Lauri 2011 nro 11 (24 3)

VANTAAN

Vaihto­oppilas Mirjam Düben: ”Tärkeintä on uskaltaa lähteä” ➤ 7

11

..11

www.vantaanlauri.fi

Kun lapsi vie voimat ➤3 Paljasjalkainen paholainen ➤5

Hans von Schantz

Unelmana Nooan arkin rakentaminen ➤ 16

Pelottaako bussikuskia? ➤ 8–9

On perisynti syntyä rahasäkkien päälle. — Antti Nylénin kolumni ➤ 3

Uutiset Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Pienempi paha SOTA ON HUONO vaihtoehto. Ihanne olisi, ettei sotia olisi eikä väkivaltaa käytettäisi, mutta todellinen maailma ei ole ideaalimaailma. Siksi joskus tarvitaan myös sotilaallista voimaa heikomman suojelemiseksi.

Arabimaailman kaipuu vapaudesta tuotti melko rauhanomaisen vallankumouksen Tunisiassa ja Egyptissä. Tämä onnistui siksi, että näiden maiden itsevaltiaat eivät olleet yhtä häikäilemättömiä kuin Libyan Muammar Gaddaffi. Libyan diktaattori uskoo omaan henkilökulttiinsa eikä hänellä ole kuin yksi ainoa päämäärä, valta. Gaddaffin turvallisuuskoneisto on rakennettu niin, että kansa pidetään kurissa kiduttamalla ja tappamalla. Kuka tietää, mitä hänen joukkojensa hallinnassa pysyneillä ja kapinallisilta vallatuilla alueilla on tapahtunut niiden päivien aikana, joina YK:n turvallisuusneuvostossa hiottiin päätöslauselmaa lentokieltoalueesta? Veikkaan, että uhreja on paljon.

Hannele Peräkoski tapaa asiakkaitaan Miepä-palvelupisteessä Tikkurilan kirjastossa.

Päihde­ ja mielenterveysneuvoja ilman ajanvarausta

T

ikkurilan kirjaston ala-aulassa on tammikuun lopulta lähtien toiminut Miepä-palvelupiste. Lyhenne tulee mielenterveys- ja päihdetyöstä.

— Jos oma tai läheisen vointi huolestuttaa, tänne voi poiketa, kun ei tiedä, mistä kysyisi neuvoa, kertoo hankesuunnittelija Hannele Peräkoski.

Aikaa ei tarvitse varata etukäteen, palvelu on maksutonta ja sitä voi saada nimettömästi. Käynnistä ei tule merkintää sairaustai sosiaalityönkertomukseen.

Huolenaiheita voi olla monenlaisia: masennus, ahdistuneisuus, päihteidenkäyttö, työttömyys, työ- tai toimintakyky, sosiaalituen tarve tai vaikkapa epäilys siitä, että nuori käyttää huumeita.

— Täällä voidaan tehdä kysely, jonka avulla selvitetään ongelman laajuutta, jos on kyse ihmisen omasta mielenterveys- tai päihdeongelmasta. Tulosten perusteella työntekijä voi suosittaa sopivaa jatkopalvelupaikkaa.

Palvelupisteen ideana on saada asiakas hakemaan apua oikeaan aikaan oikeasta paikasta ilman, että häntä juoksutetaan turhaan paikasta toiseen, painottaa Peräkoski.

PASIFISMI ON KUNNIOITETTAVA vakaumus ja kristittynä siihen on helppo yhtyä. Itse ajattelen kuitenkin niin, että on tilanteita, joissa sota on keino estää vielä suurempi pahuus. Jos Suomea ei olisi puolustettu, olisimme kokeneet Baltian maiden kohtalon. Jos Hitlerille olisi ajoissa laitettu kova kovaa vastaan, kymmenet miljoonat ihmiset olisivat saaneet elää. Ruandan kansanmurha ja Bosnian sodan etniset joukkomurhat olisi voitu välttää, jos kansainvälinen yhteisö olisi reagoinut tilanteisiin nopeasti ja päättäväisesti.

Sodassa on kuitenkin aina riskinsä, myös niin sanotuissa oikeutetuissa sodissa. Rajoitettuna operaationa aloitettu sota voi laajeta hallitsemattomasti. Siviiliuhreja tulee väistämättä eivätkä tapetut sotilaatkaan ole elokuvien nimettömiä pahiksia vaan ihmisiä, joilla on äiti, isä, vaimo ja lapsia.

Täytyy siis toivoa, että Libyan sota ei pitkity. Todennäköisesti sodan loppuminen vaatii Gaddaffin omien miesten kääntymisen häntä vastaan.

Miepä-palvelupiste on vantaalainen malli, jonka taustalla on valtakunnallinen ohje. Sosiaali- ja terveysministeriö neuvoo kuntia järjestämään matalan kynnyksen palvelua yhden luukun periaatteella.

— Parhaimmillaan tällainen palvelu nopeuttaa jatkohoitoon pääsemistä, Hannele Peräkoski sanoo.

Asiakas saa palvelupisteestä kortin, johon kirjataan muistin tueksi muun muassa jatkosuositukset.

Miepä-palvelupisteessä päivystää kerrallaan kaksi ja yhteensä noin kaksikymmentä ammattilaista, joiden työpaikka on jossakin päihde- tai terveydenhoidon yksikössä.

Kokeilu kestää joulukuuhun Helmikuun aikana palvelupisteessä käytiin 30 keskustelua. Hannele Peräkoski pitää sitä kohtuullisena saavutuksena, kun ottaa huomioon, että palvelupiste on auki kolmena iltapäivänä viikossa.

— Miepä-palvelupiste on projektiluonteinen kokeilu, joka kestää joulukuun puoliväliin. Jos toiminta osoittautuu tarpeelliseksi,

A

rkkipiispa Kari Mäkinen arvostelee kristillisen Nuotta-nuortenlehden ja joidenkin herätyskristillisten järjestöjen aloittamaa Älä alistu! -kampanjaa.

Internetissä ja hengellisellä TV7-kanavalla käytävän kampanjan mukaan homo- ja biseksuaalisuudesta voi parantua kristinuskon avulla. Kampanjan tiedotteen mukaan kyse ei kuitenkaan ole eheytys- vaan tiedotuskampanjasta.

Arkkipiispa Mäkinen kertoi olevansa huolissaan niistä ihmisistä, jotka tuntevat epävarmuutta seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi, ja painotti, että Jumalan luoma ihminen on arvokas sellaisena kuin on. ”Si-

●

Kari Mäkinen korostaa, ettei Älä alistu!

-kampanja ole kirkon oma.

JO LÄHES 90 000 IHMISTÄ on paennut Norsunluurannikon levottomuuksia Liberiaan. Alueella toimivan Kirkon Ulkomaanavun mukaan ih-

Ulla­Maija Vilmi

Miepä‑palvelupiste ti, ke ja to klo 12–19 Tikkurilan kirjaston ala‑aulassa, Lummetie .

●

Vantaalle kaivataan lisää koirankakkaroskiksia.

nulla on oikeus rakkauteen, läheisyyteen ja lämpöön. Et ole oman identiteettisi takia rikollinen, sairas tai erityisellä tavalla syntinen”, Kari Mäkinen kirjoitti Suomi24:n Kirkko kuulolla -palstalla.

Arkkipiispa myös korosti, ettei kyse ole kirkon kampanjasta. Kirkon nuorisotyössä sanoudutaan irti niin sanotusta eheytymisajattelusta.

21. maaliskuuta alkaneen Älä alistu -kampanjan takana ovat muun muassa Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Luther-säätiö, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) ja Suomen Raamattuopisto.

misiä kuolee jatkuvasti nälkään ja tauteihin ja humanitaarinen kriisi pahenee. Suurin osa pakolaisista on lapsia tai nuoria. Kirkon Ulkomaanavun tuella alueelle on saatu kätilöitä ja sairaanhoitajia.

●



kaupunki mahdollisesti jatkaa sitä.

Erilaisia esitteitä on mennyt paljon.

— Tietoa löytyy myös netistä. Omaa päihteiden käyttöään, masennusta tai ahdistuneisuutta voi myös itse selvitellä Audit-päihdelinkin tai mielenterveystalohus.fi:n kautta.

Ihan kaikki eivät hurranneet riemusta, kun Miepä-palvelupisteen seinäkkeet kohosivat Tikkurilan kirjaston lastenosaston tuntumaan. Esimerkiksi Vantaan Sanomien pääkirjoituksessa toimittaja piti paikkaa sopimattomana peläten huonokuntoisten ihmisten häiritsevän kirjaston lapsiasiakkaita.

Sen sijaan kirjaston väki on suhtautunut myönteisesti palvelupisteeseen, jolla on yhteinen tehtävä kirjaston kanssa: jakaa avoimesti tietoa kaikille siitä kiinnostuneille tai sitä tarvitseville.

Arkkipiispa kritisoi homovastaista Älä alistu! ­kampanjaa

Pipsa Matikka/Kuvaario

OLEMATTA KOVIN KYYNINEN on hyvä muistuttaa, että maailmalla on hiljaisia kriisejä, jotka saavat muhia rauhassa. Esimerkiksi Norsunluurannikon valtataistelu, jonka seurauksena   ihmistä on joutunut pakosalle naapurimaahan Liberiaan. Ihmisiä kuolee siellä nälkään ja sairauksiin, eikä tämä kiinnosta juuri muita kuin avustusjärjestöjä.

Matalan kynnyksen palvelua

KEVÄTPÄIVÄNTASAUKSESTA alkanut Suomen Lähetysseuran Tasaus-kampanja kerää varoja Nepalin alakastisille eli daliteille ja vammaisille.

Tarkoituksena on auttaa heitä pääsemään terveydenhuollon ja koulutuksen piiriin. Daliteja pidetään Nepalissa saastaisina. Vammaisuuden ajatellaan olevan seurausta edellisen elämän pahoista teoista.

VANTAA TARJOAA HELPOTUSTA jokakeväiseen koirankakkaongelmaan jakamalla tarroja, joissa annetaan ohikulkevalle koiranomistajalle lupa

pudottaa solmittu koirankakkapussi oman pihan roska-astiaan. Sekajäteastiaan tarkoitetun tarran voi noutaa Vantaan kaupungin eläinlääkäriltä osoitteesta Pakkalankuja . Tarralla merkityn roskiksen voi halutessaan käydä rekisteröimässä osoitteessa www.koirankakkaroskis.fi, jolloin roskis näkyy kartalla. ●

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIRJASTOISTA voi nyt saada eräpäivätiedotteen myös tekstiviestinä. Aiemmin HelMet-tekstiviestipalvelu on ilmoittanut vain varauksista. Palvelun avaus maksaa , euroa ja vastaanotetut tekstiviestit , euroa, jotka operaattori lisää puhelinlaskuun. Palvelun voi sulkea milloin vain ilmaiseksi. Rekisteröitymisohjeet ovat osoitteessa www.helmet.fi.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Rahasäkkien päälle syntyneet ”NE HALUAA meidän elämäntyylin”, totesi englantilainen lauluntekijä Jarvis Cocker muutaman vuoden takaisessa kappaleessaan From Auschwitz to Ipswich, ja lisäsi: ”Minä antaisin omani pois koska tahansa.”

Laulun ”ne” ovat maailman köyhiä.

Puhuja on syyllisyydessä ja itseinhossa kierivä hyvinvointipotilas, joka ei tiedä mitä nälkä on. Hän tietää vain, ettei ylensyöntikulttuuriamme kannata havitella. Kaikki tuntuu olevan meille mahdollista. Kaikki paitsi parannus.

Minäkin antaisin yltäkylläisyyteni pois koska tahansa — en vain voi.

On lottovoitto syntyä suomalaiseksi. Mutta kuten Jeesus Kristus hyvin selvästi opetti, rikkaille käy kalpaten. On perisynti syntyä rahasäkkien päälle.

Voi meitä.

— Huumorilla sekä perheen ja ystävien tuella mennään eteenpäin, toteaa Raija Heikkonen lapsenlapsensa Jimin ja Aida-koiran kanssa.

Kokemukset vaihtoon

Lapset voivat tuoda vanhempien elämään yllättäviä käänteitä.

L

apsia on monenlaisia, ja niin on vanhempiakin. Vanhemmat voivat kuitenkin oppia toisiltaan, miten pärjätä lasten kanssa.

— Olisi hyvä, ettei vanhempien tarvitsisi jäädä kysymysten ja ongelmien kanssa yksin, toteaa psykiatrinen sairaanhoitaja Raija Heikkonen.

Hän muistaa ajat, jolloin hänen omat lapsensa olivat pieniä. Tarjolla ei ollut sitä tukea, mitä hän olisi äitinä toisinaan kaivannut.

— Mummot olivat kaukana ja heillä oli oma työelämänsä hoidettavanaan. Heitä ei voinut häiritä päivällä. Silloin toivoin paikkaa, jossa olisin voinut jutella toisten vanhempien kanssa.

Vaikka Raijan omat lapset ovat jo aikuisia, lapsiperhevaihe ei ole unohtunut. Kolme alle kouluikäistä lastenlasta asuu samassa pihapiirissä. Lisäksi Raija on työskennellyt vuosikausia erityisluokanopettajana.

Kun vauva itkee yöt Vanhemman jaksaminen voi olla koetteilla monesta syystä. Raija muistaa useita tiukkoja paikkoja, joissa toisilta vanhemmilta saatu tuki olisi voinut auttaa.

Heikkosten ensimmäinen lapsi oli koliikkivauva, jolla alkoivat pian myös korvasäryt.

— Asuimme kerrostalossa. Saadaksemme

vauvan rauhoittumaan ja olemaan häiritsemättä naapureita, kanniskelimme häntä miehen kanssa vuorotellen olkapäällä läpi yön.

Päivisinkään en päässyt nukkumaan, vaan työntelin vauvaa rattaissa pitkiä matkoja.

Neuvolasta ei tullut apua, vaikka äiti itki, että on niin väsynyt, ettei enää jaksaisi. Kotona saattoi sentään miehen kanssa yhdessä itkeä ja ihmetellä, että tätäkö se lapsen saamisen ihanuus on.

Siinä tilanteessa ei paljon naurattanut, kun yksi lääkäri tulkitsi lapsen oireilevan korvatulehduksillaan vanhempiensa suhteen ongelmia. Siis erotako pitäisi?

Eihän tämä bulimiaa ole!

Perhe selvisi lapsen korvaongelmista, mutta myöhemmin tuli vastaan muita haastavia tilanteita.

— Se, että lapsi joutuu koulukiusatuksi, voi olla vanhemmille ahdistavaa, vaikeaa ja väsyttävää. Nuoremman tyttären kurkkutulehdus oli rankka paikka, kun tuntui siltä, että lapsi kuolee käsiin.

Tyttö oli alun toisella kymmenellä, kun hän sanoi, ettei voinut syödä. Kun asiaa selviteltiin, lääkäri oli sitä mieltä, että kyseessä oli bulimia. Vaikka tyttö sai kotona nestemäistä ruokaa, hän laihtui laihtumistaan.

— Vanhempana piti jaksaa ja uskoa, että lapsi selviää. Tunsin oman lapseni, ja olin varma, että kyseessä oli jokin muu kuin bulimia. Lähdimme selvittämään asiaa yksityislääkärin kautta. Kurkkutulehdus löytyi lopulta, kun tyttö ei tutkimuksissa pystynyt nielemään varjoainetta.

Kun varsinainen vaiva löytyi, sille löytyi taustakin: kurkku oli tulehtunut sen jälkeen,

kun tyttö oli joillakin syntymäpäivillä meinannut tukehtua pizzanpalaan.

Kukapa ei haluaisi olla hyvä lapselleen Raija pitää tärkeänä sitä, että vanhemmat olisivat mahdollisimman paljon läsnä lastensa elämässä.

— Vanhemman ja lapsen keskinäisen suhteen pohja luodaan varhaislapsuudessa. Jos pohja on huono, sitä on vaikea korjata myöhemmin. Kodin ulkopuoliset harrastukset eivät ole läheskään niin tärkeitä kuin arjen pienet rutiinit.

— Lapsi tarvitsee rajoja varhain — jo paljon ennen kuin vaikkapa ensimmäiset päihdekokeilut alkavat, vaikka nekin alkavat nykyään sangen varhain.

Raija muistuttaa myös, että kaikki lapsiperheen vaativat tilanteet eivät suinkaan johdu lapsista.

— En usko, että kukaan vanhempi haluaa olla paha lapselleen, mutta esimerkiksi päihteet tai sairaudet voivat sekoittaa vanhemman pään niin, ettei hän enää osaa toimia lapsensa parhaaksi.

Nykyisin Raija paneutuu lapsiperheiden kysymyksiin perheterapian opinnoissaan. Niihin liittyen hän vetää tänä keväänä Rekolan kirkolla tiistai-iltaisin viisi kertaa kokoontuvaa vertaisryhmää vanhemmille. Teemana on vanhemmuuden tukeminen ja jaksaminen.

Raija voi käydä myös yksittäiskeskustelun perheen kanssa, jos ryhmä ei sille sovi.

Ilmoittautumiset vanhempien ryhmään Siru Rantaselle p. 050 342 6155 tai Irma Liljeströmille p. 050 553 8459.

Vertaisryhmä vanhemmille alkaa ti 29.3. Rekolan kirkolla.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

AMERIKKALAINEN satiirijulkaisu The Onion kirjoitti talvella, että rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on nyt virallisesti julistettu maailman kahdeksanneksi ihmeeksi, koska se on ihmiskunnan saavutuksista kolossaalisin ja kestävin.

Huumori on hienoa hyydyttäessään hymyn.

Pelkään, että lohduton länsimainen konsumerismi loppuu vain ufojen tai luonnonvoimien jättihyökkäykseen. Ja sen soisi tapahtuvan, ennen kuin ”ne” saavat meidän pihvimme, iPadimme ja suihkumoottorimme. Silloin tarvittaisiin pari lisämaapalloa.

Irvokkainta on, että kaikkea tarpeellista kuten ruokaa, riittäisi maailmassa jo nyt kaikille.

Minäkin ruokkisin kirjailijantuloillani helposti kymmenen nälkäistä kuukaudessa. Kuka tahansa keskituloinen ruokkisi kolmekymmentä, joku pääjohtaja kolmesataa.

Ruokkimisihmeitä ei kuitenkaan noin vain tehdä. Ihmeistä kolossaalisin ja kestävin estää.

KRISTITYT ODOTTAVAT nyt ylösnousemusta, vaikka sekin tuntuu mahdottomalta.

Mitä minä todella tarvitsen? Paastoaminen on sen miettimistä. Eikä pidä heti hurskastella: armoa vain! Pitää ajatella konkreettisemmin. Siksikin paasto on pitkä.

Nyt ei ole tarkoitus luopua jostakin synnistä kuten lihansyönnistä, joka on köyhiltä ja nälkäisiltä varastamista. Synnistä pitää luopua aina.

Kristillinen unelma on amerikkalaisen unelman vastakohta: kaikesta luopuminen.

Ennen pääsiäistä on pyrittävä mahdottomaan: eroon jostakin tavallisesta ja arkisesta, mitä ei oikeasti tarvitse, kuten elämäntyylistä, johon öykkäröinti erottamattomasti kuuluu.

Ulla­Maija Vilmi

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja



Pisteitä

Ota kantaa

Rekolan Pyhän Andreaan kirkon messuun sunnuntaina 20.3. oli kutsuttu erityisesti rippikoululaisten vanhempia.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mikä sai tulemaan messuun?

Kirkko syrjii pieniä puolueita

Markku Mattila

Sirkku Kautonen,  Mika Mertens, 

Ben Ahlroos, 

Mikä sai sinut tulemaan messuun?

— Poikani kävi rippikoulun hiihtolomalla ja hänen konfirmaationsa on kohta. Tulin sen takia, että rippikoululaisten vanhempia oli kutsuttu messuun ja sen jälkeiseen infotilaisuuteen.

— Rekolan kirkko ja rippikouluasiat ovat minulle kyllä entuudestaan tuttuja. Olemme asuneet Rekolassa melkein 18 vuotta. Olen viiden lapsen äiti, ja tämä on meillä jo kolmas rippikoululainen.

Mitä messusta jäi mieleen?

— Messussa oli hyvä, ihmisläheinen tunnelma. Etenkin saarna kosketti. Pappi kertoi tapahtuman lukioajaltaan. Hän ei tiennyt mitään ystävänsä sairaudesta, kun tämä sai yllättäen epilepsiakohtauksen. Hän oli järkyttynyt, ei osannut tehdä mitään ja pelkäsi toisen kuolevan.

Pisteillä –, paljonko annat messulle?

— Annan 4,5 pistettä. Messusta jäi hyvä, rauhallinen mieli.

Miten valmistauduit messuun?

— Tiesin messua valmistellessani, että siihen osallistuisi kaksi rippikouluryhmää. Messuun oli kutsuttu myös rippikoululaisten vanhempia. Saarnaa valmistellessani kävin kirkossa ja mietin esimerkiksi, mihin yksityiskohtiin harvemmin kirkkotilassa käyvä kiinnittäisi ehkä huomiota.

Mitä erityistä messussa oli?

— Ehkä joitakin hämmästytti se, että paastonajan messussa on synnintunnustus ja synninpäästö vasta saarnan jälkeen. Myös se messun kohta, jossa seurakuntalaiset voivat toivottaa toisilleen rauhaa, voi olla joillekin vieras.

Pisteillä –, paljonko annat messulle?

— Annan 5 pistettä. Entinen esimieheni opetti, että messu ei voi mennä ikinä pilalle, kun siinä on ehtoollinen, lauletaan virsiä ja kuunnellaan Raamatun tekstejä.

Mikä sai tulemaan messuun?

— Voisi sanoa, etten käy koskaan messussa. Muutama vuosi sitten tosin kävin, kun vanhempi tyttäreni pääsi ripille. Nyt on nuoremman tyttären vuoro käydä rippikoulu. Tulin vaimoni kanssa ja osallistumme myös vanhemmille pidettävään tiedotustilaisuuteen.

Mitä messusta jäi mieleen?

— Jotenkin päällimmäiseksi nousee mieleeni se, mitä messussa ei ollut. Messussa ei puhuttu tämänhetkisestä maailmantilanteesta muuta kuin mainittiin lyhyesti esirukouksessa.

— Monet seuraavat hyvin huolestuneina uutisia Libyasta sekä Japanin tsunamista ja mahdollisesta ydinonnettomuudesta ja hamstraavat joditabletteja. Ehkä puolessatoista tunnissa olisi voinut olla enemmän myös näistä asioista?

Pisteillä –, paljonko annat messulle?

— Annan 4, sehän on ihan hyvä numero. Kaikki meni ihan odotetusti.

Halvalla meni

Yksinasuvan todellisuutta Suomessa yli miljoona ihmistä elää yksin. Yleisesti ajatellaan, että vain kaksi ääripäätä, nuoret ja vanhukset, asuvat yksin. Todellisuudessa keski-ikäisiä 30–64-vuotiaita on kuitenkin puolet yksinasuvista.

Sata-komitean yksinasuville ehdottamat asumistuen leikkaukset ja valtiovarainministeriön ehdottamat muutokset toimeentulotuen asumiskustannuksiin heikentävät entisestään yhden tulonsaajan kotitalouden tilaa.

Nykyisen eduskunnan säätämä laki takuueläkkeestä leikkaa yksinasuvien kansaneläkkeessä olleen elinkustannuskorotuksen.

Yksinasuvien elinkustannukset henkilöä kohti ovat huomattavasti suuremmat kuin perheellisillä. Köyhyysrajan alittaakin noin 40–50 prosenttia yksinelävistä. Tämä on suuri yhteiskunnallinen epäkohta ja vaatii nopeita korjaustoimia. Köyhyysrajan alapuolella eläville yksinasujille tulee luoda verovähennyksiä ja tulonsiirtoja, jotka kompensoivat heidän tulotasoaan suhteessa muihin väestöryhmiin.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Timo K. Perttilä

Vai köyhien asialla!

Kirkko ei todellakaan ole köyhien asialla, kuten Vantaan Lau‑ rin pääkirjoituksessa 10.3. väitettiin. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon Kirkkohallituksen toiminta, kun se myi omistamansa vuokra-asunnot Satolle pilkkahintaan.

Jos asunnot olisi myyty vuokralaisille samaan noin 60 euron neliöhintaan, olisivat vuokralaiset säästyneet kohtuuttomil-

Mirjami Parant

Kuva-arvoitus Markku Mattila

Ku i n k a

Ulla­Maija Vilmi

Vantaan Laurissa 17.3. tiedotettiin Kirkon arvoilta -paneelista, joka järjestettiin Helsingin tuomiokirkon kryptassa 22.3.

Paneeliin oli kutsuttu vain nykyisten — tai oikeastaan entisten, sillä talohan on tyhjä juuri nyt — eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Timo Soini oli antanut tilaa varapuheenjohtajalleen, ehkä sen johdosta, kun itse on katolilainen.

Kritisoin jyrkästi eduskunnan ulkopuolisten puolueiden unohtamista. Suomen kirkko syrjii pieniä tai toistaiseksi pieniä puolueita, eduskunnan ulkopuolisia aivan samoilla periaatteilla kuin suomalainen mediakin.

Olen itse luterilaisen kirkon jäsen ja tulen olemaankin myös tulevaisuudessa, mutta olen jälleen kerran pettynyt valtiokirkkomme toimintaan.

ta vuokrankorotuksilta eivätkä asumiskustannukset olisi nousseet huimasti. Lisäksi tämä kirkon toiminta aiheuttaa Vantaan kaupungille lisäkustannuksia, kun asuntotukien korvaukset nousevat yhdessä vuokrien kanssa.

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Ennileena Siitonen, 21, harrastaa liikuntaa melkein joka päivä.

 % Helsinkiläinen

Asuin kuusivuotiaaksi saakka Malmilla. Muistan sieltä pieniä hetkiä, tarhan tädit, kaverit ja kirkonrottaleikit.

Mummini asui Munkkiniemessä. Kävimme usein hänen luonaan. Mummi tarjosi aina jätskiä ja antoi lasten maistaa tilkan kahvia.



 % Tamperelainen

Äitini on Toijalasta. Maila-mummi asui Tampereen keskustassa. Hänen kanssaan katsoimme telkkaria, pelasimme, söimme puuroa ja kävimme Särkänniemessä. Tampereella on leppoisa meininki.

 % Vantaalainen

Olin esikoululainen, kun muutimme Vantaalle Matariin. Asuimme ensin vesitornin juurella, sitten leipomon takana. Kuusi vuotta sitten muutin äidin ja pikkuveljen kanssa Rekolaan paritaloon. Teen osa-aikaisesti parturi-kampaajan töitä Keravalla. Ennen missikisoja työskentelin myös kaupan kassana. Lähdin kisaan pystymetsästä. En ollut ikinä aiemmin kävellyt niin korkeilla kengillä enkä catwalkilla. Äiti, veli ja paras ystävä tulivat finaalilähetykseen kannustamaan.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Pahan pauloissa Paha on niin hyvä aihe, että siitä voi kirjoittaa sekä mehevän tieto‑ kirjan että toimivaa viihdettä.

T

eologian tohtori Kari Kuulaa tuntuu kiehtovan kristinuskon pimeämpi puoli. Hänen vuonna 2006 ilmestynyt kirjansa Helvetin histo‑ ria on saanut seuraa Paholaisen biografiasta. Kirjassa Paholaisen kasvua, kehitystä ja kuihtumista seurataan Vanhasta testamentista 1900-luvun teologiaan. Käsitellyiksi tulevat niin kirkkoisät, kansanuskomukset ja noitavainot kuin muutama keskeinen kaunokirjallinen teos.

Kuulan kirjasta käy ilmi, että monet asiat, jotka nykyihmisestä tuntuvat taikauskolta, olivat erottamaton osa entisajan ihmisten maailmankuvaa.

Uskoa pahoihin henkiin Kuula havainnollistaa vertaamalla sitä siihen, että samalla lailla me uskomme bakteereihin ja viruksiin, joita emme koskaan ole paljaalla silmällä nähneet. Ja samalla lailla kuin me nykyisin tiedämme, että käsien peseminen suojaa flunssapöpöiltä, entisaikojen ihmiset tiesivät, että rukous, ehtoollinen, risti kaulassa ja pyhäinjäännökset suojaavat paholaiselta.

Paholaisen henkilöhistorian ohella Kuula joutuu kartoitta-

maan myös pahan ongelmaa ylipäänsä ja eri aikojen teologien yrityksiä ratkaista tämä teodikeak‑ si kutsuttu ikuisuuskysymys. Eikä paholaisesta voi kirjoittaa myöskään sivuamatta hänen lapsikseenkin joskus mainittuja syntiä ja kuolemaa.

Kärsimyksen ja pahan olemassaoloa maailmassa ei käy kiistäminen, ja se on ongelma kristillisen jumalakuvan kannalta. Onko Jumala luonut myös pahan? Miksi hyvä Jumala sallii pahan? Vai eikö Jumala pysty poistamaan sitä, vaikka haluaisi?

Ihmisten aiheuttamaa pahaa, kuten sotia ja väkivaltaa, on perinteisesti selitetty sillä, että Jumala on halunnut luoda ihmisen, jolla on vapaa tahto. Vapaa tahto voi vapaasti valita myös pahan. Mutta miten selittää esimerkiksi luonnonkatastrofit tai sairaudet?

Teologit lienevät yksimielisiä siitä, että Jumala ei ole luonut pa-

Saatana runtelee Vanhan testamentin Jobia märkivillä paiseilla William Blaken 1800-luvun alun maalauksessa. haa, mutta edelleen ratkaisematta on se, mistä kaikki kokemamme ja näkemämme paha on peräisin.

Klassisen käsityksen mukaan paholainen oli alun perin enkeli, joka nousi kapinaan Jumalaa vastaan.

Teologian historiassa on ollut myös ajattelijoita, joilla on ollut houkutus ratkaista pahan ongelma jakamalla todellisuus kahtia hyvän ja pahan jumalan valtapiireiksi, joiden välillä käydään jatkuvaa taistelua.

Paholainen ei ole vain teologi-

en yksityisomaisuutta. Aiheessa on yllin kyllin dramatiikkaa myös viihteeksi. Tästä käy esimerkiksi kaksi tuoretta romaania: espanjalaisen Nerea Riescon Ars Magica ja amerikkalaisen Danielle Trussonin Enkelioppi.

Trussonin Enkelioppi on yksi kuvitteellinen yritys selittää maailmassa olevan pahan alkuperää. Kirjassa pahan aiheuttajia ovat ihmisten joukossa elävät vallanhimoiset, älykkäät ja kauniit nefilit, jotka ovat

langenneiden enkelien ja ihmisten jälkeläisiä.

Selitys ei tosin ole kovin uusi, vaan lainaa niinkin kaukaa kuin Vanhan testamentin Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Siinä kerrotaan, että jumalien pojat ihastuivat ihmisten tyttäriin ja saivat heidän kanssaan lapsia. Samaan aikaan ihmisten pahuus lisääntyi.

Nefilien vastavoimaksi ja ihmisten maailman pelastajaksi tarvitaan kokonainen enkelitutkijoiden koulukunta. Se on vuosisatojen aikana koonnut kaiken saatavilla olevan tiedon enkeleistä ja saanut haltuunsa myös enkelien aarteen, jolla olisi voima saada henkisesti heikentyneet ja fyysisesti rappeutuvat nefilit uuteen loistoon.

Aarre on siis tuhottava ennen kuin se joutuu nefilien haltuun.

Hyvän ja pahan kamppailuun tempautuu mukaan nuori luostarisisar Evangeline, joka saa tietää olevansa enkelitutkijoiden sukua jo ties kuinka monennessa polvessa.

Paholaisen kehityshistoria 1. Vanhassa testamentissa esiintyy muutaman kerran Saatanaksi nimetty henkiolento. Saatana on Jumalan apulainen, jonka osaksi lankeavat ikävät työt kuten ihmisten koetteleminen ja Jumalan tuomion toimeenpano. Tunnetuin kertomus on Jobin kirjassa, jossa Jumala antaa Saatanalle valtuudet koetella hurskaana miehenä pidettyä Jobia.

2. Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluvassa Viisauden kirjassa Saatana on saanut nimen Paholainen. Hän ei enää ole Jumalan apuri, vaan langennut ja Jumalan tahdosta luopunut vihollinen, jonka kateuden takia maailmaan tuli kuolema.

3. Kolmen esikristillisen vuosisadan aikana kirjoitetuissa juutalaisissa teksteissä Saatana on kapinallinen ja taivaasta karkotettu enkeli, joka houkutteli ihmisen syntiin.

Nämä käsitykset siirtyivät aikanaan myös kristinuskoon.

Paholaisessa on yllin kyllin dramatiikkaa myös viihteeksi.

Nerea Riescon Ars Magica ‑romaanin päähenkilö, Mayo-niminen tyttö, on myös eräänlainen ihmisen ja pahojen voimien risteytys — niin hän ainakin itse vakaasti uskoo. Hänen äitinsä on joutunut itsensä paholaisen raiskaamaksi ja tullut siitä raskaaksi. Tällaiset kertomukset ihmisnaisten ja paholaisen välisistä suhteista olivat yleisiä noitavainojen aikaan 1600-luvulla, johon Riescon romaanikin sijoittuu.

Romaanin tapahtumapaikka on Espanja, jossa katolisen kirkon inkvisitio metsästää noitia. Inkvisiit4. Uudessa testamentissa Paholaisella on paljon valtaa. Sen voittamiseksi Jumala lähetti Poikansa maailmaan. Jeesuksen maanpäällinen toiminta on taistelua pahaa vastaan.

Ensimmäisen kamppailunsa Paholaisen kanssa hän kävi jo ennen julkisen toimintansa alkua. Paholainen lupasi Jeesukselle koko maailman aarteineen, jos tämä kumartaisi häntä. Myöhemmin Jeesus taistelee pahaa vastaan ajamalla ihmisistä riivaajia ja parantamalla sairaita.

tori Salazaria ajaa työssään hänen oma epäilynsä. Hän etsii kiihkeästi todisteita oikeasta noituudesta ja paholaisen olemassaolosta, sillä jos paholainen on olemassa, tottahan hänen vastavoimansa hyvän Jumalankin täytyy olla.

Salazarin tutkimukset paljastavat kuitenkin vain kömpelöitä silmänkääntötemppuja, taikauskoa ja joukkohysteriaa. Todellista pahaakin on liikkeellä, mutta se ei ole alkuperältään yliluonnollista vaan lähtöisin ihmisen vallanhalusta ja ahneudesta.

Kaisa Halonen

Kari Kuula: Paholaisen biografia.

Pahan olemus, historia ja tulevaisuus. Kirjapaja 2010.

Nerea Riesco: Ars Magica.

Otava 2011.

Danielle Trussoni: Enkelioppi.

Tammi 2011.

5. Raamatun viimeinen kirja Johanneksen ilmestys kuvaa Saatanan viimeistä hyökkäystä ja Jumalan lopullista voittoa. Saatana heitetään tuliseen järveen ikuisiksi ajoiksi.

Lähde: Kari Kuula: Paholaisen biografia.

5

Hengellisiä tiennäyttäjiä

Työteliäs Fredrik Gabriel Hedberg

Evankelisen herätysliikkeen isä ei sutkautellut.

H

einäkuussa tulee kuluneeksi 200 vuotta evankelisen herätysliikkeen isänä pidetyn Fredrik Gabriel Hedbergin syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi Hedbergin elämäkertaa kirjoittava dosentti Seppo Suokunnas tuskailee aineiston runsauden kanssa.

Hedberg oli tuottelias kirjoittaja, joka julkaisi kymmeniä kirjoja ja kirjasia ja yli 3000 sivua lehtitekstiä. Hänen kirjeenvaihtonsa sisältää tuhansia kirjeitä. Saarnakäsikirjoituksia on säilynyt noin 800, osa suomen ja useimmat ruotsin kielellä. Ja lisäksi on vielä hengellisiä lauluja ja virsiä.

Silti tuntuu, että Hedberg henkilönä on jäänyt pimentoon. Hän ei ollut Paavo Ruotsalaisen kaltainen värikäs persoona, josta kerrottaisiin tarinoita tai jolta olisi jäänyt elämään lentäviä lauseita.

— Hedberg oli aina asiapohjalla, ei hän harrastanut sutkauksia. Kun oikein mietin, yhden tunnusomaisen lauseen keksin: ”Hän on minun ja minä olen hänen.” Mutta sekin on sitaatti Raamatusta, Laulujen laulusta. Hedberg käyttää sitä usein puhuessaan uskovan ja Kristuksen yhteydestä, Suokunnas kertoo.

Evankelisen herätysliikkeen syntyhetkenä pidetään Hedbergin virkaanasettamista Pöytyän pitäjänapulaiseksi heinäkuussa 1843. Tuolloin Hedbergillä oli takanaan lyhytaikaisia papinpestejä Lohjalla, Paimiossa ja Oulussa. Vankilasaarnaajaksi Ouluun hänet oli siirretty etelästä, koska kirkon johto ei katsonut hyvällä hänen aikaansaamaansa hengellistä liikehdintää.

Pöytyälle siirtyessään Fredrik Gab-

Seppo Suokunnas arvioi, että Hedberg on merkittävä teologi koko kirkonkin mittakaavassa. Erityisesti hänet kannat-

6

Matti Pikkujämsä

riel Hedberg oli jo ajautumassa sovittamattomiin erimielisyyksiin Paavo Ruotsalaisen ja muiden herännäisjohtajien kanssa. Edessä oli välirikko seuraavana keväänä.

Seppo Suokunnas kertoo, että Hedbergin ja heränneiden erolle on annettu monenlaisia selityksiä. Joidenkin mukaan kyseessä olisi ollut valtataistelu: Hedberg olisi pyrkinyt Etelä-Suomen heränneiden johtoon.

— Hedberg oli hienostunut ja tasainen persoona. Valtataistelu ei oikein istu siihen kuvaan. Hedberg itse koki, että hänet potkaistiin ulos heränneistä.

Suokunnas etsisi välirikon syitä mieluummin teologisista näkemyksistä.

— Siinä missä Paavo Ruotsalaiselle riitti odottelu, Hedberg haki uskonvarmuutta. Hänellä oli 14-vuotiaana ensimmäinen kriisi, jonka pohjalta hän etsi selvää tietä ja syntihädässään varmuutta ja pelastusta. Nuoruutensa hengelliseen kokemukseen Hedberg palasi kirjoituksissaan usein.

Kriisistä Hedberg päätyi valoisaan ja turvalliseen uskonkäsitykseen, joka Suokunnaan mielestä hyvin voisi puhutella nykyihmisiäkin.

— Varmuuteen pääsemiseksi Hedbergille riitti evankeliumi Kristuksesta ja Lutherin postillat. Hänen mielestään ei tarvittu mitään kaavoja tai tikapuita. Varmuus pelastuksesta on Jumalan sanassa: ei ihmisen teoissa tai tunteissa tai katumuksessa.

Ja sen saa uskoa heti, ei siinä tarvita ihmisen omaa valmistautumista, ei ole mitään sääntöjä tai ehtoja.

Suokunnas huomauttaa, että Raamatun päälinja ei ole Jumalan salaisuus, vaan ilmoitettu Kristus. Siihen Hedberg turvautui ja sitä hän toi julistuksessaan esiin.

Kriisistä Hedberg päätyi valoisaan ja turvalliseen uskonkäsitykseen, joka voisi puhutella nykyihmisiäkin. taisi muistaa sakramenttien aseman korostajana. Kun aikuiskastetta opettava baptismi levisi Ruotsissa, Hedberg nousi puolustamaan tiukasti lapsikastetta ja kasteen jumalakeskeisyyttä.

Ehtoollista Hedberg kutsui ”kaikkein likeisimmän yhdyssiteen sakramentiksi”. Kun tuohon aikaan keskivertoseurakunnassa vietettiin ehtoollista kolmesti tai neljästi vuodessa, Hedbergin johtamassa Kemiön seurakunnassa rippi ja ehtoollinen oli joka pyhä.

Ehtoollinen oli Hedbergille niin tärkeä, että toisinaan hän nautti sitä itsekseen. Tämän tapansa hän piti piilossa. Se paljastui vasta Hedbergin kuoltua hänen kirjeenvaihdostaan ja salakirjoituksella tekemistään muistiinpanoista.

Sakramentteihin kytkeytyy Hedbergin teologian mystinen juonne. Suokunnas kutsuu sitä morsius- ja Kristus-mystiikaksi. Siinä Kristus on sulhanen ja seurakunta hänen morsiamensa ja he yhdistyvät sakramenttien välityksellä. Suokunnaksen mukaan Hedberg kirjoitti esimerkiksi ehtoollisesta, että siinä ”Herra uskovaisensa vihkii aivan avioksensa”. Kirjoituksissaan hän siteeraa usein Vanhan testamentin Laulujen laulua, jota on tulkittu tällaisen mystisen suhteen kuvauksena.

Nykyihmiselle oudompaa lienee Hedbergin kärsimysmystiikka. Ristiinnaulitun Jeesuksen puhkaistuista kyljistä vuotaneen veden ja veren rinnastaminen kasteveteen ja ehtoollisviiniin tuntuu ehkä turhan rajulta, vaikka sama tulkinta löytyy myös kirkon vanhasta perinteestä.

1850-luvulta alkoi Hedbergin uralla va-

kaampi kausi. Hän toimi kirkkoherrana ensin Kaarinassa ja sitten Kemiössä. Samalla hän kävi laajaa sielunhoidollista kirjeenvaihtoa, kirjoitti kirjoja ja toimitti Kristilli‑ siä Sanomia ‑lehteään. Se ilmestyi vuosina 1855–68 joka viikko.

Kun evankelinen liike järjestäytyi vuonna 1873 Suomen Luterilaiseksi Evankeliumi-

yhdistykseksi, Hedberg ei ottanut itselleen johtoasemaa, vaan tyytyi vaikuttamaan taustalta. Lisäksi Hedbergiä työllistivät niin suomalainen virsikomitea kuin halu vaikuttaa kirkkolain uudistukseen. Lähetystyöstäkin hän oli innostunut.

Hedberg jäi kahdesti leskeksi ja ehti naimisiin kolmesti — viimeisen kerran vielä kahdeksankymppisenä. Ensimmäisen vaimonsa Marian kanssa hän sai kaikkiaan kahdeksan lasta.

Seppo Suokunnas arvioi, että Hedberg oli pidetty pappi ja sielunhoitaja: hienotunteinen, herkkä, järjestelmällinen ja oikeudenmukainen. Hän oli vaikuttava saarnaaja, jota tultiin kuuntelemaan kymmenienkin kilometrien takaa naapuriseurakunnista, mikä herätti kateutta pappiskollegoissa.

— Hedbergiä ei ehkä niinkään kuunneltu sen ansiosta, miten hän puhui, vaan siksi, mitä hän puhui. Hän oli uskottava. Ihmiset tiesivät, että hän on itse kamppaillut niiden asioiden kanssa, joista hän puhui, Suokunnas arvioi.

— Ja jotain suhteesta seurakuntalaisiin kai kertoo sekin, että Hedbergin hautajaisissa elokuussa 1893 oli yli 4000 ihmistä.

Kaisa Halonen

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Detmoldista Päivä­ kumpuun

K

aikkein suurin hyöty vaihto-oppilasvuodesta on oma sisäinen kasvu, se että oppii tuntemaan itseään paremmin, sanoo Mirjam Düben.

17-vuotias Mirjam on asunut Vantaan Päiväkummussa ja käynyt koulua Tikkurilan lukiossa viime elokuusta alkaen. Detmoldista, Keski-Saksasta kotoisin oleva Mirjam halusi kokeilla vuotta maassa, joka on sopivasti eksoottinen.

— Vähän ihmisiä, kaunis luonto ja erikoinen kieli, Mirjam kiteyttää.

Suomi-eksotiikkaan tutustuminen on ollut Mirjamille kiva kokemus. Yhtään ei harmita, että Espanjan tai Ranskan sijasta tuli valittua kohteeksi Euroopan pohjoinen kolkka.

— Toisaalta ajattelen, ettei sillä ole niin suurta merkitystä, mihin maahan menee vaihtoon. Tärkeintä on se, että uskaltaa lähteä vuodeksi vieraaseen maahan, ottaa vastaan kaikki siihen liittyvät haasteet ja huomata, että se onnistuu. Se on sellainen vain kerran elämässä ‑kokemus, Mirjam sanoo.

Rohkeasti kielimuurin yli Puolessa vuodessa Mirjam on ehtinyt oppia suomen kielen hämmästyttävän hyvin.

Ennen vaihtoon tulemistaan hän kävi kielikurssilla saadakseen pohjaa.

— Vaihto-oppilaana oleminen on hieno mahdollisuus tutustua syvemmältä toiseen kulttuuriin. Pääsee pinnan alle.

Kieli on siinä tietysti tärkeässä asemassa, Mirjam sanoo.

Hänen korvaansa on tarttunut muun muassa suomalaisten monet tavat käyttää yksinkertaista ilmausta ”niin”.

— Sillä voidaan sanoa paljon asioita, Mirjam toteaa naurahtaen.

Kieltä osaavan saksalaisen ei ole ollut vaikea löytää paikkaansa yksisanaisten suomalaisten joukossa. Mirjamille esitettiin etukäteen varoituksia täkäläisten mykästä ujoudesta. Siitä muurista on päässyt yli olemalla itse rohkea ja avoin.

— Mutta kyllä vuorovaikutus on täällä erilaista kuin Saksassa. Esimerkiksi siitä käyvät bussimatkat. Kukaan ei tule koskaan vahingossakaan istumaan viereesi, jos jäljellä on yksikin vapaa paikka. Ja sitten jokainen istuu hiljaisena yksin, eikä

15

Vaihto-oppilasvuonna Mirjam Düben on oppinut paljon uutta sekä Suomesta että Saksasta.

vahingossakaan katso muihin. Se on oikeastaan aika hassunkurista.

Erilaista koulunkäyntiä Mirjam on huomannut, että saksalaisuus kiinnostaa vantaalaisia ja helsinkiläisiä nuoria. He tietävät siitä kuitenkin loppujen lopuksi aika vähän. Harva tietää esimerkiksi, millaista musiikkia nuoret Saksassa juuri nyt kuuntelevat tai mitä urheilulajeja siellä harrastetaan ja seurataan.

Samalla kun Mirjam on päässyt kertomaan kotimaastaan uudestaan ja uudestaan, hänen on tullut mietittyä sitä itsekin enemmän kuin ennen. Etäisyys kotimaahan on tarjonnut mahdollisuuden tarkastella saksalaisuutta uudesta perspektiivistä.

— Aika paljon olen pohtinut saksalai-

seen koulujärjestelmään liittyvää kovuutta. Meillä koululaiset valitaan jo varhaisessa vaiheessa eri tasoryhmiin. Lukioon menee paljon vähemmän oppilaita kuin Suomessa.

Useille annetaan se viesti, ettei hän ole tarpeeksi välkky, Mirjam pohtii.

— Monessa suhteessa Suomi ja Saksa ovat samankaltaisia. Mutta eivät ne niin samanlaisia ole, että jos painan silmät kiinni, voisin kuvitella olevani täällä kotona.

Odottamatontakin oppimista tapahtuu.

Vantaalla Mirjam on ystävystynyt Sofiaan, toiseen saksalaiseen vaihto-oppilaaseen, joka on kotoisin Etelä-Saksasta. Oli yllätys, miten suuria kulttuurisia eroja heidän väliltään löytyi, aina perinneruuista murteeseen.

Lähtemällä Suomeen Etelä-Saksakin tuli tutummaksi.

Pelottomasti omana itsenä

Mirjam harrastaa kilpauintia. Vaihto-oppilasvuonna hän harjoittelee Vantaan Uimareissa.

Vaihto-oppilaat myös tapaavat toisiaan usein sekä Vantaalla että Helsingissä. Maaliskuun puolivälissä bussikyyti vei lastin ulkomaalaisia nuoria Lappiin Pyhätunturille.

Ennen kaikkea vaihto-oppilaaksi lähteminen merkitsee Mirjamin mielestä roh­ keutta heittäytyä vuorovaikutukseen tuntemattomien ihmisten kanssa ja oman itsen testaamista: kelpaanko minä heille?

— Minua kiinnosti vaihto-oppilaaksi lähtemisessä juuri tuo haaste. Ja olen oppinut, että tärkeintä on olla pelottomasti oma itsensä, Mirjam sanoo.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

”Ei sillä ole niin suurta merkitystä, mihin maahan menee vaihtoon. Tärkeintä on, että uskaltaa lähteä.”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Martinus-salissa Martinlaaksossa järjestetään konsertteja, seminaareja ja kokouksia. Paikkoja on 404, rivi 15 on salin takaosassa.

7

Abdin kanssa Päivisin bussinkuljettajan työ on mukavaa, mutta joskus iltavuorossa pelottaa.

Y

hdeksältä perjantai-iltana Veolia Transportin taukotilassa Hakunilan bussivarikolla bussinkuljettaja Abdi Ahmed syö leipää ja hörppii teetä. Hän on aloittanut tänään työt neljältä iltapäivällä ja ajanut jo kahta eri bussilinjaa.

Edessä on vielä viimeinen rutistus, linjan 734 ajaminen klo 21.40.–2.00. Reitti kulkee Päiväkummusta Helsingin rautatientorille.

— Meillä on vielä kolme minuuttia aikaa jutella, sitten täytyy mennä, minuuttiaikatauluihin tottunut Abdi sanoo kellon lähestyessä puolta kymmentä.

Puolelta Abdi toivottaa hyvää työiltaa Sri Lankasta kotoisin olevalle työkaverilleen, vetää myssyn päähänsä ja ajaa firman henkilöautolla Kanervantien pysäkille, jossa bussi 734 vaihtaa kuljettajaa.

— Bussi on viisi minuuttia myöhässä, Abdi huomaa pysäkillä odottaessamme.

Kanervantien pysäkille saapuva bussi on lähes täynnä. Suurin osa matkustajista on hilpeällä tuulella olevia nuoria naisia ja tyttöjä, takapenkiltä kuuluu kovaäänistä juttelua ja naurua. Bussin muutamat keski-ikäiset näyttävät takana olevasta työviikosta voipuneilta. Abdi ajaa rauhallisesti, sillä tie on paikoitellen liukas.

— Talvella on joskus tosi vaikeaa pysyä aikatauluissa, mutta turvallisuus on kaikkein tärkeintä, hän sanoo.

Maahanmuuttajien ala Kaikki perjantai-iltana Veolian taukotilassa olleet bussinkuljettajat olivat maahanmuuttajia. Koko pääkaupunginseudun bussiliikenne kärsi muutama vuosi sitten työvoimapulasta, mutta nyt tilanne on hyvä maahanmuuttajien ansiosta. Veolia Transport Vantaan liikennejohtaja Juha Nykäsen mukaan heidän kuljettajistaan noin 40 prosenttia on maahanmuuttajia, Hakunilan varikolla osuus on noin 70 prosenttia.

Maahanmuuttajat hakeutuvat alalle, koska koulutukseen pääsee helposti, kielitaitoa ei vaadita niin paljon kuin monissa muissa töissä ja kun noin puoli vuotta kestävä koulutus on takana, töitä on varmasti.

Juha Nykästä ihmetyttää, miksi bussinkuljettajan työ ei enää kelpaa niin sanotuille kantasuomalaisille,

sillä hänen mielestään työ on erinomainen vaihtoehto kuljetusalasta kiinnostuneille. Ala ei ole suhdanneherkkä, ammattiyhdistystoiminta on vahvaa, palkka kilpailukykyinen ja työajat hyvät verrattuna siihen, että esimerkiksi rekkakuski on usein tien päällä öisin.

— En tiedä, johtuuko alan vähäinen kiinnostavuus siitä, että tässä työssä pitää olla myös ihmisten kanssa tekemisissä ja palvella, hän pohtii.

Nykänen ihmettelee myös naisten vähyyttä. Tällä hetkellä heillä työskentelee Vantaalla vain parisenkymmentä naiskuljettajaa.

— Bussinkuljettajan työ ei vaadi fyysistä voimaa, joten sen ei ainakaan pitäisi olla este. Työ sopii erinomaisesti vaikka sellaiselle naiselle, joka tahtoo olla kotona kun lapset tulevat koulusta. Osa-aikatyöntekijöitä voisi ylipäätään olla enemmän.

Urheilua ja hyviä työkavereita Abdi Ahmedkin on miettinyt, miksi lähes kaikki työkaverit ovat maahanmuuttajia.

— Luulen, että suomalaiset nuoret haluavat opiskella ja tehdä muuta työtä. Bussinkuljettajien olosuhteet ovat huonontuneet, mutta maahanmuuttajat ovat valmiit tulemaan näihin töihin, kun työnsaanti on muuten vaikeaa, hän arvioi.

Abdin oma matka bussinkuljettajaksi Vantaalle alkoi Etiopian somalialueelta Jijigan kaupungista. Sieltä hän lähti pakolaiseksi 1990-luvun alussa, pääsi ensin Venäjälle ja sieltä edelleen Suomeen. Ensimmäinen työpaikka Suomessa oli S-marketissa, sitten Abdi pääsi kuorma-auton kuljettajaksi Helsingin kaupungin rakennusvirastoon.

Tänä aamuna kävin ensin juoksemassa ja sitten saunassa.

— Olin siinä työssä kaksi vuotta. Mukava työ, mutta huono palkka, Abdi sanoo ja naurahtaa.

Bussia hän on ajanut 11 vuotta.

— Olin ensin Concordia Bus -yhtiössä harjoittelussa ja sain sieltä töitä. Sitten olin Pohjolan Linjalla ja lopulta tulin Veolialle töihin. Jos on siisti ja hoitaa hommansa, saa varmasti töitä.

Abdin mielestä työ on ihan mukavaa aamulla ja päivällä, mutta iltaisin ja öisin raskasta. Erityisesti tämä talvi on ollut vaikea suuren lumimäärän ja ko­v ien pakkasten vuoksi. Kun bussit ovat olleet myöhässä, asiakkaat ovat purkaneet kiukkuaan kuljettajiin.

Työssä jaksamisessa Abdia auttavat perhe, hyvät työkaverit ja harrastukset.

— Olen saanut monta ystävää töistä. Myös pomot ovat olleet aina tosi hyviä, Abdi kehuu.

Kotona Itäkeskuksessa Abdilla on vaimo ja viisi lasta, joista vanhin on 17-vuotias ja nuorin yhdeksän.

Kaksi poikaa pelaa jalkapalloa, ja vapaa-ajallaan Abdi kuljettaa heitä harjoituksiin ja peleihin.

— Olen urheilumies. En pelaa jalkapalloa, mutta käyn juoksemassa ja joskus uimassa. Tänä aamunakin kävin ensin juoksemassa ja sitten saunassa, sitten jaksaa tehdä töitä. Bussinkuljettajan on pakko liikkua.

Entä palkka, onko se kohtuullinen ja saako sillä elätettyä viisilapsisen perheen?

— No... Se on ihan ok, laskut pitää maksaa ja ne saan maksetuksi, Abdi toteaa.

Mihin katosi kunnioitus?

Linja 734 kulkee Päiväkummusta Helsingin Rautatientorille.

8

Bussinkuljettajien turvallisuus on ollut paljon esillä erityisesti sen jälkeen, kun yksi kuljettaja pahoinpideltiin Elielinaukiolla raa’asti helmikuun alussa. Turvallisuudesta huolestuneet bussinkuljettajat uhkasivat jopa lakolla. Se kuitenkin kuihtui, kun liikennöitsijöiden palveluita ostava Helsingin seudun liikenne (HSL) esitti suunnitelmansa turvallisuuden parantamisesta.

— Turvallisuuden parantaminen jää osittain liikennöitsijöiden vastuulle, mutta HSL voi vaikuttaa erityisesti terminaalialueisiin. Vartijoita on lisätty

Abdi Ahmed on ajanut bussia 11 vuotta. Hän toivoo kuljettajille parempia taukotiloja esimerkiksi Kamppiin ja Elielinaukiolle perjantai- ja lauantai-illoiksi sekä öiksi. Uusissa kilpailutusohjeissa liikennöitsijät saavat myös lisäpisteitä turvaohjaamosta ja turvakameroista, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoo.

Rihtniemen mukaan vartijoiden lisääminen tai muut toimet eivät kuitenkaan riitä, vaan kaikki lähtee käytöstavoista ja bussinkuljettajien ja bussien kunnioituksesta.

Veolia Transportin Juha Nykäsen ajatukset ovat samanlaiset. Kuljettajat saavat koulutusta ongelmatilanteisiin ja turvakameroita on lisätty, mutta se ei riitä.

— Olen jutellut turvallisuudesta vanhojen bussinkuljettajien kanssa. He ovat sanoneet, että nyt on jopa rauhallisempaa kuin 1970–1980-luvuilla. Uusi ilmiö on kuitenkin se, että väkivaltaa voi olla keskellä kirkasta päivää. Pelisäännöt ja käytöstavat ovat hävinneet. Aiemmin kuljettaja pystyi taluttamaan häiritsevän asiakkaan ulos, nyt sellaisesta nousee meteli.

Abdi Ahmedia pelottaa toisinaan töissä. Erityisesti Mellunmäestä Tikkurilaan kulkevan linjan 62 ajaminen yöllä tuntuu epämiellyttävältä, sillä humalaisia on paljon. Jokin aika sitten Hakunilasta nousi yöllä kyytiin humalainen mies, joka ei millään uskonut, ettei bussimatkaa voi maksaa 200 euron setelillä, eikä suostunut palaamaan baariin vaihtaakseen rahan pienempään.

— Hän vain sanoi, että hänen on pakko pääs-

Suurin osa matkustajista m

iltavuorossa

a ja väljempiä aikatauluja.

maksaa matkansa bussikortilla, mutta välillä kuljettaja pääsee rahastamaankin.

tä bussilla kotiin. Hän ei uskonut, että se on firman sääntö, ei minun, ettei niin isoja seteleitä oteta vastaan. Kun hän lopulta lähti pois bussista, hän löi nyrkillä bussin oveen, Abdi kertoo.

Toisinaan työn varjopuolet ovat saaneet Abdin miettimään, pitäisikö vaihtaa alaa.

— On se käynyt mielessä, mutta en oikein tiedä, mitä sitten tekisin.

Bussinkuljettajien olosuhteet ovat huonontuneet, mutta maahanmuuttajat ovat valmiit tulemaan töihin.

Aikataulut yhteinen huoli Kun bussi 734 kaartaa lopulta päätepysäkilleen Elielinaukiolle, se on puolillaan. Matkalla Päiväkummusta Rautatientorille kyytiin on noussut lähinnä nuoria miehiä matkalla keskustan humuun, mutta tunnelma on rauhallinen. 45 minuutin ajon jälkeen Abdilla on 15 minuutin tauko, jonka hän viettää auton ratissa lähellä lähtölaituria.

Abdin ja monen muunkin bussinkuljettajan työssä viihtyvyyttä lisäisi se, jos kuljettajilla olisi paremmat taukotilat ja aikataulut olisivat väljemmät. Tänään hän pystyy pitämään taukonsa, mutta erityisesti liukkaalla kelillä kunnollista taukoa ei välttämättä ehdi pitää. Tiukentuneet aikataulut ja kuljettajien jaksaminen huolettavat myös liikennöitsijöitä.

— Me liikennöitsijät olemme vain operaattoreita, aikataulut suunnittelee HSL. Ensi talven aikatauluja suunnitellaan varmaan jo nyt, ja kun ne tehdään näin aikaisin, ei niissä voida huomioida esimerkiksi sitä, jos reitin varrelle tulee hidasteita. Toimenpiteet

jo tehtyjen aikataulujen muuttamiseksi ovat hitaita ja kaikki palaute tulee heille liian myöhään, Juha Nykänen harmittelee.

Pidettyään taukoa kymmenisen minuuttia, Abdi katsahtaa taas rannekelloaan ja starttaa.

— Viisi minuuttia ennen varsinaista lähtöaikaa pitäisi olla laiturissa, hän perustelee.

Abdin ottaessa uusia matkustajia sisään keski-ikäinen, humalainen mies juoksee bussin ohitse ja karjaisee ”Vittu!”. Hän on juuri myöhästynyt toisesta bussista ja purkaa kiukkuaan juoksemalla jo liikennevaloissa olevan bussin luo ja rummuttamalla ovea aggressiivisesti.

Bussiliikenteessä taidetaan todella tarvita enemmän käytöstapoja kuin vartijoita.

Hanna Antila kuvat Hans von Schantz

9

Köyhyys on tyhjä jääkaappi Lapset kertovat valoku‑ villa, mitä köyhyys on.

T

ikkurilan Vernissassa on avautunut lasten oma valokuvanäyttely. Yksinhuoltajaperheiden lapset kertovat kuvin ja sanoin, millaista Suomessa on elää yhden vanhemman perheessä ja mitä tiukka talous tuo mukanaan.

Näyttelyn on järjestänyt Hakunilassa kokoontuva Lapsilisäprojektin ryhmä, jossa pienituloiset yksinhuoltajavanhemmat lapsineen voivat tavata toisia samassa tilanteessa olevia ja yhdessä vaikuttaa omiin asioihinsa. Ryhmä on osa Pienperheyhdistyksen toimintaa.

Ryhmän jäsen Minna Mäläskä ja Pienperheyhdistyksen Lapsilisäprojektin työntekijä Kaisli Syrjänen kertovat karuja tosiasioita yhden vanhemman perheiden oloista Etelä-Suomessa. Yksinhuoltajaperheistä 23 prosenttia saa toimeentu-

lotukea, kun kahden vanhemman perheistä toimeentulotukea saa 4 prosenttia. Kaikista köyhistä perheistä 33 prosenttia on yksinhuoltajaperheitä.

Kulttuurikeskus Vernissan näyttelyn tummanpuhuvat ja arkiset kuvat ovat 7–3-vuotiaiden lasten ottamia. Lapset ovat myös kertoneet kokemuksistaan yksinhuoltajaperheiden köyhyydestä.

Lasten mukaan köyhyys on sitä, ettei ole muuta ruokaa kuin puuroa tai leipää. Se on sitä, ettei saa merkkivaatteita ja että kaverit kiusaavat sen vuoksi. Se on epävarmuutta ja huolta vanhemman jaksamisesta ja terveydestä. Se on sitä, ettei saa kunnon syntymäpäivälahjoja. Se on aikuisten tehtävistä huolehtimista, koska aikuisten voimat eivät riitä.

Mitä köyhyydelle sitten voi tehdä? Pienperheyhdistyksen jäsenet sanovat, että tärkeintä on ryhtyä toimimaan. Ryhmissä saa vertaistukea ja vahvistusta. Erilaisia tempauksia järjestämällä, ihmisiä valista-

malla ja omia kokemuksia jakamalla asioille tulee näkyvyyttä ja nimi.

On tärkeää koota voimavarat ja astua barrikadeille.

Pienperheyhdistys on vuonna 1968 perustettu yksinhuoltajaperheiden yhdistys, jolla on muun muassa mieskaverikoulutusta ja kummimummiryhmiä.

Yksinhuoltajaperheiden elämänlaadun parantamisessa on kysymys paljosta muustakin kuin rahasta, mutta raha on usein arjen kamppailuissa keskipisteenä. Herää kysymys, onko meidän yhteiskunnassamme yksinhuoltajaperheen euro kaksikymmentä prosenttia pienempi kuin muiden, aivan kuten naisten euron sanotaan olevan parikymmentä prosenttia pienempi verrattuna miehiin.

Eila Jaatinen

Lapsen silmin ‑valokuvanäyttelyt 1.. asti kulttuurikeskus Vernissassa ja 29.3.–9.. Hakunilan kirkolla

järjestää taas suositun

Askel eheyteen -tapahtuman yhteistyössä Tuomasmessun kanssa

Elina Vettenranta

Kutsu Sinulle

Kuva Lapsen silmin -valokuvanäyttelystä.

VAPAA PÄÄSY

ikimuistoiseen iltapäivään!

Tule viettämään keväistä lauantaita

26.3. klo 13 alkaen Agricolan kirkkoon, Tehtaankatu 23, Helsinki Hanna Ekola

Raimo Mäkelä

 Mukana Tomi Metsäketo, Elina Vettenranta, Hanna Ekola  Kirjailija Raimo Mäkelä: Narsismin monet kasvot  Psykologi, psykoterapeutti Mirja Sinkkonen: Yksinäisyydestä eheyteen  Pastori Olli Valtonen: Anteeksiantamisen voima  Tilaisuus päättyy iltavesperiin

Olli Valtonen

Mirja Sinkkonen

www.askellehti.fi

 Mukana myös Pirjo Kantala, Inna Vintturi, Pirjo Wesaniemi

www.tuomasmessu.fi

Tomi Metsäketo Paasiainen_palsta_99mm.pdf

3.3.2011

14:07:29

maK sa ja: ehdoK a s

K u n K ris t illis e t arvot ovat sinulle tä r Ke itä

Jouko Jääskeläinen va lt i o t ie t eiden t oht ori, talous j o h ta ja

”Lähetetään yhdessä Jouko eduskuntaan” – Antero Laukkanen

UUS IM A A

331

paasiainen.fi

VANTAAN

w w w. j o u K o j a a s K e l a i n e n . c o m

www.vantaanlauri.fi

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, p.   , faksi   , vantaan.lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p.   , arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p.   , pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p.   , heli.kulmavuori@evl.fi. TOIMITTAJAT Hanna Antila, p.   , hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p.   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p.   , nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p.   , vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI myyntipäällikkö Seija Kosunen, p.   , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p.   , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p.   , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p.   . ILMOITUSHINTA , € / pmm + alv. %. Rivi-ilmoitukset – riviin , € / pmm + alv. %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo .

ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL  (Hietalahdenranta ),  Hki, p.   , faksi   , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p.   , www.posti.fi/palaute.

1

Antti Koli/Kuvaario

Tilava huone vapaana hoitokodissamme!  YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on keskittynyt muistisairaiden hoitoon.

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi

Eroryhmä 50+ -ikäisille Kampissa ”Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen, Jumalan kämmenellä ei pelkää ihminen.

Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on.

Jumalan kämmenellä ei kukaan ole turvaton.”

Virsi 499, sävel ja sanat Pirkko Halonen

Siipien suojaan Lasten konsertissa lau­le­taan linnuista ja enkeleistä.

E

nkelit ja linnut ovat lapsille yhtä mieluisia, vaikka toiset voi nähdä ja toisia ei. Pyhän Annan lastenkirkolla lauletaan molemmista.

Kukapa ei tuntisi Suojelusenke‑ liä, laulua maan korvessa kulkevasta lapsosesta ja vierellä käyvästä ihanasta enkelistä. Se on itseoikeutetusti mukana Laulun siivin ‑konsertissa ja sitä pääsevät laulamaan kaikki yhdessä.

Kolme lapsikuoroa Pyhän Annan lastenkirkon konsertissa esiintyy Vantaan seurakuntien kolme lapsikuoroa: Kuunloiste Hakunilasta, Vivido Rekolasta ja Hämeenkylän seurakunnan lapsikuoro. Kuorot laulavat sekä yhdessä että erikseen. Myös yleisö saa laulaa

välillä ja yksi laulu leikitäänkin.

Kuoroja johtavat kanttorit Anne Viljamaa, Noora Hultin ja HannuPekka Heikkilä.

— Halusimme, että yhteisprojektillamme olisi joku teema. Lapset tykkäävät enkeli- ja lintulauluista ja niitä on tehtykin paljon. Myös niiden hengellisyys, mielikuva siipien suojaan jäämisestä on lämmin, kertoo Kuunloiste-kuoroa johtava Anne Viljamaa.

Vanhojen tuttujen lisäksi konsertissa kuullaan myös uusia lauluja linnuista ja enkeleistä. Ohjelmassa ovat esimerkiksi lastenvirsi Ju‑ malan kämmenellä, Katri Helenan tunnetuksi tekemä euroviisusävelmä Lintu ja lapsi, Jukka Salmisen Nosta siipeni lentoon ja Anna-Mari Kaskisen Tahtoisin toivoa sinulle.

Ison kuoron tuntua Konsertissa esiintyy yhteensä kolmisenkymmentä pientä kuorolaista. Seurakuntien lapsikuorot on suunnattu alakouluikäisille.

— Kuorot ovat yksinään pieneh-

köjä. Kussakin kuorossa käy vaihtelevasti kymmenestä viiteentoista laulajaa. Yhteiskonsertissa lapset saavat kokemuksen isosta kuorosta. Samalla toivomme tietysti jakavamme innostusta ja saavamme mukaan lisää laulajia.

Esityksiin valmistaudutaan huolellisesti.

— Lapsille ovat tosi tärkeitä omat tehtävät ja soolot, myhäilee Viljamaa.

— Ilmassa on intoa ja jännitystä.

Laulun siivin ‑konsertti kestää noin tunnin. Konserttiin on vapaa pääsy, mutta siellä kerätään vapaaehtoinen kolehti Vantaan seurakuntien lapsikuoroille.

Konsertti on osa Hakunilan musiikkiviikkoa, jota vietetään 27.3.– 3.4. Tiedot viikon kaikista konserteista löytyvät netistä osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi.

”… ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka.”

Vai miten se menikään? Jos asiat menivätkin toisin kuin aikomus oli, tule purkamaan tuntojasi muiden saman kokeneiden kanssa luottamukselliseen Erosta eheäksi -vertaisryhmään Kampin palvelukeskukseen kerhohuone Ilonaan (os. Salomonkatu 21 b) keskiviikkoisin klo 16.30–18.15 viisi kertaa alkaen 30.3.2011.

Osallistuminen on ilmaista. Tervetuloa rohkeasti mukaan saamaan vertaistukea uuteen elämäntilanteeseen!

Lisätietoja Erosta eheäksi -toiminnasta: www.elakeliitto.fi tai satu.tommola@elakeliitto.fi tai puh. 040 7257 561.

Järjestää Eläkeliitto ry RAY:n tuella.

Lestadiolainen

HERÄNNÄISSEURAT Pe 25.3. klo 14 Vuosaaren katukappelissa kauppakeskus Columbuksessa, Hki. La 26.3. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 27.3. klo 12 Kirkkopyhä Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Saarnaa Reijo Liimatainen. Kirkkokahvit ja seurat.

Ti 29.3. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

UUSHERÄYS Seurat Filadelfiakirkossa Albertinkatu 31.

27.3. klo 13.

Herran palvelijatar

Anna-Leena Heikkilä ja Heikki Junttila kahvitarjoilu seurojen päätyttyä.

VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI S-Etukortilla alennusta remontista

Katriina Harviainen

Laulun siivin ‑konsertti ke 30.3. klo 18 Pyhän Annan lastenkirkossa

Varaa suunnitteluaika!

KYLPYHUONEET • SAUNAT KEITTIÖT • MUU SISUSTUS

Valoa ja hiljaisuutta

P. (09) 387 2233 www.pastelli.fi

P

etri Laaksosen melodisia lauluja kuullaan Hakunilan musiikkiviikolla Sinä olet aamuni valo ‑konsertissa.

Konsertti on osa kiertuetta, jolla Laaksonen esittää syksyllä julkaistun Syvä hiljaisuus ‑levynsä lauluja. Kappaleet ovat Laaksosen säveltämiä. Sanat on tehnyt kirjailija, runoilija Anna-Mari Kaskinen. Levy ja kiertue juhlistavat myös kaksikon 20 vuotta kestänyttä yhteistyötä.

Konsertissa kuullaan Laasosen ja Kaskisen lauluista muun muassa Tule rauhan henki, Sinä olet aamu‑ ni valo, Sinun varaasi kaiken laitan ja Rakkauden liekki.

Sinä olet aamuni valo ‑konsertti ti 29.3. klo 19 Hakunilan kirkossa. Ohjelma 10/5 euroa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Petri Laaksonen laulaa Hakunilan kirkossa.

Hakunilan musiikkiviikko 27.3.–3.4. Ohjelma www.vantaanseurakunnat.fi.

Ota erilainen irtiotto arjesta.

Miksi meillä on kiire?

Lahjoita itsellesi aikaa. Tule Valamoon nauttimaan hiljaisuudesta, levollisesta ilmapiiristä ja ympäröivän luonnon rauhasta.

Kohti sisäistä pääsiäistä 7.-10.4.

Kurssin ohjaajana lääkäri, kirjailija Helinä Siikala. Hinta alk. 205 e.

Pääsiäisen täysihoitopaketit alk. 266 e Koe kevään suuri juhla luostarin rauhassa.

Tutustu kursseihin ja majoituspaketteihin: www.valamo.fi Valamon myymälä myös Helsingissä, Liisankatu 29. Tervetuloa!

Luonamme löydät minkä kiireelle kadot it.

11 Petri Laaksonen laulaa Hakunilan kirkossa.

Antero Harju

Hammashoitoa

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 ₏

Kokoproteesit 600₏ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350₏ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESĂ„N ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Kirkoissa rukoillaan luonnon puolesta.

K&P HAUTAKIVET

N

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi TÜÜlÜ Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 â‚Ź/puh + 0,1199 â‚Ź/min)

Hetki kynttilänvalossa

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

eljässä Vantaan kirkossa hiljennytään kynttilänvalossa lauantai-iltana 26.3. Elävän valon ja rauhoittavan hämärän Earth Hour -rukoushetket muistuttavat, että ihmisen tehtävänä on varjella luomakuntaa.

Rukoushetket ovat osa maailmanlaajuista Earth Hour -ilmastotempausta, jossa miljoonat ihmiset sammuttavat valot tunniksi samana päivänä. Earth Hour innostaa ilmastotoimiin ja viestii päättäjille, että ilmastokriisi on torjuttava. Valojen sammuttaminen tunniksi säästää myÜs pienen määrän sähkÜä. �

Hämeenkylän kirkossa ulkotulet kirkon ovella syttyvät klo ď™…ď™ƒ.ď™„ď™ˆ. Kirkkosalissa hiljentymistä, musiikkia ja Raamatun tekstejä. Mukana pastori Jouni Salko, hallinto- ja

tiedotussihteeri Riitta Kettunen ja ylivahtimestari Jari Jääskeläinen. �

â—?

â—?

Korson seurakuntakeskuksen kappelissa rukoushetken toimittaa pastori Riitta-Maija Palmusaari.

Myyrmäen kirkossa mukana ovat pastorit Ulla PohjolanPirhonen ja Jaakko Simojoki.

Pyhän Laurin kirkossa on kaksikielinen kynttilärukous luomakunnan puolesta. Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen tuo kaupungin tervehdyksen. Mukana Corvus Laurencij -kuoron jäseniä, kanttori Samppa Laakso ja pastori Jaakko Hyttinen.

Earth Hour ‑rukoushetket la 2.3. klo 20.30 Vantaan kirkoissa

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ„IVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Välitämme.

Kevään 2011 EDUSKUNTAVAALIT lähestyvät.

Nyt sinulla on mahdollisuus tavoittaa äänestäjät seurakuntalehden välityksellä.

Palveluja tarjotaan Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIĂ–Ă–N

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Ostetaan

Ilmoitusmarkkinointi 0207 54 2000/vaihde

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Vuokrata halutaan

1ďœ˛

Verkko­Laura Vantaalta haluaa olla kaverisi Facebookissa

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kattolumitÜitä.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 ₏/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 ₏/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

HUONEISTOREMONTIT: timpurintyÜt, maalaus, tapetointi. Kotital.väh.

Rakennuspalvelu Kokkonen Seppo p. 040 570 1884.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

REMONTIT SOPUHINTAAN

MyĂśs kodin pienet kunnostustyĂśt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Palvelukseen halutaan Asianajajia

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

HOIVANANTAJIA HOIVANANTAJIA

www.homeinstead.fi www.homeinstead.fi 010 8417400 7400 010 841

Vantaan seurakunnat ..–1..

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto suljetaan ke 30.3. klo 14.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahviossa on aamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–12. Hintaan 2,50 e/hlö kuuluu lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13.

Konfirmaatiomessu la 26.3. klo 12. Rautalampi 2. Sari Kokkonen, Nina Pajunen, Anne Viljamaa.

Marianpäivän messu su 27.3. klo 12. Hans Tuominen, Reijo Liimatainen, Juha Paukkeri, sellisti Tuomas Perkkiö. Kirkkokahvit.

Herättäjän seurat su klo 14. Puhujina Jaakko Simojoki, Hans Tuominen, Reetta Leskinen, Liinamaria Halén. ”Ave Maria” — Jumalaa kiittää sieluni su klo 18. Musiikkiviikon aloituskonsertti. Anne Viljamaa ja Jaakko Hietikko, laulu, Juha Paukkeri, urut ja piano.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma 28.3. klo 18.30. Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. ”Lintujen paluu” — pianokonsertti ma klo 19. Marjaana Merikanto, piano.

Senioriklubi ti 29.3. klo 13. Vt. kirkkoherra Hans Tuominen vierailee.

Ryhmä pientuloisille yksinhuoltajaperheille tiistaisin klo 17. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri ti klo 18–20.

Sinä olet aamuni valo -yhteisvastuukonsertti ti 29.3. klo 19.

Petri Laaksonen. Ohjelma 10/5 euroa.

Virsivartti ke 30.3. klo 12.30.

Viikkomessu torstaisin klo 18. ”Tuhansin kielin” to 31.3. klo 19. Hengellisen musiikin toivekonsertti. Aiemmin jätettyjä toiveita toteuttavat kanttorit yhdessä paikallisten muusikoiden kanssa.

Sydänten Puhetta Wertauskuvin & Maisemin”. Hakunilan kirkon taidepiirin näyttely seurakuntasalissa on avoinna maaliskuun loppuun ma–pe klo 9–16 ja myös kirkonmenojen aikana.

Aikuisrippikoulu alkaa to 31.3. klo 17.30. Konfirmaatio toukokuussa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Tiedustelut Harri Nurminen p. 050 354 7648 tai harri.nurminen@evl.fi.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi. Puuroperjantait jatkuvat kevään ajan.

Messu su 27.3. klo 10. Vesa Häkkinen, Anne Viljamaa, Juha Paukkeri. Äiti Teresa -peittopiiri ti 15.3. klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Peittopiiri neuloo lahjoituslangoista. Langat ovat loppumassa. Lojuuko nurkissasi lankoja, jotka voisit lahjoittaa? Langoissa olisi hyvä olla villaa vähintään 50 prosenttia. Lankoja voi tuoda

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Laulun siivin — lasten kauneimmat lintu- ja enkelilaulut ke 30.3. klo 18. Hakunilan, Rekolan ja Hämeenkylän seurakuntien lapsikuorot esiintyvät johtajinaan Hannu-Pekka Heikkilä, Noora Hultin ja Anne Viljamaa.

Lapsille ja perheille Perhekerhot kokoontuvat klo 9–11 tiistaisin Hakunilan kirkossa, keskiviikkoisin Länsimäen kirkossa sekä Pyhän Annan lastenkirkossa ja torstaisin Vaaralan kirkossa.

Pyhäkoulut klo 10 Länsimäen kirkossa. Seikkailupyhäkoulu su klo 14, kokoontuminen Pallotie 42 pihassa. Mukaan säänmukainen varustus, pientä evästä, juomapullo ja seikkailumieltä. Kotipyhäkoulu ke klo 18 parittomilla viikoilla Itä-Hakkilassa, Riekkomäentie 8 Anna ja Mika Hyvärisillä. Hakunilassa kotipyhäkoulu Asta Enqvistillä parillisilla viikoilla su klo 11–12 Hevoshaantie 9 D. Lastenleiri Kukonnotkossa 6.– 11.6. ja päiväleirit 6.–23.6. Rajakylässä ja Hakunilassa. Ilmoittautumiset www.nmkyvantaa.fi.

Kastettu Hertta Lumia Mattila, Netta Emilia Lilja, Veikko Kari Saminpoika Kauppinen.

Hautaan siunattu Mauri Ilkka Tapani Kyösti 22 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Kynttiläkirkko, Earth hour la 26.3. klo 20.30. Maailmanlaajuinen tempaus ympäristön ja ilmaston puolesta. Ulkotulet kirkon ovella syttyvät kello 20.15, kynttilöin valaistussa kirkkosalissa hiljentymistä, musiikkia ja Raamatun tekstejä klo 20.30– 21.15. Jouni Salko, Riitta Kettunen, Jari Jääskeläinen.

Marianpäivän sanajumalanpalvelus su 27.3. klo 10. Saarna Jouni Salko, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Mukana rippikouluryhmiä.

Iltakirkko su 27.3. klo 18. Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Mukana rippikouluryhmiä.

Pääsiäisaskartelua aikuisille materiaalikustannuksin ma 28.3. klo 18–21 seurakuntasalissa.

Oopperakerho ke 30.3. klo 17.30 nuorisotilassa. Asiantuntijana Aarno Cronvall.

Riparilauluja Hämeenkylän kirkossa ke 30.3. klo 19.

Rukouspiiri tiistaisin parittomilla viikoilla klo 17.30 Hämeenkylän kirkon takkahuoneessa. Seuraava 29.3.

Sari Poijärvi / Kuvaario

Hakunila

Hakunilan tai Länsimäen kirkon vahtimestareille tai postittaa: Peittopiirin langat, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, 01280 Vantaa.

Tiedustelut p. 050 560 5693.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Lammaskuja 2 B kerhotila Naisten raamattupiiri joka maanantai klo 18. Vetäjänä Helena Lemettinen.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 24.3. klo 12. Vieraana Etelä-Suomen aluejohtaja Jukka Niemelä.

Kohtaamispaikka parittomien viikkojen torstaisin klo 12. Seuraava to 31.3. Mukana lähetys- ja aikuistyönsihteeri Riitta Ahonen.

Lapsille ja perheille Soita ja laula -pyhäkoulu kokoontuu neljänä peräkkäisenä sunnuntaina 27.3.–17.4. klo 16 Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1:n kerhotilassa. Lisätietoja pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrelliltä, p. 040 837 9875.

Lapsikuoro 7–13-vuotiaille tiistaisin klo 17–18. Kanttori HannuPekka Heikkilä opastaa ammattitaidolla lapset laulamisen ja musiikin erityiseen maailmaan.

Kuoro on aloittanut viime syksynä ja vielä on tilaa innokkaille laulajille.

Haku koululaisten kesäkerhoihin maaliskuun aikana. Kesäkerhot 6.–22.6. Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3 ja Vapaalan seurakuntatalolla, Vanha Hämeenkyläntie 9. Kerhoihin otetaan ensisijaisesti 1. ja 2. luokan oppilaita.

Jos tilaa on, otetaan myös 3. luokan oppilaita. Kerhoissa on monipuolista toimintaa sekä sisällä että ulkona lastenohjaajien ohjauksessa. Hintaan 156 e sisältyy lämmin lounas, välipala ja yksi retki. Lisätietoja ja hakukaavakkeita antaa lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulún, p. 09 830 6457 tai 050 5447647. Hakuaika päättyy 31.3. Jokaiselle hakijalle postitetaan päätös kotiin.

Haku ensi syksyn vekkuli- ja päiväkerhoihin 15.3.–15.4. Vekkuli- ja päiväkerhot ovat pienten seurakuntalaisten kerhoja, joissa koulutettujen ohjaajien johdolla ja monimuotoisella toiminnalla tuetaan lapsen kasvua eri kehitysvaiheissa.

Vekkulikerhot 3–4-vuotiaille kokoontuvat kerran viikossa kahden tunnin ajan. Lukukausimaksu 40 e.

Päiväkerhot 4–6-vuotiaille kokoontuvat kaksi kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu 90 e.

Musiikkipainotteiset kerhot.

Hämeenkylän kirkolla kaksi kertaa viikossa kokoontuvissa vekkuli- ja päiväkerhoissa pidetään toisena kerhopäivänä 45 minuutin mittainen musiikkileikkikoulu, jonka ohjaa musiikkileikkikoulunopettaja. Muskari-vekkulikerhon hinta on 170 e ja muskari-päiväkerhon hinta 180 e lukukaudessa.

Kerhopaikat: Hämeenkylän, kirkko, Auratie 3, Pähkinärinne, Lammaspolku 1, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9. Hakukaavakkeita saa kerhopaikoista, lapsityön toimistosta tai seurakunnan verkkosivuilta. Hakukaavake palautetaan viimeistään 15.4. kerhoihin tai lapsityön toimistoon, Auratie 3, 01630 Vantaa. Päätös postitetaan kotiin. Lisätietoja lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnilta, p. 09 830 6457, 050 544 7647 tai sähköpostitse eila.paulun@evl.fi.

Sururyhmä miehille V antaankosken seurakunta ja Vantaan A-kilta järjestävät yhteistyönä miesten sururyhmän Jokiniemessä.

Ajatuksena on, että miesten olisi ehkä helpompi tulla mukaan joukkoon, jossa on vain miehiä.

— Miesten sururyhmässä, ihan niin kuin sekasururyhmissäkin, käydään läpi surua, jonka ihminen on kohdannut. Surua voi aiheuttaa omaisen, puolison tai lapsen kuolema. Joka kokoontumiskerralle on aihe, josta keskustellaan, kertoo ryhmän ohjaaja, diakoni Jukka-Pekka Virtanen Vantaankosken seurakunnasta.

Senioreiden retki Kihniöön Pohjois-Pirkanmaalle ke 4.5.

Tutustumista vireään kesämökkikuntaan, sen yritystoimintaan, harvinaisiin kädentaitoihin ja kauniiseen puukirkkoon. Pitopöytä perinneruokineen odottaa katettuna. Mukana paikallinen opas. Paluumatka Virtain ja Ruoveden kautta. Lähtö Askistosta klo 7.15, paluu n. klo 20.

Bussi kulkee reittiä: Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinteen ostoskeskus, Hämevaaran bussien kääntöpaikka, Rajatorpan ostoskeskus. Retken hinta 50 e. Ilmoittautuminen viimeistään 20.4. kirkkoherranvirastoon p.09 830 6450.

Haluaisitko järjestää kesäkeskiviikkona pihaseurat? Pihaseuratoiminta on perinne Hämeenkylän seurakunnassa. Joka kesä seurakuntalaiset avaavat keskiviikkoisin ovensa jokaiselle halukkaalle, joka haluaa kokoontua yhteen Sanan, laulun ja yhdessäolon merkeissä. Seuroissa seurakunnan työntekijä pitää puheen ja lisäksi on mahdollisuus vapaaseen keskusteluun ja toivelauluihin. Ota yhteys kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Varhaisnuorille Tyttöjen ja poikien kevätleiri Holmassa 13.–15.5. Leiri on suunnattu 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Kaiken leiritoiminnan lisäksi tutustumme leirillä myös yhteen Vanhan testamentin henkilöön. Hinta 40 e. Ilmoittautuminen 14.3.–10.4. Pasi Niemistölle p. 050 518 7967.

Muuta Senioritalon kahvikammari parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 13.30, Kastanjakuja 1 A. Juodaan kahvia ja tutustutaan toinen toisiimme. Seuraava ke 30.3. Mukana diakonityöntekijä Satu Enrold.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Miesten sururyhmä kokoontuu yhteensä viisi kertaa kevään aikana. Kokoontumiset ovat torstaisin 14.4., 21.4., 5.5., 19.5. ja 2.6. Ryhmän toinen ohjaaja on Dimitri Hedman Vantaan A-killasta.

Ilmoittautumiset ryhmään 31.3. mennessä Jukka-Pekka Virtanen p. 050 407 1176 tai Dimitri Hedman p. 040 750 7331.

Miesten sururyhmä alkaa to 1.. klo 1–18.30 Vantaan A‑killan tiloissa Villa Grönbergissä (Römperi), Jokiniementie 58

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 24.3. klo 13, Martti Sirviö.

Naisten saunailta to 24.3. klo 18 Kotkansiivessä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 24.3. klo 18.

Earth Hour la 26.3. klo 20.30.

Riitta-Maija Palmusaari. Osallistumme maailmanlaajuiseen ympäristötapahtumaan viettämällä rukoushetken kynttilänvalossa seurakuntakeskuksen kappelissa.

Marianpäivän runolaulumessu su 27.3. klo 10. Samaan aikaan radio YLE 1. Messussa saarnaa piispa Irja Askola, liturgina vt. kirkkoherra Kimmo Saares, musiikki Ursula Hynninen ja Martti Sirviö, soitinyhtye ja Korson seurakuntakuoro, sanat Pekka Kivekäs. Seurakuntaa pyydetään saapumaan paikalle ajoissa, n. klo 9.40. Voit seurata messun kulkua runolaulumessu.fi.

Kylväjäpiiri su 28.3. klo 15 Kotkansiivessä. Vieraina Eva ja Hans Rönnlund Keski-Aasiasta.

Runopiiri ma 28.3. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 28.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustiloissa. Mahdollisuus myös saunomiseen.

English through Bible ma 28.3. klo 18.30.

Paastonajan katumusvesper ma 28.3. klo 19 kappelissa, pastori Henri Järvinen. Puolen tunnin iltarukoushetki on paikka pysähtyä ja hiljentyä rukousten, katumuspsalmien ja piispa Eero Huovisen kirjoittamien viriketekstien äärellä.

Pääsiäisaskartelua ti 29.3. klo 10–13. Valmistamme pääsiäismunia uudella tekniikalla Vuokko Tammen opastuksella. Ilmoittautuminen ja tiedustelut MarjaLiisa Kari, p. 040 564 7879.

Kirkon kahvila ti 29.3. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 29.3. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 30.3. klo 11, RiittaMaija Palmusaari.

Lähetyspiiri ke 30.3. klo 14.

Diakonian iltakirkko ke 30.3. klo 18, Mari Liimatainen ja Martti Sirviö. Paaston ajan diakoniahenkinen iltamessu. Tule murtamaan itse leivottua leipää ehtoollisella ja hiljentymään Sanan äärelle. Tilaisuuden jälkeen tarjolla iltateetä.

Vanhemman väen piiri to 31.3. klo 13, Anne Saviranta. Pääsiäiskortteja myytävänä lähetyksen hyväksi.

Miesten saunailta to 31.3. klo 18 Kotkansiivessä, Vesa Ruokonen.

Parisuhdepäivä la 9.4. klo 9–15.

Mitkä ovat parisuhteen ja puolisoiden vahvuudet ja voimavarat?

Miten ratkaista ristiriitoja rakentavasti? Päivässä on yhteistä keskustelua ja toiminnallisia harjoituksia. Mukaan mahtuu 10 paria.

Ilmoittautumiset 30.3. mennessä Heidi Ilveskerolle p. 050 5747 283 tai heidi.ilveskero@evl.fi.

Nuorille Nuorten kahvilat: Dooris perjantaisin klo 19–22, Kaino sunnuntaisin klo 17–20.

Varhaisnuorille Poikien kesäleiri 7–14-vuotiaille Kuntokalliossa 20.6–23.6. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Terho Kettunen p. 050 520 8286 tai terho.kettunen@evl.fi.

Tyttöjen kesäleiri 7–14-vuotiaille Holmassa 8.–11.8. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Liisa Oksanen p. 050 576 6958 tai liisa.oksanen@evl.fi.

Molemmilla leireillä luvassa monipuolista ohjelmaa. Lähtö Korson kirkolta klo 9.30 ja paluu n. klo 13.30. Hinta 60 euroa sis.

1

Vantaan seurakunnat ..–1..

Mikke Pöyhönen

kuljetukset, täysihoidon ja ohjelman.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 27.3. klo 10.

Kastettu Anton Aleksi Palvanen, Akseli Samuel Turunen, Ava Ellen Amalia Virtanen, Ilyas Hannu Tapani Rantala, Leon Matteo Ruuskanen, Matias August Lukkari, Emilia Iris Maria Tuominen, Juho Petteri Oksman, Nicklas Ano Christian Taipalus, Tomi Oskari Hosio, Aurora Katariina Axberg, Eetu Antero Korhola.

Hautaan siunattu Seppo Ilmari Hämäläinen 66 v, Matti Juhani Mikael Depner 63 v.

Rekola

MYYRMÄEN KIRKON URUT  vuotta -konsertti su .. klo . Myyrmäen kirkossa. Kanttori Kari Jerkku soittaa Maria-aiheista urkumusiikkia -luvulta nykypäivään. Ohjelmassa muun muassa kantaesityksenä Matti Rankalan urkusävellys Marian ilmestys. Vapaa pääsy, ohjelma  euroa.

(5 e), kahvin ja hyvän seuran kera. Keskustelun johdattelijoina ja musisoijina isäntäpari Pirjo AlaKapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Rautkallion kerhohuone

Rekolan kirkolla. Järjestämme 6.–23.6.11 pienten (1–3-luokkalaisten) kesäkerhon. Kerho kokoontuu ma–pe klo 9–15. Tarjolla mukavaa toimintaa sekä lounas ja välipala. Kesäkerhon hinta on 55 e / viikko tai 150 e / koko aika. Kerhoon mahtuu 25 lasta.

Ilmoittautumiset lastenohjaaja Sari Laineelle, p. 050 573 6329 tai 050 573 6328.

Rautkalliontie 4

Muuta

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Rukouspiiri Israelin ja Lähiidän puolesta ke 30.3. klo 18.30.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Nuorille

Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 24.3. klo 13.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Marianpäivän messu su 27.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja MarjaLiisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtyeen naiset avustavat. Marttojen kirkkopyhä. Kirkkokahvit messun jälkeen, Martat kahvittavat ja myyvät leivonnaisia Yhteisvastuun hyväksi.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Ilmari Krohnin Psalttari -luento ma 28.3. klo 19, Martti Laitinen esitelmöi, laulaja Kullervo Latvanen ja urkuri Sirkku-Liisa Niemi avustavat.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lankalahjoituksia otetaan vastaan, pienetkin määrät ovat tervetulleita.

Iltamessu ke 30.3. klo 20.15.

Pirjon ja Pentin tarinatupa -iltapäivä to 31.3. klo 12. Keskustellaan rakkaudesta ja armosta Marttojen valmistaman lounaan

Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Isko 2 ti 29.3. klo 18 kirkolla. ”Ystävä vai vihollinen — rakasta heitä kaikkia, miten?”

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Nuorten messu ke 30.3. klo 20.15.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Pääsiäisen ihme -periodipyhäkoulu ti klo 17.30. Tutustumme kuuden viikon aikana pääsiäisen tapahtumiin luovasti ja leikkisästi. Pyhäkoulu on avoin kaikille yli 4-vuotiaille lapsille, vanhemmat ovat myös tervetulleita mukaan.

Pyhäkouluun ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Koululaisten kesäkerho

Leipää ja viiniä ➤

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Heikki Vilho Oliver Häyrynen, Sera Sofia Peltonen, Jusa Valo Veikko Pietiläinen, Uula Otso Ryytty, Veea Vuokko Aurora Ylönen.

Kaksikielinen Earth Hour — kynttilärukous luomakunnan puolesta la 26.3. klo 20.30. Sammutamme valot ilmaston puolesta ja vietämme valon rukoushetkeä kynttilöiden valossa. Vantaan kaupunginhallituksen pj.

Tapani Mäkinen tuo kaupungin tervehdyksen. Mukana Corvus Laurencij -kuoron jäseniä, kanttori Samppa Laakso, pastori Jaakko Hyttinen.

Marian ilmestyspäivän messu ja nuorten kirkkopyhä su 27.3. klo 12. Toni Fagerholm, Pudi Kettunen, kanttori Samppa Laakso.

Hautaan siunattu

Tikkurilan kirkko

Eero Onni Ensio Kela 69 v.

Asematie 12, p. 09 830 6223

Kastettu

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän

Tikkurilan Hannat to 24.3. klo 9 neuvotteluhuoneessa. Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Ilosanomapiiri to 24.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 24.3. klo 18 takkahuoneessa.

Laulupiiri pe 25.3. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Tosiäijien saunailta to 24.3. klo 18–20. Oma pyyhe mukaan, iltapalaa, iltahartaus. Vapaaehtoinen vetäjä Pauli Sepponen.

Marianpäivän matinea su 27.3. klo 15–16 Maria-aiheisia lauluja sekä piano- ja huilumusiikkia.

Quo vadis -kuoro, Outi Noponen laulu, Maija Maltela, huilu ja laulu, Iina Katila, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma- ja kahvimaksu Yhteisvastuukeräykselle.

Vantaan Rauhanyhdistyksen Seurat ke 30.3. klo 19.

Ilorieha su 10.4. klo 10–14. Kausi vaihtuu — lapset kasvavat.

Iloisessa tapahtumassa on myös kirpputori lapsiperheille. Tule myymään vanhaa, ostamaan ”uutta”. Pöytävuokra 10€ Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pöytävaraukset Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 tai maaret. hirvensalo@evl.fi.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 24.3. klo 17.30.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 21.3. klo 18.

Rukouspiiri su 27.3. klo 19 Tied. pastori Kirsti Hildén p. 050 3827 987 Kartanonkosken lähetyspiiri ke 30.3. klo 18. Kansanlähetyspiiri, Etiopia, Päivi ja Harri Heinonen.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 31.3. klo 17.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 25.3. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Ylästön eläkeläiskerho ke 30.3. klo 12–13.30.

Lapsille ja perheille Haku Tikkurilan seurakunnan syyskauden päivä- ja vekkulikerhoihin 24.3.–29.4. Hakukaavakkeita saatavissa nettisivultamme, kerhopisteistämme niiden aukioloaikoina ja kirkkoherranvirastosta. Hakukaavakkeessa palautusohjeet. Vapaita kerhopaikkoja kesäkuuksi voi tiedustella lapsityönohjaajalta alk. vko 15. Tied. lapsityönohjaaja Krisse Elo p. 050 420 3991.

Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin klo 9.30–11.

Ylästön seurakuntatalo torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa lastenohjaajien kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki. Ilmoittautua ei tarvitse.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa. Esikoisvauvan äideille, isille, mummeille tai kummeille. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Lastenohjaajat mukana.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Lastenhoito, teetarjoilu ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhot: Lasten ja aikuisten kohtauspaikka. Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30– 11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11,

Ensi sunnuntai on Marian ilmestyspäivä. Sen aihe on Herran palvelijatar.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 113:1–8, 1. Moos. 3:8–15, Gal. 4:3–7 ja Luuk. 1:39–45.

Marian osa Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!

Luuk. :

1

Vertaisryhmä — teemana vanhemmuuden tukeminen ja jaksaminen. Ryhmä kokoontuu tiistaisin 29.3., 5.4., 12.4., 19.4. ja 26.4. klo 18–19.30 Rekolan kirkolla, kerhohuone 3:ssa. Teemat nousevat ryhmäläisten omista aiheista, ne voivat olla esim. lapsiin, vanhemmuuteen yleensä tai parisuhteeseen liittyviä.

Ryhmän ohjaajana on psykiatrian sairaanhoitaja, erityisluokanopettaja ja perheterapian opiskelija Raija Heikkonen. Ryhmään otetaan 5–7 osallistujaa. Ilmoittautumiset Irma Liljeströmille p.

050 553 8459.

Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

lauluhetki la 26.3. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Marian ilmestymispäivän messu su 27.3. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Päivi Helén, kanttori Simo Santaranta. Kirkkokuoro.

Arabiankielinen raamattupiiri su 27.3. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 27.3. klo 16–18 neuvotteluhuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 28.3. klo 13–14.30 Tikkurilan kirkon kahviossa. Mukana pastori Pirjo Kettu.

Nuorten aikuisten ilta ma 28.3. klo 18–20 nuorisotilassa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 28.3. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 29.3. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 29.3. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa.

Omalla äänellä -kuoro ti 29.3. klo 19 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Outi Noponen.

Arki-illan ehtoollinen ke 30.3. klo 18. Jaakko Hyttinen, kanttori Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 31.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 31.3. klo 18 takkahuoneessa.

V

oi, se on totta, minusta tulee äiti! Mikä mieletön tunne. Minun pitää heti saada jakaa tämä uutinen sukulaisten ja ystävien kesken. Nyt pääsen ostamaan pieniä nuttuja, potkuhousuja, tuttipulloja. Minä, joka olin käsityönopettajien mielestä varmaankin toivoton tapaus, päätän ostaa lankoja ja ryhtyä neulomaan suloisen pieniä vaatteita.

Neljä kertaa olen saanut kokea tuon sykähdyttävän ja onnellisen asian. Minäkin olen saanut Jumalalta tärkeän osan.

Mutta mitä ajatteli yli  vuotta sitten Maria, nuori tyttö, saadessaan kuulla enkelin uutisen? Hänellä ei ollut raskaustestiä, ei ollut vielä edes aavistusta, että hänen kohdussaan kasvaisi elämä. Kesken päivän askareiden hänet yllätti enkelin tulo. Jo pelkästään enkelin näkeminen oli valtava asia. Mutta sekin kalpeni enkelin viestin rinnalla: Mariasta tulee äiti — Jumalan pojan äiti!

Tuliko Maria onnelliseksi uutisesta? Riensikö hän innoissaan kertomaan siitä? Vai pelästyikö hän? Mitä muut ajattelivat, kun hän, ilman miestä elävä nuori nainen, oli raskaana? Voi vain aavistaa ristiriitaiset tunteet, jotka Marian päässä risteilivät.

Helppo ei ollut myöskään pitkä matka Nasaretista Betlehemiin Marian loppuraskauden aikana puhumattakaan synnytyksestä eläimiltä tuoksuvassa tallissa. Mutta kaikkein raskain äidillä oli vasta edessä: hän joutui kyynelsilmin seuraamaan oman lapsensa naulitsemista ristille.

Maria sai hyvän, mutta raskaan osan. Pääsiäisaamu pyyhki Marian kyyneleet, ja hänen sydämensä pystyi taas iloitsemaan.

Eila Paulún Hämeenkylän seurakunnan lapsi- ja perhetyön sihteeri

Nuorille Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C, 2. krs

Walkers nuortenkahvila pe 25.3. klo 19–22 ja ke 30.3. klo 16– 18.30 Tikkurilassa.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 28.3. klo 18 Kartanonkoskella.

Iso 1 AB -koulutus ti 29.3. klo 16.30 rippikoululuokassa.

Nuortenilta ke 30.3. klo 18.30– 20 nuorisotilassa.

Muuta Malminiityn eläkeläiskerho ma 28.3. klo 13.30. Kevään ajan uusi osoite Koivukyläntie 47 C. Pääsiäisvaellusretki Vivamoon. Lähde mukaan Vivamon Raamattukylään Pääsiäisvaellukselle ”Ihmisen Poika”. Tiistaina 19.4. linja-auto lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30, paluu klo 16 mennessä. Perillä lounas klo 11, vaellus klo 12–13.30, kahvit 13.45. Varaudu sään mukaisiin vaatteisiin, sillä vaellus tapahtuu kokonaan ulkona noin 1,5 km matkalla. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla 10 e retkimaksu maaliskuun aikana, viimeistään 31.3. diakoniatoimistossa päivystysten yhteydessä, ma ja to klo 10–12 tai kirkon ruokailuissa tiistaisin klo 12–14.

Kastettu Noa Eemil Sarlin, Saimi-Inkeri Leppänen, Jere Trent Elias Karstu, Alina Sofia Asikainen, Niklas Nooa Tapio Kinturi, Maria Martta-Leena Virtanen, Ella Maria Ilona Hämäläinen, Elias Oliver Nuutinen, Vincent Caius de Leeuw van Weenen, Iida Wilhelmiina Nummi, Joel Kim Oskari Kalpio.

Hautaan siunattu Kirsti Sisko Hanström 86 v, Niilo Veikko Koivuneva 79 v, Taisto Aatos Kivelä 69 v, Erkki Sakari Vainio 62 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 24.3. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 24.3. klo 17.30.

Earth Hour -kynttilähartaus la 26.3. klo 20.30. Mukana papit Ulla Pohjolan-Pirhonen ja Jaakko Simojoki. Kanttori Maija Maltela.

Messu su 27.3. klo 10. Mariakodin kirkkopyhä. Saarna Maari

Santala, liturgia Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Maija Maltela.

Kirkkokahvit ja Mariakodin ystävät ry:n kokous isossa srk-salissa.

Pyhäkoulu su 27.3. klo 10 kerhohuone 4.

Myyrmäen kirkon urut 25 vuotta -konsertti su 27.3. klo 18.15. Kari Jerkku soittaa Mariaaiheista urkumusiikkia 1400-luvulta nykypäivään. Ohjelmassa mm. kantaesityksenä Matti Rankalan urkusävellys ”Marian ilmestys”. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Eläkeläiskerho ti 29.3. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Huumorin pilkettä.

Sinkkupiiri ti 29.3. klo 18.30–20 takkahuone. 7+ syntiä, Risto Pottonen.

Raamattupiiri ke 30.3. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Teemana rukous: Rukous lähetystyön puolesta ke 30.3. klo 18.30. Tansanian lähetti Seija Uimonen (Sanansaattajat).

Eläkeläiskerho to 31.3. klo 13– 14.30 takkahuone. Ehtoollinen.

Arkipyhäkoulu to 31.3. klo 17.30.

Miesten piiri to 31.3. klo 18.30– 20 takkahuone. Keskustelemme aiheesta Kristillinen usko Auschwitzin ja Hiroshiman jälkeen.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Perhemessu su 27.3. klo 12.

Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Maija Maltela. Mukana Kivistön päiväkerho ja iltapäiväkerho. Kivistön Marttojen kirkkokahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Eläkeläiskerho ke 30.3. 12.30– 14. Me kynien arkistosta, Kaija Lamberg.

Ideariihi ke 30.3. klo 18–20. Tule antamaan palautetta ja ideoimaan seurakunnan tulevaa toimintaa Kivistö–Seutulan kirkkopiirissä. Tarjoilua. Päätteeksi iltahartaus klo 19.45.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 29.3. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 24.3. klo 13– 14.30.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 27.3. klo 15.

Naisten raamattupiiri ma 28.3. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 31.3. klo 13– 14.30. Luterilainen Neitsyt Maria, Risto Pottonen.

Laulupiiri to 31.3. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 30.3. klo 13– 14.30. Luterilainen Neitsyt Maria, Risto Pottonen.

Varhaisnuorille Perheleiri Holmassa 27.–29.5.

Alakouluikäisille tytöille ja pojille ja heidän perheilleen. Leirille ovat tervetulleita kaiken kokoiset perheet. Yhdessäoloa, ulkoilua, askartelua, saunomista ja hiljentymistä. Leirin hinta alakoululaisilta 38 e, aikuisilta 60 e.

Tied. ja ilm. Ann-Marie Ahlsten 050 381 6303.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30. Viherpuiston asukaspuistossa ma 28.3. klo 10.30.

Lasten lauluryhmä su 27.3. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Muuta Miesten sururyhmä alkaa to 14.4. klo 17–18.30 (muut kokoontumiset 21.4., 5.5., 19.5., 2.6.). Paikka: Vantaan A-kilta, Villa Grönberg (Römperi), Jokiniementie 58. Tule mukaan rohkeasti, älä jää yksin, surraan yhdessä.

Sari Gustafsson/Lehtikuva

Kartanonkosken kerhohuoneisto, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, klo 11–12 ja Jeesuksen seurassa -periodipyhäkoulu klo 11 seurakuntatila, Simonkyläntie 11, klo 11–12.

Tikkurilan puuhakerhossa on tarjolla koululaisille mukavaa ajanvietettä maanantaisin klo 18 ja tiistaisin klo 17.30. Ilmoittautua voi menemällä suoraan kerhoon, Unikkotie 5 B, 2. krs. Tied.

Enni Korhonen, p. 050 526 9401.

Piispa Irja Askola saarnaa Korson kirkossa runolaulumessussa.

Runolaulumessu radioituna

K

orson kirkossa keskitytään marianpäivänä runolaulumessuun.

Messun osien ja laulujen sävelmät ovat teoksesta Suomen kansan sävelmiä IV jakso. Karjalan runo‑ sävelmiä. (Suomalaisen kirjallisuuden seura 1930). Teokseen on koottu 1800–1900-luvuilla Suomesta, Inkeristä ja rajantakaisesta Karjalasta kerättyjä runosävelmiä. Messuun musiikin ovat sovittaneet Korson seurakunnan kanttorit Ursula Hynninen ja Martti Sirviö ja sanat on tehnyt runoilija Pekka Kivekäs.

Messun alkumusiikissa kysytään, missä liikkuu nykyajan Maria, nuori, köyhä ja raskaana oleva tyttö? Miltä hän näyttää? Keihin hän samastuu?

Kiitosvirressä Maria kutsuu köyhien

Ilm. 25.3. menn. Jukka-Pekka Virtanen p. 050 407 1176 tai Dimitri Hedman p. 040 750 7331.

Hiljaisuuden iltapäivä la 2.4 klo 12–18 Kivistön kirkolla ja Hiljaisuuden polulla. Omaa hiljaisuutta, mahdollisuus mietiskelyyn ja rauhoittumiseen. Virikepuhe hiljaisuuden merkityksestä arjen haasteiden keskellä. Iltamessu.

Hinta 5 e sisältää keittolounaan ja päiväkahvit. Päivässä mukana Tarja Korpela ja Maisa Kumpulainen. Tiedustelut Tarja Korpela p.

050 388 8501. Ilm. 25.3 mennessä pasi.kilpelainen@evl.fi tai 050 381 6323.

Kastettu Mikael Lennart Matias Blomberg, Kiira Karoliina Salonen, Valtteri Onni Tapio Touru, Josefiina Hilda Alisa Tirkkonen, Elsa Maria Rautio, Timo Petri Juhani Pesonen, Leevi Aleksander Näräkkä, Jenna Minea Segersven, Severi Arvi Olavi Orell.

Hautaan siunattu Else-Maj Riihijärvi 91 v, Enni Eila Alhonen 84 v, Toivo Ilmari Mäkinen 84 v, Raimo Rauno Sillanmäki 78 v, Åke Sigurd Lindgren 77 v, Lea Hellin Parola 75 v, Antti Johannes Freese 72 v, Pertti Raineri Vepsä 68 v, Kimmo Markku Melasniemi 62 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

ja sorrettujen lisäksi lauluunsa kaiken, mitä luonnosta löytää: vanamot, korpit, perhoset, toukat ja varpuset.

Jumalan Karitsa -hymnissä esiintyy vanha käsitys, että ehtoollisen leipä on osallisuus Jeesuksen elämään, viini hänen kärsimykseensä.

Loppumusiikissa verrataan Mariaa laivaan, mistä Pekka Kivekäs kertoo muun muassa: ”Omalaatuinen kielikuva juontuu Vanhan testamentin Sananlaskujen kirjan 31. luvusta. Luku kuvaa hyvää ja jumalaapelkäävää vaimoa. Jakeessa 14 sanotaan, että ’Hän on kuin laiva, hän hankkii ravintoa etäältäkin’. Jae sovitettiin jo hyvin varhain Neitsyt Mariaan, joka tuo maailmalle ravinnon, elämän leivän, Jeesuksen.”

Verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 25.3 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 27.3 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Välkommen på högmässa för moget folk på Marie bebådelsedag. Pred. Kaj Andersson, lit. Marius Niemelä Røed, ViAndakören medverkar, Marthornas kyrksöndag. Efter högmässan kyrkkaffe på Prostgården, Marthorna och församlingens ungdomar bjuder på bulle till förmån för Gemensamt ansvar. Försäljning av Gemensamt Ansvar produkter.

Foibekretsen må 28.3 kl. 14 i Foibe servicehus, brasrummet.

LARSKÖREN övar må 28.3 kl. 18 i S:t Lars kapell.

ViAndakören övar ti 29.3 kl.

13.30 i Dickursby kyrka.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 29.3 kl. 13 i S:t Martins kapell, Rea Anner.

Sjöskog diakonikrets ti 29.3 kl.

13 hos Ilse Lindberg, Marius Niemelä Røed.

Drop in i Bagarstugan ti 29.3 kl.

15–19. Ungdomskväll med Sege och Kaj. Har du visor min vän? On 30.3 kl. 14, allsång i Folkhälsanhuset.

Missionskväll on 30.3 kl. 18.30 i S:t Martins kapell, Allsång med våren och missionen som tema.

Kaj Andersson, Håkan Wikman.

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 31.3 kl. 13 i Håkansböle kyrka, Annakatri Aho.

Döpta Wilma Emilia Nukarinen

Döda Doris Linnea Malmberg 72 år

Lisää siitä, mitä marianpäivän runolaulumessussa oikein sanotaan, voi lukea osoitteessa www.runolaulumessu.fi.

Runolaulumessussa saarnaa piispa Irja Askola ja liturgina toimii vt. kirkkoherra Kimmo Saares. Musiikista vastaavat kanttorit sekä soitinyhtye ja seurakuntakuoro.

Marianpäivän runolaulumessu kuullaan myös radion YLE 1 -kanavalla. Seurakuntalaisia pyydetään saapumaan kirkkoon ajoissa, noin kello 9.40.

Marianpäivän runolaulumessu su 2.3. klo 10 Korson kirkossa

Yhteiset Sururyhmä Miesten sururyhmä alkaa to 14.4. klo 17–18.30 Villa Grönbergissä (Vantaan A-kilta), Jokiniementie 58. Älä jää yksin, surraan yhdessä. Seuraavat kokoontumiset 21.4., 5.5., 19.5. ja 2.6. Ilmoittautumiset 31.3. mennessä Jukka-Pekka Virtanen p. 050 407 1176 tai Dimitri Hedman p. 040 750 7331.

Tunturivaellus Vaellus jättiläisten maassa 25.8.–2.9. Tunturivaellus kolmen valtakunnan rajalle Kilpisjärvelle. Hinta 480 euroa. Eräoppaana Simo Ellilä. Matkanjohtajina pastorit Tarja Korpela ja Tapio Koivu sekä diakoniatyöntekijä Irma Liljeström. Tiedustelut Tarja Korpela p. 050 388 8501. Ilmoittautumiset 30.4. mennessä elina.piippo@evl.fi. tai p. 050 321 3282.

Asuntotyö Asuntotyön päivystys tiistaisin klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs, p. 050 346 8358 ja ma 28.3. klo 13–14 Tikkurilan Olotilassa.

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 29.3. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa. Tapio Laine.

Näkövammaistyö

4. Ilmoittautumiset edellisenä päivänä p. 09 872 1025.

Koti-ilta to 31.3. klo 17–19 Rauha Malkilla, Sateenkaari 4 H 16.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15 Tule juttelemaan diakonin kanssa ma 28.3. klo 13–14. Asuntotyön diakoni Jari Hirvonen.

Tutustu seurakuntien vapaaehtoistyöhön ke 30.3. klo 13–14.

Kysy lisää tai ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Yhteislauluilta ma 28.3. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerhohuoneessa, Aabramintie 1. RitvaLeena Tuuli.

Askartelua ke 30.3. klo 17–19.30 Inkun ideapajassa, Korsonpolku

15

koonnut Heli Kulmavuori

Unelmana arkki

IHMISILLÄ ON monenlaisia unelmia: yksi tahtoo rakentaa omakotitalon, toinen hypätä laskuvarjolla, kolmas matkustaa Havaijille. Hollantilainen Johan Huibers on tahtonut rakentaa oman versionsa Nooan arkista. Idean siihen hän sai unesta, jossa Hollanti jäi tulvaveden alle.

Huibersilla on hyvä pohja arkin rakentamiseen. Hän on ammatiltaan rakennusurakoitsija ja evankelista. Silti hän ei ryhtynyt rakennustyöhön hetken mielijohteesta. Ajatus arkin rakentamisesta syntyi jo vuonna , mutta rakennustyö alkoi vasta vuonna  ja yleisölle arkki avautui .

— Nuorimmaisen ristiäisissä Pituutta arkilla on noin  metriä, neljä vuotta sitten oli kaksikerroksileveyttä ja korkeutta  metriä. Rakennen valkoinen kakku, joka oli korisnusmateriaaleina ovat ameteltu sinisin ja liiloin ruurikkalainen setri ja norjalaisuin. Ylemmän kerrok”Vuorisaarna nen mänty. Arkki on kiertäsen koristeena oli syö— ei enempää nyt ympäri Alankomaita, sitävä kuva vauvastamme. sällään muun muassa kotiAina Ullan lasten riseikä vähemeläimiä. tiäisissä ei ole nähty Mutta nälkä kasvaa — pää, sillä siinä yhtä näyttäviä kakkumyös arkin rakentamisessa. ja. Esikoisen ristiäisissä on kaikki.”

Parhaillaan Huibers raken vuotta sitten syötiin

Kakkuja joka lähtöön K ASTEKAKKU, JOKA muistuttaa suloista, röyhelöhattuista vauvaa. Toisessa kakussa vauva kylpee sokerimassasta pyöriteltyjen vaahtopallojen keskellä. Myös pikkuleipätaikinasta valmistettua sukupuuta voisi tarjota kastejuhlassa. Sukupuun oksia koristavista, nimellä varustetuista pikkuleipälehdistä saisi jokainen vieras poimia omansa.

Ulla Svenskin kirja Juhlaleivonnaiset (Otava ) on täynnä kekseliäästi ja näyttävästi koristeltuja kakkuja. Mutta osaako ihan tavallinen jauhopeukalo valmistaa sellaisia?

— Riippuu siitä, kuinka kätevä on käsistään, Ulla sanoo.

— Jos ehdotettu koristelu tuntuu liian vaikealta, voi hyödyntää ohjetta muuten ja koristella kakun vaikkapa kermavaahdolla ja mansikoilla, Ulla ehdottaa. -vuotias leipuri-kondiittori innostui alasta jo lapsena. -vuotiaana Ulla piti naapurin lapsille leivontakoulua. Nykyään hän pitää leivontatarvikekauppaa ja leivontablogia.

Jokaisen viiden lapsensa kastejuhliin Ulla on tietysti leiponut kakut itse.

— Pitäs vaa hellittää otetta, räppää Pyry Karjalainen

2.3. Onnea, Kaapo!

● ● ●

maa lähelle ihmisiä.

Rakennuskuluja Huibers on kattanut lahjoituksilla, lainoilla ja edellisen arkin sisäänpääsytuloilla. Ajoittain rakennusprojekti on koetellut erityisesti Huibersin vaimon hermoja ja saanut hänet kyselemään, eikö mies voisi vaikka rakentaa kaivoja Etiopiaan.

Vähitellen vaimo on kuitenkin alkanut ymmärtää, että minkäs mies unelmalleen mahtaa.

”ULOS HIMASTA, pois telkun äärestä / Ulos netistä, tuubist ja mesestä / Aurinko paistaa, miks himaan jäätäs / Säädä koneet pois päältä.”

Onko levyllä räppäävä poika tosiaan itse kirjoittanut laulun sanat? Kyllä on.

Jokainen tavallaan on Puhuvan Koneen eli -vuotiaan Pyry Karjalaisen esikoislevy.

— Jos tulee joku asia mieleen, otan läppärin ja alan kirjoittaa, Pyry kertoo.

— Kirjoitan biisejä yleensä lomilla. Ensimmäiset biisit kirjoitin kahdeksanvuotiaana.

Kuunnelkaapas tätä. ”Pitäs vaa hellittää otetta (otetta) / Arjen työstä ku menee liia nopeeta / Pitäs vaa hidastaa vauh-

tia (vauhtia) / Haluun kulkee hiljaa, että ehin nauttia.”

Poikahan puhuu asiaa. Biisien sympaattinen sanoma saa täti-ikäisenkin puolelleen.

Toisaalta Pyry tietää jo, mitä työelämän epäinhimillisyys voi olla. ”Mun räpit on vaan niin hirveen totisii / Turhaan siellä duunissa, vaikka kuinka hokisit että ne ei erottas sieltä viittäsataa / silti pomo käskee tyypin vetää sua pataan mun on pakko antaa sulle mun lompakko.”

Levyn kansiteksteissä Puhuva Kone kiittää muun muassa äitiä, faijaa, mummoa, Kalevi-ukkia, isomummo Mairea, Ama-mummoa ja ihania kummeja perheineen.

— Totta kai niitä pitää kiittää. He ovat ihmisiä, jotka ovat olleet mun tukena. He ovat uskoneet mun juttuun, Pyry sanoo.

Kaapo on suomenkielinen versio Gabrielista, joka on hepreaa ja merkitsee ”Jumala on vahva”.

Gabriel on yksi kolmesta Raamatussa nimeltä mainitusta enkelistä. Muut ovat Mikael ja Rafael. Gabrielin tehtävänä oli ilmoittaa Johannes Kastajan ja Jeesuksen syntymästä heidän äideilleen.

2000-luvulla on Suomessa annettu yli  pojalle nimi Kaapo.

Jumala ikävöi meitä Viikko viikolta kasvaa tietoisuus siitä, miten kaukana kaikki luulotellut hyveemme ovat oikeasta Kristuksen seuraamisesta. Parannuksenteossa emme koskaan pääse sen pidemmälle kuin huomaamaan, että tarvitsemme parannusta. ”Ottaisit minut parannuksen tielle”, rukoili Paavo Ruotsalainen vielä viimeisinä vuosinaan. Niinkin voi hengellisen kilvoittelun sisällön kiteyttää.

Hengellinen kilvoittelu on omasta kilvanteosta luopumista. Siihen voi hyvinkin kulua koko elämä — ristiriitaista kyllä oman hengellisen hitautemme ja laiskuutemme tähden. Parannuksenteko on jokapäiväistä rukousta, sisäistä kanssakäymistä Kristuksen kanssa. Siihen olemme haluttomia ja hitaita, eikä siitä tulisikaan mitään, ellei Jumala itse ikävöisi meitä luokseen.

Lauri Maarala

Jani Laukkanen

16

taa toista arkkia, joka vastaa paremmin alkuperäistä Nooan arkkia. Pituutta uudella arkilla on  metriä ja sinne Huibers toivoo saavansa enemmän eläimiä, elokuvateatterin ja junan, joka kuljettaa Raamatun kertomusten läpi.

Uuden arkin on tarkoitus avautua yleisölle ensi kesänä ja vuonna  Huibers toivoo voivansa purjehtia sillä maailman ympäri. Arkillaan Huibers tahtoo viedä kristillisen uskon ilosano-

Puhuvalla Koneella on asiaa

Vartin retriitti

P

Hollantilainen Johan Huibers rakentaa laivoja Nooan malliin.

Toimittaja Helena

ihan tavallista, hedelPetäistö Gloria-lehmillä koristeltua kermadessä / kakkua.

Kotileipureille Ulla vinkkaa, että kakkupohjaa valmistaessa ei kannata oikoa, vaan noudattaa tarkasti ohjetta. Ullalla on myös vinkki helppoon ja hyvännäköiseen koristeluun.

— Kaulimalla kakun päälle marsipaanikuorrutteen ja siivilöimällä sen päälle tomusokeria saa aikaan näyttävän kakun. Koristeeksi voi lisätä marsipaanista leikattuja kukkasia.

aastonaikana kuljemme viikko viikolta kohti pääsiäisen kevätiloa. Kun välillä pääsee hetkeksi karkaamaan suksilla yöpakkasen kovettamille ja auringon valaisemille hangille, mieli kevenee ja katse kääntyy tulevaan. On helppo ajatella, että ulkoinen palvelee sisäistä. Siitähän paastossa on kyse.

Kaipaamme pääsiäisen valoa sisimpäämme.

Sitä kohden kuljetaan rauhassa, hitaasti. Vielä ei ole aika kiiruhtaa. Paastonaika kutsuu kärsivällisyyteen, sellaiseen hengellisyyteen, joka ei haikaile ihmeitä, vaan suostuu hitauteen. Siihen, ettei kaikki ole heti valmista.

Kestävää onnea kaipaava tarvitsee harjoitusta.

Paasto — mitä se kunkin kohdalla sitten tarkoittaakin — muistuttaa siitä, että hengellisessä kilvoittelussa ei ole kyse omien henkilökohtaisten mieltymysten seuraamisesta.

Reuters/Lehtikuva

Kastekakun naama on marsipaania.

011 jKr.