Lauri 2011 nro 23 (16 6)

VANTAAN Seuraava Vantaan Lauri ilmestyy 11.8.

Heikki Lehtonen on jalkapalloisä ➤ 3



1..11

www.vantaanlauri.fi

Mikael Agricola keksi nimiä kasveille ➤6 Naispapit saivat uudet työasut ➤ 11

Anne Ahoniemi toimii poliisina netissä ➤7

Jussi Murtosaari/Leuku

Liito-orava ja muita uhanalaisia ➤ 8–9

Kesällä kannattaa tehdä pyöräretki Kuusijärvelle — Kalle Lindroth ➤ 16

Liisa Räsänen/Sley

Uutiset

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Vaikea päätös lähetystuesta VANTAAN SEURAKUNNAT tekee kansainvälistä työtä Kirkon Ulkomaanavun, Merimieskirkon ja kirkon seitsemän virallisen lähetysjärjestön kautta. Rahaa käytetään tänä vuonna 05 000 euroa.

Suurin osa työstä tehdään sellaisten järjestöjen kanssa, jotka joko ovat kirkon kanssa samoilla linjoilla naispappeudesta tai jotka eivät ainakaan pidä naispappeutta tai suhtautumista seksuaalivähemmistöihin asioina, joista kannattaa kiistellä.

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen naispappeuden vastustus johti siihen, että Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto leikkasi viime vuonna järjestöltä sen aiemmin saaman avustuksen pois. Nyt kaikilta lähetysjärjestöiltä on pyydetty selvitys suhtautumisesta muun muassa naispappeihin ja homoseksuaaleihin. Vastaukset otetaan huomioon, kun kirkkoneuvosto syksyllä päättää lähetysmäärärahoista.

Evankeliumiyhdistyksen lisäksi vaakalaudalla on Kansanlähetyksen tuki. Tätä ei tarvitse ihmetellä, sillä tuohtumusta herättää vaikka se, että järjestö kertoo strategiassaan vastustavansa parisuhteessa elävien homoseksuaalien ottamista kirkon töihin.

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetystyöntekijä Marja Ochieng lasten seurassa Matognon orpokodilla.

Siirtyvätkö kiistat lähetyskentille?

V

antaan seurakunnat päätti viime syksynä, ettei Suomen Luterilaista Evankeliumiyhdistystä (Sley) tueta enää seurakuntien yhteisistä budjettivaroista.

Sille esitetty kansainvälisen työn avustus jaettiin Suomen Lähetysseuralle ja Kirkon Ulkomaanavulle. Nämä kirkon valtalinjan edustajat saivat Vantaan seurakuntien lähetys- ja avustusrahoista liki puolet. Toinen puoli 05 000 euron potista jaettiin kuuden pienen lähetysjärjestön kautta.

Tukea naispappeuteen ja homoseksuaalien parisuhteisiin kielteisesti suhtautuvien herätysliikkeiden lähetystyölle on vähennetty suurissa kaupungeissa. Kansanlähetyksen ja etenkin Sleyn on epäilty siirtävän konservatiiviset asenteensa lähetyskentille.

Tikkurilan seurakunnassa on lopetettu Sleyn nimikkolähettien tukeminen ja Kansanlähetyksen tilanne on katkolla. Vantaankosken, Rekolan ja Hakunilan seurakunnilla on Kansanlähetyksen nimikkolähettejä. Korson seurakunnalla ei ole lähettejä kummastakaan järjestöstä, mutta Hämeenkylän seurakunnalla on molemmista.

KOTIMAAN NÄKÖKULMASTA asia vaikuttaa selvältä, mutta kun mennään ulkomaille, kuva muuttuu vähemmän mustavalkoiseksi. Konservatiiviset järjestöt ovat Aasian ja Afrikan maissa tilanteissa, joissa ne voivat olla paikallisesta näkökulmasta jopa radikaaleja suhtautumisessa naisiin ja homoihin. Ne kouluttavat tyttöjä, vastustavat naisten ympärileikkauksia, auttavat aids-orpoja ja muslimimaissa puolustavat homoseksuaalien ihmisarvoa.

Siksi Vantaan seurakuntien päättäjät eivät ole helpon ratkaisun edessä. On pakko kysyä, mihin leikkaukset kohdistuvat ja voidaanko samaa työtä todella tukea muuta kautta.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti äänestyksen jälkeen antaa Kansanlähetykselle projektitukea. Äänestystulos – kertoo päätöksenteon vaikeudesta. Siihen sisältyi kuitenkin myös hyvä sana eli projekti.

Kirkolla ei ole selkeitä ohjeita siitä, millaista asennoitumista lähetysjärjestöiltä odotetaan niiden suhtautumisessa naisiin ja seksuaalivähemmistöihin.

Uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen Kirkon lähetystyön keskuksesta painottaa, että naisten alistaminen ja homoseksuaalien syrjiminen on ”ehdottomasti väärin” eikä kirkko tue sellaista.

— Keskustelu naispappeudesta ja homoseksuaalien siunaamisesta on länsimainen.

Euroopan ulkopuolisten ja ei-protestanttisten kirkkojen opetus on aivan toinen.

●

Kansanlähetyksellä on vantaalaisten seurakuntien nimikkolähettejä Keski-Aasiassa, jossa tehdään kehitysyhteistyötä ja mielenterveystyötä sodan runtelemalla alueella sekä annetaan kielikoulutusta.

Japanissa on pappi ja sosiaalityöntekijä.

Virossa tehdään mediatyötä ja lapsi- ja nuorisotyötä sekä koulutetaan nuorisonohjaajia.

Uudenmaan Kansanlähetyksen piirijohtaja Eero Ahonen sanoo tekevänsä yhteistyötä naispappien kanssa, mikä on järjestössä yleistä. Naispappeutta sinänsä ei kannateta. Siksi tuet vähenevät.

— Kun tuet vähenevät, sijaiskärsijöitä ovat esimerkiksi aids-projekteissa autettavat ihmiset, Ahonen sanoo.

Kansanlähetys keskittyy kotimaisen ja ulkomaisen työn johtajan Arto Hukarin mukaan islamin kohtaamiseen ja köyhimpien maiden auttamiseen. Pääkenttiä on Etiopia, jossa on aids-työtä, kummilapsitoimintaa ja kylien kehittämisprojekteja.

lisissa vaaleissa. Aloitteessa pyydetään myös tutkimaan, voisivatko seurakuntien papit olla Jumbossa ihmisten tavattavissa. Esimerkkiä haetaan Espoosta. Espoon seurakunnilla on Kauppakeskus Isossa Omenassa Hiljaisuuden kappeli, jossa on oma kauppakeskuspappi. Lisäksi Leppävaaran seurakunnan papit päivystävät perjantaisin Kauppakeskus Sellossa. Jo vuonna 2005 Tikkurilan seurakuntaneuvosto esitti seurakuntatilaa Jumboon. ●

Jumboon ehdotetaan seurakuntatilaa.



Afrikassa ja Aasiassa on eri tilanne kuin Euroopassa

VOISIKO VANTAAN SEURAKUNNAT hankkia Kauppakeskus Jumbosta oman tilan? Karoliina Käpylehto ja Juha Luodeslampi ehdottavat yhteiselle kirkkoneuvolle tekemässään aloitteessa, että asia selvitettäisiin. ”Kirkon nurkassa” voisi aloitteen mukaan istahtaa kahville, hiljentyä, osallistua tempauksiin ja äänestää kirkol-

Markku Mattila

YLEISEN TALOUSARVIOAVUN SIJASTA kannattaisi kiistanalaisten järjestöjen avustamisessa — jos sitä päätetään jatkaa — tukea yhteisesti sovittavia projekteja. Niitä on helppo seurata ja samalla valvoa, että rahat käytetään eettisesti kestävällä tavalla.

Paikallisten tavat on pakko ottaa huomioon

Hiltunen muistuttaa, että etiikka ja tavat ovat aika- ja kulttuurisidonnaisia, ja ne kehittyvät eri tahtiin.

— Emme voi tarkastella asioita vain suomalaiselta 010-luvun kantiltamme ja julistaa koko maailmalle ilosanomaa siitä, mihin olemme itse äskettäin päätyneet. Se olisi kulttuuri-imperialismia.

— Paikallinen tilanne on pakko ottaa huomioon. Monissa maissa olisi edistysaskel, jos naiset saisivat käyttää shortseja. Varsinainen hyvä uutinen, josta me kerromme, ei silti ole se, että ”naiset, käyttäkää shortseja!” Patriarkaalisissa yhteisöissä tämä muutos voi tapahtua aikanaan, kuten naispappeuskin, sanoo Hiltunen.

KYLMÄOJAN METSÄN SUOJELU etenee. Vantaan ja Helsingin seurakuntien ja Vantaan kaupungin valmistelemaa rauhoitusta käsiteltiin kaupungin ympäristönsuojelulautakunnassa keskiviikkona 15.. Rauhoituksesta päättää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Suojeltavan alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria ja se liittyy jo suojeltuun Kylmäojan korven 11 hehtaarin suuruiseen luonnonsuojelualueeseen. Vantaan ja Helsingin seurakunnat

Hukarin mielestä on murheellista, että lähetystyön laatua arvioidaan vain kapeasta teologisesta näkökulmasta suhteessa virkakysymykseen ja seksuaalivähemmistöihin.

– Lähetyskentillä edistämme käytännössä naisten tasa-arvoa ja tyttöjen koulutusta.

Toimimme vähemmistöjen, myös seksuaalivähemmistöjen, ihmisoikeuksien puolesta.

Jyrkillä islamilaisilla ja kristityilläkin alueilla olemme suojelleet homoseksuaaleja väkivallanteoilta ja opettaneet, että kaikilla on sama ihmisarvo, Hukari huomauttaa.

Tasa-arvoa ja koulutusta tuetaan Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys tekee vantaalaisten avustuksella lähetystyötä Japanissa. Keniassa on raamattukoulu ja kummilapsitoiminnassa koulutetaan aidsorpoja. Järjestön työntekijät eivät työskentele naispappien kanssa.

— Kysymykset naispappeudesta ja homoseksuaalisuudesta eivät ole lähetyskentillä keskeisiä. Paikallisten kirkkojen kanta niihin on usein tiukka, emmekä puutu siihen. Me julistamme evankeliumia ja teemme palveluja auttamistyötä. Tuemme naisten tasa-arvoa ja koulutusta ja vastustamme pakkoavioliittoja ja ympärileikkauksia, toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski puolustautuu.

Hakunilan ja Rekolan seurakuntien lähetyssihteeri Päivi Peittola ja Tikkurilan seurakunnan lähetyssihteeri Sirpa Jalokinos kommentoivat, ettei Kansanlähetyksen ja Sleyn lähettien kanssa ole esiintynyt ongelmia. Päinvastoin ne ovat tehneet ”loistavaa työtä”. He näkevät, että järjestöillä on omat kannattajansa eikä niiden työtä tule vaikeuttaa tukia vähentämällä.

— Lasta ei saa heittää pesuveden mukana.

Naispappeus ja homokysymys eivät ole lähetyskenttien ydinkysymyksiä.

Janne Villa

voittivat suojeluhankkeella viime syksynä järjestetyn Luontohaaste-kilpailun. ●

●

VANTAAN KAUPUNGIN OSTETTAVAKSI tai vuokrattavaksi tarjoamia pientalotontteja haki 242 perhekuntaa. Suosituimpia olivat Ilolassa olevat tontit. Tontteja oli haettavana yhteensä 2, joista 1 Ilolassa eli vain noin joka kymmenes saa tontin. Hakijoista yli 0 prosenttia on vantaalaisia.

SEINÄJOEN KIRKKOHERRA, teologian tohtori Tapio Luoma, 4, on ensimmäisenä lupautunut ehdolle Espoon hiippakunnan piispanvaaliin.

Luoma on kirkolliskokouksen jäsen ja perehtynyt kristinuskon ja luonnontieteiden välisiin suhteisiin ja uusateismin ja kristinuskon väliseen vuoropuheluun. Espoon piispanvaalin virallinen ehdokasasettelu alkaa 1.. ja päättyy 1.9. Vaalit pidetään marraskuussa. Nykyinen piispa Mikko Heikka jää eläkkeelle helmikuussa 2012.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Iso numero LAPSENI KATSOO bussissa ulos ikkunasta ja kysyy: “Äiti, miksi kukaan ei auta tuota naista?” Ikkunasta näkyy kadun kulmassa kerjäävä vanhus. Kiemurtelen kysymyksen edessä. Selitän lapselleni maailman monimutkaisuutta. Lähtömaita ja tulomaita. Köyhää itää ja rikasta länttä. Vähemmistöjen huonoa kohtelua. Lapsi vain ei ymmärrä, vaan kuuntelee ihmeissään puhettani. Selittelyn makua, sanovat tytön silmät.

Kerjäämisestä ovat aikuisetkin viime vuosina keskustelleet paljon. Puheenvuorot vaihtelevat myötätunnosta ärtymykseen, jopa vihaan. Monia häiritsee kadunkulmasta ojentuva käsi. Yksi tarjoaa ratkaisuksi hyvinvointiyhteiskunnan palveluja, toinen on valmis lähettämään kerjäläiset omiin kotimaihinsa. Parasta olisi, jos kaikki hoitaisivat vain omat asiansa, tuntuu itse kukin ajattelevan juostessaan kiireesti pois.

Iisakki, Taneli ja Heikki Lehtosen seura on Kopse eli Korson Palloseura.

Koko perheen jalkapallo Heikki Lehtosesta tuli poikien harrastuksen myötä jalkapalloisä.

L

eppäkorvessa Kontiotien kentällä etsitään jalkapalloa. -vuotiaan Iisakki Lehtosen kierrepotku lennätti pallon pensaan alle heinikkoon, josta se löytyy vasta pitkän etsinnän jälkeen. Reilun tunnin päästä kentällä alkaa Korson Palloseuran eli Kopsen 6- ja -vuotiaiden poikien peli. Joukkueeseen kuuluu Iisakin 6-vuotias pikkuveli Taneli Lehtonen.

Joukkueenjohtajana toimii poikien isä Heikki Lehtonen, 43. Hän on tuonut mukanaan kentän laidalle suuren mustan kassin, jossa on upouusia varusteita.

— Siellä on joukkueen pojille pelipaitoja, housuja, sukkia ja tuulipukuja, Heikki luettelee.

Työasiat unohtuvat kentällä Heikki kertoo itse pelanneensa jalkapalloa vain koulun urheilutunneilla.

— Harrastin lapsena pianon soittoa, hän sanoo.

Lehtosen perheessä jalkapalloharrastuksen aloitti Iisakki. Hän alkoi pelata samassa kerrostalossa asuvan kaverinsa innostamana.

Kun Iisakin joukkueeseen etsittiin toimihenkilöitä, Heikki ei mennyt mukaan, sillä hän epäili, ettei hänen aikansa riittäisi. Pian hän

kuitenkin huomasi olevansa melkein kaikissa pojan harjoituksissa ja peleissä.

Noin vuosi sitten Heikki aloitti keskimmäisen poikansa Tanelin jalkapallojoukkueenjohtajana.

— Hoidan joukkueen yhteyksiä seuraan ja vanhempiin. Järjestän otteluita ja laadin kokoonpanoja peleihin, hän kertoo tehtävistään.

Heikki on aikaisemmin työskennellyt Puolustusvoimien pääesikunnassa, rauhanturvaajana, sotilastarkkailijana sekä strategian opettajana ja Venäjä-asiantuntijana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tällä hetkellä hän toimii Fazerin turvallisuusjohtajana.

— Jalkapallon parissa vietetty aika on mukavaa vastapainoa työlle. Työasiat unohtuvat saman tien, kun tulen lasten kanssa kentälle, Heikki vakuuttaa.

Ei omia harrastuksia Heikki on mukana Tanelin joukkueen peleissä ja harjoituksissa mahdollisimman usein.

Poikien harrastuksen parissa hän on saanut nähdä, minkälaista pienten lasten valmentaminen on.

— Joskus tehdään tiukkaakin treeniä, mutta pääasiassa harjoitukset ovat hauskanpitoa.

Pallon käsittelyä ja kuljetusta voidaan harjoitella leikin varjolla, Heikki sanoo.

Heikki arvioi, että häneltä kuluu joukkueenjohtajan tehtäviin muutama tunti viikossa.

— Joskus kun olen viipynyt illalla pitkään tietokoneella, vaimo on kysynyt, että vieläkö sinä teet niitä Kopsen juttuja, Heikki kertoo.

— Poikien harrastus on nyt myös minun harrastukseni. Sen verran se vie aikaa, et-

tä omiin harrastuksiin sitä ei enää riitä. Varsinkin, kun nuorimmainen lapsi vaatii vielä oman huomionsa, Heikki sanoo.

Vaikka aktiivinen jalkapalloisyys vaatii paljon, se myös antaa.

— Tämä on hauskaa. Ilman yhteistä jalkapalloharrastusta tulisi varmasti tehtyä helposti pidempiä työpäiviä tai käskettyä lapset työpäivän jälkeen keskenään ulos leikkimään. Uskon, että yhteisen harrastuksen ansiosta opin tuntemaan poikiani paremmin ja saan luotua heihin paremman suhteen, Heikki arvioi.

Treenejä, otteluita ja turnauksia Kuluvalla kesäkaudella Tanelin ja Iisakin joukkueet ovat harjoitelleet Kalmuurin nurmikentällä Korsossa samaan aikaan. Se on helpottanut perheen arkea. Harjoitusten lisäksi on kuitenkin liigaotteluita, piirisarjan pelejä ja viikonlopputurnauksia.

Jalkapallosta on tullut koko perheen yhteinen asia. Hoitovapaalla oleva äiti osallistuu varustehuoltoon ja poikien kuljettamiseen.

Turnauksiin lähdetään usein koko perheen voimin. Veljessarjan nuorimmainen, kaksivuotias Ahti on myös osoittanut kiinnostuksensa lajiin.

Heinäkuun alussa Heikki pitää töistä pari viikkoa lomaa. Loman aikana perhe muuttaa Maarukanmetsästä paritalokotiin Rekolaan.

— Kolmannen lapsen synnyttyä kerrostaloasunto on jäänyt pieneksi, isä tuumaa.

Ja osittain Heikin kesäloma kuluu — minkäpä muun kuin — jalkapallon parissa.

p ä ivä

e l ä m ää

NYT MEILLE armoa arasteleville on perustettu oma lehti, Iso Numero. Sitä myyvät köyhät ja vähävaraiset. Idea on alunperin Iso-Britanniasta, jossa lehteä kauppaaviin asunnottomiin ja vähävaraisiin törmää kaikkialla katukuvassa.

Suomen Isosta Numerosta kerrotaan, että se on kannanotto köyhyyttä vastaan. Lehteä julkaisee Kultti eli kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto ja jokaisen numeron myynnistä kilahtaa jokin lantti myyjänsä taskuun.

Aloite on rohkea tässä tuhansien luukkujen ja lokerojen maassa. Iso Numero kutsuu autuaaseen vaihtokauppaan — kohtaamaan ihmisen ja asian.

Lehti muistuttaa meitä köyhyydestä, epätasa-arvosta ja sorrosta, myyjälle se tarjoaa yhden pienen keinon yrittää selviytyä niistä.

Tehtäisiinpä tästä kerrankin tosi iso numero!

Soili Pohjalainen

Lehtosen perhe lähtee la .. L ahti S occer  -juniorijalk apalloturnaukseen.

Va i n

LUTERILAISET MIELTÄVÄT itsensä mielellään armon uskon edustajiksi. Pelastusta ei saavuteta teoilla, vaan yksin armosta. Armo eli ansioton rakkaus meidän osaksemme, näin muistelen rippileirilläkin opetetun.

Siksi oudoksuttaa, että juuri meidän on usein niin vaikea kohdata toista armon anelijaa, kerjäläistä, joka paljastaa oman tarvitsevuutensa ja heikkoutensa edessämme. Kerjäläinen vetoaa hyvyyteen ja laupeuteen.

Mutta, mutta, kiiruhtaa moni sanomaan. Entä, jos tulen armonpuuskassani hyväksikäytetyksi? Ehkä osoittamaani armoa pidetäänkin halpana?

Kuka minä olen toista ihmistä armahtamaan? Jumala armahtaa, minä en.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija



Pisteitä

Jani Laukkanen

Kesämusiikkia Vantaan kirkoissa

Kesän ensimmäiset pihaseurat pidettiin keskiviikkona 8.6.

Marttamökillä Askistossa

Miten Marttamökin seurat sujuivat?

Markku Mattila

Leena Kaseva, 

Mistä tiesit tulla pihaseuroihin?

— Olen käynyt pihaseuroissa noin kymmenen vuoden ajan pari kertaa kesässä. Eräs ystäväni muistaa jo hyvissä ajoin alkuvuodesta kutsua minut seuroihin omalle pihalleen. Marttamökille tulin kuskin roolissa, mutta ihan mielelläni.

Mitä pihaseuroista jäi mieleesi?

— Nämä pihaseurat olivat myös keväällä kuolleen pitkäaikaisen martan Wellamo Hellgrenin muistoseurat. En tuntenut häntä, mutta häneen liittynyt Karjala-teema tuli lähelle. Juureni ovat Karjalassa.

Laulut kuten Jo Karjalan kunnail‑ la lehtii puu puhuttelivat, samoin Wellamon siskon lausumat runot.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kesän ensimmäisille seuroille?

— Annan 4,5 pistettä leppoisalle tunnelmalle ja sille, että seurat tarkeni pitää ulkona.

Marja Turu esiintyy Ruskeasannan kappelissa ja Korson kirkossa.

Irmeli Hendrell, 

Miten pihaseurat keksittiin järjestää Marttamökillä?

— Seurojen järjestäminen Marttamökillä on jo perinne. Itse innostuin marttatoiminnasta noin 15 vuotta sitten, kun minut oli kutsuttu Marttamökille joihinkin juhliin. Tätä nykyä olen kirkkomartta, ja hoidan marttojen yhteyksiä seurakuntaan.

Mitä pihaseuroista jäi mieleesi?

— Tuntuu mukavalta, että seuroissa näkee ihmisiä, joita ei juuri muuten näe. Suvivirren lisäksi ympäriltä kuului monenlaisia luonnonääniä. Minulle jäi epäselväksi, oliko äänessä viitasammakko vai jokohan ruisrääkkä olisi tullut.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kesän ensimmäisille seuroille?

— Annan 5 pistettä mestarillisille pullanleipojille, sujuvalle tarjoilulle ja hienolle säälle.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●

●

●

●

●

Ulla-Maija Vilmi

●

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

●

Päivämusiikki: Ihana Aurinko! to 1.. klo 12. Barokkiyhtye Le Fiabe: Katja Vaahtera, sopraano, Satu Parkkonen, nokkahuilu, Louna Hosia, sello, ja Anna Franzon, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Puuvillapelloilta oopperaan — negrospirituaaleja ja aarioita to 2.. klo 12. Esa Aapro, basso, ja Merja Aapro, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Modernia konserttitangoa palkein ja koskettimin to 0.. klo 12. Milla Viljamaa, koskettimet, ja Johanna Juhola, harmonikka.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Kesäyön on onni omanani — Eino Leinon runoja to .. klo 12. Minna Nyberg, laulu ja lausunta, ja Taru Ritavesi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Romanttista jousimusiikkia to 14.. klo 12. Englantilainen jousiorkesteri. Mm. Jean Sibeliuksen ja Edvard Griegin musiikkia.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Muinaismusiikista jatsahtavaan kansanmusiikkiin to 21.. klo 12. Vilma Timonen, kantele ja laulu, Topi Korhonen, kitara, Elina Lappalainen, basso, ja Tuomas Timonen, rummut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Menneestä uuteen to 2.. klo 12. Sväng — New Harmonica Quartet: Eero Grundström, Jouko Kyhälä, Pasi Leino ja Eero Turkka, huuliharput. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ●

Kappelissa Soi! Kesäisiä yhteislauluja ke 29.. klo 19. Kanttori SirkkuLiisa Niemi säestää. Kappelin esittely klo 1.0. Vapaa pääsy.

Korson kirkko Merikotkantie 4 ●

●

Kesämusiikkia ke 1.. klo 20. Janne Maarala, piano. Kauneimpia virsiä, gospelmusiikin helmiä uusina, jatsahtavina sovituksina ja omia sävellyksiä. Vapaa pääsy.

Kesämusiikkia ke 10.. klo 20. Duo Midnight Melody: Pia Vilermo, huilu, ja Marja Turu, konserttikantele. Vapaa pääsy.

Sini Pennanen

Mistä tiesit tulla pihaseuroihin?

— Muutin Hämeenkylään vuonna 19, ja olen käynyt pihaseuroissa niistä ajoista alkaen. Pyrin käymään kesän kaikissa pihaseuroissa. Korkeintaan kahdet seurat kesää kohti ovat jääneet väliin. Tapanani on myös kerätä naapureita ja tuttuja samaan kyytiin.

Mitä pihaseuroista jäi mieleesi?

— Pihaseurat käynnistyvät joka kesä Marttamökiltä. Siellä on oma erityinen tunnelmansa muun muassa siksi, että ollaan niin lähellä luontoa. Tänä vuonna sää suosi. Muistelimme myös rakasta ystävää, mikä tuntui hyvältä. Laulu, puhe ja vapaa keskustelu vuorottelivat sopivasti.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kesän ensimmäisille seuroille?

— Annan 5– sille, että oli hyvä olla.

Pasi Järvinen, 

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 ●

●

Kappelissa Soi! Suomalaisia suvisia säveliä ke .. klo 19. Liisa Tiensuu, laulu, ja Maija Maltela, urut. Mm. Ilmari Hannikaisen ja Oskar Merikannon musiikkia. Vapaa pääsy.

Kappelissa Soi! Kesän kaikuja — suomalaista musiikkia ke 1.. klo 19. Marja Turu, kantele. Vapaa pääsy.

Janne Maarala soittaa Korson kirkossa.

Harri Stenberg

Annie Ahlsténilla, 18, on asunut viimeiset neljä vuotta Sotungissa.

 % Vantaalainen

Olen asunut aina Vantaalla. Ensin Korsossa, sitten Kivistössä ja sen jälkeen Hakunilassa. Viimeiset neljä vuotta olen asunut Sotungissa talossa, jossa minulla on ensimmäistä kertaa oma huone.

Kolme isosiskoani ovat muuttaneet pois kotoa. Asun äidin, isäpuolen sekä 15- ja 2-vuotiaiden siskojeni



kanssa. Vanhempani erosivat ollessani -vuotias. Isä asuu uuden perheensä kanssa Iittalassa.

Olen monella tavalla mukana seurakunnan toiminnassa. Ohjaan nuorten liikuntakerhoa, toimin isosena, kuulun K1-kerhoon, laulan bändissä ja käyn nuorten illoissa. 1-vuotissynttäreitäni aion juhlia kavereiden kanssa kotona. Sään mukaan

saatamme joko grillata tai pelata SingStaria.

Aion jossakin vaiheessa hankkia ajokortin. Isäpuoli on luvannut toimia ajo-opettajana. Ensi keväänä valmistun yo-merkonomiksi. Voi olla, että jatkan opintoja. Voisin työskennellä tulevaisuudessa esimerkiksi henkilöstöjohtajana. Haluaisin huolehtia siitä, että työkavereilla olisi hyvä olla.

Sväng — New Harmonica Quartet konsertoi Pyhän Laurin kirkossa.

Kasvimaalla Agricolan kanssa Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola käänsi keskiajan yrtit suomen kielelle.

E

nsimmäisten puutarhojen oletetaan olleen keskiajalla luostarien ja linnojen yhteydessä.

Taimet ja siemenet kulkeutuivat Suomeen esimerkiksi hansakauppiaiden mukana. Yrttitarhoissa kasvatettiin muun muassa lääke- ja rohdoskasveja, joilla munkit hoitivat sairaita. Sellaisia olivat esimerkiksi salvia, nokkonen, myrtti ja sinappi.

1500-luvulla uskonpuhdistuksen myötä luostaripuutarhat tuhoutuivat ja puutarhat siirtyivät kartanoiden yhteyteen.

Jos haluaa tietää, mitä ihmiset kasvattivat puutarhoissaan keskiajalla, vastausta voi hakea yllättäen Mikael Agricolan Rucouski‑ riasta. Kirjan kalenteriosassa on terveyttä ja ruokavaliota koskevia ohjeita, joiden yhteydessä mainitaan monia kasveja.

Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta kertoo, että Rucous‑ kirian yrttejä on todennäköisesti kasvatettu luostarien ja mahdollisesti myös linnojen puutarhoissa, vaikka sitovia todisteita ei ole.

— Tiedetään, että Turun linnassa on ollut yrttitarhan portti, joten tarhakin on ollut olemassa, vaikka siitä ei ole tarkempaa tietoa. Agricolan mainitsemista kasveista esimerkiksi dilli, koiruoho, kumina, kynsilaukka, minttu, salvia ja timjami kasvavat hyvin eteläisen Suomen alueella, joten niitä on voinut olla myös linnan yrttitarhassa, Häkkinen kertoo.

Nimi salvia tulee latinasta ja sen juuret ovat sanassa salvus, joka tarkoittaa tervettä. Jo kasvin nimi paljastaa sen olevan lääkekasvi.

Rucouskirian yrttiohjeet Kasveista ja niiden vaikutuksista tiedettiin jo ennen Agricolan aikaa, mutta Uuden testamentin ja Vanhan testamentin osien käännöksissään Agricola toi kansalaisten tietoisuuteen uusia kasvien nimiä.

Monet Suomen kasveista mainitaan ensimmäisen kerran Agricolan teksteissä, joten Agricolaa voitaneen pitää kasvitermistön uranuurtajana. Agricola kokosi Rucouskirian kalenteriosaan tietoa useista eri saksan- ja latinankielisistä lähteistä.

— Voidaan uumoilla, että hän on ollut todella kiinnostunut kasveista. Tuskin hän muuten olisi valinnut niitä niin runsaasti Rucouskiriaansa, Häkkinen toteaa.

Suomalaiset ovat aina eläneet lähellä luontoa ja oppineet käyttämään luonnon antimia hyväkseen. Häkkinen arvelee, että Rucouskirian ohjeet toimivat lähinnä muistilistana siitä, mitä kasveja kannattaa käyttää. Esimerkiksi kalenteriosan kesäkuun runossa Agricola kehottaa juomaan lähdevettä ja syömään salaattia etikan kanssa.

— Agricolan aikaan tavalliset ihmiset eivät olleet tottuneet etsimään tietoa kirjoista vaan he oppivat asioita käytännössä, esimerkiksi seuraamalla, miten papit, munkit ja muut oppineet käyttivät kasveja. Oppiminen tapahtui yleensäkin mestari-kisälli-periaatteella, eli nuoremmat seurasivat, mitä vanhemmat tekivät, Häkkinen kertoo.

raan kasvin latinankielistä nimeä. Esimerkiksi latinan salvia mukautui suomen kieleen niin hyvin, että se jäi käyttöön. Salvia on samaa juurta kuin tervettä merkitsevä salvus.

Kanelista Agricola käytti nimitystä cinna‑ met, joka on suora laina saksan kielestä.

Osa erikoisimmista kasveista jäi herras-

väen pienen piirin käyttöön, eivätkä niiden nimet päässeet mukautumaan suomen kieleen.

Suurin osa hyöty- ja koristekasvien jalostuksesta on tapahtunut vasta Agricolan ajan jälkeen. Niinpä Agricolan aikainen nimitys ei tarkoita välttämättä nykysuomessa esiintyvää kasvia.

— Tästä hyvänä esimerkkinä on lanttu. Agricolan teksteissä esiintyvä latinan kielestä peräisin oleva planttu eli lanttu tarkoitti tuohon aikaan yleisesti tainta tai nuorta kasvia, Häkkinen kertoo.

Salla Ulmanen

Nokuliaisesta nokkoseen Mikael Agricola käänsi kasvien nimiä paljon latinan kielestä. Jotkut Agricolan kasveille antamat suomenkieliset nimet ovat säilyneet, mutta monet ovat muuttuneet.

Salviasta inkivääriin Agricolan teksteissä kasvien nimet ovat usein käännöslainoja. Agricola käänsi kasvien nimiä ruotsin, saksan ja latinan kielistä. Ruotsia taitavana hän saattoi tehdä ruotsinkielisestä nimestä suoran suomenkielisen käännöksen. Esimerkiksi koiruoho syntyi ruotsin sanasta malört, jonka osat ovat mal eli koi ja ört eli yrtti, ruoho, rohto.

Nykysuomen inkivääristä Agricola käytti nimitystä ingfäri,, joka on lainattu ruotsin sanasta ingefär.

Jos kasville ei löytynyt suomenkielistä nimeä, Agricola käytti suo-

Agricola puhuu teoksissaan pellavan sijasta liinasta. Lisäksi Agricola käyttää liina-sanaa myös pellavasta valmistetuista tuotteista.

Lähteet Kaisa Häkkinen ja Terttu Lempiäinen: Aaloesta Öljypuuhun — Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan.

Teos 2011.

Kaisa Häkkinen ja Tanja Vaittinen: Agricolan aika. BTJ Kustannus 200.

Eeva Ruoff: Vanhoja suomalaisia puutarhoja. Otava 2001.

Kuvat Leonard Fuchsin kasvioppaasta De historia stirpium (Kasvien historia) vuodelta 1542.

Agricola lainasi lahtukan eli salaatin latinan kielen sanasta lactuca. Lac viittaa salaatin varren ja lehtiruotien maitiaisnesteeseen.

latinaksi Lactuca Syzygium aromaticum Pyrus communis Salvia Apium graveolens Allium sativum Linum usitatissimum Urtica Cinnamomum Anethum graveolens Mentha Triticum

— — — — — — — — — — — — —

agricolaksi lahtukka neglikkä päärynä salvia märkkä kynsilaukka liina nokuliainen cinnamet dilli minttu nisu

— — — — — — — — — — — — —

nykysuomeksi salaatti neilikka peruna salvia selleri valkosipuli pellava nokkonen kaneli tilli minttu vehnä



Hans von Schantz

Elämän mielekkyys voi löytyä toisten auttamisesta tai syvemmän hengellisyyden etsimisestä. Usein ne kulkevat käsi kädessä.

Tehokuureja kesäksi Myötätuntokuuri Karen Armstrong: Kaksitoista askelta myötätuntoiseen elämään. Like 2011.

E

ntä jos uskontokriitikot ovatkin väärässä eivätkä uskonnot olekaan uhka maailmanrauhalle ja kehitykselle? Brittiläinen Karen Armstrong, lukuisia suosittuja tietokirjoja kirjoittanut uskonnontutkija ja entinen nunna, on sitä mieltä, että uskonnot voivat olla myös sillanrakentajia ja inhimillisen kärsimyksen lievittäjiä, jos seurataan niiden perimmäistä sanomaa.

Kirjassaan Kaksitoista askelta myötätuntoi‑ seen elämään Armstrong lähtee siitä, että kaikkien uskontojen ytimessä on tuttu kultainen sääntö: ”Älä tee toisille sitä, mitä et haluaisi heidän tekevän itsellesi.” Uskontojen esittämä vaatimus myötätunnosta lähimmäistä kohtaan ei ole vanhentunut, sillä monet maailman ongelmista ovat samoja kuin suurten hengellisten opettajien Buddhan tai Jeesuksen aikana. Köyhyys ei ole kadonnut ja väkivalta ja sen pelko värittävät monien arkea.

Kenestä tahansa voi Armstrongin mukaan tulla hyvyyttä edistävä voima. Sitä varten ei tarvitse lähteä Intian slummeihin tai Afrikan aids-orpojen pariin. Kärsimyksen lieventämisen voi aloittaa kotoa, naapureista tai työpaikalta. Jokaisen lähiympäristössä on köyhyyttä, yksinäisyyttä ja surua.

Lohdullinen on Armstrongin näkemys siitä, että myötätunto on kyky, jota voi kehittää harjoittelemalla. Ideana on tunnistaa ja pistää kuriin minä ensin -asenteella toimivat matelijanaivot ja ottaa etäisyyttä vaistonvaraisiin tunteisiin.

Armstrong muistuttaa, että kykenemme vain harvoin näkemään asiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Suhdettamme toisiin ohjaavat esimerkiksi pelot, epävarmuus, levottomuus ja ahne-



Syventymiskuuri us. Juuri loputon huoli itsestä johtaa ristiriitoihin toisten kanssa.

Armstrong korostaa toisen tuntemisen ja aidon vuoropuhelun merkitystä. Keskustelussa ei ole kyse väittelystä tai oikeassa olemisesta vaan kuuntelemisesta. Empatia vie itsen ulkopuolelle ja vapauttaa. Keskittyminen itseen sen sijaan tuottaa vain tuskaa.

Monien ääriliikkeiden taustalla on hänen mukaansa pelko tuhotuksi tulemisesta. Jos pelko kuullaan ja otetaan tosissaan, vältetään ehkä sen paisuminen raivoksi. Armstrong suosittelee eri tavalla ajattelevien tai uskovien kohtaamiseen avuksi suopeuden periaatetta: toinen jakaa saman ihmisluonnon kuin sinä ja pyrkii omalla tavallaan totuuteen.

Kokeile itse ●

Luo erityisiä hetkiä muiden elämään: soita mummolle, vie työkaveri kahville, tiskaa pyytämättä.

●

Jätä edes kerran päivässä sanomatta se terävä kommentti tai loukkaava huomautus, joka kielelläsi oli.

●

Nauti vähintään kerran päivässä sellaisesta, joka kohottaa sinut itsesi yläpuolelle: taiteesta, luonnosta, läheisistä ihmisistä.

●

Ryhdy tutustumaan johonkin sinulle vieraaseen maahan, kulttuuriin tai uskonnolliseen perinteeseen: lue kirjoja, katso elokuvia, kuuntele musiikkia, opettele kieltä, maista ruokia, tapaa ihmisiä, osallistu hartaudenharjoituksiin.

Owe Wikström: Vasta rakkaus antaa merkityksen. Kirjapaja 2011.

R

uotsalainen uskonnonpsykologi ja kirjailija Owe Wikström jalostaa kirjassaan Vasta rakkaus antaa merkityksen aiemmista kirjoistaan tuttuja kaipuun, uskonnollisen etsinnän ja luottamuksen teemoja. Hän on tehnyt seitsenviikkoisen ohjelman niille, jotka haluavat syventää kokemustaan kristillisestä uskosta. Kullekin päivälle on oma johdantotekstinsä ja lisäksi yksinkertaisia harjoituksia, joissa havainnoidaan ja pohditaan omaa elämää ja koetetaan siirtää oivallettua käytäntöön.

Wikström ohjaa uskon avartamiseen ja epävarmuuden sietämiseen. Hän rohkaisee elämään aavistuksen ja epäilyksen välimaastossa. Kun elämä muutenkin on kasvamista ja muutosta, miksi uskossa pitäisi jämähtää rippikouluikäisen tasolle? Epäily ei ole vaarallista, paljon vaarallisempaa on epäilyn tukahduttaminen ja takertuminen liian varmaan uskoon. Siinä piilee aina fundamentalismin vaara.

Wikström on taitava löytämään ja pukemaan sanoiksi sellaisia yleisinhimillisiä kokemuksia, jotka voi tulkita uskonnollisiksi. Hän kirjoittaa esimerkiksi ihmisen epämääräisestä kaipuusta sekä tarpeesta tulla nähdyksi ja ehdoitta hyväksytyksi.

Jumalan puhutteluksi ja lahjaksi voi kokea myös kauneuden luonnossa tai

taiteessa. Ilmaus ”esimaun teologia” kuvaa osuvasti sellaisia hetkiä, jolloin tavallisen ja arkisen keskellä pilkahtaa aavistus jostakin ikuisesta ja tuonpuoleisesta.

Uskossa olennaista eivät silti ole tunteet tai kokemukset, eivät hienot mietiskelytekniikat eikä oma kasvu. Wikström painottaa sitä, että kicksien etsimisen sijasta kristityn on seurattava Kristusta: ”Niiden luona, joista kukaan ei välitä, on hengellisen tien alku.”

Kaisa Halonen

Kokeile itse ●

Kuuntele musiikkia josta pidät — mieluiten mollivoittoista. Tunne kaipuu, haikeus ja liikutus.

●

Piipahda kirkkoon, vaikkapa sen ollessa tyhjillään. Sytytä kynttilä, tee ristinmerkki, kuuntele hiljaisuutta. Kirkot ovat paikkoja, joissa ihmisten suru ja ilo ovat aikojen kuluessa tiivistyneet.

●

Keskustele ystävän kanssa.

●

Laula itseksesi. Opettele ulkoa runoja ja lauluja ja kokoa niistä itsellesi hengellinen kotiapteekki.

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a

Sirpa Päivinen

H

Vantaalaisten verkkopoliisi

V

äkivaltarikoksia Tikkurilan poliisitalolla tutkivasta Anne Ahoniemestä tuli keväällä ItäUudenmaan nettipoliisi. Ahoniemellä on avoin profiili Facebookissa, jossa hän muun muassa jakaa linkkejä ja kertoo ajankohtaista aiheista ja tapahtumista. Yhteyttä saavat ottaa kaiken ikäiset, asuinpaikasta riippumatta.

— Facebookissa tehdään matalan kynnyksen työtä. Toivon saavani kontaktin ihmisiin ja voivani ennaltaehkäistä rikoksia. Vastaan myös kysymyksiin. Väkivaltarikoksiin liittyviin kysymyksiin osaan vastata parhaiten, mutta voi minulta kysyä vaikka mopojutuista. Jos en osaa vastata, otan selvää, Ahoniemi vakuuttaa.

Verkossa Ahoniemi toivoo tavoittavansa erityisesti nuoret. Hän voi auttaa esimerkiksi nettikiusaamisen uhreja.

— Facebookiin saatetaan tehdä profiili toisen nimellä. Tällaisissa kiusaamista­ pauksissa voin vaikka laittaa omasta profiilistani yksityisviestin kiusaajalle ja pyytää poistamaan profiiliin tai kirjoitetut viestit.

Sairaanhoitajatausta hyödyksi Poliisin työ ei ollut Anne Ahoniemen lapsuuden haave, vaan hän on alanvaihtaja ja aikaisemmalta ammatiltaan sairaanhoitaja. Muutaman työssäolovuoden jälkeen hoitoala alkoi kuitenkin tuntua väärältä valinnalta, joten Ahoniemi haki ja pääsi poliisikouluun.

— Poliisin työ kiinnosti varsinkin siksi, että siinä ei varmasti ole kahta samanlaista päivää. Sairaanhoitajan työkin on tietysti vaihtelevaa, mutta minun työssäni samat rutiinit kuten syöttämiset ja pesemiset toistuivat päivästä toiseen samaan aikaan.

Alanvaihto ei ole kaduttanut Anne Ahoniemeä. Sairaanhoitajan koulutustakin on päässyt hyödyntämään esimerkiksi lääkärilausuntoja lukiessa.

Nettiyhteydenotosta rikostutkintaan Osa-aikaisia nettipoliiseja on jo eri puolilla Suomea, ja Helsingissä kolme poliisia tekee verkkotyötä kokopäiväisesti. Työ on osoittautunut tärkeäksi, ja netin kautta tulleet yhteydenotot ovat johtaneet rikostutkintoihin.

15

Anne Ahoniemi Itä-Uudenmaan poliisista tekee työtä Facebookissa ja tutkii väkivaltarikoksia.

— Netissä kynnys kertoa asioista on matalampi ja poliisia voi lähestyä myös silloin, kun haluaa selvittää, onko jossakin tapauksessa todella kyseessä rikos. Se voi mietityttää erityisesti seksuaalisen hyväksi käytön uhreja, Ahoniemi kertoo.

Ahoniemi pystyy toistaiseksi tekemään verkkotyötä vain kaksi tuntia päivässä, muu aika kuluu väkivaltarikostutkinnassa.

— Väkivaltarikokset ovat yleistyneet Vantaalla ja poliisien työtahti kiristynyt koko ajan.

Moni Ahoniemen tutkimista rikoksista liittyy lapsiin tai nuoriin. Hän tutkii esimerkiksi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Aiheet ovat rankkoja, mutta työasiat on osattava jättää työpaikalle, jotta jaksaa. Tämä onnistuu jo melko hyvin.

— Minulla on kaksi pientä lasta, joten

en ehdi ajatella kotona työasioita. Aiemmin saatoin yöllä havahtua miettimään seuraavan päivän asioita, mutta sekin on nykyään harvinaista.

Työ rikosten parissa on kuitenkin muokannut Ahoniemen maailmankuvaa. Lehtien rikosuutisia lukiessaan hän huomaa usein lukevansa rivien välistä yhtä sun toista ja miettivänsä, mitä oikeasti on tapahtunut.

— Maailmankuvani ei ole synkkä tai kyyninen, mutta muuttunut realistisemmaksi.

Iloisiakin hetkiä Väkivaltarikoksia tutkiva poliisi kohtaa työssään rähisijöitä, mutta enimmäkseen ihmiset kunnioittavat poliisia ja käyttäytyvät tutkintavaiheessa asiallisesti.

— Nuoretkin käyttäytyvät yleensä hyvin, vaikka vaikuttaa siltä, että esimerkiksi opettajia ei enää sillä tavalla kunnioiteta kuin ennen. Monilla opettajilla tuntuvat olevan keinot vähissä joidenkin oppilaitten kanssa.

— Joskus on tilanteita, joissa nuori on syyllistynyt rikokseen, mutta vanhempi ei usko sitä ja kääntää kiukkunsa poliisiin. Se on hankalaa poliisin kannalta. Lisäksi asenne tarttuu nuoreen.

Vaikka poliisin kanssa asioiminen ei yleensä tapahdu iloisissa merkeissä, Anne Ahoniemi saa myös hyvää palautetta. Onnistumisen tunteita pääsee kokemaan myös silloin, kuin tutkinta etenee tai päättyy.

— Joskus on tullut ruusuja omaisilta, kun kuolemansyynselvitys on tehty.

Hanna Antila

” V ä k i v a l t a r i k o k s e t o v a t y l e i s t y n e e t V a n t a a l l a j a p o l i i s i e n t y ö t a h t i k i r i s t y n y t .”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Osoitteessa Kirkkotie 15 kokoontuu moottoripyöräkerho P.A.N. Raisers, jonka periaatteisiin kuuluu päihteettömyys. Kerhon puheenjohtajan Juha Räsäsen menopeli on Harley Davidson Sporster XL Custom.

7

Harvinaisuuksien V Vantaalla elää yli 40 uhanalaista eläinlajia. Esittelemme niistä muutaman.

P

ikkuinen halavasepikkä nousi tänä keväänä huomion keskipisteeksi, kun kaupungin työntekijät kaatoivat puita Mätäojan varrella. Osa kaadetuista puista sattui olemaan harvinaisen halavasepikän kotipuita. Halavasepikkä on uhanalainen hyönteislaji, jota elää tiettävästi vain Vantaalla.

Vahinkoa yritettiin paikata palauttamalla osa hakatuista puista kasvupaikalleen. Ha-

lavasepikkäkanta saattaa vielä elpyä, jos se saa nyt olla rauhassa.

Keväällä ilmestyneen Ympäristön tila Van‑ taalla ‑raportin mukaan halavasepikän lisäksi Vantaalla elää jopa 40 uhanalaista eläinlajia.

Lisäksi Vantaalla elää useita kymmeniä valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lajeja, jotka eivät ole vielä uhanalaisia, mutta ovat vaarassa tulla sellaisiksi.

— Riippuu ihan eläin- ja kasvilajista, millainen paikka Vantaa on elää. Esimerkiksi jäkälien kannalta Vantaa ei ole mikään paratiisi, mutta täällä on monia ketoja ja sen vuoksi moMatti Valve

Reetta Ljungberg/Uudenmaan ELY-keskuksen kuva-arkisto

Vuollejokisimpukka saattaa elää jopa 30 vuotta.

Tuikemadon voi nähdä ainakin Mätäojan alueella.

Vuollejokisimpukka

Nahkiainen

Tuikemato

Virnansinisiipi

Vantaanjoen pohjamudissa elävää vuollejokisimpukkaa on kutsuttu jokien liito-oravaksi. Sekin on erittäin harvinainen EU-maissa ja niin sanottu direktiivilaji, jonka elinolosuhteita ei saa vaarantaa.

Vantaanjoessa vuollejokisimpukoita arvioidaan olevan jopa kolme miljoonaa. Vantaanjoki on niille hyvä elinympäristö, sillä se on pitkä ja sen varrella on voimakkaita virtapaikkoja, koskia ja suvantovaiheita. Vuollejokisimpukan perusteella Vantaanjokea on esitetty myös Natura-verkostoon, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut.

Vuollejokisimpukat ovat noin 5–9 sentin pituisia ja väriltään ruskeita, toisinaan hieman vihertäviä. Ne eivät liiku juuri lainkaan mutta elävät pitkään, jopa kolmekymmentä vuotta. Lisääntymiseen vuollejokisimpukat tarvitsevat kalojen apua: toukat kehittyvät isäntäkalojen kiduksissa ja kalojen matkassa simpukkakannat voivat myös levittäytyä uusille asuinsijoille.

Matomainen ja suomuton nahkiainen ei ole varsinainen kala vaan kuuluu ympyräsuisiin, leuattomiin selkärankaisiin. Ensimmäiset 4–5 vuotta elämästään nahkiainen viettää toukkana joissa. Sen jälkeen se elää muutaman vuoden meressä, jolloin siitä tulee loinen. Sitten se siirtyy taas jokiin kutemaan.

Nahkiainen syö lähinnä pikkukaloja kuten muikkuja ja silakoita kiinnittymällä kalojen kylkeen kiinni. Se kaivertaa saalista hampaillaan ja imee niiden verta.

Huhtikuusta elokuun puoliväliin nahkiainen on rauhoitettu, joten sitä pyydetään syksyisin. Nahkiaisia syödään erityisesti Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Se on ruodoton, mutta rasvainen herkku.

Vantaalla nahkiainen on silmälläpidettäväksi luokiteltu laji. Niitä elää esimerkiksi Rekolanojassa.

Jos näet iltahämärissä jotakin hehkuvaa, se voi olla kiiltomato tai sen harvinaisempi serkku tuikemato.

Tuikemato on hyvin pieni, sentin mittainen otus, joka muistuttaa kiiltomatoa, muttei loista niin kirkkaasti eikä osaa lentää.

Tuikemadon voi nähdä Suomen etelärannikolla, pohjoisimmat havainnot on tehty Mäntsälässä ja Hyvinkäällä. Vantaalla tuikematoja on runsaasti ainakin Mätäojan alueella. Tuikematoa etsivän kannattaa tarkkailla rakennusten seiniä ja onttoja lehtipuita.

Kirkkain tuike‑ ja kiiltomatojen valo on peräisin koiraita houkuttelevista naaraista. Valo syntyy kemiallisessa prosessissa, joka on hyvin energiatehokas: siinä syntyy lähes pelkästään valoa ja vain noin neljän prosentin verran lämpöä, joten eläin ei siitä kuumene.

Virnansinisiipi on uhanalainen perhoslaji, joka elää Etelä-Suomen niityillä, metsäaukeilla ja pelloilla.

Tärkeää on, että alueella kasvaa riittävästi virnoja perhosentoukkien ravinnoksi.

Täysikasvuisen virnansinisiiven näkee todennäköisimmin kesäkuussa, talven ne viettävät koteloituneina.

Sekä virnansinisiipiuros että naaras ovat kirkkaan sinisiä ja niiden siipien väli on noin kolme senttiä. Naaraan tunnistaa etusiiven kärjessä olevasta mustasta reunuksesta.

Vantaalla virnansinisiipiä kannattaa etsiä ainakin Keimolan radioaseman läheltä, jossa elää monia muitakin perhoslajeja. Muita hyviä perhostenbongauspaikkoja ovat Viinikanmetsä ja Tammis­ ton luonnonsuojelualue.

8

Sakari Markkanen/Vastavalo

Reijo Juurinen/Cartina Finland

Nahkiainen elää sekä joissa että meressä.

Virnansinisiipiä on niityillä, metsäaukeilla ja pelloilla.

nenlaisia ötököitä. Luonnon monimuotoisuudelle pahin uhka eivät ole ilmansaasteet vaan se, että laajat metsäalueet häviävät, Vantaan ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja, biologi Kimmo Jääskeläinen kertoo.

Vantaa oli pitkään hyvin metsäinen kaupunki. Nyt metsien osuus Vantaan pinta-alasta on pudonnut kolmannekseen. Niinpä kaupungin omistamilla metsillä on entistä suurempi merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja lajien säilymiselle.

Jääskeläisen mielestä tilanne ei kuitenkaan ole hälyttävä, sillä vaikka metsät ovat vähenty-

Ari Seppä/Vastavalo

Vantaa neet, luonnonsuojelunäkökulma osataan ottaa entistä paremmin huomioon kaavoituksessa.

— Nykyään rakentaminen on pääosin tiivistämisrakentamista eikä sitä, että rakennetaan omakotitaloja kauas toisistaan. Toivon myös, että rakennettavia alueita ei lähdetä siistimään liikaa.

Eläinhavaintoja kaipaavia Jääskeläinen neuvoo tekemään kesäretken luontoon aamuyön tunteina.

— Monenlaiset linnut laulavat aamuyöllä, ja pellon reunoilla voi nähdä kettuja ja kärppiä.

Hanna Antila

Pasi Kannisto/Vastavalo

Käenpiika ei hakkaa itselleen pesäkoloa kuten muut tikat.

Liito-orava elää sekametsässä, jossa on eri-ikäisiä puita.

Käenpiika

Liito-orava

Saukko

Metso

Käenpiika on varpusen kokoinen, pitkänomainen tikkalintu, jonka höyhenpuku on ruskean ja harmaan kirjava. Se pesii koloissa, mutta ei hakkaa niitä itse kuten muut tikat vaan valloittaa jonkun toisen tekemän pesän. Piika-nimen se on saanut siitä, että sillä on tapana siivota tuleva pesäpaikka ennen munintaa.

Vaaran uhatessa käenpiika toimii erikoisesti. Se kiemurtelee käärmemäisesti ja sähisee. Muuten se on ujo ja mieluusti piilossa jäkäläisellä alustalla.

Käenpiika syö lähinnä muurahaisia. Talveksi se muuttaa aina Afrikkaan, toisin kuin muut tikat.

Vantaalla käenpiika on määritelty silmälläpidettäväksi lajiksi. Sitä voi nähdä ainakin Linnan alueella Länsi-Vantaalla.

Öisin liikkuvaa liito-oravaa on harva nähnyt, mutta moni tuntee lajin. Harvinaisesta liito-oravasta on puhuttu ja kirjoitettu paljon, sillä tieto sen asuinpaikasta on torpannut monta rakennushanketta.

Suojelulle on syynsä: liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt ovat käyneet harvinaisiksi ja liito-orava on Euroopan alueella Suomen vastuulaji, eli sen säilyttäminen on Suomen velvollisuus.

Harmaaturkkinen liito-orava elää mieluiten sekametsässä, jossa on eri-ikäisiä kuusia, haapoja, leppiä ja koivuja. Sen pääravintoa ovat talvisin lepän ja koivun norkot. Kesällä se syö lepän ja haavan lehtiä, marjoja ja kukkia.

Vantaalla liito-oravakanta on parantunut kaupungin metsissä, mutta heikentynyt yksityismetsissä. Liito-oravia elää kaupungin länsipuolella Vest­ran–Herukkapuron, Myllymäen, Petaksen, Odilammen–Smedsmossenin sekä Timmermalmin alueilla.

Saukko viihtyy purojen varsilla, kunhan alue on rauhallinen ja luonnontilainen. Vantaalla saukkohavaintoja on tehty ainakin Krakanojalla, Rekolanojalla, Pikkujärvi–Pitkäjärvi-alueella, Kylmäojalla Ristipuron kohdalla, Vantaanjoella Ruutinkoskella, Pitkäkoskella ja Linnan kartanon läheisyydessä.

Saukko kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelemiin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Saukko syö paljon. Kalaa voi mennä kilo päivässä. Kalojen lisäksi sille maistuvat pikkunisäkkäät, linnut ja sammakot.

Saukko on 50–90 senttiä pitkä ja voi painaa jopa 12 kiloa. Saukko on taitava sukeltaja. Sillä on räpylämäiset jalat, lihaksikas häntä ja turkki, joka hylkii vettä. Se osaa myös sulkea korvansa sukeltaessaan.

Metson luulisi viihtyvän paremmin pohjoisemmassa Suomessa, mutta on metsoja Vantaallakin, ainakin Sipoonkorvessa. Vantaalla metso on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, joka on vaarassa tulla uhanalaiseksi.

Tyypillinen metson elinympäristö on laaja ja vaihteleva havu- tai sekametsä. Metso syö kesällä versoja, siemeniä ja silmuja. Syksyllä täydennystä ravintoon tuovat marjat ja vilja. Talvella metso sinnittelee männynneulasilla.

Metso on suurin kanalintu Suomessa. Uros painaa noin neljä kiloa. Se on musta, mutta sillä on valkoisia pilkkuja ja silmän päällä punainen viiru.

Naaras eli koppelo on ruskeankirjava, samannäköinen kuin teeri.

Metso on kuuluisa näyttävästä soitimestaan, jonka aika on maalis–toukokuussa. Metsokukot mittelevät, ja naaras valitsee parhaaksi katsomansa kukon. Poikaset syntyvät useimmiten kesäkuun alkupuolella.

Veli-Pekka Katajamäki/Vastavalo

Martti Londen/Vastavalo

Saukon turkki hylkii vettä ja häntä on lihaksikas.

Metso syö kesällä versoja, siemeniä ja silmuja.

9

Vantaan taidemuseo

HIGHER Andrae & GROUND CROUCH BAND + TriSis

GOSPELKONSERTTI Sunnuntaina 31.7. klo 18 Helsingin Saalemtemppelissä (Näkinkuja 3).

Liput 25 e, 4–15 v. 10 e.

Liput myy:

Konsertin järjestävät:

AKTIA

ON SIJOITUKSEN

SUOTUISA

KASVUPAIKKA *

*

% p.a.

• 3,5 %:n korko 3–36 kk:n sijoitustalletukselle.

• Sijoituksen minimisumma 10 000 euroa, josta puolet sijoitetaan Aktia Rahastoyhtiön hallinnoimiin osake- tai yhdistelmärahastoihin.

• Rahasto-osuuden tuotto määräytyy markkinatilanteen mukaan.

Lisätietoja ja rahastoesitteet saat Aktia Pankista.

Tikkurila, puh. 010 247 6100 Flamingo, puh. 010 247 6120 Myyrmäki, puh. 010 247 6130

Taidemuseossa juhlanäyttely

Vantaan taidemuseossa Myyrmäessä on esillä Tämä on tot‑ Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. ta? ‑juhlanäyttely, sillä museon kokoelmat täyttävät tänä vuonna 50 vuotta. Näyttelyn aiheena on maailmankuva. Sitä tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta.

Näkökulmat syntyivät museon kokoelmien 1300 teoksesta, joiden joukossa on grafiikkaa, maalauksia, veistoksia ja installaatioita.

Puhelun hinta kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min. ja matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.*

Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

www.debora.fi

10

Tommi Toijan veistos HILJAAAA!!!

Taide

Yhtenä näyttelyn näkökulmista on olemassaolo. Näyttelytilassa on musta huone, jonka lattialla istuu Tommi Toijan pieni veistos Hiljaa‑ aa!!!! Veistoksen hahmo pysäyttää huoneeseen tulijan pohtimaan paikkaansa maailmassa: keitä olemme ja minne olemme menossa?

Vantaan taidemuseon kokoelmien kartuttaminen aloitettiin vuonna 1961. Kokoelmat koostuivat ensin vantaalaisesta taiteesta. Vii-

me vuosina kokoelmiin on hankittu enimmäkseen kotimaista ja pohjoismaista nykytaidetta.

Vantaalaisissa kouluissa ja virastoissa on useita Vantaan taidemuseon teoksia. Juhlanäyttelyssä on oiva mahdollisuus nähdä kokoel­ mien teokset yhdessä tilassa.

Tämä on totta? -näyttely 27.8. asti Vantaan taidemuseossa Myyrmäkitalossa. Vapaa pääsy.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 17.6. klo 18 Mökkiseurat Kilvellä, Juhalantie 3, Topelo, Loppi.

Ke 29.6. klo 18 Seurat Hynnisillä Enonkosken Rovastilassa, Vuorikoskentie 554. Savusauna, muikut, muurinpohjaa ja Siionin virsiä.

Su 3.7. klo 16 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Tähtitorninmäellä, sateen sattuessa Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18, Hki. Ke 6.7. klo 19 Herättäjäjuhlien lähtöseurat Lauttasaaren kirkon srksalissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Mikael Dagren, Jukka Holopainen, Veli-Matti Hynninen ja Arto Virkkunen.

Su 31.7. klo 16 Kesäseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Veli-Matti Hynninen ja Hannu Pöntinen.

Ke 3.8. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1.

Susanna Airola-Topi, Mikael Dagren, Martti Häkkänen ja Ermo Äikää.

Su 7.8. klo 14 Kuninkaanportin kirkkopyhä Suomenlinnan kirkossa, Hki. Saarnaa Matti Poutiainen. Seurat kirkonmäellä, sateen sattuessa kryptassa.

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

Verkko-Laura Vantaalta haluaa olla kaverisi Facebookissa

Pastorin uudet vaatteet

V

kuntoutuskurssit Tuusulassa APUMasurkkaMASENNUKSEEN, UUPUMUKSEEN

APU MASENNUKSEEN, UUPUMUKSEEN APU MASENNUKSEEN, UUPUMUKSEEN JA AHDISTUKSEEN JA AHDISTUKSEEN JA AHDISTUKSEEN

Krista Keltanen

ihdoinkin se tapahtui. Keskiviikkona 15.6. naispuoliset papit saivat nähdä uudet työasunsa. Työ uusien vaatteiden saamiseksi alkoi vuonna 00. Tarvittiin ainakin kaksi piispainkokousta, piispainkokouksen asettama virkapukutyöryhmä, suunnittelukilpailu, itse suunnittelu- ja valmistustyö ja asun rekisteröinti.

Naispappien nykyinen juhlapuku, suunnittelijansa Vuokko Nurmesniemen mukaan vuokoksi kutsuttu asu, on ollut käytössä 190-luvulta alkaen. Vaikka Nurmesniemi on nimekäs taiteilija, vuokko ei ole ollut mikään napakymppi, vaan asua on kuvailtu epäkäytännölliseksi, kuumaksi ja ”tasa-arvoisen epäpukevaksi”, ja moni on jättänyt asun kokonaan hankkimatta.

Kirsimari Kärkkäisen suunnittelemat uudet työasut täyttävät ainakin naispappien toiveen siitä, että vaatteita voisi yhdistellä eri tavoin.

Uuteen virka-asuun kuuluu Valonsäde-papinjakku, valkoinen pantapaita tai perinteinen musta pantapaita ja Valonlähde-risti. Juhlapukuna naispapeilla on papinjakku, jossa on valkoinen säde, risti kiinnitettynä sille jakussa varattuun paikkaan, polvipituinen hame tai housut, musta pantakauluksellinen paita sekä mustat sukat ja kengät.

Myös materiaaleihin on kiinnitetty huomiota. Uusissa vaatteissa on käytetty muun muassa bambuneulosta.

* Masurkka piano -pysähdyspaikka työelämässä oleville, kun arki painaa • Työelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja piano-pysähdyspaikka työelämässä olevilletyöelämässä masentuneille 22.8.alkaen alkaen * Masurkka piano oleville, kun arki painaa * MASURKKA Kelan rahoittama avokuntoutuskurssi Oulussa 22.3. mielialaongelmista työn ja arjen paineissa. ** Kelan rahoittama avokuntoutuskurssi Oulussa 22.3.Oyalkaen Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi • Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa. ** Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi OyPiano • Tuusula 29.8. työelämässä oleville avokuntoutuskurssi masurkka Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela • Tuusula** Kuntoutuskustannuksista 26.9. työelämässä uupuneille masurkka jakuntoutuskurssi -etuuksista vastaa Paikkana Oulun Eden Hietasaaressa, kurssi 17 Kela pvääFortissimo 5 jaksossa • Tuusula** Paikkana 17.10.Kelan työelämässä oleville avokuntoutuskurssi masurkka Oulun Eden Hietasaaressa, kurssi 17 pvää 5Piano jaksossa Haku kautta, hakemuksen liitteeksi lääkärin B-lausunto ko. oireista • Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset. * Haku Kelan kautta, hakemuksen liitteeksi lääkärin B-lausunto ko. oireista • Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela.

Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelalta ja netti-sivuilta www.kela.

• Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy Hakemuksia lisätietoja saa Kelalta ja netti-sivuilta www.kela.tai fi/kuntoutus,jakurssinro 35857 sekä www.psykologiyhteistyo.fi • Paikkana Majatalo Onnela Tuusulassa os. Rantatie 34 fiinfo@psykologiyhteistyo.fi /kuntoutus, kurssinro 35857 sekä www.psykologiyhteistyo.fi tai 38866 . Yhdyshenkilöt Sirpa Kontulainen 040HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi työterveyslääkärin tmv. info@psykologiyhteistyo.fi . Yhdyshenkilöt Sirpa Kontulainen 040571 2582 ja Sirkka Littow p.

0400-902 472.

B-todistus kyseistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja 571 2582 ja Sirkka Littow p. 0400-902 472. lisätietoja saa Kelan toimistoista ja nettisivuilta www.kela.fi/kuntoutus LISÄTIETOJA www.psykologiyhteistyo.fi ja, info@psykologiyhteistyo.fi sekä Raija Hänninen p. 050-341 5868, raija.hanninen@spontenova.fi

Tilava huone vapaana hoitokodissamme!  YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on keskittynyt muistisairaiden hoitoon.

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi

Hanna Antila

Naispapit saivat uusia asukokonaisuuksia, joihin kuuluvat myös housut.

Kohtalokkaat juhlat Gotlannissa Mari Jungstedtin dekkarit sijoittuvat Gotlannin saarelle. Uusimmassa kirjassa Visbyssä ei ole vielä turistientäyteinen kesä vaan viileä alkukevät.

Visbyläinen merkkimies, juhlajärjestäjä ja ravintolanomistaja Viktor Algård murhataan omissa juhlissaan. Poliisi tutkii myös teinipojan pahoinpitelyä.

Päähenkilöinä ovat aiemmista kirjoista tutut komisario Anders Knutas ja television alueuutisten toimittaja Johan Berg. Molemmat kuvataan kokonaisina ihmisinä. Knutas ponnistelee ymmärtääkseen murrosikäistä poikaansa.

Berg on tuore isä, joka yllätyksekseen huomaa, ettei työ enää olekaan ykkönen hänen elämässään.

Keskeisenä teemana on perhe ja se, kuinka vaikeaa sen kesken on joskus löytää yhteyttä ja kuinka pitkät varjot perheen vaikeuksilla voi

Kari Hautala/Otava

Mari Jungstedt: Kevään kalpeudessa. Otava 2011.

Kirja

Lämmin KIITOS ystävät.

Teitte merkkipäivästäni hienon juhlahetken.

Matti Sollamo Mari Jungstedtin dekkari vie lukijan Visbyyn. olla. Painavasta aiheestaan ja realismistaan huolimatta teos ei ole synkkä.

Kevään kalpeudessa on mainio lomakirja, joka sisältää sopivasti jännitystä ja asiaa. Juoni on hyvin

Huoletonta vuokra-asumista

rakennettu ja teksti sujuvaa. Gotlannin pienessä yhteisössä monien kohtalot kietoutuvat toisiinsa, mikä tuo teokseen persoonallisen lisänsä.

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

Katriina Harviainen

Maahanmuuttajaongelmia Sisiliasta Andrea Camilleri: Törmäyskurssilla.

WSOY 2011.

Persoonallisen komisario Salvo Montalbanon vaiheita on saatu seurata televisiosarjana myös Suomessa. Sisilialaisen alamaailman kanssa painiva Montalbano johtaa poliisilaitosta unohtamatta omia nautintojaan, mutta on tarvittaessa myös määrätietoinen ja vääryyttä inhoava toiminnan mies.

Pitkän kirjailijanuran tehnyt

Kirja

Andrea Camilleri kuvaa sisilialaista temperamenttia ja ympäristöä uskottavasti. Hänen helppolukuisiin rikoskertomuksiinsa liittyy aina annos yhteiskuntakritiikkiä.

Kritiikin kohteena on milloin lahjonta, milloin kauniin vanhan tuhoaminen. Camillerin romaanien huumori on hienostunutta ja syntyy hyvästä dialogista ja mainioista sivuhenkilöistä.

Törmäyskurssilla-dekkari liittyy laittomiin maahanmuuttajiin.

Aamu-uinnillaan Montalbano tör-

mää vedessä kelluvaan ruumiiseen.

Samoihin aikoihin satamaan tulee ryhmä laittomia siirtolaisia, joiden joukosta karkaa pieni afrikkalaispoika. Palaset alkavat liittyä toisiinsa ja laittomien maahanmuuttajien kohtalo kietoutuu yhteen vedestä löytyneen ruumiin kanssa.

Komisario Montalbano laittaa rikollisten kiinni saamiseksi itsensä täysillä likoon ja joutuu kokemaan myös raastavan surun.

Hannu Kylkisalo

25 asunnon intiimi yhteisö Vantaan Hakunilassa, Birkanpolku 3.

Omat pihat. Avarat yhteiset tilat. Metsäinen ympäristö.

Huoneistoesimerkit 2H, KK, terassi, 36 m2, 670 €/kk 2H, avokeittiö, terassi, 54,5 m2, 1050 €/kk

valmis Muutto 11 30.6.20

Peruspalvelumaksu 120 €/hlö/kk Palvelut Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lta.

Lisätietoja 010 292 2002, Markus Hohenthal www.emerituskoti.fi – vuokraus@emerituskoti.fi Esittely sopimuksen mukaan. Kysy myös tulevista omistusasunnoista.

11

Palvelukseen halutaan Vantaan ev.lut. seurakunnat hakee viestinnän tiimiinsä vakinaista

Hetken pysähdyksiä Radion Ylen aikaisessa kuullaan heinäkuun ajan Aja‑ tuksia kesäaamussa -ohjelma. Siinä ajatuksiaan ruoasta, isänmaasta, mattolaiturista ja puistosta kertovat tuottaja Jan Ahonen, pastori Nanna Helaakoski, tutkija ja teologian tohtori Mikko Malkavaara, kirjailija ja toimittaja Kaisa Raittila sekä päätoimittaja Antti Siukonen.

Pastori Nanna Helaakoskelle ohjelma on uusi, sillä hän on vasta muuttanut Oulusta pääkaupunkiseudulle.

— Ohjelman tarkoitus on herättää kuulijoissa uusia ajatuksia ja keskustelunaiheita päivään, kertoo Helaakoski.

Ajatuksia kesäaamussa -ohjelman on tuottanut pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimitus Toivontuottajat. Radio kannattaa avata ajoissa, sillä kesäaamun ajatukset kestävät vain parisen minuuttia.

— Lyhyestä virsi kaunis -formaatti tukee kokemusta siitä, että selkeästi ajateltu on myös selkeästi sanottu. Ohjelmalla tavoitamme kymmeniätuhansia ihmisiä päivittäin ja toivottavasti tarjoamme heille hetken pysähdyksen radion ohjelmavirrassa, sanoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne Toivontuottajista.

Radio

TIEDOTTAJAA 1.10. 2011 alkaen Etsimme ammattilaista, joka on innostava, joustava, oma-aloitteinen ja avoin uudelle. Olet hyvä luomaan yhteyksiä ja toimimaan erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Olet luonteeltasi tiimityöntekijä.

Kirjoitat erinomaista suomea. Hahmotat asioita myös visuaalisesti.

Sosiaalinen media ja verkkoviestintä ovat tuttuja työkaluja, tekninen osaaminen luetaan eduksi.

Toivomme aiempaa kokemusta kampanjatiedottamisesta sekä markkinointiviestinnän tuntemusta. Et vierasta perustyötä: tapahtumista ja hallinnosta uutisoimista. Olet työskennellyt viestinnän tehtävissä median, järjestöjen, kirkon tai yritysten palveluksessa. Pätevyysvaatimus on korkeakoulututkinto.

Tiedottajan työhön kuuluu tiedonhankintaa, uutisten ja tiedotteiden kirjoittamista, kampanjoiden ja projektien suunnittelua ja toteuttamista sekä media- ja sidosryhmäyhteyksien ylläpitoa. Omia välineitä ovat Vantaan Lauri -lehti, nettisivut ja painotuotteet. Yhteistyökumppanit laajentavat palettia sähköisen viestinnän suuntaan.

Edellytämme ev.lut. kirkon jäsenyyttä. Kirkon tuntemus on eduksi.

Tiedottajan tehtävä on vaativuusryhmässä 601, peruspalkka on 2725,14 euroa kuukaudessa.

Hakuaika päättyy 10.8.2011 klo 12. Hakemukset liitteineen ja työnäytteineen lähetetään Vantaan seurakuntien yhteiselle kirkkoneuvostolle osoitteeseen PL 56, 01301 Vantaa. Kuoreen tunnus ”tiedottaja”.

Lisätietoja antaa Vantaan Laurin päätoimittaja, vs. viestintäpäällikkö Pauli Juusela 050 5903493. Tehtävässä on 4 kk koeaika.

Ajatuksia kesäaamussa ti, ke ja to .–28.7. klo 7. Radio Ylen aikaisessa , MHz

Palveluja tarjotaan ...HELLITÄ HELTEELLÄ...

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

Pastori Nanna Helaakoski jakaa ajatuksiaan kesäaamussa.

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Ikkunoiden pesut Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

gsm. 0400 997 116 ✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........ Olet sen ansainnut.

Suomalaiset siivoojat

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Sirkka-Liisa Helenius

Kauneudenhoitoa www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

VANTAAN

Hammashoitoa

1

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

Puh. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762 Hautakiven kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 3,95e/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

HYVÄÄ MULTAA

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

Myydään

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan Siisti henkilö etsii Vantaalta rauhallista yksiötä/kaksiota, p. 040 548 6693.

PÄÄ-ASIAA !

✃

...........

Hautauspalveluja

www.vantaanlauri.fi

”Tyyli on tukassa” alk. 19 e.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), 0101 Vantaa, p. 09 0 24, faksi 09 20 1, vantaan.lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 09 0 24, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 09 0 2, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 0 2, heli.kulmavuori@evl.fi.

TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 420 15, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 0 19, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 0 2, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 0 29, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 54 220, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 54 209, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 54 21.

ILMOITUSHINTA 1,0 € / pmm + alv. 2%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 2%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 29 (Hietalahdenranta 1), 0011 Hki, p. 020 54 225, faksi 020 54 24, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 01 000, www.posti.fi/palaute.

Vantaan seurakunnat 1..–11..

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. 1.8. ja 8.8. suljettu.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys kesäkuussa keskiviikkoisin 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan ajanvaraukset p.

050 573 6313. Hakunilan kirkolla torstaisin klo 9–11, samaan aikaan ajanvaraukset p. 050 573 6277. Heinäkuussa päivystykset vain ajanvarauksella puhelinnumerosta 050 573 6313. Elokuun päivystykset taas normaaliin tapaan tiistaisin Länsimäessä klo 9–11 ja torstaisin Hakunilassa klo 9–11.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvila on kesätauolla 5.9. asti.

Savitaipaleen konfirmaatiomessu la 18.6. klo 11. Salla Poropudas, Jouko Saari, Kristiina Nurmi.

Hankasalmi 3 konfirmaatiomessu la 18.6. klo 14. Vesa Häkkinen, Nina Pajunen, Kristiina Nurmi, Marika Pulkkinen.

Hankasalmi 2 konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12. Sari Kokkonen, Mirja Jalo, Anne Viljamaa.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 12. Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Messua ei ole su 26.6. Tervetuloa Länsimäen messuun.

Messu su 3.7. klo 12. Harri Nurminen, Kristiina Nurmi.

Messu su 10.7. klo 12. Kaija Laalo-Lipponen, Kristiina Nurmi.

Messu su 17.7. klo 12. Reijo Liimatainen, Anne Viljamaa.

Messu su 24.7. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Anne Viljamaa.

Messu su 31.7. klo 12. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri.

Holma 1 konfirmaatiomessu la 6.8. klo 12. Harri Nurminen, Liinamaria Halén, Liisa Juusela, Mira Miikki.

Holma 2 konfirmaatiomessu su 7.8. klo 12. Hans Tuominen, Juha Paukkeri, Mira Miikki.

Päivärukous viimeinen kerta 22.6. klo 12.30.

Kesäkahvila torstaisin 25.8. asti klo 13–14.30. Hartaus ja keskustelua eri teemoista.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Messu su 19.6. klo 10. Tiina Palmu, Kristiina Nurmi.

Messua ei ole la 25.6. Tervetuloa Hakunilan messuun.

Messu su 26.6. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

Messu su 3.7. klo 10. Harri Nurminen, Kristiina Nurmi.

Messu su 10.7. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Kristiina Nurmi.

Messu su 17.7. klo 10. Reijo Liimatainen, Anne Viljamaa.

Messu su 24.7. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Anne Viljamaa.

Messu su 31.7. klo 10. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri.

Messu su 7.8. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

Kesäkahvila keskiviikkoisin 31.8. asti klo 13–14.30. Hartaus ja keskustelua.

ilmoittautua etukäteen. Ota lapsellesi mukaan sisätossut ja pieni välipala.

Kesäperhekerho viimeinen kerta 21.6. klo 9–11 Hakunilan kirkon yläkerrassa.

Isä–lapsi-leiri 12.–14.8. Kukonnotkossa. Isä–poika-leiri 26.– 28.8. Räfsössä. Yhden leirin hinta 175 e isä ja lapsi, sisarukset 30 e, sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen alle 18-vuotiaalle ja ohjelman. Vapaita paikkoja voi tiedustella Justus Kivimäki p. 040 762 0162 tai toimisto@NMKYvantaa.fi, www.nmkyvantaa.fi.

Kesäpelit pelataan torstaisin klo 18 Hakunilan urheilupuiston maisemissa. Lajeina mm. jalkapallo, koripallo ja pesäpallo. Tarkoituksena on pitää hauskaa ja tarjota mahdollisuus liikkua pelien merkeissä. Tervetulleita ovat niin tytöt ja pojat kuin naiset ja miehet. Vantaan NMKY:n jäsenille pelit ovat ilmaisia ja ei-jäsenille hinta on 15 e kesän ajalta. Järjestäjä toimittaa pallot ja pelivälineet. Ilmoittautuminen www.nmkyvantaa.fi ei ole pakollista mutta suotavaa. Ilmoittautuessasi pääset myös vaikuttamaan pelien valintaan. Ohjaajana toimii liikunnanohjaaja Eetu Haataja.

Muuta Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18– 21.30. Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusaaton tapahtuma Kuntokallion kurssikeskuksessa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21. Hinta 5 e sis. bussikuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12-v. maksutta. Omilla autoilla Kuntokallioon ei voi tulla, koska paikoitustilaa ei ole. Ilmoittautuminen 20.6. mennessä kirkkoherranvirastoon ma–to p. 09 830 6500. Bussikuljetus Pyhän Annan lastenkirkolta klo 17 reittiä Hakunilan kirkko, Vaaralan kirkko, Länsimäen kirkko, Kuntokallio. Paluulähtö klo 21.30 samaa reittiä päinvastaisessa järjestyksessä.

Diakoniatyön syysleiri Riuttarannassa 13.–15.9. Ohjelmassa ulkoilua, hartaushetkiä, saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Leirimaksu 35 e / hlö. Leiriläiset valitaan hakemusten perusteella. Hakemuksia saa kirkkoherranvirastosta. Lisätietoja: Mirja Jalo p. 050 560 5693 tai Elina Vepsäläinen p. 050 593 5503.

Hakemukset toimitetaan kirkkoherranvirastoon tai postitse hakemuksessa olevaan osoitteeseen 15.8. mennessä. Äitiseminaari Kuntokalliossa 24.–25.9. Teemana rakkaus.

Sauna, uima-allas, meri, hiljainen huone, zumbaa, äitimessu ja hyvää ruokaa. Hinta 40 euroa.

Muusikko, taiteilija, Sari Kaasinen: Kuinka rakastan ja hoidan itseäni. Terapeutti, pastori Marko Meijer: Miten miestä rakastetaan. Stand up -koomikko Mikko Vaismaa. Ilm. virastoon ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500.

Kastettu Linéa Madelein Löfgren.

Avioliittoon kuulutettu Antti Johannes Lauri ja Mari Hannele Kuisma, Ari Pekka Toivanen ja Anniina Sinikka Lappalainen.

Hämeenkylä

Pyhän Annan lastenkirkko

Kirkkoherranvirasto

Koulutie 11

Auratie 3, p. 09 830 6450

Cityrippikoulun konfirmaatiomessu su 19.6. klo 15. Tuomo Kahenvirta, Vesa Häkkinen.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset kesällä ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 1.6.–31.8. ke klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Lapsille ja perheille Lasten kesäparkki viimeinen kerta 20.6. klo 9–12 Hakunilan kirkolla 3–8-vuotiaille lapsille.

Voit tuoda lapsen tunniksi tai koko ajaksi, hoitoaika lapsen iän ja hoitotarpeen mukaan. Parkki on maksuton, eikä tarvitse

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Konfirmaatiomessu la 18.6. klo 12. Saarnaaja Anna-Kaisa Inkala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Janne Peltokorpi.

Pyhän kolminaisuuden päivän konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Janne Peltokorpi.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 25.6. klo 10 sään salliessa kirkon pihamaalla. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Jouni Salko ja kanttori Janne Peltokorpi.

Messu su 26.6. klo 10. Saarnaaja Jouni Salko, liturgi Matti Hyry ja kanttori Janne Peltokorpi.

Messu su 3.7. klo 10. Saarnaaja rovasti Kersti Rantasalo, liturgi rovasti Jaakko Rantasalo ja kanttori Hanna Perkola-Musikka.

Messu su 10.7. klo 10. Saarnaaja Jouni Salko, liturgi Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Konfirmaatiomessu su 17.7. klo 10. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Apostolien päivän sanajumalanpalvelus su 24.7. klo 10. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Apostolien päivän iltamessu su 24.7. klo 18. Pastori Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 31.7. klo 10. Saarnaaja Jouni Salko, liturgi Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Kirkastussunnuntain messu 7.8. klo 10. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Puuvillapelloilta oopperaan -konsertti su 7.8. klo 18. Basso Esa Aapro Tukholman kuninkaallisesta oopperasta esittää negrospirituaaleja ja ooppera-aarioita. Säestäjänä Merja Aapro, piano.

Muuta Pihaseurat ke 22.6. klo 19 Tuula Mösöllä, Santamäentie 23 D 12.

Mukana kirkkoherra Jukka Nevala, pastori Jouni Salko, lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen ja kanttori Janne Peltokorpi.

Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusjuhla pe 24.6. klo 18–21.30 Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21.

Hinta 5 e sis. kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12-v. maksutta.

Juhlaan on bussikuljetus. Omilla autoilla Kuntokallioon ei voi tulla, koska paikoitustilaa ei ole.

Bussi Kuntokallioon lähtee Hämeenkylän kirkolta klo 17 ajaen seuraavaa reittiä: Askisto, Hirsikujan päätepysäkki – Pähkinärinteen ostoskeskuksen pysäkki – Linnaisten päätepysäkki – Hämevaaran Veitsitien liikenneympyrän pysäkki – Rajatorpan ostoskeskuksen pysäkki. Paluukuljetus n. klo 21.30. Juhannusjuhlaan ja kuljetukseen ilmoittaudutaan viimeistään 20.6. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Pihaseurat ke 29.6. klo 19 Lammaspolku 1:n kerhotilassa. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala, kappalainen Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Janne Peltokorpi.

Pihaseurat ke 6.7. klo 19 Lammaskuja 2 B:n kerhotilassa. Mukana pastori Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Pihaseurat ke 13.7. klo 19 Vapaalan seurakuntatalon kerhotilassa, Vanha Hämeenkyläntie 9. Emäntinä Toini Törrönen ja Liisa Varonen. Mukana pastori Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Pihaseurat ke 20.7. klo 19 Hämeenkylän kirkon seurakuntasalissa. Emäntänä Marja-Leena Suutari. Mukana pastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Pihaseurat ke 27.7. klo 19 Elina Miettisellä, Kaavintie 8. Mukana kappalainen Anna-Kaisa Inkala, pastori Matti Hyry ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Pihaseurat ke 3.8. klo 19 Taina ja

Urpo Hautalalla, Länkikuja 7. Mukana pastori Jouni Salko, lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Pihaseurat ke 10.8. klo 19 Mariitta Savolaisella, Veitsitie 15.

Mukana kirkkoherra Jukka Nevala, pastori Jaakko Kara, lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Kolmen ristin kierros su 14.8. klo 8.50 alkaen. Vaellus alkaa lähtöhartaudella Hämeenkylän kirkolta. Reitti kulkee Auroran kappelin ja Kalajärven kappelin kautta. Matkan varren bussipysäkeiltä pääsee halutessaan kesken vaelluksen takaisinpäin. Takaisin kirkolle saavutaan n. klo 19 hartaushetkeen. Lisätietoja pastori Jouni Salkolta, p. 050 420 1411 tai jouni.salko@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunnan yhteisvastuukeräys tuotti tänä vuonna 9 408,72 €. Lämmin kiitos kaikille keräykseen osallistuneille.

Kastettu Maisa Marjaana Vahervuori, Verneri Toivo Oskari Kuisma, Miiko Vilhelm Elia Väätäinen.

Avioliittoon kuulutettu Miia Maaria Puoskari ja Aapo Ilari Johannes Lahti, Mirkka Annukka Huhtamäki ja Harri Herman Kuosmanen, Airi Hannele Silvennoinen ja Matti Sakari Mölsä.

Hautaan siunattu Fanny Elisabeth Lindgren 98 v, Hannu Pekka Antero Kuosa 60 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Helluntaipäivän messu su 12.6. klo 10, Riitta-Maija Palmusaari, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Kesäillan musiikkia ke 15.6. klo 20. J. S. Bachin gambasonaatteja ja koraalisovituksia. Mika Suihkonen, viola da gamba ja Johannes Vesterinen, cembalo ja urut.

Vanhemman väen kesäkerho to 16.6. klo 13–14.30 Päivärippikoulun konfirmaatiomessu la 18.6. klo 11, Kimmo Saares, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen.

Holma 2 -leirin konfirmaatiomessu la 18.6. klo 14, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Messu su 19.6. klo 10, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Viro 1 -leirin konfirmaatiomessu su 19.6. klo 14, Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö.

Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 25.6. klo 10, kirkon sisäpihalla.

Messu su 26.6. klo 10, Sanna Heikurinen ja Lauri Kiviranta.

Kesäillan messu ke 29.6. klo 20.

SPR:n verenluovutus pe 1.7. klo 12–19.

Holma 3 -leirin konfirmaatiomessu la 2.7. klo 11, Sanna Heikurinen, Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Kuntokallio 1 -leirin konfirmaatiomessu la 2.7 klo 14, Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Messu su 3.7. klo 10, Riitta-Maija Palmusaari ja Martti Sirviö.

Holma 4 -leirin konfirmaatiomessu la 9.7. klo 11, Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö.

Messu su 10.7. klo 10, Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö.

Kesäillan musiikkia ke 13.7. klo

20. Kauneimpia virsiä, gospelmusiikin helmiä uusina, jazzahtavina sovituksina sekä omia sävellyksiä. Janne Maarala, piano.

Vanhemman väen kesäkerho to 14.7. klo 13–14.30.

Holma 5 -leirin konfirmaatiomessu la 16.7. klo 11, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Messu su 17.7. klo 10, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Messu su 24.7. klo 10, Riitta-Maija Palmusaari ja Riina Haapaniemi.

Kesäillan messu ke 27.7. klo 20.

Holma 7 -leirin konfirmaatiomessu la 30.7. klo 11, Kimmo Saares ja Ursula Hynninen.

Messu su 31.7. klo 10, Kimmo Saares ja Ursula Hynninen.

SPR:n verenluovutus pe 5.8. klo 13–20.

Viro 2 -leirin konfirmaatiomessu la 6.8. klo 14, Kimmo Saares, Mari Liimatainen ja Lauri Kiviranta.

Kirkastussunnuntain messu su 7.8. klo 10, Mari Liimatainen ja Lauri Kiviranta.

Rukousryhmä keskiviikkoisin klo 18 kappelissa.

Nuorille Nuorten kesäkahvilat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20.

Varhaisnuorille Poikien kesäleiri 7–14-vuotiaille Kuntokalliossa 20.–23.6. Vielä muutama paikka vapaana. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Terho Kettunen p. 050 520 8286 tai terho.kettunen@evl.fi.

Lapsille ja perheille Kesäkerhot 3–6-vuotiaille lapsille. Kerhot ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua.

Omat eväät mukaan. Kerhot kokoontuvat 6.6. alkaen juhannukseen asti ti ja to klo 12–15 Nikinmäen seurakuntakodilla ja ke ja pe klo 12–15 Korson kirkolla lapsi- ja perhetyön tilassa.

Perhekerho ma 13.6 Korson kirkolla klo 12–15.

Muuta Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18– 21.30 Kuntokallion kurssikeskuksessa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21. Hinta 5 euroa sisältää kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12-v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus, koska perillä ei ole paikoitustilaa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 20.6. mennessä. Korsosta juhlaan lähtee kaksi bussia. Aikataulut ja reitit: Bussi 1:Vallinojalta (Varpusenkujan kioski) klo 16.45, Leppäkorven maauimalan kioskilta klo 16.55, Korson kirkolta (Filmtownin edestä) klo 17 ja Nikinmäen seurakuntakodilta (Surviaisenkuja 1) klo 17.10. Bussi 2: Kulomäen seurakuntakodilta (Kulotie 5) klo 16.55, kirkolta klo 17 ja Mikkolan Shellin pysäkiltä klo 17.05.

Kesäinen matka Helsinkiin to 18.8. Lähtö Korson kirkolta klo 9.15, Mikkolan Shellin pysäkiltä myös mahdollisuus tulla kyytiin.

Klo 10 opastettu kierros bussilla liikkuen Helsingin tärkeimmissä kohteissa. Pysähdymme Temppeliaukion kirkossa ja kasvitieteellisessä puutarhassa. Ruokailu Ravintola Kolmessa Sepässä. Sen jälkeen omatoimista ostosaikaa esim. kauppatorilla tai Hietaniemen kirpputorilla. Matka päättyy noin klo 16. Matkan hinta on 35 euroa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 17.6. mennessä p. 09 8306 550. Lisätietoja matkasta Anne Savirannalta p. 050 599 9068.

Kastettu Lenni Topias Backman, VilleVeikko Verneri Salminvuo, Mea Aleksandra Laakkonen, Kaapro Elliot Kesälä, Lilja Kaarina Suomela, Toivo Eemeli Sepponen, Arvi Nestori Alvar Metsola, Anni Ulrika Backman, Elmo Samuel Veikkola ja Samu Onni Tapani Laukkanen.

Avioliittoon kuulutettu Riku Esa Karjalainen ja Kirsi Maria Vesterinen.

Hautaan siunattu Anja Sinikka Seitakivi 62 v, Osmo Einari Savolainen 55 v, Marjut Anneli Keränen 44 v, Lawrence Waja 36 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot) Päivystävä pappi ma–to klo 11– 14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ti ja to klo 10–12

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Konfirmaatiomessu (Piispala 1) la 18.6. klo 14, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Konfirmaatiomessu (Kuntokallio 1A) su 19.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin.

Konfirmaatiomessu (Kuntokallio 1B) su 19.6. klo 14, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin.

Yläovi auki aikuisille ma 20.6. klo 18.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lankalahjoituksia otetaan vastaan, myös pieniä määriä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joita kiinnostavat käsityöt, yhdessä tekeminen, tietotaitojen jakaminen, rupattelu ja kahvinjuonti.

Ryhmä jatkuu koko kesän.

Kristityn matkaevästä – ilta Raamatun äärellä ke 22.6. klo 18–19.30, opetusta ja keskustelua vuorisaarnan teemoista.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Laura Leverin, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Marja Turu, kantele.

Messu su 26.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 3.7. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Kristityn matkaevästä – ilta Raamatun äärellä ke 6.7. klo 18–19.30, opetusta ja keskustelua vuorisaarnan teemoista.

Messu su 10.7. klo 10, liturgi ja saarnaaja Terttu Siljander, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Konfirmaatiomessu (Kuntokallio 2A) su 17.7. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Konfirmaatiomessu (Kuntokallio 2B) su 17.7. klo 14, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Kristityn matkaevästä – ilta Raamatun äärellä ke 20.7. klo 18–19.30, opetusta ja keskustelua vuorisaarnan teemoista.

Messu su 24.7. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin.

Messu su 31.7. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin.

Kristityn matkaevästä – ilta Raamatun äärellä ke 3.8. klo 18–19.30, opetusta ja keskustelua vuorisaarnan teemoista.

Konfirmaatiomessu (Piispala 2) su 7.8. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin.

Nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla.

Syksyn toiminta alkaa viikolla 36, Isko-ilmoittautuminen ke 7.9.

Muuta Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18– 21.30 Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusaaton tapahtuma. Ohjelmaa aikuisille

1

Vantaan seurakunnat 1..–11.. ja lapsille klo 18–21. Hinta 5 e sis. kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12-v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus. Omilla autoilla Kuntokallioon ei voi tulla, koska paikoitustilaa ei ole. Juhannusjuhlaan ja kuljetukseen ilmoittaudutaan viimeistään ma 20.6. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700. Bussireitti Rekolasta: klo 17 Päiväkummun Valintatalo (Laurintie 84) – Laurintie – n. klo 17.05 Rekolantie (kirkon vastap. pysäkki) – Peijaksentie – Laurantie – Havukosken Valintatalo (Et. Rastitie 5) – Peijaksentie – Kytötie – Koivukylän keskusta (Alepan pysäkki) – Koivukylän puistotie – Haapatie – Kuntokallio. Paluulähtö n. klo 21.30 samaa reittiä.

Kesäisiä yhteislauluja Peipon pesästä Suvivirteen ke 29.6. klo 19 Pyhän Laurin kappelissa, kanttori Sirkku-Liisa Niemi ystävineen laulattaa. Ennen lauluhetkeä, klo 18.30 on opastettu kierros kappelissa.

Kesäseurat ke 13.7. klo 18.30 Hieu:n kotona, Tammikuja 4 B. Tarjoilu klo 18, ohjelma alkaa klo 18.30. Sään salliessa ollaan ulkona. Puhujina mm. Ritva OlkkolaPääkkönen ja Vappu Olsbo. Mukana myös nimikkolähetti Helena Mustakallio.

Vivido-lapsikuoro ja soitinryhmä Vivi-music aloittavat syyskauden ke 17.8.

Lasten kerhotoiminta alkaa viikolla 33.

Hiljaisuuden retriitti Heponiemessä 28.–30.10. ”Siunattu lepo ja siunattu rauha”. Ohjaajina pastori Vappu Olsbo ja diakoni Irma Liljeström, ilmoittautumiset: elina.piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282

Diakoniatoimisto

Kastettu

Asematie 12, p. 09 830 6223

Jenna Eleonoora Honkanen, Lukas Juhani Kankaanpää, Lily Olivia Kuusela, Magdalena Pancheva Mihaylova, Jimi Juhani Mujunen, Milana Alexandra Nuutinen, Tauri Sakari Törrönen.

Avioliittoon kuulutettu Joni Tapio Mikael Hildén ja Oivi Hillevi Nuojua, Samu Vesa Eemeli Rekunen ja Jaana Karoliina Lempinen, Hannu Tapani Kauhanen ja Anne Maarit Niskanen, Matti Mikael Kokkonen ja Tytti Aino Maria Valtatie.

Hautaan siunattu Jarkko Juhani Turunen 30 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Opas paikalla 1.6.–31.8. Pyhän Laurin kirkossa maanantaista perjantaihin klo 12–20.

Konfirmaatiomessu su 19.6. klo 12. Pirkko Yrjölä, Terhi Viljanen, Petri Minkkinen, Matti Mäenpää ja kanttori Outi Noponen.

Juhannuspäivän messu la 25.6. klo 12. Toni Fagerholm ja kanttori Airi Lahtinen.

Messu su 26.6. klo 12. Kirsti Hildén, Toni Fagerholm ja kanttori Samppa Laakso.

Konfirmaatiomessu su 3.7. klo 12. Päivi Helén, Tero Alitalo, Mia Mod ja kanttori Samppa Laakso.

Konfirmaatiomessu su 10.7. klo 12 Heikki Leppä, Tomi Väisänen, Margit Pulkkinen, Kristiina Rantanen, Sirpa Jalokinos ja kanttori Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 17.7. klo 12. Jaakko Hyttinen, Mia Mod ja kanttori Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 24.7. klo 12. Pudi Kettunen, Minttu Väisänen ja kanttori Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 31.7. klo 12 Heikki Leppä, Mia Mod ja kanttori Simo Santaranta.

Konfirmaatiomessu su 7.8. klo 12. Marja Ruuska, Tomi Väisänen ja Terhi Viljanen ja kanttori Outi Noponen.

Tikkurilan kirkko Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 18.6. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messut klo 10 Tikkurilan kirkossa kesällä.

Pyhän kolminaisuuden messu su 19.6. Heikki Leppä, Tiina Komulainen ja kanttori Simo Santaranta.

Juhannuspäivän messu la 25.6.

Janne Silvast, Kirsti Hildén ja kanttori Samppa Laakso.

Messu su 26.6. Heikki Leppä, Janne Silvast ja kanttori Airi Lahtinen.

Messu su 3.7. Tiina Komulainen, Jaakko Hyttinen ja kanttori Samppa Laakso.

Messu su 10.7. Saarna teol. yo Minttu Väisänen, liturgi Satu Waris ja kanttori Airi Lahtinen.

Messu su 17.7. Outi Lievonen, Tiina Komulainen ja kanttori Airi Lahtinen.

Apostolien päivän messu su 24.7. Pirkko Yrjölä, Marja Ruuska ja kanttori Airi Lahtinen.

Messu su 31.7. saarna teol. yo.

Terhi Viljanen, liturgi Päivi Helén ja kanttori Outi Noponen.

Kirkastussunnuntain messu su 7.8. Jaakko Hyttinen, Pirkko Yrjölä ja kanttori Simo Santaranta.

Puolen päivän hartaushetki tiistaisin klo 12–12.15 Tikkurilan kirkossa. 28.6. Ari Heikkilä, 5.7. Tiina Komulainen, 12.7. Tomi Väisänen, 19.7. Kirsti Hildén, 26.7.

Toomas Takala.

Arki-illan ehtoollinen keskiviikkoisin klo 18 Tikkurilan kirkossa.

Leipää ja viiniä ➤

Nuorille Nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 17–20 Tikkurilan kirkon nuorisotilassa. 22.6., 29.6., 6.7., 13.7., 20.7., 27.7., 3.8., 10.8.

Nuorten illat sunnuntaisin klo 17–20 Tikkurilan kirkon nuorisotilassa. 19.6., 3.7., 10.7., 17.7., 24.7., 31.7., 7.8.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 5.8. klo 18.

Lapsille ja perheille Särkänniemen retki 3.–7.-luokkalaisille to 16.6. Leiri Koivupuistossa Ylöjärvellä 20.–22.6.

1.–6.-luokkalaisille. Lisätietoa ja ilmoittautumiset nuorisotyönohjaaja Enni Korhonen, p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi.

Perhekerho kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin.

Kesän viimeiset perhekerhot juhannusviikolla 25.

Lapsiparkki klo 9–11 perjantaisin (kesän viimeinen lapsiparkki 17.6.) Tikkurilan kirkolla ja tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe. Ilmoittautuminen viim. edellisenä päivänä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille. Maanantaisin klo 13.30–15 Tikkurilan kirkon yläkerrassa päiväkerhotiloissa ja torstaisin klo13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa. Kesän viimeinen viikolla 24.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Kesän viimeinen kokoontuminen juhannusviikolla 25.

Avoin päiväkerho lasten ja aikuisten virikkeelliseen yhdessäoloon klo 9.30–11. Maanantaisin Kartanonkosken kerhotila, tiistaisin Ristipuron seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, keskiviikkoisin Tikkurilan kirkon yläkerta, torstaisin Ilolan seurakuntakoti.

Kesän viimeiset kokoontumiset viikolla 24.

Pyhäkoulut kesätauolla. Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kirkon alakerrassa jatkuu su 12.6., 24.7., 31.7., 7.8. ja 14.8. klo 10.

Muuta Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18– 21.30 Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusaaton tapahtuma. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21. Hinta 5 e sis.

kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12 v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus. Omilla autoilla Kuntokallioon ei voi tulla, koska paikoitustilaa ei ole. Juhannusjuhlaan ja kuljetukseen ilmoittaudutaan viimeistään 20.6. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717. Linja-auto 1: Klo 17 Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1 – klo 17.05 Ristipuron seurakuntakoti, Simonkyläntie 11 A – klo 17.15 Malminiityn Siwa, Uusiniityntie 7 – klo 17.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Linja-auto 2: klo 17 Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2 – klo 17.10 Point-Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo – klo 17.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12, Vantaa. Paluukuljetukset Kuntokalliosta klo 21.30 samoja reittejä takaisin.

Kastettu Max Alexander Ronnie Stockus, Eppu Paavo Eevert Eskelinen, Jenna Saara Katariina Tuomola, Pauli Perttu Pusa, Alina Zara Sofia Puhtimäki, Markus Ilmari Liljeström, Markus Alexander Lehtosalo, Konsta Ilmari Hamari, Justus Veikko Viljami Kakkonen, Nooa Eemeli Matias Pulkkinen.

Avioliittoon kuulutettu Sami Artturi Iilomo ja Johanna Kristiina Tynkkynen, Matti Henrikki Uusitalo ja Katariina Hilve Elisa Suontama, Markku Kalervo Mattila ja Päivi Helena Granström, Anssi Aaro Kuivalainen ja Tanja Maria Halonen, Lauri Tapani Honkavaara ja Päivi Hannele Vallius, Jyrki Antero Niemi ja Suvi-Maaria Tepora, Mikko Jakovlev ja Päivi Aulikki Avelin, Jonas Ingemar Saarinen ja Kati Elina Pieniniemi, Esa Mikael Pärssinen ja Mari Marjatta Peippo, Kimmo Antti Johannes Kokkonen ja Martta Amanda Nummi, Mika Olavi Niilo-Rämä ja Katja Susanna Rutqvist, Juha Aleksanteri Kasurinen ja Jenni Elina Lappalainen, Tomi Tapio Holm ja Niina Mervi Mirella Toivanen, Ari Juhani Lappalainen ja Erja Elisa Holappa.

Hautaan siunattu Pirkko Ormo 80 v, Heikki Toropainen 68 v, Vuokko Mirjami Hämäläinen 64 v, Keijo Tapio Taskinen 64 v, Tuomo Tapio Niskanen 59 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–14.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Onnittelu- ja suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Diakonia Kesäpäivystykset Myyrmäen

kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Uomatien tietyön vuoksi käynti kirkkoon Patotien kautta.

Aamurukouspiiri kokoontuu kesällä keskiviikkoisin klo 7.15–8.

Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovi.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Päivärippikoulun konfirmaatiomessu su 19.6. klo 10. Papit Reija Vienola ja Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Juhannuspäivän messu su 25.6. klo 10. Saarna Risto Pottonen, liturgia Elina Hellqvist, kanttori Sinikka Honkanen.

Sanajumalanpalvelus su 26.6. klo 10. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Mannilan rippikoululeirin konfirmaatiomessu la 2.7. klo 14. Papit Tapio Rahkonen ja Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen.

Holman I rippikoululeirin konfirmaatiomessu su 3.7. klo10.

Saarna Sari Nevalainen, liturgia Elina Hellqvist, kanttori Sinikka Honkanen.

Lapiosalmen rippikoululeirin konfirmaatiomessu la 9.7. klo 14. Papit Heli Ojalehto ja Reija Vienola, kanttori Anna Lohi.

Holman II rippikoululeirin konfirmaatiomessu su 10.7. klo 10. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Maija Maltela.

Messu su 17.7. klo 10. Saarna Sari Nevalainen, liturgia Reija Vienola, kanttori Anna Lohi.

Pälkäneen rippikoululeirin konfirmaatiomessu su 24.7. klo 10. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Maija Maltela.

Hankasalmen I rippikoululeirin konfirmaatiomessu la 30.7. klo 14. Papit Reija Vienola ja Pasi Kilpeläinen, kanttori Maija Maltela.

Holman III rippikoululeirin konfirmaatiomessu su 31.7. klo 10. Saarna Margit Helin, liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Anna Lohi.

Hankasalmen II rippikoululeirin konfirmaatiomessu su 7.8. klo 10. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, kanttori Kari Jerkku.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Matti ja Paula Rankalan kesälaulukurssin päätöskonsertti pe 17.6. klo 19.

Iltamessu su 19.6. klo 18. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, kanttori Kari Jerkku.

Lauluilta ti 6.7. klo 18.30 kirkon sisäpihalla (sateella sisällä). Mukana Pasi Kilpeläinen, kanttori Anna Lohi ja Urpo Pakarinen.

Vaatevarasto on avoinna to 7.7. ja 4.8. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan

muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Kansanlaulukirkko su 17.7. klo 18 Hiljaisuuden polulla. Pappi Pasi Kilpeläinen, kanttori Maija Maltela.

Iltamessu su 7.8. klo 18. Saarna ja liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku.

Aamurukous ti 9.8. klo 9–10. Rukoillaan ensisijaisesti Kivistö– Seutulan kirkkopiirin asioita.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltamessu su 10.7. klo 18. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Anna Lohi.

Iltamessu su 31.7. klo 18. Saarna ja liturgia Sari Nevalainen, kanttori Anna Lohi.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Toivon tuulet maanantaisin klo 18.30.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Messu su 3.7. klo 12. Saarna ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Messu su 24.7. klo 12. Saarna ja liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Maija Maltela.

Messu su 7.8. klo 12. Saarna ja liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Maija Maltela.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Työikäisten raamattu-rukouspiiri 29.6. alkaen joka viikko ke klo 19–21.

Nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Lapsille ja perheille Kesäperhekahvilat 6.6.–17.6.

Seutulan kappeli ti ja to klo 10– 14. Vantaanlaakson kerhopiste ti, ke, to klo 9–12, Martinristi ma, ke, pe klo 10–14.

Muuta Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18– 21.30 Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusaaton tapahtuma. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21. Hinta 5 e sis. kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12-v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus. Omilla autoilla Kuntokallioon ei voi tulla, koska paikoitustilaa ei ole. Juhannusjuhlaan ja kuljetukseen ilmoittaudutaan viimeistään 20.6. kirkkoherranvirastoon p. (09) 8306 440. Auto 1 klo 17.15 Myyrmäen kirkko. Auto 2 klo 17 Kaivokselan kääntöpaikka, 17.05 Kaivokselan kirkko, 17.10 Myyrmäen asema, 17.20 Myyrmäen kirkko. Auto 3 klo 16.45 Martinkeskus, uimahallin puoleinen pysäkki, 16.55 Vantaanlaakso, ostarin pysäkki, 17 Vantaanpuisto, ostarin pysäkki, 17.10 Kivistön kirkko, Kivistöstä Riipiläntietä Seutulaan ja Reunaan kaikki pysäkit. Paluukuljetukset Kuntokalliosta klo 21.30.

Puutarharyhmä toimii läpi kesän. Hoidamme palstaa ja teemme retkiä. 22.6. menemme multaamaan perunoita. Lähtö

Ensi sunnuntai on Pyhän Kolminaisuuden päivä. Sen aihe on Salattu Jumala.

Päivän saarnatekstit ovat Ps. 95:1–2, 6–7, Job 37:21–24 tai Saarn. 8:16–17, Ef. 4:1–16 ja Joh. 15:1–10.

Käsittämätöntä Kun koetin perehtyä viisauteen ja tutkistella sitä työtä, jota ihminen maan päällä yötä päivää tekee saamatta untakaan silmiinsä, niin havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä.

Saarn. :1–1

1

29.6. Jaakko Hyttinen ja kanttori Samppa Laakso. 27.7. Pirkko Yrjölä ja kanttori Simo Santaranta.

10.8. Pirjo Kettu ja kanttori Simo Santaranta.

Kansanlaulukirkko Myllyillassa ke 13.7. klo 18.30–20. Päivi Helén.

KesäOlotila avoinna 27.6.–31.7.

Tikkurilan kirkolla.

K

auniina alkukesän iltana kiipesin Malminkartanon huipulle ja katselin, kuinka luonto metsineen ja merineen lyö kättä ihmisen kovalle työlle: pelloille ja rakennuksille, lukemattomille taloille ja kirkoille, joiden tornit hallitsevat kaukana laskeutuvia maisemia.

Ajattelin hiljaa, kuinka uskomattomiin saavutuksiin ihminen onkaan kyennyt. Jos pienen ihmisen suuret teot tuntuvat uskomattomilta, kuinka käsittämättömältä tuntuukaan Jumala.

Kun katson luomakuntaa, en voi kuin henkeäni haukkoen tunnustaa kaiken olevan jonkun suuremman käsissä. Jumala on Isä, joka on luonut kaiken.

Ihmetellessäni hänen suuruuttaan ja aistiessani hänen läsnäoloaan tunnen, kuinka minulla on luotta-

mus johonkin, jota en pysty järjellä käsittämään.

Tunnen itseni sen verran hyvin, että tiedän tämäntapaisen luottamuksen johonkin, jota en tiedä todeksi, olevan minulle mahdotonta. Uskon olen siis saanut lahjaksi. Lahjaksi olen saanut myös avaimen, joka avaa sydämen Jumalalle.

Ehkäpä kerran tuo avain aukaisee myös oven, jonka takana hän ei ole enää salattu. Tuo avain on ristin muotoinen.

Henri Koskinen Vantaankosken seurakunnan kesäteologi

Markku Mattila

Myyrmäen kirkon parkkipaikalta klo 13 (huom! käynti Patotien puolelta). Lisätietoja, myös retkistä, saa diakoniatoimistosta ti ja pe 9–11 p. 050 347 3423 tai Kirsti Savolainen p. 050 588 3355 (töissä 20.6.–1.7.) tai Tiina László p. 050 326 2631 (lomalla 20.6.–8.7.).

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon, niin kerromme lisää. Nikkaristit ovat kesälomalla 21.6.–22.8. Töitä vastaanotetaan jälleen 23.8. alkaen.

Kastettu Luka Oskari Forsberg, Miska Jalmari Forsberg, Niklas Antero Lindroth, Nora Jessika Vilén, Eemil Akseli Sarvanne, Eemil Armas Ensio Niiranen, Minttu Emilia Pirhonen, Julia Olivia Ilmatar Montonen, Matias Juhani Tella, Elias Onni Kalevi Joensson, Eelis Benjamin Lammi, Anni Olivia Koivula, Sofia Johanna Perkola.

Avioliittoon kuulutettu Markus Kristian Kotamäki ja Heidi Johanna Mikkonen, Mikael Alexander Åberg ja Lena Christine Finnström, Tuomas Heikki Pekkanen ja Jenni Pauliina Hyvönen, Mika Tapani Savikko ja Niina Maria Murtonen, Timo Antero Volotinen ja Miia Susanna Hanhisuanto, Miikka Jouko Petteri Rämä ja Kiia Katriina Liitola.

Hautaan siunattu Toivo Uljas Anton Roine 88 v, Helli Maria Jäntti 83 v, Soini Ensio Ojala 81 v, Paavo Johannes Nevala 74 v, Marja-Leena Veriö 71 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13, juni–augusti må–to kl. 9–13

Verksamhet Högmässa sö 19.6 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marius Niemelä Røed, Håkan Wikman.

Midsommardagens högmässa lö 25.6 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marius Niemelä Røed, Håkan Wikman.

Högmässa med konfirmation sö 26.6 kl. 9.30 i Helsinge kyrka S:t , Kaj Andersson, Marius Niemelä Røed, Håkan Wikman.

Högmässa sö 3.7 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marius Niemelä Røed, Nina Folgelberg.

Högmässa sö 10.7 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marius Niemelä Røed, Nina Folgelberg.

Sommarsamling i Bagarstugan on 13.7 kl. 13, gemenskap, samtal, servering, medv. Carita Dahlberg.

Högmässa sö 17.7 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marius Niemelä Røed, Nina Folgelberg.

Högmässa sö 24.7 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marius Niemelä Røed, Nina Folgelberg.

Högmässa med konfirmation sö 31.7 kl. 9.30 i Helsinge kyrka S:t, Kaj Andersson, Marius Niemelä Røed, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 7.8 kl. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd, Håkan Wikman.

Yhteiset Vammaistyö Pyhä-retki to 1.9. Vantaalla. Etsimme yhdessä pyhää ja pyhän merkitystä omassa elämässämme. Tutustumme Pyhän Annan

Veli-Matti Hynninen vieraili Sotungissa Nissbackan kartanon veistospuistossa, jossa on esillä kuvanveistäjä Laila Pullisen töitä.

Luonnon syleilyyn Sotungin poluilla ja kyläteillä vaelletaan heinäkuussa Pyhät polut -hengessä.

L

oviisan kirkkoherrasta Veli-Matti Hynnisestä huokuu rauha. Hän on vastikään palannut pääkaupunkiseudulle neljän päivän vaellukselta Itä-Suomesta, Enonkoskelta.

Tapaamispaikkamme on Nissbackan kartanon veistospuisto, koska heinäkuussa Hynninen ja liikuntaneuvos Tuomo Jantunen johtavat Sotungin poluilla ja kyläteillä vaellusta, joka poikkeaa myös näyttelyssä.

Tämä Pyhät polut -pistovaellus, niin kuin Hynninen sitä kutsuu, on kuusi kilometriä pitkä ja kestää kolme tuntia. Vaelluksella käydään myös luontokoulussa ja tarkoitus on kiivetä Vantaan korkeimmalle vuorelle Högbergetille.

— Olen tutustunut eri pyhiinvaellusreitteihin ja kokenut niillä jotakin sellaista, jonka halusin saada lähemmäs koettavaksi. Aikoinaan Espanjan Santiago de Compostelassa tajusin, että Suomen luonnossa on paljon hyvää, kaunista ja inspi-

kirkkoon sekä Pyhän Laurin kirkkoon ja kappeliin. Lounas Sotungin kartanossa. Päivän päätteeksi kahvit Pakarituvassa klo 15.30. Hinta 20 euroa. Lähtö klo 9.15 Myyrmäen kirkolta ja klo 9.40 Tikkurilan kirkolta ja paluu Tikkurilan kirkon kautta Myyrmäen kirkolle. Viittomakielinen tulkkaus. Ilmoittautumiset 8.– 23.8. Seija Einola p. 050 338 6212,

roivaa, joka voisi vedota vaeltajaan jopa enemmän kuin luonto muualla Euroopassa. Asia jäi vaivaamaan minua, ja sille oli tehtävä jotakin.

Niinpä Hynninen ideoi Pyhät polut -yhdistystä ja oli perustamassa sitä. Viime kesänä Pyhät polut -vaellus järjestettiin ensimmäisen kerran.

Reitit kulkivat Itä-Suomessa Imatralta Enonkoskelle ja Joensuusta Enonkoskelle.

Vaellukset on tarkoitus saada kansainvälisesti toimiviksi niin, että Suomessa olisi oma pyhiinvaellusreitti kuten esimerkiksi Espanjassa.

Sotungin vaellus on yksi Suomen Ladun val-

takunnallisten leiripäivien tapahtumista. Vaellukselle voi osallistua kuka tahansa, joka jaksaa kävellä reitin.

Vaelluksen kokemiseen kuuluu monta suuntaa.

— Pyhät polut -vaellus on liikettä sisäänpäin, ulospäin ja ylöspäin, toteaa Veli-Matti Hynninen.

— Sisäänpäin meneminen on itsetutkistelua ja uusien merkitysten löytämistä itsestä. On jännittävää, miten yhdessä vaeltaminen avaa meissä uusia puolia. Vaeltaessa löytyy uudenlainen mielentila.

— Ulospäin meneminen on luonnon ja toisten ihmisten havainnointia. Vaellus auttaa huo-

Minna Kovalainen p. 050 433 4232, Mariela Salminen p. 050 528 2056 tai Terhi Suonsivu p.

050 381 8758.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna 23.6. asti ja 1.8. alkaen ma–pe klo 10–14.

Juhannusvihdan tekoa ti 21.6. klo 11–13. Opastettua tekemistä siivittää 1950–60-luvun iskelmämusiikki.

KesäOlotila avoinna 27.6.–31.7.

Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

maamaan uudella tavalla tavallisia asioita: kukkia, puita, lintuja ja toisia ihmisiä.

Ylöspäin meneminen on oman Jumala-suhteen tutkiskelua. Hynninen puhuu kaipaus-ulottuvuudesta.

— Jokaisessa ihmisessä on kaipaus Jumalasuhteeseen. Se on meille jo luomisessa annettu.

Vaelluksella on lupa etsiä täyttymystä taivaalliseen.

— Vaelluksen mieli on kaiken olemisen syvimmän puolen kohtaamisessa. Se voi olla vaikka vain liikahdus, joka tekee kokemuksesta vaikuttavan.

Hynnisen mukaan jo antiikin fi losofit totesivat, että järjellä voidaan päätellä, mutta vasta omin aistein koettu auttaa ymmärtämään, mitä kauneus on.

— Luonnon syleilyyn lähteminen on aina riski, myönteinen sellainen, koska se tarjoaa kokemuksen, joka voi johtaa muutokseen.

Nina Riutta

Pyhät polut -vaellus su .7. klo 8.–. Sotungissa. Lähtö Hakunilan urheilupuiston leiriportilta. Mukaan omat eväät ja juomat.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori

Suljettu 24.6.–31.7.

Avoinna 1.8. alkaen ma–to klo 10–14.

Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna 23.6. asti ma, ti ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15.

1

Simo Vunneli/Kuvaario

koonnut Heli Kulmavuori

Purjeet virsikirjalla vai syytä kaivaa rukouskirja esiin?

Purjeet virsikirjalla

Summerin Kallen kesävinkit

PURJEHDUSTA HARRASTANEET tietävät, mitä tapahtuu, kun purjehditaan virsikirjalla. Kaikille maakravuille vinkiksi, että termillä ei ole mitään tekemistä veisaamisen kanssa.

— Purjeet ovat virsikirjalla silloin, kun ne avautuvat veneen perästä katsottuna kuin virsikirja, esimerkiksi isopurje vasemmalle ja keulapurje oikealle, kertoo merimiehen poika, veneilyharrastaja ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Martin Fagerudd.

Virsikirjalla voidaan purjehtia vain silloin, kun tuuli puhaltaa rauhallisesti suoraan veneen perästä.

— Kovan myrskyn armoilla turvaudutaan sitten ihan oikeaan virsikirjaan, Fagerudd toteaa.

— Silloin ei auta muu kuin tehdä työtä ja rukoilla.

Fagerudd kertoo esimerkin. Kun kuuluisa purjelaiva Cutty Sark purjehti Intian valtamerellä 10-luvulla, sen rikkoutunutta peräsintä korjattiin kovassa myrskyssä kuusi päivää. Osa miehistöstä rukoili toisten korjatessa peräsintä. Laiva saatiin kuntoon.

Perinteisesti merimiehiin on yhdistetty viini, laulu ja naiset. Fageruddin isän ja tuttujen merimiespappien tarinat kertovat muuta.

— Merimiehet ovat myös herkkiä ja hartaita. Eräs ystäväni työskenteli Lontoossa merimiespappina. Istuttuaan kerran merimiesten kanssa kapakassa hän kysyi kesken illan, käytäisiinkö pitämässä hartaus.

Kaikki lähtivät mukaan.

JÄIKÖ KESÄTYÖPAIKKA SAAMATTA, voiko ulkomaanmatkasta vain unelmoida ja kieltävätkö vanhemmat festareille lähdön? Mitä kivaa nuoret voivat tehdä kesällä, jos rahaa on käytössä tosi vähän tai ei ollenkaan?

Pyysimme neljättä kesää nuorten tv-ohjelma Summeria juontavaa Kalle Lindrothia, 21, listaamaan mukavia ja ainakin melkein ilmaisia kesäiloja.

Jäätelön syömisen ja kaupungilla hengailun lisäksi Kalle ehdottaa ajanvietteeksi jalkapallon pelaamista.

— Jalkapallon pelaaminen ulkona on aina kivaa, ja auringon ottaminen

Parisuhteen palikkatesti MITÄ YHTEISTÄ ON omakotitalon rakentamisella ja avioliitolla? Molempiin liittyy usein epärealistisia unelmia ja odotuksia.

Unelmien koteihin pääsee tänä kesänä tutustumaan Asuntomessuilla Kokkolassa.

Samalla reissulla voi ruotia parisuhdettaan parempaan kuntoon, jottei kävisi niin, että avioliitto on ohi ennen kuin talonrakennusprojekti on päättynyt.

Kokkolan alueen seurakunnat muistuttavat messuvieraita siitä, että kestävä koti on muutakin kuin kantavia seiniä ja toimivia lvi-ratkaisuja.

— Parisuhde kannattaa hoitaa kuntoon ennen talonrakennusprojektin aloittamista. On tärkeää pysähtyä miettimään, mitä talon seinien sisällä on. Hyvä parisuhde ja omakotitalo ovat unelmia, joiden eteen täytyy tehdä töitä, seurakuntien messuosastoa suunnittelemassa ollut projektityöntekijä Leena Harjunpää kertoo.

Seurakuntien messuosastolla voi kasata yhdessä puolison kanssa puista parisuh-

teen palikkataloa. Ja ellei ehdi messuille, omakotitalosta haaveileva pariskunta voi testata suhteensa ja rakennustaitonsa rakentamalla parisuhteen palikkatalon ihan itse. Kurkihirren ja kivijalan mitat sekä maalien värikoodit löytyvät osoitteesta www.parisuhteenpalikat.fi.

”On myös hyvää juoruamista. Hyvässä juoruamisessa yritetään ymmärtää kolmatta osapuolta. Mietitään hänen elämäänsä, asetutaan hänen osaansa.”

Kirjailija Kreetta Onkeli Helsingin Sanomissa 1..

● ●

Päivi — aivan kuten Aamu ja Ilta — on vuorokaudenaikaa kuvaava kotimainen nimi. Päivin nimipäivänä kesäkuussa päivä on pisimmillään.

Vuosina 195–190 Päivi oli Suomen suosituin tytönnimi. Siitä tekivät muodikkaan viihdekirjailija Aino Räsäsen suositut Helena-kirjat, joiden päähenkilön Helenan tytär on nimeltään Päivi.

Viime vuonna Päiviksi nimettiin yhdeksän tyttöä.

Pientareet

Voi, hyvä Luoja, mikä sekamelska eläimellinen!

1

Miten siivoamme sen?

Ei järjestystä! Ei sivistystä!

Ei edes alkeellista esiymmärrystä!

Voi pyhät pientareet, voi Luojan pellot, sanoi Aatu.

Mutta minä, sanoi Aatu, minä kehitän suuren siistimiskoneen, ja se kone, se pystyy moneenmoneenmoneen, siinä on voimaa, sen pauhusta soi maa, sen jyskytys särkee Luojalta taivaan, hei, silläpä pientareet roskasta raivaan.

Niin järjestys palaa ja sivistys siisti, sanoi Aatu ja nokkansa sormiin niisti.

Pekka Kivekäs

Topi Ylä-Mononen/Kuvaario

Vartin retriitti

Tien pientareet hän kylvi, kaidat pellot, nyt sinisenään kilajavat kissankellot, kurjenkellot, peurankellot, tanssivat hervottomat hiirenvirnat ja koiranputket, kanankaalit, ruusuruohot, siankärsämöt ja suolaheinät ja ohdakkeetkin, Luojan viitantupsut, nuo kylähullut, syntymästään hupsut.

Päivä paistaa, ja kovin koppava tumma tulikukka johtaa tulitanssia, sen tahti tunkee apilankin alta, ja maantie tuoksuu ahomansikalta.

Jäätelö on Kallen kesäherkku.

Onko parisuhteen sokkeli kunnossa?

●

T

puistossa on todella kivaa. Kesällä kannattaa tietysti myös katsoa Summeria, hän vinkkaa.

Vantaa on tullut helsinkiläiselle Kallelle tutuksi hänen käydessään Vantaalla asuvan kummipoikansa luona.

— Kannattaa ehdottomasti tehdä pyöräretki Kuusijärvelle. Evääksi voisi ottaa vichyä, viinirypäleitä, patonkia ja erilaisia levitteitä patongin päälle.

Kalle on viimeksi ollut Kuusijärvellä kavereidensa kanssa.

— Voisin tehdä sinne taas tänä kesänä pyöräretken, kunhan saan uuden pyörän, Kalle suunnittelee.

Asuntomessut Kokkolassa .7.–.8.

.. Onnea, Päivi!

ästä kulki Luoja viime yönä, sen teki, mikä Luojalla on työnä, sanoi Aatu.

11 jKr.