Lauri 2011 nro 35 (27 10)

VANTAAN

Ompeleminen kiehtoo Laura Honkasaloa ➤ 4

Vanhustenkeskuksessa on avoimien ovien päivä ➤3



..

www.vantaanlauri.fi

Ulla Lumijärvi matkasi suurkaupungista hiljaisuuteen ➤ 15

Nuoret tekivät käsikirjan huostaanotetuille ➤5

Jani Laukkanen

Mike Pohjola seuraa ➤ 8–9 Työnantajat voisivat hyödyntää eläkkeelle jääneiden kapasiteettia — Raija Sollamo ➤ 3

Uutiset

Ruoka-apu lopettaa Myyrmäessä Pääkirjoitus 27.10.2011

Retkeilymaja ja yhteisötalo skotlannin PääkauPunGin Edinburghin kirkoista voi oppia, miten kipeitä ratkaisuja on edessä, jos kirkon jäsenmäärä jatkaa laskuaan ja talous heikkenee. Toisaalta tämä on avannut myös uusia mahdollisuuksia.

Edinburghissa, kuten yleensä suurkaupungeissa, on paljon kirkkorakennuksia. Kaikki eivät kuitenkaan enää ole käytössä kirkkoina. Törmäsin kaupungissa muun muassa kirkkoon, jonka sisällä toimi kaksi seurakuntaa. Toinen oli joutunut luopumaan omastaan. Noin kilometrin päästä tästä oli rakennus, jonka katolla oli risti, mutta vain menneen ajan muistona. Ovessa oli iso teksti Hostel, retkeilymaja.

Ensisijainen syy Ruoka-avun poislähtöön on home. Kaupunki tarjosi Ruoka-avulle mahdollisuutta käyttää tiloja maksutta vielä ensi vuoden, mutta yhdistys ei tarjoukseen tarttunut.

— Meidän piti alun perinkin olla tiloissa vain väliaikaisesti. Parempi lähteä ennen kuin joku sairastuu, Riikka Halko toteaa.

Toisesta toimitilasta luopumisesta huolimatta Ruoka-apu pyrkii jatkamaan ihmisten auttamista yhtä laajasti kuin ennenkin.

Koivukylässä jaetaan apua nyt porrastetusti.

Lastenvaunujen kanssa tulevat ja liikuntarajoitteiset voivat tulla käymään tiistaisin klo 11, kaikki muut perjantaisin klo 11.

Toinen syy lähtöön on se, että yhdistys on kokenut kahdessa paikassa toimimisen vaikeaksi.

— Haluamme rauhoittaa työmme ja siirtää koko toiminnan saman katon alle, Halko kertoo.

Toiveissa ainakin  neliötä

Ruoka-avun toiveissa olisi vähintään 2000 neliön tila, mieluiten Tikkurilasta. Tilaa on etsitty yhdessä kaupungin kanssa. Vantaan kaupungin vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialajohtaja Heidi Nygren pitää Ruokaavun tilannetta haasteellisena, sillä suuria kohtuuhintaisia tiloja Tikkurilasta on vaikea löytää. Hänen mielestään tilanne ei kuitenkaan ole toivoton.

— Ruoka-avun toiminta on loistavaa ja yhdistys on kaupungille hyvä yhteistyökumppani. Uskon, että ensi vuoden aikana jonkinlainen ratkaisu löytyy, Nygren arvioi.

Tilan tarjoamisen lisäksi kaupunki on tukenut Ruoka-apua työllistämisessä. Ruokaavulla on 36 kuntouttavassa työtoiminnassa olevaa työntekijää, yli 40 vapaaehtoista ja kaksi palkattua työntekijää.

Toisella Ruoka-avun merkittävällä tuki-

P

ääkaupunkiseudun opiskelijat pureutuvat pyhään marraskuussa alkavassa Pyhä kuuluu kaikille -taidekilpailussa.

Pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien oppilaitostyön järjestämässä kilpailussa on kolme sarjaa: kuvallinen ilmaisu, sanataide ja multimedia tai kollaasi.

Kilpailuraatiin kuuluva taideopetuksen lehtori Anne Raasakka Vantaan ammattiopisto Variasta odottaa töiltä monipuolisuutta ja tuoreutta. Kristillisyyden ohella hän toivoo näkevänsä muitakin lähestymistapoja pyhään.

– Toivon, että opiskelijat käyttäisivät luovasti erilaisia välineitä ja tekniikoita ja että töissä näkyisi nuorten oma ajattelu perinteisen raamattukuvaston sijaan.

Taidekilpailuun voivat osallistua pääkau-

●

punkiseudun yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammattikouluissa ja -opistoissa päätoimisesti opiskelevat riippumatta osaamisen tasosta tai opiskelualasta. Kilpailuaika on 1.11.–31.1. Palkitut työt ovat esillä Lasipalatsin näyttelytilassa 26.4.– 8.5. Jokaisessa sarjassa jaetaan 700 euron ja 200 euron palkinnot. Lisäksi esiraati myöntää yhden 200 euron kunniamaininnan. Lisätietoja nettisivuilta www.pyhakilpailu.net.

Raatiin kuuluvat Raasakan lisäksi kirjailija-pastori Jaakko Heinimäki, kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta, professori Pia Lindman Kuvataideakatemiasta sekä kulttuurin ja luovan toiminnan yksikön johtaja Tuire RantaMeyer Metropoliasta.

uuDella k anniston koululla on aloittanut toimintansa Vantaankosken seurakunnan vapaaehtoisten pitämä Olotila-kahvila. Kahvila toimii koulun asukas- ja nuorisotilassa, osoitteessa Kenraalintie 6, tiistaisin klo 11–11.30. Olo-

Ihmiset voitava kohdata Uuden toimitilan lisäksi Ruoka-apu kaipaa lisää työvoimaa. Palkattuja työntekijöitä pitäisi olla ainakin neljä, sillä avun tarvitsijoiden määrä kasvaa jatkuvasti. Erityisesti apua tarvitsevien lapsiperheiden määrä on kasvanut.

Riikka Halko painottaa, että auttaminen on paljon muutakin kuin ruokakassien jakoa.

Ihmisten kokonaisvaltainen auttaminen taas ei onnistu ahtaudessa.

— Ensisijainen tarkoitus on kohdata ihmisiä. Ei tule kysymyksenkään, että me vain juoksuttaisimme ihmiset tilojen läpi ja antaisimme ruokakassin kouraan.

Hanna Antila

Isoset ohjaavat ripareilla pienryhmiä.

Anne Raasakka kuuluu taidekilpailun raatiin.

ansioista taiteen, kulttuurin ja kaupungin taide-elämän hyväksi. Palkinnon saajan päättää kaupunginhallitus vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunnan esityksestä. Tämän vuoden palkinnon saaja julkistetaan kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.12. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

tilassa voi viettää aikaa, jutella tai nauttia virvokkeita ja edullista pikku purtavaa. Asiakkaiden käytössä on myös kuntosali ja maksuton internet. ●

●

2

jalla, Vantaan seurakunnilla, ei myöskään ole tarjota Ruoka-avulle sopivaa tilaa. Ruoka-apu on eniten Vantaan seurakuntien tukea saava yhdistys.

Opiskelijat kuvaavat pyhää taidekilpailussa

Sini Pennanen

PYhän Johanneksen seurakunta toimii näin laajasti, vaikka sillä on vain muutama palkattu työntekijä. Vastuuta on jouduttu antamaan vapaaehtoisille, ja he ovat tehneet kirkosta isomman yhteisön kuin mihin työntekijöiden aika ja osaaminen olisi ikinä riittänyt. Vapaaehtoisten avulla kirkkorakennuksesta oli myös tehty lähiyhteisön toimintakeskus. Avoimet ovet olivat itsessään vahva viesti siitä, että tämä kirkko on tosissaan sanomansa kanssa.

Home saa lähtemään

Irina Loukasmäki antoi Raili Alholle kotiinviemisiä Ruoka-avun Myyrmäen tiloissa, jotka jäävät nyt tyhjilleen.

Markku Mattila

kirkkoJen Jäsenmäärä Skotlannissa on laskenut rajusti, mutta se ei tarkoita sitä, että uskonnollisuus olisi kadonnut. Monessa paikassa oli evankeliumin sijasta tarjolla mystiikkaa, idän uskontoihin kytkeytyviä vaihtoehtohoitoja ja uuspakanuutta. Tyhjäksi jäävällä tilalla on taipumus täyttyä.

Oli kuitenkin hienoa törmätä seurakuntiin, jotka eivät olleet jääneet odottamaan hidasta kuolemaa. Päinvastoin, ne olivat kääntyneet ulospäin ja laajentaneet toimintaansa. Esimerkiksi episkopaalisen Pyhän Johanneksen seurakunnan kirkossa oli joulumyyjäiset, jossa korttejaan myivät sulassa sovussa kymmenet eri hyväntekeväisyysjärjestöt. Kirkossa on oma kirjakauppa ja Reilun kaupan myymälä ja lisäksi sen tiloissa toimii rauhan ja oikeudenmukaisuuden keskus. Seurakunta on myös palkittu ekoseurakunta, joka toimii aktiivisesti ympäristön puolesta sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Omia ryhmiä on monenlaisia etsijöiden piiristä vaellus- ja kansantanssiryhmiin. Lisäksi kirkon tiloissa kokoontuvat muun muassa anonyymit alkoholistit ja narkomaanit. Sunnuntain messusta on sekä lähdetty ulos maailmaan että kutsuttu maailma sisään kirkkoon.

N

oin 2000 vantaalaista viikoittain auttava Ruoka-apu-yhdistys on lopettanut toimintansa Myyrmäessä. Kun entisen terveyskeskuksen tiloissa jaettiin ruokaa viimeistä kertaa 25.10., moni pohti mistä ensi viikolla apua hakisi. Useille Koivukylä, jonne Ruoka-avun toiminta nyt keskittyy, on liian kaukana.

— Olen täällä ensimmäistä kertaa ja jonossa kuulin, että tämä on paikka on auki viimeistä kertaa. Koivukylään asti en aio lähteä, Kannelmäestä tullut Raili Alho toteaa.

Varistosta tulleelle Kirsti Teräkselälle poismuutto ei tullut yllätyksenä, tiloista luopumisesta on puhuttu jo pitkään.

— Koivukylään tuskin lähden, matka on niin pitkä. En tiedä onko muillakaan varaa tai mahdollisuutta lähteä sinne.

— Edestakaiseen bussilippuunhan menee viisi euroa. Sillä hinnalla saisi jo kaupasta paistia, nimettömänä pysyvä vanhempi herra harmittelee.

Ruoka-avun toiminnanjohtajan Riikka Halkon mukaan moni vakiokävijä on kuitenkin luvannut tulla Koivukylään. Moni ymmärsi muuttopäätöksen ja halusi ilmaista kiitoksensa vapaaehtoisille ja työntekijöille, jotka ovat auttaneet yhä kasvavaa köyhien joukkoa Myyrmäessä neljän vuoden ajan.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

melkein Puolet riPPikoulun käyvästä ikäluokasta toimii vapaaehtoisena vertaisohjaajana.

Vantaalla rippikoulun käy vuosittain noin 2 000 nuorta ja isostoiminnassa on mukana noin 250.

Koko maassa vuonna 2010 koulutukseen osallistui noin 26 000 nuorta, heistä isosina toimi lähes 17 000. Tulevan talven ja kesän rippikouluihin on Vantaalla ilmoittauduttu ja isoskoulutukset ovat meneillään. vantaa- Palkinnon nimi muuttuu Vantaan kulttuuripalkinnoksi. Vuodesta 1976 alkaen myönnetty palkinto annetaan merkittävistä

●

vantaankosken seurakuntaneuvosto on luopunut papereista. Jäsenet saavat kokousten esityslistat ja liitteet sähköpostiin perinteisen kirjeen sijaan. Kokouksessa käsiteltäviä asioita seurataan valkokankaalta. Muutos säästää sekä ympäristöä että rahaa. Esityslistojen ja liitteiden tulostamiseen olisi kulunut 2300 A4-arkkia.

Kopiointi ja postitus olisi maksanut seurakunnalle 199 euroa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Työn iloa eläkkeellä eläkeiän nostamisesta on paljon keskusteltu. En tiedä, mikä olisi sopiva eläkeikä milläkin alalla, mutta minulla on kokemus omasta eläkkeelle jäämisestäni. Lähdin eläkkeelle 64 vuoden ja seitsemän kuukauden iässä. Olisin voinut jatkaa työntekoa halutessani vielä useita vuosia. Silloin tuntui kuitenkin, että en enää jaksa antaa sellaista työpanosta, mitä yliopistolla vaaditaan. Rankka työ ja vastuu laitoksen, oppiaineen ja opiskelijoiden menestymisestä painoivat hartioita. Stressinsietokykyni alkoi alentua. Minulle oli hyvä ratkaisu jäädä eläkkeelle.

Toisaalta en oikeastaan ole eläkkeellä. Teen nimittäin töitä. Minulla on pieni työhuone yliopistolla ja menen sinne päivittäin. Minulla ei ole juurikaan opetusta eikä hallinnollista vastuuta, mutta johdan edelleen tutkimusprojektia ja ohjaan kolmea väitöskirjan tekijää, kirjoitan artikkeleita ja kirja-arvosteluja. Joskus pidän luentosarjan tai otan vastaan opinnäytetöiden tarkastusta tai muita asiantuntijatehtäviä. Joistakin tehtävistä yliopisto maksaa suolarahoja, useimmista ei mitään. Saanhan eläkettä.

Aino Lindberg asuu Simonkodin vanhainkotiosastolla, vierellään hoitaja Titta Karna.

Kotina vanhainkoti

Aino Lindberg tietää, ettei hän jää pulaan.

M

aaliskuussa Aino Lindberg, 88, muutti vanhainkotiosastolle Simonkotiin.

— Olen minä asunut täällä kerran aikaisemmin kolme kuukautta. Se oli silloin, kun minulle tuli ensimmäinen huimaus. Tytär sanoi, ettei minua saanut viedä kotiin. En selviäisi, kun siellä oli rappuja.

Huimausta selviteltiin Peijaksen sairaalassa, ja niistä ajoista alkaen Lindberg on käyttänyt liikkumisen apuna rollaattoria. Hän pystyi asumaan vuosia melko lailla omatoimisesti Foibessa. Myöhemmin, kun vaivat lisääntyivät, oli asuminen mietittävä uusiksi.

— Olin taas ensin Peijaksessa, ja sitten Katriinan sairaalassa. Sen piti olla kuntoutusta, mutta kuntoni meni huonompaan päin.

Ruokahaluni oli siellä huono, mutta täällä Simonkodissa se on ollut hyvä.

Uudelta sairaalakierrokselta tuli apuvälineeksi pyörätuoli pitempiä matkoja varten.

— Minulla on kielto, etten saa liikkua ilman hoitajaa. Aivan viime aikoina minulla ei ole ollut pahaa huimausta kuin kerran. Vaikka hoitaja oli vieressä, kaaduin lattialle. Olen aiemmin kaatunut silloin tällöin. Hyvällä onnella minulta ei ole mennyt luita poikki.

Omia kuvia ja kukkia Aino Lindberg asuu tällä hetkellä yksin kahden hengen huoneessa. Sänky ja pöytä ovat ta-

losta, mutta seinällä on omia tauluja. Hänellä on myös oma televisio, koriste-esineitä, äidinäidin pellavaharja, omaisten kuvia ja kukkia.

— Kukat eivät oikein kasva. En pysty kastelemaan enkä lannoittamaan niitä.

— Keväällä kävin ylioppilasjuhlissa, kun neljättä polvea oleva tyttö pääsi ylioppilaaksi, Lindberg sanoo ja esittelee tyttärentyttärensä tyttären kuvaa.

Hän kertoo, ettei jaksanut lähteä toisen tyttärensä tyttären häihin.

Sekä Aino Lindberg että hänen toistakymmentä vuotta sitten kuollut miehensä ovat juuriltaan pohjalaisia, Lestijärveltä ja Reisjärveltä. Etelässä perhe asui ensin Janakkalassa.

Seutulaan muutettiin 1959.

— Olin yli kaksikymmentä vuotta vakituisessa työssä Katriinan sairaalassa, ensin pesulassa, sitten varastolla. Varastotyö oli mielenkiintoista ja vaativaa, kun minulla ei ollut siihen koulutusta. Kävin kyselemässä tietoja hoitajilta.

Elämää talon tahtiin Simonkoti on nykyään osa Simonkylän vanhustenkeskusta. Simonkodin aikataulut rytmittävät Aino Lindbergin elämää.

— Herään aamulla noin vartin yli seitsemän. Puolen aikaan hoitaja tulee auttamaan aamupesussa ja pukemisessa. Ennen kahdeksaa hoitaja vie minut päivähuoneeseen, jossa syödään aamupuuro. Otan myös voileivän ja kupin kahvia.

— Jään istumaan päivähuoneeseen, jossa olen aamupuolella päivää usein yksin. Saatan katsoa televisiota, mutta silti aika voi tuntua pitkältä. Näen huonosti televisiota. Sik-

si suomenkielinen puhe ja uutiset kiinnostavat minua.

Kello kymmenen aikoihin talossa on arkipäivisin tarjolla muunkinlaista tekemistä, samoin kello kahdentoista ruokailun jälkeen.

Lindbergin ohjelmaan kuuluu kuntosali kerran viikossa. Tarjolla on myös tuolijumppaa, draamaryhmää sekä luku- ja arvoitustuokiota.

— Kerran viikossa käy hartaiden laulujen laulattaja. Pappi pitää dementiapuolella hartauden, ja siihenkin voi mennä.

Päiväkahvin jälkeen Aino Lindberg menee huoneeseensa lepäämään ja soittelemaan lapsille.

Iltapäiväruokailu on viiden aikoihin ja iltapalan Lindberg syö huoneessaan. Sinne hän vetäytyy omiin oloihinsa ja television seuraan kuuden aikoihin. Kahdeksan aikoihin hän menee yöpuulle. Yöpöydällä on soittokello.

— Kun soittaa hoitajaa apuun, hetkinen voi olla pitkä aika. Työntekijöissä on eri kansallisuuksia. Yleensä kaikki ovat ystävällisiä, vaikka eivät paljon suomea osaisikaan.

p ä ivä

Pehmeä laskeutuminen eläkkeelle ei ole mahdollista kaikilla työpaikoilla, mutta se olisi usein edullinen järjestely sekä työnantajalle että työntekijälle. Työnantajat voisivat hyödyntää eläkkeelle jääneiden kapasiteettia esimerkiksi sijaisina, kouluttajina, konsultteina ja projektien vetäjinä.

Viime kädessä työnantaja ratkaisee, haluaako hän käyttää eläkeläisten potentiaalia. Kansantaloudellisesti sen käyttämättä jättäminen on kuin heittäisi rahaa roskikseen.

Huoli pikkusiskosta Vaikka voimat ovat vähentyneet, Aino Lindberg sanoo olevansa onnellinen siitä, että pystyy keskustelemaan toisten kanssa.

— Nuorempana oli monta murhetta, kun oli perhettä, mutta vanha on vanha, elämä on erilaista. Kyllä täällä huollon saa. Parasta on, että tietää, ettei jää pulaan. Jos mitä tapahtuu, saa avun.

Aino Lindbergiä huolestuttaa, miten selviää 85-vuotias pikkusisko, joka asuu syrjäseudulla yksin.

Ulla-Maija Vilmi

Avoimet ovet S imonkylän vanhustenkeskuksessa (S imontie 5) pe 28.10. klo 13–18.

Va i n

mutta arvatkaaPa, mikä on ollut suurin yllätys! Se on työn ilo. Olen aina pitänyt työstäni ja tuntenut työn iloa, mutta tuon ilon suuruus on yllättänyt minut täysin. Nyt työ vastaa voimavarojani ja stressi on kadonnut. Tunnen valtavaa iloa, että voin ja saan vielä tehdä niitä samoja tehtäviä, joita työurallanikin tein.

Luulen, että juuri ajan rajallisuuden taju suurentaa ilon tunteen. Niin kauan kuin tätä kestää, olen kiitollinen. Nautin tästä ja olen täynnä virtaa.

e l ä m ää

Raija Sollamo professori

3

Pisteitä

Ota kantaa

Parisuhdeillassa Tikkurilassa tiistaina .. pohdittiin sitoutumista.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL ,  Vantaa • tekstiviestit   

Miten sitoudun puolisooni?

Sanoilla on valtava vaikutus

Markku Mattila

Teemu Mäkelä, 

Ku i n k a

Jukka Mattson, 

Mikä sai sinut tulemaan Lähemmäs toisiamme -parisuhdeiltaan?

— Olin syksyllä seurakunnan järjestämässä äitiseminaarissa.

Siellä oli puhetta, että parisuhdetta pitäisi hoitaa koko ajan. Ei vain joskus jollain leirillä, tai kun ongelmat ovat suuria ja ero on käsillä. En ole ennen ollut missään parisuhdekoulutuksessa. Hain niistä tietoa Vantaan seurakuntien nettisivuilta.

Millaisia ajatuksia ilta herätti sinussa?

— On hienosti keksitty avata parisuhdetta palikoiksi ja sanoiksi. Sitoutuminen on ensimmäinen asia ja perustus, jolle koko parisuhdetalo rakentuu. Sitoutuminen on oma valinta, mutta sitten kun se on tehty, se on tehty.

Pisteillä –, paljonko annat illalle?

— Annan 4,5 pistettä. Illan teemaa esitelleen pariskunnan kokemuksiin oli helppo samaistua. Odotan jatkolta vinkkejä suhteen hoitamiseen.

Missä parisuhteen vaiheessa aloit miettiä, että tarvitsisit koulutusta?

— Ajatus tuli mieleen jo ennen kuin menimme naimisiin. Sekä minulla että vaimollani oli takana kariutuneita seurustelusuhteita ja halusimme panostaa suhteeseemme täysillä. Joulukuussa meillä on 21-vuotishääpäivä.

— Kävimme ensimmäisen kurssimme avioliiton alkuaikoina. Olemme vetäneet suunnilleen kymmenen vuotta vertaispohjalta vähintäänkin yhden aviopariviikonlopun vuodessa. Vaimoni oli jäsenenä myös Parisuhteet palikat -aineiston laatineessa työryhmässä kirkkohallituksessa.

Mitä hyötyä on sitoutumisesta?

— Ilman sitoutumista ei voi saada sitä, mitä haluaa: täyteläistä ja täysipainoista elämää.

Pisteillä –, paljonko annat illalle?

— Annan 4,5 pistettä Tikkurilan seurakunnalle, joka järjestää parisuhdeiltoja.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Raija Sollamo

Kuva-arvoitus Markku Mattila

Mikä sai sinut tulemaan Lähemmäs toisiamme -parisuhdeiltaan?

— Taustana on oma elämäntilanne ja kokemukset erilaisista parisuhdeleireistä ja aviopariviikonlopuista. Niiden kautta olemme kuulleet, että Tikkurilan seurakunnassa järjestetään koulutusta aviopareille. Olemme olleet naimisissa 17 vuotta.

Millaisia ajatuksia ilta herätti sinussa?

— Oli mielenkiintoista, että osanottajat eivät olleet ennestään tuttuja. Usein olen nähnyt tapahtumasta toiseen samoja ihmisiä.

Pienryhmäkeskusteluita ei järjestetty varmaankaan siksi, että aika oli niin rajallinen. Silti illan ajatuksista voi hyvinkin jotain pulpahdella mieleen myöhemmin. Myönteistä oli, että papit kertoivat mahdollisuudesta pariterapiaan.

Pisteillä –, paljonko annat illalle?

— Annan 4 pistettä lämminhenkiselle tilaisuudelle, joka vastasi odotuksia.

Riitta MoksenTurunen, 

On aina kiva saada palautetta.

Tosin Ilkka Saarisalon palaute (VL 13.10.) kolumnistani Sana on jo teko oli hyvin yllättävä. Korostin sanoilla loukkaamisen vakavuutta ja kirjoitin, että ”sanoilla haavoitetaan yhtä syvästi ja pahasti kuin aseilla”.

En osannut kuvitellakaan, että joku lukija kuvittelisi minun rinnastavan henkisen ja fyysisen väkivallan sillä tavalla, että se samalla olisi kannanotto aseelliseen maanpuolustukseen. Vakuutan, että tällainen johtopäätös ei tullut mieleenikään enkä sitä missään tapauksessa tarkoittanut.

Halusin vain kiinnittää huomiota sanojen valtavaan vaikutukseen sekä hyvässä että pahassa. Vihapuhe ei ole tuomittavaa vasta siinä tapauksessa, kun se johtaa fyysiseen väkivaltaan, vaan se on joka tapauksessa vahingollista ja haavoittaa ihmisiä, joihin se kohdistuu kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Tarkoitukseni ei ollut mitenkään vähätellä fyysistä tai aseellista väkivaltaa, joka on tietysti vielä pahempi vaihtoehto.

Onneksi olemme yhtä mieltä siitä, että ”vihapuhetta ei pidä hyväksyä, eikä ihmistä saa loukata”.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Viime viikon kuva-arvoitus oli kuvattu Rekolan asemalla.

Senioripoliklinikka Tilkka

Reetta Flink , 31, harrastaa bollywood-tanssia ja -elokuvia.

 % Länsi-vantaalainen

Asun puolisoni ja kahden kissan kanssa Myyrmäessä.

Huomenna muutamme saman tien varrella sijaitsevaan isompaan kotiin.

Lapsuudessani asuin Varistossa, Töölössä, Ullanlinnassa ja taas Varistossa, kunnes muutimme Vapaalaan.

4

Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

 % Tamperelainen

Vuonna 2000 menin Ylöjärvelle elokuva- ja televisiokurssille. Seuraavana vuonna aloitin leikkaajan opinnot Tampereella. Tuleva puolisoni oli samassa koulussa. Vuonna 2007 tapasimme sattumalta ja rakastuimme. Muutimme Vantaalle samana vuonna. Nykyään työskentelen Yleisradiossa.

 % Mumbailainen

Löysin parikymppisenä bollywood-elokuvat, joista olen sittemmin myös luennoinut. Vuonna 2005 olin lähes kolme kuukautta Intiassa. Työskentelin ensin intialaisen televisio-ohjelman työryhmässä, sitten kiersin elokuvien kuvauspaikoilla. Pääsin myös esiintymään bollywood-elokuvissa.

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

Sini Pennanen

Helena Inkinen (vas.) ja Milla-Kristiina Lahtinen osallistuivat Uskomme sinuun — usko sinäkin ‑käsikirjan tekoon.

Ehjä huominen Nuoret tekivät käsikirjan huostaanotetuille.

H

uostaanotetuille lapsille ja nuorille ei ole ollut tarjolla tueksi mitään kättä pidempää — ennen kuin nyt. Selviytyjät-tiimin puolisentoista vuotta kestäneen urakan tuloksena on ilmestynyt Uskomme sinuun — usko sinäkin ‑käsikirja. Se on nuorilta nuorille suunnattu lastensuojelun opas, josta löytyy ”eväitä elämään ja tahtoa selviytymiseen”.

Tarkoituksena on antaa nuorelle toivoa sijoitustilanteessa, joka voi tuntua kaiken lopulta.

Käsikirjan valmisteluun on osallistunut lapsiasiavaltuutetun toimisto, josta hanke lähti käyntiin.

— Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula pyysi, että tekisimme esitteen lastensuojelusta. Lähdimme tekemään sitä, ja se paisui 50-sivuiseksi kirjaksi, kertoo Selviytyjät-tiimin jäsen Helena Inkinen.

Käsikirjan tekoon osallistuivat Lastensuojelun Keskusliitto ja Pesäpuu-yhdistys. Pesäpuu on valtakunnallinen lastensuojelun erityisosaamisen keskus, joka haluaa lisätä lasten ja nuorten osallistumista heitä koskevissa asioissa. Muun muassa Selviytyjät-tiimi on muodostettu keskuksen toimesta.

— Huostaanotettu usein häpeää omaa taustaansa, mutta hitsi vieköön, kun sai tavata samanhenkisiä ihmisiä, koin, että enää ei hyssytellä, sanoo Milla-Kristiina Lahtinen Selviytyjät-tiimistä.

Oma ääni kuuluville Selviytyjät-tiimi on 16–25-vuotiaiden sijoitettujen nuorten ryhmä, joka kehittää lastensuojelua sekä sijaishuollon käytäntöjä ja toimintatapoja. Ryhmä on kokoontunut reilut kolme vuotta. Käsikirjaa tehdessään he tapasivat kerran kuukaudessa.

Helena Inkinen lähti mukaan Selviytyjiin sijaisperheen äidin kannustamana. Milla-Kristiina Lahtinen kuuli ryhmästä perhekodissa.

— Olin tulessa heti, kun kuulin käsikirjan teosta! sanoo Milla-Kristiina.

— Ajattelin, että nyt on paikka saada oma ääni kuuluville. Huostaanotto on asia, josta minä tiedän. Olinkin tosi otettu, että sain olla asiantuntija. Jokaisen mielipide oli tärkeä, hän jatkaa.

Selviytyjät-tiimin kokoontumisia vetivät lastensuojelun ammattilaiset. Ryhmään kuului 12 nuorta, joilla oli kokemuksia laidasta laitaan, ääripäinä useat laitossijoitukset ja sama sijoitusperhe koko elämän ajan.

— Tapaamistemme aluksi söimme ja kerroimme kuulumiset, mutta aika pian aloimme työstää käsikirjaa. Työt jaettiin omien kokemusten mukaan, kertoo Milla-Kristiina.

— Kirjan teossa oli mukana myös lakimies, joka vastasi lakitekstistä, Helena sanoo.

Tekstin lukivat myös lastensuojelun ammattilaiset ja nuoret, jotka elivät parasta aikaa sijoitettuina. Opas koostuu kolmesta osasta. Siinä on YK:n lasten oikeuksien sopimus, tietoa lastensuojelusta ja tsemppausosa, jossa kannustetaan nuorta eteenpäin.

Ei niin kuin elokuvissa Käsikirjan Uskomme sinuun — usko sinäkin tarkoitus on Helena Inkisen ja Milla-Kristiina Lahtisen mukaan se, ettei sijoitettu nuori jää puille paljaille. Ja että tulevat sijoituslapset ja -nuoret eivät joutuisi samanlaisiin sudenkuoppiin kuin esimerkiksi Selviytyjät-tiimin jäsenet ovat joutuneet. Kodin ulkopuolelle oli

Ajattelin, että nyt on paikka saada oma ääni kuuluville.

Huostaanotto on asia, josta minä tiedän. vuoden 2010 aikana sijoitettuna noin 17 000 lasta ja nuorta. Vuosittain tehdään 5000 uutta huostaanottoa.

Käsikirjalla halutaan myös murtaa yhteis-

jaksa koulussa ja koulu alkaa mennä huonosti, Helena selvittää.

Avuksi toisille

kunnassamme vallitsevaa käsitystä, ettei lastensuojelua kokenut nuori voisi pärjätä elämässä.

— Huostaanotetuilla nuorilla on leima otsassa. Kaikki ei ole mennyt niin kuin elokuvissa. On tabu puhua siitä. Haluan, että sijoituslapset osaisivat vaatia sitä, mikä heille kuuluu. Ja että he tietäisivät, jos joku menee heidän kohdallaan väärin, painottaa Milla-Kristiina.

Huonoissa tapauksissa sijaisperheessä voidaan esimerkiksi rajoittaa mielivaltaisesti lapsen tai nuoren biologisten vanhempien tapaamista tai sijaislapsi joutuu olemaan perheessä eri asemassa kuin muut lapset.

Helena ja Milla-Kristiina toteavat, että jos lapsen tai nuoren sijoitus menee hyvin, käsikirjalla ei ole käyttöä. Mutta jos eteen tulee ongelmia, on käsikirja hyvä tuki. Lapsi tarvitsee joka tapauksessa aikuisen, joka ohjaa häntä tarttumaan käsikirjaan.

— Jos ei tiedä paremmasta kuin mitä omassa elämänpiirissä on, ei osaa odottaa tai vaatia muuta, Milla-Kristiina toteaa.

Käsikirjasta löytyy muun muassa tietoa sellaisista ruokaan ja uneen liittyvistä asioista, joiden pitäisi itsestään selvästi kuulua jokaisen lapsen perushoitoon.

— Voi olla, että biologisessa perheessä ei ole saanut ruokaa tai ympäristö on ollut sellainen, ettei ole pystynyt nukkumaan kunnolla. Ja kun nämä asiat eivät ole kunnossa, ne vaikuttavat moneen muuhun asiaan: ei

Helena Inkinen ja Milla-Kristiina Lahtinen ovat 20-vuotiaita nuoria aikuisia. Lain mukaan sijoitus päättyy 18-vuotiaana ja jälkihuolto kestää siihen asti, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuollon tarkoituksena on ohjata nuorta itsenäistymään. Aikuisten suhtautuminen on tärkeää. Jokaisen selviytyneen lapsen ja nuoren takana on aina aikuinen.

— On tärkeää, että me tulemme kuulluksi ja aikuiset ottavat meidät tosissaan ja vievät asioita eteenpäin, Helena toteaa.

Käsikirjaa tehdessä nuorten naisten tunteet menivät vuoristorataa. Muistoja nousi mieleen.

— Tuntui, että käsikirjan tekeminen on hieno juttu, ja välillä taas tuntui siltä, että tuleekohan tästä mitään. Mutta ryhmän aikuiset tsemppasivat, ja täytyy sanoa, että käsikirjan julkaisutilaisuus oli elämäni hienoimpia hetkiä, Helena summaa.

— Heti käsikirjan tekemisen alussa koin, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Sain vihdoin sanottua sen, mitä olin ajatellut. Opin, ettei oman menneisyyden tarvitse olla taakka, vaan voin olla avuksi muille — varmaan tämän takia kannatti olla sijoitettu.

Ei pystyisi samalla tavalla auttamaan muita, jos ei olisi omia kokemuksia, sanoo Milla-Kristiina.

— Me olemme pystyneet kääntämään huonot kokemukset vahvuudeksi. Ihan jokainen pikku asia ei tunnu, ja on oppinut olemaan kiitollinen monista asioista, lisää Helena.

Helena opiskelee restonomiksi ja MillaKristiina lähihoitajaksi. Mitä Selviytyjiin tulee, seuraavana tavoitteena heillä on, että perustettaisiin lisää Selviytyjät-tiimin kaltaisia ryhmiä sijoitetuille nuorille. Jo olemassa oleva tiimi toimisi mentorina tuleville.

— Mitä enemmän saadaan ääniä kasaan, sitä enemmän saadaan ääntä kuuluviin, Helena visioi.

Nina Riutta

Uskomme sinuun — usko sinäkin ‑käsikirja löytyy osoitteesta www.lskl.fi/usus.

5

Dekkareita

Ajankohtaista Italiasta Donna Leon: Kasvot kuvassa. Komisario Guido Brunettin tutkimuksia. Otava 2011.

Ikihurmaava venetsialaiskomisario Guido Brunetti törmää jälleen italialaisen yhteiskunnan epäkohtiin.

Omaan tyyliinsä hän päätyy samalla pohtimaan elämän kummallisuutta ja ihmisen monimutkaisuutta.

Tuoreimmassa Donna Leonin kirjassa Kasvot kuvassa keskipisteessä ovat ympäristörikokset italialaiseen tapaan. Jätteiden kuljetus on mafian bisnes, jossa ratkaisee raha eikä ympäristöstä tai ihmisten terveydestä huolehtiminen.

Sivujuonena kulkee kasvonsa plastiikkakirurgialla pilanneen nuoren naisen tarina.

Leonin kirjoissa tärkeintä eivät ole rikosten ratkominen vaan yhteiskunnan ja elämänmenon kuvaus. Leon ei maalaile Italiasta ruusuisia kuvia vaan nostaa esiin kerta toisensa jälkeen kaikkialle ulottuvan korruption ja sen, kuinka suhteet ratkaisevat kaiken. Vastapainona toimii Brunettin perheen lämmin kuvaus.

Kasvot kuvassa ei ole Leonin parhaita. Juoni jossain määrin löysä, mutta rauhallisesta temposta pitävälle kirja on oiva syysillan ilo.

Yhdysvalloissa syntynyt mutta Venetsiassa asuva Leon valaisee hieman myös turistia, joka on Italian kaupungeissa ihmetellyt, mitä eroa on kaduilla huristavilla poliiseilla, karabinieerilla ja Guardia di Finanzalla. Kaikki ovat erilaisia poliisikuntia, jotka ainakin Leonin kirjojen mukaan myös kilpailevat keskenään toimivallasta. Ei ihme, että turistikin hämmentyy.

Katriina Harviainen

Voiko ystävään luottaa?

Kjell Ola Dahl: Ystävyyden muisto. LIKE 2011.

Kjell Ola Dahlilta suomennettu kuudes romaani on eräänlainen norjalainen vastine realistisesti poliisin maailmasta kirjoittaneille ruotsalaisille Sjöwall & Wahlöölle ja Henning Mankellille. Polttopisteessä ovat jälleen oslolaiset poliisit, Gunnarstrand ja Frølich.

Nuori nainen löydetään kuolleena jätelavalta kaupungin liepeiltä. Jäljet on häivytetty ruumiista perusteellisesti, joten biologisten jälkien talteen ottaminen on mahdotonta. Rikostutkija Frank Frølich on tavannut surmatun Veronikan kahdesti aiemmin, joten kovaksikeitetyllä ja äijämäisellä komisariolla on henkilökohtaisia tunteita pelissä. Tunnekuohua ei vähennä se, että surmattu seurusteli Frølichin lapsuudenystävän kanssa.

Kjell Ola Dahlin kirjassa ei oikeastaan mikään ole sitä, miltä aluksi näyttää. Ihminen on toiselle ihmiselle susi niin kadulla kuin poliisilaitoksen sisäisissäkin suhteissa. Gunnarstrandin ja Frølichin kollega Lena Stigersand ei sopeudu poliisilaitoksen sovinistiseen ja asenteelliseen ilmapiiriin.

Nykydekkareissa kulkee tavallisesti rinnakkaisia teemoja ja tapauksia, jotka lomittuvat toisiinsa. Tässä teoksessa nuori ugandalaisnainen katoaa heti Osloon saavuttuaan. Tuntuu, että Kjell Ola Dahlin romaaneissa ei ole sen enempää lämpöä tai lohtua kuin kotoisella Matti Yrjänä Joensuullakaan. Maailma on tyly paikka ja lukijan koukuttaminen vaatii taitoa. Se onnistuu, koska inhottavat henkilöhahmot on luonnosteltu näin uskottavasti.

Hannu Kylkisalo

Silmä silmästä ja hammas hampaasta Leif GW Persson: Matkan pää. Otava 2011.

Ruotsalainen Lef GW Persson on pitänyt jo useamman vuoden ajan suosituimman ruotsalaisdekkaristin valtikkaa hallussaan, eikä suotta. Kriminologian professori Persson tietää, mistä kirjoittaa, ja jälki on laadukasta, on sitten aiheena Olof Palmen murha tai kuten tässä uusimmassa kirjassa menneisyydessä tapahtunut pikkutytön seksuaalimurha.

Kirjan ruotsinkielinen alkuperäisnimi (Den döende detektiven) paljastaa jo jotain oleellista, mitä Perssonin dekkarissa tuleman pitää.

67-vuotias entinen poliisipäällikkö Lars Johansson saa kirjan alussa aivoinfarktin, ja yksi kirjan jännitysmomenteista on, säilyykö komisario tut-

6

Petri Tolppanen kirjoitti ja Jussi Kaakinen piirsi sarjakuvaversion Sarasvatin hiekasta vuonna 2008.

Risto Isomäen kehitys scifistä ekotrilleriin Risto Isomäki: Con rit. Tammi 2011.

M

iksi merikäärmeitä ei olisi olemassa, jos niistä kerrotaan tarinoita kaikkialla maailmassa? Vanhassa testamentissakin kerrotaan merihirviö Leviathanista. Merikäärmeet esiintyvät kuvissa ympäri maailmaa, jopa keskiaikaisessa Olaus Magnuksen Skandinavian kartassa.

Risto Isomäen uusimmassa romaanissa Con rit meribiologi Martti Ritola uskoo yksinkertaisimpaan selitykseen: merikäärmeitä on ollut ja on edelleen merten syvissä vesissä. Tällaisen merikäärmeen kuollutta ruumista Ritola lähtee etsimään Vietnamista.

Retken rahoittajaksi Martti saa yllättäen 20 vuoden takaisen nuoruudenrakkautensa Camilla Nordstrandin, josta on tullut rikkaan suuryrityksen perijä. Isomäen romaanissa meribiologi Martti edustaa ympäristönsuojelua, Camilla teollista ympäristön tuhoamista, sillä hänen yrityksensä konsultoi metsänhoitoa Indonesiassa. Kahden päähenkilön välille rakentuu uusi romanssikin.

Risto Isomäki on julkaissut seitsemän

romaania. Kaksi ensimmäistä olivat klassista science fictionia. Vuonna 1994 julkaistussa Gilgamesin tappiossa Isomäki on kääntänyt kiinnostavalla tavalla nurinperin käsityksemme elollisen luonnon kehityksestä, sillä kaukaista planeettaa hallitsee telepaattisilla kyvyillään jättiläispuu. Pimeän pilven ritarit ‑kirjasta voisi mainita, että jo siinä lukijalle esitetään tsunamin valtava tuhovoima.

Herääminen esittää maailman ilmaston-

kinnastaan hengissä. Sattuma astuu sairasvuoteelle, ja Johansson saa vielä yhden tilaisuuden lähteä tekemään rakastamaansa rikostutkintaa. Iranilaistaustainen pikkutyttö on surmattu 1980-luvulla, ja Johanssonia hoitava naislääkäri on saanut edesmenneeltä pappi-isältään vihjeen surmaajasta.

Leif GW Persson luo tiiliskiviromaanissaan jännitystä tavattoman loogisesti ja uskottavasti. Henkilöiden luonnehdinta on psykologisesti tarkkanäköistä ja terävää.

Hyvä rikosromaani on aina enemmän kuin lajityyppinsä stereotyyppi, ja Matkan pää on hyvinkin parasta laatua olevaa kirjallisuutta. Perssonin viittaukset esimerkiksi sveitsiläisen Friedrich Dürrenmattin rikoskirjallisuuteen eivät ole sattumaa. Perssonin Matkan pää on rikosromaanin sielunmessu, eräänlainen ruotsalainen Requiem.

Hannu Kylkisalo

muutoksen jälkeen, mutta mukana on edelleen scifi-kirjallisuuden klisee älykkäämmästä sivilisaatiosta, joka puuttuu alemmalla sivistystasolla elävän ihmiskunnan elämään.

Vuonna 2005 julkaistu Sarasvatin hiekkaa on Isomäen romaaneista tähän mennessä arvostetuin. Siinä yhdistyvät kiehtovasti historia, mytologia, nykyhetki ja tulevaisuus. Atlantiksen mereen uponnut valtakunta löytyy Intiasta. Sen tuhon syy oli sama, johon maailma on joutumassa romaanin nykyhetkessä, joka sijoittuu läheiseen tulevaisuuteen.

Sarasvatin hiekan loppu ei ole ihmiskunnan kannalta onnellinen. Isomäki kuvasi romaanissaan valtavan tsunamin, meriveden pinnannousun ja ydinvoiman tuhoisan yhdistelmän kuusi vuotta ennen Fukushiman tsunamia.

Sarasvatin hiekassa jännitykseen ei tarvita aseita eikä tappamista. Kahdessa seuraavassa Isomäen romaanissa aseet sen sijaan puhuvat amerikkalaiseen toimintaelokuvatyyliin. Romaanissa Litium 6 näyttämölle astuu Lauri Nurmi, amerikansuomalainen Yhdysvaltain armeijan agentti, tappaja, joka käy sotaa ydinterrorismin uhkaa vastaan.

Jumalan pikkusormessa Egyptiin rakennetaan kolmen kilometrin korkuista aurinkotuulivoimalaa, mutta vanhanaikaisen energiantuotannon edustajat eivät katso hyvällä uutta teknologiaa.

Jännityskirjallisuuden lajissa jatkaa myös Con rit, mutta onneksi ilman aseita. Itse pidän Isomäen liukumista jännityskirjallisuuden puolelle vahinkona. Aina

Vastauksia menneisyydestä Unni Lindell: Mörkömies. WSOY 2011.

Norjan suosituin dekkarikirjailija Unni Lindell tietää, miten lukija koukutetaan rikosten vyyhtiin. Hänelle on luontevaa rakentaa rikosten näyttämöt sekä yhteiskunnallinen kehys toimiviksi ja aukottomiksi. Aikaisemmista Lindellin rikosromaaneista tuttu komisario Cato Isaksen joutuu visaisen tapauksen äärelle.

Vanha nainen on pudotettu parvekkeelta, ja osoittautuu, että tämä oli elänyt jo pitkään kuolemanpelossa. Toisaalla kaupungilla mies hiippailee rappukäytävissä. Kolmas teoksen näyttämö sijoittuu kaupungin liepeillä olevalle leirintäalueelle.

kun henkilöt niukasti selviävät yhdestä pinteestä, on seuraava vielä pahempi jo nenän edessä. Henkilöt muuntuvat väsymättömiksi yli-ihmisiksi vaaroissa, joissa tavallinen ihminen olisi kuollut jo moninkertaisesti.

Isomäellä on myös kirjallisesti heikko tapa esittää romaaniensa ympäristötietoista ydintä liikaa henkilöiden keskusteluna. Con Ritissa Martti saarnaa aivan liikaa ja Camilla kuuntelee aivan liian kiinnostuneena. Toisaalta Isomäellä on merkillinen taito saada lukija uskomaan taustatietoihin.

Alkaa tuntua täysin uskottavalta, että merten syvänteissä saattaa olla merikäärmeitä.

Isomäen romaanien suurin arvo on niiden omaperäinen ja sivistynyt maailma, jossa historia, mytologia ja ympäristökriisi punoutuvat toisiinsa. Ne myös ujuttavat lukijan tietoisuuteen ekologisia viestejä. Con ritissä ilmastonmuutos konkretisoituu tuhoisaan taifuuniin ja sivujuonteen viesti on, että suomalainen tehometsätalous maailmalle vietynä tuhoaa paikallista ympäristöä ja kulttuuria.

Risto Isomäki on julkaissut myös useita ilmastonmuutokseen ja energiantuotantoon liittyviä tietokirjoja. Niissä hän käsittelee kaiken saman ympäristötietouden ja ‑teknologian, joka ruumiillistuu hänen romaaneissaan.

Timo Saarinen

Risto Isomäki Vantaan aikuisopiston ja ikäih‑ misten yliopiston Foibe-akatemiassa ke 2.11. klo 14 Palvelukeskus Foibessa, Sairaalakatu 7.

Liput 5 €. Isomäki on haastateltavana myös Kirjamessujen dekkarilauantaissa 29.10. klo 11.30 Messukeskuksessa Helsingissä.

Lukija oivaltaa nopeasti asioiden kytkeytyvän toisiinsa, mutta Lindell onnistuu pitämään juuri tärkeimmät palapelin palaset piilossa viimeisille sivuille saakka. Sen verran voi paljastaa, että tutkinta ulottuu myös ajassa taaksepäin ja menneisyydestä löytyy yllättäviä vastauksia.

Yksi parhaista elementeistä Lindellin kerronnassa on taidokas näkökulman vaihtelu. Välillä ollaan uhrin, välillä saalistajan ja välillä virkavallan tajunnassa, uskottavasti ja jännitystä tihentäen.

Isaksenin uusi työpari Marian on tämän eräänlainen naispuolinen vastine. Heille kummallekaan ei omavaltaisuus ja sääntöjen rikkominen tuota ongelmia, kunhan tutkinta notkahtaa eteenpäin.

Hannu Kylkisalo

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Sini Pennanen

Tekemällä oppii

T

oimittaja-kirjailija Laura Honkasalo, 40, sairastui nuorimman lapsensa syntymän jälkeen vakavaan masennukseen. Laura oli masennuksen vuoksi hoidossa psykiatrisella osastolla, jossa hän osallistui toimintaterapiaan. Sairaalajakson jälkeen hän halusi jatkaa käsin tekemistä omin neuvoin kotona. Laura ryhtyi ompelemaan.

Käsin tekemisestä syntyi kirja. Kotikutoista — Itsetekemisen ihanuudesta (Kirjapaja, 2011) kertoo Lauran omista käsin tekemiseen liittyvistä kokemuksista ja muistoista sekä esittelee niin entisajan kuin nykyajan itsetekemisen tapoja.

Isomummon mekko viljasäkistä 1980-luvulla Laura Honkasalon äiti ompeli teini-ikäiselle Lauralle vaatteita, joiden mallit otettiin Fame-televisiosarjasta.

— Äiti ompeli minulle collegekankaasta hameen ja puhvihihaisen paidan, jossa oli ranteista kyynärtaipeisiin ulottuvat resorit. Käytin asua monta vuotta, Laura muistelee.

Lauran äidinäiti oli vähävarainen yksinhuoltaja, jonka postiluukkuun kolahti ulkomailta tilattu käsityölehti. Ommellessaan Laura on kokenut yhteyttä myös isomummoonsa, jota hän ei koskaan ehtinyt tavata.

— Olen miettinyt, minkälaista isomummon elämä oli. Ensimmäisen ompelemansa mekon isomummo teki itselleen viljasäkistä pikkutyttönä. Hän oli värjännyt säkin itse.

Ompelemisen itseopetellut isomummo valmisti myöhemmin tilauksesta vaatteita kotonaan Puumalassa poljettavalla ompelukoneella.

— Isomummo ei tarvinnut kaavoja.

Hän leikkasi mittojen mukaiset osat suoraan kankaasta, Laura kertoo.

Laura innostui ompelusta toden teolla vasta aikuisena.

— Vaikka tein aluksi yksinkertaisia vaatteita, jouduin pyytämään äitini monta kertaa auttamaan. Ompelun oppii kuitenkin vain tekemällä.

Roskiksesta pelastettu nalle Laura Honkasalo asuu lauttasaarelaisessa kerrostaloasunnossa 8- ja 5-vuotiaiden



Laura Honkasalo on ommellut lukuisia pehmoleluja.

poikiensa kanssa. Kotona lapset saavat tarttua saksiin tai pensseliin, eikä äiti pelkää syntyvää sotkua. Olohuoneen seinällä on taulu, jonka esikoispoika maalasi kolmevuotiaana.

Esikoinen oli valittanut äidilleen, ettei ole mitään tekemistä. Silloin Laura muisti ullakolla olevan suuren taulupohjan, antoi sen ja akryylivärit pojalleen, joka maalasi tauluun perhekuvan. Äskettäin pikkuveli oli kaverin luona leikkimässä ja esikoinen kärsi taas tekemisen puutteesta.

— Annoin hänelle neulan, lankaa ja kangasta. Poika oli varmaan tunnin hiljaa itsekseen, kun hän ompeli pikkuveljelle yllätyslahjaksi pehmolelu-ukkelin, Laura kertoo.

Laura itse on ommellut pojilleen lukuisia pehmoleluja.

— Kerran heitin jonkun nallen pois, kun

siitä tuli ihan vino. Poikia se ei haitannut.

He kävivät pelastamassa nallen roskiksesta.

— Ennen vanhemmat valmistivat lapsilleen leluja. On harmi, että se perinne on katkennut, Laura sanoo.

Menneen ajan malliin Ystävänsä kanssa roskalavoja kiertävä Laura Honkasalo tietää, että ihmiset heittävät surutta hyvää tavaraa kaatopaikoille. Olohuoneessa oleva Alvar Aallon jakkara on yksi Lauran roskalavalöydöistä.

— En kulje kaupungilla kaupoissa viikonloppuisin. En kestä ihmisten shoppailuhulluutta, Laura toteaa.

Hän kokee samaistuneensa aina menneen ajan ajatteluun. Lauran tapauksessa se tarkoittaa tavaroiden kunnioittamisen lisäksi muun muassa naapurin mummojen auttamista. Lauraa viehättää myös mennei-

den aikojen hengellisyys, jossa uskonto oli itsestään selvä osa ihmisten elämää.

— On surullista, kun nykyaikana ajatellaan, ettei ihminen tarvitse lainkaan uskontoa ja hengellisiä arvoja.

Meditatiivinen neulominen voi Lauran mielestä muistuttaa rukoilemista.

— Silmukoiden kuljettaminen puikoilla muistuttaa vähän rukoushelmien tunnustelemista, ja neuloessa tulee mietittyä kaikenlaista. Neulomisen liike rauhoittaa, hän miettii.

Menneen ajan tyyli kiehtoo Lauraa myös vaatteissa.

— Viimeaikoina olen ommellut 1950-tyylin mukaisia istuvia mekkoja, joissa on leveä kellohelma, Laura kertoo.

Soili Pohjalainen

”Kerran heitin jonkun nallen pois, kun siitä tuli ihan vino.

-vuotias Lauri seuraa lukua  Vantaalla Markku Mattila

Koisotiellä on  päihdekuntoutujille tarkoitettua tukiasuntoa. Talon omistaa ja sitä isännöi VAV Asunnot, mutta tilat on vuokrattu Vantaan kaupungille.

7

Mahdolliset Jeesu Mike Pohjola uskoo, että hänen on pelas‑ tettava maailma.

V

iisivuotiaana Mike Pohjola melkein putosi puusta.

— Oli sateen jälkeen aurinkoinen syyspäivä. Samanikäinen kaverini halusi kiivetä mäntyyn ja houkutteli minut mukaan. En muista otteen lipeämistä, mutta muistan, kun kaikki pysähtyi ja roikuin pää alaspäin. Olin jäänyt saappaastani kiinni oksaan. Äiti totesi pojalleen suojelusenkelin pelastaneen tämän hengen. Siitä toteamuksesta käynnistyi lapsen mielessä päättelyketju, joka nyt, lähes 30 vuotta myöhemmin on poikinut 600-sivuisen romaanin Ihmisen poika (Gummerus 2011). Romaanissa on myös muita juonteita, kuten 1970-luvun lopussa syntyneiden elämänpiiriä roolipeleineen ja aktivismeineen ja Turun kunnallispolitiikkaa.

— Äiti oli ehkä puhunut vertauskuvallisesti, mutta minä otin sen kirjaimellisesti.

Minullahan oli suojelusenkelitaulukin sängyn vieressä. Ajattelin, että ahaa, kaikilla on siis suojelusenkeli. Myöhemmin aloin miettiä, että jos kaikilla on suojelusenkeli, miksi sitten jotkut kuolevat. Minun täytyi olla Jumalan mielestä jotenkin erityinen, koska minut pelastettiin, Pohjola kertoo.

Hän arvioi saaneensa lapsena tiukan uskonnollisen kasvatuksen.

— Vanhempani ja sisarukseni ovat kyllä kiistäneet sen. Ehkä otin asiat tiukemmin kuin oli tarkoitus. Joka tapauksessa iltarukous ja pyhäkoulu kuuluivat kasvatukseeni.

Minulle syntyi uskonnon sävyttämä maailmankuva.

Ihmepelastuminen askarrutti poikaa niin paljon, että hän halusi selvittää, millainen suunnitelma Jumalalla saattaisi olla hänen varalleen ja mitä tehtävän toteuttaminen vaatisi — jotta hän ei vain epähuomiossa pilaisi koko juttua.

Raamattua tutkiessaan hän huomasi, että Vanhan testamentin ennustukset ovat jo toteutuneet, mutta Uudessa testamentissa ennustettua Jeesuksen toista tulemista ei ollut vielä tapahtunut. Voisiko olla mahdollista, että Mike olisikin Jeesus?

Vähän päälle 10-vuotiaana Mike päätti vastedes elää Jeesukselle soveliasta elämää.

Tupakka, alkoholi ja kiroilu olisivat ehdottoman kiellettyjä.

Muutama vuosi vierähti Jeesuksena, vaikka Mike Pohjolaa alkoikin epäilyttää. Mitä jos hän ei olekaan Jeesus? Lopunaikoinahan sanotaan ilmestyvän paljon vääriä profeettoja. Entä jos hänkin on sellainen? Ei hän tosin ollut profetoinut kenellekään, kukaan ei tiennyt hänen Jeesus-jutustaan mitään.

Yläasteikäisenä Pohjola alkoi oivaltaa, että maapallo on tuhoutumassa.

— Tajusin, että minun todellakin pitää pelastaa maailma, ihan riippumatta siitä, olenko Jeesus vai en. Luontoa on suojeltava ja ihmisoikeuksia edistettävä.

Siitä pelastustehtävästä Pohjola on aikuisenakin pitänyt kiinni. Hän toimii kansalaisjärjestöissä — lahjoittaa esimerkiksi kirjansa sähköisen version tuoton Amnestylle — ja uskoo voivansa vaikuttaa myös kirjoittamalla ja keskustelemalla.

Uskonnollinen kriisi puhkesi täydellä voimalla rippikoulussa. Pohjola oli ajatellut saavansa vastauksia häntä askarruttaneisiin kysymyksiin ja ristiriitaisuuksiin, mutta tapahtui päinvastoin: hänelle ei joko osattu tai haluttu vastata.

— Minulle sanottiin, että hienoa, kun

8

meillä on kriittisiä nuoria, tai että Jumala toimii salaperäisillä tavoilla tai että sitä sinun pitää kysyä omassa sydämessäsi. Pyrkimys pysyä uskossa tuli minulle ylivoimaiseksi.

Ja koska Mike ei enää uskonut Jumalaan, ei hän oikein voinut olla Jumalan poikakaan.

Uusia Jumalan poikia pulpahtelee julkisuuteen tämän tästä. Kirjassaan Mike Pohjola kertoo esimerkkejä omana elinaikanaan vaikuttaneista jeesuksista. Pelottavin heistä on Jim Jones, joka usutti sadat seuraajansa itsemurhaan. Mutta harmittomiakin tapauksia on joukossa.

— 1900-luvun lopun wannabe-Jeesuksista monet olivat ufo-uskovaisia ja Star Trek ‑televisiosarjan faneja. Ja Etelä-Korea on muuten

Mike Pohjolan lapsenusko mureni rippikouluiässä.

jostain syystä erittäin jeesusrikas alue, Pohjola sanoo naurahtaen.

Mistä näitä omatekoisia jeesuksia sitten tulee?

— En usko, että kyse niinkään olisi vallanhalusta. On kai sitä helpompiakin tapoja vaikuttaa ihmisiin kuin väittää olevansa Jeesus.

Ehkä joidenkin tarpeettoman monimutkaisesti ajattelevien ihmisten on helppo tulkita saavansa viestejä Jumalalta ja ulkoavaruudesta. Omaperäiset Jeesus-tulkinnat saattavat johtua siitäkin, että monin paikoin maailmaa kristinusko leviää suusta suuhun ja muuttuu matkan varrella.

Ja jostain löytyy myös halukkaita seuraajia. Pohjola hymähtää, että sen jälkeen, kun Ihmisen poika julkaistiin syyskuussa, hänel-

lekin on ilmaantunut muutamia opetuslapsitarjokkaita.

— Itse en kyllä uskoisi, jos joku väittäisi olevansa Jeesus. Enkä kyllä enää uskoisi sitäkään, jos joku nyt vakuuttaisi minun olevan Jeesus. Mutta kirjaa kirjoittaessani aloin ajatella, että kaikissa meissä on Jeesuksen mahdollisuus. Voimme päästää Jeesuksen valloilleen: tehdä hyvää ja olla armollisia.

— Jeesus on monivivahteinen hahmo. Minulle hän symboloi oikein tekemistä, hyveellisyyttä, armoa ja vähäpätöisten huomioonottamista silloinkin, kun se on vaikeaa. Ehkä esimerkiksi Gandhi merkitsee samoja asioita jollekin toiselle. Tai Barack Obama — kaksi vuotta sitten häntä vielä pidettiin maailman pelastajana.

ukset Raimo Harjulan mielestä on sankarillisempaa puolustaa hyljeksittyjä kuin tehdä ihmeitä.

T

ehdään ajatuskoe ja otetaan etäisyyttä kristinuskoon. Katsotaan sitä uskontona muiden joukossa. Sen sankari on Jeesus, jonka kristityt uskovat olevan sekä jumala että ihminen.

Jeesus-sankarin elämästä ja teoista kerrotaan neljässä evankeliumissa, jotka ovat niin sanottuja sakraalibiografioita, pyhiä elämäkertoja. Kuten muissakin uskonnoissa, myös kristinuskossa pyhät elämäkerrat kertovat merkityksistä, joita sankarin seuraajat ovat häneen liittäneet.

— Jeesus on hyvin tyypillinen uskonnollinen heeros eli sankari. Samoin kuin vaikkapa Buddha hän on syntynyt neitseestä. Monien muiden uskonnollisten sankareiden tavoin evankeliumien Jeesus teki paljon ihmeitä. Tyypillisesti myös hänen kuolemaansa liittyi ihmeellisiä luonnonilmiöitä, luettelee teologian tohtori, uskontotieteilijä Raimo Harjula.

— Uskontunnustuksessa sanotaan Jeesuksen vierailleen Tuonelassa. Niin ovat tehneet myös esimerkiksi tarusankarit Orfeus ja Väinämöinen.

Tätä sen sijaan ei ehkä ole tapahtunut muille sankareille: Jeesus nousi kuolleista, ilmestyi opetuslapsilleen ja järjesteli vielä kaikenlaisia asioita maan päällä. Lopuksi hänet otettiin taivaaseen. Tai ei edes lopuksi, sillä hänenhän odotetaan vielä aikojen lopussa palaavan toimittamaan viimeisen tuomion.

— Joo, voi sanoa, että evankeliumien kertomukset Jeesuksen monivaiheisesta ylösnousemuksesta ovat kristinuskon erityispiirre, Harjula arvioi.

Kristinuskon Jeesus-sankarin taustalla on historian Jeesus, galilealainen profeetta, ihminen. Tutkijoiden haasteena on selvittää, mitä evankeliumeiden perusteella voidaan tietää kerran eläneestä historiallisesta henkilöstä nimeltä Jeesus ja mikä taas on hänen seuraajiensa uskontulkintaa.

Raimo Harjula tarkastelee uudessa kirjassaan Jeesus — mies myyttien takana (Gaudeamus 2011) Jeesusta uskontotieteen näkökulmasta sekä sankarihahmona että sankarihahmon alle jääneenä historiallisena henkilönä.

— Historian Jeesus on varmasti ollut karismaattinen henkilö ja seuraajilleen tärkeä, ei evankeliumeihin muuten olisi liitetty sankarin piirteitä, Harjula pohtii.

Hän huomauttaa, että uskon sankariksi ei synnytä. Sellaiselle täytyy olla ympäröivässä yhteisössä sosiaalista tilausta. Henkilöllä itsellään puolestaan täytyy olla uskonnollinen itseymmärrys ja jonkinlainen missio.

— Jeesus on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun nämä naksahtavat yhteen.

Kuten tunnettua, kristinuskon Jeesus syntyi neitseestä. Oppiin on monen nykykristityn hankala uskoa — jotkut taas pitävät siitä kynsin ja hampain kiinni. Harjula huomauttaa, että uskonnollisen sankarin kuuluikin syntyä neitseestä. Joskus ihan maallisiinkin mahtimiehiin, kuten Aleksanteri Suureen, on liitetty sama ominaisuus.

— Myytti neitseestä syntymisestä tarjosi myös myöhemmin Jeesuksen seuraajille sopivan välineen puolustautua, kun Jeesuksen väitettiin olleen Marian avioton lapsi.

Avioton lapsi, isätön poika — Harjula miettii, että ehkä tällainen tausta teki Jeesuksen herkäksi syrjittyjen asialle.

— Jeesus toi juutalaiseen mielenmaise-

Raimo Harjula ihailee Jeesusta aikansa toisinajattelijana. maan uuden kuvan Jumalasta taivaallisena isänä — ehkä siksi, että hänellä oli kokemusta isättömän pojan sosiaalisesta asemasta sen ajan yhteiskunnassa. Se, että Jeesus lähestyi Jumalaa isänä, ärsytti hänen vastustajiaan. Heidän mielestään se oli jumalanpilkkaa.

Raimo Harjula toteaa, että jo evankeliumeista alkanut historian Jeesuksen katoaminen mytologian yöhön vain nopeutui, kun varhainen kirkko alkoi muotoilla oppejaan.

Kirkon opetukset Jeesuksen jumaluudesta ja siitä, että Jeesus on samalla kertaa Jumala ja ihminen, hyväksyttiin 300- ja 400-lukujen kirkolliskokouksissa. Uskon Jeesus — voisi myös sanoa kirkon Kristus — oli syntynyt.

— Kirkon Kristus hävitti tieltään historian Jeesuksen, aikansa toisinajattelijan. Uudistusliikkeestä oli tullut uskonto, ihmisestä Jumala.

Se on Harjulan mukaan sääli.

— Minusta Jeesus-saagojen varsinainen sankari on historian Jeesus, profeetta, joka näkemystensä vuoksi teloitettiin ristillä.

Sen sijaan myyttiytynyt Jeesus, joka kävelee vetten päällä, on vain kuva — ei todellinen sankari.

— Historian Jeesus oli Galilean suuri näkijä, joka kaikessa toiminnassaan asettui syrjittyjen ja hyljeksittyjen marginaali-ihmisten puolelle. Eikö Jeesuksen linjalle olisi tilausta vaikkapa Suomen nykyisessä henkisessä maisemassa?

Raimo Harjulan mielestä historian Jeesuksessa on silmiinpistävää hänen kutsumus-

tietoisuutensa ja sisäinen vakuuttuneisuutensa. Kun lukee kolmea vanhinta evankeliumia — Markusta, Matteusta ja Luukasta — näkee, että hän piti missionaan oman aikansa juutalaisuuden uudistamista ja puhdistamista.

— Nämä evankeliumit antavat juutalaisesta uskonnollisesta eliitistä eli fariseuksista ja lainopettajista hyvin yksipuolisen kuvan. Ilmeisesti heidän tulkintojensa takia oli kuitenkin syntynyt historiallisesti uskottava kahtiajako: toisaalla oli itseään hurskaana pitävät ja toisaalla oli kirottu kansa. Lain tulkintajärjestelmästä oli tullut niin monimutkainen ja yksityiskohtainen, että tavallisen juutalaisen ei ollut edes mahdollista säilyttää rituaalista puhtautta.

— Lain oikeasta tulkinnasta oli tullut tärkeämpi kuin Jumalan luoma ihminen. Tätä vastaan historian Jeesus asettui.

Harjula arvioi, että Jeesus tiesi toimintansa johtavan kuolemaan viimeistään siinä vaiheessa, kun hän Jerusalemissa puhdisti temppelin. Monille juutalaisille hän oli jumalanpilkkaaja, roomalaisille vallanpitäjille levottomuuksia lietsova riskitekijä.

Mutta jos Jeesus teloitettiin kansankiihottajana, miten kristityt voivat tulkita sen niin, että hän kuoli ristillä sovittaakseen koko maailman synnit? Miksi ristiinnaulittu Jeesus ylipäänsä on ainakin länsimaissa kristityille niin tärkeä?

Harjula sanoo, että historian Jeesus tuskin piti itseään syntien sovittajana. Oppi on enemmänkin Paavalin luomus ja näkyvissä myös muita evankeliumeja nuoremmassa

Johanneksen evankeliumissa. Harjulan mukaan sovitusoppia voisi selittää kotiuttamisen avulla: Jeesus-kuva pyritään tekemään kulloisessakin kulttuurissa ja yhteiskunnassa mahdollisimman ymmärrettäväksi ja merkittäväksi.

Kun kristinuskoa kotiutettiin länsimaiseen kulttuurimaisemaan, vallalla oli antiikin Roomassa syntynyt oikeusajattelu. Siihen istui ajatus kuolemasta rikosten sovittamisena. Muualla maailmassa Jeesuksesta on nostettu esiin ihan toisenlaisia piirteitä: intialaisessa kirkossa saattaa törmätä Jeesus-Guruun, Afrikassa vaikka parantaja- tai heimopäällikkö-Jeesukseen.

Kaipaisiko Jeesus nyt jonkinlaista uutta kotiuttamista maallistuneissa länsimaissa?

Millaisella Jeesuksella olisi ihmisille merkitystä? Harjula miettii, ja ehdottaa jonkinlaista paluuta galilealaisen profeetan julistuksen ytimeen: rajattomaan lähimmäisenrakkauteen ja Jumalan suuruuteen.

— Ehkä merkityksellinen olisi sellainen Jeesus, jonka sanoma on: ”Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille”.

Kaisa Halonen kuvat Jani Laukkanen

Kirjamessuilla Helsingin Messukeskuk‑ sessa Mike Pohjola esiintyy pe 28.10. klo 16 Aleksis Kivi ‑lavalla, Raimo Harjula kes‑ kustelee piispa Wille Riekkisen kanssa la 29.10. klo 10.30 Katri Vala ‑lavalla.

9

Kun suru tulee yllättäen

Hans von Schantz

Ilta läheisensä äkillisesti menettäneille

Vauvat kirkkoon

V

auvoille ja vauvojen läheisille on tulevana sunnuntaina tiedossa ihan omat kirkonmenot ja vielä konsertti päälle. Eikä olisi ihme, vaikka kutsuvieraat nukahtaisivat konserttiin, sillä ohjelmassa on tuutulauluja.

Tikkurilan kirkossa vietetään kello 10 alkaen perhemessua. Messussa on vieraana muusikko Sari Kaasinen. Heti messun jälkeen hän laulaa ja laulattaa tuttuja nukutuslauluja. Mukana on myös Hertta Kirkonrotta, jonka kanssa voi jutella kummin iloista ja haasteista. Lopuksi on vielä tarjoilua.

Sari Kaasinen esiintyy myös Kivistön kirkossa, jossa klo 13 on vauvakirkko ja heti sen päätyttyä tuutulaulukonsertti. Päivän kruunaa kahvi- ja mehutarjoilu.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Vantaa

to 3.11. klo 18

Miten

selvitä eteenpäin kun suru tulee varoittamatta elämääni?

Mukana sairaalapastori Leena Heinonen

●●

●●

diakonissa Hanna Raunu

Perhemessu ja kehtolaulukonsertti su 30.10. klo 10 Tikkurilan kirkossa Vauvakirkko ja tuutulaulukonsertti su 30.10. klo 13 Kivistön kirkossa

rovasti Pirkkö Yrjölä

Sari Kaasinen laulaa kehtolauluja Kivistössä ja Tikkurilassa.

Talveksi turvalliseen kotiin

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto SOVI Y ESITTEL

Pariskunnille tilavia koteja. Upeaa rivitaloasumista.

Nauti elämän mukavuuksista kotona.

Vielä vapaana olevia asuntoja Puutarhaan päin Metsämaisema AS 18, 2H+K 54,5 m2 2 AS 17, 2H+K 54,5 m 970 €/kk AS 24, 2H+K 54,5 m2 AS 12, 2H+K 36 m2

920 €/kk 970 €/kk 770 €/kk

Peruspalvelumaksu 95 €/hlö/kk Hoitajan viikkovastaanotto, fysioterapeutin jumppa, aulaemännän palvelut, talosauna 2 kert./vko

Lisätietoja 010 292 2002, www.emerituskoti.fi, vuokraus@emerituskoti.fi Osoite: Birkanpolku 3, Vantaa

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Fredrikinkatu 61 B Seurat 30.10. klo 14 Usko ja epäusko Mika Syväniemi ja Juhani Nevalainen

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

10

HERÄNNÄISSEURAT Pe 28.10. klo 19 Kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolantie 10, Hki. La 29.10. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 30.10. klo 10 Kirkkopyhä Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Saarnaa Simo Huhta. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Johanneksenkirkossa. Saarnaa Kaisa Heininen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Seurat srk-kodilla, Korkeavuorenkatu 10 E, Hki. Klo 10 Kirkkopyhä Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Hki. Saarnaa Hannu Niskanen. Klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34. Saarnaa Arto Laitinen. Seurat srk-keskuksessa, Hyryläntie 11. Klo 12 Kirkkopyhä Karjaan kirkossa, Lärkkullantie 26, Raasepori. Klo 18 Keravan srk-keskuksessa, Papintie 6, sisäpiha.

Ti 1.11. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 2.11. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Anssi Joutsenlahti, Annette Markkunen, Juha Rintamäki ja Jouni Turtiainen.

Älä anna harmaakaihin sumentaa arkea.

Harmaakaihin oireet tuntuvat nopeasti arjessa. Lukeminen ja televisionkatselu vaikeutuu, hämäränäkö heikentyy ja värisävyt erottuvat huonommin. Silmät saattavat myös häikäistyä helposti kirkkaassa valossa. Onneksi apua ei tarvitse odottaa, eikä epävarmuudessa tarvitse elää. Varaa siis aika asiantuntevalle silmäkirurgille Diacorista. Siitä se elämä kirkastuu.

VARAA AIKA DIACOR.FI TAI 09 775 0800

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

Musiikkia Vantaan kirkoissa 27.10.–23.11.

Tuhansien tarinoiden kirjamessut Helsingin Kirjamessut kokoaa kirjat, kirjailijat ja lukijat saman katon alle. Tarjolla on valtavasti uutuuskirjoja, vetovoimaista ohjelmaa ja kiinnostavia esiintyjiä. Messuilla esiintyy yli 1000 kirjailijaa, poliitikkoa, tiedemiestä ja taiteilijaa. Tänä vuonna on vahvasti esillä teemamaa Viro ja 100-vuotta täyttävä suomalainen sarjakuva.

Tervetuloa seuraamaan ohjelmaa, tapaamaan kirjailijoita ja tekemään ostoksia!

Ohjelmassa mm. to 27.10. klo 14.30, Kirjakahvila Hannu-Pekka Björkman KADONNEET ASKELEET – MATKOJA AIKAAN JA TAITEESEEN Harvinaista herkkua tarjolla hitaan elämän ystäville!

Kirjailija on viettänyt aikaa matkustaen, käynyt taidemuseoissa ja luostareissa, imenyt kuvien ja veistosten antia ja ottanut selvää teosten taustoista. Kirjapaja

Auratie 3 ●●

W. A. Mozartin Requiem la 5.11. klo 20. Kamarikuoro Valon Kaiku, Hämeenkylän kamarikuoro, Vuosaaren kantaattikuoro ja Refugium musicum ‑orkesteri. Solistena Leena Arffman, sopraano, Ulla Raiskio, altto, Anssi Hirvonen, tenori, ja Kai Huopainen, basso. Musiikinjohto Pekka Soranummi. Liput 15 e.

●●

●●

●●

Kivistön kirkko Laavatie 2 ●●

●●

Tuutulaulukonsertti su 30.10. klo 13.

Esiintymässä Sari Kaasinen. Vapaa pääsy. Tilaisuus alkaa vauvakirkolla.

Kansanmusiikin vuoro — Kakkarat ja kanteleet pe 18.11. klo 18. Kansanmusiikkiyhtye Kakkarat, johtajana Marja-Riitta Topcu, kanteleryhmät, johtajana Mervi Yli-Vainio. Vapaa pääsy.

Korson kirkko Merikotkantie 4 ●●

●●

●●

”Lintu, pieni, lintuseni!” su 30.10. klo 15. Kaikenikäisten musiikkiseikkailussa lauletaan ja leikitään halki maailman.

Liedkonsertti: Lauluja eri puolilta Eurooppaa to 3.11. klo 19. Helena Tenhusen lauluoppilaat ja Hannamari Tamminen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Popmessu su 13.11. klo 18. Artistivieraana Yona. Vapaa pääsy.

●●

Kirkkotie 45 ●●

●●

●●

Uomatie 1

●●

Säveliä syksyn pimeyteen la 29.10. klo 17. Viipurin Lauluveikot solisteineen, johtajana Matti Orlamo, ja Kari Jerkku, urut. Väliajalla kahvio. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Uudenmaan lihastautiyhdistykselle.

Martinpäivän kirkkoilta: Matkavirsiä to 10.11. klo 19. Puhe arkkipiispa emeritus John Vikström. Jorma Hyn-

●●

●●

●●

●●

Johanna ja Mikko Iivanainen Duo la 29.10. klo 19. Ekumeeniseen vastuuviikkoon liittyvä konsertti. Johanna Iivanainen laulu, Mikko Iivanainen, kitara. Konsertin juontaa toimittaja Johanna Korhonen. Vapaa pääsy.

Pyhäinpäivän konsertti la 5.11. klo 18. Aulis Sallisen ja Tauno Marttisen musiikkia. Outi Noponen, laulu, Seidi Palonen, oboe, Iina Katila, urut.

Kutsu taivaan kuninkaan häihin su 6.11. klo 19. Vantaan seurakuntien kanttoreista koottu kuoro ja Suomalaisen barokkiorkesterin yhtye Fibo Storia yhdistävät voimansa saksalaisen barokkisäveltäjän Georg Böhmin 350-vuotisjuhlan kunniaksi. Konsertissa kuullaan Böhmin kantaatteja ja urkuteoksia. Johtaa Markus Malmgren.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kansanlaulukirkko su 13.11. klo 12.

Jumalanpalvelus, jossa lauletaan tutuilla kansanlaulujen melodioilla. Liturgi Tiina Komulainen, kanttori Simo

Santaranta. Vantaan kansanpelimannit säestävät. Vapaa pääsy.

Nord String Quartet ma 14.11. klo 19.

Tommi Asplund, viulu, Alina Järvelä, viulu, Adrian Jones, alttoviulu, Jonas Bleckman, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vanhan musiikin konsertti pe 18.11. klo 19. Esiintyjinä Pakilan musiikkiopiston oppilaita ja Cappella Tibia.

Vapaa pääsy.

Rakastetuimmat-virsikonsertti ke 23.11. klo 19. Samuli Edelmann. Liput 30 e + mahdolliset toimituskulut, ennakkoon Lippupalvelusta, ovelta tuntia ennen.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ●●

Pyhän Laurin kirkko

Myyrmäen kirkko ●●

ninen ja Esa Ruuttunen, laulu, Seeli Toivio, Jussi Makkonen, Ulla Lampela ja Matti Makkonen, sello, Kari Jerkku, urut ja laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Beethovenin sinfoniat pianolla IV su 13.11. klo 18.15. Olli Hautala, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lastenlaulukonsertti to 17.11. klo 10.

Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

Vapaa pääsy.

Kirkko, kamari ja lied: Suomalaisvenäläinen ilta su 20.11. klo 18.15.

Leena-Maaria Kantlin, viulu, Annalina Backman ja Soile Pohjasniemi, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Cecilian päivän konsertti ti 22.11. klo 19. Uusia laulusävellyksiä Tua Forsströmin runoihin, säveltänyt Claes Holmgren. Esiintyjät Nina Fogelberg, sopraano, ja Claes Holmgren, urut.

Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Valo! su 13.11. klo 18 pienessä kappelissa. Improvisaatioita Eino Leinon runoihin, laulaja Sanni Orasmaa, vieraana Mikko Innanen saksofoni. Liput 10 e, ennakkovaraukset info@sanni.fi.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ●●

●●

J. S. Bachin sonaatit viululle ja cembalolle su 30.10. klo 18. Susanne Helasvuo, viulu, Annamari Pölhö, cembalo. Konsertissa kuullaan sonaatit 4–6.

Lapsen oikeuksien päivän konsertti ma 21.11. klo 9 ja klo 10. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ●●

Hyvät Herrat su 6.11. klo 17. Hyvät Herrat ‑kvartetti, Kari Jerkku, urkuharmoni ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●●

Lastenkonsertti ma 14.11. klo 9, klo 10 ja klo 18. Pekka Laukkarinen.

WSOY/Veikko Somerpuro

Hämeenkylän kirkko

su 30.10. klo 12.00, Kullervo Eero Huovinen LÄHDÖN AIKA Emerituspiispa Eero Huovinen kertoo vaiheikkaasta viimeisestä työvuodestaan ja tapaamistaan ihmisistä.

Hän pohtii omaa elämäänsä, vanhenemista ja eläkkeelle jäämistä. WSOY

www.helsinginkirjamessut.fi

Johanna Iivanainen esiintyy lauantaina 29.11. vastuuviikon konsertissa Pyhän Laurin kirkossa.

Kuva: Riina ja Sami Kaarla

Helsingin Kirjamessut 2011 27.–30.10. Helsingin Messukeskus Avoinna: to, la–su klo 10–18, pe klo 10–20 Liput: 14 ¤/10 ¤, alle 12-vuotiaat vain aikuisen seurassa.

Messujen yhteydessä Antikvaariset Kirjamessut 2011.

Samalla pääsylipulla:

Juna – kätevin tapa tulla messuille

Pisteliäitä havaintoja Chris Cleave: Little Been tarina.

Gummerus 2011.

”Useimmiten minä toivon, että olisin Britannian punta enkä afrikkalaistyttö.” Näin alkaa nigerialaisen Little Been tarina, ja se kiteyttää koko kirjan katkeransuloisen tunnelman. Peloissaan oleva pikkukylän tyttö Little Bee kohtaa rannalla brittituristi Sarahin.

Heidän elämäntarinansa kietoutuvat yhteen tavalla, joka selviää vasta muutaman vuoden kuluttua Britanniassa, jonne Little Bee saapuu laittomana pakolaisena.

Chris Cleaven toinen romaani on ollut menestys monessa maas-

Kirja

sa. Tarina tempaisee mukaansa, ennen kaikkea Little Been mustan huumorin ja kipakoiden havaintojen ansiosta. Myös kirjan sivuhenkilöt ovat kiinnostavia ja tekevät kirjan kielestä värikästä.

Little Been tarina kuvaa suorasanaisesti sitä, kuinka erilainen on afrikkalaisen pienen kylän tytön ja koulutetun lontoolaisnaisen ihmisarvo.

Vaikka olisi kuinka rohkea, älykäs ja huumorintajuinen, pakolaiskeskuksessa afrikkalaistyttö on vain ihmismassaa, josta pitäisi päästä eroon.

Ihmiset kyllä yrittävät ymmärtää erilaisuutta ja auttaa toisiaan, mutta se on vaikeaa, kun lähtökohdat ovat niin erilaiset. Kuten Little Bee kuvaa toiset haaveilevat jännityksestä ja viidakon eläimistä, toisille suurin haave on se, että saisi jääkaapin ja elämän, jossa ei ole jännitystä.

Toisaalta Little Been ja Sarahin tarinat osoittavat, että elämä tuo jokaisen eteen suruja, joista voi selviytyä toisten ihmisten avulla ja että suruja ei voi vertailla.

Hanna Antila

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina

11

Hautauspalveluja

Laadukasta asumista senioreille

SATO SenioriKoti®

UUS

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

IA VUOKR A-ASUN TOJA SENIOR EILLE

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Martinlaakso

HUONEISTOESIMERKIT A-B-talo 3h+k+s, 66 - 68,5 m2 vuokra alk. 1 254 €/kk 3h+kk+s, 63,5 m2 vuokra alk. 1 168 €/kk 2h+kk+s, 53,5 - 57,5 m2 vuokra alk. 974 €/kk 2h+kk, 42 - 43, 5 m2 vuokra alk. 840€/kk 1h+k, 36,5 m2 vuokra 767 €/kk Autohallipaikat vuokra 100 - 164 €/kk

Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä.

Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa. Asukkaalla mahdollisuus tilata omalla kustannuksellaan myös muita palveluita Hoiva Oy:ltä.

SATO Vuokraus ja myynti, Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361 Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312 Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311

sato.fi

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Ostetaan Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA !

✃

HUONEISTOESIMERKIT C-talo 3h+kk+s, 65 m2 vuokra alk. 1 196€/kk 2h+k, 59,5 m2 vuokra alk. 1 059 €/kk 2h+kk, 41,5 - 52,5 m2 vuokra alk. 822 €/kk 1h+kk, 32 - 35 m2 vuokra alk. 736 €/kk

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Martinlaaksoon rakentuvaan moderniin keskustaan tulee 92 ensisijaisesti senioreille tarkoitettua vuokra-asuntoa aivan kauppakeskuksen tuntumaan. Kauniit asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat. Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa on asumista helpottava tukivarustelu.

C-talon asuntoihin pääsee muuttamaan joulukuussa ja A-B-taloon helmikuussa 2012.

”Tyyli on tukassa” alk. 19 e.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Kuolinpesät tyhjennyksineen ym. kodin tavarat käteisellä noutaen.

P. 040 751 4464.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Palveluja tarjotaan REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011

Huoneisto, Keittiö, Kylpyhuone, VTT:n vesieristys-sertif.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 Ikkunanpesut ja kotisiivoukset alk. 25,20 e/h. (kotitalousväh. 60%) www. loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Lakiasioita Lakiasiaintoimisto Reijonen Oy

www.rothmarc.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 e/ +alv. wwww.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Vuokrata halutaan

Lakipalvelut kokemuksella kohtuuhintaan Kaisaniemenkatu 4 A, Puh. 040 557 4283 lakitsto@reijonenlaw.fi

ILMAINEN NEUVO OY:n

VANTAAN

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, Timo Salminen p.

020 754 2247, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

12

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

Vantaan seurakunnat ..–..

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto on suljettu ma 31.10.

Avoinna ti–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Hakunilan kirkon kirppis la klo 10–13.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Messu su 30.10. klo 12. Hans Tuominen, Harri Nurminen, Kristiina Nurmi, Sahrami Huhtala.

Matalan kynnyksen maanantai ma klo 11. Kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 31.10. klo 18.30–20. Merja Araneva Raamattupiiri ti klo 18–20.

Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Puolipäivärukous ke klo 12.30– 12.45.

Sukkapiiri ke 2.11. klo 18–20.

Neulomme sukkia Vantaan vankilan vangeille joululahjaksi.

Omat puikot mukaan.

Viikkomessu to klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai pe klo 11–12.

Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

Messu su 30.10. klo 10. Hans Tuominen, Kristiina Nurmi, Sahrami Huhtala.

Peittopiiri ti klo 11. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja Intiaan lähetettäviksi.

Senioriklubi ti 1.11. klo 13–14.30.

Pappi Vesa Häkkinen vierailee.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naistenpiiri ti klo 19–21.

Lähetyspiiri to 3.11.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miestenpiiri ke klo 18–21. Sauvakävelyä, sanaa ja saunaa. Teuvo Puolakka.

Kastettu Nessa Keyani Alexandra Pajunen, Eve Kristiina Ukkonen, Martta Aleena Pulkkinen, Karl Matteo Brunnström, Ilona Aleksia Isoaho, Kasper Alexander Ärling.

Perhejumalanpalvelus su 30.10. klo 10. Saarnaaja Jouni Salko, liturgi Marja Mäkilä ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Iltamessu su 30.10. klo 18. Marja Mäkilä ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Toivo leivästä — näkökulmia suomalaiseen köyhyyteen to 27.10. klo 18. Vastuuviikon tilaisuudessa vierailevat tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Kansaneläkelaitoksesta ja sosiaalityöntekijä Tiina Oravala Martinlaakson sosiaalikeskuksesta.

Mukana diakoniatyöntekijät Satu Enrold ja Anne Puumala sekä diakoniapastori Jaakko Kara.

Teetarjoilu.

Laulun siivin -konsertti su 30.10. klo 15. Hämeenkylän, Hakunilan ja Rekolan seurakuntien lapsikuorot esittävät lasten kauneimpia lintu- ja enkelilauluja.

Elämän lauluja sinulle -konsertti ti 1.11. klo 19. Fredrik Gabriel Hedbergin Siionin kannel -lauluja. Oopperalaulaja Hannu Niemelä ja mieskuoro Kanto.

Seppo Suokunnas kertoo laulujen taustoista.

Jumala on! -luentosarja to 3.11. klo 18.30 seurakuntasalissa. Raamattuluennon pitää Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistosta. Aiheena Matkalla minne tahansa?

W. A. Mozartin Requiem la 5.11. klo 20. Kamarikuoro Valon Kaiku, Hämeenkylän kamarikuoro, Vuosaaren kantaattikuoro ja Refugium musicum -orkesteri. Solisteina Leena Arffman, sopraano, Ulla Raiskio, altto, Anssi Hirvonen, tenori ja Kai Huopainen, basso. Musiikinjohto Pekka Soranummi. Liput 15 € etukäteen kuorolaisilta ja ovelta.

Sururyhmä alkaa to 10.11. klo 18. Ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka olet menettänyt läheisesi. Menetyksestäsi voi olla aikaa muutama kuukausi tai jo muutama vuosi. Ryhmän ohjaajina ovat seurakuntapastori Jaakko Kara ja diakoniatyöntekijä Anne Puumala. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anne Puumala, p. 09 830 6472.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ke 2.11. klo 14–16. Aiheena portaalit.

Lammaspolku 1:n kerhotila Silmukoita ja solmuja -ilta ma 31.10. klo 18–20. Pienten lasten äideille ja nuorille sinkkunaisille.

Tuuletetaan ajatuksia ja kilistellään puikkoja iltateen lomassa.

Vapaalan seurakuntalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 3.11. klo 12. Vieraana pastori Ari Norro.

Kohtaamispaikka to 10.11. klo 11. Vierailijana kanttori Hannu Lehtikangas.

Lapsille ja perheille

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Onko asiaa papille? Päivystävä pappi on tavattavissa kirkkoherranvirastossa ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke 9–12. Voit myös soittaa p. 09 830 6455. Päivystävältä papilta voit varata kaste-,

Muksukirkko ke 2.11. klo 9.30 Hämeenkylän kirkossa. Pienestä pussista suuret syötävät. Mukana Jouni Salko ja Eila Paulún.

Nuorille Nuorten messu ke 2.11. klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Matti Hyry, Tuula Vanhanen, Tiina Huhtala ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Muuta Ehtoollishartaus to 3.11. klo 14 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Mukana pastori Jaakko Kara ja kanttori. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Isien ja lasten päivä la 19.11.

Kuntokalliossa. Bussi lähtee Hämeenkylän kirkolta klo 10. Paluu klo 18.30. Hinnat 16€/isä, 8€/lapsi (3–15-vuotiaat) ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Hinta sis. matkat, lounaan, päiväjuoman, makkaran ja saunan (tytöille oma vuoro). Ilmoittautuminen to 3.11.

Toni Knuutila/Rodeo

Hakunila

vihki- tai siunausaikoja tai jutella muuten mieltä askarruttavista asioista. Voit myös pyytää pappia käymään kotonasi.

mennessä Eila Paulúnille, p. 050 544 7647 tai Jouni Salkolle, p.

050 420 1411.

Senioreiden jouluretki Loviisaan pe 9.12. Ohjelmassa kiertoajelu, joululounas sekä tutustuminen kirkkoon, Brunbergin tehtaanmyymälään ja Tyysterin lihasavustamoon. Bussi lähtee Askiston Hirsikujan kääntöpaikalta kulkien reittiä Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinteen ostoskeskus, Hämevaaran päätepysäkki ja Rajatorpan ostoskeskus. Matkan hinta on 40 €. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450.

Kastettu Anni Irmeli Forsman.

Hautaan siunattu Kaarina Hedvig Nurminen 75 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 27.10. klo 13. Vesa Ruokonen.

Naisten saunailta to 27.10. klo 18 Kotkansiivessä.

Miesten raamattupiiri to 27.10. klo 18. Uudessa piirissä käymme joka toinen torstai läpi Galatalaiskirjettä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 27.10. klo 18.

Herättäjän kirkkopyhän messu su 30.10. klo 10. Rovasti Kari Pekka Kinnunen, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit ja seurat messun jälkeen, seurapuhujina Kari Pekka Kinnunen, Hannu Pöntinen ja Kimmo Saares.

Koko perheen musiikkiseikkailu su 30.10. klo 15 laulaen ja leikkien halki maailman.

Kylväjäpiiri su 30.10. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Runopiiri ma 31.10. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 31.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Mahdollisuus saunomiseen.

English through Bible ma 31.10. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 1.11. klo 11–13.

Kahvia, teetä ja pientä purtavaa edulliseen hintaan.

Kudontailta ti .1.11. klo 17. Haastamme sinut neulomaan villasukkia joulupakettiin apua tarvitseville. Mahdollista saada ohjausta sukkien kutomiseen. Ota omat puikot mukaan! Ryhmän vetäjinä Lions Club Vantaa Komeetat.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 2.11. klo 11.

Lähetyspiiri ke 2.11. klo 13.

Enkelimaalauskurssi alkaen to 2.11. klo 13 nuorten tiloissa.

Kurssilla maalataan sormiväreillä rauhallisen musiikin siivittämänä. Kurssi on maksuton eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi ottaa inspiraatioksi oman enkelikuvan. Tiedustelut Mervi Hartikka p. 050 337 5213 ja Leena Ryynänen p. 050 368 2854.

Rukousryhmä ke 2.11. klo 18.30.

Nuorten messu ke 2.11. klo 20.

Hanna Vaittinen.

Vanhemman väen ruusujuhla to 3.11. klo 13. Lauletaan yhdessä maakuntalauluja ja jaetaan muistoja kotiseuduilta. Tilaisuuteen on lähetetty kutsu tänä vuonna tasavuosia täyttäville.

Miesten saunailta to 3.11. klo 18 Kotkansiivessä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 3.11. klo 18.

Lied-konsertti to 3.11. klo 19.

Surua ei tarvitse kantaa yksin.

Surusta voi puhua M arraskuussa alkaa Vantaan seurakunnissa sururyhmiä läheisensä menettäneille. Ryhmissä on mahdollista keskustella tunteistaan, kysymyksistään ja kokemuksistaan muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. ●

●

Hämeenkylän seurakunnan sururyhmä aloittaa torstaina 10.11. klo 18 Hämeenkylän kirkolla. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anne Puumala p.

09 830 6472.

Korson seurakunnan sururyhmä aloittaa torstaina 10.11. klo 16 seurakuntakeskukses-

Helena Tenhusen lauluoppilaat esittävät laulumusiikkia ympäri Eurooppaa. Säestys Hannamari Tamminen, piano.

Sururyhmä alkaa to 10.11. klo 16. Ryhmä kokoontuu 4–5 kertaa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Havupallokurssi ti 15.11. klo 11– 15 nuorten tilassa. Ohjaajana Eeva-Liisa Inkinen. Materiaalimaksun 5 e voi maksaa paikan päällä.

Jos lahjoitat pallon diakoniatyön myyjäisiin, materiaalimaksua ei tarvitse maksaa. Askartelun lomassa juodaan kahvit. Ilmoittautuminen kurssille 7.11. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 550. Lisätietoja antaa Anne Saviranta p. 050 599 9068.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 1.11. klo 13. Vesa Ruokonen.

Miesten piiri pe 4.11. klo 14.

Ryhmä on tarkoitettu päihdekuntoutujille.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 30.10. klo 10. Pyhäkoulunopettajana Johanna Kaunisto.

Muuta Hartaus Metsonkodissa (Metsotie 23) to 3.11. klo 13. Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Nikkaristiapua tarjolla kodin pieniin kunnostustöihin alueen ikäihmisille. Apu on maksutonta.

Ota yhteys diakoniatoimistoon p. 09 830 6560 tai diakoni Anne Savirantaan p. 050 599 9068.

Kastettu Kiti Maria Kaivola, Milja Sofia Aurora Kuusinen, Alina Inkeri Saarnio, Juuso Leo Toivo Tiitinen,

sa. Ryhmä kokoontuu 4–5 kertaa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

●

●

Rekolan seurakunnan sururyhmä aloittaa tiistaina 8.11. klo 18.30 Rekolan kirkolla. Ryhmä kokoontuu 6–8 kertaa, ja siihen otetaan mukaan enintään kahdeksan osanottajaa.

Ilmoittautumiset 28.10. mennessä Vappu Olsbo p. 050 414 5610 tai vappu.olsbo@evl.fi.

Vantaankosken seurakunnan sururyhmä aloittaa keskiviikkona 23.11. ja kokoontuu joka toinen keskiviikko klo 17.30–19 erityisnuorisotyön toimistossa, Uomatie 13. Ilmoittautumiset Reija Vienola p. 050 347 3096.

Alina Helmiina Honkonen, Milla Matilda Huuskonen, Miko Oiva Olavi Nuutinen, Alma Riikka Kauko, Pinja Silja Marjatta Hiltunen.

Hautaan siunattu Anna-Liisa Kilponen 90 v, Seppo Einari Gustafsson 81 v, Päivi Helena Soukka 53 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ma 31.10. ja ke 2.11. suljettu.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Tarinatupa -iltapäivä to 27.10. alkaen klo 12 Marttojen valmistamalla 5 €:n lounaalla. Isäntäparina Pirjo Alakapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Torstaipiiri osallistuu tarinatupaan.

Runoryhmä to klo 17. Ohjaajana Birgit Leino.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 30.10. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin.

Konsertti su 30.10. klo 18. Annamari Pölhö, cembalo, ja Susanne Helasvuo, viulu. Bachin sonaatit 4–6. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Haravointitalkoot ma 31.10. klo

14 kirkon pihassa. Sauna ja keittotarjoilu talkoolaisille.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 31.10. klo 18.30.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 1.11. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30–11.30 kerhohuone 1:ssä.

Sururyhmä alkaa ti 8.11. klo 18.30 jatkuen 6–8 kertaa. Ryhmä on luottamuksellinen, suljettu vertaisryhmä, enintään 8 henkilöä. Läheisen kuolemasta olisi hyvä olla kulunut ainakin neljä kuukautta. Voit ilmoittautua pe 28.10. mennessä Vappu Olsbolle, p. 050 414 5610 tai vappu.olsbo@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri — aamukahvila aikuisille to klo 8.30–11.30.

Hartaus klo 8.30, ilmainen puuro, kahvi 0,50 e. Puuroa klo 11 asti.

Raamattupiiri to klo 18.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla.

Nuorten sähly to klo 16.30 Rekolanmäen koululla, urheiluvarusteet ja sisäpelikengät mukaan.

Nuorten torppa to klo 18–20 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntaloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10.

13

Vantaan seurakunnat ..–..

Väinö Iivari Eskelinen.

Avioliittoon kuulutettu Mauri Aleksi Pekkinen ja Taina Orvokki Hyvönen.

Hautaan siunattu Hilma Jullinen 92 v, Liisa Annikki Laine 72 v, Mikko Santeri Musikka 71 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tarvitsetko nikkarointiapua?

Seurakuntamme vapaaehtoisten nikkaristien ryhmä tarjoaa kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Varaukset ja tied. vapaaehtoistyön koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078, paivi. makinen@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Mikko ja Johanna Iivanainen Duo — vastuuviikon konsertti la 29.10. klo 19. Juontajana toimittaja Johanna Korhonen. Vapaa pääsy.

Perheen sunnuntain messu su 30.10. klo 12. Pirjo Kettu, Jaakko Hyttinen, kanttorit Iina Katila ja Outi Noponen.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 27.10. klo 16 ryhmähuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten Raamattu ja keskustelupiiri to 27.10. klo 18 takkahuoneessa. Kari Äyrälä.

Laulupiiri pe 28.10. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 29.10. klo 15 Olotilassa.

Perhemessu ja kirkkokahvit su 30.10. klo 10. Liturgi Kirsti Hildén, saarna Janne Silvast ja kanttori Terje Saard.

Nuku, nuku -kehtolaulukonsertti su 30.10. perhemessun jälkeen. Sari Kaasinen laulaa ja laulattaa nukutuslauluja. Mukana myös Hertta Kirkonrotta juttelemassa kummin iloista ja haasteista. Mukana myös Päivi Kauraaho, Hillevi Alm ja Riitta Savolainen. Lopuksi tarjoilua.

Winkut — Työikäiset lesket su 30.10 klo 16 neuvotteluhuoneessa. Tied. diakonissa Hanna Raunu p. 050 3848481.

Arabiankielinen raamattupiiri su 30.11. klo 16. Lastenhoito järjestetty.

Eläkeläiskerho ma 31.10. klo 13 kahviossa. Suru ja Pyhäinpäivä, diakoni Hanna Raunu.

Ilkka Rytilahden luentosarja ma 31.10. klo 18.30. Alkaa kahvilla klo 18 Tikkurilan kahviossa.

Nuorten aikuisten lauluryhmän harjoitus ma 31.10. klo 18– 20 nuorisotilassa Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 1.11. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 1.11. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Yhteisvastuukeräys lähestyy – tule ideoimaan ja suunnittelemaan ti 1.11. klo 17.30–19 neuvotteluhuoneessa. Mukana Päivi Helén ja Toomas Takala. Tiedustelut p. 050 511 1674.

Israel-piiri ti 1.11. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa. Avoin piiri. Keskustelua ja rukousta.

Laila Jouhki, Ritva Karikoivu, Päivi Moilanen ja Sirpa Jalokinos.

Omalla äänellä nuotin vierestä -kuoron harjoitus ti 1.11. klo 18.30 nuorisotilassa. Tied. Terdje Saard p. 050 4343 043.

Miesten saunailta Betaniassa ti 1.11. klo 17.30. Saunomista, uimista, iltapalaa (5e), keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Naisten saunailta Betaniassa ke 2.11. klo 17.30. Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Arki-illan ehtoollinen ke 2.11. klo 18. Marja Ruuska ja kanttori Outi Noponen.

Tikkurilan Hannat to 3.11. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilta omaisen äkillisesti menettäneille to 3.11. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Kun suru tulee yllättäen. Mukana sairaalapastori Leena Heinonen, rovasti PirkkoYrjölä ja diakonissa Hanna Raunu.

Ilosanomapiiri to 3.11. klo 16 ryhmähuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten raamattu ja keskustelupiiri to 3.11. klo 18 takkahuoneessa. Kari Äyrälä.

Aikuisrippikoulun intensiiviryhmä la–su 19.–20.11. Konfirmaatio ke 23.11. klo 18. Ilm. viim. pe 11.11. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717. Tied. pastori Pirjo Kettu p. 050 363 2372/ pirjo.k.kettu@evl.fi.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Rukouspiiri su 30.10. klo 18.30.

Rukousaiheina seurakuntalaisten jättämiä rukouspyyntöjä.

Tied. Pastori Kirsti Hildén p. 050 382 7987.

Kartanokosken piiri ke 2.11. klo 18. Meritähdet. Lapset harjoittelevat Jippii-lauluja.

Leipää ja viiniä ➤

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 28.10. klo 18.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 2.11. klo 13.30.

Suru ja Pyhäinpäivä, diakoni Hanna Raunu.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers to klo 19–21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin nuortenilta to 27.10 klo 17–20.30.

Walkers nuortenkahvila pe 28.10. klo 19–22 nuorisotilassa.

Ilmailukerho ma 31.10. klo 18– 20 Kartanokosken kerhohuoneessa.

Iso 2 ke 2.11. klo 17 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila ke 2.11. klo 18–20 nuorisotilassa.

Varhaisnuorille Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi.

Puuhakerho 1.–3.-lk ma klo 18–19.30 ja ke klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja 1.

Laulavat kokit 3.–5-lk ma klo 17.30–19 Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Ulkoilu- ja puuhakerho ti klo 18–19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A. Puuhakerho ma klo 17.30–19 Tammisto, Tammistonkatu 29 B.

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhoista tied. lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho p. 050 410 3863, perhekerhoista perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Perhekerho klo 9.30–11. Tikkurila Unikkotie 5 B 2.krs ti, Ylästön seurakuntatalo to, Pakkalan kerhohuoneisto pe. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Lapsiparkki ti klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen. Maksu 2 €/perhe.

Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille ti klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa to klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho klo 9.30–11 ti Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, to Ristipuron seurakuntakoti, pe Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila.

Pyhäkoulut su 30.10. klo 10–11 Ylästön kerhotilassa ja klo 11– 12 Kartanonkosken kerhotilassa. Tikkurilan, Ilolan ja Ristipuron pyhäkouluissa osallistumme perhemessuun. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p.

050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Hertta kirkonrotta Jumbon

Haravointitalkoot ma 31.10. klo 14 Rekolan kirkon pihassa. Talkoiden jälkeen sauna ja keittotarjoilu. Lisätietoja Arja Käkelä p. 050 347 2928. leikkipaikalla ke 2.11. klo 11– 11.30.

Kivistön kirkko

Muuta Lähemmäksi toisiamme — avioliiton ja parisuhteen parhaaksi ti 1.11. klo 18–19.45 auditoriossa, Unikkotie 5 C. Tunteeton, tunteetON, Katriina ja Petri Lehti. Lastenhoito järjestetty. Illoissa mukana pastorit Pirjo Kettu ja Toni Fagerholm.

Kylväjän raamattupiiri ke 2.11. klo 14–16 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Heikki Hilli.

Kastettu Roby Rudolf Ruskomäki, Hugo Taavetti Kainulainen, Niko Matias Ketola, Fanni Matilde Ijäs, Noomi Celeste Wikstén, Sofie Greta Agnes Puurtinen, Alexander Michael Voutilainen, Leevi Oliver Virtanen, Akseli Onni Verner Raunio, Hannamari Ilona Väisänen, Hilla Anna Ilona Tiilikka ja Aleksi Kristian Arffman.

Avioliittoon kuulutettu Jani Juhani Mäyränpää ja Päivi Johanna Lampinen, Ari Juhani Näätänen ja Tiina Hannele Keskimäki.

Hautaan siunattu Olavi Vesalainen 98 v, Väinö Matias Hautamäki 79 v, Salme Elina Kähäri 76 v ja Raili Marjatta Rissanen 70 v.

Arkipyhäkoulu to 27.10. klo 17.30 kerhohuoneessa 4.

Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 28.10. klo 19.

Säveliä syksyn pimeyteen la 29.10. klo 17. Viipurin Lauluveikot solisteineen ja Kari Jerkku, urut.Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Väliajalla kahvio. Tuotto Uudenmaan lihastautiyhdistykselle.

Messu su 30.10. klo 10. Saarna Ulla Pohjolan-Pirhonen, liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku.

Pyhäkoulu su 30.10. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Nuorten ja nuorten aikuisten messu su 30.10. klo 17. Saarna Juha Luodeslampi, liturgi Hanna Vaittinen. Musiikista vastaa Pekka Laukkarinen.

Lähetyspiiri ma 31.10. klo 15– 16.30 pienessä srk-salissa. Vieraana Meksikon lähetti Jorma Haivio.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 31.10. klo 17.30–18.45 takkahuoneessa.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8 nuorisotilassa, käynti radan puolelta G–ovesta.

Eläkeläiskerho ti 1.11. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille ke klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila ke klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Mammaraamis äideille lapsineen ke 2.11. klo 10–11.30 kerhohuoneessa 4.

Laulupaja ke 2.11. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Eläkeläiskerho to 3.11. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 3.11. klo 17.30 kerhohuoneessa 4.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 27.10. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vauvakirkko ja Sari Kaasisen tuutulaulukonsertti su 30.10. klo 13. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Messun jälkeen Sari Kaasisen tuutulaulukonsertti. Kahvija mehutarjoilu.

Aamurukous ti 1.11. klo 9–10.

Rukoilemme Kivistö–Seutulan kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Diakoniapiiri ti 1.11. klo 12.30 srk-salissa.

Raamattu-rukouspiiri ti 1.11. klo 18.30–20 srk-salissa.

Eläkeläiskerho ke 2.11. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 2.11. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Miesten saunailta ke 2.11. klo 18.30–21. Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan. Kokoontuminen kirkon pääovella.

Vaatevarasto avoinna to 3.11. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Rukouksen talo — Opeta meitä rukoilemaan to 3.11. klo 18.30–20. Viisi iltaa Isä meidän

Ensi sunnuntai on . sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Usko ja epäusko.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. :–, Jes. :–, . Kor. :– ja Joh. :–.

Uskotko? ”Minä uskon, Herra”, mies sanoi ja lankesi maahan hänen eteensä.

Joh. 9:38

14

Petri Jauhiainen/Rodeo

Kastettu

S

okeana syntynyt mies kohtasi Jeesuksen, joka paransi hänet. Syntyi hämmennystä ja fariseukset tenttasivat miestä tapahtuneesta. He eivät osanneet iloita parantuneen kanssa, vaan epäusko sai heidät ajamaan miehen ulos talosta. Ennen hän oli ollut syrjässä sokeutensa takia ja nyt parantumisensa takia. Merkillistä ja hämmentävää.

Vähän myöhemmin mies käy Jeesuksen kanssa keskustelun, jonka aikana Herramme kysyi: ”Uskotko ihmisen poikaan?” Miehen sydämen silmät avautuivat ja hän näki Jumalan rakkauden Jeesuksessa. Hän sanoi: ”Minä uskon Herra.” Armo avautui ja mies tajusi, ettei häntä enää työnnetä syrjään. Hän sai kuulua Jeesuksen joukkoon. Muutos miehen elämässä oli jo tapahtunut, olivat muut siitä mitä mieltä tahansa.

Välillä olen saanut nähdä ihmisten sydämen sil-

mien avautumista ja uskon syntymistä. Kylmänä ollut sydän on lämmennyt ja rauha on tullut. Taakat ja synnit ovat jääneet ristin juurelle. Ulkoista paranemista ei välttämättä ole tapahtunut, mutta sisäinen muutos ja paraneminen ovat tapahtuneet.

Kerran eräs rouva totesi: ”Joskus näköjään ihmisen täytyy tulla todella sairaaksi, voidakseen tulla ikuisesti terveeksi.”

Usko avautui sairauden keskellä. Ei tullut väliaikaista parantumista tässä ajassa vaan ikuinen terveys ja kutsu taivaan kotiin. Jumalan antama usko voitti epäuskon ja pelon.

Mikko Matikainen Rekolan seurakunnan kirkkoherra

Jani Laukkanen

-rukouksen äärellä. Seuraavat kerrat 10.11., 17.11., 24.11. ja 8.12.

Ilmoittautuminen paikan päällä. Käytämme Kansan Raamattuseuran Herra, opeta meitä rukoilemaan -materiaalia. Materiaalimaksu 8,50 e.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 1.11. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 27.10. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 27.10. klo 18.30– 20.30 srk-salissa.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 30.10. klo 15. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Diakoniapiiri ma 31.10. klo 12– 14.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka ti klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 1.11. klo 18.30–20 diakonian työhuone. Vieraana Meksikon lähetti Jorma Haivio.

Eläkeläiskerho to 3.11. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 3.11. klo 18.30– 20.30 srk-salissa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 2.11. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 2.11. klo 19–21.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 30.10. klo 11–12.

Olotila-kahvila ti klo 11–13.30.

Ilmainen kuntosali ja internet.

Usko tai älä -keskusteluryhmä alle viisikymppisille ti 1.11. klo 18.15–19.45. Keskusteluun johtamassa Elina Hellqvist (elina.hellqvist@evl.fi) ja Johanna Jakonen.

Nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa.

Lapsille ja perheille Perhekerho Vaskipelto ke klo 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe klo 17–20, Kaivosristi to klo 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti klo 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma klo 13.30–15, taaperokerho ke klo 14.30–16, esikoisvauvakerho ke klo 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to klo 9.30–11, Kivistön kirkko ma klo 9.30–11, Seutulan kappeli pe klo 9.30–11.

Muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään ti ja pe klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Onnitteluadresseja ja lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Kastettu Maisa Karoliina Huotilainen, Leo Innocenzo Lorusso, Hilma Jenny Katriina Päykkönen, Eino Mikael Lindholm, Tianna Maria Pritchard, Elias Matti Elmeri Visuri, Sofia Aurora Lepistö, Alex Niclas Asplund, Tuukka Mikko Oliver Holappa, Olivia Alexandra Harman, Luka Elias Viljami Eerikkilä, Nea Susanna Verlander, Matias Tomi Antero Tuomaala, Anna Emilia Tynjälä, Katja Kyllikki Moilanen.

Hautaan siunattu Reino Edvard Nikkilä 90 v, Anna

Ulla Lumijärvi on opiskellut Mystiikan yliopistossa Espanjassa.

Rahaakin tärkeämpää Ulla Lumijärvi löysi pyhästä Teresasta matkakumppanin.

U

sein merkittävät löydöt antavat odottaa itseään. Näin kävi Ulla Lumijärvelle. Hänen elämänsä suuri löytö oli Avilan pyhä Teresa, jonka hän kohtasi reilut viisi vuotta sitten.

— En oikein tiedä, kumpi löysi toisensa. Löysinkö minä Teresan vai Teresa minut, hän toteaa.

Mutta mitä olivatkaan asiat ja elämänkysymykset, jotka alkoivat ratketa ja valjeta Espanjassa 1500-luvulla eläneen katolisen karmeliittanunnan avulla?

Porvoossa lapsuutensa ja kouluaikansa asuneen Lumijärven elämä eteni kuin unelma. Vientikaupan koulutuksen jälkeen hän jatkoi alan tehtävissä Euroopassa. Hän asui Saksassa, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa. Hän meni naimisiin. Elämässä oli suunnilleen kaikkea, mitä rahalla saattoi saada.

— Hyvin laitetut hiukset ja viimeisen muodin mukaiset vaatteet eivät lopulta riittäneet. Elämäni oli ulkoisesti hyvää, mutta sisäisesti tyhjää, Lumijärvi summaa kokemustaan.

Tyhjyys alkoi vaatia täyttymistään.

— Minulla ei ole rippikouluajalta kovin ruusuisia kokemuksia. Niinpä luterilainen kirkko oli suunnilleen viimeinen paikka, josta olisin etsinyt elämääni sisältöä ja merkitystä.

Lontoossa riitti roppakaupalla paikkoja, joista

Amanda Särkkä 88 v, Arttu Ilmari Törönen 87 v, Impi Sanelma Keto 77 v, Pentti Kalevi Kemppi 75 v, Pekka Oskari Koskela 68 v, Anne Ulla Margit Väliaho 58 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Verksamhet Högmässa sö 30.10 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Kaj Andersson.

etsiä vastauksia siihen, mikä on elämän tarkoitus.

— Tutustuin, katsoin ja kokeilin kaikkea, mikä vain vähänkin kiinnosti.

Elämän tarkoitusta koskeva kysymys ei ratkennut vaan kulki Ulla Lumijärven mukana Suomeen. Kolmentoista Euroopassa viettämänsä vuoden jälkeen hän palasi 1990-luvun loppupuolella yksin takaisin kotimaahan.

Etsintä jatkui muun muassa hiljaisuuden retriiteissä ja hengellisillä kursseilla.

— Kun olin vuonna 2004 retriitissä Heponiemen hiljaisuudenkeskuksessa, tulin lukeneeksi Teresan kirjoittaman kirjan Sisäinen linna. Siinä oli sanoitettuna se, mitä olin itse ajatellut ja aavistellut.

— Teresankin mukaan ihmisen sielu kehittyy.

Hengellisellä tiellä liikutaan. Se ei ole mitään paikalleen jähmettymistä.

— Jumala on luonut jokaisen ihmisen kaltaisekseen, ja siksi jokaisen sisällä asuu Jumala. On luonnollista, että Jumala kommunikoi luotunsa kanssa.

Teresasta löytyi sielunkumppani. Ennen tätä kohtaamista Lumijärvi kertoo kokeneensa itsensä kovin yksinäiseksi.

— En ollut löytänyt keskustelukumppania enkä ymmärtäjää näkemyksilleni. Oikeastaan katolinen Teresa pelasti minut luterilaiseksi. Monet hänen ajatuksistaan tulevat lähelle Lutheria.

Aikaa myöten Ulla Lumijärvestä alkoi tun-

tua, että hänen ulkoinen elämänsä, ennen kaik-

Högmässa sö 30.10 kl. 12 i S:t Martins kapell. Kaj Andersson.

Foibekretsen må 31.10 kl. 14 på Foibe.

kea työ, ja sisäinen puolensa, hengellinen elämä retriitteineen kaikkineen, olivat liian kaukana toisistaan.

— Vuonna 2008 alkoi tuntua siltä, että minun pitäisi lähteä opiskelemaan Mystiikan yliopistoon Avilaan. Aivan äkkiseltään ajatellen ajatus ei ollut ihan järkevimmästä päästä: en osannut kunnolla espanjaa ja minulla oli asuntolainaa.

Pankki samoin kuin Avilan katolisen yliopiston osana toimiva Mystiikan yliopisto näyttivät kuitenkin vihreää valoa. Lumijärvi lähti vuoden kurssille opiskelemaan mystiikkaa ja sen historiaa. Teresan ohella hän tutustui Ristin Johannekseen.

— Voimme hyvin oppia Kristuksen seuraamista 1500-luvun ihmisiltä. Ei heidän maailmansa ollut niin kovin erilainen kuin nykyinen.

Yliopistovuoden jälkeen Lumijärvi on työstänyt Skypen välityksellä espanjalaisprofessori Antonio Mas Arrondon kanssa Teresasta kertovan kirjan Uskon hiljainen vallankumous (Katharos 2011). Lumijärvi aloitti reilu vuosi sitten teologian opinnot Helsingissä valmistuakseen papiksi. Hän työskentelee nykyään myös Heponiemen hiljaisuudenkeskuksen päällikkönä.

Ulla-Maija Vilmi

Ulla Lumijärvi on mukana hiljaisuuden iltapäi‑ vässä la 12.11. klo 13–18 Hämeenkylän kirkolla.

Keittolounas 5 euroa. Ilmoittautumiset 9.11. mennessä Riitta Ahoselle p. 0400 558 308.

Vierailija pastori Lea Karhinen.

Kahvitarjoilu.

aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Olotila — olohuone kaikenikäisille

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Sofia Maria Nora.

kohtaamispaikka ti 1.11. klo 12–14 Martinristin Olotilassa, Laajaniityntie 2.

Lähetysaskartelupiiri ke 2.11. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Döda

Näkövammaistyö

Aili Linnea Lindeman 89 år.

Tikkurilan kerho su 30.10. klo 13–15 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Vieraana Marketta Ahonen sananlaskujen ja arvoitusten merkeissä.

Rupattelukerho ti 1.11. klo 13– 15 Näkövammaisten yhdistyksen toimistossa, Orvokkitie 13.

Myyrmäen kerho ti 1.11. klo 13– 15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Ohjaajana Leena Siekkinen.

Vanhan ja uuden taitteessa.

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Lasten ja nuorten taidenäyttely 31.10.–25.11.

Vantaan Kuvataidekoulu.

Kysy internetin käytöstä ma 31.10. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tietojen ja lomakkeiden haku ja täyttö, sähköpostin käyttö.

Henkilökohtainen opastus.

Tutustu pappiin aamukahvilla to 3.11. klo 9.30. Tikkurilan seurakunnan pastori Jarkko Korhonen.

Onko sinulla ylimääräistä

Döpta

Yhteiset Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 28.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14.

Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

15

koonnut Nina Riutta

 jKr.

Mitä meistä ajatellaan?

nenäPäivä- kamPanJa kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa asuvien lasten hyväksi. Vuosina 2011–13 varat menevät Afrikkaan ja Etelä-Aasiaan. Rahat käytetään lasten koulutukseen, perheiden ja yhteisöjen vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Nenäpäivän hyväksi on kävelty takaperin, bingottu, myyty punaista nenää muistuttavia pieniä tomaatteja, piirretty oman nenän kuvia, haistatettu kukkasta kukkamyynnissä ja neuvottu apteekissa asiakkaita punaisen nenän kanssa. Turun Mikaelin kirkossa istuttiin viime pyhänä taas punaiset nenät päässä Tuomasmessussa, jonka kolehdin tuotto meni Nenäpäivän kohteisiin.

Viidettä kertaa järjestettävä kampanja huipentuu perjantaina 4.11.

TV2:ssa kello 19.10 alkavaan viiden tunnin Nenäpäivä-show’n suoraan lähetykseen. Ohjelmassa on luvassa asiaa ja koskettavia kohtaloita, mutta myös musiikkia ja viihdettä. Mukana ovat esimerkiksi Munamies, Hjallis Harkimo, Anna Abreu ja monta muuta julkisuudesta tuttua kasvoa.

YhDYsvalloista kotoisin oleva Phil Schwarzmann on asunut Suomessa niin kauan, että tietää suomalaisten olevan sairaalloisen kiinnostuneita siitä, mitä muut heistä ajattelevat. Niinpä hän kirjoitti kirjan How to marry a Finnish girl (Gummerus 2011), jossa hän kertoo näkemyksiään siitä, millaista on elämä Suomessa ja miten suomalaiseksi tullaan. Vinkkejä saa myös suomalaisnaisten valloitukseen, työhaastatteluihin ja siihen, miten suomalaisia juhlapyhiä vietetään.

Schwarzmannin lennokkaaseen käsittelyyn pääsevät myös paikkakunnat. ”Jos kysyt helsinkiläiseltä, missä hän asuu, hän vastaa ylpeästi asuvansa Helsingissä. Jos kysyt espoolaiselta samaa, hän sanoo, että Espoossa. Mutta kun kotipaikkaa kysyy vantaalaiselta, menee vastaajan pää painoksiin ja hartiat lysyyn ja hän vastaa ”V#^!% Vantaalla!”

Schwarzmann lataa.

Hänen mielestään Vantaa on kaupunki lainausmerkeissä. Vantaa eroaa Espoosta vain siten, että siellä on enemmän baareja, mutta vähemmän kulttuuria ja Audeja. Eikä siinä

Keräykseen voi osallistua soittamalla numeroon 0600 11 620 (hinta 20,12€/puhelu+ppm) tai lähettämällä tekstiviestin LAHJOITA10 numeroon 16499 (hinta 10€). Keräyspuheluita ovat ottamassa vastaan muun muassa Jukka Jalonen, Risto Kaskilahti ja Sari Tamminen.

Nenäpäivän idea on napattu Isosta-Britanniasta, jossa Red Nose Day on näkynyt katukuvassa jo 20 vuotta. Meillä kampanjan takana on Ylen Hyvä Säätiö, johon kuuluvat Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Unicef.

”Kiitollisuus on ihan ällistyttävän tehokas lääke vailla mitään sivuvaikutuksia. Kiitollisuus mm. kohentaa terveyttä, antaa lisää energiaa ja helpottaa ihmissuhteita.”

Janne Kataja on yksi Nenäpäiväshow’n juontajista.

27.10. Onnea, Helli!

● ● ●

16

teista, kerrottakoon kuitenkin, että Schwarzmann työskentelee paitsi Nokian virallisessa blogissa niin myös stand up -koomikkona ja ruotii kaikkia asioita pisteliäällä tyylillään.

Ja kyllä, kaiken takana on suomalainen nainen ja aito rakkaus Suomeen.

eero huovinen jäi eläkkeelle Helsingin piispan virasta reilu vuosi sitten. Sen jälkeen hän on ehtinyt tehdä tiliä piispakaudestaan jo kolmessa kirjassa, joista kaksi hän on naputellut itse.

Voisi varovaisesti päätellä, että hampaankolosta löytyy.

Juuri ilmestyneessä kirjassaan Lähdön aika (WSOY 2011) Huovinen käy läpi viimeisen piispavuotensa tapahtumia. Osansa kritiikistä saavat niin piispakollegat Riekkinen ja Heikka kuin kirkolliset tiedottajatkin — jälkimmäisiä Huovinen kutsuu seksiriippuvaisiksi.

Koska Vantaakin kuului Huovisen valtakuntaan, on ihan pakko plärätä, kirjoittaako hän mitään kohahduttavaa Vantaan seurakunnista. Kyllä vaan! Sivulla 48 paljastetaan, että ”Vantaalla osa seurakunnista on taloudellisesti tiukoilla, osalla voimavarat ovat tasapainossa. Hakunilassa väkimäärä vähenee, Tikkurilassa kasvaa”.

Mutta todellista lööppiainesta on tieto, että piispa fanittaa Katri Helenaa ja laittoi aikoinaan puhelimensa soittoääneksi Puhelinlangat laulaa.

Huovinen myös käy ”tavallisten ja pakanallisten” miesten kanssa metsällä ja tekee joulunpyhinä ”poikamaisen irtioton” lukemalla dekkarin.

Huipulla tuulee.

Helli-nimen alkuperästä ei löydy paljoakaan tietoa. Nimen kerrotaan esiintyvän Helenan ja Hellevin muunnoksena. Inkerinmaan ja Pietarin kansalaiskalenterissa Helli oli kuitenkin jo vuonna 1909.

Perustana Hellille lienee sana ”hellä”. Sen puolestaan arvellaan kertovan vanhempien kiintymyksestä lapseensa.

Helli ei ole kuitenkaan syrjäytynyt nimivalinnoista, sillä viime vuonna Helli-nimen sai 22 tyttöä ja tänä vuonna Hellejä on nimetty 10.

Evästä matkarepusta Coelhon kirjat ovat matkaoppaita omaan sisimpäämme. Hän tarjoilee levähdyspaikoilla evästä omasta matkarepustaan. Leirinuotion lämmössä voi kuulla hänen kuiskaavan: ”Kun haluat jotain, koko maailmankaikkeus auttaa sinua saavuttamaan sen.

Opi kunnioittamaan ja seuraamaan enteitä. Et saa paeta omaa kohtaloasi.” Ja matka jatkuu taas.

Tärkeimmät asiat löytyvät läheltämme, jopa sisältämme, vaikka aiemmin emme olisi niitä huomanneetkaan. Coelholle elämä on suuri seikkailu. Vasta pitkä vaellus valaisee sielumme ja oivallamme elämän mielen ja tarkoituksen.

Minulle rakkaimmaksi muodostunut ajatus löytyy Alkemisti-kirjasta: ”Hyväksymme totuuden vasta sitten, kun olemme ensin sen kieltäneet koko sydämestämme.” Aika vaikea on Paulon kanssa olla eri mieltä.

Mikko Salmi

Christopher Fitzgerald / Lehtikuva

J

vielä kaikki. Vantaa on Schwarzmannin mukaan Suomen ainoa kaupunki, jota ei voi kuvata edes kivaksi kesäkaupungiksi vaan kaupungiksi, joka on parhaimmillaan pimeässä!

Ennen kuin vantaalaiset alkavat suunnitella kostoa jenkin kommen-

Voimavarat tasapainossa

Vartin retriitti

okin siinä miehessä on. Ei kukaan myy sattumalta satoja miljoonia kirjoja. Brasilialaisen Paulo Coelhon mystinen maailmankatsomusten sanakeitos tuntuu maistuvan nykyihmisen nielussa ja sielussa poikkeuksellisella tavalla.

Mikä on hänen kirjojensa salaisuus? Hän onnistuu poikkeuksetta siinä, mihin muut kirjoittajat pelkäävät tarttua. Hän yhdistelee häpeilemättömästi näkyvän ja näkymättömän todellisuuden hahmoja. Hän kehottaa tutustumaan omaan suojelusenkeliin ja usuttaa aikamatkalle omaan aikaisempaan elämään.

Multiuskonnollisista vaikutteistaan huolimatta Coelho kykenee olemaan omassa maailmankatsomuksessaan vakaa ja totuudellinen. Hän uskaltaa yksinkertaistaa elämän haastavia lainalaisuuksia ja kohdata lapsenomaisella naiiviudella Jumalan mitä kummallisimmissa paikoissa.

Vantaa — parhaimmillaan pimeässä?

Esko Jämsä/Kuvakotimaa

Laura Pohjavirta / Yle

Elämäntaidon kouluttaja Marika Borg blogissaan 17.10.

Jarmo Matilainen/Lehtikuva

Hyvinvointia lapsille