Lauri 2010 nro 40 (25 11)

Intialainen Sam Paul puhuu sorrettujen dalitien puolesta, sivu 7



..

Tytöt, pojat ja hyvä suhde sivut 8–9 Joulumieltä musiikista sivut 16–17 Lahjoja ja herkkuja myyjäisistä sivu 23

Luis de Morales : Maria ja lapsi (n. 1570)

sivut 11–13

Taivaallinen ÄITI

Sini Pennanen

..

Paavi ja kondomi

k äytännössä katolIsen kIrkon sisällä kondomikieltoa on monin paikoin jo tulkittu virallista linjaa avarammin. Katolisen kirkon avustusjärjestö CAFOD on taistellut Afrikassa aidsia vastaan ohjelmalla, joka on hyväksynyt kondomin käytön avioliitossa, jos toinen puolisoista on saanut hiv-tartunnan.

Sveitsissä paikallinen katolinen seurakunta hätkähdytti jakamalla nuorille kondomeja aidsin vastaisessa tempauksessaan. Paavi kulkee jälkijunassa, mutta silti hänen kannanottonsa on historiallinen, sillä aiemmin paavit ovat pysyneet tiukasti virallisella kannalla.

BBC:n nettisivujen mukaan paavi myös tarkentaa viime vuonna Afrikassa antamaansa lausuntoa, jossa hän totesi kondomien pahentavan aidstilannetta. Paavin mukaan hänen varsinainen viestinsä oli, että kondomit eivät ratkaise ongelmaa, vaan täytyy tehdä paljon enemmän. Pidättävyys avioliiton ulkopuolisesta seksistä ja uskollisuus ovat paavin mukaan vahvimmat aseet epidemiaa vastaan. Lisäksi hän korostaa sitä, että aidsin uhreja on autettava eikä vain puhuttava asiasta. maaIlman VäestönkasVuun paavin lausuma ei vielä tuo muutosta, sillä katolisen kirkon opetus ehkäisystä ei muutu. Tosin Italia ja Puola ovat katolisia maita ja niissä syntyvyys on huomattavan alhaisella tasolla eli kirkon opetusta ei noudateta. Afrikassakin katolista kirkkoa keskeisempiä syitä väestönkasvuun ovat köyhyys, alhainen koulutustaso ja naisten asema.

Syksyn kirkostaeroamisaalto vei Vantaan seurakunnilta puolen miljoonan euron verotulot. Se vastaa 16 lastenohjaajan palkkaa. Kuva Tikkurilan seurakunnan päiväkerhosta.

Eroaalto vie voimavaroja V

antaan seurakuntien on tulevina vuosina ratkaistava vaikea yhtälö. Miten kehittää toimintaa, olla läsnä ja auttaa siellä, missä tarvitaan, kun taloutta uhkaavat synkät pilvet?

Kirkosta eroaminen vähentää verotuloja, lakisääteinen hautaustoimi vaatii lisää rahaa ja kirkon eläkemaksut nousevat. Toisaalta moni rakennus rapistuu käsiin, uusille alueille kaivattaisiin tiloja ja työntekijöitä.

— Vielä taloudellinen tilanteemme on kuitenkin hyvä. Vaikka kirkosta eroamisen vuoksi jouduimme vähentämään ensi vuoden budjetista puoli miljoonaa euroa arvioituja verotuloja, kirkkovaltuusto saa marraskuun lopussa käsiteltäväkseen ylijäämäisen budjetin. Ylijäämää tarvitaan, sillä se kuluu Tikkurilan kirkon pakolliseen korjaukseen, selvittää Vantaan seurakuntien talouspäällikkö Pasi Perander.

Siihen, että budjetti on ylijäämäinen, vaikuttaa lähtötaso. Tänä vuonna budjettia leikattiin taantuman vuoksi. Kun taloudellinen tilanne kuitenkin kääntyi nousuun, myös seurakuntien talous parani.

— Raamit ovat silti tiukat, käyttötalous ei kasva lainkaan, sillä väkeä vähennetään eläköitymisen kautta. Investointeja on pakko priorisoida. Huonossa kunnossa oleva Tikkurilan kirkko menee muiden edelle, Perander selittää.

Vaikka ensi vuodesta selvitään, tulevina vuosina kirkosta eroaminen vaikuttaa kasau-

Pauli Juusela päätoimittaja

2

hakunIlan kIrkon sunnuntain messun alkamisaika siirtyy. Ensimmäisestä adventista 28.11. alkaen Hakunilan kirkossa vietetään messua kello 12. Tähän asti messu on alkanut kello 11. Ajankohdan muutoksen toivotaan antavan esimerkiksi lapsiperheille paremmat mahdollisuudet tulla messuun.

Päätöksen teki Hakunilan seurakuntaneuvosto.

Vantaan seurakuntIIn muuttaneet, kirkosta eronneet ja kirkkoon liittyvät ovat saaneet seurakunnaltaan kirjeen jo pitkään. Syksyn eroamisaallon myötä eroajille lähetettävän kirjeen alkua on muutettu parin virkkeen verran. Uudistettu kirje korostaa, että lähtenyttä kaivataan, että ero kaventaa seurakunnan mielipiteiden kirjoa ja että eronnut ei voi enää vaikuttaa päätöksiin. Seurakuntaan liittyvä puolestaan saa kirjeen, jos-

tuvasti. Puolella miljoonalla eurolla maksaisi kymmenen papin tai 16 lastenohjaajan palkka- ja sosiaalimenot.

Jos eroaminen jatkuu, tulot heikkenevät entisestään. Vantaalaiset ikääntyvät, mikä merkitsee sitä, että hautaustoimen kulut kasvavat. Suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle nostaa puolestaan eläkemenoja.

Jonkinlainen puskuri Vantaalla ovat vuokratulot, jotka kasvavat, kun kaupunki laajenee seurakuntien omistamille maille. Kuntokallion kurssikeskus pitää kuitenkin myydä tai vuokrata, koska Tikkurilan kirkon lisäksi listalla on muiden rakennusten peruskorjauksia, jotka on pakko tehdä.

auttamIstyöstä eI tInGItä Miten tähän supistuvien tulojen, vähenevän väen ja lisääntyvien tehtävien vyyhteen aiotaan vastata? Seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki ottaa esille kirkkovaltuuston päätettäväksi tulevan uuden strategian.

— Toki kyseessä on toiminnallinen strategia: mitä halutaan tehdä ja miksi. Se tarvitsee tuekseen vielä talousstrategian, jolla varmistetaan se, että niukkenevia resursseja suunnataan oikeisiin kohteisiin.

Vantaan seurakuntien strategian tekoon on otettu mukaan koko henkilöstö ja luottamushenkilöt, jotka saivat ottaa siihen kantaa kyselytutkimuksen kautta. Kaikki pitivät tärkeänä kirkon jäsenyyden vahvistamista, hei-

sa häntä kiitetään siitä, että jäsenenä hän ottaa vastuuta lapsille ja nuorille tarjottavasta toiminnasta.

Hänen tuellaan voidaan antaa kesEsko Jämsä

VIIkonVaIhteen pIenI suurI uutinen tuli Vatikaanista. Kirkkovaltion lehti kertoi etukäteen paavi Benedictus XVI:n uuteen kirjaan sisältyvästä kannanotosta, jonka mukaan paavi on valmis hyväksymään kondomin käytön hiv-tartunnan torjumiseksi.

Paavi mainitsi miesprostituoidut esimerkkinä ryhmästä, jolle kondomien käyttö voisi olla sallittua. Kondomit eivät paavin mukaan ole varsinainen tapa hoitaa hiv-tartuntoja, mutta prostituoidut voivat käyttää niitä ”ensimmäisenä askeleena moraalisen parantumisen tiellä”. Tähän asti Vatikaani on kieltänyt kaikenlaisten ehkäisyvälineiden käytön, mutta nyt paavi asettaa elämän suojelun suuremmaksi moraaliseksi periaatteeksi. Sinänsä katolisen kirkon seksuaalietiikka ei muutu, sillä paavi ei kannanotossaan puhu ehkäisystä, vaan sairauden torjumisesta.

Pauli Juusela

kusteluapua perheen ja parisuhteen kysymyksissä ja taloudellista tukea ja neuvontaa hätätilanteissa. Verovaroilla tuetaan myös koulutusta ja sairaanhoitoa köyhissä maissa.

Hakunilan kirkossa messu alkaa kello 12.

kon uskon tukemista ja sitä, että missiona on olla ”armon asialla vaativassa maailmassa”.

— Vantaan seurakunnat haluavat olla avoin yhteisö, jonne kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat. Meillä on vahva kristillinen arvopohja, johon kuuluu ihmiskäsitys, jonka mukaan jokainen ihminen on arvokas Jumalan kuva. Haluamme osaltamme olla vastapainona suorituskeskeiselle nykykulttuurille, Tuohimäki sanoo.

Tuohimäen mukaan armon asialla oleminen tarkoittaa muun muassa sitä, että auttamistyöstä ei tingitä. Toisaalta myös diakoniassa pitää miettiä, miten toimintaa kehitetään.

Kirkon perustehtävästä pidetään kiinni, seurakunta on hengellinen yhteisö. Uskoa ei kuitenkaan mitata esimerkiksi kirkossakäynneillä, sohvakristillisyyskin on arvokasta.

— Nuoria aikuisia on kirkosta eroajien joukossa paljon. Muun muassa siksi meidän on hyvä olla läsnä oppilaitoksissa. Muutenkin strategian ydin on, että ollaan entistä enemmän siellä, missä ihmiset ovat. Tämä koskee myös uusia asuinalueita: Marja-Vantaalle, Leinelään ja Lipstikkaan on yhdessä etsittävä resurssit.

Tuohimäki uskoo, että jos seurakunnat toimivat strategiansa mukaisesti, se kantaa hedelmää.

— Jos ihmiset kokevat, että olemme siellä, missä tarvitaan, he haluavat kuulua kirkkoon, hän kiteyttää.

l asten oman joulukalenterIn luukut avautuvat eri puolilla Vantaata, muun muassa viidessä kirkossa. Joulukalenterin luukku aukeaa 6.12. Rekolan kirkossa, 7.12.

Hämeenkylän kirkossa, 9.12. Pyhän Annan lastenkirkossa, 19.12.

Kivistön kirkossa ja 24.12. Tikkurilan kirkossa. Salaisuudet paljastuvat myös netissä osoitteessa www. vantaa.fi/joulukalenteri. maaIlman aIds-päIVää vietetään 1.12. Maailmassa on nyt yli 33 miljoonaa hiv-tartunnan saanutta.

Suurin osa heistä asuu Afrikassa, mutta tartuntojen määrä on kasvanut erityisesti Intiassa, Kiinassa,

Etelä-Amerikassa ja Venäjän itäosissa.

Vantaan yhteIseen kIrkkoValtuustoon valituista nuorin ei olekaan Ansu Balac Vantaankoskelta, vaan Miikka Huuskonen Tikkurilan seurakunnasta. Ansua nuorempi on myös Rekolasta valittu Jonne Kunnas. Kaikki kolme ovat 18-vuotiaita.

Miikka Huuskonen on kirkkovaltuuston kuopus.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Markku Mattila

Virpi Hämeen-Anttila kirjailija, tutkija

Huono alku, mutta…

Kimmo Auvinen kokee, että ihmisten auttaminen on hänelle paras tapa oppia.

Kampanjan kasvoina

Syöpäkampanjan suosio yllätti Kimmo Auvisen.

2

  ihmistä. Niin moni on liittynyt

Ilolassa asuvan Kimmo Auvisen Facebook-ryhmään, jossa hän lupaa kerätä yhtä paljon rahaa lasten ja nuorten syöpäsairauksien tutkimukseen kuin ryhmässä on jäseniä. Määrä on huikea, mutta Auvisen varsinainen rutistus alkaa vasta kun projektille anottu keräyslupa vihdoin saapuu ja keräyksessä päästään tositoimiin.

— Rahojen kokoon saaminen on kovan työn takana ja teen varmasti pitkää päivää.

Luotan silti siihen, että tavoitteeseen päästään. Muutamat yritykset ovat jo luvanneet lähteä mukaan ja esimerkiksi koulut ovat olleet kiinnostuneita.

— Se, miten paljon Facebook-ryhmäläiset ovat valmiit antamaan rahaa keräykseen, on jokaisen ryhmään liittyneen oma asia, Kimmo toteaa.

Vaikka Kimmo on vasta 2-vuotias, hänelle auttaminen on ollut sekä ammatti että harrastus jo pitkään. Hän on valmistunut lähihoitajaksi, tehnyt nuorisotyötä ja ollut vapaaehtoisena Ankkapartiossa. Auvinen on myös päässyt opiskelemaan ensihoitajaksi, mutta aloittaa opinnot vasta ensi vuonna.

— Ei auttaminen kuitenkaan ole minulle mikään elämäntapa, vaan ennemminkin tapa oppia. Opin paremmin tekemällä kuin kirjoista lukemalla, hän perustelee.

Syöpätutkimuskampanjan organisointi ja tunnetuksi tekeminen on tähän mennessä opettanut Kimmolle ainakin sen, miten kan-

nattaa verkostoitua. Lisäksi se on tuonut rutiinia isoille ihmisryhmille puhumiseen.

— Olen joutunut myös etsimään totuutta ihmisistä: kuka haluaa olla mukana oman edun vuoksi ja kuka asian vuoksi?

k aIVurI-mutanen InnoIttI Idean hyväntekeväisyyskampanjaansa Kimmo sai ajaessaan viime heinäkuussa mökille Kuusamoon. Hän mietti kaivuri-Mutasena tunnettua Jukka Mutasta, joka ajoi minikaivurilla Hangosta Kuusamoon Facebook-ryhmänsä kannustamana.

— Se oli hauska tempaus. Aloin sen pohjalta miettiä, miten Facebook-kuumeen saisi käytettyä johonkin yleishyödylliseen hankkeeseen, Kimmo kertoo.

Hyväntekeväisyyskohteita on maailma pullollaan ja Kimmo pyöritteli mielessään muutamaa vaihtoehtoa, mutta päätyi lopulta syöpäsairaisiin lapsiin.

— En halua laittaa hyväntekeväisyyskohteita mihinkään arvojärjestykseen saati sitten arvottaa eri sairauksia. Joku oli kuitenkin valittava ja tämä tuntui hyvältä kohteelta.

taVoItteet ylIttyneet Kun idea alkoi muotoutua, Kimmo kertoi siitä muutamalle ystävälleen, jotka ovat vieläkin mukana projektissa.

Strategiaa ja tavoitteita mietittiin yhdessä, ja jo muutaman päivän kuluttua Facebookryhmä ”Hommaan lasten syöpätutkimukseen yhtä paljon rahaa kuin ryhmässä on jäseniä” oli perustettu.

— Ajattelin, että jos ryhmä saisi aluksi 10 000 jäsentä ja vuoden loppuun mennessä 0 000, niin hyvä. Sitten kävikin niin, että kun ryhmä perustettiin perjantaina, jo maa-

nantaina oli koossa 100 000 jäsentä.

Lentävän lähdön jälkeen edessä oli yhteistyökumppanin etsintä, sillä yksityishenkilö ei voi saada keräyslupaa.

— Halusin yhteistyökumppaniksi tunnetun ja hyvämaineisen toimijan, joka ei vaadi keräystuotosta itselleen mitään. Ystäväni tunsi yhden ihmisen HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhempien ja ystävien yhdistyksestä, joten keksin ottaa yhteyttä heihin.

Työnjako yhdistyksen kanssa on sellainen, että Kimmo vastaa lahjoittajien hankinnasta, mutta varat ohjataan yhdistyksen tilille ja sieltä edelleen Lastentautien tutkimussäätiölle lasten ja nuorten syöpien tutkimukseen.

— Säätiö saa päättää rahojen käytöstä. Siihen minun tietotaitoni eivät riitä, joten luotan ammattilaisiin.

epäIlykset ymmärrettäVIä Kampanjan aikana Kimmo on saanut myös viestejä, joissa epäillään, meneekö apu perille ja voiko tavalliseen nuoreen mieheen luottaa näin isossa asiassa. Hän ei ole kuitenkaan viesteistä loukkaantunut.

— Ymmärrän epäilyn oikein hyvin, sillä ihmiset ovat nykyään valveutuneita. Tiedän hyvin myös sen, että muutamassa keräyksessä rahat ovat menneet aivan muualle kuin piti tai että keräyskulut ovat olleet niin suuret, että niistä on mennyt hyväntekeväisyyteen vain pieni osa.

Toisaalta juuri omalla nimellä ja kasvoilla esiintyminen on seikka, joka on saanut ihmiset mukaan ja ylittänyt jopa tunnettujen järjestöjen saaman huomion.

— Osansa on varmasti myös hyvällä tuurilla ja oikealla ajoituksella, Kimmo pohtii.

Hanna antila

tämän syksyn mittaan kirkon asioista on keskusteltu julkisesti enemmän kuin pitkään aikaan. Valitettavasti keskustelu ei alkanut rakentavasti ja sitä seuranneet reaktiotkin ovat olleet usein poukkoilevia.

Kaikki alkoi, kuten tiedetään, television homoillasta. Olen aiemmin harmitellut sitä, että uskonnosta puhuttaessa toimittajat kutsuvat mielellään studioon äänekkäitä ääri-ihmisiä, jotka varastavat hengitysilman maltillisen enemmistön edustajilta.

Televisio on lisäksi nopea väline, jonka kalliit minuutit suosivat yksinkertaistuksia ja kärjistyksiä. Niinpä homoillasta välittyi ainakin itselleni kovin vieras kuva kirkosta, jossa keskiaikaiset arvot jylläävät.

Mediatutkijat vakuuttavat, että ihmisillä ja varsinkin nuorilla on medialukutaitoa. Ei siltä näytä, jos kirkosta rynnätään eroamaan siksi, että erehdytään pitämään äärimmäisyysihmisiä kirkon yleisenä äänenä. Yhtä järkevää olisi julistaa, että on pakko muuttaa ulkomaille, koska meillä ei ole kielletty puoluetta, jonka eräät edustajat ovat ahdasmielisiä. demokratIaan kuuluu, että siedetään erilaisia mielipiteitä. Niistä keskustellaan ja kokonaisuutta kehitetään yhdessä. Voisi siis olettaa, että kirkosta homoillan vuoksi eronneet vastustavat demokratiaa.

Jotkut ovat sanoneet, että kirkon onkin hyvä päästä eroon niistä, joiden usko on pinnallinen ja heikko.

En ole samaa mieltä. Ei uskon tarvitse olla vahva, ehdoton ja aukoton ollakseen usko, vaikka ateistit mielellään ajattelevat niin. Eroamisaalto oli ikävä. Mutta nykyajatuksiimme demokratiasta ja vapaudesta, jotka kirkko allekirjoittaa, kuuluu myös oikeus erota kirkosta ilman leimaamista ja rangaistuksia.

Tässä ilmenee toinen vinouma kirkosta eroavien ajattelussa. Heidän muistinsa on niin lyhyt, etteivät he näe, miten lempeäksi ja suvaitsevaiseksi luterilainen kirkko on muuttunut melko lyhyessä ajassa. Ei voi todellakaan puhua keskiaikaisista arvoista. hIeno seuraus kuohunnasta oli sen sijaan entistä suurempi äänestysaktiivisuus kirkollisvaaleissa. Tällä tavoin pitää vaikuttaa. Miten voi ajaa suvaitsevaisuuden asiaa kirkossa, jos luopuu kaikista vaikutusmahdollisuuksistaan? Toivon, että nyt valitut aloittavat kautensa täynnä uutta innostusta. Keskustelu jatkukoon!

Kimmo Auvisen Facebook-ryhmässä oli ti 23.11. yhteensä 240 416 jäsentä.

3

Suomen Pipliaseura

rekolan seurakunnan nuoret pelasivat sählyä Rekolan koululla perjantaina 19.11.

Millaista on tosi sähly?

800018-55783 SAMPO viestiin: INTIA 6749

Avaa joulu

Intiassa

Avaa jouluwww.avaajoulu.fi OKU805A

Juha Vähäsarja

Joka päivä lupaus kantaa

Markku Mattila

Antti Kalo, 17

Vesa Timonen, 21

Maarit Kettunen, 46

Miten sählykerho sopii viikkoohjelmaasi?

— Isoveli taisi tuoda minut tähän kerhoon melkein kaksi vuotta sitten. Olen aina pitänyt urheilusta ja salibandyssa osaankin jotain. Käyn itse kerhonohjaajana pitämässä salibandykerhoa 1–-luokkalaisille.

— Olen alkanut myös harjoitella maratonia varten. Olen harrastanut kymmenen vuotta tennistä, ja luulen, etteivät polveni anna minun harrastaa juoksemista kovin pitkään. Jospa ensi syksynä menisi puolikas ja seuraavana syksynä koko maraton. Sunnuntaisin pidän lepopäivän liikunnasta.

Mitä sählykerhossa tapahtui?

— Näin pienessä salissa peli on tosi sählyä. Peli on niin nopeatemposta, että hiki tulee pintaan.

Pisteillä –, paljonko annat sählynpeluulle?

— Annan –, kun oma peli ei oikein mennyt putkeen. On minulla siihen selityskin: takana on lenkki ja kolme matsia koululla.

Miten sählykerho sopii viikkoohjelmaasi?

— Olen pyörinyt monia vuosia seurakunnassa. Olin viitenä vuonna yhteensä kymmenellä rippikoululeirillä isosena, viimeksi 2009 juuri ennen inttiin lähtöäni. Kävin pitkään myös erilaisissa nuortenilloissa. Tätä nykyä, kun ikääkin on tullut, tämä sählykerho on ainut kirkon homma, jossa käyn.

— Harrastan taekwondoa, jossa minun pitäisi pyrkiä maajoukkueeseen. Sählyn tapaisen pallopelin pelaaminen tuo vaihtelua harjoitteluun, ja näen täällä samalla tuttuja.

Mitä sählykerhossa tapahtui?

— Meillä oli kaksi viiden hengen joukkuetta, ja hiki lensi. Minulla on niin kova kilpailuhenki, että on välillä vaikea lähteä vaihtoon.

Pisteillä –, paljonko annat sählynpeluulle?

— Annan –, kun porukkaa oli tavallista vähemmän.

Miksi seurakunnalla on nuorille sählykerho?

— Nuoret ovat kyselleet, voisiko seurakunnalla olla kerho, jossa pelataan sählyä ja johon voisivat tulla sellaiset nuoret, jotka eivät pelaa joukkueissa. Pidämme alkurukouksen, ja sählykerhossa voi hyvin toteuttaa kristillisiä arvoja: kannustetaan ja arvostetaan kavereita ja iloitaan omasta ja toisten onnistumisesta.

— Kerhoon ei ole pääsyvaatimuksia. Kuka vaan voi tulla, myös tytöt, vaikkei heitä ole juuri osanottajissa ollutkaan.

Mikä on oma suhteesi sählyyn?

— Olen harrastanut salibandya 1990-luvun alusta ja pelannut eri sarjatasoilla. Pelaan edelleenkin kakkos-divarissa. Aion jatkaa niin kauan kuin pystyn. Pelaan myös sählyä.

Pisteillä –, paljonko annat sählynpeluulle?

— Annan – hyvälle fiilikselle.

Poikkeuksellisesti en itse pelannut.

Yritystä ja menoa oli kiva katsoa.

Ulla-Maija Vilmi

Päivittäishartauskirja, joka rohkaisee lukijaansa luottamaan Jumalan lupauksiin ja armoon niissäkin tilanteissa, joissa tulevaisuudenusko horjuu.

Ovh 28 €

Tim Dowley

Suuri Raamattutieto Laaja, värikäs ja luotettava johdatus Raamatun maailmaan. Mukana historiallisia karttoja ja havainnollistavia aikajanoja. Suurteoksen sivuilla avautuu Lähi-idän kirjava elämänmeno ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän.

Ovh 35 €

Anne Gröhn Yusif Mirza (kuvitus)

Nyt Betlehemiin!

Kirja tutusta jouluevankeliumista, jolle Gröhnin oivaltavat kommentit antavat tuoreita näkökulmia. Omaperäinen moderni kuvitus on saanut vaikutteita Kaukasian muinaisesta kalliomaalaustaiteesta.

Ovh 18 €

Eero Junkkaala

Eedenistä Itään: Esseitä Raamatun paikkakunnista Kansantajuisesti kirjoitettu teos Pyhän maan historiallisista paikoista ja niihin liittyvistä tiedemaailman tuoreista löydöistä. Mainio matkakirja Israeliin aikovalle.

Ovh 25 €

Saara Vuorjoki

Kysy kirjakauppiaaltasi tilauspalvelu@perussanoma.fi puh. (09) 5123 9120 www.perussanoma.fi

Perussanoma - uskon ja tiedon lähteellä

Glen QVarnStrÖMillÄ, 50, on liikkuvainen luonne ja vikkelät sormet.

50 % raaseporIlaInen

Muutimme Espoon Suvisaaristosta Pohjaan ollessani kolmen kuukauden ikäinen. Jostain syystä kirkkoherra merkitsi syntymäpaikakseni Pohjan. Sieltä muutimme Karjaalle. Harmonikansoiton aloitin noin kymmenen vuoden ikäisenä ja ensimmäinen opettajani oli Lasse Pihlajamaa. Hän sanoi, että minulla on vikkelät sormet. Rakensin alle parikymppisenä kotiseudulleni vapaa-ajanasunnon. Lähtiessäni sinne, otan aina haitarin mukaan. Aikuinen poikani asuu Karjaalla.



50 % VantaalaInen

Minulla on liikkuvainen luonne. Olen muun muassa asunut Thaimaassa ja Virossa, soittanut ruotsinlaivoilla, opettanut harmonikansoittoa ja toiminut atk-opettajana koulussa.

Minulla on ollut maalausliike ja autokorjaamo. Nyt työskentelen rakennusliikkeessä työnjohtajana. Voitin kesällä harmonikansoiton Suomen pelimannimestaruuden veteraanisarjassa. Musiikki alkaa olla päätyöni. Vantaalle muutin nelisen vuotta sitten. Asun Louhelassa yksiössä, mutta haluaisin vuokrata kodikseni vanhan mökin Vantaalta.

Kun ei vaan kuule Jos toisen puheesta ei saa selvää, vika voi olla omissa korvissa. Huonokuuloisuus on ikäihmisillä yleistä.

M

uutamia vuosia sitten puoliso otti tavakseen korottaa ääntään aina, kun Helena Pollari valitti, ettei saanut tämän puheesta selvää. Pian mies puolestaan alkoi valittaa, että vaimo huudatti televisiota liian kovalla.

— En saanut selvää, mitä kotimaisissa televisio-ohjelmissa puhuttiin, jos puheen taustalla soi musiikki. Ja jos tavallisen juttelun taustalla oli jotain ylimääräistä ääntä tai meteliä, minun oli vaikea kuulla toisten puhetta.

Ihmisen ikääntyessä kuulo heikkenee, mutta onneksi usein varsin hitaasti. Lopulta voi kuitenkin tulla eteen hetki, jolloin alkaa epäillä kaikkien heinäsirkkojen tuhoutuneen vain siksi, ettei oma korva enää erota niiden siritystä eikä muitakaan korkeita ääniä.

Tiesitkö että?

●●

Suomessa arvioidaan olevan 740 000 kuulovammaista. Kuulovammaisuudesta puhutaan, jos kuulo on alentunut yli 20 desibelillä.

●●

Kuulovammaisten joukkoon kuuluu syntymäkuuroja, kuuroutuneita ja huonokuuloisia.

●●

Suomessa on 80 000 näkövammaista. Näkövammaisina pidetään niitä, joiden näköä ei pystytä korjaamaan silmälaseilla riittävän hyväksi.

●●

Valtaosa näkövammaisista on erilaisia heikkonäköisiä. Sokeita on 10 000, mutta aivan täydellinen sokeus on harvinaista.

●●

Kun ihmisellä on sekä on kuulo- että näkövamma, puhutaan kuulonäkövammaisista eli kuurosokeista. Heidän tarkkaa lukumääräänsä ei tiedetä. Muutamia vuosi sitten Suomessa arvioitiin olevan 5000 kuulonäkövammaista ikäihmistä.

●●

Helena Pollari hakeutui kuulo-ongelmiensa takia terveyskeskukseen kuulotutkimukseen. Se vahvisti hänen kuulonsa alentuneen.

Jos kuulo on alentunut yli 20 desibelillä, puhutaan kuulovammaisuudesta. Suomessa arvioidaan olevan 740 000 kuulovammaista. Heidän joukkoonsa kuuluu syntymäkuuroja, kuuroutuneita ja Pollarin kaltaisia huonokuuloisia.

Kuuleminen tuottaa ongelmia joka kahdeksannelle suomalaiselle, mutta vielä tavallisempaa huonokuuloisuus on ikäihmisillä: yli 70-vuotiasta joka viides ja yli 80-vuotiaista joka kolmas kärsii ongelmasta.

Pollarin vasemman korvan kuulon todettiin alentuneen niin, että hän tarvitsi kuulolaitteen.

— Vikaa on molemmissa korvissa. Oikeassa korvassani on ollut tinnitus yli kymmenen vuotta. Luulen, että se sai alkunsa lentokoneessa, kun palasin Lontoosta tyttären perheen luota.

Pollari ei käynyt aikoinaan tinnituksen vuoksi lääkärissä, koska hän tiesi, ettei siihen ole hoitokeinoa. Viimeistään niistä ajoista asti hän on vältellyt taustamelua ja halunnut nauttia hiljaisuudesta.

— En ole pitänyt radiota auki äänitaustana, enkä juuri muutenkaan kuuntele radiota.

Vain silloin, kun ajan yksin mökille, saatan kuunnella radiosta asiaohjelmia, mutta en tosiaankaan mitään epätoivomusiikkia.

Kuulolaite on pavun kokoinen. Se melkein kätkeytyy korvaan.

— Kuulolaite on yksilöllinen. Sitä varten

otettiin muotti korvasta, ja laite valmistettiin Tanskassa, kertoo Helena Pollari.

Laite on terveydenhuollon kustannettavaksi kuuluva apuväline. Käyttäjä maksaa itse paristot.

— Laitetta voi säätää isommalle tai pienemmälle. Vasta sitten, kun olin itse vähän tutustunut outoon vekottimeen ja käyttänyt sitä, osasin tehdä kysymyksiä sen käytöstä.

Kuulon huonontumiseen on Pollarin elämässä liittynyt myönteisiäkin asioita. Lukiessaan tarkkaan Vantaan Sanomien yhdistys-

”En saanut selvää, mitä televisiossa puhuttiin, jos puheen taustalla soi musiikki.” palstaa hän huomasi Vantaan Kuuloyhdistyksen ja sen kuukausikokouksen, meni sinne ja jäi koukkuun.

— Toisilta kuulovammaisilta oppii, miten tämän vaivan kanssa voi elää. Lisäksi varmaan kaikissa potilasyhdistyksissä kaivataan ihmisiä, jotka voisivat ottaa vastuuta yhdistystoiminnan pyörittämisestä.

Melkein koko ikänsä askartelua harrastanut Pollari on muun muassa vetänyt yhdistyksessä askartelukursseja.

Pollari on tyytyväinen siitä, että hän on saanut haastetuksi 17.11. pidettävään jäsenkokoukseen Vantaan terveyspalvelujohtajan Ti-

mo Aronkydön ja kansanedustaja Risto Aution kertomaan terveydenhuollon tilanteesta ja suunnitelmista.

— Myös yhteistyö seurakunnan kanssa on yhdistykselle tärkeää. On teemailtoja, retkiä ja pappi on paikalla ‑toimintaa.

Ulla-Maija Vilmi

Kokemuksia apuvälineistä

T

erhi Pikkujämsä vetää vapaaehtoistyönään Tikkurilan Olotilassa kerran kuukaudessa kokoontuvaa kuulonäkövammaisten kerhoa. Siellä vaihdetaan kokemuksia ja näkemyksiä apuvälineistä, niiden käytöstä sekä vammaisten oikeuksista.

Pikkujämsän mukaan vammaisten ei tarvitse, eikä pidä suostua kaikkiin toimintarajoitteisiin. Monia ongelmia voidaan lieventää apuvälineillä, kunhan opettelee käyttämään niitä.

— Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa on menossa suuntaus, jossa kaikessa yritetään säästää. Vammaisille ei tarjota apuvälineitä, jotka vammaispalvelulain nojalla heille kuuluisivat.

— Silloin, kun vammaa tutkitaan, vammaisen pitäisi pystyä itse luettelemaan asiat, joissa hänellä on ongelmia. Lisäksi sairaalan näkökeskuksessa ja kuuloasemalla kannattaisi pyytää näyttämään kaikki mahdolliset apuvälineet, Pikkujämsä neuvoo.

Myös ympäristöjen esteettömyys on aistivammaisille tärkeää. Kuulovammaisten kannalta esteettömyyteen kuuluvat induktiosilmukat. Pikkujämsän mukaan ne on usein unohdettu tai niitä ei pidetä kunnossa. Niin ei pitäisi olla julkisissa tiloissa, joissa pidetään kaikille avoimia yleisötilaisuuksia.

— Jos induktiosilmukka ei ole kunnossa, voisi tilaisuuteen osallistuva kuulovammainen nostaa syytteen syrjinnästä tilaisuuden järjestäjää vastaan.

Kuulonäkövammaisten kerho to 2.12. klo 16–18 Olotilassa Tikkurilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Kuulonäkövamma tuo mukanaan monenlaisia ongelmia. Liikkuminen ja lähiympäristön hahmottaminen hankaloituu niin, että on vaikeuksia suoriutua arjessa. Kotoa muualle lähtemisen kynnys kasvaa, tiedon hankkiminen vaikeutuu ja kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa mutkistuu.

Hans von Schantz

Helena Pollari käyttää vasemmassa korvassaan kuulolaitetta.

5

R u n o k i r j o j a Irmeli Jung

Tunteiden läikähdyksiä Syksyn runokokoelmissa muun muassa hullaannutaan, kyllästytään, erotaan, nöyrrytään, surraan ja vanhetaan.

Rairai ja hei hei!

Juuli Niemi: Yömatkat.

Otava 2010.

Juuli Niemen runoissa matkataan niin lapsuuteen, uniin, miehen luo kuin vieraisiin maihinkin. Runokertoja Rai muistelee kaikkivoipaista aikaa jolloin oli vielä rairairai, ”joka parturoi oman tukkansa, keksi omat jumalat, jotka olivat itsestään selvästi naisia” ja huusi ”tässä mä oon!”.

Lapsuus siintelee milloin kauhujen aikana, milloin nostalgisena kotikaupunkina, mutta on auttamatta ohi. Kasvu on vastahakoista suostumista miehen Sopii lapsuutta matkakumppaniksi. kaihoaville Niemen ilmaisu ja erosta on humoristista, ironista ja raadollistakipuileville. kin. Runoissa yhteys toiseen on hankalaa tai häviämässä, rakkaus jättää tai jätetään ja paljastuu hiukan huuhaaksi.

Mies piirtyy kylmänä tai vähän säälittävänä tyyppinä, josta pitää välillä huolehtia, mutta josta on lopulta syytäkin päästä eroon.

Eron ja kasvamisen teemat virittävät tunnelman haikeaksi. Jonkinlaisen vapautumisen voi kuitenkin kirjan lopusta lukea. Rai näkee miehestä viimeisen unen ja sanoo kirjeitse itselleen: ”Nyt on hyvä.”

Intohimoa ostarilla Saila Susiluoto: Carmen.

Otava 2010.

Saila Susiluodon Carmen on Bizet’n Carmen-ooppera sovitettuna supisuomalaiseen, monikulttuuriseen ostarimaisemaan. ”Olen sinun, sinun, sinunkin. Karistan lämmön kaikkeen/ mihin tahansa auringon peilihehkun”, toteaa kokoelman nimihenkilö.

Carmenin lisäksi rooleissa ovat tähän hullaantuva José sekä Mikaela, Josén hylkäämä kihlattu. Heidän suullaan kuvataan hurmion, himon, kyllästymisen, surun ja kauhun tunteita. Äänessä ovat myös kotiäitien, vartijoiden ja lastauslaiturilla tupakoivien kuorot.

Nykypäivää edustaa Big Brother, Lindex, Tiimari, metro, kioskimyyjä ja burkha.

Nautitaan Osa runoista on kiireettömästi, kirjoitettu flamenvaikka ostaricorytmiin. Hienohumun keskellä. ja ovat aistimuksel-



liset yhdyssanat, kuten sähköviulutuuli, ohutsadehuntu ja asfaltin kiiltolihainen syli.

Runot soivat komeasti ja ilmaisuvoimaisesti. Näitä runoja kuuntelisikin mielellään.

Kiireettömästi kiireestä Kai Nieminen: Alan oppia.

Tammi 2010.

Kai Niemisen runoissa on läsnäolon tuntu, aivan kuin joku lempeä, viisas ääni kertoisi omasta elämästään suoraan minulle.

Näin se ääni sanoo: Elämä ei lopulta ole sen kummempaa kuin että malttaa tajuta olevansa keskellä sitä. Tämä lempeä viisas myöntää, ettei aina edes ole niin viisas. Ajatukset karkaavat eivätkä suostu loppuun asti ajateltaviksi, mutta haave käsissä kimaltelevasta, kiteytyneestä ajatuksesta elää.

Runot pyrkivät riisuttuun olemiseen, nyt-hetkeen, paljastamaan ihmisen turhat luulot ja ristiriidat.

Nieminen on juuri täyttänyt 60. Ikä tuo perspektiiviä ja nöyryyttä. LapSaila Susiluodon runot soivat komeasti. senlapset ovat suoruudessaan oivallisia opettajia. Opettajia ovat myös Niemisen hy- Down-shiftingvin tuntemat ja käänrunoutta niille, jotka tämät japanilaiset zentahtovat rauhoittaa runoilijat, joihin osa elämäänsä. runoista viittaa.

Nykyihmiselle sokin puhuteltavana rakkaana, vaikka Yksilö saa runoissa armon. On lupii vaikkapa tämä Niemipa olla oma itsensä, ”toivoton janoisen ajatelma: ”kun kaikkea on kyllik- runojen minä on yksin.

Liehun kielikuvissa on kivun rin- Claes Andersnen allapäin äkkipikainen tyly parasi ja liikaakin, alkaa aina jokin kriisi, jonoidi rahaton ja ruma”. Maailman mieka perkaa turhan pois.” Tai tämä, eh- nalla valoa ja voimaa. Uusi polvi piir- son: Pimeyden lenvikaisuudesta sen sijaan on syytä kä miehille: ”vaikea aloittaa mitään, tää isoäidille kuvan, jossa lukee ”Ethän kirkkaus. ärsyyntyä. on niin monta asiaa joita pitäisi teh- sure kauheasti”. Lapsenlapsien suissa WSOY 2010. ”kuoleman jääpuikko sulaa” nopeas- Claes AndersRunojen voima on kielen selkeydä yhtaikaa”. ti. Kuva surusta on hieno: ”näen aurin- sonin runot liikdessä ja siinä vilpittömyydessä johon gonpimennyksen/ valon timanttiren- kuvat vanhenerunoilija pyrkii itsensä, rakkaidensa ja misessa, rakkaukaisen/ surun.” maailman kanssa.

Papin puolison elämään kuuluu dessa, politiikasLohtuakin runoissa on, ja se on Rakel Liehu: Älä vielä kristillisiä tapoja. Tuttu pappi tuo les- sa, ystävyydessä muuta kuin pelkkiä sanoja. Se on maalähde. kelle ruusun. ”’Sen jokainen teräleh- ja lihallisuudesilman kauneutta, kuten Bachin muWSOY 2010. ti olkoon rukous’, hän sanoo ja pol- sa — itse Anderssonissa. siikkia, jonka tahtiin voi kuvitella itselSävyt vaihtelevat äkkijyrkästi ja leen tyynen lopun. kee pois ’Ei kuolemaa voi koskaan ymRakel Liehun kiinnostavasti runosta toiseen. Ollaan märtää’.”

Vanhenevasta Anderssonista närunot kertoUni tuo lohdun: unessa kaivattu keskellä rakastamisen auvoa, ja sit- kyy vielä paljon. vat puolison kävelee vastaan todempana kuin val- ten hypätään kiukkuiseen poliittiseen Kristina Svensson menetyksestä. veessa. JUMALA ON ARMOLLINEN to- kannanottoon. On surua ja kaipuuta, Niissä tuntuvat kaipuu, kipu ja eron detaan isoin kirjaimin. ja sitten taas mojovaa lihallisuutta.

Sopii kaikille, väistämättömyys mutta myös ilo eleVanheneminen on totta, ja silti Vaikka päivän valo on lesjotka kaipaavat tystä ja jälkikuva toisen läsnäolosta — ken silmissä väkivaltaiepätodellista. Ystävyys on elintärlohtua olo on kuin olisi menettänyt käden. keää: ”Ilman sinua ikääntyminen nen, runoista voi luRunoja Suhde on ollut täynnä elämää: on kea kiitollisuutta. olisi epätodellisempaa/ ilman sinua vanhenemiseen. läheisensä ollut rakkautta, perhe ja yhdessä kulmenettäneelle ja kuolema tuntuisi pelottavammalta/ jettu nuoruus. Mies on elävänä sinuna ilman sinua epätodellinen olisi todelsitä surevalle. läsnä läpi teoksen, kuoleman jälkeenlisempaa.”

Vanhenemisesta

Surun pimeää ja valoa

Hans von Schantz

D

Kosketus tekee ihmiseksi

alit-taustainen intialainen tohtori Sam Paul kertoo siitä, miten hänen isoisänsä kiinnostui aikoinaan kristinuskosta.

— Lähetystyöntekijä tuli ja leikkasi hänen hiuksensa.

Kasteihin kuuluvat intialaiset ajattelivat, että kastittomat dalitit ovat heitä paljon alempia, lehmien, koirien ja apinoidenkin alapuolella. Siksi heitä voinut eikä saanut koskettaa.

— Edes dalitin varjo ei saanut koskettaa yläkastisia. Kun lähetystyöntekijät tulivat ja koskettivat daliteja, nämä kokivat itsensä siunatuiksi.

Sam Paulin perheestä tuli kristitty. Hänen omassa koulunkäynnissään ratkaiseva rooli oli katolisilla nunnilla. He huolehtivat Samin koulupäivän jälkeen luokseen tekemään läksynsä.

Kun koulu sujui, opiskelu jatkui yliopistotasolla ja myös ulkomailla. Sam Paul suoritti tohtorin tutkintonsa USA:ssa, ja toinen tohtorius on tekeillä Intiassa työn ohella.

Sam Paul työskentelee tiedotustehtävissä Intian kristillisessä neuvostossa All India Christian Councilissa. Hänet on kutsuttu Suomeen kertomaan daliteista siksi, että monet suomalaiset järjestöt tekevät työtä Intiassa.

Vallalla oVat Vanhat systeemIt Vaikka Intiassa ei virallisesti ole kastijärjestelmää, se kuitenkin on. Maan noin 60 itsenäistä vuotta eivät ole pystyneet juurimaan pois jopa 3000 vuotta vanhaa järjestelmää.

— Vanhat systeemit ovat voimassa monissa osissa Intiaa. Noin sadan kilometrin päässä kotikaupungistani Secunderabadista on ravintoloissa ja kahviloissa kahden juomalasin järjestelmä, kasteihin kuuluville omansa ja daliteille omansa, Sam Paul kertoo.

Dalitien talot ovat olleet erillään muista. Temppeliin ei saa mennä, eikä omiakaan tehdä.

— Jos joku dalit onnistuu kouluttautumaan it-alalle ja hänen taustansa selviää työpaikalla, hänet eristetään sosiaalisesti. Erottelua voisi hyvin verrata Etelä-Afrikan apartheidiin.

Sam Paulin mukaan ihmisten jakami-

Intialainen Sam Paul kiertää eri puolilla maailmaa puhumassa sorrettujen ja vainottujen dalitien puolesta. nen luokkiin tai kasteihin kuuluu hindulaisuuteen.

— Ajatuksena on, että ihmiset ovat syntyneet jumalan eri ruumiinosista: pappiskasti päästä, sotilaat ja vallankäyttäjät hartioista, bisnesihmiset vyötäröltä ja käytännön töitä tekevät jaloista.

kerrosten VälIltä puuttuVat portaat Kasteihin kuuluvien alapuolella ovat kastittomat. Intian 1,2 miljardista asukkaasta kastittomia on 20 miljoonaa. Heitä kutsutaan daliteiksi.

— Dalitit saavat tehdä likaiset ja surkeat työt. He saavat huolehtia kuolleista eläimistä ja niiden nahoista ja syödä niiden lihaa.

— Naisia on syrjitty kaksinkertaisesti: siksi että he ovat daliteja ja siksi että he ovat naisia, ja siis palvelijoita omassa perheessään.

Kurjuutta lisää se, että kastittomia voidaan kohdella miten vain — olemalla epä-

oikeudenmukaisia ja tekemällä vääryyksiä.

— Sielunvaellusopin mukaan ihminen on syntynyt kastittomaksi, koska ei ole aikaisemmassa elämässään toiminut hyvin. Karman mukaista on, että hän joutuu maksamaan huonosta elämästään.

Tilastot kertovat, että joka viikko poltetaan dalitin koti, ja joka toinen tai kolmas tunti dalitnainen tai -tyttö raiskataan, vaikka se lakien mukaan on rikos.

— Intiassa on paljon sääntöjä ja tiukkojakin lakeja, joita rikotaan tai vain ei noudateta.

Sam Paulin mukaan Intiaa on toisinaan kuvailtu kerrostaloksi, jonka kerrosten väliltä puuttuvat portaat.

jumalan kuValla on myös oIkeuksIa Intialaiselle dalitille on yhä uutinen, että hänkin on ihminen.

Sam Paul kertoo professorista, joka innostui Raamatun luomiskertomuksesta.

Hän neuvoi kertomaan daliteille siitä, että Jumala on luonut jokaisen ihmisen omaksi kuvakseen.

— Jumalan luomana jokainen ihminen on jotain, ja se on vallankumouksellinen uutinen daliteille. Se oikeuttaa alaspainetutut pyrkimään sosiaaliseen, poliittiseen, kulttuuriseen ja hengelliseen nousuun, Sam Paul täsmentää.

Niinpä ei olekaan ihme, että Intian kristityistä valtaosa on daliteja. Mutta ei mitään niin hyvää, ettei siihen sisältyisi jotain huonoakin: juuri kristityt dalitit ovat väkivallan tielle lähteiden äärihindujen silmätikkuna.

Kotien lisäksi on poltettu myös rukoushuoneita ja kirkkoja. Jotkut ovat menettäneet henkensä tai kadonneet.

Ulla-Maija Vilmi

Sam Paul kertoo Intian kristityistä daliteista pe 26.11. klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

” N a i s i a o n s y r j i t t y k a k s i n k e r t a i s e s t i : s i k s i e t t ä h e o v a t d a l i t e j a j a s i k s i e t t ä h e o v a t n a i s i a .”

Villasukat varusmiehelle

Saara Vuorjoki

S

irppa Kangaspunta on ahkera neuloja. Hänen ja muiden Martinlaakson Martojen käsissä on syntynyt pikkuisia villasukkkia vastasyntyneille uusmaalaisille ja nuttuja etiopialaisille vauvoille. Parhaillaan Marttojen puikossa syntyy sukkia varusmiespalvelukseen astuville.

Opettajan työstä eläkkeelle jäänyt Sirppa kertoo neuloneensa kansakoulusta lähtien.

— Yksi sukka syntyy illassa. Ehkä aloitan toistakin, Sirppa kertoo.

Sotilaskotiliiton käynnistämän hankkeen tavoitteena on saada kasaan kaikkiaan 25 000 villasukkaparia. Sukat jaetaan varusmiespalveluksen aloittaville ensi vuonna. Sirppa on neulonut jo viisitoista paria maastopuvun väritykseen sopivia sukkia.

— Sammaleenvihreitä, tummansinisiä, harmaita ja ruskeita, hän luettelee.

— Sukissa on vahvistettu kantapää ja raitoja varsissa.

Jokaisen sukkaparin sisään liitetään henkilökohtainen viesti neulojalta vastaanottajalle. Sotilaskotiliiton toimistolle on saapunut muun muassa tuntemattomalle sotilaalle osoitettuja sukkia ja onpa joidenkin sukkien sisään sujautettu runokin.

— Myös oma tyttärenpoikani aloittaa ensi vuonna varusmiespalveluksensa, Sirppa kertoo.

Jos hyvin käy, hän saattaa saada armeijasta oman mummon neulomat sukat. Sotilaskotiliiton lahjoittamalla villasukkaparilla halutaan kannustaa nuoria jaksamaan sekä viestiä, että joku oikeasti välittää heistä.

Sirpan neulomat pienimmät sukat ovat kokoa 42 ja suurimmat kokoa 46. Sotilaskotiliitosta kerrotaan, että etenkin suuria sukkia kaivataan lisää.

Ohjeet sukkaparin neulomiseen ja lähettämiseen löytyvät osoitteesta www.sotilaskotiliitto.fi.

Soili Pohjalainen



Itseni vuoksi — toista kunn Naisten Linja haluaa nostaa nuorten seurustelusuhteissa tapahtuvan väkivallan yleiseen keskusteluun.

A

ikuisten parisuhdeväkivallasta on viime vuosina puhuttu paljon, mutta nuorten seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta on jäänyt vähälle huomiolle. Nuorten kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kuitenkin törmäävät ilmiöön säännöllisesti.

Naisten Linja avasi viime viikolla Omat rajani –nettisivut. Sivujen tarkoitus on auttaa 13–18-vuotiaita tyttöjä tiedostamaan, minkälaisista asioista muodostuu hyvä seurustelusuhde.

— Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista.

Omat rajani -sivujen tarkoitus on auttaa havaitsemaan hyvissä ajoin mahdollinen väkivalta, kertoo Naisten Linjan koordinaattori Heidi Rosbäck-Mikkonen.

Naisten Linja on valtakunnallinen ja maksuton neuvonta- ja tukipuhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen.

tytöt ja pojat reaGoIVat VäkIValtaan erI taVoIn



Nuoret eivät seurusteluun ja seksiin liittyvissä kysymyksissä läheskään aina lähesty vanhempiaan. Nuoret haluavat todistaa itselleen ja vanhemmilleen, että he pärjäävät ja ovat itsenäisiä, sen vuoksi huonoista kokemuksista ei välttämättä kerrota. Nuoret myös pelkäävät, että vanhemmat alkaisivat supistaa heidän elintilaansa esimerkiksi netissä oloaikaa rajoittamalla.

— Suurin osa nuorista voi hyvin eikä kohtaa väkivaltaa seurustelusuhteissa, mutta todellisuudelta ei voi sulkea silmiään. On nuoria, jotka sitä kokevat, ja on tärkeää, että he tietävät, mistä saa apua, Rosbäck-Mikkonen sanoo.

Omat rajani -nettisivut ovat osa EU:n Daphne-hanketta. Suomessa nuorten seurustelusuhteissa tapahtuvasta väkivallasta ei ole tehty tutkimuksia, mutta Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa kerrotaan sekä tyttöjen että poikien kokevan seurustelusuhteissaan väkivaltaa verrattain yleisesti.

— Tytöt ja pojat kokevat väkivaltaa yhtä paljon, mutta sen vaikutus tyttöihin on suurempi kuin poikiin. Nuorisokulttuuri on aika globaalia, joten brittitutkimuksen tuloksista kannattaa ottaa viitteitä myös meille, toteaa RosbäckMikkonen.

Tutkimuksessa kävi muun muassa ilmi, että jos poika koki tyttöystävän kontrolloivan häntä liikaa, poika ärsyyntyi tai nauroi koko asialle, pani kännykkänsä kiinni tai suhteen poikki.

Samassa tilanteessa tytöt puolestaan pelkäsivät mitä tapahtuu, jos he eivät noudata poikaystävänsä käskyjä. Pojat ovat edelleen useimmiten fyysisesti ylivertaisia, ja väkivallan seuraukset kuten pelon ja järkytyksen tunteet ovat tytöille vakavampia kuin pojille.

”Kun mustasukkaisuus ja kontrolli menevät liian pitkälle, on kyse vallankäytöstä, ei välittämisestä.”

VälIttämIstä VaI Vallankäyttöä?

Väkivalta alkaa harvoin lyömisellä. Ensin kuvioon tulee henkinen väkivalta, jolla halutaan murentaa toisen itsetunto väheksymällä kaikkea, mikä liittyy kumppaniin ja hänen elämäänsä. Nimitellään tyttöä ja haukutaan tytön kavereita, vanhempia ja harrastuksia.

Henkisessä väkivallassa hämärtyy helposti se, mikä on välittämistä, mikä taas ei enää ole. Suhteelle, jossa on henkistä väkivaltaa, on tyypillistä myös se, että rakkauden ja kontrollin vaiheet vaihtelevat, mikä vaikeuttaa väkivallan tunnistamista.

— Uusi teknologia on hyvä asia, mutta se mahdollistaa myös toisen kontrolloimisen. Tyttö haluaisi olla omien kavereidensa kanssa, mutta kokee huonoa omaatuntoa siitä, kun poikaystävä on sanonut, ettei hän saisi mennä. Tyttö pelkää, että poikaystävä suuttuu, jos hän ei ole koko ajan tavoitettavissa kännykällä tai sosiaalisessa mediassa, kuvailee tilannetta Rosbäck-Mikkonen.

Väkivaltaisen ja kontrolloivan käyttäytymisen tunnistaminen on vaikeaa varsinkin tytölle, joka seurustelee ensimmäistä kertaa: onko normaalia esi-

merkiksi se, että poikaystävä soittaa kolmekymmentä kertaa, kun tyttö on kavereidensa kanssa?

— Kun mustasukkaisuus ja kontrolli menevät liian pitkälle, on kyse vallankäytöstä, ei välittämisestä. Hyvä kumppani ei kavenna toisen elinpiiriä. Nuorten hyvässä seurustelusuhteessa molemmilla on omat kaverit ja harrastukset ja seurustelukumppanin kanssa yhdessäolo on sen lisäksi tulevaa plussaa.

— Tärkeintä hyvässä seurustelusuhteessa on toisen kunnioittaminen, Rosbäck-Mikkonen sanoo.

Uusi teknologia myös mahdollistaa seksuaalinen häirinnän ja väkivallan eri tavalla kuin aiemmin. Enää ei puhuta niin paljon namusedistä, sillä seksuaalinen häirintä on siirtynyt nettiin.

— Netissä tutustumisessa on helppouden lisäksi valitettavasti myös vaaransa. Grooming tarkoittaa sitä, että aikuinen ihminen tutustuu ja ystävystyy netissä lapsen tai nuoren kanssa tarkoituksenaan myöhemmin saada suhteesta seksuaalista tyydytystä. Kyse on siis seksuaalisen hyväksikäytön valmistelusta.

omat rajanI, oma kehonI

Väkivallasta kertominen luotettavalle aikuiselle on ensimmäinen askel siitä selviytymiseen. Omat rajani -sivuilla on tietoa siitä, mitä tehdä ja mihin ottaa yhteyttä, jos on joutunut väkivallan uhriksi. Sivuilla kerrotaan myös, mitkä ovat väkivallan vaaran merkkejä seurustelusuhteessa, mitä on tasavertainen ja kunnioittava seurustelu ja seksi ja mitä on itsemääräämisoikeus.

— Hyvässä seurustelusuhteessa saa olla oma itsensä — uskaltaa sanoa, mikä ei tunnu hyvältä, eikä suostu kaikkeen vain miellyttääkseen toista.

— Samalla tavalla tytönkin pitää tietysti kunnioittaa poikaa. Itsensä vuoksi, toista kunnioittaen. Hyvältä kumppanilta saa vahvuutta, rohkeutta ja tukea elämään.

Mitkä ovat ”omat rajat”?

— Kysymys on itsekunnioituksesta, siitä että uskaltaa tehdä niin kuin itsestä tuntuu oikealta. Kukaan ei saa rik-

nnioittaen ●

●

Naisten Linja päivystää numerossa  24 (suomeksi ma–pe klo 16–20, ruotsiksi ke klo 16–20, englanniksi pe klo 16–20). www.omatrajani.fi

YKSI TOIVE Minulla on yksi toive.

Haluaisin syödä joka päivä.

Keräyslupa OKH596A/ ESLH /19.11.2008 / voimassa 1.1.2009 - 31.12.2010 koko Suomen alueella.

Neuvontaa ja tukea

Adventtikeräys 2010

Miljoonat lapset kärsivät tänäkin jouluna nälästä.

Sinä voit toteuttaa yhden toiveen.

Lahjoita keräykseen maailman lasten auttamiseksi.

Soita 0600-11700 (20,11 e / puhelu + pvm) Nordea 157230-500504, viestiksi ”Adventtikeräys” Lahjoita verkossa: www.kirkonulkomaanapu.fi

HERÄNNÄISSEURAT

nina riutta

YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä to 25.11. Valoa, ei väkivaltaa -kynttilätapahtuma klo 16–2 Tikkuraitilla.

Matti Pikkujämsä

koa sitä rajaa. Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan, Rosbäck-Mikkonen muistuttaa.

— Suomi on väkivaltainen maa. Väkivaltaa on aina ollut, mutta nykyään siitä puhutaan ääneen. Väkivalta ei ole yksityisasia. On ihmisoikeus elää turvallista ja väkivallatonta elämää.

Pe 26.11. klo 19 Kotiseurat MarjaLeena Hassisella, Sidetie 10, Hki. La 27.11. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Ti 30.11. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 1.12. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Kirsti Hildén, Kari-Pekka Kinnunen, Samuli Korkalainen ja Katri Uutela.

To 2.12. klo 18.30 Jouluveisuut Lohjan srk-keskuksessa, Sibeliuksenkatu 2.

Su 5.12. klo 16 Hannu Pöntisen 50-vuotissyntymäpäiväseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Puhujina Ari Muttonen, Mari Pöntinen, Jouko Kuusinen, Jaakko Simojoki ja Paavo Rinkineva. Ei lahjoja. Muistamiset Helsingin Seuratupayhdistyksen tilille 572054-510142. Tiedonantoihin merkintä ”Hannu 50”. Tilille tulleet lahjoitukset ja seurojen runsas kolehti ohjataan Heränneen kansan lähetysrahaston kautta Botswanan kirkon työlle, Gabanen seurakunnan kirkon kellon hankintaan sekä orpokodin työn tukemiseksi.



Kulje kristinuskon jalanjäljissä – tee matka pyhille paikoille Israeliin.

Lähde mukaan ihmeelliselle matkalle Raamatun maahan. Käymme Raamattu matkaoppaanamme Jerusalemissa, Nasaretissa, Galileassa, Genesaretinjärvellä, Vuorisaarnan vuorella, Öljymäellä ja muilla kristinuskon historiaan kuuluvilla myyttisillä paikoilla. Järjestämme ryhmämatkoja, joilla et ainoastaan tutustu Raamatun maahan vaan saat myös tilaisuuden löytää itsesi ja rentoutua Israelin lämmössä ja auringossa.

Lisätietoja löydät osoitteesta www.goisrael.fi Toiviomatkojen suorat tilauslennot Tel Aviviin 13.2. – 8.5.

Tarjous 13.2. lähdössä: viikon kiertomatka 1295 Euro www.toiviomatkat.fi Puh. (09) 5657170 Lomamatkojen suorat tilauslennot Eilatiin 28.10. – 6.1. ja 17.2. – 14.4.

Tarjous joululähdössä 23.12: viikon kiertomatka 1599 Euro. www.lomamatkat.fi Puh. (020) 120 4100

Tai ota yhteyttä matkatoimistoosi!

www.goisrael.fi

1

Kaisa Halonen

Nainen, mutta enemmän Neitsyt Maria on joillekin naisille mahtava ystävä, toisille ahdistava roolimalli.

K

aikkien aikojen kuuluisin nainen — mutta ei mikä tahansa nainen.

Puhdas, nöyrä ja lempeä. Samanaikaisesti neitsyt ja äiti. Siihen ei moni pysty.

Ei ihme, että varsinkin feministit ovat pitäneet Neitsyt Marian antamaa naisen mallia ihanteellisuudessaan ja kapeudessaan naisia alistavana.

— Monet Marian kyllästämässä ilmapiirissä kasvaneet katolilaiset nykynaiset ajattelevat, että Maria on hirveä. Toisaalta monille naisille Maria on voimallinen

ja tärkeä hahmo, sanoo Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professori Elina Vuola.

Vuolan kirja Jumalainen nainen. Neitsyt Mariaa etsimässä (Otava 2010) käsittelee Neitsyt Mariaa ja hänen merkitystään varsinkin naisten uskonnollisuudessa. Vuola on tutkinut katolisten keskiamerikkalaisten naisten Maria-kuvaa. Hän halusi ymmärtää naisten omaa Maria-hurskautta suhteessa sekä kirkon viralliseen Maria-kuvaan että feministien kritiikkiin Marian haitallisuudesta.

Kirjassa hän esittelee lisäksi eri kirkkojen Neitsyt Mariaa koskevaa opetusta ja perinnettä, erilaisia femi-

➞

jatkuu seuraavalla sivulla

Jumalansynnyttäjä ~ Ainainen neitsyt ~ Herran äiti ~ Taivaan kuningatar ~ Elämän äiti ~ Pyhien kuningatar ~ Uskovien äiti ~ Herran palvelijatar

11

Taivaallinen äiti ~ Jumalan temppeli ~ Neitseellinen työpaja ~ Koko maailman aarre ~ Sammumaton lyhty ~ Turmeltumaton astia ~ Uusi Eeva ~ Jumalanka

nistisiä Maria-tulkintoja sekä karjalaisen kansanuskon Mariaa.

Vuola arvioi, että eri kirkkojen Maria-opetuksessa on hyvinkin paljon yhteistä, onhan keskeiset Neitsyt Mariaa koskevat dogmit eli oppilauselmat muotoiltu jo ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina ennen idän ja lännen kirkon eroa. Yhteistä on Vuolan mukaan myös se, että yhteys Uuden testamentin Mariaan on jokseenkin ohut.

— Erot puolestaan näkyvät liturgian ja eletyn uskon tasolla ja siinä, millainen teologinen merkitys Marialle annetaan. Totta kai on myös kulttuurieroja. Ehkä meidän suomalaisten — jossakin määrin myös suomalaisten ortodoksien — ongelma suhteessa Mariaan on elämyksellisyyden puute.

Ikuinen Neitsyt Kun Elina Vuola 1990-luvulla teki tutkimustyötä Costa Ricassa, eräs vanhempi nainen päivitteli hänelle: ”Mitä, eikö teillä ole Mariaa?

Voi teitä raukkoja, olette orpoja.”

— Hän piti luterilaisuutta omituisena ja ajatteli, että meiltä oikeasti puuttuu jotakin.

Tuo nainen ei ole ainoa niin ajatteleva.

Vuola kertoo, että häneltä on monesti kysytty, pitäisikö Maria tuoda myös luterilaiseen kirkkoon. Hänellä on tapana vastata kysymykseen kieltävästi.

— Koska ei Mariaa tarvitse tuoda, kyllä luterilaisuudessakin on Maria. Hänet on vain sivuutettu. Se ei ole Lutherin vika, vaan myöhemmän kehityksen tulosta. Lutherille Maria oli tärkeä.

Vuola on huomannut, että nykyisinkin monet pohtivat, mitä Maria heille voisi olla. Mariaa saatetaan lähestyä teemaretriiteissä ja esimerkiksi ekumeenisen toiminnan kautta.

— Se on ehkä osa samaa ilmiötä kuin hiljaisuuden liike ja pyhiinvaellukset. Ammennetaan vanhan kirkon perinteestä sellaista, jonka koetaan jääneen liian vähälle huomiolle. Onhan meillä myös reformaatiota edeltävä historia, Vuola arvioi.

Hän muistuttaa, että varhaisimmat, ensimmäisten vuosisatojen Maria-dogmit ovat osa myös luterilaisen kirkon virallista opetusta.

Vanhin kirkkojen yhteinen dogmi hyväksyttiin 400-luvulla. Sen mukaan Mariaa voidaan kutsua Jumalan äidiksi. Toinen kaikille kirkoille yhteinen dogmi määrittää, että Maria on ikuinen neitsyt — hän tuli raskaaksi neitseellisesti ja eli myös loppuelämänsä neitsyenä.

Katolisella kirkolla on näiden lisäksi myös dogmit Marian perisynnittömästä sikiämisestä ja taivaaseen ottamisesta. Maria siis välttyi niin ihmisen osaan kuuluvalta synniltä kuin haudaltakin.

Valtakeskeisen jumalakuvan haastaja Luterilaisessa kirkossa Mariaa ei juuri huomaa, mutta toisaalta ihan tavalliset naiset näkyvät alttarilla pappeina ja jopa piispoina. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa Mariaa kunnioitetaan, mutta naisille lähes ainoa kirkollinen vaihtoehto on luostariin lähteminen.

— Se, millaisilla tavoilla nainen on jossa-

12

Caravaggion maalauksessa Maria ja Jeesus polkevat käärmettä, pahan vertauskuvaa. kin uskonnossa läsnä, on tärkeämpi kysymys kuin se, onko jossakin uskonnossa tai kirkossa vahvaa naispuolista pyhää. Toki naisellisen puuttuminen kokonaan on oireellista, Elina Vuola arvioi.

Jotkut tutkijat ovat vetäneet yhtäläisyysmerkkejä Marian kunnioituksen ja naisten huonon yhteiskunnallisen aseman välille. Vuolan mielestä se on turhan yksioikoinen näkemys, samoin kuin se, että uskonnot ylipäätään olisivat aina ja kaikkialla naisten alistamisen välineitä.

— Se, että naisten asema jossakin yhteiskunnassa on huono, ei välttämättä liity juuri uskontoon — eikä ainakaan yhteen uskonnolliseen symboliin, kuten Mariaan. Ei uskonto aina ole syy naisen alistettuun asemaan. Uskon-

El Grecon Pietá-maalauksessa Maria pitää sylissään kuollutta poikaansa.

non ja muun kulttuurin välinen raja on usein vaikea vetää.

Kristinuskoa on kritisoitu siitä, että sen jumalakuva on niin mieskeskeinen. Vuolan mukaan se ei sinänsä ole ongelma. Suurempi ongelma on se, että maskuliinisuus liittyy jumalakuvassa usein niin suoraan valtaan. Kyse on siis sekä nais- että mieskäsityksistämme.

— Uskoisin, että ihmisillä on muunlaisiakin uskonnollisia tarpeita kuin jumaluuden kokeminen vallan kautta. Se tarve näkyy ja elää esimerkiksi Maria-kulteissa.

Auttaja ja lohduttaja Katolisissa maissa on useita paikallisia Mariakultteja, jotka ovat saaneet alkunsa, kun Neitsyt Maria on ilmestynyt ihmisille. Marian ilmestymispaikalle on sitten rakennettu kirkko, joka kokoaa pyhiinvaeltajia ja avun hakijoita.

Costa Ricassa Elina Vuola perehtyi maan suojelupyhimyksen, Virgen de los Angelesin eli La Negritan, kulttiin. Neitsyelle omistetussa kirkossa on pieni tummaihoinen Maria-patsas. Kerrotaan, että Maria ilmestyi 1600-luvulla patsaan muodossa köyhälle maalaistytölle.

Hänen viestinsä on tulkittu olevan rotujen välisten ristiriitojen sovittaminen.

La Negritalle omistetussa kirkossa on oma tilansa lahjoille, joita pyhiinvaeltajat ovat tuoneet kiittääkseen tai pyytääkseen jotakin. Marialta rukoillaan apua esimerkiksi lapsettomuuteen, sairauksiin ja sydänsuruihin. Eräs Vuolan haastattelemista naisista tosin kertoi, että Marialta voi pyytää mitä vain, vaikka parkkipaikkaa citymaasturilleen.

Euroopan tunnetuimpia paikallisia Maria-kultteja ovat Fátima Portugalissa, Lourdes Ranskassa ja Czestochowa Puolassa. Uusin lienee Medjugorje Bosniassa. Siellä Maria ilmestyi vuonna 1981 joukolle nuoria ja vetosi rauhan ja sovinnon puolesta.

Ikoneissa Maria ja Jeesus kuvat — Usein Marian ilmestyksillä on myös poliittinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Ne eivät ole pelkästään uskonnon sisäinen ilmiö.

Ehkä ne kertovat ihmisten tarpeesta saada laajempaa perspektiiviä hankalaan tilanteeseen.

Ilmestyksissä näkyy, että Maria on myös konflikteja sovitteleva hahmo, Vuola sanoo.

Hän itse on vieraillut Czestochowassa, jonka madonna on ollut puolalaisille tärkeä kansallisen ykseyden symboli. Paikan ilmapiirissä ja ihmisten toiminnassa oli paljon samaa kuin Latinalaisen Amerikan vastaavissa pyhiinvaelluskohteissa.

K aikkien äiti Elina Vuola arvioi, että Marian merkitys uskoville ei liiku ensisijaisesti järjen alueella, vaan se on elämyksellinen asia.

— Spiritualiteetissa on kyse jostakin selittämättömästä, joka ei tyhjene teologiaan. Teologinen ja spirituaalinen ovat eri tasoja, eikä mitään uskonnollista perinnettä voi nähdä pelkästään jommankumman kautta, Vuola sanoo.

Hän lisää, että yleensä Mariaan tai ylipäänsä naispuoliseen pyhään sijoitetaan naisten elämään liittyviä asioita. Ne liittyvät esimerkiksi raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen sekä kykyyn suojella. Kulttuurintutkijat ovat selittäneet Marian tärkeyttä niin, että Maria on ainoa nykypäivään asti säilynyt jäänne jumaluuden mieltämisestä naispuoliseksi. Esimerkiksi Välimeren alueen ja Lähi-idän muinaisista uskonnoista tunnetaan neitseellisen äitijumalattaren hahmo.

Vuolan haastattelemien naisten kertomuksissa Marian neitsyys ei ollut mitenkään tärkeä piirre, äitiys sen sijaan oli.

— Hyvin voimakkaasti naisten kertomuksista nousee esiin myös Maria, joka on jonkinlainen viisaampi sisar tai mahtava ystävä. Hän

antaja ~ Kaikkien elävien äiti ~ Suljettu puutarha ~ Jumalan kihlattu ~ Salaisuuden satama ~ Jumaluuden asunto ~ Korkeimman temppeli ~ Taivaan portti

Gerard van Honthorst

Maria luterilaisessa kirkkovuodessa ●●

19.12. Neljäs adventtisunnuntai on omistettu lasta odottavalle Marialle.

●●

25.12. Joulu Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. (Luuk. 2:6–7)

●●

6.1. Loppiainen He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja. (Matt. 2:11)

6.2. Kynttilänpäivä eli Neitsyt Marian puhdistuspäivä Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä.” (Luuk. 2:34–35)

●●

27.3. Marian ilmestyspäivä Mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.”

(Luuk. 1:30–31)

Dante Gabriel Rossetti

●●

Pieter Aertsen

Maria synnytti esikoisensa.

Tietäjät tervehtivät äitiä ja lasta.

●●

22.4. Pitkäperjantai Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: ”Nainen, tämä on poikasi!” Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Tämä on äitisi!” Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä.

(Joh. 19:26–27)

●●

5.11. Pyhäinpäivä on kaikkien pyhien muistopäivä.

taan taivaallisina hahmoina. on nainen kuten minä, mutta kuitenkin enemmän. Hänelle voi puhua kaikesta niin kuin ystävälle uskoudutaan.

— Äitiys korostuu Marian kunnioituksessa monella tavalla. Pohjimmiltaan siinä on kyse elämän jatkumisesta ja turvaamisesta. Äitiyden merkityksen voi ymmärtää niinkin päin, että kaikilla meillä on äiti, myös niillä, jotka eivät itse ole äitejä. Maria on hyvin rakas myös monille miehille.

Siitä kertoo esimerkiksi Vuolan työhuonetta koristava matkamuistolta näyttävä kuva Neitsyt Mariasta. Kun kuvaa katsoo hieman eri kulmasta, esiin tulevatkin edesmenneen paavi Johannes Paavali II:n kasvot.

— Se on ihan osuva kuva. Johannes Paavali II oli suuri Marian ystävä ja elvytti Marian kunnioitusta kirkossaan. Erityisen tärkeä hänelle oli Fátiman Neitsyt. Paavi uskoi, että neitsyt pelasti hänen henkensä murhayrityksessä vuonna 1981.

Kiinnostava tutkimuskohde Elina Vuola pitää Neitsyt Mariaa erittäin kiinnostavana — tutkimuskohteena. Uskonnollisesti läheiseksi hän ei Mariaa koe.

— Minulla ei ole Mariaan kohdistuvaa uskonnollista kaipuuta. En körttiläis-luterilaisena ole koskaan oppinut sellaista, vaikka olenkin aina ollut hyvin ekumeeninen. En osaisi esimerkiksi rukoilla Mariaa.

La Negritan kulttia tutkiessaan Vuola koki monet tilanteet vieraina, mikä tavallaan tutkijan rooliin sopikin.

— Minun olisi vaikea kuvitella itseäni noiden naisten paikalla, konttaamassa kohti Maria-patsasta tai hakemassa ihmeitä tekevää vettä. Se ei kuitenkaan estä minua antamasta Marialle merkitystä, joka hänellä kristinuskon pitkässä yhteisessä historiassa on.

Kaisa Halonen

Enkeli ilmoittaa Marialle pojasta.

Naisista siunatuin Serafim Seppälä: Elämän äiti. Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa.

Maahenki 2010.

S

erafim Seppälän kirja Elämän äiti käsittelee Neitsyt Mariaa varhaiskristillisessä teologiassa. Se avaa lukijalle apokryfisen kirjallisuuden ja kirkkoisien värikkään maailman.

Seppälä on ortodoksinen munkki ja professori. Kirjassaan hän selvittää, kuinka Uudessa testamentissa suhteellisen niukasti käsitellystä Jeesuksen äidistä kasvoi kirkon ensimmäisten vuosien aikana kunnioitettu ja rakastettu hahmo, tärkein kirkon pyhistä, taivaan valtiatar ja eräänlainen välittäjä Jumalan ja ihmiskunnan välissä.

Seppälän mukaan lähes kaikki keskeiset Mariaa koskevat käsitykset esiintyvät viimeistään 300-luvulla.

Roomalaiskatolinen ja ortodoksinen Mariaa koskeva opetus ovat varsin lähellä toisiaan. Seppälä arvioi, että erot koskevat lähinnä painotuksia ja muotoiluja — eivät

niinkään opetuksen sisältöä. Molemmissa Mariaa kunnioitetaan sekä Jumalansynnyttäjänä että tällä hetkellä elävänä ja vaikuttavana taivaallisena valtiattarena.

Toisin kuin joskus kuulee kärjistetysti väitettävän, Marian kunnioitus ei tarkoita Marian palvontaa. Seppälän mukaan ero on selkeä: kunnioittaminen on luodun rakastamista, palvonta taas kuuluu vain Jumalalle.

Monet kirkkoisien Mariaa käsittelevistä teksteistä ovat luonteeltaan ylistäviä ja tyyliltään runollisia. Mariasta käytettyjen kielikuvien runsaus on hämmentävää. ”Pelastavan vaihtokaupan tori. Hääkammio, jossa Sana saatettiin yhteen lihan kanssa. Elävä pensas, jota jumalallisen syntymän tuli ei polttanut. Todellinen kevyt pilvi, joka kantoi sen, joka ruumiissaan seisoo kerubien yllä. Taivaallisen kasteen kostuttama villa, jolla Paimen pukee lampaansa”, vyörytti Proklos Konstantinopolilainen 400-luvulla.

Mariaa kutsutaan ainaiseksi neitsyeksi: hän oli siis neitsyt ennen synnytystä, sen

aikana ja sen jälkeen. Monet kirkkoisät korostavat myös sitä, että Maria ei ollut neitsyt ainoastaan fyysisesti vaan myös mieleltään. Neitsyys merkitsi sisäistä puhtautta ja hyveellisyyttä. Sellaisena Maria on esikuva kaikille kristityille.

Neitsyt Marian kunnioitus on vaikuttanut myös kristillisen luostarilaitoksen syntyyn. Luostariliikkeen nousu ja Marian ainaisen neitsyyden korostus olivat rinnakkaisia ilmiöitä. Marian esimerkki innosti monia kristittyjä valitsemaan neitsyyden ja askeettisen elämäntavan.

Yksi kirkkoisien teksteissä toistuva teema on ajatus Mariasta uutena Eevana. Siinä missä ihmiskunta Eevan tottelemattomuuden vuoksi karkotettiin paratiisista, Maria kuuliaisuudellaan sovitti Eevan rikkomuksen ja toi ihmisille pelastuksen mahdollisuuden ja uuden alun. ”Eeva uskoi käärmettä, Maria uskoi Gabrielia. Mikä oli saatu aikaan uskomalla, se myös pyyhittiin pois uskomalla”, kirjoitti 100–200-luvulla elänyt Tertullianus.

Kaisa Halonen

13

Tuoreeks,

terveeks.

Kylmäpuristettu

KOOKOSÖL JY

- terveyden ja kauneuden lähde!

HYVÄKSI SINULLE.

Kookosöljy on varsinainen terveyspommi!

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Sen nauttiminen edistää painonhallintaa ja pitää kropan vireänä kilpirauhastoimintaa Tervetuloa! stimuloivan vaikutuksensa ansiosta. Tämän vuoksi se myös hidastaa elimistön vanhenemisVALA ta. Kookosöljyn on lisäksi todettu alentavan kolesterolia. Terhakka terveysöljy Tällä kupongilla 25.-28.11. vaikuttaa antiseptisesti suojaten elimistöä virus- ja Virilo bakteeritartunnoilta.

Kookosöljy, 1 litra

Kookosöljy sopii monipuolisesti käytettäväksi kauneudenhoidossa.

Samasta purkista saat luonnollisen hiushoidon, deodorantin ja ihoöljyn.

24,-

/ kpl

(norm. 28,-)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

C

Syöpäjärjestöt www.cancer.fi

C

Jouluostoksille kaikessa rauhassa.

25,10–

F-kustannus

Anna-Mari Kaskinen, Matti Pikkujämsä (kuvitus) Kummin paluu Mitä kaikkea voikaan tapahtua, kun kummitäti ilmestyy ovelle?

(norm 21,90,-)

Esa Ruuttunen Matkavirsiä cd Virsiä Suomesta ja muualta Euroopasta sellokvartetin säestyksellä.

(norm 25,90,-)

Kultainen joululaulukirja 190 rakastettua sävelmää.

Mukana ovat myös jouluevankeliumi ja Tiernapojatkuvaelma.

10 24,–

50 17,–

90 19,–

Hilkka Olkinuora, Jaakko Vuorenmaa (kuvitus) Valo on Metromatkan mittaisia oivaltavia tekstejä. Puhetta ajattelevan mielelle ja tuntevan sydämelle.

Syöpäjärjestöt

90 12,– / 3 kpl

Joulun kynttilät Kotimaiset, korkealaatuiset Juhava-kynttilät Käsityönä tehdyt kynttilät palavat puhtaasti ja turvallisesti kirkkaalla liekillä. Korkealaatuinen kirkkokynttilä on paras valinta myös kotiin.

Kirkon Ulkomaanapu Jouluenkelit El Salvadorista Puiset, käsinmaalatut jouluenkelit.

Taiteilija Christian Chavarria.

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

1

|

ma-pe 9–17, la 10–15

|

p. 020 754 2350

|

www.kotimaakauppa.fi

julkaIsIja Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVIkkI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toImItus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, ☎ 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toImItuksen sIhteerI Arja Vasara, ☎ 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi. päätoImIttaja Pauli Juusela, ☎ 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. toImItuspäällIkkö Heli Kulmavuori, ☎ 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. toImIttajat Hanna Antila, ☎ 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paIno SanomaPrint, Sanomala Oy. IlmoItusmarkkInoIntI myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 754 2361. IlmoItushInta mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

IlmoItusten Vastaanotto ja ValmIstus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toImItusneuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

PIMEÄ ONNI Odotettu albumi - nyt kaupoissa Sis. hitit Jos sä tahdot niin ja Pimeä onni CD

Israel historiaa ja nykypäivää VIIHDY PIDEMPÄ

ÄN!

Eilat 42 päivää

6.1.-17.2.2011 al

k. 1099 Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

www.hoitokotipaivakumpu.fi Valitse rentouttava rantaloma Eilatissa tai historiallinen Israelin kiertomatka. Voit myös valita näiden yhdistelmän ja tutustua tähän kiehtovaan maahan monipuolisemmin.

Hinta alk. 1 vk Eilat 399 (9.12.), kiertomatka 8 pv alk. 1499 (3.3.2011)

Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa

Toimitusmaksu 10e/varaus

www.lomamatkat.fi – Netistä ilman toimitusmaksua!

Puhelinmyynti 020 120 4100 (ma-pe 8-18, la ja su 10-14), Matka-Vekan toimistot ja valtuutetut jälleenmyyjät

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Kiitämme saamastamme luottamuksesta seurakuntavaaleissa.

Rukoilkaamme kirkon Herralta viisautta seurakunnan rakentamiseen.

SANASTA ELÄMÄÄN

Tikkurilan, Korson ja Hakunilan -ehdokaslistan ehdokkaat

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Seurat Filadelfiakirkossa Albertinkatu 31.

28.11. klo 13.

Minä iloitsen kansastani.

Reino Junttila ja Paavo Räsänen Kahvitarjoilu seurojen päätyttyä.

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117 www.esperi.fi

15

Koekuuntelussa Pikku

S

uuren suosion saavuttanut Toivontuottajien Jouluradio soi tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa. Ensimmäiset joululaulut kajahtavat ilmoille ensimmäisenä adventtina.

Tänä vuonna Jouluradiolla on myös kaksi alakanavaa Rakkaimmat joululaulut ja Pikku jouluradio, joita voi kuunnella internetin välityksellä.

Osasyy kahden uuden kanavan luomiseen oli Jouluradion kuuntelijoilta saatu palaute.

— Toivontuottajilla on ollut nettiradioita aiemminkin, sillä ihmiset etsivät yhä enemmän sitä omaa juttuaan myös radiosta. Lisäksi Jouluradiolta on aikaisempina vuosina toivottu enemmän lapsille suunnattua joulumusiikkia sekä perinteisempää joulumusiikkia, musiikkipäällikkö Mikko Huotari kertoo.

Valitessaan kappaleita kahdelle uudelle kanavalle Huotari on noudattanut seuraavaa rautalankamallia: Pikku jouluradioon iloisia ja lasten esittämiä joululauluja, Rakkaimpiin joululauluihin puolestaan perinteisiä sekä hartaita joululauluja.

— Sopivien kappaleiden löytäminen ei ole ollut mikään ongelma, vaan niiden valinta, Huotari toteaa.

Jouluradiossa kuullaan tänä vuonna myös toivekonsertti, jossa kuuntelijat voivat toivoa kappaleita ja välittää terveisensä.

Toivemusiikkia kuullaan lauantaisin kello 14 ja uusintana sunnuntaisin kello 18.

Pikku jouluradiossa tai Rakkaimmissa joululauluissa ei ole varsinaista toivelauluille varattua lähetysaikaa, mutta palautetta ja toiveita otetaan silti mielellään vastaan.

Toivontuottajat on Helsingin, Vantaan ja Espoon seurakuntien yhteinen sähköisen viestinnän toimitus, jota tukevat myös Kirkon Mediasäätiö sekä Kouvolan, Lahden, Oulun, Tampereen, Rovaniemen ja Turun seurakunnat.

”Tätä voi kuunnella, kun ei ole hässäkkää”

P

yhän Annan lastenkirkolla iltapäivää viettäneet Iida-Marie Metsälä, 10, ja Inka Lippojoki, 8, koekuuntelivat Pikku jouluradion ohjelmistoa viiden kappaleen verran ja pisteyttivät kuulemansa asteikolla 1–.

Tytöt kertoivat kuuntelevansa joulumusiikkia mielellään jo hyvissä ajoin ennen joulua, levyiltä ja radiosta. IidaMarien suosikkijoululaulu on Joulumaa, mutta Inka ei vielä osannut nimetä suosikkiaan.

Pikku jouluradiolle tytöillä ei ollut sen kummempia toivomuksia, kuin että musiikin pitää olla sopivan jouluista ja välillä rauhallistakin.

●

Inka:  pIstettä. ”Hauska kappale, siksi annoin täydet pisteet. Ei minulle kyllä jäänyt mieleen, mistä siinä oikeastaan laulettiin.”

IIda-marIe:  pIstettä. ”Tykkään tällaisista lauluyhtyeistä ja tässä oli hyvät sanat. Meillä kotona kuunnellaan tämäntyyppistä musiikkia.”

Cantores Minores: Jouluyö, juhlayö

The Spirit of Christmas: Joy to the World (Lullaby version) Inka:  pIstettä. ”Tämä oli rauhallinen kappale, joka sopii esimerkiksi jouluillaksi, vaikka taustalle kun syödään tai odotetaan joulupukkia. En ollut kuullut aikaisemmin.”

IIda-marIe:  pIstettä. ”Kuulosti jotenkin tutulta. Tässä oli liikaa helinää ja kilinää.”

Tuomari Nurmio: Joulupukin töissä Inka:  pIste. ”Liian nopea kappale, en tykännyt.

Siinä kerrottiin joistain tontuista, jotka ovat joulupukilla töissä.”

IIda-marIe:  pIstettä. ”Tämä kappale toi mieleen joulupukin. Tällaista kappaletta voisi kuunnella ennen joulua, mutta ei ehkä enää jouluaattona.”

Inka:  pIstettä. ”En tykännyt kauhean paljon, tämä oli jotenkin liian hiljainen ja rauhallinen kappale.”

IIda-marIe:  pIstettä. ”Rauhallinen kappale. Tässä oli hyvä tunnelma. Sopii jouluiltaan, tätä voi kuunnella sitten, kun ei ole enää hässäkkää. Olen kuullut kappaleen monesti ja laulanutkin tätä.”

Maija Salon musiikkileikkikoulun lapset: Nisse-Polkka Inka:  pIstettä. ”Olen kuullut tämän ennenkin. Tämä oli reipas kappale ja tässä oli hyvät sanat.”

Hanna antila

●

Rajaton: Pukki tietää

IIda-marIe:  pIstettä.

Jouluradiota voi kuunnella Vantaalla taajuudella 12, MHz tai 1,1 MHz, kaapeli 1,5 MHz (Welho), 1,8 MHz (Elisa) ja 12, MHz (Sonera).

Inka Lippojoki ja Iida-Marie Metsälä ovat joulumusiikki-ihmisiä.

”Tykkäsin tästä, kun tämä oli reipas kappale ja sanat olivat kivat. Tämä sopisi vaikka joihinkin joulujuhliin, jotka pidetään ennen jouluaattoa.”

Pikku jouluradiota ja Rakkaimpia Joululauluja voi kuunnella osoitteessa www.jouluradio.fi.

Marika Mäkelä

Joulu alkaa kirkkokonsertista Joulun musiikkitarjonnassa on, mistä valita.

Minna Annola

Turvallista joulua

Laulavat univormuammattilaiset. Helsingin naispoliisilaulajat esittävät nykypäivän joulusuosikkeja keskiajan akustiikassa, johtajana Airi Lahtinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ● ke 1.12. klo 19 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 (mukana myös Reeta Hirvonen duo ja Pekka Laakso) ● pe 10.12. klo 19 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 (yhdessä Järvenpään kamarikuoron kanssa)

Tunnelmointia

Petri Laaksonen viipyilee ”Tumman tähtitaivaan alla”. Laaksosen omien laulujen lisäksi joulun klassikoita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ● to 2.12. klo 19, Korson kirkko, Merikotkantie 4

1

Soi balalaikka!

Balalaikka helkkää, loistaa tähdet, kuu.

Balalaikkaorkesteri Kalinkan joulukonsertissa raikaavat myös mm. harmonikka ja mandoliininkaltainen domra. Johtajana Albina Parkkonen, laulusolisteina Katja Harvala ja Nadja Treffner.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ● pe 3.12. klo 19, Tikkurilan kirkko, Asematie 12 ● ti 21.12. klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

Viihteen konkari

Ikivihreän Eino Grönin joulurundi — pysähdyspaikka Rekola. Liput 15 e hyväntekeväisyyteen. ● to 2.12. klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22

jouluradio

Laulattaako?

Tutut joululaulut on pakattu sekä koviin että pehmeisiin kansiin.

White Christmas

Tykkäätkö laulaa joululauluja paitsi suomeksi myös alkukielillä?

Valkea joulu -laulukirjasta löytyvät niin perinteinen itävaltalainen Stille Nacht, heilige Nacht (Jouluyö, juhlayö), Zacharias Topeliuksen sanoittama Sparven på julmorgonen (Varpunen jouluaamuna) kuin John Lennonin ja Yoko Onon Happy Xmas (Joulun rauhaa).

Kauniissa kirjassa on kaikkiaan 65 perinteistä ja uudempaa joululaulua pianosovituksineen ja sointumerkkeineen.

Valkea joulu — joulun kauneimmat laulut. F-Kustannus 2010.

Sirpa Päivinen

Tontuille ja tiernapojille

Lisää joulumusiikkia www.vantaanseurakunnat.fi Tanja Ahola

Hans von Schantz

Jatsahdellen

Vinkeää vääntöä jouluvalmisteluihin, joukossa myös joululauluja. Adventin jazz & swing -konsertti, Janne Maarala -trio. ● to 9.12. klo 20 Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

Pikkujouluihin

Sini Pennanen

Joulun virsiä ja virsitietäjä

Joulun parhaita virsiä ja koraaleja höystettynä juontajan vankalla virsituntemuksella. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja urkurit, juontaa Hannu Taanila. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. ● su 5.12. klo 18 Korson kirkko, Merikotkantie 4

Tahtoisitko treenata tiernapojaksi? Kultaisessa joululaulukirjassa on muun muassa koko Tiernapoika-kuvaelma sanoineen, nuotteineen ja esitysohjeineen.

Kirja sopii hyvin jouluisten tilaisuuksien järjestäjille. Siinä on yhteensä 200 joululaulua Hoosiannasta aina Talven ihmemaahan sekä erityisen hyvä kokoelma tonttulauluja. Kirja alkaa asianmukaisesti jouluevankeliumilla.

Kultainen joululaulukirja.

F-Kustannus 2010.

Legendaarinen ääni ja vasket

Baritoni isolla B:llä, tällä kertaa neljän vasken seurassa. Jorma Hynnisen ja Helsinki Brass Quartetin sovittamassa Hoosianna-joulukonsertissa mm.

Sibeliuksen joululauluja ja Adamin Jouluyö. Liput 20/15 e, alle 12-vuotiaat huoltajan seurassa 5 e. Lippujen ennakkomyynti Lippupisteessä ja ovelta tuntia ennen konserttia. ● la 11.12. klo 18 Hämeenkylän kirkko, Auratie 3

Joululaulupokkari on juuri sopivan kokoinen sujautettavaksi käsilaukkuun tai povariin.

Perinteisten joululaulujen rinnalta kirjasta löytyvät muun muassa Juice Leskisen Sika, Gösta Sundqvistin Jossain on kai vielä joulu ja Irwin Goodmanin Kop kop kop.

Vaikkapa pikkujoululahjaksi sopivassa pokkarissa on kaikkiaan 60 laulua sointumerkkeineen, liitteenä kitaran sointutaulukko.

Joululaulupokkari.

F-Kustannus 2010.

1

Sinäkin voit pitää huolta.

VAPAAEHTOISTOIMINNAN MESSUT KE 1.12.

Vanha Ylioppilastalo klo 14–18 Mannerheimintie 3, Helsinki Kansalaisareena.fi/menumessut

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyneille

JOULUKERÄYS 2010

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Joulun sanoma kuuluu kaikille

Tiedustelut

Debora Hoivakoti Harmonia (09) 75180200 Debora Kotihoito (09) 45590096 www.debora.fi

Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen tuotto käytetään tänä vuonna lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Osallistu keräykseen ja anna lapselle mahdollisuus parempaan huomiseen.

Lahjoita joulukeräykseen!

Pankissa

TeksTiviesTillä sOiTTamalla Lisävirtaa mainontaan !

Tilinumero 800014-161130 Viestiksi J10 IBAN: Fi3880001400161130 BIC: DaBaFiHH

Lähetä viesti JOUlU5 (5 euroa) tai JOUlU10 (10 euroa) numeroon 16160

0600 01515 (15,07 € + pvm)

Ota yhteys:

inTerneTissä www.mission.fi /joulukerays

Hiljenny jouluun 23.-26.12.2010

Ilmoitusmarkkinointi

Kiitos lahjastasi. Toivotamme rauhallista joulua.

020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

Kampanjan tuotto käytetään vuosina 2011-2012 Lähetysseuran yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja diakonian työhön.

Keräyslupa: OKH626A, voimassa 2009-2010 koko Suomessa (ei Ahvenanmaalla). Myönnetty 3.12.2008, Etelä-Suomen lääninhallitus.

Majoitus 3 vrk alk. 234 eur/hlö/h2, huoneistossa 324 eur/hlö Kulttuuriohjelmaa ja ohjattua ulkoilua Palveluksia Pyhän Viisauden kappelissa Tiedustelut ja varaukset: reception@kulttuurikeskussofia.fi tai 010 277 900

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

1 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kulttuurikeskus Sofia Kallvikintie 28, Helsinki www.kulttuurikeskussofia.fi

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

Kokouksia

Diplomaatin lista Heikki Hiilamo: Kuoleman listat.

Otava 2010.

Steven Spielbergin elokuva Schindlerin lista kertoo liikemiehestä, joka pelasti yli tuhannen juutalaisen hengen natsien keskitysleirillä. Suomen Santiagon suurlähetystön asiainhoitaja Tapani Brotherus toimi samoin Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Hän pelasti 200 juntan vainoamaa ihmistä.

Presidentti Salvador Allende yritti viedä Chileä demokraattisin keinoin sosialismiin, mutta hänen kokeilunsa epäonnistui. Sotilasjuntta kaappasi vallan 1973 ja vasemmistolaisista tai heiksi epäillyistä tuli vainottuja. Ihmisiä ta-

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 30.11.2010 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 22.11.2010 alkaen.

Matti Lehtonen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Koulutusta

pettiin ja kidutettiin jalkapallostadionilla. Brotherus ei voinut katsoa vainoa sivusta.

Brotheruksen tarina kerrotaan vasta tänä vuonna ilmestyneessä kirjassa.

Heikki Hiilamon kirjoittama kirja on vaikuttava dokumentti miehestä, joka vaaransi uransa piilottamalla pakolaisia kotiinsa Kir ja etsimällä heille suojaa eri maiden lähetystöistä. Lopulta osa Chilen pakolaisista päätyi Suomeen, maamme ensimmäisenä suurena pakolaisryhmänä.

Brotheruksen toiminta oli poikkeuksellista, sillä samaan aikaan Suomi suhtautui hyvin nuivasti pa-

kolaisiin ja palautti esimerkiksi Neuvostoliitosta tulleita loikkareita rajan taa.

Brotherus otti käyttöön diplomaattisen suojan, jota silloin sovelsivat lähinnä muutamat Latinalaisen Amerikan maat.

Mielenkiintoinen yksityiskohta kirjassa on kirkkojen toiminta. Vaikka monet katolilaiset papit vasj a t tustivat kommunismia, sotilasjuntan julmuus johti siihen, että kirkosta tuli aktiivinen vainottujen auttaja. Myös pienellä Chilen luterilaisella kirkolla oli tässä iso rooli.

Pauli Juusela

Unohdettujen elämää

HELPOT KÄNNYKÄT, TIETOKONEET JA KÄYTÖN OPASTUS Kännykkäkurssit 30.11., 14.12., Tietokoneen käytön Kännykkäkurssit ti 30.11., ti 7.12., 14.12.,7.12., Tietokoneen käytön alkeet ke 1.12., 8.12., 15.12.alkeet ja Skannauksen alkeet to 2.12., 9.12. ja 16.12, klo 8:30-11:30, 30 €/hlö/3 tuntia. Lisänä kotikäynnit alk. ke 1.12., 39 8.12., ja Skannauksen alkeet to 2.12., 9.12.kotikäynnit ja 16.12.alk.

Skannauksen alkeet to15.12.

2.12., 9.12. ja 16.12, klo 8:30-11:30, 30 €/hlö/3 tuntia. Lisänä €/h. Ilmoittaudu 050-3109184, matti.tossavainen@tietoseniorit.fi Heidehofinpolku 5, Vantaa.

39 €/h.

Ilmoittaudu 050-3109184, matti.tossavainen@tietoseniorit.fi Heidehofinpolku Vantaa. klo 8.30-11.30, 30 e/hlö/3 tuntia. Lisänä kotikäynnit alk. 39 5,e/h.

Kännykkäkurssit ti 30.11., 7.12., 14.12., Tietokoneen käytön alkeet ke 1.12., 8.12., 15.12. ja

Ilmoittaudu 050 3109184, matti.tossavainen@tietoseniorit.fi Heidehofinpolku 5, Vantaa.

Hammashoitoa

Annu Kekäläinen: Leiri.

WSOY 2010.

Kun ihmiset lähtevät paKir koon sotaa tai luonnonkatastrofia, he saavat maailman huomion. Mutta mitä tapahtuu, kun he ovat olleet pakolaisleirillä vuoden, kaksi tai kauemmin? Toimittaja Annu Kekäläinen vietti kolme kuukautta Kakuman pakolaisleirillä Luoteis-Keniassa.

Leiri perustettiin väliaikaiseksi kaksikymmentä vuotta sitten, ja sinne on vaeltanut väkeä muun muassa Etiopiasta, Ruandasta ja Sudanista. Toisin kuin pakolaiset, Kekäläinen ei asu savitiilimajassa vaan saa huoneen avustustyöntekijöiden

talosta. Hän pyöräilee ympäri valtavaa pakolaisleiriä j a t ja haastattelee ihmisiä.

Leirillä olo opettaa Kekäläiselle paljon ihmisten käyttäytymisestä poikkeuksellisissa olosuhteissa, mutta ennen kaikkea hän oppii uusia puolia itsestään. Hän lähestyy ihmisiä ensin empaattisesti ja sinisilmäisesti, mutta saakin kuulla myös tarinoita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Kekäläinen oppii, kuinka erilaisista syistä ihmiset ovat pakolaisleikylpyhuoneriinkartoitus tulleet: osa on paennut henkennyt! sä edestä, osa pitää leiriä porttina

Tilaa ilmainen

kiintiöpakolaisuuteen länsimaassa. Myös turtumisen ja kiukun tunteet tulevat Kekäläiselle tutuiksi.

Päiväkirjamaisuus yhdistettynä ihmisten haastatteluihin ja kriisien syistä kertovaan valistukselliseen tekstiin tekevät kirjasta aluksi vaikeasti luettavan. Hyvää kirjassa on yksityiskohtainen kuvaus pakolaisleirillä elämisestä. Kiinnostavaa on myös se, kuinka Kekäläinen kuvaa pakolaisleirien varEspoo: Timokyllästymistä Röyskö ja jopuolia, ihmisten pakolaispolitiikan epäoikeudenmugsm 0400-718473 kaisuutta.

Hanna antila timo.roysko@blosius.fi

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Vuokrata halutaan

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

K&P HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan huoneistoja PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Asianajajia

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV,

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

ASIANAJOTOIMISTO ELO

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tilaa alk.

25,20 €/h. (kotital.väh. 60%). ilmainen P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

p. 504 2245, fax. 504 3490

kylpyhuonekartoitus nyt!

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut,

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Ostetaan POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Helsinki: Petri Takkula gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi

tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 Ruoholahdenkatu 12, Helsinki Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

Muutot • Kuljetukset • Remontit - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

• Kalustekasaukset - LVIS -työt www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Kauneudenhoitoa

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Parturi Hairlocks

PÄÄ-ASIAA ! ”Tyyli on tukassa” alk. 18 €.

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

1

Vantaan seurakunnat

2.11.–2.12.

lapsIlle ja perheIlle

Hakunila kIrkkoherranVIrasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

09 830 6507 ma–to klo 10–14.

dIakonIatoImIsto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakunIlan kIrkko

k astettu Oghosa-Ufumwen Marja Emma Izosa, Otso Emil Antero Räsänen.

hautaan sIunattu Veikko Päivinen 88 v.

Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Vaatteita, leluja ym. edullisesti, lähes kaikki 0,50 euroa. Tuotto kirppiksen kummilasten hyväksi Israelissa ja Namibiassa.

Messu su 28.11. klo 12. Kaija Laalo-Lipponen, Sari Kokkonen, Anne Viljamaa ja lapsikuoro.

Selkokielinen messu su klo 15– 16.30. Vesa Häkkinen, Anne Viljamaa.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Päivä raamattupiiri ti 30.11. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamatun lukua, keskustelua, rukousta tiistaisin klo 18–20. Mariitta Nuortie ja Petri Häkkänen.

Päivärukous ke 1.12. klo 12.30.

Aamurukous torstaisin klo 8.30– 10. Mariitta Nuortie, Anneli Rajamäki.

Hakunilan musiikkiluokkien joulukonsertti to 2.12. klo 19–21.

länsImäen kIrkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin lounas klo 11 (2,5 €). Lisätietoja diakonit Laura Alho ma–pe p. 050 560 5693 tai Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503.

Perinteiset lähetysmyyjäiset la 27.11. klo 10–13. Käsitöitä, leivonnaisia, arpoja, kirpputori, kahvilassa myös puuroa. Koiraesitys klo 11 ja joululauluja klo 11.15.

Messu ja adventtitapahtuma su 28.11. klo 10–15. Vesa Häkkinen, Hans Tuominen, Vivace-kuoro joht. Mia Makaroff, Kristiina Nurmi, Laura Alho, Nina Pajunen, Elina Vepsäläinen. Messun jälkeen kirkkokahvit, lasten seikkailurata, yhteislaulua ja tiernapojat.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki ja puuroaamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Senioriklubi ti 30.11. klo 13. Jouluaskartelua.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

pyhän annan lastenkIrkko Koulutie 11

Taizé-messun esilauluryhmän harjoitus pe 26.11. klo 16.30–18.

Laulut: 83, 98, 8, 99, 19, 78, 84, 63, 70, 11, 49, 66, 20 ja 46.

Taizé-messu pe 26.11. klo 18. Adventin valoon. Pappi tavattavissa keskustelua varten klo 17–18.

Mukana pastorit Markku Elo, Tiina Palmu, lapsityönohjaaja Liisa Pietilä, kanttorit Anne Viljamaa, Kristiina Nurmi, lapsikuoro, lastenkirkon kummeja.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

2

jälkeen ruokailu seurakuntasalissa. Kutsukortin juhlaan voit noutaa diakoniatoimistosta tai kirkkoherranvirastosta 29.11. alkaen.

Joulujuhla vanhemmalle väelle to 16.12. klo 11. Juhla alkaa hartaushetkellä kirkossa ja jatkuu jouluaterialla seurakuntasalissa. Aterian hinta 10 € maksetaan juhlassa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon.

Periodipyhäkoulu Seimen salaisuus su 28.11. klo 11 Vaaralan kirkolla. Alle 4-vuotiaat vanhemman kanssa.

Perhetyön retki Porvooseen ti 14.12. klo 9–15.30. Ohjelmassa mm. hiljentymishetki Porvoon Tuomiokirkossa käynti Brunbergin tehtaanmyymälässä ja Wanhan Aseman Makasiinipuodissa.

Hinta aikuiset 7 €, kouluikäiset 3 € ja pienemmät ilmaiseksi. Ruokailu ja kahvi eivät sisälly hintaan. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

Torstaimesta torstaisin klo 12– 16.30 ala-asteikäisille Länsimäen kirkolla.

Hämeenkylä kIrkkoherranVIrasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 –12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla

seurakuntakotI mIkael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 30.11. klo 13. Leena Lehto. Syksyn viimeinen kokoontuminen jouluisissa merkeissä.

nuorIlle

Korson joulukatu avataan!

K

orsossa vietetään viidettä kertaa joulukadun avajaisia. Kulkue lähtee kello 15 Maakotkantien S-Marketilta ja vaeltaa kirkolle. Luvassa on puheita, laulua ja glögiä ja vuoden korsolaisen julkistaminen. Avajaisissa puhuvat seurakunnasta Kari Pekka Kinnunen, Korson aluetoimikunnasta Hannele Puusa-Ruohonen ja KorsoSeurasta Eija Pere. Trumpettia soittaa Leo Kylätasku ja joululauluja esittävät Helena Tenhusen lauluoppilaat. Martat ovat lupautuneet tarjoile-

Vapaalan seurakuntatalo Kenian piiri to 2.12. klo 12. Vierailijana lähetysjohtaja Pekka Hiltunen.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

lapsIlle ja perheIlle Perhekerhot maanantaisin klo 9.30–11 Lammaspolku 1:ssä ja Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2. Tiistaisin klo 9.30–11 Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9. Keskiviikkoisin klo 9.30–11 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3.

Nyyttikerho maanantaisin klo 13–14.30 Lammaspolku 1:ssä Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30–15 Lammaspolku 1:ssä.

Lapsikuoro harjoittelee tiistaisin klo 17–18 Hämeenkylän kirkolla.

Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p. 050 420 3982.

Kirjallisuuspiiri ma 29.11. klo 12.

Omavalintainen joulukertomus tai -runo.

korson kIrkko ja

Vanha Hämeenkyläntie 9

Auratie 3, p. 09 830 6459

lammaskuja 2 B kerhotIla

Korson joulukadun avajaiset la 2.11. klo 15 kirkon ja Lumon välisellä aukiolla seurakuntakeskus

hämeenkylän kIrkko Perhejumalanpalvelus su 28.11. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Lapsikuoro ja kirkkokuoro.

Adventtitapahtuma su 28.11. klo 11–13. Joulumyyjäiset, arpajaisia, Nukketeatteri Pinokkion esitys Keiju kaverina, naapurina Nalle klo 12, askartelua lapsille ja aikuisille. Tarjolla kahvia, piparkakkuja ja perinteistä riisipuuroa.

Tikkurilan soittokunnan — Tixibandin joulukonsertti su 28.11. klo 16. Johtaa Kimmo Nurmi. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 €.

Iltamessu su 28.11. klo 18. Pastori Jaakko Kara ja kanttori HannuPekka Heikkilä.

Joulupaja ti 30.11. klo 18–21. Askartelua vain aikuisille materiaalihinnoin.

Nuorten messu ke 1.12. klo 19.

Pastori Matti Hyry, nuorisotyönohjaajat Tiina Huhtala ja Tuula Vanhanen sekä Hanna PerkolaMusikka.

Muksukirkko ke 1.12. klo 9.30.

Aiheena Aavistus joulusta. Pastori Jouni Salko, lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulún, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä ja lastenohjaajia.

Joululahjatoivekuusi su 28.11. alkaen kirkon aulassa. Haluatko ilahduttaa vähävaraisen perheen lasta jouluna? Diakoniatyöntekijät ovat keränneet sosiaalitoimen kanssa alueen lasten joululahjatoiveita. Joululahjatoiveen voi noutaa kuusesta, paketoida sen ja tuoda sen kirkkoherranvirastoon, diakonityöntekijöille tai vahtimestareille 13.12. mennessä. Diakonityöntekijät toimittavat lahjasi perille seurakuntamme vähävaraisille lapsiperheille. Huomioithan, että joululahjojen tulee olla uusia ja käyttämättömiä.

maan höyryävää glögiä.

Samalla nytkähtää käyntiin myös Jouluisin näyteikkuna -kilpailu, jossa saa äänestää Korson liikkeiden jouluisinta näyteikkunaa. Kilpailu on käynnissä 27.11.–19.12. Äänestyslippuja saa kilpailussa mukana olevista liikkeistä ja ne palautetaan Lumon aulaan. Paras ikkuna palkitaan ja äänestäneiden kesken arvotaan yllätyslahjoja.

muuta Ehtoollishartaus to 25.11. klo 14 Pähkinärinteen senioritalolla. Mukana pastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Seurakunnan kuorojen levyjä myynnissä kirkkoherranvirastossa. Mieskuoro Kanto: Etsin joulun hiljaisuutta, Hämeenkylän kamarikuoro: Käy jouluvieraaksen sekä Kamarikuoro Valon kaiku: Rakkauden käsky. Hinta 15 €.

hautaan sIunattu Marita Helena Airaksinen 63 v., Kalervo Juhani Alanen 59 v., Mirja Hannele Backlund 55 v.

Korso kIrkkoherranVIrasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu to 25.11.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

dIakonIatoImIsto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Vanhemman väen piiri to 25.11. klo 13. Mari Liimatainen.

Miesten saunailta to 25.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 25.11. klo 18 kirkkosali II:ssa.

Veteraanien joulumyyjäiset la 27.11. klo 9–12. Myytävänä mm. leivonnaisia ja käsitöitä lahjaksi tai omaksi iloksi.

Ensimmäisen adventin messu su 28.11. klo 10. Sanna Heikurinen, Ursula Hynninen ja seurakuntakuoro.

Diakonian, lähetyksen ja Merimieskirkon myyjäiset su 28.11. klo 11.30–13. Kahvia, puuroa ja leivonnaisia, arpoja, kortteja ja käsitöitä sekä monia muita jouluisia tuotteita.

Joulupuu on rakennettu. Haluatko ilahduttaa vähävaraisen perheen lasta? Diakonian lahjatoivepuusta voi jälleen poimia lahjatoiveen. Joulupuu on koristeltu seurakuntakeskukseen ensimmäisestä adventista alkaen.

Runopiiri ma 29.11. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 29.11. klo 18.

English through Bible ma 29.11. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 30.11. klo 11–13.

Ja tapahtui niinä päivinä -runomatinea ti 30.11. klo 18. Seurakunnan runopiiriläiset esittävät jouluisia runoja. Laulu: Marika Hietala, säestys Martti Sirviö.

Mukana Sanna Heikurinen.

Rukousryhmä ti 30.11. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 1.12. klo 11.

Lähetyspiiri ke 1.12. klo 14.

Nuorten messu ke 1.12. klo 20.

Hanna Vaittinen ja nuorten musiikkiryhmä.

Naisten saunailta to 2.12. klo 18 Kotkansiivessä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 2.12. klo 18.

Syvä hiljaisuus — Petri Laaksosen konsertti to 2.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Suomalaisen musiikin konsertti pe 3.12. klo 19. Helena Tenhusen oppilaat esittävät liedejä ja joululauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Katulähetyksen jouluinen puurojuhla ke 15.12. klo 11. Juhla alkaa kirkossa ehtoollisella, jonka

Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22. Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

lapsIlle ja perheIlle Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla.

muuta Joulukadun avajaiset la 27.11.

Kulkue lähtee klo 15 Maakotkantien S-marketilta kirkkoa kohti.

Puheita, laulua ja glögiä. Vuoden korsolaisen julkistaminen.

Jouluisin näyteikkuna -kilpailu 27.11.–19.12. Äänestä Korson liikkeiden jouluisinta ikkunaa. Kilpailulipukkeita saa liikkeistä ja ne voi palauttaa Lumon aulaan. Paras ikkuna palkitaan ja äänestäneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja.

k astettu Nella Sofia Kytölä, Niki Ilari Ruotsalainen, Jolanda Linnea Lehtinen, Venla Sirina Orvokki Hämäläinen, Melissa Mikaela Mandalios.

hautaan sIunattu Kari Antero Lehtonen 57 v.

Rekola kIrkkoherranVIrasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, to 25.11. ja ke 1.12. suljettu.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11– 14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

dIakonIatoImIsto Päivystys 29.11.–10.1.2011 ma ja to klo 10–12 vain Rekolan kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

rekolan pyhän andreaan kIrkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Kirjoittajapiiri torstaisin klo 16.

Hengellisen musiikin konsertti to 25.11. klo 18. Esiintyjinä RuokaAvussa vapaaehtoisina työskenteleviä. Mukana kanttori Noora Hultin ja lauluryhmä Ilonpilarit.

Vapaa pääsy.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Lähetysmyyjäisvalmisteluja pe 26.11. klo 9–16.

Kärsimys ja kristityt Intiassa -iltatilaisuus pe 26.11. klo 18. Vierailija Tri Sam Paul, Intian Kristillisen Neuvoston (All Indian Christian Council) kansallinen sihteeri ja tiedottaja. Hän puhuu vainottujen ja alas painettujen kristittyjen ja dalitien puolesta. Mukana Juhani Huotari Stefanus-lahetyksestä ja Päivi Peittola.

Lähetysmyyjäisvalmisteluja la 27.11. klo 9–16.

Aamurukoushetki su klo 9.

1. adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 10, liturgi ja saarnaa-

ja Vappu Olsbo, kanttorit SirkkuLiisa Niemi ja Noora Hultin. Mukana Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Vivido-lapsikuoro.

Lähetyksen joulubasaari su 28.11. klo 11.30–13. Kotoisia käsitöitä, leivonnaisia, piparkakkutaloja ja joululaatikoita. Arpajaiset. Tarjolla riisipuuroa ja torttukahvit.

Rekolan sekakuoron adventtikonsertti su 28.11. klo 18, johtaa Jori Männistö. Ohjelma 10 €.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 29.11. klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Vapaaehtoisten purkupalaveri ti 30.11. klo 17.

Torstaipiiri 2.12. klo 13.

Eino Grönin joulukonsertti to 2.12. klo 19. Liput 15 € hyväntekeväisyyteen.

asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Kipuryhmä ma 29.11. klo 15.

Yksinhuoltajien pikkujouluilta ke 1.12. klo 17.30, mukana pastori Henrik Wikström.

Raamattupiiri to klo 18.

rautkallIon kerhohuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Rukouspiiri pe klo 19.

nuorIlle Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Perjantai-ilta klo 19.

Isko 2 ti 30.11. klo 17.30. Linjat auki ylöspäin.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

lapsIlle ja perheIlle Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Joulun ihme -periodipyhäkoulu to 25.11. klo 17.30 kirkolla päiväkerhotiloissa. Matkaamme Marian ja Joosefin jalanjäljissä kohti seimen pientä lasta, Jeesus-vauvan syntymää. Jos pyhäkoululainen on alle 4-vuotias, vanhemman olisi hyvä olla mukana.

Jouluruokakurssi lapsiperheille la 11.12. klo 10–14 Rekolan kirkolla. Valmistamme mm. porkkana- ja lanttulaatikoita, rosollia, joulupipareita, -torttuja ja -karkkia. Vinkkejä ja reseptejä jouluruokien ja leivonnaisten valmistamiseen. Lapsille piparkakkujen tekoa ja jouluista askartelua.

Omat essut mukaan. Ilmoittautumiset 7.12. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700.

muuta Joululahjaverkko. Anna lahjasi seurakuntamme alueella asuvalle vähävaraiselle lapselle ottamalla pakettikortti joululahjaverkosta.

Voit antaa uutta tai itse tehtyä tavaraa ja vaatetta enintään 50 euron arvosta. Verkko on Rekolan kirkossa urkuparven seinällä. Lahjat pitää tuoda paketoituina ja pakettikortilla varustettuina kirkkoherranvirastoon 15.12. mennessä.

Rekolan seurakunnan historiikkia on myytävänä kirkolla messun jälkeen sekä arkisin kirkkoherranvirastossa, hinta 10 €.

k astettu Ville Verneri Broberg, Ilona Helmi Marie Lendormy, Wilhelm Jean Valter Lendormy, Olli Matias Moilanen.

aVIolIIttoon kuulutettu Jori Rikhard Mulari ja Sari Kyllikki Ådahl.

hautaan sIunattu Eevi Helena Martiskainen 77 v, Matti Moilanen 77 v, Kaarle Kullervo Yletyinen 61 v.

Markku Mattila

Tikkurila kIrkkoherranVIrasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 09 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

dIakonIatoImIsto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

pyhän laurIn kIrkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

1. adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 12. Virva Krans, Pirkko Yrjölä, Outi Noponen ja Pyhän Laurin kuoro.

Adventtivesper su 28.11. klo 18– 19. Armas Maasalon adventtivesper, liturgi Jaakko Hyttinen, Pyhän Laurin kuoroa johtaa Outi Noponen, urut Samppa Laakso.

Vapaa pääsy, käsiohjelma.

tIkkurIlan kIrkko Asematie 12, p. 09 830 6383

Ilosanomapiiri to 25.11. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 25.11. klo 18 takkahuoneessa.

Ilkka Rytilahden luentosarja to 25.11. klo 18.30 kahviossa. Sinulle on viesti — Jumalalta.

Laulupiiri pe 26.11. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Tikkurilan eläkeläisten sekakuoron adventtikonsertti la 27.11. klo 16. Johtajana Ilona Tuovinen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 € 1. adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Maria Erkkilä, Iina Katila, Simo Santaranta. Joulupuu — lahja vähävaraisen perheen lapselle.

Lahjatoiveet jaossa kirkon eteisaulassa messun jälkeen.

Adventin ajan musiikkia su 28.11. klo 18–19.

Arabiankielinen raamattupiiri su 28.11. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Eläkeläiskerho ma 29.11. klo 13– 14.30 kahviossa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 29.11. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 30.11. alkaa klo 12 hartaudella kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 30.11. klo 13 neuvotteluhuoneessa. Sipe Jalokinos.

Omalla äänellä -kuoro ti 30.11. klo 19 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Outi Noponen.

Arki-illan ehtoollinen ke 1.12. klo 18. Päivi Helén, Iina Katila, Variantti-kuoro. Ehtoollisen jälkeen Variantti-kuoro pitää konsertin.

Hanna-piiri to 2.12. klo 9.30. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30.

Lenkin jälkeen kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. Elisabet Tepora, Marjo Koivisto ja Eevi Korhonen.

Ilkka Rytilahden luentosarja to 2.12. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa. Elämäsi viesti.

Miesten ilosanomasolu to 2.12.11. klo 18 takkahuoneessa.

Partiomyyjäiset la 27.11. klo 10– 14 kirkon alakerrassa. Käsitöitä, leivonnaisia, arpajaiset, kahvio, ym.

Haluatko ilahduttaa vähävaraisen perheen lasta? Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt vähävaraisten tikkurilalaisten perheiden lasten lahjatoiveita. Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai useampi pieni lahjatoive joulupuusta. Lahjat voivat

E

”Hoosianna, Daavidin Poika”

nsimmäisen adventin kunniaksi kirkoissa kajahtaa Hoosianna-hymni sunnuntaina 28. marraskuuta. Hoosiannaa voi laulaa Vantaan kirkoissa aamukymmenestä alkaen aina iltakuuteen asti. Samalla aloitetaan uusi kirkkovuosi.

Hoosiannakirkkoja: ● ● ● ● ● ●

olla uusia tai itsetehtyjä. Toiveet ovat noudettavissa joulupuusta ensimmäisenä adventtina 28.11. kirkon aulasta.

k artanonkosken seurakuntakotI Hagelstamintie 20

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 25.11. ja to 2.12. klo 17.30.

Myös lapsiperheet tervetulleita.

Ilmailukerho ma 29.11. klo 18– 20.

Kartanokosken piiri ke 1.12. klo 18–21.

rIstIpuron seurakuntatIla Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 26.11. klo 18.

tammIston

seurakuntatIla Tammistonkatu 29 B

Kauneimmat joululaulut kaiken ikäisille ti 30.11. klo 9.45– 10.30.

ylästön seurakuntatIlat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Nuorten avoimet ovet to 25.11. klo 18–20.30.

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 (perhejumalanpalvelus) Korson kirkko, Merikotkantie 4 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 (ruotsiksi) Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22 Tikkurilan kirkko, Asematie 12

Jouluaskartelu koululaisille la 27.11. klo 11–13. Outi Myllylä, Laura Niemi, Kristiina Rantanen, Maria Rautiainen, Merja Salo.

Eläkeläiskerho ke 1.12. klo 12– 13.30.

lapsIlle ja perheIlle Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Perhekerho on lapselle oiva tilaisuus harjoitella vanhemmasta erossa oloa turvallisesti. Ei ilmoittautumista.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B). Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

klo  ●

●

klo  ●

klo  ● ●

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 Kivistön kirkko, Laavatie 2 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45

klo  ● ●

Avoimet päiväkerhot. Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

nuorIlle Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C

Walkers pe 26.11. klo 19–22 Tikkurilassa.

Nuorten tanssiryhmä ma 29.11. klo 18–19 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 29.11. klo 18–20 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20.

klo  ●

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48 (selkokielinen messu) Martinristin seurakuntakeskus, Laajaniityntie 2 (lasten hoosiannakirkko)

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 (Myrtsimessu) Hämeenkylän kirkko, Auratie 3

1. adventtisunnuntai su 28.11.

Iso 2 ti 30.11. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

Raamatun henkilöitä ti 30.11. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Iso C ke 1.12. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

Walkers ke 1.12. klo 16–20 Tikkurilassa.

Raamatturäppi 1–4 ke 1.12. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Nuorten avoimet ovet to 2.12. klo 18–20.30 Ylästön seurakuntatilassa, Lehtikummuntie 2.

muuta Parisuhdeilta to 25.11. klo 18– 20.30 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Uusparin arjen kuviot, Irma Obele-Luomaa ja Raimo Luomaa.

Kylväjän piiri ke 1.12. klo 13.34– 15.30 Kylväjän toimistolla Tikkuraitti 11, Sipe Jalokinos.

Naisten saunailta ke 1.12. Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB.

k astettu Meelica Ava-Maria Turunen, Eevi Iris Olivia Kovanen, Jasmin Aada Hirvelä, Carmen Sophia Enroth, Oona Emilia Irene Lindgren, Essi Susanne Jelekäinen, Siiri Helmi

Sofia Hakala, Aada-Amanda Matilda Rousku, Nelli Maria Elomaa, Silja Maria Hopponen, Jasper Viljam Haverinen.

aVIolIIttoon kuulutettu Ville Antero Paakkinen ja Anne Kristiina Flander.

hautaan sIunattu Hilkka Lyyli Esteri Paavola 94 v, Raimo Juhani Rummukainen 61 v, Hannu Tuomas Lahtinen 58 v, Ari Sakari Ståhlberg 47 v.

Vantaankoski kIrkkoherranVIrasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

dIakonIa Päivystykset: Myyrmäki, Lou-

21

Vantaan seurakunnat

myyrmäen kIrkko

Eläkeläiskerho ti 30.11. klo 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Raamattu-rukouspiiri ti 30.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 1.12. klo 18.30–21. Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Esko Jämsä

hela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

2.11.–2.12.

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 25.11. klo 13– 14.30. Ehtoollinen, Ulla PohjolanPirhonen.

Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 26.11. klo 19.

Joulumyyjäiset la 27.11. klo 10– 13. Tapahtuman avaa klo 9.55 Ulla Pohjolan-Pirhonen. Myytävänä käsitöitä, leivonnaisia, joulukortteja, kirjoja, arpajaiset, myytävänä myös meksikolaisia seimihahmoja. Kahvilassa myynnissä joulupuuroa ja kahvia. Tuotto lähetystyöhön, Kirkon Ulkomaanavulle ja Mariakodille.

Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 28.11. klo 10. Saarna Tapio Rahkonen, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Kari Jerkku.

Kantaattikuoro.

Pyhäkoulu su 28.11. klo 10 kerhohuone 4.

Myrtsimessu su 28.11. klo 17.

Hoosianna! Liturgia Tuuli Aitolehti, nuorten saarnavideo. Musiikki: Nuorten House Band. Tule valmistelemaan messua jo klo 15.

Katso myös www.myrtsimessu.fi.

Lähetyspiiri ma 29.11. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 29.11. klo 17.30–19 morsiushuone. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8 nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovi.

Eläkeläiskerho ti 30.11. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma, Raimo Huvila.

Sinkkupiiri ti 30.11. klo 18.30–20 takkahuone. Oloilta.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Tee-tee-soppi ke 1.12. klo 10– 12 nuorisotila. Teetä ja tekemistä kaiken ikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Vapaaehtoinen tarvikemaksu. Aiheena joulupuuhat.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Laulupaja ke 1.12. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Eläkeläiskerho to 2.12. klo 13– 14.30 takkahuone.

kIVIstön kIrkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Sanajumalanpalvelus ja adventtimyyjäiset su 28.11. klo 10.

Saarna ja liturgia Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Sinikka Honkanen. Myyjäiset jumalanpalveluksen jälkeen.

Vanda svenska

Armas Maasalon perinteinen adventtivesper su 28.11. klo 18.

Vantaankosken kantaattikuoro, kanttorina Kari Jerkku, pappi Jaakko Simojoki.

Eläkeläiskerho ti 30.11. klo 12.30–14. Pastori Reija Vienola.

Lapsiparkki keskiviikkoisin klo 13–15. Yli 2-v. lapsille. Ohjelmassa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 040 719 2616/Sirpa Henriksson ark. klo 12–16.

Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ke 1.12. klo 19. Konsertti kuuluu Marja-Sarjaan. Vapaa pääsy.

pastorskanslIet Stationsvägen 12 B, tfn 09 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet

martInrIstI Laajaniityntie 2, p. 09 8306 661

k aIVosrIstI Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 1.12. klo 13– 14.30. Nimien kertomaa.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 1.12. klo 18.30–20.30.

nuorIlle Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 17–19.30 Myyrmäen kirkon nuorisotila. Klo 17 vapaata oloa, 17.30 yhteistä ohjelmaa, 18.30 kioski aukeaa, 19.15 hartaus.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

lapsIlle ja perheIlle Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille

Ensimmäinen kynttilä Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: — Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!

Mark.11:9

Adventin selkomessu su 28.11. klo 15 Hakunilan kirkossa. Liturgina Vesa Häkkinen, saarna Lea Karhinen. Virret ovat saatavilla isotekstisenä ja pistekirjoituksella.

Kirkkokahvit.

Veikko Johannes Vironen 85 v, Aarno Antero Laukkoski 80 v, Osmo Kalervo Saari 65 v.

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho to 25.11. klo 13– 14.30. Elämäni matkat, Tarja Andersson.

Laulupiiri to 25.11. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Lasten hoosiannakirkko su 28.11. klo 15. Pappi Maari Santala. Diakoniapiirin adventtimyyjäiset kirkkohetken jälkeen. Myynnissä käsitöitä.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–14.

Diakoniapiiri parittomien viikkojen maanantaisin klo12.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 28.11. klo 15.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 30.11. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Mammaraamis keskiviikkoisin klo 10–11.30 suom. kerhohuone.

Lukupiiri ke 1.12. klo 18 Olotila.

Muriel Barbery: Siilin eleganssi.

Eläkeläiskerho to 2.12. klo 13– 14.30. Ihmisen arvo.

Torstain sana — lähetysilta to 2.12. klo 18.30–20. Saatetaan sana pastori Seija Uimosen johdolla.

kehItysVammaIstyö

Sampo Oskari Niemelä, Tessa Ella Aurora Soramäki, Vihtori August Kerppola, Daniel Oskari Ojala, Silja Cecilia Jäntti.

hautaan sIunattu

seutulan kappelI

Uomatie 1, p. 09 8306 429

k astettu

Seutulan kappelissa kuullaan Maasalon Adventtivesper.

Armas Maasalon Adventtivesper

A

rmas Maasalon säveltämä Adventtivesper soi Pyhän Laurin kirkossa ja Seutulan kappelissa ensimmäisen adventtisunnuntain iltana. Vesperissä liturgi ja kuoro laulavat vuorotellen adventinaikaan liittyviä tekstejä. Adventtivesper on juhlava teos kuoro- ja solistiosuuksineen.

Pyhän Laurin kirkossa adventtivesperin toteuttavat pastori Jaakko Hyttinen ja Pyhän Laurin kuoro, johtaja-

että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11. Martinristi, Laajaniityntie 2, ke klo 13–15 esikoisvauvakerho, to klo 9.30–11.

Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30– 11. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti klo 9.30–11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

09 830 6412.

muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjo-

I

naan Outi Noponen, uruissa kanttori Samppa Laakso.

Vapaa pääsy.

Seutulan kappelissa adventin tunnelmaa luovat kirkkoherra Jaakko Simojoki ja Vantaankosken kantaattikuoro, johtajanaan kanttori Kari Jerkku. Vapaa pääsy.

Armas Maasalon Adventtivesper su 28.11. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa ja Seutulan kappelissa avat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon, niin kerromme lisää.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

hanaa, Hoosianna kajahtaa ensi sunnuntaina kirkoissa kautta maan. Uusi kirkkovuosi alkaa, ilmassa on suuren juhlan tuntua. Tällöin sytytetään ensimmäinen joulun odotuksen kynttilä.

Joulun odotus on aina yhtä kiehtovaa!

Pienenä tyttönä näin opettajallani adventtikalenterikynttilän. Hän kertoi polttavansa sitä pienen poikansa kanssa joka aamu ”päivän kerrallaan”, kunnes se oli palanut loppuun ja oli jouluaatto. Idea oli mielestäni niin mainio, että kätkin sen sydämeeni ajatuksella, jos minulla joskus olisi lapsia, tekisin samoin.

Veckomässa fre 26.11 kl. 14 i Folkhälsanhuset. Anu Paavola, Håkan Wikman.

Ungdomskväll lö 27.11 kl. 14–22 på Helsinggård.

Barnens julpyssel och Barnens Vackraste Julsånger lö 27.11 kl 10–13 i Bagarstugan, Maikki Väänänen, Håkan Wikman, Anu Paavola, Pia Valtonen och Harriet Forsstén. Servering.

Första söndagen i advent 28.11 kl. 10 Festhögmässa i Helsinge kyrka S:t Lars. Liturg: Kaj Andersson. Predikant: Anu Paavola. Kantor och körledare: Håkan Wikman. Assistenter: Annakatri Aho och Martin Fagerudd. Kyrkvärdar: Gunnar Weckström och Birger Bergström. Larskören medverkar.

Kyrkkaffe på Hem och skolas basar i Helsinge skola.

Mamma–barngrupp må 29.11 kl.

9.30–11.30 i Martinristi församlingshem.

Kyrkobrödernas julfest må 29.11 kl. 13 i Dickursby kyrka.

Foibekretsen må 29.11 kl. 14 i Foibe servicecenter, Sjukhusgatan 7.

Sjöskog diakonikrets må 29.11 kl. 13 hos Ilse Lindberg.

Veckomässa on 1.12 kl. 8.30 i Dickursby kapell, Stationsvägen 12 B., Anu Paavola.

Dickursbykretsen on 1.12 kl. 14 i Folkhälsanhuset Mamma–barngrupp to 2.12 kl.

9.30–11.30 i Dickursby kyrka.

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 25.11 kl. 13 i Håkansböle kyrka.

Yhteiset adVenttIretkI Adventinajan retki su 12.12.

Lohjalle. Lähtö palvelukeskus Foiben pihasta klo 8.10, Tikkurilan kirkon edestä klo 8.20 ja Myyrmäen kirkon pihasta klo 8.40. Messu Lohjan Pyhän Laurin kirkossa klo 10, ruokailu, Laurentius-kuoron konsertti klo 13, jonka jälkeen on mahdollisuus tutustua menneen ajan joulumarkkinoihin. Paluu Vantaalle noin klo 16. Hinta 20 €. Ilmoittautumiset 2.12. mennessä diakoniapastori Lea Karhiselle p. 050 381 8757 ja 09 830 6341.

kuurojentyö Viittomakielinen adventtimessu su 28.11. klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Jouluateria vain ilmoittautuneille.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 30.11. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

Viittomakielinen lähetysaskartelupiiri ke 1.12. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Myyjäisvalmisteluja.

näköVammaIstyö Myyjäiset la 27.11. klo 10–14 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Vantaan Näkövammaiset ry:n hyväksi. Yhdistys ottaa lahjoituksia vastaan.

Adventtimessu su 28.11. klo 15 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Kirkkokahvit.

Miesten saunailta ti 30.11. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

Kuulonäkövammaisten kerho to 2.12. klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5a (Vehkapolku). Terhi Pikkujämsä.

Joulujuhla la 18.12. klo 11–14 Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10, Klaukkala. Ilmoittautumiset 2.12. mennessä ti ja to klo 9–11 terhi.suonsivu@evl.fi tai p. 09 830 6278 tai 050 381 8758.

olotIla – olohuone kaIkenIkäIsIlle

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Villasukan kantapäiden teko tutuksi ke 1.12. klo 12–14. Tule opettelemaan kätevä neulontatapa. Tikkurilan Martat opastavat.

Ovi- ja joulukranssien tekoa luonnonmateriaaleista to 2.12. klo 10–13. Voit tuunata myös oman vanhan kranssisi.

Auliksen sotareissumuistelmahetki pe 3.12. klo 13–14.30. Sotaveteraani Aulis Nurmi kertoo sotakokemuksiaan vuosina 1939– 44.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p.

09 830 6302.

Vantaan seurakuntIen keskusrekIsterI

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Omien lasten aika tuli ja toteutin haaveeni. Sain luoda tunnelmaa ja odotusta, pienen liekin verran aina adventin aikaan. Salaa toivon, että joku lapsistamme jatkaisi tätä perinnettä. ”Joulukuu täynnä on kiirettä juoksua, paperin rapinaa, piparin tuoksua. Enkeli joulun valoa kantaa, lahjaksi iloa ja rauhaa antaa.” Toivottavasti meistä jokainen malttaa pysähtyä kiireen keskellä pienen liekin ääreen ja nauttia joulun odotuksesta.

Siunattua adventtia ja joulun odotusta. anne Seppänen Hakunilan seurakunnan lastenohjaaja

Ensi sunnuntai on 1. adventtisunnuntai. Sen aihe on Kuninkaasi tulee nöyränä. Alttarilla on valkoinen liina ja kuusi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 24:7–10, Sak. 9:9–10, 1. Piet. 1:7–12 ja Mark. 11:1–10.

22

Jani Laukkanen

Kransseja, kynttilöitä ja taatelikakkuja Partiotuki-yhdistyksen naiset valmistautuvat joulumyyjäisiin havukranssitalkoilla.

T

ikkurilan kirkon alakerrassa tuoksuu havu. Kädet sitovat pieniä havunippuja yhteen.

Pöydällä odottaa pajunoksista punottuja pohjia, joihin havuniput kiinnitetään. Vielä koristeeksi punaisia marjoja ja jouluinen kranssi on valmis.

Kranssitalkoot ovat Partiotuki-yhdistyksen perinne. Havukransseja valmistetaan joulumyyjäisiin, joiden tuotolla tuetaan alueen lippukunnan eli Tikkurilan Sinisten toimintaa.

— Tuotoilla on maksettu muun muassa partiolaisten retki partiomuseoon ja ostettu maitokärryjä, joilla partiolaiset voivat kuljettaa tavaroita leireillä.

Parhaillaan keräämme rahaa, jotta partiolaisten maja voitaisiin siirtää Klaukkalasta Nummi-Pusulassa sijaitsevalle tontille, Partiotuki-yhdistyksen puheenjohtaja Irmeli Lehtovaara kertoo.

Äidit jäivät partioon Irmeli on osallistunut Partiotuen toimintaan runsaat kymmenen vuotta.

Hänet houkutteli mukaan ystävä, joka pelaa Irmelin kanssa jalkapalloa samassa ”akkajoukkueessa”.

— Tyttäreni aloitti partion 7-vuotiaana, mutta en ollut heti aluksi mukana Partiotuen toiminnassa. Minua sai houkutella mukaan aika pitkään, Irmeli sanoo.

Nyt Irmelin tytär on 24-vuotias ja toimii Tikkurilan Sinisten lippukunnanjohtajana.

— Oma tyttäreni on jäänyt partiotoimintaan mukaan, mutta meillä on täällä monta naista, joiden lapset ovat aikuistuneet ja jättäneet partion, mutta äidit ovat jääneet toimintaan mukaan.

Partiotuen naisista on tullut vuosien varrella keskenään ystäviä ja yhdessä partiolaisten hyväksi työskentelemisestä elämäntapa. Kranssitalkoot eivät Irmelistä tunnu työltä. Hänelle talkoot ovat mukavaa yhteistä tekemistä, jonka lomassa voidaan jutella. Nuoria äitejä talkoissa ei näy.

— Talkoissa on joskus käynyt nuoria äitejä ja pari isää. En usko, etteivätkö vanhemmat haluaisi tulla mukaan tekemään. Nykyajan työelämä vain on niin vaativaa ja lapsilla on monia harrastuksia. Vanhemmat eivät ehdi joka paikkaan. Partiolaisten vanhemmat kyllä leipovat myyjäisiin, Irmeli sanoo.

Hän aikoo itsekin leipoa ensi lauantain myyjäisiin.

— Jos vaikka leipoisin taatelikakkuja. Ne ovat olleet kysyttyjä pitkän säilyvyytensä vuoksi. Uuniin mahtuu kerralla kaksi kakkua, joten voisin tehdä tupla-annoksen taikinaa, hän suunnittelee.

Työlästä ja mukavaa Kranssitalkoiden lisäksi Partiotuen naiset ovat käyneet jokavuotiseen tapaansa tekemässä kynttilöitä myyjäisiin korsolaisessa Inkun Ideapajassa.

— Teimme kastamalla pitkiä itsenäisyyspäivän kynttilöitä, tonttukynttilöitä ja yksivärisiä kynttilöitä, Irmeli kertoo.

Kesästä lähtien Irmeli on myyjäisiä silmällä pitäen neulonut sukkia ja tumppuja. Yhdessä naiset ovat valmistaneet myyjäisiin rautalangasta enkelikoristeita. Niitä Irmeli oppi tekemään käsityökoulussa, jossa hän käy vapaaajallaan.

— Päivätyössäni istun tietokoneen ääressä ja palavereissa. Käsityöt ovat täydellistä vastapainoa työlle, Opetushallituksessa verkkoviestinnän koordinaattorina työskentelevä Irmeli sanoo.

Myyjäispäivänä Tikkurilan kirkon alakerrasta löytyy joulutunnelmaa.

— Joululaulut soivat hiljaa taustalla ja buffetin pöydillä palavat kynttilät. Asiakkaina on muun muassa monia iäkkäitä ihmisiä, jotka tulevat joka vuosi meidän myyjäisiimme.

Vuoden mittaan naiset tukevat partiolaisten toimintaa auttamalla kahvitusten ja muonitusten järjestämisessä.

Yksi heistä ompelee lippukunnan partiohuivit.

Joulumyyjäiset ovat Partiotuen suurin vuosittainen ponnistus. Tänä vuonna myyjäiset pidetään Tikkurilan kirkolla lauantaina 27.11. klo 10–14.

— Myyjäisten järjestäminen on työlästä, mutta mukavaa. Kun myyntihommat ovat ohi, kokoonnumme yhdessä buffettiin juomaan kahvit.

Soili Pohjalainen

Partiolaisten hyväksi puuhaileminen on Irmeli Lehtovaaralle elämäntapa.

J o u lum y yjä i s i ä Va n ta a n s e u r a ku n n i ssa ●●

Joulumyyjäiset la 27.11. klo 10–13 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Käsitöitä, leivonnaisia, joulukortteja, kirjoja ja meksikolaisia seimihahmoja. Arpajaiset. Kahvilassa joulupuuroa ja kahvia.

●●

Lähetysmyyjäiset la 27.11. klo 10–13 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9.

●●

Partiomyyjäiset la 27.11. klo 10–14 Tikkurilan kirkon alakerrassa, Asematie 12. Käsitöitä, leivonnaisia, arpajaiset ja kahvio.

●●

Veteraanien joulumyyjäiset la 27.11. klo 9–12 Korson seurakuntakeskuksessa, Merikotkantie 4. Leivonnaisia ja käsitöitä.

●●

Myyjäiset la 27.11. klo 10–14 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku) Vantaan Näkövammaiset ry:n hyväksi. Yhdistys ottaa lahjoituksia vastaan.

●●

Adventtimyyjäiset su 28.11. klo 10 alkavan sanajumalanpalveluksen jälkeen Kivistön kirkossa, Laavatie 2.

●●

Adventtitapahtuma su 28.11. klo 10–13 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. Lähetyspiirin myyjäispöydässä leivonnaisia, käsitöitä, joululehtiä ja -kortteja. Arpajaisia.

●●

●●

●●

Lähetyksen joulubasaari su 28.11. klo 11.30– 13 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaan-

lan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22.

Puuroa ja joulutorttuja, arvontaa, jouluisia leivonnaisia ja käsitöitä. Voit myös tuoda valmistamiasi tuotteita myyntiin ja tulla myyjäistalkoisiin la 4.12. klo 10–14.

tie 22. Kotoisia käsitöitä, leivonnaisia, piparkakkutaloja ja joululaatikoita. Arpajaiset. Riisipuuroa ja torttukahvit. Valmistelutalkoot 26. ja 27.11. klo 9–16.

●●

Diakoniamyyjäiset su 28.11. klo 15 alkavan Hoosianna-kirkon jälkeen Martinristissä, Laajaniityntie 2. Käsitöitä.

●●

Diakonian, lähetyksen ja Merimieskirkon myyjäiset su 28.11. klo 11.30–13 Korson seurakuntakeskuksessa, Merikotkantie 4. Kahvia, puuroa ja leivonnaisia, arpoja, kortteja ja käsitöitä sekä monia muita jouluisia tuotteita.

Diakoniamyyjäiset ma 6.12. klo 11–13 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Keittoa, kahvia, leivonnaisia ja käsitöitä sekä arpajaiset ja kirpputori.

●●

Partiolippukunta Tuikku-Tyttöjen myyjäiset ma 6.12. klo 13–15 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Leivonnaisia ja karjalanpiirakoita sekä käsitöitä, arpajaiset ja kahvibuffetti.

Diakoniamyyjäiset ma 6.12. klo 11–13 Reko-

23

koonnut Heli Kulmavuori

Pisara Harlemia neW yorkIn Harlemista tuli nopeasti USA:n afro-amerikkalaisten pääkaupunki. Mustia alkoi muuttaa alueelle vuonna 1904 ja jo 1930 asukkaista 70 prosenttia oli mustia.

Mustien asukkaiden määrän kasvaessa alkoi syntyä myös heidän omaa musiiikkikulttuuriaan. 1920- ja 1930-luvuista puhutaan Harlemin huippukautena.

Yökerhoissa soi jazz. Itse Duke Ellington soitti Cotton Clubilla, jonka asiakkaiksi kelpasivat kuitenkin vain valkoiset. Toisissa paikoissa ei maksavan asiakkaan värillä ollut väliä. Oman

   

osansa juhlahumusta kääri liiveihinsä mafia.

Harlemin huippukauden musiikintekijöihin kuului myös jazzpianisti, laulaja, säveltäjä ja koomikko Thomas Wright ”Fats” Waller.

Wallerin sävellyksiä on kuultu tänä syksynä Teatteri Vantaassa, jossa hänen teoksistaan koottu musikaali Ain’t Misbehavin’ vie yölliselle tutkimusmatkalle 1920- ja 30-lukujen Harlemiin. Musiikkina soi jazz, swing ja blues.

Harlemin musiikillinen ilotulitus ei kuitenkaan kestänyt pitkään. Valkoi-

set jättivät Harlemin asuinpaikkanaan 1960-luvun alkuun mennessä. Vuosikymmeniin heidän ei ollut turvallista poiketa ränsistyvään kaupunkiin.

Se jätettiin melkein suosiolla köyhille, huumeidenkäyttäjille ja rikollisille.

Harlemin uusi nousu alkoi 1990-luvulla muun muassa korjaamisen ja rakentamisen myötä. Harlemin esittelyissä ei unohdeta mainita, että USA:n entisellä presidentillä Bill Clintonilla on siellä toimistonsa.

Ain’t Misbehavin’ -musikaali 1.12. asti Teatteri Vantaassa

Kaiken se kestää — vai kestääkö? mItä tapahtuu, kun seurakunnan avioliittokoulun vapaaehtoinen vetäjä rakastuu avioliittokoululaiseen? Alkaa kimppa-asumiskokeilu ja syntyy kunnon soppa.

Elokuvateattereissa pyörivässä Jörgen Bergmarkin ruotsalaiselokuvassa ollaan keski-iän ytimessä. Tehtaan työntekijä Erland ja tämän opettajavaimo Maj pitävät kirkolla avioliittokoulua — ihan järkevän tuntuisia ja ihanteellisia ihmissuhdeistuntoja keski-ikäisille. Itse he näyttävät ihannepariskunnalta.

Maailma kääntyy kuitenkin ylösalaisin, kun esikuvallinen Erland rakastuu kurssia käyvän työkaverinsa Sven-Erikin vaimoon Kariniin. Itseoppinut parisuhteiden asiantuntija uskoo, että uusi suhde on ohimenevä ja vanhat liitot pääsevät taas oikeuksiinsa, kunhan hullaantuminen tainnutetaan kommuunissa.

Yhdessä asuminen on yhteinen sopimus, mutta pian käy selville, mikä hinta sillä on. Siinä missä Lukas Moodyssonin menestyselokuva Kimpassa (2000) kuvasi humoristisen kirpeästi 1970-luvun kimppakommuuniasumiseen liittyviä piirteitä, Bergmarkin elokuva väistelee kaikkia lajityyppejä. Puitteiltaan se on realistista pikkukaupunkidraamaa. Erlandin rakastava läheistensä nöyryyttäminen kallistelee kuitenkin elokuvaa mustan komedian suuntaan.

Mutta miksi katsojia naurattaa, kun rakastunut Erland masinoi mielivaltaisesti pariskuntien elämää? Nauru kai vapauttaa ahdistusta, sillä tuskin kukaan kestäisi Ruotsalaisen avioliiton asetelmia, ellei olisi pakko… Rakkaus venyy, vai venyykö sittenkään? Kaiken se kestää, vai kestääkö?

Jazzin, swingin ja bluesin tahtiin.

”Jos vierailla on talossa kummilapsi, otetaan hänet syliin, sillä kummin sylissä lapsi kasvaa kauranjyvän verran.”

Vierailuohje vuodelta 1966 Pienessä käytöskirjassa (SKS 2010)

Nimellä on väliä on nImIä, jotka tarkoittavat selvästi jotakin, kuten Onni, Meri ja Taru. Ja sitten on sanoja, jotka eivät ole nimiä, mutta voisivat melkein ollakin, kuten Myrsky, Sana ja Ilo. Nimien kirjassaan (Tammi 2010) Hannu Mäkelä sekoittelee nimiä ja melkein nimiä keskenään ja luo jokaiselle oman hahmon.

Mistä Into puhkuu ja mitä Muusa murehtii?

Entä mitä Ilolle kuuluu? Ainakin Ilolla on monta jäljittelijää, kuten Rieha, Huvi ja Räyhä. Tai millainen tyyppi on Sana? Sana on vapaa, ja on sitä silloinkin kun Sanan puheita tahdotaan kahlita ja

Karin ja Erland rakastuvat yllättäen ja epäreilusti.

25.11. Onnea, Kaisa!

j K r .

● ● ●

Tyttö nimeltään Räyhä.

mietteitä moittia.

Mäkelän tarinat tuovat mieleen keskiaikaiset moraliteetit, joissa hyveistä ja paheista tehtiin henkilöitä. Tunnetuin niistä oli Jokamies, joka käsitteli kuoleman kohtaamista. Jokamiehen ystäviä olivat Äly, Voima ja Kauneus, joista kenestäkään ei juurikaan ollut apua kun Kuolema saapui. Yhtä painavaa opastusta ei Mäkelä tarjoa. Pikemminkin on kyse lempeästä elämäntaidollisesta ohjauksesta.

Ja saattaapa Nimien kirjasta myös löytyä tuore nimi vauvalle.

Kaisa on kansanomainen muunnos pyhimysnimestä Katariina. Se puolestaan tulee kreikan kielen sanasta katharos, puhdas.

Katariinan pohjalta ovat syntyneet myös nimet Katri, Kaija, Katja, Kati, Kaarina, Kaisu, Riina ja Katriina. He kaikki viettävät nimipäiväänsä 200-luvulla eläneen Katariina Aleksandrialaisen muistopäivänä.

Suomessa Kaisa on yksi ikivihreistä naisten nimistä. Tänä vuonna on 77 tyttöä saanut nimekseen Kaisa.

Jani Laukkanen

Maailmankaikkeuden kaunein seutu

H

iljaisuus kulkee päivien lomassa. Se ei ole äänettömyyttä eikä tekemättömyyttä, vaikka voi olla myös niitä. Se ei ole kaunista eikä rumaa, vaikka voi pukeutua kumpaan tahansa. Hiljaisuus on sydämen asento, avara paikka. Sitä ei säätele sisäinen eikä ulkoinen pakko. Mielen ovi ja aistit ovat siinä auki, kuvat, tuoksut ja tuntemukset saavat tulla ja mennä.

Olisikohan tuo hyvä? kyselen.

Tuon aika on jo ohi, huomaan.

Opin kysymään, mikä minulle on hyvää minun itseni tähden.

Kun annan hiljaa itsekseni itselleni luvan olla juuri niin kuin olen, opettelen antamaan saman luvan toi-

2

sellekin. Kuka tietää, kuinka monella tuhannella tavalla tässä maailmassa voi kuunnella sisintään tai kääntää katseensa hyvään? Temppelien ovet viuhuvat, holvit kaikuvat, ja heilahtiko tuolla tanssivan dervissin valkoinen helma?

Kun keittiönikkunasta katsoo oikein silmin, näkee omassa pihassaan maailmankaikkeuden kauneimman seudun. Hiljaisuus on niin avara paikka, ettei toinen voi sanoa: ei noin. Toiselle voi kertoa vain, millaista omassa hiljaisuudessa on, ja sekin on vain oman hiljaisuuden kalpea kuva.

Kaisa raittila