Lauri 2011 nro 26 (25 8)

VANTAAN

Hannu Pöntinen astuu virkaan ➤ 3



..

www.vantaanlauri.fi

Yhteistyöllä hyvinvointia opiskelijoille ➤2 Lapset testasivat pihaleikkejä ➤5

Ihminen tarvitsee Sirpa Päivinen

ihmistä ➤ 6–7 Joukkomurhakaan ei poista kasteen armoa — Kimmo Saareksen kolumni ➤ 3

Uutiset Hans von Schantz

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Kuokkavieras kukkarolla

YKSI HARMAATA TALOUTTA tukeva järjestelmä saattaa paradoksaalista kyllä olla kilpailuttaminen. Hyvä asia kääntyy itseään vastaan, jos se johtaa siihen, että ainoa käytännössä ratkaiseva tekijä on hinta. Seurauksena on esimerkiksi rakennusalalla alihankintojen loputon ketju. Sen loppupäässä on suuri houkutus viilata hintaa alaspäin veronkierrolla, palkkojen maksamisella pimeästi tai hankkimalla ulkomaista työvoimaa, joka ei ole niin tarkka oikeuksistaan ja työnantajan velvoitteista.

Ravintola-alalla houkutus myydä ilman kuittia on myös ilmeisen suuri.

Sunnuntain Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan kymmenellä prosentilla kaupungille palveluita tai tavaroita myyneistä yrityksistä on epäselvyyksiä taloudenpidossaan, kertoo ilmiön yleisyydestä.

KENEN ETU ON ylläpitää tällaista systeemiä? Eikö tästä kärsi ennen kaikkea rehellinen, asiansa kunnolla hoitava yrittäjä? Luulisi, että elinkeinoelämän etujärjestöt olisivat eturivissä vaatimassa harmaata taloutta kuriin.

Jos ne todella korottaisivat äänensä ja vaatisivat tiukasti valvonnan lisäämistä ja kovempia rangaistuksia, poliitikot seuraisivat nopeasti perässä.

Opintopsykologi Jyrki Talvitie ja oppilaitospappi Hanna Liedes tapasivat toisensa Metropolian Negorassa Tikkurilassa.

Opiskelijoita tuetaan yhteistyössä

O

piskelijoiden hyvinvoinnin tukemisesta on viime vuosina tullut keskeinen osa ammattikorkeakoulujen arkea.

Vielä 990-luvulla ajateltiin lähinnä opintojen ohjaamista. Tätä nykyä opiskelijoiden hyvinvointia heikentävät kuitenkin pääasiassa muut kuin opintoihin liittyvät asiat.

— Opiskelu on usein raskas elämänvaihe. Monilla on toimeentulovaikeuksia. Lähes puolet opiskelijoista käy töissä. Yksinäisyys vaivaa etenkin niitä, jotka ovat muuttaneet vieraalle paikkakunnalle. Parisuhdeasioissakin voi olla ongelmia, kuvailee viisitoista vuotta ammattikorkeakoulu Laurean rehtorina toiminut Pentti Rauhala.

Hänen mielestään ongelmia vahvistaa yhteiskunnan yhteisöllisyyden väheneminen.

Tilannetta helpottaakseen oppilaitokset ovat palkanneet opintokuraattoreita ja opintopsykologeja. Heidän kanssaan työtä tekevät myös kuntien palkkalistoilla olevat terveydenhoitajat ja seurakuntien oppilaitospapit.

Opiskelijan kalenteri on usein täynnä Vantaan seurakunnat ovat tehneet oppilaitostyötä 20 vuoden ajan. Oppilaitospapit Jukka-Mikko Karjalainen ja Hanna Liedes toimivat yhteistyössä Vantaan alueen ammattikorkeakoulujen Laurean ja Metropolian kanssa.

— Kirkon oppilaitostyössä toimitaan arkikirkon alttarilla. Emme odota, että ihmiset tulevat meidän luoksemme, vaan menemme sinne, missä he ovat suurimman osan päivästä. Emme myöskään ajattele, että hengelli-

●

●

●



syys olisi irrotettavissa erikseen muusta elämästä. Kunnioitamme jokaisen omaa vakaumusta. Tämä ei ole lähetys- tai julistustyötä, Hanna Liedes linjaa.

Seurakuntien oppilaitostyön tehtävänä on edistää ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hengellisyyden lisäksi siihen kuuluu henkinen, sosiaalinen ja fyysinen puoli. Papit voivat käydä kahdenkeskisiä keskusteluita perinteiseen tapaan kasvotusten, mutta heidät tavoittaa myös sähköpostitse, Facebookissa tai Second Lifen virtuaalikeskustelussa. Keskeiseksi työmuodoksi ovat tulleet ennalta ehkäisevät toimintatavat.

— Olemme mukana toteuttamassa infoluentoja, joilla hahmotellaan arjen peruskalenteria, siis opiskelun, työn, vapaa-ajan ja monilla myös perheen yhteen sovittamista. Useimpien opiskelijoiden kalenteri on tosi täysi. Siksi on tärkeätä miettiä, mitkä asiat kuluttavat voimia ja mitkä tuovat niitä, sanoo Hanna Liedes.

Se tiedetään, että erilaiset sosiaaliset verkostot voimaannuttavat. Kiinnostus opiskelijakuntatoimintaan ja erilaisiin ryhmiin onkin kasvamaan päin. Tärkeitä ovat myös ystävät, perheen tuki sekä opiskelujen ulkopuoliset harrastukset. Lisäksi pitäisi jäädä myös tyhjää luppoaikaa.

KIRKON ULKOMAANAVUN LIBERIAN alue-edustaja Päivi Muma on palkittu Florence Nigtingale -mitalilla. Muma on sairaanhoitaja ja kriisityöntekijä ja työskennellyt ulkomailla sekä Suomessa muun muassa Jokelan kouluampumistapauksen yhteydessä. Punaisen Ristin myöntämä Florence Nightingale -mitali on korkein kansainvälinen huomionosoitus hoitotyössä.

VANTAAN RAKENTAMISEN LAATUPALKINTO Kehäkukka on myönnetty tänä vuonna Håkansbölen kartanopuiston restauroijille. Raati halusi valinnallaan nostaa esiin puistojen merkitystä kaupungissa. Håkansbölen kartano siirtyi kaupungille 25, jonka jälkeen puistoa on restauroitu. Kehäkukka-palkinto on jaettu Vantaalla vuodesta 2 alkaen.

K AIKILLE ILMAN OPISKELUPAIKKAA yhteishaussa jääneille vantaalaisnuorille on löydetty opiskelupaikat. Ammattioppilaitos Variassa yhteis-

Hyvinvoivana työelämään Elämäntaito- tai parisuhdekysymyksiin voidaan paneutua myös erillisillä kursseilla.

— Työelämän tietyt piirteet, kuten uupumus ja kiire, ovat läsnä myös opiskelijan arjessa. Opiskeluhyvinvointityön tavoittee-

Antti Pentikäinen/Kirkon Ulkomaanapu

DOPINGISSA ON PUHUTTU harmaasta alueesta, taloudessa vastaava termi on harmaa talous. Harmaasta tulee mieleen, että tehdään jonkinlaista pientä vilppiä, josta ei ole suurta haittaa kenellekään.

Oikeasti harmaassa taloudessa on kyse isoista rahoista. Aivan kuin takavuosien mainoksessa, jossa kerrottiin myymälävarkaan syövän pöydässäsi, myös harmaa talous käy jokaisen kukkarolle. Se aiheuttaa yhteiskunnalle 4–5 miljardin euron vuosittaiset verotulojen menetykset, jotka pitää korvata milläs muulla kuin verottamalla.

Vaikka uudessa hallitusohjelmassa ilmiöön luvataan puuttua aiempaa tehokkaammin, on eri asia toteutuuko tämä oikeasti. Harmaan talouden kitkeminen vaatii tiukempaa lainsäädäntöä ja enemmän resursseja esimerkiksi poliisille ja verottajalle. Aina, kun puhutaan lainsäädännöstä, löytyy niitä, jotka varoittavat liiallisesta puuttumisesta markkinoiden toimintaan. Ja kun esitetään tutkintaan lisää resursseja, todetaan, ettei se onnistu, kun samaan aikaan pitää leikata budjettia.

haun ulkopuolisessa koulutuksessa aloittaa 196 opiskelijaa. Muut ovat saaneet peruutuspaikan

na on auttaa opiskelijaa selviytymään näistä haasteista sekä edistää opinnoista innostumista ja niihin kiinnittymistä, toteaa Metropolian opintopsykologi Jyrki Talvitie.

Päämääränä on, että opinnot saadaan hoitumaan ajallaan ja että valmistuneet pääsevät siirtymään terveinä ja hyvinvoivina työelämään. Opintopsykologi on muun muassa vetänyt ryhmiä yhdessä oppilaitospapin kanssa.

— Kirkon oppilaitostyö on mahtava resurssi. Sen piiriin kuuluu opiskelijoiden lisäksi oppilaitosten henkilökunta. Pääkaupunkiseudulla olen ollut yhteistyössä neljän oppilaitostyötä tekevän papin kanssa. He kaikki ovat monipuolisia psykososiaalisen työn ammattilaisia, joilla on paljon tietämystä hengellisistä asioista. Olen ohjannut muutamia opiskelijoita papin puheille ja he ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamaansa apuun, Talvitie kertoo.

Rehtori Pentti Rauhala pohtii oppilaitostyön merkitystä myös kirkon kannalta.

— Noin 0 prosenttia ikäluokasta opiskelee korkeakouluissa. Opiskelijat ovat kohtalaisen hyvin kirkon oppilaitostyön tavoitettavissa. Siksikin kirkon kannattaisi panostaa entistä enemmän oppilaitostyöhön.

Opiskeluhyvinvointiin liittyvää yhteistyötä pohditaan 0.. Tikkurilan Laureassa pidettävässä seminaarissa. Siihen tulee osanottajia pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen lisäksi Hämeenlinnasta ja Lahdesta.

Seminaarin aihe koskettaa yhteensä  000 opiskelijaa.

Ulla-Maija Vilmi

●

●

Päivi Muma työskentelee Liberiassa. toisen asteen oppilaitoksesta tai päässeet esimerkiksi pajatoimintaan, kymppiluokalle tai ammattistarttiin.

VANTAAN KAUPUNKI TAHTOO rauhoittaa Kylmänojan metsäksi kutsutun alueen. Rauhoitettava alue on kooltaan noin 2 hehtaaria ja se liittyy 11 hehtaarin kokoiseen Kylmänojan korven luonnonsuojelualueeseen. Luonnonsuojelulain mukaista rauhoittamista on valmisteltu yhdessä Vantaan ja Helsingin seurakuntien kanssa, jotka omistavat alueelta 14 hehtaaria.

Rauhoituksesta päättää Uudenmaan ELY-keskus.

VANTAAN KAUPUNGIN TILAKESKUS asentaa Tikkurilaan turvakameroita. Kameroita asennetaan parikymmentä Tikkurilan aseman, Peltolan torin ja Sokos Hotel Vantaan lähelle ja ne otetaan käyttöön kevättalvella. Itä-Uudenmaan poliisille avataan kameroista valvomopääteyhteys. Kameroiden toivotaan ehkäisevän rikoksia alueella, jossa on varsinkin viikonloppuisin levotonta.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Kenen joukoissa seisot?

ANDERS BEHRING BREIVIK onnistui tavoitteessaan: hänen viestinsä ja kasvonsa ovat tulleet tutuiksi koko maailmalle. Käsittämätön julmuus pakottaa meidät reagoimaan, mutta miten puhua siitä niin ettei Breivik itse ohjaa suuntaa? Esimerkiksi media levitti Breivikin itsensä valitsemia studiokuvia sekä hänen itse itsestään tekemää haastattelua.

Reagointi hirmutekoon paljasti pelottavia ajatuskulkuja: ennen kuin terroristin henkilöllisyys oli selvillä, tiedostusvälineissä ja erilaisilla hommafoorumeilla tekoa pidettiin islamistien terrori-iskuna. Kun tekijäksi paljastui valkoinen kristitty ”maahanmuuttokriitikko”, korostettiin sitä, että kyse on häiriintyneen yksilön erillisestä teosta.

Ja millä nopeudella ne, joiden teorioita oikeutetusta vihasta Breivik oli käyttänyt nyrjähtäneen mielensä lämmikkeenä, irtisanoutuivat teosta, mutta pitivät kiinni sanoistaan! Ikään kuin väkivallan teoreettinen perustelu ja sen paneminen käytäntöön eivät olisi missään suhteessa toisiinsa.

Sananvapaus on totta, mutta kannattaa muistaa, että sana on jo teko.

Hannu Pöntinen on saanut pistoksen afrikkalaisuudesta.

Tukea ja tilaa

Hannu Pöntinen haluaa toimia yhdessä muiden kanssa.

V

antaankosken seurakunnan tuore kirkkoherra Hannu Pöntinen kertoo, että hän on työuransa mittaan oppinut rohkeammin sanomaan, ettei tiedä vastausta, mutta mietitään asiaa yhdessä.

— Kirkolla on Vantaalla edessään kaikenlaisia haasteita. Minusta niiden edessä voi rohkeasti sanoa, että mielenkiintoista, hämmentävältä näyttää. Mihin tämä mahtaakaan johtaa? Mikä kutkuttava uusi mahdollisuus!

Pöntinen aloitti kirkkoherran viran hoidon heinäkuun hiljaisuudessa. Toista kuukautta on ollut aikaa rakentaa vaikutelmia ja tutustua omaan seurakuntaan.

— Kirkkoherra voi toimia vain yhdessä muiden kanssa. Kirkkoherran hengellinen johtajuus seurakunnassa on jaettua johtajuutta.

Kirkkoherran omat odotukset työstään on yksinkertaisesti sanottu: että seurakunta osaa olla armon asialla.

— Seurakunnan pitää olla sellainen, että se antaa ihmisten kuulla armon sanomaa.

Sellaista, josta saa omaan elämään tukea ja tilaa. Maailmalla kierrettyäni olen syvästi ymmärtänyt, että juuri armo on kova juttu, sanoo Pöntinen.

Muutosten aikaa Hannu Pöntinen toimi 990-luvulla lähetystyössä Botswanassa, eteläisessä Afrikassa. Se jätti mieleen jäljen, joka ei hierry pois.

— Niin, ”lähdin, enkä palannut samana”.

Enemmän kuin mikään kristillinen tulkinta, minussa tuntui pistos afrikkalaisuudesta: että ihminen on keskiössä.

Louhelan asemalla Myyrmäen kirkon vieressä tehdään rakennustöitä. Kadut ovat ruvella ja kirkon pihaan pitää ajaa takakautta.

— Yhteiskunnassakin on meneillään melkoinen remontti. Elämme aikamoisten muutosten aikaa. Meillä kirkossa on siinä selvä rooli ratkaisujen etsijöinä. Meidän pitää kysellä, toteutuvatko esimerkiksi tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus kaikkialla niin kuin pitäisi, Hannu Pöntinen miettii.

Mukana oleminen ei tarkoita pelkästään korkealentoista eettistä paimennusta, vaan myös osuutta tavalliseen elämään ympärillä.

— Vantaan seurakuntien hyvässä, uudessa strategiassa on mottona ”armon asialla vaativassa maailmassa”. Meidän pitää tarttua lapioon ja olla mukana talkoissa. Seurakunnissa onkin tehty upeaa yhteistyötä esimerkiksi kaupungin päivähoidon, koulujen ja vanhuspalvelujen kanssa, sanoo Pöntinen.

— Ja jokainen seurakuntalainen tietysti tekee kaikkein arvokkainta yhteiskuntapalvelua perheessään, läheistensä parissa ja työtään hoitaen.

Arvokas armo Perimmiltään seurakunta tietenkin on hengellinen yhteisö. Hannu Pöntisen mielestä siinä piilee voimavara, jota voi sitten maailmassa ja ihmisten parissa käyttää.

— Minä toivoisin, että me uskaltaisimme avoimemmin sanoa ääneen sen, että olemme kristittyjä. Siihen tietysti liittyy uskovaiseksi leimautumisen vaara, mutta onko ainoa

vaihtoehto sitten sanoa olevansa ateisti? Pöntinen kysyy.

— Meitä on tässäkin kaupungissa enemmistö ihmisiä, jotka kuuluvat kirkkoon, koska sillä on heille jokin merkitys. Jos joskus tulee ajatelleeksi, että voisikohan Jumala minuakin rakastaa, se on aivan riittävää kristittynä olemiseen.

Kirkkoherran mielestä armo on niin arvokasta, että ihmiset ansaitsevat sen tueksi omaan elämäänsä.

— Minä ajattelen tätä helluntain kautta.

Raamatussa kuvataan, että kun seurakunta helluntaina syntyi, ihmiset kuulivat evankeliumin omalla kielellään. Ei siinä kielillä puhumisesta ole kysymys, vaan siitä, että armon sanomaa kerrottiin niin, että jokainen saattoi sen ymmärtää.

Aitoja vastauksia Maailman muuttuessa kirkon pitää uudistua hukkaamatta omaa ydintään.

— Sukupolvet vaihtuvat, ja kirkon sanoma pitää kertoa elävästi uudelleen. Siinä mielessä kirkko elää aiempaa vaativammassa tilanteessa, että tämän päivän nuorilla ei välttämättä ole omaa tietoa siitä, mitä kirkko ylipäätään merkitsee. Niin tympeä kuin onkin nuoren kysymys siitä, mitä hyötyä kirkosta minulle on, on se aivan oikea kysymys, Hannu Pöntinen sanoo.

— Juuri sen kysymyksen edessä meidän pitää uskaltaa olla hämmentyneitä. Patenttivastausten tarjoamisen sijaan pitää lähteä yhdessä etsimään aitoja vastauksia ja varautua siihen, että kirkko saattaa vähän uudistua.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Hannu Pöntisen virk aanasettamismessu su 28.8. klo 10 My yrmäen kirkossa.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

SANA-LEHDEN KOLUMNISSA piispa Seppo Häkkinen totesi viisaasti, ettei pahaa saa ulkoistaa oman itsen tai oman yhteisön ulkopuolelle. Mutta sen jälkeen Häkkinen itse ulkoisti pahan varsin ketterästi toteamalla, että Breivik ei ollut kristitty: ”Väkivaltaan turvautuva joukkosurmaaja on jo teoillaan irtisanoutunut kristillisyydestä.”

Mikä on se teko, joka irtisanoo ihmisen kristillisyydestä? Kuinka monta noitaa on poltettu, juutalaista tapettu, orjaa pidetty kauppatavarana, kuinka monta naista alistettu tai homoa syrjitty kristinuskon nimissä?

Historia on täynnä kristittyjen tekemiä kammottavia ja epäkristillisiä tekoja.

Entä murhaaja, rattijuoppo tai murtovaras — ovatko he kaikki hylänneet teoillaan kristinuskon? Entä se, joka jättää auttamatta hädänalaista tai turmelee yhteistä luomakuntaa suruttomalla kulutuksella?

BREIVIKIN TEKO oli epäkristillinen, mutta edes se ei poista kasteen merkkiä, riisu Kristuksen lupausta.

Uutisten väkivaltaiset hörhöt, satunnaiset ja suunnitelmalliset tappajat sekä raiskaajat ovat kaikki Jumalan lapsia. Armo on olemassa, mutta se on Jumalan käsissä, ei meidän.

Kimmo Saares pappi ja toimittajatuottaja



Pisteitä

Pyhän Laurin kirkossa oli konfirmaatiomessu su 21.8.

Miten pikkuiset pärjäsivät?

Mikke Pöyhönen

Neea Laakko, 

Miisa Honkanen, 

Outi Lievonen, 

Miten valmistauduit messuun?

— Kävimme torstaina kirkolla harjoittelemassa. Rippikoululeirimme oli heinäkuussa Keuruulla.

Pojat olivat leirillä enemmistönä, ja lähinnä heidän äänillään konfirmaatiolauluksi tuli Kosketa minua Henki. Siitä, että pukeutui albaan, tuli juhlallinen konfirmaatiofiilis.

Mitä messussa tapahtui?

— Kirkossa laulettiin ja kuunneltiin pappia. Kuuntelin tavallista tarkemmin. Piti tietää, milloin lähdetään liikkeelle, noustaan tai lauletaan. Kävin ehtoollisella ensimmäistä kertaa elämässäni. Etukäteen olin kuullut, ettei ehtoollisviini ole kauhean herkullista eikä se ollutkaan, vähän pisteli suussa.

Pisteillä 1–5, paljonko annat messulle?

— Annan  pistettä hyvälle papille ja sille, että sain olla leirillä ja messussa kivojen ihmisten kanssa.

Miten valmistauduit messuun?

— Torstain harjoituksissa luin läpi esirukouksen, etten sitten messussa sekoilisi sanojen kanssa. Tänään me isoset katsoimme, että riparilaiset saivat albat päälleen.

Jaoimme kirkon ovella ohjelmia ja virsikirjoja.

Mitä messussa tapahtui?

— Pidin puheesta, se oli tosi koskettava. Aiheena oli rakkaus.

Pappi luki, mitä nuoret olivat kirjoittaneet vastauksena vanhempiensa kirjeisiin. Ehkä juuri se teki tunnelmasta läheisen. Oli hienoa olla mukana isosona. Jotenkin tietää, että näistä pikkuisista on tulossa hyviä ihmisiä, ja me isot olemme saaneet olla saattelemassa heitä konfirmaatioon. Osa heistä on tulossa myöhemminkin mukaan seurakunnan toimintaan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat messulle?

— Annan , pistettä hyvälle tunnelmalle ja sille, että kaikki meni kivasti.

Miten valmistauduit messuun?

— Kirjoitin saarnan kokoamalla nuorten ajatuksia. Päivän raamatuntekstin aihe on rakkaus. Jumala on antanut kaikille rakkauden talentiksi, jota pitää käyttää.

— Myös esirukous syntyi nuorten rukouksista. Nuoret muistavat perhettä, läheisiä ja ystäviä. Myös maailmantilanne ja Norjan tragedia mietityttävät, samoin kaikkien ihmisten hyvinvointi ja ylipäätänsä tulevaisuus, onni ja rakkaus.

Mitä messussa tapahtui?

— En ole vielä tätä ennen pitänyt messua niin täydelle kirkolle.

Se ja nuorten aitous ja vilpittömyys tekivät tilanteesta juhlavan. Leiriltä tuttu yhdessä tekeminen toteutui myös messussa.

Pisteillä 1–5, paljonko annat messulle?

— Annan keskiarvoksi + pistettä, itselleni vähemmän, kun vielä jännitän konfirmaatiota, mutta nuorille annan täydet pisteet.

Ku i n k a

Mikko Vaismaa viihdyttää äitiseminaarissa lauantai-iltana.

Irtiotto äideille

H

akunilan seurakunnalla on tapana järjestää syksyisin äitiseminaari, jossa äidit pääsevät pariksi päiväksi valmiiseen pöytään, saamaan uusia ajatuksia ja jakamaan kokemuksiaan. Tämänsyksyinen seminaari järjestetään 2.–2.9. Kuntokallion kurssikeskuksessa ja sen teemana on rakkaus.

Muusikko Sari Kaasinen puhuu itsensä rakastamisesta ja psykoterapeutti, pastori Marko Meijer antaa vinkkejä miehen rakastamiseen.

Seminaarin kolmas vieras on stand up -koomikko Mikko Vaismaa.

Äitiseminaarin ohjelmassa on myös zumbaa, saunomista, ulkoilua ja messu. Rauhaa kaipaaville on varattu hiljaisuuden huone ja päivien aikana on myös mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun. Äitiseminaarin hinta on 0 euroa. Ilmoittautumiset Hakunilan seurakunnan kirkkoherranvirastoon, p. 09 0 00.

Äitiseminaari .. klo . – .. klo . Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä

Musiikkia Vantaan kirkoissa ..–..

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Eevi Hölsä laulaa Korson kirkon seurakuntasalissa 28.8.

Hakunilan kirkko

Marjaana Merikanto, piano. Mm. Griegin, Mozartin ja Schubertin musiikkia. Vapaa pääsy.

Hakunilantie 48 ●

Jukka Norvanto, 53, pohtii uusimmassa kirjassaan onnellisuutta.

Kivistön kirkko

 %



Meille syntyi kaksi lasta, kun asuimme Ruotsissa Skövdessä ja Mariestadissa. Eräällä kesälomareissulla kävin pyrkimässä Helsinkiin teologiseen tiedekuntaan. Kolmas lapsi syntyi asuessamme Lohjalla.

Muutimme Vuokattiin 19. Minut vihittiin samana vuonna papiksi. Johdin kurssikeskusta ennen kuin aloin tehdä radio-ohjelmia. Vuonna

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●

Laavatie 2 ●

Maailmankansalainen Kasvoin Posiolla kolmilapsisen perheen keskimmäisenä. Asuimme pihapiirissä, joka on kuulunut äitini suvulle 16-luvulta. Ehkä opin Ruotsin serkkujen ansiosta jo varhain sen, että ihmiset ovat samanlaisia, vaikka puhuisivatkin eri kieltä.

Tulin uskoon armeijassa. Opiskellessani kieliä Savonlinnassa tapasin tulevan opettajavaimoni Liisan.

Kreikkalaisen musiikin ilta su 2.. klo 1. Maaria Vannemaa, Juha Paukkeri. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

24 muutimme pariksi vuodeksi Kyprokselle. Tapasimme siellä kurdimiehen, josta tuli meille kuin neljäs lapsi. Hän asuu nyt perheineen Espoossa.

Kyprokselta palasimme vielä talveksi Vuokattiin. Sieltä muutimme ensin Korsontien varteen ja reilu vuosi sitten rivitalokotiin Leppäkorpeen.

MarjaSarja: Laulun lumous su 1.9. klo 1. Naiset laulavat Naisten Pankin hyväksi. Laulajat Sinikka Honkanen, Ella Hynönen, Satu Jussila, Iina Katila, Anne Ketola, Päivi Merelä, Ulla Pohjolan-Pirhonen ja Essi Purhonen sekä pianisti Jussi Miilunpalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa, tuotto Naisten Pankille.

Korson kirkko Merikotkantie 4 ●

Klassinen laulukonsertti su 2.. klo 14.3. Eevi Hölsä, sopraano, ja

●

Pianolla nelikätisesti pe 2.9. klo 15.3. Jung Mi Lee ja Jon Sakata soittavat Bachin, Coganin ja Schumannin musiikkia. Vapaa pääsy.

Beethovenin sinfoniat pianolla III su 11.9. klo 1.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassa kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin pianosovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ●

Konsertti lapsiperheille su 25.9. klo 14. Esiintymässä Sari Kaasinen.

Hyvä pihaleikki hengästyttää ja naurattaa Lapset testasivat ja valitsivat parhaan pihaleikin.

V

antaan Lauri pyysi neljää lasta kokeilemaan erilaisia pihaleikkejä, joihin ei tarvita mitään erityisiä välineitä eikä välttämättä kovin suurta porukkaakaan.

Testiryhmän Eetu Heikurinen, 9, Niilo Heikurinen, 7, Inka Hiltunen, 9, ja Jesse Hiltunen, 7, olivat sitä mieltä, että jalkapallo on parasta, mitä ulkona kavereiden kanssa voi tehdä, mutta pihaleikitkin kelpaavat. Testissä he valitsivat suosikikseen leikin, jossa otettiin pitkiä askelia.

Lohikäärmeen pyrstö Leikkijät menevät jonoon ja tarttuvat edellä olevaa vyötäröltä tai hartioista. Jonon viimeisenä oleva on lohikäärmeen pyrstö ja hänen takataskustaan tai vyötäröltään roikkuu huivi. Jonon ensimmäisenä oleva yrittää saada pyrstön itselleen.

Jonon on pysyttävä koossa. Kun ensimmäisenä oleva saa pyrstön napatuksi, hän pääsee pyrstöksi.

Pisteet 1–5: Niilo 3, Jesse 1,5, Inka 3, Eetu 3,5. Yhteensä 11.

Kommentit: ●● Partiossa on leikitty tätä. ●● Pyrstönä oli kauheaa. ●● Hankalaa pitää jono kasassa. ●● Toimisi paremmin isommalla porukalla.

Maa—meri—laiva Maahan tehdään kolme viivaa, laitimmaiset viivat ovat maa ja laiva, keskellä on meri. Yksi on leikinohjaaja, joka huutaa jonkun näistä paikoista kuten ”maa!”. Muut juoksevat määrättyyn paikkaan ja se, joka tekee virheen tai on viimeisenä määrätyssä paikassa, jää pois pelistä. Viimeisenä peliin jääneestä tulee huutaja.

Lohikäärmeleikissä on vaikea pitää jono kasassa. Jesse (vas.), Inka, Niilo ja Eetu vauhdissa.

Leikki tunnetaan myös nimellä laiva—vene—hyökyaalto, jolloin hyökyaallon kohdalla pitää mennä kyykkyyn.

Pisteet 1–5: Niilo 3, Jesse 4, Inka 3, Eetu 3. Yhteensä 13.

Kommentit: ●● Hauska. ●● Mitä pidemmät välit juosta, sitä paremmin toimii. ●● Voi pelata vaikka koko luokan kanssa. ●● Hyvää urheilua.

Askelnaatta

Yksi leikkijöistä on askelnaatta, joka määrää, montako askelta mennään ja mihin suuntaan. Leikkijät ottavat määrätyn määrän askelia ja pysähtyvät. Askelnaatta ottaa yhden askelen vähemmän kuin muut ja yrittää koskettaa lähimpänä olevaa. Toisen jalan on pysyttävä maassa, mutta venyttää saa. Jos askelnaatta saa kosketettua lähintä leikkijää, tästä tulee uusi askelnaatta.

Pisteet 1–5: Niilo 5, Jesse 5, Inka 5, Eetu 4,5. Yhteensä 19,5.

Kommentit: ●● Hauska. ●● Pitää ottaa pitkiä askelia. ●● Tasapainoa tarvitsee olla, muttei tarvitse olla nopea. ●● Voi pelata silloinkin, kun on paljon porukkaa.

Laastari Leikitään kuten tavallista hippaa.

Leikkijän, joka jää hipaksi, on pidettävä kättään siinä, mihin hippa häntä kosketti, kunnes saa jonkun toisen kiinni. Hippa voi yrittää koskettaa mahdollisimman hankalaan paikkaan, kuten nilkkaan.

Pisteet 1–5: Niilo 4,5, Jesse 2, Inka 4,5, Eetu 4. Yhteensä 15.

Kommentit: ●● Rankka laji, jos on iso alue. ●● Hauska. ●● Tulee hiki. ●● Eskarissa on leikitty tätä. ●● Ei ollut vaikeaa juosta käsi kiinni selässä.

Väri

Väri-leikissä kannattaa olla kirjavasti pukeutunut. Värinä Inka, takanaan Niilo (vas.) ja Eetu.

Yksi leikkijöistä on väri, joka seisoo selin muihin. Toiset asettuvat noin 20 metrin päähän väristä. Väri sanoo esimerkiksi ”se, jolla on keltaista, saa liikkua kolme askelta eteen-

Laastarihipassa voi joutua pitämään kättä hankalassa asennossa. Kiinniottajana Jesse (keskellä), taustalla Niilo ja Inka.

päin”. Askelet voivat olla myös jättiläisenaskelia, hiirenaskelia tai kukonaskelia ja välillä voi määrätä ottamaan askelia takaisin päin. Se, joka ensimmäisenä pystyy koskettamaan väriä selkään, on voittaja.

Pisteet 1–5: Niilo 3, Jesse 4, Inka 4,5, Eetu 4,5. Yhteensä 16.

Kommentit: ●● Päiväkodissa, koulussa ja synttäreillä on leikitty tätä. ●● Ihan kiva. ●● Mitä enemmän on värejä, sitä kivempaa. ●● Tätä voi leikkiä kesällä, talvella, syksyllä tai keväällä, milloin vain.

Valokuvaaja Yksi leikkijöistä valitaan valokuvaajaksi. Hän ottaa jokaista leikkijää vuorollaan kädestä kiinni, pyörittää muutaman kerran ympäri ja pääs-

tää irti. Leikkijä jää siihen asentoon, mihin pyörityksen jälkeen sattuu pysähtymään. Pyöritettyään kaikki leikkijät valokuvaaja tarkastelee, kuka on jäänyt hassuimpaan asentoon eli kenen ”valokuva” on paras.

Siitä, jonka valokuvaaja valitsee, tulee uusi valokuvaaja. Leikkijät voivat myös kuvitella olevansa patsaita ja kertoa, mitä heidän patsaansa esittää.

Pisteet 1–5: Niilo 4,5, Jesse 4,5, Inka 3,5, Eetu 4. Yhteensä 16,5.

Kommentit: ●● En ole ennen leikkinyt tätä. ●● Ihan jees. ●● Pää voi mennä pyörälle. ●● Ei tule kauhea hiki, mutta sitten voi tulla, jos aurinko paistaa.

Hanna Antila kuvat Markku Mattila

5

Kohti m Vuoropuheluun lähtiessä on riski muuttua.

Toisaalta vain vuoropuhelun kautta ihminen voi luoda itseään ja rakentaa minuuttaan.

M

ielenterveystyötä yli kolmekymmentä vuotta tehnyt psykologi ja psykologian tohtori Kauko Haarakangas kertoo yhä uudelleen vakuuttuneensa siitä, ettei ihmistä ole olemassa kokonaan toisista irrallaan olevana yksilönä. Ihminen on olemassa vain toisten ihmisten kanssa ja toisia varten.

— Kukaan ei tule toimeen yksin ilman toisia. Siksi on selvää, että ihmiset ovat olemassa toisiaan varten. Kaikki muu, mikä sisältyy elämään — kiire ja tekeminen, tuottaminen ja kuluttaminen, suorittaminen ja päteminen — on enemmän tai vähemmän pintavaahtoa.

Ihminen on sosiaalinen olento, mutta se ei Haarakankaan mukaan tarkoita esimerkiksi sitä, että kaikki olisivat tai että heidän pitäisi olla ihmissuhteissaan samanlaisia.

— Vaimoni on hyvin sukurakas, ja hänelle on tärkeää tavata sisaruksiaan ja muita omaisiaan. Hän soittaa heille usein ja käy kylässä. Minä taas olen vapaa-aikoinani mieluummin omissa oloissani. Minulle riittää, että tapaan työssäni paljon erilaisia ihmisiä.



Puolisot ja perheenjäsenet, yli-

päätään kaikki ihmiset, elävät ja toimivat eri tavoin omissa sosiaalisissa verkostoissaan. Haarakangas nimittää sitä maailmassa olemisen tavaksi. Hänen mukaansa ihmisen minuus ei ole mitään sen syvällisempää tai mystisempää kuin juuri hänen tapansa olla maailmassa.

— Ihminen luo itsensä vuorovaikutussuhteissa toisten ihmisten kanssa.

Sitä tehdessä ovat tietenkin jotkut ihmissuhteet merkityksellisempiä kuin toiset.

Minuus rakentuu elämän mittaan, vaikkei ihminen panisikaan sitä merkille. Haarakankaan mielestä on kuitenkin hyvä, jos ihminen jaksaisi aivan tietoisestikin rakentaa omaa itseään koko elämänsä ajan. Miksipä en haluaisi kehittää itseäni niin, että tulen tasapainoisemmaksi ja paremmaksi?

Tosin se, että tulee paremmaksi, ei Haarakankaan kielenkäytössä tarkoita, että ihminen keskittyisi kiillottelemaan sädekehää päänsä päälle ja kuvittelemaan itsensä toisia paremmaksi.

— On mahdollista oppia hyväksymään omia heikkouksiaan ja kummallisuuksiaan, sitä että on keskeneräinen ja epätäydellinen. Kun kehittyy siihen suuntaan, oppii ymmärtämään ja hyväksymään myös toisten erilaisuutta sekä olemaan loukkaamatta ja vahingoittamatta heitä.

Ihminen voi myös oppia nauramaan itselleen ja omille mokilleen.

— Monissa tilanteissa oloa helpottaa, kun ei tarvitse jäädä pohtimaan ja miettimään, mitä tuli sanotuksi. Voi vain todeta, että sellaista sattuu.

Vuorovaikutuksen tarve näkyy jo

vastasyntyneellä vauvalla.

— Vauva haluaa yhteyttä toisten kanssa. Hän odottaa toiselta vastausta omille tekemisilleen. Aivan pienestä pitäen ihminen haluaa ennen kaikkea tulla huomatuksi ja nähdyksi.

Ihmiseksi kehittymisessä paljon riippuu siitä, miten ympärillä olevat ihmiset vastaavat pienen lapsen uteliaisuuteen ja vuorovaikutuksen tarpeeseen.

— Lapset ovat erilaisia, mutta useimmiten varsin joustavia. Siksi moni selviää kurjissakin oloissa. Jokainen kaipaa hyväksymistä. Lasta auttaa ja hänet voi pelastaa se, jos yksikin ihminen osoittaa hyväksyvänsä hänet.

Vuorovaikutuksessa on mahdollista eläytyä toisen ihmisen kokemusmaailmaan. Varhaisvuosina kehittyy vähitellen empatia, myötätunto.

— Mutta kannattaa muistaa, että kaikkea, tietyn ihmisen koko maailmassa olemisen tapaa, ei voi jäljittää varhaiseen vuorovaikutukseen, Haarakangas toppuuttelee.

Myöhemmilläkin kokemuksilla — kaikilla kokemuksilla, sanoo Haarakangas — on vaikutuksensa. Myös ihmisen oma aktiivisuus vaikuttaa. Tärkeää on se, millaisia valintoja hän tekee elämänsä mittaan.

Toisaalta ihmisen mahdollisuudelle kokea myötätuntoa on olemassa myös fyysinen perusta.

— Nykyisen neurologisen käsityksen mukaan ihmisen aivoissa on peilisoluja.

Niinpä esimerkiksi kun näkee, että toi-

sella on paha olla tai hän on järkyttynyt tai surullinen, alkaa kokea samoja tunteita kuin tuo toinen.

Vastauksen saaminen on tärkeää kaiken ikäisille. Ensisijaisesti se tarkoittaa, että toinen on läsnä, kuuntelee ja kuulee.

— Ei riitä, että toinen on fyysisesti paikalla, mutta poissaoleva. Voi olla tympeä kokemus, kun toisen mieli vaeltelee muualla ja hän kuuntelee vain toisella korvalla eikä ole kokonaisvaltaisesti läsnä.

Silti Haarakankaan mielestä tärkeää on myös paikalla oleminen. Hän ei ole niitä, jotka uskovat lyhyen laatuajan riittävän. Hyvä hetkiä ei useinkaan tule ilman, että ihmiset viipyvät toistensa lähellä.

— Monesti lapsi leikkii tyytyväisenä omissa oloissaan, kunhan vanhempi on jossain lähellä ja läsnä silloin, kun lapsi tarvitsee häntä. Pieniä, arvokkaita hetkiä ei tule ilman, että vanhempi on paikalla ja tilanneherkästi tarttuu hetkeen.

On mahdollista oppia hyväksymään omia heikkouksiaan ja kummallisuuksiaan, sitä että on keskeneräinen.

minuutta — Aika moni katuu niitä pieniä hetkiä, jotka jäivät käyttämättä. Jäi tarttumatta, jotain tekemättä, ottamatta kontaktia.

Haarakangas puhuu ajankäytöstä kreikan kielen kronos- ja kairos-käsitteillä: Kronos-aikaa mitataan kellolla, se on kiireen ja kuluttamisen maailmaa. Kairos on merkityksellinen hetki, kohtaaminen, välähdys, oivallus. Kairos sisältää mahdollisuuden muutokseen.

— Joku voi muistaa, kuinka isän kanssa käytiin ongella tai oltiin vaan. Muisto voi olla avainasia, kun ihminen myöhemmin rakentaa omaa maailmassa olemisen tapaansa.

Keskinäisestä vuorovaikutuksesta tai keskustelusta voi tulla jatku-

vaa vuoropuhelua, dialogia. Sanojen lisäksi se toteutuu tietenkin myös eleissä, ilmeissä ja suhtautumistavoissa.

— Välittäminen tarttuu. Jos toinen on ystävällinen sinulle, on epätodennäköistä että olisit vastavuoroisesti töykeä ja epäystävällinen häntä kohtaan, Kauko Haarakangas sanoo.

— Valitettavasti useimmilta aikuisilta on kadonnut taito olla vuorovaikutuksessaan avoimia ja ennakkoluulottomia niin kuin lapset ovat. Vuoropuhelu ei kuitenkaan onnistu ilman tietynlaista avoimuutta.

Haarakangas tähdentää, ettei tarkoita avoimuudella sitä, että toiselle pitäisi paljastaa kaikki omat salaisuudet.

— Avomielisyys on ennen kaikkea sitä, että on valmis kuulemaan omista ajatuksista ja mielipiteistä poikkeavia käsityksiä ja ottamaan niistä myös oppia.

Vuoropuheluun kuuluu tietenkin se riski ja mahdollisuus, että siihen osallistuessaan voi muuttua.

Keskinäiseen vuoropuheluun antautuneet ihmiset arvostavat ja kunnioitta-

Ei riitä, että toinen on fyysisesti paikalla, mutta poissaoleva.

vat toisiaan ja pitävät toisiaan tasavertaisina. Kumpikaan ei ajattele omistavansa totuutta, vaan vuoropuhelun tarkoitus on juuri etsiä sitä. Se on mahdollista vain luotettavassa ja turvallisessa suhteessa.

— Voi puhua, jos on tarve, mutta ei ole pakko. Vastavuoroiset ihmissuhteet ovat vahva tuki ja turva, jos joutuu kamppailemaan elämänkolhujen ja vaikeuksien kanssa.

— Jos saa ja voi surra menetyksiään tuttujen kanssa, ei tarvitse miettiä, sureeko oikein. Jokainen tekee sen omalla tavallaan. Nykyään korostetaan aivan liikaa asiantuntija-avun tarvetta tai turvaudutaan lääkkeisiin.

Torniossa psykologina työskente-

levä Kauko Haarakangas myöntää, että totta kai on tilanteita, vaikeita kriisejä ja traumaattisia kokemuksia, joissa voidaan tarvita asiantuntijaa auttamaan.

— Mutta myös psykoterapeutti lähestyy eri tilanteita ja kokemuksia yhteisestä ihmisyydestä käsin. Ei esimerkiksi psykoosi tipahda taivaalta, vaan sillä on oma syntyhistoriansa. Ihminen on kokenut jotain äärimmäisen pelottavaa, ja sen takia hänen maailmankuvastaan on tullut hyvin uhkaava.

Psykoterapeutille vuoropuhelu on ammatillinen työväline.

— Terapeutin tehtävä on luoda niin turvallinen vuorovaikutussuhde, että psykoottinen ihminen pystyy puhumaan peloistaan. Psykoottiset harhat ovat hänelle todellisuutta, ja siinä mielessä myös terapeutin on kuunneltava ja yritettävä ymmärtää niitä.

— Potilaat haluavat tulla kuulluiksi, vaikka heillä ei olisi sanoja sille, mikä heitä ahdistaa. Potilaan tai asiakkaan läheiset tietävät taustoista yleensä aika paljon.

Sen takia, että jokainen elää verkostoissa, perheenjäsenet tai muut läheiset otetaan mukaan vuorovaikutukselliseen hoitoprosessiin. Lisäksi hoito pitäisi Haarakankaan mielestä toteuttaa pääosin asiakkaan tavanomaisessa elämänympäristössä, siis avohoidossa.

Terapia-vuoropuhelu on Haarakankaan mukaan useimmiten oikea ja tehoava hoito siksi, että vain harvoin psykoosin taustalla on aivo-orgaanisia, biologisia tekijöitä. Tavallisimmin psykoosi liittyy elämänkokemuksiin.

Vastavuoroiset ihmissuhteet ovat vahva tuki ja turva, jos joutuu kamppailemaan elämänkolhujen kanssa.

Arkielämässä itse kukin valitsee puhekumppaneikseen mieluummin mukavilta, helpoilta ja tutuilta tuntuvia, vähemmän haastavia ihmisiä. Samantapaiset elämäntilanteet ja mielipiteet yhdistävät eivätkä aiheuta ongelmia tai vie energiaa.

Haarakankaan mielestä on jo paljon, jos ihmisellä on muutama hyvä, vastavuoroinen ihmissuhde. Mutta mikään ei estä panemasta paremmaksi. Omaa minuuttaan tai maailmassa olemisen tapaansa kehittäessään ihminen voi myös yrittää avartaa omia rajojaan.

— Itseään voi kehittää tapaamalla erilaisia, eri-ikäisiä ja eri tavoin ajattelevia ihmisiä ja keskustelemalla heidän kanssaan ystävällisesti. Voi myös yrittää tutustua erilaiseen, vieraaseen kulttuuriin. Vuoropuhelua erilaisuuden kanssa voi käydä myös kirjojen ja taiteen välityksellä.

Vuoropuhelua voi käydä vaikka kotinurkissa pysyen. Eikä siihen aina tarvita mitään lisävirikkeitä: aikaa ja tilaa tarvitsee myös päänsisäinen vuoropuhelu.

Pohtimalla ja arvioimalla omaa toimintaa ja ajattelua voi oppia jotakin.

— Emme pääse siitä, että ihmisen keho, mieli ja ympäristö käyvät jatkuvaa keskinäistä vuoropuhelua. Vaalin sitä pitämällä huolta kunnostani, yrittämällä säilyttää uteliaisuuteni sekä toimimalla niin, etten kovin hirveästi loukkaisi toisia.

Ulla-Maija Vilmi kuvat Sirpa Päivinen

Kirjallisuus: Kauko Haarakangas: Parantava puhe. Dialogisuus ihmissuhteissa, mielenterveystyössä ja psykiatrisessa hoidossa. Magentum Oy 2.

Kauko Haarakangas: Voimistava läsnäolo. Mielen tiet lapsuudesta vanhuuteen. PS-kustannus 211.



AKTIA

ON SIJOITUKSEN

SUOTUISA

KASVUPAIKKA *

*

%

Muuta sydän rakkaudeksi Antonio Mas Arrondo ja Ulla Lumijärvi: Uskon hiljainen vallankumous — Avilan Teresan askelissa. Katharos 2011.

Avilan Teresa on roomalaiskatolisen kirkon kanonisoima naispyhimys. 00-luvulla elänyt suuri mystikko vaikutti Avilassa ja koko Espanjassa. Hän muun muassa perusti työtoverinsa Ristin Johanneksen kanssa  luostaria.

Hiljaisuuden retriittien ohjaaja Ulla Lumijärvi ja espanjalainen yliopiston opettaja Antonio Mas Arrondo ovat yhdessä kirjoittaneet kirjan Uskon hiljainen vallankumous — Avilan Teresan askelissa.

Kirja

Teresa korostaa ihmistä Jumalan kuvaksi luotuna. Oleminen, tietäminen ja tahto ovat Jumalan kolme olomuotoa ja samalla kolminaisuuden olomuodot ihmisessä. Köyhyys ja nöyryys ovat välttämättömiä hengellisen kasvun tiellä, mutta olennaisinta ja suurinta on rakkaus. Sitä ilman ei ole mitään muuta. 00-luvulla Euroopan eteläosissa mystiikka keskittyi rakkauteen, kun pohjoisessa ja luterilaisissa maissa korostui tahto ja oppi.

Teresan rakkausmystiikasta on löydetty hämmentäviäkin piirteitä — kuivuudesta ja penseydestä ei Teresaa voi syyttää, kuten ei kirjan palavan intohimoista tekijäpariakaan.

Kirjoittajat siteeraavat myös pitkiä kohtia Avilan Teresan rukousmietiskelyistä, runoista ja rukouksista.

Teresan ääni kuuluu korviimme tuoreena ja raikkaana, aivan hämmästyttävän modernina viisautena. Saamme lukea Teresan kamppailusta sielun pimeässä yössä, jossa Jumala kätkee kasvonsa eikä anna äänensä kuulua. Samoin voimme lukea lähes humaltuneita rakkauskokemuksia, joissa esimerkiksi levitoidaan.

Kaiken kaikkiaan sujuva ja puoleensa tempaava teos, josta maallikko saa paljon hengen leipää ja tietoa.

Eila Jaatinen

p.a.

• 3,5 %:n korko 3–36 kk:n sijoitustalletukselle.

• Sijoituksen minimisumma 10 000 euroa, josta puolet sijoitetaan Aktia Rahastoyhtiön hallinnoimiin osake- tai yhdistelmärahastoihin.

• Rahasto-osuuden tuotto määräytyy markkinatilanteen mukaan.

Lisätietoja ja rahastoesitteet saat Aktia Pankista.

Tikkurila, puh. 010 247 6100 Flamingo, puh. 010 247 6120 Myyrmäki, puh. 010 247 6130 Puhelun hinta kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min. ja matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.*

VANTAAN

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

www.vantaanlauri.fi

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

HERÄNNÄISSEURAT La 27.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan siunauskappelissa, Läntinen harjutie 21.

Su 28.8. klo 16 Vantaan yhteiset seurat Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Karhusaari, Hki.

ISSN 199-922. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 131 Vantaa, p. 9 3 624, faksi 9 23 136, vantaan.lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 9 3 624, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 9 3 62, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 9 3 623, heli.kulmavuori@evl.fi. TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 5 42 315, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 9 3 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 9 3 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 9 3 629, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Seija Kosunen, p. 2 54 22, Jaana Mehtälä, p. 2 54 239, Sari Havia p. 2 54 224, Timo Salminen p. 2 54 224, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 2 54 2361. ILMOITUSHINTA 1, € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–1 riviin 1,5 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 29 (Hietalahdenranta 13), 11 Hki, p. 2 54 225, faksi 2 54 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 2 1 , www.posti.fi/palaute.



Hammashoitoa

Valonheittimiä yössä Serafim Seppälä on Kirja vuonna 970 syntynyt ortodoksinen munkki, diakoni ja fi losofian tohtori. Valo jää -kirjassaan hän tutkii Fjodor Dostojevskia, Kahlil Gibrania ja Nikos Kazantzakista kirjailijoina ja heidän suhdettaan kristinuskoon.

Dostojevski on yksi tutkituimmista aatteellisista kirjailijoista koko maailmassa. Niin idässä kuin lännessä on analysoitu hänen maailmankuvaansa, Kristus-käsitystään ja moraalia, joka hänen henkilöistään välittyy. Seppälä tuo raikkaan, hyvin syvällisesti ortodoksisen näkökulman puhkitutkituimpaan kirjailijaan. Dostojevskin oma Kristus-kuva on ollut sekä ristiriitainen että vaikuttava. Seppälä kuvaa herkästi ikoneita Dostojevskin ja muiden ortodoksien sielunikkunoina.

Gibran tuntuu yllättävältä löydöltä tässä kirjassa. Maailmalla lähinnä Profeetta-kirjastaan tunnettu Gibran oli 90- ja 70-lukujen kulttiajattelija osittain idän uskonnoistakin ammentavien ainestensa takia. Seppälä kertoo tarkasti Gibranin vaelluksesta ja etsinnästä, joka lopulta päätyy hänen mukaansa hyvinkin lähelle kristinuskon Jumalaa.

Kazantzakis oli Kerro minulle Zorbas -romaanistaan kuuluisa Nobel-kirjailija, joka etsi Kristusta koko ikänsä. Hänen ratkaiseva retkensä Athos-vuorelle muodostaa Seppälän tarkkailun pääkohteen. Askeesin ja elämän ristiriita, Juma-

Jani Laukkanen

Serafim Seppälä: Valo jää. Dostojevski, Gibran, Kazantzakis ja Jumalan mysteeri. Kirjapaja 2011.

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

Koulutusta Vapaaehtoistehtävät kutsuvat Vantaan seurakunnissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi uusille vapaaehtoisille Tikkurilan Olotilassa, Vehkapolun kävelykatu, ke-iltaisin 5.10. - 2.11. klo 17.30 - 20

Serafim Seppälä opettaa Itä-Suomen yliopistossa. Hän on julkaissut useita kirjoja, joista Vapaus sai vuoden kristillisen kirjan palkinnon vuonna 2007. lan lähellä elämisen syvyys ja vaativuus, uskon hulluus ja voima ovat Kazantzakisin useiden romaanien aiheina.

Serafim Seppälän oma kirjoitustyyli on kristallinkirkasta ja levol-

Lähimmäisen rakkaus Lähimmäisen kantaa rakkaus Tikkurilan kirkossa sunnuntaina 4.9. klo 17-19

kantaa

Mitä vapaaehtoistyö on?

Tikkurilan kirkossa Voisinko minä olla avuksi? sunnuntaina 4.9. klo 17-19 Vapaaehtoistyötehtävät esitteillä

SINÄ OLET TÄRKEÄ

Mitä vapaaehtoistyö on?

Voisinko minä LÄHIMMÄISELLESI olla avuksi?

Viiden illan kurssi ikääntyvien parissa toimiville vapaaehtoisille Tikkurilan kirkon kahvio, Asematie 12, 2. krs ti-iltaisin 4.10. - 1.11. klo 18 - 20

lista. Hän kylpee siinä kauneudessa, mistä kertoo. Eksaktit käsitteet eivät häiritse. Kristillisessä kulttuuriesseistiikassa hän on tämän hetken ehdottomasti parhaita tekijöitä.

Kurssit ovat maksuttomia. Kurssi-illoissa kahvitarjoilu.

Tarkemmat tiedot http://vantaa.suurellasydamella.fi Ilm. 15.9. mennessä elina.piippo@evl.fi, p. 050 321 3282.

Eila Jaatinen

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Vapaaehtoistyötehtävät esitteillä Tarjoilua

SINÄ OLET TÄRKEÄ LÄHIMMÄISELLESI Esiintymässä

Palveluja tarjotaan REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011

Keittiökalusteet, asennukset ja korjaukset ym.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tarjoilua TOMMI KALENIUS

”Vieläkö rakkaus kantaa ” ja ”Me ollaan”

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

VAPAA PÄÄSY Esiintymässä

TOMMI KALENIUS

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

www.rothmarc.fi

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi Hautakiven kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 3,95e/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

”Vieläkö rakkaus kantaa ” ja ”Me ollaan”

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

VAPAA PÄÄSY www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

Asianajajia

Kauneudenhoitoa

ASIANAJOTOIMISTO ELO

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Debora Kotihoito

Debora Hoivakoti Harmonia on kodinomainen hoivakoti Sinulle, joka tarvitset tukea ympärivuorokautisesti.

Tiedustelut Debora Kotihoito (09) 4559 0096 Debora Hoivakoti Harmonia (09) 7518 0200 www.debora.fi

✃

PÄÄ-ASIAA !

tarjoaa laadukasta kotihoivaa vauvasta vaariin pääkaupunkiseudulla.

”Tyyli on tukassa” alk. 19 e.

Parturi Hairlocks

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Vuokrata halutaan

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.



Vantaan seurakunnat ..–..

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18 Vaaralan kirkossa.

Bilisilta torstaisin klo 18 Hakunilan kirkolla.

Jengi-ilta pe 26.8. klo 19–22 Vaaralan kirkolla.

Hakunila Kirkkoherranvirasto

Varhaisnuorille

Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Suljettu 29.8. ja 30.8, to 1.9. suljetaan klo 13.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kesäkahvila to 25.8. klo 13– 14.30. Hartaus ja keskustelua eri teemoista. Viimeinen kerta.

Messu su 28.8. klo 12. Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Kreikkalaisen musiikin ilta su 28.8. klo 18. Maaria Vannemaa, Juha Paukkeri. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Viikkomessu to 1.9. klo 18. Kirkkokahvit klo 17.30, mukana piispa Irja Askola.

Hakunilan kirkon kirppis avataan uusituissa tiloissa la 3.9. Tervetuloa ostoksille ja avajaiskahveille klo 10–13.

Kirkon kahvila palaa kesätauolta ti 6.9., avoinna klo 11–14.

Itsetunto paremmaksi -ryhmä alkaa. Tavoitteena oppia tuntemaan omia heikkoja ja vahvoja puolia sekä vahvistaa itsetuntoa.

Ryhmässä kuullaan lyhyitä alustuksia ja keskustellaan. Kokoontumiskerrat 13.9., 20.9., 4.10., 11.10. ja 25.10. klo 18–20. Lisätiedot ja ilm. ryhmänohjaaja, diakoni Sirpa Talmia, p. 09 730 579 ma 6.9 mennessä.

Marjatan taidepiiri kokoontuu tiistaisin klo 18–20.30 Hakunilan kirkolla: a) 6.9., 13.9. ja 20.9., b) 4.10., 18.10., 25.10. sekä c) 10.1., 17.1. ja 24.1. Yhden kurssin hinta 21 euroa sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen. Ilm. virastoon, p. 830 6500.

Länsimäen kirkko

Kuunloiste-lapsikuoro 7–12-vuotiaille harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–16 alkaen 24.8.

Pyhän Annan lastenkirkolla.

Vantaan NMKY:n kerhot perheille, varhaisnuorille ja nuorille käynnistyvät viikolla 36. Lisätietoja: nmkyvantaa.fi.

Lapsille ja perheille Perhekerhot tiistaisin Pyhän Annan lasten kirkolla ja Hakunilan kirkolla klo 9–11, Länsimäen kirkolla keskiviikkoisin ja Vaaralan kirkolla torstaisin klo 9–11.

Muuta Äitiseminaari 24.–25.9. Kuntokalliossa. Teemana rakkaus. Sauna, uima-allas, meri, hiljainen huone, zumbaa, äitimessu ja hyvää ruokaa. Hinta 40 e. Muusikko, taiteilija, Sari Kaasinen: Kuinka rakastan ja hoidan itseäni. Terapeutti, pastori Marko Meijer: Miten miestä rakastetaan. Stand up -koomikko Mikko Vaismaa.

Ilm. virastoon p. 830 6500.

Kastettu Nikolas Nooa Sebastian Suhonen, Lisette-Marii Järvelt, Helmi Helena Eleonoora Haapsaari, Sara Maria Väistö, Jasmilla Juliette Erin Keskinen, Anton Emil Theodor Mikkola, Aada Emilia Kurjenkallio, Sofia Eveliina Kallio, Siiri Emilia Nurminen, Katariina Amalia Pelli, Aleksandra Lumia Pekkala, Stina Ingrid Pekkala.

Avioliittoon kuulutettu Marko Sauli Petteri Huikuri ja Jonna Maaria Anttila, Miika Petteri Ikonen ja Iina Lotta Seppälä, Pekka Vihtori Hirvonen ja Minna Johanna Terävä.

Hautaan siunattu Helli Mirjami Sivanne 62 v., Matti Jaakko Ranta 78 v.

Hämeenkylä

Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Torstaimesta 25.8. klo 14–16.

Alakoululaisille avoin kerho, jossa tarjotaan välipala.

Messu su 28.8. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Kesäkahvila ke 31.8. klo 13– 14.30. Hartaus ja keskustelua eri teemoista. Viimeinen kerta.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Syystempaus perheille la 10.9. klo 10–13. Lastentarvikkeiden, -vaatteiden ja lelujen kirpputori. Myyntipöytä 5 e, pöytävaraus ja maksu 8.9. mennessä virastoon. Kierrätyspöytään vastaanotetaan hyviä lasten tarvikkeita ja leluja. Kahvila. Lauluesitys kirkossa klo 11.

Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset kesällä ma–pe klo 9–13, p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 31.8. saakka ke klo 9–11, p. 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Messu su 28.8. klo 10. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen Etiopian

Leipää ja viiniä ➤

ma 19.9. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Rukousryhmä ke 31.8. klo18 kappelissa.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila

Kastettu

Nuorille

Veikko Urho Armas Laitinen.

Nuorten kahvilat sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä kokoontuu parittomien viikkojen torstaisin klo 13. Ensimmäinen kokoontuminen 1.9. Mukana diakoniatyöntekijä.

Muuta Ehtoollishartaus to 1.9. klo 14 Pähkinärinteen Senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Senioreiden syysretki Turkuun to 8.9. Käyntikohteina Logomon Tuli on irti -näyttely, tuomiokirkko ja Hirvensalon taidekappeli. Lounas ravintola Teinissä. Bussi lähtee Askistosta klo 8.15 (Huom! Aika muuttunut.) reittiä Hämeenkylän kirkko–Pähkinärinteen ostoskeskus–Hämevaaran päätepysäkki–Rajatorpan ostoskeskus. Paluu kirkolle n. klo 19. Sitovat ilmoittautumiset ti 23.8. mennessä kirkkoherranvirastoon. Retken hinta on 50 €.

Retki Espooseen vapaaehtoistyössä toimiville ti 27.9. Bussi lähtee Hämeenkylän kirkolta klo 9 reittiä Pähkinärinne–Rajatorppa. Ohjelmassa Lagstadin koulumuseo ja Glimsin talomuseo.

Lounas Kaisankodissa. Iltapäivällä ohjelmaa ja hengellistä ohjausta. Mukana pastori Marja Mäkilä ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen. Retki on ilmainen tehtävissä toimiville. Ilmoittautumiset

Kuulutettu Harri Juhani Karlenius ja Milla Katariina Valtonen, Martti Johannes Suonsivu ja Ingrid Müller.

Hautaan siunattu Pirkko Irene Rakel Ruokonen 65v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot).

Päivystävä pappi ma–to klo 11– 14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Elojuhla Kivistön kirkolla su 28.8. klo 16 alkaen.

Lähetystyöaiheisia rasteja Hiljaisuuden polulla, tarjoilua, askartelua, poniratsastusta, myytävänä syksyn satoa ja kello 18 iltamessu.

Lapsille ja perheille

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Seurakuntakuoron harjoitukset alkavat to 25.8. klo 18. Tervetuloa uudet laulajat! Kuoroa johtaa kanttori Ursula Hynninen p.

050 573 6368.

Messu su 28.8. klo 10, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Klassinen laulukonsertti su 28.8. klo 14.30. Eevi Hölsä, sopraano, Marjaana Merikanto, piano..

Kirkon kahvila ti 30.8. klo 11–13.

Kahvia, teetä, ja pientä purtavaa edulliseen hintaan.

Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Muuta Siioninvirsiseurat Kuntokalliossa su 28.8. klo 16.

Kävelyretki Korkinmäkeen la 10.9. klo 13–16. Lähtö kirkolta, matkaa yhteensä noin 7 km. Säähän sopivat varusteet. Päätteeksi hartaus kirkkopihalla. Järjestää ympäristötyöryhmä.

Diakonian päiväretki Kotkaan to 13.10. Tutustumme ortodoksiseen kirkkoon ja Merikeskus Vellamoon. Opastettu kaupunkikierros ja lounas. Matkan hinta 42 e. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon viim. 9.9.

Kastettu Aarne Armas Kuusinen, Anniina Ilona Laine, Alexander Johan Micael Riipinen, Iiro Oiva Aleksanteri Forsblom, Sara Joanna Nikunen, Eppu Sakari Vehviläinen, Urho Kristian Oksanen, Nikolai August Hämäläinen, Valentin Juhani Hämäläinen, Tuu La Bya, Timo Olavi Tuomalainen.

Messu su 28.8. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, urkuri Iina-Karita Hakalahti.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lankalahjoituksia otetaan vastaan, myös pieniä määriä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joita kiinnostavat käsityöt, yhdessä tekeminen, tietotaitojen jakaminen, rupattelu ja kahvinjuonti.

Sovellettu rentoutus — ei-lääkinnällinen kivunhallintakeino -ryhmä maanantaisin klo 15.30–17, alkaen 12.9. (7 kertaa) nuorisotilassa. Ryhmän tavoitteena on oppia taitoja ja menetelmiä, joiden avulla tullaan paremmin toimeen pitkäaikaisen kivun ja sen tuomien ongelmien kanssa, sekä oppia säätelemään elimellisiä toimintoja, esim. kipuun liittyviä fyysisiä tuntemuksia, lihasjännitystä tai stressin oireita. Ryhmään otetaan 6–8 pitkäaikaisesta kivusta tai jännityksestä kärsivää ihmistä ja jotka sitoutuvat jokaiseen ryhmäkertaan. Ohjaajana kipuhoitaja Ulla Järvinen Peijaksen kipupoliklinikalta. Ilmoittautumiset 5.9. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 tai rekolan.seurakunta@evl.fi.

Aikuisrippikoulu alkaa 19.9. klo 19 kh 1:ssä. Ei ilmoittautumista vaan 1. kokoontumisessa sovitaan jatkotapaamisista. Rippikouluun kuuluu yhteistapaamisia, yksilötyöskentelyä sekä osallistumisia seurakunnan tilaisuuksiin. Rippikoulu kestää parisen kuukautta kokoontumistiheydestä riippuen. Aikuisrippikoulu on tarkoitettu kaikille rippikouluiän ohittaneille, joilta rippikoulu on jäänyt käymättä. Se antaa mahdollisuuden pohtia oman elämän ja uskon kysymyksiä yhdessä toisten kanssa. Jos rippikouluun tulijaa ei ole kastettu, hänet kastetaan rippikoulun jälkeen konfirmaatiossa. Rippikoulu ja konfirmaatio antavat oikeuden toimia lapsen kummina ja

Ensi sunnuntai on 11. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Etsikkoaikoja.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 81:9–17, Jer. 6:16–19, Room. 11:17–24 ja Luuk. 4:23–30.

Juuret Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla! Mutta jos ylvästelet, muista, ettet sinä kannata juurta vaan juuri kannattaa sinua.

Room. 11:1−1



nimikkolähetin Heidi Majurin tulojuhla.

Kirkkomaajuhla su 28.8. klo 18.

Hautausmaalle kokoonnutaan muistamaan poisnukkuneita läheisiä. Tilaisuuden päätteeksi kahvitarjoilu. Mukana kappalainen Anna-Kaisa Inkala. Musiikista vastaavat kanttori Hannu Lehtikangas, piano ja Elja Puukko, baritoni.

Syksyn kuorokausi alkaa ti 6.9.

Kaikki innokkaat 7–13-vuotiaat laulajat ovat tervetulleita lapsikuoroon, joka harjoittelee tiistaisin klo 17–18. Myös kirkkokuoroon ovat sekä uudet että vanhat laulajat tervetulleita. Lisätietoja kuoroista kanttori HannuPekka Heikkilältä, hannu-pekka. heikkila@evl.fi.

Hahmotaideterapiaryhmä kokoontuu 10 kertaa 12.9. alkaen maanantaisin klo 12. Hahmotaideterapiasta voit löytää työkaluja elämäsi henkisten ongelmien ratkaisemiseen kuvallisen itseilmaisun kautta. Saat ymmärtävää tukea vertaisryhmältä keskusteluosuudessa. Etukäteistaitoja tai -tietoja ei tarvita. Ilmoittautumiset taideterapeutti Terttu Lemströmille, p. 0400 269 397 tai 898 386.

Kirpputori su 4.9. ympäristötapahtuman yhteydessä perhemessun jälkeen. Kirpputoria varten voi tuoda hyväkuntoisia vaatteita ja tavaraa (ei huonekaluja tai sähkölaitteita). Tavaroita otetaan vastaan pe 2.9. saakka kirkolla kirkkoherranviraston aukioloaikoina arkisin klo 9–14.

Tavaroita voi tuoda myös muina aikoina sopimalla asiasta vahtimestarin kanssa, p. 830 6459.

Kirpputorin tuotto ohjataan Romaniaan menevien avustuserien kuljetuskustannuksiin.

Jani Laukkanen

Nuorille

J

oskus on hyvä miettiä, missä ovat omat uskon juuret.

Mikä on tehnyt minusta juuri sellaisen kristityn kuin olen? Aiemmat kokemukset muovaavat väkisinkin kuvaa, joka meillä kullakin on Jumalasta, kristinuskosta ja kirkosta.

Oman uskomme tavoin kristinuskokaan ei ole syntynyt historialliseen tyhjiöön. Siitä muistuttaa meitä Roomalaiskirjeen opetus pakanakansojen pelastumisesta. Kristittyjä verrataan siinä puutarhanhoidollisin termein villin oliivipuun oksiin, jotka vartetaan kiinni jaloon oliivipuuhun ja osallisiksi sen ravinteista. Pakanakristityt liitettiin osaksi historiaa, joka oli alun perin juutalaisten. Tätä puun muokkaa-

mista ei tehty hellällä kädellä, vaan viskaamalla vanhoja pois ja liittämällä uusia tilalle.

Juutalaiset syrjäyttäneillä kristityillä ei kuitenkaan ole varaa ylpeilyyn. Roomalaiskirje muistuttaa, että me kristityt emme ole olleet ensin. Meitä pitävät pystyssä juuret: Jumala ja historiallinen usko. Uskomme ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan osaksi suurta suunnitelmaa, joka on luettavissa Raamatun alkulehdiltä, juutalaisten historiasta saakka.

Anna Äystö, Hämeenkylän seurakunnan toimisto- ja tiedotussihteeri

Nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–11 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Vivido-lapsikuoro ke klo 16.15– 17 kirkolla.

Soitinryhmä Vivi-music ke klo 17–17.30 kirkolla.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntaloissa.

Muuta Vantaan yhteiset siioninvirsiseurat su 28.8. klo 16 Kuntokalliossa. Ennen seuroja on tarjolla kahvia, teetä, mehua ja pullaa.

Kolehti kerätään Herättäjä-Yhdistykselle.

Avioliittoon kuulutettu Joni Miika Antero Kupiainen ja Susanna Essi Mirjami Mäki.

Hautaan siunattu Eila Inkeri Mustonen 82 v, Jukka Erkki Antero Hänninen 57 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Koulutetut vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä. Tied. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Konfirmaatiomessu su 28.8. klo 12. Tiina Komulainen, Tero Alitalo, Enni Korhonen ja kanttori Simo Santaranta.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Kantapään kautta sukkakoulu alkaen to 25.8. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Kokoonnumme viitenä torstai-iltana. Ilahduta itseäsi tai läheistäsi omatekoisilla villasukilla. Tule opettelemaan neulomista yhdessä toisten kanssa. Ota mukaasi sukkalankaa ja sukkapuikot. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Messu su 28.8. klo 10. Toni Fagerholm, Marja Ruuska ja kanttori Terje Saard.

Arabiankielinen raamattupiiri su 28.8. klo 16 aikuisten ryhmähuoneessa. Lastenhoito järjestetty.

Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 28.8. klo 16–18 neuvotteluhuoneessa.

Naisten raamattupiiri ma 29.8. klo 17 aikuisten kerhohuoneessa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 30.8. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Nuorten aikuisten lauluryhmä aloittaa harjoittelun to 1.9. klo 18–20 nuorisotilassa. Kevätkaudella toimintansa aloittanut lauluryhmä ottaa mukaan laulajia kaikkiin ääniin. Tied. Samppa

Laakso, samppa.laakso@evl.fi, p.

050 330 1582 Pihaseurat to 1.9. klo 18 kirkkopihalla. Säävaraus. Laulua, kitaran- ja kanteleensoittoa ja puheita. Toni Fagerholm ja Tiina Komulainen.

Ilosanomapiiri to 1.9. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 1.9. klo 18 takkahuoneessa.

Lähimmäisenrakkaus kantaa -tapahtuma vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille su 4.9. klo 17– 19. Tapahtumassa tietoa seurakunnan erilaisista vapaaehtoistehtävistä ja vapaaehtoistyön syksyn koulutuksista. Muusikko Tommi Kalenius konsertoi tilaisuudessa. Vapaa pääsy.

Kirkon ruokailu ti 6.9. klo 12.

Arki-illan ehtoollinen keskiviikkoisin 7.9. alkaen klo 18.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä aloittaa ti 13.9. ja kokoontuu kuusi kertaa joka toinen tiistai klo 18.–19.30 Tikkurilan kirkolla. Ilmoittautumiset 2.9. mennessä pastori Pirjo Kettu p. 050 3632 372.

Nuorille Walkers, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Isoskoulutus ilmoittautumiset koulutusryhmiin 8.–28.8. netissä.

Ensimmäisen ja toisen vuoden isoset ilmoittautuvat ryhmiinsä näin sähköisesti ja saapuvat varmistamaan koulutuspaikkansa startti-iltaan 31.8. klo18–20 Tiksin kirkolle, josta saavat syksyn tarkemman ohjelman.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Quo Vadis -kuoron harjoitukset to 1.9. klo 18.30–20. Syksyn ensimmäiset harjoitukset kuorolla, joka toimii esilauluryhmänä Sanan ja rukouksen illoissa, jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa. Ohjelmisto koostuu pääasiassa uudesta hengellisestä musiikista. Tied. Iina Katila, p. 050 4097 817.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Rukouspiiri su 28.8. klo 18.30– 19.30. Rukousaiheina seurakuntalaisten jättämiä rukouspyyntöjä. Tied. pastori Kirsti Hildén p.

050 3827 987.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 26.8. klo 18.

Lapsille ja perheille Kerhot aloittavat viikolla 34.

Haku Tikkurilan seurakunnan päivä- ja vekkulikerhoihin on päättynyt. Lisätietoja ja vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho p. 050 410 3863 ja perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Perhekerhoon kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista. Klo 9.30–11. Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 € / perhe.

Lapsiparkki tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa.

Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen. Maksu on 2 € / perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilm. viim. edellisenä päivänä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14

Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho on lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa. Klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Kerhossa on pieni hartaushetki, kahvija mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvan kanssa. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista. Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut aloittavat toimintansa su 11.9. ja kokoontuvat viikoittain, ellei toisin ilmoiteta. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret. hirvensalo@evl.fi.

Hertta kirkonrotta Jumbossa.

Pyhän Laurin kirkossa asusteleva Hertta kirkonrotta vierailee Jumbossa. Hertan satuhetket Jumbon leikkipaikalla, Stadiumin läheisyydessä keskiviikkoisin 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 11–11.30.

Veisuuta merelle katsellen

V

antaan yhteiset siioninvirsiseurat järjestetään sunnuntaina 2.. meren äärellä Kuntokalliossa Helsingissä. Siionin virsien veisaamisen ja merinäköalan tuijottelun lomassa kuullaan lyhyitä seurapuheita. Niitä pitävät pastorit Sari Kokkonen Hakunilasta, Jouni Salko Hämeenkylästä sekä Kirsti Hildén ja Heikki Leppä Tikkurilasta.

Tikkurilasta pääsee Kuntokallioon kimppakyydillä. Lähtö on kello . Tikkurilan kirkkoherranviraston edestä osoitteesta Unikkotie  B. Seurat alkavat kello . Sitä ennen on tarjolla kahvia, teetä ja pullaa. Tilaisuudessa kerätään kolehti Herättäjä-Yhdistykselle.

Timo Saarinen

saada kirkollisen avioliittoon vihkimisen.

Siioninvirsiseurat su .. klo  Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä

Pastori Kirsti Hildén on yksi siioninvirsiseurojen puhujista.

Muuta Vantaan yhteiset siioninvirsiseurat su 28.8. klo 16–18 Kuntokalliossa. Puhujina Sari Kokkonen, Kirsti Hildén, Heikki Leppä ja Jouni Salko. Tarjoilu ennen seuroja. Lähtö kimppakyydein klo 15.15 Tikkurilan kirkkoherranviraston edestä Unikkotie 5 B. Eläkeläiskerhot Tikkurilan kirkon kahviossa maanantaisin 5.9., 19.9., 3.10., 17.10., 31.10., 14.11. ja 28.11. kello 13–14.30. Malminiityssä, Malminiityntie 16 B, maanantaisin 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11. ja 5.12. kello 13.30–15. Ylästön seurakuntatalossa, Lehtikummuntie 2, keskiviikkoisin 14.9., 28.9., 12.10., 26.10., 9.11. ja 23.11. kello 12– 13.30.

Retki naistenpäiville Vivamoon la 1.10. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkon edestä, paluu noin klo 18.30. Osallistumme Ihanien naisten päiviin. Retkellä mukana pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilm. 18.9 mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi, p. 050 572 2811. Linja-autossa maksettava retkimaksu 35 € sis. bussikuljetuksen, osallistumismaksun, lounaan, päiväkahvin sekä hedelmän tai juoman.

Kastettu Kaisa Kristiina Kirves, Kalle Juhani Häkkinen, Luka Veikko Valtteri Laine, Santtu Kasper Kekäläinen, Oiva Tapani Susi, Niko Viljami Hannula, Enni Maria Irene Lappi, Helmi Hilja Helene Sirén, Max Vilho Ilmari Niiranen, Eeli Matti Vähäkylä, Essi Elisa Grundström, Onni Aukusti Sarivaara.

Avioliittoon kuulutettu Ossi Juhani Pohjola ja Tia Riikka Lindfors, Markus Petteri Polttila ja Nora Erika Syrjälä, Juha Pekka Hyvönen ja Elina Hannele Riipinen,Mikko Antti Sakari Kiiskinen ja Maria Fadeeva, Olli Elia Valtonen ja Elina Hannele Alho.

Hautaan siunattu Pia Christine Bergman 46 v, Matti Juhani Lehto 72 v.

Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Kirkkoherra Hannu Pöntisen virkaanasettamismessu su 28.8. klo 10. Piispa Irja Askola avustajineen toimittaa virkaan asettamisen. Saarna Hannu Pöntinen. Urkuri Kari Jerkku, kanttorien lauluryhmä ja käsikelloyhtye Sonus.

Seurakuntailta: Esittelyssä Luetaan yhdessä -verkosto ke 31.8. klo 18.30 Luetaan yhdessä -verkosto toimii maahanmuuttajanaisten parissa heidän suomenkielen taitonsa kehittämiseksi. Opetusneuvos Marja-Liisa Toivanen.

Aikuistyön piirien ja eläkeläiskerhojen kauden aloitus to 1.9. klo 13. Ehtoolliskirkko ja kirkkokahvit.

Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja

Sisu Kalle Hermanni Sjöblom, Jere Antti Kristian Valta, Medina Unelma Emilia Nieminen, Eeli Uuno Juhani Rauttu, Heidi Helena Wulleman, Judit Lempi Maria Koskinen, Aleksandra Emilia Mikkola, Tuuli Elsa Inkeri Makkonen, Matias Aleksander Aittomäki, Olavi Elias Ala-Ruona, Eelis Olli Oskar Plattonen.

Hautaan siunattu Alma Pyykkönen 84 v, Eino Armas Hautala 83 v, Jorma Juhani Kähö 76 v, Maire Elina Kautonen 65 v, Leo Harry Liljeström 62 v, Keijo Antero Tuovila 47 v.

Vanda svenska

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Perinteinen elojuhla Kivistön kirkolla su 28.8. klo 16 alk. Lähetystyön maailma tutuksi -rastit Hiljaisuuden polulla, mukana lähetystyöntekijöitä. Tarjoilua. Askartelua. Poniratsastusta. Syksyn satoa myytävänä. Elojuhla päättyy klo 18 alkavaan iltamessuun.

Vaatevarasto on avoinna to 1.9. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p.

050 326 2631.

Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Kirkkoherranvirasto

Kastettu

Kivistön kirkko

Martinristi

Vantaankoski

(Vaskivuorentie 21) Myyrmäen ja Kivistön alueen senioreille. Myyrinkodissa esillä alueella tarjottavia kotiin ja hyvinvointiin liittyviä palveluja. Liesitorilla voi tutustua ympäristö- sekä vapaa-ajan palveluihin. Lisäksi päivätanssit ja yhteislaulua. Seurakunta mukana tapahtumassa.

Vantaan yhteiset siioninvirsiseurat su 28.8. klo 16 Kuntokalliossa. Ennen seuroja tarjolla kahvia, teetä, mehua ja pullaa.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 28.8. klo 15.

Toivon tuulet ma 29.8. klo 18.30. Anita Pienimäki.

Lukupiiri ke 31.8. klo 18. Carlos Ruiz Zafon: Tuulen varjo.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 31.8. klo 19–21.

Muuta Säpinää senioreille -tapahtuma la 27.8. klo 10–15 Myyrmäen Myyrinkodissa (Ruukkukuja 5) sekä Liesitorin palvelutalossa

Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13, juni–augusti må–to kl. 9–13.

Verksamhet Högmässa sö 28.8 kl 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

LARSKÖREN övar må 29.8 kl. 18 i S:t Lars kapell.

Har du visor min vän? On 31.8 kl. 14 Allsång på Folkhälsanhuset Vallmov. 28, allsångsledare Gunnar Weckström.

Pensionärernas lägerdag hålls i år på Holma kursgård den 5.9 från 10–16. Välkommen till en dag med samvaro med andligt innehåll. Bastu, simning och lunch! Avfärd med buss från Dickursby kyrka kl. 9, via Folkhälsan, Mårtensdals station och Myrbacka kyrka. Anmäl dig till diakoniarbetaren Annakatri Aho 050-4645068 senast den 29.8.

Döda Anne-Maj Wirtanen 73 år, Albert Hilding Elgström 81 år.

Yhteiset Vaellus elämänpolulla Vaellus elämänpolulla to 22.9. klo 17.30–20 Pyhän Laurin kappelissa. Opastettu 30 minuutin kävely hautausmaalla, iltatee, hiljentymistä, musiikkia ja ehtoollinen kappelissa. Muusikkona Jussi Makkonen. Mukana Tuovi Lehtinen, Tarja Korpela, Liisa Pietilä ja Markku Elo. Ilmoittautuminen elina.piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika ma 29.8. klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs, p.

050 346 8358.

Perheneuvonta Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmä ti 6.9. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu murrosikäisten tai murrosikää lähestyvien nuorten vanhemmille. Tapaamisissa keskustellaan mm. vanhemman voimavarojen säilyttämisestä, nuoren itsenäistymiseen liittyvistä kysymyksistä sekä nuoren itsetunnon tukemisesta ja elämästä verkossa. Kokoontumiset neljänä peräkkäisenä tiistaina.

Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ilmoittautuminen 1.9. mennessä Hellevi Hilska-Salonen p.

050 347 6846 tai Leena Jokinen p. 050 347 2917.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 10–14.

Valokuvia Tikkurilan keskustasta vuosilta 1910–90. Vantaan kaupunginmuseon arkisto.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.



koonnut Nina Riutta

 jKr.

Mietaan mukaan!

Raamattu ja punainen nenä

HIIHTÄJÄLEGENDA Juha Mieto saapuu Vantaalle tsemppamaan sauvakävelijöitä Sauvis-sauvakävelytapahtumaan. Sauvojat voivat valita taivallettavakseen joko yhden, kolmen tai viiden kilometrin matkan. Tapahtumassa on myös sauvakävelyklinikka, jossa kävelytekniikkaansa voi hioa koulutetun sauvakävelyohjaajan opastuksessa.

Itsekin sauvojen kanssa harjoitellut Mieto toimii mielellään sauvakävelyn lähettiläänä. Miedon mielestä sauvakävely on parasta mahdollista terveysliikuntaa kaikenikäisille ja -kokoisille.

— Sauvakävely on tehokasta ja turvallista ja vanhemmat ihmiset saavat sauvoista hyvän tuen. Jo kymmenen minuutin tehokkaan työn jälkeen alkaa hartioissa tuntua. Raikkaassa ilmassa avautuu uusia ajatuksia ja on mahdollista nauttia vaihtuvista maisemista.

SAKSALAISET KIRKKOKLOVNIT ovat löytäneet vastauksen siihen, kuinka yhdistää usko ja huumori. Hessenin osavaltiossa Gelnhausenin kaupungissa esiintyy klovniopettaja Gisela Matthiaen luotsaama klovniryhmä, joka ilahduttaa yleisöään jumalanpalveluksissa ja kirkkotapahtumissa.

Kirkkoklovnien joukossa on pappeja, lääkäreitä, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä, jotka haluavat kerätä rahaa kirkolle tai tehdä vapaaehtoistyötä. Esitystä varten jokainen luo itselleen klovnihahmon. Tärkeintä ei ole hassut vaatteet, sillä klovni löytyy omasta persoonasta.

Esityksissään kirkkoklovnit yhdistävät arkielämän ja Raamatun kertomukset. Hyvä klovni haastaa jopa uskonnolliset kirjoitukset, sillä hän ei tyydy koskaan yhteen vastaukseen.

Punaisen nenän takana klovni suree, iloitsee, kaipaa ja toivoo. Hän voi vapaasti kadottaa kriittisyytensä itseä ja toisia kohtaan. Klovni näkee asioita, joita yritämme piilottaa toisiltamme. Klovni voi muuttaa todellisuutta, tehdä mahdottomasta mahdollista.

Sauvis — sauvakävelijöiden kokoontumisajot su .. klo – Hakunilan urheilupuistossa

”Ristiriitaisia ja kipeitäkin asioita voidaan sovittaa yhteen elämän kokonaisuuteen kuuluvaksi ja oppia hyväksymään ne. Prosessi vie aikansa, mutta muutakaan emme voi.”

Pastori, psykoterapeutti Jaana Räntilä Pyhäkoululehdessä 4/211

.. Onnea, Loviisa!

● ●



Kartsa kävi hoitamassa taimia Vaaralassa.

Vaikka mansikka ei tuottanutkaan satoa ja tomaatit näyttivät yhdessä vaiheessa kupsahtavan, Kartsa aikoo ehdottaa, että viljelyä jatketaan ensi kesänä.

— Olisi kiva kokeilla jotain uusia lajeja, hän tuumaa.

Jos Kartsa saa päättää, tämän syksyn sato syödään yhdessä nuorten kesken.

— Niistä voisi tehdä vaikka salaattia nuorten illassa, ja eikö kesäkurpitsa ole hyvää grillattunakin, hän miettii.

En tiedä

toi heidät hämmennyksiin kysymällä erään raamatunkohdan merkitystä. Nuorimmasta alkaen veljet koettivat antaa vastauksen. Antonios ei tyytynyt saamiinsa selityksiin. Viimein hän kysyi Joosefilta sanan merkitystä. ”En tiedä”, vastasi Joosef. Silloin Antonios sanoi: ”Isä Joosef on todellakin löytänyt tien, kun hän sanoo, ettei tiedä.”

Joosef oli jo tiellä, ja hän saattoi jatkaa matkaansa.

Hän oli oppinut sanomaan: en tiedä. Hänen ei tarvinnut tietää, mitä kaikki merkitsee eikä hän etsinyt Raamatusta ajattomia totuuksia.

Totuus selviää matkalla, kun antautuu kuulemaan Jumalan puhuttelua oman elämänsä keskellä ja jää ihmettelemään sanaa, joka annetaan. Sen ei tarvitse avautua heti, sen saa ottaa mukaansa, maistella sitä, odottaa, että se avautuu, kun sen aika on. Etukäteen ei voi tietää, mitä siitä pitäisi oppia omaa elämäänsä varten.

Lauri Maarala

Kimmo von Lüders / Kuvaario

T

set tanssivat, laulavat ja hassuttelevat yhdessä klovnien kanssa.

Suomessa klovneja on nähty messuissa ainakin Keski-Pohjanmaalla. Klovnimessu ei kuitenkaan ole saksalaiseen tapaan esitys, vaan jumalanpalvelus, jossa klovnit toimivat liturgeina ja saarnaajina.

Loviisa-nimi on Ludvig-nimen sisar. Suomalaiset Loviisat saivat nimensä Ruotsi-Suomen kuningattaren Loviisa Ulriikan mukaan.

Loviisan kirkko muistetaan kirkkona ”keskellä tietä”, koska se on kuin liikenteenjakajana Lissabon–Pietari-eurooppatiellä. Loviisan kirkko on toiminut kauan tiekirkkona ja kantaa Tiekirkkojen äiti -titteliä.

Viime vuonna Loviisa-etunimen sai 95 tyttöä ja tänä vuonna nimen on saanut 5 tyttöä.

Vartin retriitti

erapeutit ja hengelliset ohjaajat ovat joskus hankalia. Menemme heidän puheilleen, kun elämämme on solmussa, ja odotamme heiltä vastausta. Mutta he eivät useinkaan vastaa niin kuin odotamme.

Terapeutit ja ohjaajat kutsuvat meidät kertomaan tarinamme ja kuuntelevat elämämme kysymyksiä ja palauttavat ne meille. He avaavat ehkä uuden näkökulman asioiden tarkasteluun ja haastavat meidät kuuntelemaan omia kysymyksiämme uudelleen ja vastaamaan niihin itse.

Eri tavoin he sanovat, että elämän kysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Vastaukset ovat aina uniikkeja ja löytyvät kertomusten sisältä, kun tulemme tietoisiksi omista tarinoistamme.

Tästä esimerkkinä on kertomus erämaaisä Antonioksesta. Hänen luokseen tuli muutamia veljiä hakemaan opastusta. Heidän joukossaan oli myös isä Joosef.

Antonios ei vastannut veljille suoraan, vaan saat-

Klovni ottaa myös riskejä, epäonnistuu — ja yrittää hetken kuluttua uudestaan. Klovnin avoimuus aiheuttaa kompurointia esteisiin ja sääntöihin, mutta hän keksii aina keinon rikkoa niitä. Samalla hän kyseenalaistaa totuttuja tapoja.

Myös Saksan vanhainkodeissa klovnit on huomattu. Siellä vanhuk-

Syksyn satoa KESÄKUUSSA Jani Karikoivu oli parin muun isoskaverinsa kanssa istuttamassa taimia Vaaralan kirkon pihalle suuriin betoniruukkuihin. Nyt sadonkorjuun aika alkaa olla käsillä.

— Kesäkurpitsoja voisi jo kerätä.

Tomaatit kun saavat vielä väriä, niin se on sitten siinä, tuumii 16-vuotias Jani, jonka kaverit tuntevat Kartsana.

Lähihoitajaksi opiskeleva Kartsa on mukana seurakunnan toiminnassa useana iltana viikossa. Kesän aikana hän on käynyt kastelemassa istutuksia vähintään joka toinen päivä, aina silloin, kun hän ei ole ollut isosena riparilla, kesämökillä, leiriavustajana, Tallinnan matkalla tai mummon luona käymässä.

Kartsa muistaa olleensa pienenä mummon apuna nostamassa perunaa. Kesäkurpitsan, mansikan ja tomaatin viljelyn saloihin hän on tutustunut ensimmäistä kertaa tänä kesänä.

●

Klovni elää hetkessä.

Jani Laukkanen

Mietaa tuloo Hakunilaan, tule sinäkin.

Mitä sauvakävelijän olisi hyvä muistaa lähtiessään liikkeelle? Mieto neuvoo pukeutumaan kelin mukaan.

— Sateella ja tuulella on hyvä olla mukana puolihengittävä tuulipuku.

Hyvät kengät ja oikeanmittaiset sauvat ovat tärkeät. Sauvoessa voi käyttää mielikuvitusta, säädellä nopeutta ja painottaa eri kehon osia. Venyttelyä ei saa unohtaa!

Ja jos hartiat ovat venyttelynkin jälkeen vielä juntturalla, on Mietaalla siihenkin vinkki.

— Televisiota katsellessa voi pistää aviopuolison nököttämään eteensä ja hieroa hartioita. Seuraavana ehtoona voi vaihtaa vuoroja.