Lauri 2011 nro 37 (10 11)

VANTAAN

Koira kaverina ➤ 7



..

www.vantaanlauri.fi

Neljän lapsen isä ➤3 Kodin siunaaminen ➤5 Apua univaikeuksiin ➤6

Me olemme SAMASSA LAIVASSA

Hans von Schantz

➤ 8–9

Joskus on niin harmaata, että itkettää — Eila Jaatisen Vartin retriitti ➤ 16

Uutiset

Vantaalta   euroa Yhteisvastuukeräykseen

Pääkirjoitus 10.11.2011

Luotettavuutta arvostetaan VIIKONVAIHTEEN HELSINGIN SANOMIEN (3.11.) sunnuntaisivut keskittyivät pohtimaan suomalaisten moraalia aineistonaan yli tuhannelle suomalaiselle tehty kysely.

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että suomalaisille erityisen tärkeää on luotettavuus, sopimusten pitäminen.

Parisuhteessa suomalaiset arvostavat uskollisuutta, veroilmoitus pitää täyttää rehellisesti eikä töistä jäädä sairauslomalle kuin sairauden vuoksi. Ehkä tähän kategoriaan sopii sekin, että työntekijöiden vähentämistä voittoa tuottavasta yrityksestä pidetään vääränä. Moni varmasti kokee, että työntekijät ovat tehneet oman osuutensa, kun kerran yritys tuottaa voittoa. Yrityksen pitäisi silloin vastaavasti turvata työpaikat. Muunlainen toiminta tuntuu ahneudelta.

2

Unto Kankimäki ja Kalevi Peltonen keräsivät Yhteisvastuulle Koivukylän kauppakeskuksessa.

Valtakunnallisesti Yhteisvastuukeräys 2011 keräsi reilut ,3 miljoonaa euroa. Yhteisvastuuvaroilla torjutaan nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa.

Suurin osa eli 60 prosenttia keräystuotosta menee kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Mosambikissa keräysvaroilla koulutetaan Xikhelenin slummiin Maputoon tukihenkilöitä, jotka neuvovat arjen asioissa, ohjaavat sairaita hoitoon ja antavat tarvittaessa ruoka-apua. Nuorille tarjotaan myös ammattikursseja.

Kotimaisen erityiskohteen hyväksi käytetään 20 prosenttia keräystuotosta. Yhteisvastuun tuella tarjotaan nuorten turvatalojen asiakkaille ystävätoimintaa ja yläkoululaisille uudenlaista tukioppilastoimintaa, jossa autetaan vahvistamaan ystävyyssuhteita. Hankkeen toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Mielenterveysseura seurakuntien kanssa.

Osa tuotosta vantaalaisnuorten hyväksi

laamassa ja syömässä, kertoo nuorisopastori Tuomo Kahenvirta Hakunilasta.

Tikkurilan ja Hämeenkylän seurakunnissa varat käytetään muun muassa nuorten henkilökohtaiseen tukemiseen.

— Tuemme nuorten keskinäistä toimintaa. Esimerkiksi jos rippikoulussa kohdataan syrjään vetäytyvä nuori, voi isonen kutsua hänet elokuviin ja kahville, kertoo diakoni Toomas Takala Tikkurilan seurakunnasta.

Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa 10 prosentin osuus annetaan oman nuorisotyön käyttöön. Korson seurakunta antoi osuutensa Korson Setlementtinuorten toimintaan.

Loput kymmenen prosenttia keräystuotosta ohjataan apua tarvitseville hiippakuntien kautta.

Lopusta tuotosta puolet eli 10 prosenttia käyttää kukin kerääjäseurakunta valitsemallaan tavalla. Vantaankosken seurakunta on kouluttanut yhteisvastuuvaroilla tänä syksynä kaksi opettajaa ohjaamaan kouluissaan Nuisku-kursseja, jotka kehittävät nuorten vuorovaikutustaitoja.

Hakunilan seurakunnassa keräysvaroilla järjestetään toimintaa Noste-luokan nuorten kanssa. Nuoret tarvitsevat lisätukea saadakseen peruskoulun päätökseen. Luokka kokoontuu Hakunilan kirkon tiloissa. Toiminta suunnitellaan yhdessä nuorten, luokan opettajan ja sosiaaliohjaajan kanssa.

— Tarkoitus on tavata kerran kuukaudessa. Tähän mennessä on tutustuttu ja kuunneltu nuorten toiveita. Kerran kävimme kei-

Katriina Harviainen

Vantaan päiväkodit lisäävät luomua

V

antaan päiväkodeissa syödään ensi vuonna ainakin luomupuuroa. Kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvioesityksessä luomuruokakokeiluun on varattu 50 000 euroa ja kouluruoan parantamiseen 250 000 euroa.

— Pitää vielä keskustella siitä, mihin raha käytetään, mutta kouluruokailuja varten saadut rahat voitaisiin käyttää esimerkiksi pehmeän leivän ja salaatin lisäämiseen, Vantaan kaupungin ateria- ja siivouspalvelujohtaja Hannele Vuorikoski sanoo.

Vuorikosken mukaan ruuan parantamiseen varatut rahat tulevat tarpeeseen, sillä ruoan hinta ja kuljetuskustannukset ovat nousseet koko ajan.

Kouluruoan parantamista ja luomun lisäämistä ajaneen Vihreiden ●

●

valtuustoryhmän puheenjohtajan Anniina Kostilaisen mielestä ruoan parantamiseksi varatut rahamäärät eivät ole riittäviä. Alun perin Vihreät ajoivat budjettiin 1,5 miljoonan euron lisäystä.

— 00 000 eurolla olisimme saaneet sekä luomumaidot että puurot päiväkoteihin, Kostilainen havainnollistaa.

Kostilainen on kuitenkin tyytyväinen siihen, että kaupunki on ottanut ensiaskeleita luomun lisäämiseksi ja budjettiesitykseen on kirjattu, että kouluruoassa pyritään lisäämään kasvisten ja kausituotteiden määrää.

— Isoilla ostajilla kuten kunnilla on merkitystä. Suomalaisen ruoan ja lähiruoan suosiminen on osa suomalaista hyvinvointia.

LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄ juhlitaan 20.11. Vantaalla järjestetään koko viikon ajan konsertteja kirkoissa. Muusikko Pekka Laukkarinen laulaa ja laulattaa lapsia. Kaikille avoimet lastenkonsertit järjestetään maanantaina 14.11. klo 11 Hämeenkylässä ja klo 18. Tikkurilassa. Keskiviikkona 16.11. klo 10 Hakunilassa, torstaina 17.11. klo 10 Vantaankoskella, perjantaina 18.11. klo 9 ja 10 Korsossa sekä maanantaina 21.11. klo 9 ja 10 Rekolassa.

KIRKON ULKOMAANAVUN RAKENNUTTAMA vuoristokoulu Haitissa on palkittu kanadalaisella Wood Design -palkinnolla. Palkinto myönnetään rajoja rikkoville hankkeille, joissa hyödyn-

Puu on hyvä rakennusmateriaali vuoristoalueilla.

Vantaa lisää luomua ja kohentaa kouluruokaa.

netään puuta ja sen ominaisuuksia. Puutavaraa on helppo kuljettaa vaikeissa vuoristo-olosuhteissa ja se kestää hyvin maanjäristystä. St. Josephissa sijaitsevan koulun rakentamiseen

on alusta asti otettu mukaan myös paikallinen yhteisö. ●

Kirkon Ulkomaanapu

KUOLEMAA KÄSITTELEVÄSSÄ kysymyssarjassa jäi mietityttämään eutanasian laaja hyväksyntä. Ehkä ihmisiä ahdistaa lääketieteen kehityksen kääntöpuoli, elämän keinotekoinen pitkittyminen. Mutta kun asia tulee omakohtaiseksi, sitä arvokkaammalta elämä tuntuu. Vanhimmassa kyselyssä mukana olleessa ikäryhmässä eutanasian kannatus on pienintä.

Tukihenkilöitä Mosambikiin ja kotimaahan

Eva-Liisa Orupõld

TOKI SUOMALAISTEN velvollisuudentunto menee joskus liian pitkälle esimerkiksi EU:n kaikkein älyttömimpien direktiivien tinkimättömässä noudattamisessa. Mutta kun katsoo vaikkapa Euroopan velkakriisiä, niin sanasta kiinni pitäminen ja sopimusten noudattaminen osoittautuvat pikemminkin vahvuuksiksi. Samoin kuin se, että työpaikalla noin yleisesti ottaen noudatetaan pelisääntöjä eikä esimerkiksi töistä lintsaamista pidetä oikeana — siitähän kärsivät muut työntekijät.

Entä millainen olisi yhteiskunta, jossa enemmistö pitäisi pettämistä parisuhteessa ihan hyvänä ja kannatettavana asiana?

Eivät suomalaiset silti mitään puhtaita pulmusia ole: monissa asioissa toimitaan itse toisin kuin mitä pidetään oikeana. Jos suomalaisista 66 prosenttia pitää eläinten tehotuotantoa halvan ruuan tuottamiseksi vääränä, miksei tämä näy ostokäyttäytymisessä? Vai näkyisikö, jos olisi tarjontaa? Mutta kuten kansanedustaja Ilkka Kantola Helsingin Sanomissa asiaa arvioi: ”Tämä kertoo kauniisti siitä, että ihmiset asettavat itselleen ihanteita, moraalisia velvoitteita, vaikka eivät aina onnistukaan niiden toteuttamisessa.”

Y

hteisvastuukeräys tuotti tänä vuonna Vantaalla 100 00 euroa, joka on viiden viime vuoden ajalta toiseksi paras tulos. Sen ylittää vain vuoden 2010 tulos, joka nousi 150 000 euroon Haitissa juuri keräyksen edellä tapahtuneen maanjäristyksen takia.

Vantaalla eniten kerättiin Hakunilassa.

Siellä tulos oli lähes 1 000 euroa eli 2,30 euroa seurakunnan jäsentä kohti. Isolle kaupunkiseurakunnalle tulos on erityisen korkea. Koko maan seurakunnista parhaat keräsivät ,50–2,65 euroa jäsentä kohti. Kyseisistä seurakunnista vain kaksi oli yli 5 000 jäsenen seurakuntia. Hakunilassa jäseniä on 1 000.

Hakunilan keräystuloksen takana on iso joukko sitoutuneita vapaaehtoisia. Lisäksi seurakunnan alueella sijaitsee Ikea, joka on monena vuonna antanut yhteisvastuukerääjille paikan liikkeen tiloista.

— Vantaan tulos tarkoittaa, että valtavan moni on ollut mukana antamassa rahaa ja tehnyt työtä keräyksen hyväksi, kiittää Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala, joka toimi keräyksen esimiehenä Vantaalla.

Jani Laukkanen

Pauli Juusela päätoimittaja

●

K ATRIINAN TERVEYSASEMA avataan viimeistään ensi vuoden alussa. Seutulassa sijaitseva Katriinan terveysasema päätettiin sulkea 1.10.-31.12. lääkäripulan vuoksi. Sulun aikana potilaita on ohjattu Länsi-Vantaan muille terveysasemille.

SEINÄJOEN KIRKKOHERRA Tapio Luoma on valittu uudeksi piispaksi Espoon hiippakuntaan.

Luoma sai äänestyksessä 413 ääntä ja toisena ehdolla ollut Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo 221 ääntä. Äänioikeutettuja olivat Espoon hiippakunnan papit, lehtorit ja osa seurakuntien luottamushenkilöistä. Uusi piispa aloittaa 1.2.2012, jolloin nykyinen piispa Mikko Heikka jää eläkkeelle.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Kuoleman kuvastimessa TAAS LOISTAVAT KYNTTILÄT kurpitsoissa. Haamut ja noidat heräävät henkiin.

Lapset viettävät kauhujuhlia. Vakavahenkisemmät hiljentyvät pyhäinpäivänä muistelemaan poisnukkuneita omaisiaan. Kynttilät palavat kodeissa, hautausmailla ja kirkoissa. Marraskuussa kuolema muistuttaa meitä elämän rajallisuudesta. Ja hyvä niin.

Kun kuolema koskettaa, se synnyttää voimakkaita tunteita, torjuntaa, surua, vihaa, tuhoutumisen pelkoa. Joskus kuolema voi olla myös vapautus, joka kirkastaa elämää ja aivan erityisesti tietynlaisen elämän merkityksellisyyttä. Marttyyrien ja sankarien kuolemat ovat osoitus tästä.

KOLLEGANI, kansanperinteen tutkija, on pohtinut sosiaalista kuolemaa, tilaa, jossa vanhus tai sairas laitostuu ja unohtuu yhteisön elämästä. Monelle meistä nämä ihmiset ovat jo elävältä kuolleita.

Kuolema kutsuu katsomaan menneisyyteen ja muistelemaan. Näin kuolema liittää meidät sukupolvien ketjuun, osaksi menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoa. Se suhteellistaa elämää.

Antropologit muistuttavat, että kuolema on myös uhka, joka kyseenalaistaa paitsi yksilön myös koko yhteisön elämän jatkuvuuden. Kuoleman rituaalit auttavat meitä kohtaamaan tuntemattoman, mutta myös järjestämään elämää, jota on vielä jäljellä.

Isä Arto Kari kannattaa Oulun Kärppiä ja pojat Joel ja Jesse liputtavat HIFK:n puolesta.

Isän kanssa

Arto Karin elämässä lapset ovat kaikkein tärkein asia.

A

rto Kari, 2, on neljän lapsen isä.

Hän erosi puolisostaan kolme vuotta sitten. Nyt 9-vuotias Jesse ja -vuotias Joel asuvat isän luona. -vuotias Jason ja -vuotias Janet asuvat äidin kanssa. Kerran kuukaudessa vanhemmat lapset viettävät viikonlopun äidin luona. Silloin Jason ja Janet puolestaan tulevat isän luokse.

Syntymästään saakka kuuro Arto tapasi omaa isäänsä vain harvoin. Murrosiässä yhteydenpito isään jäi kokonaan.

— Haluan itse toimia isänä toisin. Lapset tarvitsevat yhteyden ja yhteistä aikaa isän kanssa, Arto sanoo.

Kotikielenä viittomakieli Karin perhe asuu kerrostaloasunnossa Martinlaaksossa. Kun Jesse ja Joel ovat aamulla lähteneet kouluun, Arto tekee kotitöitä, pesee pyykkiä ja laittaa ruokaa, etsii netistä opiskelu- tai työpaikkoja, käy asioilla ja toisinaan tapaa kavereita.

Koulun jälkeen pojat tekevät läksyt. Tokaluokkalainen Joel on yleensä tehnyt läksyt jo iltapäiväkerhossa. Kun läksyt on tehty, pojat lähtevät leikkimään kavereiden kanssa. Arkea rytmittää myös molempien poikien sählyharrastus. Viikonloppuisin on sählyturnauksia.

Pojat osallistuvat isän kanssa kotitöihin.

— Ruuanlaitossa saa auttaa, Jesse sanoo.

— Jos halutaan, pikkuveli Joel lisää.

Isä ja pojat keskustelevat keskenään viit-

tomakielellä, joka on perheen kaikkien lasten kotikieli.

— Viittomakieli on ensimmäinen kieli, jonka lapsemme ovat oppineet. Lievästi autistisen Jason-pojan kanssa käytämme paljon tukiviittomia, Arto kertoo.

Tarvittaessa, esimerkiksi koulun vanhempainiltaan, Arto pyytää viittomakielen tulkin mukaan.

— Pienissä jutuissa pojatkin voivat auttaa minua. He voivat vaikkapa kauppareissulla kysyä puolestani, paljonko jokin tuote maksaa. Isommissa asioissa käytän viittomakielen tulkin apua, Arto kertoo.

Kärpät vai HIFK? Arton mukaan elämä yhden lapsen kanssa oli vielä helppoa, mutta vipinä oli melkoinen, kun kotona oli neljä pientä lasta.

— Lapsilukumäärän kasvaessa minä opin kärsivällisemmäksi.

Isäksi tuleminen on muuttanut Arton elämää niin, että nuoruuselämä loppui ja vastuu alkoi.

— Aluksi lapsella on tiivis yhteys äitiinsä imetyksen vuoksi. Noin vuoden ikäisenä lapsi alkaa ottaa enemmän kontaktia isään ja sisaruksiin, Arto tietää.

Arto, Jesse ja Joel ulkoilevat yhdessä, käyvät uimassa, pelaavat autoaiheista muistipeliä ja katsovat televisiosta Pulmuset-sarjaa.

Hamekyttä-elokuvat ovat isän ja poikien suosikkeja.

Televisiosta seurataan myös jääkiekkoa.

Raahessa syntynyt ja Oulussa koulua käynyt Arto kannattaa Oulun Kärppiä. Pojat liputtavat Helsingin IFK:n puolesta. Viime kesänä Arto, Jesse ja Joel olivat Kuurojen Liiton jär-

jestämällä viikon perheleirillä kylpylässä Ylihärmässä ja virkistyskurssilla Espoossa.

Kun pyörittää lapsiperheen arkea ilman kumppania, omaa aikaa on vähän.

— Omien menojen kuten esimerkiksi omien kavereiden tapaaminen täytyy suunnitella ja järjestää aina etukäteen.

Toiveissa työpaikka Arto toteaa, ettei lapsen saaminen merkitse vain kahdeksantoista vuoden mittaista vastuuta lapsen huoltamisesta. Senkin jälkeen pitää seurata, miten lapsen elämä jatkuu.

— Lapset ovat kaikkein tärkeintä. Muut asiat tulevat sen jälkeen.

Arto on ollut vuoden työttömänä. Ennen työttömäksi jäämistään hän pesi takseja. Työttömyyden vuoksi perheellä on taloudellisesti tiukkaa.

— Ruoka- ja vaateostoksilla täytyy miettiä tarkkaan, mitä ostaa. Toivon löytäväni töitä, Arto sanoo.

Merkonomin ja laitoshuoltajan tutkinnot suorittanut Arto on tehnyt elämänsä varrella muun muassa toimistotöitä, avustanut hoitotyössä vanhainkodissa ja työskennellyt päiväkodissa kuuron lapsen avustajana.

Arto pitää tärkeänä, että lapset hankkivat aikanaan itselleen koulutuksen.

— Nykypäivän työelämään päästäkseen täytyy olla jokin tutkinto, hän toteaa.

Isänä Arto haluaa arjen keskellä huomioida molempia poikia tasapuolisesti. Hän pitää tärkeänä seurata myös sitä, minkälaisessa kaveripiirissä lapset liikkuvat.

— Toivon, että lapseni voisivat aikuisina elää ihan tavallista elämää ja perustaa perheet, Arto sanoo.

Isänpäivää vietetään sunnuntaina 13.11.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Soili Pohjalainen

NYKYMAAILMASSA KUOLEMAKAAN ei pääse pakoon mediaa. Media tuo kuoleman olohuoneisiimme ennen näkemättömällä tavalla. Katsomme kuolemaa silmiin, kun Norjan joukkomurhaajan liikkeistä Utøya saarella kiertää videokuvaa maailmalla.

Osama bin Ladenin, Muammar Gaddafin, prinsessa Dianan ja John F. Kennedyn kuolemat ovat olleet valtavia mediaspektaakkeleita. Kuolemasta on tullut keskeinen osa myös populaarikulttuuria ja erilaisia alakulttuureja kuten death metal -musiikkia, goottityyliä ja vampyyrielokuvia. Kuolema tarjoaa siis elämäntyylin (sic!) aineksia, ja sen avulla voi rakentaa identiteettiä.

Juuri kuolleen Applen johtajan Steve Jobsin kerrotaan sanoneen näin: ”On elettävä niin kuin jokainen päivä olisi viimeinen. Silloin olemme ainakin kerran oikeassa.”

Kuolema on. Se auttaa meitä näkemään, millaisista arvoista ja uskomuksista elämämme kutoutuu. Kenen kuolemaan sinun elämäsi kietoutuu?

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Pisteitä

Nukketeatteria merimieskirkossa

Säveltäjä Georg Böhmin -vuotisjuhlakonsertti oli Pyhän Laurin kirkossa sunnuntaina ..

Kuka kumma oli Georg Böhm?

L Markku Mattila

Ritva Alanen, 

Markus Malmgren, 

Millainen tuttavuus illan säveltäjä oli sinulle ennestään?

— Enpä juurikaan tuntenut häntä ennestään. Yksi tuttuni, Hämeenkylän kanttori, oli illan solisteja. Hän kertoi meille mieskuorolaisille etukäteen illan konsertista.

Millainen konsertti oli?

— Konsertti oli upea, ja musiikki juuri sen tapaista kuin etukäteen ajattelin. Tiesinhän, että kyseessä olisi suunnilleen Bachin aikalainen ja siis barokin ajan musiikki. Koska urut ovat lehterillä, myös laulajat ja soitinyhtye Fibo Storia esiintyivät sieltä. Esiintyjiä ei nähnyt, mutta kuuleminenhan olikin pääasia.

— Vähän ihmetytti, ettei konsertissa ollut enempää väkeä. Itse en mielelläni kuuntelisikaan muuta kuin tällaista musiikkia.

Pisteillä –, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan  pistettä. Konsertti oli kyllä 5 pisteen arvoinen.

Millainen tuttavuus illan säveltäjä oli sinulle ennestään?

— Olin kuullut nimen, mutta en tuntenut hänen sävellyksiään ennestään. Ehkä hänen musiikkinsa oli vähän liian korkealentoista minun musiikkikorvalleni. Muutoin kuuntelen kyllä musiikkia laidasta laitaan: iskelmää, kansamusiikkia ja suosituimpia klassisen musiikin kappaleita, en kuitenkaan räppiä enkä raskasta rokkia. Tärkeitä virsissä ja muussakin musiikissa ovat minulle sanat.

Millainen konsertti oli?

— Tilaisuus oli upea ja arvokas.

On hienoa, että löytyy innostuneita ihmisiä, jotka haluavat järjestää konsertteja Pyhän Laurin kirkossa. Kunnioitan työtä, jota Vantaan kanttorit ja muut esiintyjät olivat tehneet konserttia varten.

Pisteillä –, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan ,5 pistettä mukavalle tunnelmalle ja upealle laululle.

Millainen tuttavuus illan säveltäjä oli sinulle ennestään?

— Georg Böhmin säveltämä urkumusiikki kuuluu urkureiden perusohjelmistoon, mutta en ole ennen tehnyt hänen kantaattejaan.

Hän ei pitänyt melua itsestään, eikä häntä tunnettu kovin hyvin edes omana aikanaan. Silti hän on 100-luvun suuria protestanttisia kirkkomuusikoita Bachin ja Buxtehuden ohella.

— Böhm toimi Pohjois-Saksassa Lüneburgissa 0 vuotta urkurina ja samalla kaupungin musiikillisena johtajana. Suuri osa hänen sävellyksistään tuhoutui, kun Lüneburgin yliopiston nuottikirjasto paloi 120.

Millainen konsertti oli?

— On hienoa, että Vantaan kanttorit innostuvat yhteisprojekteihin. Helsinkiläiskanttorina olen vähän kateellinen.

Pisteillä –, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan 5 pistettä työskentelyprosessille ja hienolle musiikkitilalle.

Tapahtumassa on mukana lastenlauluja esittävä trubaduuri Juha Peltomaa. Peltomaan laulujen sanoitukset ovat Kaarina Helakisan ja Immi Hellénin tuotantoa. Nukketeatterin ja laulujen lisäksi ohjelmassa on leikkejä, kasvomaalausta ja ongintaa.

Nukketeatteriesitys Kissa joka tahtoi leijonaksi la .. klo  Vuosaaren merimieskirkossa, Provianttikatu , Helsinki

Nukketeatteriesityksen päätähdet Irja ja kissat.

Kuva-arvoitus Markku Mattila

Petri Lahtinen, 

apsille ja perheille on tarjolla nukketeatteria ja yhdessä tekemistä Vuosaaren merimieskirkossa Helsingissä.

Nukketeatteriesityksessä nähdään lastenkirjailija Kaarina Helakisan satuun perustuva Kissa joka tahtoi leijonaksi. Esitys sopii myös pienimmille, sen kesto on noin 15 minuuttia. Esityksen jälkeen lapsilla on mahdollisuus tutustua nukketeatterin maailmaan kulissien takana.

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Siri Kolulle, 39, lastentarvikekirpputori on toinen olohuone.

%

%

Vaelluskansalalainen

Olen kapiaisen tytär. Asuimme Kouvolassa, kun synnyin, ja myöhemmin muutimme Jyväskylään. Nykyisin voin katsella kotona työhuoneeni ikkunasta ohikiitäviä junia, joiden mukana ihmiset matkustavat vaikka Pietariin.

4

 % Keski-uusimaalainen

Aloitin yläasteen Keravalla. Asuimme kerrostalossa juna-aseman lähellä.

Lukion jälkeen muutin opiskelemaan ensin Tampereelle, sitten Helsinkiin.

Asuin Tapulikaupungissa ja myöhemmin Kalliossa. Pengerkadulla sijaitsevaan asuntoon muutin yhdessä pikkuveljeni kanssa. Siitä kodista oli lyhyt matka Teatterikorkeakouluun.

Vantaalainen

Vuonna 2003 ostimme mieheni kanssa Rekolasta vanhan puuhuvilan, jossa on paljon portaita ja huoneita. Meidät vihittiin kotipihallamme. Puolitoista vuotta sitten vanhempani muuttivat naapuriimme. Haluan asua talossamme silloinkin, kun nyt 6- ja 1,5-vuotiaat lapsemme ovat aikuisia.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Edellisessä kuva-arvoituksessa oli kioski Korsossa.

Matti Järvinen ja Iraiida Lukka-de Groot pitävät kotia perusoikeutena.

S

enioritalo Emeritus Birkanpolun olohuoneessa käy vilkas puhe. Asukkaat ovat kokoontuneet uuden kodin siu­ nauk­seen. Kirkkoherra Hans Tuominen virittelee vielä kitaraansa.

Matti Järvinen on yksi kodin ensimmäisistä asukkaista.

— Kun luin Emerituksen ilmoituksen lehdestä vuoden alussa, sanoin: sinne! Olin jo pitkään etsinyt itselleni tällaista vuokra-asuntoa. Melkein jo menetin toivoni, 65-vuotias Järvinen kertaa tapahtunutta.

Muutto Hakunilaan oli kaukonäköinen siirto.

— Nyt olen hyvässä kunnossa, mutta muutaman vuoden päästä en enää.

Siunatussa tilassa Runsauden keskellä

Matti Järvinen pitää uutta kotiaan Emerituksessa onnenkantamoisena. Samoin ajattelee Helsingin Punavuoressa asuva Iraiida Lukka-de Groot. Kun Lukka-de Groot muutti kymmenen vuotta sitten Kreikasta takaisin Suomeen, hän oli asuntoa vailla.

— Olin Kreikassa tottunut siihen, että kirkko auttaa tällaisissa tilanteissa. Lopulta löysin tämän Metodistikirkon talossa olevan kodin ystävän avulla.

Hänen kompaktiin kotiinsa mahtuu yllättävän paljon: tehoneliöinen keittiö, kirjoja täynnä oleva parvi ja näköala kattojen ylle. Suihkun ja wc:n hän jakaa muutaman muun asukkaan kanssa. Huonetta hallitsee valtava Kristus-ikoni.

Lukka-de Groot pysähtyy sytyttämään tuohuksen ikonin eteen.

Iraiida Lukka-de Groot asuu kompaktissa kodissaan Helsingin Punavuoressa.

Tuohus valaisee myös Ranskassa juutalaisia pelastaneen ja siitä hyvästä keskitysleirillä kuolleen pyhän Maria Pariisilaisen valokuvan.

Ruokapöydän ääressä istuu sympaattinen pehmopingviini, jonka Lukka-de Groot löysi Emmauksen kirpputorilta ja puleerasi kylpyammeessa. Katosta roikkuu reikäsiipinen enkeli.

— Tarvitsen tämän runsauden, aikuisiällä ortodoksiksi kääntynyt Lukka-de Groot toteaa.

Yhtä perhettä Iraiida Lukka-de Grootin minikotiin verrattuna Matti Järvisen 36 neliön yksiö vaikuttaa valtavalta.

— Se on just sopiva, enempää en tarvitse, Järvinen toteaa.

Yhteisöllinen elämäntapa on molemmille tuttua.

— Tämä ei ole mikään vanhain-

koti, jossa koko ajan hoidetaan, Järvinen kuvaa asumista Emerituksessa.

— Jokainen laittaa omat ruokansa. Tämä on rivitalo, jossa on yhteiset tilat.

Emerituksen yhteisö syntyi jo talon alkumetreillä. Ensimmäiset taloon muuttaneet rupesivat kokoontumaan yhteisille aamukahveille. Kantaporukka viihtyy toistensa seurassa, mutta on ottanut uudet asukkaat avoimesti vastaan.

Emerituslaisten keskinäinen solidaarisuus toimii Järvisen mielestä hyvin.

— Ollaan kuin yhtä perhettä, autetaan toisiamme, missä pystytään.

Yhteisöasuminen vaatii myös sopeutumista. Järvisellä on siihen resepti valmiina.

— Sitä pysyy hengissä, kun ei

”

Ollaan kuin yhtä perhettä, autetaan toisiamme, missä pystytään.”

ota asioita niin vakavasti.

Eniten Järvinen arvostaa uudessa kodissaan läheistä luontoa. Heti takapihalta aukeaa vehmas puisto eikä Kuusijärvenkään ulkoilualue ole pitkän matkan päässä. Hakunilassa Järvinen pääsee nauttimaan myös hiljaisuudesta, toisin kuin Helsingin keskustassa.

— Emmä jaksais tuolla metelissä enää olla.

Pyhyys tulee taloon

Matti Järvinen löysi kodin yhteisöllisestä senioritalosta Hakunilasta.

Hans Tuominen puhuu rakkaudesta kodin tärkeimpänä ominaisuutena ja rukoilee sitten siunausta Emeritukselle ja sen asukkaille. Luterilaisen kodinsiunauksen voi toimittaa pappi tai kuka tahansa seurakunnan jäsen. Raamatuntekstit ja virret muistuttavat arjen ja juhlan pyhyydestä sekä Kaikkivaltiaan varjossa asumisesta.

Kodinsiunaus on usein kodin asukkaiden näköinen. Emerituksessa se tarkoittaa asukkaiden rakkaimpien virsien laulamista ja yhteisten kotikokemusten jakamista.

Moni laulaa Suojelusenkeliä silmät ummessa. Tutut sanat löytyvät lukemattakin.

Luterilaiset kodinsiunaukset ovat yleistyneet viime vuosina, mutta ortodokseille kodinpyhitys

on vanha tapa. Ortodoksisen kodinpyhityksen toimittaa aina pappi.

Hän vihmoo kodin kaikkiin huoneisiin pyhitettyä vettä, jolla siunataan koti asujiensa käyttöön. Iraiida Lukka-de Groot pitää kodinpyhitystä itsestäänselvyytenä.

— Se on yksi osa kirkon liturgista elämää. Kodinpyhitys on tarkoitettu sekä minulle että kaikille, jotka vierailevat luonani. Pyhitys auttaa myös silloin, kun kotona ei ole mukava olla.

Avoimien ovien koti Ortodoksinen kirkko korostaa, että kodinpyhitys ei ole vain yksi toimitus tupaantulijaisten yhteydessä. Kodin asukkaat pyhittävät kotia joka päivä siellä asumalla. Iraiida Lukka-de Grootille se tarkoittaa muun muassa sitä, että kodin ovet ovat avoinna.

Hänen kotitalonsa on muutenkin poikkeuksellinen.

— Ihmiset juttelevat ja lainailevat tavaroita toisilleen.

Se sopii Thessalonikissa pitkään asuneelle ja sikäläiseen kyläilykulttuuriin tottuneelle Lukka-de Grootille. Hän on tutustunut Fredrikintorilla moniin pitkän linjan punavuorelaisiin ja toimii välillä torilla bisnestään hoitavien kukkaistyttöjen tsupparina.

Lukka-de Grootille koti on perusoikeus.

— Jos ei ole edes omaa nurkkaa… se vaikuttaa itsetuntoon. Ymmärrän kodin merkityksen myös kodin menettämisen kautta, hän sanoo.

Matti Järvinen toteaa, että koti on tärkein paikka elämässä.

— Koti ei ole naapuria varten, vaan itseä varten.

Saila Keskiaho kuvat Jani Laukkanen

Luterilaisen kodinsiunauksen kaava löytyy virsikirjasta. Jos haluat papin toimittamaan kodinsiunauksen, ota yhteyttä kotiseurakuntaasi.

5

Uneton — et ole yksin Lievä huonounisuus on tavallista.

M

oni uneton tuntee olonsa kurjaksi, eikä vain unenpuutteen takia. Uneton saattaa tuntea olevansa kelvoton ihminen.

— Todellisuudessa unettomat ovat kelvollisia ja tunnollisia huolten kantajia. Asioista vähät välittävät vilperit nukkuvat hyvin, sanoo psykologi Soili Kajaste, jolla on pitkä kokemus unettomuuden hoidosta.

Hän korostaa, että herkkäunisuus ei ole huono ominaisuus. Se on niin tavallista, että sen on täytynyt olla hyödyllinen ominaisuus ihmiskunnan historiassa. Kivikautinen ihminen selvisi hengissä vain, jos havahtui riittävän herkästi uhkaan, petoeläimen tai vihollisen hyökkäykseen.

— Ihminen voisi arvostaa herkkäunisuuttaan ja miettiä sen hyviä puolia.

Mutta jos unettomuus aiheuttaa kärsimystä, sille on syytä tehdä jotakin.

Unettomuutensa voi myös hyväksyä ja alkaa vähitellen muuttaa sitä.

— Jos ei hermostu siitä, että nukkuu huonosti, olotilasta ei tule niin paha.

Esimies sängyn vieressä

Huolet pois mielestä Soili Kajaste kertoo monien unettomuuden kanssa kamppailevien löytäneen avun huolihetkestä.

— Huolihetki tarkoittaa sitä, että varaa päivään rauhallisen hetken. Sen aikana voi purkaa päivän asioita ja tutkistella työpaineitaan.

Jos huolihetkestä puhuminen tuntuu liian epäammatilliselta, mikä estää varaamasta aikaa työpäiväkirjan kirjoittamiseen tai oman työn suunnitteluun.

Mieltään askarruttavista asioista voi laatia listan: Mitkä asiat ovat kesken?

Missä on ongelmia? Mihin uusiin asioihin pitäisi tarttua? Kun huolet on kirjattu muistiin, ne voi jättää työpaikalle.

Niitä ei tarvitse kuljettaa mukanaan kotiin ja uniin.

Unettomuudesta huolten takia kärsivä voi myös kokeilla huoletonta paikkaa.

— Huoleton paikka voi olla kotona esimerkiksi tietty tuoli. Kun istun siinä, olen ilman huolia. Jos jokin huoli tulee mieleen, siirryn tuolista ja murehdin huolen pois muualla.

Unettomuus pelottaa Huolten lisäksi unettomuuden taustalta löytyy muutakin. Moni saa henkilökoh-

6

Matti Pikkujämsä

Ensimmäiset ja tärkeimmät unettomuuden aiheuttajat ovat Soili Kajasteen mukaan ihmisen omat ajatukset ja huolet.

Niitä ihminen usein vatkaa mielessään tekemättä mitään konkreettista tilanteen muuttamiseksi.

— Huolten miettiminen kannattaa siirtää päiväaikaan. Ideana olisi käsitellä työhuolet töissä ja kotihuolet kotona.

Mutta miten ottaa kiireisestä työpäivästä aikaa työpaineitten tutkisteluun?

— Kukaan ei pääse siitä, että ajatukset ja huolet vievät aikaa. Mutta ihminen voi valita, tapahtuuko se päivällä vai yöllä.

Ehkä kannattaisi uhrata päivällä muutama ajatus sille, miten päästä eroon vakinaisista, ei-toivotuista mielikuvista. Vaikkapa siitä, jossa esimies on vuodekumppanina: hän tulee oikein viereen katsomaan, onko kaikki työt varmasti tehty.

”

Ihminen voisi arvostaa herkkäunisuuttaan ja miettiä sen hyviä puolia.”

taista tuntumaa uniongelmiin vasta nelikymppisenä.

— Pitkäikäisyys on uusi piirre ihmiskunnan historiassa. Keski-iässä ihmisen sisäinen säätelyjärjestelmä ei enää toimi yhtä hyvin kuin aikaisemmin, Soili Kajaste sanoo.

Kuin salamana kirkkaalta taivaalta tuleva unettomuus voi järkyttää ja herättää kauhua: jatkuuko tätä ikuisesti?

— Pahinta on, että ihmisaivojen pelkokeskus oppii kertakokemuksesta, mikä on pelottavaa ja vaarallista.

Alkukantaisissa oloissa se on ollut välttämätöntä ihmisen eloonjäämisen kannalta.

— Ongelmana on, ettei pelkokeskus opi erottamaan toisistaan abstrakteja ja konkreettisia uhkia.

On selvää, että nukkumisesta ei tule oikein mitään, jos ihminen jo valmiiksi pelkää unettomuutta.

— Tärkeätä on rauhoitella itseään.

Voi sanoa itselleen, että ensimmäinen unettomuuskerta oli pelottava vain siksi, kun ei tiennyt, miten siihen saa apua.

Oikeasti se ei ole vaarallista, sanoo Soili Kajaste.

Hänen mukaansa ihminen voi itse antaa myötätuntoa itselleen.

— Voi silitellä itseään ja puhua itselleen kauniisti ja lämpimästi. Pelkokeskustelua itsensä kanssa voi käydä samaan tapaan kuin rauhoittelisi lasta ottamalla tämän syliin. Voi selittää, että alussa äkkiherääminen tuntui kauhealta, mutta tilanne paranee aikaa myöten.

Itseään voi tyynnytellä vakuuttamalla, että huonosti nukkumisesta ei seuraa mitään kauheaa, vaan se menee ohi.

— Kun rauhoittelee itseään jatkuvasti, se tehoaa lopulta pelkokeskukseenkin.

Laske vaatimustasoa Ihmisillä on erilaiset unenlahjat: toiset nukkuvat paremmin ja toisen huonommin, ehkä koko ikänsä. Toisaalta monien nukkuminen muuttuu paljonkin elämän mittaan.

Unettomuudella näyttäisi olevan myös sisäsyntyinen puoli, sillä pitkäuniset ja aamutorkut ihmiset kärsivät muita useammin uniongelmista. Ehkä siksikin, että yhteiskunta pyörii paljolti aamuvirkkujen aikatauluilla. Jokai-

sen nukkumiselle tekee hyvää, että vuorokausirytmi on suhteellisen säännöllinen, ympäristö on rauhallinen ja mieli ja ruumis saavat rauhoittua ennen nukkumaan menemistä.

— Jos uni ei tule, voi miettiä, mikä omassa elämässä ja toiminnassa estää unen tulon, ja sitten muuttaa sitä.

Toisaalta on liiallista vaatia, että hyvän unen pitää olla sataprosenttisen hyvää. Useimmat ihmiset nukkuvat vähän sinne päin. Lievästi huono uni on todella tavallista.

— Valvomiseen voisi varautua etukäteen. Se ei ole niin ikävää, jos ajattelee mukavia asioita. Voisi miettiä lomaa, lastenlapsia tai nuoruuden ihanaa tanssikavaljeeria.

Jos kuitenkaan omat keinot eivät auta, vaan unettomuus jatkuu ja vaikuttaa toimintakykyyn, on siihen tietenkin syytä hakea ammattiapua.

Ulla-Maija Vilmi

Soili Kajaste ja Juha Markkula: Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin. Kirjapaja 2011.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Sini Pennanen

R

Hyväntuulen tuoja

anskanbuldoggi Romeo kulkee tottuneesti korsolaisen Metsotien palvelutalon ovesta sisään.

Kaverikoirana toimivalla 5-vuotiaalla Romeolla on pian takanaan sata käyntiä vanhusten luona. Romeo käy tapaamassa ikäihmisiä kerran viikossa, vuoroviikoin Metsotien palvelutalossa ja tuusulalaisessa Tuuskodossa.

Kaverikoirien vierailuihin osallistuu yleensä muutama koira omistajineen. Romeo haluaa olla aina se koira, joka astuu työpaikan ovesta ensimmäisenä sisään.

Työasuna Romeolla on oranssi huivi, jossa lukee sen titteli: kaverikoira.

— Kun Romeolla on huivi kaulassa, se tietää tulevansa töihin, koiranomistaja Päivikki Loponen kertoo.

Suosittu vieras Metsotiellä kaverikoirat tapaavat vanhuksia palvelutalon yhteisessä tilassa. Päivikin mukaan asukkaat ottavat kaverikoirat aina avosylin vastaan. Romeolla on tapana käydä tervehtimässä ensin jokaista vanhusta vuorotellen. Sen jälkeen se valitsee muutaman, joiden luokse se menee uudelleen rapsutettavaksi.

Romeo on toiminut kaverikoirana kolme vuotta. Siitä on tullut vanhusten keskuudessa suosittu vieras, vaikka aluksi sen hengityksen rohina sai jotkut luulemaan koiraa vihaiseksi.

Kerran eräs mummo harmistui, kun Romeo ei sillä kerralla tullutkaan muiden kaverikoirien mukana Metsotien palvelukotiin.

— Mummo oli ilmoittanut tulleensa paikalle nimenomaan Romeon takia ja lähtenyt pettyneenä takaisin omaan asuntoonsa, Päivikki sanoo.

Koirien tapaaminen tuo vanhuksille mieleen muistoja kotieläimistä.

— Olen saanut kuulla vanhuksilta monta surullista tarinaa siitä, miten sota-aikana koirat ja muut kotieläimet jouduttiin jättämään ihmisten lähtiessä evakkoon, Päivikki kertoo.



Päivikki Loposen (vas.) Romeo-koira pitää ihmisistä, varsinkin mummoista.

Ihmisistä kiinnostunut Vantaan Kaskelassa asuvalla Päivikillä on kolme koiraa. Romeon lisäksi kotona asuu kaksi saksanpaimenkoiraa, joiden kanssa Päivikki kilpailee palveluskoiralajeissa.

— Kun Romeo tuli minulle, halusin sille oman harrastuksen, Päivikki kertoo.

Hän tarjosi Romeota mukaan kaverikoiratoimintaan jo vuoden ikäisenä. Kaverikoiran tulee kuitenkin olla vähintään kaksivuotias. Kaikki Suomen Kennelliiton kaverikoirat omistajineen ovat käyneet kurssin, jolla omistajat saavat tietoa toiminnasta ja koirat harjoittelevat esimerkiksi rollaattorin kohtaamista.

Koirakaverina voi olla minkä rotuinen koira tahansa. Sen pitää olla kiltti, rauhallinen, sosiaalinen ja itsevarma. Kaverina toimiessaan koiran pitää olla kiinnostuneempi ympärillä olevista ihmisistä kuin paikalla olevista muista koirista.

Romeo pitää ihmisistä. Kadulla kulkiessaan se katsoa napittaa vastaantulijoita silmiin niin, että saa hymyn heidän kasvoilleen.

— Romeo on sellainen hyväntuulen tuoja, Päivikki sanoo.

Itsevarma Romeo ei vähästä hätkähdä.

— Luonteensa puolesta se sopisi hyvin vierailemaan myös päiväkodeissa tai kehitysvammaisten luona, Päivikki kertoo.

Palkaksi rapsutuksia Kotioloissa Romeo hyppää mielellään syliin, mutta se ei tee koskaan niin kohdatessaan vanhuksia kaverikoirana. Silloin Romeo nostaa toisen etutassunsa vanhuksen jalkaa vasten ja katsoo silmiin. Se on Romeon tapa toimia, ei sitä ole sille erikseen opetettu.

Vanhusten luona vietetyn puolituntisen jälkeen Romeo on väsynyt, vaikka se tekee

työtä mielellään eikä pidä mitään kiirettä lähteäkseen kotiin.

— Romeon työpäivä on lyhyt, mutta se tekee työnsä suurella sydämellä, Päivikki sanoo.

Viime syksynä Romeo sai koiranäyttelyn yhteydessä järjestetyssä palkitsemisseremoniassa kaverikoiramitalin ja diplomin. Kotioloissa Romeo viettää tavallista koiranelämää. Se syö, nukkuu ja lenkkeilee.

Toisinaan Päivikki treenaa Romeon kanssa tottelevaisuutta. Pieni herrasmies on käynyt myös näyttelyssä ja osaa jäljestää palveluskoirien tapaan.

Päivikki saa vapaaehtoisesta koirakaveritoiminnasta palkaksi hyvän mielen. Romeolle mieluisa korvaus tehdystä työstä on vanhusten siliteltävänä ja rapsuteltavana oleminen.

Soili Pohjalainen

” K u n R o m e o l l a o n h u i v i k a u l a s s a , s e t i e t ä ä t u l e v a n s a t ö i h i n .”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Vaikka sitä ei vielä uskoisi, vuonna  tätä aluetta tullaan ihmettelemään kauempaakin. Silloin MarjaVantaan alueella järjestetään asuntomessut.

7

Toisiltaan opp Kirkkoherra ja imaami kertovat omista uskonnoistaan.

Martin Fagerudd ● Vantaan ruotsinkielisen seurakun-

nan kirkkoherra vuodesta 

● syntyi vuonna  Turussa ● äidinkieli ruotsi, mutta puhunut

myös suomea ”kehdosta saakka”

● vihittiin papiksi  ● asuu Porvoossa ● vaimo, neljä aikuista lasta,

kaksi lastenlasta

● Vantaan ruotsinkieliseen

seurakuntaan kuuluu vajaat  jäsentä. Määrä on pysynyt lähes samana pitkään. Muiden kuin ruotsinkielisten osuus on kasvanut.

8

Miten kristityt voivat olla varmoja, että Jeesus oli ihmiseksi tullut Jumala?

— Ainoastaan uskon kautta, muttei pelkästään sen, vaan myös sen perusteella, mitä Raamattu kertoo. Raamattu korostaa Jeesuksen jumaluutta.

Raamattua ei voi lukea objektiivisesti, vaan kristitylle se kertoo Jeesuksen erityisasemasta. Raamattu avautuu uskon kautta.

Kristityt puhuvat Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Onko kristityillä kolme jumalaa?

— Kristityillä on yksi Jumala, mutta hän tulee ilmi eri muodoissa. Hän ilmenee Isässä, Pojassa ja Pyhässä Hengessä. Ne ovat Jumalan erilaisia tapoja ottaa yhteyttä ihmisiin.

Miten Raamattu voi olla Jumalan sanaa, jos se on ihmisten kirjoittama?

— Sen pitääkin olla ihmisen kirjoittama, koska se on ihmisten todistusta Jumalan teoista. Kirjoittajat ovat kristittyjä ja he ovat inspiroituneet Jeesuksen asiasta. Sekä Jumalan teot että sanat ovat Jumalan sanaa. Ne kertovat meille Jumalasta ja siitä, mitä hän tahtoo meille.

Mitä on synti kristinuskon mukaan?

— Synti on yksinkertaisesti sanottuna eroa Jumalasta. Haluan jättää ihmisille vähän ajattelun mahdollisuutta, en selitä sen enempää.

Miksi kristityksi ei synnytä vaan ihminen pitää kastaa?

— Ihminen syntyy jumalattomana, eikä ihmisellä ole syntyessään Jumalaa, vaan hänen täytyy kohdata Jumala. Jo ennen kaikkia uskontoja Jumala kohtasi Abrahamin ja Abraham kohtasi Jumalan. Ensimmäinen asia, jonka Abraham sai Jumalalta, oli lupaus. Ei vaatimuksia, ei syytöksiä, vaan lupauksen, lupauksen siunauksesta. Kaste on kutsu yhteyteen.

Pitääkö kristityn antaa kaikki anteeksi ja kääntää toinenkin poski?

— Posken kääntäminen merkitsee sitä, ettei jatketa koston kierrettä, ei vastata pahaan pahalla. Se ei tarkoita sitä, että kristitty on puolueeton, kun hän kohtaa pahan, vaan että kristityn pitää olla hyvän puolella ja tehdä hyvää.

Miksi kristityt ristivät kätensä rukoilleessaan?

— Käsien ristiminen on alamaisuuden osoitus, jolla osoitetaan myös alttiutta ja kuuliaisuutta. Se on erittäin vanha, yleisinhimillinen tapa. Polvistumisella osoitetaan samaa.

Millainen on kristittyjen taivas ja kuka sinne pääsee?

— Kukaan kristitty ei vielä tiedä sitä, millainen on taivas. Mutta sen tiedämme, että Jumala on siellä, eikä tarvitse pelätä, etteikö taivasta olisi, koska se on.

Ilmestyskirjassa on taivasnäky ja sen

perusteella taivas muistuttaa jumalanpalvelusta. Siellä on kuoro ja ylistystä, mutta sekään ei ole täydellinen kuvaus.

— Taivaassa ihminen saa kohdata Jumalan kasvoista kasvoihin. Sinne pääsee uskon kautta, yksin armosta, Jeesuksen tähden.

Mitä Raamattu puhuu sodista?

— Raamattu puhuu paljon sodista, mutta ratkaisevin sota on jo käyty. Se oli Golgata, missä Jeesus voitti synnin, kuoleman ja pahan vallan. Roomalaiskirjeessä sanotaan, ettei esivalta turhaan miekkaa kanna. Tarkoitus on kai puolustaa oikeutta ja oikeudenmukaisuutta.

Miksi Jeesus on ihmisille hyvä esikuva?

— Jeesus eli niin kuin opetti. Hän rakasti Jumalaa ja lähimmäisiä kuten itseään eikä pitänyt itseään muita ylempänä. Hän halusi korostaa Jumalan hyvyyttä ihmistä kohtaan ja toimia sillä asialla.

Miksi kristityt sanovat nauttivansa ehtoollisella Jeesuksen verta ja lihaa?

— Ehtoollisella leipä ja viini ovat Jeesuksen ruumis ja veri. Kun nautimme niitä, saamme uskoa, että saamme synnit anteeksi, iankaikkisen elämän ja autuuden. Tarvitsemme konkreettisia merkkejä Jumalasta uskomme vahvistukseksi. Jumala tuntee ihmisen erittäin hyvin.

Miksi Raamatussa puhutaan paastosta, mutta luterilaiset eivät yleensä paastoa?

— Paasto tulee juutalaisuudesta. Juutalaiset paastoavat vieläkin perjantaisin ennen sapattia. Paasto on kuitenkin merkityksetön, ellemme ota huomioon rakkauden kaksoiskäskyä, tee jotakin toisen puolesta. Se on kaikista tärkeintä.

— Paasto on uskonnon harjoittamista kuten jumalanpalveluskin, mutta jotta muodoilla olisi merkitystä, on sisäistettävä usko. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että luterilaiset ovat huonoja uskomaan, vaan sitä, että ajat ovat muuttuneet ja uskonnon harjoittaminen koetaan mielekkäämmäksi muulla tavalla. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että siteet uskontoon ja kirkkoon ovat ohuemmat kuin ennen.

Mitä hyvää on islaminuskossa?

— Islam auttaa ihmistä kohtaaman Jumalan ja elämään rauhassa muiden kanssa. Islam auttaa muslimeja ymmärtämään elämän mielekkyyden ja merkityksen.

Mitä olet oppinut muslimeilta?

— Olen tavannut muslimeja yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Heidänkin keskuudessaan olen kohdannut erilaisia ihmisiä, jotka yrittävät aivan kuten minäkin rakastaa elämää, muita ihmisiä ja Jumalaa.

Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra M

Mohamed Salan ● Koivukylän moskeijan

imaami vuodesta 

● syntyi vuonna  Etiopian

somalialueella Jijigassa

● äidinkieli somali, puhuu

myös arabiaa ja suomea

● opiskellut Irakissa sähköinsinöö-

riksi, muutti Suomeen 

● asuu Koivukylässä ● vaimo ja seitsemän lasta ● Koivukylän moskeijassa käy

muslimeita pääasiassa Korsosta, Mikkolasta, Hakunilasta, Tikkurilasta ja Koivukylästä. Varsinkin perjantaisin moskeijassa on täyttä.

Lauantaisin ja sunnuntaisin on lapsille koraanikoulu.

Miksi Koraani on Koraani vain arabian kielellä ja kaikki käännökset ovat tulkintoja?

— Koraanissa sanotaan, että ”me emme lähetä ainuttakaan lähettilästä, joka ei puhuisi kansansa kieltä voidakseen asiat selvittää”. Jokainen voi käyttää omaa kieltään, mutta koska kyseessä oli arabimaailma, Koraani kirjoitet-

Hans von Schantz

pimassa

Martin Fagerudd kävi Koivukylän moskeijassa ja tapasi imaami Mohamed Salanin. Kummatkin pitävät yhteistyötä tärkeänä.

tiin arabiaksi. Mutta ei Koraanin arabia ole vaikeaa.

— Arabit olivat tuohon aikaan hyvin lahjakkaita runoilijoita ja kaunopuhujia ja kaunopuhujat ovat aina osanneet kertoa ihmeistä tavalla, joka sopii sen ajan ihmisten tietämyksen tasoon. Suuri ihme on se, että Muhammed ei osannut lukea saati kirjoittaa.

Millainen on muslimien paratiisi ja miten sinne pääsee?

— Koraanin mukaan paratiisiin tuovat Jumala-tietoisuus, Jumalan pelko ja hyvät tavat. Jumala sanoi Muhammedille, että Jumala antaa niiden, jotka uskovat ja tekevät hyvää, käydä sisälle paratiisiin. Koraanin mukaan siellä on virtoja, joiden vesi ei samene, maitovirtoja, joiden maku ei muutu, ja viinivirtoja ja kirkkaita hunajavirtoja. Ne jotka siellä asuvat, saavat Herraltaan kaikenlaisia hedelmiä ja anteeksiannon.

Mitä on islamin mukaan synti?

— Syntiä ovat kaikki pahat teot, joita ihmiset tekevät, ja suurin synti on, että palvelee jotakuta muuta Jumalan vertaisena. Synti on sellainen asia, jota et halua jonkun muun näkevän.

Antaako Allah kaikki synnit anteeksi?

— Allah ei anna anteeksi sitä, että jotakuta palvellaan hänen vertaisenaan.

Miksi muslimit ajattelevat, että kaikki ihmiset ovat syntyjään muslimeja ja muslimiksi kääntyneen sanotaan palanneen islamiin?

— Jumala sanoo Koraanissa, että

käännä siis kasvosi vilpittömästi oikeaa uskoa kohti, jonka Jumala on ihmissukua varten perustanut. Jumala sanoo myös, että tämä on oikea uskonto, mutta useimmat ihmiset eivät sitä tiedä. Me uskomme, että kaikki ihmiset Aatamista ja Eevasta asti ovat islamilaisia, mutta saatana on sekoittanut heidän päänsä.

Mikä on sharia-laki ja pitääkö Suomessa asuvan muslimin noudattaa sitä?

— Sharia-laki on oikeastaan väärinkäsitys. Sharia on kaikki lait ja säännöt, jotka tulevat Jumalalta. Se on moraalija oikeusjärjestelmä, joka on tullut Jumalalta. Siellä on sääntöjä, jotka sanovat, mitä ihmisen pitää tehdä yksilönä, ja sääntöjä, jotka koskevat sitä, mitä ihmiset tekevät yhdessä.

— Kunnon muslimin pitää tehdä, mitä Jumala käskee, kuten rukoilla ja antaa almuja. Valtion tasolla sharia tarvitsee hallituksen hyväksynnän, mutta me voimme keskenämme noudattaa shariaa. Sharia on kuin kymmenen käskyä suomalaisille.

Mitä Koraani opettaa sodista?

— Koraani sanoo, että niille on annettu lupa taistella, joita vastaan on aloitettu sota. Mediassa annetaan islamista sellainen kuva, että kaikki uskovat sotaan, mutta se ei ole totta. Jos joku uhkaa maata, pitää taistella ja saa puolustautua, mutta sotaa ei saa aloittaa.

Käsketäänkö Koraanissa naisia peittämään päänsä vai liittyykö se tiettyihin kulttuureihin?

— Siinä on taas väärä käsitys. Jumala sanoo Koraanissa uskovaisille miehille ja naisille, että heidän tulee luoda katseensa maahan ja hillitä halujaan. Naisille sanotaan myös, ettei heidän pitäisi näyttää sulojaan tavallisuudesta poiketen ja että hunnun pitäisi verhota heidän povensakin.

— Profeetta Muhammed sanoi, että siitä lähtien kun tyttö saa kuukautiset, hänellä pitää olla vain kädet ja kasvot esillä ja muu vartalo peitettynä. Esimerkiksi vaatteen väristä ei sanota mitään, se voi olla eri erilaisissa kulttuureissa.

Miksi muslimit eivät syö sianlihaa?

— Koska Koraanissa sanotaan, että kiellettyjä ovat esimerkiksi itsestään kuolleet eläimet, veri ja sianliha ja eläimet, joiden teurastus on tapahtunut jonkun muun kuin Jumalan nimeen. Me tottelemme Jumalaa ja yritämme välttää sianlihaa Suomessakin.

Pitääkö suomalaisen muslimin käydä pyhiinvaelluksella Mekassa?

— Kyllä, jos hänellä on rahaa. Itse en ole vielä käynyt, mutta odotan sitä mahdollisuutta. Islamin pilareita on viisi, tunnustus, rukous, almu, paasto ja pyhiinvaellus. Jos ei ole rahaa, ei ole pakko mennä, mutta muuten pyhiinvaellus pitäisi tehdä kerran elämässä.

Miksi Muhammed on ihmisille hyvä esikuva?

— Koraanissa sanotaan, että Jumalan sanan julistaja on teille erinomainen esikuva. Sanotaan, että Muhammed uskoi viimeiseen päivään asti, oli rohkea

julistaja ja alinomaa muisteli Jumalaa.

Miksi muslimin täytyy rukoilla kasvot Mekkaa kohti?

— Koska Jumala sanoo Koraanissa: ”Olemme nähneet kuinka rukoillessasi kasvosi harhailivat sinne tänne taivasta kohti, mutta vastedes haluamme totisesti kääntää kasvosi Mekkaan päin.”

Mitä hyvää on kristinuskossa?

— Kristittyjen kirja on Jumalalta ja he ovat lähellä islaminuskoisia, se sanotaan Koraanissakin. Ihmiset ovat samaa sukua, Aatamista ja Eevasta lähteneitä.

Kaikkia ihmisiä pitää kunnioittaa.

Mitä olet oppinut kristityiltä?

— Olen oppinut kunnioitusta toisia uskontoja kohtaan. Keskustelu ja vuoropuhelu poistavat ennakkoluuloja. Vantaalla on käyty vuoropuhelua jo monta vuotta ja siinä on paljon etuja, islaminuskoiset ja kristityt oppivat toisiltaan.

Me asumme Suomessa ja olemme kuin samassa laivassa.

Hanna Antila

Mitä rauha merkitsee kristityille, mitä muslimeille? -keskustelutilaisuus Heurekassa to .. klo –. Alustajina imaamit Mohamed Salan ja Mostafa Hossein sekä kirkkoherrat Martin Fagerudd ja Hans Tuominen. Tapahtuma tulkataan arabiaksi ja suomeksi. Vapaa pääsy.

9

www.hoivakotiatzalea.fi

Hoivakoti Atzalea

T

arjoamme muistisairaille asiakkaille yksilöllistä ja laadukasta palvelua kodinomaisessa ympäristössä Hiekkaharjussa. Toiminta on virikkeellistä ja asukasta arvostavaa.

Tarjoamme mahdollisuuden ulkoiluun.

Meille voi tulla asukkaaksi: - Lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumispalveluun - Omaishoidon lomapäiviksi Hoivakoti Atzalea on Helsingin-, Vantaan- ja Oulun kaupunkien hyväksymä palvelusetelituottaja

KUN APU ON TERVETULLUTTA Luotettavaa ja monipuolista kotihoitoa pääkaupunkiseudulla

Tervetuloa tutustumaan!

Miia Tolonen p. 09 – 851 1577 / vastaava sairaanhoitaja Tuija Uusitalo p. 050 – 563 4086 / toiminnasta vastaava Kyläkaivontie 6 D, 01350 Vantaa

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan.

Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi

allillaan Asiat m

Onko omaisesi arki turvallista tai onko apu muuten tervetullutta?

KOTIPALVELU KOTISAIRAANHOITO JALKAHOITOA KOTIIN OMAISHOIDON LOMITUS LAHJAKORTIT Soita: 09 3508 6070 Lisätietoa: www.vtkl-palvelut.fi Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki, puh. 09 3508 6070 www.vtkl-palvelut.fi , kotipalvelu@vtkl-palvelut.fi

• markkinoiden laajin raamattuvalikoima • Suomen Pipliaseura • www.pipliakauppa.fi

uutuus

ATTU RAAM STIIN RA ISTIIN

Piplialahjat RAAMATTU RISTIIN RASTIIN

R

Innostava luku- ja hakuteos Raamatun opeista. 365 tekstikokonaisuutta vuoden jokaiselle päivälle.

PIPLIA LAPSILLE

Koko perheen klassikkoraamattu. Myös äänikirjana.

NAHKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

Tilaa lahjansaajan kultainen nimipainatus kanteen. Useita eri värejä.

VANTAAN

Suomen Pipliaseura

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi.

Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri. taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, Timo Salminen p. 020 754 2247, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

10

| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | myynti@bible.fi

David Parsons Jerusalemista Israel-illassa VICF, Vantaan kansainvälisessä seurakunnassa Minttukirkolla, Minttutie 20, Tikkurila sunnuntaina 13.11. klo 16.00. Tulkkaus suomeksi.

Mukana Juha Ketola, Arto Sädeaho, VICF ylistysryhmä sekä Ulla & Pete Järj. ICEJ Suomen osasto ja VICF www.fi.icej.org

MYYJÄISET Ev.-lut. Lähetysyhdistys Kylväjä järjestää lähetysmyyjäiset lauantaina 12.11.2011 klo 11-14 Tikkurilassa Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tarjoustalon yläkerrassa).

Tarjolla on suolaista ja makeaa, käsitöitä, kortteja, tavaraa lähetyskentiltä ja KIRPPUTORI. Alkuhartaus klo 11. Tervetuloa!

Välitämme.

Haluatko tavoittaa puoli miljoonaa lukijaa pääkaupunkiseudulla?

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin ja pyydä tarjous!

020 754 2000/vaihde

www.vantaanlauri.fi

Kari Tuomi/Lehtikuva

K

ivistön seurakuntakuoro toteuttaa Lasse Mårtensonin vuonna 196 alunperin televisiomessuun sävelletyn Voiko sen sanoa toisinkin -gospelmessun.

Legendaarinen säveltäjä-sanoittaja on itse todennut gospelmessun istuneen aikaansa hyvin ja olleen edelläkävijä. Isänpäivänä toteutettava messu kertoo, miten se sopii vuoteen 2011.

Zei Andre Meriae

Gospelmessu Mårtensonin tapaan

Lasse Mårtensonin gospelmessu su .. klo . Kivistön kirkossa

Laulaja, säveltäjä ja näyttelijä Lasse Mårtenson pianon ääressä kesäkuussa 1962.

Sanni Orasmaa tuo musiikkia Pyhän Laurin kappeliin.

Valoa sunnuntaihin

J

Älä anna harmaakaihin sumentaa arkea.

Harmaakaihin oireet tuntuvat nopeasti arjessa. Lukeminen ja televisionkatselu vaikeutuu, hämäränäkö heikentyy ja värisävyt erottuvat huonommin. Silmät saattavat myös häikäistyä helposti kirkkaassa valossa. Onneksi apua ei tarvitse odottaa, eikä epävarmuudessa tarvitse elää. Varaa siis aika asiantuntevalle silmäkirurgille Diacorista. Siitä se elämä kirkastuu.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI 09 775 0800

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

www.suurellasydamella.fi

azzlaulaja Sanni Orasmaa tuo Pyhän Laurin kappelin pieneen saliin musiikkivieraita viitenä kaamosajan sunnuntaina. Vuosi sitten vihityssä ja useaan kertaan palkitussa kappelissa valo on tärkeä osa salin arkkitehtuuria. Valo! on myös kappelissa pidettävän konserttisarjan nimi.

Orasmaa on koonnut intiimin kokonaisuuden konserteista, joissa vieraina kuullaan laulajattaren yhteistyökumppaneita suomalaisen musiikin kentältä. Isänpäivänä sarjan avauksessa kuullaan improvisaatiota Eino Leinon runoihin.

Vieraana illassa esiintyy saksofonisti Mikko Innanen. Sarja ulottuu ensi vuoden maaliskuulle.

HERÄNNÄISSEURAT La 12.11. klo 15-18 Seistä piilossa -gospeltapahtuma Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3, Hki. Esiintyjinä Mustarastas, J.Jyrä, Rasmus Mäntymaa & Äänipuu sekä Mika Thessman. Klo 18 Kotiseurat Virpi Väisäsellä ja Ilpo Kankaalla, Vuolukiventie 3 D 35, Hki. Su 13.11. klo 10 Kirkkopyhä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Klo 10 Kirkkopyhä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Hki. Saarnaa Jaakko Heinimäki, mukana Seuratuvan virsikuoro.

Klo 15 Kotiseurat Raija ja Antero Murtoniemellä, Jakob Forssellinkatu 18, Loviisa. Klo 16 Seuratupateologit Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Elina Vuola alustaa aiheesta ”Sukupuolen kysymyksiä nykyteologiassa”. Klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Espoo.

Ti 15.11. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. To 17.11. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki.

Valo! -sunnuntaisarja klo  Pyhän Laurin kappelissa: ●

su 13.11. Improvisaatiota Eino Leinon runoihin, vieraana Mikko Immonen, saksofoni.

●

su 11.12. Joululauluja vuosisatojen varrelta, vieraana Anna Orasmaa, cembalo.

●

su 8.1. Slo motive, vieraina Kari Ikonen, piano ja Mamba Assefa, perkussiot.

●

su 12.2. String attached, vieraana Markus Hohti, sello.

●

su 11.3. Spirit in me, vieraana Petri Krzywacki, kitara.

Liput tilaisuuksiin maksavat 10 euroa, ennakkovaraukset info@sanni.fi.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Fredrikinkatu 61 B Seurat 13.11. klo 14 Valvokaa Marko Pihlajamaa ja Paavo Räsänen

Anna hyvän kiertää r a k e n n a j o u l u p u u . fi

11

REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011

Huoneisto, Keittiö, Kylpyhuone, VTT:n vesieristys-sertif.

TILAA JOULUSIIVOUS AJOISSA !

• kaikki kodin siivoukset • ikkunanpesut • viikkosiivoukset • muuttosiivoukset • remonttisiivoukset kodinhoidon veroväh. 60%

Tip Top Siivous www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 0500 467808 REMONTIT ammattitaidolla.

Sovi ilmainen suunnittelukäynti. p. 050 308 1010 www.remonttivarma.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

www.rothmarc.fi

Sanna Mander

Palveluja tarjotaan MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset alk. 25,20 e/h. (kotitalousväh. 60%) www. loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 e/ +alv. wwww.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Tuuve Aron lastenromaanin päähenkilöt Topi ja Tallulah seikkailevat Korsossa.

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Ostetaan Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Vuokrata halutaan

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina

12

Sekalaisia Hoo! Tilaa TIERNAPOJAT pikkujouluihisi.Vankka kokemus, humoristinen sovitus.

045 325 5901 / Anssi (Hki).

Viidakkotyttö ja filmihullu Korsossa Tuuve Aron kirjat ammentavat elokuvista.

Ä

iti on kuollut, isä viettää päivät pyjamassa ja sisko kieltäytyy syömästä. Korsossa talot ovat betonilaatikoita ja arki harmaata, mutta onneksi on elokuvat ja vilkas mielikuvitus, joiden avulla 9-vuotias Topi pääsee irti arjesta.

Tuuve Aro on helsinkiläinen kirjailija ja elokuvakriitikko, jonka lastenromaanissa Korson purppuraruusu (WSOY 2011) esiintyvä Topi-poika muistuttaa paljon kirjoittajaa itseään.

— Topi on kuin alter egoni. Luin lapsena paljon kirjoja ja katsoin elokuvia. Tykkäsin muun muassa Dumbosta ja Lumikista, mutta tiirailin myös lapsilta kiellettyjä pätkiä salaa. Muistan nähneeni jonkun elokuvan väärin päin olohuoneesta lasioven heijastuksesta, Aro kertoo.

Elokuvaharrastuksen lisäksi Tuuve Aroa ja Topia yhdistää tarkkailijaluonne. He seuraavat tapahtumia mieluummin sivusta kuin ovat huomion keskipisteenä, toisin kuin kirjan toinen päähenkilö.

Hän on viidakkotyttö Tallulah, joka hyppää valkokankaalta tuodakseen eloa Topin ja muiden korsolaisten elämään.

Ankea ja turvallinen lähiö Tuuve Aro on kirjoittanut elokuva-

kritiikkejä, novellikokoelmia ja kaksi romaania, mutta Korson purppuraruusu on hänen ensimmäinen lastenkirjansa.

— Lastenkirjan kirjoittaminen oli hauska projekti. Aivan erityisen innostavaa oli yhteistyö kuvittaja Sanna Manderin kanssa. Sain uusia kuvituksia pitkin matkaa.

Kirjan tarina sai alkunsa Woody Allenin elokuvasta Kairon purppuraruusu. Samalla Tuuve Aron mielessä alkoi elää viidakkotyttö Tallulahin hahmo. Vasta sen jälkeen syntyi ajatus Topista ja tarinan sijoittamisesta Korsoon.

— Korso valikoitui tapahtumapaikaksi lähinnä kielellisistä syistä. Korso kuulostaa vähän samalta kuin Kairo.

Tuuve Aro on käynyt Korsossa lapsena ja muutamia kertoja sen jälkeenkin.

— Korso on ehkä vähän ankea mutta turvallinen lähiö, paikka jossa on mahdollisuuksia. Korso on myös hyvä kontrasti Tallulahin maailmalle, Amazonin sademetsälle.

Mielikuvituksen voimaa Kirjoittaessaan Korson purppuraruusua Tuuve Aro muisteli paljon omaa lapsuuttaan ja sitä, kuinka paljon iloa elämään sai mielikuvituksen avulla. Parhaisiin leikkeihin ei tarvittu ihmeellisiä puitteita tai leluja.

— Lapsi tarvitsee todellisuuspakoa, vaikka todellisuus ei mitenkään ankea olisikaan. Lapsena minulle tärkeitä juttuja olivat Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonanmieli ‑kirja ja Tarzan-televisiosarja, jotka

Tuuve Aro. siirtyivät leikkeihin. Meillä oli Tarzan-puu ja hevosleikeissä esiintyivät Lindgrenin kirjan mukaan nimetyt hevoset Rimma ja Fjalar. Leikimme myös inkkaria ja länkkäriä.

Tuuve Aro pääsee käyttämään mielikuvitustaan nykyisessä työssään. Hän nauttii päästessään tekemään monenlaisia kirjoitustöitä ja ammentaa niihin aineksia unista ja elokuvista. Korson purppuraruusu on täynnä elokuvaviittauksia, ja niitä on myös keväällä ilmestyvässä novellikokoelmassa. Topin ja Tallulahin tarina on saamassa jatkoa, onhan korsolaispojan päästävä käymään Amazonin sademetsissä Tallulahin luona.

Hanna Antila

Vantaan seurakunnat 10.11.–17.11.

Kastettu

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48, p. 09 830 6500

Virasto aukeaa ke 16.11. klo 12.

Avoinna muuten ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Milja Pinja Maria Pekkola, Konsta Joonatan Nerg, Eetu Artturi Kulmala, Ella Anna Maria Hakkarainen.

Avioliittoon kuulutettu Jukka Tapio Eskelinen ja Tuula Sinikka Lindqvist, Miika Staffan Söderman ja Katja Mari Kauppinen.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Uudet isommat tilat. Tervetuloa ostoksille.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Isänpäivän mukulamessu ja perhetapahtuma su 13.11. klo 12. Hans Tuominen, Vesa Häkkinen, Anne Viljamaa, lapsikuoro Kuunloiste, NMKY:n toiminnan esittelyä, puuhapisteitä. Ennen messua hernerokkaa tarjolla klo 11 alkaen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 14.11. klo 18.30– 20. Merja Araneva.

Päiväraamattupiiri ti 15.11. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Hakunilanrinteen koulun ekumeeninen kirkkokonsertti ti 15.11. klo 18.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18– 20.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia maksaa 2,50 euroa. Lapsilta 1,50 euroa.

Puolipäivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Lapsenpäivä -konsertti ke 16.11. klo 10. Hengellisiä ja perinteisiä lastenlauluja yli 3-vuotiaille. Pekka Laukkarinen muusikko, lasten tv-juontaja ja Matti Laitinen muusikko, radiotoimittaja.

Yhteisvastuun infoilta ke 16.11. klo 18. Keräysjohtaja Tapio Pajunen vierailee. Tiedustelut Heli Leskinen p. 050 468 6410.

Sukkapiiri ke 16.11. klo 18–20.

Neulomme sukkia Vantaan vankilan vangeille joululahjaksi.

Omat puikot mukaan.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

Kodittomien yö asunnottomien auttamiseksi pe 11.11. Yöpyjille klo 16 alkaen sauna ja ateria.

Halutessaan yöpyjä pääsee nukkumaan heti aterian jälkeen. Iltahartaus klo 19, johon kaikki ovat tervetulleita. Kirkon ovet suljetaan yöksi klo 21. Järjestyksenvalvojat tarkastavat kaikki kirkkoon tulijat. Lisätietoa p. 050 434 3030 tai 050 560 5693.

Messu su 13.11. klo 10. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri.

Peittopiiri tiistaisin klo 11. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja Intiaan lähetettäväksi.

Senioriklubi ti 15.11. klo 13– 14.30. Diakoni Elina Vepsäläinen vierailee.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Naistenpiiri tiistaisin klo 19–21.

Lähetyspiiri to 17.11.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sanaa ja saunaa. Teuvo Puolakka.

Kastettu Lasse Veeti Juhani Marmela, Aava Claudia Lindvall, Lilja Lumia Hämäläinen.

Hautaan siunattu Juha Tapio Sahla 65 v.

Hämeenkylä

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, p. 050 573 6313.

Hameenkylanseurakunta. Tykkäämällä sivustamme saat tietoa tulevista tapahtumista ja seurakunnan mielenkiintoisista kuulumisista. Voit myös antaa palautetta toiminnastamme.

Kirkkoherranvirasto

Korso

Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu to 17.11.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto

Messu su 13.11. klo 10. Saarnaaja Jouni Salko, liturgi Marja Mäkilä ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Messussa avustaa Qoro Quando -kuoro ja basso Jari Parviainen.

Isänpäivän kirkkokahvit.

Hiljaisuuden iltapäivässä la 12.11. klo 13–18 on vielä vapaita paikkoja. Mukana Ulla Lumijärvi ja pastori Marja Mäkilä. Keittolounas 5 €. Ilmoittautumiset etukäteen Riitta Ahoselle, p. 0400 558 308.

Päiväkahvin aikaan ma 14.11. klo 13. Kirkkovuosi tutuksi. Mukana rovasti Kersti Rantasalo.

Isä Meidän -luentosarja alkaa to 17.11. klo 18.30. Aiheena Pyhitetty olkoon Sinun nimesi.

Vanhemman väen piiri to 10.11. klo 13, Anne Saviranta, Sanna Heikurinen ja Leppäkorven koulun oppilaiden lauluryhmä.

Naisten saunailta to 10.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Miesten raamattupiiri to 10.11. klo 18.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 10.11. klo 18.

SPR:n verenluovutus pe 11.11. klo 14–19. Tule antamaan tärkeä lahja lähimmäiselle.

Lastentarvikekirppis la 12.11. klo 10–12.30. Tule katsomaan, ostamaan ja kahville. Kirpputorin tuotoista 10 prosenttia perhetyön kummilapsille.

Isänpäivän messu su 13.11. klo 10, Hanna Vaittinen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Popmessu su 13.11. klo 18, Hanna Vaittinen, Sanna Heikurinen. Artistivieraana Tommi Kalenius. Musiikista vastaavat bändi ja pop-kuoro. Lastenhoito järjestetty. Messun jälkeen kahvitarjoilu.

Runopiiri ma 14.11. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 14.11. klo 18 Kotkansiivessä.

English through Bible ma 14.11. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 15.11. klo 11– 13.

Kudontailta ti 15.11. klo 17.

Haastamme sinut neulomaan villasukkia apua tarvitseville. Ohjausta sukkien kutomiseen, omat puikot mukaan. Ryhmän vetäjinä toimii Lions Club Vantaa Komeetat.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 16.11. klo 11.

Lähetyspiiri ke 16.11. klo 13.

Arki-illan ehtoollinen ke 16.11. klo 18, Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 16.11. klo 18.30.

Vanhemman väen piiri to 17.11. klo 13, Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 17.11. klo 18.

Miesten saunailta to 17.11. klo 18 Kotkansiivessä, Vesa Ruokonen.

Kenian piiri to 17.11. klo 12. Vieraana Lasse Nikkarikoski.

Lapsille ja perheille Lasten oikeuksien viikon konsertti ti 15.11. klo 11. Esiintyjinä Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

Varhaisnuorten sählykerhoon kutsutaan nyt myös vanhempia pelaamaan yhdessä lastensa kanssa. Kerho kokoontuu maanantaisin klo 16–17 Pähkinärinteen koululla.

Muuta Adventtiretki Turkuun to 1.12.

Tutustumme Hirvensalon taidekappeliin ja Aboa Vetukseen.

Lounas birgittalaisluostarissa. Mahdollisuus ostoksiin mm. kauppahallissa.

Retken hinta on 35 €, sis. kuljetuksen, opastukset ja lounaan.

Retkellä ovat mukana diakoniatyöntekijät. Ilmoittautumiset 23.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Senioreiden jouluretki Loviisaan pe 9.12. Ohjelmassa kiertoajelu, joululounas sekä tutustuminen kirkkoon, Brunbergin tehtaanmyymälään ja Tyysterin lihasavustamoon. Bussi lähtee klo 8.30 Askiston Hirsikujan kääntöpaikalta kulkien reittiä Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinteen ostoskeskus, Hämevaaran päätepysäkki ja Rajatorpan ostoskeskus.

Matkan hinta on 40 €. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450.

Hämeenkylän seurakunta löytyy myös Facebookista! Facebook-sivumme löydät osoitteesta: www.facebook.com/

Santeri Jimi Mikael Tervo, Alisa Olivia Heikkilä, Leo Valtteri Mölsä, Alisa Peppina Rossi, Aatos Ilmari Kemppainen, Lumo Tauno Antero Pirinen.

Pekka Mikael Romula ja Päivi Kaarina Kaura-aho.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanha Hämeenkyläntie 9

Kastettu

Avioliittoon kuulutettu

Auratie 3, p. 830 6459

Vapaalan seurakuntatalo

Enkelimaalauskurssi seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa klo 13 torstaisin 30.11. saakka.

Kurssilla maalataan sormiväreillä rauhallisen musiikin siivittämänä. Kurssi on maksuton eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi ottaa inspiraatioksi oman enkelikuvan. Tiedustelut: Mervi Hartikka p. 050 337 5213 ja Leena Ryynänen p. 050 368 2854.

Sururyhmä alkaa to 10.11. klo 16 seurakuntakeskuksessa. Ryhmä kokoontuu 4–5 kertaa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Silmukoita ja solmuja -ilta ma 14.11. klo 18–20. Pienten lasten äideille ja nuorille sinkkunaisille.

Tuuletetaan ajatuksia ja kilistellään puikkoja iltateen lomassa.

Muuta

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Hämeenkylän kirkko

Lammaspolku 1:n kerhotila

Pyhäkoulu su 13.11. klo 10, Päivi Miettinen ja Satu Leisola.

Pekka Laukkarisen ja Matti Laitisen konsertti pe 18.11. klo 9 ja klo 10 Korson kirkossa.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 15.11. klo 13, Risto Auvinen.

Miesten piiri pe 18.11. klo 14.

Ryhmä on tarkoitettu päihdekuntoutujille.

Hautaan siunattu Helmi Katariina Mäntysalo 87 v, Markku Tapani Alanko 50 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, pe suljettu.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 10.11. klo 13.

Runoryhmä to klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 13.11. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin. Messun jälkeen kirkkokahveilla keskustellaan messusta.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 14.11. klo 18.30.

Sanan ja rukouksen ilta ti 15.11. klo 19, puhujana Vappu Olsbo.

Aamumessu ke 16.11. klo 9.30, Eveliina Ojala ja Noora Hultin.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30–11.30 kerhohuone 1:ssä.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri – aamukahvila aikuisille to klo 8.30–11.30. Hartaus klo 8.30, ilmainen puuro, kahvi 50 snt. Puuroa klo 11 asti.

Yksinhuoltajailta to 10.11. klo 17.

Raamattupiiri to klo 18.

Draamalauantai 12.11. klo 10– 14. Toteutuu, jos ilmoittautuneita vähintään 10. Ilmoittautumiset mahdollisimman pian virastoon, p. 09 830 6700 tai rekolan. seurakunta@evl.fi.

Lauluja lohdutukseksi

I

lta särkyneille tuo lohtua runonlausunnan, koskettavan musiikin ja ikivanhan, perintönä kulkeneen itkulaulun keinoin. Itkuvirsien tarkoitus on hoitaa kuulijaansa tai itkijää. Laulu on tunteiden ilmaisua sanoilla ja itkusävelellä. Sanoituksissa käytetään paljon kuvakieltä ja hellittelynimityksiä.

Jokaisella itkijällä on oma sävelensä, sanat kulkevat tunteiden mukaan joko spontaanisti tai tekstin mukaan.

urheiluvarusteet ja sisäpelikengät mukaan.

Nuorten torppa to klo 18–20 kirkolla.

Isko 2 ti klo 18 kirkolla, ”ohjattua ohjausta”.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa, ei 17.11.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla, ei 17.11. ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntaloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Jouluseimi – periodipyhäkoulu ke 16.11. klo 17.30 Asolan srktalossa. Pyhäkoulu kokoontuu neljä kertaa keskiviikkoiltaisin klo 17.30–19. Pyhäkoulussa ihmettelemme joulun suurta salaisuutta, Jeesus-vauvan syntymää, ja rakennamme jokaiselle pyhäkoululaiselle oman jouluseimen.

Pyhäkoulu on avoin kaikille eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua. Jos lapsi on alle 4-vuotias, vanhemman tulee olla mukana. Pyhäkouluun voi tulla myös koko perheen voimin! Lisätietoja pyhäkoulusihteeri Terhi Kiiskiseltä p. 050 339 2703.

Muuta

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Taivaan värit ja soinnut – toiminnallinen hartaushetki ti 15.11. klo 13 Koivutorin vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Ohjaajana diakoniharjoittelija Terhi Kuortti.

Nuorille

Kastettu

Nuorten sähly to klo 16.30 Rekolanmäen koululla,

Veeti Matias Kalevi Laiho, Aada Anna Vitikainen.

Lapsille ja perheille

Rautkallion kerhohuone

Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Rautkalliontie 4

Illassa Rekolan seurakunnan runoryhmä lausuu runoja ihmisenä olemisen kivuista ja itkijänainen Päivi Peittola esittää itkulauluja. Musiikista vastaavat laulu- ja soitinryhmä Ilonpilarit, Noora´s Ark ja Savi-bändi. Ilonpilarit esittää musiikkia Lauluja särkyneille -kokoelmasta.

Ilta särkyneille pe .. klo . Ruoka-apu-yhdistyksen tiloissa, Hakopolku 

Hautaan siunattu Toini Annikki Pätilä 96 v, Irja Kyllikki Peltomaa 85 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12. Peruttu ma 14.11.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Peruttu ma 14.11.

Tarvitsetko pientä apua kotiisi? Esimerkiksi pihan syystöihin, jouluvalojen ripustamiseen tai vaikkapa taulun kiinnittämiseen seinälle. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

13

Vantaan seurakunnat 10.11.–17.11.

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Kansanlaulukirkko, isänpäivän messu su 13.11. klo 12. Tiina Komulainen, Pirjo Kettu, kanttori Simo Santaranta. Mukana Vantaan kansanpelimannit.

Kaamospelit: Nord String Quartet ma 14.11. klo 19. Tommi Asplund, viulu; Alina Järvelä, viulu; Adrian Jones (Ruotsi), alttoviulu; Jonas Bleckman (Ruotsi), sello. NSQ on vuonna 2010 perustettu uusi suomalais-ruotsalainen jousikvartetti, jonka ohjelmisto koostuu pääosin uusista pohjoismaista kansanmusiikkia ja kamarimusiikkia yhdistelevistä sävellyksistä, sekä perinteisten pohjoismaisten kappaleiden uusista kvartettisovituksista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 17.11. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten Raamattu ja keskustelupiiri to 17.11. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Naisten lenkkisauna to 10.11. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Myyrmäen kirkko

Kartanokosken piiri ke 16.11. klo 18. Meritähdet. Lapset harjoittelevat Jippii-lauluja.

Asematie 12, p. 09 830 6223

Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 11.11. klo 18.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 16.11. klo 13.30.

Keskustelua ja laulamista kahvikupin äärellä.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Walkers nuortenkahvila pe 11.11. klo 19–22 nuorisotilassa.

Iso 1B -koulutus ti 15.11. klo 16.30 nuorisotilassa.

Iso 1C -koulutus ke 16.11. klo 16.30 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila ke 16.11. klo 18–20 nuorisotilassa.

Koululaisille Alakouluikäisten iltakerhot: Puuhakerho ma klo 17.30–19 Tammisto, Tammistonkatu 29 B. Puuhakerho 1.–3. lk ma klo 18–19.30 ja ke klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja 1.

Laulavat kokit 3.–5. lk ma klo 17.30–19 Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Ulkoilu- ja puuhakerho ti 18– 19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A. Puuhakerho ke 17.30–19 Ylästö, ilmoittautumiset Ylästön kerhoon puhelimitse p. 050 526 9401.

Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi.

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhoista tied. lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho p. 050 410 3863. Tied. perhekerhoista perhetyöntekijä MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittaumista klo 9.30–11.

Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2.krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi

Leipää ja viiniä ➤

Uomatie 1, p. 09 830 6429

POPMESSU su 13.11. klo 18 Korson kirkossa. Popmessu on nuorten aikuisten messu, jonka virret on sovitettu pop- ja rocktyyliin. Artistivieraana Tommi Kalenius. tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 €/perhe. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä Pulkkinen/Savolainen p. 050 347 3091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut su 13.11 kello 10–11 Tikkurilassa. Ylästössä ja Ilolassa ei ole pyhäkoulua. Ristipurossa ja Kartanonkoskella pyhäkoulu kello 11–12. Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 maaret. hirvensalo@evl.fi.

Perheiden retki Vivamon Raamattukylään la 17.12. Lähtö klo 1,4.30 kirkolta, Asematie 12. Ilm. 5.12. mennessä Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 maaret.hirvensalo@evl.fi. Ilmoita myös ruokaallergiat. Retken hinta 15€/10€, alle 3-vuotiaat maksutta. Sis. osallistumismaksun, kuljetuksen, puuron ja joulupullat. Retkellä mukana myös perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen ja lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho.

Perheiden lauantaikeidas 12.11. klo 15.45–18 Ristipuron seurakuntatilassa, Marja-Leena Koponen.

Perhekirkko ja isänpäiväkahvit su 13.11. klo 16 Pakkalan nuorisotilassa Wintillä (Ylästöntie 35), Jarkko Korhonen.

Pekka Laukkarinen konsertoi ma 14.11. klo 9, klo 10 ja klo 18.Tikkurilan kirkossa. Gospelmusiikin ja lastenmusiikin saralla kysytty ja paljon konsertoinut suosittu muusikko Pekka Laukkarinen laulaa ja laulattaa lapsia.

Muuta

– avioliiton ja parisuhteen parhaaksi ti 15.11. klo 18–19.45.

Rakentava riitely, Anu ja Jukka Mattson. Auditoriossa, Unikkotie 5 C. Voit tulla yksin tai kaksin. Lastenhoito järjestetty. Illoissa mukana pastorit Pirjo Kettu ja Toni Fagerholm.

Aikuisrippikoulun intensiiviryhmä kokoontuu la–su 19.– 20.11.2011 Tikkurilan kirkolla. Konfirmaatio ke 23.11. klo 18 Tikkurilan kirkossa. Ilm. viim. pe 11.11. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717. Tied. pastori Pirjo Kettu p. 050 363 2372/ pirjo.k.kettu@evl.fi.

Kastettu Olivia Elisabet Hietanen, Juuso Valtteri Vinni, Martta Helena Sihvo, Alex Benjamin Ursin, Oskari Heimo Tapio Välimaa, Max Eemil Mäyränpää, Niilas Onni Joonia Isopahkala, Leevi Juhani Kauppila, Lauri Olavi Mononen, Eemeli Oskari Erik Anttila, Vivi Ines Adele Ruotsalainen, Saaga Matilda Hietanen, Onni Mikael Kemppainen, Jimi Markus Koskela, Elias Lucas Jonathan Sträng, Ilona Eevi Olivia Takalammi, Eerik Mikael Rytkönen, Ellen Harriet Virtanen, Venla Sofia Viik, Luca Erik Alexander Lonka, Neria Olivia Mast , Julian John Bonnici.

Avioliittoon kuulutettu Juha Antero Åberg ja Marita Irene Nyman, Topi Mikko Matias Hovi ja Anne Marika Hakkarainen.

Hautaan siunattu Pentti Einari Gröhn 66 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 paitsi ke 16.11. klo 12–15.

Lähemmäksi toisiamme

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 10.11. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 10.11. klo 17.30 kerhohuone 4.

Martinpäivän kirkkoilta to 10.11. klo 19. Matkavirsiä: Puhe arkkipiispa emeritus John Vikström. Seurakunnan tervehdys kirkkoherra Hannu Pöntinen.

Musiikki: Jorma Hynninen ja Esa Ruuttunen – laulu, Seeli Toivio, Jussi Makkonen, Ulla Lampela ja Matti Makkonen – sello, Kari Jerkku – urut. Tilaisuudessa luovutetaan Luterilaisen Kulttuurin Säätiön tunnustuspalkinto.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Järj.

Luterilaisen kulttuurin säätiö ja Vantaankosken srk.

Messu su 13.11. klo 10. Saarna Heli Ojalehto, liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Ritva Holma.

Pyhäkoulu su 13.11. klo 10 kerhohuone 4.

Beethovenin sinfoniat pianolla IV su 13.11. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa sarjassa kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin pianosovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Raamattu-rukouspiiri ma 14.11. klo 13–15 takkahuone.

Lähetyspiiri ma 14.11. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 14.11. klo 17.30–18.45 takkahuone. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 15.11. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Siioninvirsi-ilta ti 15.11. klo 18.30–19.30 St. Martin. Niekuissa emme nuukaile, siispä veisuun voimalla viimaa vastaan! Äänenantajana kanttori Sinikka Honkanen.

Mammaraamis ke 16.11. klo 10– 11.30 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Laulupaja ke 16.11. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Laulupajan 10-vuotisjuhlan kunniaksi tarjolla kakkukahvit.

Eläkeläiskerho to 17.11. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 17.11. klo 17.30 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Rukouksen talo – Opeta meitä rukoilemaan to 10. ja 17.11. klo 18.30–20. Viisi iltaa Isä meidän -rukouksen äärellä. Seuraavat kerrat 10.11., 17.11., 24.11. ja 8.12.

Ilmoittautuminen paikan päällä. Käytämme Kansan Raamattuseuran ”Herra, opeta meitä rukoilemaan” -materiaalia. Materiaalimaksu 8,50 e.

Taidenäyttely Kaamoksesta valoon 13.–27.11. Katriina RiskuVartiaisen akvarelleja ja pastelleja seurakuntasalissa. Näyttelyn avajaiset su 13.11. klo 16–18.

Muutoin avoinna tilaisuuksien ja säännöllisen viikkotoiminnan yhteydessä sekä ti 22.11. klo 17–19.

Bibliodraamaa ja Lasse Mårtensonin gospelmessu su 13.11. klo 16.30–19.30. Klo 16.30 Bibliodraama ”Valvokaa!” kerhopuolella. Tutkimme päivän Raamatun tekstiä, itseämme, elämää erilaisia toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Et tarvitse mitään etukäteistaitoja tai -tietoja. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied.

Helena Fyhr 050 380 6500. Klo 18 Kirkkokahvit. Klo 18.30 Iltamessuna Lasse Mårtensonin säveltämä gospelmessu: Voiko sen sanoa toisinkin. Pasi Kilpeläinen, Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro. Tervetuloa koko illaksi tai osaksi aikaa.

Diakoniapiiri ti 15.11. klo 12.30 srk-sali.

Raamattu-rukouspiiri ti 15.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Eläkeläiskerho ke 16.11. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 16.11. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Miesten saunailta ke 16.11. klo 18.30–21. Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan. Kokoontuminen kirkon pääovella.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 15.11. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 10.11. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 10.11. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Isänpäivän perhemessu su 13.11. klo 11. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Sinikka Honkanen. Messun jälkeen kirkkokahveilla lapset saavat koristella isän kakkupalan.

Diakoniapiiri ma 14.11. klo 12– 14.

Lähetyspiiri ti 15.11. klo 18.30– 20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 17.11. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 17.11. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 16.11. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 16.11. klo 19–21.

Ensi sunnuntai on valvomisen sunnuntai. Sen aihe on Valvokaa!

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. :–. –, Mal. :–, Hepr. :– tai Ilm. :– ja Mark. :–.

Ovenvartijana Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee. Kun mies matkustaa vieraille maille ja talosta lähtiessään antaa kullekin palvelijalle oman tehtävän ja vastuun, niin ovenvartijan hän käskee valvoa.

Mark. 13:33–34

14

Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Ristipuron seurakuntatila

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia

Ilolan seurakuntatalo

Tikkurilan kirkko Ilosanomapiiri to 10.11. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten Raamattu ja keskustelupiiri to 10.11. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Laulupiiri pe 11.11. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 12.11. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa. Kaikki tervetulleita!

Isänpäivän puuhajumis la 12.11. klo 16, Tuula Lapveteläinen ja kanttori Terje Saard. Puuhajumis on 3–5-vuotiaille tarkoitettu toiminnallinen koko perheen kirkkohetki, jossa yhdessä puuhastellaan ja lauletaan. Lapset kutsutaan alttarille siunattaviksi.

Mukana Cantores minores -muskarikuoro. Tilaisuuden kesto 45 min. Lopuksi tarjoilua.

Isänpäivän messu su 13.11. klo 10. Heikki Leppä, Marja Ruuska, Terje Saard. Mukana Omalla äänellä – lauluryhmä.

Siionin kannel -seurat su 13.11. klo 15. Seurakahvit klo 14.30 neuvotteluhuoneessa. Rovastit Tuula Sääksi ja Tapio Turunen, pastori Pirjo Kettu, kanttori Samppa Laakso.

Eläkeläiskerho ma 14.11. klo 13 kahviossa, mukana kanttori Simo Santaranta.

Nuorten aikuisten ilta ma 14.11. klo 18 nuorisotilassa.

Ilkka Rytilahden luentosarja ma 14.11. klo 18.30. Aloitus kahvilla klo 18 Tikkurilan kahviossa.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 15.11. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 15.11. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Yhteysilta ti 15.11. klo 18.30 kahviossa. Puhujana Ennio Zuccaro, aiheena Ihmisen kohtaaminen.

Vantaan Kristilliset Eläkeläiset ry:n raamattupiiri ke 16.11. klo 13 aikuisten kerhohuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 16.11. klo 18. Jarkko Korhonen ja kanttori Samppa Laakso.

Tikkurilan Hannat to 17.11. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo

Mikko Harma

Pyhän Laurin kirkko

K

ullekin palvelijalle oma tehtävä. Vain ovenvartijan käsketään valvoa. Ei kaikkien.

Olimme juuri tulleet Botswanaan ensimmäistä kertaa ja majoittuneet kirkon vierastaloon. Meitä vastaanottaneet lähettitoverit olivat lähteneet kotiinsa. Lapset kävivät nukkumaan pian pitkän matkan rasituksista uupuneina. Vanhempia kaikki uusi ja vieras hämmensi. Uni ei tullut silmään.

Yhtäkkiä huomasimme vierastalon pihalla täysin oudon miehen. Hän kierteli ja tarkkaili taloa iso keppi kädessä. Ilmiselvä varas. Pelko väkivallasta ja menetyksistä säikäytti.

Hätääntynyt soitto ystäville helpotti. Kyseessä olikin kirkon tilojen yövahti, portinvartija, jonka tehtävänä oli pitää varkaat ja ilkivallantekijät poissa.

Ja toisaalta avata portti aamulla niille, joilla oli lupa

tulla. Tieto rauhoitti. Luovuimme hyökkäyssuunnitelmista ja virvoittava uni tuli.

Ovenvartija vartioi ovea, porttia. Pitää huolta siitä, että vieraat, tunkeilijat, elämän tuhoajat eivät pääse sisään. Silloin talossa olijat voivat nukkua rauhassa ja levätä. Toisaalta mieluinen tehtävä on olla paikalla ja avata ovi isännälle, kun hän tulee. Mieluinen siksi, että isäntä ei huuda ja kurita, vaan kysyy lempeästi: ”Kuinka olet voinut?” Isännän läsnäollessa on ovenvartijan levon aika.

Hannu Pöntinen Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra

Jani Laukkanen

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 13.11. klo 11–12.

Olotila-kahvila ti 15.11. klo 11– 13.30.

Usko tai älä -keskusteluryhmä alle viisikymppisille ti 15.11. klo 18.15–19.45. Keskusteluun johtamassa Elina Hellqvist (elina.hellqvist@evl.fi) ja Johanna Jakonen.

Varhaisnuorille Lapsille ja perheille Lastenlaulukonsertti to 17.11. klo 10 Myyrmäen kirkossa. Lapsen oikeuksien viikon konsertti.

Esiintymässä Pekka Laukkarinen & Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma 13.30–15, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11. Srk:n syysesitteessä on ollut virheellinen maininta Martinristin perhekerhosta torstaisin klo 9.30–11, mutta silloin ei ole kerhoa.

Pyhäkoulu Viherpuiston asukaspuistossa ma 14.11. klo 10.30.

Muuta Lukijaksi psalmimaratoniin?

Kivistön kirkossa järjestetään su 20.11. klo 13 alk. psalmimaraton, jossa Raamatun kaikista 150 psalmista luetaan (tai lauletaan) ainakin osia. Tavoitteena on saada paikalle 150 psalmien lukijaa.

Oletko kiinnostunut ottamaan osaa psalmimaratoniin lukijana?

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Pasi Kilpeläinen 050 381 6323 tai pasi.kilpelainen@evl.fi Tapahtumaa voi tulla seuraamaan koko ajaksi tai osaksi aikaa.

Psalmien lukemisen arvioidaan kestävän noin klo 18 saakka.

Kastettu Mea Vivianna Hairetdin, Manu Kasperi Panunpoika Pajukari, Julius Akseli Kiiski, Oskar Akseli Ilari Mörsky, Alpo Veikko Olavi Tornberg.

Hautaan siunattu Birit Anni Kallaperä 92 v, Raili Annikki Pohjaniemi 79 v, Sami Aleksander Schutschkoff 34 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Verksamhet Allsångslunch fre 10.11 kl. 13 i St Martin / Myrbacka kyrka.

Klaus Pennanen leder allsången och sjunger solo. Efter allsången lunch i församlingssalen.

Lunchen avgiftsfri. Arr. Vanda västra diakoniförening.

Högmässa sö 13.11 kl. 10 i Helsinge kyrka St Lars, Kaj Andersson, Maija Maltela.

Högmässa sö 13.11 kl. 12 i St Martins kapell, Anu Paavola och Maija Maltela.

Bibelföredrag med Martin Fagerudd må 14.11 kl. 18 i Bagarstugan, Kurirvägen 1.

Tema: Paulus och havet.

ViAnda-kören övar ti 15.11 kl 13–15 i Dickursby kyrkas café (OBS tid&plats).

Drop in i Bagarstugan (DiB) ti 15.11 kl. 15, Kaj Andersson.

Ungdomsmässa ti 15.11 kl. 18 i Helsinge kyrka St Lars, Kaj Andersson och Nina Fogelberg.

Alina Järvelä soittaa Pyhän Laurin kirkossa Vantaan kansanmusiikkiviikolla.

Uutta musiikkia kansamusiikkivaikuttein Soittaminen hiipi Alina Järvelän elämään.

V

iulisti ja viulunsoitonopettaja Alina Järvelä kertoo eläneensä pienestä pitäen kansanmusiikin ympäröimänä. Se ei ole mikään yllätys, kun kuulee, että hän on syntynyt ja kasvanut Kaustisella. Hän aloitti soittamisen varhain, muttei muista milloin.

— Minulla on kaksi isompaa sisarusta, jotka ovat minun näkökulmastani soittaneet aina. Luulin, että kaikki soittavat ja että soittamaan opitaan siinä missä puhumaan tai kirjoittamaan.

Sekään ei ole jäänyt mieleen, että soittotunnit olisivat alkaneet jossain vaiheessa.

— Soittaminen hiipi elämääni.

Isäni oli ensimmäinen opettajani, enkä varmaan alkuaikoina tiennyt, milloin ollaan tunnilla tai soitetaan muuten vaan. Aloin myös soittaa lasten pelimanniporukassa Näppäreissä.

— Olin ensimmäisellä luokalla koulussa, kun tein ensimmäisen tutkintoni. Silloin soitinvalintani oli sinetöity.

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika ti 15.11. klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs, p.

050 346 8358.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 11.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Alinan sukunimi Järvelä on

myös hänen kotikylänsä nimi. Mikä on hänen suhteensa Järvelän pelimanneihin?

— Järvelän pelimannit on kylän, ei perheen yhtye. Kun syntyy kylään, syntyy Järvelän pelimanneihin.

Järvelän pelimanneissa pääsee soittamaan isän, vaarin, serkkujen, naapureiden ja kavereiden kanssa.

— Pelimanneissa ei niin kauheasti harjoitella. Kesällä kokoonnutaan yhteen ja soitetaan kymmeniä tai satoja vuosia vanhoja kappaleita. Järvelän pelimanneissa soittaminen on minulle perinne, ei ammatti.

Alina Järvelä soittaa toki kansanmusiikkia muuallakin kuin Kaustisella. Esimerkiksi Frigg-yhtyeessä hän on tehnyt useita kiertueita maailmalla. Syystäkin moni on ajatellut, että hän olisi opinnoissaan keskittynyt kansanmusiikkiin.

— Olen opiskellut klassista viulunsoittoa siksi, että halusin pitää kansanmusiikin harrastuksenani.

Ajattelin, että ilo ja rentous häviää kansanmusiikista, jos sitä alkaa soittaa tosissaan — niin, että suorittaa tutkintoja ja että soittamista arvostellaan.

Näkövammaistyö Yhteislauluilta ma 14.11. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerhohuoneessa, Aapramintie 1. RitvaLeena Tuuli.

Päihdetyö Naistenryhmä ma 14.11. klo 17–19 Tikkurilan Olotilassa. Uusi mahdollisuus. Lisätietoja päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurmiselta p. 050 381 8774.

Vammaistyö Retki Tuomasmessuun su 20.11.

Mikael Agricolan kirkkoon. Lähtö

Alina Järvelä opettaa Vuosaaren musiikkikoulussa, ja viikonloput menevät usein soittokeikoilla.

Hän opettaa myös Näppärikursseilla Suomessa ja maailmallakin.

— Toisaalta olen niin maalainen, ettei kaupungista löydy kovin helposti sitä, mitä kaipaisin.

Jotain tuttua sentään kaupungissakin on: Alinan äiti on kotoisin Helsingistä ja toinen mummola on ollut Herttoniemessä. Silti mikään ei muuta sitä, etteivät lapsuus- ja nuoruusvuosien ulkoilupaikat peltoja metsämaisemissa eivätkä hevoset ja tallit löydy Helsingissä sadan metrin päästä niin kuin kotikylällä.

— Pienenä melkein asuin tallilla. Sinne piti päästä heti koulun jälkeen ja aamulla ennen koulua. Pahin rangaistukseni ikinä oli kahden viikon tallikielto, jota kyllä salaa rikoin. Meillä oli oma hevonen muttei omaa tallia. Naapurin talli oli lähellä.

Sisarusten viulut olivat tallin valjashuoneessa, ja sinne saattoi välillä pistäytyä soittamaan.

Omalle soittamiselleen Alina

Järvelä löysi uuden väylän reilu vuosi sitten, kun Frigg-yhtyeestä tuttu viulisti Tommi Asplund perusti kvar-

Palvelukeskus Foiben pihasta klo 16 ja Tikkurilan kirkon edestä klo 16.10. Ennen messun alkamista kirkkokahvit kahvila Cafe Jugendissa. Hinta 10 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 14.11. diakoniapastori Lea Karhinen p. 050 381 8757.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Lasten ja nuorten

tetin saadakseen tehtyä lopputyönsä Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Kvartetin nimeksi tuli NSQ eli Nord String Quartet, pohjoismainen jousikvartetti. Klassiseen kvartettiin kuuluu kahden viulistin lisäksi alttoviulisti ja sellisti.

— Emme soita klassisia jousikvartetille sävellettyjä teoksia vaan uusia sävellyksiä, joissa on vaikutteita sekä kansanmusiikista että kamarimusiikista. Sovitamme myös perinteisiä sävelmiä jousikvartetille.

Kaamospelit eli Vantaan kansanmusiikkiviikko järjestetään tänä vuonna 21. kerran 12.–20.11. Nord String Quartet esiintyy Pyhän Laurin kirkossa. Kirkkotilaisuudet järjestetään yhteistyössä Vantaan seurakuntien kanssa.

Ulla-Maija Vilmi

NSQ:n konsertti ma .. klo  Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma  euroa.

Kansanlaulukirkko su .. klo  Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy.

Kansanmusiikin vuoro pe .. klo  Kivistön kirkossa. Kakkarat ja kanteleet. Vapaa pääsy.

taidenäyttely ti 29.11. saakka.

Vantaan Kuvataidekoulu.

Kysy internetin käytöstä ma 14.11. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tietojen ja lomakkeiden haku ja täyttö, sähköpostin käyttö. Henkilökohtainen opastus.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset,

15

koonnut Nina Riutta

2011 jKr.

Kahvin voimalla MENNEINÄ VUOSINA nuori sai juoda kahvia vasta käytyään rippikoulun.

Tai ennen rippikoulua sai juoda vain yhden kupillisen kahvia ja rippikoulun jälkeen kaksi. Kahvinjuonti oli siirtymäriitti kohti aikuisuutta.

Kahvi on ollut — ja on — keskeinen osa sosiaalista elämäämme.

”Sopu oman itsen kanssa tarkoittaa, että rakastaa itseään sellaisena kuin on. Silloin on parasta unohtaa täydellisyyden tavoittelu ja vertailu.”

Teologian tohtori Ben Malinen Pyhäkoululehdessä 6/2011

Sulostuttaja ja nautinto.

Gospelia pliis ETSISKELETKÖ Youtubesta gospelbiisejä tuskaillen, että voi kun niitä löytyisi yhdestä paikasta? Toiveesi on toteutunut.

Osoitteesta www.youtube. com/user/maramoottori löytyy suomalaisten gospelartistien ja -yhtyeiden keikkojen huippuhetkiä.

Gospelia pliis -videokanavan takana on kaksi miestä Markus Perho ja Juho Puhto.

He tekevät kanavalle videoita aina silloin kun päivätyöltään ja opiskelultaan ehtivät. Markuksen mielestä suomalainen gospel kuuluu kaikille ja hän haluaa omalta osaltaan saattaa hyviä artisteja kaikkien kuuluviin. Samalla hän haluaa kannustaa ihmisiä käymään konserteissa.

— Gospelia pliis -kanavalla on nyt 87 videota ja kymmenet konsertit odottavat editointia — ei vaan ehdi, Markus toteaa.

Perho ja Puhto ovat saaneet videoita myös muilta tekijöiltä, mutta mielellään he ottaisivat joukkoonsa lisää osaajia. Gospelia pliis -kanavalta löytyy itse tehtyjen lisäksi artistien omia virallisia videoita.

Juholle gospel on tärkeä musiikinlaji nimenomaan sanojen ja sanoman takia. Hän haluaa nostaa gospelia valtavirran tietoisuuteen ja kertoa videoiden kautta myös uusista bändeistä, joista kaikki eivät välttämättä ole vielä kuulleet.

Markuksen oma videosuosikki on Jouko Mäki-Lohiluoman Vielä enemmän kuin muita ja Juhon Terapia-yhtyeen Joona & Täällä taas.

● ● ●

16

HELPOSTI MUISTETTAVAN kuuden ykkösen päivän luulisi houkuttelevan vaikka avioon. Pikagallupissa kävi ilmi, että Vantaan kirkoissa yhdeksän paria sanoo tahdon perjantaina 11.11.11.

Tässä 11.11.11. vihittävien parien määrä kirkoittain: — Korson kirkko: 1 pari — Rekolan Pyhän Andreaan kirkko: 1 pari — Pyhän Laurin kirkko: 6 paria — Tikkurilan kirkko: 1 pari Tampereella kuuden ykkösen päivänä järjestetään häätapahtuma Hyvä hääpäivä — Ihana hääyö, johon pitää etukäteen ilmoittautua toisin kuin on ollut esimerkiksi Tikkurilan seurakunnasta alkunsa saaneissa Hääöissä.

Kolmantena ilmoittautumispäivänä Tampereen Aleksanterin kirkon hääjuhlaan oli ilmoittautunut 30 vihkiparia.

Mutta mikä on tilanne Tampereella nyt, viikkoa ennen h-hetkeä, seurakuntapastori Merja Halivaara?

— Meille on tähän mennessä ilmoittautunut 53 paria.

Kuivaa hyvä yrittää hankkia apua. Masennustila ja hengen kuiva erämaa eivät ehkä ole sama asia, mutta esiintyvät monesti samoin oirein. Hengen pimeyttä ei ole sen hienompi kokea kuin syvää masennusta, mutta ei sen helpompikaan. Ei niitä tarvitse erotella.

Heittäydy vain syliin! Nämä molemmat itse usein läpikäyneenä voin antaa vain yhden neuvon: anna mennä. Lakkaa ponnistelemasta ja anna itsesi painua riippumaton pohjalle parkumaan: Äiti! Iskä!

Vielä sateet tulevat.

Eila Jaatinen

Matti Sulanto/Rodeo

J

..

Martti-nimi on peräisin roomalaisten sodanjumalasta Marsista ja merkitsee sotaisaa.

Marraskuun 10. päivä on uskonpuhdistajamme Martti Lutherin syntymäpäivä. Syntymävuosi oli 1483. Suomessa Martti on säilynyt yli sata vuotta yleisenä pojan nimenä, mutta erityisen suosittu se oli 1920–50-luvuilla.

Tänä vuonna Martti-nimen on saanut 137 poikaa.

Vartin retriitti

oskus on niin kuivaa, harmaata ja yksitoikkoista, että itkettää. Aivan niin kuin sade, jonka olisi pitänyt tulla jo kauan sitten, ei aikoisikaan ilmestyä. Tiet pölyävät, ja hengitys narskuu yöllä hampaissa. Maisemassa ei ole väriä, vaan kaikki painuu mullan alle kuolemaan.

Rukouksen sade ei kastele maata. Voin toistella samaa, vanhaa rukousta aamuin illoin, mutta se ei tunnu ravitsevan minua eikä yltävän minnekään. Ilo on tavoittamattomissa. Kaikki kyllästyttää.

Oikeassa, rankassa masennustilassa ihminen voi lamaantua lähes liikkumattomaksi. Jo ennen sitä on

toi pikkutytön kuppiin tilkan kahvia ja sen lisäksi kermaa, pullaa ja sokeria. Eikä se jäänyt vain yhteen kertaan päivässä, vaan kahvihetkiä oli useampia.

Suomalaisessa kulttuurissa myös uskonto ja kahvi kuuluvat yhteen.

Sen kiteyttää kirjassa eräs luterilainen pappi. Hän toteaa, että seurakunta pyörii kahvin voimalla: lähes jokainen tilaisuus aloitetaan kahvilla ja jumalanpalveluksen jälkeen nautitaan usein kirkkokahvit.

Tahdon!

Exit-yhtyeen Jarkko.

.. Onnea, Martti!

Se on liittynyt sekä arkeen että juhlaan. Kahvi on ollut köyhän elämän sulostuttaja ja nautinto, Tuija Saarinen toteaa kirjassaan Pannu kuumana (SKS 2011). Hän on koonnut yhteen suomalaisten kahvimuistoja.

Kirjassa on myös runsain mitoin tietoa kahviin liittyvistä tavoista, säännöistä ja valmistuksesta. Oma lukunsa on jopa kahvin käytöstä kansanlääkkeenä.

Saarinen itse aloitti kahvinjuonnin jo kaksivuotiaana. Mummo lait-