Lauri 2010 nro 39 (18 11)

Johanna Korhonen on seurakuntavaalien äänikuningatar, sivu 3



..

Suomirockia laulava isoäiti sivu 6 Imaami Länsi-Vantaalta sivu 15

Myöhään nukkuva runoilija sivu 7

Uusperhe Kotta

Sirpa Päivinen

sivut 8–9

18.11.21

seurakuntaVaalit aiheuttiVat kirkossa ennen näkemättömän vaalikuumeen. Ajankohtaisen kakkosen homokeskustelu sai aikaiseksi sen, että vaaleista puhuttiin enemmän kuin koskaan. Äänestysprosentti nousi selvästi, vaikka ei aivan niin paljon, että seurakuntavaalien projektisihteeri Kari Kanala olisi lupauksensa mukaan joutunut tatuoimaan kirkkohallituksen logon iholleen. Siihen olisi tarvittu 20 prosentin ylitys ja nyt valtakunnallinen äänestysprosentti oli 17.

Vantaalla kansa kävi uurnilla ennätyksellisen vilkkaasti. Seurakuntavaalien aallonpohjassa vuonna 1998 vantaalaisista äänesti 5,7 prosenttia.

Sen jälkeen äänestysaktiivisuus on koko ajan noussut ja nyt päästiin jo 11,2 prosenttiin. Pelkällä viestintäkampanjalla tämä ei olisi onnistunut, mutta nyt kiinnostusta lisäsi keskustelu kirkon suhtautumisesta rekisteröityihin parisuhteisiin. Kirkolliskokouskin kokoontui sopivasti vaalien alla tekemään päätöksen siitä, että parisuhteensa rekisteröineille voidaan järjestää rukoushetki.

Pauli Juusela päätoimittaja



Vaalikoneeseen vastasi ennen vaaleja suurin osa nyt valituista luottamushenkilöistä. Yksi viimeaikaisen homokeskustelun vuoksi erityisen kiinnostava kysymys oli, olisiko ehdokas valmis siihen, että rekisteröidyt parisuhteet siunattaisiin tai että homoseksuaalisia pareja voitaisiin vihkiä avioliittoon.

Uusista kirkkovaltuutetuista 4 ilmoitti olevansa valmis hyväksymään vähintään siunauksen. Seurakuntaneuvostojen jäsenistä 65 siunaisi tai vihkisi, 22 vastasi kysymykseen kieltävästi. Konservatiivisin tässä asiassa on Tikkurilan seurakuntaneuvosto, jonka jäsenistä 9 siunaisi tai vihkisi, 7 ei olisi tähän valmis.

Tikkurilan seurakuntaneuvoston vaaleissa menestyivät sekä uudistusmielinen Tulkaa kaikki -liike että konservatiivinen Sanasta elämään -ryhmä. Molemmat saivat viisi paikkaa seurakuntaneuvostoon.

Sekä kirkkovaltuuston että seurakuntaneuvostojen vaaleissa eniten luottamushenkilöitä sai avoin ryhmä, joka sai valtuustoon 1 paikkaa ja seurakuntaneuvostoihin 27 paikkaa. Viime vaaleihin verrattuna avoin ryhmä kuitenkin menetti paikkoja uusille ryhmille eli Tulkaa kaikki -liikkeelle ja Sanasta elämä -listoille.

Poliittisista puolueista sosiaalidemokraa-

Santeri Kilpeläinen kävi äänestämässä Korsossa.

Seurakunnista vilkkaimmin äänestettiin Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa, jossa äänesti 12,9 prosenttia äänioikeutetuista. Eniten äänestysprosenttiaan nosti Rekolan seurakunta, nyt Rekolassa äänesti 12,4, neljä vuotta sitten 7,4 prosenttia. Yhteensä vantaalaisista 12 274 käytti äänioikeuttaan.

Vaalien ääniharava oli toimittaja Johanna Korhonen, joka sai Tikkurilasta kirkkovaltuustoon 254 ääntä. Lähimmäs häntä pääsivät sairaanhoitaja Paula Lehmuskallio Tikkurilasta 1 äänellä ja teologian maisteri Karoliina Käpysalo Hämeenkylästä 172 äänellä. Nuorin kirkkovaltuutettu, 1-vuotias Ansu Balac sai 119 ääntä.

tit saivat valtuustoon 10 paikkaa, kokoomuslaiset 6.

äänestysprosentti nousi selVästi Seurakuntavaalit saivat poikkeuksellisen paljon kiinnostusta julkisuudessa. Tämä näkyi äänestysprosentissa sekä valtakunnallisesti että Vantaalla. Koko maassa äänestämässä kävi 17 prosenttia yli 16-vuotiaista seurakuntien jäsenistä. Vantaalla äänestysprosentti oli 11,2. Edellisissä vaaleissa Vantaalla äänesti , prosenttia.

Vaaleissa äänioikeus oli nyt ensi kertaa 16- ja 17-vuotiailla nuorilla. Valtakunnallisesti heistä äänesti 14,9 prosenttia. Vantaalla nuoret äänestivät hieman aikuisia aktiivisemmin, nuorten äänestysprosentti oli 11,7.

Pauli Juusela

Kolme vantaalaisedustajaa kannatti rukousta

K

irkolliskokous hyväksyi viime viikolla äänin 7–0 mietinnön parisuhdelain seurauksista kirkossa. Äänestystulos merkitsi sitä, että piispat voivat laatia toimintaohjeen vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden ihmisten puolesta. Vastaehdotuksen mukaan mietintö olisi pitänyt hylätä tarpeettomana.

Kaikki piispat äänestivät rukoilemisen puolesta. Samoin kolme neljästä vantaalaisesta kirkolliskokousedustajasta eli Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen, Hakunilan vt. kirkkoherra Hans Tuominen ja maallikkojäsen Matti Sollamo Vantaankoskelta. Maallikkojäsen Aulis Mölsä Tikkurilasta äänesti vastaan.

— Me kolme rukouksen puolesta äänes-

tänyttä vantaalaista olisimme olleet valmiit enempäänkin, mutta jo tätä päätöstä pidämme myönteisenä askeleena. Siunauskaava ei olisi mennyt läpi, sanoo Kari Pekka Kinnunen.

Päätöksen mukaan rukoileminen on vapaaehtoista eli siihen ei ole virkavelvollisuutta.

— Rukoileminen jää käytännössä asiaan myönteisesti suhtautuvien pappien tehtäväksi. Sellaisia pappeja Vantaalta löytyy, lupaa Kinnunen.

Mietinnön mukaan rukous tarjoaa myönteisen mahdollisuuden kohdata seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kirkon jäsenet. Rukous ei merkitse parisuhteen siunaamista, mikä edellyttäisi uuden kirkollisen toimi-

tuksen kaavan luomista ja /4 määräenemmistöä kirkolliskokouksessa. Ponsi voitiin hyväksyä yksinkertaisella äänienemmistöllä, koska ponnen ei katsottu sisältävän lainmuutoksia eikä se muuta kirkon oppia.

Kirkolliskokous hyväksyi vapaamuotoisen rukoushetken rekisteröityjen parien puolesta.

Tikkurilan kirkko ohitti Larsgårdenin

T

ikkurilaan kirkkoneuvoston kokoukseen tulossa olleet luottamushenkilöt kohtasivat seurakuntien talon edessä joukon, joka oli varustautunut kynttilöin ja kyltein.

Yli 0 mielenosoittajaa ilmaisi paheksuntansa siitä, että ruotsinkielisen seurakunnan hanke saada Helsingin pitäjän kirkonkylään oma toimitila, Larsgården, on jäämässä Tikkurilan kirkon jalkoihin. Mielenosoittajat muistuttivat, että Vantaan suomenkieliset seurakunnat ovat saaneet yksi toisensa jälkeen omat toimitilat.

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki vakuutti, että ruotsinkielisen seurakunnan tilantarve on ymmärretty ja tunnustettu. Hän tekee parhaansa, jotta seurakunta saa jatkossa toimivat tilat ottaen huomioon olosuhteet, joissa Vantaalla nyt eletään.

Muun muassa kirkosta eroaminen vaikuttaa seurakuntien talouteen.

Antero Harju

uudistusMieliset, konserVatiiVit ja siltä väliltä olevat joutuvat yhdessä miettimään, miten seurakuntien toiminta turvataan, kun taloustilanne tiukkenee. Toivon mukaan vaalikuumeen laskettua löytyy yhteistä tahtoa luotsata seurakuntia eteenpäin niin, että yhä useampi vantaalainen huomaa, että hänellä on oma paikka kansan kirkossa.

selVä eneMMistö siunaisi hoMoparit

KT/Aarne Ormio

seurakuntien luottaMuseliMet eivät suoranaisesti ota tähän asiaan kantaa, mutta nyt valitut uudet luottamushenkilöt pääsevät valitsemaan uuden kirkolliskokouksen jäseniä. Valtakunnallisesti vaaleissa menestyi uudistusmielinen Tulkaa kaikki -liike, joka tuplasi luottamuselinpaikkansa. Se on kuitenkin vielä valtakunnan mittakaavassa pieni liike, vaikkakin erityisesti pääkaupunkiseudulla näkyvä. Vantaalla Tulkaa kaikki -liike sai kirkkovaltuustoon 9 paikkaa. Toisella laidalla syntyi Vantaalla Sanasta elämään -ryhmiä, jotka saivat valtuustoon 6 paikkaa.

Vaalikoneen kysymysten perusteella näyttää siltä, että kiistellyssä homokysymyksessä liberaalisti suhtautuvilla on Vantaalla selvä enemmistö luottamuselimissä. Käytännön työ paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostoissa ja kirkkovaltuustossa on kuitenkin jotakin aivan muuta kuin kiistelyä rekisteröidyistä parisuhteista.

V

antaan seurakuntien luottamuselimet uusiutuvat radikaalisti seurakuntavaalien seurauksena. Yhteisen kirkkovaltuuston 51 jäsenestä uusia on 2. Seitsemän paikallisseurakunnan seurakuntaneuvostoihin valituista sadasta luottamushenkilöstä uusia on 60.

Luottamuselimet myös nuorentuvat, sillä valtuustoon valituista 11 on 0-vuotias tai sen alle. Seurakuntaneuvostoihin valittiin 16 nuorta edustajaa. Eniten heitä on Hämeenkylässä ja Vantaankoskella, kummassakin neljä. Tikkurilan seurakunta oli ainoa, jossa seurakuntaneuvostoon ei valittu alle kolmekymppisiä.

Luottamuselimissä on selvä naisenemmistö. Valtuustossa naisia on 29, seurakuntaneuvostoissa 61.

Jani Laukkanen

Aikamoiset vaalit

Luottamuselimiin melkoinen myllerrys

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki tapasi mielenosoittajat.

Tuohimäki muistutti myös siitä, että seurakuntalaista kohden Vantaan ruotsinkielinen seurakunta on saanut viiden viime vuo-

den aikana 65 prosenttia muita seurakuntia enemmän määrärahoja seurakuntalaista kohden eli kaksikielisyydelle annetaan Vantaalla arvoa.

Mielenosoituksen jälkeisessä kokouksessa yhteinen kirkkoneuvosto päätyi esittämään valtuustolle, että Vantaan seurakuntien investointien ykkösenä on Tikkurilan kirkon peruskorjaus ja uuden kirkkosalin rakentaminen. Myös ruotsinkielisen seurakunnan nykyiset tilat sijaitsevat tässä rakennuksessa, joka kuntotutkimuksen mukaan on korjattava pikaisesti. Tikkurilan kirkon tämänhetkinen kustannusarvio on 14,9 miljoonaa euroa.

Seurakuntien taloudellisen tilanteen ei katsota kestävän kahta rakennuskohdetta samanaikaisesti. Lisäksi moni vanha rakennus olisi korjauksen tarpeessa. Päätös Larsgårdenin rakentamisesta siirtyy arviolta vuoteen 201.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Jani Laukkanen

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

Murrosvaalit seurakuntaVaalit on ollut yleinen puheenaihe. Toisin luultiin vielä alkusyksystä. Mitä muuta on odotettavissa vaalitulosten julkistusten ja kohonneiden äänestysprosenttien jälkeen?

Suvaitsevaisuuskeskustelu ja eropiikki ovat saaneet liikkeelle kirkon jäsenten hiljaisen enemmistön, joka ei määritä itseään sen paremmin konservatiivi-liberaali-akselilla kuin jonkun yksittäisen teologian kysymyksenkään suhteen. Tuo vaitonaisena pysynyt enemmistö on alkanut aktivoitua, järjestäytyä ja miettiä ääneen suhdettaan kirkkoon. Seurakuntavaalien tuloksissa tuskin näkyy vielä suuria siirtymiä tai uusia teemoja, mutta liikehdintää kylläkin.

Johanna Korhosen mielestä ihmisen kannattaa hakeutua porukoihin, joissa on muitakin kuin samalla tavalla ajattelevia.

Hiljentyjä haravoi äänet Johanna Korhonen tahtoo vaikuttaa asioihin sisältä päin.

S

eurakuntavaalien vantaalaiseksi ääniharavaksi päätyminen vaati tänä syksynä ainakin lukuisten vaalimainosten ja Minigrip-pusseihin pakattujen tuikkukynttilöiden jakamista, kysymyksiin vastaamista ja tunnetut kasvot, jotka monelle symboloivat keskustelua homojen oikeuksista. Näin siitä huolimatta, että Johanna Korhonen kertoo olevansa väsynyt koko keskusteluun ja ”kaikenlaisiin seksuaaleihin”.

254 ääntä tuntuu Korhosesta hienolta saavutukselta. Yllättynyt hän ei kuitenkaan ole, koska ei ollut äänimääriä sen kummemmin miettinyt.

— Toisaalta jos olisin saanut tällä työmäärällä kymmenen ääntä, olisi harmittanut.

Kahdeksan vuotta sitten olin ehdolla Kallion seurakunnassa ja sain 1 ääntä, hän kertoo.

Kampanjointi oli Korhoselle positiivinen kokemus. Sen aikana hän havaitsi kaksi keskeistä asiaa. Ensimmäinen oli se, että ehdokas joutuu pitäytymään perusasioissa: ihmiset halusivat kuulla, miten seurakuntavaaleissa äänestetään ja mistä valitut päättävät. Toinen havainto oli, että potentiaalisia äänestäjiä voivat olla ketkä vain.

— Kaksi noin 0-vuotiasta rouvaa tuli kertomaan, että he ovat äänestäneet minua. Iäkkäät ovat avarakatseisempia kuin uskommekaan.

rukousta ja pysähtyMistä Johanna Korhonen luonnehtii itseään rivikristityksi, jolle ajatus Jumalasta merkitsee turvallisuuden tunnetta ja jolle seurakuntaelämä

on tullut tutuksi erityisesti kirkkolaulua esittävässä Vox Silentii -yhtyeessä.

— Yhtyelaulu on minulle elämisen tapa, mahdollisuus pysähtymiseen ja asia, jossa on rukouksen tunnuspiirteitä. Minulle rukous ei ole pitkiä listoja asioista, jotka voisivat olla paremmin, vaan hiljaisuuden keskellä olemista.

Kirkko merkitsee Korhoselle ennen kaikkea toisia ihmisiä ja yhteisöä, jonka jäsen hän tahtoo olla. Se on myös instituutio, jonka hän odottaa puolustavan heikompia.

Toisinaan hän on joutunut puolustelemaan kirkkoon kuulumistaan.

— Jotkut ihmettelevät, miksi haluan kuulua samaan yhteisöön sellaisten ihmisten kanssa, jotka käyttävät suorastaan ruokotonta kieltä ja sanovat asioita, jotka loukkaavat ihmisyyttä ja perheeni olemassaolon oikeutusta. Toisaalta kirkossa on paljon ihmisiä, joiden kanssa olen erittäin mielelläni samassa yhteisössä.

Jäsenyyden puolesta puhuvat myös arkiset kokemukset kirkosta. Esimerkiksi kirkon lapsityöntekijät yltävät yleensä siihen, mihin kirkon perussanomakin kannustaa: ihmisten kohtaamiseen mutkattomasti ja tasaveroisesti.

henkilöstöhallinto ykkösasia Sen jälkeen kun Johanna Korhonen vuonna 200 menetti juuri saamansa Lapin Kansan päätoimittajan paikan, hän on tehnyt sekalaisia opetus- ja kirjoitustöitä. Kun Tulkaa kaikki -liike pyysi Korhosta ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin, hänen ei tarvinnut kauaa miettiä.

— Halusin lähteä mukaan tukeakseni liikettä. En ole kokousten ystävä, mutta siedän niitä riittävästi ja tunnen käytännöt.

Korhonen uskoo myös, että kun hänel-

le kerran on langennut ”vähemmistöasioiden päivystävän dosentin” rooli, kirkossa hänen asiantuntemukselleen voi olla käyttöä.

— Henkilöstöhallinto on asia, johon haluan vaikuttaa. Kirkossa ei ole aina noudatettu yhdenvertaisuuslakia ja joissakin seurakunnissa työntekijöitä on savustettu ulos syrjivillä perusteilla. Olisi tärkeää, että työntekijä voisi kokea, että luottamushenkilöt ovat hänen takanaan.

siedätyshoitoa Muun muassa Journalisti-lehden päätoimittajuus, ay-toiminta, lähteminen Keskustan sitoutumattomaksi ehdokkaaksi EU-vaaleihin, kirjan tekeminen Paavo Väyrysestä ja kiinnostus kirkolliseen vaikuttamiseen saavat pohtimaan, miksi Johanna Korhosta kiinnostavat isot instituutiot, joista on vaikea saada otetta.

— Ehkä minä sitten pidän hankalista konteksteista. Mielestäni ei kannata olla vain sellaisten kanssa, joiden kanssa on jo valmiiksi samaa mieltä kaikesta. Mieluummin menen kaiken keskelle kuin paheksun etäältä. Edistän asioita siedätyshoidon kautta. Jos voin vaikuttaa jonkun mielipiteeseen niin hyvä, jos en, niin en voi kuin todeta, että ainakin yritin.

Sisältä päin vaikuttamisessa on etua perusterveestä itsetunnosta ja Korhosen viljelemästä elämänviisaudesta, jonka mukaan mitä tahansa tekeekin, 0 prosenttia ihmisistä ei tykkää.

— Jos keskittyy vain muiden miellyttämiseen, ei voi tehdä mitään. Toivottavasti kirkon johtajatkin ovat nyt oppineet, että heiltä odotetaan suunnan näyttämistä ja selkeää johtamista, kannanottoja, joista kaikki eivät varmastikaan tykkää.

eropiikin yhtenä seurauksena on läpinäkyvyyden kasvu. Helsingin Sanomat julkisti ansiokkaasti kirkolliskokouksen äänestäneiden kannat eikä tämän jälkeen yhtäkään suurta asiaa voida päättää salassa. Läpinäkyvyyttä lisää myös se, että vastaisuudessa kirkon ja seurakuntien tekemisiä kommentoi aiempaa laajempi ryhmä asiantuntijoita, keskustelijoita ja aktiiveja. Kannat ja vastakkainasettelut tehdään näkyviksi. Seurakuntalaisdemokratian edellytykset paranevat.

Odotan jännityksellä kirkkoherranvaaleja, joissa seurakuntalaiset onnistuvat valitsemaan kolmossijalle asetetun ehdokkaan vastoin erilaisten sisäpiirien suunnitelmia.

Eduskuntavaaleissa kirkon teemat noussevat uudelleen esille aluepolitiikan, maahanmuutto- ja kielikysymysten ohella. Kristillisdemokraatteja, perussuomalaisia ja vihreitä yhdistää selvän värin tunnustaminen siinä missä kolme toistaiseksi suurinta puoluetta edelleen yrittävät syleillä ihan kaikkia.

Valtakunnan politiikassa tapahtunee samantapaista temaattista selkiytymistä kuin seurakuntavaaleissa.

Ehkäpä äänestysikääkin lasketaan jo piakkoin kuuteentoista kirkon mallin mukaan. Äänestäjä haluaa lisää selväpiirteisyyttä, kannanottamista ja seurantamahdollisuuksia. Ja kun kuluttajakansalainen haluaa lisää ymmärrettäviä vaihtoehtoja, hän myös niitä saa. selVien, Vastakkaistenkin kantojen esilletulo on suuresti toivottua.

Sen lisäksi meidän pitäisi vielä oppia keskustelemaan rakentavasti eriävistä kannoista huolimatta. Tässä Juha Pihkala ja Esko Valtaoja näyttävät hyvää mallia.

Hanna Antila

Johanna Korhonen Tikkurilan seurakunnasta valittiin kirkkovaltuustoon ma 15.11.



Seurakuntavaalien tulokset Vantaalla Yhteinen kirkkovaltuusto Hakunila

Hämeenkylä

Korso

I Itä-Vantaan kokoomuslaiset ja sitoutumattomat

I Kokoomuksen ehdokaslista – kuunteleeko kirkko?

I Sanasta elämään

Mustonen Hanna, päiväkodin johtaja (101 ääntä)

Hokkanen Sanni, opiskelija * (68 ääntä) U Puolakka Teuvo, eläk. (74 ääntä) II Avoin seurakunta

III Sanasta elämään

Suonperä Kaarina, yrittäjä, kouluttaja (98 ääntä) U III Hämeenkylän huominen

Kihlström Anneli, kasvatust. maist., opettaja (96 ääntä)

Rantasalo Joona, hum. kand., opiskelija * (98 ääntä) U

Norvanto Jukka, teol. lis., radioraamattukoulun joht.

(118 ääntä) U

IV Sosialidemokraattinen seurakuntaväki

Karhunen Anneli, kieltenopettaja, lehtori, emerita (83 ääntä)

Hynninen Auli, opettaja, past.

(85 ääntä)

Lehto Leena, diakonissa, eläk.

(127 ääntä) U

I Sosialidemokraattinen seurakuntaväki

Ala-Kapee-Hakulinen Pirjo, fil. maist.

(119 ääntä) U

Komulainen Ari, sähköasentaja, eläk.

(68 ääntä) U

Tikkurila III Uudistusmielisten Tulkaa kaikki -ehdokaslista

Harju Eija, kirkon nuorisotyönohj., tiedottaja (46 ääntä) U

I Kokoomus ja sitoutumattomat

Lehmuskallio Paula, sairaanhoitaja (188 ääntä)

IV Avoin seurakunta Kiviranta Martti, JHTT, ylitarkastaja (50 ääntä) U

Ala-Nikkola Taina, terveystiet. maist., johtava ylihoit.

(48 ääntä) U

Eklund Tarja, leipomotyöntekijä (84 ääntä)

IV Avoin seurakunta

III Sosialidemokraattinen seurakuntaväki

Araneva Jari, palveluesimies (39 ääntä) U Käpysalo Karoliina, teol. maist., usk. ja ET:n lehtori * (172 ääntä) U

Rekola

V Nuoret ja uudistusmieliset

Rämö Eve, ohjaaja * (86 ääntä) U

Weckman Markku, ylikonst. evp.

(131 ääntä)

Eriksson Soile, kasvatust. maist., erityisluokanopett. * (48 ääntä) II Kokoomus ja sitoutumattomat

Tiainen Anneli, vastaava työterveyshoitaja (85 ääntä) U

Loikkanen Eva, radiotoimittaja (70 ääntä) U III Tikkurilan Sanasta elämään

II Sosialidemokraattinen seurakuntaväki

Mansikka Kari, uskonnonopett., past. (118 ääntä) U Kunnas Jonne, opiskelija * (74 ääntä) U

Rokkanen Sakari, valtiot. yo., nuorisovaltuuston pj. * (79 ääntä) U

Jääskeläinen Markku, eläke­ tiedotusjohtaja (96 ääntä)

Virta Liisa, osastosihteeri, eläk.

(116 ääntä)

Luodeslampi Juha, past. (65 ääntä) U

Nieminen Taru, opiskelija, teol. yo. * (75 ääntä) U

Mölsä Aulis, insinööri (78 ääntä)

Seurakuntaneuvostot Hakunila

Hämeenkylä

Korso

Rekola

Tikkurila

I Avoin seurakunta

I Kokoomuksen ehdokaslista — kuunteleeko kirkko?

I Sosialidemokraattinen seurakuntaväki

I Avoin seurakunta

I Kokoomus ja sitoutumattomat

Tulosmaa Eero, lennonjohtaja (82 ääntä) U Suonperä Kaarina, yrittäjä, kouluttaja (69 ääntä) U Orpana Anitta, valtiot. maist., lehtori (55 ääntä) U

Komulainen Ari, sähköasentaja, eläk. (69 ääntä) U Ala-Nikkola Taina, terveystiet. maist., johtava ylihoit. (41 ääntä) U Tammi Visa, järjestösihteeri (36 ääntä)

Lehmuskallio Paula, sairaanhoitaja (187 ääntä) Weckman Markku, ylikonst. evp. (135 ääntä) Salmenkivi Eija, sairaanhoitaja, eläk. (75 ääntä) U

II Sosialidemokraattinen seurakuntaväki

II Sanasta elämään

Heikkilä Elina, luokanopettaja (71 ääntä) Rokkanen Sakari, valtiot. yo., nuorisovaltuuston pj. * (68 ääntä) U Elenius Juhani, past., isä (64 ääntä) U Tiainen Anneli, vastaava työterveyshoitaja (59 ääntä) U Erkkilä Jarkko, suunnittelija (49 ääntä) U Niemi Soile, farmaseutti (48 ääntä) II Kokoomus ja sitoutumattomat

Jääskeläinen Markku, eläketiedotusjohtaja (92 ääntä) Loikkanen Eva, radiotoimittaja (72 ääntä) U Mölsä Aulis, insinööri (72 ääntä)

Laukkanen Anna-Maria, erikoissair.hoit., eläk. (76 ääntä) Kahenvirta Jenni, kotiäiti, past. (69 ääntä) U Kihlström Anneli, kasvatust. maist., opettaja (65 ääntä) Nieminen Taru, opiskelija, teol. yo. * (61 ääntä) U Hokkanen Sanni, opiskelija * (55 ääntä) U Hynninen Auli, opettaja, past. (54 ääntä) Hytönen Eeva, lastenhoit., eläk. (54 ääntä) Könönen Harri, ohjaaja * (44 ääntä) II Sosialidemokraattinen seurakuntaväki Eklund Tarja, leipomotyöntekijä (82 ääntä) Hokkanen Kari, postinjakaja (31 ääntä) U III Itä-Vantaan kokoomuslaiset ja sitoutumattomat Hakulinen Teija, sosiaalityön esimies, yhteiskuntat. maist. (64 ääntä) U Puolakka Teuvo, eläk. (57 ääntä) IV Sanasta elämään Araneva Jari, palveluesimies (33 ääntä) U Ylén Sinikka, parturi-kampaaja, yrittäjä (33 ääntä) U

Savolainen Terhi, opiskelija * (57 ääntä) U

Norvanto Jukka, teol. lis., radioraamattukoulun joht. (99 ääntä) U Ilmonen Jari, avustustyöntekijä (58 ääntä)

III Hämeenkylän huominen Käpysalo Karoliina, teol. maist., usk. ja ET:n leht. * (127 ääntä) U Liesiö Linda, kasvatust. maist., luokanopett. * (90 ääntä) Mustonen Hanna, päiväkodin johtaja (68 ääntä) Rantasalo Joona, hum. kand., opiskelija * (66 ääntä) Lehikoinen Irmeli, opettaja (59 ääntä) U Elovaara Marko, opiskelija * (59 ääntä) U Repo Timo, suunnittelija (55 ääntä) U Hautala Taina, hammashoitaja (49 ääntä) U Ylitalo Liisa, kasvat. aineiden lehtori (41 ääntä) Miettinen Elina, lehtori, emerita (40 ääntä)

III Nuoret ja uudistusmieliset Rämö Eve, ohjaaja * (91 ääntä) Luodeslampi Juha, past. (62 ääntä) U Puskala Jani, ohjaaja (59 ääntä) Heikinheimo Kirsi, psykoterapeutti, työnohjaaja (41 ääntä) U V Avoin seurakunta Lehto Leena, diakonissa, eläk. (110 ääntä) U Nummi Sara, luokanopettaja (45 ääntä) Kiviranta Martti, JHTT, ylitarkastaja (42 ääntä) U Tykkyläinen Maiju, luokanopett. (40 ääntä) U Linkola Liisa, opettaja, eläk. (38 ääntä)

Uudet jäsenet on merkitty U-kirjaimella, alle 30-vuotiaat on merkitty *:llä.

4

Kunnas Jonne, opiskelija * (64 ääntä) U Puha Seija, fil. maist., kaupunginvaltuutettu (64 ääntä) U Janhonen Werner, yo. merkon., postinkantaja (41 ääntä) U III Uudistusmielisten Tulkaa kaikki -ehdokaslista Silander Nina, diakoni, seurakuntayhteyksien koordinaattori (49 ääntä) U Harju Eija, kirkon nuorisotyönohj., tiedottaja (40 ääntä) U IV Sosialidemokraattinen seurakuntaväki Eriksson Soile, kasvatust. maist., erityisluokanopett. * (59 ääntä) Heikkilä Asta, henkilöstösihteeri, eläk. (55 ääntä) Lahti Pentti, sähköyliasentaja, eläk. (31 ääntä) U

II Sosialidemokraattinen seurakuntaväki

III Tikkurilan Sanasta elämään Mansikka Kari, uskonnonopett., past.

(105 ääntä) U Virta Liisa, osastosihteeri, eläk. (104 ääntä) Tepora Jarno, oik. tri, siviilioik. prof. (74 ääntä) Pitkäranta Päivi, luokanopett., kotiäiti (64 ääntä) U Flinck Seppo, sosionomi AMK, päihdetyöntekijä (58 ääntä) IV Uudistusmielinen Tulkaa kaikki! ja Tiksin nuoret Mäntylä Laura, yliopistopappi (118 ääntä) U Tammisto Marjo, kirkon nuorisotyönohj., kouluttaja (104 ääntä) U Lappalainen Annika, sosionomi * (100 ääntä) U Roman-Lagerspetz Sari, valtiot. tri, tutkijatohtori (78 ääntä) U Kuusela Minna, arkkitehti (74 ääntä) U

2010 Vantaankoski

Vanda svenska

I Avoin valit­ sijayhdistys

Tepora Elisabet, terveydenhuollon maist. (76 ääntä)

Mattila Marja, fil. maist. (66 ääntä)

Lappalainen Annika, sosionomi * (113 ääntä) U

Huuskonen Miikka, abiturientti * (78 ääntä) U

IV Uudistusmielinen Tulkaa kaikki! ja Tiksin nuoret

Kuusela Minna, arkkitehti (66 ääntä) U

Taipale Mirja, fil. maist., eläk.

(133 ääntä)

Sippola Matti, eläk. (132 ääntä)

Haapiainen TimoMatti, pastori, tutkija (126 ääntä) U

II Kyrkan mitt i byn

Ahlroth Riitta, sairaanhoitaja (113 ääntä) U II Kokoomus ja sitoutumattomat

IV Nuoret ja uudistusmieliset – Tulkaa kaikki

Eklöf Jan-Erik, förtroendevald (94 ääntä) U

Huvila Raimo, talousneuvos (129 ääntä) U

Jakonen Johanna, teol. yo., äiti (127 ääntä) U

Aura Per-Erik, fil. mag.

(93 ääntä) U III Vi i Vanda

III Sosialidemokraattinen seurakuntaväki

puh. (

(09) 10 tai

7750

5600

6

750 5

09) 7

Balac Ansu, lukiolainen, isonen * (119 ääntä) U

Korhonen Johanna, toimittaja (254 ääntä) U

Sollamo Matti, seurakuntaneuvos (113 ääntä)

Hako Jukka, fil. maist. (121 ääntä)

Pekanpalo Reijo, museimästare (127 ääntä)

Koivula Hanna, erityisnuoriso­ työntekijä (137 ääntä) U

hoiva www.

.fi

Parempaa hoitoa

Uudet jäsenet on merkitty U-kirjaimella, alle 30-vuotiaat on merkitty *:llä.

ESPERI CARE

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117

Vantaankoski

Vanda svenska

I Kokoomus ja sitoutumattomat

I Samlingspartiet och obundna

Huvila Raimo, talousneuvos (152 ääntä) U Nevander Auli, käsityö- ja kotitalousopett., leht. (120 ääntä)

Träskman Marianne, administrationssekreterare (26 ääntä) Sandström Tomi, studerande * (24 ääntä) U

II Avoin valitsijayhdistys

Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät ja lisätietoa: www.vantaan­ seurakunnat.fi seurakuntavaalit.fi

Haapiainen Timo-Matti, past., tutkija (127 ääntä) U Sollamo Matti, seurakuntaneuvos (119 ääntä) Taipale Mirja, fil. maist., eläk. (118 ääntä) Ahlroth Riitta, sairaanhoitaja (99 ääntä) Neulaniemi Ariel, radiojuontaja, muusikko * (97 ääntä) U Uusi-Eskola Anna-Liisa, koulunkäyntiavustaja, hammashoit. (92 ääntä) U Tolonen Eero, opettaja, eläk. (91 ääntä) Tarkiainen Sini, kasvatust. maist., luokanopettaja * (87 ääntä) U III Sosialidemokraattinen seurakuntaväki Koivula Hanna, erityisnuorisotyöntekijä (112 ääntä) U Päivinen Tiina-Maaria, kiinteistösiht. * (87 ääntä) Jääskeläinen Kirsi, sihteeri (85 ääntä) IV Nuoret ja uudistusmieliset – Tulkaa kaikki Jakonen Johanna, teol. opisk., äiti (155 ääntä) U Balac Ansu, lukiolainen, isonen * (112 ääntä) U Pajunen Sirpa, johtava hoitaja (102 ääntä) U

www.esperi.fi

II Kyrkan mitt i byn Eklöf Jan-Erik, förtroendevald (45 ääntä) U Aura Per-Erik, fil. mag. (38 ääntä) U Lanaéus Mona, klasslärare (35 ääntä) U Karlsson Anneli, jordbrukare (28 ääntä) U Palomaa Ulla-Stina, HVM, pensionär (17 ääntä) U Falkstedt Marina, soc. arb. (16 ääntä) U Sergelius Tom, merkonom (12 ääntä) U III Vi i Vanda Halmén Annika, barnskötare (136 ääntä) Pekanpalo Reijo, museimästare (33 ääntä) Glantz-Vilo Helen (8 ääntä)

Palveluksessasi Pia Hurme, LKV, YEAT

Laillistettu kiinteistönvälittäjä pia.hurme@lkvtuijahurme.fi Välityspalkkio vain lopuun saatetusta työstä, osakehuoneistot 3,69% ja kiinteistöt 4,92% sis. alv. 23%.

Palkkio toteutuneesta myyntihinnasta.

Huom! Emme peri erikseen markkinointi- ja asiakirjakuluja.

www.lkvtuijahurme.fi

NÄKÖKULMIA SAATTOHOITOON

Vantaan seurakuntien sairaalapastorit ja Vantaan aikuisopisto järjestävät yhteisen luentoillan torstaina 25.11. klo 17.30-19.30.

Illan aiheina: Kuoleman kohtaaminen Sairaalapastori Iiro Leino Surun kanssa eläminen vs. johtava sairaalapastori Markku Elo Tiedustelut: Markku Elo, markku.elo@evl.fi, 050 563 7516.

Myyrinki, Liesitori 1, 3. kerros, käynti Vaskivuorentien puolelta.

5

Skootterilla kiitävä mummu

M

ummuksi tuleminen oli Riitta Kalliorinteelle, 51, pieni yllätys. Kun Riitta vuosia sitten uteli leikillään tyttäreltään tulevista lapsenlapsista, vastaus oli topakka.

— Hän kehotti minua hankkimaan sisältöä elämääni. Lapsenlapsia tulisi jos tulisi, mutta sen varaan olisi turha rakentaa elämää, Riitta kertoo.

Riitan tytär Noora reissasi reppu selässä maailmalla.

— Ajattelin, että voi hyvinkin olla, ettei tyttäreni edes halua koskaan äidiksi.

Toisin kuitenkin kävi.

Vauva sekoitti pakan Viime talvena Riitta otti tyttärestään mallia ja lähti vuorotteluvapaallaan kolmeksi kuukaudeksi reppu selässä Thaimaahan ilman suurempia matkasuunnitelmia. Viimeiset kaksi viikkoa Riitta lomaili siellä äitinsä, siskonsa ja tämän puolison kanssa. Kotiinpaluuta juhlittiin yhdessä sukulaisjoukon kanssa.

— Katsoimme valokuvia ja muistelimme ihanaa Thaimaata. Kun vanhempani alkoivat tehdä kotiinlähtöä, Noora sanoi haluavansa kertoa vielä jotain, Riitta muistelee.

Noora otti esiin pienen paperille tulostetun ultraäänikuvan ja kertoi, että mikäli kaikki sujuisi hyvin, kuvan vauva syntyisi elokuussa. Riitan mukaan mummuksi tuleminen ”sekoitti koko pakan”.

— Vauvan syntymä aiheuttaa lähipiirissä valtavan positiivisen tunne-elämän myrskyn, hän sanoo.

Kuultuaan vauvan syntymästä Riitta ryntäsi sairaalaan heti, kun pääsi irrottautumaan töistä.

— Otin taksin. Ajattelin, että maksoi mitä maksoi. En malttanut jäädä ostamaan sairaalan aulasta kukkia, koska tiskillä oli jonoa. Olin kantanut käsilaukussani jo jonkin aikaa New Yorkista tuomaani pientä bodya, jossa on kuva kitaraa soittavasta 1970-luvun David Bowiesta. Vein sen vauvalle.

Vauvan ja tuoreiden vanhempien näke-

minen oli hämmentävä tilanne.

— Tuntui, etten osannut sanoa oikeita sanoja. Päällimmäisenä minussa nosti päätään äiti, joka oli huolissaan tyttärensä tunteista ja fyysisestä jaksamisesta.

Mummu on paras arvonimi Vuorotteluvapaallaan Thaimaassa Riitta opetteli ajamaan skootterilla. Nyt hänellä on oma oranssi skootteri. Sillä hän on huristellut paitsi töihin Pasilaan Toivontuottajien mediatoimitukseen myös pientä Allia tapaamaan. Riitasta on hienoa nähdä tyttärensä, tämän puolison ja Alli-vauvan yhteistä perheenä olemisen opiskelua.

— Isoäitiys on pistänyt minut myös nöyräksi. Olen itse tehnyt äitinä virheitä. Vanhemmuuden malli opitaan omilta vanhemmilta. Tyttäreni tapa olla äiti toimii minulle nyt eräänlaisena peilinä.

— Tullessani raskaaksi olin kypsymätön 22-vuotias rouva ja päiväkodin johtajatar. On ihana huomata, kuinka paljon viisaampi ja kypsempi äiti Noora on kuin minä aikoinani. Hänen äitiydestään puuttuu ylireagointi ja hössötys.

Lastentarhanopettajan koulutuksen saanut Riitta tietää, miten suuri merkitys varhaisella vuorovaikutuksella on lapsen koko elämälle. Riitta haluaisi jatkuvasti koskettaa Allia ja nuuskuttaa tämän vauvantuoksuista ihoa.

— Nuori perhe viettää ymmärrettävästi nyt paljon aikaa keskenään. Toivon, että mummun lastenhoitoapua tarvitaan myöhemmin enemmän.

Pikkuisella Allilla on suuri täti- ja mummokatras. Riitta aikoo erottua joukosta laulamalla.

— Laulaminen on minun juttu. Minulta luonnistuvat niin lastenlaulut kuin työväenlaulut, virret ja suomirock. Mummun laulaminen tulee Allille varmasti tutuksi, Riitta suunnittelee.

Hänen tyttärensä kutsui omaa isoäitiään mummuksi. Riitasta tuntui luontevalta, että hänestäkin tuli mummu.

— Oli minun vuoroni astua siihen rooliin. Mummu on paras arvonimi, jonka voi saada.

Riitta Kalliorinne aikoo laulaa Allille lastenlauluja, työväenlauluja, virsiä ja suomirockia.

Isoäitiys on iso juttu Mummo maailmalta

M

yanmarista eli entisestä Burmasta kotoisin oleva isoäiti Boe Meh, 56, istuu tyttärensä olohuoneen sohvalla Korsossa. Tytär Eimeh Eimeh, 27, on luvannut toimia haastattelun tulkkina.

Boe asuu kävelymatkan päässä tyttärensä luota. Mummo tapaa tyttärenpoikiaan 11-vuotiasta Josefia, 6-vuotiasta Junhtoota ja 4-vuotiasta Maricoa lähes päivittäin.

Pojantytär pakolaisleirillä

Boe Meh tapaa kävelymatkan päässä asuvaa tytärtään ja tämän poikia lähes päivittäin.

6

Boe auttaa tytärtään ja tämän puolisoa lastenhoidossa varsinkin viikonloppuisin. Mummon hoitaessa lapsia vanhemmat voivat käydä rauhassa ruokaostoksilla. Hän ottaa pojat hoiviinsa myös silloin, kun he ovat kipeitä eivätkä voi mennä päiväkotiin tai kouluun.

Kaikkiaan Boella on neljä lastenlasta.

Heistä nuorimmainen, 2-vuotias pojantytär, asuu äitinsä ja isänsä kanssa pakolaisleirillä Thaimaassa lähellä Myanmarin rajaa. Ennen Suomeen saapumista Boe ja Eimeh asuivat samalla leirillä.

Pienen pojantyttärensä Boe tapasi viime kesänä käydessään Thaimaassa.

— Olin iloinen nähdessäni poikani ja hänen perheensä. Toisaalta tunsin surua ja voimattomuutta, kun en voinut auttaa heitä mitenkään, Boe kertoo.

Pakolaisleirillä asuvalla perheellä ei ole työtä eikä toimeentuloa. Ruoka leirillä on yksipuolista.

— En voinut tarjota heille mitään. Minulla ei ole antaa heille rahaa. Toivon vain, että he pääsisivät Suomeen, Boe sanoo.

Terveyttä, työtä ja hyvä elämä Ennen pakolaisleirille joutumista Boe työskenteli maatilan emäntänä. Pihapiirissä oli possuja, kanoja ja lehmä.

— Tein myös hierojan töitä ja valmistin viiniä myytäväksi, Boe kertoo.

Hän kertoo kaipaavansa toisinaan entiseen kotimaahansa.

— Siellä oli lämmintä, mutta elämä oli vaikeaa. Suomessa on kylmä, mutta täällä minun ei tarvitse pelätä lähtiessäni ulos, hän sanoo.

Boe viettää päivät kotona ruokaa laittaen ja kotitöitä tehden. Hän opiskeli aikaisemmin suomen kieltä. Lastenlasten kanssa ollessaan Boe laittaa heille ruokaa, leikkii ja katsoo yhdessä televisiota. Lapsenlapset ovat isoäidille tärkeitä.

— Toivon, että he pysyvät terveinä, saavat opiskelupaikan, työtä ja hyvän elämän, Boe sanoo.

Soili Pohjalainen kuvat Sirpa Päivinen

Kimmo Torkkeli

T

Runoja yötyönä

ampereen Ojakadulla on pieni kahvila, jota runoilija Eeva-Liisa Manner tiettävästi suosi viimeisinä elinvuosinaan. Koska runoilija Panu Tuomi pitää Manneria kaikkien aikojen hienoimpana suomalaisena runoilijana, on ymmärrettävää, että hän ehdottaa haastattelun tekemistä Mannerin kantakahvilassa.

Kotikulmien lisäksi esikuvaa ja ihailijaa yhdistää kiinnostus kielen musiikillisiin ominaisuuksiin.

— Arkiajattelussa kielen tehtävänä pidetään viestien välittämistä, mutta sillä on myös soinnillinen puolensa. Minulle runous on sanojen sointipintojen törmäyttämistä toisiinsa, Tuomi sanoo.

Tuomen runot eivät ole vain kielellismusiikillisia kokeiluja. Tällä vuosituhannella hän on rakentanut runokokoelmansa matemaattisten systeemien mukaan kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi Vaaleanpunaisessa ilmestyskirjassa on 666 säettä ja Einsteinin viimeiset sanat perustuu lukuun 7.

Vaaralliset mystikot Uskonnot ja esimerkiksi salatieteet, kuten alkemia ja numerologia, ovat kiehtoneet Panu Tuomea kauan. Kiinnostus näkyy hänen runoissaan, joissa on tiheässä uskonnollisia viittauksia.

— Katolisen ja ortodoksisen kristinuskon lisäksi olen tutkinut muita uskontoja ja maailman kulttuureja. Olen vakuuttunut siitä, että kaikkien uskontojen mystikot puhuvat pohjimmiltaan samoista asioista. Uskontojen väliset konfliktit ovat seurausta fundamentalismista, jossa pyritään jyräämään omia asioita läpi toisten kustannuksella, Tuomi sanoo.

Mystikoista hänelle rakkaimpia ovat Mestari Eckhart, Ristin Johannes ja Angelus Silesius. Kaikki he ajautuivat omana aikanaan kahnauksiin katolisen kirkon valtaapitävien kanssa.

— Eckhart esimerkiksi suosi kirjoittaessaan paradokseja. Siksi häntä ei oikein ymmärretty. Tulkinnanvarahan on vaarallista, se voi jopa saada ihmiset ajattelemaan itse.

Runoudessa ja mystiikassa on Tuomen mukaan paljon yhteistä. Sekä runoilijat että mystikot kamppailevat kielen kanssa pystyäkseen ilmaisemaan oman kokemuksensa.

— Kieli on kirous ja siunaus. On vain

Panu Tuomi kertoo saaneensa runoihinsa vaikutteita musiikista, erityisesti Bachilta ja häntä varhaisemmilta säveltäjiltä. hyväksyttävä se, ettei sanoilla voi koskaan päästä ihan kokemuksen ytimeen.

Jerusalemista seonneet Tänä vuonna ilmestyi Tuomen kahdeksas runokokoelma Jerusalemin syndrooma. Kirjan nimi viittaa oireyhtymään, jossa Jerusalemiin saapuva pyhiinvaeltaja alkaa uskoa olevansa joku Raamatun henkilö. Tällaisia tapauksia on vuosittain 50–200, joten heille on varattu paikallisesta psykiatrisesta sairaalasta oma osasto.

Kokoelman taustatyötä tehdessään Tuomi kävi myös paikan päällä Jerusalemissa.

— Sairastuneita näkee erityisesti Ben Yehuda ‑kadun kulmassa. Heidät tunnistaa helposti räikeistä toogista ja maailmanloppua ja Kristuksen toista tulemista ennustavista kylteistä. Suosituin samastumiskohde

on Johannes Kastaja.

Tuomi kertoo, että törmäyksiltäkään ei vältytä. Helposti käy niin, että liikkeellä on yhtä aikaa useampikin Johannes, Elia tai Jesaja.

— Touhu voisi olla Monty Pythonin sketsistä. Mutta toisaalta tunnen heitä kohtaan sympatiaa, siksi runoni on tehty minämuotoon. Ehkä he ovat tulleet Jerusalemiin suurin odotuksin, ja kun eivät löydäkään etsimäänsä, astuvat itse pyhien ihmisten paikalle.

Hiljaiset yöt Panu Tuomi on 15 vuotta ollut päätoiminen runoilija. Parhaillaan hän nauttii viisivuotista apurahaa eli kirjoittaa kuukausipalkalla.

— Yksi elämän rikkauksista on, että saa

nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Olen pyrkinyt järjestämään elämäni niin, että voin kirjoittaa ja lukea öisin. Se on hiljaista aikaa, Tuomi sanoo.

Yhtä kokoelmaa hän kertoo tekevänsä pari vuotta. Taustatutkimus ja rakenteen suunnittelu ja kokeilu vievät eniten aikaa.

Niiden jälkeen itse kirjoitusprosessi sujuu nopeasti.

Pari viikkoa sitten Tuomi sai ensimmäistä kertaa urallaan valtakunnallisen tunnustuksen, Alfred Kordelinin säätiön kannustuspalkinnon. 20 000 euron palkintosummalle löytyy kuulemma käyttöä: sillä maksetaan putkiremontti.

— Minulle riittää, että saan tehdä rauhassa töitä. Minun aiheillani ei ole mitään asiaa kansan syvien rivien suosioon.

Kaisa Halonen

Sirpa Päivinen

”Kieli on kirous ja siunaus. On vain hyväksyttävä se, ettei sanoilla voi koskaan päästä ihan kokemuksen ytimeen.”

Kynsilakkaa ja käytettyjä farkkuja

”O

stan lähes kaikki vaatteeni kirpputorilta. Onneksi olen niin sanotusti standardikokoa, löydän vaatteita helposti.

Farkkunikin ovat kirppikseltä, maksoivat kymmenen euroa. Se on oikeasti vähän, mutta minulle paljon. Jotkut etsivät kirpputoreilta merkkivaatteita. Minä en oikein edes tiedä, mitä ne ovat tai miksi niitä ostetaan. Näyttämisen halustako? Vai ovatko ne sitten laadukkaampia kuin muut, en tiedä.

Suurin summa, jonka olen käyttänyt yksittäiseen vaatekappaleeseen, on 30 euroa. Ne olivat talvikengät, jotka ostin, ja mietin sitten vielä kotonakin, että pitäisikö ne palauttaa. 20 eurolla ostin jokin aikaa sitten itselleni ja lapsille talvitakit kirppikseltä. Toisen lapsen takki on vanhahtava, ja tiedän, että hän olisi toivonut erilaista. Jouluksi hän toivoo farkkuja. Käytetyt kelpaavat, jos

ne vain muutoin ovat sellaiset kuin hän toivoo.

Kampaamokäyntien suhteen olen onnellisessa asemassa. Tuttavapiirissäni on kampaaja, joka leikkaa lasten hiukset ilmaiseksi, ja omien hiusteni laittamisesta maksan vain aineiden hinnan. Se on ollut suuri apu. Kosmetologilla tai jalkahoidossa en ole vielä koskaan käynyt.

Kylpyhuoneen kaapista löytyvät perushygieniatuotteet sekä aurinkopuuteri, huulipuna, ripsiväri ja poskipuna, mutta en meikkaa kuin juhliin.

Meikitkin ovat varmaan jotain kahdeksan vuotta vanhoja. Tyttäreni sentään osti minulle huulipunan viime vuonna, ja hajuveden olen saanut lahjaksi. Kesäisin lakkaan varpaankynnet, ihan omaksi ilokseni. Olen tyytyväinen ulkonäkööni.

Rypyt ja juonteet kuuluvat vanhenemiseen, miksi tehdä niistä ongelma?”

Hanna Antila

Sarjassa tarkastellaan 47-vuotiaan, osa-aikatyötä tekevän naisen ja hänen kahden kouluikäisen lapsensa arkea. Naisen nettopalkka on 900 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi hän saa asumistukea ja lapsilisät.

7

Kaikki

tai e

Henry, Hanna, Taru ja Tami Kotta muodostavat uusperheen.

H

enry Kotta oli ollut kaksi vuotta leskenä ja yksinhuoltajana, kun hän tutustui Hannaan netin deittipalstalla.

Henry oli laittanut ilmoituksen, jonka Hanna bongasi.

— Kyllä minulla oli toiveissa parisuhde ja halusin lisää lapsia, Henry kertoo.

Hanna asui tuolloin opiskelijasolussa Tampereella ja Henry Nastolassa 4-vuotiaan Tarun kanssa. Sähköpostikirjoittelun jälkeen Henry ja Hanna tekivät treffit Tampereelle.

— Tiesin alusta alkaen, että Henkalla on lapsi, mutta olihan se jännä tilanne, varsinkin kun Henkka oli yksinhuoltaja eikä viikonloppuisä niin kuin miehet yleensä.

— Olin vastikään eronnut avoliitosta, enkä etsinyt kumppania. Halusin vain kirjoitella ihmisen kanssa, jolla tuntui olevan samanlaiset arvot kuin minulla.

KUMPIKAAN EI tarkkaan muista, milloin Hanna tapasi Tarun ensimmäisen kerran. Hanna muistelee, että hän tapasi ensin pari kertaa vain Henryn ja vasta sitten tytön. Henry on sitä mieltä, että Hanna tapasi heidät molemmat jo toisella kerralla.

— Joka tapauksessa ensimmäistä kertaa Tarun tavatessaan Hanna luki hänelle iltasadun.

Minusta heidän tapaamisessaan oli heti lämpöä ja ystävyyttä. Vaikka alussa olin hiukan epäileväinen, yllätyin positiivisesti, kun äkkäsin, että heillä menee hyvin.

— Hyvin se meni, vaikka en ollut pitkään aikaan ollut tekemisissä niin pienten lasten kanssa. Minua hymyilytti se, että Taru oli aika paljon samannäköinen kuin minä nelivuotiaana, Hanna muistelee.

— Meillä oli Tarun kanssa omia juttujamme. Ja he soittivat minulle aina, kun tapahtui jotain erityistä, esimerkiksi kun Tarulta lähti ensimmäinen hammas.

Suhteen alkuaikoina Taru oli vähän mustasukkainen, jos hän huomasi isänsä ja Hannan suukottelevan. Isän piti silloin antaa yhtä monta suukkoa Tarulle.

Taru ei juurikaan puhunut Hannalle äidistään, mutta hän esitteli valokuvia, jotka olivat olleet äidin. Seinällä oli yksi kuva äidistä 1-vuotiaana.

— Taru sanoi, että mun äiti on kuollut, mutta onneksi mulla on kuva seinällä, Hanna kertoo.

Hanna ja Taru keskustelivat joskus siitä, miten tyttö Hannaa kutsuisi. Hannalle olisi ollut ok, että häntä kutsutaan äidiksi.

— Kokeilimme sitä, mutta ei se ollut luontevaa. Olin ollut alusta lähtien Tarulle Hanna ja niin olen nytkin.

KUN PARI OLI seurustellut vuoden verran, Hanna oli valmistumassa ja oli aika luopua opiskelija-asunnosta. Hän mietti, että ei enää haluaisi muuttaa yksin asumaan.

— Hanna ehdotti, että menisimme naimisiin ja tekisimme lapsen. Minä en vielä siinä vaiheessa lämmennyt ajatukselle. Siihen vai-



Henry Kotta jäi yksinhuoltajaksi, kun tytär Taru Kotta oli alle kouluikäinen.

kutti myös se, että Hanna halusi pääkaupunkiseudulle asumaan, hän kun on täältä kotoisin.

Minä en ollut siitä innostunut, Henry kertoo.

Hanna muutti Vantaalle yksiöön ja Henry jatkoi elämäänsä Tarun kanssa Nastolassa. Tavatessaan yksiössä heillä oli aika ahdasta. He kävivät paljon leikkipuistoissa tai ulkona syömässä.

— Kävimme myös minun äitini ja isäni luona saunomassa, Hanna kertoo.

Pikkuhiljaa Henry alkoi kiinnostua yhteen muutosta. Hän sanoi Hannalle, että ”alapas katsoa niitä kämppiä siellä”. Henryn ja Tarun muutto Vantaalle tuli sopivaan saumaan, kun tyttö oli kohta aloittamassa koulun ja Henry oli työttömänä. Mikään ei pidätellyt Nastolassa.

— Minä aloin soitella ja etsiä Tarulle eskaripaikaa. Olihan se aika kummallista, että olin vasta viettänyt opiskelijaelämää ja yhtäkkiä aloin hoidella lapsen asioita, Hanna toteaa.

ASUNTO LÖYTYI Asolasta, ja niin he muutti-

vat saman katon alle — kaikki kolme. Tai oikeastaan neljä. Kun Henry pakkasi viimeistä muuttokuormaa Nastolassa, hän sai merkittävän puhelun.

— Hanna soitti ja kertoi olevansa raskaana.

— Ja aika pian sen tiesi koko uuden kodin pihapiiri, kun Taru kertoi siitä kaikille, Hanna jatkaa hymyillen.

Elämä alkoi asettua uomiinsa. Taru sai kavereita pihalta ja päiväkodista. Mutta erimieli-

syyksiltäkään ei vältytty.

— Meillä oli riitoja siitä, kumman tavarat saavat jäädä yhteiseen kotiimme. Keittiössä oli aluksi kaksi mikroaaltouunia, muistelee Hanna ja naurahtaa.

— Minusta tuntui, ettei se ollut minun kotini ollenkaan, kun Hanna määräsi, mihin tavarat laitetaan, Henry toteaa.

— Ihmeen nopeasti totuin siihen, että vein Tarun aina aamulla päiväkotiin ja järjestin hänen asioitaan, Hanna muistelee.

Vihdoin Henry lämpeni naimisiin menolle ja pariskunta osti kihlat. Tami päätti syntyä Tarun syntymäpäivänä.

— Meillä oli ollut Tarun seitsenvuotissynttärit hänen kavereilleen. Seuraavana päivänä oli tarkoitus järjestää juhlat sukulaisille, mutta ne piti perua, sillä minä jouduin lähtemään Kätilöopistolle.

HANNA OLI aiemmin huomannut, että Taru huolehti usein isästään ehkä turhaankin, olihan hän vasta pikkutyttö.

— Jos Henry laittoi ruokaa, Taru huolehti, että ”muista myös se vesimeloni”. Sama piirre nousi esiin, kun Tami syntyi. Tarua selvästi jännitti, ja hän yritti ottaa vastuuta. Mutta minä sanoin, että ei sinun tarvitse hoitaa vauvaa, vaan aikuiset tekevät sen.

Hannaa hiukan harmittaa jälkeenpäin muistellessaan, että Tamin synnyttyä hän melkein unohti Tarun, kun hän vaan hössötti, että vauva sitä ja vauva tätä. Mutta onneksi Hen-

ry muisti myös isosiskon.

Tamin syntymän jälkeen elämä muuttui kiireisemmäksi. Hanna hoiti vauvaa ja Tarua, kun tämä tuli koulusta.

— Omaa aikaa ei paljon jäänyt, mutta onneksi vanhempani asuvat lähellä, Hanna toteaa.

— Minulle Tamin syntymänaika oli yhtä hullunmyllyä, kun samalla oli opinnot kesken ja neuvottelin mahdollisesta työpaikasta, Henry kertoo.

KOTAN UUSPERHEESSÄ kaikki loksahti koh-

dilleen melko kivuttomasti. Häitä juhlittiin vuonna 2006. Hannalle haettiin varmuuden vuoksi Tarun oheishuoltajuus, jos isälle sattuisi yllättäen jotakin. Koulun papereihin Hannan allekirjoitus on yhtä pätevä kuin Henryn.

— Me olemme lähes välttyneet uusperheellisten ongelmilta. Alussa minua epäilytti, kuinka Hanna suhtautuu siihen, että Taru tapaa äitinsä puolen isovanhempiaan ja että myös minä käyn heitä tapaamassa.

— Mutta nyt kun siellä on ollut rippijuhlia tai muita juhlia, heti kysytään, missä Hanna on, jos hän ei ole mukana.

Hannakaan ei ole kokenut, että uusperheen muotoutumisessa olisi ollut mitään ihmeellistä.

— Kaikki tuli pikkuhiljaa ja ihmiset hyväksyivät toisensa. Minun isänikin hyväksyi Henkan.

— Ja vanhempani kokivat Tarun ensimmäi-

ei mitään

Uusperheen pyörittäminen on sujunut Hanna Kotalta luontevasti.

Kenen leivänmuruja on pöydällä?

K Tami on Kotan perheen kuopus.

seksi lapsenlapsekseen. Mummoni oli adoptiolapsi, joten äitini oli oppinut sitä kautta, että perheet voivat muotoutua eri tavoilla, Hanna miettii.

Henry sanoo, ettei hän enää edes ajattele, että heidän perheensä on niin sanottu uusperhe. Hannan mielestä äiti- ja isäpuolen rooleihin pitää asettua rauhallisesti ja avoimin mielin.

— Äitipuolen ei kannata alkaa määräillä, koska perheellä on jo valmiita kuvioita. Toki muutoksia tulee, mutta niiden pitää antaa tapahtua hitaasti ja huomaamatta.

— Ylipäätään jos tapaa mukavan tyypin, jolla on lapsia, pitää osata ajatella niin, että siinä on otettava koko paketti, Hanna summaa. tekstit Nina Riutta kuvat Sirpa Päivinen

”Kutsun uusperheen roolienhakua rähinävaiheeksi.”

un Suomen Uusperheellisten Liiton toiminnanjohtajalta, diakoni ja perhepsykoterapeutti Pekka Larkelalta kysytään uusperheellisten yleisimpiä ongelmia, vastaa hän aina samalla tavalla.

— Uusperhe ei ole ongelma. Uusperhe on perhe.

Uusperheellisten Liitto perustettiin vertaistukiryhmien kokemusten pohjalta. Siihen ollaan yhteydessä, kun jokin uusperheessä mättää.

Liitto järjestää parisuhdekoulutusta, vertaisryhmätoimintaa ja puhelinneuvontaa sekä ohjausta ammattilaisille, jotka ovat työssään tekemisissä uusperheiden kanssa.

Suomessa 10 prosenttia lapsiperheistä on uusperheitä.

— Tilastojen mukaan eronneita perheitä on eniten isoissa asutuskeskuksissa ja eroja tapahtuu useimmin vanhemmille, joilla on epäsäännölliset työajat, Larkela kertoo.

— Biologisen vanhemman tehtävä on osoittaa uuden puolison paikka perheessä ja kertoa lapsilleen, että uusi puoliso on nyt perheen jäsen. Etenkin tässä vaiheessa äiti- tai isäpuolen hyviä ominaisuuksia ovat elastisuus ja ulkopuolisuuden sietokyky.

— Kutsun uusperheen roolienhakuvaihetta rähinävaiheeksi.

Rähinävaiheessa aikuiset pohtivat, ovatko he toisen lapselle isä, äiti, aikuinen vai mikä. Ainoa lapsi saattaa saada uudessa perheessä isompia tai pienempiä sisaruksia. Ex-perheen kuopus saattaa olla uuden perheen esikoinen.

Kun rähinävaihe on käyty läpi, alkaa perheytyminen.

— Lapsi syntyy kolmioon, ja eron jälkeen se kolmio hajoaa. Kun uusperhe muodostetaan, lapsi pudotetaan uuteen kolmioon, jossa hän saa olla lapsi. Luodaan uusi vuorovaikutusmalli. Uusi parisuhde alkaa toimia vasta, kun vanhemmuuskysymys on selvitetty.

L

U

arkelan mukaan uusparit ja -perheet käyvät läpi tietyt kehitysvaiheet. Tai ne pitäisi käydä läpi, jos haluaa että monen vuorovaikutussuhteen yhtälö toimii.

Ensimmäisenä läpikäytynä pitäisi olla ero.

— Usein eroprosessi voi olla kesken, kun uusi suhde alkaa — ihmiset vain rakastuvat, minkäs teet.

Uusperheen muuttaessa saman katon alle alkaa muotoutumisvaihe.

usperheeseen tuodaan ainakin neljä eri vuorovaikutusmallia: aikuisten omien lapsuudenperheiden mallit ja molempien ex-perheiden mallit. Uudessa perheessä eivät enää päde samat säännöt kuin entisessä.

— Eron jälkeen uusperheessä pitää luoda uudet säännöt, joiden mukaan toimitaan juuri siinä perheessä. Täytyy sulkea eksät pois ja hyväksyä, että lapsen molem-

missa perheissä, sekä äidin että isän luona, on omat sääntönsä. Uusperheen aikuisten täytyy luoda rakenteet, tarkat rajat ja säännöt tapaamisille.

— Uusperheessä on imu eri puolueisiin, mutta kun perheen aikataulut suunnitellaan yhteisissä palavereissa, vältytään väärinkäsityksiltä, neuvoo Larkela.

Huumorin käyttö ei ole kiellettyä uusperheenkään kuvioissa. Larkela kertoo esimerkin uusperheen isästä, joka totesi, että heidän perheensä keittiön pöydällä on kahdenlaisia leivänmuruja: hänen lastensa ja vaimon lasten.

— Tällaisissa leivänmuruasioissa täytyy tehdä selvät säännöt. Hyväksytäänkö ne leivänmurut? Kuka ne korjaa pois? Jompikumpi perheen aikuisista? Aina sama aikuinen? Vai korjaako jokainen pois omat murunsa? Kun säännöt on luotu, niitä pitää noudattaa. Jos niitä ei noudateta, seuraa rangaistus.

L

arkela muistuttaa, että uusperhe ei voi olla pelkkä vuorovaikutussuhteiden sekamelska tai jokaisen tulojen ja menojen organisointikeskus, vaan perheellä pitää olla jokin yhteinen asia.

— Yhteinen asia voi olla naimisiinmeno, uusi lapsi, sijaislapsi, talon rakentaminen tai koira, joku joka osoittaa sen, että tähän systeemiin on nyt sitouduttu.

Lisätietoja: www.supli.fi



M u s i i k k i

Tasapainoista laulua

sovituksen. Samoin levyn lopettava Sun kätes Herra voimakkaan on juhlava ja upea, ja kuulija saa nauttia Tapio Tiitun jykevästä urkusäestyksestä.

Hiukan kulunutta valikoimaa auttavat paitsi tuoreet sovitukset myös kuoron tasapainoinen, miehekäs ja pianissimot hienosti toteuttava ote.

Eila Jaatinen

Soi kunniaksi Luojan.

Ylioppilaskunnan Laulajat.

Ondine 2010.

Ylioppilaskunnan Laulajat on Suomen vanhin suomenkielinen kuoro.

Monesti levyttänyt joukko on nyt väistyvän johtajansa Matti Hyökin johdolla julkaissut kirjavan valikoiman hengellisiä lauluja otsikolla Soi kunniaksi Luojan.

Alkuun soi pari klassikkoa hillityn perinteisesti, mutta sitten sovitukset alkavat virkistyä. Esimerkiksi Armon lapset, riemuitkaa on saanut riemastuttavan

Kaksi barokkisäveltäjää A Virtuoso Faceoff. Biberin ja Muffatin viulusonaatteja ja Muffatin urkuteoksia.

Alba Records 2010.

Säveltäjät Heinrich Biber ja George Muffat saavuttivat kuuluisuutta 1600-luvun lopulla Salzburgin kaupunkivaltion hovissa. Biber oli myös paikallisen arkkipiispan hovikapellimestari ja vastauskonpuh-

HERÄNNÄISSEURAT

distusta kannattava katolilainen.

Biber löydettiin uudelleen 1900-luvun lopussa, mutta Muffat on ehkä pysynyt suurelle yleisölle vieraampana. Salzburgin virtuoosien Faceoff-levyllä viulisti Petri Tapio Mattson, urkuri Markku Mäkinen ja luutisti Eero Palviainen soittavat näiden molempien varhaisbarokin säveltäjien teoksia.

Biberin virtuoosimaisen vaikeat viulutekniikat ovat kuultavissa tälläkin levyllä. Erityisen ihastuttava on luutun ja viulun kaksinpuheluna toteutettu Passacaglia adagissimo.

Eila Jaatinen

Herukka on herkkua!

LAKI-ILTA Vantaalla, Tikkurilassa - omaishoitajille ja asiasta kiinnostuneille Tiistaina 30.11. klo 17.00 – 19.30 Lakiasiainhoitaja Mikko V. Mäen luento edunvalvonnasta, perintöasioista, omaisuuden järjestelyistä sekä testamentin merkityksestä ym.

Tervetuloa kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan aiheista.

Vapaaehtoistalo Viola Orvokkirinne 4. Tikkurila

MARJATILA RAITANIEMEN MUSTAHERUKKAJAUHE

antaa aamupuuroon ripoteltuna terveellisen Ruohonjuuri ja virkistävän alun uudelle päivälle. Mustapalvelee myös herukan on todettu auttavan kolesterolin Itäkeskuksessa. ja verenpaineen alentamisessa. Tuon herTervetuloa! kullisen herukan sanotaan myös tuovan helpotusta atooppiselle iholle, rytmihäiriöihin ja vaihdevuosivaivoihin.

Tällä kupongilla 18.-21.11.2010 Mustaherukkajauhe säilyy hyvin ja on erittäin riittoisaa: yksi teelusikallinen jauhetta vastaa YHTÄ DESILITRAA tuoreita marjoja. Jauhe sisältää jauhettuna myös herukan siemenet, jolloin elimistö pystyy hyödyntämään tämän kaikkein terveellisimmän osan marjasta.

Tuoreeks,

Raitaniemen marjatila:

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Mustaherukkajauhe 100 g:n säästöpussi

450

/pss (6.56) 45,-/kg (65,-)

terveeks.

Kahvitarjoilu Ilmoittautumiset 26.11. mennessä POLLIn toimistoon 040 5332 710 tai (09) 7562 690.

Pe 19.11. klo 19 Kotiseurat Annikki ja Simo Huhdalla, Meritullinkatu 4 B 14, Hki. Su 21.11. klo 10 Kirkkopyhä Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Saarnaa Tapani Ruokanen. Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 10 Kirkkopyhä Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 10 Kirkkopyhä Järvenpään kirkossa, Kirkkotie 1-3. Saarnaa Jussi Rytkönen.

Keittolounas, Outi Lehtipuun raamattutunti ja seurat srk-salissa. Klo 10 Kirkkopyhä Tuusulan kirkossa, Kirkkotie 34.

Saarnaa Alpo Järvi. Seurat srk-keskuksessa, Hyryläntie 11. Klo 10 Kirkkopyhä Karjaan kirkossa, Lärkkullantie 26.

Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Klo 15 Kotiseurat Maaria Mäntysaarella ja Oskari Oreniuksella, Vanha Valkontie 21, Loviisa. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Samuli Korkalainen, Tytti Matsinen, Jukka Rakemaa ja Paavo Untamala.

Klo 18 Pakilan kirkon Yläsalissa, Palosuontie 1, Hki. Klo 18 Tuomarilan asemalla, Tuomarilantie 4, Espoo.

Ke 24.11. klo 18 Hakunilan kirkon kappelissa, Hakunilantie 48. Klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 25.11. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki. Klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit klo 18 alkaen Omenan olohuoneen puolella.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki.

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18, SU: 12-18.

Tervetuloa helpoille jo uluostoksille.

Nyt

Vain

9

Vain

9 90 Nyt

19

10€ /pkt

50 Nyt vain

3105

1

2510

18.11.–2.12.

Hakunilan kirkko

klo 18. Pyhän Laurin kuoro johtajanaan Outi Noponen, Samppa Laakso, urut, ja pastori Jaakko Hyttinen. Vapaa pääsy.

Matkalla su 28.11. klo 20. Jouluisia sävelmiä kotoa ja kaukaa. Variantti-kuoro johtajanaan Hilkka Kangasniemi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukonsertti ti 30.11. klo 19. Laurus-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Joulukonsertti ke 1.12. klo 19. Helsingin naispoliisilaulajat johtajanaan Airi Lahtinen, Reeta Hirvonen duo, ja Pekka Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hakunilantie 48

Joulukonsertti to 2.12. klo 19. Hakunilan musiikkiluokat. Vapaa pääsy.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

Lapsen oikeuksien viikon konsertti to 18.11. klo 11. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

Joulukonsertti su 28.11. klo 16. Tikkurilan soittokunta Tixiband johtajanaan Kimmo Nurmi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Kivistön kirkko

Kustaantie 22

Laavatie 2

Merikotkantie 4

Lapsen oikeuksien viikon konsertit ma 22.11. klo 9.15 ja 10. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

Syvä hiljaisuus to 2.12. klo 19. Petri Laaksosen konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

Kirkko, kamari ja lied: suomalainen ilta su 21.11. klo 18.15. Päivi Aarnio-Kepsu, sopraano, Katariina Manninen, sopraano, Jaana Siitonen, sopraano, ja Annalina Backman, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Cecilian siivin ma 22.11. klo 19. Musiikin suojeluspyhimyksen Cecilian muistopäivän konsertti. Sinikka Honkanen, Ella Hynönen, Satu Jussila, Maija Nevala, Essi Purhonen ja Matti Rankala, laulu, Iina Katila, laulu ja urut, Kari Jerkku, urut ja piano. Mm. Bachin, Händelin ja Mendelssohnin sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Musiikin suojeluspyhimystä Ceciliaa muistetaan Myyrmäen kirkossa 22.11.

Pyhän Laurin kirkko

Seutulan kappeli

Kirkkotie 45

Solbackantie 6

Vanhan musiikin konsertti pe 19.11. klo 19.

Pakilan musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Hyvän tahdon joulua su 21.11. klo 18. Oopperalaulajat Päivi Karjalainen, Mervi Rautiainen, Janne Näreranta, Arto Hosio, Hannu Forsberg ja Jaakko Hietikko, Jussi Miilunpalo, piano ja urut, sekä lauluyhtye TriAngel.

Liput 15 e ovelta ja ennakkoon sähköpostitse joululevy@lions.fi.

Bach-konsertti to 25.11. klo 19. Kitaraduo Janne Malinen ja Marko Kampman. Liput 10 / 5 e.

Joulukonsertti pe 26.11. klo 19. Koop Arponen ja Laurus-kuoro. Liput 25 e ovelta ja etukäteen LC-Simonkylän jäseniltä.

Armas Maasalon Adventtivesper su 28.11.

Armas Maasalon Adventtivesper su 28.11. klo 18. Vantaankosken kantaattikuoro johtajanaan Kari Jerkku ja liturgia Jaakko Simojoki. Vapaa pääsy.

MarjaSarjan joulukonsertti ke 1.12. klo 19. Vantaan musiikkiopiston oppilaat. Vapaa pääsy.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Adventtikonsertti la 27.11. klo 16. Tikkurilan eläkeläisten sekakuoro johtajanaan Ilona Tuovinen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Joulukonsertti ke 1.12. klo 19. Varianttikuoro. Vapaa pääsy.

Tikkurilan soittokunta Tixiband konsertoi Hämeenkylän kirkossa 28.11.

LEHDEN SAAJA

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Allekirjoitus

Puhelinnumero (myös suunta)

Lahjaksi Itselleni

Norm. hinta 6kk – 27€

Tilaan Lastenmaan 6 kk vain 17€

Suosittelen sinulle Lastenmaata.

✘ Kyllä kiitos!

(Norm. 27€)

Lastenmaa-lehti tukee kotien kristillistä kasvatusta. Se elää kirkkovuoden rytmissä.

Lehti sisältää runsaasti kertomuksia ja askarteluja. Mukana on myös tunnettujen suomalaisten lastenkirjailijoiden kirjoittamia uusia satuja, joiden kaunis kuvitus hivelee silmää.

Anna-Mari Kaskinen päätoimittaja

LEHDEN MAKSAJA

17€

Leikeissä:

Tilaa Lastenmaa 6 kk

joka kuukausi.

on odotettu lahja.

Lastenmaa on mainio lahjalehti leikki-ikäiselle tai pienelle koululaiselle.

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 HELSINKI

POSTI-

MAKSUN

MAKSAA

KOTIMAA-YHTIÖT

Idols-voittaja Koop Arponen esiintyy Pyhän Laurin kirkossa 26.11.

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja loppuu automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjoukset koskevat vain uusia tilauksia Suomessa. Osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.

Alle 18-vuotiaalla täytyy olla huoltajan lupa lehden tilaukseen. Hinnat ovat voimassa 31.12.2010 asti. Tarjoustunnus JOULU10.

Korson kirkko

Lapsen oikeuksien viikon konsertti pe 19.11. klo 9.15. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Vapaa pääsy.

Adventtikonsertti su 28.11. klo 18. Rekolan sekakuoro johtajanaan Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukonsertti to 2.12. klo 19. Eino Grön.

Liput 15 e.

Voit tehdä tilauksen myös: • puhelimitse 020 754 2333 • sähköpostilla tilauspalvelut@kotimaa.fi • verkossa www.kotimaa-yhtiot.fi/tilaukset.

MarjaSarjan konsertti to 18.11. klo 19. Vantaan musiikkiopiston kansanmusiikkiyhtye Kakkarat johtajanaan Marja-Riitta Topcu.

Vapaa pääsy.

11

gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

markkinoiden laajin raamattuvalikoima - Suomen Pipliaseura - www.pipliakauppa.fi - www.facebook.com/suomenpipliaseura

tajoissa ilaa

Pyhä lahja P LUUKKAAN EVANKELIUMI ÄÄNIKIRJA

PSALMIT SEPTUAGINTAN MUKAAN

12 €

Helposti ääneen luettava ja laulettava.

Kaunis lahjakirja. 39 €

PIPLIA LAPSILLE ÄÄNIRAAMATTU

NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

Koko perheen klassikkoraamattu myös äänikirjana.

Lukijana Markus Bäckman.

Laajassa valikoimassa uusia värejä. Tilaa lahjansaajalle kultainen nimipainatus.

2 CD:n lahjapakkaus.

Lukijana Mikko Lammi.

9 CD:n pakkaus

39 €

Suomen Pipliaseura

Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

» saatavana myös kirjakaupoista »

www.bible.fi

uusi suomennos

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

myös 1933/38 käännös

| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 |

Sanan ja sävelen ilta Tikkurilan kirkossa sunnuntaina 21.11.2010 klo 18. Vantaalaista suomenkielistä Country Gospelia esittää Jim Guitar solistinaan Maria Erkkilä. Iltatee, kahvi. Vapaa pääsy. Mukana myös pastori Kristiina Kartano.

Asematie 12. Tervetuloa!

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

ASUNTO RAHAKSI!

☎ 622 2727

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

Hautauspalveluja

HUONEISTOCENTER OY

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi julkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toiMitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, ☎ 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toiMituksen sihteeri Arja Vasara, ☎ 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi. päätoiMittaja Pauli Juusela, ☎ 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. toiMituspäällikkö Heli Kulmavuori, ☎ 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. toiMittajat Hanna Antila, ☎ 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilMoitusMarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 754 2361. ilMoitushinta mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilMoitusten Vastaanotto ja ValMistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. toiMitusneuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

1

Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615Takkula Leena Helsinki: Petri www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

kylpyhuonekartoitus nyt!

gsm 041-4402311 UUSI ILME KEITTIÖÖN petri.takkula@blosius.fi - uudet ovet - tasot

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

- saranat ja vetimet Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Virkoja haettavana

Vantaan seurakuntayhtymässä yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Tilaa ilmainen

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Pyydä meiltä paras tarjous.

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

KOTISIIVOUSTA

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Hammashoitoa

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

Ostetaan huoneistoja

NIMIPAINATUS

K&P HAUTAKIVET

Vuokrata halutaan

päihdetyön diakonin virka Päihdetyön diakonin tehtävän tarkoitus on suunnitella, toteuttaa, organisoida ja kehittää päihdetyötä yhdessä seurakuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on päihteettömään elämään pyrkivien ja heidän läheistensä tukeminen. Työnkuvaan saatetaan mahdollisuuksien mukaan liittää tulevaisuudessa myös muita tehtäviä.

Viran kelpoisuusehtona on kirkkojärjestyksen 6 luvun 49 §:n mukainen diakonian virkatutkinto, riittävä seurakuntatyön tuntemus sekä perehtyneisyyttä oman työalansa erityiskysymyksiin. Lisäksi vaaditaan hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen ja tyydyttävä ruotsin kielen suullinen taito.

Viran tarkemmat tiedot (hakuohjeineen ja tehtävänkuvineen) löytyvät internetosoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja Virka täytetään 1.1.2011 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Hakemukset keskiviikkoon 24.11. klo 12.00 mennessä.

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Terveydenhoitoa HIERONTAA Kauneuspalvelut Smailerssin tiloissa, Peltolantie 2

Avajaistarjous Niska-hartia hieronta 30 min.

20€

Varaa aikasi p. 041 728 7357

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Vantaan seurakuntayhtymässä on avoinna

ylivahtimestarin vakituinen virka Viran sijoituspaikka on Hakunilan seurakunta.

Ylivahtimestari toimii seurakunnan muiden kirkonpalvelijoiden lähiesimiehenä. Hän laatii heille työvuoroluettelot, tarkastaa toteutumat ja osallistuu muiden kirkonpalvelijoiden lailla käytännön työtehtäviin. Työtehtäviä ovat perinteiset suntion tehtävät, mutta myös kiinteistönhoitotyöt sisä- ja ulkotiloissa.

Tehtävän palkkaus määräytyy KirVestes:n mukaan ja on vaativuusryhmän 403 mukainen. Valittavan henkilön on oltava evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.

Tehtävä on otettava vastaan 3.1.2011 tai sopimuksen mukaan ja siinä on neljän kuukauden koeaika.

Lisätietoja avoinna olevasta virasta saat www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja.

Vantaan seurakunnat

Pauli Juusela

1.11.–25.11.

Muuta

Hakunila

Hämeenkylä

kirkkoherranVirasto

kirkkoherranVirasto

Hakunilantie 48

Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

diakoniatoiMisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Vaatteita, leluja ym. edullisesti, lähes kaikki 0,50 euroa. Tuotto kirppiksen kummilasten hyväksi Israelissa ja Namibiassa.

Messu su 21.11. klo 11. Vesa Häkkinen, Kaija Laalo-Lipponen, Sanna-Liisa Untamala.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Ilosanomapiiri ma 22.11. klo 18.30. Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 23.11. klo 13– 14.30. Pastori Vesa Häkkinen vierailee.

Raamatunlukua, keskustelua, rukousta tiistaisin klo 18–20. Mariitta Nuortie ja Petri Häkkänen.

Virsivartti ke klo 12.30.

Siioninvirsiseurat ke 18–20.

Aamurukous torstaisin klo 8.30– 10. Mariitta Nuortie, Anneli Rajamäki.

Kompletoriomessu to 25.11. klo 18.

länsiMäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Kaikille avoimessa tilassa mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin lounas (2,5 €) klo 11. Lisätietoja diakonit Laura Alho ma– pe p. 050 560 5693 tai Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503.

Messu su 21.11. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Kristiina Nurmi.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki ja puuroaamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Omaishoitajien vertaisryhmä ti 23.11. klo 13–14.30.

pyhän annan lastenkirkko Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Rauhanyhdistyksenseurat ke 24.11. klo 19. Tapio Leppänen.

lapsille ja perheille Perhetyön retki Porvooseen ti 14.12. klo 9–15.30. Ohjelmassa mm. hiljentymishetki Porvoon Tuomiokirkossa käynti Brunbergin tehtaanmyymälässä ja Wanhan Aseman Makasiinipuodissa.

Hinta aikuisilta 7 €, kouluikäiset 3 € ja pienemmät ilmaiseksi. Ruokailu ja kahvi eivät sisälly hintaan.

Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

k astettu Elias Benjamin Kunttu, Robert Ilmari Rantanen, Sebastian Suhonen, Samuli Tuomas Häikiö.

hautaan siunattu Tuomo Tapio Kujala 81 v.

häMeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 21.11. klo 10. Viipurin kirkkopyhä, tuomiosunnuntai.

Saarna rovasti Ensio Klemi, liturgia Jukka Nevala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Viipurin lauluveikot, johtajana Matti Orlamo. Kirkkokahvit.

Runomatinea la 20.11. klo 16.

Niin kuin leipä ja suola. Riimiryhmä esittää muun muassa Lassi Nummen, Tommy Tabermannin ja Claes Anderssonin runoja sekä Petri Laaksosen ja Georg Malmstenin lauluja. Annikki Lahtinen ja Tiina Starkcjohann-Meronen, runot, Liisa Lahti, piano, Tauno Lahti, laulu. Ohjelma 5 € yhteisvastuun hyväksi. Askisto-Hämeenkylän Martat keittävät yhteisvastuukahvin.

Rukouspiiri ti 23.11. klo 17.30 takkahuoneessa.

Oopperakerho ke 24.11. klo 17.30 nuorisotilassa. Aiheena Tosca.

laMMaspolku 1 kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 24.11. klo 18. Keski-Aasian kuulumisia.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 18.11. klo 12. Vierailijana rovasti Martti Laitinen ja laulaja Ossi Lehtinen.

KimaraKahvila su 21.11. klo 18.

Keskustelun aiheena Armo riittää. Mukana Leena Kaseva, Riitta Kettunen ja iloiset kahvittajat.

Varhaisnuoret Autokerho ma klo 17–18, 7–10-vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Puuhakerho ma klo 17.30–19, 7–10-vuotiaille, Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Bofferikerho ma klo 18– 19, 7–9-vuotiaille ja klo 19–20,10–14-vuotiaat, kirkon nuortentila. Bofferoinnissa eli pehmomiekkailussa taistellaan turvallisesti ohjaajien valvonnassa ja yhteisesti sovituilla säännöillä.

Kuviskerho ti klo 17.30–19, 7–14-vuotiaille, Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Kokkikerho ti klo 17–18.30, 7–9-vuotiaille ja klo 18.30–20, 10–14-vuotiaille, kirkon alakerta.

Musakerho ti klo 17–18, 7–10-vuotiaille, kirkon alakerran päiväkerhotila.

Kokkikerho to klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Näytelmäkerho to klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, kirkon alakerta.

lapsille ja perheille Pähkinämessu su 21.11. klo 12 Lammaspolku 1:n kerhotilassa.

Anna-Kaisa Inkala ja Hannu Lehtikangas. Uudenlainen, lapsille suunnattu jumalanpalvelus, jossa ratkaistaan pyhä pähkinä. Mehutarjoilu.

Lapsikuoro harjoittelee tiistaisin klo 17–18 Hämeenkylän kirkolla.

Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p. 050 420 3982.

Ehtoollishartaus to 25.11. klo 14 Pähkinärinteen senioritalolla.

Mukana seurakuntapastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Roomalaiskirjeen luento to 25.11. klo 18.30 Kalajärven kappelissa. Luennoitsijoina Matti Hyry ja Seppo Särkiniemi. Aiheena Sydämellisin terveisin, luku 16.

Retki lähiseuduille to 25.11. Vierailukohteina Vuosaaren satama, Merimieskeskus ja Vantaan Kaupungin museo, jossa on näyttely TARINAMME Helsingestä Vantaaksi. Hinta 35 € sisältää matkan, lounaan ja pääsyliput. Mukana pastori Jouni Salko ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen. Bussi klo 8.55 Askisto, klo 9 Hämeenkylän kirkko, klo 9.05 Pähkinärinteen ostoskeskus, klo 9.20 Rajatorppa, Nuijatien pysäkki. Paluu noin klo 16.30. Ilmoittautumiset p. 09 8306 450.

Senioreiden perinteinen jouluretki Porvooseen ti 7.12. Ohjelmassa kirkkohartaus, joululounas ja Yrjö Jäntin taidekokoelmaan tutustuminen sekä mahdollisuus edullisiin kirjaostoksiin. Iltapäivällä vapaata aikaa jouluisessa vanhassa kaupungissa. Kotimatkalla käymme Brunbergin tehtaanmyymälässä ja Tyysterin lihasavustamossa. Bussi lähtee Askistosta klo 8.30 ja kulkee reittiä Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinne, Hämevaara ja Vapaala. Takaisin kirkolla n. klo 18. Retken hinta 40 €. Hintaan sisältyy bussikuljetus, joululounas ja taidemuseoopastus. Ilmoittautuminen 22.11. mennessä p. 09 830 6450. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala.

Korso kirkkoherranVirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu 18.–19.11.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi. Ei päivystystä 18.–19.11.

diakoniatoiMisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12. Suljettu to 18.11.

korson kirkko ja

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Lähellä sydäntä —Anita Alasen taidenäyttely 19.11. saakka. Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 ja seurakunnan tilaisuuksien aikana.

Naisten saunailta to 18.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

SPR:n verenluovutus pe 19.11. klo 13–19.

Tuomiosunnuntain Siioninvirsimessu ja Herättäjän kirkkopyhä 21.11. klo 10. Kaisa Raittila ja Ursula Hynninen sekä lauluyhtye Histan veisaajat. Kirkkokahvit ja seurat messun jälkeen. Seurapuhujina Mikko Malkavaara, Kari Pekka Kinnunen ja Kimmo Saares.

Kylväjäpiiri su 21.11. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa, mukana Japanin lähetti Lea Lukka.

Mitä on islam? su 21.11. klo 18.

Imaamit kertovat kristityille islaminuskosta. Mukana kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen. Tilaisuus liittyy kansainväliseen muslimien ja kristittyjen ystävyysviikkoon, jota vietetään 18.–28.11.

Naisten raamattupiiri ma 22.11. klo 18.

English through Bible ma 22.11. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 23.11. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 23.11. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 24.11. klo 11.

Lähetyspiiri ke 24.11. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.11. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Etiopialaiseen ruokaan kuuluu indzera-leipä.

Etiopialaisia makuja lounaalla

V

antaankoskelta tehdään lounasretki etiopialaiseen Ravintola Jadgariin Helsinkiin. Ravintola on avattu viime keväänä, sitä ennen toiminta oli keskittynyt pitopalveluun.

Lounasretki alkaa Myyrmäen kirkon tapulin edestä kello 11.15. Siitä lähdetään Mjunalle. Helsingin rautatieasemalta matka jatkuu metrolla Itäkeskukseen. Jos joku haluaa tulla mukaan omin neuvoin, ravintolassa pitää olla viimeistään kello 12.0. Jokainen maksaa itse matkat ja ruoan. Ruoka maksaa noin 10 euroa. Takaisin Louhelaan palataan noin kello 15.

Lounaan aikana ravintolan emäntä kertoo etiopialaisesta ruoasta. Siitä kertoo myös vantaankoskelainen Kirsti Viitasaari, joka on ollut kolmisenkymmentä vuotta Etiopiassa lähetystyössä. Hän opetti siellä

Vanhemman väen piiri to 25.11. klo 13, Mari Liimatainen.

nuorille Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22. Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Huom! Pe 19.11. ei ole perhekerhoa.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla.

suomalaisia lapsia ja ohjasi paikallisia naisia hygienia- ja ravintoasioissa.

Viitasaari kertoo, että Etiopiassa emäntä tunnetaan mausteistaan. Käytetyin mauste on punapippuri.

— Etiopialaiseen ruoanlaittoon kuuluu, että maustesekoitukset tehdään itse. Ruokaan kuuluu indzera-leipä. Sen avulla syödään eri kastikkeita, jotka on tehty kasviksista, lihasta tai kalasta. Varsinkin kanasta tehty wot-kastike on hyvin arvostettu juhlaruoka Etiopiassa, kertoo Viitasaari.

Retkelle ilmoittaudutaan 19.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 0 6440.

Makumatka etiopialaisten ruokien maailmaan ti .. klo . ravintola Jadgariin Itäkeskukseen, Kauppakartanonkatu 

k astettu Eetu Valtteri Myllynen, Tuukka Edward Johannes Mikkonen, Johannes Eino Armas Vinkki, Max Elias Oliver Lindberg, Petrus Sisu Valtteri Kiesiläinen, Sami Matias Aaltonen.

aVioliittoon kuulutettu Atte Juhani Ahlroos ja Sarianna Maria Kristiina Salonen.

Rekola

Kirjoittajapiiri to klo 16.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 21.11. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Hengellisen musiikin konsertti to 25.11. klo 18. Esiintyjinä Ruoka-avussa vapaaehtoisina työskenteleviä. Mukana kanttori Noora Hultin ja lauluryhmä Ilonpilarit.

Vapaa pääsy.

asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

kirkkoherranVirasto

rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Muuta

Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Adventtina kyydillä kirkkoon.

Haluatko tulla laulamaan adventtisunnuntaina 28.11. klo 10 Hoosiannaa, mutta kirkkomatka on hankala? Seurakunnan vapaaehtoiset ja työntekijät tarjoavat kyydin liikuntaesteisille, joiden on vaikea päästä kirkkoon omin voimin. Messun jälkeen seurakuntasalissa diakonian, lähetystyön ja merimieskirkon myyjäiset. Ilmoita kyytitoiveesi kirkkoherranvirastoon ma 22.11. mennessä p.

09 8306 550.

Avoinna ma–to klo 9–15, suljettu 25.11.

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

diakoniatoiMisto

nuorille

Päivystys ma ja to klo 10–12, ei to 25.11. Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155

Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Isko 1 ti 23.11. klo 17.30 kirkolla, aiheena Luovuutta peliin.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Nuorten messu ke 24.11. klo 20.15 kirkossa.

rekolan pyhän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Torstaipiiri 18.11. klo 13.

lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempi-

1

en seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Joulun ihme -periodipyhäkoulu to klo 17.30 kirkolla päiväkerhotiloissa. Matkaamme kuuden viikon aikana Marian ja Joosefin jalanjäljissä kohti seimen pientä lasta, Jeesus-vauvan syntymää. Jos pyhäkoululainen on alle 4-vuotias, vanhemman on hyvä olla mukana.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Lapsenpäivän rukoushetket pe 19.11. klo 9.15 ja 10.15, esiintyjinä Duo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten Mooseksen seikkailut -raamatturyhmä su klo 10 kirkolla.

Muuta Lähetyksen kotipiiri ke 24.11. klo 18.30 Tuula Harjulla, Virpikuja 4 B 42. Kahvitarjoilu klo 18.

Rekolan seurakunnan historiikkia on myytävänä kirkolla messun jälkeen sekä arkisin kirkkoherranvirastossa, hinta 10 €.

Tiedoksi seurakuntavaaleista: Vaalikone on auki marraskuun loppuun asti, joten kiinnostuneet voivat tarkistaa, millaista väkeä oman tai naapuriseurakunnan luottamuselimiin valittiin.

k astettu Miska Robert Alanko, Aurora Luciana Elvira Chiuminatti, Aleksi Sakari Johannes Himanen, Alina Elsa Marja Himanen, Tuukka Tapio Kivinen, Tomas Antton Nuutinen, Minttu Amanda Helena Rantanen, Selma Susanne Ilkantytär Tienvieri.

aVioliittoon kuulutettu Alpi Eino Nyyrikki Ripatti ja Virpi Johanna Savolainen, Antti Paavo Autio ja Hanna-Mari TartolaAutio.

Tikkurila kirkkoherranVirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoiMisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Nikkariapu Tarvitsetko pientä nikkariapua? Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, jotka tarjoavat maksutta kertaluon-

teista apua kodin pieniin askareisiin, kuten palovaroittimen pariston vaihtoon ja taulun kiinnitykseen seinälle. Apua annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja p. 050 548 6078/ diakoni Päivi Mäkinen.

pyhän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Pakilan musiikkiopiston vanhan musiikin konsertti pe 19.11.

Klo 19. Vapaa pääsy.

Tuomiosunnuntain messu su 21.11. klo 12. Maria Erkkilä, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Laulupiiri pe 19.11. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Tuomiosunnuntain messu su 21.11. klo 10. Vantaan invalidien 40-vuotisjuhlamessu. Pirkko Yrjölä, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Kirkkokahvit messun jälkeen.

Inkeripiiri su 21.11. klo 15 kahviossa, Päivi Helén.

Arabiankielinen raamattupiiri su 21.11. klo 16 ryhmähuone.

Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 21.11. klo 16 neuvotteluhuoneessa. Yhteyshenkilönä diakonissa Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Sanan ja rukouksen ilta su 21.11. klo 18. Jim Guitar ja Maria Erkkilä, Kristiina Kartano.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa -lukupiiri ma 22.11. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Radiopiiri ma 22.11. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 23.11. alkaa hartaudella klo 12 Tikkurilan kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 23.11. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Ilona Harrila-Nurmen läksiäisjuhla ke 24.11. klo 15.30–18 kahviossa. Tilaisuus päättyy arki-illan ehtoolliseen kirkossa.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.11. klo 18. Kirsti Hildén, Pirkko Yrjölä, Samppa Laakso.

Miesten ilosanomasolu to 25.11. klo 18 takkahuoneessa.

Ilkka Rytilahden luentosarja to 25.11. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa. Luentoillan aiheena sinulle on viesti — Jumalalta.

ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Joulukorttiaskartelu ma 22.11. klo 18–20. Mukana Heli Sjöberg, Sievi Kirjalainen, Toni Fagerholm.

Ilmoittautumiset 18.11. mennessä p. 050 573 6235.

Joulukorttiaskartelu ke 24.11. klo 18–20. Mukana Heli Sjöberg, Sievi Kirjalainen, Maria Erkkilä. Ilmoittautumiset 18.11. mennessä p. 050 573 6235.

k artanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Ilmailukerho ma 22.11. klo 18– 20.

Kansanlähetyspiiri ke 24.11. klo 18. Keskustelua ja rukousta teekupposen äärellä, muksuparkki.

Mihin minut lähetetään?

Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle. Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.

Matt. 25:45–46

14

1.11.–25.11.

Aiheena lyhytaikainen lähetystyö. Elisa Paljakka ja Heli Hiipakka-Eshetu.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 25.11. klo 18.

Jani Laukkanen

Vantaan seurakunnat

ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 19.11. klo 18.

ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Nuorten avoimet ovet to 25.11. klo 18–20.30.

lapsille ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Ei ilmoittautumista.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B). Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut MarjaLeena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhot: Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30– 11, Tammiston kerhotila ti 9.30– 11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11 ja Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11. Lasten ja aikuisten kohtauspaikka. Ei ilmoittautumista.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

nuorille Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C

Walkers pe 19.11. klo 19–22 Tikkurilassa.

Nuorten tanssiryhmä ma 22.11. klo 18–19 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 22.11. klo 18– 20 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20 A. Raamatun henkilöitä ti 23.11. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Walkers ke 24.11. klo 16–20 Tikkurilassa.

Iso 1 D ke 24.11. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

jiM Guitar esittää Maria E:n kanssa su 21.11. klo 18 countrygospelia Sanan ja rukouksen illassa Tikkurilan kirkossa.

Raamatturäppi 1–4 ke 24.11. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Nuorten avoimet ovet to 25.11. klo 18–20.30 Ylästössä, Lehtikummuntie 2.

Vantaankoski

Muuta Haluatko ilahduttaa vähävaraisen perheen lasta? Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt vähävaraisten tikkurilalaisten perheiden lasten lahjatoiveita. Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai useampi pieni lahjatoive joulupuusta. Lahjat voivat olla uusia tai itsetehtyjä. Toiveet ovat noudettavissa joulupuusta ensimmäisenä adventtina 28.11.

Tikkurilan kirkon aulasta.

Vähävaraisia lapsiperheitä voit tukea myös lahjoittamalla rahaa Tikkurilan seurakunnan tilille: 1578 3007 101193, viite 1766. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjasi perille.

Malminniityn eläkeläiskerho ma 22.11. klo 13.30–15.00. Malminiityntie 16 B-talon kerhohuone.

Parisuhdeilta to 25.11. klo 18– 20.30 seurakuntientalon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Aiheena Uusparin arjen kuviot, Irma ObeleLuomaa ja Raimo Luomaa.

k astettu Nea Sofia Korjus, Viljami Oliver Pullinen, Veikka Ilmari Mantere, Samu Rikhard Juhani Meri, OnniMatias Peura, Sampo Eemil Lius, Sofia Annikki Maria Harsunen, Jimi Alexis Juhani Salo, Arttu Juhani Veijonsuo, Peetu Eemeli Setälä, Tomas Timo Anttoni Pajari, Lumi Annika Ihalainen, Artur Ilari Lehtovirta, Minea Emma Amanda Timisjärvi, Teemu Tapani Haapaharju, Ava Elisabeth Sipinen.

aVioliittoon kuulutettu Timo Tapio Juhani Sipinen ja Niina Maria Sipinen.

hautaan siunattu Varma Unelma Suokas 90 v, Kaj

T

Mikko Kangaspunta 82 v, Vesa Ensio Tirkkonen 65 v.

ähän aikaan kirkkovuodesta on ajankohtainen Matteuksen evankeliumin kohta, jossa Jeesus piirtää opetuslastensa mieliin viimeisen tuomion näyttämön.

Täytyn pelosta ja mietin: Mihin minut lähetetään? Missä on minun paikkani, minun joka olen niin keskeneräinen, epäonnistunut, epäuskoinen, hauras, heikko ja itsekäs?

Kuinka monesti olenkaan vain kävellyt ohitse? Kääntänyt katseeni pois. Vaiennut, kun olisi pitänyt puhua. Puhunut, kun olisi pitänyt kuunnella.

Pelon keskellä pakotan itseni näkemään näyttämön keskiössä hänet, joka tässä tilanteessa toimii lähettäjänä. Näen

kirkkoherranVirasto

Kirkko, kamari ja lied: Suomalainen ilta su 21.11. klo 18.15.

Esiintyjinä sopraanot Päivi Aarnio-Kepsu, Katariina Manninen ja Jaana Siitonen sekä pianisti Annalina Backman. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Kylväjäpiiri ma 22.11. 17–18.30 pieni srk-sali. Vieraana Mongolian lähetti Ville Tams.

Raamattupiiri ma 22.11. klo 18.30–20 takkahuone.

Cecilian siivin -konsertti ma 22.11. klo 19. Musiikin suojeluspyhimyksen, Pyhän Cecilian päivän muistokonsertti. Kantaatti- ja oratorioaarioita sekä urkumusiikkia. Laulusolistit Sinikka Honkanen, Ella Hynönen, Satu Jussila, Iina Katila ja Maija Nevala, urkurit Kari Jerkku ja Iina Katila, kuorossa lisäksi Ulla Pohjolan-Pirhonen, Paula Rankala, Kari Jerkku ja Matti Rankala. Mm. Bachin, Händelin, Mendelssohnin ja Mozartin musiikkia sekä kantaesityksenä Matti Rankalan Psalmi 150. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Viisi varttia ti 23.11. klo 12.30 takkahuone. Ryhmä mielenterveyskuntoutujille. Keskustelua, askartelua, retkiä.

Eläkeläiskerho ti 23.11. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Sinkkupiiri ti 23.11. klo 18.30– 20 takkahuone. Syksyisen tunnelman ilta.

Raamattupiiri ke 24.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Eläkeläiskerho to 25.11. klo 13– 14.30 takkahuone.

kiVistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Marja-Sarjan konsertti to 18.11. klo 19. Vantaan musiikkiopiston kansanmusiikkiyhtye Kakkarat.

Yhtyettä johtaa Marja-Riitta Topcu. Vapaa pääsy.

Messu su 21.11. klo 12. Kivistön Marttojen 60-vuotisjuhlajumalanpalvelus. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, loppuliturgia Tapio Rahkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro.

Kirkkokahvit.

Diakoniapiiri ti 23.11. klo 12.30– 14.30.

Eläkeläiskerho ti 23.11. 12.30–14.

Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

MyyrMäen kirkko

seutulan kappeli

Uomatie 1, p. 09 830 6429

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 18.11. klo 13– 14.30 takkahuone. Rentoutuneessa kehossa on oppiva mieli, rentoutusohjaaja Tarja Haapala.

Myyrmäen Marttojen perinteiset myyjäiset la 20.11. klo 10–13.

Käsitöitä, leivonnaisia, arpajaiset, buffetti.

Messu su 21.11. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Saarna päätoimittaja Tapani Ruokanen, liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Kari Jerkku. Mieskuoro Vantaan Laulun Oltermannit. Kirkkokahvit ja seurat kirkkosalissa.

Pyhäkoulu su 21.11. klo 10 kerhohuone 4.

Eläkeläiskerho ti 23.11. klo 12.30–14.

Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 18.11. klo 13– 14.30. Ehtoollinen, Ulla PohjolanPirhonen.

Torstain sana -lähetysilta to 18.11. klo 18.30. Mukana lähettimme T. Ikäheimonen.

Toivon tuulet — ilta yhdessä su 21.11. klo 17. Jari Araneva: Minäkö vanhurskas?

Naisten raamattupiiri ma 22.11. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 25.11. klo 13– 14.30.

kuin näenkin Jeesuksen, jonka koko olemus ja persoona suorastaan hehkuvat ylitsevuotaa rakkautta, armollisuutta ja anteeksiantoa.

Kuulen hänen kuiskauksensa: ”Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun.”

Saan huokaista itsestäni ulos kaiken epätäydellisyyteni hänen haltuunsa ja saan hengittää sisääni hänen täydellisyyttään.

Siinä on vastaus, johon tarttua, jossa riippua ja josta täyttyä.

Iso kirja lupaa: ”Pelkoa ei rakkaudessa ole.”

Hanna Liedes Vantaan seurakuntien oppilaitospappi

Ensi sunnuntai on tuomiosunnuntai. Sen aihe on Kristus, kaikkeuden Herra. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 143:1–10, Dan. 7:9–10, 13–14, 2. Tess. 1:3–10 ja Matt. 25:31–46.

k aiVosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 23.11. klo 18–19.30.

Eläkeläiskerho ke 24.11. klo 13– 14.30.

Varhaisnuorille Perheiden hiihtolomaleiri Lapissa 19.–26.2.2011. alakouluikäisille tytöille ja pojille sekä heidän perheilleen Tievatuvalla Saariselällä. Laskettelua, hiihtoa, lumikenkäilyä, saunomista ja mukavaa yhdessäoloa sekä hartaushetkiä. Leirin hinta 15 vuotta täyttäneiltä 370 €, alle 15-v. 230 €, alle 12-v. lapset vanhempien seurassa 170 €. Hinnat eivät sisällä laskettelulippuja. Tied. ja ilm. Vesa Laukkarinen, p. 050 346 0727.

lapsille ja perheille Pyhäkoulu Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10. Arkipyhäkoulu torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila. Lasten oma kirkkohetki, alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Kirjepyhäkoulu alkanut. Tied. Helena Fyhr p. 050 380 6500.

Lasten lauluryhmä su 21.11. klo 17.30–18.30 Myyrmäen kirkossa.

Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Muuta Makumatka etiopialaisten ruokien maailmaan ti 23.11. klo 11.15–15. Lounasretki etiopialaiseen Ravintola Jadgariin Helsingin Itäkeskukseen. Lähtö Myyrmäen kirkon tapulin edestä klo 11.15 ja M-junalla Helsinkiin. Louhelan asema klo 11.24. Matka jatkuu metrolla Itäkeskukseen. Jos tulet omalla kulkupelillä, ole paikalla ravintolassa viim. klo 12.30.

Ruoka maksaa noin 10 €/hlö. Jokainen maksaa itse matkat ja ruuan. Lounaan aikana kuulemme etiopialaisesta ruuasta. Retkellä on mukana Kirsti Viitasaari, joka on ollut Etiopiassa lähetystehtävissä. Paluu n. klo 15. Ilmoittaudu 19.11. klo 15 mennessä kirkkoherravirastoon p. 09 830 6440.

k astettu Alma Eveliina Illikainen, Anna Alegra Ascenção de Sousa e Silva, Eedla Annika Olli, Ella Aurora Ohvo, Erika Kerttu Kristiina Purmonen, Mea Kerttu Kristiina Purmonen, Anna Eveliina Karhumäki, Stella Amanda Halonen, Eemil Aleksanteri Halonen, Aleksi Mikael Puttonen, Aura Iiris Laaksonen, Sampsa Ilmari Laaksonen.

hautaan siunattu Vilma Mäkinen 96 v, Veikko Antero Pentikäinen 86 v, Lauri Jukka Rinne 65 v.

Vanda svenska pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

VerksaMhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 19.11 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 21.11 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Wikman kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 21.11 kl. 12 i S:t Martins kapell, Fagerudd, Wikman.

Vuxen–barngrupp må 22.11 kl. 9.30 i Martinristi församlingshem i Mårtensdal köpcentrum, Bredängsvägen 2.

Larskören övar må 22.11 kl. 18 i S:t Lars kapell, Wikman.

ViAndakören för alla som är 60+ ti 23.11 kl. 13–15 i Dickursby kyrkas café, Wikman.

Drop in i Bagarstugan ti 23.11 kl.

15–19. Kom och chilla efter skolan, Jan ”Sege” Lindqvist.

Missionskväll on 24.11 kl. 18:30 i

Hans von Schantz

Laulupiiri to 25.11. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

S:t Martins kapell i Myrbacka kyrka, Strömfårav. 1. Föredrag om Rut och andra flyktingar i Gamla teastamentet, Kaj Andersson.

Vuxen–barngrupp to 25.11 kl.

9.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 25.11 kl. 13 i Håkansböle kyrka, Håkansbölevägen 48.

döpta Lucas Kim Alexander Lindvall, Martha Alina Malamo.

Yhteiset aikuistyö Pyhä ja pyhä Birgitta ke 1.12. klo 13–16 Pyhän Annan lastenkirkossa, Koulutie 11. Pyhyyden kokemiseen keskiajalla ja tänään johdattelee TT Päivi Salmesvuori. Ilmoittautumiset 19.11. mennessä elina.piippo@evl.fi, p. 050 321 3282.

kehitysVaMMaistyö Adventin selkomessu su 28.11. klo 15 Hakunilan kirkossa. Liturgina Vesa Häkkinen, saarna Lea Karhinen. Virret ovat saatavilla isotekstisenä ja pistekirjoituksella.

Kirkkokahvit.

kuurojentyö Viittomakielinen lähetyspiiri su 21.11. klo 14–16.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Viittomakielisten senioreiden kohtaamispaikka ma 22.11. klo 12 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 23.11. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Tapio Laine.

Viittomakielinen messuryhmä ti 23.11. klo 16–18 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Suunnittelemme adventtimessua.

päihdetyö Naistenryhmä ma 22.11. klo 17– 19 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Aiheena Pyhän kosketus. Ryhmä on tarkoitettu päihdekuntoutujille sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen. Ryhmässä käsitellään elämän eri alueita naisnäkökulmasta. Mukana päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen p. 050 381 8774.

näköVaMMaistyö Hämäräretki la 20.11. klo 14–18 Vuosaaren Merihiekkaan, Ramsinniementie 32, Helsinki. Ulkoilua, glögiä ja adventtilauluja. Jos haluat paistaa makkaraa, ota omat makkarat mukaan.

olotila – olohuone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Miesten kansainvälinen ilta ke 24.11. klo 18. Pastori Vesa Häkkinen ja diakoni Toomas Takala. Tilaisuuteen kutsutaan suomalaisia miehiä ja maahanmuuttajamiehiä.

Taidetta esillä. Vantaan kuvataidekoulun lasten ja nuorten meriaiheisia maalauksia ja savitöitä esillä 26.11. asti.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p.

09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

— Imaami johtaa yhteisöä ja selittää oppia. Minä olen pienen yhteisön johtaja, mutta imaami-nimitystä käytetään myös muslimien ylimmästä johtajasta, Mostafa Hossein kertoo.

Oppineessa seurassa Kristityt ja muslimit voivat yhteisissä keskusteluissa oppia tuntemaan toisiaan ja toistensa uskoa.

I

maami Mostafa Hossein avaa oven Länsi-Vantaalla sijaitsevaan toimistoonsa ja kirjastoonsa. Hyllyissä on 000 arabiankielistä kirjaa.

— Iranissa minulla oli 6000 kirjaa, mutta en voinut ottaa mukaani niitä kaikkia, hän sanoo.

Pääosa teoksista edustaa uskonnollista kirjallisuutta. Lisäksi kirjastoon kuuluu 20 000 cd:tä ja dvd:tä, arabiankielisiä klassikkoteoksia, historiaa, runoja sekä länsimaista ja arabialaista musiikkia.

Kokoelmassa on kolmetoista kirjaa, jotka Mostafa Hossein on itse kirjoittanut.

— Olen kirjoittanut Darwinin teorian kritiikin, musiikin ja laulun ilmiöstä sekä siitä, miksi historiaa kirjoitetaan uudelleen. Kolmiosaisen teoksen aihe on, miksi on sotia.

Kun Mostafa Hossein opiskeli ja työskenteli professorina ja imaamina Iranissa, hänen erityisalansa oli vertaileva uskontojen tutkimus. Se antaa taustaa keskusteluille, jota Vantaalla käydään muslimien ja kristittyjen kesken.

— Ajatuksena ei ole etsiä Raamatusta virheitä, vaan paremminkin Raamatun ja Koraanin yhtäläisyyksiä — asioita, jotka toistuvat molemmissa uskonnoissa.

sotaVanki sai alkaa opiskella Vaikka Mostafa Hossein on luonut tutkijan uraansa Iranissa, hän on alun perin irakilainen ja arabiankielinen.

Iranissa maan virallinen kieli on persia eli farsi. Suomea ja englantia Mostafa Hossein sanoo osaavansa sen verran huonosti, että haluaa antaa haastattelun tulkin välityksellä.

Aikoinaan Mostafa Hossein soti

irakilaisena sotilaana Irakin ja Iranin välisessä sodassa ja jäi 192 sotavangiksi. Kahden vuoden kuluttua hän olisi voinut palata kotimaahansa maiden välisen vankienvaihtosopimuksen perusteella.

— Kieltäydyin palaamasta, sillä se olisi ollut vaarallista. Saddam Hussein kutsui pettureiksi niitä, jotka olivat jääneet vangeiksi. Sotilaan oli hänen mielestään mieluummin kuoltava kuin jäätävä vangiksi.

Iranissa oli 60 000 irakilaista sotavankia. Niiden, jotka kieltäytyivät palaamasta kotimaahansa, ajateltiin vastustavan Saddamin hallitusta.

— Sain opiskella ja elää vapaasti Iranissa, kunhan vain kävin kolmen kuukauden välein ilmoittautumassa viranomaisille.

rukoushetket joustaVat Saddamin kauden vielä jatkuessa Irakissa tehtiin vuonna 1990 kansannousu. Se epäonnistui, ja Mostafa Hos-

”Ajatuksena ei ole etsiä Raamatusta virheitä, vaan paremminkin Raamatun ja Koraanin yhtäläisyyksiä.” seinin vaimo lähisukulaisineen pakeni Saudi-Arabiaan. Vaimo päätyi kiintiöpakolaiseksi Suomeen, ja perheenyhdistämisohjelman kautta Mostafa Hossein muutti Suomeen vuonna 199.

Mostafa Hossein on tehnyt Suomessa muun muassa opetustyötä.

Akateemisena asiantuntijaluennoitsijana hänet tunnetaan paremmin muissa pohjoismaissa ja Saksassa kuin Suomessa. Hän on vasta saanut kutsun vierailla Hollannissa.

Mostafa Hosseinin mukaan Van-

taalla asuu 6000 muslimia. Heistä noin 00 on mukana hänen johtamassaan Imam Ali Islamilaisessa Yhdyskunnassa. Kokoontumistilojen mentyä remonttiin heillä ei tällä hetkellä ole kuitenkaan omaa moskeijaa.

— Rukoileminen on islamin pilari.

Ilman sitä ei ole uskovainen, Mostafa Hossein selittää.

Päivittäiset rukoushetket voi pitää joustavasti. Viisi viisiminuuttista hetkeä voi toteuttaa kolmena eri kertana: aamulla kello 6 on aamurukous, keskipäivällä kello 12 on yhdistetty keskipäivän ja iltapäivän rukous sekä kello 1–24 on yhdistetty illan ja auringonlaskun jälkeinen rukous.

Viidesosa tuloista on alMuja Vasta rukouksen jälkeen tulevat esimerkiksi paasto ja almut, kertoo Mostafa Hossein.

— Viidesosa nettotuloista kuuluu antaa almuina. Almuja annetaan köyhille, sairaille ja muille tarvitseville, kuten opiskelijoille.

Paastotessa ei valoisaan aikaan saa syödä eikä juoda, ei harrastaa seksiä eikä polttaa tupakkaa.

— Paasto on kevyt asia. Se kestää vain yhden kuukauden, kristittyjen suuri paastohan kestää 40 päivää.

Annamme yhden kuukauden Jumalalle, loput yksitoista ovat meidän.

Paasto opettaa, millaista on olla köyhä. Se koskee terveitä aikuisia — ei lapsia, vanhuksia, sairaita, raskaana olevia naisia, naisia kuukautisten aikana eikä matkoilla olevia.

— Kun matkustaa Saharan auringonpaisteessa, ei selviä ilman juotavaa ja syötävää. Niinpä silloinkin kun matkustan Tampereelle, voin syödä.

Ulla-Maija Vilmi

●

●

Imaami Mostafa Hossein kertoo islamin uskosta su .. klo  Korson kirkossa (Merikotkantie ). Isäntänä kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen.

Pastori Heikki Leppä kertoo kristinuskosta su .. klo  Silkinportissa (Tikkurilantie  F). Isäntänä imaami Mostafa Hossein.

15

koonnut Heli Kulmavuori

Varpu Eronen

    Visainen kaupunki Minkä niMinen tiedekeskus sijaitsee Vantaalla? Vastauksen kysymykseen tietää lapsikin. Vantaan edeltäjän nimenkin moni osaa poimia neljästä annetusta vaihtoehdosta ja itäinen naapurikunta on helppo nakki, mutta sitten alkaa mennä vaikeaksi.

Montako muusikkoa Vantaan viihdeorkesterissa on? Mikä taho toteuttaa Vantaan Hitech-ohjelmaa? Mikä on Varia? Mikä on Vantaan ystävyyskunta Tanskassa?

Netistä löytyvä Vantaa-visa on sen verran haastava, että täysiin pisteisiin päästäkseen on oltava aikamoinen tietäjä. Onneksi oikeat vastaukset saa pelikerran lopuksi ja periaatteessa täysiin pisteisiin voi päästä myös hyvällä tuurilla tai opettelemalla oikeita vastauksia ulkoa.

Netvisa Oy:n toteuttamaa Van-

Anna Heiskanen pukeutui egyptiläisen prinsessan asuun.

Hakunilan tytöt prinsessoina

Heidi Gabrielsson

kanen piti projektia hauskana. Mieleenpainuvinta oli kuvattavaksi pääseminen.

— Saimme eri vaihtoehtoja kuvausvaatteiksi. Ne olivat kaikki prinsessa-asuja. Minä pukeuduin egyptiläiseksi prinsessaksi, koska se asu oli vielä jäljellä. En rynnännyt ensimmäisenä valitsemaan.

Minä, egyptiläinen prinsessa -roolivalokuvanäyttely .. saakka lasten taidetalo Pessissä (Kielotie –)

taa-visaa on pelattu jo 18 000 kertaa.

Kysymykset on laadittu yhteistyössä Vantaan kaupungin ja muiden vantaalaisten toimijoiden kanssa. Kirjautuneet pelaajat voivat ehdottaa visaan lisää kysymyksiä.

”Kissa kehrää saalistuksen tai taistelun jälkeen korjatakseen lihastensa vauriot.

Kissan kehräyksen taajuus on hyväätekevää: samalla taajuudella värähteleviä vibraatiolaitteita käytetään ihmistenkin hoidossa.”

Emeritusprofessori Benjamin Hart Yliopisto-lehdessä 10/10

Ja jos Vantaa-visa ei tuota menestystä, osoitteessa www.kuntavisa.fi pääsee testaamaan tietämystään myös muista kunnista. Niin että montakohan opiskelijaa Mynämäen lukiossa olikaan…?

Timo Suvanto

hakunilan koulun 7D- ja 7E-luokkien tytöt ovat tehneet tänä syksynä matkan prinsessojen maailmaan.

Taideprojektissa oppilaat tutustuivat Giuseppe Verdin Aida-oopperan tarinaan, henkilöihin, aikakauteen ja musiikkiin.

Huipennukseksi tytöt viettivät päivän oopperatalossa. He pääsivät katsomaan Aida-oopperan pääharjoituksen ja pukeutumaan oopperan rooliasuihin, joissa valokuvaaja Varpu Eronen kuvasi heidät.

Seiskaluokkalainen Anna Heis-

j K r .

Vantaalaisen tiedekeskuksen nimen tietää lapsikin, mutta mihin eläimeen siellä voi tutustua?

Enkelinsiipi ja apostolinmiekka

Enkelinsiipi tykkää sumutuksesta.

saintpaulia eli paavalinkukka, enkelinsiipi, apostolinmiekka ja kärsimyskukka ovat huonekasveja, joilla on raamatullinen nimi.

Anu Rannan kirjassa Hienohelma ja vanhapoika — rakkaat huonekasvit (Otava 2010) kerrotaan, että enkelinsiipi on helppohoitoinen kasvi. Tosin meidän kotona se ei ole kukkinut aikoihin.

— Yleisin syy kukkimattomuuteen on liian lämmin huoneilma, lohduttaa Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtajana työskentelevä Anu Ranta.

Enkelinsiipi on viralliselta nimeltään korallibegonia. Sen vuorottain asettuneet lehdet tuovat mieleen joukon enkelinsiipiä. Monella ikkunalaudalla nähty paavalinkukka on puolestaan saanut nimensä saksalaiselta paroni Walter von Saint

.. Onnea, Tenho!

● ● ● ●

16

Tenho merkitsee viehätystä, lumoa ja hurmaa. Tenho-nimen ovat mahdollisesti tunteneet jo muinaissuomalaiset.

Kansallisromanttisten virtausten myötä nimi tuli uudelleen käyttöön 1800-luvun lopulla.

Almanakkaan Tenho pääsi kuitenkin vasta vuonna 1984. -luvulla on nimetty reilut sata Tenhoa. Tämän vuoden Tenho-saldo on viisi poikaa.

Pitsaperjantai

apoliin on yllättävän lyhyt matka. Vain narahtava peltiovi ja kuumaa puhaltava tuulikaappi, niin ollaan italialaisten makujen ihmemaassa.

Pitserian hajusta ei voi erehtyä. Kärähtäneen vehnäpullan, oreganon ja tomaattikastikkeen läpitunkeva haju melkein jo tyydyttää nälän. Onneksi hajuaisti ei ole ainoa liiketunnistin, joka kertoo ruokahalun määrän. Aivotkin kaipaavat oman hiilariannoksensa.

Pitserian kassalla on vastassa tuttu mies, Sepi. Raamikas kaveri, jonka kutsumuksena on ollut jo vuosikymmenien ajan ruokkia tämän lähiön köyhimmät ravintola-asiakkaat. Sepi on tehnyt työnsä asiakkaitaan kunnioittaen ja laadukasta pitsaa paistaen. Joku oli joskus kysynytkin Sepiltä, miksi hän vuodesta toiseen jaksaa palvella samaa porukkaa. Sepi oli vain todennut, että kuka sitä vapaaehtoisesti kotinsa jättää.

Pari vuotta sitten Sepin maailma mullistui. Hänen elämäänsä tuli Marko, loistava pitsanpaistaja, joka teki Sepin vehnäpullapitsoista vieläkin mehevämpiä. Kul-

tensä pudottaneena nimensä mukaisesti kärsineeltä. Silloin Anun äiti sanoi kukalle, että jollei tässä pian alkaisi näkyä elonmerkkejä, kukka täytyisi heittää pois. Kuin taikaiskusta kasvi alkoi elpyä. Se sai pienen Anun uskomaan, että kasvit ymmärtävät puhetta.

— Kyllä minä uskon siihen vähän vieläkin. Juttelen kukille. Ne ovat ystäviäni, Anu Ranta sanoo.

Kasvien jakaminen ja pistokkaiden lahjoittaminen auttaa ylläpitämään vanhojen kasvien arvokasta geeniperimää.

— Vanhat huonekasvit ovat vähemmän jalostettuja, ja ne ovat sopeutuneet hyvin Suomen oloihin, pimeän ja valon vaihteluun. Lisäksi monella vanhalla kasvilla on tarina.

makunnan nyreimmät, heteroudestaan epävarmat yksilöt käänsivät Napolille selkänsä, mutta Sepi ei huolestunut. Hän teki pitsojansa entistä suuremmalla sydämellä ja rakkaudella.

Markon myötä pitseria sai uutta ilmettä. Perisuomalaisesta seinäpaneelista luovuttiin ja tilalle tuli vaaleata mosaiikkia. Sepi katseli hymyillen Markon kädenjälkeä.

Usein mietin, miten rakkaus saakaan ihmeitä aikaan.

Tänään tilasin Markon ideoiman uuden talon salaatin. Oli mieltä liikauttavaa nähdä, kun Marko ja Sepi yhdessä pyörittivät valkosipulileivän ja salaatin ja tekivät minulle kotipaketin. Kääriessään ruoka-annoksia miehet hymyilivät toisilleen. Kaunista.

Kaiken keskellä mietin, mitä onni on? Ei se ainakaan ole loputonta karkaamista, kiirettä ja itseänsä pakoon juoksemista. Se on enneminkin kykyä rakastaa ja ottaa rakkautta vastaan. Sillä rakkaudella paistettua pitsaa ei voita mikään.

Mikko Salmi

Jani Laukkanen

N

Paul-Illairelta, joka aikoinaan löysi kasvin nykyisen Tansanian sademetsistä.

Apostolinmiekka, jota on kutsuttu myös apostolinkukaksi ja apostolinliljaksi, oli 1900-luvun alkupuolella tavallinen huonekasvi maaseudun mökeissä. Kansanperinteen mukaan kasvi alkaa kukkia vasta, kun siinä on 12 apostoleja edustavaa miekkamaista lehteä.

Kärsimyskukan eri osien on puolestaan nähty symboloivan muun muassa ruoskintapaalua, orjantappurakruunua ja Jeesuksen ristiinnaulitsemista todistaneita opetuslapsia. Kasvin kärhet ovat kuin ruoskia.

Huonekasvit olivat Anu Rannan lapsuudenkodissa tärkeitä. Kärsimyskukka näytti keväisin leh-