Lauri 2010 nro 6 (18 2)

Kotiruokaa Korson kirkolla, sivu 11



..

LEINELÄN alue rakenteilla sivu 2 JOHTOLANKA käsissä sivu 3 KIRKKO keskellä kylää? sivu 5

dramatisoi RAAMATTUA

keskiaukeama

Sini Pennanen

HELENA FYHR

..

Leinelän rakentaminen on alkanut

Piispojen kompromissi piispOJen pÄÄTÖs, jonka mukaan parisuhteensa rekisteröityneiden puolesta voidaan rukoilla yksityisesti tai yhdessä on mahdollinen kompromissi. Kirkolliskokouksessa tuskin menisi läpi tilaisuus, joka olisi rinnastettavissa avioliiton siunaamiseen.

Kirkossa on niitä, jotka olisivat valmiita siunaamaan rekisteröidyt parit.

Moni heistä on pettynyt piispojen ratkaisuun. Toisaalta on niitä, joille tämäkin päätös on liian pitkä askel.

Piispainkokous teki käytännöllisen ratkaisun, jonka ytimessä on omantunnonvapaus. Kirkon työntekijöille, jotka ovat valmiita rukoilemaan homo- ja lesboparien puolesta, piispojen esitys antaa mahdollisuuden toimia virkavirhettä pelkäämättä. Rukoushetkeen ei pappeja kuitenkaan velvoiteta, vaan siitä on oikeus kieltäytyä.

Rekisteröityä parisuhdetta ei rinnasteta avioliittoon, mitä ei suomalainen yhteiskuntakaan tee. Sukupuolineutraalin avioliiton piispainkokous torjuu.

suoMEn LutEriLainEn kirkko ei

k ÄYTÄnnÖssÄ Varmaan käy niin, että seurakunnilla on jatkossa lista papeista, jotka ovat valmiita rukoushetkeen.

Ainakin seksuaalista tasavertaisuutta kirkossa ajavan Yhteys-liikkeen aktiiveista heitä löytyy.

Kirkkoherra Mikko Matikaisen mukaan Rekolan seurakunta on valmis palvelemaan Leinelän uusia asukkaita muun muassa kerhotoiminnalla.

seUrakUnTa kUUnTelee mUUTTaJia Rekolan seurakunnan kirkkoherraa tuhansien uusien ihmisten muutto alueelle ilahduttaa. Seurakunnan väkimäärä on viime vuosina hieman laskenut sekä kirkosta eroamisen että muuttotappion vuoksi.

— On innostavaa, että seurakunnan alueelle muuttaa uutta väkeä, mutta kasvu tuo meille myös lisää vastuuta. Haluamme olla toivottamassa ihmisiä tervetulleeksi niin, että he tuntevat tulevansa paikkaan, jossa on hyvä asua ja olla, sanoo Rekolan kirkkoherra Mikko Matikainen.

Rekolan seurakunnalla on Leinelän läheisyydessä Asolan seurakuntatalo, jossa on hyvät tilat päivä-, perhe- ja iltapäiväkerhoille.

P

iispainkokous hyväksyi selvityksen samaa sukupuolta olevia pareja koskevan parisuhdelain seurauksista kirkossa. Selvitys annetaan toukokuussa kirkolliskokoukselle, joka on kirkon ylin päättäjä.

Piispainkokouksen mielestä parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan voidaan rukoilla vapaamuotoisesti.

Rukouksessa voi käyttää apuna kirkon hengelliseen perinteeseen liittyvää aineistoa ja sen voi toteuttaa yksityisesti tai yhteisöllisesti. Vastaava käytäntö on voimassa muun muassa Norjan kirkossa.

Piispainkokous ei esitä rekisteröidyn parisuhteen virallista siunaustoimitusta, vaan pitää kiinni perinteisestä kristillisestä avioliittokäsityksestä. Sen mukaan Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja asettanut avioliiton heidän välilleen. Esirukouksessa rekisteröidyn parin puolesta ei voi käyttää avioliiton vihkimiseen tai siunaamiseen kuuluvia osia. Kodin siunaaminen sen sijaan on mahdollista, se kuuluu kaikille kirkon jäsenille.

Piispainkokous ei kannata avioliiton muuttamista sukupuolineutraaliksi. Useissa

Vihkikaavan kysymykset, lupaukset ja sormusten vaihto eivät voi sisältyä rukoushetkeen.

●

●

Pauli Juusela päätoimittaja



— Alkuvaiheessa Leinelän lapset käyvät koulua Rekolanmäessä. Sieltä tullaan Asolaan iltapäiväkerhoon. Kun Leinelään valmistuu koulu, olisi hienoa, jos voisimme tarjota siellä koululaisille iltaisin kerhotoimintaa. Mikäli seurakunnan nykyinen tiukka taloustilanne kohenee, myös kerhohuoneen hankkiminen Leinelästä voi tulla kyseeseen, mutta sitä en voi mennä lupaamaan, Matikainen sanoo.

Seurakunta aikoo toivottaa uudet seurakuntalaiset tervetulleiksi tervetulopaketilla, jossa kerrotaan seurakunnan toiminnasta.

Oleellisempaa on kuitenkin selvittää, mitä muuttajat seurakunnalta toivovat.

Pauli Juusela

Homoparin puolesta voi rukoilla

Ian Hodgson/Reuters/Lehtikuva

ole seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajajana etulinjassa, kuten Ruotsin kirkko, mutta ei se ole myöskään jälkijunassa. Ylipäänsä maailman luterilaiset kirkot ovat avarimmasta päästä, ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa piispainkokouksen nyt hyväksymä linjaus tuskin olisi mahdollinen. Toisaalta päätös on sellainen, että ekumeeniset suhteet eivät katkea — kirkon avioliitto-opetus ei muutu. Avioliitto on piispojen mukaan tarkoitettu miehen ja naisen välille.

Piispainkokous tekee selväksi, että rekisteröidyn parisuhteen solmiminen ei ole este kirkon työssä toimimiselle.

Seksuaalinen suuntautuminen ei sen mukaan saa johtaa kirkossa syrjintään ja homoseksuaalien loukkaaminen sanoin tai teoin on vastoin lähimmäisenrakkauden periaatetta. Kirkon palvelut, kuten vaikkapa kodin siunaaminen, kuuluvat yhtä lailla kaikille sen jäsenille. Rekisteröidyn parisuhteen puolesta rukoileminen ja heidän kotinsa siunaaminen näyttäisi päätöksen mukaan olevan mahdollista.

Markku Mattila

T

ulevan kehäradan ensimmäisestä asemasta kertoo vasta iso mainoskyltti Koivukylänväylän varrella, mutta parinsadan metrin päässä rakennetaan jo päiväkotia.

Leinelän aluetta markkinoidaan nettisivuilla ja siellä pidettiin tiistaina laskiaistapahtuma.

Ensimmäisenä valmistuu Leinelä 1, yli 2500 asukkaan kaupunginosa Ilolan kupeeseen. Se tulee Vantaan kaupungin omistamalle maalle. Tämän alueen pohjoispuolelle, Asolan omakotitaloalueen kylkeen, rakennetaan Vantaan ja Helsingin seurakuntien maille Leinelä 2, kunhan alueen kaava hyväksytään.

— Sinne on tulossa asuntoja noin 800– 1000 ihmiselle. Järjestimme pari viikkoa sitten kaupunkisuunnittelun kanssa Asolan seurakuntatalolla asukasillan, jossa kerrottiin hankkeesta. Paikalla oli noin 45 ihmistä. Keskustelu oli vilkasta ja suhtautuminen hankkeeseen myönteistä, selvittää Vantaan seurakuntien kiinteistökehitysjohtaja Olavi Jaskara.

Jaskaran mukaan tavoitteena on, että Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyisi kaavan loppuvuodesta. Silloin Leinelä 2 -alueen rakentaminen voisi alkaa vuoden 2011 lopulla. Se, myyvätkö seurakunnat maa-alueen vai vuokraavatko ne sen rakennuttajille, on vielä auki, ja riippuu muun muassa maankäyttöneuvotteluista.

— Tämän jälkeen on vielä kaupungille tehty esitys 11,1 hehtaarin asuinalueesta tulevan Elmon urheilupuiston eteläpuolelle.

Sinne voisi rakentaa asuntoja noin 1000 ihmiselle, arvioi Jaskara.

Vantaan seurakunnille asuinalueiden vuokraaminen voisi Jaskaran mukaan parhaimmillaan tuoda 1,4 miljoonan euron vuosittaisen vuokratulon. Rahat käytetään seurakuntien toimintaan.

— Sillä maksetaan aika monen papin, nuorisotyöntekijän ja diakonin palkat. Jos seurakuntien verotulot tulevaisuudessa laskevat, vuokratulot auttavat korvaamaan syntyvää aukkoa.

HelsinGin HiippakUnnan tuomiokapituli on julistanut haettavaksi Vantaankosken ja Korson seurakuntien kirkkoherran virat. Kummankin hakuaika päättyy . maaliskuuta.

HakUnilan seUrakUnnan kirkkoherraehdokkaat antavat vaalinäytteensä toimittamalla päiväjumalanpalveluksen Hakunilan kirkossa.

Vantaan seurakuntien kasvatusasian sihteeri, pastori Hans Tuomi-

sen vaalinäyte on ., Tammelan seurakunnan kirkkoherra Teijo Peltolan .. ja Tuusulan seurakunnan kappalaisen Timo Huuhtasen .. Vaali järjestetään .. ●

TUOmiOrOVasTi, HelsinGin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, TL Matti Poutiainen, s. , on asetettu ehdokkaaksi Helsingin piispanvaaliin. Aiemmin ehdokkaaksi on asetettu Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteeri,

Euroopan maissa, myös Suomessa, on vireillä sukupuolineutraaliin avioliittoon tähtääviä lakialoitteita. Ruotsissa tällainen sukupuolineutraali avioliitto on ja siellä kirkko vihkii myös homo- ja lesbopareja.

Ruotsin kirkon toiminta on poikkeuksellista, ja kirkko on saanut osakseen kritiikkiä etenkin ortodoksiselta ja katoliselta kirkolta.

Suomessa jakolinja kulkee kirkon sisällä, osa olisi valmis siunaamaan rekisteröidyt parit, osa pitää homoseksuaalisuutta syntinä. Piispainkokouksessa siunaamisen kannalla oli neljä jäsentä.

Selvityksen mukaan kaikilla ihmisillä on yhtäläinen ihmisarvo, homoilla ja lesboilla samat oikeudet kuin muillakin kirkon jäsenillä, eikä rekisteröidyn parisuhteen solmiminen ole este toimia kirkon työssä.

Koska kirkossa vallitsee vastakkaisia käsityksiä samaa sukupuolta olevien parisuhteista, on piispainkokouksen mukaan tärkeää kunnioittaa myös kirkon työntekijän omantunnon vapautta. Työntekijä voi siis omatunnon syistä kieltäytyä rukoustilaisuudesta. Toisaalta niille kirkon työntekijöille, jotka ovat valmiita rukoilemaan rekisteröidyn parisuhteen puolesta, piispainkokouksen päätös antaa siihen mahdollisuuden.

piispan teologinen erityisavustaja Irja Askola ja Huopalahden seurakunnan kirkkoherra, TT Hannu Vapaavuori. ●

k irkkOTaiTeen e nGel- palkinTO on tänä vuonna myönnetty tekstiilitaiteilija, professori Päikki Prihalle. Vantaalla Länsimäen kirkon liturgiset tekstiilit ovat hänen suunnittelemiaan.

Päikki Priha.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Sini Pennanen

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

Mikä motivoi OlikO TYÖpÄiVÄsi hyvä, lensikö aika kuin siivillä? Älä sure, sama tilanne on monella muullakin. Kun me 2010-luvulla emme enää tee työtä kansalaisvelvollisuudesta, niin on syytä miettiä oman motivaation lähteitä. Motivaatiolajeja on seitsemäntoista. Voimakkaimmat niistä liittyvät omiin toiveisiin, unelmiin, menestymiseen ja visioihin. Oman elämän sankaruus on yhteisöllisenkin ihmisen liikkeelle ajava voima, ei yksilöä korostavan aikakauden tulosta.

Työtä järjestettäessä on välttämätöntä ymmärtää kunkin työntekijän omaa motivaatiorakennetta. ”Vaniljaa kaikille” –johtaminen ei tuota tulosta aikana, jolloin työn tekijät miettivät omien toiveidensa ja tavoitteidensa yksilöllistä linkittämistä työyhteisöjen yhteisiin tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin puutteesta kärsivät eniten ne, joiden oma työnteon viitekehys on kaukana suosta, kuokasta ja Jussista.

Juustohöyläleikkaukset sisältöihin, ihmisiin ja tekemiseen katsomatta ovat kuin suoraan liitukaudelta.

Marko Leino jättäytyy tarinoidensa henkilöiden vietäväksi ja kirjoittaa ylös, mitä tapahtuu.

Tarinat pään sisällä Marko Leino elää kirjoittaakseen ja kirjoittaa elääkseen.

M

arko Leino on tehnyt runoja, näytelmiä, lasten ja aikuisten kirjoja ja elokuvakäsikirjoituksia. Hänen käsistään ovat lähteneet tarinat muun muassa elokuviin Rööperi, Matti, Tummien perhosten koti ja Jouluta-

rina.

Leinon toinen dekkari Ansa (Tammi) palkittiin juuri vuoden 2009 parhaana suomalaisena dekkarina.

— Olen käyttänyt itsestäni nimikettä kirjoittamisen sekatyömies. Lähdin liikkeelle siitä, että jos ja kun ryhdyn kirjoittamisen ammattilaiseksi, elätän itseni oikeasti kynällä.

Pääosin leipä on tullut elokuvista.

Leino sanoo olevansa erakkoluonne, joka viihtyy paremmin oman päänsä sisällä kuin ympäröivässä todellisuudessa. Siksi kirjoittaminen sopi työksi, kun muut ammatit eivät maistuneet.

— Yksi päivä vaan päätin, että alan kirjailijaksi, Leino heittää.

Hän myöntää kuitenkin, ettei todellisuus aivan niin mennyt. Hän opiskeli eri lajien kirjoittamista kuutisen vuotta ennen vapaaksi kirjailijaksi jättäytymistä.

Leinon mieltä lämmittävät käsikirjoittamiensa elokuvien katsojaluvut ja palkinnot, mutta mies itse seurailee mieluummin tapahtumia kulisseissa myhäillen ja antaa ohjaajien ja näyttelijöiden näkyä. Dekkarista saadun palkinnon kanssa se ei onnistukaan.

— Ei ole ketään, jonka selän taakse piiloutua.

reppU Ja rUnO pUHDisTaVaT

Ansa on visuaalinen kirja. Tapahtumat on helppo kuvitella mielessään kohtauksina. Leinolle visuaalisuus on ominainen tapa ajatella.

— Näen, kuulen, maistan, haistan ja tunnen kaikki tapahtumat. Minun täytyy päästä tilaan, jossa mielikuvitusmaailmani on vahvempi ja todempi kuin meidän yhteinen todellisuutemme.

— En yleensä edes tiedä, mihin kirjan henkilöt vievät minua. Se on nastaa. Olen tarinani vanki ja kirjoitan ylös, mitä tapahtuu.

Oikea elämä tuntuu joskus aika lattealta.

Tarinamaailmasta täytyy myös irrottautua.

— Kun saan ensimmäisen version lähetettyä eteenpäin, minulla on tapana seuraavana aamuna pakata reppuun eväät ja kahvit, mennä luontoon ja kirjoittaa runo, joka nivoo projektin yhteen. Se on puhdistautumisriitti, yhden päivän irtiotto, hyvästit ihmisille ja maailmalle, joiden kanssa olen elänyt.

Jälkeenpäin Leino ei mielellään lue kirjojaan tai katsele käsikirjoittamiaan elokuvia.

— Kun olen tarinat kerran päästänyt itsestäni pois, en halua uudelleen alkaa elää niiden kautta.

TarinOisTa sYnTYY seinÄkUVa Elokuvien ja kirjojen kirjoittaminen eroaa Marko Leinon mielestä eniten siinä, että elokuvakäsikirjoituksen joutuu kirjoittamaan jopa 20 kertaa, kirjan pari kertaa.

— Elokuvassa täytyy koko ajan muistuttaa itseään siitä, mitä mikäkin asia maksaa ja kaikki pitää kirjoittaa dialogin ja toiminnan kautta. Pitää osata näyttää muutamalla sa-

nalla asia, johon kirjassa voi uhrata vaikkapa kymmenen sivua.

Käsikirjoittajana Leino antaa valmiin työnsä ohjaajalle ja siirtyy sivuun.

— Käsikirjoittaja luo, ohjaaja toteuttaa ja tuottaja hankkii puitteet, Leino tiivistää.

Samasta tarinasta syntyy usein sekä kirja että elokuva. Ne eivät ole Leinolle toistensa sivutuotteita, vaan molemmat ovat yhtä arvokkaita.

— Minulle koko tuotantoni muodostaa yhtenäisen kuvan, joka verkottuu, sotkeentuu ja limittyy. Se on kuin seisoisin korkeassa huoneessa ja katselisin koko seinän peittävää, keskeneräistä maalausta. Kokonaiskuvassa ei näytä olevan mitään tolkkua. Ja kuitenkin tietää, että joku lanka siellä on.

menneisYYs meissÄ Menneisyyden vaikutus ihmiseen on yksi Marko Leinon dekkareiden teemoista. Esikoisdekkari Epäilyksen päähenkilö on kasvanut uskonnollisessa äärilahkossa, eikä ole päässyt yli kokemuksistaan. Ansa on lohduton tarina, jossa henkilöt räpistelevät menneisyytensä ansoissa.

— Ansassa ei olla enää uhreja, vaan joudutaan kohtaamaan omat teot ja niiden seuraukset.

Dekkareista muodostuu trilogia. Sarjan päättää Saasta, joka on kaavailtu ilmestyväksi 2012.

— Ihmisen ei tarvitse olla menneisyytensä vanki, mutta uhriksi on huomattavasti helpompi heittäytyä kuin kääntää kielteiset kokemuksensa voimavaraksi. Se vaatii niin paljon, ettei kaikilla ole kykyä siihen, Leino pohtii.

mOTiVaaTiO On kuin C-vitamiini, eilen nautittu annos ei tänään enää vaikuta. Se syntyy erityisessä tilanteessa, ei yleisenä ilmiönä. Yleismotivoitunutta ihmistä ei siis ole edes olemassa, vaikka työpaikkailmoituksissa sellaista toistuvasti etsitään. Yhtä lailla yleinen harha on ajatella, että loogisuus, syyt ja perustelut synnyttävät motivaatiota.

Suotuisat faktat kyllä luovat tekemiselle hyvän viitekehyksen, mutta motivoitumista niillä ei luoda.

Työpaikoilla on totuttu toistelemaan faktoja kasvavilla äänenpainoilla. Jos ensimmäinen kerta ei tuota toivottua tulosta, niin lisätään volyymia vähän samaan tapaan kuin italialainen kielitaidoton taksikuljettaja ulkomaanmatkaajalle.

Motivaatiota ei kuitenkaan luoda ulkoa. Innostavien motivaatiovalmentajien puhe auttaa kiistatta, mutta vaikutus kestää vain hetken.

Vaikutus on toivottu, mutta kestoon nähden hintalappu on kohtuuton.

TaiTaa kÄYDÄ niin, että työpaikoilla keskustelu ja aidot kohtaamiset ovat lisääntymään päin. Sen jännittävimmän motivaatiokeskustelun jokainen käy kuitenkin itsensä kanssa.

Katriina Harviainen

Marko Leino sai Vuoden johtolanka -palkinnon ke 17.2.



Laskiaissunnuntain riehaa vietettiin

Ylästössä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi 14.2.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Millaista oli ratsastaa ponilla?

Kirppareiden tuotot diakonialle

Markku Mattila

Sanni Savolainen, 5

Jussi Huttunen, 39

Mitä olet tehnyt laskiaisrieMitä olet tehnyt laskiaisriehassa? hassa?

— Ratsastin ponilla. Sen nimi — Olemme enimmäkseen joon Luukas. Olin yksin sen selässä nottaneet poniratsastukseen. Olen Isonmännyn kentällä. Olimme toi- liikkeellä vaimoni ja 2,5-vuotiaan sena jonossa ja pääsin ratsastamaan poikamme Johanneksen kanssa. jonottamatta. Samassa puistossa — Ratsastuksen jälkeen söimlaskimme myös liukumäkeä. me makkaraa ja joimme kahvit — Sitten tulimme seurakunta- laskiaispullien kanssa. Ratsastuktalolle. Söimme ulkona makkaraa sen takia emme ehtineet syömään ja lettua kermavaahdon ja hillon hernekeittoa, mutta ostimme sitä kanssa. Sisällä askarreltiin paperis- mukaan kotiin. ta ystävänpäivänalle. Pääsen kohta Onko Ylästön seurakuntatalo pulkan kyydissä kotiin. Olemme sinulle ennestään tuttu paikka? täällä koko perhe, äiti, isä ja kaksi — Tämä on minulle ihan tunpikkuveljeä. tematon paikka, asumme AsolasOnko Ylästön seurakuntatalo sa. Emme ole aktiivisesti mukana sinulle ennestään tuttu paikka? missään toiminnassa, mutta vaimo — Käyn täällä päiväkerhossa lukee tarkkaan Vantaan Lauri ‑lehkaksi kertaa viikossa. Onni käy ker- den. Sieltä hän huomasi tämän taran viikossa. Äidin kanssa olemme pahtuman. Johannes on niin pieni, käyneet perhekerhossa. ettei hänen tarvitse vielä harrasPisteillä 1–5, paljonko taa mitään. annat laskiaisriehalle?

Pisteillä 1–5, paljonko annat laskiaisriehalle?

— Annan 5 pistettä.

Millaisia laskiaisperinPoniratsastus oli tosi — Annan 4 pistetteitä sinulla on? Kerro kivaa. Olemme asutä. Tunnin kestävä joneet Ylästössä kolniistä osoitteessa www. nottaminen oli vähän me vuotta ja käyneet vantaanlauri.fi/pisteitä. hämmentävää, mutta laskiaisriehassa joka muuten tapahtuma oli vuosi. kiva. Porukkaa oli hyvin.

Kirsti Hildén, 60 Millainen perinne laskiaisrieha on?

— Laskiaisrieha toteutettiin nyt kolmannen kerran. Idea on yhteistyön tulos. Aluepappina olen vetänyt projektia ja siihen osallistuvat myös muut aluetyöntekijät, yhteensä parikymmentä. Vapaaehtoisia on saman verran.

— Ylästön Martat ja Ylästön Urheilijat ovat olleet mukana alusta asti, ja tänä vuonna myös partiolaiset ja SAK:n seniorit tulivat mukaan.

Mitä riehassa tapahtui?

— Tapahtuma haluttiin aloittaa pyhäkoululla kello 10. Se pidettiin terassilla. Samaan aikaan on tavallisestikin pyhäkoulu, mutta sisätiloissa.

— Olemme aina hankkineet myös jotain ulkopuolista ohjelmaa.

Taikuri Laurilan show on ollut joka kerta. Nyt vetonaulana oli poniratsastus.

Pisteillä 1–5, paljonko annat laskiaisriehalle?

— Annan 5– pistettä yhteistyölle ja iloisille ihmisille. Ainahan jotain säätämistä jää.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

Vantaan Laurissa oli 4.2. koskettava artikkeli lapsiperheen vaikeasta tilanteesta. Tämä toi taas mieleen asian, jota olen miettinyt jo useamman vuoden: onko hyvä että seurakuntien kirpputorien tuotot menevät lähetykselle?

Meillä on todellista tukea tarvitsevia ihmisiä välillä omissa joukoissammekin. Kunpa diakoniatyön tekijät pääsisivät heikossa tilanteessa olevan ihmisen kanssa kirpputorille valitsemaan sieltä ilmaiseksi tarvitsemiaan tavaroita. Muut ihmiset ostaisivat sieltä rahalla kuten ennenkin.

Jospa rahatuotto voitaisiin antaa ihmiselle, joka tarvitsisi sitä välttämättömään. Esimerkiksi hammaslääkärissä käynnit ovat köyhälle mahdottomia, mutta muitakin rahareikiä on. Jospa kirpputorien systeemi muuttuisi vai voiko jo nyt sieltä joku hakea ilmaiseksi tavaroita?

Olen ajatellut lähetyskentällä apua saavaa. Hän iloitsee varmasti saamastaan avusta ja ajattelee, että siellä rikkaassa Suomessa on seurakunnassa niin paljon rahaa, että he pystyvät auttamaan meitäkin. Mitä sitten, kun hän kuulee, että omistakaan ei pidetä huolta vaan rahaa lähetetään heille? Luulen että seurakunnan sanoma vesittyy siinä tilanteessa liirunlaaruksi.

Pikkulapsia 20 asteen pakkasessa ulkoiluttavalla äidillä ei ole Suomessa varaa ostaa talvikenkiä, vaan hän on ulkona kesälenkkareissa.

Voisivatko seurakunnat kerätä lähetystyölle tietyn kiinteän summan muulla tavoin? Esimerkiksi ottaa sen verotuloista. Kovin suuri se ei ilmeisesti ole. Ja voisiko diakoniatyö ottaa vastuulleen kirpputoritoiminnan? Mikä muu on käytännön diakoniaa! Vapaaehtoisia löytyisi varmaan tähänkin toimintaan avuksi.

Miten voi valittaa päätöksestä?

50 % Tamperelais-keravalainen

Synnyin Tampereella, mutta olen asunut yli puolet elämästäni Keravalla. Siellä elin nuoruuden, ajanjakson, jolloin rakastutaan, saadaan rukkaset, käydään diskossa ja pukeudutaan hassusti. Olen virkamiesperheen vanhin lapsi. Valmistuin näyttelijäksi. Ammatinvalintani tuli vanhemmilleni varmaan vähän yllätyksenä.

49 % Vantaalainen

Vaimoni ja minun ensimmäinen Vantaankoti oli Länsimäessä. Nyt asumme Tammistossa ja rivitalokodin parvekkeelta näkyy joki ja pellot. Töihin Suomen Kansallisteatteriin pääsen bussilla parissakymmenessä minuutissa. Työaikojeni ansiosta lasten aamut ovat kiireettömiä ja tarhapäivät lyhyitä. Käymme usein leikkipuistossa ja uimassa.

1% Tansanialainen

Olin alle kouluikäinen, kun muutimme isäni työn vuoksi Tansaniaan. Muistan, kun heräsin aamulla safarilla ja ihmettelin ikkunan edessä olevaa norsua. Haluaisin päästä Tansaniaan katsomaan, miltä siellä nykyisin näyttää.

Hyvä tietää

Tyrvää tyrmäsi

Vammalassa sijaitseva, kovia kärsinyt Pyhän Olavin vanha kivikirkko oli vertaistaan vailla oleva paikka Yhteisvastuukeräyksen avajaisjumalanpalvelukselle. Ja ilman sähköä!

Jorma E. Taivainen Havukoski

Yhteisvastuu auttaa köyhiä lapsiperheitä

Suomessa on 150 000 lasta, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.

Vantaan Laurin 4.2. keskiaukeama oli vain yksi esimerkki.

Hyvä konkreettinen tapa auttaa avuntarvitsijoita on osallistua parhaillaan käynnissä olevaan Yhteisvastuukeräykseen, jonka keräystuotosta osa menee kotimaan köyhille lapsiperheille, osa Haitiin.

Seurakunnan diakoniatyöllä on myös tietoa oman alueen mahdollisista apua tarvitsevista.

MIkä ärsyttää?

Toimeliaisuus kunniaan

Jani K arvinen, 34, käy 4-vuotiaan tyttärensä kanssa usein leikkipuistossa.

virkaa hakeneiden asettamisesta vaalisijoille? Entäpä kirkkohallituksen tai piispainkokouksen päätökset? Voiko tavallinen kirkollisveronmaksaja valittaa niistä?

Onko eroa siinä, onko kyseessä opillinen asia vai maallinen raha-asia? Epäilen, että osasta päätöksiä ja ainakin kirkolliskokouksen päätöksistä, voi valittaa vain Jumalalle.

Vaikka olenkin kiinnostunut valittamismahdollisuuksista, en ajattele, että valittaminen olisi paras tapa hoitaa asioita. Joskus kyllä päätökset ovat sellaisia, että jotain tarttis tehdä.

On hyvä, että seurakuntien päätöksenteosta ja sen julkisuudesta on virinnyt keskustelua Vantaan Laurin mielipidesivulla. Haluan jatkaa sitä ottamalla esiin asian, jota olen miettinyt monesti.

Lehdistä olen lukenut, että joskus on tehty valituksia siunauskappelin rakentamiseen liittyneistä asioista. Voiko kuka vain valittaa mistä tahansa seurakunnan elimissä tehdystä ja vääräksi kokemastaan päätöksestä? Tarkoitan elimillä Aila Alarodun (VL 4.2.) kirjoituksessa mainittuja yhteistä kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkoneuvostoa ja seurakuntaneuvostoa. Ehkäpä joku juristi osaisi vastata, milloin ja minne asioista voi valittaa.

Eivätkä kysymykseni vielä siihen lopu: Voiko kuka vain tavallinen seurakuntalainen valittaa mistään tuomiokapitulin päätöksestä? Vaikkapa kirkkoherran

Toimitus

Tekstiviestit

Vantaan Laurissa nume-

ro 4 kerrottiin viiden lapsen yksinhuoltajan taloudellisesta ahdingosta. Talvikengät, käynti kampaajalla, lasten vieminen elokuviin tai hampurilaiselle ei ole liikaa pyydetty. Miten me lukijat voisimme auttaa? Voimia Kirsille!

Anu

Eikö kirkko huoli erityislas-

ta rippikouluun? Olen ottanut yhteyttä omaan seurakuntaan, jotta erityislapseni pääsisi rippikouluun ja vielä tähän päivään mennessä ei ole sieltä yhteyttä otettu, vaikka luvattiin. Pistää miettimään, että pitääkö ihmisen olla ns. tavis ja terve, jotta pääsee rippikouluun.

Sari

Vantaan Laurin sivuilla ja

muuallakin netissä näyttää leviävän tieto, että teologi Jason Lepojärvi olisi Hyvejohtajuuskirjaa suomentaessaan keksinyt uudissanan suurisieluisuus. Samaa sanaa on kuitenkin käytetty pitkään antiikin klassikkoteosten käännöksissä. Parikymmentä vuotta vanha esimerkki löytyy vaikkapa vähän varttuneemman teologin Simo Knuuttilan kääntämästä Aristoteleen Nikomakhoksen etiikasta (1. painos 1989).

Sirpa Päivinen

kirkkokansa kapinaan Jos kirkko haluaa pysyä keskellä kylää, sen on uskallettava muuttua.

S

uomessa puhutaan sitkeästi kansankirkosta, vaikka kansa kaikkoaa kirkosta. Eikä kansaa kirkko kiinnosta, vaikka kansa voisi kaapata kirkon ja tehdä siitä kiinnostavamman.

— Ollakseen kansankirkko kirkon on hyväksyttävä se tosiasia, että Suomessa ei enää eletä yhtenäiskulttuurissa, sanoo Ilkka Halava, tulevaisuudentutkija ja konsulttiyritys Prime Frontierin toimitusjohtaja.

Hänen mielestään kirkolta vaaditaan nyt avoimuutta, jotta se löytäisi tapoja palvella muitakin kuin pientä aktiiviseurakuntalaisten joukkoa. Nykyisin kirkon palveluja on tarjolla lähinnä muutosta kaipaamattomille, perinteitä suosiville ja vastuuntuntoisille suomalaisille, jotka hallitsevat kirkollisen kielenkäytön.

Kirkolta jäävät tavoittamatta kirkollista kaanaankieltä taitamattomat ja elämyshakuiset ihmiset, joiden osuus suomalaisista kasvaa koko ajan. Heidän hengelliselle etsinnälleen ei tunnu olevan kirkossa sijaa, eivätkä he osaa puhua hengellisyydestään ja kaipuustaan, kun kukaan ei anna siihen sanoja.

kirkon PErusViEsti on Ilkka

Halavan mielestä kestävä ja myös riippumaton kansan toivomuksista tai kaupallisista trendeistä. Tyyliseikat sen sijaan eivät ole mitään

”Kun muualla rakennetaan yhtenäisiä konsepteja, kirkossa mennään ihan eri suuntaan.” pelastuskysymyksiä, vaan kirkon sanomaa voi hyvin välittää myös metallimusiikin avulla, nykysuomeksi tai netissä.

Halava ihmetteleekin, mihin perustuu käsitys, että kirkon ei muka tarvitsisi muuttua.

— Koko Raamattu kertoo muutoksesta: yksittäisten ihmisten elämä muuttuu, kansojen kohtalo muuttuu ja lopulta Jeesus tuo jättimäisen muutoksen. Miksi meillä on niin nurinkurinen suhde muutokseen?

Erilaiset teemamessut, kuten popmessu ja metallimessu, ja vapaaehtoistyön hankkeet ovat Halavan mielestä osoitus siitä, että kirkossa on lähdetty etsimään tapoja, joilla tavoitettaisiin perinteisistä toimintamuodoista ja kielestä vieraantuneet.

— Mutta ne ovat sissijoukkueiden toimintaa, eivät koko kirkon virallisia hankkeita. Monesti ne ovat yhden tai muutaman ihmisen varassa, eikä niistä välttämättä saa palkkaa, saati tunnustusta. Yhteisö ei nosta niitä ylpeydellä esiin, eikä niitä levitetä muihin seurakuntiin.

— Kun muualla rakennetaan yhtenäisiä konsepteja, kirkossa mennään ihan eri suuntaan. Jokainen tekee omaa pientä juttuaan, Halava kummastelee.

Yksi PErusonGELMa kirkossa on

Ilkka Halavan mielestä luopumisen vaikeus. Siitä pitäisi puhua ääneen ja avoimesti, sillä joitakin työmuotoja on tulevaisuudessa pakko karsia. Valmentaessaan seurakuntia Halava on havainnut, että kaikissa seurakunnissa ei edes seurata ja raportoida eri tilaisuuksien kävijämääriä. Silloin ei tarvitse tehdä kiusallista kysymystä, että pyöritetäänkö koko systeemiä vain muutaman ihmisen takia.

Halava epäilee, ettei kirkon päättäjiä huoleta jäsenkato sinänsä, vaan ennemminkin ne taloudelliset seuraukset, joita sillä on. Muutosta ei kuitenkaan voi enää pakoilla — se tulee joka tapauksessa, joko taloudellisesta pakosta tai omaehtoisesti.

— Kirkko on aina ollut keskellä kylää. Jos nykyisin sunnuntaijumalanpalveluksissa käy noin kymmenen ihmistä, pitäisikö kysyä, missä on se kylä ja kirkonmäki? Voiko kirkko jäädä vanhalle paikalleen, jos ihmiset eivät tule sinne? Kirkolle on käymässä kuin kuoleville ja ränsistyville huoltoasemille vanhan Turuntien varressa.

Halavan ei tarvitse miettiä, mitä hän tekisi, jos hänelle annettaisiin hetkeksi kaikki valta kirkossa.

— Keventäisin nopeasti hallinto- ja päätöksentekorakennetta.

Toiseksi ottaisin seurakuntalaiset mukaan ihan eri roolissa kuin nykyään, jäsenlähtöisyys olisi ratkaisu moneen asiaan. Ja kolmanneksi loisin toimintamallin, jossa tunnustettaisiin muutoksen merkitys jatkuvuuden rinnalla. Antaisin muutoksentekijöille kirkossa sellaisen aseman ja resurssit, että he pystyisivät rakentamaan uutta.

Kaisa Halonen

— Kirkolta jäävät tavoittamatta kirkollista kaanaankieltä taitamattomat ja elämyshakuiset ihmiset, väittää Ilkka Halava.

Apua muutosahdistukseen Ilkka Halava, Matti Helin ja Pontus Salmi: Kansankirkon myytinmurtajat.

Edita 2009.

kirJa

Teesi

”Kirkolle elintärkeä kysymys on, haluaako se olla aidosti kaikkien kirkko vai tyytyykö se taantuvaan perinneyhdistyksen rooliin. Kirkko ei voi toteuttaa ajatonta tehtäväänsä, jos se ei seuraa aikaansa ja avaudu jäseniään kohti.”

●

kirkOn

OnGelmia

● ●

heikko strategia ja yltiöyksilöllisyys seurakuntien työssä kirkolta puuttuvat ”tuotteet” toiminta on katedraalista (ylhäältä alaspäin suuntautuvaa) ja kaanaankielistä

Henna Hauta-aho ja Sanna-Maaria Tornivaara: Kirkosta kiinni!

Kirjapaja 2009.

”Nuoret aikuiset eivät ole kiinnostuneita kirkosta, koska kirkko ei ole aidosti kiinnostunut nuorista aikuisista — heidän kulttuurimuodoistaan, yhteisöllisyydestään, viestintätavoistaan ja elämänarvoistaan.”

● ● ●

● ●

lÄÄkkeiTÄ

● ● ● ●

jäsenlähtöisyys yhteisöllisyys ja kumppanuus henkilöseurakunnat sosiaalisen median hyödyntäminen erikoismessut

● ● ●

● ●

TOimii!

● ● ●

rippikoulu, isostoiminta diakonia popmessu ja metallimessu vapaaehtoishanke Suurella Sydämellä, ruoka-apubussi RuokaNysse

● ● ●

etäinen imago, vieras kieli kirkon jäsenyydellä ei koeta olevan henkilökohtaista merkitystä ihmisten uskonnonharjoitus muuttunut yksilöllisemmäksi ja sitoutuminen kevyemmäksi jäsenlähtöisyys ja vapaaehtoisuuden vahvistaminen tasa-arvoinen vuorovaikutus ammattitaitoinen viestintä ja imagonrakennus työntekijät mukaan sinne missä ihmiset ovat: oppilaitoksiin, työpaikoille, harrastuksiin, nettiin erityisjumalanpalvelukset musiikkityylin mukaan, kuten popmessu ja hiljaisen rukouslaulun messu vapaaehtoishankkeet, kuten Suurella Sydämellä ja Virtaa välillämme Yhteisvastuukeräys Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto



Iso kirja TUTUksi Raamattua opitaan ja opetetaan eri tavoilla.

Bibliodraamatyöskentelyn lähtökohtana on raamatunteksti.

Syvempää tuntemusta rooleista

B

ibliodraamassa sanalla ”draama” viitataan toiminnallisiin menetelmiin ja yhdessä tekemiseen, ei näyttelemiseen.

— Osallistujilla ei tarvitse olla mitään etukäteistietoja tai ‑taitoja.

Ei haittaa, vaikka ei olisi koskaan aikaisemmin lukenut Raamattua, bibliodraamaohjaajaksi keväällä valmistuva Helena Fyhr kertoo.

Bibliodraamatyöskentelyn lähtökohtana on raamatunteksti. Se voi olla kokonainen kertomus tai vaikkapa vain yksi psalmin jae.

Valittu teksti voi olla esimerkiksi kertomus Sakkeuksesta.

— Kun teksti on luettu yhdessä, osallistujat kävelevät tilassa.

Ohjaaja sanoo osallistujalle, että sinä olet Sakkeus. Missä olet nyt?

Mitä näet? Fyhr kuvaa esimerkkiharjoitusta.

On tärkeää, että osallistujat irrottautuvat roolista harjoituksen jälkeen. Harjoituksen aikana heränneitä tuntemuksia käydään lopuksi yhdessä läpi. Ryhmää sitoo vaitiolovelvollisuus.

— Ryhmädynamiikan takia on tärkeää, että ryhmään ei tule uusia jäseniä kesken työskentelyn.

Olisi hyvä, ettei kukaan myöskään jäisi ryhmästä kesken pois.

Bibliodraamatyöskentely saattaa nostaa esiin omia selvittämättömiä tunteita tai tilanteita.

— Työskentelyn aikana esiin nousseista tunteista voi halutessaan puhua myös ohjaajan kanssa kahden, Fyhr sanoo.

Bibliodraamasta alettiin puhua Saksassa 1970-luvulla. Suomessa ensimmäiset kurssit järjestettiin 1980-luvun alkupuolella. Fyhrin mukaan bibliodraama sopii niin

”Ohjaaja sanoo osallistujalle, että sinä olet Sakkeus.

Missä olet nyt?

Mitä näet?”

pikkulapsille kuin rippikouluikäisille tai aikuisille. Työskentely voi kestää varttitunnista aina kokonaiseen leiriviikkoon.

— Bibliodraaman keinoin voi myös pitää vaikka hartauden tai saarnan, Fyhr kertoo.

Bibliodraamassa voidaan käyttää apuna kankaita, kuvakortteja tai vaikkapa kirpputorilta ostettuja pikkuisia leluhahmoja.

— Osallistujaa voidaan pyytää valitsemaan itselleen sellainen hahmo, joka kuvaa esimerkiksi hänen tunteitaan parhaiten juuri sillä hetkellä.

Parhaimmillaan bibliodraamaryhmässä työskentelyn tuloksena syntyy uusia, syvempiä näkökulmia raamatunteksteihin.

— Joku raamatunkohta voi aueta tavalla, jota ei koskaan aiemmin ole tullut ajatelleeksi.

Aila Suomalainen järjestää hoitavia kuvameditaatioh

hetkiä sekä lapsille että aikuisille.

Eeva Suonpää käyttää työssään Godly Play ‑menetelmää, jossa lasten ajatukset saadaan liikkeelle ihmettelyllä.

Suuri ja ihmeellinen leikki

K

ullanvärisessä laatikossa on vihreä huopa. Se asetetaan lattialle laitumeksi. Ruskeista huopakaistaleista rakentuu aitaus lampaille. Sininen huopapala on lampi.

Tarvitaan vielä lampaita, muutama vaaran paikka ja paimen, joka johdattaa lauman lammelle juomaan. Näistä aineksista syntyy puitteet kertomukselle hyvästä paimenesta.

— Tutustuin Godly Play ‑menetelmään 2000-luvun alussa. Ajattelin heti, että tämä on hyvä juttu, Korson seurakunnan lastenohjaaja Eeva Suonpää kertoo.

Montessoripedagogiikkaan perustuvan Godly Playn on kehittänyt amerikkalainen Jerome Berryman.

Menetelmän olennainen osa on ihmettely. Se saa ajattelun liikkeelle.

— Elän kertomusta yhdessä lasten kanssa. Puhumalla rauhallisesti uppoudun itsekin kertomukseen.

Kertomuksen lopuksi, tai ennen kertomusta, on kysymysten vuoro.

Saatan kysyä lapselta, missä kohtaa kertomusta hän kokee olevansa? Hyvä paimen ‑kertomusta kertoessani

kysyn, onko lapsi itse ollut joskus vaaran paikassa? On sykähdyttävää kuulla lasten kokemuksia.

Godly Playn ohjekirjoissa on tarkat ohjeet käytettävistä materiaaleista. Suonpää kertoo ottaneensa kertomukseen mukaan itse leikkaamaansa huopaa, kartonkia ja mitä kaapista on löytynyt.

— Käytän menetelmää harkitusti soveltaen, hän sanoo.

Suonpää on käyttänyt menetelmää työssään 3–6-vuotiaiden lasten parissa, mutta se sopii yhtä lailla myös aikuisille. Hänen mieleensä on jäänyt kuulijana olo kertomuksessa, jossa Aabraham ja Saara lähtevät etsimään luvattua maata. Kertomuksen materiaalit olivat yksinkertaisia: hiekkapussi, hahmot, pari palikkaa sekä Eufrat- ja Tigris-jokia kuvaavat siniset langanpätkät.

— Vaikka tarina oli ennestään tuttu ja materiaalit yksinkertaisia, kertomus tuotti uuden oivalluksen.

Kertomuksesta jäi vahvasti mieleen Jumalan huolenpito ja sukupolvien jatkumo. Se, miten tämä elämä vain menee eteenpäin.

Kuvahiljaisuus puhuu

H

akunilan seurakunnan pyhäkoulusihteeri Aila Suomalainen sanoo, että meidän kirkkomme on vahvasti sanan kirkko. Kuva puhuu kuitenkin paljon.

Suomalainen on järjestänyt kuvameditaatiohetkiä ennen kaikkea lapsille, mutta myös aikuisille. Hän oli mukana tekemässä Lasten Keskuksen vuonna 2004 julkaisemaa kansiota Hiljaisuuden kuvat, johon on koottu taidekuvia ja tekstimateriaalia kuvameditaatiohetkiä varten.

— Kuvameditaatiossa kuvan tarkoituksena ei ole herättää keskustelua, vaan sisäisiä kuvia ja ajatuksia. Itse käytän työskentelystäni usein nimeä kuvahiljaisus. Kuvameditaatio on niin juhlallinen ja hieman vaativakin

sana, Suomalainen kertoo.

Hän on asettanut alttarille sinisen kankaan päälle kuvan Vincent van Goghin maalauksesta Tähtiyö. Kuvaa reunustaa tähtien valosarja. Taustalla soi rauhallinen instrumentaalimusiikki. Kuvaan liittyvä viriketeksti voi olla pieni kertomus, raamatunteksti tai vaikka runo.

Kaiken keskipisteenä on kuva, joka käy vuoropuhelua katsojan kanssa. Se puhuttelee jokaista omalla tavallaan. Toiselle Tähtiyö voi olla pelottava ja ahdistava, toiselle lämmin ja turvallinen.

Jos meditaatiohetki olisi aikuisille suunnattu, Suomalainen saattaisi kehottaa heitä ottamaan kuvasta sen, mitä he juuri nyt kokevat tarvitsevansa ja minkä kokevat hoitavan itseä.

Esittäessään kerran Tähtiyötä

”Hiljaisuudessa oleminen saattaa olla lapsille aivan uusi juttu.”

lapsiyleisölle Suomalainen antoi lasten maalata meditaatiohetken jälkeen tähtiä keltaisella sormivärillä mustalle kankaalle. Lopuksi lapset makasivat maalamansa tähtitaivaan alla lattialla.

— Kysyin lapsilta, että mitä sinun tähtesi kertoo sinulle.

— Suurin osa aikuisista lähtee helposti mukaan kuvahiljaisuuteen. Toisaalta, kun lapset saa lähtemään mukaan, he lähtevät mukaan täysillä. Hiljaisuudessa oleminen saattaa olla lapsille aivan uusi juttu. Sitä pitää opetella vähitellen, Suomalainen sanoo.

— Hiljaisuus ei ole tänä päivänä itsestään selvää. Mutta hiljaisuudessa tapahtuu paljon, jos antaa tapahtua.

Soili Pohjalainen kuvat Sini Pennanen

elovena.fi elov el oven ov ena. en afi a.

Tässä maassa on aina osattu pitää itsestä huolta.

Voimaa päivääsi kuitupitoisilla ja marjaisan maukkailla Elovena Elo love veena VVälipalajuomilla. älip äl älip ipal alaj al ajuo aj uomi uo milllllla. mi a.

Tuotteet Tuuot otte teet te ett llöydät öydä öy däät ka kaup kauppasi upppa pasi si kkylmähyllystä! ylmä yl m hy mä hylllll ys ystä ttää!

Vaalii viisaasti syömisen taitoa.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Seurat alkavat rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B klo 14 ja kahvitarjoilu ennen seuroja noin klo 13.30.

21.2. Jeesus, kiusausten voittaja Heikki Junttila, Raimo Vanninen

Helli hiuksiasi luonnollisesti!

Ole Hyvä Luonnontuote:

Karpalo-rooibos-inkiväärishampoo Pesee hiukset hellävaraisesti hiuspohjaa piristäen ja hoitaen. Saatavilla myös täyttöpalvelustamme omaan pulloon pumpattuna. Valikoimissamme monta mahtavaa shampoolajia! Kokeile ja ihastu!

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa.

Tervetuloa!

Ole Hyvä Luonnontuote:

LAPPIIN

PÄÄSIÄISEKSI

31.3.-6.4.2010

www.lkvtuijahurme.fi

Laatokka-Ääninen risteily 18.-23.7.10 Tikkurilasta Bussi Tikkurila-Pietari-Tla ja risteily Neva-Valamo-SyväriKishi-Neva. Hinta 598-1268 e/hlö hytistä riippuen, sisältää matkat, ryhmäviisumin ja täysihoidon laivalla (5 yötä).

Mukana: Sirpa Jalokinos (09) 8306247 Tikkurilan srk, sekä Kalevi Niemi 0400 449928 ja Tarmo Jantunen 0400 736617 Patina. Vastaava matkanjärjestäjä Matka-Prima, puh. 0207 689970, www.primatours.fi.

Hiihtäjille matka Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneissa. Bussi lähtee Kauniaisista ke 31.3. klo 19.00. Paluu ti 6.4. klo 08.00 mennessä. Hinta 560 €. Latuoppaina jo 22. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja.

Varaukset puh.

51239130 tai 0500-603786.

Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 11.-18.9.2010.

Lisäinfoa: www.tuohioja..

Erinomaiset ekopesuaineet

Kotimaisesta, luonnonmukaisesta Ole Hyvä -sarjasta löydät kaikki kodin pesuaineet niin pyykille, pinnoille kuin astioillekin. Luonnollinen vaihtoehto - ei eläinkokeita!

Tuoreeks,

Tällä kupongilla 18.-20.2.2010

Ole Hyvä:

Luonnonshampoot

4,-

/plo (250 ml)

(4.75)

16,-/l (19,-)

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki.

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18.

Onko sinua pyydetty kummiksi, haluisitko mennä kirkossa naimisiin, mutta rippikoulu puuttuu?

Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) alkaa 3.3. klo 18 kuusi iltaa kestävä ”Ohutta yläpilveä maan ja taivaan välillä” - matka kristinuskon perusasioihin.

Matkaoppaina toimii joukko seurakunnan pappeja ja vapaaehtoisia.

Kyse on pienryhmätoiminnasta, joka antaa tietoa, mutta myös mahdollisuuden keskusteluun ja ajatusten vaihtoon ryhmissä vapaaehtoisen ryhmänvetäjän johdolla.

Ilta alkaa kirkkohetkellä, jonka jälkeen nautitaan iltakahvi/tee.

Ennen ryhmäkeskusteluja on noin puolen tunnin opetusosuus.

Kokoontuminen päättyy viimeistään klo 21.

Iltoihin osallistuminen on samalla aikuisrippikoulu sitä tarvitsevalle.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset pastori Pirkko Yrjölä 050 369 3527 pirkko.yrjola@evl.fi

Untitled-1 1

4.2.2010 9:01:46

HERÄNNÄISSEURAT

Omaishoito – osana elämää Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Omatukiprojekti järjestää viiden tapaamiskerran kurssin henkilöille, jotka pohtivat omaishoitajuuden mahdollisuutta elämässään.

Tarkoitettu myös teille, jotka jo huolehditte omaisenne arjen sujumisesta, ettekä ole kunnallisen omaishoidon tuen piirissä.

Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia ja tietoa omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Mahdollisuus myös verkostoitua toisten omaishoitajien kanssa.

Mukaan mahtuu 12 henkilöä.

Kurssi on maksuton.

Ohjelma l 1.3.

Minustako omaishoitaja?

8.3.

Omasta itsestä huolehtiminen

15.3. Työtä ja lepoa 22.3. Tunteet ja roolit omaishoidossa 29.3. Miten tästä eteenpäin?

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.2. mennessä Soili Hyvärinen 0400 727 756, (09) 7562 6912 tai sähköpostilla: soili.hyvarinen@polli.

Su 21.2. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Saarnaa Veli-Matti Hynninen. Klo 12 Kirkkopyhä Suvelan kappelissa, Kirstinpiha 3, Espoo. Saarnaa Leena Ravantti.

Klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12. Klo 15 Kotiseurat Ulla-Maija ja Juha Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. Klo 18 Järvenpään srk-salissa, Kirkkotie 1-3.

Klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa, Kirstaantie 5-7.

Su 21.2. klo 14 Perheseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Mm. Minna Ruuttunen.

Ti 23.2. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 24.2. klo 18 Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Kahvitarjoilu.

Tapaamiset pidetään klo 16.30-18.30 Tikkurilan kirjaston kokoushuoneessa 3 krs, osoitteessa Lummetie 4.

Tilaa ilmainen UUSI ILME KEITTIÖÖN

Tehostetun asumispalvelun PAIKKOJA VAPAANA uudessa Debora Hoivakoti Harmoniassa.

Helsingin Lassilassa hiljattain avattu Harmonia tarjoaa pitkäaikaishoitoa fyysisesti toimintarajoitteisille sekä muistihäiriöisille vanhuksille, sekä lyhytaikaishoitoa omaishoidon lomitukseen, sairaalasta kotiutumiseen ja kuntoutukseen.

-kylpyhuoneuudet ovet - tasot -kartoitus saranat ja vetimet nyt!

RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Asianajajia

Vuokrata halutaan

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Palveluja tarjotaan KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua

Espoo: Timo Röyskö gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

OLK palvelut meiltä aina parasta!

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

LUMIONGELMIA:

LUMENPOISTOT ammattitaidolla 26v. katot, pihat •omakotitalot •teollisuushallit •kerrostalot •yritys alihankinta työt •kiinteistöhuollot WWW.MAKROTALO.COM

SRA OY 050-514 5272 MATTOPESUT

Ilmainen nouto ja palautus Vantaalla.

Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Juhan Noutopesu 0400 714 026 KOTISIIVOUKSET alk. 25€/h (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415, www.loistopalvelut.fi

Varaa paikkasi jo tänään!

Rakennus- ja remonttityöt www.taktwell.fi p. 040 756 0276

Debora Hoivakoti Harmonia, Kaupintie 10, 00440 Helsinki puh. (09) 75180200, email. hoivakoti.harmonia@debora.fi

Hautauspalveluja

Ostetaan

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

Ostetaan posliinia, taide- ja käyttölasia, kellot ja korut, kortit ja merkit ym. Nouto. Käteismaksu.

Antiikki ja Nykyaika (09) 146 4185

METSÄTILA p. 040 762 8210 Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Tilaa ilmainen

Pyydä meiltä paras tarjous.

Takkula gsm 041-4402311 K&P www.hautaus.fi petri.takkula@blosius.fi

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy HAUTAKIVET Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Hammashoitoa Sinikka Laikkola

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

Vuokralle tarjotaan

ASUNTO RAHAKSI!

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus Helsinki: p. 0500 536 775 / 24h Petri

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ostetaan huoneistoja

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Satuhammas Oy

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

www.vvo.fi w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

JUlkaisiJa Vantaan seurakunnat. kUsTanTaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOimiTUs Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, ☎   , faksi   , vantaan.lauri@evl.fi. TOimiTUksen siHTeeri Arja Vasara, ☎   , arja.vasara@evl.fi. pÄÄTOimiTTaJa Pauli Juusela, ☎   , pauli.juusela@evl.fi. TOimiTUspÄÄllikkÖ Heli Kulmavuori, ☎   , heli.kulmavuori@evl.fi.

TOimiTTaJaT Hanna Antila, ☎   , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎   , nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎   , vantaan.lauri.taitto@evl.fi. painO SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmOiTUsmarkkinOinTi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎   , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎   , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎   , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎   . ilmOiTUsHinTa mv , €, neliväri , € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . ilmOiTUsTen VasTaanOTTO Ja ValmisTUs Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL  (Hietalahdenranta ),  Hki, ☎   , faksi   , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOimiTUsneUVOsTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

JOs eT Ole saanUT leHTeÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎   , www.posti.fi/palaute.



Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkOHerranVirasTO Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

DiakOniaTOimisTO Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

HakUnilan kirkkO Hakunilantie 48, p. 830 6512

Perjantai-ilta Jeesuksen seurassa pe 19.2. klo 18. Anneli Ovaska vierailee. Illassa laulua, sanaa, rukousta ja teehetki.

Messu su 21.2. klo 11. Anna-Kaisa Tenhunen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Matalan kynyksen maanantai ma 22.2. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 22.2. klo 18.30.

Nyt on rukouksen aika maanantaisin klo 18. Tule rukoilemaan yhdessä.

Päiväraamattupiiri ti 23.2. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamatun lukua, keskustelua ja rukousta ti 23.2. klo 18–21.

Virsivartti ke 24.2. klo 12.30–13.

Heli Peisalo.

Avoin aamurukous torstaisin klo 8–10.

Kompletoriomessu to 25.2. klo 18. Tuomo Kahenvirta, Heli Peitsalo.

Uskossa, elämässä. Oletko ajatellut kirkosta eroamista tai ehkä jo eronnut kirkosta? Onko uskossasi tapahtunut jotain, mikä sinua mietityttää? Tarjoamme mahdollisuuden pohtia ryhmässä uskoa ja uskomuksia keskustellen ja psykodraaman avulla. Tule mukaan etsimään, kyselemään ja keskustelemaan. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 17–20 alkaen 3.3. Ohjaajina toiminnallisen ryhmätyön ohjaajat Marjo-Riitta Ristikangas ja pappi Tiina Palmu.

Ilmoittautumiset Tiina Palmu p.

050 356 5715 tai tiina.palmu@ evl.fi.

Aikuisrippikoulu alkaa to 11.3. klo 18 ja päättyy konfirmaatioon 23.5. Ryhmä kokoontuu noin viisi kertaa. Ilmoittautuminen virastoon p. 830 6500 tai sari.kokkonen@evl.fi p. 050 574 4469.

lÄnsimÄen kirkkO Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan

päivän lehti. Maanantaisin klo 11– 12 maksuton aamiainen.

Messu su 21.2. klo 10. Vesa Häkkinen, Sari Vapaavuori, Kristiina Nurmi.

Senioriklubi ma 22.2. vierailee Pyhän Annan lastenkirkossa.

Miesten raamattupiiri ja sauna tiistaisin klo 18.30.

Raamatunlukuryhmä naisille tiistaisin klo 19.

pYHÄn annan lasTenkirkkO Koulutie 11

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.

Senioriklubi ma 22.2. klo 13–14.

Miestenpiiri ke 24.2. klo 17.30– 21. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

18.2.–25.2.

kOrsOn kirkkO Ja

Liikettä hiireen

seUrakUnTakeskUs Merikotkantie 4, p. 830 6558

Elämän voimavarat – Lempi Hartikan taidenäyttely avoinna 21.2. saakka arkisin klo 9–15.

Vanhemman väen piiri to 18.2. klo 13, Antti Kupiainen.

Miesten saunailta to 18.2. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa, Vesa Ruokonen.

Messu su 21.2. klo 10, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Runopiiri ma 22.2. klo 13.

Naisten laulava raamattupiiri ma 22.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Hengellisten toivelaulujen ilta ma 22.2. klo 18.30, aiheena itsensä tutkiminen.

English through Bible ma 22.2. klo 18.30.

Lähetyspiiri ke 24.2. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.2. klo 18.

Rukousryhmä ke 24.2. klo 18.45.

Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Vanhemman väen piiri to 25.2. klo 13, Vesa Ruokonen.

Naisten saunailta to 25.2. klo 18 Kotkansiipi 1 saunatilassa seurakuntakeskuksen takana.

SPR:n verenluovutus pe 26.2. klo 14–19. Ota mukaan henkilötodistus.

MitEn sinnE nettiin pääseekään ja mitä siellä tehdään?

Opastusta internetin käyttöön saa keskiviikkoisin kello – Tikkurilan Olotilassa.

lapsille Ja perHeille Perhekerhot tiistaisin klo 9–11 Hakunilan kirkon yläkerta, keskiviikkoisin Pyhän Annan lastenkirkko klo 9–11 ja Länsimäen kirkko klo 9.30–11, sekä torstaisin klo 9.30–11 Vaaralan kirkko. Kerhoja ei ole hiihtolomaviikolla 8.

k asTeTTU Jenni Maria Laanikari, Mimi Mariija Madeleine Wallenberg, Anni Elina Termonen, Roni Eemil Hytönen, Tuukka Elias Valkama, Nico Kristian Günther.

HaUTaan siUnaTTU

seUrakUnTakOTi mikael

Paavo Henrik Veikko Nieminen 92 v, Terttu Marketta Torppa 78 v, Veikko Kukkonen 67 v, Irja Anneli Komulainen 65 v, Rolf Juhani Stolt 55 v.

Hämeenkylä kirkkOHerranVirasTO Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

HÄmeenkYlÄn kirkkO Auratie 3, p. 830 6459

Remontin vuoksi kirkkoherranvirasto on poikkeuksellisesti avoinna klo 9–14. Käynti virastoon päiväkerhotilojen ovesta.

Virasto sijaitsee kirkon yläkerrassa. Virkatodistustilaukset muina aikoina keskusrekisteristä p. 830 6345.

Messu su 21.2. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Saarna rovasti VeliMatti Hynninen, liturgia kappalainen Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat, puhujana mm. kirkkoherra Jukka Nevala.

Talvi-ilta huilun ja pianon seurassa pe 19.2. klo 18. Eva Hibay, huilu, Judit Gásbos, piano.

Avataan Roomalaiskirjeen 3. luku to 18.2. klo 18.30 seurakun-

Mitä olenkaan tehnyt!

Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: ”Mitä oletkaan tehnyt!” Nainen vastasi: ”Käärme minut petti, ja minä söin.” . Moos. :

lammaskUJa 1 B kerHOHUOne

Kirjallisuuspiiri ma 1.3. klo 12.

Vaihdetaan ajatuksia Veikko Huovisen tuotannosta. Riitta Koistinen johdattaa aiheeseen.

lammaspOlkU 1 kerHOHUOne

Aikuisten raamattupiiri to 18.2. klo 16. Huom. muuttunut aloitusaika. Piiri kokoontuu säännöllisesti parittomilla viikoilla. Piiri on seurakunnan vanhin raamattupiiri, jossa on tilaa jokaiselle raamatusta kiinnostuneelle. Piirin vetäjinä vuorottelevat seurakunnan pastorit.

lapsille Ja perHeille Nyyttikerho maanantaisin klo 13.30–15 pienten vauvojen ja masuvauvojen perheille.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30–15 yli 8 kk ikäisten vauvojen perheille.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30–11. Tiistaisin Vapaalan seurakuntatalolla ja Kimaran päiväkodissa. Torstaisin Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1. Keskiviikkoisin kirkolla ja Variston päiväkodissa klo 9–10.30.

R

Viikolla 8 kerhoja ei ole hiihtoloman vuoksi.

mUUTa Avustuskuorma Romaniaan lähtee helmikuussa. Voit osallistua kuljetuskustannuksiin Hämeenkylän seurakunnan tilille 159630-37749 viitteellä 1779.

Läskillä lukutaitoa -kampanja punnitukset jatkuvat 28.2. saakka kirkkoherranvirastossa päivittäin klo 9-14.

k asTeTTU Senni Sofia Kiuru, Eemeli Mikael Anttila, Leevi Hermanni Melvasuo, Roope Artturi Maristo.

aViOliiTTOOn kUUlUTeTTU Tomi Pekka Lahtela ja Nina Marjut Hannele Eklund.

korso

HaUTaan siUnaTTU

Eero Pauli Ensio Koho 85 v, Veijo Urho Ilmari Komu 56 v.

Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

aamatun alussa kerrotaan, miten käärme houkutteli naisen syömään puusta makean hedelmän. Vaikka juuri sen Jumala oli kieltänyt. Ihmiselle oli luotu elettäväksi paratiisi kaikkine ihanine asioineen. Vain yksi kielletty asia, ja miten houkutteleva se olikaan!

Ja mitä teki nainen, joka jäi kiinni? Hän syytti käärmettä.

Hänestä ei löytynyt naista toteamaan tappiota omakseen, myöntämään, että kiusaus oli ylivoimainen vastustettavaksi.

Kiemurtelun rangaistuksena Herra Jumala karkotti hänet paratiisista.

Kun kaksikymmentä vuotta sitten kysyimme uskonnonopettajaltamme, pääsevätkö kaikki taivaaseen, hän vastasi:

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12. Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rekOlan pYHÄn anDreaan kirkkO Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

Runoryhmän harjoitukset to 18.2. klo 18–20.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukouspiiri su klo 9.

Messu su 21.2. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma 12–13, lähtö kirkon sisäpihalta.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–20.30.

Ilosanomapiiri ma 22.2. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 22.2. klo 18.30.

Aamurukoushetki ti 23.2. klo 9–10.

Vapaaehtoisten työntekijöiden purkupalaveri ti 23.2. klo 17.

Torstaipiiri 25.2. klo 13.

asOlan seUrakUnTaTalO Asolantie 6

Vanhemman väen piiri ti 23.2. klo 13, Leena Lehto.

raUTkalliOn kerHOHUOne

Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17. Kahvilat hiihtolomalla viikon 8.

lapsille Ja perHeille Hiihtolomalounas lapsiperheille to 25. ja pe 26.2. klo 11–13 Korson seurakuntakeskuksessa.

Vapaaehtoinen maksu yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Perhekerhot hiihtolomalla viikolla 8.

Pyhäkoulu su klo 10.

k asTeTTU Samu Martti Olavi Hyttinen, Aapo Ilmari Adrian Peltola, Rikhard Jussi Oskari Kallioniemi, Nuutti Olavi Oswald Andersson, Santeri Siyabonga Laukkanen.

aViOliiTTOOn kUUlUTeTTU Harri Tapio Sutinen ja Sanna Anu Helena Soikkeli.

HaUTaan siUnaTTU Onni Toivo Matias Turunen 62 v, Pirkko Anneli Kananen 60 v.

Merikotkantie 4, p. 830 6550

DiakOniaTOimisTO

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 22.2. klo 15.

kirkkOHerranVirasTO Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

DiakOniaTOimisTO

Venuksentie 4

nUOrille tasalissa. Se on vaikuttanut kirkon suurin opettajiin Augustinukseen ja Lutheriin. Se vaikuttaa myös meihin – roomalaiskirje. Pastori Matti Hyry herättää keskustelemaan ja syvennyttää kuulemaan mitä Roomalaiskirjeellä on sanottavaa tässä ja nyt.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

rekola kirkkOHerranVirasTO Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

nUOrille Nuorten sähly pe klo 18–19 Rekolanmäen koululla.

Nuorten perjantai-illat pe klo 19.30–21.

lapsille Ja perHeille Perhekerho to 18.2. klo 9.30–11 kirkolla.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. ”Paavalin seikkailut” – koululaisten raamatturyhmä su 21.2. klo 10. Kevään aikana seuraamme Paavalin jännittäviä matkoja. Raamatturyhmäläisen tulee osata lukea ja kirjoittaa. Ryhmä on maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

mUUTa Läskillä lukutaitoa -kampanjan alkupunnitus to 18.2. klo 11.30– 13 Variassa, Talvikkitie 119.

Lähetyksen kotipiiri ke 24.2. klo 18.30 Pirjo Ulmalla, Havukallionkatu 9 C 49. Kahvitarjoilu klo 18.

k asTeTTU Kaapo Matias Kustaa Heikkilä, Alina Iita Liina Karvonen, Felicia Ida Maria Laitinen, Santeri Eemil Sarkkula, Alex Alpo Oskari Tuukkanen, Arttu Eemeli Viinanen.

HaUTaan siUnaTTU Edvin Ensio Aallosvirta 79 v.

”Uskon, että useimmat meistä ovat jo eläessään käyneet helvetissä.”

Kiusausta seuraava teko tuottaa usein syyllisyyttä. Pahimmillaan syyllinen olo on kaukana paratiisista, lähes helvetillinen. Tekee mieli syyttää muita, sysätä vastuu painamasta omia harteita ja päästä itse paistattelemaan paratiisin lämpöön.

Herra Jumala, sinä, joka karkotit minut paratiisista. Anna minulle voimia vastustaa kiusauksia ja kantaa oma vastuuni valinnoistani.

Henna Markkanen Korson seurakunnan hallintosihteeri

Ensi sunnuntai on 1. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Jeesus, kiusausten voittaja. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 91:1–4, 11–12, 1. Moos. 3:1–19, Hepr. 4:14–16 ja Matt. 4:1–11.



kirkkOHerranVirasTO Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15, p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

DiakOniaTOimisTO

nUOrille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

MeSe-päivystys ti 23.2. klo 19–21.

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

mUUTa

pYHÄn laUrin kirkkO Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 21.2. klo 12, Jarkko Korhonen, Kristiina Kartano, Iina Katila.

TikkUrilan kirkkO Asematie 12, p. 830 6223

Messu su 21.2. klo 10, Pirkko Yrjölä, teol.yo Olli Seikkula, Simo Santaranta. Mukana kirkkokuoro.

Siioninvirsiseurat su 21.2. klo 15 ja Herättäjä-yhdistyksen ItäVantaan paikallisosaston vuosikokous neuvotteluhuoneessa.

Seuroissa puhuvat Kirsi Vuorikivi, Olli Seikkula ja Kirsti Hildén.

Inkerinpiiri su 21.2. klo 15 kahviossa, Päivi Helén.

Arabiankielinen raamattupiiri su 21.2. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Omalla äänellä - lauluryhmä su 21.2. klo 19, Terje Saard.

Eläkeläiskerho ma 22.2. klo 13 kahviossa.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 22.2. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoittain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa on tarkoitus lukea Raamattu läpi kolmessa vuodessa.

Mukaan voi liittyä matkan varrella!

Pyhän Laurin kuoro ma 22.2. klo 18, Iina Katila.

Kirkon ruokailu seuraavan kerran 2.3.

Lähetyksen päiväpiiri ti 23.2. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.2. klo 18, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Omalla äänellä -lauluryhmä ke 24.2. klo 19, Terje Saard.

Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 25.2. klo 9.30 kirkon edestä. Kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa.

Kirkkokuoron harjoitukset to 25.2. klo 18, Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 25.2. klo 18 ryhmähuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 25.2. klo 18 takkahuoneessa.

k arTanOnkOsken seUrakUnTakOTi Hagelstamintie 20

Lähetys- ja rukousilta ke 24.2. klo 18, Jarkko Korhonen.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 25.2. klo 18.

risTipUrOn seUrakUnTaTila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 19.2. klo 18, Toini Härmälä.

YlÄsTÖn seUrakUnTaTilaT Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläisten kerho ke 24.2. klo 12.

lapsille Ja perHeille Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerho-

Eläkeläiskerho ti 23.2. klo 13.30, Malminniityntie 16 B. Onko sinua pyydetty kummiksi, haluisitko mennä kirkossa naimisiin, mutta rippikoulu puuttuu? Tikkurilan kirkolla alkaa 3.3. klo 18 kuusi iltaa kestävä ”Ohutta yläpilveä maan ja taivaan välillä” – matka kristinuskon perusasioihin. Matkaoppaina toimii joukko seurakunnan pappeja ja vapaaehtoisia. Kyse on pienryhmätoiminnasta, joka antaa tietoa, mutta myös mahdollisuuden keskusteluun ja ajatusten vaihtoon ryhmissä vapaaehtoisen ryhmänvetäjän johdolla. Ilta alkaa kirkkohetkellä klo 18, jonka jälkeen nautitaan iltakahvi/tee.Ennen ryhmäkeskusteluja on noin puolen tunnin opetusosuus. Kokoontuminen päättyy viimeistään klo 21. Iltoihin osallistuminen on samalla aikuisrippikoulu sitä tarvitsevalle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pastori Pirkko Yrjölä 050 369 3527 pirkko.yrjola@evl.fi.

Bussimatka Etelä-Norjaan 9.–15.8. Menemme laivalla Tukholmaan ja sieltä Norjaan Peikonpolun serpentiinitietä vuonoille.

Takaisin Oslon kautta. Norjan puolella mukanamme on opas 3 päivän ajan. Matkapaketti on 690 €, 2 hengen huoneissa (4 yötä hotellissa ja kaksi laivalla). Bussi mukanamme koko ajan, lauttamaksut, laivaliput, 4 hotelli-illallista,1 laivaillallinen, aamupalat, kenttälounaat, taukokahvit, opastus ja srk:n työntekijöiden palvelut kuuluvat hintaan Matkan järjestävät Korson srk (Leena Lehto p.

050 574 7281) ja Tikkurilan srk (Pia Olkkonen p. 040 509 7306).

Ilmoittautumiset oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon Korso: p. 8306 550 ja Tikkurila p.

8306 717.

k asTeTTU Janna Kristina Tepponen, Onni Mikael Pirttiniemi, Enni-Maija Anneli Laitinen, Lumikki Isabella Brandt, Adam Fredrik Shapcott, Emma Adele Wilhelmiina Ora, Seela Maria Ylönen, Joona Juhani Roslöf, Nooa Aleksander Vattulainen, Jesse Veikko Eemeli Naskali, Lauri Antero Koivu, Ronja Annika Takanen, Jere Aapeli Rutanen.

aViOliTTOOn kUUlUTeTTU Craig Andrew Mitchell ja Tanja Hellevi Holopainen.

HaUTaan siUnaTTU Tauno Artturi Kivi 82 v.

Vantaankoski kirkkOHerranVirasTO Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

DiakOnia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

mYYrmÄen kirkkO Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Miesten piiri to 18.2. klo 18.30– 20 takkahuoneessa. Kokoontuu parittomilla viikoilla.

Messu su 21.2. klo 10. Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Risto Pottonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 21.2. klo 10 kerhohuonessa 4.

Lähetyspiiri ma 22.2. klo 15– 16.30 pienessä srk-salissa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 22.2. klo 17.30–18.45 morsiushuoneella. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

5 varttia ti 23.2. klo 12.30–13.45 takkahuoneessa. Ryhmä on sinulle mielenterveyskuntoutuja joka kaipaat seuraa. Keskustelemme, laulamme ja teemme kädentöitä.

Mukana Ulla Pohjolan-Pirhonen, J-P Virtanen ja Sanna Ollikainen.

Raamattuilta ke 24.2. klo 18.30. ”Niin kuin Syyrakkikin sanoo”– mutta mitä Syyrakki sitten sanoo?” Keskeisten apokryfikirjojen sisältö ja sanoma. Dosentti Jarmo Kiilunen.

kiVisTÖn kirkkO Laavatie 2, p. 050 341 8381

Raamattu-rukouspiiri ti 23.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 24.2. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviikko). Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

seUTUlan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Sanajumalanpalvelus su 21.2. klo 12. Saarna ja liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Eveliina Pulkkinen.

marTinrisTi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Laulupiiri to 18.2. klo 18.30– 20.30 srk-salissa.

Toivon tuulet – ilta yhdessä su 21.2. klo 17. Puhujina Marja ja Seppo Kauhanen.

Lähetyspiiri ti 23.2. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Rukouspiiri ke 24.2. klo 18.30–20 Kahvila Olotilassa. Rukouspiiri toimii ja tukee Jorma Haivion ja hänen perheensä työtä Mexico Cityssä tehtävän katulapsityön, paikallisten lastenkotien ja pyhäkoulutyön puolesta.

Rukouspiiri to 25.2. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneessa.

nUOrille aikUisille Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 25.2. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Kuulumisia, sisältöä, iltapalaa ja aikaa hiljentymiselle.

Paikka etsijöille

H

akunilan seurakunnassa alkaa kokoontua ryhmä, johon osallistuakseen ei tarvitse ”uskoa niin kuin kirkko opettaa”, tietää valmiita vastauksia tai edes kuulua kirkkoon.

— Ajatuksena on se, että tässä ryhmässä voisi vapaasti tutkia omaa uskoaan ja uskon kysymyksiä, ilman että vetäjät tai kukaan muukaan kertoo, mitä pitäisi uskoa. Pohdimme myös, miten usko liittyy muuhun elämään, kertoo toinen ryhmän vetäjistä, pastori Tiina Palmu.

Hänen mukaansa ryhmässä voi esimerkiksi purkaa kirkkoon liittyviä pettymyksiä ja ristiriitoja tai jakaa omaa etsintäänsä toisten ryhmäläisten kanssa. Keskustelun lisäksi ryhmässä käytetään toiminnallisia menetelmiä.

— Niissä pyritään avoimeen vuorovaikutukseen, jossa olisi mahdollista

saada hyväksyntää ja uusia näkökulmia omaan tilanteeseen. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä omasta elämästä ja itsestä, Palmu kuvailee.

Ryhmä aloittaa maaliskuussa ja kokoontuu kymmenen kertaa keskiviik-

koiltaisin. Mukaan mahtuu kymmenen osanottajaa.

Ilmoittautumiset Tiina Palmulle p. 050 356 5715, tiina.palmu@evl.fi.

Uskossa, elämässä -ryhmä ke .. klo – Hakunilan kirkolla

ruokaa lomalaisille

M

itä tänään syötäisiin? Hiihtolomalla kouluruokalat ovat kiinni ja monen perheen ennestäänkin tiukka ruokabudjetti paukkuu. Hankalaa saattaa olla myös etävanhemmalla, joka saa lomaviikoksi lapset muttei ylimäärästä ruokarahaa.

Korson kirkolla järjestetään hiihtolomaviikon torstaina ja perjantaina lounas lapsiperheille. Tarjolla on lasten makuun sopivaa kotiruokaa. Lounaasta voi halutesHakuaika kesätoimintaan on 17.2.–31.5. Paikkoja rajallisesti.

Hakulomakkeita saa osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski Seurakunnan toiminta / Lapset ja perheet / Kesätoiminta.

Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka, p. 050 381 6353, laura.sydanmaanlakka@evl.fi.

mUUTa Mariakodin vaatevarastoon Myyrmäen kirkolla ei toistaiseksi oteta vastaan tavaraa.

Läskillä lukutaitoa Nepaliin kampanjan punnitukset Martinristin Olotila-kahvila helmikuussa ma–ke klo 11–14. Myyrmäen Olotila-kahvila (Myyrmäen kirkko) helmikuussa ke klo 11–14, Myyrmäen kirkon iso seurakuntasali su 14.2. ja su 28.2. klo 11.30–12.

k asTeTTU Liam Oliver Harman, Helmi Anneli Häivälä, Toni Kristian Lahdenvuo, Pinja Johanna Nikka, Jimi Johannes Korpela.

HaUTaan siUnaTTU Elma Ida Maria Räisänen 96 v, Pirkko Helinä Kytökari 79 v, Eeva Katariina Friman 78 v, Elma Maria Lappalainen 77 v, Juhani Antero Turpeinen 61 v.

lapsille Ja perHeille

Koululaisten kesäleirit 7.6.– 22.6. ma–pe klo 9–15. Vaskipellon seurakuntakoti (Aapramintie 1), Myyrmäen kirkko (Uomatie 1), Kivistön kirkko (Laavatie 2).

Mukavaa kesäloman viettoa turvallisessa ympäristössä eka- ja tokaluokkalaisille. Teemme myös retkiä. Leirin hinta koko ajalta 120 e. Viikko 50 e. Sis. lounaan ja välipalan.

Perheiden kesäleiri Seutulan kappelissa ti ja to 8.6.–22.6. klo 10–15. Askartelua, leikkiä ja mukavaa yhdessäoloa. Tervetuloa kaiken ikäiset lapset yhdessä vanhemman kanssa. Tarjolla ruokaa, kahvia, mehua. Leirin hinta 10 e / perhe / päivä.

Ami Lindholm

Tikkurila

tilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11.

Vanda svenska

saan maksaa sopivaksi katsomansa summan Yhteisvastuukeräykseen.

Korson seurakunnan diakoniatoimistosta jaetaan ruokalahjoituksia vähävaraisille korsolaisperheille. Diakoniatoimisto sijaitsee kirkolla ja on avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10–12.

Hiihtolomalounas lapsiperheille to .. ja pe .. klo – korson kirkolla

Foibekretsen må 22.2. kl. 14 i Foibe servicecenter.

Larskören övar må 22.2. kl. 18 i Dickursby kyrkas konferensrum.

Sjöskog diakonikrets ti 23.2. kl.

13 hos Ragnhild Åstrand.

S:t Martins pensionärskrets ti 23.2. kl. 13 i Myrbacka kyrka.

Har du visor min vän? on 24.2. kl 14 allsångsledare Gunnar Weckström, vid pianot Håkan Wikman.

Vandaforsens diakonikrets to 25.2. kl. 13 i Myrbacka kyrka.

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 25.2. kl. 13 i Håkansböle kyrka.

Upplev Israel hösten 2010! Du som är nypensionerad medlem i församlingen, kom med på en innehållsrik resa 31.10.-8.11. Anmäl dig senast 26.2.2010 till diakoniarbetarna Carita Dahlberg tel.

050 3301828 e-post carita.dahlberg@evl.fi eller Annakatri Aho tel. 050 4645060 e-post annakatri.aho@evl.fi. Informationstillfälle 24.2. kl. 14-15 i konferensrummet i Dickursby kyrka, Stationsv. 12.

DÖpTa

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 23.2. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

Näkövammaisten askartelua ke 24.2. klo 17–19.30 Inkun Ideapajassa, Korsonpolku 4. Ilmoittautumiset 22.2. mennessä Ritva Eskeliselle ma, ti, to klo 12–16, p.

09 873 6368.

Näkövammaisten raamatturyhmä ke 24.2. klo 13–15 diakoniakeskuksessa kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Mariela Salminen ja Terhi Suonsivu.

Viittomakielinen perhekerho to 25.2. klo 9.30–11.30 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki.

Aiheena vauvahieronta.

OlOTila – OlOHUOne kaikenikÄisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Olotilan atk-vapaaehtoinen opastaa internetin käytössä joka keskiviikko klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

Kevin Elias Nordlund, Aurora Victoria Augusta Nyström.

VanTaan seUrakUnTien

DÖDa

Unikkotie 5 B, p. 830 6345

Tora Elisabet Åhlgren 79 år, Karin Gunilla Elg 68 år.

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

yhteiset

keskUsrekisTeri

pasTOrskanslieT

DiakOnia

Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Näkövammaisten käsityöan kerho ma 22.2. klo 15–17.30 toja Vanta ie t Myyrinkodissa, Ruukkukuja tien seurakun 5. Ruiskukkia paperinaruslveta. Kahvi 1 €. Kaarina Haikaasta ja pa n in im o t ra. Ilmoittautuminen Kaariantaannalle p. 0500 106 610. ista www.v t.fi lu Näkövammaisten miesten na seurakun saunailta ti 23.2. klo 18–21 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a A, 5. krs. Timo Sammallahti.

Öppet: må-fre kl. 9-13

VerksamHeT Högmässa sö 21.2. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola.

Högmässa sö 21.2. kl. 12 i S:t Martins kapell, Anu Paavola. Efter högmässan Vanda västra diakoniförenings årsmöte. Föreningen bjuder på kyrkkaffe.

Lisä-



koonnut Nina Riut ta

   

j

K r .

Pyhä kulmakivi

Sisko ja sen veli.

Jos oisin jo iso OnkO perHeessÄsi pikkulapsia ja aamupäivisin aikaa? Tai onko päiväkotiryhmän retki mielessä, kunhan vain keksisi minne? Jos vastaus on kyllä, niin kannattaa varata liput Teatteri Vantaan Jos oisin jo iso -lastennäytelmään.

Kanerva Pasasen kirjoittamaa esikoisnäytelmää katsoessa tulee tunne, että tekijät tietävät, mikä lapsiin puree: sammakonkutu, tutti ison pojan suussa, valtavankokoinen täti alushousuineen, nenän lynttäys ikkunaan, tytöt ja pojat ja tykkääminen — unohtamatta pissa- ja pierutokaisuja.

Seppo Honkosen ohjaamassa näytelmässä Anne Nielsenin esittämää isosiskoa jännittää koulun alkaminen. Pikkuveli, jota esittää Karo

Lauronen, tylsistyy ilman siskoa kotona. Mitä veli keksiikään tehdä siskon hammasharjalle?

Kuinka sisko vastaa haasteeseen? Sisarrakkautta kujeineen tuodaan esille puheen lisäksi laulunpätkin.

Tietävät, mitä tekevät ja kenelle, näkyy myös esityksen pituudessa. Noin  minuuttia riittää pikkuväen jakamattomaan huomioon.

Suorasta kritiikistä tunnetut lapsikatsojat jäävät vain istua nököttämään hiljaa paikoilleen, vaikka isosisko ja pikkuveli poistuvat näyttämöltä hyvästelyjen ja taputusten kera. Yleisön seasta kuuluu: ”Tuleeko vielä laulu?”

Esitysaikataulu löytyy netistä www.teatterivantaa.fi.

Vantaa pelissä

.. Onnea, kaino!

● ● ●

tu, jossa saa hyvin järjestetystä jätehuollosta palkkioksi vapaakierroksen ja VR-ruutu, jossa ”siirryt käyttämään VR: n palveluja ja säästät aikaa, vaivaa ja rahaa”. Niin -luvulla.

Pelin kysymys- ja ohjekortit liittyvät kaikki vantaalaisiin yrityksiin. Minä vuonna Rakennusteini -yhdistys urakoi Mäntyniemen helikopterin laskeutumispaikan? Tai paikkakuntatietouteen: Kuinka pitkä on Vantaa-joki?

Peli kaipaisi päivitystä. Ehkäpä kaupungin olisi aika tehdä pelistä uusi versio, jotta nykypäivän lapsetkin oppisivat osakekauppojen ja konkurssinteon saloja — Vantaalla.

Miltei kuutiolllinen musiikkia.

Suku ihmisen turmellen maitaan jo on joutunut maailman laitaan.

Kun laita kerran keinahtaa, niin kaikki pettää, kaikki putoaa, kun on törmätty maailman laitaan.

Siinä Kärsimyspuun kivikolla ilo meidän on yhdessä olla, kun Luoja saapuu lahjoissaan, kun leipä, viini meille jaetaan pyhän Kärsimyspuun kivikolla.

Sumeaksi on viisaus käynyt, eikä jatkuvaa kasvua näy nyt.

Vain tyhjän lintu huhuilee, ja sielu syyllisyyttään värisee.

Sumeaksi on viisaus käynyt.

Leipä, viini — ne kasvavat maasta, miksi maata saa turmella saasta?

Oi köyhtymyksen kirkas tie, nyt vapautta kohti meitä vie!

Pyhät lahjat — ne kasvavat maasta.

Pekka Kivekäs

Kirsty Pargater / Rodeo



Elämäntaidon valmentaja Marika Borg Voi Hyvin -lehdessä /

Kaino tarkoittaa ujoa, häveliästä, arkaa ja vaatimatonta. Ennen vanhaan tähdennettiin kainoutta varsinkin nuorten naisten tavoiteltavana ominaisuutena.

Nykyään kainoudesta ei paljon puhuta — hyvä jos tiedetään, mitä se tarkoittaa. Nimenä Kaino on suhteellisen harvinainen.

Kaino on esiintynyt milloin naisen, milloin miehen nimenä. Vuosina – Kaino-nimen sai  miestä ja  naista.

Maailman laidalla

Ohi maailman vaappuvan laidan yhä viittoja on polun kaidan.

Päin kolmen ristin kukkulaa se polku eksyneitä taluttaa ohi maailman vaappuvan laidan.

”Meidän on pakko saada käsiimme uuden maailman kartta, oppia suunnistamaan muuttuvassa maailmassa. kannattaisi ottaa oppia navigaattoreista. Joka kerta kun ajat väärään suuntaan, se ei ala huutaa: tyhmä, tyhmä, miksi menit kääntymään tuonne! sen sijaan navigaattori lausuu rauhallisesti: tee u-käännös heti kun voit.”

saan pyhintä, mitä levyn äänimaailmasta löytyy. Ajallisesti viimeisin teos, Leonard Bernsteinin messu vuodelta , sen sijaan on amerikkalaisen levoton samplaus vähän sitä sun tätä tyyliä.

Väliin mahtuu laadukas kokoelma musiikin historiaa: gregoriaanista laulua, moniäänisyyden alkuvaiheita, kuuluisia säveltäjiä, kuten Bach, Beethoven, Brahms, Couperin, Händel, MendelssohnBartholdy, Monteverdi, Mozart, Poulenc, Rachmaninov, Rossini, Schütz ja Vivaldi.  äänilevyn ja musiikkiteosten tekstit sisältävän datalevyn lisäksi kotelossa on sentin paksuinen vihkonen, jossa on hyvät esittelytekstit — ja mitä ihmettä, tyhjä kolme senttiä paksu pahvitäyte! Niin tärkeänä levy-yhtiössä on pidetty kuution muotoa, että se on haluttu saada aikaan vaikka vippaskonsteilla. Kertoihan Jeesuskin vertauksen rakentajien hylkäämästä kivestä, josta on tullut kulmakivi.

Timo Saarinen

TUTTaVa Teki Fida-lähetystorilla löydön suoraan -luvun alusta. Hän löysi koko perheen Vantaa-pelin, joka on kuin vantaalainen versio Monopolista. Pelissä jokainen saa pankista tukun leikkimarkkoja, joilla voi käydä kauppaa vantaalaisyritysten osakkeista.

Kuten lama-ajan henkeen sopi, pelissä on pörssiromahdusruutu ja mahdollista tehdä konkurssi, kun pelaaja ei enää suoriudukaan maksuistaan. Mukana on myös YTV-ruu-

kUUTiOn mUOTOisen cd-levykotelon nimi on suomeksi Pyhän musiikin kulmakiviteokset. Pakkauksessa on näemmä tavoiteltu pyhyydestä vakuuttavaa täydellistä kuution muotoa. Musiikkia, jota kokoelman englannin- ja ranskankielisissä teksteissä kutsutaan pyhäksi, on suomeksi totuttu tylsemmin nimittämään kirkkomusiikiksi.

Kyseessä on Cornerstone Works of Sacred Music (Harmonia Mundi ), joka on  cd-levyn kokoelma kirkkomusiikkia, -luvun yksiäänisestä laulusta -luvulle saakka. Kokoelman painos on rajoitettu, mutta ainakin nettikaupoista sitä vielä saa.

Alun yksiääninen kirkkolaulu on hypnoottista ja yksinkertaisuudes-