Lauri 2011 nro 29 (15 9)

VANTAAN

Ami Lindholm animoi päiväkirjansa ➤ 3



..

www.vantaanlauri.fi

Hautausmaille puustonhoitosuunnitelma ➤2 Lapsen hengellinen kasvatus ➤5

Hans von Schantz

Köyhyystutkija Jouko Karjalainen ➤ 6–7

Rakastaminen on toisen kunnioittamista — Pirjo Kettu ➤ 10

Uutiset

Hautausmaille kaivataan uusia puita

Pääkirjoitus ..

Uudenlainen piispa iRJa askola on paitsi ensimmäinen naispiispa Suomessa, myös toimintatavoiltaan uudenlainen piispa. Ensimmäisen vuoden aikana hänen avoimuutensa ja tapansa olla läsnä, paitsi sanoillaan myös koko olemuksellaan, ovat tehneet kirkkoa ihmisläheisemmäksi.

Askola kiertää parhaillaan Vantaan seurakuntia. Hän ei nyt tee virallisesti piispantarkastuksia, vaan tutustuu alueeseensa. Hän toimittaa virkatehtäviään, kuten kaksi kirkkoherran virkaanasettamista, mutta ennen kaikkea tapaa seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Hän haluaa tietää, missä Vantaalla mennään, ja rohkaisee tapaamiaan ihmisiä näkemään ympäröivän yhteiskunnan muutoksen mahdollisuutena.

askola haastaa kuuliJoitaan ajattelemaan asioita toisin, kuuntelemaan ja katselemaan. Hän rohkaisee omiin oivalluksiin ja kehottaa elämään unelmiaan todeksi. Hän sanoo rohkeasti mielipiteensä, mutta kunnioittaa myös toisinajattelevia.

Niille, jotka odottavat piispan ennen kaikkea määrittelevän ja viestittävän kirkon uskonoppia, tämä on outoa, jopa pelottavaa, puhetta. Mutta monille tavallisille kirkon jäsenille Askolan persoonallinen tapa lähestyä asioita on rohkaiseva ja toivoa tuova.

2

Yhtenäisempää ilmettä Pitäjän kirkon hautausmaalla vanhimmat puut ovat noin satavuotiaita ja eri puulajien kirjo on suuri. Hautausmaan vanhaa osaa hallitsevat vaahterat, tammet, lehmukset, saarnet, rauduskoivut, kuuset, lehtikuuset ja serbiankuuset, uudella puolella kasvaa myös esimerkiksi makedonianmäntyjä, katajia sekä omena- ja kirsikkapuita.

Inka Mustan mielestä pitäjän kirkon hautausmaan ilmettä tulisi yhtenäistää suosien jaloja lehtipuita kuten vaahteroita ja tammia.

— Tärkeintä on valita oikeaan paikkaan oikea puu. Puilla on oltava riittävästi tilaa ja kasvupaikka pitää valita siten, ettei puu haittaa hautausmaan toimintaa eikä hautausmaan toiminta puuta. Puut altistuvat hautausmailla kolhuille ja juuristovaurioille, jotka kasvattavat lahoriskiä.

Tulevaisuudessa kannattaa myös huomioida puiden suojaaminen villikaneilta.

— Villikanit ovat jo levinneet Vantaalle, niitä on esimerkiksi Ylästön ja Haltialan alu-

Ruskeasannan hautausmaalla mänty on hallitseva puulaji, mutta hautausmaalla kasvaa myös muutamia surukuusia.

— Mänty sopii alueelle parhaiten niin kasvupaikkavaatimusten kuin ulkonäkönsä puolesta. Myös vaahtera näyttää menestyvän. Lisäksi suosittelisin vaikka pihlajaa, joka on kasvupaikkansa suhteen vaatimaton ja kaikkina vuodenaikoina kaunis, Inka Musta sanoo.

Enimmäkseen Ruskeasannan puusto on hyvässä kunnossa, eikä siellä ole vaarallisen huonossa kunnossa olevia puita.

eilla. Tuhojen välttämiseksi puut kannattaa suojata mekaanisesti, Musta neuvoo.

Mänty koivua parempi Ruskasannan hautausmaa on kuivahkoa kangasmaastoa, jossa hallitseva puulaji on mänty. Se menestyy alueella hyvin ja on myös siksi oivallinen laji, että se ei lahoa helposti.

Alueen koivuista osa on sen sijaan on kuntotutkimuksen tarpeessa.

Hanna Antila

Kaivokselan kirkon purkupäätöksestä valitettiin

V

antaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto antoi 7.9. lausunnon Kaivokselan kirkon purkupäätöksestä tehdystä valituksesta. Kesäkuussa yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänin 39–10 purkaa kirkon.

Kirkkovaltuutettu Marja-Leena Nuora on valittanut päätöksestä Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin. Kirkkoneuvosto pyytää valituksen hylkäämistä aiheettomana.

Kaivokselan kirkko tuhoutui käyttökelvottomaksi tuhopoltossa 15.10.2006. Rakennus on seissyt tyhjillään ja joutunut ilkivallan kohteeksi. Viimeksi heinäkuussa ilkivallasta aiheutui Vantaan seurakunnille 7380 euron lasku, minkä jälkeen alueelle on asennettu turvakamerat.

Nuora perustelee valitustaan sillä, että kirkkovaltuuston kesäkuinen päätös oli puutteellisesti valmisteltu. Hänen mielestään valtuutetuille ei ollut kunnolla selostettu kirkkoa koskevien aiempien päätösten taustaa eikä valmistelussa ollut otettu huomioon valtuuston aiemmin ilmaisemaa tahtoa.

●

leinelän uuDet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi Rekolan seurakuntaan keskiviikkona 21. 9. Joukko seurakunnan työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja vapaaehtoisia kiertää ovelta ovelle kello 1–20 ja tuo uusille asuk-

Leineläläiset toivotetaan tervetulleiksi leivällä.

Markku Mattila

muutosviestillä askola osallistui myös viime viikolla Vantaalla pidetyille kirkon viestintäpäiville. Askola muistutti, että kirkko on aina elänyt muutoksessa. Kirkon suuntaa haettaessa erimielisyydet kuuluvat asiaan ja vievät kirkkoa eteenpäin. Jokainen kristitty on elämässään muutosagentti, jonka tehtävänä on armon ja oikeudenmukaisuuden tuominen arkeen.

Muutoksessa korostuu ”hallinnan harhan” sijasta ”hämmennyksen teologia”.

Hämmennyksen teologia on jo saanut jotkut konservatiiviset nettikeskustelijat älähtämään: Raamatusta löytyy ratkaisu kaikkeen ja piispa haluaa hämärtää tämän. Askola muistutti kuitenkin, että nimenomaan Raamatussa opetuslapset ovat usein hämmentyneitä Jeesuksen opetuksista. Dialogi Jeesuksen kanssa vie aivan toisenlaiseen suuntaan kuin totuttu tapa ajatella. Lapset häiritsivät, mutta Jeesus asettikin heidät esikuviksi. Vuoropuhelussa ihmisten ja Jumalan kanssa lopputulos ei ole etukäteen selvä. Meistä riisutaan elämän hallinnan harhaa ja osoitetaankin uusi suunta.

V

antaan seurakuntien hautausmaat Ruskeasannassa ja Helsingin pitäjän kirkonkylässä kaipaavat uutta puustoa. Ruskeasannan hautausmaalla on lähinnä vanhoja puita, ja uusia puita pitäisi alkaa istuttaa jo ennen kuin vanhoja kaadetaan.

Pitäjän kirkon hautausmaan vanhassa osassa uutta puustoa ei ole lainkaan ja osa vanhoista puista on elinkaarensa loppupäässä.

— Puiden kaadot hautausmailla tehdään aina harkiten. Arboristi käy tutkimassa puun kunnon ennen kuin päätetään mahdollisesta kaadosta. Mikäli tutkimuksessa käy ilmi, että puu on huonokuntoinen, vaikka pahasti laho, se poistetaan, Ruskeasannan ja Helsingin pitäjän kirkon hautausmaiden puustoa kartoittanut metsäekologian opiskelija Inka Musta kertoo.

Hautaustoimen päällikkö Minna Ahon mukaan ehdotettuihin toimiin ei pystytä vielä tarttumaan tiukan taloustilanteen vuoksi, vaan puustonhoitosuunnitelma tilattiin seuraavaa kymmentä vuotta ajatellen.

— Puita on kaadettu hyvin maltillisesti, vain noin 2–3 vuosittain. Jos määrärahoja saadaan, niin esimerkiksi pitäjän vanhalla hauta-alueella ja sankarihauta-alueella olisi peruskunnostustarpeita, Aho toteaa.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Kaivokselan kirkko paloi vuonna 2006.

Nuoran mukaan purkamisen muita vaihtoehtoja ei ollut tutkittu loppuun asti eikä valtuustolle selvitetty, millainen asemakaava tontilla voisi jatkossa olla. Nuora muistuttaa Kaivokselan asuntoalueen kaupunkikuvallisesta merkityksestä ja katsoo, ettei tontilla

olevia rakennuksia voisi kaupungin yleiskaavan mukaan purkaa.

Yhteisen kirkkoneuvoston mukaan muut vaihtoehdot on tutkittu ja kirkkovaltuustolla on ollut tästä tieto. Kirkon paikalle suunniteltiin palvelu- ja seniorikeskusta ja asiasta oli jo kiinteistökaupan esisopimus. Hanke kuitenkin kariutui Ely-keskuksen ja Museoviraston lausuntoon, jonka mukaan kirkon siipirakennusta ei saa purkaa.

Vakuutusyhtiö If on jo maksanut kirkosta kahden miljoonan euron korvauksen ja erillisen 175 000 euron purkukorvauksen.

Jos kirkko purettaisiin, tontille voitaisiin rakentaa maksimissaan noin 70 asuntoa. Tämä edellyttää kaavamuutosta. Itse purkupäätös ei kirkkoneuvoston mukaan ole yleiskaavan vastainen.

Vantaankosken seurakunnalla, jonka alueella palanut kirkko sijaitsee, ei ole rakennukselle käyttöä.

Tuomiokapituli käsittelee purkupäätöstä näillä näkymin marraskuussa.

kaille leipää, kortin, heijastimen ja kirjeen kirkkoherralta. meDiakamPanJa Mahdollisuus Muutokseen näkyy pääkaupunkiseudulla 15.9.–15.10.

Muutostarinansa kertovat sekä tavalliset suomalaiset että julkisuuden henkilöt kuten Jukka Tolonen ja Anne Pohtamo tamo. Kampanjan takana on 6 pääkaupunkiseudun kristillistä seurakuntaa ja järjestöä. Päävastuun

kampanjasta kantaa medialähetysjärjestö IRRTV. Vantaan luterilaiset seurakunnat eivät ole mukana kampanjassa.

●

●

esPoon hiiPPakunnan PiisPaksi ovat hakeneet Seinäjoen seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Tapio Luoma ja Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra, dosentti Kalervo Salo. Ensimmäinen vaalipäivä on 4. marraskuuta. Uusi piispa aloittaa virassaan 1.2.2012, jolloin Espoon nykyinen piispa Mikko Heikka jää eläkkeelle.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Pakkopuku “k ato äiti, noilla on tollaset pakkopuvut päällä”, totesi -vuotias tyttäreni katsellessaan ikkunasta, kun lontoolaislapset taapersivat koulupuvuissaan kohti opinahjoa. Jäin miettimään koulupukua ja vapauden vaikeutta.

Mieleeni nousi lukuisia taisteluja, joita olin käynyt kouluaamuisin siitä, mikä on sopivaa pukeutumista mihinkin tilanteeseen. Onko sadetakki tyhmä vai ei? Ja kuinka monta kertaa olinkaan kuullut vaatekaapin sisältä epätoivoisen äänen: “Äiti, mulla ei oo mitään päällepantavaa, mitä mä teen!” Koulupuvuissa on puolensa. Äidin, tyttären ja vaatekaapin välistä kolmiyhteyttä miettiessäni muistin erään äiti-ystäväni ahdistuksen, jota hän toistuvasti potee kaupan pukukopin kulmalla. Miten rankkaa teinin kanssa shoppailu voi olla, kun nuori ei aina itsekään tiedä, kenelle niitä vaatteita ostetaan. Identiteetin rakentaminen vaaterekin valikoimista on joskus tuskallista puuhaa.

— Ideani eivät synny tyhjästä. Muuttunut elämäntilanne tuottaa uusia ideoita, kertoo Ami Lindholm.

Sinnikkyys auttaa Luovassakin työssä on paljon toistoa, mutta myös yllätyksiä.

A

nimaatiot ovat usein tarinallisia elokuvia, joita esitetään elokuvateattereissa tai televisiossa. Animaatio-ohjaaja ja kuvittaja Ami Lindholm on kuitenkin tehnyt uuden animaationsa näyttelyssä katsottavaksi.

— Näyttelyssä animaatiota voi katsoa kauempaa tai lähempää, kävellä kohti. Voi katsoa vaikka useampaan kertaan tai lähteä kesken pois.

Animaatio Ahdistaa / Helpottaa on esillä Keravan taidemuseossa. Näytteillä on myös yhdeksän muun taiteilijan animaatiot.

— Teokseni on animoitu päiväkirja vuoden ajalta. Se on oikeastaan meta-animaatio, sillä se kertoo animaation tekemisestä. Yleisemminkin se puhuu luovan työstä, siihen liittyvistä tunteista ja tuntemuksista, siitä mikä on helppoa ja mikä vaikeaa.

Monet ideansa Ami Lindholm löytää omasta elämästään. Myönteinen yllätys hänelle on ollut, että ylipäätään on mahdollista elää ja työskennellä taitelijana.

— On terapeuttista katsoa elämäänsä vähän etäämpää. Kyse ei ole siitä, kuinka hyvin osaa ja kuinka taitava on, vaan siitä, jaksaako piirtää ja onko tarpeeksi sinnikäs niin, että saa tehtyä työn valmiiksi.

Sata koukkua veteen

Sinnikkyyttä tarvitaan siksikin, että ideoimiselle ja piirtämiselle jää lopulta melko vähän aikaa.

— Aikaa menee paljon siihen, että hankkii työlle konkreettisia puitteita. On siis paljon kaikenlaista järjestelyä ja säätöä: videotykkiä, tietokoneohjelmia, kilometrikorvauksia, laskujen lähettämistä, tiedotteiden laatimista.

On myös osallistuttava kilpailuihin, haettava apurahoja ja mainostettava omaa työtään.

— Kun heittää sata koukkua veteen, voi yhteen koukkuun tarttua jotakin. Kun tärppää, tuntee onnistuvansa. Jonkun voiton lisäksi iloa tuo myös jos työ sujuu ja asiat järjestyvät.

Pian tunnelmat voivat kuitenkin vaihtua toisiksi. Taloudellinen ja muu elämän epävarmuus vyöryvät päälle.

— Kun ei voi tietää, miten kaikki menee ja hoituu, alkaa mielessään kysellä, onko omissa tekemisissä mitään järkeä. Silloin olo voi tuntua raskaalta, ei ole hauskaa eikä mukavaa.

Kyllä selviän — niin ennenkin Pari vuotta sitten Ami Lindholm mietti, josko tekisi lyhyen muistiinpanon elämästään animaatioksi joka päivä tai kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Tuotoksen voisi ensin laittaa näytille nettiblogiin. Myöhemmin lyhyistä pätkistä voisi koota kollaasin.

— Ajatus ei toteutunut, koska animaatio on niin hidas tehdä. Ahdistaa / Helpottaa -teokseen tein sitten viime vaiheessa monia animaatioita kerralla aikaisempien luonnosten pohjalta.

Liikkumaton kuva ei muutu liikkuvaksi il-

man, että piirtää aiheesta pinon kuvia, skannaa ne ja laittaa video-ohjelman pyörittämään kuvia peräkkäin. Liike syntyy, kun sekunnin aikana näytetään 25 kuvaa peräkkäin.

Kollaasin ajatus toteutuu kahdeksan minuutin mittaisessa teoksessa siten, että kankaalla pyörii välillä niin monta animaatiota, ettei kaikkia ehdi näkemään yhdellä kertaa.

Uudella katsomiskerralla eri animaatiot löytyvät kankaalla eri kohdista.

— Monet tunnelmat toistuvat toistumistaan, ja se helpottaa elämää. Muistan, millaista oli, kun tein ensimmäisen elokuvani puolikymmentä vuotta sitten. Välillä oli tosi hankalia vaiheita, olo oli hirveä. Kun myöhemmin on tullut samantapaisia vaiheita, olen voinut ajatella, että silloinkin selvisin.

Töitä vauvan kanssa Työhön liittyvien teemojen lisäksi animaatiossa on esillä vain yksi yksityiselämän aihe: vauva. Ami Lindholm jatkaa töidensä lomassa seitsemän kuukauden ikäisen Saara-vauvan imettämistä.

— Vauva muutti elämää niin, ettei häntä voinut jättää pois. Ensimmäiset kuukaudet menivät jonkinlaisessa kuplassa, mutta sen jälkeen yllätys oli, että olen edelleen sama ihminen.

— Työtauosta tuli lyhyempi kuin luulin. Se on paljolti hyvän miehen ansiota. Hän on nyt vanhempainvapaalla hoitamassa vauvaa.

Perheen ja työn yhteensovittamisessa auttaa, että voi pistäytyä työhuoneelle vain pariksi tunniksi ja jatkaa sitten töitä kotona, ja päinvastoin. Ei ihme, jos vauva tunkeutuu töihin.

Ulla-Maija Vilmi

Ami Lindholmin animaatio Ahdistaa / Helpottaa .. asti Keravan taidemuseossa S aviolla.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

mutta eiPä pukeutuminen ole vain teinien ongelma. Elokuisessa Helsingissä aikuiset naiset marssivat kadulla pukeutumisen vapauden puolesta. Media täyttyi hetkeksi korsettien karnevaalista, kun lutkamarssiksi kutsuttu tapahtuma sai runsaasti julkisuutta ja kiihdytti tunteita puolesta ja vastaan. Banderolleissa vaadittiin naisten vapautta ja koskemattomuutta hameen helman pituudesta riippumatta.

Peittämisen ja paljastamisen politiikkaa tarjoaa myös Sub-kanavan kuningatar-formaatti Miljonäärivaimot.

Mieheni kehotuksesta avasin television, kun ruotsalaiset miljonäärivaimot pohdiskelivat elämän syviä totuuksia yksityisjeteissään. Ymmärsin heti, kuinka tärkeitä nämä ohjelmat ovat.

Ne tarjoavat meille, joilla jettiä ei ole, mahdollisuuden nauraa kiristetyille kasvoille ja uskomattoman korneille jutuille. Näinä huterina yhteiskuntarauhan aikoina miljonäärivaimot tarjoavat hetken tasoitusta tässä epäoikeudenmukaisessa maailmassa. talouslehti Forbes on julkaissut jälleen sadan maailman vaikutusvaltaisimman naisen listan. Lady Gaga, pekoniin pukeutuva 25-vuotias laulaja, kipusi listalla sijalle 11. Lehden listaajat tietävät mitä tekevät. Vakuutuin asiasta viimeistään silloin, kun eräs -vuotias näytti minulle ylpeänä piirustustaan, jossa mallityttö komeili käsiraudoissa ja verkkosukissa. Pakkopuku sekin.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija



Pisteitä

Ota kantaa

Syyskuun satuhetki oli Jumbossa keskiviikkona 7.9.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä Hertta-kirkonrotta teki kauppakeskuksessa?

Lähetystyön nimissä ei saa vainota

Markku Mattila

Vilma Maanselkä, 

Niina Soini, 

Kuinka huomasit tulla tänne?

— Hoitajamme Milla Maanselkä toi meidät retkelle. Milla kävi eilen Jumbossa ja huomasi mainoksen satuhetkestä. Meitä hoitolapsia on yhteensä neljä, kahdesta eri perheestä. Milla on myös siskoni. Satuhetken jälkeen menemme syömään, ja matkalla Nurmijärvelle käymme leikkimässä jossakin puistossa.

Mitä satuhetkessä tapahtui?

— Hiiri tuli lukemaan sadun. Se kertoi Arkajalasta. Se oli joku sellainen, jolla oli sarvet päässä. Sitten myös laulettiin. Osasin ennestään ankkalaulun. Leikkilaulut olivat kivoja.

Pisteillä –, paljonko annat tapahtumasta?

— Satuhetki oli sikahyvä. Annan 5 tähteä. Milla sanoo, että satuhetki oli sellainen kuin hän odotti.

Oli erilaista kuin että olisi vain kotona luettu satuja.

Kuinka huomasit tulla tänne?

— Huomasin jo keväällä Jumbossa mainoksen satuhetkestä, mutta vielä silloin emme selvinneet satuhetkeen asti. Asumme lähellä ja käyn viikoittain Jumbossa.

Tulimme kahdestaan kolme ja puolivuotiaan Eliaksen kanssa. Yhdeksän kuukauden ikäinen poikavauva jäi tällä kertaa isin kanssa kotiin.

Muu seurakunnan lasten toiminta ei ole tuttua, odottelemme päiväkerhovaihetta.

Mitä satuhetkessä tapahtui?

— Hertta-kirkonrotta luki sadun Pukki Arkajalasta. Se ei ollut minulle ennestään tuttu. Lisäksi leikittiin. Laulupussista löytyi eläimiä, joihin jokaiseen liittyi leikkilaulu. Hetki oli sellainen kuin etukäteen ajattelinkin.

Pisteillä –, paljonko annat tapahtumasta?

— Annan 5 pistettä. Satuhetki oli suunniteltu ja järjestetty lapset huomioon ottaen. Satu oli kiva ja laululeikit mukavia.

Ku i n k a

Hertta-kirkonrotta, 

Kuinka esiintymisesi Jumbossa sujui?

— Esiintyminen jänskättää aina.

Etukäteen ei voi tietää, tuleeko ketään. Olen esiintynyt vasta kolme vuotta erilaisissa seurakunnan lapsi- ja perhetyön tilaisuuksissa.

— Idolini on Jumala, ja olen rottien Aira Samulin. Pysyn aina saman ikäisenä. Vaatteisiini kätkeytyy joko Margit Pulkkinen tai Krisse Elo. Mitä satuhetkessä tapahtui?

— Satu Pukki Arkajalasta kertoi itsensä voittamisesta ja ystävyydestä. Laululeikit kertoivat eläimistä ja Jumalan kämmenellä Taivaan Isän huolenpidosta. Pappi jakoi seurakunnan lapsityön esitteitä.

Pisteillä –, paljonko annat tapahtumasta?

— Annan 5- pistettä. Lapset olivat hyvin mukana. Vanhemmat olivat ujoja, hekin olisivat voineet osallistua rohkeammin.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Hämmästyneinä luimme Rekolan seurakuntaneuvoston jäsenen Werner Janhosen käsityksiä Tulkaa kaikki -liikkeestä, Sari Roman-Lagerspetzistä sekä lähetystyöstä (VL 8.9.). Hän pitää meitä kirkon uudistajia ”vapaamatkustajina, jotka eivät itse käy kentällä työssä” mutta ”luulevat voivansa päättää kaikesta lähetystuesta”. Hän pitää meitä ”teoreetikkoina ja Pride-kulkueiden boheemiväkenä” ja henkilöinä, joille lähetystyön ydin on levittää sanaa ”suomalaisen naisen asemasta ja häkellyttävästä ylivertaisuudesta”.

Janhosen näkemys on sekä omituinen että perusteeton.

Monilla meistä on huomattavan laajaa omaa kokemusta toisissa kulttuureissa elämisestä ja toimimisesta. Tuemme sellaista lähetystyötä, joka sivutuotteenaan ei levitä syrjiviä ihmiskäsityksiä tai aiheuta muuta haittaa kohdemaissa.

Meitä huolestuttaa se, että lähetystyön nimissä oikeutetaan naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää maissa, joissa näiden asema muutenkin on heikko.

Pahimmillaan syrjivä lähetystyö saattaa jo ennestäänkin syrjityt ihmiset hengenvaaraan.

Ugandassa homoseksuaaleja on tapettu viime ja tänä vuonna sen jälkeen, kun kristityt amerikkalaiset lähetystyöntekijät olivat käyneet kiihottamassa väkeä entistä pahempaan homovastaisuuteen.

Joka maassa on omat ihmisoikeustaistelijansa, jotka työllään edistävät ihmisten yhdenvertaisuutta. Näemme kirkkomme lähetystyöntekijät mieluummin heidän rinnallaan kuin vainoamassa heitä.

Kirkon lähetystyörahojen entistä tarkemmalla kohdentamisella pyrimme juuri siihen, että yhteiset varamme käytetään hyvän edistämiseen. Samalla autamme järjestöjä uudistamaan toimintaansa ja tarvittaessa korjaamaan kurssiaan.

Yksin armosta

 % Rovaniemeläinen

Synnyin ja kasvoin Rovaniemellä. Opiskeluaikana asuin Oulussa ja vuoden Yhdysvalloissa. Valmistuttuani palasin Rovaniemelle. Valokuvasin siellä viime kesänä talot, joissa lapsena asuin, ja koulut, joita kävin. Pellossa asuvan pikkusiskoni kanssa puhumme puhelimessa päivittäin.



 % Turkulainen

Turkuun päädyin Kiteen, Lohjan ja Helsingin kautta. Turku on inhimillisen kokoinen kaupunki, jossa jokirannat ovat asukkaiden olohuoneena. Ehdin asua 15 vuotta Turussa.

Kaipaan kaupunkia ja sinne jääneitä ystäviä.

Vantaalainen

%

Työskentelen seurakuntien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kouluttajana. Muutin Länsimäkeen vuonna 2007 työpaikkani siirryttyä Helsinkiin. Länsimäessä luonto on lähellä ja täällä voi harrastaa melkein kaikkea urheilua paitsi mäkihyppyä. Minä uin, hiihdän, suunnistan, sauvakävelen ja geokätköilen.

Kimmo Saares pastori ja toimittaja

Ehtoollispöytä tulee tarvitsevan luo Riitta Eloranta ihmetteli (VL 8.9.), miksi kehitysvammaisten konfirmaatiossa elokuussa esiintyneet kehitysvammaisten kuorolaiset eivät päässeet polvistumaan alttarin ääreen, vaan ehtoollinen tarjottiin heidän esiintymispaikallaan, joka jäi pianon taakse.

Korson kirkossa vietettiin 14.8. kehitysvammaisten konfirmaatio, mutta mahdollisesti kirjoittaja viittaa kuitenkin 7.5. toteutettuun autistirippikoulun konfirmaatioon, jossa esiintyi kehitysvammaisten musaryhmä.

Tässä yhteydessä ehtoollinen jaettiin konfirmoitaville heidän istuessaan etupenkissä. Näin tilanne muistutti rippikouluviikon aamumessua, mikä loi turvallisuudentunnetta autisteille. Kyse oli siis asiakaslähtöisyydestä, nuorten tarpeiden huomioon ottamisesta, mikä on kirkon vammaistyön perusperiaatteita.

Samasta syystä ehtoollinen jaettiin liikuntarajoitteisille musakerholaisille heidän omille istumapaikoilleen. Hyvin harva heistä olisi kyennyt polvistumaan, vaikka heidät olisi saatu tuotua alttarikaiteelle.

Tällaisissa tilanteissa ehtoollispöytä laajenee jokaisen tarvitsevan luokse, hänen omia tarpeitaan kunnioittaen. Jokainen on kutsuttu Herran aterialle Korson kirkossa, siten kun se on hänelle itselleen mahdollista.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Pirkko Kotila Tikkurilan seurakunta Eija Harju Rekolan seurakunta

Tytti Pietilä, 57, kokee olevansa Vantaalla asuva turkulainen.

konsa väliin. Meillä ei ole oikeutta määritellä, kuka armoliittoon kuuluu ja kuka ei, se on yksin pyhän Jumalan päätettävissä.

Armo ei vesitä vastuuta Jumalan eikä toisten ihmisten edessä. Me ihmiset käymme maallista oikeutta, mutta emme koskaan Jumalan puolesta. Kasteen liitto on kestävä ja väkevä, siihen on aina mahdollisuus palata.

Esa Sarvi haluaa korostaa sitä, että kristittyjä ovat ne ja ainoastaan ne, jotka tunnustavat sydämenuskonsa Jeesukseen ja elävät sen arvojen mukaan.

Kristillisten arvojen mukainen elämä on tavoite johon kaikkien kristittyjen tulisi pyrkiä, mutta jossa kukaan ei voi täydellisesti onnistua. Oikea elämä tai sydämenuskon tunnustaminen eivät olekaan pelastuksen välineitä: Jumala pelastaa ihmisen yksin armonsa kautta. Tästä en tingi.

Vapaakirkon pastori Esa Sarvi kritisoi (VL 8.9.) kolumniani kapea-alaisuudesta. Kritiikki on aina tervetullutta, mutta ei pidä yrittää lukea yli sen, mitä on kirjoitettu. Eikä ole oikein käyttää lainauksia, joissa sanojani on muutettu.

Kolumnissani varoitettiin siitä, ettei kenenkään ihmisen pidä asettua portinvartijaksi Jumalan armon ja veljensä tai sis-

/ VANTAA

Lea Karhinen diakoniapastori Minna Kovalainen kehitysvammaistyön vs. diakoni Kimmo Saares vt. kirkkoherra

Kasvatustilanteessa ei saa olla manipulaatiota tai painostusta. Tilanteen pitää aina olla hyvän piiriin kutsuva.

Kikka Nyrén

Pyhän kohtaaminen alkaa pienestä Lapsen kokonaisvaltainen kehitys hyötyy yhteydestä pyhään.

K

irkon pitää aloittaa kasvatustyö ihan alusta uudelleen, toteaa viime keväänä Seurakuntien Lapsityön Keskuksen johdossa aloittanut teologian tohtori Lasse Halme. Syitä uudistamiseen riittää: uskosta vieraantuminen, kirkosta eroaminen ja lapsiperheiden asema.

Miksi kirkon pitäisi kasvattaa?

— Tässä tullaan kysymykseen ihmiskuvasta, Halme vastaa.

Hän näkee ihmisen, myös lapsen, kokonaisvaltaisena olentona, jonka keskuksessa on henki. Henki sitoo yhteen fyysisyyden, tunne-elämän ja ymmärryksen siten, että ne kaikki liittyvät toisiinsa.

— Ihmiselle on ominaista, että hän voi tiedostaa itsensä ja oman paikkansa myös äärettömän ja pyhän edessä. Tajuamalla oman rajallisuutensa hän tajuaa myös sen, että on olemassa jotain itseä suurempaa. Silloin on kyse hengellisyydestä. Juuri tämä tekee ihmisestä ihmisen.

Käytännössä hengellisyys tarkoittaa Halmeen mukaan ihmisen perusminuutta, identiteettiä ja omaatuntoa, jonka pohjalta hän tekee ratkaisuja ja valintoja ja haluaa sitoa nämä Jumalan edessä olemiseen. Kysymys on myös itsetunnon pohjasta.

Kirkon kasvatustyön painopiste Lasse Halme korostaa sitä, että lasta pitää tukea kokonaisvaltaisesti. Hän pitää tärkeinä kaikkia lapsen hyvinvointiin ja elämään liittyviä osa-alueita, esimerkiksi terveyttä, kulttuuria, kouluopetusta ja sosiaalisia suhteita.

Kirkolle ominta aluetta on hengen tukeminen, mutta se ei tapahdu muusta irrallaan.

Seurakunnassa lapsen tulisi tulla kokonaisvaltaisesti huomioon otetuksi samalla, kun painopiste on hengellisyydessä.

Hakeutuminen kuuntelemaan pyhän puhuttelua on Halmeen mukaan lapsen kehitykselle ja ihmisyydelle tärkeää. Pyhän kohtaamisen tapoja ovat esimerkiksi yhteinen hiljentyminen, laulaminen, Raamatun tekstien kuuleminen ja vaikkapa kynttilän ympärille asettuminen silloin, kun se ymmärretään symboliksi pyhästä.

— Kasvatustilanteessa ei saa olla manipulaatiota tai painostusta. Tilanteen pitää aina olla hyvän piiriin kutsuva, toteaa Halme.

Pyhäkoulun juuret Englannissa Lapsen hengellisyyden vaalimispaikka voi ol-

la esimerkiksi pyhäkoulu, joka on lasten oma hartaustilaisuus. Vaikka pyhäkoulussa kävijöiden määrä on laskenut, Halme näkee pyhäkoulussa paljon mahdollisuuksia. Hänen mukaansa sitä ei pidä asettaa vastakkain päiväkerhon ja muiden seurakunnan lapsityön muotojen kanssa, sillä kaikissa niissä on hengellisyys mukana ja toteutuu omalla tavallaan.

Kyse on painopiste-eroista. Seurakunnan koko lapsityön ja varhaiskasvatuksen kirjo pohjautuu pyhäkoulutyön maaperään, joka vaikutti myös yhteiskunnan koululaitoksen kehitykseen.

Pyhäkoulutyö syntyi Englannissa 1700-luvun lopulla vastaamaan slummilasten hätään. Toinen pyhäkoulun juuri löytyy 1600-luvulla alkaneesta kiertokoulusta, jossa lapsille opetettiin lukutaitoa ja kristinoppia.

— Olisiko taas aika palata kokonaisvaltaisemman tuen suuntaan, koska yhteiskunnassa on vallalla polarisaatiokehitys, jossa yhä useampi lapsiperhe kärsii köyhyydestä? Ehkä se voisi olla esimerkiksi lapsidiakoniaa tai verkostoitumisen tukea? Halme pohtii.

Pienelle parasta Aikaisemmin koululaitos antoi lapsille uskonnollisen perusopetuksen ja identiteetin.

Yhteiskunnan asenneilmapiiri on muuttunut ja on syntynyt tyhjiö, jossa suurelle osalle kirkon jäsenten lapsista kukaan ei anna kristillistä kasvatusta.

— Nyt olisi vanhempien ja seurakuntien aika havahtua asiaan, Halme tähdentää.

Seurakuntien Lapsityön Keskus on levittämässä Helsingissä alkanutta Pienelle parasta ‑hanketta valtakunnalliseksi. Hankkeen aineisto lähetetään jokaiselle kastetulle kotiin.

Mukana on materiaalia iltarukouksen perinteestä ja lapsen hengellisyyden vahvistamisesta osana tavallista elämää. Ajatuksena on, että vanhemmat vastaisivat hengellisestä kasvatuksesta ja seurakunta antaa siihen tuen.

Tavoitteena on, että Pienelle parasta ‑jatkomateriaalia lähetettäisiin 3–4 vuoden ikäisille ja vielä kouluun meneville. Näin pyritään kotien kanssa uudentyppiseen pysyvämpään kontaktiin, jossa lapselle halutaan hyvää.

— Toivon, että seurakunnat ja vanhemmat miettisivät lapsen hengellisen tuen tarvetta ennakkoluulottomasti sekä tykönään että yhdessä, ja että vanhemmat ymmärtäisivät asian tärkeyden lapsen elämän ja hyvinvoinnin kannalta ja lähtisivät siihen mukaan.

— Modernin pyhäkoulun ei tarvitse välttämättä olla jokin yksittäinen tapahtuma tai toiminta, vaan se voi olla lapsen kristillistä kasvatusta, josta koti ja seurakunta yhdessä huolehtivat. Nyt etsitään uusi tapa toteuttaa se, mikä on lapselle parasta, Halme visioi.

Tuula Hietamäki

Pyhäkouluja www.vantaanseurakunnat.fi.

5

Rei Kuudennes suomalaisista on köyhiä.

Entä jos tasattaisiin vähän?

Kuka on köyhä?

Suhteellisesti köyhän kotitalouden nettotulot jäävät kuukaudessa alle 60 prosentin mediaanitulosta. Mukaan lasketaan mahdollisen palkan lisäksi myös erilaiset tuet.

Yksin asuvan köyhyyden raja on nykyisin noin 1100 euroa. Vastaavasti kahden aikuisen taloudelta raja on noin 1650 euroa, nelihenkiseltä, kaksilapsiselta perheeltä 2310 euroa ja kahden lapsen yksinhuoltajaperheeltä 1760 euroa. ● Köyhyyttä voidaan arvioida myös EU:n vuonna 2010 laatimien kriteerien avulla. Silloin katsotaan, onko henkilöllä tai kotitaloudella varaa seuraaviin asioihin: – maksaa vuokransa ja laskunsa ajoissa – pitää kotinsa riittävän lämpimänä – selviytyä yllättävistä kustannuksista – syödä lihaa, kalaa tai vastaavaa proteiiniannosta joka toinen päivä – pitää vähintään viikko lomaa poissa kotoa – autoon – pesukoneeseen – väritelevisioon – puhelimeen Jos varaa ei ole neljään tai useampaan, on köyhä. ●

Vantaalla ●

●

●



lähes 3 prosenttia kaikista tulonsaajista jäi vuonna 2009 alle 20 000 euron vuosituloihin tämän vuoden maaliskuussa oli 700 työtöntä, heistä 2330 pitkäaikaistyöttömiä ja 50 alle 25-vuotiaita 11 736 taloutta eli lähes kymmenesosa vantaalaisista sai vuonna 2010 toimeentulotukea, reilu viidennes tuen saajista oli alle 25-vuotiaiden kotitalouksia

Jouko Karjalainen

iluutta peliin

K

yllä tämä maailma on epäoikeudenmukainen, huokaa tutkija Jouko Karjalainen.

Karjalainen työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, ja puheena on nyt hänen erikoisalansa, köyhyys.

Mutta niin kuin muutkin epäreilut asiat, köyhyys korjautuisi Karjalaisen mukaan reiluudella: sillä, että aineellista hyvinvointia jaettaisiin tasaisemmin. Siitä Karjalainen saa kertoa tuonnempana. Ensin hän yrittää selvittää, mistä köyhyydessä on kyse.

— Köyhyyden klassinen määritelmä on, että köyhä perhe tai yksilö ei voi tulojensa pienuuden vuoksi osallistua yhteiskunnan normaaliin elämään.

Köyhyyttä ja pienituloisuutta on koetettu kuvata myös erilaisten tulorajojen ja kriteerien avulla. Arviointitavasta riippuen Suomessa on 700 000–900 000 köyhää — siis jopa kuudesosa väestöstä.

Viime vuosi oli Euroopan Unionin köyhyyden vastainen teemavuosi. Silloin EU asetti tavoitteeksi, että vuonna 2020 köyhyyden ja syrjäytymisen uhan alla olevia on Euroopassa 20 miljoonaa henkeä vähemmän kuin nykyään.

Tällä hetkellä noin 80 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyysrajan alapuolella.

— Suomessa tavoite on 150 000 köyhää vähemmän. Sen ei pitäisi olla suomalaiselle yhteiskunnalle mitenkään mahdoton tehtävä, mutta se edellyttää työttömyyden vähenemistä, Karjalainen sanoo.

Hän lisää, että nykyisin tosin näyttää siltä, että suunta on ihan väärä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on nousussa, eivätkä viime aikojen isot irtisanomiset lupaa hyvää. Karjalainen on myös tuohtunut siitä, millaisen viestin ja esimerkin antaa se, että irtisanomisten jälkeen yrityksen osakekurssi lähtee nousuun — niin kuin UPM:lle kävi.

— Meillä on hoettu, että eihän se haittaa, jos jotkut rikastuvat, kunhan köyhistä pidetään huolta. Nyt osakkeenomistajat rikastuvat toisten hädän kustannuksella, ilman minkäänlaista omaa työtä. Minusta se on karua ja rujoa.

Työ on Karjalaisen mukaan varmin väylä

pois köyhyydestä. Ennen 1990-luvun lamaa se olikin melkoisen varma väylä.

— Vielä 1980-luvulla oli sellainen näköala, että ihminen pystyy omalla työllään elättämään itsensä ja pääsemään irti köyhyydestä.

1990-luvun laman vauhdittamana työmarkkinat ovat muuttuneet radikaalisti ja muutos on ollut raju varsinkin köyhyyden näkökulmasta.

Karjalainen huomauttaa, että 1980-luvun lopussa Suomessa oli 3000 pitkäaikaistyötöntä. Silloin pitkäaikaistyöttömyyden raja oli puoli vuotta. Nyt pitkäaikaistyöttömiä on noin 140 000, vaikka rajaa on korotettu vuoteen.

— 1980-luvun lopulla olin töissä Helsingin erityissosiaalitoimistossa, jonka asiakkaita olivat asunnottomat. Usein sossun ulkopuolella päivysti urakoitsijoita, jotka jakoivat lenkkimakkaraa, ranskanleipää ja piimää ja pestasivat selvimmät rakennuksille töihin. Silloin esimerkiksi rakennuksilla, satamissa ja kuljetusalalla oli töitä niille, joilla oli vähän tai ei ollenkaan koulutusta. Nykyisin sellaisia työpaikkoja ei ole, varsinkaan pysyviä tai kohtuullisesti palkattuja. Sekatyömiehiä ei tarvita, Karjalainen kertoo.

Myös koulutettujen työnäkymät ovat muuttuneet. 1980-luvulla kaksi kolmesta akateemisen koulutuksen saaneista työllistyi julkiselle sektorille, nykyisin enää tuskin kolmasosa. Toki korkeakoulutuksen saaneiden määräkin on kasvanut. Kuntien ja valtion työvoimapula, josta on varoiteltu jo kauan, ei näytä toteutuvan.

Työmarkkinoita sekoittaa myös palvelu- ja rakennusaloilla huonoilla työehdoilla tehtävä halpatyö. Karjalainen epäilee, että hyvinkin kymmenesosassa pääkaupunkiseudun palvelu- ja rakennusalan työpaikoista on huonot työehdot.

Pääkaupunkiseudun rakennustyömailla esimerkiksi on jopa 30 000 Virosta ja Puolasta tullutta työntekijää. Heidän palkoillaan olisi mahdotonta elää Suomessa tavallista elämää: maksaa normaalia vuokraa ja elinkustannuksia ja elättää perhe. Rahat riittävät, kun asuu Suomessa ollessaan esimerkiksi asuntovaunussa leirintäalueella ja koti ja perhe ovat halvemmassa maassa. Myös kaupan alalla on osa-aika- ja tilapäistöitä, joilla pelkästään ei tule toimeen.

Keitä sitten ovat Suomen köyhät?

— Suuri ryhmä on nuoret, alle 30-vuotiaat.

Heidän joukossaan on toki paljon opiskelijoita,

mutta myös työttömiä. Nuorisotyöttömyys on nelinkertainen muuhun työttömyyteen nähden, Jouko Karjalainen kertoo.

Britanniassa nuorten syrjäytyminen purkautui tänä kesänä mellakoihin ja ryöstelyyn.

Karjalainen ei usko, että Suomessa ihan pian voisi käydä samoin.

— Meillä yhteiskunta ei ole niin hajonnut, eikä meillä ole niin isoja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita ryhmiä. Suomessahan syrjäytyminen on useimmiten yksinäistä elämää.

Meillä henkinen ilmapiiri on sellainen, että eristäydytään.

Karjalainen lisää, että meilläkin on herätty siihen, mitä riskejä syrjäytymisessä piilee. Paras yhteiskuntarauhan turvaaja hänen mielestään on edelleen pohjoismainen hyvinvointimalli ja siihen kuuluva riittävä sosiaaliturva.

Osa huono-osaisista nuorista on lähtöisin perheistä, joissa vanhemmat ovat jo pitkään olleet työttöminä. Suomessakin voidaan puhua ylisukupolvisesta köyhyydestä.

— Maksuton koulutusjärjestelmä ei enää pysty nostamaan kaikkia pois köyhyydestä.

Pelkkä peruskoulu ei oikein auta ketään työelämään, ja vielä huonompi tilanne on koulunsa keskeyttäneillä. Eikä korkeakaan koulutus nykyisin takaa toimeentuloa.

Yksin eläminen on selvä köyhyysriski.

Kaksi kolmasosaa toimeentulotuen saajista on yksinäisiä ja useammin miehiä kuin naisia.

Perhetyypin mukaan selkein köyhien ryhmä on yksinhuoltajaperheet, joista kolmasosa joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Maahanmuuttajien köyhyys on yleisempää kuin muiden. Karjalainen kuitenkin huomauttaa, että suurin osa maahanmuuttajista ei tule jäämään sosiaaliturvan varaan, mikäli työmarkkinat vetävät normaalisti.

— Mutta taantuma-aikoina pannaan työpaikoista pihalle ensimmäisinä nuoret ja maahanmuuttajat. Niin on nytkin käynyt. Sen voi omin silmin nähdä vaikkapa Koivukylässä, jonka läpi kuljen päivittäin työmatkoilla.

Yksi köyhyyttä lisäävä tekijä Suomessa on Karjalaisen mukaan asumisen kalleus. Yli puolet toimeentulotuesta menee nykyisin asiakkaiden asumiskustannusten korvaamiseen.

Asuntojen hinnat ovat nousseet koko ajan ja samaa tahtia myös vuokrat. Karjalainen toteaa, että asuntolainat ovat nykyisin niin isoja, että niissä tikittää aikapommi. Lainoista ei selviä, jos yllättäen joutuu työttömäksi.

— Myös terveyden menetys romahduttaa talouden yllättävän nopeasti, sairausvakuutusjärjestelmästä ja lääkekorvauksista huolimatta.

Nyt päästään siihen reiluuteen. Karjalaisen

vaatii keskiluokkaa tinkimään omasta mukavuudestaan.

ratkaisu köyhyyden vähentämiseksi kuulostaa komealta: työllisyysaste ylös, mutta ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla, ei turhia hyödykkeitä tuottamalla tai kulutusta lisäämällä.

— Ratkaisevaa on, saadaanko työmarkkinat vetämään ja miten se onnistuu ilman että edellytetään jatkuvaa talouskasvua, joka ei ole kestävää ympäristön eikä ihmisten kannalta.

— Usein kuulee sanottavan, että maassa on kauheasti tekemätöntä työtä. Niin varmaan onkin, mutta palkanmaksajia ei ole tarpeeksi.

Näin sanottaessahan viitataan usein esimerkiksi hoivatyöhön tai ympäristön parantamiseen, jotka kuuluvat julkisen sektorin maksettaviksi. Mutta julkista rahaa ei näytä olevan, eikä velkaakaan voi ottaa koko ajan, Karjalainen kuvaa.

Hänen mukaansa ratkaisu on hyvinvoinnin jakaminen aiempaa tasaisemmin. Useissa tutkimuksissa on todettu, että rikkaissa maissa taloudellisen hyvinvoinnin kasvattaminen ei enää lisää yhteiskuntien kokonaishyvinvointia. Sen sijaan väliä on sillä, kuinka tasaisesti taloudellinen hyvinvointi jaetaan.

— Vain jakamalla saadaan lisää jaettavaa.

Mutta meillä mennään nyt ihan päinvastaiseen suuntaan.

Nuoret vaikeuksissa

R

ekolan seurakunnan diakoniatyöntekijät ovat huomanneet tänä kesänä ja alkusyksystä uuden ilmiön: pahoissa rahavaikeuksissa olevat itsenäistyvät nuoret. Parikymppiset muuttavat ensimmäiseen omaan asuntoon ja rahoittavat huonekaluja ja muita kodin hankintoja korkeakorkoisilla pikavipeillä.

— Monet heistä ovat opiskelijoita, joiden kesätyöpalkat eivät laskujen maksamiseen riitä. Siinä menevät luottotiedot helposti ja omaisuus joutuu ulosottoon.

Moni ei uskalla tai kehtaa pyytää apua omilta vanhemmiltaan, kuvailee diakoni Irma Liljeström.

— Kun luottotiedot menevät, se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Toinen näkyvä asiakasryhmä ovat Liljeströmin mukaan pätkätöissä sinnittelevät, jotka saavat niin pientä palkkaa, ettei se riitä elämiseen. Apua haetaan myös silloin, kun minimitoimeentulotuki tai eläke ei riitä. Suurin osa asiakkaista on yksineläviä. Ikäryhmistä suurin on 40–64-vuotiaat.

Liljeström huomauttaa, että seurakunnalta saatava taloudellinen avustus on hyvin pieni. Esimerkiksi yksinelävälle myönnetään enimmillään kerralla 20 euron osto-osoitus.

— Se on vain laastaria, mutta silläkin voidaan antaa toivoa.

Viime vuonna Rekolan seurakunnan diakoneilla oli 987 asiakaskontaktia, vuonna 2008 kontakteja oli 645. Asiakkaiden elämäntilanteet ovat Liljeströmin mukaan muuttuneet entistäkin monimutkaisemmiksi. Yksi käynti diakonivastaanotolla riittää harvoin.

— Usein ihmisen yksinäisyyden seurauksia ovat päihde-, mielenterveys- ja taloudelliset ongelmat.

Silloin tuloerot kasvavat, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Ja siinä sivussa ympäristö kärsii.

Karjalaisen mielestä jakaminen vaatisi sitä, että hyvinvoiva keskiluokka tinkii elämäntavastaan. Hän ottaa esimerkin kotinurkiltaan Päiväkummusta.

— Vanhasta työväestön rakentamasta omakotialueesta on kovaa vauhtia tulossa ihmeellinen muunnos amerikkalaisesta unelmasta. Ihmiset muuttavat omakotitaloon muka lasten takia, mutta todellisuudessa lapset ovat vankeina korkeiden aitojen takana, eivätkä pääsisi minnekään, jos vanhemmat eivät heitä kuljettaisi. Kaikki toimii yksityisautoilun varassa.

— Ydinvoimaa on helppo vastustaa, koska se ei vaadi muuttamaan omaa elämäntapaa. Mutta kuka olisi valmis vähentämään yksityisautoilun aiheuttamaa kuormitusta ja tinkimään omasta mukavuudestaan?

Jouko Karjalainen on. Hän ei enää omista autoa, vaan kulkee työmatkansa Helsinkiin pyörällä. tekstit Kaisa Halonen kuvat Hans von Schantz

Diakoniapyhän messu su 18.9. klo 10 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Kirkkokahveilla messun jälkeen Jouko Karjalainen puhuu aiheesta ”Erojen Suomi ja sen huono-osaiset”.

7

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

PORKKANAMARKKINAT Lauantaina 17.9. klo 10-14 Helsingin Tuomiokirkon edustalla Alkuhartaus portailta klo 10. Myytävänä mm. maan tuotteita, mehuja, hilloja, porkkanakeittoa, kiinalaisia kevätkääryleitä, käsitöitä. Vanhaliina myy astioita ja liinavaatteita.

Tuomiokirkon kappelin alakerrassa kahvio. Markkinoilla mukana Tasaus-kampanja.

Suomen Lähetysseura

Opiskelijoiden Lähetysliitto

Ev.lut. seurakunnat

www.bible.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima • Suomen Pipliaseura • www.pipliakauppa.fi

Uusia

TARTU PIPLIAAN FARKKURAAMATTU

RAAMATTU

Rennot kangaskannet, vetoketju ja oikea tasku.

tuotteita!

Merimieskirkkoseurat Vuosaaren merimieskirkolla

UUSIA PIENOIS-

RAAMATTUJA

(Provianttikatu 4) Merisunnuntain aattona la 17.9.2011 klo 17.00 alkaen. Puhujina merimiespastoreita ulkomaan ja kotimaan merimieskirkoilta. Musiikista vastaa lauluyhtye Papas no Mamas. Tervetuloa!

MEMORAAMATTU

Tyylikkäät nahkajäljitelmäkannet punaisella kuminauhalla.

Mukana banderolli raamatunlauseella.

s MANGA METAMORPHOSIS

Sarjakuvakirja evankeliumin synnystä.

Nelivärikuvitus.

VIRSIKIRJAPOKKARI

merimieskirkko.fi

Merisunnuntain messu kotikirkossasi su 18.9.2011.

Pienoisvirsikirja, Valoristikannet. Nuotillinen.

Suomen Pipliaseura

Merimiespastorit saarnaavat mm. Espoonlahdessa, Taivallahdessa, Haminassa, Kokkolassa, Keski-Porissa ja Turun Mikaelissa. Merisunnuntain kolehti kannetaan kaikissa ev.lut. kirkoissa Suomen Merimieskirkon työn hyväksi.

HERÄNNÄISSEURAT Tule maTkalle halki RaamaTun 23.–25.9

VAELLUS ELÄMÄN POLULLA to 22.9. klo 17.30 – 20, Pyhän Laurin kappeli, Pappilankuja 3, avaa ovensa arki-iltojen hiljentymiselle.

Opastettu 30 min. kävely hautausmaalla. Iltatee, hiljentymistä, musiikkia ja ehtoollinen.

Illassa mukana Tuovi Lehtinen, Liisa Pietilä, Tarja Korpela ja Markku Elo. Muusikkona Jussi Makkonen.

Ilm. elina.piippo@evl.fi, 050 321 3282 / Vantaan seurakunnat.

Koko Raamattu läpi perjantaista sunnuntaihin: pähkähullu idea – vai uusien oivallusten pysäkki.

Tämä viikonloppu on sinulle, joka haluat ymmärtää paremmin itseäsi ja elämää. Matkaoppaina radiopastori Jukka norvanto ja toiminnanjohtaja, teologian tohtori Timo Junkkaala. Raamattuopistolla on mahdollisuus majoittua ja ruokailla. Tutustu ohjelmaan www.sro.fi. ilmoittautumiset 19.9. mennessä p. 09 5123 910 tai info@sro.fi.

VANTAAN

Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen

Pe 16.9. klo 17 Kirkkopyhä Vartiokylän kirkossa, Kiviportintie 5, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro.

Messu nauhoitetaan ja Yle TV1 näyttää sen su 25.9.

La 17.9. klo 19 Histan veisaajat: Siionin virsiä (sov. Säde Bartling) Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1, Espoo.

Su 18.9. klo 10 Kirkkopyhä Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23, Hki. Saarnaa Pentti Lemettinen, mukana Lapuan krist. opiston kuoro. Soppa ja seurat. Klo 15 Tikkurilan kirkon Neuvotteluhuoneessa, Asematie 12. Klo 15 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, Hki. (HUOM.! Kellonaika muuttunut!).

Klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Espoo. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ti 20.9. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Kotiseurat 18.9. klo 14

Eeva Maarosella, Kuohurinne 1 A, Vantaa Ritva Viitala, Heikki Junttila ja Markku Sivonen Seuroja Lähiradiossa 100,3 Mhz Rauhanyhdistysten seuroja kuultavana joka kuukauden ensimmäisenä ja neljäntenä tiistaina klo 20 – 21.

Tervetuloa kuuntelemaan!

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. JulkaisiJa Vantaan seurakunnat. kustantaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 30 6274, faksi 09 230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toimituksen sihteeRi Arja Vasara, p. 09 30 6274, arja.vasara@evl.fi.

PäätoimittaJa Pauli Juusela, p. 09 30 627, pauli.juusela@evl.fi. toimitusPäällikkÖ Heli Kulmavuori, p. 09 30 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittaJat Hanna Antila, p. 050 420 315, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 30 6319, kaisa.halonen@evl.fi.

Nina Riutta p. 09 30 6236, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen p. 09 30 6297, vantaan.lauri. taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmaRkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 224, Timo Salminen p. 020 754 2247, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ilmoitushinta 1,0 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoitustRaFiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 0011 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.



| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | www.pipliakauppa.fi

Tilaa nyt Mukana leikeissä: Lastenmaa joka kuukausi.

Sivut sujuvasti nettiin

Soita p. 020 754 2333 Sähköpostilla tilauspalvelut@kotimaa.fi Verkossa www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

www.sujuu.fi kumppanina

Vantaan seurakunnat 1..–22..

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia maksaa 2,50 euroa. Lapsilta 1,50 euroa.

Viikkomessua ja ehtoollista vietetään torstaisin klo 18. Messu kestää noin 40–45 min.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 19. Uudet laulajat tervetulleita.Tied. Juha Paukkeri p.

050 537 1464.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Uudet isommat tilat.

Vapaaehtoisten kirkkopyhä ja syyskauden avajaismessu su 18.9. klo 12. Hans Tuominen, Harri Nurminen. Messussa siunataan kaikki vapaaehtoiset vastuunkantajat tehtäviinsä. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Matalan kynnyksen maanantai maanantaisin klo 11. Kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 19.9. klo 18.30– 20. Merja Araneva Päiväraamattupiiri ti 20.9. klo 12–13. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Puolipäivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Sukkapiiri ke 21.9. klo 18–20.

Jatkossa kokoonnumme keskiviikkoisin, aina parillisilla viikoilla. Neulomme sukkia Vantaan vankilan vangeille joululahjaksi.

Omat puikot mukaan. Tied. Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Aikuisrippikoulu alkaa to 22.9. klo 17.30–20. Harri Nurminen.

Marjatan taidepiiri kokoontuu tiistaisin klo 18–20.30 Hakunilan kirkolla: a) 4.10., 18.10., 25.10. ja b) 10.1., 17.1. ja 24.1. Yhden kurssin hinta 21 euroa sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen. Ilm. virastoon, p. 830 6500.

Varhaisnuorille Kuunloiste-lapsikuoro 7–12vuotiaille harjoittelee keskiviikkoisin klo 15 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Kokkikerho maanantaisin klo 17 Hakunilan kirkolla 7–9-vuotiaille.

Lennokkikerho tiistaisin klo 17.30 Hakunilan kirkolla.

Sekakerho tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo 17 Hakunilan kirkolla ja tiistaisin sekä torstaisin Länsimäen kirkolla.

Puuhakerho tytöille ja pojille 7–10-vuotiaille maanantaisin 17 Länsimäen kirkolla ja tiistaisin klo 17.30 Pyhän Annan lasten kirkolla.

Tyttökerho maanantaisin klo 17 Vaaralan kirkolla ja perjantaisin Pyhän Annan lasten kirkolla.

Pyhäkoulu Länsimäen kirkolla 11.9. klo 10 ja jatkossa aina kuukauden toisena sunnuntaina.

Kotipyhäkoulu sunnuntaisin parillisilla viikoilla, alkaen 11.9. klo 11–12 Hakunilassa, Asta Enqvistin luona, os. Hevoshaantie 9 D. Perhepyhäkoulu keskiviikkoisin parittomilla viikoilla, alkaen 14.9. klo18–19 Itä-Hakkilassa, os. Riekkomäentie 8.

Pyhäkoulu Pyhän Annan lastenkirkolla su 25.9., 23.10. ja 20.11. klo 15.

Pyhäkoulu Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin parittomilla viikoilla, alkaen 14.9. klo 18.

Tarkemmat tiedot netistä tai pyhäkoulusihteeri Sari Paanaselta sari.paananen@evl.fi

Vanha Hämeenkyläntie 9

Kastettu Aada Eveliina Mutkala, Verna Milana Hamberg, Tinja Ellen Toro, Leo Johannes Kalliainen.

Hautaan siunattu Aino Inkeri Lindström 84 v., Maarit Suikki 41 v.

Koulutie 11, p. 050 573 6294

Helsingin Rauhanyhdistyksen ompeluseurat ti 20.9. klo 19.

Nuorille Jengi-ilta perjantaisin Hakunilan kirkolla klo 20.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18 Vaaralan kirkossa.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Huom! Kirkkoherranvirasto on suljettu ke 21.9. piispan vierailun vuoksi.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Sanajumalanpalvelus su 18.9. klo 10. Maanpuolustusväen kirkkopyhä. Saarnaaja kenttärovasti Valde Palola, liturgi kirkkoherra Jukka Nevala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Jumalanpalveluksessa soittaa Helsingin Poliisisoittokunta johtajanaan Esko Heikkinen. Kirkkokahvien

Miesten piiri pe 23.9. klo 14, Risto Auvinen. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko ja on tarkoitettu päihdekuntoutujille.

Aikuisten raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin 15.9.– 8.12. klo 16.

Vapaalan seurakuntatalo Kohtaamispaikka to 15.9. klo 11–12.30. Vierailijana pastori Matti Hyry. Huom! Aika on muuttunut tulevillekin kerroille.

Kenian lähetyspiiri to 22.9. klo 12. Vieraana rovasti Martti Laitinen.

Lapsille ja perheille Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30–11 ma Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2, ti Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9 ja ke Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3 sekä Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1.

Nuorille Isokouluun ehtii vielä! Isokoulu rippikoulun käyneille nuorille keskiviikkoisin klo 19 Hämeenkylän kirkolla.

Nuorten ja nuorten aikuisten leiri 30.9.–2.10.2011 Enä-Sepässä.

Hinta 37€. Leirillä yhteistä ja erillistä ohjelmaa eri ikäisille. Ilmoittautuminen viimeistään 19.9. Lisätiedot tuula.vanhanen@evl.fi.

Muuta Retki Espooseen vapaaehtoistyössä toimiville ti 27.9. Bussi lähtee Hämeenkylän kirkolta klo 9 kulkien reittiä Pähkinärinne– Rajatorppa. Ohjelmassa Lagstadin koulumuseo ja Glimsin talomuseo. Lounas Kaisankodissa. Iltapäivällä ohjelmaa ja hengellistä ohjausta. Mukana pastori Marja Mäkilä, aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen ja diakoniatyöntekijä Satu Enrold. Retki on ilmainen tehtävissä toimiville. Ilmoittautumiset ma 19.9. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Kastettu Aino Ilona Puolakka, Samuel Mikko Juhani Honko, Petra Ella Mällinen.

Hautaan siunattu Irja Kaarina Vuoristo 90 v.

S

Nuoret ja mielenterveys -luento ke 1.9. klo 1.0–19.0 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C

Monilla nuorilla menee hyvin.

Lammaspolku 1

Perhekahvila maanantaisin Pyhän Annan lastenkirkolla klo 9–11.15.

Perhekerhot tiistaisin Pyhän Annan lasten kirkolla ja Hakunilan kirkolla klo 9–11. Länsimäen kirkolla keskiviikoisin ja Vaaralan kirkolla torstaisin klo 9–11.

Vantaan NMKY:n harrastekerhotoiminta on alkanut. Lisätietoja mm. liikuntaleikkikouluista, Sportis-kerhoista, sählyistä, isä– lapsi-peleistä ja aikuisten liikunnasta sekä nuortenilloista saat www.nmkyvantaa.fi tai Juhalta 0400 481877

Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Pyhän Annan lastenkirkko

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä to 15.9. klo 13–14.

Israel-iltapäivä su 18.9. klo 15.

Vieraana Esa Keuru Israel-työ ry:stä. Aiheena Israel tänään.

Mukana pastori Jaakko Kara.

Nettikerho ke 21.9. klo 14–16.

Aiheena internet tutuksi, turvallisesti verkossa.

Nuorten maailmasta osiaalinen media, kouluampumisten aiheuttamat pelot, kiusaaminen, ulkonäköpaineet… Kouluikäisten elämään ei kasvattajien aina ole helppo saada otetta.

Tutkija Atte Oksanen Tampereen yliopistosta ymmärtää vanhempien huolen.

— Nykyaikana nuoret kohtaavat uudenlaisia minuuteen ja itseen liittyviä haasteita. Esimerkiksi itsekontrolli korostuu, ja se näkyy ulkonäköhuolina tai jopa syömishäiriöinä.

Nuorten elämään on myös tullut uudenlaisia pelkoja koulusurmien ja -uhkausten myötä.

Oksanen puhuu ensi keskiviikkona Tikkurilassa nuorten mielenterveydestä. Hänen mielestään nuorten ongelmia ei kannata liioitella, vaikka niistä on puhuttu julkisuudessa aiempaa enemmän. Monilla nuorilla menee oikein hyvin.

Luennollaan Oksanen aikoo käsitellä sitä, kuinka kotona ja koulussa voidaan tukea nuorten hyvinvointia. Koulukiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen on hänen mielestään erittäin tärkeää. Joskus taas nuorten ongelmien taustalla voi olla vanhempien ongelmia, esimerkiksi liiallista alkoholinkäyttöä tai työkiireitä.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila

Lapsille ja perheille

Länsimäen kirkko Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

Messua ei ole su 18.9.

Share! su 18.9. klo 18–20. Welcome to share the Christian faith in Länsimäki. Vesa Häkkinen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan niitä tarvitseville.

Senioriklubi ti 20.9. klo 13– 14.30. Hartaushetki, kahvi ja mukavaa yhdessä oloa senioreille.

Omaishoitajaryhmä ti klo 13– 14.30. Liisa Juusela.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Lähetyspiiri to 22.9. klo 18.30– 20.

jälkeen maanpuolustusnaisten lipun vihkiminen.

Iltamessu su 18.9. klo 18. Pastori Jaakko Kara ja kanttori HannuPekka Heikkilä.

Iltakirkko ja kirkkokahvit ke 21.9. Läsnä piispa Irja Askola.

Kirkkokahvit alkavat klo 17 ja iltakirkko Hämeenkylä-messun sävelillä klo 18. Toimittajat kirkkoherra Jukka Nevala, kappalainen Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Hahmotaideterapiaryhmä kokoontuu 10 kertaa ma klo 13.

Hahmotaideterapiasta voit löytää työkaluja elämäsi henkisten ongelmien ratkaisemiseen kuvallisen itseilmaisun kautta. Saat ymmärtävää tukea vertaisryhmältä keskusteluosuudessa. Etukäteistaitoja tai -tietoja ei tarvita.

Ilmoittautumiset taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 0400 269 397 tai 09 898 386.

Jumala on! -luentosarja alkaa to 22.9. klo 18.30. Raamattuluennosta vastaa Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistosta. Aiheena onnellisena yksin kaikkeudessa? Mukana pastori Marja Mäkilä.

Esko Tuovinen/Kuvaario

Hakunila

Lentopalloa tiistaisin klo 20 Hakunilan koulun isossa salissa.

Bilisilta torstaisin klo 18 Hakunilan kirkolla. Biliksen jälkeen voit siirtyä Sotungin koululle klo 20 olevaan liikuntakerhoon.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Nuorille Nuorten kahvilat sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20.

Varhaisnuorille

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Kerhot 7–14-vuotiaille ovat alkaneet. Kerhot ovat ilmaisia eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhojen ajankohdat ja paikat seurakunnan nettisivuilla: vantaanseurakunnat.fi/korso/ seurakunnantoiminta/varhaisnuoret

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Lapsille ja perheille

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 18.9. klo 10 kirkolla lapsi- ja perhetyön tiloissa, opettajana Raija Lindqvist.

Avoinna ma–pe klo 9–15. Ma 19.9. avoinna klo 9–12.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Vanhemman väen piiri to 15.9. klo 13, Sanna Heikurinen.

Naisten saunailta to 15.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 15.9. klo 18.

Messu su 18.9. klo 10, Risto Auvinen, Kimmo Saares, Ursula Hynninen ja seurakuntakuoro.

Kylväjäpiiri su 18.9. klo 15 Kotkansiivessä.

Runopiiri ma 19.9. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 19.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 19.9. klo 18.30.

Iltahartaus ma 19.9. klo 20, piispa Irja Askola, Kimmo Saares, Ursula Hynninen ja Martti Sirviö.

Kirkon kahvila ti 20.9. klo 11–13.

Kahvia, teetä ja pientä purtavaa edulliseen hintaan.

Katulähetyksen tilaisuus ke 21.9. klo 11. Alkuhartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 21.9. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.9. klo 18, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 21.9. klo 18.30 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 22.9. klo 13.

Miesten saunailta to 22.9. klo 18 Kotkansiivessä. Saunaisäntänä Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 22.9. klo 18.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 20.9. klo 13.

Muuta Seurat Vuosaaren Merimieskirkolla (Provianttikatu 4, Hki) la 17.9. klo 17. Puhujina mm. Teemu Hälli, Jarmo Karjalainen ja Paula Raitis. Musiikista vastaa Papas no mamas.

Kastettu Luca Oscar Marjovuori, Verneri Olavi Hoffrén, Viljami Leino Eerik Pekola, Jaana Julia Jade Takkinen, Sanni Aliisa Eeva, Niklas Valtteri Lähtevänoja, Jonne Matias Tapaila, Sandra Sofia Elisabeth Korpi, Miira Varda Linnea Polso, Roope Aleksi Leskinen, Olivia Nila Julia Haarala.

Kuulutettu Janne Jussi Tapani Pyötsiä ja Marika Elina Läärä.

Hautaan siunattu Göta Darling Luukkonen 78 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot).

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 15.9. klo 13.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Minustako kuorolainen? la 17.9. klo 10–13.30 Pyhän Andreaan kirkon kuoron avoin kuoroharjoitus ja lauluvirkistyspäivä kuorolaisiksi aikoville aikuisille. Jos mietit kuoroharrastuksen aloittamista, tule kokeilemaan!

Ohjelmassa mm. laulujumppaa, ääniharjoituksia, kaanoneita ja pullakahvit. Ilmoittaudu sähköpostilla sirkku-liisa.niemi@evl.fi.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 18.9. klo 10, liturgi ja saarnaaja Eveliina Ojala, kanttori Noora Hultin. Diakoniapyhä. Messun jälkeen toteutetaan palautekysely jumalanpalveluksista, varaa aikaa vastaamiseen.

Messun jälkeen kirkkokahveilla puhuu köyhyystutkija Jouko Karjalainen.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 19.9. klo 18.30.

Aikuisrippikoulu ma 19.9. klo 19 kerhohuone 1:ssä. Ei ilmoittautumista. Rippikouluun kuuluu yhteistapaamisia, yksilötyöskentelyä sekä osallistumisia seurakunnan tilaisuuksiin. Rippikoulu kestää parisen kuukautta kokoontumistiheydestä riippuen.

Sanan ja rukouksen ilta ti 20.9. klo 19, Vappu Olsbo, Eeva-Liisa Osamitsu ja Riina Matikainen.

Aamumessu ke 21.9. klo 9.30, Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12.

Runoryhmä to 22.9. klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Seurakunta rukoilee -koulutuspäivä la 8.10. klo 10–16. Kouluttajina Maikku Saarinen (KRS) ja seurakuntien työntekijöitä.



Vantaan seurakunnat 1..–22..

Materiaalimaksuun 7 e sisältyy tulokahvi, keittolounas ja päiväkahvi. Ilmoittautumiset 21.9. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700.

Rautkallion kerhohuone

ja Tanja Piritta Peltokangas e Veijalainen.

Hautaan siunattu Toini Kyllikki Saarinen 92 v, Sirkka Tellervo Pohjolainen 77 v.

Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Tikkurila

Nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla.

Kirkkoherranvirasto

Varhaisnuorille

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Kerhot: Rekolan kirkolla ke klo 17–18.30 Kaiken Kattava Kerho (leikkiä, askartelua, kokkausta jne), to klo 17–18.30 toimintakerho (1–3-luokkalaisille) piirtämistä, maalausta, leikkejä, askartelua ym., joka 2. su klo 10 koululaisten raamatturyhmä (parilliset viikot) tutustumme nuoreen Samueliin ja hänen elämäänsä luovasti ja toiminnallisesti. Ryhmä on avoin kaikille koululaisille eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Asolan seurakuntatalossa ma klo 18– 19.30 minikokit (leipomista, purtavien tekemistä yms.), ti klo 17– 18.30 Kaiken Kattava Kerho, Päiväkummun seurakuntatalossa ma klo 17.30–19.30 Kaiken Kattava Kerho, ti klo 17–18.30 Luovis, luovan toiminnan kerho (leikkejä, askartelua, leipomista ja piirtämistä). Kytöpuiston koulu ti klo 16–17 sählykerho, mukaan sisäpelikengät, juomapullo ja oma maila, jos on (srk:lla on mailoja).

Kerhot alkavat viikolla 38 ja päättyvät viikolla 49. Kerhoja ei ole arkipyhinä eikä koulujen lomaaikoina. Yhteen kerhoon mahtuu 15 lasta. Kerhot on tarkoitettu 1.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille ellei toisin mainita. Kerhoihin ilmoittautumiset Mari Vuorisalmelle p. 050 535 3072 tai mari. vuorisalmi@evl.fi.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla, ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntaloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Vivido-lapsikuoro ke klo 16.15– 17 kirkolla.

Soitinryhmä Vivi-music ke klo 17–17.30 kirkolla.

Muuta Vanhemman väen kerho ti 20.9. klo 12 Havunneulassa.

Tervetulo-leipää vie Rekolan seurakunta Leinelän uusille asukkaille ke 21.9. klo 18–20.

Kastettu Siru Kristiina Ahonen, Neo Jeremias Heinänen, Sheryn Inari Mojoko Johnson, Sampo Matias Juoperi, Riku Oskari Lehikoinen.

Avioliittoon kuulutettu Tomi Kristian Nikkonen ja Janette Cristina Haapala.

Avioliittoon vihitty Tuomas Johannes Peltokangas

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Koulutetut vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä. Tied. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Hääyö pe 16.9. klo 19 alkaen.

Vihkimisten musiikista muodostuu konsertit klo 19–20.30 ja 20.30–22.

Messu su 18.9. klo 12. Pirjo Kettu, Jaakko Hyttinen sekä kanttorit Iina Katila ja Samppa Laakso.

Samalla 80-v. ja 85-v. kutsumessu ja kahvit Pappilassa messun jälkeen.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Ilosanomapiiri to 15.9. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 15.9. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitukset to 15.9. klo 18. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042.

Laulupiiri pe 16.9. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 17.9. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 18.9. klo 10. Marja Ruuska, Tuula Lapveteläinen ja kanttori Terje Saard.

Radiolähetysjuhla ja kirkkokahvit su messun jälkeen n. klo 11.15. Kuulumisia Intiasta, Arja Asikainen.

Siionin virsiseurat su 18.9. klo 15. Uusia ja vanhoja veisuja Malmivaaroista Löyttyyn.

Arabiankielinen raamattupiiri su 18.9. klo 16 aikuisten ryhmähuoneessa. Lastenhoito järj.

Eläkeläiskerho ma 19.9. klo 13– 14.30 kahviossa. Omaishoitajan jaksaminen. Soili Hyvärinen.

Leipää ja viiniä ➤

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Quo Vadis -kuoron harjoitukset to 15.9. ja 22.9. klo 18.30–20.

Tied. Iina Katila p.050 4097 817.

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 19.9. klo 18–20. Tied. Terje Saard p. 050 4343 043.

Corvus Laurencij -kuoron harjoitus ti 20.9. klo 18–20. Tied.

Samppa Laakso p.050 330 1582.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 16.9. klo 18.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 21.9. klo 13.30.

Kiitämme syksyn sadosta. Sadonkorjuun nyyttärit. Tuo mukanasi hedelmä, marjoja tai juures.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri ke 21.9. klo 18. Meritähdet.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 21.9. klo 17.30–19.30.

Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Tutustumistuokiot Raamattuun pe 16.9. klo 17.30–18.30.

Keskustelua johtaa Martti Pitkäranta. Aiempaa aiheeseen perehtymistä ei tarvita eikä uskonnollista vakaumusta kysytä. Tied.

Päivi Pitkäranta p. 040 547 5810.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Walkers-infoilta uusille vapareille to 15.9. klo 18–19 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila pe 16.9. klo 19–22 nuorisotilassa.

NOA Wintillä su 18.9. klo 16–19.

Nuorten aikuisten ilta ma 19.9. klo 18–20 nuorisotilassa.

Iso 2 -koulutus ke 21.9. Klo 17– 18.30 rippikoululuokassa.

Walkers nuortenkahvila ke 21.9. klo 18–20 nuorisotilassa.

Varhaisnuorille Iltakerhot on tarkoitettu alakouluikäisille. Tied. Enni Korhonen p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi.

Kokkikerhot maanantaisin ja tiistaisin klo 17.30–19 Tikkurila, Unikkotie 5 B 2.krs.

Kokataan leikiten tiistaisin klo 18.30–20 ja puuhakerho 1.–3. lk maanantaisin klo 18–19.30 ja keskiviikkoisin klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja1.

Laulavat kokit 3.–5. lk maanantaisin klo 17.30–19, puuhakerho 1.–6. lk keskiviikkoisin klo 17–18.30, näytelmäkerho 2.–7. lk keskiviikkoisin klo 18.30–20 ja kokkaus- ja puuhakerho torstaisin klo 18–19.30 Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Kokkikerho 3.–6. lk maanantaisin klo 17.30–19 Pakkala, Käräjäkuja 1 B. Askartelukerho 3.–5. lk maanantaisin klo 17.30–19 Viertolan koulu, Liljatie 2.

Ilmailukerho maanantaisin klo 18–20 ja ulkoilu- ja puuhakerho tiistaisin 18–19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A.

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhoista tied. lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho p. 050 410 3863.

Perhekerho klo 9.30–11 Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe. Tied. perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse.

Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen. Maksu on 2 €/perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä

Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut su 18.9. klo 10–11 Ylästön kerhotilassa ja Tikkurilan kirkolla sekä klo 11–12 Kartanonkosken, Ilolan ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p.

050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Muuta Luentosarja Toisin silmin to 15.9. klo 18. Professori (emeritus) Heikki Räisänen: Jeesus Koraanissa. To 22.9. klo 18 kirjailija Marja-Leena Parkkinen: Homoseksuaalisuus läheisen silmin.

Yhteistyössä Vantaan aikuisopiston kanssa Opistotalolla, Lummetie 5. Avoin kaikille!

Retki naistenpäiville Vivamoon la 1.10. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkon edestä, paluu noin klo 18.30. Lohjan Vivamossa osallistumme Ihanien naisten päiviin.

Retkellä mukana pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo ja perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen. Ilm. 18.9. mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi, p. 050 572 2811. Linja-autossa maksettava retkimaksu 35 € sis. bussikuljetuksen, osallistumismaksun, lounaan, päiväkahvin sekä hedelmä/juoman.

Sururyhmä omaisensa menettäneille aloittaa Tikkurilan seurakunnassa pyhäinpäivän jälkeen. Omaisen kuolemasta tulee olla aikaa puoli vuotta ennen ryhmään tuloa. Ilm. diakonissa Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Kastettu Aleksanteri Esko José Valdez, Aamos Otso Eemeli Karppinen, Isla Aurora Palokangas, Onni Feertti Kustaa Yli-Antola, Niilo Onni Olavi Kauppinen, Lotta Meeri Henriikka Sundman ja Benjamin August Vilhelm Laine.

Avioliittoon kuulutettu Pekka Juhani Vuola ja Jaana Maria Lehti.

Hautaan siunattu Laila Hienonen 87 v, Salme Marjatta Kauranen 79v, Väinö Olavi Lamminmäki 74 v, Marja-Leena Gabrielsson 70 v, Tuula Helena Nupponen 62 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 15.9. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 15.9. klo 17.30.

Miesten piiri to 15.9. klo 18.30– 20 takkahuoneessa.

Kirjoittajaryhmä Me kynät pe 16.9. klo 16 takkahuoneessa. Vapaita paikkoja voi tiedustella aikuistyön toimistosta, p. 050 512 1168.

Messu su 18.9. klo 10. Sinkkujen kirkkopyhä. Saarna Risto Pottonen, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja keskustelutilaisuus.

Pyhäkoulu su 18.9. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Lähetyspiiri ma 19.9. klo 15– 16.30 pienessä srk-salissa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 19.9. klo 17.30–18.45 takkahuoneessa.

Eläkeläiskerho ti 20.9. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa.

Monikulttuurinen äiti–lapsikerho ke 21.9. klo 10.30 nuorisotilassa. Kohtaamispaikka äideille lapsineen. Keskustelua arkisista aiheista. Pääkielenä puhumme suomea.

Mammaraamis ke 21.9. klo 10– 11.30 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Keskiviikon sana -lähetysilta ke 21.9. klo 18.30–20. Evankelioiminen pääkaupunkiseudulla.

Eläkeläiskerho to 22.9. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Marja-Sarjan konsertti: Laulun lumous su 18.9. klo 17. Klaavin laulajat ja Jussi Miilunpalo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tuotto Naisten pankin hyväksi.

Aamurukous ti 209. klo 9–10.

Rukoilemme Kivistö–Seutulan

Ensi sunnuntai on 14. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Lähimmäinen.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 112:5–9, 1. Sam. 24:9–12, 17–21, 1. Joh. 3:11–18 ja Matt. 5:43–48.

Rakastaa on verbi Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia.

Matt. 5:44–45

1

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 19.9. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä.

Sansan radiopiiri ma 19.9. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 20.9. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Yhteysilta ti 20.9. klo 18.30 kahviossa. Jarno Tepora puhuu aiheesta: Rukoile lannistumatta ja odota Jumalaa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 20.9. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Omalla äänellä nuotin vierestä -kuoron harjoitus ti 20.9. klo 18.30–19.30 nuorisotilassa. Tied.

Terdje Saard p. 050 4343 043.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.9. klo 18. Tiina Komulainen ja Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 22.9. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 22.9. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitukset to 22.9. klo 18. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042.

Tikkurilan Hannat to 22.9. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Aikuisrippikoulu intensiivirippikoulu la–su 19.–20.11. Konfirmaatio ke 23.11. klo 18 Tikkurilan kirkossa. Ilmoitt. viim. pe 11.11.

Kirkkoherranvirastoon. Tied. pastori Pirjo Kettu p. 050 3632 372 / pirjo.k.kettu@evl.fi tai Kirkkoherranvirasto 8306 717.

O

nko minulla oikeus vihastua? Saanko olla vihainen, kun siihen on aihetta? Onko kristittyjen aina oltava kilttejä kaikille? Onko kielteiset tunteet pidettävä maton alla?

Tunteet ovat tärkeitä ja niillä on oma merkittävä viestinsä. Tunteet, kuten vihakin, voivat antaa energiaa toimia tärkeän asian puolesta. Vihan tunne voi auttaa meitä tekemään terveitä rajoja, kuinka itseämme tai toisia saa kohdella.

Kuitenkin Jeesus kehottaa meitä rakastamaan vihamiehiämme. Rakastaa on verbi, teon sana. Se ei ole tunne. Rakastaminen on toisen kunnioittamista. Se ei välttämättä ole sitä, että minä tuntisin myönteisiä tunteita eri tavalla ajattelevaa tai sellaista ihmistä kohtaan, joka on toiminut minua kohtaan

epäoikeudenmukaisesti. Rakastaminen on sitä, että näillekin lähimmäisille tahdon antaa anteeksi ja tahdon tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.

Vihamiesten rakastaminen on sitä, että en jaa esimerkiksi kirkossa ihmisiä niihin, joiden kanssa teen yhteistyötä, ja niihin, joiden kanssa en tee. En asetu kenenkään yläpuolelle tuomitsemaan heitä, vaan jätän sen kokonaan Kristukselle.

Minun tehtäväni kristittynä on vain rakastaa: kunnioittaa, puhua hyvää, tahtoa antaa anteeksi, toimia yhteisen hyvän puolesta. Tähän kykenen vain anteeksiantavan Jumalan armon varassa. Hyvä Jumala antakoon tähän viisautta, voimaa ja rohkeutta.

Pirjo Kettu Tikkurilan seurakunnan pappi

Palvelukseen halutaan ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNASSA haetaan

seurakuntientalon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Luennoitsijana nuorisotutkimusverkoston tutkija Atte Oksanen Tampereen yliopistosta.

Kehitysvammaistyö

Maanpuolustusväen kirkkopyhä, sanajumalanpalvelus su 18.9. klo 10 Hämeenkylän kirkossa. Jumalanpalveluksessa soittaa Helsingin Poliisisoittokunta. Kirkkokahvit, maanpuolustusnaisten lipun vihkiminen. kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Raamattu-rukouspiiri ti 20.9. klo 18.30–20 srk-salissa.

Eläkeläiskerho ke 21.9. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 21.9. klo 17–18.

Miesten saunailta ke 21.9. klo 18.30– 21. Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan. Kokoontuminen kirkon pääovella, josta yhdessä sisään.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 20.9. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 15.9. klo 13–14.30.

Laulupiiri to 15.9. klo 18.30–20.30 srk-salissa.

Messu su 18.9. klo 11. Taizé-messu on vapaamuotoinen jumalanpalvelus, jossa lauletaan yksinkertaisia rukouslauluja. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Toivon tuulet su 18.9. klo 17. Puhujana Olevisten kirkon pastori/evankelista Ulo Niinemägi Tallinnasta.

Diakoniapiiri ma 19.9. klo 12–14.

Lähetyspiiri ti 20.9. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Lukupiiri ke 21.9. klo 18 Olotila. Tove Jansson: Kunniallinen petkuttaja.

Eläkeläiskerho to 22.9. klo 13–14.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Muuta Kaksipäiväinen rukouskoulutus kaikille rukouksesta kiinnostuneille. La 1.10.2011 klo 10–16.30 Kivistön kirkko (Laavatie 2) mm. ”Rukous seurakunnan tärkeimmäksi asiaksi.” La 8.10.2011 klo 10–16.30 Asolan seurakuntakoti (Asolantie 6) mm. ”Miten oppia rukoilemaan yhdessä?” Materiaalimaksu 7 euroa/ osallistuja. Tulokahvi, keittolounas, päiväkahvi. Pääkouluttajana Maikku Saarinen Kansan Raamattuseurasta. Lisäksi mukana seurakuntien työntekijöitä. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset (nimi, puhelinnumero + mahdolliset ruokavaliot) toivotaan viimeistään pe 23.9. (jälki-ilmoittautuminen on mahdollista): Kirkkoherranvirasto 09 830 6440 (ma–pe klo 9–15) tai pasi.kilpelainen@evl.fi Järj.: Rekolan ja Vantaankosken seurakunnat ja Kansan Raamattuseura.

Kastettu Eelis Samuel Saksa, Vili Valtteri Alm, Mekku Liisa-Marie Kanerva, Inka Sofia Saastamoinen, Adele Mai Melinda Könönen, Panu Pekka Hämäläinen.

Avioliittoon kuulutettu Toni Kristian Jurva ja Tuija Kaarina Vähärautio, Joonas Samuel Lehtinen ja Sini Helena Jokinen.

Hautaan siunattu Maire Helena Hakulinen 91 v, Alma Pyykkönen 84 v, Paavo Taisto Vasander 79 v, Maja Linnea Kristina Valldén 65 v, Altti Paavo Paukku 63 v.

Eläkeläiskerho ke 21.9. klo 13–14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 21.9. klo 19–21.

Vanda svenska

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 18.9. klo 11–12.

Olotila-kahvila ti 20.9. klo 11–13.30.

Usko tai älä -keskusteluryhmä alle viisikymppisille ti 20.9. klo 18.15– 19.45. Kokoontuu joka toinen viikko. Keskusteluun johtamassa Elina Hellqvist (p. 050 5280504, elina.hellqvist@evl.fi) ja Johanna Jakonen (050 375 8604, johanna.jakonen@helsinki.fi).

Varhaisnuorille Tyttöklubi ti 20.9. klo 18–19.30 Kanniston koulun nuorisotilassa.

9–12-vuotiaiden tyttöjen oma kerho, jossa leikitään, lauletaan ja askarrellaan.

Lapsille ja perheille Perhe- ja päiväkerhot eivät kokoonnu to 15.9. työntekijöiden koulutuspäivän vuoksi.

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20 (poikkeuksellisesti pe 16.9. Seutulan kappelissa), Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30– 11, Martinristi musaperhekerho ma 13.30–15, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Srk:n syysesitteessä on ollut virheellinen maininta Martinristin perhekerhosta torstaisin klo 9.30–11, mutta silloin ei ole kerhoa.

Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Verksamhet Fredagsgruppen fre 16.9 kl. 10 i Dickursby kyrkas kafferum, Annakatri Aho. Högmässa sö 18.9 kl 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Söndagsskola sö 18.9 kl. 10–11 i Bagarstugan, Kurirvägen 1.

Högmässa sö 18.9 kl. 12 kl. I S:t Martins kapell, Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Larskören övar må 19.9 kl. 18 i S:t Lars kapell.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 20.9 kl. 13 i S:t Martins kapell i Myrbacka kyrka.

ViAndakören övar ti 20.9 kl. 13.30 i Dickursby kyrka.

DiBkväll i Bagarstugan ti 20.9 kl.

15–17.55. Hjälpledarutbildningen börjar.

Ungdomsmässa ti 20.9 kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Dickursby pensionärskrets on 21.9 kl. 14 på Folkhälsanhuset.

Yhteiset Luento

Musakerho la 17.9. klo 10–11.30 Vaskipellon seurakuntakodilla, Aapramintie 1 a. Sopii kaiken ikäisille. Ohjaajina Ritva-Leena Tuuli, Peppi Kotiranta ja Minna Kovalainen.

Kehitysvammaisten kirkkopyhä su 18.9. klo 15–18 Hvittorpin kurssikeskuksessa, Masala. Kuljetus Tikkurilan kirkko klo 13.45 ja Myyrmäen kirkko klo 14.15. Messu, päivällinen ja musiikillinen konsertti. Hinta 10 euroa.

Avustajille retki on ilmainen.

Lisätietoja kehitysvammaistyön diakoni minna.kovalainen@evl.fi tai 050 433 4232.

Kuurojentyö Messu suomenruotsalaisella viittomakielellä su 18.9. klo 13 Soukan kappelissa, Soukankuja 3, Espoo.

Kirkkokahvit.

Yksinhuoltajien ryhmä la 24.9 klo 10–12 diakoniakeskuksessa 3. krs, Unikkotie 5 a A. Keskustelemme yksinhuoltajan arjesta, jaamme huolia ja etsimme voimavaroja. Lastenhoito Tikkurilan kirkolla. Ilmoittautumiset 16.9. mennessä Seija Einola p. 050 338 6212.

Näkövammaistyö Jumalanpalvelus ja kirkkokahvit su 18.9. klo 10 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, Espoo.

Yhteislauluilta ma 19.9. klo 17.30– 19.30 Vaskipellon kehohuoneessa, Aapramintie 1. Ritva-Leena Tuuli.

Perheneuvonta Eroryhmä kokoontuu maanantaisin aamupäivällä lokakuusta alkaen Tikkurilassa. Ryhmässä käsitellään erotilannetta monesta näkökulmasta.

Ryhmäläisiltä saa tukea ja uusia ajatuksia yhteisiin kysymyksiin. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. He tapaavat ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Tapaamisajan varaaminen ja tiedustelut perheasian neuvottelukeskus p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Valoa vanhemmuuteen -ryhmä alkaa ti 4.10. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joilla on perheessä 4–10-vuotiaita lapsia. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ilmoittautumiset 26.9. mennessä Asta Lustig p. 09 830 6330, Leena Jokinen p. 050 347 2917 tai Hellevi Hilska-Salonen p. 050 347 6846.

EMÄNTÄÄ määräaikaiseen työhön 28.9.11 klo 14 mennessä. Opintovapaan sijaisuus on ajalla 17.10.2011 - 31.5.2013.

Tarkemmat tiedot tehtävästä, pätevyysvaatimuksista ja hakumenettelystä: www.espoonseurakunnat.fi > Työpaikat.

Palveluja tarjotaan REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011

Keittiökalusteet, asennukset ja korjaukset ym.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Harrastajataiteilija Pekka Kolehmaisen grafiikkaa esillä 30.9. saakka.

Kysy internetin käytöstä ke 21.9. klo 12–13.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa?

Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Sairaalasielunhoito Hiljaisuuden retriitti 23.–25.9. vantaalaisten hoitolaitosten ja terveydenhuollon henkilöstölle Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Ilmoittautumiset elina piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282.

www.rothmarc.fi

HAUTAKIVET

Ostetaan Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Vuokrata halutaan

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Välitämme.

Haluatko tavoittaa puoli miljoonaa lukijaa pääkaupunkiseudulla?

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin ja pyydä tarjous!

020 754 2000/vaihde

Terveydenhoitoa Onko elämästäsi kadonnut ilo?

Psykosynteesivalmentaja Hanna-Leena Rantanen p. 050 308 2692 hannaleena.rantanen@gmail.com Mikonkatu 13 f, 6. krs, 00100 Helsinki

Luento: Nuoret ja mielenterveys ke 21.9. klo 17.30–19.30

11

2011 jKr.

koonnut Nina Riutta

Kimmo von Lüders/Kuvaario

Eläköön kiipeilypuut!

riskitutkijoiden tuloksiin: Riskit ovat lapsen kasvun ja kehityksen välttämättömiä ainesosia.

Parasta turvaa elämän riskeiltä ovat taito ja arviointikyky, eivät mustavalkoiset totaalikiellot ja utopistiset nollatoleranssit.

— Vielä äsken nauroimme ylivarovaisille amerikkalaisille, mutta nyt tuo nauru tarttuu kurkkuun. Pedagogien vaie­ tessa ja karatessa vakuutusyhtiöiden selän taakse, turvallisuusyritykset saavat rahastaa aikuisten pelolla. Samalla ne ovat alkaneet sanella, millainen on lapsen tila ajatella, liikkua ja leikkiä.

Ennen puuhun kiipeämistään Hirvonen on kirjoittanut kirjan Varo, varo, varo! Irti ylisuojelevasta kasvatuksesta (Minerva 2011).

Kiipeä puuhun ‑viikolla kuka tahansa voi kiivetä puuhun yksin, kaksin tai ryhmässä ja Facebookista löytyy yli 13 000 kaveria.

Laulaja Sami Saari Sana-lehdessä 36/2011

Pojan ja isän juttuja.

Tuunataan häät Siihen on jo totuttu, että häiden pitää nykyisin olla oman näköiset, kustannuksissa ei pihtailla ja morsiot lähipiirinsä avustamina näpertävät sormet verillä itse kaiken kutsukorteista hääkarkkeihin. Mutta oman näköiset häät voi tehdä toisinkin, rennosti vanhaa kierrättäen ja ympäristöä säästäen.

Taidekäsityöläinen Outi Karikivi on ideoinut ekologiset häät jokaiselle vuodenajalle. Hääparin vaatteiden materiaaliksi ovat käyneet vanhat pöytäliinat, verhot ja lakanat. Juhlapaikka löytyy vaikka Sipoonkorvesta tai vanhasta kivinavetasta. Koristelut ja hääkimput poimitaan luonnosta, syysmorsiamen kimpussa esimerkiksi hehkuvat pihlajanmarjat. Ja tarjottavat ovat tietysti luomua ja lähiruokaa. ●● ●● ●●

12

Karikiven ja valokuvaaja Tarja Heikkilän kirjassa Tahdon — ekologisia hääunelmia (Kuva ja Mieli 2011) riittää pieniä toteuttamiskelpoisia ideoita lainattavaksi. Taivuttelisiko vihkisormuksen vanhasta kaunisvartisesta lusikasta? Viettäisikö hääyön hotellin sijasta pellavalakanoilla

ja kynttilänvalossa vanhassa, romanttisessa torpassa?

Ja häävieraille tiedoksi: persoonallista ja ekologista häälahjaa etsivän kannattaa shopata kirppareilta tai antiikkikaupoista kauniita astioita ja kodintekstiilejä.

Kerjäläisten kuningas kaan, kun Hänellä olisi ollut tilaisuus. Hän ei astunut alas ristiltä, mutta paransi miekalla silvotun vartijan korvan. Hänen silmänsä näkee toisen ihmisen kärsimyksen ja usein hän puuttuu siihen. Itsensä Hän antoi uhriksi toisten puolesta.

Me Hänen seuraajansa toivoisimme usein niin kovasti, että Hän näyttäisi voimansa. Voittoisa teologia soisi Hänen kulkevan paraatissa, jakaen käsistään näkyviä tuomioita ja pelastuksen mitaleita.

Mutta vallanpitäjien edessä Hän vaikenee.

Eila Jaatinen

Esko Jämsä / KuvaKotimaa

J

Syyshäät käsityönä.

Sirpa-nimen alkuperä on epäselvä. Sitä on yritetty yhdistää sirpale-sanaan, mutta sen ja Sirpan yhteyttä on vaikea mieltää.

Suomen tiettävästi ensimmäinen Sirpa oli kastettu Siiriksi, mutta Sirpasta tuli hänen kutsumanimensä, joka virallistettiin myöhemmin. Hän oli näyttelijä Sirpa Tolonen o.s. Aro, joka syntyi vuonna 1900.

Viime vuonna nimettiin yhdeksän Sirpaa.

Vartin retriitti

eesus ei ole mikään ”herra”, vaan Kerjäläisten Kuningas vailla valtakuntaa ja voimaa. Hän ratsastaa Jerusalemiin naurettavalla aasinvarsalla. Hän ei tapaa mahtimiehiä eikä tavoittele niin sanottujen tärkeiden ihmisten seuraa. Hän syö päivällistä lainrikkojan kanssa ja sallii prostituoidun pestä jalkansa. Hän valitsee oppilaikseen ja lähimmikseen joukon köyhiä kalastajia.

Halusiko Jeesus ruveta uskonnonperustajaksi? Ainakaan Hän ei etsinyt valtaa eikä käyttänyt sitä silloin-

roiden kanssa sisältyy selittämätöntä viisautta.

Pojat tarvitsevat isän mallia ja elokuvan isä–poika‑suhde syntyykin kivuttomasti, onhan jokainen päivä erilainen tuoden uusia, mielenkiintoisia haasteita. Äidin kanssa italiaa ja isän kanssa espanjaa puhuvan Natanin elämässä on kaikki kohdallaan, koska molempien vanhempien maailma on mielenkiintoinen ja samalla turvallinen.

Pedro González-Rubion ohjaaman Merelle-elokuvan voi nähdä vielä 15.9. klo 17.15 Kino Engelissä (Sofiankatu 4, Helsinki). Tai vaihtoehtoisesti dvd:ltä kotisohvalla, on sitten kiinnostuksen kohteena vanhempi–lapsi-suhde, luonnonsuojelu tai erilaiset ammatit.

Tarja Heikkilä

15.9. Onnea, Sirpa!

Pienessä elokuvahelmessä, dokumentaarisessa Merelle-elokuvassa saa eläytyä isän ja pojan maailmaan. Nathan-pojan meksikolaiselle maya-intiaani isälle ja italialaiselle äidille on tullut ero. Isä hakee Natanin tämän varsinaisesta kodista Roomasta Meksikoon kalastusreissulle. Tapahtumapaikkana on Karibian puoleisella rannikolla sijaitseva Banco Chinchorron koralliriutta.

Natan-pojan oleminen isän ja isoisän kanssa on mallioppimista parhaimmillaan. Kaikki ovat hummerinpyynnissä kirjaimellisesti samassa veneessä. Yhteiset yksinkertaiset, luontoa kunnioittavat arvot välittyvät itsestään paratiisimaisessa miljöössä. Rauhanomaiseen rinnakkaiseloon krokotiilien ja haika-

”Ei kannata funtsailla niin paljon, vaan jos tulee hyvä olo ja koet, että usko on turva ja voima, niin silloinhan se on hyvä asia.”

Kiipeä puuhun Jos näet viikolla 38 työmatkasi varrella kasvavissa puissa kiipeileviä ihmisiä, ole tyytyväinen. Nämä kiipeilijät roikkuvat oksilla, koska haluavat rohkaista lapsia iloiseen seikkailuun.

Tietokirjailija Tatu Hirvosen ideoimalla Kiipeä puuhun ‑viikolla (19.–25.9.) halutaan puolustaa lasten vapautta ja elintilaa. Kyse on siitä, että nykyisin lapsia usein ylisuojellaan ja varoitellaan turhan takia — ettei vaan satu mitään.

Mitään ei todellakaan satu, ja vastassa on lasten ilottomuutta, fyysisten taitojen kehittymättömyyttä, liikkumattomuuden aiheuttamaa ylipainoa, luovan ajattelun ja uskalluksen puutetta — tai holtitonta riskinottoa. Joskus aiemmin esimerkiksi puihin kiipeily oli täysin normaalia lasten touhua.

— Ennen pelko ajoi ihmiset puuhun, nyt se pitää poissa puusta, ironisoi Hirvonen.

Hän kannustaa luottamaan

Perusarvoja riutalla