Lauri 2010 nro 32 (30 9)

Enkelien työnä on suojella ja varjella, sivu 6



..

Hyryn perhe treenaa ekotekoja sivu 7 Ensin hankittiin pyhiinvaelluskengät sivu 15 Mikä on Vantaan yleisin sukunimi? sivu 16

Jani Laukkanen

Leffaterapeutin, psykologin ja hengellisen ohjaajan

VINKKEJÄ PAREMPAAN ARKEEN sivut 8–9

..

VantaalaistEn koululaistEn ja opis­ kelijoiden elinolosuhteissa on parissa vuodessa tapahtunut paljon hyvää, mutta tuore pääkaupunkiseudun kou­ luterveyskysely osoittaa myös selviä huolenaiheita.

Peruskoulun 8. ja 9. luokan op­ pilaille, lukiolaisille ja ammattioppi­ laitoksissa opiskeleville tehty kysely näyttää, että kouluissa on menty eteenpäin. Työilmapiiri on parantu­ nut, oppilaat kokevat pystyvänsä vai­ kuttamaan koulun asioihin ja lukioissa ja ammattioppilaitoksissa koulutyön määrä on muuttunut kohtuullisem­ maksi. Masennus, päänsäryt ja erilai­ set fyysiset oireet ovat vähentyneet. positiiVista on, että humalajuominen on vähentynyt ja Vantaalla se on vielä muuta pääkaupunkiseutua harvinai­ sempaa. Toisaalta ammattioppilaitok­ sissa opiskelevista 36, lukiolaisista 23 ja peruskoululaisista 13 prosenttia juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Huumekokeilut ovat si­ tä paitsi lisääntyneet: joka kymmenes peruskoululainen on kokeillut huu­ meita, lukiolaisista joka viides ja am­ mattikoululaisista lähes kolmannes.

Vaikka huumekokeiluja on vähem­ män kuin Espoossa ja Helsingissä, niin suunta on ikävä ja asiaa on syytä pitää esillä kouluissa ja kodeissa.

Perheiden ongelmat heijastuvat myös lapsiin ja nuoriin. Peruskoululai­ sista 27 prosentilla oli ainakin toinen vanhemmista ollut työttömänä vuo­ den aikana. Taantuman myötä kasva­ nut työttömyys on siis luonut oman varjonsa monen nuoren elämään.

Vaikka kyse on kouluterveyskyse­ lystä, niin moni siinä esille tullut asia koskee enemmän kotia kuin koulua.

Koulu voi toki valistaa aamupalan merkityksestä, muistuttaa monipuo­ lisesta ruokavaliosta ja kehottaa har­ rastamaan liikuntaa, mutta se ei voi ottaa vanhempien roolia. Jos 40 pro­ senttia peruskoululaisista kertoo, että vanhemmat eivät aina tiedä, missä he viettävät viikonloppuiltojaan, on ko­ tona syytä keskustella asiasta. k ännYkkä Ei korVaa perheen yhtei­ siä aterioita eikä sitä, että kysyy vä­ lillä nuorelta ihan kasvokkain, miten menee. Tosin kokemuksesta tiedän, ettei vastauksen saaminen aina ole niin helppoa, kun murrosikä myllää mielen, kaverit vievät ajan ja vanhem­ pana sitä elää aivan toisella planee­ talla. Vaan sellaista se oli omassakin nuoruudessa.

Pauli Juusela päätoimittaja



V

Markku Mattila

Onko yhteys kunnossa?

Seurakunnat torjumaan kunniaväkivaltaa antaan seurakunnat on aloittanut työn maahanmuuttajatyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Oikeus elämään -hankkeen tarkoituksena on kertoa maahanmuuttajataustaisille tytöille naisten oikeuksista Suomessa ja neuvoa, mistä he voivat saada apua kunnia- ja perheväkivaltaan. Tarkoituksena on myös kartoittaa, miten ilmiö näkyy Vantaalla ja mitä väkivallan ehkäisemiseksi voi tehdä.

— Hanke lähti liikkeelle siitä, että olen haastatellut maahanmuuttajatyttöjä opinnäytetyöhöni ja pitänyt tyttökerhoa. Olen kuullut, kuinka maahanmuuttajataustaiset tytöt puhuvat järjestetyistä avioliitoista ja perheväkivallasta. Ilmiö on tullut esiin maahanmuuttajatyössä muutenkin, hanketyöntekijä, diakoni Mariela Salminen kertoo.

Vuoden kestävä Oikeus elämään -hanke toteutetaan sisäasiainministeriön rahoituksella. Yhteistyökumppaneina ovat muun muassa koulut, lähipoliisi, Ihmisoikeusliitto ja Monika-Naiset-liitto.

— Kierrän kouluja ja tapaan .–.-luokkalaisia tyttöjä ja esimerkiksi koulukuraattoreita. En voi muuttaa kulttuuria, mutta valistan tyttöjä oikeuksista ja kerron, millaisia palveluja on saatavilla, jos he tarvitsevat apua.

Voimme yhdessä pohtia esimerkkitapausten avulla mikä on oikein, mikä väärin ja miten eri tilanteissa tulisi toimia, Salminen havainnollistaa.

kontrollointia ja painostusta Kunniakonflikteissa on kyse kulttuurieroista johtuvista erimielisyyksistä, jotka pahimmillaan johtavat väkivaltaan tai siihen, että tyttö lähetetään pois Suomesta.

— Monissa maahanmuuttajaperheissä isä on ehdoton auktoriteetti. Seurustelun kieltäminen, pukeutuminen tai avioliiton järjestäminen aiheuttavat konfliktin. Ajatellaan, että tytön käyttäytyminen pilaa koko perheen ja yhteisön maineen, Mariela Salminen kuvailee.

Kunniaan liittyvä väkivalta nousee Euroopassa otsikoihin kun naisia uhataan kunniamurhalla tai sellainen on jo tapahtunut. Ihmisoikeusliiton kunniakonflikteihin erikoistuneen asiantuntijan ja kouluttajan Rebwar Karimin mukaan vaarana on myös henkinen väkivalta.

— Murha on kunniaväkivallan äärimuoto. Yhtä lailla väkivaltaa voivat olla painostus ja kontrolli. Usein käy niin, että lopulta ihminen alkaa kontrolloida itse itseään, Karimi määrittelee.

Mariela Salmisen ja Rebwar Karimin mielestä kunniaan liittyvää väkivaltaa ei voi sanoa vain tietyistä maista tulevien ongelmaksi, eikä se aina liity uskontoon.

— Ilmiö liittyy patriarkaaliseen ajattelutapaan, jota esiintyy kaikkialla maailmassa, Karimi toteaa.

kEskustElu toimii Yksi keskeisistä keinoista ehkäistä väkivaltaa ovat keskusteluryhmät. Rebwar Karimin ko-

somEron kirkkohErra Asko Ojakoski on valittanut Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksestä Helsingin hallinto­ oikeuteen. Tuomiokapituli hylkäsi elokuussa Ojakosken oikaisuvaa­ timuksen, joka koski Korson kirk­ koherranvaalin ehdokasasette­ lua. Kirkkoherran virkaa hakivat keväällä Tikkurilan seurakunnan kappalainen, rovasti Pirkko Yrjölä, Pukkilan seurakunnan kirk­ koherra, rovasti Hannu Tiainen, Someron seurakunnan kirkkoherra Asko Ojakoski ja teologian tohto­ ri Jukka Raunu. Tuomiokapituli asetti Ojakosken kolmannelle vaa­ lisijalle, mutta Ojakosken mielestä hänelle olisi kuulunut ensimmäi­ nen sija. Kirkkoherranvaalia ei voi­ da järjestää ennen kuin valitus on käsitelty, joten uutta kirkkoherraa

Diakoni Mariela Salminen käy kouluissa puhumassa tyttöjen oikeuksista ja kertomassa, mistä he voivat saada apua väkivallan uhatessa. kemuksen mukaan maahanmuuttajamiehet ovat valmiita käsittelemään kulttuuriaan hyvinkin kriittisesti.

— Konfliktin eri osapuolien huolia on kuunneltava ja tarvittaessa tarjottava nuorelle suojaa. Vanhemmat haluavat yleensä lapsilleen hyvää ja tahtovat kuulla, miten toimia niin, että hyvä suhde lapsiin säilyy. Heille on annettava vaihtoehtoja ja perusteluja, miksi joku toinen vaihtoehto on parempi.

Karimin mielestä kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisyssä päävastuu on sosiaali- ja kasvatusalan ammattilaisilla.

— Turvallinen kasvuympäristö on tärkeä, jotta voidaan vaikuttaa arvoihin. Poliisi on

äitiEn ja äidiksi tulEViEn suosi­ malla verkkosivustolla Helistin.fi voi nyt lukea kirkon tuottamia ar­ tikkeleita esimerkiksi kasteesta, kummiudesta ja parisuhteesta.

Kirkon työntekijät bloggaavat ja tarjoavat verkkokeskusteluissa asi­ antuntemustaan niin lapsesta haa­

Kirkko on mukana Helistin.finettisivustolla.

Hanna Antila

veileville, ensimmäistä lastaan odottaville kuin kouluikäisen van­ hemmillekin. Helistin. fi­sivustolla vierailee vii­ koittain   eri kävi­ jää, joista  prosenttia on naisia. Kaksi kolmas­ osaa kävijöistä on joko vauvan tai leikki­ikäisen vanhempia.

Korsoon voi odottaa vasta vuoden  alussa.

viimeinen vaihtoehto. Sitä tarvitaan pitkittyneiden konfliktien ratkaisuun.

Mariela Salmisen kokemuksen mukaan maahanmuuttajatytöt puhuvat hyvin avoimesti perheen sisäisistä ongelmista, kunhan luottavat keskustelun vetäjään. Keskustelun vetäjän kannattaa miettiä tarkoin, miten kuulemaansa reagoi.

— Joskus tyttöjen tilanteet voivat olla sellaisia, että he joutuvat entistä pahemmin uhatuiksi, jos vanhempiin otetaan heti yhteyttä. Mielestäni olisi parempi, jos ensin kuunneltaisiin ja mietittäisiin kunnolla, miten tyttöä voisi auttaa.

tikkurilan maalaismarkkinoillE .–.. on tulossa perheväkival­ lan vastainen näyttely Ruusukuja . Näyttely on kojussa, joka pys­ tytetään Tikkuraitille. Näyttelyn järjestävät Vantaan seurakuntien diakoniakeskus ja perheasiain neu­ vottelukeskus Helsingin NNKY:n ja Nice Hearts ­järjestön kanssa.

Ruusukuja  on tavalliseksi ko­ diksi lavastettu tila, joka tarjoaa tietoa muun muassa siitä, miten

perheväkivalta vaikuttaa sitä näkeviin ja kokeviin ja mistä voi hakea apua. palVElEVa puhElin Etuusia vapaaehtoisia puhelin­ ja nettipäivystä­ jiä. Vapaaehtoisiksi hae­ taan tasapainoisia aikui­ sia, jotka haluavat tukea toisia ihmisiä. Koulutus­ ja ammattitaustat voivat olla erilai­ sia, mutta kaikilta edellytetään avointa suhtautumista kaikenlai­ siin keskustelunaiheisiin. Päivystä­ jän pitää olla evankelisluterilaisen kirkon jäsen, sillä Palvelevan puhe­ limen toiminta on valtakunnallista ja luottamuksellista kirkon sielun­ hoitotyötä. Vapaaehtoisia koulute­ taan kurssilla, jonne haetaan .. mennessä. Lisätietoja ja hakukaa­ vake www.helsinginseurakunnat. fi/pp.

sii

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Virpi Hämeen-Anttila kirjailija, tutkija

Oikeus yksinoloon olEn iloinnut pitkään siitä, että psy­ kologian professori Liisa Keltikangas­ Järvinen on määrätietoisesti puolus­ tanut ujoja ihmisiä. Vastikään on il­ mestynyt hänen kirjansa Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot, jossa hän käsitte­ lee sosiaalisuuden, varsinkin väärän­ laisen sosiaalisuuden yliarvostamista nyky­yhteiskunnassa. Keltikangas­ Järvisen mielestä äänekäs ja itseään korostava henkilö ei ole aidosti sosi­ aalinen ja on vahinko, että työelämä suosii tällaisia lähes narsistisia yksilöi­ tä ja nostaa heitä johtajiksi.

Keltikangas­Järvinen selittää myös, että ujo ei ole välittämättä so­ siaalisilta taidoiltaan huono. Ujo voi olla hyvinkin empaattinen ja toisia ymmärtävä, vaikka hän arastelee so­ siaalisia tilanteita ja jää mielellään syrjemmälle. Enemmän on puuttei­ ta niiden ihmistuntemuksessa, jotka luulevat ujoa ylimieliseksi tai saamat­ tomaksi. Ujo on useimmiten vaatima­ ton ja ahkera.

Suvi Sievilä kuvasi Pähkinärinteen neuvolan vauva-asiakkaita.

Vuosi vauvan elämää

Valokuvaaja Suvi Sievilä on huomannut, että vanhemmuus syntyy lapsen kasvua seuratessa.

S

eitsemän kuukauden ikäinen vauva köllöttelee kuvassa selällään ja pitää kiinni pienistä varpaistaan. Vatsallaan makaava puolivuotias suunnittelee selvästi jo liikkeelle lähtöä.

Näyttelyn nuorimmainen on yhdentoista päivän ikäinen ja nukkuu vastasyntyneen unta.

Pähkinärinteen neuvolassa esillä oleva Suvi Sievilän, , valokuvanäyttely Omenaposket kertoo lapsen kasvusta ensimmäisen ikävuoden aikana. Suvi itse on puolitoistavuotiaan Laurin äiti. Hänelle näyttely on ollut työuran käynnistys hoitovapaan jälkeen.

— Inspiraation näyttelyyn antoi oma poika. On ollut hämmästyttävä seurata hänen kasvuaan, Suvi kertoo.

hYVän miElEn kuVia Näyttelyn kuvat on otettu viime toukokuussa.

Jokainen vauva on kuvattu erikseen. Yksilökuvista on muokattu ryhmäkuvia jälkikäteen.

— Aluksi ajattelin kuvata vauvat suoraan ryhmänä. Yritettyäni ottaa ryhmäkuvaa vuoden ikäisistä lapsista, luovuin ajatuksesta.

Jokainen heistä halusi mennä omia menojaan. Ryhmäkuvaa oli mahdotonta ottaa, Suvi kertoo.

Vauvat on kuvattu omenoiden kanssa. Pienimmät kuvattavat pötköttelevät omenien

vierellä. Vuoden ikäinen on ottanut omenan käteensä ja haukkaa sitä.

— Halusin kuvaan jotain, josta huomaa, kuinka paljon lapset kasvavat ensimmäisen vuoden aikana. Omenat näyttävät sitä pienemmiltä mitä isompi lapsi kuvassa on, Suvi sanoo.

— Minulle omenat myös symboloivat kasvua.

Kun äidit ja isät toivat vauvojaan kuvattaviksi, puhe kääntyi lähes aina vauvojen luonteenpiirteisiin ja siihen mitä kaikkea, vauvat jo osaavat. Näyttelyn kuvissa ei näy yhtään itkevää vauvaa.

— Kuvattavat olivat pääosin hyväntuulisia.

Nämä ovat tällaisia hyvän mielen kuvia.

nEuVolasta saa tukEa Näyttelyn kaikki 4 vauvaa ovat Pähkinärinteen neuvolan asiakkaita. Neuvolan seinällä ollut ilmoittautumislista kuvauksiin täyttyi viikossa. Kuvattavat saivat osallistumisesta muistoksi valokuvan.

— Tulijoita olisi ollut enemmänkin. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan, Suvi kertoo.

Kun Suvi oli pystyttämässä näyttelyä, neuvolan henkilökunta kävi innokkaasti kurkkimassa kuvia asiakkaistaan. Myös Suvin poika Lauri on Pähkinärinteen neuvolan asiakas.

— Olen ollut onnekas. Meillä on ollut sama terveydenhoitaja raskauden loppuvaiheesta tähän päivään saakka. Olen voinut puhua terveydenhoitajallemme Saaralle rehellisesti kaikista tunteistani. Olen esimerkiksi kertonut neuvolassa, kun olen ollut väsynyt.

Suvin mielestä neuvolan rooli on olla vanhempien tukena.

— Kun olen kysynyt jotain, olen saanut vastauksen. Olen tosin kuullut myös toisenlaisia tarinoita. Tiedän, ettei kaikilla äideillä valitettavasti ole neuvoloista yhtä hyviä kokemuksia, Suvi sanoo.

ainutlaatuisia pEsoonallisuuksia Kuvatessaan vauvoja Suvi huomasi, miten jokainen lapsi todellakin on vastasyntyneestä lähtien ainutlaatuinen persoonallisuus.

— Yksi vauva nukahti kuvauksiin, toinen kiukutteli. Jokainen vauva oli oma itsensä.

Vauvat ovat aitoja. He eivät teeskentele kuvaajaa varten.

Suvin mielestä on myös tärkeä huomata, kuinka yksilöllistä lapsen kasvu on.

— Joku oppii kävelemään yhdeksän kuukauden ikäisenä, toinen vuoden ja kahden kuukauden vanhana. Joku kahdeksankuinen saattaa jo kontata toisen samanikäisen makoillessa vielä vatsallaan.

— Vanhemmat vertaavat usein oman lapsensa taitoja toisten samanikäisten osaamiseen. Vanhemmat myös ajattelevat helposti, että ei kai minun lapsessani ole mitään vikaa, Suvi toteaa.

Suvi ei ole oman poikansa vauva-aikana koskaan ajatellut, että kasvaisipa lapsi äkkiä isoksi. Päinvastoin, hän olisi halunnut nauttia vauva-ajasta pidempään.

— Täytyy tosin myöntää, että pääsimme hyvin nukkuvan vauvan kanssa helpolla. Kiukutteluun ja omaan tahtoon on saanut tottua vasta nyt vilkkaan taaperon kanssa.

Soili Pohjalainen

kun ViElä löytyisi jostain joku, joka kertoisi kaikelle kansalle, että yksin viihtyvä ei ole epänormaali.

Puhuin äskettäin vanhemman tyttäreni kanssa meidän molempien taipumuksesta arvostaa enemmän yksinäisyyttä kuin seuraa. Varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa pide­ tään omituisena sellaista, joka ei tah­ do viettää kaikkia iltojaan ystävien seurassa. Minulla ja tyttärelläni ei ole vaikeuksia tulla toimeen ihmisten kanssa, mutta tiivis seuraelämä var­ sinkin suuremmalla joukolla rasittaa meitä. Ilta toisten kanssa vaatii vas­ tapainokseen useamman yksinäisen illan. nYkYään ollaan usein sitä mieltä, että yksinäisyydessä viihtyvä, sisään­ päin kääntynyt ihminen on jollain lailla ahdistunut tai häiriintynyt, ja hänet tulisi ”parantaa” ja tuoda ta­ kaisin toisten seuraan. Kuitenkin ky­ symys on useimmiten vain tempera­ mentista, kuten ujoudessa. Yksinolo sekoitetaan yksinäisyyden tuntee­ seen ja yksin jäämiseen, jotka ovat surullisia ja ahdistavia asioita. Vapaa­ ehtoinen yksinolo on onnellista ja tyydyttävää. Minusta on päinvastoin jotain vikaa siinä, joka ei kestä yksin­ oloa.

Uskonnollisessa elämässä on aina ymmärretty yksinäisyyteen ja hiljai­ suuteen vetäytymisen tärkeys. Yksi­ näisyydessä ihminen kohtaa itsensä ja hiljaisuudessa hän kuulee ajatuk­ sensa. Yksinäisyydessä hän kirkas­ tuu ja suoristuu. Sitten on taas hyvä mennä ihmisten joukkoon.

Omenaposket-näyttely 18.11. asti Pähkinärinteen neuvolassa (Mantelikuja 4) ja osoitteessa www.valopeitto.com.



kEhitYsVammaistEn ValtakunnallinEn kirkkopYhä kokosi sunnuntaina 26.9. Korson kirkkoon 330 henkeä.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Millaisia ilmeitä näkyi?

Lapset ja luonto

Markku Mattila

Hannu Koskinen, 48

Antero Saukkonen, 56

Minna Kovalainen, 41

Mitä Korson kirkossa tapahtui?

— Olin ensin aamulla parkkipaikalla ja opastin ihmisiä kirkkoon.

— Kirkossa kuoroesitykset olivat hyviä. Istuin ihan yhden kuorolaisen vieressä ja näin kaiken tosi hyvin. Olin ensimmäistä kertaa tilaisuudessa, joka televisioitiin. En jännittänyt, olin aivan tyynesti.

Mitä muuta sinulle kuuluu?

— Teen töitä ja harrastan. Teen muuttoja. Olen ollut 0 vuotta apumiehenä kuljetusliikkeessä. Kehitysvammaisten pajalla olen korjannut vanhoja huonekaluja. Olen myös huoltajana ja valokuvaajana jalkapallojoukkueessa. Keilaan ja pelaan biljardia.

— Äitini kuoli noin vuosi sitten ja muutin asumaan yksin. Nyt minulla on naisystävä. Seurustelemme vakavasti.

Kuinka kirkkopyhä sujui?

— Tykkäsin. Kaikki meni hienosti.

Mitä Korson kirkossa tapahtui?

— Olin Korson kirkossa jo eilen, kun harjoiteltiin televisiolähetystä varten. Se onnistui hyvin. Tänään tulimme tilataksilla Maininkikodista Espoosta.

— Kirkossa kuoro lauloi, oli soittoa ja pappi puhui. Oli myös Isä meidän -rukous, ja kirkkokahveilla syötiin sämpylää ja keksiä.

— Kirkossa oli myös erivärisiä palloja. Minun piti laittaa pallo lasipurkkiin. Se meni ihan kivasti.

Mitä muuta sinulle kuuluu?

— Olen käynyt muulloinkin kirkossa. Kotona teen tavallisia kotiasioita. Katson televisiota, pelaan pasianssia tai kaverin kanssa korttia, katan pöytää, keitän kahvia, vien roskia.

Kuinka kirkkopyhä sujui?

— Tykkäsin varsinkin laulusta ja hymyilemisestä.

Mistä tuli idea kehitysvammaisten kirkkopyhään?

— Kehitysvammaisten kirkkopyhiä on järjestetty jo pitkään vuorotellen eri puolilla Suomea. Viime vuonna kirkkopyhä oli Hankasalmella. Tänä vuonna oli uusimaalaisten vuoro.

Miten tilaisuutta valmisteltiin?

— Työryhmässä huomasimme, etteivät kaikki kehitysvammaiset pääse koskaan kirkkopyhään. Kaikilla ei ole ihmistä, joka järjestäisi kuljetukset, eikä kaikilla ole rahaakaan siihen. Pohdimme, että entistä useampi pääsisi mukaan, jos kirkkopyhä televisioitaisiin. Työryhmä teki ehdotuksen, ja se toteutui.

— Paljon työtä tilaisuuden eteen tekivät kehitysvammaisten musiikkiryhmät ja Korson kirkkomuusikot.

Kuinka kirkkopyhä sujui?

— Unelmani toteutui: kehitysvammaisten ilo ja välittömyys näkyivät.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

Korsolainen professori Rauno Ruuhijärvi oli syntymäpäivähaastattelussaan harmissaan siitä, että lapset eivät tiedä luonnonvaraisesta elämästä mitään, ja kehotti viemään lapset luontoon.

Olin hiljattain Kasvatus metsässä -foorumissa. Siellä lasten luontosuhteesta oli huolissaan moni alustaja. Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Juhani Lokki kertoi, että biologian kysymyksiin vastanneilla on hämmästyttävän heikko lajituntemus: moni ei erota edes kuusta männystä. Yllättävää on, että maaseudun ja kaupungin vastauksilla ei juuri ole eroa.

Teoreettisiin tehtäviin kyllä osataan vastata.

Opetusneuvos Ritva Järvinen kysyi, miten luontosuhde kehittyy, jos metsään ei mennä.

Monen koulun lähistöllä on metsää, kallioita, niittyjä, puro, suotakin, ja silti ympäristöasiat opetetaan usein luokkahuoneessa alakoululaisillekin. Tämä on käsittämätöntä. Lapset viihtyvät erinomaisesti metsässä, kun tottuvat käymään siellä ja kun he saavat myös leikkiä, tuntea sammaleen pehmeyden, haistaa metsän kirpeän tai imelän tuoksun, antaa mielensä täyttyä puron solinasta, lintujen liverryksestä, puiden suhinasta, sateen ropinasta.

Metsät ja suot ovat suomalaisen henkinen ja fyysinen voimavara. Jätämmekö sen käyttämättä? Ihminen, jolla ei ole suhdetta luontoon, antaa tehdä sille mitä tahansa: ojittaa elintärkeät suot ja tuhota ne lyhytnäköisesti turvetta nostamalla, rakentaa valtavia asuntoalueita pääkaupunkiseudun parhaisiin metsiin tai muuta vastaavaa.

Olen hyvin kiitollinen Korson Yhteiskoulun biologianopettajalle Mikko Rainiolle, joka vei usein luokkamme ”Korson Tonavan” varteen oppimaan. Siitä syntyi monelle elinikäinen kiinnostus luonnon monimuotoisuuteen ja luontoharrastukseen.

Suurin niistä on rakkaus

20 % somErolainEn

Lapsuudenperheessäni oli kuusi lasta.

Asuimme Somerolla maatilalla. Meitä lapsia hoiti sydämellinen karjalaismum­ momme Alina. Lapsille oli aina syli tar­ jolla eikä mummo ollut koskaan vihai­ nen, vaikka me sisarukset tappelimme.

Tiesin jo pienenä tyttönä, että minusta tulee lastentarhanopettaja. Mummo ja äiti ovat minulle esikuvia työssäni.



80 % korsolainEn

Muutin Helsingistä Korsoon vuonna .

Asuimme kahdeksan vuotta appivanhempieni ylä­ kerrassa, kunnes rakensimme omakotitalon Kor­ son Korkinmäkeen. Meillä on kolme lasta ja kaksi lastenlasta. Kuopuksemme muutti pois kotoa pari vuotta sitten. Olen ollut töissä korsolaisessa Met­ sälinnun päiväkodissa vuodesta . Ajan kulu­ misen huomasin, kun ensimmäisen kerran entinen hoitolapsi toi oman lapsensa päiväkotiin.

20 % KangasniEmEläinEn

Meillä on ollut mökki  vuoden ajan Kangasnie­ mellä. Siellä on osa sydämestäni. Kesäisin mökille kokoontuu sukua, lapset puolisoi­ neen, äitini ja sisaruk­ siani.

Miika Immonen

Rajat paikoilleen

Kiitos nimimerkille Vuosi 5 (VL 3..), kun yrität tekstiviestissäsi selittää, mitä tarkoittavat lähimmäisenrakkaus ja Jumalan rakkaus.

Rakkaus ilmenee siinä, että emme halua antaa lähimmäisen tuhota itseään, emmekä satuta lähimmäisiä. Avioliitto on ainoastaan miehen ja naisen välinen liitto. Rakkauden ja suvaitsevaisuuden nimissä pakotetaan hyväksymään tekoja, jotka aiheuttavat tuskaa henkilölle itselleen ja lähimmäisille.

Ovatko ne lopun merkkejä? Minusta kyllä, ihminen tuhoaa itsensä fyysisesti ja sielullisesti. Mitä me voisimme tehdä? Helpompi olisi elää, kun elämänarvot ovat selkeitä ja rajat asetettu.

Yle-radiossa kansanedustaja kertoi, kuinka hyvää ja turvallista aika oli ennen. Jos silloin kukaan muu ei kysellyt, niin kyläkauppias kysyi, miksi et ole tänään koulussa. Nyt emme voi kysellä, emme voi huomauttaa vaikka siitä, että roskia ei saa jättää roskakatoksen lattialle eikä tupakkatumppeja heittää parvekkeelta alas. Että siitä tulee lisäkustannuksia, vuokra nousee ja me toiset joudumme maksamaan kustannuksiasi.

Varmasti saat hankalan asukaan leiman, kun uskallat vaatia yhteisten tilojen siivousta sääntöjen mukaisesti. Nyt mattoa ei imuroida ja lemmikkien karvat aiheuttavat vakavia terveysongelmia.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Sini Alén lastentarhanopettaja

Mari turunen, 55, kulkee työmatkat kävellen säällä kuin säällä.

kaudesta paljon. Jos rakastamme syntiä ja synnillistä elämää, niin se ei ole sitä rakkautta, joka mainitaan otsikossa. Lihan pyrkimykset eivät ole Jumalan vaikuttamia, vaan sielunvihollisen.

Uudestisyntyneillä ihmisillä on kaksi osaa, uusi ihminen ja vanha ihminen. Näiden välillä on jatkuva sota niin kauan kun ihminen on uskomassa. Jos tämä sota loppuu, ihminen on tehnyt rauhan sielunvihollisen kanssa ja silloin lihan pyrkimykset saavat ohjata ihmisen elämää.

Miksi Paavali sanoo, että rakkaus on suurin? Samassa yhteydessä puhutaan uskosta ja toivosta. Kun kerran siirrymme tästä elämästä kuoleman kautta iäisyyteen elävässä uskossa, niin usko ja toivo muuttuvat näkemiseksi, mutta rakkaus pysyy.

Vantaan Laurin mielipidepalstalla 1.. oli kirjoitus rakkaudesta. Voi olla, että on turha keskustella synninrakastajien ja -puolustajien kanssa, mutta haluan valottaa asiaa kristillisestä näkökulmasta. Rakkaus pakottaa tähän.

Jos mainitsee homouden tai lesbouden olevan synti Jumalan edessä, niin heti leimataan näiden ihmisten viholliseksi. Siitä ei suinkaan ole kyse, vaan nimenomaan rakkaudesta heidän kuolematonta sieluaan kohtaan.

Meidän tulee muistaa, että rakkaus ilman totuutta ei ole rakkautta, ja totuus ilman rakkautta ei ole totuutta. Jos ihminen ei tunne syntiä, hän ei huomaa tarvitsevansa sovitusta.

Raamatussa puhutaan rak-

Kaja Siivonen

Tekstiviestit vai pitäisi vielä musiikin nimellä kulkeva mielipuolinen räminä ja määkiminen tuoda Herran huoneeseen! Jo ilman moista rienaustakin kirkko nykyisellään on lähes umpijumalaton.

Kyseisen vihkimystilaisuuden pitäminen osoitti jälleen, miten etäälle kirkossa on eksytty elävästä Jumalasta. Tosin aikojen lopullehan tällainen turmio on ennustettukin. Edes ulkonainen juhlavuus ei pyhitä sellaista, mikä on vastoin Jumalan sanaa.

Monta kuvaa Jeesuksesta Jeesus on nähty milloin ihmisenä, milloin Jumalana.

Kirkon Jeesus on sekä–että.

S

inäkin saatat olla kaappignostilainen tai kaappijuutalainen — etkä ole ainoa. Tutkija Risto Auvinen on tavannut monia, joille kirkon opetus Jeesuksesta on vaikea.

— Niin kutsutun kaksiluontoopin mukaan Jeesus on sekä Jumala että ihminen, ja tätä oppia pidetään yhtenä niistä, jotka ovat kirkon uskon kannalta luovuttamattomia. Käytännössä monille seurakuntalaisille Jeesus on inhimillinen viisas opettaja tai jonkinlainen vapaustaistelija.

Tai sitten hän on lähestulkoon enkelihahmo, Auvinen sanoo.

Auvinen työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston eksegetiikan laitoksella hankkeessa, joka selvittelee kristinuskon muotoutumista. Hän on havainnut, että jo ensimmäisillä kristityillä oli erilaisia tulkintoja siitä, kuka Jeesus oli. Ennen kuin kirkon opetus Jeesuksen jumaluudesta ja inhimillisyydestä vakiintui, varhaiset kristityt korostivat jompaakumpaa ulottuvuutta. Juutalaiskristittyjen Jeesus oli inhimillinen, poliittinen hahmo, gnostilaisten Jeesus puolestaan jumalhahmo, jolla oli korostetusti hengellinen sanoma.

Juutalaisesta perinteestä nouseva inhi-

millinen Jeesus-kuva oli etusijalla muutamia kymmeniä vuosia, mutta hiipui vähitellen taka-alalle. Sitä mukaa, kun ”Jeesus-juutalainen” katosi, esiin alkoi toisella vuosisadalla nousta gnostilainen ”Jeesus-jumala”. Se puolestaan joutui väistymään muotoutumassa olevan kaksiluonto-opin tieltä viimeistään 300-luvulla.

Auvinen toteaa, että varhaiskristillisyyden monimuotoisuus näkyy Uudessa testamentissa, jossa ei ole yhtä yhtenäistä Jeesuskuvaa. Jännitteisyys näkyy esimerkiksi siinä, milloin Jeesuksesta ajatellaan tulleen Jumalan Poika. Paavalin mukaan se tapahtui ylösnousemuksessa, synoptisten evankeliumien eli Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan mukaan kasteessa ja Johanneksen evankeliumien mukaan jo ennen syntymää.

— Uuden testamentin vanhimmissa teksteissä eli Paavalin kirjeissä inhimillinen ja jumalallinen Jeesus ovat ikään kuin peräkkäisiä. Jeesus syntyy naisesta — ei siis

neitseestä — ja asetetaan Jumalan Pojaksi ylösnousemuksessa. Ylösnousemuksen jälkeen Jeesus muuttuu hengen olomuotoon, Auvinen kertoo.

Juutalaisten inhimillinen Jeesus

Gnostilaisten jumalallinen Jeesus

Kuka Jeesus oli?

Kuka Jeesus oli?

Jeesus oli poliittinen hahmo, profeetta ja Messias, jonka tehtävänä oli Israelin vapautta­ minen Rooman miehitysvallasta. Hän ei ollut Jumala, vaan ihminen, jonka Jumala oli Mes­ siaan tehtävään valinnut.

Jeesus ei ollut ruumiillinen ihminen, vaan eräänlainen enkeli tai avataara eli hahmo, jos­ sa Jumala näyttäytyy ihmisille.

Miten Jeesus syntyi?

Miten Jeesus syntyi?

Ei ainakaan neitseestä.

Jeesus syntyi neitseestä. Ihmisäiti oli ikään kuin kanava, jota pitkin hän tuli maailmaan.

Miten Jeesus eli ja mitä opetti?

Mitä Jeesus opetti?

Jeesus noudatti Mooseksen lakia niin kuin kunnon juutalaisen kuuluu. Hän julisti pikaista tuhoa ja tuomiota sekä Jumalan valtakuntaa, joka toteutuu maan päällä.

Jeesuksen merkitys oli hengellinen, ei poliit­ tinen. Hänen opetustensa painopiste ei ollut maanpäällinen Jumalan valtakunta vaan tai­ vas. Jeesus pelastaa ihmiset opetustensa avul­ la, ei kuolemallaan. Hänen tuomallaan tiedolla on pelastava voima, joka muuttaa ihmisen ja vie taivaaseen.

Erikoista

Erikoista

Jeesus oli tiukka askeetikko ja kasvissyöjä, joka kieltäytyi jopa syömästä pääsiäislammasta.

Jeesuksella oli poikkeuksellinen ruuansulatus: vaikka hän söi ja joi, hän ei ulostanut.

Miksi Jeesus kuoli?

Miten Jeesus kuoli?

Jeesuksen kuolema ei ollut sovitus niin kuin se nykyisin tulkitaan, vaan hurskaan juutalaisen marttyyrikuolema.

Jumalallisena hahmona Jeesus oli kärsimyksen yläpuolella. Niinpä hänen kärsimyksensä ris­ tillä oli näennäistä. Ihmisruumis oli kuin vaate, jonka hän jätti ristille poistuessaan siitä ennen kuolemaa.

Kirkon Jeesus-kuva on Auvisen mukaan

yhdistelmä eri evankeliumeista. Se syntyi, kun evankeliumit olivat vakiintuneet ja niitä alettiin lukea kokonaisuutena. Silloin niistä voi hahmottaa Jeesuksen, joka on sekä ihminen että Jumala. Inhimillinen ja jumalallinen luonto ovat hänessä ”erottamatta, sekoittamatta, muuttamatta ja jakamatta” — kuten Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451 hyväksytty sanamuoto kuuluu.

Vaikka määritelmä on oman aikansa filosofista ja teologista kieltä eikä välttämättä avaudu nykyihmiselle, Auvinen arvioi, että itse kaksiluonto-oppi on hieno teologinen oivallus. Sen valossa Raamatun tekstit asettuvat ymmärrettävään muotoon.

— Toisaalta, kun Raamatussakin on monta Jeesus-kuvaa, olisiko ihmisten sallittava valita niistä itselleen läheisin ilman vaatimusta uskoa ”niin kuin kirkko opettaa”? Auvinen miettii.

Mikä Uuden testamentin Jeesus-kuvista sitten mahtaa olla lähimpänä totuutta? Millainen oli historiallinen Jeesus Nasaretilainen?

— Se ei teksteistä paljastu. Kirjalliset lähteet, ovat ne sitten Uuteen testamenttiin hyväksyttyjä evankeliumeja tai gnostilaisia tekstejä, esittävät aina uskon Jeesuksen.

Evankeliumit eivät pyri olemaan historiallisia tiedonantoja. Historian Jeesus pakenee meidän käsistämme, Auvinen sanoo.

Hän myöntää, että käytännössä Jeesuskuvien ja -tulkintojen erilaisuus saattaa johtaa pirstaloitumiseen ja esimerkiksi siihen, että yhden Jeesus siunaa sen, minkä toisen Jeesus tuomitsee.

— Eri tulkinnat eivät kuitenkaan ole saman arvoisia. Tulkintoja täytyy voida arvioi­ da eettisesti ja kysyä, millainen moraali erilaisten Jeesus-kuvien taustalla on. Ihmistä alistava ja ihmisoikeuksia sortava Jeesus on yleisen moraalitajun kannalta tuomittava.

— Nyt joku varmaan sanoo, että asetan moraalin Raamatun yläpuolelle. Ja minä vastaan, että juuri niin.

Kaisa Halonen

Mitä Jeesukselle tapahtui kuoleman jälkeen?

Mitä Jeesukselle tapahtui kuoleman jälkeen?

Jeesus nousi kuolleista, mutta epäselväksi jää, kuinka ruumiillinen hänen ylösnousemuk­ sensa oli tai millainen ylösnousemusruumis hänellä oli.

Jeesus nousi ylös, mutta ylösnousemus ym­ märretään hyvin hengellisesti.

Tutkija Risto Auvinen luennoi aiheesta Kolme Jeesus-kuvaa — juutalainen Jeesus, gnostilainen Jeesus ja kirkon Jeesus ke 6.10. klo 18 Korson kirkolla.

5

”Ajatus, että ihmisistä tulisi kuoleman jälkeen enkeleitä, on epälooginen ja hassu.”

Viisi kysymystä enkeleistä Toimittaja-kirjailija Olli Seppälä on perehtynyt enkeleihin muun muassa kirjoittamalla niistä kirjoja. Mikkelinpäivän kunniaksi hän vastaa enkelikysymyksiin.

. Mikä on enkeleiden tehtävä?

— Kristinuskossa enkelin ensisijainen tehtävä on olla Jumalan varjeluksen ja läsnäolon vertauskuva.

— Enkelillä on eri aikoina ja eri perinteissä nähty olevan monia tehtäviä. Enkeli varjelee, tuo viestejä, selittää viestejä, on välittäjä ihmisen ja Jumalan välillä, sotii taivaassa pahan valtoja vastaan, liikuttaa taivaankappaleita sekä vaikuttaa erilaisten asioiden ja materiaalien kautta.

— Erilaisten salatieteiden ja New Agen enkelikäsitykset poikkeavat paljon kristillisestä enkelikäsityksestä. . Mitä Raamatussa sanotaan enkeleistä?

— Enkelit ovat Jumalan luomia henkiolentoja, todellisuuden osia, sanansaattajia.

Enkelit kuvataan Raamatussa yleensä nuorukaisina, valkoasuisina ihmishahmoina.

Mutta myös vertauskuvina, kuten tulenliekkinä, tuulena ja pilvinä.

— Enkeli-sana mainitaan Raamatussa yli 300 kertaa, josta Uudessa testamentissa yli 00 kertaa. Vanhassa testamentissa puhutaan myös kerubista, joka on yksi enkelihahmo. . Miksi enkelit usein yhdistetään lapsiin?

— Virallisesti mikkelinpäivä ei ole enää lasten ja enkeleiden päivä, vaan pelkästään enkeleiden päivä. Lapset kuitenkin yhdistetään enkeleihin viattomuuden ja sadunomaisuuden tähden.

Lapsille enkelit ovat hyviä ja kauniita suojelijoita. Lapsia on myös pidetty enkeleinä, viattomina ja pyyteettöminä.

— Mikkelinpäivän nimi tulee Mikaelista, joka ei ole mikään ”lapsille sopiva enkelihahmo”, vaan taivaan sotajoukkojen päällikkö, enkeliruhtinas ja ylienkeli.



. Voiko ihminen olla enkeli?

— Ei voi. Paitsi tietysti vertauskuvallisessa merkityksessä, eli jos hän toimittaa pyyteettömästi hyviä asioita ja auttaa ratkaisevalla hetkellä. Kilttiä ihmistä sanotaan enkeleiksi, samoin rakastettavaa nuorta naista.

— Ajatus, että ihmisistä tulisi kuoleman jälkeen enkeleitä, on epälooginen ja hassu. Ei ihminen vaihda kuoltuaan lajia. Sielu on kuolematon, mutta ihminen pysyy ihmisenä.

Koko perhe kirkkoon ●

●

. Olli Seppälä, miksi olet kiinnostunut enkeleistä?

— Koska enkelit ovat vakavasti otettavia ja humoristisia samaan aikaan. Populaarikulttuurin enkelikuva ja 10-luvun alun enkelibuumi saivat minut kiinnostumaan aiheesta syvemmin. Enkeleillä on fi losofiset ja teologiset ulottuvuuteensa.

— Angelologia eli oppi enkeleistä on oma kiehtova maailmansa, josta päästään sujuvasti demonologiaan eli langenneiden enkeleiden maailmaan. Hyvät ja pahat enkelit edellyttävät toisiaan, mutta olen huomattavasti kiinnostuneempi hyvistä.

●

●

Nina Riutta

●

●

●

Mikkelinpäivän perhejumalanpalvelus su .. klo  Hämeenkylän kirkossa. Enkelien sunnuntaina tutkitaan enkelien tehtäviä ja mer­ kitystä sekä lauletaan enkeliaiheisia virsiä ja lau­ luja. Mukana Hämeenkylän kamarikuoro. Kirkko­ hetken jälkeen keittolounas  euroa/perhe.

Mikkelinpäivän perhemessu su .. klo  Korson kirkossa. Mukana Kulomäen koulun op­ pilaita. Messun jälkeen kellotapulin juurelle istu­ tetaan yhtä monta kukkasipulia kuin korsolaisia lapsia on kastettu vuoden aikana. Alakerran seurakuntasalissa on tarjolla keittolounas.

Perhemessu su .. klo  Rekolan Pyhän An­ dreaan kirkossa. Mukana Vivido­lapsikuoro, kla­ rinettia soittava Kata Vesanto ja selloa soittava Milla Antikainen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja ­mehut.

Perhemessu su .. klo  Kivistön kirkossa. En­ kelikirkkoon saa tuoda mukana oman enkelinsä joko näkyvällä tai näkymättömällä tavalla. Saar­ nassa kerrotaan Annasta, joka kulkee enkelin kanssa. Käytetään lasten virsikirjaa.

Mikkelinpäivän mukulamessu su .. klo  Pyhän Annan lastenkirkossa. Messussa voi lau­ laa, rukoilla, kuunnella, katsella, liikkua ja hiljen­ tyä. Mukana Kuunloiste­kuoro ja mukulabändi.

Mikkelinpäivän perhemessu su .. klo  Tikkurilan kirkossa. Päiväkerholaiset ja pyhäkou­ lulaiset laulavat. Messun jälkeen tarjoilua.

Myrtsimessu su .. klo  Myyrmäen kirkossa.

Messussa on aiheena suojelusenkeli. Mukaan voi ottaa omat enkelinsiivet tai tulla askartele­ maan sellaiset kello . alkaen. Mukana Jari Niemelän enkelibändi. Ennen messua pappi on tavattavissa keskustelua ja rippiä varten takkahuoneessa kello  alkaen. Messun jälkeen tarjoilua.

Mikkelinpäivää eli enkelien sunnuntaita vietetään su .10.

Hans von Schantz

Eihän maailma tuhoudu?

M

atti Hyryn, 4, lapsuudessa uutisoitiin Yhdysvaltojen ja Venäjän kilpavarustelusta. Hyry pelkäsi pienenä ydinsodan ja maailmanlopun uhkaa.

— Se oli minun sukupolveni yhteinen kokemus. Ilmastonmuutos on samankaltainen avainkokemus nyt kasvavalle sukupolvelle, seitsemän lapsen isä Matti Hyry sanoo.

Hän toivoo, että aikuiset osaisivat antaa vastuullista ja järkevää ympäristökasvatusta.

— Olen huomannut, että ilmastonmuutos herättää myös aikuisissa ahdistusta, jota he ovat sitten taipuvaisia siirtämään lapsille, hän sanoo.

YmpäristökasVatusta

hampurilaisraVintolassa

Kun Hyryn nyt 1-vuotias tytär oli ekaluokkalainen, hän tuli eräänä päivänä hädissään koulusta kotiin. Koulussa oli kerrottu, että sademetsät ovat maailman keuhkot, ja että sademetsiä hakataan joka päivä monen ison jalkapallokentän verran.

— Tyttö vaati meitä lupaamaan, että teemme jotakin sen eteen, ettei maailma tuhoudu, Hyry kertoo.

Sen seurauksena Hyryn perheessä käytiin keskustelu, josta poiki paljon hyvää.

— Aloin itse ajatella ympäristöasioita uudella tavalla. Me esimerkiksi hankimme kompostin ja rakensimme oman kierrätyskeskuksen. Kun lapset opetetaan esimerkiksi lajittelemaan jätteet, on opetuksella laaja vaikutus. He kysyvät kylässäkin, että mihin teillä laitetaan energiajäte.

Sittemmin perheessä on luovuttu toisesta autosta, ja se ainoakin kulkee maakaasulla. Viimeisimpänä ekotekona perheen omakotitaloon hankittiin maalämpö.

— Lasten kanssa voi miettiä pieniä ja konkreettisia keinoja, joilla ympäristön hyvinvointiin voi vaikuttaa. Jos mennään esimerkiksi McDonaldsiin, voi yhdessä pohtia, kannattaako hampurilaisaterian kylkiäisenä saatavaa lelua ottaa vastaan.

nuorEt nauraVat puuta hEinää -puhEEllE Raamatun näkökulmasta katsottuna ihmisille on annettu viljelyn ja varjelun tehtävä.

Matti Hyry keksii lastensa kanssa pieniä konkreettisia keinoja, joilla voi vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin.

— Luonto on turmeltunut, koska ihminen on ahne. Tekojen seuraukset näkyvät ympäristössä, Hyry sanoo.

Hyryn mielestä lasten tulisi saada kokemus siitä, että kun tekee hyviä tekoja, siitä seuraa väistämättä hyviä asioita. Lapsille pitää kertoa ympäristöasioista rehellisesti, ikätasolle sopivalla tavalla. Yksi poikkeus kuitenkin on.

— Lasta pitää varjella sokkitiedottamiselta. Uutisvirta antaa kammottavan kuvan maailmasta.

Hyry muistaa lapsuudestaan, kuinka isä poltti auton jäteöljyä pihalla tynnyrissä.

— Sellainen ei tulisi tänä päivänä kuuloonkaan. Vaikka maailma ei vielä ole pelastunut, ihmisten ajattelu on muuttunut, Hyry toteaa.

Hyry työskentelee rippikoulupastorina Hämeenkylän seurakunnassa. Aikaisemmin hän toimi kymmenen vuotta lukion uskonnonopettajana. Kokemuksensa perusteella

hän uskoo, että tulevaisuuden Suomessa on kriittisiä päättäjiä.

— Nuorten ajattelu on raikasta ja kriittistä. Jos joku tulee pönäkästi esittämään puuta heinää, nuoret nauravat sellaiselle.

Nuorten ehdottomuus on vahvuus. Ehdottomuus on paljon parempi asenne kuin se, ettei millään ole mitään väliä.

isän mYstisEsti katoaVat paidat Hyryn nuorin lapsi on ekaluokkalainen.

Perheen esikoinen käy lukiota. Perheessä ympäristökasvatus on osa arkea. Hyry on esimerkiksi opettanut lapset lukemaan kaupassa tuoteselosteita.

— Jos broilerinfi lepakkauksessa lukee alkuperämaan kohdalla Brasilia, voi todeta, että kanalla on ollut aika pitkä matka kaupan tiskille, ja miettiä, kannattaisiko sittenkin valita vastaava kotimainen tuote.

Hyryn perheen kolme tytärtä tekevät ympäristötekoja oma-aloitteisesti.

— Kaapistani häviää paitoja, joita tytöt sitten tuunaavat. Minä poltan siitä tietysti päreeni, Hyry kertoo hymyillen.

— On silti hienoa, että kierrättäminen on osa muotia.

Aikuisen valtaa helposti kyynisyys. Alkaa epäilyttää, onko mitään hyötyä opettaa lapsilleen kompostointia, jos samaan aikaan yksityisautoilu kasvaa Kiinassa nykyistä tahtia.

— Mielestäni meidän aikuisten tärkein tehtävä on kasvattaa sukupolvi, jolla on toivo, usko elämään ja tulevaisuuteen.

— Kun mennään muutama sukupolvi eteenpäin, ihmiset pohtivat, miten joskus on ollut otsaa turmella luontoa siten kuin nyt on tehty. Olen varma, että tämän päivän lapsista kasvaa tulevaisuuden päättäjiä, joiden tekemien sopimusten varassa maailma tulee paremmaksi.

Soili Pohjalainen

”Ydinsodan uhka oli minun sukupolveni avainkokemus. Ilmastonmuutos on samankaltainen asia nykylapsille ja -nuorille.”

Sini Pennanen

Ihana valo

M

yyrmäen kirkko on taideteos itsessään, arkkitehti Juha Leiviskän ja luonnon yhteistyö­ nä syntynyt. Taideteos elää ja muuttuu vuorokauden­ ja vuodenkier­ ron sekä säätilan mukana. Joka päivä kirkon tunnelma on erilainen. Voimak­ kaimmin valo yllättää kirkkoon tulijan joulun alla, kun ulkona on mustaa, päi­ vä lyhyt ja taivas usein pilvien peitossa.

Valotaideteos syntyy ikkunoista tu­ levan epäsuoran luonnonvalon ja luke­ mattomien riippuvalaisimien yhdistel­ mästä. Varsinkin talvella luonnonvalo

on sinertävää ja pehmeää. Leiviskän suunnittelemat valaisimet hehkulamp­ puineen taas säihkyvät lämpimän kul­ taisina. Nyt, kun hehkulamput alkavat olla mennyttä aikaa, arkkitehdin on kuultu murehtivan, löytyykö mistään energiansäästölamppuja, joissa on tar­ peeksi lämmin valo.

Valon liikkeet ja kerrokset jatkuvat alttariseinän tekstiiliteoksessa, jonka on suunnitellut tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhinen. Teoksen nimi on — yllätys, yllätys — Valoa kohti.

Kaisa Halonen

mYYrmäEn kirkko Uomatie 1 ●

Vuonna  valmistuneen Myyr­ mäen kirkon on suunnitellut aka­ teemikko Juha Leiviskä.

●

Kirkkosalin lisäksi rakennuksessa on kappeli, kaksi seurakuntasalia, kirkkoherranvirasto sekä päivä­ kerho­ ja nuorisotilat.

●

Kirkko on suosittu konsertti­ paikka.



Anne Hyvén antoi itselleen 50-vuotislahjaksi aikaa.

Eero Voutilainen hiljentyy ja hölkkää.

Terapiaa kotona Tunne itsesi

T

yöterveyspsykologi Anne Hyvén lupasi itselleen 50-vuotislahjaksi aikaa, jota työ ei rytmitä. Vuorotteluvapaalla Anne on antanut itselleen luvan tehdä asioita, jotka aiemmin olivat otsikon ”sitten kun” alla. Vuorotteluvapaa on yksi keino lisätä omaa hyvinvointiaan, mutta pienemmilläkin askelilla voi parantaa omaa jaksamistaan.

Ei sähköposteja iltasaduksi

8

Univaikeudet ja selittämätön herääminen aamuöisin ovat yleensä merkki liias­ta stressistä.

— Uniongelmiin määrätään usein nukahtamis- ja unilääkkeitä. Lääkärikäynnin kylkiäisinä saattaa saada vielä mielialalääkereseptinkin. Siinä mennään helposti ojasta allikkoon. Hoidetaan seurausta syyn sijaan, Anne sanoo.

Valtaosa ihmisistä saa täyden hyödyn unesta menemällä nukkumaan viimeistään yhdentoista aikaan illalla. Ennen nukkumaanmenoa ei kannata syödä raskasta ruokaa, harrastaa hikiliikuntaa tai lukea työsähköposteja.

— Alkoholiakaan ei kannata nauttia uni­lääkkeeksi. Ei ainakaan yhtä annosta enempää, eikä joka ilta. Alkoholi vie unesta sen syvimmät, palauttavat jaksot.

Työn ja levon sopiva rytmittäminen on tärkeää monesta näkökulmasta.

— Laiskottelu on puolustettavissa myös tehokkuuden kannalta. Tietokoneella on turha istua silloin, kun työ ei enää etene, Anne muistuttaa.

Vastenmielisyys hikiliikuntaa kohtaan voi olla kehon keino suojautua lisärasitukselta, sillä voimavaroihin nähden

Hiljentymisen ta

liian raskas kuntoliikunta lisää väsyneen stressiä.

— Terveysliikuntaa olisi hyvä harrastaa vähintään puoli tuntia joka päivä, vaikka kymmenen minuutin jaksoissa.

Reipas kävely, uinti, tansseissa käynti tai viiden minuutin hyppely takapihan trampoliinilla huoltaa kehoa, auttaa palautumaan ja syventää unta.

Ole itsellesi armollinen Kuulutko ikuisiin aloittajiin? Heihin, jotka joka syksy aloittavat liikuntaharrastuksen, mutta lopettavat sen ennen kauden loppua?

— Sen sijaan, että miettisi, miten ikävää jumppaan lähteminen on, voi keskittyä ajattelemaan miten hyvä olon siitä saa, Anne neuvoo.

Jumpan keskenjättämisestä on turha tuntea syyllisyyttä.

— Kannattaa olla itselleen armollinen ja todeta, että kävin sentään jumpassa niin ja niin monta kertaa.

Syyllisyys on Annen mukaan yksi hyvinvoinnin pahimpia vihollisia. Moni kokee huonommuutta, kun ei pysty noudattamaan joka puolelta tulvivia elämänohjeita.

— On tärkeää tuntea itsensä. Keinot oman hyvinvoinnin lisäämiseen ovat yksilöllisiä. Jokainen löytää varmasti itselleen sopivia.

Vuoden pimeimpään aikaan Anne neuvoo ulkoilemaan mahdollisuuksien mukaan silloin, kun aurinko on korkeimmillaan.

— Myös asenne ratkaisee. Pimeästä vuodenajasta valittamisen sijaan voi nauttia kynttilänvalosta.

Työpsykologin vinkit Suruun

Suru ei ole sairaus. Se on merkki kyvystä kiintyä tai sitoutua. Suru auttaa luo­ pumaan ja päästämään irti.

Rituaalit, kuten hautajaiset, auttavat surun käsittelyssä.

Päiväkirjan kirjoittaminen tai valokuvien katselemi­ nen voivat myös auttaa.

Vihaan

Asiat eivät synnytä vihaa, vaan se mitä me ajattelem­ me asioista. Jos viha su­ mentaa järjen, pura pahin viha vaikka käymällä len­ killä. Vihan tunne menee ohi puolessa tunnissa, jollei sitä ruoki lisää. Parhaimmil­ laan vihan voi kanavoida energiaksi, joka saa muut­ tamaan asioita.

Neuvottomuuteen

Pysähdy pohtimaan, mikä tilanteessa on itsellesi vai­ keaa. Puhu asiasta ääneen luotettavan, läheisen ih­ misen kanssa, jonka omat intressit eivät liity tilantee­ seen. Voitko käyttää aiem­ pia kokemuksiasi hyödyksi uudessa tilanteessa?

E

ero Voutilainen teki työuransa liikkeenjohdon konsulttina, työyhteisöjen kehittäjänä ja mentorina. Hänen asiakkaansa ottivat usein esiin myös hengellisiä kysymyksiä. Eerolle, karjalaiselle etsijälle ja kyselijälle, se sopi.

— Olkoonpa ihmisen uskonkäsitys mikä tahansa, syvimmiltään jokainen on samanlainen hengellisine tarpeineen, hän sanoo.

Lapsi on paras

hengellinen ohjaaja

Eero antaa muille ja vastaanottaa itse hengellistä ohjausta. Parhaaksi hengelliseksi ohjaajakseen hän mainitsee tyttärenpoikansa Jonathanin. Kun Jonathan oli pieni poika, Voutilainen oli hoitamassa häntä.

— Jonathanin tapa olla, tarkkailla, kiivetä syliin ja koskettaa opettivat minulle syvää läsnäoloa.

Hengellisessä ohjauksessa ovat keskeisiä ihmisestä itsestä nousevat kysymykset Eeron mielestä kyselyn pitäisi jatkua lapsuudesta elämänloppuun saakka.

— Siinä vaiheessa, kun kysymykset vähenevät, jotain pysähtyy. Kysymykset ovat paljon tärkeämpiä kuin vastaukset.

Oikea kysymys herättää ja koskettaa.

Kuka minä olen? Miksi olen? Mikä on minun tehtäväni? Miten sielu pelastuu?

Jos aika ja energia menevät jokapäiväisestä elämästä selviämiseen, mieli täyttyy toisenlaisista kysymyksistä. Mitä laitetaan ruuaksi? Miten lastenhoito järjestyy? Miten jaksan nousta tänään sängystä ylös?

— viyt eläm nen kan

Mit

Kun lost — tapa sä o doll E sistä mu sam päiv E vän avo eläm kuu tom esii rina ystä tä o H listu kert — eläm H dois — seen men näk rauh

a

Mikael Saarinen pohtii tunteita elokuvien avulla.

Ulkona on pimeää, väsyttää ja arki kaatuu päälle. Mitäs nyt tehdään?

Psykologi, hengellinen ohjaaja ja leffaterapeutti kertovat.

aito

— Luoja ei luonut meitä vain seltymään, vaan elämään yltäkylläistä mää. Kaikkea ei voi hallita eikä kenkään tarvitse pärjätä yksin. Elämä ntaa, siihen voi luottaa.

tä minulle kuuluu?

n ihminen keskittyy läsnäoloon, tuta syntyy kuin itsestään.

— Oleminen on tekemistä, aktiivista ahtumista. Silloin kaikki käytettävisoleva kapasiteetti on parhaalla mahlisella tavalla käytössä.

Eero neuvoo pitämään yllä myös fyyä kuntoa. Hän itse hölkkää joka aatunnin verran metsässä toivottaen malla kehonsa tervetulleeksi tähän vään.

Eikä pidä unohtaa ystäviä. Hyn ystävän kanssa kannattaa jakaa oimesti ja luottamuksellisesti omia mänkysymyksiään. Mitä minulle uluu? Miten voin? Mitä ratkaisematmia uusia kysymyksiä on noussut in? Missä vaiheessa omaa elämäntaaani olen? Eeron mukaan syvälliset äväkeskustelut ovat arjen hengellisohjausta.

Hän kehottaa jokaista myös osalumaan hiljaisuuden retriittiin pari taa vuodessa.

— Se on paras vakuutus sille, ettei mä karkaa käsistä.

Hiljentyminen on Eeron mukaan taista tärkein.

— Jos keskittyy hiljaiseen rukoukn kahdesti päivässä, kahdenkymnen minuutin ajan kerrallaan, tulos kyy muutaman viikon jälkeen syvänä han tunteena.

Elokuvia ajatuksella

L

Anna itsellesi lupa surra. Kuuntele, mitä kerrottavaa surulla on sinulle. Sinä et ole suru, vaan jokin sinussa suree. Suru on ystäväsi.

effaterapia-kirjan kirjoittanut psykoterapeutti Mikael Saarinen ehdottaa, kuinkas muuten, leffassa käyntiä ennen haastattelua. Näytöksen jälkeen hän tunnustaa, että tyttären pitkäaikaisesta vihasta, mutta myös kaipauksesta isäänsä kohtaan kertova Wall Street: Money Never Sleeps, nostatti hänelle kyyneleet silmiin. Kenelle Mikael suosittelisi elokuvaa?

— Niille, jotka haluavat tulla äkkiä kuuluisiksi ja rikkaiksi. Se kannattaa katsoa silloin, kun menee liian lujaa. Elokuva sopii myös isäsuhteen tutkimiseen.

Vihaan

Mitä tunteita elokuva herätti?

Hengellisen ohjaajan vinkit Suruun

Kutsu viha kylään.

Hyväksymällä vihan ja kuuntelemalla sitä, viha lauhtuu ja hel­ pottuu. Viha voi olla merkki siitä, että pel­ käät rakastaa tai ottaa vastaan rakkautta.

Neuvottomuuteen Anna tunteelle aikaa tuntua. Rakasta neu­ vottomuuttakin. Neu­ vottomuus on näyt­ tämässä tietä uuden­ laiseen maailmaan.

Neuvottomuuden hyväksyminen avaa uusia ulottuvuuksia.

Leffaterapeutti kehottaa katsomaan elokuvia vähemmän mutta ajatuksella. Kotona katsottuun elokuvaankin tulisi liittyä jokin sosiaalinen elementti apaattisen sohvalla löhöämisen sijaan.

— Elokuvailtaan voi valmistautua, laittaa hyvää ruokaa tai mennä kaverin luo viettämään elokuvailtaa. Jälkeenpäin on tärkeä keskustella elokuvan herättämistä tunteista.

Mikael muistuttaa, että parhaimmillaan elokuvakokemus on elokuvateatterissa.

— Elokuvan katsominen elokuvateatterissa on yhteisöllinen kokemus. Katsojien tunnetilat yhdistyvät, vaikka he eivät juttelisi keskenään.

Elokuvasta saa enemmän irti, jos siihen valmistautuu kuten konsertti-iltaan.

— Aika usein mennään katsomaan sitä näytöstä, mihin ehditään. Konserttiin taas varataan liput hyvissä ajoin etukäteen, kuunnellaan etukäteen artistin

tuotantoa ja luetaan ehkä hänen elämäkertansa. Myös elokuvan taustoihin kannattaa tutustua etukäteen, hän sanoo.

Ihmissuhdetta vai toimintaa?

Monet miehet katsovat mieluiten toimintaleffoja, naiset taas valitsevat usein ihmissuhdeleffan. Mikael kehottaa katsomaan joskus elokuvia, joita ei tavallisesti tule katsoneeksi. Vain yhden sortin elokuvien katseleminen on yhtä epäterveellistä kuin liiallinen aggressio tai tunteiden tukahduttaminen.

Pariskunnille hän suosittelee menetyksen läpikäymisestä kertovaa Lars Von Trierin elokuvaa Antichrist tai Ingmar Bergmanin klassikkoa Kohtauksia eräästä avioliitosta.

— Joskus on hyvä nähdä, mihin ne mulkaisut ja silmienpyöritys voivat parisuhteessa pahimmillaan johtaa, hän sanoo.

— Elokuvan herättämien ajatusten ja tunteiden ilmaisemista voi harjoitella tietoisesti. Varsinkin miehistä se voi tosin aluksi tuntua pahemmalta kuin rikoksen tunnustaminen.

Jokainen reagoi elokuviin yksilöllisesti. Siksi sama elokuva ei auta kaikkia esimerkiksi vihan käsittelyssä. Toisinaan on hyvä katsoa elokuvia, jotka herättävät muistoja menneestä. Mikaelille tällainen oli Peter Von Baghin dokumentti Mikko Niskanen — ohjaaja matkalla ihmiseksi.

— Minulle se oli aikamatka omaan elämääni. Dokumentti kuvasi sitä Suomea, johon minä synnyin.

Leffaterapeutin vinkit Suruun

Suruun voi sopia joko katastrofielokuva, toivoa antava elokuva tai mikä tahansa elokuva, joka voi vahingossa naurattaa.

Esimerkiksi draama Fisher King tai komedia It’s Complicated.

Vihaan

Wall Street: Money Never Sleeps tai komedia Anger Management. Gaspar Noén Irreversible on pahin väkivaltaelokuva, jonka olen nähnyt. Joskus on hyvä katsoa vihan tuhoa­ vuutta, sitä mitä tapahtuu, kun kaikki hajoaa.

Neuvottomuuteen

Elokuva, jossa on voimakas missio, kuten elokuvassa Gandhi. Hieman toisenlai­ nen missio on Dome Karukosken seikkailukome­ diassa Napapiirin sankarit.

Kovin masentuneena ei ehkä kannata katsoa suur­ mieselokuvia.

tekstit Soili Pohjalainen kuvat Jani Laukkanen

9

KUN APU ON TERVETULLUTTA Luotettavaa ja monipuolista kotihoitoa pääkaupunkiseudulla • • • • •

KOTIPALVELU KOTISAIRAANHOITO JALKAHOITOA KOTIIN OMAISHOIDON LOMITUS TURVAPUHELIN

Hotelli Kiljavanranta Kokouksien, tykypäivien ja juhlien pitopaikkasi Sääksjärvellä Nurmijärvellä Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki 70, 09 3508 6070, faksi 09 3508 6078 www.vtkl.fi, kotipalvelu@vtkl-palvelut.fi

• Edullista majoitusta 1 hh, 2hh, oma wc, suihku ja televisio • Majoituspaikat jopa 200 hengelle • Kuntosali, liikuntahalli, uima-allas sekä saunat rannassa ja sisätiloissa • Runsaat ja räätälöidyt buffetruoat ryhmille • Paljon erilaisia kokous- ryhmätyö- ja illanviettotiloja • Urheiluseuroille mainio liikuntaleirin ja seurakunnille rippikoululeirien pitopaikka • Runsaasti ilmaista paikoitustilaa • Vain 50 km Helsingistä pohjoiseen!

Kotorannantie 49, 05250 Kiljava Myyntipalvelu: ma–pe 8.00–5.30 puh. (09) 2762 705 kiljavanranta@kiljavanranta.fi www.kiljavanranta.fi

Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Haluatko pudottaa painoasi?

Pe 1.10. klo 18 Anna Elina Huovion ja Kari Springfeltin järjestämät seurat Pukinmäen srk-kodilla, Säterinportti 3, Hki. Su 3.10. klo 10 Kirkkopyhä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hki. Saarnaa Kalle Hiltunen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Klo 16 Seuratupateologit Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Anni Pesonen alustaa aiheesta Herännäisyys ja Raamattu. Klo 16 Mikkelinpäivän seurat Kellonummen siunauskappelissa, Kellonummentie 13, Espoo.

Ma 4.10. klo 19 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo. Kahvit ennen seuroja.

Ti 5.10. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 6.10. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Martti Häkkänen, Juha Rintamäki, Kimmo Saares ja Kai Vahtola.

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys Seurat Filadelfiakirkossa Albertinkatu 31, 3.10. klo 13.

Enkelit tänään, Raija Kakko ja Paavo Räsänen.

Kahvit seurojen päätyttyä.

NU U U R K E T T I K A P

aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pääkaupunk la Paketti, jol lähes

500.000 LUK IJAA!

Kruunupaketti tavoittaa pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa!

Pyydä tarjous!

Varaa paikkasi syksyn ryhmissä.

Meillä onnistut!

Ota yhteyttä!

Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille

HERÄNNÄISSEURAT

Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

Tuire -45 kg

www.debora.fi

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

xtravaganza Keskus Kamppi Runeberginkatu 4C, Helsinki

puh. 010 439 9050 xtravaganza Keskus Pitäjänmäki Purotie 1, Helsinki

puh. 040 418 9833

www.xtravaganza.fi

0600 0 1661 Onnistuva ikääntyminen – hyvä vanhuus

Haluatko • palveluja kotiin • ympärivuorokautista hoitopaikkaa • Seniorisuunnitelman (palvelutarpeen arvioinnin, toive- ja resurssikartoituksen) • palveluohjausta Hellä Hoiva Seniorineuvonta Oy Mikonkatu 8 A 9. krs, 00100 Helsinki Jaana Sulkava, jaana.sulkava@seniorineuvonta.fi www.seniorineuvonta.fi



Palvelunumeron hinta: 1,95 e/min + pvm/mpm

Palveluksessasi Pia Hurme, LKV, YEAT

Laillistettu kiinteistönvälittäjä pia.hurme@lkvtuijahurme.fi

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Välityspalkkio vain lopuun saatetusta työstä, osakehuoneistot 3,69% ja kiinteistöt 4,92% sis. alv. 23%.

Palkkio toteutuneesta myyntihinnasta.

Huom! Emme peri erikseen markkinointi- ja asiakirjakuluja.

www.lkvtuijahurme.fi

julkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus­Osakeyhtiö Kotimaa. lEVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, ☎   , faksi   , vantaan. lauri@evl.fi. toimituksEn sihtEEri Arja Vasara, ☎   , arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎   , pauli.juusela@evl.fi. toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, ☎   , heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎   , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎   , nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎   , vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎   , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎   , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎   , myynti­ ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎   . ilmoitushinta mv , €, neliväri , € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja ­aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . ilmoitustEn Vastaanotto ja Valmistus Kotimaa­yhtiöt/ Tuula Hurri, PL  (Hietalahdenranta ),  Hki, ☎   , faksi   , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusnEuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos Et olE saanut lEhtEä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎   , www.posti.fi/palaute.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Kymmenen käskyä tanssien

”Täällä on hyvä olla ja saada kuntoutusta. Hoitajat ovat huomaavaisia ja ruoka hyvää.”

Ann Margareth Hammarén

Uupi Tirronen

Kymmenen eri-ikäistä tanssi-, performanssi- ja kehotaiteilijaa tulkitsee kukin yhden käskyn.

Turvallista asumista ja kuntouttavaa hoivaa, myös lyhytaikaisia jaksoja

K

oreografi Heidi Masalinin sai muutama vuosi sitten idean esittää Raamatun kymmenen käskyä tanssien.

Käskyt jäivät kuitenkin muiden töiden jalkoihin, kunnes tanssi- ja esitystaitelija Maija Mustonen kysäisi häneltä, mitä vanhalle idealle kuuluu.

— Päätimme vetää projektin yhdessä.

Kutsuimme yhteistyökumppaneiksemme kahdeksan muuta erilaista ja eri-ikäistä tanssi-, performanssi- ja kehotaiteilijaa, Masalin kertoo.

Koko työryhmä paneutui viime keväänä käskyihin ja tanssiteoksen sisältökysymyksiin muun muassa luterilaisen papin, ateismin tutkijan ja satamatyöntekijän johdolla.

1.10. saa Helsingin Kaapelitehtaalla ensiiltansa tanssiteos Dekalogi, joka tuo ikivanhat käskyt nykyaikaan ja johdattaa katsojat kaupunkivaellukselle.

Esityksessä jokainen tanssija saa tulkita vapaasti yhden käskyn. Käskyt on arvottu esiintyjien kesken.

Tanssijoiden ikähaitari on parikymppisistä yli kuusikymmenvuotiaisiin. Varttuneimpiin kuuluvat tanssija Reijo Kela ja performanssitaiteilija Heikki Mäntymaa.

— En toivonut, mutta arpa antoi tanssittavakseni ensimmäisen käskyn ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia”, Mäntymaa kertoo.

— Käskystä huolimatta muita jumalia näyttää meillä riittävän, ehkä itse kullekin omansa: ylimielisyys, itserakkaus, tyytymättömyys, kohtuuttomuus, röyhkeys ja välinpitämättömyys, Mäntymaa luettelee.

Heidi Masalinin tanssin aiheena on kahdeksas käsky ”Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi”.

— Siinä on kyse on muustakin kuin oikeudenistunnoista. Ainakin väärin sanomisista ja leimoista, joista on kiusaa ja haittaa toiselle, Masalin pohtii.

Dekalogi-esitykset alkavat uuden tanssin keskuksen Zodiakin lämpiöstä ja päättyvät sinne. Valtaosa kahden tunnin ajasta vaelletaan kuitenkin ulkotilassa — myös sateen sattuessa. Yleisöä pyydetään ottamaan sääolosuhteet huomioon pukeutumisessaan.

Hoivakodeissamme Pitäjänmäellä ja Alppikadulla Palveluohjaajamme neuvoo numerossa (09) 7750 5980

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy • www.hoiva.fi

VUOTEENSUOJAT

Pestävät ja imukykyiset toimitettuna kotiin

Postimyyntiluettelomme osoitteessa www.fennomedical.fi tai tilaamalla numerosta 09 2763 6100 Valikoimassa myös haavanhoitotuotteet, käsihuuhteet ja käsineet

Ulla-Maija Vilmi

Dialogi on kymmenen tanssijan teos.

Parempaa hoitoa

Dekalogi 1.–10.10. Zodiakissa Kaapelitehtaalla Helsingissä. Liput 0/1 euroa. Lisätietoja p.

0 6 8 arkisin klo 10–16 tai www.zodiak.fi.

ESPERI CARE

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117 www.esperi.fi

Ympäristöasiaa Hämeenkylässä Pauli Vanhala

Y

mpäristöasioista kiinnostuneen kannattaa suunnata Hämeenkylän kirkolle ensi viikon torstaina. Kirkossa vietetään silloin ympäristöpäivää.

Päivän aloittaa vantaalainen erityisluokanopettaja, vihreiden kansanedustaja Timo Juurikkala, joka esittelee Sipoonkorven tilannetta ja mahdollisia kansallispuistosuunnitelmia. Hän tuo myös ajankohtaiset eduskunnan ympäristöterveiset luonnon monimuotoisuuden teemavuodesta ja energiaverouudistuksesta.

Yhteiskuntatyön sihteeri Ilkka Sipiläinen kertoo Kirkkohallituksen ympäristöterveiset. Sipiläinen on ollut suunnittelemassa vuonna 001 perustettua kirkon ympäristödiplomia. Ympäristödiplomi on seurakuntia varten kehitetty väline, joka auttaa niitä kantamaan vastuutaan luomakunnasta.

“Syö itsesi

iloiseksi!”

Go ji-marjat

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Huipputerveelliset goji-marjat sisältävät 21 eri mineraalia, mm. rautaa, kalsiumia, mangaania, magnesiumia, natriumia, seleeniä ja sinkkiä. Himalajan rinteillä kasvavissa goji-marjoissa on myös runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita.

Sipoonkorven kohtalosta kerrotaan ympäristöpäivässä.

Kello 14 on kuvanveistäjä Jorma Lehtosen vuoro puhua ympäristötaiteesta. Hän on tehnyt lintuaiheiset veistokset muun muassa Hämeenkylän kirkon hautausmaalle.

Tilaisuuden järjestää Vantaan seurakuntien ympäristötoimikunta.

Ympäristöpäivä to .10. klo 1–16 Hämeenkylän kirkolla

Goji-marjoja arvostetaan niiden terveyttä ja elinvoimaa lisäävien vaikutustensa ansiosta. Perinteisesti goji-marjoja on nautittu pitkäikäisyyden ja seksuaalisen kunnon saavuttamiseksi ja kohentamiseksi.

Goji-marjojen on todettu myös parantavan unen laatua ja tasapainottavan mieltä.

Tuoreeks, terveeks.

Tervetuloa!

Tällä kupongilla 30.9.-5.10.

Of the Earth:

Goji-marjat, 150 g

6,-

Säästöpa

kkaus!

/pss (7,72)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU 12-18



Palveluja tarjotaan Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Espoo: Timo Röyskö Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

Tilaa ilmainen

kylpyhuonekartoitus nyt!

Paikkatiedustelut: 050

Myydään hautakiviä

gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

Naisen salaiset kansiot: Kirjailija Maija Nyman puhuu aiheesta naistenillassa 7.10. klo 18.30 Tikkurilan kirkolla.

Illan aikana pohditaan muistojen kipeitä ja onnellisia vaiheita ja rakennetaan sovinnon siltaa omaan itseen, äitiin, mieheen ja Jumalaan. Kahvi / teetarjoilu. Tervetuloa!

www.hoitokotipaivakumpu.fi 382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Hellällä hoivalla elämäniloa

Ostetaan Ostan kultaesineitä + taidelasia.

H.Kemp@luukku.com P. 044 297 8853.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalouskylpyhuonevähennys tehdystä työstä.

Tilaa ilmainen

nyt! kartoitus p.

050 569 0477

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Hoitoa ja huolenpitoa Helsingin keskustassa 24 h Puh. (09) 694 2434 Gsm 040 900 7829

HOITOKOTI Helsinki: Petri Takkula DOMUS NOSTRA gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

PÄÄ-ASIAA !

Terveydenhoitoa

ASUNTO RAHAKSI!

HIERONTAA

Pyydä meiltä paras tarjous.

Kauneuspalvelut Smailerssin tiloissa, Peltolantie 2

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

Avajaistarjous

HUONEISTOCENTER OY

Niska-hartia hieronta 30 min.

20€

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Varaa aikasi p. 041 728 7357

Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Pienmuutot ja kuljetukset todella edullisesti ilt. ja viikonloppuisin.

P. 040 502 3270

www.muuttokuljetus..kotikone.com Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, myös hankalat, Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Virkoja haettavana

Hautauspalveluja KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana

Täyden palvelun toimisto

asuntotyön diakonian virka

Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

13.12.2010 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Asuntotyön diakonin virka on sijoitettu vaativuusryhmään 502 ja siitä maksettava palkka on kokemuksen mukaan 2114,08 – 2494,61 euroa kuukaudessa.

Asuntotyön diakonin viran kelpoisuusehtona on kirkkojärjestyksen 6 luvun 49 §:n mukainen diakonian virkatutkinto, riittävä seurakuntatyön tuntemus sekä perehtyneisyyttä oman työalansa erityiskysymyksiin. Lisäksi vaaditaan erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito.

LAAJEMMAT TIEDOT JA HAKUOHJEET SAATAVISSA INTERNETISSÄ:

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Viran hakuilmoitus on kokonaisuudessaan (sisältäen hakuohjeet ja laajemman tehtävänkuvan) luettavissa osoitteessa

http://www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja

Parturi Hairlocks

HAKUAIKA PÄÄTTYY: Asuntotyön diakonin viran hakuaika päättyy tiistaina 12.10.2010 klo 12.



Ostetaan huoneistoja

KOTISIIVOUSTA Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

”Tyyli on tukassa” alk. 18 €.

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Klo 11-14 myyjäiset: lohikeittoa, vohveleita, leivonnaisia, lahjatavaraa, käsitöitä sekä onnenpyörä ja arpajaisia ym.

Klo 11-14 Aulakahvila. Tuotto lähetystyölle. Tervetuloa!

Vuokrata halutaan

Viran haltijan tulee olla evankelisluterilaisen kirkon jäsen.

Kauneudenhoitoa

❧

Myyjäiset la 2.10. Tikkurilan kirkolla

Hammashoitoa

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Asianajajia

❧

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Vantaan seurakunnat muuta

Hakunila kirkkohErranVirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Län­ simäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Hakunilan kirkon kirppis lau­ antaisin klo 10–13. Vaatteita, le­ luja ym. edullisesti, lähes kaikki 0,50 euroa. Tuotto kirppiksen kummilasten hyväksi Israelissa ja Namibiassa.

Messu su 3.10. klo 11. Saarna vt. kirkkoherra Hans Tuominen, avustaa Sari Kokkonen. Messussa ja kirkkokahveilla laulaa Papas no Mamas.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Lähetyspiiri ma klo 18.30–20.

Päivä raamattupiiri ti 5.10. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Parisuhdeilta ”Rakkauden ravinteet arjessa” ke 6.10. klo 18.

Puhujana perheneuvoja Leena Jokinen. Lastenhoito järjestetty.

Tarjolla on myös iltapalaa.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

länsimäEn kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Kaikille avoimessa tilassa mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjan­ taisin lounas klo 11 hintaan 2,5 €.

Lisätietoja toiminnasta diakonit Laura Alho p. 050 560 5693 ja Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503.

Messu su 3.10. klo 10. Kaija Laalo­ Lipponen, Kristiina Nurmi, laulu­ ryhmä Cecilia­kuorosta.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki ja puuroaamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilk­ kupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Senioriklubi ti 5.10. klo 13–14.30.

Enkeliaskartelua.

Lähetyspiiri to 7.10. klo 18.30.

pYhän annan lastEnkirkko Koulutie 11

Mikkelinpäivän mukulamessu su 3.10. klo 15. Messussa voi lau­ laa, liikkua, ihmetellä ja hiljentyä.

Mukana Tiina­pappi, lapsikuoro Kuunloiste Heli­kanttorin joh­ dolla, mukulabändi ja lapsityön väkeä.

lapsillE ja pErhEillE Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla sunnuntaisin klo 10–11. Kotipy­ häkoulu Asta Enqvistillä, Hevos­ haantie 9 D klo 11–12 seuraavasti: 3.10., 17.10., 31.10., 14.11. ja 28.11.

Kaikenikäisille lapsille, alle 4­vuo­ tiaat voivat tulla yhdessä isom­ man sisaruksen tai vanhemman kanssa. Tied. p. 050 493 5154.

Hyvärisillä, Riekkomäentie 8 kes­ kiviikkoisin klo 18–19 aina parit­ tomilla viikoilla Kaikki yli 4­vuoti­ aat lapset tai vaikka kokonainen perhe yhdessä ovat tervetulleita.

Seikkailupyhäkoulu sunnuntai­ sin klo 14–15.30. Kokoontuminen Rajakylässä Pallotie 42:n pihalla.

Mukaan säähän sopivat ulkoilu­ varusteet, evästä ja juomapullo.

Lojuuko nurkissasi lankoja, joilla ei ole käyttöä? Nyt voit tuo­ da tai postittaa niitä Länsimäen kirkolle Äiti Teresa­peittopiirin käyttöön. Langoissa olisi hyvä olla villaa vähintään 50 %. Lan­ koja otetaan vastaan Länsimäen ja Hakunilan kirkoilla. Voit myös postittaa Peittopiirin langat, Län­ simäen kirkko Kerokuja 9, 01280 Vantaa.

k astEttu Rony Sebastian Mantila, Elias Aleksanteri Halonen, Nea Janina Luumi, Wilma Jenny Julia Lind­ holm, Ada Kaarina Listeranta, Tony Oliver Mantila, Minea Sofia Svahn, Hertta Lahja Erika Sieran­ ta, Maya Reanna Kähkönen.

aVioliittoon kuulutEttu Sami Kristian Sormunen ja Paula Johanna Koivukari.

Hämeenkylä kirkkohErranVirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 –12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

hämEEnkYlän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Mikkelinpäivän perhejumalanpalvelus su 3.10. klo 10. Enke­ liaiheinen kirkkohetki perheille.

Saarna Jaakko Kara, liturgia An­ na­Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Avustaa Hämeen­ kylän kamarikuoro. Kirkkohetken jälkeen keittolounas 5 e / perhe.

Iltamessu su 3.10. klo 18. Seura­ kuntapastori Matti Hyry ja kant­ tori Hannu Lehtikangas.

Muksukirkko ke 6.10. klo 9.30.

Muksukirkko on lyhyt arkiaamun jumalanpalvelus erityisesti alle kouluikäisille lapsille ja heidän hoitajilleen. Seurakuntapastori Jouni Salko ja lapsi­ ja perhetyön sihteeri Eila Paulún.

Nuorten messu ke 6.10. klo 19.

Seurakuntapastori Matti Hyry ja kanttori Hannu­Pekka Heikkilä.

Miesten kuntokävelypiiri sun­ nuntaisin parittomilla viikoilla klo 18. Lähtö Hämeenkylän kirkolta.

Mukana kirkkoherra Jukka Neva­ la. Seuraava 3.10.

Kirkkokuoro tiistaisin klo 18– 19.30 kirkkosalissa. Lisätiedot kanttori Hannu­Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

Roomalaiskirjeen luento to 7.10. klo 18.30. Luennoitsijana Matti Hyry ja aiheena Pakana­ kansojen pelastuminen, luku 11.

Hämeenkylän seurakunnan ja Espoon tuomiokirkkoseurakun­ nan Kalajärven alueen yhteiset Roomalaiskirjeen luennot jatku­ vat koko syyskauden.

Ympäristöpäivä to 7.10. klo 12– 16 seurakuntasalissa. Puhujina kansanedustaja Timo Juurikkala, kirkkohallituksen ympäristövas­ taava Ilkka Sipiläinen ja kuvan­ veistäjä Jorma Lehtonen.

Kymppisynttärit su 10.10. klo 16.

Synttärit on tarkoitettu niille lap­ sille, jotka täyttävät tänä vuonna 10 vuotta sekä heidän perheil­ leen. Ilmoittautumiset kirkkoher­ ranvirastoon p. 09 830 6450.

Keskusteluryhmä 12.10. alkaen tiistaisin klo 14–15.30 takkahuo­ neessa. Tule oppimaan kanssam­ me masennuksen ehkäisy­ ja hoitotaitoja. Ryhmä kokoontuu viikoittain 8 kertaa. Tavoitteena on rakentaa oma työkalupakki masennuksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Apuna käytetään työkirjaa. Ohjaajina toimivat dia­

30..–.10.

koniatyöntekijät Satu Enrold ja Anne Puumala. Ilmoittautumiset 5.10. mennessä diakoniatoimis­ toon p. 830 6472.

lammaskuja 2 B kErhotila Kirjallisuuspiiri ma 4.10 klo 12.

Aiheena Jaakko Tapanisen kirja Lähikuvassa Eero Huovinen.

Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15.

Poikkea kahville ja viivy pidem­ päänkin.

Nettikerho ikäihmisille paril­ lisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 14–16. Seuraava 6.10. Aiheena itsepalvelu internetissä. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.

Naisten raamattupiiri maanan­ taisin klo 18. Vetäjänä Helena Le­ mettinen.

lammaspolku 1 kErhotila Käsityöpiiri HAIK tiistaisin klo 13–14.30. Valmistetaan neuleita, mm. sukkia ja kintaita myyjäisiin.

Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle.

Vastaanotetaan myös keräys­ vaatetta ja leluja lahjoitettavaksi edelleen.

Aikuisten raamattupiiri paril­ lisilla viikoilla torstaisin klo 16.

Seuraava 7.10. Piirin vetäjänä vuo­ rottelee seurakunnan teologi.

Vapaalan sEurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 5

Lauluseurat su 3.10. klo 16–17.

Veisataan Siionin kannelta. Mu­ kana kirkkoherra Jukka Nevala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Kenian piiri parillisilla viikoilla torstaisin klo 12. Seuraava 7.10.

Vierailijana lehtori Sirkka­Liisa Huhtinen.

Myyjäistalkoot pe 8.10. klo 17 lähetysmyyjäisiä 10.10. varten.

Talkoisiin voi tuoda arpajaisvoit­ toja, syksyn satoa tai myyjäisiin sopivaa käsityötavaraa. Tavarat voi tuoda työntekijöille myös muina aikoina.

nuorillE Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18–20.30 kirkon nuorisotilassa. Tarjolla vapaa­ muotoista yhdessäoloa, jutuste­ lua, pingistä, biljardia ja lauta­ pelejä.

Isokoulu keskiviikkoisin klo 19 seurakuntasalissa.

lapsillE ja pErhEillE Soita ja laula – musiikkipyhäkoulu neljänä sunnuntaina 3.– 24.10. klo 16, Lammaspolku 1:ssä.

Lisätiedot pyhäkoulusihteeri Ir­ meli Hendrell p. 830 6473.

Lapsikuoro tiistaisin klo 16.45– 17.45. Kaikki laulavat 7–13­vuo­ tiaat lapset mukaan! Lisätiedot kanttori Hannu­Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

muuta Kahvikammari ke 13.10. klo 13.30 Pähkinärinteen seniorita­ lolla, os. Kastanjakuja 1 A. Talon ja lähiympäristön asukkaat ovat tervetulleita tutustumiskahville.

Mukana diakoniatyöntekijä Anne Puumala.

Nuorten leiri Enä-Sepässä 8.– 10.10. Hinta 37 e. Ilmoittautumi­ nen Tiina Huhtalalle p. 050 557 2128 tai Tuula Vanhaselle p. 041 535 0264.

k astEttu Noora Maija Katariina Huovinen, Jeremias Seth Ruohonen.

Korso kirkkohErranVirasto Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, kor­ son.papit@evl.fi.

diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

korson kirkko ja

sEurakuntakEskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Maisema kukkii – Anja Lammisen akvarellinäyttely 15.10. asti.

Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tapahtu­ mien yhteydessä.

Vanhemman väen piiri to 30.9. klo 13, vierailijoita Korso­Seuras­ ta. Muistelemme yhdessä Korson historiaa. Ota mukaan valokuvia ym. muistoja vuosien varrelta.

Miesten saunailta to 30.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, isän­ tänä Seppo Kantola.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 30.9. klo 18.30 kirkkosali II:ssa.

Mikkelinpäivän perhemessu su 3.10. klo 10, Sanna Heikurinen, Martti Sirviö ja Kulomäen koulun oppilaita. Keittolounas. Messun jälkeen istutamme kellotapulin juurelle kukkasipuleita saman verran kuin korsolaisia lapsia on kastettu vuoden aikana.

Urkukonsertti su 3.10. klo 18.

Turun Mikaelinseurakunnan kant­ tori Marko Hakanpään urkutaitu­ rointia. Ohjelmassa mm. Bachin, Knechtin ja Mansin sävellyksiä.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Runopiiri ma 4.10. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 4.10. klo 18 Kotkansiivessä.

English through Bible ma 4.10. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 5.10. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 5.10. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 6.10. klo 11.

Lähetyspiiri ke 6.10. klo 14.

Kolme Jeesus-kuvaa ke 6.10. klo 18. Tutkija, TM Risto Auvinen lu­ ennoi seurakuntaillassa kolmesta Jeesus­kuvasta: juutalainen Jee­ sus, gnostilainen Jeesus ja kirkon Jeesus.

Nuorten messu ke 6.10. klo 20, Hanna Vaittinen ja nuorten mu­ siikkiryhmä.

Vanhemman väen piiri to 7.10. klo 13, Anne Saviranta ja Martti Sirviö.

Naisten saunailta to 7.10. klo 18 Kotkansiivessä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 7.10. klo 18.30 kirkkosali II:ssa.

Torstaisin lenkille. Haluaisitko liikkua luonnossa kävellen, mut­ ta yksin ei tule lähdettyä? Tule mukaan lenkkiporukkaan. Start­ taamme kirkon pääovelta klo 17.30. Lenkki kestää noin tunnin ja sen jälkeen on mahdollisuus saunoa Kotkansiivessä, miehet parittomina viikkoina ja naiset parillisina viikkoina. Ohjaajana Irmeli Järvelä. Lisätietoja Anne Savirannalta p. 050 599 9068.

Kerro siitä kukkasin. Kukkien­ sidontaa ja symboliikkaa ­kurssi seurakuntakeskuksessa la 9.10. klo 12–15. Perehdymme kukki­ en kirkolliseen symboliikkaan ja harjoittelemme kukkien sidon­ taa seurakuntapuutarhuri Eeva Ronkaisen johdolla. Kurssilla voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi kirkkoväärtitoimintaan, jossa to­ teutetaan yhdessä jumalanpal­ velusten ja muiden seurakunnan tilaisuuksien kukkasomistuksia.

Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 550 viimeistään 6.10.

Vanhemman väen virkistyspäivä to 21.10. klo 10–15 seu­ rakuntakeskuksessa. Ohjelmassa hartaus, tarinateatteri Mielikuvan vuorovaikutteinen esitys, lounas, Iina Vintturin laulua sekä kahvi­ tarjoilu. Päivän hinta 10 euroa ja sen voi maksaa kirkkoherran­ virastoon. Ilmoittautuminen vi­ rastoon 18.10. mennessä p. 830 6550. Lisätietoa Anne Savirannal­ ta, p. 050 599 9068.

Rakkautta arkeen

Hakunilan kirkolla omistetaan ilta parisuhteelle. Perheneuvoja Leena Jokinen puhuu arjen rakkaudesta.

— Keskustelemme illan aikana siitä, miten rakkauden ra­ vitseminen arjen pyörityksessä onnistuu. Mitkä ovat kompas­ tuskiviä ja mistä löytää mahdollisuuksia, kun elämän muut haasteet — työ tai opiskelu ja lapset — vievät paljon aikaa ja energiaa? kertoo Jokinen.

Jokinen vinkkaa, että arkirakkautta valaisevat hymy ja ystävällisyys. Tai se, että tarjoaa apuaan toiselle.

Iltaan voi tulla yksin, yhdessä kumppanin kanssa tai koko perheen voimin, koska lastenhoito on järjestetty. Tarjolla on myös iltapalaa.

Parisuhdeilta ke 6.10. klo 18 Hakunilan kirkolla

Kuvataidepaja kouluikäisille Rekolan seurakunnassa alkaa uu­ si taidekerho ­­vuotiaille. Tor­ stai­iltapäivisin kokoontuvassa kerhossa maalataan ja piirretään.

Käytössä ovat esimerkiksi liidut, vesivärit tai lyijykynät. Pajassa voidaan kuvittaa yhdessä kuultu satu tai laulettu lastenlaulu tai ­virsi.

Kuvataidepajaa ohjaa vapaa­ ehtoistyöntekijä Timo Lovio.

Kuvataidepaja to .10. klo 1–1.0 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla (käynti E-ovesta) VarhaisnuorillE Kerhojen paikat ja ajankohdat nettisivuillamme vantaanseura­ kunnat.fi/korso.

lapsillE ja pErhEillE Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakunta­ koti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakun­ takodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulua ei ole perhemessu­ päivänä su 3.10.

Soita ja laula -pyhäkoulu 5 vuotta täyttäneille lapsi­ ja per­ hetyön tiloissa joka toinen sun­ nuntai klo 17–18.30 (alkaen 3.10.).

Ilmoittautumiset Erja Lindholmil­ le, p. 050 336 5794.

k astEttu Amelia Alexandra Yrjänäinen, Ee­ meli Veikko Ensio Päivinen, Robin Arthur Oliver Moore, Alisa Katri Matilda Nousiainen, Paavo Kalevi Turu, Eemil Toivo Nikolai Vainion­ pää, Ellen Njeri Wangechi Ngugi, Niko Aleksi Kulonen.

sEurakuntakoti mikaEl Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 5.10. klo 13, Leena Lehto.

nuorillE Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22 Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Rekola kirkkohErranVirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 6.10. klo 12–15, perjantait suljettuna.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10–12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rEkolan pYhän andrEaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Kirjoittajapiiri to klo 16, kirjoi­ tetaan tekstejä ja luetaan niitä yhdessä.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Perhemessu su 3.10. klo 10, litur­ gi ja saarnaaja Henrik Wikström, kanttori Noora Hultin. Mukana Vivido­lapsikuoro. Kirkkomehut messun jälkeen.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 5.10. klo 19, Juha ja Kirsi Korke­ amäki.

Torstaipiiri 7.10. klo 13.

asolan sEurakuntatalo Asolantie 6

Kipuryhmä ma 4.10. klo 15.

Perheiden raamattupiiri ti 5.10. klo 18. Aikuisten keskustellessa



Vantaan seurakunnat päivän aiheesta, lapset voivat leikkiä päiväkerhotilassa.

Yksinhuoltajailta ke 6.10. klo 17.30.

rautkallion kErhohuonE Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

nuorillE Nuorten sähly pe klo 18–19 Re­ kolan koululla.

Perjantai-ilta klo 19–21 kirkolla.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

lapsillE ja pErhEillE Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3­vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seura­ kuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkol­ la ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päivä­ kummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 alle vuo­ den ikäisille lapsille vanhempi­ neen kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

muuta Vanhusten viikon hartaus to 7.10. klo 13 Havukosken palvelu­ talon auditoriossa.

k astEttu Helli Ines Hassinen, Venla Aurora Kinnunen, Päivi Emilia Salomäki.

hautaan siunattu Arttu Petteri Hatavara 31 v, Väinö Armas Leppänen 89 v.

Tikkurila kirkkohErranVirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askar­ ruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

pYhän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Mikkelinpäivän messu su 3.10. klo 12. Jaakko Hyttinen, Virva Krans, Simo Santaranta, Iina Ka­ tila, kirkkokuoro laulaa. (Alkoho­ liton ehtoollinen.)

tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Laulupiiri pe 1.10. klo 13 kahvios­ sa. Simo Santaranta.

Myyjäiset kirkolla la 2.10. klo 11–14.

Mikkelinpäivän messu su 3.10. klo 10. Maria Erkkilä, Jarkko Kor­ honen, Anne Viljamaa. (Alkoholi­ ton ehtoollinen.)

Mikkelinpäivän perhemessu su 3.10. klo 15. Messussa muka­ na pastori Tuula Lapveteläinen ja kanttori Anne Viljamaa. Päi­ väkerholaiset ja pyhäkoululaiset laulavat, lopuksi tarjoilua.

Runoja on moneksi su 3.10. klo 18.

Arabiankielinen raamattupiiri su 3.10. klo 16 aikuisten kerho­ huoneessa.

Eläkeläiskerho ma 4.10. klo 13–14.30.

Omaiset mielenterveystyön tukena -vertaistukiryhmä ma 4.10. klo 17 takkahuoneessa. Lisä­ tietoja diakoni Helvi Reijonen p.

050 592 5348.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 4.10. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 4.10. klo 18–20. Anne Vilja­ maa.

Kirkon ruokailu ti 5.10. alkaa klo 12 hartaudella Tikkurilan kir­ kossa. (Alkoholiton ehtoollinen.)

Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.10. klo 13 neuvotteluhuoneessa, Sirpa Jalokinos.

Israel-piiri ti 5.10. klo 18.30 tak­ kahuoneessa.

Omalla äänellä kuoro ti 5.10. klo 19–20.30 kahviossa. Anne Vilja­ maa.

Arkiaamun ehtoollishetki ke 6.10. klo 8.45.

Arki-illan ehtoollinen ke 6.10. klo 18. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Aikuisrippikoulu ke 6.10. klo 18.30 jatkaa kahviossa arki­illan messun jälkeen, Heikki Leppä.

Hanna-piiri to 7.10. klo 9.30.

Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30. Lenkin jälkeen kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta.

Elisabet Tepora, Marjo Koivisto ja Eevi Korhonen.

Ilosanomapiiri to 7.10. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 7.10. klo 18 takkahuoneessa.

Naisen salaiset kansiot to 7.10. klo 18.30. Kirjailija Maija Nyman puhuu aiheesta naistenillassa Tikkurilan kirkolla. Illan aikana pohditaan muistojen kipeitä ja onnellisia vaiheita ja rakennetaan sovinnon siltaa omaan itseen, äi­ tiin, mieheen ja Jumalaan. Kahvi / teetarjoilu.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 7.10. klo 18.30–20.30.

Simo Santaranta.

k artanonkoskEn sEurakuntakoti

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Ilmailukerho ma 4.10. klo 18–20.

Kartanonkosken piiri ke 6.10. klo 18. Sanaa teekupin ääressä.

Lapsilla omaa ohjelmaa.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 7.10. klo 18. Myös lapsiper­ heet tervetuloa!

Pienestä tulee suuri Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.

Matt. :



30..–.10.

ristipuron sEurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 1.10. klo 18.

Ylästön sEurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 6.10. klo 12– 13.30.

Nuorten avoimet ovet to 7.10. klo 18–20.30.

lapsillE ja pErhEillE Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakunta­ talo (Lehtikummuntie 2) torstai­ sin klo 9.30–11. Pakkalan kerho­ huoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjan­ taisin klo 9.30–11.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan ker­ hohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B).

Haluatko hengähtää hetken ar­ jen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja­Leena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken ker­ hohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A).

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla (Asema­ tie 12). Yksinhuoltajien kohtaa­ mispaikka.

Avoimet päiväkerhot: Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaik­ ka. Kerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien anta­ mien virikkeiden pohjalta. Ohjel­ maan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi­ ja mehutuokio, leikkiä, as­ kartelua ja musisointia. Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse il­ moittautua etukäteen. Kartanon­ kosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tam­ miston kerhotila ti 9.30–11, Tik­ kurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Tervetuloa äidit, isät ja hoitajat lapsineen!

Pyhäkoulujen poikkeusaikataulu: Mikkelinpäivänä 3.10 ko­ koontuvat Ylästön pyhäkoulu kel­ lo 10, Kartanonkosken pyhäkoulu kello 11 ja Tikkurilan pyhäkoulu kello 10. Ilolan pyhäkoulua sen sijaan ei ole.

Kaakaopyhäkoulu maanantai­ sin klo 13–15. Eka­ ja tokaluok­ kalaisille hetki aikuisen ja tois­ ten lasten seurassa Malminiityn kerhotilassa, Koivukyläntie 47 C. Mahdollisuus vapaaseen leikkiin, läksyjen tekoon, pyhäkouluun ja välipalatarjoiluun. Ei ennakkoil­ moittautumista.

nuorillE

urkukonsErtti su .. klo  Korson kirkossa. Marko Hakanpää soittaa muun muassa Bachia, Morettia, Breukhovenia ja Corret­ tea. Vapaa pääsy, ohjelma  euroa.

Kartanonkosken kerhohuoneis­ tossa, Hagelstamintie 20.

Iso 1 AB ti 5.10. klo 16.30–18 Tik­ kurilassa.

Raamatun henkilöitä ti 5.10. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Kässäpiiri ke 6.10. klo 16–18 Tik­ kurilassa.

Walkers ke 6.10. klo 16–20 Tik­ kurilassa.

Raamatturäppi 1–4 ke 6.10. klo 18.30–20 Tikkurilan nuorisotilas­ sa, Unikkotie 5 C. Nuorten avoimet ovet to 7.10. klo 18–20.30 Ylästön seurakunta­ tilassa, Lehtikummuntie 2.

muuta Miesten saunailta Betaniassa ti 5.10. klo 17.30. Saunomista, ui­ mista, iltapalaa (5e), keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian sau­ naosastolla, Unikkotie 5 aB. Naisten saunailta Betaniassa ke 6.10. klo 18. Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastol­ la, Unikkotie 5 aB.

k astEttu Taimi Anni Orvokki Lehtinen, Sara Katri Emilia Alasaukko­oja, Niklas Samuli Jaakko Nevalainen, Jalo Väinö Lennart Rissanen, Mette Madeleine Sunikka, Otso Ilmari Metsä, Sampo Matias Metsä, Oi­ va Eemil Heimala, Siiri Eveliina Rouvinen, Noa Akseli Nathaniel Stålhane, Hilma Tuulikki Ukko­ nen, Saara Cecilia Kinnunen, San­ teri Antero Auno, Hertta Kristiina Sandholm.

aVioliittoon kuulutEttu Hannu Tapani Hutri ja Satu Erika Filppula, Jaakko Markus Kiilunen ja Maiju Pauliina Seppänen, Jon­ ne Juhana Pajusuo ja Sanna Kris­ tiina Hentilä, Jorma Juhani Kan­ tokorpi ja Virve Hannele Rajala.

hautaan siunattu Raili Kaarina Valkama 73 v.

Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C.

Walkers pe 1.10. klo 19–22 Tik­ kurilassa.

Nuorten tanssiryhmä ma 4.10. klo 18–19 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 4.10. klo 18–20

J

eesus kutsui luokseen lapsen ja asetti hänet keskinäisiä valtapelejä käyvien opetuslastensa keskelle. Opetuslapsilta ei puuttunut kunnian­ himoa, kilpailuhenkeä tai ylpeyttä. Jeesuksen teon tarkoituksena oli osoittaa, millainen mielen­ laatu on Jumalan silmissä arvokas.

Hän nosti tavoittelemisen arvoiseksi ominaisuudeksi lap­ senomaisuuden. Pienellä lapsella ei ole suuria luuloja itses­ tään, vaan hänen on helppo myöntää, ettei selviä elämästä yksin. Aikuisille tämä on vaikeaa, varsinkin silloin, kun elämäs­ sä menee hyvin.

Ihmisen on nöyrryttävä tunnustamaan, ettei hän hallitse elämäänsä omin voimin, vaan tarvitsee yhteyttä itseään suurempaan voimaan, Jumalaan. On tunnustettava oma pie­ nuutensa. Jumala tarjoaa ihmiselle yhteyttä itseensä lahjana,

Vantaankoski kirkkohErranVirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

mYYrmäEn kirkko Uomatie 1, p. 09 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppui­ sin toiminnan mukaan.

Messu su 3.10. klo 10. Saarna Pasi Kilpeläinen, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu su 3.10. klo 10 kerho­ huone 4.

Siioninvirsiseurat su 3.10. klo 14.

Myrtsimessu su 3.10. klo 17.

Teemana Suojelusenkeli. Saarna Maari Santala, liturgia Pasi Kilpe­ läinen. Jari Niemelän Enkelibän­ di. Voit ottaa omat enkelinsiivet mukaan tai tulla askartelemaan sellaiset klo 16.30. Tarjoilua mes­ sun jälkeen.

Lähetyspiiri ma 4.10. klo 15– 16.30 pieni srk­sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.10. klo 17.30–19 morsiushuone.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi raamattua lukien, pohtien ja kes­ kustellen.

Kansakoululauluja-yhteislaulutilaisuus ma 4.10. klo 18. Lau­ lattajana Kari Jerkku. Tilaisuus

kuuluu vanhusten viikon tapah­ tumiin.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovi.

Eläkeläiskerho ti 5.10. klo 13–14.30 iso srk­sali. ”Muistin ja muistamisen haasteet”, Marjatta Harvakari.

Sinkkuilta ti 5.10. klo 18.30–20 takkahuone. ”Lepopäivä? Pyhit­ täminen?”, Jaakko Simojoki.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkil­ le keskiviikkoisin klo 10 Myyrmä­ en kirkon parkkipaikalta.

Tee–tee-soppi ke 6.10. klo 10–12 nuorisotila. Teetä ja tekemistä kaiken ikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Enkeli­askartelu.

Vapaaehtoinen tarvikemaksu.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Laulupaja ke 6.10. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäi­ set ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Raamattuilta ke 6.10. klo 18.30. ”Laki ja viisaus”, professori Raija Sollamo.

Eläkeläiskerho to 7.10. klo 13–14.30 takkahuone. Musiikkia kanttorin johdolla.

kiVistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Perhemessu su 3.10. klo 12. Saar­ na ja liturgia Heli Ojalehto, kant­ tori Sinikka Honkanen.

Eläkeläiskerho ti 5.10. klo 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa.

Kuljetus Kivistön kirkolta Seutu­ laan lähtee klo 12.

Raamattu-rukouspiiri ti 5.10. klo 18.30–20 srk­sali.

Miesten saunailta ke 6.10. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviik­ ko). Oma pyyhe ja omat sauna­ makkarat mukaan.

sEutulan kappEli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 5.10 klo 12.30– 14. Musiikkia kanttorin johdolla.

Lapsiparkki keskiviikkoisin klo 13–15. Yli 2­v. lapsille. Ohjelmas­ sa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 040 719 2616/Sirpa Henriksson ark. klo 12–16.

martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 8306 661

Laulupiiri to 30.9. klo 18.30– 20.30 srk­sali.

Naisten raamattupiiri, kotipiiri pe 1.10. klo 19–20.30. Tied. Eira Eriksson p. 0400 487639 ja Heli Vääräkoski p. 050 5480568.

Viittomakielisten vanhusten kirkkopyhä su 3.10. klo 13. Mes­ su ja kirkkokahvit sekä ohjelmaa.

Saarna Elina Jokipaltio.

Sanan ja rukouksen ilta, HPE su 3.10. klo 17. Mukana pastori Marja Hyssy, kanttori Ritva Holma.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–14.

Diakoniapiiri parittomien viikko­ jen maanantaisin klo 12.

eikä ansioita tai vastalahjoja vaadita.

Yhteys Luojaan kutsuu elämänmittaiseen ”pie­ nenemisprosessiin”. Siinä ihminen oppii pikkuhiljaa turvautumaan Jumalaan sen sijaan, että hän ku­ vittelee olevansa kaikkivoipa. Lapsen olemukseen kuuluu, että hän ottaa vastaan vanhempiensa rak­ kauden ajattelematta, onko hän ansainnut sitä.

Samalla tavoin Jumala kutsuu meitä jakamaan omastam­ me ja palvelemaan toinen toisiamme kukin lahjojemme ja taipumustemme mukaan. Jumalan valtakunnassa pätee laki, jonka mukaan se joka itsensä ylentää, alennetaan, ja se joka itsensä alentaa, ylennetään. Myös Luther kehotti tulemaan pieneksi, sillä jos tulet pieneksi, suuruus seuraa itsestään.

Sari Koistinen Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeri

Ensi sunnuntai on mikkelinpäivä. Sen aihe on Jumalan sanansaattajat. Alttarilla on valkoinen liina ja neljä kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 103:19–22, 1. Moos. 28:10–17, Ilm. 12:7–12 ja Matt. 18:1–10.

k aiVosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 6.10. klo 13– 14.30. ”Muistin ja muistamisen haasteet”, Marjatta Harvakari.

Työikäisten raamattu- ja rukouspiiri ke 6.10. klo 18.30–20.30.

nuorillE Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 17–19.30 Myyrmäen kirkon nuo­ risotila. Klo 17 vapaata oloa, 17.30 yhteistä ohjelmaa, 18.30 kioski aukeaa, 19.15 hartaus.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

VarhaisnuorillE Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (G­ovi). Avoimet ovet 2.–7.­luok­ kalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messis­ sä koko iltapäivä! JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, lei­ votaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

lapsillE ja pErhEillE Pyhäkoulu on lasten oma kirkko­ hetki. Alle 4­vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kir­ kolla joka sunnuntai klo 10.

Arkipyhäkoulu torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila.

Kirjepyhäkoulu alkanut. Tied.

Helena Fyhr p. 050 380 6500.

muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tar­ joavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintara­ joitteisille tekemällä pieniä ko­ titalouksien huolto­, ylläpito­ ja kunnostustöitä. Apu on asiakkail­ le maksuton. Nikkaristi­apu vä­ litetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiin­ nostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon, niin kerrom­ me lisää.

Onnittelu- ja suruadresseja myytävänä kirkkoherranviras­ tossa.

k astEttu Julius Mikael Pitkänen, Nerea Su­ sanna Simanen, Iiris Isabella Joen­ suu, Lua Stella Maria Silva, Joonas Mikael Klingberg, Suvi Elisabet Auvinen, Jenna Katriina Taipale, Veikko Juhani Ylesmäki.

aVioliittoon kuulutEttu Antti Ensio Rönkä ja Tanja Elina Romppanen, Sami Juhani Salo­ maa ja Maria Linnea Schmidt, Timo Taisto Tissari ja Katja Val­ linkoski, Jari­Pekka Laakkonen ja Sonja Elina Väänänen.

hautaan siunattu Laila Orvokki Sirkiä 97 v, Helmi Ester Halonen 90 v, Irja Elina Kork­ ki 86 v.

Vanda svenska pastorskansliEt Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

VErksamhEt Högmässa sö 3.10. kl. 10 i Hel­ singe kyrka S:t Lars, Anu Paavola, Håkan Wikman, kyrkkaffe i kaffes­ tugan Laurentius.

Högmässa sö 3.10. kl. 12 i S:t Mar­ tins kapell, Anu Paavola, Håkan Wikman.

Markku Mattila

Sauvakävelijät lähtevät lenkil­ le joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 5.10. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Mammaraamis ke 6.10. klo 10– 11.30 suom. kerhohuone.

Eläkeläiskerho to 7.10. klo 13–14.30. ”Nimien kertomaa”, ohjaajat Riitta Eloranta ja Kirsti Viitasaari.

Vuxen–barngrupp må 4.10. kl.

9.30 i Martinristi församlingshem i Mårtensdal köpcentrum, Bre­ dängsvägen 2.

Larskören må 4.10 kl. 18–20.30 körövning i S:t Lars kapell i Hel­ singe kyrkoby, dir. Håkan Wik­ man .

ViAndakören ti 5.10. kl. 13–15, för alla som är 60+ i Dickursby kyrkas café. Dirigent är Håkan Wikman.

Vuxen–barngrupp to 7.10. kl.

9.30 i Dickursby kyrka, Stations­ vägen 12.

Dickursby pensionärskrets on 6.10. kl. 14 i Folkhälsans hus, Vall­ movägen 28.

Sorggrupp för dig som förlorat en nära anhörig inleds 15.10. kl.

17 i Dickursby kyrkas konferens­ rum, Stationsvägen 12. Gruppen träffas 15.10., 29.10., 19.11. och 3.12. Vill du dela dina tankar och upplevelser med andra i sam­ ma situation? Kontakta försam­ lingspastor Anu Paavola tfn. 050 5442671 eller diakon Carita Dahl­ berg tfn. 050 3301828 för närma­ re information.

döda Fanny Benita Antoinette Maijala 66 år, Rut Elisabet Ferm 89 år.

Yhteiset aikuistYö Pyhiinvaellusreiteillä Santiago de Compostelaan ke 6.10 klo 18.30–20.30 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Anne­ li Mylläri kertoo kokemuksistaan.

Mukana pastori Tarja Korpela.

Kahvitarjoilu klo 18.15 alkaen.

kEhitYsVammaistYö Omaiset Olotilassa ma 4.10 klo 17–18.30, Unikkotie 5 a (Vehka­ polku). Vertaistukiryhmä kehitys­ vammaisten omaisille. Lisätietoja kehitysvammaistyön diakoni Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

kuurojEntYö Viittomakielinen messu su 3.10. klo 13 Martinristin seurakuntakes­ kuksessa, Laajaniityntie 2 (sisään­ käynti Martinlaaksonpolulta).

Vastaanotto ti 5.10 klo 15–17 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

näköVammaistYö Näkövammaisten Kristillisen yhdistyksen hartaustilaisuus su 3.10 klo 14–16, Pengersalilla, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Käsityökerho ma 4.10 klo 15– 17.30 Vantaan näkövammaisten toimistolla, Orvokkitie 13. Huo­ vutusta. Kahvi 1 euron. Kaarina Haikara.

Rupattelukerho ti 5.10 klo 13–15 yhdistyksen toimistossa, Orvok­ kitie 13. Rupatellaan kahvikuppo­ sen äärellä.

Näkövammaisten ja oppaiden tutustumisilta ti 5.10 klo 17 Olo­ tilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapol­ ku).

Kuulonäkövammaisten kerho to 7.10 klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Terhi Pikkujämsä.

pErhEnEuVonta Samassa veneessä -parisuhdekurssi alkaa to 21.10. klo 16–18.30 perheasian neuvottelukeskukses­ sa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Kurssi kokoontuu neljänä peräkkäisenä torstaina. Aiheina parisuhteen vaiheet, omien lapsuusperhei­ den vaikutus nykyiseen parisuh­ teeseen, vuorovaikutus, tunteet, rakentava riitely, anteeksipyy­ täminen ja anteeksiantaminen sekä hellyys ja seksi. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330.

VapaaEhtoistYö Vapaaehtoisten peruskurssi 22.–24.10. Vihdin Riuttarannassa.

Osallistujille ilmainen viikonlop­ pu antaa perustietoa seurakun­ tien vapaaehtoistoiminnasta.

Ilmoittautumiset 8.10. mennessä,

Pitkän harkinnan jälkeen Anneli Mylläri innostui pyhiinvaelluksista.

Tie vie

Pyhiinvaellukselle lähtevän on hoidettava ensin käytännön järjestelyt.

A

nneli Mylläri lähti ensimmäiselle pyhiinvaellukselleen Espanjaan vasta perusteellisen harkinnan jälkeen.

— Meidän perheessämme mies on monien harrastusten äiti tai isä. Hän ideoi etenkin erilaisia liikunnallisia tekemisiä. Aluksi minä saatan tyrmätä idean, ja kun mies nostaa asian uudelleen esille, voin yhä jarrutella.

Kun ensimmäisen kerran tuli puhetta 00 kilometrin mittaisesta pyhiinvaellusreitistä, Annelin mielestä sille lähteminen ei tullut kuulonkaan.

Anneli sanoo olevansa asioita hitaasti kypsyttelevää tyyppiä. Hänellä on myös ollut ongelmia alaselkänsä kanssa sekä vaivanaan toisinaan kivuliaat vaivaisenluut.

anneli lainasi kuitenkin kirjastosta historiantutkija Carl Jakob Gardbergin kirjan Santiago de Compostela — Matka apostoli Jaakobin haudalle (Schildt 001). Se ei vielä tuonut kävelytuntumaa reittiin, sillä Gardberg oli kulkenut matkan autolla.

Mylläri tutustui myös Susanna Linnan kirjaan Simpukankuorelta kotiin: matkani Santiago de Compostelaan (Sley-kirjat 004). Susanna kertoi vaelluksestaan myös television Voimala-ohjelmassa.

— Kun näin ohjelman, päätin siltä istumalta, että lähden pyhiinvaellukselle ja että haluan vaeltaa 00 kilometrin matkan.

Siihen mennessä ajatus oli hautu-

elina.piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282.

olotila – olohuonE kaikEnikäisillE

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Tutustu Olotilaan 2.–3.10. klo 9–17 Tikkurilan maalaismarkki­

nut jo pari vuotta. Aivan päätä pahkaa pyhiinvaeltajat eivät vieläkään sännänneet matkaan. Ajankohta suunniteltiin vuoden päähän, kevääseen 00.

— Loppukesästä hankimme vaelluskengät. Testasimme kaupassa kolme tuntia eri kenkiä. Syksyn ja alkutalven aikana ajoimme kenkiämme sisään kävelemällä niillä aluksi kerran viikossa ja loppua kohti useammin.

— Sitten ostimme rinkat ja aloimme kävellä ne selässä. Laitoimme rinkkaan painoa, jotta kokemus olisi mahdollisimman todenmukainen.

lentoliput varattiin hyvissä

ajoin yhtiöltä, joka lensi Pariisiin varhain aamulla. Ideana oli ehtiä samana päivänä junalla Etelä-Ranskaan vaelluksen lähtöpisteeseen.

— Kaksi viikkoa ennen lähtöä lento peruutettiin. Oli selvää, että korvaavalla lennolla joutuisimme yöpymään Pariisissa. Lisäksi seuraavana päivänä oli Ranskassa yleislakko, joten jouduimme jäämään kaupunkiin toiseksikin yöksi.

— Saimme hillitä menohalujamme. Näimme, miten totta on, että ihminen päättää, mutta Jumala säätää.

Kun loppumatkasta nopea juna vaihtui hitaampaan paikallisjunaan, silmä alkoi levätä ikkunoista avautuvissa vuorimaisemissa. Periltä löytyi pyhiinvaellustoimisto, jossa ilmoittauduttiin ja saatiin pyhiinvaelluspassit.

Toimistosta sai myös sängyn numeron paikalliseen refugioon eli pyhiinvaeltajille tarkoitettuun hinnaltaan edulliseen joukkomajoituspaikkaan.

— Olin jo etukäteen kauhistellut, että samassa huoneessa nukkuisi ja kuorsaisi kymmeniä ihmisiä.

noilla. Olotila­teltan löydät Kaup­ pakeskus Tikkurissa sijaitsevan Asema Apteekin edestä.

Esillä Anneli Salosen öljyväri­ maalauksia.

Oletko vantaalainen harrastajataiteilja ja etsit töillesi näytte­ lypaikkaa? Olotilassa voit esitellä töitäsi (ei myyntiä) 4 viikon ajan.

— Ilmeeni varmaan paljasti epäilykseni, sillä kun refugion isäntä oli saanut selitettyä, miten niin naiset kuin miehetkin nukkuvat kaikki tosiaan samassa salissa, hän tarjosi meille kahden hengen huonetta. Oma huone tuntui hyvältä.

Myöhemmin selvisi, että vaellusreitin varrella on paljon myös hostelleja. Kahden hengen huoneissa majoittuu melkein samaan hintaan kuin refugioissa. Vaelluksella rahaa kului henkeä kohti noin 0 euroa päivässä.

ensiMMäisenä vaelluspäivänä

oli edessä Pyreneiden ylitys.

— Kuljimme reittiä, jota saa käyttää vain hyvällä säällä. Jälkikäteen selvisi, että se oli koko reitin rankin päivämatka.

Maaliskuun lopusta vapunpäivään sää helli suomalaiskaksikkoa. Pyhiinvaelluksesta tuli Annelille elämän käännekohta.

— Ymmärsin, kuinka vähillä tavaroilla ihminen tulee toimeen ja kuinka rikasta yksinkertainen elämä voi olla. Joka aamu lähdin huolettomana liikkeelle. Koin, että Jumala pitää minusta huolen.

Ennen kaikkea omaa jälkikasvuaan ajatellen Anneli Mylläri on julkaissut vaelluskokemuksensa kirjassa  päivää Santiago de Compostelaan.

Vaeltajan päiväkirja (Mediapinta 00).

— Siitä voi sitten lukea, miten mummi tai isomummi aikanaan vaelsi Espanjassa.

Ulla-Maija Vilmi

Pyhiinvaellusreiteillä Santiago de Compostelaan — Anneli Mylläri kertoo pyhiinvaelluskokemuksistaan ke 6.10. klo 18.0 Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie  C.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Olo­ tilan ohjaajaan.

Haluatko tehdä hyvää? Tule va­ paaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Vantaan sEurakuntiEn kEskusrEkistEri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ keskusrekisteri.

5

koonnut Heli Kulmavuori

   

j K r .

Ikivanha terveystuote

Hämäläisten valtakunta

VihrEänsäVYinEn mainos pysäyttää: Mooseksen viljaa!

Mitä se sellainen on? Spelttiä — Wakavanhaa terveysviljaa, jatkaa mainos. Ihanko siis Vanhan testa­ mentin ja Mooseksen ajalta?

Mainos on Ekomarket Ruohon­ juuren, josta kerrotaan, että vilja on peräisin Pohjois­Kymenlaaksossa si­ jaitsevalta luomutilalta. Mutta mistä Mooses?

— Kyseessä on tilan nimi. Se juontaa juurensa ­luvulle, jolloin kartanon Mooses­niminen renki rai­ vasi peltoa ja sai torppaoikeudet. ­luvulla yksi kartanon maista erotettu tila nimettiin hänen mu­ kaan Moosekseksi, tilan emäntä Pirjo Vesimäki kertoo.

Eikä Vanhan testamentin Moo­ seskaan jää aivan osattomaksi. Toi­ sessa Mooseksen kirjassa mainitaan nimittäin kolmitahkoinen vehnä.

Sillä tarkoitetaan mitä todennäköi­ simmin viljalajiketta, joka tunnetaan nykyään spelttinä. Spelttiä tosin vil­

mitä YhtEistä on Vantaalla, Mikke­ lillä, Myrskylällä, Lappeenrannalla, Kotkalla, Luumäellä ja Tohmajärvellä?

Usko tai älä, ainakin näillä paikkakun­ nilla Hämäläinen on yleisin sukunimi ja kiilaa jopa Korhosten (Vantaalla . sija) ja Virtasten (Vantaalla . sija) ohi.

Ilkka Malmbergin juttu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen syyskuun numerossa ja sen yhteyteen koottu lista yleisimmistä sukunimistä paik­ kakunnittain vahvistaa, että sukuni­ men perusteella voi päätellä, missä ovat kenenkin sukujuuret. Nyrkki­ sääntö on, että ­nen­päätteiset su­ kunimet ovat vallalla idässä, ­la/­lä­ päätteiset lännessä.

Kaupungeissa ja pääkaupunki­ seudulla sukunimet sekoittuvat ja kärkipäähän pääsevät yleisimmät sukunimet kuten Korhonen, Virtanen ja Nieminen. Onnek­ si Suomen sukunimikanta ei kuitenkaan ole näin yksipuo­ linen. Vai mitä sanotte siitä, että Pellossa yleisin sukunimi on Saukkoriipi, Savukoskella Pulska, Alavieskassa Isokään­ tä ja Keminmaalla Mäkimart­ ti?

Hämäläisten suuri määrä Vantaalla ei ole mikään ihme,

Viljaa ajalta ennen Moosesta. jeltiin kauan ennen Moosesta, ehkä jo  vuotta sitten. Ajan myötä speltti sai väistyä pelloilta satoisam­ man vehnän tieltä.

Terveysvaikutteisten ruokien buumin myötä spelttiä suositaan taas.

— Kuitupitoinen speltti sisältää enemmän kalsiumia, magnesiumia ja rautaa kuin vehnä. Speltti imey­

tyy helposti elimistöön ja parantaa aineenvaihduntaa, Johanna Koskinen Ekomarket Ruohonjuuresta luettelee.

Spelttiä saa kaupan hyllyltä muun muassa jauhoina, rouheena, hiutaleina ja suurimoina. Koskisen mielestä Mooseksen vilja on herkul­ lisimmillaan mannapuurona.

”En sulkeudu nurkkaan rukoilemaan tai lähde vuorille asumaan, vaan etsin hengellisyyttä arjesta. Olen puhunut lasteni kanssa enkeleistä ja kertonut heille, että meistä pidetään huolta.”

Kulttuuria kiireisille inFormaatio - ja tiEtoähkYn kouris­ sa rimpuilevat nykyihmiset tahtovat saada sivistystäkin nopeasti ja tii­ vistetysti.

Viime vuonna ilmestyi Henrik Langen  kirjaklassikkoa kiireisille, jossa maailmanhistorian merkit­

Näyttelijä Pamela Tola Me Naiset ­lehdessä /.

Ehkä erikoisin valinta vaikutus­ valtaisimpien kirjojen listalla on pu­ helinluettelo. Maailman ensimmäi­ nen puhelinluettelo ilmestyi vuonna  Yhdysvalloissa. Sittemmin pu­ helinluettelosta tuli kirjapainohisto­ rian suosituin painotuote.

Tuorein Taylorin listalleen valitse­ ma kirja on vuodelta : J. K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi.

Se sai tietokonesukupolven lapset lukemaan jälleen oikeita kokonaisia kirjoja.

Maijulla on Vantaan yleisin sukunimi.

Kirjojen top 50.

0.. Onnea, Siru!

● ● ●

A 

Siru on suomalainen naisennimi, jonka alkuperä löytyy mutkan kautta Sigridistä. Ensin oli muinaisskandinaavinen nimi Sigrid, joka mer­ kitsee voittoisaa kaunotarta. Siitä muodostui suomalaisnimi Siiri, josta alettiin käyttää lempinimeä Sirukka, josta syntyi Siru.

Nimipäiväänsä Sirut viettävät tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Suomessa on nimetty kaikkiaan noin tuhat Sirua. Tänä vuonna  tyttöä on saanut nimekseen Siru.

Sitruunan kuorta

nna anna, sanovat ihmiselle äidit, isät, lapset, isovanhemmat, ystävät ja työnantajat. Anna pa­ rastasi kaiken aikaa.

Ota ota, sanovat he myös. Ota kyselemättä kaikki, mitä tahdon sinulle antaa.

Pysy pysy, he käskevät. Älä muutu toiseksi äläkä lähde pois.

Mene mene, hoputtavat he. Älä roiku siellä, missä en tarvitse sinua enää.

Yhtenä kauniina päivänä saan siitä kyllikseni. Kuka minä olen? kysyn itseltäni. Mitä minä tahdon?

Se, joka osaa tämän jo, ei tarvitse harjoitusta. Mutta meille muille kirjoitan reseptin: yksi elämällinen toisten mukaan ojentumista, menetettyjen tilaisuuksien ver­

Jani Laukkanen

tävimmät romaanit käydään läpi kolmen kuvan sarjakuvina. Monta askelta syvemmälle pääsee kuiten­ kin englantilaisen kirjallisuudentut­ kijan Andrew Taylorin avustuksella.

Teoksessaan Kirjat jotka muuttivat maailman (Ajatus Kirjat ) Taylor esittelee maailman tärkeimpiä kirjo­ ja keskimäärin viidellä sivulla.

Viidenkymmenen kirjan joukos­ sa on niin kaunokirjallisuutta, filoso­ fiaa kuin fysiikkaakin.

Uskonnollisista teoksista Taylorin listalla ovat Kungfutsen Keskusteluja Raamattu, Koraani, Geoffrey luja, Chaucerin Canterburyn tarinoita ja Harriet Beecher Stowen Setä Tuomon tupa.

Maailmaa muuttaneita kirjoja ovat Taylorin mukaan kirjoittaneet myös Karl Marx, Charles Darwin, Sigmund Freud, Albert Einstein ja Mao Tse-Tung.

sillä Hämäläinen on Suomen kuu­ denneksi yleisin sukunimi. Väestöre­ kisterikeskuksen mukaan Hämäläisiä on jo  . Vaikka nimi on mitä ilmeisemmin lähtöisin Hämeestä, on se jo niin laajalle levinnyt, ettei pelkän sukunimen perusteella voi päätellä vantaalaisten Hämäläisten sukujuurista yhtään mitään.

Nyt olisikin tilausta aidoille van­ taalaisille sukunimille. Väestörekiste­ rikeskuksen mukaan esimerkiksi Re­ koloita on noin  ja Asoloitakin , mutta yhtään herra tai rouva Korsoa, Tikkurilaa, Hämeenkylää, Martinlaak­ soa tai Hakunilaa ei vielä ole.

ran turhautunutta raivoa, nyrkillinen miellyttämisen vastustusta.

Sitä soppaa ei ole helppo niellä. Siinä maistuu ohi­ tetuksi ja hyväksikäytetyksi tulemisen karvaus. Kiltin nyökyttelijän pinnan alla porisee kaikki se, mille en ole huomannut tai uskaltanut antaa tilaa. Suoranainen vi­ ha alkaa kuohua kannen alta. Vanhasta tottumuksesta panen sen nuolen osoittamaan itseäni.

Vihalla on viesti. Se kertoo, että jokin minulle tärkeä on uhattuna. Siksi viha on tarpeellinen ja viisas tun­ ne. Minun tehtäväkseni jää kysyä siltä, minkä hyvän puolesta tänään taistellaan. Pala palalta voitan maani takaisin. Pystytän portin ja jätän sen toisia varten auki.

Kaisa Raittila