Lauri 2010 nro 9 (11 3)

Dekkarikirjailija Jarkko Sipilä tuntee yhteiskunnan pimeän puolen, sivu 7

Keho kertoo enemmän kuin tuhat sanaa sivu 6



..

Arkipiispa nauttii tuulipukujen kahinasta sivu 5

Muistoksi lapsille suvun tarinoita sivu 11

AVIAPOLIKSEEN keskiaukeama

Mikke Pöyhönen

Laskeudumme

..

ikävä kyllä uskontoa käytetään ny‑ kyisinkin hyväksi väkivallan lietsomi‑ sessa. Viimeisin esimerkki tästä on Nigeria, jossa uskonnollisten ryhmien välinen väkivalta aiheutti tällä viikolla satoja kuolonuhreja.

Keski‑Nigeriassa sijaitseva Josin kaupunki on muslimienemmistöisen pohjoisen ja pääosin kristittyjen asut‑ taman etelän välimaastossa. Varsinais‑ ta kamppailua käydään viljelysmaasta ja politiikasta, mutta uskonnosta on saatu polttoainetta väkivaltaisuuksil‑ le. Tällä kertaa hyökkääjät olivat us‑ konnoltaan muslimeja, mutta aiem‑ min hyökkäyksiä ovat tehneet myös kristityt. Toivon mukaan Nigerian hal‑ litus saa tilanteen rauhoittumaan, sillä Afrikan väkirikkaimman maan ajautu‑ minen sisällissotaan olisi katastrofi.

Josin alueen katolisen kirkon ark‑ kipiispa Ignatius Kaigama tuomitsi tammikuussa väkivallan ja kehotti kristittyjä ja muslimeja toimimaan yh‑ dessä ja palvelemaan toisiaan. Hänen mukaansa väkivalta on kaikkea muuta kuin Jumalan seuraamista. prEsidEntti martti ahtisaari poh‑ ti helmikuussa Helsingin yliopistossa pitämässään luennossa uskontojen roolia rauhantekijöinä. Hänen mu‑ kaansa jokaista uskonvakaumusta, jolla oikeutetaan väkivalta toisia ih‑ misiä kohtaan on syytä pitää harha‑ oppina. Sana-lehden haastattelussa 4.3. Ahtisaari korostaa, että ihmisten omat valinnat, ei heidän uskontonsa, ratkaisee, tuleeko uskonnosta rauhan vai väkivallan väline. Ahtisaaren omat kokemukset muun muassa toisesta Afrikan maasta Namibiasta osoittavat, miten korvaamatonta apua kirkoista voi olla rauhanprosessissa.

esätyöpaikoista käydään Vantaalla tänä vuonna kovaa kilpailua. Vantaan seurakuntien hautausmaille ja kirkkopihoille haki kesätöihin tammi­helmikuussa 306 hakijaa, mikä on kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Paikkoja on noin 30 hakijalle, joista neljä on kausityönjohtajia, kuusi puutarhuria ja loput kau­ sityöntekijöitä, joilta ei vaadita puutarha­alan opintoja. Kausi­ työnjohtajien ja puutarhureiden paikat on jo suurimmaksi osaksi jaettu, loput kausityöntekijäva­ linnat tehdään maaliskuun ai­ kana.

Lisäksi seurakunnat palkkaa­ vat jonkin verran kesäteologeja, ­kanttoreita, ­nuorisotyönteki­ jöitä, ­kanslisteja ja ­suntioita.

Heistäkin suurin osa on jo valit­ tu. Kesätyöpestien pituus seura­ kunnissa vaihtelee kuukaudesta lähes puoleen vuoteen.

hyviä, koulutEttuja hakijoita

Vantaan seurakuntien hautaus­ toimen päällikkö Minna Aho on yllättynyt työnhakijoiden suu­ resta määrästä erityisesti siksi, että työpaikkoja ei tänä vuonna paljon mainostettu. Kausityön­ johtajia ja puutarhureita haet­ tiin työ­ ja elinkeinotoimistojen mol.fi­sivustolla tammi–helmi­ kuussa, mutta muista kausitöistä ilmoitettiin vain seurakuntien nettisivuilla. Tästä huolimatta hakemuksia tuli Oulusta asti.

— Meillä on paljon hyviä ha­ kijoita, monella on alan opintoja ja työkokemusta. Paljon oli myös sellaisia hakijoita, jotka ovat ol­ leet meillä ennenkin töissä, Aho kertoo.

Kesätyönsaannin vaikeus nä­ kyy myös Vantaan kaupungin tilastoissa, sillä 450 kesätyöpaik­ kaa on tänäkin vuonna tavoitel­ lut yli 10 000 hakijaa. Kilpailua



kesätyöpaikoista on koventanut työttömyyden kasvu ja toisaalta se, että monet työnantajat palk­ kaavat kesätyöntekijöitä vähem­ män kuin ennen. Vantaan seu­ rakunnissa kesätyöntekijöiden määrä on pysynyt kuta kuinkin ennallaan.

kokemusta ja koulutusta. Minna Ahon mukaan seurakunnissa on käyttöä kaikenikäisille työnteki­ jöille, eikä yläikärajaa ole.

Alaikäisiä koskevat erilaiset työsuojelumääräykset, joten he eivät voi tehdä koneellisia töitä siinä määrin kuin täysi­ikäiset.

Toisaalta juuri sellaista työtä, joihin ei koneita tarvita, on hau­ tausmailla runsaasti.

— Meillä on 5000 hoitohau­ taa, joiden kunnossapito on pit­ kälti käsityötä, Aho selittää.

Kesätöihin kirkkopihoille ja hautausmaille mieliviltä odote­

mansikkamaakokEmus Eduksi

Kilpailua kesätöistä lisää se, et­ tä niitä tavoittelevat vielä opis­ kelevien tai kouluttamattomien nuorten lisäksi nyt myös van­ hemmat ihmiset, joilla on jo työ­

taan ennen kaikkea hyvää asen­ netta, sillä ulkotyö ei Suomen kesäsäässä aina ole herkkua.

Kesätyöntekijöiden on myös ol­ tava valmiita sietämään välillä yksitoikkoistakin työtä ja oltava hyvässä peruskunnossa.

— Nuorempien hakijoiden kohdalla kaikenlainen kokemus pihatöistä lasketaan eduksi, myös mansikkamaakokemukses­ ta on hyötyä. He ainakin tietävät, millaista on tehdä fyysistä työtä ulkona, Aho rohkaisee.

Hanna Antila

seurakunta puolustaa terveyskeskuksia

K

orson seurakunta on mukana kansalais­ adressissa, jolla vastustetaan Vantaan alueellisten terveyskeskusten lakkautta­ mista ja toivotaan sen sijaan lähipalvelujen kehittämistä. Vantaan terveyspalveluadressi luovutettiin kaupunginvaltuustolle viime vii­ kolla. Siihen on kerätty 29 800 nimeä.

Korson seurakuntaneuvosto allekirjoitti adressin, koska se kokee alueelliset terveys­ palvelut tärkeiksi asukkaille, aivan erityisesti vanhuksille ja syrjäytyneille. Kevyen palve­ lun terveysasema tai ”terveyskioski”, kuten keskustelussa on esitetty, ei riitä.

— Korsolaiset, joita on lähes 30 000, tar­ vitsevat vähintään nykyisen tasoiset terveys­ palvelut lähellään, korostaa Korson kirkko­ herra Kari Pekka Kinnunen.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Kesätöihin hautausmaille ja kirkkopihoille on halunnut kaksinkertainen määrä viime vuoteen verrattuna.

Olli Byman ja Hanna Aho ahkeroivat muutama vuosi sitten Ruskeasannan hautausmaalla.

Pyhän Laurin kirkko sai alttarilleen uuden pitsiliinan.

●

Parhaillaan valmistellaan virkamiestyönä Vantaan terveysasemaverkon kehittämistä.

Pohjana on Vantaa­sopimus, jonka ovat alle­ kirjoittaneet Vantaan kaupunginvaltuuston kaikki ryhmät perussuomalaisia lukuun ot­ tamatta. Selvitys on tulossa 19.4. pidettävään sosiaali­ ja terveyslautakunnan kokoukseen.

Vantaan sosiaali­ ja terveystoimesta vas­ taava apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen pitää kunnioitettavana sitä, että paljon ihmisiä on saatu liikkeelle tukemaan terveyspalveluja. Hän kuitenkin korostaa, et­ tei terveyspalveluja olla ajamassa alas ja että selvityksessä on useita erilaisia vaihtoehtoja.

— Kolmelle terveysasemalle ohjataan ny­ kyistä enemmän resursseja, mutta lähipal­ velut ovat tärkeitä eikä niistä olla luopumas­

vantaan pitsinnyplääjät on val‑ mistanut alttariliinan Pyhän Lau‑ rin kirkkoon. Annikki Selenius nypläsi pitsiä kolmisen kuukautta.

Tämän jälkeen pitsin suunnittelija Liisa Rikkinen ompeli liinan muo‑ toonsa. Malli on ainut laatuaan, ja sen kuvioinnissa on otettu mallia kirkon ornamenteista. Edelliselle vuonna 1 lahjoitetulle pitsi‑ liinalle oli kaatunut viiniä kiikke‑ rästä ehtoollisviinikannusta. Liina oli tarkoitus toimittaa pestäväksi, mutta se katosi matkalla. Vantaan seurakunnat tilasi nyplääjiltä uu‑ den liinan, jonka hinnaksi tuli 15 euroa.

●

●

sa. Kevytpalvelu on väärä termi kuvaamaan alueel lisia palveluja, Salminen sanoo.

Markku Mattila

uskonto on ihmisillE suuri motivaa‑ tion lähde tehdä hyvää, mutta jos sitä käytetään väärin, voidaan saada myös paljon pahaa aikaan. Toivoa herättävä merkki tämän oivaltamisesta islami‑ laisessa maailmassa on sheikki Tahir al‑Qadrin maaliskuun alussa Lontoos‑ sa antama uskonnollinen lausuma eli fatwa. Siinä hän tuomitsi terroris‑ min islamin vastaisena ja murskasi al‑Qaidan perustelut pommi‑iskujen hyväksyttävyydestä. Al‑Qadri on siis samoilla linjoilla kuin Ahtisaari: Väki‑ vallalla ja todellisella uskolla ei ole mi‑ tään tekemistä toistensa kanssa. Kun ensimmäinen vallitsee, jälkimmäinen hukkuu.

K

Markku Mattila

Ei väkivallalle

seurakuntien kesätyöpaikat suosittuja

Seurakunta haluaa säilyttää terveysaseman Korsossa.

yhtEisvastuulippaita on liikkEEllä maaliskuun viikonloppuina Vantaan isoissa kauppakeskuksis‑ sa. Vantaan Ikeassa yhteisvastuu‑ kerääjiä on viikonloppuisin koko kevään ajan. Myyrmannissa partio‑ laiset keräävät vielä 1.., 2.. ja 2.. kello 1–15. lähEs kaikki kirkon työntEkijät pitävät työtään merkityksellisenä ja työsuhdettaan varmempana kuin palkansaajat keskimäärin.

Kehitysmahdollisuudet ovat li‑ sääntyneet ja keskustelukulttuuri on muuttunut avoimemmaksi.

Tiedonvälitys ja sosiaaliset suhteet ovat parantuneet. Työntekijät saa‑

vat tukea esimiehiltään ja työto‑ vereiltaan varsin paljon. Vakavan työuupumuksen vaara on vähen‑ tynyt ja itse koettu kiusaaminen on samalla tasolla kuin työelämässä keskimäärin, ilmenee Kirkon alan työolobarometristä 2. ●

korkEin hallinto - oikEus hylkäsi egyptiläisen Eveline Fadayelin valituksen kielteisestä oleskelulu‑ papäätöksestä. 5‑vuotias Fadayel, joka asuu poikiensa luona Vantaal‑ la ja sai Vantaankosken seurakun‑ nalta kesällä turvapaikan, voidaan KHO:n mukaan käännyttää Suo‑ mesta.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Sanni Purhonen vapaa toimittaja, kulttuurin sekatyöläinen

terveellistä elämää raikas talvisää on lunta tulvillaan.

Lisäksi talven iloihin kuuluu sitkeä flunssakausi. Tuttavapiiristäni suun‑ nilleen puolet aivastelee. Hiihtolo‑ man pakollinen ohjelma järjestyi monella vilustumista potien. Itse tein vuoden alussa periaatepäätöksen, etten tule kipeäksi. Yritin syödä ter‑ veellisesti, huolehtia käsihygieniasta ja nukkua tarpeeksi. Ei auttanut. Pari viime viikkoa on vaivannut nuha.

Yhden flunssan tietysti kestää.

Sen sijaan hermoja koettelee tutta‑ vapiirin toinen puoli. He ovat ihmis‑ tyyppiä, jotka nauraen ilmoittavat, etteivät koskaan sairastu. Milloin tämä johtuu ylimaallisesta vastus‑ tuskyvystä, milloin tavasta syödä kuusenneulasia tai juosta pakkases‑ sa avojaloin. Näihin sankareihin eivät taudit pure. He tekevät työnsä moit‑ teettomasti, hoitavat lapset ja ovat täydellisiä, iloisia ja kauniita lainkaan sitä yrittämättä. Niiskuttajat heidän ympärillään ovat epäonnistuneet.

Anu Pennasen taiteen pääosassa on ihminen.

Ympäristö ohjaa Mediataiteilija Anu Pennasen teoksissa ihmistä ei voi erottaa ympäristöstään.

V

antaan taidemuseon uusi näyttely esit­ telee kansainvälistä video­ ja valokuva­ taidetta. Danica Dakić ja Loretta Lux kieltämättä kuulostavatkin kansain­ välisiltä taiteilijoilta, mutta sellainen on myös Anu Pennanen, Berliinissä asuva mediataiteilija.

Pennasen töistä on näyttelyssä esillä Tal­ linnassa kuvattu Ystävyys­videoinstallaatio ja siihen liittyviä muotokuvia. Ystävyys on toinen osa teossarjaa, jota Pennanen kutsuu ostoskes­ kustrilogiakseen. Ensimmäinen osa kuvattiin Kampin ostoskeskuksen rakennustyömaalla ja Ruoholahden konttorimaisemissa. Viimeinen osa on parhaillaan leikkausvaiheessa ja sen kuvauspaikkana on ollut Les Hallesin metro­ asema­ostoskeskuskompleksi Pariisissa.

Ystävyys­teoksen kuvauspaikkoja ovat uu­ den Viru­kauppakeskuksen lisäksi neuvos­ toaikaiset monumentit Linnahalli ja Maar­ jamäen sotamuistomerkki. Kuvauspaikat ha­ vainnollistavat Viron lähihistoriaa ja viime vuosien nopeita muutoksia.

— Virossa on menty yhdestä ääripäästä toiseen. Entinen neuvostotasavalta noudattaa nyt Euroopan unionin liberalistisinta kapita­ listista talouspolitiikkaa, Pennanen toteaa.

skEittailua historiassa Ystävyys kuvaa yhdeksää 15–20­vuotiasta

nuorta, osa on viron­, osa venäjänkielisiä.

Pennanen kertoo valinneensa teokseen nuo­ ria, koska he suhtautuvat maailmaan toiveik­ kaammin, avoimemmin ja uteliaammin kuin sodan ja neuvostoajan kokeneet vanhemmat sukupolvet. Heille Maarjamäki, jonne sodissa kaatuneita on haudattu, ei ole vain mennei­ syyden muistomerkki, vaan myös oleskelu­ ja kokoontumispaikka.

— Nuoret skeittailevat historian päällä, ei­ vätkä jää sen vangeiksi, sanoo Pennanen.

Kauppakeskuksessakaan nuoret eivät jää­ neet rakennetun ympäristön armoille.

— Virossa aiemmin vallassa ollutta kom­ munistista järjestelmää on helppo kritisoida, mutta nykyisestä kuluttamisen systeemistä on vaikeampi pyristellä irti. On vaikea ajatella itsenäisesti, kun systeemi tulee iholle, tun­ keutuu aisteihin ja houkuttelee.

— Nuoret kuitenkin tekivät ostoskeskuk­ sessa kiellettyjä temppuja ja viettivät aikaa yhdessä. He eivät olleet ostamassa, vaan teki­ vät muuta kuin mihin ympäristö ohjaa, Pen­ nanen kertoo.

pääosassa ihminEn Kaupunki, arkkitehtuuri ja ihmisen suhde elinympäristöönsä ovat Anu Pennasen taiteen keskeisiä teemoja.

— Pääosassa on ihminen. Haluan ym­ märtää, miksi olemme sellaisia kuin olemme.

Ihmistä ei voi erottaa ympäristöstään, ym­ päristö vaikuttaa paljon siihen, miltä meistä tuntuu. Sehän näkyy jo vanhoissa muotoku­ vissakin, joissa ihminen esitettiin ammattinsa edustajana ja omassa ympäristössään.

Pennanen kertoo, että hänen työskentely­

tapansa on hidas. Esimerkiksi Tallinna­pro­ jektiin kului kaikkiaan nelisen vuotta. No­ pearytmisessä taidemaailmassa vaatii asen­ netta ryhtyä tekemään pitkiä, vuosia vieviä projekteja.

— Koska kuvaan ihmisiä, jo luottamuk­ sen luominen ottaa oman aikansa. En voi vain pöllähtää paikalle suurena taiteilijana.

Myös aiheeni ovat monimutkaisia ja niihin perehtyminen vaatii taustatyötä, esimerkiksi Tallinnassa katsoin arkistossa vanhoja pro­ pagandafi lmejä.

pErFormanssia kirkossa Anu Pennanen toteaa, että vaikka hän ei teoksissaan kuvaa suoraan itseään ja omaa elämäänsä, taide aina ja väistämättä kertoo jotakin taiteilijasta.

— Taiteen tekeminen on myös opettanut minulle paljon itsestäni ja omasta taustastani, sillä tilanteet ovat olleet haastavia. Tallin­ nassa olin suomalainen, mihin liittyy omat jännitteensä, Pariisissa taas vaaleaihoinen eu­ rooppalainen maahanmuuttajien keskellä.

Viimeisimmän työnsä Pennanen teki hel­ mikuussa kirkkoon, berliiniläiseen Passions­ kircheen. Siellä kokoontuva suomalainen lu­ terilainen seurakunta pyysi häneltä teosta kerran vuodessa pidettävään taidejumalan­ palvelukseen. Pennanen teki ystävänsä, turk­ kilaissyntyisen taiteilijan Esra Ersenin kans­ sa performanssin, jossa resitoitiin Koraania ja imaami puhui.

— Ideana oli vuoropuhelu. Oli jännää huo­ mata, että luterilainen pappi ja imaami puhui­ vat pitkälti samoista asioista.

EnsirEaktio superihmisiin on ärsyyn‑ tyminen. Mikä oikeus kenelläkään on asettua muiden yläpuolelle? Loh‑ duttautua voi kuitenkin sillä, että ei‑ sairaat eivät saa nauttia potemisen hyvistä puolista. Heillä ei ole aikaa hyvällä omalla tunnolla vietettyyn leffamaratoniin, turhaan nettisurffai‑ luun tai päiväuniin. He eivät ehdi pysähtyä.

Ikiterveet eivät myöskään voi ko‑ kea solidaarisuuden tunnetta, joka syntyy vaihtaessa vinkkejä tautia vastaan kamppailevan ystävän tai perheenjäsenen kanssa. Laadukkaa‑ seen potemiseen kuuluu näet ehdot‑ tomasti strategian laatiminen. Sillä myönnettävä on, ettei mikään ole palkitsevampaa kuin tulla terveeksi.

Flunssa voi lisäksi tuoda mukanaan yllätyksiä, kuten ymmärrystä sille, että siivous siirtyy tuonnemmas tu‑ levaisuuteen. Flunssa mahdollistaa myös kiehtovat matkat apteekkeihin ja luontaistuotekauppoihin. Paitsi jauheita ja kuivattuja yrttejä, kotiin viemisiksi tarttuu muulta asiakas‑ kunnalta usein tieto, ettei kohtalonsa kanssa ole yksin.

Matkalla kassalle voi luoda sym‑ paattisen katseen toiseen nessupa‑ ketin kanssa kulkevaan. Ei ole mu‑ kavaa, kun pää on niin tukossa, ettei ajatus kulje. Totuus on silti, että koet‑ telemukset kasvattavat luonnetta.

Me tiedämme sen.

Kaisa Halonen

Anu Pennasen ystäv y ys-videoinstallaatio on esillä Vantaan taidemuseossa 4.9. saakk a.



Joel Hallikainen lauloi sanattomasta ikävästä Myyrmäen kirkossa sunnuntaina 7.3.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Mikä puhutteli konsertissa?

Älä torju sairasta

Markku Mattila

Kirsi Virtanen, 42

Ritva Kinnari, 52

Mikä sai sinut tulemaan?

Mikä sai sinut tulemaan?

— Tapanani on katsoa Vantaan — Vantaalainen ystävättäreni Laurista, mitä erityistilaisuuksia huomasi konsertin ja pyysi mukaan.

Myyrmäen kirkossa on. Tänne on Hänen kanssaan meillä on tapana helppo tulla, kun asun lähellä. Mi­ käydä erilaisissa tilaisuuksissa. En nulla on yksi Joel Hallikaisen jou­ ole aikaisemmin ollut tämäntyyp­ lulevy, mutta en ole aikaisemmin pisessä kirkkokonsertissa. Totta kai juurikaan kuullut hänen hengellisiä myös illan esiintyjä kiinnosti. laulujaan enkä käynyt hänen kon­ Millainen konsertti oli? serteissaan.

— Alussa oli epäluuloinen olo Millainen konsertti oli? siitä, ovatko Hallikaisen puheet ai­ — Koin kauniin ja tunnelmalli­ toja. Hänen viihdetaustaansa peila­ sen hengellisen musiikin illan. Kun ten mietin, onko niin suuri muutos ympäristönä on vielä näin ihana mahdollinen. Kun lakkasin mietti­ kirkko, kokonaisuus hiljensi ja rau­ mästä, miten ottaisin laulut ja jutut, hoitti. Etenkin puhuessaan per­ ne veivät mennessään. heestä Joel Hallikainen tuli lähelle.

— Keskeisiksi asioiksi nousivat Pisteillä 1–5, paljonko annat perhekeskeisyys, toisesta ihmisestä konsertille? välittäminen ja rakkauden osoit­ taminen pienillä asioilla. Lopulta — Annan 4 pistettä. Mi­ nulla ei ollut suuria itkin. odotuksia, mutta Pisteillä 1–5, paljonko anMillainen henkonsertti oli pa­ nat konsertille? gellinen musiikki rempi kuin osa­ — Annan 5 pistettä hy­ sinua puhuttelee? sin ajatella. Ää­ välle tunnelmalle. Sanoma nentoistossa oli oli sydäntä riipaiseva. Ker­ Kerro osoitteessa ongelmia. tomukset arjesta tasapai­ www.vantaannottivat sitä hyvin. lauri.fi/pisteita.

Joel Hallikainen, 48 Mikä sai sinut tulemaan?

— Laulelma on aina ollut lähellä sydäntäni. Vanha hittikappaleeni Kuurankukka on sekin oikeastaan laulelma, joka on tehty iskelmän muotoon. Kymmenen vuoden ta­ kainen hengellinen herääminen on antanut uutta syvyyttä elämääni.

Omien konserttieni lisäksi esiinnyn terapeutti-julistaja Seppo Jokisen ja evankelista Pirkko Muhosen kans­ sa. Tämä työ tuntuu omalta.

Mitä haluat kertoa konserteillasi?

— Kaiken perustana on rakkaus.

Jokaisella on kokemusta siitä, mi­ ten ihmisten väliseen rakkauteen kuuluvat pettymykset, epätoivo ja yksinäisyys. Mutta uskon, että on olemassa ehdoton rakkaus, Jumala.

Hän on toivo, johon saa tarttua, luottaa, uskoa ja turvata.

Pisteillä 1–5, paljonko annat konsertille?

— Annan 5 pistettä tunnelmalle ja kauniille kirkkotilalle, jossa kuu­ lijat ovat lähellä.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

Jani Kuokkanen, 9, asuu äidin kanssa Vantaalla ja isän kanssa Espoossa.

100 % Espoolais-vantaalainen Ensimmäinen kotini oli Kirkkojärvellä Espoossa. Asun siinä kodissa yhä isä‑ ni kanssa. Vanhempani erosivat, kun olin kaksivuotias. Ensin asuimme äidin kanssa Leppävaarassa.

Melkein kolme vuotta sitten muu‑ timme Myyrmäkeen. Vietän yhtä paljon aikaa äidin ja isän kanssa. Minulla on molempien luona oma huone.

Mummini ja ukkini asuvat Seutulas‑ sa. Käyn heidän luonaan suunnilleen kerran kuussa. Mummia näen useam‑ minkin. He käyvät äidin kanssa yhdessä kaupassa joka lauantai. Toinen mummi asuu Karjaalla. Molemmat mummit te‑ kevät yhtä hyvää ruokaa.

Käyn koulun jälkeen iltapäiväker‑ hossa. Leikin siellä yleensä kaverini

kanssa hirviöitä tai matkimme super‑ sankareita. Kotipihalla leikin poikien kanssa agentteja tai seikkailijoita. Äidin ja isän kanssa pelaan lauta‑ pelejä. Äidin kanssa pelaamme Arvaa kuka ‑peliä tai Afrikan tähteä, isän kans‑ sa Monopolya. Joskus pyydän, että äi‑ ti pelaa PlayStationia. Sitä on hauska katsella.

Sairaan ihmisen sukulaiset tietä­ vät, mitä tapahtuu, kun omainen sairastuu. Läheiset ovat hädis­ sään, yrittävät torjua koko tiedon — ja torjuvat siksi sairastuneen.

Näin on etenkin silloin, jos ky­ seessä on henkinen sairaus.

Olen itsekin tietämättömyyt­ täni syyllistynyt tähän torjun­ taan. Ajattelinkin, löytyisi­ köhän keltään muulta kiinnostusta kertoa, miten olette on­ nistuneet ratkai­ semaan tämän ongelman.

Minusta hy­ vä alku on yrit­ tää olla luonnol­ linen niin kuin ennenkin. Ei liikaa huomiota ja hälyä, ei myöskään jatkuvaa toisen sairauden pohtimista. Tärkeää on tajuta, ettei tältä omaiselta ole yhtäkkiä kadonnut äly. Hänelle voi puhua aivan samalla tavalla kuin ennenkin.

Uudistusmielisten turhautu­ misen ymmärtää, sillä toivottua päätöstä parisuhteiden siunauk­ sesta ei tullut. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon päätöksen myönteiset puolet ja huomat­ tavan suuri muutos asenteissa.

1960-luvulla piispat totesivat seksuaalietiikkaa koskevassa selonteossaan Ajankohtainen asia, että homoseksuaalisuus on lääkärin hoitoa vaativa häi­ riö ja siveellisen rappion merkki, jonka toteut­ tamisesta on syytä pidättäytyä.

Sekä uudis­ tusmieliset että konservatiivit kri­tisoivat kirk­ koa. Kritiikkiä ei kuitenkaan tarvitse nähdä osoituksena kirkon huonosta jamas­ ta. Yleensä siellä, missä on vapautta esittää kritiikkiä, sitä myös esitetään. Harvainvaltai­ sesti ja autoritaarisesti johdettu­ jen yhteisöjen näennäinen yksi­ mielisyys on yleensä saavutettu hiljentämällä erimielisyydet.

MIkä ärsyttä ä?

Isoäidin silmä

Kirkon kriisi on syvä

Teillä oli hyvä juttu Kirkkokansa kapinaan (VL 18.2.). Monet meistä kirkosta lähteneistä ovat jo kapinassa. Mielestäni kirkko on syvässä kriisissä. Se ei vain itse myönnä eikä näe sitä.

Olen itse uskova, mutta ikävä kyllä en kirkon ansiosta. Surulla vain totean, että kirkko ei ole tässä maailmassa. Kirkon tulisi kiireimmiten tunnustaa värinsä.

Ennen kaikkea sen tulisi tunnus­ taa virheensä.

Raamatun sanaa ei tule muut­ taa. Jumala on todistanut Raama­ tullaan olevansa sen kirjoittaja ja kaiken Luoja. Kirkko, joka on sal­ linut väärennökset Raamattuun, saa siitä kärsiä. Jos Raamatusta häviää pieninkin kirjain tai pie­ ninkin merkki, on se rangaistava teko. Jumala ei katso suopein sil­ min rikkojaa.

Mauno Mäkinen

Askel kohti täyttä ihmisarvoa Pauli Juusela (VL 18.2.) kommen­ toi piispainkokouksen päätöstä, jonka mukaan parisuhteensa re­ kisteröineiden, samaa sukupuolta olevien parien puolesta voidaan rukoilla. Siunausta ei kuitenkaan esitetä. Juuselan mukaan kirkko teki käytännöllisen kompromis­ siratkaisun asiassa, jossa mieli­ pidetahot ovat hyvinkin kauka­ na toisistaan. Tätä mieltä ovat useat muutkin kommentaattorit olleet.

Homoseksuaalien ihmisoi­ keuksien toteutumisen kannalta piispojen päätöksessä on hyviä puolia. Ensimmäistä kertaa piis­ painkokous lausuu, että rekis­ teröidyssä parisuhteessa elämi­ nen ei ole este kirkon virkaan.

Seksuaalinen suuntautuminen ei saa johtaa syrjintään kirkos­ sa. Samoin ensimmäistä kertaa todetaan, että parisuhteen rekis­ teröinnin jälkeen voidaan pitää yhteisöllinen rukous, johon voi kuulua Raamatun lukua.

Sari Roman-Lagerspetz Tikkurilan seurakunnan jäsen

Sinä ja kirkko — ah vai argh?

Mitä uskonnollinen yhteisö, eri­ toten evankelisluterilainen kirk­ ko, tämän päivän suomalaisille merkitsee? Haluaisimme kuulla ajatuksiasi.

Mitä sinä odotat ja toivot kir­ kolta? Mitä kirkko sinulle mer­ kitsee? Onko suhteesi kirkkoon muuttunut — miksi ja miten?

Mihin yhteiskunta tänä päivänä ja huomenna tarvitsee kirkkoa?

Mikä kirkon roolin ja paikan tu­ lisi olla?

Jos kuulut muuhun uskonnol­ liseen yhteisöön kuin luterilai­ seen kirkkoon, kerro suhteestasi omaan yhteisöösi sekä lisäksi toiveistasi, pettymyksistäsi, aja­ tuksistasi suhteessa luterilaiseen kirkkoon.

Kirjoita pitkään tai lyhyesti, ajatusviivoin tai tarinana. Kerro myös ainakin ikäsi ja sukupuo­ lesi sekä mihin uskonnolliseen yhteisöön kuulut.

Lähetä tekstisi tutkimusas­ sistentti Marjukka Laiholle joko postitse osoitteeseen Teologinen tiedekunta, PL 33, 00014 HY tai sähköpostilla marjukka.laiho@ helsinki.fi. Lisätietoja tutki­ muksesta antaa dosentti Anne Birgitta Pessi, anne.b.pessi@hel­ sinki.fi.

Marjukka Laiho

Risto Räppääjällä oli enemmän katsojia Sinikka ja Tiina Nopolan haas­ tattelun lopussa (VL 4.3.) ker­ rottiin aivan oikein, että ensim­ mäinen Risto Räppääjä ‑elokuva oli vuoden 2008 suosituin koti­ mainen elokuva. Elokuvateatte­ reissa sen tosin näki satatuhatta katsojaa enemmän kuin jutussa kerrottiin eli kaikkiaan 210 000 katsojaa.

Vantaan Laurin toimitus

Arkipiispa haastaa arkkipiispan — Puusepän poika Jeesus oli perusjätkä. Miksei piispakin puhuisi ja toimisi tavisten arjen tasolla? kysyy arkipiispa Juha Luodeslampi.

A

uringon ja lapioinnin lämmittämä arkipiispa paiskii lumitöitä omako­ titalonsa pihalla Korsossa. Lumi­ vallit ovat liki metriset, mutta katto on onneksi jo tyhjennetty oikeaop­ pisesti niin kuin asuntoministeri Jan Vapaavuori meitä ohjasti.

— Välillä näyttää, että täällä hukkuu lu­ meen! huudahtaa Juha Luodeslampi.

Hän ylistää yhtä kaikki kaunista korsolais­ ympäristöä, jossa voi kokea vuodenaikojen vaihtelun ja nähdä itsensä osana Suurempaa kokonaisuutta.

— Tämä talvi saa tietoiseksi siitä, että ihminen on aika pieni. En voi määrätä katolle kertyvän lumen määrää, mutta suhteeni sii­ hen voin määritellä myönteisesti, filosofiseen fundeeraamiseen taipuvainen pastori pohtii.

Tuulipukujen kauneinta kahinaa Teologi, kuvataiteilija ja kirjailija Juha Luo­ deslampi työskentelee lehtorina Järvenpään seurakuntaopiston Uskonnonpedagogisessa instituutissa. Hän nousi syksyllä mediassa esiin arkkipiispa-pelin mustana hevosena.

Kohina alkoi, kun Juha julkaisi blogissaan (arkipiispa.blogspot.com) kirkollisia teesejä humoristiseen tyyliin mutta terävin tarkoi­ tusperin: ”Kirkkomusiikkiuudistus alkaa julista­ malla tuulipukujen kahina kauneimmaksi liturgiseksi musiikiksi.

Kirkon tuotetta ei saa pilata huonolla lavashow’lla.”

”Jos kirkolliskokous päätyy ottamaan py­ himykset uudelleen käyttöön, on luterilaisella listalla oltava Reino Helismaa, Toivo Kärki, Siiri Angerkoski, kaikki Helsingin aseman entiset kengänkiillottajat ja muut arjen saar­ namiehet ja naiset.” ”Leipäjono on rakkauden ja perisynnin ilmaus.” ”Syrjäytyneissä nuorissa on kirkon tule­ vaisuus.”

Juhan kaverit perustivat Facebookiin ryh­ män ”Juha Luodeslampi arkipiispaksi” (yh­ dellä k:lla). Lähes 200-päiseksi paisuneeseen tukiryhmään liittyi etenkin nuoren polven papistoa.

Kehittyvien hiippakuntien Suomi ‑kanna­ tusyhdistys nosti arkipiispan mukaan myös varsinaisiin arkkipiispa-spekulaatioihin.

Kirkkoruhtinaat, palatkaa arkeen!

Juhan kannatus arkkipiispaksi ei arvatenkaan riittänyt.

Tänään käydään arkkipiispan vaalin toi­ nen kierros piispa Kari Mäkisen ja professori Miikka Ruokasen välillä.

— En kadu yhtään, että laitoin itseni li­ koon. Sanoma, jota halusin ajaa, pääsi kuu­ luville. Kampanjamme herätti vilkkaan kes­ kustelun.

— Parasta on, että lähes aina kun vaaleis­ ta kerrottiin, teologisia teesejäni nostettiin esiin. Ne ovat vapaasti käytettävissä keskus­ telun pohjana myös Helsingin piispanvaaleis­ sa. Olen iloinen, jos piispat haluavat edistää teesejäni.

Luodeslammesta oli juttua maakuntaleh­ dissä, Helsingin Sanomissa, iltapäivälehdissä, Ylessä ja televisiossa.

— Maallinen media ja kirkon rivijäsenet kaipasivat selvästi sellaista viestiä, joka nou­ see ruohonjuuritason teologiasta. Me tarvit­ semme kirkossa kiemurtelematonta, suoraa puhetta sekä vahvasti positiivisia juttuja ja huumoria.

Arkipiispan mielestä piispojen ja muiden­

kin kirkon virkamiesten tulisi oitis unohtaa kirkkoruhtinaiden kujeet ja keskittyä kansan­ kirkolliseen arjen kristillisyyteen.

Miten haluat evästää erityisesti uutta ark­ kipiispaa?

— Ole mieluummin hyvien ja kauniiden asioiden puolesta — ja aina ihmisten puo­ lesta — kuin ketään vastaan! Ja muista, että se hyvä ja kaunis toteutuu raadollisen arjen keskellä.

Eronneiden ja karanneiden kaveri Arkipiispa soisi, että tuleva arkkipiispa olisi myös kirkosta eronneiden, karanneiden ja vieraantuneiden paimenystävä.

— Viran sijoituspaikka olkoon ostoskes­ kuksissa, siltojen alla, konepajoissa, kroonik­ ko-osastoilla ja EU-projekteissa, hän linjaa.

Juha Luodeslammen mielestä kirkon tär­ kein työ tehdään paikallistasolla: maallikko­ jen, lasten, vanhusten ja diakonian parissa; ostoskeskusten miesten ja naisten kanssa sekä kirkollisissa toimituksissa.

Kirkko ei valitettavasti anna aina julkilausumiaan ostoskeskus­ ten kansan ymmärtämillä sanoilla.

Teologiset ristiriidat ja tuskailut saavat suuremman huomion kuin kirkon arvokas perustyö.

— Kuilu julkisuudessa esiinty­ vän kirkon ja tavallisten ihmisten hyväksi havaitseman kirkon välillä johtuu siitä, että media keskustelee lähinnä organisaation johdon kanssa. Ajatus on, että viisaus kertyy hierarkian yläpäähän.

— Mutta kirkon juttu on käänteinen. Kiin­ nostavimmat asiat tapahtuvat siellä, missä evankeliumin voima tulee todeksi ihmisten heikkoudessa. Siksi todelliset rakkauden teot syntyvät ruohonjuuritason rikkinäisyydessä eivätkä menestyksen ja vallan siipeilyssä.

Juha viittaa pyhään Laurentiukseen, jota vaadittiin luovuttamaan Rooman seurakun­ nan varat keisarille.

Tuleva marttyyri jakoi varat köyhille, kii­ kutti sitten köyhät keisarin eteen ja sanoi: Köyhät ovat kirkon aarre.

Naurava kirkko tekee hyvää ”Jumalalla on huumorintaju vaikka teologeil­ ta se joskus puuttuisi. Naurava kirkko tekee hyvää”, Juhan teesi julistaa.

— Meidän kirkon työntekijöiden haaste on oppia nauramaan itsellemme ja meistä muodostetuille karikatyyreille. Myös kirkon instituutiona pitäisi nauraa jäykkyydelleen, Juha Luodeslampi kommentoi.

Kun hänen kampanjaansa arvosteltiin piispainstituution karnevalisoinnista, tukijat kirjailija Jaakko Heinimäki ja elokuvatuotta­ ja Timo Korhonen puolustautuivat Kotimaalehdessä: ”Luodeslammen kampanja oli tarkka ja punnittu puheenvuoro ajassa, jossa hierarkiat ovat romahtaneet ja viestintä muuttunut horisontaaliseksi.

Ihmiset liittyvät yhteen ja pi­ tävät myös hauskaa. Tämä on juuri sitä kirkon kuuluttamaa yhteisöllisyyttä.”

Juha korostaa, että hänen teesiensä takana on vakavaa teologiaa.

— Kirkosta näkyy medias­ sa lähinnä kiistely naispapeis­ ta ja homoista. Motiivinani oli nostaa esiin kaikki se po­ sitiivinen, mitä seurakuntien rivijäsenet ja -työntekijät tekevät.

Kalastajat ja muut arjen sankarit lähtivät seuraamaan puuseppä Jeesusta, ja tavallisissa ihmisissä — eikä eliitissä — on Juhan mieles­ tä yhä luterilaisen kirkonkin tulevaisuus.

— Minkä tahansa organisaation yläpäästä välittyy helposti pönäkkä ja synkänvakava kuva. Arjen tasolla toimivan kirkon tulee pönöttämisen sijaan käyttää lihaksi tulevaa rakkauden ääntä.

”Myös kirkon instituutiona pitäisi nauraa jäykkyydelleen.”

Janne Villa

Jani Laukkanen

— Kansankielisyys on palautettava keskeiseksi periaatteeksi luterilaisessa Jumalan palvelemisessa — myös piispojen osalta! vaatii arkipiispa Juha Luodeslampi.

Kehonkieltä Hengitä ja hypi narua!

Eleet, ilmeet ja sanomisen tapa ovat vuorovaikutuksen avaimia.

K

okouksessa kädet puuskassa ja tuolinsa sel­ kämykseen nojautuva ihmettelee, miksi hä­ nen ideoistaan ei innostuta.

Uusi työkaveri keskittyy kulmat kurtussa.

Muut miettivät, onko hän noin kiukkuinen.

Voiko häntä lähestyäkään?

Tai vanhat Suomi-filmit, ne ovat täynnä hen­ kilöhahmoja, jotka eivät saa kerrottua tunteitaan rakkautensa kohteelle. Mutta heidän katseensa ja puristuneet kätensä kertovat jokaiselle sen, mitä ei ääneen voi lausua.

— Kahdeksankymmentä prosenttia kaikesta il­ maisustamme on sanatonta! sanoo teatteriohjaaja ja ilmaisukouluttaja Pia Aro. — Keho ei koskaan viesti nollaa — siellä on sielu sisällä ja meillä silmät sielun peileinä. Monien vää­ rinymmärrysten ja ristiriitojen takana on se, että perheissä, parisuhteissa ja ihmisten kohtaamisissa yleensä ei ymmärretä, että tärkeää ei niinkään ole se, mitä sanotaan, vaan se, miten sanotaan.

”Kadulla saa kulkea sitruunan syöneenä, mutta hymy huulilla ei saa näyttäytyä.”

Jäyhiksi opetetut suomalaiset Pienillä lapsilla ei ole rajoituksia ilmaisussaan. Lapsi osaa esimerkiksi olla koko olemuksellaan iloinen, yhtä naurua puoli metriä ilmassa. Lapsi myös antaa ilon tarttua. Aikuisena sama lapsi laittaa käden suunsa eteen, kun naurattaa. Mitä siinä välillä ta­ pahtuu? ”Nyt lopeta ja ole kunnolla!” ”Ole nyt nätisti!” ”Istu suorassa!” ”Älä ilmehdi!”

Suomalaiset pelkäävät innostumista, koska meil­ lä on opetettu jäyhää ihannetta: Tyhjän naurajasta ei tule miestä. Kellä onni on, se onnen piilottakoon!

— Täällä saa kulkea kadulla sitruunan syönee­ nä, mutta hymy huulilla ei saa näyttäytyä, Pia Aro sanoo.

— Kehon kieli on aina lähtökohdiltaan kulttuu­ risidonnaista. Perinteisesti meillä ei miehille ole sallittu eläväisyyttä ja nauravaisuutta. Suomalaisten naisten kehonkieli puolestaan on varsin maskulii­ nista.

Kehon kieli paljastaa, mitä me tun‑ nemme. Mutta kehoon vaikuttamalla pys‑ tymme myös virittäytymään erilaisiin tun‑ netiloihin.

Tunteita voi herättää kehon kautta. Jos ehdoin tahdoin istuu kädet puuskassa puoli tuntia, äkeä tunne viriää varmasti. ● Esimerkiksi jännitystä voi torjua aivan yksin‑ kertaisella reseptillä: Hengitä kaksi kertaa sy‑ vään ajatellen samalla, kuinka hyvää tuulta virtaa sisääsi ja paha tuuli virtaa ulos. ● Jännitykseen voi kokeilla myös lämpimän rin‑ takehän ajatusta: Kuvittele, että rintakehäsi sisällä on lämmin loistava pallo, ja tunne, kuinka sen lämpö saa sinut rentoutumaan. ● Jos ajatukset ovat solmussa, hyppynarulla hyppiminen tai muu fyysinen ponnistelu auttaa saamaan mielikuvat ja ajatukset liikkeelle. ● Siivoamiseen saa paremman mie‑ len, jos laittaa hiuksiin prinses‑ satiaran, jalkaan kauniit ken‑ gät ja taustalle soimaan lempimusiikkia.

Valmiit mallit kahlitsevat Pia Aron mukaan jäykät mallit, ennakkoasenteet ja pelot tekevät olemisen hankalaksi. Kun ihmiset al­ kavat kiinnittää huomiota itseensä ja varoa ”väärää käytöstä”, he eivät enää olekaan läsnä tilanteessa. Ja kun ei ole kehon kielen tasolla läsnä, ei todella ole läsnä kohtaamisessakaan.

Kaksoisviestinnän tilanteissa, eli silloin kun sa­ nallinen viesti on ristiriidassa ulkoisen kanssa, ke­ hon kieli voittaa aina puhutun.

— Kehon kielellä on ratkaiseva vaikutus siihen, millaisen ensivaikutelman toisesta ihmisestä saa.

Ensivaikutelmalla on valtavan suuri merkitys. Uu­ den ihmisen tapaaminen voi muokata koko elämän kulkua, kuten työhaastattelussa, Aro sanoo.

Esimerkiksi katseen merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on keskeinen.

Aktiivisessa keskustelussa kuuntelijan pitäisi ai­ na katsoa puhujaa silmiin, puhuja puolestaan saa katsoa muuallekin. Onnistunut flirttailukin edellyt­ tää silmiin, ei omiin varpaisiin katsomista.

Oma ilmaisu pitää etsiä

Kun omat lukot ja piintyneet tavat ovat löytyneet, niitä oppii löysäämään niin, että oma arvokas per­ soona pääsee vapaammin esille. Kaikki omat eleet ja aidot ilmaisun tavat ovat jo ihmisessä ihon alla.

— Meistä jokainen tarvitsee tilanteessa olemisen taitoa. Harva asia menee täysin käsikirjoituksen mukaan, ja niinpä me improvisoimme joka tapauk­ sessa koko elämämme. Pitää vain heittäytyä vuo­ rovaikutukseen: vuorotellen vaikuttaa, vuorotellen vaikuttua.

Joillakuilla on enemmän empatian kykyä kuin toisilla. Myös kyky vuorovaikutukseen vaihtelee, eikä omaa perustemperamenttiaan voi muuttaa, mutta sen puitteissa varovainen ja ujo voi löytää eloisan puolensa ja vilkas ihminen levollisuutensa.

Harjoittelemalla jokaisen oma ilmaisu laajenee.

Ja samalla kun oppii tuntemaan ilmaisunsa monita­ soisuutta, oppii myös kohtaamaan toisia avoimem­ min mielin.

Käyttäytymisroolit myös muuttuvat ajan myö­ tä. Nykyään malleja poimitaan mediasta. Uudeksi ihanteeksi tarjotaan notkeaa nuoruutta amerikka­ laismalliin.

— Ainahan vuorovaikutuksessa ja kehon­ kielessä vallitsee joitain ihanteita, Pia Aro sanoo.

— Minä kuitenkin toivon, että jokai­ nen uskaltaisi olla oman itsensä kaltai­ nen. Me tarvitsemme eri-ikäisiä ihmisiä, erilaisia temperamentteja. Persoona ei koskaan muutu, vaikka eleitään muuttai­ sikin, ja arvokkainta on juuri se ainutlaa­ tuinen persoona.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Ami Lindholm

Tärkeintä olisi löytää aito tapa olla läsnä omana itsenään, eli oma kehonkieli.

Siinä vaikeus juuri piileekin. Usein ennakkokä­ sitykset ja nolatuksi tulemisen kokemuksista kum­ puavat pelot sitovat eleitämme ja olemisen tapo­ jamme.

— Onneksi omaa kehon kieltään voi kuitenkin opiskella kuin mitä tahansa kieltä. Voi opetella tun­ nistamaan käyttämiään eleitä, ilmeitä, äänenkäyt­ töä, asentoa ja tilaan asettumista. Harjoittelemalla voi huomata sen, mikä jännittää vuorovaikutus­ tilanteissa ja miten se näkyy, Aro toteaa ja antaa esimerkkejä.

— Omaan kehonkieleensä voi alkaa tutustua esi­ merkiksi yrittämällä tehdä aivan tietoisesti jotain uudella tavalla: Vetäytyvä ihminen astuukin etu­ riviin rinta auki ja kädet levällään. Kokoustuolissa kädet sylissä istuva asettuu nojaamaan pöydälle kohti toisia. Etäisyyttä hakeva asettuu istumaan aivan toisen lähelle.

Lukot auki, persoona esiin

Jani Laukkanen

Yhteiskunnan musta peili

R

ikostoimittaja ja ‑kirjailija Jarkko Sipilä, 45, odottaa Helsingin kä­ räjäoikeuden aulan kahviossa siep­ pauksesta syytetyn Juha Turusen oikeuskäsittelyn alkamista. Sipiläl­ lä on yllään televisiosta tuttu mus­ ta nahkatakki, kulunut ja rikkinäinen.

Pitkän rikostoimittajan uran tehneen Sipilän mukaan tosielämässä tapahtuu paljon ihmeellisimpiä asioita kuin dek­ kareissa.

— Tuossa vieressä on koppi, jossa voi lukea käräjäoikeuden päätöksiä viimeisen viikon ajalta. Siellä on sellaisia tarinoita, että jos niitä laittaisi dekkariin, kirjaa ei pidettäisi uskottavana, hän sanoo.

Vantaan rosvopiireissä Avomallin mersua ajava mies ammutaan autoon keskellä ruuhka-aikaa. Ampuja, moottoripyörällä liikkuva mies, pakenee paikalta. Kuka ammuttiin? Kuka oli am­ puja? Poliisi alkaa selvittää tapausta.

Tästä alkaa Katumurha, Sipilän kym­ menes Takamäki-dekkari. Kirja ilmestyy kesäkuun alussa.

— Romaanissa liikutaan Helsingin, Es­ poon ja Vantaan rosvopiireissä. Sen enem­ pää en voi paljastaa, Sipilä sanoo.

Sarjan edellisen osan tapaan ataripo­ liisi Suhosella on uudessa kirjassa entistä suurempi rooli.

— Kirja alkaa olla valmis, niin kuin sen tähän aikaan pitääkin olla. Ensi viikon­ loppuna se lähtee luettavaksi muutamalle ihmiselle.

Muutamiin ihmisiin kuuluvat ainakin Sipilän Yhdysvalloissa asuva pikkuveli se­ kä 16-vuotias esikoistytär.

— Tytär on lukenut viisi viimeisintä kirjaani. Hän alleviivaa lyöntivirheet ja pilkkuvirheet sekä sanat, joita hän ei ym­ märrä. Tyttären lukeminen toimii tietyn­ laisena kontrollina itselle. Tulee mietittyä, miten paljon kirjaan voi laittaa vaikkapa kirosanoja.

Palautetta poliisilta Sipilän romaanit ovat saaneet kiitosta asiantuntevasta poliisityön kuvauksesta.

— Kun pienet yksityiskohdat ovat oi­ kein, tarinasta tulee uskottava. Silloin juo­ ni voi olla vähän hurjempi. Tosin kehitän tarinaa aina siitä lähtökohdasta, että ta­ pahtumien pitäisi voida olla totta, Sipilä sanoo.

Täysin uskollinen tosielämälle ei voi

Jarkko Sipilän mielestä todellisuus on monesti dekkaritaruja ihmeellisempää. olla. Takamäki-kirjoissa rikosta ratkoo muutama poliisi. Oikeasti rikoskomisarioil­ la voi olla isossa jutussa käytössään jopa 50 tutkijaa. Myös tapahtumien kulkua täytyy tiivistää.

— Kirjassa Takamäki voi saada dna-tut­ kimuksen tulokset vajaassa kahdessa vuoro­ kaudessa. Oikeassa elämässä menee yleensä pari viikkoa, ennen kuin poliisi saa tulokset ruuhkaisesta rikoslaboratoriosta.

Kerran eräs komisario antoi Sipilälle pa­ lautetta, että kirja oli kyllä muuten ihan hyvä, ”mutta meidän puhelinkuuntelu ei ole siinä, mihin sen kuvasit”.

— Ajattelin, että tämän virheen minä kestän, kun kyseessä on fiktiivinen romaani, Sipilä naurahtaa.

Kirjoissa ja elokuvissa rikostoimittajan työ on vauhdikasta ja jännittävää. Löytyykö Sipilän kännykän muistista Suomen ala­

maailman Kuka kukin on?

— Pikemminkin Suomen poliisin Kuka kukin on, Sipilä toteaa.

— Rikostoimittajan työssä suurin osa ajasta on tavallista puurtamista. Kirjoissa ei kuvata työn rutiininomaista arkea.

Kyvyttömyyttä empatiaan Onko olemassa pahuutta vai vain inhimilli­ siä tragedioita?

— Pahuutta on olemassa. Se ilmenee esimerkiksi empatiakyvyttömyytenä. Kyllä maailma kohtuullisen kylmä paikka on, kun sitä näistä maisemista katsoo, Sipilä sanoo.

— Tietysti toivon, ettei rikollisuutta oli­ si. Mutta kun rikoksia kuitenkin tapahtuu, on kiehtovaa olla seuraamassa niiden sel­ vittämistä.

Sipilän mukaan tosielämän rikollisuus ku­ vaa ympäröivää yhteiskuntaa ”aika hyvin”.

— Siellä on nähtävissä itsekkyyttä, oman edun tavoittelua ja yhteisöllisyyden katoa­ mista, Sipilä listaa.

12-, 14- ja 16-vuotiaiden lasten isänä hän ei kuitenkaan ole huolissaan.

— Suomi on erittäin turvallinen maa.

Kunhan osaa pysyä tietyistä paikoista pois­ sa eikä tee mitään tyhmää. Nuorten pitää kuitenkin saada tehdä vähän tyhmyyksiä.

Kunhan eivät tee mitään ultratyhmää.

Sipilän mielestä rikosromaanissa mur­ han motiivi on tärkeämpi kuin se, kuka murhan teki.

— Dekkari on yhteiskunnan musta peili.

Rikosromaanin kuuluu viihdyttää, mutta sen täytyy myös kertoa, missä me olemme.

Soili Pohjalainen

Jarkko Sipilä Mikkolan kirjastossa to 18.3. klo 17

” K y l l ä m a a i l m a k o h t u u l l i s e n k y l m ä p a i k k a o n , k u n s i t ä n ä i s t ä m a i s e m i s t a k a t s o o .”

Syrjitty sairas

Matti Pikkujämsä

K

un Jeesus oli parantanut spitaalisen, hän kehotti miestä näyttämään itsensä papille, jotta tämä saisi todistuksen parantumisestaan. Muuten asiasta piti olla hiljaa. Mies kuitenkin levitti tietoa eteenpäin.

Jeesuksen maine kasvoi niin, että hänen oli pakko pysytellä syrjäseuduilla. (Markuksen evankeliumin 1. luku) Spitaali johti yhteisöstä eristämiseen. Tuntuuko kokemus tutulta, järjestöpäällikkö Sini Pasanen hivpotilaiden ja heidän läheistensä etujärjestöstä Positiivisesta?

— Moni ei uskalla kertoa hiv-tartunnastaan, koska pel‑ kää, että hänet eristetään yhteisöstä. Vielä 25 vuotta sitten hiv-positiiviset haluttiin eristää saarelle. Hiv liitetään synnil‑ liseen elämään, varsinkin kun kyseessä on myös seksiteitse tarttuva tauti. Usein oletetaan, että hiv näkyy päälle. Vai haluaisimmeko sen näkyvän päällepäin, jotta voisimme

luokitella ja eristää siihen sairastuneita vielä enemmän?

Miksi nettisivuillanne ei näy nimiä?

— On helpompi elää ja toimia arjessa, kun ei tarvitse ol‑ la julkisesti hiv-positiivinen. Aluksi on myös helpompi jakaa kokemuksia tuntemattomana tuntemattomien kanssa.

Miten syrjintää voitaisiin vähentää?

— Syrjintää ilmenee monilla elämänalueilla, kuten ra‑ joituksina matkustaa joihinkin maihin, työn saamisessa ja hammaslääkärille pääsemisessä. Työpaikan kahvipöydässä kerrotut hiv-aiheiset vitsit eivät välttämättä ole hauskoja hiv-positiivisten mielestä. Toisinaan syrjintä voi olla hivpositiivisen itsesyrjintää, joka johtuu suurimmaksi osaksi pelosta kohdata yhteiskunnassa vallitsevia asenteita.

— Useimmiten oikea ja asiallinen tieto helpottaa asen‑ neongelmissa.

Pauli Juusela Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

Vantaan bisneskaup Aviapoliksen ytimen muodostavat lentoasema ja kehä III. Bisnesnäkymiä parantaa se, että alueella on myös asuntoja.

V

uonna 1952 valmistui len­ toasema. Kymmenen vuotta myöhemmin alettiin raken­ taa Kehä III:ta. Vuonna 2014 valmistuu kauan odotettu Kehärata. Vantaan Mark­ kinoinnin Aviapoliksesta vastaava projektipäällikkö Mari Peltomäki aloittaa kuitenkin kaupunginosan idean selittämisen vielä kauempaa.

— Tätä aluetta ei olisi ilman sen histo­ riaa. Siitä hyvä esimerkki on keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko. Se rakennettiin ai­ kanaan vesireitin varrelle ja sen vierestä kulki tärkeä maantie. Nykyinen Aviapolis sijaitsee samalla tavalla eri liikennemuoto­ jen risteyskohdassa. Kun markkinoimme Aviapolista, myymme sijaintia ja yhteyksiä — yhdellä sanalla sanoen saavutettavuutta, kiteyttää Peltomäki.

Moniko vantaalainen tulee ajatelleeksi, että lentoaseman lähelle syntyvä yritys­ ja asumiskeskittymä kilpailee globaaleilla markkinoilla? Aviapoliksen alueelle sijoit­ tuu yrityksiä, joiden sijaintivaihtoehtoja ovat Tukholma, Kööpenhamina ja Pietari, ei Pori, Jyväskylä tai Kuopio. Vaihtoehtona ei välttämättä ole edes Helsinki, sillä käte­ vintä on sijoittaa toiminnot mahdollisim­ man lähelle lentoasemaa, varsinkin kun sen läheltä löytyy myös asuntoja.

mikä ihmEEn huB? Aviapoliksen nimi tulee latinan sanasta avis, lintu, ja kreikan kaupunkivaltiota merkitsevästä polis­sanasta. Sen keksivät

mutta se odottaa nyt parempaa aikaa. Mo­ net lentoasemat sijaitsevat alueilla, joihin ei ainakaan helposti pysty rakentamaan mitään. Kiinaan on kuitenkin seuraavien 20 vuoden aikana suunnitteilla sata Avia­ poliksen tapaista keskittymää.

— Yksi kilpailuvalttimme ovat hyvät lentoreitit Aasian markkinoille. Kiinan ja Japanin lisäksi Intia on alkanut kiinnostaa eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia yrityksiä, ja myös toisinpäin, Peltomäki mainitsee.

Jotain Aviapoliksen merkityksestä Van­ taalle ja laajemminkin pääkaupunkiseu­ dulle kertoo se, että vuonna 200 sinne syntyi lähes 1000 työpaikkaa. Määrä oli 0 prosenttia Vantaan työpaikkakasvusta.

Lentoasema on alueen suurin työllistä­ jä. Finnair, Itella, kauppakeskus Jumbo ja HK ovat myös isoja, mutta monet alueen yrityksistä ovat pieniä, muutaman hengen suuruisia.

Toimistotilaa on nykyisin pääkaupun­ kiseudulla liikaa, joten se ei välttämättä ole ainoa kasvusuunta. Kehärata ja radan varteen syntyvä Aviapolis­niminen asema tuovat tullessaan ainakin kaupan palve­ luja.

Palvelut, kaupat, hotellit, viihdekes­ kus Flamingo ja kunnalliset palvelut ovat tärkeitä niin yritysten työntekijöille kuin alueen asukkaille. Asumisessakaan ei kan­ nata keskittyä pelkkiin omistusasuntoihin.

Jos esimerkiksi kansainvälisen yrityksen työntekijä muuttaa muutamaksi vuodeksi Suomeen, iso vuokra­asunto on varteen­ otettavampi vaihtoehto kuin asunnon os­ to.

— Siksikin niitä rakennetaan parhail­ laan Pakkalanrinteeseen ja Veromieheen, tuumii Peltomäki tyytyväisenä.

toimintaa  maassa

Aviapoliksen projektipäällikkö Mari Peltomäki on valmis ottamaan seurakunnat aktiivisemmin mukaan alueen kehittämiseen.

Finavian työntekijät nimikilpailussa vuon­ na 2002. Vielä 1990­luvun lopulla Vantaan kaupunki ja alueen maanomistajat mark­ kinoivat aluetta Airport Citynä, lentokent­ täkaupunkina.

Ilman lentokenttää alueella ei olisi 100 yritystä, yli 35 000 työpaikkaa, 16 000 asu­ kasta eikä huimia kasvumahdollisuuksia, joiden toteutuminen riippuu siitä, miten maailman ja Suomen talous kehittyvät.

Aviapoliksen nykyinen kaava mahdollistaa vielä miljoonan kerrosneliömetrin lisäyk­ sen yritystiloihin ja asuntoja lähes tupla­ määrälle asukkaita.

Kansainvälisten lentoyhtiöiden koti­ paikkakunnista ja niiden ympärille syn­ tyneistä keskittymistä käytetään englan­ ninkielistä termiä hub. Aviapolis on maail­ manmitassakin ainutlaatuinen keskittymä, sillä muista lentokenttäalueista poiketen siellä on tilaa rakentaa uutta.

— Tänne voidaan rakentaa monipuo­ lisia kokonaisuuksia ja yhdistää siihen ih­ misten asuminen ja vapaa­aika. Meillä on myös suunnitelma alueen maisemoinnista,



Kartanonkosken alue on arkkitehtuuristaan palkittu asuinpaikka.

Yksi Aviapoliksen alueella toimivista isois­ ta logistiikkayrityksistä on DHL. Se on mitä suurimmassa määrin kansainvälinen yhtiö, sillä Saksan postin omistamalla kul­ jetusalan jättiläisellä on toimintaa yli 220 maassa. Yrityksen 300 000 työntekijästä 50 on Vantaalla kolmessa eri toimipis­ teessä.

DHL Global Forwarding ­yhtiön toimi­ tusjohtaja Mikko Lehtinen istuu vuonna 2006 rakennetussa toimitalossa Katrii­ nantiellä. DHL Business Park sai viime vuonna Vantaan kaupungin rakentamisen laatupalkinnon. Sitä kiiteltiin raikkaaksi ja rohkeaksi terminaali­, varasto­ ja toimisto­ kompleksiksi.

— Visuaalinen puoli on katsojan silmäs­ sä, mutta kokonaisuus kyllä pelaa hyvin yhteen ja rakennusten energiataloudelli­ suus on kohtuullisen hyvä. Se on meille tärkeää, sillä meillä on ympäristöohjelma, joka ulottuu toimitiloista kuljetusten jär­ jestämiseen, sanoo Lehtinen.

Kaikkein paras paikka logistiikka­alan yritykselle olisi Lehtisen mukaan ”kiito­ ratojen välissä”, mutta vakavasti puhuen sijainti lentoaseman kupeessa on tämän alan yritykselle elintärkeää.

— Lentoasemaa on joskus sanottu Suomen suurimmaksi satamaksi, ja juuri lentoaseman vuoksi täällä on monen lo­ gistiikkafirman pääkonttori. Aviapoliksen idea on hyvä, ja asuntojakin löytyy läheltä.

Se on tärkeää, sillä ei Suomessa ole totuttu siihen, että istuttaisiin neljä tuntia junas­ sa työmatkalla. Noin 50 prosenttia pää­ kaupunkiseudun työntekijöistämme asuu Vantaalla.

DHL hoitaa lento­, maantie­ ja merirah­ tia, joten Kehä III:n kunnostus ja Vuosaa­ ren satama ovat sille tärkeitä.

— Lentoteitse kuljetetaan lähetyksiä kirjekuorista isoihin sähkömoottoreihin.

Pikakuljetuksiamme hoitaa maailmanlaa­ juisesti 350 omaa rahtilentokonetta. Len­ toyhtiöiltä ja varustamoilta hankimme kuljetustilaa. Rekkojen irtoperiä on noin

punginosa Seurakunnan perhekerhossa Pakkalassa keskusteltiin mielenrauhasta ja pohdittiin, miten alueen palvelut toimivat. Osa lapsista oli mukana, osa lastenohjaajien kanssa leikkimässä.

1000 ja lisäksi 30 raskasta kuorma­autoa, luettelee Lehtinen.

— Mutta yhtä oleellista kuin omat muskelit on se, että meillä on toimiva yh­ teistyökumppaniverkosto ja hallitsemme asiakkaidemme toimeksiantoihin liittyvää tietovirtaa. Ehkä toiminnan Suomessa ki­ teyttää parhaiten se, että DHL:n kautta kulkee noin kymmenesosa Suomen ulko­ maankaupasta, selvittää Lehtinen.

täällä myös asutaan Aviapolis on siis Suomen lentoliikenteen keskus ja liike­elämän kannalta tärkeä kau­ punginosa, mutta aidoksi kaupunginosaksi sen tekee vasta se, että ihmiset asettuvat sinne asumaan ja rakentavat sinne elämän­ sä. Yhteisön syntymiseen ei riitä Suomen kolmanneksi suurin kauppakeskus, vaan tarvitaan myös lähipalveluja, kuten kau­ pungin kouluja ja päiväkoteja sekä seura­ kunnan palveluja.

Tikkurilan seurakunnan perhekerhossa Pakkalassa viisi äitiä ja yksi isä keskuste­ levat vetäjänä toimivan Marja Mattilan kanssa arjen asioista, kuten siitä, mistä saa mielenrauhaa ja kuinka toimia uhmaikäi­ sen kanssa. Osa lapsista on lastenohjaajien kanssa leikkimässä, pienimmät istuvat sy­ lissä. Mukana on myös Filippiineiltä Suo­ meen muuttanut Mary Jean Chiano.

— Kun muutin Pakkalaan aloin heti tutkia netistä, mitä aktiviteetteja täältä löytyy. Tulin tänne kerhoon ystäväni ke­ hotuksesta. Täällä on mukavaa se, että voi tutustua muihin vanhempiin, kertoo Mary Jean Chiano.

Sofi Polvinen ja Arja Kekäläinen lisää­ vät, että on mukavaa jutella välillä rauhassa aikuisten kesken. Tällä kertaa puhutaan myös siitä, minkälaiset ovat alueen palve­ lut. Jumbo on perhekerholaisten mielestä hyvä, mutta joissakin tilanteissa liian iso.

Maitopurkin hakeminen isosta kauppakes­ kuksesta on suhteetonta, siksi kivijalka­ kaupalle tai kioskille olisi tarvetta. Joku mainitsee kauppa­auton, joka kiertää Pak­ kalassa kolme kertaa viikossa.

Ainoa mukana oleva isä Petri Koponen toivoisi lisää hyviä leikkipuistoja. Äi­ dit valistavat muutamasta paikasta, mutta harmillista on se, että niissä liikkuu paljon koiria — niille pitäisi olla oma puisto.

sEurakunta Etsii omaa rooliaan Tikkurilan seurakunnalla on Aviapoliksen alueella Ylästön seurakuntakoti ja kolme kerhohuonetta. Alueen kirkkona toimii Pyhän Laurin kirkko, jonne pastori Kirsti Hildén toivoisi useamman asukkaan löytä­ vän tiensä. Sitä varten on syksyllä tarkoitus

järjestää erityisiä kutsujumalanpalveluksia, joista tulee kirje kotiin.

Parhaiten seurakunnan toiminnasta ovat käynnistyneet perhe­ ja lapsityö. Myös kouluikäisten kerhot pyörivät ja Aviapartio on saanut kokoontumispaikakseen Pakka­ lan kerhohuoneen. Kaupungin kanssa jär­ jestetään nuorteniltoja Ylästössä ja nuorilla aikuisilla on raamattupiiri.

Seurakunta vielä hakee rooliaan alueel­ la, jonne on muutamassa vuodessa muutta­ nut tuhansittain ihmisiä.

— Meillä on alueella viitisentoista työntekijää. Kaikki Tikkurilan seurakun­ nan papit toimittavat alueella perhejuh­

Terminaalipäällikkö Ari Korhonen esittelee DHL:n rahtiterminaalia joka toimii vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä paitsi lauantaina.

lia, kuten kasteita, mutta sen lisäksi kaksi pappia suuntaa ainakin osan työajastaan sinne. Pienen toimintamäärärahan avulla olemme pystyneet järjestämään joitakin tilaisuuksia, mutta on myönnettävä, että suhteessa alueen asukasmäärään satsaus on melko pieni, tuumii Avipoliksen alue­ pappina toimiva Hildén.

— Yrityskontakteja meillä ei vielä ole, mutta paikallisten yhdistysten kanssa teemme yhteistyötä. Kiinteimmät kontak­ tit on Ylästön Urheilijoihin, Marttoihin ja partioon. Vantaan kaupungin nuoriso­ palvelut on tärkeä kumppani ja helluntai­ seurakunnan kanssa olemme järjestäneet ekumeenisia tilaisuuksia. teksti Pauli Juusela kuvat Mikke Pöyhönen

Liiketaloja Kehä III:n varrella.

Aviapoliksessa toimii jo 1700 yritystä.



Parantava rukous

@ AUSCHWITZ – BIRKENAU 10.-19.6. @ Mieliinpainuva matka juutalaisten historiaan Baltiassa ja Puolassa.

Hyvätasoinen bussi, paluu laivalla Gdyniasta. Mm.Riika, Salaspils, Rumbula,Treblinka, Warsova 2 yÜtä, Ghetto, juut. korttelit. Kaunis Krakova 3 yÜtä, Schindlermuseo, Kazimiers, Wieliczkan suolakaivos (erill.h.) ym. Hyvät hotellit, puolih. 845 ₏. Ilm. Matka-Vekka 020 120 4818 t. 044 2900 771 P. Murtolahti IYS. Tilaa esite.

Rukousilta Rekolan kirkossa tiistaina 16.3. klo 18.30 Rekolan seurakunta ja Rukousystävät ry

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyneille

MYYJĂ„ISET

Ev.-lut. Lähetysyhdistys Kylväjä järjestää lähetysmyyjäiset lauantaina 13.3.2010 klo 11-14 Tikkurilassa Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tarjoustalon yläkerrassa).

Tarjolla on suolaista ja makeaa, käsitÜitä, kortteja, tavaraa lähetyskentiltä ja kirpputori. Alkuhartaus klo 11. Tervetuloa!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Tasapainoa mielelle ja keholle

Maista ja ihastu!

Herkullisen harmonisoiva tee tuo mielenrauhaa ja

Tuoreeks,

Debora Hoivakoti Harmonia (09) 75180200 Debora Kotihoito (09) 45590096 www.debora.fi

Ruohonjuuri palvelee myÜs Itäkeskuksessa!

Ota yhteys:

Sweet Chai-tee

3,85

Siitä mistä ei voi puhua, täytyy laulaa...

Ilmoitusmarkkinointi

/pkt

500.000 LUK IJAA!

Kruunupaketti tavoittaa pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa!

www.kotimaa-yhtiot.fi

Lisävirtaa mainontaan !

Yogi Tea:

aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pääkaupunk la Paketti, jol lähes

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

Tervetuloa!

Tällä kupongilla 11.-13.3.

NU RUU K E T T I P A K

Pyydä tarjous!

Tiedustelut

Makeanmausteinen, kofeiiniton Sweet Chailuomutee vie Sinut maukkaalle makumatkalle hemmotellen ja tasapainottaen kaikkia aistejasi.

Makeanhimoakin lievittävä, mm. lakritsanjuurella ja aniksella maustettu tee-elämys edistää ruuansulatusta ja parantaa verenkiertoa.

lisää ymmärtämystä ihmisten välillä. Me kaikki olemme syntyneet maailmaan elämään sovussa toistemme kanssa - emme tuomitsemaan toinen toisiamme.

Pirkko Jalovaara

Rukoilemme puolestasi!

www.askellehti .ďŹ

020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

(4,60) /15 teepussia

terveeks.

www.radiotoivo.fi KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

t e d u u t Uu

www.bible.fi - markkinoiden laajin raamattuvalikoima - Suomen Pipliaseura - www.pipliakauppa.fi

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Raamattu

PĂ„IVĂ„

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi APOKRYFIRAAMATTU

Luterilaisten oma Isä Nitro, pastori Mikko Salmi, Toivon päivässä arkisin kello 13–17.

Täsmälääkettä kirkon ahtaumiin tarjolla Toivon tuomiokapitulissa torstaisin kello 16.10.

Tyylikäs Raamattu deuterokanonisilla kirjoilla. 92 -käännÜs. 26 ₏

Kr

THE BOOK Upeasti kuvitettu Uusi Testamentti Kaikki, aikakauslehden ulkoasulla. 28 â‚Ź viikko 22.-28.3. istillisen kirjan

mitä tarvitset.

Ă„Ă„NIRAAMATTU MP3 Valmiiksi ladattuna muistitikulle. 69 â‚Ź

Suomen Pipliaseura YhteistyÜssä luterilaiset seurakunnat.

ddd OVOYR SV

PIETARI

-Pohjolan Venetsia

LAPSEN KIRJA JEESUKSESTA Ihastuttavasti kuvitettu lastenkirja Jeesuksen elämästä sopii perheen pienimmille lahjakirjaksi.

| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | saatavana myĂśs kirjakaupoista

alk.

249â‚Ź

4 päivää (bussi)

alk.

,

Hintaan sisältyy:

UUTUUS!

Hintaan sisältyy:

NFOP QBMVV KVOBNBULB 1JFUBSJJO 4JCFMJVT KVOBMMB LVMKFUVT 1JFUBSJO SBVUBUJFBTFNBMUB 'JOMBOETLZ IPUFMMJJO KB UBLBJTJO IPUFMMJZĂ•QZNJTFU )

BBNJBJTFMMB IPUFMMJO SFLJTUFSĂ•JOUJNBLTV

Lisämaksusta viisumi.

VIIPURI

PIETARI - TERIJOKI -VIIPURI

3 päivää omatoiminen junamatka LähdÜt Helsinki, Tikkurila, Lahti, Kouvola pe

ti Sokos Hotel Vasilievsky alk. 249â‚Ź Sokos Hotel Palace Bridge alk. 285â‚Ź r

r

r

r r r

r

r r

459â‚Ź

CVTTJLVMKFUVLTFU BMLBFO )FMTJOHJTUĂ… IPUFMMJZĂ•QZNJTFU IFOHFO IVPOFFTTB 1JFUBSJTTB ZĂ•UĂ… KB 5FSJKPFMMB ZĂ•

BUFSJBU NBULBPIKFMNBO NVLBBO BBNJBJTFU IPUFMMFJTTB MPVOBT JMMBMMJOFO

SZINĂ…WJJTVNJ IPUFMMJFO SFLJTUFSĂ•JOUJNBLTV

Myyntipalvelu: p. 010 2323 200 www.matkapojat.fi r 1BMWFMVNBLTV Ăś WBSBVT

ďœąďœ°

Pipliaseura

2 päivää (bussi/laiva

alk. 149â‚Ź

UUTUUS!

Hintaan sisältyy:

r LPUJNBBO LVMKFUVT -BQQFFOSBOUBBO N Q r MBJWBNBULB -BQQFFOSBOUB 7JJQVSJ -BQQFFOSBOUB r LJFSUPBKFMV 7JJQVSJTTB Viisumivapaa! r IPUFMMJZĂ•QZNJTFU ) BBNJBJTFMMB r LVMKFUVT IPUFMMJ TBUBNB 7JJQVSJTTB r TBUBNBNBLTV

Lisämaksusta kuljetukset satamaan/lentokentälle. )JOOBU PWBU BMLBFO IJOUPKB IFOLJMÕ r Alkaen-hintaa ei kaikilla lähdÜillä KUVI4808/04a/MjMvU SMAL 109395

gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki Saara Vuorjoki

Palveluja tarjotaan

KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua, kattolumitöitä

OLK palvelut meiltä aina parasta!

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Tilaa ilmainen kylpyhuone-

Palasista elämäntarinaksi

L

umi painaa kirsikkapuuta.

Taloon johtaa käsin lapioitu polku korkeitten kinosten lä­ pi. Elina Miettinen, 6 asuu ja huolehtii yksin omakotita­ lostaan Vapaalassa.

— Tässä talossa on kaikki, mitä olen toivonut. Takka, sauna ja lei­ vinuuni, hän kertoo.

Uunia hän lämmittää usein ja leipoo leipää, josta riittää myös lä­ himmille jaettavaksi.

Kun Miettinen jäi eläkkeelle uskonnon­ ja psykologian lehtorin työstä kuusi vuotta sitten, lisään­ tynyt vapaa­aika yllätti. Hän oli aina kävellyt, hiihtänyt ja käynyt jumpassa. Eläkkeellä hänellä oli äkkiä aikaa myös lukemiselle ja vapaaehtoistyölle. Vanhaan kirjoit­ tamisharrastukseenkin löytyi uusi vaihde.

miElEnpurkausta ja itsEhoitoa Elina Miettinen on kirjoittanut aina paljon, sekä kirjeitä että päiväkirjo­ ja. Vuosien varrella päiväkirjoihin ovat tallentuneet elämän hyvät ja huonot vaiheet, usein yhtenä ryöp­ pynä ja katkeamattomana moni­ sivuisena virtana.

— Kirjoittaminen on ollut mie­ lenpurkausta ja itsehoitomenetelmä elämän eri vaiheissa, varsinkin ki­ peän avioeron aikana, mutta myös hyvinä hetkinä. Olen taistelijaluon­ ne, hän kuvailee.

Vähitellen syntyi ajatus koota kirjoitetuista palasista elämänta­ rina, omien vanhempien tarina ja oma tarina jälkipolville.

— Halusin kirjoittaa lapsilleni meidän perheestä.

Viime keväänä Miettinen osal­ listui Vantaan Sanataidekoulun järjestämälle elämäntarinan kirjoi­ tuskurssille.

— Siellä sekalaisista paloista al­ koi muodostua elämäntarina. Ryh­ män tuki ja keskinäinen luottamus osoittautuivat minulle tärkeiksi asioiksi.

Miettisellä on kaksi aikuista las­ ta, poika ja tytär, joilla on molem­ milla omat perheet. Lapsenlapset Amanda ja Noora ovat nykyisin hänen elämänsä tärkeimmät henki­ löt ja menevät kaiken muun edelle.

— Myös heille halusin kirjoittaa omaa ja sukuni tarinaa.

virrEt kantavat läpi Elämän Elina on omaa sukuaan Takala ja kotoisin Etelä­Pohjanmaalta. Lap­ suudenkodissa uskonto oli vahvasti läsnä.

Kirjoittaessaan äidistään ja isäs­ tään Miettinen huomasi, kuinka paljon heidän elämäänsä ovat aina kuuluneet virret.

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%).

Lisävirtaa mainontaan !

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Ota yhteys:

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot Ilmoitusmarkkinointi - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA 020 754 2000/vaihde - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. www.kotimaa-yhtiot.fi Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 503 357.

Helsinki: Petri 0500 Takkula

gsm 041-4402311

Kotipalvelu Lilja Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

MUUTOT JA KULJETUKSET nyt! kartoitus 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde petri.takkula@blosius.fi Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

— Olen taistelijaluonne — lumessakin, sanoo Elina Miettinen.

Elina Miettinen kirjoittaa elämänsä ja sukunsa tarinaa omaksi ilokseen ja jälkipolvia varten.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

ILMANVAIHDON PUHDISTAJAT NYT ALUEELLASI!

— Äiti korosti kiitosta. Hän aloitti päivänsä kiitosvirrellä: ”Taas alkaa kiitoksella nyt tahdon päivä­ ni.” Isä puolestaan päätti päivän iltavirren sanoin: ”Taas päivä ajan virtahan nyt iäks uppoaa, armosta hyvän Jumalan yö levon lahjoit­ taa.”

Virret ovat kantaneet myös Eli­ na Miettisen elämää, ja siksi hän lisäsi virsien sanoja kirjoituksensa lomaan. Hänen mielivirsiään ovat Sinuhun turvaan Jumala ja Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, joka tuo hänelle mieleen oman äi­ din.

Muistona äidistä Miettisellä on tämän käsin kirjailema perintötau­ lu, jossa on sanat ”Aamulla armoas muistan, ehtoolla totuuttas”. Taulu oli aikanaan äidin ja isän makuu­ huoneen seinällä, nyt oman.

— Katson taulua aamuisin ja il­ taisin. Jumalaan turvautuminen ja hyvyyden voimaan uskominen ovat äitini ja isäni perintö, elämänvii­ saus, jonka toivon voivani siirtää lapsilleni ja lastenlapsilleni.

Viime aikoina ilmestyneistä ko­ timaisista romaaneista Antti Hyryn Uuni on ollut Miettiselle tärkeä kirja. Hän katsoo omaa leivinuuni­ aan ja pohtii.

— Uunin mitoilla ja elämällä on rajansa. Mutta niiden rajojen sisällä voi saada lämpöä.

Elisabet Aho

●

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi ●

• Ilmanvaihtokanavat ● • Ilmanvaihtokoneet • Huippuimurit Yksilöllisesti, luotettavasti, • Ilmalämmitykset Ilmoitusmarkkinointi ammattitaidolla.

020 754 2000/vaihde • Talotuulettimet Kerron mielelläni lisää: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Kanavapuhaltimet Auli 040 529 7755 auli@njkpalvelut.net Työn osuudesta kotitalousvähennys jopa 60% Meiltä myös suodattimet iv-koneisiin!

Soita heti! 050 574 2005

Kaikki, mitä tarvitset.

Vantaan ilmanvaihtonuohous

www.vin.palvelee.fi

Koulutusta kurssit suomen raamattuopistossa kauniaisissa 19.-21.3. naistenpäivät Aiheena Raamatun opetus uskollisuudesta ja sen vaikutuksesta elämäämme.

26.-28.3. avioliiton keväthuolto Eväitä yhteiselle matkalle avioparina. Lapsille omaa ohjelmaa.

1.-5.4. pääsiäisjuhlat Sanomaa Ristin voimasta ja elämän toivon lahjasta.

6.4. klo 19.00 sana soi -ilta Sanan, rukouksen ja laulun ilta. Vieraana oopperalaulaja Jorma Elorinne.

9.-11.4. varhaisnuorten raamattuviikonloppu Pohdimme elämän ihmeellisyys ja ihanuutta. 10–14 -vuotiaille

HERÄNNÄISSEURAT Pe 12.3. klo 18.30 Kotiseurat Eija ja Harri Juustilla, Hirvitie 7, Sipoo.

Su 14.3. klo 10 Wähäväkisten juhlaveisuu Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Hki. Herännäisnuorten kuoro, saarnaa Minna Ruuttunen.

Klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34. Saarnaa Simo Juntunen, mukana Veisuuveljet. Seurat srkkeskuksessa, Hyryläntie 11.

Klo 16 Samuli Korkalaisen esitelmä ”Siionin virsien kokonaisuudistus” Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

16.-18.4. uuden testamentin opetus jeesuksesta (srk-koulu) Jeesus on maailman historiaan eniten vaikuttanut henkilö.

Kuka hän oli, mitä teki ja mihin pyrki?

16.-18.4. näkövammaisten päivät 30.4. nuorten vapputapahtuma avoin raamattukoulu – aikuisopiskelua kauniaisissa Tule viikoksi tai useammaksi viettämään elämäsi parasta aikaa Jumalan sanan äärellä. Mahdollisuus Kelan opintotukeen.

Kevätlukukausi 11.1.-30.4.2010. l i s ät i e d ot j a i l m o i t tau t u m i s e t: Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, info@sro.fi, puh. (09) 512 3910

w w w.sro.fi www.lkvtuijahurme.fi

Pianotunteja annetaan, innostava ja kokenut opettaja. Tunnit opettajan tai oppilaan luona. P. 045 272 1070.



Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 ₏

Kokoproteesit 600₏ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350₏ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Hautauspalveluja

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Itäkeskus Tapiola Myyrmäki Hyvinkää

puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66580

TÜÜlÜ puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550 (0,0821`/puhelu + 0,119`/min)

Lisätietoja saat:

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ„IVYSTYS 24 h: 050-347 1555

3 %TUKORTILLA "ONUSTA JA ETUJA

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

Lisävirtaa mainontaan !

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Ota yhteys:

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 Ilmoitusmarkkinointi / 24h

020 754 2000/vaihde K&P www.kotimaa-yhtiot.fi

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Ostetaan

Pentti Perttula — in memoriam

R

ovasti Pentti Perttula kuoli 25.2.2010 Katriinan sairaalas­ sa  vuoden iässä.

Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti Seinäjoella, ja pohjalai­ set sukujuuret olivat hänelle hyvin tärkeät. Lapsuudenkodissa opiskelu ei ollut itsestään selvä asia. Op­ pikoulun pääsykokeista tultuaan hän polvistui kotipihalle ja lupasi Taivaan Isälle, että jos hän pääsee oppikouluun, hän omistaa elämän­ sä Jumalan palvelukseen. Oppikou­ lusta hän jatkoi teologiseen tiede­ kuntaan, josta valmistui papiksi vuonna 1955.

Pentti Perttula toimi pappina Kankaanpäässä ja useassa helsin­ kiläisessä seurakunnassa. Kor­ son kirkkoherraksi hänet valittiin vuonna 1968. Samasta tehtävästä hän jäi eläkkeelle 2 vuotta myÜ­ hemmin. Hänet tunnettiin lapsia rakastavana, huumorintajuisena ja palavahenkisenä saarnaajana. Hän inhosi ylihurskasta tärkeilyä ja piti tärkeänä kansantajuista ja suorasel­ käistä raamatunopetusta.

Pentti Perttula tunsi seurakun­ talaisensa ja eli elämäänsä korso­ laisena Isä Camillona. Hän rakas­ ti tyÜtään ja toteutti tehtäväänsä vauvasta vaariin ­periaatteella, milloin urheilurippileireillä nuor­ ten kanssa iloiten, milloin poliisin kanssa haastavissakin tilanteissa seurakuntalaisiaan auttaen. Hän oli absolutisti, sillä hän näki tyÜssään,

miten paljon surua alkoholi toi mo­ nen perheen elämään, ja halusi sik­ si rohkaista omalla esimerkillään muitakin täysraittiuteen.

Pentti Perttulan elämässä toinen suuri rakkaus oli urheilu. Jo 14­vuo­ tiaana hän perusti Seinäjoella en­ simmäisen urheiluseuransa. MyÜ­ hemmin hän oli perustamassa Kor­ son HÜlkkä ­nimistä urheiluseuraa.

Hänet tunnettiin hÜlkkäpappina, joka käynnisti Korso­päivänä 1968 kottikärryviestin, josta sai alkunsa Korson maraton. Sen erikoisuutena

oli, että juoksijat lähetettiin mat­ kaan kirkonkellon kumahduksella.

Pentti Perttula käynnisti lukuisia kestävyysjuoksutapahtumia ympäri Suomea, valmensi ja oli auttamas­ sa Juoksija­lehden perustamisessa.

Muutoinkin kirjoittaminen oli Pen­ tille tärkeää. Vuonna 198 Korson seurakunta osti Vantaan Sanomilta oman sivun, mikä oli siihen aikaan edistyksellistä. Omaksi ilokseen hän kirjoitti runoja ja pakinoita, joita julkaistiin säännÜllisesti muun muassa Vantaan Sanomissa.

Eläkepäivinään hän innostui su­ kututkimuksesta ja oli Kauhavalla perustamassa Perttulan sukuseu­ raa. Hän lÜysi suvustaan mitä mie­ lenkiintoisimpia haaroja ja oli jo huumorin pilke silmäkulmassaan muuttamassa nimeäänkin Benedic­ tus Bartmaniksi.

Pentti Perttulan suurin rakka­ us oli vaimo Marja-Liisa. Heille syntyi neljä lasta, Kirsi-Marja, Marja-Terttu, Marjo-Elina ja Petri. Lapsenlapsia on 16 ja lapsenlap­ senlapsia 5. Vaikean aivoinfarktin jälkeen Pentin elämänliekki alkoi hiipua. Pentin runoa mukaillen: �Avasin aamulla oveni haasta, ol’ kulkija poissa, mutt’ nostettu sei­ nälle — viikate maasta.�

Petri Perttula

Pentti Perttulan siunaustilaisuus pe .3. klo 13 korson kirkossa

Lapsen elämää surun keskellä

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Unikkotie 5, Vantaa

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Mari MĂśrĂś ja Marjo NygĂĽrd: Surunappi.

Lasten Keskus 2009.

M

Ostamme kirjat, lasi, posliini, Kirj ari MĂśrĂśn kirjoit­ huonekal., soittimet, taulut, keräily✆ 836 25220, 836 25225, tama ja Marjo Nykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylipäivystys 0400 612256 gĂĽrdin kuvittama Surunappi jäämät, tyĂśkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. on lastenkirja surusta. Villen leu­ Av. ma-pe 9-17 Ilmoitusmarkkinointi 020 /Sari.

754 2000/vaihde p. 0400 461 070 Seppo kemiaa sairastava isoveli on sai­

(Seurakunnan talo)

Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ostetaan METSĂ„TILA p. 040 762 8210

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Vuokrata halutaan Kaikki, mitä tarvitset.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

raalassa. Pikkuveljen päivät täytty­ vät yksinäisestä olemisesta huolta kantavan äidin ja muun perheen rinnalla.

Lapsen maailma rakentuu konk­ reettisista havainnoista myllerrys­ tenkin keskellä. Äiti ravaa sairaa­ lassa ja Villekin pääsee katsomaan veljeään, joka ei jaksa oikein mi­ tään. Miksi­kysymyksiä on paljon.

Isoäiti on mukana perheen arjessa kokkaamassa ja juttelemassa, kun vanhemmat eivät ehdi.

Kun kuolema saapuu, kaikki tuntuu pysyvän edelleen arkisen hiljaisena. Ei räiskähdyksiä, ei voi­

at

makkaita epäoikeudenmukaisuu­ den tunteita, ei kuoleman kammoa.

Kuviin on vangittu sama hiljainen ja alakuloinen tunnelma.

Perhe, jota kuolema koskettaa, kuvataan toisistaan välittäväksi ja eheäksi. Väliin upotetaan tera­ peuttista tietoa siitä, miten tunteet menevät ja tulevat, ja miten surulle tarvitaan aikaa ja tilaa. Luonnon kiertokulku lohduttaa: aina tulee uusi kevät.

Tärkeä surevalle lapselle on se­ kin tieto, että koko suvun voimin voidaan yhdessä surra ja muistella kuollutta. Mutta miten käy niiden lasten, joilla tuota huolehtivaa yh­ teisÜä ei ole?

Entisaikana musta, takin lie­ peeseen aseteltu surunappi kertoi kantajansa surusta. Siitä ihmiset tiesivät kohdella läheisensä menet­ tänyttä lempeän armollisesti. Jotain tällaista merkkiä kaivattaisiin nyt­ kin, kun yhteiskunta tuntuu vaa­ tivan tehokasta toimintaa yksilÜn elämäntilanteesta riippumatta.

Surunappi on viisas ja lohdut­ tava kirja armottomasta asiasta.

Parhaimmillaan se auttaa lasta nä­ kemään surun yli ja hahmottamaan sitä, kuinka kulku kuoleman laak­ son läheisyydestä kääntyy kohti va­ loa. Loppua kohti kirjan kuviinkin tulee lisää valoa ja energiaa.

Kristina Svensson

Soita puh. (09) 474 360 (myĂśs iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY

Siitä mistä ei voi puhua, täytyy laulaa...

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Kuulutuksia

www.radiotoivo.fi Tarjoilee musiikin mustana radiohigherground.fi

Kuulutus Hakunilan seurakunnan vaaliluettelo kirkkoherranvaalia varten on nähtävänä 17.3.2010 klo 9-16 ja 18.3.2010 klo 9-19 Hakunilan seurakunnan kirkkoherranvirastossa, os. Hakunilantie 48.

Vaaliluetteloa koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä kirkkoherranvirastoon viimeistään 1.4.2010.

Vaalilautakunta käsittelee vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset kokouksessaan 6.4.2010.

Vantaan Hakunilassa 4. maaliskuuta 2010 Pirkko YrjÜlä vt. kirkkoherra

ďœąďœ˛

julkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus‑OsakeyhtiĂś Kotimaa. lEvikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), ď™ƒ1ď™†ď™ƒ1 Vantaa, ☎ ď™ƒď™Œ ď™‹ď™†ď™ƒ 2, faksi ď™ƒď™Œ 2ď™†ď™ƒ 1, vantaan. lauri@evl.ďŹ . toimituksEn sihtEEri Arja Vasara, ☎ ď™ƒď™Œ ď™‹ď™†ď™ƒ 2, arja.vasara@evl.ďŹ . päätoimittaja Pauli Juusela, ☎ ď™ƒď™Œ ď™‹ď™†ď™ƒ 2, pauli.juusela@evl.ďŹ . toimituspäällikkĂś Heli Kulmavuori, ☎ ď™ƒď™Œ ď™‹ď™†ď™ƒ 2, heli.kulmavuori@evl.ďŹ . toimittajat Hanna Antila, ☎ ď™ƒ5ď™ƒ 2ď™ƒ 15, hanna.antila@evl.ďŹ . Kaisa Halonen, ☎ ď™ƒď™Œ ď™‹ď™†ď™ƒ 1ď™Œ, kaisa.halonen@evl.ďŹ . Nina Riutta ☎ ď™ƒď™Œ ď™‹ď™†ď™ƒ 2, nina.riutta@evl.ďŹ . ad Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎ ď™ƒď™Œ ď™‹ď™†ď™ƒ 2ď™Œď™Š, vantaan.lauri.taitto@evl.ďŹ . paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkĂś Seija Kosunen, ☎ ď™ƒ2ď™ƒ 5 22ď™Šď™ƒ, myyntipäällikkĂś Paula Kaijanto, ☎ ď™ƒ2ď™ƒ 5 22, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ ď™ƒ2ď™ƒ 5 2ď™†ď™ƒď™Œ, myynti‑ ja markkinointipäällikkĂś Minna Zilliacus, ☎ ď™ƒ2ď™ƒ 5 21. ilmoitushinta mv 1,5ď™ƒ â‚Ź, neliväri 1,ď™‹ď™ƒ â‚Ź / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja ‑aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ilmoitustEn vastaanotto ja valmistus Kotimaa‑yhtiĂśt/ Tuula Hurri, PL 2ď™Šď™Œ (Hietalahdenranta 1), ď™ƒď™ƒ11 Hki, ☎ ď™ƒ2ď™ƒ 5 225, faksi ď™ƒ2ď™ƒ 5 2, ilmoitusmyynti@kotimaa.ďŹ . toimitusnEuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma SĂśderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos Et olE saanut lEhtEä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ ď™ƒ2ď™ƒ ď™ƒď™Š1 ď™ƒď™ƒď™ƒ, www.posti.ďŹ /palaute.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

11.3.–18.3.

Vantaan seurakunnat lapsillE

Hakunila kirkkohErranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto suljetaan ti 16.3. klo 14.

Huom! Hakunilan seurakunnan vaaliluettelo kirkkoherranvaalia varten on nähtävänä 17.3. klo 9–16 ja 18.3. klo 9–19 kirkkoher‑ ranvirastossa. Vaaliluettelosta voit tarkistaa äänioikeutesi kirk‑ koherranvaalissa. Äänioikeuttet‑ tuja ovat seurakuntamme täysi‑ ikäiset jäsenet.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Län‑ simäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

länsimäEn kirkko Kerokuja 9, p. 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmi‑ siä, surffaamaan netissä tai luke‑ maan päivän lehti. Maanantaisin klo 11–12 maksuton aamiainen.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13.

Hannu Holman lauluoppilaiden konsertti pe 12.3. klo 18.

Säestys Anni Holma. Ohjelma 5 e, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Messu su 14.3. klo 10. Vesa Häkki‑ nen, Nina Pajunen, Heli Peitsalo, rippikoululaisia. Leipäsunnuntain kirkkokahveilla myynnissä Mart‑ tojen leipomia sämpylöitä ja yh‑ teisvastuutuotteita.

Omaishoitajien olohuone ti 16.3. klo 13–14.30.

Lähetyspiiri to 18.3. klo 18.30.

pyhän annan lastEnkirkko Koulutie 11

Naisten Hemmottelupäivä su 14.3. klo 14–17. Ohjelmassa tuo‑ te‑esittelyjä sekä pientä maksua vastaan käsi‑ ja jalkahoitoja, hie‑ rontaa, ripsien ja kulmien värjäys‑ tä, kasvohoitoja, päähierontaa ja tarjoilua. Ilmoittautumiset iltaisin viimeistään 10.3. Saaralle p. 050 343 2220 tai Hannalle p. 040 560 8939.

Maria – sisaremme hiljaisuudessa hiljainen lauantai 20.3. klo 11–18. Ilmoittautuminen laura. ohtonen@evl.fi tai p. 830 6288.

Hinta 8 euroa. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

varhaisnuorillE Päiväleirit 7.–24.6. Rajakylän koululla klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakunilan kirkon alakerrassa klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Ha‑ kuaika 1.3.–14.5. Päiväleiri on en‑ sisijaisesti tarkoitettu 2001–2003 syntyneille lapsille. Hinta sisältää ohjelman, välipalan ja vakuutuk‑ sen.

Lastenleiri Kukonnotkossa 7.–12.6. Hakuaika 1.3.–14.5. Lei‑ ri on tarkoitettu 8–13‑vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta 135 € sisältää täysihoidon, kuljetuk‑ set, vakuutukset sekä ohjelman.

Tiedustelut: Päiväleirit Justus Kivimäki p. 040 762 0162. Las‑ tenleiri Marja‑Riitta Typpi, p. 040 588 6242. Leirit järjestää Vantaan NMKY ry. Hakemukset voi teh‑ dä ja lähettää netissä www.van‑ taanmky.net.

muuta Lankoja Äiti Teresa -peittoihin.

Lojuuko nurkissasi lankoja, joilla ei ole käyttöä? Länsimäen kirkon Olohuoneessa Äiti Teresa ‑peit‑ topiiri tiistaisin klo 11–13, jossa neulotaan tilkkupeittoja lähetet‑ täväksi Intiaan niitä tarvitseville.

Langoissa olisi hyvä olla villaa vä‑ hintään 50 %. Lankoja voi tuoda Hakunilan kirkolle vahtimestareil‑ le tai kirkkoherranvirastoon sekä Länsimäen kirkon Olohuonee‑ seen ma–pe klo 11–14 tai muina aikoina kirkon ollessa auki vah‑ timestareille. Lankoja voi myös postittaa os. Peittopiirin langat Länsimäen kirkko Kerokuja 9, 01280 Vantaa. Lisätietoja piiristä saat diakoniatyöntekijöiltä Laura Alho p. 050 560 5693 tai Ulla‑Mai‑ ja Järviö p. 050 593 5503.

k astEttu Minea Kristina Lahtinen.

hautaan siunattu Jorma Kauko Juhani Parviainen 65 v.

Teemana varkkarit to 11.3. klo 18.30 Seurakuntailta seurakun‑ tasalissa.

Rukouspiiri ti 16.3. klo 17.30 takkahuoneessa. Mukana lähe‑ tys‑ ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Evankeliumi tarjottimella, Sanan, sävelen ja rukouksen ilta ti 16.3. klo 18 seurakuntasalissa.

Ajatuksia jakamassa pastori Jou‑ ni Salko, lähetys‑ ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen ja Vuokko Kuokkanen.

Yhteislauluilta to 25.3. klo 18.30.

Kanttori Hannu Lehtikangas.

lammaskuja 2 B kErhotila

Naisten raamattupiiri maanan‑ taisin klo 18. Naiset käyvät keske‑ nään Raamattua läpi luku luvulta Helena Lemettisen johdolla.

Kirjallisuuspiiri ma 12.4. klo 12.

Kirjana John Simonin Koneen ruhtinas. Keskustelllaan myös Kyllikki Villan tuotannosta.

Lähetyspiiri ke 17.3. klo 18. ”Kieli rullalla”, kertojana pastori Jouni Salko.

lammaspolku 1 kErhotila

Aikuisten raamattupiiri joka toinen torstai. Seuraava 18.3. klo 16.

vapaalan sEurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 5

Kohtaamispaikka to 18.3. klo 12.

Mukana kanttori Anne Viljamaa.

Kokoonnutaan aina parittomilla viikoilla.

lapsillE ja pErhEillE Soita ja laula periodipyhäkoulu alkaa su 14.3. klo 16.

Syys-kevätkauden 2010-2011 haku vekkuli- ja päiväkerhoihin sekä iltapäiväkerhoihin maaliskuun aikana. Lisätietoja kerhopisteistä, seurakunnan ko‑ tisivuilta sekä lapsi‑ ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnilta p. 830 6457, sähköposti etu.sukunimi@ evl.fi. Hakukaavakkeita saa ker‑ hopaikoista ja kirkolta lapsityön toimistosta tai sen voi tulostaa seurakunnan kotisivuilta. Vekku‑ likerhot 3–4‑vuotiaille. Päiväker‑ hot 4–6‑vuotiaille. Lukukausihin‑ ta 80–90 e. Musiikkipainotteiset kerhot kirkolla lukukausihinta 170–180 e. Iltapäiväkerhomak‑ sut kuukausittain 80–100 e.

Kerhopaikkoja on mm. kirkolla, Pähkinärinteessä, Vapaalassa ja Varistossa.

nuorillE Nuorten avoimet sunnuntaisin klo 18–20 nuortentilassa. Mukana nuorisotyönohjaaja Tuula Vanha‑ nen.

muuta

Hämeenkylä kirkkohErranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

hämEEnkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Leipäsunnuntain messu 14.3. klo 10. Saarna Matti Hyry, liturgia Anna‑Kaisa Inkala ja kanttori An‑ ne Viljamaa. Kirkkokahveilla myy‑ dään leipää yhteisvastuun hyväk‑ si. Mukana Vapaalan Martat.

Vauvakirkko su 14.3. klo 15. Jou‑ ni Salko, Eila Paulún, Tuija Kouvo‑ Koskinen ja Hannu Lehtikangas.

Kirkossa körötellään ja sylitellään vauvojen kanssa. Kirkkohetken jälkeen tarjoilu seurakuntasalis‑ sa.

Roomalaiskirjeen 6 luku to 18.3. klo 18.30 Kalajärven kappelissa.

k astEttu Aapo Antti Elias Koponen, Eetu Martti Ilmari Pitkänen, Aada Emi‑ lia Johanna Olander, Jere Vihtori Pietilä.

hautaan siunattu Leena Irmeli Raaska 63 v, Marja‑ leena Hyttinen 59 v.

korso kirkkohErranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

Parisuhdehoitoa

K

iinnostaako teitä oman parisuhteen­ ne hoitaminen? Onko tunne, että jotain pitäisi tehdä suhteen eteen, vaikka ei akuuttia kriisiä olekaan?

Jauhetaanko suhteessa aina sitä samaa?

Ilmoittautukaa siis seurakuntien perhe­ asiain neuvottelukeskuksen järjestämälle Samassa veneessä ­parisuhdekurssille, jo­ ka järjestetään Tikkurilassa. Parin päivän intensiivinen suhteen miettiminen saattaa avata uusia näkökulmia totuttuihin ku­ vioihin.

Käsiteltäviä aiheita kurssilla ovat muun muassa parisuhteen vaiheet, omien lap­ suusperheiden vaikutus nykyiseen pari­ suhteeseen, vuorovaikutus, tunteet, raken­ tava riitely, anteeksipyytäminen ja ­anta­ minen, hellyys ja seksi. Kurssilla kuullaan lyhyitä alustuksia, tehdään tehtäviä ja kes­ kustellaan oman parin kanssa ja ryhmän kesken.

— Aiempien Samassa veneessä ­kurs­ sien jälkeen olen huomannut, että vertaisuus on ollut osallistujien mielestä hyvä asia. Kun kuu­ lee, että muutkin kamppailevat sa­ manlaisten on­ gelmien kans­ sa, huomaa, etteivät omat ongelmat olekaan niin kummallisia, kertoo perhe­ neuvoja Riitta Tapionsalo.

Kurssille voivat tulla jo pitkään yhdessä olleet tai vasta alkutaipaleella olevat pa­ riskunnat.

— Kurssin tavoitteena on oppia ym­ märtämään enemmän toista, itseä ja pari­ suhdetta. Silloin suhde voi tulla toimivam­ maksi, lupaa Tapionsalo.

Käsiteltävänä voi esimerkiksi olla se, miten kaavoihin juuttuneet riitatilanteet selvitetään, mutta mitään yksinkertaistet­ tuja kikkoja ei ole jaossa, vaan tehtäviin on uskallettava heittäytyä mukaan.

— Kun ristiriitatilannetta käydään läpi ja avataan, voi olla että paljastuu jotain, mitä ei heti päälle päin näykään, ja se voi lisätä ymmärrystä, sanoo Tapionsalo.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 1.3. mennessä perheasiain neuvottelukes­ kukseen p. 09 830 6330. Kurssin vetäjänä toimii Tapionsalon lisäksi perheneuvoja Juhani Koskelin.

samassa veneessä -parisuhdekurssi . ja 1.3. klo 1–1 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie  a A, 3. krs

Mariah Kari

Musiikkimessu su 14.3. klo 11.

Pirkko Yrjölä, Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Kultaisen Iän Laulajat, johtaa Leena Sinisalo.

Hengellisen musiikin konsertti- ja virsi-ilta su klo 18. Yksin‑ laulu oopperalaulaja Hannu Nie‑ melä, piano ja urut Juha Paukkeri, juonto Seppo Suokunnas. Vapaa‑ ehtoinen kolehti Yhteisvastuuke‑ räykseen.

Senioriklubi ma 15.3. klo 13. Mu‑ kana Kylväjän lähetti Ritva Olkko‑ la‑Pääkkönen ja Taisto Lipponen Kristilliset Eläkeläiset ‑yhdistyk‑ sen jäsenten kanssa.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta‑alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Ara‑ neva.

Raamatun lukua, keskustelua ja rukousta tiistaisin klo 18. Ma‑ riitta Nuortie.

Päivärukous ke klo 12.30.

Viikkomessu to 18.3. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoro to 18.3. klo 19.

Kirppis 13.3. klo 10‑13.

Pyhäkoulu sunnuntaisin Länsi‑ mäen kirkolla klo 10.

Seikkailupyhäkoulu sunnuntai‑ sin klo 14–15.30. Kokoontuminen Rajakylässä os. Pallotie 42, josta lähdetään luontoon seikkaile‑ maan.

Kotipyhäkoulut Asta Enqvistin kotona klo 11 seuraavasti 14.3., 28.3., 11.4. ja 25.4. os. Hevoshaan‑ tie 9 D. Hyväristen luona 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4. keskiviikkoisin klo 18 os. Riekkomäentie 8.

Soita ja laula musiikkipainottei‑ nen pyhäkoulu on ti 16.3., 13.4. ja 4.5. klo 18–19. Hakunilan kirkolla.

Pääsiäisen salaisuus pyhäkoulu sunnuntaisin 28.3. asti klo 11–12 Vaaralan kirkolla.

korson kirkko ja

sEurakuntakEskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Ripaus renessanssia – Èva Luostarisen taidenäyttely avoinna seurakunnan tapahtumien ja kirkkoherranviraston aukioloai‑ koina 21.3. saakka.

Vanhemman väen piiri to 11.3. klo 13, virsirunoilija Pekka Kivekäs kertoo miten virsi syntyy. Isäntä‑ nä kanttori Martti Sirviö.

Naisten saunailta to 11.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Naisten aamukahvit la 13.3. klo 9–11, Sari Vapaavuori. Valoa aa‑ muun, iloa päivään. Aamupala 2 euroa.

Talvisodan päättymisen muistohetki ja leipäsunnuntain messu su 14.3. klo 10, Kari Pekka Kinnunen ja Martti Sirviö. Kirk‑ kokahveilla Satu Toukkari kertoo kristittyjen tilanteesta ja Egyptin Pipliaseuran työstä. Leipää myy‑ tävänä yhteisvastuun hyväksi.

Léo Delibes – Messu naisäänille ja uruille su 14.3. klo 18, Raissa Palmu ja Ursula Hynninen, laulu, Martti Sirviö, urut. Vapaa pääsy.

Runopiiri ma 15.3. klo 13.

Naisten laulava raamattupiiri ma 15.3. klo 18 Kotkansiiven ko‑ koustilassa.

English through Bible ma 15.3. klo 18.30.

Pääsiäisaskartelua ti 16.3. klo 10–13. Valmistamme Vuokko Tammen opastuksella pääsiäis‑ tipuja paperimassasta. Tarvike‑ maksu 10 euroa. Ilmoittautumi‑ nen Marja‑Liisa Kari p. 040 564 7879.

Kirkon kahvila ti 16.3. klo 11–13.

Katulähetyksen ruokailu ke 17.3. klo 11.

Lähetyspiiri ke 17.3. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.3. klo 18, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 17.3. klo 18.45.

Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Vanhemman väen piiri to 18.3. klo 13, Ursula Hynninen kertoo Marianpäivän messusta.

Miesten saunailta to 18.3. klo 18, isäntänä Vesa Ruokonen.

SPR:n verenluovutustilaisuus pe 19.3. klo 14–19. Ota henkilöto‑ distus mukaan.

lapsillE ja pErhEillE Perhekerho seurakuntakeskuksessa pe klo 9–11.30 sekä ma klo 12–15, Nikinmäen seura‑ kuntakodissa (Surviaisenkuja 1) pe klo 9–11.30, seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4) ti klo 9–11.30.

Pyhäkoulu su 14.3. klo 10.

Tapio Pykönen, Sofia Kristiina Kei‑ tamo, Neera Maria Oskarintytär Lintula, Roope Viljami Peltonen, Tuukka Toivo Oskari Heinonen, Laura Maria Honkaniemi, Kaisla Lumia Piimies.

avioliittoon kuulutEttu Valtteri Osvald Aaltonen ja Nina Maria Birgitta Andersson, Timo Petteri Maaranen ja Anne Marita Muranen.

hautaan siunattu Oili Rauha Holmberg 84 v, Kyllikki Lammi 80 v, Atro Antero Selos‑ vuo 43 v.

nuorillE Nuorten kahvilat nuorten tilois‑ sa Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

muuta Matka Turkuun ja Naantaliin 24.–26.5. Yöpyminen Ruissa‑ lon kylpylässä kahden hengen huoneissa. Ohjelmaan sisältyy mm. vierailu Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa, opastettu kiertoajelu Turussa sekä vierailu Naantalin Kultaran‑ taan. Matkan hinta 240 e sisäl‑ tää majoituksen puolihoidolla, vierailut sekä kuljetukset. Mah‑ dolliset hoidot kylpylässä omalla kustannuksella. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 26.3. men‑ nessä. Lisätiedot Anne Saviranta p. 050 599 9068.

Vapaaehtoiset nikkaristit tar‑ joavat Korson alueen ikäihmisille apua pienissä kodin kunnostus‑ töissä, kuten taulujen ripusta‑ misessa, pienissä korjaustöissä, lamppujen vaihdossa ym. Apu on maksutonta. Avun välitys ti, ke ja pe klo 10–12 p. 830 6560.

k astEttu Reetta Eveliina Pellinen, Oiva Antti Topias Matikainen, Adele Martta Susanna Turunen, Daniel

rekola kirkkohErranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15, ke 17.3. klo 12–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Perhetyön päivystys ti klo 10–12.

rEkolan pyhän andrEaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

Rukouspiiri to klo 18.30.

Hiljaisuuden iltapäivä la 13.3. klo 11.30. Ohjelmassa hiljaisuutta, rukoushetkiä, opetuspuhe, lau‑ lua, päätösmessu. Mahdollisuus



Vantaan seurakunnat hautaan siunattu

asolan sEurakuntatalo

Kirkkotie 45, p. 830 6621

Zsolt Nyulaszsi

kahdenkeskiseen lyhyeen keskus‑ teluun ohjaajan kanssa. Ruokailu klo 13. Maksu 5 e sis. osallistumi‑ sen, ruuan ja kahvin. Ei ilmoittau‑ tumista. Tied. Vappu Olsbo p. 050 4145 610, vappu.olsbo@evl.fi Aamurukouspiiri su klo 9.

Messu su 14.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Henrik Wikström, kant‑ tori Sirkku‑Liisa Niemi, Hannu Vasara, viulu.

Vantaan Rauhanyhdistyksen iltakirkko su 14.3. klo 18.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma klo 12–13, läh‑ tö kirkon sisäpihalta.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–20.30.

Ilosanomapiiri ma 15.3. klo 18.

Sanan ja rukouksen ilta ti 16.3. klo 18.30, Pirkko Jalovaara. Laulu‑ ryhmä Ilonpilarit.

Aamurukoushetki ti klo 9–10.

Työyhteisön aamuehtoollinen ke 17.3. klo 9.30, Ben Ahlroos, nuorisotyön tiimi.

Lapsikuoro Vividon kevätkau‑ den harjoitukset alkavat ke 17.3.

Harjoitukset pidetään klo 16–17 kanttori Noora Hultinin johdolla.

7–13‑vuotiaat tervetuloa, uusia laulajia otetaan mukaan.

Runoryhmä to 18.3. klo 18.

Viljo Armas Rainio 71 v.

tikkurila

diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

pyhän laurin kirkko

Nuorten sähly pe klo 18–19 Re‑ kolanmäen koululla.

Nuorten perjantai-illat pe klo 19.30–21 kirkolla.

Isko 1 a ti 16.3. klo 17.30, 1 b klo 19 kirkolla.

Open doors ke klo 18–21 kirkol‑ la.

Varhaisnuorten kesäleiri 5.–11.7. Holman leirikeskuksessa.

5.–8.7. 1–3‑luokkalaiset. 8–11.7.

4–7‑luokkalaiset. Ilm. 1.4. alkaen varhaisnuorisotyönohj. Mari Vuo‑ risalmi p. 050 5353 072.

lapsillE ja pErhEillE

tikkurilan kirkko

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkol‑ la ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päivä‑ kummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkol‑ la.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla päi‑ väkerhotiloissa.

Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalos‑ sa.

Asematie 12, p. 830 6223

Kipuryhmä ma 15.3. klo 15.

Raamattupiiri to klo 18.

rautkallion kErhohuonE Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

nuorillE

muuta Lähetyksen kotipiiri ke 17.3. klo 18.30 Aila Kerimällä os. Kiulukuja 4 A 1.

k astEttu Elias Onni Aleksi Enomaa, Jukka Jeremias Hukkanen.

Eläkeläisten laulupiiri pe 12.3. klo 13 eläkeläisten laulupiiri kah‑ viossa, Simo Santaranta.

Messu su 14.3. klo 10, Tuula Lap‑ veteläinen, Pauliina Kuokka, Simo Santaranta.

Siionin kannel -seurat su 14.3. klo 15, kahvit alkaen klo 14.30 neuvotteluhuoneessa, Sirpa Jalo‑ kinos, Jaakko Hyttinen. Vierailijat: rovasti Martti Laitinen, Japanin lähetti Tellervo Kuusiranta, lau‑ lua Siionin kanteleesta, säestys Tellervo Meripaasi / Evankelinen lähetysyhdistys.

Arabiankielinen raamattupiiri su 14.3. klo 16 aikuisten kerho‑ huoneessa.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 15.3. klo 18 kahviossa,

sopivaa leipää Jeesus kysyi Filippukselta: ”Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?”

Joh. :5



Sose maistuu vauvakirkon jälkeen.

Vauvat kirkkososeelle!

N

yt vauvat vankkureihin ja suunta kirkolle! Martinristissä järjestetään vauvakirkko. Vauvojen kanssa körötellään musiikin, laulun ja hyräilyn tahtiin. Vauvakirkossa kuul‑ laan helistimien soittoa ja iloista hihkuntaa. Kirkossa on myös tilaa kynttilän katselulle, hiljentymiselle, siunaukselle ja rukoukselle.

Vauvakirkon jälkeen on tarjolla kirkkososeet, jotka talo tarjoaa. Mikäs sen suloisempaa kuin vauvat ringissä soseet suupielissä. Mukaan saa ottaa helistimen sekä vanhemmat, kummit, isovanhemmat ja sisarukset, joille tarjotaan kirkko‑ kahvia, ‑mehua ja ‑keksejä.

Vauvakirkko su 1.3. klo 11 Martinristissä

Elämän leivän jälkeen

leiPÄSunnunTaina on leipää myytävänä Yhteisvastuu‑ keräyksen hyväksi messujen jälkeen seuraavissa paikoissa: ● ● ● ●

Hämeenkylän kirkolla, Auratie  Korson kirkolla, Merikotkantie  Länsimäen kirkolla, Kerokuja  Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1 (klo 1 alkavan messun jälkeen)

●

Martinristissä, Laajaniityntie 2 (klo 11 alkavan vauvakirkon jälkeen)

●

Kivistön kirkolla, Laavatie 2 (klo 12 alkavan messun jälkeen)

pastori Jaakko Hyttinen. Viikoit‑ tain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa on tarkoitus lukea Raa‑ mattu läpi kolmessa vuodessa.

Mukaan voi liittyä matkan var‑ rella!

Sansan radiolähetyspiiri ma 15.3. klo 18.30 aikuisten kerho‑ huoneessa.

Kirkon ruokailu ti 16.3. alkaa klo 12 hartaudella, jonka jälkeen vuo‑ ronumeroiden jako kirkolla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.3. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 16.3. klo 19 kahviossa, Terje Saard.

Eläkeläisten raamattupiiri ke 17.3. klo 13 aikuisten kerhohuo‑ neessa, järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset, Taisto Lipponen.

Aikuistyön ryhmä ke 17.3. klo 18 kahviossa. ”Ohutta yläpilveä maan ja taivaan välillä.” Lisätie‑

Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 12.3. klo 18.

G

Nuorten tanssiryhmä ma 15.3. klo 17‑18.

Hiihtisriparien jatkis ti 16.3. klo 18‑21.

MeSe-päivystys ti 16.3. klo 19–21.

Hengenvarassa – nuorten ilta ke 17.3. klo 18‑20.

Iso 1 C&D -koulutus to 18.3. klo 17–18.30.

Nuorten avoimet ovet Ylästössä to 18.3. klo 18–20.30.

lapsillE ja pErhEillE Avoimissa päiväkerhoissa ai‑ kuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse il‑ moittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Risti‑ puron seurakuntatilassa (Simon‑ kyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tam‑ miston kerhotilassa (Tammiston‑ katu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Li‑ sätietoja Marja‑Leena Koponen p. 050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tik‑ kurilassa klo 10–11 ja Kartanon‑ koskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11. Ristipuron periodipyhä‑ koulu kokoontuu: su 14.3, 21.3 ja 28.3. Lisätietoja pyhäkoulutoi‑ mistosta p. 050 572 2811 / Maaret Hirvensalo.

muuta Malminiityn eläkeläiskerho ma 15.3. klo 13.30, Malminiityntie 16 B‑talo. toja ja ilmoittautumiset pastori Pirkko Yrjölä, p. 050 369 3527, pirkko.yrjola@evl.fi.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.3. klo 18, Pyhän Patrikin päivän messu, Heikki Leppä, Terje Saard.

Runo-, laulu- ja rukousilta to 18.3. klo 18 ryhmähuoneessa, Eli‑ na Kalliokoski.

Ilosanomapiiri to 18.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 18.3. klo 18 takkahuoneessa.

k artanonkoskEn sEurakuntakoti

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Kansanlähetyspiiri ke 17.3. klo 18.30, keskustelua ja rukousta teekupin ja sanan äärellä. Lapsilla omaa ohjelmaa, Heli Hiipakka‑ Eshetu ja Elisa Paljakka.

luteeniton, maidoton, hiivaton. Luomu ja lähi. Viipaloituna, paperipussissa tai omas‑ ta uunista. Tutut suosikit — suorakulmana tai soikeana — vai ehkä jotain eksoottis‑ ta? Kaupan leipäosastolla ei tarvitse vaihtoehtojen puutetta surra. Jokaiselle löytyy jotakin.

Leipää pohditaan myös tulevana sunnuntaina.

Ollaan paaston puolessa välissä, leipäsunnuntaissa. Pysäh‑ dymme sekä Jeesuksen leipäihmeen että suuremman ra‑ vinnon, elämän leivän äärelle. Ja tärkeää leipä onkin, sen tie‑ dämme: lakon alkaessa leipähyllyt tyhjenivät ensin. Ihminen ei elä leivättä — ei ruumis eikä sielu.

Nykyään olemme yhä tietoisempia siitä, mitä suuhumme laitamme. Ranskanleipä on out, nyt puhutaan sisällöstä, terveellisyydestä, mutta myös mausta. Sama pätee myös tuo‑

Vantaankoski

ristipuron sEurakuntatila

Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysy‑ mään seurakunnan toiminnasta.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 18.3. klo 18.

nuorillE

kirkkohErranvirasto

Messu su 14.3. klo 12. Työntekijöi‑ den tehtävään siunaaminen. Jan‑ ne Silvast, Kristiina Kartano, Maria Koukkari, Simo Santaranta, Iina Katila. Lauluryhmä ja Tapio Tuo‑ vila, viulu. Tehtävään siunattavat työntekijät: diakoni Pia Olkkonen, kanttori Samppa Laakso, lasten‑ ohjaaja Riitta Vasarainen, pyhä‑ koulusihteeri Maaret Hirvensalo sekä pastorit Kristiina Kartano, Maria Koukkari ja Jaakko Hytti‑ nen. Messun jälkeen kirkkokahvit pappilan juhlahuoneistossa.

Yö meren rannalla -konsertti su 14.3. klo 16. Kauneimpia suo‑ malaisia instumentaalisävellyksiä maamme eturivin runoilijoiden sanoittamina. Johanna Rusanen‑ Kartano, sopraano, Jussi Makko‑ nen, sello, Rait Karm, piano ja Liisa Makkonen, viulu. Liput 12/10 €. Jokaisesta lipusta lahjoitetaan 2 € Haitiin Yhteisvastuukeräyksen kautta. Lippujen ennakkomyynti: Lippupalvelu.

Asolantie 6

11.3.–18.3.

k astEttu Bruno Benjamin Pereira, Ella Se‑ veriina Lusminki, Martta Mimosa Haasanen, Mea Anniina Allén, Lucas Alexander Juvonen, Lenni Sakari Sirtamo, Minja Maria Ilona Mäntylä, Julius Tapani Hellman, Julius Mico Joonatan Tiikkainen, Ilona Lucia Piminäinen, Inka Lu‑ cia Piminäinen, Juho Lauri Olavi Mäntynen, Adele Olivia Uljas, Iiro Oskari Putkonen, Elviira Matilda Takala.

avioliittoon kuulutEttu Sami Matti Sihvo ja Päivi Helena Lehtinen, Antti Pekka Pajunen ja Emmi Elina Porvari.

hautaan siunattu Kerttu Maria Lehtinen 89 v, Margit Lovisa Lanaeus 85 v, Raija Kaarina Rahikainen 75 v.

kirkkohErranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

myyrmäEn kirkko Uomatie 1, p. 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppui‑ sin toiminnan mukaan.

Messu su 14.3. klo 10. Saarna Ulla Pohjolan‑Pirhonen, liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Sinikka Honkanen. Messun jälkeen leipä‑ sunnuntain leivänmyyntiä Yhteis‑ vastuukeräyksen hyväksi.

Pyhäkoulu su 14.3. klo 10 kerho‑ huoneessa 4.

Kohti hiljaista viikkoa -konsertti su 14.3. klo 18.15. Le Fiable ‑barokkiyhtye, Katja Juhola, sop‑ raano, Satu Parkkonen, nokkahui‑ lu, Louna Hosia, sello & viola da gamba, Anna Hämäläinen, cem‑ balo. Ohjelmassa Bachin ja Tele‑ mannin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Mongoliapiiri ma 15.3. 17–18.30 pienessä srk‑salissa. Mika Laiho tuo terveiset Mongoliasta.

Raamattupiiri ke 17.3. klo 14–15 St. Martinin kappelissa. Mukana Kaisa ja Erkki Halme.

Laulupaja ke 17.3. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäi‑ set ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Miesten piiri to 18.3. klo 18.30– 20 takkahuoneessa.

kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Messu su 14.3. klo 12. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan‑Pirhonen, kanttori Sinikka Honkanen. Mes‑ sun jälkeen leipäsunnuntain lei‑ vänmyyntiä Yhteisvastuukeräyk‑ sen hyväksi.

sEutulan kappEli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Lapsiparkki keskiviikkoisin klo 13–15. Yli 2‑v. lapsille. Ohjelmas‑ sa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm.

hon elämän leipään. Tilastojen mukaan haemme sitä edelleen kirkosta, vaikka kaipuu eksotiikkaan kasvaakin. Mutta nyt osaamme vaatia myös sisältöä ja makua, sitä, että myös elämänleipä sopii juuri minulle.

Kuten leipomossa, myös seurakunnassa vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki. Jos nämä kaksi eivät kohtaa, syntyy joko hävikkiä tai pettyneitä asiakkaita. Tyhjiä saleja tai turhautuneita etsijöitä. Vaihtoehtoja tarvitaan, eri aikoina tarvitsemme erilaista leipää: milloin palavaa paran‑ nussaarnaa, milloin hiljaista retriittiä. Toiselle lasten hartaus‑ hetki, toiselle ehtoollismessu tai raamattupiiri. Vaihtoehtoja on oltava, jotta nälkäiset tulevat ravituiksi.

Myös nälkä on tärkeä. Se ajaa etsimään leipää.

Maari Santala Vantaankosken seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on 4. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Elämän leipä. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 84:6–10, 13, 5. Moos. 8:2–3, 1. Kor. 10:1–6 ja Joh. 6:1–15.

p. 040 719 2616 ark. klo 12–16 viim. edell. päivänä.

martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Rukouspiiri to 11.3. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneessa.

Vauvakirkko su 14.3. klo 11.

Saarna ja liturgia Nele Borchardt, kanttori Ritva Holma. Kirkkokah‑ vit ja ‑soseet. Messun jälkeen leipäsunnuntain leivänmyyntiä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Naisten raamattupiiri ma 15.3. klo 18.30–20 diakonian työhuo‑ neessa.

Laulupiiri to 18.3. klo 18.30– 20.30 srk‑salissa.

k aivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 16.3. klo 18–19.30.

nuorillE aikuisillE Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 11.3. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Oloiluilta: alussa raamatunlukua, sitten juttelua, yhdessäoloa, iltapalaa, lauluja.

lapsillE ja pErhEillE Lasten ja perheiden yhteinen tapahtuma su 14.3. klo 14.30–17 Avoin päiväkoti Kanttarelli, Hu‑ saaritie 1 C, Kannisto. Kasvo‑ maalausta (ilmainen), laulu‑ ja leikkihetki, hiljaisuuden huone, mehu‑ ja pullatarjoilua, saatavilla myös yhteisvastuukeräystuottei‑ ta, nukketeatteriesitys Nefe etsii uutta kotia klo 15.

Pyhäkoulu on lasten oma kirkko‑ hetki. Alle 4‑vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

Myyrmäen kirkolla joka sun‑ nuntai klo 10. Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila. Viherpuiston asukas‑ puisto 26.4. klo 10.30.

muuta Mariakodin vaatevarastoon Myyrmäen kirkolla ei toistaiseksi oteta vastaan tavaraa.

k astEttu Arttu Ville Tapani Lehtinen, Sonja Elina Halén, Jere Rasmus Raimo Holmgren, Oona Johanna Karhu, Meea Susanna Peltola, Daniel Aa‑ ron Tarkiainen.

avioliittoon kuulutEttu Tomi Miika Olavi Taipale ja Seija Katriina Laaksonen.

hautaan siunattu Meeri Kyllikki Rantanen 89 v, Elvi Annikki Hakkarainen 84 v.

Vanda svenska pastorskansliEt Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet må–fre kl. 9–13.

Välkommen med på mammornas vilodag den 20.3. kl. 11–19 i Sibbo, Nilsas lägergård. Anmäl dig senast 12.3. till Maikki tfn 0505668112 eller per e‑post mai‑ kki.vaananen@evl.fi.

döda Bo Christian Johannes Blomstedt 50 år, Henrik Roland Bange 63 år, Gösta Ferdinand Blomfelt 88 år.

yhteiset diakonia Viittomakielinen perhekerho to 11.3. klo 9.30–11.30 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki.

Aiheena vauvahieronta.

Näkövammaisten Myyrmäen kerho to 11.3 klo 13–15 Myyrmä‑ en kirkossa. Ajankohtaista sosi‑ aaliturvasta, aluesihteeri Minna Ågrén Näkövammaisten keskuslii‑ tosta. Ohjaajina Leena Siekkinen ja Sirpa Sokka. Kahvitarjoilu.

Viittomakielinen lähetyspiiri su 14.3. klo 14–16.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Vie‑ raana kääntäjä Tomas Uusimäki aiheenaan kirkon viittomakieli‑ nen käännöstyö.

Päihdetyön naistenryhmä ma 15.3. klo 17–19 Olotilassa, Unik‑ kotie 5a (Vehkapolku). Aiheena pelko. Lisätietoja Eeva Nurminen p. 050 381 8774.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 16.3. klo 12–14 Mar‑ tiristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Huonokuuloisten retki su 21.3.

Hämeenlinnaan. Lähtö Tikku‑ rilan kirkolta klo 8.30 ja Myyr‑ mäen kirkolta klo 8.45. Messu Hämeenlinnan kirkossa, lounas, vierailu ortodoksisessa kirkossa ja opastettu kierros taidemuseos‑ sa. Hinta 20 €. Ilmoittautuminen 11.3. mennessä diakoni Mariela Salmiselle p. 050 528 2056 tai 830 6275.

Näkö- ja kuulovammaisten pääsiäisvaellus ti 30.3. Viva‑ mossa Lohjalla. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 9.30 ja Myyrmäen kir‑ kolta klo 9.45. Vaellus on ulkona ja kestää puolisentoista tuntia.

Hinta 15 €. Lounas ja päiväkahvit.

Ilmoittautumiset 18.3. mennessä leena.nurminen@evl.fi tai 09 830 6264.

pErhEnEuvontaa Samassa veneessä -parisuhdekurssi 20. ja 21.3. klo 10–16 per‑ heasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Parisuh‑ teensa hoitamisesta kiinnostu‑ neille. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapion‑ salo. Tiedustelut ja ilmoittautu‑ miset 17.3. mennessä perheasi‑ ainneuvottelukeskukseen p. 09 830 6330.

olotila – olohuonE kaikEnikäisillE

sympaattisia säveliä Johanna rusanenkartanolla on sisäinen pakko laulaa.

O

opperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano tykkää olla monessa mukana. Hän haluaa laulaa monen tyyppistä mu­ siikkia ja on niin tehnytkin, mutta tämä kevät ja kesä ovat oop­ perapainotteisia. Kansallisoopperassa menee Albert Herring, Nivalan jäähal­ liin on tulossa Viimeiset kiusaukset ja Jyväskylän Paviljonkiin Mustalaisruhtinatar­operetti.

Oopperamaailman keskeltä Ru­ sanen­Kartano piipahtaa kevään ai­ kana pariinkin otteeseen Vantaalla, ensimmäiseksi Pyhän Laurin kirkossa ensi sunnuntaina. Siellä hän esiintyy sellisti Jussi Makkosen, pianisti Rait Karmin ja viulisti Liisa Makkosen kanssa.

— Muistaakseni en ole esiinty­ nyt aiemmin Pyhän Laurin kirkossa, mutta joskus aiemmin olen esiinty­ nyt Vantaan viihdeorkesterin kanssa Martinussalissa, jossa minulla on tou­ kokuussa konsertti, sanoo Rusanen­ Kartano.

PYHÄn lauRin kiRkoSSa esitettä­

vän Yö meren rannalla ­konsertin idea tuli mieleen Johanna Rusanen­Kar­ tanolle, kun hän muusikkoystäviensä kanssa kävi Washingtonissa suurlähe­ tystössä esiintymässä.

Rusanen­Kartano mietti, että mi­ täpä jos suomalaisiin vanhoihin sä­ vellyksiin tekisi sanat. Häntä on aina kiinnostanut laulamisen ja musiikin lisäksi suomalainen kirjallisuus. Niin­ pä hän kysyi maamme eturivin runoi­ lijoita tekstien tekoon.

— Esimerkiksi Ilpo Tiihonen sa­ noitti Sibeliuksen Valse tristen, Ru­ sanen­Kartano kertoo.

Pari vuotta sitten ilmestyneeltä le­ vyltä löytyy myös Aulikki Oksasen, Pia Perkiön ja Marja-Leena Mikkolan sanoituksia. Säveltäjänimiä Si­ beliuksen lisäksi ovat Merikanto, Kuula ja Kajanus.

— Sanoitukset ovat perin­ teisiä, niissä on aiheena luon­ to ja ihmissielun myllerrykset — voisi sanoa, että konsertissa kuullaan sympaattista mu­ siikkia.

Rusanen­Kartano on sitä mieltä, että Yö me­ ren rannalla ­konsertin

musiikki ei ole vaikeatajuista, vaan helppoa klassista. Konsertissa voi huomata, että kappaleet ovat yllät­ tävän tuttuja, mutta laulettuina ne kuulostavat uudenlaisilta.

— Jos ei ole aiemmin ollut klas­ sisen musiikin konsertissa, mutta se hieman kiinnostaisi, niin tästä kon­ sertista voisi vaikka aloittaa, kannus­ taa sopraano.

kuoPioSTa koToiSin oleva Johan­

na Rusanen­Kartano ilmoitti jo seit­ semänvuotiaana, että hänestä tulee oopperalaulaja. Kanttorin tyttärenä oopperamaailma tuli tutuksi. Isä lau­ loi ”oopperoissa aina”.

— Oopperalaulajaksi halusin var­ maan siksi, että en tiennyt mitään muuta olevankaan, sanoo Rusanen­ Kartano naurahtaen.

— Totta kai ymmärsin myöhem­ min miettiä, onko minulla tarpeeksi lahjoja oopperalaulajaksi. Soitin pia­ noa ja huilua ja pidin kaikista taide­ aineista koulussa. Kirjoittaminen oli myös kiinnostavaa. Hain sitten Sibe­ lius­Akatemiaan ja pääsin. Vuonna 1995 voitin Timo Mustakallio ­laulu­ kilpailun ja vuonna 1996 Lappeenran­ nan valtakunnallisen laulukilpailun.

Sen jälkeen Johanna Rusanen­Kar­ tano on tullut suurelle yleisölle tutuk­ si. Eniten hän rakastaa olla lavalla ja rakentaa oopperaroolia, mutta hänet on myös nähty esiintymässä euro­ viisujen väliaikaohjelmassa kitaristi Marzi Nymanin ja kan­ santanssia päivittävän tanssiryhmä Tsuumin kanssa.

— Laulaminen on minulle sisäi­ nen pakko. Luo­

tan siihen, että seuraan kutsumustani.

Minulla on niin vahva halu välittää tunnetiloja jonkin suuremman ja ylei­ sön välillä. Laulaminen on minulle luontevaa ja minulle tarkoitettu.

FReelanCe - laulaJan työ sopii

Johanna Rusanen­Kartanolle, sillä hänen ei välttämättä tarvitse tietää, mitä tapahtuu seuraavana vuonna.

Elämään ei myöskään kuulu tiukka lu­ kujärjestys. Kaikkea on sopivasti, niin työtä, harjoittelua kuin lepoakin.

— Ihmiset tekevät ihan liikaa töi­ tä! Voi kun ihmisillä olisi aikaa myös levätä. Yö meren rannalla ­konsertti voisi olla yksi lepohetki, saa istua rau­ hassa ja kuunnella musiikkia.

Paras yleisö Rusanen­Kartanon mielestä on sellainen, joka on tullut konserttiin vapaaehtoisesti. Joskus yk­ sityistilaisuuksissa saattaa joutua ylei­ sön eteen, jossa kaikki eivät niin välitä juuri hänen esittämästään musiikista.

— Vaikka yleisö ei ensin vaikuttai­ sikaan niin innostuneelta, on kuiten­ kin makeeta, kun tilanne kääntyykin voitoksi ja huomaan, että yleisö alkaa viihtyä.

— Minulle on sama, onko sali suu­ ri vai pieni, maalla vai kaupungissa, mutta tärkeää on, että ilmassa on ylei­ sön kutsuva energia.

Nina Riutta

yö meren rannalla -konsertti su 1.3. klo 1 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 1/1 euroa. Ennakkomyynti Lippupalvelu. Jokaisesta lipusta lahjoitetaan kaksi euroa yhteisvastuukeräykseen.

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Tule juttelemaan diakonin Skribadag på Bagarstugan lö kanssa pe 12.3. klo 13–14. Vie‑ 13.3. kl. 10–18, för skribaläger‑ raana asuntotyön diakoni Ritva Aarnio. deltagarna på Sjömansrolägret Tehdään pajutöitä ke 17.3. klo 14.–19.6.

11–14. Tule kokeilemaan, Högmässa sö 14.3. kl. millaiseksi koristeek‑ 10 i Helsinge kyrka S: si paju muokkau‑ t Lars, Martin Fage‑ Lisätuu käsissäsi. rudd. ntaan Olotilan atkSkribadag kl. tietoja Va vapaaehtoien ti n 10–16, för skriba‑ u k ra u se nen opastaa e lv lägerdeltagarna a p ta ja på Sjömansro‑ toiminnas antaan- internetin käytössä joka w.v lägret (14.–19.6). luista ww keskiviikko klo t.fi a n Dagen inleds med n u k ra seu 13–14. högmässan i Hel‑ Haluaisitko va‑ singe kyrka S:t Lars paaehtoiseksi Oloti‑ och fortsätter i Bagars‑ laan? Kysy lisää aukiolo‑ tugan. aikoina p. 09 830 6302.

Högmässa sö 14.3. kl. 12 i S:t Martins kapell, Martin Fagerudd. vantaan sEurakuntiEn Mamma-barngrupp må 15.3. kl. kEskusrEkistEri 9.30–11.30 i Martinristi försam‑ Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345 lingshem.

Larskören övar må 15.3. kl. 18 i Avoinna ma–pe klo 9–15. Vir‑ Helsinge kyrka. katodistukset, sukuselvitykset, Mamma-barngrupp to 18.3. kl. sukututkimus, esteiden tutkinta 9.30–11.30 i Dickursby kyrka, Sta‑ ja kirkkoon liittyminen. tionsvägen 12.

vErksamhEt

Sini Pennanen

Johanna RusanenKartano on esiintynyt useiden Euroopan maiden lisäksi Yhdysvalloissa, Chilessä ja Japanissa.



koonnut Heli Kulmavuori

   

j

K r .

Harry Potteria ei ole etiopialaisella amharan kielellä, mutta Raamattu on.

Intiassa on askarreltu romumetallista öljylamppu.

Markku Haverinen

”Jos päivä alkaa huonosti, kysyn taivaan isältä, mikä tässä mättää, ja usein vastaus selviää 15 minuutin sisällä. sitä huomaa, että on vaatinut itseltään liikaa tai verrannut itseään muihin.”

Laulaja Jippu Trendi‑lehdes‑ sä 2/21

sivistävää kuntopyöräilyä ”voi kun kaikEn tämän polkemi‑ sen voisi muuntaa sähköksi”, on moni varmasti miettinyt kunto‑ pyörän satulassa hikoillessaan.

Tennispalatsin Kulttuurien museon Olipa kerran ihan pimeetä ‑näyttely esittelee energiankäyt‑ töä erityisesti liikkumiseen ja asu‑ miseen liittyen.

Näyttelyssä pääsee kokeile‑ maan, kuinka kauan hehkulamppu ja led‑lamppu palavat hetken kun‑ topyörähurjastelulla. Toista kunto‑ pyörää polkemalla pääsee katso‑ maan, millaiselta maapallomme näyttää avaruudesta katsottuna ja

Nihilistisestä tappajasta isoisähahmoksi Clint EastWoodin miehekkäissä elokuvissa on esiintynyt kolme perushahmoa. Ensimmäinen on nobody eli spagettiwesterneistä tunnettu mies il‑ man menneisyyttä. Toinen on nihilistinen poliisi ”Dirty Harry” Callahan ja kolmas kovanyrkkinen, mutta muuten leppoisa punaniska. Näin on laske‑ nut Clintistä elämäkerran Clint Eastwood. Viimeinen cowboy (WSOY 21) kirjoittanut Marc Eliot.

Hahmoista on erityisesti jäänyt elämään 1‑ luvun alussa syntynyt Dirty Harry, jonka kovuus ja omalakinen moraali ovat näkyneet vielä Eastwoo‑ din ikämiehenä tekemissäkin kiitetyissä elokuvissa

● ●

Armottomat (12), Million Dollar Baby (2) ja Gran Torino (2).

Dirty Harryn nihilismi on tosin sittemmin taipu‑ nut kamppailuun jonkin arvokkaan puolesta.

Armottomat–elokuvassa synkeä päähenkilö William Munny antaa inhimillisyydelle periksi. Hän alkaa jahdata prostituoidun silpojaa ja hyvittää samalla koko naiskunnalle omia pahoja tekojaan, vaikka samalla raaka tappaja onkin.

Million Dollar Babyn katkeroitunut entinen nyrkkeilyvalmentaja Frankie Dunn koettaa sovittaa menneisyytensä virheitä ja omaa vaikeaa isä–tytär‑ suhdettaan. Raavaiden karjujen sijaan hän ryhtyy valmentamaan kunnianhimoista ja sisukasta nuor‑ ta naista.

Gran Torinossa Eastwood tekee uurteisen van‑ han miehen roolin. Walt Kowlaskin kotikonnut ovat muuttuneet, eikä hän voi sietää siellä asuvia maa‑ hanmuuttajia eikä huligaaneja. Äreä mutta pohjim‑ miltaan oikeudenmukainen päähenkilö pehmenee tutustuttuaan uusiin naapureihinsa, mutta kyllä Dirty Harrykin nostaa päätään elokuvan loppuratkaisussa.

Jos näyttelijä on mukana elokuvissa kuudella vuosikymmenellä, on kai luonnollista, että hän siir‑ tyy rakastaja‑tappajasta isoisäksi. Isäksi ei Clintin hahmosta ole kuitenkaan koskaan ollut.

Kullervo on yksi Kalevalan sankareista. Kansallisromanttinen nimi on syntynyt kulta‑sanasta samaan tapaan kuin Pellervo sanasta pelto. -luvulla yli 1  poikaa sai nimen Kullervo, yleensä toiseksi nimeksi. Eräskin nyt 1‑vuotias nuorimies on runollisesti Perttu Kullervo Kaukomieli. -luvulla on tullut 25 uutta Kullervoa.

Hyväni on valoisa, kalustamaton huone, seinät ja katto sille, mitä milloinkin on. Tänään sanon hyväksi myös sen, minkä tahtoisin olevan jo ohi tai minkä en tahtoisi antaa koskaan tulla. Se kuitenkin on ja se kuitenkin tulee. Ainoa mahdollinen muuttuja olen minä itse.

Hyvän ajatteleminen tekee minut yhtä aikaa rau‑ keaksi ja voimakkaaksi. Raukeaksi niin kuin sen, joka on saanut yllin kyllin, voimakkaaksi niin kuin sen, jon‑ ka suonissa virtaa. Minulle kielteiseen käpertyvälle hyvän ajatteleminen on kotelosta kuoriutuminen ja neitsytlento.

En ehtinyt tänään muuta, myönnän itselleni. Ei se haittaa. Tänään oli niin kaunis päivä. Aurinko työntyi häilyvinä kaistaleina oksien läpi.

Kaisa Raittila

Jani Laukkanen

Neitsytlento

änään harrastan hyvää. Sen tekeminen on vaike‑ aa, mutta ajatteleminen kuin ihana hellepäivän siimes.

Mielikuvissa kuljen lehteviä kujia. Aurinko työntyy häilyvinä kaistaleina oksien läpi. Kadun kivi on imenyt itseensä päivän kuumaa. Maisema, jota mittaan, on yllätyksellinen ja silti tyyni, levollinen kuin sydän, jollaisesta haaveilen.

Tässä hyvässä olen lakannut kysymästä. Minun ei tee enää mieli tietää enkä vaadi perusteita. Ajatukseni on avannut ovensa kaikelle, mitä on. Minulle riittää lämpö, joka minut ympäröi.

Missä lienevät nyt turhautuminen, toiseen ja it‑ seensä väsyminen, kevään kiukkuinen odottaminen ja kaikki puolitiehen jäämisen harmi? Hyvyyden suojassa olen isiltä peritystä kaunasta ja keskenkasvuisuudesta vapaa.

lesta Raamattu päihittää nämä maailman luokan kirjalliset ilmiöt mennen tullen. Harry Potterin suo‑ malaiskustantaja Tammen tietojen mukaan velho‑ pojasta kertovia kirjoja on käännetty  kielelle.

Meyerin vampyyrisaagan käännösoikeudet on puo‑ lestaan myyty lähes 5 maahan.

Raamatun kääntäjillä riittää vielä työsarkaa, mikäli tämä kristinuskon kaanon aiotaan kääntää kaikille kielille. Maailmassa on arvioitu olevan jopa  kieltä, ja koko Raamatun kääntämiseen uudel‑ le kielelle kuluu aikaa keskimäärin 12 vuotta.

Clint Eastwood tekee Gran Torinossa äreän vanhan miehen roolin.

●



ison kirjan mEnEstys senkun jatkuu. Vuoden 2 loppuun mennessä Raamattu tai sen osa oli kään‑ netty 25 kielelle. Koko Raamattu on luettavissa 5 eri kielellä.

Mutta ihmeteoista ei kerrota vain Raamatussa.

Englantilaisen J. K. Rowlingin Harry Potter ‑kir‑ joissa lennetään luudalla ja tehdään taikoja. Yh‑ dysvaltalaisen Stephenie Meyerin neliosaisessa Houkutus‑kirjasarjassa päästään kurkistamaan vampyyrien maailmaan.

Niin Rowlingin kuin Meyerinkin kirjasarjat ovat huikeita menestyksiä, mutta käännöslukujen puo‑

miten erot sähkön saatavuudessa näkyvät aina avaruuteen asti.

Kävijät pääsevät myös kurkista‑ maan Siperian poropaimentolais‑ ten kotiin ja kiinalaiseen pyöräkor‑ jaamoon. Esillä on jätteestä val‑ mistettuja leluja ja muita tavaroita, jotka saavat miettimään, kuinka paljon käyttökelpoista materiaalia heitämmekään pois.

Kierrätys on huomioitu myös näyttelyn pystytyksessä: tekijät ovat hyödyntäneet muun muassa Pasilan poliisitalon remontista jää‑ nyttä työmaa‑aitaa.

11.3. Onnea, kullervo!

T

raamattu päihittää Potterin