Lauri 2011 nro 19 (19 5)

VANTAAN

Kirkkopäivillä haettiin kirkolle uutta suuntaa ➤ 2



..

www.vantaanlauri.fi

Tomi Puhakka temppuilee pyörällä ➤3 Ahdistus on näköalattomuutta ➤5

Mökki on Eija Ruhasen henkireikä Jani Laukkanen

➤ 6–7

Vanhurskas tietää kelpaavansa — Mikko Salmen Vartin retriitti ➤ 12

Uutiset

Yhteisöllisyys kiinnostaa alle kolmekymppisiä

Pääkirjoitus ..

Urheilun arvot IHANAA, LEIJONAT, IHANAA. Lähes , miljoonan muun suomalaisen kanssa liimauduin sunnuntaina television ääreen kannustamaan Suomea MM-kultaan. Suomi–Venäjä-matsia seurasin Lahden Kirkkopäivillä ja totesin Mikael Granlundin ilmaveivin nähtyäni, että parhaat Kirkkopäivät ikinä.

Suomen tämänkertaisessa jääkiekkojoukkueessa parasta oli yhteishenki ja taistelumieli. Periksi ei annettu, tappioasemasta noustiin ja uskottiin omaan tekemiseen, omaan peliin, niin kuin fraasi televisiossa monet kerrat kuului. Eri puolilta maailmaa kasattu joukkue kasvoi yhtenäiseksi ja kapteeni näytti hienoa esimerkkiä muille.

Tästä voisi ottaa oppia vaikkapa kirkossa, miettiä mikä on yhteinen päämäärä ja alkaa uskoa omaan sanomaan ikuisen puolustustaistelun sijasta.

Seminaarissa hahmoteltiin toimivalle hengelliselle yhteisölle neljä keskeistä piirrettä.

Ytimessä on Jumalan kohtaaminen, hengellisyys. Toiminta ei kuitenkaan saa olla sisäänlämpiävää vaan ulospäin suuntautunutta. Ilmapiirin on oltava hyväksyvä: tule sellaisena kuin olet. Lisäksi luovuudella on annettava tilaa niin, että jokainen voi tuoda yhteisön käyttöön omat lahjansa.

UskonPuhdistus-liikkeen malli perustuu aktiiviseen yhteisöllisyyteen ja sitoutumisen haluun. Tampereen kokemuksen mukaan se

Kirkolliskokoukseen lisää nuoria Syksyn seurakuntavaaleissa valittiin aiempaa enemmän nuoria aikuisia luottamuselimiin. Nyt saman halutaan toistuvan kirkolliskokousedustajien vaalissa helmikuussa 2012. Nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto NAVI aloitti Kirkkopäivillä vaalikampanjan-

Pauli Juusela

Päiväkumpuun halutaan asuntoja kehitysvammaisille

P

äiväkummun seurakuntatalon nykyiselle paikalle kaavaillaan asuntoja kehitysvammaisille. Vantaan kaupungin ja seurakuntien edustajat ovat käyneet asiasta alustavia neuvotteluja. Kiinteistöön tulisi riittävän isot kerhotilat seurakunnalle, jotta toiminta Päiväkummussa voitaisiin turvata.

Hanke edellyttää kaavamuutosta.

Päiväkumpu sijaitsee Rekolan seurakunnan alueella, ja Rekolan seurakuntaneuvosto on hyväksynyt hankkeen päälinjaukset.

Seuraavaksi asiaa valmistelee yhteinen kirkkoneuvosto, jonka jälkeen yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee asiaa. Myös Päiväkummun omakotiyhdistykseltä pyydetään toiveita seurakunnalle suunnitellusta kerhotilasta 26.5. mennessä.

Nykyinen Päiväkummun seurakuntata-

●

●



sa teemalla Liekkejä on monta, valo on yksi.

— Jokaisen ikäryhmän äänen on kuuluttava sekä kirkon rakenteissa että ruohonjuuritoiminnassa. Tällä hetkellä kirkolliskokouksessa on vain yksi alle 30-vuotias edustaja. Tavoitteena on saada vähintään yksi joka hiippakunnasta, korostaa NAVI-sihteeri Anssi Almgren Nuorten Keskuksesta.

Kampanjan avauksessa oli mukana tuo ainoa alle kolmekymppinen, Signe Jauhiainen. Hänen mukaansa nuorten on nyt osoitettava osaamisensa seurakunnan luottamuselimissä ja saatava ääniä kaikenikäisiltä luottamushenkilöiltä. Siksi vastakkainasettelua vanhojen ja nuorten välille ei kannata rakentaa.

kiinnostaa monia. Toisaalta toisille se saattaa olla liian vaativa. Mikkelin piispan Seppo Häkkisen mukaan kirkon pitää joka tapauksessa oppia, että kaikkialle eivät sovi samat mallit.

— Se, mikä toimii pienessä maalaisseurakunnassa, ei kiinnosta kaupungissa. Kirkon sanoma pitää kontekstualisoida, sovittaa erilaisiin elämäntilanteisiin, tuumi Häkkinen.

VÄHÄVARAISET SUOMALAISET suhtautuvat kaikkein myönteisemmin kehitysapuun. Asia selviää Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan teettämästä mielipidetiedustelusta. Alle   euroa vuodessa tienaavista reilu kolmannes nostaisi Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja ja puolet säilyttäisi ainakin nykytason. Kaikista kyselyyn vastanneista  prosenttia nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja. Kokonaan avun lopettaisi vain kolme prosenttia. Suomi käyttää tänä vuonna kehitysyhteistyöhön arviolta , prosenttia bruttokansantulosta.

VANTAAN SENIORINEUVOLA vakinaistetaan vuoden  alussa. Toukokuun alussa voimaan astuneessa uudessa terveydenhoitolaissa koros-

Päiväkummun seurakuntatalo.

lo on rakennettu kahdessa vaiheessa. Vanhin osa valmistui 1960-luvun lopulla ja sitä laajennettiin 1986. Vuoden 2000 kuntoarviota tehtäessä rakennusten liitoskohdassa ja vesikatossa huomattiin kosteusongelmia. Vesikattoa korjattiin ja tiivistettiin vuosina 2000–2001. Myös sisäilman ilmanvaihtoa on tehostettu ja alapohja alipaineistettu.

— Seurakuntatalon sisäilman laatua seurataan jatkuvasti. Näytteissä ei ole ollut huomautettavaa, mutta talo on rakenteellisten ongelmiensa takia tulossa elinkaarensa päähän. Sen korjaaminen kestävällä tavalla on todettu mahdottoman kalliiksi. Kiinteistökehityshankkeella pyritään saamaan seurakunnalle myös tulevaisuudessa toimivat tilat Päiväkumpuun, Rekolan seurakunnan kirkkoherra Mikko Matikainen toteaa.

tetaan kunnan velvollisuutta järjestää ikäihmisille ohjaus- ja neuvontapalveluja. Seniorineuvolan kaksi työntekijää tarjoavat esimerkiksi terveystapaamisia vastaanotolla tai kotikäynnillä. Seniorineuvolan tukipiste sijaitsee Tikkurilan Suopursun palvelutalossa. ●

KORKEASAARESSA JÄRJESTETÄÄN sunnuntaina . kello  Nooan arkki -kirkkohetki koko perheelle. Tilaisuus pidetään ravintola Pukin vieressä, mutta sateen sattuessa kokoonnutaan Karhulinnan auditoriossa. Kirkkohetken jälkeen voi nauttia herkuista ja päivää voi jäädä vielä jatkamaan pastori Jenni Jerkun opastuksella. Tilaisuuden järjestävät Herttoniemen seurakunta ja Helsingin seurakuntayhtymä.

Mari Lehmonen/Korkeasaari

TÄRKEÄ TEESI ON, että liikunta on jokaisen oikeus. Urheiluseuroissa tämä on hyvä muistaa erityisesti lasten ja nuorten liikunnassa. Helsingin Sanomissa .. oli esimerkkejä nuorista, joiden liikunnan riemulta oli katkaistu siivet. Lahjakkaita nuoria pitää tukea, mutta urheilua on voitava harrastaa myös muuten kuin MM-kulta mielessä.

Hengellisyyttä ja hyväksyntää

NAVI-verkoston varapuheenjohtaja Amanda Kaura ja kirkolliskokousedustaja Signe Jauhiainen kaipasivat lisää nuoria kirkon ylimpään päätöksentekoelimeen.

Antero Harju

MM-KULLAN HERÄTTÄMÄ kansallisylpeys on positiivinen voima kunhan se ei käänny rasismiksi. Pieni kuittailu Ruotsin suuntaan kuuluu maaotteluhenkeen. Mutta jos rakas vihollinen muuttuu halveksittavaksi viholliseksi, huumori muuttuu ilkeilyksi ja uho uhkailuksi, ollaan väärillä raiteilla. Leijonien kapteeni Mikko Koivu joutuikin juhlapäivänään muistuttamaan, että maajoukkue on esimerkki siitä, mitä toista kunnioittamalla voidaan saavuttaa. Ei siis toista alentamalla, vaan toista kunnioittamalla. Hyvä yhteishenki syntyy siitä, että ollaan jonkun puolella, ei jotain vastaan.

Kirkkopäivillä julkaistiin kirkon useiden liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa laatimat Kirkon  teesiä liikunnasta. Niistä ensimmäinen muistattaa jokaisen ihmisen yhtäläisestä ihmisarvosta. Teeseissä korostetaan oikean ja väärän tunnistamista, sitä että kasvattaja on itse mallina lapsille ja nuorille ja että ihminen on kokonaisuus: henkinen, fyysinen, hengellinen ja sosiaalinen. Voitosta saa iloita, mutta myös epäonnistuminen pitää hyväksyä ja osoittaa katsomossa arvostusta hävinneelle.

O

vatko alle kolmekymppiset nuoret aikuiset kirkolle menetetty sukupolvi vai uusi mahdollisuus? Kirkkopäivillä Lahdessa oltiin kaikista vaikeuksista huolimatta valmiita uskomaan jälkimmäiseen. Se kuitenkin vaatii uudentyyppisiä seurakunnallisia yhteisöjä ja lisää nuoria päättämään kirkon asioista.

Kirkkopäivillä palkittiin Kirkon kukko -tunnustuspalkinnolla Pirkanmaan seurakuntien UskonPuhdistus-kampanja. Kampanjan tavoitteena oli jakaa näkyä yhteisöllisestä seurakunnasta ja tavoittaa erityisesti nuoria aikuisia, jotka ovat viime vuosina muita ikäryhmiä hanakammin eronneet kirkosta.

Kirkkopäivillä uudenlaisen yhteisöllisyyden ilosanomaa julistivat juhlateltassa ylistysmusiikkia esittänyt Hillsong London -yhtye ja UskonPuhdistus-seminaariin osallistuneet Hillsongin pastorit. Helluntailais-karismaattinen seurakunta on Lontoossa kasvanut lyhyessä ajassa muutaman kymmenen hengen kokoontumisista yhteisöksi, jonka jumalanpalvelukset ja pienryhmät keräävät tuhansia ihmisiä ja innostavat heitä sosiaalityöhön.

Tampereen seurakunnissa Uusi verso -nimen alla kulkeva nuorten aikuisten toiminta jakaa saman näyn. Myös siinä korostetaan yhteisöllisyyttä ja annetaan tilaa luoville ideoille ja ihmisten kyvyille. Pienestä ydinryhmästä toiminta on laajentunut niin, että 100–250 hengen jumalanpalvelusyhteisöjä on jo viisi.

— Jumalanpalveluksemme ovat moderneja ja rohkeita, kertoo toimintaa organisoiva pastori Timo Pöyhönen. Hänen mukaansa unelma on, että jokaisessa yhteisössä on viiden vuoden päästä 500 jäsentä.

Pauli Juusela

Pauli Juusela päätoimittaja

Korkeasaaren leijona pentuineen.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Älä pelkää!

7.7. VUONNA 2005 Lontoossa tehtiin terrori-isku. Iskussa kuoli yli  ihmistä ja loukkaantui useita satoja. Pommi-iskut kohdistettiin suurkaupungin hermoon — metroon ja bussiin. Pian tapahtumien jälkeen Camden Townissa, ei suinkaan Lontoon hienoimmassa ja kalleimmassa kaupunginosassa, eräs nuori mies käynnisti kansalaiskampanjan. Sen sloganiksi tuli “We are not afraid”.

Kampanja levisi verkossa hetkessä ympäri maailmaa. Toivo tarttui ihmisestä toiseen. Kuvat ja erilaiset julisteet viestivät: Me emme pelkää! Me emme anna pelon halvaannuttaa ja hallita elämää!

TÄNÄ KEVÄÄNÄ suomalaisessa mediassa on puhuttu paljon vihasta. Vihaviestejä on löydetty niin verkosta kuin eduskunnastakin. Vihaa on päivitelty, se on tuomittu ja sille on etsitty selitystä ja syytä.

Pääkaupunkiseudun lehdistä on saatu lukea viime viikkoina, miten bussikuskeja on potkittu ja ihmisten päälle hyökätty. Nykyisessä metropoli-Suomessa vihan kohteeksi voi joutua kuka tahansa, joka vain puhuu väärää kieltä, pukeutuu väärin, uskoo väärin tai näyttää muuten väärältä. Valtaa pitävät entistä äänekkäämmin verkossa, kaduilla, asemilla ja ostareilla isänmaan puhtauden puolustajat.

Tomi Puhakan mukaan bmx-pyöräilyssä tarvitaan enemmän vartalonhallintaa kuin voimaa.

Mopo unohtui Tomi Puhakka dirttaa ja striittaa.

V

antaalainen Tomi Puhakka, 20, pyöräilee kaiken aikaa. Hän kulkee pyörällään koulumatkat, ja koulun jälkeen hänet löytää useimmiten Savelan Freestyleparkista Pukinmäestä. Hänen allaan ei ole tavallinen retkipyörä vaan bmx-pyörä.

— Bmx-pyörä on pienempi kuin tavallinen aikuisten pyörä, ja lajinharrastajat ovat usein ottaneet pyörästään jarrut pois tai pitävät vain takajarrua. Bmx-pyörässä on 20-tuumaiset renkaat, eli se on yhtä matala kuin lastenpyörä, Tomi kuvailee.

Bmx on lyhenne englannin kielen sanoista bicycle motocross. Laji on saanut alkunsa Kaliforniassa 1960-luvulla, jolloin nuoret ajoivat polkupyörillä hiekkaradoilla motocrossia jäljitellen.

Tomi ja hänen kaverinsa tekevät pyörillään erilaisia temppuja harjoittelupaikkojen ja -hallien lisäksi kadulla, ulkona portailla tai vaikkapa lastenvaunurampilla. Temppuja tehdään kaupungin arkkitehtuuria hyväksi käyttäen ja ohikulkijat huomioiden.

— Ikinä ei kukaan ole tullut valittamaan harjoittelustamme kadulla, vaan useimmiten ihmiset taputtavat meille ja tulevat juttelemaan ja kyselemään. Suomessa ei ole täysin pyöräilypainotteista hallia, joten talvisin me kilpailemme harjoitteluajoista skeittaajien ja potkulautailijoiden kanssa.

Temppuja bmx-pyörällä

Tomin harrastamaan bmx-pyöräilyyn kuuluvia alalajeja kutsutaan muun muassa nimillä dirtti, ramppi, street ja flätti. Dirttiin kuuluvat hyppyrit. Ramppi muodostuu kahdesta vastakkain olevasta kaaresta. Streetiä ajetaan kadulla ja flätti tarkoittaa tasaisella maalla tapahtuvaa pyörän kanssa tasapainottelua.

— Moni nuorempi harrastaja puhuu dirttaamisesta tai striittaamisesta, kun menee tekemään pyörällä tempppuja, selvittää Tomi.

Oikeastaan bmx-pyöräilystä ei Tomin kohdalla voi puhua harrastuksena, sillä se vaikuttaa elämäntavalta. Ajoneuvoasentajaksi opiskelun lisäksi hän ei tee muuta kuin pyöräilee.

— Ei tarvitse miettiä, mitä iltaisin tai viikonloppuna tekee, sillä yleensä menen koulusta tai työharjoittelusta suoraan rampeille.

Niin on ollut viimeiset kolme vuotta.

Tomi haluaa kannustaa muitakin nuoria tekemään jotakin muuta kuin pussikaljoittelemaan.

— Minä olen alkoholinkäyttöä vastaan.

Olen saanut sellaisen kasvatuksen. Haluaisin saada nuoret miettimään, miksi pitää juoda joka viikonloppu. Nuorten pitäisi kunnioittaa vanhempia ihmisiä, niin pääsee pitkälle eikä joudu ongelmiin.

Jännitystä ja ruhjeita Kun katsoo Tomia, huomaa bmx-pyörätatuoinnin vasemmassa käsivarressa, mutta myös ruhjeen solisluun kohdilla, samoin vasemmassa kyynärpäässä. Tomi pakottaa itsensä tekemään pelottavia temppuja, sillä niissä onnistuminen tuntuu erityisen hyvältä. Temp-

puihin verrattuna Linnanmäen laitteet eivät tunnu hänestä miltään.

— Minulla on aina joku paikka rikki, enkä oikein malta antaa niiden parantua. Mutta kauan ajanut oppii ottamaan iskut vastaan, eivätkä ruhjeet ole pahoja. Olen kyllä joutunut polvileikkaukseen tasapainovirheen takia, ja silloin tuli kahdeksan kuukauden tauko harjoitteluun.

— Ei kuitenkaan tarvitse olla huimapää harrastaakseen bmx-pyöräilyä. On myös pieniä teknisiä temppuja, joita voi tehdä tasaisella maalla.

Bmx-pyöräilyn temput opetellaan itse. Periaatteessa kukaan ei niitä opeta, vaan oppi tulee seuraamalla itseään parempia joko livenä tai videoilta. Niin Tomikin aloitti joskus yläkoulun seitsemännellä luokalla. Mopoikä tuli myös, mutta se meni ja pyöräily jäi.

— Vaikeinta bmx-pyöräilyssä on löytää oman osaamisen ja kaatumisen raja. Kiehtovinta on harrastamisen vapaus. Bmx-pyöräilyä voi harrastaa milloin tahansa, eikä siinä ole kuukausimaksuja.

Vuoden pyöräilijä Vantaan kaupunki on valinnut vuodesta 2008 asti Vuoden vantaalaisen pyöräilijän. Tänä vuonna valinta osui kolmeen nuoreen mieheen, joista Tomi on yksi. Kaksi muuta ovat Valtteri Hannula ja Joni Patana, jotka pyöräilevät tavallisilla pyörillä.

— Valinta vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi tuli odottamatta, sillä olen aika erilainen pyöräilijä. Saimme kunniakirjat ja sadan euron lahjakortit, toteaa Tomi hymyhuulin.

To m i P u h a k k a v a l i t t i i n V u o d e n v a n t a a l a i s e k s i p y ö r ä i l i j ä k s i l a 1 4 . 5 .

Va i n

p ä ivä

VIHA LEVIÄÄ, koska me annamme sen levitä. Me, jotka emme kirjoita vihaposteja, emmekä huuda tai raivoa kadulla, olemme hiljaa, käännämme katseen pois ja yritämme olla näkemättä ja kuulematta. Me annamme vihan levitä, koska me pelkäämme tai olemme voimattomia.

Pelkäämme puuttua junissa, busseissa ja kaupan kassajonoissa toistemme tekemisiin ja sanomisiin. Pelkäämme oman nahkamme puolesta.

Välinpitämättömyys on tervettä itsepuolustusvaistoa, sanoo joku.

Lisää vartijoita, huutaa toinen. Kolmas pakenee parempien ihmisten kaupunginosaan, henkilökohtaisesti räätälöityjen palvelujen äärelle. Pois silmistä, pois mielestä.

Hyvät ihmiset, entäpä jos me aloittaisimme sen kampanjan? Tänään en pelkää.

e l ä m ää

Nina Riutta

Johanna Sumiala viestinnän tutkija



Pisteitä

Ota kantaa

Kauneimpia hengellisiä lauluja laulettiin ruotsiksi Folkhälsanilla Tikkurilassa keskiviikkona 11.5.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mikä lauluista oli suosituin?

Ehtoollinen on pyhä hetki

Markku Mattila

Ebi Heiskanen, 

Håkan Wikman, 

Miksi tulit laulamaan?

— Asun Folkhälsanin talossa.

Käyn kaikissa tilaisuuksissa, joita täällä on, aina kun olen paikalla. Tässä iässä voi Jumalakin tulla mieleen. Alkaa ajatella, että jokapäiväisten asioiden lisäksi elämässä on ehkä muitakin ulottuvuuksia.

Mikä hengellisistä lauluista on lempilaulusi?

— Parhaiten mielessäni on isoisäni lempivirsi Mua siipeis suojaan kätke. Hänellä oli tapana laulaa silloinkin, kun hän teki töitä pajassaan. Hän soitti myös viulua ja oli sillä tavalla uskonnollinen, että jopa kotona siunasi ruokansa.

Pisteillä 1–5, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan 5 pistettä yhdessäololle ja vaikkapa laulujen taustatiedoille.

Miksi tulit laulamaan?

— Pidän laulamisesta. Minulle on oikeastaan aivan sama, mitä lauletaan, kunhan lauletaan. Kun muutin Tikkurilaan vuonna 195, liityin nuorisokuoroon. Jäin pois kuorosta 75-vuotiaana, mutta liityin viime syksynä aloittaneeseen seniorikuoroon. Asun vain lyhyen matkan päässä Folkhälsanilta.

Mikä hengellisistä lauluista on lempilaulusi?

— Kyllä se on ehdottomasti Suvivirsi. Sitä laulettiin aina koulussa, ja myöhemminkin sitä on laulettu paljon yhteislauluna.

Pisteillä 1–5, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan 5 pistettä. Aina oppii jotain uutta, vaikkei sitä pitkään muistakaan. Oli mielenkiintoista kuulla vanhoja levytyksiä ajalta, jolloin en ehtinyt niitä kuunnella perhe- ja muiden asioiden takia.

Mitä ovat ruotsinkieliset kauneimmat hengelliset laulut, joita lauletaan Folkhälsanilla?

— Käytämme virsikirjaa ja toisinaan ruotsalaista kokoelmaa, jossa on yli sata hengellistä laulua.

Vuosi sitten kävimme läpi tuttuja virsiä koko virsikirjasta, ja valitsimme vuoden virren. Se oli Mua siipeis suojaan kätke. Yhteislaulutilaisuuksia on ollut talvikaudella Folkhälsanin talon valmistumisesta lähtien.

Mitä erityistä oli päivän ohjelmassa?

— Laulamisen lisäksi kuuntelimme 1950- ja 1960-luvun hengellisiä levytyksiä. Eräs osanottaja toi joskus kaksi EP-levyä, ja kirkkoherranvirastolta löytyi niitä pino. Joku muisti, että ruotsalainen laulajakuuluisuus Ingeborg Nyberg konsertoi aikoinaan myös Pyhän Laurin kirkossa.

Pisteillä 1–5, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan 5 pistettä osanottajien innolle ja aktiivisuudelle.

Ehtoollinen on Herran pöytään kävijöille pyhä hetki. Yhteinen rukous kirkkoväen kanssa ja oma hiljainen rukous vahvistavat ehtoollisvieraan uskoa Herramme kohtaamiseen siunattua leipää ja viiniä nauttiessa.

Alttarille polvistunut odottaa, että myös ehtoollisen jakaja kokee saman hartauden ja uskon. Haluamme kuulla ja nähdä tilanteen juhlallisen vakavuuden papin ja avustajan työssä. Meille tuottaa pahaa mieltä, jos ehtoollinen jaetaan kuin liukuhihnalta.

Pahinta on, jos pyhää toimitusta suorittava ei edes katso henkilöä, jolle antaa leivän ja viinin. Se tuottaa pettymyksen ja tyhjyyden tunteen ehtoollisvieraalle.

Riitta Eloranta

Taideteos pilalla Olen kauhistunut Ruskeasannan hautausmaalla sijaitsevan maisema-arkkitehti Eeva Bymanin maataideteoksen pilaamisesta. Sen viereen on perustettu roskapönttöasema mahtavine opastekyltteineen.

Risti sekä sen ympärillä olevat kivet ja puro ovat herättäneet ihastusta, nyt se kaikki on täydellisesti pilalla. Tietääköhän Eeva Byman tästä?

en Ruskeasannan muistelupaikkaan.

Samalla käytäväosuudella, jossa lajittelupiste sijaitsee, oli ennen kaksi jätepistettä lajitteluastioineen. Nämä yhdistettiin ja jätteiden lajittelumahdollisuuksia parannettiin metallin ja energiajakeen kierrätyksellä.

Työssä käytettiin eri suunnittelijaa apuna.

Viime vuonna toteutetun jätehuoltohankeen myötä puolitettiin jätepisteiden määrät Pitäjän kirkon ja Ruskeasannan hautausmailla. Samalla lisättiin lajittelumahdollisuuksia. Omaisten toivomuksesta vähennämme kyllä lajittelupisteitä edelleen.

Minna Aho Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö

Tekstiviestit Vantaan Laurissa 5.5. Ka-

lervo vertasi vaalitulosta natsiSaksaan. Minä näen vaalituloksen toisin. Suomessa on miltei miljoona köyhäksi luokiteltavaa ihmistä. Silti edellinen hallitus halusi olla tukemassa kuralle menneitä ulkomaita ja unohtaa omat apua tarvitsevat kansalaiset. Heidän joukossaan on paljon niitä, jotka pitivät Suomen itsenäisenä kansakuntana. Heitä ei saa unohtaa, vaikka olisi kuinka hyvä ulkomaalainen bussikuski.

MITÄ MIELTÄ OLET? Elsa

Hannu Korhonen

Kuva-arvoitus Markku Mattila

Erik Blomqvist, 

Kiitos palautteesta liitty-

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Mikko Jokiselle, 42, Silvolan tekojärven rantamaisema tuo mieleen lapsuusmuistoja saaristosta.

 % Länsivantaalainen

Olin esikoululainen muuttaessamme Helsingistä Vapaalaan. Kun vanhempani rakensivat samalle tontille uuden talon, minä jäin vanhaan kotiin asumaan.

Nykyisin asun vaimoni kanssa omakotitalossa Ylästössä. Vaimo teki minulle t-paidan, jossa lukee Länsi-Vantaa. Lippiksessäni luki alun perin Vantaa. Siihen tuunattiin etuliite Länsi.



 % Helsinkiläinen

Opiskelin Helsingissä, ja muusikon työni ovat pääasiassa siellä. Soitan, laulan, teen opetushommia ja olen esiintynyt musikaaleissa. Vaimoni oli asunut ikänsä Punavuoressa ennen Vantaalle muuttoa. Hänet houkutteli Vantaalle hyvät koiranulkoilutusmaastot. Meillä on kaksi sekarotuista koiraa, äiti ja poika.

 %

Maailmankansalainen Levottoman ihmisen sielusta osa on aina jossain muualla.

Lontoossa on aina kivaa. Tähän osuuteen kuuluvat myös sukumökillä Viitasaarella vietetty aika ja lapsuuden kesälomat Hiittisissä Turun saaristossa.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Edellisessä kuva-arvoituksessa oli sadevesiviemäri Viertolassa Kaislatiellä.

Hans von Schantz

Irmeli Laitinen rohkaisee ihmisiä tuntemaan ja nimeämään tunteensa.

Kun niin ahdistaa Yksi jos toinenkin huokailee ahdistuneisuuttaan. Voisiko huonolle ololle tehdä jotakin?

V

iime aikoina on alettu yhä enemmän puhua ahdistuksesta. Siinä, mitä mielen maailmasta puhutaan julkisuudessa ja miten mielentiloja myös koetaan, näyttäisi olevan trendejä, toteaa Vantaalla perheneuvojana työskentelevä ryhmäterapeutti ja valtiotieteen tohtori Irmeli Laitinen.

Vasta vähän aikaa sitten puhuttiin pääasiassa masennuksesta.

Muutamia vuosia sitten oltiin hyvin kiinnostuneita paniikkihäiriöstä, stressistä ja burn outista sekä sivutrendinä syömishäiriöistä.

— Ahdistus on masennusta epämääräisempi olotila. Molempiin liittyy näköalattomuutta ja erilaisia fyysisiäkin tuntemuksia. Ne vievät voimia ja heikentävät toimintakykyä.

Niin ahdistuksesta kuin masennuksestakin voi tulla kattava ja pysyvä suhtautumistapa kaikkeen, elämänasento. Kroonisesti ahdistuneen mieleen ei mahdu enää mitään muuta. Yhteistä ahdistukselle ja masennukselle on Laitisen mukaan myös se, että molempien taustalta löytyy yleensä tunnistamatta ja tuntemat-

ta jäänyt tunne: masennuksessa viha ja ahdistuksessa pelko.

Tuntemattomat tunteet Vaikka tunteista on puhuttu länsimaisessa kulttuurissa ainakin Platonista alkaen, ovat ne monille aika tuntematon maailma.

— Olen joskus perheterapiassa kysynyt, mitä miehessä herää, kun vaimo itkee. Mies on vastannut, että stressiä. Minä olisin toivonut jotain tunnesanaa, vaikkapa sitä, että miestä pelottaa tai että hän on huolissaan, Irmeli Laitinen kertoo.

Hän arvelee, että tunnesanat ovat miehiltä hukassa muun muassa siksi, että poikia on perinteisesti kasvatettu tunnemaailman ulkopuolella. Niinpä miehillä on ollut suunnilleen kaksi tapaa ilmaista tunteitaan: juosta kilpaa tai juoda. Nuorempien miesten tilanne on sentään usein jo toinen.

Siihen, että naiset ovat oppineet puhumaan tunteistaan ja jakamaan niitä toistensa kanssa, liittyy myös omat ongelmansa. Tunteen herätessä moni nainen tarttuu puhelimeen kertoakseen asiasta heti jollekin toiselle. Laitinen neuvoo toimimaan toisin.

— Älä soita. Istu alas ja tunne, koe se tunne, onpa se mikä tahansa: loukkaantuminen, viha, pelko, häpeä tai kateus. Nimeä tunne ja anna sen tuntua, vaikka se voikin olla tuskallista.

Vaikea viha Irmeli Laitinen kertoo olleensa kaksi kertaa elämässään niin vihainen, että ymmärsi, miksi joku voi tappaa toisen.

— Ensimmäisellä kerralla terapeuttini säikähti, kun kerroin hänelle vihastani. Toisella kerralla sie-

din tunnetilani yksin ja jopa katsoin kellosta, kuinka kauan se kesti: seitsemän minuuttia, ei sen pitempään.

— Usein tunnetilaan tulevat mukaan aikaisemmin koetut vastaavanlaiset, hyvin primitiiviset tilat, vauva-aikaa myöten.

Kun tuntee tunteensa yrittämättä tukahduttaa sitä, se häipyy. Se on tunteen hallintaa. Ja vastaavasti: jos ei tunne tunnettaan, siitä ei pääse eroon.

— Tunne tulee uniin. Se ilmenee erilaisissa toiminnoissa, useimmiten juomisessa, suklaan syömisessä tai tupakoimisessa. Kurkkua kuristaa, kädet ovat nyrkissä, viha istuu olkapäällä. Tilan purkaminen ei useinkaan enää myöhemmin suju omin voimin, vaan tarvitaan terapeutin apua.

Sen sijaan tuntemalla tunteensa silloin, kun sen aika on ja ennen kuin reagoi, ihminen lisää toimintamahdollisuuksiaan.

Tunteesta taidoksi Irmeli Laitinen törmäsi tuntematta jääneiden tunteiden aiheuttamiin ongelmiin, kun hän työskenteli terapeuttina Helsingissä 1990-luvulla.

— Odotushuone oli täynnä nelikymppisiä, masentuneita naisia. He olivat käyneet siellä kaksikymmentä vuotta saamassa hoitoa, mutta mikään ei näyttänyt edistyneen.

Laitinen ryhtyi kehittelemään ryhmämenetelmää tunteiden käsittelemistä varten.

— Ryhmän päämääränä ei ole ryhtyä tunteilemaan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa vaan oppia käyttämään tunteita järkevästi ihmissuhdetaitoina. Tunteet ovat tärkeitä siksi, että ne kertovat, mitä olen ja mitä tarvitsen.

Menetelmää voi käyttää tera-

peutin johdolla tai vertaisryhmässä.

Omia tunteita tarkkaillaan. Niistä kirjoitetaan ja puhutaan ryhmässä. Toimintaohjeet löytyvät Laitisen kirjoittamasta kirjasta Selviytymisopas työelämään ja sosiaalisiin tilanteisiin (Tammi 2000).

Tunteet ovat tärkeitä siksi, että ne kertovat, mitä olen ja mitä tarvitsen.

Laitinen on paitsi ohjannut masentuneitten ryhmiä myös tutkinut niitä. Hänen vuonna 2008 valmistuneen väitöstutkimuksensa Depressio naisen tuottamana, naisessa ja naista varten mukaan ryhmissä syntyi tulosta: naisten keinottomuus alkoi vähentyä ja masennus väistyä.

Sille, että masennukseen tarvitaan muutakin hoitoa kuin lääkkeitä, on Laitisen mukaan perusteita.

— Lääkkeillä on sivuvaikutuksia, joihin ei vieläkään kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Mielenkiintoinen on se uusi tieto, jonka mukaan lumelääkkeet auttavat melkein yhtä paljon kuin masennuslääkkeet.

Monenlaista masennusta Ihmisen mielentiloja koskeva tietämys on lisääntynyt valtavasti viime

vuosikymmeninä. Sen vuoksi Irmeli Laitisen mielestä on hämmentävää, että masennuksesta puhutaan yhä kuin olisi olemassa vain yhdenlaista masennusta.

— Masennukseen, ja totta kai myös ahdistukseen, vaikuttaa se tilanne, jota ihminen juuri parhaillaan elää, samoin hänen ikänsä, sukupuolensa, psyykensä rakenne ja se, mitä hän on oppinut itsestään ja ympäröivästä kulttuurista. Olisi puhuttava erikseen vähintäänkin teini-iän, naisten, miesten ja vanhuusiän masennuksesta.

Laitisen mukaan masennus kuuluu teini-ikäisen tavalliseen kehitykseen.

— Masennus on tapa käsitellä omaa muodonmuutostaan ja arvoristiriitoja, jotka syntyvät muun muassa siksi, että nuori joutuu luopumaan lapsuuteen kuuluvista illuusioista. Vanhemmat ja nuori itse eivät olekaan täydellisiä vaan erehtyväisiä.

Myös vanhuudessaan, elämänpiirin kavetessa, moni palaa kuin juurilleen, takaisin murrosikäiseksi. Hän on kärsimätön, itsekeskeinen ja turvaton ja kapinoi ruumiinsa raihnaistumista vastaan.

— Luopumiseen liittyy tavallisesti masennusta, mutta kaiken masennuksen ei tarvitse olla tuhoavaa, se voi myös rauhoittaa. Siinä missä elämä on kuolemista, masennus kuuluu elämään.

Yhtä lailla ahdistus voi olla tervettä.

— On tervettä, jos Japanin maanjäristys tai ydinonnettomuus ahdistaa. Mutta jos ahdistus alkaa heikentää ihmisen toimintakykyä, pitäisi sille tietenkin tehdä jotakin.

Ulla-Maija Vilmi

5

Tiedottaja Maarit Aho juoksi viime vuonna maratonin ja valmistautuu nyt triathloniin.

Matti Viirimäki nauttii musiikin kuuntelusta, soittamisesta ja keikoista, muttei ole koskaan haaveillut rocktähden urasta.

6

Eija Ruhanen työskentelee kosmetiikka-alan asiantuntijana ja harrastaa puutarhanhoitoa, käsitöitä ja kakkujen leipomista.

Kitara, kukkapenkki ja polkupyörä Työstä sopivasti poikkeava harrastus auttaa jaksamaan arjessa.

R

ajakylässä asuvan Maarit Ahon herätyskello soi usein jo aamuviideltä, jotta hän ehtii urheilemaan ennen töihin menoa. Se on hänelle paras aika kuntoiluun, sillä silloin hänen 5-vuotias poikansa ja iltapainotteisesti töitä tekevä miehensä vielä nukkuvat.

— Olen aamuvirkku, joten aikaiset herätykset eivät tuota ongelmia. Kun on käynyt aamulla urheilemassa, on tosi energinen olo koko päivän.

Viime kesänä Aho juoksi ensimmäisen maratoninsa. Tänä kesänä hän aikoo osallistua puolimatkan triathloniin. Harjoitteluun kuuluu juoksua, pyöräilyä, kuntosalilla käymistä ja uintia, joka on hänelle aivan uusi laji.

— Aloin opetella vapaauintia vasta viime syksynä uimakoulussa. On ihan mahtavaa, että osaan nyt uida kunnolla.

Ongelmanratkaisua hikoillessa Maarit Aho työskentelee ammattiopisto Variassa tiedottajana ja vastaa oppilaitoksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. Työtään hän pitää mukavana ja vaihtelevana mutta ajoittain stressaavana.

— Osittain se johtuu siitä, että minulla ei ole mitään markkinointi- ja viestintätiimiä ympärillä, osittain ihan minusta itsestäni.

Olen aika tunnollinen, hän arvioi.

Liikunta auttaa häntä unohtamaan työhuolet, mutta toisinaan ajatukset eksyvät työasioihin treenatessakin. Onneksi siitä on myös hyötyä.

— Ratkon ongelmia lenkkeillessäni. Jos olen töissä miettinyt jotakin asiaa enkä ole keksinyt siihen ratkaisua, lenkin jälkeen asia ei tunnu enää ollenkaan ylitsepääsemättömältä tai olen jopa keksinyt siihen ratkaisun. Samoin jos minulla on ollut huono päivä, saan pahan olon pois urheilemalla.

Triathlonille harjoitteleminen, eri aikoina työtä tekevä puoliso ja pieni poika kuulostavat haastavalta yhtälöltä, mutta siitä selviää tarkan suunnittelun, säännöllisen elämänrytmin, kavereiden ja isovanhempien avulla.

Välillä Maarit Aho on kuitenkin miettinyt, mitä on valmis tekemään tavoitteittensa eteen.

— Kaverit kunnioittavat harrastuksiani, mutta vappunakin sitä vähän ihmeteltiin kun olin autolla liikenteessä. Olisi jotenkin hyväksytympää lähteä aikaisin illanvietosta, jos olisi aamulla töitä, mutta kun syy onkin se, että haluaa lähteä ajamaan 70 kilometrin pyörälenkin, sitä on vaikeampi selittää muille.

Kohti uusia haasteita Kovaa kuntoa vaativat harrastukset eivät ole Maarit Aholle mikään työelämään siirtymisen myötä tullut juttu, vaan hän on urheillut aina. Nuorempana Aho harrasti koripal-

loilua ja thainyrkkeilyä ja kävi armeijankin, fyysisesti erityisen vaativan rajajääkärikoulutuksen.

Onko himoliikkujan siis löydettävä itselleen koko ajan kovempia haasteita?

— Katsotaan sitten triathlonin jälkeen.

Nyt tuntuu siltä, ettei minusta mihinkään teräsmieskisaan ole. Tulevaisuudessa varmaankin vain yritän parantaa entisiä aikoja tai juosta erilaisissa ympäristöissä. Olisi hienoa osallistua esimerkiksi Berliinin tai New Yorkin maratonille, Aho haaveilee.

Bänditreeneissä tapaa kaverit Rekolassa vaimonsa ja 9-vuotiaan poikansa kanssa asuva Matti Viirimäki lähtee sunnuntaisin bänditreeneihin. Hän soittaa kitaraa ja mandoliinia Redhill Rats ‑yhtyeessä, jonka musiikki on englanninkielistä folk­ rockia. Yhtye on julkaissut kaksi omakustannelevyä, kolmas on tuloillaan.

— Me bändin jäsenet olemme kaikki samantyyppisessä elämäntilanteessa. Olemme tällaisia neli–viisikymppisiä, perheellisiä virkamiehiä, hän kuvailee kokoonpanoa.

Bänditreeneihin hän lähtee aina mielellään.

— Bändillä on myös sosiaalinen ulottuvuus. On kiva nähdä kavereita. Se on ainakin puolet tätä juttua.

Yhtye keikkaileekin silloin tällöin, yleensä helsinkiläisissä baareissa tai yksityistilaisuuksissa.

— On todella tärkeää, että pääsee välillä esiintymään yleisön eteen. Ei minua kiinnostaisi pelkkä kellarissa soittaminen.

Kitara pakottaa keskittymään Matti Viirimäen musiikkiharrastus alkoi, kun hänen vanhempansa päättivät viedä 6-vuotiaan poikansa pianotunneille.

— Olen heille siitä ikuisesti kiitollinen, vaikka harjoittelu tuntuikin silloin välillä aika rasittavalta, Viirimäki myöntää.

vastaamista. Hän huolehtii siitä, että Heurekassa vierailevat saavat katsottavakseen vaikuttavia esityksiä ja auttaa muita tietoteknisissä ongelmissa.

— Työ on joskus stressaavaa, joskus ei.

Työ on sen luonteista, ettei koskaan tiedä, mitä eteen tulee päivän aikana. Minut kutsutaan hätiin silloin, kun tulee joku ongelma. Hienointa työ on ehdottomasti silloin, kun koululaisryhmät ovat tyytyväisiä ja heidän kanssaan menee kaikki nappiin.

Työasioita Matti Viirimäki miettii kotona vain, kun meneillään on jokin suunnittelutyö, joka ei valmistu päivässä. Harrastaessaan musiikkia hän ei mieti työtä lainkaan, eikä se soittaessa olisi oikein mahdollistakaan.

Harrastus näkyy kotona Osa Matti Viirimäen musiikkiharrastusta on musiikin kuuntelu ja divareiden koluaminen.

— Kuuntelen enimmäkseen roots-musiikkia, bluesia, kantria, rhythm’n’bluesia, mustaa gospelia, rautalankaa. Minulla on paljon levyjä, ja musaharrastus on levinnyt pitkin kotia. Onneksi nykyään on nettipalvelu Spotify. Se on ihan parhaita keksintöjä.

Viirimäki on mukana myös Rekolan elävän musiikin yhdistyksessä, joka järjestää konsertteja Rekolan Kinolla. Yhdistystoiminnan hän on kokenut hauskana, sillä sitä kautta tapaa mukavia ihmisiä.

— Ainahan sitä tietysti toivoisi, että olisi enemmän aikaa harrastuksille, varsinkin nyt, kun pojalla alkaa jo olla sellaisia harrastusmenoja, jotka vievät minunkin aikaani.

Kosmetiikkaasiantuntija kuopsuttaa Pieni vaaleanvihreä siirtolapuutarhamökki Viherkummun alueella Vantaalla on Eija Ruhasen henkireikä. Siellä kosmetiikka-asiantuntijana Orion Pharmassa työskentelevä Ruhanen saa tehdä puutarhatöitä tai vain istua pihatuolissa ja ihmetellä. Kotona kerrostaloasunnossa Martinlaaksossa se ei noin vain onnistuisi, sillä aktiivisella naisella on taipumus haalia itselleen erilaisia projekteja ja tavoitella täydellisyyttä.

Eija Ruhanen osti siirtolapuutarhamökin kolme vuotta sitten.

Pyykinpesu on oikeastaan ainoa syy, jonka vuoksi täältä pitää lähteä käymään kotona.

Viirimäki kävi sinnikkäästi pianotunneilla teini-ikään saakka, mutta pääinstrumentiksi vaihtui kitara, kun hän murrosiän kynnyksellä hoksasi, että sähkökitarasta lähtee komeampi ääni. Kitaransoittoa Viirimäki opetteli omin päin ja kavereitten kanssa. Pian syntyivät myös ensimmäiset koulubändit, joita oli vielä lukioiässäkin.

— Minulle musiikki on kuitenkin ollut aina vain harrastushommaa työn tai opiskelun rinnalla. En ole koskaan vakavissani haaveillut rocktähden urasta.

Nykyään Matti Viirimäki työskentelee Heurekan oppimiskeskuksessa mediatuottajana. Käytännössä työ on paljolti tekniikasta

— Olen maatilalta kotoisin ja tykkään kuopsuttaa ja laittaa pihaa. On kiva nähdä, kuinka kaikki kasvaa. En kuitenkaan halunnut muuttaa rivitaloon, sillä niiden pihat ovat usein niin pieniä.

Siirtolapuutarhamökistä Eija Ruhanen kiinnostui tuttavansa ansiosta ja innostui lisää, kun kävi lenkillään katselemassa seutua. Hän oli pitänyt siirtolapuutarhamökkeilyä mummojen touhuna, mutta tarkempi tutustuminen osoitti, että mökkeilijöitä on monenikäisiä ja asukaskunta on nuorentumassa.

Kun ilmoitustaululle jätettyyn ostoilmoitukseen lopulta vastattiin, Eija Ruha-

nen pääsi tekemään kaupat. Viime kesänä Ruhanen, hänen miehensä, koiransa ja kaksi kissaansa viettivät lähes neljä kuukautta mökillä.

— Pyykinpesu on oikeastaan ainoa syy, jonka vuoksi täältä pitää lähteä käymään kotona.

Uusi työ vaatii veronsa Eija Ruhanen on alkuperäiseltä koulutukseltaan proviisori, mutta opiskeli työn ohessa myös estenomiksi eli kauneudenhoitoalan asiantuntijaksi. Nykyisessä työssään hän aloitti tammikuussa. Alkuaika on ollut kiinnostavaa, mutta haastavaa.

— Aiemmin olen työskennellyt pienissä työyhteisöissä. Nyt olen yrityksessä, jossa työntekijöitä on 3000. Jo se vie paljon aikaa, että oppii, keneltä voi kysyä mitäkin, Ruhanen kuvailee.

— Myös työn laaja-alaisuus synnyttää paineita, vaikka toisaalta juuri se tekee työstä antoisaa. Olen asiantuntijatehtävässä ja minun oletetaan löytävän ratkaisun kaikkiin ongelmiin, mutta eihän se niin mene.

Pidän kuitenkin työstäni.

Vaikka Ruhanen ei mietikään työasioita vapaa-ajalla, puutarhanhoito ja mökkeily ovat tärkeää vastapainoa työlle. Silloin kun hän ei pääse kuopsuttamaan kukkapenkkejä, hän tekee käsitöitä tai leipoo kakkuja.

— Koen olevani käsillä tekijä, on kivaa kun voi katsella kättensä töitä. Nykyisessä työssäni en näe suoraan työni tulosta, apteekissa työskennellessä sentään joskus.

Nuorempana Ruhanen harkitsi käsityönopettajan ammattiakin, mutta tuli sitten siihen tulokseen, että häntä kiinnostavat enemmän itse käsityöt kuin opettaminen.

— Pidän käsillä tekemisen mieluummin harrastuksena.

Kesä- ja talvielämää Puutarhaharrastajien talvet kuluvat suunnitellessa tulevia istutuksia ja selatessa puutarhakirjoja ja -lehtiä. Viime talvena Eija Ruhanen suunnitteli kuitenkin lähinnä mökkiremonttia, jonka pitäisi olla valmis muutaman viikon päästä.

Mökkiremontin vuoksi puutarhaan ei tänä kesänä ole tulossa suuria mullistuksia.

Kasvimaa on nyt ensimmäistä vuotta käytössä, siellä kasvaa salaattia, hernettä, tilliä ja basilikaa. Pihamaalla kasvaa myös hyötykasveja, kuten pensasmustikkaa.

— Alkukeväästä minulla oli jo kova hinku pihatöihin. Syksyllä taas olen varmaan ihan kyllästynyt ruohonleikkuuseen. Elän aika erilaista elämää kesällä ja talvella.

Eija Ruhanen voisi kuvitella mökkeilevänsä perinteisesti veden äärellä ja metsän siimeksessä, mutta tämänhetkisessä elämäntilanteessa siirtolapuutarhamökki on ihanteellinen. Mökkimatka on lyhyt ja niin omaa rauhaa kuin seuraa saa helposti. Palvelut ovat lähellä. Kaverit on helppo kutsua illaksi grillaamaan ja naapureiden kanssa voi vaihtaa viljelyvinkkejä. Saattaa olla, että Ruhanen ei tänäkään kesänä malta lähteä mökiltään ainakaan kovin kauas.

— En halua kesällä lähteä Suomesta minnekään. Suomen kesä on niin hieno, olipa se sitten millainen tahansa.

Hanna Antila kuvat Jani Laukkanen

7

VAHINKO EI TULE KELLO

L

Tommi E. Virtanen

KAULASSA

Pikakampaus tai parranajo bussissa

iikkuva parturi-kampaamo pysähtyy Korson kirkon edustalla perjantaina 20.5. Kohtaamisia-bussin asiakkaaksi saa tulla kuka tahansa ja kaikki on maksutonta. YLE kerää bussilla materiaalia kulttuurien kohtaamisista pienoisdokumentteja varten.

Bussia isännöi ja emännöi kaksi tutkimusmatkailijaa: jamaikalaislähtöinen kampaaja Michelle Sujballi ja libanonilaislähtöinen journalisti Ghadi Boustani. Bussin parturi-kampaamossa miehille on tarjolla hiustenleikkaus tai parranajo veitsellä vanhan ajan tyyliin. Naisille Michelle tekee pikaAktia Pankin asiakkaana saat Aktia kampauksia tai suunnittelee uuden meikin. Ghadi tarjoilee teetä, kahKotivakuutuksesta 20 % alennuksen via ja pullaa. ensimmäisenä vuonna * Kuten yleensäkin parturi-kampaamoissa, bussissakin tärkeää on Varaa aika Aktia Pankin konttorista rupattelu. Michelle ja Ghadi toivovat paikalle tavallisia suomalaisia * Vakuutuksen myöntää Aktia Vahinkovakuutus Oy, jonka asiamiehenä Aktia ja ovat kiinnostuneita kuulemaan Pankki Oyj toimii. Saat Aktian keskittämisedut, kun olet aktiivinen tiliasiakas. heidän tarinoitaan elämästä. KriitLue lisää www.aktia.fi. Puhelun hinta kiinteästä linjasta 8,28 snt/puhelu + 5,95 tisyys on sallittua ja vaikeistakin snt/min. ja matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min.* asioista saa puhua.

Kohtaamisia-bussin tarkoitus on ottaa selvää, miten Suomessa Tikkurila, puh. 010 247 6100 voidaan. Ovatko vanhat suomalaiFlamingo, puh. 010 247 6120 set arvot ja monikulttuurisuus suMyyrmäki, puh. 010 247 6130 lassa sovussa? Mitä suomalaisuus on ihmisten ajatuksissa ja mitä se Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. on todellisuudessa? Kuuluuko Suomi myös maahanmuuttajille?

Michelle Sujballi ja Ghadi Boustani ovat asuneet pitkään Suomessa. He pitävät itseään täysiverisinä suomalaisina ja ovat ylpeitä suomalaisuudestaan. Michellellä on kampaamo Helsingissä ja Ghadi on työskennellyt pitkään YLE:lle.

Eri puolilla Suomea kuvattavista kohtaamisista kootaan lyhytdokumentteja, joita esitetään YLE TV1:ssä vuoden 2011 aikana.

Saako olla ammattitaitoista vakuutuspalvelua?

Kohtaamisia-bussi pe .. klo – Korson kirkon edustalla Michelle Sujballi ja Ghadi Boustani jututtavat korsolaisia.

HERÄNNÄISSEURAT

11.3.-7.9.2011

VANTAAN

© DISNEY

-lehti 60 vuotta Suomessa

juhlanäyTtely www.vantaanlauri.fi

Päivälehden museo Ludviginkatu 2–4, Helsinki www.paivalehdenmuseo.fi p. 09-122 5210 Avoinna ti–su klo 11–17 VAPAA PÄÄSY! PÄIVÄLEHDEN MUSEO ON OSA HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖTÄ

Pe 20.5. klo 18.30 Kotiseurat Sirkka ja Erkki Sevannolla, Antbackankaari 37, Martinkylä, Sipoo.

Su 22.5. klo 10 Kirkkopyhä Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Saarnaa Minna Ruuttunen. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 15 Veisuut Mummon Kammarissa, Helenenkatu 34, Hyvinkää. Klo 16 Jaakko Eleniuksen muistoseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Puhujina Paavo Kettunen, Jaakko Simojoki ja Mari Teinilä. Mukana Herännäisnuorten kuoro.

Ti 24.5. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Klo 18 Laajasalon srk-salissa, Reposalmentie 13, Hki.

Seuroja Lähiradiossa 100,3 Mhz Rauhanyhdistysten seuroja kuultavana joka kuukauden ensimmäisenä ja neljäntenä tiistaina klo 20 – 21.

Tervetuloa kuuntelemaan!

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, p.   , faksi   , vantaan.lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p.   , arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p.   , pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p.   , heli.kulmavuori@evl.fi.

TOIMITTAJAT Hanna Antila, p.   , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p.   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p.   , nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p.   , vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI myyntipäällikkö Seija Kosunen, p.   , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p.   , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p.   , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p.   .

ILMOITUSHINTA , € / pmm + alv. %. Rivi-ilmoitukset – riviin , € / pmm + alv. %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL  (Hietalahdenranta ),  Hki, p.   , faksi   , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p.   , www.posti.fi/palaute.



Huoletonta vuokra-asumista

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

25 asunnon intiimi yhteisö Vantaan Hakunilassa, Birkanpolku 3.

Omat pihat. Avarat yhteiset tilat. Metsäinen ympäristö.

Huoneistoesimerkit 2H, KK, terassi, 36 m2, 670 €/kk 2H, avokeittiö, terassi, 54,5 m2, 1050 €/kk

valmis Muutto 11 30.6.20

Peruspalvelumaksu 120 €/hlö/kk Palvelut Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lta.

Lisätietoja 010 292 2002, Markus Hohenthal www.emerituskoti.fi – vuokraus@emerituskoti.fi Esittely sopimuksen mukaan. Kysy myös tulevista omistusasunnoista.

Tilava huone vapaana hoitokodissamme!  YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on keskittynyt muistisairaiden hoitoon.

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi

Veistoksia taideniityllä

Vuokrata halutaan

V

Palveluja tarjotaan

Påkaksenpuistossa miltei törmää veistoksiin.

antaan Taiteilijaseuran ja Vantaan kaupungin kolmatta kertaa kokoaman Veistospuiston tarkoituksena on tuoda taide ihmisten tavalliseen ympäristöön ja luonnon keskelle. Vanhojen puiden reunustama Påkaksenpuisto Tikkurilassa on kumpuilevine vihreine nurmineen melkein ympäristötaidetta jo sellaisenaan.

Kymmenen eri kuvanveistäjää koettaa tänä kesänä houkutella tutkimaan ympäristöä ja siihen istutettua taidetta omassa tahdissa ja koko perheen voimin.

Näyttävimpiä teoksia on Kasper Muttosen Rainbow Room. Laatikkomaisista taloistaan tunnettu Muttonen on pystyttänyt kentälle ikkunattoman, muovilevystä rakennetun ”talon”, joka on maalattu ohuilla pastellivärisillä raidoilla.

Vähän matkan päässä on toinen rakennelma: Mari ja Pekka Paikkarin metallikehikko Suojelualue, perustettu ... Se on erilaisilla työkylteillä koristettu iso metallikontti, jota pitkin on laitettu kasvamaan köynnöskasveja. Kesän lopulla teos on varmaan aivan erinäköinen, kuin tiheä kasvihuone. Nyt sen suojaava vaikutus perustuu kieltoihin ja käskyihin seinissä.

Näyttelyn yhtenä ideana on luonnon ja taiteen vuorovaikutus.

Luonto muuttaa taidetta, lisää ja

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Jukka Tuomisen Pala hiljaisuutta. vähentää, syö ja enentää. Eevamaija Prihan Hitaasti ja hiljaa koostuu tuolista ja sitä vastapäätä istutetusta puuntaimesta. Katsojaa kehotetaan istumaan tuolille ja seuraamaan puun kasvua.

Myös yleisön on tarkoitus osallistua. Emma Helteen esinekooste Stabat morjens on savesta, puusta ja arkisista esineistä koottu teos, jota yleisö saa muotoilla koko kesän ajan.

Paavo Halosen Seita yhdistää

kauniisti luonnon ja ihmisen tekemän työn. Monihaaraisen, valtavan puun alaoksille on ripustettu koivusta rakennettuja ilmavia laatikoita. Pyhyyden tuntu on ilmeinen.

Harvakseltaan kauniilla kentällä olevat teokset antavat ilmavan ja tilavan vaikutelman. Hauskimpia on Jukka Tuomisen Pala hiljaisuutta, jossa kaksi putkea tuijottaa toisiaan ihmiskorvien näköisillä ruumiinosilla.

Kierroksen voi päättää lähelle

alkua ja taiteilijatalon pihaa. Anu Miettisen Tarinakukat koostuu polun varteen isketyistä kukkatauluista, joissa on kuva kasvista ja sen latinalainen nimi. Taulut muistuttavat kouluaikojen kasvistoja, joita ainakin vanhempi sukupolvi muistaa keräilleensä ja liimailleensa.

Eila Jaatinen kuvat Raimo Jaatinen

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762 Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

KOTISIIVOUSTA

Veistospuisto on avoinna .. asti. Vapaa pääsy.

Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Paavo Halosen pyhä puu, Seita.

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

www.kylvaja.fi

Juuret ristissä

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Hammashoitoa Lähetyksen kesäpäivät

VAASASSA 17.-19.6.



Vantaan seurakunnat ..–..

Pyhän Annan lastenkirkko

Hautaan siunattu

Kastettu

Eila Sisko Siviä Kapanen 75 v.

Viivi Evelia Karppinen, Helen Elizabeth Hankkila, Aada Emilia Stigell, Iita Emilia Eloranta.

Koulutie 11

Hakunila

Perhekahvila keskiviikkoisin 25.5., 1.6., 8.6. ja 15.6. klo 9–11.

Nuorille

Kirkkoherranvirasto

Hämeenkylä

Nuortenilta Lepaani ti 24.5. klo 18 Vaaralan kirkossa.

Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Lapsille ja perheille

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahviossa on aamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–12. Hintaan 2,50 e / hlö kuuluu lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin 28.5. asti klo 10–13. Kirppiksen tyhjennys eli muovikassillinen tavaraa nyt eurolla.

Kaiutar-konsertti pe 20.5. klo 18. Pauliina Linnosaari, sopraano ja Lotta Emanuelsson, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Messu su 22.5. klo 12. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Kristiina Nurmi, rippikoululaisia.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma 23.5. klo 18.30. Jari Araneva.

Senioriklubin kevätjuhla ti 24.5. klo 13. Kevään viimeinen kerta.

Raamattupiiri ti klo 18.

Virsivartti ke 25.5. klo 12.30.

Kompletorio to 26.5. klo 18.

Taimitarha-luontopyhäkoulu to 19.5. ja 26.5. klo 18–19. Tutustutaan Luojan luomaan luontoon ja mm. kasvatetaan omat taimet. Vanhemmat voivat sillä aikaa osallistua kirkossa kompletorioon.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi. Puuroperjantait jatkuvat kevään ajan.

Messu su 22.5. klo 10. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Kristiina Nurmi. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Seikkailuleiri 7–8-vuotiaille 8.–9.6. Hyvinkään Usmituvalla.

Aiheena on Velho ja Leijona Narnian ihmeellisestä maailmasta.

Leirin hinta on 20 euroa (oman seurakunnan jäsenet voivat tarvittaessa anoa maksuvapautusta). Lähtö Hakunilan kirkolta 8.6. klo 8.30 ja paluu samaan paikkaan 9.6. klo 13. Ilmoittautuneet saavat myöhemmin leirikirjeen, jossa on tarkempaa tietoa mm. leirivarusteista. Ilmoittautuminen 1.6. mennessä Hakunilan kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 500. Lisätiedot nuorisotyönohjaaja Nina Pajunen p. 050 347 1622 tai pastori Salla Poropudas p. 040 554 7679.

Isä–lapsi-leiri 12.–14.8. Kukonnotkossa. Isä–poika-leiri 26.– 28.8. Räfsössä. Leirien ohjelmassa mm. askartelua, toimintapisteitä, iltanuotio, korikiipeilyä, pihaleikkejä, rantasauna ja raamattupuuhaa. Yhden leirin hinta 175 e isä ja lapsi, sisarukset 30 e. Hinta sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen alle 18-vuotiaalle ja ohjelman. Hakuaika 11.6. asti osoitteessa www.nmkyvantaa.fi. Tiedustelut Justus Kivimäki p. 040 762 0162 tai toimisto@ NMKYvantaa.fi.

Muuta Diakoniatyön syysleiri 13.–15.9.

Riuttarannassa. Ohjelmassa ulkoilua, tekemistä ja toimintaa sekä hartaushetkiä, saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa.

Leirimaksu 35 e / hlö. Leiriläiset valitaan hakemusten perusteella. Hakemuksia saa kirkkoherranvirastosta. Lisätietoja Mirja Jalo p. 050 560 5693 tai Elina Vepsäläinen p. 050 593 5503. Hakemukset toimitetaan kirkkoherranvirastoon tai postitse hakemuksessa olevaan osoitteeseen 15.8. mennessä. Äitiseminaari 24.–25.9. Kuntokalliossa. Aiheena rakkaus. Sauna, uima-allas, meri, hiljainen huone, jumppaa, äitimessu ja hyvää ruokaa. Hinta 40 euroa. Äiti Sari Kaasinen kertoo ”kuinka rakastan ja hoidan itseäni”.

Psykoterapeutti ja pastori Marko Meijerin aiheena on Miten miestä rakastetaan? Illalla hauskuttaa stand up -koomikko Mikko Vaismaa. Ilmoittautuminen virastoon ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, onko sinulla auto käytössä vai tarvitsetko kyydin.

Kastettu

Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Sanajumalanpalvelus su 22.5. klo 10. Saarna Matti Hyry, liturgia Jaakko Kara ja kanttori HannuPekka Heikkilä.

Iltakirkko su 22.5. klo 18. Saarna ja liturgia Anna-Kaisa Inkala, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Kotikirkon kevätjuhla to 19.5. klo 18.30. Mukavaa yhdessäoloa musiikin, iloisen ohjelman ja herkuttelun merkeissä. Juhla päättyy yhteiseen ehtoollishetkeen.

Lasten kevätkonsertti la 21.5. klo 17. Lapsikuoron ja Hämeenkylän musiikkileikkikoulun yhteiskonsertti.

Vantaan musiikkiopiston konsertti ke 25.5. klo 18.45.

HowManyMothers -lauluyhtyeen iskelmäiltamat to 26.5. klo 19. Ohjelmistossa iloisia ja nostalgisia lauluja kymmenien vuosien varrelta. Kuoroa johtaa kanttori Anne Viljamaa. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e, sis. 30-luvun iltakahvit.

Ville Juhani Toikka ja Anniina Maria Virta.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Hautaan siunattu

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Kirkkoherranvirasto

Satu Turusen taidenäyttely avoinna 25.5. saakka arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tilaisuuksien aikana.

Vanhemman väen piiri to 19.5. klo 13, Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 19.5. klo 18.

Naisten saunailta to 19.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Herättäjän kirkkopyhän messu su 22.5. klo 10, Minna Ruuttunen, Kimmo Saares ja Ursula Hynninen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurat. Seurapuhujina Aila Pekola, Anne Pönni, Jaakko Simojoki ja Kimmo Saares.

Naisten raamattupiiri ma 23.5. klo 18 Kotkansiivessä.

Kirkon kahvila ti 24.5. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 24.5. klo 18.30.

Katulähetyksen kevätjuhla ke 25.5. klo 11.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.5. klo 18 Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri to 26.5. klo 13, Sanna Heikurinen.

Miesten saunailta to 26.5. klo 18 Kotkansiivessä.

Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Varhaisnuorille

Kenian piiri to 19.5. klo 12. Vieraana lähetysjohtaja Pekka Huhtinen.

Karting-kerho 7–14-vuotiaille maanantaisin klo 18. Ajopaikkana (sään salliessa) Jokivarren entisen Esson piha (Ravuntien ja Lahdentien kulmassa). Sateen sattuessa kerho pidetään Kulomäen seurakuntakodin autotallissa (Kulotie 5) tekniikkakerhona. Kerhonohjaajana Petri Hanski, p. 040 700 3344. Lisätietoa nuorisotyönohjaaja Terho Kettunen p. 050 520 8286.

Avioliittoon kuulutettu George Daniel Hilli ja Heidi Maria Kautonen, Sami Kalevi Leskinen ja Tanja Maaret Katariina Törnroos, Toni Tuomas Tapani Kapanen ja Jenna Karoliina Ahlberg.

Hautaan siunattu Antti Kalevi Mäki-Petäys 78 v, Aarne Juhani Jylhä 55 v.

Rekola

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Nuorille

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Muuta Uurnanlaskuaikoja voi varata vahtimestareilta, p. 09 830 6558.

Hartaus Metsonkodissa (Metsotie 23) to 19.5. klo 13, Mari Liimatainen ja Martti Sirviö.

Kastettu Lukas Vilhelm Nyström.

Avioliittoon kuulutettu

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Vanha Hämeenkyläntie 9

Senioritalon kahvikammari ke 25.5. klo 13.30, Kastanjakuja 1 A. Mukana Satu Enrold. Pähkinärinteen iltapäiväkerholaiset laulavat kevätlauluja.

Mauno Samuli Remes 95 v, Aune Marjatta Pietarinen 89 v, Martti Nuutinen 87 v, Irja Orvokki Finér 84 v, Arja Annikki Hippo 46 v.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Vapaalan seurakuntatalo

Muuta

Avioliittoon kuulutettu

Kirkkoherranvirasto

Nuorten kahvila Kake keskiviikkoisin klo 17–20.

Mei Mikaela Häkkinen, Vili Pekka Kontio, Emma Sofia Kärki, Topias Ilari Mäki, Nora Andrea Pinilla Santanen.

Leipää ja viiniä ➤

Avoinna ma–to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto

Ari Tapani Ikäheimonen ja Eija Marketta Tolonen.

Hautaan siunattu Toini Marjatta Voutilainen 89 v, Irmeli Keijukka Pajunen 74 v, Eila Sinikka Kolehmainen 65 v, Osmo Uolevi Raita 65 v.

Tikkurila

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Kirkkoherranvirasto

Päivystys ti ja to klo 10–12

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Kansainvälinen messu su 22.5. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin. Kansainväliset kirkkokahvit messun jälkeen.

Mukulamessu su 22.5. klo 15, mukana lapsityön tiimi ja bändi: Kata Vesanto, klarinetti, Juho Tieketo, kitara, Jukka Kaario, percussiot.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lankalahjoituksia otetaan vastaan, myös pieniä määriä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joita kiinnostavat käsityöt, yhdessä tekeminen, tietotaitojen jakaminen, rupattelu ja kahvinjuonti.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Yksinhuoltajien grilli-ilta to 19.5. klo 17.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Lapsille ja perheille Lasten kevätkirkot to 19.5. klo 9 ja klo 10 Asolan seurakuntatalossa ja pe 20.5. klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Mukulamessu su 22.5. klo 15 kirkossa.

Muuta Vanhemman väen iltapäivä to 19.5. klo 12 Havunneulassa.

Luomakunnan sunnuntain sanajumalanpalvelus 29.5. Kuusijärvellä klo 12, ei messua Rekolan kirkossa. Jumalanpalvelus vietetään yhdessä Hakunilan seurakunnan kanssa, liturgi

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 22.5. klo 12. Nuorten kirkkopyhä. Heikki Leppä, Outi Lievonen ja kanttori Tea Polso.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 19.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 19.5. klo 18 takkahuoneessa.

Naiset sanan äärellä -perhekerho perjantaisin klo 9.30–11 aikuisten kerhohuoneessa. Samaan aikaan alakerrassa lapsiparkki. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 21.5. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Hertta-kirkonrotan kummi-iltamat la 21.5. klo 16. Hertta-kirkonrotta kutsuu lapsia kummeineen viettämään mukavaa iltapäivää yhdessä. Lopuksi tarjoilua.

Messu su 22.5. klo 10. Pudi Kettunen, Sirpa Tallberg ja kanttori Outi Noponen.

Ensi sunnuntai on 4. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Taivaan kansalaisena maailmassa.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 98:2–9, Jes. 32:15–20, Room. 8:9–11 ja Joh. 17:6–10.

Muista rukoilla Minä rukoilen heidän puolestaan.

Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle.

Joh. :



Korso

Laura Leverin ja saarnaaja Vesa Häkkinen, mukana kanttorit Noora Hultin, Sirkku-Liisa Niemi ja Juha Paukkeri kuoroineen.

Klo 11.30 yhteislauluhetki. Jumalanpalveluksen jälkeen mahdollisuus omien eväiden nauttimiseen. Bussikuljetus lähtee Rekolan kirkolta klo 11 ja bussi palaa takaisin kirkolle säävarauksella klo 13.15–13.45. Yhteislähtö polkupyörillä kirkolta klo 10.45.

N

yt on saatu tutkittua tietoa. Ne, joille on opetettu iltarukous, ovat onnellisempia kuin muut. Myös tästä syystä on tärkeää, että opetamme lapselle iltarukouksen. Rukous tuo elämään usein unohdetun ulottuvuuden, Luojamme. Liian usein moni yrittää tulla toimeen ilman Jumalaa. Yritämmekö mekin?

Iltarukous liittää meidät ja elämämme suurempiin kehyksiin, sillä olemme Luojamme luomia ja lunastamia.

Pyhäpäivän evankeliumissa Jeesus puhuu meille siitä, miten hän rukoilee puolestamme.

Rukous kantaa arkisen työn ja huolten keskellä. Kun Vapahtajamme rukoilee puolestamme, niin eikö meidänkin tulisi muistaa rukouksessa toisiamme? Ympärillämme on monia, joita voimme rukouksessa muistaa ja viedä Taivaallisen Isämme eteen.

Maailma on täynnä hätää ja rakkaudettomuutta. On

tilanteita, joissa emme osaa emmekä voi muuta kuin rukoilla. Se riittää.

Heikkokin rukous on oikeastaan katsomista Vapahtajaan, joka kävi ristille ja sovitti rikkomuksemme ja syntimme pelastaakseen meidät. Jumala ei odota meiltä mitään sellaista, mitä emme osaa, vaan sitä, että kaikessa turvaamme häneen. Saamme jättäytyä rukouksessa Jumalan varaan hänen kämmenelleen. Kaikki on meille osoitettua armoa, koko elämä. Siksi Jeesus muistaa meitä tänään rukouksessa.

Jukka Nevala Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra

Arabiankielinen raamattupiiri su 22.5. klo 16 aikuisten ryhmähuoneessa. Ei lastenhoitoa.

Nuorten aikuisten ilta ma 23.5. klo 18–20 nuorisotilassa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 23.5. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu grillijuhla vähävaraisille ja yksinäisille ti 24.5. klo 12. kirkon sisäpihalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 24.5. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 25.5. klo 18. Satu Waris ja kanttori Samppa Laakso.

Ilosanomapiiri to 26.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 26.5. klo 18 takkahuoneessa.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 19.5. klo 17.30.

Kansanlähetyspiiri ke 25.5. klo 18. Keski-Aasia/mediatyö.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 26.5. klo 17.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 20.5. klo 18.

Lapsille ja perheille Lomamäen lemmikkipuiston retki 1.–6.-luokkalaisille ke 8.6.

Launeen perhepuiston retki ja Radio- ja tv-museo 1.–6.-luokkalaisille ma 13.6. Särkänniemen retki 3.–7.-luokkalaisille to 16.6. Leiri Koivupuistossa Ylöjärvellä 20.–22.6. 1.–6.-luokkalaisille. Lisätietoa ja ilmoittautumiset nuorisotyönohjaaja Enni Korhonen, p. 050 526 9401, enni. korhonen@evl.fi.

Perheleiri kaikenlaisille perheille 28.7.–30.7. Kuntokalliossa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 16.–26.5. perhetyöntekijä MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Perhekerho kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin.

Lapsiparkki klo 9–11 perjantaisin Tikkurilan kirkolla ja tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 12 lasta.

Maksu on 2 e / perhe. Ilmoittautuminen viim. edellisenä päivänä Marja-Leena Koponen.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille. Maanantaisin klo 13.30–15 Tikkurilan kirkon yläkerrassa päiväkerhotiloissa ja torstaisin klo13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Avoin päiväkerho lasten ja aikuisten virikkeelliseen yhdessäoloon klo 9.30–11. Maanantaisin Kartanonkosken kerhotila, tiistaisin Ristipuron seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, keskiviikkoisin Tikkurilan kirkon yläkerta, torstaisin Ilolan seurakuntakoti.

Pyhäkoulut kesätauolla. Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kirkon alakerrassa aloittaa su 5.6. klo 10.

Muuta Diakonian ruskamatka 18.– 24.9. Kilpisjärvelle. Hinta 520 e (sis. matkat, majoitus 2 hh:ssa Kilpisjärven retkeilymajassa, täysihoito, päiväretket Norjan puolelle). Tulo- ja paluumatkan varrella majoittaudutaan. Ilm. pe 27.5. mennessä p. 09 830 6717.

Tied. Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

Matias Mäkinen, Eline Yasmin Wolters.

Avioliittoon kuulutettu Ville Matias Honkala ja Mari Anne Vikeväinen, Vesa Henrik Talvensaari ja Susanna Elisabet Taivalmäki, Riku Petteri Leppänen ja Essi Anniina Ketopaikka.

Hautaan siunattu Airi Helena Gustafsson 81 v, Maija Hautajoki 79 v, Hilkka Annikki Hyttinen 75 v, Tuula Irmeli Hillo 73 v, Lauri Johannes Pöyhölä 72 v, Toivo Oskari Holtari 3 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Messu su 22.5. klo 10. Saarna Reija Vienola, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Maija Maltela.

Nuorten ja nuorten aikuisten messu su 22.5. klo 17. Tässä messussa saat rauhoittua paikallasi tai liikkua ympäri kirkkosalia.

Voit polvistua alttarille ja saat tulla yhteiseen ehtoollispöytään.

Musiikista huolehtii nuorten bändi. Messua voi tulla valmistelemaan jo klo 15 kirkkosaliin.

Sinkkupiiri ti 24.5. klo 18.30–20 takkahuone.

Nepalilaisen musiikkiryhmän konsertti ti 24.5. klo 18.30. Nepali Avaaz — kuuden näkövammaisen muusikon ryhmä Nepalista. Mukana myös 30 vuotta Nepalissa työskennellyt Suomen Lähetysseuran työntekijä, diakonissa Kirsti Kirjavainen, pastori Om Prakash Subba (Nepalin kansallinen kirkkojen yhteisö, NCFN) sekä naistyön johtaja Shanti Sunuwar-Subba (Patan Koinonia -kirkko, Campus Crusade for Christ), jotka kertovat vammaisten asemasta Nepalissa.

Vapaa pääsy.

Naiskuorokonsertti ke 25.5. klo 19. Japanilainen Sajera-naiskuoro. Mukana myös Vantaan Naislaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Seurakunnan taidepiirin taidenäyttely 5.–31.5. takkahuoneessa kirkon aukioloaikoina.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Messu su 22.5. klo 12 Hiljaisuuden polulla. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, kanttori Maija Maltela. Kirkkokahvit.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Avoimet ovet kaiken ikäisille to 26.5. klo 18–19.30. Grillausta, tarjoilua, pelejä, vapaata seurustelua. Iltahartaus klo 19.15.

Martinristi

Kastettu

Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Anni Johanna Saaranen, Ville Elias Koivuranta, Leo Tapani Tilvis, Sampo Aukusti Tilvis, Aaro Johannes Karhula, Hilla Helena Viskari, Veeni Antero Hyvönen, Vili

Perhemessu su 22.5. klo 11.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Laulupiiri to 26.5. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Nepali Avaaz -yhtyeen jäsenet ovat kotoisin Nepalin maaseudulta eri heimokulttuureista, joissa kansanmusiikkiperinne elää vielä vahvana.

Livemusiikkia Nepalista S uomeen Lähetysseuran vieraaksi saapunut kuuden näkövammaisen musiikkiryhmä Nepali Avaaz eli Nepalin ääni esiintyy Myyrmäen kirkossa. He esittävät nepalilaista kansanmusiikkia sekä kristillisiä ja itse tekemiään vammaisuudesta kertovia lauluja.

Kaikki Nepali Avaaz -ryhmän jäsenet ovat käyneet koulua Suomen Lähetysseuran kummituella. He ovat täysin sokeita, osa syntymästään as-

Nuorille Nuorten ja nuorten aikuisten messu su 22.5. klo 17 Myyrmäen kirkossa. Tässä messussa saat rauhoittua paikallasi tai liikkua ympäri kirkkosalia. Voit polvistua alttarille ja saat tulla yhteiseen ehtoollispöytään. Musiikista huolehtii nuorten bändi. Messua voi tulla valmistelemaan jo klo 15 kirkkosaliin.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Perhekerhot kokoontuvat viimeistä kertaa ennen kesätaukoa viikolla 21.

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11. Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11, esikoisvauvakerho ke klo 13–15. Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17– 18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30– 11. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p. 09 830 6412.

Lasten lauluryhmä su 22.5. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Muuta Lämpöistä apua neulomalla -kampanja. Lähde neulomaan inkeriläisen ystävyysseurakuntamme Skuoritsan lapsille ja nuorille pipoja, lapasia, sukkia, kaulaliinoja yms. Voit halutessasi hakea lankoja Myyrmäen kirkolta Kaisa Aallolta ma–pe klo 9–15.

Valmiit neuleet voi toimittaa 1.9. mennessä Kaisa Aallolle Myyrmäen kirkolle, josta ne viedään Skuoritsaan jaettavaksi tarvitsijoille. Lisätietoja Riitta Ahlroth, p. 050 554 8807, riitta.ahlroth@

ti, osa onnettomuuksien tai huonosti hoidettujen sairauksien seurauksena.

— Musiikki on meille kanava itseilmaisuun ja iloa tuova harrastus. Emme tarvitse sääliä, vaan mahdollisuuksia ja haasteita. Me haluamme näyttää, että näkövammainenkin voi olla hyvä opettaja, muusikko, isä tai äiti sekä toimia kansalaisjärjestössä tai jopa johtajana, musiikkiryhmän jäsenet kertovat.

Nepali Avaazin lisäksi illassa ovat

mukana pastori Om Prakash Subba Nepalin kansallisesta kirkkojen yhteisöstä ja naistyön johtaja Shanti Sunuwar-Subba, jotka kertovat vammaisten asemasta Nepalissa. Puheiden kääntäjänä illassa toimii diakonissa Kirsti Kirjavainen, joka oli 30 vuotta Nepalissa lähetystyössä.

Musiikkiryhmä Nepali Avaaz ti .. klo . Myyrmäen kirkossa

gmail.com ja Kaisa Aalto, p. 050 512 1168, kaisa.aalto@evl.fi.

ViAndakörens våravslutning ti 24.5 kl. 13.30 i Dickursby kyrka.

Kastettu

Döpta

Neela Amanda Kristin Anttonen, Topias Antton Virtanen.

Jerry Axel Pehkonen, Anna Matilda Wallin.

Avioliittoon kuulutettu

Döda

Jari Lasse Johannes Venäläinen ja Elisa Helena Mykkänen, Jarkko Eino Levä ja Ida Pauliina Toivanen, Esko Pentti Virtanen ja Eira Birgitta Hannele Kosonen, Santtu Johannes Vierimaa ja Laura Maija Sinikka Ruuttunen.

Gunnel Elisabeth Selén 87 år.

Hautaan siunattu

Yksinhuoltajaperheiden retkipäivä la 10.9. Tampereelle. Lähdemme katsomaan uutta koko perheen musikaalia Bremenin soittoniekat (ikäsuositus yli 4 v.) Tampereen Työväen Teatteriin. Lippu, lounas ja matkat aikuisilta 17 ja lapsilta 11 e. Ilmoittautumiset diakoniapastori Lea Karhiselle p. 09 830 6341 tai 050 381 8757.

Helvi Eliisa Raito 88 v, Lahja Ulriika Manner 79 v, Martta Maria Mäkelä 78 v, Mirja Tuulikki Kopakka 74 v, Seppo Aarne Lappalainen 71 v, Leena Anna Liisa Rytkönen 68 v, Anja Sinikka Lehtinen 64 v, Inga-Lisa Sevander 58 v.

Yhteiset Diakoniatyö

Asuntotyö

Vanda svenska Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Asuntotyön päivystys ma 23.5. klo 9–11. Ti 24.5. ei ole päivystystä. Seuraava ti 31.5. ja siitä eteenpäin päivystys on normaalisti tiistaisin klo 9–11. Diakoniakeskus, Unikkotie 5a A, 3. krs, p. 050 346 8358.

Öppet: må–fre kl. 9–13

Kuurojentyö

Verksamhet

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 24.5. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa. Tapio Laine.

Pastorskansliet

Ungdomskväll fre 15.4 kl. 14–22 på Helsinggård, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 22.5 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson, Wikman.

Högmässa sö 22.5 kl. 12 i S:t Martins kapell, Andersson, Wikman.

Har du visor min vän? — Allsång on 25.5 kl. kl. 14 på Folkhälsanhuset, allsångsledare Gunnar Weckström.

Näkövammaistyö Askartelua ke 25.5. klo 17–19.30 Inkun ideapajassa, Korsonpolku 4. Ilmoittautumiset Inkun Ideapajaan edellisenä päivänä p. 09 872 1025.

Leiri näkö- ja kuulovammaisille 17.–19.6. Leiriniemellä Järvenpään seurakunnan kurssikeskuksessa. Yhteinen bussikuljetus. Ilmoittautumiset 26.5. mennessä

terhi.suonsivu@evl.fi tai ti ja to klo 9–11 p. 050 381 8758 tai 09 830 6278.

Päihdetyö Naistenryhmä ma 23.5. klo 17– 19 aikaisemmista tiedoista poiketen ei ole Olotilassa. Ryhmä vierailee Ritva Joyn luona, osoitteen saa päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurmiselta p.

050 382 8774. Ryhmässä vierailee pastori Tarja Korpela.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Liisa Holstin ikoninäyttely 3.– 20.5.

Alli Vuorisen maisema- ja surrealistisia öljyvärimaalauksia 23.5.–10.6.

Kysy internetin käytöstä ma 23.5. klo 12–13.

Tutustu seurakuntien vapaaehtoistyöhön ke 25.5. klo 13–14.

Kysy lisää tai ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.



koonnut Kaisa Halonen

 jKr.

Karvaista hoviväkeä ja prinsessat ovat totutelleet hevosten käsittelyyn pienestä pitäen: ensimmäisenä ratsuna on monella ollut hieno keinuhevonen. Hevoset ovat olleet kuninkaallisille myös rakkaita ystäviä. Miksi muuten esimerkiksi kuningas Kaarle XIV Juhanan hautajaissaattueeseen olisi osallistunut hänen lempihevosensa suruasuun puettuna?

Tärkeistä hevosista maalautettiin muotokuvia. Taiteilijat ikuistivat myös hovin sylikoiria. Vielä elävämmän muiston koiraystävästään halusi kuningatar

Desideria,, joka koiransa kuoltua täytätti sen.

Koiriinsa oli kiintynyt myös kuningas Kaarle XIII,, joka otti lemmikkinsä mukaan sotaretkelle. Kirjeessä sisarelleen hän lähetti koiriltaan terveisiä kotiin hovin koirille. Kun Kaarlen Pompekoira kuoli, hovirunoilija sai tehtäväkseen muistorunon rustaamisen.

Matti Östling / Livrustkammaren

MONI KUNINKAALLISIA häitä seurannut on vakuuttunut siitä, että häihin ja muihin kuninkaallisiin seremonioihin kerta kaikkiaan kuuluvat komeat hevoset.

Onneksi esimerkiksi Ruotsin hovilla on nykyisinkin palkkalistoillaan  hevosta.

Aiemmin määrä on ollut moninkertainen, sillä hevosia on tarvittu myös sodankäyntiin, metsästykseen ja huvielämään, kuten turnajaisiin.

Kansallismuseon uusi näyttely Uskolliset ystävät kertoo Ruotsin kuninkaallisten hevosista ja koirista. Prinssit

Uskolliset ystävät .. asti Suomen kansallismuseossa Helsingissä

Lucas Cranach

”Kuuntele tunteitasi, mutta älä aina usko niihin. Kaikesta huolehtimisesta 80–90 prosenttia on turhaa.”

Psykologi Tony Dunderfelt Kotimaa-lehdessä ..

Prinssi Kaarlen keinuhevonen 1830-luvulta ja husaarin univormu, jota on käyttänyt 5-vuotias prinssi Gustaf Adolf.

Kuin kaksi marjaa — Martti Luther ja Philipp Melanchthon, luterilaisuuden isät.

Raamatullinen evoluutio

Näin me uskomme ti ja väkevästi esiin kaikenlaisena kerettiläisyytenä, kuten paavilaisuutena ja muhamettilaisuutena.”

Kun tunnustuskirjat ovat helposti saatavilla, sopinee toivoa, että kirkollisesta kinastelusta tulisi monipuolisempaa.

Enää ei tarvitse siteerata vain Raamattua.

Tunnustuskirjoihin vedoten voi vastapuolelle sanoa vaikka näin: ”Pahimpia ovat ne Perkeleen äänitorvet, jotka eivät haluakaan kuulla tai panna merkille, mitä me kirjoitamme, vaan jotka ahkeroitsevat törkeästi vääristelläkseen ja turmellakseen jokikisen kirjaimen sanoistamme. Sellaisilla saa minun puolestani vastata Perkele itse ja viime kädessä Jumalan viha, sen mukaan kuin ovat ansainneet.”

Tunnustuskirjat löytyvät osoitteesta www.evl.fi/tunnustuskirjat. Mutta miksei niitä voi peukuttaa?

.. Onnea, Emilia!

● ● ●



Behemot ja Leviatan — tekikö evoluutio niistä virtahevon ja krokotiilin?

Vakaa ja viisas Millainen ihminen on sitten vanhurskas? Eräs vanha pyhäkoulunopettaja kiteytti asian yksinkertaisesti: vanhurskas on sellainen ihminen, joka on saanut synnit anteeksi. Siis ihminen, joka tajuaa, ettei omin voimin voi vapautua synnin ja syyllisyyden taakasta, ja luovuttaa uskossa oman kuormansa Jumalan haltuun, joka oikeamielisenä tuomarina ottaa synnit kannettavakseen ja vapauttaa ihmisen taakasta. Yksinkertaista, eikö vain!

Ihmiselämä on usein täynnä levottomuutta ja poukkoilua. Jumalan ehdottomaan rakkauteen heittäytyminen tuo elämään kuitenkin käsittämätöntä vakautta ja viisautta. Viisaus ei ole sitä, että tekee kaiken oikein, vaan sen ymmärtämistä, että täysin epäonnistuneenakin on Jumalan edessä täydellisesti rakastettu.

Mikko Salmi

Henrik Sörensen/Gorilla

T

tiosta on tapana käydä, joten onnea vaan!

Emilia-nimen alkuperä on roomalaisessa sukunimessä Aemelius.

Suomalaiseen almanakkaan se otettiin ensimmäisen kerran vuonna . Nimi on annettu kaikkiaan   tytölle ja alle  pojalle.

Tänä vuonna nimen Emilia on saanut jo  tyttöä, ja se on toiseksi suosituin tytönnimi. Viime vuonna nimi oli kolmanneksi suosituin.

Vartin retriitti

eologian kieli pursuilee tavalliselle kristitylle vaikeasti avautuvia käsitteitä. Yksi sana on käsittämättömyydessään ylivertainen: vanhurskaus. Sanan syvintä olemusta on lähes mahdotonta kuvailla lyhyesti.

Suomen sana vanhurskas on yhdistelmä sanoista vakaa ja hurskas. Hurskas-sanan juuri taas on peräisin norjan kielestä ja tarkoittaa viisasta. Tarkalleen suomennettuna vanhurskas merkitsee vakaan viisasta ihmistä.

Raamatussa puhutaan useassa yhteydessä vanhurskaista teoista. Vuorisaarnassa Jeesus sanoo: ”Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano.” Tässä yhteydessä Jeesus puhuu ihmisistä, jotka kaikessa pyrkivät totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ja juuri oikeudenmukaisuuden ja totuudellisuuden nälkä lopulta vie syvempään yhteyteen Jumalan kanssa.

tin apokryfikirjat. Niihin kuuluvasta Viisauden kirjasta löytyy jakeita, joilla evoluution kannattajat voivat paukuttaa päähän pahaaaavistamattomia kreationisteja.

Kirja lopussa nimittäin sanotaan, että ”maaeläimet muuttuivat vesieläimiksi ja uiden liikkuvat nousivat maalle”.

Viisauden kirjan evoluutiomyönteisyyden nostaa esiin teologian tohtori Marko Marttila kirjassaan Ihminen Jumalan edessä (Kirjapaja ). Marttila huomauttaa, että Viisauden kirja antaisi mahdollisuuden hedelmälliseen vuoropuheluun evoluutiosta — edustaahan se ”raamatullista” käsitystä siitä, että eliölajit eivät ole olleet valmiita luomisen perusteella.

Hedelmällinen? Vuoropuhelu?

Sellaistahan uskontoon liittyvistä kysymyksistä ja varsinkin evoluu-

William Blake

MEITÄ LUTERILAISIA on Suomessa , miljoonaa. Kuinkahan moni meistä tietää, mitä luterilaisen oletetaan uskovan — ja kuinka moni uskoo Jumalaan, ”mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa”?

Nyt voi kuka tahansa selvittää, mitä kirkko opettaa, sillä tuoreelle nettisivustolle on koottu luterilaiset tunnustuskirjat. Ne ovat -luvulla laadittuja tekstejä, joissa näkyy uskonpuhdistajien Lutherin ja Melanchthonin kynänjälki — usein aika terävä sellainen.

Esimerkiksi kun nykyisin puhutaan niin paljon monikulttuurisuudesta, suvaitsevaisuudesta, ekumeniasta ja uskontodialogista, niin tiedoksi vain, että tunnustuskirjoissa sanotaan näin: ”Hurmahenkisyyden tauti on Aadamissa ja hänen lapsissaan piilevänä maailman alusta sen loppuun, vanha lohikäärme on sen itiöt heihin istuttanut. Se puhkeaa voimallises-

OLISIKO MAAILMA oikeasti niin nuori kuin Vanhan testamentin kertomusten perusteella voidaan päätellä — alle   vuoden ikäinen? Kreationistien mielestä Raamatun avulla pystytään osoittamaan esimerkiksi se, että dinosaurukset ja ihmiset ovat eläneet maapallolla yhtä aikaa: Jobin kirjassa mainitut hirviöt Behemot ja Leviatan nimittäin kuvaavat ilmiselvästi dinosauruksia.

Mutta mitä kummaa! Meillä Suomessa on ilmeisesti jonkinlainen evoluutiouskovaisten salaliitto. Nykyinen raamatunkäännös puhuu virtahevosta ja krokotiilista — Behemot ja Leviatan on piilotettu pienenpienellä präntillä alaviitteisiin. Edellisessä raamatunkäännöksessä asioista puhuttiin sentään niiden oikeilla nimillä.

Ja nyt Raamatun sekaan on painettu vielä Vanhan testamen-