Lauri 2011 nro 2 (20 1)

VANTAAN

Anni Nykänen elää Mummon matkassa ➤ 9



..

www.vantaanlauri.fi

Juha Lehti laulaa nuoruudesta ➤3 Pirjo Ala-Kapee ja Pentti Hakulinen aloittavat lounastapaamiset ➤5

Mariah Kari

VANTAALLE tullaan monesta maasta Nadeem Masih muutti perheineen Pakistanista ➤ 6–7 Miksi kaksoset eivät päässeet samalle rippileirille? Ota kantaa ➤ 4

Uutiset Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Vantaa jatkaa itsenäisenä

mitä Prosessista Jää käteen? Monia kuntaliitoksia perusteellisempi taustatyö, josta on hyötyä kaupunkien välistä yhteistyötä kehitettäessä. Tosin voi olla, että tulevat eduskunta- ja kuntavaalit nostavat yhdistymisen vielä uudestaan tapetille.

Jos kaupungit olisi liitetty yhteen, Helsingin 27 ja Vantaan 7 seurakuntaa olisivat seuranneet perässä. Nyt kun tätä ei tapahdu, ei kannata spekuloida, mitä siitä olisi seurannut. Yhteistyötä joka tapauksessa tehdään jo nyt ja jatkossa varmasti vielä enemmän.

Ilmanlaatua tarkkaillaan Päiväkummussa ja Tikkurilassa

H

elsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on aloittanut ilmanlaadun mittaamisen myös Päiväkummun omakotitaloalueella. Päiväkummun tapaisten pientaloalueiden ilmanlaatu kiinnostaa HSY:tä, sillä bentsopyreenin tavoitearvot ovat hetkittäin ylittyneet pääkaupunkiseudun asuinalueilla, joilla moni lämmittää kotiaan myös puilla.

— Päiväkumpu valittiin siksi, että se on tyypillinen pientaloalue, joka on kaukolämmön ulkopuolella, ja se on riittävän kaukana Lahdenväylästä. Tulisijaa käytetään monessa kodissa, ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen HSY:stä perustelee.

Seliminkujalla Päiväkummussa ilmanlaatua mitataan vuoden loppuun asti. HSY:llä on pysyvät ilmanlaadunmittausasemat Tikkurilan Neilikkatiellä ja Heurekassa. Niiden tulokset kertovat ilmanlaadusta vilkkaitten liikenneyhteyksien varrella ja asutuskeskuksessa. Ilmanlaatua on mitattu Vantaalla myös muun muassa Myyrmäessä ja lähellä lentokenttää. Lentokenttä vaikuttaa Vantaan ilmanlaatuun, mutta toisin kuin voisi kuvitella.

— Lentokoneiden laskut ja nousut vaikut-

Puunpoltto vaatii taitoa Päiväkummussa seurataan typen oksidien, pienhiukkasten ja bentsopyreenin pitoisuuksia ilmassa. Typen oksidit ovat peräisin lähinnä liikenteestä, bentsopyreeni puunpoltosta ja pienhiukkaset liikenteestä, tulisijoista ja energiantuotannosta.

— Tulisijoista tulee bentsopyreeniä ja muita PAH-yhdisteitä, jotka ovat syöpävaarallisia. Puunpoltto sinänsä ei ole paha juttu, mutta se pitää tehdä taiten, Maria Myllynen kertoo.

HSY neuvoo muun muassa valitsemaan poltettavaksi vähintään vuoden vanhoja puita, sytyttämään puut ylhäältäpäin ja polttamaan toisessa pesällisessä suurempia puita

kuin ensimmäisessä. Puhdas palaminen aiheuttaa vain murto-osan niistä päästöistä, jotka syntyvät kun puu palaa huonosti.

Dieselautot huonontaneet ilmanlaatua Vaikka kuluvana talvena ilma on ollut kuivaa ja kylmää, ilmanlaatu on pääosin pysynyt normaalilla tasolla eli hyvänä tai tyydyttävänä pääkaupunkiseudulla.

— Tyyninä aamuina saasteet ovat jääneet ilmaan pyörimään, mutta mitään hälyttäviä tilanteita ei ole ollut. Maalis–huhtikuussa ilmanlaatu alkaa heiketä, kun pölyn määrä lisääntyy, Maria Myllynen kertoo.

Muiden maiden pääkaupunkiseutuihin verrattuna Helsingin seudun ilmanlaatu on hyvä, muttei terveydelle haitaton. Viime vuosina ilmanlaatu on huonontunut ainakin vilkasliikenteisillä paikoilla, sillä dieselautojen määrä on kasvanut niitä suosivan autoverouudistuksen vuoksi. Nykyaikaisissa dieselautoissa typpioksidia muodostuu enemmän kuin bensiinikäyttöisissä autoissa. Hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja sen sijaan pääsee ilmaan vähemmän ja polttoaineenkulutus on pienempi.

Hanna Antila

Romanikerjäläiset ohjataan diakoniapäivystykseen

V

antaalla Myyrmäen kirkon edustalla on ollut messun jälkeen romanikerjäläisiä.

— Teidän ei tarvitse istua kylmässä. Tulkaa diakoniatyön vastaanotolle, kertoo kirkkoherra Jaakko Simojoki sanoneensa kerjäläisille.

Vantaankosken seurakunnan seurakuntaneuvostossakin on asiasta keskusteltu. Käy-

Kerjäläiset saavat apua seurakunnalta.

●

●

2

tavat hieman hengitysilman laatuun, mutta vaikutukset ovat pieniä, sillä suurin osa päästöistä menee ilmakehään. Sen sijaan lentokentän aiheuttama autoliikenne vaikuttaa Vantaan ilmanlaatuun huomattavasti, Myllynen sanoo.

Monelle ilmanlaadun heikkeneminen ei aiheuta sen suurempia ongelmia, mutta esimerkiksi astmaatikot, vanhukset ja lapset tuntevat muutokset herkästi.

hämeenkylän seurakunta on Palkittu nuorten osallistamisesta seurakuntavaaleissa. Kirkkohallitus myönsi palkinnot seurakunnille, jotka saivat vaaleissa eniten alle 30-vuotiaita valtuutettuja. Ensimmäisen sijan saavutti Kallion seurakunta, toisen sijan jakoivat Pornainen ja Hämeenkylä. Hämeenkylän seurakuntaneuvoston 14 jäsenestä viisi on alle 30-vuotiaita. Yhteisessä kirkkovaltuustossa Hämeenkylän viidestä valtuutetusta kaksi on alle 30-vuotiaita. kirkon ulkomaanaPu on myöntänyt 40 000 euroa tulvista kärsivään Sri Lankaan. Joulukuun alussa alkaneet rankkasateet ovat vaikuttaneet jo yli 800 000 ihmisen elämään. Kirkon Ulkomaanavun paikallinen kumppani Sewalanka-järjestö on osallistunut avustustöihin ja

jakaa perheille ruokaa, hygieniatuotteita, keittovälineitä ja hyttysverkkoja. Joillakin alueilla kärsitään yhä myös tsunamin ja sisäisten konfliktien seurauksista.

Paul Jeffrey/ACT-allianssi

PaaJasen esityksen mukaan kahden suuren kaupungin yhdistyminen johtaisi vaikeuksiin koko laajan metropolialueen yhteistyössä. Vantaan erityisenä peikkona on jääminen Helsingin takamaaksi, jonka halvemmille tonteille ohjattaisiin pääasiassa vuokraasuntojen tuotantoa. Uusia asuinalueita, kuten Marja-Vantaata, ei kenties kehitettäisi ”sosiaalisesti tasapainoisesti”. Helsinki on Vantaata byrokraattisempi ja sen palvelut tehottomampia, perusteli Paajanen. Vantaa vastaavasti on joustava, ennakkoluuloton ja yrittäjäystävällinen. Jos kaupungit yhdistyisivät, uuteen valtuustoon ei kovin monta vantaalaista valittaisi ja myös alueellinen demokratia heikkenisi. Yhdistyminen tulisi kuntalaisille kalliiksi: erilaiset maksut nousisivat.

Ne edut, joita yhdistymisellä ehkä saavutettaisiin, voidaan kaupunginjohtajan mukaan saavuttaa paremmin koko alueen yhteistyötä kehittämällä. Näin siis yhdistymisen vastustajat, kannattajien käsitys on luonnollisesti toinen.

HSY:n asema mittaa ilmanlaatua Päiväkummussa vuoden 2011 ajan. Mittarit seuraavat esimerkiksi puunpolton vaikutuksia.

Mikke Pöyhönen

vantaan kauPunginhallitus tyrmäsi äänin 12–5 Helsingin ja Vantaan yhdistämisen. Kun lukemat olivat näin selvät, on todennäköistä, että puolentoista viikon päästä kokoontuva kaupunginvaltuusto kuoppaa hankkeen lopullisesti — ainakin tällä erää.

Vantaalla Kokoomuksessa on ollut eniten kannatusta yhdistymiselle, mutta sekään ei ole yksimielinen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Mäkinen oli yhdistymisen kannalla, mutta ei saanut taakseen edes koko ryhmänsä tukea.

Vantaalaisten enemmistö oli joulukuussa tehdyssä gallupissa yhdistymisen puolella, mutta päättäjät siis toista mieltä. Syyt ilmenevät kaupunginjohtaja Juhani Paajasen yhdistymistä vastustaneen esityksen painavista perusteluista.

tännöksi on sovittu, että vahtimestari ohjaa kerjäläiset diakoniapäivystykseen.

Seurakuntien diakonia-avun asiakkaista puolet on nykyisin työikäisiä, erityisesti yksinhuoltajia. Vaikka apu voi olla rahaa, diakonia-apu on luonteeltaan enemmän. Usein taustalta löytyy muutakin kuin taloudellisia ongelmia: esimerkiksi masennus, päihderiippuvuus, sairauksia tai elämänhallinnan puute.

Muiden kirkkojen edustalla kerjäläisiä ei ole Vantaalla ollut.

●

●

Tulvien runtelemassa Sri Lankassa tarvitaan ruoka-apua.

korso Jatkaa reilun kauPan seurakuntana vuosina 2011–14. Arvonimi myönnetään aina neljäksi vuodeksi kerrallaan, jonka jälkeen sitä on haettava uudestaan. Korsossa käytetään Reilun kaupan kahvia, teetä, sokeria, hedelmiä ja mahdollisuuksien mukaan muitakin elintarvikkeita. Onnittelukukkina käytetään Reilun kaupan ruusuja. homoseksuaalien syrJintä oli yleisimmin mainittu syy kirkosta eroamiseen Helsingissä.

Helsingin seurakunnat pyysivät kirkosta eronneilta palautetta ja tähän mennessä vastauksia on tullut 130. Suvaitsemattomuus mainittiin 58 palautteessa, homoseksuaalien syrjintä 52:ssa. Myös ideologiset syyt mainittiin usein.

Helsingissä kirkosta erosi viime vuonna noin 11 700 jäsentä.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Stefan Bremer

Kolumni Sairasta estetiikkaa tammikuu on joulusta toipumisen aikaa. Onneksi on media, joka auttaa tässäkin siirtymässä. Aikakauslehtien herkkuja tuoksuvat numerot vaihtuvat laihdutusteemoihin, lahjaideat säästövinkkeihin. On taas vyön kiristämisen aika.

Näissä mietteissä törmäsin pieneen uutiseen Helsingin Sanomissa.

Ranskalainen näyttelijä ja malli Isabelle Caro oli kuollut 28-vuotiaana anoreksiaan. Caro tuli tunnetuksi Nolita-nimisen vaatemerkin anoreksian vastaisen kampanjan mallina vuonna 2007. Noin 30 kiloa painanut malli poseerasi julisteessa alastomana. Kuvat oli ottanut provokatiivisista mainoskuvista tunnettu italialainen valokuvaaja Oliviero Toscani. Kampanja julkaistiin Milanon muotiviikoilla ja se herätti maailmalla suurta huomiota ja hämmennystä. Myöhemmin kampanja kiellettiin useissa maissa.

Juha Lehti tekee lauluja, laulaa ja soittaa kitaraa.

Tuulen poika Juha Lehti vietti nuoruutensa Martinlaaksossa.

M

uusikko Juha Lehti on valinnut haastattelupaikaksi keskellä vilkkainta Helsinkiä sijaitsevan pienen pubin. Sen pöydästä on helppo tarkkailla ulkona pimenevässä illassa töistä kotiin kiiruhtavia ihmisiä. Vastapäätä istuva Lehti määrittelee itsensä tarinankertojaksi.

— Koska olen niin huono muusikko, hän sanoo.

Se kuulostaa turhalta vaatimattomuudelta. Sir Elwoodin hiljaiset värit -yhtyeen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi Lehti on kirjoittanut useita lauluja Helsingistä, erityisesti Kallion kaupunginosasta. Yhtyeen uusimmalla levyllä Kaipuun vuosirenkaita hän laulaa myös nuoruutensa Martinlaaksosta.

Martinlaaksosta maailmalle Uuden levyn Tuulen poika -kappale sai alkunsa, kun Juha Lehti alkoi miettiä lähipiiriinsä kuuluvaa, levotonta elämää viettävää 17-vuotiasta poikaa. ”Mulle muiden neuvot ei kelvanneet / minä janoani vain ulisin / tänä yönä tässä kaikki ja nyt / näillä kaltseilla Martsarin.”

— Jos yrität neuvoa tuon ikäisiä, he tekevät juuri päinvastoin. Aloin muistella, että olin itse ihan samanlainen siinä iässä: pesästä pudonnut pieni tuulen poika, joka uskoi tie-

tävänsä kaikesta kaiken, vaikka oli sisältä aivan sekaisin.

Lehden lapsuudenperhe muutti Martinlaaksoon, kun Juha oli kymmenvuotias. Vanhemmat olivat ostaneet Laajaniityntieltä kerrostaloasunnon. Uudessa kodissa oli Juhalle ja hänen siskolleen omat huoneet. Pihapiirissä asui useamman jääkiekko- tai pesäpallojoukkueen verran lapsia. Rakenteilla olevan lähiön kerrostalotyömaat olivat kiellettyjä ja kiehtovia leikkipaikkoja.

Juhalla oli valtava palo musiikkiin ja soittamiseen. Hän kävi kaverinsa kanssa Fazerin musiikkikaupassa kopioimassa salaa nuotteja, koska heillä ei ollut varaa ostaa niitä. Toinen kuiskasi biisien sointuja ja toinen kirjasi niitä paperille ylös.

Koulun bileissä Juha yritti saada postimyynnistä ostamansa kitaran kielet poikki, koska Bruce Springsteenkin teki niin.

— Eihän ne kielet menneet poikki, Juha sanoo, ja äänessä on hellyyttä.

Oppikoulun rehtori antoi avaimet oppilaskunnan tiloihin.

— Saimme käydä siellä omin päin iltaisin ja viikonloppuisin soittamassa. Tietysti teimme siellä myös kaikenlaista syntiä. Joku sisäinen kuri meiltä kuitenkin löytyi. Halusimme olla luottamuksen arvoisia.

C-kasetteja muovikasseissa Armeijan jälkeen Juha Lehti muutti pois Martinlaaksosta, kulki maailmalla ja opiskeli nuoriso-ohjaajaksi. Yhtye nimeltä Sir Elwoodin hiljaiset värit syntyi 190-luvun lopulla Myyr-

mäen nuorisotalolla, jossa Juha oli nuorisoohjaajana ja bändin kosketinsoittaja Junnu Saaresaho siviilipalveluksessa.

Juhalla on edelleen tallessa muovikasseittain nuorena äänittämiään c-kasetteja. Nauhoilta löytyi myös Tuulen poika -kappaleen fiilis. Vanhat c-kasetit ovat Juhalle kuin päiväkirjoja tai valokuva-albumeja nuoruusvuosilta.

— Nauhoja kuunnellessa saatan muistaa, että ”hei, tämän mä nauhoitin silloin omassa huoneessani”. Oltiin menossa saunaan ja sitä ennen mä lauloin nauhalle, että miksi oon niin yksin, Juha sanoo ja naurahtaa.

— Suurin osa nauhojen materiaalista on ihan hirveää. Joskus sieltä löytyy joku hyvä riffi. Toisinaan löytyy kohtia, joissa Juha-poika on ajatellut ihan asiaa.

Kaksi työhuonetta ”Ei ole punaista tupaa eikä perunamaata, jonne yhdessä me tietä löydettäis milloinkaan”, lauloi Juha vuonna 1997 julkaistulla levyllä nimeltä Puunukke.

— Se oli silloin just sitä uhoamista. Mä ajattelin, että minuahan ei koskaan kukaan nainen koukuta, Juha kertoo.

Sitten kuitenkin kävi niin. Juhalla on asunto Kalliossa. Siellä on yksi työhuone. Toinen työhuone on maaseudulla, pienessä länsiuusmaalaisessa kaupungissa, jossa Juha asuu vaimonsa ja ”pienen neidin” kanssa. Perheellä on punainen tiilitalo järven rannalla. Siitä Juha laulaa uudella levyllä.

Soili Pohjalainen

S ir Elwoodin hiljaiset värit -yht ye esiint y y la 29.1. S avoy-teatterissa Helsingissä.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Jäin katsomaan Caron kuvaa ja miettimään uutista. Caroon, jos keneen, sopii sanonta, että hän oli yhtä aikaa nyky-yhteiskunnan sankari ja uhri. Isabelle Caro kamppaili muotimaailman kauneusihanteita vastaan suoraan sen omilla aseilla. Vaatii rohkeutta paljastaa oma rujoutensa, asettaa koko maailman silmien eteen roikkuvat ja litteät rinnat, luisevat raajat ja törröttävät luut. Toisaalta Caro ei olisi meille edes olemassa ilman tuota maailmaa. Kuka meistä oli kuullut hänestä ennen tuota kampanjaa? Nyt verkko on täynnä kuvia ja juttuja Carosta. Kuolleena nainen on kuuluisampi kuin koskaan.

Tämän päivän mediamaailma käy jatkuvaa taistelua näkyvyydestä. Caron tarina osoittaa, että kuolemansairaankin naisen kärsimys on mahdollista tuoda ja ottaa osaksi vallitsevaa julkisuuden estetiikkaa. Joku voisi väittää, että tällainen kärsimys jopa lisää muotimaailman glooriaa. Todellinen sankaruus vaatii aina uhrin. isabelle Caron tarkoitus oli varmasti vilpitön. Äitinä kysyn, auttavatko hänen kuvansa niitä nuoria ihmisiä, jotka pelkäävät sairastuvansa tai jo kamppailevat anoreksian kanssa?

Millaisen viestin tapaus välittää niille, joiden kärsimyksestä kukaan ei ole näkyvästi kiinnostunut?

Toivon totisesti, että se ei ole viesti siitä, että kuuluisuus on suurempaa kuin elämä.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija



Pisteitä

Ota kantaa

Larskören harjoitteli maanantaina 17.1. Pyhän Laurin kappelissa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mikä veti kuoroon?

Ikävä tarina rippileirille hakemisesta

Markku Mattila

Peter Örthén, 

Katarina Sirenius,  Håkan Wikman, 

Kuinka kiinnostuit kuorosta?

— Olen laulanut toisessa kuorossa noin kolmekymmentä vuotta. Olimme reilu vuosi sen kuoron harjoitusten jälkeen kaljalla, kun tuli puhetta siitä, että Larskörenissä oli silloin vain yksi mieslaulaja.

Minun kävi sääliksi, ja päätin tulla auttamaan.

Mitä kuorossa laulaminen antaa?

— Tuntuu hyvältä oppia uutta.

Musiikki antaa mielihyvää, soinnut soivat mukavasti päässä. Jos on töissä, kuoroharjoitus on hyvä katkos työasioille, sillä se vaatii sataprosenttista keskittymistä. Totta kai harjoitus toimii hyvänä henkireikänä myös muunlaisten huolten keskellä. Kuoro on vaimoni ja minun yhteinen harrastus.

Pisteillä –, paljonko annat kuorolle?

— Annan 3+ pistettä. Kuoro on hyvä. En anna täysiä pisteitä, koska en ole tyytyväinen omaan suoritukseeni. Minun on joskus vaikea löytää oikea sävel.

Kuinka kiinnostuit kuorosta?

— Innostuin laulamisesta ja kuoroista 2000-luvun alussa. Aikaisemmin instrumenttinani oli piano, opiskelin nuorena pianonsoittoa konservatoriossa. On aivan ihanaa, että ruotsinkieliseen seurakuntaan on saatu oma kuoro.

Mitä kuorossa laulaminen antaa?

— Larskörenissä lauletaan erilaista musiikkia kuin muissa kuoroissani. Se on herkkää ja paikka paikoin vaikeaa. Jokaiselta kuorolaiselta vaaditaan paljon, etenkin kun kuoro ei ole kovin suuri.

— Nuoreksi kuoroksi olemme ehtineet paljon. Syksyllä olimme kolmansilla kirkkolaulujuhlilla Vaasassa. Helmikuun alussa laulamme radiojumalanpalveluksessa Pyhän Laurin kirkossa.

Pisteillä –, paljonko annat kuorolle?

— Annan 5 pistettä kuorolle, vaikka se on hurjan nuori ja sillä on vielä paljon opittavaa. Kuorolaulu on elämän eliksiiri.

Ku i n k a

Mikä Larskören on?

— Se on Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan sekakuoro, joka aloitti syksyllä 2009.

— Kuoro avustaa messuissa ja tekee musiikkimessuja. Viime äitienpäiväksi valmistui rukoushelmien ajatukseen pohjautuva meditatiivinen messu. Nyt harjoittelemme vuonna 2000 valmistunutta norjalaista messua, jonka aiheena on ihmisen elämänmatka.

Millaisia haasteita kuoronjohtajalla on?

— Tällä kuorolla ei ole sellaista organisaatiota kuin monilla muilla kuoroilla on. Valitsen ohjelmiston, ostan nuotit, suunnittelen harjoituksen rakenteen ja vedän äänenavauksen. Yritän olla mukaansatempaava, iloinen ja inspiroiva.

Tulen ensimmäisenä ja lähden viimeisenä, avaan ja suljen ovet.

Pisteillä –, paljonko annat kuorolle?

— Annan 5 pistettä kuorolaisten innokkuudelle ja harjoitustilalle, jossa kuulee ja kuuluu.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

valita, ja siksi nuoria pyydetään nimeämään neljä eniten toivomaansa paikkaa. Nuori sijoitetaan jollekin niistä ottaen huomioon kaverikoodit. Nuorta ei Perheessämme on rippikoulu- sijoiteta leirille, jota hän ei ole ikäiset kaksoset, väestörekiste- vaihtoehdoksi merkinnyt. riin kuuluvat. He kuitenkin haKaksoset olivat merkinneet kivat samalle rippileirille ajatuk- saman rippikoululeirin ensimsenaan ottaa kaste ennen konfir- mäiseksi vaihtoehdoksi, mutmaatiota. Kuitenkin vain toinen ta eri kaverikoodit. Mainitsimpääsi hakemalleen leirille. me heille, että lopputuloksena Miksi seurakunta näin toimi, he saattavat päätyä eri leireille, sitä ei osata sanoa tai kerrota. mutta nuoret totesivat, ettei se Todennäköisesti ei huomattu ky- olisi ongelma. Seurakunta sijoitseessä olevan kaksoset tai sitä ei ti nuoret leireille näiden ilmaispidetty tärkeänä. tujen ja vanhempien allekirjoitMurrosikäinen nuori kokee tamien toiveiden mukaisesti. tällaisessa tilanteessa olevansa Nuorten äiti otti yhteyttä vavähemmän tärkeä. Nuorisotyös- lintojen jälkeen ja pyysi muutossä luulisi tiedettävän kaksosten ta jo tehtyihin ratkaisuihin. Hätarpeen muun muassa samanar- nen vaatimuksensa oli, että nuovoisuuteen. ret sijoitettaisiin samalle leirille.

Olemme yrittäneet järjestää Kerroimme toisen nuoren oleasiaa pitkälti toista kuukautta, van ensimmäisellä varasijalla. tuloksetta. Samalle leirille heiPerheen nuori ei ollut aitä ei saada ellei leiriä vaihde- noa, joka ei päässyt ensimmäita. Tähän ei valituksi tullut ym- sen valintansa mukaiseen rippimärrettävästi suostu eikä sitä pi- kouluun. Olisi kohtuutonta, jos dä häneltä vaatiakaan. Eri lei- seurakunta nyt määräisi jonkun reille osallistuminen tarkoittai- leirille valitun luopumaan paisi perheemme kesän täyttymis- kastaan, jotta toiselle kaksosista tä rinnakkain kulkevista tapaa- saataisiin tilaa. Siksi tarjosimme misista, alkuleireistä, kasteista, mahdollisuutta saada molemmat konfirmaatioista ja rippijuhlista. nuoret toiselle leirille.

Kesän käyttäminen rippiKaksosten samanarvoikoulun käymiseen kosuus on meille tärkeää. ko perheen voimin ei Emme voi kuitenkaan ole varmaankaan tar- ÄR sijoittaa nuoria ilmaisSY koitus. tujen toiveiden vastaiTT Puhelimessa ripsesti pelkästään siksi, ÄÄ ? pipappi toivoi paiettä he ovat kaksoset. kan saaneen joustavan Korson seurakunja luopuvan paikastaan ta on tarjonnut kummalkoko perheen hyvinvoinnin lekin rippikoulupaikkaa ottavuoksi. Aika kohtuuton vaati- en heidän toiveensa huomioon, mus nuorelle! Seurakunnalta ei mutta ymmärrämme toki perole tullut muuta kuin pahoitte- heen pettymyksen. Kumpikin luja. Meille on kerrottu, miten nuori on sydämellisesti terveeri tavoin olemme itse toimineet tullut rippikouluun. väärin leirille haettaessa ja miKimmo Saares, vt. kirkkoherra ten meidän tulee vain hyväksyä Hanna Vaittinen, rippikoulutilanne. pastori, Korson seurakunta Rippikouluikä on vain kerran elämässä. Iloinen asia on perheessämme kääntynyt päälaelViime viikolla kerrottiin Vanleen.

Ymmärrämme kyllä realitee- taan Laurissa Kimmo Auvitit osallistujamäärineen ja peti- sen keräyksestä lasten ja nuorpaikkoineen, mutta saman per- ten syöpäsairauksien tutkimukheen lasten kohdalla olisi seu- sen tukemiseksi. Kimmo luparakunnan pitänyt alusta asti si kerätä yhtä monta euroa kuin toimia toisin. Meille ei mikään hänen perustamaansa Facebookenää tuo asiaan muutosta, joten ryhmään liittyy jäseniä. Liittytoinen kaksosista jää ilman tä- neitä on 240 031.

Tämän keräyksen idea ja hentä kokemusta, kastetta ja konfirmaatiota tässä vaiheessa elä- ki kertoo yhdestä eurosta, jonka mää. En toivoisi seurakunnan arvo tuntuu paljon suuremmalvastauksessaan enää pesevän kä- ta. Yhden euron lahjoituksella siään asiasta, sillä niin on jo pu- voi tuntea lahjoittavansa elämän monelle lapselle ja nuorelle. helimessa tapahtunut.

En halua arvottaa muiden keÄiti räysten kohteita, tapaa ja lahjoittajia. Tästä keräyksestä tuli kuitenkin niin hyvä mieli, että haastan teidät Vantaan Laurin Olemme pahoillamme, että olet- lukijat keräykseen mukaan. Kete pettynyt Korson seurakunnan räykseen voi osallistua osoitteestoimintaan. Pyrimme ottamaan sa www.eurollahyvaa.fi. nuorten toiveet rippikoulusJanne Silvast ta mahdollisimman hyvin huoTikkurilan kirkkoherra mioon. Siksi nuoret ilmoittautuvat sekä sähköisesti että henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisessa ilmoittautumisessa tarkastamme nuoren ilmoittamat rip- Vantaan Laurissa 13.1. oli sivulla pikouluvaihtoehdot, kaverikoo- 10 väärä kuvateksti. Siinä väitetdin eli keitä ystäviä olisi samassa tiin, että kuvassa on Polar-kanryhmässä sekä mahdolliset eri- santaloja Kuninkaalassa vuonna tyistoiveet. Jotta vanhemmat oli- 1972. Ei pidä paikkaansa! Talot sivat tietoisia valinnoista, edel- ovat Hakunilasta Vuorilehdonlytetään myös heidän allekirjoi- kujalta ja taustalla näkyy kolme Fazerin henkilökunnan kertustaan.

Suosituimmille rippileireil- rostaloa, nimeltään Siro, Onni le hakijoita on moninkertaises- ja Marie. ti enemmän kuin niille voidaan Entinen vaaralalainen

MI KÄ

Euron haaste

Nuorten toiveita kuunnellaan

Sini Turunen, 16, käy elokuvissa muutaman kerran kuukaudessa.

 % Vaaralalainen

Asuin elämäni ensimmäiset kaksi vuotta Mäntsälässä. Muutimme sieltä Vaaralaan.

Olin 9-vuotias, kun muutimme nykyiseen paritalokotiin. Perheeseeni kuuluu äidin ja isän lisäksi 18-vuotias isoveli, 11- ja 9-vuotiaat pikkusiskot, Nemo-koira, Veeti-kissa sekä pikkusiskon kolme gerbiiliä. On kivaa, kun kotona on porukkaa. Joudun joskus laittamaan pikkusiskoille ruokaa ja patista-



maan heitä nukkumaan ja hammaspesulle.

Opiskelen ensimmäistä vuotta Tikkurilan lukiossa. En vielä tiedä, mitä haluan tehdä isona. Harrastan koiran kanssa ulkoilua ja käyn kerran viikossa jumpassa. Vaaralassa asuu ystäviäni, jotka olen tuntenut alle kouluikäisestä asti. Käyn heidän kanssaan kävelyllä, kaupoissa, mäkkärissä ja leffassa.

 % Helsinkiläinen

Isän vanhemmat asuvat Vuosaaressa ja äidinäiti Laajasalossa. Käyn Helsingissä kavereiden tai perheen kanssa ostoksilla ja ravintolassa syömässä.

Talot ovat Hakunilasta

Hans von Schantz

Pentti Hakulinen ja Pirjo Ala-Kapee elävät uutta elämänvaihetta.

Yhteisessä pöydässä Pirjo Ala-Kapee ja Pentti Hakulinen johdattelevat tarinatupa-tapaamisissa muistelemaan menneitä sekä miettimään nykyistä ja tulevaa.

K

un Itä-Suomen läänin maaherra Pirjo Ala-Kapee jäi eläkkeelle vuosi sitten, hän palasi Vantaalle kahdentoista vuoden jälkeen. Mikkelissä asumisen ajan Rekolan-koti oli viikonloppu-

asuntona.

— Otin mukaani vain vaatteet ja joitakin pikkuesineitä, kun muutin Mikkeliin. Sinne minun tarvitsi hankkia vain astiat ja sänky, Ala-Kapee muistelee.

— Niin ja viimeiset seitsemän vuotta minä olen ollut täällä talonmiehenä, vitsailee puoliso Pentti Hakulinen.

Kymmenen vuotta sitten, kun pariskunta avioitui, Hakulinen työskenteli Kajaanin kaupunginjohtajana. Hän arveli tuolloin, ettei omakotitalolla olisi paljonkaan käyttöä ja kehotteli vaimoaan myymään sen pois. Mutta toisin kävi.

Kyläpäällikön työt alkoivat olla nähtynä Kajaanin yli kymmenen ja yhteensä lähes kolmenkymmenen kuntajohtajavuoden jälkeen.

— Oli hyvä onnenkantamoinen, että vielä 54-vuotiaana saatoin vaihtaa alaa, toteaa Hakulinen, josta tuli tilintarkastusyritys Audiatorin toimitusjohtaja. Totta kai etelään muuttoa puolsivat myös perhesyyt.

Nyt Hakulinen jäähdyttelee: menossa on kolmas kuukausi osa-aikaeläkkeellä. Kun puoli vuotta tulee täyteen, alkaa kokoaikainen eläkeläisyys.

Nuoruusvuodet Tampereella ja Pielavedellä Vaikka Pirjo Ala-Kapee on tullut paluumuuttajana Vantaalle, hän ei suinkaan ole alkuperäinen vantaalainen. Hän on evakkoperhees-

tä ja asui nuoruusvuodet Tampereelta. Mieleen muistuvat tyttökouluvuodet.

— Koulussa rehtori sanoi aina meidän villikkoporukalle, että ”tytöt, teistä tulee vielä jotakin, Suomi tarvitsee teitä”.

— Meille taas sanottiin, ettei meistä tule koskaan mitään. Lukioaikana monet harrastukset kiinnostivat minua enemmän kuin pelkkä lukeminen, kertoo Hakulinen, joka kävi koulunsa kotikunnassaan Pielavedellä.

Ylioppilaaksi päästyään Ala-Kapee mietti hetken taideopintoja. Rehtori neuvoi kuitenkin hankkimaan varmemman leipäpuun, ja niin hänestä tuli historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Hakulisesta tuli hallintotieteiden maisteri.

Samantapaisia kokemuksia Molemmilla puolisoilla on takanaan nousujohteinen työura. Pirjo Ala-Kapeesta tuli ensin kansankorkeakoulun opettaja ja sitten kansanedustaja. Ennen maaherran virkaa hän toimi Vantaan kaupunginjohtajana.

Pentti Hakulinen aloitti Haapaveden kunnanjohtajana.

— Olin silloin 25-vuotias. Tulin valituksi, kun päteviä hakijoita ei ollut, Hakulinen veistelee savolaisittain.

— Kun muutin Savoon, minulle selvisi, että kun savolainen sanoo ”voihan se niinnii ol-

Ajattelin hyvin konkreettista tekemistä, vaikka tiskaamista.

la”, ei asia missään tapauksessa ole niin, AlaKapee sanoo ja hymyilee.

Toisaalta totta on, että kun 1970-luvulla luotiin hyvinvointiyhteiskuntaa — käynnistettiin peruskoulu ja perustettiin terveyskeskukset — myös kunnallishallintoa lisättiin ja tarvittiin uutta työvoimaa.

— Olemme Pentin kanssa eri puoluetta, minä olen sosiaalidemokraatti ja Pentti keskustalainen, mutta hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisestä olemme samaa mieltä, Ala-Kapee sanoo.

Minkähänlaisia lauluja ihmiset haluaisivat laulaa, vanhoja koululaulujako?

— Siitä mikä on tämän hetken suurin ongelma, emme ole ihan varmoja. Onko se kenties eurojen puute, eriarvoisuuden kasvu tai yksinäisyyden lisääntyminen? pohtii Hakulinen.

Sekä Ala-Kapeella että Hakulisella on virkauriltaan kokemusta yhteistyöstä seurakunnan kanssa. Paljon aikaa vieneen työn vuoksi on oma osallistuminen seurakunnan toimintaan jäänyt vähemmälle.

— Pielavedellä ja muuallakin Pohjois-Savossa vaikuttaa pohjavireenä körttiläisyys.

Nuorena halusin ottaa siihen etäisyyttä, mutta selvästikin ikä tekee tehtävänsä, jotenkin sitä palaa juurilleen, kertoo Hakulinen.

— Minua ilahduttaa se, että tuoreen tutkimuksen mukaan körttiläisyys on herätysliikkeistä avarakatseisin ja hyväksyvin. Parannettavaa on ensisijaisesti etsittävä itsestään, ei lähimmäisestään, Hakulinen jatkaa.

Ala-Kapeeta ja Hakulista yhdistää toisiinsa myös leskeksi jääminen. Molemmista tuli leskiä 1990-luvulla.

— Surut ja menetykset pitää puhua ja työstää. Niistä ei pääse irti vaikenemalla, vaikka moni saattaa neuvoa, että älä valita.

Se, että surun muuri murtuu, vie aikaa, sanoo Ala-Kapee.

Vapaaehtoistyötä eläkevuosiin Vaikka työura on taakse jäänyttä elämää, on Pirjo Ala-Kapeella kuin vanhasta muistista hoidettavanaan joitakin luottamustehtäviä.

Lisäksi hänet valittiin syksyn seurakuntavaaleissa Vantaan yhteiseen kirkkovaltuustoon.

— Kun olen ollut jokseenkin koko ikäni hallinnollisessa työssä, ajattelin, että se saisi riittää. Mutta muutamat ystävät ylipuhuivat minut. Lisäksi hiippakuntamme piispan Irja Askolan ajatukset innostivat. Tunnen niitä hänen kirjoistaan jo vuosien takaa.

Syksyllä Rekolan kirkolla käydessään AlaKapee oli kertonut halustaan tehdä jotain vapaaehtoistyötä, kun sellaiseen lopulta olisi aikaa.

— Ajattelin hyvin konkreettista tekemistä, vaikka tiskaamista. Kun toimiston naiset pyysivät paikalle diakoni Irma Liljeströmin, hän alkoi kehitellä ideaa tarinatupa-tapaamisista.

— Kerran kuukaudessa syömme lounasta, vietämme aikaa yhdessä ja tutustumme toisiimme. Kerromme ja juttelemme elämänkokemuksistamme ja laulamme yhdessä.

Osa-aikaiseksi metsuriksi itseään totuttava Pentti Hakulinen on lupautunut hankkeen toiseksi vetäjäksi.

— Voin yrittää säestää yhteislauluja pianolla tai kitaralla. Minkähänlaisia lauluja ihmiset haluaisivat laulaa, vanhoja koululaulujako? hän miettii.

Ensimmäisen kokoontumisen aiheeksi vetäjät ovat miettineet elämän kiertolaisuutta ja sattumanvaraisuutta tai johdatusta.

Ulla-Maija Vilmi

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.1. klo 12 alkaen Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Marttojen keittolounas 5 euroa.

5

Kurt Nielseniltä löytyy huumorintajua ja suomenruotsalainen avovaimo.

Nadeem Masih ei ole sukunsa ensimmäinen, joka on muuttanu

Vantaalaiset Kurt, Na Ikävä voileipiä!

K

urt Nielsenin toi Tanskasta Suomeen ensin työ ja sitten rakkaus. Kun työt Juutinrauman lautoilla loppuivat sillan valmistumisen myötä, Nielsen sai keikkatöitä Suomesta. Hän työskenteli laivoilla sähköasentajana.

— Muutin Turkuun ja menin naimisiin, kertoo Nielsen.

Jonkin ajan kuluttua keikkatyöt loppuivat, mutta Nielsen sai töitä Turussa laivojen pelastusjärjestelmien parissa. Avioliitto ei kuitenkaan kestänyt, joten Nielsenin täytyi miettiä elämä uusiksi. 50-vuotispäivänään hän muutti Helsinkiin, koska oli 1990-luvun lopulla tavannut nykyisen avovaimonsa Gunilla Lindmanin, joka asui Helsingissä.

— Kävin aikoinaan Turussa kielikurssin, mutta minun suomen kielen taitoni ei ole kovin hyvä. Olen voinut töissä puhua joko tanskaa, kun työkaverini olivat suurimmaksi osaksi tanskalaisia ja ruotsinkielisiä, tai englantia. Ja Gunillan kanssa puhumme ruotsia. Tai minä puhun tanskaa ja Gunilla ruotsia, selittää Nielsen.

Suomessa Nielsen on asunut 20 vuotta, niistä Vantaalla yhdeksän. Nykyisessä työpaikassaan Are Oy:ssä Nielsen sai viime vuoden lopulla Kauppakamarin myöntämän ansiomerkin kymmenen vuoden palveluksesta.

Suomi ja Tanska ovat Kurt

Nielsenin mielestä aivan erilaisia maita, vaikka molemmat kuuluvatkin Pohjoismaihin. Maiden erilaisuutta ei hänen mielestään oikein voi selittää sanoilla — millään kielellä.

— Suomen ja Tanskan erilaisuus on vain sellainen tunne, Kurt Nielsen sanoo ja katsoo syvälle silmiin kysyen ymmärtääkö kuulija varmasti.

— Se on kulttuuri, auttaa Gunilla Lindman.

— Ja suomalaiset ja suomenruotsalaiset ovat nöyriä, mutta tanskalaiset eivät nöyristele. Heillä on parempi itsetunto ja he ovat ulospäinsuuntautuneempia kuin suomalaiset. Tans-

Skype käytössä päiv

kalaisilla on myös rankempi huumori, jatkaa Lindman ja kertoo, että suhteen alkuaikoina hän saattoi loukkaantua Nielsenin huumoriksi tarkoitetuista kommenteista. Nykyisin hän jo tuntee miehensä tyylin.

— Mutta myös suomalaiset ja suomenruotsalaiset ovat keskenään erilaisia. On paljon helpompi kertoa asioista suomenruotsalaiselle kuin suomalaiselle, toteaa Nielsen.

— Tanskalaisia on vaikea päästä ihan lähelle. He ovat ulospäin erittäin ystävällisiä, mutta pitävät kuitenkin tietyn välimatkan ja rajan suhteessa toiseen, Lindman miettii.

Kurt Nielsen ja Gunilla Lindman käyvät Tans-

kassa pari kertaa vuodessa tapaamassa Kurtin lapsia ja lastenlapsia. Tytär perheineen asuu Själlannin saarella Korsörin kaupungissa, joka on Kurtin kotikaupunki. Poika perheineen asuu Ringessä Fynin saarella. Sinne matka kestää ja maksaa, sillä Kööpenhaminasta jatketaan vielä kalliilla junalla.

Nielsenin mielestä Suomi on tosi kaunis maa. Hän on saanut työnsä puolesta matkustella ympäri maata. Tanska on tasainen maa, mutta Suomessa maisema on kumpuilevampi.

Kun Nielseniltä kysyy, mitä hän kaipaa Tanskasta, hän on pitkään hiljaa.

— Minä kaipaan voileipiä ja Danbo-juustoa! hän sanoo sitten ja nauraa.

— Danbo-juusto on maukasta ja ihan erilaista kuin mikään muu. En ole löytänyt sitä tai sen kaltaista mistään täältä Suomesta, Lindman kertoo.

Hän arvelee myös tietävänsä, mitä hänen tanskalainen miehensä kaipaa juuston lisäksi.

— Kurt haluaisi ymmärtää kaiken, mitä ympärillä puhutaan suomen kielellä.

Hän aina toteaa ollessamme Tanskassa, että on mukava kun ymmärtää kaiken.

Lindman muistaa hyvin sen, kun pariskunta oli muutama vuosi sitten palaamassa Tanskasta Suomeen. He istuivat lentokoneessa ja Kurt yllätti.

— Ihana palata kotiin! mies totesi.

On paljon helpompi kertoa asioista suomenruotsalaiselle kuin suomalaiselle.

6

N

adeem Masih tuli Pakistanista Suomeen lokakuussa 2002. Masih asui täällä nelisen vuotta yksin ennen kuin hänen vaimonsa ja neljä lastansa tulivat myös Suomeen asumaan.

— Enollani on kaksi ravintolaa ja pääsin niihin töihin. Toimin aluksi kokkina, mutta olen toiminut myös baarimikkona kun on tarvittu, kertoo Masih.

Masihin mielestä Suomessa on kaikki hyvin. Erityisen iloinen hän on Suomen koulusysteemistä, sillä lasten hyvinvointi on hänelle tärkeää.

— Pakistanissa koulu on aina maksullinen. Suomen kouluissa on ilmainen ruoka ja opetus. Pakistanissa piti ottaa kouluun mukaan omat eväät, jotka äiti tai isoäiti tekivät. Muistan, että joskus koulussa sai ilmaista maitoa.

Uudessa maassa Masihin ja hänen perheensä apuna ja tukena on ollut eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Liisa Paajanen.

Hän oli aikoinaan lähetystyössä Pakistanissa, jolloin hän tutustui Masihin sukulaisiin. Paajanen on ollut tulkkina muun muassa Masihin lasten koulukeskusteluissa ja lääkärissä. Masihit kutsuvatkin Paajasta ammaksi.

Masih on oppinut suomen kieltä työssään ja käymällä kielikursseja. Saadakseen Suomen kansalaisuuden pitää asua vähintään viisi vuotta Suomessa ja läpäistä kielitutkinto.

Paki oli a täyn

Pakistanissa Nadeem Masih käy kolmen, neljän

vuoden välein. Hänen äitinsä ja yksi veljistä ovat käyneet kerran Suomessa. Isä ei vielä ole lähtenyt matkaan. Kun Masih kertoi aikoinaan vanhemmilleen muuttavansa Suomeen, eivät vanhemmat reagoineet siihen mitenkään erityisesti. Se ei ollut heille mikään uutinen, sillä suvusta oli muutettu Suomeen aiemminkin.

Masihin perhe on suomalaistunut ainakin niin, että he tykkäävät käydä saunassa. Heillä on kahden tunnin saunavuoro aina lauantaisin. Taloyhtiössä on myös uima-allas, jonne on mukava pulahtaa löylyjen jälkeen.

Pakistanissa oleviin sukulaisiin Masih pitää yhteyttä Sky-

ut Suomeen.

Olga Zakharova nauttii siitä, että Suomessa on niin puhdasta.

adeem ja Olga

vittäin

Kielikurssi suoritettu

pellä. Hän sanoo käyttävänsä sitä päivittäin. Pakistanin ja Suomen aikaero on vain kolme tuntia.

Tuoreet vihannekset ja hedelmät ovat ainoita,

joita Nadeem Masih kaipaa synnyinmaastaan. Tai kun kysymällä kysyy, niin hän kertoo kaipaavansa yhteisöllisyyttä. Pääosa pakistanilaisista on muslimeja, mutta Masih oli ja on kristitty.

— Pakistanissa oli aina kirkko täynnä väkeä, kun taas täällä ei jumalanpalveluksissa näy paljonkaan ihmisiä. Minä käyn jumalanpalveluksissa niinä sunnuntaina, kun minulla on iltavuoro.

Masihista olisi mukava olla töissä seurakunnassa. Työ ravintoloissa ei aina ole niin mieluista, koska siellä on meteliä ja humalaisia. Masih on vapaa-ajallaan järjestänyt Hämeenkylän kirkolla tapahtuman, jossa hän tarjosi pakistanilaisen aterian. Tuotto siitä meni lähetystyöhön.

— Ruoka tehtiin enoni ravintolassa.

Tarjosin riisiä, curry-kanaa ja naan-leipää.

Ruoassa oli tietenkin itse tehdyt mausteet. Kun käyn Pakistanissa, tuon sieltä mausteita mukanani. Ja vanhempani lähettävät niitä.

Työnsaanti Pakistanissa on vaikeaa, eikä Masih ei ole ajatellut muuttaa sinne takaisin. Hän kuitenkin kaipaa Pakistanin talvia, jotka ovat samanlaisia kuin meidän kesämme.

Lapset pitävät kovasti Suomen lumesta, mutta Masihia perheauton lumesta putsaaminen hiukan rasittaa.

— Mutta sisällä on lämmin, pakkanen ei pure, sanoo mies ja hymyilee leveästi.

istanissa aina kirkko nnä väkeä.

O

lga Zakharova muutti Pietarista Suomeen kaksi vuotta sitten kesällä. Hän meni naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Heidät vihittiin Haikon kartanossa.

Zakharova on opiskellut suomen kieltä vuoden verran Vantaan aikuisopistossa. Työharjoittelussa hän oli Vantaankosken seurakunnassa.

— Alussa suomen kielen opiskelijaryhmä oli iso, mutta jotkut lopettivat kesken. Minä olin kolme kuukautta työharjoittelussa Martinristin kahvilassa. Tarjoilin kahvia ja voileipiä vanhemmille ihmisille, kertoo Zakharova.

Nyt kielikurssi on käyty ja Zakharova tarvitsisi työpaikan. Hän haluaisi töihin kauppaan, kassalle tai myyjäksi. Erityisesti häntä kiinnostaisi työ eläinkaupassa. Hänellä itsellään on kissa ja sen kolme pentua. Mutta Zakharova haluaisi myös vielä opiskella ja kehittää itseään. Hän sanoo, että Suomessa se on helpompaa kuin Venäjällä.

Zakharova pitää Suomesta paljon. Kiitosta saavat myös maan kansalaiset.

— Suomalaiset hymyilevät aina. Suomalaiset ovat myös aina huomaavaisia ja sanovat kiitos. Ilmapiiri Suomessa on hieno.

Zakharova pitää myös siitä, että Suomessa on niin puhdasta. Hänen mielestään täällä on kaikki hyvin.

— En näe huonoja asioita Suomessa. Venäjällä on huono palkka, Suomessa on hyvä palkka, hän vertaa.

Monen kansallisuuden kaupunki Vantaalla asuu noin 18 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä.

Vantaalla on yli 120 kansallisuutta, joista suurimmat ovat viro (2800) ja venäjä (2200). ●● Vantaalla puhutaan noin 103 kieltä. ●● Vantaan seurakuntiin kuuluu noin 600 ulkomaalaistaustaista henkilöä.

Lähteet: Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakuntien keskusrekisteri ●● ●●

Venäjälle jäivät Olga Zakharovan 20-vuotias poika se-

kä eläkkeellä olevat isä ja äiti. Koti-ikävää hän ei sano tuntevansa. Ja jos ikävä iskee, Pietariin ei ole pitkä matka. Sukulaisiin hän pitää yhteyttä puhelimella. Zakharovan poika on armeijassa ja suunnitelmissa on, että hän tulisi sen jälkeen Suomeen.

— Kun kerroin äidilleni, että muutan Suomeen, äiti oli iloinen ja sanoi, että ”hyvä tyttö”. Ja poika ymmärsi, että minulla on oma elämä, niin kuin hänelläkin, Zakharova kertoo.

Zakharovan äiti ihastui Suomessa vieraillessaan varsinkin Alahärmässä olevaan kesämökkiin. Olga ja hänen äitinsä pitävät molemmat uimisesta ja metsässä kävelemisestä. Ja äiti pitää siitä, kun mökillä ”on niin sinistä”. Mökillä ollessaan Zakharova pääsee puhumaan myös omalla äidinkielellään, sillä paikkakunnalla asuu Venäjältä muuttanut nainen. Myös hän on suomalaisen miehen kanssa naimisissa. Tämä Zakharovan ystävä työskentelee paikallisessa kahvilassa ja valmistaa siellä venäläistä ruokaa.

Sen lisäksi, että suomalaiset ovat Zakharovan mielestä huomaavaisia, on hän huomannut meissä toisenkin piirteen.

— Suomalaiset tykkäävät tehdä töitä. Ensin tehdään töitä ja sitten mennään baariin. Jos siitä tulee iloiseksi, niin miksi ei?

Suomalaiset ovat myös aina huomaavaisia ja sanovat kiitos.

Olga Zakharova pitää matkustelemisesta, lukemises-

ta ja kävelemisestä. Hänen lempimatkakohteensa on Egypti, jossa hän kävi viimeksi noin kuukausi sitten. Egyptistä hän pitää siksi, että siellä on hyvä palvelu ja siellä paistaa aina aurinko. Venäjälle takaisinmuutto ei ole Zakharovalla mielessä.

— Muuttaisin takaisin? Eeeei! Siellä on kallista ja ihmiset eivät ole iloisia ja se ärsyttää. Ikävöin vain poikaa ja vanhempia, mutta vanhempani eivät muuttaisi tänne, he ovat jo vanhoja. Vain nuoret tulevat tänne, koska he oppivat vielä uusia asioita.

Nina Riutta kuvat Mariah Kari

7

❧

❧ Lukutaito – ovi osallisuuteen

Retriittejä ja hiljaisuuden viljelyä Vantaan seurakunnissa keväällä 2011 ”Kevättä kynttilästä” - Retriitti Heponiemessä 4. - 6.2.

Ohj. Maisa Kumpulainen ja pastori Päivi Niemi-Impola.

Ikoninmaalausretriitti Holman Klaukkalassa 18. - 20.2.

Viikonlopun aikana jokainen retriittiläinen maalaa oman ikonin.

Ikonin maalausta ohjaa Sari Stajevic-Teodosin.

Retriitin ohj. pastorit Tarja Korpela ja Kristiina Kartano.

Marianpäiväretriitti Heponiemessä 25. - 27.3. Ohj. Anja Korte ja pastori Tarja Korpela. Musiikista vastaa Mirja Koski.

Opiskelijaretriitti Heponiemessä 15. - 17.4. Ohj. oppilaitospapit Hanna Liedes ja Jukka-Mikko Karjalainen.

Musiikista vastaa Inna Vintturi.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot, elina.piippo@evl.fi, 050 321 3282, www.vantaanseurakunnat.fi/retriitit.

Hiljaisuuden iltapäivä 19.3. klo 12 - 18, Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22.

Osallistumismaksu 5€, joka kattaa keittolounaan ja iltapäiväkahvit.

Ilm. 14.3. menn. Rekolan kirkkoherranvirasto, p. (09) 830 6700. Tied. Vappu Olsbo ja Päivi Peittola.

Hiljainen lauantai 2.4. klo 12 - 18, Kivistön kirkko, Laavatie 2. Osallistumismaksu 5€, joka kattaa keittolounaan ja iltapäiväkahvit. Ilm. 25.3. menn.

Vantaankosken kirkkoherranvirasto, p. (09) 830 6440.

Mukana pastori Tarja Korpela ja Maisa Kumpulainen.

Kotimaan matkaklubi

Lukutaito on ihmisoikeus

S

uomen Pipliaseuran tämän vuoden aiheena on ”Lukutaito — ovi osallisuuteen”. Se muistuttaa siitä, että lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa kouluttautumisen ja hyvinvoinnin.

Lukutaidolla on vaikutusta myös tasaarvon, rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisessa.

Pipliaseurojen raamatunkäännöstyöhön liittyy kiinteästi lukutaidon edistäminen. Esimerkiksi Argentiinan ja Bolivian Pipliaseurat tekevät lukutaitotyötä alkuperäiskansojen parissa. Siitä kertoo Suomen Pipliaseuran yhteyspäällikkö Satu Toukkari Tikkurilan kirkolla sunnuntaina 23.1. messun jälkeen.

Lukutaito — ovi osallisuuteen su 23.1. klo 11.15 Tikkurilan kirkolla

Kyläkoulun oppilaita Andien ylätasangolla Boliviassa.

on ainutlaatuinen luomuravinnelisä, joka on kasvatettu parhaassa mahdollisessa luomuviljellyssä maaperässä. Sen ravinteiden koostumus on mahdollisimman rikas (synerginen) kaikista kehon tarvitsemista ravinteista, entsyymeistä, hivenaineista, mineraaleista, sekä vitamiineista (paitsi D).

Koska keho pystyy hyödyntämään vain niitä ravinteita, jotka imeytyvät solutasolle asti, on GREEN MAGMA tässä suhteessa yksi parhaista ravinnelisistä (syntetisoidut eivät vastaa luonnonmukaisia). GREEN MAGMAN kehitti japanilainen tohtori/tutkija Yoshihide Hagiwara n. 30 v. aikana – siis ei mikään “hetken lapsi” – periaatteella, että sen täytyy olla parasta mahdollista millä kehoa ravitaan. GREEN MAGMAN koostumus on ainutlaatuinen ja jäljittelemätön, koska patentoitu valmistusprosessi takaa sen, että GREEN MAGMA sisältää ravinteet aktiivisessa muodossa, myös entsyymit ja klorofyllin.

Koostumus: Luomuviljellyt ohranoras 60 %, maltodextrin 35 %, josta saa lisäenergiaa ja joka suojaa oraan hapettumiselta, sekä 5 % ruskeaa riisiä B vitamiini lisänä. Tuote sopii erinomaisesti tukena eri sairaustiloihin.

Kysy luontaistuotekauppiaaltasi GREEN MAGMAA, älä tyydy jäljennöksiin. Saatavana 80 g, 150 g tai 312 g purkeissa. Hinta alk. 25 e, sis. postikulut.

Voit tilata myös maahantuojalta suoraan:

Cell Health T:mi Tuula Vilkman, 040 5171 009 tai 0400 494 081 www.greenfoods.fi

HERÄNNÄISSEURAT

Uutuus!

Sävel soikoon -opas + cd

R

Laiva on lastattu ystävillä!

Ystävänpäiväristeily m/s Isabella 13.-14.2.2011 Lähde Askel-lehden ja Yhteisvastuu-keräyksen kanssa Ystävänpäiväristeilylle m/s Isabellalle Turusta Tukholmaan. Laivalla on runsaasti ohjelmaa, luentoja, musiikkia, ystäviä ja yhdessäoloa. Laivan viihdeohjelmasta vastaa suosittu artisti Mikko Kuustonen Askelen ja Yhteisvastuukeräyksen yksityistilaisuuksissa puhuvat ja luennoivat mm. psykologi, psykoterapeutti ja kirjailija Mirja Sinkkonen sekä rovasti Matti J. Kuronen. Luvassa myös musisointia Mikko Kuustosen kanssa sekä yhteislaulua. Matkalla mukana myös Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen sekä Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi.

Laivan aikataulu: Lähtö 13.2. Turku klo 21.00 ja paluu 14.2. Turku klo 19.50 Matkan hinta / henkilö: A) sisältää bussikuljetuksen; B4/ 88 €, B3/ 96 €, B2/ 98 €, A4/ 97 €; A3/ 98 €, A2/ 99 € sekä B1P/ 99 € (hytti yhdelle)

VANTAAN

Vinkkejä ja ohjeita musiikin hyödyntämiseen vapaaehtoisja ryhmätoiminnassa.

JakkaraJamit-cd:n istumatanssit virkistävät mieltä ja kehoa.

Hinta 15 euroa + toimituskulut.

Tarjolla myös aiheeseen liittyvää koulutusta.

Tiedustelut: puh. (09) 7257 1178 tai riina.lilja@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi

Eläkeliitto ry tuottaa uusia toimintamuotoja ikääntyvien hyvinvoinnin tukemiseksi sekä kouluttaa ja tukee vapaaehtois- ja vertaistoimijoita työssään.

Matkan hinta / henkilö: B) ilman bussikuljetusta; B4/ 59 €, B3/ 66 €, B2/ 68 €, A4/ 67 €; A3/ 67 €, A2/ 69 € sekä B1P/ 70 € (hytti yhdelle) Palvelumaksu 12 €/varaus.

Hintaan sisältyy: • A) bussikuljetus Helsingistä, Tampereelta, Seinäjoelta tai Porista Turkuun, meno/paluu • risteily valitussa hyttiluokassa • ohjelmallinen yksityistilaisuus laivalla Fan Club yökerhossa sekä kokousosastolla • 14.2. meriaamiainen ja buffetpäivällinen klo 15.00 sisältäen ruokajuomat (viini, olut ja virvoitusjuoma) Lisämaksusta: • bussikuljetus Oulusta, Kokkolasta ja Lappeenrannasta 30 €/hlö • buffetpäivällinen 13.2. etukäteen ostettuna 26 € • matkavakuutukset Tule mukaan yksin, kaksin tai yhdessä ystävien kanssa!

Tiedustelut ja varaukset: Lomalinja Oy puh. 010 289 8100.

8

Su 23.1. klo 10 Kirkkopyhä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Hki. Saarnaa Simo Juntunen, mukana Veisuuveljet. Lihakeittolounas ja seurat. Tuomas Pursio laulaa, puhujina Jukka Hautala, Simo Huhta, Simo Juntunen ja Juha Rintamäki.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius ja Hannu Pöntinen.

Ke 26.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

www.vantaanlauri.fi

Julkaisija Vantaan seurakunnat.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl. fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli. kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa. halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

Suomen Pipliaseura

Su 23.1.11. raamattulähetyspyhä Tikkurilan kirkossa, klo 10 messu, Jaakko Hyttinen, Simo Santaranta ja klo 11.15 kirkkokahvit ja lähetysjuhla kahviossa, Satu Toukkari, Sipe Jalokinos, Simo Santaranta.

Tervetuloa!

Miikka Kiminki

Palveluja tarjotaan Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

REMONTTI mielessä?

Varaa nyt remontti Jabelin ammattilaisilta! l Huoneistoremontit l Kylpyhuone l Sauna l Keittiö l Maalaus l Lattiat

-689 7422 8974 0-6 soita 0400

Mummo-sarjakuvaa tekevän Anni Nykäsen mielestä mummojen on saatava olla muutakin kuin perinteisiä ja pullantuoksuisia.

Anni Mummon matkassa Sarjakuvamummo syntyi Tikkurilan uimahallin saunassa.

”E

lä sie tyttö nirsoile, ennevvanhaa myö jouvuttii korvikelitkuja hörppimään pettuleivän kera”, toteaa Mummo kun lapsenlapsi yrittää kieltäytyä ties kuinka monennesta kahvikupillisesta ja pullasta. Sarjakuvablogissa ja Seura-lehdessä ilmestyvä Mummo-sarjakuva on muutamassa vuodessa kerännyt suuren fanijoukon.

Mummon ”äiti” on 27-vuotias Anni Nykänen, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on kotoisin Lappeenrannasta ja asunut ja opiskellut graafista suunnittelua Tikkurilassa.

Vuonna 2009 Nykänen valittiin Kemin sarjakuvapäivillä vuoden sarjakuvataiteilijaksi, minkä jälkeen syntyi ensimmäinen kustannussopimus ja Mummo-sarjakuva-albumi. Läpimurron tehneestä sarjakuvasankaristaan Nykänen saa kiittää — kuinkas muutenkaan — vanhoja rouvia.

— Idea sarjakuvaan syntyi Tikkurilan uimahallin saunassa, jossa kävin opiskeluaikana.

Mummot kertoivat siellä lauteilla elämäntarinoitaan. Sieltä tuli myös ensimmäinen aihe, kun kuulin yhden mummon ihmettelevän vesijuoksua: ”Miten voi juosta kun jalat eivät yletä pohjaan?” Minua viehättivät myös mummojen vartaloiden yksityiskohdat, he näyttivät kivoilta, Nykänen kertoo.

Reippaasti ja kursailematta Anni Nykänen kuvailee Mummoa ronskiksi, kokeilunhaluiseksi ja elämäniloiseksi mammaksi, joka ei ole menettänyt lapsekkuuttaan. Mummo ojentaa kiroilevaa teinityttöä, hyppää kura-

lätäkköön kun mieli tekee ja marjastaa poimuri suihkien.

Mummo on myös kiinnostava sekoitus pussinsulkijatkin säästävää pula-ajan ihmistä ja iloista kuluttajaa, joka ostaa kulmahiomakoneen, kun halvalla saa, ja tilaa kaikki lehdet, jotta ”heijänkää ei tartte jatkuvast soitella”. Tempauksia ihmettelevät Pappa, lapset, lapsenlapset ja hyvinsyötetty Kissi.

— Pappa on huomattavasti Mummoa hillitympi, romanttinen tyyppi.

Aivan kuten meidän suvussakin, naiset ovat voimakkaita ja miehille jää se sivustakatsojan rooli, Nykänen paljastaa.

Ulkonäköönsä ja itäsuomalaisia murteita sekoittavaan puheenparteensa Mummo on saanut vaikutteita Nykäsen jo edesmenneestä isomummosta. Inspiroivia ovat myös Annin omat mummot.

— Mummoni tykkäävät töistäni. He eivät ole kuitenkaan vielä löytäneet itseään tarinoista, vaan lähinnä naureskelevat, että joku ystävä tai naapuri on juuri tuollainen.

Omasta suvusta ammennettua on myös Mummon karjalainen luonteenlaatu, joka Anni Nykäsen mielestä tarkoittaa iloisuutta, ennakkoluulottomuutta, reippautta ja puheliaisuutta ja sitä, ettei turhaan kursailla.

— Länsisuomalainen voi vähätellä kahvipöydässä, että minulla on tarjota nyt vaan tällaista, mutta Etelä-Karjalassa sanotaan reippaasti, että ”voi kun mie tein niin hyvää piirakkaa, maistaha tästä”.

— Kaikki palaute on aina tervetullutta.

Yleensä tarinat eivät suoraan päädy sarjakuviini, mutta jos aihe on hyvä, voin käyttää sen joskus, Anni Nykänen kertoo.

Nykänen toivoo sarjakuvallaan saavansa ihmiset suhtautumaan avarakatseisemmin vanhuuteen ja vanhoihin ihmisiin. Hänen kokemustensa mukaan kiinnostuksen kohteet ja kokeilunhalu eivät ole ollenkaan niin ikään sidottuja kuin yleisesti oletetaan.

— Mummojen on saatava olla mitä ovat. Perinteinen, pullantuoksuinen mummo ei saisi olla ainoa vaihtoehto.

Mummoni tykkäävät töistäni.

He eivät ole kuitenkaan vielä löytäneet itseään tarinoista.

Vaihtoehtoja pullantuoksulle Mummo-sarjakuva saa paljon lukijapalautetta eri-ikäisiltä ihmisiltä. Joskus Mummoa on moitittu liian ronskiksi, mutta enimmäkseen palaute on positiivista. Monet kertovat tarinoita omista mummoistaan.

Mummo saa värit

Mummon seikkailut syntyvät Anni Nykäsen työhuoneella Helsingin Punavuoressa. Parhaillaan Mummon elämässä on menossa murrosvaihe, sillä tämän vuoden alusta alkaen sarjakuva alkoi ilmestyä värillisenä, murretuissa, hieman vanhanaikaisissa sävyissä.

— Valmistuvien sarjakuvien määrä vaihtelee viikoittain, mutta yleensä viikon aikana syntyy maksimissaan neljä strippiä. Yhden pätkän valmistuminen vie noin kolme, neljä tuntia, mutta se edellyttää sitä, että idea on ihan valmis kun alan piirtää.

Nykänen kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan elää Mummon matkassa.

— Mummo on ollut päätyöllistäjäni, mutta olen tehnyt myös lehtitaittoa ja kuvitustöitä. Ensi vuonna Mummosta tulee täystyöllistäjä. Tämä tuli yllätyksenä, en osannut odottaa, että sarjakuva menestyy niin hyvin. Mummo ei tietenkään elä ikuisesti, mutta lupaan tehdä tätä ainakin niin kauan kuin tämä on mielekästä.

0ilmainenn a 04 Soitja aa tilla a ilmaine ja ti ini.ti. vioi iont arrv tti on m ttia re on rem s- lous alou tit tita ko ko ä nn nn dy yö dy H Hyö 10 . .

11 • 20 ys 20 nnys henn vähe vä www.jabell.fi

l

Jabell Oy

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kattolumitöitä.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan

Hanna Antila

Kokouksia Anni Nykänen

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 25.1.2011 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 18.1.2011 alkaen.

Janne Silvast yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja

9

Vantaan seurakunnat 20.–2.1. ja tiedustelut 27.1. mennessä Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa. pietila@evl.fi

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13.

Messu su 23.1. klo 12. Tiina Palmu, Tuomo Kahenvirta, Anne Viljamaa.

Matalan kynnyksen maanantai 24.1. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 24.1. klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 25.1. klo 12. Jari Araneva.

Ryhmä pienituloisille yksinhuoltajaperheille ti 25.1. klo 17– 20. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri ti 25.1. klo 18.

Rauhanyhdistyksen ompeluseurat ti 25.1. klo 19.

Virsivartti ke 26.1. klo 12.30.

Kompletoriomessu to 27.1. klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Puuroperjantai 21.1. klo 11.

Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

Puuroperjantait jatkuvat viikoittain kevään ajan.

Messu su 23.1. klo 10. Tiina Palmu, Anne Viljamaa.

Senioriklubi ti 25.1. klo 13. Levyraati.

Lähetyspiiri to 27.1. klo 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko

Lapsille ja perheille Perhekerhot klo 9–11 ti Hakunilan kirkossa, ke Länsimäen kirkossa ja Pyhän Annan lastenkirkossa, to Vaaralan kirkossa.

Perhekahvila ti klo 9–11 Pyhän Annan lastenkirkossa.

Kevään pyhäkoulut su klo 10 Länsimäen kirkossa. Seikkailupyhäkoulu su klo 14.30, kokoontuminen Pallotie 42 pihassa.

Mukaan säänmukainen varustus, pientä evästä, juomapullo ja seikkailumieltä. Kotipyhäkoulu ke klo 18 Itä-Hakkilassa, Riekkomäentie 8 Anna ja Mika Hyvärisillä.

NMKY:n kerhoissa vielä tilaa. Lennokkikerho 7–13-v. ti klo 17.30 Hakunilan kirkolla. Naisten pelit ke klo 19 Rajakylän koululla. Miesten sähly ma klo 17 Hakunilanrinne iso sali. Löydä liikunta 7–9-v. ti klo 17 Rajakylän koululla. Isä–poika-koris pe klo 17 Sotungin koululla. Perhepelit la klo 10 Sotungin koululla. Ilmoittautumiset www.nmkyvantaa.fi.

Muuta Diakoniatyön kevätleiri 8.– 10.3. Vihdin Riuttarannassa sinulle, joka et ole aikaisemmin päässyt leirille ja jolla muuten ei ole mahdollista virkistäytymiseen. Hinta 35 euroa sisältää kuljetukset, majoituksen 2 hengen huoneissa, ateriat ja ohjelman.

Leiri on päihteetön. Yhteydenotot ja ilmoittautuminen 18.2. mennessä Heli Leskinen p. 050 468 6410 tai Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Kastettu Lenni Ilmari Hakuli, Mikael Leo Taiminen, Rasmus Juhani Leino, Milja Julia Montonen, Anceliga Natasha Carmen Lindeman, Jooa Mikael Tapani Olli, Viivi Olivia Toivola, Rasmus Oliver Hedström, Oiva Hannu Juhani Koskela.

Avioliittoon kuulutettu Mika-Olavi Jokela ja Aija Helena Kuivanen.

Hautaan siunattu Eero Juhana Paakkunainen 76 v, Irma Hilja Lyydia Kivelä 66 v.

Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa.

Kasvuryhmä aikuisille. Ryhmässä tutkitaan oman elämän kysymyksiä psykodraamamenetelmin. Kokoontuu 10 kertaa 27.1. alkaen to klo 17.30–20.30. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 21.1. mennessä Tiina Palmu p. 050 356 5715.

Ryhmä äideille ja vauvoille ti klo 13–14.30 alkaen 8.2. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äidille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle 6 kk ikäisiä. Keskustelun lisäksi loruilemme ja opimme vauvojen laululeikkejä. Tarjolla on myös kahvia ja teetä. Ilmoittautumiset

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11 p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Leipää ja viiniä ➤

Auratie 3, p. 830 6459

Messu, seurakuntaan muuttaneiden kutsukirkko su 23.1. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurakunnan työalojen esittely.

Mukulamessua ei ole su 23.1. toisin kuin seurakunnan seinäkalenterissa on ilmoitettu.

Miesten kuntokävelypiiri su 23.1. Lähtö kirkolta klo 18. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala.

Katekumenaatti — aikuinen usko alkaa ti 25.1. klo 18.30 takkahuoneessa. Pohditaan kristinuskon peruskysymyksiä. Soveltuu myös aikuisrippikouluksi. Vetäjinä Vuokko Kuokkanen ja Anna-Kaisa Inkala. Tiedustelut Riitta Ahonen p. 0400 558 308.

Oopperakerho ke 26.1. klo 17.30 nuorisotilassa. Asiantuntijana oopperalaulaja Esa Ruuttunen.

Vantaan kristillisten eläkeläisten tilaisuus ke 26.1. klo 13. Puhujana Jouko Jääskeläinen.

Hämeenkylän kamarikuoro etsii uusia nuorekkaita bassoja.

Tiedustelut Hannu Lehtikangas p. 050 432 7502.

Lammaskuja 2 B kerhotila Nettikerho ikäihmisille parillisilla viikoilla ke klo 14–16. Seuraava 26.1. Aiheena Ajanvaraus lääkärille, nettitohtori, lääketietoa. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä 20.1. alkaen parittomilla viikoilla to klo 13.

Bofferikerho ma klo 19–20, 10– 14-v., kirkon nuortentila.

Autokerho ma klo 17–18, 7–10v., Vapaalan seurakuntatalo.

Kuviskerho ti klo 17.30–19, 7–14v., Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Musakerho ti klo 17–18.30, 7–10-v., kirkon alakerran päiväkerhotila.

Puuhakerho ke klo 17–18.30, 7–10-v., Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Kokkikerho to 17–18.30, 7–10-v., Vapaalan seurakuntatalo.

Näytelmäkerho to klo 17–18.30, 7–10-v., kirkon alakerta.

Tiedustelut Pasi Niemistö p. 050 518 7967.

Nuorille Nuorten avoimet nuorten tilassa su ja ti klo 18–20.30. Vapaamuotoista yhdessäoloa, jutustelua, pingistä, biljardia ja lautapelejä.

Isokoulu ke klo 19 seurakuntasalissa. Isokoulu on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat toimia isosena seurakunnan rippikouluissa.

Nuorten aikuisten sulkis ma klo 19–20 hallilla.

Nuorten aikuisten toiminnan startti su 23.1. klo 16 nuorten tilassa.

Kastettu Elsa Aliisa Lindell, Tara Elisabet Hörkkö, Lilja Aada Aurora Vähämäki, Sini Johanna Hartikainen, Max Kai Oliver Huuskonen, Amelia Meeri Botha, Kerttu Matilda Salmi, Iisa Linnea Sippola, Nelli Minea Sjölund, Ida-Maria Vilhelmiina Koistinen.

Lammaspolku 1 kerhotila

Hautaan siunattu

Aikuisten raamattupiiri 20.1. alkaen parittomilla viikoilla to klo 16.

Timo Oiva Juhani Kuusimurto 83 v.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 27.1. klo 12. Vieraana rovasti Martti Laitinen.

KimaraKahvila su 23.1. klo 18.

Aiheena Rukous. Mukana Leena Kaseva ja Riitta Kettunen.

Kohtaamispaikka 20.1. alkaen parittomilla viikoilla to klo 12.

Vierailijana pastori Jaakko Kara.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu Hämeenkylän kirkko su klo 10, Vapaalan seurakuntatalo su klo 11, Sahratie 1:n kerhotila su klo 11, Uudentuvantie 6:n kerhotila ma klo 18. Tiedustelut Irmeli Hendrell p. 040 837 9875.

Perhekerhot ma klo 9.30–11 Lammaspolku 1 ja Variston päiväkoti, Luhtimäki 2. Ti klo 9.30– 11.00 Vapaalan seurakuntatalo. Ke klo 9.30–11 Hämeenkylän kirkko.

Nyyttikerho ma klo 13–14.30, Lammaspolku 1.

Taaperokerho ke klo 13.30–15, Lammaspolku 1.

Lapsikuoro harjoittelee kirkolla ti klo 17–18. Lisätiedot HannuPekka Heikkilä p. 050 420 3982.

Varhaisnuorille Bofferikerho ma klo 18–19, 7–9-v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Vanhemman väen piiri to 20.1. klo 13, Mari Liimatainen.

Miesten saunailta to 20.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, isäntänä Kimmo Saares.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 20.1. klo 18.

Messu su 23.1. klo 10, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Naisten raamattupiiri ma 24.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustiloissa.

English through Bible ma 24.1. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 25.1. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 25.1. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 26.1. klo 11.

Lähetyspiiri ke 26.1. klo 14, Kimmo Saares.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.1. klo 18, Kimmo Saares ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri to 27.1. klo 13, Vesa Ruokonen.

Naisten saunailta to 27.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 27.1. klo 18.

Kastettu

Nuorille

Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Nuorten kahvilat: Dooris pe klo 19–22, Kaino su klo 17–20.

Varhaisnuorille Näytelmäkerhoon mahtuu monta uutta kerholaista. Kerho on 8–12-v. tytöille ja pojille to klo 17–18.30 kirkon päiväkerhotilassa.

Uusi kokki- ja askartelukerho 7–12-v. tytöille ti klo 16–18 kirkon nuorisotilassa. Lisätietoa kaikista varhaisnuorten kerhoista nettisivuilla www.vantaanseurakunnat.fi/korso.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1, ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Muuta Ekumeeninen seurakuntailta ke 2.2. Vierailemme Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa. Bussikuljetus Korson kirkolta klo 17.30, paluu Korsoon n. klo 20.

Ohjelmassa kirkon esittelyä ja keskustelua ortodoksisuudesta. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon. Tilaisuus on ensimmäinen osa kevään ekumeenisia seurakuntailtoja. Seuraava ke 2.3. jolloin saamme vieraita Pyhän Marian katolisesta seurakunnasta.

Teatterimatka Helsinkiin to 17.3. Viimeinen valssi Helsingin kaupunginteatterissa. Bussi lähtee Korson kirkolta klo 12 ja ajamme Mikkolan kautta. Esitys kestää n. 2,5 tuntia. Matkan hinta 50 euroa, johon kuuluu teatterilippu, väliaikatarjoilu ja matkat.

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 28.1. mennessä.

Merimieskirkkomatka Lontooseen 21.–25.5. Ohjelmassa mm. tutustumista pohjoismaisten Merimieskirkkojen toimintaan, nähtävyyksien katselemista ja kaupunkiin tutustumista.

Liikumme yleisillä kulkuneuvoilla. Hinta 750 euroa sisältää matkat, ruokailut (aamiainen ja yksi lämmin ateria päivässä) sekä majoituksen kahden hengen huoneessa. Matkanjohtajina Sirpa Horppu ja Johanna Kaunisto.

Matkalle otetaan 20 henkilöä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Sirpa Horppu, p. 050 331 3226 tai sirpa.horppu@evl.fi. Ilmoittautuminen on sitova ja maksun voi maksaa kahdessa erässä.

Salla Kaarina Alatalo.

Hautaan siunattu Sirkka Anna-Liisa Nykänen 72 v, Ari Jouni Kaleva Komulainen 42 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Kirjoittajapiiri to klo 15.30.

Ekumeenisen rukousviikon tilaisuus to 20.1. klo 18.30. Ohjelmassa kahvitarjoilu, ekumeniikan dosentti Jaakko Rusaman alustus aiheesta ”Tarvitseeko kristityillä olla sama usko” ja keskustelua. Ilta päättyy yhteiseen rukoushetkeen, kanttorina Sirkku-Liisa Niemi.

Lauluryhmä Ilonpilarien harjoitukset to klo 18.30.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 23.1. klo 10, liturgi ja saarnaaja Terttu Siljander, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Rauhanyhdistyksen lähetysseurat su 23.1. klo 16.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 24.1. klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18.30.

Uusia laulajia otetaan mukaan.

Kuoroa johtaa Sirkku-Liisa Niemi p. 050 3366 798 Pirjon ja Pentin tarinatupa -iltapäivä to 27.1. klo 12. Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen, keittolounas ja kahvi 5 e.

Torstaipiiri 27.1. klo 13.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 24.1. klo 15.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Isko 2 ti 25.1. klo 17.30 kirkolla, aiheena ”Minulla on tehtävä”.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla

Ensi sunnuntai on 3. sunnuntai loppiaisesta. Sen aihe on Jeesus herättää uskon.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 102:16–23, Jes. 30:18–21 tai 2. Kun. 5:1–15, Hepr. 11:1–10 ja Joh. 4:39–42.

Lahja Yhä useammat uskoivat Jeesukseen kuultuaan hänen itsensä puhuvan, ja he sanoivat naiselle: ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.”

Joh. 4:41–42

1

Hämeenkylän kirkko

T

ulin uskoon. Löysin Jeesuksen. Näillä, ja monilla muilla samankaltaisilla ilmaisuilla kerrotaan elämän käänteentekevästä hetkestä, kun uskosta on tullut omakohtaista todellisuutta.

Ensi sunnuntain aihe ”Jeesus herättää uskon” avaa asiaan toisenlaisen näkökulman. Se muistuttaa meitä siitä, kuka on saaja ja kuka antaja, kuka on aktiivinen toimija ja kuka passiivinen vastaanottaja.

Uskon synnyttäjä ja herättäjä on Jeesus. Jumala lähetti Poikansa tähän maailmaan, ”jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Pelastus annetaan meille lahjaksi. Se tulee osaksemme Jumalan meihin kohdistaman ansiottoman rakkauden — armon — tähden.

Usko annetaan meille niinikään lahjaksi. Saan elää Jumalan omana sekä maan päällä että kerran taivaassa, iankaikkisessa elämässä.

Usko tulee minuun. Se annetaan minulle. Jeesus löytää minut, eikä vain kerran, vaan yhä uudelleen.

Pelastuksemme eteen emme voi tehdä yhtään mitään, koska kaikki on tehty puolestamme valmiiksi. Hyviä tekoja ei silti pidä unohtaa. Ne kaikki on suunnattava lähimmäistemme hyväksi ja heidän auttamisekseen. Niitä on tehtävä, jotta tästä maailmasta tulisi edes hitusen parempi paikka meille kaikille.

Lea Karhinen Vantaan yhteisen diakoniatyön pappi

alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Koululaisten raamatturyhmä su klo 10, tutustumme Joosuaan, Mooseksen seuraajaan. Seuraamme Joosuan ja israelilaisten vaiheita luovasti ja toiminnallisesti joka toinen sunnuntai.

Lapsikuoro Vividon harjoitukset ke klo 16.15 kirkolla.

Vivi-music-soitinryhmä ke heti Vividon jälkeen klo 17–17.30.

Muuta

Hautaan siunattu Irja Kyllikki Tuominen 91 v, Gunnel Margareta Muona 90 v, Jorma Kalervo Määttä 60 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 23.1. klo 12. Pudi Kettunen, Päivi Helén, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Laulupiiri pe 21.1. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 22.1. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Raamattulähetyspyhän messu ja kirkkokahvit su 23.1. klo 10, messun tulkkaus viittomakielellä ja n. klo 11.15 alkaen kirkkokahveilla raamattulähetysjuhla. Jaakko Hyttinen, Simo Santaranta.

Inkeripiiri su 23.1. klo 15 kahviossa. Päivi Helén.

Arabiankielinen raamattupiiri su 23.1. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 24.1. klo 18 kahviossa. Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 25.1. klo 12.

Ehtoollishartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 25.1. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.1. klo 18. Kristiina Kartano, Simo Santaranta.

Tikkurilan Hannat to 27.1. klo 9.30–12 neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 27.1. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Virpi Bäck.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Quo Vadis -kuoron harjoitus to 27.1. klo 18.30. Iina Katila.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Ilmailukerho ma 24.1. klo 18 Kartanonkosken piiri ke 26.1. klo 18 aiheena Japani. Sanaa teekupin ääressä avoimessa piirissä.

Lapsilla omaa ohjelmaa.

Nuorten aikuisten avoin raamattupiiri to 27.1. klo 17.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 21.1. klo 18.

Ylästön seurakuntakoti Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Nuorten avoimet ovet to 20.1. klo 18.

Lapsille ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta ti klo 9.30–11, Ylästön seurakuntakoti to klo 9.30–11, Pakkalan kerhohuoneisto, Käräjäkuja 1 B, pe klo 9.30–11. Aikuisille kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki.

Lapsiparkki pe klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, ti klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa, Käräjäkuja 1 B. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta. 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista.

Vauvaolkkari to klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa to klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut sunnuntaisin: Tikkurilan kirkon alakerta klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo klo 11–12. Ristipurossa, Simonkyläntie 11, alkaa 6.2. klo 11 kahdeksan kertaa kokoontuva Jeesuksen seurassa -periodipyhäkoulu.

Nuorille Tikkurilan nuorisotila Unikkotie 5 C

Walkers nuortenkahvila pe 21.1. klo 19–22 ja ke 26.1. 16– 18.30 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 24.1. klo 18 Kartanonkoskella.

Iso 1C -koulutus ke 26.1. klo 16.30–18 rippikoululuokassa.

Walkers ke 26.1. klo 16–18.30 Tikkurilassa.

Nuortenilta ke 26.1. klo 18.30– 20.

Nuorten avoimet ovet to 27.1. klo 18 Ylästöllä.

Nuorille aikuisille Nuorten aikuisten ilta ma 17.1.

klo 18–20 Tikkurilan nuorisotilassa.

Avoin nuorten aikuisten raamattupiiri to 20.1. klo 17.30–20 Kartanonkoskella.

Nuorten aikuisten lyhytelokuva-projekti ma 24.1. klo 18–20 Tikkurilan nuorisotilassa.

Sururyhmä itsemurhan tehneiden läheisille aloittaa ti 8.2. klo 17–19 Vantaan seurakuntien diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs. Kokoontumisia on yhteensä kuusi.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Eija Miettinen, p. 050 381 8768, tai Hanna Raunu, p. 050 384 8481.

Muuta Malminiityn eläkeläiskerho ma 17.1. klo 13 Malminiityn 16 B-talo.

Naistenpäivät, Elämäni sillat la 5.2. Vivamossa Lohjalla. Lähtö Tikkurilan kirkolta aamulla, paluu illalla. Hinta 30 € sisältää bussikuljetuksen, ohjelman, lounaan ja iltapäiväkahvin. Maksu bussissa. Ilmoittaumiset 24.1 mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kastettu Oliver Aleksi Haapavaara, Minda Emilia Syrjälä, Hertta Saaga Elina Valve, Oskari Juhanpoika Jäntti, Silvio Sepastian Faucitano, Alina Mimosa Tiittanen, Raffaele Chinca.

Petri Volanen/Vastavalo

Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye on projektiluontoisesti toimiva kuoro, joka on keskittynyt erityisesti messujen musiikkiin. Jos sinulla on vankka kuorokokemus ja osaat harjoitella stemmasi itsenäisesti, niin soita ja sovi koelaulusta. Kuoroa johtaa Sirkku-Liisa Niemi p. 050 336 6798.

Vanhemman väen iltapäivä ma 24.1. klo 13 Koivutorin palvelutalossa, Hakopolku 4. Hartautta, rupattelua, laulua, tuolijumppaa, hyvää seuraa eli mukavaa yhdessäoloa kahvikupposen kera.

Lähetyksen kotipiiri ke 26.1. klo 18.30 Tellervo Meripaadella, Havukallionkatu 5 B 22. Kahvitarjoilu klo 18.

Miesten ilosanomasolu to 27.1. klo 18 takkahuoneessa.

Kirkkokuoron harjoitus to 27.1. klo 18.

Avioliittoon kuulutettu Juha Antero Vesterinen ja Jenni Pirita Manninen.

Hautaan siunattu Aaro Olavi Kuusisto 87 v, Martta Inkeri Romppanen 81 v, Kauko Johannes Väänänen 82 v, Kari Juhani Toikka 47 v, Anja Kyllikki Hyytiäinen 85 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 20.1. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 20.1. klo 17.30.

Tämän vuoden rippikoululaisten vanhempien ilta to 20.1. klo 18. Taika-Petteri alustaa rippikoulupappi Heli Ojalehdon kanssa rippikoululaisen vanhempana olemisesta. Iltaa alkaa kahvittelulla seurakuntasalissa.

Messu su 23.1. klo 10. Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Elina Hellqvist, kanttori Kari Jerkku.

Kerhonohjaajien siunaaminen.

Pyhäkoulu su 23.1. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Lähetyspiiri ma 24.1. klo 15– 16.30 pienessä srk-salissa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 24.1. klo 17.30–19 morsiushuoneessa. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 25.1. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa. Me kynien arkistosta, Kaija Lamberg.

Sinkkupiiri ti 25.1. klo 18.30–20 takkahuoneessa.

Eläkeläiskerho to 27.1. klo 13– 14.30 takkahuoneessa. Askartelua.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Messu su 23.1. klo 12. Saarna ja

liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Kari Jerkku.

Eläkeläiskerho ti 25.1. klo 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Raamattu-rukouspiiri ti 25.1. klo 18.30–20 srk-salissa.

Miesten saunailta ke 26.1. klo 18.30–21. Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Kastettu Mila Olivia Valkeinen, Urho-Samuli Tuomonpoika Sajaniemi, Otto Esko Ensio Judén, Sylvia Isabella Sundholm.

Hautaan siunattu Elna Maria Törrönen 93 v, Urho Verner Kallonen 87 v, Paula Aro 81 v, Anja Maria Uusiniemi 75 v, Esa Kalevi Korhonen 46 v.

Seutulan kappeli

Vanda svenska

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 25.1. klo 12.30–14. Ilo Raamatun teksteissä.

Martinristi

Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Eläkeläiskerho to 20.1. klo 13– 14.30.

Laulupiiri to 20.1. klo 18.30– 20.30 Olotilassa.

Yhteinen rukous su 23.1. klo 13.30. Ekumeenisen rukousviikon rukoushetki, jossa mukana helluntaiseurakunnan lauluryhmä. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 13.30, rukoushetki klo 14–15.

Lähetyspiiri ti 25.1. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Eläkeläiskerho to 27.1. klo 13– 14.30. Terveiset Angolasta, Erkki ja Kaisa Halme.

Verksamhet

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 26.1. klo 13– 14.30. Ilo Raamatun teksteissä.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 26.1. klo 18.30–20.30.

Varhaisnuorille Junnu-Olka ti klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila, G-ovi.

Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa.

Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu Myyrmäen kirkolla su klo 10 ja to klo 17.30, Viherpuiston asukaspuistossa ma 31.1. klo 10.30.

Isä–lapsi-leiri Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa la–su 5.–6.2. Yhdessä olemista ja tekemistä, pelailua, makkaranpaistoa ja saunomista.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 24.1. mennessä Maari Santala, p.

050 347 6045.

Muuta Reilun kaupan tuotteita kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Ungdomskväll på Helsinggård fre 21.1 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 23.1 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Wikman, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius. Observera! Ingen högmässa i S:t Martins kapell.

Foibekretsen må 24.1 kl. 14 i Foibe servicehus, brasrummet.

Larskören övar må 24.1 kl. 18 i S:t Lars kapell, Wikman.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 25.1 kl. 13 i S:t Martins kapell i Myrbacka kyrka.

Sjöskog diakonikrets ti 25.1 kl.

13 hos Anja Gädda.

Viandakören övar ti 25.1 kl.

13.30 i Dickursby kyrka, Wikman.

Drop in i Bagarstugan ti 25.1 kl.

15–19. Kom och chilla efter skolan, Jan ”Sege” Lindqvist.

Har du visor min vän? On 26.1 kl. 14 Allsång på Folkhälsanhuset, Vallmov. 28, Allsångsledare Gunnar Weckström.

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 27.1 kl. 13 i Håkansböle kyrka.

Döpta Aaron Juho Kalervo Ahonen.

Döda Bror Edvin Selenius 78 år, Berit Maria Andersson 85 år.

Yhteiset Diakoniatyö Sururyhmä itsemurhan tehneiden läheisille 8.2.–29.3. tiistaisin klo 17–19 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs.

Ryhmässä omaa suruaan voi jakaa saman kohtalon kokeneiden kanssa. Kokoontumisia on kuusi. Ohjaajina diakoniasihteeri Eija Miettinen ja diakonissa Hanna Raunu. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Eija Miettinen p. 050

381 8768 tai Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Kehitysvammaistyö Kirkkokamut kokoontuvat to 20.1. klo 18–20 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Tule mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta toimintaa. Lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

Nuortenilta pe 21.1. klo 18– 19.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

Kuurojentyö Messu su 23.1. klo 10 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12. Tulkkiopiskelijat tulkkaavat viittomakielisen messun.

Viittomakielisten senioreiden kohtaamispaikka ma 24.1. klo 12 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 25.1. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Perheneuvonta Valoa vanhemmuuteen -ryhmä alkaa ke 2.2. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joilla on perheessä 4–10-vuotiaita lapsia. Ilmoittautumiset 20.1. mennessä perheasiain neuvottelukeskukseen p.

09 830 6330 tai Leena Jokinen p.

050 347 2917 tai Hellevi HilskaSalonen p. 050 347 6846.

Päihdetyö Naistenryhmä ma 24.1. klo 17– 19 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Ryhmä on tarkoitettu päihdekuntoutujille sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen. Lisätietoja päihdetyön diakoni Eeva Nurminen p. 050 381 8774.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Ilpo Björnin luontoaiheisia valokuvia esillä 17.1.–14.2.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

11

koonnut Nina Riutta

2011 jKr.

Pilkkihaalareissa rinta rottingilla

Elämän kiertokulku Ollaanko nyt rikospaikalla? Nuukahtaneiden kukkien ja nahistuvien hedelmien seassa kiemurtelee hiussuortuvia.

Vai onko täällä uhrattu pakanajumalalle kaikkea elävää, makeaa ja kaunista: ruusuja, rypäleitä, nuoria ihmisiä?

Taiteilija Saara Ekström on tunnettu teoksistaan, jossa ovat läsnä vastakohdat ja ääripäät, kuten kaunis ja ruma, elävä ja kuollut tai puhdas ja likainen.

Limbus-nimistä valokuvasarjaansa varten hän rakensi Ruissalon lehtometsiin asetelmia kukista, hedelmistä, sienistä ja hiuksista ja jätti ne kuukaudeksi maatumaan. Sitten hän palasi yöllä kuvaamaan niitä.

Salamavalo nostaa öisen pimeyden keskeltä esiin sen, jota ei mielellään nähdä eikä näytetä: vääjäämättömän rapis-

tumisen, koko elämän katoavaisuuden.

Mutta tummanpuhuvat kuvat paljastavat myös, että kuolema, toisten hidas kuihtuminen ja mätäneminen, ruokkii ja kutsuu puoleensa elämää. Muurahaisilla ja etanoilla on juhlat.

Limbus muuten tarkoittaa välivaihetta tai reunaa. Teologiassa sillä on viitattu kuolemanjälkeiseen välitilaan, johon päätyivät esimerkiksi kastamattomina kuolleet lapset.

Saara Ekströmin näyttely Limbus 13.3. asti Kiasmassa

”Kun yrittää antaa anteeksi pelkästään järjellä, eikä uskalla kohdata sisälle jäänyttä kipua, laastarin alla oleva trauma jatkaa silti elämän ohjaamista.”

United States Air Force

Ehdottoman anteeksiannon valmentaja Seppo Malinen Evitassa 1/2001

20.1. Onnea, Sebastian!

●● ●●

R anskalaisen lentäjän, kirjailijan ja seikkailijan Antoine de Saint-Exupéryn kirjaa Pikku prinssi on käännetty yli 200 kielelle ja sitä on painettu yli 80 miljoonaa kappaletta. Aikuisten maailmaa kritisoivan satukirjaklassikon tekijä ei kuitenkaan saanut nauttia kirjansa suosiosta, sillä Saint-Exupéry katosi toisessa maailmansodassa.

Vaikka Saint-Exupéry ei 44 vuoden ikänsä, vakavien loukkaantumistensa ja sairauksiensa vuoksi olisi oikeastaan enää saanut lentää, hän halusi

Onko taivaassa kesä?

12

ympärillään puhkeavat kukat kukkimaan. Kuva on niin väkevä, että sitä on käytetty monissa maailmanuskonnoissa ja vieläpä poliittisessa propagandassa.

Paratiisin kaipuu on kaipausta lämpöön, kotiin, kesään. Lapsuus kangastelee taivastoiveissamme. Ehdoton turva, lämmin syli, mihin ei mikään uhka ulotu ja missä aika ei lopu kesken. Kohtulaiva, joka keinuttaa meidät pehmeään uneen.

On suorastaan vaikea havahtua tästä kuvitelmasta taukoamattomaan lumisateeseen ja kovaan tuuleen.

Eila Jaatinen

Jani Laukkanen

K

antaa panoksensa isänmaansa Ranskan vapauttamiseksi natseilta. Hän lensi tiedustelulentoja P-38 Lightning ‑hävittäjällä, josta aseet oli poistettu kameroiden tieltä.

31.7.1944 hänen koneensa katosi. Pirstaleiksi hajonnut kone löydettiin vuonna 2000 Välimerestä Marseillen edustalta. Mutta miksi Saint-Exupéryn kone putosi? Tekikö hän itsemurhan, tuliko koneeseen tekninen vika vai ammuttiinko hänet alas?

Hyvin todennäköisen vastauksen näihin kysymyksiin antaa Claas Triebelin ja Lino von Gartzenin meriarkeologiaan, tekniikkaan, sotaarkistoihin ja aikalaishaastatteluihin perustuva kirja Pikku prinssin viimeinen lento (Minerva 2010).

Saksalainen hävittäjälentäjä ampui alas oman idolinsa tietämättä, että konetta lensi juuri SaintExupéry. Mutta miksi Pikku prinssin kirjoittajan kone lensi niin matalalla ja oudosti mutkitellen?

Siihen ei varmaa vastausta saada kenties koskaan.

Sebastian on katolisessa kirkossa pyhimyksen nimi. Sebastian surmattiin perimätiedon mukaan Roomassa 300-luvun alussa.

Suomen keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksissa hänet voi bongata koko ruumiin peittävistä nuolista.

Varsinkin ruotsinkielisten käytössä Sebastian on suosittu nimi. Suomenkielisillä Sebastian on useimmiten toisena nimenä.

Viime vuonna Sebastian-etunimen sai 296 poikaa.

Vartin retriitti

ylmän ajan haaveena moni elättelee pakoa aurinkorannoille. Kaikilla ei ole varaa tai mahdollisuutta lähteä.

Paratiisi ei sijaitse pohjolassa. Kukapa osaisi pitää lumitaakasta painuvia metsiä, korkeita nietoksia tai paukkupakkasta paratiisin kuvina. Kenties hyvin helteisten seutujen ihmiset ajattelevat niin?

Meidän taivaassamme on kesä. Lämpö sulattaa mielen ja kehon. Aurinko, johon Kristusta verrataan, loistaa koko ajan. Vanhassa legendassa Neitsyt Maria kulkee metsässä Jeesus-lapsi kohdussaan, ja hänen

Sanni kuvaa maalaismuotia ja pitää haalareista.

Pikku prinssin kohtalo

Antoine de Saint-Exupéry lensi tiedustelulentoja Lockheed P-38 Lightning -koneella.

●●

Aira Turunen

Saara Ekström: Limbus I

Muotiblogi Hel Looksissa kaduntallaajat Helsingistä kertovat tyylinsä saloista. Kaikkien Helsingin ulkopuolella asuvien iloksi Hel Looks on saanut nyt vastineen! Lande­ looksiin voi tutustua osoitteessa lande­looks. word­press.com.

Landelooksin äiti on Isnäsin kylässä Loviisassa asuva Sanni, joka kuvaa ihmisiä kylänraiteilla ja pyytää heitä kertomaan asuistaan. Vaatteiden tarinat ovat hykerryttäviä. ”Olen käyttänyt haalaria muun muassa viimeisilläni raskaana, juhannuksena saaressa ja ympäri vuoden metsätöissä”, kertoo Eeva metsänvihreässä haalarissaan. ”Voi kuule, ostan sieltä mistä saa halvalla. Kunhan vain on lämmintä”, kaupalla tavattu Annikki kuvailee tyyliään.

Sannia viehättävät ihmiset, jotka pukeutuvat mielensä mukaan mutta käytännöllisesti, ja kantavat vaatteensa rinta rottingilla.

— Minusta tuntuu pölhöltä, että ihmiset luovat asusteille päälle liimattuja merkityksiä ja kuluttavat tolkuttomasti aikaa hankkiakseen tietyn lookin. Traagisinta on, jos sen vuoksi joutuu vielä kärsimään kylmyydestä tai märkyydestä.

Tänä talvena maalaismuodin kärjessä ovat olleet pilkkihaalarit, integroidut heijastimet, villapaidat, otsalamput päähineen päällä ja pitkävartiset, vedenpitävät saappaat.

— Nyt eletään talvisesonkia, mutta tulossa ovat kevätsesonki, hellekausi, peltokausi, kalastuskausi, veneilykausi ja paratkoon, rantasesonki. Eri alueiden muotia on tulossa esittelyyn varmuudella, Sanni lupaa.