Lauri 2011 nro 17 (5 5)

VANTAAN

Lukiolainen Jaana Tuominen voitti tiedekilpailun ➤ 7

1

5.5.11

www.vantaanlauri.fi

Luontoääni kirkossa ➤3 Pientareilla kukkii ➤6 Seppeleiden tekijä ➤ 15

Eeva, Maria ja muut myyttiset

ÄIDIT

Kikka Nyrén

➤ 8–9

Jumalapuhe on kuin rakkausrunoutta — kulunutta tai omintakeista — Terho Pursiainen ➤ 5

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Rakentavaa riitelyä aRKKiPiisPa K aRi MÄKiNeN ja Espoon piispa Mikko Heikka pitivät Turussa koolla olevan kirkolliskokouksen alkajaisiksi varsin samansisältöiset puheet. Kumpikin mietti, miten kirkossa opittaisiin olemaan rakentavasti moniäänisiä.

Kirkollinen keskustelu on mennyt entistäkin polarisoituneemmaksi. Toisten mielestä tämä on hyvä, sillä riitely nostaa esille vaiettuja asioita ja korjaa niitä. Toiset taas ovat tilanteesta huolissaan ja katsovat sen johtavan kirkon hajoamiseen.

Minusta asioista pitää puhua rohkeasti, mutta asiallisesti. En usko, että leimojen käyttö ja vastapuolen haukkuminen tuovat parhaan lopputuloksen. Kunnioitan suuresti Etelä-Afrikan entistä presidenttiä Nelson Mandelaa, joka vuosikausia vankilassa istuttuaan kykeni totuudesta tinkimättä ylittämään rajoja ja yhdistämään kansakunnan.

KuMPiKaaN PiisPoista ei ollut sitä mieltä, että moniääninen kirkko voisi olla rajaton. Heikan mukaan kiistakohdissa pitää olla tahtoa etsiä yhteyttä ja sitoutua yhteisiin päätöksiin. Mäkisen mielestä kirkossa pitää pystyä osallistumaan yhteiselle ehtoolliselle toisinajattelevien kanssa.



Kirkon iltapäiväkerhot ovat kysyttyjä

K

irkon iltapäiväkerhoissa käyvien lasten määrä on lisääntynyt valtakunnallisesti. Syksyllä 2010 seurakunnan iltapäiväkerhoissa oli noin 12 00 lasta, mikä on noin tuhat lasta enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Vantaalla seurakunnan kerhoihin haluavien määrä on sen sijaan pysynyt melko tasaisena, sillä tarjonta on laajaa.

— Vantaalla kaikki seurakunnan kerhoon haluavat lapset ovat yleensä päässet juuri haluamaansa kerhoon. Etusijalla ovat kuitenkin aina ekaluokkalaiset ja erityisopetuksessa olevat lapset, Vantaan seurakuntien vs. kasvatusasiain sihteeri Iris Sotamaa sanoo.

Vantaalla noin 57 prosenttia ekaluokkalaisista käy iltapäiväkerhossa. Tokaluokkalaisista iltapäiväkerhossa on 17 prosenttia.

Tiloista ajoittain pulaa Haku ensi syksyn iltapäiväkerhoihin on parhaillaan käynnissä ja päättyy 13.5. Sitä, kuinka kerhopaikat riittävät Vantaan eka- ja tokaluokkalaisille ensi syksynä, ei pystytä vielä ennustamaan. Iltapäivätoiminnan suosio on kuitenkin ollut kasvussa.

— Viime syksynä iltapäivätoiminnan

●

●

Paljon valinnanvaraa Kaupunki koordinoi ja ohjaa iltapäivätoimintaa, mutta käytännössä iltapäiväkerhoista vastaavat seurakuntien lisäksi muun mu-

vaNtaaN KauPuNKisuuNNittelulautaKuNta hyväksyi maanantaina asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa Tikkurilan uuden kirkon rakentamisen. Kaavamuutos lähetettiin kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaavamuutokseen sisältyy uudisosa ja nykyisen kirkon kunnostaminen suojelumääräyksiä kunnioittaen.

Kirkon eteistilaa ei suojella, joten sen lattia on mahdollista nostaa nykyisen kirkkosalin tasolle ja tehdä rakennuksesta esteetön muun muassa liikuntavammaisille. Rakentamispäätös voitaneen tehdä vuoden 2012 alussa.

YHteiNeN KiRKKoNeuvosto päätyi 27.4. kokouk sessaan esittämään Kaivokselan kirkon purkamista äänin 11–2. Edellisessä kokouksessa esitys jäi pöydälle. Seurakuntien talous ei salli kirkon jälleenrakentamista eikä Vantaankosken seurakunnalla ole tarvetta sille. Tuhopoltossa vuonna 2006 tuhoutunut rakennus aiheuttaa vuosittain noin 30 000 euron ylläpitokustannukset. Asia menee seuraavaksi 7.6. kokoontuvan kirkkovaltuuston päätettäväksi ja sieltä edelleen kirkkohallituksen vahvistettavaksi.

Mahdollisen purkulupahakemuksen käsittelee kaupungin rakennusvalvontavirasto, joka pyy-

assa urheiluseurat, vanhempainyhdistykset ja järjestöt.

Kriteereinä kerhon järjestämiselle on se, että toiminta on laadukasta ja ohjaajat päteviä ja että iltapäiväkerhossa tarjotaan välipala. Myös hinnan on oltava kohtuullinen, enintään 105 euroa kuukaudessa.

— Sisällöltään kerhot ovat melko samanlaisia, mutta joitakin painotuseroja on. Osa kerhoista on liikunnallisia, sanataideyhdistyksen kerhossa painottuu sanataide, Virva Kela-Piironen kuvailee.

Lapselleen iltapäiväkerhoa valitsevat vanhemmat eivät yleensä mieti ensisijaisesti kerhon sisältöä, vaan tärkeintä monille on sijainti.

— Sijainti ratkaisi, mutta tärkeää oli myös se, että tämä on juuri seurakunnan kerho. Sekin vaikutti valintaan, että poikamme kävi samaa kerhoa kaksi vuotta sitten, Variston iltapäiväkerhoa käyvän Millamarian äiti Mirja Haveri kertoo.

— Aion hakea Millamarialle paikkaa myös ensi syksyksi. Pienet koululaiset eivät saisi olla pitkään yksinään.

aloitti noin 1700 lasta, sitä edellisenä syksynä 100 lasta. Onneksi kerhopaikkojakin on kuitenkin pystytty lisäämään joka vuosi, Vantaan kaupungin opetustoimen suunnittelija Virva Kela-Piironen kertoo.

Sopivan tilan löytäminen kerhoille tuottaa joskus päänvaivaa, sillä vanhoja kouluja ei ole rakennettu sitä silmällä pitäen, että niissä voisi kokoontua myös iltapäiväkerho.

— Viime syksynä kouluopetuksessa pienennettiin ryhmäkokoa, mikä on sinänsä hyvä asia, mutta se tarkoitti samalla vähemmän tiloja iltapäivätoiminnalle, Kela-Piironen selittää.

Aamutoimintaa Vantaalla tarjoaa ainoastaan Vantaan kansainvälisen koulun vanhempainyhdistys. Laajemmalle aamutoiminnalle ei toistaiseksi ole ollut tarvetta.

— Koulut ottavat tämän näkökulman nykyään hyvin huomioon ja ekaluokkalaisten koulupäivät alkavat lähes joka koulussa kahdeksalta tai yhdeksältä, Kela-Piironen sanoo.

Hanna Antila

Sini Pennanen

KiRKollisKoKouKseN avaJaisissa puhunut arkkipiispa Mäkinen totesi, että kirkon historia on varhaiskirkon ajoista asti ollut moniäänisyyden historiaa.

Jotta moniäänisyys toimisi, tarvitaan kuitenkin kykyä aikuiseen keskusteluun ja sen hyväksymistä, että uskoa, Raamattua tai elämää tulkitessaan kukaan ei omista virheetöntä totuutta.

Yhteiskunnassa lisääntynyt viholliskuvien käyttö näkyy myös kirkollisessa keskustelussa, jossa luodaan liberaali–konservatiivi-jakoa ihmisten välille. Julkisuudesta muodostuu arkkipiispan mukaan tällöin helposti vallankäytön kenttä, jossa kilpaillaan kirkosta muodostuvan kuvan hallinnasta. Retorisessa kilpailussa jyrkät viestit erottuvat ja Raamattu ja tunnustus omitaan itselle. Tämä hajottaa kirkon yhteyttä ja estää aitoa moniäänisyyttä.

Piispa Mikko Heikka pohti samaa asiaa. Hänen mukaansa raamatuntulkintojen kirjoa ei pidä pelätä. Se kertoo siitä, että Jumalan Sana puhuttelee äärettömän erilaisissa tilanteissa eläviä ihmisiä hyvin henkilökohtaisella tavalla.

Ekaluokkalaiset Eemil Matero ja Millamaria Haveri viettävät iltapäivät Variston iltapäiväkerhossa.

●

Asemakaavamuutoksen mukaan Tikkurilan kirkon eteistila voidaan muuttaa esteettömäksi. tänee siihen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon. ●

PYHÄN lauRiN KaPPeliN kustannukset olivat selvästi arvioitua suuremmat. Kappelin alkuperäinen kustannusarvio vuonna 2006 oli 6,3 miljoonaa euroa, mutta siitä puuttuivat muun

muassa taidehankinnat. Vantaan seurakuntien rakennuttajainsinöörin Maija-Liisa Sahlbomin mukaan kappelia koskevat valitukset hidastivat rakentamisen käynnistämistä ja kustannusten nousu tänä aikana vaikutti hintaan.

Seurakuntien tämän vuoden kustannusarviossa on vielä määräraha urkuihin ja kirkkotekstiileihin. Lisäksi yhteinen kirkkoneuvosto esittää valtuustolle 147 000 euron lisämäärärahaa muun muassa kalusteisiin, kameravalvontaan ja pihatöihin. Kappelin lopullinen hinta on 10,8 miljoonaa euroa. tulKaa KaiKKi - RYHMÄN edustajat Sari Roman-Lagerspetz, Karoliina Käpylehto ja Juha Luodeslampi jättivät Vantaan seurakuntien yhteiselle kirkkoneuvostolle aloitteen, jossa pyydetään selvittämään kirkon lähetysjärjestöjen näkemyksiä ja toimintaa tulevia rahoitus- ja tilojen myöntämispäätöksiä varten.

Selvitystä pyydetään muun muassa järjestöjen suhtautumisesta vähemmistöryhmiin, esimerkiksi homoseksuaaleihin. Samoin halutaan tietää järjestöjen suhteesta naispappeuteen ja ohjeistuksesta työntekijöille erilaisuuden kohtaamisessa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Markku Mattila

Uutiset

Jani Laukkanen

Kolumni Kevään valo huikaisee KevÄt oN minulle paras vuodenaika. Pitkän, kylmän ja lumisen talven jälkeen saamme taas kokea, mitä on kevät, heräävä luonto ja valo. Valo ei ole koskaan muulloin sellaista kuin keväällä. Se häikäisee ja huikaisee. Se yllättää kirkkaudellaan. Tuntuu kuin se paistaisi sielun syvimpään sopukkaan asti, valaisisi ja herättäisi elämään.

Muistan, miten hartaasti murrosikäisenä odotin kevättä ja miten harmistuin ja masennuin, kun vappuna satoikin lunta, niin että koko maa oli valkoisena. Takatalvi hiipi ihan sieluun asti. Onneksi äiti huomasi pahantuulisuuteni ja osasi lohduttaa. Tämä lumihan sulaa hetkessä. Ei siitä kannata masentua.

Jarmo Heikkinen nauttii tarinoinnista.

Sisilisko on suosikki

Luontodokumenttien ääni Jarmo Heikkinen teki lapsena kuunnelmia ja matki radiojuontajia.

J

armo Heikkinen, 1, on tehnyt pitkän päivätyön toimittajana ja ohjaajana Yleisradiossa. Siitä huolimatta suuri yleisö muistaa hänet parhaiten Avara luonto -ohjelmien lukijana. Äänityöläisen tehtävät televisiossa ja radiossa ovatkin olleet hänelle sivutoiminen ammatti. Ääni puhelimen toisessa päässä on tuttu.

Tapaamista sovittaessa Heikkinen kertoo, että hänet tunnistaa vihreästä fleece-takista.

Toinenkin tuntomerkki on. Hän on kuulemma vähän hunsvotin näköinen mies.

— Tarkoitan, että en ole kovin tyylikkäästi pukeutunut, huumorintajuinen mies täsmentää.

Arkisesti kirkkoon Vuoden alussa Heikkinen otti vastaan Yleisradiosta tarjotun eläkepaketin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että hän olisi lopettanut työnteon. Heikkisellä on tarinan kerronnan taito ja työ, josta hän pitää.

Toukokuussa hän lausuu Pyhän Laurin kirkossa psalmeja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi järjestettävässä tilaisuudessa.

— Raamattu on hienoa kirjallisuutta, ja välillä on kiva esiintyä kirkossa. Pyhän Laurin kirkossa järjestettävä tilaisuus on arki-illan tapahtuma, jossa yritetään välttää tietynlais-

ta jäykkyyttä, Heikkinen luonnehtii.

Lausuttavaksi valituissa psalmeissa kerrotaan muun muassa Heikkiselle tutusta teemasta eli luonnosta. ”Sinä pidät huolta maasta ja annat sille sadetta, sinä teet sen hedelmälliseksi. Jumala, sinun virtasi on vettä täynnä.

Sinä kasvatat sadon ihmisille, pidät maasta huolen”, kerrotaan psalmissa 5.

Toisin kuin monet luulevat, Heikkinen ei ole mikään kävelevä luontokirja.

— En edes tiedä hirveästi luonnosta, hän sanoo.

— Luontodokumentissa pantterin sulavaliikkeinen juoksu on hienoa katseltavaa, mutta ei sitä lukiessa ehdi kauheasti katsoa.

Spiikkaaja Seinäjoelta Seinäjoelta kotoisin oleva Heikkinen varttui yksinhuoltajaäidin ja isosiskon kanssa.

Samassa kerrostalohuoneistossa asui myös Heikkisen vanhanapoikana elänyt eno, jolla oli kirjoituskone, magnetofoni ja kaitafi lmikamera.

— Ensin kokeilin niitä vähän salaa, sitten sain käyttää niitä ihan luvalla. Tein kuunnelmia ja matkin radiojuontajia. Voi pitää aikamoisena johdatuksena sitä, että sain jo lapsena sellaiset työvälineet, Heikkinen kertoo.

Teatteri ja populaarikulttuuri kiehtoivat Heikkistä, joka kuvailee olleensa huomionhakuinen mutta toisaalta myös ujo ja pelokas lapsi.

— Kävin katsomassa varmaan kaikki 150-luvun huonot kotimaiset elokuvat ja osaan aika hyvin 10-luvun televisio-ohjelmat, hän sanoo.

Salainen haave esiintyjän urasta vei hänet hetkeksi Seinäjoen nuorisoteatteriin Jouko

Turkan oppiin. Helsinkiin opiskelemaan tulleen Heikkisen uran kannalta kohtalokkaaksi osoittautui suomen kielen yliopisto-opintoihin pakollisena kuulunut lausuntakurssi, jonka opettajana toimi tunnettu lausuntataiteilija Ritva Ahonen.

— Minusta ei tullutkaan äidinkielenopettajaa vaan ensin spiikkaaja, sitten toimittaja ja lausuja. Pääsin hyviin käsiin. Sain työskennellä suurten taiteilijoiden kuten Eeva-Kaarina Volasen ja hänen puolisonsa Sakari Puurusen kanssa, joista tuli myös ystäviäni.

Runoilijan klapikone Lapsille Heikkisen ääni saattaa olla tuttu esimerkiksi animaatiosarjasta Olipa kerran elämä ja Astrid Lindgrenin äänikirjoista. Heikkinen asuu Espoossa vaimonsa kanssa. Heidän kolme tytärtään ovat jo lentäneet pesästä, mutta isä lukee tyttärilleen yhä ääneen.

— Vanhin tytär pyysi jokin aika sitten minua lukemaan hänelle Topeliuksen sadun Adalmiinan helmi. Keskimmäisen tyttären kanssa luimme pääsiäisenä mökillä maahanmuuttajien elämäntarinoita.

Vaikka Heikkinen ei tunnustaudu luontoasiantuntijaksi, yksi eläinlaji kiinnostaa häntä ylitse muiden: sisiliskot.

— Näin pari päivää sitten mökillä kevään ensimmäisen sisiliskon. Niissä on jotain samaa kuin dinosauruksissa, jotain ikivanhaa, Heikkinen sanoo.

Haastattelun päätyttyä hän käy hoitamassa yhden työtehtävän ja suuntaa taas mökille. Siellä odottaa runoilija Ilpo Tiihoselta lainaksi saatu klapikone. Sillä Heikkinen aikoo tehdä polttopuita mökille ja kotiin.

p ä ivä

e l ä m ää

KevÄÄllÄ eN voi olla ajattelematta Jumalan luomistyötä ja luomakunnan tulevaisuutta. Voi kunpa me ihmiset osaisimme elää niin, että tulevatkin sukupolvet saisivat nauttia ihanista keväisistä päivistä, linnunlaulusta ja kauniista luonnosta!

Kevään kirkkauteen ja luonnon eloon heräämiseen liittyy meillä Pohjolassa pääsiäinen ja ylösnousemus. Tämän vuoden pääsiäinen oli valoisuudessaan ja lämpimyydessään vertaansa vailla. Sen rinnalla voi vain aavistella, millainen on todellinen ylösnousemus — se josta Raamatussa puhutaan ja joka ylittää kaiken sen, mitä täällä maan päällä olemme kokeneet.

Soili Pohjalainen

Psalmeja ja musiikkia ti 1.. klo 1 P yhän L aurin kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelm a  e.

Va i n

NYKYisiN aJatteleN ihan toisella tavalla. Kevät saisi tulla mahdollisimman hitaasti ja kestää kauan.

Haluaisin nauttia siitä mahdollisimman pitkään. Jos minulta kysyttäisiin, niin aikakin saisi kulua keväällä hitaammin. Mutta ei — heräävällä luonnolla niin kuin nuorella ihmiselläkin on kiire kukkimaan ja kypsymään. On kiire kesään, on kiire eteenpäin. Sellaista on elämä.

Monet ihmiset masentuvat keväällä. Minua masentaa enemmän marraskuu. Kevät saa sisimpäni puhkeamaan riemuun. Tunnen syvää kiitollisuutta elämästä, siitä että saan elää, nähdä ja kokea uuden kevään. En tiedä, montako kevättä on jäljellä elämäni helminauhassa. Koen, että hyvä elämä on lahja, jonka olen saanut ilman omaa ansiotani Jumalan suuresta hyvyydestä.

Raija Sollamo professori



Pisteitä

Ota kantaa

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä kokoontui Rekolan kirkolla keskiviikkona 27.4.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Miksi teet käsitöitä kirkolla?

Tyhjä hauta

Markku Mattila

Ritva Juvenius, 

Aino Pessi, 

Kirsti Leppänen, 

Mistä keksit tulla tekemään käsitöitä kirkolle?

— Ystäväni kertoi, että tällainen ryhmä kokoontuu kirkolla keskiviikkoisin. Päivä sopii minulle hyvin, sillä se sattuu olemaan minun eläkeläisen vapaapäiväni. Haluan kokeilla uusia asioita. Olen käynyt ryhmässä sen toisesta kokoontumisesta lähtien.

Mikä toiminnassa vetoaa sinuun?

— Olen harrastanut askartelua ja käsitöitä ennenkin, mutta mitäpä sitä itse tekisi kaikella uudella.

Pidän enemmän ajatuksesta, että teen käsitöitä jonkun toisen hyväksi. Ryhmässä olen punonut koria ja neulonut sukat. Nyt neulon paloja villaiseen tilkkupeittoon.

Pisteillä –, miten käsitöiden tekeminen yhdessä sujuu?

— Annan 4,5 pistettä. On mukava tavata samanhenkisiä ihmisiä, jotka haluavat tehdä käsillään jotakin.

Mistä keksit tulla tekemään käsitöitä kirkolle?

— Luin ryhmästä Vantaan Laurista ja olen ollut mukana alusta saakka. Ainahan ihmisen täytyy jotain tehdä. Olin kotiavun kerhossa kymmenen vuotta, mutta siellä joukko vanheni niin, ettei käsitöitä voitu enää tehdä yhdessä.

Mikä toiminnassa vetoaa sinuun?

— Neulon ja ompelen myös kotona paljon, mutta täällä voin samalla tavata toisia. Keskusteluissa voi myös oppia yhdeltä yhtä ja toiselta toista käsitöistä. Olen neulonut pipon ja tehnyt yhden villaisen peiton.

Pisteillä –, miten käsitöiden tekeminen yhdessä sujuu?

— Annan 5 pistettä keskusteluille ja alun virsille ja rukoukselle.

Keskiviikko on minulle hyvä päivä, on toisenlaista tekemistä palstaviljelyn ohella.

Mistä Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä sai alkunsa?

— Muutama ihminen ehdotti diakoniatyöntekijälle, että kirkolle perustettaisiin uusi ryhmä. Olen ollut monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä täällä kirkolla ja tunnen paikat. Siksi minut soitettiin mukaan.

Lupauduin huolehtimaan alkuhartauksista. Lisäksi olen jonkinlainen juoksutyttö.

Mikä toiminnassa vetoaa sinuun?

— Käsitöitä tehdään pääosin lahjoituslangoista ja -kankaista.

Töitä myydään diakoniatyön hyväksi ja esimerkiksi villapeittoja voidaan antaa laitoksissa oleville vanhuksille.

Pisteillä –, miten käsitöiden tekeminen yhdessä sujuu?

— Annan 5 pistettä sille, että mukaan on tullut uusia innokkaita ihmisiä.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Katriina Honkanen, 50, asuu korkean kukkulan laella.

Olin pääsiäisenä kirkossa. Pappi saarnasi tyhjästä haudasta. Hän kertoili tarinoita, kuinka kukin opetuslapsi ja nainen käyttäytyi.

Hän tiesi, mitä he kokivat ja ajattelivat. Heräsin siinä vaiheessa, kun hän luki Raamatusta: ”Etsitkö elävää kuolleiden joukosta?”

Minusta tuntui, että pappi liikuskeli vain kuolleiden joukossa. Elävä Kristus puuttui. Ajatukseni lähtivät harhailemaan.

Puuttuuko kirkoistamme evankeliumin julistus elävästä Kristuksesta, joka sanoo henkilökohtaisen sanan ”Maria”? Tuosta henkilökohtaisesta sanasta Maria heti tunnisti Vapahtajansa.

Sana tuli kohti — hänelle. Iloissaan siitä hän lähti viemään sanomaa ylösnousseesta ystävästään kaikkeen maailmaan.

Lähdin pois kirkosta yhtä yksinäisenä kuin olin sinne mennytkin. Pakollinen papin kättely oli ovella. Kukaan ei sanonut minulle, harvoin kirkossa käyvälle mitään. Kuka meistä lähti iloissaan siitä, mitä oli kuullut? Kuka meistä kertoi ystävilleen, että oli kohdannut Jeesuksen?

Voisi olla hyvä, jos saarna puuttuisi kokonaan, jos se on vain tarinan kerrontaa, uusinta siitä, mitä oli jo luettu Raamatusta. Jospa silloin virret ja rukoukset, kirkon ilmapiiri nousisivatkin keskeisemmäksi.

Monta kertaa saarna on latistanut koko jumalanpalveluksen. Edes pappi ei ole innostunut julistamastaan. Tuntuu, että saarnateksti ei ole antanut hänelle innoitusta. Seurakunta etsii ”elävää kuolleiden joukosta”, eikä löydä.

Mitähän tapahtuisi, jos papitkin alkaisivat käydä kirkossa silloin, kun ei ole heidän työvuoronsa ja kuuntelisivat saarnan hengelliseksi rakentumisekseen?

Vai onko niin, että jumalanpalvelus ei ole heille rakennukseksi eikä hengellisen elämän syventämiseksi? He eivät ”löydä elävää kuolleiden joukosta”. Muuttaisiko kokemus heidän saarnojaan ja käyttäytymistään jumalanpalveluksissa? Joillakin seurakuntalaisilla on tarve jutella hetki papin kanssa, ei välttämättä sielunhoidon tarvetta. Olisi mukavaa tavata sellainenkin pappi, joka olisi kirkossa muuten vain, ei työvuorossa.

Kirkon jälkeen tein yksin pitkän kävelylenkin ja ajattelin. Joskus olisi hyvinkin tarpeen, että joku sanoisi: ”Pekka” sillä tavalla kuin puutarhuri haudalla, että siitä tunnistaisi Vapahtajan äänen. Meillehän Vapahtaja puhuu ihmisen suulla. ”Olette saaneet tietämättänne pitää enkeleitä vieraananne”— miksi ei sitten Vapahtajaakin?

MITÄ MIELTÄ OLET?

Pekka Mattila

 % Itäsuomalainen

Näyttelijävanhempieni uusperhe muutti usein. Savonlinnasta Joensuuhun ja sitten Kotkaan, Imatralle ja Kuopioon. Kesiä vietimme Turussa, jossa minäkin esiinnyin kesäteatterissa. Lapsia oli helpompi vahtia, kun hekin olivat lavalla. Kotona meitä hoiti kotiapulainen, joka asui luonamme 11 vuotta.

Tapasin puolisoni Ilkan vuonna 1977. Soitimme samassa bändissä. Treenasimme meidän autotallissamme ja ystävyys muuttui rakastumiseksi.



 % Pääkaupunkiseutulainen

Vuonna 1981 muutimme Ilkan kanssa Lahteen. Seuraavana vuonna pääsin Teatterikorkeakouluun ja muutimme Helsinkiin. Ennen Vantaalle tuloa kolmihenkinen perheemme asui ensin 11 vuotta 60 neliön kaksiossa Tapulikaupungissa ja sitten pari vuotta Käpylässä.

Nykyiseen Simonkallion kotiin muutimme mieheni kanssa kaksin täysi-ikäisen tyttäremme lentäessä pesästä.

Kolmikerroksinen omakotitalomme on rakennettu 1950-luvun alussa korkealle kukkulalle, päättyvän tien päähän.

panja. Kun mielipiteitä oli saatu muokatuksi, saksalaisen ”veren ja kunnian suojelun” nimissä kiellettiin juutalaisten ja arjalaisten väliset avioliitot. Sitten juutalaisilta vietiin äänioikeus.

Lopulta jopa oikeus omistaa radio, kirjoituskone ja polkupyörä.

Miksikö tätä mietin?

Kun ihminen alkaa kuvata ihmisveljeään halveksivasti, koska tällä on toisenlainen ihonväri ja toisenlaiset tavat, ollaan samalla tiellä kuin Saksassa aikoinaan.

Sen johtaja tiesi, että kun valhetta toistetaan tarpeeksi usein, siitä tulee totta.

En pidä siitä, että kansanedustaja Hakkaraisen ihmisiä halveksivia puheita toistetaan ja hänestä tehdään sananvapauden sankaria. Huono käytös on huonoa käytöstä, ja se pitää Hakkaraiselle pystyä sanomaan niin, että menee perille. Puheiden on muututtava.

On turha sanoa, että työssä käyvissä ulkomaalaisissa ei ole mitään vikaa. Vastustetaan muka vain joutilaita. Teot puhuvat muuta. Juuri työtään tekeviä bussikuskeja meillä hakataan.

Yhteys Saksaan on aivan liian selvä.

Kansanedustajat käytöskouluun Mietin 130-luvun Saksaa. Ensin siellä aloitettiin määrätietoinen juutalaisten mustamaalauskam-

Kalervo

Takinkääntöä vai joustoneuletta?

Jänis vaihtaa takkiaan vuodenajoista riippuen. Puhtaanvalkoinen pupu olisi helppo saalis ketulle kesäisessä maisemassa. Suomalaiset ihailevat jäykkää suoraselkäisyyttä. Ilmankos heillä on paljon niska- ja selkävaivoja. Jos kataja ei taivu, se murtuu.

Media keuhkoaa mustavalkoisesti siitä, että takinkääntäminen on paha asia. Mutta maailmassa on aivan tarpeeksi esimerkkejä jääräpäisistä diktaattoreista ja hirmuhallitsijoista, jotka eivät anna piiruakaan myöten ja jotka eivät lähde eläkkeelle kulumallakaan, vaikka kansaa sortanutta hallintoa on saattanut kestää yli 40 vuotta. Tälläkin hetkellä vallankahvassa roikkuvat kuin liimattuina PohjoisKorean, Syyrian, Libyan, Tunisian, Egyptin ja joidenkin Afrikan valtioiden päämiehet.

Hengellisellä puolella joustamattomuus on jopa hyve. Vedotaan omaantuntoon, jonka ääni on kuitenkin monasti ympäröivän kulttuurin sanelemaa.

Säälittäväksi sellainen ehdottomuus muuttuu, kun hyväksikäytetty pikkulapsi ei uskalla kertoa murheistaan kenellekään, jottei hän joutuisi tuomituksi ilmiantajana ja siis synnintekijänä kadotuksen tuleen.

Osoittaa kehittynyttä tilanne- ja suhteellisuudentajua, jos osaa mukautua vallitseviin olosuhteisiin. Saharan kuumuudessa käytetään erilaisia varusteita kuin napapiirin pakkasissa. Albiinopupujussit ovat usein hengenvaarassa.

Ritva-Liisa Harjumaa rovaniemeläinen kieltenopettaja

Verkko-Laura Vantaalta haluaa olla kaverisi Facebookissa

Mikko Huotari

Syvyyssuhde — Jumalan kanssa ei käydä small talkia, sanoo Terho Pursiainen.

V

anhoina hyvinä aikoina ihmiset kuulivat Jumalan puhetta. Nykyaikana ainoastaan hullut ja taiteilijat kuulevat ääniä.

Tavallinen kirkon jäsen on hämillään, kun joku kertoo Jumalan puhutelleen häntä. Yli kolme neljästä suomalaisesta kertoo kuitenkin uskovansa Jumalaan. Keskiverto ihminen luultavasti ajattelee, että Jumala ei paljon puhele.

Kuka tämä Jumala sitten oikein on? Miten hän liittyy meidän elämäämme? Voimmeko me olla häneen yhteydessä? Onko hän meihin yhteydessä?

Suurempi kuin suhde Kirkossa puhutaan usein persoonallisesta Jumalasta. Ne, joilla on jokin erityinen kokemus Jumalasta, puhuvat mielellään jumalasuhteestaan.

Heillä voi olla kokemuksia hyvinkin henkilökohtaisesta puhuttelusta tai kontaktista.

Jotkut puhuvat tuttavallisesti Taivaan Isästä.

Pastori Terho Pursiainen ei innostu siitä, että jumalasuhteesta puhutaan samalla tavalla kuin puhutaan esimerkiksi ihmissuhteista tai muista suhteista. Pursiaisen mukaan ihmisen ja Jumalan suhteessa kyse ei ole kahden tahon välisestä small talkista, vaan jostakin paljon suuremmasta.

— Ei ole olemassa sellaista pikku-ukkoa, jonka kanssa voisi olla kirjeenvaihdossa tai langattomassa yhteydessä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, joilta puuttuu suhde Jumalaan siinä merkityksessä, että heidän elämänsä on vailla syvyyttä.

Enemmän kuin persoona

Terho Pursiainen vertaa jumalapuhetta rakkausrunouteen.

Pilvenhattaralla istuskeleva parrakas ukkeli on siis mielikuvituksen tuotetta. Tällaiset mielikuvat kertovat Pursiaisen mielestä pikemminkin ihmisen kuvittelukyvystä kuin Jumalasta.

— Jos sanotaan, että Jumala on persoona, niin valehdellaan, koska Jumala on paljon enemmän kuin persoona, Pursiainen toteaa.

— Samoin, jos väitetään, että ihminen on kone, niin vääristellään ja vähätellään. Ihminen voidaan jollakin tapaa ajatella koneena, mutta ihminen on paljon enemmän.

Pursiainen korostaa, että jos joku näkee ihmisessä vain koneen, niin hän näkee asian väärin, ja jos joku näkee Jumalassa vain persoonan, näkee väärin.

Pursiainen kuitenkin intoutuu puhumaan jumalasuhteesta. Hänen mukaansa ihmisen elämä on syvää, jos hänellä on suhde Jumalaan.

— Ihminen voi kokea todellisuuden pyhänä. Todellisuus on suunnattoman syvä, syöverin omainen. Se on salaisuus, jonka kohtaaminen on samalla kauheaa ja ihanaa.

Kun ihminen kohtaa todellisuuden tällaisena pyhänä syvänä salai-

suutena, hänessä tapahtuu Pursiaisen mukaan se, mitä kutsutaan Jumalan kohtaamiseksi, jumalasuhteeksi.

Rakastunut ei hoe kliseitä Jumalasta puhumisen vaarana on, että aletaan puhua kuluneilla sanonnoilla. Samojen asioiden sisällötön hokeminen on puuduttavaa. Uskonto muuttuu muodollisuudeksi eikä sillä ole mitään tekemistä totuuden kanssa.

Pursiainen vertaa jumalapuhetta rakkausrunouteen.

— Moni mies on kohdannut naisen, jota rakastaa, ja jotkut näistä miehistä ovat olleet runoilijoita. Ja kun kukin heistä on tulkinnut kohtaamistaan, jokainen on tehnyt siitä erilaisen runon.

Pursiainen epäilee, että ne, jotka ovat kopioineet toisten runoja, eivät ole järisyttävää kohtaamista kokeneetkaan, vaan he hokevat kliseitä.

— Vasta silloin, kun rakkaus herättää runoilijamiehessä omintakeisen ja ainutlaatuisen reaktion, siinä on ollut kysymys todellisesta rakkaudesta.

Vastaavalla tavalla voidaan ajatella, että kun ihmiset ovat kohdanneet Jumalan eri aikoina ja eri historian vaiheissa, siitä on syntynyt erilaisia runoja. Osa niistä on vahvasti kliseisiä. Osa on puolestaan hyvin omintakeisia.

— Kun Jeesus kohtasi Jumalan, siitä syntyi jotain unohtumattoman erilaista. Hän osasi puhua Jumalasta aivan erityisellä tavalla, Pursiainen sanoo.

Valomerkki on tullut Kristinuskolla on historiallinen ankkuri Jeesus Nasaretilaisen persoonassa ja siinä, mitä hän kertoi olemassaolon perustan kohtaamisesta.

Pursiainen suhtautuu kuitenkin avoimesti myös toisiin uskontoihin.

Hän muistuttaa, että on olemassa muutakin kuin kristillistä uskonnollisuutta, joka ei ole suinkaan läpimätää ja jossa on kysymys saman asian kohtaamisesta ja enemmän tai vähemmän aidoista pyhän äärelle pysähtymisistä.

— Ei ole niin, että kristitty on oikeassa ja muut ovat väärässä. Vaan kristityt ovat oikeassa ja väärässä, ja muutkin ovat oikeassa ja väärässä.

— Loppujen lopuksi jokainen tarkastelee näitä asioita omasta perinteestään käsin. Omalla kielellään ja omalla ymmärryskyvyllään.

Pursiainen pitää kuitenkin kristinuskon näkökulmaa ainutlaatuisena. Hänen mukaansa Jeesus oli nähnyt olemassaolon pohjattomaan syöveriin ja tajunnut, että nykyinen maailman meno ei voi jatkua.

— Valomerkki on tullut ja Jumala on tulossa, Pursiainen tulkitsee Jeesuksen sanomaa.

Vaikka maailmanloppua ei tullutkaan pian Jeesuksen kuoleman jälkeen, Pursiaisen mielestä Jeesuksen havainto on edelleen ajankohtainen, suorastaan hälyttävä.

— Jokaisen järjissään olevan ihmisen pitäisi tarkistaa arvojärjestyksensä. Eikä pelkästään sanojen, vaan myös tekojen tasolla.

Mikko Huotari

5

Pientareiden kaunottaria Kevät tulee kukkien lenkkipolkujen laitamille ja ojien reunamille.

A

nkarasta talvesta huolimatta pientareet alkavat taas kukoistaa ja maasta nousee tutun näköisiä kasveja. Jotkut niistä ovat karkuteillä kukkapenkeistä ja puutarhoista, mutta esiin ponnistaa myös vakiintuneempaa kasvikuntaa.

Heinänsiementen tuoma Maaston vihertyessä pientareille levittäytyy tiheinä mattoina monivuotinen kevättaskuruoho. Sen vaaleat kukinnot ylettyvät nipin napin nurmen yläpuolelle jäädäkseen pian varjoon lakastumaan.

Kukkimisen jälkeen kasvi kerää juuristoonsa voimia seuraavan kevään kukintaa varten.

Kevättaskuruoho on kuulunut Suomen kasvistoon yli sadan vuoden ajan. Se levisi maahamme Keski-Euroopasta tuotujen heinänsiementen mukana.

Kevättaskuruoho

Idänsinililja

Näköä ja makua Kevättaskuruohon kanssa samaa alkuperää on helposti tunnistettava peltokanankaali. Leskenlehtien ja voikukkien ohella se vastaa teiden varsilla keltaisen värin ylivallasta. Ihmisen toiminnan seurauksena vanha viljelysten rikkakasvi on levinnyt kaikkialle.

Peltokanankaalin lehdet sisältävät paljon Cvitamiinia, ja makunsakin puolesta ne sopivat hyvin salaattiaineksiksi. Liikenteen pölyistä kasvia ei kuitenkaan pidä ruokapöytään poimia. Peltokanankaalin lehtiä on käytetty aiemmin myös haavojen laastarointiin.

Ei poltinkarvoja

Valkopeippi muistuttaa lehdiltään erehdyttävästi nokkosta. Molemmat kasvit ovat typen suosijoita ja viihtyvät samoilla kasvupaikoilla. Valkopeipin tunnistaa parhaiten näyttävistä valkoisista kukistaan.

Lajinmäärityksen voi varmistaa koskettamalla kasvin lehtiä tai vartta: valkopeipissä ei ole poltinkarvoja. Nokkosen tavoin valkopeipin lehdet kelpaavat syötäväksi keitoissa ja muhennoksissa. Ravintoarvoltaan se jää kuitenkin toiseksi.

Peltokanankaali

Karkulainen puutarhasta

Metsäkorte

Ruskeiden lehtien alta pilkistää heleänsinisiä kukkia. Ovatko ne sinivuokkoja?

Ei, vaan siellä kasvaa Scilla siberica, tutummin skilla eli idänsinililja. Nimestään huolimatta idänsinililjan kukat voivat olla myös valkoiset.

Idänsinililjan sipuleita istutetaan paljon kukkapenkkeihin, joista kasvi leviää siementen avulla lähiympäristöön. Suotuisalla kasvupaikalla idänsinililja runsastuu nopeasti muodostaen upeita kasvustoja.

Idänsinililjan koskettelu saattaa ärsyttää herkkää ihoa, ja sen nieleminen aiheuttaa myrkytysoireita.

Metsän suojassa Lenkkipolun reunamilla törröttää vaaleanruskeita, lehdettömiä varsia, joiden yläosa paksuuntuu tähkäksi. Kyseessä on mitä todennäköisimmin metsäkorte. Sen sisarlajeja ovat lehto- ja peltokorte.

Metsäkortteen kevätverso levittää tähkästään itiöitä. Sen jälkeen kasvin ulkonäkö muuttuu täysin. Kesäversot ovat vihreitä ja röyhelömäisesti haaroittuvia. Polvenkorkuisia metsäkortemetsikköjä kasvaa yleisesti kosteilla alustoilla.

Kiimaheinä

Valkopeippi

6

Kevättähtimö

Puolivarjoisilla paikoilla metsän reunamilla viihtyy kevättähtimö. Valkokukkaisen kasvin hennot varret ja pitkulaiset lehdet muodostavat tiheitä laikkukasvustoja. Kevättähtimö muistuttaa paljon lehtotähtimöä ja heinätähtimöä, mutta vain kevättähtimö tunnetaan kiimaheinänä.

Kevättähtimöä tavataan eniten eteläisellä rannikkoseudulla. Aika näyttää, yleistyykö se ilmaston lämmetessä myös sisämaassa.

teksti ja kuvat Vesa Greis

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Tieteen lumoissa

”T

P53-geenin merkitys UV-valon aiheuttamien haitallisten fotobiologisten vaikutusten korjaamisessa seeprakalaalkioiden varhaiskehityksessä.” Suurimmalle osalle edellä oleva teksti on täyttä hepreaa, mutta aiheen parissa Jaana Tuominen paini lähes vuoden. Siitä tekemällään englanninkielisellä tutkielmalla hän voitti Viksu-tiedekilpailun kansainvälisen sarjan.

— En todellakaan osannut odottaa voittoa. Kuulin voitosta aprillipäivänä, joten oli pakko soittaa vielä seuraavana päivänä uudestaan ja kysyä, oliko se varmasti totta, Jaana kertoo.

Palkinnoksi hän sai 4000 euroa, jotka ovat säästössä autokoulua ja opintoja varten. Voittonsa ansiosta Jaana sai myös molekyylibiologian opiskelupaikan Jyväskylän yliopistosta, mutta ei ole vielä päättänyt, ottaako paikan vastaan. Kielitaitoinen nuori nainen harkitsee opintoja ulkomailla.

— Haluaisin opiskella joko lääketiedettä tai biologiaa. Erityisesti biolääketieteellinen tutkimus ja genetiikka kiinnostavat.

Kielitaidon vuoksi Jaana Tuominen käy Tikkurilan lukiossa IB-linjaa, jossa opiskellaan englanniksi ja tehdään kansainvälinen ylioppilastutkinto. IB-linjalla oppiaineita on vain kuusi, mutta niitä opiskellaan syvällisemmin kuin tavallisessa lukiossa.

— Minulle tärkein syy IB-linjalle hakeutumiseen oli akateeminen kielitaito.

Myös se kuulosti hyvältä, että IB-linjalla saa keskittyä niihin aineisiin, jotka kiinnostavat, hän perustelee.

IB-linjalla on monia oppilaita, joiden kotona puhutaan englantia tai jotka ovat asuneet ulkomailla. Jaanalla ei tätä etua ollut, vaan hänen suomalais-valkovenäläisessä perheessään puhutaan venäjää ja suomea.

— IB-lukio kestää oikeastaan vain kaksi vuotta ja sitä edeltää niin sanottu preIB, jolloin opetellaan opiskelemaan englanniksi ja tutustutaan oppiainetarjontaan. Aluksi oli vaikeaa lukea ja kirjoittaa tieteellistä tekstiä englanniksi, mutta nyt se sujuu.

Loogisuus viehättää Luonto, biologia ja lääketiede ovat kiinnostaneet Jaana Tuomista pienestä pitäen.

15

19-vuotias Jaana Tuominen voitti tänä keväänä Viksu-tiedekilpailun. Hän unelmoi työstä biolääketieteen ja genetiikan parissa.

— Biologia on niin mielenkiintoista, että sitä jaksan lukea, vaikka kello olisi 12 yöllä ja olisin rättiväsynyt. Biologiassa viehättää loogisuus. Kun ymmärtää vaikka molekyylitason solubiologiaa, pystyy ymmärtämään laajempiakin prosesseja.

Viksu-tiedekilpailuun osallistuminen oli sattumien summa. Kaikki alkoi siitä, että Jaana alkoi etsiä aihetta IB-opintoihin kuuluvaan tutkielmaan ja löysi aiheen, joka alkoi pian paisua. TP53-geenistä, joka on mutatoituna joka toisessa ihmisen syövistä, hän sai tietää lukiessaan yliopiston oppikirjoja ja artikkeleita.

— Kirjat olivat yllättävän selkeitä, vaikka olihan siellä paljon lyhenteitä ja sanoja, joita en ollut koskaan kuullutkaan, hän kuvailee.

Tutkimus pääsi käyntiin, kun Jaanan mentoriksi lupautui biologian opettaja Ari Ranki ja apuaan tarjosi myös professori

Pertti Panula lääketieteen tutkimuskeskus Biomedicumista. Jaana sai muun muassa käyttää Biomedicumin seeprakaloja.

— Opin uskomattoman paljon ja paljon muustakin kuin tutkimusaiheeseeni liittyvistä asioista.

Perhe, tiede ja lentopallo Kun jäljellä ovat enää IB-lukion loppukokeet, Jaanan olo on jännittynyt. Ilmassa on myös haikeutta: lukio on ollut haastava, mutta mukava. Koulukavereita ja opettajiakin tulee ikävä.

— Sanotaan, että IB-lukiossa on vaikeampi saada korkeimpia arvosanoja, ja se on totta. Lukion alussa olin vielä mukana lentopallojoukkueessa ja kävin töissä, mutta sitten aika ei enää riittänyt.

Pelkkää pänttäystä Jaanan elämä ei kuitenkaan ole.

— Vietän aikaa perheeni kanssa. Minulla on 7-vuotias pikkuveli, jonka kanssa leikin. Käyn myös kavereiden kanssa pelaamassa lentopalloa tai elokuvissa. Tiedettäkin voi harrastaa, minulle tulee Tiede-lehti ja luen netistä esimerkiksi BBC Sciencen uutisia genetiikasta. Olen myös Euroopan nuorisoparlamentin jäsen.

Tahti kuulostaa hurjalta, mutta omasta mielestään Jaana on oppinut lukiossa myös armollisuutta.

— Kun aloitin lukion, ajattelin että täytyy saada parhaita mahdollisia arvosanoja ja päästä Cambridgeen opiskelemaan, mutta ei se ollutkaan ihan niin piece of cake. Nyt tunnen heikkouteni ja vahvuuteni. Tärkeintä on itse oppimisprosessi ja se, että tekee parhaansa.

Hanna Antila

”Biologia on niin mielenkiintoista, että sitä jaksan lukea, vaikka kello olisi 12 yöllä ja olisin rättiväsynyt.”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

15 asteen lämpötila huhtikuisena iltana jakaa ihmiset: toiset kulkevat jo shortseissa, osa pitää yhä kiinni villahuiveistaan. Maaliyhtiö Tikkurilan lämpömittari näytti 15 astetta iltayhdeksältä keskiviikkona 27.4.

7

Vahingossa äidiksi tullut Batseba oli kaunis nuori nainen ja naimisissa Uria-nimisen sotilaan kanssa. Kun kuningas Daavid näki Batseban kylpemässä, hän haetutti hänet luokseen — eikä kuninkaan käskystä voinut kieltäytyä. Batseba pakotettiin aviorikokseen ja hän tuli raskaaksi. Ja koska kuningas ei halunnut tekonsa paljastuvan, hän järjesti sotajoukoissaan palvelevan Urian eturintamaan ja Uria kaatui. Kuningas otti tuoreen lesken vaimokseen. Vahinkolapsi kuitenkin sairastui pian syntymänsä jälkeen ja kuoli.

Lapsettomuudesta kärsivä Saara ja hänen miehensä Abraham joutuivat odottamaan 25 vuotta ennen kuin he saivat lapsen, jonka Jumala heille oli luvannut. Kun kauan kaivattu poika syntyi, Saara oli yhdeksänkymppinen.

Elisabet ja hänen miehensä Sakarias alkoivat myös olla iäkkäitä, ja näytti siltä, etteivät he saa lasta.

Mutta niin kuin Saarankin tapauksessa, Jumala päätti toisin, ja Elisabet tuli raskaaksi. Hänen pojastaan tuli Johannes Kastaja.

Ilkeä äitipuoli Kun Saara ei saanut omaa lasta, hän käski miehensä Abrahamin maata orjattarensa Hagarin kanssa, jotta Abraham ei jäisi ilman perillisiä. Hagar tuli raskaaksi ja synnytti pojan, Ismaelin. Saara ei pystynyt tuntemaan poikaa omakseen, vaan sieti tätä vain miehensä vuoksi ja kadehti tämän äitiä. Kun Saara lopulta sai oman lapsen, Iisakin, hän hääti Ismaelin äiteineen autiomaahan.

Äidit poikien tau Raamatussakaan äidit eivät ole hyviä tai pahoja vaan sekä–että.

K

un raamatuntutkija Outi Lehtipuu ryhtyi lukemaan Raamatun kuvauksia äideistä, hän löysi rakkautta, kipeitä menetyksiä, häikäilemätöntä vallankäyttöä ja monta kertomusta lapsettomuuden häpeästä.

— Raamatussa kuvataan myös sellaisia äitiyden piirteitä, joita ei mielellään näkisi. Siellä on Rebekka, joka asetti toisen lapsensa toisen edelle. On myös vastine nykyajan jääkiekkoäideille: Jaakobin ja Johanneksen äiti, joka häikäilemättä pyrki edistämään omien lastensa etua. Herodias puolestaan käytti tytärtään välikappaleena taivutellakseen miehensä tahtoonsa, Lehtipuu kertoo.

Vahvana elävä myytti äidinrakkaudesta kyseenalaistui.

— Usein sanotaan äidinrakkauden olevan pyyteetöntä. Höpöhöpö. Pienen lapsen rakkaus vanhempiinsa on pyyteetöntä. Lapsi ei valikoi eikä pelaa. Hän on lojaali vanhemmilleen,



ansaitsevat nämä sitä tai eivät. Sen sijaan äidit kyllä osaavat käydä kauppaa ja käyttää valtaa.

Äidit kuvataan Raamatussa aina suhteessa

lapseen, tarkemmin sanottuna poikaan. Äidit ovat tärkeitä, koska heidän poikansa ovat tärkeitä. Kiinnostuksen kohteena eivät ole naisten tarinat, vaan Israelin historian suurmiehet.

Lehtipuun hiljattain ilmestyneessä kirjassa Raamatun äidit — sivustakatsojista päähenkilöiksi (Kirjapaja 2011) esitellään sellaisia tuttuja äitejä kuin Eeva, Saara ja Maria mutta myös äitejä, jotka sivuutetaan Raamatussa maininnoilla ja joista kaikista ei tiedetä edes nimeä.

Raamatun äideistä varhaisimmat elivät paimentolaiskulttuurissa, myöhäisimmät antiikin Rooman kaupungeissa. Aikajänne on noin tuhat vuotta. Lehtipuun mukaan yhteistä näiden äitien elämänpiirille on ainakin se, että sukupuolten tehtävät ja roolit olivat vahvasti eriytyneitä. Äitien vastuulla olivat asiat, joista nykyisin huolehtivat molemmat vanhemmat.

— Raamatun ajan maailmassa naisen tehtävä oli äitiys. Oikeastaan vasta luostarilaitos 300-luvulta lähtien antoi naisille mahdollisuuden muuhun kuin avioliittoon ja äitiyteen, Lehtipuu arvioi.

— Sellaista liikkumatilaa Raamatun äidit eivät olisi voineet kuvitellakaan. Heille avioliitto tarkoitti lasten synnyttämistä. Lapsetto-

Lapsensa menettänyt

Lapsestaan luopunut

Raamatun kaksi tunnetuinta äitiä, Eeva ja Maria, menettivät molemmat poikansa hirveällä tavalla. Eevan kaksi vanhinta poikaa, maanviljelijä Kain ja lammaspaimen Abel, kilpailivat Jumalan suosiosta. Abelin uhri oli Jumalalle mieluisampi, mistä Kain suuttui niin, että tappoi veljensä.

Marian pojan Jeesuksen häpeällinen teloitus rikollisena ristillä on maailmanhistorian kuuluisin kuolema. Mutta Maria näytti menettävän poikansa jo ennen tämän kuolemaa. Hän ei ymmärtänyt poikansa valintoja, ja poika puolestaan torjui hänet julkisesti.

Hanna halusi niin kovasti lasta, että hän ryhtyi käymään kauppaa Jumalan kanssa: jos Jumala antaisi hänelle pojan, hän luovuttaisi lapsen Jumalalle.

Ja niin kävi. Hanna sai hoitaa Samuel-poikaansa parin–kolmen vuoden ajan, kunnes hän antoi lapsen pyhäkön pappien kasvatettavaksi.

Myös Mooseksen äiti joutui antamaan poikansa pois. Hän piilotteli synnyttämäänsä poikaa egyptiläisiltä, kunnes näki parhaaksi jättää vauvan kaislakorissa Niilin rantaveteen. Äidille ja pojalle kävi hyvin: faraon tytär löysi Mooseksen ja otti hänet hoiviinsa. Mooseksen sisaren nokkeluuden ansiosta faraon tytär vielä pestasi vauvan oikean äidin sitä hoitamaan.

ustalla muus oli iso ongelma ja häpeä. Toisaalta synnyttäminen tuon ajan oloissa oli aina hengenvaarallista — se oli naisten yleisin kuolinsyy.

Luotettavaa ehkäisyä ei ollut, joten jos hedelmällisessä iässä oleva nainen ei ollut raskaana, hän luultavasti imetti.

Koti oli Raamatun äitien työpaikka. Poikkeus on Lyydia, Apostolien teoissa mainittu vauras purppurakauppias.

— Nykyajan työssäkäyviä äitejä saattaisi kiinnostaa, kuinka Lyydia yhdisti lapsenhoidon ja työn. Toisaalta hän on varmaan ollut niin hyvätuloinen, että hänellä on ollut varaa pitää palvelijoita huolehtimassa lapsistaan ja kodistaan, Outi Lehtipuu miettii.

Niin sanotut ruuhkavuodet ovat nykyajan ilmiö, mutta Lehtipuun mukaan erilaiset syyllisyyden- ja riittämättömyydentunteet ovat olleet kaikkina aikoina äideille tuttuja ja väistämättömiä.

— Raamatun äideistä syyllisyyden kanssa on varmaan kamppaillut esimerkiksi Jeesukselta apua hakenut, nimetön kanaanilainen nainen. Hänestä ei tiedetä muuta kuin että hänen tyttärensä oli sairas. Tuohon aikaan sairauden ajateltiin olevan seurausta synnistä tai pahoista teoista. Voin kuvitella, kuinka äiti on miettinyt, että mitä pahaa hän on tehnyt, kun hänen lapsensa on sairas.

Raamatussa on useampiakin kertomuksia

naisista, jotka eivät ole saaneet lasta. Tunnetuimpia ovat Vanhan testamentin Saara ja Uuden testamentin Elisabet.

— Ensin voisi ajatella, että heissä on samastumispintaa lapsettomuudesta kärsiville. Mutta nämä Raamatun kertomukset päättyvät aina onnellisesti niin, että nainen lopulta synnyttää pojan. Kuitenkin Raamatun aikaan on varmasti ollut naisia, jotka jäivät lapsettomiksi. Heidän tarinansa eivät Raamatusta välity, Lehtipuu sanoo.

Outi Lehtipuu kertoo yllättyneensä siitä,

että kun Raamatun äitejä tarkasteli lähemmin, monesta heistä löytyi vastenmielisiä piirteitä.

Varsinkin Vanhassa testamentissa äitiydestä näytetään molemmat puolet, äideistä löytyy niin hyvää kuin pahaa. Ja vaikka äidit ovat sivuhenkilöitä, heidän tunteitaan ja ajatuksiaan saatetaan kommentoida.

— Uudessa testamentissa ainoa henkilö, josta sen kirjoittajat oikeastaan ovat kiinnostuneita, on Jeesus. Maria on kyllä tärkeä hänen äitinään, mutta ongelmana on se, että Mariasta on tehty niin epäinhimillinen kiiltokuva, että häneen on vaikea samastua.

Lehtipuu kuitenkin löysi Mariasta toisenlaisen ulottuvuuden: Maria ei ymmärrä mahdottomalta tuntuvaa poikaansa eikä poika tunnu juuri piittaavan äidistään.

— Nykyäänkin on paljon aikuisia lapsia,

jotka ovat katkaisseet välit vanhempiinsa tai ottavat heihin yhteyttä vain kun tarvitsevat rahaa.

Marian poika tunnetusti koki väkivaltaisen kuoleman. Lehtipuu muistuttaa, että lapsen menettäminen yleensäkin on iso teema Raamatussa. Moni poika kuolee ennen äitiään.

— Eräänlainen vastakertomus on Saaran ja Iisakin tarina. Iisak etsi itselleen vaimon vasta äitinsä Saaran kuoltua. Hän oli nelissäkymmenissä, mikä siihen aikaan oli poikkeuksellisen myöhäinen ikä perheen perustamiseen.

Asetelma houkuttelee pohtimaan Iisakin toiminnan taustoja: Oliko äidin ja pojan suhde niin tiivis, ettei siihen mahtunut vaimoa? Oliko siinä jonkinlaista takertumista? Oliko Saarasta tullut ylihuolehtiva, kun Iisak lapsena täpärästi välttyi kuolemalta?

— Minä ajattelen, että Iisak oli vähän rassu, jonkinlainen peräkamarin poika. Hänen vaimonsa Rebekka taas oli vahva nainen, joka vehkeili suosikkipoikansa Jaakobin hyväksi ja vei miestään kuusi–nolla.

— Iisakin ja Rebekan liitto oli aluksi onnellinen, mutta minusta tuntuu, että vuodet tekivät tehtävänsä. Rebekan mielenkiinto siirtyi selvästi miehestä poikaan, ja hän käytti miestään hyväkseen ajaakseen poikansa Jaakobin etua.

Lehtipuu huomauttaa, että samoin kävi Batseballe. Hänet muistetaan yleensä ihana-

na naisena, johon kuningas Daavid rakastui.

Vuosien kuluttua hänen ja Daavidin suhde oli viilennyt ja Daavidin vuodetta lämmitti palvelijatyttö. Silti Batseba ei epäröinyt suostutella Daavidia jättämään valtaistuinta pojalleen Salomolle.

— Se, että nainen asettaa lapset etusijalle elämässään eikä enää tunne seksuaalista mielenkiintoa miestään kohtaan, on tuttu tarina nykyäänkin, Lehtipuu sanoo.

Raamatulla on ollut kauaskantoisia vai-

kutuksia siihen, miten äitiyttä ja naiseutta on määritelty ja hahmotettu. Lehtipuun mukaan Raamatun vaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että äidit on totuttu näkemään jotenkin ihanteellisina ja eteerisinä hahmoina, jotka eivät ole lihaa ja verta. Äidin seksuaalisuus on ollut tabu viime vuosikymmeniin asti.

— Esimerkiksi Eevaa pidetään yleensä vain viettelijänä, joka houkutti viattoman miehen syntiin. Hän oli kuitenkin kaikkien elävien äiti. Äitikin voi olla vamppi — tai vamppikin voi olla äiti.

— Eevan vastakohdaksi kirkko tarvitsi synnittömän Marian. Ja vielä nykyisinkin vastakkainasettelu äidin ja huoran tai hyvän ja pahan naisen välillä elää länsimaisessa kulttuurisessa kuvastossa erittäin vahvana. tekstit Kaisa Halonen kuvitus Kikka Nyrén



Lahjaksi Piplia PSALMIT SEPTUAGINTAN MUKAAN Uusi suomennos on helposti luettava ja laulettava.

Upea lahjakirja.

PIPLIA LAPSILLE –ÄÄNIKIRJA

Koko perheen Raamattu sisältää yli 200 raamatunkertomusta. Lukijana Markus Bäckman.

9 CD:n pakkaus.

Suomen Pipliaseura

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella

NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA Laaja valikoima eri malleja ja värejä.

Anna henkilökohtainen lahja ja tilaa ajoissa kultainen nimipainatus kanteen.

• saatavana kirjakaupoista •

PL 54 / 00241 HELSINKI / p.010 838 6520 / www.bible.fi / www.pipliakauppa.fi

HERÄNNÄISSEURAT Pe 6.5. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 8.5. klo 18 Rajamäen kirkon srk-salissa, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

Ti 10.5. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 11.5. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 12.5. klo 18 Herännäisnuorten kuoron kevätkonsertti Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Hki.

Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

RANKASTA LAPSUUDESTA aikuisuudessa kärsiville alkaa Tikkurilassa syksyllä 2011.

Yhteydenotot: psykologi Ulla Rissanen, p. 050 346 9516, sp: ulla@tikkurilanterapia.fi

TIKKURILAN TERAPIA

Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

Tilava huone vapaana hoitokodissamme!  YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on keskittynyt muistisairaiden hoitoon.

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi

/ VANTAA

1

VANTAAN

Psykoterapiaryhmä (25 kertaa) www.vantaanlauri.fi

JulKaisiJa Vantaan seurakunnat.

KustaNtaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leviKKi 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toiMitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl. fi. toiMituKseN siHteeRi Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄtoiMittaJa Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. toiMitusPÄÄlliKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli. kulmavuori@evl.fi. toiMittaJat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa. halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

PaiNo SanomaPrint, Sanomala Oy. ilMoitusMaRKKiNoiNti myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ilMoitusHiNta 1,80 € / pmm + alv. 23%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilMoitusteN vastaaNotto Ja valMistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. toiMitusNeuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saaNut leHteÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

Musiikkia Vantaan kirkoissa .–..

Mikko Ryhänen

Kivistön kirkko Laavatie 2 ●

MarjaSarja: Musaiikki la 7.5. klo 16.

Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikin oppilaskonsertti. Vapaa pääsy.

LAKI-ILTAPÄIVÄ POLLISSA - omaishoitajille ja muille asiasta kiinnostuneille keskiviikkona 11.5. klo 14.00-17.00

Korson kirkko

Suositut lakilauantait jatkuvat jälleen POLLIssa lakiasiainhoitaja Mikko V. Mäen johdolla.

Paneudumme luennolla tärkeisiin asioihin, kuten edunvalvontaan, edunvalvontavaltuutukseen, perintöasioihin, omaisuuden järjestelyihin, testamentin merkitykseen ja sen laadintaan sekä selvitetään lainsäädännössä tapahtuneet tärkeimmät muutokset.

Merikotkantie 4 ●

●

Koululauluja eri vuosikymmeniltä pe 13.5. klo 19. Helena Tenhusen lauluoppilaat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Birds la 14.5. klo 18. Suomalainen barokkiorkesteri ja Elina Mustonen, cembalo. Ohjelma 10 e.

Myyrmäen kirkko

POLLIn olohuone Pasilan puistotie 8, Länsi-Pasila Kahvitarjoilu

Uomatie 1 ●

●

●

●

Beethovenin sinfoniat pianolla: . sinfonia su 8.5. klo 18.15. Olli Hautala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Myrtsiveisuja ke 11.5. klo 18.30. Tule laulamaan yhdessä myrtsimessuista tuttuja lauluja. Mukana puhallinorkesteri Louhi ja kanttori Kari Jerkku.

Vapaa pääsy.

Lauluja keväisen illan iloksi su 15.5. klo 18.15. Kamarikuoro Toivomus, joht.

Ilona Tuovinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle.

Naiskuorokonsertti ke 25.5. klo 19.

Japanilainen Sajera-naiskuoro. Mukana myös Vantaan Naislaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Mukaan mahtuu 30 ensimmäisenä ilmoittautunutta.

Ilmoittautumiset 9.5. mennessä toimistolle, puh. 040 5332 710 tai (09) 7562 690.

Huoletonta vuokra-asumista

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ●

Käsikelloyhtye Sonuksen kevätkonsertti su 15.5. klo 13.30. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●

●

●

Psalmeja ja musiikkia ti 10.5. klo 19.

Jarmo Heikkinen, lausunta, Pyhän Laurin kuoro, joht. Outi Noponen, Corvus Laurencij, joht. Samppa Laakso, Tea Polso, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Vantaan kaupunkijuhlien avajaiskonsertti to 12.5. klo 19. Suomalainen barokkiorkesteri, joht. Georg Kallweit, Wolgang Gaisböck, barokkitrumpetti.

Liput 18/12 e Lippupisteestä ja ovelta.

Barokkia kevätillassa pe 27.5. klo 20.

Esiintyjinä Pakilan musiikkiopiston oppilaita. Vapaa pääsy.

25 asunnon intiimi yhteisö Vantaan Hakunilassa, Birkanpolku 3.

Omat pihat. Avarat yhteiset tilat. Metsäinen ympäristö.

Johanna Iivanainen on Tikkurilan kirkossa sunnuntaina 8.5. vietettävän popmessun artistivieras.

Huoneistoesimerkit 2H, KK, terassi, 36 m2, 670 €/kk 2H, avokeittiö, terassi, 54,5 m2, 1050 €/kk

Seutulan kappeli

Tikkurilan kirkko

Solbackantie 6

Asematie 12

●

MarjaSarja: Toukokuun säveliä to 12.5. klo 19. Esiintyjinä Vantaan musiikkiopiston oppilaita. Vapaa pääsy.

●

Peruspalvelumaksu 120 €/hlö/kk Palvelut Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lta.

Popmessu su 8.5. klo 18. Artistivieraana Johanna Iivanainen.

Lisätietoja 010 292 2002, Markus Hohenthal www.emerituskoti.fi – vuokraus@emerituskoti.fi Esittely sopimuksen mukaan. Kysy myös tulevista omistusasunnoista.

Hyvää tekevät 26,– lahjat kesän juhliin!

Eero Ojanen

90

16,–

Järjen valossa Elämänviisautta filosofiasta.

Santtu Perkiö

Oman elämäsi tähti

16,– Yhteisvastuu

Sydänkäpy lasit Yhteisvastuun kartiolasi on Iittalan valmistama.

Kahden lasin pakkaus.

Kirkon Ulkomaanapu

Ristiriipus Sambiasta Ebenpuusta ja luusta valmistettu kaunis afrikkalainen ristiriipus.

Yksilölliset riipukset on valmistettu käsityönä.

valmis Muutto 11 30.6.20

19,– 90

17,90–

Kirja onnittelee nuorta juhlassa, kannustaa luottamaan unelmiin sekä antaa eväitä ja ajateltavaa arkeen.

Ritva Kostamo (toim.)

Mozart

Tie tulkoon vastaan ystävänä

Complete Sacred Works 13-cd

Mietteitä ja rukouksia matkan varrelle Kirjan tekstit siunaavat ja viitoittavat reittiä, olipa matka konkreettinen tai sisäinen.

(norm. 28,20)

|

ma-pe 9–17

|

p. 020 754 2350

13 CD:n boxi joka sisältää kaikki Mozartin hengelliset sävellykset.

Orkesterina Concentus musicus Wien johtajanaan Nikolaus Harnoncourt.

Warner Classics

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

59,–

|

www.kotimaakauppa.fi

11

Marssi halki Euroopan José Saramago: Elefantin matka. Tammi 2011.

sitä pidetään ihmeenä. Se ei surmaakaan jalkoihinsa heittäytyvää pikkutyttöä, vaan pelastaa tämän kärsällään.

Saramago käyttää kirjassaan kertojaa, joka sulautuu oivaltavasti henkilöiden mieliin, arvoihin ja asenteisiin. Ehkäpä hän haluaa osoittaa koko matkan uuvuttavuutta ja turhuutta myös sillä, että kirjassa ei ole isoja alkukirjaimia, kappalejakoa eikä vuoropuhelun ja suoran kerronnan erottelua.

Romaanin fi losofian ytimessä on elefantinhoitaja Subhro, jonka arkinen viisaus lyö kerta toisensa jälkeen laudalta markkinamiesten ja hallitsijoiden omaan egoonsa tukehtuvan mahtailun.

Portugalilainen mestarikertoja José Saramago eli miltei 0-vuotiaaksi. Hänen viimeiseksi jäänyttä romaaniaan Elefantin matka tekisi mieli pitää jonkinlaisena allegoriana vanhenemiselle ja elämän pitkälle, uuvuttavalle matkalle. Toki siinä ovat läsnä myös Saramagon tavaramerkit: verraton ironian taju, inhimillisyys ja tietty pessimismi ihmisen päähänpistoja kohtaan.

Kun Portugalin kuningas Juhana III päättää antaa Itävallan arkkiherttualle kihlajaislahjaksi elefantin, on todellakin kysymys päähänpistosta. Salomo-elefantin, sen hoitajan ja muun saattueen vaarojentäyteisestä, todellisuudessa tapahtuneesta marssista yli Alppien syntyy kuitenkin mielenkiintoinen ja vaiherikas romaani.

Tuollainen matka on 1500-luvun Euroopassa jotain tavatonta, kuten itse elefanttikin. Lisäksi Salomo oppii kumartamaan basilikaan päin, ja

Kirja

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Vuokrata halutaan

Pertti Nisonen

Hautauspalveluja

Hannu Kylkisalo

Elefantin matka jäi viime vuonna kuolleen José Saramagon viimeiseksi romaaniksi.

Trilleri luostarissa C. J. Sansom: Luostarin varjot. Otava 2011.

Historiallisessa dekkarissa eletään 1500-lukua Englannissa. Kuningas Henrik VIII ajaa katolisen kirkon vaihtamista protestanttiseen henkilökohtaisista ja poliittisista syistä ja poliitikko Thomas Cromwell tekee työtä käskettyä. Hän toteuttaa luostarien alasajoa, anastaa niiden omaisuutta kuninkaalle ja kitkee maasta katolisia tapoja.

Luostarin varjojen päähenkilö on kuitenkin

Kirja

Cromwellin asiamies Matthew Shandlake, joka lähetetään Lontoota lähellä olevaan luostariin tutkimaan siellä tapahtunutta kuninkaan lähetin surmaa. Tämä kyttyräselkäinen, inhimillinen ja älykäs lakimies on sympaattinen rikosetsivä-hahmo. Hänen tehtävänään on selvittää yhä synkemmäksi ja monimutkaisemmaksi käyvä vyyhti.

Kirjan historiallinen kuvaus on uskottavaa.

Tekijä välttää pahimman romantisoinnin, vaik-

Vuokralle tarjotaan

ka toki tässäkin teoksessa on sumuisia öitä, valoja suolta, vankityrmiä, kellotorneja ja salakäytäviä.

Uskonnollista pohdintaa harrastetaan eri käänteissä. Päähenkilökin joutuu viikkojen aikana muuttamaan maailmankuvaansa ja pettymään entisiin ihanteisiinsa. Hänen rehti jumalauskonsa on virkistävää luettavaa dekkarissa, samoin epätyypillinen suhtautuminen naisiin.

Eila Jaatinen

Hammashoitoa

Myydään okt. 119/185m2 Nurmijärven Valkjärvellä. 4h, k, takkah, s. Erill. rak. jossa at, 4 vr, kellari. Hoidettu tontti 5 060 m2. Hp. 246t€. Hyvä sijainti. Näyttö sop. mukaan. 040 536 6387. Katso Oikotie 3307988.

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Ostetaan

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Palvelukseen halutaan

Palveluja tarjotaan ...ONKO KOTISI JO KESÄKUNNOSSA...

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Ikkunoiden pesut Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

Suomalaiset siivoojat ...........

gsm.

✁ Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

0400 997 116 Olet sen ansainnut.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Hautakiven kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 3,95e/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

1

Kotimaa-yhtiöt etsii

Tuotantopäällikköä

Paino Jakelu

yli kolmenkymmenen asiakaslehden tuotannon organisoijaksi.

Tuotantopäällikkö tekee yhteistyötä useiden paino- ja jakelukumppaneiden kanssa.

Asiakas Menestyt tehtävässä, kun hallitset graafisen alan tuotantoketjun, projektinhallinnan ja taloudenpidon.

Olet hyvä organisoimaan työt kovassakin paineessa Viestintä ja sinulla on kykyä esimiestehtäviin.

Asioit alihankkijoiden lisäksi myös asiakkaiden kanssa; edellytämme näyttöä hyvästä asiakaspalvelusta ja tiimityöstä. Viestinnän laajempi tuntemus auttaa sinua palvelemaan asiakkaitamme ja toimimaan saumattomasti verkkotiimimme kanssa.

Itella Adobe Tarjous Projekti

Lisätietoja antaa kustantaja Mikko Hormio, puhelin 020 754 2000.

Lähetä hakemuksesi maanantaihin 30.5. mennessä osoitteella: Kotimaa-yhtiöt, Mikko Hormio, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki.

Pdf-muodossa voit lähettää hakemuksen osoitteella mikko.hormio@kotimaa.fi.

www.kotimaa-yhtiot.fi Kotimaa-yhtiöt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin viestintätalo.

Viestintäpalvelut-yksikkömme kustantaa 36 järjestö-, seurakunta- ja jäsenlehteä, joilla on yhteensä liki 1,5 miljoonaa lukijaa.

Vantaan seurakunnat 5.5.–12.5.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto suljettu ke 11.5.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahviossa on aamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–12. Hintaan 2,50 e / hlö kuuluu lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia. Kahvio suljettu 11.5.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Kirppiksen tyhjennys koko toukokuun, muovikassillinen tavaraa nyt eurolla!

Messu su 8.5. klo 12. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Kristiina Nurmi, Anne Viljamaa.

Ilosanomapiiri ma 9.5. klo 18.30. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 10.5. klo 13. Eeva Mäkelä ystävineen vierailee, hengellisiä lauluja.

Raamattupiiri ti klo 18.

Kevätkonsertti yhteisvastuun hengessä ke 11.5. klo 19. Esiintymässä Hakunilan koulun musiikkiluokat, Vantaan musiikkiopiston soittajia, Hakunilan seurakunnan nuorisokuoro ja näytelmäryhmä Näyttis. Vapaa pääsy.

Viikkomessu to 12.5. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitus to klo 19.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi. Puuroperjantait jatkuvat kevään ajan.

Messu su 8.5. klo 10. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi, Anne Viljamaa. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Kevätmusiikkia su 15.5. klo 19.

Cecilia-kuoro esiintyy Kristiina Nurmen johdolla. Vapaa pääsy.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Lapsille ja perheille Luontopyhäkoulu Taimitarha kolmena perättäisenä torstaina 12.5., 19.5. ja 26.5. klo 18–19 Hakunilan kirkon yläkerrassa päiväkerhotilassa. Tutustutaan Luojan luomaan luontoon ja mm. kasvatetaan omat taimet. Aikuiset voivat sillä aikaa vaikkapa osallistua kirkossa viikkomessuun.

Hakunilan seurakunta järjestää 8.–9.6. Hyvinkään Usmituvalla seikkailuleirin 7–8-vuotiaille teemana Velho ja Leijona Narnian ihmeellisestä maailmasta.

Leirin hinta on 20 € (oman seurakunnan jäsenet voivat tarvittaessa anoa maksuvapautusta).

Lähtö Hakunilan kirkolta 8.6. klo 8.30 ja paluu samaan paikkaan 9.6. klo 13. Ilmoittautuneet saavat myöhemmin leirikirjeen, jossa on tarkempaa tietoa mm. leirivarusteista. Ilmoittautuminen alkaa 26.4. ja päättyy 1.6. Ilm.

kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 500. Lisätied. nuorisotyönohjaaja Nina Pajunen p. 050 347 1622 tai pastori Salla Poropudas p.

040 554 7679.

Leiripäivä lapsiperheille ke 15.6. Mustasaareen. Bussikyyti lähtee klo 8.20 Hakunilan kirkolta ja paluu noin klo 17.30. Päivän mittaan hiekkaleikkejä, uimista, musiikkia ja käden töitä sekä lounas ja kahvit. Ilmoittaudu virastoon p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi. Kerro montako henkeä tulee ja mahdolliset allergiat sekä varaa paikka rattaille. Päivä maksaa 15 e / aikuinen, 6 e / 6–12-vuotiaat, 3 e / 1–5-vuotiaat. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

Isä–lapsi-leiri 12.–14.8. Kukonnotkossa. Isä–poika-leiri 26.– 28.8. Räfsössä. Leirien ohjelmassa askartelua, toimintapisteitä, iltanuotio, korikiipeilyä, pihaleikkejä, rantasauna ja raamattupuuhaa. Yhden leirin hinta 175 e isä ja lapsi, sisarukset 30 e, sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen alle 18-vuotiaalle ja ohjelman. Hakuaika 11.6. asti www.nmkyvantaa.fi. Tiedustelut Justus Kivimäki p. 040 762 0162 tai toimisto@NMKYvantaa.fi.

Kastettu Emmi Ilona Halme, Mimosa Amanda Lavi, Amanda Isabella Lassig, Kaisla Eevi Hyppönen, Minttu Olivia Löfgren.

Avioliittoon kuulutettu Jari Peter Hurme ja Saija Liisa Laitinen, Mika Jorma Antero Väistö ja Katja Susanna Ailio.

Hautaan siunattu Väinö Ilmari Markus 83 v, Nelly Anita Sandberg 75 v, Eeva Terttu Kosunen 72 v, Marja Ursula Eloranta 54 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto

kerhonohjaajia pitämässä huolta lapsista. Hinta 15€ / lapsi. Hinta sisältää pääsylipun ja välipalan.

Ilmoittautumiset 12.6. mennessä Pasi Niemistölle p. 040 502 4384.

Retki Nuuksioon 7–22-vuotiaille ke 29.6. klo 15–19. Lähdemme iltapäivällä yhteiskuljetuksella Hämeenkylän kirkolta. Nuuksiossa kävelemme hetken luonnossa ja siirrymme nuotiopaikalle.

Mahdollisuus uintiin. Omat grillattavat eväät mukaan. Vanhemmat tervetulleita mukaan lastensa kanssa. Hinta 5€ / hlö. Ilmoittautumiset 12.6. mennessä Pasi Niemistölle p. 040 502 4384.

SYKE — Partaharjun suurleiri 9–14-vuotiaille tytöille ja pojille 20.–25.7. Hinta 80€, sisaralennus seuraavasta lapsesta –30€. Ilmoittautuminen 15.5. mennessä Pasi Niemistölle p. 040 502 4384.

Muuta Senioritalon kahvikammari ke 11.5. klo 13.30, Kastanjakuja 1 A. Mukana Satu Enrold.

Veteraanien kevätretki ti 17.5.

Holmaan. Ohjelmassa mm. musiikkia, ruokailua ja luontopolku. Yhteiskuljetus lähtee klo 9 Hämeenkylän kirkolta ja kulkee reittiä Hirsikuja, Pähkinärinteen ostoskeskus, Karhunkierroksen pysäkki ja Rajatorpan ostoskeskus. Ei ennakkoilmoittautumisia.

Retki on maksuton.

Vielä on vapaita keskiviikkoiltoja pihaseuroille! Paikka vain puuttuu. Mikäli sinulla ei ole pihaa, mutta parveke löytyy, voit myös pitää parvekeseurat olohuoneen jatkeena. Älä enää epäröi, vaan ota yhteys kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Vielä paikkoja aikuis- ja diakoniatyön retkelle to 12.5. Lahteen, Iittiin ja Verlaan. Tiedustelut Riitta Ahonen, p. 09 830 6450.

Kastettu Jesper Mikael Ekholm, Enni Sofia Uznanski, Linnea Sirkka Sylvia Kaunisvirta, Kristian Oliver Palander, Daniel Juhani Niemelä, Iita Anniina Korhonen, Pinja Kaisla Kumara.

Hämeenkylän kirkko

Hautaan siunattu Eva Lisa Manner 71 v.

Varhaisnuorille

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. To 12.5. avoinna klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Lapsille ja nuorille Päivä Huimalassa to 23.6. klo 12–16. Kuljetukset Huimalaan ja pois omin kyydein. Mukana työntekijöiden lisäksi

Taidepiirin näyttelyn avajaiset to 5.5. klo 15–1.3 Myyrmäen kirkon takkahuoneessa. Näyttely avoinna 31.5. asti kirkon aukioloaikoina.

Asolantie 6

Äitienpäivän perhemessu su 8.5. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Kevään luontoilta to 5.5. klo 18.30, seurakuntasali. Onko ydinvoimalle vaihtoehtoa? Aiheesta alustaa toimituspäällikkö Jouko Siirilä. Kuulemme myös suomalaisen lähetystyön avustusprojektista Japanin hätää kärsiville.

Jukka Nevala esittelee uutta kirjaansa Tie valmis on.

Kirkkokuoron kevätkonsertti ke 11.5. klo 19. Ohjelmistossa mm. Sisaskin Eestiläinen messu.

Matti Pohjoisaho, urut ja HannuPekka Heikkilä, sello. Kuoroa johtaa Hannu-Pekka Heikkilä. Kolehti Viron Nissin seurakunnan hyväksi.

Kimarakahvila su 8.5. klo 18. Aiheena Jumala luo uutta. Mukana Leena Kaseva ja Riitta Kettunen sekä iloiset kahvilaemännät Ritva ja Liisa.

kertoo Kiisto naurahtaen.

Tämän vuoden näyttelyssä on esillä luontoaiheisia kuvia, esimerkiksi puita, kukkia ja maisemia. Taidepiirissä on viime aikoina harjoiteltu myös maalaajalle tärkeää taitoa, kopioimista. Niinpä näyttelystä löytyy myös muutama ”väärennös”, joiden esikuvina ovat olleet muun muassa Helene Schjerfbeckin teokset.

Asolan seurakuntatalo

Diakoniatoimisto

Vanha Hämeenkyläntie 9

M

yyrmäen kirkon takkahuoneessa pääsee ihailemaan öljyvärimaalauksia. Siellä on toukokuun loppuun asti esillä Vantaankosken seurakunnan taidepiirin näyttely.

Taidepiiriä on jo parisenkymmentä vuotta luotsannut kuvataiteilija Riitta Kiisto.

— Ryhmässäni käyvät rouvat maalavat todella hyvin ja useimmat heistä ovat käyneet taidepiirissä jo kymmenisen vuotta. Minun piiriini ei tulla vain harrastelemaan, vaan minulla on opetussuunnitelma. Ryhmäläiset eivät siis saa maalata mitä vain, vaan minä komennan heille aiheet,

Nuorten kahvilat: Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Kaino sunnuntaisin klo 17–20.

Auratie 3, p. 09 830 6459

Vapaalan seurakuntatalo

Taidepiirin töistä näyttely

Nuorille

Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 09 830 6455. Huom! Ma 9.5. ei papin päivystystä.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Anja Niemisen maalaus Rentukat.

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen ruusujuhla to 5.5. klo 13. Kutsumme juhlaan erityisesti tasavuosia täyttäneitä.

Naisten saunailta to 5.5. klo 18 Kotkansiivessä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 5.5. klo 18.

SPR:n verenluovutus pe 6.5. klo 14–19. Tule antamaan lahja lähimmäiselle.

Messu su 8.5. klo 10. Sari Vapaavuori, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen.

Satu Turusen taidenäyttelyn avajaiset su 8.5. messun jälkeen.

Runopiiri ma 9.5. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 9.5. klo 18 Kotkansiivessä.

English through Bible ma 9.5. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 10.5. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 10.5. klo 18.30.

Lähetyspiiri ke 11.5. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.5. klo 18 Mari Liimatainen ja Martti Sirviö.

Miesten saunailta to 12.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Rekola

Karting-kerho 7–14-vuotiaille pojille maanantaisin klo 18. Ajelemaan lähdetään (sään salliessa) Jokivarren entisen Esson pihalta (Ravuntien ja Lahdentien kulmasta). Sateen sattuessa kerho pidetään Kulomäen seurakuntakodin autotallissa (Kulotie 5) tekniikkakerhona. Kerhonohjaajana Petri Hanski, p. 040 700 3344. Lisätietoa nuorisotyönohjaaja Terho Kettunen p. 050 520 8286.

Kirkkoherranvirasto

Lapsille ja perheille

Päivystys ti ja to klo 10–12

Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Kastettu Robi Eemil Tikkanen, Harry Alexandr Wintle, Max Christian Salminvuo, Lauri Oliver Rautio, Aapo Julius Jalo, Jeri Juha Kalevi Saarinen, Sofia Maria Laxman, Elsa Emilia Lindroos, Oskari Mikael Hirvonen, Suvi Maaret Karila, Emma Helmi Josefiina Hakala, Neo Mathias Valanti, Saara Tuulia Torro.

Avioliittoon kuulutettu Samuli Aapeli Kallunki ja Tiina Aino Sofia Tornberg.

Hautaan siunattu Reino Heikki Konttila 66 v, Maarit Petra-Urpalainen 62 v, Siiri Johanna Mikkonen 10 kk.

Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, suljettu to 12.5.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 8.5. klo 10, liturgi Marja-Liisa Malmi, saarna: teologian opiskelija Jukka Moilanen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Anja Perämaa, laulu. Äitienpäivän yhteislaulut ja kakkukahvit messun jälkeen.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Sanan ja rukouksen ilta ti 10.5. klo 19. Vieraana parisuhdeneuvoja ja työnohjaaja Raija Rantanen, joka puhuu ”tunteista ja tunnetaidoista”. Illassa laulaa laulunopettaja, laulaja Satu Rantanen. Ohjelmassa opetusta sekä rukousta ja laulua. Mukana myös kanttori Noora Hultin ja aikuis- ja lähetystyönsihteeri Päivi Peittola.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lankalahjoituksia otetaan vastaan, myös pieniä määriä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joita kiinnostaa käsityöt, yhdessä tekeminen, tietotaitojen jakaminen, rupattelu ja kahvinjuonti.

Vapaaehtoisten purkupalaveri to 12.5. klo 17.

Raamattupiiri to klo 18.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Rukouspiiri Israelin ja Lähiidän puolesta ke 11.5. klo 18.30.

Nuorille Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Nuorten kevätjuhla ke 11.5. klo 18 kirkolla.

Varhaisnuorille SYKE — Tyttöjen ja poikien suurleiri 20.–25.7. Partaharjulla. Leirin hinta 80 e seurakunnan jäseniltä, sisaruksilta 50 e, muilta 105 e. Telttaa ei tarvitse tuoda itse, makuupussi ja makuualusta ovat välttämättömiä. Ilmoittautumiset mari.vuorisalmi@evl.fi tai p. 050 535 3072.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten raamatturyhmän kevätkarkelot su 8.5. klo 10 kirkolla, kevään viimeinen.

Kastettu Jesper Juhani Elias Blomberg, Anastacia Marutzella Desire Lindeman, Jesse Mikael Helmeri Ojonen, Eero Kristian Pykäläinen, Jonne Verner Ilmari Tarhonen, Wiljami Oliver Virkkunen, Leila Helena Costa Yli-Hollo.

Avioliittoon kuulutettu Elias Uolevi Koskinen ja Hanne Riitta Rautiainen, Jonne Eerik

1

Vantaan seurakunnat 5.5.–12.5.

Heikkilä ja Annika Eveliina Kuosmanen.

Hautaan siunattu Raija Tellervo Salmi 62 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto

Nuorten aikuisten ilta ma 9.5. klo 18–20 nuorisotilassa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 9.5. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 10.5. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 10.5. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa. Sirpa Jalokinos.

Yhteysilta ti 10.5. klo 18.30 kahviossa. Israel-illassa mukana Laila Jouhki ja Toivo Paavilainen.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.5. klo 18. Toni Fagerholm, kanttori Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 12.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 12.5. klo 18 takkahuoneessa.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 8.5. klo 12. Päivi Helén, Tuula Lapveteläinen. Kanttori Samppa Laakso.

Psalmeja ja musiikkia ti 10.5. klo 19. Pyhän Laurin kuoro Outi Noposen johdolla ja Corvus Laurencij Samppa Laakson johdolla, Jarmo Heikkinen, lausunta ja Tea Polso, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Tilaisuuden tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Vantaan kaupunkijuhlien avajaiskonsertti to 12.5. klo 19. Liput 18 / 12€ Lippupisteestä ja ovelta.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 5.5. klo 9.

Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Ilosanomapiiri to 5.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 5.5. klo 18 takkahuoneessa.

Naiset sanan äärellä -perhekerho perjantaisin klo 9.30–11 aikuisten kerhohuoneessa. Samaan aikaan alakerrassa lapsiparkki. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Laulupiiri pe 6.5. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 7.5. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 8.5. klo 10. Sirpa Tallberg, Jaakko Hyttinen. Kanttori Simo Santaranta.

Pop-messu su 8.5. klo 18. Mari Liimatainen ja Toni Fagerholm.

Artistivieraana Johanna Iivanainen. Lastenhoito klo 17.30 alkaen. Kirkkokahvit messun jälkeen.

Arabiankielinen raamattupiiri su 9.5. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 9.5. klo 13–14.30 Tikkurilan kirkon kahviossa. Rovasti Pirkko Yrjölä vierailee.

Naisten lenkkisauna to 12.5. klo 18. Keskustelemme iltapalan (2 €) ääressä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 5.5. klo 17.30.

Kartanonkosken piiri ke 11.5. klo 18. Valintoja ja vastoinkäymisiä.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 12.5. klo 17.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 6.5. klo 18.

Lapsille ja perheille Ilmoittautuminen koululaisten kesäretkille ja -leireille 26.4.–15.5.

Lomamäen lemmikkipuiston retki 1.–6.-luokkalaisille ke 8.6.

Launeen perhepuiston retki ja Radio- ja tv-museo 1.–6.-luokkalaisille ma 13.6. Särkänniemen retki 3.–7.-luokkalaisille to 16.6.

Leiri Koivupuistossa Ylöjärvellä 20.–22.6. 1.–6.-luokkalaisille.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila (Seurakunnan toiminta -> Koululaisille). Ilm. puhelimitse Ennille 26.4. klo 9–12 ja 27.4. klo 15–18. Tied. nuorisotyönohjaaja enni.korhonen@evl.fi tai p. 050 526 9401.

Perhekerho kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin.

Lapsiparkki klo 9–11 perjantaisin Tikkurilan kirkolla ja tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Maksu on 2 € / perhe. Ilmoittautuminen viim. edellisenä päivänä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille. Maanantaisin klo 13.30–15 Tikkurilan kirkon yläkerrassa päiväkerhotiloissa ja torstaisin klo13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa.

Leipää ja viiniä ➤

Nuorille Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C, 2. krs

Nuorten kevätjuhla ke 11.5. klo 18–20.

Muuta Malminiityn eläkeläiskerho ma 9.5. klo 13.30. Kevään ajan uusi osoite Koivukyläntie 47 C. Pastori Toni Fagerholm vierailee.

Diakonian ruskamatka Kilpisjärvelle 18.–24.9. Hinta 520€ (sis. matkat, majoitus 2 hh:ssa Kilpisjärven retkeilymajassa, täysihoito, päiväretket Norjan puolelle). Tulo- ja paluumatkan varrella majoittaudutaan. Matkan järjestää Korson ja Tikkurilan diakoniatyö. Ilm. pe 27.5. mennessä p. 09 830 6717. Tied. Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

Kastettu Eeli Aaron Roivainen, Anton Joel Benjamin Kiviniemi, Linda-Victoria Amelia Nevala, Nanni Nelia Sivenius, Siiri Orvokki Metsäranta, Leevi Niklas Iivari Utriainen, Vilja Ilona Kari, Tatu Juhani Halme, Ellen Olga Tuulikki Mehtälä, Noomi Eveliina Kivistö, Mona Signe Ryhänen, Lauri Urho Olavi Mutanen, Lilja Emilia Kerola, Loviisa Tuulikki Ruotsalainen, Ava Kielo Aurora Kovesjärvi, Pyry Alexander Takala, Väinö Ukko Ilmari Viitanen, Oskar Olof Söderström, Carla Mariia Nicole Turunen, Olivia Iida Johanna Siiki, Ruusa Anni Orvokki Seppänen, Emma Amanda Suomalainen, Lauri Antero Kario, Eero Eemeli Ronkanen, Helena Eevi Anneli Ali-Raatikainen, Valtteri Sisu Johannes Tiirikainen.

Avioliittoon kuulutettu Antti Johannes Heikkinen ja Riikka Satu Emilia Niskanen, Jonne Eerik Heikkilä ja Annika Eveliina Kuosmanen, Juha Sakari Puumalainen ja Heidi Marjaana Ristimäki, Matti-Pekka Miettunen ja Tiina Pauliina Salminen, Niki Petteri Piispa ja Anna Sofia Jaurto.

Hautaan siunattu Reijo Olavi Tuppurainen 68 v, Leena Marita Partanen 62 v, Paula Tuulikki Häiväoja 81 v, Maili Matilda Kauppi 79 v, Veikko Olavi Jaatinen 78 v, Aarre Antero Ruoho 76 v, Maila Hellevi Rova 75 v, Ritva Tuulikki Lindroos 74 v, Ritva Marjatta Nieminen 70 v, Aimo Antero Sarjomaa 66 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15. Poikkeukset ti 10.5. ja to 12.5. suljettu, ke 11.5. klo 13.30–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Perhemessu su 8.5. klo 12. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Sinikka Honkanen. Täytekakkukahvit ja äideille ruusut.

Eläkeläiskerho ke 11.5. klo 12.30–14. Isovanhemmuus, Maari Santala.

Marja-sarjan konsertti: Toukokuun säveliä to 12.5. klo 19.

Esiintymässä Vantaan musiikkiopiston oppilaita. Vapaa pääsy.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 10.5. klo 12.30–14.

Diakonia

Martinristi

Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Ei päivystystä ti 10.5. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 5.5. klo 13– 14.30 takkahuone.

Vantaan kristillisten eläkeläisten tilaisuus to 5.5. klo 13 St. Martin. Aiheena Japani. Vierailijana ent. Japanin lähetti Arja Grön ja laulamassa japanilainen baritoni Hiroyuki Suzuki.

Seurakunnan taidepiirin taidenäyttelyn avajaiset to 5.5.

15–16.30 takkahuone.

Messu su 8.5. klo 10. Saarna Pasi Kilpeläinen, liturgia Risto Pottonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu su 8.5. klo 10 kerhohuone 4.

Beethovenin sinfoniat pianolla III su 8.5. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa sarjassa kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin sovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kylväjäpiiri ma 9.5. klo 17–18.30 pieni srk-sali. Ville Tams kertoo työstään Mongoliassa.

Eläkeläiskerho ti 10.5. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Sinkkupiiri ti 10.5. klo 18.30–20 takkahuone. Ulkoiluilta.

Raamattupiiri ke 11.5. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Myrtsiveisuja ke 11.5. klo 18.30.

Tule laulamaan yhdessä. Mukana puhallinorkesteri Louhi ja kanttori Kari Jerkku. Vapaa pääsy.

Eläkeläiskerho to 12.5. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 12.5. klo 17.30.

Seurakunnan taidepiirin taidenäyttely takkahuoneessa 5.– 31.5. kirkon aukioloaikoina. Avajaiset to 5.5. klo 15–16.30.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto on avoinna to 5.5. klo 10–12. Vaatteita voi hakea

Eläkeläiskerho to 5.5. klo 13– 14.30.

Perhekirkko su 8.5. klo 11. Saarna ja liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Kari Jerkku.

Naisten raamattupiiri ma 9.5. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Lukupiiri ke 11.5. klo 18 Olotila.

Andreí Makine: Tuntemattoman miehen elämä.

Eläkeläiskerho to 12.5. klo 13– 14.30.

Laulupiiri to 12.5. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 11.5. klo 13– 14.30.

Varhaisnuorille Perheleiri Holmassa Nurmijärvellä 27.–29.5. Alakouluikäisten perheille. Leirille ovat tervetulleita kaiken kokoiset perheet.

Ulkoilua, pelaamista, askartelua, saunomista, hartauksiin hiljentymistä ja hyvää ruokaa. Hinta alakoululaisilta 38 e, aikuisilta 60 e.

Tied. ja ilm.13.5. mennessä AnnMarie Ahlsten p. 050 381 6303 ja Iina Laitinen p. 040 746 5626.

Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (G-ovi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messissä koko iltapäivä! JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Kesäleirit ja retket. Ilmoittautuminen vain puhelimitse. Iina Laitinen p. 040 746 5626, Ann-Marie Ahlsten p. 050 381 6303, Vesa Laukkarinen p. 050 346 0727.

Tontunniemen luontoleiri 6.– 9.6. Asikkalassa 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Leiriyöt vietetään teltassa. Et tarvitse omaa telttaa, mutta makuupussi ja makuualusta sekä sadevaatteet ovat välttämättömiä varusteita. Leirillä askarrellaan, vietetään yhteisiä iltanuotioita, puuhataan luonnossa ja hiljennytään hartaushetkissä. Leirin hinta 70 e / lapsi.

SYKE — suuri telttaleiri 20.– 25.7. Partaharjulla. Tule mukaan kesän makeimmalle leirille. Leiri

on tarkoitettu yli 9-vuotiaille tytöille ja pojille. Partaharjulle saapuu noin 2000 tyttöä ja poikaa eri puolilta Suomea, ja saammepa tavata vieraita muiltakin mailta. Asumme koko viikon teltoissa. Leirille et tarvitse omaa telttaa, mutta makuupussi ja makuualusta ovat välttämättömiä varusteita. Lisätietoa leiristä: www.syke.ptk.fi. Leirin hinta 80 e / lapsi, sisaralennus seuraavasta lapsesta –30 euroa, 80 e / aikuinen lapsen / lapsien kanssa 60 e / lapsi joka on leirillä vanhemman kanssa.

Retkipäivä ti 9.8. Lohjan Vivamoon. Päiväretki Vivamoon ohjelmassa seikkailua Raamattukylässä, kaksi näytelmää ja lounas.

Lisätietoa Vivamon Raamattukylästä www.vivamonraamattukyla.fi. Retken hinta 25 e / lapsi ja 30 e / aikuinen.

Retkipäivä to 11.8. Lahteen.

Seikkailemme Launeen perhepuistossa ja tutustumme Orimattilan kotieläintilaan. Retki on tarkoitettu koko perheelle. 7–14-vuotiaat tytöt ja pojat voivat lähteä retkelle ilman vanhempaa. Tarvitset mukaan omat eväät. Retken hinta 15 e / lapsi ja 20 e / aikuinen.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Kevään viimeiset kerrat: Myyrmäen kirkolla su 8.5. klo 10 ja to 12.5. klo 17.30. Viherpuiston asukaspuistossa ma 16.5. klo 10.30.

Lasten lauluryhmä su 8.5. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Lapsiparkki perjantaisin klo 13– 15 Martinristin seurakuntakeskuksessa. Yli 2-v. lapsille. Ohjelmassa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 050 300 7634.

Muuta Lämpöistä apua neulomalla -kampanja. Lähde neulomaan inkeriläisen ystävyysseurakuntamme Skuoritsan lapsille ja nuorille pipoja, lapasia, sukkia, kaulaliinoja yms. Voit halutessasi hakea lankoja Myyrmäen kirkolta Kaisa Aallolta ma–pe klo 9–15. Valmiit neuleet voi toimittaa 1.9. mennessä Kaisa Aallolle Myyrmäen kirkolle, josta ne viedään Skuoritsaan. Lisätietoja Riitta Ahlroth, p. 050 554 8807, riitta.ahlroth@gmail.com ja Kaisa Aalto, p. 050 512 1168, kaisa.aalto@evl.fi.

Kastettu Maiju Greta Maij-Lis Juva, Saara Inari Aahos, Eemil Artturi Hietanen, Jasmin Olivia Masawe.

Avioliittoon kuulutettu Olli Jarkko Outinen ja Katja Susanna Tuononen.

Hautaan siunattu Hilkka Helena Lepistö 83 v.

Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Hyvä paimen.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 23, Jer. 23:1–4, 1. Piet. 5:1–4 ja Joh. 21:15–19.

Olenko sinulle rakas?

Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: ”Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?” Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: ”Olenko minä sinulle rakas?”, ja hän vastasi: ”Herra, sinä tiedät kaiken.

Sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun lampaitani.”

Joh. 21:17

1

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Avoin päiväkerho lasten ja aikuisten virikkeelliseen yhdessäoloon klo 9.30–11. Maanantaisin Kartanonkosken kerhotila, tiistaisin Ristipuron seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, keskiviikkoisin Tikkurilan kirkon yläkerta, torstaisin Ilolan seurakuntakoti.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin: Tikkurilan kirkon alakerta klo 10–11 ja Ilolan seurakuntatalo klo 11–12. Ylästön seurakuntakoti su 8.5. ei ole pyhäkoulua.

O

lenko minä sinulle rakas? Kolme kertaa Pietari oli kieltänyt rakkautensa ennen pitkäperjantain tapahtumia, nyt hän vastaa kolme kertaa kyllä. Aivan kuin Jeesus testaisi Pietarin todellista halua uskoa häntä ja valmiutta sitoutua rakkauteen mahdollisista vastuksista huolimatta.

Rakastatko sinä minua? Ihmisinä me seisomme kasvokkain toistemme kanssa kysyen yhä uudelleen tämän kysymyksen. Oletko valmis kulkemaan kanssani jakaen ilot ja surut? Rakastatko minua juuri tällaisena? Hyväksytkö minut omana itsenäni?

Näetkö minut todella ja silti rakastat?

Jos nämä kysymykset jäävät vaille vastausta tai vastaus on kielteinen, viiltää se syvän haavan sydä-

meen. Kelpaamattomuuden tunne tunkee sieluun ja häpeä tulvahtaa ylitse, sillä ihmisen perustavin tarve on tulla nähdyksi ja rakastetuksi omana itsenään, ilman rooleja ja naamioita.

Saman kysymyksen kanssa pysähdymme myös Jumalan eteen. Häneen katsoen kyselemme, sitoutuuko Jumala rakkaudellaan minuun ja pystynkö itse sitoutumaan häneen. Sydämessäni tiedän Jumalan vastaavan kyllä. Hän näkee sielun salaisiin nurkkiin asti, ja rakastaa silti.

Irmeli Englund Vantaan seurakuntien vs. sairaalapappi

Hans von Schantz

Niilo Eerola on tehnyt vuosien mittaan 600 havuseppelettä.

Seppeleen sitoja Niilo Erola tekee seppeleitä sotaveteraanien muistolle.

N

iilo Erola on hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoittaa sanonta ”minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa”.

— Kymmenen–viisitoistavuotiaana tein kaikkea, mitä puukolla ja höylällä voi tehdä, vaikka hevosen länkiä.

Nekin tehtiin siihen aikaan puusta, 7-vuotias Erola toteaa leikatessaan omakotitalonsa kuusiaidasta oksia havuseppelettä varten.

Kahdessa kesässä aitakuuset kasvavat niin, että niistä voi taas uudelleen leikata seppeletarpeita.

— Leikkaamattoman kuusen oksat eivät käy havuseppeleen tekoon. Niistä tulee roiskoja, Erola selittää.

Lähiojista löytyy pihlajia. Niiden oksista Erola kiertää seppeleen rungoksi ympyrän, johon alkaa kiinnittää napakoita havuoksia.

Suojeluskuntapojasta sotilaaksi Lapsena Niilo Erola asui maalaistalossa Muuruvedellä, nykyisellä Juankoskella. Puutöiden lisäksi tarjolla oli muunkinlaisia harrastuksia.

— Opin kahdeksanvuotiaana ampumaan ja käymään metsällä.

Enot kuuluivat suojeluskuntaan, ja siksi oli luonnollista, että Niilo kuului suojeluskuntapoikiin.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 6.5 kl. 14–18, därefter föräldramöte kl. 18–19 för skriftskollägren Sjömansro 1–3, Kaj Andersson, Jan Lindqvist.

Högmässa sö 8.5 kl. 10 i Helsinge kyrka, Niemelä Røed, Wikman.

Jakobsmässa med LARSKÖREN sö 8.5 kl 18 i S:t Lars kapell.

— Kun talvisota syttyi, jouduimme vartiointitehtäviin. Hoidimme myös keräyksiä, joilla kerättiin sotilaille suksia ja takkeja.

— Ennen armeijaan lähtöä olimme myös kiväärien kanssa kunniavartiossa, kun kirkkoon tuotiin siunattaviksi sankarivainajia.

Erola aloitti asepalveluksensa tammikuussa 142 koulutusjaksolla, joka pidettiin Kiuruvedellä. Kahteen luokkahuoneeseen majoittui 200 poikaa.

— Ei meillä ollut muuta petiä kuin viltti, peittona oma mantteli ja päänalusena reppu.

Aamupäivällä opeteltiin hyökkäämään ja iltapäivällä puolustamaan.

Syvärin takaa kotikonnuille Koulutuksen jälkeen matkattiin junalla Äänislinnaan. Junamatka kesti kolme ja puoli vuorokautta. Parin viikon päästä sotilaat siirrettiin rintamalle Syvärin taakse. Niilo Erola oli pikakivääriampuja.

— Siellä oli liikettä ja tapahtumia, vaikka sota oli asemasotaa. Venäläinen tarkka-ampuja poimi samasta tukikohdasta kymmenen poikaa, mutta me kotikylän viisi poikaa selvisimme hengissä. Varmaan lapsena alkanut harjoittelumme auttoi siinä.

Kesä–heinäkuussa 144 siirryttiin junilla Talin, Joustilan ja Ihantalan alueelle.

— Sota näkyi kaikessa karmeudessaan pienellä alueella, jolle komppaniallinen venäläisiä sotilaita oli yllätetty ja ammuttu.

Ruumiit olivat viruneet kaatumasijoillaan kesäkuukaudet.

Sotilaiden päästyä uusille rajoille alkoi kotiuttaminen. Lapin sotaan ei tarvinnut lähteä. Rääkkylästä marssittiin kotia kohti 30 kilometrin päivämarssein neljässä päivässä.

DVAS De vackraste andliga sångerna on 11.5 kl. 14. på Folkhälsanhuset i Dickursby, Håkan Wikman.

Yhteiset Retki Vivamon raamattukylään Retki su 29.5. Vivamon raamattukylään Lohjalle. Lähtö palvelukeskus Foiben pihasta klo 9.15 ja Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30.

Paluu klo 16. Retken hinta on 15 euroa, johon sisältyy matka, lounas, päiväkahvi ja kolmen Raamattuun perustuvan näytelmän seuraaminen. Ilmoittautumiset 12.5. mennessä diakoniapastori

Lea Karhiselle, p. 050 381 8757 tai 09 8306 341.

Huonokuuloistyö Pappi paikalla -kerho ke 11.5. klo 13 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs.

Kehitysvammaistyö Kehitysvammaistyön kinkeripäivä la 14.5. klo 12–16 Länsimäen kirkossa. Puhetta ja musiikkia pyhästä. Lounas, kinkerit, kinkerimessu ja kirkkokahvit. Hinta 5 euroa, joka sisältää lounaan ja päiväkahvin. Tarvittaessa järjestetään yhteiskuljetus. Ilmoittautumiset, ruokarajoitteet ja kuljetustarve 9.5. mennessä minna.kovalainen@evl.fi tai p. 050 4334 232.

— Alussa oli outo olo. Aika meni maalaistalon töissä ja monenlaisia asioita opetellessa. Pääsin opettelemaan rakentamista vanhojen ammattimiesten kanssa.

Taidoista oli hyötyä, kun Niilo Erola 150-luvulla rakensi yö- ja pyhätöinä perheelleen omakotitalon Askistoon.

Veteraanien kevätretki

Veteraanien virkistyspäivää vietetään tiistaina 17.5. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Tervetulleita ovat kaikki vantaalaiset veteraanit läheisineen.

Ohjelmassa on muun muassa pääesikunnan kenttärovastin Seppo Ahosen puhe, Viihdeorkesteri Rytmihäiriön soittoa, yhteislaulua ja ulkoilua sekä lounas ja kahvit.

Osallistuminen, ruokailut ja kuljetukset ovat ilmaisia. Bussit lähtevät liikkeelle kello 9. Paluubussit Holmasta lähtevät kello 15. ● Bussi 1: Korson kirkko – Rekolan kirkko – Koivukylän asema – Asolanväylä – Tikkurilan kirkko – Kuriiritie – Holma ● Bussi 2: Hakunilan kirkko – Tikkurilan kirkko – Ylästöntie – Holma ● Bussi : Hämeenkylän kirkko – Askisto, Hirsikuja – Pähkinärinteen ostoskeskus – Karhunkierroksen pysäkki – Rajatorpan ostoskeskus – Myyrmäen asema – Myyrmäen kirkko – Martinlaakson asema, laituri 1 – Holma

Kuurojentyö Viittomakielinen äitienpäivän juhlamessu ja kakkukahvit su 8.5 klo 13 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, Espoo.

Viittomakielinen Israel-ilta ma 9.5. klo 17 saunaosastolla, Unikkotie 5a B. Matkakertomuksia Israelista, Tuula Ikonen ja Ansa Mielty.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 10.5. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa. Tapio Laine.

Näkövammaistyö Naistenilta ti 10.5. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5a B, 5. krs.

Myyrmäen kerho to 12.5. kello 13–15 Myyrmäen kirkossa. Vieraana proviisori Maarit Hannu

Junanvaunuja valmistamassa

Sodan jälkeen työpaikat olivat tiukassa.

— Päädyin Helsinkiin, jossa olin ensi rakennuksilla rikastumassa, Niilo Erola kertoo.

Olympiavuonna 152 tutut innostivat kokeilemaan työtä Pasilan konepajalla.

— Ajattelin, että olen pari viikkoa. Mutta kun hommat tuntuivat helpoilta, jäin. Kiertelin eri tehtävissä. Hitsaamista harjoiteltiin hirveät määrät.

Hitsauskokeissa Erola menestyi niin hyvin, että hänestä tehtiin hitsaustarkastaja.

— Olen tarkastanut tuhat sinistä rautatievaunua ja neljä tuhatta muuta vaunua, hän toteaa neljännesvuosisadan kestäneestä työrupeamastaan.

Jäätyään eläkkeelle Niilo Erola liittyi Vantaan sotaveteraaneihin. Pian hän huomasi, ettei Vantaalla muistettu kuolleita sotaveteraaneja havuseppeleellä niin kuin muualla Suomessa.

— Meistä kaksi lupasi, että puukko pysyy kädessä ja voimme tehdä seppeleitä.

Erola laskee tehneensä vuosien mittaan 00 seppelettä ja käyneensä 350 siunaustilaisuudessa. Luterilaisten lisäksi on ollut ortodoksisia, roomalaiskatolisia ja juutalaisia hautajaisia.

— Hienoimpia siunauspaikkoja ovat olleet Östersundomin kappeli ja Kannelmäen kirkko.

Suunnitelmissa on, että kaatuneitten muistopäivänä 15.5. Vantaalla lasketaan patsaille neljä Niilo Erolan tekemää havuseppelettä.

Ulla-Maija Vilmi

aiheenaan Turvallinen lääkehoito apteekista. Kahvitarjoilu.

aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Olotila – olohuone kaikenikäisille

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Liisa Holstin ikoninäyttely 3.– 20.5. Ikkuna, tie rukoukseen.

Ikonimaalari Liisa Holst tavattavissa ma 9.5. klo 12–14.

Kysy internetin käytöstä ma 9.5. klo 12–13.

Tutustu seurakuntien vapaaehtoistyöhön ke 11.5. klo 13–14.

Kysy lisää tai ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.

Ortodoksinen hartaushetki to 12.5. klo 13. Isä Mikael.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

15

koonnut Heli Kulmavuori

2011 jKr. Vanha herra herkistyy Mies usein pehmenee vanhetessaan.

Niin on tainnut käydä myös 1960-luvulla uransa aloittaneelle musiikilliselle ikonille Paul Simonille.

Lähes 70-vuotiaan Simonin uusissa lauluissa on hienostunutta herkkyyttä ja jo elämän rajallisuuden aavistelua. Tuore levy So Beautiful or So What (Hear Music 2011) ei sisällä uutta Mrs. Robinsonia tai Bridge Over Troubled Wateria, mutta se on tekijänsä paras sitten 1980-luvun.

Sanoittajana Simon on edelleen alansa huippua.

Teemoiltaan uusi levy on hyvinkin uskonnollinen. Kylmässä ja yksinäisessä maailmassa ihmistä ympäröi ikuinen rakkaus, kuten kappalees-

Graffiti on kuvataidetta.

sa Love is Eternal Sacred Life.

Simonille tuttuun tapaan laulut sijoittuvat New Yorkiin. Questions for the Angels ‑laulussa asunnoton kulkuri esittää Brooklynin sillalla kysymyksiä enkeleille: kuka olen tässä yksinäisessä maailmassa ja mistä saan sijan seuraavaksi yöksi?

Paul Simonin maailmassa enkeleihin uskovat ainakin kodittomat ja pyhiinvaeltajat.

The Afterlife ‑kappaleessa astutaan kuolemanjälkeiseen elämään.

Mutta mikä siellä odottaa? Yhteys tämän puoleiseen löytyy ainakin musiikista: rakkauden meren taustalta kuuluu Gene Vincentin Be-bopa-lula.

Urbaanit tägit Jos sana Kirkkopäivät tuo mieleen vakavahenkisen pönötyksen ja synkän veisaamisen, on aika lähteä paikan päälle Lahteen 13.–15.5. päivittämään käsityksiään. Esimerkiksi urbaanista taiteesta kiinnostunut voi suunnata kaupungin torille, jonne on koottu näyttely neljän nuoren miehen graffititaideteoksista.

Kaikki näyttelyn kaksikymmentä ”piissiä” eli taideteosta syntyivät pääsiäisenä järjestetyn kolmipäiväisen kurssin aikana, jolloin tusseja ja spraymaaleja ei säästelty.

— Nämä kaverit olivat todella ahkeria. Keskellä päivää pidettiin lounastauko, muuten he maalasivat aamusta iltaan, kurssin ohjaajana toiminut taidemaalari Sari Tenni kertoo.

Kurssilla tehtiin tägejä, eli yksija monivärisiä nimimerkkejä, joista syntyi Kirkkopäiville oma logo. Muuten graffititaideteosten aihe oli vapaa. Nuorten tekijöiden käsissä syntyi hahmoja, typografioita ja kunnianosoituksia kotikaupungille Lahdelle.

— Graffititaideteoksia voi lähestyä kuin mitä tahansa taideteosta. Jokainen saa päättää, onko teos itselle mieluisa vai ei. Jotkut pitävät väreistä, toiset hyvästä sommittelusta tai ideasta, Tenni vinkkaa näyttelyvieraille.

Hän lisää, että graffititeosten tarkoitus ei välttämättä ole mahdollisimman hyvä luettavuus vaan esimerkiksi kaunis kokonaisuus tai kiinnostavan näköiset kirjaimet.

Graffitikurssin järjestäjien ja osan-

ottajien toiveena on saada nuorille laillisia graffitiseiniä, sillä väärään paikkaan ilman lupaa tehty graffiti on rikos.

Kirkkopäivät 13.–15.5. Lahdessa.

Lisätietoja www.kirkkopaivat.fi.

”On aika löytää uusia tapoja oppia heikoksi.

Vain heikkoutensa kohdannut ja hyväksynyt on oikeasti vahva. ” Eurokansanedustaja Eija-Riitta Korhola Sara-lehdessä 5/2011

Paul Simonin lauluissa enkeleihin uskovat ainakin kodittomat.

Pelaaminen auttaa

Vihaiset linnut auttavat ärtynyttä.

5.5.

Negatiivinen tunnetila voidaan poistaa tai sitä voidaan heikentää pelaamalla yksinkertaista elektroniikkapeliä, väittävät Juha Siira ja Mikael Saarinen teoksessaan Tunnekartalle — tietoisempaan tunne-elämään (Kirjapaja 2011).

Esimerkiksi hetkellä, jolloin kiire laukaisee väsymyksen tunteen, otetaan kännykkä tai läppäri esiin ja aletaan pelata voitto mielessä. Harjoitusta toiste-

Onnea, Melina!

●● ●● ●●

taan, kunnes kiire ei enää automaattisesti laukaise väsymystä.

Samaan tapaan pelaaminen voi auttaa vaikkapa ärtymyksen tai pettymyksen tunteisiin.

Maallikon korvin tämä kuulostaa jonkinlaiselta insinööripsykologialta. Ei kai nyt vain lakaista ongelman todellisia syitä maton alle? Teoksen toinen tekijä, psykologi ja psykoterapeutti Juha Siira vakuuttaa, että näin ei ole. Tutkimustulosten valos-

Ei hän ole täällä

16

Mikä ikinä opetuslasten pääsiäiskokemus olikin, se alkoi siitä, että he kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen tuntemattomana, outona. He kohtasivat hänet siellä, mistä eivät häntä etsineet. Hän ei ollut heidän toiveittensa jatke eikä heidän pettymystensä hauta. Heidän piti kohdata hänet uudella tavalla, tuoreesti. Heidän piti alkaa alusta.

Yhä hän palauttaa voimamme, avaa pyhät kirjoitukset uudella tavalla, auttaa muistamaan, mutta ei halua tulla säilötyksi. Vieläkin voimme nähdä kärsimyksen jäljet. Emme voi pitää häntä itsellämme, sillä hän on lähtemässä, irtoamassa käsityskykymme rajoista. Emme voi ripustautua häneen, aina hallittuna, omistettuna. Ylösnousseenkin kohdatessamme kohtaamme aina haavoitetun.

Lauri Maarala

Hans von Schantz

H

— Näin ei ole missään nimessä. Pelaaminen on tässä tapauksessa väliintulo, jolla pyritään vaikuttamaan yksittäisiin negatiivisiin ajatuksiin. Sitä ennen täytyy olla selvillä, mihin pitää vaikuttaa. Sen selvittämiseksi pitää havainnoida omia tunteitaan ja ajatuksiaan ja tehdä niiden perusteella tunnekartta.

Sen laatiminen on pitkäaikainen prosessi, Siira kertoo.

Naisennimi Melina tulee kreikan kielestä. Se merkitsee saarnipuusta tehtyä tai naista Melos-saarelta.

Nimen teki tunnetuksi vuonna 1920 syntynyt kreikkalainen näyttelijä, laulaja ja poliitikko Melina Mercouri, joka oli myös maansa ensimmäinen naispuolinen kulttuuriministeri.

Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Melina tuli vuonna 2010. Kaikkiaan meillä on nimetty noin 1400 Melinaa, tänä vuonna heistä 9.

Vartin retriitti

auta on tyhjä. Jeesusta ei voitu sinetöidä sinne. Häntä ei voinut pitää haudassa väkivallalla, ei pelon eikä rakkauden siteillä. Hän ei ollut toiveittemme eikä odotustemme mukainen eläessään eikä kuoltuaan.

Jeesus on jotain aivan muuta kuin luulimme, ja se saa meidät hämmennyksiin. Hän ei ole sitä, mitä odotimme eikä hänen ruumiinsa ole siellä, minne sen laskimme. Hän ei ole uskon sankari, johon voimme heijastaa omat rakkauden, kiintymyksen ja toivon kuvamme. Hän murtaa ne.

Jeesus on yhä ja aina toinen, meille tuntematon.

Maria Magdalena ei tunnistanut häntä pääsiäisaamuna puutarhassa. Kalastajiksi jälleen ryhtyneet opetuslapset eivät tunnistaneet häntä rannalla, kun palasivat yökalasta tyhjin verkoin.

sa kyseessä on tehokas menetelmä.

— Pelaaminen on yksi mahdollinen työkalu negatiivisten ajatusten ja tunneongelmien voittamiseksi, mutta se on vain hyvin pieni osa kokonaisuutta, Siira sanoo.

Tietokonepelien ja pelikonsolien ääressä viihtyvien ei siis pidä innostua liikaa ja vetää sitä johtopäätöstä, että kaikki ongelmat ratkeavat pelaamalla.