Lauri 2010 nro 42 (9 12)

Rakastunut Ville Pusa sivu 3



..

Ilmainen leipä on iso apu sivu 5 Kirjoja lahjapakettiin sivut 12–13 Käsikellojen satumainen sointi sivu 19

Hans von Schantz

Mauri Nieminen

putosi pimeään

sivut 9–11

Mariah Kari

..

Aku Ankka erosi kirkosta seKä KirKon että median on syytä katsoa peiliin syksyn kirkostaeroamisaallon jälkeen.

Osallistuin seminaariin, jossa pohdittiin kuukauden mittaisen eroaallon syitä ja etsittiin tietä eteenpäin.

Seminaarissa oli mukana muun muassa Ajankohtaisen kakkosen homoillan vastaava toimittaja Jyrki Richt. Hänen mukaansa ohjelman aiheuttama kohu yllätti myös sen tekijät, sillä aiheen ajateltiin olevan sellainen, että siihen on jo vähän kyllästytty. Ohjelman keskustelijat valittiin siten, että saataisiin aikaan väittelyä. Richt kuitenkin myönsi, että sitä ohjelman tekijät eivät osanneet arvata, että kaikki ohjelmassa uskonnollisia mielipiteitä esittäneet tulkittaisiin ”kirkon ääneksi”. Niin kuitenkin tapahtui muun muassa Facebookissa, jossa viesti eteni kaverilta kaverille.

Ajankohtainen kakkonen teki siis arviointivirheen, mutta kohun taustalla oli silti kirkon oma toiminta. Kirkon päättävien elinten hidas päätöksenteko ja jankkaava keskustelu muhitti kuplaa, jonka oli jossain vaiheessa pakko puhjeta. Kirkon toiminta ihmisoikeuskysymyksenä koetussa asiassa ei tuntunut monista eroajista oikealta. tässä on peiLiin katsomisen paikka samoin kuin siinä, mitä tapahtui ohjelman jälkeen. Kun esimerkiksi jokin yritys on mainekriisissä, ei se odota päiväkausia ennen kuin johto astuu julkisuuteen kommentoimaan asiaa.

Kolmas peiliin katsomisen paikka on pohtia, olisiko kirkon perustyössäkin parantamisen varaa, kun niin moni katkaisi suhteensa kirkkoon napinpainalluksella. Toisaalta kannattaa muistaa, että 4,2 miljoonaa suomalaista ei mennyt virran mukana, vaan päinvastoin moni lähti ensi kertaa äänestämään seurakuntavaaleissa. Kohu osoitti, että kirkolla on ihmisille merkitystä.

Vantaa suitsii työntekijöidensä tupakointia V uoden 2011 alusta alkaen Vantaa on savuton kaupunki. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että virallisten taukojen ulkopuolella tapahtuvaa tupakointia ei lasketa enää työajaksi, kaupungin tilaisuuksissa ei saa enää polttaa ja tupakan myynti kaupungin hallinnoimissa tai omistamissa tiloissa loppuu. Kaikkien kaupungin osastojen on mietittävä tahoillaan, miten tupakointia ja tupakansavulle altistumista voidaan vähentää.

Linjauksen pohjana on viime keväänä tehty valtuustoaloite, jonka kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa. Kaupungin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen ei silti usko, että mikään muuttuu oleellisesti vielä vuoden alussa.

— Meillä on viestintäkampanja ja asiasta tiedottaminen käynnistymässä, vaikka moni onkin jo kuullut savuttomuuteen siirtymisestä. Tarkoitus ei suinkaan ole ryhtyä kyttäämään työntekijöitä heti vuodenvaihteen jälkeen.

heLsinGin ja espoon jaLanjäLjissä Savuttomuuteen siirtymisen runkona on Savuton Vantaa -ohjelma, jonka kymmeneen pääperiaatteeseen on kirjattu muun muassa, että savuttomuudesta on mainittava työpaik-

Virtuaalisessa joulukalenterissa on ollut vilskettä.

Pauli Juusela päätoimittaja



kailmoituksissa ja henkilökuntaa on tuettava tupakoinnin lopettamisessa. Vantaa ei kuitenkaan aio tarjota henkilöstölleen esimerkiksi nikotiinipurukumia.

— Lähtökohtana on, että apua lopettamiseen saa työterveyshuollosta. Myös ehkäisevän päihdetyön yksikkö tarjoaa jo nyt keskusteluapua, ohjausta ja kursseja tupakoinnin lopettamiseen, Kirsi-Marja Lievonen muistuttaa.

Savuttomuuteen pyritään Vantaalla tupakoinnin kiistattomien terveyshaittojen vuoksi. Päätöstä vauhdittivat myös koko ajan kiristynyt tupakkalaki ja se, että Helsinki julistautui savuttomaksi kaupungiksi 2007 ja Espoo 2010.

Myös monet suuret yritykset, sairaanhoitopiirit ja valtion virastot ovat julistautuneet viime vuosina savuttomiksi ja esimerkiksi nosturiyhtiö Pekkaniska on maksanut bonuksia työntekijöille, jotka eivät polta tai ovat olleet vuoden tupakoimatta.

Vantaalla on aiemmin pyritty kitkemään tupakointia päiväkotien ja koulujen lähellä ja kannustettu varhaiskasvatuksen henkilökuntaa savuttomuuteen.

— Toisaalta jos mietitään kaupungin työntekijöiden terveyshaasteita, niin tupakointi ja sen aiheuttamat terveysongelmat ei-

jouLuKaLenterin LuuKuiLLa Lastenkirkko.fi:ssä on ollut vilkasta.

Kolmen ensimmäisen luukun aukeamisen jälkeen kävijämäärä on kymmenkertaistunut. Joulukalenterin luukkujen takana on pelejä ja videoita, joissa seikkailee Hertta Kirkonrotta jouluvalmisteluissaan. vantaan vuoden  Kulttuurisepäksi on valittu lastenorkesteri Tempon orkesterijohtaja Jarmo Ahvenainen. Ahvenaista kiiteltiin työstä kansainvälisyyden ja moni-

vät suinkaan ole se ykkösjuttu, vaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat, Lievonen sanoo.

hämmentYnYt vastaanotto

Vantaan teknisen toimialan henkilökunnan pääluottamusmiehen Michail Fokinin mukaan monet alan työntekijät ovat suhtautuneet savuttomuuspäätökseen nuivasti. Monia mietityttää erityisesti se, miten linjausta valvotaan ja mitä ylimääräisistä tupakkatauoista seuraa.

— Tämä on tuonut jännitteitä esiin. Tuleeko tupakoinnista sitten varoitus vai mitä, sitä moni miettii, hän kertoo.

Vaikka tupakoinnin riskit ovat työntekijöiden tiedossa, moni on kaupungin päätöksestä kuultuaan korostanut sitä, kuinka tupakkatauot ovat tärkeitä työssä jaksamisen kannalta.

Fokin ei usko, että ainakaan vuosikymmeniä kaupungilla töissä olleet lopettavat tupakointia uuden linjauksen myötä. Nuorempiin vaikuttaminen voi olla helpompaa.

— Vaikuttaa siltä, että tupakoivien työntekijöiden määrä on vähentynyt jo ihan eläköitymisten kautta, Michail Fokin arvioi.

Hanna Antila

maaiLmanennätYsjuoKsija Taisto Mäen muistomerkki julkistettiin Rekolan urheilupuistossa .., jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta hänen syntymästään. Mäki juoksi ensimmäisenä maailmassa   metriä alle puolen tunnin vuonna . Muistomerkin suunnitteli Camilla Lindroth-Vanhala Vantaan viheralueyksiköstä yhteistyössä Rekola-Asolan omakotiyhdistyksen ja Koivukylän aluetoimikunnan kanssa.

arKKitehti, akateemikko Juha Leiviskä on saanut Kirkon kulttuuripalkinnon. Hänen suunnittelemiaan ovat muun muassa Myyrmäen kirkko ja Pakilan kirkko. Kirkkohallitus jakaa vuosittain kirkon kulttuuripalkinnon kristillisen sanoman kannalta merkityksellisestä esittävästä taiteellisesta toiminnasta tai kulttuuriteosta. Palkintosumma on  euroa.

Hans von Schantz

median oLematon LähdeKritiiKKi suhteessa kirkon vastustajiin tuntuu myös oudolta. Eroa kirkosta -sivustolle on jo vuosien ajan annettu virallinen asema puolueettomana lähteenä, vaikka sivujen taustalla on järjestö, joka haluaa horjuttaa kirkon asemaa yhteiskunnassa. Nettieroamisessa on ongelmia, joiden vuoksi sivustolla on isompi luku kirkosta eronneista kuin Väestörekisterikeskuksella. Eroajien joukossa on ollut muun muassa Aku Ankka ja moni ihan oikeakin henkilö on tullut erotetuksi kirkosta tahtomattaan.

Vantaan kaavoitus- ja kiinteistöviraston tupakkapaikalla on kummasteltu kaupungin siirtymistä savuttomuuteen. Tuukka Kaattari kävi savuilla lounasaikaan.

kulttuurisuuden hyväksi. Tempossa soittaa noin  lasta Länsimäen ja Kytöpuiston kouluista. Monella soittajista on maahanmuuttajatausta.

vantaan tYÖ - ja eLinKeinotoimistossa Tikkurilassa järjestetään ensi kertaa yrittäjyystori .. kello –. Tilaisuus on tarkoitettu yrittäjyydestä kiinnostuneille ja siellä voi keskustella työnantaja- ja yrityspalveluiden virkailijoiden ja yhteistyökumppaneitten kanssa.

Juha Leiviskä Myyrmäen kirkossa.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Sony BMG

Sanni Purhonen vapaa toimittaja, kulttuurin sekatyöläinen

Monenlaista herkkua

Ville Pusalle kirkot ovat tuttuja esiintymispaikkoja, sillä hän soitti nuorena gospelia veljiensä kanssa.

Kiitollinen ja onnellinen

Ville Pusan elämässä puhaltavat uudet tuulet.

J

o minuutin juttelun jälkeen se on päivänselvää: Ville Pusa on niin täynnä energiaa ja hyvää mieltä, että hänet tekisi mieli julistaa uhanalaiseksi lajiksi täällä mutrusuiden Suomessa. Päällimmäinen syy iloiseen mieleen on se, että Ville on menossa naimisiin kihlattunsa Riikan kanssa. Tarkkaa päivämäärää hän ei halua paljastaa, mutta h-hetki on joulukuun aikana ja polttareitakin on jo vietetty.

— Olen aivan liekeissä naimisiinmenosta!

En ole koskaan ollut näin onnellinen. Vähän jännittää ja tuntuu siltä, etten jaksaisi enää odottaa. Olen ihan valmis avioitumaan, voisin mennä naimisiin vaikka heti huomenna, hän hehkuttaa.

Kontrasti on suuri verrattuna siihen Villeen, joka pari vuotta sitten opetteli murtunein mielin uudenlaista arkea Elämä pelissä -ohjelmassa, vain jonkin aikaa Jenni-avovaimonsa kuoleman jälkeen.

— Nyt en halua enää puhua menneistä, vaikka kaikkea kamalaa on tapahtunut. Pitää mennä eteenpäin, enkä halua, että julkisuudessakaan enää vatvotaan menneitä, hän toteaa.

ajatuKset täYnnä musKettisotureita Toinen syy Ville Pusan energisyyteen ovat työprojektit. Ville vastaa helmikuussa Pea-

cock-teatterissa ensi-iltansa saavan Muskettisoturit-musikaalin musiikkien ohjauksesta.

Vaikka musikaalien maailma on Villelle tuttu, ohjaajan hommia hän ei ole aikaisemmin tehnyt.

Ville muutti Suomeen 15-vuotiaana ja pääsi musiikkiurallaan vauhtiin, kun sai vuonna 1994 roolin Svenska Teaternin Hype-musikaalista.

Sen jälkeen hän on esiintynyt muun muassa Hair-, Grease- ja Saturday Night Fever -musikaaleissa, tehnyt kolme ruotsinkielistä levyä ja yhden kokoelmalevyn sekä säveltänyt ja sanoittanut muille artisteille. Hän on tehnyt myö s musiikkia Kadonneen jäljillä -televisiosarjaan ja tammikuussa alkavaan Ratkaiseva isku -sarjaan.

— Omimmillani olen ihan itselleni tehtyä musiikkia esittäessäni, vaikka nyt minulla ei olekaan ollut aikaa keikkailla. Olen ylipäätään kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä niin monenlaista.

Muskettisoturit-musikaalin musiikilliseksi ohjaajaksi Ville lupautui heti, kun ohjaaja Sami Hokkanen soitti ja kertoi nähneensä Tukholmassa musikaalin, joka on pakko saada Suomeen. Ville kuvaa musikaalia rock-komediaksi, jossa vanha tarina yhdistyy hitteihin.

— Musiikillisen ohjaajan roolissa on ollut ihan erilaista kuin kuvittelin. Luulin, että se olisi helpompaa. Mutta se onkin ollut kauheaa hässäkkää. Heräilen keskellä yötä, kun laulut pyörivät päässä. Nukun kunnolla varmaan vasta ensi-illan jälkeen, Ville toteaa naurahtaen.

poppia KirKKoon

Ennen Muskettisotureiden ensi-iltaa Ville Pusa on lupautunut Tikkurilan kirkossa pidettävän popmessun solistiksi.

— Olen ollut popmessun artistivieraana kerran aikaisemmin. Se oli tosi kiva kokemus. Kirkossa on niin erilaista esiintyä kuin missään muualla. Osittain se johtuu hyvästä akustiikasta, mutta myös siitä, että tunnelma on harras, olipa kirkossa sitten häät tai joku muu tilaisuus, Ville kertoo.

Kirkot ovat Villelle myös paikkoja, joissa hän palaa musiikkiharrastuksensa juurille. Göteborgissa ruotsinsuomalaiseen perheeseen syntyneen Villen äiti oli mukana adventtikirkon toiminnassa. Paikka tuli tutuksi Villekin ja hän lauloi ja soitti siellä gospelmusiikkia isoveljiensä kanssa. Usko Jumalaan ja rakkaus musiikkiin ovat tuoneet iloa ja lohtua elämän eri vaiheissa.

— Lauloin jo ihan pienenä poikana, ja olen aina uskonut siihen, että musiikista tulee ammattini. En voisi tehdä muuta, Ville arvioi.

— Olen todella iloinen siitä, että kirkoissa saa nykyään esittää popmusiikkia, jossa on sanomaa ja jota nuoret tahtovat tulla kuuntelemaan, hän lisää.

Vaikka moni toive on viimevuosina toteutunut, 39-vuotiaalla Villellä on vielä ammatillisia haaveita toteuttamatta.

— Yksi juttu uraltani vielä puuttuu: haluaisin joskus päästä tekemään leffamusiikkia.

Kyllä sellainenkin tilaisuus vielä tulee, olen optimistinen.

taLven merKeistä mukavimpia ovat lintulaudoille ilmestyvät sirkuttajat.

Itse urbaanina kerrostalon asukkina en juuri ehdi lintuja bongaamaan.

Vanhempien luona käydessä takapihan vieraita on sitäkin hauskempi tarkkailla. Joskus joukkoon on eksynyt kotoista talitiaista harvinaisempi ilmestys, jota sitten tunnistetaan kilpaa vanhasta kuvastosta. Ylimääräisen ohjelmanumeron kokonaisuuteen tuovat perheen kissat, jotka seuraavat vauhdikasta menoa ikkunan takana viikset väpättäen.

Viime talvi ei varmaankaan ollut Suomessa viipyville siivekkäille niitä helpoimpia, eikä tuleva pakkassää vaikuta sen leudommalta. Ravinnon etsintä lumen ja jään alta on karua puuhaa. Lintuharrastusjärjestö BirdLifen mukaan talviruokinta olisi aika aloittaa pikimmiten, jos sitä ei vielä ole tehnyt.

Joulunaikaan kaupan kassajonossa ei kuitenkaan tule välttämättä ensimmäisenä pohtineeksi auringonkukansiemeniä. Enemmänkin mieleen hiipii paniikki ylenmääräisestä yltäkylläisyydestä. Kuusen alle pitäisi saada kasoittain paketteja ja pöytään sen seitsemää laatikkoa riippumatta siitä, syökö niitä kukaan. minua ei yllätä yhdysvaltalainen tilasto, jonka mukaan elintasolihavuus vaivaa nykyään eläimiäkin. Ilmiö on sama, oli kyse sitten koe-eläimistä, lemmikeistä tai villieläimistä. Esimerkiksi Baltimoressa rottien paino on kasvanut kuluneen 20 vuoden aikana yli 40 prosenttia. Kaupunkien eläimet syövät samaa roskaa kuin ihmiset. Toisinaan syyt pulskuuteen ovat pelottavampia. Nisäkkäiden aineenvaihdunnan voivat sekoittaa vaikkapa käyttämistämme lääkkeistä veteen päätyvät hormonit.

Moisia uutisia lukiessa ei voi olla huolestumatta. Osa ravintoketjuahan tässä ollaan. Monessa muussakin yhteydessä mieleen nousee kysymys, mitä enää uskaltaa syödä. Kaikki on vaarallista, täynnä jäämiä tai vähintäänkin epämääräisiä säilöntäaineita. omaLLa taKapihaLLaan lintuja sentään uskaltaa toistaiseksi ruokkia hyvillä mielin. Siemenet, kaura ja tali kuulostavat suhteellisen luonnonmukaiselta ruokavaliolta. Ehkäpä kissat tietävät paremmin ja odottavat päivää, jona lintu on liian painava ehtiäkseen niiltä pakoon.

Hanna Antila

Ville Pusa laulaa popmessussa su 12.12. klo 18 Tikkurilan kirkossa.



Kauneimpia jouLuLauLuja laulettiin itsenäisyyspäivänä 6.12. Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

Mikä laulu tuo joulun?

Markku Mattila

Millariia Wikman, 18

Kari Timonen, 54

Vappu Olsbo, 54

Mikä sai tulemaan Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen?

— Kauneimmat joululaulut on minulle jokavuotinen juttu. Ensimmäinen muistikuvani on Mankkaalta, olin silloin 6-vuotias. Vantaalla tämä on jo yhdestoista kerta. Nuorempana mietin, miksi pitää aina joulunaikaan lähteä kirkkoon, mutta nykyään tulen ihan mielelläni. Tulin kirkkoon äitini ja 7- ja 5-vuotiaiden sisarusteni kanssa.

Mitkä laulut kuuluvat jouluusi?

— Pidän eniten perinteisistä joululauluista, kuten Varpunen jouluaamuna. Sen tarina on ihana, ja laulu on melodisestikin kaunis.

Toinen suosikkini on Kun maass on hanki. Yhdessä laulaminen luo joulun tunnelmaa. Laulamme kotonkin pianon kanssa tai cd:n mukana.

Pisteillä 1–5, miten tilaisuus sujui?

— Annan 4 pistettä. Tunnelma oli hyvä, ja joululaulut ovat kerta kaikkiaan hyviä. Ihmisiä vain olisi saanut olla enemmän.

Mikä sai tulemaan Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen?

— Käyn näissä tilaisuuksissa joka vuosi, jos se vain on mahdollista. Aina se ei kaksivuorotyöni takia onnistu. Tulin vaimoni kanssa. Silloin kun en ole päässyt, hän on tullut yksin tai jonkun kaverinsa kanssa. Olen lapsesta asti pitänyt joululauluista ja kuunnellut niitä. Olen pysytellyt kuuntelupuolella, vaikka pappi kehotti kaikkia laulamaan.

Mitkä laulut kuuluvat jouluusi?

— Pidän sekä perinteisistä että uudemmista joululauluista. Vanhoista lauluista hyvä tunnelman luoja on Sylvian joululaulu, uudemmista Sydämeeni joulun teen.

Kotijouluissa olen kuunnellut myös Lapsen joulua. Parasta joulussa on, että kolme pari–kolmekymppistä lastamme tulevat viettämään sitä kanssamme.

Pisteillä 1–5, miten tilaisuus sujui?

— Annan 5 pistettä koko joululaulusysteemille.

Kuinka paljon Kauneimmat joululaulut työllistävät sinua?

— Tänä vuonna juonnan vain yhden, eli tämän, joululaulutilaisuuden. Jouduin jännittämään, meneekö ääni, enkä siksi itse voinut laulaa mukana. Itsenäisyyspäivän kunniaksi laulettiin suomalaisia joululauluja.

Mitkä laulut kuuluvat jouluusi?

— En osaa nimetä suosikkejani. Pidän joululauluista, ja kuuntelen niitä myös kotona. Olen muutenkin jouluihminen. Jo ensimmäisenä adventtina puen kotia jouluun ottamalla esiin kyntteliköt ja laittamalla keittiöön punaiset verhot ja maton. Luen myös adventin- ja joulunajan raamatuntekstejä. Joulurauhaa koen myös, kun myöhään jouluaattoyönä kävelen ulkona.

Pisteillä 1–5, miten tilaisuus sujui?

— Annan 4 pistettä sille, miten itsenäisyyspäivän sinivalkoiset kukat, kynttilät ja joulutähdet huokuivat päivän tunnelmaa.

Ulla-Maija Vilmi

Anna jouluna apua läheisellesi Tarjoamme arjen kevennykseksi kotiin siivousapua sekä hoivaa ja huolenpitoa.

Saara Vuorjoki

Muita palvelujamme ovat kotisairaanhoito ja fysioterapia.

Palveluohjaajamme neuvoo numerossa 09 7750 5980. Voit hakea kotitalousvähennystä kotihoidon palvelumaksusta.

Saatavana myös lahjakortteja.

www.hoiva.fi TimO HuPPOnen, 60, auttaa, jos tavaroita lentää koulun katolle.

100 %

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

seutuLaLainen Olen Pieksämäen poikia. Olin ehkä vuoden tai parin ikäinen, kun muutimme sieltä pois. Perheemme asui Tuusulassa, Vantaalla Jokivarressa ja Espoossa. Olin -vuotias, kun muutimme Malmille. Koululaisena oikein odotin Suvivirren kajahdusta, jotta pääsisin pian Pieksämäelle mummon luo ja serkkuja tapaamaan.



Vaimoni tapasin jo armeijan aikana. Meillä ei ole lapsia. Vuodet vaimon kanssa ovat olleet ihania. Kirkkokuorossa laulaminen on meidän yhteinen harrastuksemme. Vuonna  ostimme Seutulasta kodin, joka oli ollut kesämökkinä. Asumme samassa kodissa edelleen. Laajensimme taloa muutama vuosi sitten.

Työskentelin isäni tavoin kirvesmiehenä. Vuonna  siirryin kouluisännän tehtäviin. Tämä on palveluammatti. Oppilaat pyytävät apua, jos reppu on jäänyt kouluun tai jos tavaroita on sattunut lentämään koulun katolle.

Joskus harmittaa, että en aikaisemmin ryhtynyt näihin hommiin.

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117 www.esperi.fi

Matalan kynnyksen kahveilla Hakunilan kirkolla saa maanantaisin vatsantäytettä ja hengenravintoa.

P

öytiin katetaan voileipiä, kahvi tippuu pannuun ja vapaaehtoistyöntekijä Ari Kämäräinen jakaa virsikirjoja.

On ensimmäisen adventin jälkeinen arkiaamu Hakunilan kirkolla. Ari, muut vapaaehtoistyöntekijät ja diakoni Liisa Juusela valmistautuvat Matalan kynnyksen maanantaihin, jossa juodaan kahvia tai teetä, syödään voileipää ja pullaa sekä hiljennytään hetkeksi hartauteen.

Samalla on mahdollisuus jutella diako­nien ja muiden paikalle tulleiden kanssa. Lähtiessään voi ottaa mukaan kaupan lahjoittamaa leipää. Suihkussakin pääsee käymään, jos haluaa.

— Voi olla, että nyt tulee enemmän ihmisiä kuin yleensä, sillä näin loppukuusta eläkkeet ja tuet ovat menneet, Ari tuumii.

K averia autetaan Arin kännykkä soi. Tuttava ei jaksa tulla tänään paikalle, mutta pyytää tuomaan leipää.

Ari lupaa poiketa, sillä pitäähän kaveria auttaa. Ari tietää omasta kokemuksesta, millaista on, kun elämä murjoo, kun on työttömyyttä ja masennusta.

Ennen kuin kirkolle tulee lisää väkeä, toinen vapaaehtoistyöntekijä Rauni Kontio käy vaihtamassa hameen ylle. Vaikka täällä ei vaatteilla koreilla, Rauni ja Ari tahtovat näyttää siisteiltä. Arikin on laittanut kauluspaidan.

Sitten Rauni tulee salin puolelle laittamaan kahvikupit pöytään. Kuten moni Matalan kynnyksen maanantain kävijöistäkin, Rauni on työttömänä, ainakin toistaiseksi.

— Nyt olen hakenut yhtä työtä, ja pian selviää, kuinka siinä käy. Saattaa olla, että en kovin kauan pysty jatkamaan täällä vapaaehtoisena, Rauni kertoo toiveikkaana.

Matalan kynnyksen maanantaissa Raunin tehtäviin kuuluu kaupassa käyntiä, kukkien ja kynttilöiden asettelua, kahvin keittämistä ja pöydän kattamista. Mukaan vapaaehtoistyöhön Rauni lähti diakoni Liisa Juuselan ehdotuksesta.

— Tämä sopii minulle, sillä tykkään kaikenlaisesta touhuamisesta.

Evankeliumia ja alkuvirsi Vähän ennen yhtätoista alkaa saliin virrata väkeä. Ensimmäisten joukossa saapuvat Airi, Make ja Hans, jotka ovat odottaneet aulassa jo puolisen tuntia. He kertovat käyvänsä Matalan kynnyksen maanantaissa usein.

Pöydän vasemmalla puolella istuvat Kaapo ja Vesku, pöydän oikealla puolella Kaitsu, Timo ja Janne.

Tarjolla on voileipiä ja joskus pullaakin.

— Täällä käy paljon väkeä, mutta menepä joskus katsomaan, kuinka paljon käy Myllypurossa, he neuvovat.

Ennen kuin tulijat päästetään hakemaan ruokaa, Liisa Juusela pitää alkuhartauden.

Ensin lauletaan Tiellä ken vaeltaa, sitten kuullaan Raamatusta eilispäivän evankeliumiteksti. Se muistuttaa, että Jeesus oli niin vaatimaton kaveri, että monet pettyivät, kun eivät saaneetkaan nähdä kunnon kuningasta vaan aasilla kulkeneen kansanmiehen.

Lopuksi hiljennytään rukoukseen ja karskin näköisten nuorten miestenkin päät painuvat. Kun kutsu pöytään lopulta käy, jono syntyy nopeasti, sillä porukka vaikuttaa nälkäiseltä.

Kirkkoherrakaan ei pelota

Simo Koskinen näki kirkolla tuttuja.

Ari Kämäräinen ja Rauni Kontio toimivat vapaaehtoisina Matalan kynnyksen maanantaissa.

Eläkkeellä oleva, pian 70 vuotta täyttävä Simo Koskinen on käynyt Matalan kynnyksen maanantaissa niin kauan, kuin niitä on järjestetty. Hän on ollut myös monenlaisissa kirkon vapaaehtoistehtävissä aina 1990-luvun lamasta alkaen, mutta jättäytynyt niistä pois. Vapaaehtoistyöstä jäi kuitenkin hyvät muistot.

— Toisten auttamisesta oli minulle itselleni iso apu, kun olin välillä työttömänä. Sai

kokea olevansa tarpeellinen.

Simo asuu ihan Hakunilan kirkon lähellä ja näkee ympärillään paljon tuttuja, joten kirkolle tuleminen on helppoa. Aina näin ei ole ollut.

— Kirkossa käymisen kynnys oli minulle aikoinaan korkea, mutta huomasin, että kun uskaltaa tulla tänne kahville, uskaltaa tul-

”Aina pitäisi vaan pihistää ja pihistää.” la muulloinkin. Ei minun tarvitse kirkkoherrojakaan enää katsoa ylöspäin kuten ennen.

Matalan kynnyksen maanantaissa Simo käy noin joka toinen viikko. Tänään häntä ilahduttaa se, että syömään on tullut niin eriikäistä väkeä, on alle 30-vuotiaita ja vanhimmat taitavat olla kahdeksankympin tienoilla.

— Olen ollut mukana myös työttömien yhdistyksen toiminnassa ja siellä on se ongelma, että nuoria on vaikea saada tulemaan mihinkään, hän vertaa.

Leipäpussit hupenevat Matalan kynnyksen maanantaissa käy vii-

koittain noin 40–60 ihmistä. Rauni Kontiolla on veikkaus, miksi tilaisuus on niin suosittu.

— Suuri kävijämäärä johtuu kai siitä, että on työttömyyttä ja yksinäisyyttä, jotka luovat kysyntää. Tänne on helppo tulla, täällä ei ole pakko kuunnella, laulaa tai tehdä mitään, hän arvioi.

Ari Kämäräinen muistuttaa, että täällä Vantaan itäkolkassa on monia, joille ilmainen leipäkin voi olla iso apu. Hänestä kaupungin ja valtion antama apu ei pysy tarpeen perässä, ja se näkyy Hakunilassa.

— Oma köyhyys kilpailee täällä monen muun ihmisen köyhyyden kanssa. Aina pitäisi vaan pihistää ja pihistää. Tätä varojen ja köyhyyden jakautumista pitäisi tasoittaa.

Kellon lähestyessä kahtatoista leivänjakopöydällä on jäljellä vain jokunen patonki. Itsenäisyyspäivä tuo tauon Matalan kynnyksen maanantaihin, mutta 13.12. onkin sitten luvassa jotakin ekstraa: kinkkuvoileipää, joulupuuroa ja sekahedelmäsoppaa, ja hartauskin pidetään kirkkosalissa.

Hanna Antila kuvat Sirpa Päivinen

Diakoniatyön joulujuhla ma 13.12. klo 11 Hakunilan kirkossa.

5

M u s i i k k i a la ei oo mitään sillä vähäsellä on Jeesuksen silmät”.

Pauli Juusela

Matalan majan juhlaveisuu.

Jaakko Löytyn messulauluja.

Humble House 2010.

Musiikkia suurella sydämellä

Jaakko Löytyn kynästä ovat messut Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen puutteenalaisille. Nyt niiden lauluja on koottu levyllinen. Sanoja on terävöitetty ja esimerkiksi Kallis hunajanpisara -kappale on kirjoitettu uudelleen Kauhajoen tragedian jälkeen.

Levyllä esiintyvät muun muassa Pepe Ahlqvist, Maria Laaksonen sekä Mika ja Teppo Nuorva.

Hyvät sovitukset ovat Jaakko Löytyn tiimin tavaramerkki, ja ne tekevät lauluista raikasta kuultavaa. Erityisen luovasti käytetään lyömäsoittimia, huuliharppua ja haitareita. Rytmissä kuuluu afrikkalainen soundi, josta säveltäjä lienee pääsemättömissä. Hyvä niin!

Suoraan ytimeen iskevä sanoma — rauhan kaipuu ja toistemme etsiminen — hävittää rajan maallisen ja taivaallisen väliltä. Näitä lauluja kuunnellessa ja mukana laulaessa kokee pyhyyden läsnäolon.

Eila Jaatinen

Juurille Afrikkaan Jaakko Löytty ja Pekka Simojoki: Onandjokwe.

Rainmaker 2010.

Suomalaisen gospelin teräsvaarit Jaakko Löytty ja Pekka Simojoki palaavat juurilleen Afrikan maaperälle. Lähetyslapsina Namibiassa ollut kaksikko haluaa panna hyvän kiertämään.

He tukevat levyllään Suomen Lähetysseuran perustamaa sairaalaa, joka on sadan vuoden ajan auttanut niin paikallisia kuin lähetystyöntekijöiden perheitä.

Hyvä sanoma ja afrikkalaisviritteinen musiikki saavat levyn kuuntelijan hyvälle mielelle. Osa kappaleista on haikeita, osassa on enemmän potkua ja letkeää menoa. Itse suosin jälkimmäisiä.

Pauli Juusela

Herkullista reggaeta Katajainen kansa: Veli veljen puolesta. Finngospel 2010.

Helsinkiläinen reggaebändi Katajainen kansa on tehnyt toisen pitkäsoittonsa ja täytyy sanoa, että hienon. Paketissa toimivat sanat, sävelet, soitto, tyylilajin hallinta, perinne ja mukaan ujutetut suomalaiset vaikutteet.

Meno on kerrassaan mainiota.

Tekee mieli tanssia ja toisaalta tekee mieli kuunnella sanoja. Audi-Avitonen ei tuo bändin mukaan onnea, eikä myöskään navetan kokoinen loma-asunto alpeilla. Autuuden näyttää ”veli, joka kuoli veljen puolesta”.

Hengellisessä taistelussa, johon levyn sotaisa kuvitus ilmeisesti viittaa, keskeistä on “tehdä hyvää niille, joil-



Saara Vuorjoki

Messulauluja puutteenalaisille

The Holmes Brothers: Feed My Soul.

Alligator Records 2010.

Tyylikkäästi ikääntynyt newyorkilaistrio The Holmes Brothers ilahduttaa jälleen juurimusiikin ystäviä. Kitaristi-laulaja Sherman Holmesin taistelu syöpää vastaan ei ole ehkä vielä ohi, mutta uusi levy Feed My Soul on yksi yhtyeen parhaista ja vetää vertoja vuonna  julkaistulle, muun muassa vuoden parhaana blues-albumina palkitulle State of Grace -levylle.

Holmesien musiikissa yhdistyvät mutkattomasti ja sisäistetysti amerikkalaisen rytmimusiikin parhaat perinteet, usko ja aseista riisuva inhimillisyys.

Sherman ja Wendell Holmesin lauluharmoniat pysyvät edelleen loistavasti kasassa. Monikymmenvuotinen aseveli, rumpali Popsy Dixon huolehtii, että rytmi pysyy tarpeeksi yksinkertaisena ja juurevana. Vierailevan kosketintaiturin Glenn Patschan tyylittelyä voisi kuunnella loputtomiin.

Tällä levyllä pääpaino on veljesten omassa tuotannossa. Mukana on muutama coverkappale, kuten The Beatlesin I´ll Be Back ja Elvis Presleyn aikoinaan tulkitsema Pledging My Love.

Hannu Kylkisalo

Karheaa gospel-bluesia C. C. De Plique ja Jarkka Rissanen: Linin´ Track. Humble House Records 2010.

Jo  vuotta yhteistyötä tehnyt duo C. C. De Plique ja Jarkka Rissanen on julkaissut tiukan karhean gospel-blueslevyn.

C. C. De Plique kuulostaa ensi tahdeilla Amerikan Eero Raittiselta, mutta pian selviää, että texasilaissyntyisen laulajan karheus kumpuaa paitsi savuisista baareista myös puuvillapelloilla lauletuista työlauluista ja bluesin olemuksesta, kärsimyksestä.

Jarkka Rissasen kitarat tukevat erinomaisesti De Pliquen laulutulkintoja. Hän soittaa tyylikkäästi voimakkaalla säröllä vanhakantaisia blues- ja gospelkuvioita.

Rummut eivät ole perinteisen blueshenkisen gospelin perussoitin.

Niinpä perinnetietoinen Linin´ Track -levy rakentuukin askeettisesti laulun ja säröisen kitaran varaan. Samankaltaista askeettisuutta on esimerkiksi Tom Waitsin ja Tuomari Nurmion tuotannossa.

Erityiskiitos täytyy antaa levyvihon teksteistä, joissa kerrotaan sekä orjien uskonnollisuudesta että slide-kitaran käytöstä gospelmusiikissa.

Hannu Kylkisalo

Lauluja erosta ja siirtolaisuudesta Mustarastas: Murretut värit.

Sirppisiipi 2010.

Irlantilaista ja suomalaista kansanmusiikkia sulauttava Mustarastas-yhtye

Esa Ruuttunen on matkalla.

Iltameditaatiota Matkavirsiä. Esa Ruuttunen, Jussi Makkonen, Matti Makkonen, Ulla Lampela ja Seeli Toivio.

Nova Records 2010.

O

oopperalaulaja-pappi Esa Ruuttusen tuorein levy Matkavirsiä ammentaa baritonin körttijuurilta. Nivalalaissyntyiselle Ruuttuselle herännäisyys on tuttua jo lapsuudesta.

Matkavirret Ruuttunen on tehnyt yhdessä neljän nuoren sellistin kanssa. Heistä Matti Makkonen myös vastaa sovituksista, joissa on tuoretta otetta.

Kokoelmasta löytyy takuuhittejä virsi- tai Ruuttus-faneille, mutta joukossa on myös uutta.

Levyn alku yllättää. Neljä ensimmäistä virttä ovat harvoin kuultuja, Oskar Merikannon viimeisinä vuosinaan tekemiä sävellyksiä varsin tuttuihin virsiteksteihin kuten Kiitos sulle, Jumalani. Merikannon versiot ovat iloisia ja kepeitä välillä painavista sanoituksista huolimatta.

on tehnyt Kari Haapalan johdolla laadukasta musiikkia jo  vuotta. Yhtyeen musiikkia leimaavat käsityöläisyys ja omaehtoisuus.

Uudella Murretut värit -albumilla

Levyllä on myös virsien mittakaavassa neljä varsin nuorta laulua. Ne ovat Jaakko Löytyn tekemiä ja löytyvät nykyisin körttien laulukirjasta Siionin virsistä.

Lisäksi mukana on virret tanakoilta tekijäpareilta Leevi Madetoja–Lauri Pohjanpää ja Jouko Linjama–Niilo Rauhala.

Matkavirret on taidolla tehty. Ruuttusen baritoni on sielukas ja kaunisvärinen ja hän laulaa ajatuksella ja tunteella. Sellon tumma sointi sopii erinomaisesti levylle valittujen virsien poljentoon ja tyyliin. Sellistit soittavat raikkaasti ja varmasti.

Loppua kohti levyn tempo hidastuu ja volyymi vaimenee. Levyn päättää kolme iltavirttä. Ne täyttävät tehtävänsä ja tuudittavat kuuntelijan levolliseen tilaan, josta voi kömpiä vaikka suoraan nukkumaan.

on teemana hyvästijättö. Se voi olla ihmissuhteen päättyminen tai lähtö kotimaasta rapakon taakse leveämmän leivän ääreen. Laulut erosta ovat jo aiheensa puolesta tummanpuhuvia ja vähän alistuneitakin, mikä sopii tällaiselle vanhanaikaiselle ja kaikenlaista kehitysoptimismia välttelevälle musiikille.

Katriina Harviainen

Levy käynnistyy hienolla AnnaMari Kaskisen sanoittamalla perinnekappaleella Tulkoon tie sinua vastaan. Myös Eino Leinon tekstiin sävelletty Maantiellä kuulostaa virkistävältä. Välillä levylle kaipaisi jonkinlaista säröä tai potkua, niin melankolisen tasalaatuinen se on.

Hannu Kylkisalo

Jani Laukkanen

T

Pomon pehmeät arvot

ikkurilan Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Marja-Liisa Pyynönen, 53, valittiin tänä syksynä Vuoden positiivisimmaksi pomoksi. Edellisenä vuonna hänen johtamansa asuntomyymälä valittiin Kiinteistömaailman Vuoden yritykseksi. Silloin hän oli myös kolmen parhaan joukossa ehdolla vuoden franchising-yrittäjäksi.

Menestyvä yrittäjä uskoo pehmeisiin arvoihin.

— Kuinka kauan raha riittää tekemään ihmisen onnelliseksi? Kovilla arvoilla voi tällä alalla pärjätä jonkin aikaa, mutta ennen pitkää palaa loppuun, Pyynönen sanoo.

Asiakkaalle puhutaan suoraan Kiinteistönvälittäjät ovat huijareita. Niin sanoi eräs miesasiakas Pyynöselle silloin, kun tämä ei vielä toiminut yrittäjänä. Pyynönen loukkaantui. Hän keskeytti ystävällisesti miehen negatiivisen ryöpytyksen.

— Sanoin, että anteeksi nyt. Tiedän, että asiakas on aina oikeassa, mutta anna minulle ensin mahdollisuus ja arvostele vasta sitten, Pyynönen kertoo.

Jälkikäteen mies kertoi joutuneensa muuttamaan käsitystään kiinteistönvälittäjistä.

Usein kiinteistönvälittäjä kohtaa asiak­ kaita myönteisten elämänmuutosten merkeissä. Nuoripari ostaa ensimmäisen asunnon tai perheelle hankitaan uusi, isompi koti. Toisinaan kiinteistönvälittäjä joutuu keskelle myllerrystä. On tullut avioero tai kuolinpesä myy asuntoa.

Pyynösen mukaan asiakkaan luottamus voitetaan hyvällä, empaattisella palvelulla ja suoralla puheella.

— Korostan alaisilleni, että asiakkaille pitää puhua suoraan. Se ei tarkoita möläyttelemistä. Esimerkiksi markkinatilanteen muuttumisesta pitää kertoa rehellisesti, nopeasti ja mieluiten kasvokkain.

Kapinoin sitä vastaan, että kaikki asiat hoidetaan sähköpostilla tai puhelimitse.

Marja-Liisa Pyynönen on intohimoinen yrittäjä, joka ei tingi lomista.

Pedantti ja boheemi Marja-Liisa Pyynönen ryhtyi yrittäjäksi vuonna 2002. Pari vuotta sitten hänen puolisonsa tuli vaimon firmaan kiinteistönvälittäjäksi ja myyntijohtajaksi.

Pyynönen ja hänen puolisonsa asuvat omakotitalossa Sipoossa. Heillä on kummallakin edellisestä liitosta kaksi lasta.

Kaikki ovat jo muuttaneet pois kotoa.

Yrittäjäksi ryhtyessään Pyynönen päätti, että lomista hän ei tinkisi. Muuten hän ei jaksaisi työssään.

Pyynösellä on Sri Lankassa kaksi kummityttöä. Nuorempi kummityttö on kahdeksanvuotias. Häntä Pyynönen on käynyt tapaamassa kaksi kertaa.

Kummitytöistä vanhempi, 24-vuotias nuori nainen, on Pyynöselle kuin oma tytär. He pitävät viikoittain yhteyttä sähköpostitse.

— Olen tavannut hänet kahdeksan kertaa ja seurannut hänen elämäänsä siitä läh-

tien, kun hän oli kolmevuotias. Saattaa olla, että hän tulee luoksemme jouluksi, Pyynönen kertoo.

Pyynönen kuvailee itseään pedantiksi ja boheemiksi.

— Boheemius on sitä, että teen aika paljon juttuja fiiliksen perusteella, hän kertoo.

Jos aamulla ennen töihin lähtöä tökkii, Pyynönen jää mieluummin hetkeksi kotiin kuin tulee työpaikalle näyttämään hapanta naamaa.

”Luotan intuitioon” Pyynösellä on kristillinen vakaumus eikä hän piilottele sitä työssään. Rekrytoidessaan uusia alaisia hän luottaa intuitioon ja kiinnittää erityistä huomiota työnhakijoiden asenteisiin ja arvomaailmaan.

Pyynösen yrityksessä on kolmetoista kiinteistönvälittäjää. Heistä neljä on koko ketjun kymmenen parhaan kiinteistönvälittäjän joukossa.

— Ensivaikutelma ratkaisee paljon. En yleensä ensimmäiseksi katso hakijoiden todistuksia. Kiinnitän huomiota siihen, miten he puhuvat edellisestä työpaikastaan, kollegoistaan ja asiakkaistaan. Asuntomyymälämme ei todellakaan ole oikea työpaikka sellaiselle, joka näkee vikoja vain muissa.

Pyynönen patistaa alaisiaan lomalle. Hän on auttanut heitä tarvittaessa taloudellisestikin. Hän ymmärtää, jos joku ei oman elämäntilanteensa vuoksi pysty juuri nyt parhaimpiin suorituksiin. Jos joku pyytää ylimääräistä lomaa, se järjestyy.

— Yritän saada alaiseni kukoistamaan ja lentoon. Kiinteistövälittäjillä on provisiopalkka. He aloittavat joka kuukausi nollasta. Jos joku on mieli maassa kuopan pohjalla, me muut tuemme häntä ja autamme ylös, Pyynönen kertoo.

Soili Pohjalainen

” K a p i n o i n s i t ä v a s t a a n , e t t ä k a i k k i a s i a t h o i d e t a a n s ä h k ö p o s t i l l a t a i p u h e l i m i t s e .”

Hyvät kengät pienelle

P

Pertti on viettänyt kaksi edellistä joulua Etiopiassa lähetystyössä yhdessä vaimonsa kanssa.

Pääkaupunkiseudulle hän muutti vasta eläkepäivinään vaimonsa työn vuoksi.

Tulevan joulun Pertti viettää vaimonsa kanssa Suomen Raamattuopistolla yksinäisiä vanhuksia palvellen.

Pertillä on Sotkamossa kaksi lapsenlasta, joille hän on ostanut kenkiä. Hän tietää, että lapset tarvitsevat monet kengät vuodessa ja että ne ovat yhtä kalliita kuin aikuistenkin.

Lahjaverkon lahjojen hinnalle on asetettu viidenkymmenen euron yläraja. Pertti osti tuntemattomalle lapselle pienet mustat vedenpitävät talvikengät.

— Ostin hyvät kengät. Jos perheessä on nuorempia lapsia, kengistä voi olla iloa vielä heillekin tai sitten ne voi laittaa eteenpäin toiseen perheeseen.

Soili Pohjalainen

Saara Vuorjoki

ertti Pääkkönen huomasi Rekolan kirkossa käydessään seinälle ripustetun lahjaverkon, johon oli kiinnitetty vähävaraisten lapsiperheiden joululahjatoiveita. Pertti poimi verkosta yhden lapun, jossa toivottiin pienelle pojalle talvikengät, housut tai paita.

— Ajattelin, että jos auttaisin, se tuottaisi iloa jollekin tuntemattomalle ja helpottaisi vähän jonkun arkea, hän sanoo.

— Kun omat lapseni olivat pieniä, vanhempani ja sisarukseni olivat ympärillä auttamassa. Tiedän, että on lapsia, joilla niin ei ole.

Pertin mielestä suomalaisilla on varaa pieneen auttamiseen.

— En tiedä kenelle lahjani menee, mutta tiedän sen menevän oikeaan osoitteeseen.

— Lappuun oli laitettu kengän koko valmiiksi, hän sanoo.

Auttamistyö on Pertille tuttua puuhaa. Työuransa Sotkamon meijerin kuljetusesimiehenä tehnyt

7

8

Kokemus Jumalan katoamisesta oli Mauri Niemiselle elämän käännekohta.

P

appi on Jumalasta puhumisen ja Jumalaan uskomisen ammattilainen, ja uskon kriisi on hänelle myös ammatillinen kriisi. Kun tamperelainen pappi Mauri Nieminen kadotti vuonna 1997 Jumalan, pimeys vei hänet pitkälle sairauslomalle. Se myös teki hänestä mystikon.

Niemisen mukaan papin hengellinen kriisi on melkoinen tabu.

Sellaista sattuu, mutta ei siitä ole tapana julkisesti puhua.

— Olihan se karseaa tunnustaa, että nyt minä olen pudonnut kärryiltä. Pelkäsin myös, että jos puhun tästä, viettelen toisiakin putoamaan kärryiltä.

Enää Nieminen ei arastele puhumista. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Matka halki hengellisen yön (Katharos 2010) ja toivoo voivansa auttaa muita samantapaisessa tilanteessa kamppailevia. Vaikka Niemisen kokemukset olivat raskaita ja hänen pohtimansa asiat isoja, aina niistä ei pysty puhumaan ihan vakavalla naamalla.

— Hihityttää, kun muistan nuorena pappina ihmetelleeni, kuinka vanhemmat kollegat voivatkin tehdä kaikesta niin vaikean ja raskaan kuuloista. Tässä minä

nyt vuorostani annan lausuntoja.

Pimeys ja Jumalan poissaolon kokemus, jota Nieminen nimittää hengelliseksi yöksi, ei tullut varoittamatta.

Sitä edelsi noin kahden vuoden mittainen prosessi, jota hän kutsuu kuivuudeksi tai hengelliseksi erämaaksi.

— Hengellinen erämaa on eri asia kuin varsinainen hengellinen yö. Se on ihan tavallinen, monelle kristitylle tuttu ja tärkeä kokemus. Silloin rukouselämä ei vastaa, eikä Raamatun lukeminen tuota lohdutusta. Kuivuudessa oleva kaipaa Jumalaa, mutta ei saavuta häntä. Jumala vetäytyy, jotta meissä syntyisi kaipuu ja jotta rakkaus vahvistuisi.

Nieminen kertoo ajatelleensa hengellisessä erämaassa, että elämää tämä vain on. Hän rukoili, vaikka ei saanut vastausta. Hän kävi ehtoollisella, vaikka jumalanpalvelus ei tuntunut antavan mitään.

— Sitten minulle tuli vahva hengellinen kokemus, jossa kuivuus pyyhkäistiin pois. Olin hyvin onnellinen, oikea Jumalan omistaja, ja ajattelin, että nyt alkaa seurakunnassa tapahtua. Pidin itseäni lähes profeettana.

Reilun kuukauden sitä kesti, mutta sitten kaikki menikin toiseen suuntaan. Jumala katosi näytöltä kokonaan.

Jumalaa ei enää ollut, ei iloa. Oli vain pappi, jonka oli mahdotonta puhua Jumalasta. Alkoi kesä, tiedossa olisi ollut rippileirejä. Oli pakko mennä lääkäriin ja jäädä sairauslomalle.

➞

jatkuu seuraavalla sivulla

Hiljaa yössä 9

— Menetin kykyni nauttia sellaisista asioista, jotka olivat aiemmin tuottaneet minulle iloa. Myös seksuaalisuus vaimeni. Rukouselämä muuttui mahdottomaksi. Tilalle tuli ahdistava Jumalan poissaolon kokemus ja kaipuu vain hänen yhteyteensä, Mauri Nieminen kertoo.

1500-luvulla elänyt espanjalainen karmeliittaveli ja kuuluisa mystikko Ristin Johannes on aikoinaan kokenut jotakin hyvin samankaltaista kuin Nieminen. Kirjassaan Pimeä yö Ristin Johannes kuvaa sielun puhdistusta, joka tulee Jumalalta ja joka ihmiselle näyttäytyy tuskallisena pimeytenä. Mutta vaikka siltä tuntuu, Jumala ei suinkaan ole poissa — pimeys ja ahdistus ovat merkkejä hänen läheisyydestään.

Nieminen ei tätä tiennyt. Ristin Johannekseen hän tutustui vasta myöhemmin.

— Olin aivan ulalla. Mietin, olenko palanut loppuun vai onko minulla eksistentiaalinen kriisi tai kenties puhkeava mielisairaus. Asiat eivät olleet millään lailla hallinnassa.

Nyt Nieminen tietää olleensa haavoittunut rakkaudesta. Suomalaisen viisikymppisen miehen suussa se on aika hätkähdyttävä ilmaus. Mutta sellaista mystikkojen kieli on, se rönsyää liikutuksia, lohdutuksia, raastamuksia, tyyntymyksiä, rakkautta ja tuskaa. Niin yritetään kertoa sellaisesta, jota oikeastaan ei voi sanoilla kuvata.

Mistä hengellisessä yössä on kyse?

Miten se eroaa maallisesta masennuksesta? Kun Nieminen sanoo, että yö on vuodatettua mystiikkaa, se ei paljon auta. Koetetaan suomentaa: kun jotakin

Mauri Niemisellä on kaksi kotiluostaria, toinen Espanjan Toledossa ja toinen Helsingin Vartiosaaressa.



kutsutaan vuodatetuksi, tarkoitetaan, että se on Jumalan lahjaa. Ja mystiikassa puolestaan on kyse välittömästä Jumalan kokemisesta.

— Jumala tekee yön ja on yö. Jumala on niin kirkas ja massiivinen valo, että näemme sen mustana. Yö on Jumalan kirkkautta, Nieminen sanoo.

HenGelliSeen YÖHÖn joutuneille suositellaan lääkkeeksi lepoa ja huumoria. Mauri Nieminen hymähtää, ettei häntä kyllä silloin naurattanut.

— Sanotaan myös, että yössä ei pidä ajatella Jumalaa. Eikä rukoilla muuta kuin ihan lyhyesti, esimerkiksi ”Jeesus” tai ”on” tai ”ole kanssani”.

— Minulle oli tärkeää käydä ehtoollisella, vaikka se tuntuikin kipeältä. Se oli tahdon liike: tahdoin, että Jumala on olemassa, Nieminen sanoo.

Hengellinen yö kosketti koko hänen elämäänsä — ei pelkästään Jumala-suhdetta. Nieminen ei sitä ihmettele, koska hänen mukaansa hengellistä elämää ei voi erottaa muusta elämästä, vaikka nyky-yhteiskunnassa niin haluttaisiinkin tehdä.

— Usko ei ole oma erillinen kolonsa.

Ihminen on ruumiillinen, sielullinen ja hengellinen kokonaisuus.

Niinpä kriisin ravistellessa Nieminen joutui käymään läpi koko persoonansa ja kaikki elämänarvonsa.

Vähitellen ja kuin huomaamatta pimeä hälveni. Eräänä elokuisena iltana kotipihalla istuessaan Nieminen oivalsi, että jos Jeesus ja opetuslapset nyt kävelisivät tuossa nurmikolla, se ei tuntuisi yhtään kummalliselta. Siitä alkoi hidas toipuminen, vaikka sairauslomaa

jatkuikin vielä vuoden loppuun. Niemisen elämään tuli uusia asioita, muun muassa itsepuolustuslaji krav maga ja kuntosaliharjoittelu.

— Heti kun kykenin, aloitin aktiivisen liikunnan. Yössä ei todellakaan juosta, vaan kävellään hiljakseen. Minulla oli silloin myös fyysisiä vaivoja, yö oli niin kokonaisvaltainen tila.

Nyt, yli kymmenen vuoden jälkeen, Nieminen sanoo, että yö oli hänen elämänsä perusjärkytys. Se määritteli elämän siitä eteenpäin.

— Minua kosketti joku, jota halusin seurata. Kaikki Jumala-kuvat riisuttiin, vain totuus ja rakkaus jäivät.

SaTTumalTa mauRi nieminen löy-

si kokemuksilleen nimen. Radio-ohjelmassa haastateltu pappi mainitsi espanjalaiset mystikot, joille Jumala oli nada, ei mitään.

— Minuun se kolahti. Jossakin oli siis ihmisiä, jotka olivat kulkeneet samaa tietä kuin minä.

Seuraava löytö oli silloin juuri suomennettu William Johnstonin kirja Rakkauden salattu viisaus, joka käsittelee kristillistä mystiikkaa. Sen parissa kului joulunaika. Kirjassa esiteltiin muun muassa Ristin Johannes ja hänen mystiikan teologiansa pimeine öineen ja rakkauden liekkeineen.

Satojen vuosien välimatka ei hengenheimolaisuutta estänyt.

— Ristin Johanneksen ja muiden suurten mystikoiden opetukset ovat ihan elävää todellisuutta. Näinkin Jumala toimii.

Nieminen ei kuulemma olisi halunnut mystikoksi. Hän oli enemmän toi-

”Jumala on niin kirkas ja massiivinen valo, että näemme sen mustana.

Yö on Jumalan kirkkautta.”

minnan miehiä ja sitä paitsi aviomies ja isä.

— Minä olin vain pyytänyt Jumalaa tulemaan lähemmäksi.

Eikä Niemisen aiempi rukouselämä ollut lähelläkään mystikoiden harjoittamaa sanatonta rukousta, jota myös kontemplaatioksi kutsutaan.

— Sellainen oli minulle ihan vierasta. Aiemmin olin halunnut pysyä kaukana kaikesta sellaisesta, ei se minun mielestäni oikeastaan edes kuulunut kristinuskoon.

Mystiikan teologiaan tutustuminen paljasti Niemiselle, että kristillisessä perinteessä erotetaan yleensä kolme rukouksen tasoa: sanojen rukous eli oratio, mietiskelevä rukous eli meditaatio ja katseleva rukous eli kontemplaatio. Kontemplatiivinen rukous on olemista Jumalan kanssa. Ajatukset ja mielikuvat jätetään pois ja vain ollaan.

— Kaikki tietävät, että rakastuneet teinit puhua pälpättävät koko ajan.

Kuusikymmentä vuotta yhdessä olleet mummo ja pappa eivät paljon puhetta tarvitse. Hiljaisuus vapauttaa olemaan, Nieminen havainnollistaa rukoustapojen eroa.

Kontemplaatiosta tuli hänen tapansa rukoilla.

— Pelkkä oleminen ei ole helppoa.

Kontemplaatiossa joutuu yleensä kohtaamaan oman hajanaisuutensa samalla kun kohtaa Jumalansa hiljaisessa huminassa.

Nieminen miettii, että mystiikan tie ei ehkä ole kaikkia varten.

— Mutta kun sanon niin, se saattaa kuulostaa elitistiseltä. Jokaisellehan kuuluu kutsu syvempään Jumalan tuntemiseen. Yön kokeminen ei todellakaan ole merkki mistään hengellisestä sankaruudesta. En minä rukoile yhtään sen paremmin kuin se, joka rukoilee iltaisin ”Levolle lasken Luojani”. Jumala on sama, ja vain hän on tärkeä.

JOKaiSella KRiSTiTYllä on Mauri Niemisen mielestä velvollisuus ottaa aikaa, jolloin hän on kaksin Jumalan kanssa.

— Se voi olla pitempi aika kerran päivässä tai pieniä hetkiä pitkin päivää.

Jo ristinmerkin tekeminen on tällainen pieni hetki.

Siinä vaiheessa, kun tuttu iltarukous ei tunnu enää riittävän, Nieminen neuvoo tekemään eräänlaisen hengellisen säännön. Se on päätös siitä, mitä omaan päivittäiseen hengelliseen elämään kuuluu. Sääntö voi olla esimerkiksi kymmenen minuuttia raamatunlukua ja kymmenen minuuttia rukousta päivittäin. Raamattua ei tarvitse hotkia: luku päivässä riittää hyvin. Eikä tekstiä kannata pyrkiä väkisin ymmärtämään, sen äärellä voi vain olla.

Kannattaa aloittaa evankeliumeista ja psalmeista.

— Rukouksessa voi jutella Jumalan kanssa tai olla hiljaa. Voi rukoilla Isä meidän -rukouksen tai huokaista vain vaikka ”kiitos” tai ”auta”.

Myös monen papin rukouselämä kaipaisi Niemisen mukaan kohennusta.

— Pappien Raamatun käyttö ja

oman hengellisen elämän hoitaminen on aika heikkoa. Jos papit eivät ammenna lähteiltä, kuinka kirkon käy?

Meidän pitäisi ottaa itseämme niskasta kiinni, itsekuriahan se vaatii.

RiSTin JOHanneKSen työtoveri Avi-

lan Teresa oli etevä rukouksen opettaja. Ehkä hänet kouli sellaiseksi vastuu luostarista ja sen nunnien ohjauksesta.

— Teresa opetti, että ihminen pettää tietoisesti itseään, jos väittää, ettei hänellä ole aikaa rukoilla. Ajanpuute on tekosyy. Ja sen tajuaminen on itsetuntemuksen alku, Mauri Nieminen sanoo.

Hän kertoo, että Teresa omistautui rukoukselle, vaikka ei kahdeksaantoista vuoteen kokenut minkäänlaista edistymisen tunnetta. Sitkeydessään ja omistautuneisuudessaan Teresa saattaa olla vähän pelottava esimerkki rukouselämänsä alussa haparoivalle. Enemmän voi rohkaista Niemisen vakuutus, että rukouksessa on aina lohdutusta mukana.

— Aloitteleva rukoilija tulee saamaan paljon lohdutusta. Hän tulee myös löytämään itsensä ja riemastumaan. Rukous antaa rauhaa ja iloa. Rukoilija tajuaa, että on taivas ja kadotus ja että Jumala rakkaudessaan haluaa hänetkin taivaaseen.

Nieminen arvelee, että suurimmalle osalle ihmisistä rukous pysyy jatkuvana lohdutuksen lähteenä. Joidenkin taas täytyy välillä hätääntyä ja kokea vaikeuksia, jotta he voisivat kääntyä uudelleen Jumalan puoleen. Syvään hengelliseen yöhön joutuvat vain harvat.

— Mutta sitä ei tarvitse pelätä. Se tulee, jos on tullakseen.

Yön ei tarvitse olla Niemisen kokeman kaltainen, vaan se voi laskeutua ihmisen elämään myös sairauden tai läheisen kuoleman mukana.

— Se on traaginen kokemus, jossa ei tunnu olevan mitään johdatusta

kilometrejä päästäkseni Jumalan luo, riittää että istahdan alas.

ja tekee mieli kysyä, missä Jumala on.

Mutta Jumala onkin hyvin lähellä siinä kauhussa. Kun kaikki tuhoutuu, yksin Jumala jää.

mauRi niemiSelle TäRKeäT Espanjan mystikot vaikuttivat muutama vuosikymmen uskonpuhdistuksen näkyvimpien tapahtumien jälkeen. Tuolloisen mystiikan kukoistuksen katsotaan olleen osa katolisen kirkon uudistusliikettä, niin kutsuttua vastauskouskonpuhdistusta.

Samalla kun Niemistä ilahdutti näiden hengellisten esivanhempien löytyminen, häntä vaivasi se, ettei sellaisia löydy hänen omasta kirkostaan.

— Luterilainen kirkko on järjen kirkko, mutta uskonelämässä järki antaa vastauksia vain rajoitetusti. Olen miettinyt, olisiko uskonpuhdistusta ollut, jos Martti Luther, epäonnistunut augustinolaismunkki, olisi ahdistuksissaan joutunut hengelliseen yöhön. No, luultavasti olisi, sillä sen ajan epäkohtiin olisi tarttunut joku muu.

Yksi Niemisen oivalluksista on ollut se, että hän voi seurata Ristin Johanneksen, Avilan Teresan, Ignatius Loyolan ja muiden opetuksia oman kirkkonsa jäsenenä. Pyhä Teresa ja Ristin Johannes tunnetaan katolisen karmeliittojen sääntökunnan uudistajina, Nieminen on nykyisin karmeliittafamiliaani, yksi viidestä suomalaisesta sellaisesta. Hän on siis yhtä aikaa karmeliittamaallikko ja luterilainen pappi.

Maallikkoveli Niemisellä on kaksi kotiluostaria: paljasjalkaisten karmeliittojen luostari Espanjan Toledossa ja ekumeeninen karmeliittaluostari Helsingin Vartiosaaressa. Toledossa hän vieraili juuri marraskuussa, Vartiosaareen hän vetäytyy ajoittain viettämään yhteisöelämää.

— En minä kovin usein käy Espanjassa. Matkustan lähinnä lukemalla kirjoja ja olemalla hiljaa Jumalan edessä. Ei minun tarvitse lentää tuhansia

”Ratkaiseva ero rukouksen ja vaikkapa joogan välillä on siinä, etsinkö itseäni vai Jumalaa.”

nYKYaJan HenGelliSiä etsijöitä ja uskonnollisia shoppailijoita eivät kristinusko ja sen pitkä ja rikas perinne tunnu houkuttelevan.

— Ihmiset eivät halua palvella Jumalaa vaan itseään. Ratkaiseva ero rukouksen ja vaikkapa joogan välillä on siinä, etsinkö itseäni vai Jumalaa, Mauri Nieminen sanoo.

Hän muistuttaa, että se, miten elää, on tahdon asia. Jokainen on saanut kasteessa samanlaiset eväät.

— Voi valita maailmassa elämisen ruumiillisella tasolla, nauttia esimerkiksi seksistä, urheilusta tai bilettämisestä. Tai voi valita henkisen tason, itsensä kehittämisen. Tällainen minän bodaaminen on nykyaikana hirveän suosittua. Kolmas on hengellinen taso, kurkottaminen Jumalaa kohti. Jos sille tielle lähtee, saavuttaa myös välttämättä muut kaksi: oppii tuntemaan maailman ja itsensä.

Kokemuksestaan Nieminen on oppinut sen, että joskus tarvitaan vaikeuksia, sairautta tai murtumista viemään ihmistä lähemmäksi Jumalaa.

— Luontaisesti ihminen kulkee aina Jumalasta poispäin — ja ajaa seinään.

Nieminen lisää, että Jumala ei tunge väkisin kenenkään elämään. On joko itse etsittävä häntä tai ainakin suostuttava avaamaan ovi, kun Jumala kolkuttaa.

— Sitten kun Jumalan toivottaa tervetulleeksi, hän alkaa järjestellä asumusta uudestaan. Himmeän hehkulampun tilalle hän sytyttää niin kirkkaan valon, että jokainen pölynhiukkanen ja tahra näkyy. Ihminen näkee itsensä ja koko maailman Jumalan valossa. Se sattuu. Sen kestää vain Jumalan avulla.

Kaisa Halonen kuvat Hans von Schantz



Kovia paket Hyvä kirja, parempi Parisuhdejoulua!

Tikkanen: mieli. Tässä ehdotuksia Märta Emma ja Uno. Tammi 2010. koviksi paketeiksi niin On sitä osattu ennenkin — rakaskeski-ikää, yksinäitua, mennä naimisiin, hankkia lapsyyttä, identiteettisia ja epäonnistua täydellisesti kriisiä kuin parisuhde- niin parisuhteessa kuin perhe-elämässäkin. ongelmia poteville.

Lähtökohdat ovat ulkoisesti hy-

vät, kun kirjailija Märta Tikkasen isovanhemmat lyövät -luvun lopulla hynttyyt yhteen. Emma on nuo-

Katja Lösönen

C

Syöpäjärjestöt www.cancer.fi

C

Syöpäjärjestöt

JOULUKERÄYS 2010

Joulun sanoma kuuluu kaikille Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen tuotto käytetään tänä vuonna lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Osallistu keräykseen ja anna lapselle mahdollisuus parempaan huomiseen.

Lahjoita joulukeräykseen!

Pankissa

TeksTiviesTillä

sOiTTamalla

inTerneTissä

Tilinumero 800014-161130 Viestiksi J10 IBAN: Fi3880001400161130 BIC: DaBaFiHH

Lähetä viesti JOUlU5 (5 euroa) tai JOUlU10 (10 euroa) numeroon 16160

0600 01515 (15,07 € + pvm)

www.mission.fi /joulukerays

Kiitos lahjastasi. Toivotamme rauhallista joulua.

Kampanjan tuotto käytetään vuosina 2011-2012 Lähetysseuran yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja diakonian työhön.

Keräyslupa: OKH626A, voimassa 2009-2010 koko Suomessa (ei Ahvenanmaalla). Myönnetty 3.12.2008, Etelä-Suomen lääninhallitus.

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa



Vantaa 102,4/103,1 MHz

(ajalla 28.11.2010 – 10.1.2011)

www.jouluradio.fi

Riikka Pulkkinen tavoittaa tunneailahtelut.

Menneiden sukupolvien joulua!

Riikka Pulkkinen: Totta.

Otava 2010.

R

iikka Pulkkisen toinen romaani on yhtä intensiivistä tekoa kuin esikoinen Raja. Ehkä vielä tasapainoisempi.

Tämäkin kirja kertoo rakkaudesta ja kuolemisesta, läheisyyden ja etäisyyden jännitteestä sekä salatusta rakkaussuhteesta. Kahdella, väliin kolmellakin aikatasolla liikkuva juoni pitää imussa. Ytimekäs ja runollinen kieli on herkkua.

Seitsemänkymppinen Elsa, menestynyt psykologi, yhden tytön äiti ja kahden isoäiti, on kuolemassa syöpään. Viime metreillään hän toivoo tyttäreltään hyväksyntää urakeskeisille ratkaisuilleen. Kun Eleonoora antaa rakkauden eleenä äidilleen sen,

mitä tämä kaipaa, armo on käsinkosketeltava.

Taiteilija-aviomies Martti pysyy Elsan vieressä loppuun asti, mutta menneessä on jotain, joka nousee pintaan. Tyttärentytär Anna on ilmeisen kiinnostunut isovanhempiensa menneisyydestä. Vähitellen hänelle selviää Martin, Elsan ja hänen äitinsä Eleonooran tarina 1960-luvulta.

Pulkkinen tavoittaa hienosti henkilöiden tunneailahtelut, pienet merkitykselliset hetket, katseet ja poispäin kääntymiset.

Menneiden sukupolvien salaisuuksia on hyvä tutkia ja kertoa niistä tarinaa, tuntuu kirja sanovan. Siten oma elämäkin tulee käsitettävämmäksi — ja surut voidaan kestää.

Kristina Svensson

K i r j o j a

ri, nätti ja terve, Uno kasvatusalan ammattilainen, juuri rehtorin pestin saanut idearikas kansansivistäjä. Mutta saattaa hyvinkin olla, että syvemmällä moni asia mätti jo alkuun.

Tikkanen on taitava parisuhteen raadollisuuden kuvaaja. Lahjakkuus yhdistettynä levottomuuteen syö miestä ja koko perhettä. Naisen rakkaus kantaa, kunnes katkeaa. Emman ja Unon tarinassa on yhtymäkohtia kirjailijan ja hänen edesmenneen puolisonsa Henrik Tikkasen avioliittoon, josta molemmat ovat kirjoittaneet tahoillaan.

Heli Kulmavuori

Keski-iän kriisijoulu!

Riitta Jalonen: Hyvää yötä, Irma Noora.

WSOY 2010.

Keski-ikäinen Noora asuu tätinsä kanssa isossa asunnossa kauniissa pikkukaupungissa.

Hän toimii opettajana ja etsii menneisyydestään puuttuvia palasia, jotka kokee mielessään ja kehossaan lähes konkreettisesti.

Riitta Jalosen novellistinen tyyli kuvailee herkin vedoin pieniä mielenliikkeitä ja hiljaista arkea. Lukijalle vihjaillaan hiuksenhienosti, että Nooran rajoittuneen ja turvahakuisen elämäntavan takana on ehkä muutakin kuin palvotun äidin varhainen kuolema.

Hitaasti, luku luvulta paljastuu Nooraa sitoneita ja hänen elämäänsä varjostaneita asioita. Samalla hän ikään kuin astuu itsensä viereltä itsensä sisälle ja alkaa elää. Ihmissuhteet, työpaikkaromanssi koulun uuden opettajan kanssa ja muu normaalielämä, alkavat saada tilaa unilta ja näyiltä.

Eila Jaatinen

Dekkarijoulua!

Thomas Enger: Valekuollut.

Otava 2010.

Valekuollut on norjalaisen Thomas Engerin esikoisdekkari ja lupaava alku kirjasarjalle, jonka pääosassa on toimittaja Henning Juul.

Juul palaa töihin kahden vuoden tauon jälkeen menetettyään poikansa tulipalossa ja alkaa tutkia nuoren tytön kuolemaa. Enger kuvaa hyvin työhön paluuta traumaattisen kokemuksen jälkeen. Juulin elämä on mullistunut lopullisesti, mutta työpaikka — hektinen nettilehti — laukkaa eteenpäin.

Aidonoloisia ovat myös päähenkilön pelot: taloista täytyy aina sisään astuessa tarkistaa palovaroittimet ja pakoreitti.

Parasta kirjassa on kokonainen ja kiinnostava päähenkilö. Juoni kääntyy enemmän ihmissuhdedraamaan kuin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kirjoittajana Enger ei ole yhtä omaperäinen kuin norjalaistähti Jo Nesbø, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Katriina Harviainen

Heini Lehväslaiho

teja Unelmajoulua!

Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan.

Teos 2010.

Alkakaa aikuisiksi, pliis! Sellainen ihan pieni toive minulla olisi Alexandra Salmelan riemukkaasti pompahtelevan romaanin kahdelle naispäähenkilölle.

Angie unelmoi tekevänsä jotakin suurta, mieluiten kirjallisessa muodossa, ennen kuin täyttää . Piia, kolmilapsisen perheen hipahtava äiti, unelmoi luomuidyllistä. Kummassakin tapauksessa käytännön toteutus tökkii. Hilpeän räävittömästi Salmela avaa henkilöidensä suuret luulot ja itsensätoteuttamisitsepetoksen.

Angien lisäksi romaanissa on kolme muuta, aika omintakeista kertojaa: ekopariskunnan suhteen yskähtelyä todistava auto, vihamielinen kissa ja rakastettavimpana kaikista pieniaivoinen pehmolelu Herra Possu. Tämän porukan seurassa ei aika käy pitkäksi.

Kaisa Halonen

Aikuisten satujoulua!

Heikki Reivilä: Minän paino.

Teos 2010.

Jos pidät aikuiselle suunnatuista saduista, joissa todellinen ja epätodellinen sekä ihmisen ulkoinen ja sisäinen sekoittuvat oudosti keskenään, tämä novellikokoelma on sinulle.

Heikki Reivilän kokoelma koostuu lyhimmillään parin sivun novelleista, joissa esiintyy aika outoja miehiä ja vähän outoja naisiakin. Vai ovatko he syvemmin tarkasteltuna sittenkin ihan tavallisia?

Joissakin novelleissa kieli tuntuu jopa tarkoitushakuisen omaperäiseltä: ”yötaivaalla lentää kaljakorilla ratsastava sika” ja ”sata konsulttia tupakoi kattokruunun kristallinupiskoissa”. Uskonnollistakin kieltä on ympätty tekstiin kuin se kuuluisi sinne luonnostaan.

Esimerkiksi pilven reunalta pilkkivä Jumala katselee halveksittua, ruoskittua ja ristiinnaulittua alivuokralaista. Mutta levolle laske Luojani!

Timo Saarinen

Näkymättömien lasten joulua!

Markus Nummi: Karkkipäivä.

Otava 2010.

Markus Nummen kolmas romaani kertoo näkymättömistä lapsista, kunnianhimoisista aikuisista ja siitä, miten hukassa toisiltaan voivat lapset ja vanhemmat olla.

Pääosissa ovat kiusaajia pakeneva Tomi, romaaniinsa materiaalia etsivä Ari, sosiaalityöntekijä Katri, suklaapatukoita ahmiva tilasuunnittelija Paula ja tämän tytär Mirja.

Vanhempia on kahta lajia: kunnolli-

Mikko Rimminen löysi keski-ikäisen naisen sielun.

Lämpöistä joulua, yhdessä!

Mikko Rimminen: Nenäpäivä.

Teos 2010.

V

aroitan, nyt tulee juonipaljastus: Mikko Rimmisen Finlandia-palkittu romaani Nenäpäivä päättyy jouluisiin tunnelmiin, sellaisiin ”niin hyvä, lämmin, hellä” -mielisiin.

Se on huojentavaa, sillä melkoisin itkun- ja naurunsekaisin tunnelmin on yksinäisen ja vähän nyrjähtäneen Irman yli 300-sivuista rymistelyä ja lähimmäisenkaipuuta saanut seurata. Vaikka Irma autoilee Kallion ja Keravan väliä kakkosvaihteella, hänen ohjauksensa on kautta romaanin sen verran heittelehtivää ja jarrunsa vialliset, että lukijaa välillä pelottaa.

sia, hyvinvoivia uraihmisiä ja niitä, joiden elämä velloo niin arvaamattomana, että lapsia tuskin muistetaan olevankaan. Lapset huomataan hetkittäin tai he jäävät täysin pimentoon. Paljon tapahtuu piilossa aikuisilta.

Eikä romaani ole kiinnostava vain henkilöidensä takia. Arin ajautuessa huolehtimaan Tomista syntyy uskomaton ja koominenkin väärinkäsitysten suma. Voiko tuntematon aikuinen kutsua pelokasta lasta kotiinsa vain hyväsydämisyyttään?

Tarina pitää otteessaan, herpaantumatta.

Kristina Svensson

Irma on huolestuneenpuoleinen keski-ikäinen nainen, joka oudosti ajautuu soittelemaan tuntemattomien ihmisten ovikelloja.

Koska touhulle on oltava joku selitys, hän tekeytyy kyselytutkijaksi. Ja uskokaa tai älkää, jonkinlaista ystävyyttä tai ainakin välittämistä hän kokee saavansa.

Irma on raivostuttava ja liikuttava henkilöhahmo. Hän on nolostuttavan kömpelö ja samalla siitä itse tuskallisen tietoinen.

Sotkeentumisissaan, empimisissään ja poukkoilemisessaan Irma on suorastaan piinaavan johdonmukainen — ja suurella myötätunnolla ja tarkkuudella kuvattu.

Irman itsehavainnointi on uupumatonta. Tällaista: ”En sanonut mitään mutta kun se vilkaisi

Minäminäjoulua!

Ian McEwan: Polte. Otava 2010.

Tällä kertaa purevaälyisen brittikirjailijan Ian McEwanin aiheena on ilmastonmuutos ja sen parissa itseään toteuttava Nobelfyysikko.

Keski-ikäisen, vanhalla tutkijanmaineellaan ratsastavan Michael Beardin viides avioliitto on hajoamassa. Vaimolla on toinen.

Työelämässä nuoremmat tutkijat ovat

minuun keitoksensa äärestä, pyöräytin silmiä omasta mielestäni jotenkin vähän niin kuin ilkikurisen yhteisymmärryksellisesti ja toivoin hiljaa mielessä, etten näytä kokokahelilta.”

Ilman Rimmisen omaperäistä, outoja maailmoja avaavaa kieltä Irmaa ei tietenkään olisi. Ennenkin minua on Rimmistä lukiessa askarruttanut, millaisilla laitteilla hän tätä todellisuutta mahtaa tutkia ja tallentaa. Kuvittelen hänet ajelemassa jossain lähiöiden liepeillä ja huomaamassa sellaisia hellyttäviä yksityiskohtia kuin Alakulomäkeen opastava ruttaantunut tienviitta.

Vai keksiikö hän kaiken? Sen täytyy olla mukavaa.

Kaisa Halonen

viemässä Beardilta paikan auringossa. Kuten McEwanin kirjoissa yleensäkin, sattuma kääntää koko asetelman päälaelleen.

Polte ei ole varsinainen ekologinen romaani, vaan pikemminkin tutkielma siitä, millaisen henkilön eteen tiedemaailma levittää punaiset mattonsa ja miten ilmastonmuutosta tutkivan tiedemiehen yksityiselämästä puuttuu täydellisesti kestävä kehitys.

McEwan on tehnyt jälleen tarkkaa taustatyötä, tällä kertaa energiatutkimuksen parissa. Päähenkilönsä nautinnonhaluisuuden ja itsekkyyden hän on luonnostellut nautittavan tarkasti.

Hannu Kylkisalo



Hiljenny jouluun 23.-26.12.2010

o a kok ateri lle kylä

23

Majoitus 3 vrk alk. 234 eur/hlö/h2, huoneistossa 324 eur/hlö Kulttuuriohjelmaa ja ohjattua ulkoilua Palveluksia Pyhän Viisauden kappelissa

€

Tiedustelut ja varaukset: reception@kulttuurikeskussofia.fi tai 010 277 900 Kulttuurikeskus Sofia Kallvikintie 28, Helsinki www.kulttuurikeskussofia.fi

Lestadiolainen

Tavaralahjan sijasta voit antaa tänäkin vuonna Toisenlaisen Lahjan. www.toisenlainenlahja.fi Puh. 020 787 1201.

UUSHERÄYS Seurat Filadelfiakirkossa Albertinkatu 31.

12.12. klo 13.

Tee tietä Kristukselle keskelle kansojen.

Lauluseurat ja pianokonsertti.

KIITOS äänestäsi seurakuntavaaleissa !

Siunattua joulunaikaa !

Risto Lauriala, piano ja Eilakaija Sippo, lausuntaa.

Raimo Vanninen ja Pirkkoleena Räsänen Kahvitarjoilu seurojen päätyttyä.

Avoin seurakuntaryhmä Hakunilan seurakunta

HERÄNNÄISSEURAT Su 12.12. klo 10 Kirkkopyhä Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta.

Ti 14.12. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Vieraana Mikko Malkavaara.

KIITOS luottamuksesta !

Avoin valitsijayhdistys Vantaankosken seurakunta

MAARIT

Caritaksen 50-vuotisjuhlakonsertti 15.12.2010 klo 19.00 P.Marian kirkossa, Mäntytie 2, Helsinki.

LIPUT 20 euroa. Tilaukset 5.12. mennessä puh. (09) 135 7998 e-liput: caritas@caritas.fi Konsertissa esiintyvät: Maarit Hurmerinta, Sami Hurmerinta ja Antti Ikola.

Tervetuloa nauttimaan tunnelmallisesta juhlakonsertista!

Katso myös www.maarithurmerinta.net

www.va ntaa nlau r i . f i

Jouluostoksille kaikessa rauhassa.

34,– Oliivipuinen jouluseimi Kaunis, oliivipuuhun kaiverrettu jouluseimi.

Leveys 19 cm. Valmistettu käsityönä Betlehemissä.

90 19,–

Monkey orange tuotteet

(norm 22,90,-)

17,–

24,–

Anna-Mari Kaskinen

Liisa Väisänen, Juha Luodesniemi

Joulun lahja

Jouluseimen tarina

Maailman kauneimmat joululaulut 2

Sanoja hyvän tahdon aikaan Kirjan tuotosta 10% ohjautuu Yhteisvastuukeräykseen!

Tutustu seimen historiaan ja merkitykseen, seimihahmojen symboliikkaan. Kirja inspiroi omien seimien kokoamiseen.

Joululauluja lapsuudesta cd Muistoja herättäviä joululauluja huippuartistien koskettavina tulkintoina.

90

Kirkon Ulkomaanapu

Kirkon Ulkomaanavun ympäristöystävälliset Monkey orange -puun hedelmästä Sambiassa valmistetut tuotteet.

Käsintehdyissä tuotteissa on yksilöllisiä vaihteluita. ”Säästä puu, jotta se voi palvella sinua” on vahva iskulause Afrikassa.

Monkey orange -tuotteet ovatkin sataprosenttisen ympäristöystävällisiä, koska hedelmistä käytetään vain niiden kova kuori.

(norm 30,-)

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki



|

ma-pe 9–17, la 10–15

|

p. 020 754 2350

|

www.kotimaakauppa.fi

Kikka Nyrén

Docrates Klinikka

Erikoistunut syövän hoitoon Erikoislääkärin vastaanotolle nopeasti, ilman lähetettä.

Neuvonta ja ajanvaraus ma–to 8–20 pe 8–16 puh. 010 773 2000 Lue lisää → www.docrates.com

Yhdistä ulkoilu ja joulumieli.

Jouluisia tapahtumia

E

nsi viikonloppuna ainakin Martinlaaksossa, Hakunilassa ja Korsossa heilutaan iloisella mielellä, kun jouluiset ulkotapahtumat valtaavat tienoot. Ei muuta kuin koko perhe kokoon ja kipin kapin lähimpään menoon mukaan hakemaan jouluista tunnelmaa. ●

alkaa Hakunilan kirkolla (Hakunilantie ). Siellä voi nauttia joulupuuron kello – ja osallistua sen jälkeen sunnuntain messuun kello –  ennen matkaa Håkansbölen kartanolle (Kartanontie ), jossa alkavat joulumarkkinat kello . Messun jälkeen kirkolta lähtee Maria ja Joosef -kulkue kartanolle.

Markkinoilta voi ostaa niin lämmintä päälle pantavaa kuin syötävääkin: grillimakkaraa, glögiä ja pipareita. Kuorolaisten joululaulut kaikuvat päärakennuksen portailta koko tapahtuman ajan. Pehtoorin talon venäläisestä jouluhuoneesta saa höyryävää teetä ja piirakoita. Samalla voi kuunnella joulusatuja.

Myytävänä on myös vuohia, kanoja, puuntaimia ja koulupukuja, joita tosin ei saa mukaansa, vaan ne annetaan edelleen lahjaksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Tallinpihalla voi tulla tutuiksi Vaaralan vapaapalokuntalaisten ja lähipoliisin kanssa.

Kartanon puistossa Joosefin aasi

maRTinlaaKSOSSa järjestetään

seimiretki lauantaina .. kello –  Martinristissä (Laajaniityntie ) ja sen ympäristössä. Mukaan ovat tervetulleita kaikenikäiset. Matkan varrella on askartelua, puuroa ja seimi, jonka luona tavataan Joosef, Maria, Jeesus-lapsi ja lampaita. Retkelle lähdetään Martinkeskuksen alaaulasta kello , ., , .,  ja .. Mukaan pitää ottaa oma lautanen ja lusikka puuroa varten.

●

HaKunilaSSa VieTeTään sunnuntaina .. Kartanon joulu -tapahtumaa kello –. Tapahtuma

odottaa kulkueen jälkeen pieniä ratsastajia. Hakunilan seudun koiraharrastajien taitavat koirat esittelevät pihalla temppujaan. Lasten joulupolut lähtevät pyykkituvalta kello , . ja . Puistossa käyskentelevät tietenkin itse joulupukki ja pakkasukko lumineitoineen. Menossa mukana ovat myös tiernapojat. ●

KORSOn anKKaPuiSTO on va-

rustettu ulkotulin ja tapahtumapistein sunnuntaina .. kello – . Puiston perinteinen joulupolkutapahtuma on tarkoitettu lapsille ja lapsenmielisille. Ankkapuistossa nähdään muun muassa joulukuusikilpailu, joulupukki, poliiseja ja paloautoja ja metsästetäänpä siellä kadonnutta lumiukkoakin. Joulupolulle pitää muistaa ottaa mukaan oma lautanen ja lusikka, mikäli mielii herkutella joulupuurolla. Jouluevankeliumin kuulee kello ., . ja .. Tiernapojat ovat paikalla kello  ja .

❧

❧

Joulumyyjäiset la 11.12. klo 11-14 Tikkurilan

kirkolla. Lohisoppaa, kahvia, pullaa, piparia, joulutorttuja... Lahjatavaraa, leivonnaisia, käsitöitä, arpajaisia sekä kirpputori.

Tervetuloa! Tuotto lähetystyölle.

Juha Vähäsarja

Joka päivä lupaus kantaa Päivittäishartauskirja, joka rohkaisee lukijaansa luottamaan Jumalan lupauksiin ja armoon niissäkin tilanteissa, joissa tulevaisuudenusko horjuu.

Ovh 28 €

Tim Dowley

Suuri Raamattutieto Laaja, värikäs ja luotettava johdatus Raamatun maailmaan. Mukana historiallisia karttoja ja havainnollistavia aikajanoja. Suurteoksen sivuilla avautuu Lähi-idän kirjava elämänmeno ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän.

Ovh 35 €

Savutofu on kasvissyöjän kinkku!

Anne Gröhn Yusif Mirza (kuvitus)

Nyt Betlehemiin!

Savutofu, luomu Huippusuosittu kylmäsavutofu hemmottelee makuhermojasi ja kruunaa porkkananpurijankin (pikku-) joulupöydän. Proteiinirikas, vähärasvainen herkku vie kielen mennessään!

Muista myös: Clearspringin laadukkaat, kylmäpuristetut luomuöljyt: oliivi, auringonkukka ja seesam!

Tuoreeks,

terveeks.

Kirja tutusta jouluevankeliumista, jolle Gröhnin oivaltavat kommentit antavat tuoreita näkökulmia. Omaperäinen moderni kuvitus on saanut vaikutteita Kaukasian muinaisesta kalliomaalaustaiteesta.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

VALA Tällä kupongilla 9.-12.12.

Leikki-ikäisen

Oy Soya Ab:

Eero Junkkaala

Savutofu

3,-

/ pkt

Ovh 18 €

Eedenistä Itään: Esseitä Raamatun paikkakunnista (3.72)

270 g

11 värikästä numeroa

Tilaa lehti: 020 754 2333 tai: www.lastenmaa.net KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

Kansantajuisesti kirjoitettu teos Pyhän maan historiallisista paikoista ja niihin liittyvistä tiedemaailman tuoreista löydöistä. Mainio matkakirja Israeliin aikovalle.

Ovh 25 €

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

juLKaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LeviKKi 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, ☎   , faksi   , vantaan. lauri@evl.fi. toimituKsen sihteeri Arja Vasara, ☎   , arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎   , pauli.juusela@evl.fi. toimituspääLLiKKÖ Heli Kulmavuori, ☎   , heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎   , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎   , nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎   , vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. iLmoitusmarKKinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎   , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎   , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎   , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎   . iLmoitushinta mv , €, neliväri , € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . iLmoitusten vastaanotto ja vaLmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL  (Hietalahdenranta ),  Hki, ☎   , faksi   , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et oLe saanut Lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎   , www.posti.fi/palaute.

Kysy kirjakauppiaaltasi tilauspalvelu@perussanoma.fi puh. (09) 5123 9120 www.perussanoma.fi

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Perussanoma - uskon ja tiedon lähteellä

/ VANTAA

5

K

ehitysyhteistyöjärjestöjen tarjoamat aineettomat joululahjat kuten vuohet ja koulupuvut ovat viime vuosina saavuttaneet suuren suosion.

Lahjatarjonta on laventunut, joten mahdollisuuksia ilahduttaa läheistä ja samalla auttaa kehitysmaissa asuvia on yhä enemmän.

Tänä jouluna Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja -uutuuksia ovat 23 euron arvoinen ateria koko kylälle ja seitsemän euron arvoinen moskiittoverkko. Ateria koko kylälle -varat ohjataan hätäapuna katastrofi sta tai konfl ikteista kärsineille sekä viljelymenetelmien kehittämiseen.

World Visionin nettilahjakauppa löytyy osoitteesta www.lahjaksilehma.fi. Siellä uutuuksia ovat 33 euron elefanttiaita, jolla autetaan srilankalaisia perheitä suojaamaan kotinsa ja viljelyksensä villielefanteilta sekä 15 euron työkalupakki, jolla tarjotaan ammattikoulun käyneille nuorille työvälineet Intiassa ja Keniassa.

Suomen Lähetysseuran Onnen Lahjoista taatusti keskustelua herättävä on 90 euron hintainen avio-

Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23 %) ja lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+7 snt/min (alv 23 %).

Paketissa avio-onni ja elefanttiaita

Vuokralle tarjotaan

ESITTELY

su 12.12. klo 12-14

Aerolaan uudiskohteita Aerolassa, tulevan Aviapoliksen juna-aseman tuntumassa, ovat Alvar Aallon 1950-luvulla suunnittelemat rakennukset. Tähän kulttuuriympäristöön on valmistumassa helmikuun lopussa vuonna 2011 samanhenkisiä, hyvin suunniteltuja koteja (153 kpl) pienten perheiden tarpeisiin.

Kauppakeskus Jumbon palvelut kilometrin päässä.

Toisenlainen Lahja voi olla ateria koko kylälle.

Pyhtäänkorventie 21

Tilaa ilmainen

liittoseminaari, jossa kerrotaan muun muassa avioliiton onnistumista edistävistä tavoista ja tottumuksista kuten siitä, että miehellä kylpyhuonesaa olla vain yksi vaimo.

kartoitus nyt!

Hanna Antila

www.toisenlainenlahja.fi Espoo: Timo Röyskö www.lahjaksilehma.fi www.onnenlahjat.fi

gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Ostetaan

Palveluja tarjotaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

asuntotyypit 1 h+tupak 2 h+kk/k 3 h+k 3 h+k+s 3 h+k (2-taso)

m2 45,0 - 48,0 43,0 - 58,5 64,0 66,5 - 68,5 71,0

Vuokrata halutaan

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Valitse Aerolasta uusi kotisi ja täytä asuntohakemuksesi jo tänään osoitteessa: www.vvo.fi.

VVO-kotikeskus Vernissakatu 1, 5. krs 01300 Vantaa puh. 020 508 3860 Avoinna ma-pe 8.30-15.30 vantaa@vvo.fi

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

REMONTIT SOPUHINTAAN

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Tilaa KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, ilmainenpesut 25 €/+alv. tekstiilihuonekalujen www.kaijaclean.fi kylpyhuone-p. 046 589 2382

kartoitus nyt!

UUSI ILME KEITTIÖÖN ValtaVa kysyntä Vuokra-asunnoista!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Muutot • Kuljetukset • Remontit Helsinki: Petri Takkula • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 gsm 041-4402311

Hautauspalveluja Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

petri.takkula@blosius.fi MUUTOT JA KULJETUKSET

1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Ruoholahdenkatu Kuljetus Neppis p.12, 040Helsinki 585 0074.

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Palvelukseen halutaan

Haetaan henkilökohtaista avustajaa 10-vuotiaalle liikuntavammaiselle tytölle Nikinmäkeen iltapäiviksi ma, ti, ke ja pe.

Yhteydenotot p. 050 5055855.

Hammashoitoa

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

K&P

www.hautaus.fi

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

Asianajajia

vuokra, €/kk 737 - 793 729 - 855 913 - 966 979 - 1007 982

Vuokraan sisältyvät vesimaksut ja 2 Mbit/s Sonera Laajakaista Extrainternetliittymä. Asukkailla on mahdollisuus käyttää lisäksi maksutonta talopesulaa kuivaushuoneineen. Autopaikkoja ja saunavuoroja voi varata erillistä käyttökorvausta vastaan. Vakuusmaksu 250 €. Ei varallisuusrajoja.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

kpl 54 68 18 12 1

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

WWW.VANTAANLAURI.FI 

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Vantaan seurakunnat

Hakunilantie 48

pYhän annan

Hakunila Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

09 830 6507 ma–to klo 10–14.

diaKoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla ja torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

haKuniLan KirKKo Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Perjantai-ilta Kristukselle 10.12. klo 18. ”Mieletön on se, joka ajattelee: ”Ei Jumalaa ole’”. Illassa mukana entinen Hakunilan seurakunnan nuoriso-ohjaaja, Inkerin kirkon lapsityönjohtaja Terhi Smeds ja pastori Harri Nurminen. Laulua, sanaa, rukousta ja teehetki.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Vaatteita, leluja ym. edullisesti, lähes kaikki 0,50 €. Tuotto kirppiksen kummilasten hyväksi Israelissa ja Namibiassa.

Perhemessu su 12.12. klo 12. Tiina Palmu, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri, Anne Viljamaa. Joulupuuroa tarjolla klo 11. Messun jälkeen lähdemme Marian ja Joosefin kanssa kulkueena Kartanon joulu -tapahtumaan Håkansbölen kartanolle.

Matalan kynnyksen maanantain joulujuhla ma 13.12. klo 11.

Liisa Juusela, Kristiina Nurmi, Elina Vepsäläinen, Laura Alho, Heli Leskinen.

Päivä raamattupiiri ti 14.12. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Bibliodraamailta aikuisille ti 14.12. klo 18. Tule elämään joulunsanoma uudella tavalla toiminnallisin menetelmin. Pastori Harri Nurminen, nuorisotyönohjaaja ja bibliodraamaohjaaja Margit Hakamäki.

Raamatun lukua, keskustelua, rukousta (kauden viimeinen) ti 14.12. klo 18–20. Mariitta Nuortie, Petri Häkkänen.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–13.

Aamurukous (kauden viimeinen) to 16.12. klo 8.30–10. Mariitta Nuortie, Anneli Rajamäki.

Länsimäen KirKKo Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin lounas klo 11 hintaan 2,5 €. Lisätietoja toiminnasta diakonit Laura Alho ma–pe p. 050 560 5693 tai Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503. Olohuoneessa joulupuuro pe 17.12. klo 11 alkaen.

Marttojen myyjäiset la 11.12. klo 10–13. Myytävänä käsitöitä, leivonnaisia, joululaatikoita, joita voi pakastaa jouluksi, arpajaiset. Buffetista kahvia ja keittoa.

Joulukonsertti su 12.12. klo 18.

Jukka Hallikainen ja Rajakylänkoulun 4. luokka. Liput 7 €.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Hartaushetki ja puuroaamiainen.

Seniori-ikäisten joululaulut ti 14.12. klo 13. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi, Liisa Juusela, Elina Vepsäläinen.

Senioriklubin joulujuhlat ti klo 13–14.30. Minna Tervo. Klubi aloittaa taas toimintansa 11.1.2011 klo 13. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja sau-

LastenKirKKo Koulutie 11

Lasten kauneimmat joululaulut la 11.12. klo 15.

HowManyMothers-lauluyhtyeen joulukonsertti ma 13.12. klo 19. Jouluisia lauluja ja tunnelmaa kirkon täydeltä. Glögitarjoilu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Kauneimmat joululaulut ti 14.12. klo 19.

vaaraLan KirKKo Kirkkokuja 2

Periodipyhäkoulu Seimen salaisuus su 12.12. klo 11. Alle 4-vuotiaat vanhemman kanssa.

Nuorten joulumessu su 12.12. klo 18. Sari Kokkonen, Nina Pajunen, Margit Hakamäki, puurotarjoilu.

Kauneimmat joululaulut to 16.12. klo 19.

K astettu Saga Taimi Josefin Jääskeläinen, Remi Masato Nyman.

Korjaus konserttitietoihin

Toisin kuin viime viikon Vantaan Laurin musiikkikalenterissa kerrottiin, Länsimäen kirkossa sunnuntaina .. pidettävään Jukka Hallikaisen ja Rajakylän  C -luokan konserttiin ei ole vapaata pääsyä. Liput maksavat  euroa, alle -vuotiaat pääsevät ilmaiseksi.

Mukana mieskuoro Kanton kvartetti. Johtaa Hannu Lehtikangas.

Ohjelma 7 €.

Sotaveteraanien joulujuhla ti 14.12. klo 14.

Kauneimmat joululaulut ke 15.12. klo 19. Kanttori Hannu-Pekka Heikkilä, lapsikuoro, kirkkokuoro ja seurakuntapastori Jouni Salko.

Kotikirkon joulujuhla to 16.12. klo 18. Aikuisten joulujuhla aitoon kuusijuhlan henkeen. Ehtoollinen.

LammasKuja 2 b KerhotiLa Kauneimmat joululaulut ti 14.12. klo 13. Kanttori Hannu Lehtikangas ja lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Nettikerho ikäihmisille ke 15.12. klo 14. Aiheena sosiaalinen media.

vapaaLan seuraKuntataLo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kauneimmat joululaulut ma 13.12. klo 12. Kanttori Hannu-Pekka Heikkilä, seurakuntapastori Jouni Salko ja lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Kohtaamispaikan joulujuhla to 9.12. klo 12. Joulurunoja.

LapsiLLe ja perheiLLe Pyhäkoulujen joulujuhlat: Hämeenkylän kirkko su 12.12 klo 10, Vapaalan seurakuntatalo su 12.12 klo 11, Sahratie su 12.12 klo 11 ja Uudentuvantien kerhotalo, ma 13.12 klo 18. Pyhäkoulujen kevätkausi alkaa joululoman jälkeen 9.1.2011.

Mukava tehtävä tarjolla lapsille! Tarvitsemme innokkaita esiintyjiä enkeleiksi, paimeniksi ja itämaan tietäjiksi jouluevankeliumin toteutukseen perhehartaudessa jouluaattona klo 14. Esiintyjiä voi ilmoittaa lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnille p. 09 8306457 tai eila.paulun@evl.fi. Harjoitukset keskiviikkona 22.12 klo 18 Hämeenkylän kirkolla.

muuta

KirKKoherranvirasto

Ostariglögit pe 10.12. klo 16–18 Pähkinärinteen ostoskeskuksessa.

Tule nauttimaan kuumaa glögiä ja kuuntelemaan joululauluja. Mukana seurakunnan työntekijöitä.

Seurakunnan kuorojen levyjä myynnissä kirkkoherranvirastossa. Mieskuoro Kanto: ”Etsin joulun hiljaisuutta”, Hämeenkylän kamarikuoro: ”Käy jouluvieraaksen” sekä Kamarikuoro Valon kaiku: ”Rakkauden käsky”. Hinta 15 €.

Auratie 3, p. 09 830 6450

K astettu

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 –12 , p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Ida Helmi Emilia Mäenpää, Anna Aliina Kangas, Ella Aleksandra Hiltunen.

Hämeenkylä

avioLiittoon KuuLutettu Tuomo Juhani Mäenpää ja Helena Marjaana Hyvämäki.

hautaan siunattu Kari Pekka Huttunen 66 v.

hämeenKYLän KirKKo Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, 3. adventtisunnuntai su 12.12. klo 10. Saarna Anna-Kaisa Inkala, liturgia Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Taas aiot jouluvieraakseni pe 10.12. klo 19. Elja Puukko, baritoni ja Hannu Lehtikangas, urut.

Koko perheen kauneimmat joululaulut la 11.12. klo 15. Musiikkikoulu Musike, Hämeenkylän Muskari, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä, lapsikuoro ja kirkkokuoro, lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulún.

Hoosianna-joulukonsertti la 11.12. klo 18. Jorma Hynninen ja Brass Quartet. Liput 20 / 15 €. Alle 12-vuotiaat lapset huoltajan seurassa 5 €. Ennakkomyynti Lippupisteessä ja ovelta tuntia ennen konserttia.

Kamarikuoro Valon Kaiun joulukonsertti su 12.12. klo 16. Johtaa Pekka Soranummi. Ohjelma 7 €.

Oi saapuos kirkkahin jouluyö, Hämeenkylän kamarikuoron joulukonsertti ma 13.12. klo 19. Solistina basso Jari Parviainen.

Korso KirKKoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diaKoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson KirKKo ja

seuraKuntaKesKus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Enkelikurssi to 9.12. klo 10–13.

Valmistamme pieniä pöytäenkeleitä Vuokko Tammen ohjauksella. Ilmoittautuminen Marja-Liisa Karille, p. 040 564 7879.

Vanhemman väen piiri to 9.12. klo 13. Ursula Hynninen laulattaa joululauluja.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 9.12. klo 18.

Tixie Jive goes gospel la 11.12. klo 17. Vantaan musiikkiopiston Tixie Jive kuoro, joht. Teppo Salakka. Ohjelmassa gospelia ja joululauluja. Vapaa pääsy.

Kolmannen adventtisunnuntain messu su 12.12. klo 10, Mari Liimatainen ja Martti Sirviö.

Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 18, mukana Korson soittokunta, joht. Heikki Elo. English through Bible ma 13.12. klo 18.30. Syyskauden viimeinen kokoontuminen.

Kirkon kahvila ti 14.12. klo 11–13 jouluisissa merkeissä. Kahvila jää joulutauolle.

Laurus-kamarikuoron joulukonsertti ti 14.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Katulähetyksen jouluinen puurojuhla ke 15.12. klo 11. Juhla alkaa kirkossa ehtoollisella, jonka jälkeen ruokailu seurakuntasalissa. Kutsukortin juhlaan voit noutaa diakoniatoimistosta tai kirkkoherranvirastosta.

Joulujuhla vanhemmalle väelle to 16.12. klo 11. Juhla alkaa hartaushetkellä kirkossa ja jatkuu jouluaterialla seurakuntasalissa.

Aterian hinta 10 € maksetaan juhlassa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon.

Kauneimmat joululaulut ke 15.12. klo 19, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti to 16.12. klo 19. Puhallinorkesteri ja yhtyeet esiintyvät. Vapaa pääsy.

Minna Hopia

KirKKoherranvirasto

nailta tiistaisin klo 18.30. Viimeinen kerta.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Cecilia-kuoron joulukonsertti ke 15.12. klo 19. Kristiina Nurmi.

Tarjoilua. Vapaa pääsy.

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti pe 17.12. klo 19.

9.12.–16.12.

Vainajien näyttötilan katossa kimaltelee Pekka Jylhän kristallinen Suru-teos.

nuoriLLe Nuorten jouluinen puurojuhla ke 15.12. klo 18 nuorten tiloissa.

Kahvilat: Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17– 20 ja Dooris perjantaisin klo 19– 22. Nuorten kahvilat joulutauolla 19.12.2010–6.1.2011.

varhaisnuoriLLe

Tutustu Pyhän Laurin kappeliin

P

yhän Laurin kappelissa ovat ovet avoinna kaikille kiinnostuneille sunnuntaina 12.12. Ohjelma alkaa kello 10 kanteleensoitolla, ja kuvanveistäjä Pertti Kukkonen esittelee taideteoksiaan.

Kello 13 jaetaan Vantaan

Tyttöjen talvileiri 21.–24.2.2011 Kuntokalliossa. Lähtö klo 9.30 Korson kirkolta ja paluu klo 13.30.

Hinta 60 euroa, sisältää täysihoidon, matkat ja ohjelman. Muutama paikka vielä jäljellä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Liisa Oksanen, p. 050 576 6958.

set ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

LapsiLLe ja perheiLLe

diaKoniatoimisto

Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Puuroa ja piparien leivontaa to 16.12.

Nikinmäessä, ma 20.12. kirkolla ja ti 21.12. Mikkolassa.

Päivystys 10.1.2011 asti ti ja to klo 10–12 vain Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

muuta

Rukouspiiri to 9.12. klo 18.30, syksyn viimeinen.

Tixie Jive -konsertti la 11.12. klo 15. Vantaan musiikkiopiston lauluyhtye Tixie Jive laulaa joulun gospelsävelmiä. Johtajana ja valmentajana Teppo Salakka. Vapaa pääsy.

Aamurukoushetki su klo 9.

3. adventtisunnuntain messu su 12.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori SirkkuLiisa Niemi.

Lasten kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 14.

Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 17.

Rekolan oman Lucia-neidon kruunaus ma 13.12. klo 17.30 kirkon portailla, mukana Vappu Olsbo.

Kauneimmat joululaulut ma 13.12. klo 18, viitotun puheen tulkkaus, laulut myös isotekstisinä ja pistekirjoituksella, kahvitarjoilu klo 19.30.

Vanhemman väen joulujuhla ti 14.12. klo 13.

Aamumessu ke 15.12. klo 9.30, toimittajina Vappu Olsbo ja Noora Hultin.

Diakonian joulujuhla ke 15.12. klo 13. Tarjolla jouluruokaa ja leppoisaa jouluista yhdessäoloa. Hae oma henkilökohtainen ruokalippusi kirkkoherranvirastosta 7.– 9.12. Lippuja rajoitettu määrä.

Joulumusiikkimatinea to 16.12. klo 18.30. Musiikki- ja lausuntaesityksiä sekä yhteislaulua. Kultaisen iän kuoro, johtaa Leena Sinisalo.

Ohjelma 5 €.

Joulupolku Ankkapuistossa su 12.12. klo 15–18. Jouluevankeliumi klo 15.30, 16.30 ja 17.30. Tiernapojat klo 16 ja 17.

Jouluisin ikkuna -kilpailu 19.12. saakka. Äänestä Korson liikkeiden parasta jouluikkunaa. Kilpailulipukkeita saa liikkeistä ja ne voi palauttaa Lumon aulaan. Paras ikkuna palkitaan ja äänestäneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja.

K astettu Anni Aurora Lehtonen, Oona Elina Niemi, Sofiia Aino Pauliina Lehtikangas.

avioLiittoon KuuLutettu Jari Juhani Vepsäläinen ja Johanna Maria Majanto.

hautaan siunattu Jorma Olavi Multanen 97 v, Eila Kaarina Remes 93 v, Anna Annikki Lähdekorpi 75 v.

Rekola KirKKoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11– 14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varauk-

reKoLan pYhän andreaan KirKKo Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

kaupungin laatupalkinto ja kello 14 kuvanveistäjä Pekka Jylhä esittelee taideteoksiaan.

Avoimet ovet su 12.12. klo 1–1 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3 Joululahjaverkko: Anna lahjasi seurakuntamme alueella asuvalle vähävaraiselle lapselle ottamalla pakettikortti joululahjaverkosta. Lahjaksi nimettömälle tytölle tai pojalle voit antaa uutta tai itse tehtyä tavaraa ja vaatetta enintään 50 euron arvosta. Verkko on esillä Rekolan kirkossa urkuparven seinällä. Lahjat tuodaan paketoituina ja pakettikortilla varustettuina kirkkoherranvirastoon 15.12. mennessä.

asoLan seuraKuntataLo Asolantie 6

Lasten joulukirkko to 9.12. ja pe 10.12. klo 9 ja klo 10.

Kipuryhmä ma 13.12. klo 15.

Kauneimmat joululaulut ti 14.12. klo 19, mukana Ilonpilarit ja Noora Hultin.

Nuorten joulujuhlat ja -messu to 16.12. klo 18.

rautKaLLion Kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Rukouspiiri ke 15.12. klo 18.30, rukoillaan Israelin ja Lähi-idän maiden puolesta.

nuoriLLe Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Open doors ke klo 18–21.

Nuorten joulujuhlat ja -messu to 16.12. klo 18 Asolan seurakuntatalossa.

LapsiLLe ja perheiLLe Joulun ihme -periodipyhäkoulu to 9.12. klo 17.30 kirkolla päiväkerhotiloissa. Matkaamme Marian ja Joosefin jalanjäljissä kohti seimen pientä lasta. Jos pyhäkoululainen on alle 4-vuotias, vanhemman olisi hyvä olla mukana.

Lasten joulukirkko to 9.12. ja pe 10.12. klo 9 ja klo 10 Asolan seurakuntatalossa sekä ma 13.12. klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla

7

Vantaan seurakunnat alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoululaisten ja koululaisten raamatturyhmän joulujuhla su 12.12. klo 10 kirkolla.

Lasten kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 14 kirkossa, juontaa Pikku Kakkosesta tuttu Siina Hirvonen, mukana Vivido ja Vivimusic sekä Noora Hultin.

pYhän Laurin KappeLi

muuta

Hertta-kirkonrotan jouluseikkailu to 9.12. klo 9 ja 10, pe.10.12. klo 9 ja 10, la 11.12. klo 12, 13 ja 14, ke 15.12. klo 9 ja 10. Tutustu jouluun ensimmäiseen seurassa Hertta-rotan suloisen. Näytelmä soveltuu myös perheen pienimmille. Kesto noin 30 minuuttia. Yli 8 henkilön ryhmät ilmoittautuvat p. 050 572 2811, 050 420 3991 tai 050 434 5539.

Peltolan koulun musiikkituen joulukonsertti to 9.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Miesten ilosanomasolu to 9.12. klo 18 takkahuoneessa.

Ilkka Rytilahden luentosarja to 9.12. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa. Luentoillan aiheena Viesti ei vanhene.

Laulupiirin joulujuhla pe 10.12. klo 13, Simo Santaranta.

Kultaisen iän laulajien joulukonsertti pe 10.12. klo 18.30. Jouluista kuoro- ja yhteislaulua, Rauno Lehtovaara, viulu, Tuure Paalanen, sello, Leena Sinisalo, piano, laulusoolo Ari Mäkinen, lausuja Irja Oksa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Perinteiset myyjäiset lähetystyön hyväksi la 11.12. klo 11– 14. Tikkurilan kirkolla. Tarjolla lohisoppaa, glögiä, kahvia, teetä, ja kahvileipää. Myytävänä leivonnaisia, käsitöitä ja lahjatavaraa. Arpajaisia joka lähtöön. Kirpputorilla kirjoja sekä vaatetta ja sekalaista tavaraa. Tuotto lyhentämättömänä lähetystyön hyväksi.

Messu maahanmuuttajien kirkkopyhä su 12.12. klo 10. Päivi Helén, Toni Fagerholm, Simo Santaranta.

Jouluinen popmessu su 12.12. klo 14. Artistivieraana Ville Pusa. Saarna oppilaitospappi Hanna Liedes. Mukana myös bändi ja popkuoro. Messun jälkeen joulutorttukahvit. Lastenhoito järjestetty klo 17.30 alkaen.

Siionin kannel -seurat ja kahvit su 12.12. klo 14.30 neuvotteluhuoneessa, Ismo Törrönen, puhe, säestys Matti Manninen. Puheita ja yhteislaulua Siionin kanteleesta.

Arabiankielinen raamattupiiri su 12.12. klo 16 ryhmähuone.

Kauneimmat joululaulut lapsille ma 13.12 klo 9.30 ja klo 11.

Mielenterveyskuntoutujien joulukirkko ma 13.12. klo 13.

Hanna Raunu, Iina Katila.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 13.12. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Radiopiiri ma 13.12. klo 18.30.

Raamattu- ja rukouspiiri tukee radiolähetysjärjestö Sanansaattajan radio-ohjelmia. Jarno Tepora.

Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ma 13.12. klo 19. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 14.12. alkaa hartaudella klo 12 Tikkurilan kirkossa. Alkoholiton ehtoollinen. Vuo-

Jouluhartaus to 16.12. klo 13 Havurastissa ja klo 14 Leena-kodissa.

Rekolan seurakunnan historiikkia on myytävänä kirkolla messun jälkeen ja arkisin kirkkoherranvirastossa, hinta 10 €.

K astettu Armi Magdaleena Hartikainen, Vera Klara Annika Kesseli, Jade Linda Maria Laurila.

hautaan siunattu Herkko Johannes Kivekäs 100 v, Anna Liisa Kallunki 74 v, Kaarlo Juhani Pakarinen 55 v, Lotta Annika Hypén 25 v.

Tikkurila KirKKoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. To 9.12. suljettu klo 11–13.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diaKoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

pYhän Laurin KirKKo Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Helsingin Naispoliisilaulajien ja Järvenpään kamarikuoron joulukonsertti pe 10.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Joulukonsertti la 11.12. klo 18.

Oopperalaulaja Anitta Ranta (sopraano), Hannu Leminen (tenori), vanhanmusiikin yhtye Scholares Aeternae, Timo Olli (urut) sekä Rekolan Sekakuoro johtajanaan Jori Männistö. Ohjelma 10 €, tuotto hyväntekeväisyyteen.

Kauneimmat joululaulut la 11.12. klo 21.

Messu su 12.12. klo 12. Pirkko Yrjölä, Maria Koukkari, Iina Katila.

Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 16 ja klo 18.

Tikkurilan laulajien joulukonsertti ma 13.12. klo 19. Johtaa Ari Häyrinen. Sanna-Liisa Untamala (urut ja piano). Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Kauneimmat joululaulut lapsille ke 15.12. klo 9.30 ja klo 11.

9.12.–16.12.

ja. Lisätietoja diakoni Helvi Reijonen p. 050 592 5348

Pappilankuja 3

K astettu

Corvus Laurencij -kuoron joulukonsertti to 16.12. klo 19. johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Saana Maria Sormaala, Venla Maria Lehtinen, Iisa Maria Koponen, Julius Juha Edvard Kurppa, Noora Lumi Tuulia Uusikumpu, Toni Erik Sebastian Blomster, Sara Liliana Dominica Pynnönen, Arttu Eelis August Korhonen, Sebu Erik Andersson, Hilda Elina Mwanachilenga, Miia Elviira Siitonen, Cindy Julia Sara-aho, Sampo Aaro Ensio Alakunnas, Ella Helena Valanne, Amanda Hautala, Jessi Mirabella Sipilä, Moona Adele Näveri, Saimi Alisa Sigrid Mizrahi, Maiju Sofia Humppi, Jon Romeo Pitkänen.

tiKKuriLan KirKKo Asematie 12, p. 09 830 6223

Rakoja pimeydessä Me voimme entistä lujemmin luottaa profeetalliseen sanaan. Ja hyvin teette tekin, jos kiinnitätte katseenne siihen kuin pimeässä loistavaan lamppuun, kunnes päivä sarastaa ja kointähti syttyy teidän sydämessänne. . Piet. :

avioLiittoon KuuLutettu

CORVuS lauRenCiJ -KuOROn JOuluKOnSeRTTi to 16.12. klo 19–20 Pyhän Laurin kappelissa.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. ronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Tixie Jive goes Gospel, joulun lauluja ti 14.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.12. klo 18. Maria Erkkilä.

Kauneimmat joululaulut to 16.12. klo 13.

Ilosanomapiiri to 16.12. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 16.12. klo 18 takkahuoneessa.

iLoLan seuraKuntataLo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 9.12. klo 18. Keskustelemme Apostolien pohjalta, iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

Kauneimmat joululaulut lapsille ti 14.12. klo 9.30 ja klo 11.

K artanonKosKen Kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Ilmailukerho ma 13.12. klo 18.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 9.12. ja to 16.12. klo 18.

ristipuron seuraKuntatiLa Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 10.12. klo 18.

Koko perheen keidashetki — vapaaehtoisvoimin la 11.12. klo 15.45–18. Lastenhoito ja yhteinen ateria 2 € aikuiset ja 1 € lapsi.

YLästÖn seuraKuntatiLat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Puuhajumis su 12.12. klo 16, Maria Erkkilä. Iina Katila.

Kauneimmat joululaulut ja Nuorten avoimet ovet to 16.12. klo 18.

LapsiLLe ja perheiLLe Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Perheker-

L

ho on lapselle oiva tilaisuus harjoitella erossa oloa turvallisesti. Ilmoittautua ei tarvitse.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B). Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Päivä-, vekkuli- ja avoimet päiväkerhot jatkavat toimintaansa joululoman jälkeen viikolla 2.

Pyhäkoulut kokoontuvat seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) su 12.12. ja su 19.12 klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo (Soittajankuja 1) su 12.12. ja su 19.12. klo 11–12, joulupyhäkoulu Ristipuron seurakuntakoti (Simonkyläntie 11) su 12.12. klo 11–12.

nuoriLLe Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C.

Walkers pe 10.12. klo 19–22 Tikkurilassa.

Nuorten tanssiryhmä ma 13.12. klo 18–19 Tikkurilassa.

Kässäpiiri ke 15.12. klo 16–18 Tikkurilassa.

Walkers ke 15.12. klo 16–20 Tikkurilassa.

Raamatturäppi 1–4 ke 15.12. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

muuta Vähävaraisia lapsiperheitä voit tukea lahjoittamalla rahaa Tikkurilan seurakunnan tilille: F131 1578 3007 101193, viite 1766. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjasi perille.

Omaiset mielenterveystyön tukena -yleisöluento ma 13.12. klo 17 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Palveluohjaus — asiakkaan ja omaisen tukena. Luennoitsija Sauli Suominen, VTL, perheterapeutti, työnohjaa-

apsena pohdin kovasti, mitä tarkoitti Raamatun ja virsien kointähti. Virressä kyseltiin ”koska valaissee kointähtönen” ja ilmestyskirjan Jeesus sanoi olevansa ”se kirkas kointähti”. Mitä ihmeen tekemistä tähdillä on koin kanssa — eikös koi syö villaa?

Aikuisena opin, että koi tarkoittaa koillista, auringonvalon nousun suuntaa tai auringon koittoa. Kointähti tarkoittaa aamun tähteä, sitä, joka kertoo aamun kohta koittavan. Tähtitieteellisesti kointähti on aika usein planeetta Venus.

Vaikuttavimpia aamunkoittoja olen seurannut Lapissa, kun joulun jälkeen tulee ensimmäinen merkki kaamoksen päättymisestä: hämärän pimeän keskelle tulee äkkiä keltai-

Jarkko Sakari Tuomisto ja Sarianne Katariina Rantanen.

hautaan siunattu Kaino Kyllikki Railio 94 v, Helli Hilkka Heiskanen 89 v, Maila Kaarina Pihlaja 71 v, Päivi Irmeli Salonjousi-Perkiö 53 v.

Vantaankoski KirKKoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

diaKonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

mYYrmäen KirKKo Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 9.12. klo 13– 14.30 takkahuone. Joulupuuro.

Miesten piiri to 9.12. klo 18.30– 20 takkahuone. Luterilainen Neitsyt Maria.

Joulukonsertti to 9.12. klo 18.30.

Musikinstitutet Kungsvägen i Vanda. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti pe 10.12. klo 18. Vapaa pääsy.

Kauneimmat joululaulut la 11.12. klo 16. Kanttorit Sinikka Honkanen ja Nina Fogelberg.

Messu su 12.12. klo 10. Saarna Tuuli Aitolehti, liturgia Risto Pottonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 12.12. klo 10 kerhohuone 4.

Käsikelloyhtye Sonuksen 20-vuotiskonsertti su 12.12. klo

18.15. Sonus johtajanaan Sinikka Honkanen ja Sonus-kvartetti.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Konsertin yhteydessä julkaistaan Sonuksen kolmas cd-levy Fum Fum Fum. Konsertin jälkeen kahvitarjoilu.

Lähetyspiiri ma 13.12. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ti 14.12. klo 17.30–19 morsiushuone. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Sinkkupiiri ti 14.12. klo 18.30– 20 takkahuone. Syvälle sisimpään, korkealle taivaaseen — rukous.

Risto Pottonen.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Syyskausi päättyy 15.12.

Martinlaakson koulun joulukonsertti ke 15.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 16.12. klo 19.

Vaskivuoren lukion kamarikuoro ja mieskuoro johtajana Jukka Lehtinen sekä Vaskivuoren lukion tyttökuoro johtajana Jonna Salminen. Vapaa pääsy, ohjelma 8 €.

KivistÖn KirKKo Laavatie 2, p. 050 341 8381

On lapsi syntynyt meille -joulukonsertti to 9.12. klo 19. Hyvät Herrat -kvartetti ja Kari Jerkku, urut. Seurakunnan tervehdyksen tuo kirkkoherra Jaakko Simojoki.

Glögitarjoilu alkaen klo 18.15. Vapaa pääsy.

Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 18. Pasi Kilpeläinen, kanttori Nina Fogelberg.

Raamattupiirin, aikuisen usko -ryhmän ja miesten saunaillan yhteinen joulujuhla ti 14.12. klo 18 kerhopuolella.

Miesten saunailta ke 15.12. klo 18.30–21. Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

seutuLan KappeLi Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kauneimmat joululaulut su 12.12. klo 16. Risto Pottonen, kanttori Nina Fogelberg.

Nyt syttyy valot tuhannet -joulukonsertti ke 15.12. klo 19. Finnair Senior Singers -kuoro ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 9.12. klo 13– 14.30. Joulupuuro.

Laulupiiri to 9.12. klo 18.30–20.30 srk-sali.

Seimiretki la 11.12. klo 15–18 Martinristissä ja ympäristössä kaiken ikäisille. Matkan varrella askartelua, puuroa ja seimi. Lähdöt Martinkeskuksen kauppakeskuksen ala-aulasta klo 15, 15.30, 16, 16.30, 17 ja 17.30. Ota retkelle mukaan oma lautanen ja lusikka puuroa varten.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–14. Syyskausi päättyy 15.12.

Diakoniapiiri ma 13.12. klo12.

Lähetyspiiri ti 14.12. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

sesta punaiseen taittava kirkas viiva horisonttiin, loistaa hetken ja katoaa jälleen. Silloin aavistaa, että aurinko tulee väistämättä takaisin, että huomenna sen valo on jo muutaman minuutin pitempi.

On sanottu, että Jumala on arvoitus, jota Jeesus paljastaa. Adventin, odotuksen aika kertoo siitä, miten valo murtautuu pimeän läpi vähä vähältä, mutta vastustamattomasti. Meille riittää lupaus tulevasta, aavistus käsittämättömästä rakkaudesta, joka muuttaa meitä.

Kointähti tuikkii hennosti taivaalla ja sydämessä.

Kimmo Saares Korson seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on 3. adventtisunnuntai. Sen aihe on Tehkää tie Kuninkaalle. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 85:9–14, Mal. 3:23–24, 2. Piet. 1:19–21 ja Matt. 11:11–19 tai Joh. 1:35–37.

8

K aivosristi Kaivosvoudintie 3

Kauneimmat joululaulut ke 15.12. klo 18.

varhaisnuoriLLe Kerhojen syyskausi päättyy 12.12. Joululoman jälkeen kerhot jatkuvat 10.1.2011.

Talvileiri alakoululaisille 28.– 30.1.2011 Kuntokalliossa. Talvisia ulkopuuhia ja askartelua sekä hiljentymistä ja yhdessä tekemistä.

Leirin hinta 45 €. Ilm. ja tied. viimeistään 17.12. Ann-Marie Ahlsten p. 040 746 5626.

Perheiden hiihtolomaleiri Lapissa Tievatuvalla Saariselällä 19.– 26.2.2011. Alakoululaisille ja heidän perheilleen. Laskettelua, hiihtoa, lumikenkäilyä, saunomista ja mukavaa yhdessäoloa sekä hartaushetkiä. Hinta 15 vuotta täyttäneiltä 370 €, alle 15-v. 230 €, alle 12-v. lapset vanhempien seurassa 170 €. Hinnat eivät sisällä laskettelulippuja. Lisätiedot ja ilm. Vesa Laukkarinen p. 050 346 0727.

LapsiLLe ja perheiLLe Isoisän joululahja -nukkenäytelmä to 16.12. klo 11 Myyrmäen kirkossa. Nukketeatteri Sananjalka.

Päivä- ja vekkulikerhot sekä perhekerhot kokoontuvat viimeisen kerran ennen joulua viikolla 50. Toiminta jatkuu viikolla 2.

Iltapäiväkerhot kokoontuvat 22.12. saakka. Joulujuhlapäivänä kerho alkaa heti juhlan jälkeen.

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11. Martinristi, Laajaniityntie 2, ke klo 13–15 esikoisvauvakerho, to klo 9.30–11.

Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30– 11. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti klo 9.30–11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p. 09 830 6412.

muuta Joululahjavinkki Mitä ostaa ihmisille, joilla on jo kaikkea? Vaikkapa puuntaimia, henkilöpaperit, koulutusta tai vuohi kehitysmaissa asuville. Kirkon ulkomaanavun Toisenlaisia lahjoja on saatavana kirkkoherranvirastosta. Katso myös www.toisenlainenlahja.fi.

Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

K astettu Oliver Anton Olavi Airas, Sandra Vivika Veijalainen, Benjamin Thomas Alexander Jämsen, Samuel Aaron Walveranta, Samu Topias Antero Auromaa, Mikael Janne Johannes Soikkeli, Julius Oskari Antero Melasniemi, Lina Ilona Severiina Hamström, Minea Eveliina Vapalahti, Aino Olivia Nurmela.

avioLiittoon KuuLutettu Jaakko Ilmari Taparsela ja Pia Johanna Mahlman.

Liisa Maria Hellgren 88 v, Osmo Mainio Halmetoja 85 v, Nestor Kopra 80 v, Paavo Kalevi Kinnunen 64 v.

Vanda svenska

dÖpta Saga Elisabeth Madsen.

Yhteiset KehitYsvammaistYÖ Missä mielesi Kalevalasta -teatteriesitys su 12.12. klo 15 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku) kehitysvammaistyön toiminnassa mukana olleille. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

KuurojentYÖ Viittomakielinen perhekerho pe 10.12. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa Espoossa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, kauppakeskus Sellon vieressä.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 14.12. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

näKÖvammaistYÖ Kauneimmat joululaulut ma 13.12. klo 18–19.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22.

Torttukahvit.

Hengellisen musiikin levyraati ma 13.12. klo 18–20.30 Myötämäessä, Siltasaarenkatu 28, Helsinki. (Huom! Kellonaika muuttunut.)

Naisten ilta ti 14.12. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. saunomisen, uimisen, ja yhdessäolon merkeissä.

oLotiLa – oLohuone KaiKeniKäisiLLe

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. To 9.12. suljemme poikkeuksellisesti klo 14.30.

Joulutapahtumapäivä to 16.12. klo 9.30–15. Hartaus klo 12. Myynnissä riisipuuroa, joulutorttuja ja kahvia klo 12.30 alkaen. Joululauluja, talvinen yllätysnäytelmä ja tiernapojat.

Taidetta esillä! Aili Pulkan öljyvärimaalauksia 14.1. asti.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

vantaan seuraKuntien KesKusreKisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Hyväätekeviä ääniaaltoja Käsikellojen soittamiseen tarvitaan seitsemän metriä pöytää, suojapatjat pöydille ja yli sata kelloa.

K

äsikelloyhtye Sonuksen kellot on aseteltu pöydillä olevien patjojen päälle jämpteihin riveihin.

Jokaisella kellolla on oma paikka. Perussääntö on kuin lasten kasvatuksessa: kun otat kellon, palautat sen samaan paikkaan.

Kellojen kahvoissa on merkinnät, mikä sävel kellossa soi. Pöydällä kellot ovat yleensä samassa järjestyksessä kuin pianon koskettimet. Suuret alakellot ovat matalia bassoääniä ja pienet yläkellot korkeita ääniä.

Sonuksen pienin kello painaa noin 200 grammaa, isoin reilut kolme kiloa.

— Ei tarvitse kahvakuulia, kun näitä nostelee, nauraa Sanna Helasterä, joka vastaa Sonuksen kvartetista.

laitoksilla, Sanna Helasterä kertoo.

Käsikellojen historia alkaa brittien harrastamasta kirkonkellojen soitosta, jossa kelloja soitettiin ryhmässä.

Käsikellot luotiin harjoituskelloiksi 1600-luvulla.

satumainen sointi Käsikellojen sointi on hiukan satumainen. Ensin helähtää kirkas ääni, kun kieli lyö kelloon. Sen ympärillä soi lukuisia muita säveliä.

Kun Käsikelloyhtye Sonus soittaa, koko Myyrmäen kirkon sali helisee.

Kellon kalahdusta voisi kuvitella ko-

vaksi, mutta käsikellon ääni on korvaystävällinen ja rauhoittava.

— Kellojen ääni on jopa terapeuttinen, Sanna Helasterä sanoo.

— Joku on kuvannut, että se on kuin tiputtaisi kiven veteen, jossa renkaat lähtevät etenemään. Soiva kello täyttää tilan äänirenkailla ja luo joka kerta uudenlaisen äänikudoksen.

Katriina Harviainen

Käsikelloyhtye Sonuksen 2-vuotiskonsertti su 12.12. klo 1.1 Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 1 e.

soitto Lähtee jaLKapohjista Soittaessa sonuslaiset liikkuvat pöytien takana edestakaisin poimien kelloja nuottien mukaan. Koreografia muodostuu kappaleen mukaan. Välillä vaihdoissa pitää olla nopea.

— Joskus on kappaleen jälkeen olo kuin olisi juossut 400 metriä, ehkä vielä aitoineen, kuvaa Helasterä.

Käsikellon soittajan perustekniikka on samantapainen kuin laulajalla.

— Liike ei lähde ranteesta vaan koko kropasta, muuten ei jaksa soittaa.

Se edellyttää kehon hallintaa jalkapohjista lähtien. Voimaa käytetään eri tavalla riippuen siitä, millaisen äänen haluaa tuottaa, Helasterä kertoo.

Eri tekniikoilla kellosta saa erilaisia ääniä. Tornikellomaisen ääni syntyy, kun heilauttaa kelloa alaspäin. Kellon voi myös lyödä pöytään.

— Silloin patjat ovat erityisen tärkeät, nauraa Helasterä.

Monipuolisilla soittotekniikoilla voi soittaa eri musiikkityylejä klassisesta musiikista poppiin.

— Käsikelloja soittaessa koko kroppa soi, sanoo Sanna Helasterä.

ameriKan KeLLot Sonus on Suomen vanhin käsikelloyhtye. Siihen kuuluu 15 soittajaa. Isommassa kokoonpanossa soittaa 10 henkeä ja sitä johtaa Vantaankosken seurakunnan kanttori Sinikka Honkanen. Sen lisäksi toimii SonusKvartetti.

Honkanen tutustui käsikelloihin matkallaan Yhdysvalloissa ja toi yhden kellon mukanaan Suomeen. Kelloja hankittiin lisää, ja 1990-luvulla Sonus myös kävi kahdesti Yhdysvalloissa konsertti- ja opintomatkalla.

— Yhdysvallat on käsikellojen ykkösmaa. Siellä on paljon eritasoisia ryhmiä esimerkiksi kirkoilla ja oppiMariah Kari

hautaan siunattu

Wikman, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 12.12 kl. 12 i S:t Martins kapell, Fagerudd, Wikman.

Pensionärernas Vackraste Julsånger sö 12.12 kl. 18 i S:t Lars kapell i Helsinge kyrkoby, Wikman.

ViAndakören ti 14.12 kl. 13–15, för alla som är 60+ i Dickursby kyrkas café, Wikman.

Barnens julkyrka ti 14.12 kl. 9.30 i S:t Martins kapell, Paavola, Wikman. Strömfåravägen 1.

Ungdomarnas vackraste julsånger ti 14.12 kl. 18 i S:t Lars kapell i Helsinge kyrkoby, Andersson, Wikman.

Har du visor min vän? Allsång on 15.12 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Wikman, Vallmovägen 28.

Barnens julkyrka to 16.12 kl. 9:30 och 10.15 i Dickursby kyrka, Paavola, Wikman, Väänänen. Stationsvägen 12.

pastorsKansLiet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

verKsamhet Ungdomskväll fre 10.12 kl. 14–22 på Helsinggård, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 12.12 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd,

9

koonnut Heli Kulmavuori

   

j K r .

Ekologisempi joulupöytä

Tietokonepeli ilman taisteluita K ansat ovat riidoissa ja kinastelun ja luonnonkatastrofien seurauksena maa sekasorrossa. Tarvitaan joku luomaan rauhaa ja etsimään kadonneita. Haastava tehtävä kokeneelle poliitikolle ja YK-virkamiehellekin. Miten siitä selviytyy –-vuotias?

Khanin kehä -pelissä rakennetaan rauhaa ilman taisteluja tai väkivaltaa. Pelaaja haastetaan etsimään keinoja, miten lähestyä erilaisia ihmisiä ja miten saavuttaa heidän luottamuksensa.

Suomen Lähetysseuran julkaiseman pelin ovat toteuttaneet West Coast Entertainment ja graafikko Merja-Leena Määttälä.

Pelin visuaalista ilmettä luodessaan Määttälä on hyödyntänyt mieleensä pai-

nuneita kuvia kehitysmaista. Tapahtumat sijoittuvat kuvitteelliseen Khanin maahan.

— Pelin kohderyhmä eli –-vuotiaat ovat haastava joukko, mutta onneksi minulla on suuri serkkuparvi, josta löytyy palautteen antajia. Heti alkuun sain heiltä viestin, että muillekin kuin taistelupeleille olisi kysyntää, Määttälä sanoo.

Khanin kehän voi ladata tietokoneelle osoitteessa www.khan.fi.

”Hautausmaalla ei ole kellonaikoja, pääsylippuja tai pukeutumispaineita. Persoonallisia muistomerkkejä voi katsella itselleen sopivana ajankohtana vaikka ulkoilupuvussa ja lenkkareissa.”

Kuvanveistäjä Timo Suvanto Kotimaa-lehdessä /

Einesporkkanalaatikko on hyvän omantunnon ruokaa.

Mariah Kari

Vapauta Khanin maa sekasorrosta.

eKoLoGiset jouLuLahjat syntyvät, kun ostaa palveluita tavaroiden sijaan, löytää lahjat kirpputorilta tai tekee ne ihan itse ja käärii sanomalehteen. Mutta mitä maapallon hyvinvoinnista ja ilmastonmuutoksesta huolta kantava laittaa joulupöytään?

— Mitä enemmän joulupöydässä on kasviksia, sen ekologisempaa. Perinteiset suomalaiset jouluruuat, kuten lanttu-, porkkana ja perunalaatikot sekä rosolli ovat hyviä valintoja, Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä sanoo.

Ohrapuuro on riisipuuroa ekologisempi ja monen mielestä myös maukkaampi vaihtoehto.

Kinkku tai kalkkuna on naudanlihaa parempi valinta joulupöytään.

Silliä ja silakkaa saa syödä hyvällä omalla tunnolla. Lohtakin voi kattaa pöytään, kunhan varmis-

taa, ettei se ole uhanalaista Itämeren villilohta. Ympäristön tosiystävä jättää juustot kaupan tiskiin.

Ekologista on myös valmistaa isompia annoksia ja useampaa eri ruokalajia kerralla yhdellä uunin lämmityksellä.

Härmälän mielestä jouluruokien ekologisuudessa ei kuitenkaan pidä olla tiukkapipo. Joulu kun on vain kerran vuodessa.

— Tärkeintä on arvioida syötävän ruuan määrä oikein. Järjettömintä on heittää ruokaa pois. Tänä vuonna joulunpyhät ovat vain pitkä viikonloppu, joten ruokaa ei

tarvitse välttämättä varata kovin moneksi päiväksi, hän sanoo.

Jos jouluruokia jää huolellisesta ennakkosuunnittelusta huolimatta yli, ruuat kannattaa pakastaa, mutta muistaa käyttää ne melko pian. Liiasta kinkusta voi tuunata lämpimiä voileipiä, pitsaa tai vaikka munakasta.

Härmälällä on synninpäästö meille kaikille, jotka emme ole loistokokkeja emmekä niin perusta keittiössä häärimisestä.

— Kaikkein ekologisinta on ostaa eineslaatikko ja lämmittää se mikrossa.

Tavallista hauskempi kalenteri

Taskulampulla voi tehdä ympäristötaidetta.

.12.

Onnea, Anna!

● ● ●

K aLenteri, joKa pistää leikkimään, näkemään, kokemaan ja tekemään toisin. Taiteilija Meiju Niskalan Kalenteri arjen löytöretkeilijälle sisältää tehtäviä vuoden jokaiselle viikolle.

Entä jos lähettäisit ylimääräiset onnittelukortit valmiiksi maksetuissa vastauslähetyskuorissa piristämään tuntemattomien Kelan tätien päivää? Tai ehkä haluat sittenkin ryhtyä arjen supersankariksi ja lausua kohteliaisuuksia vastaantulijoille tai istuttaa kukan hautausmaan huonoimmin hoidetulle haudalle.

Mariah Kari



tenkin hetki miettiä, ennen kuin alkaa mietiskellä risti-istunnassa roskapöntön päällä tai lukea runoa valvontakameralle. Sellainen saattaa herättää kyseenalaista kummastusta. Toisaalta, ehkä juuri se on tarkoituskin.

Kalenteri arjen löytöretkeilijälle on piristävä poikkeus kalentereiden joukossa. Niinpä sen ensimmäinen painos myytiinkin loppuun. Miksi ihmeessä arjen pitäisi olla harmaata ja tylsää, kun maailmasta on mahdollista tehdä hieman parempi ja iloisempi paikka?

Nimi Anna tulee kreikan ja heprean kielistä ja merkitsee armoa. Maailman kuuluisin Anna on neitsyt Marian äiti eli Jeesuksen mummo.

Suomessa Anna on kaikkien aikojen suosituin naisten ensimmäinen etunimi. Annan päivästä on meillä mainintoja jo -luvulta.

Almanakassa nimi on ollut -luvulta lähtien. -luvulla on nimetty yli  Annaa, tänä vuonna heistä .

Himmelimies Se kulkuri jostakin saapui vähän viljaa kourassaan, jokipuiston jäisellä tiellä hän ruokki varpusiaan.

sen ripusti raidan oksaan ja meni menojaan.

Kun astelit himmelin alta, satuitko kuulemaan

No, puhtaanapito ryhtyi toki toimenpiteisiin: — Nehän sotkevat saappaat, nuo linnut!

Hei, hiihteles helkkariin!

varpusten kiitosvirttä hänen seimeltään, joka jäiselle tielle saapuu, sielumme pimeään?

Jokivarren kaisloista laittoi hän huurrehimmelin, ei konstikasta, vaan vahvan, linnuille, tietenkin,

Hellyttävä ajatus on kirjoittaa oma minielämäkerta. Siihen kirjoitetaan muun muassa jäljellä olevat haaveet, elämän parhaat uutiset ja maukkain ateria. Teos käydään sujauttamassa kirjaston hyllyyn muiden elämäkertojen joukkoon.

Rutiineja pääsee rikkomaan, kun ottaa nopan esiin ja antaa arpakuution päättää, mitä katsotaan televisiosta ja mitä ostetaan ruokakaupasta.

Kalenteri vinkkaa myös testaamaan kaupungin kirjoittamattomia sääntöjä. Kannattaa ehkä kui-

Pekka Kivekäs