Lauri 2010 nro 38 (11 11)

Maiju Mustonen näyttelee Pekka Töpöhäntää, sivu 7



..

Kun muisti pätkii sivu 5 Luonto on sielunpeili sivu 6 Pappi peloton sivut 8–9 Koko ruumis rukoilee sivu 20

Rakentaja

Anni Kinnunen

Hyry sivut 10–11

Jani Laukkanen

..

Kuntaselvitys on keskeneräinen VanTaan ja helsinGin kaupunginvaltuutetut saivat viime viikolla Heurekassa tietoa kaupunkien yhdistämisselvityksestä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että yhdistämisellä on enemmän vastustajia kuin kannattajia, mutta tilannetta sekoittavat niin ikään viime viikolla valmistunut metropoliselvitys ja edessä olevat eduskuntavaalit.

Jos olisin kaupunginvaltuutettu, olisin tyytymätön siihen aineistoon, jonka pohjalta joutuisin tekemään suuria päätöksiä. Yhdistymisen hyötyjä ja haittoja on selvitetty seitsemässä eri työryhmässä. Ne ovat vertailleet, miten palvelut nyt tuotetaan Vantaalla ja Helsingissä, mutta eivät ole tehneet kunnon mallia, miten ne tuotettaisiin yhdistyneessä kaupungissa.

Työn jäämistä kesken harmittelee raportissaan kuntatalousryhmä, joka sanoo suoraan, ettei se tämän vuoksi kykene kunnon analyysiin.

VajaVaisTen, nykyTilanTeeseen perustuvien selvitystenkin pohjalta voidaan toki jotakin sanoa. Olennaisin viesti on, että kaupunkeja ei voida yhdistää ilman, että palvelutasoa Helsingissä lasketaan. Jos pyritään Helsingin palvelutasoon, nykyisten vantaalaisten palvelut kenties paranevat, mutta silloin helsinkiläisten on oltava valmiita maksamaan lisää veroja. Jotta päästäisiin ideaalitilanteeseen eli Helsingin palveluihin Vantaan kustannustasolla, pitäisi löytyä paljon synergiaetuja esimerkiksi rakentamisessa ja maankäytössä. Olettaa voi, että uusien alueiden rakentamista karsittaisiin ja keskitettäisiin ja samalla palveluissa säästettäisiin. Tällaista mallia vain ei ole kukaan pohtinut. Ehkä siksi, että Vantaalla pelätään, että Vantaa jäisi metropolin takamaaksi.

Enemmistö Vantaan johtavista virkamiehistä ja poliitikoista näyttää olevan kaupunkien itsenäisyyden kannalla. Helsingissä on paljon yhdistymisen kannattajia, mutta heidänkin intonsa on hiipunut. Yhdistetyn kaupungin mallin puuttuminen selvityksestä ennakoi päätöstä. Veikkaukseni on, että yhteistä kaupunkia ei tule.

VarTeenoTeTTaVaksi VaihToehdoksi nousee tällöin pääkaupunkiseudun 14 kunnan metropoliyhteistyö.

Se vaatii uudenlaista seutuhallintoa, mutta voisi onnistuessaan olla joustavin malli kehittää koko alueen tulevaisuutta. Siihenkin vaaditaan valtiovallan ohjausta.

Vaskivuoren lukiolaiset saivat äänestää koulullaan.

Vaalikone auttaa ehdokkaan valinnassa S

eurakuntavaalien ennakkoäänestys kiinnosti Vantaalla huomattavasti enemmän kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten. Äänensä antoi ennakkoon lähes 7 100 seurakuntalaista, mikä on 2 500 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa.

Varsinaiset vaalipäivät ovat Vantaalla 14. ja 15.11. Äänestää voi oman seurakunnan pääkirkossa. Poikkeuksena on ruotsinkielinen seurakunta, jossa äänestyspaikkana on sunnuntaina Pakaritupa ja maanantaina seurakunnan virasto Tikkurilassa. Isänpäivänä sunnuntaina äänestys alkaa messun jälkeen ja jatkuu kello 20:een asti. Maanantaina äänestysaika on kello 12–18.

Ehdokkaan valintaa helpottaa vaalikone, joka on ollut vilkkaassa käytössä. Vantaalla vaalikoneen testin oli maanantain 8.11. aamupäivään mennessä klikkaillut läpi reilut 5 600 ihmistä. Yhteensä valtakunnallisessa vaalikoneessa on ollut 215 000 kävijää.

Keskimääräinen vierailuaika vaalikoneessa on yli 10 minuuttia, mikä on poikkeuksellisen paljon. Luku kertonee ainakin siitä, että äänestäjät tutustuvat ehdokkaisiin huolellisesti.

Vantaan ehdokkaista yli neljä viidesosaa on vastannut vaalikoneen kysymyksiin. Suhteellisesti vähiten vaalikonetta ovat käyttäneet ruotsinkielisen seurakunnan ehdokkaat ja Tikkurilan seurakunnan Sanasta elämään -ryhmän ehdokkaat.

eli 69 prosenttia ajattelee, että Raamattua on tulkittava kunakin aikakautena uudelleen.

Lähes kolmanneksen eli 31 prosentin mielestä Raamatun sanaa pitää noudattaa, kuten se on kirjoitettu.

Samaa sukupuolta olevien parisuhteen olisi valmis vihkimään tai siunaamaan 66 prosenttia ehdokkaista. Vihkimisen hyväksyy 20 prosenttia ja siunaamisen 46 prosenttia. Kumpaakaan ei tekisi 34 prosenttia ehdokkaista eli jälleen noin kolmannes.

k aksi kolmesTa siunaisi Tai Vihkisi

Painavin syy kuulua kirkkoon on 69 prosentille ehdokkaista se, että kirkko tekee hyvää esimerkiksi diakoniatyössä, perheneuvon-

Vantaalaisehdokkaiden vastaukset vaalikoneessa kertovat mielipide-eroista. Suurin osa

arkkipiispa k ari mäkinen arvioi kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kielteisen asenneilmaston vahvistuneen yhteiskunnassa. Epävarmuus ja turvattomuus purkautuvat mustavalkoisena viholliskuvien rakentamisen ja vihana. Hän oli tästä huolissaan. Homokeskustelu on hänen mukaansa ravistellut kirkkoa. Moni kirkosta

2

Arkkipiispa Kari Mäkinen.

Seurakunnan tärkeimmäksi työmuodoksi arvioidaan kaikissa suomenkielisissä seurakunnissa työ lasten ja nuorten parissa. Vain ikärakenteeltaan vanhimmassa Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa tärkeimmäksi työmuodoksi arvioidaan työ ikäihmisten parissa.

Kannatusta saavat myös vapaaehtoistyö ja lapsiperheiden tukeminen. Joissakin suomenkielisissäkin seurakunnissa lähelle kärkeä tulee ikäihmisten parissa tehtävä työ.

Yhtenä vähiten tärkeimpänä tehtävänä pidetään median kautta vaikuttamista. Tulos on yllättävä, koska media on ollut merkittävä vaikuttaja kirkosta käytävässä keskustelussa. Viime viikkojen kiihkeän keskustelunkin alku oli televisio-ohjelmassa.

puoleT kokee jonkin puolueen läheiseksi

eronnut on todennut kirkon olevan itselleen merkityksetön. Toisaalta monet ovat havahtuneet myös huomaamaan, että kirkko on heille tärkeä ja tekee paljon hyvää työtä, jota ilman yhteiskunta olisi kovempi ja armottomampi. Kirkosta on keskusteltu joka paikassa ja sillä tavoin on vahvistunut kirkko, jonka jäsenille ei ole yhdentekevää, millainen se on. Kansankirkko on muuttumassa kansan kirkoksi.

Pauli Juusela päätoimittaja

lapseT ja nuoreT Tärkeimpiä

luTerilaiseen kirkkoon kuului lokakuun lopussa 8,5 prosenttia suomalaisista eli 4,2 miljoonaa ihmistä. Viime vuodenvaihteessa vastaava prosentti oli 9,. Väestörekisterikeskuksen ennakkotietojen mukaan kirkosta erosi lokakuussa 5 00 henkeä eli 0,8 prosenttia jäsenistöstä. Eropiikki muodostui Ylen homokeskusteluillan jälkeen. Eroa kirkosta -sivus-

nassa, sairaalasielunhoidossa ja kriisiavussa.

Seurakunnan jäsenmäärän laskiessa ja taloudellisen tilanteen heikentyessä 70 prosenttia ehdokkaista aikoo etsiä aktiivisesti uusia rahoitusmahdollisuuksia. Kiinteistöjä vähentäisi ja uudisrakentamiseen suhtautuisi kriittisesti lähes 64 prosenttia. Kirkollisveroa olisi valmis nostamaan noin 13 prosenttia ehdokkaista.

44 prosenttia ehdokkaista ei ole kiinnostunut puolueista tai ei koe mitään puoluetta omaksi. Sosiaalidemokraatteja ehdokkaista on 19 prosenttia ja kokoomuslaisia 18. Vihreiksi ilmoittautuu 9 prosenttia ja Kristillisdemokraattien kannattajiksi 6 prosenttia.

Pienemmällä prosentilla mukana ovat vielä Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset. Ruotsinkielisessä seurakunnassa yli puolet ilmoittaa läheisimmäksi RKP:n.

eeTTisyys arVossaan Ehdokkaille on tärkeää, että seurakunnat noudattavat erilaisia eettisiä linjauksia, kuten sijoitusohjeita, kirkon ilmasto-ohjelmaa ja Reilua kauppaa. Jopa 89 prosenttia pitää tärkeänä, että seurakunta toimii kaikin tavoin eettisesti tai on peräti edelläkävijä ja suunnannäyttäjä näissä asioissa.

Selvä enemmistö eli 84 prosenttia ajattelee myös, että monikulttuurisessa Vantaan kaupungissa kristityn tulee suhtautua kaikkiin ihmisiin tasavertaisesti rodusta ja uskonnosta riippumatta.

Vaalikone, tiedot äänestyspaikoista ja ehdokkaista löytyvät verkkosivuilta www.vantaanseurakunnat.fi.

Katriina Harviainen

ton mukaan eronneita oli 41 01, eli kirkonvastaisen sivuston ja Väestörekisterikeskuksen viralliset tiedot poikkeavat toisistaan.

pasTori kimmo saares toimii Korson seurakunnan vs. kirkkoherrana 15.1.–1.. ja vt. kirkkoherrana 1.4. alkaen siihen asti, kunnes virka täytetään vakinaisesti. Nykyinen kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen jää eläkkeelle 1.4. Korson kirkkoherranvaalissa odotetaan Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä Asko Ojakosken valitettua vaalisijoista. Kirkkoherranvaali käytäneen aikaisintaan syksyllä 2011. suomessa VieTeTään 18.–28.11. muslimien ja kristittyjen ystävyysviikkoa. Vantaalla järjestetään sen aikana kaksi tilaisuutta. Korson kirkossa on 21.11. kello 18–20 ilta, jossa muslimit kertovat omasta uskos-

Muslimit vierailulla Korson kirkossa. taan. Vastaavasti 28.11. kello 18–20 on Tikkurilassa Silkinportissa, Tikkurilantie 44 F, tilaisuus, jossa pohditaan sitä, mihin kristityt uskovat.

Ensimmäisessä tilaisuudessa kysymyksiä esittää kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen, jälkimmäisessä imaami Mustafa Hossein.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Sanni Purhonen vapaa toimittaja, kulttuurin sekatyöläinen

Tiliä tuloista marraskuun alussa median valtaa verotietohuuma. Ansiotulojen listan kärjessä komeilee Nokian miehiä ja erinäköisiä yritysjohtajia. Netistä löytyy vaalikonetta vastaava verokone, josta voi seurata tulokehitystä pidemmältäkin ajalta. Erikseen on huomioitu, että parhaiten ansaitseva nainen on vasta listan sijalla 40. Myös mahtavimmat mätkyt kiinnostavat.

Ansioista tiedottamisessa ei sinänsä ole mitään vikaa. Rikkaimpien tuloista on syytä kertoa avoimesti. Usein suomalaisia moititaan vaatimattomiksi. Menestyksestä pitääkin saada palkkansa ja olla ylpeä. Hyvätuloisia henkilöitä ei auta syyllistää yleisestä huono-osaisuudesta.

Elroi ja Emma touhuavat kerhovaari Aimo Kosken kanssa kerran viikossa.

Isä, isoisä ja kerhovaari

Aimo Koskella on aikaa omille ja muiden lapsille.

V

antaan Vapaalassa asuvalla Aimo Koskella, 75, on monta erilaista isän roolia. Hän on kahden biologisen lapsen isä ja yhden adoptiolapsen isä.

Hän on myös yhdeksän lapsenlapsen isoisä sekä kerhovaari Hämeenkylän seurakunnan järjestämän Variston iltapäiväkerhon lapsille.

Isänpäivän aamuna Aimon puolisolla Raililla on ollut tapana tuoda puolisolleen aamutee vuoteeseen. Myöhemmin lapset ja lapsenlapset ovat kokoontuneet Aimon ja Railin luokse viettämään isänpäivää yhteisen päivällisen merkeissä.

— Isänpäivää vietetään varmasti tänäkin vuonna samalla tavalla, Aimo sanoo.

ilTapäiVäkerhon maaliVahTi Aimo osoittaa silmälaseissaan olevaa naarmua. Se on muisto isoisän ja pojanpoikien yhteisestä pelihetkestä lähes parinkymmenen vuoden takaa.

— Olimme pelaamassa jalkapalloa Vapaalan kentällä. Kompastuin vahingossa pojanpoikaani, kaaduin ja sain naarmun silmälaseihini, Aimo muistelee.

Jalkapalloa Aimo on pelannut myös kerhovaarina ollessaan. Nykyisin kerhovaari ei tosin enää jaksa juosta pallon perässä.

— Olen yrittänyt sen sijaan hoidella maalivahdin tehtäviä.

Kerhovaarina Aimo on myös muun muassa piirtänyt lasten kanssa, lukenut ötökkäkir-

jaa ja tehnyt legorakennelmia. Viimeksi hän pelasi lasten kanssa shakkia.

— Usein lapset haluavat näyttää minulle, mitä he ovat tehneet kerhossa. Se on heille hyvin tärkeää.

Aimo on toiminut kerhovaarina kolme vuotta. Tänä syksynä hän on vieraillut Variston iltapäiväkerhossa kerran viikossa.

— On ollut mukava huomata, että kerholaiset tervehtivät, jos he sattuvat näkemään minut kadulla vapaa-aikanaan. Aimo hei, he huutavat.

TärkeäT ensimmäiseT VuodeT Aimo Koski oli vähällä myöhästyä esikoisensa ensitapaamisesta.

— Meidän piti mennä anoppini kanssa katsomaan vastasyntynyttä sairaalaan. Lähdin anoppiani vastaan, mutta emme onnistuneet heti löytämään toisiamme. Kun vihdoin pääsimme Kätilöopistolle, vierailuaikaa oli jäljellä enää muutama minuutti.

Isoisä Aimosta tuli 22 vuotta sitten, kun tyttären esikoistytär syntyi.

— Tarjosin sen kunniaksi työpaikallani kahvit lähimmille sihteereille, hän kertoo.

Kun omat lapset olivat pieniä, Aimo muistaa viettäneensä aikaa lastenhuoneen lattialla legoilla rakennellen ja iltaisin satuja lukien.

Lasten kanssa vietetystä yhteisestä ajasta hän ei tinkisi yhtään.

— Tuntuu, että heidän kanssaan olisi voinut viettää enemmänkin aikaa.

Aimo kertoo isänä huomanneensa, kuinka merkityksellisiä lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat koko loppuelämän kannalta.

— Minusta tuntuu, että lapsen seitsemän ensimmäistä ikävuotta ovat yhtä tärkeät kuin

myöhemmät seitsemänkymmentä ikävuotta yhteensä, hän sanoo.

ToiVeena TyÖ ja paikka maailmassa Lapsenlapsien ollessa pieniä Aimo vei heitä usein vaimonsa kanssa retkille läheiselle Vaakkoin ulkoilualueelle. Isovanhemmat ottivat lapsenlapsia myös Lappiin mukaan hiihtämään. Kun pienet tyttärentyttäret halusivat leikkiä hevosta, Aimo konttasi pitkin olohuoneen lattiaa tyttöjen istuessa selässä kyydissä.

— Toisesta tytöstä tulikin sitten hevostyttö. Hänellä on nykyisin oma hevonen, Aimo kertoo.

Vaarin mieleen on painunut muisto ajalta, jolloin toinen tytär perheineen asui pari vuotta Englannissa. Kun Raili ja Aimo menivät tapaamaan heitä sinne ensimmäistä kertaa, perhe oli lentokentällä isovanhempia vastassa.

— Tuolloin 6- ja 4-vuotiaat tyttärentyttäret juoksivat lentokentällä hallin toiselta reunalta täyttä vauhtia vaarin syliin. Se on herkin muisto tyttärentyttäristäni, Aimo sanoo.

Aimon nuorinkin lapsenlapsi on jo 13-vuotias. Yhdessäolo on muuttanut vuosien kuluessa — Olin mukana tekemässä muistelmateosta opiskeluajoistani teknillisessä korkeakoulussa. Tyttärentytär auttoi tekstin taittamisen kanssa. Myös tyttärenpoika, joka asuu vielä kotonaan ihan meidän lähellä, pistäytyy välillä auttamaan minua tietokoneen käytössä.

Nykynuoret elävät erilaisessa maailmassa kuin Aimo omassa nuoruudessaan.

— Siksi muistan lapsenlapsiani aina iltarukouksissa. Toivon, että he löytäisivät työtä ja paikkansa maailmassa.

kuiTenkin ihmeTyTTää, miksi näistä tiedoista on tullut vuosi vuodelta suurempi sirkus. Luvut toljottavat iltapäivälehtien otsikoissa ammattiryhmittäin, kirjailijoista muusikoihin ja muotisuunnittelijoista poliitikkoihin. Kenties ideana on herättää kateutta? Tai saada tavallinen tallaaja tuntemaan itsensä epäonnistuneeksi?

Kukaan ei tietenkään pakota lukemaan tietoja, jos ne järkyttävät mielenrauhaa mätkyjä odotellessa. Tuloista tuskin raportoitaisiin laajasti, ellei se myisi. Viehätyksensä on esimerkiksi siinä, etteivät televisiossa pahennusta herättäneet miljonääriäidit käärikään taskuihinsa suuria voittoja. Enemmän kuin osin mielenkiintoiset listaukset, häiritsee viesti niiden takana. Menestys mitataan ainoastaan rahassa. yksi monisTa työpaikoistani sijaitsee Hakaniemessä. Taannoin sen torilla vietettiin asunnottomien yötä. Osallistujia oli ennätysmäärä. Yhteiskunnan eriarvoisuus tai köyhien ja rikkaiden välinen kuilu eivät varmaankaan ole kenellekään uutisia. Silti tuntuu nurinkuriselta, miten samanaikaisesti uutisoidaan äärimmäisestä ahdingosta ja ihannoidaan taloudellista vaurautta.

Oman pienituloisuutensa kanssa oppii elämään. Voimattomuuden tunne iskee pohtiessa sitä suurempaa kuviota. Mitä minä voin tehdä?

Onneksi osa menestyjistä on valmis lahjoittamaan paljostaan muille. Ehkä minäkin vielä luovutan ja vaihdan ahdistumisen rikkaan aviomiehen metsästykseen. Siihen asti luen mieluusti listauksia, joissa ihmisten ansioista puhutaan muutenkin kuin rahassa.

Soili Pohjalainen

Isänpäivää vietetään sunnuntaina 14.11.



Eero Grundstrom

seurakunTaVaaleissa ennakkoäänestettiin 1.–5.11. muun muassa Jumbossa.

Miten sopiva ehdokas löytyi?

Markku Mattila

Satu, 31

Jussi, 47

Viola Marjanen, 72

Miksi äänestit ennakkoon?

— Asumme Vanhassa Koivukylässä, mutta tulimme tänne aivan tarkoituksella äänestämään. Varsinaisena vaalisunnuntaina meillä on muuta ohjelmaa. Miehelläni on elämänsä ensimmäinen isänpäivä ja olemme menossa myös hänen veljensä lapsen ristiäisiin.

Miten löysit ehdokkaasi ja kuinka evästät häntä?

— Löysin kolme parasta vaalikoneen avulla, ja sen jälkeen mietin vielä päässäni. Ajatus oli, että äänestän nuorta ihmistä, enkä ketään ihan seurakuntatöissä olevaa.

— Kannustan häntä avarakatseiseen ja avoimeen seurakuntatyöhön. Ideaaliseurakunnassani kaikki saavat olla ja käydä.

Pisteillä – , kuinka ennakkoäänestys sujui?

— Annan 2,5 pistettä. Kun oli panostettu äänestyskopin maalaamiseen, olisi voitu ajatella sitäkin, että kopissa olisi muitakin kuin vain Tikkurilan seurakunnan listat.

Miksi äänestit ennakkoon?

— Mielessäni on ollut äänestää, jos vain äänestyspaikka osuu sopivasti kohdalle. Sen kummemmin etukäteen suunnittelematta nyt kävi niin. Tulimme tyttärien kanssa tänne Kehä III:n sisäpuolelle tekemään pyhäpäivien ruokaostoksia.

Ajattelen niin, että jos äänestää, voi myöhemminkin ottaa kantaa asioihin, eikä vain nalkuttaa.

Miten löysit ehdokkaasi ja kuinka evästät häntä?

— Olen katsellut ehdokkaita lehdistä ja muustakin kotiin tulleesta aineistoista. Ehdokkaissa oli minulle muutenkin tuttuja ihmisiä.

— Mielestäni kirkon pitää pysyä kirkkona ja pitää kiinni vanhoista arvoista ja ydinsanomastaan, eikä mennä kaikkien muoti-ilmiöiden mukana.

Pisteillä –, kuinka ennakkoäänestys sujui?

— Annan 4+ pistettä. Äänestys sujui juohevasti niin kuin muissakin vaaleissa. Toimitsijat olivat ystävällisiä.

Olet vaalivirkailija, mutta oletko myös itse äänestänyt?

— Olen tänään ensimmäistä päivää vaalivirkailijana. Äänestänyt olen jo aiemmin. Se on nykyään kätevää.

Miten löysit ehdokkaasi ja kuinka evästät häntä?

— Ehdokkaan löytäminen oli helppoa. Tunnen monia henkilökohtaisesti. Olen itsekin ollut luottamushenkilönä.

— Uuden luottamushenkilön kannattaa ensin miettiä rauhallisesti ja tasapuolisesti, mitä itse ajattelee asioista, eikä mennä virran mukana, ja toimia sitten jämäkästi.

Pisteillä –, kuinka ennakkoäänestys sujui?

— Annan 3 pistettä. Olen toiminut parikymmentä vuotta vaalivirkailijana kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. Seurakuntavaalien ennakkoäänestyspaikka keskellä kauppakeskuksen lattiaa ja muutkin järjestelyt herättävät ristiriitaisia ajatuksia. Joitakin listoja on ollut liian vähän, mutta pärjätty on.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

tuija luukkainen, 56, on lähdössä pojanpoikansa Oton kanssa mökille Pellinkiin.

100 % iTä-VanTaalainen Synnyin Päiväkummussa, silloisessa Helsingin maalaiskunnassa. Kävin Rekolan koulua, jossa olin myöhemmin töissä keittäjänä ja emäntänä. Havukosken koululla olin pitkään töissä. Välillä pidin pari vuotta lounasravintolaa.

Reilu vuosi sitten siirryin Havukoskelta Hiekkaharjun kouluun ruokapalveluesimieheksi. Kouluruoka valmistetaan

4

esikäsiteltyjä raaka-aineita apuna käyttäen, mutta esimerkiksi pannukakku tehdään yhä alusta asti itse.

Olemme olleet puolisoni kanssa yhdessä pian 40 vuotta. Nykyisin asumme Tikkurilan keskustassa. Molemmat lapsemme asuvat Vantaalla lähellä meitä. Kotona meillä on kaksi norjalaista metsäkissaa. Olen tehnyt

keramiikkaa yli 20 vuotta. Lisäksi käyn zumbassa ja opiskelen englantia.

Lomilla ja lähes joka viikonloppu mökkeilemme joko Pellingin saaressa tai Ristiinassa. Mökeillä on aina kaikenlaista remonttia ja korjaustyötä. Olen myös kahden pojanpojan mummi. Pojanpojista vanhempi on aika usein mukana mökillä.

Piia Kleemola, Petri Prauda ja Marianna Henriksson perustivat trion kolme vuotta sitten.

Kansanmusiikkia kaamoksessa

K

aamospelit eli Vantaan kansanmusiikkiviikko täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yksi viikon esiintyjistä on Henriksson-Kleemola-Prauda-trio, joka yhdistää kansanmusiikkia ja barokkimusiikkia.

Trio luo äänikudelman harvinaisella soitinyhdistelmällään: cembalolla, barokkiviululla, citternillä ja suomalaisella säkkipillillä. Trion musiikissa hyödynnetään sekä sointien ja sävelmien rikkautta että minimalistisia ilmaisukeinoja.

Henriksson-Kleemola-Praudatrio julkaisi RindaNickola-levyn viime vuonna. Sen materiaali koostuu pääosin ilmajokelaisen räätälin Samuel Rinta-Nikkolan vuonna

1809 muistiin merkitsemän nuottikirjan polskasävelmistä.

Rinta-Nikkolan nuottikirjaa pidetään yhtenä suomalaisen kansanmusiikin arvokkaimmista nuottikokoelmista. Sävelmät muodostavat kiehtovan kokonaisuuden arkaaista polskaa ja säätyläishenkistä musiikkia. Kokoelman vanhimpien kappaleiden juuret ulottuvat aina 1600-luvulle saakka.

Kansanmusiikkiviikon koko ohjelma löytyy sivuilta www.kaamospelit.fi.

Trio Henriksson-Kleemola-Prauda ti 1.11. klo 1 Pyhän Laurin kirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Syrjinnän pelko hiljentää Viime viikkoina on keskusteltu kiivaasti siitä, mikä on seksuaalivähemmistöjen asema kirkossa.

Monissa puheenvuoroissa on korostettu sitä että kirkko on moniääninen ja moniarvoinen. Kirkossa on muun muassa paljon päättävässä asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät tuomitse samaa sukupuolta olevien parisuhteita ja jotka hyväksyvät sen, että rekisteröidyssä parisuhteessa oleva ihminen toimii kirkon virassa.

Paljon on myös niitä, jotka eivät edellä mainittuja asioita hyväksy.

Kirkkohallitus on julkaissut tänä vuonna Henrietta Grönlundin tutkimuksen Yhdenvertaisuus Suomen evankelisluterilaisen kirkon työyhteisöissä. Sen mukaan seksuaalivähemmistöön kuuluvien syrjintä kirkossa on edelleen arkipäivää. Syrjinnän kokemuksia ovat muiden muassa puhumattomuus, ohittaminen ja syrjintä työhönottotilanteissa.

Syrjinnän muotoina tuotiin esille itsesyrjintä, salailu ja tietyistä asioista vaikeneminen.

Syrjinnän keskeisiä seurauksia on, että seksuaalivähemmistöön kuuluvan on salattava iden-

titeettinsä. On suojeltava itseään, jotta ei tulisi häirityksi tai esimerkiksi ohitetuksi työhönottotilanteessa. Salailu on hyvin ymmärrettävää. Monet kirkon luottamusmiehistä ja esimiesasemassa olevista eivät edelleenkään pidä toivottavana sitä, että rekisteröidyssä parisuhteessa oleva toimii kirkon virassa, ainakaan pappina.

Kirkko kertoo olevansa moniääninen ja sallivansa erilaisia kantoja homoseksuaalisuuteen.

Moniäänisyys ei kuitenkaan toteudu niiden osalta, joiden on oltava hiljaa suojellakseen itseään syrjinnältä. Kuten missä tahansa yhteisössä, myös kirkossa sananvapautta voivat käyttää vain ne, joiden perustavat ihmisoikeudet on turvattu. Jos ihmisen on pelättävä syrjintää hän ei voi olla osa moniäänistä yhteisöä. Hänen on suojeltava itseään vaikenemalla.

Olisi tärkeää että myös seksuaalivähemmistöt voisivat olla osa kirkon moniäänistä yhteisöä. Tämä edellyttäisi aktiivisia syrjinnän ehkäisemiseen tähtääviä toimia esimerkiksi kirkkolaissa. Valitettavasti se ei riitä, että kirkko sanoo olevansa moniääninen.

Sari Roman-Lagerspetz valtiotieteiden tohtori

Sirpa Päivinen

Pekka ja Raisa Klutas ovat olleet naimisissa viitisenkymmentä vuotta. Pekan sairastama Alzheimerin tauti on vienyt osan yhteisistä muistoista.

Pusuja ja pitkää pinnaa Elämä Alzheimerin taudin kanssa voi olla aika tavallista.

N

oin seitsemän vuotta sitten Havukoskella asuvat Raisa ja Pekka Klutas alkoivat epäillä, ettei kaikki ole kunnossa. Tutulla pyöräreitillä Pekka ei muistanut enää, mistä ajetaan, ja kun hänen piti hakea Raisan sisko tämän kotoa ja viedä lentokentälle, reitti ei muistunut mieleen.

— Myös tuttujen nimet alkoivat unohtua.

Kohtasin erään miehen, joka tervehti, mutta en millään muistanut, kuka hän on, vaikka hän oli vanha työparini. Kerran kun eräs rouva bussissa alkoi jutella, minun oli pakko kysyä, kuka hän on, vaikka hänkin oli vanha tuttu siltä ajalta kun työskentelin sähkölaitoksella, Pekka kertoo.

Sitten alkoivat unohtua tuoreemmatkin asiat. Matkalla tuttavan hautajaisiin Pekan oli pakko kysyä Raisalta, kenen hautajaisiin ollaan menossa, vaikka sen piti olla ihan selvää.

Muistivaikeudet alkoivat vaikuttaa myös mielialaan.

— Pekka vetäytyi itseensä, ei puhunut paljoakaan. Ehkä siinä oli jotakin masennuksen tapaistakin, Raisa kuvailee.

Selitys muistivaikeuksiin ja persoonallisuuden muuttumiseen saatiin, kun Pekka kävi vaimonsa patistamana tutkimuksissa.

Magneettikuvaukset paljastivat, että Pekalla oli alkava Alzheimerin tauti. Se todetaan nykyään noin 12 000 suomalaisella vuosittain.

Tieto helpotti oloa Pekka Klutas ei muista, miten hän reagoi diagnoosiin, mutta Raisa muistaa tunteneensa aluksi pelkoa.

— Pelon lisäksi heräsi tarve saada tietoa.

Mietin, mitä tästä seuraa ja meneekö Pekka nopeasti huonoon kuntoon. Aloin kerätä

tietoa sairaudesta. Luin kaikenlaista ja otin yhteyttä Vantaan Muistiyhdistykseen selvittääkseni, millainen sairaus Alzheimer on ja millaiset seuraukset siitä on, Raisa kertoo.

Raisa ja Pekka Klutas menivät poikansa kanssa käymään Vantaan Muistiyhdistyksessä ja saivat vastauksia mielessä pyörineisiin kysymyksiinsä. Heille oli helpotus kuulla, että tauti etenee eri tavoin eri ihmisillä. Jotkut se vie muutamassa vuodessa huonoon kuntoon, toiset elävät taudin kanssa vielä 20 vuotta.

Raisa ja Pekka Klutaksen kaksi lasta, Vantaalla asuva poika ja Lohjalla asuva tytär, olivat myös aluksi peloissaan isän sairaudesta.

— Hekin rauhoittuivat, kun saivat tietoa, Raisa sanoo.

Huolehdi aivoista, torju muistisairauksia ●●

Pidä verenpaine ja kolesteroli kurissa.

●●

Syö terveellisesti, erityisesti kala, kasviöljyt ja kasvikset ovat hyväksi.

●●

Pidä kiinni virkistävistä harrastuksista ja verkostoista, ihmisten kanssa juttelu tekee hyvää aivoillekin.

●●

Suojaa pääsi vammoilta, käytä kypärää esimerkiksi pyöräillessäsi.

●●

Vältä runsasta alkoholinkäyttöä ja lopeta tupakointi.

●●

Jos työsi on rutiininomaista tai fyysistä, jumppaa aivoja vaikka ratkomalla ristikoita vapaa-ajalla.

●●

Mieti, miten opit asioita parhaiten ja kokeile eri muististrategioita. Esimerkiksi luetun asian selittäminen ääneen toiselle voi auttaa pitämään asiat mielessä.

●●

Jaa tehtäviä osiin, pidä taukoja 2–4 tunnin välein.

●●

Vältä stressiä, sillä se kuormittaa aivoja ja muistia.

Lähteinä mm. Muistiliitto ja Käypä hoito -suositukset.

Lääkitys hidastaa etenemistä

Alzheimerin tautia ei voi parantaa lääkkeillä, mutta Pekka Klutas kokee lääkityksen helpottaneen hänen elämäänsä huomattavasti. Tauti on edennyt hyvin hitaasti ja mielialakin pysynyt hyvänä.

70-vuotias Raisa ja 75-vuotias Pekka arvioivat elävänsä melko tavallista arkea, vaikka Pekan sairaudet ja selkävaivat rajoittavatkin elämää. Mökkireissut Mäntyharjulle ja etelänmatkat ovat saaneet jäädä, tilalle ovat tulleet käynnit vertaistukiryhmissä ja Muistiyhdistyksen tilaisuuksissa sekä jumpassa.

Arkiaskareiden lisäksi Klutakset tapaavat lapsiaan, lastenlapsia ja ystäviä, Pekka seuraa urheilua, Raisa kulttuuria. Aina ei tarvitse olla yhdessäkään: esimerkiksi kauppareissulle Pekka voi lähteä yksinkin.

— Ei moni varmaankaan osaisi Pekasta arvata, mitä hän sairastaa, niin hyvin on nyt mennyt, Raisa veikkaa.

Se Pekkaa harmittaa, että Alzheimerin lisäksi hän sairastaa keuhkoahtaumatautia, jonka hän olisi voinut välttää olemalla tupakoimatta.

— Lopetin tupakoinnin viitisen vuotta sitten, vaikka olisi pitänyt lopettaa viisikymmentä vuotta sitten! Aloittaminen oli niin paljon helpompaa kuin lopettaminen, hän toteaa.

naan Pekka voi muistaa jotakin sellaista, jota Raisa ei uskoisi hänen muistavan.

— En osaa sanoa, onko siinä mitä muistan ja mitä en, mitään logiikkaa. Se harmittaa ehkä eniten, etten muista, kuinka toinen poikamme Riku menehtyi 16-vuotiaana. En muista sitä kun hän kuoli, enkä ylipäätään hänen elämästään oikein mitään, Pekka kertoo.

— Entä muistatko sellaista aikaa, kun aloimme seurustella? Se oli elämässä erityisen onnellista aikaa, Raisa kysyy.

— Eikös se sieltä Hessen baarista Malmilta alkanut? Istuit siellä Maijan kanssa, kun näin sinut, Pekka muistelee ja hymyilee vaimolleen.

— Niin se oli. Sinulla oli tapana tulla kavereiden kanssa sinne jalkapalloharjoitusten jälkeen ja siellä katseemme sitten kohtasivat. Kohta olemme olleet viisikymmentä vuotta naimisissa, Raisa vahvistaa.

”On harmi, kun niin iso osa elämästä on pyyhkiyty­ nyt pois.”

Mikä jää mieleen?

Alzheimerin tauti muistuttaa olemassaolostaan ainakin silloin, kun pitäisi muistella vanhoja tai katsoa valokuvia.

— Kun katson vanhoja valokuvia, tiedostan, että olen ollut tuollakin, mutta en muista siitä mitään. Jos kuvassa on vain Raisa joidenkin muiden kanssa, saatan ihmetellä, että milloin hän on tuolla ollut ja miten minä en ollut mukana, Pekka sanoo.

— On harmi, kun niin iso osa elämästä on pyyhkiytynyt pois, Raisa toteaa.

Toisaalta muisti on yllätyksellinen, toisi-

Vertaistukea

kannattaa etsiä

Muistisairaita Pekka Klutas kehottaa ensinnäkin etsimään sopivan lääkkeen, sillä hänelle lääkkeistä on ollut suuri apu. Omilta läheisiltään ja toisten muistisairaiden läheisiltä Pekka toivoo pitkää pinnaa ja sitä, että nämä etsisivät itselleen vertaistukea.

Myös Raisa Klutas pitää vertaistukea kullanarvoisena.

— On tärkeä päästä juttelemaan samassa tilanteessa olevien kanssa, vaikka välillä se voi masentaakin, kun näkee sellaisia, jotka menevät huonoon kuntoon nopeasti, Raisa pohtii.

Tulevaisuuden suhteen Raisa ja Pekka Klutaksella on yksi toive: kunpa elämä jatkuisi näinkin hyvänä vielä pitkään.

— Ja minä toivon, että pysyisin terveenä, enkä sairastuisi, Raisa lisää.

Hanna Antila

5

Luonnon peilissä Henry David Thoreau rakasti metsää ja järviä. Hänelle luonto oli sielunpeili.

J

apanin kielessä on sana karoshi, joka tarkoittaa liiallisesta työnteosta aiheutuvaa kuolemaa. Virallisten tilastojen mukaan vuonna 2007 Japanissa oli 147 karoshin uhria, mutta arvioiden mukaan luku on todellisuudessa suurempi.

Vaikka kiireinen elämä on monella tapaa ihailtua ympäri maailmaa, nykytrendeihin on livahtanut myös termi downshifting. Se tarkoittaa elämän kohtuullistamista. Yhä useampi on alkanut kyseenalaistaa täyteen varatun kalenterin, maineen tavoittelun ja rahan perässä juoksemisen.

Henry David Thoreau (1817–1862) on downshiftauksen yksi suuri esikuva. Hän kyllästyi päämäärättömään maineen ja mammonan tavoitteluun. Saatuaan luvan oleilla tuttavansa mailla Walden-järven rannalla hän lainasi kirveen ja rakensi itselleen mökin. Siellä eletystä ajasta Thoreau kirjoitti kirjan nimeltään Walden — Elämää metsässä.

Kirja on luontokirjallisuuden klassikko ja eräänlainen vertailupiste, johon kaikkea muuta ympäristöajattelua peilataan. Luontokuvausten ja päiväkirjamerkintöjen lisäksi kirjassa on piinkovaa omaa aikaansa ruotivaa analyysia.

Läjä kirjoja ja mahtavat maisemat Kirjapaja on tänä vuonna julkaissut Waldenista uuden suomennoksen. Aikaisempi käännös oli kieleltään hieman vanhahtava, joten päivitys oli paikallaan.

Kirjan suomentanut Antti Immonen kertoo kiinnostuneensa Thoreausta jo parikymmentä vuotta sitten, kun hän sai ystävältään divarista hankitun Waldenin vanhan suomennoksen.

— Aloin sitten lueskella myös muita Thoreaun tekstejä alkukielellä ja päätin suomentaa hänen klassikkoteoksensa uudelleen.

Yhdysvaltalaisen Thoreaun elämä oli monella tapaa erikoinen. Hän opiskeli Cambridge Collegessa Yhdysvalloissa ja valmistuttu-

Onko vaatimattomuuteen varaa?

Thoreau on edelleen erittäin ajankohtainen.

Vaikka kirjan kirjoittamisesta on vierähtänyt toistasataa vuotta, nykyisessä ajan hengessä on paljon samaa.

— 1800-luvun Yhdysvalloissa ja nykyään joka puolella maailmaa uskotaan edistykseen

”Thoreau on down­ shiftauksen esikuva.

Hän kyllästyi maineen ja mammonan tavoit­ teluun, lainasi kirveen ja rakensi mökin.” ja tekniikkaan. Sen vastapainoksi luontoarvot ovat nousseet pinnalle, Immonen sanoo.

— Ja elämän henkisen merkityksen etsintähän on yleismaailmallista ja ajasta riippumatonta.

Thoreaun ihanteiden mukaan eläminen muistuttaa esimerkiksi Pentti Linkolan ihanteiden mukaan elämistä, eli oma-

varaisuutta ja vähään tyytymistä. Immonen myöntää, että nykykaupunkilaisen on hankala ruveta toteuttamaan sellaista elämäntapaa.

— Pitää olla aika lailla rahaa, että pystyy hankkimaan itselleen metsämökin ja riittävän ison maapalstan, kellarin, halkopinon, veneen, kalastusvehkeet sun muut vehkeet ja pystyy irtisanoutumaan päivätöistä Toisaalta Immosen mukaan voidaan ajatella, ettei ihanteita tarvitsekaan saavuttaa täydellisesti, vaan ihanteita luodaan siksi, että olisi ylipäätään jotain järkevää tavoiteltavaa.

— Jokaisen on toteutettava ihanteitaan oman tilanteensa ehdoilla, hän sanoo.

— Ja pitää muistaa, että elämänfilosofian kannalta voisi olla kivempaa asua metsämökissä kuin esimerkiksi Korsossa kerrostalossa, mutta nykyisellä maailman väkimäärällä olisi tuskin fiksua, että kaikki ihmiset asuisivat pusikoissa hatarissa lautamajoissa ja kaataisivat kaikki metsät polttopuiksi.

Lattean arkielämän yläpuolella Thoreau kritisoi omaa aikaansa, puhuu paljon itsestään, kirjoittaa päiväkirjaa ja tekee luontohavaintoja. Mihin hän pyrkii?

— Thoreaun mukaan ihmisen tulee tavoitella itsetuntemusta, Immonen toteaa.

— Luonto on hänen peilinsä, ja hän käyttää pitkälti luontoa kuvatakseen omia sielunliikkeitään. Harjoittaessaan sielullisia kykyjään ihminen tulee samalla nousseeksi lattean arkielämän yläpuolelle.

Immonen kertoo käännösprosessin olleen työläs, mutta antoisa. Hän on tehnyt luettavuuden parantamisen lisäksi suuren työn kootessaan kirjan loppuun runsaasti selityksiä, jotka avaavat Thoreaun ajattelua nykylukijalle. Kirja sisältää ajatuksia muun muassa antiikin mytologiasta, itämaisesta ajattelusta ja englantilaisen kirjallisuuden klassikoista.

— Walden on itselleni siitä poikkeuksellinen teos, että vaikka olen ruotinut sitä melko perusteellisesti ja lukenut sen monta kertaa, se jaksaa yllättää pohdinnoillaan yhä uudelleen.

Thoreau rakasti luontoa. Tätä taustaa vasten on traagista, että hän sairastui tuberkuloosiin vilustuttuaan metsäretkellä. Thoreau kuoli 44-vuotiaana.

Mikko Huotari

Mikko Huotari

6

aan sieltä toimi luokanopettajana. Hänet kuitenkin erotettiin työstään, koska hän ei suostunut kurittamaan oppilaita fyysisesti. Lyhyiden työsuhteiden ja erilaisten hanttihommien jälkeen Thoreau rakensi mökin Walden-järven rannalle ja asui siellä reilut kaksi vuotta. Näistä kokemuksistaan hän kirjoitti kirjan vuonna 1854.

Thoreaun elämänvaiheiden perusteella voisi arvella, että hän lähti pettyneenä metsään ja alkoi sättiä toisia, koska ei menestynyt työelämässä.

— Luen itse häntä toisin, Immonen sanoo.

— Metsään meno oli tietoinen kokeilu, kuinka ihminen voisi elää tavallista paremmin. Olennaista on, että vaikka hän solvaa muita, hän on onnellinen omasta kohtalostaan ja pitää itseään etuoikeutettuna. Hänellähän on metsässä kaikki aarteet, mitä ihminen tarvitsee, mustikat, kalat, läjä kirjoja ja mahtavat maisemat.

Hans von Schantz

Maiju on Pekka

P

ekka Töpöhäntä on yksi lastenkirjallisuuden tutuimpia hahmoja.

Hännättömän kissaherran seikkailut ovat viihdyttäneet yhä uusia ja uusia lapsisukupolvia — ilmestyihän ruotsalaisen Gösta Knutssonin ensimmäinen Pekka Töpöhäntä ‑kirja vuonna 1939 ja suomeksikin jo vuonna 1943.

Knutssonin luomat hahmot ovat vierailleet myös elokuvissa ja näyttämöllä.

Nyt Uppsalan kissakaarti esiintyy Korsossa Lumosalissa. Asialla ovat Lumon lukion esittävän taiteen linjalla opiskelevat nuoret, jotka ovat koostaneet Pekan tarinasta musikaalin. Esityksen koreografiat ja laulut on myös tehty oppilastyönä.

— Pekka-raukka on saanut kuulla siitä, että häneltä puuttuu häntä, ja kohdata kaikenlaisia ennakkoluuloja. Silti hän koettaa olla reipas ja mennä elämässä eteenpäin. Hän haluaa näyttää muille olevansa ihan hyvä tyyppi, vaikka hänellä ei häntää olekaan, kuvailee Maiju Mustonen.

17-vuotias Maiju tuntee tyypin läheisesti, onhan hän harjoitellut Pekan nahoissa olemista kolmisen kuukautta.

Opettelemista on ollut esimerkiksi siinä, kuinka liikkua kissamaisesti.

Monni saa pitkän nenän Kuten moni varmaan muistaa, Pekka Töpöhäntää piinaa kirjasta toiseen ilkeä Monni-kissa hölmöjen apuriensa Pillin ja Pullan kanssa. Mutta vaikka Monni miten juonii, Pekka onnistuu selviytymään kiperistä tilanteista ja hankalista ansoista neuvokkuutensa ja kiltteytensä avulla.

Hyvä voittaa pahan, niin kuin kunnon sadussa kuuluukin.

Maiju Mustonen miettii, että kiusaamisteema on aina ajankohtainen ja puhuttelee kaikenikäisiä.

— Lastenkin maailmassa erilaisia syrjitään. Ihmisillä on ennakkoluuloja. Ajatellaan helposti, että jos joku on erilainen kuin minä, hänen täytyy olla jotenkin huonompi tai paha ja sen vuoksi häntä on muka oikeus syrjiä.

— Meidän näytelmämme lopussa Pekka saa tyttökissa-Ullan ja Monni pitkän nenän. Mutta silti tarina varmaan jatkuisi niin, että Pekkaa kohdellaan edelleenkin erilaisena, Maiju pohtii.

Maiju Mustosen mielestä pieni esiintymisjännitys on vain hyväksi.

Hän muistaa lukeneensa lapsuudessaan pari Pekka Töpöhäntä ‑kirjaa, mutta mikään erityisen läheinen hahmo Pekka ei hänelle ollut.

— Pekka Töpöhännän tärkein sanoma on varmaan erilaisuuden hyväksyminen. Ja ehkä kirjojen suosioon on syynä sekin, että kissat ovat niin hellyttäviä.

Pieni jännitys päällä Pekka Töpöhäntä on lukion toisella vuosikurssilla olevan Maiju Mustosen ensimmäinen päärooli.

— Mutta olen ollut mukana aika monenlaisissa jutuissa, koska aloitin teatteriharrastuksen jo 8-vuotiaana, hän lisää.

— Vielä minua ei jännitä. Vaikka olen tottunut olemaan näyttämöllä, ennen jokaista esitystä on aina pieni jännitys päällä.

Mutta se on ihan hyvä.

Pekka Töpöhännän valmistaminen esitykseksi on merkinnyt kahdeksalle nuorelle näyttelijälle koko syyslukukauden ajan pitkiä harjoituksia joka tiistai-iltapäivä. Ensiillan lähetessä tiedossa on myös ylimääräisiä iltaharjoituksia. Kun koulutyökin vie oman aikansa, muuta ei juuri ehdi harrastaa. Mutta Maiju ei valita, vaan nauttii.

— Tykkään ilmaista itseäni lavalla. On hieno fiilis, kun pitää samaan aikaan muistaa oma roolinsa ja tarkkailla muita ja reagoida siihen, mitä he tekevät.

Iloa ja yhteishenkeä Teatteri on joukkuelaji. Maiju Mustonen sanoo, että tärkeämpää kuin esimerkiksi kiinnostava juoni on se, millainen porukka näytelmää on tekemässä. Lumon lukiossa esittävän taiteen linjalaiset ovat ainoita, jotka voivat valita opintoihinsa teatterikursseja.

— Kun tehdään ja ollaan paljon yhdessä, yhteishenki kasvaa, Maiju toteaa.

Vielä Maiju ei tiedä, milloin hän kirjoittaa ylioppilaaksi. Koulun jälkeinen elämäkin on vielä pohdintavaiheessa.

— Haluaisin pitää teatterin osana elämääni, mutta en tiedä, haluaisinko siitä ammatin itselleni. Toimeentulo olisi aika epävarmaa. Ehkä voisin vaikka harrastuksena ohjata nuorisoteatteria.

Tähteydestä hän ei kuulemma ainakaan haaveile.

— En minä sen takia tee teatteria, vaan siksi, että haluan nauttia. Näytteleminen on niin kivaa!

Kaisa Halonen

Pekka Töpöhäntä Lumosalissa ke 17.11. klo 10 ja klo 18 ja to 18.11. klo 10. Liput 3 ja 5 euroa.

Sirpa Päivinen

” L a s t e n k i n m a a i l m a s s a e r i l a i s i a s y r j i t ä ä n . I h m i s i l l ä o n e n n a k k o l u u l o j a .”

Rukousta ja Facebookia

”K

un haluan puhua jonkun kanssa, soitan yleensä siskolleni tai yhdelle entiselle työkaverilleni.

Ystäviä minulla on paljon. Heidän lisäkseen tärkeitä ovat aikuiset lapseni. He tarjoavat minulle myös apua nuorempien lasten kanssa.

Monet ystävistäni olen tuntenut läpi elämän.

Mitkään käänteet elämässäni eivät ole vaikuttaneet ystävyyteen.

Joskus toiset voivat jättää vaikeaan tilanteeseen joutuneen yksin, kun ajattelevat, että pitäisi pystyä antamaan vastauksia tai auttamaan konkreettisesti, mutta minulle ei ole käynyt niin. Jos yhteydenpitoon on joskus tullutkin tauko, pystymme jatkamaan siitä, mihin jäimme, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Minulle on todella tärkeää, että osa ystävistäni on uskovia. Kun puhun heidän kanssaan, puhun lähes aina uskosta. Olemme samalla aaltopituudella ja usein rukoilemme yhdessä, puhelimitsekin.

Yhteydenpidossa käytän puhelinta ja Facebookia. Puhelimesta tai netistä olisi vaikea luopua. Kasvotusten en pysty ystäviäni tässä elämäntilanteessa useinkaan näkemään, vaikka he aina kysyvätkin, että voitaisiinko tavata. Monella heistä elämäntilanne on erilainen, kaikki lapset ovat jo muuttaneet kotoa.

Köyhyys ei vaikuta ystävyyssuhteisiini, vaikka olisi kiva käydä joskus vaikka ulkona syömässä heidän kanssaan. Puhuminen on kuitenkin tärkeintä.”

Hanna Antila

Sarjassa tarkastellaan 47-vuotiaan, osa-aikatyötä tekevän naisen ja hänen kahden kouluikäisen lapsensa arkea. Naisen nettopalkka on 900 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi hän saa asumistukea ja lapsilisät.

7

Isä Remo ei lannistu Laiton kaivostoiminta rehottaa Kolumbian kylissä. Isä Remo Segalla käy taistoa kaivinkoneita vastaan.

P

appi Remo Segalla nostaa puhelimen, näppäilee numerot ja antaa katseensa harhailla. Nopeasanaisen, lyhyen puhelun jälkeen hän iskee puhelimen kiinni.

— Siinä näitte! Meidän asiamme ei kiinnosta Bogotássa pätkääkään. Olen valittanut sinne niin monia kertoja, ja kaikki mitä saan on epämääräistä puhetta.

Tämä dramaattinen ele kertoo paljon Remo Segallan voimista. Hän on taistellut väsymättä lähes viisi vuotta Chocóssa ja hänen seurakuntansa ympäristössä Lloróssa kukoistavaa laitonta kaivostoimintaa vastaan. Todisteeksi tästä hän esittelee mappikaupalla valituksia, kirjelmiä ja mielenosoitusmateriaalia.

— Kaikki tämä kaivostoiminta alueellamme on laitonta. On olemassa säännöt, mutta kukaan ei noudata niitä, Remo Segalla sanoo.

Papereista selviää, että paikalliset viranomaiset ovat tehneet useita päätöksiä, joissa vaaditaan koneellisen kaivostyön keskeyttämistä. Jopa ympäristöministeriö on ottanut kantaa suurten kaivurikuormaajien kieltämiseksi.

Viranomaiset eivät ole kuitenkaan tehneet mitään sen eteen, että työt todella lopetettaisiin, ei myöskään poliisi

tai armeija, joka partioi kuitenkin piskuisen Llorón kaduilla usean miehen voimin.

— On lakeja, joita kukaan ei täytä tai valvo, Remo Segalla toteaa päätään pyörittäen.

K aivostoiminta jättää jäljet Isä Remo painottaa, että kullan kaivaminen ei sinänsä ole väärin, mutta koneellisesti tehtynä se aiheuttaa enemmän tuhoa kuin hyötyä. Paikalliset ihmiset ovat huuhtoneet joissa kultaa vuosisatoja aiheut­tamatta merkittäviä, pysyviä jälkiä ympäristöön.

Nyt koneet mylläävät pitkät pätkät vehreää maata joenvarresta kohti viidakkoa. Boca de Capassa pysäytämme pienen moottoriveneen ruopatulle hiekkakivikummulle. Taustalla näkyy muutamia työmiehiä ja kaivurikuormaaja työssä. Aurinko paahtaa korkealta ja lämpöä on yli 35 astetta.

Maan omistava mies ei anna nimeään eikä haastattelua, mutta päästää valokuvaajan louhokselle kuvaamaan.

— Ei kai tästä koidu minulle ongelmia viranomaisten kanssa? Minulla on perhe elätettävänä, ei tämä ole sen kummempaa, puun varjossa hikoileva mies sanoo.

Paikalla on työskennelty noin viisi kuukautta, ja se on jättänyt jo jälkensä.

Aiemmin maille oli istutettu muun muassa ananasta, papaijaa ja muita hedelmiä, nyt maata ei pystytä viljelemään ainakaan vuosikymmeneen.

Kaivosyritykset käyttävät kullan erottamiseksi myös elohopeaa, jota ei ole vielä kielletty Kolumbiassa. Elohopeapitoisuudet ovat joillakin Kolumbian alueilla jopa tuhatkertaisia terveysjärjestö WHO:n suosituksiin verrattuna.

Kolumbia ●●

Asukkaita noin 45 miljoonaa.

●●

90 prosenttia asukkaista roomalaiskatolisia.

●●

Kärsinyt aseellisesta konfliktista 1960-luvulta lähtien. Konfliktin eri vaiheissa vallasta ovat taistelleet hallituksen joukkojen ohella vasemmistolaiset sissiryhmät ja oikeiston puolisotilaalliset joukot.

●●

Kärsii massiivisesta maansisäisestä pakolaisuudesta. Pakolaisia arvioidaan olevan noin neljä miljoonaa.

●●

Maailman suurin kokaiinin tuottaja.

●●

Turistien määrä kasvaa nopeammin kuin missään muussa maassa Latinalaisessa Amerikassa.

Chocó ●●

Kolumbian hallintoalueista köyhin.

●●

Rajautuu Tyyneenmereen sekä Antioquían, Risaraldan ja Valle del Caucan hallintoalueisiin.

●●

Harvaan asuttua jokien halkomaa viidakkoa.

●●

Asukkaita alle 500 000.

●●

Noin 85 prosenttia asukkaista on afrokolumbialaisia orjien jälkeläisiä.

Kaivostoiminta aiheuttaa ympäristötuhoa, sosiaalisia ongelmia ja köyhyyttä.

Toivo kaukana

Italialaissyntyinen isä Remo Segalla sanoo ”ei” ihmisten ja luonnon hyväksikäytölle, mutta ”kyllä” elämänlaatua parantaville projekteille.

8

Koko kaivoskysymys on hyvin monisyinen. Isä Remo Segallan mukaan kaivostoiminta aiheuttaa ympäristötuhoa ja sosiaalisia ongelmia. Hänen puheessaan toistuvat usein sanat exploitación ja destrucción, riisto ja tuho.

Chocón enemmistöllä eli afrokolumbialaisilla ja alkuperäiskansoilla pitäisi olla perustuslain turvaama oikeus maihinsa, mutta usein viranomaiset ja maanomistajat ovat vuokranneet maita muualta tuleville kaivosyrittäjille. Ne myös saattavat miehittää alueita, joilta asukkaat ovat lähteneet aseellisia ryhmiä pakoon — lähes puolet Chocón asukkaista on jättänyt aseellisen konfliktin takia kotinsa ja lähtenyt maansisäisinä pakolaisina kohti isompia keskuksia.

Canchidossa oppaiksemme lähtee kaksi pienen kylän miestä, Antonio Guerrero ja Manuel Palacios. He ovat hieman yli 50-vuotiaita, mutta näyttävät reilusti vanhemmilta.

He esittelevät asutusten takana aukeavaa laajaa hiekkakivikenttää. Hylätyt kaivaukset jatkuvat noin kilometrin verran viidakon sisään.

— Pahinta on se, että paisat eivät täyttäneet edes kaikkia sopimuksiaan. Emme saaneet viimeistä maksua, Guerrero kiroaa.

Chocóssa toimivat pienet kaivosyrittäjät tulevat pääosin muualta Kolumbiasta — chocolaisille he ovat paisoja, vaaleita kolumbialaisia.

Canchido on alueelle tyypillinen kylä, sähköjä tai viemäröintiä ei ole. Joki on käytännössä ainoa yhteys muuhun maailmaan. Kyläläiset toivoivat, että kaivosyrit-

täjät olisivat tehneet heistä rikkaampia.

Niin ei näytä käyneen. Puuhökkeleitä ei ole edes maalattu. Lohduttomuuden tuntua lisää se, että keskellä asutusta makaa tyhjä ruumisarkku, johon kukaan ei tunnu kiinnittävän huomiota.

Vaihtoehtoja tarvitaan Isä Remo Segallan kirkko sijaitsee vain noin 50 kilometrin päässä alueen pääkaupungista Quibdósta, huonojen teiden päässä. Siinä missä Quibdó on täynnä

länsimaisia avustusjärjestöjä, Lloróssa on italialaissyntyinen isä Remo. Hän saapui Lloróon 2000-luvun alussa työskenneltyään alkuperäisväestön parissa Ecuadorissa vuodesta 1979.

Isä Remon työhuoneen nurkassa on megafoni, ja seinällä on kaksi valokuvaa näyttävästi esillä. Ensimmäisessä on Leonidas Proaño, jo edesmennyt ecuadorilainen pappi ja vapautuksen teologi, entinen Nobel-ehdokas.

Sosiaalisesti valveutunut ja sorrettu-

jen osaa korostava vapauden teologia on koskettanut myös Segallaa. Hän on yrittänyt ajaa vetoomuksillaan, kirjelmillään ja mielenosoituksillaan sellaista mallia, joka huomioisi lain lisäksi koko yhteisön hyvinvoinnin ja toimeentulon.

Tällä hetkellä raha ei kierrä yhteisön kehittämiseksi. Muutama asukas saa ehkä rakennettua taloonsa toisen kerroksen, maalipinta uusitaan siellä täällä, baarit kukoistavat hetken. Lloró on varmasti monta muuta Chocón kuntaa vauraampi, mutta pysyväksi elinkeinoksi ei kaivostoiminnasta ole ollut.

— Kaivostyöntekijät tulevat ja kaikki rikkaudet lähtevät. Tuntuu, että vaihtoehtoja ei ole, ei ole aloitteita tilanteen muuttamiseksi, Remo Segalla sanoo päätään pudistellen.

— Sanomme aina mieltä osoittaessamme, että ”ei” hyväksikäytölle, mutta ”kyllä” vaihtoehtoisille projekteille.

Ilman pelkoa

Antonio Guerrero ja Manuel Palacios esittelevät kaivostoiminnan jälkiä Canchidossa.

Toinen valokuva isä Remon seinällä on amerikkalaisen Jeff Wiedenerin ottama kuuluisa kuva Pekingin Taivaallisen rauhan aukion tuntemattomasta kapinallisesta, joka seisoo hievahtamatta kiinalaistankkien edessä.

— Se on siinä henkilökohtaisena kannustimena, jotta en lannistuisi vaikeuksien edessä. Samalla se motivoi lapsia, jotka käyvät päivittäin luonani, Remo Segalla toteaa.

Kaivosväittelyn ollessa kiihkeimmillään armeijan sotilas päivysti Remo Segallan kodin edessä, koska Segallan henkeä oli uhattu.

Moni on rikastunut kaivostoiminnas-

ta, ja lisäksi toimintaa verottavat todennäköisesti alueella toimivat aseelliset ryhmät. Oikeiston puolisotilaallisia joukkoja tai vasemmistolaisia sissejä on Chocón ihmisoikeustoimiston mukaan jokaisessa alueen kunnista.

Remo Segalla ei myönnä pelänneensä, vaan pikemminkin ihmettelee, oliko sotilas todella asetettu hänen luokseen suojelutarkoituksessa vai jostain muusta syystä.

Peli pelattu?

Myöhemmin syksyllä tilanne Lloróssa ei ole juuri muuttunut. Isä Remo kertoo sähköpostitse, että suurimmat kaivurikuormaajat ovat jo lähteneet, mutta kahden joen haaraan jäävän Llorón lähistöllä on edelleen viisi kaivantoa.

— Ne ovat lähteneet, mutta eivät koneellisen kaivostoiminnan kieltävien määräysten vuoksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että riistettäviä louhoksia ei täällä enää juuri ole.

Enimmillään aktiivisia louhoksia oli parisenkymmentä. Vuosikymmen puolivälistä jatkuneen taistelun raskaus heijastuu jo Remo Segallan sanoihin.

— Nyt ollaan siinä pisteessä, etteivät kaivosmiehet ja ‑yritykset enää välitä minusta. He ovat huomanneet, etteivät viranomaiset voi tai halua tehdä asialle mitään.

— Kaiken tämän lopputuloksena minä olen kuin mikäkin Don Quijote, harmiton meluaja.

Olli Seuri kuvat Touko Hujanen

9

Kotikylissä ja mi Siitä ihminen kirjoittaa, minkä tietää, sanoo Finlandia-palkittu kirjailija ja diplomiinsinööri Antti Hyry.

M

arraskuun alussa kirjailija Antti Hyry asuu vielä Maija-vaimonsa kanssa Myllykankaan-kesäkodissa Iissä. Pihapiiri löytyy nelostien tuntumasta, vajaa kymmenen kilometriä Olha-

vasta pohjoiseen.

— Piharakennuksen takana kulkee vanha nelostie, Antti Hyry viittaa kapeaan soratiehen.

Uusi tie rakennettiin sodan jälkeen vähän kauemmaksi merestä. Lännen puolella avautuu Perämeri, vaikkei ihan rannassa ollakaan.

— Merenrantaan ei totu sillä lailla kuin jokivarteen kotona, kirjailija sanoo, vaikka merellisiä kesiä on takana jo liki puoli vuosisataa.

Antti Hyryn kotijoki on Kuivajoki, joka laskee mereen kymmenkunta kilometriä pohjoisempana.

Antti Hyryn kotikylä on nimeltään

Hyry.

Kirjailijan kotitalossa oli alun perin vain pirtti ja kamari. Myöhemmin taloa laajennettiin rakentamalla uusi pirtti. Samalla kauppa sai talosta omat tilansa. Lisäksi pihassa oli ulkorakennuksia. Tilalla oli muutamia lehmiä ja hevonen.

— Sedät Eelis ja Yrjö asuivat aivan näkösällä.

Kylän talot leviävät nauhana pitkin jokivartta. Tiet ja rakennukset ovat muuttuneet Antti Hyryn lapsuuden ajoista, mutta 1930-luvun maisemaa ja elämänpiiriä voi hahmotella myös hänen kirjoittamiensa kirjojen avulla.

Yli sata vuotta sitten lähitalojen asukkaat toimivat kaukonäköisesti lahjoittaessaan tontin koulua varten.

— Varmaan osittain koulun ansiota on, että kylästä tuli elävä keskuspaikka.

Esimerkiksi ennen sotia kylässä oli viiden kilometrin säteellä yhteensä seitsemän kauppaa.

Koulunkäynnin aloittaessaan Antti Hyryn tarvitsi vain kipaista kotoa tien toiselle puolen.

Lepopäivinä kylän miehet kokoontuivat yhteen silloinkin kun ei ollut seuroja, keskustelemaan, puhumaan ja kuuntelemaan toisiaan.

— Pikkupojat, ja vähän isommatkin, seurasivat kaikkea mahdollista. Siinä oppi samalla, millaista on olla vanha tai nuori mies. Nykyään eri sukupolvet elävät enemmän erillään toisistaan.

Toukokuussa 1938 Antti Hyryn äi-

ti kuoli munuaistautiin. Antti täytti lokakuussa seitsemän vuotta.

— Meillä oli hoitajia, oli tätejä ja huolehtivainen ympäristö.

Romaanissaan Kotona (1960) kirjailija kertoo Paulista, jolla ei kirjan lopulla ole enää äitiä.

Antti Hyryn isä Väinö meni pian naimisiin toisen lesken kanssa. Aluksi äitipuoli asui teini-ikäisten lastensa kanssa maatilalla Oulujoella, ja puolisot vain vierailivat toistensa luona.

Elämä ei ollut jännitteetöntä, mutta muun muassa kesien viettäminen Oulujoella laajensi Antti Hyryn elämänpiiriä.

— Kesällä 1940 minun tuli niin ikävä kotiin, että tilalla työmiehenä ollut isän serkku lähti kuljettamaan minua. Asemalta hän toi minut pyörällä. Kun olimme olleet kotona vähän aikaa, halusin ja pääsinkin takaisin Oulujoelle.

Antti Hyry oli Oulujoella seuraavanakin kesänä, kun hänen isänsä lähti liikekannallepanon aikana toisten mukana sotaan. Sodasta huolimatta elämä jatkui.

Kuusivuotisen kansakoulun jälkeen Antti Hyry pyrki ja pääsi 1944 kolmivuotiseen keskikouluun Iihin.

Isosisko kävi jo samaa koulua ja koulukortteeri järjestyisi sukulaistalosta, olihan äiti kotoisin Iijokivarresta. Mutta kun naapurin poika ei päässyt kouluun, ei Anttikaan mennyt.

— Saksalaissotilaat lähtivät, ja syksy oli sekava. Joulun maissa minulle tuli angiina ja reumaattinen kuume. Olin sairaalassakin. Kuinkahan hankalaa olisi ollut, jos olisin silloin ollut koulussa.

K ansakoulun jälkeen Antti Hyry

kävi kaksi jatkoluokkaa ja vasta sen jälkeen kolmivuotisen keskikoulun. Sairastettuaan syksyn ja oltuaan sairaaloissa Helsinkiä myöten hän alkoi toivuttuaan miettiä, josko hänkin menisi puuseppäkurssille kylän toisten poikien tapaan.

Kun isä sanoi ei, poika päätti lähteä sähkötöihin. Hän oli hankkinut tuntumaa niihin monenlaisilla kokeiluilla ja

tekemällä paristokäyttöisiä sähkölaitteita. Kotikylällä ei vielä 1940-luvulla ollut sähköverkkoa. Hyry pääsi töihin Muurolan parantolan rakennustyömaalle.

— Pääsin tekemään töitä vasta ammattikoulusta valmistuneiden nuorten asentajien kanssa. Opin myös muurausta ja rappausta.

— Sitä, että joku osaa rakentaa, ei maaseudulla pidetty silloin mitenkään kummallisena. Jotkut vain rakensivat, toiset eivät.

Vapaa-ajan harrastuksekseen Antti Hyry oli löytänyt kirjekurssin, jonka avulla hän opiskeli englantia luonnonmenetelmällä. Aineistossa oli tekstin lisäksi sen äänteenmukainen kirjoitus, sanojen merkitykset ja tehtäviä.

”Pyhäpäivinä ei tehty mitään. Siinä on oma vitsinsä, että aika tulee pitkäksi.”

— Pian tuntui, että osaan englantia paremmin kuin saksaa, jota olin lukenut keskikoulussa.

Antti Hyrylle tuli mieleen, että pitäisi yrittää lukioon, että voisi sitten lähteä Helsinkiin katsomaan, minkälaista siellä on. Rovaniemellä asui äitipuolen sisar, jonka mies oli pappi ja opettaja. Häneltä Antti Hyry lähti kysymään neuvoa.

Lukion ensimmäisen vuoden lopulla

Antti Hyry päätteli, että voisi hyvin hypätä toisen luokan yli lukemalla kesällä itsekseen ja sitten tenttimällä. Matematiikan opettaja tarjoutui pitämään hänelle yksityisen kesäkurssin. Kirjailija kertoo siitä romaanissaan Kurssi (1993).

Yritys onnistui nipin napin: toisen lukiovuotensa jälkeen Antti Hyrystä tuli ylioppilas. Sotaväen jälkeen hän meni töihin radiokorjaajaksi Rovaniemelle. Sitten hän huomasi ilmoituksen Teknillisen Korkeakoulun karsintakursseista.

— Hain arkkitehti- ja sähköosastoille.

Arkkitehtipuolelle minua ei huolittu ollenkaan. Jos olisin käynyt lukiota pitempään ja todistukseni olisi ollut parempi, niin ehkä minusta olisi tullut arkkitehti. En tiedä, olisiko se, että olisin nyt jossain arkkitehtinä, ollut nykyistä parempi vaihtoehto.

Sähköpuolen karsintakurssi kesti useita viikkoja ja meni hyvin.

— Kun asiat ensin opetettiin hyvin, ja sitten päälle pidettiin kokeet, oli mahdollisuudet osata.

Karsintakurssien aikana 1953 Antti Hyry asui ensin muutaman päivän Teekkarikylässä, mutta muutti sitten lestadiolaiseen ylioppilaskotiin Kruununhakaan.

Siellä hän tutustui psykologian ja kasvatustieteen opintojaan lopetelleeseen Maijaan. Pari meni naimisiin kaksi vuotta myöhemmin.

Muutaman sadan metrin päähän ko-

toa valmistui kylän toinen julkinen rakennus, vanhoillislestadiolaisen rauhanyhdistyksen talo.

— Seuroihin tulivat kaikki kyläläiset, muutkin kuin uskovaiset. Vanhaisä toimi seuroissa esilaulajana. Hän luki usein myös raamatuntekstin, ennen kuin saarnamies alkoi selittää sitä, kertoo Antti Hyry, joka mielellään käyttää itsestäänkin isoisänä nimitystä vanhaisä.

Lestadiolaisuus oli voimistunut kylällä 1920-luvun vahvojen saarnamiesten ja uskoontulokokemusten myötä.

Seurat ja ”uskomattoman uskominen” ovat lapsuudesta asti kuuluneet Antti Hyryn elämään, vaikkei ihan aina olekaan ollut selvää, onko itsellä uskoa vaiko ei.

— Pyhäpäivinä ei tehty mitään. Siinä on oma vitsinsä, että aika tulee pitkäksi.

10

Kesäpaikkansa päärakennuksen Antti Hyry on tehnyt vanhoista hirsistä.

Runoja Antti Hyry kirjoitteli jo lukio-

Antti Hyryn kesäkoti on Perämeren rannalla Iissä.

aikana. Helsingissä hän tuli näyttäneeksi runojaan tutuksi tulleelle taidemaalarille Tapani Raittilalle. Tämä neuvoi ottamaan yhteyttä Otavassa työskentelevään kustannusvirkailijaan Tuomas Anhavaan. Anhava puolestaan ehdotti, että Hyry kokeilisi kirjoittaa suorasanaista tekstiä.

— Tekstistä tulikin toisenlaista, itsestänikin parempaa.

Suppea kokoelma novelleja jäi kahdeksi vuodeksi hautumaan Otavan kirjallisen johtajan pöydälle. Julkaisupäätös syntyi vasta, kun Anhava kertoi esi-

ielenmaisemissa

miehelleen, että pian olisi tulossa myös romaani.

Novellikokoelma Maantieltä hän lähti ilmestyi keväällä 1958 ja syksyllä romaani Kevättä ja syksyä.

Saman vuoden tammikuussa Antti Hyry oli myös valmistunut diplomi-insinööriksi.

— Kun kirjailijantyö näytti lähtevän vetämään, en ollut kiinnostunut korkeakouluaikaisen opettajani ehdottamasta paikasta Siemensillä.

Hyryjen kodissa roolit ovat menneet niin, että Maija on käynyt töissä kodin ulkopuolella. Hän työskenteli pitkään opettajankouluttajana. Antti on ollut kotona, mikä ei ole kuulemma ollut huono ratkaisu, kun perheeseen kuuluu kahden tytön lisäksi neljä poikaa.

— Opiskelualan opeista on tietysti aina yhtä sun toista hyötyä, ja opiskeluaika antaa elämysmateriaalia. Siitähän ihminen kirjoittaa, minkä tietää.

Lisäksi sähköalan osaamisesta on ollut se käytännön etu, että Antti Hyry on voinut tehdä sähkötyöt omiin ja lastensa taloihin.

R akentamisesta on kirjailijantyön

ohella tullut Antti Hyryn elämän keskeinen tekeminen, ja myös hänen kirjojensa aihe. Jo viisikymmentä vuotta sitten hän rakensi omakotitalon Espoon Rastaalaan.

Pihapiiriin on myöhemmin noussut talo kirjailijantyötä varten ja kaksi aittaa.

Seuraavaksi pojanpoika rakentaa oman talonsa samalle tontille.

Aikoinaan Hyryt suunnittelivat hankkivansa kesäpaikan Kuivajokivarresta, jonne olivat tottuneet palaamaan joka kesä. Mutta kun tuli tieto, että Myllykankaan-paikka oli myynnissä, etenkin Maija Hyry innostui. Olihan hän viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa meren tuntumassa Oulussa.

— Pihan valkoinen talo on rakennettu asuintaloksi sodan jälkeen. Silloin oli kova pula rakennustarvikkeista. Naapurin poika on kertonut olleensa oikomassa naulankäkkäröitä, jotka oli kerätty talteen poltetun Rovaniemen alueelta, Antti Hyry esittelee.

Pihapiirin harmaa talo on rakennettu savupirtiksi 1800-luvun alussa. Nyt se on pystytetty kolmanteen paikkaansa.

Nykyinen päärakennus on valmistunut 2000-luvulla. Alun perin Kuivajokivarressa sijainneen Pyörälän talon lahon-

neet hirret on korvattu kahden muun talon hirsillä. Vasta valmistuneen pirtin uuni tuo mieleen Finlandia-palkitun Uuni-romaanin (2009) uunin.

— Tämä on meidän uuni. Siinä toisessa voi olla mielikuvitustakin.

Ikään kuin perinnepihan pystyttä-

misessä ei olisi kylliksi, Antti Hyryllä on vireillä muutakin. Kun Kuivaniemen rauhanyhdistys rakensi uuden toimitalon Hyryyn, jäi entinen talo tontinvaihtokaupassa Antti Hyrylle.

— On noloa, että kaikki vanha oltaisiin aina hävittämässä uuden tieltä. Vanhaan rauhanyhdistyksen taloon voisi tulla museo, mutta siihen tarvittaisiin käytännön järjestelyitä, ylläpitoa ja toimihenkilöitä.

Käytännön järjestelyitä on tarvittu myös urkujenrakennushankkeissa, joita Antti Hyry ja Veikko Virtanen ovat vetäneet reilun kymmenen vuotta. Ne taas ovat jatkoa sille, mitä tapahtui 1960-luvulla.

Kotiurkujen rakentamisesta kiinnostunut lankomies pyysi etelässä asuvaa Antti Hyryä kyselemään urkurakentaja Veikko Virtaselta, saisiko pillejä ja mihin

”Sitä, että joku osaa rakentaa, ei maa­ seudulla pidetty silloin mitenkään kummal­ lisena.”

hintaan. Niin käynnistyi urkuyhteistyö ja -tietojenvaihto.

Niinpä kun Jämsän kristillisen opiston juhlasaliin haluttiin saada urut, Antti Hyry tiesi, että se voisi onnistua vain tekemällä ne itse urkujenrakennuskursseilla. Kursseilla on rakennettu useampiakin urkuja, ja Maija Hyry on dokumentoinut projekteja.

Ensi tammikuussa pidetään sadas kurssi, ja helmikuussa aloitetaan Espoon tuomiokirkosta purettujen urkujen pystytys Oulun rauhanyhdistykselle. Kotonaan Hyryillä ei ole urkuja eivätkä he myöskään niitä soita.

Yksityiskohtaisten havaintojen ja omin käsin tekemisen lisäksi Antti Hyryn kirjoista voi löytää läsnä olemisen ulottuvuuden. Kielen lisäksi näkökulma elämään ja maailmaan voi viedä lukijan mukanaan.

— Sehän se on sen tarkoituskin.

Ulla-Maija Vilmi kuvat Anni Kinnunen

Antti Hyry seurakuntaillan vieraana ke 17.11. klo 18.30 Hämeenkylän kirkossa

11

Kupillinen tyyneyttä ja elämäniloa:

Jasmiinitee

Ruohonjuuri

palvelee myös Lumoavanmakuinen, luomulaatuinen Itäkeskuksessa! jasmiinitee saa sydämesi sykkimää n ja Tervetuloa! rohkaisee Sinua keskittämään energiasi tuleviin haasteisii n.

VALA Kevyen kukkaiselta maistuva tee on taianTällä kupongilla 11.-13.11. omainen sekoitus jasmiininkukkia, kiinanYogi Tea: ruusua, kamomillaa, Jasmiinitee kardemummaa ja vihreää teetä.

Nauti ja iloitse! /pkt Tuoreeks,

terveeks.

350

(norm. 4.64)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Docrates Klinikka

Äänestä 14. tai 15.11.

Erikoistunut syövän hoitoon Erikoislääkärin vastaanotolle nopeasti, ilman lähetettä.

Neuvonta ja ajanvaraus ma–to 8–20 pe 8–16 puh. 010 773 2000 Lue lisää → www.docrates.com

– Ei voi olla totta. On se. 16-vuotiailla on äänioikeus, koska kirkko haluaa kulkea keskustelevampaan ja avoimempaan suuntaan. Äänestämällä seurakuntavaaleissa voit kertoa mitä arvostat ja haluat. Löydä itsellesi sopiva ehdokas, äänestyspaikka ja -aika osoitteesta seurakuntavaalit.fi.

Lisävirtaa mainontaan !

Muista äänestää Ota yhteys:

Jo 70 000 lukijaa.

Ilmoitusmarkkinointi

www.askellehti.fi

020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

Vaalikone auttaa löytämään ehdokkaan www.seurakuntavaalit.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde Lestadiolainen

UUSHERÄYS ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Seurat Filadelfiakirkossa Albertinkatu 31.

14.11. klo 13.

Herra ethän kulje palvelijasi ohi.

Juha Lankinen ja Matti754 Latvala Ilmoitusmarkkinointi 020 2000/vaihde Kahvit seurojen päätyttyä. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Palveluksessasi Pia Hurme, LKV, YEAT

Laillistettu kiinteistönvälittäjä pia.hurme@lkvtuijahurme.fi Välityspalkkio vain lopuun saatetusta työstä, osakehuoneistot 3,69% ja kiinteistöt 4,92% sis. alv. 23%.

Palkkio toteutuneesta myyntihinnasta.

Huom! Emme peri erikseen markkinointi- ja asiakirjakuluja.

12

www.lkvtuijahurme.fi

Kaikki, mitä tarvitset.

Tilaa tai osta lehtipisteestä.

Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

www.debora.fi

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

C

www.cancer.fi

C HERÄNNÄISSEURAT Pe 12.11. klo 13 Sipoon srk-talolla, Iso Kylätie 1.

La 13.11. Kiitos yhteisestä veisuusta -siioninvirsitapahtuma Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, Hki. Klo 11.30 Weisuumessu, saarnaa Samuli Korkalainen. Klo 13 Kanssas alan uutta, Siionin virsien kokonaisuudistus. Mukana Kalle Hiltunen ja Hannu Vapaavuori. Klo 14 Odotan noutajaani, t-paitaveisuut. Mukana virsikuoro.

Klo 15.30 Seurat. Puhujina Heikki K. Järvinen, Paavo Kilpi, Jaana Kumpumäki ja Riitta-Leena Sihvola, mukana Veisuuveljet. Klo 17 Luodut kaikki laulakaa, Herännäisnuorten kuoron 75-vuotisjuhlakonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e / opiskelijat 5 e.

Tapahtuman yhteydessä myytävänä kahvia, ruokaa (klo 14.30-15.30) ja Herättäjän tuotteita. Tarkemmat tiedot: www.h-y.fi Su 14.11. klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo.

Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Seurat Pylvässalissa. Klo 10 Kirkkopyhä Mäntsälän kirkossa, Vanha Porvoontie 8. Saarnaa Simo Huhta. Klo 16 Kuule minua - Körttivirsi kohtaa keskiajan kirkkolaulun Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Vox Silentii ja Samuli Korkalainen.

Ti 16.11. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain

Syöpäjärjestöt

Syöpäjärjestöt

KATSO HANNUN VASTAUKSET VAALIKONEELTA seurakuntavaalit.fi

24

www.esperi.fi

“Tuon ennakkoluulottomuuden olen tuntenut 20 vuotta.

Siksi tuen Hannua.”

MYYJÄISET Ev.-lut. Lähetysyhdistys Kylväjä järjestää lähetysmyyjäiset lauantaina 13.11.2010 klo 11-14 Tikkurilassa Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tarjoustalon yläkerrassa).

Tarjolla on suolaista ja makeaa, käsitöitä, kortteja, tavaraa lähetyskentiltä ja KIRPPUTORI. Alkuhartaus klo 11. Tervetuloa!

ANNUKKA LARKIO

HANNU RIIKONEN varatuomari

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117

Arvot näkyvät teoissa

Kokoomus ja sitoutumattomat

Vantaankosken seurakunta

Ehdolla Tikkurilan seurakunnassa

markkinoiden laajin raamattuvalikoima - Suomen Pipliaseura - www.pipliakauppa.fi - www.facebook.com/suomenpipliaseura

Anja Pekkinen

tajoissa ilaa

Pyhä lahja P

Yrittäjä/Eläkeläinen

LUUKKAAN EVANKELIUMI ÄÄNIKIRJA

PSALMIT SEPTUAGINTAN MUKAAN

Srk-neuvostoon

72

2 CD:n lahjapakkaus.

Lukijana Mikko Lammi.

Kirkkovaltuustoon

20

12 €

Helposti ääneen luettava ja laulettava.

Kaunis lahjakirja. 39 €

PIPLIA LAPSILLE ÄÄNIRAAMATTU

NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

Koko perheen klassikkoraamattu myös äänikirjana.

Lukijana Markus Bäckman.

Laajassa valikoimassa uusia värejä. Tilaa lahjansaajalle kultainen nimipainatus.

SDP / VANTAA 9 CD:n pakkaus

39 €

Suomen Pipliaseura

» saatavana myös kirjakaupoista »

www.bible.fi

NIMIPAINATUS

uusi suomennos

myös 1933/38 käännös

| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 |

Jätä hetkeksi arjen paineet ja anna itsellesi aikaa.

Koht i sisäistä joulua.

Virittäydy rauhaisaan joulun odotukseen Valamossa, minne maailman häly ei yllä. Avaa sydämesi hiljaisuudelle, levolle ja ympäröivän luonnon rauhalle.

Kohti sisäistä joulua 25.-28.11.

Ohjaajana lääkäri, kirjailija Helinä Siikala. Hinta alk. 205 e.

Marjaviinit ja ruoka 26.-28.11.

Ohjaajana keittiömestari Markus Maulavirta. Hinta alk. 125 e.

Valamon kurssit ja joulun täysihoitopaketit: www.valamo.fi

Luonamme löydät minkä kiireelle kadot it.

1

N Ä S E K I S N E I K IK KA !

T Y N Ä S IS N N Y Y M T LOMA

iaa tomatka Aitoa Makedon er Ki • rid Oh • s no Lim la d’Or UUTUUDET Lindos • ia • Albena • Azorit • Ca ok ad pp Ka en eid m nih risteily • Luonno Xi’an– Peking • Välimeren • Kiertomatka Shanghai–

Tutustu kohteisiin ja varaa lomasi osoitteesta aurinkomatkat.fi, kysy lähimmästä matkatoimistostasi tai soita 0600 060606.

Puhelun hinta 1,97 €/vastattu puhelu + pvm.

14

Suositellaan lämpimästi.

R o m a a n e j a

m i e h i s t ä TAPAHTUMAT SUoMen RAAMATTUoPiSToSSA KAUniAiSiSSA

Missä on äijä?

Petri Tamminen: Muita hyviä ominaisuuksia. Otava 2010.

Kirjallisuuden opetuksessa painotetaan, että kirjan henkilöt on kyettävä erottamaan kirjailijan omasta persoonasta. Mitä tehdä Petri Tammisen kanssa, kun edellä mainitut seikat tuntuvat niin ilmeisesti osuvan yksiin?

Tammisen kirja kertoo siitä, miten vaikeaa on olla äijä ”meilläpäin”. Kirjan katkelmissa ollaan muun muassa pelaamassa äijien kanssa lätkää, pohtimassa miesnäkökulmaa Mukkulan kirjailijakokouksessa, tapaamassa Veijo Merta ja Mika Kaurismäkeä sekä vierailemassa Dannyn keikalla.

Itse Petri Tammisen hahmo on riisuttu kaikesta kopeudesta ja pyrkyryydestä ja on näin ollen aina hyvissä tarkkailuasemissa.

Hänet luokitellaan vaarattomaksi silloin, kun paikalla olevat muut miehet bongaavat äijämäisyydellään naisilta irtopisteet.

Ratkaiseva taikasana taitaa olla häpeä. Häpeän uhri ei voi koskaan tuntea itseään pysyvästi äijäksi, korkeintaan huijariksi, jos joskus hetken pääsee äijältä tuntumaan.

Kuka häpeältä sitten voi säästyä? Tuskin kukaan. Jotkut kuitenkin osaavat pukea kollektiivisia tuntemuksia sanoiksi, ja vieläpä humoristisesti. Kun Tamminen asettaa itsensä alttiiksi epääijämäisyyden epäilylle, hän on jo äijä.

Hannu Kylkisalo

Maailma on musta Matti Yrjänä Joensuu: Harjunpää ja rautahuone. Otava 2010.

Matti Yrjänä Joensuun uudessa romaanissa on lohduton alku: vauva on kuollut kätkytkuoleman. Eikä viikatemies jää työttömäksi kirjan edetessäkään. Löytyy kaksi surmattua naista, ja näyttää siltä, että asialla on sarjamurhaaja. Tyypilliseen tapaansa Joensuu liikuttaa tapahtumia muutamien henkilöiden näkökulmasta. Tällä kertaa polttopisteessä on nuori hieroja Orvo, jonka repertuaariin kuuluvat myös miesprostituoidun palvelut.

Joensuun kerronta on jälleen kristallinkirkasta. Helsinkiläistä miljöötä ja henkilöiden arkikäyttäytymistä kuvatessaan hän on mestari. Väkivaltaa Joensuu kuvaa niin inhorealistisesti ja tympeästi, että tietty pahoinvointi ylittää välillä kerronnan esteettisen nautinnon.

Harjunpää poliisikollegoineen on tekijänsä 12. rikoskirjassa edelleen oikeamielisyyden ja lahjomattomuuden kulmakivi. Kunnon ihmisten tavallinen arki kulkee Joensuun kerronnan ulkokehällä.

Keskiössä on musta rinnakkaistodellisuus, jossa pahojen ihmisten tekemät pahat asiat paakkuuntuvat, lomittuvat ja kertautuvat.

Yhden perinteisen pahan kanssa vielä pärjäisi, mutta uudessa kirjassa on useampia pahan muuttujia. He niittaavat uhrinsa useammalta suunnalta kanveesiin — harkitusti tai satunnaisesti. Psykoanalyyttisesti orientoitunut kirjallisuudentutkija saattaisi löytää Joensuun kirjasta myös patoutuneen naisvihan purkautumista. Ainakin on varmaa, et-

12.-14.11. iSRAel-SeMinAARi Ajankohtaisesti Pyhän maan tapahtumista ja juutalaistyöstä.

Mukana mm. Antti Laato ja Rafi Simon.

19.-21.11. MielenTeRveyS- jA iHMiSSUHdeTyön KURSSi (SRK-KoUlU) Kurssi uskosta, toivosta ja terveydestä. Mukana lääkäreitä ja teologeja mm. Sakari Orava, Riitta Lemmetyinen ja Raimo Mäkelä. Järjestetään yhteistyössä Suomen Kristillisen Lääkäriseuran kanssa.

26.-28.11. jA jUMAlA loi TieTeen... ATeiSMin HARHAT Eväitä ajattelulle ja uskolle. Mukana mm. Timo Eskola, Seikko Eskola, Olli-Pekka Vainio ja Aku Visala.

26.-28.11. nUoRTen AiKUiSTen PARiSUHTeen AjoKoUlU Kurssin tavoitteena on itsetuntemuksen lisääminen ja kumppanin taustojen ja elämänhistorian ymmärtäminen. Seurusteleville, kihlapareille ja nuorille aviopareille.

3.-5.12. RAjATon eläMä - nUoRTen vAlTAKUnnAllinen RAAMATTUTAPAHTUMA Millaista on rajaton elämä ja miksi rajat on elämä? Ohjelmassa musaa, Raamattua, näytelmää, kohtaamisia.

7.12. Klo 19.00 SAnA Soi –ilTA jA AdvenTTiMyyjäiSeT Sanan, rukouksen ja laulun ilta, mukana mm. Anne Pohtamo-Hietanen. Suoralähetys.

24.-26.12 joUlUnvieTTo Sanan ja musiikin lisäksi juhlaan kuuluvat perinteiset jouluherkut ja saunat.

Isäntäparina Ritva Olkkola-Pääkkönen ja Pertti Pääkkönen.

3.-5.1.2011 TeologiSeT oPinToPäiväT Yleisluentoja, työpajoja ja paneelikeskusteluja.

Mukana mm. Lontoon King’s Collegen teologian, uskonnon ja kulttuurin osaston johtaja professori Alister McGrath.

Petri Tamminen etsii äijyyden olemusta. tä seksuaalisuuttaan toteuttaville naisille ei käy hyvin.

Loppua kohti tulee mieleen, että vähempikin riittäisi, mutta väkivaltaisten ja pahojen ihmisten maailmassa ei ole happy endia, vaan uusia iskuja edellisten perään. Väkivallan tie on Harjunpää-sarjassa kuljettu loppuun.

Kirjan nyky-Helsinki on kuin synkistyneiden Batman-elokuvien Gotham City. Ei ole ihmisellä onnea eikä turvaa. Vain Harjunpään kaltaiset, kyynisyyden rajamailla taiteilevat ammattilaiset tekevät, minkä voivat, ja siivoavat pahan jäljet.

Hannu Kylkisalo

Haave omasta kodista Marko Leino: Kotirauha. Teos 2010.

Kotirauha on ajantasainen kirja, sillä sen tapahtumat liittyvät viimeisimpään lamaan. ”Jenkeissä on kaksi suurinta asuntolainapankkia menossa nurin, jos ei valtio kohta riennä apuun. Freddie Mac ja Fannie Mae”, sanoo kiinteistövälittäjä, joka ei saa jo rakennettuja asuntoja kaupaksi.

Talot rakentaneen yrityksen kassaan ei tulekaan rahaa. Pienyrittäjä Sami joutuu pahasti yllättäneen laman uhriksi, niin kuin todellisessakin elämässä monille kävi. Kuka osasi odottaa, että jotkut amerikkalaispankit saavat koko maailmantalouden solmuun?

Tilanteen kiusallisuutta lisää se, että Sami on juuri ostanut tontin ja luvannut vaimolleen ja tyttärelleen omakotitalon. Sami yrittää valheiden avulla pitää kulisseja pystyssä, mutta maksukyvyttömän yrittäjän alamäki on jyrkkä.

Aihemaailma koskettaa varmasti monia. Kuten moni oikeakin yrittäjä, Sami on kokenut konkurssin jo edellisessä 1990-luvun lamassa.

Ajankuva on uskottava, mutta kirjallisuutena Marko Leinon romaani ei toimi yhtä hyvin. Alkuasetelman jälkeen asiat kulkevat melko ennalta arvattavaa uraa.

Kieli on asiallista, mutta jotenkin kuivaa, ja henkilöt ovat stereotyyppisiä.

Kansiliepeessä kirjailija esitel-

lään suomalaisen elokuvan kultasormeksi, joka on käsikirjoittanut monia kassamagneetteja. Tämä selittääkin romaanin loppupuolen viihde-elokuvamaisen toiminnan.

Kyse taitaa olla myös kaupallisesta ideasta: tuleva elokuva julkaistaan ensin romaanina. Kansiliepeessä luvataan, että Kotirauha tulee elokuvateattereihin syksyllä 2011.

MeSSU joKA SUnnUnTAi Klo 11.00 Avoin RAAMATTUKoUlU – AiKUiSoPiSKelUA KAUniAiSiSSA Tule viikoksi tai useammaksi viettämään elämäsi parasta aikaa Jumalan Sanan äärellä. Mahdollisuus Kelan opintotukeen.

Syyslukukausi 13.9.–3.12.2010 Kevät lukukausi 10.1.–15.4.2011 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, info@sro.fi, puh. (09) 512 3910, www.sro.fi

Timo Saarinen

Liekehtiviä nalleverhoja Markku Pääskynen: Enkelten kirja. Tammi 2010.

Markku Pääskysen sangen omaperäisen romaanin päähenkilö on keski-ikäinen Tuomas. Tämä on joutunut jättämään työpaikkansa ”tuotannollisista syistä” ja yhtäkkiä arki näyttäytyy aivan toisenlaisena. Vielä ravistelevampi kokemus on se, että tyttären huoneessa syttyy tulipalo ja kaikki on lähellä lopullista romahdusta.

Tytär Aino on Tuomakselle kaikki kaikessa. Välillä käydään muistoissa Tallinnassa, välillä eletään nykyaikaa. Juoni on melkoisen yksinkertainen ja realistinenkin, mutta se antaa Pääskyselle mahdollisuuden täyttää tilaa taidokkaalla, runoutta lähestyvällä kuvakielellä. Tärkeintä ei ole se mitä on, vaan se miltä se tuntuu.

Tärkeintä ei ole myöskään se miltä jokin näyttää, vaan se mitä se muistuttaa.

Ainon leikeistä löytyy uusia ihmeellisiä pienoismaailmoja, jotka sekoittuvat Tuomaksen keski-ikäiseen taiteiluun arjen ja elämänhalun välillä. Ei ole itsestään selvää, että elämää jaksaa tulipalon jälkeen jatkaa, mutta uusi naisystävä Eeva ja vanha viinaanmenevä kaveri Okko ovat ainakin yhdet kirjan enkeleistä, jos otsikon perusteella haluaa tulkintoja tehdä.

Enkelten kirja kertoo inhimillisestä välittämisestä ja olennaisten asioiden arvostamisesta.

Se poikkeaa valtavirrasta ja vaikuttaa runollisuudellaan suoraan tunteisiin, kuten Philippe Claudelin romaanit tai Andrei Tarkovskin elokuvat.

Hannu Kylkisalo

Ehdolla Tikkurilan seurakunnassa:

66 Jääskeläinen

70

14

18

Markku J., eläketiedotusjohtaja

Mölsä Aulis, insinööri

71 Ollila Riitta,

dipl.ins.,

19 päätoimittaja

Kansan kirkkoa rakentamaan

KUN APU ON TERVETULLUTTA Luotettavaa ja monipuolista kotihoitoa pääkaupunkiseudulla • • • • •

KOTIPALVELU KOTISAIRAANHOITO JALKAHOITOA KOTIIN OMAISHOIDON LOMITUS TURVAPUHELIN

Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki 70, 09 3508 6070, faksi 09 3508 6078 www.vtkl.fi, kotipalvelu@vtkl-palvelut.fi

15

Hammashoitoa

Seurakuntavaalit 2010 Tenttaa ehdokkaita ja valitsijayhdistyksiä

Va a l i k e s k u s t e l u Tikkurilan kirkossa torstaina 11.11.2010 klo 18

Tilaa ilmainen

Espoo: Timo Röyskö gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuteen on kutsuttu kaikki Tikkurilan seurakunnan seurakuntavaalien valitsijayhdistykset Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Janne Silvast kirkkoherra

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto

Vuokrata halutaan Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,

Kaksi uskovaista veljestä etsii kaksiota pk-seudulta mahd. pian.

P. 045 124 3107.

K&P

www.hautaus.fi

päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Sirkka-Liisa Helenius

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Ostetaan huoneistoja Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

kylpyhuonegsm 041-4402311 VARAA JO AJOISSA AIKAA JOULUSIIVOUKSELLESI! kartoitus Suonyt! itsellesi helpotusta arjen rutiineihin. petri.takkula@blosius.fi

• Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset Ruoholahdenkatu 12,pesut Helsinki • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit.

Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

gsm. 0400 997 116 Olet sen ansainnut. ✁ Leikkaa minut talteen tarvittaessa.

suomalaiset siivoojat

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Puh. (09) 694 2434 Gsm 040 900 7829

HOITOKOTI DOMUS NOSTRA

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

julkaisija Vantaan seurakunnat. kusTanTaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

ToimiTus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 0101 Vantaa, ☎ 09 80 624, faksi 09 820 16, vantaan. lauri@evl.fi. ToimiTuksen sihTeeri Arja Vasara, ☎ 09 80 624, arja.vasara@evl.fi. pääToimiTTaja Pauli Juusela, ☎ 09 80 628, pauli.juusela@evl.fi.

ToimiTuspäällikkÖ Heli Kulmavuori, ☎ 09 80 62, heli.kulmavuori@evl.fi.

ToimiTTajaT Hanna Antila, ☎ 050 420 815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 80 619, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 80 626, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 09 80 629, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoiTusmarkkinoinTi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 54 220, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 54 224, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 54 209, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 54 261. ilmoiTushinTa mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoiTusTen VasTaanoTTo ja ValmisTus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 29 (Hietalahdenranta 1), 00181 Hki, ☎ 020 54 225, faksi 020 54 24, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

ToimiTusneuVosTo Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos eT ole saanuT lehTeä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 01 000, www.posti.fi/palaute.

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

16

Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Tilaa Helsinki: Petri Takkula ilmainen KOHTA MEILLÄ ON JOULU...

UUSI ILME KEITTIÖÖN

ASUNTO RAHAKSI!

HUONEISTOCENTER OY

KOTISIIVOUSTA

Hoitoa ja huolenpitoa Helsingin keskustassa 24 h

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV,

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, myös hankalat, Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Terveydenhoitoa P SYKOTER AP IAA Päiv i N iemi-I mpola psykoterapeutti, pastori KELA-pätevyys paivi.niemi-impola@welho.com 040 175 9404 Mannerheimintie 40, Helsinki

HIERONTAA Kauneuspalvelut Smailerssin tiloissa, Peltolantie 2

Avajaistarjous Niska-hartia hieronta 30 min.

20€

Varaa aikasi p. 041 728 7357

Vantaan seurakunnat

11.11.–18.11.

muuTa

Hakunila

Hämeenkylä

kirkkoherranVirasTo

kirkkoherranVirasTo

Hakunilantie 48

Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

diakoniaToimisTo Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Vaatteita, leluja ym. edullisesti, lähes kaikki 0,50 euroa. Tuotto kirppiksen kummilasten hyväksi Israelissa ja Namibiassa.

Mukulamessu su 14.11. klo 11.

Tiina Palmu, Harri Nurminen, Anne Viljamaa, Justus Kivimäki, lapsikuoro Kuunloiste.

Isänpäiväntapahtuma alkaa heti messun jälkeen. Tapahtumassa on puuhapisteet, hernekeittoa ja kahvit. Voit samalla äänestää seurakuntavaaleissa. Äänestys loppuu klo 20, ja äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Seurakuntavaalien äänestys ma 15.11. klo 12–18.

Päivä raamattupiiri ti 16.11. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Usko arjessa -ilta ke 17.11. klo 18.

Lapsi Raamatussa vt. kirkkoherra Hans Tuominen.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin lounas (2,5 €) klo 11. Lisätietoja diakonit Laura Alho ma–pe p. 050 560 5693 tai Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503.

Messu su 14.11. klo 10. Vesa Häkkinen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki ja puuroaamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Senioriklubi ti 16.11. klo 13– 14.30. Kristiina Nurmi vierailee.

pyhän annan lasTenkirkko Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Pyhä ja pyhä Birgitta ke 1.12. klo 13–16. Pyhyyden kokemiseen keskiajalla ja tänään johdattelee TT Päivi Salmesvuori. Ilmoittautumiset 19.11. mennessä elina.piippo@evl.fi tai 050 3213282.

k asTeTTu Suvi Taava Elisa Ahonniska, Daniel Johannes Alhonen, Jennica Iida Amanda Iskala, Iiro Elmeri Agge, Vilppu Matias Siniketo, Ada Lumia Sulasalmi, Inari Aava Hakala, Jonne Antero Jääskö.

aVioliiTToon kuuluTeTTu Jani-Petteri Palokas, Helsingin Ort. ja Heta Pauliina Karkkulainen.

hauTaan siunaTTu Markku Juhani Jaaranen 54 v.

hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, isänpäivä, valvomisen sunnuntai, seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä su 14.11. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Seurakuntavaalit alkavat su 14.11. jumalanpalveluksen jälkeen ja jatkuvat klo 20:een sekä ma 15.11. klo 11–18 Hämeenkylän kirkon seurakuntasalissa.

Kirjallisuusilta ke 17.11. klo 18.30 Hämeenkylän kirkossa. Mukana Finlandia-palkittu kirjailija Antti Hyry. Mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun.

Roomalaiskirjeen luento to 18.11. klo 18.30. Aiheena Konsensusta ja Jumalan ylistystä, luku 15. Luennoitsija Matti Hyry.

Ekumeenisen vastuuviikon kaksikielinen valokuvanäyttely ”Pyri sopuun, rakenna rauhaa!” — ”Bygg fred, Sök försoning!” 29.10.–12.11. Hämeenkylän kirkon aulassa.

lammaskuja 2 B kerhoTila Kirjallisuuspiiri ma 29.11. klo 12.

Omavalintainen joulukertomus tai -runo.

Vapaalan seurakunTaTalo

Retki lähiseuduille to 25.11. Vierailukohteet Vuosaaren satama, Merimieskeskus ja Vantaan Kaupungin museo, jossa on näyttely TARINAMME Helsingestä Vantaaksi. Hinta 35 €. Sisältää matkan, lounaan ja pääsyliput. Mukana pastori Jouni Salko ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Ilmoittautumiset p. 09 8306 450.

Diakonian adventtiretki Hämeeseen to 2.12. Tutustumme Visavuoressa taiteilija Kari Suomalaisen juhlanäyttelyyn sekä kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakodin entisajan jouluun.

Jouluinen lounas Ellilän kievarissa. Tutustumme myös Sääksmäen vanhaan kivikirkkoon, jossa yhteinen hartaushetki. Paluumatkalla on mahdollisuus jouluostoksiin. Hinta 30 €. Ilmoittautumiset 24.11. mennessä p. 09 830 6450.

Senioreiden perinteinen jouluretki Porvooseen ti 7.12. Ohjelmassa kirkkohartaus, joululounas ja Yrjö Jäntin taidekokoelmaan tutustuminen sekä mahdollisuus kirjaostoksiin. Iltapäivällä vapaata aikaa jouluisessa vanhassa kaupungissa. Kotimatkalla käymme Brunbergin tehtaanmyymälässä ja Tyysterin lihasavustamossa. Bussi lähtee Askistosta klo 8.30 ja kulkee reittiä Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinne, Hämevaara ja Vapaala. Takaisin kirkolla n. klo 18. Retken hinta 40 €. Hintaan sisältyy bussikuljetus, joululounas ja taidemuseoopastus. Ilmoittautuminen 22.11. mennessä p. 09 830 6450. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala.

k asTeTTu Vanessa Amanda Kronqvist, Taika Tuulia Nuorkivi, Pyry Benjamin Tiberius Pajarinen, Myrsky Matias Kyttälä, Teppo Severi Veijalainen.

aVioliiTToon kuuluTeTTu Mika Raimo Samuli Korpela ja Heidi Helena Koivisto.

hauTaan siunaTTu Seppo Tapani Laitinen 56 v.

Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 18.11. klo 12. Vierailijana rovasti Martti Laitinen.

Kohtaamispaikka to 11.11. klo 12. Vierailijana kanttori Hannu Lehtikangas.

Varhaisnuorille Autokerho ma klo 17–18, 7–10-vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Puuhakerho ma klo 17.30–19, 7–10-vuotiaille, Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Bofferikerho ma klo 18–19, 7–9-vuotiaille ja klo 19–20, 10–14-vuotiaat, kirkon nuortentila. Bofferoinnissa eli pehmomiekkailussa taistellaan turvallisesti ohjaajien valvonnassa ja yhteisesti sovituilla säännöillä.

Kuviskerho ti klo 17.30–19, 7–14-vuotiaille, Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Kokkikerho ti klo 17–18.30, 7–9-vuotiaille ja klo 18.30-20, 10–14-vuotiaille, kirkon alakerta.

Musakerho ti klo 17–18, 7–10-vuotiaille, kirkon alakerran päiväkerhotila.

Kokkikerho to klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Näytelmäkerho to klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, kirkon alakerta.

lapsille ja perheille Lapsen oikeuksien viikon konsertti to 18.11. klo 11 Hämeenkylän kirkossa. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

Lapsikuoro tiistaisin klo 17–18 Hämeenkylän kirkossa. Kanttori Hannu-Pekka Heikkilä opastaa lapset laulamisen ja musiikin erityiseen maailmaan. Kuoro on aloittanut tänä syksynä ja vielä on tilaa innokkaille 7–13-vuotiaille laulajille.

Korso kirkkoherranVirasTo Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu 11.11. ja 18.–19.11.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi. Ei päivystystä 18.–19.11. työntekijöiden koulutuksen takia.

diakoniaToimisTo Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12. Suljettu 18.11.

korson kirkko ja

seurakunTakeskus

Pekka Laukkarinen (vas.) ja Matti Laitinen osaavat viihdyttää lapsia musiikilla.

Hyvää tuulta lapsille

D

uo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen konsertoi Vantaan kirkoissa Lasten oikeuksien viikolla.

Hyväntuulisissa lastenlaulukonserteissa soivat perinteisten lastenlaulujen ja akustisten kielisoittimien lisäksi muun muassa afrikkalaiset lyömäsoittimet.

Molemmat miehet laulavat, Pekka soittaa kitaraa ja lyömäsoittimia, Matti puolestaan keskittyy kielisoittimiin ja viuluun.

Pekka Laukkarinen on gospellaulaja ja -lauluntekijä. Lisäksi hän tekee erilaisia juontotöitä muun muassa Sub Juniori -televisiokanavan juontajana. Hän on keikkaillut Suomen lisäksi Kroatiassa, Serbiassa ja Ruotsissa.

Matti Laitinen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta. Hän on monitaitoinen muusikko ja soittaa eri yhtyeissä.

Duolta on tänä vuonna ilmestynyt lastenlevy Lempparilevy, jossa on koottuna miesten omat lempilastenlaulut, joiden joukossa ovat Jumalan kämmenellä ja Satatuhatta tähteä loistaa.

Mukulat ja isät messuun

Äänestämään!

Hakunilan kirkossa järjestetään isänpäivänä mukulamessu. Heti messun jälkeen alkaa isänpäivätapahtuma, joka toteutetaan yhteistuumin Vantaan NMKY:n kanssa.

— Messun jälkeen on tarjolla hernekeittoa ja kirkkokahvit. Kirkolla on toimintapisteitä, joihin lapset voivat osallistua. Siellä on askartelua, kilpailuja ja tehtäviä. Suoritettuaan kaikki rastit lapsi saa passin ja sen jälkeen palkinnon, kertoo toiminnanjohtaja Justus Kivimäki Vantaan NMKY:stä.

Ja kun kirkolla kerran ollaan, voivat aikuiset käydä samalla reissulla äänestämässä.

Mukulamessu ja isänpäivätapahtuma su 1.11. klo 11–1 Hakunilan kirkossa

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Lähellä sydäntä — Anita Alasen taidenäyttely 19.11. saakka. Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 ja seurakunnan tilaisuuksien aikana.

Vanhemman väen ruusujuhla to 11.11. klo 13.

Miesten saunailta to 11.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, isäntänä Kimmo Saares.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 11.11. klo 18.

Virsikuoro su 14.11. klo 9. Kuoro toimii virsien ja liturgisten sävelmien esilauluryhmänä. Harjoittelemme yhdessä päivän virret.

Isänpäivän messu su 14.11. klo 10, Kari Pekka Kinnunen ja Martti Sirviö. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Seurakuntavaalien äänestys su 14.11. n. klo 11.30–20 kirkkosali II:ssa.

Konsertti su 14.11. klo 16, Vox Silentii ja Samuli Korkalainen. Körttivirsiä gregoriaanisin tulkinnoin.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Seurakuntavaalien äänes-

tys ma 15.11. klo 11–18 kirkkosali II:ssa.

Naisten raamattupiiri ma 15.11. klo 18.

English through Bible ma 15.11. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 16.11. klo 11–13.

Arki-illan seurat ti 16.11. klo 18.

Laulamme kauneimpia hengellisiä lauluja. Mukana mm. kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen.

Rukousryhmä ti 16.11. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 17.11. klo 11.

Lähetyspiiri ke 17.11. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.11. klo 18, Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiriä ei ole to 18.11. Seuraavan kerran to 25.11.

Naisten saunailta to 18.11. klo 18 Kotkansiivessä.

SPR:n verenluovutus pe 19.11. klo 13–19.

duo pekka laukkarisen ja maTTi laiTisen lasTenlaulukonserTiT ●

ma 15.11. klo 9, klo 9.45 ja klo 10.0 Pyhän Laurin kirkossa

●

ti 16.11. klo 9.15 ja klo 10 Hakunilan kirkossa

●

ke 1.11. klo 10.15 Myyrmäen kirkossa

●

to 18.11. klo 11 Hämeenkylän kirkossa

●

pe 19.11. klo 9.15 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa

●

ma 22.11. klo 9.15 ja klo 10 Korson kirkossa

Lastenlaulukonsertteja 15.–.11.

Vantaan kirkoissa

seurakunTaVaaleissa voi äänestää su 14.11. messun jälkeen klo 20:een asti ja ma 15.11. klo 12–18. Äänestyspaikat: Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48, Hämeenkylän kirkko, Auratie , Korson kirkko, Merikotkantie 4, Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22, Tikkurilan kirkko, Asematie 12 ja Myyrmäen kirkko, Uomatie 1.

Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan äänestyspaikat: su 14.11. Pakaritupa, Kuriiritie 1, ja ma 15.11. kirkkoherranvirasto, Asematie 12 B.

Seurakuntavaalit 1. ja 15.11.

Adventtina kyydillä kirkkoon.

Haluatko tulla laulamaan adventtisunnuntaina 28.11. klo 10 Hoosiannaa, mutta kirkkomatka on hankala? Seurakunnan vapaaehtoiset ja työntekijät tarjoavat kyydin liikuntaesteisille, joiden on vaikea päästä kirkkoon omin voimin. Messun jälkeen seurakuntasalissa diakonian, lähetystyön ja merimieskirkon myyjäiset. Ilmoita kyytitoiveesi kirkkoherranvirastoon ma 22.11. mennessä p.

09 830 6550.

seurakunTakoTi mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 16.11. klo 13, Leena Lehto.

nuorille Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22. Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Huom! Pe 19.11. ei ole perhekerhoa.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla.

Soita ja laula -pyhäkoulu 5 vuotta täyttäneille su 14.11. klo 17–18.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa. Ilmoittautuminen Erja Lindholmille, p. 050 336 5794.

Syksyn viimeinen kokoontuminen su 28.11.

k asTeTTu Elis Nooa Oliver Kaakko, Roni Tuomas Heikurinen, Neea Aurora Huhtanen, Anna Eeva Cristina Nykänen, Manuella Säde Helinä Pakarinen, Sofia Marjatta Karolina Wiander, Iiro Ilmari Tossavainen.

17

Vantaan seurakunnat Rekola kirkkoherranVirasTo Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 17.11. klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11– 14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

diakoniaToimisTo Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10–12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rekolan pyhän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Kirjoittajapiiri to klo 16.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 14.11. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin.

Seurakuntavaalit su 14.11. messun jälkeen n. klo 11.30–20.

Seurakuntavaalit ma 15.11. klo 12–18.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18 kirkon alakerrassa nuorisotilassa srk-vaalien vuoksi.

Miesten raamattupiiri ma 15.11. klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Aamumessu ke 17.11. klo 9.30, toimittajina Marja-Liisa Malmi ja Noora Hultin.

Torstaipiiri 18.11. klo 13.

asolan seurakunTaTalo Asolantie 6

Kipuryhmä ma 15.11. klo 15.

Raamattupiiri to klo 18.

kohti seimen pientä lasta, Jeesusvauvan syntymää. Jos pyhäkoululainen on alle 4-vuotias, vanhemman olisi hyvä olla mukana.

Lapsenpäivän rukoushetki pe 19.11 klo 9.15–11 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Lapsenpäivän rukoushetkeen meidät johdattaa Duo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

muuTa Rekolan seurakunnan historiikkia on myytävänä kirkolla messun jälkeen ja arkisin kirkkoherranvirastossa, hinta 10 euroa.

Tiedoksi seurakuntavaaleista: Vaalikone on auki marraskuun loppuun asti, joten kiinnostuneet voivat tarkistaa, millaista väkeä oman tai naapuriseurakunnan luottamuselimiin valittiin.

k asTeTTu Aino-Sofia Vilhelmiina Blomqvist, Leevi Aaron Aatami Jäykkä, Meeri Matilda Lummi, Sara Sofia Melin, Isabella Cecilia Sarita Panula, Ruuben Rafael Ruonakoski, Juhani Kwabena Saarela, Aleksi Kristian Sysioja.

hauTaan siunaTTu Veikko Matias Paakkinen 76 v.

Tikkurila kirkkoherranVirasTo Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 09 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniaToimisTo

rauTkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Rukouspiiri pe klo 19.

nuorille

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Perjantai-ilta klo 19.

Isko 2 ti 16.11. klo 17.30, ”Kultainen sääntö — minä ja muut” Open doors ke 18–21 kirkolla.

pyhän laurin kirkko

lapsille ja perheille

Tikkurilan kirkko

Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Joulun ihme -periodipyhäkoulu alkaa to 11.11. klo 17.30 kirkolla päiväkerhotiloissa. Matkaamme Marian ja Joosefin jalanjäljissä

Asematie 12, p. 09 830 6383

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Valvomisen sunnuntain messu su 14.11. klo 12. Virva Krans, Maria Erkkilä, Outi Noponen.

Laulupiiri pe 12.11. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Valvomisen sunnuntain messu su 14.11. klo 10. Janne Silvast, Kristiina Kartano, Simo Santaranta. Kansanmusiikkimessu, mukana Vantaan Kansanpelimannien yhtye.

Siionin Kannel-seurat su 14.11. neuvotteluhuoneessa. Kahvit klo 14.30, jonka jälkeen klo 15 seurat ja laulua Siionin kanteleesta. Rovasti Martti Laitinen, säestys Oiva Maunuksela.

Suuremmalla liekillä Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee.

2. Piet. :1

18

11.11.–18.11.

Arabiankielinen raamattupiiri su 14.11. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Eläkeläiskerho ma 15.11. klo 13– 14.30 kahviossa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 15.11. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 16.11. alkaa klo 12 hartaudella kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.11. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Omalla äänellä kuoro ti 16.11. klo 19 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Outi Noponen.

Raamis ke 17.11. klo 13–15 kerhohuoneessa. Vantaan kristilliset eläkeläiset ry, vetäjänä Taisto Lipponen.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.11. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Iina Katila.

Hanna-piiri to 18.11. klo 9.30.

Lähtö lenkille kirkon edestä. Lenkin jälkeen kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. Elisabet Tepora, Marjo Koivisto ja Eevi Korhonen.

Ilosanomapiiri to 18.11. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 18.11. klo 18 takkahuoneessa.

k arTanonkosken seurakunTakoTi Hagelstamintie 20

Ilmailukerho ma 15.11. klo 18–20.

Kartanonkosken piiri ke 17.11. klo 18. Sanaa teekupin ääressä.

Lapsille omaa ohjelmaa.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 18.11. klo 17.30. Myös lapsiperheet tervetulleita.

risTipuron seurakunTaTila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 12.11. klo 18.

yläsTÖn seurakunTaTilaT Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 17.11. klo 12– 13.30.

Nuorten avoimet ovet to 18.11. klo 18–20.30.

lapsille ja perheille Lapsen oikeuksien viikon konsertit ma 15.11. klo 9, 9.45 ja 10.30. Duo Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen. Konsertit kestävät noin 30 minuuttia ja ovat yli 3-vuotiaille.

Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Keskustelua aikuisille ja lapsille virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa kahden lastenohjaajan kanssa.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B).

Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Hin-

T

ta 2 € / perhe. Tiedustelut MarjaLeena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhot: Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Kerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

nuorille Tikkurilan nuorisotila, Unikkotie 5 C

Walkers pe 12.11. klo 19–22 Tikkurilassa.

Nuorten tanssiryhmä ma 15.11. klo 18–19 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 15.11. klo 18–20 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20.

Iso 1 AB ti 16.11. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

Raamatun henkilöitä ti 16.11. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Kässäpiiri ke 17.11. klo 16–18 Tikkurilassa.

Walkers ke 17.11. klo 16–20 Tikkurilassa.

Nuorten avoimet ovet to 18.11. klo 18–20.30 Ylästön seurakuntatilassa, Lehtikummuntie 2.

muuTa Parisuhdeilta to 11.11. klo 18– 20.30 seurakuntientalon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Anna ja Arto Vuorela: Rakkauden kielet ja ajankäyttö.

Parisuhdeilta to 18.11. klo 18– 20.30 seurakuntientalon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Irma ja Antti Päärni: Miten meillä menee?

k asTeTTu Reipas Einari Hämäläinen, Anni Kim Anh Luotomäki, Urho Eemeli Nykänen, Luca Emil Huolman, Iiris Maria Aurora Simonen, Eppu Elias Nousiainen, Pihla Meeri Mikaela Ruohonen, Essi Helmi Kaa-

oivoa on niin kauan kuin on elämää.

Maailman menoa seuratessa tuntuu välillä, että kaikki on toivotonta. On niin paljon murhetta, hätää ja kärsimystä. Nyt pimeänä vuodenaikana valon puute korostuu. Se näkyy kanssaihmisten väsyneissä ja välinpitämättömissä katseissa, lasten leikkien puuttumisena synkillä pihoilla ja myös siinä, että vanhat ihmiset eivät uskaltaudu ulos pimeän tunteina.

Toisaalta, missään ei valon pilkahdus näy niin hyvin kuin pimeässä. Synkkänä sadeiltana kotona kynttilän valo näkyy kauas. Se lämmittää ja lohduttaa, ihan tavallinen kynttilä.

Niin lämmittää ja lohduttaa myös Herramme lupaus. Vaikka monet asiat näyttävät pimeältä, meillä on toivon kynttilä

rina Kauppinen, Alisa Olivia Väisänen, Ebba Alise Ervasti, Evelin Paula Marjatta Kovero, Lauri Eemeli Mikael Haikarainen, Fanni Vuokko Josefiina Laakkonen, Lumi Emilia Timonen, Helmi Mikaela Timonen.

hauTaan siunaTTu Iida Vieno Arvila 73 v, Pertti Kalervo Rantala 70 v, Tuomo Albin Kääriäinen 56 v, Kari Uolevi Kivinen 53 v.

Vantaankoski kirkkoherranVirasTo Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 11.11. klo 13– 14.30 takkahuone. Nimien kertomaa.

Isänpäivän messu su 14.11. klo 10. Saarna Raimo Lampinen, liturgia Risto Pottonen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Puhallinorkesteri Louhi.

Lähetyspiiri ma 15.11. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri ilosanoma ma 15.11. klo 17.30–19 morsiushuone. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 16.11. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Ehtoollinen, Reija Vienola.

Sinkkupiiri ti 16.11. klo 18.30–20 takkahuone. Oloilta.

Laulupaja ke 17.11. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Eläkeläiskerho to 18.11. klo 13– 14.30 takkahuone. Rentoutuneessa kehossa on oppiva mieli, rentoutusohjaaja Tarja Haapala.

kiVisTÖn kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vauvakirkko su 14.11. klo 12.

Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Eläkeläiskerho ti 16.11. 12.30–14.

Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella yhdessä Seutu-

lan eläkeläiskerhon kanssa Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Raamattu-rukouspiiri ti 16.11. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 17.11. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviikko). Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Marja-Sarjan konsertti to 18.11. klo 19. Vantaan musiikkiopiston kansanmusiikkiyhtye Kakkarat.

Yhtyettä johtaa Marja-Riitta Topcu.

seuTulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 16.11. klo 12.30–14. Elämäni matkat, Tiina László.

marTinrisTi Laajaniityntie 2, p. 09 8306 661

Eläkeläiskerho to 11.11. klo 13– 14.30.

Laulupiiri to 11.11. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Isänpäivän perhekirkko su 14.11. klo 11. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Maija Maltela.

Lähetyspiiri ti 16.11. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 18.11. klo 13– 14.30. Ehtoollinen, Ulla PohjolanPirhonen.

Torstain sana -lähetysilta to 18.11. klo 18.30. Mukana lähettimme T. Ikäheimonen.

k aiVosrisTi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 17.11. klo 13– 14.30. Mielirunoni.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 17.11. klo 18.30–20.30.

Varhaisnuorille Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (Govi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messissä koko iltapäivä! JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä.

Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa.

Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto tytöille ja pojille la 4.12. Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Tule mukaan juhlavalle retkelle. Ohjelmassa musiikkia, juhlapuhe ja pientä purtavaa. Retkimaksu 5 € (sis. matkat, ohjelman ja tarjoilun). Ilmoittautumiset ja kyselyt Ann-Marie p.

040 746 5626.

lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 14.11. klo 10 Myyrmäen kirkolla, kerhohuone 4.

Lastenlaulukonsertti ke 17.11. klo 10.15 Myyrmäen kirkolla.

Esiintyjinä Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11. Martinristi, Laajaniityntie 2, ke klo 13–15 esikoisvauvakerho, to klo 9.30–11.

valaisemassa sieluamme, ruumistamme, henkeämme, koko elämäämme. Annetaan sen kynttilän palaa vähän suuremmalla liekillä nyt, kun maailma näyttää pimeämmältä.

Autetaan toisiamme, lahjoitetaan lämmin hymy ohikulkijalle. Hymyillään väsyneelle perheenäidille, joka työntää vaunuja ja kantaa painavaa kauppakassia. Avataan ovi isälle, joka kantaa nukkuvaa pienokaista. Kysytään naapurin mummolta kuulumiset. Kiitetään kaupan kassalla työskentelevää lähimmäistä.

Annetaan Kristuksen valon levitä meidän kauttamme. Sanotaan kyllä Jumalan valolle ja hänen lupaukselleen. Hellitään sitä sielussamme ja annetaan sen näkyä ulospäin.

Tuuli Aitolehti-Kapanen Vantaankosken seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on valvomisen sunnuntai. Sen aihe on Valvokaa! Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 90:1–6, 12–15, Aam. 4:12–13, 2. Piet. 3:8–14, 18 ja Matt. 25:1–13.

Sirpa Päivinen

Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30– 11. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti klo 9.30–11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

09 830 6412.

muuTa Seurakuntavaalien äänestys Myyrmäen kirkossa su 14.11. klo 11.30–20 ja ma 15.11. klo 12–18. www.seurakuntavaalitvantaalla.fi.

k asTeTTu Tilda Helinä Blaxall, Ronja Katariina Railo, Aaron Lennon Aurelius Epie Ajebe, Aaron Matias Tuomi, Tuukka Topias Korhonen, Kerttu Aino Kristiina Nousiainen.

aVioliiTToon kuuluTeTTu Pentti Erik Nyman ja Terhi Elisa Kauppinen, Tomi Juhani Teininen ja Laura Julia Veira.

hauTaan siunaTTu Helmi Liisa Lehtelä 82 v, Pekka Eino Rapeli 69 v.

Vanda svenska pasTorskanslieT Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

VerksamheT Fredagsgruppen fre 12.11 kl. 10– 11.30 i Dickursby kyrkas konferensrum Ungdomskväll på Helsinggård fre 12.11 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 14.11 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson, Wikman, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Farsdagsmässa Runt Frälsarkransen sö 14.11 kl. 18 i S:t Lars kapell i Helsinge kyrkoby. Larskören dir. Håkan Wikman Vuxen–barngrupp må 15.11 kl. 9.30 i Martinristi församlingshem i Mårtensdal köpcentrum, Bredängsvägen 2.

ViAndakören för alla som är 60+ ti 16.11 kl. 13–15 i Dickursby kyrkas café, Wikman.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 16.11 kl. 13 i Myrbacka kyrka.

Drop in i Bagarstugan ti 16.11 kl.

15–19. Kom och chilla efter skolan, Jan ”Sege” Lindqvist.

Vuxen–barngrupp to 18.11 kl.

9.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

Församlingsvalets röstningsplatser och tider: Söndag 14.11 kl. 11–20 i Bagarstugan Kurirvägen 1. Måndag 15.11 kl. 11–18 på pastorskansliet Stationsvägen 12 B.

dÖpTa Carolina Margaretha Widell, Felix Kristian Lostedt

Yhteiset

Ritva Heikkisen mielestä Korson kirkon saunassa on hyvät löylyt.

Naisten vuoro Naisten saunassa puhutaan ajankohtaisia ja muistellaan menneitä.

R

itva Heikkinen ihmetteli pitkään, miksi Korson seurakunta järjestää saunavuoroja vain miehille. Hän kysyi, milloin naisten saunavuoro on. Seurakunnasta vastattiin, että vaikka heti, jos Ritva vain alkaa sellaista vetää.

Nyt Ritva on toiminut naisten saunottajana puolentoista vuoden ajan. Tänään hän on lähtenyt saunailtaan yksin, mutta yleensä mukana on myös hänen siskonsa.

Sauna odottaa lämpimänä Ritvan tullessa tekemään valmisteluja. Hän kokoaa nojatuolien ympäröimälle pöydälle suolakeksejä, tuorejuustoja ja mehukannun.

Ovi käy, kun marraskuun pimeydestä astuu lisää naisia saunatiloihin. Naisten saunassa ei kilpailla siitä, kuka sietää löylyjä pisimpään.

— Toiset istuvat ylälauteilla. Ne, jotka eivät pidä kovin kuumasta, istuvat alempana, Ritva kertoo.

— Minä tykkäsin aiemmin kuumista löylyistä. Nykyisin iho ei enää siedä sellaista. Tässä iässä pitää alkaa vähitellen luopua kaikesta sellaisesta, mistä on ennen pitänyt, 72-vuotias saunottaja pohtii.

kolmesTi korsoon

Ritva kertoo saunovansa kahdesti viikossa. Kotona puusauna lämpiää kerran viikossa. Lisäksi hän saunoo uimahallissa ja kirkolla naisten vuorolla.

Saunottajan rooli ei tunnu rasitteelta, sillä naisten saunavuoro on vain joka toinen viikko.

Ritvan tehtäviin kuuluu laittaa saunojia varten tarjolle pientä purtavaa ja katsoa, että saunatilat jäävät lähtiessä siistiin kuntoon.

Osa saunojista oli Ritvalle entuudestaan tuttuja, mutta saunalta on löytynyt myös uusia tuttavuuksia.

Saunomisen, lukemisen ja vapaaehtoistyön lisäksi Ritva neuloo paljon. Hänellä on kaksi tytärtä, kolme lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta. Heille kaikille hän tekee sukkia.

Korsoon Ritva on muuttanut kolmesti. Viimeiset viisi vuotta hän on asunut yhdessä siskonsa kanssa Leppäkorvessa.

— Sisko jäi leskeksi eikä halunnut asua yksin omakotitalossa. Muutin Anjalankoskelta hänen luokseen asumaan, Ritva kertoo.

saunamuisToja Nuorena sisarukset kävivät Korsossa yleisessä saunassa.

— Olin silloin viisitoista- tai kuusitoistavuotias. Minua ujostutti kamalasti saunoa vieraiden naisten kanssa.

Hän muistaa, miten hän yritti peitellä vartaloaan pitkillä, reisiin asti ulottuvilla hiuksillaan.

— Ei se mitään auttanut. Naiset tulivat ihastelemaan ja nostelemaan hiuksiani. He ihmettelivät, onko pitkä tukka todella minun oma, Ritva muistelee.

Tyttöjen äidillä oli yleisessä saunassa mukana puolukkamehua, jota juotiin saunan jälkeen.

Yleisessä saunassa käyminen loppui, kun Ritvan isä rakensi rintamamiestalon pihalle oman pihasaunan.

— Se oli hyvä sauna, mutta jostain syystä katosta putosi aina nokea saunojien päälle. Löylyn jälkeen piti peseytyä huolella, ettei jäänyt nokiseksi, hän muistelee.

Ritvan mielestä nykyään parhaat saunat löytyvät Korson kirkolta ja Kuntokallion kurssikeskuksesta Helsingistä.

— Kotisaunakin olisi muuten hyvä, mutta se on minun mielestäni vähän liian pieni, hän sanoo.

Tänään Korson kirkolla on seitsemän saunojaa. Iloinen puheensorina täyttää oleskelutilan.

Ennen löylyyn menoa vaihdetaan kuulumisia.

Naisten saunavuorolla puhutaan ajankohtaisia, muistellaan menneitä ja parannetaan maailmaa.

— Puhumme homoista ja uskosta ja vaikka mistä ajankohtaisesta, Ritva huikkaa suihkusta.

Soili Pohjalainen

Naisten sauna torstaina 18.11. klo 18–0 Korson kirkolla (Kotkansiipi 1)

aikuisTyÖ Pyhä ja pyhä Birgitta ke 1.12. klo 13–16 Pyhän Annan lastenkirkossa, Koulutie 11. Pyhyyden kokemiseen keskiajalla ja tänään johdattelee TT Päivi Salmesvuori. Ilmoittautumiset 19.11. mennessä elina.piippo@evl.fi, p. 050 321 3282.

kehiTysVammaisTyÖ Adventin selkomessu su 28.11. klo 15 Hakunilan kirkossa. Liturgina Vesa Häkkinen, saarna Lea Karhinen. Virret ovat saatavilla isotekstisenä sekä pistekirjoituksella. Kirkkokahvit.

kuurojenTyÖ Viittomakielinen kohtaamis-

paikka ti 16.11. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

näkÖVammaisTyÖ Näkövammaistyön vapaaehtoisten opasvälitys keskiviikkoisin klo 9–11 p. 09 830 6431.

Tarvitsetko ulkoilukaveria tai ystävää, joka tulee käymään luonasi? Vapaaehtoinen voi olla apunasi myös oman seurakunnan tilaisuuksissa ja asioilla käydessäsi sekä retkillä ja leireillä.

Myyrmäen kerho to 11.11. klo 13–15 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, Vantaa, St. Martin. Ohjaaja-

na Arja Forsström. Vieraana pastori Risto Pottonen. Kahvitarjoilu.

Käsityökerho ma 15.11. klo 15– 17.30 Vantaan näkövammaisten toimistolla, Orvokkitie 13. Tonttuja ym. jouluaskartelua. Kahvi 1 euron. Kaarina Haikara.

Hengellisen musiikin levyraati ma 15.11. klo 18–20.30 Myötämäessä, Siltasaarenkatu 28, Helsinki.

Hämäräretki la 20.11. klo 14–18 Vuosaaren Merihiekkaan, Ramsinniementie 32, Helsinki. Ulkoilua, glögiä ja adventtilauluja. Jos haluat paistaa makkaraa, ota omat makkarat mukaan.

Leena Siponkosken eläkkeelle lähtöjuhla pe 10.12. klo 17–

20 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Ilmoittautumiset 26.11. mennessä Helsingin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön toimistoon p. 09 2340 2538.

Näkövammaisten kristillisen yhdistyksen retki ja syyskokous su 21.11. Tampereella. Messu Härmälän kirkossa, keittolounas, syyskokous, musiikkia Sirkku Heinäluoto ja lähtökahvit. Ilmoittautumiset 12.11. mennessä Ari Talja p. 0400 655 916 tai Leena Siponkoski p. 09 234 02537.

oloTila – olohuone

VanTaan seurakunTien

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

kaikenikäisille

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Taidetta esillä! Vantaan kuvataidekoulun lasten ja nuorten maalauksia ja taideteoksia esillä 15.– 26.11.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p.

09 830 6302.

keskusrekisTeri

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

19

koonnut Heli Kulmavuori

Enkeleitä betonista koVaa, kesTäVää ja rouhean kaunista.

Ei ihme, että betoni on löytänyt tiensä rakennustyömailta myös askartelupöytien äärelle. Kirja nimeltä Betoni — 33 inspiroivaa ideaa (WSOY 2010) todistaa, että betoniaskartelussa vain mielikuvitus on rajana. Vai mitä sanotte wc-harjankupissa valetusta karkkikulhosta?

Kirjassa esitellään muun muassa enkelimuotissa valettu paperipaino.

Laudanpätkistä ja koristeellisista polystyreenilistoista nikkaroidussa muotissa syntyy yksinkertaisen kaunis adventtikynttelikkö. Kirjassa vinkataan koristamaan betoninharmaa kynttilänjalka vuodenajan mukaan tuoreilla havuilla tai kukkasilla.

Idea valaa kynttilänjalkoja muovipullojen pohjia muottina käyttäen on kekseliäs.

Kirjan tekijät kertovat mahtavan materiaalin vievän mennessään. Niin on käynyt myös vantaalaiselle Tuula Soinille, jonka käsissä on syntynyt monta betonista kukkaruukkua. Tuulan mukaan betoniaskartelussa vaikeinta on valumuottien irrottaminen valmiista työstä.

Tuulan soinin VinkiT BeToniaskarTeluun

— Toisinaan ruukut rikkoutuvat irrotusvaiheessa, mutta siitä ei pidä masentua. Jos rikkoutumisen syy selviää, siitä oppii. Pienet halkeamat eivät haittaa, ne vain antavat töille omaleimaisen ilmeen, Tuula sanoo.

Rouhea adventtikynttelikkö.

Mulla on ukki, mikä sulla? jos on rakkaalla lapsella monta nimeä, niin sama pätee isoisiin. Pikakysely lähipiirissä tuotti jo kiintoisan moninaisen listan.

Ukko, ukki, taata, isoisä, vaari, paappa, pappa ja äijä löytyvät heti ensi alkuun. Harvemmin kuultuja tai alueellisia ovat muun muassa iso, vanhaisä, vanhaisäntä, faari, vaija ja äiji.

Ruotsinkielisillä on erilaisia variaatioita samasta teemasta: mufa, muffa, muppa, fafa, faffa.

Isoisä voi myös saada lisänimen kotipaikkansa mukaan: Ikaalisten taata, Porinpappa, Helsingin ukki.

Ikioma tarinansa on isoisä, josta muumien vaikutuksesta tuli esi-isä ja myöhemmin eskari — isoisän suostumuksella.

●

Mitä pehmeämpää muovia valumuotti on, sen parempi.

●

Muottien irrottamiseen voi käyttää muovia pehmentävää kuumailmapuhallinta. Työssä on oltava erittäin varovainen.

●

Käytä koristeluun posliiniesineiden ja kaakelin paloja, kiviä, lasia, metallia ja rihkamakoruja.

●

Koristeet kiinnittyvät valumuotin sisäpintaan kätevästi muovailuvahalla.

●

Betonisen kukkaruukun pohjaan saa reiän kiinnittämällä valumuotin pohjalle viinipullonkorkin.

●

Betonitöiden tulee kuivua hitaasti. Peitä kuivumassa oleva työ muovipussilla.

●

Ruukkuja ja kulhoja tehdessä sisempi valumuotti kannattaa täyttää märällä hiekalla tai isolla kivellä, jotta muotti pysyy paikallaan.

”Tuomiokirkon housebändi Cantores Minores nosti likaisen sieluni korkeuksiin. Suosittelen kaikille syntisille.”

Hans von Schantz

● ●

Helppo raha polttelee näpeissä.

Rahanhimon piru ”r ahaa, aina rahaa, siitä aina on kysymys!” huutaa näytelmän ensimmäisessä repliikissä Eedit.

Eedit uskoo, että rahalla saa kaikkea, myös rakkautta. Hänen miehensä Jaakko taas ei ymmärrä ollenkaan, miten vaimo voi haluta mitään enempää kuin köyhää kotirouvan elämää.

Maria Jotunin Kultainen vasikka tapahtuu vuonna 1918. Jos keinottelua kutsuttaisiin sijoittamiseksi ja näytelmän henkilöt siirrettäisiin nykyaikaan, olisimme suoraan oman aikamme ytimessä.

— Kultainen vasikka pilkkaa myös omaa aikaamme, toteaa Ari Kallio, joka on ohjannut Keravalla nyt esitettävän näytelmän.

Itse rahanhimon piru on Eeditin äiti Katariina, joka keinotteluja hoitaessaan ei ehdi enää elääkään. Maija-Liisa Peuhun esittämä äiti on maanisesti rahan sokaisema: hän jopa suree rauhan tuloa, koska sota on tehnyt keinottelusta kannattavaa.

Näytelmän lopussa ihmiset huomaavat, ettei kultaista vasikkaa olisi pitänyt palvoa. Siis mitä kultaista vasikkaa? Näytelmän nimi viittaa Raamattuun. Kun Mooses tuo Israelin kansaa Egyptistä luvattuun maahan, hän vetäytyy hetkeksi Siinainvuorelle. Sillä välin kansa valaa kultakoruista sonnin, aikaisemmassa raamatunkäännöksessä vasikan, epäjumalan.

Kansa karkeloi villisti ja palvoo kultaista patsasta, mutta Mooses palauttaa järjestyksen: tuhoaa patsaan, juottaa sen veteen sekoitettuna jauhona kansalle ja tapattaa noin 000 miestä.

Näytelmässä ei ole Moosesta kuria palauttamassa — eikä ihmisistä ahneus näytä mihinkään häviävän. Kun rahaa on, on helppo sanoa, ettei se ole tärkeää.

Maria Jotunin Kultainen vasikka 8.11. saakka Keski-Uudenmaan Teatterissa Keravalla

Panu tulee latinankielisestä nimestä Urbanus, joka tarkoittaa urbaania ihmistä eli kaupunkilaista.

Kalevalassa panu merkitsee tulta ja liekkiä.

Nimeä teki tunnetuksi Juhani Aho vuonna 189 ilmestyneellä romaanillaan Panu. Almanakkaan Panu otettiin vuonna 1929.

Suomessa on nimetty kaikkiaan 2600 Panua. Tänä vuonna Panu-nimen on saanut kahdeksan poikaa.

tunnen häpeää ja syyllisyyttä, siinä iloitsen. Se on ainoa paikka, jossa voin olla olemassa, ainoa paikka, jossa voin rukoilla ja kaivata Jumalaa.

Psalmien Jumala elää konkreettisesti, ei jonakin suurena tuntemattomana, jonka olemassaolosta voi väitellä. Hän ei käyskentele puutarhassa, vaan hän istuutuu, verhoutuu, nukkuu ja herää, nousee ylös, astuu taivaisiin, ojentaa käsivartensa. Hänen vaunujensa pyörät ryskyvät. Hänellä on silmät, nenä, kasvot, korvat, suu. Hän voi näyttää ja kätkeä kasvonsa. Hän näkee kansansa kurjuuden, hän nostaa köyhän kuopastaan, hän vastaa ja hän vaikenee. Hän voi pitää kädestä.

Rukousten kieli on yksinkertaista ja lapsellista. Lapsia me olemme, kun on puhe Jumalasta ja kun elämämme järkkyy. Rukouksen kielikuvat ovat hienostelemattomia ja karkeitakin, niin saa olla. Sellaisia mekin saamme olla Jumalan edessä. Paljaita ja alastomia, murtuneita Jumalan kuvia.

Lauri Maarala

Timo Saarinen

Jumalan jano

eesus sanoi autuaiksi niitä, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano. Siihen janoon ei auta mikään, vaikka kuinka joisi — paitsi Jumala. ”Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan.

Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä.”

Psalmien rukoukset ovat täynnä Jumalan-ikävää.

Ne ovat täynnä Jumalaa. Ne ovat huutoa ja kuiskausta Jumalan puoleen, pyyntöä ja palvontaa. Katse kohoaa korkeuksiin, kädet kurkottavat ylös kiitoksen eleeseen tai epätoivoiseen vetoomukseen. Etkö sinä kuule, oletko aivan mykkä, etkö näe, mitä sinun omillesi tapahtuu? Näethän, että olen aivan rikki lyöty ja lopussa, sydämeni värisee tuskasta.

Psalmit ovat ruumiin rukousta. Sen huomaa, kun lukee psalmeja kokonaisuuksina eikä vain kauniina muistolauseina. Ruumis seuraa minua kaikkialle, sitoo minua, pitää hengissä, siinä tunnen olevani elossa, siinä

20

Rautakaupasta voi ostaa kuivabetonia, joka sekoitetaan veteen.

Fionalla on pappa.

●

J

●

Laulaja-lauluntekijä Mariska Ylioppilaslehdessä 14/10

Isänpäivä su 1.11.

11.11. Onnea, Panu!

j K r .

Timo Saarinen/Keski-Uudenmaan Teatteri

   