Lauri 2011 nro 34 (20 10)

VANTAAN

Emma Salokoski tarttuu tilaisuuteen ➤ 3



.1.11

www.vantaanlauri.fi

Noora Shinglerin olo parani luomuruualla ➤7 Häpeästä kärsivä haluaa tulla nähdyksi ➤ 11

Ami Lindholm

Saattohoitaja käy kuolevan luona ➤ 15

Lapsi muutti omileen ➤ 8–9

Vastaa Vantaan Laurin lukijatutkimukseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi

Uutiset

Pääkirjoitus

Simonkoti sai hiljaisen huoneen

S

imonkylän vanhustenkeskuksessa siunattiin 12.10 käyttöön hiljainen huone.

Siunaamisen toimitti lääninrovasti ja Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Nevala. Tarvetta hiljaiselle huoneelle on ollut jo pitkään, mutta tilan saaminen tuli mahdolliseksi vanhainkodin laajennuksen yhteydessä. Simonkylän vanhustenkeskus koostuu vanhainkoti Simonkodista sekä Simonkylän hoivakodeista.

Vantaan seurakuntien sairaalapastorin Markku Elon mukaan hiljaisia huoneita tarvitaan useimmiten silloin, kun omaiset haluavat nähdä vainajan ja jättää hyvästit rauhassa. Hiljaisia huoneita voi käyttää myös hiljentymiseen. Ne ovat avoimia potilaille, heidän läheisilleen ja henkilökunnalle.

Niissä voi myös pitää pieniä konsertteja tai viettää ehtoollishetkiä. Vantaalla ehtoollisia on kuitenkin jaettu toistaiseksi lähinnä vanhainkotien yhteistiloissa tai asukkaiden vuoteiden äärellä.

20.10.2011

Kuin kaksi marjaa ESPOON PIISPANVAALISSA on vain kaksi ehdokasta, jotka tuovat mieleen Nyt‑ liitteen kuvasarjan Kuin kaksi marjaa.

Sen lisäksi, että kummallakin on sa‑ mantyyppiset silmälasit ja lyhyet hiuk‑ set, ehdokkaiden mielipiteissäkään ei ole suuria eroja.

Sekä Seinäjoen kirkkoherra Tapio Luoma että Espoon Leppävaaran kirk‑ koherra Kalervo Salo ovat kansankir‑ kon miehiä. Salo on hiukan liberaalim‑ pi, mutta ei Luomakaan mikään tiukka konservatiivi ole. Itse asiassa Kotimaa‑ lehden mukaan kaksikko valikoitui eh‑ dokkaaksi taustahaastatteluilla, jotka tekivät selväksi, ettei piispaksi ole Es‑ poossa mahdollisuutta, jos on esimer‑ kiksi arvokysymyksissä kovin jyrkkä.

2

Markku Elon mukaan hiljaiselle huoneelle oli Simonkodissa tarvetta, sillä hoidon painopiste on muuttunut. Vanhainkotiin tulevat vanhukset ovat aiempaa huonokuntoisempia, eikä heitä enää siirretä sairaalan kunnon heikentyessä ja kuoleman lähestyessä, vaan he kuolevat vanhainkodissa. Tämän vuoksi vanhainkodeissakin on tarvetta tilalle, jossa omaiset voivat jättää hyvästit läheiselleen.

Vantaalla hiljainen huone on myös Myyrinkodissa sekä Katriinan ja Peijaksen sairaaloissa. Peijaksessa on hiljaisen huoneen lisäksi myös kappeli, jota käytetään hiljentymiseen ja hartaushetkiin. Katriinan sairaalan hiljainen huone siunattiin käyttöön viime keväänä.

Markku Elon mielestä hiljaisten huoneiden käyttömahdollisuuksia ei vielä riittävästi tunneta.

— Yleensä omaiset saavat tiedon hiljaisen huoneen olemassaolosta vasta hoitohenkilökunnalta.

Avoin vakaumuksesta riippumatta Hiljaisten huoneiden ideana on, että niihin

Lääninrovasti Jukka Nevala toimitti Simonkodin hiljaisen huoneen siunaamisen. voi mennä kuka tahansa, uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta. Avoimuus kaikille uskontokunnille näkyy myös tilan nimessä: enää ei puhuta kappeleista.

Usein hiljaisessa huoneessa on joitakin uskonnollisia esineitä, kirjallisuutta tai jopa musiikkia, mutta ne eivät saa olla liian näkyviä tai sellaisia, joita ei voi helposti poistaa.

— Esimerkiksi Simonkodin hiljaisessa huoneessa on pyritty siihen, että se on kaunis ja viihtyisä. Siellä on taideteos ja verhojen valintaa on mietitty. Krusifiksi on pöydällä, mutta sen voi ottaa siitä pois, jos se ei sovi

käyttäjän vakaumukseen, Markku Elo kertoo.

Sairaaloiden ja vanhainkotien lisäksi hiljaisia huoneita on esimerkiksi oppilaitoksissa ja lentokentillä. Helsinki-Vantaan lentokentän otettiin käyttöön hiljainen huone vuonna 200, mutta tila poistettiin käytöstä kesällä 2009, kun kotimaan terminaali muutettiin terminaali 1:ksi ja tilalle piti saada ulkomaanliikenteen vaatimia tiloja. HelsinkiVantaan lentokentän PR-päällikön Annika Kålan mukaan uusia tiloja hiljaiselle huoneelle kuitenkin etsitään.

Hanna Antila

Vantaa ei kiinnosta johtajia

V

Kaupunki tarvitsee johtajaa, mutta aika käy vähiin.

●

●

VANTAAN LAURI TEKEE LUKIJATUTKIMUKSEN täs‑ tä numerosta. 2000 vantaalaista on saanut ko‑ tiinsa kyselylomakkeen, jossa voi kertoa mielipi‑ teensä lehdestä. Lukijatutkimukseen voi myös osallistua osoitteessa www.vantaanlauri.fi. Vas‑ tanneiden kesken arvotaan lahjakortteja muun muassa kylpylään.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA hakee Reilun kau‑ pan seurakunnaksi. Arvonimen saaminen edel‑ lyttää muun muassa, että Reilun kaupan kahvia ja teetä käytetään kaikissa tilaisuuksissa. Van‑ taan seitsemästä seurakunnasta Reilun kaupan seurakuntia ovat jo Korso, Tikkurila ja Vantaan ruotsinkielinen seurakunta. Arvonimen myön‑ tää Reilun kaupan edistämisyhdistys. Reilun kaupan viikkoa vietetään 24.–30.10.

antaan vaikeudet löytää uusi kaupunginjohtaja johtuvat pitkälti liian kovista vaatimuksista. Näin tilanteen näkee kuntajohtamiseen erikoistunut kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta.

— Vantaa ei ole kovin houkutteleva esimerkiksi siksi, että johtajalle on etukäteen laitettu suitsia sen suhteen, mitä pitäisi ajatella Helsingin seudun kuntaliitoksista ja yhteistyöstä. Poliittinen päätöksenteko nähdään repivänä ja tilanne vaikeana, Haveri arvioi.

Luottamuspulan vuoksi eronneen Jukka Peltomäen (sd) seuraajaa etsitään parhaillaan, mutta paikkaa hakeneet seitsemän ehdokasta eivät tunnu sopivan suurimmille puolueille Kokoomukselle ja SDP:lle. Kaupunginjohtajaksi on houkuteltu myös ihmisiä hakijajoukon ulkopuolelta, mutta kukaan ei toistaiseksi ole suostunut mukaan ha-

Reilun kaupan edistämisyhdistys

KUOPIOSSA ON MYÖS kaksi vahvaa naisehdokasta, ekoteologina tunnet‑ tu pastori ja tutkija Pauliina Kainulai‑ nen ja Puijon kirkkoherra, lääninrovas‑ ti Jaana Marjanen. Veikkaan, että Ir‑ ja Askolan rinnalla piispakunnassa on ensi keväänä jompikumpi heistä.

Tila hyvästeille

Jaakko Vähämäki/Vastavalo

SALO OLISI VALMIS rukoushetken lisäk‑ si myös siunaamaan rekisteröidyn pa‑ rin, mutta edellyttää kirkon yhteistä päätöstä. Luoman mielestä kirkko voi yhä pitää kiinni miehen ja naisen vä‑ lisestä avioliitosta, vaikka eduskun‑ ta hyväksyisikin sukupuolineutraalin avioliiton. Salon mielestä kirkon pi‑ tää alkaa pohtia avioliiton teologiaa ja päättää asiasta sen jälkeen. Hänen oma kantansa on seurakuntalehti Essen mukaan vielä avoin.

Salo on raamatuntutkija, Luoma systemaatikko eli kirkon opin tuntija.

Salo osaa avata Raamatun sanomaa nykypäivän ihmisille, Luoma puoles‑ taan on hyvin perehtynyt kristinuskon ja luonnontieteiden väliseen keskus‑ teluun. Kumpaakin tarvitaan kirkossa.

Jos on Espoossa 4.11. likipitäen so‑ puvaalit kahden tasavahvan ehdok‑ kaan välillä, niin Kuopiossa on ensi tammikuussa odotettavissa kiivaampi vääntö. Liberaalina pidetyn Wille Riek‑ kisen seuraajaksi on tähän mennessä haluamassa viisi ehdokasta.

Heistä hiippakuntadekaani Saka‑ ri Häkkinen, seksuaalivähemmistöjä puolustavan Yhteys‑liikkeen puheen‑ johtaja, ja uskonopin professori Miik‑ ka Ruokanen ovat ideologisesti vas‑ takkaisia ehdokkaita. Piispainkokouk‑ sen pääsihteeri Jari Jolkkonen on Lut‑ herin teologian tuntija ja popularisoi‑ ja, joka kerännee perinteisen keskilin‑ jan ääniä.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Vantaankosken seurakunta vaihtaa reiluihin tuotteisiin.

kuun. Uusi kaupunginjohtaja olisi määrä valita marraskuussa.

Kaupunginjohtajavalintaa mutkistaa entisestään se, että kaupunginjohtajaksi on kaavailtu sosiaalidemokraattia ja maankäytön ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi kokoomuslaista.

— On tavallista, että varsinkin suuremmissa kaupungeissa johtavat virat on jyvitetty puolueille. Tätä voidaan perustella yhteistyön sujumisella poliitikkojen ja virkamiesten välillä, mutta itse pidän sitä huonona asiana nykyajan kuntajohtamisessa. Se rajaa potentiaalisten hakijoiden määrää, Arto Haveri toteaa.

Haverin mukaan puolueiden olisi syytä joustaa vaatimuksistaan, sillä kunnan- ja kaupunginjohtajaksi hakeneiden määrät ovat vähentyneet viime vuosina ja kuntakenttä on suuressa myllerryksessä.

●

●

MIKAEL LÄNKELÄ KYTÖPUISTON KOULUSTA on va‑ littu Vantaan edustajaksi Suomen Lasten Par‑ lamenttiin. Varaedustajaksi nimettiin Li Susan Su Min Länsimäen koulusta. Kiinnostuneita oli kaikkiaan 1. Ilman paikkaa jääneistä lapsista kootaan ryhmä edustajien tueksi, joka voi yh‑ dessä pohtia, mitä asioita viedään eteenpäin.

VANTAALLA TUTKITAAN tämän syksyn aikana asunnottomuutta. Vantaan seurakuntien asun‑ to‑ ja päihdetyön sekä Laurea‑ammattikorkea‑ koulun toteuttamassa tutkimuksessa kysytään asunnottomuudesta niin asunnottomilta itsel‑ tään kuin heidän parissa työskenteleviltäkin.

Asunnottomuusbarometrin tarkoituksena on muun muassa selvittää, miten asunnottomia voidaan auttaa nykyistä paremmin.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Cata Portin

Kolumni Namipaloja ja rangaistuksia KOTIINI ON muuttanut villieläin. Ver‑ hoja on kiskottu alas, kaiuttimien joh‑ dot pätkitty, huonekalujen jalat jyrsit‑ ty ja yksi puhelin tuhottu ja seinästä löytyi hetki sitten reikä. Puhumatta‑ kaan pissalätäköistä puulattialla.

Kun tuhoeläimen vie iltakävelylle, joka toinen vastaantulija lankeaa lo‑ veen: ”Miten ihana pentu!”, ”Aivan su‑ loinen koiravauva!” ja ”Saahan sitä si‑ littää?”

Teini‑ikäisen nuoren jälkeen haas‑ tavin luontokappale on ilmeisesti vahvaluonteinen koiranpentu. Ihmis‑ vauvaan verrattuna pennulla on nas‑ kalinterävät hampaat, joita se testaa myös isäntäperheeseen raivovaih‑ teen iskiessä päälle. Ja hetken kulut‑ tua se on taas rapsuteltava lellivauva.

ARISTOTELES KIRJOITTI aikoinaan, että lapsilla on hyvä olla jotain tekemistä, etteivät he riko kodin kalustoa. Ark‑ hytaan helistin oli hänen mielestään tuohon tarkoitukseen oiva keksintö.

Meillä lattialla pyörii kepakkoa ja koi‑ ranluuta, mutta koirien helistin on il‑ meisesti vielä löytämättä.

Lapsen ja koiran kasvatusta ei voi suoraan verrata, mutta yhteisenä ta‑ voitteena on oppiminen lauman ta‑ voille, osaksi yhteisöä. Rajoja on pi‑ dettävä eikä ristiriitoja voi aina vält‑ tää, mutta luonnetta ei pidä hävittää.

Aristoteles huomasi, että hänen aikansa nuoret eivät osaa olla hil‑ jaa: ”Helistin sopii kuitenkin vain pik‑ kulapsille, kun taas varttuneemmil‑ le nuorille kasvatus on heidän helis‑ timensä.”

Emma Salokoski tarttuu tilaisuuteen, jos se tuntuu hyvältä.

Sopivasti hullu Emma Salokoski ei pelkää kokeilla uusia asioita.

M

oni muistaa laulaja Emma Salokosken siitä, että hän johti Helsingin kuoroa television viimevuotisessa Kuorosodassa. Oikeasti Salokoski oli kuitenkin jo silloin tuore vantaalainen, joka oli muuttanut helsinkiläisestä kerrostalosta vantaalaiseen omakotitaloon sekavin tuntein.

— Olen kasvanut ja asunut Helsingin kantakaupungissa. Muutto Vantaalle ja omakotitaloon pelotti. Mietin, miten selviän esimerkiksi lumenluonnista, ja siitä, että pitää istua päivittäin junassa. Mutta kaikki on sujunut yllättävän kivuttomasti.

Vantaalle muuton aikoihin Salokoski mainitsi naistenlehden haastattelussa, että hänen tavoitteenaan on löytää uudesta kotikaupungistaan täydellinen lattekahvila.

— Sitä en ole vielä löytänyt, mutta olen hankkinut kotiin espressokoneen. Kerrostalossa asuessa oli tarve lähteä kahvilaan, mutta nyt tarve poistua kotoa ei ole enää niin suuri.

Usein riittää, että menen omalle pihalle.

En osaa laskelmoida Bossa novaa, soulia, jatsia, lastenmusiikkia ja kansanlauluja. Ilmiliekki Quartet, Don Johnson Big Band, Quintessence ja Omani uni -levy Maria Ylipään kanssa. Emma Salokoski on esiintynyt monissa eri kokoonpanoissa ja tehnyt monenlaista musiikkia.

— Emma Salokoski Ensemble on se, joka pysyy, muut ovat projekteja, mutta en ole niitäkään lopullisesti hylännyt. Muut ovat sellaisia juttuja, että jos pyydetään esiintymään, niin lähdetään. Nyt olen kuitenkin vähän rauhoittanut tilannetta ja keskittynyt levyn tekoon Ensemblen kanssa.

Emma Salokosken mukaan yksi jos toinenkin on neuvonut häntä, että muusikon voisi olla hyvä keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Niin sanottu järkevä urasuunnittelu ei kuitenkaan ole Salokosken juttu.

— En ole koskaan ollut mitenkään suunnitelmallinen. Olen vain aina mennyt mukaan erilaisiin juttuihin, kun on kysytty. En osaa laskelmoida.

Monipuolisuuden salaisuus on ollut siinä, että Salokoski tuntee monenlaisia muusikoita ja on sopivan hullu lähteäkseen kokeilemaan uusia asioita.

— Minulla on edelleen musiikillisia unelmia vaikka millä mitalla, vaikka moni niistä on toteutunutkin. Olen haaveillut esimerkiksi siitä, että saisin esiintyä jousikvartetin tai sinfoniaorkesterin kanssa tai johtaa kuoroa, ja nekin ovat toteutuneet. Pitää tosiaan varoa mitä toivoo, unelmat voivat käydä toteen.

Kilpailu on kovaa Musiikin harrastamisen Emma Salokoski aloitti 11-vuotiaana. Hän soitti viulua ja alttoviulua ja ihaili sellaisia artisteja kuin Tori Amos ja Erykah Badu.

— Minulla on aina ollut epämääräinen halu päästä esille. Musiikkimakuni on nykyään jopa lähempänä valtavirtaa kuin nuorena. Ai-

emmin halusin aina kuunnella vähän erilaista musiikkia kuin muut.

Emma Salokoski on opiskellut laulua Sibeulius-Akatemiassa ja Pop & Jazz Konservatoriossa ja musiikkiteatteria Tukholmassa.

Laulajan ammatti ei kuitenkaan ollut mikään itsestään selvyys, vaan mietitytti Salokoskea vielä lukiossa.

— Aluksi tuntui aivan hullulta ajatukselta, että laulaisin työkseni. Alalla on kauhea kilpailu ja mietin, pystynkö siihen.

Oivalluksia laulamiseen Viime vuosina Emma Salokoski on laajentanut osaamistaan opiskelemalla laulunopettajaksi Complete Vocal Institutessa Kööpenhaminassa. Opettaminen on avannut uusia näkökulmia laulamiseen.

— Hain opiskelemaan siksi, että törmäsin ongelmiin oman ääneni kanssa. Opiskelu antoi ratkaisuja, ja laulamiseni on muuttunut.

Pystyn nyt tekemään äänelläni sellaisia juttuja, joita en kuvitellutkaan pystyväni.

Parhaillaan Emma Salokoski pitää taukoa opettamisesta tekeillä olevan levyn vuoksi, mutta hän uskoo, että opettaminen jatkuu taas paremmalla ajalla.

— Pystyn opettamaan myös ihan erityylisiä laulajia kuin minä, sillä complete vocal -tekniikassa laulaja itse määrittää, miten haluaa laulaa, ja opettaja on ikään kuin tekninen assistentti. Laulun opettaminen on hienoa, sillä se on niin sosiaalista. Artistin elämä taas on helposti sellaista vähän narsististakin omaan napaan keskittymistä.

Hanna Antila

Emma S alokoski esiinty y la .. klo  alk avassa konser tissa Rekolan K inolla. Liput  e.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

JOSKUS AJATELLAAN että ihmisen mo‑ raali syntyy koirankasvatusmetodeil‑ la: tarjoamalla palkintoja tai uhkaa‑ malla rangaistuksella. Laumanjohtaja saa koiran tottelemaan, mutta koira ei olekaan moraalinen olento.

Eikä ihmisen tule toimia pelkän rangaistuksen ja palkkion motivoima‑ na, ei edes silloin rangaistus on Juma‑ lan kosto tai namipalana taivaspaikka.

Ihminen on itse vastuussa omista rat‑ kaisuistaan ja niiden seurauksista.

Kristinuskolla ei ole moraalin mo‑ nopolia eikä Raamattu ei ole moraa‑ lin oppikirja. Raamattu on uskon ohje, ei elämän.

Moraalia ei noudateta Jumalaa varten, vaan toisia ihmisiä varten. Li‑ säksi moraali auttaa meitä pysymään edes jotenkin na‑ hoissamme. Lu‑ terilaisuuden yti‑ messä on raju to‑ tuus: Jumala ei tarvitse ihmiseltä mitään, mutta lä‑ himmäinen tar‑ vitsee kaiken.

Kimmo Saares pappi ja toimittajatuottaja

3

Yuri Arcurs/Rodeo

Pisteitä

Taizé-messua vietettiin Martinristissä sunnuntaina ..

Rauhoittivatko Taizé-laulut?

Markku Mattila

Karin Aalto, 

Ovatko Taizé-laulut sinulle ennestään tuttuja?

— Messun lauluista vain yksi oli minulle uusi. Olen laulanut pitkään Kivistön seurakuntakuorossa, ja ohjelmistoomme on kuulunut myös Taizé-lauluja. Pidän itse kuitenkin enemmän reippaammista ja iloisemmista lauluista, esimerkiksi nuorten veisuista.

Millaista Taizé-lauluja oli laulaa?

— Taizé-laulut ovat lyhyitä.

Vaikka niitä ei tuntisi ennestään yhtään, ne on helppo oppia, koska samaa laulua lauletaan moneen kertaa. Sanojen etsimisessäkään ei ole ongelmia, kun yhden säkeistön mittaiset sanat ovat kohdillaan nuottien alapuolella.

— Minulle tuli levollinen olo.

Oli tilaa miettiä omia ajatuksiaan ja kiitoksen aiheitaan.

Pisteillä –, miltä messu tuntui?

— Annan 4 pistettä. Oli liian vähän väkeä. Pidän messuista, joissa on paljon musiikkia.

Ku i n k a

Aku Kähärä, 1

Ovatko Taizé-laulut sinulle ennestään tuttuja?

— Tutustuin niihin joskus 14-vuotiaana Helsingin seurakuntien vapaa-ajankeskuksessa Mustasaaressa. Muutamia vuosia myöhemmin kävin Taizé-yhteisössä Ranskassa. Aivan viime aikoina yhteisö on korostanut, ettei halua luoda uskonnollista liikettä ja toivoo siksi, ettei puhuttaisi Taizé-messuista. Taizé-lauluista voi kyllä puhua.

Millaista Taizé-lauluja oli laulaa?

— Hiljaisuuden laulut ovat kulkeneet mukanani murrosikäisestä lähtien. Kuuntelen niitä levyiltä ja laulan niitä itseksenikin. Esimerkiksi Vain Jumalassa rauhan sieluni saa on syöpynyt niin syvälle sydämeeni ja mieleeni, että sen sanat rauhoittavat ja kantavat minua.

Pisteillä –, miltä messu tuntui?

— Annan 5 pistettä. Siinä on kaikki, kun on musiikkia ja Kristus läsnä ehtoollisessa.

Eveliina Pulkkinen, 

Kuinka tutustuit Taizé-lauluihin?

— Tutustuin niihin opiskeluaikanani Helsingissä. Lauloin niitä Tuomasmessun kuorossa aina, kun ehdin.

Millaista Taizé-lauluja oli laulaa?

— Laulut ovat helppoja, niitä ei tarvitse suorittaa. Voi vain mennä virran mukana. Siinä, miten laulun mukana voi leijua, on jotain mystistä. Laulua toistetaan vähintään kolme kertaa, ja varmaankin siksi se uppoaa syvälle sieluun.

— Voi olla, että virsien sanat on tehty enemmän järjelle ja aivoille. Ehkä Taizé-laulujen vähät sanat johdattavat paremmin sisäiseen hiljaisuuteen. Kun sanat loppuvat, sävel jatkuu.

Pisteillä –, miltä messu tuntui?

— Anna 5 pistettä hiljaisuuden lauluille ja kanteleensoittajalle.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Palvelevaan puhelimeen tarvitaan päivystäjiksi tasapainoisia aikuisia.

Palveleva puhelin hakee päivystäjiä

P

alvelevan puhelimen päivystäjät auttavat kuuntelemalla ja keskustelemalla. He ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka ovat sitoutuneita vaitiolovelvollisuuteen.

Koulutus- ja ammattitaustat voivat olla erilaisia, mutta yhteistä päivystäjille on kirkkoon kuuluminen ja avoin suhtautuminen kaikenlaisiin keskustelunaiheisiin.

Nyt Palvelevan puhelimen päivystäjiksi ja netin vastaajiksi haetaan lisää tasapainoisia aikuisia, jotka haluavat auttaa toisia ihmisiä. Työhön kuuluu osallistuminen noin 40 tuntia kestävään koulutukseen, päivystys kerran kuukaudes-

sa ja työnohjausryhmä kerran kuukaudessa. Työstä ei makseta palkkaa. Sekä soittajat että päivystäjät ovat nimettömiä.

Seuraava Palvelevan puhelimen ja netin peruskurssi alkaa tammikuussa. Kurssille voi hakea 31.10. mennessä. Hakemus löytyy osoitteesta www.helsinginseurakunnat. fi/pp. Lisätietoja saa Palvelevan puhelimen toiminnanjohtajalta Raija Narvilalta p. 09 2340 2599 tai palvelevapuhelin.ysk@evl.fi.

Palvelevan puhelimen ja netin peruskurssille haku 31.10. mennessä

Saara Vuorjoki

Kuva-arvoitus

Arto Karila, 25, asuu opiskelija-asunnossa tyttöystävänsä kanssa.

 % Kirkkonummelainen

Muutimme Kontulasta rivitaloon Kirkko‑ nummelle, kun olin vauva. Myöhemmin per‑ heemme muutti omakotitaloon. Olin sil‑ loin ala‑asteella. Lukion jälkeen tein pihan‑ rakennustöitä, kuten pihakivetyksiä ja kivi‑ muureja. Armeijassa olin lääkintäpuolella.

Se saattoi vaikuttaa siihen, että halusin sai‑ raanhoitajaksi. Tuntui, että voisin pärjätä sii‑ nä työssä.

4

2 % Vantaalainen

Muutimme tyttöystäväni kanssa kolme vuotta sitten Ruskea‑ sannalle opiskelija‑asuntoon, ensimmäiseen yhteiseen ko‑ tiimme. Viime kesänä vaihdoimme samassa taloyhtiössä kak‑ siosta kolmioon. Harrastan jalkapalloa, salibandya ja akryy‑ limaalausta. Olen nyt työharjoittelussa nuorten psykiatrisel‑ la kuntoutusosastolla. Haluaisin työskennellä siellä, kun saan sairaanhoitajan opinnot päätökseen. Valmistun ensi vuoden puolella. Minun ja tyttöystäväni haaveena on hankkia tulevai‑ suudessa omistusasunto Kirkkonummen suunnalta.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Mahmud Hams/AFP/Lehtikuva

Egyptin koptikristityt kokoontuivat 15.9. Tahririn aukiolle Kairoon suremaan 25 ihmistä, jotka kuolivat mielenosoituksissa.

Kaikilla ei ole vapautta uskoa Uskonnonvapaus kulkee käsi kädessä muiden ihmisoikeuksien kanssa.

M

Suurlähettiläs painottaa sitä, etteivät kaikki uskontoon liitetyt jaot ja vastakkainasettelut ole pohjimmiltaan uskonnollisia.

— Vaikka esimerkiksi Pohjois-Irlannissa kiistaa on käyty protestanttien ja katolilaisten välillä, kyse ei ole ollut siitä, että kirkkokunnat olisivat julistaneet sodan toisilleen.

Silloin, kun ihmisten välillä on selvä sosioekonominen jako, olisi reilumpaa puhua siitä, eikä uskonnollisista eroista, Feodorow sanoo.

Uskontojen välisiltä vaikuttavien jännitteiden taustalta voi löytyä aivan muita syitä niin Afrikan heimo- ja klaanikonflikteissa kuin Euroopan maissakin.

— Ensimmäinen maahanmuuttajasukupolvi tulee nöyrästi lakki kourassa ja on tyytyväinen siihen, mitä saa, onhan se joka ta­ pauk­sessa parempaa kuin mitä kotimaassa Marwan Ibrahim/AFP/Lehtikuva

oni on epäillyt, voivatko puheet kristittyjen vainoista nykyajassa pitää paikkansa. Viime aikojen uutiset koptikristittyjen kohtaamasta väkivallasta Egyptissä ja kristittyyn vähemmistöön kuuluneen pakistanilaisen ministerin murhasta ovat tuoneet esiin kristittyjen tukalan tilanteen noissa maissa. Uskonnonvapaus ja uskontopoliittiset kysymykset ovat viime vuosina ilmestyneet myös YK:n ja EU:n asialistoille.

Vakavasti otettavien arvioiden ja tilastojen mukaan 70 prosenttia maailman väestöstä elää maissa, joissa vähemmistöjen uskonnonvapautta rajoitetaan selvästi.

Sata tai kenties useampi sata miljoonaa kristittyä joutuu piilottelemaan uskoaan rangaistuksen ja vangitsemisen uhalla tai jopa henkensä kaupalla. Jopa kolme neljästä uskonnollisia vähemmistöjä vastaan tehdystä väkivaltaisesta iskusta kohdistuu kristittyihin.

— Olennaista ei kuitenkaan ole kilpailla sillä, ketkä kärsivät eniten. Huonoa kohtelua ja sortoa joutuvat kärsimään monenlaiset ja erilaiset vähemmistöt, muistuttaa ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Sauli Feodorow Ulkoasiainministeriöstä.

Feodorowin mukaan historiasta löytyy monenlaisia esimerkkejä niin uskonvainosta kuin uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta.

— Ajateltakoon vaikka juutalaisia toisen maailmansodan aikana. Holokaustin kokeneet juutalaiset eivät olleet etninen vaan uskonnollinen ryhmä. Toisaalta on hyvä muistaa, että juutalaisia on asunut Palestiinassa koko ajan, myös läpi ottomaanien kauden ja arabien ajan. Itsekin tunnen tällaisten sukujen jälkeläisiä. Muuallakin eri uskonnot ovat voineet elää jopa tuhansia vuosia sovussa rinnakkain.

Taustalla yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta

oli. Toiselle tai kolmannelle sukupolvelle sama ei enää riitä, vaan se alkaa vaatia samoja oikeuksia kuin kantaväestöllä on.

Muun muassa sen vuoksi Euroopan maissa syntyy muslimien ja kristittyjen välisiä konflikteja, vaikka varsinaisessa ongelmassa, oikeudenmukaisuuden puutteessa, on kyse muusta kuin uskonnosta.

Irakin pakolaisista melkein puolet kristiityjä Selväksi käy, että Feodorow näkee uskonnonvapauden tiukasti yhteydessä muihin ihmisoikeuksiin ja suhteessa kehityspolitiikkaan.

— Syrjityt eivät yleensä pysty osallistumaan yhteiskuntansa kehittämiseen täysipainoisesti. Syrjintätoimet kuluttavat valtion voimavaroja, ja syrjintään sisältyy aina konfliktin siemen.

Syrjintä aiheuttaa sekä maastamuuttoa että maastapakoa. Esimerkiksi Irakista lähteneiden pakolaisten joukossa ovat kristityt olleet kymmenkertaisesti yliedustettuina. Pakolaisista 40 prosenttia on ollut kristittyjä, vaikka maan väestöstä heitä on noin 4 prosenttia.

Vähemmistöuskonnon ongelmaa käsitellään eri maissa eri tavoin.

— Koptit ovat Egyptissä voineet olla avoimesti uskonnollisia. Valtio on jo presidentti Mubarakin aikana taannut heille suojelun, mikä valtion kuuluukin antaa kansalaisilleen. Eri asia on, miten suojelu lopulta onnistuu. Kun Libyassa valtio alkoi tappaa kansalaisiaan, kansainvälinen yhteisö puuttui siihen, mutta kristittyjen tilanteen takia ei ole menty näin pitkälle.

— Kiinassa kristittyjä on painostettu hiljaisesti. Kirkollinen toiminta on sallittu, kunhan se ei näy missään. Iranissa bahai-uskonto koetaan uhkaksi valtiolle — ei siksi, että se on uskonto, vaan siksi, että sen harjoittajat ovat järjestäytynyt ihmisryhmä. Sama pätee Kiinaankin.

Yhä uudelleen vedottava ihmisoikeussopimuksiin Irakissa autopommi surmasi elokuussa 15 ihmistä, joiden joukossa oli paikallisen seurakunnan työntekijöitä.

Kun valtio pelkää toisinajattelijoita, se saattaa rajoittaa ihmisten vapautta kokoontua yhteen.

Vastuuviikko 23.–30.10.

Ekumeenisen vastuuviikon aiheen on tänä vuonna uskonnonvapaus. ●●

●●

Rukousilta vainottujen kristittyjen puolesta ma 24.10. klo 18 Rekolan kirkossa.

Esitetään lyhytdokumentti Huuto Iranista, joka kertoo marttyyri Haikin tarinan.

Uskonnonvapaus — itsestäänselvyys vai onko? ‑keskustelutilaisuus ke 26.10. klo 18 Rekolan kirkossa. Pakolaiskoordinaattori Tirza Keesmaat kertoo burmalaisten kristitty‑ jen tilanteesta Thaimaan pakolaisleireillä.

Lisää vastuuviikon tilaisuuksia www.vantaanseurakunnat.fi

— Kun poliittinen toiminta on kielletty, on moskeijaan meneminen islamilaisissa maissa ainoa tapa vaikuttaa. Radikalisoituminen tapahtuu ja ääri-ilmiöt syntyvät moskeijoissa, Feodorow sanoo.

— Palestiinalaisten Hamas tai ääri-islamilainen liike Pakistanissa herättää luottamusta tavallisissa ihmisissä siksi, että se saa sosiaalisen avun jakeluverkot toimimaan sinnekin, minne valtion virallinen apu ei yllä.

Vaikka uskonnonvapaus- ja ihmisoikeustilanne on viime aikoina eräin paikoin heikentynyt, tavoitteena on oikeuksien ja vapauk­ sien sataprosenttinen toteuttaminen.

— Varmaankaan se ei onnistu koskaan, edes kristityiltä. Silti siihen on pyrittävä kaikin voimin: hallitusten välisillä toimilla, diplomaattisilla prosesseilla ja eri järjestöjen kuten Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin aktiivisella työllä.

Mielipiteiden laukomisen sijasta on yhä uudelleen vain vedottava kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

— Suvaitsevaisuuteen ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ei ole oikotietä. Ne eivät ole vientituote. Jos joku valtio rikkoo sopimuksia, se ei anna toisille syytä olla noudattamatta niitä. Varmaankin jokainen sukupolvi joutuu opettelemaan uudelleen ihmisoikeus­ asiat. Ne eivät taida itsestään selvästi siirtyä sukupolvelta toiselle.

Ulla-Maija Vilmi

5

Jani Laukkanen

Tutkija Panu Rajala pysähtyi Juhani Ahon patsaalle Eirassa.

Kriittinen pappilan kasvatti Juhani Aho arvosteli kirkkoa, mutta palasi aina mielellään kotipappilansa yliskamariin.

ti kirkkoa ja pappeja tulppana, taantumuksen mörkönä, joka esti kaiken edistyksen ja uudistuksen. Suuntausta edustivat muun muassa kirjailijat Henrik Ibsen Norjassa ja August Strindberg Ruotsissa. Meiltä siinä olivat mukana Juhani Aho ja Minna Canth, kertoo Panu Rajala.

äättämättömyys näkyy niin Juhani Ahon naissuhteissa kuin aatteissakin. Venny vai Tilly? Raittiusaate vai kohtuus? Oliko kirkko vain edistyksen tulppa, vai voiko herännäisyys yhdistää kansan ja kulttuurin?

Kirjailija Juhani Ahon persoonaan kuului tarve tarkastella asioita monelta kulmalta. Aho pystyi samaistumaan niin hyvin erilaisiin näkökantoihin, että hänen oli vaikea muodostaa suoraviivaisia mielipiteitä. ”Kummallista, ettei voi koskaan tuntea kokonaisesti ja sekoittumatta”, kirjoitti Aho vuosien 191 ja 1919 muistiinpanoissa Hajamietteitä kapinaviikoilta.

— Naisasiaa Aho kyllä ajoi, mutta Minna Canthin kanssa hän leukaili siitäkin, muistuttaa Juhani Ahoa tutkinut tohtori Panu Rajala.

Myös sukupuolisiveellisyyttä koskevis-

P

Kannattaa muistaa, että 100-luvulla ei ollut yleistä äänioikeutta eikä kahdeksantuntista työpäivää. Sivistyneistö ei juurikaan osannut suomea eikä nainen ollut yhdenvertainen miehen kanssa sen paremmin perheessä kuin yhteiskunnassakaan.

Suomenmielinen Juhani Aho kannatti naisten vapautumista ja oli myös työväestön asialla siihen asti, kun nämä 1905 tarttuivat aseisiin.

Vanhoilliset kirkonmiehet puolestaan eivät 100-luvulla olleet etunenässä yhteiskunnallisia uudistuksia vaatimassa, päinvastoin. Ristiriita oli valmis.

Kirkon arvostelussa Aho liittyy aikansa pohjoismaiseen aatemaailmaan.

— Pohjoismaalainen radikaali suuntaus pi-

6

sa asioissa Juhani Aho joutui yhteenottoon pappissäädyn kanssa.

Kirkon kanta oli selvä: seksi kuuluu avioliittoon, olipa kysymys miehestä tai naisesta. Tuolloinhan kuultiin myös miesten esittäminä mielipiteitä, joiden mukaan miesten tuli saada ”harjoitella” bordelleissa, kun taas naisten piti olla koskemattomia avioliittoon mennessään.

Ahon minä-muodossa kirjoitettu Yksin-romaani sai aikaan valtavan kuohunnan. Siinä Pariisissa asuva päähenkilö menee jouluaattoiltana ilotytön sänkyyn.

Pappissääty närkästyi teoksen moraalittomuudesta niin, että halusi tykkänään lopettaa kirjailijoiden apurahat. Toisaalla teosta kiiteltiin ja käännettiin useille kielille, ja hyvin sitä myös ostettiin.

Nuoruuden kirkkokriittisyydestään

huolimatta Juhani Aho oli Panu Rajalan mukaan pappilan kasvatti loppuun asti.

Aho ei vieraantunut pappilan maailmasta koskaan. Myöhemminkin hän palasi mielellään Iisalmen pappilan yliskamariin, muistuttaa Rajala.

— Pappila on Ahon tuotannossa kaikkein yleisin näyttämö.

— Ahon kuvaamissa papeissa on niin hyväntahtoisia tossukkamaisia kansanmiehiä kuin myös pinnallisia ja pyrkyrimäisiä, omaa aineellista etuaan ajavia pappismiehiä, Rajala kuvailee.

Kevät ja takatalvi -romaanissaan Juhani

Aho kuvaa hyvin myönteisesti heränneitä. Kirjaa varten hän perehtyi huolellisesti herännäisyyteen. Kirjan aihepiiriin lienee vaikuttanut opiskelutoveri Arvid Järnefeltin ja hänen sukulaistensa kääntyminen tolstoilaisiksi.

— Se oli asia, joka mietitytti ja vähän ärsyttikin Ahoa. Järnefeltien uskonvarmuus oli vähän liian mutkatonta ja ongelmatonta Aholle, joka ei oikein koskaan vakuuttunut mistään.

Panu Rajala on sitä mieltä, että jotain asian käsittelystä siivilöityi Ahon tuotantoon.

— Herännäisyyteen tutustuminen oli Aholle suuri kokemus. Hän oppi ymmärtämään uskonnollista kansanliikettä, ja pohti, mikä valtava virtaus voisi syntyä, jos kansallisuusaate ja herännäisyys voisivat yhdistyä.

Aloitetaan Ahosta

Vantaan Laurin nettisivuilla aloit‑ taa tällä viikolla lukupiiri, johon ovat tervetulleita mukaan kaikki kiinnostuneet. Juhani Ahon juh‑ lavuoden kunniaksi piiri aloittaa lukemalla hänen romaaninsa Papin tytär ja Papin rouva.

Piiriä vetää Aila Alarotu. Hän kertoo Ahoa lukiessaan häm‑ mästelleensä, miten mies on pystynyt eläytymään naisen aja‑ tusmaailmaan niin hyvin.

Lukupiirissä käsitellään se‑ kä ajankohtaisia klassikkoja että uutuuskirjoja. Aila Alarotu on lu‑ vannut alustaa keskustelun noin kerran kuukaudessa. Lukupiiri löytyy keskiviikosta 1.10. alkaen osoitteesta www.vantaanlauri.fi.

Keskusteluun voi osallistua halu‑ tessaan myös nimimerkillä.

Panu Rajalan mukaan Juhani Ahon kirkkokritiikki pehmeni aika lailla ikääntymisen myötä.

— Hän oli taipuvainen panteismiin. Jumaluus on läsnä kaikkialla, tuntui olevan Ahon kokemus. Mutta selviä kristillisiä merkkejä hän kaihtoi.

Aho jätti jälkeensä teoksia, jotka eivät ole lainkaan niin pölyttyneitä kuin voisi luulla. Rajala on tavannut lukijoita, jotka kertovat yllättyneensä siitä, miten teokset yhä tempaavat mukaansa.

Aho vaikutti myös tavalla, joka on läsnä joka jumalanpalveluksessa. Ilman Juhani Ahoa rukoilisimme Meidän isämme -rukousta. Raamatunsuomennoskomiteassa Ahon roolina oli muun muassa pitää huolta suomen kielen tyyliseikoista. Hänen ehdotuksestaan säilytettiin vanha muoto, Isä meidän.

Aila Alarotu Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. WSOY 2011.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

T

Turhan hutun karsija

oimittaja Noora Shingler, 30, saapuu haastatteluun uuden tvohjelman kuvauksista. Hän esittelee yllään olevaa vaatelöytöä.

Kahden ja puolen euron hintainen liivi tarttui matkalla mukaan Kierrätyskeskuksen myymälästä.

Noora juontaa marraskuussa MTV3:lla alkavaa Tyylivarkaat-ohjelmaa. Siinä luodaan sisustuksia, joissa otetaan huomioon myös ekologinen näkökulmaa. Se sopii hyvin luomu-Nooralle, joka kirjoittaa luonnonmukaisen ruuan ja kosmetiikan puolesta sekä suositussa Kemikaalicocktailblogissaan että Marjoja & maskaraa ‑kirjassaan (Atena 2011).

Vatsavaivat havahduttivat Miten havahduit ruokien ja kosmetiikkatuotteiden sisältämiin kemikaaleihin?

— Se tapahtui vahingossa, Noora toteaa.

Ensimmäinen sysäys aiheeseen tuli, kun mediatuottajaksi valmistunutta Nooraa pyydettiin Kuningaskuluttaja-ohjelman juontajaksi.

Nooralle annettu ensimmäinen juttuaihe oli ”terveyssiteen anatomia”.

— Ajattelin, että jaaha. Tervetuloa vaan työelämään.

Siitä alkoi kuitenkin sukellus ympäristö- ja terveysaiheiden maailmaan. Kaikki aiheet eivät päässeet tai mahtuneet tv-ohjelmaan. Niitä varten Noora perusti Kemikaalicocktail-blogin.

Muutama vuosi sitten Noora joutui jättämään ruokavaliostaan lehmänmaidon, hiivan, valkoisen vehnäjauhon ja sokerin jatkuvien vatsavaivojen vuoksi. Sen myötä hänen oli pakko ryhtyä tutkimaan kaupassa tuoteselosteita. Se sai pohtimaan, mitä kaikkea me ruuan mukana syömme.

Ajatus kirjan kirjoittamisesta syntyi, kun parista kustantamosta otettiin yhteyttä.

— Tajusin, että kysyntää on, Nora kertoo.

Samalla viikolla, kun Noora teki kirjasta kustannussopimuksen, hän sai tietää olevansa raskaana. Siitä alkoi kiivastahtinen kirjoitustyö.

— Viimeisen kaksitoistatuntisen työ-

15

Noora Shingler syö luomuruokaa ja käyttää luomukosmetiikkaa. päivän tein samana päivänä, kun supistukset alkoivat. Sen jälkeen kirjoittaminen jatkui aina Islan päiväunien aikaan.

Turha huttu pois lautaselta Noora käyttää kirjassaan useasti termiä ”turha huttu”.

— Turhaa huttua ovat lisäaineet, huonot raaka-aineet ja väriainepommikarkit. Kaikki se, mitä ilman pärjää oikein hyvin, hän määrittelee.

Noora neuvoo aloittamaan turhan hutun karsimisen suosimalla tuotteita, joissa ei ole lainkaan tuoteselostetta, kuten esimerkiksi vihanneksia ja juureksia.

— Vähitellen osan näistä tuotteista voisi vaihtaa luomuksi, hän sanoo.

Välipalalla nautittavan vehnäleivän ja jugurtin sijaan Noora kehottaa maistamaan erilaisia siemeniä ja pähkinöitä. Lehmänmaidon voi välillä vaihtaa vaikkapa vuohenmaitoon.

— Näiden muutosten jälkeen oma olo

paranee luultavasti niin paljon, että muutkin turhat kemikaalit alkavat jäädä pois.

Kosmetiikkaostosten teko on helppoa valitsemalla vain luonnonkosmetiikkasertifioituja tuotteita.

Suomessa ruoka on kallista ja luomuruoka tavallistakin kalliimpaa. Noora muistuttaa, että isovanhempamme käyttivät aikoinaan ruokaan rahaa suhteessa enemmän kuin me nyt.

— Heillä ei kulunut rahaa iPadeihin, iPhoneihin ja turhaan tavaraan. Sitä paitsi ennen luomuruoka oli kaikkein halvin vaihtoehto. Sitä kasvoi ihmisten omilla pihoilla.

Broilerin surullinen elämä Valtaosa Nooran syömästä ruuasta on kypsentämätöntä ja käsittelemätöntä raakaruokaa. Reilun vuoden ikäiselle Isla-tyttärelleen Noora valmistaa ruuat pääosin itse.

Suurimman osan ruokaostoksista hän tekee ihan tavallisessa ruokakaupassa.

— Asumme ison marketin vieressä. Siel-

tä löytyy melkein kaikkea tarpeellista luomuna, jopa suihkusaippuaa. Kerran pari viikossa käyn ekokaupassa ostamassa luomusiemeniä ja ‑pähkinöitä isomman erän kerralla.

Kun uuden tv-ohjelman kuvauksiin tuotiin ruuaksi salaattia, Nooran piti valita ottaako hän fetasalaattia ja kärsii vatsakivusta vai valitseeko henkistä kipua aiheuttavan broilerisalaatin.

— Maistoin vähän broileria, vaikka broilerilla on surullinen elämä. Jollei niitä teurastettaisi vain 35 päivän ikäisinä, ne kuolisivat muutenkin pian sen jälkeen sydänja verisuonitauteihin niille syötettävän rehun vuoksi.

Vaikka Noora miettii tarkkaan mitä syö, tiukkapipoksi hän ei tunnustaudu.

— Festareilla olen syönyt ranskalaisia ja majoneesia — ja viime viikonloppuna söin makkaran, hän kertoo.

Soili Pohjalainen

— Turhaa huttua ovat lisäaineet, huonot raak a-aineet ja väriainepommik arkit.

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Tammistossa sijaitsevassa eläinkaupassa asustaa 15 kuukautta vanha leppoisa viljakäärme.

Täysi-ikäinen siitä tulee vasta noin 4-vuotiaana.

7

Ami LIndholm

8

Tyhjää ja tilaa Kun lapset lähtevät kotoa, äiti suree ja sisustaa.

E

kaluokkalaisena kuopukseni ilmoitti, ettei hän koskaan muuta pois kotoa. ”Kyllä sinä muutat”, muistan vakuutel‑ leeni, ja taisinpa lisätä hiljaa mielessä‑ ni, että ”siitä minä kyllä pidän huolen”.

Ei ole tarvinnut huolehtia. Syys‑ kuun alussa, 13 vuotta juhlavan ilmoituksen‑ sa jälkeen, hän muutti ihan omasta aloit‑ teestaan ja ilmeisen tyytyväisenä. Esikoinen on ehtinyt asua omillaan jo toissa keväästä, siitä muutaman kuukauden ulkomailla opis‑ kelijavaihdossa.

Onhan tähän jo totuteltu, varmaan siitä asti, kun esikoinen aloitti koulun. Viime vuo‑ sina tahti on kiihtynyt: vanhojentansseja, penkkareita, lakkiaisia, interraileja ja muita reissuja. Hitaammallekin olisi valjennut, että kohta ne oikeasti lähtevät, että niillä on ihan oma, kadehdittavan avoimelta ja huoletto‑ malta tuntuva elämä.

Luopumisen mielenmaisemaa ehdin kui‑ vaharjoitella jo muutaman vuoden. Kaikil‑ le, jotka erehtyivät kysymään kuulumisia, hoin ”tytöt muuttavat kohta pois kotoa ja mun elämästä katoaa kaikki ilo ja sitten odo‑ tan vain eläkepäiviä ellen kuole tylsyyteen”.

Ne tutut, jotka ovat lapsettomia tai yksinelä‑ viä tai kumpaakin, eivät ymmärtäneet, mi‑ tä oikein elämöin. Ne, joilla on pieniä lapsia, saattoivat puuskahtaa olevansa kateellisia.

Ehkä olisi aika tavata joku, joka ymmärtäisi, mikä minua hiertää.

R

eilu viikko kuopuksen muuton jäl‑ keen löydämme lopulta molemmil‑ le sopivan ajan, ja pääsen kylään. Mi‑ ten siistiä! Sänky on pedattu, päivä‑ peiton virkaa toimittaa vanha verho, joka löytyi kesällä varastokomeroita penkoessamme. Vaatteita, papereita, kirjo‑ ja tai lehtiä ei loju missään. Ei likaisia astioita tiskipöydällä, ei roskapussia ulko-oven pie‑ lessä odottamassa viejäänsä.

Minun luonani on yleensä toisin. Nyt olen joutunut luopumaan pitkäaikaisesta harhakuvitelmastani, että olen periaattees‑ sa tehokas ja järjestelmällinen ihminen — lapset ne vain sotkevat ja jättävät jälkensä korjaamatta. Näköjään olenkin huolimaton, aikaansaamaton ja mukavuudenhaluinen.

En löydä sisäistä siisteyspoliisiani nyt, kun se saisi vapaasti riehua.

Lapsi tarjoaa teetä tutunnäköisistä muu‑ mimukeista. Kysyn, miten hän saa aikansa kulumaan ihan yksin. Kuulemma hyvin, sil‑ loin kun edes ehtii olla kotona. Kotimatkalla bussissa toivon, etten tullut antaneeksi yh‑ tään ohjetta tai edes neuvoa.

Kummastakaan lapsestani en osaa ol‑ la huolissani. Muistavat pipon, jos muista‑ vat. Toivottavasti eivät jätä hellaa päälle. He‑ räävät ajoissa opintoihinsa ja työvuoroihin‑ sa ihan omin avuin. D-vitamiinipurkin taidan silti ostaa molemmille. Välillä mietin, olisiko minun pitänyt kyetä opettamaan elämästä jotain vähän syvällisempää, kuin että pakka‑ sella ei kannata nuolaista kiipeilytelinettä.

Valmentaja ja kouluttaja Johanna Muu-

raiskangas on päästänyt maailmalle kaksi lasta ja kirjoittanut toimittaja Tuula Vainikaisen kanssa kirjan aiheesta. Kootessaan kirjaan äitien kokemuksia Muuraiskangas yllättyi siitä, kuinka samanlaisia ne ovat.

— Hämmästyttävän vahvasti niissä toistui pelko omasta tarpeettomuudesta, hän tiivistää.

— Vaikka me suomalaisnaiset olemme mukana työelämässä, olemme samaan aikaan suuntautuneet vastaamaan toisten tarpeisiin. Ehkä se on sisäänrakennettu, biologinen järjestelmä.

Muuraiskankaan mukaan monet äidit miettivät sitä, käyttivätkö he lasten ollessa pieniä liikaa aikaa töihin ja olisiko heidän pitänyt aiemmin tajuta olla enemmän läsnä lasteni elämässä.

— Naisten on hirveän vaikea olla terveellä tavalla itsekkäitä.

Hoivaaminen on monilla naisilla niin selkäytimessä, että lasten lähdettyä he alkavat helposti odottaa lastenlapsia. Monilla on siinä sivussa vielä omat ikääntyvät vanhemmat huolehdittavina.

— Tyhjän pesän vaihe on aika vähän puhuttu, torjuttukin aihe. Äitiyden kipukohdat ovat hankalia, Muuraiskangas väittää.

Hän on huomannut, että lasten varttuessa monet tuntuvat vähättelevän sitä, mikä väistämättä on pian edessä. Ikään kuin ei olisi sallittua puhua siitä surusta ja kivusta, joka lapsista luopumiseen liittyy.

— Ja jos joku puhuu, toiset saattavat huomauttaa, että ”sullahan on kaikki hyvin”. Joo, niin onkin, mutta lasten lähtö ja irti päästäminen on silti iso muutos. Fyysinen sidos äidin ja lapsen välillä on niin vahva.

— On ihan ymmärrettävääkin, että murrosikäisten kanssa tuskailevat vanhemmat odottavat, että lapsi lähtisi kotoa ja elämä helpottuisi, samalla tavalla kuin pikkulasten vanhemmat saattavat toivoa, että lapset kasvaisivat äkkiä.

Sitten jälkeenpäin haikaillaan ja ihmetellään, kuinka äkkiä kaikki on mennyt.

Mutta vielä ei ole myöhäistä!

— Naiset saattavat pelätä, että äitiys päättyy, kun lapset lähtevät. Ei se pääty. Vaikka ei päivittäin eläkään lapsen lähellä, huoli lapsesta ei lopu koskaan. Oma liki kahdeksankymppinen isäni kohtelee minua välillä kuin teini-ikäistä, Johanna Muuraiskangas kertoo nauraen.

— On ymmärrettävää, että vanhemmilla on huoli lapsen selviytymisestä ja eteenpäin pääsystä. Silti aikuisen lapsen elämään ei sovi tunkeilla vapaasti, eikä mitä tahansa pidä sanoa. Äideillä on usein taipumus puuttua nuorten seurustelusuhteisiin. Ei kannata. Eikä todellakaan pidä mennä lapsen asuntoon siivoamaan!

Joskus jännitteitä syntyy Muuraiskankaan mukaan siitä, että yhteydenpito jää pelkästään vanhempien velvollisuudeksi.

— Minulle ainakin riittää, että lapseni ottavat yhteyttä silloin tällöin. En tapaa heitä kauhean usein. Minulla on oma elämäni ja heillä omansa, ja se on hyvä. Mutta tiedän monia, jotka ovat yhteydessä lapsiinsa lähes päivittäin.

En löydä sisäistä siisteyspoliisiani nyt, kun se saisi vapaasti riehua.

V

ieläkään kotona ei ole siistiä, mut‑ ta hämmentävän hiljaista ja tyhjää elämä kyllä on. Naapureiden viik‑ kosiivous ja riitely kuuluvat sei‑ nien läpi. Liikutun, kun alakerran uhmaikäinen saa raivarin ja ko‑ ko rappukäytävä raikaa. Näinkö äkkiä olen unohtanut ne vuodet, jolloin elämä oli kaik‑ kea muuta kuin tyhjää? Silloin yksi vatsatau‑ ti tai nuhakuume kaatoi tarkkaan aikataulu‑ tetun arjen. ”Sä saat lisää tilaa. Henkisestikin”, sanoi esikoinen, kun kuopus alkoi etsiä asuntoa.

Fyysinen tila on katoavaista. Tyhjenty‑ neet kirjahyllyt ovat alkaneet täyttyä kuin it‑ sestään. Pahoin pelkään vaatekaapeille käy‑ vän samoin. Haaveilen kyllä sisustavani tyt‑ töjen huoneen uudelleen. Olen jo kierrellyt gallerioissa etsimässä taulua, joka peittäisi teippitahrat seinistä.

Henkisen tilan lisääntyminen oli lapsel‑ ta virhearvio. Minähän pelkään, että tila ka‑ penee. En ole ikinä ajatellut, että lapset ra‑ joittaisivat minua tai elämääni. En ole luopu‑ nut mistään tärkeästä, en harrastuksistani, matkoista tai jokapäiväisestä lukemisestani.

Päinvastoin, olen saanut kaikkea ansaitse‑ matonta ja ihanaa: lapset ovat tehneet elä‑ mästäni avarampaa, hauskempaa ja kiinnos‑ tavampaa.

Myös Johanna Muuraiskangas huoma-

si omien lastensa muutettua pois, kuinka kodin tunnelma muuttui: tuli hiljaista ja harmaampaa.

— Kun nuoriso sähläsi ympärillä, elämä oli värikylläistä. Nautin siitä, että nuoret tietävät niin valtavasti asioita ja ovat niin auki elämälle. Huomasin eläväni suppeammin ilman lapsia.

Lasten lähtiessä konkretisoituu myös elämän rajallisuus. Vauhdin hiljeneminen pelottaa.

— Lasten lähtö pakottaa tekemään elämässä välitilinpäätöstä. Siinä joutuu vastakkain itsensä kanssa ja on pakko miettiä itseään. Nykyisin häärätään niin paljon, että pysähtyminen voi tuntua vaikealta, Muuraiskangas sanoo.

Hän varoittaa täyttämästä lasten jättämää tyhjää tilaa työnteolla.

— Uraan satsaaminen lipsahtaa helposti yli.

Kannattaa pitää huolta omasta jaksamisesta.

Elämäntaidonvalmentajana työskennellessään Muuraiskangas on huomannut, että lasten muutettua pois monet pohtivat uuden suunnan ottamista elämässä. Mielessä kangastelee uuden ammatin hankkimista, maallemuuttoa tai sapattivapaalle lähtemistä. Harva kuitenkaan uskaltautuu heti rajuun elämänmuutokseen.

— Minusta tuo haku ja kaipuu on hyvä vaihe.

Kun malttaa pysähtyä kuuntelemaan, mitä haluaa, voi rakentaa elämäänsä omien tarpeidensa mukaan. Voi matkustaa ja harrastaa vapaammin, toteuttaa omia arvojaan. Pintaan saattaa nousta myös henkisiä ja hengellisiä tarpeita.

Sitä, mitä oikeasti haluaa loppuelämällään tehdä, voi lähteä etsimään vaikka palaamalla ajassa taaksepäin.

— Voi muistella, mitä haaveita minulla oli, kun olin nuori. Ovatko ne toteutuneet? Vai olenko mennyt ihan eri suuntaan? Vielä ei ole myöhäistä toteuttaa unelmiaan.

Kaisa Halonen

Tuula Vainikainen ja Johanna Muuraiskangas: Tyhjenevä pesä — täysi sydän. Naisena ja äitinä uuden elämän kynnyksellä. WSOY 2011.

9

Patrik Pesonius

TUHAT TARINAA - AINUTLAATUISIA KOHTAAMISIA TERVETULOA VAPAAEHTOISTOIMINNAN VALMENNUKSIIN! Paikka: Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2, 00530 Helsinki (Diakoniaopiston ensiapuluokka, 5. krs)

Ti 25.10.2011 klo 17 – 19.30 Kahvit ja tervetuloa KANSSAKULKIJANA TOISELLE IHMISELLE Kulkutautisairaalasta lähimmäisten yhteisöksi - historiaa Vapaaehtoistoiminnan ulottuvuudet Helsingin Diakonissalaitoksella Hoivaa, toimintaa ja seuraa – vapaaehtoistoiminta vanhusten ja lasten parissa Vapaaehtoistoiminnan arki ja vapaaehtoisten tuki

Ti 1.11.2011 klo 17 – 19.30 Kahvit ja tervetuloa RAKENNAMME LÄHIMMÄISTEN YHTEISÖÄ Helsingin Diakonissalaitos tänään ja huomenna Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet Esimerkki asumispalveluista: minkälaista tukea Sanervakodin asukkaat toivovat vapaaehtoisilta?

Uudenlaista kansalaistoimintaa - mentoriksi aikuistuvalle nuorelle

Hannu Kivioja esittää isä Don Manuelia ja Valtteri Simonen Lazarroa.

Voiko uskoa ja epäillä yhtä aikaa?

Valmennukset on tarkoitettu sekä uusille että jo toimintaan osallistuneille vapaaehtoisille.

Ilmoittautumiset viimeistään ma 24.10. info@hdl.fi tai p 09 77501.

Kerrothan osallistutko molempiin vai jompaankumpaan valmennukseen.

Onko helvetti olemassa? Onko Jumala olemassa? Miten voi uskoa tässä maailmassa?

Pienessä helsinkiläisessä kellariteatterissa puhkeaa pimeydestä harvojen kovien valojen näytelmä.

Miguel de Unamunon Pyhän miehen uhri kertoo pienen Baskimaassa sijaitsevan maalaiskylän kirkkoherrasta Don Manuelista, joka on valmis tekemään kyläläisten puolesta kaikkensa.

Kylä elää sekä 1930-lukua että keskiaikaa. Don Manuel on haudannut loistavat lahjansa ja asettunut pienen kylään auttamaan ihmisiä, että he voisivat elää ja kuolla hyvin.

Kristinusko ei hänen mukaansa tarvitse pöyhistelyä eikä vallanmerkkejä vaan vähäeleistä, arkista rin-

Teatteri

Haaveiletko kanttorin urasta?

Kirkkomusiikkilinja Sijaiskanttorikoulutus 23.1.-18.5.2012 päiväkoulutuksena

• Kiinnostavatko seurakuntamuusikon keikkatyöt?

• Saat perusvalmiudet kanttorin sijaisuuksien hoitamiseen • Opit esim. urkujensoiton jalkiotekniikkaa • Valmentaudut ammatillisten opintojen pääsykokeisiin

Lisätietoja

www.eko.fi

Koulutus kuuluu Kelan opintotuen piiriin.

Koulutie 4, 27100 EURAJOKI puh. (02) 868 0065 opisto@eko.fi

nalla kulkemista. Kyläläiset pitävät kirkkoherraansa pyhimyksenä. Don Manuelia näyttelee herkän jännitteisesti Hannu Kivioja.

Don Manuelin uskollisin kirkossakävijä on soitonopettaja Angela (Elena Spirina). Hän on huolissaan veljestään Lazarrosta (Valtteri Simonen), joka on palannut pettyneenä ja epätoivoisena opiskelemasta kommunistisesta Neuvostoliitosta. Silti hän saarnaa kansalle vapautusta eikä hyväksy kirkon korruptoituneita pappeja.

Vähitellen Don Manuel osoittaa Lazarrolle, että elämän tarkoitus on lähimmäisten auttamisessa.

Näytelmän keskeinen kysymys on, voiko ihminen uskoa ja epäillä yhtä aikaa. Se on myös yksi aikamme peruskysymyksistä. Kirjailija-

na, filosofina ja opettajana elämäntyönsä tehnyt Miguel de Unamuno itse oli epäilijä neuroottisuuteen asti.

Hän haukkui katolista kirkkoa mutta kävi messussa. Hänen suuri taakkansa oli uskonpuute, jonka kanssa hän sinnitteli Salamancan yliopiston rehtorina ja monissa muissa töissä, ja kirjoitti mittavan tuotannon ihmisen perustragiikasta ja uskomisen vaikeudesta.

Q-teatterin vierailunäytöksen on Unamunon pienoisromaanista käsikirjoittanut Valtteri Simonen. Esityksen on ohjannut Fiikka Forsman.

Eila Jaatinen

Pyhän Miehen uhri 30.11. asti Q-teatterissa, Tunturikatu 16 B

Su 11:00 Kullervo

a-M ar i

en

n ine sk a K

i kar

kka Pe u-

k un

H

n an

man

Kaija

Björk

Ma ria J

A nn

Lii sa

Tervetuloa osastollemme numero 6b65.

ten ells

n isä Vä

Paikalla ihminen.

To m H my

Huimia messu- a! tarjouksi

AJAN TAKAA

Kirjapaja mukana Helsingin kirjamessuilla 27. – 30.10.2011

To 10:30 Katri Vala KRISTILLISET SYMBOLIT

Pe 10:30 Z. Topeliuss TUOMAS JA MERKILLISET MERKIT

To 12:30 Katri Vala

To 14:3 14:30 Kirjakahvila KADONNEET ASKELEET

SIELUKAS NAINEN

TAPAA MYÖS HEIDÄT: To 11:30 Katri Vala Kari Kuula, Paholaisen biografia • To 13:00 Z. Topelius Johanna Venho, Otto loikkaa ojan yli • To 15:00 Katri Vala Sari Kaasinen, Sylissä ja sydämessä • Pe 14:00 Katri Vala Soili Kajaste ja Juha Markkula, Hyvää yötä • Pe 14:30 Kirjakahvila Arto Teronen ja Jouko Vuolle, Urheilijat maineen poluilla • Pe 15:00 Katri Vala Laura Honkasalo, Kotikutoista • Pe 17:00 Katri Vala Paavo Kettunen, Kätketty ja vaiettu • Su 10:30 Katri Vala Juha Pentikäinen ja Risto Pulkkinen, Lars Levi Laestadius • Su 12:30 Katri Vala Markus Similä Varttuneet vaikuttajat • Su 16:00 Katri Vala Mikael Saarinen ja Juha Siira Tunnekartalle

www.kirjapaja.fi

10

Lue lisää: www.helsinginkirjamessut.fi

Häpeän juurilla Suomalaista rippiä tutkinut teologian professori Paavo Kettunen käsittelee teoksessaan häpeän ulottuvuuksia niin teologisesta kuin psykologisesta näkökulmasta. Kirja perustuu suomalaisten 2000-luvun alussa kirjoittamiin häpeäkirjeisiin. Intiimit kirjeet kertovat niin seksuaalisuuteen liittyvästä häpeästä kuin lapsuudessa, hengellisissä yhteisöissä ja Jumalan edessä koetusta häpeästä.

Kettunen avaa kiintoisasti psykoanalyysin ja muiden ihmistieteiden käsityksiä häpeästä. Häpeä on tärkeä tunne. Se syntyy varhaisista vuorovaikutussuhteista ja torjutuksi tulemisen kokemuksista. Kyetäkseen kunnioittavaan vastavuoroisuuteen on lapsen opittava kohtaamaan häpeän tunteita. Parhaimmillaan häpeä onkin hienotunteisuushäpeää, joka toimii ikään kuin käyttäytymisohjeena.

Mutta jos ihminen altistuu jatkuvasti häpeän tunteille, hän saattaa omaksua häpeäidentiteetin, kelpaamattomuuden ja huonouden kokemuksille perustuvan minäkuvan. Tällaisena häpeä estää ihmisen luonnollisen halun kasvaa ja eheytyä.

Häpeä kytkeytyy moniin muihin tunteisiin, etenkin syyllisyyteen. Kettunen painottaa, että seurakuntien sielunhoitotyössä olisi kyettävä erottamaan toisistaan ihmisten häpeä ja syyllisyys ja opittava hoitamaan myös häpeää. Kristinusko kun on perinteisesti syyllisyyspainotteinen, ja siinä ihmistä hoidetaan anteeksiannolla.

Siinä missä syyllisyyden tunnot kytkeytyvät tekoihin, on häpeässä kyse koko ihmisarvosta ja minäkuvasta. Sovitus vapauttaa syyllisyydentuntoisen, mutta häpeästä kärsivän syvin tarve on tulla hyväksytyksi ja vastaanotetuksi. Syyllisyyden kysymykset ja niihin liittyvät teot voidaan käsitellä vasta, kun häpeä on tullut nähdyksi armon kautta.

Jürgen Schopp

Paavo Kettunen: Kätketty ja vaiettu.

Suomalainen hengellinen häpeä.

Kirjapaja 2011.

Kirja

Hyvinvointia jaloillesi

Vocca tuoteperheestä apua seuraaviin ongelmiin!

Paavo Kettunen on tutkinut suomalaisten kirjoituksia häpeästä.

Seurakunnat on Kettusen mukaan hyvä kasvualusta häpeälle ja narsismille, tarjoaahan kristinusko mahdollisuuden idealisoituun hyvyyteen. Kokemus omasta kelpaamattomuudesta voi ajaa idealisoimaan toista — tai sitten idealisoimaan itseä.

Kettunen puhuu ohut- ja paksunahkaisesta narsistista. Paksunahkainen ei tunnista itsessään heikkoutta, vaan projisoi sen ulos toiseen, heikkonahkaiseen. Tämä puolestaan hoitaa omaa häpeäänsä kuvittelemalla toisen täydelliseksi, ja jää itse ikuiseksi kakkoseksi.

Jumalasuhdettakin voi leimata häpeä. Jumala voi olla julma ja syyl-

listävä, tai lempeä ja armollinen.

Armoton jumalakuva voi kuitenkin muuttua, kun ihminen saa kohdata oman häpeänsä hyväksyvässä vuorovaikutussuhteessa. Tästä todistavat häpeäkirjeiden kirjoittajat.

Seksuaalisuus ja hengellisyys ovat ihmisen syvintä itseä ja ne kytkeytyvät toisiinsa. Häpeäkirjeet kertovat ruumiin ja hengen kipeästä tarpeesta tulla nähdyksi ja hyväksytyksi, ehdoitta ja kokonaan.

Kettusen mukaan hengelliset tarpeet ovat suuressa määrin myös emotionaalisia. Näitä tunteita olisi kirkon työntekijöiden hyvä osata tunnistaa ja hoitaa.

Kristina Svensson

Onko sientä kynsissä, varpaanväleissä ja iholla?

Haiseeko pahanhajuinen jalkahiki, kärsitkö kivuliasita känsistä tai syylistä, halkeilevatko ehkä kantapäät? Vaivaako lihaskrampit (suonenveto)?

Onko atooppinen iho tai psoriasis ongelmasi?

Vocca tuotteita myyvät apteekit, terveyskaupat, SOKOKSET, sekä Voccan verkkokauppa WWW.VOCCA.FI

Ruissalontie 6, 20200 Turku Finland, puh. +358 2 250 6620, +358 41 457 8218 www.vocca.fi

ISRAEL-SOLIDAARISUUSJUHLA su 30.10. klo 16.00

Paavalin kirkko, Sammatintie 5, Helsinki Tuleva Israelin suurlähettiläs Dan Ashbel, Ulla Järvilehto ICEJ:stä, John Remes yst.tmk:sta ja Petri Kauhanen Karmel-yhdistyksestä.

Musiikista vastaa klezmer-yhtye Freilach mit Kneidlach.

Ohjelma 5€. Järjestää: Israel-ystävyystoimikunta.

Tervetuloa!

Seuroja Lähiradiossa 100,3 Mhz Rauhanyhdistysten seuroja kuultavana joka kuukauden ensimmäisenä ja neljäntenä tiistaina klo 20 – 21.

Tervetuloa kuuntelemaan!

HERÄNNÄISSEURAT

VANTAAN

Su 23.10. klo 11 Kirkkopyhä Käpylän kirkossa, Metsolantie 14, Hki. Saarnaa Raisa Jarkkola.

Klo 16 Perheseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Klo 18 Tunnusteluja! Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Tuomas Nevanlinna ja Jukka Relander pohtivat uskoa.

Ke 26.10. klo 18.30 Hakunilan kirkon kappelissa, Hakunilantie 48.

Klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Debora Kotihoito

Sivut sujuvasti nettiin

tarjoaa laadukasta kotihoivaa vauvasta vaariin pääkaupunkiseudulla.

Debora Hoivakoti Harmonia on kodinomainen hoivakoti Sinulle, joka tarvitset tukea ympärivuorokautisesti.

www.sujuu.fi kumppanina

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

Tiedustelut Debora Kotihoito (09) 4559 0096 Debora Hoivakoti Harmonia (09) 7518 0200 www.debora.fi

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1‑022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus‑Osakeyhtiö Kotimaa.

LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jake‑ lupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie  B, Tikkurila (PL 6), 01301 Vantaa, p. 0 830 624, faksi 0 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 0 830 624, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 0 830 628, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 0 830 623, heli.kulmavuori@evl.fi.

TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 00 420 381, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 0 830 631, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 0 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 0 830 62, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Seija Kosunen, p. 020 4 220, Jaana Mehtälä, p. 020 4 230, Sari Havia p. 020 4 2284, Timo Salminen p.

020 4 224, myynti‑ ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 4 2361.

ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi‑ilmoitukset 1–10 riviin 1,0 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja ‑aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa‑yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 2 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 4 22, faksi 020 4 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 01 000, www.posti.fi/palaute.

ISRAEL MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ Toim.joht. Roni Smolar luennoi Vantaan seurakuntayhtymän auditoriossa, Unikkotie 5 C, Tikkurila keskiviikkona 26.10. klo 18.00 – 20.00 Vapaa pääsy!

Järj. Vantaan Suomi–Israel -yhdistys ry

11

Jaakko Jaskari

Hammashoitoa

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 ₏

Kokoproteesit 600₏ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350₏ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Hautauspalveluja Susanne Helasvuo aloitti viulunsoiton 7-vuotiaana.

KAIKKI KUOLINPESĂ„N ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 â‚Ź/puh + 0,1199 â‚Ź/min)

S

usanne Helasvuo ja Annamari PÜlhÜ esittävät Vantaalla Johann Sebastian Bachin kuusi sonaattia viululle ja cembalolle.

He esiintyvät kahdessa konser-

tissa. Ensimmäisessä konsertissa Korson kirkossa kuullaan sonaatit 1–3. Toisessa konsertissa Rekolan kirkossa kuullaan sonaatit 4–.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 5 euroa.

â—?

â—?

Bachin sonaatit viululle ja cembalolle I su 3.10. klo 1 Korson kirkossa Bachin sonaatit viululle ja cembalolle II su 30.10. klo 1 Rekolan kirkossa

Antti NylÊn äänessä

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

Viululla ja cembalolla

Palvelukseen halutaan

K

irjailija ja suomentaja Antti NylÊn puhuu ensi sunnuntain Tuomasmessussa Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä. NylÊnin aiheena on �Mitä meiltä oikein vaaditaan?�.

NylÊn on katolilainen, vegaani ja feministi, kahden lapsen isä — ja Vantaan Laurin kolumnisti.

Tuoreimmassa, kaksi viikkoa sitten julkaistussa kolumnissaan NylÊn kummasteli sitä, että herätyskristityillä ei tunnu olevan lainkaan suhdetta kirkkoon. �Itselleni kirkko on tietyssä mielessä Jeesusta tärkeämpi. Kirkko uskoo minun puolestani, kun en itse jaksa�, NylÊn kirjoitti.

Sirpa Päivinen

forum hakaniemi tÜÜlÜ itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

Annamari PĂślhĂś vaihtoi 15-vuotiaana pianon cembaloon.

Tuomasmessu su 3.10. klo 1 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 3

PĂ„IVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

Antti NylĂŠn puhuu Tuomasmessussa.

HOIVANANTAJIA HOIVANANTAJIA

www.homeinstead.fi www.homeinstead.fi 010 8417400 7400 010 841

UUSI ILME KEITTIĂ–Ă–N

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myĂśs iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

12

Palveluja tarjotaan

Ostetaan Kuolinpesät tyhjennyksineen ym. kodin tavarat käteisellä noutaen.

P. 040 751 4464.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset alk. 25,20 e/h. (kotitalousväh. 60%) www. loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 e/ +alv. wwww.kaijaclean.fi p. 045 888 2636 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

Vuokrata halutaan

Vantaan seurakunnat .1.–.1.

Iofoto / Rodeo

ja keskiviikkoisin Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3 ja Pähkinärin‑ teessä, Lammaspolku 1.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma—to klo 9—16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10—14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimä‑ en kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Sa‑ maan aikaan ajanvaraus ja puhe‑ linpäivystys, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Hakunilan kirkon kirppis lau‑ antaisin klo 10–13. Uudet isom‑ mat tilat.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Messu su 23.10. klo 12. Harri Nur‑ minen, Heli Leskinen, Kristiina Nurmi, Vesa Häkkinen.

Matalan kynnyksen maanantai maanantaisin klo 11. Kahvi‑ hetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Ja‑ ri Araneva.

Senioriklubi ti 25.10. klo 13– 14.30. Pappi Vesa Häkkinen vie‑ railee.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18– 20.

Puuroaamiainen keskiviikkoi‑ sin ja torstaisin klo 10–13. Lauta‑ sellinen puuroa, voileipä, kanan‑ muna, tuoremehu ja kuppi kah‑ via maksaa 2,50 euroa. Lapsilta 1,50 euroa.

Virsivartti keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Herättäjä-yhdistyksen seurat ke 26.10. klo 18.30. Juhani Eleni‑ us, Reijo Liimatainen, Sari Kok‑ konen. Tule mukaan veisaamaan Siionin virsiä.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11–12. Alus‑ sa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

Messu su 23.10. klo 10. Vesa Häk‑ kinen, Kristiina Nurmi.

Peittopiiri tiistaisin klo 11. Piiris‑ sä neulotaan tilkkupeittoja Inti‑ aan lähetettäväksi.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Naistenpiiri tiistaisin klo 19–21.

Lähetyspiiri to 20.10. klo 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sanaa ja saunaa. Teuvo Puolakka.

Pyhäkoulua ei ole su 23.10. Ter‑ vetuloa Mukulamessuun koko perheen kanssa.

Mukulamessu radioidaan su 23.10. klo 10. Tiina, Hans, Mari, Liisa, Hilla, Itä‑Hakkilan koulun oppilaita, lapsikuoro Kuunloiste, soittimissa Inna, Miika ja Miksu.

Radioinnin takia paikalla tulee olla klo 9.45.

Kastettu Lili Leona Charlotta Schauman, Michelle Maaria Kasonen.

Avioliittoon kuulutettu Petri Mikael Airasvirta ja Terhi Anita Sainio.

Hautaan siunattu Jouko Ilmari Pessi 74 v, Matti Vin‑ kanharju 72 v, Matti Juhani Lep‑ pänen 60 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Mui‑ na aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 23.10. klo 10. Hämeen‑ kylän kirkkopyhä. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Kirkkokahvit tarjoaa Hämeenky‑ län omakotiyhdistys ja terveh‑ dyksen tuo puheenjohtaja Heik‑ ki Johansson.

Jumala on! -luentosarja to 20.10. klo 18.30 seurakuntasalis‑ sa. Raamattuluennosta vastaa Ilkka Rytilahti Suomen Raamat‑ tuopistosta. Aiheena Usko mitä tahansa?.

Kudontailta ti 25.10. klo 18–20.

Haastamme sinut neulomaan villasukkia ja muuta lämmintä joulupakettiin tuottamaan iloa kehitysvammaisille ja apua tar‑ vitseville. Kudontaillat ovat osa Vantaan seurakuntien yhteis‑ tä Rakenna joulupuu ‑kampan‑ jaa. Tämänkertainen kudontail‑ ta on viimeinen. Illassa ehtii vielä saada ohjausta kudontaprojek‑ tin käynnistämiseen. Seurakunta tarjoaa langat. Teetarjoilu. Suk‑ kia voi kutoa myös kudontailto‑ jen jälkeen ja toimittaa Hämeen‑ kylän kirkolle kirkkoherranviras‑ toon tai tapahtumien yhteydes‑ sä. Lisätietoa diakoniatoimistos‑ ta, p. 09 830 6472.

Toivo leivästä — näkökulmia suomalaiseen köyhyyteen to 27.10. klo 18. Vastuuviikon tilai‑ suudessa vierailevat tutkimus‑ professori Heikki Hiilamo Kan‑ saneläkelaitoksesta ja sosiaa‑ lityöntekijä Tiina Oravala Mar‑ tinlaakson sosiaalikeskuksesta.

Mukana diakoniatyöntekijät Sa‑ tu Enrold ja Anne Puumala se‑ kä diakoniapastori Jaakko Kara.

Teetarjoilu.

Sururyhmä alkaa to 10.11. klo 18. Ryhmä on tarkoitettu sinul‑ le, joka olet menettänyt läheise‑ si. Menetyksestäsi voi olla aikaa muutama kuukausi tai jo muuta‑ ma vuosi. Ryhmän ohjaajina ovat seurakuntapastori Jaakko Kara ja diakoniatyöntekijä Anne Puuma‑ la. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anne Puumala, p. 09 830 6472.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 20.10. klo 12. Vie‑ raana pastori Pasi Hujanen.

Lauluseurat su 23.10. klo 16. Vei‑ sataan Siionin kannelta. Mukana Jukka Nevala. Kanttorina Janne Peltokorpi.

Nuorille Isoskoulutusviikonloppu 4.– 6.11. Kuntokallion kurssikeskuk‑ sessa. Ilmoittautuminen 28.10. mennessä Tuula Vanhaselle, p.

041 535 0264 tai tuula.vanha‑ nen@evl.fi.

Lapsille ja perheille 10-synttärit ma 24.10. klo 18 Hä‑ meenkylän kirkolla vuonna 2001 syntyneille tytöille ja pojille per‑ heineen. Esiintyjänä Taika‑Pet‑ teri. Tarjolla pientä syötävää. Il‑ moittautumiset tarjoilujen vuok‑ si etukäteen kirkkoherranviras‑ toon. Myös ilman ilmoittautu‑ mista voi osallistua.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30–11 maanantaisin Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2, tiis‑ taisin Vapaalan seurakuntata‑ lossa, Vanha Hämeenkyläntie 9

Muuta Syysretki Kuntokallion kurssikeskukseen to 10.11. Ohjelmas‑ sa ulkoilua, musiikkia, hyvää ruo‑ kaa, askartelua ja hiljentymis‑ tä. Hinta 15 €. Ilmoittautumiset 27.10. mennessä diakoniatoimis‑ toon, p. 09 830 6472.

Isien ja lasten päivä la 19.11.

Kuntokallion kurssikeskuksessa.

Bussi lähtee Hämeenkylän kir‑ kolta klo 10. Paluu klo 18.30. Hin‑ nat 16 €/ isä, 8 €/ lapsi (3–15‑vuo‑ tiaat) ja alle 3‑vuotiaat ilmaiseksi.

Hinta sis. matkat, lounaan, päivä‑ juoman, makkaran ja saunan (ty‑ töille oma vuoro). Ilmoittautumi‑ nen 3.11. mennessä Eila Paulúnil‑ le, p. 050 544 7647 tai Jouni Sal‑ kolle, p. 050 420 1411.

Kastettu Fanni Elina Amanda Lehtonen, Helmi Maiju Merituuli Hägg‑ blom, Ilona Emilia Lenkola, Enni Kaisa Lenkola.

Avioliittoon kuulutettu Päivi Kristiina Salo ja Jani Saka‑ ri Mikael Häggblom, Anne Mar‑ ketta Laatikainen ja Rauno Heik‑ ki Kalervo Röntynen.

Hautaan siunattu Pentti Kalervo Oppman 81 v, Rei‑ jo Salomon Niemi 61 v, Jorma Jo‑ hannes Römpötti 60 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. To 20.10. virasto avataan klo 12.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.pa‑ pit@evl.fi.

Suruaan voi jakaa nyt videoneuvottelussa ohjatussa vertaisryhmässä.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 20.10. klo 13, Kimmo Saares.

Miesten saunailta to 20.10. klo 18, Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 20.10. klo 18 Rauhanyhdistyksen ehtoollismessu la 22.10. klo 18, rovasti Ju‑ hani Alaranta.

Messu su 23.10. klo 10, Risto Au‑ vinen, Vesa Ruokonen ja Mart‑ ti Sirviö.

Johann Sebastian Bach — sonaatit 1–3 viululle ja cembalolle su 23.10.klo 18, Susanne He‑ lasvuo, viulu ja Annamari Pölhö, cembalo. Sonaatit 4–6 konser‑ tissa su 30.10. klo 18 Rekolan kir‑ kossa (Kustaantie 22). Vapaa pää‑ sy, ohjelma 5 euroa.

Runopiiri ma 24.10. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 24.10. klo 18 Kotkansiiven kokousti‑ lassa.

English through Bible ma 24.10. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 24.10. klo 11– 13. Kahvia, teetä ja pientä pur‑ tavaa edulliseen hintaan. Reilun kaupan tuotemaistiaisia.

Kudontailta ti 25.10. klo 17.

Haastamme sinut neulomaan vil‑ lasukkia joulupakettiin apua tar‑ vitseville. Mahdollista saada oh‑ jausta sukkien kutomiseen. Ota omat puikot mukaan. Ryhmän vetäjinä toimivat Lions Club Van‑ taa Komeetat.

Rukousryhmä ti 25.10. klo 18.30.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 26.10. klo 11, Sanna Heikurinen.

Lähetyspiiri ke 26.10. klo 13.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.10. klo 18, Mari Liimatainen ja Mart‑ ti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 26.10. Kai‑ kenikäisten aikuisten yhtei‑ sö opiskelijasta työelämässä

Uudenlainen ryhmä kokoontuu videoneuvotteluissa.

Sururyhmä netissä T ikkurilan seurakunnassa alkaa sururyhmä, joka kokoontuu nettiyhteyden avulla. Osallistujat saavat seurakunnasta nettiin tunnuksen, jolla pääsee mukaan videoneuvotteluun. Ryhmään osallistuvalla tulee olla käytössään web-kamera, kaiuttimet tai kuulokkeet ja mikrofoni.

Ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti työikäisille miehille. Videoneuvotteluun pystyy osallistumaan vaikka toisella paikkakunnalla tai ulkomailla ollessaan.

Ryhmään kannattaa osallistua, jos läheisen kuolemasta on kulunut vähintään puoli vuotta, niin että akuutista kriisivaiheesta on jo päässyt yli. Ohjatussa vertais-

olevaan, sinkusta perheelliseen.

Ilta alkaa messulla klo 18, jonka jälkeen mahdollisuus rukouspal‑ veluun ja sielunhoitoon. Teetar‑ joilu. Klo 19 rentoudutaan yh‑ dessä. Koe kosketuksen voima ja opi hieronnan ja rentoutuksen menetelmiä. Ohjaajana Eea Haa‑ ranen. Ilta päättyy rukoukseen klo 20. Voit osallistua koko oh‑ jelmaan tai osaan siitä. Ilmainen lapsiparkki.

Vanhemman väen piiri to 27.10. klo 13, Vesa Ruokonen.

Naisten saunailta to 27.10. klo 18 Kotkansiivessä.

Miesten raamattupiiri to 27.10. klo 18. Uudessa piirissä käymme joka toinen torstai läpi Galata‑ laiskirjettä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 27.10. klo 18.

Sururyhmä alkaa to 10.11. klo 16 seurakuntakeskuksessa.

Ryhmä kokoontuu 4–5 kertaa.

tukiryhmässä on tarkoitus jakaa surukokemuksia ja sitä, mitä läheisen kuolema on tuonut tullessaan, ja suhteuttaa asioita omaan elämäntilanteeseen. Ryhmän ohjaajina toimivat pastorit Vesa Häkkinen ja Toni Fagerholm.

Kokoontumisia on kuusi 3.11. alkaen ja ne ovat peräkkäisinä torstaina klo 17–1.30.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 2.10. mennessä krypta.tikkkurila@evl.fi. Liitä sähköpostiviestiin puhelinnumerosi, niin ryhmän ohjaajat ottavat sinuun puhelimitse yhteyttä.

Sururyhmä aloittaa to 3.11. klo 1 netissä

Ilmoittautuminen kirkkoherran‑ virastoon p. 09 830 6550.

Havupallokurssi ti 15.11. klo 11– 15 nuorten tilassa. Ohjaajana Ee‑ va‑Liisa Inkinen. Materiaalimak‑ su 5 euroa. Jos lahjoitat pallon diakoniatyön myyjäisiin, mate‑ riaalimaksua ei tarvitse maksaa.

Ilmoittautuminen kurssille 7.11. mennessä kirkkoherranviras‑ toon, p. 09 830 6550. Lisätietoja Anne Saviranta, p. 050 599 9068.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Miesten piiri pe 21.10. klo 14.

Ryhmä on tarkoitettu päihde‑ kuntoutujille.

seurakuntakodissa (Surviaisen‑ kuja 1) ja perjantaisin klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 23.10. klo 10, opettajana Heljä Junkkari.

Soita ja laula -pyhäkoulu yli 5‑vuotiaille su 23.10. klo 15. Py‑ häkoulunopettajina Inkeri Joro‑ nen ja Tuuli Lankinen. Ilmoittau‑ tuminen Erja Lindholmille p. 050 336 5794.

Kastettu Jani Olavi Edvard Mäkinen, Stel‑ la Riitta Maria Pakarinen, Osarie‑ me Lydia Eveliina Emovon, Oona Julianna Malinen, Neela Aurora Piipponen.

Lapsille ja perheille Perhekerho maanantaisin klo 12–15 Korson kirkolla, tiistaisin klo 9–11.30 seurakuntakoti Mi‑ kaelissa (Venuksentie 4), tors‑ taisin klo 9–11.30 Nikinmäen

13

Vantaan seurakunnat .1.–.1.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot) Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Runoryhmä to klo 17, vetäjänä Birgit Leino.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 23.10. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, musiikki Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja kanttori Sirkku‑Liisa Niemi, urku‑ rina Juhani Haapasalo.

Kirkkokahvit ja messukoulutus messun jälkeen, kirkkovuo‑ desta kertoo pastori Eveliina Oja‑ la. Hasan Coskunin puheenvuo‑ ro: ”Maahanmuuttajana suoma‑ laisessa messussa.”

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Ekumeenisen vastuuviikon rukousilta ma 24.10. klo 18. ”Yksi jäsen kärsii — kaikki jäsenet kär‑ sivät”, video iranilaisesta mart‑ tyyrista. Rukoilemme uskonsa tähden kärsivien kristittyjen ja vakaumuksensa tähden vainot‑ tujen puolesta.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30–11.30 kerhohuone 1:ssä.

MOD-koulutus vapaaehtoistoimijoille ke 26.10. klo 15–17.

Toiminnallista työskentelyä, jos‑ sa käsitellään omia ennakkoluu‑ loja, kouluttajina Päivi Peittola p.

050 410 3832 ja Irma Liljeström p. 050 553 8459. Ilmoittautumi‑ set 21.10. mennessä kirkkoher‑ ranvirastoon, p. 09 830 6700 Vastuuviikon iltatilaisuus ke 26.10. klo 18. Hollantilainen pa‑ kolaiskoordinaattori Tirza Kees‑ mat kertoo burmalaisten kristit‑ tyjen tilanteesta Thaimaan pako‑ laisleireillä, puhujina myös Mikko Matikainen ja Päivi Peittola.

Iltamessu ke 26.10. klo 20.15.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.10. klo 12, lounas kahvei‑ neen 5 e.

Torstaipiiri osallistuu tarinatu‑ paan.

Sururyhmä alkaa ti 8.11. klo 18.30. Kokoontumisia 6–8 ker‑ taa. Ryhmä on luottamukselli‑ nen ja suljettu vertaisryhmä. Lä‑ heisen kuolemasta olisi hyvä ol‑ la kulunut ainakin neljä kuukaut‑ ta. Voit ilmoittautua 28.10. men‑ nessä Vappu Olsbolle, p. 050 414 5610 tai vappu.olsbo@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo

Kastettu

Asolantie 6

Topias Aarno Akseli Aho, Sofia Aada Isabella Manner, Anni Ida Alina Rutanen, Jooa Eemi Os‑ kar Varjus.

Asolan ankkuri — aamukahvila aikuisille to klo 8.30–11.30.

Hartaus klo 8.30, ilmainen puuro, kahvi 50 snt. Puuroa klo 11 asti.

Raamattupiiri to klo 18.

Alfa-kurssi keskiviikkoisin 12.10.–14.12. klo 18.30–21. Uusia kurssilaisia voi tulla vielä 26.10.

Kurssiin liittyy leiri 18.–20.11. Al‑ fa‑kurssi on tarkoitettu elämän tarkoitusta etsiville, epäilijöille ja niille, jotka haluavat syventää ymmärrystä kristinuskosta. Illat koostuvat ruokailusta, lauluista, opetuksesta ja pienryhmäkes‑ kusteluista. Vapaaehtoinen ruo‑ ka‑ ja leirimaksu. Lisätietoja an‑ taa Päivi Peittola p. 050 410 3832.

Draamalauantait 29.10. klo 12– 16 ja 12.11. klo 10–14 Asolan seu‑ rakuntatalossa. Ilmaisun iloa ja draamallisia työskentelyjä kaikil‑ le teatterista ja draamasta kiin‑ nostuneille, ohjaajina toimivat Päivi Peittola ja Noora Hultin. Il‑ moittautumiset 21.10. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6700 tai päivi.peittola@evl.fi.

Päiväkummun seurakuntatalo

Helmi Marjatta Vesa 89 v, Unto Ensio Palo 83 v, Ulla Maija Kuis‑ ma 70 v, Raija Sinikka Hälinen 62 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan miel‑ täsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toimin‑ nasta.

Diakoniatoimisto

Tuovintie 39

Rauhanyhdistyksen seurat ke 26.10. klo 18.30.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla. Ur‑ heiluvarusteet ja sisäpelikengät mukaan, mailan saa lainaksi.

Torppa to klo 18–20, nuorten teemallinen ilta kirkolla.

Isko 2 AB ti 25.10. klo 18 kirkolla, ”Uskallan, en ole yksin!!!”.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Iltamessu ke 26.10. klo 20.15 kir‑ kossa.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntata‑ lossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kir‑ kolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntaloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kir‑ kolla.

Pyhäkoulu su klo 10.

Koululaisten raamatturyhmä ”Nuori Samuel” su 23.10. klo 10. Tutustumme Samueliin, hä‑ nen perheeseensä ja elämäänsä Raamatun ajan maailmassa luo‑ vasti ja toiminnallisesti. Ryhmä on kaikille yli 7‑vuotiaille lapsil‑ le eikä siihen tarvitse erikseen il‑ moittautua.

Muuta Vapaaehtoiset Nikkaristimiehet ruuvailevat taulun seinään, saranan paikoilleen ja kokoavat hyllyn tai pöydän. Nikkarointi on kertaluontoista apua kodin pie‑ niin askareisiin. Kysele lisää Irma Liljeström p. 050 553 8459.

Leipää ja viiniä ➤

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Lauluyhtye Divina Musican konsertti la 22.10. klo 19.

Messu su 23.10. klo 12. Maria Koukkari, Pirjo Kettu ja kanttori Outi Noponen.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 20.10. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kir‑ kon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuo‑ neessa.

Ilosanomapiiri to 20.10. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Vir‑ pi Bäck.

Kiltteydestä kipeät -naistenilta to 20.10. klo 18, kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Teologi‑kirjai‑ lija Anna‑Liisa Valtavaara: Käve‑ levätkö toiset ylitsesi? Oletko si‑ nä ollut liian kiltti? Mukana illas‑ sa Papas no Mamas — a cappella ‑musiikkiryhmä.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 20.10. klo 18 takka‑ huoneessa.

Laulupiiri pe 21.10. klo 13. kah‑ viossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 22.10. klo 15, ai‑ kuisten kerhohuoneessa.

5v-synttärit la 22.10. klo 16. Kut‑ su synttäreille tänä vuonna 5 v. täyttäneille yhdessä kummien‑ sa ja perheidensä kanssa laula‑ maan, leikkimään ja syömään kakkua.

Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 23.10. klo 10. Ro‑ vasti Juhani Alaranta, Jaakko

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanokosken piiri ke 26.10. klo 18. Mediatyö Keski‑Aasiassa, aiheena Japani. Lasten ohjelmaa.

Vetäjä Heli Hiipakka‑Eshetu.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 21.10. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 26.10. klo 12.

Miksi kirkko kasvaa Etiopiassa?.

Pastori Pirjo Kettu.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoit‑ teessa TiksinWalkers Nettikah‑ vila.

Walkers nuortenkahvila keski‑ viikkoisin klo 18–20 ja perjantai‑ sin klo 19–22 nuorisotilassa.

Iso 1 E -koulutus su 23.10. klo 16.30–18 Wintillä.

Ilmailukerho ma 24.10. klo 18 Kartanonkosken kerhohuoneis‑ tolla.

Iso 1 B -koulutus ti 25.10. klo 16.30–18 nuorisotilassa.

Lapsille ja perheille Alakouluikäisten iltakerhoja, joissa on vielä tilaa: Puuhaker‑ ho ma klo 17.30–19 Tammisto, Tammistonkatu 29 B. Puuhaker‑ ho 1.–3. lk ma klo 18–19.30 ja ke klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja

1. Laulavat kokit 3.–5. lk ma klo 17.30–19 Ristipuro, Simonkylän‑ tie 11 A. Ulkoilu‑ ja puuhakerho ti 18–19.30 Kartanonkoski, Hagel‑ stamintie 20 A. Perhekerho on kohtaamispaik‑ ka lapsille ja aikuisille ilman en‑ nakkoilmoittautumista klo 9.30– 11. Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2. krs tiistaisin, Ylästön seu‑ rakuntatalo torstaisin, Pakka‑ lan kerhohuoneisto perjantai‑ sin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 € / perhe.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Haluatko hengähtää hetken ar‑ jen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaaji‑ en luokse. Maksu on 2 € / perhe.

Ilmoitt. viim. edellisenä päivä‑ nä Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksin‑ huoltajien kohtaamispaikka. Las‑ tenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho. Lasten ja ai‑ kuisten virikkeellistä yhdessä‑ oloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tik‑ kurilan kirkon yläkerta ja Karta‑ nonkosken kerhotila. Ei ennak‑ koilmoittautumista.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Ylästön kerhotilassa ja Tik‑ kurilan kirkolla sekä klo 11–12 Kartanonkosken, Ilolan ja Risti‑ puron seurakuntatiloissa. Ei en‑ nakkoilm. Tied. pyhäkoulusih‑ teeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@ evl.fi.

Virkistyspäivä koko perheelle la 29.10. Holman kurssikeskuk‑ sessa. Lähtö ja paluu Tikkurilan kirkolta tilausbussilla. Maksu 10 € / aikuinen ja 5 € / lapsi, 3 v. alka‑ en. Sis. ruoan, kahvin/mehun ja matkan. Ilm. Marja‑Leena Kopo‑ nen p. 050 434 5539 tai Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Muuta Eläkeläiskerho ma 24.10. klo 13.30 Malminiityn kerhohuo‑ neessa. Miksi kirkko kasvaa Etio‑ piassa?. Pastori Pirjo Kettu.

Kiitos ja onnea! Sydämellinen kiitos kaikille syysmyyjäisiin osal‑ listuneille. Myyjäiset tuottivat 2534 euroa lähetystyölle. Kävi‑ jöiden kesken arvotun yllätyspa‑ ketin voitti lila numero 6, sarja x. Voiton voi noutaa arpaa vas‑ taan kirkkoherranvirastosta ar‑ kisin klo 9–15 tai sopimuksen mukaan.

Kastettu Ukko‑Pekka Leonard Parkkonen, Emmiina Cecilia Tenhunen, Alis‑ sa Eva Wilhelmina Vattulainen, Atte Juhani Ulmanen, Anton Ee‑ rik Reinikainen, Venla Isabella Göransson ja Hilla Säde Sofia Kir‑ javainen.

Hautaan siunattu Aino Eeva Annikki Peltokangas 81 v, Jussi Antero Väisänen 74 v ja Arja Inkeri Määttänen 47 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljet‑ tu ke 26.10.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityn‑ tie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppui‑ sin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 20.10. klo 13– 14.30 takkahuone.

Pietarin poikakuoron konsertti la 22.10. klo 18. Joht. Va‑ dim Pchelkin. Vapaa pääsy, oh‑ jelma 10 e.

Messu su 23.10. klo 10. Vantaan Naislaulajien 35‑vuotisjuhlames‑ su. Saarna Tapio Rahkonen, li‑ turgia Reija Vienola, kanttori Ka‑ ri Jerkku. Vantaan Naislaulajat, joht. Ari Pärnänen Pyhäkoulu su 23.10. klo 10 ker‑ hohuone 4.

Lasten lauluryhmä su 23.10. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva‑Lee‑ na Tuuli p. 050 358 9217.

Puhallinorkesteri Louhen konsertti su 23.10. klo 18.15. Joht.

Okko Kivikataja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lähetyspiiri ma 24.10. klo 17– 18.30 pieni srk‑sali.

Eläkeläiskerho ti 25.10. klo 13– 14.30 iso srk‑sali.

Israelpiiri ti 25.10. klo 18–19.30.

Monikulttuurinen äiti–lapsikerho ke 26.10. klo 10.30 nuori‑ sotila. Kohtaamispaikka äideil‑ le lapsineen. Keskustelua arkisis‑ ta aiheista. Pääkielenä puhum‑ me suomea.

Raamattupiiri ke 26.10. klo 14– 15 St. Martinin kappeli.

Raamattuilta: Uusi testamentti suurennuslasin alla ke 26.10. klo 18.30. Miten evankeliumit tulkitsevat toisiaan?, teologian tohtori Jarmo Kiilunen.

Eläkeläiskerho to 27.10. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 27.10. klo 17.30 kerhohuone 4.

Ensi sunnuntai on . sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Rakkauden kaksoiskäsky.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. :–, . Moos. :–, . Joh. :– ja Mark. :–.

Astu peilin eteen Tärkein on tämä: ’Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’

Mark. 12:2–31

14

Hautaan siunattu

Hyttinen, Heikki Leppä ja kant‑ tori Simo Santaranta.

Paluumuuttajien piiri su 23.10. klo 15 kahviossa. Lapin retken muistelot, Päivi Helén.

Arabiankielinen raamattupiiri su 23.10. klo 16 aikuisten ryhmä‑ huoneessa. Lastenhoito järj.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 24.10. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 25.10. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronume‑ rot kirkon aulasta, ruokailu nuo‑ risotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 25.10. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Vantaan Kristilliset Eläkeläiset -yhdistyksen raamattupiiri ke 26.10. klo 13 aikuisten kerho‑ huoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.10. klo 18. Riikka Wikström ja kant‑ tori Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 27.10. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Vir‑ pi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 27.10. klo 18 takka‑ huoneessa.

Aikuisrippikoulun intensiiviryhmä 19.–20.11. Ilm. viim. 11.11. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717. Tied. pastori Pirjo Kettu p.

050 363 2372 tai pirjo.k.kettu@ evl.fi.

R

akkauden kaksoiskäskyssä Jeesus antaa meille mallin kristityn toimivasta suhdeverkostosta. Elämän eri vai‑ heissa eri suhteet ovat enemmän tapetilla kuin toiset.

Tällä hetkellä minua puhuttelee rakkauden kaksoiskäskyssä erityisesti sen kaksi viimeistä sanaa ”niinkuin itseäsi”.

Rippikoulussa kohtaan suuren osan Korson nuorisosta.

Työni yksi tavoite on, että nuori saisi kokea olevansa rakas‑ tettu ja hyväksytty omana itsenään ja löytäisi itsearvostuk‑ sen tunteita.

Haluaisinkin pyytää sinulta nyt jotakin sellaista, jota olen joskus pyytänyt nuorilta: Ota käteesi peili, tai astu peilin eteen. Katso peiliin.

Näet oman kuvasi päivittäin ehkä montakin ker‑ taa ohimennen, mutta nyt pyydän sinua pysähty‑ mään kiirehtimättä tuon kuvan äärelle. Mitä kas‑ voissasi näkyy juuri tänään? Näetkö tähän päivään liittyviä tunnetiloja?

Katso itseäsi rauhassa ja kuule mielessäsi, kun sanon si‑ nulle ”Kun Jumala sanallaan sinutkin loi, hän tarkoitti samal‑ la näin: sä arvokas oot, sä osaat ja voit, mä tuollaisna rakas‑ tan sua”.

Itsensä rakastamisen tunnetta voi olla vaikea löytää. On sanottu, että voidakseen rakastaa, on ensin tultava rakaste‑ tuksi. Jumalan rakkaudessa meitä kohtaan tapahtuu ihme: hänen rakkautensa luo meissä rakkautta ja antaa kyvyn ra‑ kastaa häntä, itseämme ja toisiamme. Hetkittäin to‑ teutuu käskyistä suurin.

Anna-Riina Aromaa Korson seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Bibliodraama ”Rakkauden kaksoiskäsky”, kirkkokahvit ja iltamessu su 23.10. klo 16.30.

Bibliodraama ”Rakkauden kak‑ soiskäsky” kerhopuolella klo 16.30. Tutkimme sunnuntain raa‑ matuntekstiä, itseämme, elämää erilaisia toiminnallisia menetel‑ miä käyttäen. Et tarvitse etukä‑ teistaitoja tai ‑tietoja. Ei ennak‑ koilmoittautumista. Tied. Helena Fyhr 050 380 6500. Kirkkokahvit klo 18 srk‑salissa. Iltamessu klo 18.30. Elina Hellqvist, Ritva Hol‑ ma, seurakunnan nuorten bändi.

Tervetuloa koko illaksi tai osak‑ si aikaa.

Eläkeläiskerho ke 26.10. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 26.10. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 25.10. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 20.10. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 20.10. klo 18.30– 20.30 srk‑sali.

Vauvakirkko su 23.10. klo 11.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Ritva Holma.

Naisten raamattupiiri ma 24.10. klo 18.30–20 diakonian työhuo‑ ne.

Lukupiiri ke 26.10. klo 18 Olo‑ tila. José Saramango: Elefantin matka.

Eläkeläiskerho to 27.10. klo 13– 14.30.

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 27.10. klo 18.30– 20.30 srk‑sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 26.10. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 26.10. klo 19–21.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 23.10. klo 11–12. Äiti–lapsi-ilta ti 25.10. klo 18.15– 19.45. Yhteistä tekemistä ja tu‑ tustumista. Lauletaan, leikitään, askarrellaan. Tee‑ ja mehuhetki, pientä purtavaa.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirk‑ kohetki. Alle 4‑vuotiaalle toivo‑ taan aikuinen mukaan. Myyr‑ mäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30. Kannis‑ ton koulun asukastilassa su klo 11–12.

Kastettu Luca Valentino Henriksson, Jami Kristian Aalto, Jero Juhani Justus Silén, Heidi Emilia Veijalainen, Iina Erica Paajanen, Jeremias Kal‑ le Jerenpoika Heikkinen, Vilho Olavi Wallenius, Linnea Helmi Ekestubbe, Minja Tuulia Tarkka.

Hautaan siunattu Liisa Margareeta Sorvali 85 v.

Vanda svenska

avsnitt om Jesus och havet, Mar‑ tin Fagerudd.

Sjöskogs diakonikrets ti 25.10 kl. 13 hos Ilse Lindberg.

DiB i Bagarstugan 25.10 kl. 15– 18.55, ungdomskväll.

Har du visor min vän? On 26.10 kl. 14 allsång på Folkhälsanhuset med Gunnar och Håkan.

Missionskväll on 26.10 kl. 18.30 i S:t Martins kapell om Akseli Gallen‑Kallelas Afrika, Rea Anner medverkar, servering.

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 27.10 kl. 13 i Håkansbö‑ le kyrka.

Yhteiset Kuurojentyö Lähetyspiiri su 23.10. klo 14– 16.30 Tikkurilan Olotilassa, Unik‑ kotie 5 a A (Vehkapolku).

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 25.10. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Näkövammaistyö Luento pe 21.10. klo 13–15 Va‑ paaehtoistalo Violassa, Orvok‑ kirinne 4. Sosiaali‑ ja terveyden‑ huollon asiakasmaksut.

Näkövammaisten Keskusliiton aluesihteerityön 50-vuotisjuhlat ti 25.10. klo 17 Vapaa‑ ehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4. Vieraina Mervi Vihersalo ja Päi‑ vi Ritvanen.

Askartelua ke 26.10. klo 17– 19.30 Inkun Ideapajassa, Korson‑ polku 4. Ilmoittautumiset Inkun Ideapajaan edellisenä päivänä p.

09 872 1025.

Koti-ilta to 27.10. klo 17–19 Rau‑ ha Malkilla, Sateenkaari 4 H 16.

Askarrellaan myyjäisiä varten.

Syysretki su 6.11. klo 10–16 kes‑ kiaikaiseen Espoon tuomiokirk‑ koon ja sen ympäristöön, Kirkko‑ puisto 5, Espoo. Ohjelma: Klo 10 jumalanpalvelus, klo 11.30 lou‑ nas seurakuntatalolla, klo 13 kir‑ jailija Tarja Rae esitelmöi: Elämää kirkonmäellä vuosisatojen kulu‑ essa. Kävelykierros kirkkomaalla ja kellotapulissa sekä kirkon esit‑ tely. Klo 15.15 päätöskahvit seu‑ rakuntatalolla. Päivän ruokailu‑ jen hinta 10 euroa, kuljetukset omin kyydein. Laskutus postit‑ se jälkikäteen. Ilmoittautumiset Päivi Mälkiälle 24.–26.10. klo 9–11 p. 09 830 6264.

Romanityö Nuorten aikuisten romaniperheiden leiri 11.–13.11. Kunto‑ kallion kurssikeskuksessa. Oh‑ jelmassa yhteistä toimintaa ul‑ kona ja sisällä, raamattutunte‑ ja ja virkistystä. Hinta aikuisilta 25 euroa, lapsilta 12 euroa ja alle 3‑vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittau‑ tumiset 31.10. mennessä Dino Nymanille p. 045 129 2933. Mu‑ kana Dino Nyman, Lea Karhinen, Eija Miettinen, Eija Lindholm ja Anette Kettunen.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Öljyvärimaalauksia 28.10. saak‑ ka. Leila Nuotio.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Öppet: må–fre kl. 9–13

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virka‑ todistukset, sukuselvitykset, su‑ kututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.van‑ taanseurakunnat.fi/vsrky/kes‑ kusrekisteri.

Verksamhet

Diakoniatyön kirpputori

Högmässa sö 23.10 kl. 10 i Hels‑ inge kyrka S:t Lars, Martin Fager‑ udd, Håkan Wikman. Efter hög‑ mässan kyrkkaffe i Bagarstugan på Kyrkoby‑Tolkbymarthakret‑ sens basar.

Bibeln och Havet må 24.10 kl. 18 i Bagarstugan. Föredragsseriens

Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Hans von Schantz

Kivistön kirkko

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaat‑ teita, kenkiä, asusteita, kodin‑ tekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

— Tässä työssä oppii ihmisestä ja ajankulumisesta, sanoo vapaaehtoisena saattohoitajana toimiva Kirsti Martikainen.

Vierellä viime metreillä Saattohoitaja voi pitää potilasta kädestä, juottaa, silittää, kammata, jutella ja kuunnella.

K

irsti Martikainen, 70, asettaa pöydälle vihreän rintaneulan. Sen hän kiinnittää puseroonsa vieraillessaan Katriinan sairaalan osastolla numero viisi. Se on osasto, jonka potilaat eivät enää parane eivätkä pääse kotiin. Rintaneulassa lukee valkoisin kirjaimin Vapaaehtoinen Kirsti.

Viimeisintä saatettavaansa Kirsti kävi tapaamassa vuorotellen kahden muun vapaaehtoisen kanssa. Saatettava oli Kirstin oman lapsen ikäinen.

— Hänen luona käydessäni aloin miettiä, kuinka eri lailla asiat voisivat olla omankin perheen kohdalla. Meistä jokaisella on vain tämä päivä. Eilinen meni jo. Huomista voi ja saa kyllä suunnitella, mutta kukaan ei tiedä, mitä se tuo tullessaan, Kirsti sanoo.

”Ei käännytetä eikä puhuta politiikkaa” Tavatessaan potilaan Kirsti kysyy häneltä aina luvan vierailulle.

— Hei, tulin sinua tapaamaan. Jaksatko nyt? Kysyn myös jokaisen tapaamisen päätteeksi, saanko tulla uudestaan, Kirsti kertoo.

Saattohoitaja voi esimerkiksi pitää potilasta kädestä kiinni, juottaa, silittää, kammata, jutella ja kuunnella. Potilaan kanssa voi lähteä vaikka ostoskeskukseen, jos hän niin tahtoo ja hänen kuntonsa sen sallii. Tärkeintä on, että kaikki tekeminen tapahtuu saatettavan ehdoilla.

— Potilasta on kuunneltava. Missään nimessä hänen luokseen ei saa mennä käännyttämään tai politikoimaan. Toki niistäkin asioista voi puhua, jos aloite tulee häneltä.

— Parasta olisi, jos saatettavaan ehtisi tutustua silloin, kun hän vielä pystyy puhumaan. Silloin saattotyö on loppuvaiheessa helpompaa, Kirsti kertoo.

Viimeisimmän saatettavan kanssa Kirsti päätyi puhumaan tämän rakkaasta lemmikkieläimestä. Toisinaan potilaat saattavat kiukutella ja purkaa pettymystään saattohoitajalle.

— Kun kiukun on saanut purettua, nousee sen alta usein esiin kiitollisuus elämää kohtaan. Yritän löytää potilaan elämästä myönteisiä asioita.

Ehkä hänellä on ollut sellainen elämä, jonka hän halusi, mieluinen työ tai harrastus.

”Voin antaa aikaani tarvitseville” Vantaan saattohoidon vapaaehtoiset -yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Kirsti jäi kymmenen vuotta sitten eläkkeelle tutkimuslaborantin työstä.

Vuonna 200 hän osallistui Vantaan kaupungin ja sairaalasielunhoidon järjestämälle vapaaehtoisten saattohoitajien kurssille.

Kurssin aikana Kirsti sairastui itse vakavasti, mutta toipui.

Uusien vapaaehtoisten saattohoitajien koulutus alkaa marras‑ kuussa. Koulutus järjestetään kes‑ kiviikkoiltaisin 2.11.–.12. klo 18–1.30 Katriinan sairaalassa. Koulutuksella haetaan vapaaehtoisia saattohoita‑ jia ensisijaisesti Katriinan sairaalaan, mutta tarvittaessa he voivat sijoit‑ tua myös muihin laitoksiin.

Vapaaehtoisilta saattohoitajil‑ ta edellytetään avoimuutta ja roh‑ keutta olla kuolevan potilaan tuke‑ na tai vanhuksen ystävänä.

Tiedustelut ja ilmoittautumi‑ set 26.10. mennessä sairaalapasto‑ ri Markku Elo p. 00 63 16, mark‑ ku.elo@evl.fi tai sairaalapasto‑ ri Leena Heinonen p. 00 381 8, leena.r.heinonen@evl.fi 26.10. Kaikki koulutukseen ilmoittautuneet haas‑ tatellaan.

— Oma sairastuminen vahvisti haluani toimia saattohoitajana, hän sanoo.

Kirsti arvelee, että hänen päätökseensä saattohoitajaksi ryhtymisestä ovat vaikuttaneet paitsi oman esikoislapsen menettäminen keskosena myös hänen äitinsä ammatti.

— Äitini työskenteli yöhoitajana kunnan sairasosastolla, josta kukaan ei palannut kotiin, hän kertoo.

”Tässä oppii elämästä ja ihmisestä” Saattohoitajan yksi tehtävä voi olla se, että käymällä potilaan luona hän antaa sairaalassa paljon aikaa viettäville omaisille hengähdystaukoja, aikaa nukkua kunnolla tai hoitaa asioita. Toisinaan saattohoitaja voi olla ainoa henkilö, joka käy tapaamassa potilasta.

Kirsti on ilmoittanut Katriinan sairaalaan, että hänet voi tarvittaessa pyytää saattohoitajan tehtävään nopeallakin varoitusajalla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hänen pitäisi olla aina käytettävissä.

— Tätä työtä ei voi tehdä liukuhihnalla. Kun potilas on saatettu, tarvitsen aikaa ennen kuin voin ottaa seuraavan saattotehtävän vastaan. On muistettava pitää itsestä huolta ja hakeutua välillä aivan toisiin ympyröihin.

Kirsti rentoutuu lukemisen ja käsitöiden parissa sekä käymällä kuntosalilla. Kerran kuussa Katriinan sairaalan vapaaehtoiset saattajat kokoontuvat keskustelemaan yhdessä sairaanhoitajan ja sairaalapastorin kanssa.

— Siellä voi puhua, jos jokin on jäänyt vaivaamaan mieltä. Jos vaikka miettii, miksi ei käynyt saatettavan luona useammin.

Kirstin mukaan saattohoitajana toimiminen kasvattaa ihmistä luopumiseen.

— Saattohoitotyössä oppii ihmisestä ja ajankulumisesta, ja siitä, ettei meistä koskaan tule valmiita, hän sanoo.

Soili Pohjalainen

15

koonnut Heli Kulmavuori

11 jKr.

Ahdistaako sunnuntai?

Meisseli ristiriipuksessa

PERJANTAI JA LAUANTAI ovat monelle viikon odotetuimpia päiviä, mutta sunnuntai on tylsän päivän maineessa. Miksi lepopäivänä ahdistaa? Kirjoittaja‑kolumnisti Jukka Relander on vuosien ajan vastannut Nyt‑liitteessä kaiken maa‑ ilman kysymyksiin. Ehkä hän tietää vastauksen tähänkin pulmaan.

Relander muistaa sarjakuvan, jossa Karvinen iloitsee sunnuntaipäivästä, kunnes avaa oven ja näkee oven takana odottavan maanantain.

— Ahdistaako sunnuntaisin tuleva työviikko vai vapaa ja tyhjä tila, se että päivästä puuttuu käynnissä pitävä arjen rytmi? Relander pohtii.

— Ehkä sunnuntain ahdistus johtuu maanis‑depressii‑ visestä elämänrytmistämme, hän sanoo.

Ensin tehdään viisi päivää töitä, sitten suoritetaan vii‑ konloppua. Perjantaina biletetään, lauantaina harrastetaan, laitetaan kotia kuntoon ja tavataan illalla ehkä vielä ystäviä.

REPSOTTIKO PENKIN PÄÄ rumasti kristillisillä kesäjuhlilla? Jouduitko kirkkokahveilla istumaan ikävästi lenksottavassa tuolissa?

Työkaluille on aina käyttöä, mutta harvoin ne ovat muka‑ na juuri silloin, kun tarve on suu‑ rin. Hollantilainen suunnitteli‑ ja Michiel Cornelissen on löytä‑ nyt vastauksen kaikkien kristitty‑ jen remonttireiskojen rukouksiin.

Bit Cross -monitoimityökaluko‑ ru koristaa kaulaa koruna, ja sii‑ tä voi näppärästi tempaista meis‑ selin, kun ruuvit tarvitsevat kiris‑ tämistä.

Kristillisen symboliikan ja käy‑ tännöllisyyden yhdistävä työka‑ lukoru ei jätä käyttäjäänsä pulaan

Rakas, te htäisiink ö

hilloa?

Kaiken maanisen tekemisen jälkeen sunnuntaina koit‑ taa depression aika.

— On helpompaa tehdä kuin olla, Relander toteaa.

Selvä, mutta miten ihmeessä masentavasta sunnuntai‑ iltapäivän tunnelmasta voisi päästä eroon?

— Kannattaa tehdä jotain, mikä johtaa huolettomaan olotilaan, esimerkiksi keittää hilloa tai kokeilla jotain uutta ruokareseptiä. Ja sunnuntaisin pitää ehdottomasti ehtiä lu‑ kea, hän sanoo.

yllättävissäkään tilanteissa, vah‑ vistaa suunnittelija itse.

Punaisessa nahkanarussa roik‑ kuva työkalukoru on valmistet‑ tu ruostumattomasta teräksestä.

Cornelissenin mukaan se sopii ke‑ vyeen korjailuun. Ristin kolmelta sivulta löytyvät ruuvaimet on li‑ säksi standardoitu IKEA‑huoneka‑ lujen mukaan.

Lisäsymboliikkaa voi halutes‑ saan etsiä Vapahtajasta asti. Jee‑ sushan oli puuseppä, ja todennä‑ köisesti taitava työkalujen käyt‑ täjä.

Bit Crossin hinta on 2,0 dolla‑ ria ja sen voi tilata suunnittelijan verkkosivuilta www.michielcor‑ nelissen.com.

”Claude Monet maalasi viimeiset vuotensa yhtä ainoaa aihetta: lumpeita lammen pinnalla ja pinnalle heijastuvaa taivasta. Huvittaisi ajatella, että maalaaminen ei hänelle siinä vaiheessa ollut enää taulujen tuottamista vaan jonkinlainen hartaudenharjoitus.”

Timo Mäkelä Minun elämäni ‑sarjakuvassaan Helsingin Sanomissa 16.10.

Rakas, koottaisiinko messun jälkeen kirjahylly?

Facebookissa mieluummin kuin vessassa ENGLANTILAISILLE FACEBOOKIIN pääsy on tärkeämpää kuin hella ja vessa. Lontoon tiedemuseo kysyi 3000 bri‑ tiltä, mitä ilman he eivät voi elää. Facebook on sijalla vii‑ si. Hella löytyy sijalta seitsemän, ja vessa on saarivaltios‑ sa vasta yhdeksänneksi elintärkein asia.

Facebookin edelle kirivät auringonvalo, nettiyhteys, puhdas juomavesi ja jääkaappi. Englantilaisille rakas tee tuli sijalle 11.

— Sää on briteille pakkomielle, joten auringonva‑ lon nousu listaykköseksi ei ole yllättävää. Mutta se, et‑ tä netti päihittää juomaveden on todella hullua, kom‑

mentoi museon johtaja Sarah Richardson tutkimuk‑ sen tuloksia.

Richardsonin mukaan tulos taitaakin kertoa enem‑ män siitä, että länsimaalaiset pitävät puhdasta juoma‑ vettä itsestäänselvyytenä.

— Jos ihmiset näkisivät kuinka vähällä vedellä useimmat maailman ihmiset joutuvat selviytymään, he ymmärtäisivät, että vesi on miljoonille luksustuote.

Tutkimus tehtiin pohjustamaan tiedemuseon uutta näyttelyä Water Wars: Fight the Food Crisis, joka esittelee uusia teknologioita vesipulan poistamiseksi.

Timo Saarinen

Eikö netissä roikkujia janota?

0.10. Onnea, Kauno!

● ● ●

Miehennimi Kauno kuuluu 1800‑luvun loppupuolella suosituiksi tulleisiin hyviä ominaisuuksia ilmaiseviin nimiin.

Tuon aikakauden nimiä ovat myös Into, Jalo, Mainio, Oiva, Sulo, Taito, Toimi ja Uljas.

Kaunoksi on kautta aikojen nimetty Suomessa vain reilut 2000 poikaa ja kolmisenkymmentä tyttöä.

Viime vuonna ei tullut yhtään uutta Kaunoa.

K

Kätketty läsnäolo

ärsivä Job tietää, että ihminen ei käsitä Juma‑ lan aivoituksia. Ihminen voi ymmärtää vain aavis‑ tuksen hänen mahdistaan ja kuulla korkeintaan hiljaisen kuiskauksen hänestä. Ihminen voi kyl‑ lä kääntää nurin vaikka kaikki vuoret ja kaivaa esiin kaikki maailman rikkaudet, padota kaikki virtojen lähteet, mutta vähääkään viisaammaksi se ei häntä tee. ”Pussillinen viisautta on enemmän kuin kaikki hel‑ met.” Mutta viisautta ei voi ostaa eikä myydä eikä sen läh‑ dettä kaivaa esiin. Viisaudella ei ole paikkaa tässä maail‑ massa eikä kuolevainen ihminen löydä tietä sen luokse.

Maailma on niin monimutkainen ja tapahtumien yh‑ teydet niin moninaiset, ettei ihminen voi niitä koskaan kä‑ sittää ja hallita. Aina on sijaa yllätyksille, aina asioita, joita ei voi käsittää. Paha ei saa aina palkkaansa eikä hyvyydes‑ tä palkita. Viaton saa kärsiä.

Vanhan testamentin Jobin koko elämä on vaakalau‑ dalla, mutta ei ole olemassa mitään yhtä selitystä tai ehkä ei selitystä ollenkaan hänen elämänsä kärsimykselle. Eh‑

16

kä sellaista ei ole Jumalallakaan, ainakaan häneltä ei heru mitään yhtä vastausta.

Viisaus on salattu. Sen luokse ei ole lyhyttä tietä, eikä ole yhtä paikkaa, mistä sen voisi löytää. Sitä ei voi vangita sananlaskuihin, viisaiden opetuksiin eikä edes pyhiin kir‑ joituksiin.

Job saa kyllä vastauksen. Mutta lopulta hän vaikenee sen edessä.

Minkä edessä me vaikenemme, kun tarkkailemme Ju‑ malan ihmeitä? Mitä tarkoittaa se, että elämän alastomien kysymysten keskellä Jumala saa olla Jumala ja ihminen ih‑ minen? Tai mitä tarkoittaa se, että toinen ihminen saa olla sellainen kuin on, ilman että määrittelen häntä ja tiedän vastauksen hänen elämänsä kysymyksiin?

Jumala kyllä ottaa asuinsijansa keskellämme, mut‑ ta hänen läsnäolonsa on aina salattua, verhottua ja kär‑ sivällistä. Se on kätkettynä siihen toisen ihmisen eloon ja oloon, mihin läheskään aina en osaa asettua.

Lauri Maarala

Hans von Schantz

Vartin retriitti