Lauri 2010 nro 31 (23 9)



..

Pyhiinvaelluksella Cornwallissa sivu 6

Ei ihan tavallinen leipuri sivu 3

Kestääkö perheonni talon rakentamisen? sivu 7

Ehdokasryntäys seurakuntavaaleissa sivu 5

Zumbasta sykettä diakoniatyöhön

sivut 8–9

Jani Laukkanen

30 paria vietti hääyötä Pyhän Laurin kirkossa, sivu 4

Sini Pennanen

..

Ärsyynny ja äänestä seUrakUntavaalit ovat oikeastaan aika ärsyttävät, jos niitä vertaa vaikkapa presidentinvaaleihin. Ei mikään ihme, että vuonna 2006 presidentinvaalien äänestysprosentti oli 77,2, mutta seurakuntavaaleissa vain 14,5.

Ensimmäinen ongelma koskee jo sitä tehtävää, johon henkilö valitaan.

Presidentin tehtäviä on kysytty jo historiankokeessa koulussa ja ne ovat lähes kaikille selvät, mutta seurakunnan luottamushenkilö on kuin jonkun salaklubin jäsen, jonka toimenkuva on jäänyt hämäräksi. Ovatkohan ne luottamushenkilöt niitä kovaäänisimpiä kirkkokuorolaisia tai kirkkoherran kalastuskavereita? järjestelmä ei ole yhtään sen selkeämpi. Moni miettii, mikä on seurakuntaneuvosto (se, joka käsittelee oman kotiseurakuntasi asioita), mikä kirkkovaltuusto (se, joka päättää muun muassa henkilöstö- ja talousasioista vantaanlaajuisesti) ja mikä kumma on yhteinen kirkkoneuvosto (edellisen ”hallitus”)?

Ehdokkaiden edustamia ryhmiä tarkastellessa hämmennys kasvaa.

Mitä tarkoittaa Sanasta elämään?

Kutsuuko Tulkaa kaikki ihan oikeasti kaikkia? Onko näkemykseni Hämeenkylän huomisesta samanlainen kuin Hämeenkylän huomisella? Entä mikä mopojengi tämä Korson nuoret ja uudistusmieliset oikein on?

Kun presidentinvaaleissa pääsi nauttimaan puolueiden tarjoamia pulla- ja karkkitarjoiluja torilla, ihmettelemään ehdokkaiden esiintymistaitoja tv:n vaalipaneelissa ja valitsemaan alle kymmenestä ehdokkaasta sen vähiten eri mieltä olevan, seurakuntavaaleissa pitäisi kaiken huipuksi antaa äänensä jollekin ihan tavalliselle ihmiselle satojen joukosta.



V

antaan seurakuntien tiloista tehty es‑ teettömyyskartoitus on valmistunut.

Esteettömyyskartoituksessa tutkittiin, kuinka seurakuntien tilat kuten kirkot, kap‑ pelit, kerhotilat ja leirikeskukset soveltuvat näkövammaisille, kuulovammaisille ja lii‑ kuntarajoitteisille.

Kartoitus alkoi syksyllä 2009 Pyhän Lau‑ rin kirkosta ja jatkui läpi talven. Kohteet kartoitti Kynnys ry, apunaan joukko Vantaan seurakuntien työntekijöitä ja tilojen käyt‑ täjiä. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, kuinka tiloihin löytää, miten niihin pääsee sisään ja miten liikkuminen ja toimi‑ minen tiloissa sujuu.

— Tuloksena oli kahdenlaisia korjausehdo‑ tuksia. Osa on sellaisia, jotka voi toteuttaa heti, ja ne lisäävät tilojen käytettävyyttä. Toiset asi‑ at taas vaativat suunnittelua, kuten pyörätuo‑ liluiskan asentaminen, hissin rakentamisesta puhumattakaan, kohteita tutkinut Kynnys‑ yhdistyksen arkkitehti Niina Kilpelä sanoo.

pienet asiat tärkeitä Esteettömyyskartoituksessa tuli esiin paljon pieniä asioita, joihin moni sellainen, jolle

kuuleminen, näkeminen tai liikkuminen ei tuota ongelmia ei edes huomaa. Esimerkiksi Pyhän Annan lastenkirkon esteettömän wc:n peili on niin korkealla, ettei pyörätuolissa istuva näe itseään siitä.

Myyrmäen kirkossa esteettömän wc:n ti‑ loissa oli roskakori, joka pitäisi aukaista pai‑ namalla jalalla poljinta. Monessa wc‑tilassa käsipyyhkeet olivat liian korkealla pyörä‑ tuolissa istuvalle tai eteistilan vaatenaula‑ kon edessä oli kenkäteline, joka estää lähelle pääsyn.

— Tämä on hyvin tyypillistä. Se ei ole mikään tietoinen valinta, vaan kertoo yksin‑ kertaisesti siitä, että näitä asioita ei ole hok‑ sattu ajatella eri käyttäjien näkökulmasta.

Esimerkiksi peilin seinään laittanut henkilö on laittanut sen sille korkeudelle kuin hänelle sopii, Kilpelä kertoo.

näkö - ja kUUlovammaiset heikommalla Niina Kilpelän mielestä liikkumisen esteet‑ tömyys osataan jo paremmin ottaa huo‑ mioon, mutta näkö‑ ja kuulovammaisten huomioiminen on vielä alkutekijöissä monis‑ sa paikoissa. Näkövammainen henkilö kai‑

paisi koho‑opasteita, parempaa valaistusta tai selkeämmin taustastaan erottuvia huone‑ kaluja, kuulovammainen taas mahdollisuutta käyttää induktiosilmukkaa esimerkiksi kirk‑ koherranvirastossa tai seurakunnan tilaisuu‑ dessa.

— Liikkumisen esteettömyys huomioi‑ daan jo määräystasolla ja nämä esteet ovat niin konkreettisia ja totaalisia, että ne huo‑ mataan. Näkö‑ ja kuuloympäristön esteet‑ tömyys ei konkretisoidu niin hyvin, Kilpelä toteaa.

Vantaan seurakunnat ovat ensimmäisiä suuria seurakuntia, jotka ovat teetättäneet perusteellisen esteettömyyskartoituksen ti‑ loistaan. Esteettömyyskartoituksissa esiin tulleisiin muutosehdotuksiin suhtaudutaan Kilpelän mukaan yleensä positiivisesti, mut‑ ta erityisesti vanhojen kirkkojen muutoksiin liittyy omat haasteensa.

— Suojelunäkökanta on yksi näkökul‑ ma rakennukseen, esteettömyys toinen.

Kumpikin pitää ottaa huomioon, Kilpelä painottaa.

Hanna Antila

Hääyössä avioitui 30 paria

P

yhän Laurin kirkossa toista ker‑ taa järjestetyssä Hääyö‑tapahtu‑ massa avioitui tänä vuonna 30 paria. Tapahtuman ideoinut Tik‑ kurilan seurakunnan pastori Heikki Leppä ei pidä määrää huonona, vaikka edellisvuonna pareja olikin lähes sata. Vihkipappeja paikalla oli yhdeksän.

— Määrä tuntui oikein hyvältä.

Olimme varautuneet suurempaan joukkoon, mutta nyt hektisyyden tilalle tuli rauhallisuus, mikä on hy‑ vä juttu, Leppä kuvailee.

Perjantaina 17.9. vietetty Hääyö käynnistyi kuuden maissa, jolloin kirkon pihamaalle alkoi jo kerään‑ tyä vihkipareja ja heidän läheisiään.

Vihkiaikojen varaus aloitettiin kir‑ kon eteisaulassa puoli seitsemältä

kehitysvammaisten kirkkopyhää vietetään sunnuntaina 2.9. Sen kunniaksi Korson kirkossa järjestetään selkokielinen jumalanpalvelus kello 10, joka välitetään myös suorana lähetyksenä YLE TV1:llä.

Pyhän teemana on kristityn vapaus. rekolan seUrakUnta täytti tammikuussa 2 vuotta. Seurakunnasta on valmistunut historiikki Elävän Jumalan palveluksessa, jonka on toimittanut Kaija Taival.

ja ensimmäinen vihkiminen alkoi puoli tuntia sen jälkeen. Viimeinen pari sai toisensa kello 22.30.

Pareja oli monen ikäisiä ja van‑ taalaisten joukossa oli myös kauem‑ paa tulleita.

— Vihittäviä oli saapunut aina‑ kin Joensuun suunnalta, Oulusta, Lappeenrannasta ja Porvoosta. En osaa sanoa, mikä saa ihmiset tule‑ maan niin kaukaa, mutta joillekin se voi olla tämä ajankohta, joka so‑ pii, Heikki Leppä sanoo.

Leppä toivoo, että tapahtuma järjestetään taas ensi vuonna.

— Ei sitä ole vielä missään pää‑ tetty, mutta minusta olisi typerää katkaista näin toimiva perinne, hän toteaa.

Markku Mattila

Hanna Antila toimittaja

Seurakuntien tilojen esteettömyys kartoitettu

Sini Pennanen

presidentti alkaa olla yhä enemmän edustuksellinen henkilö, mutta seurakuntien luottamushenkilöillä on valtaa meitä lähellä oleviin asioihin. He vaikuttavat siihen, montako ihmistä diakoniatyöntekijä ehtii ensi vuonna kohdata, puretaanko vai korjataanko homeinen kirkko ja onko iltapäiväkerhossa tilaa meidänkin muksuille.

He päättävät, käytetäänkö varoja urkuihin vai ihmisiin, onko kirkollisvero prosentin vai kaksi. Osa heistä pääsee vielä kirkolliskokoukseenkin, kirkon eduskuntaan, päättämään suuremmista linjoista.

He voivat vaikuttaa juuri niihin asioihin, jotka meitä ärsyttävät, varsinkin kun eivät toimi. Marraskuussa kannattaa nähdä äänestämisen verran vaivaa. Edes demokratian tai hermojensa säilyttämiseksi.

Seutulan kappeli sai kiitosta siitä, että alttarille on esteetön pääsy ja huonekalut ovat siirrettäviä ja erottuvat selkeästi muusta ympäristöstä.

Hääpareja saapui Pyhän Laurin kirkolle myös muualta Suomesta.

Aarno Peltolan tilalle tulee Marja-Leena Murto. Hän jatkaa luottamushenkilönä ainakin tämän vuoden loppuun, jonka jälkeen uusi valtuusto aloittaa työnsä.

Historiikki seuraa seurakunnan vaiheita työaloittain. Mukana on myös seurakuntalaisten ja entisten ja nykyisten työntekijöiden haastatteluja.

heinäkUUssa menehtyneen yhteisen kirkkovaltuuston jäsenen

Rekolan seurakunnan lapsi- ja perhetoimintaan on ehtinyt osallistua jo useampi sukupolvi.

veroprosentti Vantaan seurakunnissa pysyy 1,0 prosentissa myös ensi vuonna. Näin on esitetty myös Vantaan seurakuntien strategiassa 200–2013, eikä siitä ole poikettu, vaikka seurakuntien taloudellinen tilanne Vantaalla on heikentynyt.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Jani Laukkanen

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

Kummin kaipuu k aste on odotettu tapahtuma perheessämme. Pikkuinen saa nimen, mutta ennen muuta hän saa osallisuuden Taivaan Isän suuressa perheessä. Kaste on suurenmoinen lahja lapselle.

Vanhempien rinnalle lupautuneet kummit saattavat olla lapsen tärkeitä läheisiä koko loppuelämän ajan. Kutsu kummiksi osoittaa luottamusta ja arvostusta. Käsitykset kummiudesta tosin vaihtelevat suuresti. Toiset kokevat tehtävän luonteen kastehetken todistajaksi, toisille se on elämän mittainen rinnalla kulkemisen riemu. Kummius on joillekin lapsen hengellisen kasvun tukemista, osalle kummius tiivistyy lusikan lahjoittamiseen.

Timo Ruokosen työväline on öylättipannu.

Ehtoollisleivän leipuri

Helsingin Diakonissalaitoksella valmistuu yli 10 000 ehtoollisleipää päivässä.

T

imo Ruokonen, 30, kaataa taikinaa jättiläismäistä vohvelirautaa muis‑ tuttavalle pannulle. Hänen laskies‑ saan kannen alas 125‑asteisesta pan‑ nusta kuuluu sihahdus. Timo pitelee korviaan. Tavallisesti hänellä olisi korvatul‑ pat korvissaan. Sivummalla toinen työnteki‑ jä leikkaa poljettavalla koneella isommasta levystä irti valmiita leipiä.

Suomessa valmistettavat ehtoollisleivät tehdään täällä, Helsingin Alppilassa sijait‑ sevan Diakonissalaitoksen keittiön tiloissa.

Ruokosen työpaikan ikkunasta näkyy Lin‑ nanmäelle. Taustalla soi Radio Helsinki.

— Ei täällä tarvitse kuunnella virsiä, Ruo‑ konen vitsailee.

öylätin tekijäksi sattUmalta Timosta tuli ehtoollisleivän leipuri sattumal‑ ta. Hän suoritti siviilipalveluksen Diakonissa‑ laitoksen ylläpitämässä palvelukeskuksessa Helsingin Pitäjänmäellä. Siellä hänelle vihjat‑ tiin, että Alppilassa tarvittaisiin öylätin teki‑ jää. Timo päätti kokeilla työtä.

— Se kuulosti niin hauskalta, hän sanoo.

Vuonna 2001 taloon tullut Timo on jo rutinoitunut leivän tekijä. Ehtoollisleivän leipomisessa on helppo epäonnistua, mutta Timolla öylätin valmistamisen niksit ovat jo hallussa. Hän tietää näppituntumalla, milloin leipä pitää ottaa pois pannulta.

Pannulle pitää osata sivellä mehiläisvahaa

juuri sopivasti. Sen verran, ettei taikina tartu kiinni, muttei niin paljon, että leivän pinnasta tulee röpelöinen.

— Jos mehiläisvahan sijaan käytettäisiin jotain muuta rasvaa, leivän pinnasta ei tulisi niin vaaleaa.

Timo valmistaa päivittäin 10 000–15 000 ehtoollisleipää. Yhdestä pannulla paistuvasta levystä tulee 86 ehtoollisleipää. Ennen kuin ne leikataan irti, levy laitetaan höyrykaappiin kymmeneksi minuutiksi. Muuten hauraat lei‑ vät murenisivat leikatessa.

pikkUveli tUUraa Vaikka Timo käy välillä keittiön puolella aut‑ tamassa, hänen päätyönsä on ehtoollisleipien valmistaminen.

— Työ on yksitoikkoista, mutta viihdyn hyvin omassa rauhassa. Keittiön puolella työskentely tuo vaihtelua. Siellä saa riittävästi sosiaalista kanssakäymistä, hän sanoo.

Talvisin Timolla on tapana pitää pitkä, palkaton loma. Viime talvena hän vietti neljä kuukautta enimmäkseen Etelä‑Amerikassa.

Hän on viettänyt pidempiä ajanjaksoja myös Intiassa, Nepalissa ja Kaakkois‑Aasiassa.

— Nyt voisin taas vaihteeksi olla yhden talven Suomessa, Timo miettii.

Hänen mukaansa palkka riittää hyvin elä‑ miseen pitkistä vapaajaksoista huolimatta.

— Olen aika säästäväinen luonne. Käytän rahaa kohtuullisesti Timo on onnistunut löytämään itselleen lähipiiristä sopivan tuuraajan.

— Pikkuveljeni on ollut täällä tuuraamassa minua, hän kertoo nauraen.

Ruuanlaitosta pitävä Timo leipoo silloin tällöin kotonaankin. Tänään pitäisi leipoa tyttöystävälle syntymäpäiväkakku.

sesonki kesällä ja joUlUna

Diakonissalaitoksella valmistettavien ehtool‑ lisleipien resepti ei ole salaisuus. Kahteen litraan vettä sekoitetaan suunnilleen kilon verran vehnäjauhoja. Taikina tehdään erit‑ täin kylmään veteen ja paistetaan mieluiten välittömästi.

Yhdessä päivässä Timo ehtii yleensä pais‑ taa neljän taikinan verran öylättejä. Diakonis‑ salaitoksella valmistetaan myös gluteenitto‑ mia ehtoollisleipiä.

— Niiden menekki on kasvanut joka vuosi sinä aikana, kun olen työskennellyt täällä.

Voisiko Timo vinkata, miten ehtoollisleipä kannattaisi nauttia, jotta leipä ei tartu kiinni kitalakeen?

Siihen Timo ei osaa vastata. Hän kertoo käyneensä ehtoollisella viimeksi teini‑ikäise‑ nä rippikoulun päätteeksi. Silloin hän tuskin olisi arvannut ryhtyvänsä isona ehtoollislei‑ pien ammattileipuriksi.

Ennen valkoisiin rasioihin pakkaamista ehtoollisleivät tarkastetaan yksitellen. Leivän pinnan pitää olla sileä ja värin tasaisen vaalea.

Leipien pitää olla leikattu siten, että kru‑ sifi ksikuviota ympäröivä rengas on säilynyt ehjänä. Diakonissalaitokselta ehtoollisleivät toimitetaan Kotimaa‑yhtiöille, joka myy leivät eteenpäin.

Ehtoollisleipien menekki on suurimmil‑ laan joulun alla sekä kesäisin, jolloin järjeste‑ tään konfirmaatioita ja hengellisiä kesäjuhlia.

— Kesäkuukausina meiltä lähtee noin 250 000 ehtoollisleipää kuukaudessa. Vastaa‑ va luku voi syksyllä olla jopa alle 100 000, Timo kertoo.

k aikenlainen myönteinen läsnäolo lapsen elämässä on varmasti hyväksi, mutta on outoa, miten erilaisiksi käsitykset kummiudesta ovat kehittyneet. Outoa se on siksi, ettei kirkko ole erityisen aktiivisesti muistuttanut kummiuden kasvatuksellisesta sisällöstä, ja siksi, että kummit itse haluaisivat olla nykyistä enemmän tai merkityksellisemmin läsnä lapsen elämässä, mutta eivät tiedä miten.

Kummiuden sopisi kehittyä kummin ja kummilapsen yhteisen tekemisen ja yhdessäolon ympärille.

Liian usein kummiudesta hyötyy kultasepänliike, jonne kummit marssivat lievästi syyllisyydentuntoisina lahjoja ostamaan. Arvokasta läsnäoloa ei voi tässäkään korvata tavaralla. viime aikoina on vastustettu pienten lasten kastamista vedoten yksilön oikeuteen päättää omasta uskonnollisuudestaan. Kasteesta päättävät kuitenkin vanhemmat eikä lainsäädäntö. Kaste on vanhempien rakastava kannanotto lapsen turvallisuuteen ja elämän laatuun vähintään samalla tavoin kuin lapsen fyysisestä kasvuympäristöstä huolehtiminen. Kaste ei myöskään ole este, jos lapsi myöhemmällä iällä haluaisi tietoisesti valita vaikkapa ateistisen tyhjyyden.

Suomessa on lapsia, joille ei löydy kummia perheen lähipiiristä. Samaan aikaan tuhannet suomalaiset ovat hankkineet itselleen kummilapsen ulkomailta. Miksi kummilapsen saaminen samaan tapaan Suomesta ei ole vielä mahdollista? Seurakunnat voisivat organisoida kummitoimintaa niin, että välittämisen mallia voisi kummina toteuttaa myös kotimaassa.

Soili Pohjalainen

Diakonissalaitokselta lähti 40 000 ehtoollisleivän tilaus ti 21.9.



pyhän laUrin kirkon hääyössä perjantaina 17.9. vihittiin kolmekymmentä paria.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Miten hääyö sujui?

Koulutusten hinta pilvissä

Teemu Tiainen, 23

Tuija Vinberg, 49

Kimmo Saares, 49

Kuinka keksitte vihkipaikaksenne hääyön?

— Satuimme huomaaman hää‑ yön netistä noin kuukausi sitten.

Tämä tuntui helpolta tavalta men‑ nä naimisiin, kun asummekin ny‑ kyään vaimoni Elisabetin kanssa Vantaalla. Häitä olemme suunnitel‑ leet muutaman vuoden.

— Pyysimme todistajiksi joen‑ suulaista ystäväparia, olemme hei‑ dän tyttärensä Nellin kummeja.

Hekin innostuivat menemään nai‑ misiin. Niinpä meille tulikin kak‑ soisvihkiminen. Olimme todistaji‑ na toisillemme.

Miten juhlat jatkuvat?

— Huomenna tarjoamme kak‑ kukahvit niille, jotka pääsevät tu‑ lemaan yllätyskutsuille. Vanhem‑ miltamme Kiteeltä ja Joensuusta vähän tarkistelimme etukäteen, ettei heillä ole päivälle mitään eri‑ tyisohjelmaa.

Pisteillä –, paljonko annat hääyölle?

— Annan 5 pistettä mukavan stressittömälle tilanteelle.

Kuinka keksitte vihkipaikaksenne hääyön?

— Tyttäreni asuu Vantaalla ja kertoi meille viimevuotisesta ta‑ pahtumasta. Emme halunneet isoja häitä, emmekä muutenkaan kertoa asiasta etukäteen. Halusimme silti jollain tavalla mieleen jäävän ti‑ lanteen.

— Mieheni Ari ei muista kovin hyvin päivämääriä, mutta paikat pysyvät mielessä paremmin. Kih‑ loihinkin menimme jouluna kaksi vuotta sitten Puerto de la Cruzissa.

Arin idea oli, että tulimme tänne junalla kotoamme Lappeenrannas‑ ta. Vähän stressasi, kun juna seisoi ohjelmistovian takia kolme ja puoli tuntia Villähteen pellolla.

Miten juhlat jatkuvat?

— Jatkamme iltaa tyttäreni ja poikani ja heidän avopuolisoidensa kanssa. Yöksi jäämme hotelliin.

Pisteillä –, paljonko annat hääyölle?

— Annan 5+ pistettä. Vihki‑ minen liikutti ja kosketti. Jäi hyvä mieli ja maku.

Kuinka tulit vihkipapiksi hääyöhön?

— Hääyötapahtuma‑idean isä Heikki Leppä lähetti sähköpostia Vantaan seurakuntien papeille ja kysyi, kiinnostaisiko tulla mukaan.

Ilmoitin heti, että minua kiinnostaa ehdottomasti. Olen sillä tavalla häi‑ rikkö, että erilainen ja hauska sopii.

Viime vuonna en ollut vielä töissä Vantaalla.

— Olen häänettisivuilta luke‑ nut, kuinka joku morsian on val‑ mistellut häitään kaksi ja puoli vuotta. Lopulta hän miettii, voiko häiden jälkeen olla enää elämää. Ei häiden sentään sellainen kulminaa‑ tiopiste tarvitse olla, johon kaikki tähtää ja päättyy.

Mitä haluat sanoa vihkipareille?

— Älkää pelätkö, rakastakaa!

Pisteillä –, paljonko annat hääyölle?

— Annan 5 pistettä. Niin mu‑ kavaa oli, että saksalaistoimittaja kyseli, voitaisiinko täällä vihkiä saksalaisia pareja. Ei voitaisi, mutta siunata voitaisiin.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

PAAVO VIRTASEN, 64, ensimmäinen Vantaan koti sijaitsi Kivistössä.

70 % vantaalainen

Muutimme vaimoni kanssa vuonna 1972 Helsingistä Kivistöön saatuani papin viran Kivistön kirkolta. Nykyisin asumme rivitaloasunnossa Kaivokselassa. Koko Vantaa tuli tutuksi työskennellessäni Vantaalla ensin diakoniajohtajana ja sittemmin koko seurakuntayhtymän johtajana.



nivalalais-karjalainen

Vanhempani ovat kotoisin Jaakkimasta Karjalasta. He saapuivat evakkomatkalla Keski-Pohjanmaalle Nivalaan, jossa minä synnyin sodan jälkeen. Lapsuuden maisema ja ilmapiiri vaikuttavat voimakkaasti ihmiseen. Olen huomannut, että avara ja riittävän lavea näkymä, vaikkei maisemassa olisikaan latoja, koskettaa minua.

29 % tallinnalainen

1%

Olen ollut vajaan vuoden eläkkeellä. Se on ollut mukavaa aikaa. Vahvasti aikatauluun sidotut asiat ovat jääneet pois. Noin vuosi sitten hankimme Tallinnasta keskikaupungilla sijaitsevan asunnon. Tallinnaan on helppo ja nopea matkustaa. Olen viettänyt melkein puolet eläkkeelläoloajastani siellä.

Vantaankoskella aloitettiin vuo‑ si sitten katekumenaattitoiminta eli ihmisystävällisemmin sanot‑ tuna Aikuisen usko ‑keskuste‑ lutoiminta. Toimintaryhmään viime vuonna osallistuneiden yhteisellä päätöksellä ryhmän kesto oli vain vuosi. Tänä syk‑ synä perustettiin kaksi ryhmää — toinen Myyrmäkeen ja toi‑ nen Kivistöön — joiden kesto on myös vuosi.

Katekumenaattitoiminta on maassamme verraten uutta.

Kirkko järjestää muun muassa. toimintaryhmien matkakump‑ paneille soveltuvaa koulutusta Lärkkullan hiippakuntakeskuk‑ sessa. Vaan eivätpä koulutukset ole tarkoitettu työikäisille tai köyhille: kolmipäiväisten kurssi‑ en hinta on satasia ja koulutuk‑ set on ajoitettu arkipäiville kes‑ kiviikosta lauantaihin.

Ehkä meitä työikäisiä ei va‑ paaehtoistoimintaan oikeasti halutakaan!

Maija Castrén

Yhtenäisyys ei ole ristiriidattomuutta Suomen kirkko on saanut Irja Askolasta ensimmäisen naispiis‑ pansa. Vihkimyspuheessaan hän totesi että erimielisyydet eivät tuhoa kirkkoa. Tuhoavaa sen si‑ jaan voi olla se, että kadotamme puhevälit niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä kuin me.

Kirkon hajoaminen huoles‑ tuttaa monia, sekä kirkon libe‑ raaleja että konservatiiveja. Tällä hetkellä huolta aiheut‑ taa esimerkiksi se, pääseekö kirkko homoseksuaa‑ lisuuskiistasta yli hajoamatta.

Huoli saattaa liittyä siihen, että kirkossam‑ me on tavattu korostaa ykseyttä ja yhtenäisyyttä ja erimielisyydet ja ristirii‑ dat on nähty hajottavina teki‑ jöinä. Kirkon yhtenäisyys ja sa‑ manmielisyys on tavattu liittää yhteen. Nyt kun kirkossa ollaan avoimen erimielisiä esimerkik‑ si juuri homoseksuaalisudesta, huoli kirkon hajoamisesta on ymmärrettävä.

Ovatko erimielisyydet ja ris‑ tiriidat välttämättä yhteisöjä tu‑ hoavia? Kyllä ovat, mutta vain jos yhteisö itse uskoo näin. Ris‑ tiriidat voivat hajottaa yhteisön, joka vaalii käsitystä yhtenäisyy‑ destä samaa mieltä olemisena ja ristiriidattomuutena. Tällaiset yhteisöt tyypillisesti hiljentä‑ vät erimielisyyksiä ja ristiriitoja juuri yhteisön hajoamisen uhka‑ kuvaan vetoamalla. Tästä syystä harmoniaa, samanmielisyyttä ja ”opillista puhtautta” vaalivat yhteisöt hajoavat ja lahkoutuvat helpommin kuin demokraatti‑ semmat yhteisöt.

Erimielisyyksiä voidaan lä‑ hestyä myös demokraattisesti, siten, että yhteisön ykseyteen ei

pyritä vähemmistöjen äänien ja ristiriitojen hiljentämisen kus‑ tannuksella.

Kirkossa on keskenään eri‑ mielisiä ryhmiä ja monenlaisia ihmisiä. Yksi seikka kuitenkin yhdistää meitä kaikkia. Me kaik‑ ki olemme potentiaalisesti haa‑ voittuvaisia yhteisössä, joissa ”toisia” eli eri mieltä olevia ja vä‑ hemmistöjä hiljennetään yksey‑ teen vetoamalla. Meitä kaikkia yhdistää inhimillinen haavoittu‑ vaisuus, alistetuksi ja syrjityksi tulemisen mahdollisuus.

Ymmärrys tästä voikin toi‑ mia uudenlaisen yhteisöllisyy‑ den perustana, sellaisen, jossa, kuten Irja Askola sanoi, me em‑ me näe erilaisia ja eri mieltä ole‑ via ihmisiä kirkkoa hajottavina vihollisina vaan lähimmäisinä, jotka tarvitsevat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi samalla tavalla kuin mekin.

Sari Roman-Lagerspetz

Tekstiviestit ARTIKKELISSA Viro on toista maata kerrottiin, kuinka Neu‑ vostoliitto sodan jälkeen ”kut‑ sui” inkeriläiset Suomesta. Ehkä tässä olisi voinut käyttää maal‑ lisempaa ilmausta ”määräsi pa‑ lauttamaan”. Varsinkin kun — kuten nykyään jo kaikki tietävät ja uskaltavat myöntää — mitään taivaspaikkaa ei rajan takana ol‑ lut tarjolla.

Serdobolis

OTSIKOLLA Uskoko suurin? kir‑ joitit homojen ja lesbojen vihol‑ lisista. Luepa Jumalan sanasta Kolmas Mooseksen kirja. Siel‑ lä on selvää tekstiä, mitä mieltä kaiken luoja ja holhooja on asiasta.

Ei lähimmäisenrak‑ kaudella, ole ystä‑ vä hyvä, mitään tekemistä tämän asian kanssa. Raa‑ matussa viimei‑ nen tuomio puhuu siitä. Hyvä ihminen, ei se ole lähimmäisen‑ rakkautta, että synti pitäi‑ si hyväksyä, kun Raamattu sen selvästi osoittaa synniksi. Jeesus sanoo myös ”älkää eksykö”.

MIKÄ ÄRSY TTÄÄ?

Vuosi 58

PIISPA VIHITTIIN ja musiikki oli juhlallista ja tunnelma juh‑ lallinen, mutta ehkä vielä jos‑ kus saadaan katsoa telkkarista piispanvihkimyksestä, jossa on kunnon bändi ja kunnon meno ja Blues Brothers ‑leffan kirkko‑ tunnelma. Vähän tätä aikaa ja kansainvälisyyttä!

SEURAKUNNAN hallintoelimiin näyttää pyrkivän ihmisiä, jotka eivät osaa täyttää ehdokaspape‑ reita. Ohjeet ovat jääneet luke‑ matta. Epäilyttää, jäävätkö myös esityslistat lukematta, jos nämä pääsevät vaaleissa läpi.

MINULLE ON kyllä aikoinaan

rippikoulussa taottu päähän, et‑ tä tanssi on syntiä. Mutta eipä kai se sitten olekaan, jos seura‑ kuntakin järjestää tansseja!

548 ehdokasta Seurakuntavaalien ehdokasmäärä kasvoi Vantaalla yli sadalla.

Y

hteensä 548 vantaalaista on aset‑ tunut ehdolle seurakuntavaaleis‑ sa, kun heitä neljä vuotta sitten oli 432. Kirkkovaltuustoon pyrkii 250 ehdokasta ja seurakuntaneuvos‑ toihin 298. Ehdokaslistoja on 56.

Valitsijayhdistysten perusta‑ misasiakirjoihin on monessa seu‑ rakunnassa pyydetty täydennyksiä ja tarken‑ nuksia muun muassa oppiarvoihin ja ammat‑ tinimikkeisiin. Vaalilautakunnat käsittelevät tehdyt korjausesitykset kokouksissaan 1.10., minkä jälkeen ehdokaslistat vahvistetaan ja ehdokkaat saavat numerot äänestystä varten.

Yhteiseen kirkkovaltuustoon valitaan 51 jäsentä, seurakuntaneuvostoihin 100. Seu‑ rakuntavaalit käydään Vantaalla 14. ja 15.11.

Ennakkoon voi äänestää 1.–5.11.

Äänestä ennakkoon 1.–5.11.

Vaalipäivät 14. ja 15.11.

Uudistusmielisiä ja perinteisiä Seurakuntavaaleissa Vantaalla on mukana seitsemän suomenkielistä valitsijayhdistys‑ tä. Poliittisista ryhmistä oman listansa ovat koonneet Vantaan kokoomus ja sosialidemo‑ kraatit Sosialidemokraattinen seurakuntavä‑ ki ‑nimellä. Muita ryhmiä suomenkielisissä seurakunnissa ovat Avoin seurakunta, Sanas‑ ta elämään, Hämeenkylän huominen, Tulkaa kaikki ja Korson nuoret ja uudistusmieliset, joka käytännössä on osa valtakunnallista Tul‑ kaa kaikki -liikettä.

Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa omat listansa ovat koonneet SDP, kokoomus ja RKP. Sosialidemokraattien listan nimi on Socialdemokratiskt församlingsfolk, koko‑ omuksen Samlingspartiet och obundna ja RKP:n Kyrkan mitt i byn. Lisäksi mukana on sitoutumaton ryhmä Vi i Vanda.

Seurakuntavaalien valitsijayhdistyksissä ja niiden tavoitteissa on nähtävissä kahtiajakoa.

Sanasta elämään ‑ryhmä painottaa muun muassa naisen ja miehen välisten avioliittojen tukemista ja raamattuopetuksen tärkeyttä.

Tulkaa kaikki ‑liike puolestaan kertoo koon‑ neensa ehdokkaiksi uudistusmielisiä ja on asettanut tavoitteekseen muun muassa sek‑ suaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamisen kirkossa.

Sosialidemokraattinen seurakuntaväki on listannut konkreettiseksi tavoitteekseen esi‑ merkiksi Tikkurilan kirkon peruskorjauksen aloittamisen välittömästi ja nuorten aikuis‑ ten messujen lisäämisen. Vantaan kokoomus puolestaan tahtoo lisätä seurakuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja vahvistaa ar‑ kipäivän luterilaisuutta.

Avoin seurakunta ‑ryhmä painottaa eri‑ laisuuden ja nykyajan vaatimusten hyväk‑ symistä perinteitä kunnioittaen sekä työ‑ paikkojen turvaamisesta. Korson nuoret ja uudistusmieliset haluavat nimensä mukai‑

sesti saada lisää nuoria luottamushenkilöiksi.

Hämeenkylän huominen on asettanut tavoit‑ teekseen muun muassa ystävätoiminnan jär‑ jestämisen maahanmuuttajille sekä lapsi- ja perhekerhojen toiminnan turvaamisen.

Nelisenkymmentä alle 30-vuotiasta Nais- ja miesehdokkaita näissä vaaleissa on melko saman verran. Seurakuntaneuvostoi‑ hin pyrkii 131 miestä ja 167 naista, yhteiseen kirkkovaltuustoon 124 miestä ja 126 naista. Äänestysmahdollisuuden avautuminen jo 16-vuotiaille on houkutellut ehdokaslistoille aiempaa enemmän alle 30-vuotiaita ehdok‑ kaita. Vantaalla heitä on ainakin 42, joista muutamat ovat vasta 18-vuotiaita.

Ehdokaslistoilla on myös joitakin paikalli‑

sesti tai valtakunnallisesti tunnettuja henki‑ löitä kuten Tikkurilan Tulkaa kaikki ‑listalta kirkkovaltuustoon pyrkivä toimittaja Johanna Korhonen ja seurakuntaneuvostoon pyr‑ kivä tutkijatohtori Sari Roman-Lagerspetz.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pietari Jääskeläinen pyrkii kirkkovaltuustoon Tik‑ kurilan Sanasta elämään -ryhmässä.

Itä-Vantaan kokoomuslaisten ja sitoutu‑ mattomien listalla Hakunilassa on elokuva‑ ohjaaja Jean Bitar ehdolla seurakuntaneu‑ vostoon, Hämeenkylän kokoomuksen ehdok‑ kaana kirkkovaltuustoon pyrkii yrittäjä ja tapakouluttaja Kaarina Suonperä. Rekolan sosialidemokraattien riveistä kirkkovaltuus‑ toon pyrkii kaksi entistä Vantaan kaupungin‑ johtajaa, Pirjo Ala-Kapee ja Erkki Rantala,

joka toimii nykyisinkin kirkkovaltuustossa ja ‑neuvostossa.

Korsossa Nuorten ja uudistusmielisten lis‑ talla on kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneu‑ vostoon ehdolla arkkipiispan varjovaaleissa tunnetuksi tullut pastori Juha Luodeslampi.

Korson Sanasta elämään ‑ryhmän ehdok‑ kaana valtuustoon ja seurakuntaneuvostoon on Ruoka-apu-yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Ilmonen.

Yhteisen kirkkovaltuuston nykyinen pu‑ heenjohtaja Matti Lehtonen ei ole ehdokkaa‑ na seurakuntavaaleissa.

Lisätietoa ryhmien taustoista ja tavoittees‑ ta on saatavilla osoitteessa www.seurakunta‑ vaalitvantaalla.fi.

Hanna Antila

5

Kelttien pyhällä reitillä Cornvallin maaseudulla voi kulkea pyhimysten jalanjäljissa.

C

ornwall on Brittein saarten kau‑ neimpia seutuja. Siellä on loppu‑ mattomilta tuntuvia hiekkaranto‑ ja, huikaisevia maisemia ja posti‑ korttimaisia kalastajakyliä.

Myös Britannian historia on Cornwallissa kauneimmillaan — ja julmimmillaan. Sydäntäraas‑ tavat rakkaustarinat kietoutuvat merellisiin raakuuksiin merirosvoineen ja hylynryöstä‑ jineen.

Cornwall on kuuluisa myös monista le‑ gendoistaan ja kansantaruistaan. Karut kal‑ liot ja alati raivoava meri ovat olleet oivaa kasvualustaa kertomuksille keijukaisista, me‑ renneidoista ja jättiläisistä. Myös varhaiskris‑ tilliset pyhimykset ovat jättäneet jälkensä niin cornwallilaisten tarinoihin, paikanni‑ miin kuin kirkkoihinkin.

Kelttiläisyydestä kristinuskoon Cornwall on kelttipaikka siinä missä Skot‑ lanti, Wales, Irlanti ja Ranskan Bretagne.

Muiden kelttien tapaan cornwallilaiset ovat ylpeitä omasta kulttuuriperinnöstään. Krei‑ vikunnan kansallispyhimyksen, pyhän Pira‑ nin mustavalkolippuja liehuu kaikkialla.

Kristinusko kulkeutui kelttien hallitse‑ maan Irlantiin 400-luvulla lähinnä kauppi‑ aiden, orjien ja siirtolaisten mukana. Tosin kunnia kristinuskon tuomisesta näille seu‑ duille annetaan yleensä Irlannin kansallis‑ pyhimykseksi kohotetulle pyhälle Patrickille.

Myös Cornwallin suojelupyhimys pyhä Piran oli alun perin irlantilainen. Legendan mukaan pakanat sitoivat hänet myllynkiveen ja heittivät mereen odottamaan hukku‑ miskuolemaa. Meri kuitenkin tyyntyi, ja pyhimys huuhtoutui rannalle Cornwallissa.

Pyhä Piran aloitti kristinuskon julistamisen samantien. Tosin hänen ensimmäiset kuuli‑ jansa olivat maatilan eläimiä.

Kristinuskon leviämisen myötä monet pakanalliset paikat hylättiin ja niiden tilalle perustettiin kristillisiä keskuksia, yleensä luostareita.

Aikojen kuluessa kelttien tavat painuivat unohduksiin tai sulautuivat kristinuskoon.

Varhaiset kelttipyhimykset jättivät kuitenkin merkkejä itsestään muun muassa Britanniaa halkoville pyhiinvaellusreiteille.

Pyhä Piran on Cornwallin ja tinanlouhijoiden suojelupyhimys.

Saaressa sijaitsevan Pyhän Mikaelin linnan paikalla on aiemmin ollut luostari.

Vanhoja teitä

jo 500-luvulla, ja se on saanut nimensä Unynimiseltä pyhimykseltä.

Euroopassa on paljon vanhoja pyhiinvael‑ lusteitä, jotka aikoinaan veivät pyhimmistä pyhimpään, Pohjois-Espanjan Santiago de Compostelaan.

Cornwallissa on yksi näistä reiteistä. Se on nimeltään St Michael’s Way ja toimi ir‑ lantilaisten ja walesilaisten pyhiinvaeltajien vaellustienä Espanjaan.

Vuonna 1987 Euroopan Neuvosto antoi St Michael’s Waylle eurooppalaisen kulttuuri‑ reitin tittelin. Reitti on merkitty tyylitellyllä simpukankuorella. Sama symboli on käytössä pyhiinvaellusreiteillä muuallakin Euroopas‑ sa.

Pyhän Mikaelin reitti on 20 kilometriä pitkä, ja sen varrelle osuu monta tärkeää var‑ haiskristillisyyden symbolia.

Reitti alkaa St Uny ‑kirkolta Lelantista.

Kirkkoparka on ollut hautautuneena hiek‑ kaan ja mutaan pariinkiin otteeseen, mutta on kaivettu esiin 1200-ja 1600-luvuilla. Paik‑ ka on ollut pyhiinvaeltajien kohtauspaikka

Keihäänkärkiä ja hautapaaseja Seuraavana kohteena sisämaahan päin on Trencrom Hill. Paikalta on löydetty ikivan‑ hoja keihäänkärkiä, ja edelleen Trencromissa on nähtävissä muinaisten majojen jäännök‑ siä.

Majat on tehty symmetrisistä kivistä, jois‑ sa on syviä koloja. Yhden legendan mukaan kivet ovat jättiläisen ympäriinsä heittelemiä.

Tutkijoiden mukaan kivet voivat olla joko luonnon tai ihmisen muovaamia. Yksimieli‑ syyteen ei kivien eikä kolojen alkuperästä ole kuitenkaan päästy.

Alueella on myös kivikehä, jonka arvel‑ laan olevan muinainen kelttien pyhä paik‑ ka. Samantapaisia kivipaasirakennelmia on Corn­ wallissa muuallakin, ja niihin liittyy erilaisia legendoja.

Yksi pyhiinvaellusreitin etapeista on Ludgvan kirkko, jonka nykyinen ulkoasu on 1400-luvulta. Hautausmaalla on kuitenkin graniittisia hautapaasia, joiden arvellaan olevan 600-luvulta. Näin ollen myös tämän kirkon mailla ovat muinaiset pyhiinvaeltajat kokoontuneet.

Pyhän Mikaelin linna Pyhiinvaellusreitti loppuu pittoreskiin Ma‑ razionin kylään. Sen edustalla kohoaa vuori,

jonka rinteellä on linna nimeltä St Michael’s Mount. Linnalla on eräänlainen serkkulinna Mont Saint Michel Normandiassa Ranskassa.

Molemmilla linnoilla on samantapainen tausta — sopiva sekoitus historiaa ja legen‑ doja. Kuulemma jopa arkkienkeli Gabriel on ilmestynyt molemmilla paikoilla 400-luvulla.

Itse arkkienkeli Mikael, jonka mukaan lin‑ nat ovat saaneet nimensä, oli kansantarujen mukaan hurjapäinen lohikäärmeiden tappaja.

Lohikäärmeillä viitattiin taruissa ilmeisesti vanhoihin pakanauskontoihin, jotka Mikael pyyhkäisi pois.

Cornwallissa on ollut kaupankäyntiä jo 350 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, ja St Michael’s Mount ‑linnaan liittyy monta legendaa, joissa yhdistyy historiallisia tosi‑ asioita ja hiuksia nostattavia kansantaruja.

Yhden tarun mukaan linna on ilkeän jät‑ tiläisen rakentama. Maanläheisempi historia kertoo, että paikalla on ollut munkkiluostari jo 1100-luvulla. Pyhät veljet asuivat linnassa vuosisatoja. Nykyään se toimii museona.

Linnaan pääsee laskuveden aikaan kävel‑ len, muuten veneellä.

K ävely kirkastaa ajatukset Pyhiinvaellusreitit keräävät kävelijöitä. Yksi innokas reitillä kulkija, Emma Evans kuvai‑ lee vaellustunnelmiaan iloisiksi ja puhdis‑ taviksi.

— Saan valtavaa iloa näistä pyhistä rei‑ teistä. On uskomaton tunne, kun ajattelee, että samoilla poluilla ovat kävelleet jo mui‑ naiset pyhiinvaeltajat.

— Täällä pystyy irtautumaan arkirutii‑ neista, ratkomaan ongelmia sekä olemaan yhteydessä luontoon. Pystyy ajattelemaan ja jopa rukoilemaan ihan omassa rauhassa. Il‑ man hälinää, pyhillä paikoilla. Olosta tulee puhdistunut. teksti ja kuvat Katarina Boijer

6

Hans von Schantz

Koko perheen työmaa

O

makotitalon rakentamisen sano‑ taan olevan kova koettelemus eri‑ tyisesti lapsiperheelle. Aikataulut tökkivät, budjetti venyy, pinna ki‑ ristyy ja elämä tuntuu jumittuvan rakennustyömaan, rautakaupan ja sotkui‑ sen kodin välille.

Tämä kaikki on tuttua myös Hanne Pekanpalolle, joka pääsi muutama viikko sitten muuttamaan omakotitaloon Aso‑ laan miehensä Heikin ja lastensa Mintun, 4, Nuutin, 2, ja Hillan, 5 kk, kanssa. Vaik‑ ka talo on yhä keskeneräinen, Pekanpalo on helpottunut.

— Näin jälkikäteen sanoisin, että ra‑ kentaminen meni ihan kivasti. Kaikkea pientä yllätystä tuli kuitenkin matkan var‑ rella, ja keväällä oli rankempi jakso, kun olin viimeisilläni raskaana ja tuntui, ettei talo valmistu ikinä, Hanne muistelee.

Talonrakentamisen aikana pelastuk‑ seksi nousivat lastenhoidossa auttaneet isovanhemmat ja se, että Hanne Pekan‑ palo malttoi antaa itselleen tiettyjä va‑ pauksia.

— Meillä ei todellakaan ollut raken‑ nusaikana siistiä, lapset söivät välillä val‑ misruokaa ja muumit pyörivät telkkarissa.

Jo raskaus verotti voimia niin paljon, että annoin itseni olla välillä terveellä tavalla itsekäs.

haaveissa iso eteinen ja kodinhoitohUone

Ajatus omasta talosta oli houkuttanut Hanne ja Heikki Pekanpaloa koko hei‑ dän kymmenvuotisen yhdessäolonsa ajan.

Asiaa piti kuitenkin kypsytellä, sillä Hei‑ kin ajatus rakentaa talo Asolaan, Kehä III:n taakse ja hänen omien vanhempiensa talon kupeeseen mietitytti Hannea.

— Sanoin, että minulla on tietyt ehto‑ ni, jos alamme rakentaa Asolaan. Halusin ison eteisen ja kodinhoitohuoneen ja mah‑ dollisuuden vaikuttaa sisustusratkaisuihin niin, että tänne tulee vaikka vaaleanpu‑ naiset sisäkatot, jos tahdon sellaiset.

Pariskunta päätyikin selkeään työn‑

Hanne Pekanpalon mielestä rakentamisesta selviää, kun pyytää apua ja on itselleen armollinen. Takana Minttu, sylissä Hilla ja oikealla Nuutti. jakoon, josta ei lipsuttu. Rakennusalalla työskentelevä Heikki sai lähes yksin vas‑ tata talon materiaaleista ja rakenteellisista ratkaisuista sekä osallistua rakennustöihin päivätyönsä ohella, Hanne hoiti lapset ja piti huolta vanhasta kodista, kolmiosta Länsi‑ Vantaalla.

Ratkaisu toimi hyvin ja hassua kyllä, kumpikin oli sitä mieltä, että toisella on ras‑ kaampaa. Heikki sääli vaimoaan, joka vietti päivät lasten kanssa ja joutui hoitamaan kauppareissutkin ilman autoa. Hanne suri miestään, joka kävi töissä ja vietti kaiken muun ajan työmaalla.

— Aivan kuten sukulaiset joskus totea‑ vat lapselle ”oletpa kasvanut”, Heikki ihmet‑ teli, että ovatpa meidän lapset kasvaneet.

Häntä myös harmitti, kun me muut vietim‑ me lähes koko kesän mökillä ja häneltä jäi moni asia näkemättä, kuten se kun meidän

Hilla söi ensimmäisen kerran mustikoita, Hanne kertoo.

älä Unohda pUolisoa lattialistojen väliin

Talonrakentamiseen ryhtyvälle Hanne Pekanpalo antaa pari vinkkiä. Ensiksikin kannattaa hyväksyä se, ettei aika millään riitä kaikkeen. Hän neuvoo pyytämään apua ja puhumaan heti suoraan asioista, jotka vaivaavat. Silloin huolet eivät kasva niin suuriksi.

Puolison kanssa pitäisi yrittää puhua muustakin kuin lattialistoista ja välipohjan villoituksesta.

— Kannattaa soittaa vaikka kesken työ‑ päivän toiselle — vaihtaa kuulumisia ja ker‑ toa, mitä on lasten kanssa tehnyt, sellaisia tavallisia juttuja, hän opastaa.

Muuttaminen ja uudelle asuinalueelle

sopeutuminen on sujunut perheeltä hyvin, vaikka 4‑vuotiasta Minttua muutto askar‑ ruttikin.

— Minttu mietti paljon sitä, mitä tava‑ roita hän saa ottaa mukaan uuteen kotiin.

Nyt hän kuitenkin tykkää asua täällä, kun tilaa on enemmän. Uusia kavereitakin hän on saanut seurakunnan kerhosta, Hanne‑ äiti kertoo.

Kuten omakotitaloilla on tapana, Pekan‑ palojen kotikin teettää töitä vielä pitkään.

Talosta puuttuu lautaverhoilu ja maali. Sau‑ na pitäisi rakentaa ja pihakin on mullin‑ mallin. Kompromisseja on tehty ja tehdään tulevaisuudessakin, mutta aivan kaikesta ei ole tarvinnut tinkiä.

— Sen vaaleanpunaisen sisäkaton sain!

Se on tuolla kodinhoitohuoneessa — ja se on ihana, Hanne hehkuttaa.

Hanna Antila

”Meillä ei todellakaan ollut rakennusaikana siistiä, lapset söivät välillä valmisruokaa ja muumit pyörivät telkkarissa.”

Sini Pennanen

Painavaa vettä

E

nsi silmäyksellä Länsimäen kirkon sali tuo mieleen takkahuoneen.

Tunnelma on levollinen ja kotoisa. Kirkon verhoilu on punatiiltä ja lämpimänsävyistä puuta. Päikki Prihan suunnittelemissa tekstiileissä on kotikutoista henkeä. Ja tiilistä muurattu saarnatuoli kieltämättä on vähän kuin tulisija. Sieltä kai sitten palavasti saarnataan.

Kaiken lämpöisen keskellä tammipuisella telineellä lepäävä kastemalja näyttää jäälohkareelta. Se on paksua, rosoista lasia.

Kastemalja telineineen on tuontitavaraa. Se on Balzar Beskow -nimisen ruotsalaisfirman valmistama, niin kuin

kirkkosalin penkitkin. Astialla on miehekkäältä kalskahtava nimi: Matteus.

Miksi juuri Matteus? Ilmeisesti siksi, että ilman evankelista Matteusta ei tarvittaisi kastemaljaakaan. Kastekäsky nimittäin löytyy Matteuksen evankeliumin lopusta.

Kastemaljaa käytetään muutaman kerran kuukaudessa. Vaikka se on kirkon henkilökunnalle tärkeä työväline, niin erityisen käyttäjäystävällinen se ei ole. Pohjassa ei ole tulppaa, josta kasteveden saisi kätevästi tyhjennettyä.

Niinpä vahtimestari joutuu kantamaan painavan maljan sakastiin asti, jotta saa kaadettua vedet pois.

Kaisa Halonen

länsimäen kirkko Kerokuja 9 ●

Vuonna 198 valmistuneen punatiilisen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Alicja ja Paavo Sollamo.

●

Tarkkaan ottaen kyseessä on seurakuntatalo, mutta alusta asti rakennusta on kutsuttu kirkoksi.

Kirkkona sitä myös käytetään: kirkkosalissa pidetään jumalanpalvelus joka sunnuntai.



2

1

Diakoniatyöntekijä Pia Olkkonen saapuu Peijaksen sairaalaan berliininmunkki mukanaan. Hän menee tapaamaan asiakasta, joka on ilmoittanut haluavansa jutella diakoniatyöntekijän kanssa. Hissillä ylös ja neljän miehen huoneeseen. Yksi nukkuu, toinen lähtee ovesta ulos, kolmatta ei näy. Sänkyjen päädyssä, keskellä huonetta on televisio, johon silmä väkisin tarttuu.

Halataan, ja Pia ojentaa tuliaisensa. Asiakas oli toivonut munkkia, kun he olivat edellisenä päivänä soitelleet ja sopineet tapaamisesta. Mies istuu sängylle ja Pia tuolille sängyn viereen. Pöydällä on pari tyhjää limsapulloa, hammasharja

Tikkurilan Walkers-nuorisotilan eteisessä seisoskelee väkeä. Vapaaehtoistyöntekijä Esko istuu rappusten edessä. Hän toimii järjestyksenvalvojana ja kerää numerolaput tulijoilta. Laput on jaettu heille kirkossa, jossa vietettiin juuri ehtoollista.

Tikkurilan kirkossa on joka tiistai kello 12 hartaus ja sen jälkeen ruokaa tarjolla vähävaraisille ja yksinäisille. Ruokatarvikkeet tulevat Ruoka-apu-yhdistykseltä ja ruoan valmistavat vapaaehtoiset. Tarjolla on perunamuusia, uunimakkaraa ja vihanneksia. Juotavaksi on piimää, maitoa ja vettä. Pöydille on aseteltu kukkia ja vihreät kynttilätuikut. Pia Olkkonen seisoo kollegansa kanssa ruokailutilan ovella, tervehtii tulijoita kädestä pitäen ja toivottaa tervetulleeksi.

Ruokailun kuluessa Pia käy juttelemassa yhden jos toisenkin ihmisen ja yrittää muun muassa selvittää erään kadonneen kaverin puhelinnumeroa. Paikalla vallitsee rauhallinen ja ystävällinen tunnelma. Eräs rouva olisi mieluusti ottanut vähän enemmän salaattia ja pätkän makkaraa lisää, mutta ne olivat ehtineet jo loppua.

Pieni puheensorina säestää noin kuudenkymmenen hengen ruokailua. Kotiinviemisiksi saa ottaa leipäpusseja. Joskus paikalla on ruokittu 110 henkeä. ”Viikon kohokohta”, on yksinäinen ruokailussa kävijä kerran todennut.

ja -tahna. Käydään läpi kuulumisia: kuka on käynyt viimeksi, onko kipuja, minkälainen on olo, milloin koittaa kotiinlähtö?

Mies ottaa munkin ja alkaa syödä sitä. Pia sanoo naurahtaen, että munkki oli oikeastaan tarkoitettu jälkiruoaksi, toivottavasti ruokahalu ei mene sen takia. Sovitaan syntymäpäivätapaamisesta ja siitä, kuka seuraavaksi tulee käymään — toinen diakoniatyöntekijä vai pappi — tai kenen kanssa soitellaan. ”No joko nyt täytyy mennä?” kysyy mies, kun Pia alkaa tehdä lähtöä. Lähtöhalauksen jälkeen hän toteaa, että Piasta pitäisi tehdä kirkkoherra. Niin mukava ja kaunis hän on.

●●

Sana diakonia on kreikkaa ja tarkoittaa palvelua.

●● Diakonia on kristinuskoon perustuvaa palvelu- ja avustustyötä. ●● Diakoniatyötä tehdään seurakunnissa sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten voimin. ●●

3

Ryhmänohjauksessa Pia Olkkonen saa kuulla tuoreet kommentit siitä, miten vähävaraisten ja yksinäisten ruokailu meni järjestäjien silmin katsottuna. Koolla on 13 vapaaehtoistyöntekijää, jotka hoitivat ruoan valmistuksen ja tarjoilun, pöytien koristelun, tiskit ja järjestysmiesten hommat sekä kirkossa että ruokailussa.

Jokainen saa vuorollaan kertoa päällimmäiset tuntemuksensa. Kuulostaa siltä, että pääosin kaikilla oli mukava päivä, vaikka keittiössä lisäväki olisikin ollut tarpeen, kiertoilmauuni ei pelannut kunnolla, likaiset ja puhtaat astiat olivat menneet sekaisin ja reistailevat hanat olivat tuottaneet päänvaivaa.

Diakoniatyöntekijät ovat saaneet joko diakonissan (sairaanhoitaja) tai diakonin (sosionomi) koulutuksen.

Pauli antaa Juhalle kehuja siitä, kuinka hienosti tämä osasi sanella pelisäännöt pullojen kanssa kirkkoon pyrkiville — kirkon alueella kun ei saa juopotella. Pauli saa puolestaan kiitoksen siitä, että hän osaa antaa toiselle positiivista palautetta.

Kokoontumisen lopuksi Pia pyytää kaikki loppurinkiin.

Käsi toisen käteen ja ristiin jokaisen edessä niin, että vasen on aina päällimmäisenä. Kohta ilmoille kaikuu laulu Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Sen jälkeen rukoillaan Herran siunaus. Pia sanoo kiitos. Kädet irtoavat käsistä ja kiepsahdetaan ringistä ulos. Vapaaehtoisten työntekijöiden pois lähtiessä kuuluu vain, että kiitos, kiitos. Kaikille kiitos!

Ihmis

Diakoniatyöntekijän työssä pitää välittä

4

Keskiviikkona kello 18 aikoihin soivat Tikkurilan kirkon kellot kutsuen arki-illan ehtoolliselle. Kirkkosalissa istuu kourallinen ihmisiä. Vanhempia rouvia ryppäänä, muutama mies siellä täällä ja ehkä pariskunta etuosassa vierekkäin. Alttarilla palaa kaksi kynttilää.

Siellä on kukkia ja ehtoollisvälineet. Pappi ja ehtoollisavustaja Pia Olkkonen istuvat etupenkissä.

Kun alkuvirsi ja urkujen ääni kajahtavat ilmoille, syttyy messun tunnelma, vaikka kanttori laulaakin lähes yksin. Pappi lukee psalmia ja sen jälkeen tunnustetaan synnit lukemalla värssy virsikirjasta.

Joku ehkä osaa sen ulkoa.

Uskontunnustuksena lauletaan virsi 732, minkä jälkeen pappi kävelee alttarille, kaataa viinin ja asettelee leivät. Kun ehtoollisen asetussanat jo kaikuvat, ovesta ehtii vielä joukkoon mukaan nuori aikuinen. Arki-illan ehtoollinen voi helposti mennä kokonaan ohi, sillä yleensä se kestää vain puolisen tuntia.

Yhteen ääneen luetun Isä meidän ‑rukouksen jälkeen Pia menee alttarille, polvistuu ja nousee ylös. Seurakunta laulaa Jumalan karitsan seisoen. ”Tulkaa minun luokseni kaikki työn kuormittamat”, lausuu pappi, ja ehtoollinen voi alkaa. Ehtoollisvieraita on yksi pöydällinen. Pappi jakaa leivän, Pia viinin. Ihan viimeisenä ehtoollisen saa Pia.

8

seltä ihmiselle

ää toisesta, ajaa autoa ja jaksaa kuunnella. Pääsimme tutustumaan Pia Olkkosen erilaisiin työtilanteisiin.

5

Diakoniapäivystyksessä on hiljaista. Pia Olkkonen on kahden tunnin ajan valmis kuuntelemaan, jos joku haluaisi tukea, apua tai helpotusta huoliinsa ilman ajanvarausta, ilman lippujen ja lappujen täyttämistä ennakkoon.

Vastaanotolle voi kävellä suoraan kadulta. Vain humalaiset käännytetään takaisin, sillä siinä tilassa keskustelemisesta ei ole hyötyä. Sovitut asiat voivat unohtua. Uudestaan voi tulla selvin päin.

Diakoniatyöntekijän vastaanotolla saa puhua surusta, kriisistä, väkivallasta ja päihdeongelmista, ja yhdessä työntekijän kanssa yritetään löytää seuraava siirto. Diakoniatyöntekijän tehtävä on haasteellinen, sillä koskaan ei tiedä, minkälainen tilanne voi tulla eteen. Mutta kokemuksensa perusteella Pia voi sanoa, että niin rankkaa ei olekaan, etteikö siitä voi selvitä.

Samaan aikaan, kun Pia odottaa diakoniatoimistossa asiakkaita, toinen työntekijä vastaa toisaalla puhelimeen. Päivystysajat Tikkurilassa ovat maanantaisin ja torstaisin kello 10–12.

Joskus päivystysasiakkaita on niin paljon, että aikaa ei ole kuin pari minuuttia asiakasta kohden.

Ja siinä ehtii sopimaan vain seuraavan tapaamisen.

Toisinaan ei näy ketään, niin kuin nyt. Pia ehtii tehdä paperitöitä, kunnes tämän kerran ainoa asiakas ilmaantuu paikalle. tekstit Nina Riutta kuvat Jani Laukkanen

Kuka? ●●

Nimi: Pia Olkkonen

●●

Ikä: 39

●●

Koulutus: Diakonissa eli sairaanhoitajadiakoniatyöntekijä.

●●

Työpaikka: Tikkurilan seurakunta, jossa on kuusi diakoniatyöntekijää.

Olkkosen vastuualueina ovat vapaaehtoistyö ja rippikoulu.

●●

Työn vastapainona: Zumba, juoksu, kävely luontopoluilla ja talvella avantouinti aamulla ennen töihin tuloa.

●●

Parasta työssä: Monipuolisuus.

Saa olla hetken aikaa olkapää.

●●

Haastavinta työssä: Työn rajaaminen.

●●

Motto: Vaikka vain pienin askelin ja yksi askel kerrallaan, niin eteenpäin mennään.

9

tuomasmessu Rakkaus lähimmäiseen ei tunne rajoja.

Suomen Lähetysseuran Tasauskeräys auttaa kehitysmaiden ihmisiä kohti parempaa tulevaisuutta.

Tänä vuonna pääkohteemme ovat Mauritania ja Senegal, joissa ilmastonmuutoksesta johtuva aavikoituminen vaarantaa ravinnon ja puhtaan juomaveden saamisen.

Sinäkin voit tehdä oman osuutesi ja tasata hyvinvointia maailmassa.

Rakkaudella ei ole rajoja.

Osallistu Tasaus-keräykseen: www.tasaus.fi

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Keräyslupa: Manner-Suomi OKH626A, voimassa 2009–2010, myönnetty 3.12.2008, Etelä-Suomen lääninhallitus.

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan?

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi

IHMINEN KYSYY –TAPAHTUMA

HERÄNNÄISSEURAT

26.9.2010 Hotelli Arthurin juhlasalissa, Vuorikatu 17, Hki Klo 15.00

Elämän alun ongelma Tutkija, FT Vesa Palonen Kärsimyksen ongelma Toimittaja, teol. maist. Pasi Turunen Klo 17.00 F5-jumalanpalvelus Saarna ”Kuka Jeesus oikein on?”

Aikuistyön sihteeri, diakoni Seppo Palonen

Palveluksessasi Pia Hurme, LKV, YEAT

Järjestää Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys

Laillistettu kiinteistönvälittäjä pia.hurme@lkvtuijahurme.fi Välityspalkkio vain lopuun saatetusta työstä, osakehuoneistot 3,69% ja kiinteistöt 4,92% sis. alv. 23%.

Palkkio toteutuneesta myyntihinnasta.

Huom! Emme peri erikseen markkinointi- ja asiakirjakuluja.

Pienet spelttihiutaleet Luomulaatuinen lumous, terveellinen tuttavuus!

Syksyn seurakuntavaalit lähestyvät.

Vantaan Lauri on Vantaan seurakuntayhtymän oma, tuttu ja kotoisa, laajasti luettu media.

Jakelu Itellan kautta osoitteettomana kaikkiin vantaalaisiin koteihin, pois lukien mainoskieltotaloudet.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Hellävaraisesti esihöyrytetyistä spelttihiutaleista valmistuu lumoava luomupuuro kymme- Tällä kupongilla 23.-26.9.2010 nessä minuutissa. Vatsaa hel- Mooseksen Vilja livä, kuiturikas spelttipuuro Spelttihiutaleet, 600 g on ravinteikas ratkaisu aamujesi aloitukseksi.

Suomalainen luomutuote /pss - Sinun ja ympäristösi (4,16) 5,83 /kg (6,93) parhaaksi.

ESSE

3,50

Tuoreeks,

Vaalialennuksemme on jopa 30 % ilmoitushinnoista!

Ota yhteyttä ja kysy lisää, ilmoitusmarkkinointi: Paula Kaijanto 020 754 2247 040 509 7865 paula.kaijanto@kotimaa.fi

Onko rasva syntiä? sivu 6

NU RUU K E T T I P A K

aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pääkaupunk la Paketti, jol lähes

500.000 LUK IJAA!

Kruunupaketti tavoittaa pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa!

17

6.5.10

Telinevoimistelija Tomi Tuuha sivu 7

Maarit Niiniluoto tuntee iskelmien ikävän sivu 15

Pyydä tarjous!

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

Maiju Hämäläisen

Ensimmäinen

ÄITIENPÄIVÄ

keskiaukeama

www.kotimaa-yhtiot.fi

terveeks. jUlkaisija Vantaan seurakunnat. kUstantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitUs Unikkotie  B, Tikkurila (PL ), 01301 Vantaa, ☎ 09 830 27, faksi 09 8230 13, vantaan. lauri@evl.fi. toimitUksen sihteeri Arja Vasara, ☎ 09 830 27, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎ 09 830 287, pauli.juusela@evl.fi. toimitUspäällikkö Heli Kulmavuori, ☎ 09 830 237, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎ 00 20 381, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 830 319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 830 23, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 09 830 297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitUsmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 7 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 7 227, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 7 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 7 231. ilmoitUshinta mv 1,0 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ilmoitUsten vastaanotto ja valmistUs Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020 7 227, faksi 020 7 233, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitUsneUvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saanUt lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde



Räppäriveljekset Karim ja Samir, sivu 3

ukkanen

Mooseksen Vilja:

Ihmistä etsimässä.

SEURAKUNTAVAALIT 2010

www.lkvtuijahurme.fi

Speltti - Wakava nha terveysvil ja

La 25.9. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 26.9. klo 10 Kirkkopyhä Lohjan kirkossa, Sibeliuksenkatu 2. Saarnaa Juhani Elenius. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Eija Fuller ja Karoliina Virkamäki. Klo 18 Pakilan kirkon Yläsalissa, Palosuontie 1, Hki.

R o m a a n e j a

Ruotsalaistyttöjen matka juurille Iraniin Marjaneh Bakhtiari: Toista maata.

Otava 2010.

Yllättävää kerrostaloystävyyttä Muriel Barbery: Siilin eleganssi.

Gummerus 2010.

Muriel Barberyn romaani Siilin eleganssi on erikoinen yhdistelmä viihderomaanin kepeyttä ja viisasta filosofointia. Se on juuri sellaista kirjallisuutta, jota voi tulla vain ranskalaiselta kulttuurialueelta.

Kirjan kerronnassa on hengenheimolaisuutta ranskalaisen uuden

Ostetaan Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostan kultaesineitä + taidelasia.

H.Kemp@luukku.com P. 044 297 8853.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Anja Snellman: Parvekejumalat.

Otava 2010.

Anja Snellmanin uutuusromaanis‑ sa Parvekejumalat kuvataan somali‑ perhettä, jonka tytär Anis haaveilee turhaan länsimaisten tyttöjen eli ”lu‑ mikkien” oikeuksista ja vapauksista.

Anisia määrää ankara islam, jonka pienimpiäkin sääntöjä ahdasmielinen perhe noudattaa. Veljet vahtivat hauk‑ kapartion tavoin lahjakkaan tytön jokaista yritystä laajentaa elämänpii‑ riään.

Anis alkaa kuitenkin ottaa yhä enemmän uskallettuja vapauksia. Hän haaveilee meikeistä, poikien tapaami‑ sesta, musiikista, Madonnan konser‑ tista ja ympäristöasioiden ajamisesta.

Hänen päässään risteilevät yhä pa‑ hemmin vapaudenlinnun houkutuk‑ set, vanhempien opit ja jopa muinai‑ nen isoäitien menneisyys kaukana Afrikassa ja lukutaidottomien naisten elämänhallintakeinot.

Samaan aikaan muslimiksi käänty‑ nyt aktivisti Alla Pohjola, liberaalien vanhempien kaikenkokenut tytär, pe‑ rustaa uuden paluun liikkeen, jonka tarkoitus on auttaa ihmisiä löytämään tie islamiin.

Snellman kirjoittaa taas vahvasti ja väkevin kuvin. Hänelle tyypillinen tekniikka on suoltaa asioita huimana ryöppynä eteenpäin. Siitä seuraa tie‑ tynlainen luettelomaisuus, joka välillä ihastuttaa ja hetkittäin kyllästyttää.

Olisiko Pohjolan perheen kuvauksessa hitunen kirjailijan itseironiaa — niin meheväksi on piirretty kaikki aatteet

aallon elokuvien surumielisyydelle ja irtonaiselle raikkaudelle. Sisällön puolesta Siilin eleganssissa on roppakaupalla viehättävää urbaania yhteisöllisyyttä. Ei ihme, että kirjasta on tullut maailmanmenestys.

Tapahtumien polttopisteessä ovat yhden kerrostalon muutamat asukkaat. Talon portinvartijalla Renéellä on ammattinsa kautta aitiopaikka tarkastella parempiosaisten arkea. Tosin hän ei ole mikään ihan tavallinen portinvartija, vaan lennokas, ihmisten ja ilmiöiden yläpuolelle kurottava pohtija.

Kirjan toinen päähenkilö on 12-vuotias Paloma. Hän on varhaiskypsä, teatraalinen ja pateettisten itsetuhoajatusten ympäröimä tyttö.

Hänen älykkyytensä ja herkkyytensä voi huomata vain hengenheimolainen, eli portinvartija Renée.

Kirja käynnistyy hitaasti, hienostelevasti ja vähän ärsyttävästikin. Kahden naiskertojan ajatukset, havainnot ja assosiaatiot elämästä tulevat kuitenkin hitaasti hiipien läheisiksi. Eriikäisiä päähenkilöitä yhdistää se, että

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

läpikäynyt ja lehtien palstoilla diivaileva kirjailijaäiti?

Snellman on etsinyt faktoja islamin käytännöistä, ajatteluta‑ voista ja perhe‑elämästä. Tiukan perheen kuvaus nostaa lukijalta hiukset pystyyn. Teos ei sinänsä lisää ymmärtämystä vaan ehkä kau‑ hua: jos tällaisia on paljonkin kes‑ kuudessamme, mitä tulee tapahtu‑ maan? Naisiin kohdistuvat ihmisoike‑ usloukkaukset ovat karmeaa luettavaa, ja on kai siis syytä uskoa, että niitä tapahtuu meilläkin?

Romaanin tapahtumat kiihtyvät kuin suppilokierre, joka vääjäämättä huipentuu hirvittävään loppuun. Lop‑ puratkaisun jälkeen seuraa hiukan makaaberi juonenkäänne vielä kuin pisteenä i:n päälle — mielestäni se on jo turha. Ajankuvauksena romaani on jälleen kerran taitava. Snellmanilla on kyky pistää kaleidoskooppinsa ajan virtaan ja pyydystää sieltä olennainen.

Eila Jaatinen

Anja Snellman kirjoittaa länsimaisuutta ihailevasta somalitytöstä ja muslimiksi kääntyneestä suomalaisnaisesta.

kumpikin koristelee ajatuksissaan arkitodellisuutta vähän hienommaksi ja henkevämmäksi, mitä se todellisuudessa on.

Puolen välin jälkeen myös juoni alkaa tempaista mukaansa. Taloon muuttaa ulkomaalainen mies ja syntyy epäsäätyinen ja epätodennäköinen, ja ehkä juuri siksi mielenkiintoinen romanssi. On aina mukava lukea, kun ihmiset löytävät jotain heille hyvin merkityksellistä. Samalla Barberyn kirjassa on hyvin surumielinen pohjasävy. Se tekee lopulta kirjasta jotain ihan muuta kuin saattoi odottaa.

Hannu Kylkisalo

Lissabonissa itseään etsimässä Pascal Mercier: Yöjuna Lissaboniin.

Tammi 2010.

Sveitsiläisen Peter Brierin, taiteilijanimeltään Pascal Mercierin romaani alkaa mukaansa tempaavasti. Ikäänty-

Katja Lösönen/Otava

Romaanin Toista maata siskokset 1-vuotias Parisa ja 13-vuotias Baran ovat tottuneet siihen, ettei heidän perheensä vastaa stereotypioita.

Tyttöjen vanhemmat ovat maahanmuuttajia Iranista, mutta he asuvat mukavassa omakotitalossa Malmössä. Isällä on hyvä työ yliopistolla ja kodin siivouksesta vastaa bosnialainen siivooja, ei suinkaan perheen äiti. Kaiken huipuksi isä Mehrad on sitä mieltä, että maahanmuuttajien ongelmat ovat heidän itsensä aiheuttamia.

Vanhempiensa kauhuksi Parisa saa päähänsä, että hän haluaa matkustaa Iraniin tutustuakseen juuriinsa ja ottaakseen valokuvia kouluprojektiin.

Alkuvastustelun jälkeen Parisa saa luvan lähteä, mutta mukaan pakotetaan pelokas pikkusisko, joka on viranomaisten pelossa hunnuttamassa itseään jo lentomatkalla.

Perillä siskoksia odottaa toisenlainen Iran kuin he odottivat. Täti asuu hulppeassa talossa ja serkkutyttö Negar, jota siskokset kutsuvat salaa The Bitchiksi, on merkkivaatteissa bilettävä ja räppiä kuunteleva nuori nainen. Hän näyttäisi Ruotsin-serkuille mieluummin lumilautailevia tyttöjä ja Teheranin yöelämää kuin ahdasmielisyyttä ja köyhyyttä.

Parin viikon matka herättää lukijassa paljon ajatuksia. Kuka oikeastaan on ennakkoluuloinen ja olisivatko perheen asiat sittenkään huonommin, jos vanhemmat olisivat jääneet Iraniin?

Iranissa syntyneen, mutta Ruotsissa pitkään asuneen Marjaneh Bakhtiarin romaanissa parasta antia ovat lennokas kieli ja kulttuurierojen kuvaus. Lukijan on kuitenkin välillä vaikea pysyä mukana yli 00-sivuisessa tarinassa, joka vilisee hämärään rooliin jääviä sivuhenkilöitä.

Hanna Antila

Tytöstä naiseksi ankaran islamin varjossa

vän latinan kielen lehtorin Raimund Gregoriuksen arkirutiineihin sekoittuu pari sattumaa, jotka kääntävät hänen koko elämänsä suunnan.

Gregorius löytää antikvariaatista kirjan ja tapaa sillalla naisen. Näiden kahden omituisella tavalla toisiinsa limittyvän tapahtuman seurauksena Gregorius poistuu kesken oppitunnin luokastaan Bernistä ja lähtee yöjunalla Lissaboniin.

Gregoriuksen antikvariaatista löytämä kirja on 2 vuotta aiemmin kuolleen portugalilaislääkärin Amadeu de Pradon omaelämäkerrallinen tilitys.

Kirjan arvoitus saa Gregoriuksen kulkemaan pitkin Lissabonin kujia etsimässä Amadeun tunteneita ihmisiä.

Amadeun tarina jopa varastaa tilan itse Gregoriuksen tarinalta. Mutta Gregorius onkin ihminen, joka etsii itseään kirjojen ja muiden ihmisten tarinoiden kautta.

Yöjuna Lissaboniin on kunnon vanhakantainen ylistys kirjallisuudelle, kielelle — ja Portugalille. Se on samalla kirja rohkeudesta, sillä Amadeun vaiheisiin liittyy maassa 190-luvulla harjoitettu terrori toisinajattelevia kohtaan.

Kaikkein riipaisevinta yksilötasolla on Amadeun isäsuhde. Huippulahjakkaalla ja täydellisenä pidetyllä ihmisellä on oma akilleen kantapäänsä. Isä ei sairaalloisessa marttyyriudessaan kyennyt koskaan antamaan pojalleen tämän tarvitsemaa tukea ja tunnustusta.

Pascal Mercierin Yöjuna Lissaboniin tuo kokonaisuutena mieleen portugalilaisen mestarin José Saramagon. Niin Mercier kuin Saramagokin nostavat jalustalle tietotekniikan murrosta edeltävän, tutkivan ja palapelin tavoin rakentuvan kirjallisuuden. Tosin sattuma ohjaa vain Gregoriuksen elämää. Kirjan toisen surullisen sankarin kohtalo oli jo valmiiksi kirjoitettu.

Hannu Kylkisalo

Vuokrata halutaan VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Siistit ja hyvätapaiset opiskelijatyttö + koira etsivät yksiötä, kimppakämppähuonetta tai muuta pientä asuntoa pk-seudulta. P. 050 5260 117/Siru.

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03



Hammashoitoa Tilaa Hammaslääkäri Beata Espoo: Timo Röyskö Heikkinen ilmainen Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti gsm 0400-718473 kylpyhuoneKokoproteesit 600€ pari nyt!350€ kartoitus Yksi kokoproteesi

timo.roysko@blosius.fi

Särkypäivystys

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Ajanvaraus

☎ 622 2727

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

kartoitus Ikkunoiden pesutnyt! ammattitaidolla, myös hankalat, Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

P. 040 502 3270 petri.takkula@blosius.fi

Tilaa ilmainen

Helsinki: Petri Takkula

Pienmuutot ja kuljetukset todella gsmilt.041-4402311 edullisesti ja viikonloppuisin.

kylpyhuone-

www.muuttokuljetus..kotikone.com

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

p. 050 569 0477

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Pianisti Annalina Backman musisoi Myyrmäen kirkossa muun muassa Jorma Hynnisen kanssa.

M

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Kahden muusikon vuoropuhelua Markku Mattila

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Hautauspalveluja

yyrmäen kirkossa soi syk‑ syn aikana erilaisia kah‑ den muusikon kokoon‑ panoja. Kirkko, kamari ja lied ‑sarjassa kuullaan viulua ja pianoa sekä eri laulajia ja pianoa. Joka konsertissa pianon koskettimien takaa löytyy Annalina Backman.

— Konserttisarjan ideana on tuoda esiin se, miten eri tavalla kahden henkilön kokoonpanoissa tehdään yhteistyötä, Backman ker‑ too.

Ensimmäisessä konsertissa sun‑ nuntaina 26.9. vietetään venäläistä iltaa. Ohjelmassa on Sergei Prokofjevin ja Pjotr Tsaikovskin teoksia.

Backmanin kanssa musisoi viulisti Leena-Maaria Kantlin.

Backmanin mukaan illan ohjel‑ massa näkyvät selvästi parimusi‑ soinnin erot.

— Viimeiseksi soitettava Pro‑ kofjevin sonaatti on vuoropuhelua ja ehdottomasti sekä viulistin että pianistin juttu. Tsaikovskin teok‑ sessa Souvenir d’un lieu cher viulisti selkeästi johtaa.

tiheitä ja hUrjia liedejä Jos ensimmäinen konsertti on Kirkko, kamari ja lied ‑sarjasta se ”kamari”, niin toinen konsertti 24.10. on täysiverinen saksalainen lied‑ilta. Carolina Backman laulaa Johannes Brahmsin Zigeuner‑lie‑ dejä ja Olga Nikolskaja-Heikkilä esittää Robert Schumannin laulu‑ ja. Jorma Hynnisen ohjelmistossa on poimintoja Hugo Wolfin Möri‑ ke‑liedeistä.

Annalina Backman ei allekirjoi‑ ta väitettä, että liedit olisivat aina surumielisiä ja raskaita.

— Esimerkiksi noissa Zigeuner‑ liedeissä on välillä hurja meno.

Backmanin mukaan liedien in‑ tensiteetti on niin tiheä, että ne ovat vielä selvemmin vuoropuhelua kuin kamarimusiikki.

— Suurin ero on se, että liedeis‑

Annalina Backman soittaa tänä syksynä kolmessa konsertissa Myyrmäen kirkossa. sä on teksti. Laulajalle teksti sa‑ nelee tulkinnan koko ajan, mutta myös pianistin on ymmärrettävä teksti ja otettava siitä vastuu.

Esimerkiksi jo alkusoitossa pia‑ nistin tehtävä on johdatella laulaja ja yleisö liedin tunnelmaan.

sUomalaisten kavalkadi Konserttisarjan viimeinen ilta 21.11. on omistettu suomalaisille lauluil‑ le. Niitä esittävät sopraanot Päivi Aarnio-Kepsu, Katariina Manninen ja Jaana Siitonen.

Ohjelmassa on pitkä rivi 1800‑luvun lopun ja 1900‑luvun alun klassisia säveltäjiä kuten Se-

lim Palmgren, Leevi Madetoja ja Erkki Melartin. Joukossa ovat myös enemmän pianomusiikista tunnettu Heino Kaski ja ooppe‑ roista muistettu Joonas Kokkonen.

— Joonas Kokkosen laulut tule‑ vat lähemmäs meidän aikaamme eivätkä ole enää niin romanttisia kuin varhaisempien säveltäjien, Backman sanoo.

Katriina Harviainen

Kirkko, kamari ja lied -konserttisarja su .., su .. ja su .. klo . Myyrmäen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma  e.

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

Hoidetaan parisuhdetta

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

T

K&P

untuuko siltä, että parisuhde tarvitsisi juuri nyt erityistä huomiota? Kaikki on oikeastaan hyvin, mutta silti jotain puuttuu? Tikkurilassa perheasiain neuvottelukeskuksessa alkaa neljän kerran parisuhdekurssi, jossa on hyvä tilaisuus antaa aikaa kumppanille ja parisuhteelle ja saada ehkä uutta näkökulmaa samalla kaavalla meneviin tilan‑ teisiin. Kurssi on tarkoitettu kaikille parisuhteensa hoitamisesta kiinnostuneille.

Innostutko näistä aiheista: parisuhteen vaiheet, omien lapsuusperheiden vaikutus nykyiseen pari‑ suhteeseen, vuorovaikutus, tunteet, rakentava riitely, anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen, hellyys ja seksi? Jos innostuit, ilmoittaudu parisuhdekurssille perheasiain neuvottelukeskukseen numeroon 09 830 6330. Samalla voit kysyä kurssista lisätietoja.

Ryhmien kokoontumisissa kuullaan lyhyitä alus‑ tuksia, tehdään erilaisia tehtäviä ja keskustellaan oman parin kanssa ja ryhmässä. Ohjaajina toimivat perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo.

HAUTAKIVET

Myydään hautakiviä Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius



Kurssilta voi saada uutta potkua parisuhteeseen.

Samassa veneessä -parisuhdekurssi alkaa to .. klo –. perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie  a A, . krs

Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto suljetaan ti 28.9. klo 11.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakUnilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13.

Messu su 26.9. klo 11. Pirkko Yrjölä, Harri Nurminen, Heli Peitsalo.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 28.9. klo 13–14.30.

Raamatun lukua, keskustelua, rukousta tiistaisin klo 18–20. Mariitta Nuortie ja Petri Häkkänen.

Virsivartti ke 29.9. klo 12.30.

Aamurukous torstaisin klo 8.30–10. Mariitta Nuortie, Anneli Rajamäki.

Kompletoriomessu to 30.9. klo 18–19. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri.

länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Kaikille avoimessa tilassa mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin lounas klo 11 hintaan 2,5 €.

Lisätietoja toiminnasta diakonit Laura Alho p. 050 560 5693 ja Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503.

Messu su 26.9. klo 10. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki ja puuroaamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Omaishoitajien vertaisryhmä ti 28.9. klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

pyhän annan lastenkirkko Koulutie 11

Hiljainen lauantai la 2.10. klo 12–18. ”Sydämen ja ruumiin rukous”. Mukana Lasse Maarala. Hinta 8 €, sis. keittolounaan ja kahvit.

Ilm. elina.piippo@evl.fi, p. 050 321 3282.

lapsille ja perheille Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla sunnuntaisin klo 10–11. Kotipyhäkoulu Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D klo 11–12 seuraavasti: 3.10., 17.10., 31.10., 14.11. ja 28.11.

Kaikenikäisille lapsille, alle 4-vuotiaat voivat tulla yhdessä isomman sisaruksen tai vanhemman kanssa. Tied. p. 050 493 5154.

Hyvärisillä, Riekkomäentie 8 keskiviikkoisin klo 18–19 aina parittomilla viikoilla. Kaikki yli 4-vuotiaat lapset tai vaikka kokonainen perhe yhdessä ovat tervetulleita.

Seikkailupyhäkoulu sunnuntaisin klo 14–15.30. Kokoontuminen Rajakylässä Pallotie 42:n pihalla!

Mukaan säähän sopivat ulkoiluvarusteet, evästä ja juomapullo.

23.9.–30.9.

mUUta

lammaskUja 2 B kerhotila

Oletko menettänyt läheisesi?

Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi yhdessä muiden kanssa. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 8306 500 syyskuun loppuun mennessä. Ryhmä alkaa lokakuun alussa ja ohjaajat soittavat jokaiselle ryhmäläiselle ennen ryhmän alkamista. Tiedustelut kappalainen Vesa Häkkinen p. 050 434 3030 ja diakoni Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Lojuuko nurkissasi lankoja, joilla ei ole käyttöä? Nyt voit tuoda tai postittaa niitä Länsimäen kirkolle Äiti Teresa -peittopiirin käyttöön. Langoissa olisi hyvä olla villaa vähintään 50 %. Lankoja otetaan vastaan Länsimäen ja Hakunilan kirkoilla. Voit myös postittaa Peittopiirin langat, Länsimäen kirkko Kerokuja 9, 01280 Vantaa.

Marjatan maalauskursseilla loka- ja tammikuussa vielä muutama paikka vapaana. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 18–20.30.

Yhden kurssin hinta 21 € sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen.

Ilm. ja tiedustelut virastoon p.

830 6500.

Kirjallisuuspiiri ma 14.10 klo 12.

Aiheena Jaakko Tapanisen kirja Lähikuvassa Eero Huovinen.

Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15.

Poikkea kahville ja viivy pidempäänkin.

Pähkinärinteen lähetyspiiri parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 18. Seuraava 29.9. Vieraana nimikkolähetti Jorma Haivio, joka kertoo Meksikon katulapsi-, lastenkoti- ja pyhäkoulutyöstä.

Naisten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Vetäjänä Helena Lemettinen.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä torstaisin parittomilla viikoilla klo 13. Ryhmä ei kokoonnu 30.9.

k astettU Minea Angelina Junttila, Siiri Elina Rantanen, Onni Viljami Juhani Kaksonen, Otto Mikael Pehkonen, Vili Esa Vihtori Turunen.

avioliittoon kUUlUtettU Jarno Oiva Ilmari Halla-aho ja Reeta-Mari Emilia Remes, Arto Kalevi Tuominen ja Marjut Anneli Heiskanen.

haUtaan siUnattU Sauli Tauno Severi Räsänen 84 v, Eero Antero Reiman 82 v, Raija Helena Kurvinen 59 v, Kaija Tellervo Matikainen 55 v.

Hämeenkylä kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 –12, p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Hämeenkylämessu su 26.9. klo 10. Saarna Anna-Kaisa Inkala, liturgia Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Messussa on esirukousosio. Kirkkokahvit.

Kirkkokuoro tiistaisin klo 18– 19.30 kirkkosalissa. Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

Oopperakerho ke 29.9. klo 17.30 seurakuntasalissa. Aiheena kansallisooppera, alustajana taiteellinen johtaja Mikko Franck.

Keskusteluryhmä 12.10. alkaen tiistaisin klo 14–15.30 takkahuoneessa. Tule oppimaan kanssamme masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. Ryhmä kokoontuu viikottain 8 kertaa. Tavoitteena on rakentaa oma ”työkalupakki” masennuksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Apuna käytetään työkirjaa. Ohjaajina toimivat diakoniatyöntekijät Satu Enrold ja Anne Puumala. Ilmoittautumiset 5.10. mennessä diakoniatoimistoon p. 830 6472.

Avoin ympäristöpäivä, Ympäristötietous, tunnetta ja toimintaa to 7.10. klo 12–16 seurakuntasalissa. Puhujina kansanedustaja Timo Juurikkala, kirkkohallituksen ympäristövastaava Ilkka Sipiläinen ja kuvanveistäjä Jorma Lehtonen.

lammaspolkU 1 kerhotila Pähkinämessu su 26.9. klo 12.

Anna-Kaisa Inkala ja Hannu Lehtikangas. Uudenlainen jumalanpalvelus, jossa avataan pyhä pähkinä. Messussa otetaan erityisesti lapset huomioon. Mehutarjoilu.

Käsityöpiiri HAIK tiistaisin klo 13–14.30. Valmistetaan neuleita, mm. sukkia ja kintaita myyjäisiin.

Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle.

Vastaanotetaan myös keräysvaatetta ja leluja lahjoitettavaksi edelleen.

Aikuisten raamattupiiri parillisilla viikoilla torstaisin klo 16. Seuraavat 23.9. ja 7.10. Piirin vetäjänä vuorottelee seurakunnan teologi.

vapaalan seUrakUntatalo Vanha Hämeenkyläntie 5

Kenian piiri parillisilla viikoilla torstaisin klo 12. Seuraava 23.9. ja 7.10.

Kohtaamispaikka parittomilla viikoilla torstaisin klo 12. Ei kokoonnu 30.9. diakonian syysretken vuoksi. Seuraava 14.10.

nUorille Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18–20.30 kirkon nuorisotilassa. Tarjolla vapaamuotoista yhdessäoloa, jutustelua, pingistä, biljardia ja lautapelejä.

Isokoulu keskiviikkoisin klo 19 seurakuntasalissa. Isokoulu on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat toimia isosena seurakunnan rippikouluissa.

lapsille ja perheille

Rippikouluun pääsee myös aikuisena.

Aikuisena rippikouluun

J

os rippikoulu on jäänyt nuorena käymättä, asi‑ an voi paikata aikuisena. Vain rippikoulun käynyt pääsee kirkossa nai‑ misiin ja voi saada kummilapsen.

Aikuisrippikou‑ luun kuuluu ryhmä‑ tapaamisia, seura‑ kunnan tilaisuuksiin osallistumista ja itse‑ näistä opiskelua.

Syksyn 2010 aikuisrippikoulut alkavat seuraavasti: ●

●

●

avioliittoon kUUlUtettU

Lapsikuoro tiistaisin klo 16.45– 17.45. Kaikki laulavat 7–13-vuotiaat lapset mukaan! Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

Perhekerhot maanantaisin klo 9.30–11 Lammaspolku 1:ssä ja Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2. Tiistaisin klo 9.30–11.00 Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9. Keskiviikkoisin klo 9.30–11 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3.

Jukka Sakari Savonen ja Nina Johanna Östman, Henri Juhani Huovinen ja Outi Katariina Hynninen.

mUUta

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Kahvikammari ke 29.9. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalolla, os.

Kastanjakuja 1 A. Talon ja lähiympäristön asukkaat ovat tervetulleita tutustumiskahville. Mukana diakoniatyöntekijä Satu Enrold.

Diakonian syysretki to 30.9.

Kuntokallioon. Virkistytään ja hiljennytään yhdessä. Lähtö klo 9 ja kotiinpaluu klo 15.30. Hinta 10 e ruokailuineen. Ilmoittautumiset diakoniatoimistoon p. 830 6472.

Roomalaiskirjeen luento to 30.9. klo 18.30, Kalajärven kappeli. Aiheena Suun tunnustus ja sydämen usko, luku 10 ja luennoitsijana Jouni Salko. Hämeenkylän seurakunnan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Kalajärven alueen yhteiset Roomalaiskirjeen luennot jatkuvat koko syyskauden.

Nuorten leiri Enä-Sepässä 8.– 10.10. Hinta 37 e. Ilmoittautuminen viimeistään 22.9. Tiina Huhtalalle p. 050 557 2128 tai Tuula Vanhaselle p. 041 535 0264.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

k astettU Tuomo Kalevi Palenius, Jesse Olavi Isosalo, Tatu Risto Ilmari Telaranta.

Korso kirkkoherranvirasto

diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

korson kirkko ja

seUrakUntakeskUs Merikotkantie 4, p. 830 6558

Maisema kukkii – Anja Lammisen akvarellinäyttely 15.10. asti.

Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tapahtumien yhteydessä.

Vanhemman väen piiri to 23.9. klo 13, Antti Kupiainen. Laulattamassa Inkeri Jääskeläinen tyttöineen.

Naisten saunailta to 23.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 23.9. klo 18.30 kirkkosali II:ssa.

Kehitysvammaisten kirkkopyhän jumalanpalvelus su 26.9. klo 10 televisioidaan. Kutsuvieraina ja toteuttajina ovat kehitysvammaiset, ja koko kirkko on varattu heille. Emmehän vie paik-

Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla ke 29.9. klo 19. Tiedustelut pastori Vappu Olsbo p. 00 1 10, vappu.olsbo@evl.fi.

Tikkurilan kirkon kahviossa to 30.9. klo 17. Tiedustelut pastori Kristiina Kartano p. 00 33 2372, kristiina.kartano@evl.fi.

Hämeenkylän kirkolla katekumenaatti ti .10. klo 18.30.

Aikuiseen uskoon perehdyttävän ryhmän yhteydessä voi suorittaa rippikoulun. Tiedustelut pastori Anna-Kaisa Inkala p. 00 18 912, anna-kaisa. inkala@evl.fi tai lähetys- ja aikuistyönsihteeri Riitta Ahonen p. 000 8 308, riitta.ahonen@ evl.fi.

●

●

●

Hakunilan kirkolla järjestetään aikuisrippikoulu syksyn kuluessa. Tiedustelut pastori Harri Nurminen p. 00 3 78, harri.nurminen@evl.fi.

Korson seurakuntakeskuksessa järjestetään aikuisrippikoulu syksyn kuluessa. Tiedustelut pastori Vesa Ruokonen p. 00 7 728, vesa.ruokonen@evl.fi.

Myyrmäen kirkolla järjestetään aikuisrippikoulu syksyn kuluessa. Tiedustelut pastori Heli Ojalehto p. 00 73 8388, heli.ojalehto@evl.fi.

kaa kutsuvieraalta. Lisää aiheesta: www.oletvapaa.fi.

Runopiiri ma 27.9. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 27.9. klo 18 Kotkansiivessä.

Kirkon kahvila ti 28.9. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 28.9. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 29.9. klo 11.

Lähetyspiiri ke 29.9. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 29.9. klo 18, Kimmo Saares ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri to 30.9. klo 13. Kortteja myytävänä lähetyksen hyväksi.

Miesten saunailta to 30.9. klo 18 Kotkansiivessä, isäntänä Seppo Kantola.

Kerro siitä kukkasin. Kukkiensidontaa ja symboliikkaa -kurssi la 9.10. klo 12–15. Perehdymme kukkien kirkolliseen symboliikkaan ja harjoittelemme kukkien sidontaa seurakuntapuutarhuri Eeva Ronkaisen johdolla. Kurssilla voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi kirkkoväärtitoimintaan, jossa toteutetaan yhdessä jumalanpalvelusten ja muiden seurakunnan tilaisuuksien kukkasomistuksia.

Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 550 viimeistään 6.10.

koti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 26.9. klo 10 Korson kirkolla lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Soita ja laula -pyhäkoulu 5 vuotta täyttäneille lapsi- ja perhetyön tiloissa joka toinen sunnuntai klo 17–18.30 (alkaen 3.10.).

Ilmoittautumiset Erja Lindholmille, p. 050 336 5794.

nUorille

avioliittoon kUUlUtettU

Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22 Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Anssi Hermanni Vuorenmaa ja Katri Maria Mirjami Savipakka, Jari Kalevi Manninen ja Pirjo Liisa Hietikko, Mika Petri Kalevi Matikainen ja Viktoria Koskela.

varhaisnUorille

haUtaan siUnattU

Kerhojen paikat ja ajankohdat nettisivuillamme vantaanseurakunnat.fi/korso.

Antti Paavali Karisalmi 55 v, Pekka Juhani Majuri 54 v, Lasse Kristian Niemi 40 v.

mUUta Hartaus to 23.9. klo 13 Metsonkodissa, Sanna Heikurinen.

Lenkkiporukka starttaa to 23.9. Tule mukaan lenkkiporukkaan. Starttaamme Korson kirkon pääovelta torstaisin klo 17.30.

Lenkki kestää noin tunnin ja sen jälkeen on mahdollisuus saunoa Kotkansiivessä, miehet parittomina viikkoina ja naiset parillisina viikkoina. Vapaaehtoisena lenkkiporukan ohjaajana toimii Irmeli Järvelä. Lisätietoja Anne Savirannalta p. 050 599 9068.

k astettU Sanni Katriina Vähälä, Sanni Josefiina Karinko, Emmi Matleena Matikainen.

lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakunta-



Vantaan seurakunnat Rekola kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ti 28.9. klo 9–11, perjantait suljettuna.

diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rekolan pyhän andreaan kirkko

”Mooseksen seikkailut” su klo 10 kirkolla.

Kotikirkko tutuksi -kierrokset perheille ma 27.9. klo 9, 10.30 ja 12.30, kierroksella tutustumme kirkkoon kaikilla viidellä aistilla.

Lapsi saa kuunnellen, katsellen, tunnustellen ja ihmetellen tutustua omaan kotikirkkoonsa hänelle ominaisella tavalla.

mUUta Vanhemman väen iltapäivä ti 28.9. klo 13 Koivutorin palvelutalossa.

Lähetyksen kotipiiri ke 29.9. klo 18.30 Tellervo Meripaadella, Havukallionkatu 5 B 22. Kahvitarjoilu klo 18.

k astettU Ella Ilona Aaltio, Sisu Alexander Slater, Ronja Aurora Vihunen.

Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 23.9. klo 13.

Kirjoittajapiiri to klo 16, kirjoitetaan tekstejä ja luetaan niitä yhdessä.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 26.9. klo 10, liturgi ja saarnaaja Henrik Wikström, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Kirkkokahvit messun jälkeen, mukana Kaija Taival, Jukka Yrjölä ja Kari Kopperi. Muistoja ja sattumia Rekolasta haastatellen, vapaasti muistellen ja vanhoja ystäviä tavaten.

Rekolan seurakunnan 25-vuotisjuhlakonsertti su 26.9. klo 16, Doina Kletzmer -yhtye.

Kahvitarjoilu ja historiikin julkistaminen konsertin jälkeen, mukana Kaija Taival ja Jukka Yrjölä. Historiikkiä myydään omakustannushintaan 10 € kpl.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Vapaaehtoisten purkupalaveri ti 28.9. klo 17.

Aikuisrippikoulu alkaa ke 29.9. klo 19, ei ennakkoilmoittautumista. Muut kokoontumiset la–su 9.– 10.10. ja 23.–24.10. Konfirmaatio su 31.10. klo 10. Tiedustelut pastori Vappu Olsbo p. 050 414 5610.

raUtkallion kerhohUone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

nUorille Nuorten sähly pe klo 18–19 Rekolan koululla.

Perjantai-ilta klo 19–21 kirkolla.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Nuorten messu ke 29.9. klo 20 kirkossa.

lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten raamatturyhmä

Tikkurila kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

pyhän laUrin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 26.9. klo 12. Virva Krans, Maria Erkkilä, Samppa Laakso.

10-synttärit to 30.9. klo 18–20.

(Ennakkoon ilmoittautuneille.)

tikkUrilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Laulupiiri pe 24.9. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 25.9. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 26.9. klo 10. Jarkko Korhonen, Päivi Helén, Simo Santaranta.

Arabiankielinen raamattupiiri su 26.9. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa. (Joka toinen su ei lastenhoitoa.)

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 27.9. klo 18 kahviossa. Jaakko Hyttinen.

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 27.9. klo 18–20. Anne Viljamaa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 28.9. alkaa hartaudella klo 12 Tikkurilan kir-

Vapauden kaipuu Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.

Gal. :1



23.9.–30.9.

kossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 28.9. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 29.9. klo 18. Pudi Kettunen, Anne Viljamaa, Iina Katila.

Aikuisrippikoulun pienryhmä to 30.9. klo 17 kahviossa. Kristiina Kartano.

Ilosanomapiiri to 30.9. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 30.9. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 30.9. klo 18.30–20.30.

Simo Santaranta.

k artanonkosken kerhohUoneisto

Hagelstamintie 20 A, p. 6933 845.

Rukouspiiri su 26.9. klo 18.30.

Tiedustelut past. Kirsti Hildén p.

050 3827 987.

Ilmailukerho ma 27.9. klo 18–20.

Kansanlähetyspiiri ke 29.9. klo 18. Avoin lähetyspiiri, aiheena Ihmisten Kalastaja, keskustelua ja rukousta teekupposen äärellä, Heli Hiipakka-Eshetu. Muksuparkki Nuorten aikuisten raamattupiiri to 30.9. klo 18. Myös lapsiperheet tervetuloa!

ristipUron seUrakUntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 24.9. klo 18.

lapsille ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki. Perhekerho on lapselle oiva tilaisuus harjoitella erossaoloa turvallisesti, lähellä.

Ilmoittautua ei tarvitse.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B).

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Hei sinä esikoisvauvan äiti, isä, mummi tai kummi. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka – Yhteys on

M

voimavaramme. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhot: Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Kerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Koko perheen keidashetki – vapaaehtoisvoimin Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11). Kokoontumiskerrat syksyllä: 11.9., 9.10., 13.11., 11.12. klo 15.45– 18. Lastenhoito sekä yhteinen ateria, 2 € aikuinen ja 1 € lapsi.

Ohjelmaa yhdessä ja erikseen.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

Kaakaopyhäkoulu maanantaisin 6.9. alkaen klo 13–15. Eka- ja tokaluokkalaisille hetki aikuisen ja toisten lasten seurassa Malminiityn kerhotilassa, Koivukyläntie 47 C. Mahdollisuus vapaaseen leikkiin, läksyjen tekoon, pyhäkouluun ja välipalatarjoiluun sekä toisinaan myös askarteluun.

Ei ennakkoilmoittautumista, maksuton.

nUorille Tikkurilan nuorisotila, Unikkotie 5 C

Walkers pe 24.9. klo 19–22 Tikkurilassa.

Nuorten tanssiryhmä ma 27.9. klo 18–19 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 27.9. klo 18–20 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20 A. Raamatun henkilöitä ti 28.9. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Walkers ke 29.9. klo 16–20 Tikkurilassa.

Iso 1 D ke 29.9. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

Raamatturäppi 1–4 ke 29.9. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Nuorten avoimet ovet to 30.9. klo 18–20.30 Ylästön seurakuntatilassa, Lehtikummuntie 2.

mUUta Malminniityn eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella joka toinen maanantai klo 13.30–15.00.

Seuraavat kokoontumiset 27.9., 11.10., 25.10., 8.11. ja 22.11. Malminiityntie 16 B-talon kerhohuone.

k astettU Siiri Jasmiini Sulasalmi, Alicia Alexandra Räisänen, Elias Oskar

inua on aina rohkaissut Galatalaiskirjeen 5. luvun alku: ”Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.”

Näkyvät ja näkymättömät kahleet seuraavat meitä alinomaa. Kun yhdestä orjuuttavasta asiasta on pyristellyt pois, on toinen jo ovella odottamassa. Vaivana on jatkuva kahleitten kirous. Moni totuttautuu niihin ja olo tuntuu jopa turvalliselta. Kaikki on ohjeistettu. Omien valintojen aika on ohi.

Emme ole kuitenkaan tuomittuja alistumaan orjuuttavien voimien alle. Galatalaiskirjeen sanoma rohkaisee taistelemaan kahleita vastaan. Kristus on vapauttanut meidät pahojen voimien, synnin ja kuoleman kahleista. Hän tahtoo,

Tapio Lehtonen, Juuso Eemeli Rahikainen, Eemil Ilmari Salonpää, Nico Samuel Peltonen, Gabriel Casimir Aslak Laitinen, Tiitus Rami Oliver Kärnä.

avioliittoon kUUlUtettU Harri Antero Kuitto ja Virpi Maria Hannele Pyy.

haUtaan siUnattU Linnea Klaus 91 v, Terttu Maria Räsänen 88 v, Yrjö Hannes Ruohonen 79 v, Eila Maileena Palonen 81 v, Rauno Olavi Laakso 56 v, Juha Einari Vartiainen 47 v, Terttu Anneli Väisänen 43 v, Pasi Juhani Holländer 41 v.

Pahoittelemme ja pyydämme omaisilta anteeksi sitä, että viime lehdessä hautaan siunatut olivat väärän otsikon alla.

Vantaankoski kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Huom. ti 28.9. klo 9–10.30.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 24.9. klo 19.

Messu su 26.9. klo 10. Saarna Ulla Pohjolan-Pirhonen, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Kari Jerkku, Kantaattikuoro avustaa.

Pyhäkoulu su 26.9. klo 10 kerhohuone 4.

Kirkko, kamari ja lied: Venäläinen ilta su 26.9. klo 18.15. LeenaMaaria Kantlin – viulu ja Annalina Backman – piano. Prokofievin ja Tshaikovskyn musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Raamattupiiri ma 27.9. klo 18.30–20 takkahuone.

Eläkeläiskerho ti 28.9. Ei kerhoa, retkipäivä ke 29.9.

Sinkkupiiri ti 28.9. klo 18.30–20 takkahuone.

Raamattupiiri ke 29.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Miesten piiri to 30.9. klo 18.30– 20 takkahuone. Aihe: Minulle lä-

heinen raamatun kohta. Piiriä ei ole 23.9.

Viisi varttia ti 28.9. klo 12.30 takkahuone. Ryhmä mielenterveyskuntoutujille. Keskustelua, askartelua, retkiä.

Aikuisen usko -keskusteluryhmä ti 28.9. klo 18.30–20 St. Martin kappeli. Oma aika ja paikka elämän isoille ja pienille asioille.

Mitä on aikuisen usko? Mitä se voisi olla ja merkitä? Keskustelun pohjana ovat osallistujien omat kysymykset. Kokoontuu joka toinen viikko. Lastenhoito tarvittaessa, tied. pasi.kilpelainen@evl.fi tai p. 050 381 6323.

Eläkeläiskerho to 30.9. Ei kerhoa, retkipäivä.

kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Messu su 26.9. klo 12. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku.

Eläkeläiskerho ti 28.9. Ei kerhoa, retkipäivä to 30.9.

Aikuisen usko -keskusteluryhmä ti 28.9. klo 18.30–20. Oma aika ja paikka elämän isoille ja pienille asioille. Mitä on aikuisen usko?

Mitä se voisi olla ja merkitä? Keskustelun pohjana ovat osallistujien omat kysymykset. Kokoontuu joka toinen viikko. Lastenhoito tarvittaessa, tied. pasi.kilpelainen@evl.fi tai p. 050 381 6323.

seUtUlan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

MarjaSarjan konsertti su 26.9. klo 17. Käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 5euroa.

Eläkeläiskerho ti 28.9. Ei kerhoa, retkipäivä to 30.9.

martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 8306 661

Varaventtiili – apu arkeen la 25.9. klo 10. Ryhmä aikuisille jotka ovat kiinnostuneet elämän hallinnasta ja käytännön asioista arjessa. Apua ja neuvoja askareisiin.

Perhemessu su 26.9. klo 11. Saarna ja liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Ritva Holma. Messun jälkeen ”Sen seitsemän sortin soppaa” Naisten pankin hyväksi.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 26.9. klo 15.

Naisten raamattupiiri ma 27.9. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Mammaraamis ke 29.9. klo 10– 11.30 suom.kerhohuone. Kokoontuu joka keskiviikko.

Eläkeläiskerho to 30.9. Ei kerhoa, retkipäivä.

Laulupiiri to 30.9. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Torstain sana – lähetysilta to 23.9. klo 18.30–20. Meksikon katulapsi- ja lähetystyö. Jorma Haivio kertoo työstään.

k aivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 28.9. klo 18–19.30.

Eläkeläiskerho ke 29.9. Ei kerhoa, retkipäivä.

varhaisnUorille Koululaisten

syyslomaleiri

että teemme totta kristityn vapaudesta. Hän antoi esimerkin rikkomalla isien elämää orjuuttavia perinnäissääntöjä.

Lahjaksi saamamme vapaus ei kuitenkaan ole samaa kuin vastuuton elämäntapa. Kristuksen tarkoittama vapaus on telakoitu lähimmäisen palveluun.

Vapaa ihminen asettuu teoissaan toisen ihmisen asemaan, ajaa hänen parastaan. Kun toisella ihmisellä on hätä, on toimittava laupiaan samarialaisen tavoin. Hän oli todella vapaa, koska hän pysähtyi raadellun ihmisen kohdalle.

Siis iloitkaamme Kristuksen lahjoittamasta vapaudesta.

Se kantaa meitä jokaista lähimmäisen luo, yhteyteen, ilojen ja surujen jakamiseen.

Jaakko Simojoki Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra

Ensi sunnuntai on 18. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Kristityn vapaus. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 119:97–104, Jes. 44:21–23, Gal. 5:1–6 ja Luuk. 14:1–6.

Salaa isoveljen haitarilla Markku Lepistö aloitti haitarinsoiton viisivuotiaana.

— Doina on romanialainen naisen nimi. Klezmer‑musiikissa se on myös hidas improvisoitu kappale.

Klezmer‑musiikki tulee Balka‑ nilta, kulttuurien sulatusuunista.

— Siinä yhdistyvät juutalainen uskonnollinen ja muu musiikki, romanialainen perinne ja arabia‑ lainen musiikki.

— Jo varhain klezmeristä tuli juutalaiskulttuurin osa. Sitä alet‑ tiin soittaa häissä ja muissa suu‑ rissa juhlissa. Klezmer sopii hyvin esitettäväksi kirkossa.

Kaikki Doina Klezmerin esittä‑ mä musiikki ei ole suinkaan perin‑ teistä. Yhtyeen jäsenet säveltävät sitä klezmerin hengessä ja myös suomalainen kansanmusiikki taustanaan.

I

soveli sai haitarin perunan‑ noston aikaan syksyllä 1969.

Pikkuveli Markku Lepistö oli silloin viisivuotias. Haitari lai‑ tettiin turvaan kerrossängyn yläpedille, ettei pikkuveli pystyisi rikkomaan sitä. Jotenkin hän sai kuitenkin keinoteltua soittimen alas ja kokeili soittamista.

Vanhempien lupa soittamiseen heltisi, kun pikkuveli oli jäänyt itse teosta kiinni. Isoveljeä soitin ei niin kiinnostanutkaan.

Kotikylällä Kuortaneen Sal‑ menkylässä eli vahva eteläpohja‑ lainen pelimanniperinne. Lepistön maanviljelijä‑isä on viulupeliman‑ ni.

Markun opastajaksi viisirivisen haitarin soitossa löytyi tanssimuu‑ sikko Aarne Latvamäki.

— Soittamisen alkeet ja teoria eivät juurikaan innostaneet minua vielä silloin kuusi‑seitsemänvuoti‑ aana. Soittelin korvakuulolta.

NYKYÄÄN MARKKU LEPISTÖÄ

-VUOTIAANA ALKOI musiikki‑

Markku Mattila

opistoputki.

— Vanhemmat jaksoivat kul‑ jettaa Seinäjoella, viidenkymme‑ nen kilometrin päähän kotoa, kol‑ me kertaa viikossa.

Musiikin opinnot etenivät niin, että Lepistö pyrki Sibelius‑Aka‑ temiaan ensimmäisen kerran jo 17‑vuotiaana. Ovet eivät avautu‑ neet klassisen haitarin soittoon, eivätkä seuraavilla yrityskerroil‑ la musiikkikasvatukseen eivätkä kirkkomusiikkiosastolle.

Niinpä Markku Lepistö kävi lukion loppuun ja hakeutui sitten vuodeksi Oriveden opiston mu‑ siikkilinjalle.

— Se vuosi oli käänteenteke‑ vä. Opettajani Sini Louhivuori kertoi, että Sibelius‑Akatemiaan ollaan perustamassa kansanmu‑ siikkiosasto.

Markku Lepistöä viehättää ajatus siitä, että hän on muusikkona osa sukupolvien ketjua.

Kansanmusiikkiosaston ihan‑ teena on, että maisteri‑kansan‑ muusikot osaavat soittaa monia soittimia.

— Siitä on hyötyä, kun säveltää ja opettaa.

Markku Lepistö ei enää suostu julkisesti soittamaan muuta kuin

haitaria. Sitä hän on sitten tehnyt‑ kin ja tekee edelleen monin tavoin: soolona, duona ja erilaisissa ko‑ koonpanoissa.

KYMMENEN VUOTTA VÄRTTI -

NÄSSÄ on takana päin. Ajankoh‑

taisia kokoonpanoja on useampia.

Keväällä Markku Lepistö kutsut‑ tiin mukaan uuteen The Samurai ‑yhtyeeseen. Siinä soittaa viisi eri Euroopan maista tulevaa hanu‑ ristia.

Doina Klezmer ‑yhtyeessä Le‑ pistö on soittanut jo toistakym‑ mentä vuotta.

viehättää ajatus siitä, että hän on muusikkona osa sukupolvien ket‑ jua.

— Kun soitan perinteistä musiik‑ kia tai teen uutta, olen molempiin suuntiin osa ketjua.

— Perhe on valtava innoituk‑ sen lähde työssäni.

Lepistö on asunut perheineen viimeiset viisi vuotta Sääksmäellä.

Sieltä pääsee kuulemma ihan hy‑ vin lähtemään bussilla Euroopan‑ lennolle.

Kotona erilaiset soittimet ovat esillä. Niitä ei suinkaan laiteta pii‑ loon lapsilta, neljävuotiaalta pojal‑ ta ja vuoden ikäiseltä tytöltä.

— Soittimet ovat saatavilla, jos lapset haluavat tarttua niihin osa‑ na leikkiään.

Ulla-Maija Vilmi

Rekolan seurakunnan -vuotisjuhlakonsertti su .. klo  Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa ● ●

Doina Kletzmer -yhtye esiintyy.

Konsertin jälkeen kahvitarjoilu ja seurakunnan historiikin julkistaminen. Mukana historiikin tekijä Kaija Taival ja seurakunnan entinen kirkkoherra Jukka Yrjölä.

”Klezmerissä yhdistyvät juutalainen musiikki, romanialainen perinne ja arabialainen musiikki.”

13.–15.10. Holmassa Nurmijärvellä alakoululaisille. Tiedossa ulkoilua, askartelua ja yhteistä hiljentymistä mukavien kavereiden seurassa.

Leirin hinta 45 euroa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Outi Kivistö p.

050 381 6303. Viim. ilm.päivä 1.10.

lapsille ja perheille Lasten lauluryhmä su 26.9. klo 17.30–18.30 Myyrmäen kirkko.

Kokoontuu parillisilla viikoilla.

Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 3589217 Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11.

Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti klo 9.30–11.

Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

830 6412.

mUUta Eläkeläisten syysretki ke 29.9. ja to 30.9. Kotiseuturetki Vantaankosken alueen historiaan. Retken ohjelmassa kuulemme alueem-

me historiasta, vierailemme mm.

Vantaan maatalousmuseossa ja Pyhän Laurin kirkossa. Retken hinta 38 euroa. Liput syysretkelle myydään eläkeläiskerhoissa 14.– 23.9. ja mahdollisesti yli jäävät liput kirkkoherranvirastossa p. 09 8306 440

k astettU Iida-Maria Kolunsarka, Pihla Emilia Ketonen, Fiona Helmi Lydia Laroma, kaksoset Linnea Marjaana Eskelinen, Tuomas Petteri Eskelinen, Noa Luca Benjamin Maijala, Joonas Emil Salmi

avioliittoon kUUlUtettU Toni Petteri Keisala ja Anne Maarit Kristiina Uosukainen, Jukka Asser Tapani Torala ja Larisa Titova, Mikko Markus Kalevi Suuronen ja Tea Anna Erika Räisänen.

haUtaan siUnattU Irja Aino Maria Heikkinen 90 v, Raija Sinikka Olofsson 79 v, Elvi Kaarina Hentunen 71 v, Liisa Tellervo Manninen 64 v.

Vanda svenska pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

verksamhet Högmässa sö 26.9 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson.

Efter högmässan missionsbasar i Bagarstugan kl. 11–13. Handarbeten, matvaror, lotteri och nygräddade våfflor samt kaffe med dopp.

Vuxen-barngrupp må 27.9 kl.

9.30 i Martinristi församlingshem i Mårtensdal köpcentrum, Bredängsvägen 2.

Foibekretsen må 27.9 kl. 14 på Foibe, Sjukhusgatan 7 ViAndakören ti 28.9 kl. 13–15, för alla som är 60+ i Dickursby kyrkas café. Dirigent är Håkan Wikman.

Sjöskog diakonikrets ti 28.9 kl.

13 hos Maja Åkerlund-Wickström Drop in i Bagarstugan (Dib) ti 28.9 kl. 16–20, ungdomskväll med Jan ”Sege” Lindqvist och Kaj Andersson.

Missionskrets on 29.9 kl. 18.30

i S:t Martins kapell i Myrbacka kyrka.

Vuxen-barngrupp to 30.9 kl.

9.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12. Barnarbetsledaren Marja-Leena Väänänen ger mera information om vuxen-barngrupperna. Se hemsidan www.vandasvenskaforsamling.fi.

Har du visor min vän? on 29.9 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Allsång med Gunnar Weckström och Håkan Wikman.

Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 30.9 kl. 13 i Håkansböle kyrka, Håkansbölevägen 48.

döpta Ellen Maj Maria Eriksson, Erin Leona Löf, Jimi Victor Åhl.

döda Seija Tuulikki Olin 68 år.

Yhteiset kehitysvammaistyö Kehitysvammaisten valtakunnallinen kirkkopyhä su 26.9. klo 10–11 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Jumalanpalvelus televisioidaan suorana lähetyksenä

YLE TV1:ssä, joten kirkossa on oltava paikalla viimeistään klo 9.45. Kirkkokahvit monitoimikeskus Lumossa klo 11–12.30. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 24.9. mennessä kehitysvammaistyön diakoni Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

kUUrojentyö Viittomakielisten senioreiden kohtaamispaikka ma 27.9. klo 12 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 28.9. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Viittomakielinen perhekerho to 30.9. klo 10–12 EVY:llä, Kauppamiehenkatu 6, 4. krs, Espoo.

perheneUvonta Samassa veneessä -parisuhdekurssi alkaa to 21.10. klo 16–18.30 perheasian neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Kurssi kokoontuu neljänä peräkkäisenä torstaina ja on suunnattu kaikille parisuhteensa hoitamisesta kiinnostuneille. Aiheina parisuhteen vaiheet, omien lapsuusperheiden vaikutus nykyiseen parisuhteeseen, vuorovaikutus, tunteet, rakentava riitely, anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen

sekä hellyys ja seksi. Ohjaajina perheneuvojat Juhani Koskelin ja Riitta Tapionsalo. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330.

vapaaehtoistyö Vapaaehtoisten peruskurssi 22.–24.10. Vihdin Riuttarannassa.

Osallistujille ilmainen viikonloppu antaa perustietoa seurakuntien vapaaehtoistoiminnasta. Ilmoittautumiset 8.10. mennessä, elina.piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282.

olotila – olohUone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

vantaan seUrakUntien keskUsrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15, ti 28.9. klo 9–12.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ keskusrekisteri.

5

koonnut Heli Kulmavuori

   

j K r .

Levollisempaa elämää

Linda Tuomenvirta eläytyy avioeronuoren kohtaloon.

Aikuiset, tajuuko ne mitään? rUUtin kotiin on muuttanut ärsyttävä tyttö ja vieras mies, jolle äiti lirkuttelee. Kotoa pois muuttanut isä voi huonosti.

Maanantai-iltana televisiossa esitetyn Paratiisi-minisarjan pääosassa nähdään korsolainen Linda Tuomenvirta, 17. Paratiisi kertoo avioerosta teini-ikäisen tyttären silmin.

Linda kertoo, että aluksi oli vaikea eläytyä 1-vuotiaan Ruutin rooliin.

— Minulla ei ole aiheesta omakohtaista kokemusta. Muutama kaverini kuitenkin kertoi, minkälaista vanhempien ero oli ja miltä se tuntui, Linda kertoo.

Linda opiskelee kolmatta vuotta Lu-

mon lukion esittävän taiteen linjalla. Hän on Tikkurilan teatterikoulun kasvatti ja viettää teatterilla useamman illan viikossa. Lisäksi Linda on toiminut Korson seurakunnassa isosena kolmen vuoden ajan.

Paratiisin ensimmäisen jakson Linda katsoi kaveriporukalla ystävänsä luona. Nekin, jotka eivät ehtineet television ääreen maanantaina, pääsevät vielä mukaan kaksiosaisen sarjan kyytiin, sillä ensimmäinen jakso uusitaan perjantaina 2.9. ”Aikuiset, ne nyt vaan ei kestä totuutta”, Ruutin siskopuoli Pii toteaa sarjassa.

Miten on, tajuavatko aikuiset nuorten elämästä yhtään mitään?

pää ja viiniä.

Yhden miehen kunnianhimoinen hanke, Raamatun tapahtumien esittäminen legorakennelmina, alkoi vuonna 2001, jolloin netissä julkais- Lego-Jumalalla on tiin kertomus Eedenin puutarhasta.

Mutta mitäpä teki mies vajaat yhdeksän vuotta kestäneen urakkansa päätteeksi? Aloitti työn uudelleen alusta. Ensimmäisestä versiosta oli nimittäin unohtunut jo-

.. Onnea, Minja!

● ● ●

tain, eikä mitään ihan pientä, vaan luomiskertomus. Legoraamaattufanien onneksi se on nyt nähtävissä sivuilla www.thebricktestament.com.

Smithin legoksi kulmat kurtussa. kääntämiä Raamatun tapahtumia on koottu myös kirjoiksi. Nettisivuilta voi puolestaan ostaa julisteen, jossa lego-Jeesus ja legoopetuslapset nauttivat viimeistä ehtoollista kuuluisan maalauksen malliin.

Vanha vinkki jaksamiseen 1/3 unta 1/3 työtä ● 1/3 elämän pohdiskelua ●

●

Katkaise stressin kierre!

Minja on 190-luvun lopulla syntynyt suomalainen tytönnimi. Samoihin aikoihin tulivat käyttöön myös Pinja ja Tinja.

Nimen alkuperä on epävarma. Minja saattaa olla muunnos Miinasta aivan kuten Tinja Tiinasta.

Suosituimmillaan Minja on ollut 2000-luvulla. Viime vuonna nimettiin 91 uutta Minjaa, tänä vuonna heitä on tullut .

Nimipäiväänsä Minjat viettävät nyt ensimmäisen kerran.

Kellastunut onni

uossa se on, liimautuneena Peltirummun kylkeen.

Molemmat kirjat ovat suhteellisen lukemattoman näköisiä. Klassikkoja, sanovat kirjallisuuden asiantuntijat. Niin varmaan, vaikka molempia teoksia on yllättävän hankala ottaa käteen.

Uskaltaisinko sittenkin? Olkoon menneeksi.

Siitä on jo viisitoista vuotta, kun pukinpartainen pappi ojensi sen minulle. Hehkuvan valkoinen onni on kellastunut aivan niin kuin kirjan keinonahkainen kansi. Raamattu on kuulemma tiiliskiven muotoinen sen vuoksi, että sen arvojen ja elämänkatsomuksen varaan on liitto turvallista rakentaa. Mitähän se pappi sillä oikein tarkoitti?

Etusivulla ovat hääpäivämme yksityiskohdat.

Helsingin pitäjän kirkko 12.7.199. Hassua, eikö sen pitäisi olla Pyhän Laurin kirkko. No sama se, pappi oli muualta. Voi miten erikoiselta tyttönimesi

6

”Jos on itselleen armollinen, on todennäköisesti armollinen myös muille.”

piasta, mindfulness-tekniikasta, terapeuttisesta kirjoittamisesta kuin positiivisesta psykologiasta. Mutta kirjassa palataan myös ajassa taaksepäin, 1200-luvulle ja benediktiiniläisluostarien sääntöihin.

Kenelle tahansa voisi tehdä hyvää benediktiiniläismunkkien rauhoittavaa ohje, jonka mukaan vuorokausi kannattaa jakaa kolmeen osaan. Kahdeksan tuntia unta, kahdeksan tuntia työtä ja kahdeksan tuntia vita contemplativaa eli elämän pohdiskelua, itsensä tutkiskelua, oleskelua luonnossa ja toisten seurassa.

Aika yksinkertaista. Ideana on saada rauha ”tuskan täyttämiltä ajatuksilta leivän ja rahan hankkimisesta” ja pysytellä uskossa.

näyttääkään. Kähkönen. Mahtaisitko sitä tuntea enää itsekään?

Alla on papin allekirjoitus ja teksti: ”Rakkaus ei häviä.” No, ei se tietenkään mihinkään katoa. Tosin meidän väliltämme se on siirtynyt intohimoisempiin tuuliin. Vai onko sittenkään? Entä, jos rakkaus onkin kärsimistä. Sitten se on meidän vieraanamme joka päivä.

Kokeilen peukkutaktiikkaa. Avaan siis Raamatun sattumanvaraisesta kohdasta. Mitähän Jumala haluaa minulle tänään sanoa?

Psalmi numero kolme: ”Herra, miten paljon minulla on ahdistajia! Monet nousevat minua vastaan, monet sanovat minusta: Ei Jumalakaan häntä auta. Sinä Herra, olet minun kilpeni ja kunniani, sinä nostat pääni pystyyn.”

Aika sattuva teksti.

Mikko Salmi

Mariah Kari

T

Paratiisi pe .. klo . ja ma .. klo . TV

Uutisvuodon uusi juontaja Baba Lybeck Gloria-lehdessä 9/2010.

Alussa oli lego-ukkeli Brendan poWell smithin luomassa legoavaruudessa Jumala kannattelee käsivarsiensa varassa legotaivasta. Vähitellen asetelmissa näkyy yhä enemmän luomistyöntuloksia: maa, meri, aurinko, kuu, tähdet, ja ihmiset. Eikä pidä unohtaa myöskään eläimiä, kuten mustekalaa, dinosauruksia, vuohia ja norsuja.

Onhan maailman luomisessa urakkaa yhdelle viikolle. Ei ihme, että seitsemäntenä päivänä Luoja lepäsi. Lego-Jumala nähdään viettämässä vapaapäivää kahden palmun väliin kiinnitetyssä riippukeinussa, eväskori vierellään. Korissa taitaa olla lei-

— Oman kokemukseni mukaan vanhemmat ymmärtävät enemmän kuin teiniikäinen luulee. Pari vuotta sitten luulin, etteivät vanhemmat tajua mitään, mutta kyllä ne tajuavat. Ne ovat kuitenkin itsekin olleet joskus nuoria, Linda sanoo.

kiristääkö arki? Kirjassa Ylitunnollisuus (Minerva 2010) etsitään keinoja paeta hengetöntä suorittamista.

Kirjan tekijöiden, toimittaja Joanna Rosen ja psykologi Aleksander Perskin mukaan elämäänsä pakonomaisesti suorittavilla on yleensä heikko itsetunto, joka juontuu kaukaa lapsuudesta ja armottomasta ihmisihanteesta. Tällaiset ihmiset yrittävät onnistua kaikessa: työssä, koulussa, parisuhteessa ja perheessä.

Itsetuntoonsa ja perfektionistiseen minäkäsitykseensä voi kuitenkin yrittää vaikuttaa. Kirja antaa erilasia neuvoja ja vinkkejä, miten saada katki järjetön stressin ja suorittamisen kierre.

Sivuilla vilahtelee ajatuksia niin kognitiivisesta tera-