Lauri 2011 nro 27 (1 9)

VANTAAN

Maanviljelijä kaupungissa ➤ 3



..

www.vantaanlauri.fi

Miten suomalaiset uskovat? ➤5 Kroonisen kivun selätystä ➤6 Helena Ranta vie asiat loppuun ➤7

Lapsi ja pelot Matti Pikkujämsä

➤ 8–9

Suomi pysähtyisi ilman mummoja — Raija Sollamon kolumni ➤ 3

Uutiset Saara Vuorjoki

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Voimaa ja auttamismieltä viiMe viikolla jUlkistettiin tutkimus uskonnon roolista suomalaisten elämässä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat uskonnollisesti kriittisiä ja maltillisia, esimerkiksi voimakasta uskolla elämöintiä vierastetaan. Tämä pitää varmaan paikkansa moneen muuhunkin elämänilmiöön nähden, massahysteriaa on Suomessa vaikea lietsoa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt havainto siitä, miten uskonto voi toimia positiivisena voimavarana ja purkautua auttamishaluna. Kiinnostavaa on, että säännöllisesti uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat ovat keskimäärin onnellisempia ja valmiimpia antamaan omastaan kuin muut. Yksi selitys on, että kirkoissa kiertää kolehtihaavi. Vaikka siihen ei laittaisi kuin muutaman euron, niin vuodessa pienistä puroista kertyy jo kohtuullinen summa. Mutta ei se ole ainoa selitys.

Helsingin keskustassa kävelevä törmää pelkästään feissaajiin joka kolmannella askeleella, joten tilaisuuksia antaa on kyllä kaikilla.

Usko tiettYihin oPillisiin käsityksiin, rukoileminen tai ahkera raamatunluku ei selitä onnellisuutta. Usko tuo voimaa arkeen, lisää yleistä tyytyväisyyttä elämään, koska siihen liittyy yhteisö, osallistumisen ja keskinäisen jakamisen kokemus. Sen huomaa itsekin, kun malttaa siirtää mitä privaateinta asiaa eli sunnuntain lehden lukemista, raahautuu kirkkoon ja polvistuu muiden kanssa ehtoolliselle. Vaikka puhutaan jumalanpalveluksesta, kyse on pikemminkin siitä, että meitä palvellaan.

Jumalanpalveluksissa ahkerasti käyvät ovat keskimääräistä valmiimpia antamaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Ero on tilastollisesti suuri: kerran viikossa uskonnollisessa tilaisuudessa käyvät antavat vuodessa 714 euroa ja kerran kuussa käyvät 212 euroa hyväntekeväisyyteen. Ne, jotka käyvät kirkossa harvemmin kuin kerran vuodessa, antavat keskimäärin 49 euroa. täMä ei taRkoita, että uskonnolliset ihmiset olisivat parempia kuin muut, tiukasti Jumalan kieltävissä on usein paljonkin auttamismieltä. Uskon merkitys on siinä, että se on monelle suuri motivaatiotekijä ajatella myös toisia.

Usko on parhaimmillaan rakkautena vaikuttavaa uskoa, huonoimmillaan jotain ihan muuta.

Piispa Irja Askola vihki Vantaankosken uuden kirkkoherran Hannu Pöntisen virkaan 28.8.

Irja Askolan Vantaan-viikot H elsingin piispa Irja Askola kiertää tutustumassa alueensa seurakuntiin. Askola on kierroksellaan jo käynyt hiippakunnan itäisellä laidalla, kuten Porvoon seudulla. Ensi vuonna hän tutustuu Helsingin seurakuntiin. Nyt vuorossa on Vantaa.

— Voisin viedä syksyksi makuupussini Vantaalle, vietän siellä niin paljon aikaa, nauraa piispa.

Vantaalla Askola tapaa enimmäkseen seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, mutta ohjelmaan kuuluu myös kouluvierailu ja muutamia kaikille avoimia tilaisuuksia.

Piispat vierailevat perinteisesti alueensa seurakunnissa piispantarkastuksissa, jotka kestävät useita päiviä. Askolan kierroksen tavoitteena on tutustua ja kuulostella.

— Piispantarkastukset ovat lakisääteisiä ja ne täytyy hoitaa aikanaan. Mutta jos olisin piispantarkastuksilla aloittanut, veisi monta vuotta ennen kuin ehtisin kaikkiin seurakuntiin, laskeskelee Askola.

Suomi pähkinänkuoressa Askolalle on tärkeää solmia yhteyksiä järjestöjen ja ihmisten kanssa.

— Kirkon tulevaisuus on siinä, että opitaan olemaan erilaisten ihmisten kanssa.

Kansalaisyhteiskunnassa toimiva kirkko löytää paikkansa tasaveroisen pyöreistä pöydistä eikä vain postita julkilausumia.

Irja Askola on innoissaan Vantaan seurakuntiin tutustumisesta. Hänen mielestään Vantaalla on rohkeasti tartuttu toimintaympäristöstä nouseviin kysymyksiin.

— Nopeasti kasvavana ja monikulttuuristuvana kaupunkina Vantaalla on tulevaisuuden Suomen kysymykset pähkinänkuoressa.

●

●

2

MYYRinkoDin Ystävät on saanut NNKY-liiton tunnustuspalkinnon. Palkinto osoitettiin inhimillistä ja arvokasta vanhuutta tukevalle toiminnalle. Ystäväpiirin vapaaehtoiset muun muassa lukevat Myyrinkodin asukkaille, järjestävät yhteislauluhetkiä ja huolehtivat asukkaiden vaatteiden kunnostuksesta ja erilaisista ompelutöistä. Huilipisteeseen omaishoitajat voivat tuoda läheisensä vapaaehtoisten luo neljäksi tunniksi kerrallaan. Toinen palkinnonsaaja oli kangasalalainen Jalmarin kammari ja Jalmarin Kodon työ omaishoitajien tukemiseksi. vantaalaiselle PRoFessoRi Jaakko HämeenAnttilalle on myönnetty Suomen tietokirjailijoiden Warelius -palkinto. Palkinnon arvo on 12 000 euroa. Palkintoperusteissa korostetaan, että Hämeen-Anttila on tarjonnut luotettavaa tietoa islamista ja arabikulttuurista ja aut-

Vantaa voi antaa suuntaviivoja koko kirkolle siinä, miten löytää sanoja ihmisten arkeen.

Pelot selätettävä

Tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä puhuttaessa Askola käyttää sanaparia pelon selättäminen. Hän näkee vihapuheen taustalla erilaisia pelkoja. Monet ovat konkreettisia, kuten pelko rahojen riittämisestä tai vaikkapa lapsen kiusaamisesta.

— Meidän pitää oikeasti kuulla, mikä on vihapuheen viesti, vaikka sen vastaanottaminen on raskasta. Tässä on isoista asioista kyse. On paljon näkymätöntä hätää ja jopa vuosikymmenien arjen helvettiä, Askola pohtii.

Kristinuskossa on Askolan mukaan koko ajan kyse hyvän ja pahan taistelusta.

— On mietittävä, miten liitymme siihen, mikä lisää hyvää, tuottaa luottamusta ja lisää oikeudenmukaisuutta, Askola painottaa.

— Arki jättää tunnejalanjäljen toisiin.

Päivittäin voi katsoa, millaisen tunnejäljen olen jättänyt naapuriin tai kanssamatkustajaan lähijunassa. Kristityn kysymys arjessa on, miten elän uskoani todeksi.

Piispa muistuttaa myös siitä, etteivät kristityt alkaisi pelätä toisiaan. Yhdellä ihmisellä voi elämän eri vaiheissakin olla erilaisia tapoja olla kristitty.

— Olisi hyvä, ettemme vahtisi ja määrittelisi toisiamme, vaan luottaisimme siihen, että Jumala tarvitsee kaikkia, vaikka he eivät olisi kovinkaan kaltaisiani.

si, mutta kiinnostava ja täynnä kannustusta, Askola määrittelee.

— Olen kokenut paljon iloa ja myötäelämistä, kun ihmiset tulevat kertomaan mielipiteitään vaikkapa kaupan kassalla. Minut on kutsuttu lukuisiin paikkoihin ja tuntuu, että valtaisa määrä ovia on auki.

Askola näkee, että kirkon sanoma on merkittävä vastavoima kiireisessä nykypäivässä.

— Kun ihmisiä mitataan ja puristetaan erilaisiin muotteihin ja määreisiin, niin yhden yhteisön perusviesti onkin ”olet hyvä niin kuin olet”. Tai vastineena jopa häikäilemättömälle oman edun tavoittelulle kirkko muistuttaa, että hyvä kuuluu muillekin kuin minulle ja kaltaisilleni.

Katriina Harviainen

Piispa paikalla ●

● ●

●

Intensiivinen vuosi Irja Askola on ollut lähes tasan vuoden Helsingin piispana. Hänet vihittiin virkaansa 2..

— Takana on todella intensiivinen vuo-

●

ja -käyttäytymistä kartoittaneen tutkimuksen mukaan noin neljännes vantaalaisista ei ole vienyt ongelmajätettä vastaanottopisteeseen kuten laki vaatii. Osa koki keräyspisteiden olevan liian kaukana, osa ei tiennyt mihin jätteitä voisi viedä. Tavallisimpia ongelmajätteitä ovat paristot, elohopeamittarit, puhdistusaineet ja energiansäästölamput.

tanut ymmärtämään uutisvirtaa. Hämeen-Anttila tunnetaan myös useista tietokirjoistaan ja käännöstöistään. ●

onGelMajätteiDen keRäYs koetaan Vantaalla vaikeaksi. Vantaalaisten ympäristöasenteita

●

Tietokirjailijat palkitsivat Jaakko HämeenAnttilan.

Hakunilan kirkossa on torstaina 1.9. kello 17.30 kirkkokahvit ja kello 1 viikkomessu, Irja Askola osallistuu seurakuntalaisena.

Korson kirkossa on maanantaina 19.9. kello 20 iltahartaus, jonka piispa toimittaa.

Hämeenkylän kirkossa on keskiviikkona 21.9. kello 17 kahvitilaisuus ja kello 1 Hämeenkylä-messu. Irja Askola osallistuu messuun seurakuntalaisena.

Myyrmäen kirkossa pidetään maanantaina 2.9. kello 19.30 iltavesper, jonka piispa toimittaa.

Rekolan kirkossa on maanantaina 10.10. kello 1 viikkomessu, puheen pitää piispa.

kiRkon UlkoMaanaPU alkaa tarjota kouluruokaa 35 koulussa Haitissa. Kouluruoan piiriin pääsee 7000 lasta, joille tarjotaan päivittäin riisiä, papukastiketta ja vihanneksia. Kouluruokaloihin jaetaan myös öljyä ja suolaa. Monille lapsille kouluruoka on päivän ainoa kunnon ateria. Kouluruoan uskotaan lisäävän lasten koulunkäyntiä ja auttavan opiskeluun keskittymisessä.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Elämän jälkiruoka ei sitä nUoRena äitinä tajunnut, miten suuri asia lapsenlapset ovat isovanhemmille. Nyt kun itse on isoäiti, alkaa ymmärtää jotakin siitä. Isovanhempien ja lasten suhde on ihan erityinen.

Pappa hemmottelee lastenlapsia mielin määrin, milloin roskaruualla, milloin jäätelöllä. Hän pitää huolta, ettei heistä tule tosikoita. Lasten pitää olla tarkkana, että he huomaavat, milloin pappa juksaa. Hän on pojille idoli ja roolimalli, jonka askelissa pienet seuraavat matkien joka liikkeen ja eleen. Minä taas tapani mukaan huolehdin kaikesta — liikaakin. Toisinaan leikin lasten kanssa tai pelaan jalkapalloa. Luen iltasadut ja rukoilen iltarukouksen.

Tuomas Vaherlehto osallistui ruistalkoisiin elokuussa, jolloin kaupungin pelloilla kokeiltiin vanhoja sadonkorjuu- ja kylvömenetelmiä.

Vantaan pehtoori Tuomas Vaherlehto pitää huolta Vantaan pelloista.

K

atrinebergin kartanon vanhassa kivinavetassa Seutulassa on Vantaan kaupungin tilanhoitajan Tuomas Vaherlehdon työhuone. Rakennus siirtyi kaupungin omistukseen kuutisenkymmentä vuotta sitten. Nykyisin siellä on varasto-, toimisto- ja taukotilat tilanhoitajalle, kahdelle vakituiselle maataloustyöntekijälle ja kesäharjoittelijalle.

Vaherlehto tuli työharjoitteluun Vantaan kaupungille maanviljelysteknikoksi 0-luvun alussa ja jäi sille tielleen. Hänestä tuli tilanhoitaja, ja työn ohessa hän opiskeli vielä agrologiksi.

— Olen syntynyt Espoossa. Maatalousalalle päädyin, koska suvussani on ollut monia maatalouden harjoittajia. Kesät vietin usein muualla kuin Espoossa, hän kertoo.

Nykyään Vaherlehto asuu Tuusulassa, eikä kaipaa sen enempää maanviljelijän elämää kuin mitä työn puolesta saa viettää.

— Töissä saa olla pellolla ihan tarpeeksi ja kotona leikata nurmikkoa, se riittää.

Myytävää ja silmäniloa Vantaan kaupungilla on hoidettavanaan 30 hehtaaria peltoa, josta suurin osa on Seutulassa ja Petikon alueella. Suurin osa peltoalasta on tuotantopeltoja, loput ovat kesannolla, kukkapeltoina tai niittyinä.

— Lähes yhtä paljon peltoa on vuokrattuna yksityisille viljelijöille, sillä harva haluaa myydä peltoa täällä päin. Vuokrattuja pelto-

ja on erityisesti Itä-Vantaalla, Tuomas Vaherlehto kertoo.

Kaupungin pelloilla kasvaa mallasohraa, vehnää ja ruista sekä öljykasveja rapsia ja rypsiä. Parhaiten vantaalaiset taitavat tuntea kaupungin kukkapellot, joilla kasvaa muun muassa auringonkukkaa ja ruiskukkaa. Kukkapellot tuovat kauneutta maisemaan ja koteihin, sillä kukkia saa käydä poimimassa.

Varat tilanhoitoon tulevat viljan ja öljykasvien myynnistä.

— Tila on voitollinen. Sen verran on tuloja, että pystytään kaikki investoinnit kattamaan, Vaherlehto toteaa.

Vaikka kaupunki onkin pohtinut toiminnan tehostamista tai yksityistämistä monella alalla, viljelytoiminta ei ole ollut uhattuna, eikä Vaherlehto ole huolissaan siitä, että kaupunki päättäisi luopua pelloistaan.

— Sellaista pohdintaa on ollut, että pitäisikö kaikki pellot vuokrata, mutta pelloista luopumista ei ole suunniteltu. Maisemanhoidollisesti pellot ovat tärkeitä. Kaavoituksen näkökulmastakaan mitään huolta ei pitäisi olla, sillä pellot sijaitsevat pääosin alueilla, jotka on kaavoitettu virkistysalueiksi.

Säiden armoilla Vantaan tilanhoitajan työpäivät ovat vaihtelevia.

— Puolet on hallinnollista työtä ja puolet sitä, että kuljen tuolla pelloilla ja pyryissä.

Talvella on kesään liittyviä valmistelutöitä, tarjouspyyntöjä ja auraushommia. EU-byrokratiaakin on hoidettava. Aina ei tiedä, pitäisikö sen kanssa itkeä vai nauraa, vaikka ei se ihan niin kauheaa ole kuin yleisesti luullaan, Tuomas Vaherlehto kuvailee.

Työpäivät ovat pisimmillään keväällä, jolloin tekemistä voi olla aamusta iltaan. Kaikki on tehtävä säiden ehdoilla.

— Sää ratkaisee kaiken. Se on työn huono puoli. Suunnittelu on vaikeaa, välillä pitäisi sopia asioita tietylle päivälle, mutta se ei välttämättä onnistukaan.

Sadonkorjuuaikaan työtä on paljon, mutta silloin säät rytmittävät työtä ja paperitöille jää väkisinkin aikaa.

— Aamuisin voi tehdä jotakin muuta, sillä puimaan voi lähteä vasta kello 0 ja 2 välillä, jolloin aamukaste on kokonaan haihtunut.

Säät määräävät myös sen, millainen sato kunakin vuonna tulee. Tämän vuoden satoa Vaherlehto kuvailee vaihtelevaksi, sillä osa kasveista kärsi kesällä kuivuudesta.

Työ lähes ennallaan Suomen maatalous on viime vuosikymmeninä käynyt läpi monia muutoksia ja tilakoot ovat kasvaneet. Vantaan kaupungin peltoala on pysynyt lähes samana, eikä tilanhoitajan työkään ole paljon muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, ellei käytössä olevia koneita lasketa.

Nykyisin suosiossa olevaan luomuviljelyyn siirtymistä Vantaalla ei toistaiseksi ole vakavissaan mietitty.

— Erään valtuustoaloitteen myötä asiaa selvitettiin, mutta näyttää siltä, ettei luomuviljelyyn olla siirtymässä. Ensinnäkin ihan kuluttajanäkökulmasta ajateltuna en tiedä, olisiko Kehä III:n vieressä kasvaneella luomuvehnällä ostajia. Luomuun siirtyminen kasvattaisi myös työmäärää huomattavasti, Vaherlehto pohtii.

Tuomas Vaherlehto pui syksyn satoa to ..

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

MUtta Me isovanheMMat emme tietysti ole aina läsnä nuorten perheiden elämässä. Meistähän voisi tulla maanvaiva! Me olemme hätävara, joka astuu palvelukseen tarvittaessa, kun lapset sairastavat tai heitä pitää kuljettaa harjoituksiin. Eräs ystäväni väitti, että koko Suomi pysähtyisi, jos mummoja ei olisi. Minä jatkoin, että Venäjästä puhumattakaan.

Jos me isovanhemmat voimme jakaa lapsenlapsille jotakin elämänkokemuksestamme tai antaa rakkautta, turvallisuutta, uskoa ja toivoa, se on meille suuri ilo. Mutta paljon enemmän lapsenlapset antavat meille. Heidän kiintymyksensä ja luottamuksensa on niin rajatonta, että se riisuu aseista. Tämä on sitä jälkiruokaa, joka tekee elämän elämisen arvoiseksi. joskUs Meiltä evätään oikeus elämän jälkiruokaan. Jos lapsenlapsia ei ole, monet ottavat suojateikseen kummilapsensa tai lähisukulaisensa lapset. Kaikkein kipein tilanne syntyy, jos ja kun vanhemmat avioeroriitojensa myötä riistävät lapsiltaan oikeuden tavata isovanhempiaan.

Lapsi häviää kaksinkertaisesti menettäessään lähiyhteyden sekä toiseen vanhempaansa että hänen vanhempiinsa. Isovanhemmat menettävät yhtä paljon, jos jo solmittu yhteys lapsenlapseen katkaistaan vastoin heidän ja lapsen tahtoa.

Lakiin ja asetuksiin pitäisi saada muutos, joka turvaisi avioerotilanteissa myös lapsen ja isovanhempien tapaamisoikeuden. Rakastavat isovanhemmat voivat pitää lapsen turvallisuuden tunnetta yllä vaikeiden muutosten keskellä. Tämäkin on elämän jälkiruokaa, vaikka sitä syötäisiin kyyneleet silmissä.

Hanna Antila

Raija Sollamo professori



Mikko Harma

Pisteitä

Kirkkomaajuhlaa vietettiin Hämeenkylän hautausmaalla sunnuntaina 28.8.

Mikä puhutteli hautausmaalla?

Mikke Pöyhönen

Tuula Mösö, 

Olavi Aaltonen, 

Mikä sai sinut tulemaan kirkkomaajuhlaan?

— Olen käynyt kirkkomaajuhlassa siitä lähtien, kun sitä alettiin viettää. Hämeenkylän oma hautausmaa saatiin uuden kirkon valmistumisen aikoihin 2.

— Olen toiminut seurakunnassa vapaaehtoisena, ja sitäkin kautta tutuksi tulleita on haudattu tänne. Pyhäinpäivän aikaan olemme pyhäkoululaisten kanssa käyneet kuusivuotiaana kuolleen kerholaisen haudalla. Oma mieheni, joka kuoli  vuotta sitten, on haudattu Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle.

Millainen kirkkomaajuhla oli?

— Pappi luki Raamatun tekstejä, rukoilimme ja lauloimme. Yhteislaulut olivat tuttuja, en tarvinnut juurikaan virsikirjaa: Rauhan saivat pyhät Herran, Maa on niin kaunis ja Ystävä sä lapsien.

Pisteillä –, paljonko annat kirkkomaajuhlalle?

— Annan 5 pistettä. Kuuluvuuskin oli hyvä.

Mikä sai sinut tulemaan kirkkomaajuhlaan?

— Osallistuin ensimmäistä kertaa kirkkomaajuhlaan, vaikka muuten käynkin hautausmaalla viikoittain. Vaimoni kuoli vuonna 2005.

Alkuaikoina kävin täällä kolme kertaa päivässä.

— Olimme ajatelleet, että minä kuolisin ennen vaimoani, sillä hän oli minua viisitoista vuotta nuorempi. Vaimon sairastaessa minulle tuli tarve liittyä takaisin kirkkoon, ja kahtena viime vuonna olen käynyt kirkossa säännöllisesti.

Millainen kirkkomaajuhla oli?

— Miellyttävään tilaisuuteen oli valittu koskettavia virsiä. Ne olivat tuttuja suunnilleen niiltä ajoilta, kun aloitin koulunkäynnin 3. Olisin ihan mielelläni kuullut enemmänkin tietoja hautausmaasta.

Pisteillä –, paljonko annat kirkkomaajuhlalle?

— Annan + pistettä yhdessäololle, joka lähensi seurakuntaan.

Ku i n k a

Anna-Kaisa Inkala,  Kuinka suunnittelit kirkkomaajuhlan?

— Olin ensimmäistä kertaa toteuttamassa juhlaa. Sain ohjeita ja mallin kirkkoherralta. Kanttorimme Hannu Lehtikangas ja solisti Elja Puukko sopivat virsistä ja lauluista. Pyhäinpäivän ja pääsiäisen raamatuntekstit ja virret kertovat kuolemasta ja ylösnousemuksesta.

Millainen kirkkomaajuhla oli?

— Tunnelma oli lohdullinen ja toiveikas, vaikka joukossa oli myös vasta leskeksi jääneitä seurakuntalaisia. Kaunis, hyvin hoidettu hautausmaamme puhutteli. Yhteisen ohjelman lisäksi minulla oli hyviä kohtaamisia seurakuntalaisten kanssa.

Pisteillä –, paljonko annat kirkkomaajuhlalle?

— Annan 5– pistettä. Olimme elämän perusasioiden äärellä, kirkon työn ytimessä. Sanotaanhan, että kirkko on sitä varten, että täällä kuollaan.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Tommi Kalenius esiintyy Tikkurilassa ja kannustaa ihmisiä vapaaehtoistyöhön.

Mies ja kitara

M

Saara Vuorjoki

uusikko Tommi Kaleniuksen nimi on alkanut tulla tutuksi suomalaisille viime keväästä alkaen.

Ihminen on ihmisiä -albumin kappaleet, kuten Vieläkö rakkaus kantaa ja Me ollaan, ovat soineet radiossa paljon ja artisti on saanut tuntea kiinnostuksen kasvaneen.

— Voin vihdoin tehdä musiikkia päätoimisesti, aikaisemmin olen tehnyt sitä ammattimaisesti, mutta päätyöni ohessa, kirkon nuorisotyöntekijänä työskennellyt Kalenius kertoo.

— Keikoilla on alkanut käydä uutta yleisöä ja on ollut hienoa huomata, että ihmiset tunnistavat kappaleita ja jopa laulavat mukana.

Läpimurtoon Kaleniusta siivittivät kehittyminen biisintekijänä, Pekka Ruuskan tarjoamat opit ja se, että hän alkoi kirjoittaa kappaleita laajemmasta aihepiiristä. Aiempaa musiikkiaan Kalenius kuvailee selkeäksi gospeliksi. Nykyisin kappaleet eivät ole julistavia, mutta antavat ihmisille ajateltavaa.

Gospelkappaleitakin hän esittää yhä.

— Esiinnyn hyvin monenlaisissa paikoissa. Artistin on osattava

valita ohjelmistonsa tilanteen mukaan ja kyllähän sen itsekin tajuaa, mikä toimii missäkin tilanteessa. Uuden levyn kappaleet ovat olleet ilahduttavan taipuisia, ne ovat sopineet niin klubikeikoille bändin kanssa kuin mies ja kitara -keikoille kirkkoihin.

Tommi Kalenius esiintyy Tikkurilan kirkossa tapahtumassa, jossa kerrotaan erilaisista vapaaehtoistehtävistä ja niihin liittyvistä syksyn koulutuksista. Kaleniuksella on itselläänkin kokemusta vapaaehtoistyöstä. Hän on ollut mukana nuorten tukitoiminnassa Espoossa eräänlaisena isovelihahmona.

— Pidän vapaaehtoistyötä hirveän hyvänä yhteisöllisyyden muotona. Kirkossa on annettava tilaa erilaisuudelle, eikä saa olla niin, että vain kirkon virassa olevat tekevät asioita. Kaikkien on voitava antaa omat lahjansa likoon, Kalenius kannustaa.

Hanna Antila

Lähimmäisen rakkaus kantaa -tapahtuma su .9. klo 1–19 Tikkurilan kirkossa. Muusikkona Tommi Kalenius. Vapaa pääsy.

Sanna Suonsyrjä, 41, muutti Kartanonkoskelle Joelin syntymän jälkeen.

 % Hyvinkääläinen

Vietin iloisen lapsuuden Hyvinkäällä. Asuin isossa omakotitalossa liikunnanopettajavanhempieni, pikkusiskon ja -veljen kanssa. Siskosta tuli näyttelijä, veljestä lumilautailun päävalmentaja.

Minä kokeilin yhteiskuntatieteiden opiskelua Jyväskylässä ennen tanssijan opintoja Teatterikorkeakoulussa.



Oikaisu

 % Vantaalais-helsinkiläinen

Nykyisin psykologina työskentelevään aviopuolisooni tutustuin jo opiskellessamme Jyväskylässä. Ystävyys muuttui rakkaudeksi vasta vuosien jälkeen Helsingissä.

Kroppani ei kestänyt tanssijan ja tanssinopettajan työtä. Se oli vaikea paikka. Viimeisen kerran esiinnyin lavalla kahdeksan vuotta sit-

ten odottaessani esikoista. Nyt työskentelen tuottajana.

Ensimmäisen lapsemme synnyttyä tarvitsimme lisää tilaa ja vuokrakaksio Alppiharjussa vaihtui omistusasuntoon Kartanonkoskella vuonna 2004. Kolme vuotta sitten, kun saimme toisen lapsen, muutimme isompaan asuntoon.

Toisin kuin viime viikon Vantaan Laurin (25.8.) sivun 2 kuvatekstissä väitettiin, ei Metropolia Ammat-

tikorkeakoulun Tikkurilan toimipisteen opiskelijatilan nimi ole Negora, vaan Megora, meidän agora.

/ VANTAA

Laimeasti uskovat suomalaiset

Tuore tutkimus kertoo suomalaisten olevan uskonnollisesti maltillisia ja vieroksuvan voimakasta uskonnollisuutta.

T

ervetuloa Suomeen! Täällä neljä viidesosaa kansasta kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, hieman harvempi suhtautuu kristittyihin myönteisesti ja vain kaksi viidesosaa pitää itseään jollakin tavoin uskonnollisena.

Muidenkaan uskonnollisuutta ei katsota oikein hyvällä, sillä voimakas uskonnollisuus yhdistetään suvaitsemattomuuteen ja uskontoja pidetään konfliktien lähteinä. Ja vieraiden uskontojen edustajia ei ainakaan katsota hyvällä, eikä täällä kauheasti pidetä ateisteistakaan.

— Suomessa on poikkeuksellisen vähän erittäin uskonnollisia, mutta myös täysin ei-uskonnollisia ihmisiä. Myös uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen on Suomessa laimeaa. Toisaalta myös niitä, jotka eivät koskaan osallistu, on vähän. Tarkasteleepa asiaa mistä näkökulmasta tahansa, suomalaisten usko on maltillista, sanoo tutkija Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Niemelä on yhdessä Kimmo Ketolan, Harri Palmun ja Hanna Salomäen kanssa tehnyt Uskonto suomalaisten elämässä -raportin, joka pohjautuu vuonna 2008 kerättyyn kansainvälisen ISSP-kyselytutkimuksen aineistoon. Kysely tehtiin 3 maassa.

Kerran vuodessa kirkkoon Vaikka selvä enemmistö suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon, Suomi näyttää tutkimuksen perusteella olevan yksi Euroopan vähiten uskonnollisista maista, varsinkin jos uskonnollisuutta mitataan osallistumisaktiivisuudella. Vain seitsemän prosenttia suomalaisista osallistuu uskonnollisiin tilaisuuksiin vähintään kerran kuukaudessa. Kolmasosa käy kerran tai kaksi vuodessa, kymmenesosa ei koskaan. 0 prosenttia suomalaisista kuitenkin kertoo rukoilevansa vähintään kerran kuukaudessa ja suunnilleen yhtä moni pitää it-

seään jollakin lailla uskonnollisena. 20 prosenttia uskoo Jumalaan ilman epäilyksiä ja 25 prosenttia epäilyksistään huolimatta.  prosenttia ei usko Jumalaan. Kuolemanjälkeiseen elämään uskoo jollakin tavalla 2 prosenttia suomalaisista.

yhdestä uskonnosta, ja ne, joiden mielestä mistään uskonnosta ei löydy totuutta, olivat suvaitsemattomampia kuin ne, jotka ajattelivat perustotuuksia löytyvän monista uskonnoista.

Vanhemmat suvaitsemattomampia

Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa nuoret olivat vähemmän uskonnollisia kuin vanhemmat ikäluokat. Mitä vähemmän uskonnollisesta maasta on kyse, sitä suurempia ovat ikäryhmien väliset erot.

— Maissa, joissa uskonnolla on vahva asema, myös nuorten uskonnollisuus on säilynyt vahvana, Kati Niemelä sanoo.

Suomi kuului tutkimuksen maista uskonnollisesti heikoimpiin. Niemelän mukaan suomalaisnuorten Jumala-usko ja uskonnollinen osallistuminen ovat vähentyneet, ja kehitys näyttäisi jatkuvan samansuuntaisena.

Se ei kuitenkaan vielä tee nuorista kokonaan uskonnottomia, sillä erilaiset vaihtoehtoiset uskomukset ovat 5–2-vuotiailla vahvempia kuin muilla ikäryhmillä. Nuoret uskovat jälleensyntymiseen, nirvanaan, onnenamuletteihin, ennustajiin ja horoskooppeihin.

Suomalaisia voi tutkimuksen perusteella pitää myös uskontokriittisinä. Vaikka kristinuskoon suhtaudutaan myönteisesti, neljä viidestä pitää voimakkaita uskonnollisia käsityksiä omaavia ihmisiä suvaitsemattomina ja kolme viidestä ajattelee uskontojen aiheuttavan enemmän konflikteja kuin rauhaa.

Muihin uskontoihin Suomessa suhtaudutaan kielteisemmin kuin kansainvälisesti keskimäärin. Suhtautumisessa muslimeihin suomalaiset olivat kaikkein kriittisimpiä koko aineistossa: 52 prosentilla on muslimeista kielteinen mielikuva. Myös ateisteihin suhtaudutaan poikkeuksellisen kielteisesti: 2 prosentilla on heistä negatiivinen mielikuva.

Tutkija Kimmo Ketola kertoo, että suomalaisten asenteet eri uskontoja kohtaan ovat kuitenkin muuttuneet myönteisemmiksi. Poikkeus on islam, johon on alettu suhtautua selvästi aiempaa kielteisemmin viimeisten kymmenen vuoden aikana, syyskuun . päivän terrori-iskujen jälkeen.

— Muissa tutkimuksissa on havaittu, että myös Jehovan todistajiin ja mormoneihin suhtaudutaan kielteisesti. Ihmiset siis vieroksuvat uskontoja, jotka koetaan tungetteleviksi tai jotka erottuvat katukuvassa, Ketola lisää.

Toisaalta enemmistö suomalaisista,  prosenttia, on sitä mieltä, että kaikkia uskontoja tulee kunnioittaa ja vain  prosenttia ei hyväksyisi sukulaisensa avioitumista toista uskontokuntaa edustavan kanssa.

Ketolan mukaan uskonnollista suvaitsemattomuutta selittää parhaiten vastaajan ikä, ei esimerkiksi hänen uskonnollisuutensa: vanhemmat ovat suvaitsemattomampia vieraita uskontoja kohtaan kuin nuoret. Lisäksi ne, joiden mielestä totuus löytyy vain

Uskonnollinen kasvatus vähentynyt

Ihmiset siis vieroksuvat uskontoja, jotka koetaan tungetteleviksi tai jotka erottuvat katukuvassa.

Tutkija Kimmo Ketola

Uskonnottoman kasvatuksen saaneiden osuus Suomessa on kansainvälisesti hyvin alhainen, mutta se on kasvussa. Myös perheiden ja lasten kirkossakäynti on selvästi vähentynyt. Niemelä huomauttaa, että useissa tutkimuksissa on havaittu kotona saadun uskonnollisen kasvatuksen selittävän vahvimmin aikuisiän uskonnollisuutta.

Tämän tutkimuksen mukaan useimmat uskonnottoman kasvatuksen saaneista ovat aikuisina ei-uskonnollisia. Monet heistä eivät kuitenkaan suhtaudu uskontoihin kielteisesti, vaan ajattelevat uskonnolla olevan ihmisille jotakin annettavaa.

Kuilu kansankirkossa Suomalaisten moraalikäsitykset ovat kansainvälisesti keskimääräistä sallivampia. Uskonnollisuudella on niihin selvä yhteys. Uskonnollisesti aktiivisimmat suhtautuvat tiukemmin esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin ja aborttiin. Sallivimpia ovat ne, jotka eivät osallistu uskonnolliseen toimintaan, eivät usko Raamatulla olevan jumalallista alkuperää eivätkä katso minkään uskonnon edustavan ainoaa totuutta.

— Suhtautumisessa homoseksuaalisuuteen erot suomalaisten välillä ovat hyvin suuria. Joka neljäs suomalainen pitää homosuhteita aina vääränä. Aktiivisista kirkossakävijöistä näin ajatteli kolme neljästä, sanoo tutkija Hanna Salomäki.

Hänen mukaansa tutkimustulokset osoittavat, että kansankirkossa on iso kuilu passiivisen, sallivan enemmistön ja aktiivisen vähemmistön välillä.

— Yhteiskunnassa arvomaailma on muuttunut yhä vapaamielisemmäksi ja se aiheuttaa muutospaineita myös kirkossa. Yhä harvempiin suomalaisiin puree se, että esimerkiksi seksuaalieettisiä kantoja perustellaan Raamatun avulla, Salomäki arvioi.

Paitsi moraalikäsityksiin, uskonnollisella aktiivisuudella on selvä yhteys myös hyväntekeväisyyteen. Kun suomalaiset lahjoittavat keskimäärin  euroa vuodessa hyväntekeväisyyteen, uskonnollisiin tilaisuuksiin vähintään viikoittain osallistuvat lahjoittavat  euroa.

Kaisa Halonen

Kimmo Ketola, Kati Niemelä, Harri Palmu ja Hanna Salomäki: Uskonto suomalaisten elämässä. Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus ja suvaitsevaisuus kansainvälisessä vertailussa. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopisto 2011.

Kimmo von Lüders/Kuvaario



Hans von Schantz

Kipu kaverina Hellittämättömän kivun kanssa on pakko yrittää opetella elämään.

K

ipu tai särky on yleisin syy hakeutua lääkäriin, erilaisiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Toiveena on, että kivusta pääsee, kun sen syy selviää ja sairaus tai vaiva voidaan hoitaa.

Niin ei kuitenkaan aina käy.

— Olin kärsinyt kovista kivuista vuoden, ennen kuin vaivani diagnosoitiin. Kipuni aiheuttaja poistettiin leikkauksessa. Kun sen jälkeen pääsin kotiin, hyvästelin mielessäni Peijaksen sairaalan. Ajattelin, että sinnehän en enää tulisi takaisin, kertoo Kirsti Piirainen seitsemän vuoden takaisista tunnelmistaan.

Vielä sairaalassa ollessaan hän oli tosin ihmetellyt, mitenkähän kauan leikkauksen jälkeiset kivut kestäisivät. Kun kiputila vain jatkui, oli edessä paluu Peijakseen ja uudet tutkimukset. Niissä selvisi, että leikkaus oli vaurioittanut suuria hermoratoja.

— Tutkimusten jälkeen neurologi sanoi, että minun on vain hyväksyttävä se, etten parane. En ole silti heittänyt pois toivonkipinää.

Toinen kipupotilas Harriet Klar on käynyt elämänsä mittaan läpi seitsemän syöpäsairautta, mutta kivun tuttava hänestä on tullut varsinaisesti vasta aivan viime vuosina.

— Syöpä on kavala, muttei kipeä sairaus. Vain toimenpiteitten jälkeen on ollut kipua. Mutta se, että selässäni on hermo puristuksissa, on aivan toisenlainen kokemus.

En osaa verrata sitä kiputilaa mihinkään.

— Kirurgi on sanonut, ettei selkääni leikata. Selän puudutushoito on auttanut, mutta hankaluus on siinä, ettei sitä voi jatkaa kovin pitkään. Hoito haurastuttaa luita.

Rentoutuminen voi helpottaa kipua.

Kipupotilaat oppivat arvioimaan kipuaan asteikolla 1–10.

Tavalliset lääkkeet eivät tehoa Monen on vaikea kuvitella, millaista on kipu, johon eivät tavalliset lääkkeet tehoa. Kirsti Piirainen kertoo kolmesta erilaisesta tuntemuksesta tai vaiheesta.

— On kuin istuisin nuotiossa. Tuli palaa alla, enkä pääse pois.

Nostakaa, auttakaa! Toisinaan on kuin joku tökkisi puukolla oikeaa reittäni. Joskus on kuin jalkaa revittäisiin irti ilman puudutusta.

Yöpaidan tai peiton kosketus ja auton, junan tai laivan tärinä aktivoivat kivun. Samoin suihkun vesi, saunan lämpö tai auringonsäteet.

Liikkuminen on aika rajallista, tasaisella maalla käveleminen onnistuu, mutta ennen niin rakkaat harrastukset veneily, vaeltaminen, pyöräily ja hiihto ovat saaneet jäädä.

Kipu on invalidisoinut myös Harriet Klarin.

— Pystyn kävelemään 0 metriä ennen kuin hirveä kipu pysäyttää minut. Pääsen kotoani juuri ja juuri parkkipaikalle, mutta jos olen unohtanut autonavaimen kotiin, en pääse enää takaisin, kertoo myyntipäällikön työssään jatkava Klar.

6

On kuin istuisin nuotiossa.

Tuli palaa alla, enkä pääse pois. Nostakaa, auttakaa!

Hän kertoo löytäneensä niksejä, jotka auttavat pysäyttävissä kiputilanteissa.

— Kaupassa voin kumartua alaspäin jotakin alempaa hyllyä kohti, ja niin kipu lähtee. Kävellessä voin pysähtyä venyttelemään tai kumartua katsomaan kenkiä tai sitten laskea kassin maahan. Minusta on tullut myös hyvä näyteikkunoiden katsoja.

Kipua voi ajatella sairautena Pitkäkestoiseen kipuun voidaan etsiä sopivaa lääkitystä ja muuta hoitoa. Sekä Kirsti Piirainen että Harriet Klar ovat saaneet apua Peijaksen sairaalan kipupoliklinikalta.

— Kipua koskeva tietämys on lisääntynyt valtavasti ja muuttunut niistä ajoista, kun olin nuori hoitaja. Silloinhan kipua ei useinkaan otettu kovin tosissaan. Sen ajateltiin olevan peräisin korvien välistä, muistelee kipuhoitaja Ulla Järvinen.

— Kroonista kipua voi ajatella diabeteksen tai verenpaineen kaltaisena sairautena. Vaikka kipu kulkee mukana, se en ole minä. Moni kipupotilas pystyy elämään lähes tavallista elämää.

Kipupoliklinikalle ei kuitenkaan

voi kävellä sisään noin vain, vaan sinne tarvitaan lähete. Terveyskeskuslääkäri voi myös konsultoida puhelimitse Meilahden kipuklinikkaa saadakseen nopeammin ohjeet kipulääkitykseen ja sen seurantaan.

— Terveyskeskuksessa tai työterveyshoidossa tehdään perustutkimukset eli selvitetään se, ettei kipu liity johonkin sairauteen, joka hoidetaan muualla, Järvinen kertoo.

— Jos kipu on kestänyt yli kolme kuukautta, on syytä hakeutua erikoislääkäriin. Jos kipu jatkuu pitempään, siitä jää muistikuva aivoihin, ja uuden kivun tullessa kipukokemus kertautuu.

Kipuhoitajan mukaan erilaisten lääkkeiden kokeileminen ja muun hoidon löytyminen vaatii usein kärsivällisyyttä ja sopeutumista. Kipuklinikalle tuleva potilas vastaa kipukyselyyn ennen kuin tapaa lääkärin.

— Lääkärin tapaamiseen on varattu aikaa kokonainen tunti. Tulee tunne, että minua kuunnellaan ja uskotaan. Klinikalla tulee olo, että siellä keskitytään vain minun kokonaisvaltaiseen hoitamiseeni, summaavat kokemuksiaan Piirainen ja Klar.

Vertaistuki auttaa ymmärtämään Kivun kanssa elämisen kannalta hyödyllisiä voivat olla erilaiset lääkkeettömät hoidot. Kylmä- ja lämpöhoito, asentohoidot, hieronta tai akupunktio voivat sopia joillekin.

Yksi kipuklinikan vakiintuneista hoitomuodoista on sovelletun rentoutuksen ryhmä- ja yksilöohjaus.

— Perussääntönä ryhmässä on, että emme puhu lääkkeistä. Lääkkeet ja niiden vaikutukset ovat niin yksilöllisiä, ettei ole mielekästä kil-

pailla sillä, mitä lääkkeitä kukin käyttää, kipuhoitaja Ulla Järvinen toteaa.

Palautteena ryhmistä niihin osallistuneet ovat kertoneet oppineensa hengittämään ja nukahtamaan paremmin, suhtautumaan kipuun ja muihinkin asioihin rauhallisemmin ja pohtimaan elämänsä tärkeysjärjestyksiä.

— Ryhmän tarjoama vertaistuki on merkityksellistä. Kun kuulee toisten kipukokemuksista, alkaa ymmärtää, että toisillakin on kipuja. Sekin auttaa ajattelemaan, ettei lähde kivun kelkkaan, vaan pyrkii hallitsemaan sitä. Rentoutuminen voi auttaa myös migreenipotilaita ja jännittäjiä.

Kivusta huolimatta Kirsti Piirainen korostaa elävänsä hyvää elämää. Parisuhteen ja muiden läheisten ihmisten lisäksi hänellä on kipuystävä, joka tietää puolesta sanasta, mitä tarkoittaa, kun menossa on huonompi päivä.

— En ole mielessäni kysellyt, miksi juuri minulle kävi näin. En syyllistä ketään kipujeni aiheuttajaksi. Vaikka olen kovien kipujen kourissa, olen hyvän ja rakastavan Jumalan hoidossa. Hän pitää minusta huolen. Uskoani ja toivoani en ole menettänyt.

Ulla-Maija Vilmi

Sovelletun rentoutuksen ryhmä ma 1.9. alkaen klo 1.–1 Rekolan kirkon nuorisotilassa, Kustaantie  C. Ryhmä on tarkoitettu pitkäaikaisesta kivusta tai jännityksestä kärsiville henkilöille. Ohjaajana kipuhoitaja Ulla Järvinen. Ilmoittautumiset .9. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 9   tai rekolan.seurakunta@evl.fi. Lisätietoja diakoni Irma Liljeström p.   9.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Risto Rasila/Kaleva

Jääräpäinen tutkija

O

ikeushammaslääkäri Helena Ranta on jäänyt eläkkeelle Helsingin yliopistosta, mutta hänet voi yhä tavata siellä. 5-vuotiasta Rantaa pitää yliopistomaailmassa väitöskirjojen ohjaaminen ja yhteistyö Perun katolisen yliopiston kanssa. Luentojakin on, ja erilaisia luottamustehtäviä. Eikä Ranta ole jättänyt sitäkään, mistä hänet parhaiten tunnetaan, eli vainajien kohtaloiden selvittämistä eri puolilla maailmaa. Viimeksi Rannan asiantuntemusta on tarvittu Nepalissa ja Liettuassa.

— Kansainvälisissä tehtävissä luottamuksen luominen vie aikaa. Ei niitä noin vain jätetä kesken ja toivota, että joku toinen jatkaa, Ranta kertoo.

Ranta kokee olevansa hyvässä kunnossa, mutta myöntää, että varsinkin Nepalissa 3 asteen lämmössä kuopasta toiseen kulkiessaan hän mietti, että on aika hidastaa tahtia. Fyysisesti kevyemmissä tehtävissä hänet nähdään silti varmasti vielä pitkään.

— Aion jatkaa niin kauan, kun minulla on jotain annettavaa. Kyllä ihmiset, jotka pyytävät minua luennoimaan, osaavat sitten arvioida, onko vaiko ei.

Työ vei mennessään Työ on vienyt Helena Rantaa eri puolille maailmaa vastuullisiin ja vaarallisiin tehtäviin. Nuorena Ranta kuitenkin haaveili helposta elämästä ja osa-aikatyöstä, jotta aikaa jäisi hienoille aterioille ja ystäville.

— Siinä taisi olla takana laiskuus, että hain opiskelemaan juuri hammaslääketiedettä. Ajattelin, että se on sellainen ammatti, jossa ei tarvitse tehdä työtä kuin osa-aikaisesti ja voi silti tulla hyvin toimeen, Ranta paljastaa.

Opiskeluaikana tutkimustyö vei mennessään ja Ranta innostui oikeuslääketieteestä. Välillä hän työskenteli myös valtionhallinnossa ja teki jatko-opintoja Englannissa.

— Yksi asia on johtanut toiseen. Jälkikäteen tarkasteltuna urani on ollut hyvin looginen, vaikka ei se siltä aina ole tuntunutkaan.

Helppoa elämä ei ole ollut ja välillä työ on vienyt lähes kaiken ajan.

— En koe, että olisin joutunut luopumaan jostakin työn vuoksi, päinvastoin.

Olen sen ansiosta saanut hyvin paljon,



Helena Ranta on jäänyt eläkkeelle yliopistosta, mutta tekee yhä paljon töitä. vaikka olisihan elämä ollut helpompaa, jos olisin valinnut toisin. Olen säilyttänyt hyvät yhteydet sukulaisiin ja ystäviin, pitänyt huolen, että minulla on turvaverkko.

Valttina suomalaisuus Estonian uppoaminen oli käänteentekevä tapahtuma Helena Rannan uralla. Hän oli tunnistamassa uhreja, minkä jälkeen hän alkoi saada pyyntöjä ulkomaille, entisen Jugoslavian alueelle, Kameruniin, Peruun, Irakiin, Thaimaahan ja Tšetšeniaan. Ranta uskoo, että työtarjouksia on tullut paljon siksi, että hän on suomalainen.

— Suomalaisiin luotetaan. Meillä ei ole kytköksiä toisten maitten väkivaltaisiin konflikteihin eikä siirtomaamenneisyyttä.

Olemme ihmisläheisiä, emmekä liikaa korosta osaamistamme. Meillä on myös hyvä koulutus ja pienestä maasta on helppo löytää asiantuntijat.

Myös hyvät neuvottelutaidot ovat tuoneet töitä.

— Olen jääräpäinen ihminen. Varsinkin, jos vastassa on vain toinen ihminen, vien asiat loppuun.

Ulkomaille vievistä työtehtävistä luopumista Ranta on miettinyt vain harvoin.

— Muistan elävästi tilanteen, jolloin ajattelin, että nyt riittää. Se tapahtui kauan sitten, taisi olla  Bosniassa. Avasin hotellissa kylpyhuoneen oven ja katsoin, kun torakat vilistivät. Silloin ajattelin, että mitä täällä oikein teen. Ei ollut kyse mistään oikeasti vaarallisesta asiasta, mutta juuri sinä hetkenä se oli liikaa, Ranta kertoo ja nauraa hersyvästi.

Kasvimaan hoitoa Kansanmurhia, teloituksia, sotia. Helena Ranta on nähnyt paljon pahuutta, mutta selvinnyt työntämällä tunteet taka-alalle.

— Työkomennuksella en pohdi enkä yritä ymmärtää tapahtumien taustoja. Tunteiden aika tulee aina joskus, mutta työkomennuksella on omaksuttava puolueeton rooli. Varsinkaan julkisuudessa pokka ei saa pettää.

Nollauskeinona ulkomailla hänellä on ollut nukkuminen. Suomessa vastapainoa työlle on ollut luonnossa liikkuminen, varsinkin sienestys. Vaarallisissa oloissa olleena osaa arvostaa rauhaa ja pieniä arjen asioita.

— Haaveilen siitä, että saisin joskus vaatehuoneen siivotuksi ja että ensi kesänä todella hoitaisin kasvimaata. Toivon, että minulla olisi oikein sellainen mallikasvimaa.

Hanna Antila

Helena Ranta aloittaa Miten minusta tuli minä -luentosarjan ke .9. klo 1–1 Palvelukeskus Foibessa. Osallistuminen  euroa.

” Ta k a n a t a i s i o l l a l a i s k u u s , e t t ä h a i n o p i s ke l e m a a n j u u r i h a m m a s l ä ä k e t i e d e t t ä .”

-vuotias Lauri seuraa lukua 1 Vantaalla Markku Mattila

-senttimetriä korkea savinen kukkaruukku löytyi Tammistossa sijaitsevasta puutarhamyymälästä.

Siinä kasvaa hyvin vaikka basilika tai pieni kukkanen.



Kun lasta pelottaa Lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu erilaisia pelkoja.

Niiden taltuttamiseen auttaa aikuisen tuki.

P

ieni vauva vierastaa. Leikki-ikäinen pelkää pimeää ja mörköjä ja kouluikäistä voi huolestuttaa oma ja läheisten terveys.

Teini-ikäinen saattaa pelätä kaveriporukan ulkopuolelle jäämistä.

— Eri-ikäiset lapset pelkäävät erilaisia asioita. Pelot kuuluvat elämään ja lapsen normaaliin kehitykseen. Peloilla on myös ihmistä suojaava tehtävä. Peloton tila ei ole tavoite, Mannerheimin Lastensuojeluliiton palvelevien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki-Alasara kertoo.

Lasten kokemiin pelkoihin vaikuttavat myös temperamenttierot.

— Länsimaissa pelkoa on pidetty usein heikkouden merkkinä, ja lapsen pelot voivat aiheuttaa vanhemmassa häpeän tunteita. Pelot saattavat kuitenkin olla osoitus lapsen älykkyydestä ja kehittyneestä ajattelukyvystä, toteaa Pajamäki-Alasara.

Rauhallisesti pelkoa kohti Monet pelot siirtyvät helposti aikuiselta lapselle. Tällainen pelko voi olla esimerkiksi hämähäkkipelko tai koirakammo.

Koiraa pelkäävää lasta ei pidä pakottaa kohtaamaan koiraa. Pelkäävä lapsi tarvitsee aikuisen tukea, ei karaisua. Koirapelon lieventäminen voidaan aloittaa katsomalla lapsen kanssa yhdessä kuvia erilaisista koirista. Vähitellen voidaan siirtyä katsomaan turvallisen etäisyyden päästä tuttua, rauhallista koiraa.

Pelon voittamisessa täytyy edetä lapsen ehdoilla. Lasta ei saa painostaa.

— Pelon tunteessa ei ole mitään pahaa. Lapselle on hyvä kertoa, että häntä saa pelottaa ja että äiti tai isä on vieressä tukemassa häntä. Lasta kannattaa kannustaa huomaamalla hänen pienetkin edistysaskeleensa pelon voittamisessa, Pajamäki-Alasara neuvoo.

Lapset saattavat pelätä myös jotakin, jonka ovat nähneet televisiossa.

— Pelien ja elokuvien ikärajoja täytyy noudattaa ja lisäksi on syytä käyttää omaa harkintaa. Alle kolmevuotiailta kielletty ohjelma ei välttämättä sovi vielä omalle neljävuotiaalle lapselle. Satujen lukeminen on televisiota turvallisempi

vaihtoehto, koska silloin lapsi voi itse kuvittaa tarinan mielessään, Pajamäki-Alasara sanoo.

Jos nukkumaanmeno pelottaa, lapsi voi tutkia pimeää lastenhuonetta taskulampun valossa yhdessä turvallisen aikuisen kanssa. Lapsen kanssa voi myös tehdä sopimuksia siitä, miten hän voi toimia, jos yöllä alkaa pelottaa. Voidaan esimerkiksi sopia, että jos lasta alkaa yöllä pelottaa, hän saa tulla äidin ja isän viereen nukkumaan. Lisäturvaa voi tuoda yövalo.

Pajamäki-Alasaran mielestä pelkäävän lapsen tulisi saada nukkua vanhempiensa vieressä.

— Se on kuitenkin ohimenevä vaihe.

Eivät lapset ikuisuutta tule vanhempien viereen nukkumaan. Toisaalta suurten katastrofien yhteydessä yläkouluikäisetkin saattavat haluta tilapäisesti nukkua vanhempien vieressä. Sitä ei ole silloin syytä kieltää.

Joskus nukkumaanmenoaikaan ajoittuva pelko saattaa olla lapsen keino saada huomiota vanhemmilta.

— Kannattaa varata aiemmin päivällä aikaa, jolloin lapsi saa vanhemman jakamattoman huomion. Myös samanlaisina toistuvat iltarutiinit helpottavat lapsen nukkumaanmenoa.

Lapsi saa olla lapsi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimen linjat ruuhkautuvat joka päivä heti, kun puhelinpäivystys iltapäivällä alkaa.

— Viime vuonna noin 50 soittoa koski pelkoja. Suuri osa kymmenistä tuhansista puheluista liittyy lasten turhautuneisuuteen ja tekemisen puutteeseen, mutta emme tiedä, kuinka monen puhelun taustalla on todellisuudessa pelkoja, Pajamäki-Alasara kertoo.

Lasten ja nuorten puhelimeen soitetut puhelut ovat ilmaisia eivätkä ne näy puhelinlaskussa. Vanhemmat eivät tiedä lastensa soitosta auttavaan puhelimeen,

ellei lapsi kerro siitä heille. Joskus Lasten ja nuorten puhelimeen on tullut soitto pieneltä koululaiselta, jota pelottaa kulkea yksin koulusta kotiin. Tällöin puhelinpäivystäjä on ”saattanut” lapsen kotiin juttelemalla hänen kanssaan puhelimessa kotimatkan ajan.

Pajamäki-Alasaran mukaan lapsen tulisi saada olla lapsi mahdollisimman pitkään. Näin lapsi saa voimavaroja todelliseen itsenäistymiseen sitten, kun sen aika on.

— Suomalaisessa kulttuurissa on vallalla varhaisen itsenäistymisen ideaali.

On kuitenkin aivan normaalia, jos alakoululaista pelottaa olla yksin kotona. Sitä paitsi joissakin maissa alle 2-vuotiaan jättäminen yksin kotiin on kiellettyä, Pajamäki-Alasara sanoo.

Hänen mielestään olisi hyvä, että lapsella olisi aina lähettyvillä joku aikuinen, jonka puoleen hän voi tarvittaessa kääntyä.

— Tässä täytyisi yhteiskunnan tulla vastaan. Kaikki vanhemmat eivät voi olla kotona hoitamassa kouluikäisiä lapsiaan.

Usko ja kuuntele lasta Lapset käsittelevät kuolemaan liittyviä kysymyksiä tyypillisesti kouluiän kynnyksellä ja uudelleen murrosikäisinä.

Kuolema voi olla vaikea aihe myös aikuiselle.

— Kuolemasta kannattaa keskustella lapsen kanssa oman elämänkatsomuksensa mukaisesti. Lapselle voi kertoa esimerkiksi, että minä uskon näin ja mummi taas uskoo toisella tavalla, PajamäkiAlasara sanoo.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton internetsivuilta löytyvästä työkirjasta löytyy apukeinoja lasten pelkojen työstämiseen kotikonstein. Toisinaan pelkojen taustalla voi olla kriisejä ja elämänmuutoksia, kuten vanhempien avioero, perheväkivalta tai läheisen ihmisen kuolema.

— Ammattiapuun on syytä turvautua silloin, jos lapsen pelko alkaa merkittävästi haitata normaalia elämää tai jos lapsen pelko herättää vanhemmas-

Lapset kertovat peloistaan ”Pelkään pimeää.”

Tyttö,  ”Pelkäsin 2-vuotiaana pimeää. Pelkään minun sängyn ympärillä olevia tavaroita varsinkin pimeällä. Olen pelännyt koko elämäni kuolemaa.”

Tyttö, 7 ”Minä pelkäsin pienenä mörköä, joka oli huoneeni verhon takana. Verhossa oli tummempi kohta. Isäni poisti pelkoni. Hän ehdotti, että menisimme verhon taakse ja hän sammuttaisi valot. Teimme niin ja kuvittelimme olevamme mörköjä ja kuvittelimme, että minä tulin huoneeseen. Olimme ’hirveän kauhistuneita’. En sen jälkeen enää pelännyt mörköä. Paitsi joskus.”

Tyttö, 11 ”Korkeat paikat ovat karmivia eikä niihin oikein auta muu kuin silmien kiinni pistäminen. Se tuntuu aina siltä, että lähtee tippumaan ja sitten kuolen. Lentokoneessa se ei tunnu, mutta esimerkiksi maailmanpyörään en ikinä lähde.”

Tyttö, 11



”Mä pelkään kaappia, jos kaapista tulee hirviö. Mä pelkään sairastumista. Pelkoon auttaa, jos mä huudan isii!

Ja jos isi ottaa mut isin ja äidin viereen nukkumaan.”

Tyttö, 7

a

sa suurta huolta. Vanhemman kannattaa luottaa omaan intuitioon.

Kun nuori kertoo peloistaan, on tärkeää, että vanhempi uskoo ja todella kuuntelee, mitä nuorella on kerrottavana.

— Meille soittaa usein nuoria, jotka eivät luota siihen, että läheiset aikuiset voisivat auttaa. Se on huolestuttavaa.

Pajamäki-Alasaran mukaan aikuisten velvollisuus on antaa lapsille kuva maailmasta, joka on hyvä ja turvallinen paik-

ka, ja tällöin aikuisella on hänen mielestään lupa olla myös perusteettoman optimistinen. Jos lapsi pelkää sairastuvansa vakavasti tai joutuvansa onnettomuuteen, hänelle ei pidä vastata, että eihän sitä koskaan tiedä, mitä maailmassa tapahtuu.

— Kun lapsi pelkää, hänelle pitää kertoa, että sinua voi ja saa pelottaa, mutta sinulle ei tapahdu mitään pahaa. tekstit Soili Pohjalainen kuvitus Matti Pikkujämsä

Lasta kannattaa kannustaa huomaamalla hänen pienetkin edistysaskeleensa pelon voittamisessa. ”Minä pelkään mereen hukkumista, koska 9-vuotiaana, kun olin kaverini purjelaivalla, menimme mereen uimaan ja joku vahva juttu tarttui minun jalkaani ja rupesi vetämään. En tiennyt, mikä veti minun jalkaani, mutta sitten kaverini huomasi ja auttoi minua.”

Tyttö, 10 ”Pelkään pimeää metsää, jos olen yksin, mutta jos en ole yksin, niin silloin en pelkää sitä. Pelkoon auttaa se, että en katso metsään tai se että en jää pitkäksi aikaa metsän viereen. Pelkään metsää vain myöhään illalla, kun on jo pimeää.”

Tyttö, 10 ”Pelkään unihalvausta, tosin pelko on lieventynyt jonkin verran. Luin viime kesänä netistä unihalvauksesta.

Keräsin tietoa ja minua alkoi pelottaa aina vain enemmän, oli vielä tietysti yö ja mielikuvitus laukkasi tavallista villimmin. Pelko lieveni onneksi, kun äiti vakuutti, etten minä unihalvausta saa.”

Tyttö, 11 ”Mua pelottaa vaan kuolema, ei muu. Se on ainoa, mikä mua pelottaa. En tiedä, miksi se pelottaa. Pelkoon auttaa se, että mä unohdan sen.”

Poika, 7 ”Minua pelotti ennen vammainen. Pelko lähti, kun näin vammaisen ravintolassa. Aloin pelätä vammaisia, kun näin sen telkkarista. En tykkää siitä, kun näen pahoja unia. Ne on niin pelottavia. Kun näen pahan unen, menen äidin ja isän viereen nukkumaan.”

Tyttö, 7 ”Minä pelkään kympistä hyppäämistä. Tai voisihan sieltä hypätä, jos menee ensin uimahyppykouluun ja kerää rohkeutta! Toivon, että uskallan joskus hypätä kympistä.”

Tyttö, 10

”Minä pelkään pimeää. Pimeässä ei näe mitään eikä tiedä, mitä siellä on. Se auttaa, kun laittaa valot päälle.

Minä pelkään hämähäkkejä. Hämähäkit ovat hyönteisiä ja pelottavan näköisiä ja karmivia. Auttaa, jos puhuu jonkun kanssa.”

Tyttö, 11 ”Pelkään susia, kun ne voi purra.”

Tyttö, 5 ”Mä pelkään sellaisia pienen pieniä olioita, joita voi nähdä vaikka missä. Lavuaareissa ja kaikissa paikoissa. Sitten mä pelkään käveleviä puita. Mä oon nähnyt semmosen ja sillä oli silmät ja suu ja nenä. Mä kiipeän sen päälle ja pistän sen suuhun unilääkettä, niin siitä pääsee eroon. Pikkuolioista pääsee eroon liimaamalla.

Mutta kummitukset on pahoja. Niistä ei pääse eroon millään.”

Tyttö, 5 ”Mä pelkään kissoja. Mä pelkään niitä, kun niillä on tollaset terävät kynnet. Ja ne luulee, että mä hyökkään.

Mulla on kotona kaksi kissaa.”

Tyttö, 4



Tero Sivula/Rodeo

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina.

Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540

senioRiPYsäkki®

aaMukoRVa

Kaikille pääkaupunkiseudun senioreille avoin

Keskiviikkoisin klo 13 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23 (rv 3B ja 3T ja bussit 14 ja 16) Edull. tarjoilu klo 12 alk. www.seniorifoorumi.fi

Syyskuun teemat 7.9.

14.9.

Jumala yllätti minut, näyttelijä Aila Arajuuri Ruokien lisäaineet ja niiden haittavaikutukset, prof. Mirja Salkinoja-Salonen 21.9.

Muistipulmiako – huoltoon vai hoitoon? prof. Timo Erkinjuntti 28.9.

Sovinnon tekeminen menneiden sukupolvien kanssa, terapeutti Pekka Hämäläinen Juontajina rov. Ensio Klemi ja Matti Amnell. Vapaa pääsy.

Järj. Kansan Raamattuseura ja H:gin tuomiokirkkoseurakunta

Mehiläisten merkitykseen perehdytään Hämeenkylän kirkolla.

Kierrätystä ja ympäristötietoa

S

unnuntaina messun jälkeen on hyvä tilaisuus maailman tai ainakin omien tapojen parantamiseen, kun Hämeenkylän ja Myyrmäen kirkolla järjestetään ympäristötapahtuma.

Hämeenkylässä vanha laitetaan kiertoon kirpputorilla, jonne voi tuoda hyväkuntoisia vaatteita ja tavaroita perjantaihin 2.. saakka kello – tai muina aikoina sopimalla asiasta vahtimestarin kanssa p.

050 382 300. Kirpputorin tuotto menee Romaniaan. Lapset saavat

kokeilla kierrätystä tuomalla vanhat lelunsa vaihtopöydälle ja askartelemalla.

Tapahtumassa tutkija Eeva-Liisa Alanen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo kimalaisten ja mehiläisten merkityksestä ruoantuotannossa. Musiikista vastaa hanuristi Klaus Pennanen. Tarjolla on myös kasviskeittolounas, luomuleipää ja Reilun kaupan kahvia. Lounaan hinta aikuisille on 5 euroa, lapset syövät ilmaiseksi.

Myyrmäen kirkossa vietetään kello 0 luomakunnan sunnuntain

messua. Kello .30 alkavassa ympäristötapahtumassa on tuo ja vie -pöydät ja Reilun kaupan ja ruokapiiritoiminnan esittelyä.

Lapsille tapahtumassa on kierrätys- ja askartelupajat, luontopolku ja kello 2 nukketeatteriesitys Rojupöhö. Musiikkia esittää puhallinorkesteri Louhi. Kello  lauletaan luontoaiheisia yhteislauluja.

Ympäristötapahtuma su .9. noin klo 11.1–1. Hämeenkylän kirkolla ja klo 11.–1 Myyrmäen kirkolla

VANTAAN

HERÄNNÄISSEURAT

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. jUlkaisija Vantaan seurakunnat. kUstantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toiMitUs Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), 01301 Vantaa, p. 09 30 274, faksi 09 230 13, vantaan.lauri@evl. fi. toiMitUksen sihteeRi Arja Vasara, p. 09 30 274, arja.vasara@evl.fi.

PäätoiMittaja Pauli Juusela, p. 09 30 27, pauli.juusela@evl.fi. toiMitUsPäällikkÖ Heli Kulmavuori, p. 09 30 237, heli. kulmavuori@evl.fi. toiMittajat Hanna Antila, p. 050 420 315, hanna.antila@evl. fi. Kaisa Halonen, p. 09 30 319, kaisa. halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 30 23, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen p. 09 30 297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilMoitUsMaRkkinointi Seija Kosunen, p.

020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 224, Timo Salminen p. 020 754 2247, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 231. ilMoitUshinta 1,0 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ilMoitUsten vastaanotto ja valMistUs Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 0011 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. toiMitUsneUvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. jos et ole saanUt lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

1

Pe 2.9. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 4.9. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ma 5.9. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Ti 6.9. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 7.9. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Helena Haataja, Kari Laaksonen, Harri Nurmi ja Jaakko Simojoki.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Kotiseurat 4.9. klo 14 Kaino ja Pentti Vannisella, Päivätie 10. Antti Kruus, Matti Latvala, Juha Lankinen.

Kahvitarjoilu klo 13.30 alkaen.

SYKSY EI TULE YKSIN Seniori, tule mukaan nauttimaan yhdessäolosta ja mukavasta tunnelmasta! Syystoimintamme käynnistyy ja ryhmämme odottavat Sinua. Ryhmät kokoontuvat HelsinkiMission tiloissa Sörnäisissä ja Vuosaaressa. Osallistuminen on maksutonta, mutta ilmoittauduthan etukäteen.

Tärkeintä on, että tulet. Juuri sellaisena kuin olet.

Syke-ryhmä Joka maanantai alkaen 5.9. klo 16-17.30 Vertaistukiryhmä sydän- ja verisuonitauteja sairastaville ja heidän läheisilleen.

Miesryhmä Joka keskiviikko alkaen 7.9. klo 10-11.30 Ajatusten ja kokemusten vaihtoa miesporukassa.

Torstaisalonki Joka torstai alkaen 8.9. klo 11.30-13.30 Keskustelua ajankohtaisista asioista kahvin kera.

Cecilian ryhmät Palvelutalo Cecilian ryhmät Vuosaaressa käynnistyvät myös syyskuussa.

Iltasalonki Joka toinen torstai alkaen 8.9. klo 17-18.30 Iltasalongissa lähdetään löytöretkille idän ihmeisiin ja aasialaiseen kulttuuriin.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Torstaisalonkiin ja Cecilian ryhmiin: Tiia Hautamäki tiia.hautamaki@helsinkimissio.fi Puh. 044 054 6236

Kirjallisuuspiiri Kerran kuukaudessa keskiviikkoisin alkaen 14.9. klo 16.45-18.15.

Ryhmä sinulle, kirjojen ystävä.

Laula kanssamme -tilaisuudet Joka maanantai alkaen 5.9. klo 13 HelsinkiMission kerhosali, Kinaporinkatu 11 A klo 15 Palvelutalo Cecilia, Punakiventie 2

Huom! Ryhmiin pitää ilmoittautua etukäteen.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Marjut Puisto marjut.puisto@helsinkimissio.fi Puh. 045 872 3516

Suositut yhteislaulutilaisuudet tuovat hyvää mieltä ja iloa elämään! Tule itse kokemaan yhteislaulun ja yhteisöllisyyden virkistävä voima. Luvassa myös hengellistä ravintoa kotiin viemisiksi. Vapaa pääsy, ennakkoilmoittautumista ei vaadita.

HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka etsii, löytää ja auttaa kaupungin unohdettuja. Toimimme ammattilaisten ja vapaaehtoisten voimin seniori-

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

ja nuorten kriisityön sekä erityisryhmien aloilla. Haastamme kaupunkilaiset hyväntekemisen kansanliikkeeseen. www.helsinkimissio.fi

kuin aineellisten tarpeiden vuoksi: he haluavat tulla nähdyiksi ja hyväksytyiksi ja kuulua johonkin.

Kun työelämä on muuttunut yhä epäinhimillisemmäksi, Silfverbergin mukaan etuoikeutettuja eivät enää ole ne, joilla on vakituinen työsopimus vaan ne, jotka eivät ole siitä riippuvaisia ja joilla on mahdollisuus valita, mitä he elämällään tekevät.

Paluu työpaikalle ja säännölliseen päivärytmiin loman jälkeen ei ole herkkua. Mielessä pyörii, että voisikohan elämänsä järjestää toisinkin, onnellisemmin.

Niin ovat tehneet Minna Lindgren ja Anu Silfverberg, molemmat nimekkäitä toimittajia, jotka jättivät vakinaiset työpaikkansa suurissa ja arvostetuissa viestintäyhtiöissä ja elättävät nykyään itsensä vapaina toimittajina. Siinä ohessa kumpikin on ehtinyt kirjoittaa kirjan, jossa käsitellään työelämää kriittiseen sävyyn.

Lindgrenillä ja Silfverbergillä on ikäeroa kymmenkunta vuotta. Vuonna  syntynyt Silfverberg kirjoittaa esseekokoelmassaan Luonto pakastimessa (Teos 20) oman sukupolvensa kokemuksista pätkätöissä. Hänen mielestään kokonainen sukupolvi on kyykytetty sietämään työelämässä lähes mitä tahansa. Pätkätyöläisiä hallitaan epävarmuudella, mikä syö itsetuntoa. Mikään suorittaminen ei tunnu riittävän. ”Niin, työelämä ei ole muuttunut huonommaksi, se on muuttunut totaalisen paskaksi”, Silfverberg kirjoittaa.

Toivottomissa työsuhteissa ei roikuta rahan vuoksi. Silfverberg on sitä mieltä, että ihmiset suostuvat oravanpyörään ihan muiden

Vapaus katosi

Kirja

Vuonna 3 syntynyt Minna Lindgren ei ole joutunut taistelemaan pätkätöistä. Hän sai vakituisen työpaikan Yleisradiolta jo vähän päälle parikymppisenä ja kertoo ihmetelleensä, että niin hauskan työn tekemisestä jopa maksettiin.

Kun työvuosia oli kertynyt yli kaksikymmentä, työ ei enää ollutkaan niin hauskaa. Päällikkönä Lindgren joutui tekemään kaikkea muuta kuin sitä, mistä toimittajana eniten oli nauttinut. Hän kritisoi piikikkäästi alituisia organisaatiouudistuksia, strategioita, palavereita ja projekteja. ”Väliraporttien laatiminen, tyytyväisyyskyselyn täyttäminen, strategian päivittäminen, laatujärjestelmän seuraaminen, genren määrittely, asiakaskyselyn analysointi, sähköpostissa roikkuminen ja puhelimeen puhuminen samalla kun jonottaa muoviin pakattua lounasleipää korvasivat akateemisen vapauden”, kirjoittaa Lindgren kirjassaan Sivistyksen turha painolasti (Teos 20).

Riistokahvia mukissa Toimittajan ammatin lisäksi Silfverbergiä ja Lindgreniä yhdistää se, että molemmat ovat lähtöisin akateemisista helsinkiläisperheistä ja ilmeisesti kirjoittavat yöpuvussa —

Heini Lehväslaiho

Omia valintojaan kannattaa välillä kyseenalaistaa. Mihin tarvitsen vakinaista työpaikkaa, liharuokaa tai matkustamista?

Ville Palonen

Työstä, broilereista ja jodlaamisesta

Minna Lindgren kirjoitti sanakirjan uusiksi.

ja hyvin. Mutta muuten he ainakin kirjojensa perusteella tuntuvat elävän ihan erilaisissa todellisuuksissa, kuin eri vuosisadoilla.

Lindgren osaa jodlata, kerää vanhentuneita tietokirjoja ja pukeutuu peittävään uimapukuun. Silfverberg antaa itselleen luvan meikata, vaikka on feministi, siteeraa Ultra Brata ja pohtii pakkomielteisesti kuolemaa.

Silfverbergin kirjassa valloittavinta on se, että hän heittäytyy kirjoittamaan tunteella asioista, jotka häntä oikeasti koskettavat, suututtavat ja askarruttavat. Hän kirjoittaa eläinoikeuksista, rasismista, kuluttamisesta, feminismistä ja us-

Anu Silfverberg käsittelee esseekokoelmassaan mielipiteitä ja tunteita.

konnosta eikä arkaile olla jotakin mieltä: ”H&M:n mainosten sijasta pysäkeillä pitäisi olla julisteita, joissa lukee: sinun takiasi planeetta räjähtää käsiin, lapset valvovat yötöissä ja eläimet roikkuvat kammottavissa parsissaan jäsenet mutkalla.”

Ehkä on kuvaavaa, että siinä missä Silfverberg kokee syyllisyyttä juodessaan tavallista marketin kahvia Reilun kaupan kahvin sijasta, Lindgren puolestaan kertoo, että ”käytän tavallista naapurimarketista ostamaani kotimaista riistokahvia, toisin kuin laaja ystäväkuntani, jolle on kahvinkeitostakin on tullut jonkinlainen äärimmäisyyslaji”.

Toki kirjoittajien välistä eroa

Alk.

4,4 l / 100 km

korostaa myös Lindgrenin kirjan lähtökohta: hän rakentaa tekstinsä 20-luvulla ilmestyneen tietosanakirjan pohjalle ja selittää hassun vanhahtavia hakusanoja omilla havainnoillaan ja kokemuksillaan.

Tällaiseen ympäristöön perheen arkihopeat, oopperatrivia ja koulumuistot Kekkosen presidenttikaudelta sopivat hyvin.

Kaisa Halonen

Minna Lindgren: Sivistyksen turha painolasti. Teos 2011.

Anu Silfverberg: Luonto pakastimessa. Teos 2011.

KULUTUS

VIIKONLOPPUNÄYTTELY

3.-4.9.2011.

TERVETULOA! Opel Insignia -mallisto yhd. kulutus alk. 4,4 l / 100 km. CO2 alk. 115 g/km. Kokonaishinta toimituskuluineen alk. 26 934 € (autoveroton hinta 21 100 €, vero 5 234 €, toimitusk. 600 €).

Opel Corsa -mallisto yhd. kulutus alk. 3,5 l / 100 km. CO2 alk. 94 g/km. Kokonaishinta toimituskuluineen alk. 13 846 € (autoveroton hinta 10 690 €, vero 2 556 €, toimitusk. 600 €).

Opel Astra -mallisto yhd. kulutus alk. 4,5 l / 100 km. CO2 alk. 99 g/km. Kokonaishinta toimituskuluineen alk. 20 022 € (autoveroton hinta 15 650 €, vero 3 772 €, toimitusk. 600 €).

Opel Meriva -mallisto yhd. kulutus alk. 4,9 l / 100 km. CO2 alk. 109 g/km. Kokonaishinta toimituskuluineen alk. 20 587 € (autoveroton hinta 15 760 €, vero 4 227 €, toimitusk. 600 €).

Opel Zafira -mallisto yhd. kulutus alk. 5,1 l / 100 km. CO2 alk. 134 g/km. Kokonaishinta toimituskuluineen alk. 25 100 € (autoveroton hinta 18 600 €, vero 5 900 €, toimitusk. 600 €).

Ecoetu koskee uusia tehtyjä kauppoja ajalla 1.7.-30.9.2011. Kuvan auto lisävarustein.

LänsiAuto Oy Magneetti

LänsiAuto Oy Auto Jalonen

Pakkalantie 15 | 01510 Vantaa | www.lansiauto.fi Avoinna ma 9-19, ti-pe 9-18, la 10-15, su 4.9. 11-15

Luomankuja 4 | 02200 Espoo | www.autojalonen.fi Keskus p. 020 5252 0 | Uudet autot p. 020 5252 100 Avoinna ma-pe 8-18, la 10-15, su 4.9. 11-15

Chevrolet | Honda | Opel | Saab | Seat | ThinkCity | Volkswagen-huolto

Chevrolet | Opel | Peugeot | ThinkCity | Toyota-huolto | Saab-huolto

Keskus p. 046 714 6000 | Uudet autot p. 046 714 6020

11

Palveluja tarjotaan REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011

Keittiökalusteet, asennukset ja korjaukset ym.

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Vuokrata halutaan

Hautauspalveluja

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Etelä-afrik­ kalainen laulaja Miriam Makeba 1950-luvulla. Hän syntyi vuonna 1932.

Musiikkidokumentti Äiti Afrikasta Mama Africa. Ohjaus Mika Kaurismäki.

Kun

Mika

Kau-

Elokuva rismäkeä pyydet-

tiin tekemään dokumenttielokuva laulaja Miriam Makebasta, hän ei tiennyt millaisia vaikeuksia hanke tulee kohtaamaan. Konserttitaltiointeja ja dokumenttipätkiä löytyi viljalti elokuvaa varten, mutta itse Makeban osuus nousi miltei ylipääsemättömäksi ongelmaksi. Kaurismäki ehti haastatella häntä ainoastaan puhelimitse, ennen kuin taiteilija menehtyi yllättäen vuonna 2008. Lisäksi laulajan levytysten oikeudet olivat levällään sadoilla eri tahoilla.

Johannesburgilaissyntyinen Makeba loi uransa paikallisissa orkestereissa, kunnes Yhdysvaltainkiertueen yhteydessä musiikkimaailman suuri nimi Harry Belafonte löysi mahtavaäänisen ja valovoimaisen Makeban. Apartheidista laulaminen sulki tosin samalla Makeban tien takaisin hänen rakkaaseen kotimaahansa Etelä-Afrikkaan.

Kronologisesti etenevässä dokumentissa kuunnellaan vanhoja erinomaisia konserttipätkiä, haastatellaan Makeban elämän tärkeitä ihmisiä ja kuunnellaan tämän kuuluisia puheita ihmisoikeuksien puolesta.

Dokumentin ongelma on se, et-

tä siinä ei oikein tavoiteta Makebaa ihmisenä. Jää arvoitukseksi, mistä Makeba ammensi musikaalisuutensa ja taipumattoman tahtonsa toimia vähäosaisten puolesta. Myös tämän elämän suuriin tragedioihin vain viitataan lyhyesti. Makeba menetti ensin lapsenlapsensa ja lopulta oman tyttärensä tämän ollessa vain 35-vuotias.

Selkeästi soljuvasta dokumentista käy kuitenkin hyvin ilmi Makeban merkitys poliittisena toimijana musiikkinsa välityksellä. Makeba tunsi henkilökohtaisesti lähes kaikki silloiset Afrikan maiden päämiehet ja teki omaa maataan laajalti tunnetuksi.

www.rothmarc.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo) Luotettava, raitis nainen etsii TuusulaVantaa -alueelta 35-50 m2 siistiä ja rauhallista asuntoa. Mielellään lenkkipolkujen lähellä.

044 5316727/Henna

✆ 836 25220, 836 25225,

Hammashoitoa

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Hannu Kylkisalo

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

90 42,– Liisa Väisänen

70 20,–

Kristilliset symbolit Ikkuna pyhään Johdatus kristillisten symbolien kiehtovaan maailmaan. Maailmantaiteen mestariteosten kautta kirja vie lukijan tutustumaan eurooppalaisiin kulttuureihin ja kristilliseen perinteeseen.

15,–

Matti Sihvonen

Kauniina nauhana vuosien päivät Lahjaksi kultaiseen ikään ehtineille. Isotekstinen, selkeästi kuvitettu kirja jonka kertomukset auttavat katselemaan rauhallisina, vapain sydämin sekä taakseettä eteenpäin.

Taskuikoni Kristus Kaikkivaltias

Kotimainen, käsintehty lasinen käsi- ja taskuikoni Kristus Kaikkivaltias. Ikoneissa on pieniä yksilöllisiä vaihteluita koon ja värisävyjen osalta.

Kotimaiset, korkealaatuisen

Juhava-kynttilät

Laura Sippola, Tuki

Käsityönä tehdyt kynttilät palavat puhtaasti kirkkaalla liekillä.

Trenkipoika cd

90 19,–

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

12

|

ma-pe 9–17

|

p. 020 754 2350

|

www.kotimaakauppa.fi

Raikkaita ja tuoreita tulkintoja Siionin virsistä ja kansankoraaleista.

Vantaan seurakunnat 1..–..

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Viikkomessu to 1.9. klo 18. Kirkkokahvit klo 17.30, mukana piispa Irja Askola.

Hakunilan kirkon kirppis avataan uusituissa tiloissa la 3.9. Tervetuloa ostoksille ja avajaiskahveille klo 10–13!

Messu su 4.9. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Kristiina Nurmi.

Matalan kynnyksen maanantai ma 5.9. klo 11. Kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 5.9. klo 18.30.

Merja Araneva. Vierailijoina Kaija Laalo-Lipponen ja Päivi Peittola.

Kirkon kahvila palaa kesätauolta ti 6.9., avoinna klo 11–14.

Päiväraamattupiiri ti 6.9. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Sukkapiiri ke 7.9. klo 18–20. Neulomme sukkia Vantaan vankilan vangeille joululahjaksi. Omat puikot mukaan. Tied. Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Hakunilan kirkon kuoro to 8.9. klo 19. Uudet laulajat tervetulleita. Tied. Juha Paukkeri p. 050 537 1464.

Viikkomessua ja ehtoollista vietetään torstaisin klo 18. Messu kestää noin 40–45 min.

Itsetunto paremmaksi -ryhmä ti 13.9., 20.9., 4.10., 11.10. ja 25.10. klo 18–20. Lisätiedot ja ilm. ryhmänohjaaja, diakoni Sirpa Talmia, p. 09 730 579 ma 6.9 mennessä.

Marjatan taidepiiri kokoontuu tiistaisin klo 18–20.30 Hakunilan kirkolla: a) 6.9., 13.9. ja 20.9., b) 4.10., 18.10., 25.10. sekä c) 10.1.2012, 17.1. ja 24.1. Yhden kurssin hinta 21 euroa sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen.

Ilm. virastoon, p. 09 830 6500.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai pe 2.9. klo 11– 12. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi.

Messu su 4.9. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Kristiina Nurmi. Äiti Teresa -peittopiiri ti 6.9. klo 11. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan niitä tarvitseville.

Senioriklubi ti klo 13–14.30. Hartaushetki, kahvi ja mukavaa yhdessä oloa senioreille.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Lähetyspiiri to 8.9. klo 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Vekarakirkko su 4.9. klo 15. Toiminnallinen jumalanpalvelus koko perheelle. Tiina Palmu.

Syystempaus perheille la 10.9. klo 10–13. Lastentarvikkeiden, -vaatteiden ja lelujen kirpputori. Myyntipöytä 5 e, pöytävaraus ja maksu 8.9. mennessä virastoon. Kierrätyspöytään vastaanotetaan hyviä lasten tarvikkeita ja leluja. Kahvila. Lauluesitys kirkossa klo 11.

Nuorille Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 17 Vaaralan kirkossa. Ti 6.9. alkaen klo 18.

Varhaisnuorille Kuunloiste-lapsikuoro 7–12-vuotiaille harjoittelee keskiviikkoisin klo 15 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Kokkikerho maanantaisin klo 17 Hakunilan kirkolla 7–9-vuotiaille.

Lennokkikerho tiistaisin klo 17.30 Hakunilan kirkolla.

Sekakerho tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo 17 Hakunilan kirkolla ja tiistaisin sekä torstaisin Länsimäen kirkolla.

Puuhakerho tytöille ja pojille 7–10-vuotiaille maanantaisin 17 Länsimäen kirkolla ja tiistaisin klo 17.30 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Tyttökerho maanantaisin klo 17 Vaaralan kirkolla ja perjantaisin Pyhän Annan lastenkirkolla.

Lapsille ja perheille Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Perhekerhot tiistaisin klo 9–11 Pyhän Annan lastenkirkolla ja Hakunilan kirkolla, keskiviikkoisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla ja torstaisin klo 9–11 Vaaralan kirkolla.

Vantaan NMKY:n harrastekerhotoiminta käynnistyy 2.9. Lisätietoja mm. liikuntaleikkikouluista, Sportis-kerhoista, sählyistä, isä–lapsi-peleistä ja aikuisten liikunnasta sekä nuortenilloista osoitteesta www.nmkyvantaa.fi tai Juhalta p. 0400 481877

Aikuisten jumppa tiistaisin 6.9.– 13.12. klo 15 seurakuntasalissa.

Syksyn kuorokausi alkaa ti 6.9.

7–13-vuotiaat laulajat ovat tervetulleita lapsikuoroon, joka harjoittelee ti klo 17–18. Myös kirkkokuoroon ovat sekä uudet että vanhat laulajat tervetulleita. Lisätietoja kuoroista kanttori HannuPekka Heikkilältä, hannu-pekka. heikkila@evl.fi.

Hahmotaideterapiaryhmä kokoontuu 10 kertaa 12.9. alkaen ma klo 12. Hahmotaideterapiasta voit löytää työkaluja elämäsi henkisten ongelmien ratkaisemiseen kuvallisen itseilmaisun kautta. Saat ymmärtävää tukea vertaisryhmältä keskusteluosuudessa. Etukäteistaitoja tai -tietoja ei tarvita. Ilmoittautumiset taideterapeutti Terttu Lemströmille, p.

0400 269 397 tai 09 898 386.

Muistatko vuodet isosena, leirityöntekijänä tai kerhonohjaajana? Tervetuloa epäviralliseen reunioniin su 11.9 klo 15 nuortentilaan! Tarjolla naposteltavaa. Voit ottaa mukaan myös omia eväitä nyyttäripöytään. Ota mukaan omia leirikuvia vuosien varrelta. Fiilistelemme riparitunnelmia musiikin ja kuvien äärellä.

Tuupanen, Senni Ilona Hämäläinen, Aapo Oskari Lahtinen.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Kirjallisuuspiiri kokoontuu joka kuun ensimmäisenä maanantaina klo 12. Ensimmäinen kokoontuminen 5.9. Kirjana Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan Tiedän uskovani, uskon tietäväni.

Nettikerho kokoontuu parillisten viikkojen keskiviikkoisin 21.9. alkaen klo 14–16. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon ke 14.9. mennessä.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Muuta Äitiseminaari Kuntokalliossa 24.–25.9. Teemana rakkaus. Ilm. virastoon p. 830 6500.

Kastettu Topias Olavi Eronen, Joonas Olavi Eronen, Oliver Eero Vihtori Hirvonen, Elias Lauri Tapani Löytynoja, Ossi Juhani Leppälä, Noomi Mikaela Sääluoto.

Hautaan siunattu Martti Eelis Niskanen 83 v., Aulis Antero Asikainen 62 v., Terttu Kaarina Teittinen 61 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Perhemessu ja ympäristötapahtuma su 4.9. klo 10. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen ympäristöaiheista ohjelmaa: kirpputori ja kasviskeittolounas (aikuisille 5 €, lapsille ilmainen). Tutkija EevaLiisa Alanen Suomen ympäristökeskuksesta esitelmöi kimalaisten ja mehiläisten merkityksestä ruuantuotannossa. Lapsille askartelua kierrätysmateriaaleista ja lelujen vaihtopöytä. Tuo oma lelusi ja vaihda se toiseen. Musiikista vastaa hanuristi Klaus Pennanen.

Miesten sauvakävelypiiri reippailee kirkkoherra Jukka Nevalan johdolla parittomien viikkojen sunnuntaisin 4.9. alkaen. Lähtö kirkolta klo 18.

Kohtaamispaikka parittomien viikkojen torstaisin 1.9. alkaen klo 12. Ensimmäisellä kerralla vieraana pastori Jaakko Kara.

Kenian lähetyspiiri joka toinen to klo 12, 8.9. alkaen.

Nuorille Ripariencore su 4.9. klo 18 Hämeenkylän kirkolla. Muisteluilta rippikoulunsa kesällä 2011 käyneille nuorille, isosille, appareille ja nuorten vanhemmille. Ripariveisuja laulattaa Pekka Laukkarinen. Illassa voi ilmoittautua isokouluun.

Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin 6.9. alkaen klo 18 Hämeenkylän kirkon nuortentilassa.

Kitarakerho yli 14-vuotiaille. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Tuula Vanhaselle, p. 041 535 0264.

Nuorten leiri Enä-Sepässä 30.9.–2.10. Hinta 37 €. Ilmoittautuminen viimeistään 14.9. Tiina Huhtalalle, p. 050 557 2128 tai Tuula Vanhaselle, p. 041 535 0264.

Lapsille ja perheille Muksukirkko ke 7.9. klo 9.30 Hämeenkylän kirkossa. Suuren perheen iso talo.

Muuta Ostaritapahtuma la 3.9. klo 11– 14 Pähkinärinteen ostoskeskuksessa. Tapahtumassa on mahdollisuus tutustua seurakunnan toimintaan ja keskustella työntekijän kanssa. Ohjelmassa makkaranpaistoa ja lapsille onnenpyörä.

Senioreiden syysretki Turkuun to 8.9. Käyntikohteina Logomon Tuli on irti -näyttely, tuomiokirkko ja Hirvensalon taidekappeli.

Lounas ravintola Teinissä. Bussi lähtee Askistosta klo 8.15 (Huom!

Aika muuttunut.) reittiä Hämeenkylän kirkko–Pähkinärinteen ostoskeskus–Hämevaaran päätepysäkki–Rajatorpan ostoskeskus.

Paluu kirkolle n. klo 19. Sitovat ilmoittautumiset ma 5.9. mennessä kirkkoherranvirastoon. Retken hinta on 50 €.

Kastettu Lauri Oskari Ahti, Venni Viljami Tuupanen, Aksu Matias

Avioliittoon kuulutettu Tanja Johanna Mäkelä ja Antti Juhani Kärkkäinen.

Hautaan siunattu Aune Lydia Karkkunen 92 v, Heimo Olavi Nykänen 80 v, Teemu Mikael Hiltunen 36 v.

Kikka Nyrén

Avoinna ma–to klo 9–16. To 1.9. suljetaan klo 13.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Lentopalloa tiistaisin klo 20 Hakunilan koulun isossa salissa.

Bilisilta torstaisin klo 18 Hakunilan kirkolla. Biliksen jälkeen voit siirtyä Sotungin koululle klo 20 olevaan liikuntakerhoon.

Jengi-ilta pe 2.9. klo 19 Vaaralan kirkolla. Hakunilan kirkolle siirrymme 9.9. klo 20.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Seurakuntakuoron harjoitukset to 1.9. klo 18. Myös uudet laulajat tervetuloa! Kuoroa johtaa kanttori Ursula Hynninen p. 050 573 6368.

Sea Sunday su 4.9. klo 10. Merimieskirkkopyhän messussa saarnaa Heikki Rantanen, liturgina Mari Liimatainen, kanttorina Ursula Hynninen. Musiikissa avustaa Raimo Nummela, haitari. Messun jälkeen kirkkokahvit, Lontoon matkan kuulumisia ja tietoa vapaaehtoisena toimimisesta. Merimieskirkon tuotteita myytävänä.

Naisten raamattupiiri ma 5.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon kahvila ti 6.9. klo 11–13.

Kahvia, teetä, ja pientä purtavaa edulliseen hintaan.

Katulähetyksen tilaisuus ke 7.9. klo 11. Alkuhartaus ja ruokailu.

Rukousryhmä ke 7.9. klo18 kappelissa.

Nuorten messu ke 7.9. klo 20, Hanna Vaittinen.

Vanhemman väen piiri to 8.9. klo 13, Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Miesten saunailta to 8.9. klo 18 Kotkansiivessä. Saunomista ja keskustelua. Ota oma pyyhe mukaan.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 8.9. klo 18.

SPR:n verenluovutus pe 9.9. klo 14–16. Ota mukaan henkilötodistus.

Nuorille Nuorten kahvilat sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Muuta Kävelyretki Korkinmäkeen la 10.9. klo 13–16. Lähtö kirkolta, matkaa yhteensä noin 7 km. Säähän sopivat varusteet. Päätteeksi hartaus kirkkopihalla. Järjestää ympäristötyöryhmä.

Diakonian päiväretki Kotkaan to 13.10. Tutustumme ortodoksiseen kirkkoon ja Merikeskus Vellamoon. Opastettu kaupunkikierros ja lounas. Matkan hinta 42 euroa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon viim. 9.9.

Kastettu Iidamaria Aino Kaarina Inkanen, Juho Johannes Hämäläinen, Iida Paula Amanda Kangas, Onni Veikka Eemeli Salonvaara, Eino Johannes Kankaanpää, Elia Matti Olavi Saarinen.

Kuulutettu Timo Jarmo Antero Lievonen ja

Kurssin kautta tueksi

N

iille, jotka ovat kiinnostuneita seurakuntien vapaaehtoistoiminnasta esimerkiksi vanhusten, mielenterveyskuntoutujien tai maahanmuuttajien parissa, järjestetään Tikkurilassa viiden illan mittainen peruskurssi. Kokoontumiset ovat 5.0. alkaen keskiviikkoisin kello .30–20.

Kurssilla kerrotaan muun muassa vapaaehtoistoiminnan muodoista ja periaatteista sekä tarjolla olevista tehtävistä. Kurs-

Tanja Janica Joronen, Kari Juhani Mattila ja Mari Tuulia Myllymäki.

Hautaan siunattu Pertti Juhani Rasinpuro 67 v, Pia Maine Orvokki Rautakorpi 47 v.

silaiset perehtyvät myös vuorovaikutukseen, ryhmässä toimimiseen ja vaikeassa elämäntilanteessa olevan tukemiseen. Myös vapaaehtoisten omaan jaksamiseen annetaan eväitä.

Kurssi on maksuton.

Mukaan mahtuu 25 osanottajaa. Kurssille ilmoittaudutaan 5.. mennessä elina.piippo@evl.fi tai 050 32 3282.

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi .1.–.11.

Olotilassa, Unikkotie  a Ulla Järvinen Peijaksen kipupoliklinikalta. Ilmoittautumiset 5.9. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 tai rekolan.seurakunta@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot).

Päivystävä pappi ma–pe klo 11– 14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Rukouspäivä la 3.9. Ovet avoinna klo 12–18, voit tulla koko ajaksi tai vain hetkeksi. Yhteiset rukoushetket klo 12, 15 ja 17. Esirukouspyyntöjä voi jättää paikalla oleville työntekijöille ja niiden puolesta rukoillaan rukoushetkissä. Ruokailua ei ole järjestetty. Lisätietoja Päivi Peittolalta, p. 050 410 3832.

Yksinhuoltajailta to 8.9. klo 17.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Diakoniatoimisto

Israel-piiri ke 7.9. klo 18.30, kokoontuu joka 3. keskiviikko.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Nuorille

Päivystys ti ja to klo 10–12, päivystys peruttu to 8.9.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Syyskauden avausmessu su 4.9. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, musiikki Lumous-group ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Vapaaehtoisten tehtäviin siunaaminen. Keittolounas ja kirkkokahvit messun jälkeen. Silmukkaryhmän käsitöiden myyntinäyttely.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 5.9. klo 18.30.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 6.9. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12.

Rukouspiiri to 8.9. klo 18.30.

Sovellettu rentoutus — ei-lääkinnällinen kivunhallintakeino -ryhmä maanantaisin klo 15.30–17, alkaen 12.9. (7 kertaa) nuorisotilassa (C-rappu). Ryhmän tavoitteena on oppia taitoja ja menetelmiä, joiden avulla tullaan paremmin toimeen pitkäaikaisen kivun ja sen tuomien ongelmien kanssa sekä oppia säätelemään elimellisiä toimintoja, esim. kipuun liittyviä fyysisiä tuntemuksia, lihasjännitystä tai stressin oireita. Ryhmään otetaan 6–8 pitkäaikaisesta kivusta tai jännityksestä kärsivää, jotka sitoutuvat jokaiseen ryhmäkertaan. Ohjaajana kipuhoitaja

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–11 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla, ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Vivido-lapsikuoro ke klo 16.15– 17 kirkolla.

Soitinryhmä Vivi-music ke klo 17–17.30 kirkolla.

Muuta Vallaton yö pe 2.9. klo 17.30–21 Koivutorilla. Seurakunta tarjoaa soppaa.

Jumalan kohtaamisen ilta pe 2.9. klo 18.30 Koivukylän kirjaston auditoriossa, Hakopolku 2.

Puhujana Heidi Toropainen, lastenhoito järjestetty.

Vapaaehtoistoimijoiden retki Hämeenlinnaan to 15.9. Tutustumme Vapaaehtoiskeskus Pysäkin toimintaan ja Puupäät-ryhmään, Hämeen linnassa kierros oppaan johdolla. Lähtö klo 8.15 Rekolan kirkolta, paluu kirkolle n. klo 17. Reissun hinta 5 e (kerätään bussissa). Sitovat ilmoittautumiset ja ruokarajoitteet 5.9. mennessä virastoon p. 09 8306700. Lisätietoja antavat Päivi Peittola p.

050 410 3832 tai Irma Liljeström p. 050 553 8459.

Kastettu Sulo Viljami Juola.

1

Vantaan seurakunnat 1..–..

Hautaan siunattu Irma Mirjam Helena Auvinen 84 v, Ludmila Elisabet Korelin 65 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Koulutetut vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä. Tied. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 4.9. klo 12. Pudi Kettunen, Jarkko Korhonen ja kanttori Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Pihaseurat to 1.9. klo 18 kirkkopihalla. Säävaraus. Laulua, kitaran- ja kanteleensoittoa ja puheita. Toni Fagerholm ja Tiina Komulainen.

Ilosanomapiiri to 1.9. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 1.9. klo 18 takkahuoneessa.

Kantapään kautta -sukkakoulu to 1.9. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Tied. Päivi Mäkinen p.

050 548 6078.

Nuorten aikuisten lauluryhmä aloittaa harjoittelun to 1.9. klo 18–20 nuorisotilassa. Kevätkaudella toimintansa aloittanut lauluryhmä ottaa mukaan laulajia kaikkiin ääniin. Tied. Samppa Laakso, samppa.laakso@evl.fi, p.

050 330 1582.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 3.9. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Syyskauden avajaismessu su 4.9. klo 10. Vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen. Janne Silvast kappalaisten avustamana. Kanttori Simo Santaranta ja Tikkurilan kirkkokuoro.

Arabiankielinen raamattupiiri su 4.9. klo 16 aikuisten ryhmähuoneessa. Lastenhoito järjestetty.

Lähimmäisen rakkaus kantaa -tapahtuma vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille su 4.9. klo 17–19 Tikkurilan kirkossa. Tietoa seurakunnan erilaisista vapaaehtoistehtävistä ja vapaaehtoistyön

syksyn koulutuksista. Muusikko Tommi Kalenius konsertoi.

Eläkeläiskerho ma 5.9. klo 13– 14.30 kahviossa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 5.9. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä.

Nuorten aikuisten ilta ma 5.9. klo 18–20 nuorisotilassa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 6.9. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 6.9. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Miesten saunailta Holmassa ti 6.9. klo 17.30. Autottomille lähtö Tikkurilan kirkon edestä klo 17. Ohjelmassa sauna, iltapala ja hengellistä ohjelmaa. Maksu 5 €.

Omalla äänellä nuotin vierestä -kuoron harjoitus ti 6.9. klo 18.30–19.30 nuorisotilassa. Tied.

Terdje Saard p. 050 4343 043.

Israel-piiri ti 6.9. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Omaiset mielenterveystyön tukena -vertaistukiryhmä ke 7.9. klo 17 neuvotteluhuoneessa.

Tied. Helvi Reijonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.9. klo 18. Kirsti Hildén ja kanttori Leena Kanninen.

Tikkurilan Hannat to 8.9. klo 9.30–12 neuvotteluhuoneessa.

Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen.

Ilosanomapiiri to 8.9. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 8.9. klo 18 takkahuoneessa.

Kantapään kautta -sukkakoulu to 8.9. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Tied. Päivi Mäkinen p.

050 548 6078.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitukset to 8.9. klo 18–20. Tied.

Simo Santaranta p. 050 4343 042.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä ti 13.9. alkaen klo 18 kuusi kertaa. Ilmoittautumiset 2.9. mennessä Pirjo Kettu p. 050 3632 372.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Quo Vadis -kuoron harjoitukset to 1.9. ja 8.9. klo 18.30–20.

Tied. Iina Katila p. 050 4097 817.

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 5.9. klo 18–20. Tied. Terje Saard p. 050 4343 043.

Corvus Laurencij -kuoron harjoitus ti 6.9. klo 18–20. Tied.

Samppa Laakso p. 050 330 1582.

Naisten lenkkisauna to 8.9. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 2.9. klo 18.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 7.9. klo 13.30. Keskustelua ja laulamista kahvikupin äärellä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Ilmailukerho ma 5.9. klo 18–20.

Kartanonkosken lähetyspiiri ke 7.9. klo 18. Meritähdet.

Leipää ja viiniä ➤

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Vekarakirkko — toiminnallinen jumalanpalvelus koko perheelle su 4.9. klo 15 Pyhän Annan lastenkirkossa. Messu toteutetaan yhdessä. Kirkonmenot ehtoollisen viettoineen kestävät alle tunnin. Lopuksi tarjolla mehua ja keksejä.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 7.9. klo 17.30–19.30. Tied.

Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Nuorille Walkers, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

NUortenSUnnuntai su 4.9. klo 12–16 rippikoululuokassa.

NOA Wintillä su 4.9. klo 12–19.

Iso 1 A -koulutus ti 6.9. klo 16.30–18 rippikoululuokassa.

Iso 2 -koulutus ke 7.9. klo 17– 18.30 rippikoululuokassa.

Walkers nuortenkahvila ke 7.9. klo 18–20 Tikkurilassa.

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhoista lisätietoja ja vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aholta p. 050 410 3863.

Perhekerho on kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11 Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin.

Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/ perhe. Tiedustelut perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539 Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen. Maksu on 2 €/perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho: lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa

klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Kerhossa on pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia.

Voit tulla vauvan kanssa.

Pyhäkoulut aloittavat toimintansa su 11.9. ja kokoontuvat viikoittain, ellei toisin ilmoiteta. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret. hirvensalo@evl.fi.

Hertta kirkonrotan satuhetki ke 7.9. klo 11–11.30 kauppakeskus Jumbon leikkipaikalla.

Muuta Kylväjän raamattupiiri ke 7.9. klo 14–16 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs.

Naisten saunailta ke 7.9. klo 17–21 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta.

Kastettu Onni Eemeli Tapaninen, Lilja Helmi Maria Leijamaa, Kata Inkeri Kuikka, Jimi Heikki Valtteri Andelin, Aatu Veikka Vilhelmi Uusimäki, Helmi Lilia Jäkälä, Milja Anne Marjatta Teräsalo, Elias Niko Johannes Chydenius, Atte Matias Oksanen, Nooa Markus Peltonen, Olli Armas Antero Jauhiainen, Roope Severi Nikonpoika Kamaja, Siiri Inkeri Louhivaara, Veera Heleena Soininen, Sisu-Kaarlo Jeremias Pääkkönen, Saana Maria Pääkkö, Moona Amanda Hirvi, Veikko Veli Ilmari Asikainen, Noora Emilia Orvokki Kuronen, Dorotea Yvonne Walsh, Jimi Johannes Kujala, Kristiina-Eveliina Nuottanen ja Joonas Janne Julkunen.

Avioliittoon kuulutettu Vesa Juhani Yli-Antola ja Katja Johanna Kaartinen.

Hautaan siunattu Tyyne Maria Penttinen 98 v, Kerttu Inkeri Koskinen 92 v, Jenny Maria Laakso 90 v, Juha Kalevi Toikkanen 56 v.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14– 16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Aikuistyön piirien ja eläkeläiskerhojen kauden aloitus to 1.9. klo 13. Ehtoolliskirkko ja kirkkokahvit.

Pianolla nelikätisesti -konsertti pe 2.9. klo 15.30. Pianistit Jung Mi Lee ja Jon Sakata soittavat nelikätisesti. Vapaa pääsy.

Luomakunnan sunnuntain messu su 4.9. klo 10. Saarna Reija Vienola, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Ympäristötapahtuma su 4.9. klo 11.30–15. Kierrätys- ja luontoaiheista ohjelmaa kaiken ikäisille. Reilun kaupan ja ruokapiirin esittelyä, tuo ja vie -pöydät.

Lapsille Röjupöhö-nukketeatteriesitys (klo 12) luontopolku sekä kierrätys- ja askartelupajat. Musiikkia: Puhallinorkesteri Louhi sekä luontoaiheisia yhteislauluja (klo 14).

Siioninvirsiseurat su 4.9. klo 14 St. Martinin kappelissa.

Rukous- ja raamattupiiri ma 5.9. klo 13–15 takkahuoneessa.

Lähetyspiiri ma 5.9. klo 15–16.30 pienessä srk-salissa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 5.9. klo 17.30–18.45 takkahuoneessa. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8 nuorisotilassa, käynti radan puolelta G-ovesta.

Eläkeläiskerho ti 6.9. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Mammaraamis ke 7.9. klo 10– 11.30 kerhohuoneessa 4. Äideille lapsineen. Ohjaajana Sofie-Madelaine Haapiainen.

Eläkeläiskerho to 8.9. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Vaatevarasto on avoinna to 1.9. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Aamurukous ti 6.9. klo 9–10. Rukoilemme Kivistö–Seutulan kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Raamattu-rukouspiiri ti 6.9. klo 18.30–20 srk-salissa.

Eläkeläiskerho ke 7.9. klo 12.30– 14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 7.9. klo 17–18. Kuoroa johtaa Hanna Perkola-Musikka.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltamessu su 4.9. klo 18. Saarna ja liturgia Reija Vienola, kanttori Kari Jerkku.

Eläkeläiskerho ti 6.9. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Sanan ja rukouksen ilta su 4.9. klo 18. Ehtoollinen. Hannu Pöntinen, musiikki Ritva-Leena Tuuli.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Diakoniapiiri ma 5.9. klo 12–14.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 6.9. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Eläkeläiskerho to 8.9. klo 13– 14.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 7.9. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 7.9. klo 19–21.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 4.9. klo 11–12.

Nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa, Uomatie 1.

Nuorten syysstartti ke 7.9. klo 17 Myyrmäen kirkossa. Isoskoulutuksen ilmoittautuminen ja info. Messu kirkkosalissa.

Varhaisnuorille Tyttöjen ja poikien harrastekerhot alkavat viikolla 36. Kerhoesite jaetaan alueen alakoululaisille kouluissa. Kerhotarjonta on nähtävissä myös seurakunnan internetsivuilta.

Junnu-Olka tiistaisin 6.9. alkaen klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (G-ovi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa.

Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Ensi sunnuntai on 12. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Itsensä tutkiminen.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 51:6–14, Job 42:1–6 tai 1. Sam. 17:37–45, 48–50, Room. 7:14–25 ja Matt. 21:28–32.

Perisynnistä Me tiedämme, että laki on hengellinen. Minä sitä vastoin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty.

Room. 7:14

1

Kivistön kirkko

I

tävaltalainen psykoanalyytikko Melanie Klein tunnetaan lapsipsykologiaan liittyvistä tutkimuksistaan. Kleinin mukaan lapsi elää imeväisiästä alkaen vihan ja rakkauden välisessä jännitekentässä. Lapsi ei kuitenkaan kohdista vihan tunteitaan ainoastaan uhkaaviksi tai pelottaviksi koettuihin asioihin, vaan myös hyvään. Vaikka lapsi kykenee tunnistamaan hyvän, hänessä vaikuttaa voima, joka suuntautuu sitä vastaan ja pyrkii tuhoamaan sen. Klein kutsui tätä ihmisessä vaikuttavaa hyvää vastustavaa voimaa kuoleman vietiksi.

Myös Paavali pohtii samankaltaisia kysymyksiä ensi sunnuntain epistolatekstissä. Ihminen tunnistaa kyllä lain käskyn hyvyyden, mutta hänessä vaikuttaa voima, joka suuntautuu hyvää vastaan. Paavali kutsuu tätä hyvyyttä vastustavaa voimaa syn-

nin laiksi. Kristillisessä teologiassa on myöhemmin puhuttu perisynnistä. Kleinin mukaan kuoleman vietin käyttövoimana on kateus. Kateus on myös perisynnin alkujuuri. Kateudesta Luojaansa kohtaan ihminen kääntyy hyvää vastaan ja haluaa tuhota sen.

Kateuden vastakohtana on kiitollisuus. Kiitollinen ihminen ottaa vastaan Jumalan lahjat tuhoamatta niitä ja yhtyy mielellään Jumalan lakiin — silloinkin kun se osoittaa hänet syylliseksi. Kiitollinen ihminen ottaa uskossa vastaan myös sen pelastuksen, jonka Jumala on valmistanut Jeesuksessa Kristuksessa.

Risto Auvinen Korson seurakunnan pappi

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30– 11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma 13.30–15, taaperokerho ke 14.30– 16, esikoisvauvakerho ke 14.30– 16, perhekahvila pe klo 9.30– 11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Yhteiset Yksinhuoltajaperheiden leiri Yksinhuoltajaperheiden leiri 7.–9.10. Kuntokallion kurssikeskuksessa. Hinta aikuisilta 35 euroa, 12–17-v. 30 euroa ja 3–11-v.

20 euroa. Alle 3-vuotiaille leiri on ilmainen. Etusijalla ovat ensikertalaiset ja pikkulasten perheet.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoniapastori Lea Karhinen p.

050 381 8757.

Muuta

Aikuistyö

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Lähetystori la 3.9. klo 10–15 Myyrmäen Paalutorilla. Seurakunnan lähetystyö esittelyssä. Mukana lähetystyössä olleita henkilöitä, tuotemyyntiä.

Miesten saunailtojen syyskauden avaus Holman leirikeskuksen rantasaunassa (Holmantie 10, 01800 Klaukkala) ke 7.9. klo 18.

Mehu- ja makkaratarjoilu. Oma pyyhe mukaan. Jos tarvitset kyydin, soita Pasi Kilpeläiselle p. 050 3816 323.

Kivimäen raamattupiiri. Syyskauden aluksi kokoonnutaan Martinristin Olotilassa (Laajaniitynite 2) 14.9., 28.9., 12.10. klo 18.30–20. Tämän jälkeen piiri jatkaa kotipiirinä. Tiedustelut kokoontumista ohjaaja Terttu Lemström, p. 09 898 386

Vaellus elämänpolulla to 22.9. klo 17.30–20 Pyhän Laurin kappelissa. Opastettu 30 minuutin kävely hautausmaalla, iltatee, hiljentymistä, musiikkia ja ehtoollinen kappelissa. Muusikkona Jussi Makkonen. Mukana Tuovi Lehtinen, Tarja Korpela, Liisa Pietilä ja Markku Elo. Ilmoittautuminen elina.piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

Kastettu Nelli Alisa Sipiläinen, Leevi Juhani Rinnemäki, Noora Matilda Iijalainen, Aada Olivia Savolainen, Eemeli Risto Henrik Ylinen, Otso Viljami Similä, Onni Ilmari Ahola, Ilona Valonsäde Dagmar Sainio.

Avioliittoon kuulutettu Miikka Aleksi Toivola ja Taija-Tiina Nordström, Ville Petteri Sailavuo ja Heli Johanna Känkänen.

Hautaan siunattu Rosa Margareta Virtanen 90 v, Irene Helmi Rantalainen 85 v, Anja Sylvia Collin 79 v, Emilia Maria Pousi 0 vrk.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13, juni–augusti må–to kl. 9–13.

Verksamhet Högmässa sö 4.9 kl 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Jakobsmässa — om människans livsresa med LARSKÖREN sö 4.9 kl. 16 i S:t Lars kapell i Helsinge kyrkoby. Liturg Kaj Andersson, dirigent Nina Fogelberg, vid pianot Christoffer Isaksson.

ViAndakören övar ti 6.9 kl. 13.30 i Dickursby kyrka.

Pensionärsläger ”Kraft för åren” på Hopeaniemi bad- och rehabiliteringscenter i Vichtis 3–8.10. Målgrupp: 75 år och äldre medlemmar i Vanda svenska församling. Pris 40 €. Begränsat antal platser! Närmare information och anmälningar, kontakta diakonissan Annakatri Aho tel.

050 4645068 eller diakon Carita Dahlberg tel. 050 3301828 (må– ons). Sista anmälningsdag 23.9.

Döpta Lily Erika Marianne Ek.

Döda Irma Orvokki Hahtovirta 99 år.

Jani Laukkanen

Lapsille ja perheille

Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika tiistaisin klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs, p. 050 346 8358.

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 6.9. klo 12–14 Martinristin Olotilassa, Laajaniityntie 2.

Tuula Ikonen.

Lähetysaskartelupiiri ke 7.9. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Helsinki.

Viittomakielinen perhekerho pe 9.9. klo 9.30–12 Lastenkappeli arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Surupäivä ystävänsä tai läheisensä menettäneille la 10.9. Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Kuurojenpappi Elina Jokipaltio ja kuurojen diakoni Seija Einola.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 2.9. mennessä seija.einola@evl.fi tai 050 338 6212.

Petrus Rimpiläinen on tehnyt itse omat bofferivälineensä.

Näkövammaistyö Miesten ilta ma 5.9. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

Rupattelukerho ti 6.9. klo 13–15 yhdistyksen toimistossa, Orvokkitie 13.

Myyrmäen kerho ti 6.9. klo 13– 15 Myyrmäen kirkolla. Leena Siekkinen. Vieraana Terhi Suonsivu, aiheena kesän muistelot.

Kahvitarjoilu.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 10–14.

5.9. alkaen ma–pe klo 9.30–15.

Pekka Kolehmaisen grafiikkaa 5.–30.9.

Kysy internetin käytöstä ma 5.9. klo 12–13.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Boffaamaan!

Pehmomiekkailusta tykkäävät niin pojat kuin tytötkin.

19

-vuotias Petrus Rimpiläinen boff aa kavereidensa kanssa useimmiten Martinlaakson lukion takapihalla. Ohikulkijat eivät yleensä kiinnitä erityistä huomiota toisiaan pehmomiekoilla mätkivään kaveriporukkaan. Toisinaan joku utelias tulee tiedustelemaan, mistä oikein on kyse. Ne harvat ohikulkijat, jotka uskaltautuvat kokeilemaan lajia, ovat useimmiten parikymppisiä nuoria.

— Lajia kannattaa kokeilla ainakin kerran. Boffaus on hauska tapa liikkua, jollei muuten tykkää urheilla, Petrus vakuuttaa.

Petrus aloitti yläasteella live-roo-

lipelaamisen seurakunnan larp-kerhossa. Hieman sen jälkeen hän alkoi harrastaa myös boffausta, kun kaverit houkuttelivat hänet mukaan. Myös Petruksen isosisko on harrastanut boffausta.

Syy siihen, miksi Petrus viihtyy lajin parissa, on yksinkertainen.

— Se on vain hauskaa mätkiä toisia, ja miekat ovat makeita, hän perustelee.

— Vastustajaa ei kuitenkaan lyödä verenmaku suussa. Laji on kilpailua ja hauskanpitoa.

Taisteluissa käytetään aseina miekkoja ja vaikkapa kirveitä ja keihäitä.

Kuulostaa hurjalta, ellei tiedä, että aseet ovat huolella pehmustettuja ja niiden rungot on tehty muoviputkesta.

Petrus ei pidä lajia väkivaltaisena.

Hän on joskus kaatunut maahan taisteluissa, mutta mitään sen vakavampaa hänelle ei ole boffatessa sattunut.

— Kaverit ovat joskus saaneet mustelmia, hän kertoo.

Pehmomiekkailuaseen pitää olla kevyt ja pehmeä. Petrus tietää tapauksen, jossa eräs harrastaja menetti hetkeksi tajuntansa saatuaan päähän bofferi-iskun.

— Niin ei pitäisi käydä, jos pehmoase on rakennettu oikein ja sitä käytetään vastuullisesti, Petrus toteaa.

Omat miekkansa Petrus on ra-

kentanut yhdessä kaverinsa kanssa.

Miekat on valmistettu muoviputkesta ja pehmustettu putkieristeellä. Ne on teipattu kasaan jesarilla eli jeesusteipillä, jonka vanhempi väki tuntee myös ilmastointiteippinä.

— Rakentaessa miekkaa ensimmäistä kertaa on hyvä olla kokeneempi boffaaja mukana, jotta aseesta tulee oikein rakennettu ja tarpeeksi pehmeä, Petrus kertoo.

Linnaisissa asuva Petrus on harrastanut boffausta myös Vantaankosken seurakunnan järjestämässä bofferikerhossa Rajatorpan kalliosuojassa.

Kerhoon voi tulla mukaan, vaikka ei omistaisikaan yhtään pehmomiekkaa.

Varusteiksi riittävät vaatteet, joissa on mukava liikkua.

— Kerholla on miekkoja, joita voi lainata, Petrus kertoo.

Boffauksessa voidaan käydä kak-

sintaisteluita tai taistella kahdessa joukkueessa. Saadessaan osuman raajaan pelaaja menettää sen. Käytännössä jalkaansa osuman saanut pelaaja jatkaa taistelua hyppimällä yhdellä jalalla. Osuma vartaloon tai päähän merkitsee pehmomiekkailutaistelussa kuolemaa.

Boffauksen oppii parhaiten harrastamalla sitä. Oikeanlaiset hyökkäys- ja lyöntitekniikat oppii vähitellen.

— Usein aloittelijat unohtavat pitää miekkaa itsensä ja vastustajan välissä ja lyövät vastustajaa liian kaukaa. Boffaus on myös yllättävän raskasta. Käsi voi aluksi väsyä helposti.

Voiman sijaan boffauksessa on tarkoitus käyttää taitoa ja tekniikkaa.

Boffausta harrastavat sekä tytöt että pojat.

Petrus pitää lajia melko edullisena harrastuksena, koska pidemmällekin ehtinyt harrastaja pärjää halutessaan yhdellä ainoalla itse tehdyllä miekalla.

Petrus sanoo boffausta herrasmieslajiksi: joukkueiden kokoonpanoja saatetaan vaihtaa, jotta taistelusta tulisi mahdollisimman tasaväkinen ja tappiot on tunnustettava.

— Hipaisutkin lasketaan. Osumat pitää myöntää.

Soili Pohjalainen

●

●

Vantaankosken seurakunnan bofferikerho ma .9. klo 1.–19 Rajatorpan kalliosuojan harjoitustatamilla, Nuijatie 1 B. Hämeenkylän seurakunnan bofferikerho ma .9. klo 1–19 Hämeenkylän kirkon nuortentilassa, Auratie .

1

2011 jKr.

koonnut Nina Riutta

Hans von Schantz

Kirkko24.fi

Kirkko on kuulolla.

vosoinnista ja purkauksista selvitään ammattitaidolla, mutta asiattomuudet poistetaan.

— Uskon, että ”pahat” kirjoitukset kumpuavat kirjoittajan kokemasta pettymyksestä. Kun ymmärtää, että kirjoi-

tuksen takana on oikea ihminen tunteineen, on helpompi vastata ihmisenä ihmiselle.

Naisten Linjalle muassa naisen selviytymisprosessin tukemista, seksuaalista väkivaltaa, juridisia kysymyksiä ja naisten kohtaamista puhelimessa ja netissä.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen heidi.rosback-mikkonen@naistenlinja.fi tai p. 050 577 0595.

”Vasta kun saa kunnolla turpiinsa, oppii ja syntyy jotakin uutta. Konkurssi on yrittäjän korkeakoulu, ja potkut on toimitusjohtajan diplomityö.”

Yrittäjä, pappi Tapio Aaltonen Sana-lehdessä 34/2011

Aika auttaa muita?

1.9. Onnea, Pirkka!

●● ●● ●●

16

Miksi sitten suomalaisten merkkihenkilöiden kuolemat ja Norjan käsittämätön tragedia kouraisevat meitä niin syvältä? Senkö vuoksi, että kaipauksen ja ikävän lisäksi suru-uutiset panevat meidät vastakkain oman kuolemamme kanssa?

Voisiko minunkin tupakanpolttoni tuhota keuhkoni? Johtavatko intohimoinen elämä ja päihteiden käyttö minutkin nopeasti tuhon tielle? Voiko minutkin kohdata yllättävä onnettomuus kesken tavallisen arkipäivän? Voinko minäkin uuvuttaa itseni työssä niin, että elimistöni oikeasti sanoo sopimuksensa irti?

Kuolema on hieno keksintö, yksi Luojamme helmistä. Se, että me ihmiset joudumme vastakkain oman kuolemamme kanssa, on yksi parhaista Jumalan lahjoista. Juuri elämän rajallisuus piirtää elämälle kultaiset kehykset. Vain kuolema osaa kertoa meille, että jokainen uusi aamu on suuri lahja.

Mikko Salmi

Jani Laukkanen

Kuoleman kesä

lipahan merkillinen kesä. Suuren valon ja varjojen kesä. Uuden alun ja luopumisten kesä. Elämän kesä. Kuoleman kesä.

Moni suuri suomalainenkin jätti tämän ajan taakseen. Tuntuu haikealta, ettei Erkki Toivasen samettisella äänellä juonnettu raportti Britannian kuninkaallisista häistä kuulu enää Ylen kanavilla. Topi Sorsakosken Surujen kitarakin soi enää vain kuluneelta vinyylilevyltä. Tervanevan sankarin Mika Myllylän rehellinen puhe urheiluelämän vaativuudesta ja kovuudesta on vaiennut. Lempeän evankelistan Kalevi Lehtisen tinkimätön julistus Jeesuksesta tuli maaliin juoksulenkillä.

Kesällä kovasti kallistuneen kahvinkin saamme juoda ilman valtioneuvos Harri Holkerin sivistynyttä seuraa.

Kun vielä Norjan tuhoamisleirin koko karmeus on valjennut mieliimme, ei elämä jatkuminen omalla kohdallammekaan tunnu enää kovin itsestään selvältä. Kuka on vuorossa seuraavaksi?

Tätä ei voi vastustaa.

Pirkka-nimi on tullut tunnetuksi Eino Leinon Helkavirsien runosta Orjan poika. Leino nappasi nimen Lapin verotusta hoitaneilta pirkkalaisilta.

Epävarmojen perimätietojen mukaan pirkkalaiset taas saivat nimensä Pirkkalan pitäjästä. Pirkka on pysynyt kautta aikain harvinaisena nimenä. Almanakassamme Pirkka on ollut vuodesta 1950.

Viime vuonna Pirkka-nimen sai kymmenisen henkilöä, heidän joukossaan oli sekä naisia että miehiä.

Vartin retriitti

O

huomasi, että ihmisiin olikin helppo tutustua, kun keskustelun voi aloittaa koirasta, eikä sellaisilla asioilla kuin omistajan nimi tai titteli ollut mitään merkitystä.

Ihmisten ja koirien tarinat ruokkivat mielikuvitusta ja Dillon alkoi kirjoittaa kirjaa Eksyneiden sydänten koti (Gummerus 2011). Siinä ihmiset tutustuvat toisiinsa, tekevät yllättäviä käänteitä ja rakastuvatkin hylättyjen koirien yhteen saattamina.

Kirjan tarina keskittyy juuri eronneen lontoolaisen Rachelin elämään. Hän perii tädiltään hylättyjen koirien kodin ja saa huomata, että vanhat koirat voivat oppia uutta ja niin koirat kuin ihmisetkin ansaitsevat vielä uuden mahdollisuuden. Myös ne, jotka ovat aina kuvitelleet, etteivät ole niin sanottuja koiraihmisiä.

Mika Heittola/Rodeo

Naisten linja etsii pääkaupunkiseudulta uusia vapaaehtoistyöntekijöitä päivystäjiksi puhelin- ja verkkopalveluihinsa. Naisten Linjan palvelut on suunnattu väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille ja heidän läheisilleen.

Päivystäjiksi etsitään naisia, joilla on halu auttaa toisia naisia vaikeassa elämäntilanteessa ja mahdollisuus sitoutua työhön vähintään yhtenä arki-iltana kuukaudessa. Päivystäjän pitää olla täysi-ikäinen ja pystyä palvelemaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mahdollisten omien väkivaltakokemusten tulee olla selvitettyinä, ettei työ muodostu liian raskaaksi.

— Vapaaehtoistyö Naisten Linjalla on haastavaa, mutta se on myös koettu erittäin antoisaksi. Työssä voi todella tuntea auttavansa. Vapaaehtoiset ovat työmme selkäranka, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Tanja Noponen kertoo.

Tehtävästä kiinnostuneet haastatellaan ja mukaan valitut koulutetaan tehtävään. Koulutuksissa käsitellään muun

Uskollinen ja luotettava.

Hyvätapainen, elämäntilanteeseen sopiva, silmää miellyttävä ja saa nauramaan. Puolison ja koiran valinnassa painavat samanlaiset kriteerit. Ja sitten kuitenkin käy niin, että tapaa jonkun, joka ei ihan vastaa hakukriteerejä, mutta tuntuu heti omalta.

Näin kävi brittikirjailija Lucy Dillonille, joka ajatteli ottaa koiranpennun, mutta muutti suunnitelmansa, kun jo aikuisikään ehtinyt kookas basset hound ‑rotuinen Violet parkkeerasi naisen syliin erään kasvattajan kotona. Koira oli talossa vain väliaikaisesti, sillä sen omistaja oli sairastunut ja koiralle etsittiin uutta kotia. Niinpä Violet muutti Dillonin kotiin.

Koiran myötä Dillonille avautui aivan uusi maailma.

Violetia ulkoiluttaessaan hän

Adam Lawrence/Rex Features/Lehtikuva

Miltä helvetissä näyttää? Miten sinne joutuu? Mitä mieltä kirkko on sukusolujen luovutuksesta? Esimerkiksi näitä kysymyksiä on pohdittu Suomi24-foorumilla olevalla Kirkko kuulolla ‑palstalla, josta on tullut yksi foorumin suosituimmista asiantuntijapalstoista. Viime lokakuusta alkaen viestejä on tullut noin 100 000 ja keväällä tehdyn kävijätutkimuksen mukaan moni kerran palstalla vieraillut palaa sinne.

Kirkko kuulolla ‑palstalla on mukana keskustelemassa pappeja, diakoniatyöntekijöitä, kanttoreita, nuoriso-ohjaajia ja joukko vapaaehtoisia seurakuntalaisia.

Yksi keskustelijoista on Tikkurilan seurakunnan diakoni Meiju Riihelä.

— Välttämättä kävijöillä ei ole aina kysymyksiä, vaan huomioita, väitteitä, mielipiteitä ja kritiikkiä. Monet aloitukset koskevat kirkon varainkäyttöä tai teologista opetusta, Riihelä kertoo.

Kuten verkkokeskusteluissa usein, myös Kirkko kuulolla ‑palstalla jankutetaan ja käydään varsin kiukkuistakin keskustelua, eivätkä vastaukset tunnu tyydyttävän kävijöitä.

Riihelän mukaan kaikenlaisesta pro-

Uusi maailma