Lauri 2010 nro 33 (7 10)

Tapani Mäkelän työpaikka on puussa, sivu 7



..

RISTO SELLMER johtaa lentoja Helsinki-Vantaalla sivu 3 NARSISTINEN USKONSANKARI ei siedä arvostelua sivu 6

Maija Laakso ja hänen isoäitinsä Aleksandra Lammi kuvattiin yhdessä noin vuonna 1946.

JULIANNA TURA tekee läksyt pyhäkoulussa sivu 15

sivut 8–9

Maija ja mummu

..

Vastavoimia vihan kierteelle peLko ja viha ovat toisiaan ruokkivia voimia, joille kaivattaisiin maailmassa kipeästi tavallisten ihmisten vastareaktiota. Terroristien aseena on pelko, joka puolestaan on oivallinen käyttövoima rasismille, vihan ideologialle.

Tätä kirjoitettaessa Eurooppa on varuillaan al-Qaidan mahdollisten iskujen vuoksi. Tällä kertaa listalla ennakoidaan olevan paikkoja, joissa liikkuu paljon turisteja ja joilla on samalla symboliarvoa eurooppalaiselle kulttuurille, kuten Eiffel-torni ja Notre Dame Pariisissa. Kymmenien militanttien kerrotaan valmistautuneen iskuihin, joiden tarkoitus on kylvää mahdollisimman paljon tuhoa. Monet maat ovat kehottaneet kansalaisiaan olemaan valppaina ulkomailla matkustaessaan. Tuli iskuja tai ei, terroriverkosto on ikävä kyllä jo saavuttanut yhden tavoitteistaan: kylvänyt pelkoa ihmisten mieliin.

Pelon lietsominen on aina ollut terrorismin pääasiallinen ase, pommeja tehokkaampi. Tavoitteena on horjuttaa vihollisina pidettyjä valtioita ja yhteiskuntia ja saada niiden kansalaismielipide muuttumaan niin, että terrorijärjestö saavuttaa päämääränsä. Tämä ei koske vain ääri-islamisteja, vaan yhtä lailla esimerkiksi PohjoisIrlantia ja baskimaata.

k aikkein eniten tarvittaisiin näkyvää islamilaista rauhanliikettä, tavallisten muslimien isoa kansanliikettä, joka sanoisi jyrkästi ”ei” terrorille ja samalla pelolle ja vihalle.

V

antaankosken seurakuntalaiset pääsevät loka‑marraskuun vaihteessa valitsemaan uuden kirkkoherran. Paikkaa tavoittelee kaksi kokenutta ja Vantaan hyvin tuntevaa pappia, ensimmäiselle vaalisijalle asetettu pastori, tutkija, Hannu Pöntinen sekä Mei‑ lahden seurakunnan 1. kappalainen Johan Wennerström.

Seurakuntalaisilla on mahdollisuus tu‑ tustua ehdokkaisiin heidän toimittamissaan jumalanpalveluksissa, vaalikoneella ja vaali‑ videoilla.

YhteistYÖkYkYinen visiÖnääri Ensimmäiselle vaalisijalle asetettu Hannu Pöntinen on toiminut monissa eri tehtävissä Herättäjä‑Yhdistyksessä ja Suomen Lähetys‑ seurassa, jonka palveluksessa olleessaan hän työskenteli myös Botswanassa lähetystyön‑ tekijänä.

Pöntinen on työskennellyt myös kirkon koulutuskeskuksessa ja piispainkokouksen teologisena sihteerinä sekä toiminut Kirkko‑ palveluissa apulaisjohtajana. Parhaillaan hän toimii Vartiokylän seurakunnassa pappina.

Pöntinen asuu Helsingin Puistolassa ja hä‑ nellä on vaimo ja neljä poikaa.

— Olen tehnyt käytännön johtamistyötä ja tiedän, millaisia haasteita siihen liittyy.

Minua kiinnostaa toimia seurakunnallisissa johtotehtävissä.

Vantaankosken seurakunnasta hänellä on sellainen mielikuva, että siellä on vilkas jumalanpalveluselämä ja erityisesti vapaa‑ ehtoistyötä ja musiikkityötä tehdään ansiok‑ kaasti.

— Vantaankosken seurakunta saisi mi‑ nusta paneutuvan, yhteistyökykyisen ja ‑ha‑ luisen kirkkoherran, jolla on johtamiskoke‑ musta ja rohkeutta toteuttaa uusia visioita, hän arvioi.

kokenut ja avarakatseinen Johan Wennerström on toiminut pappina Korsossa, Espoon Leppävaarassa sekä Hel‑ singissä Kannelmäessä ja Meilahdessa, jossa hän työskentelee parhaillaan kappalaisena.

Myös Wennerström on ollut aktiivisesti mukana Herättäjä‑Yhdistyksessä. Hän asuu vaimonsa kanssa Vantaalla Hiekkaharjussa ja hänellä on kaksi aikuista lasta sekä kaksi lastenlasta.

— Kirkkoherran tehtävä olisi minulle iso haaste, jossa voisin hyödyntää kaikkea sitä osaamista ja kokemusta, mikä on kertynyt.



Koen, että olen valmis Vantaankoskelle kirk‑ koherraksi, Wennerström kertoo.

Wennerströmin kuva Vantaankosken seu‑ rakunnasta on erittäin positiivinen: seura‑ kunta on suuri, siihen kuuluu monenlaisia alueita ja talous on vakaa.

— Kun talous on kunnossa, se luo hyvät edellytykset sille, että pääsisi kehittämään toimintaa yhdessä seurakuntalaisten ja luot‑ tamushenkilöiden kanssa. Toimintatapoihin liittyviä haasteita on. Pitää pohtia yhdessä, miten palvella kaikkia seurakuntalaisia.

— Minusta vantaakoskelaiset saisivat sovittelevan, yhteistyökykyisen, kokeneen kirkkoherran, joka on aika avarakatseinen, Wennerström luonnehtii.

videoLLa ja vaaLikoneeLLa Hannu Pöntisen toimittamaan jumalanpal‑ velukseen voi osallistua 10.10. ja Johan Wen‑ nerströmin toimittamaan 17.10.

Vaalikone on käytettävissä 8.10. alkaen

ja vaalivideot ovat katsottavissa 10.10 osoit‑ teessa www.vantaanseurakunnat.fi. Kum‑ mallakin ehdokkaalla on myös verkkosivut, joissa voi tutustua heihin tarkemmin. Wen‑ nerströmin kotisivut ovat osoitteessa www. olenteitavarten.fi ja Pöntisen www.hannu‑ pontinen.fi.

Kirkkoherranvaalien ennakkoäänestys järjestetään 25.–29.10. klo 9–18 Vantaan‑ kosken seurakunnan kirkkoherranvirastos‑ sa. Varsinainen äänestys alkaa sunnuntaina 31.10. Myyrmäen kirkossa messun jälkeen ja se jatkuu klo 20:een saakka. Toinen mah‑ dollisuus äänestää on maanantaina 1.11. klo 12–20 Myyrmäen kirkossa. Vaalissa saavat äänestää kaikki 18 vuotta täyttäneet Van‑ taankosken seurakunnan jäsenet, jotka on merkitty läsnä oleviksi viimeistään 70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.

Hanna Antila

Rippikoulut ovat savuttomia

U

usi tupakkalaki astui voimaan lokakuun alussa. Sen tavoitteena on vähentää las‑ ten ja nuorten tupakoinnin aloittamista ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympä‑ ristössään.

Tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saata‑ vuutta lasten ja nuorten arkielämässä rajoi‑ tetaan. Tupakointikielto laajenee koskemaan lasten ja nuorten ympäristöä esimerkiksi päi‑ väkotien ja koulujen lähellä.

Kirkkohallituksen rippikouluista vastaa‑ van työalasihteerin Jarmo Kokkosen mukaan tupakkalain muutos merkitsee seurakuntien kannalta sitä, että alaikäisille luvallista tupak‑ kapaikkaa ei rippikouluissa voida osoittaa. Ei vaikka osa nuorista polttaisi, ja tupakkapaikka olisi leirin paloturvallisuuden kannalta hyvä.

Pauli Juusela päätoimittaja

Vantaankosken kirkkoherraksi pyrkivät Hannu Pöntinen ja Johan Wennerström.

vantaan seitsemään seurakuntaneuvostoon on yhteensä  ehdokasta ja yhteiseen kirkkovaltuustoon  ehdokasta. Kaksi Hämeenkylän huominen -valitsijayhdistyksen ehdokasta perui ehdokkuutensa. Luottamuselimiin on yhteensä  ehdokasta, joista osa on ehdokkaana molemmissa vaaleissa. Yksittäisiä ehdokkaita on Vantaalla . Lista kaikista ehdokkaista tulee .. ilmestyvään Vantaan Lauriin, mutta ne ovat jo

— Vanhempien luvalla tupakointia ei seurakunnissa ole vuosikausiin juurikaan harrastettu ja käsittääkseni jo tähänkin asti on ilmoitettu kotiin nuorten tupakoinnista.

Tupakan hallussapito on uuden lain mukaan kiellettyä, mutta toisaalta hallussapidosta ei seuraa rangaistusta eikä seurakunnan työnte‑ kijä voi takavarikoida tupakkaa. Yhteys huol‑ tajiin on siksi tärkeää, koska ensisijainen kas‑ vatusvastuu kuuluu heille, sanoo Kokkonen.

Vantaan seurakuntien kirkkoherrat linja‑ sivat kokouksessaan maanantaina, että Van‑ taan rippikoulut ovat savuttomia. Jos nuori tupakoi rippikoulussa, otetaan yhteyttä van‑ hempiin ja keskustellaan tilanteesta heidän kanssaan.

Jani Laukkanen

terrorin Yksi seuraus, kolikon kääntöpuoli on, että se antaa lisää voimaa rasismille. Ennakkoluulot ovat jo olemassa, mutta terrorin uhka antaa yleisesti hyväksytyn perusteen sanoa niitä ääneen. Tämä on nähtävissä monessa Euroopan maassa, joissa viholliskuvat ovat käypää valuuttaa kansalaiskeskustelussa ja jopa vaalitaisteluissa.

Mitä asialle sitten pitäisi tehdä?

Kaivataan lisää ihmisiä ja yhteisöjä, jotka sanovat ”ei” väkivallan ja vihan kierteelle. Tarvitaan rauhaa rakentavia yhteyksiä valtioiden ja uskontokuntien välillä niin kansainvälisesti, kansallisesti kuin paikallisesti. Sellaisia kuin muslimien ja kristittyjen ystävyysviikko, jota vietetään myös Vantaalla marraskuun lopussa.

Kirkkoherraehdokkaat esillä netissä

Rippileirit ovat kirkon kasvatustavoitteiden ja uuden tupakkalain mukaan savuttomia. piispa Irja Askola. Tilaisuus järjestetään Helsingin Diakoniaopiston auditoriossa maanantaina .. kello -.

nyt netissä osoitteessa www.vantaanseurannat.fi.

heLsinGin hiippakunta kutsuu alueensa seurakuntien valitsijayhdistykset ja niiden ehdokkaat yhteiseen tapaamiseen. Vastaavaa tapaamista ennen seurakuntavaaleja ei ole aiemmin järjestetty. Tilaisuuden aluksi Helsingin ja Vantaan seurakuntien sekä Porvoon rovastikunnan edustajat kertovat yleisesti alueittensa listoista ja niiden painotuksista. Paikalla on myös Helsingin hiippakunnan

Irja Askola tapaa seurakuntavaaliehdokkaita.

pYhän L aurin kappeLin kattoikkunoiden tiivistyksiä on korjattu.

Vettä tuli sekä isoon saliin että henkilökunnan tiloihin. Vantaan seurakuntien rakennuttajainsinööri Maija-Liisa Sahlbomin mukaan vika korjattiin saman tien.

Rakennuksella on kahden vuoden takuuaika.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Antti Siukonen Fleim-nuorisomedian päätoimittaja

Pelipeikon puremat

— Lennonjohtajan työssä tarvitaan simultaanikapasiteettia eli kykyä hallita useita asioita samanaikaisesti, kertoo Risto Sellmer.

Lennonjohtotornissa Risto Sellmer viihtyi jo lapsena lentokentällä.

M

atkustajakone odottaa lähtölupaa kiitoradan päässä. Pian Tukhol‑ maan suuntaava kone lähtee liik‑ keelle. Hetken ajan sen menoa voi seurata maatutkan näyttöruudulta, kohta kone näkyy enää ilmatutkassa.

Kun lennonjohtaja Risto Sellmer, 50, oli lapsi, hänen isänsä työskenteli Helsinki‑Van‑ taalla lennonvarmennusmekaanikkona. Len‑ toasema oli pienen pojan mielestä kiehtova paikka, siksi Risto pyöräili sinne usein.

— Täällä tuli pyörittyä aika paljon. Sii‑ hen aikaan lentoasema ei ollut niin tarkkaan aidattu ja meno oli muutenkin vapaampaa.

Ei ollut terrorismin pelkoa, kuten nykyään, Sellmer muistelee.

treenausta pikkuautoiLLa ja -LentokoneiLLa Ennen lennonjohtajaksi valmistumistaan Risto Sellmer oli jo ehtinyt kerätä kokemus‑ ta lentokentällä työskentelystä. 1970‑luvulla Helsinki‑Vantaalla järjestettiin lentonäytök‑ siä. Risto oli yhdessä näytöksessä myymässä ohjelmalehtisiä. Opiskellessaan lukiossa hän oli kesälomilla pakkaamassa matkalaukku‑ ja ruumaan. Myöhemmin Risto työskenteli lentokentällä vahtimestarina ja lennonjohdon apulaisena.

Lennonjohtajan ammatin lisäksi Risto haaveili lentäjän työstä. Se haave ei kuiten‑ kaan toteutunut.

— Kilpailu opiskelupaikoista oli niin kova.

Hankin kyllä lentolupakirjan. Se oli silloin vaatimuksena lennonjohtajakurssille pääse‑ miseksi, Risto kertoo.

Helsinki‑Vantaalla työskentelee 77 lennon‑ johtajaa. Heistä kymmenen on naisia. Risto opiskeli lennonjohtajaksi 1980‑luvun puolivä‑ lissä. Silloin opiskelijoilla oli käytössä paljon vähemmän tekniikkaa kuin nykyisin.

— Tulevaa työtä harjoiteltiin antamalla ohjeita pikkuautoille ja ‑lentokoneille. Toiset opiskelijat liikuttivat niitä leikkilentokentällä, Risto muistelee.

LennonjohtajaLLa on iso vastuu Ylhäällä lennonjohtotornin ikkunoiden edes‑ sä lentää variksia. Lennonjohtajat ovat vas‑ tuussa kymmenien hehtaarien suuruisella alueella tapahtuvasta liikenteestä. Sääolosuh‑ teiden lisäksi isot linnut ja suuret lintuparvet ovat lentoliikenteelle vaara‑ ja häiriötekijöitä.

Risteykset ovat lentokentällä, aivan kuten au‑ toteilläkin, erityisen vaaralle alttiita paikkoja.

Helsinki‑Vantaalla nousee ja laskee vuo‑ rokauden aikana yhteensä noin kuusisataa lentoa.

— Työssä tarvitaan avaruudellisen hah‑ mottamisen kykyä ja simultaanikapasiteettia eli kykyä hallita useita asioita samanaikaises‑ ti. Pitää olla rauhallinen, jämäkkä ja hallita tiimityöskentelyn taidot, Risto luettelee.

— Lisäksi täytyy osata pyytää apua silloin kun tuntuu, ettei selviä yksin kaikista tehtä‑ vistä.

Näitä ominaisuuksia tarvitaan esimer‑ kiksi silloin, kun kaksi konetta lähestyy eri suunnista, kentällä liikkuu autoja, kone ylittää kiitoratoja ja samaan aikaan kollegat huute‑ levat erinäisiä tietoja. Lennonjohtotornissa

työskentelee useampi lennonjohtaja saman‑ aikaisesti.

— Töitä täytyy tehdä yksin vain aamuöi‑ sin, ja silloinkin voi tarvittaessa pyytää lepo‑ vuorossa olevan kollegan apuun, Risto kertoo.

pojan kanssa BonGaamassa Risto Sellmer asuu omakotitalossa Korsossa vaimonsa, neljän pojan, kahden koiran ja yh‑ den kanin kanssa. Vapaa‑aika kuluu Riston mukaan tenavien perässä juostessa. Vanhin pojista aloitti tänä syksynä koulun, nuorim‑ mainen on vasta kahden kuukauden ikäinen.

Koillistuulella nousevat koneet saattavat kaartaa suunnilleen Riston kodin yläpuolella, jos ne ovat matkalla etelään. Talo ei kuiten‑ kaan sijaitse lentokonemeluvyöhykkeellä.

— Lentokonemelu ei häiritse minua.

Enemmän minua häiritsee junaliikenne tai autojen melu Kulomäentiellä, Risto sanoo.

Hän kertoo, että työpäiviin tuo vaihte‑ lua jonkin erikoisen konetyypin näkeminen.

Helsinki‑Vantaalla äskettäin vieraillutta maa‑ ilman suurinta matkustajalentokonetta Risto ei ehtinyt nähdä.

— Työvuoroni alkoi vasta, kun kone oli jo lähtenyt, hän toteaa.

Erikoisten koneiden näkeminen sykähdyt‑ tää paitsi lennonjohtajaa myös kentän laidalla lentokoneita seuraavia bongareita. Heille Fin‑ navia on rakennuttamassa katsomoa Katrii‑ nantien varteen.

— Olen käynyt katsomassa lentokoneita Tuusulantien vieressä sijaitsevilla kallioilla yhdessä vanhimman poikani kanssa, Risto kertoo.

Soili Pohjalainen

oLin opiskeLuaikana töissä kioskilla, jossa oli kaksi peliautomaattia. Lähellä olevasta koulusta saapui ruokavälitunnilla lauma teinejä, joilta kyseltiin papereita. Nuorimmat heitettiin ulos, mutta 15 täyttäneet saivat jäädä. He jaksoivat kärsivällisesti odotella vuoroaan iäkkäämpien ihmisten jälkeen.

Joskus ”takapirut” saivat lantin palkinnoksi kannustuksestaan. Ja omansa sai myös kioski. Joka toinen päivä avasin automaattien ovet ja kirjasin satojen eurojen kolikkosäkit kassakaappiin.

Rahaa automaatteihin tiputtelivat kahdenlaiset ihmiset: harrastelijat ja pelipeikon puremat. Ensimmäiset pelasivat huvin vuoksi ja tyytyivät siihen voittoon tai tappioon, jonka kone saneli. Jälkimmäisten oli pakko pelata, eikä mikään enää riittänyt. ”No, anna nyt” ja muut koneelle lausutut sadattelut kielivät pelihimosta.

Muutamalla prosentilla suomalaisista on peliriippuvuus. He peittelevät pelaamistaan, valehtelevat häviämistään summista itselleenkin ja pelaavat huomaamatta myös läheisensä. Sisimmässään peliriippuvainen tiedostaa ongelmansa ja häpeää pelaamistaan, mutta ei voi itse asialle mitään. martti Luther oli pessimisti ihmisen omien kykyjen suhteen — ja ihan aiheesta. Riippuvuuksilla on biologiset ja sosiaaliset syynsä, on kyse sitten päihteistä, peleistä tai suklaasta. Se, joka ajattelee olevansa riippuvuuksien yläpuolella, ei ole nähnyt riittävästi elämää.

Luterilainen vastaus yksilön heikkouteen on vahva yhteisö, joka säätää riittävän vahvat lait suojelemaan yksilöä itseltään. Suomessa rahapelien kulutus on Euroopan huipputasoa, samoin viinan. Viime viikolla astui voimaan rahapelien kielto kaikilta alle 18-vuotiailta. Viisitoistakesäiset saavat kuitenkin hakata jassoa ja pokeria vielä ensi kesään asti siirtymäsäädöksen turvin. Ulkomaisilla rahapelisivustoilla touhuilua ei valvo kukaan, eivätkä niihin koukussa olevat itse osaa etsiytyä avun pariin.

Häpeä estää. suomaLaisten peLionGeLmia tuntuvat vähättelevän ne tahot, jotka välillisesti tai suoraan hyötyvät paljosta pelaamisesta. Siksi pelkkä tiukennettu lainsäädäntö ei riitä. Tarvitaan enemmän ihmisiä, jotka katsovat kolikkopussien ja tuottolukujen sijaan heikoilla olevaa ihmistä silmiin.

Risto Sellmer menee Helsinki-Vantaan lentokentälle iltavuoroon pe 8.10.



maaLaismarkkinoiden aikaan lauantaina 2.10.

Tikkurilan kirkolle saattoi poiketa ostamaan tuotteita lähetystyön hyväksi.

Millaiset markkinatunnelmat olivat kirkolla?

Markku Mattila

HowManyMothers-lauluyhtye pitää 10-vuotisjuhlakonsertin sunnuntaina 10.10. Hakunilan kirkossa. hakuniLan kirkko Hakunilantie 48

Pertti Pylkkänen, 67

Tiia Virtanen, 19

Sirpa Jalokinos, 59

Kuinka innostuit tulemaan kirkolle?

— Käyn Tikkurilan kirkolla usein, vaikka asunkin Länsimäessä.

Täällä on niin hyvä tunnelma. Olen myös Olotilan vakituinen asiakas.

Tulin ostamaan maalaismarkki‑ noilta puolukoita ja pölynimuriin pusseja. Samalla päätin poiketa pitämään lepohetken tutussa pai‑ kassa.

Mitä teit markkinoilla?

— Join kahvit. Löysin kirpputo‑ rilta Jukka Norvannon kirjoittamia kirjoja Raamatusta ja ostin niitä.

Sama pappi pitää radiossa raamat‑ tutunteja, ja minulla on tapana kuunnella niitä. Monenlaista näyt‑ tää olevan tarjolla, muttei ihmisiä jakamassa traktaatteja ja kertomas‑ sa, että Jeesus on meidän idoli.

Pisteillä 1–5, miten tapahtuma onnistui?

— Annan 5–. Palvelu oli aika reipasta, tilat riittävät ja asiakkaat vaihtuivat. Annan miinuksen, etten antaisi aihetta ylpeillä.

Kuinka innostuit tulemaan kirkolle?

— Minulla on meneillään kol‑ mas vuosi Walkers‑vapaaehtoisena.

Kahden vuoden isoskoulutuksen jälkeen pääsee vapaaehtoisek‑ si Walkersiin. Se on alle 18‑vuo‑ tiaille tarkoitettu kahvila, joka on auki perjantai‑iltaisin. Syötävää ja juotavaa saa edullisesti ja peli‑ ja juttuseuraakin löytyy. Olen siellä melkein joka perjantai.

Mitä teit markkinoilla?

— Paistoin vohveleita toriko‑ jussa ulkona kirkon edessä pari tuntia. Vohvelien lisäksi meillä oli myynnissä mehua. Rahat tulivat lähetystyön hyväksi. Homma tun‑ tui mukavalta, kun sää oli hyvä ja asiakkaita riitti. Samalla jaoimme Walkers‑esitteitä.

Pisteillä 1–5, miten tapahtuma onnistui?

— Annan 5 pistettä sille, että voin käyttää aikaani edistääkseni hyvää tarkoitusta.

Kuinka myyntitapahtumaan valmistauduttiin?

— Lähetysmyyjäisten eri teh‑ täviin saatiin hyvin vapaaehtoisia työntekijöitä. Osa on toiminut jo pitkään, mutta myös uusia löy‑ tyi syyskuun alussa pidettyjen rekrytointimessujen yhteydes‑ sä. Nuorimpia talkoolaisia olivat 8–10‑vuotiaat tytöt äitinsä kanssa.

Iäkkäimmät olivat yli 80‑vuotiaita.

Myyjäistöissä oli 25 ihmistä. Lisäk‑ si tapahtumassa oli diakoniatyön‑ tekijöitä, rukoustelttalaisia ja tori‑ kojun nuoria.

Miksi lähetysmyyjäisiä järjestetään?

— Myyjäiset tuottavat rahaa lä‑ hetystyölle. Samalla ne ovat koh‑ taamispaikka, mahdollisuus tava‑ ta ja jutella toisten kanssa. Myös kirkko on ollut auki hiljentymistä varten.

Pisteillä 1–5, miten tapahtuma onnistui?

— Annan 5 pistettä vapaaeh‑ toisille, jotka tekivät monenlaista: järjestelivät tiloja, leipoivat, myivät ja vielä ostivatkin.

10 vuotta mammaenergiaa su 10.10. klo 18. HowManyMothers-lauluyhtyeen 10-vuotisjuhlakonsertti. Johtajina Mari Torri-Tuominen, Riikka Jäntti ja Kaisa Korpela. Mukana bändi.

Konsertin jälkeen kirkkokahvit. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Virsi- ja konsertti-ilta su 17.10. klo 18. Baritoni Jorma Hynninen ja kanttori Juha Paukkeri esiintyvät. Juontajana teologian tohtori, pastori Seppo Suokunnas.

kivistÖn kirkko Laavatie 2

Laula, matkalainen su 31.10. klo 17.

Yhteislaulutilaisuus. Hengellisiä lauluja ja virsiä laulattaa kanttori Kari Jerkku. Vapaa pääsy.

korson kirkko Merikotkantie 4

Laulumusiikkia ympäri Eurooppaa su 10.10. klo 18 Helena Tenhusen lauluoppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Rauhan ja vapauden lauluja su 24.10. klo 18. Kaj Chydeniuksen lauluja esittää Tuula Nyman, säestäjänä Kaj Chydenius. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Kirkon Ulkomaanavun rauhantyölle.

mYYrmäen kirkko

Yksinlaulukonsertti su 10.10. klo 18.15. Heli-Maria Suomi, sopraano, ja Sirkka Kärkkäinen, piano. Ohjelmassa mm. Mozartin, Bernsteinin ja Sonnisen lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kirkko, kamari ja lied su 24.10. klo 18.15. Saksalainen ilta. Carolina Backman, sopraano, Olga NikolskajaHeikkilä, sopraano, Jorma Hynninen, baritoni, ja Annalina Backman, piano.

Brahmsin, Schumannin ja Wolfin yksinlauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Säveliä syksyn pimeyteen la 30.10. klo 15. Viipurin Lauluveikot ja Kari Jerkku, urut. Konsertin yhteydessä kahvitilaisuus. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

pYhän Laurin kirkko Kirkkotie 45

Pyhän diakoni Laurentiuksen messu su 31.10. klo 12. Corvus Laurencij -kuoro ja lauluyhtye Schola Sancti Henrici toteuttavat gregoriaanisen Laurentius-messun Pyhän Laurin kirkon 550-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Pastori Jaakko Hyttinen, kanttori Samppa Laakso.

tikkuriLan kirkko Asematie 12

Vanhoja koululauluja ja hengellisiä lauluja to 28.10. klo 15. Yhteislaulutilaisuus. Professori Reijo Pajamo laulattaa.

Uomatie 1

Huiluilta pe 8.10. klo 19. Esiintymässä Kati Féherin huiluoppilaita. Vapaa pääsy.

Ulla-Maija Vilmi

Markku Mattila

Saara Vuorjoki

OSCAR RAUNIO, 10, aikoo isona Formula 1 -kuljettajaksi.

10 % heLsinkiLäinen

Elämäni ensimmäiset pari kuukautta asuimme mummini luona Helsingissä Marjaniemessä, koska nykyinen kotimme oli silloin vasta rakenteilla. Olen harrastanut kartingautoilua -vuotiaasta saakka. Kotiratani on Malmilla sijaitseva Helsingin Kartingrata.



80 % vantaaLainen

Asun omakotitalossa Vantaan Lapinkylässä, Kivistön kupeessa. Perheeseeni kuuluvat äiti, isä ja esikoulua käyvä pikkuveli. Käyn Martinlaaksossa ruotsinkielistä koulua. Kotonamme puhutaan suomea ja ruotsia. Jos menen koulusta suoraan radalle harjoittelemaan, ehdin vielä illalla leikkiä kavereiden kanssa. Tykkään pelata kavereiden kanssa jalkapalloa. Koulussa kaikkein kivointa on liikunta. Tylsintä on varmaan uskonto.

10 % suomaLainen

Parikymmentä viikonloppua vuodessa kuluu kilpailupaikkakunnilla eri puolella Suomea.

Yleensä käymme isän kanssa kahdestaan kisoissa, äiti ja pikkuveli jäävät kotiin. Porista löytyy kaikkein paras rata. Siellä on kivoja mutkia.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Palkaksi parempi mieli

Maria Lötman ja Matti Mustonen löysivät vapaa-aikaansa mukavaa tekemistä.

Sini Pennanen

Maria Löfman tekee peittoja Intiaan.

Matti Mustonen auttaa lähiseudun vanhuksia tekemällä pieniä kodin kunnostustöitä.

”Viikonloppuna neuloin kaksi lappua”

M

aria Löfman, 73, on ollut mukana Länsimäen kirkolla kokoontuvassa Äiti Teresa ‑peittopiirissä viime ke‑ väästä lähtien, jolloin piiri perustettiin. Ryhmän naisilla on parhail‑ laan valmistumassa yhdestoista tilkuista koottu Äiti Teresa ‑peitto.

— Peittoon tarvittavia tilkkuja on helppo neuloa. Neulotaan vain aina oi­ keaa, mennen tullen, Maria toteaa.

Peittopiiriin voi tulla mukaan, vaikka ei vielä osaisikaan neuloa.

— Olen opettanut täällä neulojille muun muassa silmukoiden luomista. Ma‑ ria kertoo.

Lisää lankoja, tilkkuja ja neulojia Aiemmin Maria on neulonut peittoja Vii‑ purin katulapsille. Silloinkin kokoonnut‑ tiin Länsimäen kirkolla.

— Halusin auttaa viipurilaisia katu‑ lapsia. Olen itse karjalainen. Synnyin Antreassa. Kotitalo jäi rajan taakse, Ma‑ ria kertoo. Äiti Teresa ‑peitot toimitetaan apua tarvitseville Intiaan.

— Kävin Intiassa 1980-luvulla. Näin bussin ikkunasta, kuinka ihmisiä — ai‑ kuisia ja lapsia — makasi yöllä autokais‑ tojen välissä olevalla alueella.

Yhteen Äiti Teresa ‑peittoon tarvitaan 63 neulottua tilkkua, seitsemän lappua leveyssuuntaan ja 9 pituussuuntaan. Jo‑ kainen tilkku on kooltaan 18 cm x 18 cm.

Jos neulomisintoa riittää, mutta ei ehdi mukaan peittopiiriin, Länsimäen kirkolle voi toimittaa valmiita tilkkuja.

— Paras tulos syntyy käyttämällä nu‑ meron 3 ½ tai 4 puikkoja. Jos lanka on kovin ohutta, kannattaa neuloa kaksin‑ kertaisella langalla. Niin tilkuista tulee sopivan tukevia.

Jos kotona on ylimääräisiä lankakeriä, nekin voi viedä Länsimäen peittopiiriläi‑ sille. Lankojen tulisi sisältää vähintään 50 prosenttia villaa. Sellaisesta langasta tulee lämpimiä peittoja.

— Lankoja tarvitaan lisää. Olemme saaneet niitä lahjoituksena ja neuloneet omia lankojamme tilkuiksi. Jotkut peit‑ topiiriläiset ovat myös käyneet kirppu‑ torilta ja kaupastakin lankoja ostamassa.

Ei mitään harmaita vilttejä Nuorempana Maria neuloi muun muassa villatakkeja ja villapuseroita.

— Ennen morsiameksi tuloa virkkasin pitsejä lakanoihin. Myöhemmin olen neu‑ lonut muun muassa sukkia, Maria kertoo.

Hän tekee Äiti Teresa ‑peittoja myös kotonaan.

— Olen virkannut tilkkuja yhteen. Vii‑ konloppuna neuloin kaksi lappua samalla kuin katsoin televisiosta Tanssii tähtien kanssa ‑ohjelmaa.

Maria teki työuransa sihteerinä val‑ tion virastoissa. Nyt hän on eläkkeellä.

Hän kertoo, että peittojen tekemisestä tulee hyvä mieli ja peittopiirissä on jut‑ tuseuraa.

— Ryhmässä on yksin asuvia eläkeläi‑ siä. Kahvittelemme aina kokoontumisen aluksi, sitten ryhdytään hommiin. Jos‑ kus juttelemme hengellisistäkin asioista.

Yleensä puhumme krempoista, siitä min‑ kälaista vaivaa kullakin on, Maria kertoo.

Peittopiiriläisten kokoontumistilan seinällä roikkuu valmiita peittoja. Niiden on tarkoitus lähteä Intiaan vielä tänä syk‑ synä. Valmiista tilkuista pyritään kokoa‑ maan värikkäitä peittoja.

— Haluamme peitoista iloisia, emme mitään harmaita vilttejä, Maria sanoo.

Äiti Teresa ‑peittopiiri kokoontuu tiistaisin klo 11–13 Länsimäen kirkolla.

”Tämä työ ei sido”

P

alovaroittimen pariston vaihtoa, lampunvaihtoa, nurmikon leikkaa‑ mista ja haravointihommia, Matti Mustonen, 65, luettelee esimerkke‑ jä nikkaristien tehtävistä.

— Pian alkavat taas rännien puhdis‑ tustyöt, hän kertoo.

Nikkaristit auttavat alueensa van‑ huksia ja toimintarajoitteisia erilaisissa pihatöissä ja kodin kunnostuspuuhissa.

Nikkaristeja on pyydetty muun muassa vaihtamaan sulake ja ripustamaan ryi‑ jy seinälle. Nikkaristien tekemä työ on asiak­kaalle ilmaista.

— Ammattilaisille kuuluvia töitä ku‑ ten sähkö- tai putkitöitä emme tee, Matti sanoo.

Vaimo houkutteli vapaaehtoiseksi Matti ryhtyi seurakunnan vapaaehtoisek‑ si Ulla-vaimonsa houkuttelemana.

— En ollut aiemmin ollut mukana seu‑ rakunnan toiminnassa, vaikka kirkkoon kuulunkin. En ole vieläkään aktiivinen kirkossa kävijä. Se ei ole oleellista nikka‑ ristin tehtävien kannalta, hän sanoo.

Vantaankosken seurakunnan nikka‑ ristit kokoontuvat kerran viikossa Lou‑ helan kirkolla. Silloin käydään läpi, min‑ kälaista apua ihmiset tarvitsevat ja mitä tehtäviä kukin ottaa hoitaakseen.

— Meillä on mukava porukka, par‑ haimmillaan 12–13 ukkoa. Nikkaristin hommia tekee myös yksi nainen. Joskus toivotaan paikalle nimenomaan naispuo‑ lista nikkaristia — esimerkiksi silloin, jos tarvitaan apua verhojen ripustamisessa.

Matin mukaan nikkaristiksi voi ryhtyä kuka tahansa, jolla on aikaa ja innostusta työhön. Erityistaitoja ei tarvita. Riittää, jos osaa vaihtaa vaikka lampun. Elintarvi‑ keteollisuudessa markkinointi- ja tuotan‑ tosuunnittelutehtävissä työuransa tehnyt

Matti on oppinut elämänsä varrella myös nikkarintaitoja.

Kotona hän on tarvinnut kädentaitoja viimeksi kellarin sisäoven ja oven kar­ mien vaihtoon.

— Kun on neljäkymmentä vuotta asu‑ nut vanhassa omakotitalossa, on ollut pakko opetella yhtä ja toista, Matti sanoo.

Nikkarointihommat eivät sido Matti tekee nikkaristin töitä pari kolme kertaa viikossa.

— Voi olla, että varsinaisen työn hoi‑ tamiseen menee vain viisi minuuttia, mutta kahvitteluun viisikymmentä mi‑ nuuttia. Monet asiakkaat ovat yksinäisiä vanhuksia, jotka kaipaavat juttuseuraa.

Olen saanut kuulla heiltä monia mielen‑ kiintoisia tarinoita.

Nikkaristit päättävät itse, milloin ja minkä verran he haluavat tehdä vapaaeh‑ toistöitä. Halutessaan voi sitoutua teke‑ mään vaikka vain yhden homman.

— Tämä työ ei sido. Jokainen ottaa tehtäviä vastaan oman mielenkiinnon ja jaksamisen mukaan, Matti sanoo.

Matti harrastaa kuntosalilla käyntiä.

Naapurissa asuvat lapsenlapset vieraile‑ vat Matin ja Ullan luona päivittäin. Va‑ paaehtoistyö tuo eläkepäiviin mukavaa lisäsisältöä.

— Kun on koko ikänsä tehnyt töitä ja on vielä terve, ei viitsi istua päivät pitkät sohvalla. Nikkaristin työssä tapaa ihmisiä ja saa palkaksi hyvän mielen.

Soili Pohjalainen

Nikkaristit toimivat Vantaankosken (p. 050 588 3355), Korson (p. 050 599 9068), Rekolan (p. 050 553 8459) ja Tikkurilan (p. 050 548 6078) seurakunnissa. Hämeenkylän seurakunnassa (p. 050 518 5912) toimii Kyläsepot.

5

Ami LIndholm

Uskonsankari nauttii ihailusta Raimo Mäkelä hahmottelee hengellisellä kentällä liikkuvan narsistin muotokuvan.

I

tsekeskeisessä kulttuurissamme, esimer‑ kiksi mediassa, viihteessä ja urheilussa, ihaillaan ja nostetaan jalustalle ihmisiä, joista monet haluavat päästä palvotun tähden asemaan. Tämä ruokkii meissä kaikissa olevia narsistisia piirteitä. Näin väittää narsismiin perehtynyt pastori Raimo Mäkelä.

— Aiemmin Suomessa arvostettiin, kris‑ tillisten ihanteiden pohjalta, tiettyä nöyryyt‑ tä ja vaatimattomuutta. Itseään korostavia ihmisiä kutsuttiin leuhkoiksi ja leveilyyn suhtauduttiin torjuvasti. Nyt henki on aivan toinen, Mäkelä toteaa.

Tänä vuonna Mäkelältä on ilmestynyt kirja Sydämen haava. Naisnarsistin miesuhri (Perussanoma 2010).

Narsismi vaivaa myös monia uskonsanka‑ reita. Luonnehäiriöisiä toimii luterilaisessa kirkossakin, mutta erityisen suuria kiusauk‑ sia hengelliseen ylpeyteen esiintyy vapaiden seurakuntien piirissä. Niiden saarnaajilla kun ei ole kirkon kaltaista kontrollia.

Kuulijat ovat itsensä ihailijan peili Oletko koskaan törmännyt itsensä paistatte‑ lijoihin hengellisissä tilaisuuksissa?

Raimo Mäkelän mukaan narsistinen ju‑ listaja pyrkii herättämään huomiota kaikin tavoin: pukeutumisellaan, kielenkäytöllään, koko tyylillään. Hänen ulkoisessa hahmos‑ saan on laskelmoivaa tarkoituksellisuutta.

Hänelle kuulijat ovat peili, josta hän koko ajan tarkkailee itseään, ja aurinko, jossa hän paistattelee itseään. Hän edellyttää, että kuu‑ lijat ihailevat häntä ja tekevät, mitä hän käs‑ kee. Hän voi mielistellä kuulijoitaan ja puhua

6

heille sellaista, mistä he pitävät ja nauttivat.

Hän on täysin riippuvainen kuulijoistaan ja tekee siksi heidät riippuvaisiksi itsestään ja omasta viehätysvoimastaan, josta hän suo‑ peasti suo murusia muillekin. Erityisesti hän pyrkii tekemään kuulijansa riippuvaiseksi sanomastaan, joka sitoo tai vapauttaa heidät.

Hänen ja kuulijoiden välillä on siis molem‑ minpuolinen riippuvuus.

Narsistinen uskonsankari mittaa suosio‑ taan sillä, kuinka paljon kuulijoita, sielunhoi‑ toasiakkaita ja kannattajia hän työlleen kerää.

Hän puhuu alati itsestään: tekemisistä‑ än, aikaansaannoksistaan, kannanotoistaan, saamastaan suosiosta ja huomiosta sekä per‑ heestään, jos se on menestynyt. Hän vetää perusteluksi Jumalan: hänen tekemisensä ovat Jumalan tekoja.

Narsisti tehostaa itseään, joskus hyvin hienovaraisesti ja ovelasti, joskus niin röyh‑ keästi, että kuulija ei ota uskoakseen korviaan ja silmiään. Itse hän pitää kuitenkin kehus‑ keluaan täysin oikeutettuna ja luonnollisena, koska hän on mielestään äärimmäisen hyvä.

Heikko tarrautuu tähteen Raimo Mäkelä on havainnut, että narsistin puheessa kohdistuu aina piikki joihinkuihin.

Hän viljelee ivaa, johon hänellä on älyllisiä edellytyksiä.

Toisaalta hän antaa kuulijoille turvalli‑ suudentunnetta: hän tietää, kuinka asiat eh‑ dottomasti ovat, ja sanoo sen, suorastaan profeetan varmuudella. Hän saattaa avoimes‑ ti esiintyäkin profeettana.

Hän saattaa syyllistää kuulijoita, uhata Jumalan tuomiolla ja vaatia tekemään jotain,

mikä poistaisi tuon tuomion heidän yltään.

Näin hän alistaa kuulijansa lain eli oman tekemisen ikeeseen.

Narsistinen julistaja esineellistää kuuli‑ jansa. Nämä lakkaavat olemasta hänelle yk‑ silöllisiä persoonia. Heistä tulee hänelle per‑ soonatonta massaa, varsinkin kun hän haluaa heitä ympärilleen suurin joukoin. Kuulijat ovat hänelle vain välineitä, joita käytetään hyväksi — hienovaraisesti ja ovelasti.

Hengellinen stara voi menestyä mainios‑ ti. Häntä ihailevat ensinnäkin samanlaiset narsismiin taipuvaiset ihmiset, niin kauan kuin ei synny keskinäistä kilpailuasetelmaa, vaan hyöty on molemminpuolista. Jos hyöty lakkaa, voi syntyä pahojakin riitoja.

Itseään ihailevaa julistajaa ihailevat myös ne, jotka ovat hyvin epävarmoja itsestään, vaikka haluaisivat olla varmo‑ ja. He etsivät auktoriteettia ja tarrautuvat sellaiseen aina, kun se on mahdollista.

Lisäksi itseään ihailevaa ihailevat myös ne, joilla ei heikkoudessaan ole edellytyk‑ siä itseihailuun eikä tervettä asennoitumista omaan itseen: tuo toinen on kuin sen ihan‑ teen toteutuma, johon itse ei yllä.

Raimo Mäkelä muistuttaa, että jo apostoli Paavali ihmet‑ teli samaa ilmiötä Korintin seurakunnassa: ”Tehän sie‑ dätte sen, että teidät orjuutetaan, teitä riiste‑ tään, teidät alistetaan, teitä kohdellaan tylysti ja lyödään kasvoihin.”

ta hyötyä eli arvostusta. Kiusauksena saattaa olla myös taloudellisen hyödyn hakeminen esimerkiksi kolehdeista. Joidenkuiden julis‑ tajien rahankäytössä on ilmennyt suoranaisia juridisia vääryyksiä, Mäkelä tietää.

Tähtipuhuja ei esitä sanomalleen järjelli‑ siä asiaperusteluja, vaan perusteluna on hän itse. Hän ei haasta kuulijoitaan kriittiseen ajatteluun vaan edellyttää, että he ilman muuta ottavat vastaan sen, mitä hän sanoo, koska hän on sanomansa varsinainen auk‑ toriteetti.

Hän uskoo itsestään vain hyvää. Hän on tähti, stara.

— Hän on kuin antiikin tarun Narkis‑ sos, itseensä rakastunut nuorukainen, joka lopulta hukkuu omaa kuvaansa heijastavaan lähteeseen, Mäkelä vertaa.

Staran alla ovat kaikki muut. Hän ei siedä kritiikkiä, sillä hänessä ei omasta mie‑ lestään ole mitään arvostelta‑ vaa eikä sijaa parannukselle, vaan hän loukkaantuu arvos‑ telusta, muistaa sen elämänsä loppuun saakka eikä koskaan anna loukkaajalle anteeksi.

— Narsisti on todellisuu‑ dessa tyhjä ihminen, jolla ei ole omaa identiteettiä. Hän yrittää täyttää onton sisim‑ pänsä toisista ja siitä, miten he reagoivat häneen, summaa Raimo Mäkelä.

Narsisti ja tältä sieluunsa vammoja saanut henkilö voivat kuitenkin saada apua terapias‑ ta ja sielunhoidosta.

Henkilö, joka on saanut terveen itsetun‑ non, pystyy vastustamaan narsismin hou‑ kutuksia. Kypsällä ihmisellä ei ole tarvetta ylentää itseään tai tulla ylistetyksi, eikä liioin alistaa muita.

”Hengellinen stara etsii suosiota ja onton sisimpänsä täyttäjiä.”

Pienikin piikki on

anteeksiantamaton loukkaus

Narsistinen julistaja välineellistää sanoman‑ sa palvelemaan perimmiltään omia tarkoi‑ tuksiaan. Hän tavoittelee erityisesti sosiaalis‑

Janne Villa

JaniLaukkanen

Yksi puu kerrallaan

T

apani Mäkelää Puidenhoitajien Osakeyhtiöstä on hiukan vaikea saada kiinni, mutta kun se vihdoin onnistuu, syy tavoittamattomuu‑ teen selviää: sesonki. Syksy on ar‑ boristien kiireisintä aikaa. Toinen sesonki osuu kevääseen ja kesään ennen juhan‑ nusta.

Arboristi ei ole monellekaan jokapäi‑ väinen tuttavuus, onpa joku joskus sekoit‑ tanut arboristin aboriginaaliinkin. Mäkelä saa heti alkajaisiksi selittää, mikä hän on miehiään.

— Arboristi on puunhoitaja, joka kes‑ kittyy rakennetun ympäristön puiden hoi‑ toon. Arboristi hoitaa puita, jotka on tuo‑ tu metsästä niille outoon paikkaan. Outo paikka asettaa puille erilaisia vaatimuksia.

Tässä yhteydessä mieleen tulevat myös metsänhoitajat, mutta heidän ja puiden‑ hoitajien ero on siinä, että arboristit hoi‑ tavat yhtä puuta kerrallaan, kun metsän‑ hoitajat keskittyvät koko metsään.

kiipeiLevät puunhoitajat Tapani Mäkelä kertoo, että tänä aamuna hän on ollut työkeikalla, jossa joutui miet‑ timään, mitä tehdä omakotitalon pihalla kasvavalle isolle tammelle, joka oli kasva‑ nut kiinni oman talon seinään, naapurita‑ lon seinään ja vielä sen kattoonkin.

Arboristin työhön kuuluu puiden leik‑ kaamista ja kaatamista. Kun näkee ihmi‑ sen puussa köysien ja sahan kanssa, on asialla todennäköisesti — tai toivottavasti — arboristi.

— Me kiipeämme puuhun ja typistäm‑ me puun kasvun tietyltä suunnalta puuta pienentämällä. Ei puuta aina tarvitse kaa‑ taa, vaikka siihen olisi tullut jokin vaurio.

— Puihin kiivetään siksi, että niin pää‑ see lähemmäs kohdetta ja pystyy teke‑ mään työn käsisahalla. Mitä lähempänä on, sitä parempi on työn jälki. Lisäksi puun tyvi ei aina kerro vauriokohtaa, myös siksi puu pitää nähdä ylhäältä.

Mäkelä vakuuttaa, ettei puiden hoita‑ minen ole salatiedettä. Hänen mielestään yksi tärkeä osa arboristien työtä on tie‑ dottaminen.

— Meiltä voi aina kysyä neuvoja puun‑ hoidosta. Liikevaihdollisesti ihmisten

Arboristi Tapani Mäkelä pitää huolta puistojen, katujen ja pihojen puista.

tietämättömyys on hyvä asia, mutta puun kannalta huono, Mäkelä sanoo naurahtaen ja vinkkaa samalla, että tärkeimmät asiat puita leikattaessa ovat oksan koko ja leik‑ kauskohta.

vaurioitunut hevoskastanja Arboristit huolehtivat siitä, etteivät puut ai‑ heuta kaupungissa vaaratilanteita huonolla kunnollaan tai ylikasvullaan. Esimerkiksi katupuiden oksien pitää aina olla tietyllä korkeudella. Puiden kuntotutkimukset ovat osa ennaltaehkäisevää työtä.

Puiden kuntokartoituksia on tarkoitus tehdä myös Vantaan seurakunnissa. Tapa‑ ni Mäkelä on tehnyt seurakuntien kanssa yhteistyötä jo viitisentoista vuotta. Tikkuri‑ lassa on parasta aikaa arboristin asiantunte‑ musta vaativa tehtävä.

— Tikkurilan kirkon edessä kasvavan hevoskastanjan oksahaara on revennyt. Me typistämme varovasti jäljelle jäänyttä lat‑ vustoa, koska silloin lisärepeämisen vaara pienenee eikä puuta tarvitse kaataa.

Mäkelä kertoo, että leikkaamisen jälkeen hevoskastanja voi kaunistaa Tikkurilan kir‑ kon pihaa vielä 10–15 vuotta.

henkiLÖkohtaisia puututtuja Suomessa ensimmäiset arboristit valmis‑ tuivat 2000‑luvun alussa, Tapani Mäkelä heidän joukossaan. Hän löysi tiensä pui‑ denhoitajaksi puolivahingossa, sillä Mäkelä ei käyskennellyt pienenä poikana metsässä puita halaillen. Hän ei myöskään ollut mi‑ kään rasavilli puissa kiipeilijä, vaan ennem‑ minkin mammanpoika, joka ei uskaltanut tehdä juuri mitään. Isän kanssa hän kävi

joskus metsällä ja siinä kaikki.

Ei Mäkelä vieläkään puita halaile, eikä hän edes juttele niille. Entisenä metsurina Mäkelällä on realistinen käsitys puunhoi‑ dosta.

— Puu ei tunne kipua, eikä siitä tule mitään energiaa, mutta tunnen monia puita henkilökohtaisesti. On olemassa puuyksi‑ löitä, joihin olen kiivennyt monta kertaa ja hoitanut niitä. Niistä on tullut läheisiä tuttuja. Pyhän Laurin kirkon pihassa oli iso vaahtera, jota hoidin pitkään. Sitä sidottiin, tuettiin ja leikattiin, kunnes se jouduttiin lopulta kaatamaan.

— Aina kun käyn Pyhän Laurin kirkolla, muistan sen vaahteran. Tulee aika nöyrä olo, kun ei pysty enää tekemään puun eteen mitään. Että aika pieniä ollaan kuitenkin.

Nina Riutta

” L i i k e v a i h d o l l i s e s t i i h m i s t e n t i e t ä m ä t t ö m y y s o n h y v ä a s i a , m u t t a p u u n k a n n a l t a h u o n o .”

Sini Pennanen

Saarna seinällä

V

aaralan kirkossa ei ole turhan hienoa. On kuin nuorisotalolle tulisi. Tekee mieli jättää kengät eteiseen ja luistella villasukissa sisään. Nuorisotalon virkaa kirkko nykyisin Hakunilan seurakunnassa toimittaakin. Käyttäjäkunnasta kertovat punaisten veisukirjojen pinot.

Kirkko on myös kylätalo. Vaaralan asukkaat taistelivat kirkon säilyttämisen puolesta -luvulla, kun huonokuntoista kirkkoa uhkasi purkaminen. Sen jälkeen kirkkoa on kunnostettu ja huollettu paljolti talkoovoimin.

Vuonna  talkoolaiset maalasivat kirkon sisäpuolelta. Alttarille ripustettiin kangas, jossa riittää katsottavaa niin perhekerhon pikkuisille kuin rippikoululaisillekin. Ja tuohan se kylätalolle

kansainvälistä tunnelmaa.

Värikäs kangastaulu tilattiin Saksasta katoliselta Misereor-avustusjärjestöltä. Se on haitilaisen taiteilijan Jacques Chéryn suunnittelema. Kuvassa näkyy niin maailman hätä — kodittomuus, sodat, eksyksissä olo — kuin toivo paremmasta.

Tarkkasilmäinen katsoja huomaa myös punaisen auton. Mitä tekemistä sillä on kuvan keskushenkilön Jeesuksen kanssa? Ainakin se voisi muistuttaa siitä, että kun Jeesuskin pystyi aikanaan kieltäytymään kaikesta maallisesta loistosta, mitä paholainen hänelle tarjosi, niin onko meidänkään pakko langeta jokaisen tarpeettoman tavaran houkutukseen.

Kaisa Halonen

vaaraLan kirkko Kirkkokuja 2 ●

Vaaralan kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Leena ja Kalle Niukkanen. Myös Tikkurilan kirkko on heidän suunnittelemansa.

●

Suippotorninen ja pohjakaavaltaan kolmionmuotoinen kirkko valmistui vuonna . Kirkon -vuotisjuhlaa vietetään ..



”En tuntenut juuri lainkaan sukulaisiani”

M

yyrmäkeläinen Maija Laakso kiinnostui sukututki‑ muksesta ensimmäisen ker‑ ran 1980‑luvulla.

— En tuntenut juuri lainkaan sukulaisiani, joita kuitenkin on. Molemmat vanhempani olivat perheidensä ainoita lapsia, ja lapsuudessani oltiin vain vähän tekemisissä sukulaisten kanssa.

Maija Laakson sukututkimushanke käynnistyi siten, että hän tilaili yhden talvikauden ajan eri seurakunnista tuoreita virkatodistuksia lähisukulai‑ sistaan. Ajatuksissa oli ruveta selvittä‑ mään kaikkien neljän isovanhemman sukua.

tutustuin ensin Hiskiin. Se on seura‑ kunnissa syntyneiden historiallisten kirjojen selväkielinen versio. Nykyään netistä löytyy myös digitoitua aineis‑ toa, siis alkuperäisessä muodossaan kuvattuja asiakirjoja.

AIVAN HALTIOISSAAN Maija Laakso oli siitä, ettei hänen enää tarvitsisi mennä arkistoihin. Sukututkimusta voisi tehdä kotona vaikka aamuyön tunteina kahvia juoden. Aivan mutka‑ tonta tietojen kerääminen ei kuiten‑ kaan ollut.

— Ajattelin, että vain raukkis lukee

”Kyllä minunkin suvustani löytyy joku panettelutai juopottelujuttu, jota on käsitelty käräjillä.”

Työ pysähtyi kuitenkin melkein al‑ kuunsa, kun olisi itse pitänyt lähteä arkistoihin. Lapset ja leipätyö luon‑ nontieteellisen tutkimuksen parissa veivät kaiken ajan. Sukututkimus pö‑ lyttyi parinkymmenen vuoden ajaksi.

Maija Laakso innostui sukututki‑ muksesta uudelleen 2000‑luvulla, vä‑ hän ennen eläkkeelle jäämistään.

— Työpaikalla joku mainitsi, että nykyään tietoja löytyy myös netistä.

Kun sitten kotona rupesin katsomaan,

hakuohjelman käyttöohjeet, ja tein ihan turhia virheitä. Kirjoitin esimer‑ kiksi henkilön koko nimen tarkasti niin kuin se nykyään kirjoitetaan, en‑ kä löytänyt yhtään sen nimistä.

Vielä 1800‑luvulla nimien oikein‑ kirjoitus saattoi vaihdella melkoisesti.

Kirjoitustavat eivät olleet vakiintunei‑ ta, ja ruotsinkieliset papit saattoivat tuoda kirjoitusasuun vielä oman per‑ soonallisen lisänsä. Tavallista on, että Kotilainen onkin Kotilain tai Kääriäi‑ nen voi olla Käriäin.

Seuraava haaste oli oppia tunte‑ maan vanhoja käsialoja.

— Vähän auttoi se, että olin opis‑ keluaikoina käynyt kirjeenvaihtoa vanhan isoäitini kanssa, joka kirjoitti 1800‑luvun tyyliin. Nautin, kun saan kauheista sotkuista selvää kirjain kirjaimelta. Nykyään saatan lukea 1600‑luvun tekstiäkin, mutta se on vaatinut aika paljon harjoitusta.

SUKUTUTKIMUSTA ALOITTAESSAAN

Maijan isovanhemmat Ada ja Taavi Laakso vihittiin vuonna 1919.

Maija Laakso ei osannut vanhaa ruot‑ sia, jolla asiakirjat pitkään laadittiin.

— Tututkin sanat voidaan kirjoit‑ taa monella tavalla. Esimerkiksi mo‑ nikon artikkeli de voi olla muodoissa dhe, dee, the. Olisi hyödyllistä opis‑ kella ainakin vanhan ruotsin alkeet ja kielioppia. Erityiset sukututkimus‑ sanastot auttavat selvittämään, mitä mikin lyhenne tarkoittaa.

Maija Laakson oman sukulaisver‑ koston selvittely on vielä kesken. Yksi avainhenkilö on hukassa. Omien su‑ kulaistensa lisäksi Laakso on laajen‑ tanut harrastustaan samannimisiin

Maijan isä Pauli Laakso kävi vuonna 1930 Järve henkilöihin ja rakennellut muutaman sukupolven ketjuja.

— Omaa sukuani olen tutkinut vain siihen asti, mihin kirkonkirjo‑ jen avulla pääsee. En ole käyttänyt läänintilejä enkä tuomiokirjoja. Kyllä

Sukulaislöytöjä Sukututkimus oli alkuaan ruotsinkielisen paremman väen harrastus. Nykyään se on kaikelle kansalle mahdollinen tapa selvittää juuriaan, sivistää itseään ja löytää palanen omaa identiteettiään.

”Hyvä tarina ei pitänytkään paikkaansa”

V

antaan Seudun Sukututkijoi‑ den puheenjohtaja Teuvo Ikonen kertoo, että oli vähän sat‑ tuman kauppaa, että hänestä tuli sukututkija.

— Kun joskus 1990‑luvulla sei‑ soimme perhetuttavan kanssa Enon kirkon kellotapulin portailla, aloimme miettiä, mistä päin sukumme oikein tulee. Lupasin selvitellä asiaa, ja vietin heti kaksi päivää kirkkoherranviras‑ tossa.

Parikymmentä vuotta myöhemmin Ikonen kertoo lähteneensä tuolloin ai‑ van umpimetsään, kun ei vielä tiennyt mitään sukututkimuksesta.

— Jos olisin ensin tutustunut suku‑ tutkimuskirjallisuuteen ja käynyt kurs‑ sin, olisin säästänyt satoja tunteja työtä.

Jäätyään eläkkeelle muutama vuosi sitten Teuvo Ikonen on paneutunut

”Sukuni on maaseudun tilatonta väestöä. Olen torpparin pojanpoika ja sukuni ensimmäinen ylioppilas.”



sukututkimukseen päätoimisesti. Ny‑ kyään omaa tutkimusta enemmän ai‑ kaa kuluu opetustyöhön. Suomessa on kaikkiaan viitisenkymmentä sukutut‑ kimusopettajaa, jotka vetävät kursseja pääasiassa aikuisopistoissa.

MONI ALOITTELEE sukututkimusta

jonkun toisen aikaisemmin keräämän aineiston pohjalta. Sitä on voitu täy‑ dentää vaikkapa keräämällä nimiä ja syntymäaikoja nettitiedostoista. Teu‑ vo Ikosen mukaan ajatus siitä, mitä sukututkimus on, on usein hämärän peitossa.

— Sukututkimus ei ole nimien ke‑ räämistä. Sukututkimusta ei voi Suo‑ messa tehdä sukunimien perusteel‑ la, ja etunimienkin kanssa pitää olla tarkkana, sillä kirjoitusasut vaihtele‑ vat. Usein aikaisemmin tehdyt selvi‑ tykset paljastuvat vain niin sanotuksi sukututkimukseksi.

Sukuluetteloissa tai ‑tauluissa on usein virheitä siksi, ettei tietoja ole tarkistettu alkuperäislähteistä. Esi‑ isien ja ‑äitien virkatodistuksissakin voi olla virheitä, sillä ne kirjoitetaan seurakunnissa yleensä rippikirjojen perusteella. Alkuperäisempiä lähteitä ovat esimerkiksi syntyneiden ja kas‑ tettujen luettelot.

— Asiakirjasta kannattaa kirjoit‑ taa muistiin kaikki tiedot, ja myös se, mistä tiedot löytyvät. En itse aluksi huomannut ottaa talteen kummitie‑ toja, ja jouduin myöhemmin paikkai‑ lemaan tutkimusta. Kummit kertovat perheen ystävistä ja elämänpiiristä.

Perhekokonaisuuden ja elämänpii‑ rin selvittäminen kuuluvat sukutut‑ kimukseen. Siihen suuntaan auttaa myös rippikirjojen rakenne: tiedot niihin on luetteloitu kylittäin ja ta‑ loittain, ja ydinperheen lisäksi samal‑ le kirkonkirjan lehdelle on merkitty myös muu talon väki, kuten piiat ja rengit.

OMAA SUKUTUTKIMUSTAAN aloitel‑

lessaan Teuvo Ikonen tiesi molemmat ukkinsa ja mumminsa. Hän täydensi tietojaan haastattelemalla setiään ja tätejään. Hän tarkisti myös perheraa‑ matun ja tutki hautakiviä. Arkistoläh‑ teitä käyttäessään hän eteni sukupolvi kerrallaan taakse päin.

— Isälinjassa ei ole löytynyt mi‑ tään järisyttävää. Sukuni on maaseu‑ dun tilatonta väestöä. Olen torpparin pojanpoika ja sukuni ensimmäinen ylioppilas.

Suomessa on tapana tutkia sekä mies‑ että naispuolisia sukulinjoja.

— Äitini tulee Aunuksen Karjalas‑ ta, enoni ja tätini elävät vieläkin Itä‑ Karjalassa. Ukkini teloitettiin vuonna 1938 Stalinin puhdistuksissa.

Teuvo Ikonen ei ole löytänyt su‑ vustaan aatelisia tai muita merkki‑ henkilöitä.

— Suomalaisen mummoni suvussa on kerrottu, että kuuluisa savolainen silmänkääntäjä ja kansanparantaja Kuikka‑Koponen kuuluisi sukuun.

Tutkimukseni paljasti, ettei hyvä ta‑ rina pidä paikkaansa. Sitä kaksi elossa olevaa tätiäni ei oikein vieläkään anna anteeksi.

— Sukulaiseni ovat olleet elämän‑ tavoiltaan säädyllisiä. Heistä ei ole paljastunut jännittäviä oikeudenkäyn‑ tejä tai muita tarinoita. En väheksy, vaan päinvastoin kunnioitan heitä. He ovat tehneet ankaraa työtä elättääk‑ seen perheensä ja saattaakseen lap‑ sensa taipaleelle.

Ulla-Maija Vilmi

Kuulutko sukuuni -tapahtuma 9.–10.10. klo 10–16 Vantaan ammattiopisto Varian Tennistien toimipisteessä Hiekkaharjussa. Vapaa pääsy.

Teuvon ukki P mäiseen ja m

Sukututkimuksen aakkosia aLkuperäisLähde

Sukututkijan tärkeimpiä kirkollisia lähteitä ovat niin sanotut historiakirjat: syntyneiden ja kastettujen, kuulutettujen ja vihittyjen, kuolleiden ja haudattujen sekä muuttaneiden luettelot, muuttokirjat sekä rippi- eli pääkirjat.

Kirkonkirjojen lisäksi sukututkimuksessa käytetään muitakin lähteitä, kuten henkikirjoja, läänintilejä, tuomiokirjoja ja sotilaslähteitä.

apuväLineet

ensivun kansakoulua Tampereella. Opettaja Oskari Salonen opetti myöhemmin myös Maija Laaksoa. minunkin suvustani löytyy joku pa‑ nettelu‑ tai juopottelujuttu, jota on käsitelty käräjillä. Rippikirjoista löy‑ tyy viitteitä niistä.

Maija Laakson harrastus on laven‑ tunut Suomen historiaan ja sukukir‑

joihin. Harrastuksensa innostamana hän on esimerkiksi käynyt Ruovedellä katsomassa uudestaan taloa, johon tutustui aikanaan isoäitinsä opastuk‑ sella. Isoäidin kotipaikalla oli jäljellä enää vain suuri kivi.

ä netissä

LähtÖhenkiLÖ

Sukututkimuksen lähtökohdaksi valitaan henkilö, johon muistitieto katkeaa, usein isovanhempi tai isoisovanhempi tai kaikki isovanhemmat.

nettiaineistot

Netissä pääsee kuka vain lukemaan suomalaisia henkilötiedostoja, jotka ovat yli  vuotta vanhoja. Luovutetun Karjalan aineisto on digitoitu vuoteen  asti.

Alle sata vuotta vanhoja Karjala-aineistoja pääsee lukemaan Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen tietokoneilta.

Kaikki nettiaineistot eivät ole samanarvoista tietoa. Mormonien ylläpitämän tietokannan FamilySearchin kaikki tiedot eivät ehkä perustu alkuperäislähteisiin.

Hiskissäkin voi olla puhtaaksikirjoituksessa tulleita virheitä. Luotettavimpia ovat digitoidut alkuperäisaineistot. ● www.arkisto.fi ● www.familysearch.org ● www.hiski.genealogia.fi ● www.karjalatk.fi/katiha ● www.sukuhistoria.fi

patronYYmi

Patronyymi tarkoittaa isännimeä, joka muodostetaan lisäämällä isän tai joissakin tapauksissa äidin etunimeen sana poika tai tytär. Sitä käytettiin etenkin talonpoikaisväestöstä. Se on sukunimeä tärkeämpi tunniste siksi, ettei Länsi-Suomessa ole käytetty sukunimiä yhtä paljon kuin ItäSuomessa.

Itä-Suomen kaskitaloudessa ihmiset muuttivat asuinpaikkaa, ja sukunimiä käytettiin siksi, että verottaja pysyisi ajan tasalla.

Patronyymien ongelma on se, että nimi voi esiintyä monessa muodossa: Johannes voi yhtä hyvin olla Johan, Jan, Jean ja Jon.

rippi- eLi pääkirja

Kirkonkirjoihin kuuluviin rippikirjoihin tehtiin merkintöjä kristinopin taidoista ja osallistumisesta ehtoolliselle. Rippikirjoihin merkittiin yli -vuotiaat. Samaa kirjaa käytettiin yleensä kymmenen vuotta.

Vanhimmat rippikirjat ovat -luvulta, mutta kattavammin niitä on -luvun puolivälistä alkaen. Perinteisten kirkonkirjojen pitämisestä luovuttiin -luvulla.

sotiLasnimi

Pysyvä ammattiarmeija järjestettiin ruotujakolaitoksen pohjalta -luvun lopulla.

Muutama talo muodosti ruodun, jonka velvollisuutena oli palkata sotamies ja tarjota hänelle asuinpaikka. Samaa tilaa asunut sotilas käytti yleensä samaa sukunimeä. Hänen lapsensa käyttivät isännimeä.

sukukirja

Sukututkimuksen tulokset voidaan julkaista sukukirjana. Suomen Sukututkimusseura palkitsee parhaat joka vuosi.

Hyvä sukukirja sisältää hakemiston, lähdeviitteet, kovien historiatietojen lisäksi kertomuksia, kuvia ja kuvatekstejä, karttaaineistoja ja sukutauluja.

sursiLLin suku

Matkustaessaan Pohjanmaalla -luvulla piispa Terserus huomasi, että monet Pohjanmaan papit ovat sukua keskenään.

Asiaa alettiin selvittää, ja tuota selvitystä pidetään suomalaisen sukututkimuksen alkuna.

Pappien yhteiseksi esi-isäksi paljastui -luvun puolivälissä kuollut uumajalainen talonpoika Erik Ångerman, jota sanottiin Sursilliksi.

Sukuluettelo Genealogia Sursilliana julkaistiin ensimmäisen kerran . Eero Kojosen kirjoittama laajempi painos ilmestyi . Suomen Sukututkimusseura on aloittanut sen tarkistus- ja uudistamistyön.

Jani Laukkanen

Paavo Ikonen oli juuri maksanut torpan lunastuksen viimeisen maksuerän, kun koko perhe asettui ensimmahdollisesti ainoaan perhepotrettiin Enon kunnan Pahkavaaran kylässä Pohjois-Karjalassa vuonna 1931.

Sukututkijalle suositetaan kolmea apuvälinettä. Ne ovat suurennuslasi, sanakirja ja käsialaopas.

Kirkonkirjat kirjoitettiin ruotsiksi -luvulle asti, ja niissä käytettiin myös latinan kieltä. Teksteissä on myös paljon lyhenteitä. Tulkitsemisen apuna voi käyttää esimerkiksi Väinö Sointulan kirjaa Sanasto sukututkijoille (Sukututkimuksen keskusliitto ).

Kirkonkirjoihin tehtiin merkintöjä pienellä käsialalla, joka vaihteli vuosisatojen mittaan. Käsialojen tulkitsemiseen johdattaa Anneli Mäkelä-Alatalon kirja Vanhat käsialat. Avain Ruotsin ajan asiakirjoihin (Suomalaisen kirjallisuuden seura ).

peruskirjaLLisuus Sukututkimukseen perehtymisen voi aloittaa esimerkiksi näistä teoksista: ● Matti J. Kankaanpää (toim.): Sukututkimus askel askeleelta (Suomen sukututkimusseura ) ● Marja Huovila, Pirkko Liskola ja Kari-Matti Piilahti: Sukututkimuksen käsikirja (WSOY )



Onnistuva ikääntyminen – hyvä vanhuus

Haluatko

Palvelunumeron hinta: 1,95 e/min + pvm/mpm

0600 0 1661

• palveluja kotiin • ympärivuorokautista hoitopaikkaa • Seniorisuunnitelman (palvelutarpeen arvioinnin, toive- ja resurssikartoituksen) • palveluohjausta Hellä Hoiva Seniorineuvonta Oy Mikonkatu 8 A 9. krs, 00100 Helsinki Jaana Sulkava, jaana.sulkava@seniorineuvonta.fi www.seniorineuvonta.fi

750 5

09) 7

puh. (

V

uoden kristillinen kirja 2010 ‑kilpailun esiraati on valinnut 10 kirjaa loppukil‑ pailuun. Toimittaja Maarit Tastula valitsee voittajan Helsingin kirjamessuilla sunnun‑ taina 31.10.

Kilpailuun ilmoitettiin 51 teos‑ ta 21 eri kustantajalta. Kristilliset kustantajat ‑yhdistyksen järjestämä kilpailu on avoin kaikille kustanta‑ jille. Voittaja palkitaan 2000 euron rahapalkinnolla. Kilpailu järjeste‑ tään seitsemättätoista kertaa.

Myös yleisöllä on mahdollisuus äänestää omat suosikkinsa Vuoden kristilliseksi kirjaksi. Äänestää voi kirjakaupoissa 24.10. asti, Helsingin kirjamessuilla 28.–31.10. ja Kristilli‑ set kustantajat ‑yhdistyksen netti‑ sivuilla osoitteessa www.kristillisetkustantajat.fi 28.10. saakka.

00

50 56

9) 77

ai (0 610 t

Vuoden kristillinen kirja -kisan finalistit valittu

www.

.fi hoiva

ESPERI CARE

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117 www.esperi.fi

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

/ VANTAA

●

●

●

●

Pia Perkiö: Askel kerrallaan — kestävää kehitystä Nepalissa (Suomen Lähetysseura)

●

●

Johanna Koivisto, Helena Paalanne ja Antti Siukonen: Ihan sama — eilen, tänään ja ikuisesti (LK-kirjat)

●

Sammeli Juntunen: Kirkon raamattuteologiasta ja sen puutteesta (Kirjapaja)

●

Heini Junkkaala: Kristuksen morsian (Kirja kerrallaan) Piispa Arseni: Pääsiäismuna — ylösnousemuksen symboli (Maahenki)

●

Pirkko Jurvelin: Raamatun ajan keittokirja (Art House) Johanna Tanska ja Juha Tanska: Silitä kissaa — hengellisiä harjoituksia hengästyneille (Kirjapaja) Juha Pihkala ja Esko Valtaoja: Tiedän uskovani, uskon tietäväni (Minerva) Kuutti Lavonen, Osmo Rauhala ja Pirjo Silveri: Tyrvään Pyhän Olavin kirkko — sata ja yksi kuvaa (Kirjapaja) Päivi Rinne: Tästä poikki (Aikamedia)

Ihmistä etsimässä.

SEURAKUNTAVAALIT 2010

Parempaa hoitoa

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

10 ehdokasta ●

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

Syksyn seurakuntavaalit lähestyvät.

Vantaan Lauri on Vantaan seurakuntayhtymän oma, tuttu ja kotoisa, laajasti luettu media.

Jakelu Itellan kautta osoitteettomana kaikkiin vantaalaisiin koteihin, pois lukien mainoskieltotaloudet.

Vaalialennuksemme on jopa 30 % ilmoitushinnoista!

Ota yhteyttä ja kysy lisää, ilmoitusmarkkinointi: Paula Kaijanto 020 754 2247 040 509 7865 paula.kaijanto@kotimaa.fi

Räppäriveljekset Karim ja Samir, sivu 3

Onko rasva syntiä? sivu 6

17

6.5.10

Telinevoimistelija Tomi Tuuha sivu 7

Maarit Niiniluoto tuntee iskelmien ikävän sivu 15

Maiju Hämäläisen

ukkanen

Ensimmäinen

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i



ÄITIENPÄIVÄ

keskiaukeama

juLkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, ☎   , faksi   , vantaan.lauri@evl.fi. toimituksen sihteeri Arja Vasara, ☎   , arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎   , pauli.juusela@evl.fi. toimituspääLLikkÖ Heli Kulmavuori, ☎   , heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎   , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎   , nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎   , vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. iLmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎   , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎   , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎   , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎   . iLmoitushinta mv , €, neliväri , € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . iLmoitusten vastaanotto ja vaLmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL  (Hietalahdenranta ),  Hki, ☎   , faksi   , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et oLe saanut Lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎   , www.posti.fi/palaute.

Hannu Mäkelä: Kivi.

Tammi 2010.

ti Kiven kieltä ja onnistuu välittämään tajunnanvir‑ takuvauksessaan jotain j a t olennaista Kiven kielen sol‑ juvuudesta, rytmistä ja tar‑ kasta kuvausvoimasta.

Mielen sammioihin tihkuu muistoja ystävistä, joiden tuki ei riittänyt ihan loppuun asti, ihas‑ tuksista, uskollisesta Charlotta Lönnqvististä sekä ennen kaikkea erilaisuuden kokemuksista köyhänä taiteilijana. Päätoimiseksi kirjaili‑ jaksi heittäytyminen oli 1800‑luvun puolivälissä köyhältä torpan pojal‑ ta valinta, jota seurasi vääjäämättä poikkeuselämä ja hautaan saakka jatkuva velkakierre. Lyödyn miehen

H

Pertti Nisonen/Tammi

annu Mäkelä on Kir valinnut romaanin‑ sa aiheeksi Suomen kansalliskirjailijan Aleksis Kiven elämän viimeisen vuorokauden.

Kivi elää viimeisiä aikojaan Alpert‑ veljensä hoteissa ja makailee Franz Kafkan Muodonmuutos–novellin Gregor Samsan tavoin ihmisyyten‑ sä menettäneenä kummajaisena, pelkkänä ihmisten vaivana.

Mies on päällepäin houreinen ja alleen laskeva raakki, jota ei enää ihmiseksi lueta, mutta sisällä päin elämän keskeiset tapahtumat lipu‑ vat ja lomittuvat selkeäksi elämän‑ kaareksi. Alpertin torpassa ei ole merkitystä sillä, että välillä ylisil‑ lä, välillä rangaistukseksi tallissa makaava mies on suomenkielisen kirjallisuuden uudisraivaaja.

Kirja herättää lukijassa sääliä ja myötätuntoa. Mutta on siinä huumoriakin, vaikkapa silloin kun Aleksis saa yhä uudelleen huijattua Alpertilta viinapullon, jonka avulla hän pääsee hetkeksi ajan ja paikan yläpuolelle muistelemaan mennei‑ tä ja elättelemään ohuita toiveita asioiden paranemisesta.

Mäkelä on mennyt kuuluisan kirjailijan nahkoihin ennenkin, esi‑ merkiksi Eino Leinoa kuvaavassa Mestari‑romaanissa ja hän taitaa Hannu Mäkelä on tavoittanut tekniikan. Hän on tutkinut tarkas‑ hyvin Kiven ihmisyyden.

musersi lopullisesti August Ahlqvistin ymmärtämätön Seitsemän veljestä ‑romaanin kritiikki.

Kiven ihmisyyden ja minuuden pohdinta on järkyttävää ja kosket‑ tavaa. Mikä parasta, Mäkelän ku‑ vaus ei rakennu pelkästään hen‑ kiselle tajunnanvirralle, vaan hän kykenee kuvaamaan Kiven viimei‑ siä tunteja hyvin kouriintuntuvasti ja jopa inhorealistisesti. Kirjailija löytyy houreissaan viinapullonsa kanssa muun muassa sikolätistä, josta ahne elättäjä‑veli kaivaa tä‑ män hetkeksi tupaan lämpiämään, ettei kylällä päästä puhumaan huo‑ nosta kohtelusta.

Mäkelän tummanpuhuva teos nostaa esiin Aleksis Kiven petty‑ myksen yhteisön turvaan. Moni‑ lapsisen perheen poika kuvasi itse suurromaanissaan juuri veljeyttä ja absoluuttista yhteisöllisyyttä. Ki‑ vellä oli omat tukijoukkonsa, mutta valitettavasti niiden rohkeus ei ol‑ lut samalla tasolla kuin kirjailijan, joka ei tehnyt sen vähempää kuin loi uutta suomenkielistä kulttuuria.

Kivi kurkotti kuuseen ja kapsah‑ ti katajaan, koska ei ollut apuraha‑ järjestelmiä eikä muita tukiraken‑ teita. Suomen kansa eli työstä eikä kirjoittamisesta, eikä tuosta kohta‑ losta irtautuminen onnistunut pi‑ temmän päälle Aleksis Kiveltäkään.

Hannu Kylkisalo

J

uha Itkosen tuoreesta romaa‑ nista ei ehkä kannattaisi kir‑ joittaa ollenkaan — niin tylysti romaanin kirjailijakeskushenkilö Julius Ilonen arvioi sekä osaamat‑ tomat kriitikot että typerehtivät toimittajat. Mutta en malta olla kir‑ joittamatta, koska Itkonen tuntuu helpottavan työtäni alleviivaamalla liikaakin ja kertaamalla keskeistä teemaansa: kirjoittamisen ja todel‑ lisuuden suhdetta.

Seitsemäntoista on kirja kir‑ joittamisesta. Romaanin rakenne paljastuu pikkuhiljaa, kerros ker‑ rokselta: se, mitä luuli romaaniksi, olikin romaani romaanissa. Suju‑ vasti ja luontevanoloisesti Itkonen kuljettaa tarinoitaan ja pujottelee henkilöidensä risteäviä ja päällek‑ käisiä reittejä.

Se ensimmäinen tarina on melko tyypillinen nuo‑ ruuden, seksuaalisen ha‑ paroinnin ja kasvukipujen kuvaus. Itkonen tavoittaa hienosti nuoren Henrikin hämmennyksen, oudon aristuksen ja pakottavan kiireen saavuttaa se häily‑ vä piste, josta elämä ihan oikeasti alkaisi.

Seuraava tarina ker‑ too ihmisistä, joiden elämä leikkaa kirjailija Ilosen luo‑ maa tarinaa. Keski‑ikäinen, ärhäkkä Päivi tunnistaa Kir kirjailija Ilosen uutuusro‑ maanista itsensä ja kadonneen ys‑ tävänsä ja suuttuu. Monen kolhun kovettama, suurisuinen ja ‑sydämi‑ nen nainen ajautuu törmäyskurs‑ sille menestyskirjailija Ilosen, pik‑ kukaupungin suuren pojan kanssa.

Itkosen kunnianhimoinen idea

Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys: Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi Palveluksessasi Pia Hurme, LKV, YEAT

Laillistettu kiinteistönvälittäjä pia.hurme@lkvtuijahurme.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Välityspalkkio vain lopuun saatetusta työstä, osakehuoneistot 3,69% ja kiinteistöt 4,92% sis. alv. 23%.

Palkkio toteutuneesta myyntihinnasta.

Huom! Emme peri erikseen markkinointi- ja asiakirjakuluja.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Olli Jalonen kuvaa 1960-luvun koululaisen tuntoja.

Miehuuden tikapuilla Olli Jalonen: Poikakirja.

Otava 2010.

O

Kertomisen kehiä Juha Itkonen: Seitsemäntoista.

Otava 2010.

Katja Lösönen/Otava

Aleksis Kiven nahoissa

sisäkkäin asettuvista kertomuksista toimisi luultavasti paremmin, jos hän olisi malttanut jättää romaanin keski‑ vaiheille liimatut kuvit‑ teellisen kirjailija‑Ilosen kirjeet pois. Ne ovat kirjoittamista koskevi‑ ne pohdintoineen vähän turhan helppo ja heppoi‑ nenkin puolustuspuhe ja vähän naiivia kirjailijan ammatin romantisointia.

Isompia kysymyksiä j a t avautuu, kun Itkonen aset‑ taa vaakakuppeihin kirjoit‑ tamisen ja elämisen. Onko kirjoit‑ taminen kamppailua kuoleman‑ pelkoa vastaan? Voiko maailmaan jättää omannäköisensä jäljen ihan vain elämällä?

Kaisa Halonen

lli Jalosen kirjassa Kir pieni koululainen Olli oppii 1960‑lu‑ vun alun Suomessa yhtä sun toista.

Sodan kaiut ja yltiöisänmaallisuus kuuluvat koulussa vahvoina. Ollin perheessä tunnelma on maltilli‑ sempi.

Lapsen tajunta on omanlaisen‑ sa. Se havaitsee yksityiskohtia ja oppii asioita helposti ulkoa: ryh‑ miä, luokkia, käsittämättömyyksiä‑ kin. Olli pänttää sanaluokkia, kun opettaja ilmoittaa hänet sanantai‑ vutuskisoihin. Opeteltavat sana‑ luokat ovat lystikästä luettavaa.

Mutta on myös vaikeammin jä‑ sentyvää, tapahtumista ja elämises‑ tä syntyvää tietoa, jonka Olli pitää sisällään. Hän miettii ajan kulu‑ mista ja sitä, miten kesän loppuessa koulu taas alkaa. Lapsi oppii vuo‑ denkierron toistumisesta ajankulu‑ misen ja muistin luonteen.

Tärkeitä ihmisiä on Ollilla mon‑ ta. Perheessä on äiti, isä ja neljä siskoa. Yksi heistä on Pieni, pikku‑ sisko joka ei koskaan pääse kouluun asti. Naisen elämää Olli siis pääsee seuraamaan läheltä, vaikka tietty etäisyys tyttöihin säilyykin.

RAITANIEMEN MUSTIKKAJAUHE

antaa puuroon ripoteltuna terveellisen ja virkistävän alun uudelle päivälle.

Mustikan on todettu helpottavan stressiä ja hermostuneisuutta, lieventävän vatsavaivoja sekä olevan hyväksi näölle.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Mustikkajauhe säilyy hyvin ja erittäin riittoisaa: 1 teelusikallinen jauhetta vastaa VALA YHTÄ DESILITRAA tuoreita marjoja.

Mustikkajauhe sisältää jauhettuna myös siemenet, jolloin eli- Tällä kupongilla 7.-10.10.2010 mistö pystyy hyödyntämään Raitaniemi: Mustikkajauhe, 100 g tämän kaikkein terveellisim/pss (9,94) män osan marjasta.

terveeks. www.ruohonjuuri.fi

Kristina Svensson

HERÄNNÄISSEURAT

Mustikka on hyväksi massulle, mielelle ja näkökyvylle!

Tuoreeks,

Koulussa Olli oppii elä‑ mästä kurin ja sen, miten pitää tulla mieheksi. Anka‑ ran miesopettajan äänessä j a t puhuu sodan runtelema ihminen, joka haluaa tehdä pojista miehiä eikä mitään ämmiä.

Ollin maailma on räjähdekokeilui‑ neen peruspoikamainen. Tiettyä nautintoakin oli aistittavissa siinä kuuliaisuudessa, millä pojat totte‑ levat miesopettajaa tämän käskyt‑ täessä poikaluokkaansa armeija‑ maisesti ”miesautomaatin” ryhmä‑ muodostelmiin.

Elefantti, paksu, kiusattu kaveri opettaa Ollille, miten lauma toimii ja miten vastenmielinenkin voi toi‑ nen joskus toiselle olla.

Vaikka kertoja on lapsi, tunnis‑ taa kielen Jalosen omaksi. Tuttua Jalosta on myös tietynlainen ala‑ kulo, lipumisen tunne ja eleetön tarkkailevuus.

Kirjan voi arvata rakentuvan osin omakohtaisesti koettuun.

Mutta olennaisempaa on, että sii‑ nä tavoitetaan ajan henki ja jotain yleistä lapsena olemisesta. Lukija saa tuntea, kuinka maailma on vie‑ lä tuore ja uusi ja koko ajan ta‑ pahtuu asioita joista oppii. Vaikka karvaastikin.

8,50

Pe 8.10. klo 18 Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää.

Klo 18.30 Kotiseurat Eija FullerJuustilla ja Harri Juustilla, Hirvitie 7, Sipoo. Klo 19 Kotiseurat Tyyne ja Väinö Jaakolalla, Mätästie 5 H 172, Hki. Su 10.10. klo 12 Kirkkopyhä Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10, Hki. Saarnaa Matti Malmivaara. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 14 Pohjan srktalolla. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Susanna AirolaTopi, Juhani Elenius, Jaakko Simojoki ja Heikki Sippola. Klo 16 Tapiolan kirkon Pylvässalissa, Kirkkopolku 6, Espoo. Ke 13.10. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

85,-/ kg (99,40)

www.lkvtuijahurme.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

 Kaikki, mitä tarvitset.

gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

Raamattuiltoja Hakunilassa

H

Matti Pikkujämsä

TERVETULOA TALVI ... MITÄ SYKSYLTÄ HALUAT?

akunilan kirkolla tutus‑ tutaan Raamattuun, sen henkilöihin ja tapahtu‑ miin, kuutena keskiviik‑ koiltana 13. lokakuuta al‑ kaen. Illoissa käytetään erilaisia menetelmiä, alustuksia ja keskus‑ telua. Raamattuun tutustumisen tarkoituksena on johdattaa miet‑ timään, toteutuuko kristillisyys arjessa — onko usko jokapäiväi‑ sessä, tavallisessa elämässä mah‑ dollista? Oliko se mahdollista Raamatun henkilöille?

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60%)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

Tilaa ilmainen ✁

...........

gsm. 0400 997 116 senTakkula ansainnut.

Helsinki: Petri

suomalaiset siivoojat Olet Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ..........

kylpyhuonekartoitus nyt!

gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi

●

●

Hoitokoti Päiväkumpu

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

●

●

Bibliodraamailta ke .. klo –  kokoushuoneessa. Raamatun tekstiin pohjautuvaa kehotyöskentelyä. Ei edellytä Raamatun tuntemusta. Bibliodraamaohjaaja Birgit Hakamäki ja pastori Harri Nurminen.

Ihmisenä oleminen ja kristityn tie ke .. klo – kirkkosalissa. Millainen ihminen oli apostoli Pietari? Teologian tohtori Seppo Suokunnas.

Aiheena Paavali ke .. klo – kirkkosalissa. Pastori Heikki Leppä.

Raamattua lattiakuvien avulla ke .. klo – kirkkosalissa.

Lapsityönohjaaja Birgitta Tasavuori.

Millainen ihminen oli kalastaja ja apostoli Pietari? ●

Naisia Raamatussa ke .. klo – kirkkosalissa. Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen julistustyöntekijä Liisi Jokiranta.

●

Lapsi Raamatussa ke .. klo – kokoushuoneessa. Vt. kirkkoherra Hans Tuominen.

Usko arjessa — arkinen usko -ilta ma 13.10. klo 18–20 Hakunilan kirkolla

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

p. 050 569 0477 Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, myös hankalat, Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Vuokrata halutaan

K&P HAUTAKIVET

Myydään hautakiviä

Luotettava inkerinsuomalainen nainen hal. vuokrata asunnon Vantaalta. Max. v. 585 €/kk. Yht.otot p. 040 705 4994.

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

Hautauspalveluja

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV,

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan huoneistoja

Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Terveydenhoitoa

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy

HIERONTAA Kauneuspalvelut Smailerssin tiloissa, Peltolantie 2

Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Avajaistarjous

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710



Niska-hartia hieronta 30 min.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

20€

Varaa aikasi p. 041 728 7357

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakuniLan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Aikuisrippikoulu alkaa viikkomessussa to 7.10. klo 18. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 830 6500. Lisätietoja pastori Harri Nurmiselta p. 050 354 7648.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Vaatteita, leluja ym. edullisesti, lähes kaikki 0,50 euroa. Tuotto kirppiksen kummilasten hyväksi Israelissa ja Namibiassa.

Kutsujumalanpalvelus su 10.10. klo 11. Syksyn syntymäpäiväsankareille ja eläkkeelle jääville. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit sekä juhlatilaisuus syntymäpäiväsankareille.

HowManyMothers-lauluyhtyeen 10-vuotisjuhlakonsertti su klo 18. Johtaa Heli Peitsalo. Mukana bändi, Mammojen perustaja Mari Torri-Tuominen sekä entiset johtajat Riikka Jäntti ja Kaisa Korpela. Luvassa menneiden ja tulevien vuosien lauluja elämästä ja Jumalasta. Lopuksi kahvitarjoilu.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 12.10. klo 13– 14.30. Enkeliaskartelua.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Usko arjessa – arkinen usko ke 13.10. klo 18–20. Bibliodraamaohjaaja, nuorisotyönohjaaja Margit Hakamäki ja pastori Harri Nurminen ohjaavat bibliodraamaillan. Bibliodraama on Raamatun tekstiin pohjautuvaa kehotyöskentelyä, jossa käytetään erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Ei edellytä Raamatun tuntemusta.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Kutsu Sinulle yhteiseen suunnittelukokoukseen to 14.10. klo 18. Messuihin kaivataan avustajia.

Seurakunta tarjoaa vastuutehtävän vapaaehtoisille avustajille.

Voit tarjoutua esimerkiksi tekstinlukuun, ehtoollisavustajaksi tai kahvinkeittäjäksi. Tule viikkomessuun, jonka jälkeen jatkamme keskustelun merkeissä. Tarvitaanko esim. ehtoollisavustaja koulutusta tai yhteisen esirukouksen laadintakoulutusta?

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Kaikille avoimessa tilassa mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin lounas klo 11 hintaan 2,5 €.

Lisätietoja toiminnasta diakonit Laura Alho p. 050 560 5693 ja Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503.

Messu lähetyssunnuntaina 10.10. klo 10. Saarnaa pastori, lähetysjohtaja Pekka Mäkipää Lähetysyhdistys Kylväjästä, liturgi Seppo Suokunnas, kanttori Heli Peitsalo.

Lähetysjuhlassa messun jälkeen

puhuu Pekka Mäkipää, mukana myös Seppo Suokunnas.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki ja puuroaamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

pYhän annan Lastenkirkko Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

LapsiLLe ja perheiLLe Vantaan NMKY:n kerhoissa vielä tilaa: Lennokkikerho 7–13-vuotiaille tiistaisin Hakunilan kirkolla.

Löydä Liikunta 7–9-vuotiaille tiistaisin Rajakylän koululla, Tanssikerho 9–12-vuotiaille Hevoshaassa (ja Rekolassa). Katso myös muut kerhot: www.vantaanmky. net, jossa myös ilmoittautuminen.

k astettu Eevi Vanamo Turunen ja Justus Luka Oliver Väisänen.

hautaan siunattu Aija Anneli Gumberg 57 v.

Hämeenkylä kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 –12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

hämeenkYLän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Messu su 10.10. klo 10. Kanttori Hannu-Pekka Heikkilän virkaan asettaminen ja uusien työntekijöiden siunaaminen. Saarna Matti Hyry ja liturgia Jukka Nevala. Musiikista vastaavat kanttorit Hannu Lehtikangas ja Hannu-Pekka Heikkilä, urkuri Suvi Koivisto sekä Hämeenkylän kirkkokuoro.

Lähetyspyhän kreikkalainen lounas kreikkalaisin askelin su 10.10. heti jumalanpalveluksen jälkeen, noin klo 11.30. Kreikkalainen kevytlounas. Vapaaehtoinen lounasmaksu viisi euroa.

Lähetystanssit alkavat noin kello 12.15 nuortentilassa. Vapaaehtoinen kolehti seurakuntamme lähetystyölle. Tansseihin mukaan sisäliikuntaan sopivat varusteet, sisäliikuntatossut, juomapullo ja letkeät leukaperät. Mukana seurakuntapastori Jaakko Kara.

Kymppisynttärit su 10.10. klo 16.

Synttärit on tarkoitettu lapsille, jotka täyttävät tänä vuonna 10 vuotta, ja heidän perheilleen.

Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Kirkkokuoro tiistaisin klo 18– 19.30 kirkkosalissa. Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

Keskusteluryhmä 12.10. alkaen tiistaisin klo 14–15.30 takkahuoneessa. Tule oppimaan kanssamme masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. Ryhmä kokoontuu viikottain 8 kertaa. Ohjaajina toimivat diakoniatyöntekijät Satu Enrold ja Anne Puumala. Ilmoittautumiset 5.10. mennessä diakoniatoimistoon p. 830 6472.

Seniori-ilta, Lapsuuden juhlat, laulut ja koulutie to 14.10. klo 18.30. Kouluttaja, muusikko Tuula Hakkarainen, Kansan Raamattuseura.

7.10.–14.10.

Lammaskuja 2 B kerhotiLa Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15.

Poikkea kahville ja viivy pidempäänkin.

Pähkinärinteen lähetyspiiri parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 18. Seuraava 13.10. Aiheena Kreikka. Mukana seurakuntapastori Jaakko Kara.

Naisten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Vetäjänä Helena Lemettinen.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä torstaisin parittomilla viikoilla klo 13. Seuraava 14.10.

LammaspoLku 1 kerhotiLa Käsityöpiiri HAIK tiistaisin klo 13–14.30. Valmistetaan neuleita, mm. sukkia ja kintaita myyjäisiin.

Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle.

Vastaanotetaan myös keräysvaatetta ja leluja lahjoitettavaksi edelleen.

vapaaLan seurakuntataLo Vanha Hämeenkyläntie 5

Myyjäistalkoot pe 8.10. klo 17 lähetysmyyjäisiä 9.10. varten. Talkoisiin voi tuoda arpajaisvoittoja, syksyn satoa tai myyjäisiin sopivaa käsityötavaraa. Tavarat voi tuoda työntekijöille myös muina aikoina.

Myyjäiset la 9.10. klo 11–14. Syksyn satoa ja myyjäistavaroita. Tarjolla lihakeittoa ja kasviskeittoa, myös mukaan otettavaksi. Ohjelmassa myös arpajaiset ja ilmapalloja lapsille. Tuotto seurakunnan lähetystyölle. Mukana lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

KimaraKahvila su 10.10. klo 18.

Aiheena Risti seisoo. Kahvitarjoilu.

Kohtaamispaikka parittomilla viikoilla torstaisin klo 12. Seuraava 14.10.

nuoriLLe Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18–20.30 kirkon nuorisotilassa. Tarjolla vapaamuotoista yhdessäoloa, jutustelua, pingistä, biljardia ja lautapelejä.

Isokoulu keskiviikkoisin klo 19 seurakuntasalissa. Isokoulu on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat toimia isosena seurakunnan rippikouluissa.

LapsiLLe ja perheiLLe Soita ja laula – musiikkipyhäkoulu neljänä sunnuntaina 3.10.–24.10. klo 16, Lammaspolku 1:ssä. Lisätiedot pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrell p. 830 6473.

Lapsikuoro tiistaisin klo 16.45– 17.45. Kaikki laulavat 7–13-vuotiaat lapset mukaan! Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

muuta Ehtoollishartaus to 7.10. klo 14 Pähkinärinteen senioritalolla, os.

Kastanjakuja 1 A. Kappalainen Tapio Rahkonen, Vantaankoski.

Kahvikammari ke 13.10. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalolla, os. Kastanjakuja 1 A. Talon ja lähiympäristön asukkaat ovat tervetulleita tutustumiskahville.

Mukana diakoniatyöntekijä Satu Enrold.

Roomalaiskirjeen luento to 14.10. klo 18.30, Kalajärven kappeli. Luennoitsijana Heikki Marjanen ja aiheena Yhden ruumiin jäseninä, luku 12. Hämeenkylän seurakunnan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Kalajärven alueen yhteiset Roomalaiskirjeen luennot jatkuvat koko syyskauden.

k astettu Matias Aatu Oliver Väisänen, Iida Emilia Pulkkanen, Roosa Maria Heikkilä, Lukas Jaruyod Salmi, Noel Tomas Julius Turunen.

hautaan siunattu Urho Olavi Väyrynen 78 v, Ritva Irmeli Inkeroinen 63 v.

Päivästä iltaan asti

R

ekolan Pyhän Andreaan kirkol‑ la vietetään rukouspäivää. Päivä alkaa kello 15, jolloin kirkkoherra Mikko Matikainen alustaa aihees‑ ta ”Kuinka rukoilla toisten puoles‑ ta?”. Vieraaksi kello 16 saapuu pas‑ tori Seppo Juntunen, joka kertoo rukouspalvelutyöstään. Juntunen on pitänyt 24 vuoden ajan rukousiltoja ympäri Suomea.

Kello 17 on tarjolla kevyt ateria, joka maksaa 5 euroa. Ruokailuun osallistujia pyydetään ilmoittautu‑ maan 13.10. mennessä kirkkoherran‑ virastoon p. 09 830 6700.

Päivä jatkuu kello 18 Juntusen Sanan ja rukouksen iltana aiheella ”Löydä itsesi!”.

Rukouspäivä su 17.10. klo 15 alkaen Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla

Seppo Juntunen vierailee Rekolassa.

Korso kirkkoherranvirasto Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

korson kirkko ja

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Maisema kukkii – Anja Lammisen akvarellinäyttely 15.10. asti.

Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tapahtumien yhteydessä.

Vanhemman väen piiri to 7.10. klo 13. Matti Lemmetty laulaa tuttuja ja rakkaita lauluja Martti Sirviön säestyksellä.

Naisten saunailta to 7.10. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 7.10. klo 18.30 kirkkosali II:ssa.

Vapaaehtoisten kirkkopyhän messu su 10.10. klo 10, Kari Pekka Kinnunen, Ursula Hynninen ja seurakuntakuoro. Messussa siunataan työhön pastori Mari Liimatainen sekä seurakunnan vapaaehtoistyötä tekevät. Lounas ja kakkukahvit Korson Katulähetyksen 10-vuotisjuhlan kunniaksi.

Liediä romantiikan ajalta -konsertti su 10.10. klo 18. Helena Tenhusen lauluoppilaat ja Hannamaria Tamminen, piano. Ohjelmassa saksalaisia, norjalaisia ja venäläisiä lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Runopiiri ma 11.10. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 11.10. klo 18 Kotkansiivessä.

English through Bible ma 11.10. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 12.10. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 12.10. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 13.10. klo 11.

Lähetyspiiri ke 13.10. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 13.10. klo 18, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Vanhemman väen piiri to 14.10. klo 13, Kari Pekka Kinnunen.

Miesten saunailta to 14.10. klo 18 Kotkansiivessä, löylyisäntänä Kari Pekka Kinnunen.

SPR:n verenluovutus pe 15.10. klo 14–19.

Torstaisin lenkille. Haluaisitko liikkua luonnossa kävellen, mutta yksin ei tule lähdettyä? Tule mukaan lenkkiporukkaan. Starttaamme Korson kirkon pääovelta klo 17.30. Lenkki kestää noin tunnin ja sen jälkeen on mahdollisuus saunoa Kotkansiivessä, miehet parittomina viikkoina ja naiset parillisina viikkoina. Vapaaehtoisena lenkkiporukan ohjaajana toimii Irmeli Järvelä.

Lisätietoja Anne Savirannalta p.

050 599 9068.

Aikuisrippikoulu alkaa to 14.10. klo 18.15 seurakuntakeskuksessa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset pastori Vesa Ruokonen, p. 050 574 7285.

Vanhemman väen virkistyspäivä to 21.10. klo 10–15 seurakuntakeskuksessa. Ohjelmassa hartaus, tarinateatteri Mielikuvan vuorovaikutteinen esitys, lounas, Iina Vintturin laulua sekä kahvitarjoilu. Päivän hinta 10 euroa ja sen voi maksaa kirkkoherranvirastoon. Ilmoittautuminen virastoon 18.10. mennessä p. 830 6550. Lisätietoa Anne Savirannalta, p. 050 599 9068.

Lastentarvikekirppis la 23.10. seurakuntakeskuksessa. Vielä muutama pöytäpaikka vapaana.

Varaukset Erja Lindholmilta, p.

050 336 5794.

nuoriLLe Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22 Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Rippikouluun ilmoittautuminen 11.10.–20.10. osoitteessa vantaanriparit.fi/korso. Lisäksi henkilökohtainen käynti kirkolla 18.10. alkavalla viikolla. Mikäli et saanut rippikoulukirjettä kotiin, ota pikaisesti yhteyttä nuorisopastori Hanna Vaittiseen, p. 050 521 7462.

varhaisnuoriLLe Kerhojen paikat ja ajankohdat nettisivuillamme vantaanseurakunnat.fi/korso.

LapsiLLe ja perheiLLe Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla.

Soita ja laula -pyhäkoulu 5 vuotta täyttäneille lapsi- ja perhetyön tiloissa alkaa su 10.10. klo 17. Ilmoittautumiset Erja Lindholmille, p. 050 336 5794.

muuta Haluatko ilahduttaa tuntematonta merenkulkijaa? Merimiehille välitettäviä joulupaketteja voi tuoda kirkkoherranvirastoon 15.10. saakka. Toimitamme paketit edelleen Merimieskirkolle.

k astettu Julia Fanny Kristiina Kaarre, Onni Leevi Viljami Tiainen, Enni Amanda Sjölund, Maija Marketta Mölsä, Matias Aaro Elias Kinnunen.

Rekola kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15.

diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155

rekoLan pYhän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 7.10. klo 13.

Kirjoittajapiiri to klo 16, kirjoitetaan tekstejä ja luetaan niitä yhdessä.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 10.10. klo 10, liturgi Vappu Olsbo, saarnaaja Arto Hukari (Kansanlähetyksen koti- ja ulkomaisen työn johtaja), kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Lähetyspyhä.

Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus messun jälkeen, Arto Hukari kertoo Japanissa tehtävästä työstä.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Lähetysilta ke 13.10. klo 18.30.

Virpi Soveri kertoo Japanista.

Kahvitarjoilu klo 18.

Kirjoittajapiiri to 14.10. klo 16–18.

Aikuisrippikoulu on alkanut.

Kokoontumiset la–su 9.–10.10. ja 23.–24.10. ei ennakkoilmoittautumista. Konfirmaatio su 31.10. klo 10. Tied. pastori Vappu Olsbo 050 414 5610.

Rukouspäivä su 17.10. Klo 15 Rukous on vuoropuhelua Jumalan kanssa, Kuinka rukoilla toisten puolesta? Mikko Matikainen. Klo 16 Kokemuksia rukouspalvelusta vuosien varrelta; Seppo Juntunen. Klo 17 Kevyt ateria. Ruokailuun osallistujia pyydetään



Vantaan seurakunnat

asoLan seurakuntataLo Asolantie 6

pYhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 10.10. klo 12. Päivi Helén, Kristiina Kartano, Samppa Laakso, Anne Viljamaa. Vanhustenviikon kirkkopyhä. Messun jälkeen kirkkokahvit pakarituvalla.

Messussa mukana Pyhän Laurin kuoro.

tikkuriLan kirkko

Raamattupiiri to klo 18.

Asematie 12, p. 830 6223

rautkaLLion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

nuoriLLe Iskoleiri pe–su 8.–10.10. Kuntokalliossa.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

LapsiLLe ja perheiLLe Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten raamatturyhmä ”Mooseksen seikkailut” su klo 10 kirkolla.

muuta Vanhusten viikon hartaus to 7.10. klo 13 Havukosken palvelutalon auditoriossa.

Vanhemman väen iltapäivä ti 12.10. klo 12 Havunneulassa.

k astettu Iiris Ester Wirsching.

hautaan siunattu Väinö Armas Leppänen 89 v, Teija Liisa Åberg 40 v.

Tikkurila kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoimisto

Laulupiiri pe 8.10. klo 13 poikkeuksellisesti kirkkosalissa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 9.10. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Vanhemman väen iltapäivä la 9.10. klo 15–17 kahviossa.

Messu su 10.10. klo 10. Pirkko Yrjölä, Virpi Soveri, Sirpa Jalokinos, Simo Santaranta.

Siionin Kannel-seurat su 10.10. klo 15 kirkossa, kahvit alkaen klo 14.30 neuvotteluhuoneessa.

Seuroissa puheita ja yhteislaulua Siionin kanteleesta. Mukana rovasti Tuula Sääksi ja eläkkeellä oleva Japanin lähetti, rovasti Virpi Soveri.

Arabiankielinen raamattupiiri su 10.10. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 10.10. klo 16 neuvotteluhuoneessa. Yhteyshenkilönä diakonissa Hanna Raunu p. 050 3848481.

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 11.10. klo 18–20. Anne Viljamaa.

Kirkon Ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 12.10. alkaa hartaudella klo 12 Tikkurilan kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 12.10. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Nikkaristiryhmän aloituskokous ti 12.10. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, jotka tarjoavat maksutta kertaluonteista apua kodin pieniin töihin esim. lampun vaihtoon, taulun kiinnitykseen jne. Tervetuloa järjestäytymiskokoukseen aloittelemaan toimintaa ja saamaan lisää informaatiota. Yhteyshenkilönä Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Rukous- ja yhteysilta ti 12.10. klo 18.30 kahviossa. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen puhuu aiheesta armo ja johdatus.

Arki-illan ehtoollinen ke 13.10. klo 18. Jarkko Korhonen.

Ilosanomapiiri to 14.10. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 14.10. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 14.10. klo 18.30–20.30.

Simo Santaranta.

iLoLan seurakuntataLo

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 14.10. klo 18. Keskustelemme Apostolien tekojen pohjalta iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa. Ko-

Lupaa hyvää Lupaus ja usko kuuluvat yhteen sitä varten, että kaikki olisi armoa.

Room. :



koonnumme kuukauden toinen torstai.

Kikka Nyrén

ilmoittautumaan kirkkoherranvirastoon ke 13.10. mennessä p. 09 830 6700. Ruokailun hinta 5 e.

Sanan ja rukouksen ilta 17.10. klo 18, ”Löydä itsesi!” Seppo Juntunen. Tule kuulemaan ja rukoilemaan, halutessasi sinun puolestasi myös rukoillaan.

7.10.–14.10.

k artanonkosken kerhohuoneisto

Hagelstamintie 20 A, p. 6933 845.

mYYrmäen kirkko

Ilmailukerho ma 11.10. klo 18–20.

Kansanlähetyspiiri ke 13.10. klo 18. Avoin lähetyspiiri. Keskustelua ja rukousta teekupposen äärellä, muksuparkki. Elisa Paljakka ja Heli Hiipakka-Eshetu.

Nuorten aikuisten avoin raamattupiiri to 14.10. klo 18. Myös lapsiperheet tervetuloa!

Uomatie 1, p. 09 8306 429

ristipuron seurakuntatiLa Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 8.10. klo 18.

LapsiLLe ja perheiLLe Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B).

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Hei sinä esikoisvauvan äiti, isä, mummi tai kummi. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhot: Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Kerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta.

Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia.

Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30– 11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11. Koko perheen keidashetki – vapaaehtoisvoimin Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11). Kokoontumis-

A

Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

vapaaehtoisten peruskurssi .–.. Vihdin Riuttarannassa.

Osallistujille ilmainen viikonloppu antaa perustietoa seurakuntien vapaaehtoistoiminnasta. Ilmoittautumiset .. mennessä elina.piippo@evl.fi tai p.   .

kerrat syksyllä: 11.9., 9.10., 13.11., 11.12. klo 15.45–18. Lastenhoito sekä yhteinen ateria, 2 € aikuinen ja 1 € lapsi.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

Kaakaopyhäkoulu maanantaisin 6.9. alkaen klo 13–15. Eka- ja tokaluokkalaisille hetki aikuisen ja toisten lasten seurassa Malminiityn kerhotilassa, Koivukyläntie 47 C. Mahdollisuus vapaaseen leikkiin, läksyjen tekoon, pyhäkouluun ja välipalatarjoiluun.

Kaikenikäisten askartelupäivä maanantaisin klo 13–15 Ylästön seurakuntakodilla, Lehtikummuntie 2. Kahvi ja mehutarjoilu.

Osallistumis- ja tarjoilumaksu 1 €. Tiedustelut: Hillevi p. 050 494 8755.

muuta Malminniityn eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella joka toinen maanantai klo 13.30–15.00.

Seuraavat kokoontumiset 11.10., 25.10., 8.11. ja 22.11. Malminiityntie 16 B-talon kerhohuone.

k astettu Lila Leena Laiho, Aliisa Hilkka Maaria Heinula, Ella Isabella Väänänen, Jonne Mikael Karpala, Marius Aaron Rafael Vihermaa, Edvin Eino Samuel Nillukka, Sara Sofia Rinkinen.

avioLiittoon kuuLutettu Sami Johannes Heikkilä ja Johanna Mariia Suutala, Petri Antti Juhani Nevalainen ja Pia Johanna Vaara, Jukka Väinö Sakari Pirhonen ja Sonja Sinikka Kajan.

hautaan siunattu Lempi Annikki Laakso 77 v, Seija Hillervo Sykkö 77 v, Pentti Matias Hyvönen 77 v, Viljo Juhani Mustonen 75 v, Kalevi Antti Johannes Uitto 75 v, Leo Ilmari Partanen 55 v.

nuoriLLe

Vantaankoski

Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C.

Walkers pe 8.10. klo 19–22 Tikkurilassa.

Nuorten tanssiryhmä ma 11.10. klo 18–19 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 11.10. klo 18–20 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20 A. Iso 2 ti 12.10. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

Raamatturäppi 1–4 ti 12.10. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Kässäpiiri ke 13.10. klo 16–18 Tikkurilassa.

Walkers ke 13.10. klo 16–20 Tikkurilassa.

Raamatun henkilöitä ke 13.10. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

amupalapöydässä huomasin maitotölkin kyljessä tekstin: Lupaa hyvää. Siinä muistutettiin ihmissuhteiden hoitamisen tärkeydestä ja kehotettiin tekemään lupauksia yhteisen hyvän puolesta. ”Lupaa aikaa tärkeimmillesi, lupaat hyvää teille kaikille”, todettiin. Aika hyvä kampanja, johon on helppo liittyä — töissä tai arjen askareissa.

Kun aloitin viime viikolla kirkkoherran työt Hakunilassa, moni toivotti sydämestään tervetulleeksi. Se tuntui hyvältä.

Samalla tiedostin, että uuteen työhön kohdistuu valtavasti odotuksia ja toiveita.

Lupaa: saarnata Kristuksen evankeliumia, toimia armon asialla, pitää heikoimpien puolta, arvostaa arjen kristillisyyttä, rohkaista ihmisiä lähimmäisenrakkauteen, edistää monikulttuurista vuoropuhelua, johtaa viisaasti ja oikeudenmukai-

kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Miesten piiri to 7.10. klo 18.30– 20 takkahuone.

Huiluilta pe 8.10. klo 19. Esiintymässä Kati Féherin huiluoppilaita.

Vapaa pääsy.

Messu su 10.10. klo 10. Saarna ja liturgia Hannu Pöntinen. Kirkkoherranvaalin vaalinäyte. Kanttori Kari Jerkku. Messun jälkeen kirkossa vaalinäytteen antajan haastattelu.

Yksinlaulukonsertti su 10.10. klo 18.15. Heli-Maria Suomi, sopraano ja Sirkka Heiskanen, piano. Ohjelmassa mm. Mozartin, Bernsteinin ja Sonnisen lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pyhäkoulu su 10.10. klo 10 kerhohuone 4.

Raamattupiiri ma 11.10. klo 18.30–20 takkahuone.

Viisi varttia ti 12.10. klo 12.30.

Ryhmä mielenterveyskuntoutujille. Tietovisailu. Raakel Laaksonen.

Sinkkupiiri ti klo 18.30–20 takkahuone. Unohdettu äiti – Neitsyt Maria kirkossamme. Risto Pottonen.

Raamattupiiri ke 13.10. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 8306 661

Varaventtiili – apu arkeen la 9.10. klo 10. Ryhmä aikuisille jotka ovat kiinnostuneet elämän hallinnasta ja käytännön asioista arjessa. Apua ja neuvoja askareisiin.

Naisten raamattupiiri ma 11.10. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Lukupiiri ke 13.10. klo 18 Olotila.

Petri Tamminen: Mitä onni on.

Laulupiiri to 14.10. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

k aivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 12.10. klo 18–19.30.

varhaisnuoriLLe Isänpäivän aaton perheretki Forssan Vesihelmeen la 13.11. Retkellä vesijumpataan, uidaan, saunotaan ja syödään hyvin. Retken hinta lapsilta (alle 14-vuotiailta) 15 e ja aikuisilta 20 e. Ilm. ja tied.

Outi Kivistö, p. 050 381 6303.

Seuraavissa kerhoissa vielä tilaa: Myyrmäen kirkko Puuhakerho ma klo 17–18.30 (kerhohuone Hipsula).

Puolikokkis ma klo 18.30–20 (nuorisotila). Materiaalimaksu 10 euroa kerhokaudelta. Kerhossa kokataan joka toinen kerhokerta ja muulloin askarrellaan ja tehdään muuta mukavaa.

Junnu-Olka ti klo 13–16. Avoimet ovet 2–7-luokkalaisille tytöille ja pojille Myyrmäen kirkon nuorisotilassa (kulku G-ovesta junaradan

sesti, tukea työntekijöitä ja vapaaehtoisia, hoitaa talous kuntoon, tehdä yhteistyötä eri verkostoissa, toimittaa metsäkirkko yhdessä Irja-piispan kanssa Jukolan viestissä Hakunilan maastoissa 2012, haastaa ulkoministeri Stubb Vantaan maratonilla ensi sunnuntaina.

Yritän parhaani.

Samalla luotan siihen, että omien rajallisten voimien keskellä Jumalan lupaukset kannattelevat. Yksin ei tarvitse selvitä. Jeesuksen kautta saamme olla osallisia Jumalan hyvästä, elää yhteydessä Häneen ja toisiimme. Jumalan armo ja rakkaus eivät aseta ehtoja. Jokainen meistä on tärkeä, yhdessä voimme enemmän. Näin on hyvä Jumala meille luvannut.

Hans Tuominen Hakunilan seurakunnan vt. kirkkoherra

Ensi sunnuntai on 20. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Usko ja epäusko. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 78:1–8, 1. Moos. 15:1–6, Room. 4:16–25 ja Mark. 2:1–12.

Saara Vuorjoki

puolelta). Käy kääntymässä tai hengaa messissä koko iltapäivä!

Tarjolla pientä välipalaa. Ota mukaasi kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmillesi.

Leikkikerho to klo 17–18.30 (kerhohuone Hipsula).

Kaivosristin seurakuntakoti Puuha- ja pelikerho ti klo 17–18.

Askartelu- ja puuhakerho to klo 17–18.30.

Vaskipellon kerhopiste Kokkikerho ma klo 17–18.30. Materiaalimaksu 20 e kerhokaudelta.

Tule opettelemaan kokkaustaitoja.

Puuhakerho ma klo 18.30–20.

VaVa eli Vaskipellon Varikset ti klo 17–18.30. Askartelua, leikkejä ja muuta kivaa puuhaa.

Martinristin seurakuntakeskus Näytelmäkerho ma klo 17–18.30.

Tule tutustumaan näyttelemisen maailmaan.

Kokaten maailman ympäri ti klo 17–18.30. Materiaalimaksu 20 e kerhokaudelta. Tule tutustumaan eri maiden ruokiin.

Monitoimikerho ke klo 18–19.30.

Kerhossa on monenlaista toimintaa sekä sisällä että ulkona.

Askartelukerho to klo 18.30–20.

Vantaanlaakson kerhopiste Superkerho ma klo 17–18.30.

i Bagarstugan, Kurirvägen 1. Sege är på plats.

DVAS on 13.10 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Vi sjunger de vackraste andliga sångerna.

Vid pianot Håkan Wikman.

Vuxen–barngrupp to 14.10 kl.

9.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

LapsiLLe ja perheiLLe

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 12.10. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Viittomakielinen perhekerho to 14.10. klo 10–12 EVY:llä, Kauppamiehentie 6, 4. krs, Espoo.

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11.

Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti klo 9.30–11.

Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

830 6412.

Lasten lauluryhmä su 10.10. klo 17.30–18.30 Myyrmäen kirkossa.

Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

k astettu Eetu Anders Christian Svennevig, Margarita Patsi, Peetu Samuel Taavitsainen, Lauri Niilo Johannes Theman, Olli Eemeli Puohiniemi, Olivia Angelica Rokala, Aleksi Matias Karvinen, Elsa Amanda Mäkinen, Jasmin Johanna Kaarina Helin.

hautaan siunattu Lea Päivikki Kumpulainen 76 v, Sulo Johannes Peltonen 74 v, Markku Jaakko Nyrhinen 67 v, Merja-Kristiina Hautala 57 v.

Vanda svenska pastorskansLiet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

verksamhet Ungdomskväll fre 8.10 kl. 14–22, på Helsinggård, Konungsvägen 1, Sege.

Högmässa sö 10.10 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson, Håkan Wikman, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 10.10 kl. 12 i S:t Martins kapell, Kaj Andersson, Håkan Wikman.

Vuxen–barngrupp må 11.10 kl.

9.30 i Martinristi församlingshem i Mårtensdals köpcentrum, Bredängsvägen 2.

Kyrkobröderna må 11.10 kl. 13 i Dickursby kyrkas konferensrum.

Larskören må 11.10 kl. 18–20.30 körövning i S:t Lars kapell i Helsinge kyrkoby, dir. Håkan Wikman.

ViAndakören ti 12.10 kl. 13–15, för alla som är 60+ i Dickursby kyrkas café. Dirigent är Håkan Wikman.

Drop in i Bagarstugan ti 12.10 kl.

15–19, kom och chilla efter skolan

Yhteiset huonokuuLoistYÖ Pappi paikalla ke 13.10 klo 10– 11.30 Unikkotie 5 a A, 3. krs, kokoushuone. Keskustelua kristinuskosta ja sen tulkinnoista. Diakoni Mariela Salminen ja pappi Lea Karhinen.

kehitYsvammaistYÖ Kehitysvammaisten musiikkikerho la 9.10. klo 10–11.30 Vaskipellon seurakuntakodilla, Aapramintie 1 a. Tule mukaan elämään ja olemaan musiikin ääressä.

Lisätietoja kehitysvammaistyön diakoni Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

kuurojentYÖ

näkÖvammaistYÖ Kaamosleiri 6.–7.11. Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 245, Kirkkonummi. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje ja -ohjelma. Hinta 30 €. Ilmoittautumiset 14.10. mennessä ti ja to klo 9–11 Terhi Suonsivulle p. 09 830 6278 tai terhi.suonsivu@evl.fi.

Naisten ilta ti 12.10. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Saunomisen, uimisen ja yhdessäolon merkeissä. Rauha Malkki.

Myyrmäen kerho to 14.10. klo 13–15 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, St. Martin. Ohjaajana Arja Forsström. Kahvitarjoilu.

perheneuvonta Samassa veneessä -parisuhdekurssi alkaa to 21.10. klo 16–18.30 perheasian neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Kurssi kokoontuu neljänä peräkkäisenä torstaina ja on suunnattu kaikille parisuhteensa hoitamisesta kiinnostuneille. Aiheina parisuhteen vaiheet, omien lapsuusperheiden vaikutus nykyiseen parisuhteeseen, vuorovaikutus, tunteet, rakentava riitely, anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen sekä hellyys ja seksi. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330.

vapaaehtoistYÖ Vapaaehtoisten peruskurssi 22.–24.10. Vihdin Riuttarannassa.

Osallistujille ilmainen viikonloppu antaa perustietoa seurakuntien vapaaehtoistoiminnasta.

Ilmoittautumiset 8.10. mennessä, elina.piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282.

oLotiLa – oLohuone kaikenikäisiLLe

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p.

09 830 6302.

vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ keskusrekisteri.

Julianna Tura on oppinut pyhäkoulussa uuden pelin.

Koulun jälkeen pyhäkouluun Kaakaopyhäkoulussa voi tehdä läksyt ja viettää iltapäivää yhdessä aikuisen kanssa.

J

ulianna Tura, 8, tulee hengästy‑ neenä kerhotilan eteiseen. Hän on tänään juossut reppu selässä koulusta pyhäkouluun. Julianna on käynyt kaakaopyhäkoulussa syyskuun alusta saakka, niin kauan kuin Malminiityn kaakaopyhäkoulu on toiminut.

Juliannan äiti on ammatiltaan sai‑ raanhoitaja, ja hän on joka toinen viikko töissä yövuorossa.

— Pyhäkoulussa on kiva olla. Ei tarvitse olla yksin kotona, kun äi‑ ti on nukkumassa ja isosisko pääsee koulusta vasta kolmelta, Julianna sanoo.

”enkeLit, ne

niinku suojee”

Kaakaopyhäkoulu eroaa hie‑ man tavallisesta pyhäkoulus‑ ta. Nimensä mukaisesti siellä tarjotaan kaakaota jokaisella ko‑ koontumiskerralla. Kaakaon lisäksi on tarjolla muutakin välipalaa, voilei‑ pää ja hedelmiä. Pyhäkoulu ja siellä tarjottava välipala ovat maksuttomia.

Eka‑ ja tokaluokkalaisille suunnat‑ tuun pyhäkouluun voi tulla mukaan ilman ennakkoilmoittautumista.

Kaakaopyhäkoulu kestää kaksi tuntia. Toisin kuin tavallisessa py‑ häkoulussa, kaakaopyhäkoulussa voi tehdä myös läksyjä. Ohjaaja auttaa tarvittaessa läksyjen kanssa.

— Minä olen tehnyt täällä kerran läksyjä, Julianna sanoo.

Julianna on saanut oman pyhä‑ kouluvihkon ja pyhäkoulutaulun. Py‑ häkouluhetkien jälkeen hän piirtää pieneen vihkoon, mitä hänelle on jää‑ nyt päivän kertomuksesta mieleen ja valitsee enkelitarran. Julianna tietää, mikä enkeleiden tehtävä on.

— Ne niinku suojelee, hän sanoo.

Yhdessä pyhäkoulutaulun kuvassa on koulusta kotiin tulevia lapsia. Ju‑ lianna on liimannut kuvaan taivaalle

tarraenkelin katsomaan lasten kul‑ kua.

— Se katsoo, että niillä menee hy‑ vin. Että lapset pääsee turvallisesti koulusta kotiin, Julianna kertoo.

peLejä ja väLipaLaa Julianna on viisilapsisen per‑ heen kuopus. Hänen li‑ säkseen kotona asuu yläastetta käyvä iso‑ sisko. Muut sisarukset ovat jo lentäneet maa‑ ilmalle.

— Minä olen täti. Toi‑ sella siskollani on kolme lasta, Julianna kertoo.

Hän sanoo myös, että on joskus rukoillut kotona yhdessä äidin kans‑ sa.

— Olemme rukoilleet isosiskoni lapsen puolesta, että hän tervehtyisi.

Edellisellä kerralla kaakaopyhä‑ koulussa puhuttiin Lasaruksesta.

Julianna piirsi pieneen pyhäkoulu‑ vihkoon nurmikkoa, taivasta ja harmaan kallioluolan.

— Tarinassa oli kaksi naista ja yksi mies. Mies kuoli ja sitten Jeesus herätti sen miehen henkiin, Julian‑ na toteaa.

Tänään Julianna askarte‑ lee enkelin, jonka paperiesiliinan taskussa voi säilyttää rukousta. Hän piirtää enkelille kasvot ja värittää en‑ kelin hiukset tussilla ruskeiksi.

Kaakaopyhäkoulun tarkoituksena on lapsen kristillisen kasvun tuke‑ misen lisäksi järjestää pienille kou‑ lulaisille turvallinen tapa viettää il‑ tapäivää.

Kaakaopyhäkoulussa on runsaasti aikaa myös vapaalle oleskelulle: kaa‑ kaon keittämiselle, välipalan syömiselle, ohjaajan kans‑ sa juttelemiselle, piirtämi‑ selle ja pelaamiselle.

— Kaikkein haus‑ kinta on pelata Huoju‑ vaa tornia. Opin pelaa‑ maan sitä täällä, Julian‑ na kertoo.

Soili Pohjalainen

Kaakaopyhäkoulu maanantaisin klo 13–15 Koivukyläntie 47 C:n kerhotilassa

Erilaisia pyhäkouluja ●

Itä-Hakkilassa perhepyhäkoulu Pyhäkoulu kokoontuu Hyväristen kotona joka toinen keskiviikkoilta. Pyhäkouluun voivat tulla yli -vuotiaat tai koko perhe yhdessä.

●

Korsossa ja Pähkinärinteessä musiikkipainotteinen pyhäkoulu Korson Soita ja laula -pyhäkoulu yli -vuotiaille on periodipyhäkoulu, joka kokoontuu – kertaa.

Pähkinärinteen Soita ja laula -pyhäkoulu kokoontuu neljänä sunnuntaina. Koko perhe voi osallistua.

●

Rajakylässä seikkailupyhäkoulu Yli -vuotiaille tytöille ja pojille tutustumista lähiluontoon sunnuntai-iltapäivisin. Reppuun pienet eväät ja vesipullo, vaatteet sään mukaan.

●

Rekolassa Joulun ihme Joulun ihme -periodipyhäkoulu matkaa Marian ja Joosefin jalanjäljissä kohti Jeesus-vauvan syntymää. Joulun ihmeeseen perehdytään luovasti ja leikkisästi.

Pyhäkoulu kokoontuu kuusi kertaa torstai-iltaisin.

●

Vantaankosken seurakunnassa kirjepyhäkoulu Kirjepyhäkoululainen saa kerran kuussa kotiin pyhäkoulukirjeen, jossa on uusin Lasten pyhäkoulu -lehti, raamatunteksti ja siihen liittyvää pohtimista ja askartelua.

Kirjepyhäkoulu sopii parhaiten lapsille, jotka osaavat jo lukea, mutta yhdessä vanhempien kanssa pienemmätkin voivat olla jäsenenä. Kirjepyhäkoululaisella tulee olla vanhempien lupa.

Tietoa pyhäkouluista www.vantaanseurakunnat.fi.

5

koonnut Heli Kulmavuori

   

j K r .

Lihat irti luista

Viidentoista kummin Tove isänsä Viktor Janssonin sylissä.

Hyvää kastepäivää Tove! monipuoLinen taiteiLija ja Muumilaakson luoja Tove Jansson syntyi elokuisena sunnuntaina vuonna . Kastejuhlassa Tove-vauvalla on yllään pitkä, lähes maata viistävä kastemekko.

Yksityisarkistosta peräisin oleva kuva Toven kastejuhlasta löytyy Boel Westinin teoksesta Tove Jansson — Sanat, kuvat, elämä (Schildts). Kuvassa Tove on isoäitinsä Elinin sylissä.

Siinä näkyy myös osa Toven kummeista.

Tovella, piirtäjän ja kuvanveistäjän tyttärellä, oli yhteensä viisitoista kummia. Kaikki kummit eivät mahtuneet kuvaan eivätkä kaikkien kummien nimet mahtuneet edes Toven syntymätodistukseen.

Hakunilan seurakunnan vt. kirkkoherra Pirkko Yrjölä kertoo, että kummien määrälle ei ole asetettu ylärajaa.

— Yleensä kummeja on korkeintaan neljä. Joskus on ollut kuusikin kummia. Tosin

7.10.

silloin kaikkien kummien nimet eivät oikein tahdo mahtua kirkkoherranvirastoon toimitettavaan rekisteröintilomakkeeseen, Yrjölä kertoo.

Vantaalla vietetään sunnuntaina .. kastepäivää, jolloin Hakunilan, vanhemmiten alkaHämeenkylän, Korson, neet kiinnostaa.”

Rekolan ja Tikkurilan kirKirjailija Hannu Salama Kokoissa sekä Martinristin din Kuvalehdessä / seurakuntakeskuksessa toimitetaan kasteita ilman ennakkoilmoittautumisia.

Kirkko tarjoaa kastepäivänä kastekahvit ja kastepuvunkin saa tarvittaessa lainaksi seurakunnasta. Kastettavalla lapsella tulee olla vähintään kaksi  vuotta täyttänyttä ja rippikoulun käynyttä kummia.

— Jos kummit eivät syytä tai toisesta pääse paikalle, se ei haittaa. Riittää, että kummien tiedot löytyvät rekisteröintilomakkeesta, Yrjölä sanoo.

www.kastepaiva.fi

Onnea, Pirjo!

Jos ei muu auta, hanki korvatulpat.

● ● ●

L 6

Yhtä Birgitan luuta säilytetään pyhäinjäännöksenä hänen kotitalossaan, nykyisessä birgittalaisluostarissa Roomassa. irrottaminen luista keittämällä tuntuu nykyihmisestä kammottavalta toimenpiteeltä. Salmesvuoren mukaan se oli keskiajalla lähes rutiini pyhinä pidettyjen ihmisten kuollessa.

Sen takia katoliset kirkot ovat täynnä pyhimysten luunkappaleita. Peruste eviskeraatiolle oli myös henkilön oma toive tulla haudatuksi kauas kuolinpaikastaan, esimerkiksi kotiseudulleen. Mätänevää ruumista ei olisi voitu kuljettaa pitkiä matkoja.

Meillä on vain aihetodisteita siitä, mitä tapahtui Birgitan kuoleman jälkeisenä neljänä päivänä, Salmesvuori toteaa. Niiden perusteella näyttäisi todennäköiseltä, että päivien aikana Birgitan seuraajat keittivät hänen luunsa puhtaiksi. Paavin lupaa toimenpiteeseen ei vielä ollut, joten totuutta ei voinut kertoa. Sitä paitsi salaamisella oli hieno lopputulos: pyhän Birgitan ensimmäinen kuolemanjälkeinen ihmeteko.

Lomaa melusta LänsivantaaLainen mies esitteli rivitalon seinässä jököttävää upouutta ilmastointi-ominaisuudella varustettua lämpöpumppua. Hyvä laite: säästää sähköä, raikastaa ilmaa ja peittää hurinallaan pahimman lentomelun.

Tähän on tultu. Yritämme sopeutua elämään melun keskellä. Tietokone – desibeliä, keskustelu – desibeliä, liikenne – desibeliä, ravintola – desibeliä ja suihkukone – desibeliä.

Melu häiritsee ja stressaa. Asumisterveysohjeiden mukaan vapaa-

ajanmelu ei saisi ylittää  desibelin keskitasoa. Ihmiskorvan kipukynnys on  desibeliä.

Hiljan päivän kunniaksi perjantaina .. Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kuuloliitto haastavat meidät hiljaisuuden viettoon. Pitämään hetken lomaa melusta.

Sulje kännykkä ja tietokone. Mene metsään ja kuuntelee puiden lehtien hyvää tekevää havinaa. Jos et enempää ehdi, sulje häiritsevät laitteet, sytytä kynttilä, katsele sen liekkiä ja vietä hiljaisuudessa vaikka vartti.

Pirjo on yksi monista Birgitta-nimen pohjalta syntyneistä suomalaisista naisennimistä.

Nimipäiväänsä Pirkot, Pirjot, Piritat ja Pirjetat viettävät ruotsalaisen pyhän Birgitan muistopäivänä ..

1940–1960-luvuilla pihoilla vilisi pikku Pirjoja, ja vuonna  Pirjo oli –-vuotiaiden tyttöjen joukossa toiseksi yleisin nimi.

Viime vuonna  tyttöä sai nimen Pirjo. Tänä vuonna uusia Pirjoja on tullut alle .

Sanaton rukous

apsena iltarukouksen aikaan luettelin Jumalalle kaikki asiat, jotka olivat tärkeitä tai tarvitsivat taivaallista väliintuloa. Luettelo oli usein niin pitkä, että ehdin nukahtaa ennen kuin se oli lopussa.

Sittemmin hiljenin. Tuntui, etten löydä enää sanoja ollenkaan. Usein halusin lukea vain Isä meidän. Omat sanat alkoivat tuntua turhilta. Toisten puolesta rukoillessa ajattelin vain sen ihmisen kasvoja ja etunimeä, ja koin, että rukoukseni oli siinä. Tarvitseeko Jumala luetteloja, muotoiltuja virkkeitä, kauniita tai järjestyksessä olevia sanoja? Tarvitsenko minä?

Taannoin julkaistussa miesten rukouskirjassa on lyhyt suomalaisen miehen rukous: ”Niinkus tierät”. Siitä pidän.

Kun rukoilee toisten puolesta, tuntuu oudolta ruve-

Timo Saarinen

k aikkien pirkkojen ja Pirjojen kantaäiti, ruotsalainen pyhä Birgitta kuoli Roomassa Piazza Farnesella vuonna . Neljän päivän kuluttua hänen läheisensä laittoivat ruumiin puiseen laatikkoon, joka sinetöitiin ja haudattiin Pyhän Laurentiuksen luostariin.

Birgitta oli kuitenkin toivonut, että hänen ruumiinsa haudataan Vadstenaan Ruotsiin. Kun hauta avattiin vain viisi ja puoli viikkoa hänen kuolemansa jälkeen, oli tapahtunut ihme: Birgitan luut olivat aivan paljaat, vain kallossa oli hiven lihaa jäljellä.

Kymmenen vuoden maatuminen oli tapahtunut viidessä viikossa.

Birgitasta väitellyt teologian tohtori Päivi Salmesvuori tekee kiinnostavan salapoliisityön Birgitan kuoleman jälkeisistä päivistä Teologisessa aikakauskirjassa (/).

Mitä tapahtui kuoleman ja hautaamisen välisenä neljänä päivänä?

Kirjallisen raportin mukaan kaikki paikalla olleet antavat epäilyttävän yhtenevän todistuksen siitä, kuinka Birgitan ruumis sinetöitiin arkkuun kokonaisena. Sen jälkeen isä ”On kiva verrata, mitä Alfonso lähti Avignoniin yleinen historia sanoo kysymään paavilta lupaa eviskeraatioon eli sisäUuden testamentin elimien ja lihojen erotteluun luista. asioista. Myytit ovat Ihmisruumiin lihojen

ta määrittelemään, mitä toiselle toivoo tai pyytää. Tietäähän toki taivaallinen Isämme sen paremmin. Omat toiveemme toiselle voivat syntyä oman sydämemme syvyydestä, tiedostamattomistakin motiiveista: Anna tuon toisen pitää minusta. Anna hänen tulla oikeaan uskoon. Anna hänen parantaa tapansa.

Ehkä Jumala ei piittaa sanoistamme — tai ne muuntuvat hänen edessään puhtaaksi ja täydelliseksi Hengen rukoukseksi. Meidän itsekkyytemme ja sokeutemme toisten tarpeille on usein kovin ilmeistä: Anna minulle — ja muille sitten se, mikä yli jää.

Rukous ei tarvitse sanoja, mutta oma mielialamme saattaa tarvita, eikä niistä varmaan haittaakaan ole. Me olemme tällaista tekoa — niinkus tierät.

Eila Jaatinen