Lauri 2010 nro 29 (9 9)

Kristiina Brask vierailee popmessussa, sivu 3

Saattohoitaja tukee kuolevaa sivu 5 Leena Lehtolainen käsittelee maahanmuuttoa sivu 6

Irja Askola:

Hans von Schantz

”Erilaiset käsitykset asioista kuuluvat elämään” sivut 8-9



..

Yövartija ajelee vasten aamuruuhkaa sivu 7

..

Y

hä useampi vantaalaisnuori on tänä syksynä aloittanut opintonsa kymppiluokalla ammattioppilaitoksen tai lukion sijaan. Kymppiluokille ja ammattikoulutuksen eri aloihin perehdyttävään ammattistarttikoulutukseen Vantaalle haki lähes  nuorta, joista noin  oli ulkopaikkakuntalaisia. Lähes kaikille on järjestynyt jostakin opiskelupaikka.

— Tänä vuonna hakijoita oli enemmän kuin viime vuonna ja olemme joutuneet perustamaan lisäryhmiä. Moni viime keväänä peruskoulunsa päättäneistä on myös saanut viime tingassa opiskelupaikan varasijalta tai sitten päässyt opiskelemaan toiselle paikkakunnalle kuten Espooseen tai Helsinkiin, lisäopetuksen ja tukipalveluiden johtaja Kirsti Kupiainen ammattioppilaitos Variasta kertoo.

Kupiaisen mukaan peruskoulun jälkeiselle lisäopetukselle on yhä enemmän tarvetta, sillä ammattioppilaitosten suosio on kasvanut ja keskiarvorajat nousseet. Opiskelupaikan saantia vaikeuttaa myös se, että suoraan työelämästä tai edellisvuosien kymppiluokilta tai ammattistartista tulevia opiskelijoita on enemmän.

ONKO LUTERILAINEN KIRKKO peruuttamattomasti jakautunut ”liberaaliin” ja ”tunnustukselliseen” kirkkoon, kuten Suomen Teologisen instituutin tutkija Timo Eskola sanoi Hengellisillä syventymispäivillä Helsingissä?

Totta on, että kirkon kummallakin laidalla mielipiteet ovat tiukkoja.

Liberaaleille konservatiivit ovat verrattavissa Jeesuksen ajan fariseuksiin, jotka kirjaimellisessa ja tekopyhässä raamatuntulkinnassaan unohtavat rakkauden. Konservatiivit pitävät vastustajiaan saddukeuksina, jotka heidän mielestään mitätöivät uskon ja liittoutuvat valtion ja yleisen mielipiteen kanssa. Liberaalit lyövät sujuvasti konservatiiveihin fundamentalistin leiman ja konservatiivit puolestaan puhuvat harhaoppisista. Onpa Kansanlähetyksen Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela listannut peräti viisi piispaa sellaisiksi, joita ei pidä seurata. Mukana tässä joukossa on Helsingin uusi piispa Irja Askola, jonka toiveeseen eri tavalla uskovien vuoropuhelusta ja toinen toisensa kunnioittamisesta Nummela vastaa näin jo ennen piispanvihkimystä.

KIELTÄYDYN TULEMASTA MÄÄRITELLYKSI jompaankumpaan kategoriaan. Sitä paitsi tällaisen tiukan kahtiajaon takana on minusta outo ja pelottava kirkkonäkemys: toiset ovat vuohia ja toiset lampaita ja jaon tekijä kuin Jumala, joka tietää, kumpaan kuulut.

OPPILAAT TULEVAT TUTUIKSI Vantaalla kymppiluokkia on kahdenlaisia, joista toinen on tarkoitettu lukioon tahtoville ja toinen, niin sanottu luotsikymppi, niille joita kiinnostaa ammattioppilaitos. Kummassakin pääasiallinen tavoite on korottaa numeroita ja kerrata peruskoulun asioita, mutta lukioon valmentavalla luokalla tahti on tiiviimpi.

Kymppiluokkia opettaa aina yksi opettaja.

Lisäksi oppilaiden kanssa on toisinaan nuorisotyöntekijä, joka auttaa nuoria muun muassa jatko-opintojen suunnittelussa, työharjoittelupaikkojen etsinnässä ja ryhmähengen luomisessa.  oppilaan luotsikymppiä opettava Minna Markkula pitää mallia toimivana.

— Tässä ei voi tietenkään olla kaikkien aineiden asiantuntija, mutta kun opettajia on vain yksi, oppii tuntemaan oppilaat hyvin.

Eri oppiaineisiin tulee myös monipuolisempi näkökulma, kun ei voi keskittyä vain yhteen oppiaineeseen, Markkula kuvailee.

Luotsikympin oppilaat Heidi Vaanila, , ja Jani Pakalén, , odottavat lukuvuodelta ennen kaikkea sitä, että numerot nousisivat.

Yhdeksäsluokkalaisena oli vaikea tietää mitä



halusi, eikä huonolla päästötodistuksella ollut valinnanvaraa.

— Hain keväällä opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa, mutten päässytkään. Olin ajatellut, että nuorisotyö voisi kiinnostaa ja sinne olisi voinut päästä huonommallakin keskiarvolla, Jani kertoo.

Heidi Vaanila hakeutui kymppiluokalle, koska oli ollut viime vuoden ammattistartilla ja halusi nyt parantaa todistustaan. Tavoite on saada keskiarvoksi ainakin ,.

— Yhdeksännellä hain lukioon, koska opinto-ohjaaja neuvoi niin, vaikken itse tiennyt mihin haluan. Tuntui vähän siltä, ettei opinto-ohjaaja oikein voinut keskittyä meihin, Heidi toteaa.

KOULUNKÄYNTI UUTEEN ALKUUN Heidi Vaanilan ja Jani Pakalénin alkuvai-

V

Garha Balochin kylän ulkopuolella Tankin kaupungin lähellä yritettiin rakentaa esteitä vesimassaa vastaan.

Pauli Juusela päätoimittaja

Heidi Vaanila ja Jani Pakalén aloittivat tänä syksynä ammattioppilaitokseen valmistavalla luotsikympillä tavoitteenaan parempi todistus. kutelma luotsikympistä on ollut se, että opiskeluilmapiiri on hyvä ja rauhallinen.

Opettaja Minna Markkula on samaa mieltä.

— Kymppiluokalla voi ihan oikeasti aloittaa ikään kuin alusta, sillä täällä on uudet luokkakaverit ja uusi opettaja, eikä tarvitse välittää siitä roolista, joka aiemmin on koulussa ollut, hän perustelee.

Kun kymppiluokka ensi keväänä lähenee loppuaan, Heidi Vaanila aikoo hakea opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi. Jani Pakalén ei vielä osaa sanoa, hakeeko hän uudestaan sosiaali- ja terveysalalle ensi keväänä vai onko suunta toinen.

— Numeroiden mukaan mennään. Ajattelin, että voisin katsoa keväällä ihan uusiakin vaihtoehtoja.

Hanna Antila

Rahaa Pakistaniin evankeliumiyhdistyksen sijasta Kanwal Isaacs/ Pakistanin kirkko

EI HYVÄLTÄ NÄYTÄ, mutta vastaako kirkon kahtiajako sittenkään todellisuutta? Mikä on se kirkko, joka on jakautunut kahtia? Papisto, herätysliikkeet, kirkon aktiivit? Väittäisin, että tässäkin joukossa erilaisten näkemysten kirjo on paljon suurempi kuin mustavalkoinen jako kahteen. Entä kun puhutaan kirkon yli neljästä miljoonasta jäsenestä? Kyllä kirkkoon saa tulla ilman kummankaan kirkkopuolueen jäsenkirjaa!

Vai halutaanko kirkko jakaa kahtia? Mieluummin repiä kuin rakentaa?

Liberaalilla laidalla on niitä, jotka toivottavat Luther-säätiön lisäksi monta muutakin kirkon konservatiivia tervemenneiksi. Mutta yhtä lailla konservatiiveissa on niitä, jotka eivät koskaan löydä kirkosta mitään hyvää sanottavaa. Itse asiassa olen vuosia lukenut Nummelan pääkirjoituksia oikein hakemalla hakien juttuja, joissa kirkkoa kehuttaisiin. Ei niitä kovin monta ole ollut.

Markku Mattila

Kahtia jaettu?

Kymppiluokille oli Vantaalla tunkua

VANTAAN SEURAKUNTIEN kirkkoneuvosto päätti kieltää hautamuistomerkkiin suunnitellun tekstin, jonka se katsoi loukkaavan hautausmaan arvokkuutta. Epäsopivana pidetyssä tekstissä olisi lukenut ”suomalaisten holokaustin uhri”. Kivi oli aiottu pystyttää Ruskeasannan hautausmaalle. Holokaustilla tarkoitetaan toisen maailmansodan aikaista miljoonien juutalaisten kansanmurhaa, mistä tässä muistomerkkiin esitetyssä

antaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto myönsi yhteensä   euroa hätäapua Pakistanin tulvan uhrien auttamiseksi. Summasta   annetaan alkuperäisen esityksen mukaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Loput   euroa jaetaan Pakistanin apuun puoliksi Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Jälkimmäinen summa oli alkuaan tarkoitettu Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle, mutta kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan äänestyksen jälkeen ohjata rahat naispappeutta vastustavan lähetysjärjestön sijasta Pakistaniin. Äänet menivät –, jolloin puheenjohtajan, Korson kirkkoherran Kari Pekka Kinnusen ääni ratkaisi. Viime vuonna kirkkoneuvosto leikkasi Kinnusen esityksestä

tekstissä ei ole kyse. Eduskunnan säätämän hautaustoimilain mukaan muistomerkki ei saa loukata vainajan muistoa tai hautausmaan arvokkuutta. Hautamuistomerkkien suunnitelmat on hyväksytettävä seurakuntapuutarhurilla ennen niiden tilaamista.

puolet evankeliumiyhdistyksen lähetystyölle aiemmin annetusta tuesta ja ohjasi rahat sen sijaan muuhun auttamistyöhön.

Helsingin ja Espoon seurakunnat ovat tehneet vastaavan päätöksen evankeliumiyhdistyksen tiukan naispappeutta vastustavan linjan vuoksi.

Yhteisen kirkkoneuvoston päätös koskee kirkkoneuvoston päätettävissä olevaa Vantaan seurakuntien yhteistä avustusmäärärahaa. Yksittäisten seurakuntien budjeteista evankeliumiyhdistys ja sen ruotsinkielinen sisarjärjestö ovat tänä vuonna jo saaneet avustusta   euroa. Osalla vantaalaisseurakunnista on yhä voimassa oleva nimikkosopimus järjestöjen kanssa. Näillä avustuksilla tuetaan lähetystyötä Japanissa ja Keniassa.

nuoria 15.9. päättyvästä seurakuntavaalien ehdokasasettelusta ja rohkaista heitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

UUSI KIRKOLLINEN UUTISMEDIA, Kotimaa2.fi, avattiin Oulussa pidetyillä Kirkon viestintäpäivillä. Verkossa

toimivan uutispalvelu on yhteistyöhanke, jossa on mukana myös Vantaan seurakunnat. Kotimaa2. fi pyrkii päätoimittajansa Olli Seppälän mukaan tuottamaan runsaasti omia uutisia. Palvelun uutisotsikoihin pääsee myös Vantaan Lauri -lehden nettisivujen kautta.

NUORILLE ON AVATTU NETTIIN, osoitteeseen peli.fleim.fi/vaalipeli, seurakuntavaaleihin liittyvä osallisuuspeli. Kirkkohallitus ja Nuorten Keskus haluavat näin muistuttaa

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Antti Siukonen Fleim-nuorisomedian päätoimittaja

Jeesus ja raha KIRKON ON vaikea puhua rahasta. Jos samassa lauseessa esiintyvät sanat Jeesus ja raha, kuulija useimmiten joko kiusaantuu tai leimaa koko jutun tekopyhäksi jeesusteluksi. Kaikki tietävät, että lähimmäisenrakkaus vaatii meiltä enemmän kuin tällä hetkellä teemme. Kyseessä on eräänlainen itsepetos, jonka jesuiitta John Haughey tiivisti osuvasti näin: ”Luemme evankeliumeja ikään kuin meillä ei olisi lainkaan rahaa, ja käytämme rahaa ikään kuin emme tietäisi evankeliumeista”.

Idols-ohjelmasta julkisuuteen ponnistaneelle Kristiina Braskille musiikista tuli hetkessä ammatti.

Luottavainen vaeltaja

Kristiina Brask etsii syvyyttä ja sanomaa.

E

nsimmäiset laulut, jotka tulivat Kristiina Braskille tutuiksi, olivat ukin opettamat virret.

— Virret olivat minun lapsuuteni musiikkia. Minä liitän niihin edelleen tietyn turvallisuuden tunteen.

Idolsista kuuluisuuteen ponnistanut Brask on artistivieraana ensi sunnuntaina Tikkurilan kirkossa järjestettävässä popmessussa.

Hän ei esitä siellä virsiä, mutta hengellisiä lauluja kuitenkin.

— Iloisella mielellä odotan tätä esiintymistä. Kirkossa laulamisesta on aina jäänyt hyvä tunnelma.

K AUNIITA MELODIOITA KIRKKOON Popmessu on jumalanpalvelus, jonka rakenne noudattelee perhemessun kaavaa. Ero perusjumalanpalvelukseen syntyy musiikista, jota bändi ja kuoro esittävät.

— Artistivieraan tehtävänä on tuoda oma osuutensa kokonaisuuteen. Minä toivon, että pystyn osaltani virittämään harrasta ja rauhallista tunnelmaa, Brask sanoo.

Popmessussa Brask on ollut mukana kerran aiemminkin, viime talvena Töölön kirkossa. Silloin hän lauloi oman kappaleensa Unohtaisinpa ja nuorten veisuista tutut Kuljeta ja johda, Väsyneet maan ja Vaeltaja.

— Ehkä valitsen tälläkin kertaa mukaan jonkun Töölön kirkossa esittämistäni veisuis-

ta. Ne ovat esittäjälle kivoja, niistä saa laulullisesti paljon irti. Kun sovitukset ovat tarpeeksi yksinkertaisia, kauniit melodiat pääset esille. Ja sanoma on kohdallaan.

VAUHTIA VIIHDEOHJELMASTA Kristiina Brask osallistui vuoden  Idolskisaan ja ylsi kolmanneksi. Se menestys riitti levytyssopimukseen, kultalevyihin ja siihen, että musiikista tuli hetkessä ammatti.

— Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta Savosta. Silloin -vuotiaana näin, että Idols oli ainoa tapa tulla muusikoksi. Halusin mukaan ohjelmaan, koska tahdoin laulaa ja tehdä musiikkia.

Viihdeohjelma teki unelmista totta.

— Kaikki tapahtui tosi nopeasti. Siinä menossa kyllä korostui se, mistä oma arvomaailma on lähtöisin. Kyllä minä vanhempien kanssa kävin pitkät keskustelut siitä, saanko lähteä ohjelmaan mukaan ja kannattaako se, Brask kertoilee.

— Vanhemmille nostan hattua: he ovat osanneet antaa matkalle mukaan oikeita neuvoja.

SYVYYTTÄ POPPIIN Julkisuudenhenkilö Kristiina Braskissa kiinnostavat pintapuoliset asiat. Braskia itseään sen sijaan kiinnostaa rakentaa kuvaansa musiikin, ei hiustenvärin perusteella.

— Uskon, että itsestä se lopulta on kiinni, millainen artistikuvasta tulee. Olen oppinut, että pisimmälle pääsee olemalla rehellisesti oma itsensä.

— Nyt olen laulaja ja toimin tulkitsijana toisten kappaleille. Haluaisin saada levyilleni

enemmän näkyviin omaa itseäni. Ainakin osallistun sanoituksien kirjoittamiseen ja ehkä mukaan mahtuisi jotain itse sävellettyäkin.

Samalla Brask kaipaa lisää syvyyttä lauluihinsa.

— Pitää sanoa, etten ole aivan tyytyväinen kaikkeen siihen, mitä esitän. Ehkä en vielä ole löytänyt ominta aluettani. Se, mitä etsin, on vähän pelkistetympää.

— Toinen asia, jota mietin ovat keikkapaikat — onko se baareissa esiintyminen antoisinta? Yleisö kykenee ottamaan enemmän vastaan, kun ovat selvin päin.

ARTISTIKUVA JA HENGELLISYYS Idols-kisan fi naaliin Kristiina Brask pääsi laulamalla Joan Osbornen gospelhenkisen kappaleen One of Us. — Sen minä valitsin aivan tietoisesti ajatellen, että jos on tarkoitettu, että tästä tulee jotain, niin sitten niin on tarkoitettu, Brask sanoo ja viittaa ylöspäin.

Hengellisen sisällön yhdistäminen popuraan ei Suomessa ole aivan yksinkertaista.

Laulajan pitää päättää, mihin suuntaan matkaansa jatkaa.

— Minä pidän tärkeänä sitä, mistä laulan ja mitä lauluilla ihmisille välitän. Esimerkiksi esittämissäni popmessun lauluissa oleva lohdutus ja rakkauden sanoma ovat aitoja, niihin on helppo tarttua. Eikä siinä laulaessa tarvitse yrittää esittää yhtään mitään kenellekään. Sen kuin vain laulaa, Brask sanoo ja naurahtaa.

— Ukki tapasi sanoa poppia rytkyralliksi.

Kyllä minä haluaisin tehdä sellaisenkin levyn, jonka olisin tyytyväisenä voinut antaa ukin käteen.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

RAHA ON tavalla tai toisella ollut aina piikki kirkon lihassa. Vanhan testamentin aikaan etsittiin ropoja temppelirahastoon. Jeesus taas ulkoisti kukkaronvartijuuden Juudakselle ja teki ruokaihmeitä ohi paikallisten kaupallisten toimijoiden. 1200-luvulla, kun paavi-instituutio oli saavuttanut huippunsa, tarvittiin radikaaleja köyhyysliikkeitä vastustamaan kirkon talousmahtia ja vaatimaan köyhyyttä. Nykyään kirkko painii eläkerahastojen ja vastuullisen sijoittamisen ryteiköissä. Kohtuullisen vastuullisesti jopa, mutta silti aina löytyy joku jostain mielipidepalstan nurkasta vaatimassa verotusoikeuden poistamista.

Vaikka kirkko erotettiin valtiosta kansankirkoksi jo vuonna 1870, on sillä edelleen joitain julkisoikeudellisia velvollisuuksia. Hautaustoimi, kirkonkirjojen päivittäminen ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpito eivät tuota mainetta ja kunniaa, mutta jotenkin niiden hoitaminen kuuluu asiaan. Onhan kirkko kuoleman, paperinpyörittämisen ja perinteen ammattilainen. Nämäkin asiat maksavat, eikä niiden kattamiseen tarkoitettu yhteisövero-osuus riitä kuin alkuun.

KIRKKO JA RAHA eivät sovi yhteen markkinatalouden näkökulmasta.

Kun rakkauden yhteisö nimeltä kirkko näkee lähimmäisen kärsivän, kärsii se myös itse asettaen voimavaransa ja mammonansa likoon.

Marraskuisissa seurakuntavaaleissa valitaan neljäksi vuodeksi henkilöt, jotka pyörittävät lähes kolmen miljardin taseen omaavaa kirkkoa.

Heidän tehtävänään on luoda toimintamäärärahoilla seurakunnista yhteisöjä, joista löytyy aina kuulevat korvat, auttava käsi ja suvaitsevainen katse. Ja joista löytyy luottoa silloin, kun kuolema tai virkatodistuksen tarve pääsevät yllättämään.

Ehdokkaaksi voi asettua kirkkoherranvirastoissa 15.9. asti ja jo parillakymmenellä äänellä voi päästä kirstunvartijaksi.

Kristiina Brask vieraana Tikkurilan kirkossa popmessussa su 12.9. klo 18.



Seurakuntavaaleissa -vuotiaat saavat äänestää.

Vaalipäivät ovat . ja ...

Vexi Savijoki

Perusteluja elämänohjeille!

Antti Kalo, 17-vuotias lukiolainen Päiväkummusta, kysyy.

Soile Eriksson, 28-vuotias erityisluokanopettaja ja Rekolan seurakunnan luottamushenkilö Asolasta, vastaa.

Markku Mattila

Mikä sai sinut aikoinaan asettumaan ehdolle seurakuntavaaleissa?

— Olen ollut jo kauan kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja nuoresta asti mukana seurakunnan toiminnassa. Silloin aloin myös miettiä, miten seurakunta toimii ja miten sen toimintaan voi vaikuttaa.

Nuorille on isostoimintaa, kerhoja ja sen sellaista ja eläkeläisillekin paljon toimintaa, mutta mitä aikuisille on ja mitä pitäisi olla lisää?

— Seurakunnalla on mielestäni aikuisillekin paljon toimintaa. On Yläovi auki aikuisille -illat, rukouspiirit, messut… Mutta on totta, että nuorille aikuisille voisi olla enemmänkin tarjontaa. Se on toisaalta myös oman aktiivisuuden varassa, monet seurakunnan toimintamuodoista pyörivät vapaaehtoisvoimin. Pitäisi myös muistaa, että toiminnan pariin hakeutuminen voi olla monelle nuorelle aikuisille vaikeaa, eli pitäisi enemmän mennä sinne, missä ihmiset ovat.

Kirkko antaa mielestäni aika paljon eettisiä ohjeita, mutta se voi jäädä monelle epäselväksi, mihin ne perustuvat. Pitäisikö Raamatun tekstejä tehdä tutummaksi?

— Kirkon tehtävä on antaa myös elämänohjeita ja Raamattuunhan ne pohjautuvat. Pitäisi kuitenkin huomioida elävä elämä, kaikkia asioita Raamatussa ei voi istuttaa nykyaikaan.

Kaikenkattavien ohjeiden sijaan sanoman välittäminen on tärkeintä.

Pekka Simojoki laulattaa nuorten veisuja Tikkurilan kirkossa.

Hanna Antila

MYYRMÄEN KIRKKO

SEUTULAN KAPPELI

Uomatie 1

Solbackantie 6

Beethovenin sinfoniat pianolla I su 19.9. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassa kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin tekeminä pianosovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Kirkko, kamari ja lied: Venäläinen ilta su 26.9. klo 18.15. Leena-Maaria Kantlin, viulu, ja Annalina Backman, piano. Prokofievin ja Tshaikovskin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

MarjaSarjan konsertti su 26.9. klo 17. Käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45

Antti Kalo.

Luomakunnan yhteislauluja su 12.9. klo 17. Lauletaan yhdessä lauluja, joissa koko luomakunta soi. Mukana pastori Jaakko Hyttinen.

Soile Eriksson.

Saara Vuorjoki

1%

Vantaan Laurissa kerrottiin, että seurakuntavaaleissa on mukana ainakin seitsemän ehdokaslistaa.

Netissä kaikki muut kertoivat taustansa ja tavoitteensa, mutta kokoomukselta ja demareilta nämä puuttuivat. Otsikkojen alla oli pelkkää tyhjää. Olin kai väärässä kun luulin, että seurakuntavaalit kiinnostavat puolueitakin.

HELSINKILÄINEN

Synnyin Kätilöopistolla.

Asuin elämäni ensimmäiset neljä kuukautta Helsingissä Kannelmäessä. Muutin sieltä äidin, isän ja koiramme kanssa Vantaanlaaksoon kerrostaloasuntoon, jossa asumme edelleen.



Ehdokkuutta miettivä

99 % VANTAANLAAKSOLAINEN

Sairaanhoitaja-äitini ja perhetukikeskuksessa työskentelevä isäni tekevät vuorotöitä. Siksi minä käyn päiväkodissa aamu- ja iltavuoroissa.

Iltavuorossa on mukavampaa. Silloin saa valvoa myöhään ja katsoa joskus elokuvia. Tulen iltavuorosta kotiin viimeistään kymmeneen mennessä.

Jos vanhemmillani on arkena vapaapäiviä, olemme yhdessä kotona. Joskus isä ja äiti ovat

Kiitos leiristä! viikonloppuisin töissä. Silloin menen toiseen päiväkotiin.

Isän kanssa käymme kalassa Vantaankoskella tai mökillä. Viime kesänä en saanut yhtään kalaa. Yksi kala nappasi, mutta pääsi karkuun.

Isovanhempani asuvat Vaasassa ja Kuusankoskella. Mummien luona saa aina jotain herkkua jälkiruuaksi.

Tykkään pyöräillä ja leikkiä dinosauruksilla.

Asematie 12

Pekka Simojoki laulattaa punaisen veisukirjan lauluja pe 10.9. klo 18.

Popmessu su 12.9. klo 18. Artistivieraana Kristiina Brask. Aiheena Suurella sydämellä — vapaaehtoistyö. Bändistä vastaa Markku Perttilä ja pop-kuoroa vetää Aino Rättyä. Liturgina Päivi Helén ja saarnaajana Heikki Leppä.

Lastenhoito järjestetty messun ajaksi kirkon alakerrassa klo 17.30 lähtien.

Messun jälkeen kirkkokahvit.

Laurus-kuoron konsertti to 16.9. klo 19.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Eikö puolueilla ole tavoitteita?

AATU MÄENSIVU, 5, käy päiväkodissa aamu- ja iltavuoroissa.

TIKKURILAN KIRKKO

Kiitokset paluumuuttajaeläkeläisten leiristä Pellingissä Tikkurilan kirkkoherralle ja toteuttajille Sarille, Päiville ja Tomasille.

Kiitos, että meistä välitetään.

Osallistujien puolesta Kaja ja Elvira

Tekstiviestit TEKSTIVIESTISSÄ edellisessä Vantaan Laurissa, sanoit että puurot ja vellit on menneet sekaisin, kun uskaltaa Raamatun mukaisesti sanoa, että homoutta ei tule siunata. Kysynkin sinulta, joka tämän kirjoitit, eikö meidän tule nimenomaan juuri niin tehdä, mitä Raamattu sanoo. Puhut myös, että varkautta ja valehtelemista ei tule siunata. Ei tietenkään, mutta niistä jokainen itse vastaa. Me ihmiset emme voi ketään tuomita, se on kaikkivaltiaan ja mahtavan Jumalan tehtävä. Minä, joka tämän kirjoitin, en ole missään tapauksessa synnitön vaan armosta pelastettu Jeesuksen kalliilla sovintoverellä ja sain vuonna  kokea, kun Jumala paransi minut syövästä Malmin Saalemissa Paavo Järvisen kokouksessa. Niin mahtava Taivaallinen Isä meillä on. Kunpa sen kaikki käsittäisi.

Terho Pelkonen / Vastavalo

Kuolevaa kuunnellen

Arvokkaaseen kuolemaan kuuluu se, että vierellä on joku.

H

yvään ja arvokkaaseen kuolemaan kuuluu muutakin kuin riittävä hoito ja rauhalliset olosuhteet. Sairaalapastori Markku Elo arvioi, että kuolevan pitäisi myös saada käydä läpi elämäänsä ja surra lähestyvää kuolemaansa. Tukena surutyössä voi olla omainen, sairaalapappi tai vapaaehtoinen saattohoitaja.

— Ihmisen elämän päättyminen on aina iso järkytys ja suuri menetys. Siinä mielessä ei ehkä voi koskaan puhua hyvästä kuolemasta, vaan kuolema on aina paha asia. Joskus kuoleva torjuu tilanteensa, eikä halua puhua lähestyvästä kuolemasta. Tai hän kyllä haluaa keskustella esimerkiksi papin kanssa, mutta hänen on vaikea ottaa kuolemaa puheeksi, Elo sanoo.

Elo ei ole Vantaalla nähnyt kuolevia potilaita sellaisissa oloisissa kuin viimeaikaisessa keskustelussa on tuotu julki: esimerkiksi laitoksen käytävällä tai useamman hengen huoneessa. Hänen kokemuksensa mukaan sairaaloissa ja vanhainkodeissa pyritään siihen, että kuoleva saisi oman huoneen.

— Kuoleman lähestyessä mietitään, mitä vielä voitaisiin tehdä ja onko kaikki mahdolliset tutkimukset tehty. Kuitenkin kuoleva tarvitsee eniten hyvää perushoitoa, lepoa ja rauhaa. Tämä tulisi kuolevan hoidossa muistaa ja myös hyväksyä.

Kun kuolevalle järjestetään rauhallinen tila, omaiset voivat viipyä hänen luonaan ja mahdollisesti jopa nukkua samassa huoneessa.

— Toisaalta joillekin on tärkeää, ettei heitä siirretä syrjään. Saattohoito voi kestää kauankin, eikä kenenkään ole hyvä olla pitkiä aikoja yksin, Elo lisää.

— Jos saattohoito venyy pitkään, saattaa olla, että omaiset eivät voi olla paikalla koko aikaa. Silloin vapaaehtoiset saattohoitajat ovat tärkeitä. Joskus kuolevan luona istuu sai-

raalapappi. Sen sijaan hoitohenkilökunta ei juuri ehdi kuolevan vierellä viipymään, koska työ hoitolaitoksissa on niin kiireistä.

Elon mukaan hoitohenkilökuntaa tarvittaisiin enemmän ylipäätään, ja erityisesti juuri saattohoitoon sairaaloissa ja vanhainkodeissa.

— Hyvä kivunhoito ja huolenpito elämän viime hetkillä on tärkeätä. Saattohoito on kuluttavaa työtä ja siksikin hoitohenkilökuntaa tarvittaisiin lisää, Elo sanoo.

VANTAALLA ON yksi saattohoitoon erikoistunut osasto Katriinan sairaalassa. Lisäksi vantaalaisilla on mahdollisuus hakeutua saattohoitoa antavaan Terhokotiin Helsingissä.

Moni kuolee silti Peijaksen sairaalassa tai vanhainkodeissa.

— On tärkeää, että kuolevilla on kodinomainen hyvä ympäristö, jossa he saavat riittävää ja asiantuntevaa hoitoa. Siksi pidän erityisiä saattohoitoyksiköitä tarpeellisina. Toisaalta joillekin potilaille voi olla helpottavaa, että heitä hoidetaan tavallisessa laitoksessa, koska ajatus saattohoidosta saattaa tuntua niin pelottavalta, Markku Elo pohtii.

”Jos saattohoito venyy pitkään, vapaaehtoiset saattohoitajat ovat tärkeitä.”

— Nykyisin pyritään siihen, että kuolevia vanhuksia ei enää siirrettäisi vanhainkodeista sairaaloihin vaan heidät hoidettaisiin tutussa ympäristössä loppuun asti.

Vantaan seurakuntien palveluksessa on neljä sairaalapappia. He työskentelevät Kat-

riinan ja Peijaksen sairaaloissa sekä vantaalaisissa vanhainkodeissa.

— Laitokset ovat niin isoja, ettei meillä oikein ole mahdollisuutta kierrellä osastoilla. Tapaamme lähinnä niitä potilaita, jotka ovat sitä pyytäneet. Joskus yhteydenotto voi tulla omaisilta, joskus henkilökunta tiedustelee potilaalta, haluaisiko tämä tavata papin, Elo sanoo.

KESKUSTELUISSA SAIRAALAPAPIN kans-

sa kuoleva yleensä haluaa käydä läpi elämäänsä. Tavallisesti pappia toivonut haluaa myös puhua hengellisistä kysymyksistä.

— Ihminen käy läpi onnellisia ja rakkaita hetkiä ja myös syyllisyyttä ja pettymyksiään, ja haluaa tulla kuulluksi. Usein nousee esille suhde Jumalaan, millainen se on ollut.

Pohditaan myös tuonpuoleisuutta, sitä mitä

”Jokainen on lopulta yksin kuolemansa kanssa.” kuoleman jälkeen tapahtuu ja omaa asemaa Jumalan edessä, Markku Elo kuvailee.

Jos kuoleva pyytää, pappi rukoilee hänen kanssaan. Myös ehtoollinen toimitetaan, jos sitä toivotaan. Joskus lauletaan virsiä tai luetaan Raamattua. Joskus papin vierailu on vain vierellä oloa, jos saatettava on kovin huonossa kunnossa.

— On osattava kysyä oikeita kysymyksiä ja oltava tarkka siitä, miten vaikeat asiat, kuten kuolemanpelko ja uskonnolliset kysymykset, otetaan puheeksi. Tärkeää on antaa potilaalle myös rauha, jotta ei lisää hänen ahdistustaan.

Elo on työssään kohdannut ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi lähestyvän kuoleman surun ja löytäneet rauhan itsensä, elämänsä ja kuolemansa kanssa.

— Joskus asioiden käsitteleminen taas on jäänyt kesken. Kuoleva on pelokas, surullinen tai vihainen siitä, että joutuu jättämään elämänsä ja läheisensä. Silloin on tärkeää, että pelkoansa ja hätäänsä voi puhua jollekulle ja työstää lähestyvää kuolemaa.

Markku Elo toteaa, että vaikka läheiset ja ammattilaiset kuinka pyrkisivät olemaan

Vapaaehtoisia saattohoitajia tarvitaan

Vantaan seurakuntien sairaalasielunhoidossa toimii nelisenkymmentä vapaaehtoista saattohoitajaa, mutta lisää tarvittaisiin. Siksi lokakuussa käynnistyy viiden illan mittainen kurssi tehtävästä kiinnostuneille. Vapaaehtoisten saattohoitajien työ ei ole hoitotyötä, vaan vierellä oloa. Siihen voi kuulua esimerkiksi ulkoilutusta, ääneen lukemista ja keskustelua.

Vapaaehtoistyötä voi tehdä oman elämäntilanteen mukaan, joten se sopii myös työssäkäyville. Saattohoitajien edellytetään olevan sinut itsensä kanssa. Heidän täytyy myös sietää kuoleman läheisyyttä ja siihen liittyviä kysymyksiä ja pystyä käsittelemään vihaa ja aggressiota. Tärkeitä periaatteita ovat avoimuus, saatettavan kunnioittaminen, luottamuksellisuus ja sitoutuminen sovituksi ajaksi.

Vapaaehtoiset saattohoitajat saavat tukea kurssin jälkeen kuukausittaisissa tapaamisissa ja koulutuspäivillä. Halutessaan heillä on mahdollisuus myös keskusteluihin ja konsultaatioon sairaalapappien kanssa.

Koulutus pidetään 1.1.–11.11. torstaisin kello 17–19 Tikkurilan kirkon kahviossa. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen kurssin alkua. Ilmoittautumiset 1.9., 1.9., 17.9. ja 2.9. kello 12–1 Tikkurilan seurakuntaan Helvi Reijoselle p. 5 592 58 tai Hanna Raunulle p. 5 8 881.

rinnalla ja tukena, jokainen on lopulta yksin kuolemansa kanssa. Jokaisen on itse kohdattava ja käytävä läpi kuolemanpelkonsa.

— On ammattilaisellekin iso oppimisen paikka, kun huomaa, että toista ei voi auttaa.

Siinä joutuu kohtaamaan oman ahdistuksensa ja hätäännyksensä. Helposti alkaa touhuta ja puhua kauheasti. Kuoleman kohtaaminen on aina vaikeaa, vaikka koulutus ja työnohjaus auttavatkin. Joskus huomaa kantavansa joitakin ihmisiä ajatuksissaan mukana ja miettivänsä heidän tilannettaan.

Kaisa Halonen



D e k k a r e i t a Charlotta Boucht/Tammi

Lukemista pimeneviin iltoihin Syksyn rikosromaaneista paljastuu, että ihminen osaa olla toiselle hyvä, mutta pystyy myös monenlaiseen pahaan, jopa murhaan.

Rentouttavaa rikostutkintaa Alexander McCall Smith: Pieniä ihmeitä autokorjaamolla.

Otava 2010.

Afrikassa, Botswanan pääkaupungissa Gaboronessa toimii Naisten etsivätoimisto nro 1. Se on maan ensimmäinen ja ainoa naisten omistama yksityisetsivätoimisto. Mma Precious Ramotswe on sen perustaja ja yrityksen ainoa etsivä.

Mma Ramotswe on valloittava persoona. Kiireettömään afrikkalaiseen tapaan hän ehtii juoda kuppikaupalla rooibosteetä päivän mittaan ja keskustella syvällisen perusteellisesti sihteerinsä Mma Makutsin kanssa. Samalla tavalla hän selvittää saamiaan toimeksiantoja. Jos asia ei ota auetakseen, kupponen teetä virkistää ajatuksia.

Aina ei ole tapahtunut rikosta, vaan usein rouva etsivä joutuu ratkomaan moraaliin ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä asioita. Pieniä ihmeitä autokorjaamolla -kirjassa eräs nainen toivoo, että hänelle löydettäisiin sukulaisia. Samaan aikaan etsivätoimistoon alkaa tulla nimettömiä uhkauskirjeitä. Lisäksi Mma Ramotswen aviomiehellä, autokorjaamon omistaja J. L. B. Matekonilla on salaperäinen hanke, jonka toteuttamista vaimon on vetäydyttävä miettimään.

Naisten etsivätoimisto nro 1 -sarja on noussut kulttimaineeseen maailmalla, eikä ihmekään. Siinä kuvataan lähes aistein havaittavasti afrikkalaista arkipäivää, jossa tasangot pölyävät ja karja tukkii tiet. Myös taikausko ja kansan tavat nivoutuvat luontevasti tarinaan. Väkivaltaa tai kyynisyyttä ei näissä kirjoissa ole.

Kauniin lapsen kuolema Donna Leon: Unelmien tyttö.

Otava 2010.

Sateisena aamuna Venetsian Canal Grandesta löytyy nuori tyttö hukkuneena. Komisario Guido Brunetti on ymmällään. Kukaan ei ole ilmoittanut lasta kadonneeksi. Myöskään tytöltä löytyneitä arvoesineitä ei ole ilmoitettu varastetuiksi. Käy ilmi, että tyttö on peräisin lähiseudun mustalaisleiristä.

Outo veli Leonardo, munkiksi oletettu mies, järjestää Venetsiassa hämäräperäisiltä vaikuttavia hengel-



lisiä kokouksia. Tämä johtaa Brunettin keskustelemaan anoppinsa, kreivitär Falierin kanssa uskonnosta — anopin suureksi hämmästykseksi. Myös komisarion vanha lapsuudentoveri, papin kutsumuksen valinnut padre Antonin on palannut vanhalle kotiseudulleen.

Onko näillä hengenmiehillä jokin yhteys keskenään?

Mustalaisten sulkeutunut yhteisö torjuu poliisit luotaan ja vaikenee. Syvään juurtunut rikollisuus on heidän elämäänsä, ja valtaväestön vahvat ennakkoluulot mustalaisia ja kaikkia muukalaisia kohtaan vain vahvistavat juopaa maailmojen välillä. Samaan aikaan Brunetti joutuu taiteilemaan poliisin sisäisten juonittelujen ristiaallokossa. Äkkiä komisarion umpikujan ratkaisijaksi ilmestyy yllättävä henkilö.

Iki-ihana Venetsia avautuu jälleen lukijan silmien eteen. Hyvä ruoka, oopperamusiikki ja kirjalliset keskustelut ovat komisario Brunettin tavaramerkki.

Tihenevää kauhua saaristossa Mari Jungstedt: Aamun hämärissä.

Otava 2010.

Lomailijat kansoittavat leirintäalueen idyllisellä Fårön saarella Gotlannin kupeessa. On paras loma-aika. Yön kääntyessä aamuksi saaren rauha rikkoutuu. Rannalla ammutaan mies teloitustyyliin. Ase on venäläinen. Poliisit ja mediaväki aloittavat työnsä. Myös suojellulla Gotska Sandön saarella liikkuu outoa väkeä.

Komisario Anders Knutas ja tvtoimittaja Johan Berg tutkivat murhaa oman työnsä näkökulmasta, eikä yhteentörmäyksiä voi välttää. Aina löytyy joku, joka puhuu paljon ja mielellään — ja liikaa — kameran edessä.

Yleensä siitä seuraa vain vaikeuksia, joskus jopa hengenlähtö.

Samalla tapahtumien lomassa kulkevat päähenkilöiden omien elämien langat ja liittyvät kokonaisuuteen vaivattomasti. Kuinka käy Jonas Bergin rakkaudelle Emmaan? Päättyykö suhde lopullisesti vai vieläkö yhteistä tulevaisuutta on?

Rantateloitus on vasta alkua tapahtumille, jotka vyöryvät tutkijoiden eteen ja vievät välillä heidätkin mukaansa. Hämärät rakennusbisnekset, uudet raa’at murhat, talojen ryöstelijät ja Baltiasta kotoisin olevat vierastyöläiset alkavat liittyä kuvioon. Lopuksi on pidäteltävä hengitystä: mitä vielä paljastuu?

Rikosromaani etenee lyhyin, tehokkain luvuin, ja jännitys tihenee

Leena Lehtolaista kiinnostavat ammatit, joihin liittyy tiukkoja rooliodotuksia.

Erilaiset kulttuurit tutuiksi Leena Lehtolainen paneutuu uusimmassa kirjassaan maahanmuuttajateemaan.

M

inne tytöt kadonneet -kirjassaan Leena Lehtolainen käsittelee maahanmuuttajien ja erityisesti muslimityttöjen sopeutumista oman kulttuurinsa ja suomalaisen elämänmuodon puristukseen.

— Aihe on hyvin ajankohtainen ja kiinnostaa minua. Meillä on Suomessa jo monia kulttuureja, emmekä elä enää missään peräkylässä.

Halusin kuvata sitä, mitä muukalaisvihasta seuraa, jopa mitä siitä seuraa pahimmillaan. Asialle on tehtävä jotakin. Väkivalta ei ole ainoa keino hoitaa asioita, kirjailija toteaa.

— Kirjoitan ajan hengestä. Mistä kumpuaa tämä syvä viha, joka meillä vallitsee? Mitä järkeä on polttaa maahanmuuttajien ravintoloita, vaikka me kaikki toivomme, että he tekevät työtä ja elättävät itsensä? Mikä saa vihaamaan ja pelkäämään näin paljon?

Kirjassa tyttöjen elämää säätelevät oman kulttuurin perhe- ja kunniakäsitykset, mutta heidän sydämessään liikahtelevat myös herkemmät tunteet aina rakkauteen asti.

— Kaikilla meillä on samat toiveet elämässä tulimmepa mistä kulttuurista tahansa, Lehtolainen muistuttaa.

kuin ruuvia kierrettäisiin tiukemmalle luku luvulta. Löysää tekstiä kirjassa ei ole. Henkilöt liikkuvat luontevasti miljöössä, ja henkilökuvat rakentuvat eheiksi niukoin piirtein.

Maria Kallio on palannut Leena Lehtolainen: Minne tytöt kadonneet.

Tammi 2010.

Ylikomisario Maria Kallio palaa EUprojektista Afganistanista takaisin Espoon poliisiin, epätyypillisten rikosten soluun. Hän saa tehtäväkseen selvittää kolmen muslimitytön katoamisen. Pian nel-

Päähenkilön, rikospoliisi Marja Kallion vuoksi Lehtolaisen kirjoissa on vahva naisnäkökulma.

Lehtolaista on väitetty feministiksi.

— Olen feministi, mutta minua surettaa se, miten negatiivisen merkityksen tuo sana on saanut.

Minulle feminismi merkitsee tasa-arvoa, ei miesvihaa. Olen ehdottomasti tasa-arvon kannattaja.

Lehtolaiselta on kysytty, miten hän voi olla niin perillä poliisien työstä. Kirjailija vakuuttaa, että kirjan henkilöille ei ole esikuvia.

— Minua on aina kiinnostanut ihmisten toimiminen sellaisissa ammateissa, joihin liittyy tiukkoja rooliodotuksia. Yksi sellainen on poliisin ammatti.

— Olen yrittänyt kuvata poliisin työtä mahdollisimman autenttisesti, mutta tietenkin romaanin keinoin. Olen iloinen, että se vaikuttaa luotettavalta.

Lehtolaisen teoksia on käännetty  kielelle, joista uusin on espanja ja eksoottisin kiina. Suomalaisen poliisin työn ja arkielämän kuvaus ylittää kulttuurimuureja.

— Lukemalla eri kulttuureista kertovia kirjoja ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan. Juuri se on kirjailijan tehtävä: auttaa ihmisiä siihen.

Päivi Holmberg

Murha Heurekassa -yleisöluento su 12.9. klo 1–1 Heurekassa auditorio Virtasessa.

Dekkarikirjailijat Leena Lehtolainen, Jarkko Sipilä ja Matti Rönkä kertovat työstään. Vapaa pääsy.

jäs muslimityttö löytyy murhattuna ja paineet poliisissa kasvavat. Mihin ja miksi tyttöjä katoaa? Liittyvätkö katoamiset tähän murhaan?

Kirjan räjähtävän alun jälkeen Maria Kallio alkaa asettua takaisin suomalaisen lapsiperheen arkeen. Tutut poliisikollegat Taskinen, Koivu ja puujalkavitsejä lateleva Puupponen tulevat työtovereiksi.

Kadonneet tytöt ovat käyneet samassa tyttökerhossa. Kun tapausta tutkitaan, käy yhä selvemmäksi, kuinka suuresti muslimiperheiden tavat ja perinteet rajaavat heitä pois suomalaisesta elämäntavasta. Perhetraditiot ovat kovin erilaiset, ja se aiheuttaa kitkaa nuoren ja vanhemman polven välillä.

Samoin tulevat esiin ennakkoluulot ja suoranainen rasismi, jotka koh-

taavat eriuskoisia ja maahanmuuttajia Suomessa.

Leena Lehtolainen kutoo toimivan kudelman Kallion perheen arjesta, Marian työstä ja siihen liittyvistä tapahtumista. Arkipäivä lasten koulu- ja harrastuskuvioineen ja sukulaisvierailuineen asettaa asiat siihen kehykseen, joka Maria Kallion vaiheita seuranneen pitää saada. Mukana on myös nuorta rakkautta, vaikka verhotummin. Uusista, värikkäistä henkilöistä toivoisi Sylvia Sandelinin jäävän pysyvämmin näkyviin.

Minne tytöt kadonneet ei silti ole julistuskirja vaan aito dekkari, mutta ajankohtainen aihe on osa sen tukirankaa. Lehtolainen on taas onnistunut esittelemään vakavan aiheen luontevasti osana tapahtumia. tekstit Päivi Holmberg

Hans von Schantz

S

Öinen Vantaa

ecuritas Oy:n vuoroesimies AnttiJussi Karjalainen, , tulee sovittuun tapaamispaikkaan. Kymmenen aikaan illalla Karjalainen on ehtinyt työskennellä jo seitsemän tuntia.

Edessä on vielä yhdeksän tunnin työrupeama.

Illalla Vantaa hiljenee. Katulamput palavat, ja liikennettä on vähän. Karjalaisella on työvuoron kiireisin aika. Hälytystehtäviä on jonoksi asti. Hypätään kyytiin.

VARTIJA JA MUUT YÖN KULKIJAT Ensimmäiseksi Karjalainen menee tarkistamaan palovikahälytystä. Hän pysäköi pakettiauton suuren rakennuksen eteen ja valitsee oikeat avaimet.

Tarkistaminen kestää kauan. Kerran ikkunassa vilahtaa reippaasti kävelevän Karjalaisen hahmo. Auton radiopuhelimesta kuuluu kutsuja Securitaksen hälytyskeskuksesta. Sitten lähdetään ajamaan seuraavaan kohteeseen.

Vartijan silmin katsottuna Vantaa näyttää suurelta kaupungilta. Yhden työvuoron aikana Karjalaiselle kertyy noin – ajokilometriä. Tarvittaessa hän käy myös naapurikaupunkien puolella.

— Meillä pyritään siihen, että lähimpänä kohdetta oleva vartija hoitaa tehtävän, Karjalainen sanoo.

Suurin osa hälytyksistä on aiheettomia, esimerkiksi auki jääneen ikkunan tai laitevian aiheuttamia. Viikoittain tulee myös aiheellisia hälytyksiä, kuten vesivuoto, ilkivaltaa, murto tai tulipalo. Vuoroesimiehenä Karjalaisen tulee tarvittaessa auttaa noin kymmentä alaistaan.

— Autan, jos heillä on ongelmia asiakaskohteissa, auto ei toimi tai muuten vaan harmittaa, Karjalainen sanoo. Öiseen aikaan kaduilla liikkuu erilaista väkeä kuin päivisin. Karjalainen kertoo, että baarien läheisyydessä täytyy ajaa erityisen varovaisesti, koska humaltuneet saattavat kävellä ajokaistalla. Varsinkin kesäaikaan Karjalainen on käynyt öisin herättelemässä väsähtäneitä kulkijoita.

K AKSI VIIKKOA TÖITÄ, YKSI VAPAATA Kun kaverit ovat töissä, Karjalainen on

Antti-Jussi Karjalainen on usein nukkumassa, kun kaverit tekevät töitä. Ja toisinpäin. usein nukkumassa. Työaikojensa takia Karjalaisen on mahdotonta hankkia säännöllistä, ohjattua liikuntaharrastusta. Vapaaaikanaan hän käy kuntosalilla, golfaa kesäisin tai käy kavereiden kanssa pelaamassa sulkapalloa. Karjalaisella on joka kolmas viikko vapaa.

Peruskoulun jälkeen Karjalainen kävi Hiekkaharjun ammattioppilaitoksessa kolmivuotisen turvallisuusalan perustutkinnon. Opiskeluun liittyvän työharjoittelun hän suoritti Securitas Oy:n palveluksessa.

Työpaikka löytyi armeijan jälkeen samasta yrityksestä.

— Alalla työskenteley on vastannut odotuksia. En ole lukuihmisiä, olen aina tykännyt enemmän tekemisestä.

Karjalaisen mukaan yrityksen asiakasmäärä on lisääntynyt koko ajan hänen työssäoloaikanaan.

— Yksityisasiakkaita on tullut valtavasti lisää parin viime vuoden aikana. Maailma ei välttämättä ole muuttunut, mutta ihmisten turvattomuudentunne on lisääntynyt.

Media on varmasti vaikuttanut ihmisten kokemaan turvattomuudentunteeseen, Karjalainen arvelee.

PAINIA MURTOVARKAAN KANSSA Karjalainen kertoo, että yksin tyhjissä ja hiljaisissa rakennuksissa kulkemisessa on oma tunnelmansa. Hälyttävien silmukoiden määrä kertoo vartijalle, kulkeeko rakennuksessa joku.

— Sellaisessa tilanteessa ei mennä sisään rakennukseen, vaan hälytetään paikalle poliisit. Samoin tehdään, jos rakennuksen ulkopuolella on havaittavissa murtojälkiä, Karjalainen sanoo.

Hän ei myönnä koskaan pelänneensä

työtehtävissä, jännittäneensä kyllä. Useampi vuosi sitten hän sai murtohälytyskeikalla tekijän paikan päältä kiinni. Tilanne meni painiksi.

— Sillä hetkellä ei pelottanut. Ilmeisesti elimistössä oli sen verran adrenaliinia.

Murtautuja oli narkomaani ja meillä oli verikontakti. Jälkeenpäin jännitti, kun odotin hiv- ja C-hepatiittitestien tuloksia.

Tänä yönä Karjalainen jatkaa vielä ainakin Itä-Helsinkiin. Kun hän ajaa työvuoronsa päätteeksi kotiin, vastaan tulee aamuruuhka. Useimmilla työpäivä on siihen aikaan vasta edessä. Kotiin päästyään Karjalainen syö, käy suihkussa ja menee nukkumaan.

— Uni tulee ihan samantien, hän vakuuttaa.

Soili Pohjalainen

” E n o l e l u k u i h m i s i ä , o l e n a i n a t y k ä n n y t e n e m m ä n t e k e m i s e s t ä .”

Sini Pennanen

Lattiaan haudatut

E

i tarvitse astua monta askelta kirkkosaliin, kun tuntee houkutusta polvistua — ja tutkia tarkemmin kirkon lattiaa. Kivilattiassa on lasinen neliö, jonka alla kimaltaa jotakin.

Siniseltä hehkuvassa kolossa on selvästi aarre, kultainen kuutio.

Se on kuvanveistäjä Martti Aihan teos Hauta, osa seitsemän veistoksen sarjaa, jossa tutkitaan pääsiäisen tunnemaailmaa. Hauta muistuttaa myös vanhasta tavasta haudata vainajat kirkon lattian alle.

Kun katsoo tarkemmin, huomaa, että oikeastaan koko kirkon lattia on hauta. Kalkkikiveä kuvioivat fossiilit.

Ne ovat oikosarvia, nykyisten muste-

kalojen esi-isiä, jotka elivät noin 5 miljoonaa vuotta sitten ordoviikkikaudella. Tuolloin meri peitti suurinta osaa Baltikan muinaismantereesta, johon nykyinen Suomikin kuului.

Oikosarvet olivat meren valtiaita, petoja, jotka saalistivat hajuaistinsa turvin. Ne olivat myös aikansa eläimistä suuriaivoisimpia. Muodoltaan oikosarvet muistuttivat porkkanaa tai jäätelötötteröä. Isoimmat niistä kasvoivat jopa yhdeksänmetrisiksi.

Oikosarvia löytää myös kansallispyhätöstä Turun tuomiokirkosta. Evoluutio ei siis Suomessa ole kirkolle ongelma.

Kaisa Halonen

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 ●

Vuonna 1992 valmistuneen Hämeenkylän kirkon on suunnitellut arkkitehti Olli Pekka Jokela.

●

Kirkon sisään on jätetty vanha seurakuntarakennus.

●

Kirkko on tunnettu kahden nykytaiteilijan, Silja Rantasen ja Martti Aihan, teoksista.



Kansa kysyy, piispa vastaa Irja Askola ei hätkähdä outojakaan kysymyksiä kristinuskosta.

Missä Jeesus on nyt, entä saatana?

— Jeesus on sekä tuonpuoleisessa että henkensä kautta läsnä siellä, missä häntä rukoillen lähestytään. Hänen omien sanojensa mukaan kohtaamme hänet myös palvelemalla ja auttamalla kärsiviä ja apua tarvitsevia lähimmäisiämme.

— Saatana on läsnä maailmassa pahuuden voimissa.

8

Hans von Schantz

Voiko tosiaan olla niin, että taivaan portit aukeavat tyypille, joka rällää koko elämänsä, istuu vankilassa taposta ja vasta kuoleman hetkellä pyytää armoa? Pääseekö loppujen lopuksi kuka vaan taivaaseen, vaikka tekisi mitä?

— Taivaan porttien aukaiseminen tai kiinni laittaminen ei kuuluu kenenkään ihmisen, ei edes piispan, päätösvaltaan. Uskomme mukaan ihminen pelastuu armosta, ei hyviä tekoja tekemällä tai pahoja tekoja välttämällä.

Jeesus lupasi avata paratiisin portit rikolliselle, joka kärsi kuolemanrangaistusta ristinpuulla.

Mikä se sellainen Kaikkivaltias on, joka antaa viattomien lapsien ensin syntyä ja sitten kärsiä sodissa tai jäädä suojatiellä auton alle?

— On olemassa sellaista kohtuuttomalta tuntuvaa ja epäoikeudenmukaista kärsimystä, jonka edessä minun sanani ja vastaukseni katoavat. On asioita, joiden edessä on suostuttava mykkyyteen ja jätettävä oma neuvottomuutensa rukouksessa Jumalalle.’

Voiko rukoilemalla parantaa sairaita?

— Voi. Mutta Jumala toimii myös terveydenhoitohenkilökunnan kautta.

Joskus rukous auttaa myös kestämään sitä, että ei parane.

— Sairaan puolesta rukoileminen on vanha kristillinen perinne. Rukouksella voi parantaa, mutta se ei ole maaginen temppu. Rukous ei myöskään ole lääketieteen kilpailija eikä vaihtoehto.

Miksi juuri kristinusko olisi se oikea, kun maailmassa on niin paljon muitakin uskontoja ja niissä hyvää tekeviä ihmisiä?

— Minulle kristinusko on tarjonnut vastauksen siihen, mitä olen etsinyt.

Samalla arvostan ihmisiä, jotka uskovat toisin. Olen löytänyt muista uskonnoista monia yhteisiä arvoja ja hyvää tekeviä ihmisiä.

Eikö sinua kavahduta, että kristinusko on niin verinen uskonto, että sunnuntaisinkin messussa syödään Jeesuksen ruumista ja juodaan verta?

— Jeesuksen ruumis ja veri eivät minua kavahduta, vaikka joskus nuoruudessa ne tuntuivatkin vähän oudoilta kielikuvilta. Mutta minua kavahduttaa, kuinka paljon kristinuskon nimissä on tehty väkivaltaa toisille ihmisille.

— Itselleni Jeesuksen ruumis ja veri ovat syvin kielellinen ilmaus siitä, miten lähellä hän on meitä ehtoollisessa ja miten todellisesti hän tulee arkeemme.

Onko kristinuskossa oikeasti kolme jumalaa, kun jotkut palvovat Isä Jumalaa, toiset Jeesusta ja jotkut Pyhää Henkeä?

— Ei. Uskomme yhteen Jumalaan, jossa on nämä kolme puolta.

Miksi Raamatun sääntöjä voidaan soveltaa miten vaan? Eräskin on vastustanut topakasti homoliittoja Raamattuun vedoten, muttei ole pitänyt minään omaa kolmea avioliittoaan ja kahta eroaan. Ymmärrykseni mukaan Raamattu kieltää erot. Ja käskee pappien kasvattaa poskiparran! Missä papiston poskiparrat?

— Raamatussa on kirjoituksia eri ajoilta. Siinä näkyy heijastuksia sen kirjoittamisaikojen kulttuureista ja maailmankuvista. Tarvitsemme Raamatun tieteellistä tutkimusta muun muassa sen vuoksi, että osaamme erottaa oleellisen epäoleellisesta.

Eikö sinua kavahduta?

Olin juuri kummipoikani rippikirkossa, eikä siellä laulettu yhtään tuttua virttä. Pahoitin mieleni. Miten tähän on tultu?

— Yleensä papit ja kanttorit ottavat tämän monen ihmisen toiveen huo­ mioon ja valitsevat konfirmaatiomessuun ainakin jonkun vanhan tutun virren. Se on tärkeää, koska monille messussa juuri tuttujen virsien laulaminen synnyttää iloa, tuo mieleen muistoja ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

— Mutta tosiasia on myös se, että uusissa virsissä on nuoria koskettavia kappaleita, joita he ovat luultavasti rippileirillä laulaneet ja joista on tullut heille tuttuja ja rakkaita. Ehkä he kaipaavat niitä sitten joskus, kun ovat oman rippilapsensa konfirmaatiossa.

Tämä on tasapainon etsimistä.

Uskovaiset lohduttavat kuoleman kohdatessa toisiaan sillä, että taivaassa tavataan. Raamattu kai kuitenkin kertoo, että vainajat herätetään kuolleista viimeisenä päivänä. Siis sielläkö ne kaikki nyt makaavat odottamassa?

Satoja, jopa tuhansia vuosia? Ei ole lohdullinen ajatus, että taivaassa tavataan joskus epämääräisenä ajankohtana epämääräisessä tulevaisuudessa.

— Silloin kun läheinen ihminen on kuollut ja suru siitä on pahimmillaan, kaikki lohduttavat sanat saattavat tuntua epämääräisiltä ja riittämättömiltä.

Taivaassa tavataan ‑sanonta sisältää kalpean yrityksen ilmasta sitä, ettei ero rakkaasta ole lopullinen eikä kuolema ole kaiken päätepiste vaan kaksoispiste.

Voiko tosiaan olla niin?

I

rja Askola on tuore piispa, jonka työmaata ovat muun muassa Helsinki, Vantaa, Myrskylä, Pornainen, Pukkila ja Askola.

Hän on uudesta pestistään iloinen, vaikka tietää, että häneen kohdistuu monenlaisia ja keskenään ristiriitaisiakin odotuksia. Hän haluaa elää ja tehdä töitä avoimella mielellä.

— Ristiriidat ja erilaiset käsitykset asioista kuuluvat elämään. Ei kirkko ole siinä mikään poikkeus. Me tarvitsemme kykyä elää ristiriitojen keskellä, ratkaista niitä yhdessä ja kykyä kunnioittaa toisiamme, myös erilailla ajattelevia.

— Tahdon työssäni olla ihmisten kanssa yhdessä kyselemässä ja pohtimassa elämän ja uskon kysymyksiä.

Niitä hänellä on nytkin edessään, pääkaupunkiseudulla asuvien eriikäisten ihmisten kummallisia, kiperiä, koskettavia ja kepeitäkin kysymyksiä kristinuskosta. Miksi? Mitä varten?

Onko väliä? Kuka määrää? kyselevät niin rippikoululaiset, abit, keski-ikäiset kuin eläkeläiset.

Irja Askola suoristaa kahvilan tuolissa selkänsä, väläyttää pienen hymyn ja ryhtyy kuuntelemaan ja vastaamaan.

Raamatussa sanotaan, että Jumala loi maailman kuudessa päivässä. Tiede sanoo, että ei maailman syntymiseen mitään jumalaa tarvita. Onko Raamattu jo aikansa elänyt?

— Meillä on kirkossa erilaisia käsityksiä Raamatusta. Itse lähden siitä, että Raamattu ei ole biologian, lääketieteen eikä tähtitieteen oppikirja, vaan Raamatussa Jumala ilmoittaa meille, mikä on hänen suhteensa ihmiseen ja miten hän toivoo ihmisten elävän toistensa kanssa. Raamattu kertoo myös, miten erilailla ihmiset voivat kohdata Jumalan.

Jos Jumala on luonut maailman, niin mistä Jumala on saanut alkunsa?

— Minulla ei ole tuohon vastausta. Jumalan olemukseen kuuluu, ettei häntä pysty tyhjentävästi sanoin selittämään. Jumalan alkuperä pysyy meiltä salassa.

Miksi koko Raamattu on kristinuskon pyhä kirja? Vanhassa testamentissa on paljon kummallisuuksia, ja kun jakeita luetaan Pyhänä Sanana, saadaan käsittämättömiä tulkintoja.

Vanhan testamentin voisi julistaa historiankirjaksi eikä uskonopiksi. Vai eikö?

— Uutta testamenttia ei voi ymmärtää ilman vanhaa. Pitää lukea kirjan koko juoni. Jeesuksen sanoman radikaalisuus ja ainutlaatuisuus tulevat ilmi suhteessa Vanhaan testamenttiin.

— Ja kyllähän Vanhassa testamentissakin esimerkiksi psalmit ovat edelleen ajankohtaisia ja koskettavia ihmiselämän ja uskon kuvauksia. Niissä sykkivät myös tämän ajan ihmisille tutut tunnot. Miksi ne pitäisi jättää pois vain siksi, että ne on kirjoitettu kauan aikaa sitten?

Mie–sie-tytöstä kirkon naiseksi

Mikä on elämän tarkoitus Raamatun mukaan? Tulee mieleen, että kärsi, kärsi, kärsi vaan, niin kirkkaamman kruunun saat.

— Elää luottamuksessa Jumalaan ja yhteydessä toisiin ihmisiin. Jeesus ei sanonut, että kärsi, kärsi, vaan hän sanoi, että olen tullut, että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys.

Saako kristitty olla rikas?

— Saa. Mutta hänen pitää miettiä, miten hän käyttää omaisuuttaan ja minkälaisilla ehdoilla hän suostuu sitä hankkimaan.

Määrääkö Raamattu tai katekismus, että kirkossa pitää olla urut?

— Ei määrää. Esimerkiksi ortodoksisessa kirkossa ei ole minkäänlaisia soittimia. Meillä luterilaisessa messussa käytetään taas välillä monia muitakin soittimia kuin urkuja. Mikään soitin sinällään ei ole pyhä tai paha, riippuu siitä, mitä sillä tehdään.

Miten kukaan järkevä ihminen?

Ydinvoimaa, vai ei? Mitä teologia sanoo?

— Raamattu tai teologia ei anna meille tämänkaltaisia yksityiskohtaisia kulutusohjeita tai poliittisia ohjelmia.

Miksi uskovaiset ovat niin kiinnostuneita seksistä? Onko sillä niin väliä, miten ihmiset omaa henkilökohtaista elämäänsä elävät?

— Seksuaalisuus on niin valtava voima ja olennainen asia ihmiselämässä, että kaikkia se kiinnostaa jossain määrin.

— Seksuaalisuus ja seksuaalietiikka näyttävät olevan asioita, joista meillä on erilaisia näkemyksiä ja siksi niistä on hyvä keskustella. Nyt puhutaan myös asioista, joista ennen on vaiettu.

Minusta on hyvä, että kirkossa puhutaan seksuaalisuudesta, mutta kurjaa on se, jos asiallinen keskustelu kääntyy tuomioiden ja leimojen heittelemiseksi.

Ovatko kristinuskon mukaan miehet perheen pomoja ja ihmiset arvokkaampia kuin eläimet?

— Eivät ole. Kristinuskon olemukseen kuuluvat tasa-arvo sekä ihmisten ja eläinten oikeudenmukainen kohtelu niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin.

— Ihmisten ja eläinten elämä ja tehtävä ovat erilaisia, mutta se ei oikeuta kohtelemaan eläimiä eikä muuta luontoa riistäen tai ahnehtien. Koko luomakunta on pyhä, joten meidän tulee kohdella arvostavaan sävyyn kaikkia luotuja, oli kyse sitten kanasta, kalasta tai toisesta ihmisestä.

Mitä voisi tehdä sille, että kristinuskossa seksuaalisuus patoutuu joillakin papeilla tai uskovilla miehillä niin pahasti, että he käyttävät lapsia seksuaalisesti hyväksi, vaikka se on kaikkien lakien vastaista?

— Viime aikoina kirkkojen johtajat ovat jyrkästi tuominneet lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja toivovat, että mikäli sitä esiintyy, siitä raportoidaan.

Kristityt rukoilevat kädet ristissä. Mitä se auttaa? Eikö sadetanssi auttaisi yhtälailla?

— Meille tutuin tapa rukoilla on kädet ristissä, mutta rukouksen kuuleminen ei ole kiinni asennosta vaan asenteesta. Joissakin kirkoissa rukoillaan polvillaan, joissakin kädet ylöskorotettuina ja joissakin tanssien.

Miksi vain joillekin valaistaan kristinuskon totuudet ja niin monet joutuvat olemaan ikuisia etsijöitä ja epäilijöitä?

— Siihen kukaan ei pysty vastamaan. Ihmiset kokevat valaistumisen, jos sitä sanaa halutaan käyttää, hyvin erilailla. Joillekin etsiminen ja kyseleminen ovat jo syvästi uskossa kiinni olemista. Minusta uskoon kuuluu aina myös annos etsijänä olemista. Varmat vastaukset eivät ole uskon mitta.

Mitkä ovat kristinuskon vahvuuksia nykymaailmassa, jossa on tarjolla mitä erilaisimpia maailmankatsomuksia, uskontoja ja henkisiä virtauksia?

— Ensiksikin: Kristillinen usko ei ole soolosuoritus, vaan yhteisöllinen asia. Esimerkiksi messu on parhaimmillaan hoitava yhteisöllinen tapahtuma, jossa voi käydä läpi oman elämänsä kipukohtia.

— Toiseksi: Kristinuskon vapauttava sanoma on anteeksianto. Se on asia, joka voi olla muutosvoima yksittäisen ihmisen elämässä ja koko maailmassa.

— Kolmanneksi: Astuminen ulos omasta sisäpiiristä ja apua tarvitsevien auttaminen ovat aina kuuluneet kristinuskoon. Meidän tehtävämme on olla yhteiskunnan vähäosaisten puolella ja pyrkiä poistamaan köyhyyttä ja vääryyttä.

Lapsuus Irja Askola, 57, on yksinhuoltajaäidin esikoistyttö Lappeenrannasta, Etelä-Karjalasta.

Perheen isä kuoli sydänkohtaukseen Irjan ollessa 8-vuotias.

●●

Nuoruus Nuorena seurakunnasta tuli Irjalle tärkeä paikka. Siellä oli mukavaa tekemistä, hyviä keskusteluja ja turvallisia aikuisia.

●●

Opiskelu Opiskelupaikaksi Askola valitsi teologisen tiedekunnan. Hän oli suvussaan ensimmäinen, joka lähti yliopistoon.

●●

Perhe Irja Askola asuu yksin Helsingin Alppilassa.

●●

Työ Ennen Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hän työskenteli piispa Mikko Heikan teologisena erityisavustajana Espoossa.

●●

Vapaa-aika Askola harrastaa uimista ja vesijumppaa.

Hän myös lukee yhä uudestaan Astrid Lindgrenin kirjoja. Tänä kesänä häntä on puhutellut erityisesti Ronja Ryövärintytär.

Hänen lempimusiikkiaan on klassinen rauhoittava musiikki. Tiedotusvälineistä hän seuraa säännöllisesti Helsingin Sanomia. Televisiosta hän katsoo saksalaisia dekkareita.

Askola tykkää myös kokkaamisesta.

Hänen lempirakennuksensa on kodin lähettyvillä sijaitseva Hakaniemen halli.

●●

Paras elämänohje ”Kristityn kuuluu väsyä työstä, mutta kannattaa kysyä itseltään, väsyykö oikeiden asioiden puolesta.” Tämän ohjeen hän sai kolmekymmentä vuotta sitten silloiselta esimieheltään.

Raamatusta Irja Askola lukee usein psalmeja. Tällä hetkellä läheisiä ovat Psalmit 25 ja 91.

Hänen lempivirtensä on virsi 525, joka alkaa sanoilla ”Suurempi kuin sydämeni, Jumalan on rakkaus”.

●●

Paras paikka maailmassa — Etsin sitä vielä.

Onko kristinuskossa oikeasti?

Miten kukaan järkevä ihminen voi uskoa enkeleihin?

— Tunnen monta järkevää ihmistä, jotka ovat kokeneet enkeleiden läsnäolon ja heidän siunauksensa elämässään.

●●

Voiko kristittynä pitää itseään ihminen, joka uskoo Jumalaan, mutta ei ymmärrä uskontunnustuksesta kuin ensimmäisen säkeen?

— Voi, koska kristillinen usko ei ole sanojen yksityiskohtaista ymmärtämistä vaan Jumalaan turvautumista.

Myös uskontunnustukseen voi yhtyä, vaikka ei jokaista yksityiskohtaa ymmärräkään.

— Uskontunnustus ei ole totuustesti vaan mahdollisuus liittyä kirkon yhteiseen uskoon. Se ei ole autokoulun kirjallisen kokeen tyyppinen urakka, jonka läpäistyään pääsee kirkon piiriin, vaan uskon mysteerin kuvaus.

Heli Kulmavuori

Irja Askola vihitään piispan virkaan su 12.9. klo 10 alkavassa messussa Helsingin tuomiokirkossa. Messuun ja kirkkokahveille on vapaa pääsy. Kirkon ovet avautuvat klo 9. Messu televisioidaan suorana lähetyksenä YLE TV1:ssä ja lähetetään radiossa YLE Radio 1:ssä.

9

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Suurella Sydämellä vapaaehtoistoimintaan voit tutustua Pop-messussa 12.9. klo 18 Tikkurilan kirkossa.

Mielenterveyskuntoutujien tukihenkilötoiminnan peruskurssi ke iltaisin 29.9. -1.12. toimintakeskus Myyringissä.

Tied. ja ilm. haastatteluun Anneli Karlsson p. 040 555 7565.

Vapaaehtoisten peruskurssi 22. - 24.10. Vihdin Riuttarannassa.

Osallistujille ilmainen viikonloppu antaa perustietoa seurakuntien vapaaehtoistoiminnoista.

Ilm. elina.piippo@evl., p. 050 321 3282.

Hiljaisuuden retriitti vapaaehtoistyössä mukana oleville 3. - 5.12. Bergvikin kartanossa. Ohj. Tarja Korpela. Ensisij. Korson, Rekolan, Hakunilan ja Tikkurilan srk:n vapaaehtoiset.

Ilm. elina.piippo@evl., p. 050 321 3282.

Vapaaehtoisten virkistysilta to 9.12. klo 18.00. ”Miesten vuoro” - palkittu dokumenttielokuva, Bio Grand , Tikkurila.

Ilm. seurakuntien vapaaehtoistyöstä vastaaville.

Muut seurakuntien ja yhteistyökumppaneiden vapaaehtoistoiminnan tapahtumat - ks. tarkemmin www.suurellasydamella./tapahtumakalenteri.

NU RUU K E T T I P A K

aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pääkaupunk la Paketti, jol lähes

500.000 LUK IJAA!

Palveluksessasi Pia Hurme, LKV, YEAT

Laillistettu kiinteistönvälittäjä pia.hurme@lkvtuijahurme.fi

Pyydä tarjous!

www.lkvtuijahurme.fi

Parempaa hoitoa EspEri CarE

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat.

KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), 11 Vantaa, ☎ 9 8 27, faksi 9 82 1, vantaan.lauri@evl.fi.

TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, ☎ 9 8 27, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, ☎ 9 8 287, pauli.juusela@evl.fi.

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, ☎ 9 8 27, heli.kulmavuori@evl.fi.

TOIMITTAJAT Hanna Antila, ☎ 5 2 815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 9 8 19, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 9 8 2, nina.riutta@evl.fi.

AD Timo Saarinen ☎ 9 8 297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 2 75 227, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 2 75 227, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 2 75 29, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 2 75 21.

ILMOITUSHINTA mv 1,5 €, neliväri 1,8 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1.

ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 1), 181 Hki, ☎ 2 75 2275, faksi 2 75 2, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 2 71 , www.posti. fi/palaute.



Keskiviikkoisin klo 13 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23 (rv 3B ja 3T ja bussit 14 ja 16)

SyySKaudEN OHJELMa • 15.9. Mitä aivot tarvitsevat?, • 3.11. Valta ja vastuu elämässä, Iiro Viinanen, ent.

Seppo Soinila, neurol. prof. ministeri, pääjohtaja • 22.9. Ovatko itämaiset uskonnot haaste kristinuskolle? • 10.11. Rukoilen ­ kuuleeko kukaan? Marja Mäkelä, kou­ Hannu Nyman, päätoim. luttaja • 29.9. Raha ja onni, Kari • 17.11. Elämän mielekkyys Nars, rahoitusneuvos Eero Ojanen, filosofi, YTL • 6.10. ”Mun kanteleeni kau­ • 24.11. Mummoenergia, niimmin...”, Ritva Koistinen, Maija Paavilainen, kirjailija mus.tri • 1.12. Itsenäisyytemme viime • 13.10. Tartu toivoon, Inkeri Elomaa, syöpälääkäri sotien valossa, Veli-Pekka Toiviainen, rovasti, kirjailija • 20.10. Ovatko suomalaiset perinneruoat tervellisiä?, • 8.12. ”Joulupuu on rakennet­ kokki Jaakko Kolmonen tu”, SenioriFoorumin joulujuhla, Lippe Suomalainen, kirjailija, • 27.10. Eläkeläisen tervey­ Maarit Huovinen, toimittaja denhoitopalvelut, Jussi Huttunen, professori Isäntinä rovastit Ensio Klemi ja Matti amnell.

Luentojen lisäksi yhteislaulua, musiikkia, arpajaisia, ”Päivän Sana”, rukousta ja yhdessäolo. Klo 12 alkaen hyvä ja edullinen kahvitarjoilu.

Kansan Raamattuseura • Helsingin Tuomiokirkkosrk

Välityspalkkio vain lopuun saatetusta työstä, osakehuoneistot 3,69% ja kiinteistöt 4,92% sis. alv. 23%.

Palkkio toteutuneesta myyntihinnasta.

Huom! Emme peri erikseen markkinointi- ja asiakirjakuluja.

www.kotimaa-yhtiot.fi

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

F

Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja: www.seniorifoorum.fi

Kruunupaketti tavoittaa pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa!

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

Seniorioorum Kaikille avoin

Leikkaa talteen! 

Vapaaehtoistyössä tapahtuu syksyllä 2010 Vantaan seurakunnissa

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan?

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi

Kristallideodora ntti

Kristallideodorantti on turvallinen, alumiiniton ja alkoholiton deodorantti, joka kestää päivittäisessä käytössä noin kaksi vuotta! Lisäaineettomana luonnontuotteena se sopii mainiosti myös hyvin herkkäihoisille.

Kristallideodorantin teho perustuu sen antibakteerisuuteen: se tappaa hien bakteerikannan, jolloin hiki ei haise. Kristallideodorantti ei häiritse ihohuokosten normaalia toimintaa (tuki hikirauhasia tms.) vaan on luonnollinen ja edullinen valinta deodorantiksi. Antibakteerista kristallideodoranttia voit käyttää myös itikanpuremien ja parranajon jälkeisten haavojen desinfiointiin.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Tuoreeks, terveeks.

VALA

Tällä kupongilla 9.-13.9.2010

DK Deokristal:

Deodoranttikivi 125 g

7,-

/kpl (8,57)

56,-/kg (68,56)

Itsetuntemus- ja vuorovaikutustaitoja Viikoittain kokoontuvat keskusteluryhmät alkavat Helsingin keskustassa tiistai- ja torstai-iltaisin syyskuun lopusta kevääseen.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Lisätietoja em. ja muusta ryhmätyöopiskelusta saa Ryhmätyö ry, puh. 0500 710086 www.kolumbus.fi/ryhmatyo

Etsitkö itsellesi tai läheisellesi turvallista kotia ja hoivaa?

Wilhelmiinassa Helsingin Pikku Huopalahdessa tarjoamme ikäihmisille yksilöllistä huolenpitoa ja monipuolisia hoitoja.

Osaava henkilökuntamme on tukena ympäri vuorokauden.

Kysy vapaita pitkäaikaisen tai lyhytaikaisen asumisen paikkoja. Soita ja sovi tapaamisesta.

Tervetuloa tutustumaan Wilhelmiinaan!

Taavetti Laitisen katu 4, 00300 Helsinki puh. (09) 473 47 462 www. wilhelmiina.fi

Wilhelmiina – lämmintä huolenpitoa

Timo Saarinen

Koko päivä rukousta

A

solan seurakuntatalolla rukoillaan ensi lauantaina koko päivä. Ovet ovat avoinna kello –. Mukaan voi tulla koko ajaksi tai vain hetkeksi. Yhteiset rukoushetket pidetään kello , ,  ja .

Päivän aikana on mahdollisuus henkilökohtaiseen rukoukseen ja sielunhoitoon.

Paikalla oleville seurakunnan työntekijöille voi jättää esirukouspyyntöjä. Jätettyjen aiheiden puolesta rukoillaan yhteisissä rukoushetkissä.

Rakkaudesta rakkauteen - Retriitti Heponiemessä 8. - 10.10.

Ohj. pastorit Tiina Palmu ja Päivi Niemi-Impola.

Pyhäinpäivän runoretriitti Vivamossa 5. - 7.11. Ohj. lapsityön ohjaaja Liisa Pietilä ja pastori Tarja Korpela.

Opiskelijaretriitti Heponiemessä 5. - 7.11. Ohj. oppilaitospapit Hanna Liedes ja Jukka-Mikko Karjalainen.

Musiikista vastaa Inna Vintturi. ”Sydämen ja ruumiin rukous” Hiljainen lauantai, 2.10. klo 12 – 18, Pyhän Annan lastenkirkolla, Koulutie 11. Mukana kirkkoherra Lasse Maarala. Päivä päättyy ehtoollishetkeen. Hinta 8 euroa, sisältää keittolounaan ja päiväkahvit.

Rukouspäivä la 11.9. klo 12–21 Asolan seurakuntatalolla, Asolantie 

HERÄNNÄISSEURAT Pe 10.9. klo 18.30 Kotiseurat Sirkka ja Erkki Sevannolla, Antbackankaari 37, Sipoon Martinkylä.

Su 12.9. klo 10 Kirkkopyhä Nurmijärven kirkossa, Kirstaantie 5-7. Saarnaa Outi Lehtipuu. Seurat srk-keskuksessa. Klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Juhani Eleniuksen esitelmä kuolemasta.

Retriittejä ja hiljaisuuden viljelyä Vantaan seurakunnissa syksyllä 2010

”Täällä on hyvä olla ja saada kuntoutusta. Hoitajat ovat huomaavaisia ja ruoka hyvää.”

Ann Margareth Hammarén

Turvallista asumista ja kuntouttavaa hoivaa, myös lyhytaikaisia jaksoja Hoivakodeissamme Pitäjänmäellä ja Alppikadulla Palveluohjaajamme neuvoo numerossa (09) 7750 5980

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy • www.hoiva.fi

Pyhä ja pyhä Birgitta 1.12. klo 13 – 16, Pyhän Annan lastenkirkko, Koulutie 11.

Pyhyyden kokemiseen keskiajalla ja tänään johdattelee TT Päivi Salmesvuori.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot, elina.piippo@evl., 050 321 3282, www.vantaanseurakunnat./retriitit.

Pyhiinvaellusreiteillä Santiago de Compostelan 6.10. klo 18.30 – 20.30, Seurakuntien talon auditorio, Unikkotie 5, Tikkurila. Vantaalainen Anneli Mylläri jakaa kokemuksiaan pyhiinvaelluksiltaan. Kahvitarjoilu klo 18.15 alkaen.

Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Erosta eheäksi -kurssi yli 50-vuotiaille Erositko avio- tai avoliitosta myöhemmällä iällä? Lähde Erosta eheäksi –kurssille Ilkon kurssikeskukseen Kangasalle Tampereen lähelle 13.-17.9. Tarkoitettu miehille ja naisille, joiden erosta on kulunut vähintään 6 kk. Lisätiedot ja hakulomakkeet: Eläkeliiton Erosta eheäksi –toiminta, Satu Tommola puh. 040 7257 561 tai www.elakeliitto.. Hinta 110 euroa. Tarjolla myös vertaisryhmätoimintaa Helsingissä, miesten eroviikonloppuja Sipoossa sekä tukihenkilöitä kautta maan. RAYn tuella.

www.vantaanlauri.fi



Studio Mänty & Mediakumppari

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

The Truth -yhtyeeseen kuuluvat Ari Kangas (vas.), Matti Tumpula, Mikko Saikkonen, Marko Väyrynen ja Janne Saarela (edessä istumassa).

Levynkannessa on macho- M u s i ja äijiä taustanaan iso kasa autonrenkaita ja bändin nimi The Truth, totuus. Mitä tämä on? Kun Loppuunkulunut-cd alkaa pyöriä autostereoissa, käsi hamuaa volyyminappulaa. Ei siksi, että miksaus olisi pielessä tai musiikki sietämätöntä, vaan siksi, että The Truth osaa hommansa ja musaa pitää kuunnella kovempaa. Laulu toimii,

kitatariffit jyräävät ja rummut paukkuvat.

Sanat ovat tosin melko mustavalkoisia. Hyvä ja pai k k i ha, pimeys ja valkeus, Jumala ja saatana käyvät taistelua sieluista samalla tavalla kuin kadulla jaettavassa traktaatissa. Jos musiikin tyylilaji olisi joku muu kuin raskaammanpuoleinen suomihardrock, homma ei toimisi.

Vaan ehkä yhtyeen tausta selvittää sanoitusten salat. Vapaissa suunnissa liikutaan: kiitoksen saa Jumalan, räjähdysmattofi rman ja

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

Baptistibändi luukuttaa The Truth: Loppuunkulunut.

Maanalainen levykauppa 2010.

Hautauspalveluja

www.hautaus.fi

parin vapaaseurakunnan lisäksi Jurvan baptistiseurakunta. Bändin sanoittaja ja laulaja Janne Saarela on pienen seurakunnan nuorisotyöntekijä.

Baptisteja on maailmassa noin  miljoonaa, joista kirkkokunnan opin mukaisesti varsinaisia jäseniä, eli uskonratkaisun jälkeen kastettuja  miljoonaa. Suomen baptistikirkkoon kuuluu noin  jäsentä.

Pienestä porukasta ponnistaa tämä kovaa soittava bändi.

Pauli Juusela

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Koulutusta

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

kylpyhuoneSirkka-Liisa nyt!Helenius kartoitus

SINUSTA SIJAISKANTTORI

....

HAUTAKIVET

Myydään hautakiviä

Tilaa ilmainen www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

K&K,KOTIMAA,LAURI,KOTIKIRKKO,ESSE 3(151) x 60mm

K&P

Espoo: Timo Röyskö gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

Koulutusaika 2.11.2010 - 27.5.2011 iltaopetuksena

..

Antaa valmiuksia toimia kanttorin sijaisena seurakunnissa Yksityisopetusta urkujen soittoon Kuoronjohdon perusteet Laulaminen ja äänenkäyttö Kirkolliset toimitukset, liturgiikka Työhön tutustuminen seurakunnassa Pääsykoe 19.10.

Hakijat valitaan pianonsoitto- ja laulunäytteen perusteella Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Vihtori Leskelä 09-621 90036, 050-369 0729 vihtori.leskela@laajasalonopisto.fi L A A J A S A L O N

www.laajasalonopisto.fi

KÄNNYKKÄ- JA TIETOKONEKURSSEJA SENIOREILLE FOIBESSA Tietokone tutuksi vasta-alkajille 14.9. ja 16.9. klo 10.00-11.45 Lisäoppia tietokoneen käyttöön 14.9. ja 16.9. klo 12.30-14.15 Tietokone tutuksi vasta-alkajille, jatko 28.9. ja 29.9. klo 10.00-11.45 Lisäoppia tietokoneen käyttöön, jatko 28.9. ja 29.9. klo 12.30-14.15 Digikuvat kamerasta tietokoneelle 13.10. klo 10.00-14.00 Kännykkäkurssi 26.10. ja 27.10. klo 10.00-14.00 Tietokonekurssi 5 eur/krt. muut kurssit 10 eur.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset puh. (09) 851 851.

Palvelukeskus Foibe, Sairaalakatu 7, Vantaa.

Vuokrata halutaan

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi



Ostetaan

Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Terveydenhoitoa

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

JALKAHOITOA. Pitkä kokemus, luottamuksella. Myös kotikäyntejä. p. 040 756 8332 Katriina Sirviö.

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

HUONEISTOCENTER OY

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Tilaa ilmainen kylpyhuone-

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2kartoitus miestä ja isonyt! pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOOJA kotital.väh. -60% Hinta 30 €/h (sisältää alv:n 5,61 €) www.fyllinkotiapu.fi p. 050 4066 317

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

p. 050 569 0477

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Pienmuutot ja kuljetukset todella edullisesti ilt. ja viikonloppuisin.

P. 040 502 3270 Helsinki: Petri Takkula www.muuttokuljetus..kotikone.com gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, Ruoholahdenkatu 12, kotiapua Helsinki

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Vantaan seurakunnat

KIRKKOHERRANVIRASTO Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

DIAKONIATOIMISTO Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 830 6512

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Otamme vastaan puhtaita ja hyväkuntoisia vaatteita, leluja ym. pientavaraa. Tuemme toiminnalla kummilapsiamme Israelissa ja Namibiassa.

Luomakunnan sunnuntain messu 12.9. klo 11. Harri Nurminen, Tiina Palmu.

Matalan kynnyksen maanantai 13.9. klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Ilosanomapiiri ma 3.9. klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille.

Senioriklubi ti 14.9. klo 13–14.30.

Kesäkuulumiset. Minna Tervo.

Päivärukous ke 15.9. klo 12.30.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Marjatan maalauskursseilla syys-, loka- ja tammikuussa vielä muutama paikka vapaana.

Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 18–20.30. Yhden kurssin hinta 21 € sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen. Ilm. ja tiedustelut virastoon p. 830 6500.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, p 830 6623

Torstaimesta klo 14–16. Avoin kerho ala-asteikäisille lapsille.

Välipala ja puuhailua aikuisten seurassa.

Olohuone keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin lounas klo 11 hintaan 2,5 €, sis. ruuan, leivän ja kahvin.

Messu su 12.9. klo 10. Kaija LaaloLipponen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä aamupuuro ja kahvit. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lehetettäväksi Intiaan, niitä tarvitseville.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

PYHÄN ANNAN LASTENKIRKKO Koulutie 11

Syystempaus perheille la 11.9. klo 10–13. Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirppis. Omatoiminen vaelluspolku takapihalla, ongintaa, kahvilaherkkuja, kurkistus kirkkoon yms. Tuotto lastenkirkon kummilapsen, ugandalaisen Godfreyn hyväksi.

Hiljainen lauantai la 2.10. klo 12–18. ”Sydämen ja ruumiin rukous”. Mukana Lasse Maarala. Hinta 8 €, sis. keittolounaan ja kahvit.

Ilm. elina.piippo@evl.fi p. 050 321 3282.

NUORILLE Syystoiminnan avaustapahtuma pe 10.9 klo 18. Tule paikalle kuulemaan syksyn ohjelmasta.

Mukana myös nuortenbändi Poikkipuut! Ilmoittautuminen isoskoulutukseen Hakunilan kirkossa.

Viikkotoiminta: Lepaani tiistaisin Vaaralan kko klo 18–21. Lentopalloa tiistaisin Hakunilan koulun iso sali klo 20.30–22. Keskiviikkoisin bilisilta Vaaralan kko klo

VARHAISNUORILLE Kokkikerho 7–9-vuotiaille maanantaisin klo 16.30–18, lennokkikerho tiistaisin klo 17.30–19.30 ja sekakerho 9–11-vuotiaille keskiviikkoisin klo 17–18.30 Hakunilan kirkolla. Sekakerho 7–11-vuotiaille maanantaisin klo 16.30–18, kokkikerho 7–10-vuotiaille tiistaisin klo 17–18.30 ja puuhakerho 8–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–17.30 Länsimäen kirkolla. Puuhakerho 10–12-vuotiaille maanantaisin klo 17–18.30, tyttökerho tiistaisin klo 16–17.30, kokkikerho 8–12-vuotiaille torstaisin 16–17.30 Vaaralan kirkolla. Tyttökerho perjantaisin klo 17 Pyhän Annan lastenkirkossa. Kaikissa kerhoissa on suunniteltu ohjelma ja hartaus. Kerhoihin voi tulla suoraan ja kysyä paikkoja.

LAPSILLE JA PERHEILLE Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla sunnuntaisin klo 10–11 alkaen 12.9. Kotipyhäkoulu Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D klo 11–12 3.10., 17.10., 31.10., 14.11. ja 28.11.

Kaikenikäisille lapsille, alle 4-vuotiaat voivat tulla yhdessä isomman sisaruksen tai vanhemman kanssa. Tied. p. 050 493 5154.

Hyvärisillä, Riekkomäentie 8 keskiviikkoisin klo 18–19 aina parittomilla viikoilla alkaen 15.9. Kaikki yli 4-vuotiaat lapset tai vaikka kokonainen perhe yhdessä ovat tervetulleita. Seikkailupyhäkoulu sunnuntaisin klo 14–15.30 alkaen 12.9. Kokoontuminen Rajakylässä Pallotie 42:n pihalla! Mukaan säähän sopivat ulkoiluvarusteet, evästä ja juomapullo.

MUUTA Oletko menettänyt läheisesi?

Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi yhdessä muiden kanssa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 500 syyskuun loppuun mennessä. Ryhmä alkaa lokakuun alussa ja ohjaajat soittavat jokaiselle ryhmäläiselle ennen ryhmän alkamista. Tiedustelut pappi Vesa Häkkinen p. 050 434 3030 ja diakoni Liisa Juusela p. 050 349 0793

K ASTETTU Pinja Alisa Huikuri, Juho Lauri Olavi Saarinen, Leo Aaron Mikael Mäntyniemi, Elias Lauri Matias Kylä-Utsuri, Ella Matilda Saana Syrjänen, Justus Samuel West, Niklas Joni Sakari Michelsson, Selma Fanni Maria Saarinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Petri Juha Jokinen ja Mirkku Tuulikki Jauhiainen.

HAUTAAN SIUNATTU Helvi Maria Koljonen 71 v, Kirsti Marja-Liisa Rissanen 60 v, KirsiLiisa Ranta 53 v.

Hämeenkylä KIRKKOHERRANVIRASTO Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 –12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3, p. 830 6459

Messu su 12.9. klo 10. Syksyn avaus, seurakunnan eri vapaa-

Luomakunnan oma pyhä

ehtoistehtävissä mukana olevien siunaaminen. Saarna Jouni Salko, liturgia Jaakko Kara, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja makkaran grillausta.

Hahmotaideterapia ke 15.9. klo 13 kirkon nuortentilassa. Vetäjänä Terttu Lemström, jolle ilmoittautuminen aamupäivisin p. 0400 269 397, 898 386.

Arkikristillisyys riittää ti 14.9. klo 18.30. Seurakuntaillassa kerrotaan Aikuinen usko -kurssista, jossa käsitellään kristinuskon perusteemoja osallistujien kysymysten pohjalta. Sopii etsijöille.

Mukana lähetyssihteeri Riitta Ahonen.

Nykytystä ja tykytystä -jumppa fysioterapeutin johdolla ti 14.9. klo 15 seurakuntasalissa.

Kirkkokuoro tiistaisin klo 18– 19.30 kirkkosalissa. Kaikki laulamisesta innostuneet voivat tulla mukaan ilman erillistä ilmoittautumista. Kuoroa johtaa kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p. 050 420 3982.

V

antaan seurakunnissa vietetään luomakunnan sunnuntaita .. Messujen lisäksi päivän ohjelmassa on muun muassa luontoaiheisia yhteislauluja ja kierrätystä. Kirkkokahveillekin pääsee.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48

Luomakunnan sunnuntain messu klo 11.

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4

Luomakunnan sunnuntain messu klo 10.

Messussa vieraana nimikkolähetit Nina ja Markus Ilomäki Nepalista. Kirkkokahvit. Kortteja ja leivonnaisia myytävänä.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1

Luomakunnan sunnuntain messu klo 10.

Luonto lähellä -ympäristötempaus klo 11.30–15. Klo 11.30 alkaen kirpputori, kahvio, Reilun kaupan tuotteita, tietoa ruokapiiristä, retkeilyopastusta. Klo 12 Rojupöhö-nukketeatteri, korupaja, piirustuskilpailu lapsille. Klo 12.30 luontopolku. Klo 13 teatteriesitys lapsille.

Klo 13.30 kierrätyskoulu. Klo 13.30 ja 14.30 luontoaiheisten laulujen yhteislaulutilaisuudet.

LAMMASKUJA 2 B KERHOTILA Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15.

Pähkinärinteen lähetyspiiri parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 18. Seuraava kokoontuminen 15.9. Ilona ja Martti Welling kertovat kokemuksista Taiwanista.

Naisten raamattupiiri ma 13.9. alkaen maanantaisin klo 18. Vetäjänä Helena Lemettinen.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä torstaisin parittomilla viikoilla klo 13. Seuraava 16.9. Mukana diakoniatyöntekijä Satu Enrold.

LAMMASPOLKU 1 KERHOTILA Käsityöpiiri HAIK tiistaisin klo 13–14.30. Valmistetaan neuleita, joita myydään myyjäisissä. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Vastaanotetaan myös keräysvaatetta ja leluja lahjoitettavaksi edelleen.

Aikuisten raamattupiiri parillisilla viikoilla torstaisin klo 16.

Seuraava 23.9. Piirin vetäjinä vuorottelevat seurakunnan teologit.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Vanha Hämeenkyläntie 5

Kenian piiri parillisilla viikoilla torstaisin klo 12. Seuraava 23.9.

Väinöläkodin johtaja, pastori Tapio Kiviranta.

Kohtaamispaikka parittomilla viikoilla torstaisin klo 12. Seuraava 15.9.

NUORILLE Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18–20.30 kirkon nuorisotilassa. Tarjolla vapaamuotoista yhdessäoloa, jutustelua, pingistä, biljardia ja lautapelejä.

VARHAISNUORILLE Syysleiri 14.–17.10. Holmassa.

Leirillä leikitään, kisaillaan ja askarrellaan, unohtamatta lepoa ja hartauksia. Hinta 45 e. Ilmoittautuminen 12.9. mennessä Pasi Niemistö p. 050 518 7967.

LAPSILLE JA PERHEILLE Uusi lapsikuoro aloittaa tiistaina 14.9. ja jatkuu viikottain klo 16.45–17.45. Kaikille laulaville 7–13-vuotiaille. Vetäjänä kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p. 050 420 3982.

Pyhäkoulut alkavat su 12.9. Pyhäkoulu on lasten oma jumalanpalvelus, kirkkohetki, jossa lauletaan, luetaan Raamattua ja hiljennytään, askarrellaan ja leikitään.

Ma klo 18 Askisto, Uudentuvantie 6:en kerhotila, su klo 10 Hämeenkylän kirkko, su klo 11 Hämeenkylä, Sahratie 1:en kerhotila, su klo 11 Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9. Tiedustelut pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrell, p. 040 837 9875.

Perhekerhot maanantaisin klo 9.30–11 Lammaspolku 1:ssä ja Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2. Tiistaisin klo 9–10.30 Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9. Keskiviikkoisin klo 9.30–11 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3.

Nyyttikerho pienille vauvoille ja

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45

Luomakunnan sunnuntain messu klo 12.

Messun jälkeen kirkkokahvit pihalla sekä hautausmaatapahtuma.

Luomakunnan yhteislauluja klo 17.

TIKKURILAN KIRKKO Jani Laukkanen

Hakunila

18.30–20 alkaen 1.10. Torstaisin bilisilta Hakunilan kko klo 18.30– 20 alkaen 1.10. Perjantaisin Jengiilta Hakunilan kko klo 20–22.30 alkaen 8.10. Perjantaikahvila ASSARI Nissaksen asukaspuistossa klo 18–22.

..–..

heidän vanhemmilleen maanantaisin klo 13–14.30.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30–15 varttuneemmille vauvoille.

Vekkulikerhoissa, 3-vuotiaille ja päiväkerhoissa, 4–6-vuotiaille on vielä vapaita paikkoja. Kirkolla toimiviin kerhoihin kuuluu myös musiikkileikkikouluhetki. Tiedustelut Eila Paulún p. 050 5447647.

MUUTA Avustuskeräys Romaniaan.

Hämeenkylän kirkolle voi tuoda puhtaita ja ehjiä vaatteita, kenkiä, lastentarvikkeita ja taloustavaroita. Apu viedään perille köyhiin romanikyliin. Tiedustelut AnnaKaisa Inkala p. 050 518 5912.

Ostarikahvit la 11.9. klo 10–13 Pähkinärinteen ostarilla. Paikalla iloinen joukko seurakunnan työntekijöitä.

Roomalaiskirjeen luento to 16.9. klo 18.30 Kalajärven kappelissa. Hämeenkylän seurakunnan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Kalajärven alueen yhteiset Roomalaiskirjeen luennot jatkuvat. Luennoitsijoina illoissa ovat Matti Hyry, Jouni Salko, Seppo Särkiniemi ja Heikki Marjanen.

Syksyn ensimmäisen kerran aiheena Jumalan huolenpito, luku 8.

Senioriretki Mänttä-Vilppulaan to 23.9. Vieraillaan Joenniemen taidemuseossa ja Serlachius Oy:n entisessä taidemuseossa sekä Mäntän kirkossa. Paluumatkalla poiketaan Kangasalalla Marjamäen pajutilalla. Retken hinta 50 e lounaineen. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala. Bussi lähtee Askistosta klo 7.30 reittiä Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinteen ostoskeskus, Hämevaaran entinen kääntöpaikka ja Rajatorpan ostoskeskus. Paluu n. klo 20 samaa reittiä. Ilmoittautuminen 16.9. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 830 6450.

K ASTETTU Kaapo Tapani Toropainen, Sebastian Santeri Paukkunen, Rasmus Christer Niemi, Oskari Tapani Markkanen, Osmo Ossian Aleksanteri Ylivaara.

Asematie 12

Luomakunnan sunnuntain messu klo 10.

Messun jälkeen kirkkokahvit kirkon ala-aulassa.

HAUTAAN SIUNATTU Ari Pietari Uramo 28 v.

Korso KIRKKOHERRANVIRASTO Avoinna ma–pe klo 9–15. Ke 15.9. avoinna klo 9–16.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Kirkon kahvila ti 13.9. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 13.9. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 15.9. klo 11.

Lähetyspiiri ke 15.9. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.9. klo 18, Antti Kupiainen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri to 16.9. klo 13.

Miesten saunailta to 16.9. klo 18 Kotkansiivessä.

SPR:n verenluovutus pe 17.9. klo 14–19.

NUORILLE

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22 (17.9. alkaen). Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

KORSON KIRKKO JA

VARHAISNUORILLE

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Kerhojen paikat ja ajankohdat nettisivuillamme vantaanseurakunnat.fi/korso.

DIAKONIATOIMISTO Merikotkantie 4, p. 830 6560

SEURAKUNTAKESKUS

Maisema kukkii – Anja Lammisen akvarellinäyttely 15.10. asti.

Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tapahtumien yhteydessä.

Vanhemman väen piiri to 9.9. klo 13.

Naisten saunailta to 9.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 9.9. klo 18.30 kirkkosali II:ssa.

Luomakunnan sunnuntain messu su 12.9. klo 10, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö. Messussa vieraana nimikkolähettimme Nina ja Markus Ilomäki, jotka tuovat terveiset lähetyskentältään Nepalista. Kirkkokahvit. Kortteja ja leivonnaisia myytävänä lähetyksen hyväksi.

Virsikuoro su 12.9. klo 9. Virsikuoro toimii virsien ja liturgisten sävelmien esilauluryhmänä.

Harjoittelemme yhdessä päivän virret.

Romantiikan rajoilla su 12.9. klo 18. Ernst Pingoud’n yksinlauluja ja pianomusiikkia esittävät Helena Tenhunen, sopraano, ja Annikka Konttori-Gustafsson, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Runopiiri ma 13.9. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 13.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 12.9. klo 10 Korson kirkolla lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Soita ja laula -pyhäkoulu 5 vuotta täyttäneille lapsi- ja perhetyön tiloissa joka toinen sunnuntai klo 17–18.30 (alkaen 3.10.).

Ilmoittautumiset Erja Lindholmille, p. 050 336 5794.

K ASTETTU Iida Mirjam Riikonen, Joel Onni Juhani Behm, Milja Kristiina Niemi, Ivan Lukyanchenko, Noora Mirjam Valtonen, Joel Kasper Mikael Kauppinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Tero Ilmari Ålander ja Heidi Marjaana Hjelt.



Vantaan seurakunnat Rekola KIRKKOHERRANVIRASTO Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, perjantait suljettuna, poikkeus 10.9.

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoja voidaan vastaanottaa, soita ovisummeria ke 15.9. klo 12–16.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

DIAKONIATOIMISTO Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10–12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Kirjoittajapiiri to klo 16, kirjoitetaan tekstejä ja luetaan niitä yhdessä.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 12.9. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin.

Valmennuspäivä alfa-kurssin ohjaajille ja avustajille su 12.9. klo 12–18. Kouluttajana Kaarina Kajakoski. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Peittola p. 050 410 3832.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Aamumessu ke 15.9. klo 9.30, toimittajina Mikko Matikainen ja Sirkku-Liisa Niemi. Mari Vuorisalmen tehtävään siunaaminen.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke 18.30.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6

Rukouspäivä la 11.9. klo 12–21.

Voit tulla koko ajaksi tai vain hetkeksi, ovet ovat avoinna koko päivän. Ruokailua ei ole järjestetty.

Yhteiset rukoushetket klo 12, 15, 17 ja 20, muulloin mahdollisuus henkilökohtaiseen rukoukseen, myös sielunhoitoon. Esirukouspyyntöjä voi jättää paikalla oleville työntekijöille.

RAUTKALLION KERHOHUONE Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

NUORILLE Perjantai-ilta 10.9. klo 19–21 kirkolla.

Isoskoulutus, Isko 1 ti 14.9. klo 18–19.30 kirkolla.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 alle

vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Koululaisten raamatturyhmä ”Mooseksen seikkailut” su klo 10.

Lapsikuoro Vivido ke klo 16.15– 17 seurakuntasalissa. ”Vivi-music” soitonvalmennusryhmä ke klo 17–17.30 heti Vividon jälkeen.

MUUTA Maallikkopuhujakoulutus yhdessä Korson seurakunnan kanssa. Kouluttajina kirkkoherrat Mikko Matikainen ja Kari Pekka Kinnunen. Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka haluavat avustaa erilaisissa seurakunnan hartaus-, seura- ja muissa puhetilaisuuksissa. Koulutuspäivät to 23.9. klo 18–20 Rekolan kirkolla ja to 7.10. klo 18–20 Korsossa. Kurssilaisten pitämät seurat pidetään ti 16.11. klo 18–19 Korsossa ja ke 1.12. klo 18–19 Rekolassa. Koulutus on maksuton ja kurssille otetaan yhteensä 10 henkilöä. Ilmoittautuminen 10.9. mennessä Korson kirkkoherranvirastoon, p.

8306 550.

K ASTETTU Masi Antton Mikael Harju, Kiti Victoria Kauppala, Matilda Olivia Koivukangas, Lenni-Petteri Mikael Laitajoki, Elias Martti Olavi Mustonen, Ossi Verneri Valkama.

Tikkurila KIRKKOHERRANVIRASTO Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

DIAKONIATOIMISTO Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 830 6621

Luomakunnan sunnuntain messu su 12.9. klo 12. Heikki Leppä, Virva Krans, Iina Katila. Messun jälkeen kirkkokahvit pihalla sekä hautausmaatapahtuma, mm. tutustuminen hautausmaan alueeseen.

Luomakunnan yhteislauluja su 12.9. klo 17. Lauletaan yhdessä lauluja, joissa koko luomakunta soi. Mukana pastori Jaakko Hyttinen.

Toimistotöitä ja rintamalinjoja Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain. Joka luulee olevansa jotakin, vaikka ei ole mitään, pettää itseään.

Gal. :2–

..–..

TIKKURILAN KIRKKO

RISTIPURON SEURAKUNTATILA

Asematie 12, p. 830 6223

Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Laulupiiri pe 10.9. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Pekka Simojoki laulattaa punaisen veisukirjan lauluja pe 10.9. klo 18.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 11.9. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Luomakunnan sunnuntain messu su 12.9. klo 10. Kirsti Hildén, Jaakko Hyttinen, Simo Santaranta. Seija ja Heikki Aspelund lukevat tekstit. Kirkkokahvit tarjoillaan kirkon ala-aulassa messun jälkeen.

Yhteiset Siionin kannel- ja Siioninvirsiseurat su 12.9. klo 15 neuvotteluhuoneessa. Mukana Kirsti Hildén ja Heikki Leppä.

Arabiankielinen raamattupiiri su 12.9. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa. (Joka toinen su ei lastenhoitoa.)

Pop-messu su 12.9. klo 18. Päivi Helén, Heikki Leppä. Pop-messussa virret on sovitettu pop- ja rock-tyyliin. Solistivieraana messussa on Kristiina Brask. Mukana bändi ja lauluryhmä.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 13.9. klo 18 kahviossa. Jaakko Hyttinen.

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 13.9. klo 18–20. Anne Viljamaa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 14.9. alkaa hartaudella klo 12 Tikkurilan kirkossa (ehtoollinen). Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 14.9. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Rukous- ja yhteysilta ti 14.9. klo 18.30 kahviossa. Marjatta Valonen puhuu Jumalan ihmeistä ja kertoo Phuketin Kotikirkosta.

Avoin päiväkerho ke 15.9. klo 9.30–11 leikkihuoneessa. Heli Sjöberg.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.9. klo 18. Maria Erkkilä, Anne Viljamaa.

Ilosanomapiiri to 16.9. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 16.9. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 16.9. klo 18.30–20.30 kahviossa. Simo Santaranta.

Laurus-kuoron konsertti to 16.9. klo 19 ryhmähuoneessa.

Naisten rukouspiiri pe 10.9. klo 18.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 050 341 4132

Corvus Laurencij -kuoron harjoitus ti 14.9. klo 18–20. Samppa Laakso.

K ARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

Hagelstamintie 20 A, p. 6933 845.

Ilmailukerho ma 13.9. klo 18–20.

Kartanonkosken piiri ke 15.9. klo 18. Sanaa teekupin ääressä.

Muksuparkki. Avoin piiri. Elisa Paljakka ja Heli Hiipakka-Eshetu.

Nuorten aikuisten avoin raamattupiiri to 16.9. klo 17.30. Yhteyshenkilö Lauri Wendland p.

050 3023 640, lauri.wendland@ pp.inet.fi.

N

LAPSILLE JA PERHEILLE Avoin päiväkerho ke 15.9. klo 9.30–11 Tikkurilan kirkon leikkihuoneessa, Heli Sjöberg.

Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki. Ilmoittautua ei tarvitse.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B).

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Hei sinä esikoisvauvan äiti, isä, mummi tai kummi. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka – Yhteys on voimavaramme. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Koko perheen keidashetki – vapaaehtoisvoimin la 11.9. klo 15.45–18 Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11). Kokoontumiskerrat syksyllä: 11.9., 9.10., 13.11., 11.12. Lastenhoito sekä yhteinen ateria, 2 € aikuinen ja 1 € lapsi. Ohjelmaa yhdessä ja erikseen!

Perhejumalanpalvelus su 12.9. klo 12. Pointissa (Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo, Hagelstamintie 1).

Pyhäkoulujen syyskausi alkaa viikolla 36. Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto (huom! aloitus 19.9.), Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

Kaakaopyhäkoulu maanantaisin klo 13–15. Eka- ja tokaluokkalaisille hetki aikuisen ja tois-

äkymä työntekijäkokouksesta. Syksy alkaa.

Kesän viime rippeet ovat nautittavana viikonlopulta ylijääneiden kakkujen ohella: kirkko ei ole vielä liian kylmä ja leivonnaiset sopivan kosteita. Resursseja jaetaan, suunnitelmia tehdään, palautetta annetaan. Kokouksen kestäessä joudun tai haluan välillä poistua salista.

Aulassa kohtaan lähimmäisen. Hän itkee. Kysyn: ”Ystävä, mikä sinun on?” Menemme kirkkosaliin. Kuuntelen kertomuksen ihmisten pahuudesta, julmuudesta ja kylmyydestä.

Siitä, miten hallitseva luokka kohtelee alamaisiaan. Sellaisesta elämästä, jonka luulemme jääneen jonnekin 1800-luvun sääty-yhteiskuntaan.

Taivasten valtakunta on kuningaskunta. Kerran koittaa

ten lasten seurassa Malminiityn kerhotilassa, Koivukyläntie 47 C. Mahdollisuus vapaaseen leikkiin, läksyjen tekoon, pyhäkouluun ja välipalatarjoiluun sekä toisinaan myös askarteluun. Ei ennakkoilmoittautumista, maksuton.

NUORILLE Tikkurilan nuorisotila, Unikkotie 5 C

Walkers pe 10.9. klo 19–22 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 13.9. klo 18–20 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20 A. Iso 1 AB ti 14.9. klo 16.30–18 Tikkurilassa.

Raamatun henkilöitä ti 14.9. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Kässäpiiri ke 15.9. klo 16–18 Tikkurilassa.

Walkers ke 15.9. klo 16–20 Tikkurilassa.

Raamatturäppi 1–4 ke 15.9. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

Nuorten avoimet ovet to 16.9. klo 18–20.30 Ylästön seurakuntatilassa, Lehtikummuntie 2.

MUUTA Hääyö 17.9. lähestyy. Viimeinen ajankohta hakea avioliiton esteettömyystodistus omasta kotiseurakunnasta tai keskusrekisteristä on 10.9. Todistuksesta tulee ilmetä, että molemmat kuuluvat kirkkoon, ainakin toinen on luterilainen ja luterilaisilla on rippikoulu suoritettu. Hääyössä Pyhän Laurin kirkolla vihkivuorojen jako alkaa 17.9. klo 18.30 ja vihkimiset klo 19. Vihkipaikkoina toimivat mm. Pyhän Laurin kirkko (koko Hääyön ajan) ja Pyhän Laurin kappeli (klo 19–22). Lue lisää: www. vantaanseurakunnat.fi/tikkurila/ haayo-2010 Malminiityn eläkeläiskerho ma 13.9. klo 13.30–15.00. Malminiityntie 16 B-talon kerhohuone.

Malminniityn eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella joka toinen maanantai klo 13.30–15.00. Seuraavat kokoontumiset 27.9., 11.10., 25.10., 8.11. ja 22.11.

Vapaaehtoisten saattohoitokoulutus torstaisin 14.10–11.11. klo 17–19 Tikkurilan kirkon kahviossa. Tehtävässä tarvitset tasapainoista ja myönteistä elämänasennetta, kykyä sitoutua, itsetuntemusta ja kiinnostusta toiseen ihmiseen. Kouluttajina toimivat sairaalapastorit Leena Heinonen ja Markku Elo. Koulutukseen tulijat haastatellaan. Kurssi on maksuton. Ilmoittautumiset ja lisätietoja pe 10.9., ma 13.9., pe 17.9. ja ma 20.9. klo 12–16 p. 050 3848481 / diakonissa Hanna Raunu tai p. 050 5925348 / diakoni Helvi Reijonen.

Lähetystyön retki Raaseporiin ennakkoon ilmoittautuneille la 11.9. klo 9–16. Lähtö klo 9 Tikkurilan kirkolta. Retkellä mukana Heikki Leppä ja Sipe Jalokinos.

K ASTETTU Verneri Johannes Kononen, Iosif Toivo Spiridon Katopodis, Neela Lumi Lyydia Mikkola, Tiitus Aarre Emil Uhre, Eerika Emma Maria Kotomäki, Atte Markus Salmela, Pin-

ja Paulina Soini, Julius Jalo Eelis Wikman, Jimi Christian Stenman, Pihla Valma Maria Laitinen, Aarni Vilho Raatikainen, Luca Matias Koivuharju.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jukka Antti Olavi Leino ja Heidi Kristiina Pyrrö, Marko Mikael Massinen ja Saara Helena Malinen, Jussi Petteri Mäntynen ja Saija Mirjami Pöyhönen, Eero Hermanni Mussaari ja Heidi Pauliina MajLis Mäkinen, Tomas Kalevi Saarinen ja Marianna Karoliina Linna.

HAUTAAN SIUNATTU Marja-Liisa Ammondt 84 v, Esko Juhani Leppänen 68 v, Matti Aaron Immonen 64 v, Liisa Marjatta Sulin 63 v, Jukka Sakari Valkonen 42 v.

Vantaankoski KIRKKOHERRANVIRASTO Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, puhelinpalvelu klo 8.15–16.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

DIAKONIA Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Luomakunnan sunnuntain messu su 12.9. klo 10. Saarna Tuuli Aitolehti, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 12.9. klo 10.

Ympäristötempaus Luonto lähellä su 12.9. klo 11.30–15. Kierrätys- ja luontoaiheista ohjelmaa kaiken ikäisille. Klo 11.30 alkaen kirpputori, kahvio, Reilun kaupan tuotteita myynnissä, tietoa ruokapiiristä, retkeilyopastusta, mm. Nuuksioon, klo 12 Rojupöhö-nukketeatteri, korupaja aukeaa: tule tekemään oma korusi, piirustuskilpailu lapsille, 12.30 luontopolku lapsille ja vanhemmillekin osallistujille aukeaa, 13 teatteriesitys lapsille, 13.30 kierrätyskoulu, luontoaiheisten laulujen yhteislaulutilaisuudet 13.30 ja 14.30.

Raamattupiiri ma 13.9. klo 18.30–20, takkahuone.

Viisi varttia ti 14.9. klo 12.30, takkahuone. Ryhmä mielenter-

hetki, jolloin Ihmisen Poika jakaa etevämpiä tuomioita kuin Salomo konsanaan. Kirjat avataan, oikeutta sanan alkuperäisessä merkityksessä jaetaan.

Ihmisarvo palautetaan.

Rukoilimme yhdessä ja siunasin lähimmäisen matkaan. Hän palasi etulinjaan, minä jatkoin toimistohommissa rintamalinjojen takana.

Jos joskus saan keskiluokkaisen elämäni sen autuaaseen päätökseen, istun lapsenlapsi sylissä mökin kuistilla ja hän kyselee elämästäni, aion vastata niin kuin eräs Omaha Beachin veteraani omalleen: ”Vaari, olitko sinä sankari, kun taistelit sodassa?” ”En, mutta sain taistella heidän rinnallaan.”

Henrik Wikström Rekolan seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on 16. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Jumalan huolenpito. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 86:1, 3–7, Ps. 127:1–2, Gal. 6:2–10 ja Matt. 6:25–34.



Sirpa Päivinen

veyskuntoutujille. Keskustelua, askartelua, retkiä.

Eläkeläiskerho ti 14.9. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Sinkkupiiri ti 14.9. klo 18.30–20 takkahuone.

Aikuisen usko -keskusteluryhmä ti 14.9. klo 18.30. Keskustelun pohjana ovat osallistujien omat kysymykset. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Lastenhoito tarvittaessa, tied. pasi.kilpelainen@evl.fi tai 050 381 6323.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 15.9. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Eläkeläiskerho to 16.9. klo 13– 14.30 St. Martinin kappeli.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381

Messu su 12.9. klo 15. Ulkoilmajumalanpalveluksena Hiljaisuuden polulla. Puhe Iiris Lindtman, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Ritva Holma.

Eläkeläiskerho ti 14.9. 12–14.

Kivistön kirkon korjaustöiden vuoksi eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Aikuisen usko -keskusteluryhmä ti 14.9. klo 18.30. Keskustelun pohjana ovat osallistujien omat kysymykset. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Lastenhoito tarvittaessa, tied. pasi.kilpelainen@evl.fi tai 050 381 6323.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 14.9. klo 12.30– 14.

Lapsiparkki keskiviikkoisin klo 13–15. Yli 2-v. lapsille. Ohjelmassa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 040 719 2616 ark. klo 12–16 viimeistään tiistaina.

MARTINRISTI Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Varaventtiili – apu arkeen la 11.9. klo 10. Ryhmä aikuisille, jotka ovat kiinnostuneet elämän hallinnasta ja käytännön asioista arjessa. Apua ja neuvoja askareisiin.

Mammaraamis ke 15.9. klo 10– 11.30 suom. kerhohuone.

Lukupiiri ke 15.9. klo 18 Olotila.

Aiheena kesälukemiset eli Hannu Väisäsen Vanikan palat, Toiset kengät sekä Kuperat ja koverat.

Mukaan voi tulla vaikkei olisi ehtinyt kirjoja lukea.

Eläkeläiskerho to 16.9. klo 13– 14.30.

Laulupiiri to 16.9. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

K AIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 14.9. klo 18–19.30.

Eläkeläiskerho ke 15.9. klo 13– 14.30.

NUORILLE Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 17–19.30 Myyrmäen kirkon nuorisotila. Klo 17 vapaata oloa, 17.30 yhteistä ohjelmaa, 18.30 kioski aukeaa, 19.15 hartaus.

VARHAISNUORILLE Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (G-ovi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille.Käy kääntymässä tai hengaa messissä koko iltapäivä! JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

LAPSILLE JA PERHEILLE Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10, Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila.

Viherpuiston asukaspuisto 20.9., 25.10. ja 29.11. klo 10.30. Kirjepyhäkoulu 19.9. alkaen. Alkuinfo Kivistön kirkossa su 19.9. klo 17.

K ASTETTU Sanna Elisabeth Laukkanen, Lukas Viktor Soini, Ella Anniina Rintala, Anni Eveliina Rintala, Renne Eero Juhani Niemistö, Iiris Eevi Aurora Kovalainen, Anna Elina Hiltunen, Julia Iitu Micaela Olbert.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Risto Tapio Pottonen ja Pirjo Hannele Majamäki, Jarno Tapani Uusipuro ja Elina Maria Kivimäki.

HAUTAAN SIUNATTU Meeri Aune Kyllikki Hakamäki 93 v, Aino Elina Löfström 91 v, Tyyne Helena Salminen 91 v, Pentti Aarne Savolainen 81 v, Laila Maria Liinakoski 73 v, Leopold Alois Zeinlinger 66 v, Teuvo Ilmari Puumalainen 54 v.

Vanda svenska PASTORSKANSLIET Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

VERKSAMHET Veckomässa fre 10.9. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Högmässa sö 12.9. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Martin Fagerudd och Håkan Wikman. Kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 12.9. kl. 12 i S:t Martin. Martin Fagerudd och Håkan Wikman.

Larskören må 13.9. kl. 18–20.30 övar i S:t Lars kapell i Helsinge kyrkoby. Dirigent Håkan Wikman.

Vuxen-barngrupp må 13.9. kl.

9.30–11.30 i Martinristi församlingslokal, Bredängsvägen 2.

ViAndakören ti 14.9. kl. 13–15 i Dickursby kyrkas café, en ny kör för dej som är 60+. Dirigent Håkan Wikman.

Dickursby pensionärskrets on 15.9. kl. 14–16 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

DiB-Drop in i Bagarstugan to 16.9. kl 16–21, Kurirvägen 1. Kom och chilla efter skolan med Jan ”Sege” Lindqvist och Kaj Andersson. Vi går över till Helsinge kyrka S:t Lars och firar en ungdomsmässa som börjar kl. 18. Sedan kommer vi tillbaka till Bagarstugan.

Ungdomsmässa to 16.9. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars. Kaj Andersson, Sege Lindqvist och Håkan Wikman.

Församlingens gemensamma fördelsedagsfest, 11.10 kl. 13–15, i Prostgården för alla som fyller 75, 80, 85, 90 år eller mera under tiden juli–december 2010. Anmälan senast 4.10. till pastorskansliet tfn 09 8306262, diakonissan Annakatri Aho gsm 050 4645068 eller diakonen Carita Dahlberg gsm 050 3301828.

DÖPTA Liam Alfred Jonathan Forsberg, Aino Emilia Waismaa, Emilia Alexandra Baarman.

DÖDA Kurt Matts Mikael Forsman, Sven Rafael Forsström.

Yhteiset KEHITYSVAMMAISTYÖ Kehitysvammaisten musiikkikerho la 11.9. klo 10–11.30 Vaskipellon seurakuntakodissa, Aapramintie 1 a. Lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

KUUROJENTYÖ Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 14.9. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Vantaan kuurojen yhdistyksen ilta ke 15.9. klo 17.30 Pakarituvalla, Kirkkotie 45. Alussa kahvitarjoilu. Luento klo 18, aiheena turvallisuus. Viittomakielen tulkkaus.

Urpo Pakarinen käy messussa melkein joka sunnuntai.

Kysymyksiä ja vastauksia Aikuisten ryhmässä keskustellaan osanottajien ehdottamista aiheista.

K

ivistön kirkolla aloitti vuosi sitten Aikuisen usko -keskusteluryhmä pappi Pasi Kilpeläisen johdolla. Uudenlaisen ryhmän ensimmäiseen kokoontumiseen rohkeni kaksi osanottajaa. Toinen heistä värväsi mukaansa martinlaaksolaisen tuttavansa Urpo Pakarisen.

— Ryhmään tuli kaiken kaikkiaan kahdeksan jäsentä. Se oli sopivan kokoinen keskustelumahdollisuuksia ajatellen. Tosin meitä äänekkäitä oli monia. Haasteena oli taata suunvuoro kaikille, toteaa Pakarinen.

Ensimmäisissä kokoontumisissa ryhmäläiset esittivät toivomuksiaan keskustelun aiheista. Ne listattiin joka toinen viikko kokoontuneen ryhmän toimintasuunnitelmaksi. Aiheiksi tulivat muun muassa Pyhä Kolminaisuus, uskontojen synty ja pahuuden käsite.

Illan alustuksen jälkeen sana oli vapaa.

— Tarkoitus oli keskustelun kautta etsiä vastauksia tai laajentaa näkökulmaa. Oikeastaan on aika hämmentävää, ettei oikeita vastauksia eikä helppoja ja varmoja ratkaisuja ole ollut.

Ajatus Jumalan kolminaisuudesta todettiin hyvin vaikeaksi.

Viittomakielinen perhekerho to 16.9. klo 10–12 EVY:llä, Kauppamiehentie 6, 4. krs, Espoon Tapiolassa. Keskustelua ja yhdessäoloa.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Opasvälitys keskiviikkoisin klo 9–11, p. 830 6431. Tarvitsetko itsellesi ulkoilukaveria tai ystävää, joka tulee käymään luonasi?

Vapaaehtoinen voi olla apunasi myös seurakunnan tilaisuuksissa, asioilla käydessäsi, retkillä ja leireillä oppaana.

Naisten ilta ti 14.9. klo 17–20, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Saunomista, uimista ja yhdessäoloa. Rauha Malkki.

Porkkanamarkkinat la 18.9 klo 10–14 Senaatintorilla, Helsingissä.

Suomen Lähetysseuran tapahtuma, jolla kerätään varoja lähetystyöhön. Jos haluat olla mukana myynti- ym. tehtävissä tai leipoa kotona myyntituotteita, ota yh-

— Jumalan kolminaisuus ei tullut aivan selväksi, mutten enää pohdi sitä. Myöskään pahuuden ongelma ei varmastikaan selviä pinnallisella eikä edes syvällisellä käsittelemisellä. Ehkä ymmärrys lisääntyy paremmin toista kautta, pohtimalla pyhyyden kokemusta ja sitä mitä pyhä on.

ARKIPÄIVINÄ kotitoimistossa suomennostöitä tekevä yrittäjä innostui ryhmästä aika vähällä houkuttelulla, mutta ei ihan ilman taustaa.

— Neljä vuotta sitten tullut avioero oli minulle vaikea henkinen ja hengellinen kriisi. Oli hätä siitä, mitä elämästä tulee ja miten selviän. En tarkoita aineellisia asioita tai aamupalan laittamista pojalle, vaan tyhjyyden tunnetta, sitä että elämältä lähti pohja pois.

— Vaistomaisesti ajattelin, että muutos oli katastrofi, joka veisi elämääni huonompaan suuntaan. Kyselin mielessäni, miksi tämä tapahtui minulle. Vasta myöhemmin opin ajattelemaan, miksi ei minulle.

Pakarinen etsiä apua tilanteeseensa monesta suunnasta, myös seurakunnasta, vaikka ei ollut juurikaan avannut kirkon ovea liki kolmeenkymmeneen vuoteen.

— Vantaankosken seurakunnan eläkkeellä ollut kirkkoherra Juhani Kopposela oli tuttu aikojen takaa, hän oli vihkinytkin meidät. Soitin hänelle Nurmijärvelle ja hän lupasi keskustella kanssani. Ehdin tavata häntä

teyttä Leena Siponkoskeen p.

09 2340 2537 leena.siponkoski@ evl.fi.

PERHENEUVONTA Eroryhmä erosta toipuville miehille ja naisille. Ryhmä kokoontuu Tikkurilassa aamupäivisin yhteensä 10 kertaa lokakuusta alkaen. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen, jotka tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Sovi aika 10.9. mennessä p. 09 830 6330 tai paula. ruotsalainen@evl.fi.

YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN LEIRI

Yksinhuoltajaperheiden leiri 1.–3.10. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä. Hinta aikuisilta 30 euroa, 12–17-vuotiailta 25 euroa ja 3–11-vuotiailta 19 euroa.

Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Linja-

puolikymmentä kertaa ennen hänen kuolemaansa.

MESSUUN osallistumisen kynnystä madalsi hyvä kaveri, joka kehotti lähtemään mukaan.

— Ensimmäisellä kerralla istuimme vierekkäin. En osannut muuta kuin nousta silloin, kun muutkin nousivat ja laulaa kun muutkin lauloivat.

Kun jumalanpalvelus päättyi, kysyin kaverilta: tässäkö tämä oli?

Siinä se oli, ja sen jälkeen Pakarinen on käynyt messussa jokseenkin joka sunnuntai.

— Olen tietyllä tapaa konservatiivinen. Se, mitä tavallinen sunnuntaimessu tarjoaa, on sopinut minulle älyttömän hyvin.

Entäpä voisiko Pakarisen tietynlaisesta konservatiivisuudesta päätellä, että Aikuisen usko -ryhmä on konservatiiveille sopiva temmellyskenttä?

— Ryhmässämme oli –-vuotiaita jäseniä. Voisi sanoa, että jokainen meistä ajattelee omalla tavallaan, ja ryhmässä ilmaistiin niin fundamentalistia kuin liberaaleja käsityksiä. Sijoitun itse ehkä jonnekin välimaastoon.

Ulla-Maija Vilmi

Aikuisen usko -keskusteluryhmät ti 1.9. klo 1.0 Kivistön kirkolla ja Myyrmäen kirkolla. Lastenhoito järjestetään tarvittaessa. Lisätietoja ja ilmoitukset lastenhoitotarpeesta pasi. kilpeläinen@evl.fi tai p. 00 1 2.

autokuljetus sisältyy hintaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.9. mennessä diakoniapastori Lea Karhinen p. 050 381 8757 ja 09 830 6341.

OLOTILA – OLOHUONE KAIKENIKÄISILLE

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Olotilan syyskausi avataan to 9.9. klo 9.30–17.30. Klo 12 alkaen myynnissä nuorten keittiöpajan valmistamaa lohikeittoa niin kauan kuin riittää. Klo 12–14.30 jalkahoitaja Anja Herskoi hieroo jalkateriä, tuotto Olotilan toiminnan hyväksi. Klo 14.30–14.40 Itämaisen tanssin esitys. Klo 16– 16.30 suomalaisfilippiiniläisen yhdistyksen kulttuuritanssiryhmä Pagdiriwang. Klo 16.30–17 Laulunvalajat-yhtye esittää akustista folktyyppistä musiikkia.

Syyskuussa esillä Ulla-Maija Huovarin öljyvärimaalauksia.

Vantaalainen harrastelijataiteilija, etsitkö töillesi näyttelypaikkaa? Olotilassa voit esitellä töitäsi (ei myyntiä) neljän viikon ajan. Ota yhteyttä Pia Talvelaan p. 09 830 6302.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ keskusrekisteri.



koonnut Nina Riut ta

   

j K r .

Liuku hautausmaalle THAMES-JOEN etelärannalla Lontoon Rotherhithen kaupunginosassa sijaitsee St Mary´s Church.

Kirkko on rakennettu 17-luvun alussa aiemman keskiaikaisen kirkon paikalle. Sen vieressä on The Mayflower -niminen pubi, joka on saanut nimensä laivasta, jolla englantilaiset puritaanit lähtivät etsimään uskonnonvapautta Amerikkaan. Mayflowerin kapteeni Christopher Jones on haudattu kirkon hautausmaalle.

Erikoiseksi kirkon tekee lapsille tarkoitetun leikkialueen sijainti.

Pienen tontin vuoksi leikkialue on puristettu hautausmaan viereen.

Liukumäestä on melko hurja näkymä.

Pauli Juusela

”Kyllästyminen on voima, joka pakottaa esiin luovia ratkaisuja. Sitä ei kannata ruokkia heti pois tarjoamalla elokuvia tai kivaa tekemistä. Lapsi oppii olemaan yksin ja tulemaan toimeen myös toisten kanssa. Kyllästyminen opettaa kärsivällisyyttä. Se on tärkeä taito elämässä.”

Lontoolaiskirkon liukumäestä lasketaan miltei hautakiville.

Toimittaja-kirjailija Carl Honoré Voi Hyvin -lehdessä 5/1

Puolisen vuotta, ja kukat loistavat taas.

Iloa lapsille TIESITKÖ, että syyskuun 1. on kansallinen kukkasipulien istutustalkoopäivä? Näin kerrotaan Kauppapuutarhaliitosta, joka lahjoittaa päiväkodeille ja kouluille   kukkasipulia. Talkoissa on mukana sata päiväkotia ja koulua, ja talkoot järjestetään kaikkialla samana päivänä.

— Istutuspäivästä on tullut jo vakiintunut perinne. Erikoista tänä vuonna on, että myös Norjan ja Ruotsin kouluissa talkoot järjestetään samana päivänä, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta.

Talkoisiin mukaan päässeet suomalaiset päiväkodit ja koulut valittiin hakemusten perustella jo viime keväänä. Hakijoita istutustalkoisiin on joka

vuosi paljon enemmän kuin jaossa olevia kukkasipuleita. Valintakriteereinä oli paikkakunnalta tulleiden hakemusten määrä ja se, että saatiin kukkaloisto jakautumaan tasaisesti eri puolille Suomea. Eteläisimmät istutuspaikat ovat pääkaupunkiseudulla ja pohjoisimmat Pellossa.

Kukkasipulipaketissa suurin osa on tulppaaneja, mutta joukkoon mahtuu myös muutama krookus, helmililja ja tetenarsissi — se on se pienikokoinen ja kylmää hyvin kestävä. Vantaalle osui tänä vuonna kolme pakettia: ensi keväänä kukkii Pehtoorin päiväkodin sekä Rekolanmäen ja Hakunilanrinteen koulujen pihoilla.

Hans von Schantz

Intohimoja Myyrmäessä Pitkä, matalaääninen miespiispa?

9.9. Onnea, Isto!

● ● ●



Isto on Israel-nimen lyhentymä. Nimen toisena juurena voi olla muinaisten skandinaavien varjagisankari Istr.

Varjagit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin.

Suomen almanakassa Isto on ollut vuodesta 1929. Isto voi olla myös sukunimi tai talon nimi, jolloin se on muodossa Istola.

Tänä vuonna Isto-nimiä on annettu alle 1. Viime vuonna nimi annettiin 2 pojalle.

Pyhä ja maallinen

nnen kirkon piirissä opetettiin, että pyhä ja maallinen ovat eri hallinta-alueiden asioita. Niitä ei pitänyt sekoittaa keskenään. Eri toimijoilla oli vastuu eri alueista.

Nykyään elämme todellisuudessa, jossa asiat sekoittuvat ja muodostavat uusia yhteyksiä, verkottuvat, leviävät ja hämärtyvät. Mikä nykyisin on pyhää? Vieläkö on yleistä pyhää, vai onko sekin täysin yksilöllinen valintakysymys: minä otan tarjouskaupan hyllyltä luonnonrauhan ja ympäristöarvot, toinen ottaa kirkolliset piirit ja kolmas perhearvot.

Mikä sinulle on pyhää ja millä tavalla? Onko pyhä tunnelma, joka syntyy hiljaisuudessa ja kynttilänvalossa, vai onko se lapsen ensimmäinen hymy? Pyhä on enemmän kuin harras. Pyhä on tiiviimpää kuin ylevä tunnelma. Pyhä voi olla arvaamatonta, rikkoa rajoja.

Me luterilaiset emme oikeastaan tunnusta pyhiä

kuinka Tapaninen kuvaa puheenvuorojen esittäjiä. Kuka mahtaa olla ”pieni harmaantunut rouva, jonka äänessä kuuluu perehtyneisyys”? Entä ”harmaisiin pukeutunut maallikkosaarnaajan näköinen miespappi”? Ja onko Vantaalla todella joku ”pieni puolipunkkarin näköinen naispappi”?

Jotkut seurakuntalaiset tunnistanevat myös Tapanisen luettelemat Kirstin, Päivin, Heikin, Riitta-Maijan ja Jannen, vaikkei sukunimiä mainitakaan. Tarinassa esiintyy sellainenkin erikoisuus kuin Myyrmäen kirkkoherra Jaakko Simojoki — todellisuudessa Vantaalla on Vantaankosken kirkkoherra, jolla on ihan sama nimi.

ihmisiä. Onhan meilläkin esikuvia ja ihanteita, mutta pyhimyksen arvo ei kuulu virallisiin kirkollisiin varusteisiimme.

Meillä Vantaalla on nimetty monta kirkkoa ja kappelia pyhien ihmisten mukaan, mutta oikeasti pyhänä emme taida pitää kuin Kristusta. Meillä ei ole pyhimyskalentereita, emmekä suuntaa rukouksiamme pyhille.

Silti meitä rikastuttavat monet kirkkohistorian esimerkit merkittävistä henkilöistä, jotka ovat elämässään seuranneet Kristusta.

Arjessa pyhä ja maallinen ovat rinnakkain ja sisäkkäin, toisistaan pääsemättömissä. Ne sekoittuvat kuin nesteet, jotka liukenevat toisiinsa. Uskon, että niin pitääkin olla. Se on osamme maailmassa. Erottelu kuuluu korkeimmalle tuomarille, laupeudestaan tunnetulle.

Eila Jaatinen

Jani Laukkanen

E

VASTIKÄÄN Helsingin piispan virasta eläkkeelle jäänyt Eero Huovinen vietti vuonna 28 kiihkeän marraskuisen päivän Vantaalla. Lähikuvassa Eero Huovinen -kirjan (Otava 21) kirjoittaja Jaakko Tapaninen seurasi kärpäsenä katossa, kuinka piispa koetti pitää vantaalaisia pappeja ruodussa. Piispa oli nimittäin havainnut, että ”mitä enemmän seksiä, sitä vähemmän Jumalaa”.

Myyrmäen kirkossa käytiinkin intohimoista keskustelua rekisteröityjen parisuhteiden siunaamisesta. Tapaninen referoi keskustelupuheenvuoroja, jotka eivät kyllä kirjan lukijassa herätä kovinkaan suurta kiihkoa. Kiinnostavampaa on se,