Lauri 2010 nro 3 (28 1)

Elokuvien Jeesus-hahmoja, sivu 6



..

Juuristaan ylpeä eteläpohjalainen sivu 3 Nuorisotyöntekijät opiskelijoiden tukena sivu 5 Testaa, ketä Jeesuksen kaveria muistutat sivu 16

Jason Lepojärvi on

Jani Laukkanen

Monen matkan

MIES

keskiaukeama

Mikke Pöyhönen

..

Kilot euroiksi K ansanterveYttä on Suomessa perinteisesti tuettu pelaamalla pajatsoa, jotkut liiankin kanssa. Nyt voi edistää omaa terveyttään, samalla kansanterveyttä ja vielä yhden maailman köyhimmän maan asukkaiden hyvää osallistumalla laihdutuskampanjaan.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan tuntemattomana pysyttelevä lahjoittaja haastaa suomalaisia laihduttamaan lupaamalla antaa 15 euroa jokaisesta laihdutetusta kilosta nepalilaisten lukutaidon parantamiseksi. Lahjoituskatto on 10 miljoonaa euroa, johon pääsemiseen tarvittaisiin 666 666 laihdutettua kiloa. Käytännön toteutukseen on vedetty mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ulkoministeriö, vapaaehtoisia seurakuntia ja niiden yhteistyökumppaneina esimerkiksi urheiluseuroja. Vantaalla punnituksia järjestetään eri puolilla kaupunkia seurakuntien tiloissa. iDea on niin hYvä, että aion itsekin osallistua kampanjaan. Kun sukutaustassa — niin kuin isolla osalla suomalaisista — on sydänsairauksia ja diabetesta, ei muutaman kilon häviäminen keskivartalolta ole ainakaan haitaksi.

Koska haluan pysyviä tuloksia, otan maltillisen kolmen kilon eli 45 euron tavoitteen, johon pyrin lisäämällä liikuntaa ja miettimällä hieman aiempaa tarkemmin mitä syön. Hyviä vinkkejä terveelliseen laihduttamiseen löytyy nettisivuilta www.thl.fi/laskillalukutaitoa.

Kampanja on herättänyt myös kritiikkiä. Kirkossa on pohdittu sitä, eikö jokainen ihminen — lihava tai laiha — ole yhtä lailla Jumalan silmissä kaunis.

Tämän sinänsä aiheelliseen huomion taustalla on muun muassa havainto, että laihduttamisesta on tullut vaativa megatrendi, joka näkyy niin televisiossa kuin naistenlehtien palstoilla.

On sitä paitsi ihmisiä, jotka kärsivät syömishäiriöistä, esimerkiksi pakonomaisesta laihduttamisesta. havainnot ovat oiKeita, mutta eivät osu asian ytimeen. Laihduttamiseen ei haasteta anorektikkoja eikä normaalipainoisia, ei sairaita eikä kovin iäkkäitä ihmisiä. Fakta on, että 20 prosenttia suomalaista on merkittävästi lihavia ja tämä altistaa heidät monenlaisille sairauksille. Toinen fakta on, että Nepalin lukutaitoprosentti on 49. Ja kolmas, että parannusta tähän saadaan aikaan tukemalla opettajankoulutusta, mikä on kampanjan erityinen kohde.

Itä-Vantaan Urheilijoiden Anne Vilenius järjestää punnitukset Hakunilassa ja Länsimäessä.

Laihduttamalla lukutaitoa Nepaliin

Y

ksityishenkilö on haastanut suomalaiset, evankelisluterilaiset seurakunnat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan laihdutuskampanjaan. Kampanjalla pyritään sekä edistämään terveyttä että auttamaan ihmisiä yhdessä maailman köyhimmistä maista.

Kampanjaan liittyy maksimissaan 10 miljoonan euron lahjoitus. Lahjoittaja ostaa laihdutettavat kilot 15 euron kilohintaan ja antaa kiloja vastaan tukisumman, joka käytetään nepalilaisten lukutaidon parantamiseen. Suomen Ulkoministeriö seuraa Läskillä lukutaitoa -kampanjan rahojen käyttöä.

Luterilaisia seurakuntia on haastettu mukaan organisoimaan punnituksia ja apuna voi käyttää esimerkiksi paikallisia sydänyhdistyksiä tai urheiluseuroja. Alkupunnitukset pitää järjestää 28.2. mennessä ja loppupainojen täytyy olla selvillä viimeistään toukokuun lopussa.

Kymmenet seurakunnat ovat ottaneet haasteen vastaan. Eri puolilla Vantaata järjestetään useita punnituksia. Kampanjaan voi osallistua, jos on selvästi ylipainoa. Ihannepainon alarajan alapuolella olevia ei kampanjaan hyväksytä mukaan, sillä tavoitteena on edistää terveyttä, ei vaarantaa sitä.

THLn nettisivuilla www.ktl.fi/laskillalukutaitoa on lisätietoa terveellisestä laihduttamisesta sekä kampanjasta. Sivuilta selviää muun muassa se, että suomalaisista miehistä ja naisista noin 20 prosenttia on merkittävästi lihavia. Erityisesti keskivartalolihavuus altistaa vakaville sairauksille.

urheiluseura innostui KampanJasta

Itä-Vantaan Urheilijoiden sihteeri Anne Vilenius otti heti kampanjasta kuultuaan yhteyttä Hakunilan seurakuntaan ja tarjosi yhteistyötä punnituksissa.

— Olin Lohjalla serkkuni luona kylässä, kun kampanjasta tuli puhetta. Ajattelin heti, että onpa hieno idea. Voi itse tiputtaa kiloja ●

Pauli Juusela päätoimittaja ●



helsinGin hiippaKunnan tuomio Kapituli on asettanut Hakunilan seurakunnan kirkkoherran virkaa hakeneet vaalisijoille. Ensimmäisen vaalisijan sai Hans Tuominen, s. 10, Vantaan seurakuntien kasvatusasiain sihteeri, toisen Teijo Peltola, s. 10, Tammelan seurakunnan kirkkoherra ja kolmannen Timo Huuhtanen, s. 155, Tuusulan seurakunnan kappalainen.

Seppo Hartikainen, s. 15, St. Andrew’s Lutheran Church -seurakunnan pappi Floridasta jäi ilman vaalisijaa. Hartikainen on ilmoittanut, että hän näin ollen luopuu jatkosta. Vaalit pidetään .–10.5. ja ennakkoäänestys viikolla 1.

Korson KirKKoherra Kari Pekka Kinnunen jää eläkkeelle 1.4.2011

ja samalla auttaa toisia. Jos laihdutan esimerkiksi kolme kiloa, sillä saa nepalilaisten opetukseen 45 euroa. Se on iso summa laittaa noin vain keräyslippaaseen, Vilenius tuumii.

Vilenius lähetti sähköpostia Hakunilan seurakunnan kirkkoherralle Reijo Liimataiselle ja sai myönteisen vastauksen. Vasta sitten hän otti yhteyttä urheiluseuraansa.

— Liimataisen tunnen entuudestaan ja luotin siihen, että saan seuran porukat mukaan. Hanke hyväksyttiin johtokunnassa ja kuntojaostossa.

Vileniukselle on täysi arvoitus, moniko ihminen haasteeseen tarttuu, mutta hän toivoo, että osallistujia olisi paljon. Silloin jo muutamista kiloista syntyy iso summa.

— Oma laihdutustavoitteeni on kolme kiloa ja pyrin siihen ihan vain keventämällä ruokavaliota ja lisäämällä liikuntaa. Käyn jumpassa, vedän lasta pulkassa ja ostan sukset.

●

Tikkurilan seurakunnan pastori Päivi Helén innostui hänkin kampanjasta ja päätti ottaa vaa’an kainaloon. Helenin voi tilata punnitsemaan esimerkiksi työpaikoille, yhdistysten kokouksiin ja taloyhtiöiden tiloihin.

— Kyllä tämä varmaan on erikoisin työtehtäväni, mutta hauska. Tässä autetaan nepalilaisia ja samalla edistetään terveyttä.

Ruumis on Pyhän Hengen temppeli, joten kyllä siitä kannattaa pitää huolta. Kohta alkaa paastonaika, johon tämä tempaus sopii teemallisesti hyvin, miettii Helén.

Pastori vaakoineen on liikkeellä Tikkurilan seurakunnan alueella viikoilla 6 ja .

— Otan punnitukseen mukaan painotaulukon. Jos paino on normaali tai on alipainoa, ei ole syytä laihduttaa. Silloin voi tehdä hyvää vaikka osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen, ehdottaa Helén.

Pauli Juusela

Vantaan alkupunnitukset: LÄSKILLÄ LUKUTAITOA

-kampanjan alkupunnituksia järjestetään eri puolilla Vantaata.

Itä-Vantaa ● Länsimäen kirkko ma 1.2. klo 1–1 ● Hakunilan kirkko la .2. klo 12–14 ● Rekolan kirkko su 31.1. messun jälkeen klo 11–13 ja ma 1.2. klo 1–1 ● Koivukylän koulu (Kustaantie 10) ke 3.2. klo 1–20

ja Vantaankosken kirkkoherra Jaakko Simojoki 1..2011. Korson ja Vantaankosken uusia kirkkoherroja päästään valitsemaan syksyllä 2010. ●

tilaa pappi punnitsemaan

vantaan ruotsinKielinen seurakunta saa uuden kirkkoherran maaliskuussa. Pitkään kirkkoherran viransijaisuutta hoitanut Carola Envall siirtyy tutkimustyöhön, ja viran ainoa hakija, Porvoon ruotsinkielisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Martin Fagerudd, aloittaa kirkkoherrana 1.3.

Envall pitää lähtösaarnansa Pyhän Laurin kirkossa sunnuntaina 31.1. vantaan seuraKuntien tYönteKiJöistä monet jäävät lähivuosina eläkkeelle. Jokaisesta vapautu-

Tikkurilan alue ● Tikkurilan Olotila (Unikkotie 5 a) ti 1.2. klo 11–13, ke 1.2. klo 11–13 ja to 1.2. klo 11–14.30. Torstaina klo 13–14.30 paikalla on Vantaan kaupungin ravitsemusterapeutti Jaana Martikainen. ● Pastori Päivi Helén tulee vaa’an kanssa tilauksesta työpaikoille, yhdistysten kokouksiin, taloyhtiöiden tiloihin ja itse koottuja ryhmiä punnitsemaan viikoilla  ja . Punnituksen ajan ja paikan voi sopia sähköpostitse paivi.helen@evl.fi.

Länsi-Vantaa ● Hämeenkylän kirkkoherranvirasto helmikuun loppuun asti ma–pe klo .15–1 ● Martinristin Olotila-kahvila helmikuussa ma–ke klo 11–14 ● Myyrmäen Olotila-kahvila helmikuussa ke klo 11–14 ● Myyrmäen kirkon iso seurakuntasali su 14.2. ja su 2.2. klo 11.30–12

Loppupunnituksista tulee tietoa Vantaan seurakuntien nettisivuille www. vantaanseurakunnat.fi.

vasta tehtävästä vaikutuksista taloumietitään, jätetäänteen 20.1. pidetyssä kö se täyttämättä, kokouksessa. liitetäänkö sen teh● K irKKohäiDen päätävät toisen tehtä-äänenKannattaJa vän työnkuvaan Hääilo 2010 on ilmesvai onko tehtävä tynyt. Lehdessä on sen laatuinen, että juttua muun muassa se on täytettävä.

Vantaan Pyhän Laurin Arviot eläkkeelkirkossa viime syksynä le siirtymisistä järjestetystä Hääyö-taosoittavat, että pahtumasta esimerkkinä vuosina 200–1 siitä, että kirkkohäät voi Vinkkejä niin pieniin voitaisiin jättää kuin suuriinkin häihin. järjestää myös vaivatta täyttämättä 3 ja pienellä budjetilla. tehtävää ja näin säästyisi 10 Hääpukujen ja hääkakkumiljoonaa euroa. Seurakuntien yhjen lisäksi kerrotaan vihkipuheesta teinen kirkkoneuvosto keskusteli ja itse pääasiasta eli rakkaudesta ja eläkkeelle siirtymisistä ja niiden sitoutumisesta.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Virpi Hämeen-Anttila kirjailija, tutkija

Elämän ristiriidat JOULUKUUSSA SAATIIN etelässä enemmän pakkasta ja lunta kuin pitkiin aikoihin. Uusi vuosi näyttää alkavan samanlaisten ilmojen vallitessa.

KYLMÄ TALVI sai minut pohtimaan

Terttu Savola on lähtöisin Vimpelistä.

Komiaa ja reteetä

Terttu Savolan mielestä ylpeys omista juurista kuuluu eteläpohjalaisuuteen.

K

omiaa tuloo oltua, ku tiätää miston kotoosin.” Sanonta on poimittu Helsingin Eteläpohjalaiset -yhdistyksen nettisivuilta. Yhdistyksen jäsenlehteä Plaria päätoimittavan Terttu Savolan mukaan ylpeys kuuluu eteläpohjalaisuuteen. Omista juurista ollaan tietoisia ja ylpeitä.

— Ollaan komiaa ja reteetä. Murre on monilla sitkeässä. Sitä kuulee yhdistyksen kokouksissa. Ollahan ja tullahan.

Terttu on ollut mukana Helsingin Eteläpohjalaisten toiminnassa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Nuorena tyttönä kotiseuturakkaudesta ei kuitenkaan ollut tietoakaan.

Terttu muistaa, kuinka hän kotona Vimpelissä katsoi kirkonkylää kuurankukkien peittämästä ikkunasta.

— Katselin ikkunasta ulos keskellä päivää enkä nähnyt ainoatakaan ihmistä missään.

Silloin ajattelin, että tänne en jää.

vimpelistä K aliforniaan Tertun lapsuuden perheeseen kuului äiti, isä ja Terttua viisi vuotta vanhempi veli. Perheellä oli muutama lehmä, vasikoita ja lampaita.

Isä työskenteli sodan jälkeen muun muassa rajavartijana ja vanginvartijana.

— Kaikki ne työpaikat olivat kaukana kotoa. Isä oli paljon poissa, Terttu kertoo.

Isän veli oli pitkäaikainen Maalaisliiton ja

Keskustan kansanedustaja, jonka kuvia Terttu näki lehdissä. Kotona luettiin Ilkkaa. Terttu oppi lukemaan tavaamalla lehden sivulta setänsä nimen: Väinö Rankila.

Tertun isoäiti tilasi Helsingin Sanomia.

Lehti merkitsi nuorelle vimpeliläistytölle kaivattua tuulahdusta suuresta maailmasta.

— Muistan nähneeni siellä Sanelma Vuorteen mannekiinikurssin mainoksen, Terttu muistaa.

Terttu liimasi vihkoon lehdistä leikattuja fi lmitähtien kuvia ja mietti, miltä tuntuisi nähdä joskus ihan oikea palmu. Tuolloin Terttu ei tiennyt, että elämä veisi hänet vielä Helsinkiin Sanelma Vuorteen mannekiinikurssille. Amerikkaankin hän pääsisi. Hän näkisi palmun ja muuttaisi Kaliforniaan, Hollywooodin naapuriin.

minoon meiltä Ja muut on meirän Krannista

Nuorena Terttu työskenteli mannekiinina, kunnes puolison työ vei perheen Yhdysvaltoihin. Myöhemmin hän toimi muun muassa kohdepäällikön ja matkaoppaan tehtävissä Jordaniassa ja Israelissa.

— Lopetin työt matkailualalla Persianlahden sodan alettua. Siirryin töihin kansainvälisen lääkefirman palvelukseen, Terttu kertoo.

Samoihin aikoihin Terttu törmäsi messuilla vanhaan koulukaveriinsa, joka sattui olemaan Plari-lehden silloinen päätoimittaja. Hän pyysi Terttua mukaan yhdistyksen toimintaan.

— Siitä saakka olen ollut aktiivisesti mukana.

Tertun kotipitäjä Vimpeli kuuluu EteläPohjanmaan järviseutuun. Eteläpohjalainen murre ei kuulu Tertun puheessa.

— Vimpelissä murre ei ole niin voimakasta. Eikä siellä olla niin reteitä, hän sanoo.

Tertun mielestä eteläpohjalaisia yhdistää suorapuheisuus ja työnteon arvostus.

— Etelä-Pohjanmaalla ajatellaan, että minä pystyn. On sellainen sanontakin, että ”minoon meiltä ja muut on meirän krannista”.

rahastonhoitaJa laihialta Kun Tertun kaksi tytärtä olivat pieniä, perhe vietti kesälomat Etelä-Pohjanmaalla Tertun puolison lapsuudenmaisemissa. Terttu erosi miehestään yli 20 vuotta sitten, ja asuu tällä hetkellä yksin Espoon Matinkylässä.

Viiden lapsenlapsen isoäiti on mukana politiikassa. Terttu toimii ensimmäistä kautta perustamansa Köyhien Asialla -puolueen kaupunginvaltuutettuna Espoossa.

Viime vuosina Terttu on käynyt Vimpelissä melkein joka kesä tätiään tapaamassa.

— Kun äiti vielä eli, Vimpelissä tuli käytyä monta kertaa vuodessa, Terttu kertoo.

Helsingin Eteläpohjalaisissa on Tertun mukaan jäseniä ”vähän toista tuhatta”. Yhdistyksen nimi on Tertun mielestä hieman harhaanjohtava. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki pääkaupunkiseudun eteläpohjalaiset.

Etelä-Pohjanmaa ulottuu Isojoelta Evijärvelle ja Teuvalta Ähtäriin. Mahtuu joukkoon muuan Laihiakin. Miten eteläpohjalaiset suhtautuvat laihialaisvitseihin?

— Eteläpohjalaiset osaavat nauraa itselleenkin. Meidän rahastonhoitaja on Laihialta kotoisin ja yhdistyksen talousasiat ovat kyllä hyvällä mallilla.

Soili Pohjalainen

suhdettani ristiriitaan.

Ensin hyvät puolet. Valkoinen joulu on minusta se aito joulu. Lumen valo auttaa yli pimeimmän ajan. Lumiset maisemat ovat olleet kauniita katsella. Erityisen ihana näkymä syntyi, kun pakkanen hellitti sen verran, että sumu huurrutti puut ja pensaat, mutta ei niin paljon, että huurre olisi sulanut.

Lumimaisemat tuovat mieleeni lapsuuteni talvet 1960-luvulla. Lumi ja pakkasen tuoksu kuuluivat silloin talveen myös pääkaupunkiseudulla.

Ja lapsuus, vaikkei se olisi ollut kaikin puolin onnellinen, säilyy muistoissa kulta-aikana, koska lapselle kaikki on uutta ja tuoretta. Hänen mielensä ja katseensa ei ole ehtinyt tottua ja turtua.

Toiseksi huonot puolet. Hyvin kylmä ilma vie minulta voimat. Hengitys ei kulje, väsyn helposti ja syön liikaa.

Käteni ja jalkani ovat alttiit paleltumaan. Huolta aiheuttaa myös auto, jota minun pitää kaivaa kohmeisilla käsilläni ulos lumihangesta. Joudun lisäksi ajamaan autoa silloinkin kun ei tarvitse, koska muuten se ei lähde lainkaan käyntiin.

PIDÄNKÖ SIIS talvesta vai en?

Oli aika, jolloin en voinut sietää ristiriitoja. Jos jokin miellytti minua, yritin pitää kaikesta siinä. Jos jokin ei miellyttänyt, torjuin sen kokonaan.

Miten typerästi teinkään. Ihmisen äly ja mieli kehittyvät vain, jos ne pystyvät kohtaamaan ristiriidat, virheet ja epävarmuuden.

Nykyajan maailma on entistä monimutkaisempi. Silti mustavalkoinen maailmankuva on voimissaan. Miksi?

Se on helpompi omaksua. Toisekseen elämäämme hallitsee media, jonka nopeus ja kärsimättömyys ruokkii yksinkertaistamista ja vastakkainasettelua. Tästä syystä on vaikea käydä aitoa keskustelua vaikkapa maahanmuutosta, tieteen ja uskonnon suhteesta tai ilmastonmuutoksesta. Parin ensimmäisen lauseen jälkeen tulee heitetyksi ”sille toiselle puolelle”, josta toinen puoli ei löydä mitään hyvää eikä rationaalista.

RAKASTAN TÄTÄ talvea, ja samalla inhoan sitä. Tässä on tietysti ristiriita. Se ei haittaa minua. Kauneus on totta. Niin myös siniset sormet.

Sellainen on maailma.

Hel singin Eteläpohjalaiset -yhdist ys viettää kirkkopyhää su 31.1. klo 10 Hämeenkylän kirkossa



vantaan näKövammaisten KäsitYöKerho kokoontui ma 25.1. Myyrinkodissa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Kuinka saippua syntyi?

Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon

Markku Mattila

Sirpa Sokka, 50

Marja Viertola, 71

Miten innostuit näkövammaisMiten innostuit näkövammaisten käsityökerhosta? ten käsityökerhosta?

— Olen ollut noin kolme vuotta — Silmieni rappeumasairautta mukana näissä kuvioissa. Olen aina on hoidettu silmäklinikalla, mutta ollut ripellysten tekijä. siellä ei ole kerrottu mitään näkö— Jouduin lopettamaan lasten- vammaisten toiminnasta. Kuulin hoitajan työni päiväkodissa, kun kerhosta vajaa neljä vuotta sitten. en enää näe hämärässä enkä siis Valitettavasti en voi enää tehdä voinut hallita lapsiryhmää. Näkö- tarkkaa näkemistä vaativia silkkikenttäni myös kapenee. Läheltä töitä, joita rakastin. Oikeasta silvoin vielä tunnistaa ihmisen, mutta mästäni meni näkö, ja vasemmasta kauempaa vain hahmon tai äänen on menossa. Sairaus on suvussa. perusteella.

Kuinka saippua syntyi?

Kuinka saippua syntyi?

— Toin kotoa jogurtti- ja muita — Käytimme askartelukaupasta muovipurkkeja. Toin myös koristeihankittua saippuamassaa ja saip- ta — prässättyjä tarhakäenkaalin, puaväriä. Hajustetta emme halun- koivun ja krassin lehtiä. Kun massa neet käyttää mahdollisten allergi- oli vähän jähmettynyt, painoin siioiden takia. Massaa sulatettiin me- hen korkin. Saippua pysyy kuivana, talliastiassa vesihauteessa. Keitosta kun se seisoo korkin päällä oli vahdittava, ettei se kuumene Pisteillä 1–5, paljonko anliikaa. Sitten sitä kaadettiin nat käsityökerholle? muotteihin.

— Annan 5 pistetPisteillä 1–5, paljonko Kuinka tärkeää sinulle tä minun kannaltani annat käsityökerholle? maailman tärkeimon käsillä tekeminen?

— Annan 5–. Miinus mälle asialle: yhteiKerro osoitteessa tulee siitä, että meitä oli sölle, jossa löytyy aiwww.vantaantällä kertaa paikalla tana uutta tekemistä. lauri.fi/pisteita. vallista vähemmän.

Ville Viertola, 76 Miten innostuit näkövammaisten käsityökerhosta?

— Olen käynyt kerhossa noin kaksi vuotta, siis reilun vuoden vähemmän kuin vaimoni Marja. Yhdessä olemme olleet yli 50 vuotta.

Myös minä aloin käydä kerhossa, kun tänne tarvittiin kahvinkeittäjä edellisen lopettaessa.

— Laitan kahvin tarjolle ja tiskaan kupit. Autan ja olen silminä muutenkin. Monesti saan ihmetellä näkövammaisten sormia, jotka pystyvät parempaan ja saavat aikaan enemmän kuin monen näkevän sormet.

Kuinka saippua syntyi?

— Hyvin syntyi. Viemme saippuat kotiin muoteissa. Kun ne ovat kokonaan jähmettyneet, ne irrotetaan muoteista ja kääritään kelmuun pariksi päiväksi.

Pisteillä 1–5, paljonko annat käsityökerholle?

— Annan 5 pistettä sille, että kerho on olemassa. Tuntuu mukavalta, että voin jollain tavalla olla avuksi tässä yhteisössä. Käy täällä muitakin miehiä avustajina.

Ulla-Maija Vilmi

tien elämää kaupungin alueella.

Seurakuntarajathan eivät estä osallistumista.

Seurakuntien asioista päättävät seurakuntaneuvostot. Ne tekevät kuulemma ihan kummallisia ratkaisuja ja henkilöstövalintoja.

Ainakin tavallisen seurakuntalaisen näkökulmasta, kun pätevyyttä ja aikaansaamista ei arvosteta. Uskonsuunta ratkaisee, vaikka samoja luterilaisia ollaankin.

Kun luulo ei ole tiedon väärti, yritin ottaa selvää päätöksistä ja niiden perusteluista. Ei onnistu kaikelle kansalle tarkoitettujen nettisivujen kautta. Miten se on vielä nykyäänkin mahdollista? Ketkä tietävät asioista ja lobbaavat niin kuin lystäävät ja keiltä tieto pimitetään?

Ehkä juuri seurakuntavaalivuonna tiedot halutaan oikein kunnolla pimittääkin. Kuka vie minulta vaikutusmahdollisuuteni?

Aila Alarotu Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö

Tekstiviestit ARVOISA KOLUMNISTI! Olen

Facebookissa, mutta luen mieluummin naistenlehtiä.

Viihdyn paremmin ammattitaidolla ja intohimolla tehtyjen juttujen parissa kuin selailemassa puolituttujen ihmisten huomionkipeitä ja korneja päivityksiä tekemisistään. Harlekii­ ni-kirjoja en lue, enkä muutenkaan tunne itseäni vanhanaikaiseksi luuseriksi, vaikka nainen ja keski-ikäinen olenkin.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Ymmällään ja ulkona

Muuttajat saavat postia Maija Halme-Briedis kaipasi tekstiviestissään (VL 14.1.) seurakuntien omaleimaisuutta esittelevää tiedotusmateriaalia.

Vantaalle muuttajat ovat jo pitkään saaneet uudelta seurakunnaltaan postia. Viime vuonna Vantaan seurakuntiin muuttaneet otettiin tavallistakin paremmin huomioon.

Syksystä asti postituksen mukana on ollut esite, jossa kukin kirkkoherra luonnehtii lyhyesti omaa seurakuntaansa, mutta jossa kerrotaan myös seurakuntien toiminnasta koko Vantaalla.

Näin tehdään tutuksi seurakun-

Nyt netissä K AIKKEIN MIELEENPAINUVIN

hetki on se, kun tavanomaisessa kastejuhlassa on itse kastamisen hetki. Kun valelen vettä vauvan päähän kolme kertaa, niin silloin aika pysähtyy ja kohtaa ikuisuuden.

Se hetki on pyhä hetki, jolloin Jumala on erityisen lähellä. Se on hetki, jolloin pappikin kokee jotain suurta ja selittämätöntä. www.vantaanlauri.fi/blogit/ antti-kupiainen

EMME NÄE SYNTIÄ osaksi omaa

toimintaamme. Synti on monesti myös väärin ymmärretty ja se on laskettu korttipelien tasolle tai tuotteistettu jäätelömainoksiin.

Tosiasiassa synti on meissä jokaisessa ja irti emme pääse millään. www.vantaanlauri.fi/blogit/ heikki-heikurinen

Saara Vuorjoki

Eeva-Liisa Orupöld

Riitta Kettunen, 56, ajatteli pitkään, ettei Helsingin ulkopuolella ole elämää.

50 % helsinKiläinen

Asuin lapsuuden ja nuoruuden Helsingissä. Seurasaari ja Munkkiniemen ranta ovat yhä tärkeitä paikkoja minulle. Kaksi tytärtämme syntyivät Helsingissä. Insinööri-mieheni työ vei meidät kolmeksi vuodeksi Kotkaan. Sitten muutimme Vantaalle.

Nykyinen koti on kivenheiton päässä Helsingistä.



40 % hämeenKYläläinen

Asuin 10 vuotta Hämeenkylässä. Tunnen olevani hämeenkyläläinen, vaikka kotimme on ollut Hämevaarassa jo 15 vuotta. Hämeenkylässä on työpaikkani, seurakuntayhteys ja paljon ystäviä. Harrastan rivitanssia, voimistelua ja ulkoilen paljon. Täällä on hyvät maastot koirien ulkoilutukseen. Tyttäreni kaksi dobermannia ovat usein meillä hoidossa.

10 %

vantaalainen

Vantaa on minulle vain paikannimi, joka kirjoitetaan paperiin kotipaikkaa kysyttäessä. Meillä on mieheni kanssa moottoripyörä, Yamaha FJR-1300.

Vantaan hyvä puoli on se, että täältä pääsee nopeasti hyville mutkateille ajamaan.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Verstaassa kolisee, kirskahtaa ja sihisee.

Sinihaalaristen nuorten miesten joukossa on myös kirkon nuorisotyöntekijä.

O Pete hengaa amiksella piskelijoiden kädenjälki näkyy Tennistien koulurakennuksen seinillä. Maalauslinjan opinnäytteinä on tehty egyptiläisiä hahmoja, lattiaan maalattuja räsymattoja ja seinänkokoisia geometrisia kuvioita. Yhteen aulaan on ripustettu viestinnän opiskelijoiden tekemiä mainoksia.

Työsalissa ahertaa ryhmä TTLT B09. Se tarkoittaa, että nuoret opiskelevat ensim-

mäistä vuotta talotekniikkaa ja heistä tulee putkiasentajia.

— Naaman pitää näkyä koululla usein ja pitkään, ennen kuin voi kävellä luokkaan näin vain. Tietysti on oltava huomaavainen toisten työtä ja opiskelua kohtaan, sanoo erityisnuorisotyönohjaaja Petri Minkkinen Tikkurilan seurakunnasta.

Hän on yksi neljästä seurakunnan työntekijästä, jotka työskentelevät Varian eri toimipisteissä. Tennistie ja Rälssitie ovat Minkkisen aluetta.

Käytävillä muutamat nuoret moikkailevat Minkkistä. Kysytään kuulumiset.

Jos opinnot ontuvat Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipisteessä opiskelee noin 1 500 nuorta.

Heistä tulee esimerkiksi kulttuurin, liikenteen, hoitoalan, matkailun ja tekniikan ammattilaisia.

Koulu tarjoaa nuorille taidot ja tiedot ammattiin ja tien elämässä eteenpäin. Joskus koulunkäynti alkaa jumittaa. Tulee poissaoloja ja opintosuorituksia jää rästiin. Jopa valmistuminen uhkaa jäädä haaveeksi.

Variassa opinto-ohjaaja, kuraattori, erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi ja

Jani Pietiläinen, Julius Runbin ja Kai Törmi harjoittelevat talotekniikan asentamista.

”On oltava tuntosarvet herkkinä kuulemaan.”

seen elämään, tiivistää Minkkinen.

Variassa keskeyttämiset ovat vähentyneet lähes puolella vuoteen 2006 verrattuna. Jokisen mukaan kukaan ei eroa koulusta ilman, että koululla on edes jokin tieto, mitä nuori aikoo jatkossa tehdä.

Koulun YK-joukot seurakunnan erityisnuorisotyöntekijä ovat opiskelijan tuki-ihmiset. Jos opinnot eivät kulje, yleensä ensimmäisenä opinto-ohjaaja miettii opiskelijan kanssa, mitä tehdä. Sitten pohditaan, ketkä voisivat auttaa.

— Kysymykseni on, mistä poissaolot tai rästit johtuvat. On oltava tuntosarvet herkkinä kuulemaan, mikä on oikeasti estänyt nuorta oppimasta. Sanoin usein nuorille, että mulla on huoli susta, sanoo kulttuurialan opinto-ohjaaja Eija Jokinen.

Opintojen ontumisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö nuorella olisi päätä.

Yleensä on kyse oppimisvaikeuksista, kotiongelmista tai masennuksesta.

— Opiskelijat ovat ihania ja oppimiskykyisiä. Siksi on niin surullista, jos opinnot eivät suju, Jokinen toteaa.

— Meidän tavoitteenamme on, että nuori asettuu hyvään, turvalliseen ja tasapainoi-

Jenny Sjölund, Noora Leikas ja Anne Natunen opiskelevat maalausosastolla.

Eija Jokinen nimeää kaksi asiaa, joiden takia opiskelijoiden ohjaus on koko ajan haastavampaa: läheisten vähäinen tuki ja nuorten mielenterveysongelmat. Taustat ovat kuitenkin aina monimutkaisempia.

— Toivon, että kaikki läheiset edes kysyisivät, mitä koulupäivään kuului ja missä nuori on ja kenen kanssa. On myös niitä läheisiä, jotka tekevät kaikkensa, mutta silti nuorella on vaikeuksia.

Tilanne voi olla erityisen hankala silloin, kun nuori ei saa riittävän ajoissa tarvittavia tukitoimia, esimerkiksi kuntoutusta tai terapiaa. Usein käy niin, että nuori saa terveyskeskuskäynnin jälkeen reseptin lääkitykseen ja palaa takaisin koulun penkille.

— Nuorten mielenterveyspalveluissa resurssit ovat aivan liian niukat, opo huokaa.

Seurakunnan työntekijän valtti opiske- Petri ”Pete” Minkkisen työssä Variassa tärlijan tukemisessa on, että hän on ei-kenen- keintä on näkeminen ja kuunteleminen. kään-maalla. Hän ei kuulu koulun viralliseen organisaatioon.

— Olen koulun YK-joukot, hymähtää Minkkinen.

Seurakunnan työntekijä on myös ainoa, Seurakunnan työntekijät ovat mukana jolla on mahdollisuus lähteä päivän aikana tutoropiskelijoiden koulutuksissa ja pitävät koulun ulkopuolelle hoitamaan asioita nuo- tunteja elämänhallinnasta. Lisäksi he osallisren kanssa. Voidaan käydä terveyskeskukses- tuvat koulujen kriisiryhmiin. Työhön kuuluu sa tai asuntoasioilla. toimia myös henkilökunnan henkisenä vara— Asiat ovat hyvin konkreettisia. Yhdes- venttiilinä, jos tarvitaan. sä täytetään esimerkiksi asuntohakemusta, — Liikun kouluilla parina kolmena päiväMinkkinen kertoo. nä viikossa, Minkkinen laskee.

Variassa nuorta ei helpolla jätetä. MinkkiMinkkisellä ei ole koululla omaa huonenkin on ollut mukana soittamassa ovikel- netta eikä päivystysaikoja, vaan hänet tapaa loja, jos nuorta ei koululla ole näkynyt eikä käytäviltä tai kahvilasta. Suorat yhteystiedot koulun puheluihin tai posteihin ole vastattu. löytyvät opiskelijoiden oppaasta.

— Suurimmalla osalla nuorista menee ok.

— Kun uudet opiskelijat aloittavat, me Me tulemme peliin, kun syntyy jokin huoli, seurakunnan työntekijät käymme esittäytytai mieluummin jo ennen sitä, muistuttavat mässä ja järjestämme ryhmäytyksiä.

Jokinen ja Minkkinen.

Opiskelijat vahvistavat Minkkisen näkemystä hänen koululla oleskelustaan.

Luottamus syntyy käytävillä — Se hengailee ja notkuu. Kiertelee ja Seurakunnan työntekijöitä kutsutaan hätiin kuulostelee fiiliksiä, kuvailevat maalausalan myös, kun opiskelijaryhmässä on ongelmia, opiskelijat Anne Natunen ja Noora Leikas. kuten kiusaamista. Joskus ryhmän kanssa — Se sulautuu porukkaan, on riittävän lähdetään vaikka seurakunnan kurssikeskuk- rento. seen päiväksi harjoittelemaan erilaisia tapoja Katriina Harviainen olla porukassa. kuvat Sini Pennanen

Matrix-elokuvista löytyy messiashahmo.

Matteuksen evankeliumi ‑elokuvassa Jeesuksella on Välimeren alueen miehen kasvot.

Jeesus elokuvasankarina

T

ikkurilan lukion elokuva- ja viestintäkasvatuksen opettaja Antti Pentikäinen katsoo käsissään olevaa Cecil B. DeMillen Kymmenen käskyä ‑dvd:n kantta ja hymähtää.

Valkopartainen Mooses puristaa vahvoin käsivarsin lain tauluja, joihin salamat iskevät taivaasta.

— Lapsena ihastuin Hollywoodin vanhoihin suuriin raamattuelokuviin.

Niissä oli jotain todella kiehtovaa. Ja onhan tämä mahtava kansi! Itse filmi on kyllä vuosien myötä menettänyt hohtonsa. Eihän se elokuvallisesti kummoinen olekaan, Pentikäinen sanoo.

Mooses on ollut monessa elokuvassa, mutta Raamatun henkilöistä Jeesus on läpi elokuvahistorian ollut kova kassamagneetti. Siihen on Pentikäisen

mielestä yksi hyvä syy.

— Eiköhän Jeesus ole maailman tunnetuin sankari. Hänellä on varma perusyleisö. Se ei kuitenkaan takaa, että elokuvat olisivat hyviä — useimmiten päinvastoin.

Hans von Schantz

Jeesus on maailman tunnetuin filmisankari. Evankeliumeista on kuitenkin ollut vaikea saada hyviä elokuvia, arvioi Antti Pentikäinen.

Muutaman huippuleffan tähti Pentikäisen mielestä elokuvantekijät ovat muutaman kerran onnistuneet Jeesuksen kanssa nappiin.

— Paras on italialaisen Pier Paolo Pasolinin elokuva Matteuksen evan­ keliumi. Siinä Jeesus saa nuoren Välimeren alueen miehen luontevat kasvot.

Elokuva on myös onnistuttu tekemään ilman pyhäkoulumaista silottelua, kuitenkin niin, että katsoja voi kokea sen kuvissa jotain aidosti pyhää.

— Max von Sydow tekee kiinnostavan Jeesus-roolin George Stevensin elokuvassa Mies Nasaretista, Pentikäinen jatkaa.

Hän pitää myös Martin Scorsesen elokuvasta Kristuksen viimeinen kiu­ saus, joka perustuu kreikkalaisen Nikos Kazantzakisin kirjaan.

— Se kuvaa onnistuneesti Jeesuksen tarinaa inhimillisen epäilyn ja harhailun kautta, vaikka elokuvasta tulikin suuri kohu.

Jeesus Teräsmiehenä

Antti Pentikäinen on ollut elokuvafriikki lapsesta asti.

Vuonna 2004 ilmestynyt Mel Gibsonin The Passion of The Christ tarttuu katsojaan uudenlaisesta lähtökohdasta.

Se pyrkii näyttämään Jeesuksen kärsimystien kauhut niin äärimmäisinä kuin valkokankaalla voi. Tavoitteena on ravistaa katsoja synnintuntoon.

— Gibsonin elokuva on ollut aivan valtava menestys Amerikan vanhoillisilla alueilla. Suomalaiseen luterilaisuuteen lähestymistapa ei tehonnut yhtä hyvin, Pentikäinen toteaa.

Puhutteleeko

valkokankaan Jeesus?

Kristuksen viimeinen kiusaus ‑elokuva tuo valkokankaalle inhimillisen Jeesuksen.

että Jumalan luonto? Mikä on pyhää, mikä ei?

— Juuri siksi, että Jeesus on maailman tunnetuin sankari, hän on vaikea elokuvan keskushenkilö: Kuinka luoda Jeesuksesta sellainen kuva, johon voi samastua, mutta joka ei loukkaa opillista eikä sitä sisäistä kuvaa, joka ihmisillä hänestä jo on? Pentikäinen pohtii.

Jeesuksesta on tehty kymmeniä elokuvia. Useimmat niistä ovat pukudraaman hengessä tehtyjä raamattufilmatisointeja.

— Ne ovat oikeastaan opetuselokuvia, joiden perusteella havaitsee, että Sakkeus oli lyhyt mies. Harvoin ne kuitenkaan antavat syvempää pohdittavaa.

Mielestäni ainoa mahdollisuus tehdä hyvä elokuva Jeesuksesta on luodata hänen psykologiaansa ja inhimillisiä piirteitään. Mitä hän ajatteli, mitä tunsi ja koki? Antti Pentikäinen sanoo.

Historiallisessa pukudraamassa Jeesus jää katsojasta etäälle. Psykologisessa kuvauksessa Jeesus tulee henkilönä lähemmäksi, mutta moni katsoja kokee juuri sen vaikeana.

Jeesus-elokuvissa joudutaan nopeasti myös visaisten teologisten kysymysten äärelle. Mitä tarkoittaa, että Jeesuksella oli kokonaan sekä ihmisen

Välineenä elokuva on taideteos. Sen luonteeseen kuuluu, että jokainen hakee ja saa siitä eri asioita — uskonnollisiakin.

Varsinaisten nimielokuviensa lisäksi Jeesus on paljon useammissa filmeissä mukana toisella nimellä. Monissa huippusuosituissa viihde-elokuvissa Jeesusteema on heti pinnan alla.

— Esimerkiksi Teräsmiehen tarina on jo lähtökohdiltaan kovin tutun kuuloinen: taivaallinen isä lähettää poikansa maan päälle ihmisten auttajaksi.

Tai otetaan vaikka E.T. Se on elokuva muukalaisesta, joka tulee ihmisten keskuuteen, tekee ihmeitä, kuolee, herää henkiin käärinliinoissaan ja lopulta temmataan avaruusaluksen kirkkauteen, Pentikäinen selittää.

— Ehkä tämän ajan kiinnostavinta Jeesus-elokuvaa on tieteistrilogia Mat­ rix. Siinä päähenkilö Neo on puhdas messiashahmo, joka uhrautuu ja antaa itsensä kuolemaan toisten edestä. Lopuksi hänet vieläpä nostetaan eräänlaiselle ristille.

Elokuvakulttuuri on sulauttanut Jeesuksen hahmon ja kristillisen symboliikan saumatta perusaineksekseen.

Pentikäisen mielestä se voi tulevaisuudessakin tarjota katsojalle antoisaa koettavaa Jeesuksen ja elokuvan parissa.

Kun uskonopin vaatimukset jäävät syrjään, katsoja saa löytää yhteydet itse.

— Sellaisia hyvät elokuvat aina ovat.

Ne virittävät katsojan kyselemään itseltään, mitä hän valkokankaalla näkee ja mitä siitä ajattelee.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Jeesus filmitähtenä — uskonnollisen elokuvan ilta ke 3.2. klo 18 Korson kirkolla.

Vieraana elokuva- ja viestintäkasvatuksen opettaja Antti Pentikäinen.

Saara Vuorjoki

F

Kaihoisaa kansaa

azile Nasretdin kattaa pöytään pieniä, pyöreitä lihapiirakoita, joita syödään voisulan, suolakurkun, kermaviilin ja tomaatin kanssa. Kuppeihin kaadetaan ensin tilkka haudutettua teetä, jonka päälle kaadetaan vielä kuumaa vettä. Tämä on tataareille tyypillinen teepöytä.

— Isäni tuli 1900-luvun alussa 5-vuotiaana äitinsä ja mummonsa kanssa Venäjältä Suomeen. Mummu kertoi myöhemmin, että Venäjällä oli ollut silloin nälkävuodet, se sai heidät lähtemään. Isoisä oli jo Suomessa, Nasretdin kertoo.

Lähinnä kauppamiehinä toimineet tataarit levittäytyivät eri puolille Suomea — Helsinkiin, Turkuun, Raumalle, Tampereelle… Nasretdinin isän perhe muutti ensin Viipuriin ja sitten Järvenpäähän, jonne muodostui vahva tataariyhteisö ja rakennettiin moskeijakin 1940-luvulla.

Nykyisin maahanmuuttajista puhuttaessa tataarit on nostettu jonkinlaiseksi malliesimerkiksi siitä, miten sopeutua uuteen kulttuuriin, mutta samalla säilyttää oma kulttuuri ja kieli elinvoimaisina valtaväestön keskellä.

— Luulen, että se johtuu siitä, ettemme koskaan ole pitäneet itsestämme meteliä tai vaatineet mitään. Myös sillä on merkitystä, että jo isovanhempamme saivat tehdä työtä, Nasretdin analysoi.

Fazile Nasretdin uskoo tataarikulttuurin säilyvän elinvoimaisena tulevaisuudessakin. Yhteisö on pieni, mutta yhteydenpito tiivistä.

K ansallisrunoilijaa suomeksi Järvenpää on Fazile Nasretdinille rakas kotipaikka, ja hänen kolme sisarustaankin asuvat vain neliönkilometrin sisällä.

Viime vuoden lopulla Nasretdin ja hänen sisarensa Feride Nisamtdin palkittiin vuoden kulttuurijärvenpääläisinä, sillä he toimittivat suomeksi tataarien kansallisrunoilijan Abdulla Tukayn saturunoelman Vedenhaltijan kampa — Su Anasi.

Teoksessa on satu myös tataarin kielellä ja mukana on cd-levy, jolta voi kuunnella sadun molemmilla kielillä.

Teoksen julkaisu oli sisarusten pitkäaikainen haave. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa elänyt Tukay oli tuottelias kirjoittaja, joka teki satuja, aforismeja, kantaa ottavia artikkeleita ja runoja. Häntä pidetään nykytataarin kielen ja kirjallisuuden perustajana, ja lähes kaikki tataarit ovat

kuulleet hänen runojaan ja tarinoitaan lapsesta asti.

— Siskon kanssa mietittiin, mikä Tukayn saduista toimisi parhaiten ja päädyimme Vedenhaltijan kampaan. Erityisesti Tu­kayn luontokuvaukset ovat ihania, Nasretdin luonnehtii.

Mummon ihmeelliset levyt Fazile Nasretdinin lapsuudenkodissa puhuttiin tataaria, suomen hän oppi kavereilta ja koulussa.

— Jossakin vaiheessa uskoin, että tataari on meidän perheen salakieli. Ei minulle ollut tullut mieleenkään, että se on ihan oikea kieli, jota puhutaan jossakin muuallakin, Nasretdin naurahtaa.

Kielen levinneisyys alkoi hahmottua vas-

ta, kun Fatima-mummo pääsi käymään Moskovassa ja toi tuliaisiksi savikiekkolevyjä.

— Silloin isä osti grammarin. Mummo itki ja kuunteli levyjä, joissa oli tataarien lauluja. Silloin tajusin, että tämähän on ihan oikea kieli ja sitä puhutaan myös muualla.

Mummoa itkettäneet kaihoisat laulut kuulostivat Fazile-tytön, hänen sisarustensa ja serkkujensa mielestä kauniilta ja kuulostavat yhä.

— Laulut loivat mielikuvia jostain unelmien maailmasta ja herättivät kaipuuta.

Pieni ja vahva vähemmistö Jo Fazile Nasretdinin lapsuudessa Järvenpää tuntui kansainväliseltä paikalta.

Torilla kuuli venäjää, saksaa, ruotsia ja tataaria. Koulussa tataarilapset joutuivat

kuitenkin miettimään omaa erilaisuuttaan ja kulttuuriaan.

— En muista kärsineeni erilaisuudesta kovasti, mutta nimeni sain tavata aina moneen kertaan ja joskus meitä haukuttiin kiinalaiseksi, kun olimme tummempia.

— Joskus koulukaverit kyselivät myös, eikö ole kauheaa, kun tataarit eivät vietä joulua, Nasretdin nauraa.

Nykyisin tataareja on Suomessa noin 800. Vaikka yhteisö on pieni, kulttuuri ja kieli ovat säilyneet elinvoimaisina.

— Tataarien kulttuurista oltiin huolissaan jo silloin, kun olin 20-vuotias, ja ollaan edelleen. Toisaalta kun katson vaikka omia lastenlapsiani, tulevaisuus näyttää turvatulta.

Hanna Antila

”J o s s a k i n v a i h e e s s a u s k o i n , e t t ä t a t a a r i o n m e i d ä n p e r h e e n s a l a k i e l i .”

Kuolleista herätetty

Matti Pikkujämsä

M

artta ja Maria pyysivät Jeesukselta apua, koska heidän veljensä oli sairaana. Ennen kuin Jeesus ehti paikalle, Lasarus makasi jo neljättä päivää haudassa. Ihmisten suru liikutti Jeesusta. Hän herätti kuolleen henkiin. (Johanneksen evankeliumin 11. luku) Medi-Helin ylilääkäri Janne Reitala, et taida pystyä moiseen ihmeeseen, mutta mitä nopealla ensiavulla voidaan saada aikaan?

— Nopealla ensihoidolla voidaan tietyissä tilanteissa parantaa potilaan ennustetta, myöhemmän elämän laatua ja silloin tällöin estää uhkaava menehtyminen jo ennen sairaalaa. Pelastushelikopterien hälytyksistä parissakymmenessä prosentissa on näitä ensihoidosta hyötyviä potilaita.

Vuorokaudessa se tarkoittaa 1–2 ja vuositasolla 400–500 potilasta. Osalla heistä sydän on ollut jo pysähtynyt.

Mikä on pisin aika, jossa potilas on lakannut hengittämästä, ja sitten pelastunut?

— Tarinoita liikkuu, mutta karu fakta on, etteivät normaalilämpöisen ihmisen aivot kestä ilman verenkiertoa vaurioitumatta 10 minuuttia kauempaa. Elvytyksen pitäisi siis päästä alkamaan 10 minuutin kuluessa sydämen pysähtymisestä ja verenkierto pitäisi saada palautettua 30 minuutissa. Lasaruksen tarinan selittämisessä lääketiede on voimaton, mutta varmaa on, että Lasarusta emme olisi henkiin saaneet.

Tuleeko mieleesi jokin tilanne, jossa olet itse yllättynyt siitä, että potilas selvisi?

— Ikävän harvinaista se on. Ensihoidossa työskenteleville syntyy kokemuksen myötä aika hyvät ennustajan lahjat. Onneksi joskus huomaa olleensa turhan pessimistinen: lapset ja etenkin alilämpöiset lapset saattavat toipua silmät kirkkaina pitkästäkin elvytyksestä.

Pauli Juusela Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

Oman elämänsä Jason Lepojärvi on innostunut hengellisyydestä ja hyveistä.

E

dessäni istuu merkillinen kolmekymppinen. Jason Lepojärvi on suomalaiskanadalaisen kodin kasvatti ja maailmankansalainen. Hän allekirjoittaa viestinsä sanoilla fellow pilgrim, kanssapyhiinvaeltaja, koska on hengellisellä matkalla kolmen kirkkokunnan välillä.

Lepojärvi on Helsingin yliopiston tutkijakoulutettava, mutta ei pelkkä lukutoukka. Hän on viettänyt 42 päivää autiolla saarella kilpailussa, jonne hänet valittiin 2000 hakijan joukosta ”kiintiökristittynä”.

Avioliittoaan hän muistelee lämpimästi, ero ei ole miestä katkeroittanut. Uusiin naimisiin hän ei halua, koska katsoo Jeesuksen niin Raamatussa opettavan.

Hän on myös mies, joka tänä kyynisenä aikana uskoo hyveisiin.

isä lapista, äiti K anaDasta Jason Lepojärvi on syntynyt ja kasvanut kansainvälisessä kodissa. Hänen isänsä on kotoisin Lapista, äiti Kanadasta. Toisiinsa he tutustuivat, kun äiti oli vaihto-oppilaana Suomessa.

— Olen syntynyt Kemissä, mutta asunut suurimman osan elämästäni pääkaupunkiseudulla. Lapsena vietimme pitkiä aikoja myös Kanadassa ja kävin siellä esikouluakin.

Kodin perintönä Jasonista kasvoi maailmankansalainen. Väitöskirjansa teon hän aloitti Tansaniassa, jossa hänen veljensä ja tämän vaimo työskentelevät kehitysyhteistyötehtävissä. Sisko puolestaan on naimisissa britin kanssa.

Lepojärvi kasvoi helluntailaisessa kodissa, mutta liittyi parikymppisenä luterilaiseen kirkkoon. Päätöstä edelsi monivuotinen elämän myllerrysvaihe.

— Muutin 16-vuotiaana pois kotoa. Vietin vilkasta nuoren elämää, johon kuului monia seurustelusuhteita. Jossain vaiheessa koin yliluonnollisen kokemuksen, joka ravisti minut hereille. Aloin käydä kirkossa ja lähdin opiskelemaan teologiaa. Sitä ennen olin ajatellut lakimiehen uraa, mutta oivalsin, että eniten minua kiinnostavat fi losofia ja teologia.

Liittyminen luteriNelonen, Suomen Robinson laiseen kirkkoon ei merkinnyt Lepojärvelle selän kääntämistä omalle perinteelle. Helluntailaisuus kulkee edelleen mukana, mutta tällä hetkellä häntä kiinnostaa eniten katolinen kirkko.

— Kaikki lähipiirin ystäväni ovat vakuuttuneita siitä, että viiden vuoden sisällä käännyn katolilaiseksi. Juuri nyt minulle ei ole selkeää hengellistä koJason Lepojärvi oli mukana Suomen tia. Johonkin tässä ollaan Robinson -kisassa vuonna 2005. matkalla. Sitoutumattomuus ei ole hyve, mutta

minusta on mukava sanoa olevani vain kristitty tai pyhiinvaeltaja.

— Voisin myös luonnehtia itseäni niin, että olen sydämeltäni helluntailainen, paperilla luterilainen ja älyllisesti katolilainen. Löydän kaikista kolmesta kirkosta hengellisiä rakennuspuita itselleni.

sYDämen KääntYmYs Helluntailaisuudessa Lepojärvi arvostaa avointa tapaa elää usko todeksi.

— Siellä ei eletä kaksoiselämää, jossa on erikseen arkiminä ja hengellinen minä. Usko kulkee mukana aina ja kaikkialla. Toisaalta vierastan helluntailaisuuden kapeakatseisuutta, Lepojärvi kiteyttää.

Lepojärven mielestä käsitys uskosta on helluntailaisuudessa kuitenkin avartumassa.

— Siellä ei enää ajatella niin, että uskoon tullaan ja siinä se. Usko nähdään enemmän prosessina.

— Itse ajattelen niin, että jos ihminen on alun perin ei-kristitty, voidaan puhua uskoontulosta. Mutta muuten käyttäisin ilmausta sydämen kääntymys.

Omassakin elämässä usko on ollut välillä kateissa ja sitten olen kokenut kääntymyksen hetkiä. Sydämen

”Hyveiden harjoittaminen auttaa meitä voittamaan itsekkyyttämme.” kääntymys voi tapahtua päivittäin, Lepojärvi pohtii.

Luterilaisuuden aarre on Lepojärven mielestä sen historiallisesti vankka tukeutuminen Raamattuun.

Toisaalta luterilainen kirkko on hänen mielestään monin tavoin maallistunut.

Katolisuudessa hän arvostaa kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä.

— Ihmisen ruumiillisuus ja sielullisuus otetaan yhtä lailla huomioon kaikessa elämässä. Esimerkiksi paasto on ruumiin rukousta. Toisaalta vierastan tiettyjä hartaustapoja ja sitä, etteivät monet katolilaiset tiedä kirkkonsa hienoista opetuksista.

vilua Ja nälKää roBinson-Kisassa Omaa uskoaan voi elää todeksi vaikka autiolla saarella. Malesiassa pidetyssä toisessa Suomen Robinson -tv-kisassa Jason Lepojärvi sanoo viettäneensä elämänsä aktiivisinta rukouselämää.

— Hengellisyys auttoi jaksamaan. Minulla oli säännölliset rukousajat ja aiheet. Otin kilpailun retriittinä, joka kesti poikkeuksellisen pitkään, 42 päivää. Voittaja vietti saarella 45 päivää.

Vaikka Lepojärvi ei ole tosi-tv-fani, hän päätti lähipiirin naisten suosituksesta hakea kilpailuun.

— Minua kiehtoi ajatus autiolla saarella olemisesta, kalastamisesta, rakentamisesta sekä omien fyy-

Hyveet johtamisen perustana Alexandre Havard: Hyvejohtajuus.

Providentia 2009.

JOHTAJA TARVITSEE tietoa ja osaamista,

mutta johtajan hänestä tekee ensisijaisesti luonne ja siitä kumpuavat teot, sanoo ranskalainen johtajuuskouluttaja Alexandre Havard kirjassaan Hyvejohtajuus.

Havardin mukaan ihminen ei voi muuttaa synnynnäistä temperamenttiaan. Toiset ovat hidastempoisempia ja toiset äkkipikaisia. Sen sijaan luonnetta voi jalostaa kehittämällä sitä hyveiden kautta. Havardin johtajuuskirjassa tässä kehittämisprosessissa mukana on myös kristillinen usko.

Suomalaiselle luterilaiselle lukijalle jotkut Harvardin konservatiivisesta katolilaisuudesta



nousevat esimerkit saattavat tuntua oudoilta, kuten vaikkapa abortin vastustaminen.

Havard on kuitenkin johdonmukainen omille opetuksilleen. Johtajuuteen kuuluu, että on rohkeutta elää uskonsa ja arvojensa mukaisesti. Silloin on Havardin mukaan kuitenkin syytä tutkia, että on elämän puolella.

Esimerkiksi terroriteot eivät ole rohkeita, vaan pahoja.

Jo antiikista tuttujen klassisten hyveiden, viisauden, rohkeuden, itsehillinnän ja oikeudenmukaisuuden, rinnalle Havard lisää suuri-

sisten ja henkisten voimien testaamisesta. Robinsonkisa oli elämäni mahtavimpia kokemuksia.

Lepojärvi valittiin kilpailuun haastattelujen ja testien jälkeen.

— Arvelen, että minut otettiin sinne kiintiökristittynä. Näissä ohjelmissa pitää olla hyvin erilaisia ihmisiä. Siellä pitää olla se tumma, vanha, homo, nuori, fi ksu ja ärsyttävä.

Elämä saarella oli varsin karua. Lepojärvi laihtui siellä lähes 20 kiloa. Nälkä ei kuitenkaan suuresti haitannut, sillä hän oli tottunut paastoamaan. Sen sijaan kylmyys yllätti.

— Siellä oli hirveitä trooppisia myrskyjä, joissa kastui litimäräksi. Rankkaa oli myös koti-ikävä. Yhtenä päivänä sain palkinnoksi kilpailusta vaimoltani nipun kirjeitä, ja siitä syntyi varsinainen ikävän tulva.

avioero Ja vaiKea päätös Kun Lepojärvi palasi kotiinsa, hän vietti muutaman kuukauden elämänsä onnellisinta aikaa. Kaikki Helsingissä oli uutta ja mahtavaa, puuro maistui ja elämä hymyili. Sitten tuli avioero.

— Ajattelen entisestä vaimostani pelkkää hyvää.

Olen oppinut paljon rakkaudesta ja herkistynyt eron seurauksena. Kun näen rakastuneita pareja, hymyilen itsekseni. Itse en kuitenkaan voi enää mennä naimisiin.

Miksi ihmeessä, kysyvät monet Lepojärven tutut — hyvä mieshän menee hukkaan?

— En koe niin. Minulla on elämässäni ihmisiä, joita voin rakastaa. Olen setä, eno ja kummisetä, joten lapsiakaan ei puutu. En tuomitse muita, mutta minun täytyy olla rehellinen itselleni. Jeesus on minun idolini ihmisenä ja Jumalana. Olen päättänyt seurata häntä myös hankalilta tuntuvissa asioissa, kuten näkemyksessä avioliiton pyhyydestä. Vaikka minulla ei ole sormusta sormessa, sydämessäni sellainen yhä on.

— Uskon, että Jumala kannattelee minua tässä päätöksessä.

hYve-etiiKasta muutosvoima Teologian opiskelu, tutustuminen eri kirkkokuntiin ja omat elämänvaiheet ovat vieneet Lepojärven lähemmäs katolilaisuutta. Entinen helluntailainen on jopa ihastunut paavin ajatuksiin.

— Olin jo yliopistolla gradua tehdessäni kiinnostunut katolisesta teologiasta. Tutkin paavi Johannes Paavali II:n ihmiskäsitystä ja vaikutuin: hän oli älykäs mystikko. Nyt olen tekemässä väitöskirjaa hänen ja toisen suosikkini, englantilaisen kirjailijan ja uskon puolustajan C. S. Lewisin rakkauskäsityksistä.

Väitöskirjatyön lisäksi Lepojärvellä on toinenkin kiinnostuksen kohde. Hän ystävystyi muutama vuosi sitten johtajuuskouluttaja Alexandre Havardin kanssa. Ranskalainen Havard asui silloin Suomessa ja järjesti seminaarin, jonka aiheena oli hyvejohtajuus.

Lepojärvi on suomentanut Havardin kirjan ja johtaa Providentia-nimistä yritystä, joka järjestää hyvejohtajuuskoulutusta Suomessa.

— Innostuin hyveajattelusta, koska sääntöihin tukeutuva yhteiskuntamme kärsii hyvelähtöisen ihmiskuvan puutoksesta. Ei pelkkä sääntö motivoi ihmistä toimimaan oikein. Hyvejohtajuus antaa malleja siitä, miten hyveitä voi soveltaa elämässä, miten voi esimerkiksi toteuttaa oikeudenmukaisuutta omalla työpaikallaan. Ei ole olemassa oikeudenmukaisia organisaatioita, on olemassa oikeudenmukaisia ihmisiä.

omaa luonnettaan voi Kehittää sieluisuuden ja nöyryyden.

Nämä kuusi hyvettä tuovat uusia näkökulmia johtajuusoppeihin.

Suurisieluisuus on Jason Lepojärven käännökseen valitsema uudissana, jolla tarkoitetaan sitä, että johtajuuteen kuuluu pyrkimys suuruuteen ja kyky haastaa muita mukaan. Suurisieluisuuden vastapaheita ovat pikkusieluisuus ja suuruudenhulluus. Suurisieluisuus vaatiikin kumppanikseen nöyryyttä.

Johtajuus ei ole yhden ihmisen missio, vaan hyvä johtaja osaa kannustaa itseään taitavampia alaisia. Hän haluaa antaa heille oikeudenmukaisen korvauksen työstä eikä keskity omien etujensa lisäämiseen.

Hyveajattelun mukaan ihminen voi kehittää luonnettaan harjoittamalla aktiivisesti hyveitä, esimerkiksi oikeudenmukaisuutta, nöyryyttä ja viisautta.

— Uskon, että hyveillä olisi paljon käyttöä esimerkiksi politiikassa ja liikemaailmassa. Hyvejohtajuus hylkää yltiöindividualistisen maailmankuvan. Yksilö on tärkeä, mutta individualismi on sen irvikuva.

Hyveiden harjoittaminen auttaa meitä voittamaan itsekkyyttämme ja avaamaan silmät palvelemiselle.

Johtaja on ennen kaikkea palvelija.

Harjoititko Robinsonissa hyveitä vai paheita?

— En ole pyhimys, mutta yritin olla mahdollisimman rehellinen. Siihen oli myös itsekkäät syyt, sillä selkään puukottajat tippuivat nopeasti kisasta. En katsonut silloin elämää hyveiden näkökulmasta, mutta koska ne ovat ihmisluontoon kuuluva asia, harjoitamme niitä joko tietoisesti tai tiedostamattamme.

Pauli Juusela

Jani Laukkanen

ä pyhiinvaeltaja

”Olen sydämeltäni helluntailainen, paperilla luterilainen ja älyllisesti katolilainen.”

Usko, toivo ja rakkaus – kaikki samassa lehdessä.

Kyllä kiitos!

Askel maksaa postimaksun.

T Tilaan Askel-lehden erikoishintaan 8 kk vain 29 € (norm. 44 €).

Lisäksi saan tilaajaetuna veloituksetta Vuosikalenterin 2010 kaupan päälle. Etuni 15 €.

Olen mukana 2 000 € matkalahjakortin arvonnassa!

Tilaa Askel 8 kk vain

29 € (norm. 44 €)

ALs0110

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Puhelin Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

En tällä kertaa käytä etuja hyväkseni ja osallistun pelkkään arvontaan. Olen varustanut tilauskortin kirjepostimerkillä.

Tarjous on voimassa 15.3.2010 saakka. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

Usko pois.

”

Elämä pyörittää ja arki vie mennessään.

Askel-lehti antaa voimaa ja iloa jaksamiseen. Harvoin voi lehdestä sanoa, että se todella huokuu lämpöä, läheisyyttä ja välittämistä – tätä kaikkea Askel on!

Luettavaa on lähes yhtä paljon kuin hyvässä kirjassa: Askel-lehti tekee mieli

Arvonnan säännöt: Palkinnot arvotaan 5 päivän sisällä tilanneiden ja vastanneiden kesken. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan.

MARJA-LIISA SARASTE

10

” 52 v.

Voit tilata myös verkosta: www.askellehti.fi/kampanja. Muista kertoa tilaustunnus ALs0110.

jopa antaa hyvälle ystävälle.

www.aktia.fi

Ostetaan

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostetaan posliinia, taide- ja käyttölasia, kellot ja korut, kortit ja merkit ym. Nouto. Käteismaksu.

Antiikki ja Nykyaika (09) 146 4185

ALOITA UUSI VUOSI KYLPYLÄLOMALLA Kylpylävuorokausi .........................alk. 50,- /hlö Sisältää majoituksen 2hh:ssa, buffetaamiaisen ja vapaan sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin käytön.

Tammikuun tarjousloma 2 vrk ..... alk. 130,- /hlö Sisältää edellä mainitun lisäksi yhden valinnaisen hoidon: hieronta 45 min. tai hunajaturvehoito. Voimassa 31.1.2010 asti.

KAHDEN PROSENTIN TALLETUSKORKO MYÖS SINULLE

Talletusaika 12 kk. Yksi nosto ilman kuluja 3 kk:n jälkeen. Minimitalletus 10 000 euroa. Lisätietoja Aktia Pankin konttorista tai www.aktia.fi.

Tervetuloa!

Aktia Tikkurilassa, puh. 010 247 6100* Aktia Flamingossa, puh. 010 247 6120* Aktia Myyrmäessä, puh. 010 247 6130*

Katso myös muut lomapaketit ja tee varaus www.ruissalospa.fi | p. 02 44 55 100

Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys:

*kiinteästä linjasta 0,08 €/puhelu + 0,06 €/min., matkapuhelimesta 0,08 €/ + 0,17 €/min.

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

Vuokrata halutaan

Sanan ja rukouksen ilta sunnuntaina 31.1.2010 klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12.

Illan vieras kehitysyhteistyöpäällikkö Mika Jokivuori tuo terveisiä Interpedia ry:stä aiheenaan ”Iloa ja elämää Jumalan yhteydessä”.

Mukana pastori Kristiina Kartano ja Quo Vadis -kuoro kanttori Iina Katilan johdolla. Iltatee/kahvi. Tervetuloa!

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

HERÄNNÄISSEURAT Su 31.1. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Kalle Hiltunen ja Teemu Leino.

Klo 18 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Hki. To 4.2. klo 18 Pentti Toivasen muistoseurat Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2, Hki.

Vantaan Lauri Syntisen asialla

Kotimaakaupan ilmoitusmyynti@kotimaa.fi talviale! 21.1. - 5.2.2010 Mahtava valikoima Kirjapajan ja Lasten Keskuksen kirjoja, kristillisiä äänitteitä ja lahjatavaroita. Aletuotteita rajoitetut erät!

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Gw`naelle Boulet

Ihan ensimmäinen Raamattuni

Kaikki, mitä tarvitset.

8,90

Niilo Rauhala

Timo Aunio

Kirkkailla vesillä

Aamupaloja

Sanoja sydämeltäni

Päivänavauksia kouluun ja kerhoihin

11,90

13,90

norm. 17,90

norm. 23,90

norm. 28,90

Eeva Hurskainen

Liisa Seppänen

Soile Isokoski

Tunnet sen sydämessäsi

Kelttiläisillä poluilla

Jumalaa kiitää sieluni

Aurora Karamzin ja äidin tehtävä

Kohtaamisia pyhimysten kanssa

14,90

norm. 31,90

13,90

norm. 28,90

CD 9,00

CD

7,00

norm. 9,95

norm. 14,90

Petri Laaksonen

Katso sinä elät

Hietalahdenranta 13, Helsinki | puh. 020 754 2350 | ma-pe 9-17

Tarjoukset voimassa 21.1. – 5.2.2010 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

11

Hautauspalveluja Tuoreeks,

Täyden palvelun toimisto

terveeks.

Kylmäpuristettu

KOOKOSĂ–LJY

- terveyden ja kauneuden lähde!

Ruohonjuuri

HYVĂ„KSI SINULLE.

KookosÜljy on varsinainen terveyspommi! palvelee myÜs Sen nauttiminen edistää painonhallintaa ja Itäkeskuksessa! pitää kropan vireänä kilpirauhastoimintaa Tervetuloa! stimuloivan vaikutuksensa ansiosta. Tämän vuoksi se myÜs hidastaa elimistÜn vanhenemista. KookosÜljyn on lisäksi todettu alentavan Tällä kupongilla 28.-31.1.2010 kolesterolia. Terhakka terveysÜljy vaikuttaa antiseptisesti suojaten elimistÜä virus- ja Tropicai: bakteeritartunnoilta.

KookosÜljy, 340 ml KookosÜljy sopii monipuolisesti käytettäväksi kauneudenhoidossa.

Samasta purkista saat luonnollisen aurinkosuojan, deodorantin ja ihoĂśljyn.

10,-

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66580

päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

(0,0821`/puhelu + 0,119`/min)

Lisätietoja saat:

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ„IVYSTYS 24 h: 050-347 1555

3 %TUKORTILLA "ONUSTA JA ETUJA

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

Sirkka-Liisa Helenius

29.41/l (37.03)

TÜÜlÜ puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550

✆ 836 25220, 836 25225,

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

/ prk

(12.59)

Hakaniemi Itäkeskus Tapiola Myyrmäki Hyvinkää

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

Lakiasioita

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

ILMAINEN NEUVO OY:n

www.hautaus.fi

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Palvelukseen halutaan

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Puhelun hinta 2,95 â‚Ź min + pvm/mpm

Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyÜn palveluissa on haettavana 1.3.2010 lähtien tai sopimuksen mukaan

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA ! �Tyyli on tukassa� alk. 18 ₏.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

ohjaajan tehtävä Laurinkodin tuetun asumisen yksikÜssä Tehtävä on vaativuusryhmän 502 mukainen ja siitä maksetaan 2 170 ₏ - 2 560 ₏ kuukaudessa tyÜntekijän kokemuksen mukaan.

Ostetaan huoneistoja

Laurinkoti on Vantaan Asolassa toimiva tuetun asumisen yksikkĂś avohuollon tukitoimia tarvitseville vantaalaisille lastensuojeluperheille tai mielenterveyskuntoutujille.

Laurinkodissa on 14 asuntoa. HenkilÜkuntaan kuuluvat nyt haettavan ohjaajan lisäksi Laurinkodin johtaja, perhetyÜntekijä ja osa-aikainen vahtimestari-siivooja.

Tilaa ilmainen Soita puh. (09) 474 360 (myĂśs iltaisin).

Hakijalla tulee olla sekä koulutusta että kokemusta mielenterveyskuntoutujien parissa tehtävästä tyÜstä. Ohjaajan koulutus tulee olla opisto- tai AMK-tasoinen soveltuva sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus, esim. psykiatrinen sairaanhoitaja.

ASUNTO RAHAKSI!

Pyydä meiltä paras tarjous.

kylpyhuoneHUONEISTOCENTER OY kartoitus 80nyt!

Mannerheimintie A 2, 00250 Helsinki

KÄNNYKKÄ– JA TIETOKONEKURSSEJA SENIOREILLE FOIBESSA Onko ongelmia kännykän tai tietokoneen käytÜssä?

Internet ja sähkÜposti 2.2.-3.2.

Kännykkäkurssi 16.2.

Pankkiin internetin kautta 17.2.

Tietokoneen käytÜn alkeet 23.3.-24.3.

Digikuvat kamerasta tietokoneelle 20.4.

Kurssit klo 10-14. Hinta 5 euroa/pvä.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset puh. (09) 851 851.

Palvelukeskus Foibe, Sairaalakatu 7, Vantaa.

ALFA-kurssi 16.2.2010 alkaen tiistaisin klo 18.30-21 Espoo: Timo RĂśyskĂś

Kansanlähetyksen toimitiloissa, Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs, Helsinki. ja ilmoittautuminen: alfa@hekl.ďƒž tai gsmLisätietoja 0400-718473 Jussi Saari puh. 040 5678 365. timo.roysko@blosius.fi Järj. Helsingin Kansanlähetys Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

Kirkkolain mukaan virkaan valittavan tulee olla ev.-lut. kirkon jäsen. Ennen viran vastaanottamista valitun tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä oikeusrekisterikeskuksesta saatava rikosrekisteriote (lasten kanssa tyÜskentelevien rikostaustan selvittämistä varten). Tehtävän täytÜssä noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan (sisältäen hakuohjeet ja ohjaajan tehtävän laajemmat tehtävänkuvat) luettavissa osoitteessa http://www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja

KYLPYHUONE- ja SAUNAREMONTTI suoraan tekijältä luotettavasti.

Sertifioitu märkätila-asentaja.

EN-Asennus 040 727 0943

Hakemusten tulee olla perillä Vantaan seurakuntayhtymässä 1.2.2010 klo 12 mennessä.

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600₏ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 ₏ Yksi kokoproteesi 350₏ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

Vuokralle tarjotaan

www.vvo.fi

HAUTAKIVET

Koulutusta

www.ilmainenneuvo.ďƒž

Vantaalla toimii seitsemän seurakuntaa, jotka yhdessä muodostavat seurakuntayhtymän. Jäseniä seurakunnissa on 140 000 ja tyÜntekijÜitä lähes 500.

K&P

Rakennus- ja remonttityÜt Lisävirtaa www.taktwell.fi p. 040 756 0276

Kotipalvelu Lilja

mainontaan !

Ota yhteys:

Ilmoitusmarkkinointi KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua 020 754 2000/vaihde

OLK palvelut meiltä aina parasta! www.kotimaa-yhtiot.fi 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Tilaa ilmainen

L

L

L

L

Kotisiivous Omaishoito Kotipalvelu Hoivapalvelu

Helsinki: Petri Takkula YksilÜllistä palvelua, luotettavasti, kylpyhuonegsm 041-4402311 ammattitaidolla.

UUSI ILME KEITTIĂ–Ă–N nyt!

-kartoitus uudet ovet - tasot Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde petri.takkula@blosius.fi Kotitalousvähennys 60 %.

- saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA Soita tai lähetä sähkÜpostia, Ruoholahdenkatu 12, Helsinki - malleja - värejä niin Auli kertoo mielellään lisää Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. palveluistamme.

Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä.

Auli HoffstrĂśm 040 529 7755 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.ergadesign.fi auli@njkpalvelut.net ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

1ďœ˛ Kaikki, mitä tarvitset.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUKSET 25₏/h (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415 www.loistopalvelut.fi

Vanta an Lauri Pitenevien päivien lukuhetkiä

Vantaan seurakunnat Hakunila KirKKoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Uusin hinnoin ja tuottein.

DiaKoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

haKunilan KirKKo Hakunilantie 48, p. 830 6512

Messu su 31.1. klo 11. Tapio Leskinen, Tiina Palmu.

Senioriklubi ma 1.2. klo 13. Ritva Henkel ja runot.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille.

Päivärukous ke klo 12.30.

Avoin aamurukous torstaisin klo 8.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Pohditko uskoa, elämää, Jumalaa? Oletko ajatellut kirkosta eroamista tai ehkä jo eronnut kirkosta? Onko uskossasi tapahtunut jotain, mikä sinua mietityttää?

Tarjoamme mahdollisuuden pohtia ryhmässä uskoa ja uskomuksia keskustellen ja psykodraaman avulla. Tule mukaan etsimään, kyselemään ja keskustelemaan.

Ryhmä kokoontuu 10 kertaa Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 17–20 alkaen 3.2. (tai 1.3.). Ohjaajina toiminnallisen ryhmätyön ohjaajat Marjo-Riitta Ristikangas ja pappi Tiina Palmu. Ilmoittautumiset Tiina Palmu p. 050 356 5715 tai tiina.palmu@evl.fi.

Läskillä lukutaitoa -kampanja.

Alkupunnitus la 6.2. klo 12–14.

Loppupunnitus ke 26.5. klo 17– 19. Itä-Vantaan Urheilijat hoitavat punnitukset.

länsimäen KirKKo Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11– 12 maksuton aamiainen.

Messu su 31.1. klo 10. Anna-Kaisa Tenhunen.

Omaishoitajien olohuone ti 2.2. klo 13.

Miesten raamattupiiri ja sauna tiistaisin klo 18.30.

Raamatunlukuryhmä naisille tiistaisin klo 19.

Läskillä lukutaitoa -kampanja.

Alkupunnitus ma 1.2. klo 17–19.

Loppupunnitus ke 19.5. klo 17–19.

Itä-Vantaan Urheilijat hoitavat punnitukset.

pYhän annan lastenKirKKo Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa.

Kasvuryhmä pienten äideille Miten jaksat äitinä? Kuinka selviän kiukkuisen lapsen kanssa?

Entä ne unettomat yöt? Mikä parisuhde? Miten saat omaa aikaa?

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Tule mukaan äitiryhmän pohtimaan omia äitinä olemisen kysymyksiäsi, kuulemaan muiden äitien kokemuksia ja ammentamaan voimia äitinä kasvamiseen.

Ryhmässä tutkitaan äitiyteen liittyviä kysymyksiä keskustellen ja psykodraaman keinoin. Ryhmään mahtuu 8 äitiä. Kokoonnumme kevään ajan joka toinen la klo 9.30–12.30 alkaen 30.1. Lapsille tulisi järjestyä hoito kotona. Ilmoittautumiset tiina.palmu@evl. fi tai maria.vonbonsdoff@gmail. com tai puh. Tiina 050 356 5715 tai Maria 040 708 3025.

Elätkö kolhuista toipumisen aikaa? Tunnetko alemmuutta tai arvottomuutta? Etsitkö paikkaa, johon voisit tuntea kuuluvasi?

Tämä ryhmä on tarkoitettu sinulle. Ryhmässä jaamme elämää yhdessä naisten kesken. Etsimme luottamusta Jumalaan ja ihmisiin. Tavoittelemme toivon ja ilon lupauksia. Ryhmän alussa kokoamme rukoushelmet ja käymme elämää läpi helmi helmeltä. Kokoonnumme kevään ajan Pyhän Annan lastenkirkolla joka toinen sunnuntai-ilta klo 16–18 alkaen 7.2. Ryhmään mahtuu 10 naista.

Ohjaajat pappi Tiina Palmu ja sosiaalikasvattaja Maria Mellberg.

Ilm. Tiina Palmu p. 050 356 5715 tai tiina.palmu@evl.fi.

muuta Yhteisvastuukeräys on käynnissä jo nyt. Haiti tarvitsee apuamme. 6.2. saakka koko keräystuotto menee Haitin avustustyöhön.

Voit lahjoittaa katastrofikeräykseen Hakunilan kirkon kirkkoherranvirastossa tai www.yhteisvastuu.fi. Jos haluat mukaan Yhteisvastuukerääjäksi, ota yhteyttä diakoniatyöntekijään puh. 050 560 5693.

K astettu Kasper Mikael Julius Saarinen, Vilma Mimosa Kettunen, Viljami Rasmus Mikael Salminen, Elmeri Onni Olavi Turunen, Juuso Hannes Aleksi Hiltunen, Liisa Annukka Antintytär Lauri, Lukas Emil Holmström.

hautaan siunattu Thyra Ingeborg Moilanen 84 v.

Hämeenkylä

28.1.–4.2.

tasalissa. Mukana Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas.

Konsertti su 31.1. klo 15. Teppo Koivisto, piano ja Kaija Saarikettu, viulu.

Sanan, sävelen ja rukouksen ilta ti 2.2. klo 18.30 seurakuntasalissa. Puhujana Ulla Saunaluoma Kansan Raamattuseurasta. Illan juontaa Vuokko Kuokkanen. Mukana lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Aikuinen usko – aikuiskatekumenaatti on alkanut 26.1. klo 18.30. Seuraava kokoontuminen on 9.2. Ryhmässä on mahdolllisuus aikuisrippikoulun suorittamiseen. Ryhmään voi ilmoittautua kappalainen Anna-Kaisa Inkalalle tai lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahoselle p.

830 6450. Ohjelma muodostuu osanottajien kysymyksistä, joita käsitellään yhdessä tiiviinä, luottamuksellisena ryhmänä.

Kirkkokuoroon laulamaan!

Lauletaan kirkkosalissa tiistaisin klo18.30-20 kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla. Tiedustelut p. 050 432 7502.

lammasKuJa 2 B Kerhohuone

Nettikerho senioreille jatkuu joka toinen keskiviikko klo 14–16 toukokuulle saakka. 3.2. aiheena verkkoasiointi, ostaisinko netistä.

Kerhoa ohjaa informaatikko Riitta Sivenius. Aiempaa netin käyttökokemusta ei tarvita, tule vain mukaan oppimaan.

Kirjallisuuspiiri ma 1.2. klo 12.

Vieraana Irma Koskinen kertomassa toimittamastaan kirjasta Tyyni Tuulio Nuoruusajan kirjeenvaihtoa. Piirin vetäjä Riitta Koistinen keittää Riitan-päivän kahvit. Tule mukavaan seuraan viihtymään ja keskustelemaan, vaikkei sinulla olisikaan ollut mahdollisuutta kirjan lukemiseen. Kirjallisuuspiiri kokoontuu kerran kuussa keskustelemaan yhdessä sovitusta kirjasta.

HAIKIN piiri tiistaisin klo 13. Piirissä on mahdollisuus käsitöitä tehden osallistua Kirkon Ulkomaanavun kautta kansainväliseen diakoniaan.

nuorille Iltakirkko ke 3.2. klo 19 Hämeenkylän kirkossa.

muuta

Avoinna ma–pe klo 9–16.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Avustuskuorma Romaniaan viedään helmikuussa. Puhtaita vaatteita kaikenikäisille, vuodevaatteita ja taloustavaroita otetaan vastaan Hämeenkylän kirkolla. Halutessa voi osallistua kuljetuskustannuksiin Hämeenkylän seurakunnan tilille 15963037749 viitteellä 1779. Tavaroita lajitellaan ti 2.2. alkaen klo 9 kirkon lämpimässä varastossa. Tervetuloa talkoisiin!

Roomalaiskirjettä avataan to 4.2. klo 18.30. Kalajärven kappelissa. Käsitellään 2 lukua. Seuraava 18.2. Hämeenkylän kirkossa.

hämeenKYlän KirKKo

K astettu

Auratie 3, p. 830 6459

Hilma Taika Tähkä Mämmi, Elios Oscar Brahimaj, Pinja Kerttu Amanda Korhonen, Noa JohanChristian Westerdahl, Lauri Verneri Saari, Sulo Verner Sutka, Aada Helmiina Kotikumpu, Eikka Onni Tapio Koskinen, Joel Mikael Manninen.

KirKKoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Messu su 31.1.2010, eteläpohjalaisten kirkkopyhä. Saarna Jukka Nevala, liturgia Jouni Salko, kanttori Hannu Lehtikangas ja Vantaan Laulun Oltermannit kuoro.

Tekstinlukijat Kimmo Hissa ja Terttu Savola. Kirkkokahveilla pääkaupunkiseudun pohjalaisten tervehdyksen tuo Kimmo Hissa ja rovasti Heikki Nurmi puhuu pohjalaisesta kristillisyydestä.

Oopperalaulaja Henrik Lamberg esiintyy.

Lauluseurat, ilta senioreille to 28.1. klo 18.30 seurakun-

avioliittoon Kuulutettu Markus Matti Karhulahti ja Miia Elina Lemmetyinen, Jukka Petteri Matikainen ja Jonna Pauliina Kurki.

Aikuisena rippikouluun

J

os haluaa kirkossa naimisiin, molempien on oltava seurakunnan jäseniä ja rippikoulun käyneitä. Kummiksikaan ei pääse ilman rippikoulua ja konfirmaatiota.

Aikuisrippikoulu on tarkoitettu rippikouluiän ohittaneille. Se kestää parisen kuukautta ja sisältää sekä yhteiskokoontumisia että itsenäistä seurakunnan toimintaan tutustumista. Kokoontumisissa käydään läpi kristinuskon perusasioita ja pohditaan ihmisenä olemista. ●

●

●

saa lisätietoja pastori Matti Hyryltä p. 050 41 054 tai matti.hyry@evl.fi.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla alkaa ti .2. klo 1 aikuisrippikoulu. Lisätietoja antaa pastori Vappu Olsbo p. 050 414 510 tai vappu. olsbo@evl.fi.

Korson seurakuntakeskuksessa alkaa ke 10.2. klo 1 aikuisrippikoulu. Lisätietoja antaa pastori Antti

Hämeenkylän kirkolla on alkanut katekumenaatti, jossa voi suorittaa aikuisrippikoulun. Vielä ehtii mukaan. Aikuiseen uskoon perehdyttävä Katekumenaatti kestää noin vuoden. Lisätietoja antaa pastori Anna-Kaisa Inkala p. 050 51 512 tai anna-kaisa.inkala@evl. fi. Yksityisestä aikuisrippikoulusta

Korso KirKKoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

DiaKoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

Korson KirKKo Ja

seuraKuntaKesKus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Vanhemman väen piiri to 28.1. klo 13, Anne Saviranta.

Naisten saunailta to 28.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Sanaton ikävä – teemailta ihmisyydestä pe 29.1. klo 19. Joel Hallikainen ja Seppo Jokinen. Illassa etsitään yhteyttä ja vastauksia elämän kipupisteisiin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Messu su 31.1. klo 10, Kari Pekka Kinnunen ja Ursula Hynninen.

Näyttelyn avaus messun jälkeen.

Elämän voimavarat – Lempi Hartikan taidenäyttelyn avajaiset su 31.1. klo 11.30. Näyttely on avoinna 19.2. saakka arkisin klo 9–15.

Runopiiri ma 1.2. klo 13.

Naisten laulava raamattupiiri ma 1.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 1.2. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 2.2. klo 11–13.

Poikkea kahvittelemaan lyhyeksi hetkeksi tai pidemmäksi toviksi.

Katulähetyksen tilaisuus ke 3.2. klo 11.

Kupiainen p. 050 540 2 tai antti.kupiainen@evl.fi. ● Tikkurilan kirkolla alkaa ke 3.3. klo 1 pienryhmä kristinuskon perusasioista.

Osallistumalla ryhmään voi suorittaa aikuisrippikoulun.

Lisätietoja antaa pastori Pirkko Yrjölä p. 050 3 352 tai pirkko.yrjola@evl.fi. ● Hakunilan kirkolla alkaa to 11.3. klo 1 aikuisrippikoulu. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p.

0 30 500 tai pastori Sari Kokkoselle p. 050 54 44 tai sari.kokkonen@evl.fi. ● Myyrmäen kirkolla järjestetään aikuisrippikoulu tarpeen mukaan kevään kuluessa. Ilmoittautua voi pastori Heli Ojalehdolle p. 040 43 3 tai heli.ojalehto.fi.

Rippikoulussa pohditaan isoja kysymyksiä.

Lähetyspiiri ke 3.2. klo 14.

Jeesus filmitähtenä ke 3.2. klo 18. Uskonnollisen elokuvan ilta, vieraana elokuva- ja mediakasvattaja Antti Pentikäinen.

Rukousryhmä ke 3.2. klo 18.45.

Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Nuorten messu ke 3.2. klo 20, Laura Mäntylä.

Vanhemman väen piiri to 4.2. klo 13.

Miesten saunailta to 4.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

nuorille Nuorten kahvilat Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

lapsille Ja perheille Perhekerho pe klo 9–11.30 seurakuntakeskuksessa ja klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1), ma klo 12–15 seurakuntakeskuksessa ja ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4).

Pyhäkoulu su klo 10.

muuta Diakonian kevätretki 2.–5.3. Siikaniemen kurssikeskukseen. Hinta 230 euroa sis. matkat, ruokailut ja majoituksen. Ilmoittautuminen 10.2. mennessä kirkkoherranvirastoon. Lisätiedot Sirkka Väätäinen p. 040 580 6331 ja Risto Auvinen p. 050 511 1783.

K astettu Erika Anneli Santala, Vilma Ramona Lyly, Tea Katariina Stenhammar, Valtteri Eero Nikunen.

hautaan siunattu Hilja Alice Hurme 95 v, Maria Mustanen 91 v, Maire Emilia Alho 86v.

Rekola KirKKoherranvirasto Kustaantie 22, p. 830 6700.

Virasto on avoinna arkisin klo 9–15.

Päivystävä pappi arkisin klo 11–14 p. 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 11–14 p. 830 6707, muulloin p. 830 6700.

DiaKoniatoimisto Päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–12 kirkolla, p. 830 6706.

Perhetyön päivystys tiistaisin klo 10–12 Asolan seurakuntatalossa.

reKolan pYhän anDreaan KirKKo Kustaantie 22, p. 830 6710, 050 590 3495.

Torstaipiiri 28.1. klo 13.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

Aamurukouspiiri sunnuntaisin klo 9.

Messu su 31.1. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin. Rippikoululaisten vanhempien kutsumessu.

Laihdutuskampanjan alkupunnitukset su 31.1. klo 11–13 ja ma 1.2.10 klo 17–19 kerhohuone 1.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18–20.30.

Aamurukoushetki tiistaisin klo 9–10.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 2.2. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki, vieraina Reijo ja Kaija Telaranta.

Seniori-iltapäivä to 4.2. klo 13. ”Ei omin voimin” – lähetystyön

JulKaisiJa Vantaan seurakunnat. KustantaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leviKKi 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), 01301 Vantaa, ☎ 0 30 24, faksi 0 230 13, vantaan.lauri@evl.fi. toimituKsen sihteeri Arja Vasara, ☎ 0 30 24, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaJa Pauli Juusela, ☎ 0 30 2, pauli.juusela@evl.fi. toimituspäälliKKö Heli Kulmavuori, ☎ 0 30 23, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittaJat Hanna Antila, ☎ 050 420 315, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 0 30 31, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 0 30 23, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎ 0 30 2, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmarKKinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 54 220, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 54 224, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 54 230, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 54 231. ilmoitushinta mv 1,50 €, neliväri 1,0 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ilmoitusten vastaanotto Ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 2 (Hietalahdenranta 13), 0011 Hki, ☎ 020 54 225, faksi 020 54 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 01 000, www.posti.fi/palaute.

1

Vantaan seurakunnat tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

asolan seuraKuntatalo

pYhän laurin KirKKo

Asolantie 6

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

rautKallion Kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri perjantaisin klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13.

nuorille Nuorten sähly perjantaisin klo 18–19 Rekolanmäen koululla.

Nuorten perjantai-illat klo 19–21 kirkolla, ohjelma alkaa klo 19.30.

Isko 2 ti 2.2. klo 19 kirkolla.

Open doors keskiviikkoisin klo 18–21.

lapsille Ja perheille Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11 kirkolla ja tiistaisin klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho perjantaisin klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki messun aikana.

Kaakaopyhäkoulu tiistaisin klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

muuta Palvelutalohartaus to 28.1. klo 14 Leena-kodissa (Eteläinen rastitie 12), Vappu Olsbo.

Vanhemman väen iltapäivä ti 2.2. klo 13 Koivutorin palvelutalossa.

Laihdutuskampanjan alkupunnitus ke 3.2. klo 18–20 Koivukylän koululla, Kustaantie 10.

Lähetyksen kotipiiri ke 3.2. klo 18.30 Karvosilla, Kiulukuja 4 B 21.

Kahvitarjoilu klo 18.

K astettu Joonas Artturi Aleksi Petrola.

hautaan siunattu Eila Kaarina Karilahti 88 v, Leo Aatos Liesmala 77 v, Reino Veli Emil Saari 77 v.

Tikkurila KirKKoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit

DiaKoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kirkkotie 45, p. 830 6621

Musiikin ja hiljaisuuden messu pe 29.1. klo 21. Kirkkoon voi tulla arkisen kiireen keskeltä kuuntelemaan urkumusiikkia ja rauhoittumaan. Niukoissa puheosissa keskeistä ovat Raamatun teksti, ehtoollinen. Musiikkina on J.S.Bach: Preludi ja fuuga C-duuri, Fuuga g-molli sekä urkukoraalit Gott der Vater wohn’ uns bei, Vater unser im Himmelreich ja Schmücke dich, o liebe Seele. Pastori Heikki Leppä, kanttori Iina Katila.

Duo Zorbaksen konsertti Haitin katastrofien uhrien hyväksi la 30.1. klo 18. Maaria ja Kari Vannemaa, Henna-Maija Kuki ja Ville Vannemaa Liput 10 e, konsertin tuotto ohjataan lyhentämättömänä Haitin katastrofien uhrien hyväksi Yhteisvastuukeräyksen kautta.

Messu su 31.1. klo 12, Pirkko Yrjölä, teol.harjoittelija Olli Seikkula, Iina Katila, Terje Saard.

Ympäristöpäivän viikkomessu ti 2.2. klo 9. Liturgi Jaakko Hyttinen, saarna Jukka Nevala, kanttori Samppa Laakso.

tiKKurilan KirKKo Asematie 12, p. 830 6223

Eläkeläisten laulupiiri pe 29.1. klo 13 kahviossa, Simo Santaranta.

Messu su 31.1. klo 10, Kristiina Kartano, Kirsti Hildén, Simo Santaranta.

Winkut (nuorten leskien vertaistukiryhmä) su 31.1. klo 16 neuvotteluhuoneessa. Tiedustelut: Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Arabiankielinen raamattupiiri su 31.1. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Sanan ja rukouksen ilta su 31.1. klo 18. Illan vieras kehitysyhteistyöpäällikkö Mika Jokivuori tuo terveisiä Interpedia ry:stä aiheenaan “Iloa ja elämää Jumalan yhteydessä”. Mukana pastori Kristiina Kartano ja Quo Vadis -kuoro kanttori Iina Katilan johdolla.

Iltatee/kahvi.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 1.2. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoittain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa on tarkoitus lukea Raamattu läpi kolmessa vuodessa.

Mukaan voi liittyä matkan varrella!

Kirkon ruokailu ti 2.2. alkaa klo 12 hartaudella kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 2.2. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Israel-piiri ti 2.2. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Anna armoa Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä: ’Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista? Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan?’

Matt. 20:13–14

1

Carlos Barria / Reuters

alkuvaiheista Bangladeshissa kertoo Tapio Karvonen.

Runoryhmän harjoitukset to 4.2. klo 18–20.

Aikuisrippikoulu alkaa Rekolan kirkolla ti 9.2. klo 19. Ei ennakkoilmoittautumista. Ensimmäisessä kokoontumisessa sovitaan jatkotapaamisajat. Tarkempia tietoja antaa pastori Vappu Olsbo p. 050 414 5610, vappu.olsbo@evl.fi.

28.1.–4.2.

maksun tapahtumaan. Retkellä mukana pastori Pirkko Yrjölä ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautumiset Terttu Vehviläiselle p. 09 8306 225 pe 29.1. mennessä.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 1.2. klo 13.30–15 Malminiityntie 16 B-talo.

Miesten saunailta ti 2.2. klo 17.30. Saunomista, uimista, iltapalaa (5e), keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Naisten saunailta ke 3.2. klo 18.

Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta.

Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB.

K astettu Haitissa on pulaa vedestä, ruoasta ja lääkkeistä.

Konsertti Haitin hyväksi

P

yhän Laurin kirkossa järjestetään kreikkalaisen musiikin konsertti Haitin maanjäristyksen uhrien hyväksi.

Konsertin tuotto menee lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykseen.

— Olen seurannut uutisia ja nähnyt hädän, jota ihmiset kokevat Haitissa, ja ajattelin, että jotain pitää tehdä. Vaikka tämä on minimaalisen pientä, niin silti haluamme jotenkin auttaa, toteaa Maaria Vannemaa.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 3.2. klo 13 aikuisten kerhohuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 3.2. klo 18, Toni Fagerholm, Simo Santaranta.

Runo-, laulu- ja rukousilta ke 3.2. klo 19, Elina Kalliokoski.

Pirkon raamis kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa.

Vantaan seurakuntayhtymän eläkeläisten johtokunnan kokous to 4.2. klo 12 neuvotteluhuoneessa.

Kirkkokuoron harjoitukset to 4.2. klo 18, Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 4.2. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 4.2. klo 18 takkahuoneessa.

K artanonKosKen seuraKuntaKoti Hagelstamintie 20

Rukouspiiri su 31.1. klo 18.30.

Tiedustelut Kirsti Hildén p. 050 3827 987.

Kansanlähetyspiiri ke 3.2. klo 18.30.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 4.2. klo 18.

ristipuron seuraKuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 29.1. klo 18, Toini Härmälä.

lapsille Ja perheille Avoimet päiväkerhot Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta.

Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat:

K

Konsertissa esiintyy Zorbas-kvintetti, jossa Maaria Vannemaa laulaa ja soittaa viulua, Kari Vannemaa soittaa buzukia, Henna-Maija Kurki harmonikkaa, Ville Vannemaa pianoa ja Heikki Oksanen bassoa.

Liput maksavat 10 euroa.

Konsertti Haitin hyväksi la 3.1. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa

Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11.

Ristipuron Periodipyhäkoulu su 31.1. klo 11–12 (Simonkyläntie 11).

varhaisnuorille Kerhotoiminta: Tikkurilan kerhotila, Unikkotie 5 b, 2. krs: tiistaisin animaatiokerho (10–14-vuotiaille) klo 18 ja näytelmäkerho klo 18, torstaisin pienoismallikerho klo 18. Ylästö, Lehtikummuntie 2: tiistaisin kokkikerho klo 18 ja keskiviikkoisin askartelukerho klo 18. Ristipuro, Simonkyläntie 11 a: keskiviikkoisin näytelmäkerho klo 18 ja torstaisin kokkikerho klo 18. Ilola, Soittajankuja 1: tiistaisin askartelukerho klo 17.30 ja torstaisin kokkikerho klo 18. Pakkala, Käräjäkuja 1b: maanantaisin kokkikerho klo 18. Tammisto, Tammistonkatu 29b: keskiviikkoisin kokkikerho klo 18. Kartanonkoski, Hagelstamintie 20a (käynti hert-

un joulusta on enää vain kilot lanteiden ympärillä, niin onkin jo aika ottaa tulevana pyhäpäivänä esille pääsiäiskalenteri. Pääsiäiskalenterista löytyy jopa 70 luukkua, jotka johdattavat meidät iloisesti kohti pääsiäistä ja Kristuksen ylösnousemusta. Tosin ennen vanhaan papiston piti jättää pois tässä vaiheessa turhat iloisuudet sekä herkut ja ryhtyä pitkään paastoon.

Kun avaamme ensimmäisen luukun, voimme muistuttaa itsellemme, mitä armo tarkoittaa. Ehkä joku rippikoulun käynyt muistaa muistisäännön: Ansioton Rakkaus Minun Osakseni. Tätä onkin hyvä toistella tänä päivänä katastrofien keskellä. Anna sinäkin armoa.

Jeesus on jälleen näppärä suustaan ja kertoo vertauksen

Eevi Anni Onerva Lommi, Nelli Kristina Eklöf, Nea Kaisa Anneli Rautio, Aino Annikki Hyyhö, Pinja Lumia Tamminen, Veeti-Alex Johannes Hildén, Erik Onni Johannes Friman, Elvi Anu Eveliina Palola, Enriikka Helmi-Lilja Nygren, Emma Aava Lahti, Tino Matti Oskari Rautiainen, Matias Taisto Antero Ylä-Kero, Matias Pyry Petteri Kinnunen, Ossi Ville Verneri Pursiainen, Jere Raimo Tapani Toivonoja, Teemu Mikael Mäkinen, Robin Erhan Sezer, Matias Otto Juhana Laakso, Erin Arwen Söderström, Peppi Anne Ilona Ranta, Melissa Maaria Mandli, Jaakko Antero Kekola.

avioliittoon Kuulutettu tuankujan puolelta): maanantaisin ilmailukerho klo 18. Simonkallion koulu, tekstiilikäsityön luokka keskiviikkoisin pienoismallikerho klo 18. Kerhot ovat suunnattu alakoululaisille paitsi animaatiokerho 10–14-vuotiaille. Kerhot ovat ilmaisia paitsi pienoismallikerho, jossa materiaalimaksu on 20 e.

Kerhot alkavat viikolla 3. Lisätietoja kerhoista jussi.savoranta@ evl.fi p. 050 526 9401.

Kaij Mikael Kristian Winter ja Leea Kaarina Lundahn.

hautaan siunattu Eeva Ilona Jalava 97 v, Anni Maria Laine 90 v, Marita Elisabeth Siniketo 82 v, Maj Kaarina Laakso 74 v, Reijo Axel Routarinne 73 v, Asta Kyllikki Pitkä 71 v, Jorma Keijo Jalosuo 70 v, Ilana Jasmin Mäntylä 30 v.

Vantaankoski

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Walkers pe 29.1. klo 19–22.

Hengenvarassa – nuorten ilta ke 3.2. klo 18–20.

Nuorten avoimet ovet Ylästössä to 4.2. klo 18–20.30.

muuta Läskillä lukutaitoa – kampanja (lisätietoa www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ajankohtaista/ laskilla-lukutaitoa). Tikkurilassa punnitaan Olotilassa Unikkotie 5a (Vehkapolun kävelykadulla) ti 16.2 klo 11–13, ke 17.2 klo 11–13 ja to 18.2 klo 11–14.30. Punnitusta voi pyytää myös esimerkiksi isoille työpaikoille, yhdistyksille, seuroille ja vaikkapa taloyhtiöille tai itse kootulle ryhmälle. Näitä punnituksia tehdään viikoilla 6–7 ja sitä hoitaa pastori Päivi Helén.

Yhteydenotot sähköpostilla paivi. helen@evl.fi, jolloin sovitaan punnituksen paikka ja tarkka aika.

Retki naistenpäiville Vivamoon 6.2. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 8 ja paluu noin klo 18. Retki maksaa 10 e sis. bussikuljetuksen, lounaan, päiväkahvin ja osallistumis-

KirKKoherranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

DiaKonia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

mYYrmäen KirKKo Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin

työläisistä, jotka toimivat kellokortin tarkkuudella. Ensimmäisistä aamuvirkuista työmiehistä tulee kateudesta vihreitä, kun mattimyöhäiset, pitkään nukkujat saavat saman palkan isännältä. Kyllä tuolla sopimuksella paikallisen lentokentän matkalaukkuhihna pysähtyisi aika pikaisesti.

Tämä isäntä ei mittaakaan työntekijöitään rahalla ja hänen antamaa palkkaa ei voi ansaita työllä. Hänen palkkansa on sama kaikkia kohtaan. Voimme vain hyväksyvästi nyökytellä Jeesuksen vertaukselle, mutta luultavasti ikinä emme tule sitä ymmärtämään. Anna Jumala armoa.

Heikki Heikurinen Vantaan seurakuntien Suurella sydämellä -projektityöntekijä

Ensi sunnuntai on 3. sunnuntai ennen paastonaikaa. Sen aihe on Ansaitsematon armo. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 18:2–7, Jer. 9:22–23, 1. Kor. 9:24–27 ja Matt. 20:1–16.

Kivistön KirKKo Laavatie 2, p. 050 341 8381

Kirpputori la 30.1. klo 10–13 kerhotilat. Myytävänä lasten vaatteita, tavaroita ja tarvikkeita.

Kirpputorin yhteydessä puffetti, jonka tuotto yhteisvastuukeräykseen. Järj. Vantaankosken srk ja KiVa ry.

Perhekirkko su 31.1. klo 12. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen, Kivistön päiväkerho avustaa. Kirkkokahvit ja -mehut.

Diakoniapiiri tiistaisin klo 12.30– 14.30 srk-salissa, kokoontuu parittomilla viikoilla.

Vaatevarasto on avoinna to 4.2. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381.

seutulan Kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltaperhekahvila to 28.1. klo 17.30–19.30. Syötävää ja juotavaa pientä maksua vastaan. Vapaata seurustelua, pelejä, askartelua.

Illan päättää klo 19.15 iltahartaus.

Järj. Vantaankosken srk ja MLL/ Seutulan osasto.

Lapsiparkki keskiviikkoisin klo 13–15. Yli 2-v. lapsille. Ohjelmassa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 040 719 2616 ark. klo 12–16 viim. edell. päivänä.

martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Rukouspiiri to 28.1. klo 18–19.30 ruots. kerhohuone.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 31.1. klo 15–16.30.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–14.

Diakoniapiiri maanantaisin klo12–14 kokoontuu parittomilla viikoilla.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Naisten raamattupiiri ma 1.2. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Mammaraamis ke 3.2. klo 10– 11.30 suom. kerhohuone.

Lukupiiri ke 3.2. klo 18. Jan Mc Ewan: Rannalla.

Laulupiiri to 4.2. klo 18.30–20.30 srk-sali.

Hans von Schantz

klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Miesten piiri to 28.1. klo 18.30– 20 takkahuone. Ajanlasku ja aika.

Messu su 31.1. klo 10. Saarna Ulla Pohjolan-Pirhonen, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Sinikka Honkanen. Gideonit esittelevät toimintaansa ennen messun alkua.

Pyhäkoulu su 31.1. klo 10 kerhohuone 4.

Myrtsimessu su 31.1. klo 17. ”Ihan ilmatteeksi”. Taize-lauluja: Eveliina Pulkkinen ja Kivistön seurakuntakuoro. Liturgia Nele Borchardt, puhe Risto Pottonen.

Ennen messun alkua pappi on tavattavissa keskustelua ja rippiä varten takkahuoneessa klo 16 alkaen. Kirkkosali on avoinna klo 16.30 alkaen. Messun jälkeen ilta jatkuu teejatkoilla srk-salissa. Lastenhoito järjestetty. Katso myös www.myrtsimessu.fi.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovi.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–14 takkahuoneessa.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Raamattupiiri ma 1.2. klo 18.30– 20 takkahuone.

Sinkkupiiri ti 2.2. klo 18.30–20 takkahuone.

Raamattupiiri ke 3.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Mukana Kaisa ja Erkki Halme.

Laulupaja ke 3.2. klo 18–19.30 takkahuone. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Miesten piiri to 4.2. klo 18.30–20 takkahuone.

K aivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 2.2. klo 18–19.30.

Työikäisten raamattu- ja rukouspiiri joka keskiviikko klo 18.30–20.30.

nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

nuorille aiKuisille Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 28.1. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Keskustelua Sofi Oksasen kirjasta Puhdistus.

Juttelua, yhdessäoloa, teetä sekä lauluja ja sympatiaa.

lapsille Ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille.Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11.

Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11.

Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, pe klo 15.30–17.30. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti 16.30– 17.30. Kivistön kirkko, Laavatie 2, pe klo 9.30–11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.

Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p. 830 6412.

muuta Yhteisvastuukeräyksen keräyslistoja on saatavana kirkkoherranvirastosta 8.2. alkaen.

Yhteisvastuutuotteita myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426.

Keikkapankki. Vantaankosken seurakunta on aloittanut vapaaehtoisten keikkapankin, joka välittää vanhuksille saattajia lääkäriin, kirkkoon tai asioiden hoitoon. Vapaaehtoiset sitoutuvat vain yhteen tehtävään kerrallaan.

Keikkapankista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Kirsti Savolaiseen, p. 050 588 3355, kirsti. savolainen@evl.fi. Keikkatöitä otetaan vastaan ti klo 9–11 ja pe klo 9–10, p. 050 347 5749.

K astettu Hertta Elsa Aurora Laitinen, Kiia Amelia Tikkanen, Atte Johannes Salmi, Vilho Johannes Saloranta, Eino Juhani Saloranta, Julius Erik Isaksson, Elli Amanda Nurminen, Ava Maria Autio, Viljami Niila Johannes Vuosku, Meea Kyllikki Näränen, Roni Evert Tynninen, Frida Katriina Kinnanen.

avioliittoon Kuulutettu Ville Samuli Viikari ja Satu Maria Linnea Enqvist, Juha Petteri Koljonen ja Kaisa Maria Akolahti.

hautaan siunattu Laura Pöyry 93 v, Tellervo Haataja 78 v, Terho Tapani Tupola 71 v, Sinikka Marja-Leena Sundman 63 v, Veli Juhani Kalliokoski 42 v.

Anu Paavola jakoi aamumessuun osallistuville palat ehtoollisleipää.

Poikkea ehtoolliselle Entä jos pistäytyisi aamulla töihin mennessä messuun, ehtoolliselle ja kielikylpyyn?

K

ylmänä talviaamuna puoli yhdeksältä Tikkurila vasta heräilee. Pienessä kappelissa, aivan Tikkurilan kirkon vieressä, valmistaudutaan aamumessuun.

Kappeli on Tikkurilan keskustassa, vähän piilossa. Sisäänkäynnin ovi on sivussa eikä lukitusta ulko-ovesta noin vain kävellä sisään. Koputtavalle tai kelloa soittavalle ovi kyllä avataan.

On vaikea kuvitella, että joku eksyisi tänne sattumalta.

— Meistä olisi kyllä kiva, jos ihmiset tulisivat tänne kanssamme vietCarola Envalls avskedsfest i Prostgården.

Mamma-barngrupp må 1.2. kl.

9.30–11.30 i Martinristi församlingshem.

Larskören övar må 1.2. kl. 18–20 i Dickursby kyrkas konferensrum.

Dickursby pensionärskrets on 3.2. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

Mamma-barngrupp to 28.1. kl.

9.30–11.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

Döpta Saga Wilhelmina Koivisto.

Vanda svenska pastorsKansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

verKsamhet Högmässa sö 31.1. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, pred. Carola Envall, lit. Anu Paavola. Övriga medverkande Lucas Snellman, Saara Roto och Kaj Andersson.

Efter högmässan tf. Kyrkoherde

Yhteiset DiaKonia Kehitysvammaisten nuortenilta pe 29.1. klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisätietoa Kristiina Tuohimaa-Salminen p. 050 433 4232.

Näkövammaisten Tikkurilan kerho su 31.1. klo 13–15 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Äänilehden lukijoiden ja kuuntelijoiden tapaaminen ja keskustelutilaisuus.

Näkövammaisten myrtsimessu

tämään aamumessua ja ehtoollista, Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan vs. kirkkoherra Anu Paavola sanoo.

KoKoonnutaan Yhteen Kappelin seinustoja kiertää tuolien rivi. Edessä on alttari, niin pieni, että siinä mahtuisi juuri ja juuri kaksi ihmistä polvistumaan vierekkäin. Seinällä on suuri puinen risti. Alttarilla palaa kynttilöitä. Äkkiä huomaa aamun kiireen kadonneen jonnekin.

Anu Paavola astuu sisään valkoisessa albassaan. Hän kantaa alttarille keraamisen ehtoollismaljan ja aloittaa messun. Seurakuntaa on kuusi ihmistä.

Tämän aamun messuun Paavola on ottanut vanhan käsipyyhkeen, johon hänen isoäitinsä on nuorena tyttönä kirjaillut nimikirjaimensa.

Paavola kertoo kuulijoille, miten merkittävä — melkein pyhä — tuo muisto edesmenneestä isoäidistä on hänelle.

viiniä Yhteisestä malJasta

Anu Paavola jakaa messuun osallistuville palat ehtoollisleipää. Jokainen maistaa ehtoollisviiniä yhteisestä maljasta. Puolen tunnin mittaiseen messuun osallistuminen ei tunnu hassummalta tavalta aloittaa aamu.

Hiljentyminen arjen keskellä tekee hyvää.

Suomenkielinen messuun pistäytyvä saa kaupan päälle ilmaisen kielikylvyn. Kävijä saa kuulla, miten uskontunnustus, Herran siunaus ja Isä meidän -rukous kuuluvat ruotsin kielellä.

— Suomenkieliset ovat todella tervetulleita messuun. Ehkä esimerkiksi lähistöllä töissä käyvät tai liikkeitä pitävät yrittäjät voisivat poiketa tänne aamuehtoolliselle, Paavola pohtii.

Soili Pohjalainen

Aamumessu ke 3.2. klo 8.3 Tikkurilan kirkon kappelissa, Asematie 12 B

su 31.1. klo 17 Myyrmäen kirkossa, kldeaf.fi tai tekstiviestillä p. 050 Uomatie 1.

326 4980.

Näkövammaisten yhteislau- Perehdytyskurssi näkövamluilta ma 1.2. klo 17.30–19.30 maisen oppaaksi 1.–29.3. OlotiVaskipellon kerhohuoneessa, lassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Aapramintie 1, sisäänkäynti Vas- Ilmoittautumiset viimeistään 18.2. kipellontien puolelta, viimeinen sirpa.talmia@welho.com tai p. 09 talo vasemmalla. Illan ohjaajana 730 579 tai terhi.suonsivu@evl.fi ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli. tai p. 050 381 8758. Kouluttajina Kuulovammaisten viitdiakoni Sirpa Talmia ja kastomakielinen kohvatustieteen tohtori taamispaikka ti liikkumistaidonoh2.2. klo 12–14 jaaja Helinä Hirn. ä is L Martinristin Vierailijoina taan n seurakuntaVantaan näköa V ja o t tie keskuksen vammaisten n tie Olotilassa, puheenseurakun e Laajaniitynjohtaja Aini palv ja a t s a n tie 2. Liisa Korhonen toimin n a a t an .v Särkijärvi. ja Vantaan w w w a t luis Heikkonäseurakuntien .fi t a n köisten ja näkövammaisseurakun huonokuuloistyöntekijä Terhi ten kerho to 4.2.

Suonsivu. klo 16–18 Olotilassa, perheneuvonta Unikkotie 5 a. Terhi PikEroryhmä eron kokeneille miekujämsä.

Kuulovammaisten perhepäivä hille ja naisille. Miten elämä on la 13.2. klo 10–15 palvelukeskus muuttunut? Mistä on joutunut Ainolassa, Puotilan Metrokatu luopumaan? Miten lapset ovat 4, Helsinki. Aiheena Voimavarat eron kokeneet? Miltä ero tuntuu perheessä ja parisuhteessa eri ja miten sen kaiken keskellä itse elämäntilanteissa. Lastenhoito pärjää? Samassa tilanteessa olejärjestetty. Ilmoittautumiset 29.1. vilta ryhmäläisiltä saa tukea ja mennessä Heli Berg heli.berg@ uusia näkökulmia. Ryhmä alkaa perheasiain neuvottelukeskuk-

sessa Tikkurilassa maaliskuun alussa 2010. Kokoonnumme viikoittain aamupäivisin klo 9–10.30 yhteensä 10 kertaa. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset alkuhaastattelua varten viimeistään 5.2., p. 09 830 6330.

olotila – olohuone KaiKeniKäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Nicehearts yhdistyksen naisresurssikeskus Pihlaja esittäytyy erilaisin tuottein 5.2. saakka.

Tutustu pappiin aamukahvilla ma 1.2. klo 9.30–10.30. Vieraana Tikkurilan seurakunnan pastori Päivi Helén.

Kysy internetin käytöstä ke 3.2. klo 13–14. Olotilan atk-vapaaehtoinen opastaa.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

vantaan seuraKuntien KesKusreKisteri

Unikkotie 5 B, p. 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

1

koonnut Heli Kulmavuori

   

j

K r .

Vain taivas ja Jake Nyman tietävät musiiKKitoimittaJa Jake Nyman tietää popmusiikista suurin piirtein kaiken. Hänen äänensä on tuttu muun muassa radio-ohjelmista Onnenpäivä, Pop, eilen — tänään, Kovan päivän ilta ja Tähtisumua.

Tuoreessa kirjassaan Kovan päivän ilta (Ajatus Kirjat 200) kuusikymppinen Nyman kartoittaa singlelevyjen kukoistusaikaa 150-luvun lopulta 0-luvun loppupuolelle.

Kirjan syntytarina on kuin jostain laulusta.

Nyman törmäsi yhtenä päivänä vinyylisinglejä sekä Iskelmä- ja Suosikki-lehtiä sisältäneeseen pahvilaatikkoon ja päätti tehdä aineksista kirjan.

Entä popgurun oma suosikkibiisi? Jake Nymanilta on tietenkin kysytty moneen kertaan, mikä on hänen mielestään kaikkien aikojen hienoin musiikkikappale. Hänen vastauksensa on viime vuosina ollut The Beach Boysin kappale God Only Knows vuodelta 1.

Kyseessä on yhdysvaltalaisen veljesyhtyeen suurella rahalla, tuskalla ja säveltäjän mielenterveyden kustannuksella tehdyltä Pet Sounds -albumilta löytyvä hitti. Varmuuden vuoksi God Only Knows -kappale päätettiin kuitenkin laittaa singlen b-puolelle, koska sana ”Jumala” pop-kappaleen sanoituksessa arvelutti niin levyn tuottajaa kuin sen tekijää Brian Wilsonia.

Kerrotaan, että kun Brian Wilson toi kappaleen ensimmäistä kertaa muusikoiden kuultavaksi, legendaarinen studiobasisti Carol Kaye itki sen kauneuden tähden. Brianin veli Carl Wilson sai lopulta kunnian laulaa klassikoksi nousseen rakkauslaulun, jossa ”vain Jumala tietää, mitä olisin ilman sinua”.

Suomessa God Only Knows -kappaleen arvo ymmärrettiin jo varhain. Jormas-yhtye teki siitä solistinsa Pepe Willbergin tulkitsemana oman versionsa Taivas vain tietää jo vuonna 1.

”Melkein nauratti, kuinka paljon jouduin perustelemaan ja avautumaan henkilökohtaisista asioistani tehtyäni jotain niinkin hurjaa kuin liittymisen evankelisluterilaiseen kirkkoon.”

Ei ihan tavallinen koru K appelin penKKeihin on polvistunut sinisiin asuihin pukeutuneita nunnia ja meitä tavallisia tallaajia. Joillakin on kädessään rukousnauha. Ovi käy vähän väliä. Turisteja kulkee sisään ja ulos.

Pariisin keskustassa sijaitseva Chapelle Notre Dame de la Médaille Miraculeuse on suosittu vierailukohde. Kesäisin kappelissa käy jopa yli 4000 ihmistä päivässä. Minua kiinnostaa alttarin oikealla puolella sijaitseva vanha puinen tuoli.

Sen selkänoja ja istuinosa on päällystetty sinisellä kankaalla. On pakko hiipiä lähemmäs katsomaan.

Tuolla vaatimattoman näköisellä tuolilla uskotaan Neitsyt Marian istuneen ja ilmestyneen luostarin nuorelle sisarelle Catherine Labourélle eräänä marraskuisena iltana vuonna 130. Ilmestyksessä Catherine sai tehtävän. Hänen tulisi valmistaa riipus saamansa näyn mukaan.

Kaikki, jotka kantaisivat korua kaulassaan, kantaisivat merkkiä armosta.

Kesti tovin ennen kuin Catherine sai taivutettua rippi-isänsä riipuksen tekoon.

Tämän piti puolestaan kysyä lupa siihen Pariisin arkkipiispalta.

28.1.

Näyttelijä Sara Paavolainen Sara-lehdessä 2/10

Asuuko sisälläsi Sakkeus?

Sisar Catherinen riipusta saa Pariisista.

Hiivin kappelista hiljaa pois ja pistäydyn vieressä sijaitsevaan pieneen myymälään. Puodin valikoimissa on lähes yksinomaan erilaisia versioita tästä maailmalle levinneestä erikoisesta riipuksesta.

Minunkin matkaani tarttuu yksi niistä, hintaan 2,0 euroa.

Onnea, Kalle!

● ● ●

Laurin toimituksen jäsenet ovat enimmäkseen keskustelevia ja uteliaita Nikodemoksia.

Kalle on alunperin Karlista ja sittemmin Kaarlesta ja Kaarlosta käytetty lempinimi. Germaaninimi Karl merkitsee vapaata talonpoikaista miestä. Edellisten lisäksi 2.1. viettääkin nimipäiväänsä myös Mies.

Kalle-nimeä löytyy jo keskiaikaisista teksteistä. Nimi on suosittu myös Ruotsissa ja Virossa.

Viime vuonna Suomessa nimettiin 235 poikaa Kalleksi.

Ei patsasta vaan vapaus

oisinaan haluaisin kirjoittaa kymmenen käskyä uusiksi, myönteiseen muotoon. Emmekö voisi ilmaista esimerkiksi uskoamme yhteen ja ainoaan Jumalaan niin, ettei yhteys toisin uskoviin tuntuisi uhalta, joka horjuttaa omaa vakaumustamme?

Heti ensimmäinen käsky sanoo, ettei meidän pidä pitää muita jumalia. Kehottaako se suvaitsemattomuuteen? Jos torjun toiset jumalat, torjunko myös ihmiset, joille heidän jumalansa ovat arvokkaita?

Alkuaan Moosekselle annettu ensimmäinen käsky kuului: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. Sinulla ei saa olla muita jumalia.”

Yhtä ja ainoaa Jumalaa tulee kunnioittaa vapautuksen Jumalana. Muita jumalia ei tule kunnioittaa, koska ne eivät vapauta, vaan orjuuttavat.

1

ärsYttääKö sinua, kun ihmiset esiintyvät asiantuntijoina ilman muodollista koulutusta? Pyörittääkö raha maailmaasi? Menevätkö tunteesi usein järkesi edelle? Rakastatko esiintymistä?

Muun muassa näihin kysymyksiin vastaamalla saat tietää, ketä Jeesuksen lähipiirin ihmistä muistutat. Oletko lähempänä veijarimaista Sakkeusta, kapinoivaa Johannes Kastajaa vai paljon anteeksi saanutta Magdalan Mariaa?

Kuka Jeesuksen lähipiiristä olet -testi löytyy evl.fi-sivuilta, osastosta Usko ja arvot.

Testin perusteella Vantaan Lauria tekee Nikodemosvoittoinen seurue. Toimituksessa on viisi keskustelevaa ja uteliasta Nikodemosta, yksi teräväkielinen Paavali ja yksi selväjärkinen ja sivistynyt Luukas.

Olipa saamasi vastaus mitä tahansa, testin tulokset perusteluineen osoittavat, että Jeesus ei ollut turhan tarkka siitä, keitä lähipiiriinsä kelpuutti.

Porukkaan mahtui miehiä ja naisia, koulutettuja ja tavallisia duunareita, viilipyttyjä ja kiivasluonteisia — kaikkine hyvine ja huonoine puolineen.

Käsky kehottaa uskomaan Jumalaan, joka vapauttaa ihmiset orjuudesta. Toista ihmistä ei pidä kohdella kuin muukalaista.

Ensimmäiseen käskyyn kuului myös kuvakielto: ”Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa.”

Meidän pitää tarkata kuvia, joita teemme jumalasta.

Joudumme puhumaan hänestä kuvin ja vertauksin, mutta hän on aina enemmän kuin ne. Jumala on enemmän kuin kaikki kuvat, mihin uskonnot pystyvät tai mitkä ateismi kieltää.

Jotkut kuvat vievät harhaan, toiset salaisuuden äärelle. Meidän pitää koetella kaikkia jumalakuviamme, johtavatko ne toisten torjumiseen ja syrjäyttämiseen vai vapautukseen ja lähimmäisen rakkauteen, joka sulkee sisäänsä myös muukalaisen.

Lauri Maarala

Jani Laukkanen

T

The Beach Boys teki jumalaisen kaunista musiikkia.