Lauri 2010 nro 35 (21 10)

Kirkkoherraehdokkaat numeroivat taitonsa, sivu 6



..

RUNOTEKSTEJÄ Chydeniuksen sävelin sivu 3 CHILIMIES toi tuliaisen Amerikasta sivu 7 TEKNIIKAN tohtori tietää sikiöistä sivu 15

Sini Pennanen

sivut 8–9

Vauva on kastepäivän tähti

..

a jankohtaisen kakkosen homokeskustelun lopputulos oli keskustelijalistaa katsottaessa ennalta arvattavissa. Keskustelussa mielikuvaa kirkosta ja kristityistä loi pienen konservatiivisen vähemmistön ääni, ja niin kai oli ohjelman tarkoituskin. Nyt tilannetta hyödyntää kirkonvastainen Vakaumusten tasa-arvo -yhdistys, joka ylläpitää Eroa kirkosta -palvelua ja toimittaa mediaan reaaliaikaista tietoa eronneiden määrästä. kRistillisdeMokRaattinen Puolue ei ole kirkon poliittinen siipi eikä sen puheenjohtaja Päivi Räsänen edusta luterilaista kirkkoa, vaikka onkin sen jäsen. Kun puolueen nimessä lukee sana kristillinen, moni ajattelee sen olevan kirkkopuolue. No, todettakoon nyt selvästi, että näin ei ole. Kyseessä on poliittinen puolue, joka kalastelee konservatiivisesti ajattelevien kristittyjen ääniä. He puolestaan ryhmittyvät nyt entistä innokkaammin Räsäsen taakse, joten eduskuntavaaleissa kristillisdemokraatit saattavat saada vaalivoiton. Tosin kristillisdemokraattien sisälläkin Räsäsen puheet ovat herättäneet kritiikkiä.

Tampereen piispa Matti Repo ei tuonut keskustelussa esiin piispainkokouksen yksimielistä linjaa, jonka mukaan parisuhteensa rekisteröineiden puolesta voidaan kirkossa järjestää rukoushetki. Kirkon liberaalia puolta edusti yksin oppilaitospastori Leena Huovinen. Arkkipiispa Kari Mäkinen, piispa Irja Askola tai piispa Mikko Heikka olisi tuonut toisenlaisen sävyn keskusteluun, joka nyt koettiin homoseksuaalien ihmisarvoa loukkaavana.

kiRkon jäsenkunnassa on monenlaisia mielipiteitä, miten muuten voisi olla, kun lähes kahdeksan kymmenestä kuuluu kirkkoon. Seurakuntien asioista päättävät luottamushenkilöt valitaan vaaleilla. Käykää siis äänestämässä. Se on todellista vaikuttamista.

osiaali- ja terveyslautakunta on ottanut taloussuunnitelman sitovaksi tavoitteeksi, että lastensuojelun asiakasmäärät eivät enää kasvaisi. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevällä työllä ja sillä, että lasten ja nuorten ongelmiin osattaisiin puuttua jo varhaisemmassa vaiheessa.

Lastensuojelun tilannetta Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa kartoittaneen Kuusikko 2010 -raportin mukaan noin joka kymmenes lapsi Vantaalla oli viime vuonna tekemisissä lastensuojelun kanssa.

Niiden lasten, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, määrä kasvoi 2 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna ja avohuollossa olevien lasten määrä lähes 26 prosenttia. Avohuolto käsittää muun muassa lastenvalvojatoiminnan, perhetyön sekä Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen. Sijoitettuina olleiden lasten määrä on sen sijaan on pysynyt 650:ssä viimeiset viisi vuotta.

k asVu jatkunut tänä Vuonna

Vantaan perhepalveluiden johtajan Maritta Pesosen mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä kasvaa yhä. Osittain kasvu selittyy sillä, että uudistetun lastensuojelulain myötä kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on madaltunut. Neuvoloista ja kouluista tulee yhä enemmän ilmoituksia, samoin poliisilta, joka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen vaikkapa nuoren alkoholinkäytön tai näpistelyn seurauksena. Myös taantuma on vaikuttanut asiaan.

— Ilmoitusten lisääntyminen kertoo myös siitä, että perheiden voimavarat ja mahdollisuudet hoitaa ja kasvattaa lapsia ovat olleet riittämättömiä. Voi olla, että ongelmia ei tunnisteta riittävän aikaisin. Ongelmat voitaisiin usein hoitaa ilman, että niistä tulee lastensuojelun asia. Ehkäisevää lastensuojelutyötähän tehdään pääosin muualla, Maritta Pesonen toteaa.

Vuonna 2008 voimaan tulleen uuden lastensuojelulain mukaan ilmoitukset on käsiteltävä viikon kuluessa. Kun käsittelyajat ovat lyhentyneet ja ilmoitusten määrä kasvanut, sosiaalityöntekijöillä on kädet täynnä työtä eikä ennaltaehkäisevälle työlle tahdo löytyä aikaa.

Pesonen ei silti usko, että lastensuojeluilmoituksia tehtäisiin liian kevein perustein.

— Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuutta ei pidä muuttaa. On tärkeää, että lastensuojelun tarve tulee esiin, jos sellaista on.

2

henkilöstöä Vaikea lisätä

Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Eija Grönforsin (sd) mukaan lasten ongelmiin puuttumisessa tarvitaan nyt yhä tehokkaampaa yhteistyötä kaupungin eri viranomaisten, järjestöjen ja seurakuntien kesken. Tässä avainasemassa ovat esimiehet: kyse on myös siitä, miten johdetaan.

Toisaalta kuuden suurimman kaupungin vertailut osoittavat, että Vantaalla tehdään jo nyt työtä hyvin kustannustehokkaasti. Lastensuojeluasiakkaiden määrä yhtä vastuusosiaalityöntekijää kohden on Vantaalla 81, kun se esimerkiksi Helsingissä on 51. Van-

taan lastensuojelu on pyytänyt lastensuojeluun 1,2 miljoonan euron lisäystä.

— Lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön ei ole oikein mahdollista ohjata enää lisää varoja. Lastensuojeluilmoitusten käsittelijöitä on liian vähän, joten toivoisin kuitenkin, että heitä voitaisiin palkata pari lisää, etteivät sosiaalityöntekijät uuvu ja että määräajoissa pysyttäisiin, Eija Grönfors sanoo.

— Lisärahan tarvetta on joka puolella, ja Vantaalla varoja käytetään nyt paljon infrastruktuurin rakentamiseen. Toisaalta sekin on ihan ymmärrettävää.

Hanna Antila

Pääkaupunkiseudun piispat suvaitsevaisia

H

elsingin piispa Irja Askola, Espoon piispa Mikko Heikka ja Porvoon piispa Björn Vikström ovat kaikki ottaneet julkisuudessa kantaa suvaitsevaisuuden puolesta viime päivien homokeskustelussa.

Ajankohtaisen kakkosen homoillasta alkoi ennennäkemätön kirkosta eroamisen aalto, joka koko maassa on johtanut yli 25 000 ihmisen eroon kirkosta. Ohjelma antoi kirkosta kuvan, joka on todellisuutta mustavalkoisempi. Siinä korostui pienen konservatiivisen vähemmistön ääni.

Irja Askola totesi Helsingin Sanomissa 1.10. ohjelmassa käydyn homokeskustelun surettavan, hävettävän ja harmittavan. Kirkosta eroamiset johtuvat Askolan mielestä ”suomalaisten ihmisten perusoikeudenmukaisuuden tunnosta”. Hän korosti sitä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun pappien enemmistö on valmis siunaamaan rekiste-

Pauli Juusela päätoimittaja

Viime vuonna noin joka kymmenes lapsi oli tekemisissä lastensuojelun kanssa Vantaalla.

röidyn parisuhteen. Myös Askola itse kannattaa tätä linjaa.

Espoon piispa Mikko Heikka oli Askolan kanssa samaa mieltä. Hän oli huolissaan siitä, että kirkosta eroaminen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen kuin eroajat haluavat: suvaitsemattomat suuntaukset saavat entistä enemmän painoarvoa väen vähetessä.

Hufvudstadsbladetin 15.10. haastattelema Porvoon piispa Björn Vikström ei ymmärrä, miksi Kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtajaa Päivi Räsästä pidetään kirkon äänenä. ”Hän on vain kirkon jäsen ja puolueen jäsen. Hänellä on oikeus ilmaista mielipiteensä, mutta monet ovat eri mieltä.” Puheet siitä, että homoseksuaalit eivät saisi toteuttaa seksuaalisuuttaan, Vikström tuomitsee sydämettömiksi.

Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi 18.10.

MTV :n uutisten haastattelussa, että homo-

yksinhuoltajatyötä on tehty Rekolan seurakunnassa jo kymmenen vuotta.

Tämän kunniaksi Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa .10. kello 10 alkavan jumalanpalveluksen jälkeen on tarjolla kahvia, voileipää ja kakkua. Jumalanpalvelusavustajiksi on kutsuttu yksinhuoltajia ja kahvitilaisuudessa kuullaan Yhden Vanhemman Liiton edustaLusikkaliike toimii konkreettisesti jan tervehdys.

ruokaturvan puolesta.

seksuaalisuus ei ole synti, vaan osa ihmisen identiteettiä. Hän toivoo marraskuun kirkolliskokouksen hyväksyvän piispainkokouksen esityksen rukoushetkestä parisuhteensa rekisteröineiden puolesta.

Esko Jämsä/Kuvakotimaa

kuVa, joka kiRkosta julkisuudessa syntyy, ei vastaa sitä kirkkoa, jossa itse teen työtä. Ei ehtoollispöydässä kysytä seksuaalisesta suuntautumisesta, eivätkä papit heti kättelyn jälkeen tiedustele, mitä teet peiton alla. Kirkon työntekijöissä on homoseksuaaleja ja papeissa paljon niitä, jotka ovat valmiita siunaamaan rekisteröidyn parisuhteen. Seurakuntavaaleissa on homoseksuaaleja ehdokkaina. Homokielteisyyttä vastustavaan kirkolliseen Facebook-ryhmään on muutamassa päivässä liittynyt yli 13 000 ihmistä.

S

Rex Features/Lehtikuva

Kirkko, media ja homot

lastensuojelussa on ruuhkaa

Enemmistö pääkaupunkiseudun papeista on valmis siunaamaan rekisteröidyn parisuhteen.

joka kuudes ihMinen on vailla riittävää ravintoa, mutta nälkä ei ole kenellekään väistämätön kohtalo, vaan ongelma, joka on ratkaistavissa. Tätä mieltä ovat Suomen luterilaisen kirkon piispat, jotka julkaisivat kannanottonsa ruokaturvan puolesta. Raportin nimi on ”Anna meille jokapäiväi-

nen leipämme”, joka muistuttaa riittävän ravinnon olevan ihmisoikeus.

siMonkylän vanhustenkeskuksessa vietetään avoimia ovia torstaina .10. kello 10– 19. Keskuksen osoite on Simontie 5. Paikalla on monia yhteistyökumppaneita, kuten sairaalapastori Markku Elo.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

älä tee tätä töissä kuuntelin kauPPakeskuksessa keskustelua, jossa kaksi nuoren polven työntekijää puhui työstään. He miettivät ominaisuuksiaan suhteessa Diili-ohjelman kilpailijoihin. He näkivät Diilin aitona ja todenmukaisena heijastuksena suomalaisten työpaikkojen johtamiskäytännöistä. Aika pelottavaa, jos tuo tulkinta on yleinen.

Taru Nymanista on hienoa, että Vain hiljaisella on korvat kuulla -konsertti järjestetään kirkossa.

Puhdas kosketus taru Nyman seisoo laulamiensa laulujen takana.

J

o kaksitoista vuotta Taru Nyman on kiertänyt Kaj Chydeniuksen kanssa esittämässä vaikuttavimpia ja kauneimpia suomalaisia runotekstejä. Chydenius säestää pianolla, Nyman laulaa, yleisö kuuntelee.

— Minun tehtäväni konserteissa on olla välittämässä kuulijoille runoilijan tekstiä Chydeniuksen musiikin kautta. On suuri etuoikeus toimia tässä välittäjän roolissa, Nyman sanoo.

Vain hiljaisella on korvat kuulla -konsertissa on 2 laulua. Se on aikamoinen paketti ajatuksia ja tunnetta ihmiseltä ihmiselle.

— Chydeniuksella on tällainen tokaisu, että ”kuunnelkaa tarkasti, runoilijalla on asiaa”.

Nämä runot ovat niin sisältörikkaita, ettei niitä tarvitse värittää, riittää kun ne välittää laulaen. Ja ihmiset tuntuvat ottavan ne hyvin vastaan. Kyyneleitäkin penkeissä nähdään.

tilaa ePäilylle P. Mustapään, Aaro Hellaakosken, Saima Harmajan ja Eino Leinon runot koskettavat suomalaisten syvimpiä tuntoja. Tai Lauri Viidan ”Äidit vain, nuo toivossa väkevät…”. Kuka voisi kuunnella sitä liikuttumatta perin pohjin?

— Eivät nämä tekstit ketään liikuttaisi, el-

lei niissä olisi jotain erityistä. Itselleni niistä on vuosien mittaan karttunut jonkinlaisia välineitä elämää varten. Synkkinä hetkinä, kun kaivaa laulun esiin ja kuuntelee, huomaa, ettei olekaan synkkyytensä kanssa yksin. Tai hienosti sanottuna: voi toivoa.

Osa Taru Nymanin ja Kaj Chydeniuksen esittämistä teksteistä on hengellisiä, osa henkisiä ja osa ihan muuta. Kuulijalle jää paljon tilaa ottaa vastaan ja tulkita itse.

— Minusta näissä runoissa ja Chydeniuksen musiikissa on hienoa se, että niiden äärellä on varaa olla epävarma ja epäilevä, vihainen tai haltioitunut ja liikuttunut, kuinka vain. On myös tilaa siihen, että oma suhde perimmäisiin asioihin on vähän epäselvä, Nyman toteaa.

— Siksi on erityisen hienoa, että juuri kirkossa järjestetään tällainen konsertti — että tälle kaikelle on kirkossa tilaa.

laulaMisen onni Jokainen konsertti on laulajalle melkoinen tyhjentäytymisen kokemus. Yhtään fraasia ei saa päästä karkuun, kaikki pitää saatella kuulijoille saakka.

— Tunnin esityksen jälkeen päässä kyllä helisee, Taru Nyman sanoo naurahtaen.

Arkiammatiltaan Nyman on ekaluokkalaisten opettaja. Chydeniuksen laulut sopivat luokkaankin, Magdaleenasta alkaen. Enimmäkseen esiintyjän ja opettajan roolit kuitenkin ovat erillään, paitsi silloin, kun oppilaat it-

se hoksaavat yhdistää ne.

— Yksi poika kysyi, että ”Ooksä joku laulaja vai? Mun äiti sanoi, että se oli sun konsertissa”. Sitten hän katsoi pitkään ja nyökkäsi lopulta itsekseen, Nyman kertoo.

— Suhtaudun äärimmäisen kunnioittavasti ilmaisuun laulaja. En ole opiskellut musiikkia ammattimaisesti. Mutta laulaminen on minua hengissä pitävä voima. Olen aina laulanut. Onnellisimmillani olen laulaessani näitä tekstejä, joita me yhdessä Chydeniuksen kanssa ohjelmistoon valitsemme.

Rehellinen ja VilPitön Taru Nyman ja Kaj Chydenius hakevat pelkistetyllä esityksellä puhdasta kosketusta kuulijaan. Kirkossa on Nymanin mielestä hyvä laulaa myös siksi, että yleisö on näkyvissä. Teatterin lavalta laulut lauletaan pimeään.

— Ajatuksena on, että jos on rehellinen ja vilpitön tekstien ja musiikin äärellä, yhteys voi syntyä. Meidän lauluistamme yksikään ei ole sellainen, jonka takana en voisi seisoa, Nyman sanoo.

Kuulijoilta tulee usein palautetta konsertin jälkeen. Moni kysyy, mistä näitä lauluja saa.

— Eräs nainen tuli sanomaan minulle, että jos huomasin hänen peittäneen korvansa Marja Kurkelan Pietán aikana, se ei johtunut meidän esityksestämme, vaan siitä, että laulun kuunteleminen kävi häneen liian kipeästi.

diilin johtaMiskäytännöt ovat kuin kooste kaikesta siitä, mitä työpaikoilla ei pitäisi esimiesasemassa tehdä.

Formaattiin on rakennettu yleinen pelolla johtamisen ilmapiiri, jossa positiivista palautetta ei jaeta, mutta negatiivista senkin edestä. Formaatin ”pääjohtaja” on valinnoissaan mielivaltainen. Tehtäväksianto saattaa muuttua: kun elektroniikkaa piti myydä rahassa mitattuna mahdollisimman paljon, pääjohtaja ilmoitti tulospalaverissa kyseessä olleen innovointi- ja ideakilpailun.

Negatiivista palautetta ei anneta kahden kesken, vaan kaikkien kuullen. Lisäksi pääjohtajalla on tapana esittää useampia kysymyksiä peräkkäin ilman, että vastaaja ehtii vasta yhteenkään. Tyyli on despoottisen sättivä, ja huvittavuus tiivistyy, kun pääjohtaja haukkuu kaikkia kilpailijoita kyvyttömyydestä tulla toimeen toisten kanssa. Kilpailijat eli alaiset ovat valmiita vetämään mattoa toisten alta milloin tahansa, eikä yhteisen voiman tiivistymistä nähdä varmaan tälläkään tuotantokaudella kertaakaan. diili on ohjelMa, jossa varsinkin pääjohtaja Hjallis Harkimo näyttelee taitavasti alkuperäisen amerikkalaisformaatin edellyttämällä tavalla. Toisenlainen kyvykkyyden etsiminen ja tunnistaminen on hänelle arkipäivää, eikä formaatin hyytävän hienoa roolisuoritusta saa sotkea oikeaan yrityksen johtamiseen. Ohjelma kaipaisi varoitustekstiä ”älä tee tätä kotona/töissä”.

Kuka sitten on Diilin voittaja? Yhdeksän putoajaa saa niskaansa pääjohtajan haukut ja voittajaparan tehtävänä on seuraavalla tuotantokaudella istua kuulemassa samaa läksytystä. Todellinen voittaja on johtoryhmän kansanedustajaehdokas, joka on kätevästi esillä ajatellen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Vaalirahalainsäädännön tiukentuessa tähän kansanedustajaehdokkaiden tuotesijoitteluun täytynee yrittää tottua.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

taru Nyman laulaa ja K aj Chydenius säestää su 24.10. klo 18 Korson kirkossa.



häMeenkylän kiRkolla muisteltiin menneitä ja laulettiin vanhoja lauluja seniori-illassa torstaina 14.10.

Hannu Pöntinen Vantaankosken kirkkoherraksi

Miten sanat muistuivat mieleen?

Hans von Schantz

Raija Sarén, 70

Marja Kaartinen, 70

Tuula Hakkarainen, 49

Kuinka innostuit tulemaan seniori-iltaan?

— Oli itsestään selvää, että tulen. Olen sitä ikäpolvea, että olen laulanut lapsena ja nuorena paljon, oikein sydämestäni. Merkkasin illan kalenteriini jo keväällä. Illasta ja sen aiheesta sovittiin silloin seniorityön tukiryhmän kokouksessa.

Mitä illassa tapahtui?

— Tuttujen laulujen myötä virisi monenlaisia muistoja ja tunteita.

Sain esittää yhden laulutoiveen, se oli Ken on luonut sinitaivaan. Sinitaivaan lisäksi näin mielessäni veden kimalluksen. Kotimaani ompi Suomi -laulua laulettiin 190-luvulla bussiretkellä Etelä-Euroopassa.

— Illan aikana laulattajamme Tuula Hakkarainen kertoi koskettavasti myös omista elämänvaiheistaan.

Pisteillä –, paljonko annat illalle?

— Annan 5–. Illan vetäjä huokui musiikkia. Miinus tulee siitä, ettei laulettu toista suosikkilauluani Sunnuntaiaamuna.

Kuinka innostuit tulemaan seniori-iltaan?

— Luin tilaisuudesta Vantaan Laurista, ja myös ystäväni muistutti minua siitä. Laulaminen ja musiikki ovat olleet minulle aina tärkeitä. Tuntuu, että ennen laulettiin aina. Vanhempani olivat kuoroihmisiä, ja minäkin olin jossain vaiheessa kuorossa.

Mitä illassa tapahtui?

— Aluksi laulettiin lauluja ulkomuistista, ja aika hyvinhän se sujui.

Sitten käytettiin lauluvihkoja. Juontaja sai meidät muistelemaan äitiä, isää ja muita sukulaisia, lapsuutta, kouluaikaa, rippikoulua ja nuoruutta. Illan lauluista suosikkini on Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, mutta iki-ihania ovat myös Jäi toiset aamulla nukkumaan ja Tuuli hiljaa henkäilee.

Pisteillä –, paljonko annat illalle?

— Annan 5 pistettä lämminhenkisyydelle. Illan vierailija käytti hienosti työkalunaan omaa persoonaansa.

Kuinka ryhdyit laulattamaan senioreita?

— Olen ollut kouluttajana monissa tilanteissa, joissa vasta eläkkeelle jääneet miettivät, miten sekin koululaulu meni ja muistatko vielä, miten silloin… Lisäksi minulla on oma, kasvatuskodista saamani laulu- ja musiikkiperintö, jota haluan vaalia ja käyttää työssäni.

Mitä illassa tapahtui?

— Kun osanottajat saivat vapaasti esittää laulutoiveitaan, en voinut varmasti tietää, muistuuko oikea laulu ja sävellaji mieleeni. Valtaosa lauluista laulettiin yhdessä. Esitin myös joitakin lauluja omasta ohjelmistostani. Rakkaimpia minulle ovat laulut, joissa on jonkinlainen tarina, kuten Arkinen hartaus ja Vaarivainaan kannel.

Pisteillä –, paljonko annat illalle?

— Annan 5 pistettä vuorovaikutukselle. Ajattelin, ettei sitä ehkä syntyisi kaupunkiseurakunnassa.

Ulla-Maija Vilmi

Me allekirjoittaneet kannatamme Hannu Pöntistä Vantaankosken tulevaksi kirkkoherraksi. Mielestämme hän täyttää parhaalla tavalla kaikki ne ominaisuudet, joita seurakuntamme tulevalla kirkkoherralla on syytä olla. Hannulla on pitkä kokemus hengellisestä johtajuudesta, ja hänet tunnetaan syvällisenä teologina ja ajattelijana. Hän tuntee kirkon käytännön työn ja mission avaran monipuolisesti niin paikallisseurakunnan tasolta kuin kansainvälisestä näkökulmasta.

Kirkkoherran työssä hallinto ja johtaminen ovat tärkeässä roolissa. Hannulla on vankka hallinnollinen kokemus niin Kirkkopalvelujen apulaisjohtajan, piispainkokouksen teologisen sihteerin ja kirkon keskushallinnon muista tehtävistä kuin valtakunnallisista ja paikallisemmista luottamustehtävistä. Hän on hoitanut henkilöstöjohtamisen tehtäviä käytännössä ja on kuunteleva sekä vuorovaikutukseen pyrkivä johtaja, jolle henkilöstö on keskeinen voimavara.

Talousasiat ovat Hannulle luonteva työhön kuuluva asia.

Hän on ollut vastuussa 8 miljoonan euron budjetin toteutumisesta ja hoitanut taloudellisesti menestyksekkäästi omia tehtäviään sekä toiminut Botswanan luterilaisen kirkon koulutuskeskuksen taloudenhoitajana.

Hannu on helposti lähestyttävä ihminen, ja hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot. Hänet tunnetaan yhteistyökykyisenä, palvelualttiina ja lämminhenkisenä ihmisenä. Lisäksi hänellä on oivaltava ja hyvä huumorintaju. Näiden ominaisuuksien vuoksi voimme suositella Hannu Pöntistä myös muille Vantaankosken seurakunnan jäsenille.

Saara Vuorjoki

Riitta Ahlroth, Anna-Liisa Alavuotunki, Timo-Matti Haapiainen, Riikka Halme, Leila Halso, Heikki Halso, Marjatta Harvakari, Mikko Huttunen, Raija Huvila, Raimo Huvila, Marko Kailasmaa, Maija Kananen, Liisi Kukkola, Minna Laakso, Irja Myllymäki, Eeva Nevala, Paavo Nevala, Tuulikki Ojanperä, Kalervo Ojanperä, Tapio Pajunen, Mervi Palva, Seija Reinola, Esa Ruuttunen, Marja Röpelinen, Leena Siekkinen, Raija Sollamo, Mirja Taipale

Näytä kantasi äänestämällä

ELISA K AUPPINEN, 18, harrastaa sirkusta.

80 % k aRtanonkoskelainen

Olin 10-vuotias, kun muutimme Kartanonkoskelle. Nykyiseen kotiimme muutimme neljä vuotta sitten. Perheeseeni kuuluvat isä, äiti ja 1-vuotias pikkuveli. Olemme puhuneet, että minulle voisi rakentaa ensiasunnon autotalliin. Oikeastaan sinne voisi kantaa sängyn vaikka heti, koska sieltä puuttuu vain wc.

Aloitin sirkusharrastuksen 1-vuotiaa-



na. Olin kova kiipeilemään ja naapuri sanoi, että minut pitäisi viedä sirkuskouluun.

Lajini on pariakrobatia. Olen myös alkanut harjoitella käsillä seisomista tappien varassa. Juoksen, hiihdän ja treenaan kuntolaitteella. Ohjaan lasten temppukoulua ja viittä nappulafutisjoukkuetta. Opiskelen lukiossa ja haaveilen proviisorin ammatista.

20 % taMMisalolainen

Syntyessäni asuimme Vantaalla Ilolassa, sitten Ruskeasannassa. Olin -vuotias muuttaessamme Helsinkiin Tammisaloon. Asuimme kummallisessa muumitaloa muistuttavassa talossa. Käyn aika usein Tammisalossa. Toinen parhaista ystävistäni asuu siellä.

Viime tiistaina televisiossa lähetetty homokeskustelu on antanut suurelle joukolle ihmisiä aiheen äänestää jaloillaan, eli erota kirkosta. Ymmärrän hyvin tämän reaktion, sillä niin tuskaista oli kirkkoon syvästi sitoutuneelle papillekin ohjelman seuraaminen. Olen pahoillani monista homoseksuaalien ihmisarvoa loukkaavista puheenvuoroista, joita ohjelmassa esitettiin.

Kaikki tietänevät sen, että pääkaupunkiseudun seurakuntalaisista ja kirkon työntekijöistä suuri osa olisi piispainkokouksemme linjauksen mukaan valmis iloiten mahdollistamaan kirkossa järjestettävän rukoushetken parisuhteen rekisteröinnin tapahduttua.

Itsestään selvää on, että hetero- ja homoseksuaalisesti suuntautuneilla ihmisillä on samat perusoikeudet olla ja toimia seurakuntalaisina sekä seurakunnan työntekijöinä. Tätäkään ei ole tuotu riittävästi esille. Keskustelussa päähuomion ovat saaneet homoseksuaalisuuteen jyrkän kriittisesti suhtautuvien kristittyjen mielipiteet. Liian monet ovat kuvitelleet heidän edustavan kirkon kantaa ja siksi eronneet kirkosta.

Marraskuussa järjestetään kirkossamme seurakuntavaalit. Valituiksi tulevat luottamushenkilöt muovaavat omissa seurakunnissaan ja seurakuntayhtymissään kannanotoillaan kuvaa kirkostamme. Uudet luottamushenkilöt valitsevat uudet maallikkojäsenet hiippakuntavaltuustoon ja kirkolliskokoukseen. Viime kädessä kirkolliskokous määrittelee kirkkomme kannan nyt kuumana käytävässä ja moniäänisessä homokeskustelussa. Tulevat vaalit ovat siksikin hyvin tärkeät.

Toivon siis, että äänestäjät Vantaalla käyvät ilmaisemassa vaaleissa oman mielipiteensä.

Viikkoa ennen ennakkoäänestystä, maanantaina 25.10., avautuu vaalikone. Siellä voi tutustua ehdokkaiden edustamiin näkemyksiin. Yhtenä kysymyksenä vaalikoneessa on suhtautuminen parisuhteen siunaamiseen. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa kirkon linjaan äänestäen ihan oikeasti, ei vain jaloillaan.

Kari Pekka Kinnunen Korson kirkkoherra

Rakas vihollinen

Mitä kristinusko olisi ilman Paavalia, Tuomas Akvinolaista tai Martti Lutheria? Kirkko tarvitsee niitä, jotka levittävät evankeliumia, kykenevät muotoilemaan oppia ja tarvittaessa puolustavat sitä tinkimättä. Toisaalta, jos kirkko koostuisi yksinomaan heistä, eikö se jäisi etäiseksi, akateemiseksi ja uskallan sanoa kylmäksi? Kirkko tarvitsee myös fransiscusassisilaisia, martinlutherkingejä ja äititeresoja, jotka tulevat lähelle ihmistä, puolustavat sorrettuja ja toimivat yhteiskunnan omanatuntona.

Kotimaisessa kirkollisessa keskustelussa tunteita ovat viime aikoina herättäneet naispappeus, suhde seksuaalivähemmistöihin, Luther-säätiön asema ja erilaiset piispakandidaatit. Jännitteissä on pohjimmiltaan kyse raamatuntulkintaan ja kirkkonäkemykseen liittyvistä eroista, kuinkas muuten. Kirkko ei ole jakautunut niin voimakkaasti kuin keskustelun perusteella voisi olettaa, mutta jonkinlaista leiriytymistä on tapahtunut. ”Liberaalit” moittivat ”konservatiiveja” siitä, että nämä ovat ehdottomia ja kapeakatseisia ja lukevat Raamattua valikoiden ja tulkiten vaikka väittävät muuta, ja väittäessään korostavansa Raamattua ja Lutheria todellisuudessa korostavat ja korottavat itseään.

Sain aikanaan vastavihittynä pappina viisaan neuvon vanhemmalta kollegalta, joka muistutti, että yleensä kaikkein kriittisimmät seurakuntalaiset ovat niitä, jotka välittävät seurakunnasta eniten.

Jotakin tällaista olen näkevinäni kirkkomme konservatiivisissa ryhmissä, jopa niissä vaikeimmissa. Vaikka en jaa heidän näkemyksiään, en voi silti olla ajattelematta, että ehkä kirkko tarvitsee heitä. Heidän tehtävänsä on asettaa rajoja niille, jotka koettelevat ra-

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa — tekstiviestit 050 438 7858

Juha Meriläinen pastori, yliopistonlehtori

Ääripäitä on vain yksi

Sain kutsun TV2:n Homoiltaan.

Vastasin heti, että kiitos, mutta en tule. En voinut kuvitella osallistuvani ohjelmaan, jolla oli niin älytön nimi. Vaikka en tuolloin vielä tiennyt, keitä muita ohjelmaan oli kutsuttu, ajattelin myös, etten halua viettää minuuttiakaan vapaa-aikaa minkään sorttisten huonosti käyttäytyvien ääriainesten seurassa.

Kuten tunnettua, Homoilta alitti kaikki odotukset. Seurauksetkin jo tiedetään. Kiinnostavia ovat silti ne reaktiot, joita viime päivinä on mediassa ja keskustelupalstoilla runsaasti käsitelty.

Yksi oudoimmista virhetulkinnoista on joidenkin piispojenkin viljelemä ajatus, jonka mukaan homokeskustelussa ovat nyt ”ääripäät vastakkain” ja ”malttia tarvitaan molemmilta osapuolilta”. Mitkä ääripäät? Ei kai esimerkiksi omaa elämäänsä elävä, tavanomaisia ihmisoikeuksiaan kaipaava sateenkaariperheen äiti edusta minkäänlaista ääripäätä? Mitä malttiin tulee, ruokotonta kieltä tuntuvat päästävän suustaan lähinnä sen varsinaisen ääripään edustajat, joten malttivaatimus olisi perusteltua kohdistaa heihin.

Pari viikkoa sitten olin asioimassa Tikkurissa ja puhuin juuri puhelimeen, kun muuan kiilusilmä ryhtyi opastamaan minua oikeaan ja aitoon kristinuskoon. Tämä hyveellinen kristitty kävi Harmagedonin taistelua ja näki minussa ja perheessäni kaikki Ilmestyskirjan kauhistukset. Minä yritin päästä hänen ohitseen kauppaan ostamaan pinaattikeittoa. Sopii kysyä, oliko ääripäitä paikalla kaksi, vai sittenkin vain yksi. Pelastauduin kauppaan ja ajattelin, että seurakuntavaaleissa meillä kummallakin on yksi ääni.

Kun puhuin eräälle ystävälleni uudistusmielisestä Tulkaa kaikki! ‑liikkeestä, ystävä huokasi ja sanoi, että kannattaisi mieluusti myös Menkää kaikki ‑liikettä, joka tyynesti osoittaisi ovea Luther-säätiölle ja sen hengenheimolaisille. Minä olen optimistisempi: kirkossa on kyllä tilaa, mutta yhteiselossa tarvitaan käytöstapoja. Niitä voi oppia missä iässä hyvänsä.

Johanna Korhonen toimittaja

Muuttuva maailma Eräs pariskunta oli usean vuoden ajan turhaan yrittänyt saada omaa lasta. Heille esiteltiin nelivuotias tyttö, kotiselvitystä tehtiin ja aviopari katsottiin soveltuvaksi vaalimaan tätä pientä ihmistainta. Vähän ennen lopullista ratkaisua biologinen äiti ilmestyi näyttämölle.

Kohta tytön syntymän jälkeen nainen oli jättänyt hänet lastenkotiin ja jatkoi päihteitten ryydittämää elämää.

Nyt nainen oli saanut tietoonsa, että lapsi koetetaan riistää häneltä. Tietysti hän nousi puolustamaan oikeuksiaan, vaikka tähän asti hän ei ollut piitannut jälkeläisestään hitustakaan. Koitti stressaava epävarmuuden aika, kun pelättiin tytön luovuttamista lihalliselle äidille, joka oli jo ehtinyt synnyttää eri miehille uusiakin vauvoja. Onneksi tällä kertaa ei antauduttu äitimyytin palvomiseen, vaan lapsi adoptoitiin uuteen kotiinsa ja myöhemmin hän perusti oman perheen.

Synnyttäjä-äiti ei ole aina paras mahdollinen lapsenhoitaja. Avioerotapauksissa voivat sekä isä että lapsi tuntea suurta pelkoa väkivaltaista äitiä kohtaan, mutta tapaamisoikeus vain myönnetään, koska toimien pitää olla oikeudenmukaisia. Vaiston varoitukset eivät riitä, kun vastassa on byrokratia, lapsen ”etua” ajava laki ja horjumaton usko äidinrakkauteen.

Homopareja karsastetaan. Raamatun lakiin vedoten heille ei tohdita suoda kirkollista vihkimistä eikä adoptiolapsen hoivaamista.

Lapsi kuulemma tarvitsee ehdottomasti miesisän. Entä sotalesket?

Kelpasiko heidän kotinsa nuorten kasvupaikaksi? Entä tuhannet yksinhuoltajaäidit, joiden miehet ovat hipsineet tiehensä eivätkä välitä edes elatusmaksuja hoitaa?

Tuntuu myös aika oudolta, kun joku julkisesti toitottaa, että yhtä hyvin voitaisiin sallia lampaaseen sekaantuminen kuin homosuhde.

Eläinkuntaan kuuluviksiko homot lasketaan? Neekeriorjuuden aikaan uskottiin, ettei musta voi oppia lukemaan, koska hän on alhaisemmalla tasolla kuin valkoiset. Juutalaisia, joita natsit nimittivät ”sikakoiriksi”, slaaveja, homoseksuaaleja ja toisinajattelijoita ei pidetty inhimillisinä olentoina, joten viime sotien ”inhimilliset” tyypit katsoivat oikeudekseen teurastaa heitä niin lännessä kuin idässä.

Sen ymmärtää, jos Raamattu ei suvainnut homoja, koska ihmiskunta oli alkuaikoinaan sukupuuton partaalla. Piti lisääntyä ja täyttää maa, ja miten se olisi ollut mahdollista samaa sukupuolta olevan kanssa?

Nykyään liikakansoitus uhkaa maapalloa, joten kirjoitettakoon ihmiskunnalle uusi kehotus: ”Älkää kaikki lisääntykö ja täyttäkö maata. Eläkää jotkut vaikkapa homosuhteessa ja ottakaa hellään perheeseenne joku heteroitten kaltoin kohtelema lapsukainen, Jeesuksen pieni karitsa.” Aina ei ehkä voida seurata Raamatun sääntöjä, mutta pyritään edes täyttämään Kristuksen rakkauden lakia: ”Joka ottaa luokseen yhden näistä pienimmistä, ottaa luoksensa minut.”

Sini Pennanen

joja. Heidän sanomansa on se, että ihmisen ei pidä kajota kaikkeen.

Entä sitten toinen leiri? Konservatiivit moittivat liberaaleja siitä, että nämä nostavat ihmisen Jumalan edelle, nakertavat kristinuskoa sisältä ja tekevät konservatiivien elämän kirkossa mahdottomaksi.

Samalla he unohtavat, että ilman rohkeita uudistajia me eläisimme maailmassa, josta kristillinen lähimmäisenrakkaus olisi kaukana.

Tuskin kukaan haluaisi palauttaa orjuutta ja kuolemanrangaistusta tai kaventaa naisten oikeuksia yhteiskunnassa. Jos kristinuskon tulevaisuudesta huolissaan olevat konservatiivit ovat kirkon sykkivä sydän, syrjittyjä puolustavat ja yhteiskunnan epäkohtia kritisoivat liberaalit ovat sen kädet.

Sen sijaan, että me kristityt provosoimme ja provosoidumme, meidän tulisi tunnustaa toistemme arvo ja suhtautua toisiimme kunnioittavasti ja kristillisellä lähimmäisenrakkaudella. Entä jos kiistelyn sijasta pyrkisimme siihen?

Tikkurilan kirkko on niin huonossa kunnossa, että se on työntekijöille terveysriski.

Yksipuolista suvaitsevaisuutta

Työntekijöiden terveys vaarassa

Homokeskustelu kuumentaa tunteita. Rinnakkain käydään juridista ja kirkollista keskustelua. Nämä kaksi tuntuvat sekoittuvan aika ajoin toisiinsa. Olen syvästi järkyttynyt siitä, miten yksipuolista kirkollinen keskustelu on.

Suomessa puhutaan paljon suvaitsevaisuudesta. On kuitenkin käynyt selväksi, että on olemassa vain yksi oikea kanta: homomyönteisyys. Jos television panelisteissa olisi ollut mukana esimerkiksi muslimi, ortodoksi, katolilainen tai vaikkapa vanhoillislestadiolainen, olisi hänkin voinut ilmaista uskontoonsa vedoten kriittisen kantansa.

Kuinka siihen olisi suhtauduttu? Vastakkain olisivat olleet Suomalaisen yhteiskunnan nykypäivän isot teesit: homomyönteisyys ja toisen kulttuurin arvostaminen. Huivitetulle Suomessa elävälle muslimille tuskin virnuiltaisiin ylimielisesti, vaan todennäköisesti hänen kantansa hyväksyttäisiin hänen uskontonsa vuoksi.

Toista on kohtelu, kun luterilainen kristitty vetoaa omaantuntoonsa ja tulkitsee Raamattuaan todeten homoseksuaalisen suhteen olevan syntiä. Hänet ollaan valmiita vertauskuvallisesti kivittämään ja haukutaan iltapäivälehtien lööpeissä.

Homokeskustelussa ei ole todellista sananvapautta tai oikeutta omaan mielipiteeseen. Näissä keskusteluissa ihmiset, jotka suhtautuvat kriittisesti kirkon muihinkin oppeihin, kuten syntiin, lihaksi tulleeseen Jumalan poikaan, kadotukseen ja taivaaseen, siteeraavat Raamattua, jota tuskin ovat edes lukeneet, tyyliin: “Eikös siellä Raamatussa sanota, että jokainen rakastaa ketä tahtoo”.

Kehottaisin jokaista suomalaista lukemaan Uutta testamenttia, joka on kristinuskomme perusta ja keskittymään eritoten Kristuksen sanoihin. Vaikka apostolien teksteissä aikalaisuus kuultaa läpi, ovat Jeesuksen sanat edelleen päteviä vielä 2010-luvullakin.

Tikkurilan kirkon huonokuntoisuutta käsittelevissä kirjoituksissa (VL 14.10.) ei missään mainita, että Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan koko henkilökunta työskentelee kokopäiväisesti näissä tiloissa.

Työsuojelupäällikkö Pekka Laakson 18.6.2010 päivätyssä kuntotarkastuksen yhteenvedossa todetaan: ”Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Tikkurilan kirkko on todella huonossa kunnossa, ja saattaa aiheuttaa terveydellisiä riskejä sekä seurakunnan asiakkaille (seurakuntalaisille), että ennen kaikkea tiloissa työskenteleville henkilöille. Kiinteistössä on tiloja, joissa oleskelu on rajoitettu muutamaan tuntiin kerralla, sekä tiloja joissa ei saa oleskella lainkaan.”

Kuitenkin käyttökiellossa olevien tilojen yläpuolella työskennellään täyspäiväisesti eikä kirkkoherra Martin Fageruddia, työsuojeluvaltuutettu Carola Lundia taikka varatyösuojeluvaltuutettu Håkan Wikmania ole tähän päivään mennessä informoitu työtilojen terveysriskeistä.

Lisäksi yllämainitussa yhteenvedossa todetaan: ”Aiheesta on pidetty keskustelutilaisuus, jossa paikalla olivat työsuojeluhuollon edustajana työterveyslääkäri Markku Nieminen sekä työterveyshoitaja Eija Pitkänen ja Tikkurilan seurakunnan edustajina kirkkoherra Janne Silvast sekä kappalainen Kirsti Hilden.”

Missä olivat ruotsinkielisen seurakunnan edustajat, eikö heitä ole huomioitu ollenkaan? Onko kyseessä työtapaturma vai onko heidät tarkoituksella jätetty huomioimatta?

Onko minun ja monen muun seurakuntaneuvoston jäsenen syytä olla niin huolestuneita työntekijöittemme terveydestä, että kehotamme heitä välittömästi pysymään poissa työpaikoiltaan kunnes terveelliset väistötilat löytyvät?

Itse en usko elinaikanani näkeväni Larsgårdenia, jos ja kun projekti siirretään hamaan tulevaisuuteen. En osaa kuvitella sellaista tilannetta, että mikään muu seurakunta ei halua jotakin, tai mitään kohdetta ei tarvitse korjata ja yhty-

Mitä mieltä olet?

Ritva-Liisa Harjumaa kielten opettaja, Rovaniemi

Nuori suomalainen nainen

mällä olisi ylimääräistä rahaa, jota voitaisiin osoittaa tähän tarkoitukseen. Kokemus on osoittanut, että tilapäisratkaisuilla on taipumus jäädä pysyviksi. Näillä näkymillä seurakunnalla on syytä viettää Larsgårdenin hautajaiset jo ennen sen syntymää.

Reijo Pekanpalo seurakuntaneuvoston jäsen

Reijo Pekanpalon yleisön-

osastokirjoituksen johdosta:

Tikkurilan kirkon kuntotutkimuksen johdosta kirjoittamani kirjelmä sisältää sen, että rakennuksen huono kunto saattaa aiheuttaa terveysongelmia, ja sen vuoksi nopea remontti on välttämätön. Jo mahdollisuus terveysriskeihin on riittävä ja välttämätön syy siihen, että työsuojelupäällikkönä puutuin tilanteeseen.

Pekanpalon kirjoituksessa viitataan keskustelutilaisuuteen, jossa olivat mukana työterveyshuollon ja Tikkurilan seurakunnan edustajat.

Kyseessä oli Tikkurilan seurakunnan työpaikkaselvitys, ja siksi ruotsinkielisen seurakunnan edustajia ei ollut paikalla. Muutama vuosi sitten ruotsinkielisen seurakunnan tiloissa on pidetty vastaava selvitys, ja tällöin ei tullut esiin erityistä valitusta sisäilmasta. Sisäilmaa on tutkittu tämän jälkeen säännöllisesti.

Tällä hetkellä ei ole syytä olettaa, että ruotsinkielisen seurakunnan tilojen sisäilma olisi terveydelle haitallista. Sisäilman tutkimus on mahdollista vain talviolosuhteissa.

Ruotsinkieliselle seurakunnalle on tarjottu talvella 2010 nykyisiä tiloja korvaavia tiloja Betanian kiinteistöstä, mutta se torjui tarjouksen.

Olen ottanut kirjelmälläni kantaa vain Tikkurilan kirkkokiinteistön peruskorjaamisen kiireellisyyteen. Siihen, mihin seurakunnilla on varaa, en ole ottanut kantaa, ja se on selvitettävä erikseen.

Pekka Laakso Vantaan seurakuntien lakimies ja työsuojelupäällikkö

5

Kiitettävän arvoisia ehdokkaita Vantaankosken kirkkoherraksi pyrkivät Hannu Pöntinen ja Johan Wennerström arvioivat osaamistaan kouluarvosanoin.

Markku Mattila

Oppilaan nimi Johan Wennerström, 57

Oppilaan nimi Hannu Pöntinen, 49

Todistus elämänkoulusta

Todistus elämänkoulusta

Kielitaito suomi (äidinkieli), ruotsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . saksa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . englanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Kielitaito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Suomi äidinkieli. Englanti erinomainen, työkieli kolme vuotta.

Ruotsi, erittäin hyvä, virkamiestutkinto ja käytäntöä. Saksa hyvä, elämässä opittua. Latina, tyydyttävä, ymmärtää lauseita.

Setswana, välttävä, alkeet. Kreikka, heikohko, tunnistan paljon sanoja. Heprea, heikohkompi, osaan sanoa ”kuninkaan hevonen”. Espanja, ei häävi, sujuva olla-verbin taivutus.

9½ ½ ½ Matematiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Olen tarkka taloudessa, tunnusluvut hallussa.

Historia ja yhteiskuntaoppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Olen aina pitänyt historiasta ja ollut monessa mukana.

Uskonto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Lempiaine koulussa. Raamattu on rakas ja kirkon oppi kantaa.

Matematiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Pieni laina pitää pirteänä. Rahaa on maailma täynnä, kun sen vain kohdentaa oikeaan paikkaan. Olen vastannut viimeksi  miljoonan euron budjetista. Tulos parani 00 000 euroa kolmessa vuodessa.

10

Historia ja yhteiskuntaoppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Yhteiskunnallinen tilanne kiinnostaa maailmanlaajuisesti, historia myös. Onneksi muisti on huono, niin yllättyy samoista asioista yhä uudelleen.

Psykologia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Aito vuorovaikutus ja ihmistuntemus ovat johtamisen perusedellytyksiä.

Maantieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Vantaalainen tuntee Vantaan.

Psykologia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9+ Olen kouluttanut itseäni paljon ja tajuan, että valmista ei tule itsensä tuntemisessa, ryhmän ymmärtämisessä tai johtajana.

Liikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Maratoneja 0, pallopelejä pienestä pitäen.

Urheilu on osa elämääni.

Ilmaisutaito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Olen aidosti läsnä ja viesti menee perille.

Käyttäytyminen ja huolellisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Olen herrasmies, helposti lähestyttävä, tarkka tekemisissäni. Asiat ovat hallussa.

10

Vantaankosken kirkkoherranvaali ●

Keskiarvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,0 Todetaan kelvolliseksi hakijaksi Vantaankosken kirkkoherranvaalissa.

●

●

●



½

Uskonto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10– Synnintunnossa vähän parannettavaa.

Kotitalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .  Hyvä kesäkokki. Muuripohjaletut onnistuvat aina.

Musiikki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Soittoa ja laulua 1-vuotiaasta lähtien.

Musiikin maailma on ihmeellinen.

½

Helsingin hiippakunta on asettanut Hannu Pöntisen ensimmäiselle vaalisijalle ja Johan Wennerströmin toiselle. Ehdokkaisiin pääsee tutustumaan vaalikoneella ja vaalivideoilla osoitteessa www.vantaanseurakunnat. fi/vantaankoski/kirkkoherranvaali tai ehdokkaiden omilla kotisivuilla. Pöntisen sivut ovat osoitteessa hannupontinen.fi ja Wennerströmin www.olenteitavarten.com.

Ennakkoon voi äänestää 5.–9.10. klo 9–1 kirkkoherranvirastossa Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1.

Varsinaiset vaalipäivät ovat sunnuntaina 1.10. messun jälkeen klo 11.0–0 ja ma 1.11. klo 1– 0. Äänestys Myyrmäen kirkossa.

Tulos julkistetaan ääntenlaskennan päätyttyä 1.11. noin klo 1 Myyrmäen kirkossa ja seurakunnan internetsivuilla.

koonnut Hanna Antila

Maantieto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Olen saarnannut kaikissa Vantaan suomenkielisissä seurakunnissa.

Kotoa Vantaan rajalle alle kilometri. Vieraillut Vantaankoskella jo 190-luvulta asti. Tankannut Keimolan Kesoililla.

Kotitalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Kokkaus jokapäiväistä arkea. Yhdellä hiilellä paistettu sisäfilee on grillimestarin erikoisuus.

Liikunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9– Rullistelu, sauvakävely, golf, hiihto, lenkkeily, uiminen ja kuntosali sujuvat. Kippi, kiintopyörähdys ja kieppi jäävät tätä nykyä teorian tasolle. Leukoja .

Musiikki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10– Laulua olen harrastanut  vuotta. Nuorena taisin myös klarinetin. Kuuntelemisessa olen erittäin hyvä.

Ilmaisutaito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Parantunut iän myötä. Pohojalaasella on tunnetta jakaa vaikka kelle, se on vaan vähän paakuus tulla ulos.

½

Käyttäytyminen ja huolellisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Omasta mielestäni olen aina herrasmies. Perheen mielestä nälkäisenä kuin päiväunilta herätetty karhu. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Keskiarvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,00 Todetaan kelvolliseksi hakijaksi Vantaankosken kirkkoherranvaalissa.

Hans von Schantz

Chilejä parvekkeella

T

ommi Hietavuon, 44, martinlaaksolaiskodin parvekkeella kasvaa uhanalaisia villichilejä. Chilit tulivat miehen elämään Amerikan-tuliaisina.

Opiskellessaan Yhdysvalloissa vuonna 1995 Tommi ajoi Pohjois-Amerikan halki idästä länteen. Matka taittui kaverin kanssa opiskelijabudjetilla. Rahaa riitti bensaan, mutta ei aina majoitukseen.

Kaverukset ajoivat nähtävyydeksi muutetun lavastekaupungin luo. Se oli rakennettu aikoinaan lännenelokuvien kuvaamista varten. Tommilla ei ollut varaa sisäänpääsymaksuun, mutta matkamuistomyymälään pääsi ilmaiseksi. Tommi mietti, mitä veisi tuliaisiksi Suomeen.

— Huomasin myymälässä chilinsiemenpussin. Ajattelin, että se olisi sopiva tuliainen, erikoinen ja edullinen, hän kertoo.

Uhanalainen chili pakkasessa Kotiuduttuaan Suomeen Tommi unohti tuliaisiksi tuodut chilinsiemenet pitkäksi aikaa. Lopulta hän istutti siemenet mustaan multaan. Se oli ensimmäinen virhe.

Mullan olisi pitänyt olla hiekkapitoista kukkamultaa. Siemenistä iti kolme, niistä yksi kasvoi taimeksi asti.

— Sekin kuoli. Kastelin viljelmäni hengiltä, hän sanoo.

Tommi ei lannistunut vaan innostui.

Hän kysyi internetin kautta chilinkasvatusvinkkejä Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa asuvilta alan harrastajilta.

Chilit veivät Tommin mennessään. Hän perusti Suomen ensimmäisen chiliaiheisen nettisivun ja keskustelufoorumin.

Tommi jakoi kavereille ja tuttaville kymmeniä chilintaimia.

— Työpaikalla varsinkin kaikki naiset halusivat oman chilintaimen.

Vielä neljä vuotta sitten Tommin parvekkeella kasvoi ”ainakin kuusikymmentä” chilipensasta. Sittemmin hän on erikoistunut uhanalaisten villichilien kasvatukseen. Tällä hetkellä hänellä on kuusi villichilipensasta, joiden siemenet ovat peräisin tutkimuslaitoksista Yhdysvalloista, Hollannista ja Aasiasta.

Yksi uhanalaisista chileistä osoittautui yllättäen myös pakkasenkestäväksi.

— Se kävi ilmi, kun olin muutama vuo-

Tommi Hietavuo syö ystävän chilejä, koska itse kasvatetut ovat melko tulettomia. si sitten talviaikaan työmatkalla ulkomailla ja remonttimiehet olivat sillä välin katkaisseet sähköt parvekkeen lämmityslaitteesta.

Enää en käytä lämmityslaitetta, vaan nostan chilit talveksi sisälle.

Chilejä helposti kotona Tommilla on vinkki, jonka avulla voi kasvattaa chilejä helposti itse, vaikka keittiön ikkunalla. Hän neuvoo ostamaan kaupan tiskiltä baccatum-lajin chilejä, joita myydään esimerkiksi nimellä Aji Cristal.

— Kypsästä chilistä talteen otetut siemenet voi laittaa mihin aikaan vuodesta tahansa hiekkapitoisella kukkamullalla täytettyyn ruukkuun, Tommi sanoo.

Tällaisen chilin voi kasvattaa tavallisen energiansäästölampun valossa.

— Lampun tulee olla melko lähellä kasvia, joka kasvaa nopeasti. On hyvä, jos lamppua voisi nostaa ja laskea tarpeen mukaan, Tommi kertoo.

Päivittäin chiliä syövän Tommin mukaan tätä tulista hedelmää voi lisätä melkein mihin tahansa ruokaan.

— Paitsi maksalaatikkoon. Siihen chili ei sovi. Olen kokeillut, hän sanoo.

Tommi muistuttaa, että chili on maailman vitamiinipitoisin tunnettu hedelmä.

— Se päihittää omenan ja appelsiinin mennen tullen. Chilin on todettu muun muassa ehkäisevän vatsahaavaa ja lisäävän aineenvaihduntaa.

Chilit, kirjat ja kitara Nykyisin Tommi ostaa kotikeittiössä tarvitsemansa chilin ystävältään, joka teki chilinkasvatuksesta itselleen ammatin. Tommin itse kasvattamat chilit kun ovat hänen mukaansa melko tulettomia.

Paraisilla syntynyt Tommi muutti kolmetoista vuotta sitten Turusta Vantaalle.

Ekonomin koulutuksen saanut Tommi työskentelee mobiili- ja it-alalla sekä suunnitte-

lu että konsultointitehtävissä. Chilien kasvatuksen lisäksi hän ehtii soittaa kitaraa ja kirjoittaa harrastuksenaan kolmeosaista eeposta.

— Teos on sekoitus fantasiaa, toimintaa ja scifiä.

Chiliharrastajaystäviensä kanssa Tommilla on meneillään projekti, jonka tarkoituksena on kehittää Suomessa menestyvä chililajike. Sellainen, jonka kasvukausi olisi lyhyt eikä kasvi säikähtäisi edes pientä takatalvea.

Tommi hämmästelee sitä miten suosittu chilistä on tullut Suomessa.

— Alan harrastajia alkaa olla jo iso joukko, ja suuret elintarvikevalmistajat ovat tuoneet markkinoille erilaisia chilillä maustettuja tuotteita.

— Jää nähtäväksi, onko chili tullut suomalaiseen ruokakulttuuriin pysyvästi, Tommi sanoo.

Soili Pohjalainen

Sirpa Päivinen

” T y ö p a i k a l l a v a r s i n k i n k a i k k i n a i s e t h a l u s i v a t o m a n c h i l i n t a i m e n .”

Käytettyjä huonekaluja

”M

uutimme syyskuussa nykyiseen kotiimme. Ennen asuimme vuokralla omakotitalossa, mutta siellä tuli putkirikko ja omistaja laittoi talon myyntiin. Lähetin kaupungille paperit saadaksemme uuden asunnon. Vuokra-asuntotarjouksia tuli, sillä minulla on luottotiedot kunnossa. Tiedot olivat palautuneet juuri kesäkuun alussa, joten aika hyvä ajoitus!

Kaupungin rivitalossamme vuokra on lähes 900 euroa kuussa. Onhan se paljon, vaikka saan asumistukea. Vuokran ja pakolliset menot olen saanut maksettua. Kerran tosin tuli valtava tasauslasku sähköstä, ja se piti hoitaa lastensuojelun kautta.

Vähän aikaa sitten hajosi vain 1,5 vuotta vanha pyykinpesukone. Sen korjaus maksaisi 105 euroa! Onneksi on pyykkitupa.

Muutimme pienempään asuntoon ja toinen lapsi joutui luopumaan rummuistaan. Se on sää-

li. Lastenhuoneet ovat niin pienet, että niihin ei paljon muuta mahdu kuin sänky ja lipasto. Mutta lapsille on oltava omat huoneet, sillä he tarvitsevat omaa rauhaa. Toinen on erityislapsi. En kuitenkaan halunnut lähteä tutulta alueelta, sillä lapsilla on täällä koulu ja kaverit.

Meillä on euron telkkari ja olen ostanut rullaverhot tarjouksesta ja kellon kympillä. Tavarat ja huonekalut ovat Huuto.netistä, kirppiksiltä tai saatu jostain. Ylellisyydet ovat vähissä, mutta meillä on sauna. Siellä on ihana istua. Tiedän, että moni perhe unelmoi saunasta.

Kodissamme olevat tavarat eivät ole sellaisia, joita oikeasti haluaisin, mutta mitä siitä. Ei koti tule tavaroista, vaan ihan muista asioista. Turvani on jossain muualla. Nyt haluan pelkistetyn kodin. Tuntuu siltä, että kun olen luopunut jostakin minulle tärkeästä, olen saanut moninkertaisesti takaisin.”

Hanna Antila

Sarjassa tarkastellaan 47-vuotiaan, osa-aikatyötä tekevän naisen ja hänen kahden kouluikäisen lapsensa arkea. Naisen nettopalkka on 900 euroa kuukaudessa, jonka lisäksi hän saa asumistukea ja lapsilisät.

7

Jumalan hyvyyden Kasteessa vauva otetaan Jumalan lapseksi. Kastepäivänä 31.10. se sujuu ilman isoja valmisteluja.

H

LUTERILAISESSA KIRKOSSA voidaan kastaa kai-

ääyötä on vietetty Vantaalla jo kahdesti, nyt kokeillaan kastepäivää. Ideana on tehdä kastetilaisuuden järjestäminen mahdollisimman helpoksi. Ei tarvitse siivota tai leipoa, ei hankkia kastepukua, ei edes varata pappia. Riittää, että pyytää kaksi kummia, nappaa vauvan kainaloon ja lähtee sunnuntaina 1.10. kirkkoon.

— Kaste on portti tai ovi seurakuntaan, sekä omaan kotiseurakuntaan että maailmanlaajuiseen Kristuksen seurakuntaan. Se on Jumalan lapseksi ottamista, kertoo Tikkurilan seurakunnan kappalainen Pirkko Yrjölä, joka on johtanut kastepäivän suunnittelua.

Sen sijaan kaste ei tarkkaan ottaen ole nimenantojuhla, vaikka lehtien perheilmoituksista tämän tästä saakin lukea, että joku ”sai kasteessa nimekseen”.

— Tosin usein lapsen nimi sanotaan ensimmäistä kertaa julkisesti kastetoimituksessa. Ja sen jälkeen myös Jumala kutsuu lasta nimeltä, Yrjölä sanoo.

ken ikäisiä, mutta suurin osa kastettavista on lapsia.

Kaste on ainutkertainen, joten sitä ei uusita. Sama käytäntö on myös esimerkiksi ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa. Sen sijaan esimerkiksi helluntaiseurakunnat ja muut vapaat suunnat eivät pidä lapsikastetta pätevänä eivätkä kasta lapsia, vaan vasta julkisesti uskonsa tunnustaneita. Lapsikastetta ovat kritisoineet myös ne, joiden mielestä uskonnon pitäisi olla tietoinen valinta.

— Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että kun lasta ei kasteta, lapsi saa aikanaan itse päättää. Mutta se, ettei lasta kasteta, on myös päätös, Pirkko Yrjölä huomauttaa.

— Kaste ei ole kastettavan oman uskon asia. Lapsikaste kertoo siitä, että Jumala täysin ehdoitta ja erityisellä tavalla haluaa ottaa ihmisen omakseen ihan elämän alusta asti.

Kastettujen osuus syntyneistä on Vantaalla muutaman viime vuoden aikana tasaisesti pienentynyt, lähinnä siksi, että yhä useammat vanhemmat eivät enää kuulu kirkkoon. Kirkkoon kuuluvien äitien lapsista lähes kaikki, eli noin 98 prosenttia kastetaan.

Pirkko Yrjölä arvioi näppituntumalta, että lasten kastamatta jättämisestä on tullut yhä tavallisempaa.

Hän kertoo, että mikäli äitien netti- ja hiekkalaatikkokeskusteluista jotain voi päätellä, niin nimiäiset ovat nykyajan muoti-ilmiö.

— Kerrotaan, kuinka helppoa nimiäisten järjestäminen on. Vantaan kastepäivän tarkoitus on näyt-

”Puvun valkoinen väri viestii puhtaudesta ja anteeksiantamuksen lahjasta.”

tää, että myös kasteen voi hoitaa helposti. En tiedä, missä vaiheessa vanhemmille on tullut paineita ristiäisten järjestämisestä, ei ainakaan kirkko ole vaatimuksia esittänyt. Kastehan voidaan toimittaa esimerkiksi jumalanpalveluksen yhteydessä, eikä se vaadi juhlien järjestämistä.

Yrjölän mielestä on iso asia, että vanhemmat haluavat tuoda lapsensa kastettavaksi.

— Silloin he haluavat tuoda lapsen Jumalan hyvyyden suojaan. Sillä on yllättävän iso merkitys monelle tapakristittynäkin itseään pitävälle. Ilmassa on takuulla paljon hyviä ajatuksia ja rukousta. Kastehetkessä kaikki toivovat pienelle hyvää ja veikkaisin, että monet rukoilevat hänen puolestaan.

PIRKKO YRJÖLÄN mukaan kastetoimitukseen sisäl-

tyy paljon puhuttelevaa symboliikkaa. Yksi koskettavimpia kasteen osia on vauvan otsaan ja rintaan tehtävä ristinmerkki.

— Se kertoo siitä, että saa elää pyhän ristinmerkin suojassa. Ja kun vainaja siunataan hautaan, ympyrä sulkeutuu. Sama ristinmerkki on turvana rajan toiselle puolelle siirryttäessä. Jotenkin se asettaa ihmisen oikealle, pienelle paikalleen: kaikki on Jumalan armosta ja rakkaudesta kiinni, Yrjölä sanoo.

Toinen hieno symboli on Yrjölän mielestä kastepuku.

— Puvun valkoinen väri viestii puhtaudesta ja anteeksiantamuksen lahjasta. Pitkä puku peittää

Kastepäivä 31.10. Vantaalla ●



Kaste voidaan toimittaa, jos lapsen äiti kuuluu kirkkoon.

Jos isä kuuluu kirkkoon mutta äiti ei, vanhemmat voivat halutessaan sopia siitä, että lapsi seuraa uskontokunnassa isäänsä.

●

Kun kastettava on vastasyntynyt, mukaan tarvitaan postissa tullut rekisteröintilomake ja kummien tietojen ilmoituslomake (löytyy myös verkosta osoitteesta www.kastepaiva.fi). Vanhemmilla ja kummeilla on oltava henkilöllisyystodistus.

●

Kastettaviksi voidaan tuoda myös isompia, alle 15-vuotiaita lapsia. Silloin mukaan tarvitaan lapsen Kela-kortti.

●

Kastettavien ei tarvitse olla vantaalaisia.

●

●

Kastettavalla on oltava kaksi kummia, joiden pitää olla konfirmoituja kirkon jäseniä. Kummien ei ole pakko olla paikalla kastehetkessä.

Kello 1 alkavassa kastehetkessä voi olla läsnä useampia perheitä yhtä aikaa, mutta jokainen lapsi kastetaan henkilökohtaisesti.

●

Kello 1–1 on mahdollisuus yksittäiskasteisiin. Ajanvarausta ei tarvita.

●

Kastehetkeen ovat tervetulleita myös sisarukset ja isovanhemmat.

●

Kastepuvun voi halutessaan lainata seurakunnasta. Se kannattaa varata etukäteen.

●

Kasteen jälkeen seurakunta tarjoaa kastekahvit ja -mehut.

suojaan lapsen kokonaan, ja niin tekee myös Jumalan armo ja rakkaus. Minulle pitkä puku kertoo myös siitä, että meillä jokaisella on kasvunvaraa ihmisenä ja Jumalan tahdon toteuttajana.

Suvussa kulkeva kastepuku on Yrjölän mukaan kaunis muistutus siitä, että kukaan ei synny tyhjästä, vaan kaikki kuuluvat perheeseen ja sukuun. Hän on nähnyt käytössä jopa 1800-luvulta peräisin olevia kastepukuja. Joissakin suvuissa on tapana kirjoa pukuun jokaisen sitä käyttäneen lapsen nimi.

VANHIN TAPA kastaa on ollut veteen upottami-

nen. Viimeistään uskonpuhdistuksen myötä Suomessa yleistyi tapa kastaa valelemalla vettä kastettavan päähän.

Kastevedeksi käy ihan tavallinen puhdas kraanavesi. Pirkko Yrjölä huomauttaa, että kasteen vaikuttavuus ei ole veden laadusta kiinni. Joskus vanhemmat ovat halunneet käyttää esimerkiksi matkoilta tuotua Jordan-virran vettä, sitä samaa, jossa Jeesuskin kastettiin. Se käy yhtä hyvin.

— Kastevesi on vain vettä. Se ei ole samalla lailla pyhää ainetta kuin ehtoollisviini, vaikka monet tuntuvat ajattelevan niin. Minulta kysytään aika usein, mitä vedelle pitää tehdä kasteen jälkeen. Vastaan, että ihan mitä vaan. Jossain paikoin kasteveteen liittyy myös ei-kristillisiä tapoja. Se esimerkiksi hävitetään heittämällä olan yli, Yrjölä kertoo.

Kastetoimituksen esirukouksessa pyydetään, että

● ✴

✴

”lähetä pyhät enkelisi varjelemaan häntä vaaroissa”.

Pirkko Yrjölän mukaan se koskettaa monia.

— Suojelusenkelit ovat ihmisille tärkeitä. Usein vauvalle annetaan kastelahjaksi tuttu suojelusenkelitaulu. Myös enkelikoruja näkee paljon.

Joistakin kastelahjoista sen sijaan saa hakemalla hakea kristillistä symboliikkaa. Esimerkiksi kasteristit ovat luterilaisilla melko harvinaisia. Usein risti lahjoitetaan vasta rippilapselle.

— Vauvoille lahjoitetaan nykyisin esimerkiksi hammaskeijurasioita, säästölippaita ja pikkuruisia sormuksia. Perinteisiä kummilusikoita näkee yhä harvemmin, Yrjölä kertoo.

”Kastevesi on vain vettä.

Se ei ole samalla lailla pyhää ainetta kuin ehtoollisviini.”

K ASTE VELVOITTAA vanhemmat, kummit ja seurakunnan antamaan lapselle kristillistä kasvatusta.

Seurakunta hoitaa omaa velvollisuuttaan järjestämällä esimerkiksi päiväkerhoja ja pyhäkouluja. Kotona kristillinen kasvatus on yksinkertaisimmillaan iltarukouksen opettamista.

— Lapsi voi ottaa rukoukseensa mukaan mum-

mot ja vaarit ja kissat ja koirat. Rukouksessa välittyy usko siihen, että Jumala pitää meistä huolta. Sen kummempaa teologista opetusta sen ei tarvitse olla, Pirkko Yrjölä sanoo.

Hän myöntää, että uskonnollisten kysymysten käsitteleminen lasten kanssa ei aina ole helppoa, varsinkaan jos ne normaalisti eivät ole kotona esillä.

Useinhan uskonto mielletään omaksi erilliseksi saarekkeekseen, jolla ei ole yhteyttä muuhun elämään.

— Teennäisyyttä kannattaa varoa. Lasten kysymyksiin pitää vastata rehellisesti. Jos ei itse usko johonkin, se kannattaa kertoa ja perustella, miksi ei usko, Yrjölä sanoo.

Kummeille ja isovanhemmille hän haluaisi muistuttaa, että lapsen puolesta rukoileminen on heidän tärkeä tehtävänsä.

— Kuinka hienoa olisi, jos jokaisella lapsella olisi joukko esirukoilijoita! Se on paras lahja, jonka kastettavalle lapselle voi antaa. Ja lisäksi pienen rakkaan ihmisen myötä rukous voi tulla osaksi elämää niillekin, joille se ei ennen ole ollut tärkeää.

— Monet isovanhemmat haluaisivat välittää kristillistä perintöä lapsenlapsilleen. Siihen sopivia tilanteita voivat olla esimerkiksi lapsen sisarusten tai serkkujen ristiäiset. Silloin voi kertoa rukoilevansa lasten puolesta ja selittää, miksi rukoilee.

Kaisa Halonen kuva Sini Pennanen

Kastepaikan voi vapaasti valita seuraavista Hakunilan kirkko, Hakunilantie  Lisätietoja pastori Tiina Palmu p. 050 5 515, kastepuvun varaus p. 09 0 51.

Hämeenkylän kirkko, Auratie  Lisätietoja pastori Jaakko Kara

✴

p. 050 5 0, kastepuvun varaus p. 09 0 50.

Korson kirkko, Merikotkantie  Lisätietoja pastori Sanna Heikurinen p. 050 599 91, kastepuvun varaus p. 09 0 550.

✴

Martinristin seurakuntakeskus, Laajaniityntie  Lisätietoja lapsi- ja perhetyön sihteeri Helena Fyhr p. 050 0 500, kastepuvun varaus p. 09 0 0.

✴

Rekolan kirkko, Kustaantie  Lisätietoja pastori Marja-Liisa Malmi p. 050 0 191, kastepuvun varaus p. 050 590 95.

✴

Tikkurilan kirkko, Asematie 1 Lisätietoja pastori Tuula Lapveteläinen p. 050 5 0 tai pastori Maria Erkkilä p. 050 0 900, kastepuvun varaus p. 09 0 1.

Lisätietoja myös osoitteesta www.kastepaiva.fi.



Jätä hetkeksi arjen paineet ja anna itsellesi aikaa.

Virittäydy rauhaisaan joulun odotukseen Valamossa, minne maailman häly ei yllä. Avaa sydämesi hiljaisuudelle, levolle ja ympäröivän luonnon rauhalle.

Koht i sisäistä joulua.

Kohti sisäistä joulua 25.-28.11.

Ohjaajana lääkäri, kirjailija Helinä Siikala. Hinta alk. 205 e.

Valamon kurssit ja joulun täysihoitopaketit: www.valamo.fi

Palvelunumeron hinta: 1,95 e/min + pvm/mpm

Luonamme löydät minkä kiireelle kadot it.

0600 0 1661

Onnistuva ikääntyminen – hyvä vanhuus

Haluatko

HERÄNNÄISSEURAT Su 24.10. klo 14 Haukikappelilla, Ukkohauentie 1, Espoo. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki, Jari Jolkkosen esitelmä Augsburgin tunnustuksesta. Klo 18 Pekka Kivekäs kertoo Siionin virsistä Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Klo 18 Auroran kappelilla, Heiniemenpolku 1, Espoo.

Ke 27.10. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 28.10. klo 19 Herännäisnuorten kuoron ja Veisuuveljien konsertti Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, Hki.

• palveluja kotiin • ympärivuorokautista hoitopaikkaa • Seniorisuunnitelman (palvelutarpeen arvioinnin, toive- ja resurssikartoituksen) • palveluohjausta Hellä Hoiva Seniorineuvonta Oy Mikonkatu 8 A 9. krs, 00100 Helsinki jaana.sulkava@seniorineuvonta.fi www.seniorineuvonta.fi

”Täällä on hyvä olla ja saada kuntoutusta. Hoitajat ovat huomaavaisia ja ruoka hyvää.”

Ann Margareth Hammarén

Turvallista asumista ja kuntouttavaa hoivaa, myös lyhytaikaisia jaksoja

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

Hoivakodeissamme Pitäjänmäellä ja Alppikadulla Palveluohjaajamme neuvoo numerossa (09) 7750 5980

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy • www.hoiva.fi

Hautauspalveluja

pienoisrautatiepäivät.fi Koko perheen tapahtuma Suvilahden voimalassa 23.-24.10.2010 Sörnäisten rantatie 22, Hki Mukana noin 30 näytteilleasettajaa: kerhoja, yksityishenkilöitä, kauppiaita.

Liput 8/4/20 euroa • Avoinna la 10-17 ja su 10-16 • Kahvio

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,

Eroryhmä 50 + -ikäisille Kampissa ”… ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka.”

Vai miten se menikään? Jos asiat menivätkin toisin kuin aikomus oli, tule purkamaan tuntojasi muiden saman kokeneiden kanssa luottamukselliseen Erosta eheäksi –vertaisryhmään Kampin palvelukeskukseen kerhohuone Ilonaan (os. Salomonkatu 21 b) keskiviikkoisin klo 16-18 ajalla 27.10.- 24.11.2010. Ryhmään voi osallistua milloin vain ilman ennakkoilmoittautumista. Osallistuminen on ilmaista. Tervetuloa rohkeasti mukaan saamaan vertaistukea uuteen elämäntilanteeseen!

Lisätietoja Erosta eheäksi –toiminnasta www.elakeliitto.fi tai satu.tommola@elakeliitto.fi tai puh. 040 7257 561.

Järjestää Eläkeliitto ry RAY:n tuella.

1

päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius / VANTAA

K&P HAUTAKIVET

Lucas / Art in Flanders vzw

Mustikka on hyväksi massulle, mielelle ja näkökyvylle!

RAITANIEMEN MUSTIKKAJAUHE

antaa puuroon ripoteltuna terveellisen ja virkistävän alun uudelle päivälle.

Mustikan on todettu helpottavan stressiä ja hermostuneisuutta, lieventävän vatsavaivoja sekä olevan hyväksi näölle.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Mustikkajauhe säilyy hyvin ja erittäin riittoisaa: 1 teelusikallinen jauhetta vastaa VALA YHTÄ DESILITRAA tuoreita marjoja.

Mustikkajauhe sisältää jauhettuna myös siemenet, jolloin eli- Tällä kupongilla 21.-25.10.2010 mistö pystyy hyödyntämään Raitaniemi: Mustikkajauhe, 100 g tämän kaikkein terveellisim/pss (9,94) män osan marjasta.

terveeks. www.ruohonjuuri.fi

Tuoreeks,

Tilaa ilmainen

Espoo: Timo Röyskö gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

David Teniers nuorempi: Pyhän Antoniuksen kiusaus.

Palveluja tarjotaan

Yksityiskohtien taidetta

S

inebrychoffin taidemuseossa Helsingissä avautunut näyttely esittelee flaamilaisia taiteilijoita 1500- ja 1600-luvuilta. Näyttelyn teokset — 44 maalausta ja 15 Peter Paul Rubensin grafiikanlehteä — on saatu lainaan Antwerpenista.

Antwerpenin satamakaupunki eli 1500-luvulla taloudellisen kukoistuksen aikaa, mikä houkutti paikalle myös taiteilijoita. Heitä työllistivät lähinnä varakkaat porvarit ja katolinen kirkko. 1600-luvulla kaupungin taide-elämä kansainvälistyi, esimerkiksi Rubens työskenteli useille Euroopan hoveille.

Näyttelyssä käy hyvin ilmi, kuinka taiteilijat viimeistään 1600-luvulla erikoistuivat tiettyihin aihepiireihin: eläimiin, arkista elämää kuvaaviin laatukuviin, muotokuviin, asetelmiin tai maisemiin.

He tekivät myös yhteistyötä, jopa niin, että maisemiin erikoistunut taiteilija saattoi maalata taustamaiseman kollegansa tauluun.

Vaikka näyttely on melko pieni, sen katsomiseen kannattaa varata aikaa. Tarkka katsoja löytää maalauksista herkullisia yksityiskohtia.

Esimerkiksi elämän katovaisuudesta muistuttavissa vanitas-asetelmissa kuvatuilla esineillä on symbolinen merkitys. Pääkallo kertoo

kuolemasta, tähkät ylösnousemuksesta, saippuakuplat ja sammuneet kynttilät ihmiselon hauraudesta ja lyhyydestä.

Tutkittavaa riittää myös kahdessa Pyhän Antoniuksen kiusauksia kuvaavassa maalauksessa. Antoniushan oli 00-luvulla Egyptin erämaahan vetäytynyt erakko, jota pidetään luostarilaitoksen isänä.

Kerstiaen de Keuninckin ja David Teniers nuoremman maalauksissa vilisee groteskeja hahmoja ja sekasikiöitä, joista ei aina tiedä ovatko ne demoneja, eläimiä vai ihmisiä. Naisillakin saattaa kasvaa sarvet tai käärmeenhäntä.

NICOLAES VAN VEERENDA-

EL oli 1600-luvun jälkipuoliskolla Antwerpenin johtava kukkamaalari. Häneltä nähdään asetelma, jonka aihevalinta on aika erikoinen ja ohjelmallinen: ehtoollinen. Kukka- ja rypälesommitelman keskelle on sijoitettu ehtoolliskalkki ja leijuva, valoa hohtava ehtoollisleipä.

Varmemmaksi vakuudeksi mukaan on maalattu myös pelikaani, joka ruokkii poikasiaan sydänverellään.

Kirkollisessa kuvastossa se on ehtoollisen symboli.

Jan Massysin elegantin kaunis Pyhä perhe on jäänyt historiaan muutenkin kuin taiteellisen arvonsa vuoksi. Aikoinaan natsit ryöstivät maalauksen ja se kuului Hitlerin henkilökohtaisiin kokoelmiin.

Olisiko yksi syy natsien viehtymykseen ollut se, että Massysin maalauksen vaaleakiharaiset Maria ja Jeesus-lapsi eivät juuri juutalaisilta näytä?

85,-/ kg (99,40)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

kylpyhuonekartoitus nyt!

Flaamilaisen taiteen tutkailuun kannattaa varata aikaa.

8,50

Näyttelyn tunnetuin taiteilija on eittämättä Rubens, jolta esillä ei ole kuitenkaan maalauksia. Katolilaiseksi nuorena poikana kääntynyt Rubens maalasi paljon uskonnollisia aiheita ja oli yksi katolisen vastauskonpuhdistuksen tärkeimmistä taiteilijoista. Myös nyt nähtävissä grafiikanlehdissä huomaa, että uskonnolliset aiheet olivat keskeisiä Rubensille. Hän kuvaa Raamatun henkilöitä, mutta myös niin komealta kalskahtavaa ja abstraktia aihetta kuin katolisen uskon riemuvoittoa fi losofiasta ja tieteestä.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Kaisa Halonen

Rubens, Brueghel, Jordaens — flaamilaiset mestarit Antwerpenista ..  asti Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä

Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys:

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- Helsinki: LVIS -työt Petri Takkula Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh.041-4402311 040 543 7055. gsm

Tilaa ilmainen

kylpyhuonekartoitus nyt!

petri.takkula@blosius.fi REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Muutot ja kuljetukset edullisesti pakettiautolla. 2 miestä + auto 70 e/h. Muutto ja maalaus Ahonen Tmi, Puh. 045 329 6299

Ilmoitusmarkkinointi

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi Jan Massys: Pyhä perhe.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde julkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toiMitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), 0101 Vantaa, ☎ 09 0 , faksi 09 0 1, vantaan. lauri@evl.fi. toiMituksen sihteeRi Arja Vasara, ☎ 09 0 , arja.vasara@evl.fi.

PäätoiMittaja Pauli Juusela, ☎ 09 0 , pauli.juusela@evl.fi. toiMitusPäällikkö Heli Kulmavuori, ☎ 09 0 , heli.kulmavuori@evl.fi. toiMittajat Hanna Antila, ☎ 050 0 15, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 0 19, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 0 , nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 09 0 9, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilMoitusMaRkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 00 5 0, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 00 5 , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 00 5 09, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 00 5 1. ilMoitushinta mv 1,50 €, neliväri 1,0 € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ilMoitusten Vastaanotto ja ValMistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 9 (Hietalahdenranta 1), 0011 Hki, ☎ 00 5 5, faksi 00 5 , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toiMitusneuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 00 01 000, www.posti.fi/palaute.

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Ruoholahdenkatu 12, Kotitalousvähennys. p. Helsinki 050 594 0360 UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, myös hankalat, Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Luotett. ja osaava naissähköurakoitsija. Myös pienet sähkötyöt.

Kotital.väh.kelpoinen. P. 0400 339 363!

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

11

Myydään hautakiviä

Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Vuokrata halutaan VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Terveydenhoitoa HIERONTAA Kauneuspalvelut Smailerssin tiloissa, Peltolantie 2

Avajaistarjous Niska-hartia hieronta 30 min.

20€

Varaa aikasi p. 041 728 7357

Parempaa hoitoa

Lakiasioita

ESPERI CARE

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain

ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Palveluksessasi

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117

Pia Hurme, LKV, YEAT

www.esperi.fi

Laillistettu kiinteistönvälittäjä pia.hurme@lkvtuijahurme.fi Välityspalkkio vain lopuun saatetusta työstä, osakehuoneistot 3,69% ja kiinteistöt 4,92% sis. alv. 23%.

Palkkio toteutuneesta myyntihinnasta.

Huom! Emme peri erikseen markkinointi- ja asiakirjakuluja.

www.lkvtuijahurme.fi

12

”Lehti puusta variseepi...”

Professori Reijo Pajamo kertoo laulujen taustoista ja laulattaa vanhoja koululauluja & hengellisiä lauluja Tikkurilan kirkon kahviossa (Asematie 12) torstaina 28.10. klo 15 alkaen. Kahvit tarjolla klo 14.45.

Tervetuloa laulamaan yhdessä!

Vantaan seurakunnat Hakunila kiRkkoheRRanViRasto

hautaan siunattu

VaPaalan seuRakuntatalo

Vaula Johanna Eskolin 66 v.

Vanha Hämeenkyläntie 5

Hämeenkylä

Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys 1.–5.11. klo 9–18. Henkilöllisyys todistettava.

diakoniatoiMisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakunilan kiRkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Vaatteita, leluja ym. edullisesti, lähes kaikki 0,50 euroa. Tuotto kirppiksen kummilasten hyväksi Israelissa ja Namibiassa.

Perjantai-ilta Kristuksen kanssa pe 22.10. klo 18. Liisi Jokiranta ja Harri Nurminen.

Messu su 24.10. klo 11. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Heli Peitsalo.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Ilosanomapiiri ma 25.10. klo 18.30. Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 26.10. klo 13– 14.30. Levyraati.

Virsivartti ke 27.10. klo 12.30.

Usko arjessa -ilta ke 27.10. klo 18–20. Teemana Paavali, pastori Heikki Leppä alustaa.

Aamurukous torstaisin klo 8.30– 10. Mariitta Nuortie, Anneli Rajamäki.

Kompletoriomessu to 28.10. klo 18.

länsiMäen kiRkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Kaikille avoimessa tilassa mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin klo 11 lounas 2,5 €. Lisätietoja toiminnasta diakonit Laura Alho p. 050 560 5693 ja Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503.

Messu su 24.10. klo 10. Harri Nurminen, Hakunilan kirkon kuoro johtajanaan Juha Paukkeri.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki ja puuroaamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Omaishoitajien vertaisryhmä ti 26.10. klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Rauhanyhdistyksenseurat ke 27.10. klo 19. Tapio Leppänen.

Pyhän annan lastenkiRkko Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

k astettu Iida Eveliina Välimäki, Veera Katriina Glad, Emilia Helena Malinen, Luka Julius Seppänen.

aVioliittoon kuulutettu Eino Kalevi Viinanen ja Liisa Marjatta Kovzik, Seppo Juhani Hynninen ja Irma Anneli Ylä-Rautio.

aVioliittoon Vihitty Jarl Bertel Taucher ja Satu Irene Kalliomaa.

21.10.–28.10.

kiRkkoheRRanViRasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 –12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

häMeenkylän kiRkko Auratie 3, p. 830 6459

Messu su 24.10. klo 10 Hämeenkylän kutsukirkko, uskonpuhdistuksen muistopäivä Saarna Jouni Salko, liturgia Matti Hyry ja kanttori Hannu-Pekka Heikkiä.

Kirkkokahvit tarjoaa Hämeenkylän omakotiyhdistys ja kaavoituksesta kertoo Heikki Johansson.

Hämeenkylä-messu su 24.10 klo 18. Saarna Samuli Korkalainen, liturgia Matti Hyry ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Messun on sanoittanut ja säveltänyt Jukka Salminen. Esirukousosioon voi tuoda rukouksen lappusella tai rukouslapun voi kirjoittaa messun aikana. Mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun. Iltatee.

Kirkkokuoro tiistaisin klo 18– 19.30 kirkkosalissa. Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

Rukouspiiri ti 26.10. klo 17.30 takkahuoneessa.

Seurakuntailta, Oberammergaun kärsimysnäytelmä to 28.10. klo 18. Kappalainen AnnaKaisa Inkala ja lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen kertovat matkastaan Oberammergauhun.

Konsertti, W.A. Mozartin Requiem la 6.11. klo 20.30. Kamarikuoro Valon Kaiku, Kaakon kamarikuoro ja Refugium Musicum -orkesteri. Johtaa kanttori Pekka Soranummi.

laMMaskuja 2 B keRhotila Avoimet ovet tiistaisin klo 13– 15. Poikkea kahville ja viivy pidempäänkin.

Nettikerho ikäihmisille parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 14–16. Seuraava 3.11. Aiheena Eläketietous, julkishallinto. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.

Pähkinärinteen lähetyspiiri 27.10. klo 18. Seuraava Aiheena Venezuela, kaikki eivät pääse kouluun. Vierailijana Leena Piirainen.

Naisten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Vetäjänä Helena Lemettinen.

laMMasPolku 1 keRhotila Pähkinämessu su 24.10. klo 12.

Uudenlainen, lapsille suunnattu jumalanpalvelus, jossa ratkaistaan pyhä pähkinä. Mehutarjoilu.

Käsityöpiiri HAIK tiistaisin klo 13–14.30. Valmistetaan neuleita myyjäisiin. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Vastaanotetaan keräysvaatetta ja leluja lahjoitettavaksi edelleen.

Aikuisten raamattupiiri parillisilla viikoilla torstaisin klo 16. Seuraava 4.11. Piirin vetäjänä vuorottelee seurakunnan teologi.

Sururyhmä alkaa 27.10. klo 18.

Ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka olet menettänyt läheisesi. Menetyksestäsi voi olla aikaa muutama kuukausi tai jo muutamia vuosia. Ryhmän vetäjinä ovat seurakuntapastori Jouni Salko ja diakoniatyöntekijä Anne Puumala.

Ilmoittautuminen Anne Puumala p. 830 6472.

Kohtaamispaikka to 28.10. klo 12. Seuraava Vierailijana lähetysja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

nuoRille Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18–20.30 kirkon nuorisotilassa. Tarjolla vapaamuotoista yhdessäoloa, jutustelua, pingistä, biljardia ja lautapelejä.

Isokoulu keskiviikkoisin klo 19 seurakuntasalissa. Isokoulu on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat toimia isosena seurakunnan rippikouluissa.

Nuorten aikuisten leipäilta to 28.10. klo 18. Mukana Pinja Puha ja Sini Matilainen.

Isoskoulutusviikonloppu 5.– 7.11. Kuntokalliossa. Hinta 37 e.

Ilmoittautuminen viimeistään 27.10. Tuula Vanhanen p. 041 535 0264.

ISO 2010 tapahtuma su 31.10.

Vantaan isosille. Ilmoittautuminen 26.10. mennessä Tuula Vanhanen p. 041 535 0264.

laPsille ja PeRheille Lapsikuoro tiistaisin klo 17–18.

Kaikki laulavat 7–13-vuotiaat lapset mukaan! Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p. 050 420 3982.

Perhekerhot maanantaisin klo 9.30–11 Lammaspolku 1:ssä ja Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2.

Tiistaisin klo 9.30–11.00 Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9. Keskiviikkoisin klo 9.30–11 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3.

Nyyttikerho maanantaisin klo 13.00–14.30 Lammaspolku 1:ssä Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30–15.00 Lammaspolku 1:ssä.

Tyttöjen ja poikien retki Heurekaan 7–14 -vuotiaille su 28.11 klo 14–18.30. Hinta 15 e. Sisältää kuljetuksen, pääsylipun Heurekaan, välipalan sekä planetaarioesityksen. Mukana varhaisnuorityönohjaaja Pasi Niemistö sekä kerhonohjaajia. Ilmoittautuminen 7.11. mennessä Pasi Niemistö p. 050 518 7967.

Muuta Kahvikammari ke 27.10. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalolla, os. Kastanjakuja 1 A. Talon ja lähiympäristön asukkaat ovat tervetulleita kahville ja tapaamaan toisiaan.

k astettu Elma Aada Amalia Kunnari, Melissa Hanna Maria Rausila, Joel Elias Källman, Velmeri Topias Leimola.

aVioliittoon kuulutettu Ari Pekka Paananen ja Minna Kristiina Vehmainen, Timo Ville Mikael Raunio ja Satu Raija Erica Schencke, Jukka-Pekka Heinänen ja Anne Maarit Heinänen, Karol Jan Truchan ja Tuija Helena Aura.

Korso kiRkkoheRRanViRasto Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diakoniatoiMisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

klo 10–12.30. Tule katselemaan, ostamaan ja kahville. Tuotoista 10 prosenttia lahjoitetaan perhetyön kummilapsiryhmälle.

Virsikuoro su 24.10. klo 9. Virsikuoro toimii virsien ja liturgisten sävelmien esilauluryhmänä.

Harjoittelemme yhdessä päivän messun virret.

Messu su 24.10. klo 10, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen.

Messun jälkeen näyttelyn avajaiset.

Lähellä sydäntä – Anita Alasen taidenäyttely 24.10.–19.11. Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tilaisuuksien aikana.

Rauhan ja vapauden lauluja su 24.10. klo 18, Taru Nyman ja Kaj Chydenius. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Kirkon ulkomaanavun rauhantyölle.

Runopiiri ma 25.10. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 25.10. klo 18.

English through Bible ma 25.10. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 26.10. klo 11– 13. Tarjolla Reilun kaupan tuotemaistiaisia.

Rukousryhmä ti 26.10. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 27.10. klo 11.

Lähetyspiiri ke 27.10. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 27.10. klo 18, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Laulun ilo -ilta ke 27.10. klo 19.

Helena Tenhusen lauluoppilaiden esityksiä sekä yhteislaulua.

Vanhemman väen piiri to 28.10. klo 13, Mari Liimatainen.

Miesten saunailta to 28.10. klo 18 Kotkansiivessä, isäntänä Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 28.10. klo 18.30 kirkkosali II:ssa.

nuoRille Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22 Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

laPsille ja PeRheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla.

k astettu Olga Ottilia Jalkanen, Elias Juha Anton Lehtonen, Leo Eetu Samuel Holmström, Silja Eveliina Savolainen.

hautaan siunattu Veikko Olavi Kettunen 86 v, Mervi Sinikka Alenius 59 v, Raili Anneli Viertorinne 59 v, Leo Sulo Lähde 54 v, Tuija Marita Saastamoinen 45 v.

Rekola

asolan seuRakuntatalo

kiRkkoheRRanViRasto

Asolantie 6 Raamattupiiri to klo 18.

Rautkalliontie 4

Avoinna ma–to klo 9–15, kotiäänestysilmoitusten vastaanottaminen kirjallisesti tai puhelimitse vko 43 ma–pe klo 9–16.

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 21.10. klo 13.

Kirjoittajapiiri to klo 16, kirjoitetaan tekstejä ja luetaan niitä yhdessä.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Rauhanyhdistyksen iltakirkko la 23.10. klo 18.

Aamurukoushetki su klo 9.

Koulutarvikkeita Afganistaniin infotilaisuus ti .. klo  tikkurilan kirkossa

Muuta

Kustaantie 22, p. 09 830 6700

diakoniatoiMisto

Tiistaina 26.10. Virtanen on mukana Tikkurilan seurakunnan järjestämässä tilaisuudessa, jossa kerrotaan, miten vantaalaiset voivat auttaa Marefatin koulua. — Tilaisuuteen voi tuoda koulutarvikkeita, kuten lyijykyniä, kumeja, teroittimia ja viivoittimia. Lähetämme ne keräyksen päätyttyä Afganistaniin, Virtanen sanoo.

Tilaisuuden isäntänä toimii Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvast.

Messu su 24.10. klo 10, liturgi ja saarnaaja Laura Leverin, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Diakoniapyhä.

Kirkkokahvit ja tilaisuus messun jälkeen, yksinhuoltajatoiminnan 10-vuotisjuhla.

Kertomuksia Siionin virsistä su 24.10. klo 18, Pekka Kivekäs kertoo heränneitten virsikirjan rakennustyöstä kolmella vuosisadalla. Yhteislaulua johtaa Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Vapaa pääsy ja maksuton lauluvihko.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Vapaaehtoisten purkupalaveri ti 26.10. klo 17.

Lähetysilta ke 27.10. klo 18.30. Israelissa vuosia työskennellyt Anja Kolehmainen kertoo työstään Israelissa. Kahvitarjoilu klo 18.

Rautkallion keRhohuone

Rekolan Pyhän andReaan kiRkko

Vanhemman väen piiriläiset viettävät virkistyspäivää to 21.10.

Naisten saunailta to 21.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa Seurakuntakuoron harjoitukset to 21.10. klo 18.30 kirkkosali II:ssa.

Lastentarvikekirppis la 23.10.

L

änsi-Kabulissa Afganistanissa toimiva Marefat High School on antanut monelle köyhistä oloista tulevalle mahdollisuuden opiskella. Koulussa opiskelee sekä tyttöjä että poikia ja se toimii suurelta osin sponsorituen varassa.

Koulu antaa myös lukutaito- ja ihmisoikeusopetusta aikuisille. Nyt tarvitaan koulutarvikkeita.

Afganistanissa rauhanturvatehtävissä toiminut Timo Virtanen nyrkkeilee Marefatin koulun hyväksi YK:n päivänä 24.10.

Ruskeasuon urheiluhallissa järjestettävässä Sport Aid -tilaisuudessa.

kiRkkoheRRanViRasto

koRson kiRkko ja

seuRakuntakeskus

Koulutarvikkeita Afganistaniin

nuoRille Perjantai-ilta pe klo 19 kirkolla.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

laPsille ja PeRheille Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten raamatturyhmä ”Mooseksen seikkailut” su klo 10 kirkolla.

Rekolan seurakunnan historiikkia on myytävänä kirkkoherranvirastossa, hinta 10 euroa.

k astettu Janne Aarne Fritsch, Miska Veeti Viljami Kainulainen, Milma Alina Raittinen.

aVioliittoon kuulutettu Vesa Antero Pohjola ja Pia-Helinä Lahtiranta, Risto Kalevi Tiainen ja Anne Sinikka Hirvonen.

tikkurila Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoiMisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän lauRin kiRkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu su 24.10. klo 12.

Kappalaisten virkaan asettaminen, seurakuntapastorin ja iltapäiväkerhonohjaajien tehtävään

1

Vantaan seurakunnat siunaaminen. Kirkkokahvit pappilassa messun jälkeen.

tikkuRilan kiRkko Asematie 12, p. 830 6223

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 23.10. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

5-vuotiaiden synttärit la 23.10. klo 16. Kutsumme 5-vuotiaat yhdessä kummien ja perheen kanssa viisivuotiaiden synttäreille laulamaan, leikkimään ja syömään kakkua. Synttärit kestävät noin tunnin.

Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu su 24.10. klo 10.

Lit. Pirkko Yrjölä, Rauhanyhdistyksen teologian tohtori Viljo Juntunen saarnaa, Maria Erkkilä.

Arabiankielinen raamattupiiri su 24.10. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 25.10. klo 18 kahviossa. Jaakko Hyttinen.

Omalla äänellä -kuoro ti 26.10. klo 19–20.30 kahviossa. Anne Viljamaa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 26.10. alkaa hartaudella klo 12 Tikkurilan kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 26.10. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Raamis ke 27.10. klo 13–15 aikuisten kerhohuoneessa. Vantaan kristilliset eläkeläiset ry, vetäjänä Taisto Lipponen.

Arki-illan ehtoollinen ke 27.10. klo 18. Pirkko Yrjölä, Samppa Laakso.

Yhteislaulutilaisuus to 28.10. klo 15 alkaen kahviossa, kahvit tarjolla klo 14.45. Kirkkomusiikin emeritusprofessori Reijo Pajamo laulattaa vanhoja koululauluja ja hengellisiä lauluja.

Ilosanomapiiri to 28.10. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 28.10. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 28.10. klo 18.30–20.30.

Simo Santaranta.

ilolan seuRakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 25.10. klo 18–20. Anne Viljamaa.

k aRtanonkosken keRhohuoneisto

Hagelstamintie 20 A, p. 6933 845

Ilmailukerho ma 25.10. klo 18– 20.

Kansanlähetyspiiri ke 27.10. klo 18. Avoin lähetyspiiri. Keskustelua ja rukousta teekupposen äärellä, muksuparkki. Elisa Paljakka ja Heli Hiipakka-Eshetu. Aiheena lyhytaikainen lähetystyö.

Nuorten aikuisten avoin raamattupiiri to 28.10. klo 18.00.

RistiPuRon seuRakuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 22.10. klo 18.

ylästön seuRakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Nuorten avoimet ovet to 28.10. klo 18–20.30.

laPsille ja PeRheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki. Ilmoittautua ei tarvitse.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B).

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka – Yhteys on voimavaramme. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhot: Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Kerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Koko perheen keidashetki – vapaaehtoisvoimin Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11). Kokoontumiskerrat syksyllä: 11.9., 9.10., 13.11., 11.12. klo 15.45– 18. Lastenhoito sekä yhteinen ateria, 2 € aikuinen ja 1 € lapsi.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

Pieni oodi epäilykselle Jeesus sanoi hänelle: ”Te ette usko, ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä.” Mutta virkamies pyysi: ”Herra, tule, ennen kuin poikani kuolee.

Joh. :–9

1

21.10.–28.10.

Kaakaopyhäkoulu maanantaisin 6.9. alkaen klo 13–15. Eka- ja tokaluokkalaisille hetki aikuisen ja toisten lasten seurassa Malminiityn kerhotilassa, Koivukyläntie 47 C. Mahdollisuus vapaaseen leikkiin, läksyjen tekoon, pyhäkouluun ja välipalatarjoiluun sekä toisinaan myös askarteluun. Ei ennakkoilmoittautumista, maksuton.

Kaikenikäisten askartelupäivä maanantaisin klo 13–15 Ylästön seurakuntakodilla, Lehtikummuntie 2. Kahvi ja mehutarjoilu. Osallistumis- ja tarjoilumaksu 1 €. Tiedustelut: Hillevi p. 050 494 8755.

nuoRille Unikkotie 5 C

Walkers pe 22.10. klo 19–22 Tikkurilassa.

Nuorten tanssiryhmä ma 25.10. klo 18–19 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 25.10. klo 18– 20 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20 A. Iso 1 AB ti 26.10. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

Raamatturäppi 1–4 ti 26.10. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Iso 1 C ke 27.10. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

Walkers ke 27.10. klo 16–20 Tikkurilassa.

Raamatun henkilöitä ke 27.10. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Nuorten avoimet ovet Ylästössä to 28.10. klo 18–20.30, Lehtikummuntie 2.

Muuta Kaikenikäisten askartelupäivä maanantaisin klo 13–15 Ylästön seurakuntakodilla, Lehtikummuntie 2. Kahvi ja mehutarjoilu. Osallistumis- ja tarjoilumaksu 1 €. Tiedustelut: Hillevi p. 050 494 8755.

Malminniityn eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella joka toinen maanantai klo 13.30–15.00.

Seuraavat kokoontumiset 25.10., 8.11. ja 22.11. Malminiityntie 16 Btalon kerhohuone.

Parisuhdeilta to 28.10. klo 18– 20.30 Tikkurilassa, Unikkotie 5 C, auditorio. Osa kuuden illan sarjaa. Paula ja Heikki Ranssi: Sinun kanssasi arjessa, myös iän karttuessa – Sitoutuminen parisuhteen eri vaiheissa,

k astettu Lilja Vilhelmiina Tofferi, Mikael Matti Olavi Jokinen, Venla Sisko Elina Hiltunen, Leevi Joel Lepistö, Urho Markus Pirhonen, Iida Helmi Karoliina Vuorinen, Viola Lyyti Adolfiina Paalanen, Hugo Sakari Kankkunen, Lumi Emilia Valtanen, Siiri Matilda Engberg, Elsa Aura Regina Virkkunen.

aVioliittoon kuulutettu Juha Matti Salmela ja Susanna Katariina Vainio.

hautaan siunattu Eeva Tellervo Kortelainen 86 v, Tenho Hilpas Suvitaival 79 v, Mirja Sofia Suvitaival 74 v, Marja Liisa Eerikäinen 60 v.

Y

seutulan kaPPeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 26.10. klo 12.30–14. Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma, Raimo Huvila.

MaRtinRisti Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

SIIONIN VIRSIEN KERROSTALO su 24.10. klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Pekka Kivekäs kertoo heränneiden virsikirjan rakennustyöstä ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro johtaa yhteislaulua. Vapaa pääsy, ilmainen lauluvihko.

Vantaankoski kiRkkoheRRanViRasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

MyyRMäen kiRkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 21.10. klo 13– 14.30 takkahuone. Elämäni matkat, Jukka-Pekka Virtanen.

Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 22.10. klo 19.

Vastuuviikon messu su 24.10. klo 10. Saarna Risto Pottonen, liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Sinikka Honkanen. Nuoret järjestävät kirkkokahvit reilulla teemalla vastuullisesti. Vapaaehtoinen kahvimaksu. Myynnissä Reilun kaupan tuotteita.

Parisuhdepäivä la 23.10. klo 9–18. Puhtia parisuhteeseen palikoiden innoittamana. Osallistuminen parisuhdepäivään maksaa 30 e / pari (perhe) sisältäen lounaan, päiväkahvin/mehun ja kevyen päivällisen sekä materiaalin. Lastenhoito järjestetty. Ilm. (erityisruokavaliot, lapset) ja tied.

Helena Fyhr p. 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi Pyhäkoulu su 24.10. klo 10 kerhohuone 4.

Kirkko, kamari ja lied: Saksalainen ilta su 24.10. klo 18.15. Carolina Backman, sopraano, Olga Ni-

ksi Lutherin uudistuksista ja pyrkimyksistä oli, että jokainen saisi lukea Raamattua omalla kielellään. ”Eivät tavalliset ihmiset voi ymmärtää Raamattua”, häntä kritisoitiin, ”se on niin täynnä vaikeita asioita!”. ”Ei kaikkea tarvitsekaan ymmärtää”, Luther vastasi, ”voit nostaa hattua vaikealle kohdalle ja jatkaa eteenpäin”.

Uskon asioissa saattaa joskus ymmärrys loppua ja epäilys nostaa päätään. Pyydämme virkamiehen tavoin tunnustekoja ja ihmeitä.

Augustinolaismunkkina Luther harrasti henkistä bodausta ja halusi olla siinä maailman paras. Hänestä se ei ollut vaihtoehto, ettei olisi ymmärtänyt Raamattua. Jumala oli hänelle ankara tuomari, jolle ei heikko usko kelpaa. Myöhemmin Lut-

kolskaja-Heikkilä, sopraano, Jorma Hynninen, baritoni, Annalina Backman, piano. Ohjelmassa Brahmsin, Schumannin ja Wolfin yksinlauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kylväjäpiiri ma 25.10. klo 17– 18.30 pieni srk-sali. Japanin lähetystyöstä kertomassa lähetti Lea Luukka.

Raamattupiiri ma 25.10. klo 18.30–20 takkahuone.

Viisi varttia ti 26.10. klo 12.30.

Ryhmä mielenterveyskuntoutujille. Vieraana Vantaan historian tutkija ja kirjoittaja Jukka Hako.

Eläkeläiskerho ti 26.10. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Jumalan johdatus arjessa, Raimo Lampinen.

Sinkkupiiri ti 26.10. klo 18.30– 20 takkahuone. Luterilaisia virsiä ja ortodoksista kuoroa, kanttori Maija Maltela.

Raamattupiiri ke 27.10. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Eläkeläiskerho to 28.10. klo 13– 14.30 takkahuone. Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma, Raimo Huvila.

Ekumeenisen vastuuviikon kaksikielinen valokuvanäyttely 28.10. saakka St. Martinin kappelissa. ”Pyri sopuun – rakenna rauhaa!” – ”Bygg fred – Sök försoning!” -näyttelyyn voi tutustua kirkon normaaleina aukioloaikoina ja muun toiminnan lomassa.

Luontokuvissa on Raamatun tekstien lisäksi tarinoita rauhanrakentajista kriisien jälkeisissä yhteiskunnissa.

kiVistön kiRkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Messu su 24.10. klo 12. Messu.

Saarna ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Diakoniapiiri ti 26.10. klo 12.30– 14.30 srk-salissa, kokoontuu parittomilla viikoilla.

Eläkeläiskerho ti 26.10. klo 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Kivistön kirkon vaatevarastoon ei oteta toistaiseksi vastaan tavaraa kirkon korjaustöiden vuoksi.

Torstain sana – lähetysilta to 21.10. klo 18.30–20. Raamattutyö Lähi-idässä. Vierailijana Suomen Pipliaseuran apulaispääsihteeri Martti Asikainen. Mukana myös pastori Ulla Pohjolan-Pirhonen.

Vauvakirkko su 24.10. klo 11.

Pappi Maari Santala, kanttori Maija Maltela. Kirkon jälkeen Dosentti Minna Huotilainen puhuu musiikin vaikutuksesta kohdussa olevaan lapseen. Lastenhoito järjestetty.

Naisten raamattupiiri ma 25.10. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 28.10. klo 13– 14.30. Jumalan johdatus arjessa, Raimo Lampinen.

Laulupiiri to 28.10. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

k aiVosRisti Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 26.10. klo 18–19.30.

Eläkeläiskerho ke 27.10. klo 13– 14.30. Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma, Raimo Huvila.

VaRhaisnuoRille Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (Govi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messissä koko iltapäivä! JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä.

Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa.

Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

laPsille ja PeRheille Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 13–15 Martinristissä, Laajaniityntie 2.

Perhekerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11. Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30– 11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti klo 9.30–11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30.

Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p. 830 6412.

Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10. Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila. Viherpuiston asukaspuisto ma 25.10. klo 10.30.

Lasten lauluryhmä su 24.10. klo 17.30–18.30 Myyrmäen kirkko.

Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

her löysi Jeesuksen, jossa on turva epäilyksenkin hetkellä. Lutherille kirkastui sanoma armosta.

Usko ei ole toistoja rautatangolla, jossa levypainoina toimivat tunnustuskirjat. Siinä treeniohjelmassa armolla ei olisi sijaa. Pyhyyttä on lupa ihmetellä. Epäilystä voi käyttää uskoa päivittävänä haasteena ja keskustelun aiheena Jumalan kanssa. Epäilys voi viedä ihanaan leikkiin Jumalan kanssa, missä tärkeäksi käy kyky iloita, yllättyä ja hullutella.

Jeesus ei tuomitse ihmettä anovaa virkamiestä, vaan antaa hänelle lupauksen tämän pojan eloonjäämisestä. Mies jäi tämän sanan varaan — ja Raamatun sanan varaan jäämme mekin.

Hanna Vaittinen Korson seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on uskonpuhdistuksen muistopäivä. Sen aihe on Uskon perustus. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 46:2–8, Jes. 33:20–22 tai Jer. 3:14–15, Room. 1:16–17 tai Ef. 6:10–18 ja Joh. 4:46–53.

Markku Mattila

k astettu

döPta

Kaapo Einari Tirronen, Alex Oliver Holm, Eerika Iida Maria Pilvi, Iris Aino Inari Tossavainen, Essi Karoliina Salminen, Miia Matilda Kahanpää, Kiia Aurora Guttorm, Leevi Eemeli Kulta, Julius Torsten Juhani Savolainen, Emilia Iida Kaarina Rentola, Jere Henry Johannes Paajanen, Eeli-Axel Voutilainen, Magnus Vedel Hansen, Viljami Onni Iivari Rännäli.

Lucas Carl Christian Ekström.

aVioliittoon kuulutettu Kari Klaus Varvikko ja Kaija Marita Kulmala, Nicky Eerik Koivisto ja Tiina Pauliina Laaksonen.

hautaan siunattu Eira Eliisa Nikula 87 v, Kauko Kalervo Loponen 82 v, Atte Aulis Turunen 73 v, Soja Sinervuo 73 v, Anja Sinikka Jänis 72 v, Riitta Margareta Heino 68 v, Harri Unto Veli Kilpeläinen 67 v, Eila Marjatta Laitinen 60 v, Tapio Sakari Holma 49 v.

Vanda svenska PastoRskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

VeRksaMhet Fredagsgruppen fre 22.10 kl. 10– 11.30 i Dickursby kyrkas konferensrum, Aho. Veckomässa i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28, fre 22.10 kl. 14, Paavola.

Ungdomskväll på Helsinggård fre 22.10 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 24.10 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Paavola, Wikman, kyrkkaffe på Kyrkoby-Tolkby marthornas basar i Bagarstugan genast efter högmässan.

Högmässa sö 24.10 kl. 12 i S:t Martins kapell, Paavola, Wikman.

Vuxen–barngrupp må 25.10 kl.

9.30 i Martinristi församlingshem i Mårtensdal köpcentrum, Bredängsvägen 2.

Foibekretsen må 25.10 kl. 14 i Foibe, Sjukhusg. 7.

Larskören må 25.10 kl. 18–20.30 körövning i S:t Lars kapell, Wikman.

ViAndakören ti 26.10 kl. 13–15, för alla som är 60+ i Dickursby kyrkas café, Wikman.

Sjöskog diakonikrets ti 26.10 kl.

13 hos Märta Pentikäinen.

Dib ti 26.10 kl. 15–19 i Bagarstugan, kom och chilla efter skolan!

Jan ”Sege” Lindqvist.

Har du visor min vän? On 27.10 kl. 14 allsång i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28, allsångsledare Gunnar Weckström vid piano Håkan Wikman.

Missionskväll on 27.10 kl. 18.30 i S:t Martins kapell, Strömfårav. 1.

Sommarresan till Svartå och Ekenäs 2.6.2010. Ragnar Sandell visar bilder från resan, vi sjunger allsånger och minns den trevliga utfärden.

Vuxen–barngrupp to 28.10 kl.

9.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 28.10 kl. 13 i Håkansböle kyrka, Håkansbölev. 48.

Mammornas vilodag lö 20.11 kl.

10–19 på Nilsasgården i Sibbo. Vi bjuder på mat, kaffe, bastu m.m.

Ungdomsarbetsledare Jan ”Sege” Lindqvist håller en motionsstund.

Anmäl dig till Maikki senast 29.10 tfn 050 5668112 eller e-post maikki.vaananen@evl.fi.

Den 14–28 oktober 2010 ordnas en fotoutställning ”Bygg fred – sök försoning!” i Helsinge kyrka S:t Lars och S:t Martins kapell i Myrbacka kyrka. Adresser och kartor hittas i händelsekalendern.

Utställningen består av fotografier med naturmotiv och tvåspråkiga texter, samt gratis material.

Ekumeniska Ansvarsveckan lyfter fram fredsbyggare i krisdrabbade samhällen. Mera information hittar du på Ansvarsveckans hemsida: www.ansvarsveckan.fi/2010/.

döda Rolf Harry Wilhelm Björklund 68 år.

Yhteiset huonokuuloistyö Pappi paikalla ryhmä ke 27.10. klo 10–11.30 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A 3. krs. Aiheena Kristinuskon ajankohtainen tulkinta. Pastori Lea Karhinen ja diakoni Mariela Salminen.

Retki tuomasmessuun su 7.11.

Mikael Agricolan kirkkoon Helsinkiin. Lähtö Palvelukeskus Foiben pihasta klo 15.40 ja Tikkurilan kirkon edestä klo 15.50. Ennen messua kirkkokahvit Cafe Jugendissa.

Hinta 10 euroa. Ilmoittautumiset viimeistään 31.10. Mariela Salmiselle p. 050 528 2056 tai Lea Karhiselle p. 050 381 8757.

kehitysVaMMaistyö Kehitysvammaisten nuortenilta pe 22.10 klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Kehitysvammaisten musiikkikerho la 23.10 klo 10–11.30 Vaskipellon seurakuntakodilla, Aabramintie 1 a.

Vastuuviikon jumalanpalvelus su 24.10 klo 10–12 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Kirkkokahvit. Kokoonnumme kirkon aulaan klo 9.45.

Lisätietoja vt. kehitysvammaistyön diakoni Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

kuuRojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 22.10. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Aiheena sosiaaliset pikaviestit, Sanna Paasonen.

Viittomakieliset seniorit ma 25.10. klo 12 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 26.10. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Lähetyspäivä ke 27.10. klo 8.15– 16 Åvikissa. Hinta 10 euroa, kuljetus Tikkurilan kirkolta, lounas ja kahvit. Askartelua ja lähetysaiheista ohjelmaa. Ilmoittautumiset 15.10. Seija Einolalle p. 050 338 6212 Surupäivä läheisensä tai ystävänsä menettäneille la 6.11. klo 10–15 Betanian saunosastossa, Unikkotie 5 b A, 5. krs. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 27.10. mennessä Seija Einolalle p. 050 338 6212.

näköVaMMaistyö Retki gospelmessuun su 24.10. klo 11 Meilahden kirkkoon, Pihlajatie 16, Helsinki. Hannu Ronimus ja nuorten aikuisten gospelkuoro Meijoy.

Yhteislauluilta ma 25.10. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerhohuoneessa, Aapramintie 1. RitvaLeena Tuuli.

Miesten saunailta ti 26.10. klo 18–21, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

olotila – olohuone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p.

09 830 6302.

Vantaan seuRakuntien keskusRekisteRi

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

— Aivotutkimus on monitieteinen ala. Tutkimustyöhön tarvitaan psykologien lisäksi lääkäreitä ja insinöörejä, toteaa Minna Huotilainen, joka on koulutukseltaan tekniikan tohtori.

Vauva oppii jo ennen syntymäänsä Sikiöaika on muutakin kuin fyysistä kasvua.

P

itkään ajateltiin, että sikiö elää ja kehittyy äitinsä kohdussa ikiomassa maailmassaan, kunhan se vain saa riittävästi ravintoa, happea, lämpöä ja suojaa. Äidin elimistön äänien lisäksi kohtuun kantautuisivat vain satunnaiset kovat kolahdukset tai läpitunkevat hälytysäänet. Niihin äidit ovat kautta aikojen huomanneet lapsensa reagoivan säpsähtäen.

Viime vuosikymmeninä käsitys sikiöaikaisesta kehityksestä on tarkentunut uusien tutkimusmenetelmien ansiosta. Sikiöaika on muutakin kuin vain fyysistä kasvua. Sikiön havaittavissa oleva aivo- ja muukin toiminta lisääntyy raskauden edetessä. Siitä ei tosin ole epäselvyyttä edes arkikokemuksen perusteella.

— Äiti ja muutkin ihmiset pystyvät jonkinlaiseen vuorovaikutukseen sikiön kanssa. Sikiö reagoi jo raskauden alkuvaiheessa tuntoärsykkeisiin.

Kun sikiön jalkaa koskettaa äidin vatsapeitteiden päältä, sikiö painaa jalallaan vastaan, kertoo Minna Huotilainen, joka on kahdenkymmenen vuoden ajan tutkinut sikiöaikaista oppimista.

Hänen mukaansa tuntoaisti kehittyy huippuunsa identtisillä kaksosilla.

Saman sikiöpussin sisällä eläessään he voivat kosketella toistensa käsiä ja jopa viedä toisen käden suuhunsa.

— Syntymähetkellä identtisten kaksosten motorinen kehitys on pi-

demmällä kuin epäidenttisten kaksosten. Vaikka ero tasoittuu myöhemmin, sen olemassaolo osoittaa, että mikä tahansa aivojen mekanismi tarvitsee kehittyäkseen stimulaatiota.

aiVot ReaGoiVat ääniin Tutkijoita kiinnostaa myös, miten sikiön raskausaikana kuulemat äänet vaikuttavat myöhempään kuuloaistin kehitykseen.

— Vedenalaisilla mikrofoneilla tehdyt tutkimukset paljastavat, että kohtuun kulkeutuvat äänet ovat yllättävän selkeitä ja vääristymättömiä.

Tosin vielä ei ole varmaa, millä tavoin vaimentuneina sikiö äänet kuulee.

Nykyään saadaan jo selville, missä määrin sikiön aivot reagoivat ääniin. Aivojen aiheuttamia magneettikentän muutoksia voidaan mitata äidin vatsan päältä.

— Magneettikentät ovat erittäin pieniä. Niitä voidaan mitata vain erityisherkillä mittalaitteilla magneettisilta häiriöiltä suojatussa huoneessa.

Menetelmää kutsutaan magnetoenkefalografiaksi eli MEG:ksi. Tämänkaltainen tutkimus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen pitkällä.

— Sikiön kykyjä ja taitoja sekä myös raskausaikana kertyneitä muistoja voidaan tietysti selvittää myös tutkimalla vastasyntyneitä vauvoja.

äidin ääni tulee tutuksi Minna Huotilainen vakuuttaa, etteivät vauvat ole syntyessään tyhjiä tauluja.

He osaavat jo monia asioita.

— Jo muutaman päivän ikäisinä vauvat osaavat valita kahden äänisignaalin välillä päätään kääntämällä. He suosivat kohdun taustaäänten tyyppi-

siä ääniä, puhetta ja raskausajan muita tuttuja ääniä.

Vastasyntynyt tunnistaa äitinsä äidinkielen muiden kielten joukosta. Lisäksi hän tunnistaa myös äitinsä puheen muiden samaa kieltä puhuvien naisten joukosta.

— Puheäänen perusteella vauva tunnistaa myös ne ihmiset, jotka ovat puhuneet loppuraskauden aikana paljon äidin kanssa. Tällaisen muistin tehtävänä on liittää vauva yhteisöön.

Vauva tuntee omat joukkonsa, hän syntyy tietyn äidin, tietyn perheen ja tietyn yhteisön jäseneksi.

Tutuiksi tulleiden puhujien lisäksi vauva muistaa ja valitsee kuunneltavakseen musiikkia, jota äiti on kuunnellut loppuraskauden aikana.

— Vauva suosii äidin laulamia lauluja, vaikka niitä laulaisi joku hänelle tuntematon ihminen. Silti nimenomaan äidin laululla on erityinen vaikutus: se tasoittaa vauvan tunnetiloja.

Tutkijat arvelevat, että varhainen musiikin kuunteleminen ja sen harrastaminen voi vaikuttaa suuresti aivorakenteiden ja -toiminnan kehittymiseen. Musiikin myönteiset vaikutukset voivat käytännössä ilmetä parempana tarkkaavaisuutena, keskittymiskykynä ja kuulon erottelukykynä, ja välillisesti monissa eri asioissa, kuten vieraan kielen oppimisessa.

Ulla-Maija Vilmi

Vauvakirkko su .. klo  Martinristin seurakuntakeskuksessa, laajaniitytie . Kirkon jälkeen Vauva ymmärtää musiikkia — aivotutkimuksen kuulumisia kertoo dosentti Minna Huotilainen. lastenhoito järjestetty.

15

koonnut Nina Riut ta

   

tyylikkäästi loppuun asti tuleeko sinulla usein erimielisyyksiä tyylikysymyksistä puolisosi kanssa? Onko lastesi värisilmässä vikaa? Nyt on ratkaisu heille, jotka epäilevät läheistensä tyylitajua niin paljon, että haluavat varmistaa oman tyylinsä säilyvän vielä kuolemansa jälkeen.

Kauhavalainen kiviveistämö Veljekset Mäki tarjoaa verkkosivuillaan www.hautakivisuunnittelu.fi mahdollisuuden suunnitella hautakivensä itse. Pyramidia tai näköispatsasta haudalleen ei voi verkkosivuilla suunnitella, mutta ohjelmalla voi valita sopivan kivilaadun, mallin, koon, koristeet ja tekstit annetuista vaihtoehdoista.

Ohjeissa neuvotaan huomioimaan seurakuntakohtaiset säännöt ja se, että hautakiven suunnittelussa tulisi huomioida vainajan harrastukset, ammatti, uskonnollinen vakaumus ja muut tärkeät asiat. Jotta suunnitelma välittyisi jälkipolville, valintansa voi tallentaa ja tilata antamaansa sähköpostiosoitteeseen.

Suunnittele oma hautakivesi.

Nettipalvelu on helppokäyttöinen ja tekemänsä muutokset voi heti nähdä ruudulla. Ainoa ongelma on se, että tuotevariaatioita on yli tuhat, joten päätöksen jättäminen omaisille alkaa tuntua taas houkuttelevalta vaihtoehdolta. Niin, hehän sitä hautakiveä lopulta katselevat.

tavoitteet, vastuu ja asenne BRian tRacy on sitä mieltä, että jokainen voi menestyä elämässä. Tärkeintä menestymisessä on mielenrauha, eli sopusointu omien arvojen ja vakaumusten kanssa. Jos arvoistaan tinkii tai toimii niitä vastaan, mielenrauha menee ensimmäisenä.

1990-luvun alussa julkaistussa, nyt suomennetussa kirjassa Menestyminen ja onnellinen elämä (Moreeni 010) Brian Tracy vakuuttaa, että menestymisen lähtökohtana on se, että asettaa itselleen tavoitteet. Asiat eivät noin vain tapahdu oikeassa paikassa oikeaan aikaan, vaan jokainen rakentaa itse elämänsä.

Menestyksen ja onnellisuuden löytämiseksi tämän amerikkalaisen itsensäkehittämisgurun mielestä pitää muistaa, että elämä on rankkaa. Se on aina ollut rankkaa ja on vastakin. Jos sen hyväksyy, elämä muuttuu hiukkasen hel-

pommaksi. Onnellisuutta lisää, kun hyväksyy olevansa siinä tilanteessa missä nyt on, koska on itse valinnut niin. Aina on vapaus valita, mitä tekee tai jättää tekemättä. Nykyinen elämä on hyvien ja huonojen valintojen summa.

Ihminen voi oppia kaiken, mitä hänen tarvitsee oppia tullakseen miksi haluaa ja saavuttaakseen mitä haluaa.

Rajoituksia on loppujen lopuksi hyvin vähän, ja suurin niistä on meissä itsessämme eikä ympäristössämme.

Brian Tracyn pääteesit ovat asenne, vastuunottaminen omassa elämässä ja tavoitteiden merkitys. Tunnettu suomalainen Tracyn metodeja hyödyntävä herrahenkilö on liike-elämän valmentaja Jari Sarasvuo.

”Haudoilla, kuolinmökeissä ja museoissa käymistä on usein verrattu pyhiinvaellukseen, koska niissä toteutuu monia pyhiinvaellukselle tyypillisiä piirteitä, kuten ajatusten suuntaamista toiseen todellisuuteen.”

Uskontotieteilijä Mari Rahkala Voi Hyvin -lehdessä /10

Hyvien ja huonojen valintojen summaa eletään nyt.

.. onnea, Ursula!

● ● ●

1

Pappi, lukkari, talonpoika…? joku Voi tuskailla seurakuntavaalien lähestyessä, kun ei tiedä, ketä äänestäisi. Äänestäisikö oman ikäistä vai eri ikäistä? Miestä vai naista? Konkaria vaiko ensi kertaa luottamushenkilöksi pyrkivää? Entä onko sillä väliä, minkä ryhmän riveissä luottamushenkilöksi pyrkii?

Ammatti luo mielikuvaa ehdokkaan persoonasta ja voi jopa ratkaista sen, kenelle ääni menee.

Vantaalla ammattien kirjo on näissä vaaleissa poikkeuksellisen laaja. 5 ehdokkaan joukosta perinteisten sairaanhoitajien, opetta-

jien ja insinöörien lisäksi löytyy muun muassa balettitanssija, kylätalkkari, sarjakuvapiirtäjä, koruseppä, radiojuontaja, eräopas, radioraamattukoulun johtaja, nostolaitetarkastaja, elokuvaohjaaja, yhteiskuntavastuun asiantuntija, maalämpöasentaja ja taikuri.

Löytyypä listoilta monta pappiakin, sillä vaikka Vantaan seurakunnissa työskentelevät papit eivät saakaan Vantaalla asettua ehdolle, muualla työskentelevät Vantaalla asuvat saavat. Äänestipä sitten taksinkuljettajaa tai metsänhoitajaa, arkkitehtia tai kätilöä varmaa on, että seurakunnissa on käyttöä kaikkien ammattitaidolle ja elämänkokemukselle.

Ei Luojana ole näköjään yhtään sen helpompaa kuin tavallisena ihmisenä. Luojallakin on omat murheensa. Juuri se kai kuuluu elämän mieleen.

Lapsena uneksin täydellisestä elämästä. Sellaisesta, jossa minulla olisi maailman painavin avainnippu ja oikeat avaimet onneen, rakkauteen ja ikuiseen maanpäälliseen iloon.

Mutta jos ilo olisi ikuista, ymmärtäisinkö koskaan sen olevan iloa? Voisiko täydellisestä elämästä oikeastaan koskaan nauttia? Ei, ei voisi.

Sen vuoksi en haaveilekaan enää täydellisestä elämästä. Haluan suurenmoisen elämän. Sellaisen, jossa erottuvat elämän kaikki värit tuonelan harmaasta taivaan siniseen.

Sillä ihminen ei ole valmis kuolemaan ennen kuin on oivaltanut elämän mielen.

Mikko Salmi

Jani Laukkanen

L

Ammattikin voi ratkaista.

Ursula-nimi on hellittelymuoto latinan sanasta ursa, joka tarkoittaa naaraskarhua. Ursula tunnetaan meillä etunimenä jo 100-luvulta.

Katolinen Ursula Ledóchowska perusti harmaiksi ursuliineiksi kutsutun sisarkunnan Puolassa vuonna 190. Sisaret ovat omistautuneet tyttöjen kasvatustyöhön. Vuonna 19 ursuliinisisarkunta aloitti työnsä Suomessa ja siinä on seitsemän jäsentä.

Tänä vuonna Ursula-nimen on saanut 1 tyttöä.

Suurenmoinen elämä

eikitäänpä hetki Jumalaa.

Sinulla olisi kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Tuntisit elämän tarkoituksen ja mielen, eikä sinun tarvitsisi käydä itsesi kanssa jatkuvia maailmankatsomuksellisia väittelyjä. Sinun vastuullasi olisi koko maailmankaikkeus ja ihmisten tuntema luomakunta.

Mitä oikein tekisit ihmiskunnalle? Antaisitko sen rauhassa hukkua omaan ahneuteensa vai puuttuisitko radikaalisti sen touhuihin? Uskoisitko sen käsiin oman lapsesi?

Mitä tekisit yksittäiselle ihmiselle? Antaisitko sen itse oppia omista virheistään, vai nostaisitko niskasta oikealle tielle? Ihmisellä olisi elämän mielekkyyden vuoksi pakko olla oma tahto, mutta mitä jos se ei olisikaan kiinnostunut sinusta? Entäpä jos se ei rakastaisikaan sinua, omaa Luojaansa?

Lopetetaan leikki.

j K r .