Lauri 2010 nro 37 (4 11)

Huong Nguyen soittaa lasten lähiöorkesterissa, sivu 7

Nuoret äidit tukevat toisiaan sivu 3

Kuolema ei ole muuri sivu 5



..

Kirjapiiri hautausmaalla sivu 6

Esko Valtaoja ja Juha Pihkala pohtivat:

y y k ä n Missä ? a l a m Ju Jani Laukkanen

sivut 8-9

..

Hannu Pöntinen kirkkoherraksi Vantaankoskelle

inFormaatiota maailmassa on entistä enemmän, mutta onko viisautta?

Netissä on paljon tietoa, mutta tieto ja viisaus eivät ole sama asia.

Nopealla googlauksella löytää faktoja, joiden saamiseksi ennen olisi joutunut tutkimaan hyllykaupalla kirjoja. Mutta lisääntyvä nippelitiedon määrä ei näy kasvavana sivistyksenä.

Sen huomaa, jos käy seuraamassa nettikeskusteluja ja katsoo televisiota.

Väitän, että tulevaisuuden menestyjät ovat niitä, jotka osaavat poimia nippelitiedon virrasta olennaiset asiat ja pystyvät hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia. Kun tieto pirstaloituu, tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät lukemansa.

Vantaankosken seurakunnan tuleviin haasteisiin kuuluu Marja-Vantaan asuinalueen valmistuminen. Alueelle tulee koti noin 27 000 asukkaalle, joten Vantaankosken seurakunta saa paljon uusia jäseniä.

Vantaankoskella kuten muissakin seurakunnissa on silti varauduttava siihen, että taloustilanne on tiukka ja menoja ei voi ainakaan merkittävästi lisätä.

— Pidän erittäin hyvänä sitä, että seurakunta kasvaa. Se voi sekoittaa kuvioita, mutta hyvällä tavalla. Toisaalta uskon, että joudun kirkkoherrana tekemään vaikeitakin päätöksiä esimerkiksi talousasioissa, Pöntinen toteaa.

Vantaankosken vahvuutena Pöntinen pitää sitä, että vapaaehtoistyötä tehdään paljon.

— Tulevana haasteena on, miten saamme pidettyä vapaaehtoiset mukana. Koen, että minun on pystyttävä rohkaisemaan ja tukemaan heitä.



erilaisuuden hyväKsyminen haastaa Kirkko on ollut viime viikkoina poikkeuksellisen suuren mielenkiinnon kohteena ja sen asemasta, vallasta ja arvoista on keskusteltu enemmän kuin aikoihin.

— Ei minua hirvitä tulla kirkkoherraksi tällaisena aikana, vaikka näenkin työn vaativana. On positiivista, että kirkosta puhutaan ja siihen liittyvät asiat ovat tulleet esiin, Hannu Pöntinen pohtii.

Pöntisen mielestä kuluneiden viikkojen keskustelu kertoo siitä, että erilaisuuden hyväksyminen on teema, joka läpäisee nyt koko yhteiskunnan.

— Jokaisen on osattava kuunnella erilaisia mielipiteitä ja pystyttävä kunnioittamaan myös niitä, jotka eivät ajattele samalla tavalla.

Hanna Antila

Seurakuntavaalit vilkkaasti käyntiin

S

Heli Leskinen ja Birgitta Tasavuori leimasivat Meiju Suvaksen äänestyslipun Nissaksen asukaspuistossa.

eurakuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut vilkkaasti Vantaalla ja muualla Suomessa. Ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä 1. marraskuuta Vantaan äänestyspaikoissa kävi noin 100 äänestäjää, kun viime seurakuntavaaleissa vuonna 2006 ennakkoäänestäjiä oli ensimmäisenä päivänä noin 700.

Eniten äänestäjiä, lähes 500, kävi Myyrmannissa. Tilastoissa näkyvät kuitenkin muutkin kuin vantaalaiset, sillä ennakkoon voi äänestää muuallakin kuin omassa kotiseurakunnassa.

Ennakkoäänestysmahdollisuus on 1.–5.11. kaikissa kirkkoherranvirastoissa klo 9–18. Äänestää voi myös monissa pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa kuten Jumbossa ja Myyrmannissa sekä esimerkiksi Korson seurakunnan alueella kiertelevässä vaalibussissa. Varsinaiset vaalipäivät ovat Vantaalla 1. ja 15. marraskuuta.

Kastepäivänä kastettiin kolmekymmentä

V

antaan viidessä kirkossa ja yhdessä seurakuntakodissa vietettiin sunnuntaina 31.10. kastepäivää, jonka aikana kastettiin 30 lasta tai nuorta. Vauvoja kastettiin 22, alle kouluikäisiä kuusi ja 1–15-vuotiaita kaksi.

Esimerkiksi Hakunilan kirkossa kastettavia oli sunnuntaina viisi, joista neljä oli vauvoja ja yk-

Pauli Juusela päätoimittaja

Hannu Pöntinen aloittaa Vantaankosken kirkkoherrana heinäkuussa.

suomalaiset lahJoittivat Yhteisvastuukeräykseen tänä vuonna 6 802 896 euroa. Tulos on 60-vuotiaan keräyksen kaikkien aikojen paras. Vuoden 2010 tuotolla autetaan köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa.

Kaarlo Kalliala.

si 15-vuotias. Eniten kastettavia oli Martinristissä, jossa kastettiin seitsemän lasta. Kastepäivän aikana yli 300 ihmiselle tarjottiin kastekahvit.

Vantaan kirkkoherrat sopivat kastepäivän järjestämisestä tammikuussa. Kastepäivänä seurakunnat tarjosivat käyttöönsä tilat, kastepuvut ja tarjoilut. Paikalle saattoi tulla ennakkoon ilmoittautumatta.

Vesa Häkkinen kastoi Iiro Elmerin Hakunilan kirkossa. Läsnä olivat Veera-sisko, äiti Taru Agge, isä Vesa Joutsa ja sylikummi Jarkko Laakso.

Markku Mattila

mandela toimi viisaasti johdattaessaan rotusorron tuhoaman Etelä-Afrikan kohti kansallista sovintoa. Hän ei vankilasta vapauduttuaan lyönyt vastustajiaan lyttyyn, vaan voitti puolelleen heidän sydämensä opiskelemalla heidän ajatteluaan ja kulttuuriaan.

Valtaoja ja Pihkala puolestaan kykenevät luomaan siltoja tieteen ja uskon välille, koska he ovat vilpittömän kiinnostuneita siitä, mitä toinen sanoo ja miksi. Sellaista asennetta tähän vastakkainasettelujen maailmaan tarvittaisiin paljon enemmän.

K asvavan seuraKunnan Johtoon

Jani Laukkanen

viisaus on KuitenKin enemmän kuin asioiden ymmärtämistä. Olennaista viisaudessa on kyky ymmärtää eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Vielä parempi on, jos tähän liittyy empatia. Viisas ihminen osaa katsoa asioita eri näkökulmista ja uskaltaa kyseenalaistaa myös omat ajatuksensa. Silti hän ei ole tuuliviiri, joka yhtenä päivänä on yhtä mieltä ja toisena toista. Viisauteen sisältyy jo Raamatussa korkea moraali, pyrkimys hyvään. Samalla viisauteen kuuluu nöyryys: viisas tunnustaa omat puutteensa. Viisautta voi jossakin määrin oppia, mutta usein siihen liittyy elämän koulua, vaikeitakin kokemuksia. Toki kovat kokemukset eivät aina viisastuta, ne voivat myös katkeroittaa.

Viisauteen voi tutustua kirjoissa.

Kesällä luin ruotsalaisen Stefan Einhornin kirjan Aidosti viisas, sitä ennen Nelson Mandelan johtajuusoppeja käsittelevän kirjan ja nyt viimeksi piispa Juha Pihkalan ja tähtitieteilijä Esko Valtaojan keskustelukirjan. Kaikista voisi varmaan oppia jotain, jos ehtisi pysähtyä. Nykyinen 24/7-yhteiskunta ei tue viisautta.

Markku Mattila

V

Viisautta etsimässä

antaankosken seurakunnan kirkkoherraksi valittiin 1. marraskuuta Hannu Pöntinen. Pöntinen sai vaalissa 538 ääntä ja toisena ehdokkaana ollut Johan Wennerström 203 ääntä. Hylättyjä ääniä oli seitsemän. Äänestämässä kävi 78 seurakuntalaista, joten äänestysprosentti vaalissa oli 3,27. Äänioikeutettuja olivat 18 vuotta täyttäneet Vantaankosken seurakunnan jäsenet.

Hannu Pöntinen työskentelee parhaillaan Vartiokylän seurakunnassa seurakuntapappina ja valmistelee väitöskirjaansa. Hän on työskennellyt myös muun muassa Herättäjä-Yhdistyksessä ja Suomen Lähetysseurassa. Nykyinen kirkkoherra Jaakko Simojoki jää eläkkeelle 1. heinäkuuta.

hiippaKuntadeKaani Kaarlo Kalliala valittiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi suoraan piispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Hän sai vaalissa 1 ääntä. Ensimmäisellä kierroksella valituksi tuleminen edellytti yli puolta annetuista äänistä. Annettuja ääniä oli 779. Vastaehdokkaista kirkkoherra Aino Vesti keräsi 219 ääntä ja kirkkoherra Martti Hirvonen 111 ääntä.

vaalitapahtumissa eri puolilla Vantaata pääsee näkemään ehdokkaita, keskustelemaan vaaliteemoista ja jopa mopoilemaan. Tapahtumia on vielä ainakin Rekolassa ja Korsossa. Lisätietoa tapahtumista on osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ajankohtaista/vaalitapahtumia-vantaalla.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Jani Laukkanen

Antti Siukonen Fleim-nuorisomedian päätoimittaja

Homovälirauha

Eetu Heikkinen ja Henna Heikkilä tapasivat ikätovereitaan.

Nuoret äidit yhdessä Nuorten äitien ryhmä tarjoaa Hennalle ja Eetulle vaihtelua arkeen.

V

iisikuinen Eetu Heikkinen makaa vihreän huovan päällä ja nauraa, kun äiti Henna Heikkilä, 20, kutittaa häntä vatsasta. Henna tulee joka tiistai Eetun kanssa kotoa Maarukanmetsästä bussilla Tikkurilaan Tonttulan nuorisotilan nuorten äitien tapaamiseen.

Henna löysi ilmoituksen Vantaan Nuoret Asujat -yhdistyksen järjestämästä alle 25-vuotiaille äideille suunnatusta toiminnasta neuvolan seinältä.

— Olin tosi iloinen huomatessani ilmoituksen. Olin jo raskausaikana etsinyt vertaistukea, Henna kertoo.

— Kenelläkään kavereistani ei ole vielä lapsia. Päivisin on välillä tylsää ja yksinäistä, kun olemme kotona kaksin Eetun kanssa.

suunniteltu vauva Käytyään peruskoulun Henna aloitti lähihoitajan opinnot. Kahden vuoden jälkeen hän keskeytti opinnot väliaikaisesti taloudellisista syistä ja meni töihin.

— Opintojen jatkaminen olisi onnistunut, jos olisin jäänyt vanhempieni luokse asumaan. Halusin kuitenkin muuttaa poikaystäväni kanssa yhteiseen asuntoon, Henna sanoo.

Ensin Henna työskenteli vanhainkodin dementiaosastolla. Kun työt vanhainkodissa loppuivat talouden taantuman myötä, Henna alkoi tehdä keikkatyötä päiväkodeissa. Raskaus ei ollut Hennalle ja hänen avopuolisolleen Joona Heikkiselle, 22, yllätys.

— Yritimme raskautta puoli vuotta. Olen pienestä saakka tiennyt haluavani äidiksi nuorena.

Henna oli 7-vuotias, kun hänen isosiskonsa sai ensimmäisen lapsensa. Hennalle on siitä saakka kertynyt lastenhoitokokemusta, joten Eetun synnyttyä vauvanhoito kävi tottuneesti. Sen sijaan äitiyteen liittyvät tunteet yllättivät.

— Minulle oli yllätys, että joka hetki ei tunnekaan maailman suurinta rakkautta vaan pienen vauvankin kanssa voi mennä hermot, Henna kertoo.

— Onneksi muut äidit, varsinkin ne, joiden lapset ovat jo muuttaneet kotoa, ovat kertoneet, että on aivan normaalia tuntea välillä niin.

taloudellisesti tiuKKaa Joona on töissä esimiestehtävissä huoltoasemalla ja Hennalla on iltapäivisin kaksi ekaluokkalaista hoidossa. Pariskunta muutti äskettäin isompaan ja uudempaan vuokra-asuntoon, koska he halusivat satsata asumisen laatuun. Nuoren perheen elämä on taloudellisesti tiukkaa.

— Rahaa ei riitä mihinkään ylimääräiseen.

Vanhempani ovat auttaneet meitä tosi paljon.

Vaippoja ei ole tarvinnut ostaa varmaan pariin kuukauteen, koska isäni tulee aina kylään vaippapaketin kanssa.

Vaatteita Henna ostaa Eetulle kirpputorilta.

— Luultavasti ostaisin vauvan vaatteet kirpputorilta joka tapauksessa, koska se on ekologista. Itselle olisi kuitenkin kiva ostaa kaupasta joskus jotain uutta tämän muuttuneen vartalon päälle, Henna sanoo.

Joonalle ja Hennalle jää iltaisin runsaasti yhteistä aikaa, sillä Eetu nukahtaa yöunille jo seitsemältä.

— Ehkä parisuhde voi siksi niin hyvin, että illat on pyhitetty kahdenkeskeiselle ajalle.

Henna haluasi hoitaa Eetua pitkään kotona, mutta hänen on jatkettava opintoja ensi syksynä.

— Toivon, että äitini voisi sitten hoitaa Eetua päivisin.

— Olen haaveillut kätilön ammatista. Se vaatisi kuitenkin usean vuoden opintoja.

Myös vanhustyö ja lasten parissa tehtävä työ kiinnostavat. Luultavasti pysyn hoitoalalla.

ryhmästä lÖytyi Kaveri Henna on löytänyt nuorten äitien ryhmästä kaverin, jonka kanssa hän on tekemisissä ryhmän ulkopuolellakin.

— On tärkeää saada omanikäistä vertaistukea. Tunnen itseni ulkopuoliseksi kolmekymppisten äitien seurassa, hän pohtii.

Moni entinen kaveri on jäänyt kuvioista pois Eetun synnyttyä.

— En oikein jaksa kuunnella kavereiden valitusta poikaystävästä tai siitä, ettei heillä ole rahaa mennä baariin. Kaverit saattavat soittaa minulle viideltä illalla ja pyytää kahville. Eivät he ymmärrä, etten minä voi lähteä kahville, kun Eetu on kohta menossa nukkumaan.

Nuorten äitien kokoontumisiin on suunniteltu äitien toiveiden mukaista ohjelmaa. Tapaamisissa on tarjolla kahvia, teetä ja pientä syötävää. Ryhmässä on ulkoiltu yhdessä, tehty ruokaa ja askarreltu ovikransseja.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on muun muassa äitien hemmottelua, piparkakkutalojen tekoa ja uintiretki lasten kanssa.

— Puhumme ryhmän äitien kanssa ihan tavallisia juttuja. Olemme esimerkiksi vaihtaneet kokemuksia neuvolasta, Henna kertoo.

Soili Pohjalainen

ilmassa on ollut tavaraa parin viime viikon ajan enemmän kuin tarpeeksi. Keskustelu kirkon suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin on nostanut tunteet pintaan, eikä aiheetta.

Kenelläpä ei kuumenisi, kun kyseessä on oman tai läheisen rakkauden oikeutus — tai vaihtoehtoisesti oman turvallisuudentunteen ja raamattunäkemyksen kyseenalaistus.

Homokeskustelu aiheutti hätää myös seurakuntien työntekijöissä. Tällainenko kuva ihmisillä on kirkosta, minun suvaitsevasta kirkostani? Suomessa on tuhansia pappeja ja kirkon työtekijöitä, tavallisia miehiä ja naisia. He avasivat kirkon ovet keskustelun jälkeisenä päivänä niin kuin kaikkina muinakin päivinä. Kirkon perhekerhojen triangelit soivat heleämmin kuin koskaan. Haluttiin keskittyä olennaiseen hyökyaaltojen keskellä. Kirkastaa sitä, mikä kirkossa on olennaista. Heidän mielipiteensä eivät olleet suorassa lähetyksessä, mutta mummopiireissä ja nuortenilloissa kohdattiin ja keskusteltiin.

Ihania pelastusrenkaita ovat olleet myös työntekijöiden sympaattiset ja vakavamieliset kirjeet yleisönosastoille, Kaikki toistaan tarvitsee -nettivideo sekä piispamme peräänkuuluttama erimielisyyden etiikka, jossa toisen ihmisen kysymykset otetaan vakavasti.

Lööppimerta, lovea kirkon jäsenmäärässä ja uusateistien rallattelua en jää kaipaamaan. r äsäs-tsunamin jälkiaalloissa on mahdollisuus puhua rauhassa siitä, mitä mieltä kirkko oikeasti on, vuodattaa mielipiteet ennakkoäänten muodossa vaaliuurniin ja levähtää viettämään homovälirauhaa. Uutta pauketta on luvassa vasta ensi viikolla, kun kirkolliskokous tavaa piispainkokouksen parisuhdelakimietintöä. Aallot eivät todennäköisesti tyynny senkään jälkeen, koska taustaksi tarvittava suuri raamatuntulkintakeskustelu on kirkossamme vielä käymättä.

Ajatus rukoushetkestä rekisteröidyn parisuhteen ”kanssa ja puolesta” ei äkkiseltään tavoita riidan äärileirejä. Toisille se on aivan liikaa ja toisille aivan liian vähän. On kuitenkin rehellistä todeta, ettei nykytilanteessa parempaan pystytä, vaikka itse niin haluaisinkin. Kirkon kannalta sitä voisi kutsua kipeäksi, mutta arvokkaaksi kompromissiksi.

Kun näytin tätä kolumnia puolivalmiina vaimolleni, totuuden torvesta törähti. Vähemmän kikkailua, enemmän konkretiaa. Saman ohjeen voisi antaa kirkolle.

N u o r e t ä i d i t k o k o o n t u v a t t i i s t a i n a 9 . 1 1 . k l o 1 4 – 1 6 T i k k u r i l a n To n t t u l a s s a ( R a t a t i e 2 )



raamattuillassa keskiviikkona 20.10. Myyrmäen kirkolla olivat aiheena katumuspsalmit.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Mikä psalmi puhuttelee juuri nyt?

En asetu minkään ehdokaslistan taakse

Markku Mattila

Heikki Klemola, 66

Leena Siekkinen, 66

Heikki Nurminen, 77

Kuinka kiinnostuit katumuspsalmeista?

— Tulin tilaisuuteen kunnioituksesta psalmeja ja illan puhujaa Heikki Nurmista kohtaan. Olen käynyt miestenpiirissä, jossa hän on ollut. Tiedän, että Nurminen on ollut lähetystyössä Israelissa.

Onko sinulla psalmeissa jokin lempiajatus?

— On hienoa, että ihminen saa katumuspsalmin 130 tavoin huutaa Jumalaa syvyydestä. Jumala ei hylkää särkynyttä sydäntä eikä murtunutta mieltä, niin kuin psalmissa 51 vakuutetaan.

— Monet muutkin psalmien kielikuvat ovat kauniita. Maanviljelijän poikana ymmärrän kyllä, mitä tarkoittaa, kun ihminen kaipaa Jumalaa niin kuin janoinen maa odottaa sadetta tai peura kaipaa vesipurolle.

Pisteillä –, miten ilta onnistui?

— Annan 5 pistettä mahdollisuudelle tulla Jumalan sanan kuuloon, asiantunteville selityksille sekä Heikki Nurmisen vaimon Marja-Liisan hepreankieliselle laululle.

Kuinka kiinnostuit katumuspsalmeista?

— Olen aikaisemminkin kuullut Heikki Nurmista. Katumus aiheena sopii hyvin syksyn tummiin, pimeneviin iltoihin ja omaan elämäntilanteeseenikin. Mielenkiintoista on, että illan avannut pappi Heli Ojalehto kertoi, että katuminen on häviämässä nuorten sanavarastosta.

Onko sinulla psalmeissa jokin lempiajatus?

— Silloin kun uusi raamatunkäännös tuli, psalmin 139 toinen jae avautui minulle uudella tavalla. Siinä sanotaan niin selvästi, että Jumala tuntee minut: ”Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni.”

— Tuosta lauseesta on tullut minulle jonkinlainen motto. Jokapäiväisen elämän yksinkertaiset asiat, kuten keltaiset koivut ikkunani takana, ovat Taivaan Isän luomia.

Pisteillä –, miten ilta onnistui?

— Annan 5 pistettä illalle. Kiitokset seurakunnalle iltojen järjestämisestä.

Kuinka aiheeksesi tulivat katumuspsalmit?

— Lähtökohtana ei ollut oma kiinnostukseni, vaan Myyrmäen kirkon raamattuilloista vastaava pappi Tapio Rahkonen pyysi tätä aihetta. Joskus aikaisemmin olen puhunut messias- ja kiitospsalmeista.

Kun saan tehtävän, yritän sitten jotenkin selviytyä siitä.

Onko sinulla psalmeissa jokin lempiajatus?

— Raamatussa on 150 toinen toistaan hienompaa psalmia. Tällä kertaa keskityimme niistä vain seitsemään.

— Ehkä psalmin 32 viides jae on nyt parhaiten mielessäni. Siinä sanotaan, että kun tunnustin syntini, Jumala antoi anteeksi pahat tekoni ja otti pois syntieni taakan.

Pisteillä –, miten ilta onnistui?

— Annan 5 pistettä psalmeille, kiinnostuneille kuulijoille, joita oli runsaasti, sekä uudelle lukupulpetille jolta lähdekirjat eivät tippuneet lattialle ja jonka mikrofoni toimi hyvin.

Ulla-Maija Vilmi

Rekolan seurakunnan kirkkoherrana tulen tekemään yhteistyötä kaikkien seurakunnan luottamushenkilöiksi valittavien kanssa. Vaaleissa en kirkkoherrana ja vaalilautakunnan puheenjohtajana asetu minkään ehdokaslistan taakse.

Aiemmin pyydettäessä olin lupautunut pitämään Rekolan Kinossa alustuksen aiheesta ”Missä mennään seurakunnassa ja kirkossa”. Tilaisuus on julkisuudessa ja ilmoituksissa näyttäytynyt yhden seurakuntavaalien ehdokaslistan tilaisuutena ja osana sen kampanjaa. Tästä syystä en ennakkotiedoista poiketen pitänyt alustusta tai osallistunut tilaisuuteen.

Vaalien jälkeen on yhdessä tekemisen aika kaikkien tätä haluavien tahojen kanssa. Nyt on aika rukoilla Jumalan hyvää johdatusta vaaleihin ja käydä äänestämässä. Toivon mahdollisimman monen Rekolan ja Vantaan muiden seurakuntien jäsenten äänestävän ja antavan panoksensa seurakuntien toimintaan.

Mikko Matikainen Rekolan kirkkoherra

Tietoa ehdokkaista saatavilla eri lähteistä

Saara Vuorjoki

Martti Mäkelä osoitti ilahduttavaa kiinnostusta tulevia seurakuntavaaleja ja Hämeenkylän huomisen vaaliesitteen muotoiluja kohtaan tällä palstalla (VL 28.10.). Mäkelän päähuolenaiheina tuntuivat olevan, miten tulkita olemassa olevaa tietoa, ja saatavissa olevan tiedon vähyys.

Täsmennämme mielellämme valitsijayhdistyksemme periaatteita. Viimeviikkoiset kirkkoon liittyvät keskustelut koskettavat kaikkia ehdokkaita. Vaalikone auttaa äänestäjiä oman ehdokkaan löytämisessä. Ehdokkaat ovat vastanneet esimerkiksi kysymyksiin samaa sukupuolta olevien parien asemasta ja Raamatun tulkinnasta. Vaalikoneessa ehdokkailla on ollut mahdollisuus perustella vastauksiaan, mikä tarjoaa arvokasta lisätietoa omaa ehdokastaan pohtivalle.

Ehdokkaamme ovat aktiivisia alueen ihmisiä ja edustavat monia elämänaloja: opiskelijoita, pienten lasten vanhempia ja varttuneempaa väkeä. Lienee luonnollista, että heidän näkökulmansa asioihin on erilainen — tilanne ei varmasti ole vieras poliittisissakaan valitsijayhdistyksissä.

Ehdokkaamme ovat perusteellisesti miettineet ja sopineet yhteiset sitoumuksensa Hä-

meenkylän seurakunnan ja seurakuntalaisten parhaaksi. Jokainen tulkinnee sitoumuksiaan, kuten sitoumusta pysyä uskollisena Jumalan Sanalle, omista lähtökohdistaan. Toivomme, että nämä lähtökohdat käyvät ilmi äänestäjille mahdollisimman hyvin seurakuntien ja valitsijayhdistyksemme tiedotuksesta.

Hämeenkylän huomisen tavoitteena on tarjota äänestäjille tietoa niin ehdokkaistamme kuin vaaleista yleensä mahdollisimman monipuolisesti, laadukkaasti ja totuudenmukaisesti sekä niin, että sitä on kaikkien saatavilla. Mäkelänkin saaman painetun esitteen lisäksi valitsijayhdistyksellämme on oma Facebook-sivusto sekä verkkosivusto, jolla kaikki 22 ehdokasta esittäytyvät äänestäjille tarkemmin.

Taloudelliset realiteetit niin valitsijayhdistyksessämme kuin seurakuntayhtymässä lienevät syynä siihen, että ehdokkaita ei esimerkiksi tässäkään lehdessä voida viime numeroa tarkemmin esitellä. Äänestäjän onkin pistettävä tikku ristiin. Poliittisesti sitoutumaton valitsijayhdistyksemme Hämeenkylän huominen kehottaa kaikkia osallistumaan innolla seurakuntavaaleihin.

Aimo Koski vaaliasiamies, Hämeenkylän huominen Kristian Karlsson tiedottaja, Hämeenkylän huominen

Vieläkin parempi tulos Uutisessa Vantaan Yhteisvastuukeräyksen tuloksesta (VL 28.10.) kokonaissummista oli jäänyt pois ruotsinkielisen seurakunnan keräystulos noin 3800 euroa.

Loppusumma nousi siis vieläkin eli vuoden 2010 Yhteisvastuukeräys tuotti Vantaalla 152 00 euroa, kun edellisenä vuonna tulos oli reilut 86 000 euroa.

Pahoittelemme virhettä.

Vantaan Laurin toimitus

Tekstiviestit irja aSkolalla on sydäntä ja

suvaitsevaisuutta, kirkonkin asioissa ihmisen tunne ratkaisee.

Kirjaa pitäisi osata tulkita lämmöllä, sydän ja sielu tukena. Kirkon olisi järkevää myydä hyvää henkeä kohtuuhintaan, niin kyllä kirkon oveen käsi käy.

AH

mikSi Hakunilan seurakunta ei ilmoita aikuiskuoron harjoitusten aikoja Vantaan Laurissa?

Eikö sinne haluta uusia laulajia?

Mari Viljakainen seurakuntalainen

k aiSu HuSun, 54, sydän sykkii luonnolle.

45 % länsi-vantaalainen

Olen ollut Vantaalla terveydenhoitajana äitiys- ja lastenneuvoloissa 0 vuotta, suurimman osan aikaa Pähkinärinteessä. Muutin Vantaalle Helsingistä 2 vuotta sitten. 2-vuotias tyttäreni asuu kotona, vanhempi tytär Venäjällä vauvansa ja puolisonsa kanssa.

Menin viime kesänä uudelleen naimisiin.

Kohtasin puolisoni lintukurssin merkeissä.

Luonto on yhteinen harrastuksemme.



50 % K arJalais-savolainen

Synnyin Jäppilässä. Olin -vuotias muuttaessamme Varkauteen. Olen kolmilapsisen perheen keskimmäinen. Äidin vienankarjalaiset vanhemmat muuttivat Suomeen työn perässä, isän inkeriläiset vanhemmat sodan vuoksi. On hienoa, kun saan työssäni kohdata paljon nykypäivän maahanmuuttajia.

5% aFriKKalainen

Sydämeni sykkii Afrikan luonnolle ja ihmisille.

Olen käynyt Lesothossa, Swasimaassa, Namibiassa ja safarilla Botswanassa. Siellä nukuimme puolisoni kanssa luonnon keskellä teltassa, jonne kuului leijonien ääniä.

Vantaan NMKY:n viikkotoiminnassa vielä tilaa: - Naisten pelit Rajakylässä ke klo 19-20.30 - Lennokkikerho Hakunilassa 7-13-v. ti klo 17.30 - Löydä Liikunta 7-9-v. Rajakylässä ti klo 17 - Isä-poika -koris Sotungissa pe klo 17 Bilisilta nuorille Hakunilan kirkolla to klo 18-20 alkanut.

Hartwall isä-poika (yli13 v.) -lätkää su 21.11.

Isänpäivätapahtuma Hakunilan kirkolla su 14.11. klo 11-14.

Jäsenet! Tervetuloa syyskokoukseen Hakunilan kirkolle ma 15.11. klo 19 (ilm!).

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: www.VantaaNMKY.net

Muistatko kuolevasi?

Ajatus omasta kuolemasta on monelle sietämätön.

K

uolemaa ei mielellään ajattele, eikä siitä juuri rupatella. Jo pelkässä sanassa on niin ikävä kaiku, ettei sitä mainita edes lehtien kuolinilmoituksissa, vaan sanotaan esimerkiksi ”nukkui pois” tai ”pääsi lepoon”.

Eläkkeellä oleva sairaalapappi, teologian tohtori Simo Ylikarjula sanoo, että kuolemasanaa kartetaan, koska se väistämättä tuo mieleen oman kuolevaisuuden.

— Välillä kuolema-sanan välttely tuottaa tahatonta komiikkaa. Kerran sairaalassa ihmettelin, missä eräs potilas on. Hoitaja kertoi, että hän pääsi kotiin. Ensin yllätyin, sillä potilas oli ollut jo hyvin huonossa kunnossa. Sitten tajusin, että hoitajahan puhui vertauskuvallisesti.

Ylikarjula lisää, että kuolema tuskin on ollut helppo puheenaihe koskaan.

Suomessa vaikutusta on varmasti ollut myös sota-ajalla, jolloin kuolema tuli järkyttävän tutuksi monessa perheessä ja kyläyhteisössä. Sotien jälkeen kuolema siirtyi kodeista laitoksiin, pois näkyvistä. Kuolevia alkoivat hoitaa sukulaisten sijasta ammatti-ihmiset.

— Niinpä meillä on nyt paljon nuoria ihmisiä, jotka eivät ole koskaan nähneet vainajaa tai edes olleet hautajaisissa, Ylikarjula sanoo.

Hän kummastelee sitä, että nykyhautajaisissa tapaa harvoin lapsia. Lapset koe­tetaan pitää erillään elämän todellisuudesta, johon kuolemakin kuuluu.

Mikko Paartola/Vastavalo

”Kuolleet elävät muistoissa, ja surevalla on muistaessaan yhteys rajan tuolle puolen.”

Viime aikoina käyty keskustelu vanhusten- ja saattohoidosta kertoo Ylikarjulan mukaan siitä, että meillä olisi vielä paljon tehtävää kuoleman hyväksymisessä.

— Oman rajallisuuden kokeminen ja läpikäyminen olisi tärkeää. Se, että esimerkiksi omaiset pystyvät kuolevan kanssa puhumaan tämän tulevasta kuolemasta, on merkittävää sekä heille itselleen että tietysti kuolevalle.

Ylikarjula kertoo 1980-luvulla tehdystä tutkimuksesta, jossa noin puolet kuolevista potilaista ei tiennyt kuolevansa — kukaan ei kertonut sitä heille.

— Nykyäänkin on omaisia, jotka eivät halua, että kuoleva saa tietää tilanteestaan. Usein kuoleva sen kuitenkin vaistoaa. On traagista, jos joutuu kuolemaan ilman läheisten tukea.

Kuolemanpelko on Ylikarjulan mukaan oikeastaan kimppu erilaisia pelkoja. Saatetaan pelätä tuntematonta, kun ei tiedetä, mitä kuolema merkitsee. Jotkut pelkäävät kipua. Melkein kaikki surevat sitä, että joutuvat luopumaan tärkeistä asioista ja rakkaista ihmisistä. Elämä tuntuu jäävän kesken.

— Suurin osa meistä pelkää kuolemaa, ihan kunnostaan tai iästään riippumatta. Syvällä oleva ahdistus nousee pintaan esimerkiksi sairauden, epäillyn sairauden tai onnettomuuden yhteydessä.

Ylikarjula lisää, että omaa kuolemaa on usein lähes mahdoton hyväksyä. Olemme kuin tarinan vanha aviomies, joka sanoo vaimolleen: ”Sitten kun jompikumpi meistä kuolee, minä muutan Pariisiin.” Ylikarjulan mieleen on jäänyt myös kertomus antropologi Margaret Meadin kuolinvuoteelta. Mead valitteli hoitajalle, ettei halua kuolla. Hoitaja koetti lohduttaa sanomalla, että kaikkienhan meidän on kuoltava. Siihen Mead vastasi: ”Mutta tämä on ihan eri asia.”

— Kuolevan pelkoja voidaan helpottaa puhumalla. Kuolema ei ole vain biologinen prosessi, vaan tilinpäätöksen tekoa koko elämästä. Siksi elämän eri vaiheiden läpikäyminen ja yhteisen elämän sanoittaminen esimerkiksi puolison kanssa on hirveän tärkeää, Ylikarjula toteaa.

Simo Ylikarjulaa on pitkään kiehtonut keskiajan ihmisten tapa käsitellä kuolemaa. Kuolema oli yleinen aihe muun muassa taiteessa, vaikkapa kirkkojen Kuolemantanssi-maalauksissa, joissa kuolema korjaa yhtä lailla piispan kuin kerjäläisen.

— Keskiajalla kuolemateema oli paljon esillä, toisin kuin nykyään. Silloin kuolemaa oli kaikkialla, oli ruttoa ja muita sairauksia, sotia ja nälkää. Kuolema ja sen läheisyys olivat näkyvillä koko ajan, sitä ei voinut kieltää. Toisaalta jatkuvan kuoleman keskellä elämisen on täytynyt olla ihmisille raskasta, Ylikarjula sanoo.

Yksi keskiajan kuolemankulttuurin ilmentymä olivat niin sanotut Ars moriendi ‑kirjat. Nämä kuolemaan valmistautumista käsitelleet kirjat sisälsivät rukouksia ja hengellisiä ohjeita.

Ylikarjulan mielestä kuolemisen taidon harjoittelu voisi olla hyväksi myös nykyihmisille. Oleellista siinä olisi kohdata kuoleman ajatus, ei torjua sitä.

— Minua on puhutellut paljon lause, jonka kauan sitten näin erään itävaltalaisen hautausmaan portilla: ”Me olimme mitä te olette, te tulette olemaan mitä me olemme.” Myöhemmin huomasin, että sama ajatus toistuu suomalaisissakin hautakirjoituksissa. Se on kuin puhutteleva viesti rajan takaa, muistutus omasta kuolevaisuudesta.

Yksi tärkeimmistä oivalluksista Ylikarjulan yli 30-vuotisen sairaalapapin uran aikana on ollut se, että omaistaan surevilla tuntuu olevan pääsy elämän ja kuoleman rajan tuolle puolen.

— Perinteisesti kuolemaa on pidetty muurina. Mutta ei se niin ole. Kuolleet elävät muistoissa, ja surevalla on muistaessaan yhteys rajan tuolle puolen. Kuolema ei ole läpipääsemätön muuri, vaan pikemminkin raollaan oleva ovi, josta sureva menee ja tulee.

Pyhäinpäivänä moni muistaa kuolleita läheisiään. Ylikarjulan mukaan konkreettisella vainajien muistamisella, kuten kynttilän sytyttämisellä haudalle, on oma merkityksensä. Sen avulla liitytään sukupolvien ketjuun. Kuolleet omaiset eivät ole vain nimiä hautakivissä, vaan enemmän.

Tavallaan kyse on Ylikarjulan mukaan samasta ilmiöstä kuin viime aikoina yleistyneessä sukututkimuksessa ja omien muistelmien kirjoittamisessa jälkipolville.

— Vanhemmiten juuret tulevat ihmisille tärkeiksi. Nyt suuret ikäluokat näyttävät keräävän aktiivisesti tietoja suvustaan ja pitävän sukujuhlia. Evakot ja heidän jälkeläisensä tekevät matkoja luovutettuun Karjalaan. Niissä on jotain pyhiinvaelluksen omaista.

Ottaessaan selvää edellisistä sukupolvista ihminen asettuu omalle pienelle paikalleen, yhdeksi lenkiksi ketjuun.

— Se on myös luopumista sellaisesta itsekeskeisestä ajatuksesta, että maailma pysähtyy, kun minusta aika jättää, Ylikarjula naurahtaa.

— Itse olen havahtunut siihen, että rajan takana alkaa olla enemmän tuttuja kuin tällä puolella. Sehän on aika lohdullinen ajatus.

Kaisa Halonen

Teologian tohtori Simo Ylikarjula puhuu aiheesta ”Kuolema on” ke 10.11. klo 18 Korson kirkolla.

5

Juhani hämmästyi suuresti huomatessaan, että matkan päämääränä oli hautausmaa ja hänen suuresti ihailemansa kirjailijan hauta.

— Siinä kaksi ystävää kohtasi, Anna-Maija kuvaa tuolloista tunnelmaa.

”Joskus on riidelty hirveästi”

— Haudoilla käymisen perinteemme alkoi Aaro Hellaakosken haudalta Hietaniemestä, kertoo Anna-Maija Ortamo-Närvä.

Kirjailijan haudalla Anna-Maija OrtamoNärvän perustama kirjapiiri vierailee tunnettujen kirjailijoiden haudoilla.

K

ävelemme syksyisellä Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Anna-Maija Ortamo-Närvällä, 61, ei ole tarkkaa muistikuvaa siitä, missä kirjailija Aaro Hellaakosken hauta sijaitsee. Siksi mukanamme on hautausmaan toimistosta saatu kartta, johon on merkitty Hellaakosken ja monen muun tunnetun suomalaisen merkkihenkilön haudat.

Hellaakosken haudalta alkoi Anna-Maijan perustaman kirjapiirin erikoinen perinne vierailla kirjailijoiden haudoilla.

— Haudalla on pyritty käymään silloin, kun kirjapiirin jäsen täyttää pyöreitä vuosia, viisikymmentä tai enemmän.

— Vierailun kohde on ollut syn-

tymäpäiväsankarille yllätys. Ajatuksena on, että muut kirjapiiriläiset keksivät kohteen, joka heidän mielestään sopii syntymäpäiväsankarille, Anna-Maija kertoo.

K aksi ystävää kohtasi Hellaakosken hauta löytyy melko helposti vanhan kappelin takaa. Kävelemme vain kerran harhaan. Aivan yhtä helposti ei löytynyt Virossa Tallinnan Metsäkalmistossa sijaitseva kirjailija Friedebert Tuglasin hauta, jonka luona kirjapiiri on myös vieraillut.

— Siellä jouduimme tekemään töitä löytääksemme haudan. Tuglasin hauta sijaitsee kumpuilevalla hautausmaalla, jossa ei ole suoria käytäviä, Anna-Maija muistelee.

Piiri kävi ensimmäisen kerran hautausmaalla helmikuussa 1998,

kun Anna-Maijan puoliso Juhani Närvä täytti 60 vuotta.

— Juhani siteeraa Hellaakoskea usein ja mielellään tilanteessa kuin tilanteessa. Sen vuoksi keksimme tuoda hänet Hellakosken haudalle.

Vierailun kohde pidettiin syntymäpäiväsankarilta salassa, mutta tämä yritti tiedustella Anna-Maijalta, minne he olivat menossa. Olivatko he menossa jonkun kotiin?

— Vastasin myöntävästi. Sanoin, että onhan paikka jollain lailla kyseisen ihmisen koti, Anna-Maija kertoo.

Juhani jatkoi kysymällä, onko tämä henkilö kutsunut heidät kylään. Siihen Anna-Maijan piti vastata ei. Hän sanoi kuitenkin uskovansa, että henkilö kaikesta huolimatta ottaa vieraat tervetulleina vastaan.

Tunnettujen henkilöiden hautoja Helsingin pitäjän kirkon

hautausmaalla ●● Bodominjärvellä vuonna 1960 surmansa saaneet nuoret ●● Suomenlinnan linnoituksen komentaja ja Herttoniemen kartanon omistaja Carl-Olof Cronstedt ●● Kenraaliluutnantti Alexander Jakob von Wendt ●● Sotakamreeri Johannes Weckström, joka rakennutti Tuomarinkylän kartanon 1700-luvulla ●● Viilatehtaan perustaja Walfrid Wahlberg ja hänen siskonsa valokuvaaja Irene Wahlberg ●● Kirkkoherra Erik Anders Crohns, joka perusti pitäjään kiertokoulun 1820-luvulla

6

Hietaniemen

hautausmaalla ●● Hietaniemen hautausmaa on Suomen kulttuurihistoriallisesti tärkein hautausmaa. Viimeisen leposijansa ovat sieltä saaneet muun muassa Alvar Aalto, Akseli Gallén-Kallela, Saima Harmaja, Aaro Hellaakoski, Tove Jansson, Aino Kallas, Urho Kekkonen, Åke Lindman, Carl Gustaf Mannerheim, Pertti ”Spede” Pasanen, Lasse Pihlajamaa, Helene Schjerfbeck ja Juha Vainio.

Eri puolella Suomea ●●

Tunnettujen henkilöiden hautapaikkoja on koottu kirkon evl.fi-verkkopalvelvun sivustolle Viimeiset leposijat ja muistojen puistot.

●●

Hietaniemen hautausmaalla sijaitsevien merkkihenkilöiden haudoista löytyy tietoa osoitteesta www.helsinginseurakuntayhtyma.fi.

Anna-Maija työskentelee tutkijana Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, joka ennen tunnettiin Sota-arkistona. Hän on lukenut kirjoja siitä saakka, kun oppi lukemaan.

Kirjapiiri on kokoontunut kohta viisitoista vuotta. Vuosien saatossa joitakin jäseniä on jäänyt pois ja uusia tullut mukaan. Aluksi piirillä oli tapana kokoontua kerran kuukaudessa. Sittemmin tapaamiset ovat harventuneet. Kerran piiri päätettiin jo haudatakin, mutta tapaamisia jatkettiin tauon jälkeen.

— Emme analysoi kirjaa, vaan keskustelu etenee assosioiden. Kerromme, mitä ajatuksia kirja herätti ja mikä ehkä raivostutti.

Kirjapiirin kokoontumiset ovat usein venyneet pikkutunneille. Illan aikana keskustellaan paitsi kirjasta myös elämästä.

— Joskus on riidelty hirveästi. Silloin kun luettavana oli Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja toisen kerran, kun keskustelimme Tove Janssonin teoksesta Muumipappa ja meri.

Kukin kirjapiirin jäsen voi halutessaan ehdottaa kirjaa käsiteltäväksi. Luettavaksi valitun teoksen pitää olla kaikkien piiriläisten hyväksymä. Kerran kirjapiirissä päätettiin lukea roskakirjoja.

— Luimme yhden Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjan sekä Anni Swanin kirjan Me kolme Ritvan suojatit. Eivät ne minusta kyllä mitään oikeaa roskakirjallisuutta olleet, Anna-Maija sanoo.

Haudalla nostetaan malja Tapaamisia on järjestetty kirjapiiriläisten kodeissa Vantaalla, Espoossa, Turussa, Mäntyharjulla ja Tampereella. Kaikki tuovat yhteiseen pöytään ruokaa, joka liittyy jollain tavalla käsiteltävänä olevaan kirjaan.

Viimeksi piiriläiset kokoontuivat viime keväänä. Nyt kirjapiirin on tarkoitus tavata Anna-Maijan ja Juhanin kotona Vantaan Simonkalliossa. Käsiteltävänä on Antti Hyryn teos Uuni.

Anna-Maija kertoo, että Hyryn romaanissa syödään rosvonnakkeja ja pohjalaista rieskaa. Kirjassa piipahdetaan myös Ruotsissa tutustumassa eri kirkkojen urkuihin. Matkalla tarjotaan pannupaistia. Ehkä sitä nautitaan myös kirjapiirin seuraavassa kokoontumisessa.

Aaro Hellaakosken ja Friedebert Tuglasin hautojen lisäksi kirjapiiriläiset ovat vierailleet Hietaniemen hautausmaalla sijaitsevalla Aino Kallaksen haudalla. Viimeksi piiri vieraili Anna-Maijan 50-vuotissyntymäpäivien kunniaksi Sörnäisissä sijaitsevan Katri Valan muistolaatan luona.

Kirjailijan haudalla vierailu on noudattanut aina samaa kaavaa.

Ensin laitetaan seppele syntymäpäiväsankarin päähän. Sitten luetaan ääneen kirjailijan tuotantoa tai muistellaan häntä muuten ja lasketaan seppele kirjailijan haudalle.

Vierailun lopuksi avataan kuohuviinipullo. Sen jälkeen syntymäpäiväjuhla on jatkunut yhteisen ruokailun merkeissä.

— Tilaisuus on juhlallinen. Kuohuviiniä ei nautita mistään muovimukeista. Meillä on tähän tarkoitukseen varattu punottu kori, joka sisältää oikeita lasisia kuohuviinilaseja.

Soili Pohjalainen kuvat Jani Laukkanen

Hans von Schantz

Samassa Tempossa

K

ytöpuiston koulua käyvä 11-vuotias Huong Nguyen raahaa perässään lähes itsensä kokoista soitinkoteloa. Siinä menee kontrabasso, jota Huong on soittanut hieman yli vuoden Tempo-lastenorkesterissa.

— Ei tämä niin painava ole, kun tässä on tällainen teline ja pyörät, Huong vakuuttaa.

— Saimme viime syksynä kokeilla eri soittimia. Valitsin kontrabasson, koska se oli kaikista kivoin ja koska pikkusisko halusi soittaa viulua, hän perustelee valintaansa.

Presidentille soittaminen ei jännittänyt

Huong Nguyen on menossa esiintymään, mutta häntä ei jännitä tippakaan.

— Harjoittelu on kivaa, mutta esiintyminen on parasta. Olemme esiintyneet presidentillekin. Silloinkaan ei jännittänyt yhtään.

Orkesterinjohtaja Jarmo Ahvenaisen mukaan Huongin rento suhtautuminen esiintymiseen on tyypillistä Tempon jäsenille.

— Orkesterimme periaate on, että esiinnymme usein ja uskaliaasti. Lapset eivät jännitä, vaan menevät lavalle aina ihan pokkana. Ensimmäinen keikkamme oli kolme viikkoa sen jälkeen, kun orkesteri oli perustettu, Ahvenainen kertoo ylpeänä.

Esityksissä lasten heittäytymiskyvystä otetaan kaikki irti. Niissä on mukana soiton lisäksi laulua, liikettä ja tarinallisuutta.

Mallia Venezuelasta Tempo-orkesteri on osa Kokonainen maailma lähiössä ‑hanketta, jonka tarkoituksena on edistää erilaisten ihmisten rinnakkaineloa. Orkesterin lapset on valittu Kytöpuiston ja Länsimäen kouluista, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia ja sellaisia oppilaita, joilla muutoin ei olisi mahdollisuutta harrastaa musiikkia.

Tempo-orkesterin juuret ovat maailmankuulussa venezuelalaisessa El Siste-

Huong Nguyen ja Jarmo Ahvenainen olivat Tempo-orkesterin keikalla Helsingissä.

ma -lastenorkesterissa ja sen opetusmetodeissa, joita on kehitelty edelleen Portugalissa ja muokattu vielä Vantaalle sopiviksi.

Kytöpuiston ja Länsimäen kouluissa Tempo sai heti valtavan suosion, orkesteriin oli tulijoita enemmän kuin voitiin ottaa. Soitinten valinta sujui silti hyvin ja viuluille, alttoviuluille, selloille ja kontrabassoille löytyi ottajia.

Tempon neljältä opettajalta orkesterin pyörittäminen vaatii rautaista ammattitaitoa, sillä viidenkymmenen 7–11-vuotiaan soittajan saaminen ruotuun on joskus haastavaa.

— Tämän porukan kanssa toimiessa pitää antaa vähän periksi. Pidän kuria, mutta sanoisin, ettei tässä orkesterissa mikään sotilaallinen kuri ja järjestys ole, Jarmo luonnehtii johtamistyyliään.

Huong Nguyenin mielestä tunnelma on pysynyt mukavana koko ajan.

— Opettajat ovat kivoja, hän toteaa.

Poppia kotioloissa Huong Nguyen käy ryhmäsoittotunneilla kahdesti viikossa. Sen lisäksi hän saa joskus yksityisopetusta ja käy musapajassa, jossa opetellaan laulamista ja musiikin teoriaa.

— Soitan lähinnä koululla, joskus kotonakin. Läksyt pitää aina tehdä ensin. Joskus kun soitan kotona, äiti sanoo, että soitan liian kovaa. On hän myös sanonut, että soitan hienosti, Huong kertoo.

Nyt kun lapset ovat oppineet käsittelemään soittimiaan, toiveena on, että he harjoittelisivat kotonakin. Orkesterinjohtajan mukaan se toteutuu vaihtelevasti, mutta yhteissoitto sujuu silti.

— Luulin, että minua ei yllätä enää mikään, mutta olen monesti ihmetellyt sitä, kuinka nopeasti lapset oppivat uusia asioita ja kuinka hyvin he soittavat, Jarmo Ahve­ nainen toteaa.

Entä onko orkesteri saanut lapset kiinnostumaan klassisesta musiikista ja joko listahitit ovat vaihtuneet Sibeliukseen?

— En ole ajatellut koko asiaa. Luulisin, että he kuuntelevat kotioloissa jotain räppiä, Ahvenainen sanoo naurahtaen.

Huongin tapauksessa orkesterinjohtajan veikkaus on lähellä totuutta.

— Se musiikki, jota orkesterissa soitetaan on ihan kivaa, mutta kotona kuuntelen poppia.

Hanna Antila

Sirpa Päivinen

” O r k e s t e r i m m e p e r i a a t e o n , e t t ä e s i i n n y m m e u s e i n j a u s k a l i a a s t i .”

Urheiluvälineitä kirppikseltä

”E

n harrasta oikeastaan mitään. On vaikea edes ajatella, mitä voisin harrastaa itsekseni. Pystyn ajattelemaan vain, mitä voisin tehdä perheen kanssa. Ratsastusta tai seinäkiipeilyä haluaisin harrastaa lasten kanssa siitä huolimatta, että minulla on korkean paikan kammo. En tiedä, voisinko seinäkiipeilyssä päästä kammostani, mutta haluaisin yrittää.

Olen aina lukenut paljon, nykyään lähinnä hengellistä kirjallisuutta. Kirjat ostan tarjouksesta tai nettidivarista, joskus myös saan tai lainaan kirjoja. Parhaita kirjoja luen uudelleen ja lainaan ystäville. Turhaudun siitä, että kirjat pölyyntyvät hyllyssä. Kirjat ovat aivan liian tärkeitä esineitä olemaan käyttämättä, kun ne voisivat olla jollekin tarpeen herättelemään tai selventämään aja-

tuksia. Mielestäni kirjojen pitäisi olla käytössä koko ajan.

Lasten harrastuksissa törmään aina rahakysymykseen. Onneksi olen saanut ostettua urheiluvälineitä kirppikseltä ja netistä. Yhdet sukset ovat riittäneet, ja koulustakin on voinut lainata suksia.

Tänä talvena on edessä luistinten osto, kun edelliset ovat jääneet pieniksi: ei muuta kuin kirppikselle etsimään!

Kun pitää silmät auki, pääsee kokeilemaan uusia juttuja. Kävimme esimerkiksi sähköyhtiön asiakasillassa Heurekassa, muuten sinne meneminen olisi kallista. Joskus kävin siellä ja minusta tuntui pahalta, kun tiesin, että pääsylippuihin meni niin paljon rahaa.”

Hanna Antila

Sarjassa tarkastellaan 47-vuotiaan, osa-aikatyötä tekevän naisen ja hänen kahden kouluikäisen lapsensa arkea. Naisen nettopalkka on 900 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi hän saa asumistukea ja lapsilisät.

7

Tietoa suurem Tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja piispa Juha Pihkala käyvät keskustelua uskon ja tieteen suhteesta tavalla, joka palkittiin vuoden kristillisen kirjan palkinnolla.

Jumalaa ei näy eikä tunnu

T

oimittaja Maarit Tastula perusteli Esko Valtaojan ja Juha Pihkalan Tiedän uskovani, uskon tietäväni -kirjan valintaa vuoden kristilliseksi kirjaksi sillä, että piispan ja agnostikoksi tunnustautuvan tiedemiehen keskustelu osoittaa, että vuoropuhelu erilaisten maailmankatsomusten välillä on mahdollista.

Seitsemän vuoden ja kahden kirjan aikana Valtaoja ja Pihkala ovat olleet usein eri mieltä, mutta silti yrittäneet ymmärtää toistensa näkökantoja. Samalla miehet ovat ystävystyneet ja oppineet toisiltaan.

— Kun käy keskustelua ja miettii vasta-argumentteja, pitää hankkia itselle taustatietoa. Tosin uskonnot ja uskomukset ovat aina kiinnostaneet minua, hyllyssäni on aiheesta metrikaupalla kirjoja. Juhan ansiosta olen perehtynyt uskontokeskusteluun kirkon sisältä päin. Tätä ennen en juuri tuntenut kirkon väkeä, Valtaoja selvittää.

Pihkalan hyllyssä on puolestaan runsaasti luonnontieteitä ja erityisesti tähtitiedettä käsitteleviä kirjoja.

— Juha on jo ennättänyt lukea Stephen Hawkingin uusimman kirjan ennen minua, Valtaoja tunnustaa.

Samassa hän muistaa, että tunsi sittenkin kirkonmiehiä jo ennen Pihkalaa.

— Minulla on hyviä kollegoja katolisen kirkon jesuiitoissa. Ei tämä hihhulifundamentalistien ja taistelevien ateistien näkemys uskon ja tieteen suhteesta ole niin yksitotinen kuin halutaan esittää.

Hyvän tahdon haltuunotto Pihkala käyttää kirjassa latinankielistä termiä captatio benevolantiea, hyvän tahdon haltuunotto. Jos aiotaan saada aikaan hedelmällistä keskustelua, tarvitaan asettumista toisen asemaan.

— Tällaista vastapuolen näkökantoja kuuntelevaa asennetta tarvittaisiin enemmän. Nyt esimerkiksi televisio on täynnä keskusteluohjelmia, mutta eihän se mitään keskustelua ole, jos jokainen vain huutaa omaa saarnaansa, kunnes juontaja saa revittyä mikin pois, Valtaoja toteaa.

Pihkala on myös kutsunut keskustelukumppanistaan arvostavasti termillä advocatus diaboli eli paholaisen asianajaja. Siihen Valtaoja tarttuu mielellään.

— Katolinen kirkko on käyttänyt paholaisen asianajajaksi nimettyä henkilöä tutkiessaan pyhimysten tekemiksi väitettyjä ihmei-

8

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja muistuttaa, että totuutta etsittäessä pitää uskaltaa kyseenalaistaa omatkin ajatukset.

tä. Advocatuksen tehtävänä on väittää vastaan ja hakea ihmeille luonnollisia selityksiä. Olen yrittänyt hoitaa tätä tehtävää kirkon suhteen, Valtaoja myhäilee.

Voisiko kirkko olla tällainen advocatus suhteessa tieteeseen?

— Ainakin luterilainen perusteologia on nykyisin sitä mieltä, että Raamattu ei ole luonnontieteen oppikirja eikä siis asiasisällöissä yritä haastaa luonnontiedettä. Mutta kun ruvetaan puhumaan moraalista, tieteen soveltamisesta ja maailmankuvista, niin keskustelua voidaan käydä. Maailmankuva on se kuva maailmasta, jonka tiede ottaa selville, mutta maailmankatsomus liittyy siihen, miten tuota kuvaa tulkitaan.

Jumalan olemassaolo on uskon asia Ihmisellä voi siis olla tieteellinen maailmankuva, mutta uskonnollinen maailmankatsomus?

— Totta kai. Esimerkiksi Pihkala torjuu kreationismin eikä kiistä tieteen saavutuksia. Hän odottaa innolla, mitä uutta tähtitiede saa selville maailman synnystä. Hänelle uusi tieto maailmasta lisää tietoa Jumalasta.

Itse en kyllä sitä oikein ymmärrä, koska kuvassa, jonka tiede minulla antaa, en näe missään Jumalaa.

Valtaojan mukaan uskovat eivät voi todistaa, että Jumala on olemassa, eikä tiede, ettei Jumalaa ole.

— Ollaan pattitilanteessa, jossa Jumalan olemassaolo jää uskon asiaksi. Mutta toisaalta se, ettei tiede voi todistaa Jumalaa olemattomaksi, on minusta heikko argumentti uskon puolesta. Ei tiede voi todistaa monta muutakaan asiaa, kuten vaikkapa sitä, ettei Zeusta ole olemassa.

Jos Valtaoja olisi kirkonmies, kosmologinen hienoviritys, se että maailma on sattumoisin juuri sopiva elämän synnylle, olisi hänelle vahvin perustelu Jumalan puolesta.

”Toinen näkee kehityksen takana Jumalan, toinen ei häntä selitykseksi tarvitse. Kosmoksen pyhyys on kuitenkin yhteinen.”

— Se on mahdollinen näkemys, mutta ei sekään kyllä vaadi selityksekseen Jumalaa.

Missä on Jumalan rakkaus?

Vaikka Valtaoja ei näe maailmassa Jumalaa, hän ei ole ateisti.

— Olen agnostikko eli ateistien silmissä vellihousu, koska heidän mielestään en uskalla tunnustaa ateismiani. Mutta itse haluan pitää kiinni tästä termistä, koska ei minulla ole varmaa tietoa puoleen eikä toiseen.

Valtaojalle kuitenkin keskeisempää kuin tieto Jumalasta on tunne hänen läsnäolostaan. Valtaoja ei ole kokenut Jumalan rakkautta eikä hyvyyttä eikä näe siitä merkkejä. Maailmassa näkyy vain ihmisten hyvyys.

— Paljon on pohdittu sitä, miksi maailmassa on niin paljon pahaa, mutta minusta suurempi ongelma Jumala-uskolle on se, missä näkyy Jumalan rakkaus.

— Suurin osa maailman ihmisistä ei koskaan elämässään tunne kristinuskon Jumalan rakkautta. Miksi hän ei yksinkertaisesti ilmaise itseään kaikille? Minusta asian ei pidä mennä niin päin, että ensin uskoo ja vasta sitten saa tuntea rakkautta. Biologisessa maailmassakin isän tehtävä on osoittaa rakkautensa — eikä niin, että lapsi joutuu sitä etsimään ja kerjäämään.

Uskonnot eivät katoa Uskontojen opit kiinnostavat Valtaojaa, mutta paljon tärkeämpää hänelle on, miten usko näkyy maailmassa. Tosiasia on, että suurin osa maailman ihmisistä kuuluu johonkin uskontoon. Siksi uskontojen kanssa pitää käydä keskustelua siitä, miten niiden tekemää pahaa voi minimoida ja hyvää maksimoida.

— Jos näen, että jokin uskomus saa aikaan pahaa, tulee hyväntahtoisen keskustelun raja vastaan. Kun mitta täyttyy, kuten vaikkapa puolustaessani homojen ihmisoikeuksia, en epäröi käyttäytyä kuin entinen mies ja ruveta potkimaan temppelin myyntikojuja kumoon.

Valtaojan mukaan eri ideologioita, uskontoja ja myös tiedettä voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan. Toisaalta siitä, mikä on hyvää ja mikä pahaa, ei ole maailmassa yksimielisyyttä. Tappamiseenkin on aina löydetty perusteluja, ja inkvisitio katsoi toimivansa sielujen pelastukseksi.

— Siksi tehtävämme on etsiä yhdessä tietä eteenpäin. Totuutta etsittäessä pitää uskaltaa kyseenalaistaa omatkin ajatukset. Aivan kuten Englannin lordiprotektori Oliver Cromwell vannotti 1600-luvulla uskonveljiään: ”Jeesuksen munaskuiden kautta vannotan teitä harkitsemaan sitä mahdollisuutta, että voitte olla väärässä.”

mpi kysymys

Piispa Juha Pihkalan mukaan tieteen ja uskon vuoropuhelu hyödyttäisi molempia.

Luonnontiede tutkii luomistyötä

T

ampereen eläkkeellä oleva piispa Juha Pihkala ei tunne itseään nurkkaan ajetuksi, vaikka hänen ja tähtitieteilijä Esko Valtaojan ensimmäisen yhteisen kirjan nimi olikin Nurkkaan ajettu Jumala.

— Olen oppinut Eskon kanssa käydyissä keskusteluista muun muassa sen, että ei pidä juuttua ensimmäiseen erimielisyyteen, vaan etsiä pintatason takaa sitä, mitä todella sanotaan.

Usein ongelma on erilaisessa kielessä. Kun sen yli pääsee, löytyykin yllättävän paljon yhteistä. Toiseksi olen huomannut, että omista ajatuksistaan pääsee kunnolla selville vasta, kun toinen haastaa ja kyseenalaistaa ne.

Esko Valtaoja tuumii miesten uudessa kirjassa, että sillanrakentajille — joita he yrittävät olla — käy usein ikävästi: heitä ammutaan kummaltakin puolelta, sekä selkään että vatsaan.

— Se on totta, mutta sitten täytyy yrittää keskustelulla osoittaa, ettei siihen olisi aihetta. Täytyy yrittää saada jollakin tavalla kummankin puolen änkyrät mukaan. Uskon puolella äärilaita kulkee siellä, missä ajatellaan, että jos et usko kirjaimellisesti esimerkiksi luomiskertomusta, kiellät uskon. Tieteen puolella äärilaita sanoo, että usko on illuusiota tai geenivirhe tai vaarallista.

Jumala on luonut järjen ja aistit Pihkalan muistuttaa, että keskustelua fundamentalismista ja tieteen ja uskon suhteesta on käyty historian kuluessa moneen kertaan.

Jo 500-luvulla elänyt aleksandrialainen teologi Johannes Filoponos päätyi siihen, ettei Raamatun luomiskertomus opeta luonnontiedettä. Filoponos oli huipputiedemies, joka tunsi oman aikansa tähtitiedettä, kosmo-

logiaa, matematiikkaa ja filosofiaa ja ymmärsi maan olevan pallo, joka kelluu avaruudessa.

— Filoponoksen mukaan luomiskertomuksen opetus on, että Jumala on luoja, että ihminen on luotu tasa-arvoiseksi kumppaniksi toiselle ihmiselle ja että luomakunta on annettu ihmisen hoitoon. Siitä, että Jumala on luonut ihmiselle järjen ja aistit, seuraa, ettei se, mitä ihminen niillä saa selville, voi olla Jumalan luomistekoa vastaan.

— Se, miten asioista luomiskertomuksessa puhutaan, liittyy tietysti sen ajan ihmisten maailmankuvaan. Miten muuten voisi olla?

Nykyajan maailmankuva olisi ollut sen ajan ihmisille käsittämätön.

Pihkalan mukaan uskonnollinen fundamentalismi ja eräiden luonnontieteilijöiden kirjat, joissa uskoa vastaan hyökätään tieteen avulla, ruokkivat toisiaan. Lisäksi uskonnollinen fundamentalismi on Suomessa marginaalinen ilmiö, toisin kuin Yhdysvalloissa, jonne uusateistinen kirjallisuus on alun perin suunnattu.

”Uskon edustajat voisivat oppia nöyryyttä sitä Jumalan luomistyötä kohtaan, joka näkyy ihmisen tiedonhalussa.”

13,7 miljardin vuoden prosessi Pihkala ajattelee, että Jumala on luonut maailman niihin prosesseihin kietoutuneena, jotka luonnontiede on tunnistanut. Tutkiessaan maailmaa luonnontiede siis tavallaan tutkii luomistyön jälkiä.

— Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että maailman syntyminen tässä universumissa on ollut 13,7 miljardin vuoden prosessi. Siinä prosessissa näyttäisi olevan, kuten Stephen Hawking sanoo, ”Grand Design” eli suuri suunnitelma. Hawking on kuitenkin sitä mieltä, että maailma on luonut itse itsensä.

Minusta se on tyhjä selitys.

Evoluutio näyttää Pihkalan mielestä vakuuttavalta teorialta eikä sodi hänen us­koaan vastaan.

— Jos siinä on aukkoja tai ongelmia, niiden selvittäminen on tieteen asia. Ainoa ongelma uskon kannalta tulee siitä, jos tieteen tuloksia aletaan ideologisesti käyttää uskoa vastaan, kuten joskus tapahtuu.

Pihkala korostaa, että usko ja tiede voisivat käydä hedelmällistä keskustelua elämän mielekkyyden, merkityksen ja arvojen alueella paljon nykyistä enemmän ja ilman, että kummankaan tarvitsisi tinkiä omista metodeistaan ja lähtökohdistaan. Esimerkiksi moraalikysymyksiä ei voida ratkoa pelkillä luonnontieteellisillä faktoilla eikä yksikään ihminen tee elämänsä kaikkia suuria ratkaisuja pelkän tieteen varassa.

Uskonnollista kokemusta ei voi siirtää Pihkalan mukaan Valtaojan kysymys Jumalan rakkauden näkymisestä maailmassa on hyvä.

Hänellä ei ole siihen sellaista helppoa vastausta, jonka avulla Jumalan teot pystyisi erottomaan esimerkiksi häneen uskovien ihmisten tekemistä hyvistä teoista.

— On mahdotonta näyttää niin konkreettisesti, mikä maailmassa on Jumalan tuomaa hyvää. Jos sanon, että teen jonkun hyvän asian siksi, että Jumala rakastaa minua ja haluan jakaa sitä hyvää toisille, niin toinen voi sanoa, että sinulla on tuollainen sisäinen päättelykyky, jolla toteutat inhimillistä altruismia.

— Jos ihminen ei näe Jumalaa missään tässä maailmassa, on vaikea osoittaa, että monet hyvät asiat ovat Jumalan vaikuttamia ja niissä näkyy Jumalan rakkaus. Niin päin se vain on.

Siitä huomaa myös, että toisen epäuskon moittiminen on turhaa, koska uskoa sisäisenä kokemuksena ei kukaan voi toiselle siirtää. Toki voi manipuloida toisessa tiettyjä tunteita, mutta se on hengellistä väkivaltaa, ei uskoa.

Jumalan rakkaus on Pihkalan mukaan perimmältään persoonan rakkautta. Rakkaudesta voidaan puhua myös periaatteena, mutta ei pelkkä periaate tee maallisessakaan rakkaudessa mitään, ihmiset tekevät.

— Kristinusko kertoo siitä, että Jumalan rakkaus tuli maailmaan Jeesuksessa. Hänen toimintansa kertoo siitä, mitä rakkaus on.

Aito rakkaus konkretisoituu tekoina. Ja siinä Esko on ihan oikeassa: hedelmistään puu ja myös aito usko tunnetaan. teksti Pauli Juusela kuvat Jani Laukkanen

●●

●●

Seitsemäs taivas su 7.11 klo 21 TV 2:ssa.

Maarit Tastulan vieraana piispa Juha Pihkala ja professori Esko Valtaoja.

Piispa Juha Pihkala puhuu aiheesta ”Jumala ompi linnamme” martinpäivän musiikki-illassa ke 10.11. klo 19 Myyrmäen kirkossa. Jorma Hynninen ja Esa Ruuttunen, laulu, Joonas Vapaavuori, sello, Kari Jerkku, urut, sekä Tapanilan kamarikuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

9

Tiede, usko ja Raamattu

Palveluksessasi Pia Hurme, LKV, YEAT

Laillistettu kiinteistönvälittäjä pia.hurme@lkvtuijahurme.fi Välityspalkkio vain lopuun saatetusta työstä, osakehuoneistot 3,69% ja kiinteistöt 4,92% sis. alv. 23%.

Palkkio toteutuneesta myyntihinnasta.

Huom! Emme peri erikseen markkinointi- ja asiakirjakuluja.

www.lkvtuijahurme.fi

Välitä ja vaikuta äänestämällä

Tarja Eklund 65 Seurakuntaneuvosto 31 Kirkkovaltuusto Hakunilan seurakunta Sosialidemokraattinen seurakuntaväki

O

vatko tiede ja usko sotatilassa? Miten uusateismi tarttuu Kir tähän myyttiin? Entä millainen mullistus kristinusko syntyessään oli? Uskooko kirkko enää Raamattuun Jumalan sanana? Mitä jos kristinusko katoaa?

Näitä isoja kysymyksiä pohditaan kolmessa tänä vuonna ilmestyneessä kirjassa. Yhteistä kirjoille on se, että ne kaikki käsittelevät kristinuskon totuusulottuvuutta ja vaikutusta.

Ykköseksi kirjoista nostan David Bentley Hartin Ateismin harhat (Perussanoma 2010). Tosin kirjan suomenkielinen nimi on huono. Enemmän kuin ateismia Hart käsittelee kristinuskoa ja osoittaa vakuuttavasti, millainen kosmi-

Parantava rukous Rukoilemme puolestasi!

Keravan seurakunta ja Rukousystävät ry

24 varatuomari

Pirkko Jalovaara

KATSO HANNUN VASTAUKSET VAALIKONEELTA seurakuntavaalit.fi “Tuon ennakkoluulottomuuden olen tuntenut 20 vuotta.

Siksi tuen Hannua.”

ANNUKKA LARKIO

HANNU RIIKONEN

Arvot näkyvät teoissa

Kokoomus ja sitoutumattomat

ma Raamatulla on kirkossa ja mikä asema sillä pitäisi olla. Raamattu on Jumalan sanaa, mutta ei fundamentalistisesti tulkittuna, väittää Juntunen.

Pauli Juusela

Kirja-arvostelut netissä www.vantaanlauri.fi/kulttuuri

● ● ●

David Bentley Hart: Ateismin harhat Minä uskon. Jumala-usko 2010-luvulla Sammeli Juntunen: Kirkon raamattuteologiasta ja sen puutteesta

HERÄNNÄISSEURAT

Rukousilta Keravan kirkossa sunnuntaina 7.11. klo 17.00

UUSI ALBUMI NYT KAUPOISSA

1

nen mullistus se oli antiikin maailmassa. Kristinusko muutti suuren enemj a t mistön elämää paremmaksi tuomalla maailmaan muun muassa ajatuksen kaikkien ihmisten yhtäläisestä ihmisarvosta.

Minä uskon (Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 2010) on pappien synodaalikokouskirja. Sen alussa on pari erittäin ajankohtaista artikkelia. Niistä toinen käsittelee tieteen ja uskon suhdetta. Toinen pohtii sitä, miksi uusateismista on tullut ärhäkkä haastaja kristinuskolle. Vastaus on: se sattuu sopimaan ajan henkeen.

Jos tämän jälkeen vielä jaksaa, voi kahlata Sammeli Juntusen kirjan Kirkon raamattuteologiasta ja sen puutteesta (Kirjapaja 2010).

Siinä Juntunen pohtii, mikä ase-

Vantaankosken seurakunta

Pe 5.11. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparikatu 8.

La 6.11. klo 10 Kirkkopyhä Hyvinkään kirkossa, Hämeenkatu 16. Saarnaa Kalle Hiltunen. Kirkkokahvit ja seurat srk-keskuksessa.

Su 7.11. klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Johanneksenkirkossa. Saarnaa Raisa Jarkkola, mukana Herännäisnuorten kuoro. Seurat srk-kodilla, Korkeavuorenkatu 10 E, Hki. Klo 10 Kirkkopyhä Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, Hki. Klo 12 Kirkkopyhä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13, Hki. Klo 14 Martinristissä, Laajaniityntie 2. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Kirsi Hiilamo, Samuli Korkalainen ja Paula Pakarinen. Klo 18 Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6, Nurmijärvi.

Ke 10.11. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 11.11. klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit klo 18 alkaen Omenan olohuoneen puolella.

Uutuus!

Läsnä ja lähellä Opas kuolemaa ja surua kohtaaville vapaaehtoisille Opas tarjoaa tietoa ja käytännönläheisiä neuvoja kuolevia ja surevia kohtaaville vapaaehtoisille, omaisille ja eri alojen ammattilaisille.

68 sivua. Hinta 7 euroa.

Tilaukset: Eläkeliitto puh. (09) 7257 1144 tai info@elakeliitto.fi Lähetyksiin lisätään posti- ja käsittelykulut.

Kamarikuoro Krysostomos esittää ortodoksista kirkkomusiikkia Pyhän Laurin kirkossa.

Uutta ja vanhaa kirkkomusiikkia

TYRnIjAuHE TIELLÄ pITÄÄ!

Requiem Hämeenkylän kirkossa

Tuoretta ortodoksista kirkkomusiikkia

Petite Messe Solennelle Korsossa

antaa aamupuuroon ripoteltuna terveellisen ja virkistävän alun uudelle päivälle. Tyrni on varsinainen vitamiinipommi, joka lisää vastustuskykyä ja kohottaa yleiskuntoa.

Hämeenkylän kirkossa antaudutaan pyhäinpäivänä Mozartin rakastetun Requiemin, sielunmessun, tunnelmiin. Requiem kuuluu eniten esitettyihin ja yleisön aina uudestaan toivomiin suuriin kirkkomusiikkiteoksiin.

Requiemia ympäröi salaperäisyys, johon kuuluvat mustaviittaiset, naamioidut viestintuojat ja kuumeinen sävellystyö. Teos tilattiin Mozartilta kesällä 1791. Hän sai valmiiksi kaksi osaa ja joitakin luonnoksia muista osista ennen kuolemaansa. Nämä esitettiin säveltäjän muistotilaisuudessa.

Mozartin leski tarjosi Requiemin täydentämistä useammalle säveltäjälle, mutta tehtävän otti viimein vastaan Franz Xaver Syssmeyer. Requiem julkaistiin vuonna 1799.

Hämeenkylässä teoksen esittävät Kamarikuoro Valon Kaiku, Kaakon Kamarikuoro ja kamariorkesteri Refugium Musicum. Solisteina laulavat sopraano Leena Arffman, altto Ulla Raiskio, tenori Anssi Hirvonen ja basso Kai Huopainen. Musiikkia johtaa kanttori Pekka Soranummi.

Liput konserttiin maksavat 12 euroa, johon kuuluu ohjelma tekstikäännöksineen.

Pyhän Laurin kirkossa kuullaan uutta suomalaista ortodoksista kirkkomusiikkia sunnuntaina 7.11.

Kamarikuoro Krysostomos on nuorekas sekakuoro, jota pidetään yhtenä Suomen tasokkaimmista ortodoksisista kuoroista.

Rauhaisa Valkeus ‑konsertissa kuullaan kolmen säveltäjän musiikkia: kuoron johtajan Mikko Sidoroffin, Virpi Leppäsen ja Johann von Gardnerin.

Konsertti sisältää myös osia Mikko Sidoroffin säveltämästä Panihidasta eli ortodoksisesta muistopalveluksesta, josta on tullut kuoron merkkituote.

Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa. Kirkon ovet avataan vasta juuri ennen konsertin alkua noin klo 15.

Korson kirkossa soi italialaisen säveltäjän Gioachino Antonio Rossinin katolinen messu Petite Messe Solennelle. Sitä kutsutaan yhdeksi länsimaisen musiikin kulmakivistä.

Rossini tunnetaan erityisesti nuoruusiän koomisista oopperoistaan. Hänen myöhempää tuotantoaan ovat Stabat Mater ja Korsossa kuultava Petite Messe Solennelle, joka jäi 71-vuotiaan säveltäjän viimeiseksi työksi. Messun nimessä on nähty säveltäjän omalaatuista huumoria: vaikka nimi tarkoittaa pientä ja juhlallista, se ei ole erityisen pieni eikä niin juhlallinenkaan.

Teoksen esittää yli 60 laulajan oratoriokuoro Canzonette Nova, johtajanaan kanttori Erkki Rajamäki. Solisteina laulavat sopraano Mia Heikkinen, mezzosopraano Ursula Hynninen, tenori Joonas Eloranta ja basso Janne Kaksonen. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa.

Rauhaisa valkeus ‑konsertti su 7.11. klo 15 Pyhän Laurin kirkossa

G. Rossinin Petite Messe Solennelle su 7.11. klo 18 Korson kirkossa

RAITAnIEMEn TYRnIjAuHE

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Tyrnijauhe säilyy hyvin ja erittäin riittoisaa: yksi teelusikallinen jauhetta vastaa YHTÄ DESILITRAA tuoreita VALA marjoja. Maista ja ihastu!

Tällä kupongilla 4.-7.11.2010

Tyrnijauhe sisältää jauhettuna myös tyrnin siemenet, jolloin elimistö pystyy hyödyntämään tämän kaikkein terveellisimmän osan marjasta.

Tuoreeks,

Raitaniemen marjatila:

Tyrnijauhe, 100 g

7,50

/pss

(8,98) /75,-kg

(89,80)

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117 www.esperi.fi

W. A. Mozartin Requiem la 6.11. klo 20.30 Hämeenkylän kirkossa Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

Canzonetta Nova esittää Rossinin messun Korson kirkossa.

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

Jätä hetkeksi arjen paineet ja anna itsellesi aikaa.

Koht i sisäistä joulua.

Virittäydy rauhaisaan joulun odotukseen Valamossa, minne maailman häly ei yllä. Avaa sydämesi hiljaisuudelle, levolle ja ympäröivän luonnon rauhalle.

Kohti sisäistä joulua 25.-28.11.

Ohjaajana lääkäri, kirjailija Helinä Siikala. Hinta alk. 205 e.

Marjaviinit ja ruoka 26.-28.11.

Ohjaajana keittiömestari Markus Maulavirta. Hinta alk. 125 e.

Valamon kurssit ja joulun täysihoitopaketit: www.valamo.fi

Luonamme löydät minkä kiireelle kadot it.

11

gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Kuulutuksia

Palveluja tarjotaan

Kuulutus

Äänestäminen seurakuntavaaleissa Vantaan seurakunnissa toimitetaan 14. ja 15.11.2010 seurakuntavaalit, joissa valitaan jäsenet vuoden 2011 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi yhteiseen kirkkovaltuustoon ja seurakuntien seurakuntaneuvostoihin.

KOTISIIVOUSTA

Vaalit aloitetaan seurakuntien pääkirkoissa sunnuntaina 14.11. jumalanpalveluksen jälkeen.

Ikkunanpesua, kotiapua

Äänioikeutettu seurakunnan jäsen, joka on 15.8.2010 merkitty läsnä olevaksi ja joka on täyttänyt 16 vuotta viimeistään 14.11.2010, saa äänestää oman seurakuntansa äänestyspaikassa. Äänestäjän tulee pyydettäessä todistaa henkilöllisyytensä.

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Äänestysajat:

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Sunnuntaina 14.11. messun päättymisen jälkeen klo 20:een asti, ja maanantaina 15.11. klo 11–18.

Äänestyspaikat Hakunilan seurakunta: Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Helsinki: Petri Takkula Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. gsm 041-4402311 www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Tilaa ilmainen

kylpyhuonekartoitus nyt!

Hämeenkylän seurakunta: Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 Korson seurakunta: Korson kirkko, Merikotkantie 4

petri.takkula@blosius.fi

Rekolan seurakunta: Rekolan kirkko, Kustaantie 22

Muutot ja kuljetukset

Tikkurilan seurakunta: Tikkurilan kirkko, Asematie 12

edullisesti pakettiautolla. 2 miestä + auto 70 e/h. Muutto ja maalaus Ahonen Tmi, Puh. 045 329 6299

Vantaankosken seurakunta: Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 Vanda svenska församling: Bagarstugan, Kurirvägen 1 (sö kl. 11–20)

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, myös hankalat, Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Pastorsexpeditionen, Stationsvägen 12 B (må kl. 11–18) Vantaan seurakuntien keskusvaalitoimikunta Jukka Nevala puheenjohtaja

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Hautauspalveluja

Terveydenhoitoa

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

HIERONTAA

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Avajaistarjous

20€

HAUTAKIVET

Vuokrata halutaan Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

TESTAMENTIT alk. 60€ PERUKIRJAT alk. 175€ Kotikäynneistä ei eri veloitusta.

Yli 10 v. kokemuksella Katriina (Kati) Heikkinen varanotaari Puh. 050 444 2314

Koulutusta Kehitä taitojasi – hanki lisäkoulutusta

PSYKOTE R API AA

24.1.-20.5.2011 päiväkoulutuksena

Päi vi N i emi -I mpola psykoterapeutti, pastori KELA-pätevyys paivi.niemi-impola@welho.com 040 175 9404 Mannerheimintie 40, Helsinki

Sijaiskanttori/ kirkkomusiikkikoulutus • Kiinnostavatko seurakuntamuusikon työt?

• Perusvalmiudet kanttorin sijaisuuksien hoitamiseen • Valmentaa ammatillisten opintojen pääsykokeisiin Pääsyvaatimuksena peruskoulun päättötodistus, musiikin perustietojen ja -taitojen hallinta.

Koulutus kuuluu Kelan opintotuen piiriin.

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

JulKaisiJa Vantaan seurakunnat. KustantaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leviKKi 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL 6), 0101 Vantaa, ☎ 09 80 627, faksi 09 820 16, vantaan. lauri@evl.fi. toimituKsen sihteeri Arja Vasara, ☎ 09 80 627, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaJa Pauli Juusela, ☎ 09 80 6287, pauli.juusela@evl.fi. toimituspäälliKKÖ Heli Kulmavuori, ☎ 09 80 627, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittaJat Hanna Antila, ☎ 00 20 81, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 80 619, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 80 626, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 09 80 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmarKKinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 7 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 7 227, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 7 209, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 7 261. ilmoitushinta mv 1,0 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoitusten vastaanotto Ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 1), 00181 Hki, ☎ 020 7 227, faksi 020 7 2, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Lisätietoja

www.eko.fi

Koulutie 4, 27100 EURAJOKI puh. (02) 868 0065 opisto@eko.fi

Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Lakiasioita

Varaa aikasi p. 041 728 7357

K&P

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Kauneuspalvelut Smailerssin tiloissa, Peltolantie 2

Niska-hartia hieronta 30 min.

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

MUUTOT JA KULJETUKSET

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

1

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

HUONEISTOCENTER OY

.11.–11.11.

Vantaan seurakunnat

KirKKoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Virasto suljetaan ti 9.11. klo 14.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

09 830 6507 ma–to klo 10–14.

diaKoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

haKunilan KirKKo Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Vaatteita, leluja ym. edullisesti, lähes kaikki 0,50 euroa. Tuotto kirppiksen kummilasten hyväksi Israelissa ja Namibiassa.

Pyhäinpäivän muistojumalanpalvelus la 6.11. klo 11. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Kristiina Nurmi, Maarit Mäkinen, sello. Seurakuntamme jäseninä kuluvana vuonna kuolleille sytytetään kynttilät.

Messu su 7.11. klo 11. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Anne Viljamaa.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Ilosanomapiiri ma 8.11. klo 18.30. Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 9.11. klo 13–14.30.

Kristiina Nurmi vierailee.

Raamatun lukua, keskustelua, rukousta tiistaisin klo 18–20. Mariitta Nuortie ja Petri Häkkänen.

Päivärukous ke 10.11. klo 12.30.

Usko arjessa -ilta ke 10.11. klo 18–20. Naisia Raamatussa, alustajana Liisi Jokiranta.

Aamurukous torstaisin klo 8.30– 10. Mariitta Nuortie, Anneli Rajamäki.

Viikkomessu to 11.11. klo 18.

länsimäen KirKKo Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms.

Perjantaisin lounas (2,5 €) klo 11.

Lisätietoja ma–ke diakonit Laura Alho p. 050 560 5693 ja Elina Vepsäläinen p. 050 593 5503.

Messu su 7.11. klo 10. Harri Nurminen, Kristiina Nurmi.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki ja puuroaamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

pyhän annan lastenKirKKo Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Pyhä ja pyhä Birgitta 1.12. klo 13–16. Pyhyyden kokemiseen keskiajalla ja tänään johdattelee TT Päivi Salmesvuori. Ilmoittautumiset 19.11. mennessä elina.piippo@evl.fi tai 050 3213282.

nuorille Messu ke 10.11. klo 18 Vaaralan kirkossa.

retKi Diakoniatyön leiripäivä pe 19.11 Holmassa. Päivä on tarkoitettu pienituloisille ja/tai virkistystä kaipaaville. Ilmoittautumi-

Ilmoittautuminen 7.11. mennessä Pasi Niemistölle p. 050 518 7967.

varhaisnuorille

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi ja toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Autokerho ma klo 17–18, 7–10-vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Puuhakerho ma klo 17.30–19, 7–10-vuotiaille, Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Bofferikerho ma klo 18–19, 7–9-vuotiaille ja klo 19–20, 10–14-vuotiaat, kirkon nuortentila. Bofferointi eli pehmomiekkailussa taistellaan turvallisesti ohjaajien valvonnassa ja yhteisesti sovituilla säännöillä.

Kuviskerho ti klo 17.30–19, 7–14-vuotiaille, Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Kokkikerho ti klo 17–18.30, 7–9-vuotiaille ja klo 18.30-20, 10–14-vuotiaille, kirkon alakerta.

Musakerho ti klo 17–18, 7–10-vuotiaille, kirkon alakerran päiväkerhotila.

Sählykerho pojat ke klo 16.30– 17.30, 7–9-vuotiaille ja klo 17.30– 18.30, 10–14-vuotiaille Pähkinärinteen koulu, Mantelikuja 4. Mailat ja pallot saat lainaksi, jos sinulla ei ole omia. Sisäänkäynti takapihan kautta.

Kokkikerho to klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Näytelmäkerho to klo 17–18.30, 7–10-vuotiaille, kirkon alakerta.

hämeenKylän KirKKo

muuta

Auratie 3, p. 09 830 6459

Roomalaiskirjeen luento to 11.11. klo 18.30 Kalajärven kappelissa Espoossa. Luennoitsijana Jukka Nevala. Aiheena Kaveria ei jätetä, luku 14.

Retki lähiseuduille to 25.11. Vierailukohteet Vuosaaren satama, Merimieskeskus ja Vantaan Kaupungin museo, jossa on näyttely TARINAMME Helsingestä Vantaaksi. Hinta 35 €. Sisältää matkan, lounaan ja pääsyliput. Mukana pastori Jouni Salko ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Ilmoittautumiset p.09 830 6450.

Adventtiretki Hämeeseen to 2.12. Tutustumme Visavuoressa taiteilija Kari Suomalaisen juhlanäyttelyyn ja kuvanveistäjä Emil Wikströmin taiteilijakodin entisajan jouluun. Jouluinen lounas Ellilän kievarissa. Tutustumme myös Sääksmäen vanhaan kivikirkkoon. Paluumatkalla on mahdollisuus jouluostoksiin. Matkan hinta 30 €. Ilmoittautumiset 24.11. mennessä p. 09 830 6450.

Senioreiden perinteinen jouluretki Porvooseen ti 7.12. Kirkkohartaus, joululounas ja Yrjö Jäntin taidekokoelmaan tutustuminen sekä mahdollisuus edullisiin kirjaostoksiin. Iltapäivällä vapaata aikaa jouluisessa vanhassa kaupungissa. Kotimatkalla käymme Brunbergin tehtaanmyymälässä ja Tyysterin lihasavustamossa. Bussi lähtee Askistosta 8.30 ja kulkee reittiä Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinne, Hämevaara ja Vapaala. Takaisin kirkolla n. klo 18. Hinta 40 €. Hintaan sisältyy bussikuljetus, joululounas ja taidemuseo-opastus. Ilmoittautuminen 22.11. mennessä p. 09 830 6450. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala.

K astettu Samuel Kristian Kukkonen, Ukko Vili Matias Pohjola, Jemina Julia Savonsaari, Jenna Katri Tammivaara, Aino Linea Välimetsä.

hautaan siunattu Katri Elina Sonninen 90 v, Signe Linnea Selin 90 v.

Hämeenkylä KirKKoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 6.11. klo 18. Tilaisuudessa muistetaan vuoden aikana poisnukkuneita seurakuntalaisia ja sytytetään heille kynttilät. Liturgia Jukka Nevala, puhe Jouni Salko. Hämeenkylän kamarikuoro laulaa Bachin motetin ”Jesu meine Freude!”

Urkurina Susanne Kujala. Kamarikuoroa johtaa ja kanttorina Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Messu su 7.11. klo 10. Saarna Tapio Holma, liturgia Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Kirkkokahvit ja seurapuhe Perttu Mäki-Martti. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä.

Konsertti, W.A. Mozartin Requiem la 6.11. klo 20.30. Kamarikuoro Valon Kaiku, Kaakon kamarikuoro ja Refugium Musicum -orkesteri. Johtaa kanttori Pekka Soranummi.

Rukouspiiri ti 9.11. klo 17.30 takkahuoneessa.

Rukoilen — kuuleeko kukaan? to 11.11. klo 18.30 seurakuntasalissa. Sanan ja laulun ilta. Juontajana Vuokko Kuokkanen. Puhujana kouluttaja Marja Mäkelä Kansan Raamattuseurasta. Mukana kappalainen Anna-Kaisa Inkala.

Lapsikuoro tiistaisin klo 17–18.

Hale eli kanttori Hannu-Pekka Heikkilä opastaa ammattitaidolla lapset laulamisen ja musiikin erityiseen maailmaan. Kuoro on aloittanut tänä syksynä ja vielä on tilaa innokkaille 7–13-vuotiaille laulajille.

Ekumeenisen vastuuviikon kaksikielinen valokuvanäyttely ”Pyri sopuun, rakenna rauhaa!” — ”Bygg fred, Sök försoning!” 29.10.–12.11. Hämeenkylän kirkon aulassa.

lammasKuJa 2 B Kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 10.11. klo 18. Vierailija Anja Kolehmainen kertoo Israelista.

K astettu Joa Elias Källman, Samuel Onni Iivari Lehtomaa, Onni Eelis Laaksonen, Eetu Onni Edward Marjakangas, Emilia Hilja Aurora Aalto, Sisu Matti Samuel Lahtinen, Elle-Erika Suominen, Lilja Isabella Vilpponen.

vapaalan seuraKuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 5

Kenian piiri to 18.11. klo 12. Vierailijana rovasti Martti Laitinen.

lapsille Ja perheille Tyttöjen ja poikien retki Heurekaan 7–14-vuotiaille su 28.11 klo 14–18.30. Hinta 15 €. Sisältää kuljetuksen, pääsylipun, välipalan ja planetaarioesityksen. Mukana varhaisnuorisotyönohjaaja Pasi Niemistö ja kerhonohjaajia.

Antero Harju

Hakunila

nen 5.11 mennessä kirkkoherranvirastoon ma–to klo 9–16 tai Länsimäen diakoniapäivystykseen tiistaisin klo 9–11. Hinta 7 € maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Lisätietoja diakoni Laura Alholta, p. 050 560 5693.

Korso KirKKoherranvirasto Avoinna ma–pe klo 9–15. Ennakkoäänestysviikolla 1.– 5.11. avoinna klo 9–18.

Päivystävä pappi tavattavissa

Pyhäinpäivänä muistetaan kuolleita rakkaita

muistoJumalanpalvelus klo 11 Hakunilan kirkossa. Kuluvana vuonna kuolleille seurakunnan jäsenille sytytetään tilaisuudessa kynttilät.

poisnukkuneita seurakuntalaisia ja sytytetään heille kynttilät.

KynttiläKirKKo klo 1 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. muistohartaus klo 16 Ruskeasannan kappelissa. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana Ruskeasantaan haudattujen nimet. messu vainaJien muistoKsi (ruotsinkielinen) klo 16 Pyhän Laurin kirkossa. iltaKirKKo klo 18 Hämeenkylän kirkossa.

Tilaisuudessa muistetaan vuoden aikana

ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diaKoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson KirKKo Ja

seuraKuntaKesKus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Lähellä sydäntä — Anita Alasen taidenäyttely 19.11. saakka. Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 ja seurakunnan tilaisuuksien aikana.

Vanhemman väen piiri to 4.11. klo 13, Anne Saviranta. Lähetyspiiriläiset myyvät joulukortteja.

Naisten saunailta to 4.11. klo 18 Kotkansiivessä.

Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10, Kari Pekka Kinnunen ja Ursula Hynninen.

Pyhäinpäivän muistohetki la 6.11. klo 18. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen. Illan päätteeksi teehetki.

Jumalanpalvelus su 7.11. klo 10, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Rossini: Petite Messe Solennelle su 7.11. klo 18. Vanzonetta Novaa johtaa Erkki Rajamäki. Solisteina Mia Heikkinen, Ursula Hynninen, Joonas Eloranta ja Janne Kaksonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Runopiiri ma 8.11. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 8.11. klo 18.

English through Bible ma 8.11. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 9.11. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 9.11. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 10.11. klo 11.

Lähetyspiiri ke 10.11. klo 14.

Kuolema On. Seurakuntaillassa ke 10.11. klo 18 TT Simo Ylikarjula.

Vanhemman väen ruusujuhla to 11.11. klo 13.

Miesten saunailta to 11.11. klo 18 Kotkansiivessä.

nuorille Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22. Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

muistohetKi klo 18 Korson kirkossa. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen. vainaJien muistotilaisuus klo 18 Myyrmäen kirkossa. Tilaisuudessa muistetaan vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia. muistohartaus klo 18.0 Pyhän Laurin kirkossa. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet.

Pyhäinpäivä la 6.11.

lapsille Ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla.

K astettu Pablo Wiljam Romero, Martta Orvokki Margareta Niemi, Lenni Petteri Pietikäinen, Jonna Aleksandra Emilia Pohjanheimo, Peetu Vilhelmi Kuusisto.

avioliittoon Kuulutettu Max Mikael Jägerroos ja Sini Marja Toivonen, Reijo Mikael Nystedt ja Satu Anne Kristiina Jokelainen.

hautaan siunattu Matti Puha 89 v, Ritva-Liisa Joensuu 75 v, Veikko Kalevi Hämäläinen 71 v, Tuula Sisko Maritta Jääskeläinen 62 v, Martti Mauri Kalevi Tarvainen 61 v.

Messu su 7.11. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Sururyhmä alkaa ti 9.11. klo 18.30.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 9.11. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

asolan seuraKuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

rautKallion Kerhohuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

nuorille Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Isko 1 ti 9.11. klo 17.30 kirkolla, aiheena vuorovaikutustaidot.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

varhaisnuorille

KirKKoherranvirasto

Uusi varhaisnuorten kerho Kuvataidepaja torstaisin klo 14–15 Rekolan kirkolla. 7–10-vuotiaille lapsille piirtämistä, maalaamista ym. erilaisin välinein ja menetelmin. Kysele lisää ja ilmoittaudu Mari Vuorisalmelle p. 050 535 3072.

Kustaantie 22, p. 09 830 6700

lapsille Ja perheille

Rekola Avoinna ma–to klo 9–15, ennakkoäänestys 4.–5.11. klo 9–18.

diaKoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

reKolan pyhän andreaan KirKKo Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Torstaipiiri 4.11. klo 13.

Kirjoittajapiiri to klo 16.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 6.11. klo 15. Toimittajina Henrik Wikström ja Mikko Matikainen.

Musiikista vastaavat Rekolan seurakunnan vokaaliyhtyeen naiset ja kanttorit Sirkku-Liisa Niemi ja Martti Sirviö. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu.

Aamurukoushetki su klo 9.

Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Joulun ihme -periodipyhäkoulu alkaa to 4.11. klo 17.30 kirkolla päiväkerhotiloissa. Matkaamme kuuden viikon aikana Marian ja Joosefin jalanjäljissä kohti seimen pientä lasta, Jeesus-vauvan syntymää. Pyhäkoulu kokoontuu kuuden viikon ajan, viimeinen kerta 9.12. Jos pyhäkoululainen on alle 4-vuotias, vanhemman olisi hyvä olla mukana.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten raamatturyhmä ”Mooseksen seikkailut” su klo 10 kirkolla.

1

Vantaan seurakunnat rusKeasannan Kappeli

Vanhemman väen iltapäivä ti 9.11. klo 12 Havunneulassa.

Lähetyksen kotipiiri ke 10.11. klo 18.30 Karvosilla, Kiulukuja 4 B 21. Kahvitarjoilu klo 18.

Ruskeasannantie 5, p. 050 573 3619

K astettu Nico Anton Hurskainen, Daniel Juho Johannes Mutta, Emma Marjatta Savolainen.

hautaan siunattu Seppo Kalevi Ilmari Koski 76 v, Heikki Juhani Kemppainen 55 v.

Tikkurila KirKKoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diaKoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Nikkariapu. Tarvitsetko pientä nikkariapua? Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, jotka tarjoavat maksutta kertaluonteista apua kodin pieniin askareisiin, kuten palovaroittimen pariston vaihtoon ja taulun kiinnitykseen seinälle. Apua annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja p. 050 548 6078/ diakoni Päivi Mäkinen.

pyhän laurin KirKKo Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 12. Jaakko Hyttinen, Kirsti Hildèn, Samppa Laakso. Messua vietetään edellisen virsikirjan ja jumalanpalvelusjärjestyksen mukaan.

Kirkkokuorokin tulee mukaan.

Pyhäinpäivän muistokonsertti klo 18, A. Vivaldi: Stabat Mater, Anne Viljamaa altto ja soitinyhtye: Anniina Mäkinen, Juho Punkeri, Tuomas Heikkilä, Terhi Aho ja Iina Katila. Vapaa pääsy.

Pyhäinpäivän muistohartaus la 6.11. klo 18.30. Jarkko Korhonen, Iina Katila, Anne Viljamaa. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet.

Messu su 7.11. klo 12. Kristiina Kartano, Jarkko Korhonen, Simo Santaranta. 80- ja 85 vuotta juhlivien kutsumessu. Juhlakahvit Pappilassa. Alkoholiton ehtoollinen.

Eero J. Laamanen/Kuvakotimaa

muuta

.11.–11.11.

Pyhäinpäivän muistohartaus la 6.11. klo 16. Toni Fagerholm, Simo Santaranta. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana Ruskeasannalle haudattujen nimet.

tiKKurilan KirKKo Asematie 12, p. 09 830 6223

Laulupiiri pe 5.11. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Pyhäinpäivän messu la 6.11. klo 10. Heikki Leppä, Pudi Kettunen, Samppa Laakso.

Messu su 7.11. klo 10. Jaakko Hyttinen, Heikki Leppä, Iina Katila. Alkoholiton ehtoollinen.

Arabiankielinen raamattupiiri su 7.11. klo 16 ryhmähuone.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 9.11. alkaa hartaudella klo 12 Tikkurilan kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 9.11. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Yhteysilta ti 9.11. klo 18 kahviossa. Mukana Kaarina Helenius, Hannu Korhonen, Elisabeth Peltonen, Paula Vikström.

Arki-illan ehtoollinen ke 10.11. klo 18. Toni Fagerholm, Simo Santaranta.

Miesten ilosanomasolu to 11.11. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 11.11. klo 18.30–20.30.

Simo Santaranta.

ilolan seuraKuntatalo Soittajankuja 1 vahtimestari p. 050 341 4132

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 8.11. klo 18–20.

Naisten lenkkisauna to 11.11. klo 18. Keskustelemme Apostolien pohjalta iltapalan (2 €) ääressä.

K artanonKosKen Kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A, p. 09 693 3845

Ilmailukerho ma 8.11. klo 18–20.

Kansanlähetyspiiri ke 10.11. klo 18. Keskustelua ja rukousta teekupposen äärellä, muksuparkki.

Elisa Paljakka ja Heli HiipakkaEshetu. Aiheena lyhytaikainen lähetystyö.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 11.11. klo 18. Myös lapsiperheet tervetulleita.

ylästÖn seuraKuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Nuorten avoimet ovet to 11.11. klo 18–20.30.

lapsille Ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Perhekerho on lapselle oiva tilaisuus har-

Kehottaisiko Jeesus äänestämään?

Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.

Matt. 22:21

Raamatturäppi 1–4 ti 9.11. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Iso 1 C ke 10.11. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

Walkers ke 10.11. klo 16–20 Tikkurilassa.

Raamatun henkilöitä ke 210.11. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Nuorten avoimet ovet Ylästössä to 11.11. klo 18–20.30, Lehtikummuntie 2.

muuta Malminniityn eläkeläiskerho ma 8.11. klo 13.30–15 Malminiityntie 16 B-talon kerhohuoneessa.

Parisuhdeilta to 11.11. klo 18– 20.30 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Vetäjinä Anna ja Arto Vuorela: ”Rakkauden kielet ja ajankäyttö”.

Sururyhmiä ●

●

●

Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla alkaa sururyhmä ti 9.11. klo 18.0. Ilmoittautuminen 8.11. mennessä pastori Marja-Liisa Malmille p. 00 0 191, marja-liisa. malmi@evl.fi.

Korson seurakuntakeskuksessa alkaa sururyhmä to 11.11. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 80 60. Lisätietoja pastori Kimmo Saares p. 00 7 7286.

Vantaankosken seurakunnan sururyhmään ilmoittautuminen alkaa pyhäinpäivän vainajien muistotilaisuudessa la 6.11. klo

joitella turvallisesti erossa oloa aikuisesta.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B). Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut MarjaLeena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhoissa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon

J

18 Myyrmäen kirkossa.

Myös päivystävälle papille voi ilmoittautua. Lisätietoja pastori Reija Vienola p. 00 7 096, reija.vienola@evl.fi. ●

●

Hakunilan seurakunnan sururyhmästä saa lisätietoja pastori Tiina Palmulta p.

00 6 71.

Hämeenkylän seurakunnan sururyhmästä saa lisätietoja diakoniatyöntekijä Anne Puumalalta p. 09 80 672.

K astettu Eemil Aleksanteri Honkarinta, Beatriz Aino Gonçalves de Moraes Louhio, Elsa Maria Kastarinen, Nooa Nuutti Eemeli Piironen, Fanny Charlotta Eskolin, Emil Akseli Hevonoja, Matias Lasse Förström, Viljo Vihtori Tylli, Sisu Ilari Kähärä, Milo Nikanor Lehtinen, Alisa Kristiina Karppinen.

avioliittoon Kuulutettu Saku Petteri Ponkiniemi ja Suvi Maarit Järvinen.

hautaan siunattu Maire Lyyli Laine 83 v, Esko Edvin Vatanen 66 v.

Sururyhmä on luottamuksellinen vertaisryhmä, jossa on tilaa kaikenlaisille menetykseen liittyville tunteille. alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Koko perheen keidashetki vapaaehtoisvoimin Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11).

Kokoontumiskerrat syksyllä: 11.9., 9.10., 13.11., 11.12. klo 15.45–18.

Lastenhoito ja yhteinen ateria 2 € aikuinen ja 1 € lapsi.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

nuorille Unikkotie 5 C

Walkers pe 5.11. klo 19–22 Tikkurilassa.

Nuorten tanssiryhmä ma 8.11. klo 18–19 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 8.11. klo 18–20 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20 A. Iso 1 AB ti 9.11. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

eesus oli vallankumouksellinen, hän toi Jumalan valtakuntaa ihmisten keskuuteen. Jeesuksen seuraaminen on radikaalin rakkauden tie, rakkauden, joka ylittää inhimillisen yhteiskunnan säännöt.

Mutta väkivaltainen vapaustaistelija Jeesus ei ollut, eikä yhteiskunnanvastainen anarkisti — siitäkään huolimatta, että hänen kutsunsa seurata itseään sisälsi usein huiman haasteen jättää taakse kaiken, mikä on esteenä ja hidasteena tärkeimmälle asialle. ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan.”

Fariseukset yrittivät jallittaa Jeesusta kompakysymyksellä: ”Onko oikein maksaa veroa keisarille vai ei?” Keisari edusti vihattua sortovaltaa, ja veronmaksun kielto taas olisi ollut avointa kapinaa. Jeesuksen vastaus lähinnä purki viisaasti kysymyksen ansan, mutta samalla se vihjaa: edes sortovalta ei ole ihmisen olennaisin vihollinen.

Vantaankoski

Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Kirkkokahvit ja Mariakodin ystävät ry:n syyskokous.

Vainajien muistotilaisuus la 6.11. klo 18. Puhe Jaakko Simojoki, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Kari Jerkku. Muistetaan vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia.

Messu su 7.11. klo 10. Keskustelusaarna. Liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen. Jumalanpalveluksen alussa T. Ikäheimosen matkaan siunaaminen.

Kirkkokahvit ja lähtöjuhla.

Pyhäkoulu su 7.11. klo 10 kerhohuone 4.

Musiikkia elämäni varrelta -konsertti su 7.11. klo 15. AnnaMari Katteluksen syntymäpäiväkonsertti. Useita esiintyjiä. Vapaa pääsy, konsertin juontaa Heikki Peltola.

Viisi varttia ti 9.11. klo 12.30.

Ryhmä mielenterveyskuntoutujille. Käsikellojen soittoa Sinikan johdolla.

Raamattupiiri ma 8.11. klo 18.30–20 takkahuone.

Eläkeläiskerho ti 9.11. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Elämäni matkat, Jukka-Pekka Virtanen.

Sinkkupiiri ti 9.11. klo 18.30–20 takkahuone. Sinkun seksi.

Raamattupiiri ke 10.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Martinpäivän musiikki-ilta ke 10.11. klo 19. Jumala ompi linnamme. Puhe piispa Juha Pihkala, seurakunnan tervehdys kirkkoherra Jaakko Simojoki. Musiikki: Jorma Hynninen ja Esa Ruuttunen, laulu, Joonas Vapaavuori, sello, Kari Jerkku, urut, sekä Merja Wirkkalan johtama kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Eläkeläiskerho to 11.11. klo 13– 14.30 takkahuone. Nimien kertomaa.

KirKKoherranvirasto

KivistÖn KirKKo

Uomatie 1, p. 09 830 6440

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Vaatevarasto on avoinna to 4.11. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381.

Diakoniapiiri ti 9.11. klo 12.30– 14.30.

Eläkeläiskerho ti 9.11. 12.30–14.

Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

diaKonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

myyrmäen KirKKo Uomatie 1, p. 09 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 4.11. klo 13– 14.30 takkahuone.

Messu la 6.11. klo 10. Pyhäinpäivä. Mariakodin kirkkopyhä. Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Ulla

seutulan Kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 9.11. klo 12.30– 14. Raamatun uudet sivut, Risto Pottonen.

martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 8306 661

Eläkeläiskerho to 4.11. klo 13– 14.30.

Siioninvirsiseurat ja seurakahvit su 7.11. klo 14.

Tämän sunnuntain Vanhan testamentin lukukappaleiden mukaan maallinen valta on Jumalan antamaa. Se ei saa silti johtaa kohtalonomaiseen kritiikittömyyteen. Vanhan testamentin profeetat nousivat vähäväkisten polkemista vastaan. Kristityllä on yhä profeetallinen tehtävä nousta puolustamaan niitä, joilla ei ole ääntä eikä ihmisarvoisen elämän edellytyksiä.

Otsikon kysymykseen on mahdoton vastata. Silti joudumme ratkaisuissamme miettimään, miten parhaiten seuraisimme Jeesusta. Ratkaisumme poikkeavat vääjäämättä toisistaan.

Minä kehottaisin — siis äänestämään, ja muutenkin sitoutumaan kirkon ja yhteiskunnan rakentamiseen. Meillä on vastuu lähimmäisistä ja koko luomakunnasta.

Jaakko Hyttinen Tikkurilan seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on 24. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Kahden valtakunnan kansalaisena. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 75: 2–8, 10–11, 1. Aik. 29:10–12 tai Jer. 27:4–7, Fil. 3:17–4:1 tai Ap.t. 4:18–21 ja Matt. 22:15–22.

1

K aivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 9.11. klo 18–19.30.

Eläkeläiskerho ke 10.11. klo 13– 14.30. Ehtoollinen, Ulla PohjolanPirhonen.

varhaisnuorille Isänpäivän aaton perheretki Forssan Vesihelmeen 13.11. Lähtekää mukaan koko perheen voimin! Retkellä vesijumpataan, uidaan, saunotaan ja syödään hyvin. Retken hinta lapsilta (alle 14-vuotiailta) 15 € ja aikuisilta 20 €. Ilm. ja tied. Outi Kivistö, p. 050 381 6303.

lapsille Ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10, Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila.

Viherpuiston asukaspuisto 29.11. klo 10.30. Kirjepyhäkoulu alkanut. Tied. Helena Fyhr p. 050 380 6500.

muuta Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 1.11.–5.11. kirkkoherranvirastoissa klo 9–18 ja pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa kuten Myyrmannissa ja Jumbossa klo 12–19. www.seurakuntavaalitvantaalla.fi.

Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

K astettu Lilja Mei Marianne Lehtonen, Micaela Mia Maria Apell, Kalle Aukusti Joukahainen, Sofi Maria Matilda Akkanen.

hautaan siunattu Sirkka Maria Miettinen 87 v, Jorma Juhani Somerla 58 v.

Vanda svenska pastorsKansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

verKsamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 5.11 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Stilla musik lö 6.11 kl. 14–16 i Helsinge kyrka S:t Lars, Wikman.

Allhelgonadagens mässa till de dödas minne lö 6.11 kl. 16 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Vanamo.

Stenens lovsång — en ny mässsa lö 6.11 kl. 18 i S:t Lars kapell, Helsingebygdens kör, dirigent Håkan Wikman.

Högmässa sö 7.11 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Paavola, Wikman, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 7.11 kl. 12 i S:t Martins kapell, Paavola, Wikman.

Vuxen–barngrupp må 8.11 kl.

9.30 i Martinristi församlingshem i Mårtensdal köpcentrum, Bredängsvägen 2.

Larskören må 8.11 kl. 18–20.30 körövning i S:t Lars kapell, Wikman.

ViAndakören ti 9.11 kl. 13–15, för alla som är 60+ i Dickursby kyrkas café, Wikman.

Drop in i Bagarstugan ti 9.11 kl.

15–19. Kom och chilla efter skolan, Jan ”Sege” Lindqvist.

Ungdomsmässa ti 9.11 kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Mäss-

Jani Laukkanen

Sanan ja rukouksen ilta su 7.11. klo 17. HPE. Lauri Virkkunen.

Diakoniapiiri parittomien viikkojen maanantaisin klo12.

Naisten raamattupiiri ma 8.11. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Lukupiiri ke 10.11. klo 18 Olotila.

Jhumpa Lahir: Tuore maa.

Eläkeläiskerho to 11.11. klo 13– 14.30.

Laulupiiri to 11.11. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

sa med Taizésånger, Andersson, Wikman.

DVAS — De vackraste Andliga sångerna on 10.11 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Wikman.

Vuxen-barngrupp to 11.11 kl.

9.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12 Ingen diakonimottagning 1.– 5.11.

dÖpta Frida Maya Olivia Söderholm, Noah Eric Adrian Aalto, Oliver Ukko Benjamin Hämäläinen.

dÖda Else Margareta Bäckström 73 år, Guy Herbert Bäckström 83 år.

Yhteiset KehitysvammaistyÖ Kehitysvammaisten musiikkikerho la 6.11. klo 10–11.30 Vaskipellon seurakuntakodilla, Aapramintie 1 a. Lisätietoja vs. kehitysvammaistyön diakoni Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

KuuroJentyÖ Messu su 7.11. klo 13 suomenruotsalaisella viittomakielellä Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Kuurojenpappi Maria Lindberg. Kirkkokahvit.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 9.11. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Viittomakielinen adventtimessu ja jouluateria su 28.11. klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Jouluateria 15 € /aikuiset, 8 €/12– 17v., 6 €/7–11v., alle 7v. ilmaiseksi. Ilmoittautumiset ja ruokavaliot 10.11. mennessä Seija Einolalle p. 050 338 6212.

näKÖvammaistyÖ Kuulonäkövammaisten kerho to 4.11. klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Terhi Pikkujämsä.

Raamattupiiri ma 8.11. klo 18– 19.45 Myötämäessä, Siltasaarenkatu 28, Helsinki.

Naisten ilta ti 9.11. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Rauha Malkki.

Myyrmäen kerho to 11.11. klo 13–15 Myyrmäen kirkon Pyhän Martin kappelissa, Uomatie 1. Arja Forsström. Kahvitarjoilu.

Näkövammaisten kristillisen yhdistyksen retki ja syyskokous su 21.11. Tampereella. Messu Härmälän kirkossa, keittolounas, syyskokous, musiikkia Sirkku Heinäluoto ja lähtökahvit. Ilmoittautumiset 12.11. mennessä Ari Talja p. 0400 655 916 tai Leena Siponkoski p. 09 234 02537.

Håkan Wikman haluaa, että Pyhän Laurin kappeli tulee vantaalaisille tutuksi myös musiikkitilana.

Seitsemän pyhiinvaeltajan sanaa Uusi ruotsinkielinen messu sai ideansa kivistä.

H

KaiKeniKäisille

åkan Wikman haluaa oikaista käsityksen siitä, että Pyhän Laurin kappeli olisi vain siunauskappeli. Se on tarkoitettu myös muuhun käyttöön. Wikman onkin suunnitellut kappeliin neljän konsertin sarjan, joista ensimmäinen on pyhäinpäivänä. Konsertin nimi on Stenens lovsång — en ny mässa.

— Sen voisi kääntää suomeksi Kivien ylistys — uusi messu. Valitsin sarjan ensimmäisen konsertin aiheeksi kiven, koska Pyhän Laurin kappeli on tehty kivestä, sanoo Wikman, joka on Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kanttori-urkuri.

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

k aPPelin pyhäinpäivän tilaisuus on

päihdetyÖ Päihdetyön jouluretki ke 1.12.

Holmaan. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 9 ja Myyrmäen kirkolta klo 9.20. Paluu noin klo 16. Hinta 5 €. Ilmoittautuminen 1.–11.11. klo 9–11 Leena Nurmiselle p. 09 830 6264.

olotila – olohuone

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Aamukahvilla to 11.11. klo 10.30– 11.30 pastori Päivi Helen Tikkurilan seurakunnasta.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p.

09 830 6302.

vantaan seuraKuntien KesKusreKisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Ma 8.11. suljettu.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

oikeastaan jumalanpalvelus ja konsertti samaan aikaan. Musiikin on säveltänyt malmölainen ammattimuusikko ja pelimanni Maria Hulthén ja sanat on kirjoittanut Ruotsin kirkon diakoni Kristina Sandgren Furberg.

— Ruotsissa on tehty runsaasti uusia messuja. Seuraan jatkuvasti, mitä Ruotsin kirkon musiikillisella kentällä tapahtuu. Siellä on suuremmat markkinat kuin meillä Suomessa.

Stenens lovsång -messu sai alkunsa, kun Hulthén matkalla ollessaan huomasi tuijottavansa kiviä ja hänelle tulivat niistä mieleen pyhiinvaeltajat.

Sävellyksensä sanoittajaksi hän pyysi Sandgren Furbergia.

— Messun teksteissä tulee esiin pyhiinvaeltajille tuttuja sanoja: hengellisyys, vapaus, hitaus, jakaminen, huolettomuus, hiljaisuus ja yksinkertaisuus, Wikman kertoo.

Messussa ei ole pappia eikä siinä käytetä soittimia. Musiikista vastaa Vantaan vanhin kuoro Helsingebygdens kör, jonka johtajana Wikman toimii. Sekakuorossa on 5 laulajaa.

— Melodiat ovat yksinkertaisia ja niitä toistetaan, siinä on mukana taizé-messun ideaa, Wikman toteaa.

— Messussa voi levätä ja pysähtyä. Pyhän Laurin kappelin arkkitehtoninen ideahan on polku: tullaan sinne, kohdataan pyhä paikka ja pysähdytään.

käyttää monipuolisesti. Pyhän Laurin kirkossa tilan käyttö on lukkoonlyöty, siellä on hirveästi penkkejä ja rajoitetusti liikkumatilaa. Uusi kappeli antaa enemmän pelivaraa ja siellä voi käyttää myös moderneja soittimia.

— Olen iloinen, että kirkonkylään on tullut uusi hyvä paikka musiikille, soiva kappeli!

”Ruotsalainen messu soi duurissa.”

HÅkan Wikman ihmettelee, ettei Pyhän Laurin kappelia käytetä enemmän.

— Kappeli ei ole minkään seurakunnan oma, ei ruotsinkielisen eikä Tikkurilan seurakunnan, se on vantaalaisten kappeli. Ei ole seitsemää seurakuntaa, on vain yksi kaupunki!

Olisi kiva, että kaikki käyttäisimme kappelia yhdessä.

Wikmanin mielestä Pyhän Laurin kappeli on oiva tila musiikille. Hän haluaisi, että paikka tulisi ihmisille tutuksi jo nyt, eikä vasta viimeisellä matkalla.

— Isossa salissa on erittäin hyvä akustiikka. Messussa haluan hyödyntää kappelin koko tilan, ja sitä voikin

PYHän laurin kappeliin pääsee tutustumaan pyhäinpäivänä. Ovet ovat avoinna aamukymmenestä kello 16:een asti.

Stenens lovsång -messu alkaa kello 18. Messu on ruotsinkielinen, mutta Wikman vakuuttaa, että mukaan voi hyvin tulla kuka tahansa, vaikka ymmärtäisi vain muutaman sanan ruotsia.

— Salissa voi kokea, kuinka musiikki soi. Stenens lovsång on positiivinen messu. Ruotsalainen messu soi duurissa.

Wikman lupaa, että messussa ei tarvitse suorittaa.

— Ei tarvitse osata mitään, saa vain olla rauhassa ilman vaatimuksia ja ottaa vastaan kaksi vahvaa aspektia: musiikin ja tekstit.

Nina Riutta

●

●

Avoimet ovet la 6.11. klo 10–16 Pyhän Laurin kappelissa.

Stenens lovsång — en ny mässa la 6.11. klo 18 Pyhän Laurin kappelissa. Vapaa pääsy.

15

koonnut Heli Kulmavuori

    Vesa Oja/Lehtikuva

Kitaristi ja talonmies vanha Kunnon talonmies on miltei sukupuuttoon kuollut ammattilaji. Kitaristi Pekka ”Albert” Järvisen isä toimi aikoinaan talonmiehenä. Kun huippuvuodet Hurriganes- ja Royals-yhtyeissä olivat ohi, melkoisen huonoon jamaan ajautunut Albert meni isänsä jalanjäljissä talonmieskurssille vuonna 198.

Ensimmäinen työpaikka oli Helsingin Katajanokalla, toinen Vantaan Hämevaarassa. Vantaan vuodet olivatkin Järvisen uralla askel parempaan, sillä Hämevaara oli riittävän kaukana rockväen suosimista Helsingin keskustan kuppiloista.

Taloudellisen tilanteen piti parantua, sillä Hurriganesin comeback-keikkojen tienestit olivat siihen saakka kaikkien aikojen suurimmat. Rahat vain eivät koskaan löytäneet tietään perheen luokse. Järvinen tarjosi juomia koko ravintolaväelle ja seurueen jäsenet keräilivät hänen pudottamiaan seteleitä kadulta. Kotiin Hämevaaraan saatiin kuin saatiinkin käytetty pesukone ja mikroaaltouuni.

John Fagerholmin ja Heikki Riihimaan Albert Järvinen -elämäkerran (Johnny Kniga 2010) mukaan kitaristi-talonmies nautti asukkaiden arvostusta. Kirjassa kerrotaan, miten kovassa nosteessa oleva muusikko laittoi Veitsitie 16:n rappuun ilmoituksen, jossa hän pyysi nöyrimmin talon asuk-

Albert Järvinen istuskelee kotonaan Hämevaarassa vuonna 1988.

kailta anteeksi öisessä rappujen pesussa ja vahauksessa aiheuttamaansa ”melua, kolinaa ja suhinaa”.

Hämevaaran aikaan sijoittuu myös Järvisen toinen tuleminen, eli huippumuusikoiden kera tehty Braindamage — or still alive -albumi ja siihen liittynyt kiertue vuonna 1989. Levyltä löytyvän Milkshake-kappaleen melodia syntyi Järvisen mukaan juuri Veitsitiellä rappuja vahatessa.

Järvinen yritti viimeisinä vuosinaan tosissaan raitistua, mutta rankat vuodet olivat jättäneet jo peruuttamattomat jälkensä. Hän menehtyi esiintymismatkalla Lontoossa maaliskuussa 1991. Pekka ”Albert” Järvinen on haudattu Vantaalle Honkanummen hautausmaalle.

”Pyöräni Suzuki Intruder 1400 on luotettava custom-juhta.

Ja se ääni, kun kaksi sylinteriä jytisee, se on kuin taivaallisten urkujen pauhua.”

Metsätalousinsinööri Jose Piippo, 6, Image-lehdessä10/10

j K r .

Marraskuun herkku K äyKää pÖytään! -kirja (Otava 2010) syntyi, kun Johanna Catani keksi laittaa vuoden tärkeimpien juhlien reseptit yksiin kansiin. Marraskuussa Catanin perheessä juhlitaan samalla illallisella isänpäivää ja martinpäivää.

Marraskuun 10. päivänä vietetään peräti kahden Martin muistopäivää.

Toinen heistä on Martti Luther, toinen pyhä Martti eli Martinus Toursilaisen, jonka mukaan Luther aikanaan sai etunimensä.

Pyhän Martin legenda kertoo, että tuo 00-luvulla elänyt unkarilaisnuorukainen oli sotilas, joka kavereiden mielestä muistutti kyllä enemmän munkkia. Martti vieraili sairaiden luona sekä auttoi köyhiä ja nälkäisiä.

Kerran kylmällä ilmalla hän halkaisi sotilasviittansa miekalla ja antoi toisen puolen viitasta palelevalle kerjäläiselle.

Seuraavana yönä Martti näki unen, jossa viitanpuolikkaan saanut kerjäläinen olikin Jeesus. Tämän jälkeen Martti kastettiin, hän erosi armeijan palveluksesta ja päätyi lopulta piispaksi.

Martin päivää vietetäänkin lähimmäisenrakkauden päivänä. Päivään liittyy myös sadonkorjuun juhlinta. Aikanaan hanhia ei ollut varaa ruokkia talven yli, joten ne teurastet-

tiin ja niistä valmistettiin martinpäivän ateria.

Hanhilla herkutellaan myös Johanna Catanin kirjassa, jonka ohjeiden mukaan voi valmistaa Martinpäivän hanhen sekä paistettua hanhenmaksaa paahtoleivän kera.

Martinpäivänä syödään hanhea.

Munkkien lemmikki KissoJa on kautta aikojen pidetty mystisinä eläiminä. Egyptissä viisauden jumalatar Bast kuvattiin kissahahmoisena ja onpa kissojen uskottu liittyvän myös noituuteen.

Kristillisessä perinteessä kissaa on pidetty valoisana hengellisyyden edustajana.

Tapa pitää kissoja lemmikkieläiminä juontaa juurensa eurooppalaisiin munkkiluostareihin.

Munkeille itsenäiset kissat olivat sopivia lemmikkejä, sillä niiden hoito ei vienyt liiaksi aikaa hartauden harjoittamiselta.

Kissa tarjoaa ihmiselle seuraa, mutta vaatii vain vähän hoitoa esimerkiksi koiraan verrattuna. Lisäksi kissa on hyvä kaveri meditoijalle. Sitä mieltä on ainakin Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentti Tom Sjöblom, joka tunnustautuu kissaihmiseksi.

— Kissat ovat olemukseltaan meditatiivisia.

Ne liikkuvat varovasti, tykkäävät istuskella paikal-

laan ja näyttävät usein siltä kuin mietiskelisivät jotain, hän sanoo.

Sjöblomin mukaan kissoihin on liitetty inhimillisiä ominaisuuksia enemmän kuin mihinkään muuhun lemmikkinä pidettyyn eläimeen.

— Kissojen ja ihmisten on ajateltu toimivan, tuntevan ja ajattelevan samojen motiivien perusteella.

Sjöblomin kotona Hangossa asuu vaimon ja lasten lisäksi kaksi rotukissaa, abessinialainen ja venäjänsininen kissa. Abessinialaiset kissat muistuttavat ulkonäöltään faaraoiden Egyptissä pyhinä pidettyjä kissoja. Sjöblom kertoo juttelevansa kissoilleen.

— Totta kai kissoille pitää jutella. Ne ovat perheenjäseniä. Kissat käyvät meidän kanssa saunassakin.

.11. Onnea, Hertta!

● ● ●

16

on periaate, ettei laivassa ole kahden kerroksen väkeä, vaan kaikki ovat samanarvoisia. Kuitenkin alakannen matkustajat ovat köyhempiä. Asiantilan muuttaminen vaatii hellittämätöntä työtä. Kaikkien mielestä tasa-arvoa ei tarvitakaan.

Maisemat ympärillä ovat välillä kauniita, välillä pelottavia. Meri on arvaamaton. Myrsky kauhistaa kaikkia, ja silloin huudetaan Kapteenin nimeä: hänen tulee tarttua ruoriin. Kapteeni on aina tietoinen laivan vaiheista, ja monet uskovatkin hänen toisinaan nousevan kannelle ja toimittavan ihmeitä.

Laivaväki puhelee toisilleen joskus: Sinua emme jätä, vanha rakas kirkkolaiva! Kulkekoon tie myrskyjen ja ahtaiden karikkojen kautta, me pysymme mukana. Sinä olet meidän kotimme ja tiemme, ei meillä ole muuta.

Eila Jaatinen

Jani Laukkanen

E

Hertta kuulostaa supisuomalaiselta naisennimeltä. Jo Kantelettaressa käytetään sanaa hertta merkityksessä lemmikki ja kulta.

Nimi juontaa kuitenkin juurensa antiikin Roomaan ja historioitsija Tacitukseen, jonka kirjoituksesta oli vaikea saada selvää.

Niinpä germaanijumala Nerthus muuttui Herthukseksi, josta myöhemmin muotoutui naisennimi Hertta. -luvulla on Suomessa nimetty yli 600 Herttaa, 90 heistä tänä vuonna.

Laiva ohoi!

i tämä rakas vanha kirkkolaiva loistoristeilijältä tunnu. Menestyksen teologia on meistä nyt kaukana, ja istumme vaiti kovassa aallokossa, kuka mistäkin kiinni pitäen.

Monta kertaa vuosien aikana olen seisonut kannella auringonlaskun aikaan ja tuntenut olevani yksin. Joko jäisi kyydistä seuraavassa satamassa? Vieläkö jaksan matkustaa, toivoa ja uskoa?

Laivan purjeita korjataan usein ja ruoste syö pohjaa.

Polttoaine on toisinaan vähissä, mutta aina sitä jostakin saa lisää. Kapteeni kirjoittaa lokikirjaan ja koettaa noudattaa merenkulun sääntöjä. Miehistö kapinoi tämän tästä. Ja joskus leviää aluksella vaarallinen, tarttuva sairaus, jonka vuoksi kaikki voimavarat on pantava peliin.

Taistelu käy myös ylä- ja alakannen välillä. Meillä

Meditatiivinen kissa.