Lauri 2011 nro 25 (18 8)

VANTAAN

Kesätyö seurakuntien puutarhaosastolla ➤ 3



..

www.vantaanlauri.fi

Hääyö Pyhän Laurin kirkossa ➤2 Totta ja tarua Afrikasta ➤5

Aleksi Ahonen oli isosena kehitysvammaisten rippileirillä Sirpa Päivinen

➤ 6–7 Älä kätke lahjojasi, ota ne käyttöön — Hans Tuominen ➤ 10

Uutiset

Pääkirjoitus ..

Hankala alku Peltomäelle uuteen kauPunGinJohtaJaan Jukka Peltomäkeen kohdistuneet epäilykset virka-aseman väärinkäytöstä ovat hankala paikka Vantaan kaupungin johtamisen kannalta.

Poliisitutkinta on tätä kirjoitettaessa kesken, eikä Peltomäen pidättämiseen virasta ole laillisia perusteita.

Häntä ei ole todettu syylliseksi mihinkään, mutta niin poliittinen kuin kansalaisten luottamus ovat kärsineet kolauksen. Tästä on selvä osoitus Vantaan Sanomien teettämä mielipidetutkimus, johon osallistui 738 vantaalaista.

Alttarilla yksi tai useampi pari Aivan suoraan iltakävelyltä ei avioon voi marssia, sillä mukaan on otettava avioliiton esteiden tutkintatodistus, joka täytyy tilata viimeistään viikkoa ennen vihkimistä. Todistuksen voi tilata omasta kotiseurakunnasta tai Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä.

Kummankin puolison tulee kuulua kirkkoon, ja ainakin toisen on oltava luterilainen. Vihittävillä tulee olla rippikoulu käytynä. Mukana on oltava myös henkilöllisyystodistukset.

— Parit vihitään joko yksi pari kerrallaan tai siten, että alttarilla on kuudesta seitsemään paria. Tällöin vihille on suurempi todennäköisyys päästä juuri toivottuna aikana. Kysymykset esitetään kuitenkin pareille vuorotellen, jotta vihkiminen olisi joka parille erillinen kokemus, Yrjölä kertoo.

Ennen vihkimistä pari tapaa pikaisesti vihkipapin, joka kyselee lyhyesti parin historiasta. Yhden parin vihkimiseen on varattu aikaa 1 minuuttia. Pareja voidaan vihkiä kirkossa, asehuoneessa tai läheisessä Pakarituvassa. Yrjölän mukaan pareilla on yleensä muutama vieras mukana, mutta todistajat löytyvät tarvittaessa paikan päältä.

Kenenkään ei tarvitse pelätä sitä, ettei pääsisi hääyönä avioon. Pyhän Laurin kirkossa on hääyönä kymmenkunta pappia ja kolme kanttoria. Aiempina vuosina vihkiminen on päästy lopettamaan puolenyön aikoihin.

Uutena häämusiikkikonsertti Tänä vuonna tapahtuman ohessa pidetään ensimmäistä kertaa häämusiikkikonsertti,

jossa esitellään häämusiikkia. Konserttia on kokeiltu Espoossa, jossa se toimi hyvin.

— Aikaisempina vuosina parit ovat voineet valita häämarssin listasta, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että kappaleita ei ole välttämättä tunnettu nimeltä. Nyt pari voi jonottaessa kuunnella musiikkia ja valita oman suosikkinsa, kertoo Tikkurilan seurakunnan kanttori Samppa Laakso.

Hääyö järjestettiin ensimmäisen kerran Vantaalla syksyllä 200. Tuolloin vihittiin 2 paria. Hääyön idea on levinnyt useisiin Suomen seurakuntiin ja vastaavanlaisia tapahtumia järjestetään eri puolella Suomea. Esimer-

kiksi Espoossa vietettiin ystävänpäivän hääyötä helmikuussa.

Tässä kuussa vihille ehtii vielä Oulun elokuun vihkihetkessä 26.8. ja Tampereen hääyössä 27.8. Turun Henrikinseurakunnassa vietettiin menneenä viikonloppuna hääyötä, jossa rukoiltiin ensimmäistä kertaa parisuhteensa rekisteröineiden puolesta. Turun hääyöhön osallistui 0 paria, joista yhdelle pidettiin rukoushetki.

Salla Ulmanen

Lisätietoja Pyhän Laurin kirkon hääyöstä: www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila

Historia kiinnostaa kävijöitä

V

antaan Pyhän Laurin kirkossa kävi kesäkuussa 7 ja heinäkuussa 6 vierailijaa. Luvuissa eivät näy muutamat ennakkoon varatut turistikierrokset.

Kirkon opas Buster Pihl arveli kesäkuun kävijähuipun syyksi sen, että kesätapahtumista ja tiekirkoista oli tuolloin paljon tietoa lehdissä.

Pyhän Laurin kirkossa vierailee Pihlin mukaan kaikenikäisiä vantaalaisia, mutta kirkkoa tullaan katsomaan myös kauempaa.

— Kaukaisimmat turistit ovat tulleet Kiinasta ja Amerikasta. He tulevat usein suomalaisen tuttavan kanssa.

Kesämatkailijat saattavat ajaa ohi ja pysähtyä katsastamaan kirkon. Pihlin mukaan

●

●

●

2

Kristiina os. Turunen ja Edward Breitenstein vihittiin Pyhän Laurin kirkon hääyössä vuonna 2009.

Buster Pihl esittelee Pyhän Laurin kirkkoa vaasalaisille Maija-Liisa ja Simo Ala-Aholle.

Pyhän annan lastenkirkko on nyt Facebookissa. Itä-Hakkilassa sijaitsevalla kirkolla on jo sata tykkääjää. Facebook-sivulla on muun muassa tietoa lastenkirkon tapahtumista, kuvia ja video. esPoon PiisPanvaaliin on asetettu ehdokkaaksi Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo, 53. Salo on teologian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti. Jo kesäkuussa vaaliin lupautui ehdolle Seinäjoen kirkkoherra, teologian tohtori Tapio Luoma, 48. Luoma on kirkolliskokouksen jäsen. Piispanvaali käydään marraskuussa. Espoon piispa Mikko Heikka jää eläkkeelle helmikuussa. nelJän PaPin laatimasta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden puolesta on kanneltu Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin. Kan-

kirkon historia kiinnostaa kävijöitä. Pyhän Laurin kirkon vanhimmat osat ovat peräisin vuosien 1 ja 160 väliltä. Kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus ja suosittu vihkikirkko.

Tänä kesänä suuria, yli kolmenkymmenen hengen ryhmiä on ollut aiempia vuosia enemmän. Kesäkuussa kirkossa vieraili muun muassa virolaisen lastenkodin väkeä, joiden mukana oli myös oma tulkki.

Helsingin suosituimman kirkon Temppeliaukion kirkon kävijäluvut ovat toista luokkaa, sillä kirkossa vierailee kesäisin runsaasti turisteja. Pääopas Veikko Laitinen arvioi, että kirkossa käy kesällä jopa 100 000 turistia kuukaudessa.

telun on tehnyt tamperelainen kirkkovaltuutettu, joka katsoo rukouksen rikkovan piispainkokouksen helmikuussa laatimaa ohjetta. Rukousehdotuksen julkistivat heinäkuun alussa pastorit Heikki Leppä, Satu-Elina Ansas, Anja Penttinen ja Liisa Tuovinen. Ansas on kuitenkin ehdotuksen julkaisemisen jälkeen sanonut, ettei voi allekirjoittaa sitä. Hiippakunnan lakimiesasessorin Ritva Saarion mukaan kapitulissa ei ole vielä päätetty, miten kantelun suhteen menetellään. ●

vuonna  Perustettu Pro Fride -yhtye on saanut Golden Gospel -palkinnon. Palkinto julkistettiin Joensuun Gospel-festivaaleilla ja sitä perusteltiin sillä, että yhtye on todellinen instituutio. Yhtyeen jäseniä ovat olleet muun muassa Mikko Kuustonen ja Juha Kela. Tällä

Jarkko Ikonen

suomalaisen oikeuskäytännön mukaan ihminen on syytön niin kauan kunnes hänet syylliseksi todetaan.

Asian juridisen puolen ratkaisee oikeuslaitos. Peltomäen poliittisen luottamuksen arvioivat päättäjät, luottamushenkilöt, jotka ovat hänet virkaansa valinneet. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että Peltomäellä tämä luottamus yhä on.

Peltomäki itse katsoo toimineensa oikein ja pitää kiinni asemastaan.

Kyselytutkimuksen perusteella enemmistö vantaalaisista ainakin epäilee tätä. Vaikka päätös olisi lopulta vapauttava, luottamuksen rakentamisessa on kova työ ja se vie aikaa.

V

antaan Pyhän Laurin kirkossa järjestetään perjantaina 16.. hääyö, jossa pääsee naimisiin vaivattomasti. Tapahtuma järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Vihkimistä varten ei oteta vastaan ennakkovarauksia, vaan vihkivuorot jaetaan kirkolla. Jako alkaa kello 18, ja ensimmäinen pari vihitään kello 1.

— Hääyössä tarjotaan mahdollisuus solmia avioliitto ilman hössöttämistä ja etukäteisvalmisteluja. Vihkiajat ovat suosittuun Pyhän Laurin kirkkoon myös usein kiven alla, joten tällainen mahdollisuus on otettu innolla vastaan, kertoo Tikkurilan seurakunnan kappalainen Pirkko Yrjölä.

Markku Mattila

k aksi kolmesta vastaaJasta oli sitä mieltä, että Peltomäen pitäisi jättää virkansa vähintään poliisitutkinnan ajaksi. Vain runsas neljännes oli sitä mieltä, että kaupunginjohtaja voi jatkaa virassaan normaalisti, jos poliisitutkinta ei tuo asiassa uutta raskauttavaa tietoa. Näiden lukujen perusteella voidaan sanoa, että Vantaalla on johtajuuskriisi. Toivoa sopii niin Peltomäen oikeusturvan kuin Vantaan kaupungin asioiden hoitamisen takia, että poliisitutkimuksen tulokset valmistuvat mahdollisimman pian.

Poliisi tutkii Peltomäen ja hänen aiemman työnantajansa arkkitehtitoimisto Forma-Futuran mahdollisia taloudellisia kytköksiä. Peltomäki asuu Forma-Futuran tytäryhtiön asunnossa ja vuokraa on pidetty julkisuudessa selvästi normaalia alhaisempana.

Myös Vantaan seurakunnat nousi jutun yhteydessä otsikoihin, sillä Peltomäki myönsi ehdottaneensa arkkitehtitoimistoa seurakunnille Kaivokselan kirkon uudisrakentamisen suunnittelijaksi. Aiemmin hän oli kiistänyt suositelleensa yhtiötä kenellekään.

Hääyössä vihitään pareja läpi yön Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Pro Fide nykyisessä kokoonpanossaan. hetkellä yhtyeessä soittavat Petri Repo, Antti Kokko, Heikki Kärhä, Tuomo Komonen ja Markus Ikonen.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Nasta terroristi raitiovaunun sähköiseltä uutissivulta sen huomasin aamuruuhkassa: Helsingissä riehuu nastaterroristi, joka ripottelee nastoja kaduille puhkomaan pyöränkumeja.

Haloo Helsinki! Median kilpailu on toki kovaa. Ja myyviä otsikoita pitää saada. Mutta että terroristi. Sanastomme on muuttunut sotaisaksi. On kuorosotaa ynnä muuta.

Ei ole uutinen, jos toteaa, että mediamaailma elää draamasta ja konfliktista. Norjan tapahtumat pakottavat kysymään, missä kulkee raja median ja sen “oikean” todellisuuden välillä. Joukkomurha on kuin suora otos Rambo-yhteiskunnasta. Poliisiksi pukeutunut murhaaja riehuu yksin saarella vahvasti aseistettuna. Eikö Hollywood ole kertonut tämän tarinan meille jo monta kertaa?

Maria Suuntalasta kesätöissä hauskinta oli kukkien istuttaminen.

Kesäduuni kirkkopihalla Puutarhurin apulainen kitkee myös sadesäällä.

A

amulla Maria Suuntalan, 1, herätyskello soi kymmentä vaille kuusi. Puoli tuntia myöhemmin hän kävelee bussipysäkille laukussaan edellisenä iltana tehdyt eväät. Työt alkavat tavalliseen tapaan kello seitsemän. Ruskeasannan hautausmaalta Maria lähtee kiinteistöpuutarhuri Sisko Hukkasen kyydissä harmaalla Toyota Hiacella kohti Ylästön seurakuntataloa.

Ennen kuin Marian viiden viikon mittainen kesätyöpesti Vantaan seurakuntien kiinteistöpuutarhurin apulaisena alkoi, hän mietti, miten aamu-uninen ja sisätiloissa viihtyvä selviäisi aikaisista aamuista ja ulkotöistä.

— Tämä on kuitenkin ollut tosi kivaa. Tässä työssä oman työn jälki näkyy heti, Maria sanoo.

Sattumalta puutarhahommiin Maria kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä.

Elokuun lopussa hän aloittaa ruotsin kielen opinnot Helsingin yliopistossa. Ajatuksena oli viettää välivuosi töitä tehden tai vaikkapa au pairina, jollei hän olisi saanut mieluista opiskelupaikkaa.

Aiemmin Maria on ollut kesätöissä lehtimyyjänä ja päiväkodissa siivoamassa ja auttamassa lastenhoidossa.

Tämän kesän alussa Maria ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi lähetettyään sitä ennen parikymmentä avointa työhakemus-

ta. Työvoimatoimistoon ilmoittautumisen jälkeen hän lähetti lukuisia työhakemuksia.

— Työn saaminen oli yllättävän vaikeaa, Maria sanoo.

Kiinteistöpuutarhurin apulaiseksi hän päätyi, kun Vantaan seurakunnista otettiin yhteyttä. Kesätyö alkoi heinäkuun lopulla. Sitä ennen Maria ehti lomailla Roomassa ystävänsä kanssa ja saada harjoitusta tulevaa työtä varten huolehtimalla kotipihan kukkaistutuksista vanhempien viettäessä lomaa kesämökillä.

Kukkalapio ja voikukkarauta Ylästön seurakuntatalon piha siistiytyy kahden naisen voimin. Sisko Hukkanen käyttää siimaleikkuria Marian kitkiessä rikkaruohoja pihalaatoitukselta ja leikatessa orapihlajaaitaa puutarhasaksilla. Maria ei ole päässyt käyttämään työssään siimaleikkuria tai muita koneita. Sen sijaan kukkalapio ja voikukkarauta ovat tulleet hänelle tutuiksi.

Hiacen takakontista löytyy työvälineiden lisäksi kylmälaukku eväille ja sadevarusteet.

Ensimmäisellä työviikolla Maria pääsi kitkemään rikkaruohoja rankkasateessa.

— Sadesäällä tämä työ ei ole herkkua.

Ukonilmalla töitä ei tarvitse eikä saa tehdä ulkona, hän sanoo.

Työpäivän aikana Maria työskentelee yleensä useassa eri kohteessa.

— Hoidamme kirkkojen ja seurakuntatalojen piha-alueita, mutta hautausmaiden hoito ei kuulu meidän työtehtäviin, Maria kertoo.

Seutulan kappelilla Maria on ollut lapioimassa soraa sateen tekemiin vesiuriin.

— Lapioidessa tulee hiki. Yleensä teemme

raskaimmat työt alkuviikosta, loppuviikosta on helpompaa.

Kahdeksan tunnin päivittäinen ulkona työskentely vaatii veronsa. Maria on huomannut, että iltaisin kannattaa käydä ajoissa nukkumaan.

— Yritän mennä kymmeneltä nukkumaan.

Muuten vähäinen uni kostautuu väsymyksenä töissä.

Palkka säästöön Kaikkein hauskinta kesätyössä on Marian mielestä ollut kukkien istuttaminen. Erityisesti hänen mieleen on jäänyt Asolan seurakuntatalolla uusittu kukkapenkki. Lopputuloksesta tuli Marian mielestä hieno. Kesätyöpestin aikana Maria on oppinut tuntemaan kasveja paremmin. Hän osaa nimetä jo ainakin vuorenkilven, tulikruunun ja kotkansiiven.

Tulevaisuudessa Maria uskoo työskentelevänsä tavalla tai toisella kielten parissa. Hän voisi ryhtyä esimerkiksi kieltenopettajaksi, kuten äitinsä. Tulkin tehtävätkin kiinnostavat tulkkina työskentelevän kummitädin kertomusten perusteella.

— Aion ensimmäisen vuoden tutustua rauhassa yliopistoelämään ja kuulostella, miltä opiskelu tuntuu, Maria kertoo.

Hän voisi kuvitella tekevänsä jatkossakin kesätöitä kiinteistöpuutarhurin apulaisena. Kesäpestistä saatavan palkan Maria aikoo säästää tulevia asumiskuluja silmällä pitäen. Hänen suunnitelmissaan on muuttaa omilleen.

— Viikonloppuna on tarkoitus ryhtyä etsimään vuokrayksiötä, Maria sanoo.

Soili Pohjalainen

M aria hoitaa kesäkukkia ja siistii istutuksia T ikkurilan kirkolla maanantaina ..

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

k äsikirJoitus on tuttu: murhaaja valjastaa median käyttöönsä. Hän syöttää käsikirjoituksen sosiaaliseen mediaan ja odottaa, että valtavirtamedia poimii sen sieltä. Kuoleman ja kauhun kierrätyksen kehä on valmis, kun miljoonat ihmiset ympäri maailmaa haluavat saada tarinasta osansa. Tässä terrorin teatterissa panokset kovenevat kerta kerralta, mutta logiikka on aina sama.

On silti turha demonisoida mediaa. Television katsominen tai netin käyttö ei tee kenestäkään automaattisesti massamurhaajaa. Kyse on paljon isommasta ilmiöstä, ja ikävintä siinä on se, että olemme kaikki osa tätä kuoleman spektaakkelia, tavalla tai toisella. murhaaJat ammentavat samoista fantasioista kuin mekin. Kukapa meistä ei haluaisi olla voittaja, loistaa hetken parrasvaloissa? Joillekin meistä taikasanoja ovat innovaatiot tai kasvuyritykset. Toiset seuraavat silmät kiiluen, kuka on suurin pudottaja tai kuka tekee parhaan diilin. Ja jos omassa elämässä menee huonosti, voi aina lukea iltapäivälehdestä, että jollakin menee vielä huonommin.

Elämme maailmassa, jossa valta on sillä, joka saa suurimman huomion — olipa kyse sitten markkinavoimista tai joukkomurhaajasta. Mediayhteiskunnassa ainoa luuseri on se, jota kukaan ei huomaa. Juuri tässä on myös terrorismin logiikka. Eikä se ole ollenkaan nastaa. kirkossa rukoillaan sunnuntaisin rauhan puolesta. Ei ollenkaan hullumpi idea — näinä aikoina.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija



Pisteitä

Ota kantaa

Korsolaisia oli tyttöleirillä Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa 8.–11.8.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä leirillä touhuttiin?

Kirkko ei saa tukea syrjintää

Markku Mattila

Linnea Hartikainen,  Kati Vinnikainen,  le?

Mikä sai sinut tulemaan leiril-

le?

— Kävin viime vuoden kerhossa, ja kuulin siellä leiristä. Samasta kerhosta tuli leirille pari muutakin tyttöä. En ole ennen ollut leirillä.

Mitä olet tehnyt leirillä?

— Olen leikkinyt ja askarrellut.

Tein korun, joka minulla on kaulassa. Leirillä on myös rukoiltu. Se on minulle tuttu asia, sillä kävin pienenä päiväkerhossa kirkolla. Sieltä mieleeni jäi myös monia lauluja.

— Olemme uineet ja saunoneet.

Täällä on ollut perhosia ja leppäkerttuja. Olen tutustunut uusiin tyttöihin. Ryhdyimme yhden kanssa bestiksiksi.

Pisteillä –, paljonko annat leirille?

— Annan + pistettä kivalle tekemiselle ja hyvälle leiripaikalle.

Nurmikko on vihreä eikä ruskeaksi palanut, eikä siinä ole roskia. Meillä on ollut tilava huone, jossa on voinut käydä välillä levähtämässä.

Mikä sai sinut tulemaan leiril-

— Tämä on minulle kesätyö.

Olen ollut isosena rippikoulussa ja viime talvena kerhonohjaajana. Pidin ohjaajakaverini Maijan kanssa kokkikerhoa. En ole ennen ollut seurakunnan lastenleireillä. Tykkään olla lasten kanssa, vaikka olen itsekin lapsi vielä.

Mitä olet tehnyt leirillä?

— Ohjaajana voi leikkiä ja touhuta monenlaista ja hauskuuttaa toisia. On hyvä syy pelleillä. Koko ajan on joku reppuselässä, molemmissa käsissä tai sylissä.

— Leirillä on iltaisin iltaohjelma, jota kaikki odottavat. Myös aikuisohjaajat ovat mielellään näytelleet ja esittäneet sketsejä. Ensimmäisenä iltana pidin yhdessä toisen kerhonohjaajan kanssa iltahartauden.

Pisteillä –, paljonko annat leirille?

— Annan , pistettä. Lapset ovat osanneet laulaa täällä enemmän kuin missään ennen. Tiesin etukäteen, että leirillä olisi kivaa, mutta oli yllätys, että oli näin mukavaa.

Ku i n k a

Pirjo Väkeväinen,  le?

Mikä sai sinut tulemaan leiril-

— Olen tehnyt paljon yhteistyötä leirin johtajan Liisa Oksasen kanssa ja ollut vapaaehtoisena aikuisohjaajana monella hiihtolomaleirillä. Olen ensimmäistä kertaa kesäleirillä.

Mitä olet tehnyt leirillä?

— Olen auttanut askarteluissa, pelannut pingistä ja jutellut leiriläisten kanssa. Olen ollut uimavalvojana. Leirillä on eletty sään mukaan. Kun on ollut aurinkoista, on tehty ulkojuttuja. Keskiviikkoiltana pidin raamattuhetken. Lauloimme pari laulua ja luin katkelman Vuorisaarnasta. Kävimme läpi myös safariretken salakieliset vastaukset.

Pisteillä –, paljonko annat leirille?

— Annan + pistettä ihanalle kesäloman päätökselle ja nuorille ohjaajille, jotka ovat olleet älyttömän hyviä. Heillä on ollut aina joku leikki mielessään.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Naisten ja vähemmistöjen syrjintää kehitysmaissa ei pitäisi puolustella sanomalla, että se on osa paikalliskulttuuria.

Ihmisten välinen yhdenvertaisuus on toki varsin tuore ilmiö. Sen voi myös katsoa olevan länsimainen ilmiö. Vähemmistöt kaikkialla maailmassa ovat kuitenkin nykyään siinä mielessä samanlaisia kuin me länsimaalaiset, että naisten ja vähemmistöjen tasa-arvoliikkeitä löytyy kaikkialta maailmasta, myös kaikkein epädemokraattisimmista maista. Onkin syytä miettiä, minkälaisia paikallisia näkemyksiä lähetystyön kautta tuetaan.

Suomen luterilaiset seurakunnat myönsivät 2,2 miljoonaa euroa talousarviomäärärahoja Suomen Evankelisluterilaiselle Kansanlähetykselle vuonna 2010. Kansanlähetys tekee lähetystyötä sekä kotimaassa että ulkomailla, esimerkiksi Afrikassa.

Kansanlähetyksen dokumenttien mukaan luomisjärjestyksen mukaista sukupuolten välistä järjestystä tulee noudattaa sekä perheessä että seurakunnassa. Miehet ja naiset ovat yhtä arvokkaita. Heidät on kuitenkin luotu erilaisiksi. Paimenen eli johtajan asema kuuluu miehelle.

Kansanlähetys vastustaa naispappeutta ja kehottaa jäseniään ja työntekijöitään kieltäytymään jumalanpalvelusyhteistyöstä naispappien kanssa. Järjestö vastustaa parisuhteessa olevien homoseksuaalien ottamista järjestönsä tai kirkon työntekijöiksi.

Lähetystyössä tulee ottaa huomioon paikalliset tavat ja käsitykset. Jos kirkko ei kuitenkaan halua olla tukemassa naisten ja homoseksuaalien syrjintää harjoittavia tahoja lähetysmaissa,

on syytä miettiä, mille lähetysjärjestöille tukea myönnetään.

Kirkko ei rahoittaisi rotujen välisiin hierarkioihin sitoutuneiden lähetysjärjestöjen toimintaa, siitäkään huolimatta että myös tällaiset käsitykset ovat monissa osissa maailmaa paikallisperinnettä. Meidän ei myöskään tule rahoittaa sukupuolten väliseen hierarkiaan ja homojen työsyrjintään sitoutuneiden järjestöjen toimintaa alueilla, joissa nämä perinteet edelleen vallitsevat.

Sari Roman-Lagerspetz VTT, Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston jäsen

Lasten oikeudet eivät ole hölmöyttä Lukaisin Antti Nylénin kootut lauseet (VL 11.8.). Mies kirjoittaa jo niin monesta näkökulmasta, että hänen oma ajatuksensa hukkuu sanojen sekameteliin.

Tässä viittaan hänen lauseeseensa: ”Konservatiivit haukkuvat liberaaleja haaveilijoiksi mutta lausuvat itse kerkeästi sellaisia hölmöyksiä kuin ’lapsella on oikeus isään ja äitiin’.” Nämä konservatiivien hölmöydet ovat peräisin YK:n kansainvälisistä lasten oikeuksista.

Ehkä tässä pieni, mutta ystävällinen neuvo kirjailijalle voisi olla seuraavanlainen: kannattaisi tutustua näihin Suomenkin ratifioimiin lasten oikeuksiin. Antin kolumnin loppulause ”En tiedä. Tiedän vain, että jokin on pahasti pielessä” onneksi osoittaa, että Antillakin olisi vielä kapasiteettiä miettiä, mitä kannattaisi kirjoittaa painettuun sanaan.

Joku on lausunut kuolemattoman lauseen: ”Sanat, lausutut aikanansa, ovat kuin kultaomenia hopeamaljoissa.”

MITÄ MIELTÄ OLET?

Sinikka Holma-Peets

Saara Vuorjoki

Hanna Eschner, 27, vaihtoi sisustustoimittajan työn hevosyrittäjyyteen.

 % Helsinkiläinen

Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Laajasalossa. Perheeseeni kuuluivat äiti, isä, kaksi pikkusiskoa ja pikkuveli. Vietimme kesät mökillä Joutsassa, jossa tutustuin islanninhevosiin.

Muutin kotoa 18-vuotiaana aloittaessani sisustusassistentin opinnot. Kävin samalla aikuislukiota. Olen asunut Katajanokalla, Ullanlinnassa ja Jätkäsaaressa.

Tapasin avopuolisoni Markon 20-vuotiaana. Tyttäreni Joanna oli tuolloin vuoden ikäinen. Nyt 2-vuotias tyttäremme Nelli syntyi asuessamme omakotitalossa Paloheinässä.



 % Voutilalainen

Voutilaan muutimme pari vuotta sitten. Aluksi tallissa oli vain kaksi islanninhevosta. Nyt meillä on toinen talli rakenteilla Seutulaan. Isän vaimo on ollut hoitamassa hevosia, kun olemme olleet lomalla.

Myyrmäestä kotoisin oleva puolisoni on töissä media-alalla. Minä opiskelen hevosenhoitajaksi.

Aiomme pysyä Voutilassa. Täällä on niin hyvä olla.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu?

Mitä se esittää? Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Markku Mattila

Kuva-arvoitus

Hans von Schantz

Hans von Schantz

Esa Salmisen kaksi ensimmäistä kirjaa syntyivät Afrikassa vietettyjen vuosien innoittamana.

Totuutta hipovia tarinoita Esa Salminen yhdistää kirjoissaan mielikuvituksen ja karut totuudet.

N

oin kahdeksan vuotta sitten Esa Salminen muutti Sambiaan seuraamaan, kuinka suomalaisten rahoittamat kehitysyhteistyöhankkeet sujuvat. Antropologiksi opiskellut nuori mies ei ollut Afrikassa aiemmin käynytkään, mutta ajatteli solahtavansa helposti sambialaisten joukkoon.

Kaikki ei sujunutkaan aivan kivuttomasti, mutta aineksia hyviin tarinoihin Afrikassa vietetyt vuodet antoivat. Kolmen Sambiassa vietetyn vuoden innoittamana syntyi Köy­ hyyden ammattilainen (WSOY 2008) ja kahden Mosambikissa vietetyn vuoden ansiosta Leposija Kilimakitossa (WSOY 2010).

Nykyisin Salminen työskentelee kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepassa verkkojulkaisujen toimitussihteerinä, taustatoimittaa seuraavaa Madventures-sarjan kirjaa ja kirjoittaa kolmatta romaaniaan, joka käsittelee maahanmuuttoa ja somalien elämää Suomessa. Taustamateriaalina ovat täällä asuvien somalien elämäntarinat.

— Kirja aiheuttaa varmasti keskustelua, mutta kirjoittaessa ei saa tulla liian varovaiseksi. Ne ovat kuitenkin vain romaaneja, eivät politiikkaa, Salminen toteaa.

Vapaus kärjistää ja kritisoida Esa Salmisen esikoiskirja Köyhyyden ammat­ tilainen sai ilmestyttyään paljon huomiota. Siinä kuvataan kehitysyhteistyössä olevan suomalaismiehen arkea Sambiassa ja esitetään myös kritiikkiä kehitysyhteistyötä kohtaan. Päähenkilö Petteri ei ole puhtoinen

maailmanpelastaja, vaan mies, joka juhlii paljon ja välillä myös ärsyyntyy sambialaisista.

Salminen on joutunut selittelemään, mikä kirjassa on totta, mikä tarua, sillä kirjan pohjana ovat hänen omat verkkopäiväkirjansa.

— Kutsuisin kirjaa dokumenttiromaaniksi. Tein fiktiivisen romaanin, sillä se antoi vapauden yhdistellä ihmisiä ja tapahtumia. Siinä ei ole pelkästään asioita, jotka ovat tapahtuneet minulle, vaan myös juttuja, joita olen kuullut muilta. Kriittiset pohdinnat kehitysyhteistyöstä ovat pitkälti omiani, mutta päähenkilö on aluksi idealistisempi ja lopuksi paljon kyynisempi kuin minä.

Kehitysyhteistyötä kohtaan esittämäänsä kritiikkiä Salminen ei pidä ihmeellisenä asiana eikä näe sen olevan ristiriidassa päätyönsä kanssa. Salmisen mielestä on selvää, että kaikki ei aina suju, kun erilaisia kulttuureita sovitetaan yhteen. Olipa kyse sitten kehitysyhteistyöstä tai sosiaalipoliitikasta, epäonnistumisia tulee, eikä jokainen lantti tuota tuloksia. Se ei silti tarkoita, että koko systeemissä on mätää.

— Kehitysyhteistyöntekijät ovat voineet purnata asioista keskenään, mutta muuten kritiikkiä on ollut vaikea esittää ilman, että se tulkitaan kehitysyhteistyön vastustamiseksi. Suomessa on totuttu lähinnä keskustelemaan siitä, pitäisikö kehitysyhteistyölle antaa 0,7 prosenttia bruttokansatuotteesta, eikä niinkään sitä, miten kehitysyhteistyötä kannattaisi tehdä.

Ulkopuolisen silmin Köyhyyden ammattilaisessa kuvattu ulkopuolisuuden tunne on Esa Salmiselle tuttu.

Sambiassa hänelle langennut rikkaan valkoisen miehen rooli tuntui oudolta, saihan aiemmin opiskelijasoluissa vaatimatonta elämää viettänyt Salminen käyttöönsä auton ja talon. Paikallisiin tutustuminen oli aluksi vaikeaa ja yhteiskunta hierarkisempi kuin Salminen oli odottanut.

Mosambikissa asuminen oli helpompaa.

— Sinne sopeuduin nopeammin esimerkiksi siksi, että kielimuuri oli pienempi. Sambiassa ihmiset vaihtoivat englannin omaan kielensä puhuessaan keskenään, mutta Mosambikissa puhuttiin portugalia, jota ymmärsin espanjan pohjalta ja opin nopeasti. Myös se vaikutti, etten asunut pääkaupungissa vaan Pembassa, jossa kaikki tunsivat toisensa.

Toinen romaani Leposija Kilimakitossa alkoi syntyä, kun Salminen kuuli paljon sellaista, josta kukaan ei halunnut puhua lehtijuttuja varten.

— Kuulin korruptiosta, mafiasta ja laittomista puunhakkuista, mutta ihmiset eivät halunneet puhua niistä omalla nimellään.

Juttelin ihmisten kanssa, mutta enemmänkin antropologina, en haastattelijana.

Romaanin päähenkilöiksi Salminen loi miehiä, jotka elivät Pembassa, mutta olivat ulkopuolisia joko syntyperänsä tai asemansa vuoksi.

— Koen, että en osaisi samaistua esimerkiksi lukutaidottoman maalaisnaisen elämään tarpeeksi hyvin. Kirjan päähenkilöt ovat sellaisia, joita olen tavannut ja joiden ulkopuolisuuden tunteeseen yhteisössä pystyn samaistumaan.

Elämäntyylivalinta Palattuaan Mosambikista Esa Salminen on asunut Suomessa noin kaksi vuotta. Hän uskoo muuttavansa jonain päivänä taas ulkomaille, mutta kiirettä ei ole.

— Koen olevani enemmän kosmopoliitti kuin ennen. On helpompaa lähteä, vaikka onhan ajatus uuteen paikkaan sopeutumisesta myös tosi väsyttävä. Ihmissuhteista tulee helposti kevyitä, sellaista cocktail-ystävyyttä. Mutta se on elämäntyylivalinta.

Jos Salminen jonakin päivänä muuttaa, suuntana on todennäköisesti jokin muu kuin Afrikka. Venezuelassa vietetty vaihto-oppilasvuosi ja vierailut Nicaraguassa ovat saa-

neet miettimään, millaista olisi työskennellä Etelä-Amerikassa. Siellä monta uutta tarinaa odottaa löytäjäänsä.

Hanna Antila

Nykypäivän murheita ja menneisyyden haamuja Esa Salminen: Leposija Kilimakitossa.

WSOY 2011. Äänikirja, lukijana Erja Manto.

Etelä-Afrikassa kasvanut buuri Daniel isännöi hotellia Kilimakiton kartanossa Pohjois-Mosambikissa, jossa laiton puukauppa ja kiinalainen mafia tiukentavat otettaan.

Samalla seudulla asuvat Danielin ystävät, jotka kokevat itsensä ulkopuolisiksi: pääkaupungista muuttanut lääkäri Zé ja kenraali Capinde, joka Danielin kauhuksi on sotkeutunut puukauppaan.

Kun kartanosta löytyy laatikko, jossa on rakennuttaja ja herttua Hans von Bouchardin päiväkirjat, miehet saavat lisää ajateltavaa ja joutuvat muistelemaan koko eteläisen Afrikan historiaa.

Leposija Kilimakitossa on kunnianhimoinen romaani. Siinä käsitellään suuria teemoja, nykypäivän Mosambikia, ympäristötuhoja, magiaa, ystävyyttä, maan historiaa ja orjuutta, joka ei lopu koskaan, vaan muuttaa vain muotoaan.

Ajoittain tarina rönsyää liikaakin ja äänikirjan kuuntelu vaatii tarkkaavaisuutta. Kaunis kieli ja Afrikkaa uskottavasti kuvaava kerronta kiehtovat ja kirja tuo mieleen vanhan seikkailuromaanin.

Hanna Antila

Kirja

5

Pekka Pulkkinen ohjaa Aleksandra Koivistoista askartelussa.

Kim Kaipio keskittyy maalaamiseen

”Minä olen ihme, suu Kehitysvammaisten nuorten riparilla keskitytään olennaiseen.

S

ivelen liimaa puiselle peilinkehykselle. Asettelen liimatun pinnan päälle varovasti lautasliinasta leikatun ruiskukan ja tartun jälleen pensseliin. Vieressäni istuva riparilainen Maarit Tikko muistuttaa, että kehys pitää myös lakata. Olen Vantaan seurakuntien kehitysvammaisten nuorten rippikoululeirillä, sormet yltä päältä liimassa.

Maaritin ja hänen riparikaveriensa Oskari Lukkarilan, Kim Kaipion ja Aleksandra Koivistoisen leirin sisältö

on herättänyt kiinnostusta aina Kirkkohallitusta myöten. Kasvatusasioiden osastolla on laadittu suosituksia erityistä tukea tarvitsevien nuorten ripareista.

Yksi tärkeimmistä linjauksista on tekemisen kautta oppiminen. Sitä mekin toteutamme peiliemme kimpussa. Pöydän ympärillä risteilee leikattuja lautasliinoja, liimaisia pensseleitä ja ojentuvia käsiä.

— Hei, saisinko mä taas saksia? Ai, mulla olikin täällä sakset jemmassa.

Leirin isonen Jenna Viikari sommittelee kukkia kieli keskellä suuta.

— Älä laita sitä peilin päälle, muutenhan sä et näy, kesäteologi Pekka Pulkkinen huikkaa.

— Vaikka olisihan se kiva, jos peilistä katsoisi tuollainen iloinen kukka.

Vantaalaisten rippileirin ryhmäkoko on ihanteellinen: neljän riparilaisen lisäksi leirillä on kaksi teini-ikäistä isosta ja kuusi aikuista työntekijää.

— Täällä saa kaikkiin hyvin kontaktin ja ryhmäytyminen on jotenkin syvempää, Pekka toteaa.

Jokainen saa tarvitsemansa tuen, kuten Kirkkohallituskin toivoo.

Suurin osa kehitysvammaisista nuorista käy rippikoulun. Riparitarjontaa on laidasta laitaan, kaupunkiripareista perinteisiin leireihin. Vaikeimmin vammaisille järjestetään erillisiä rippikouluja, sillä niissä tuen tarve on erityisen suuri.

Oskari, Kim, Maarit ja Aleksandra käyvät viisipäiväisen leirinsä Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Leirin pappi Lea Karhinen konfirmoi heidät saman viikon sunnuntaina. Konfirmaatiota harjoitellaan ahkerasti joka päivä. Enää pitäisi valita sopiva konfirmaatiolaulu.

Askartelun lomassa ehtii kysellä lei-

Oskari Lukkarila nappasi kainaloonsa Minna Kovalaisen.

6

rifiiliksiä, vaikka ripari onkin vasta alussa.

Leirikonkari Jenna ja ripariaan käyvä Aleksandra, mikä on parasta leirillä?

— Kaikki mitä ollaan tehty yhdessä, Jenna kiteyttää.

— Nämä peilit ja t-paidat, jotka tehtiin tusseilla, Aleksandra lisää.

Kerhohuoneen nurkassa roikkuukin valkoisia paitoja, jotka ovat täynnä uniikkeja tussimerkintöjä. Jokainen paita on kantajansa näköinen.

— Laita tuo lappu siihen peiliin mukaan, diakoni Minna Kovalainen kehottaa.

Lapun teksti on ytimekäs: ”Jumala sanoo: minä en sinua unohda. Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt.”

— Jumala on luvannut pitää susta huolen. Sä olet Jumalan aarre, Minna sanoo Oskarille.

Valmiit peilit jäävät kuivumaan ikkunalaudalle.

Kehitysvammaisten rippikoululle ei ole asetettu paljonkaan tiedollisia tavoitteita. Katekismuksen pläräämisen ja opinkohtien pänttäämisen sijaan Kirkkohallitus kehottaa ottamaan riparin sisältöön toisen kulman. Asiasisältöihin pureudutaan mahdollisimman konkreettisesti. Eikä kokemuksellista ulottuvuutta tule väheksyä: kehitysvammaisten nuorten ripareilla hiljaisuus, Jumalan läsnäolon kuuntelu ja mystiikka ovat erittäin keskeisessä roolissa.

— Riparilla pysytään perusasioiden äärellä, Pekka vahvistaa.

Kehitysvammatyö on Pekalle tuttua jo monen vuoden ajalta. Teologian opintojen ohessa hän on tehnyt töitä Rinnekodissa ja ollut mukana lukuisilla kehitysvammaisten leireillä. Ripareille hän tuli mukaan viime kesänä.

Kehitysvammaisten nuorten riparit haastavat myös teologit miettimään, mikä tässä kaikessa on olennaista ja luovuttamatonta. Mikä on kristinuskon todellinen ydin?

— Ei täällä mistään filioquesta ehdi vääntää, Pekka sanoo naurahtaen.

Selvä. Täällä ei siis keskustella Kristuksen kahdesta luonnosta tai Pyhän Kolminaisuuden persoonien suhteista.

Mistä sitten?

Kouriintuntuva dogmatiikan tii-

vistys löytyy rukoushelmistä. Ruotsalainen piispa Martin Lönnebo kehitti ne katolisen rukousnauhan pohjalta. 18 pientä rukoushelmeä muodostavat ketjun. Niiden avulla voi harjoittaa hiljaista rukousta. Jokaisella helmellä on oma merkityksensä ja rukouksensa. Rukoushelmet ovat saavuttaneet suuren suosion juuri rippikouluissa.

Kuntokallion leiriläiset saavat joka päivä muutaman helmen. Niiden mer-

Riparilla pysytään perusasioiden äärellä.

n.

Aleksi Ahonen on löytänyt rukoushelmien minä-helmen.

uuri ihme” Leirillä on hieno me-henki: jokainen onnistuu ja jokainen on erilainen. kityksistä keskustellaan ja helmet liitetään yhteen nauhaan. Konfirmaatiopäivänä nauhan päät solmitaan yhteen.

Rukoushelmet ovat äänettömästi läsnä myös riparin kokoontumishuoneessa.

Sen seinillä on raamatunlauseita ja Martin Lönnebon kirjoittamia lyhyitä rukouksia, joita rukoushelmien kantaja voi lukea hiljaa mielessään.

— Niihin ei tarvitse kiinnittää sen enempää huomiota, mutta ne ovat läsnä, Minna kertoo.

Tavallisesta leirikeskuksen kerhotilasta onkin tullut äkkiarvaamatta hiljaisen rukouksen huone. Huoneen nurkissa on matalia alttareita. Niistä jokainen on omistettu jollekin rukoushelmelle. Autiomaahelmen alttaria peittää hiekanharmaa liina. Sen päälle on aseteltu pieniä kiviä kuin lyhyitä rukouksia.

Tänään leiriläiset poimivat itselleen minä-helmen. Se muistuttaa rukoushelmien joukossa kaikkein eniten oikeaa helmeä. Helmiäistä hohtavasta pinnasta voi melkein peilata omaa kuvaansa.

Minna kehottaa kaikkia helmenkalastajia kurkistamaan myös rauhassa pieneen rasiaan. Siellä hän lupaa näkyvän Jumalan kaikkein kallisarvoisimman helmen. Oskari raottaa varovasti rasian kantta. Minna vastaa hänen hämmästyneen ilmeeseensä.

— Kyllä, se olet sinä. Sinä olet Jumalan arvokkain helmi.

Rasian pohjalla on pieni peili.

Jokaiseen rukoushelmeen liittyy lyhyt rukous. Minä-helmen rukous on suoraan psalmista: ”Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” Rukoushel-

minauha kiertää leiriläiseltä toiselle. Sama ilon ja kiitoksen rukous luetaan jokaisen kohdalla.

Kirkkohallitus on samoilla linjoilla vantaalaisten kanssa. Kehitysvammaisten nuorten rippikoulun punainen lanka on yhtä aikaa yksinkertainen ja vaikea ymmärtää: sinä olet Jumalan silmissä ainutlaatuinen. Se viesti ravistelee ketä tahansa.

Minä-helmen päivänä tämä ajattelu tulee lihaksi, kun lastenohjaaja RitvaLeena Tuuli asettuu pianon ääreen. Jokainen leiriläinen saa vuorollaan katsoa kuvaansa itsetehdystä peilistä ja kuulla kehitysvammatyössä suositun laulun ”Kun Jumala sanallaan sinutkin loi, hän tarkoitti samalla näin: sä arvokas oot, sä osaat ja voit, mä tuollaisna rakastan sua.”

Omalla vuorollani pitelen peiliä tärisevissä käsissäni. En tohdi katsoa siihen.

Silmissä tuntuu jotenkin epämääräisen kostealta. Onneksi leirin toinen isonen Aleksi Ahonen muistuttaa säännöllisin väliajoin.

— Älä murehdi! Pää pystyyn!

Aleksin neuvoon kätkeytyy koko riparin tarkoitus. Kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia ja sellaisina äärettömän arvokkaita. Siksi jokaisella on myös oikeus pitää pää pystyssä ja iloita itsestään. Tai kuten Martin Lönnebo laulussaan sanoo: ”Olen pieni, kuitenkin voin olla suuri minäkin. Taivaan Isä minussa on suuruuteni antaja.”

Lastenohjaaja Anette Kettunen on työskennellyt monenlaisilla leireillä. Arkityössään hän on tekemisissä paitsi lasten, myös odottavien ja vastasynnyttäneiden naisten kanssa. Kehitysvammaisten nuorten rippikoulu on myös tullut tutuksi, tosin ei työntekijän vaan äidin roolissa. Mikä tekee juuri tästä leiristä erityisen?

— Leirillä on hieno me-henki. Ja niin kuin huomasit äsken peiliaskarteiluissa, jokainen onnistuu ja jokainen on erilainen, Anette iloitsee.

Sana inkluusio toistuu Kirkkohalli-

tuksen ohjeistuksessa. Inkluusio tarkoittaa yksinkertaisesti osallisuutta ja hyväksytyksi tulemista kirkossa. Tämäkin sivistyssana toteutuu vantaalaisnuorten keskuudessa. Vaikka nyt esimerkiksi tarinasävellyksen muodossa.

Vanhan testamentin tarinoista kenties kiehtovin on tarina Joosefista ja hänen veljistään. Joosefin elämässä on ainekset tiukkaan draamaan: ylpeyttä, kateutta, orjuutta, mutta myös nousujohteinen uraputki valtakunnan huipulle.

Ja siihen tarinaan Maarit, Oskari, Kim ja Aleksandra perehtyvät. Mistään perinteisestä tulkinnasta ei luonnollisestikaan ole kyse.

Pekka lukee Joosefin tarinan, jonka jälkeen alkaa villi improvisaatio. Huoneen keskellä on röykkiö erilaisia perkussiosoittimia, joista jokainen poimii itselleen mieluisimman. Ryhmästä tulee kuin yksi ruumis, kun se alkaa etsiä oikeita sointeja kertomukseen. Juonenkäänne juonenkäänteeltä he miettivät, miltä kuulostaa orjaksi myyminen, miltä taas kaivoon heittäminen.

Orjakauppiaan tori täyttyy kilinästä, paukkeesta, markkinahuudoista ja hälinästä.

— Te kuulostatte ihan karjalaumalta!

Minna sanoo nauraen.

Kim löytää faaraon unelle painostavan äänen rummunkalvoa raapimalla. Ääni kantautuu rummulta toiselle. Mukaan yhtyy suhiseva sadekeppi.

Jenna Viikari, Maarit Tikko ja Aleksandra Koivistoinen viettävät Rummuilla on roolinsa myös silloin, vapaa-aikaa kun Joosef nousee korkeaan valta-ase- huoneessaan.

— Mulla käy ihan kylmät väreet, Minna huudahtaa.

maan. Matalat rummut soittavat mahtavan miehen raskaita askelia. Aleksin antautuva soittotekniikka alleviivaa Joosefin vallan loistoa.

— Mutta millainen on anteeksiannon ääni? Minna kysyy tarinan loppusuoralla.

— Tämä on tarinan kaunein kohta.

Millainen on ilon ääni?

Hurraa-huutojen lisäksi huoneessa alkaa helistä pieni mutta sitkeä triangeli. Aleksandra aloittaa ja muut yhtyvät hänen hiljaiseen iloonsa. Viime käänteessä Minna ohjaa soittajat valtaisaan loppunostatukseen. Äänimassa on niin vaikuttava, ettei se mahdu kirjoitettuun tekstiin. Armo ja anteeksianto saavat sanattoman mutta väkevän ja tyhjentävän ilmiasun. On vaikea löytää osuvampaa raamatunselitystä.

Kirkkohallitus korostaa virallisissa papereissaan kaikkien osallisuutta juuri siksi, että kirkko on Kristuksen ruumis. Siinä jokaisella jäsenellä on korvaamaton paikkansa. Sen todistavat myös vantaalaisen riparin tarinasäveltäjät. Tämä Kristuksen ruumis elää, hengittää — ja soi.

Saila Keskiaho kuvat Sirpa Päivinen

7

AKTIA

AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ PE 19.8. klo 14.00-18.00

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

ON SIJOITUKSEN

SUOTUISA

KASVUPAIKKA *

*

llinen Ihantee nille n u k s ri a p

% p.a.

• 3,5 %:n korko 3–36 kk:n sijoitustalletukselle.

• Sijoituksen minimisumma 10 000 euroa, josta puolet sijoitetaan Aktia Rahastoyhtiön hallinnoimiin osake- tai yhdistelmärahastoihin.

• Rahasto-osuuden tuotto määräytyy markkinatilanteen mukaan.

25 asunnon intiimi yhteisö Vantaan Hakunilassa, Birkanpolku 3.

Upeaa rivitaloasumista. Avarat yhteiset tilat. Hieno oleskelupiha.

Huoneistoesimerkit 2H, KK, terassi, 36 m2, 670 €/kk (2 vap.)

2H, avokeittiö, terassi, 54,5 m2, 1050 €/kk (4 vap.)

neuvonta, turvapuhelinvalmius, maksuttomat sisäpuhelut ja internet, säännöllistä liikunta- ja virkistystoimintaa.

Peruspalvelumaksuun, 120 €/hlö/kk sisältyy hoitajan vastaanotto kerran viikossa, palveluohjaajan

Lisäksi voit tilata kotihoitopalveluita Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lta.

Lisätietoja 010 292 2002, vuokraus@emerituskoti.fi

www.emerituskoti.fi

Ajo-ohje: Hakunilantieltä urheilupuiston jälkeen vasemmalle Viikinkikujalle. Sen päässä on Birkanpolku.

Bussi 69 Tikkurilasta. Pysäkki: Sotungintie. Pysäkiltä kävelyä 300m.

Lisätietoja ja rahastoesitteet saat Aktia Pankista.

Tikkurila, puh. 010 247 6100 Flamingo, puh. 010 247 6120 Myyrmäki, puh. 010 247 6130 Puhelun hinta kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min. ja matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.*

VIRKISTY LÄHILOMALLA

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

Kesällä huone kuin huone (1–2 hengelle) Plussa-kortilla 95 €/vrk.

Luonto houkuttelee liikkumaan! Aurinkoisia elämyksiä koet myös veistospuistossa, taidepolulla ja Metsäkylpy-näyttelyssä.

Ravintola ja ulkoterassi sekä uusi melontapiste palvelevat läpi kesän. Tervetuloa!

Oletko selviytynyt omasta tai läheisesi peliongelmasta?

Auta muita kokemuksellasi. Hae Tiltin syksyllä alkavaan tukihenkilökoulutukseen. Yhteydenotot tiltti@sininauhaliitto.fi tai 050 377 1077 (arkisin)

Huonevaraukset netistä kampanjatunnuksella KESÄ2011 tai myyntipalvelusta, puh. 09 2606 060.

Tarjous voimassa 20.6.–31.7.2011.

Sovinto. . o t n i v o S Hengelliset syventymispäivät 2 5 . – 2 8 . 8 . 2 0 1 1 t e m p p e l i au k i o n k i r ko s s a j a j o H a n n e k s e n k i r ko s s a

Jokainen osaa rakentaa riidan. Mutta kuka tietäisi, miten sovinto tehdään? Raamatun malliin tutustutaan Hengellisillä syventymispäivillä. Siinä on tosi kysymyksessä.

Jumala tarjoaa sovintoa. Se merkitsee sovinnon mahdollisuutta myös ihmisten välille. Tervetuloa!

Ohjelma Temppeliaukion kirkossa to ja pe klo 18–21.

Ohjelma Johanneksenkirkossa la klo 10–20.45 ja su klo 10–16.

Tapahtumassa mukana mm. Klaus Härö, Eero ja Timo Junkkaala, Saara Kinnunen, Aarre Kuukauppi, Raimo Mäkelä, Sakari Orava, Keijo Rainerma, Päivi Räsänen, Nina Åström, Haava-trio, Pro Fide ja monia muita.

OhJelmassa lisäksi • Kymmeniä seminaareja Cygnaeuksen koululla la–su.

• Koululaisten toiminnallinen HSP-leiri Raamattuopistossa Kauniaisissa, ennakkoilmoittautuminen.

• Alle 7-vuotiaille lapsille lastenhoito ja omaa ohjelmaa.

• Talenttikahvila nuorille Cygnaeuksen koululla pe ja la.

• Kirjamyynnistä syksyn kristilliset uutuuskirjat.

• Sielunhoito- ja esirukouspalvelu.

• Radio Dei lähettää ohjelmaa syventymispäiviltä 27.8. klo 10–16.30 ja 28.8. klo 10–11 ja 14.30–16.

lisäTiedOT: www.sro.fi Suomen Raamattuopisto | puh. (09) 512 3910 | info@sro.fi

JärJesTäJäT: Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Taivallahden seurakunta, Suomen Raamattuopisto



ESPOON AIKUISLUKIO

TAPIOLASSA

HERÄNNÄISSEURAT Ke 24.8. klo 18 Seitsemän seurakunnan körtti-ilta Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Masala, Kirkkonummi.

Aamulla, päivällä, illalla, etänä

Tule opiskelemaan maksuttomaan Espoon aikuislukioon.

Meillä voit suorittaa: * lukion haluamassasi ajassa * kesken jääneen peruskoulun loppuun * yksittäisiä kielikursseja * lukion suomi toisena kielenä -kursseja * A-ja AB-tietokoneajokortin

Otamme uusia opiskelijoita lukuvuodeksi 2011-2012 elokuussa 16.-18.8. klo 15-18.30 22.-24.8. klo 15-18.30 osoitteessa Itätuulenkuja 8

p. 09 8163 9030

Kopio viimeisimmästä todistuksesta mukaan. espoon.aikuislukio@espoo.fi www.espoonaikuislukio.fi

/ VANTAA

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

Palvelukseen halutaan Naisten Linja on valtakunnallinen, maksuton neuvontapuhelin ja nettipalvelu väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille.

Naisten Linja hakee Helsinkiin

UUSIA VAPAAEHTOISIA PÄIVYSTÄJIÄ, jotka pystyvät päivystämään jollakin / usealla seuraavista kielistä: suomi, ruotsi ja englanti. Tarjoamme koulutuksen ja työnohjauksen.

Tiedusteluihin vastaa koordinaattori Heidi Rosbäck-Mikkonen, p. (09) 436 1008 tai toimisto@naistenlinja.fi www.naistenlinja.fi

Palveluja tarjotaan ...HELLITÄ HELTEELLÄ...

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Ikkunoiden pesut Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

Jed (Jon Jon Geitel) ja Lulu (Pihla Maalismaa) tanssivat tangoa elokuvassa Roskisprinssi.

Suomalaiset siivoojat ...........

Roskisprinssi. Ohjaus Raimo O Niemi.

Elokuvassa Roskis­

Elokuva prinssi kaikki näyt-

täisi olevan hyvin päähenkilön Jedin (Jon-Jon Geitel) elämässä: on ystäviä, rahaa ja taskussa viisi ällää. Ongelmana vain on, että uraohjautuneet vanhemmat näyttävät tietävän poikaa itseään paremmin, mikä on hänelle hyväksi. Jed saa tarpeekseen painostuksesta ja suuntaa itäsuomalaiseen pikkukaupunkiin.

Jed pestautuu roskakuski Saastamoisen (Heikki Silvennoinen) apulaiseksi ja saa tämän tästä kuulla hienostotaustastaan, Saastamoinen kun vihaa Helsingin herroja.

Jed löytää kuitenkin ystävän Jesse James ‑koirasta ja alkoholistimummo Veerasta (Kristiina Elstelä), jonka piparkakkumaiseen taloon hän muuttaa asumaan.

Jedin ja Veeran ystävyydessä on jotain koskettavaa, ja Elstelän roolityö on yksi elokuvan hellyttävimmistä. Mutta nokkavan papin tytön Lulun (Pihla Maalismaa) käsittelyssä Jed ei pääse helpolla. Poika pelastaa viinaan menevän tytön kerta toisensa jälkeen ja ihmissuhdesoppaan sekoittuu myös Lulun hemmoteltu ystävä Salla (Mila Kaitalahti).

Elokuvan voima on nuorissa, tuoreissa kasvoissa. Sympaattinen Jed ja kärkäs ja hullunkurinen Lulu täydentävät toisiaan. Vaikka dia-

Ikkunanpesua, kotiapua.

logi on paikoin kömpelöä, se sopii orastavaan rakkauteen. Näyttelijöiden välinen kemia tuo särmää muuten melko tasapaksuun elokuvaan.

Tarina on paikoin kuin satu, joka vetoaa nuorempiin katsojiin, mutta joissain kohdin epärealistisuudet häiritsevät. Paha Helsinki ja ihana maaseutu ‑asetelma on kliseinen, varsinkin kun se on toistunut viime aikojen nuortenelokuvissa.

Elokuva on kohtalaisen ehyt ja lempeällä huumorilla höystetty tarina kasvamisesta ja aikuistumisen haasteista. Virkistävää olisi, jos aihetta lähestyttäisiin muutenkin kuin matkaamalla kaupungista maalle.

VANTAAN

Mikael Niemen Kirja nuortenkirjassa Ai­ vot pellolle 16-vuotias ”keskitylsä” päähenkilö ei onnistu ruusukimppunsa kanssa saamaan tietyn tytön huomiota, ja hän alkaa kuin huomaamattaan, lohduttautuakseen, kirjoittaa runoja. Koulumaailmassa runot saavat aikaan yksilöitymistä ja uutta itsetuntoa, mutta myös kovasti dramatiikkaa.

Luokkatoverit päähenkilö luokittelee paskapäiksi ja idiooteiksi.

Lellityt paskapäät päätyvät juristeiksi ja lääkäreiksi, nuhruiset mutta älykkäät idiootit taas it-alalle muita mielistelemään.

Kirja on alkupuolella hervottoman hupaisa. Eritoten yksinhuol-

tajan lapsen kuvaus äidistään kirvoittaa naurua keski-ikäisessä äidissä. Teinin itsekeskeisyys ja ylimielisyys viettien ja maailmantuskan pauloissa on vedetty kunnolla överiksi. Päähenkilön hullunrohkeat, ällöttävätkin tempaukset ja ajatuskulut tuntuvat oikein railakkailta.

Kun kuvaan astuu koulutoveri Pål, kerronta saa synkempiä sävyjä. Miten päähenkilö, joka kirjoittaa runoihinsa lauseita, kuten ”räjäyttäkää se, tuikatkaa luokkahuoneet tuleen”, suhtautuu oikeaan väkivaltaan ja sen uhkaan? Pahoinvoivan Pålin maailma eroaa selvästi päähenkilön maailmasta, vaik-

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Olet sen ansainnut.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Hautauspalveluja

Myydään hautakiviä

Unikkotie 5, Vantaa

ka hurjien tapahtumien seurauksena tämänkin maailma menee jollain lailla uusiksi.

Vaikka rakkauselämä saa lopussa onnellisen käänteen, kirja sekoittaa sen verran perusteellisesti tunnelmia toisiinsa että lukijalle jää hämmentynyt olo.

Ensin paikan ottaa huumori: karikatyyrimaiset henkilöt, päähenkilön groteskit jutut ja aikuisiin vetoava leikittely kirjallisuuden hahmoilla. Sitten pompataan tappamiseen ja ”todelliseen” pahoinvointiin, traagiseen tapahtumasarjaan, jonka pyörteisiin päähenkilö ajautuu alun pitäen sivustaseuraajana. Tämä tulella leikittely ei kanna loppuun saakka.

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Vuokrata halutaan

Laadukasta Isännöintiä

Kun haluat hyvää isännöitsijän palvelua, soita!

Keskustakonttorimme Kampissa.

Kristina Svensson

Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, Timo Salminen p.

020 754 2247, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Sekalaisia LKV

puh. 09 4444 90

Päivähoitoa halutaan www.vantaanlauri.fi

0400 997 116

Salla Ulmanen

Teiniangstia Mikael Niemi: Aivot pellolle.

WSOY 2011.

✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

KOTISIIVOUSTA

Etsikkomatka maalle

gsm.

Etsin luotettavaa ja mukavaa hoitotätiä 7v. pojan seuraksi (epäsäännölliset työajat). Asumme Vantaalla Myyrmäessä.

Yst.vast. 040-356 8027 tai email: kamomillee@gmail.com

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

info@realis.fi | www.realis.fi Ruoholahdenkatu 6, 00180 Helsinki Myös Kiinteistönvälitystä.

Tarjous alk. 2,49 % +Alv.

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

9

Vantaan seurakunnat 1..–2..

Mikke Pöyhönen

Nuorille Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18 Vaaralan kirkossa.

Varhaisnuorille

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvila on kesätauolla 5.9. asti.

Konfirmaatiomessu Rautalampi 3 la 20.8. klo 12. Tiina Palmu, Marika Pulkkinen, Juha Paukkeri.

Konfirmaatiomessu Rautalampi 4 su 21.8. klo 12. Hans Tuominen, Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi.

Sukkapiiri ke 24.8. klo 18. Teemme villasukkia Vantaan vankilaan joululahjaksi. Käytämme kunnon sukkalankaa ja neulomme miesten kokoja. Tervetuloa myös aloittelijat, kantapään tekoon on neuvoja tarjolla. Jos neulot mieluummin kotona, voit tuoda valmiit sukat kirkolle vahtimestareille tai kirkkoherranvirastoon.

Tiedustelut Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Kesäkahvila to 25.8. klo 13– 14.30. Hartaus ja keskustelua eri teemoista.

Marjatan taidepiiri kokoontuu tiistaisin klo 18–20.30 syyskuussa 6.9., 13.9. ja 20.9., lokakuussa 4.10, 18.10, 25.10, sekä tammikuussa 10.1, 17.1 ja 24.1. Yhden kurssin hinta 21 euroa sisältää materiaalin ja opetuksen.

Ilmoittautuminen virastoon p.

830 6500.

Itsetunto paremmaksi -ryhmä tiistaisin 13.9., 20.9., 4.10., 11.10 ja 25.10 klo 18–20. Tavoitteena oppia tuntemaan omia heikkoja ja vahvoja puolia sekä vahvistaa itsetuntoa. Ryhmässä kuullaan lyhyitä alustuksia ja keskustellaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ryhmänohjaaja, diakoni Sirpa Talmia p. 09 730 579 maanantaihin 6.9 mennessä.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Radiojumalanpalvelus su 21.8. klo 10. Liturgina kirkkoherra Hans Tuominen, saarnaa kappalainen Vesa Häkkinen, kanttorina Hannu Holma. Urkurina, soitinyhtyeen johtajana ja Hakunilan kamarikuoronjohtajana Juha Paukkeri. Saavuthan paikalle klo 9.50 mennessä.

Torstaimesta 25.8. klo 14–16.

Avoin kerho alakouluikäisille.

Kerholaisille tarjotaan välipala.

Kuunloiste-lapsikuoro 7–12-vuotiaille harjoittelee keskiviikkoisin alkaen 24.8. klo 15–16 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Vantaan NMKY:n kerhot perheille, varhaisnuorille ja nuorille käynnistyvät viikolla 36. Lisätietoja: nmkyvantaa.fi.

Kastettu Ona Adalis Vuorenmaa, Topi Juhani Sinkkonen, Vilho Matias Juhani Lämsä, Maarit Tikko.

Avioliittoon kuulutettu Tero Olavi Lappalainen ja Miia Erika Pihlaja.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset kesällä ma–pe klo 9–13, p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 1.6.–31.8. ke klo 9–11, p. 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Iltamessu su 21.8. klo 18. Matti Hyry. Aamupäivän jumalanpalvelus ei ole kirkossa, vaan Lammaslammen rannalla.

Kyläsepot kokoontuvat joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 14 kirkon takkahuoneessa. Ensimmäinen kokoontuminen nikkaritoiminnasta kiinnostuneille on to 1.9.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri kokoontuu joka kuun ensimmäisenä maanantaina klo 12. Ensimmäinen kokoontuminen ma 5.9. Kirjana Juha Pihkalan ja Esko Valtaojan Tiedän uskovani, uskon tietäväni.

Lapsille ja perheille Syksyn kerhokausi käynnistyy. Perhekerhot aloittavat viikolla 34 ja kokoontuvat klo 9.30– 11 ma Variston päiväkodissa, ti

Leipää ja viiniä ➤

Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot).

Päivystävä pappi ma–to klo 11– 14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Lammaslammella hiljennytään sunnuntaina.

Veden äärelle H ämeenkylän seurakunnassa on jo parina vuonna järjestetty elokuussa jumalanpalvelus Lammaslammen rannalla, ja niin järjestetään tänäkin vuonna.

Lammenrantajumalanpalveluksessa minigolfkentän laiturilla saarnaa kirkkoherra Jukka Nevala. Liturgina on AnnaKaisa Inkala ja kanttorina Hannu-Pek-

Vapaalan seurakuntatalolla ja ke Hämeenkylän kirkolla sekä Lammaspolku 1:ssä. Lammaspolku 1:ssä kokoontuu ma klo 13–14.30 vauvaperheille ja odottaville äideille tarkoitettu nyyttikerho sekä ke klo 13.30–15.00 taaperokerho 8 kk täyttäneille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Syksyn päivä- ja vekkulikerhot ovat alkaneet. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella. Lisätietoja antaa lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulún, p. 830 6457.

ka Heikkilä. Musiikista vastaa Tikkurilan puhallinorkesteri Tixiband.

Lapsille on lammen rannalla omaa ohjelmaa. Kirkkokahvit jumalanpalveluksen jälkeen tarjoaa paikallinen Lions Club.

Lammenrantajumalanpalvelus su 1.8. klo 1 Lammaslammen rannalla

Kastettu Anni Kristiina Saarinen.

Avioliittoon kuulutettu Tiina Johanna Taimisto ja Stefan Mikael Mattsson, Marianne Kyyhkynen ja Teemu Joel Puolakka.

Hautaan siunattu Eero Pentti Juhani Ruottinen 71 v, Esa Kari Tapani Paakkunainen 43 v.

Kirkon kahvila ti 23.8. klo 11–13.

Kahvia, teetä, ja pientä purtavaa edulliseen hintaan.

Rukousryhmä ke 24.8. klo18 kappelissa Kesäillan messu ke 24.8. klo 20, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 25.8. klo 18–20.

Nuorille Nuorten kesäkahvila maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20.

Muuta toimintaa

Lapsille ja perheille

Lammenrantajumalanpalvelus su 21.8. klo 10 Lammaslammen rannalla, minigolfkentän laiturilla. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Musiikista vastaa Tikkurilan puhallinorkesteri Tixiband. Lapsille omaa ohjelmaa. Kirkkokahvit tarjoaa LC Vantaa Hämeenkylä.

Senioreiden syysretki Turkuun to 8.9. Käyntikohteina Logomon Tuli on irti -näyttely, tuomiokirkko ja Hirvensalon taidekappeli. Lounas ravintola Teinissä. Bussi lähtee Askistosta klo 8.30 kulkien reittiä Hämeenkylän kirkko–Pähkinärinteen ostoskeskus–Hämevaaran päätepysäkki–Rajatorpan ostoskeskus.

Paluu kirkolle n. klo 19. Sitovat ilmoittautumiset ti 23.8. mennessä kirkkoherranvirastoon. Retken hinta on 50 €.

Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Messu su 21.8. klo 10, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Naisten raamattupiiri ma 22.8.klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kastettu Laura Elisa Seppälä, Milja Sofia Haukka, Emilia Elisabeth Korelin.

Kuulutettu Magnus Michael West ja Maija Kaarina Huuskonen, Sanna Helena Pesonen ja Janne Mikael Piironen.

Hautaan siunattu Tuula Tellervo Hämäläinen 68 v, Ritva Hilkka Kaarina Veikkolainen 61 v.

Messu su 21.8. klo 10, liturgi ja saarnaaja Terttu Siljander, kanttori Noora Hultin.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lankalahjoituksia otetaan vastaan, myös pieniä määriä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joita kiinnostavat käsityöt, yhdessä tekeminen, tietotaitojen jakaminen, rupattelu ja kahvinjuonti.

Nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–11 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Vivido-lapsikuoro ke klo 16.15– 17 kirkolla.

Soitinryhmä Vivi-music ke klo 17–17.30 kirkolla. ”Vivi-music” on soitonvalmennusryhmä, joka toimii Vivido-lapsikuoron kanssa yhdessä ja erikseen. Ryhmässä opetellaan soitonalkeita rytmisoittimissa, kanteleessa, nokkahuilussa, pianossa ja jopa kitarassa ja uruissa. Opetusta annetaan myös musiikinteoriassa alkeistasolla. Vivi-music -ryhmään osallistuvan ei tarvitse laulaa kuorossa, mutta soitinryhmä esiintyy yhdessä Vividolapsikuoron kanssa ja molemmilla on sama ohjelmisto. Voit siis osallistua sekä kuoroon että soitinryhmään tai vain toiseen. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, molemmat ryhmät ovat maksuttomia. Ryhmiä vetää kanttori Noora Hultin, puh. 050 433 3329.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Perhekerho ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntaloissa, to 25.8. klo 9.30–11 kirkolla.

Muuta Nikkaristit Rekolassa: pieniä kodin nikkarointeja (taulut seinille, lampunvaihtoa, verhojen ripustamista, lumenluontia jne).

Lisää miehiä tarvitaan ryhmään, tekijät ja tekijän tarvitsijat, ota yhteyttä Irma Liljeströmiin p. 050 553 8459.

Kastettu Nolan Christian Appleton, Juho

Ensi sunnuntai on 10. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa.

Päivän raamatuntekstit ovat Sananl. 14:21–22, 25, 31, 2. Kor. 8:9–15 ja Matt. 25:14–30.

Talentit käyttöön Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan.

Matt. 25:14

1

Kirkkoherranvirasto

Muuta Äitiseminaari Kuntokalliossa 24.–25.9. Teemana rakkaus.

Sauna, uima-allas, meri, hiljainen huone, zumbaa, äitimessu ja hyvää ruokaa. Hinta 40 euroa.

Muusikko Sari Kaasinen: Kuinka rakastan ja hoidan itseäni. Terapeutti, pastori Marko Meijer: Miten miestä rakastetaan. Stand up -koomikko Mikko Vaismaa.

Ilmoittautuminen virastoon p.

830 6500.

Rekola

U

uden testamentin aikana pienin raha oli kahden gramman painoinen lepton, niin sanottu lesken ropo. Kaksi leptonia oli quadrans, 128 leptonilla sai denaarin, joka vastasi perustyömiehen päiväpalkkaa. Suurin rahayksikkö oli talentti. Tavallisen duunarin piti tehdä 6000 työpäivää — kuusipäiväisellä työviikolla ilman lomia 19 vuotta — saadakseen yhden talentin. Tuloerot ihmisten välillä olivat suuret. Monilla ei ollut varaa ostaa edes seitsemän leptonin arvoista leipää. Samaan aikaan esimerkiksi Galilean hallitsija Herodes Antipas sai vuodessa palkkaa 1050 talenttia eli 6,3 miljoonaa denaaria.

Ensi sunnuntain evankeliumissa Jeesus kertoo vertauksen, jossa palvelijat saavat käyttöönsä isäntänsä jättiomaisuuden, kahdeksan talenttia. Ensimmäinen palvelija käy kauppaa saamillaan viidellä ta-

lentilla ja tekee voittoa saman verran. Toinen toimii samalla tavoin kaksinkertaistaen voittonsa. Kolmas palvelija kätkee ja piilottaa talenttinsa maahan.

Vaikka vertauksessa puhutaan suuresta rahallisesta omaisuudesta, Jeesus ei kohdista opetustaan ensisijaisesti talouden hoitamiseen. Hän tahtoo herättää kuulijansa miettimään, miten käytämme Jumalan antamia lahjoja eli talentteja omassa elämässämme. Miten voimme arjessa toimia niin, että yhteinen hyvä lisääntyy moninkertaisesti? Miten voimme seurakunnissamme rohkaista ihmisiä antamaan omat talenttinsa, monenlaisen osaamisen, yhteiseen käyttöön? Älä kätke talenttejasi, vaan käytä niitä.

Hans Tuominen Hakunilan seurakunnan kirkkoherra

Avioliittoon kuulutettu Pasi Tapani Kivikoski ja Tuija Tuulikki Kadenius.

Hautaan siunattu Jyrki Harri Kristian Ahvonen 48 v.

Wintin nuortenilta to 25.8. klo 17–20.30 Wintillä.

Isoskoulutus ilmoittautumiset koulutusryhmiin 8.–28.8. netissä.

Ensimmäisen ja toisen vuoden isoset ilmoittautuvat ryhmiinsä sähköisesti ja saapuvat varmistamaan koulutuspaikkansa Startti-iltaan 31.8. klo18–20 Tiksin kirkolle, josta saavat syksyn tarkemman ohjelman.

Ristipuron seurakuntatila

Tikkurila

Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Kirkkoherranvirasto

Naisten rukouspiiri pe 19.8. klo 18.

Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Ylästön seurakuntatilat

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kirkon ruokailu palaa kesätauolta ti 6.9. klo 12 Tikkurilan kirkkosalissa.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Opas paikalla 31.8. asti ma–pe klo 12–20.

Konfirmaatiomessu su 21.8. klo 12. Kirsti Hildén, Sirpa Rosenberg, Heikki Leskinen ja Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 21.8. klo 15. Outi Lievonen, Eija Väkeväinen, Heikki Leskinen, Riitta Savolainen ja Terje Saard.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 20.8. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 21.8. klo 10. Heikki Leppä ja kanttori Samppa Laakso.

Arabiankielinen raamattupiiri su 21.8. klo 16. Lastenhoito järjestetty.

Lähetyksen päiväpiiri ti 23.8. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.8. klo 18. Päivi Helén ja Terje Saard.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitukset to 25.8. klo 18. Simo Santaranta.

Kantapään kautta -sukkakoulu torstaisin alkaen 25.8. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Kokoonnumme viitenä torstai-iltana. Tule opettelemaan neulomista yhdessä toisten kanssa. Ota mukaasi sukkalankaa ja sukkapuikot. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p.

050 548 6078.

Lähimmäisen rakkaus kantaa -tapahtuma vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille su 4.9. klo 17– 19. Tapahtumassa tietoa seurakunnan erilaisista vapaaehtoistehtävistä ja vapaaehtoistyön syksyn koulutuksista. Muusikko Tommi Kalenius konsertoi tilaisuudessa. Vapaa pääsy.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä aloittaa ti 13.9. ja kokoontuu kuusi kertaa joka toinen tiistai klo 18.–19.30. Ilmoittautumiset 2.9. mennessä pastori Pirjo Kettu p. 050 3632 372.

Nuorille Walkers, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers to 18.8. klo 19–21 nuorisotilassa.

Wintin nuortenilta to 18.8. klo 17–20.30 Wintillä.

NettiWalkers to 25.8. klo 19–21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Tutustumistuokiot Raamattuun pe 19.8. klo 17.30–18.30.

Keskustelua johtaa Martti Pitkäranta. Aiempaa aiheeseen perehtymistä ei tarvita eikä uskonnollista vakaumusta kysytä.

Lapsille ja perheille Kerhot aloittavat syksyllä viikolla 34. Haku Tikkurilan seurakunnan päivä- ja vekkulikerhoihin on päättynyt. Lisätietoja ja vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho p. 050 410 3863 ja perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittaumista klo 9.30–11.

Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin.

Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/ perhe.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse.

Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen. Maksu on 2 €/perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Kerhossa on pieni hartaushetki, kahvija mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvan kanssa. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista. Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut aloittavat toimintansa su 11.9. ja kokoontuvat viikottain, ellei toisin ilmoiteta. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret. hirvensalo@evl.fi.

Hertta kirkonrotta Jumbossa.

Pyhän Laurin kirkossa asusteleva Hertta kirkonrotta vierailee Jumbossa. Tule tapaamaan ostosten lomassa lapsirakasta ja iloista Herttaa. Hertan satuhetket Jumbon leikkipaikalla, Stadiumin läheisyydessä keskiviikkoisin 7.9., 5.10., 2.11. ja 7.12. klo 11–11.30.

Muuta Avoin nuorten aikuisten raamattupiiri ke 24.8. klo 17.30– 19.30 Tammistossa.

Eläkeläiskerhot Tikkurilan kirkon kahviossa maanantaisin 5.9., 19.9., 3.10., 17.10., 31.10., 14.11. ja 28.11. kello 13–14.30. Malminiitty, Malminiityntie 16 B, maanantaisin 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11. ja 5.12. kello 13.30– 15.00. Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2, keskiviikkoisin 14.9., 28.9., 12.10., 26.10., 9.11. ja 23.11. kello 12–13.30.

Retki naistenpäiville

Sini Pennanen

Petteri Jukanpoika Levonen, Lucas Juhani Lindholm, Elli Maaria Rintala.

Vivamoon la 1.10. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkon edestä, paluu noin klo 18.30. Lohjan Vivamossa osallistumme Ihanien naisten päiviin. Retkellä mukana pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo.

Ilmoittautumiset 18.9 mennessä maaret.hirvensalo@evl.fi, p.

050 572 2811. Linja-autossa maksettava retkimaksu 35 € sisältää bussikuljetuksen, osallistumismaksun, lounaan, päiväkahvin sekä hedelmä/juoman.

Kastettu Tom Artturi Sandgren, Eetu Onni Matias Teikari, Viljami Veikko Teodor Lieho, Anette Emilia Hermunen, Aatu Samu Antero Heinäaro, Ella Aurora Saari, Maisa Ella Virtanen, Niilo Topias Marttinen, Eemil Mikonpoika Ihonen, Isla Ellen Kotilainen ja Lukas Emmanuel Ilomäki.

Avioliittoon kuulutettu Aimo Sakari Niemi ja Laura Sofia Salo, Matti Ville Valkonen ja Eliisa Maria Kuosa, Pasi Petteri Merkkiniemi ja Katja Annika Tuononen, Kari Pekka Hankia ja Tanja Marinka Haapasalo, Marko Markus Tenkanen ja Minna Pauliina Korpela.

Hautaan siunattu Heikki Pekka Sakari Leivo 67 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi to 18.8. ja pe 19.8. klo 9–14.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Korpilahden II rippikoululeirin konfirmaatiomessu su 21.8. klo 10. Saarna Eeva Kesäniemi, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Maija Maltela.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin 24.8. alkaen klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltamessu su 21.8. klo 18. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Messu su 21.8. klo 12. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kahvila Olotila avoinna 22.8. alkaen ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Toivon tuulet ma 22.8. klo 18.30. Ulla Puustinen.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 24.8. klo 19–21.

Lapsille ja perheille Päivä- sekä perhekerhot alkavat viikolla 34.

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä

Omatekoiset sukat lämmittävät.

Puikot heilumaan!

J

sä.

os käsityötaidot ovat kouluvuosien jälkeen päässeet unohtumaan, niitä voi elvyttää seurakuntien neulontapiireis-

Hakunilan kirkolla alkaa 2.8. sukkapiiri, jossa neulotaan villasukkia joululahjaksi Vantaan vankilaan. Aloittelijoille on luvassa opastusta kantapään neulomiseen. Joululahjatalkoisiin voi osallistua myös neulomalla kotona. Valmiit sukat voi tuoda kirkolle vahtimestareille tai kirkkoherranvirastoon.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä on kokoontunut keväästä alkaen keskiviikkoisin Rekolassa. Ryhmässä neulotaan sukkia ja Äiti Teresa -tilkkupeittoja.

Lisäksi siellä on kokeiltu kankaanpainantaa ja tehty kahvipusseista esimerkiksi kasja erikseen. Vaskipelto ke 17.30– 19, yksinhuoltajien kerho pe 17– 20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi to 9.30–11, musaperhekerho ma 13.30–15, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30– 11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Isä–lapsi-leiri 17.–18.9.2011 Holman leirikeskuksessa, Klaukkalassa. Yhdessä olemista ja tekemistä, ulkoilua, reipasta pelailua ja saunomista sekä hiljentymistä isille ja kaiken ikäisille lapsille.

Hinta 60 e / perhe. Tied. lapsi- ja perhetyön pastori Maari Santala p. 050 347 6045. Ilm. osoitteeseen maari.santala@evl.fi. Mainitse ilmoittautuessa yhteystietosi, ruoka-allergiat ja lasten nimet sekä iät.

Muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon, niin kerromme lisää. Nikkaristien kesäloman jälkeen töitä vastaanotetaan taas 23.8. alkaen.

Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Kastettu Meri Miina Karoliina Hiltunen.

Avioliittoon kuulutettu Jukka Lauri Sipilä ja Jenni Maarit Nuottimäki, Lasse Juhani Toivonen ja Sanna-Mari Vaiste, Ünal Perendi ja Maria Helena Salo.

Hautaan siunattu Grayson Antero Vesasto.

seja. Aikaa on myös rupattelulle ja kahvinjuonnille.

Ryhmä ottaa mielellään vastaan lankalahjoituksia. Valmiit käsityöt myydään diakonian ja lähetystyön hyväksi. Seuraava myyntinäyttely on .. syyskauden avajaismessun yhteydessä.

Kantapään kautta -sukkakoulu aloittaa Tikkurilan kirkolla 2.8. Tarkoituksena on opetella neulomaan villasukat itselle tai läheiselle. Kokoontumisia on viisi kertaa. ● ●

●

Sukkapiiri ke .8. klo 18 Hakunilan kirkolla Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke .8. klo 1–1 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla Kantapään kautta -sukkakoulu to .8. klo 18 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13, juni–augusti må–to kl. 9–13.

Verksamhet Högmässa sö 21.8 kl 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marius Niemelä Roed, Nina Fogelberg.

Döpta Veronica Nea Cecilia Schildt, Benjamin Aaron Albert Aho.

Döda Anja Marjatta Elf 88 år.

Yhteiset Näkövammaistyö Näkö menee — mitä jää? to 15.9. klo 13–14.30 Espoon seurakuntien talossa, Kirkkokatu 1.

Vertaistukiryhmä hiljattain näkönsä menettäneille. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa torstaisin.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 2.9. mennessä Aino Kärkkäinen p. 09 2340 2542 tai Tarja Huttunen p. 09 8050 2340.

Koti-ilta to 25.8. klo 17–19, Rauha Malkilla, Sateenkaari 4 H 16.

Askarrellaan myyjäisiä varten.

Villingin retki ma 29.8. klo 9 Villaksen laituri, Karoliininpolku 2, Helsinki. Kävely Myrskykalliolle, lounas, kahvit ja tietokilpailu.

Paluulähtö klo 15.50. Venematka 10 euroa. Ilmoittautumiset 25.8. mennessä Terhi Suonsivulle p.

050 381 8758.

Perheneuvonta Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmä ti 6.9. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu murrosikäisten tai murrosikää lähestyvien nuorten vanhemmille. Tapaamisissa keskustellaan mm. vanhemman voimavarojen säilyttämisestä,

nuoren itsenäistymiseen liittyvistä kysymyksistä sekä nuoren itsetunnon tukemisesta ja elämästä verkossa. Kokoontumiset neljänä peräkkäisenä tiistaina.

Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ilmoittautuminen 1.9. mennessä Hellevi Hilska-Salonen p.

050 347 6846 tai Leena Jokinen p. 050 347 2917.

Vammaistyö Pyhä-retki to 1.9. Vantaalla. Etsimme yhdessä pyhää ja pyhän merkitystä omassa elämässämme. Tutustumme Pyhän Annan lastenkirkkoon sekä Pyhän Laurin kirkkoon ja kappeliin. Lounas ja kahvit Pakarituvassa. Hinta 20 euroa. Lähtö klo 9.15 Myyrmäen kirkolta ja klo 9.40 Tikkurilan kirkolta ja paluu Tikkurilan kirkon kautta Myyrmäen kirkolle. Viittomakielinen tulkkaus. Ilmoittautumiset 23.8. mennessä Seija Einolalle p. 050 338 6212 tai Minna Kovalaiselle p. 050 433 4232 tai Mariela Salmiselle p. 050 528 2056 tai Terhi Suonsivulle p. 050 381 8758.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 10–14.

Valokuvia Tikkurilan keskustasta vuosilta 1910–90. Vantaan kaupunginmuseon arkisto.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

11

2011 jKr.

koonnut Nina Riutta

Kuin Eltsussa konsanaan Vanhoina hyvinä aikoina automerkit tunnisti ulkonäöltä ja autoilussa oli sitä jotakin. Vanhoissa ajoneuvoissa onkin ihan oma tunnelmansa ja ne herättävät muistoja vuosien takaa.

— Meillä oli tavallinen Fiat 600, jolla suuntaansa 500 kilometrin lomamatka mummolaan ajettiin joka kesä. Takaisin tullessa kyydissä oli kattotelineellä matkatavarat, muutama ämpäri mustikoita, teltta ja makuupussit, sisällä neljä henkeä ja takapenkillä siskoni ja minun välissä kissankoppa ja äidin jalkatilassa 25 kiloa perunoita, kertoo vantaalainen Jouni Airaksinen.

Pieni auto ja huimat 30 hevosvoiman tehot kiidättivät Airaksisen perheen vuosien ajan mummolaan ja takaisin, kunnes ”kusiainen” vaihtui 1970-luvun alussa isompaan perheautoon.

Jumalan valtakunta ‑huvipuistossa helvetti tuntuu kiinnostavalta.

Muuttuisiko mikään, jos Jumalan olemassaolo ei olisi enää uskon asia? Millaisen mediahuomion Jumala saisi, jos hän ilmestyisi ihmishahmossa maapallolle? Ranskalaisen Marc-Antoine Mathieun sarjakuva-albumi Jumala itse (Like 2011) alkaa siitä, kun tuntematon parrakas papparainen ilmestyy väes­tönlaskentaan ja ilmoittaa pokkana olevansa Jumala.

Nykymaailmassa Jumala on markkinamiesten ja viestintäkonsulttien unelma. Jumalalle tarvitaan logo. Saarnat ja uskonnollinen kieli yleensäkin

on päivitettävä uutta tilannetta vastaaviksi. Loistava bisnesidea on myös huvipuisto Jumalan valtakunta, jossa voi kokea esimerkiksi luomakunnan alkupisteen ja helvetin piinat.

Jumalan megajulkisuudella on tosin varjopuolensa. Pian yksi jos toinenkin löytää elämästään vastoinkäymisiä ja maailmasta virheitä, jotka ilmiselvästi ovat Jumalan syytä. Voiko Jumalalta vaatia oikeusteitse korvausta siitä, että on syntynyt? Entä toisinpäin: onko Jumalalla mitään tekijänoikeuksia siihen, minkä hän on luonut?

Veijo Airaksinen

Mahtava mediaspektaakkeli

Kusiaisen eli pompannapin kaltaisia vanhoja autoklassikoita saa ihailla Hämeenlinnan Ahveniston moottoriradalla 20.–21.8. kello 10–17. Siellä järjestetään Historic Race Finland ‑yhdistyksen jokavuotinen autokilpailu ja yli 25 vuotta vanhojen ajoneuvojen harrasteparkkinäyttely. Tapahtumassa on myös vanhojen kilpamoottoripyörien näytösajot.

Hämeenlinnan Ahveniston rata on Suomen vanhin toiminnassa oleva moottorirata.

— Tämä Eläintarhan ajoja muistuttava kilpailu luultavimmin järjestettäisiin 1966 rakennetussa Vantaan Keimolassa, jos rataa ei olisi turmeltu käyttökelvottomaksi eikä se kasvaisi pajukkoa, toteaa Airaksinen, joka on Ahveniston kisan tiedotuspäällikkö.

”Kymmenenvuotias poikani tietää, että hyväntekeväisyystyö ja ihmisten auttaminen ovat minulle tärkeitä asioita. Mielestäni jokaisen, jolla on voimavaroja, tulee auttaa muita.”

Muusikko Veeti Kallio Meidän perhe ‑lehdessä 8/2011

Airaksisten pompannappi eli Fiat 600 vuonna 1966 tai -67.

Mikke Pöyhönen

Iloa tilastoista Excel-taulukkoon tungettu tilasto — voiko tylsempää ollakaan? Tarkempi tutustuminen tilastoihin osoittaa, että niissä on toinen toistaan kiinnostavampia tiedonjyviä.

Ajatellaanpa esimerkiksi kumppanin etsintää. Vantaan väestö ‑tilastoista käy ilmi muun muassa se, että määrällisesti eniten naimattomia miehiä on Myyrmäessä (3758), Hakunilassa (2907) ja Martinlaaksossa (2898).

Naimattomia naisia taas eniten löytyy Myyrmäestä (3737), Hakunilasta (2762) ja Pakkalasta (2549).

Tilastoista on apua myös koti-ikävän iskiessä, sillä niistä käyvät ilmi vantaalaisten synnyinseudut. Pohjois-Savossa syntyneitä vantaalaisia on 6976, Etelä-Pohjanmaalla syntyneitä 3899 ja Ahvenanmaalla syntyneitä 22. Tiedot on eritelty myös kaupunginosittain, joten sekin selviää, pyöriikö heimotovereita nykyisillä kotikulmilla.

Eikä paljasjalkainen vantaalainenkaan ole enää mikään harvinaisuus: heitä on Vantaan asukkaista jo noin 27 prosenttia.

18.8. Onnea, Leevi!

Vapaita vantaalaisurhoja etsivien kannattaa olla valppaina muun muassa Myyrmäessä. ●● ●● ●●

Leevi on hepreaa ja tarkoitta uskollista. Pohjois-Suomessa ja Lapissa vaikuttanut herätysliikkeen johtaja Lars Levi Laestadius on tehnyt nimen tunnetuksi. Toinen kuuluisa nimenkantaja oli säveltäjä Leevi Madetoja.

Vanhassa testamentissa Leevi tavataan yhtenä Jaakobin kahdestatoista pojasta, jonka mukaan leeviläisten heimo sai nimensä.

Tänä vuonna 154 poikaa on saanut raamatullisen nimen Leevi.

O

Yksi sydän

lipa kerran suuri, terve ja iloinen sydän. Se eli ja sykki, pumppasi voimakkaasti ja teki työnsä mielellään. Se rakasti itseään ja elämää.

Sitten sydän halkesi kahtia. Siinä asuva rakkaus repäistiin rikki ja se jätettiin verisenä ja haljenneena tielle makaamaan.

— Mitä itket, sydänrassu? kysyi ohikulkija myötätuntoisena.

— Itken rakkauden kuolemaa, vastasi sydän vaikeroiden. Puolikkaani on riistetty minulta enkä jaksa enää elää!

Ohikulkija istuutui sydämen viereen tien pölyyn.

— Eihän sinua mikään estä rakastamasta edelleen,

12

hän sanoi. Puolikkaasi ei ole enää kanssasi, mutta rakkaus on loputon.

— Mutta voimani vuotaa pois haavojeni kautta! itki sydän.

— Sinä saat uutta voimaa. Rakasta yhä vain. Rakasta puolikastasi kaikissa, jotka kohtaat tielläsi. Rakasta häntä valossa ja pimeässä, joiden läpi taivallat. Rakasta häntä eläimissä ja kukissa, jotka kulkevat kanssasi.

Huomaat, että rakkaus kasvaa ja enentyy jatkuvasti.

— Mutta minun on niin ikävä, kuiskasi sydän.

Ohikulkija katsoi sydäntä lempeästi.

— Kaipaus on hinta, jonka joudut maksamaan, hän sanoi.

Eila Jaatinen

Esko Jämsä / KuvaKotimaa

Vartin retriitti