Lauri 2011 nro 24 (11 8)

VANTAAN

Kirkko lahjaksi lankomiehelle ➤ 3



11..11

www.vantaanlauri.fi

Elokuun puutarhassa kukkii vielä ➤6 Tukiperheessä eletään tavallista arkea ➤7 Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle ➤ 15

Aku Visala

puolustaa

Jani Laukkanen

uskoa ➤ 8–9

Liberaalien ja konservatiivien synnit ovat samat — Antti Nylén ➤ 3

Jani Laukkanen

Uutiset Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Ympäristöasiantuntija Elina Hienonen kiinnitti seurakuntientalon taukohuoneen kahviautomaattiin lapun, jossa kehotetaan käyttämään posliinimukeja pahvimukien sijaan.

Norja ja Somalia VIIME AIKOJEN OTSIKOISSA on ollut

KUN MONI TIUKKA maahanmuuttokriitikko sanoo, että ihmisiä pitää auttaa kotimaassaan ja ainakin katastrofitilanteessa, niin nyt olisi hyvä osoittaa se. Voi vaikka antaa rovon Somalian nälkää näkevien auttamiseksi.

V

antaan seurakunnat hakee jälleen kirkon ympäristödiplomia.

Diplomi myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vantaan seurakunnilla on ollut diplomi vuodesta 2007 lähtien.

Diplomia varten on laadittu ympäristöohjelma, johon on eritelty seurakuntien ympäristökohteet ja niitä koskevat tavoitteet. Kohteita ovat muun muassa jätehuolto, toimistotyö, hautausmaat ja metsänhoito.

Ohjelma on seurakuntien ympäristöasiantuntija Elina Hienosen mukaan aikaisempaa yksityiskohtaisempi. Esimerkiksi hankinnoista tullaan pitämään tarkempaa tiliä.

Ekoenergia on tulevaisuutta Vantaan seurakunnissa käytetään runsaasti ympäristömerkittyjä tuotteita, mitä Elina Hienonen pitää hyvänä asiana. Käytössä ovat reilun kaupan kahvi ja tee sekä luomujauhot ja -ryynit. Siivousaineet ja paperipyyhkeet ovat joutsenmerkittyjä.

— Yleensä tiedetään ympäristöystävällisistä ruoista, mutta hämmästytään, kun siivousvälineissäkin on joutsenmerkki. Pienillä

Lähimmäisenrakkaus ekotekona Ympäristö on käsitteenä laaja, ja moni miettii, mitä ympäristön hyväksi voi ruohonjuuritasolla tehdä. Elina Hienonen sanoo, että diplomin nimeksi sopisikin paremmin ympäristön ja sosiaalisen vastuun diplomi. Täl-

lä hän tarkoittaa vastuuta toisista ja yhteisestä ympäristöstä.

Kirkon ympäristödiplomiin kuuluu keskeisenä ympäristökasvatus. Sillä tarkoitetaan ympäristötietouden levittämistä kaikenikäisille, ei vain lapsille ja nuorille. Seurakunnissa ympäristöasioita voi nostaa esille esimerkiksi rippileireillä, jumalanpalveluksissa tai diakoniatyössä.

— Raamattu kehottaa meitä viljelemään ja varjelemaan luontoa. Ihmisen tehtävä on miettiä muutakin kuin itseään, sanoo Hienonen.

— Lähimmäisenrakkaus on myös ekoteko. Se, että vie lapset metsäretkelle. Aina ei tarvitse lähteä kauas.

Seurakuntien ympäristöohjelmaa varten Hienonen vieraili kirkoissa, hautausmailla ja seurakuntien tiloissa. Hän kyseli työntekijöiltä, miten eri paikoissa huomioidaan ympäristöasiat ja kuinka niistä tiedotetaan.

— Ihmiset ovat erittäin kiinnostuneita ympäristöasioista. Etenkin kasvatuksessa ympäristöasiat huomioidaan hyvin. Lapset ovat tiedostavia ja he ilmaisevat heti, jos banaaninkuori ei mene bioastiaan.

Salla Ulmanen

Korson kirkkoherraehdokkaiden järjestys ennallaan

H

elsingin hallinto-oikeus on hylännyt Asko Ojakosken tekemän valituksen Korson kirkkoherranvaalin ehdokasasettelusta. Someron kirkkoherrana työskentelevä Ojakoski on yksi ehdokkaista.

Kirkkoherranvaalissa tuomiokapituli asettaa virkaa hakeneet vaalisijoille. Keväällä 2010 tuomiokapituli arvioi Ojakosken kolmannelle vaalisijalle. Ojakosken mielestä hänelle olisi kuulunut ensimmäinen sija, ja hän valitti tuomiokapitulin päätöksestä.

Tuomiokapituli hylkäsi Ojakosken oikaisuvaatimuksen, minkä jälkeen hän valitti Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oiKorson seurakunnan kirkkoherranvaali on siir- keus piti siis voimassa tuomiokapitulin päätöksen vaalisijoista. tynyt valituksen takia.

●

●



valinnoilla jokainen voi tehdä enemmän kun luuleekaan, Hienonen sanoo.

Tulevaisuudessa pitäisi Hienosen mukaan keskittyä ekoenergiaan. Esimerkiksi sähkön kilpailutuksessa tulisi huomioida ympäristökriteerit. Työpaikoilla ympäristöasiat tiedostetaan keskimäärin hyvin, mutta asiat tulisi kirjata ylös tarkemmin uusia työntekijöitä varten.

— Toimistojen seinille on suunnitteilla taulut, joissa on kestävän toimistotyön ohjeet, Hienonen kertoo.

Seurakuntien ympäristöohjelman tarkastavat alueellisesti nimetyt ulkopuoliset tarkastajat. Diplomin myöntää kirkkohallitus.

Lisäksi ympäristötoimikunnalle tehdään kerran vuodessa selvitys siitä, miten tavoitteet ovat toteutuneet. Kirkon ympäristödiplomi on tällä hetkellä myönnetty 50 seurakunnalle ja seurakuntayhtymälle.

ITÄ-AFRIKKA kärsii pahimmasta kuivuudesta 60 vuoteen. Pakolaisleireille saapuvat ovat ennennäkemättömän heikossa kunnossa. Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt kuivuudesta kärsivien auttamiseen 0 000 euroa ja Suomen Lähetysseura 40 000 euroa. Pakolaisleirillä asuvalle voi antaa puhdasta vettä kuukaudeksi ,60 eurolla. Kirkon Ulkomaanavun kautta voi lahjoittaa keräystilille Nordea 570-500504, viite 05, tai soittamalla lahjoituspuhelimeen p. 0600 700. Puhelun hinta on 0, e + pvm.

Suomen Lähetysseuran katastrofirahaston tili on Sampo Pankki 0004-60, viestiksi AUTA, tai katastrofikeräyspuhelin p. 0600 000.

Puhelun hinta on ,5 euroa + pvm.

INKERIN KIRKKO vietti 400-vuotisjuhlaansa heinäkuun lopussa. Ensimmäinen suomalainen luterilainen seurakunta perustettiin Lempaa-

laan 6, kun alue kuului Ruotsille. Inkerin kirkko kattaa koko Venäjän alueen Karjalasta Siperiaan ja siihen kuuluu noin 70 seurakuntaa.

Vantaan seurakunnilla on ystävyysseurakuntia

ACT-allianssi, Paul Jeffrey

VIHAN IDEOLOGIA ei ole syntynyt netissä, eikä verkkoa voi siitä syyttää.

Mutta netin avoimuudella on kääntöpuolensa. Siellä vihaa voi kasvattaa ja omiin oloihinsa syrjäytynytkin voi saada tunteen vallasta — meitä on monta, kuulun etujoukkoon. Länsimaisen demokratian peruspilarin sananvapauden nimissä sopii kirjoittaa mitä tahansa ja närkästyä, jos joku puuttuu vihapuheeseen, saati poistaa kommentin.

Miten Norjan tapahtumat ja Somalian nälänhätä liittyvät yhteen? Yksi vastaus on, että Somalian nälänhädän syy on kuivuuden lisäksi vihan ideologia, vastakkainen, mutta silti yllättävän samanlainen kuin Norjan ampujan. Islamilainen ääriliike pelkää maansa muuttuvan ja on valmis uhraamaan kansansa kieltämällä avustusjärjestöjen toiminnan, Norjan ampuja pelkäsi samaa ja oli valmis tappamaan toisinajattelijat.

Toinen vastaus on se, mitä me näille asioille teemme. Kun pahan valta kasvaa, sille pitää löytää vastavoimia.

Puhua hyvää, tehdä hyvää. Näyttää, ettei ole samaa mieltä Norjan ampujan kanssa. Välittää lähimmäisestään.

Vantaan seurakunnat uusimassa ympäristödiplomia

Sini Pennanen

kaksi järkyttävää tapahtumaa, Norjassa ja Somaliassa. Vaikka kyse on aivan erilaisista asioista, terroriteosta ja nälänhädästä, niillä on myös yhtäläisyyksiä. Kummassakin kysytään meidän asenteitamme ja suhtautumistamme lähimmäisiimme.

Norjalainen massamurhaaja näyttää olleen liikkeellä yksin, mutta hänen tekonsa ei syntynyt tyhjiössä.

Psykologit varmaan diagnosoivat luonnehäiriön, mutta se ei riitä selittämään tapahtunutta. Kylmäveriseen tekoon tarvittiin tekijän usko siihen, että hän on oikealla asialla. Kipinä leimahti liekkeihin vihan ideologiasta, jonka kohteina ovat maahanmuuttajat, erityisesti muslimit, sekä monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden puolustajat. Heitä murhaaja piti pettureina ja toimi omasta mielestään loogisesti tappaessaan nuoria ja lapsia.

Hallinto-oikeuden päätöksestä on vielä mahdollista valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen.

— Mikäli hallinto-oikeuden päätöksestä ei valiteta, määrää tuomiokapituli syyskuussa vaalien ajankohdan. Korson kirkkoherranvaali voitaisiin järjestää marras–joulukuussa tai vielä todennäköisemmin tammi–helmikuussa, arvioi vt. kirkkoherra Kimmo Saares.

Tuomiokapitulin päätöksen mukaan ensimmäisellä vaalisijalla on Tikkurilan seurakunnan kappalainen, rovasti Pirkko Yrjölä ja toisella vaalisijalla Pukkilan seurakunnan kirkkoherra, rovasti Hannu Tiainen.

Kaukolassa, Petroskoissa, Aunuksessa ja Skuoritsassa. ●

RIKOTTU LASI HAAVOITTAA, kerään sen pois, lupaa jo lähes 0 000 facebook-osallistujaa. Kesäkuussa alkanut kampanja on Roska päivässä -liikkeen järjestämä ja se jatkuu .0. asti. Facebook-sivulta voi lukea sekä ikäviä kokemuksia lasinsirujen haavoittamista jaloista ja tassuista että iloisia uutisia pienistä teoista, kun pihoja, puistoja, leikkipaikkoja ja pyöräteitä on puhdistettu rikkinäisestä lasista. Kuka tahansa voi osallistua, oli facebookissa tai ei. Noukkii vain lasinsirut maasta ja heittää ne roskiin.

Dadaabin pakolaisleiri Koillis-Keniassa on tällä hetkellä 400 000 ihmisen koti.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Liberaalit ja konservatiivit PARIN VIIME vuoden aikana olen monta kertaa kuullut, että perinteinen oikeisto–vasemmisto-jako on mennyttä niin politiikassa kuin muuallakin. Nyt pitää olla joko liberaali tai konservatiivi.

Uusi poliittinen kahtiajako on minusta typerä ja vahingollinen. Miksi?

Ensinnäkin siihen liittyy tietty inkvisition henki. Liberaalit ovat joskus epäilleet tai haukkuneet minua konservatiiviksi — varmaan siksi, että kuulun Rooman kirkkoon enkä pidä uudesta viihde-elektroniikasta. Mutta kun tapaan niitä, jotka sanovat olevansa konservatiiveja, huomaan, että minua pidetäänkin liberaalina pellenä, koska arvostan feminismiä ja äänestän vasemmistoa.

Kumpikin sana käy sekä identiteettikyltiksi, jonka kanssa sopii poseerata missä tahansa keskustelussa, että solvaukseksi, jolla väärämieliset voidaan karkottaa keskusteluyhteydestä.

Jouko Harjunpää haluaa antaa nuorille mahdollisuudet järkevään harrastamiseen, kuten jalkapallon pelaamiseen.

Hyvän rakentaja Jouko Harjunpää teki omin käsin kivikirkon.

F

C Hongan puheenjohtajan Jouko Harjunpään toimiston lattialla on pala vihreää mattoa, johon on vedetty valkoinen suora kulma. Se on kulmalipun paikka. Harjunpää rakentaa Espooseen kansainvälisten mittojen stadionia jalkapalloseuralleen. Vantaalaisetkin on toivotettu mukaan kokemaan yhteisiä elämyksiä urheilun äärelle.

— Honka on Uudenmaan piirin ainoa veikkausliigan joukkue. Kyllä se on ehdottomasti vantaalaistenkin juttu, Harjunpää sanoo.

— Vantaan puolelta käydään jo nyt paljonkin katsomassa matseja. Ja onhan meillä edustusjoukkueessa kaksi Vantaan seuroista lähtöisin olevaa kaveria.

Harjunpää on löytänyt jalkapallosta mahdollisuuden olla rakentamassa yhteistä hyvää.

— Minä uskon hyvään. Hyvä synnyttää hyvää.

Nuorten kanssa kulkemista Jouko Harjunpää sanoo olevansa ikuinen humanisti ja nuorisotyönohjaaja.

— Kantavina voiminani ovat intohimo ja halu tuottaa elämyksiä ja jännitystä, auttaa nuoria etsimään turvallinen ympäristö ja antaa heille aineksia pettymysten käsittelyyn ja yhdessä iloitsemiseen. Näiden varassa minä jaksan toimia. Illalla ei saa unta, kun odottaa jo niin kovasti seuraavaa päivää.

Joskus työpäivien venähtäessä kesäiltana

pitkäksi Harjunpää tulee ulos seuran toimistosta ja katselee nuorison nurmikentälle virittämää vapaata pelaamista. Kokemus nuorten kanssa toimimisesta vie parin vuosikymmenen taakse. Harjunpää oli 1980-luvun puolivälin jälkeen töissä nuorisonohjaajana Vantaankosken seurakunnassa.

— Vantaankoskella filosofiani oli, että kuljetaan pätkän verran matkaa nuorten rinnalla kuunnellen heidän ilojaan ja surujaan ja solmien luottamuksellinen suhde, Harjunpää sanoo.

— Minulla on edelleen kontakti moniin niistä seurakunnan toiminnassa mukana olleisiin, nykyään nelikymppisiin ihmisiin. Neljä–viisi heistä lähti itsekin opiskelemaan nuorisotyönohjaajiksi.

— Seurakunnassa oli hyvä tiimi, joka teki hyvää työtä. Myönteinen vaikutus, jota saatoimme olla nuorille välittämässä, tuntui silloin tärkeältä. Nyt minulla on samanlainen fiilinki, kun jalkapalloseurassa voin olla antamassa mahdollisuudet järkevälle harrastamiselle, huippu-urheilulle ja fanikulttuurille. Mietiskelen, millaista on parinkymmenen vuoden päästä tuntea näitä nuoria. Mitä seurassa olemisesta on siirtynyt heidän elämäänsä?

Kivestä kirkoksi Ennen jalkapallojohtajaksi ryhtymistään Jouko Harjunpää rakensi taloja firmassaan. Täksi vuodeksi hän rakensi jotain erikoisempaa.

Kokkolan syrjälle Ylä-Sokojaan nousi Suomen pienin kivikirkko. Harjunpään sisko on papin kanssa naimisissa, ja hän sattui kertomaan haaveestaan antaa miehelleen lahjaksi oma pieni kappeli. Jouko innostui asiasta siltä istumalta.

— Erityistä on se, että sai luoda jotain todella pysyvää. Kivikirkko on siellä vielä 500 vuoden päästä.

Harjunpää piirsi kirkon rakennuskuvat paperille siskonsa pirtinpöydän äärellä. Seinät muurattiin kivenlohkareista, päädyt vanhan talon hormin tiilistä. Koristeelliset ikkunanpuitteet Harjunpää teki kotiverstaassaan tuijasta vanhan mallin mukaan.

Jouko Harjunpään äidin isä oli saarnaaja.

Kiinnostus ja innostus rakentamiseen on tullut isän puolelta.

— Rakentaminen on minulle tosiaan keskeinen juttu. Se tarkoittaa monenlaista: seuran ja organisaation rakentamista, nuorisotyön rakentamista, lapsen itsetunnon rakentamista, yhteisöllisyyden rakentamista ja kirkonkin rakentamista.

Rakentajan jäljissä Arkityössään Jouko Harjunpää on tekemisissä abstraktien asioiden kanssa. Hän rakentaa toisille ihmisille unelmaa.

— Kun sitten rakentaa oikeasti käsillään ja voi käsillään koskea kiven pintaa, se on hyvin konkreettista. Ja miten se rakentaakaan omaa sisintä!

Harjunpää olisi jo seurakunnassa ollessaan halunnut rakentaa kirkkoa. Vantaankoskella oli seurakuntatalon alla tyhjä tila, johon olisi voitu nuorten kanssa yhdessä rakentaa nuorisotilat.

— Se jäi, mutta Holman leirikeskuksessa onnistuin. Tartuin viikatteeseen ja lapioon, ja sinne syntyi silloin ensimmäinen jalkapallokenttä. Hankittiin siihen maalit ja verkot. Se tuntui tärkeältä. Olihan Jeesuskin rakentaja!

p ä ivä

UUSI KAHTIAJAKO ei ole looginen vastakkainasettelu. Vanha vasemmisto– oikeisto oli. Siinä oli kaksi eri suuntaa, kiista oli aito ja riittävän abstrakti.

Liberaaleille tärkeää on ”vapaus”, konservatiiveille ”säilyttäminen”. Kiista on keinotekoinen ja liian konkreettinen. Sillä onko ihmistä, jolle molemmat eivät olisi tärkeitä?

On kohtuullista vaatia kantaa joissakin asioissa. On väärin vaatia sitä kaikissa asioissa yhtä aikaa.

KOSKA POLITIIKAN uusi kahtiajako on järjettömyydestään huolimatta suosittu, se ehkä kertoo jostakin.

Ehkä identiteetti on nykyään tärkeämpi kuin aate? Ehkä on tärkeämpää olla jotakin kuin olla jotakin mieltä?

Ehkä politiikka on havaittu liian monimutkaiseksi ja ruvettu puhumaan korkealentoisesti ainoastaan yksilönvapauden (liberaalit) tai kulttuuriperinnön (konservatiivit) puolesta?

En tiedä. Tiedän vain, että jokin on nyt pahasti pielessä.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Jouko Harjunpään rakentama kivikirkko nähtävänä Kokkolan asuntomessuilla .. saakk a.

Va i n

LIBERAALIEN JA konservatiivien synnit ovat samat: itsetyytyväisyys ja vihanpito.

Liberaalit inhoavat kristinuskoa, koska luulevat, että se on täynnä kieltoja. Konservatiivit pitävät kristinuskosta, koska luulevat, että se on täynnä kieltoja.

Konservatiivit haukkuvat liberaaleja haaveilijoiksi mutta lausuvat itse kerkeästi sellaisia hölmöyksiä kuin ”lapsella on oikeus isään ja äitiin”.

Liberaalit taas moittivat konservatiiveja suvaitsemattomuudesta — siitä, etteivät he ole liberaaleja.

e l ä m ää

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja



Jani Laukkanen

Pisteitä

Kesäperjantaina 5.8. Olotilassa juotiin mehua.

Kuka poikkesi Olotilaan?

Markku Mattila

Erika Kauneela, 

Mikä sai sinut tulemaan Olotilaan?

— Kun käyn Tikkurilassa asioilla, poikkean mielelläni tänne. Olen nyt menossa suutariin. Kävinkin jo katsomassa, mutta suutarin sijasta löysin hetkinen-lapun. Hän on varmaan lounastauolla. Kotoani Simonkylästä on tänne matkaa kolmisen kilometriä.

Mitä teet Olotilassa?

— Välillä voin juoda kahvia, nyt otin mehua. Saatan katsoa lehteä tai jutella ihmisten kanssa. Paikalla olevista kävijöistä tunnen joitakin ulkonäöltä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Olotilalle?

— Annan 4 pistettä. Olotila on rauhallinen paikka, täällä ei juopot rellestä eikä ole tupakansavua. Tosin vanha Olotila oli viihtyisämpi.

Nykyiset istuimet ovat liian moderneja eivätkä parhaita mahdollisia sellaisille, joilla on selkäongelmia.

Mikä sai sinut tulemaan Olotilaan?

— Olen menossa pankkiasioille, ja poikkesin sitä ennen tänne mehulle ja croissantille. Olen ollut Olotilan vakinainen kävijä aivan sen perustamisesta lähtien.

— Olen ollut täällä vapaaehtoistyössäkin, kun invalidit kokoontuivat täällä. Olen itsekin invalidi.

Vammani takia kuljin kepin kanssa. Nykyään käsi ei kestä keppiä, ja kuljen siksi rollaattorilla. Minulla on vain vajaan kilometrin matka tänne.

Mitä teet Olotilassa?

— Saatan käydä kaksi kertaa viikossa: tiistaina, kun olen menossa lähetyspiiriin, ja perjantaina, jos käyn asioilla. Täällä käy tuttaviani.

Ikätovereiden lisäksi täällä näkee eri-ikäisiä ihmisiä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Olotilalle?

— Annan 5 pistettä tapaamispaikalle ja tarjoilulle, josta voi nauttia omakustannushintaan.

Ku i n k a

Marja-Leena Ihalainen,  Kuinka sinusta tuli Olotilan vapaaehtoinen?

— Työelämästä pois jäätyäni etsin itselleni vapaaehtoistyötä. Olin ensin nuorten turvatalossa, mutta sen työvuorot eivät enää sopineet, kun pojan koira tuli minulle.

— Satuin kuulemaan radiosta Olotilan ohjaajan Pia Talvelan haastattelun. Päätin pistäytyä täällä kahvilla, ja juttelin samalla Pian kanssa. Aloitin sitten jo seuraavalla viikolla, noin vuosi sitten.

Millaista Olotilassa on ollut?

— Täällä tapaa iäkkäämpien ihmisten lisäksi usein myös lapsiperheitä. Jotkut haluavat keskittyä lehtiin, toiset haluavat keskustella. Sen mitä kukakin haluaa, oppii huomaamaan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Olotilalle?

— Annan 4+ pistettä mukavalle paikalle, jonne minä ja näköjään muutkin tulemme mielellämme.

Musiikkia Laurin elojuhlilla

L

auantaina 13.8. vietetään Pyhän Laurin kirkon aukiolla perinteisiä Laurin elojuhlia.

Kello 9–15 aukiolla on ohjelmalliset käsityömarkkinat ja monenlaisia musiikkiesityksiä.

Tikkurilan seurakunta järjestää ohjelmateltassa kansanlaululaulajaiset kello 9.50 ja kello 13.20. Pakarituvassa kello 13.45 Marja Turu soittaa kannelta ja kello 14.30 Outi Pulkkinen jouhikkoa. Pyhän Lau-

rin kappelissa esiintyy kello 12.15 lauluryhmä Lumous Group ja kello 13 Marja Turu.

Pyhän Laurin kappeli valmistui vuosi sitten. Jos ei siellä vielä ole vieraillut, elojuhlien aikaan se onnistuu, sillä kappelissa on avoimet ovet kello 14–16.

Laurin elojuhlat la .. klo – Pyhän Laurin kirkon aukiolla Francesco Vitali

Liisa Härkönen, 

Marja Turu esiintyy Laurin elojuhlilla Pakarituvassa ja Pyhän Laurin kappelissa. Konserteissa on eri ohjelma.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Harpisti Mara Galassi esiintyy Pyhän Laurin kirkossa 11.8. ja 13.8.

Musiikkijuhlat kirkoissa ja kodeissa

Opettaja Kosti Kotirannalla, 54, on ensi-ilta joka arkipäivä.

% Helsinkiläinen Synnyin stadissa. Olin 4-vuotias, kun vanhempani erosivat ja muutin emon ja isosiskon kanssa Vanhastakaupungista Saloon. Emo odotti tuolloin veljeäni.



% Salolainen

Asuimme Salossa pienkerrostalossa. Pikkuveljen syntymä oli elämäni kohokohta. Hän on minulle tärkeä.

Meillä on yhteinen lomanviettopaikka Pohjassa.

 % Vantaalainen

Muutimme Vantaalle aloittaessani kansakoulun. Rippileirillä innostuin kitaransoitosta. Hakiessani kuudetta kertaa Teatterikorkeakouluun emo ehdotti minulle opettajan ammattia. Siinä työssä on ensi-ilta joka päivä. Tänä syksynä siirryn musiikinopettajaksi Kytöpuiston kouluun.

Vuonna 006 sain kaksi aivoinfarktia. Niistä toipuminen on ollut raskas tie. Muutin kolme vuotta sitten Päiväkumpuun toisen avioliittoni päätyttyä eroon. 0-vuotias poikani asuu äitinsä luona. Olen opettanut kuudesluokkalaisia soittamaan kitaralla kolme duurisointua ja sanonut, että synkällä hetkellä ne voivat pelastaa elämän.

V

antaan musiikkijuhlat jatkuvat 14.8. asti. Pääkonserttipaikkana on Pyhän Laurin kirkko. Musiikkijuhliin kuuluu myös Soitto kotiin -kotikonserttisarja, joka jatkuu 20.8. asti.

Musiikkijuhlien teemana on Kieliä, värähdyksiä, hurmiota ja teemasoittimina kielisoittimet harput, luutut ja kitarat. Musiikkijuhlien vakiovieraana on englantilainen gambayhtye Phantasm, joka esiintyy yhdessä italialaisen harpistin Mara Galassin kanssa lauantaina 13.8.

Tänä vuonna esillä on ollut myös länsimaisen taidemusiikin ul-

kopuolelta tuleva vanha musiikki.

Perjantaina 12.8. ehtii vielä kuuntelemaan Kiinan keisarillisen hovin kielisoittimia.

Laura Jurkka ja Fredrik Bock yhdistävät Kuningatar Kristiinasta kertovassa esityksessään 13.8. lausuntaa ja luuttumusiikkia. Sopraano Julia Doyle esiintyy 11.8. ensi kertaa Suomessa yhdessä Retrospect Trion kanssa.

Vantaan musiikkijuhlat järjestää Suomalainen barokkiorkesteri.

Tapahtuman koko ohjelma ja lisätietoja on osoitteessa www.fibo.fi/ vantaanmusiikkijuhlat.

Vantaan musiikkijuhlat su .. asti

Hans von Schantz

Veronica Kulang kertoo olevansa suomalaisimmillaan työssä, arjessa ja saunassa. Äidin sylissä olevalta Ashalilta suomen kieli taittuu jo mallikkaasti.

Kotoutunut Veronica Veronica Kulang on tutustunut suomalaiseen arkeen vapaaehtoisen ystävän tuella.

K

aksi vaaleanpunaista posliinijoutsenta komeilee television päällä. Niiden välissä on kuva pikkuisesta Ashalista, joka on juuri täyttänyt kolme vuotta. Ukkonen jyrähtää ulkona ja Ashal nauraa. Hän on eittämättä äidin, Veronica Kulangin silmäterä.

Tytön kummi on Eila Mustonen, joka on toiminut pitkään seurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä. Veronica mieltää Mustosen nykyään ystäväksi ja osaksi perhettä.

— Viime viikolla Eila järjesti tytölleni synttärit, leipoi kakun ja toi sen tänne. Eila hoitaa kaiken, mihin en itse pysty tai ehdi. Hän on korvaamaton apu, Veronica sanoo.

Eila neuvoo Veronicaa lastenhoi-

dossa ja hoitaa Ashalia, kun Veronica on töissä tai koulussa.

Naisten tiet kohtasivat nelisen vuotta sitten maahanmuuttajien toimintakeskuksen Silkin Portin pikkujouluissa. Eila Mustonen oli jo aikaisemmin auttanut sudanilaisia ja burmalaisia naisia järjestämällä heille retkiä ja tuomalla tapaamisiin ruokaa.

Veronica odotti tuohon aikaan Ashalia, ja Eila tarjoutui auttamaan.

— Tiesin heti, että tässä on oikea ihminen. Kemiamme kohtasivat, Veronica kertoo.

Veronica Kulang ja Eila Mustonen kyläilevät toistensa luona muutaman kerran kuukaudessa. Eila soittelee usein ja kyselee, kuinka Veronica ja lapsi voivat. Kun Ashal oli pieni, Eila kävi Veronican luona muutaman kerran viikossa.

Kun ystävät tapaavat, he vaihtavat kuulumisia ja käyvät joskus retkillä, esimerkiksi Korkeasaaressa tai Linnanmäellä. Kerran Veronica vieraili Eilan perheen mökilläkin. Silloin ystävykset kävivät kaupassa, laittoivat ruokaa, saunoivat ja lenkkeilivät.

— Viihdyin siellä muutaman päivän, mutta kyllä sitten alkoi tehdä jo mieli kaupunkiin. Yksin en siellä voisi olla. Välillä on hyvä mietiskellä asioita rauhassa, mutta tarvitsen ihmisiä ympärilleni.

Mikkelistä Tapulikaupunkiin muuttanut Veronica ei kaipaa Savoon.

— Olen jo melkein stadilainen, hän naurahtaa.

Työssään vanhusten osastol-

la Veronica on omien sanojensa mukaan ihminen, ei työntekijä. Veronica kertoo valinneensa vanhustyön, koska häntä kiinnostaa, kuinka suomalaisessa kulttuurissa kohdellaan vanhuksia.

Sudanissa vanhukset hoidetaan yleensä kotona.

Veronica sanoo, että Suomessa isovanhempia ei ehditä katsomaan, kun kirjaimellisesti juostaan leivän perässä.

— Lapsi voi kertoa kotona, jos päiväkodissa ei ole asiat hyvin, mutta huonossa kunnossa oleva vanhus ei voi ilmaista, onko hoito hyvää, Veronica vertaa.

— Hoitajan täytyy nähdä silloin sydämellään. Aina näin ei kuitenkaan

Maahanmuuttajan ystäväksi?

Maahanmuuttajan vapaaehtoisena ystävänä voit olla tukena perheelle tai yksittäiselle maahanmuuttajalle. Maahanmuuttajalapset tarvitsevat myös sijaismummoja- ja vaareja. Vapaaehtoisen tulee olla suomenkielentaitoinen. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeriin Sari Koistiseen p. 050 556 4756 tai sari.koistinen@ evl.fi.

ole, Veronica harmittelee.

Vanhusten kanssa työskennellessä yhteisen kielen löytäminen on välillä ongelma, sillä vanhukset eivät ole välttämättä tottuneet ulkomaalaisiin. Veronican mukaan vanhuksille pitää puhua vain tarpeeksi hitaasti ja rauhallisesti tai käyttää paperia ja kuvia. Huuliltakin on joskus luettu.

Sunnuntaisin Veronica käy raamat-

tupiirissä Ashalin kanssa. Piirin perustivat ensimmäiset sudanilaiset, jotka tulivat Vantaalle. Piirissä selitetään Raamattua ja lauletaan virsiä arabiaksi, koska se on yhteinen kieli kaikille sudanilaisille.

— Lapset osaavat meidän ikäpolveamme paremmin suomea, joten he lukevat Raamattua suomeksi, mutta vaikeiden merkitysten kohdalla Raamattua selitetään heille heidän omalla äidinkielellään.

Kieli auttaa sopeutumisessa. Veronica onkin sitä mieltä, että maahanmuuttajille asetetut vaatimukset eivät ole Suomessa kohtuuttomia. Täällä hän on oppinut arvostamaan työtä.

— On vain hyvä, ettei eletä kuin Saharassa, Veronica muotoilee.

Salla Ulmanen

5

Salkoruusujen aikaa Joyn pariskunnan puutarhassa riittää elämää vielä loppukesällä.

E

lokuun alussa punaiset ja pinkit salkoruusut kukkivat Ritva ja Peter Joyn omakotitalon puutarhassa Veromiehessä.

— Salkoruusu on lauhkean vyöhykkeen kasvi. Vaikka sen väitetään olevan arka, se on viihtynyt puutarhassamme hyvin. Sitkeät kasvit venyvät kaksi- ja puolimetrisiksi. Nimestään huolimatta salkoruusu ei ole ruusu, vaan se kuuluu malvakasveihin, selostaa vastaava puutarhuri Peter.

Suomeen 1960-luvun lopulla vaimonsa perässä muuttanut britti on jalostanut työkseen ruusuja. Kotipuutarhassa on kuitenkin enemmän muita kukkivia kasveja. Peter Joy harrastaa kestäviä, monivuotisia kasveja.

— Salkoruusu on lyhytaikainen perenna, jota lisätään siemenestä. Ensimmäisenä kesänään se itää ja kasvattaa vain lehtiruusukkeen.

Toisena vuonna se kasvattaa kukkavarren ja kukkii. Joskus se voi kukkia vielä kolmantenakin vuonna.

Oman puutarhan siementen lisäksi Peter hankkii ja saa kiinnostavien kasvien siemeniä Yhdysvaltoja ja Saksaa myöten. Hän on muun muassa brittiläisen puutarhayhdistyksen jäsen. Peterin salkoruusun siemenet ovat peräisin Varsovasta.

— Kävin siellä joskus 1980-luvulla työmatkalla. Kaupungilla kävellessäni näin eräällä sisäpihalla komeita kasveja. Oli sopivan pimeä elokuun ilta, enkä malttanut olla ottamatta taskuuni siemeniä, vaikkei varastaa saisikaan. Ehkä joskus on tilanteita, joissa pöllimisestä ei ole haittaa kenellekään. Silti olisi tietenkin aina parempi kysyä lupa.

Peter Joy toi salkoruusun siemenet Varsovasta.

Omakotitalon seinustalla kas-

vaa luumupuu. Sen oksa taipuu alapihalle, varsinaiseen puutarhaan, vievän polun päälle.

— En ole raskinut leikata pois oksaa, ja niinpä sitä joutuu väistämään.

Tässä saa olla vähän nöyränä, Peter Joy neuvoo reittiä.

— Jos tästä puutarhasta haluaa löytää jotain brittiläistä, niin ehkä se on se, että koristekasvit ja hyötykasvit kasvavat omissa erillisissä saarekkeissaan tai penkeissään.

Toisaalta koriste- ja hyötykasvien raja ei ole selvä: vaikka parsaa on syöty paljon, osa on jätetty kasvamaan ja kukkimaan. Kukkiva parsa antaa puutarhaan pehmeän vihreää väriä.

Ehkä myös kasvien runsaudessa ja tilan tehokkaassa käytössä on jotain brittiläistä. Esimerkiksi purjosipulit ja sipulit kasvavat toistensa lomissa.

Ideana on, että purjoilla on hyvää tilaa kasvaa sen jälkeen, kun sipulit on jo nostettu.

Luumut eivät vielä ole kypsiä.

Peter Joy kertoo, ettei puutarhan hoidossa tarvita mitään ihmeellisiä välineitä: talikko, kuokka, lapio ja kottikärryt sekä sadevesitynnyrit riittävät pitkälle. Kasvihuone on lähinnä tomaatteja varten. Aita ja kiinni oleva portti pitävät jänikset loitolla.

Lehtiharava on Peterille melkein kauhistus. Tosin hän käyttää sitä itsekin haravoidakseen lehtiä pois nurmikolta, muttei kasvimaalla.

— Käytän viljelyssä esimerkiksi silputtuja oksia katteina. Se vähentää kitkemisen tarvetta. On kyllä hyvin kummallista, kuinka nopeasti ja minne kate häviää.

— En ole muutenkaan kovin innokas kitkijä. Kun kasvit vaeltavat uusille kasvupaikoille, en useinkaan raski olla niitä kohtaan tyly. Kukkapenkkejäkin uudistan yleensä vähitellen.

Kasvihuoneessa kasvaa tomaatteja.

6

Syksyn lehdet kerätään nurmikolta kukkapenkkeihin ja kompostiin. Peter saa lehtiä myös naapureiltaan. Sadonkorjuuaikaa riittää lokakuun puoliväliin. Vasta sen jälkeiseen aikaan voi elämäntapapuutarhuri suunnitella vaikkapa jotain matkaa.

— Käännän vihannesmaat syksyllä kevyesti. Sen työn tekemistä voi venyttää pitemmälle syksyyn, jos laittaa maan pinnalle kymmenen sentin lehtikerroksen. Se pitää maan sulana. Niinpä maan voi kääntää vaikka joulukuun alussa, kunhan lapioi ensin lumet pois päältä.

Maaliskuussa on sitten taas aika aloittaa ja leikata omenapuiden oksia.

Ulla-Maija Vilmi kuvat Hans von Schantz

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

Tuki­ perheessä

K

orson Vierumäessä asuvat Heli, 34, ja Mika, 35, Nieminen ovat toimineet puolen vuoden ajan tukiperheenä 10- ja 7-vuotiaille veljeksille. Pojat viettävät Helin ja Mikan luona keskimäärin yhden viikonlopun kuukaudessa. Silloin talossa siivotaan, käytetään koiria lenkillä, pelataan välillä pelikonsolilla ja mennään ajoissa nukkumaan. Tavalliseen arkeen kuuluu myös se, että lapset koettelevat aikuisten asettamia rajoja.

— Tänään on käyty keskustelua siitä miksi lippistä ei saa pitää päässä sisällä, Mika kertoo.

— Ja siitä, että huone pitää siivota, Heli lisää.

Veljekset samaan perheeseen Myyntipäällikkönä työskentelevä Heli ja turvallisuusalalla projektipäällikkönä toimiva Mika kävivät Pelastakaa Lapset ‑yhdistyksen tukiperhevalmennuksen viime syksynä. Koulutus kesti pari arki-iltaa ja yhden lauantaipäivän. Ajatus tukiperheeksi ryhtymisestä oli Helin.

— Minä en ollut ajatuksesta aluksi kovin innoissani, Mika sanoo.

Heli halusi tukiperhetoimintaan mukaan, koska hän on itse ollut kesälapsena maalaistalossa Pohjois-Karjalassa Kesälahdella.

— Olin 8-vuotiaasta teini-ikään asti samassa perheessä joka kesä viisi viikkoa.

Ystävystyin perheen tyttären kanssa. Nyt olen hänen lapsensa kummi, Heli kertoo.

Niemiset toivoivat saavansa olla tukiperheenä nimenomaan poikalapselle.

— Minun olisi varmasti ollut vaikeaa tutustua vaikkapa ujoon tyttöön, Mika arvioi.

Pelastakaa lapset ‑yhdistyksestä ehdotettiin lapsettomalle pariskunnalle veljeksiä. Ratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi.

— Pojista on toisilleen seuraa, Heli sanoo.

— Sitouduimme toimimaan poikien tukiperheenä vuoden ajan, mutta en näe mitään syytä, miksi pojat eivät voisi käydä meillä senkin jälkeen, Mika sanoo.

Sääntöjä ja vieraskoreutta Niemisten muutama vuosi sitten valmistuneen omakotitalon vierashuoneeseen on sijattu vuoteet pojille. Pienemmän pojan sängyn päällä nukkuu hänen unilelupupunsa. Vaikka poikien kanssa välillä keskustellaankin talon tavoista, ovat he He-

15

Kerran kuukaudessa Heli ja Mika Nieminen saavat kotiinsa kaksi poikaa viikonlopun viettoon. lin mielestä toisinaan turhan vieraskoreita.

— Pojat saattavat kysyä, saavatko he ottaa jääkaapista juotavaa tai syödä hedelmän, vaikka ei heidän tarvitsisi kysyä lupaa sellaiseen.

Mika ja Heli päättivät aluksi, että kun pojat ovat heidän luonaan, kaikki menevät ajoissa nukkumaan ja aamiaiseksi syödään aina puuroa.

— Vasta kolme viikkoa sitten selvisi, ettei vanhempi poika tykkää ollenkaan puurosta. Hän ei ollut sanonut asiasta meille mitään. Tänä aamuna hän sai sitten muroja aamiaiseksi, Heli sanoo.

Pojat ovat olleet pariskunnan mielestä kilttejä, mutta Niemisillä saa halutessaan kiukutellakin.

— Minun mielestäni se on luottamuksen osoitus. On hyvä, että lapset kyseenalaista-

vat asioita, Heli toteaa.

Vanhemman pojan mielestä Helin ja Mikan luona mieleenpainuvinta on ollut siivoaminen. Pikkuveljen mielestä kaikkein hauskinta on ollut Linnanmäellä käynti.

— Oliko haravoiminen kivaa? Heli kysyy.

— No ihan ok, pikkuveli vastaa.

Ei erityisjärjestelyjä Mikan mielestä tukiperhetoiminta on tarjonnut sekä hänelle että pojille onnistumisen kokemuksia.

— Eilen kokosimme nuoremman pojan kanssa pihalle jalkapallomaalin, hän kertoo.

Veljeksistä vanhempi on lähtenyt mielellään mukaan katsomaan jääkiekkoa harrastavan Mikan pelejä.

— Minua ja nuorempaa poikaa ei jääkiekko voisi vähempää kiinnostaa. Me

olemme laittaneet kaksin ruokaa, lukeneet kirjoja ja pelanneet korttia, Heli sanoo.

Yhdessä on käyty mökillä Joutsassa haravoimassa ja Anjalankoskella Helin vanhempien mökillä hakemassa polttopuita.

— Poikien tulo ei vaadi meiltä erityisjärjestelyjä. Kun isälläni oli syntymäpäiväjuhlat, otimme pojat sinne mukaan, Mika kertoo.

Neljä vuotta naimisissa olleet Mika ja Heli alkoivat seurustella parikymppisinä.

Paljon matkusteleva pariskunta on tänä vuonna käynyt Pohjois-Amerikassa, Berliinissä ja Turkissa. Tukiperhetoiminta vie aikaa noin 12 viikonloppua vuodessa.

— Uskon, että sellaisen ajan järjestäminen tukilapselle onnistuisi monelta perheeltä ja pariskunnalta, Mika sanoo.

Soili Pohjalainen

”Pojat saattavat kysyä, saavatko ottaa jääkaapista juotavaa, vaikka ei heidän tarvitsisi kysyä lupaa.”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Laurea-ammattikorkeakoulun tietämillä, kevyenliikenteenväylän vieressä Tikkurilassa on pysäköinti kielletty 15 metrin alueella.

7

Onko Jumala Uskoa voidaan sekä puolustaa että vastustaa järjellä. eologian tohtori Aku Visala toimii tutkijana Helsingin ja Oxfordin yliopistoissa.

Hän on uskonnonfilosofi, joka on tottunut tekemään yhteistyötä filosofien, psykologien ja evoluutiopsykologien kanssa. Hänen tutkimustyönsä moraalin ja tietoisuuden evoluutiosta edellyttää sitä.

Visalaa harmittaa, etteivät teologit aina edes yritä vastata uskontoa kritisoivien luonnontieteilijöiden kysymyksiin.

— Tiedemiehet kysyvät, miltä maailma näyttää, jos Jumala on tai ei ole olemassa. Näihin kysymyksiin ei voi vastata piiloutumalla uskonnollisen kielen taakse ja toteamalla, että uskon äidinkieli ei lainkaan viittaa näkyvään todellisuuteen.

Visalan mukaan on selvää, että Jumalaa ei voi täydellisesti kuvata ihmisten käyttämillä ja ymmärtämillä käsitteillä.

Käsitteet ovat rajallisia, mutta se on eri asia kuin sanoa, että Jumalasta ei voi sanoa mitään.

— Jos meidän sanamme eivät kerro Jumalasta mitään, mistä me tiedämme, että ne eivät kerro mitään? Ja toiseksi, miksi me sitten kirkossa puhumme koko asiasta? Minusta jumalauskoon kuuluu, että käsitteillämme on selkeä kosketuspinta näkyvään todellisuuteen. Niin kristinusko myös perinteisesti väittää. Ilman tällaista kosketuspintaa emme voisi tietää emmekä puhua Jumalasta mitään.

on ollut paikallisesti, ajoittain ja joissakin asioissa, mutta kristinusko on historiansa aikana pitkään ylläpitänyt koko yliopistolaitosta ja aktiivisesti tukenut tiedettä.

— Ei ole niin, että ensin oli pitkä pimeys, sitten syttyi tieteen liekki ja lopulta järjenvastaisuus väistyi. Tämä kuva luotiin 1700- ja 1800-luvulla poliittisista syistä, kun haluttiin oikeuttaa valtion valtaa kirkon ylitse ja antaa oikeutus tiedemiesten ammattikunnalle.

Tiede ei myöskään ole yhtä kuin tieto tai järki. Kaikki tieto ei ole tieteellistä tietoa ja silti asiat voivat olla totta. Emme esimerkiksi tarvitse matemaattista mallia siihen, että tiedämme, rakastammeko puolisoamme.

— Meillä on yhä kasvava tieteellisen tiedon ja teorioiden joukko. Suuri osa tieteellisistä teorioista on matkan varrella osoittautunut vääriksi ja tulevaisuudessa tulee uusia teorioita, jotka ovat entisiä parempia. Tieto kasvaa koko ajan, mutta voi hyvin olla niin, että tiede ei koskaan anna vastausta kaikkiin kysymyksiin, Visala korostaa.

Visalan mukaan luonnontieteellisissä julkaisuissa ei ilmesty artikkeleita, joissa väitettäisiin, että nyt on oikein tutkimustuloksilla osoitettu, että Jumalaa ei ole. Se on filosofinen, ei tieteellinen väite.

— Totta kai tiedemies voi esittää tällaisia väitteitä, mutta silloin pitää muistaa, ettei hän tee sitä tieteen arvovallalla ja tutkimuksen tuloksena. Esimerkiksi evoluutiobiologi Richard Dawkins ei uskontoa kritisoivissa kirjoissaan tätä eroa tee. Lopputulos ei ole tiedettä, vaan todella huonoa filosofiaa, Visala näpäyttää.

Tiede ei ole yhtä kuin tieto

8

Aku Visalan mukaan jumalauskolle löytyy järkiperusteita vähintään yhtä hyvin kuin ateismille. Uskon ja tieteen välillä ei myöskään ole jatkuvaa vastakkainasettelua, vaikka asia usein näin esitetään. Siksi vuoropuhelu on mahdollista. Siinä on kuitenkin hyvä muistaa itse kunkin asiantuntemuksen rajat.

— Teologeille ei olisi haitaksi lisätieto luonnontieteistä ja erityisesti filosofiasta, jota keskustelussa tarvitaan. Sitäkin enemmän tarvittaisiin kristinuskosta kiinnostuneita luonnontieteilijöitä ja filosofeja, jotka opiskelisivat teologiaa. Ongelma on kuitenkin siinä, että tietoa on niin paljon ja se on niin pirstoutunutta, että kukaan ei pysty hallitsemaan kaikkea. Siksi olisi hyvä tunnistaa, missä puhuu oman tieteenalansa edustajana ja missä taas ei, Visala sanoo.

Käsitys, että usko ja tiede olisivat olleet jatkuvasti napit vastakkain, on historiallisesti väärä. Vastakkainasettelua

Tieto kasvaa koko ajan, mutta voi hyvin olla niin, että tiede ei koskaan anna vastausta kaikkiin kysymyksiin

Jumalausko selittää hyvin maailmaa

Monet tieteen tuloksista ovat haasteita uskonnolliselle maailmankuvalle.

— Haasteen edessä ei pidä laittaa päätä pensaaseen. Pitää rehellisesti kysyä, miten uskonnon totena pitämät asiat kestävät haasteen, sanoo Visala, joka on kirjoittanut kirjan Mitä tiede ei voi kertoa sinulle (Perussanoma Oy 2010).

— Monien ihmisten omakohtainen kokemus on, että Jumala on olemassa.

Usko on kautta historian tuonut mielekkyyttä ihmisten elämään. Nämä ovat käytännöllisiä vastauksia uskon toimivuuteen. Totuuskysymykseen voidaan vastata, että kuva, joka meillä nyt maailmasta on, sopii varsin hyvin yhteen jumalauskon kanssa.

Teismi eli jumalausko selittää monia maailman piirteitä johdonmukaisesti ja joissakin asioissa jopa paremmin kuin ateismi. Visalan mukaan teismi voi selittää muun muassa sen, miksi maailma on olemassa, miten elämä on mahdollista ja miksi täällä on tietoisia olentoja, jotka kykenevät tekemään moraalisia valintoja.

Toki silloin puhutaan aivan jostain muusta kuin siitä, että maailma olisi 6000 vuoden ikäinen.

— Kirjaimellinen luomisoppi on eri asia kuin luomisusko. Luominen tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että kaiken olevan takana on Jumala eikä maailmaa olisi olemassa ilman häntä. Jumala ei ole riippuvainen maailmasta, mutta maailman olemassaolo on riippuvainen Jumalasta.

— Nykytiedon valossa näyttää siltä, että maailmankaikkeus on rakennettu sellaiseksi, että se mahdollistaa elämän synnyn.

Niin sanottua maailmankaikkeuden hienosäätöä voidaan käyttää perusteena jumalauskolle. Esimerkiksi jos alkuräjähdyksen laajentumisnopeudessa olisi tapahtunut äärimmäisen pieni muutos, universumi olisi joko sortunut takaisin kasaan tai laajentunut niin nopeasti, että mitään ainetta ei olisi koskaan syntynyt.

— Siihen, tarvitaanko tähän selittäjäksi Jumalaa, on tietysti monia vasta-argumentteja. Olennaista on kuitenkin, että maailmankaikkeus, jonka nyt näemme, antaa tukea oletukselle, että Jumala on olemassa.

Aidosti itsestään tietoinen elämä, moraali ja arvot ovat teismin pohjalta todennäköisempiä kuin ateismin. Jotkut ateistit, kuten brittifilosofi John Gray, myöntävät tämän ja toteavat, että jos Jumalaa ei ole, myös humanismi lentää ulos ikkunasta. Sille ei nimittäin löydy perusteita.

Jos ihmiset kerran ovat vain eläimiä, jotka pariutuvat ja etsivät ruokaa, niin ihmisarvo, vapaus ja moraali ovat vain aivojen kemiaa.

Miten Jumala toimii maailmassa?

Jumalan olemassaolo on siis järjellisesti perusteltavissa ja asennoituminen siihen on filosofinen ratkaisu. Paljon vaikeampi kysymys on, millä tavalla Jumala maailmassa toimii.

— Kysymykseen on monia vastauksia, joista seuraa uusia ongelmia. Yksi vastauksista on klassinen: Jumala aiheut­ taa kaiken, mitä maailmassa tapahtuu,

Luominen tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että kaiken olevan takana on Jumala eikä maailmaa olisi olemassa ilman häntä.

ja luonnollisen maailman itsenäisyys on hyvin pientä. Tällöin Jumala ei varsinaisesti puutu asioihin, koska hän aiheuttaa ne alusta loppuun. Tällöin mitään ristiriitaa tieteen kanssa ei voi edes syntyä: tiede tarkastelee vain sitä, mitä tällaisessa maailmassa tapahtuu, Aku Visala sanoo.

— Ongelmana on kuitenkin se, että silloin Jumala suoranaisesti aiheuttaa maailmassa myös kaiken pahan. Eikä silloin ole mitään olentoja, jotka kykenisivät aidosti itsenäisiin valintoihin. Itse tunnenkin enemmän sympatiaa sellaista näkemystä kohtaan, jota uskonnonfilosofit kutsuvat avoimeksi teismiksi.

Avoimessa teismissä Jumalan ja maailman suhde on löyhempi. Jumala on luonut maailman, jossa vaikuttavat tietyt luonnolliset voimat. Sen seurauksena syntyy tietynlaista elämää ja lopulta ihminen, joka kykenee moraalisiin valintoihin. Elämän olosuhteista seuraa, että maailmassa tapahtuu myös ikäviä ja pahoja asioita.

Kysymys ihmeistä liittyy siihen, miten Jumala toimii maailmassa yleisesti ja tekeekö hän joskus poikkeuksia luonnon normaaliin kulkuun. Kristinuskossa on pidetty esimerkiksi Jeesuksen ylösnousemusta tällaisena poikkeuksena.

Visalan mukaan filosofit ovat erimielisiä siitä, mitä luonnonlait oikeastaan ovat. Onko ne kirjattu maailman syvärakenteisiin vai ovatko ne lähinnä meidän tekemiämme yleistyksiä siitä, miten asiat näyttävät tapahtuvan? Vastauksesta riippuu myös se, miten ymmärrämme ihmeen idean. Edellyttääkö Jumalan toiminta aina jonkin luonnon säännönmukaisuuden kumoutumista vai ei, jos niitä ei aidosti ole?

— Eikä meillä sitä paitsi ole mitään takeita siitä, että vielä edes tunnemme kaikki luonnon yleiset lainalaisuudet.

Tiede löytää todennäköisesti vielä jotain aivan uutta, ennakoi Visala.

Pauli Juusela

Jani Laukkanen

olemassa?

Aku Visala toimii tutkijana Oxfordin ja Helsingin yliopistoissa.

9

Juha-Pekka Vanhatalo

Mietitkö eroa?

Onko suhteessasi kova karikko?

Yleensä ei kannata erota hätiköidysti.

Vertaisryhmässä voit pohtia rauhassa tilannetta ohjaajien avulla.

Ryhmä kokoontuu 8 arki-iltana Nurmijärvellä, Kirkonkylän Isossa pappilassa, Pappilantie 1, Nurmijärvi keskiviikkoisin klo 18–21 alkaen 31.8.

Muut illat: 7., 21. ja 28.9., 5.10., 2. ja 16.11. sekä 7.12.

Pienryhmään otetaan haastattelun jälkeen neljä paria.

Kurssi maksaa 20 euroa parilta.

Ohjaajina Virve Karvonen ja Sanna Puhakka Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Sanna Puhakka 050 467 2454 tai sanna.puhakka@evl.fi www.nurmijarvenseurakunta.fi ja lisäinfoa: www.katajary.fi

ESPOON AIKUISLUKIO

TAPIOLASSA

Aamulla, päivällä, illalla, etänä

Tule opiskelemaan maksuttomaan Espoon aikuislukioon.

Otamme uusia opiskelijoita lukuvuodeksi 2011-2012 elokuussa 16.-18.8. klo 15-18.30 22.-24.8. klo 15-18.30 osoitteessa Itätuulenkuja 8

p. 09 8163 9030

Kopio viimeisimmästä todistuksesta mukaan. espoon.aikuislukio@espoo.fi www.espoonaikuislukio.fi

Juhlat uudella koululla

K

anniston uudella koululla vietetään sunnuntaina 14.8. Marjanpäivän juhlaa. Ensi viikolla käyttöön otettavalla koululla on myös monitoimitilat, joissa esimerkiksi Vantaankosken seurakunta järjestää runsaasti toimintaa. Se ja muut Kivistön alueen toimijat esittäytyvät juhlassa.

Koko perheen tapahtuman ohjelmassa on muun

muassa musiikkia, erilaisia esityksiä, tietoa alueen kehityssuunnitelmista ja mahdollisuus tutustua koulun tiloihin.

Marjanpäivän juhla su .. klo – Kanniston koululla, Kenraalintie 

Vaellus Hämeenkylästä Espooseen

K

olmen ristin kierros sunnuntaina 14.8. vie pyhiinvaeltajat Hämeenkylän kirkolta Espooseen Auroran ja Kalajärven kappeleihin. Kierroksen pituus on 30 kilometriä, mutta mukana voi kulkea myös lyhyemmän pätkän.

Vaellus alkaa lähtöhartaudella kello 8.50 Hämeenkylän kirkon nuorisotilassa. Liikkeelle lähdetään kello 9. Auroran kappeliin on tarkoitus saapua noin kello 10.50. Hartaushetken jälkeen matka jatkuu kello 11.15.

Kalajärven kappelissa pidetään iltapäivällä pidempi tauko, ja matka jatkuu kello 15.40 takaisin kohti Hämeenkylää. Siellä kirkon nuortentilassa on iltahartaus kello 19.10.

Mukaan tarvitaan juotavaa,

eväät ja mahdolliset sadevarusteet. Kalajärvellä keitetään vettä, joten mukaan voi ottaa myös oman mukin ja teetä tai pussikeittoaineksia.

Reittikartta löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Lisätietoja saa pastori Jouni Salkolta, jouni.salko@ evl.fi, p. 050 420 1411. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Maria Lähteenmäki

Meillä voit suorittaa: * lukion haluamassasi ajassa * kesken jääneen peruskoulun loppuun * yksittäisiä kielikursseja * lukion suomi toisena kielenä -kursseja * A-ja AB-tietokoneajokortin

Ensimmäiset oppilaat pääsevät Kanniston kouluun ensi viikolla.

Kolmen ristin kierros alkaa su .. klo . Hämeenkylän kirkolta Nyt ovat hyvät pyhiinvaelluskengät tarpeen.

HERÄNNÄISSEURAT Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyville Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut Debora Kotihoito (09) 4559 0096 Debora Hoivakoti Harmonia (09) 7518 0200 www.debora.fi

Meriveisuut Hangossa 13.-14.8.

La 13.8. klo 16 Meriveisuut Lappohjan kirkossa, Hietaniementie 14. klo 19 Iltaveisuut Sjömansrossa, Hamnvägen 38-40, sateen sattuessa Lappohjan kirkossa.

Su 14.8. klo 10 Jumalanpalvelus Hangon kirkossa, Kirkkotie 1.

Lounas Santalan teol. opistolla, Santalan kartanontie 177. klo 13 Päätösseurat opistolla.

Majoitusta voi kysellä Sjömansrosta Mikael Nylundilta p. 0400 974 616.

Ti 16.8. klo 12 Histan veisaajat: Siionin virsiä (sov. Säde Bartling) Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Vapaa pääsy. klo 18 Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää.

kuntoutuskurssit Tuusulassa APUMasurkkaMASENNUKSEEN, UUPUMUKSEEN

APU MASENNUKSEEN, UUPUMUKSEEN APU MASENNUKSEEN, UUPUMUKSEEN JA AHDISTUKSEEN JA AHDISTUKSEEN JA AHDISTUKSEEN

* Masurkka piano -pysähdyspaikka työelämässä oleville, kun arki painaa • Työelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja piano-pysähdyspaikka työelämässä olevilletyöelämässä masentuneille 22.8.alkaen alkaen ** MASURKKA Masurkka piano oleville, kun arki painaa Kelan rahoittama avokuntoutuskurssi Oulussa 22.3. mielialaongelmista työn ja arjen paineissa. ** Kelan rahoittama avokuntoutuskurssi Oulussa 22.3.Oyalkaen Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi • Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa. vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi OyFortissimo Kuntoutuskustannuksista jakuntoutuskurssi -etuuksista vastaa Kela • Tuusula** Toteutuksesta 26.9. työelämässä uupuneille masurkka ja -etuuksista vastaa Kela • Tuusula** Kuntoutuskustannuksista 17.10. työelämässä oleville avokuntoutuskurssi masurkka Paikkana Oulun Eden Hietasaaressa, kurssi 17 pvää 5Piano jaksossa • Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset. ** Paikkana Oulun Eden Hietasaaressa, kurssi 17 pvää 5 jaksossa Haku Kelan kautta, hakemuksen liitteeksi lääkärin B-lausunto ko. oireista • Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela. * Haku Kelan kautta, hakemuksen liitteeksi lääkärin B-lausunto ko. oireista Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelalta ja netti-sivuilta www.kela.

• Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy Hakemuksia lisätietoja saa Kelalta ja netti-sivuilta www.kela.tai fi/kuntoutus,jakurssinro 35857 sekä www.psykologiyhteistyo.fi • Paikkana Majatalo Onnela Tuusulassa os. Rantatie 34 fiinfo@psykologiyhteistyo.fi /kuntoutus, kurssinro 35857 sekä www.psykologiyhteistyo.fi tai 38866 . Yhdyshenkilöt Sirpa Kontulainen 040HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi työterveyslääkärin tmv. info@psykologiyhteistyo.fi . Yhdyshenkilöt B-todistus kyseistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja 571 2582 ja Sirkka Littow p.

0400-902 472.Sirpa Kontulainen 040571 2582 ja Sirkka Littow p. 0400-902 472. lisätietoja saa Kelan toimistoista ja nettisivuilta www.kela.fi/kuntoutus LISÄTIETOJA www.psykologiyhteistyo.fi ja, info@psykologiyhteistyo.fi sekä Raija Hänninen p. 050-341 5868, raija.hanninen@spontenova.fi



Verkko-Laura Vantaalta haluaa olla kaverisi Facebookissa

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina.

Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540

senioRiPYsäkki®

aaMukoRVa

Kuva Sanni Sepon sarjasta Kamit. Šintolaisuudessa ajatellaan, että kaikki, myös ihminen, on luonnossa yhtä jumaluutta eli kamia.

Mene metsään

V

alokuvaajat Sanni Seppo ja Ritva Kovalainen ovat asettuneet puiden puolelle jo aiemmissa projekteissaan Puiden kansa ja Metsänhoidollisia toimenpiteitä. Kultainen metsä -näyttelyssään Helsingin taidemuseossa Tennispalatsissa he jatkavat ihmisen ja luonnon suhteen pohdintaa kolmesta eri näkökulmasta.

Henkien saarella -osion valokuvat ovat tuliaisia kuvausmatkalta Japanin Shikokun saarelta. Kuten Suomessa, myös Japanissa on paljon metsiä ja niillä on suuri merkitys ihmisille. Japanin perinteisessä uskonnossa šintolaisuudessa jumaluuksia eli kameja on kaikkialla luonnossa ja puilla on tärkeä rooli. Šintopyhäköt ovat usein vanhoja puita. Sep-

po ja Kovalainen ovat kuvanneet näitä pyhiä, jättimäisiä puita, joilla on ikää satoja, jopa tuhansia vuosia.

Hiljaa huojuu korven honka -osiossa on pakahduttavan kauniita, hiljaisuutta henkiviä kuvia luonnontilaisista suomalaismetsistä eri vuodenaikoina. Syrjäisissä erämaametsissä puut elävät ja kuolevat omassa tahdissaan. Niiden arvoa ei mitata rahalla tai muulla hyödyllä. Siitä muistuttaa myös Ritva Kovalaisen Paikka jossa… -kuvasarja. Se kertoo metsän monista merkityksistä ihmisille: metsässä voi tuntea ruumiillisuutensa ja kokea katoavaisuutensa, villiintyä tai suhteuttaa itsensä luontoon.

Kuvaajien yhteisteos Mänty näyttää, kuinka monia sävyjä ja kuvioita löytyy eri-ikäisis-

ISRAEL

Tee elämäsi matka

tä männyistä: punaista kaarnaa, hopeisena hohtavaa keloa, hyönteisten syömiä reittejä.

Mänty eläisi jopa 800-vuotiaaksi, mutta sellupuuksi ne kaadetaan jo noin 65–80-vuotiaina.

Näyttelyn loppupuolella katsoja, joka on tuudittautunut näyttelyn salaperäiseen ja taianomaiseen tunnelmaan ja hienovaraiseen äänimaailmaan, pudotetaan todellisuuteen.

Metsänhoidollisia toimenpiteitä -osio paljastaa, mitä ihminen metsässä tekee: hakkaa autioksi, runtelee kulkukelvottomaksi ja tuhoaa niin perusteellisesti, että uuden metsän kasvaminen kestäisi useamman ihmisiän.

Osioon kuuluu myös kaksi elokuvaa. Sateenkaaren pää antaa ilomantsilaisten muistella lapsuutensa metsiä, jotka tehometsätalous on hävittänyt. Metsäpuhetta kertoo ih-

misten erilaisista tavoista suhtautua metsään ja näyttää, kuinka kaunis koskematon metsä voi olla.

Kultainen metsä on yksi kesän hienoimmista näyttelyistä. Se on sekä harkittu esteettinen kokonaisuus että pysäyttävä kannanotto luonnon monimuotoisuuden puolesta. Metsien merkityksestä suomalaisille todistaa myös se, että monet näyttelyvieraat ovat jättäneet koskettavia kertomuksia ja kuvauksia omasta metsäsuhteestaan näyttelytilan seinälle.

Kaisa Halonen

Kultainen metsä -näyttely .. asti Tennispalatsissa Helsingissä

VIRKISTY LÄHILOMALLA Kesällä huone kuin huone (1–2 hengelle) Plussa-kortilla 95 €/vrk.

Luonto houkuttelee liikkumaan! Aurinkoisia elämyksiä koet myös veistospuistossa, taidepolulla ja Metsäkylpy-näyttelyssä.

Ravintola ja ulkoterassi sekä uusi melontapiste palvelevat läpi kesän. Tervetuloa!

Huonevaraukset netistä kampanjatunnuksella KESÄ2011 tai myyntipalvelusta, puh. 09 2606 060.

Tarjous voimassa 20.6.–31.7.2011.

Valitse rentouttava rantaloma Eilatissa tai historiallinen Israelin kiertomatka. Lennämme Israeliin viikottain 27.10.-5.1. ja 16.2.-29.3.

Eilat 599 € Israelin kiertomatka 1399 € Israel-Jordania kiertomatka 1499 € Hinta 1 vk alk/hlö (kiertomatkat 8 pv). Palvelumaksu 12e/varaus

LKV

Palveleva puhelin lomamatkat.fi – varaa ilman palvelumaksua!

Matka-Vekan toimistot, valtuutetut jälleenmyyjät ja puhelinmyynti 020 120 4100 (ma-pe 8-18, la ja su 10-14) Puh.hinta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuh. 8,28 snt/puh+17 snt /min

01019 0071

Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

Kiinteistönvälitystä?

Kun myyt, ja haluat hyvää sekä edullista välityspalvelua, soita meille!

Arviokäynti 0€, kesän välityspalkkiotarjous! alk. 2,49 % +alv.

puh. 09 4444 90

info@realis.fi | www.realis.fi | Ruoholahdenkatu 6, 00180 Helsinki Myös Laadukasta Isännöintipalvelua!



Myydään

Palvelukseen halutaan

Koulutusta

HYVÄÄ MULTAA

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

Puh. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan

Hautauspalveluja

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNASSA haetaan

VAHTIMESTARIA vakituiseen työsuhteeseen 25.8. klo 12 mennessä. Vahtimestarin toimipisteenä tulee olemaan ensisijaisesti Auroran kappeli. Tehtäviin kuuluu kiinteistön ja irtaimiston huoltotehtävät, siivoustehtävät, kirkollisten toimitusten ja tilaisuuksien järjestelytehtävät, asiakaspalvelu sekä keittiötyöt. Työaika on 38 t 15 min/vko. Pätevyysvaatimus on soveltuva ammatillinen perustutkinto ja/tai laaja käytännön kokemus.

Etsimme hyvän ammattitaidon omaavaa ja hyvän asiakaspalvelun taitavaa työntekijää. Suntion ammattitutkinto on eduksi, mutta ei edellytys työn aloittamiselle. Vahtimestarin tehtävän vaativuusryhmä on 401 ja peruspalkka 1 860,65 €/kk. Lisäksi vuosisidonnaista palkanosaa on mahdollista saada enintään 15 % peruspalkasta. Työsuhteessa noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. Työhön valittavan on oltava ev.lut. kirkon jäsen.

Työhaastattelut 29.−30.8. Tiedusteluihin vastaa ylivahtimestari Harri Ahdesmäki 040 586 0585 tai aluekappalainen Hannu Mäenpää 040 513 0861. Sähköpostiosoitteet ovat mallia: etunimi.sukunimi@evl.fi. Hakemukset osoitetaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostolle ja lähetetään os. PL 201, 02771 Espoo. Kuoreen tunnus ”vahtimestarin työ”. Hakemukset voi myös lähettää sähköpostitse osoitteeseen: espoontuomiokirkkoseurakunta@evl.fi.

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

ATK:n alkeita eläkeläisille 5.-8.9.2011 Vivamo-opistossa, Lohjalla

Kurssilla opiskellaan tekstinkäsittelyn perusteita (Word 2007-tekstinkäsittelyohjelma, Vista-käyttöjärjestelmä) sekä tutustutaan internetin ja sähköpostin hyötykäyttöön.

Opetus: FM Pirjo Honkanen Kurssimaksu: 50 e Täysihoito koko ajalta: 198-216 e (eläkeläiset -20%) Ilmoittautumiset 29.8. mennessä: puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Lauttasaaren seurakunta on noin 20 000 lauttasaarelaisen keskellä toimiva helsinkiläinen merellinen seurakunta. Seurakunnassa on kolmisenkymmentä työntekijää.

Iltapäiväkerhonohjaaja Lauttasaaressa laajennetaan lasten iltapäiväkerhotoimintaa. Hemme joukkoomme kolmea iltapäiväkerhonohjaajaa. Työ on lasten kasvatukseen, ohjaukseen ja huolenpitoon innostuneen ohjaajan paikka.

Arvostamme aikaisempaa alan työkokemusta, yhteistyökykyä ja uusia haasteita pelkäämätöntä otetta.

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Pätevyysvaatimuksena on piispainkokouksen (11.2.2003) hyväksymä lapsi- ja perhetyön tutkinto tai muu lastenohjaajaksi soveltava tutkinto, sekä ev.-lut. kirkon jäsenyys. Tehtävän vaativuusryhmä on 303 tai 401 ja työaika 27h/vko (71% osa-aikaisuus).

Toimeen valitulta vaaditaan rikoslain 6§:n 2 mom. mukainen rikosrekisteriote. Työsuhde alkaa 5.9.2011, koeaika on neljä kuukautta.

Lisätietoja antaa lastenohjaaja Eija Härkänen p. 050 430 8835, sähköposti: eija.harkanen@evl.fi.

Unikkotie 5, Vantaa

Hakemukset toimitetaan 19.8.2011 mennessä: Lauttasaaren seurakunta, PL 117, 00201 Helsinki.

Kuoreen merkintä iltapäiväkerhonohjaaja.

(Seurakunnan talo)

KOTISIIVOUSTA

Hoitoa ja huolenpitoa

Ikkunanpesua, kotiapua.

Sirkka-Liisa Helenius

Helsingin keskustassa

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Hietalahdenkatu 7 A 2

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo



Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Palveluja tarjotaan

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Asianajajia

Satuhammas Oy Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

24 h Puh. (09) 694 2434 Gsm 040 900 7829

HOITOKOTI DOMUS NOSTRA Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 Hautakiven kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 3,95e/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

Pyhän Laurin jalanjäljissä V a n t a a n L a u r i

VANTAAN

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

www.vantaanlauri.fi

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat.

KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 00 Vantaa, p. 0 0 674, faksi 0 0 6, vantaan.lauri@evl. fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 0 0 674, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 0 0 67, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 0 0 67, heli. kulmavuori@evl.fi. TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 40 5, hanna.antila@evl. fi. Kaisa Halonen, p. 0 0 6, kaisa. halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 0 0 66, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 0 0 67, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 00 754 70, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 00 754 0, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 00 754 6.

ILMOITUSHINTA ,0 € / pmm + alv. %.

Rivi-ilmoitukset –0 riviin ,50 € / pmm + alv. %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 6.

ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 7 (Hietalahdenranta ), 00 Hki, p. 00 754 75, faksi 00 754 4, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 00 07 000, www.posti. fi/palaute.

Vantaan seurakunnat 11..–1..

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvila on kesätauolla 5.9. asti.

Messu su 14.8. klo 12. Harri Nurminen, Aarne Pelkonen.

Kesäkahvila torstaisin 25.8. asti klo 13–14.30. Hartaus ja keskustelua eri teemoista.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -sukkapiiri aloittaa ke 24.8. klo 18. Teemme villasukkia Vantaan vankilaan joululahjaksi..

Tervetuloa myös aloittelijat, kantapään tekoon on neuvoja tarjolla. Jos neulot mieluummin kotona, voit tuoda valmiit sukat kirkolle vahtimestareille tai kirkkoherranvirastoon. Tiedustelut Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Marjatan taidepiiri kokoontuu ti klo 18–20.30 6.9., 13.9., 20.9., 4.10, 18.10 ja 25.10, sekä 10.1, 17.1 ja 24.1. Yhden kurssin hinta 21 euroa sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen. Ilmoittautuminen virastoon p. 830 6500.

Itsetunto paremmaksi -ryhmä alkaa 13.9. Tavoitteena on oppia tuntemaan omia heikkoja ja vahvoja puolia sekä vahvistaa itsetuntoa. Ryhmässä kuullaan lyhyitä alustuksia ja keskustellaan.

Muut kokoontumiskerrat ovat 20.9., 4.10., 11.10 ja 25.10 klo 18– 20. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ryhmänohjaaja, diakoni Sirpa Talmia p. 09 730 579 maanantaihin 6.9. mennessä.

Länsimäen kirkko

Pietari Kareinen, Leevi Timo Ilmari Kaliste, Luka Wille Aukusti Kaliste, Kerttu Vilhelmiina Anttila, Luka Matti Tapio Lemmetyinen, Taru Tuulia Jokinen, Helmi Sointu Kristiina Näreranta, Molla Emilia Jokipaltio, Eelis Jarno Könni, Ronja Annica Mauravaara, Jasmin Isabella Yu, Sofie Caroline Alexandra Enbuska, Emma Linnea Valtonen, Erik Asser Salin, Julius Kasper Kettunen, Sofie Jessica Jasminella Huttunen, Pekko Ilmari Murto, Noel Koa Olavi Paltamaa, Aleksi Johannes Suuronen, Tomas Julius Roehr, Lotta Alma Aliina Paakki, Jeremy Olavi Kinnari.

Avioliittoon kuulutettu Markus Juhani Paljakka ja Leena Pauliina Lättilä, Jari Janne Mantela ja Anne Elina Hämäläinen, Timo Ville Alatalkkari ja Sanna Mari Ollikkala, Henri Matias Kylä-Utsuri ja Katja Johanna Maaria Orjala, Pentti Olavi Perunka ja Tarja Hannele Joensuu, Ted Mikael Wong ja Anni Elina KeskiVähälä, Mika Juhani Immonen ja Maria Elizabeth Sharp, Joona Aleksi Leppänen, Rekolan srk:sta ja Jenni Tuulia Eronen, Hannu Pekka Akseli Palsi ja Sari Susanna Leskinen, Aarne Ensio Enbäck ja Taina-Maarit Hakasalo, Åke Raimo Rundberg ja Heli Hannele Holopainen, Petri Ilari Leppälä ja Tiina Johanna Suninmäki, Jouko Sakari Kolehmainen ja Sari Anneli Laakso, Jukka Pekka Leinonen ja Kirsi Inkeri Mansikkasalo, Joska Elmeri Virtaranta ja Jenni Marjukka Mäenpää, Jari Vilhelm Pihlström ja Minna Susanna Gerkman.

Hautaan siunattu Edit Kumpulainen 100 v, Volha Yesipovich 93 v, Nils Rafael Eklund 86 v, Sirkka-Liisa Saaresto 85 v, Aarne Väinö Olavi Saaristo 80 v, Sinikka Anneli Etelämäki 77 v Mauno Armas Åkerblom 70 v, Seppo Yrjö Ilmari Aaltonen 69 v, Matti Tapani Korhonen 67 v, Sulo Valtteri Matilainen 66 v, Keijo Olavi Repo 65 v, Taisto Ensio Kerminen 64 v, Liisa-Inkeri Sillanpää 62 v, Hilkka Hellevi Hytönen 57 v, Simo Tapani Tuomela 39 v, Venla Emilia Puntanen 1 v.

Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 14.8. klo 10. Saarna Martti Sallinen, Harri Nurminen, Aarne Pelkonen.

Koulutiensä aloittavien siunauskirkko ma 15.8. klo 18.Vesa Häkkinen, NMKY:n IP-kerhon ohjaajat, Kristiina Nurmi. Mehutarjoilu.

Kesäkahvila keskiviikkoisin 31.8. asti klo 13–14.30. Hartaus ja keskustelua.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Koulutiensä aloittavien siunauskirkko ma 15.8. klo 18. Tiina Palmu, IP-kerhon ohjaajat, Juha Paukkeri. Mehutarjoilu.

Vantaan NMKY:n kerhot perheille, varhaisnuorille ja nuorille käynnistyvät viikolla 36. Lisätietoja: nmkyvantaa.fi.

Nuorille Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18 Vaaralan kirkossa.

Bilisilta to 18.8. Hakunilan kirkolla.

Muuta Diakoniatyön syysleiri Riuttarannassa 13.–15.9. Ohjelmassa ulkoilua, hartaushetkiä, saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Leirimaksu 35 e. Leiriläiset valitaan hakemusten perusteella. Hakemuksia saa kirkkoherranvirastosta. Lisätietoja: Mirja Jalo p. 050 560 5693 tai Elina Vepsäläinen p. 050 593 5503. Hakemukset toimitetaan kirkkoherranvirastoon tai postitse 15.8. mennessä.

Kastettu Krista Aliisa Kotipelto, Peppiina Elina Hirvonen, Samu Henrik

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset kesällä ma–pe klo 9–13, p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 1.6.–31.8. ke klo 9–11, p. 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Messu su 14.8. klo 10. Saarnaajana Anna-Kaisa Inkala, liturgina Jaakko Kara ja kanttorina HannuPekka Heikkilä.

Koulutielle lähtevien siunaaminen ma 15.8. klo 18. Mukana pastori Jouni Salko.

Ympäristöpäivän kirpputori järjestetään syyskauden avajaisten yhteydessä su 4.9. messun jälkeen. Ympäristöpäivän tapahtumat on suunnattu koko perheelle. Kirpputoria varten voi tuoda hyväkuntoisia vaatteita ja tavaraa, ei huonekaluja tai sähkölaitteita. Tavaroita otetaan vastaan pe 2.9. saakka kirkolla arkisin klo 9–14. Tiedustelut Riitta Ahoselta, p. 040 0558 308. Kirpputorin tuotto ohjataan Romaniaan menevien avustuserien kuljetuskustannuksiin.

Muuta toimintaa Kolmen ristin kierros su 14.8. klo 8.50 alkaen. Vaellus alkaa lähtöhartaudella Hämeenkylän

kirkolta. Reitti kulkee Auroran kappelin ja Kalajärven kappelin kautta. Matkan varren bussipysäkeiltä pääsee halutessaan kesken vaelluksen takaisinpäin. Takaisin kirkolle saavutaan n. klo 19 hartaushetkeen. Lisätietoja pastori Jouni Salkolta, p. 050 420 1411 tai jouni.salko@evl.fi.

Kesän viimeiset pihaseurat ke 17.8. klo 19 Riitta Ahosella, Uomakuja 3 E 70, Myyrmäki. Mukana kappalainen Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Senioreiden syysretki kulttuurikaupunki Turkuun to 8.9.

Käyntikohteina Logomon Tuli on irti -näyttely, tuomiokirkko ja Hirvensalon taidekappeli. Lounas ravintola Teinissä. Bussi lähtee Askistosta klo 8.30 kulkien reittiä Hämeenkylän kirkko–Pähkinärinteen ostoskeskus–Hämevaaran päätepysäkki–Rajatorpan ostoskeskus. Paluu kirkolle n. klo 19. Sitovat ilmoittautumiset ti 23.8. mennessä kirkkoherranvirastoon. Retken hinta on 50 €.

Kasvaako teilläkin tällainen?

Kastettu Kaisla Amelia Aalto, Niki Veeti Samuli Nieminen, Emma Anneli Kärkkäinen, Sebastian Eemeli Kiiski, Jemina Maria Kotilainen, Jesse Matias Kotilainen, Joonas Petteri Kotilainen, Viljo Aarre Wilenius, Henry Thomas Gong-Harjula, Charles Andrew Gong-Harjula, Jellmina Alma Lempi Soisalo, Mette Minea Emilia Nyberg, Samuel Jani Antero Tikka, Jasmin Julia Mäkinen, Ilari Aaro Konstantin Hannula, Liam Joonatan Yläkorpi, Sonja Olga Elisabeth Larsen, Emmi Aleksandra Rajamäki, Leo Ilmari Valkonen, Vivian Eva Alexandra Krause, Eetu Juhani Salli.

Avioliittoon kuulutettu Sanna-Mari Sinikka Vepsä ja Rune Björnstad Pedersen, Tiina Anita Hjelmstedt ja Esa Antero Karvonen, Nora Emilia Nyberg ja Kim Erik Cederlöf, Heidi Katariina Elomaa ja Lasse Peter Sivunen, Anne-Maj Erika Sibelius ja Jyrki Antero Jokinen, Suvi-Marja Rajala ja Petri Aki Alasuutari, Kaisa Pauliina Liski ja Kimmo Tapio Liski.

Ensiapua murrosikäisten vanhemmille

M

urrosikäisen mielialat saattavat olla melkoista myrskyä ja vanhemmille uuvuttavaa seurattavaa.

Vantaan seurakuntien perheneuvonnan järjestämässä Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmässä murrosikäisten tai sitä lähestyvien nuorten vanhemmat pääsevät miettimään uutta tilannettaan muiden vanhempien kanssa.

Ryhmän tapaamisissa keskustellaan muun muassa vanhemman voimanvarojen säilyttämisestä, nuoren itsenäistymisestä, nettielämästä ja nuoren itsetunnon

Hautaan siunattu

Nuorille

Kaarin Hillevi Öhman 83 v, Kaino Anneli Lohti 83 v, Raili Aliise Piisku 77 v, Vieno Annikki Hietanen 77 v, Viljo Einari Kiiskinen 76 v, Eila Ingeborg Oja 72 v, Lea Edit Salminen 70 v, Pekka Heikki Matias Lahti 63 v, Anne Marja Heikkilä 53 v, Merja Anneli Nyqvist 52 v, Jenna Kristiina Ojala 12 v, Elmo Bálint Vilkesalo 4 pv.

Nuorten kesäkahvilat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Messu su 14.8. klo 10, Hanna Vaittinen ja Lauri Kiviranta.

Koulunsa aloittavien kirkkohetki ma 15.8. klo 18, Sanna Heikurinen, Lauri Kiviranta, Terho Kettunen sekä lastenohjaajia.

Tilaisuuden lopuksi tarjoilua ja ohjelmaa. Ilmoittautuminen pe 12.8. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Naisten raamattupiiri ma 15.8.klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon kahvila ti 16.8. klo 11–13.

Kahvia, teetä, ja pientä purtavaa edulliseen hintaan.

Rukousryhmä ke 17.8. klo18 kappelissa.

Lapsille ja perheille Perhekerhot alkavat ma 22.8. ja pe 26.8. kirkolla, ti 23.8. Mikkolassa ja to 25.8. Nikinmäessä.

Muuta Merimieskirkon kesäjuhla Lauttasaaressa la 13.8., Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1, Helsinki. Klo 11–13 lohisoppalounas, jonka aikana voi tutustua Suomen Merimieskirkon ja WWF:n työhön sekä Visa Hietalahden Itämeren valokuva- ja veistosnäyttelyyn. Klo 15.30 puhetta Itämeren tilasta ja sen eri mahdollisuuksista, välissä merellistä musiikkia. Klo 18 iltahartaus ja Lupaus Itämerelle -kampanjan avaus. Jos haluat mukaan tälle omakustanteiselle retkelle Helsinkiin, lähtö on Korsosta N-junalla klo 10.41.

Pihaseurat ti 16.8. klo 19 MarjaLiisa ja Juha Karilla, Haikararinne.

Laulua ja keskustelua kesäillan seuroissa. Tiedustelut Marja-Liisa Kari, p. 040 564 78789.

Kastettu Sampo Elias Valdemar Salonen, Sonja Terttu Inkeri Lindström, Veera Emilia Ruohoranta, Teppo Tapio Hannola, Marjo Kristiina Ilvonen, Iida Hannele Talonpoika, Ella-Sofia Koskinen, Toni Antero Dannbom , Veikko Johannes Korhonen, Susanne Christine Silfverberg, Miko Matias Kuusisto, Elsa Anniina Talonpoika, Rebekka Anna Karolina Kallioniemi, Anniina Helmi Elna Kostiander, Tero Petteri Tuomela, Dani-Jerko Johannes Kumpulainen, Lotta Elli Sofia Åman, Aino Elina Lastumäki, Aava Ronja Helena Tonttila, Sergei Arvi Aukusti Haverinen, Elisa Maria Sirén, Niilo Jeremias Liimatainen, Aleksei Maximilian Kulagin,

tukemisesta. Ryhmään mahtuu 6–8 vanhempaa. Se kokoontuu neljänä peräkkäisenä tiistai-iltana 6.9. alkaen perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa.

Ohjaajina toimivat perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen, p. 050 347 6846, ja Leena Jokinen, p. 050 347 2917. Ilmoittautumiset 1.9. mennessä ohjaajille tai p. 09 830 6330.

Vanhemmuuden riemut ja riesat ti .. klo –. perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie  a A, . krs

Sandra Emilia Eronen, Ella Lotta Susanna Aalto. Joa Ilmari Makkonen, Matilda Varpu Safiye Beshar, Emma Olivia Susanna Aalto, Oliver Mikael Saraneva, Riina Matleena Pellinen, Sesilia Aino Alesa Peltola, Jalo Lennart Rajasalo, Elias Eemeli Lehtimäki, Suvi Teresa Lam, Eliel Unto Einari Miettinen, Kimi Kasper Ruusumaa, Malko Linge Mpaka, Marko Johannes Aho, Santeri Elias Juhani Kohvakka, Milla Matilda Kauppinen.

Kuulutettu Veli Tapani Moilanen ja Minna Kaisa Knuutinen, Tero Juha Antero Inkeroinen ja Sari Anita Hämäläinen, Arto Erik Ylipartanen ja Sari Jurvanen, Harri Olavi Jansalo ja Heli Irmeli Grönholm, Jouko Tapani Valjus ja Outi Emmi Tellervo Laitinen, Markus Ensio Tuominen ja Eija Marjatta Kostilainen, Antti Sakari Pekkala ja Maarit Hannele Makkonen, Juha Matti Tonteri ja Katja Johanna Valkama, Jussi Jyrki Tapio Pukarinen ja Nina Helena Partanen, Timo Juhani Parkkari ja Sidalia da Conceicao Säntti, Anssi Juho Matias Seppä-Lassila ja Tiina Satu Annukka Kakriainen.

Hautaan siunattu Kerttu Sofia Nylund 81 v, Roosa Russko 80 v, Vertti Petter Väistö 76 v, Pirkko Tuulikki Partonen 74 v, Kirsti Anneli Hela 70 v, Tuulikki Marjatta Hintikka 70 v, Jarmo Kullervo Berghäll 66 v, Erkki Olavi Nieminen 65 v, Jarmo Kalevi Nilajärvi 64 v, Gun-Louise Kallio 59 v, Jarmo Kalervo Laine 57 v, Nora Aleksandra Mäkinen 19 v, Ella Sofia Koskinen 1 kk.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, parillisten viikkojen ke klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–to klo 11– 14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Rauhanyhdistyksen iltakirkko la 13.8. klo 18.

Konfirmaatiomessu (Piispala 3) su 14.8. klo 10, liturgi ja saarnaaja Eveliina Ojala, kanttori Noora Hultin.

Kouluun lähtevien siunaus ja kirkkomehut ma 15.8. klo 18.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke 17.8. klo 10–12.

Lankalahjoituksia otetaan vastaan, myös pieniä määriä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joita kiinnostavat käsityöt, yhdessä tekeminen, tietotaitojen jakaminen, rupattelu ja kahvinjuonti.

Kristityn matkaevästä — ilta Raamatun äärellä ke 17.8. klo 18–19.30, opetusta ja keskustelua vuorisaarnan teemoista.

Syyskauden avausmessu su 4.9. klo 10, aikuisten syyskauden toiminta alkaa.

Yläovet avautuvat aikuisille ma 5.9. klo 18.

Pyhän Andreaan kirkon



Vantaan seurakunnat 11..–1.. kuoron syyskausi alkaa ke 14.9., kuoroa johtaa Sirkku-Liisa Niemi.

Laulu- ja soitinyhtye Ilonpilarit aloittavat to 15.9., johtajana Noora Hultin.

Nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla.

Syksyn toiminta alkaa viikolla 36, Isko-ilmoittautuminen ke 7.9.

Nuorten musiikkiryhmä CORE alkaa to 15.9. klo 17–18.

Lapsille Vivido-lapsikuoro ja soitinryhmä Vivi-music aloittavat ke 17.8.

Lasten kerhotoiminta alkaa viikolla 33.

Kastettu Alisa Ester Chioma Devid, Petra Susanna Häkkinen, Marjo Kristiina Ilvonen, Oliver Aaron Jeremias Lahikainen, Santeri Mikael Repo, Ossi Aaron Alanaatu, Aaron Joni Sebastian Nilsson, Joel Kristian Haapala, Erin Nessa Nicola Gannon, Eerikki Arvo August Luokkanen, Elias Aulis Kristian Pakarinen, Kawtar el Youmni, Krishan Adrian Kuusela, Eetu Tapio Levo, Matilda Vieno Maria Aura, Topias Olavi Kristian Malila, Eemil Alrik Kalevi Paasolainen, Aino Matilda Ruutiainen, Katre Pajuste, Joonatan Mikael Bastman, Peppi Severiina Heikkilä, Timi Oliver Lukkarinen, Ossi Aarre Oliver Mustonen, Juho Albin Sarvelainen, Jasmiina Tuuli Karita Vendelin, Mario Daniel Röntynen, Tessa Emilia Vilhelmiina Siltanen, Roope Mikael Juhani Oikarinen.

Avioliittoon kuulutettu Antti Henrik Kauttu ja Outi Katariina Pennanen, Timo Tero Tapani Paananen ja Hanna-Mari Itäkylä, Juha Matti Neulaniemi ja Sari Susanna Puusaari, Jani Mikael Holmström ja Miia Carita Arenta, Niko Tapani Pipinen ja Riikka Hannele Ryymin, Pertti Juhani Mujunen ja Erja Nina Susanna Nikiforow, Kristian Melander ja Katja Helena Kyllikki Kykylä, Jani Joakim Tiihonen ja Suvi Pauliina Salonen, Jussi Kaarlo Eerik Eerikkilä ja Anne Katriina SeppäLassila, Timo Juhani Parkkari ja Sidalia da Conceicao Säntti.

Hautaan siunattu Elma Kiuru 77 v, Pentti Johannes Neuvonen 75 v, Yrjö Juha Kalevi Lang 73 v, Anneli Siimelä 73 v, Maire Lipponen 71 v, Rainer Orvo Aulis Honkanen 65 v, Aila Annele Latvasalo 58 v, Mika Antero Alapiha 44 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kirkon ruokailu palaa kesätauolta ti 6.9. klo 12 Tikkurilan kirkkosalissa.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Opas paikalla 31.8. asti ma–pe klo 12–20.

Vantaan musiikkijuhlat: Il viaggio di Lucrezia — Lucrezian matka to 11.8. klo 19. Purcellin sonaatit ja teatterilaulut to 11.8. klo 20.30. Musiikkia Qing-dynastian hovista pe 12.8. klo 20.30.

Tunnelmia Kuningatar Kristiinan Rooman hovista la 13.8. klo 19. Sweetest Sadness la 13.8. klo 20.30. Ranskan suuret hovimuusikot su 14.8. klo 19.30.

Laurin elojuhlat Pyhän Laurin kirkon aukiolla la 13.8. klo 9–15 perinteiset ohjelmalliset käsityömarkkinat. Lisäksi elojuhlissa musiikkia. Pyhän Laurin kappelissa Lumous Group klo 12.15 ja alkaen klo 13 kannelta soittaa Marja Turu ja jouhikkoa Outi Pulkkinen. Kappelissa avoimet ovet klo 14–16.

Konfirmaatiomessu su 14.8. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Toomas Takala, Reetta Leppänen ja kanttori Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 14.8. klo 15. Päivi Helén, Tomi Väisänen, Reetta Leppänen, Sirpa Tallberg ja Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 13.8. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 14.8. klo 10. Saarna teol. yo. Minttu Väisänen, liturgi Janne Silvast ja kanttori Simo Santaranta.

Arabiankielinen raamattupiiri su 14.8. klo 16. Lastenhoito järjestetty.

Koulutielle siunaamistapahtuma ma 15.8. klo 18. Mukana Kirsti Hildén, Outi Myllylä, Kristiina Rantanen, Merja Salo ja kanttori Terje Saard.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.8. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Yhteysilta ti 16.8. klo 18.30 kirkon kahviossa.

Kantapäänkautta -sukkakoulu torstaisin alkaen 25.8. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Kokoonnumme viitenä torstai-iltana. Tule opettelemaan neulomista yhdessä toisten kanssa. Ota mukaasi sukkalankaa ja sukkapuikot. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä aloittaa ti 13.9. ja kokoontuu kuusi kertaa joka toinen tiistai klo 18–19.30.

Nuorten ilta su 14.8. klo 17–20 nuorisotilassa.

NettiWalkers to 18.8. klo 19–21 nuorisotilassa.

Wintin nuortenilta to 18.8. klo 17–20.30 Wintillä.

Isoskoulutus: ilmoittautumiset koulutusryhmiin 28.8. mennessä netissä. Ensimmäisen ja toisen vuoden isoset ilmoittautuvat ryhmiinsä näin sähköisesti ja saapuvat varmistamaan koulutuspaikkansa Startti-iltaan 31.8. klo18–20 Tikkurilan kirkolle, josta saavat syksyn tarkemman ohjelman.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 12.8. klo 18.

Lapsille ja perheille Kerhot aloittavat syksyllä viikolla 34. Haku päivä- ja vekkulikerhoihin on päättynyt. Lisätietoja ja vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aholta p. 050 410 3863 ja perhetyöntekijä Marja-Leena Koposelta p. 050 434 5539.

Perhekerho on kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30– 11. Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe.

Lapsiparkki ti klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta.

Maksu on 2 €/perhe. Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä Marja-Leena Koposelle p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille ti klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa to klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila.

Kerhossa on pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvan kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista.

Kesäpyhäkoulu su 14.8. klo 10 Tikkurilan kirkon alakerrassa.

Pyhäkoulut aloittavat toimintansa su 11.9. ja kokoontuvat viikoittain ellei toisin ilmoiteta. Ei ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kastettu Saimi Vilina Huhtamäki, Anni Lumilla Mäntynen, Pauli Juhani

Nojonen, Lilian Sara Kuismanen, Amanda Sofianna Huikuri, Isla Elmi Onerva Taanonen, Vilma Victoria Moilanen, Sakari Arttu Eemeli Haikola, Jesse Aaron Tapani Muhonen, Eemeli Eevert Matilainen, Alexander Johannes Nilsson, Olivienne Julie Vuylsteke, Nella Lotta Emilia Pylvänäinen, Jere Lenni Juhani Toivonen, Aleksi Ilo Ivars, Mai Kaarina Hallberg, Emma Lotta Elisabet Puurunen, Verne Artur Lehtinen, Linda Orvokki Alamartimo, Adessa Victoria Lönnfors, Milo Damian Giraut, Ilona Anna Kristiina Saarinen, Adela Aurora Emilia Hopia, Romeo Edvin Kallenpoika Hämäläinen, Ada Emilia Puska, Samuel Akseli Kyllönen, Mico Samuel Vehkakoski, Luka Olli Mikael Maljanen, Henna Eerika Peltonen, Iina Julia Anniina Saartoala, Nelly Ansa Kaarina Koivula, Markus Juhani Eskelinen, Otto Aapeli Hietala, Peppi Sofia Kinnunen, Joni Aleksi Manninen, Aida Tuulia Ohtonen, Jasper Alex William Saarinen, Joel Oliver Zimmerman, Ilona Magdaleena Friman, Jusu Hermanni Hautala, Werneri Matias Leppänen, Samuli Eetu Aleksi Manninen, Carla Marianna Bugallo Rivas, Oliver Aleksis Lepistö, Johannes Eevert Lipiäinen, Sisu Karl Sebastian Brockman, Aleksi Uljas Jämsä, Benjamin Aleksis Koivu, Lili Anni Sipola, Sara Linnea Rahikainen, Rosa Julia Rahikainen, Mia Sofia Maaninen, Leo Onni Aleksi Sipponen, Sebastian Noel Thind, Olivia Lumina Ritamaa,Tatu Kalevi Sahakari, Luukas Vili Valtteri Lammela, Eeli Herman Schalin, Liina Maire Inkeri Laitinen, Aniina Kristiina Toivonen, Ukko Aleksis Heiskanen, Aatu Niilo Ilmari Koivusilta, Netta Lilian Snellman, Viljami Leo Mikael Tolonen, Iiris Aune Heleena Räsänen, Jesse Christopher Vuorinen, Elina Inga Andréa Maurent, Justus Simo Sakari Jumpponen, Otso Ilmari Sola, Sara Sofia Tiger,Tia Emilia Parviainen, Miida Marina Wasström, Arttu Juhani Kuusela, Ella Vieno Alessandra Majlund, Akseli Leonpoika Saarinen, Victoria Gabriella Hellman, Ninna Marianne Kupari, Aada Josefiina Apolloff, Joel Alvar Hietala, Otto Kaspar Kosonen, Iina Eveliina Ruokolainen, Luca Anton Inkinen, Eelis Daniel Stenman, Oskari Eemil Kokko, Ella Matilda Puolamäki, Oliver Noa Alexander Väätäinen, Olivia Adele Victoria Leppänen, Onni Olavi Ollinpoika Kari, Helmi Margareta Haataja, Rebekka Maria Simolin, Jasper Ossian Riihimäki, Anton Aapeli Jansson, Lukas Kristian Tolin, Nea Maria Kosonen, Lucas Aleksanteri Vilander, Ada Emilia Hietala, Elias Antonius Pöri, Milud Alexander Pöri, Jonne Matias Pylvänen, Noel Kari-Matti Strandén, Lilja Rebekka Mård ja Nico Jesper Bhose.

ja Kaija Kyllikki Kuparinen, Kai Antero Kähkärö ja Jonna Eveliina Rossi, Janne Paavo Leinonen ja Paula Inkeri Lavikainen, Mikko Antti Einari Kalteva ja LottaMari Harklin, Henry Pasi Taavetti Turvala ja Jaana Katariina Mäki, Samu Kristian Dolk ja Terje Tarvainen, Jari Tuomas Laaksonen ja Eija Sinikka Hannele Paakkonen, Juha-Matti Antero Muukkonen ja Armi Sisko Kaarina Purhonen, Juha Heikki Tapani Riihiranta ja Elina Tuominen, Joni Tapio Kaske ja Inka Marianne Mäyrä, Pauli Johannes Miettinen ja Heidi Annika Termä, Matti Juhani Mäki-Jouppila ja Kaarina Helenius, Eetu Iisakki Mäkelä ja Laura Johanna Inkinen, Markus Sakarias Laitila ja Silja Helena Kaarina Typpö, Marko Juhani Kärppä ja Linda Maria Haglund, Joni Antti Leppänen ja Hanne Birgitta Luttinen, Matti Juhani Klemola ja Laura Maria Kemppainen, Heikki Tapani Mäki-Jouppila ja Päivi Hannele Berg, Jani Matti Pulkkinen ja Tiina Johanna Kyttälä, Tomi Johannes Kiuru ja Nina Marika Lindberg.

2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16 (ei 11.8.), p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Hautaan siunattu

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Avioliittoon kuulutettu

Diakonia

Harry Olavi Rantala ja Margit Anita Sjöblom, Valtteri Samuel Koivula ja Venla Kerttu Ilona Mattila, Lasse Tapani Raelahti ja Meri Johanna Ylöstalo, Kyösti Tapio Alakiikonen

Reino Olavi Pärnänen 94 v, Lempi Maria Karonen 90 v, Lauri Veikko Olli 90 v, Viljo Holopainen 90 v, Lyyli Maria Mäkiniemi 88 v, Kerttu Marjatta Lehtinen 88 v, Saima Maria Pietarinen 87 v, Elsa Pajunen 86 v, Helli Maria Lampio 84 v, Pauli Ilmari Eerikäinen 84 v, Hertta Katarina Silvonen 84 v, Kirsti Kaija Kyllikki Saarinen 84 v, Liisa Maria Hartikainen 83 v, Kirsti Kyllikki Kuisma 83 v, Taavetti Elias Lampinen 81 v, Aune AnnaLiisa Koivu 81 v, Raili Vappu Maria Kauneela 79 v, Jaakko Armas Huttunen 79 v, Vilho Henrik Ahola 77 v, Aili Sinikka Sirén 75 v, Erkki Juhani Hölttä 72 v, Risto Pertti Landén 72 v, Seppo Untamo Wuori 71 v, Eija Hellevi Eskelinen 69 v, Erkki Ensio Mäki 68 v, Riitta Kaarina Korhonen 68 v, Leena Anneli Riihentaus 68 v, Terttu Kaarina Hatemaa 66 v, Jorma Birger Fellman 65 v, Jouko Johannes Nisonen 63 v, Tuomo Tapio Niskanen 58 v, Raija Anneli Pilli 58 v ja Sari Kristiina Andersson 50 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–14.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Saariselän vaellusrippikoulun konfirmaatiomessu la 13.8. klo 14. Saarna Heli Ojalehto, liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku.

Messu su 14.8. klo 10. Saarna Heli Ojalehto, liturgia Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Kari Jerkku.

Kouluun lähtevien siunaaminen ma 15.8. klo 18. Papit Elina Hellqvist, Maari Santala.

Aamurukouspiiri kokoontuu kesällä keskiviikkoisin klo 7.15–8.

Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovi.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kivistön kirkko Kouluun lähtevien siunaaminen ma 15.8. klo 18. Pastori Pasi Kilpeläinen.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Toivon tuulet ma 15.8. klo 18.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 17.8. klo 19–21.

Nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Lapsille ja perheille Kerhokausi alkaa. Iltapäiväkerhot alkavat 16.8. ja päivä- sekä perhekerhot viikolla 34.

Isä–lapsi-leiri 17.–18.9.2011 Holman leirikeskuksessa, Klaukkalassa. Yhdessä olemista ja tekemistä, ulkoilua, reipasta pelailua ja saunomista sekä hiljentymistä isille ja kaiken ikäisille lapsille.

Hinta 60 e / perhe. Tied. lapsi- ja perhetyön pastori Maari Santala 050 347 6045. Ilmoittautuminen maari.santala@evl.fi.

Muuta Marjanpäivän juhla su 14.8. klo 13–17 Kanniston uudella koululla, Kenraalintie 6. Kivistön alueen toimijat esittäytyvät, mm. seurakunta mukana tapahtumassa. Koko perheen tapahtuman ohjelmistossa mm. musiikkia ja esityksiä, tietoa alueen kehityssuunnitelmista sekä mahdollisuus tutustua uuteen kouluun sekä nuoriso- ja asukastilaan.

Järj. Vantaan kaupungin MarjaVantaa projekti ja MarjaVerkko, jossa srk myös mukana.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja

Ensi sunnuntai on 9. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Totuus ja harha.

Päivän raamatuntekstit ovat 1. Kun. 18:21–26, 36–39, Hepr. 4:1–2, 9–13 ja Matt. 7:13–14.

Valinta Menkää sisään ahtaasta portista.

Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!

Matt. 7:–4



Nuorille Walkers, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Leipää ja viiniä ➤

Ilmoittautumiset 2.9. mennessä pastori Pirjo Kettu p. 050 3632 372.

O

ikean tien kulkeminen tulkitaan usein sitoutumiseksi puhtaaseen oppiin. Tämä on kuulunut nykyisessä kirkollisessa keskustelussa. Määritetään ainoa oikea tapa ajatella ja tuomitaan toisinajattelijat harhaoppisiksi. Etsitään totuutta ja yksiselitteisiä vastauksia.

Kuitenkin Raamatun eettisen julistuksen pääpaino Jeesuksen sanoissa ja myös Vanhassa testamentissa on oikeudenmukaisuudessa ja rakkaudessa lähimmäistä kohtaan. Oikea oppi ei ole keskeinen teema, ellei ole kyse aivan epäjumalanpalveluksesta. Totuuden mukaan toimiminen onkin hyvän tekemistä lähimmäiselle.

Mitä hyvän tekeminen lopulta on? Asettuminen toisen asemaan ja omasta tahdosta luopuminen on vaikeata. Elämän valintatilanteethan eivät aina ole

yksiselitteisiä eikä toimintojemme seurauksia aina edes pysty tietämään etukäteen. Toisaalta, onko aina pakko hylätä itsensä ja luopua itselle tärkeistä asioista?

Vai onko kysymys elämänasenteesta? Mietimme usein asioita itsemme kautta. Pitäisikö olla toinen näkökulma?

Teenkö viime kädessä hyvää myös itselleni, kun en ensimmäiseksi ajattele itseäni vaan toisia tai yhteistä hyvää? Se, joka kadottaa elämänsä, löytää sen. Se on silti tavattoman vaikeata. Oikeassa olemisen sijasta joudummekin nöyrtymään ja pyytämään apua Jumalalta.

Markku Elo Vantaan seurakuntien vs. johtava sairaalapappi

Fagerudd, liturg, Håkan Wikman kantor.

Kastettu

Döpta

Jolean Miki Juhani Linnoskivi, Nella Olivia Waljus, Hertta Tuulia Makkonen, Aada Katriina Ahmaoja, Eino Vili Santeri Ylä-Outinen, Nella Amanda Vaittinen, Oona Leena Alina Martti, Nooa Ilmari Savolainen, Natalia Maria Desiree Hagert, Joel Onni Antero Myrttinen, Enni Aino Eveliina Hämäläinen, Lauri Elias Mäntylä, Helmi Elisa Tammisto, Vilma Alina Tammisto, Lenni Unto Eemeli Sarnas, Toivo Aaro Tapio Hietanen, Peppi Elina Tuomainen, Valtteri Onni Eemeli Heiskari, Eemeli Eino Juhani Vesterinen, Elias Onni Krister Gustavsson, Sakari Anssi Topias Matilainen, Lia Helmi Alina Korhonen, Axel Sokrates Heino, Lotta Linnea Jylhä, Minea Camilla Rostedt, Karri Elias Ilvonen, Neela Helena Peteri, Venla Emilia Rämö, Saga Sofia Ohtonen, Oula Sakari Matikainen, Nella Maria Marcant, Ellen Alicia Uhlgrén, Lilian Amanda Uhlgren, Touko Eero Mainio Manninen, Inka Olivia Pulkkinen, Eeli Anton Ilmari Vuolle, Emil Masahiro Ikeda, Oula Eljas Iloranta, Ronja Jolana Tähti Mäntymäki, Emmi Lilian Mankisenmaa, Topi Aatos Karjalainen, Fidel Hayes.

Noomi Elin Amanda Peltola, Amina Emelie Lankinen.

Avioliittoon kuulutettu Taneli Tuomas Purho ja Reija Kaarina Karttunen, Miikka Jouko Petteri Rämä ja Kiia Katriina Liitola, Mika Tapani Savikko ja Niina Maria Murtonen, Jari Olavi Nummelin ja Tiina Kirsti Birgitta Nevala, Jukka-Petteri Pihlakari ja Miia Elisabeth Ropponen, Petri Kalevi From ja Sini Anna Emilia Pentikäinen, Martin Gerard Renwick ja Heidi Maria Ålander, Aki Tom Christian Dolk ja Anu Johanna Salonen, Simo Aleksi Ratilainen ja Laura Juliaana Olli, Pasi Matti Tapani Niemistö ja Laura Maria Katariina Alho, Sami Kristian Hagberg ja Satu Maria Leskinen, Jarkko Tapio Manninen ja Kirsi-Marja Irene Seppälä, Antti Johannes Piltonen ja Hanna-Kaisa Tamminen, Eetu Iisakki Mäkelä ja Laura Johanna Inkinen, Joni Pentti Juhani Timonen ja Krista Marianne Koskinen, Pentti Juhani Härkönen ja Tuija Liisa Tellervo Paasonen

Hautaan siunattu Helmi Matilda Sulonen 96 v, Aili Maria Kotka 94 v, Maija-Liisa Lehtinen 93 v, Urpo Tapio Huttunen 90 v, Aino Karin Kyllikki Pitkänen 90 v, Sulo Juuso 87 v, Taimi Inkeri Lakkasuo 86 v, Kauko Kalevi Simonen 86 v, Eila Merita Keskinen 85 v, Anja Kyllikki Alkkiomäki 83 v, Irene Edit Mäki 81 v, Martti Johannes Peltomäki 81 v, Sulo Sakari Rekonius 81 v, Satu Sinikka Gustafsson 80 v, Esa Heikki Karjalainen 79 v, Väinö Armas Liimatainen 78 v, Osmo Antero Mandell 77 v, Mäkäläinen Irja Annikki 75 v, Kai Göran Nupponen 75 v, Jorma Kalevi Ikonen 73 v, Yrjö Johannes Hämäläinen 72 v, Raili Maria Granat 71 v, Simo Juhani Pirhonen 70 v, Hilkka Anneli Mattila 67 v, Matti Johannes Raatikainen 66 v, Hilkka Helena Mattsson 65 v, Hans Heikki Lausalo 63 v, Hilkka Maria Soininen 58 v, Arja-Liisa Tuominiemi 45 v, Jari Juhani Holopainen 27 v, Risto Antero Okamo, Greyson Antero Vesanto.

Döda Heli Irmeli From 78 år, Ulf-Johan Sundström 84 år, Saga Andersson 88 år, Lars Olof Portin 84 år, Leif Jarl Gustav Jarner 63 år, Kurt Olof Falk 68 år.

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinajat maanantaisin 15.8., 22.8. ja 29.8. klo 9–11, Unikkotie 5 a A, 3. krs., p.

050 346 8358.

Kehitysvammaistyö Aikuisten kehitysvammaisten kesäleiri 16.–19.8. Velskolan kartanossa Espoossa. Vielä kaksi paikkaa vapaana! Yhteiskuljetus Tikkurilan ja Myyrmäen kirkon kautta. Leirin hinta 50 e sisältää täysihoidon, kuljetuksen ja vakuutuksen. Saunomista, uimista, onkimista ja paljon muuta mukavaa. Ohjaajina kehitysvammaistyön diakonit Eeva Pirinen ja Minna Kovalainen sekä diakoni Katja Karvinen. Ilmoittautuminen minna.kovalainen@evl.fi tai p. 050 433 4232.

Perheneuvonta Vanhemmuuden riemut ja riesat -ryhmä alkaa ti 6.9. klo 18– 19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu murrosikäisten tai murrosikää lähestyvien nuorten vanhemmille. Tapaamisissa keskustellaan mm. vanhemman voimavarojen säilyttämisestä, nuoren itsenäistymiseen liittyvistä kysymyksistä sekä nuoren itsetunnon tukemisesta ja elämästä verkossa. Kokoontumisia neljänä peräkkäisenä tiistaina. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ilmoittautuminen 1.9. mennessä Hellevi HilskaSalonen p. 050 347 6846 tai Leena Jokinen p. 050 347 2917.

Vammaistyö Pyhä-retki to 1.9. Vantaalla. Etsimme yhdessä pyhää ja pyhän merkitystä omassa elämässämme. Tutustumme Pyhän Annan kirkkoon sekä Pyhän Laurin kirkkoon ja kappeliin. Lounas ja kahvit Pakarituvassa. Hinta 20 euroa.

Lähtö klo 9.15 Myyrmäen kirkolta ja klo 9.40 Tikkurilan kirkolta ja paluu Tikkurilan kirkon kautta Myyrmäen kirkolle. Viittomakielinen tulkkaus. Ilmoittautumiset 23.8. mennessä Seija Einolalle p. 050 338 6212 tai Minna Kovalaiselle p. 050 433 4232 tai Mariela Salmiselle p. 050 528 2056 tai Terhi Suonsivulle p. 050 381 8758.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 10–14.

Valokuvia Tikkurilan keskustasta vuosilta 1910–90. Vantaan kaupunginmuseon arkisto.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13, juni– augusti må–to kl. 9–13. Stängt ons.17.8.

Verksamhet Högmässa med konfirmation sö 14.8 kl 9.30 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson konfirmator och predikant, Martin

Markku Mattila

myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14.

Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Aapeli Korvenpää kyselee äidiltään Kirsi Korvenpäältä usein monimutkaisia kysymyksiä.

Kuopus lähtee opintielle Aapeli Korvenpäälle ja hänen äidilleen Kirsille koulu on jo tuttu paikka.

K

orvenpään kolmilapsisen perheen kuopus Aapeli aloittaa koulunsa tänä syksynä, Kirsi-äidin mielestä hyvään ja sopivaan aikaan.

— Ennen koulun alkua Aapeli ehtii täyttää seitsemän vuotta. Päiväkotikaverit on kutsuttu syntymäpäiville meille kotiin. Perheen ja sukulaisten kanssa vietetään toiset synttärit.

Aapeli alkaa olla valmis kouluun. Äiti on näet toisinaan kokenut olevansa melkein pulassa Aapelin monien kysymysten kanssa. Poikaa kiinnostavat etenkin erilaiset luonnonilmiöt: Mitä on magneetin tai kielen, siis ihan sen suussa olevan kielen, sisällä? Tai miksi kaikissa kakoissa on aina kärpäsiä?

— Se, että osaan vastata johonkin kysymykseen, ei vielä riitä. Vastaus herättää aina samaan teemaan liittyvän uuden kysymyksen. Varmaankin opettajat selviävät vanhempia paremmin koululaisten kysymysten kanssa.

Aapeli osaa vähän lukea ja kirjoittaakin. Koulua varten on hankittu uusi reppu. Aapeli on saanut myös oman kännykän.

— Kännykkä saa olla mukana, eihän muuten pystyisi soittamaan, jos avaimet ovat jääneet kotiin. Mutta koulussa kännykkää ei saa käyttää tai leikkiä sillä, Kirsi neuvoo.

Koulumatka ei pelota eikä rasita sen paremmin äitiä kuin Aapeliakaan.

Kotoa Simonmetsästä on Simonkallion kouluun vain noin 150 metriä. Matkalla ylitetään vilkasliikenteinen tie, mutta ylityskohdassa on hidasteiden lisäksi liikennevalot.

— Koulu on ennestään Aapelille tuttu. Jumppasalissa pidettiin ennen liikuntaleikkikoulua. Aapeli kävi siellä 3-vuotiaana noin puoli vuotta. Silloin se, että joutui jäämään ilman äitiä, oli hirveää. Mutta aina kun tulin hakemaan Aapelia, hän oli aivan innoissaan.

Muulloinkin koulun pihalla on leikitty tai luisteltu. Koulu on tuttu paikka senkin takia, että myös 12- ja 14-vuotiaat isoveljet ovat aloittaneet koulutiensä siellä. Aapeli on käynyt monta kertaa koulun joulu- ja kevätjuhlissa. Vanhempi veljistä käy jo Peltolan koulua, mutta nuorempi kuudetta luokkaa Simonkalliossa.

— Meidän perheessä on saatu koulusta hyviä kokemuksia. Aapeli tuntee koulusta monia eri-ikäisiä oppilaita ja heidän perheitään. Ekaluokalle on tulossa myös monia lapsia samasta päiväkotiryhmästä.

Sitä, keiden päiväkotikavereidensa kanssa Aapeli päätyy kenties samalle luokalle, ei voi vielä tietää. Simonkallion koulussa on käytössä järjestelmä, jossa koulun kaikki ekaluokkalaiset käyvät kuusi viikkoa koulua eri ryhmissä.

— Vasta sen jälkeen kun opettajat ja oppilaat ovat tutustuneet toisiinsa, muodostetaan neljä rinnakkaisluokkaa. Menetelmä voi kuulostaa sekavalta, mutta toisten vanhempien mukaan se on toiminut hyvin. Näin luokista saadaan tasapainoisemmat.

Kirsi Korvenpää kuvailee tunnelmiaan kuopuksen lähtiessä kouluun.

— Tuntuu haikealta, että meidän perheen lasten päiväkotiura on ohi.

Samanaikaisesti helpottaa, ettei enää tarvitse olla viemässä tai kiirehtiä hakemaan ketään päiväkodista.

Sekin, että edessäpäin näyttäisi olevan ihan tavallista koululaisperheen elämää, tuntuu hyvältä.

— Elämämme mullistui noin kaksi ja puoli vuotta sitten, kun Aapeli sairastui leukemiaan. Sairastamista kesti puolitoista vuotta. Hoidin Aapelia kokopäivätoimisesti. Välillä oli myös sairaalajaksoja.

Aapeli aloitti esikoulunsa sairaalakoulussa, mutta viime marraskuun alussa sekä Aapeli että äiti saivat palata entisiin elämänkuvioihinsa.

— Tuntui ihanalta, että Aapeli pääsi palaamaan tuttuun päiväkotiinsa.

Aapeli miettii, mitä koulun pihalla voi välitunnilla tehdä.

— Siellähän ovat keinut ja kiipeilyteline. Varmaan pelaatte jalkapalloakin, Kirsi-äiti arvelee.

Ulla-Maija Vilmi

●

●

Ensimmäiselle luokalle lähtevien siunaaminen ma .. klo  Hämeenkylän kirkossa, Kivistön kirkossa, Korson kirkossa (ilmoittautuminen .. mennessä p.   ), Länsimäen kirkossa, Myyrmäen kirkossa, Pyhän Annan lastenkirkossa, Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa ja Tikkurilan kirkossa.

Virtuaalinen ekaluokkalaisten siunaaminen su .. klo  ja  www.lastenkirkko.fi.

5

11 jKr.

koonnut Nina Riutta

Kesää on jäljellä kee helposti mukana ja sen voi pestä. Erityisen hyvä se on laivassa tai veneessä. Merimiehet ovat nukkuneet riippumatoissa siksi, että niistä ei putoa kovassakaan aallokossa ja matto myötäilee mukavasti laivan liikkeitä.

Hyvin unien lisäksi riippumatossa voi myös pyhiinvaeltaa. Pyhiinvaelluksiin on kautta aikojen liittynyt oman uskon todistaminen, Jumalan etsiminen ja ympäröivän luonnon havaitseminen. Kaikki tämä on mahdollista myös liikkumatta.

Kirkon Pyhä-teemaa koordinoivan projektisihteerin Marjukka Laihon mielestä fyysisen kunnon ei pidä olla esteenä pyhiinvaellukselle.

— Koska ihmiset ovat erilaisia, myös pyhä koskettaa meitä eri tavalla.

Ossi Lehtonen / Rodeo

RIIPPUMATOT JA - KEINUT ovat paras paikka ottaa torkut. Geneven yliopiston tutkijat tarkkailivat vapaaehtoisten aivosähkökäyriä, kun nämä nukkuivat sängyssä, puutarhakeinussa ja riippumatossa. Tulos oli, että keinuva liike paransi lyhyiden unien laatua ja erityisesti syvän unen määrä lisääntyi.

Riippumattojen uskotaan olevan Etelä-Amerikan alkuperäisväestön keksintö, joka saapui Eurooppaan Kristoffer Kolumbuksen mukana.

Varhaisimmat riippumatot kudottiin hamack-puun kaarnasta, mutta myöhemmin alettiin käyttää sisalkasvia, jota oli enemmän saatavilla. Puuvillaiset riippumatot ovat siis melko uusi keksintö.

Riippumatto on hyvä lepopaikka monessa mielessä. Se on kevyt, kul-

Vuorisaarna on kaupan.

Oma pala taivasta ”Nykymaailmassa on liikaa haluamista. Parisuhteessakin vain halutaan itselle kaikkea. Jos omaksuu auttamisen, huolehtimisen ja välittämisen asenteen, rupeaa itsekin saamaan.”

TÄTÄ SINULLA ei luultavasti vielä ole: omaa osuutta kirkon katosta. Mutta sellaisenkin netistä voi tilata. Saksan Augsburgissa sijaitseva Pyhän Annan kirkko etsii kummeja rahoittamaan kirkon restaurointia. 50 eurolla voi ostaa noin 0 x 0 senttimetrin suuruisen palan kattofreskoa. Vastineeksi saa kuvan omasta osuudestaan ja kunniakirjan.

Johann Georg Bergmüllerin 700-luvulla maalaamissa kattofreskois-

sa on kuvattu vuorisaarna, ristiinnaulitseminen ja tuomiopäivä. Osoitteessa www.himmlische-paten.de voi freskoista valita restauroitavaksi haluamansa palan. Tai ei enää ihan haluamaansa, sillä nopeimmat kummit ovat napsineet parhaat palat päältä ja on käynyt niin kuin palapelejä tehdessä usein käy: jäljellä on lähinnä ornamentteja ja tylsiä taivaspaloja. Ei taivasosuuskaan tosin hullummalta kuulosta.

Agronomi, Frantsilan yrttitilan perustaja Virpi Raipala-Cormier Eeva-lehdessä /0

Ekalle luokalle VANHEMPIEN SISÄLLÄ liikahtaa jokin, kun lapsi aloittaa koulun. Ekaluokkalainen tuntuu ja näyttää yhtä aikaa niin pieneltä ja isolta. Tajuntaan iskee totuus, kuinka pitkä matka on alkamassa, ja mieleen hiipii huoli: kuinkahan lapsi pärjää?

Avuksi ja tueksi ekaluokkalaisen vanhemmille ovat lastenkirjailija ja luokanopettaja Timo Parvela sekä lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja tietokirjailija Jari Sinkkonen kirjoittaneet kirjan. Siinä yhdistyvät alan miesten tietämykset, näkemykset ja kokemukset pehmeällä mutta jäpäkällä tavalla.

Keinuva liike tuntuu hyvältä.

.. Onnea, Susanna!

● ● ●

Kiven vuosirenkaat

6

Arvaa, viihdynkö täällä sen alla? Pimeässä on turha odottaa kasvun vihreää. Uusi ja odottamaton eivät mahdu ojentamaan varttaan suoraksi sen matalan katon alla. Mikään ei voi muuttua, koska muutokselle ei ole tilaa. Ja kuitenkin järeinkin kallio on kerran ollut sulaa ja vasta hakenut muotoaan.

Pitäisikö myöntää isän kurttuisen otsan lyömä häpeä? Itkeä äidin ohittava katse? Antaa anteeksi se, mikä puuttuu? Kiittää siitä, mitä on? Kiinnittää katseensa siihen, mikä sai rehottaa, ja jättää saksien kurittama sikseen?

Geologi, geologi, kerro, miten kiven saa kasvamaan.

Kaisa Raittila

Kati Molin / Rodeo

K

On aika teroittaa koulukynät.

Susanna on Uudessa testamentissa Jeesuksen parantama ja häntä palvellut nainen. Vanhan testamentin apokryfikirjoissa Susanna on nainen, jota väärät tuomarit syyttävät aviorikoksesta, mutta jonka Daniel osoittaa syyttömäksi.

Nimen suosiota osoittaa myös muunnosten runsaus: Sanna, Sanni, Sannu, Sannukka, Santtu, Susa, Suso, Suska, Sussa, Susso ja Sussu.

Tänä vuonna Susannaksi on nimetty nimetty 5 tyttöä.

Vartin retriitti

ysyin kiveltä, millaista oli, kun se oli pieni. Älä naura. Geologilta opin, että kivikin kasvaa.

Kivi ei vastannut, mutta punnitsin sitä kädessäni. Painoin sen poskea vasten vain todistaakseni, ettei päivän lämpö ollut siihen pitkään aikaan osunut. Mietin sen mineraalien kiteiden sekamelskaa. Olisipa geologiystäväni kertomassa, millainen tämä oli ennen ja miten siitä tuli se, mikä se on nyt.

Itseäni en ole pienenä katsellut, mutta muiden ilmeistä olen lukenut päivänpaisteen ja sen puutteen.

Isän kurttuun käyvä otsa ja äidin ohittava katse ovat järjestäneet sisäiset kiteeni. Pettymykseni, puolustautumiseni ja pelkoni ovat kasvaneet kaiken päälle kuoreksi, kovaksi kuin kivi.

Kouluun! (WSOY 0) avaa kaikkien osapuolien — lapsen, vanhemman ja opettajan — näkökulmia koulunaloittamiseen. Käsittelyssä ovat muun muassa erilaisuus ja itsetunto, läksyt ja oppiminen, koulukiusaaminen ja sosiaaliset taidot sekä kodin ja koulun yhteistyö.

Aivan aluksi kirjassa paneudutaan siihen, mitä ekaluokkalaisen tulisi osata lähtiessään koulutielle.

Opettaja kertoo sen lyhyesti: ”Lapsen olisi hyvä osata sanoa oma nimi, pukea itse ja huolehtia omista tavaroistaan jo hieman.”