Lauri 2010 nro 43 (16 12)

Corina Ristolainen tietää, kuka saa eniten joulukortteja, sivu 3

43

16.12.10

Työelämän myyttejä sivu 5 Yksinäisten yhteinen aattoilta sivu 7 Munkki ja kävelevä ikoni sivu 16

Kikka Nyrén

sivut 8–9

Unohtiko rouva ulkovaatteet?

16.12.2010

Terrorismille ei pidä antaa periksi.

Terrori-iskujen tekijät voittajat, jos länsimaat vetäytyvät kuoreensa ja sulkevat rajansa. Jos rasismi lisääntyy ja muslimeja aletaan kohdella karsaasti, terroristit saavat kaipaamaansa sytykettä vihan ideologialleen. Jos Afganistan jätetään yksin talibanin armoille ja pakolaiset leireilleen, terroristit riemuitsevat.

Tukholman itsemurhaisku, joka ei onneksi kunnolla onnistunut, toi terrorismin Pohjolaan. Tämä ei ole suuri yllätys, sillä Afganistanin sodassa mukana olevat Pohjoismaat ovat osa pienten ääriliikkeiden vihaamaa länttä. Silti Ruotsi ja Suomi eivät ole terroristien pääkohde, eikä hysteriaan ole aihetta. Isku kuitenkin osoitti, että maailma on pieni sekä hyvässä että pahassa. Mitä tahansa voi sattua missä vain. Yleensä maailman avartumisen seuraukset ovat kuitenkin hyvät.

Vai kuinka moni oikeasti haluaisi elää maailmassa, jossa kansat olisi suljettu omien rajojensa sisäpuolelle, matkailu olisi kielletty, tavaroiden tuonti ja vienti olematonta ja ulkomailta tulevia ajatuksia ja sanoja rajoittaisivat sensuuriviranomaiset? Siis moniko haluaisi elää Pohjois-Koreassa?

Koulujen uskonnonopetus yhteiskunnan järjestämänä on nykymaailmassa entistä tärkeämpää. Sitä tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi ja ennakkoluulojen vähentämiseksi sekä sen opettamiseksi mikä on oikein ja mikä väärin. Uskontotunnilla voi oppia senkin, etteivät terrori-iskujen tekijät edusta minkään uskonnon ihanteita.

Alueelliset erot suuria Äänioikeuden myöntäminen 16–17-vuotiaille toimi pääosin odotusten mukaisesti. Helsingin hiippakunnan alueella nuorten äänestysprosentti oli jopa korkeampi kuin yleinen äänestysprosentti. Alueelliset erot olivat kuitenkin suuria, mikä kertoo siitä, että seurakuntien työntekijöillä ja äänestyspaikkojen valinnalla on suuri merkitys.

— Ennen vaaleja asetettiin kaksi tavoitetta: ihmisten pitää tietää, että on seurakuntavaalit ja löytää syy äänestää. Tämä onnistui ainakin siltä osin, että ihmiset tiesivät, että on vaalit. Jos kaikki olisivat tehneet työnsä paremmin, äänestysprosentti oli-

na avoimin kortein ja tehdä selväksi, mitä ne edustavat. Jos ryhmällä on herätysliiketausta tai puoluetausta, se pitää kertoa, Kari Kanala painottaa.

Myös kuntavaalit kiinnostavat

Nuorten Keskuksen pääsihteerin Eija Kallisen mukaan seurakuntavaalit osoittivat ainakin sen, että mitään kamalaa ei tapahdu, kun antaa äänioikeuden 16–17-vuotiaille, päinvastoin. Kirkon luottamuselimet uudistuvat, sillä nuoret äänestävät nuoria.

— Se, mitä tehtiin nuorten äänestysaktiivisuuden korottamiseksi, auttoi kaikkia. Joskus

T

ämän vuoden Vantaan rakentamisen laatupalkinto eli Kehäkukka-palkinto annettiin Pyhän Laurin kappelille, jonka Vantaan seurakunnat on rakennuttanut Helsingin pitäjän kirkonkylään.

Palkintoraatina toimiva Vantaan kaupunkikuvaneuvottelukunta päätyi ehdottamaan palkinnon saajaksi Pyhän Laurin kappelia muun muassa siksi, että se on onnistunut esimerkki modernin arkkitehtuurin ja kuvataiteiden saumattomasta yhdistämisestä. ”Onnistumisen kruunaa laadukas työ, joka näkyy muun muassa taidokkaassa muurauksessa sekä luonnonkivi-, kupariverhousja puutyössä. Arkkitehtien, erityissuunnittelijoiden ja taiteilijoiden suunnitelmat ovat toteutuneet puhuttelevaksi kokonaisuudeksi, jonka jokaisessa yksityiskohdassa näkyy

osaavan rakentajajoukon kädenjälki. Seurakunta on kantanut vastuun perinteisestä tehtävästään rakentamalla kauniin ja kestävän sakraalirakennuksen tämän ajan parasta osaamista käyttäen”, todetaan palkinnon perusteluissa.

Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki päätti, että palkinto myönnetään Pyhän Laurin kappelin arkkitehtisuunnittelusta arkkitehti Anu Puustiselle ja arkkitehti Ville Haralle Arkkitehtitoimisto Avannosta, taideteoksista kuvanveistäjä Pertti Kukkoselle ja kuvanveistäjä Pekka Jylhälle sekä rakennuttamisesta Vantaan seurakuntien rakennuttajainsinöörille Maija-Liisa Sahlbomille.

Palkinto jaettiin nyt neljännen kerran.

Tikkurilan ja Vantaankosken seurakuntien välistä rajaa halutaan korjata tarkoituksenmukaisemmaksi. Raja kulkee nyt Ylästön asuinalueen halki. Raja halutaan siirtää kulkemaan Vantaanjokea pitkin, jolloin se noudattaisi Aviapoliksen suuralueen rajaa. Rajansiirron myötä vajaat 300 henkeä siirtyisi Vantaankosken seurakunnasta Tikkurilaan. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto esittää rajansiirtoa kirkkovaltuustolle. Lopullisesti asiasta päättää Rajamuutoksen jälkeen koko Ylästö kuuluisi Tikkurilan seurakuntaan.

Kirkkohallitus.

Markku Mattila

2

si ollut korkeampi, sanoo seurakuntavaalien projektisihteeri Kari Kanala Kirkkohallituksesta.

Kanalan mukaan ongelmia oli jo ehdokasasettelussa, sillä vain 9,5 prosenttia ehdokkaista oli alle 30-vuotiaita ja 20-vuotiaitten ehdokkaiden osuus oli 2,5 prosenttia.

Joillakin paikkakunnilla ongelmaksi muodostui se, että äänestyspaikkoja ei ollut tarpeeksi siellä, missä nuoret muutenkin liikkuvat. Jotkut seurakunnat jopa kieltäytyivät tuomasta äänestyspaikkoja oppilaitoksiin.

Vaaleihin oli kaivattu myös lisää avoimuutta.

— Ryhmien pitäisi olla muka-

tarvitaan rautalankamallia siitä, mitkä vaalit ovat ja miksi kannattaa äänestää. Se oli hyödyksi aikuisillekin, Kallinen arvioi.

Kallisen mielestä seurakuntavaalien kipeä oppi liittyy kirkon työntekijöihin itseensä: heillä voi olla suuri vaikutus nuorten osallistamisessa yleensäkin, ei vain äänestyskäyttäytymisessä.

Seurakuntavaalien perusteella äänestysiän alentamista voidaan kokeilla muissakin vaaleissa. Nuorten vaalikäyttäytymistä kartoittaneessa tutkimuksessa 74 prosenttia 16–17-vuotiaista sanoi olevansa valmiita äänestämään myös kuntavaaleissa.

Hanna Antila

Rakentamisen laatupalkinto kappelille

●●

Pauli Juusela päätoimittaja

Äänestyspaikkojen tuominen lähelle arkea sai nuoret äänestämään. Vantaalla äänestettiin muun muassa Vaskivuoren lukiossa.

Mariah Kari

Netissä kiihkeät maahanmuutto -, islam- ja uskontokriitikot ottavat kaiken irti, kun jotain tällaista tapahtuu.

Suomi olisi heidän mielestään parempi paikka, kun täällä olisi mahdollisimman vähän muunvärisiä. Islamin uskon harjoittaminen pitäisi lailla kieltää ja joidenkin mielestä samaan pahuuden romukoppaan joutaisivat kaikki uskonnot. Joidenkin mielestä maailma olisi suoranainen onnela, jos täällä asuisi pelkästään valkoihoisia, suomenkielisiä ja tieteellisen maailmankatsomuksen omaavia uskonnon vastustajia.

Onneksi enemmistö suomalaisista ei ajattele näin, vaan ymmärtää, että yksittäisten ihmisten ja militanttien ääriliikkeiden teoista ei voi syyttää kokonaisia kansanryhmiä tai heidän uskontoaan. Näin ajatellessaan he vastustavat terrorismia.

yönteinen suhtautuminen seurakunnan toimintaan, halu vaikuttaa asioihin ja äänestyspaikan sopivuus saivat nuoret äänestämään marraskuun seurakuntavaaleissa. Myös tuttu ihminen ehdokkaana, äänestämisen kokeminen kansalaisvelvollisuudeksi ja jonkun tuttavan kehotus äänestää toivat nuoria uurnille.

Syyt äänestää ovat pitkälti samoja kuin vanhemmilla äänioikeutetuilla, mutta tiedotusvälineillä ja mainonnalla on nuorille suurempi merkitys ja ehdokkaan tuntemisella vähäisempi merkitys vanhempiin äänestäjiin verrattuna. Ehdokkaakseen nuoret valitsivat sellaisen henkilön, jonka uskoivat ajavan niitä asioita, joita he itsekin pitävät tärkeinä.

Ehdokkaiden mielipiteitä moni kartoitti vaalikoneella.

Kirkon tutkimuskeskus selvitti 16–29-vuotiaitten äänestyskäyttäytymisen syitä. Seurakuntavaaleissa äänesti 17 prosenttia äänioikeutetuista, 16–17-vuotiaista äänesti 15,3 prosenttia.

Vantaalla äänestysprosentti oli 11 ja 16–17-vuotiailla 11,7.

Jani Laukkanen

Avoin vai suljettu

Myönteiset mielikuvat veivät nuoret uurnille M

Pyhän Laurin kappeli sai Kehäkukka-palkinnon.

●●

R adiolähetysjärjestö Sanan saattajat ryhtyy ensi vuonna tukemaan naisten radio-ohjelmia indonesian ja tamilin kielillä.

Työ laajenee myös farsin- ja arabiankielisiin lasten televisio-ohjelmiin. Järjestön tavoitteena on, että evankeliumi tulee järjestön tekemän mediatyön kautta kahden miljardin ihmisen ulottuville vuoteen 2015 mennessä.

●●

Rippisalaisuus ei estä pappia puuttumasta pedofiliaan. Kirkon ja valtion välisissä neuvotteluissa todettiin, että lapsen etu on aina

ensisijainen ja papilla ilmoitusvelvollisuus. Ripissä kuullusta lasten hyväksikäytöstä voidaan kertoa viranomaisille niin, ettei ripittäytyjän nimi tule ilmi. Piispainkokous antaa asiasta tarkemmat ohjeet, jotka liitetään pappien koulutukseen. Tuoreen selvityksen mukaan pedofiliasta kertoo ripissä useimmiten uhri tai hänen lähipiiriinsä kuuluva, ei tekijä. Suurin osa papeista ei ole koskaan ottanut vastaan rippiä, joka olisi liittynyt pedofiliaan.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

Koskaan et muuttua saa Linnan juhlia katsellessa tuntuu välillä siltä, että mikään ei muutu. Valtakunnan katsotuimman ohjelman täyttää loputon liukuhihnakättely ja tanssilattian pyörähdykset ovat minimalistisia. Haastateltavat ovat positiivisia eikä kellään ole juhlissa kurjaa. Euroopan Unionin rahoituskriisi tai ylipäätään mikään ei muuta jäyhää, usein totista kansallista juhlintaamme.

Maailma ja sen pelisäännöt kuitenkin muuttuvat ehkä nopeammin kuin osaamme kuvitella. WikiLeaks on kärkiesimerkki läpinäkyvyyden lisääntymisestä, vaikka sen toteutustapaa moititaan. Politiikan tekeminen muuttuu, kun paljastuksia pelätään. Finanssiala muuttuu väistämättä myös läpinäkyvämmäksi, sillä velkakriisejä ei kaipaa kukaan. Pelisääntöjen uudet muodot saattavat käynnistää kehityspolkuja, joiden vauhti yllättää.

Corina Ristolainen lajittelee kirjeitä käsin ja koneellisesti. Useimmiten hän kuuntelee samalla radiota.

Miljoonia joulutervehdyksiä Postinlajittelija Corina Ristolainen lähettää itse joulukortteja Suomeen ja Romaniaan. elsingin postikeskuksessa Metsälässä lajitellaan puolet Suomen kaikista kirjelähetyksistä eli normaalisti noin kaksi miljoonaa lähetystä vuorokaudessa.

Joulun alla määrä voi tuplaantua. Suomalaiset lähettävät vuosittain noin 50 miljoonaa joulutervehdystä. Postinlajittelija Corina Ristolaiselle, 41, joulukuu tietää ylimääräisiä työvuoroja ja tavallista kiireisimpiä työpäiviä.

Tänään Corina on jo ehtinyt lajitella käsin ne Lappeenrantaan menevät kirjeet, joita kone ei syystä tai toisesta ole voinut käsitellä.

Työkavereiden kanssa juttelemista ei ole kielletty, mutta Corinan mielestä se saattaa haitata keskittymistä. Siksi hän työskentelee useimmiten kuulokkeet korvilla.

— Kuuntelen yleensä Radio Novaa tai Groove FM:ää, hän kertoo.

Corinan mielestä lajittelutyö ei ole tylsää, päinvastoin. Hän pitää työtä vaihtelevana.

Corina on viihtynyt samassa työpaikassa jo kolmetoista vuotta.

— Tämä oli ensimmäinen työpaikka, jonka sain muutettuani Suomeen ja käytyäni kielikurssin. Olen tykännyt olla täällä.

Lajittelua koneella ja käsin

Kotitöitä ja lumitöitä

Yksi henkilö saa joulun alla kirjeitä enemmän kuin kukaan muu. Joulupukille osoitettuja kirjeitä toimitetaan Helsingin postikeskuksen kautta Rovaniemelle rullakoittain.

— Joulupukille saapuu kirjeitä monista maista. Olen vuosien varrella oppinut tunnistamaan sanan joulupukki monella eri kielellä, Corina sanoo.

Corina lajittelee työkseen kirjeitä joko käsin tai koneellisesti. Jos hän työskentelee koneella, hän vaihtaa työtehtävää tunnin välein.

Hän saattaa esimerkiksi syöttää postia lajittelukoneeseen. Sen jälkeen vuorossa voi olla vaikkapa epäselvien osoitteiden koodaamista koneelle. Viidenkymmenen minuutin työjaksoa seuraa aina kymmenen minuutin tauko.

Päiväkummussa asuva Corina tekee viikossa neljä iltavuoroa arkipäivisin ja päivävuoron lauantaisin. Vapaa-ajallaan hän tekee kotitöitä ja hoitaa 5-vuotiasta Alexia ja 10-vuotiasta Noraa silloin, kun he eivät ole päivähoidossa tai koulussa.

Romaniasta kotoisin oleva Corina on valmistunut yliopistosta. Hän on opiskellut eläintiedettä ja eläingenetiikkaa. Suomalaisen puolisonsa hän tapasi Romaniassa. Suomeen Corina muutti 16 vuotta sitten. Hän kertoo kaipaavansa Romaniaan vain lomilla.

Corina pyrkii käymään Romaniassa kerran vuodessa lasten kanssa, jotta he oppisivat tuntemaan romanialaisia isovanhempiaan, romanian kieltä ja sikäläisiä tapoja.

H

— Viimeksi kävin Romaniassa lokakuussa yksin, kun isälläni oli syntymäpäivä. Saapumiseni oli yllätys vanhemmilleni, Corina kertoo.

Vuoden kiireisin aika Helsingin postikeskuksessa työskentelee vuorokauden aikana noin tuhat ihmistä. Siniset laatikot kulkevat kuljettimia pitkin paikasta toiseen. Lajittelun tiloissa näkyy trukkeja, rullakoita, hyllyjä, postisäkkejä ja lukemattomia käsipareja. Tänään keltaiseen laatikkoon pudotettu kirje löytää täältä jo seuraavana päivänä tiensä muualle Suomeen vastaanottajan postilaatikkoon.

Corina on käsitellyt työssään joulukortteja jo useamman viikon ajan. Varsinainen jouluruuhka postikeskuksessa alkaa 15. joulukuuta, joulukorttien punaisten postituskuorten viimeisenä jättöpäivänä.

Noin viikon verran siitä eteenpäin Helsingin postikeskuksessa eletään vuoden kiireisintä aikaa. Postituskuorien sisällön lajittelusta vastaavat taloon palkatut yli 800 kiireapulaista. Heistä monet ovat opiskelijoita.

Corina lähettää myös itse joka vuosi joulukortteja. Tänä vuonna perheen joulukortit askartelee tytär Nora. Äiti vain ostaa hänelle tarvittavat askartelutarvikkeet.

— Lähetän yhteensä 10–15 joulukorttia Suomeen ja Romaniaan, Corina kertoo.

Romaniaan ovat lähteneet joulutervehdykset vanhemmille, siskolle ja ystäville.

Muutospaineet voi myös yrittää siirtää muiden ongelmaksi. Matkustamohenkilökunnan lakossa on kysymys juuri tästä. Globaalin lentoliikenteen tuoma paine on ehkä sittenkin toissijainen, sillä kuluttajakansalaiset osaavat arvioida kohtuullisuutta hyvin ja reagoida kummallisuuksiin.

Lentoemännät haluavat pitää kiinni 12 tunnin lepoajoistaan, kun piloteille riittää kahdeksan tuntia. Espanjassa lennonjohtajan vuosipalkka saattoi olla parhaimmillaan 900 000 euroa vuodessa. Molemmissa maissa kuluttajakansalaiset ovat alkaneet ymmärtää, että lentoliikenteen työsopimuksista on kadonnut kohtuus.

Nyt moni miettii, miten voisi itse ilmaista kantansa ja vaikuttaa. Ennen pitkää tuo kanava löytyy.

Vaalirahakohun myötä politiikan rahoitus muuttui julkisemmaksi. Samalla tuen antajat, jotka ennen saivat olla yksityisesti yhteiskunnallisesta kehityksestä jotain mieltä, saavat nyt koko ajan pelätä kantojensa julkituloa. Samoin on pelättävissä, että vaalivaikuttamiseen tähtäävät työtaistelutoimet lisääntyvät taloudellisen liikkumavaran kaventuessa. Jos näin käy, yhteiskunnan eri toimijat maksavat kovaa hintaa sinänsä välttämättömästä lakiuudistuksesta.

Pelisääntöjen muutoksia on syytä miettiä huolella, sillä muuten kehitys voi muistuttaa tanssiaskelia: yksi eteen, kaksi taakse.

Soili Pohjalainen

S uomeen lähetettävät joulukor tit ehtii postittaa 1. luok an merkillä varustettuina vielä ti 21.12.

3

Alle kouluikäisten iltakerho kokoontui jouluisissa tunnelmissa ke 8.12. Hakunilan kirkolla.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Mikä on entisten päiväkerholaisten kerho?

Vääryydet esiin

Markku Mattila

Arttu Hirviniemi, 4

Ronja Sundholm, 6

Sinikka Kurunsaari, 47

Miten valmistauduit kerhoon?

— Otin kotoa repun mukaan ja sinne sisätossut ja eväät. Tänään oli eväänä sämpylä, jossa oli juustoa välissä. Reppuni on vihreä. Isä tuo minut kerhoon autolla ja hakee kotiin, kun kerho loppuu.

Mitä kerhossa tehtiin?

— Aluksi juteltiin ja laulettiin. Ensin leikittiin joululeikkejä ja tonttuleikkejä. Sitten leikittiin kavereitten kanssa autoilla. Kotonakin leikin paljon autoilla, mutta siellä minulla on myös kolme lentokonetta. Ennen syöntiä kerhossa laulettiin, että syttyy kynttilät. Rukoiltiin myös. Silloin laitettiin sormet ristikkäin.

— Minulla on täällä kavereita.

Miika kävi ennen samassa päiväkerhossa kuin minä. Toiset olen oppinut tuntemaan kerhossa. En näe heitä muualla kuin täällä.

Pisteillä 1–5, millaista kerhossa oli?

— On ollut aika kivaa, annan 3 pistettä. Parasta oli leikkiminen.

Miten valmistauduit kerhoon?

— Otin vaaleanpunaiseen kissareppuuni tossut ja leipää evääksi. Mukana on myös lappu siitä, että tulen keväälläkin kerhoon. Minut tuodaan ja haetaan autolla. Serkkuni Sandra kulkee samassa kyydissä.

Myös viisivuotias pikkusiskoni Siiri käy samassa kerhossa.

Mitä kerhossa tehtiin?

— Me tehtiin joulujuhlaa varten kulkuset jalkaan. Ne laitetaan nilkan ympärille. Tonttulakkeja meillä on ennestään. Lauloimme myös joululauluja.

— Sitten leikittiin kavereitten kanssa Seuraa toista ‑leikkiä. Hypimme edellä kulkevan perässä. Piti yrittää hypätä yhtä korkealle.

— Ennen kuin alettiin syödä eväitä, soitettiin kelloa. Sitten siivottiin, laitettiin tavarat paikoilleen ja pestiin kädet. Sitten rukoiltiin, että siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme.

Pisteillä 1–5, millaista kerhossa oli?

— Oli tosi kivaa. Annan 5 pistettä.

Miten iltakerho syntyi?

— Viime keväänä totesimme, että päiväkerhossa käyneet lapset putoavat pois seurakunnan toiminnasta, kun siirtyvät päiväkotiin tai esikouluun. Sunnuntaisin pidettävä pyhäkoulu ei sovi kaikkien perheitten elämäntilanteeseen. Niinpä perustimme iltakerhon.

— Entisten päiväkerholaisten kerho kokoontuu joka toinen viikko. Kahden kerhotunnin aikana lasta saattava vanhempi ehtii vaikka hoitaa kauppareissun. Samalla kerho mahdollistaa päiväkerhossa syntyneiden kaverisuhteiden jatkumisen.

Mitä kerhossa tehdään?

— Kerhossa on alkuhartaus.

Joulun alla olemme tehneet joulujuttuja. Aikaa on myös vapaalle leikille. Loppusyksystä ovat pikkulegot olleet suosittuja. Joskus on ollut kotileikkejä, ja on täällä nähty myös tanssiesityksiä.

Pisteillä 1–5, millaista kerhossa oli?

— Parasta ovat kerholaiset. Annan 5 pistettä.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

Median edustajia kritisoidaan usein. On kieltämättä ikävää, kun yksityishenkilöitten rakkauselämää riepotellaan, mutta asialla on toinenkin puoli. Jos pystyttäisiin asettamaan tehokas sensuuri lähes kaikelle tiedolle, maailmasta tulisi entistäkin kolkompi ja diktatuurivaltaisempi paikka.

1900-luvun alussa Belgian Kongossa vallitsi uskomaton hirmuvalta. Lähetyssaarnaajat ja muutkin yrittivät kertoa julmuuksista maailmalle, mutta eihän heitä uskottu.

Luonnonvaroiltaan rikas Kongo on nykyisinkin riiston kohteena. Nykyään yritetään julkistaa tietoa kaivosmiesten kurjista olosuhteista ja verimetallista, jolla rahoitetaan veristä sisällissotaa. Nimet vain muuttuvat, ihmisten ahneus ja julmuus ei.

Länsimaissa kauhistellaan, jos jonkin itäisen valtion epäkohtia paljastanut kirjailija joutuu piileskelemään salamurhaajia koko elämänsä ajan. Myös tutkivan journalismin edustajat alkavat olla uhanalaisia, ja heitä vainotaan rikollisina, myös lännessä.

Valtiot vievät toisinajattelijalta maineen ja syyttävät rikoksista, joille kyllä saadaan rahalla todistajia. Journalisteja myrkytetään, ammutaan tai he joutuvat auto-onnettomuuksiin.

Suurvallat ilmoittavat avoimesti surmaavansa heille epämiellyttäviä johtajia Lähi-idässä.

Onnistuvatkin, ja samalla menehtyy useita sivullisia. ”Äärimmäisen oikeuden” toitottajat saavat aikaan äärimmäistä vääryyttä.

Sanotaan, että suurvallat ovat alkaneet sekoittaa diplomaattien ja vakoojien roolit. Karmeata on, että ne sekoittavat myös demokratian levittämisen ja salamurhan. Niin kauan kuin muutama median edustaja on vielä hengissä, heille pitäisi myöntää rauhanpalkinto tutkivasta journalismista.

30 peittoa Intiaan

85 % Vantaalainen

Muutimme mieheni kanssa Vantaalle 11 vuotta sitten odottaessani esikoistamme. 10-vuotiaan esikoispojan lisäksi meillä on 8-vuotiaat kaksospojat. Asumme Viertolassa rintamamiestalossa, jossa riittää remontoitavaa. Olen arkkitehti, työskentelen asumistutkijana.

4

Porilainen

Olin 3-vuotias muuttaessani Espoosta Poriin.

Siellä asuvat yhä vanhempani ja siellä on ystäviäni. En enää käy joka vuosi Pori Jazzeilla. Opiskeluaikoina siellä tapasi kaikki vanhat porilaiset tutut. Sekä Porissa että Vantaalla asuu positiivisella tavalla tavallisia ihmisiä, kun taas Helsinki on vähän turhantärkeä ja city.

13 % Helsinkiläinen

2%

Muutin Helsinkiin ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Mannerheimintiellä, Forumin kulmalla mietin, että vau, nyt olen siinä paikassa, jota näytetään aina uutisissa. Ehdin asua Hermannissa, Kampissa, Kalliossa ja Haagassa.

Laura Alho diakoni, Hakunilan seurakunta

Jouluruuan ekologisuudesta Vantaan Laurissa 9.12. oli ohjeita ekologisemmasta jouluruuasta. Ohjeet olivat yksipuolisia, sillä ekologisuuteen kuuluu paljon muutakin kuin ilmastonmuutoksen vastustaminen.

Joulupöydässä neuvottiin käyttämään sian- tai kalkkunanlihaa. Linnunlanta on kuitenkin paha vesistöjen rehevöittäjä runsaine typpi- ja fosforipitoisuuksineen. Kalkkunoiden rehuksi tuodaan soijaa kaukomailta, jolloin kuljetukseen käytetty energiamäärä on ekologisesta kaukana. Kalkkunat kasvatetaan ja kuljetetaan ahtaasti ja teurastetaan ripustamalla elävinä liukuhihnaan pää alaspäin ennen tainnutusta.

Paras liha on ison riistaeläimen, kuten hirven, tai vaikka poron liha. Juustoja kehotettiin välttämään. Lehmien laitumet ja viheralueet ovat kuitenkin tehokkaita hiilinieluja ja hiilipitoisuuden pienentäminen on tärkeää taisteltaessa ilmastonmuutosta vastaan.

Parhaimmaksi valinnaksi joulupöytään ehdotettiin kaupan laatikkoruokaa mikroaaltouunissa lämmitettynä. Ruoka on pakattu alumiinifolioon ja alumiini on kasveille hyvin myrkyllinen metalli. Joutuessaan kaatopaikalle tällainen foliovuoka on sen verran haitallinen, että huomattavasti ekologisempaa olisi tehdä laatikot itse kotimaisista juureksista.

Juuri näiden kotimaisten juuresten ja omenoiden käyttö runsain määrin joulupöydässä on ekologisin valinta. Silli ei ole, sillä sillikannat ovat vähentyneet voimakkaasti viime aikoina.

Mitä mieltä olet?

Ritva-Liisa Harjumaa kieltenopettaja, Rovaniemi

Minna Kuusela, 42, oli Tikkurilassa jouluostoksilla ja löysi isälleen lahjaksi kirjan.

Myös lankoja tarvitaan jatkossa. Jos nurkissasi lojuu käyttämättömiä lankakeriä, voit tuoda ne Hakunilan kirkolle (Hakunilantie 48) tai Länsimäen kirkolle (Kerokuja 9). Langat voi myös postittaa osoitteeseen Peittopiirin langat, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, 01280 Vantaa. Lisätietoja saa toiminnasta vastaavalta diakonilta, p. 050 560 5693.

Länsimäen kirkolla kokoontuvat Äiti Teresa ‑peittopiiriläiset tekivät puolessa vuodessa noin 30 tilkkupeittoa. Peittonäyttelyn jälkeen ne vietiin Äiti Teresa ‑sisarille Helsinkiin. Kunhan peittoja on kontillisen verran, sisaret lähettävät ne laivalla Intian Kalkuttaan. Sieltä peitot jaetaan edelleen ympäri Intiaa Äiti Teresa ‑koteihin, muun muassa lastenkoteihin ja sairaille.

Langat peittoihin piiri sai pääosin lahjoituksina. Suuri kiitos siis jokaiselle lankoja lahjoittaneelle, ilman teitä ei peittoja olisi syntynyt.

Piiri jatkaa tilkkujen neulomista ja peittojen tekemistä edelleen. Joulutauon jälkeen toiminta alkaa taas tiistaina 11.1. kello 11–13. Tervetuloa kaikki uudetkin neulojat piiriin!

H. T. Arvonen

Niikko on helluntailainen Ihmettelen Mika Niikon kirjoitusta Vantaan Laurissa 2.12.

Hän on Korson helluntaiseurakunnan aktiivi, mikä ilmenee hänen nettisivuiltaan. Miksi hän ottaa kantaa luterilaisen kirkon sisäisiin asioihin ilmoittamatta hengellistä taustaansa?

Puolueensa Perussuomalaiset Niikko sen sijaan mainitsee. Meneillään näyttääkin olevan eduskuntavaalikampanja. Silloin ei ilmeisesti tarvitse kaikkia kortteja paljastaa.

Ollaanpa tarkkoina

Timo Saarinen

Työn sankarin tulee olla aina valmiina karauttamaan sankarillisiin tekoihin työyhteisönsä hyväksi.

Työtä ei ohjaa vain järki Kun menet töihin, joudut myyttien ja rituaalien maailmaan.

U

udessa työpaikassa sinulle ehkä aluksi kerrotaan kirkastettu legenda siitä, kuka yrityksen perusti, missä ja miten. Lopulta päädytään yrityksen missioon, visioon ja strategiaan.

Jonkin ajan kuluttua kanssasi käydään todennäköisesti kehityskeskustelu, jossa sinä ja päivittäin kanssasi työtä tekevä esimies kangistutte ennalta kirjoitettujen repliikkien toistajiksi.

Kuulostaako tutulta?

Miksi strategista tulosjohtamista yrittävien pomojen huoneet ovat ylimmässä kerroksessa? Miksi neuvotteluhuoneen seinälle on ripustettu perustajien ja edellisten johtajien muotokuvat?

Siksi, että yritysten ja yhteisöjen elämää ohjaavat ikivanhat myytit, vastaa Helsingin kaupungin organisaatiopäällikkö Vesa Paavola kirjassaan Työpaikan ikuiset myytit.

Kun Nokian historiikissa Martti Häikiö vertaa Nokiaa Kalevalaan ja talvisotaan kuvaillessaan sen merkitystä suomalaisille, viittaa hän suoraan mytologiaan.

Jättiyritys Hewlett-Packard on puolestaan rakentanut tarkan mallin mytologisesta autotallista, josta yrityksen huikea menestys sai alkunsa. Paavola vertaa monumenttia seimiasetelmaan.

Tarinan mukaan insinöörit Bill Hewlett ja Dave Packard keksivät 1930-luvulla yrityksensä idean retkellä Coloradon vuoristossa.

He alkoivat rakentaa autotallissa sähkölaitteita. Autotallimyyttiä kerrotaan myös Microsoftin perustajasta Bill Gatesista ja Applen perustajasta Steve Jobsista.

Hjalmar Ingman aloitti meijeritoiminnan autotallin sijasta suomalaisittain saunassa. Karl Fazer taas edusti tyypillistä tyhjästä luomisen syntymyyttiä, kuten Paavola sen

nimeää. Rahaton yrityksen perustaja aloittaa tyhjästä ja luo työllään jätti-imperiumin, aivan kuten jumalat luomismyyteissä.

Luonnollisesti yrityksen perustajaisien muotokuvat valvovat työpaikan toimintaa edelleen.

Yritysten fuusioita perustellaan myy-

tillä siitä, kuinka kahden vahvan yhdistyessä syntyy yksi vielä vahvempi. Paavolan mukaan fuusiossa usein naitetaan organisaatioita niin, että tulos muistuttaa enemmän riitaisaa uusperhettä kuin yhtä vahvaa joukkuetta.

Yrityksillä oli ennen yhdistämistä omat kulttuurinsa, jotka eivät noin vain muutu.

Työpaikkaa ei ohjaa vain se, mikä olisi järkevää. Paavolan mukaan työyhteisön kehittäjä on kuin antiikin myytin Sisyfos, jonka työnä oli vierittää suuri kivenlohkare vuoren huipulle. Aina kun hän sai järkäleen huipulle, se vieri alas, ja työ oli aloitettava uudestaan.

Paitsi että työpaikan kehittäminen on raskasta, käy aina niin, että kun muutos on saatu jotenkuten toteutettua, on ovella jo uusi kehityksen muoti. Eilen oli tavoitejohtaminen, tänään tulosjohtaminen. Juuri kun yritys jaettiin useisiin tytäryhtiöihin, nyt kaikki onkin taas yhdistettävä.

”Työpaikkahaastattelussa kannattaa antaa itsestään kuva klassisena sankarina.

Etsiminen on monen tarinan mytologinen ydin. Myös yrityksissä etsitään kiivaasti uutta. Etsitään Graalin maljaa, kultaista taljaa, viisasten kiveä, Sauronin sormusta, Shangri Lata tai taivasten valtakuntaa.

Kun etsijä palaa menestykselliseltä retkeltä kotiinsa, hän on yhteisönsä sankari. Tällainen sankari pitäisi myös nykyisen työntekijän olla. Paavolan mukaan ainakin työpaikkahaastattelussa kannattaa antaa itsestään kuva urotekoihin valmiina klassisena sankarina.

Johtajan, yrityksen suurimman sankarin,

huone on ylimmässä kerroksessa, koska jumalat ovat perinteisesti lähimpänä taivasta.

”Varsinainen työ saattaa jäädä tekemättä, kun työyhteisön aika menee vision toisteluun.”

K aikki työpaikkojen visiot, Suomessa noin 700 000, sisältävät samoja sanoja: johtava, edelläkävijä, kansainvälinen, menestyvä, kehittyvä, dynaaminen, laadukas, huippu, osaamiskeskittymä ja lisäarvo.

Paavolan mukaan visoissa ja missioissa on kyse autokommunikaatiosta eli itselle viestimisestä. Ei työpaikan visio kuvaa mitään saavutettavissa olevaa, vaan Graalin maljaa tai viisasten kiveä, joka muuttaa kaiken kullaksi. Vision tarkoituksena on vain vahvistaa organisaation itsetuntoa. Touhun kääntöpuoli on, että varsinainen työ saattaa jäädä tekemättä, kun työyhteisön aika menee vision toisteluun.

Kehityskeskustelu on Paavolan mielestä tuloksellisuudessaan intiaanien sadetanssia muistuttava rituaali. Intiaanit eivät itse uskoneet tanssin tuottavan sadetta, se oli vain yhteisöä koossa pitävä rituaali. Samanlaisia rituaaleja ovat tiimin tai johtoryhmän kokoukset, joissa toistellaan asioita, jotka on jo puhuttu käytävillä tai ruokatunneilla.

Jos työpaikan valintasi ei ollut onnistunut, niin lopulta sinusta saatetaan tehdä synti­pukki, syypää työpaikan vaivoihin. Työsi saatetaan ulkoistaa, aivan kuten paha monessa mytologiassa. Lopulta suuri joukko työntekijöitä uhrataan saneerauksessa, kuten jumalia on lepytetty aikoinaan ihmisuhreilla.

Ja katso, markkinat leppyvät uhrista.

Timo Saarinen Vesa Paavola: Työpaikan ikuiset myytit.

PS-kustannus 2010.

Myyttisen johtajan missio Reilu viikko sitten Helsingin Sanomien Kuukausiliite (12/2010) julkaisi laajan jutun insinööri Tapani Koivuniemen johtamasta uskonnollisesta kultista ja hänen omistamastaan yrityksestä. Kirkosta eronneen ja oudoksi lahkoksi muuttuneen raamattupiirin jäsenet palvelevat johtajaansa myös yrityksen työntekijöinä.

Kuukausiliitteen mukaan Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen voitto vuonna 2009 oli 67 prosenttia liikevaihdosta. Se on käsittämätön tulos yritykselle, jonka väitetään menestyvän halvoilla hinnoilla.

Itse asiassa Koivuniemi toteuttaa yrityksessään taitavasti elinkeinoelämän nykyistä strategiaa — työreformia, jonka tavoitteena on yrityksen huikea tuloksentekokyky muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Tämä dynaaminen liiketoimintamalli koostuu seuraavista strategisista menestystekijöistä: 1. Yrityksellä on vahva missio, haasteellinen visio ja terveet arvot, joita toimivan strategian kautta vahvistetaan. Yrityksen brändi on mittaamattoman arvokas ja imago ainutlaatuinen. Työntekijät on sitoutettu yrityksen evankeliumiin munaskuitaan myöten.

2. Kulut on minimoitu. Ainoa kuluja tuottava liiketila on rivitaloyhtiöltä vuokrattu kerhohuone. Ei tarvitse saneerata, kun ei ole koskaan tehty hukkainvestointeja.

3. Työn kulut on ajettu alas. Työ tehdään kotona, ylityötä ei lasketa eikä siitä makseta. Palkka on pieni ja työaika pitkä, sillä kuinka muuten voisi pärjätä kiristyvässä kilpailussa? Myös perheenjäsenet ovat sitoutuneet yrityksen arvomaailmaan ja he auttavat työssä perheenpäätä, miestä.

4. Työntekijöiden terveyteen on satsattu. Menestyvässä firmassa ylipainoa ei ole lainkaan. Löysät on otettu pois. Henkistä vireyttä hoidetaan lukupiireillä ja sielunhoidollisilla keskusteluilla, joihin syleillään mukaan myös perheenjäsenet.

5. Yrityksellä on karismaattinen johtaja.

Myyttinen perustajaisä sitouttaa työntekijät missioonsa niin, että oikeudesta saada tehdä työtä hänen hyväkseen kilpaillaan. Onhan optio-ohjelmassa bonuksena taivaspaikka.

5

Harri Toivola

Miia Seppälä tekee sammalesta, kaarnasta ja muista luonnonmateriaaleista nostalgisia käyttö- ja koriste-esineitä.

Joulu tulee askarrellen Neljän pienen lapsen äiti Miia Seppälä on himoaskartelija. Hän koristaa kotinsa omilla töillään ja antaa lahjaksi itse tehtyä.

O

llaan tunnin ajomatkan päässä Seinäjoelta, yhdessä Jalasjärven eteläisimmistä kylistä. Tien varressa on suuri, valkoinen tiilitalo.

Tuo sen täytyy olla. Vanhan navetan ovessa roikkuu tutun näköinen risukimpuista taiteltu sydänkranssi. Siitä on kuva Miia Seppälän askartelukirjassa Kaarnasydän ja sammalkranssi.

Nyt ollaan 30-vuotiaan innokkaan askartelijan ja pienten lasten äidin kotona. Kolmevuotias Lotta tulee vierasta vastaan punaisessa ruutumekossa. Eteisen lattialle on levi-

tetty itse askarreltuja kylttejä, joita Miia aikoo kääriä jouluksi lahjapaketteihin. Valkoisiksi maalattuihin, patinoituneen näköisiin kyltteihin on kirjoitettu tekstejä sabluunoiden ja kirjainleimasimien avulla. ”Siivoan tämän sikolätin heti kun lapset ovat kasvaneet.” ”Koti – siksi niin rakas.”

— Tekstit eivät ole omiani. Olen ottanut mallia näkemistäni sisustuskylteistä, Miia kertoo.

Halpa tai kallis askartelu Viime joulun aikaan Miia sai idean askarteluaiheisesta kirjasta. Hän otti yhteyttä eri kustantajiin ja lähetti kuvia tekemistään töistä.

Yksi kustantaja näytti vihreää valoa. Kaikki kirjan työt kuvattiin kauniissa vanhassa ilmajokelaisessa puutalossa. Kuvissa esiintyvä nainen on talon emäntä.

— Osan kirjan ohjeista on minun, osan sain blogitutuiltani, Miia kertoo.

Miia itse pitää Kakkukellari-blogia, jonne hän on koonnut muun muassa valokuvat kai-

kista tekemistään täytekakuista. Miia arvelee, että suuri osa askartelu-, käsityö-, leivonta- ja sisustusaiheisten blogien pitäjistä on pieniä lapsia kotona hoitavia äitejä, joille blogi tarjoaa aikuista seuraa.

Kun Miian kirja tänä syksynä ilmestyi, hänestä tuntui, ettei jaksaisi askarrella jouluksi mitään. Sitten tuli lokakuu, ja Miia alkoi miettiä, pitäisikö poiketa metsään hakemaan risuja.

— Muksujen kanssa tulee kerättyä lähimetsästä luonnonmateriaaleja askarteluja varten. Kuljemme siellä pussien ja puukon kanssa, Miia sanoo.

Joulukortit Miia askarteli yhdessä Lotan ja 2-vuotiaan Topin kanssa. Perheen 11ja 9-vuotiaita poikia kiinnostavat nykyisin enemmän puutyöt kuin korttien askartelu.

Kuusenkoristeita Miia askarteli suolataikinasta. Kirjansa ohjeen mukaisesti hän maalasi kovettuneet koristeet valkoisella askartelumaalilla ja painoi niiden pintaan hienoa sokeria ennen kuin maali ehti kuivua.

Miian jouluiset askarteluvinkit Kaunis kynttilänippu

6

Kauniisti pakattu kynttilänippu on mukava pieni lahja tai vieminen. Kääri viidestä pitkästä kynttilästä muodostetun nipun alaosan ympärille kaunista paperia.

Kiinnitä paperi teipillä.

Liimaa pakkauksen päälle pieni, valkoinen kakkupaperi.

Sen keskelle voi painaa kauniin, jouluisen leiman tai kirjoittaa käsin hyvän joulun toivotuksen. Kakkupaperin voi koristaa myös liimaamalla sen keskelle vaikka enkeliaiheisen kiiltokuvan.

Kääri vielä lopuksi kynttilänipun ympärille muutama kierros esimerkiksi pellavanarua.

Miian minttu-kermakaramellit 2 dl kuohukermaa 3 dl sokeria ●● 3 rkl tummaa siirappia ●● 50 g voita ●● 1 dl Fazerin Marianne Crush ‑rouhetta Mittaa kerma ja sokeri kattilaan. Lisää siirappi ja voi. Anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia tai kunnes seos sakenee. Tiputa muutama pisara karamelliseosta kylmään veteen. Jos pisarat jähmettyvät vedessä, seos on sopivaa. Lisää joukkoon Marianne-rouhe. Sekoita nopeasti.

Kaada seos heti leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (18 cm x 18 cm). Nosta vuoka jääkaap●● ●●

Parempi tulitikkurasia

Päällystä tulitikkurasia kauniin koristepaperin ja liiman avulla. Päällystetyn tulitikkurasian voi koristella esimerkiksi jouluaiheisella leimasimella.

piin. Kun seos on jähmettynyt, leikkaa levy 2 cm x 2 cm paloiksi terävällä, öljytyllä veitsellä.

Säilytä minttu-kermakaramelleja jääkaapissa.

Minttu-kermakaramelleja voi antaa myös lahjaksi. Pakkaa karamellit tyhjään, pestyyn lasipurkkiin. Purkin metallikannen voi koristella hiomalla sitä ensin hiekkapaperilla ja maalamalla kannen askartelumaalilla.

Purkille voi myös ommella kankaasta kannen tai leikata paperista purkin suuta suuremman, pyöreän palan ja sitoa sen kauniilla narulla purkin ympärille kanneksi.

— Askartelusta voi tehdä kalliin tai halvan harrastuksen. Suolataikinasta askarteleminen on helppoa ja edullista. Lapsetkin voivat osallistua siihen. He voivat muovailla suolataikinaa kuin savea.

Askartelua ja lapsiperheen arkea Miian keittiötä koristaa lasipurkkiin tuotu pikkuruinen joulukuusi. Vanhoihin ikkunanpokiin tehtyyn liitutauluun on kirjoitettu hyvää joulua ja piirretty sydän. Isompien poi­ kien sählymailat on sujautettu portaiden alle vanhaan maitotonkkaan.

— Meillä ei tehdä isoa joulusiivousta, kun ei voi tehdä pientäkään, Miia naurahtaa.

— Jouluksi siivotaan pikkuisen enemmän kuin normaalisti. Ehkä sitten kymmenen vuoden päästä hinkkaan joka nurkan puhtaaksi. Nyt eletään tällä lailla.

Blogien maailmaan Miia heittäytyy lasten päiväuniaikaan tai iltaisin. Illalla, kun lapset on saatu nukkumaan, hän myös askartelee.

— Joskus kello on yksi yöllä, kun lopettelen.

Talon yläkerrassa on huone, jonka Miia on useamman kerran siivonnut askarteluhuoneekseen.

— Huoneeseen on taas kertynyt kaikenlaista, muun muassa listoja remontin jäljiltä. Toisaalta keittiön pöydän ääressä on kätevä askarrella.

— Lapsetkin viihtyvät hyvin, kun heille antaa sakset ja paperia, Miia vinkkaa.

Miia pitää luonnonmateriaaleista, pitseistä ja pellavaisesta värimaailmasta. Se näkyy myös hänen tekemissään töissä. Yläkertaan vievän portaikon seinällä roikkuu risukranssi, jonka ympärille on kierretty luonnonvalkoista pitsinauhaa. Toinen kranssi on tehty kävyistä. Pienen kaapin ovessa roikkuvat rautalangasta taivutetut enkelinsiivet.

Soili Pohjalainen Miia Seppälä: Kaarnasydän ja sammalkranssi.

Moreeni 2010.

Jani Laukkanen

Yksinäiset yhteen

S

opiessani haastattelusta painan mieleeni tuntomerkit: musta pipo ja sähkönsininen kaulahuivi. Kuulostaa hauskalta, kun tiedän sen verran, että haastateltavani on mummoikäinen. Iiris Lindman löytyykin helposti myyrmäkeläisestä kahvilasta, mutta hänellä ei olekaan vain sähkönsininen kaulahuivi, vaan myös sinisenä säihkyvät kynnet.

— Jotkut ystävistäni ihmettelevät, miksi olen mukana seurakunnan toiminnassa, mutta minulle se on tärkeää. Olen saanut ystävieni kanssa monia hyviä keskusteluja aikaiseksi erilaisesta suhtautumisestamme kirkon toimintaan, kertoo Lindman.

Kenelle vaan Tänä vuonna Iiris Lindman aikoo osallistua kolmannen kerran yksin elävien joulunviettoon Myyrmäen kirkolla jouluaattona.

— Koen, että joulu on niin voimakkaasti perhejuhla, etten mene veljeni luo viettämään sitä. Olen vielä mieheni kuoleman takia surussa, ja se ehkä korostuisi sukujoulussa, kertoo Lindman.

Ensimmäisen kerran yksin elävien joulunviettoon mennessään Lindman mietti, että joskohan tilaisuus on tarkoitettu vain heille, joilla menee elämässä kaikilla tavoilla tosi huonosti. Lindman saapui Myyrmäen kirkon takkahuoneeseen ja huomasi paikalla olevan tuttuja.

— Muistan hyvin sen, että minua halattiin, kun menin sinne. Olisikohan se ollut Ulla-pappi, joka siellä oli silloin.

Viisi vuotta sitten, miehensä kuoleman jälkeen Lindmanille alkoivat seurakunnan työntekijät tulla tutuiksi, sillä hän rupesi käymään sunnuntaisin jumalanpalveluksissa. Sitä ennen hoitaessaan miestään hän käytti Myyrmäen kirkkoa retriittipaikkana.

— Joskus, kun minulle tuli voimakas tarve saada olla hetki yksin, menin kirkolle ja kysyin vahtimestareilta, voiko kirkkosaliin mennä. Istuin penkissä puoli tuntia, tunnin, ja sen jälkeen jaksoin taas.

Rohkeasti sekaan Iiris Lindmanilla on aina ollut mummon mukana kirkkoreissuilta saatu usko, vaik-

Iiris Lindman ei aio viettää jouluaattoa yksin kotona. kei se elämässä ole ollut joka hetki ykkössijalla.

— Usko on kuin henkivakuutus. Se oli kyllä olemassa silloin, kun eli ruuhkavuosia, vaikka ei ehtinytkään osallistua kirkon toimintaan kuin juhlapyhinä, ja kun tuli vaikeaa mieheni kuoltua, se löytyi taas. En olisi jaksanut ilman sitä.

Yksin eläminen ei ole kuitenkaan Lindmanin mielestä paha asia. Silloin on enemmän aikaa lukea, ulkoilla ja tavata ystäviä.

— Vaatii siviilirohkeutta lähteä kotoa yksin liikkeelle. Mutta muu ei auta kuin katsoa kaikki mahdollisuudet ja sitten mennä mukaan vaan. Kun on lähtenyt, huomaa, että ihmiset ovat mukavia. Minä uskon vielä siihen, että ihmiset ovat hyviä.

Ei kritiikittömästi Jos luulee, että Myyrmäen yksin elävien jou-

lunvietossa on jotenkin surkeaa ja vain vakavahenkistä, käsitys muuttuu kun kuuntelee Iiris Lindmanin puhetulvaa tilaisuuden sisällöstä. Hän myös sanoo olevansa kriittinen ihminen — mikä tahansa ei kelpaa.

— Myyrmäen kirkon joulunvietossa on kodikas ja lämmin tunnelma. Ja minusta on mukavaa, että kirkolle voi mennä ja lähteä sieltä oman aikataulunsa mukaan.

Aiempina vuosina on tarjottu puuroa, joulutorttuja ja kahvia sekä hedelmiä ja konvehteja. Tapana on ollut, että illan mittaan kukin saa kertoa itsestään, jos haluaa, mutta mitään tuskanhikeä nostattavaa piiriä, jossa jokaisen on sanottava vuorollaan jotakin, ei Lindmanin mukaan onneksi ole ollut.

— Suhtautuminen seurakunnan työntekijöihin muuttui, kun he heittäytyvät samalla tavalla mukaan tarinoimaan kuin muutkin. He olivat samalla viivalla, eivät

virkamiesroolissa.

Yksin elävien jouluvietossa on ollut mukana sekä naisia että miehiä.

— Ikähaitari on ollut keski-ikäisistä ylöspäin. Nuoria toivoisin sinne mukaan. Tilaisuus sopii nuoremmillekin, koska ilmapiiri on iloinen, leikkimielinen ja jouluinen.

Lindman on päättänyt aattoiltansa kirkkosalissa järjestettävään yömessuun. Sen jälkeen hän on kävellyt jouluyön lumisessa postikorttimaisemassa kotiin. Jalka on noussut kepeästi. Pyhä tunne.

Nina Riutta

●●

●●

Yksin elävien joulunvietto 24.12. klo 18–23 Myyrmäen kirkon takkahuoneessa.

Jouluaaton majatalo 24.12. klo 8.30–16 Korson kirkolla, Kotkansiivessä. Ilmoittautuminen 17.12. mennessä p. 09 830 6550.

”Muu ei auta kuin katsoa kaikki mahdollisuudet ja sitten mennä mukaan vaan. Kun on lähtenyt, huomaa, että ihmiset ovat mukavia.”

Liisa pelastaa henkiä

Saara Vuorjoki

L

iisa Korhonen, 29, tuli autolla kotoaan Koivukylästä Hakunilan seurakuntakeskukseen verenluovutustilaisuuteen. Hän oli huomannut Veripalvelun nettisivuilla käydessään, että veritilanne on huolestuttava.

— Luovutin verta ensimmäisen kerran heti, kun täytin 18. Veljeni oli luovuttanut verta jo aiemmin ja houkutteli minut tekemään samoin, Liisa kertoo.

Liisa pyrkii luovuttamaan verta niin usein, kuin se on naisille mahdollista eli neljä kertaa vuodessa. Taukoa luovutuksiin on tullut raskauksien ja synnytysten yhteydessä ja silloin, kun Liisa on ottanut tatuointeja. Hänen oikeaan käteensä on tatuoitu delfiini ja vasemmassa hartiassa kiemurtelee kukkaköynnös.

Liisa on käynyt liikkuvan veripalvelun luovu-

tustilaisuuksissa Tuusulassa, Hakunilassa, Tikkurilassa ja Korsossa. Jos hän sattuu kesälomallaan liikkuvan veripalvelun kanssa samalle paikkakunnalle, hän pistäytyy luovuttamassa verta.

— Tämä on minulle pieni teko. Hoitoalalla työskentelevänä tiedän, kuinka tärkeää luovutettu veri voi jollekin olla.

Liisa ei ole itse joutunut koskaan tilanteeseen, jossa hänelle olisi jouduttu antamaan luovutettua verta. Hänellä on kuitenkin läheisiä naisia, jotka ovat tarvinneet verta synnytyksen yhteydessä.

Liisa on miettinyt omia verenluovutuskertojaan kuullessaan pahoista onnettomuuksista.

— Olen luovuttanut verta 22 kertaa. Olen siis voinut pelastaa parinkymmenen ihmisen hengen.

Sen miettiminen tuntuu aika jännältä.

Soili Pohjalainen

7

Kävelenkö ohi, v Mitä tehdä, kun joku näyttää olevan avun tarpeessa?

Kysyimme neuvoa muun muassa poliisilta ja nuorisotyöntekijältä.

O

n iltapimeää.

Lenkkeilijä näkee kaukaa, että jalkakäytävällä tapellaan. Lähemmäksi tullessaan hän huomaa, että ottelijat ovat teiniikäisiä tyttöjä. Toistensa kimpussa ollaan jo verissä päin, ja toinen on jäämässä pahasti alakynteen. Toinen ohikulkija on pysähtynyt seuraamaan etäältä tilannetta.

Häiriköintiä ja vahingo Pikkujutuista ei pidä hätkähtää

Katutappelu Avun soittaminen on auttamista

Tappeluun ei mennä fyysisesti väliin

Osapuolet tapaavat sovittelussa

”Pahoinpitelyt kuuluvat selvästi poliisityön piiriin. Jos näkee pahoinpitelyn ja kokee, ettei itse pysty menemään väliin, ohjeena on soittaa hätänumeroon 112.

Auttamista on jo se, että soittaa. Lisäksi voi pyrkiä vaikka etäämpää seurailemaan tilannetta ja antamaan puhelimella reaaliaikaista tietoa tapahtumista. Samalla voi yrittää painaa mieleensä henkilöiden tuntomerkkejä ja mahdollisia poistumissuuntia.

Se, ettei itse uskalla mennä väliin, ei ole pelkuruutta. Päinvastoin se voi olla järkevää. Isokokoisia tappelijoita voi olla useita.

Kun kyseessä on nuorten tai lasten välinen väkivaltatilanne, saattaisi kenen tahansa aikuisen rauhallinen väliintulo lopettaa tilanteen. Monesti jo se, että aikuinen kysyy, mitä te teette, voi laukaista tilanteen.”

”Tavallisina perjantai-iltoina ovat saapaslaiset törmänneet Länsi-Vantaalla erittäin harvoin katutappelu- tai pahoinpitelytilanteisiin. Toimintamme kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat ja toimimme iltayöpainotteisesti.

Vaikka saapaslaiset liikkuvat ryhmänä, tappeluun ei mennä fyysisesti väliin.

Jos tappelussa käytetään minkäänlaista asetta, soitetaan heti poliisille.

Aina ei ole selvää, onko nujakointi pelleilyä vai kimppatappelu, jossa varsinaiset vastapuolet jäävät nurkan taakse piiloon. Mahdollisesti ympärillä olevilta nuorilta voi yrittää kysellä, mitä on meneillään. Aggressiivisesta suunsoitosta ja uhoamisesta yritetään selvitä puhumalla.

Yksin liikkuvan kulkijan voi olla mahdollista puuttua tilanteeseen sanallisesti. Toisaalta kannattaa miettiä, miten väliintulo ehkä tulkitaan, ja välttää itse joutumasta väkivallan kohteeksi.”

”Useasti sekä tytöt että pojat selvittelevät välejään rajusti. Paikalle osuneen aikuisen olisi viisainta pyytää paikalle poliisi. Silloin saadaan kirjattua kamppailun osapuolet ja voidaan järjestää mahdollinen sovittelutapaaminen. Samalla turvataan oikeusturva mahdollisiin vammojen varalta.

Sovittelussa keskustellaan, mikä johti tilanteeseen ja miten se olisi voitu välttää. Korostetaan myös sitä, että yksikin lyönti on liikaa. Asiat pitää pystyä ratkaisemaan muuten kuin käyttämällä väkivaltaa.

Soviteltavia juttuja on ollut tänä vuonna yli 400. Epäillyistä yli 40 prosenttia on alle 18-vuotiaita nuoria. Teot ovat näpistyksiä, vahingontekoja, erilaisia pahoinpitelyjä. Sovittelussa tehdyt sopimukset täytetään yleensä 90-prosenttisesti.”

Ylikonstaapeli Tanja Martikainen

Palveluoperaatio Saappaan vastaava ohjaaja Anne-Maria Laukkarinen

8

Sovitteluohjaaja Sirpa Lassila

”Usein pikkukivi- ja lumipallojutut ovat satunnaisia tapahtumia, eikä kaikista, jotka tekevät niitä, tule kioskimurtajia. Kymmenen ikävuoden molemmin puolin voivat poikien erilaiset uhittelut ja uskaltamiskilpailut olla osa mieheksi kasvamisen kipuilua.

Mutta jos ruvetaan hajottamaan postilaatikoita tai muuta omaisuutta, on napakka puhuttelu paikallaan. Ja jos naapurin omaisuuden kimpussa puuhailee joku aivan uppo outo nuori, voi kysäistä, mitä hän sieltä etsii. Silloin on tärkeää, ettei aikuisen käytös mene asiat­tomaksi.

Aikuisen ei pidä ruveta huutelemaan lapsille ja nuorille kadun toiselta puolelta, vaan mennä kadun yli, keskustella ja todeta rauhallisesti, että tämä puuhastelu loppuu tähän: ’Näin ei toimita tässä naapuristossa. Vai haluatko, että tulen keskustelemaan asiasta kotiisi? Mietipä, mikä olisi viisainta.’

Kieltoja voi esittää asiallisesti, ilman v-sanoja, ja lasta kunnioittaen. Lapseen tai hänen tavaroihinsa ei saa koskea.

Toisaalta ongelmana ovat perheet, joita lasten tekemiset eivät kiinnosta, ja lapsilta puuttuu rajat, rakkaus ja huolenpito. Häiritsevillä teoillaan lapset yrittävät usein pyytää, että heidät huomattaisiin. Aikuinen voisi ehkä olla yhteyksissä kaupungin tai seurakunnan nuorisotyöhön, jossa samat nuo-

ret mahdollisesti ti voisi löytyä myönte lemisen mahdollisu

Erityisnuorisontyöno Petri Minkkinen

Lähipoliisi voi

”Esimerkkitapaukse nimikkeinä kysymy ko ja kotirauhan rik täyttäneet nuoret o sesti vastuussa teo set, siis myös alle 15 vausvelvollisia teois Jos nuoret häi asiassa voi hyvin o alueen lähipoliisiin miten toimia. Hän v tea alueen nuoria. H toja ja ehkä ottaa puhutteluun.

Lähipoliisi teke koulujen kanssa. T tilannetta käsitellä hon kuuluu poliisin kaupungin nuoriso työntekijöitä.

Oman alueen löytää www.poliis valitsemalla ensin I liisilaitoksen, johon sieltä kohdan lähip mii yhteensä kaksit

Ylikonstaapeli Tanja

vai toiminko?

M

uutamat toisella kymmenellä olevat pojat ovat toistuvasti heitelleet pikkukiviä tai lumipalloja omakotitalon ikkunoihin, rikkoneet postilaatikon ja tunkeneet sinne kiviä ja risuja, laittaneet kiviä tielle ja huudelleet kaduilla rumia asukkaiden perään.

Yritykset puhua pojille tai naapuristossa asuvan pojan äidille eivät ole tuottaneet tulosta. Pojat ovat todennäköisesti lähikoulun oppilaita, mutta asia ei kuulemma kuulu koululle.

ontekoa

iedetään. Ehkä sieltä eisiä huomatuksi tuuuksia.”

ohjaaja

puhutella

essa tulisivat rikosykseen vahingontekkominen. 15 vuotta ovat rikosoikeudellioistaan. Kaiken ikäi5-vuotiaat, ovat korstaan. riköivät jatkuvasti, ottaa yhteyttä oman n. Hän voi neuvoa, voi jo valmiiksi tunHän voi selvitellä riihäiriköivät nuoret

ee yhteistyötä myös Tarvittaessa nuoren ään verkostossa, jon lisäksi koulun sekä o- ja sosiaalitoimen

lähipoliisin nimen i.fi-sivuston kautta Itä-Uudenmaan pon Vantaa kuuluu, ja poliisi. Vantaalla toitoista lähipoliisia.”

a Martikainen

V

anhus kulkee kadulla pakkasessa kummallisesti pukeutuneena ja ilman ulkovaatteita. Vaikka kädessä on lähikaupan kassi, vaikuttaa siltä, kuin suunta olisi hukassa.

Eksyksissä Vahingontekoa ja ilkivaltaa voidaan sovitella ”Meillä on ollut sovittelussa tapauksia, joissa nuoret miehet ovat häiriköineet tai kiusanneet naapuria.

Sovittelutoimisto ei tee tutkintaa.

Useimmat sovittelualoitteet tulevat poliisilta. Myös rikoksen tai riidan osapuoli tai hänen huoltajansa voi tehdä aloitteen sovittelusta. Sovittelutoimisto vastaa puhelimeen 050 312 2072 arkisin varmimmin kello 9–15.

Sovittelutapaamiseen kutsutaan nuoret tekijät huoltajineen ja vahinkoa kärsinyt osapuoli. Nuorille voidaan kertoa, että kaikki tilanteessa mukana olleet nuoret voivat tulla huoltajineen paikalle. Joskus tarvitaan paikalle myös tulkki, lastensuojelun ja koulun edustajat, tukihenkilö ja sijoituspaikan vanhempi.

Kahden vapaaehtoisen sovittelijan vetämässä tapaamisessa keskustellaan tapahtuneesta ja sen aiheuttamasta haitasta ja mielipahasta. Anteeksipyytäminen kuuluu sovitteluun.

Jos osapuolet pääsevät yksimielisyyteen, laaditaan kirjallinen sopimus allekirjoituksineen. Myös alle 15-vuotiaalla on korvausvastuu.”

Sovitteluohjaajat Mariitta Vilén ja Minna Autere

Toiselta voi kysyä, tarvitseeko hän apua

Poliisi selvittää, minne muistamaton on menossa

Moni jää ilman apua, jos naapuri ei näe häntä

”Pukeutumista olennaisempaa on, kuinka sekaisen tuntuinen vanhus on.

Onko hän hätääntynyt, eksynyt tai voiko huonosti? Jos hän näyttää apua tarvitsevalta, kysyisin ihan suoraan, tarvitseeko hän apua.

Sekavaa vanhusta ei missään ta­ pauksessa saa jättää yksin kadulle vaan täytyy odottaa, että poliisi tai ambulanssi tulee paikalle. Jos hän osaa kertoa, missä asuu, voi hänet saattaa kotiin ja tarkistaa, että siellä asiat ovat kunnossa.

Joskus apua tarvitseva vanhus on ryöstetty. Niinpä ymmärrän oikein hyvin, jos vanhus ei halua tuntematonta ihmistä kotiovelleen. Myös auttamiseen voi liittyä riskejä, jopa riski tulla ryöstetyksi.

Muutaman kerran vuodessa joku esittää diakoniatyöntekijälle huolensa naapurista, omaisestaan tai ystävästään. Diakoniatyöntekijä pystyy kotikäynnin aikana arvioimaan, minkälaista apua vanhus tarvitsee ja onko aihetta puuttua tilanteeseen.

Rohkaisen ottamaan vastuuta lähimmäisestä, käyttämään maalaisjärkeä ja pyytämään apua viranomaiselta, jos ei selviä omin avuin.”

”Se, että joku pukeutuu tai käyttäytyy vähän oudosti, ei ole poliisiasia.

Pienemmällä paikkakunnalla olisi ihan luontevaa mennä kysymään vastaantulijalta tai naapurilta, onko kaikki hyvin. Tuskin Vantaallakaan kukaan panee pahakseen, jos lähimmäinen osoittaa kiinnostusta ja välittämistä.

Jos huoli on aiheellinen keskustelun jälkeenkin, voi soittaa kriisipäivystykseen. Se ottaa vastaan tietoja ja antaa neuvoja. On sosiaalityöntekijän asia ottaa yhteyttä esimerkiksi omaisiin. Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa ympäri vuorokauden numerossa 09 8392 4005.

Silloin, kun kadulla liikkuva vanhus on muistamaton eikä tiedä minne on menossa, on syytä ottaa suoraan yh­ teys poliisiin hätänumeron kautta. Poliisi selvittää, voiko vanhuksen palauttaa kotiin tai sairaalaan, ja ilmoittaa myös tilanteesta sosiaaliviranomaisille.

Tätä nykyä Vantaan alueella on joku vanhus eksyksissä lähes joka viikko. Omaiset saattavat soittaa, ettei häntä ole näkynyt tuntikausiin sen jälkeen, kun hän lähti kävellen käymään lähikaupassa. Kadoksissa on kotonaan asuvien lisäksi myös tukiasuntojen ja vanhainkotien asukkaita.”

”Silloin kun ollaan niin sanotulla huolen harmaalla alueella, eli jostakin syystä huolissaan toisesta ihmisestä ja hänen selviämisestään, voi ja pitää tehdä jotakin. Usein jo yksi puhelinsoitto vie asiaa eteenpäin.

Vanhusten lisäksi myös moni vammainen ja mielenterveyskuntoutuja jää ilman apua, jos naapuri, ystävä tai joku toinen paikalle osuva ihminen ei näe häntä ja totutun käyttäytymisen muutosta.

Vanhuksen huolestuttavasta elämäntilanteesta voi kertoa Vantaan kaupungin vanhusten palvelutarpeen ar­ viointipuhelimeen 09 8392 4202, joka päivystää arkisin kello 8.15–16. Toivon, että kynnys soittaa ja kysyä neuvoja, olisi matala.

Muina aikoina ja erilaisissa kriisitilanteissa voi ottaa yhteyttä sosiaalija kriisipäivystykseen 09 8392 4005 tai kaupungin terveyspäivystykseen Peijaksen sairaalaan. Poliisi tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa, kun löytää kaduilta harhailevia, muistisairaita vanhuksia. Näiden vanhusten tilapäiseen majoitukseen ja asioiden selvittelyyn on varattu kriisipaikkoja.”

Diakoni Anne Saviranta

Ylikonstaapeli Tanja Martikainen

Vanhusten avopalvelujen palvelupäällikkö Anna-Liisa Korhonen

Ulla-Maija Vilmi kuvitus Kikka Nyrén

9

HERÄNNÄISSEURAT

“Syö itsesi iloiseksi!”

Raakasuklaantekopaketti Raakasuklaa on (pikku)joulujen piristys, joka saa silmät kiilumaan ja posketkin punaisiksi.

Raakasuklaan valmistaminen on tämän joulun hitti!

Ruohonjuuresta saat raakasuklaan valmistuspaketin, jossa on kaikki tarvittava mukana!

Tuoreeks,

terveeks.

Su 19.12. klo 16 Jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Anna-Liisa Alavuotunki, Samuli Korkalainen ja Elsa Sihvola.

Klo 18 Kotiseurat Lesceliuksella, Lammaskatu 24, Järvenpää.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

VALA Tällä kupongilla 16.-20.12.

Raakasuklaan valmistuspaketti

Julkaisija Vantaan seurakunnat.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa,  09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Toimituksen sihteeri Arja Vasara,  09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela,  09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi.

Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori,  09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila,  050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen,  09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta  09 830 6236, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen  09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen,  020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto,  020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä,  020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus,  020 754 2361.

Ilmoitushinta mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki,  020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun:  020 071 000, www.posti. fi/palaute.

22,-

/ kpl (25,75)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa

Joka päivä lupaus kantaa Päivittäishartauskirja, joka rohkaisee lukijaansa luottamaan Jumalan lupauksiin ja armoon niissäkin tilanteissa, joissa tulevaisuudenusko horjuu.

Ovh 28 €

Tim Dowley

Suuri Raamattutieto Laaja, värikäs ja luotettava johdatus Raamatun maailmaan. Mukana historiallisia karttoja ja havainnollistavia aikajanoja. Suurteoksen sivuilla avautuu Lähi-idän kirjava elämänmeno ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän.

Ovh 35 €

Anne Gröhn Yusif Mirza (kuvitus)

Nyt Betlehemiin!

Kirja tutusta jouluevankeliumista, jolle Gröhnin oivaltavat kommentit antavat tuoreita näkökulmia. Omaperäinen moderni kuvitus on saanut vaikutteita Kaukasian muinaisesta kalliomaalaustaiteesta.

Ovh 18 €

ESITTELY

su 19.12. klo 12-14

Kilterinmäkeen perheasuntoja Kilterinmäki sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Myyrmäen junaaseman läheisyydessä.Turvallisessa Kilterinmäessä kaikki on lähellä: päiväkodit, koulut, erilaiset harrastusmahdollisuudet ja Kauppakeskus Myyrmannin palvelut. Talossa on kivoja asuntoja kaikenkokoisille perheille, tulkaa katsomaan!

Kilterinrinne 6, arvioitu valmistumisaika 2/2011 asuntotyyppi tupak(+alkovi) h+alkovi+kk 2 h+kk/k 3 h+k/tk(+s) 4 h+k(+s) 4 h+k+ateljee (2-taso)

m2 kpl 33,0 - 34,0 15 36,0 12 50,5 - 52,5 21 71,5 - 88,5 12 87,5 - 91,5 13 116, 5 1

vuokra, €/kk 645 - 722 674 - 707 772 - 825 978 - 1 178 1 142 - 1 230 1 541

Eero Junkkaala

Vesimaksut ja pesutuvan maksuton käyttöoikeus sisältyvät vuokraan.

Vakuusmaksu 250 €. Varallisuusrajat.

Kansantajuisesti kirjoitettu teos Pyhän maan historiallisista paikoista ja niihin liittyvistä tiedemaailman tuoreista löydöistä. Mainio matkakirja Israeliin aikovalle.

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Valitse Kilterinmäestä uusi kotisi ja täytä asuntohakemus jo tänään nettiosoitteessa: www.vvo.fi.

Eedenistä Itään: Esseitä Raamatun paikkakunnista

Ovh 25 €

Kysy kirjakauppiaaltasi tilauspalvelu@perussanoma.fi puh. (09) 5123 9120 www.perussanoma.fi

Perussanoma - uskon ja tiedon lähteellä

10

Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23 %) ja lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+7 snt/min (alv 23 %).

Juha Vähäsarja

VVO-kotikeskus Vernissakatu 1, 5. krs 01300 Vantaa puh. 020 508 3860 Avoinna ma-pe 8.30-15.30 vantaa@vvo.fi

Nuortenkirjoja

Laulu kaipauksesta Maria Turtschaninoff: Arra. Tammi 2010.

Pakosta maalla Kate Thompson: Yön eläjä. Gummerus 2010.

Muutto vieraalle paikkakunnalle pois vanhojen kavereiden luota on nuorelle usein kova paikka. Niin se on myös 14-vuotiaalle dublinilaiselle Bobbylle, joka joutuu eroon vanhasta autovarasjengistään hänen äitinsä päätettyä muuttaa maalle.

Kylä, johon he muuttavat, vaikuttaa mystiseltä ja paikallinen väki taikauskoiselta. Pian Bobby joutuu pakkotyöhön uudelle vuokraisäntäperheelleen korvatakseen yhden tuoreen rötöksensä.

Töissä on se hyvä puoli, että Bobby tutustuu sitä kautta perheeseen ja ystävystyykin heidän kanssaan sekä oppii rehdin työnteon meiningin. Samalla hän saa tietää mystisiä ja pelottavia asioita kylästä ja uudesta kotitalostaan. Bobby löytää talon sokkeloista entisten asukkaiden tavaroita, joista hän saa pääteltyä yhtä ja toista karmivaa.

Kate Thompson yhdistelee romaanissaan vanhojen kauhutarinoiden ja fantasian elementtejä nykyaikaan ja nuorten maailmaan. Yön eläjä on paikoin piinaavan jännittävä ja juoni on rakennettu taitavasti, tosin melko monimutkaisesti. Tapahtumiin kannattaa keskittyä huolella, jotta kaikki palaset saa loksahtamaan paikoilleen.

Heikki Kylkisalo, 14

Finlandia-Junior‑ehdokkaaksi valittua Arra-fantasiaromaania voisi hyvin kuvata yhdellä sanalla: kaipaus. Arra ei puhu. Hän kokee olevansa viallinen, ei kaivattu otus, jota kukaan ei halua lähelleen.

Todellisuudessa Arra on olosuhteiden kolhima tyttöraukka, joka kyllä puhuisi, jos hänelle puhuttaisiin.

Puhumisen sijaan metsässä viihtyvä Arra oppii kuuntelemaan ja lopulta laulamaan maan, ilman ja tulen lauluja. Hän saa metsältä sen, mitä sydän eniten kaipaa: laulaa kaipuunsa tuuleen.

Eräänä päivänä Arra kuitenkin viedään siskonsa Kardin kanssa pois tutusta kotikylästä loisteliaaseen Lagoran kaupunkiin. Siellä vanhemman siskonsa Evian talossa Arran on opittava uudet laulut ja uudet säännöt.

Isosisko kohtelee Arraa kuin eläintä. Hän hyväksikäyttää säälittä Arran taitoja punoa kauniita koreja ja kuvakudoksia ottaen rahat ja maineen itselleen. Mutta Arra ei välitä. Hänen sydämessään kytee kaipaus kotimetsään ja uusi outo kaipuu kaupungin prinssiin, hohtavahiuksiseen Surandoon. Kun kaupunkia uhkaa sota, Arran on löydettävä itsestään vielä aivan uusi voima: laulaa laulunsa kaikkien puolesta.

Kirja alkaa kuin verkkainen laulu. Maria Turtschaninoffin kerronta on selkeää ja soljuvaa. Loppua kohden meno kuitenkin kiihtyy ja tuntuu, että viimeinen kertosäe hukuttaa lukijan ratkaisun pyörteeseen liiankin nopeasti. On kuitenkin varmaa, että jos kirjaa alkaa lukea, sitä on vaikeaa laskea käsistään.

Anni Juusela, 17

si! joululahjak Lahjakortti i! ks pu lo Tule viikon

Lähde kylpylälomalle Saloon!

Totisiksi muuttuvat leikit David Almond: Naakkakesä.

Tammi 2010.

14-vuotias englantilaispoika Liam ja hänen kaverinsa viettävät kesälomaa. Pojat ovat alkaneet aikuistua, kukin eri tahdissa ja eri tavoin. Liamin kaveri Max on jo alkanut seurustella ja miettiä tulevaisuuttaan, kun taas Liam ja muut pojat leikkivät vielä yhä rajummiksi yltyviä leikkejä hävittäjien lentäessä heidän kotikylänsä yli itään.

Eräänä päivänä Liam ja Max löytävät naakan johdattamina hylätyn tyttövauvan. Vauva annetaan sijoitusperheeseen, jonka kahteen muuhun adoptoituun kovia kokeneeseen lapseen Liam tutustuu. Uusien tuttavuuksien perusteella hän ymmärtää, että joillekin sota, kuolema ja väkivalta ovat täyttä totta.

David Almond kuvaa hyvin poikien juttuja ja ajatuksia. Henkilöt ovat värikkäitä ja realistisia, etenkin Liamin vanha ystävä Nattrass on mieleenpainuva kuvaus sodan ja väkivallan hullaannuttamasta nuoresta, joka ei ymmärrä asioiden todellista laitaa.

Selkeää nuortenkirjoille ominaista juonta ei Naakkakesässä ole, vaan kirja kuvaa aidontuntuisesti Liamin lapsuuden viimeistä kesää. Suosittelen kirjaa paitsi nuorille myös aikuisille.

Heikki Kylkisalo, 14

25.–31.1.

1.–7.2.

8.–14.2.

1.–7.3.

15.–21.3.

29.3.–4.4.

17.–23.5.

24.–30.5.

14.–20.6.

21.–27.6.

28.6.–4.7.

Pelimanniviikko Kultaisen iän loma 40-, 50-, 60-luvun ikivihreät Hyvän olon eväät ja tanssin taikaa Maaliskuun virkistysviikko Positiivisuusviikko Svengaava 50-luku Pelimanni- ja kansanmusiikkiviikko Harmonikkaviikko Juhannusloma Sykettä sydämeen

Hinta 432 euroa/hlö/puolihoito/2 hh. Sinulla on mahdollisuus liittyä jäseneksi Eläkeliittoon, jolloin loman hinta vain 355 euroa.

Käytä 77 euron etu hyväksesi!

Kaikilla viikoilla monipuolista ikäihmisen ohjelmaa: hengellinen päivän avaus, vesijumppaa, yhteislaulua, tanssia, tietokilpailuja, iltamia. Maksuton kuljetus Salon asemilta.

Varaukset ja tiedustelut p. (02) 727 5200 Lehmirannan lomakeskus Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato (Salo) www.lehmiranta.fi, lehmiranta@elakeliitto.fi

JOULUKERÄYS 2010

Joulun sanoma kuuluu kaikille Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen tuotto käytetään tänä vuonna lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Osallistu keräykseen ja anna lapselle mahdollisuus parempaan huomiseen.

Lahjoita joulukeräykseen!

Pankissa

TeksTiviesTillä

sOiTTamalla

inTerneTissä

Tilinumero 800014-161130 Viestiksi J10 IBAN: Fi3880001400161130 BIC: DaBaFiHH

Lähetä viesti JOUlU5 (5 euroa) tai JOUlU10 (10 euroa) numeroon 16160

0600 01515 (15,07 € + pvm)

www.mission.fi /joulukerays

Kiitos lahjastasi. Toivotamme rauhallista joulua.

Kampanjan tuotto käytetään vuosina 2011-2012 Lähetysseuran yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja diakonian työhön.

Keräyslupa: OKH626A, voimassa 2009-2010 koko Suomessa (ei Ahvenanmaalla). Myönnetty 3.12.2008, Etelä-Suomen lääninhallitus.

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117 www.esperi.fi

11

Palveluja tarjotaan KOTISIIVOUSTA

Docrates Klinikka

Ikkunanpesua, kattolumitöitä.

Ammattitaidolla 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Myyntinäyttely nyt myös Tammistossa

(Valimokuja 2, Vantaa)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Erikoistunut syövän hoitoon Erikoislääkärin vastaanotolle nopeasti, ilman lähetettä.

Neuvonta ja ajanvaraus ma–to 8–20 pe 8–16 puh. 010 773 2000 Lue lisää → www.docrates.com

Hammashoitoa Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Vuokrata halutaan ValtaVa kysyntä Vuokra-asunnoista!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

12

Timpurintyöt, maalaukset, tapetoinnit.

Luotettava ja laadukas tekijä.

RAKENNUSPALVELU KOKKONEN SEPPO

040 570 1884 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Ostetaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

K&P HAUTAKIVET

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Auratie 3, p. 09 830 6459

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla ja torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Suljettu 20.12.–10.1.

Hakunilan kirkon kirppis suljettu 18.12.–15.1.

Kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 18, esilaulajana Jaakko Hietikko.

Messu su 19.12. klo 12. Kaija Laalo-Lipponen, Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

Seniori-ikäisten joululaulut ti 21.12. klo 13. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi.

Senioriklubin joulujuhlat ti klo 13–14.30. Vesa Häkkinen, Minna Tervo. Kauden viimeinen. Klubi aloittaa taas toimintansa 4.1.2011 Christmas Carol — kauneimmat joululaulut ke 22.12. klo 19.

Lauluja ja tekstejä eri kielillä. Mukana Hakunilan kirkon kuoro.

Ryhmä pienituloisille yksinhuoltajaperheille kokoontuu tiistaisin kirkon takkahuoneessa klo 18–19:30. Ensimmäinen tapaaminen joulun jälkeen on 11.1.

Lisätiedot pienperheyhdistyksestä p. 045 7731 1399.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Messu, 4. adventtisunnuntai su 19.12. klo 10. Saarna Jaakko Rantasalo, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Messussa avustavat Matleena Hintsala, sopraano, ja Mikko Hintsala, baritoni.

Kotikirkon joulujuhla to 16.12. klo 18. ”On hanget korkeat, nietokset, me taasen laulamme riemuiten, kun joulu, joulu on meillä.” Tule ja tuo ystäväsikin mukaan joulujuhlaan.

Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 18. Pastori Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Diakonian jouluruokailu vähävaraisille ma 20.12. klo 12.

Kolmen kanttorin joulukonsertti ma 20.12. klo 19. Kanttorit Pekka Soranummi, Hannu Lehtikangas ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Lapsille ja perheille Pähkinämessu su 19.12. klo 12 Lammaspolku 1:n kerhotilassa.

Uudenlainen lapsille suunnattu jumalanpalvelus, jossa ratkaistaan pyhä pähkinä. Pastori Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Mukava tehtävä tarjolla lapsille! Tarvitsemme innokkaita esiintyjiä enkeleiksi, paimeniksi ja itämaan tietäjiksi jouluevankeliumin toteutukseen perhehartaudessa jouluaattona klo 14.

Esiintyjiä voi ilmoittaa lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnille p. 09 830 6457 tai eila.paulun@evl.fi. Harjoitukset keskiviikkona 22.12 klo 18 Hämeenkylän kirkolla.

Muuta Kauneimmat joululaulut ja jouluhartaus ke 22.12. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalo, Kastanjakuja 1. Pastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Seurakunnan kuorojen levyjä myynnissä kirkkoherranvirastossa. Mieskuoro Kanto: Etsin joulun hiljaisuutta, Hämeenkylän kamarikuoro: Käy jouluvieraaksen ja Kamarikuoro Valon kaiku: Rakkauden käsky. Hinta 15 €.

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti pe 17.12. klo 19.

Messu su 19.12. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

Kauneimmat joululaulut su klo 19.12. klo 18.

Vivace-kuoron joulukonsertti ma 20.12. klo 19.

Puuroperjantai 14.1. klo 11 hartaus ja ilmainen puurotarjoilu.

K astettu

K astettu

Jarmo Antero Päkkilä 46 v, Kimmo Antero Kuusinen 42 v, JuhoKusti Antero Soininen 20 v.

Manu Eepeli Kettunen, ArtemNiklas Antokhin, Veera Alisa Haataja, Benjamin Onni Oliver Ngandu, Lauri Mikael Mäensivu, Joonas Elias Juntunen, Kerttu Anselika Listola, Pauli Veeti Viljami Meri, Jimmy Aaron Runne, Luna Emilia Enqvist.

Hautaan siunattu Aune Matilda Peltola 90 v., Reino Kalevi Räsänen 69 v., Heljä Hannele Kuosmanen 57 v., Sami Petteri Tietäväinen 27 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla

Vilho Oskari Ropponen, Mitja Antton Eemeli Misukka, Aleksandra Susanna Marika Kroupkina, Aino Eveliina Kapanen, Mia Catriona Conniffe.

Avioliittoon kuulutettu Jukka Matti Heikkilä ja Johanna Kristiina Hurme.

Hautaan siunattu

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu pe 24.12.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi. Päivystystä ei ole pe 24.12.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Joulujuhla vanhemmalle väelle to 16.12. klo 11. Juhla alkaa hartaushetkellä kirkossa ja jatkuu jouluaterialla seurakuntasalissa.

Aterian hinta 10 euroa maksetaan juhlassa.

Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti to 16.12. klo 19. Puhallinorkesteri ja yhtyeet esiintyvät. Vapaa pääsy.

SPR:n verenluovutus pe 17.12.

klo 13–19. Anna lahja lähimmäiselle.

Korson mieslaulajien joulukonsertti pe 17.12. klo 19. Solistina sopraano Angelika Klas, kuoroa johtaa Pekka Itkonen, säestys Martti Sirviö, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Neljännen adventtisunnuntain messu su 19.12. klo 10, Hanna Vaittinen ja Karmen Kelk.

Kauneimmat joululaulut lapsiperheille su 19.12. klo 16, mukana Mikkolan musiikkiluokka, Sanna Heikurinen ja Karmen Kelk.

Anja Andersenin lauluoppilaiden joulukonsertti ma 20.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Naiskuoro Prima Veran joulukonsertti ti 21.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Kynttilähartaus ke 22.12. klo 18 kirkkopihalla, Kari Pekka Kinnunen ja Martti Sirviö. Glögitarjoilu.

Jouluaaton hartaus lapsiperheille pe 24.12. klo 13, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Aattohartaus pe 24.12. klo 15, Kari Pekka Kinnunen ja Karmen Kelk.

Haluaisitko olla paimen tai enkeli? Etsimme lapsia ja aikuisia toteuttamaan jouluaaton 24.12. klo 13 perhehartautta kirkossa.

Asusteet ja ohjeistuksen saa kirkolle saapuessa — olethan paikalla viimeistään klo 12.40. Etsimme lisäksi muutamaa henkilöä lukemaan esirukousta. Tied. ja ilm. lapsi- ja perhetyön pappi Sanna Heikurinen, p. 050 599 8971.

Myös päiväkerhoissa ja perhekerhoissa voi ilmoittautua tehtäviin.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1

Aattohartaus pe 24.12. klo 14, Vesa, Inkeri, Pinja ja Pihla Ruokonen.

Nuorille Nuorten kahvilat joulutauolla 19.12.–6.1.

Lapsille ja perheille Perhekerho pe 17.12. klo 9 kirkolla. Kauden viimeinen kerta.

Perhekerhoissa puuroa ja piparien leivontaa to 16.12. klo 9 Nikinmäessä (Surviaisenkuja 1), ma 20.12. klo 12 kirkolla ja ti 21.12. klo 9 Mikkolassa (Venuksentie 4).

Muuta Hartaus Metsonkodissa (Metsotie 23) pe 17.12. klo 13, Vesa Ruokonen.

Jouluisin ikkuna ‑kilpailu 19.12. saakka. Äänestä Korson liikkeiden parasta jouluikkunaa. Kilpailulipukkeita saa liikkeistä ja ne voi palauttaa Lumon aulaan. Paras ikkuna palkitaan ja äänestäneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja. Järj. Korson Martat, Korson Omakotiyhdistys, Korso-Seura, Korson seurakunta, LC VantaaKomeetat, LC Vantaa-Korso, Vantaan kaupunki, Lumo ja korsolaiset yrittäjät. Joulukatu on toteutettu Korson aluetoimikunnan tuella.

Joulukalenterin luukku avautuu ke 22.12. klo 10 seurakuntakeskuksen nuorten tilojen ikkunassa Korsonpolun varrella.

K astettu Pihla Ilona Hesanto, Jonatan Emil Hämäläinen, Niilo Julius Visuri, Viljami Aukusti Heiman, Nemo Casper Bergholm, Toni Olavi Tuomainen, Lauri Kasperi Kamar.

Hautaan siunattu Kaarlo Kauko Hiltunen 59 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, to 23.12. klo 9–14.

Diakoniatoimisto Päivystys vain Rekolan kirkolla ti 21.12. ja ke 22.12. klo 10–12,

Rodeo

Hämeenkylän kirkko

16.12.–22.12.

Perheen kanssa on hyvä olla, mutta aina ei lastenkasvatus ole yhtä hymyä.

Valoa vanhemmuuteen

O

nko sinulla joskus käynyt mielessä, että haluaisit jutella lastenkasvatukseen liittyvistä asioista jonkun muun aikuisen kanssa? Tilaisuus tähän avautuu Valoa vanhemmuuteen ‑ryhmässä, joka alkaa helmikuussa perheasiain neuvottelukeskuksessa.

Ryhmä on tarkoitettu 4–10-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tavoitteena on vahvistaa ja tukea lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta. Ryhmässä etsitään myös vaihtoehtoisia tapoja toimia eri kasvatustilanteissa.

Kokoontumiskertoja on kahdeksan ja ryhmässä on 6–8 vanhempaa. Tapaamiset ovat viikoittain.

Opeteltuja asioita harjoitellaan ryhmän tapaamisten välillä kotona. Aiheina ovat muun muassa vanhemmuuden voimavarat, hyvän huomioiminen lapsessa, rajoittamistilanteet ja tunteiden tunnistaminen.

Ryhmään voi ilmoittautua 20.1. mennessä perheneuvoja Leena Jokiselle p. 050 347 2917, perheneuvoja Hellevi Hilska-Saloselle p. 050 347 6846 tai perheasian neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330. Ryhmään tulijat haastatellaan.

Valoa vanhemmuuteen ‑ryhmä alkaa ke 2.2. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa.

Fikkari mukaan joulupolulle Timo Saarinen

Vantaan seurakunnat

Pikkuväki voi virittäytyä joulutunnelmaan su 19.12. Kivistön kirkon hiljaisuuden polulla. Siellä kiemurtelee tähän aikaan vuodesta joulupolku, jonka varrelta löytyy jouluevankeliumi, pieniä tehtäviä ja paimenia kedolla. Mukaan kannattaa ottaa taskulamppu, jotta näkee kaiken tarkasti.

Polun kävijöille on tarjolla joulupuuroa, pipareita ja lämmintä mehua. Kirkossa avataan kello 15 joulukalenterin luukku ja tapahtuma.

Kello 15.15. ja 16.15. lauletaan kauneimpia joululauluja.

Joulupolku su 19.12. klo 15–17 Kivistön kirkossa ja hiljaisuuden polulla

ei to 23.12. Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Joulumusiikkimatinea to 16.12. klo 18.30. Musiikki- ja lausuntaesityksiä sekä yhteislaulua. Kultaisen iän kuoro, johtaa Leena Sinisalo.

Ohjelma 5 euroa.

4. adventtisunnuntain messu su 19.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Terttu Siljander, kanttori Noora Hultin.

Jouluinen konsertti su 19.12. klo 18 kirkossa. Lumous group ja urkuri Tommi Niskala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

“Balalaikka helkkää, loistaa tähdet, kuu” ‑joulukonsertti ti 21.12. klo 19 kirkossa. Balaikkaorkesteri Kalinka, johtaa Albina Parkkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Muuta Jouluhartaus to 16.12. klo 13 Havurastissa ja klo 14 Leena-kodissa.

K astettu Aini Josefiina Hakkarainen, Timo Albert Hartendorp, Lilian Isabella Jäske, Daniel Allan Tilus, Johnny Allan Andreas Tilus.

Avioliittoon kuulutettu Juho Mauno Peltokorpi Rekola ja Juulia Karoliina Heilimo Hakavuori, Lasse Heikki Ilmari Tyrväinen ja Jenny Emilia Humaloja.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

13

Vantaan seurakunnat Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Pyhän Laurin kappeli

K artanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 16.12. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Kauneimmat joululaulut sekä nuorten avoimet ovet to 16.12. klo 18.

Lapsille ja perheille Perhekerhot jäävät joululomalle.

Päivä-, vekkuli- ja avoimet päiväkerhot jatkavat toimintaansa joululoman jälkeen viikolla 2.

Pyhäkoulut kokoontuvat vielä sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie su 19.12 klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, su 19.12. klo 11–12.

Nuorille Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C.

Walkers pe 17.12. klo 19–22 Tikkurilassa.

Muuta Vähävaraisia lapsiperheitä voit tukea lahjoittamalla rahaa Tikkurilan seurakunnan tilille: FI31 1578 3007 101193, viite 1766. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjasi perille.

K astettu

Pappilankuja 3

Corvus Laurencij ‑kuoron joulukonsertti to 16.12. klo 19. Johtajana Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Kauneimmat joululaulut to 16.12. klo 13.

Ilosanomapiiri to 16.12. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 16.12. klo 18 takkahuoneessa.

Sekakuoro Qoro Quandon joulukonsertti — Joulug on rakennettu pe 17.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5€.

Hertta-kirkonrotan jouluseikkailu la 18.12. klo 16, 17 ja 18. Tutustu jouluun ensimmäiseen seurassa Hertta-rotan suloisen. Näytelmä soveltuu myös perheen pienimmille. Kesto noin 30 minuuttia. Yli 8 henkilön ryhmät ilmoittautuvat p. 050 572 2811, 050 420 3991 tai 050 434 5539.

Kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 19.

Messu su 19.12. klo 10. Kristiina Kartano, Tuula Lapveteläinen, Mimmu Kyrönseppä.

Arabiankielinen raamattupiiri su 19.12. klo 16 ryhmähuone.

Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti su 19.12. klo 17. Joh-

Pipsa Angeli Piirainen, Vilja Sylvia Pelkonen, Robin William Laurell, Nuutti Verneri Tolonen, Miko Arthur Hakala, Julia Alexandra Nurminen, Emil Juhani Huhtala, Tatu Johannes Tuomikoski, Tilma Maria Juvonen, Saimi Elina Mäntyniemi, Aaron Veikko Alfred Avikainen, Nuutti Onni Luukas Isola, Neea Eveliina Halttunen, Amanda Maria Yegela, Lotta Sofia Laasonen.

Hautaan siunattu Mauno Johannes Ruohonen 90 v, Elma Eliina Vilokkinen 86 v, Minna Lea Susanna Juola 40 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Joosef ja enkeli Joosefille ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt on lähtöisin Pyhästä Hengestä.”

Matt. 1:20

Diakonia

Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Döpta

Mikä on toivevirtesi? Myyrmäen kirkossa lauletaan toivevirsiä keskiviikkona 19.1. klo 18.30. Voit esittää toiveesi 12.1. mennessä nettilomakkeella osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski.

Alec Edmund Emil Eklund, Zahara Madden Davis.

Döda Doris Margareta Nyman 88 år.

Yhteiset Erityisdiakonia

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 16.12. klo 19.

Vaskivuoren lukion kamarikuoro ja mieskuoro johtajana Jukka Lehtinen sekä Vaskivuoren lukion tyttökuoro johtajana Jonna Salminen. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Kauneimmat joululaulut pe 17.12. klo 19.

Vantaan Naislaulajien joulukonsertti la 18.12. klo 18.15. Vantaan Naislaulajat johtajana Ari Pärnänen ja VanDaamit johtajana Kaisa Pärnänen sekä Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messu su 19.12. klo 10. Saarna Risto Pottonen, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Sinikka Honkanen.

Joululaulu seimellä su 19.12. klo 18.15. Musiikkikuvaelma Topeliuksen tekstiin pohjautuen. Alkuperäiskäsikirjoitus Rauha Rentola, musiikin sovitus, sävellys ja johto Matti Rankala. Esiintyjinä Klaavikuoro solisteineen, jousikvartetti, Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, ja Kari Jerkku, urut, piano ja cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto vanhusten Mariakodille Inkeriin.

Arkihuolesi kaikki heitä ‑joulukonsertti ma 20.12. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu joht. Jori Männistö ja Vantaan Laulun Oltermannit johtajana Ari Pärnänen sekä Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sinkkupiiri ti 21.12. klo 18.30–20 takkahuone. Pieni joulu.

Kauneimmat joululaulut ti 21.12. klo 20. Mukana Angolan lähetti, raamatunkäännöskonsultti Riikka Halme-Berneking, joka kertoo joulunvietosta Angolassa.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Joulupolku su 19.12. klo 15–17.

Hiljaisuuden polulla jouluevankeliumi, pieniä tehtäviä, paimenia kedolla. Ota taskulamppu mukaan. Kirkossa joulupuuroa, piparia, lämmintä mehua. KiVa ry:n lelukeräys. Klo 15 Vantaan lasten joulukalenterin luukun 19 avaaminen ja tapahtuman avaus kirkossa. Klo 15.15 ja 16.15 kauneimpia joululauluja kirkossa.

Jani Laukkanen

Kauneimmat joululaulut pe 17.12. klo 20.

Messu su 19.12. klo 12. Maria Erkkilä, Janne Silvast, Simo Santaranta.

Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 16 ja klo 18.

Joulun kellot soivat su 19.12. klo 20. Helsingin Laulu, johtaa Hanna Remes. Tunnelmallinen koko perheen joulukonsertti, jossa useat tutut laulut ovat saaneet uuden kuosin. Ohjelma 8 €.

Vantaan kansainvälisen koulun joulukonsertti ma 20.12. klo 18. Jyrki Niskanen (tenori, piano), Sirkka Kuula (viulu, piano, musiikin johto). Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 € koulun ja päiväkodin musiikkitoimintaan.

Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti ma 20.12. klo 20. Johtajana ja yksinlaulu Pekka Itkonen, säestys Juha Paukkeri, kuoron lauluyhtye TiXingers. Liput 12 € aikuiset, 5 € kouluikäiset.

Rekolan sekakuoron joulukonsertti ti 21.12. klo 19. Ohjelmassa perinteisiä ja vanhoja joululauluja. Vapaa pääsy.

C. Saint-Saëns Jouluoratorio (Oratorio de Noël), A. Corelli: Concerto Grosso to 23.12. klo 19. Noora Hultin (sopraano), Hanna Tamminen (mezzosopraano), Anne Viljamaa (altto), Markku Lintunen (tenori) ja Antti Pakkanen (basso). Helsingin filharmoninen kuoro, soitinyhtye, Saara Rautio (harppu), johtaa Hannu Norjanen, urut Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

tajana ja yksinlaulu Pekka Itkonen, säestys Juha Paukkeri, kuoron lauluyhtye TiXingers. Liput 12 € aikuiset, 7 € eläkeläiset, 5 € kouluikäiset.

Kauneimmat joululaulut ke 22.12. klo 18.

16.12.–22.12.

Kuurojentyö Viittomakielelle tulkattu joulun perhehartaus pe 24.12. klo 13 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo.

Perheneuvonta

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 18.

Toivon tuulet — ilta yhdessä su 19.12. klo 17.

Bibliodraamaryhmä ti 25.1. ja ti 8.2. klo 18–21. Muovaamme, väritämme, esitämme, tutkimme itseämme ja elämää kolmen Raamatun kertomuksen avulla. Erityistaitoja ei tarvita. Ilmoittautumiset viimeistään 22.12. Helena Fyhrille p. 050 380 6500, helena. fyhr@evl.fi.

Lapsille ja perheille Iltapäiväkerhot kokoontuvat 22.12. saakka. Joulujuhlapäivänä kerho alkaa heti juhlan jälkeen.

Lasten lauluryhmä su 19.12. klo 18–19 kerhohuone 4. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Muuta

Seutulan kappeli

Joululahjavinkki Mitä ostaa ihmisille, joilla on jo kaikkea? Vaikkapa puuntaimia, henkilöpaperit, koulutusta tai vuohi kehitysmaissa asuville. Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisia lahjoja on saatavana kirkkoherranvirastosta. Katso myös www.toisenlainenlahja.fi.

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

K astettu

Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 18.

Nia Amanda Karvinen, Petja Tapani Salli, Nelli Josefiina Järvinen, Erin Venla Aurora Dahlbacka, Nel-

K

Erityisdiakonian joulumessu ja -juhla su 19.12. klo 13–16 Tikkurilan kirkossa. Klo 13 alkoholiton messu, klo 14 kahvit kirkon kahviossa, klo 14.30 yhteinen musiikkihetki ja muuta ohjelmaa.

un Joosef tajusi Marian raskauden, hänen ylleen nousi pilvi synkkyyden. Jäänkö vai lähden, mutta minkä tähden — luulenpa että lähden. Rauhaton ja pettynyt mies levottomaan uneensa vaipuu, päänsä taipuu. Rukous, ahdistus ja levottomuus — seurana loputon synkkyys.

Pettynyt ja petetyksi itsensä luuli, kunnes unessaan enkelin puheen kuuli. ”Älä pelkää Joosef, isättömälle isäksi sinut luotiin ja tarkoitettiin.” Sanaakaan sanomatta unesta herättyään Joosef toimii kuten kehotetaan. Joosef tahtoo ja saa vaimokseen oman Marian, Pyhää odottavan.

Adventin odotus kääntyy loppusuoralle, on aika avautua kirkkaudelle. Herran syntymä on jo lähellä, tämä ilmoitettiin idän viisaille tähdellä, Joosefille ja paimenille unilla, kirkkau-

la Vilhelmiina Erika Pajari, Lissel Lomp.

Hautaan siunattu Tapio Mauno Mikael Mettänen 68 v, Heini Harmia 42 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 17.12 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Veckomässa fre 17.12 kl. 14, på Folkhälsanhuset, Paavola, Wikman. Vallmovägen 28.

Julkonsert med Helsingebygdens kör lö 18.12 kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars dir. Håkan Wikman Högmässa sö 19.12 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Paavola, Vanamo, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 19.12 kl. 12 i S:t Martins kapell, Paavola, Vanamo.

Folkhälsanhusets Vackraste Julsånger ti 21.12 kl. 18, vid pianot Håkan Wikman.

Valoa vanhemmuuteen ‑ryhmä alkaa ke 2.2. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi HilskaSalonen ja Leena Jokinen. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joilla on perheessä 4–10-vuotiaita lapsia. Ryhmän tavoitteena on tukea ja vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja kasvatustilanteisiin. Ilmoittautumiset 20.1. mennessä perheasiain neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330 tai Leena Jokiselle p. 050 347 2917 tai Hellevi Hilska-Saloselle p. 050 347 6846.

Päihdetyö Naistenryhmä ma 20.12. klo 17– 19 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Aiheena Elämän lahja. Ryhmä on tarkoitettu päihdekuntoutujille sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen. Käsittelemme elämän eri alueita naisnäkökulmasta. Mukana päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen, p. 050 381 8774.

Olotila – olohuone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Olotila joululomalla 23.12.–9.1.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p.

09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

della sekä enkeleillä. Meille ilosanoma Vapahtajasta avautuu Jumalan sanalla ja Hengellä.

Kaiken rakkauden Isä saa isän Pojalleen, hänelle, joka ottaa kaikkien synnit olalleen. Joosef tärkeitä unia matkallaan näkee ja ottopoikaansa kaikin tavoin suojelee. Pyhä perhe pahassa maailmassa, monta kertaa pitää olla pakenemassa. Vastasyntynyttä vainottiin, tappaakin heti alkutaipaleella haluttiin.

Herraamme ei tarvitse pelätä, rohkeutta kerätä, pinnistellä. Joosef ymmärsi ensin väärin, mutta se käännettiin hänelle oikein. Tullessaan Jeesus tuo lahjan, elämän tarkoituksen, rohkeuden. Sallitaan hänen tulla ja kanssamme olla!

Mikko Matikainen Rekolan seurakunnan kirkkoherra

Ensi sunnuntai on 4. adventtisunnuntai. Sen aihe on Herran syntymä on lähellä. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 130:5–8, 1. Moos. 21:1–7, Hepr. 6:13–19 ja Matt. 1:18–24.

14

Mariah Kari

Kauneimmat joululaulut Folkhälsanhuset Unikkotie 28

* ti 21.12. klo 18 ruotsinkielinen

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48

* la 18.12. klo 18

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

* su 19.12. klo 18

Korson kirkko Merikotkantie 4

* su 19.12. klo 16 lapsille

Länsimäen kirkko Kerokuja 9

* su 19.12. klo 18

Martinristin seurakuntakeskus Martinkeskus, Laajaniityntie 2

* la 18.12. klo 18 * su 26.12. klo 15 lapsille

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

* pe 17.12. klo 19 * ti 21.12. klo 20

Pyhän Laurin kirkko

Jouluaaton ja jouluyön kirkot Asolan seurakuntatalo

Kivistön kirkko

Asolantie 6

Laavatie 2

Jouluaaton hartaus klo 13

Lasten aattohartaus klo 13 Aattohartaus klo 15

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48

Jouluaaton hartaus klo 14 Jouluyön messu klo 23

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

Lasten aattohartaus klo 14 Aattohartaus klo 17 Jouluyön hartaus klo 23

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1

Jouluaaton hartaus klo 15

Korson kirkko Merikotkantie 4

Jouluaaton hartaus lapsiperheille klo 13 Aattohartaus klo 15 Jouluyön messu klo 23

Aattohartaus klo 17 Jouluyön messu klo 23

Päiväkummun

Nikinmäen

Tuovintie 39

seurakuntatalo

seurakuntakoti Surviaisenkuja 1

Aattohartaus klo 14

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Lasten jouluaaton hartaus klo 13 ja 14

Kerokuja 9

Pyhän Laurin kirkko

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

Lasten aattohartaus klo 13 Aattohartaus (ruotsiksi) klo 15

Kirkkotie 45

Jouluaaton hartaus klo 13, 14, 15 ja 16 Jouluaaton hartaus (ruotsiksi) klo 17 Jouluyön messu klo 23

Kolmen kanttorin joulukonsertti ma 20.12. klo 19. Pekka Soranummi, Hannu Lehtikangas ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Vapaa pääsy.

Korson kirkko Merikotkantie 4

Joulukonsertti to 16.12. klo 19. Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesteri ja yhtyeet. Vapaa pääsy.

Joulukonsertti pe 17.12. klo 19. Korson mieslaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Joulukonsertti ma 20.12. klo 19. Anja Andersenin lauluoppilaat. Vapaa pääsy.

Joulukonsertti ti 21.12. klo 19. Naiskuoro Prima Vera. Vapaa pääsy.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9

Joulukonsertti pe 17.12. klo 19. Hannu Holman lauluoppilaat. Vapaa pääsy.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

Joulukonsertti to 16.12. klo 19. Vaskivuoren lukion kuorot. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Joulukonsertti la 18.12. klo 18.15. Van-

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3

Joulukonsertti to 16.12. klo 19. Corvus Laurencij ‑kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pähkinärinteen senioritalo Kastanjakuja 1

* ke 22.12. klo 13.30

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

* su 26.12. klo 16

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Kirkkokuja 2

Seutulan kappeli

Kustaantie 22

Jouluaaton hartaus klo 16

Solbackantie 6

Jouluaaton hartaus klo 16 Jouluyön messu klo 23

Ylästön seurakuntakoti

* su 19.12. klo 18

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 2

Lehtikummuntie 2

Tikkurilan kirkko

Jouluaaton hartaus klo 13

Asematie 12

* to 16.12. klo 13 * la 18.12. klo 19 * ke 22.12. klo 18

Jouluaaton hartaus (ruotsiksi) klo 13 Jouluaaton hartaus klo 16 ja 17

Vaaralan kirkko

Seutulan kappeli

Kirkkokuja 2

Solbackantie 6

Aattohartaus klo 14 ja 15.30

Ann Kaun a palaute eimm tta at ‑tilais uude joululaul s u www .vant ta osoittee t a s a s n a s fi/vsr ky/ka eurakunna uneim t. mat.

* to 16.12. klo 19

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2

* to 16.12. klo 18

Tero Hannula

Auratie 3

taan Naislaulajat, VanDaamit ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joululaulu seimellä su 19.12. klo 18.15.

Musiikkikuvaelma. Klaavi-kuoro solisteineen, jousikvartetti, Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, ja Kari Jerkku, urut, piano ja cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Arkihuolesi kaikki heitä ma 20.12. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu, Vantaan Laulun Oltermannit ja Kari Jerkku, urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jouluaaton hartaus klo 13 ja 14.30

* pe 17.12. klo 20 * su 19.12. klo 16 * su 19.12. klo 18 * su 26.12. klo 15 * su 26.12. klo 18 ruotsinkielinen

Vaaralan kirkko

16.12.–6.1.

Hämeenkylän kirkko

Asematie 12

Jouluaaton hartaus klo 14.30

Länsimäen kirkko Jouluaaton hartaus klo 14

Tikkurilan kirkko

Kirkkotie 45

lusta ja Y.E.S.-päiväkodista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukonsertti ma 20.12. klo 20. Tikkurilan mieskuoro, Pekka Itkonen, laulu, Juha Paukkeri, säestys, ja lauluyhtye TiXingers. Liput 12 e aikuiset, 5 e kouluikäiset lapset.

Joulukonsertti ti 21.12. klo 19. Rekolan sekakuoro. Vapaa pääsy.

Saint-Saënsin Jouluoratorio ja Corellin Concerto Grosso to 23.12. klo 19.

Noora Hultin, sopraano, Hanna Tamminen, mezzosopraano, Anne Viljamaa, altto, Markku Lintunen, tenori, ja Antti Pakkanen, basso. Helsingin filharmoninen kuoro, soitinyhtye ja Saara Rautio, harppu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyhän Laurin kirkko

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Kirkkotie 45

Kustaantie 22

Julkonsert la 18.12. klo 18. Helsingebygdens kör, Åsa Gustavsson, huilu, Anne Rosenlund, piano. Liput ennakkoon 10 e, ovelta 15 e.

Joulun kellot soivat su 19.12. klo 20.

Helsingin Laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Joululauluja meiltä ja muualta ma 20.12. klo 18. Jyrki Niskanen, tenori, piano, ja Sirkka Kuula, viulu, piano. Lapsia ja nuoria Vantaan kansainvälisestä kou-

Joulumusiikkimatinea to 16.12. klo 18.30. Musiikki- ja lausuntaesityksiä ja yhteislaulua. Kultaisen iän laulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lumous Groupin joulu su 19.12. klo 18. Lumous Group sekä Tommi Niskala, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 / 8 e.

Balalaikka helkkää, loistaa tähdet, kuu ti 21.12. klo 19. Balalaikkaorkeste-

Lumous Groupin joulukonsertti kuullaan 19.12. Rekolan kirkossa. ri Kalinkan joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joululaulumessu su 26.12. klo 10. Jumalanpalvelus tulvillaan joululauluja.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Joulukonsertti pe 17.12. klo 19. Qoro Quando. Vapaa pääsy.

Joulukonsertti su 19.12. klo 17. Tikkurilan mieskuoro, Pekka Itkonen, laulu, Juha Paukkeri, säestys, ja lauluyhtye TiXingers. Liput 12 e aikuiset, 7 e eläkeläiset, 5 e kouluikäiset lapset.

Kolme kuningasta to 6.1. klo 18. Petra Hulkkonen, Riitta Nurmi ja Pauli Leppänen, laulu, ja Tuuli Takkala, piano. Vapaa pääsy.

15

koonnut Heli Kulmavuori

j K r .

Jani Laukkanen

2 0 1 0

Sählykerhoista hittilajiksi Suomi voitti salibandyn MM-kisat, mutta mikä onkaan menestyksen salaisuus?

Yksi syy loistavaan tulokseen on lajin suuri harrastajamäärä, josta saa osittain kiittää seurakuntia.

Salibandy rantautui Suomeen Ruotsista 1970-luvulla, ja seurakunnissa pitkin poikin Suomea on juostu reikäpallon perässä ainakin 1980-luvulta lähtien.

Siinä missä lentopalloa juurrutettiin aikanaan Suomeen seurakuntien leireillä, salibandy ja sen epämuodollisempi versio sähly ovat olleet osa seurakun-

tien arkista kerhotoimintaa. Sählyä ovat pelanneet niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin, erikseen ja yhdessä. Vantaallakin sählykerhoja on Hakunilan, Korson, Rekolan ja Vantaankosken seurakunnilla.

— Veikkaan, että ihan joka seurakunnassa ei Suomessa ole omaa sählykerhoa, mutta aika monessa kyllä. Se on kiinni vähän siitä, millaisia tiloja on käytössä ja tekeekö seurakunta yhteistyötä koulujen kanssa, salibandy-aktiivi ja aluesihteeri Jukka Jylhä Poikien ja Tyttöjen Keskuksesta arvioi.

Jylhän mukaan tärkeimmässä roolissa salibandyn leviämisessä ovat olleet yliopisto-opiskelijat. Hyvänä kakkosena tulevatkin sitten seurakunnat. Monien nykyisten salibandyseurojen juuret ovat seurakuntatyössä.

Jylhä arvioi sählyn suosion syiksi lajin helppoutta, edullisuutta ja sosiaalisuutta. Kehitettävääkin silti vielä on.

— Ongelmana on se, että tyttöjä on ollut vaikea saada mukaan sählykerhoihin, vaikka lajia harrastavia naisia on jo paljon, Jylhä harmittelee.

Jukka Rapo

”Usko on ollut minulle koti, ja kyllä kotona saa joskus kiukutellakin. Usein olen kokenut todeksi lauseen, että jos minä en jaksakaan uskoa Jumalaan, hän jaksaa uskoa minuun.”

Piispa Irja Askola Gloria-lehdessä 12/2010

Pojat viihtyvät reikäpallon perässä, mutta missä ovat tytöt?

Gabriel (Elise Laaksonen) kohtaa Marian (Satu Mäkinen).

9 kk eKr. mistautuvat näyttelemään evankeliumin tapahtumia. Enkeli saa siivet ja pääsee kokeilemaan räpiköimistä vaijerien varassa. Maria harjoittelee oikeita eleitä ja asentoja. Hän valmistautuu kohtaamaan enkelin joko ystävällisesti tervehtien, pelästyen tai nöyrästi — sellaisenahan tilanne vanhassa kuvataiteessa on esitetty.

Teoksen kolme, eri näkökulmista katsovaa rinnakkaista kuvaa korostaa kokemusten yksilöllisyyttä. Mikä kenellekin on ihme? Entä saako katsoja mahdutettua joulupukin ja Neitsyt Marian samaan todellisuuteen?

Videoinstallaatio Marian ilmestys 9.1. asti Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16–20, Helsinki

16.12. Onnea, Aada!

●●

dan ja kertoo, että läheistä on muistettu. Kynttilälyhty haudalla kertoo, että myös luontoa on ajateltu.

Lyhtykynttilöitä jaossa jouluaaton hartauksissa: ●●

●● ●●

Hämeenkylän kirkossa klo 14 ja klo 17 Korson kirkossa klo 13 ja klo 15 Ruskeasannan hautausmaan kappelissa klo 13 (hartaus ruotsiksi), klo 16 ja klo 17

Uusvanha Aada on peräisin juhlavista saksankielisistä Adel-alkuisista naisten nimistä, kuten Adelheid ja Adelhilde. Adel tarkoittaa jalosukuista.

Toinen Aada-nimen juuri johtaa Vanhaan testamenttiin, jossa Jaakobin pojalla Esaulla on vaimo nimeltä Ada. Heprean kielessä Ada merkitsee jalokivikorua.

Suomen nimipäiväkalenterissa Aada on ollut vuodesta 2000. Sen jälkeen noin 4500 tyttöä on saanut nimekseen Aada.

Kävelevä ikoni

ikkelin torilla oli joulumarkkinat. Ihmisten nyssykät täyttyivät joulutortuista, lanttulaatikosta ja sinapista. Torin kulmalla nökötti pieni ortodoksimunkin koju. Vahvat maustearomit houkuttelivat väkeä kojun luo. Ja voi sitä tuoksua! Mirha ja pyhä savu nostivat ihmisten mielet kohti korkeuksia.

Kojun nurkalle seisahtui noin viisikymppinen mies.

Hän puhutti myyntitouhuissa ollutta munkkia ja kertoi ostaneensa muutama vuosi sitten ikonin samasta teltasta.

Mies kaivoi ikonin farkkupaitansa rintataskusta ja näytti, että siitä oli kuva kulunut pois. ”Piti oikein tulla kysymään, että haittaako se, että minun matkaikonistani on kulunut kuva pois. Saakohan tällaista ikonia kuljettaa mukanaan, vai pitääkö ostaa uusi?” hän sanoi kauppiasmunkille.

Munkki katsoi lempeästi miestä ja totesi, että jos mies kokee tuon kuvattoman ikonin omakseen, niin mikäs siinä. Tärkeintä on se, mitä ikonilla haluaa kertoa.

16

●●

Luonto kiittää lyhdyn tuojaa.

Jouluaattona kynttilät syttyvät hautausmailla niille, jotka eivät enää ole tämänpuoleisia jouluja viettämässä.

Nykyään yhä useampi vie haudalle metallilyhdyn, joissa voi polttaa tavallista pöytä- tai lyhtykynttilää. Lyhty on paitsi kaunis, myös ympäristölle ystävällisin vaihtoehto.

Muutamissa Vantaan kirkoissa jaetaan jouluaaton hartauksien yhteydessä lyhtyihin laitettavia kynttilöitä.

Yksikin kynttilä valaisee hau-

Ikonista on tapana sanoa, että se on ikkuna iäisyyteen. Sitä katsomalla pääsee kosketuksiin Jumalan todellisuuden kanssa. Siksi mies ihmetteli, mitä virkaa kuvattomalla ikonilla on. ”Kuvan kuluminen ikonin pinnasta kertoo siitä, että sinusta, ikonin kantajasta on tullut ikonin kuva. Sinä kerrot sanoillasi, teoillasi ja koko olemisellasi Jumalan todellisuudesta. Sinusta on tullut ikkuna iäisyyteen”, munkki vastasi miehelle.

Munkki jatkoi kertomalla, että alun perin ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja työtoveriksi, heijastamaan Jumalan rakkautta maailmaan. Sen vuoksi jokainen kristitty on kuin kävelevä ikoni, joka avaa ikkunan iankaikkiseen elämään.

Sen kuultuaan ikoni otti jalat alleen, katosi ihmisvilinään ja toivotti mennessään hyvää joulua.

Mikko Salmi

Mariah Kari

M

●●

Haudalle ekologinen kynttilälyhty

Timo Saarinen

Onko ihmeille sijaa meidän maailmassamme? Kuinka rationaalinen nykyihminen lähestyy vaikkapa neitseestä syntymistä? Suomalaisen nykytaiteen maailmantähti Eija-Liisa Ahtila on ottanut uuden videoinstallaationsa aiheeksi Marian ilmestyksen. Siis sen Luukkaan evankeliumin kertomuksen, jossa enkeli Gabriel ilmoittaa Neitsyt Marialle, että tämä on tuleva raskaaksi ja synnyttävä pojan.

Maria vastaa enkelin viestiin myöntyen: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Kaikki nykynaiset eivät pysty samaan. ”Mä en niele tota tommosta”, sanoo yksi naisista Ahtilan teoksessa.

Videoinstallaatiossa naiset val-