Lauri 2010 nro 25 (12 8)

Kirkkoherranvaali kaipaa uudistusta, sivu 5



..

Opettaja lähtee kouluun sivu 3 Partio toimii 216 maassa sivu 2 Koulutielle siunaaminen Vantaan kirkoissa sivu 11

Jani Laukkanen

Ville Hara ja Anu Puustinen Pyhän Laurin kappelissa sivut 6–7

..

HämmästelY oli molemminpUolista, mutta kuumaan kesäpäivään mahtuu pääkaupunkiseudulla kaikenlaista.

Vantaanjokea alavirtaan valui jopa parintuhannen erilaisen kelluntavälineen armada: kumiveneitä, lasten uimaleluja ja -altaita sekä tynnyreistä kyhättyjä lauttoja grilleineen ja jopa saunoineen. Tuhansia kaljakellujia vastaan kulki rantapolkua pitkin Pyhän Laurin vaelluksen vajaan viidenkymmenen hengen suuruinen pääjoukko.

Vaelluksen kärjessä oli joukko mustapukuisia, munkinnäköisiä Corvus Laurencij -kuorolaisia. Ei ihme, että niin lautoilla kuin rannalla hierottiin silmiä, sen verran epätodelliselta näky tuntui.

Vantaalla toimii 21 partiolippukuntaa, joissa on partiolaisia yli 1500. Tikkurilan seurakunta on neljän partiolippukunnan eli Aviapartion, Erämetsojen, Pyhän Laurin Ritarien ja Tikkurilan Sinisten taustayhteisö. Uusin tulokas, Jokiniemessä ja Hiekkaharjussa toimiva Jokihiset, neuvottelee seurakunnan

Kilkkeen jumalanpalveluksen liturgina toimi leiriseurakunnan kirkkoherra Anna-Kaisa Hautala.

●

●

Pauli Juusela päätoimittaja



taloUdellista tUKea Ja toimitiloJa

kanssa liittymisestä viidentenä joukkoon.

— Jokihiset perustettiin joulukuussa, joten olemme vielä pieni lippukunta. Mukana on neljä aikuista ja 11 sudenpentua. Toivomme seurakunnalta taloudellista tukea. Seurakunnan kanssa sovitaan neuvotteluissa, mitä me voimme tehdä vastavuoroisesti, kertoo lippukunnanjohtaja Annukka Parkkinen.

Tikkurilan seurakunnassa partioyhteyksistä vastaa nuorisotyönohjaaja Matti Mäenpää. Hänen mukaansa seurakunta on tarjonnut lippukunnille tiloja ja tukea. Partiolaiset puolestaan ovat osallistuneet esimerkiksi Yhteisvastuukeräykseen.

Yhteistoiminta partion ja seurakunnan välillä on samantapaista myös muualla. Seurakunta antaa taloudellista tukea ja mahdollisesti kokoontumistilan eli partiokolon.

Partiolaiset puolestaan osallistuvat seurakunnan toimintaan kolehdinkantajina, yhteisvastuukerääjinä tai itsenäisyyspäivän lippuvartiona.

— Meillä on taustayhteisönä Vantaankosken seurakunta. Osallistumme joka vuosi Yhteisvastuukeräykseen ja keräämme kolehtia. Yhteinen partiomaja Vantaan metsänkävijöiden kanssa on Kivimäessä seurakunnan mailla, kertoo Koskenhaltioiden aikuisiin johtajiin kuuluva Sami Tarkiainen.

Hämeenkylän Tavast on perustamisvuodestaan 1983 kokoontunut Hämeenkylän kirkon tiloissa. Siellä on partiokolo hirsiseinineen ja hirventaljoineen. Tavastien toiminta on lippukunnan johtajan Helge Palmenin mukaan vilkastunut. Kun nuorten toiminta hajautettiin partioliikkeessä pienempiin vertaisikäryhmiin, entistä useampi on jatkanut partiossa sen sijaan, että olisi lopettanut sudenpentuiän jälkeen.

— Parhaillaan rakennamme talkoilla partiokämppää eli Tuohitupaa Karkkilaan.

Saimme siihen muun muassa seurakunnalta avustusta, mainitsee Palmen esimerkkinä yhteistyöstä.

Pauli Juusela

parisataa vaeltaJaa kulki eri puolilta Vantaata ja Helsingin Vanhankaupunginlahdelta Vantaan Pyhän Laurin kirkolle kolmenkymmenen asteen helteestä piittaamatta.

Pyhän Laurin vaelluksen noin 50 hengen pääjoukon kulkiessa jokea ylävirtaan alavirtaan valui kaljakellujia. Vaellus päättyi kirkolle, jonka parkkialueella jaettiin hernekeittoa ja vettä. Moni oli tullut suoraan sinne nauttimaan kesäisestä tunnelmasta. Spelarit soittivat kansanmusiikkia. Kirkossa Taizé-lauluja laulamassa ja hiljentymiskonsertissa oli kolmesataa ihmistä.

Pyhän Laurin vaellus ja kaljakellunta osuivat samaan päivään. paKistanin KirKKo osallistUU suurtulvien tuhoalueiden katastrofityöhön maan luoteisosan rajamaakunnassa. Apua tarvitsevat ihmiset on evakuoitu ja ma-

joitettu Risalpurin ja Nowsheran kirkkoihin ja kouluihin. Peshawarin alueella apua on annettu noin 1300 hädänalaiselle hindu- ja

kristittyperheelle, jotka heikon yhteiskunnallisen asemansa vuoksi jäävät muun avustustoiminnan ulkopuolelle. Lisäksi kirkko osal-

listuu pelastustoimiin auttamalla veden saartamiksi jääneitä ihmisiä ja toimittamalla heille ruoka-apua.

Kirkon klinikka Risalpurissa varautuu rokotuskampanjalla koleraa ja muita kulkutauteja vastaan.

Jani Laukkanen

sUomessa pYHiinvaellUKsia järjestetään tänä vuonna jo lähes parikymmentä. Lisäksi sadat suomalaiset osallistuvat Espanjassa apostoli Jaakobin haudalle kulkevaan Santiago de Compostelan vaellukseen. Pyhiinvaellus on kristinuskoon sopiva aito elämys.

vantaalla toimii  lippUKUntaa

Nuutti Niinivaara, Marian Järvinen, Amanda Lindström, Maiju Aspegren martinlaaksolaisesta Koskenhaltiat lippukunnasta osallistuivat Kilkkeen suurleirille.

Sami Tarkiainen/Kilkkeen kuvapalvelu

vaellUs Ja KalJaKellUnta osuivat sattumalta samaan päivään. Jälkimmäisen päivän valinnan syytä en tiedä, mutta vaellus järjestettiin Laurin päivää edeltävänä lauantaina. Laurin päivää vietetään Roomassa 200-luvulla marttyyrikuoleman kärsineen diakoni Laurentiuksen muistoksi. Hänestä myös Vantaan Pyhän Laurin kirkko on saanut nimensä. Rooman keisari Valerianus vaati kirkon varoja hoitaneelta Laurentiukselta aarretta. Tämä marssitti keisarin eteen joukon kaupungin köyhiä ja totesi, että siinä on kirkon aarre. Keisari määräsi Laurentiuksen poltettavaksi elävältä halstarilla. Nykyisin tuo rohkea hyväntekijä on yksi kristikunnan suosituimmista pyhimyksistä.

Pyhiinvaellukset ovat pitkä perinne. Luterilaisessa kirkossa pyhiinvaelluksista luovuttiin uskonpuhdistuksen jälkeen sadoiksi vuosiksi, mutta onneksi ne ovat palanneet takaisin. Pyhiinvaellukset ovat hiljaisuuden retriittien kanssa samantapaista toimintaa: ne tarjoavat mainion mahdollisuuden hiljentyä ja suunnata ajatuksia kohti pyhää. Toisin kuin retriiteissä, joissa ollaan yhdessä hiljaa, vaelluksella voi vaihtaa kuulumisia matkakumppaneiden kanssa. Osa kulkijoista haluaa miettiä hengellisiä asioita, osa pohtii arkista elämää ja osalle kyse on hieman erilaisesta liikuntatapahtumasta.

Yhtä kaikki askeleet kulkevat samaan suuntaan.

P

artioliikkeen Kilke-suurleirillä Hämeenlinnassa pidettiin leirijumalanpalvelus, johon osallistui yli 10 000 leiriläistä. Leirillä oli oma kirkkoherra ja useita muitakin seurakunnan työntekijöitä. Piispoja leirillä kävi useampia. Myös paikallistasolla yhteydet seurakunnan ja partion välillä ovat vahvat.

— Noin 70 prosentilla lippukunnista on taustayhteisönä seurakunta. Meillä on nelivuotinen yhteistyösopimus evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Hengellisyys, suhde Jumalaan, on ollut partioliikkeessä mukana jo Baden-Powellin ajoista eli alusta asti, selvittää vt. toiminnanjohtaja Elina Lahtinen Suomen Partiolaisista.

Partiotoimintaa ohjaa sen maailmanlaajuinen arvopohja. Lähtökohtana on ihmiskäsitys, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, omaan itseen, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Suhde Jumalaan merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti. Suomessa toimitaan useimmiten yhteistyössä luterilaisten seurakuntien kanssa, mutta partiotoimintaa ei ole sidottu tiettyyn uskontokuntaan.

— Partio toimii 216 maassa ja meitä on yhteensä 38 miljoonaa, joten jäseniä on monesta eri uskonnosta. Suomessa on ortodoksilippukuntia ja Vapaakirkkoa taustayhteisönään pitäviä lippukuntia. Muslimilippukuntaa ei ole vielä, mutta voi hyvin tulla.

Maahanmuuttajat ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

Lahtisen mukaan partioon tulevilta ei vaadita uskonnollisen yhteisön jäsenyyttä, mutta hengellisyys ja henkisyys ovat osa partion arvomaailmaa ja esillä esimerkiksi yhteisillä leireillä. Niissä järjestetään aamuhartauksia ja siunataan ruoka. Paikallistasolla tilanne vaihtelee lippukunnasta toiseen.

Sami Tarkiainen/Kilkkeen kuvapalvelu

Jokivartta vaeltamassa

Hengellisyys kuuluu partioaatteeseen

●

HaUtaJaisia JärJestäville omaisille laadittu Vantaan seurakuntien opas on uusittu. Hautajaisiin liittyy monia tunteita, joiden keskellä Avuksi hautajaisvalmisteluihin -opas toimii muistilistana ja tukena käytännön asioissa. Siinä kerrotaan pääpiirteissään, mitä asioita on muistettava hoitaa ennen ja jälkeen hautajaisten ja mihin ottaa yhteyttä. Vihkosta saa muun muassa seurakuntien hautatoimistosta ja kirkkoherranvirastoista tai sitä voi lukea osoitteessa www. vantaanseurakunnat.fi, kohdassa Hautajaiset.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Sini Pennanen

Antti Siukonen Fleim-nuorisomedian päätoimittaja

Verkkonamusedät ja nettikiusaajat atK- opettaJallani oli käytössään näyttöpääte, josta pystyi katselemaan kenen tahansa oppilaan näyttöä. Pelasimme oppitunneilla pasianssia, koodailimme omia pikkupelejä tai piirtelimme Paintilla aina kun opettajan silmä vältti, mutta yleensä monitori lopetti leikit lyhyeen. Omana kouluaikanani valvonta tuntui huutavalta vääryydeltä, mutta nykyään isoveli ei tunnu valvovan kuin Big Brotherin kuudennella tuotantokaudella.

Pihla Mollbergin teatteriharrastuksesta on hyötyä opettajan työssä, esiintyminen sujuu.

Eka koulupäivä

Pihla Mollbergia jännittää tavata oppilaansa.

H

evoshaan koulussa viidennen luokan opettajana aloittava Pihla Mollberg, 28, rinnastaa oppilaat työkavereihin.

— Tulen viettämään luokan kanssa seuraavat kaksi vuotta. Ainahan uusiin työkavereihin tutustuminen jännittää.

Osan oppilaista tapasin viime keväänä käydessäni luokassa esittäytymässä, hän kertoo.

Mollberg valmistelee luokassa tulevaa lukuvuotta muutamana päivänä ennen koulun alkamista. Hän tuo luokkaan oppikirjoja, kyniä ja piirustusvälineitä sekä suunnittelee oppilaille istumajärjestyksen.

— Haluaisin, että tilasta tulisi meidän luokan näköinen. Olen miettinyt pitäisikö luokkaan hankkia matto. Viherkasvit olisivat kivoja. Oppilaat saisivat itse huolehtia niiden hoidosta, Mollberg suunnittelee.

riitaa opettaJien Kanssa Viime syksynä luokanopettajaksi valmistuneella Pihla Mollbergilla on kokemusta opettajan työstä helsinkiläisissä kouluissa. Hevoshaan koulusta Vantaalta hänelle aukesi ensimmäinen vakituinen virka.

— Hain virkoja ensimmäistä kertaa viime keväänä. Hakijoita on paljon, joten vakituisen viran saaminen oli yllätys, Mollberg kertoo.

Hevoshaan koulussa Mollbergia ilahduttaa se, että siellä on onnistuttu pitämään luokkakoot pieninä.

Mollberg ei itse aikoinaan ollut se luokan hiljainen, ahkera tyttö.

— Käyttäydyin aina hyvin, mutta en hyväksynyt kaikkea. Opettajien kanssa tuli riitaa. Yläasteella keskiarvo putosi lähelle seitsemää.

Toimittaja-taiteilijaperheeseen syntyneen Mollbergin lapsuudenkodissa korostettiin oman ajattelun merkitystä. Lasta ei koskaan pelkästään käsketty, asiat perusteltiin ja niistä keskusteltiin. Myös lapsen mielipide otettiin huomioon. Lapsuudenkodin opit ovat Mollbergille opettajan työssä tärkeitä.

— Haluan saada oppilaat ajattelemaan itse.

En missään nimessä halua kasvattaa passiivisia kansalaisia, hän sanoo.

virKa-aiKa tYÖ Pihla Mollberg haaveili pitkään näyttelijän ammatista. Mollbergin äidinisä on edesmennyt elokuvaohjaaja Rauni Mollberg. Isän puolella suvussa on näyttelijöitä. Pihla Mollberg kuitenkin pääsi kokeilemaan sattumalta opettajan työtä. Sen myötä ammatinvalinta oli selvä.

— Normaali perhe-elämä, virka-aikana tehtävä työ ja taloudellisesti turvattu arki ovat minulle tärkeämpiä kuin taiteen tekeminen, 2-vuotiaan Peter-pojan äiti sanoo.

— Teatteriharrastuksesta on ollut hyötyä opettajan työssä. Olen oppinut esiintymään isolle yleisölle. Olen tehnyt oppilaiden kanssa teatteriesityksiä ja ohjannut koulussa teatterikerhoa.

Mollbergin mielestä open työssä ehdottomasti hienointa on nähdä oppilaan oivaltavan.

— Se lampun syttyminen on hieno hetki, hän sanoo.

Erityisen hyvistä hetkistä Mollbergille

tulee mieleen myös se, kun pojat menivät rohkeasti erottamaan tappelevat riitapukarit toisistaan. Tai se, kun heikosti menestynyt oppilas saikin historian kokeesta kiitettävän.

— Korjattuani kokeen juoksin saman tien ulos välitunnille halaamaan poikaa. Hän tietysti töni minua pois kavereiden katsellessa, mutta hymyili.

lUoKan peili Pihla Mollbergin tulevat oppilaat ovat työskennelleet jo vuosia yhdessä.

— Minä hyppään luokan mukaan kesken matkan. Viidesluokkalaisilla voi olla jo esipuberteettia, varsinkin tytöillä. Tuon ikäisten kanssa syntyy luultavasti hienoja keskusteluja, Mollberg miettii.

Mollberg kertoo olevansa opettajana luokan peili. Oppilaiden käytös heijastuu hänen käytöksessään. Joskus hän saattaa antaa jälkiistuntoakin.

— Jos luokka on kunnolla ja osaa käyttäytyä, tehdään retkiä. Hyvä käytös palkitaan varmasti, hän lupaa.

Tämän päivän lapset kasvavat erilaisessa maailmassa kuin missä Mollberg on kasvanut.

— Esimerkiksi tietokonepelit kehittyvät niin nopeasti, etteivät tutkimukset pysy perässä. Vielä ei tiedetä tarpeeksi siitä, miten pelit vaikuttavat lapsiin, hän sanoo.

Mollberg näkee nykymenossa myös paljon hyvää.

— Tieto kulkee hurjaa vauhtia. Lapsista tulee valtavan fi ksuja todella nopeasti, hän sanoo.

— Ja globalisoituminen alkaa näkyä. Tämän päivän lapset ovat suvaitsevaisia.

Soili Pohjalainen

Pihla Mollberg aloittaa syyslukukauden Hevoshaan koulussa ti 17.8.

Kesän aiKana muutamassa maakuntalehdessä julkaistiin juttu, jossa toimittaja kertoi tekeytyneensä teinitytöksi internetin keskustelupalstoilla ja chateissä. Lopputulos oli karmaiseva. Netissä sadelleiden sanallisten ja kuvallisten ahdisteluiden ja seksiehdotusten tulva oli valtava. Juttu huipentui kuvaukseen siitä, kun toimittaja avustajineen jahtasi Helsingin keskustassa yhtä namusetää, joka oli netin kautta sopinut ”salaiset” seksitreffit 13-vuotiaaksi tekeytyneen toimittajan kanssa.

Muitakin ahdistavia uutisia on riittänyt. Keväällä uutisoitiin alle 16-vuotiaasta tytöstä, joka päätyi raiskatuksi nettitreffeillä. Asia kävi ilmi vasta kun raskaaksi tullut tyttö uskaltautui kertomaan asiasta virtuaaliselle lähipoliisille. Viime viikolla Jyväskylän Kaupunkilehti kertoi 10-vuotiaiden harrastavan virtuaalista seksiä Habbo-verkkopalvelussa. Asian havainnut äiti esiintyi jutussa nimimerkillä, jottei lapsi joutuisi nettikiusatuksi.

Erään tutkimuksen mukaan alle 15-vuotiaista tytöistä viidennes on kohdannut häirintää tai ahdistelua verkossa. Kyselystä selvisi myös, ettei 40 prosenttia lasten vanhemmista rajoita lasten netin käyttöä mitenkään.

KoUlUJen alKU tarkoittaa monelle lapselle ja nuorelle uuden kiusaamiskauden alkua. Koulukiusaamisen siirtyminen verkkoon tekee siitä vaikeammin havaittavaa. Vaikutus on kuitenkin sama. Verkossa tapahtuva kiusaaminen jättää yhtälailla elinikäiset jäljet. Eivätkä kiusaamiskuvat tai -videot pahimmillaan poistu linjoilta koskaan.

Verkkonamusetiä ja nettikiusaajia on vaikea kahlita, mutta onnistumisiakin on. Poliisi käynnisti viime vuonna oman verkkoyksikkönsä, kirkko kouluttaa työntekijöitään nettityöhön järjestelmällisesti ja koulumaailmaankin on koulutusta tarjolla.

Mutta kuka huolehtisi vanhemmat ajan tasalle? Tietokoneella kun tehdään nykyään niin paljon muutakin kuin pelataan pasianssia.



Seurakuntavaaleissa 16-vuotiaat saavat äänestää.

Varsinainen vaalipäivä on 14.11.2010.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Saavutukset esiin!

Tutkitaan sitten kaikki

Emma Hirvonen, 17-vuotias lukiolainen Kylmäojalta, kysyy.

Markku Weckman, 66-vuotias eläkeläinen ja Tikkurilan seurakunnan luottamushenkilö, vastaa.

Markku Mattila

Miten edistäisit nuorten toimintaa kirkossa?

— Nuorille pitäisi saada harrastustiloja ja tekemistä, koulun jälkeinen aika on sellainen ongelmakohta. Kaupunki ei ole pystynyt tarjoamaan tiloja nuorille ainakaan täällä Tikkurilassa. Kirkolla on tilat, jotka ovat vajaakäytössä ja henkilökuntaa, joka osaa toimia nuorten kanssa. Näitä pitäisi hyödyntää. Nuorten pitää olla itse mukana suunnittelemassa ja tekemässä, jotta kaikki onnistuisi.

Kuulut kokoomukseen. Miten puoluetausta näkyy työssäsi seurakuntaneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa?

— Useimmilla meistä on joku poliittinen näkemys. Kirkollisvaaleissa moni puolue on mukana ja jokainen voi sitten miettiä, kenelle äänensä antaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kun on tullut valituksi, politiikalla ei ole enää paljon merkitystä, vaan siitä eteenpäin kaikki on tiimityötä. Itselleni tärkeitä arvoja ovat koti, uskonto ja isänmaa. Puoluepolitiikka ei seurakunnissa mielestäni näy, eikä tarvitsekaan.

Mitä konkreettista olet saanut aikaan luottamustehtävissä?

— En voi sanoa, että mikään yksittäinen asia olisi minun aikaansaannoksiani, sillä tämä on yhteistyötä. Aloitteita voi kuitenkin tehdä, itse tai ryhmän mukana. Niihin saadaan sitten vastauksia, voidaanko asia toteuttaa vai ei. Kirkkovaltuustossa olen viimeksi tehnyt aloitteen seurakuntien leirikeskusten, Kuntokallion ja Holman, käytöstä. Aloite koski sitä, miten useampi seurakuntalainen voisi käyttää leirikeskuksia ja voisiko sinne saada lisää kaikille avoimia tilaisuuksia.

Asia on jatkovalmistelussa.

Reilu peli

Me pahat erilaiset

Pohdiskelin samoja asioita kuin Kalervo (VL 12.8.) vuosia ja tulin siihen tulokseen, että ainoa vaihtoehto on erota kirkosta. Jos ihmiset luokittelevat tällä lailla itsensä hyviin ja huonoihin, niin se ei vaan sovi ajatusmaailmaani.

Eläkööt ne hyvät hyvyydessään ja me pahat erilaiset pahuudessamme, uskoni ei silti ole minnekään kadonnut. Homosek-

Hanna Antila

Emma Hirvonen.

Minulla on nimimerkki Kalervon (VL 5.8.) ongelmaan käytännöllinen ratkaisu.

Homous on syntiä. Syntisten ei pidä saada kirkkohäitä.

Olen kuitenkin huomannut, että kirkon johtavissakin ihmisissä ollaan kahta mieltä. Toiset ovat valmiit hyväksymään saman sukupuolen väliset parisuhteet, jotka perustuvat rakkauteen ja haluun elää yhdessä toisiaan tukien, myötä- ja vastamäessä.

Toiset lukevat Raamatustaan tietyt kohdat, ja sanovat ettei syntiä pidä siunata.

Ollaanpa johdonmukaisia.

Kirkkokansa lienee yksimielinen kymmenestä käskystä. Otetaan käskyt ohjenuoraksi, kun päätetään ketkä voidaan vihkiä kirkossa ja ketkä jäävät ulkopuolelle.

Ennen kirkkohäitä tutkitaan jokainen pariskunta: Onko varmasti pyhitetty lepopäivä? Ettei vain olisi sanottu väärää todistusta? Onko peräti varastettu?

Tai jopa tapettu?

Ne jotka tämän seulan läpäisevät, pääskööt vihille.

suaalisuuden kieltäminen on sama kuin ikäsyrjintä työpaikoilla, kumpaakaan ei enää virallisesti saisi olla, vaan kuinka on?

Tavallinen uskovainen

Samanarvoisia, helle tai ei Vastaukseksi tekstarin lähettäjälle: Täytyisikö meidän rumien, lihavien ja reisimuhkuraisten ihmisten pukeutua helteilläkin toppatakkiin, jotta sinunlaisesi kauniit ihmiset eivät kauhistuisi ulkomuotojamme? Emmekö me kaikki ihmiset ole samanarvoisia ulkonäköön katsomatta?

Kiitos loukkauksesta

Tekstiviestit niMiMeRkki k aLeRVo, ihmet-

telit miksi homojen mahdollinen vihkiminen on niin kamala asia.

Etkö ole lukenut Jumalan sanaa ja tutkinut Raamattua? Ja jos et vielä usko, katso TV7:ää ja mitä Paavo Järvinen saarnaa. Ei Jumala ole tarkoittanut avioliittoa kuin miehen ja naisen välille.

Muu kaikki on suuren ja mahtavan Jumalan silmissä saastaista ja Jumalan silmissä kauhistus.

Ihmettelen ihmisten ajatusmaailmaa. Miten me voimme olla puhdassydämisiä ellemme kaikessa pyri noudattamaan Jumalan tahtoa, myös avioliittoasiassa. Pidetään se miehen ja naisen välisenä. Missä Raamatussa puhutaan samaa sukupuolta olevien liitosta? Ei missään. Johan terve järkikin sanoo, että ei ole järkeä.

V. 58

Markku Weckman.

Markku Mattila

Saara Vuorjoki

kiRsi PaJaRi, 41, työskentelee perhepäivähoitajana Martinlaakson Laajavuoressa.

100 % länsivantaalainen

Olen syntynyt Helsingissä. Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Espoossa. Valmistuttuani kosmetologiksi menin vaatekauppaan töihin. Asuin alivuokralaisena Vantaan Kivimäessä. Sieltä muutin puolisoni Juhon luo Martinlaaksoon yksiöön.

Kun odotin esikoistani, sain päiväkodista apulaisen paikan. Meillä on neljä



lasta. 19-vuotias esikoispoika muutti äskettäin pois kotoa. Kuopuksemme Hilla on 5-vuotias. Asuimme välillä viisi vuotta Espoossa. Tuota ajanjaksoa lukuun ottamatta olemme asuneet LänsiVantaalla.

Nykyisin työskentelen perhepäivähoitajana. On mukavaa, kun saan tehdä työtä kotona ja ulkoilla lasten

kanssa. Minulle on myös tärkeää tavata alueen muita perhepäivähoitajia työn merkeissä. Harrastan jumppaa.

Kirkossa messuavustajana toimiminen on minun ja puolisoni yhteinen harrastus. Lomilla käyn usein sukulaisten luona Varkauden suunnalla. Äidilläni ja isäpuolellani on siellä koti ja kesämökki.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu?

Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Edellisessä kuva-arvoituksessa oli taideteos Galleria Gjutarsin pihalla.

Tie kirkkoherraksi on kivinen Kirkkoherranvaalin nykyiset käytännöt eivät toimi pääkaupunkiseudulla.

Kirkolliskokouksen pitäisi myös pian ratkaista, tarvitaanko kirkkoherranvaalissa vaalisijoja ja mikä on tuomiokapitulin rooli.

Nykyisin tuomiokapituli haastattelee ja arvioi ehdokkaiden soveltuvuuden ja määrittää vaalisijat, joita on aina kolme hakijamäärästä huolimatta. Koska vaalisijat kertovat tuomiokapitulin näkemyksen ehdokkaiden paremmuusjärjestyksestä, niistä valitetaan ajoittain, jolloin vaali voi venyä jopa muutamaan vuoteen.

— Vaalisijoilla on merkitystä vain silloin, jos äänet menevät tasan kahden ehdokkaan välillä. Silloin vaalisija ratkaisee, notaari Heikki Hämäläinen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulista kertoo.

Vaalisijoille asettamisessa ovat viime vuosina näkyneet uudet rekrytointiperiaatteet. Seurakunnan tilannetta pohditaan tarkoin, esimerkiksi tiukassa taloustilanteessa olevaan seurakuntaan yritetään saada taitava talousjohtaja.

Tutkinnoilla on yhä merkitystä, mutta niiden lisäksi painotetaan yhä enemmän esimerkiksi motivaatiota ja johtamiskykyä.

Yksi kirkkoherranvaalin uudistamiseen liittyvistä kysymyksistä on, tarvitaanko vaalisijoja lainkaan ja mikä rooli on tuomiokapitulilla. Jotkut olisivat valmiita antamaan kirkkoherravalinnat seurakuntien tehtäviksi, jotkut toivovat tuomiokapitulin yhä arvioivan ehdokkaat. Kari Pekka Kinnunen toivoisi vanhan roolin säilyvän.

— Tuomiokapitulissa on paras mahdollinen tietämys ehdokkaista ja siitä, mitä tehtävä vaatii. Jos valinta olisi vain seurakunnan tehtävä, kävisi helposti niin, että oman seurakunnan suosittu nuorisopappi saisi helposti paljon ääniä, vaikka hänellä ei olisikaan hallinnollista kokemusta, kirkkoherra Kinnunen havainnollistaa.

Valintaprosessia vaikea nopeuttaa Kirkkoherranvaalia vaivaa myös pitkäkestoisuus. Vaalisijoista on oikeus valittaa, mutta koska valitusten käsittely vie aikaa, vaalit venyvät jopa kolmivuotisiksi. Tämä on hankalaa, varsinkin kun ehdokkuudesta ei voi edes luopua, eikä vastaavia tehtäviä voi hakea muualta niin kauan kun vaali on kesken.

Notaari Heikki Hämäläisen mielestä valintaprosessin venymiselle on kuitenkin perusteensa, eikä sitä voi juuri nopeuttaa.

— Esimerkiksi vaalisaarnojen ajankohtien on oltava tasaveroiset.

Vaikkapa ensimmäisenä adventtina kirkossa on paljon väkeä, eikä olisi reilua, jos joku pitäisi vaalisaarnan silloin.

Pääsiäisen aika on ihan yhtä hankala, Hämäläinen selittää.

Kirkkoherranvaalin ongelmista huolimatta hakijoita pääkaupunkiseudun kirkkoherranpaikkoihin vielä riittää, vaikka kirkkoherraksi mielivien kannattaakin hieman laskelmoida.

— Yleensä hakijoita on 3–6. Monet soittelevatkin tuomiokapituliin ja kyselevät, ketkä ovat hakeneet ja päättelevät sitten, kannattaako heidän hakea, Hämäläinen kertoo.

Hanna Antila Matti Pikkujämsä

M

iltä tuntuisi hakea työtä, jos hakuprosessi voi venyä vuosia, mutta samaan aikaan ei saa hakea muita vastaavia paikkoja?

Entä miltä tuntuisi hakea työtä, johon valitsemassa on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole koskaan tavanneet sinua?

Entä miltä tuntuisi se, että työpaikka menisi sivun suun, vaikka sinun valintaasi kannattaisi yli tuhat ihmistä enemmän kuin toisen ehdokkaan valintaa?

Kaikki tämä on mahdollista, jos pyrit kirkkoherraksi.

Kirkkoherranvaalitavasta on tullut murheenkryyni erityisesti pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Keravalla viime talvena käydyssä kirkkoherranvaalissa ylimääräiselle vaalisijalle asetettu ehdokas sai 1736 ääntä, mutta tehtävään valittiin 174 ääntä saanut ehdokas kolmannelta vaalisijalta.

Syynä monen oikeustajun vastaiseen menettelyyn on, että kirkkolain mukaan hakukelpoiseksi katsotun, mutta ilman varsinaista vaalisijaa jääneen ehdokkaan on saatava kymmenen prosenttia kaikkien äänioikeutettujen äänistä ja yli puolet ehdokkaille annetuista äänistä tullakseen valituiksi.

Vaatimus on kova, kun monessa kaupunkiseurakunnassa äänestysprosentti ei yllä edes kymmeneen.

— Kirkkoherranvaalista on valitettavasti tullut pienen vähemmistön vaali. Maaseudulla, jossa äänestysprosentit ovat korkeat systeemi toimii, mutta ei kaupunkiseurakunnissa, Korson kirkkoherra ja kirkolliskokousedustaja Kari Pekka Kinnunen kiteyttää.

Kriteerit muuttuneet

Uudistus on vireillä Kirkkoherranvaalin käytännöt pohjautuvat kirkkolakiin, jonka säätää kirkolliskokous. Kirkkoherranvaaliin liittyvät ongelmat ovat olleet kirkolliskokouksen keskusteluissa mukana jo vuosikymmeniä, mutta kaivattua uudistusta ei ole saatu aikaan.

Uudistamista on hidastanut se, ettei vaalitapa tuota suuria ongelmia pienissä seurakunnissa, ja toisaalta myös se, että kirkolliskokousedustajat ovat olleet erimielisiä siitä, miten vaalilakia tulisi uudistaa.

Vaakakupissa painavat myös nykyisen käytännön hyvät puolet kuten se, että kirkkoherran ajatellaan olevan itsenäisemmässä asemassa, kun hänen valintaansa ovat voineet vaikuttaa kaikki seurakuntalaiset, eivät vain luottamushenkilöt.

Nyt lain uudistaminen on kuitenkin lähempänä kuin koskaan: kirkolliskokous antoi toukokuussa kirkkohallitukselle tehtäväksi vaaliuudistuksen valmistelun. Lähtökohtana on, että vaalitapoja olisi kaksi: seurakunta saisi päättää, tehdäänkö valinta nykyiseen tapaan kansanvaalilla vai annettaisiinko tehtävä luottamushenkilöille.

— Isot asiat yritetään yleensä viedä läpi niin, että prosessissa olisivat mukana samat ihmiset koko ajan.

Kirkolliskokouksessa aloittavat uudet edustajat vuonna 2012, joten uskoisin, että uudesta vaalilaista voidaan päättää vuonna 2011, kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen sanoo.

”Kirkkoherranvaalista on valitettavasti tullut pienen vähemmistön vaali.”

Surun ja rauhan

Pyhän Laurin kappelissa siunataan vantaalaisia hautaan seuraavat 200 vuotta.

A

rkkitehdit Anu Puustinen ja Ville Hara seisovat valkoisen tiilimuurin vieressä kengät hiekkapölyssä ja toteavat kuin urheilusuorituksen jälkeen, että nyt tuntuu hyvältä. Muuri on osa Puustisen ja Haran suunnittelemaa Pyhän Laurin kappelia, joka vihitään käyttöön 15.8. Siitä eteenpäin sen on tarkoitus palvella vantaalaisia ainakin 200 vuotta.

— Siksi pyrimme siihen, että käytetyt materiaalit olisivat mahdollisimman kestäviä. Ja ne, jotka eivät kestä niin kauan, ovat kaikki korvattavia, Puustinen kertoo.

— Halusimme myös käyttää samoja materiaaleja, joita Pyhän Laurin kirkossa ja sen ympäristössä on: tiiltä, luonnonkiveä ja kuparia, Hara lisää.

Materiaalivalinnoissa suosittiin kotimaista. Esimerkiksi poistumispuutarhojen ja ajoluiskan luonnonkivimuurien kivet on louhittu rakennuspaikalta ja kappelin kivilattia on Oriveden fylliittiä.

Kappelin kalusteet ja esineistö kattovalaisimista pesualtaisiin ovat nekin arkkitehtien suunnittelemia, samoin kirkkotekstiilit, jotka otetaan käyttöön ensi vuonna.

Kaikki ei sentään ole upouutta. Kappelin kellot ovat peräisin Kaivokselan kirkosta, joka tuhoutui tulipalossa syksyllä 2006.

Ville Hara ja Anu Puustinen valitsivat Pyhän Laurin kappeliin kestäviä materiaaleja. Aulan kalusteet ovat massiivipuuta, lattia fylliittiä ja katto kuparia.

R akennuksen kahteen kappelisaliin on ulkoa omat sisäänkäynnit. Isossa salissa on 130 istumapaikkaa, pienessä 30. Niiden lisäksi on myös pieni uurnanluovutustila, jossa voidaan järjestää Minna Hopia

Pertti Kukkosen teos Ristin tie isossa kappelisalissa.

hartaushetki ennen tuhkatun vainajan hautaamista.

— Tässä on sellainen ratkaisu, että ikinä ei astuta suoraan johonkin tilaan, vaan kuljetaan erilaisten välittävien tilojen kautta, Anu Puustinen esittelee kappelin ideaa.

Ensimmäinen välittävä tila on jo ulkona: ulko-ovelle saavutaan vesialtaan viertä. Aurinkoisella säällä matalien, kivipohjaisten altaiden välke heijastuu katoksen sinivihreään kuparipintaan. Talveksi altaat tyhjennetään ja niistä tulee kivipuutarhoja.

Rakennuksen sisääntuloaula on matala ja hämärä. Sen penkit on sijoitettu niin, että istuja näkee takaisin ulos, pappilan puutarhaan.

— Levähtäessään voi katsella hetken taaksepäin, muistoihin ja elettyyn elämään, Puustinen kuvailee.

— Yritämme arkkitehtuurin keinoin ohjata ja auttaa ihmisiä. Jokainen, joka on

ollut hautajaisissa, tietää, kuinka hämmentävä ja vaikea tilanne saattaa olla, Ville Hara lisää.

Suuri kappelisali on korkea ja valoisa, mutta tunnelmaltaan seesteinen ja hiljainen. Hiljaisuuden eteen on tehty töitä, sillä siunaustilaisuuksia eivät saa häiritä viereisen salin tapahtumat, lentomelu tai Tuusulantien liikenne.

Molempien kappelisalien takaseinä, katto ja lasiseinää peittävä verkko ovat sinivihreäksi patinoitua kuparia, sivuseinä ja alttariseinä valkoiseksi rapatut.

— Lasiseinää peittävän verkon vuoksi näkymä ulos ei ole selkeä vaan kätkeytyy ikään kuin tuonpuoleisuuden verhoon. Ja ulkoa sisään ei näe ollenkaan, jotta surevien yksityisyys säilyisi, Anu Puustinen kertoo.

Siunaustilaisuuksien rauhoittamiseksi salien yhteinen aula pystytään jakamaan liukuovilla erillisiksi tiloiksi. Saleista ei poistuta aulan läpi, vaan arkkua seuraten

Elokuun alussa kappelin ympäristö oli vielä viimeistelyä vailla.

lasiseinällä olevasta ovesta pienen puutarhan kautta hautausmaalle.

— Matka ei siis pääty siunaustilaisuuteen, vaan jatkuu sen jälkeenkin, Puustinen sanoo.

Vuonna 2007 järjestetyssä kuvataide-

kilpailussa kappeliin haettiin taideteoksia, jotka olisivat valoisia ja loisivat toivoa tulevaisuuteen ja elämän jatkumiseen raskainakin hetkinä. Palkintolautakunta, jossa myös Puustinen ja Hara olivat mukana, valitsi voittajaksi kuvanveistäjä Pertti Kukkosen Ristin tie ‑teoksen. Seinien reliefeistä ja muurien valaisimista muodostuva teos kulkee kummassakin kappelisalissa.

Kellarikerroksessa sijaitsevaa vainajien näyttötilaa hallitsee Pekka Jylhän taideteos Suru, jonka materiaalina on unkarilainen kristalli. Kellariin vievän portaikon seinällä on Jylhän teos Sielu, jonka lasihelmet hän on itse valmistanut.

Pyhän Laurin kappelin toteuttami-

nen on ollut seitsenvuotinen rupeama.

Arkkitehtikilpailu käytiin vuonna 2003.

Rakentaminen oli tarkoitus aloittaa vuoden 2007 alussa, mutta valitusten vuoksi töiden aloittaminen viivästyi yli kahdella vuodella. Myös alkuperäinen kustannusarvio muuttui ajan myötä.

Vantaan seurakuntien rakennuttajainsinöörin Maija-Liisa Sahlbomin mukaan kappeli on tähän mennessä tullut maksamaan noin 10 miljoonaa euroa, kun alkuperäinen arvio oli 6,28 miljoonaa euroa. Valitukset kasvattivat kustannuksia miljoonan euron verran.

erityisesti se, että kappelissa on vahva käsityön leima. Osaa hienouksista, kuten puhtaaksivalettuja valkobetoniseiniä, ei tavallinen kävijä ehkä edes huomaa.

Kappeli on varattu siunaustilaisuuksia varten viikoittain keskiviikosta lauantaihin kello 8–16. Muina aikoina siellä voidaan järjestää esimerkiksi konsertteja. Ensimmäinen vainaja siunataan 19.8. ja normaaliin käyttöön kappeli pääsee syyskuun alussa. Uutta henkilökuntaa Vantaan seurakunnat ei toistaiseksi kappeliin palkkaa, vaan hautaustoimen nykyiset työntekijät hoitavat vahtimestarin ja suntion tehtäviä.

Hans von Schantz

— Silti rakennustöiden siirtymisessä oli hyväkin puolensa. Nyt kappeli rakennettiin taantuman aikaan, ja seurakunta pystyi työllistämään urakoitsijoiden välityksellä useita ihmisiä, Sahlbom sanoo.

Vilkkaimmillaan kappelityömaalla työskenteli 40–50 henkeä. Pääurakoitsijan Rakennuspartion lisäksi tarvittiin omat tekijänsä esimerkiksi sähkötöille, äänentoistolle ja kulunvalvonnalle.

Kappelin lopullinen hinta kohoaa vielä noin 350 000 eurolla ensi vuonna, kun urut ja kirkkotekstiilit valmistuvat. Suureen kappelin tulee 10-äänikertaiset urut, pienen kappelin uruissa on kaksi äänikertaa. Uusien urkujen valmistumiseen asti pienessä kappelissa on käytössä lainasoitin ja isossa kappelissa vanhan, puretun siunauskappelin urut, jotka myöhemmin lahjoitetaan Viroon.

Sahlbom uskoo, että kappelista tulee pyhiinvaelluskohde arkkitehtuurista kiinnostuneille. Häntä itseään ihastuttaa

Säihkyvien kristallihelmien alta ei ole monta askelta aivan toisenlaiseen ympäristöön: pelkistetyn käytännölliseen vainajien säilytystilaan, jonka kylmiöissä on tilaa 30 vainajalle. Tulevaisuudessa säilytyspaikkojen määrää on mahdollista lisätä kaksinkertaiseksi.

Jani Laukkanen

n paikka

Kaisa Halonen

Pyhän Laurin kappelissa on avoimet ovet la 21.8. klo 10–18. Kuvanveistäjät Pertti Kukkonen ja Pekka Jylhä kertovat teoksistaan klo 14.

Hans von Schantz

Jani Laukkanen

Pekka Jylhän teos Sielu on sijoitettu porrashuoneen seinään.

Pekka Jylhän teos Suru hallitsee vainajien näyttötilaa.

Nyt ikäsi verran alennusta kaikista kehyksistämme!

Nyt kanna�aa hankkia uudet silmälasit Instrumentariumista: saat oikean ikäsi mukaisen alennusprosentin kaikista kehyksistämme, kun ostat silmälasit. Tarjous koskee kaikkia huippumerkkejämme ja Plussakortilla saat vieläpä näöntarkastuksen kaupan päälle!

Laske silmälasiesi hinta kätevästi netissä:

www.instrumentarium.fi

VARAA AIKA NÄÖNTARKASTUKSEEN OPTIKOLLE TAI SILMÄLÄÄKÄRILLE HELPOSTI www.instrumentarium.fi TAI YHDESTÄ NUMEROSTA 09 4241 7000.

Puhelun hinta: paikallisverkkomaksu (pvm) 9,9 snt/puhelu + 2,39 snt/min, matkapuhelimiin 9,9 snt/min. Puhelinnumeron aukioloaika: ma–pe 8–20.00, la 9–15.00, su suljettu.

VANTAA, Kauppakeskus Jumbo, Myyrmäki, Tikkurila. Tarjous alk. 99 € kehyksistä ostaessasi silmälasit. Tarjous koskee optikon näöntarkastusta. Tarjous on voimassa 2.8.–12.9.2010.

Esitetil. 24h 174371 Tsto:6812120 ark. 9-19.00

Anna

luomuhei nä n

potkaista!

turvallinen ja tarkka tutkimustapa

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Huippuravinteikas vehnänorasjauhe virvoittaa ja vitalisoi kroppaasi ja antaa kuona-aineille kyytiä!

Tervetuloa!

Teelusikallinen jauhetta veteen sekoitettuna on VALA terveellinen tapa aloittaa Tällä kupongilla 12.-15.8.2010 aamu - viherjuoman Aduki: kulautettuasi tunnet heti, kuinka vitamiinit vilisevät Vehnänorasjauhe /pss, 250 g ja puhdistautuminen käynnistyy!

terveeks. www.ruohonjuuri.fi

Tuoreeks,

12,-

(15,50) 48,-/kg (62,-)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Kuvaukseen pääset nopeasti, jonottamatta, jopa samana päivänä.

Yksilöllinen ja tarkka tutkimus kestää puolisen tuntia. Tilamme tarjoavat rauhallisen ympäristön tutkimukselle. Kattavan lausunnon saat mukaasi samalla käynnillä.

Haemme KELA-korvauksen tutkittavan puolesta (edellyttää erikoislääkärin lähetettä).

Huom! Kesäaikana 5.7.–13.8.2010 olemme avoinna ma – pe klo 9 –16

Vantaan Magneetti Oy TULOKSELLISTA TUTKIMUSTA

Avoinna: ma – to 8 – 19, pe 8 – 16 Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa Puh. (09) 530 6620

www.vantaanmagneetti.fi

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan?

Psykologiyhteistyö Prosessi Oy Masurkka- kuntoutuskurssit Tuusulassa

APU MASENNUKSEEN JA UUPUMUKSEEN JA AHDISTUKSEEN

• Työelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja mieliala ongelmista työn ja arjen paineissa.

• Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa.

• Masurkka piano kurssi – pysähdyspaikka masentuneille: Seuraava kurssi alkaa 6.9.2010.

• Masurkka forte ja fortissimo – voimaantumista uupuneille: Syksyn kurssit 23.8. (sis. majoittuminen) ja 11.10.10 (avomuotoinen).

• Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset.

• Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela.

• Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy • Paikkana Majatalo Onnela Tuusulassa.

HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi työterveyslääkärin tmv. B-todistus kyseistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelan toimistoista ja netti-sivuilta www.kela.fi/kuntoutus LISÄTIETOJA www.psykologiyhteistyo.fi ja, info@psykologiyhteistyo.fi sekä Raija Hänninen p. 050-341 5868, raikki.hanninen@luukku.com.

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi

HILJAISUUDEN RETRIITTI vantaalaisten hoitolaitosten ja terveydenhuollon henkilöstölle 17.-19.9.2010 Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla.

Retriitin ohjaavat toiminnanjohtaja, pastori Raija Narvila ja sairaalapastori Markku Elo. Retriitin hinta on täysihoitoineen ja kuljetuksineen 80 euroa, omin kyydein 60 euroa.

Ilmoittaudu 3.9. mennessä sähköpostitse elina.piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

Retriitin järjestää Vantaan seurakuntien sairaalasielunhoito.

HELSINGIN TANSSIOPISTO

www. helsingintanssiopisto.fi Taiteen perusopetusta

KORSO/LUMO

Tanssileikki 3-4 v. ke 16.30 Tanssileikki 4-5 v. la 10.00 Esibaletti 4-5 v. la 12.45 Baletti 6-8 v. la 10.45 Luova tanssi 6-8 v. la 11.45 Baletti 7-10 v. ke 17.15 Mod. tanssi 9-12 v. la 13.30 Mod. tanssi 11-13 v. la 14.45 Show alk. 8 v. ke 15.30 Show 9-11 v.jatko ma 15.45 Show teinit jatko 3 ma 16.45 Street dance jatko ma 18.00

TIKKURILA

Mod. tans 9-12 v. jat. ke 17.30 Mod. tans 12-16 v. jat. ke 18.45 Tanssileikki 3.-4 v. la 10.00 Luova tanssi 5-7 v. la 10.45 Moderni tanssi 6-8 v. la 12.00 Showt.. alk. 9-12 v. jat.la 13.00 Showt. 10-13 v. jat. la 14.00

MUUT TOIMIPAIKAT

Hki: keskusta ja lähiöt Espoo, Kauniainen

TILAA ESITE !

HERÄNNÄISSEURAT Meriveisuut Hangossa la 14.-15.8.

La 14.8. klo 16 Meriveisuut Lappohjan kirkossa, Hietaniementie 14. Klo 19 Iltaseurat Sjömansrossa, Hamnvägen 38-40.

Su 15.8. klo 10 Jumalanpalvelus Hangon kirkossa, Kirkkotie 1.

Lounas srk-kodilla.

Klo 13 Päätösseurat srk-kodilla, Puistokatu 7.

Pyhän Laurin jalanjäljissä V a n t a a n L a u r i

gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palvelukseen halutaan

Palveluja tarjotaan

Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana seuraava virka:

Kotipalvelu Lilja ●

määräaikainen, osa-aikainen (60 %) perheneuvojan virka

●

●

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

Yksilöllisesti, luotettavasti, ammattitaidolla.

Kerron mielelläni lisää: Maarit 040 529 7755 toimisto@njkpalvelut.net

ajalla 1.10.2010-30.9.2011 Määräaikaisen, osa-aikaisen perheneuvojan virka on sijoitettu vaativuusryhmään 602, ja siitä maksettava peruspalkka (60 %) on 1703,89 euroa. Vuosidonnaista palkanosaa voidaan maksaa enintään 18 % peruspalkasta.

Määräaikaisen, osa-aikaisen perheneuvojan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys sielunhoitoon ja psykoterapiaan, hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Seurakuntatyön tuntemus sekä kriisi- ja ryhmätyön kokemus katsotaan eduksi.

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan (sisältäen hakuohjeet ja viran laajemman tehtäväkuvan) luettavissa osoitteessa http://www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja.

p. 050 569 0477

Helsinki: Petri Takkula gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Hammashoitoa

LOMA ON OHI . . . MITÄ SYKSYLTÄ ODOTAT ?

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

Tilaa ilmainen

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN

• Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit

Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

gsm. 0400 997 116

...........

Olet sen ansainnut.

Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ..........

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Hautauspalveluja

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI!

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Myydään hautakiviä

ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Koulutusta w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Se ur a k un ta k o ulu S y k s y 2 0 1 0 Jumala on antanut meille lahjoja kitsastelematta, mutta miten löytäisimme lahjamme ja antaisimme ne käyttöön? Seurakuntakoulusta saat monipuolisen evästyksen kristinuskon ja seurakuntaelämän eri osa-alueisiin sekä välineitä hengelliseen työhön.

Seurakuntakoulu koostuu 10 viikonloppukurssista, jotka järjestetään kahden vuoden aikana. Olet tervetullut myös yksittäisille kursseille.

Lakiasioita

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

HUONEISTOCENTER OY

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

HAUTAKIVEN kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 3,50€/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Vuokrata halutaan

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HAUTAKIVET

Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004.

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Pyydä meiltä paras tarjous.

Ostetaan Unikkotie 5, Vantaa

UUSI ILME KEITTIÖÖN

17.–19.9. Puhujakurssi 15.–17.10. Vanhan testamentin pääkohtia 19.–21.11. Mielenterveys- ja ihmissuhdetyönkurssi w w w.seurakunta koulu.fi Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, info@sro.fi, puh. (09) 512 3910

JUlKaisiJa Vantaan seurakunnat.

KUstantaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leviKKi 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitUs Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, ☎ 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toimitUKsen siHteeri Arja Vasara, ☎ 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaJa Pauli Juusela, ☎ 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. toimitUspäälliKKÖ Heli Kulmavuori, ☎ 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittaJat Hanna Antila, ☎ 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitUsmarKKinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 754 2361. ilmoitUsHinta mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoitUsten vastaanotto Ja valmistUs Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. toimitUsneUvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

Jos et ole saanUt leHteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 071 000, www.posti. fi/palaute.



Vantaan seurakunnat Hakunila KirKKoHerranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ti–to klo 10–14.

Kahvio on 17.8. alkaen avoinna ti–pe klo 11–14.

diaKoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

HaKUnilan KirKKo Hakunilantie 48, p. 830 6512

Konsertti la 14.8. klo 18. Vieraaksemme tulee silloin kuoro, jossa on laulajia Kanadasta ja Yhdysvalloista. Kuoroa johtaa Terhi MiikkiBroersma ja illan juontaa pastori Jukka Joensuu. Useimmat laulut ovat suomeksi, mutta laulamme yhdessä pari laulua englanniksikin.

Messu su 15.8. klo 11. Tiina Palmu, Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Ryhmätoimintaa yksinhuoltajaperheille alkuinfo ti 24.8. klo 17.30. Ryhmä on tarkoitettu perheille joissa on niukat taloudelliset resurssit. Alkuinfo on tarkoitettu kaikille toiminnasta kiinnostuneille. Lisätietoja löytyy www.pienperhe.fi/Lapsilisa.php.

Taiteilija Marjatta Haapamäen maalauskurssit alkavat ja kokoontumiskerrat ovat 7.9., 14.9. ja 21.9., 5.10, 12.10, 19.10, sekä 11.1, 18.1 ja 25.1. Ryhmä kokoontuu ti klo 18–20.30. Yhden kurssin hinta 21 euroa sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen. Ilmoittautuminen virastoon p. 830 6500.

länsimäen KirKKo

taan virastoon etukäteen. Tuotto lastenkirkon kummilapsen, ugandalaisen Godfreyn hyväksi.

lapsille Ja perHeille Perhekerhot 17.8. alkaen klo 9–11 tiistaisin Hakunilan kirkolla, keskiviikkoisin Pyhän Annan lastenkirkolla ja Länsimäen kirkolla, sekä torstaisin Vaaralan kirkolla.

Avoin perhekahvila tiistaisin klo 9–11. Pyhän Annan lastenkirkolla.

Kuunloiste lapsikuoro ke 18.8. klo 15.15 Pyhän Annan lastenkirkossa ja Aurinkotanssi klo 16.30 Hakunilan kirkossa.

varHaisnUorille Vantaan NMKY:n pelikerhot, liikuntaleikkikoulut ja harrastekerhot käynnistyvät 6.9. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: www.

Vantaanmky.net

nUorille Grillepaani tiistaisin klo 18–21.

Hyvällä säällä grillaamme pihalla kesäisiä herkkuja, pelailemme ym. Sateen sattuessa olemme sisällä Vaaralan kirkolla.

Jengi-ilta perjantaisin klo 19–22.

Tule mukaan kahvittelemaan, pelaamaan ja viettämään iltaa yhdessä Vaaralan kirkon alakertaan.

mUUta Äitiseminaari Holmassa 18.– 19.9. Teemana sukupuu – avain oman elämän ymmärtämiseen.

Mukana perheneuvoja Kirsti Ijäs sekä improvisaatioteatteri Pyhä solmu. Seminaarin hinta 38 euroa. Ilmoittautuminen virastoon 830 6500.

avioliittoon KUUlUtettU Esko Olavi Eronen ja Irmeli Katriina Mäkelä,Tomi-Antero Fjalar Salin ja Hanna Marika Hämäläinen.

HaUtaan siUnattU Jaakko Untamo Sainio 84 v.

Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone on tauolla ja toiminta käynnistyy taas elokuun lopussa.

Seuraa Vantaan Laurin ilmoituksia.

Iltamessu su 15.8. klo 18. Sari Kokkonen, Heli Peitsalo.

Ekaluokan aloittavien kirkkohetki ma 16.8. klo 18. Tule kirkkoon siunattavaksi, ota mukaan myös koulureppusi.

Diakoniatyön viikkotoiminta mm. Matala kynnys alkaa viikolla 34.

pYHän annan lastenKirKKo Koulutie 11

Ekaluokan aloittavien kirkkohetki ma 16.8. klo 18. Tule kirkkoon siunattavaksi, ota mukaan myös koulureppusi.

Syystempaus perheille la 11.9. klo 10–13. Lasten vaatteiden ja tarvikkeiden kirppis, ongintaa, herkkuja, kurkistus kirkkoon, arpajaiset. Pöytävaraukset virastoon 1.8. alkaen puh. 09 830 6500.

Hinta 5 euroa per pöytä makse-

cembalo. Liput: 8/5e, S-etukortilla 6/3e.

Koulutielle lähtevien siunaaminen ma 16.8. klo 18. Kirkkohetki, jossa koulunsa aloittavat lapset siunataan. Mukana Jaakko Kara, Eila Paulún ja Hannu Lehtikangas.

Kirkkohetken jälkeen tarjoilua.

Koko perhe on tervetullut.

lammasKUJa 2 B KerHotila Avoimet Ovet tiistaisin klo 13– 15.

mUUta Pihaseurat ke 18.8. klo 19 Mariitta Savolaisella Hämevaarassa, os.

Veitsitie 15, mukana Anna-Kaisa Inkala, Hannu Lehtikangas ja Auno Mäkinen.

Lammenrantajumalanpalvelus su 22.8. klo 10 Lammaslammen rannalla, minigolfkentän laiturilla. Ohjelmassa virsiä kansanlaulujen sävelmin, musiikkia sekä kirkkokahvit. Mukana Jukka Nevala, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Kirkkomaajuhla, muualle siunattujen ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin paljastaminen su 22.8. klo 18 Hämeenkylän kirkkomaalla.

Hämeenkylä KirKKoHerranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13 p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää1.6.– 31.8. keskiviikkoisin klo 9–11.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

HämeenKYlän KirKKo Auratie 3, p. 830 6459

Messu su 15.8. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Konsertti, Suite & Chaconne pe 13.8. klo 18. Anna-Maaria Oramo,

Mikä lahja!

Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat.

Room. 3:22

nUorille

Kahvila KAKE ke klo 17. Kaino su klo 17 (22.8. alkaen).

lapsille Ja perHeille Perhekerhot alkavat ma 23.8.

Kerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

mUUta Vapaaehtoisten retki Kuntokallioon pe 3.9.–la 4.9. Vielä muutama paikka vapaana. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon, p.

830 6550.

K astettU Paavo Konstantin Heimo, Lilja Lumi Loviisa Kvist, Joel Juhani Suikkanen.

avioliittoon KUUlUtettU Juho Petteri Mattila ja Anja Sofia Salenius, Tomi Eero Matias Veteläinen ja Mari Annina Mikkola.

HaUtaan siUnattU Seppo Ilmari Malinen 70 v.

K astettU

Aino Matilda Hovi 89 v.

KirKKoHerranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

KirKKoHerranvirasto Avoinna ma–to klo 9–15. Suljettu to 19.8.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 11–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diaKoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

Korson KirKKo Ja

seUraKUntaKesKUs Merikotkantie 4, p. 830 6558

Messu su 15.8. klo 10, Hanna Vaittinen ja Ursula Hynninen.

Koulunsa aloittavien kirkkohetki ma 16.8. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Puolisen tuntia kestävässä kirkkohetkessä toivotamme turvaa ja siunausta koulunsa aloittaville. Lopuksi tarjoilua ja ohjelmaa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon pe 13.8. mennessä.

Kirkon kahvila ti 17.8. klo 11–13 seurakuntakeskuksessa.

Rukousryhmä ke 18.8. klo 18.45 kappelissa. Rukoilemme seurakunnalle jätettyjen esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Diakonian kesäillan hartaus ke 18.8. klo 20.

SPR:n verenluovutustilaisuus pe 20.8. klo 14–19. Ota mukaan henkilötodistus.

R

Arki-illan ehtoollinen ke 18.8. klo 18. Päivi Helén, Anne Viljamaa.

Miesten ilosanomasolu to 19.8. klo 18 takkahuoneessa.

mUUta

Naisten rukouspiiri pe 13.8. klo 18.

Vanhemman väen päiväretki Sipooseen 25.8. Tutustumme mm. Sipoon vanhaan kirkkoon ja lounastamme Lampetaksen kestikievarissa. Lähtö klo 9.50 Rekolan kirkolta, klo 10 Havukosken palvelutalolta ja klo 10.10 Kytötien pysäkiltä Koivutorin palvelutalon luona. Kotiin palaamme klo 15: een mennessä. Retken hinta on 20 €.Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 18.8. mennessä p.

09 8306700.

K astettU Amos Aaro Sakari Tanttu, Jasmin Marcella Vihma.

avioliittoon KUUlUtettU Sami Tuomas Koljonen ja Karolina Gerasik, Jari Peter Manninen ja Kristina Makarovskaja.

HaUtaan siUnattU

Rekola

HaUtaan siUnattU

Korso

nusryhmä keskiviikkoisin klo 17–17.30 heti Vividon jälkeen.

Pyhäkoulut ja koululaisten raamatturyhmä jatkuvat syksyllä 12.9. alkaen.

Päiväkerhot ja iltapäiväkerhot alkavat ti 17.8., perhekerhot alkavat viikolla 34.

Gunilla Marianne Mäenpää 63 v, Jukka Tapio Heiskanen 57 v.

Leo Lauri Oliver Kaisko, Ruut Amalia Liesirova.

K astettU Sonja Minna Maria Hassinen, Lucas Mark William Huhmarniemi, Alma Maija Inkeri Höök, Ella Maija Aleksandra Höök.

12.8.–19.8.

Avoinna ma–to klo 9–15, perjantait suljettuna, to 19.8. klo 13–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

diaKoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ti ja to klo 10–12.

reKolan pYHän andreaan KirKKo

Tikkurila KirKKoHerranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diaKoniatoimisto

Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Konsertti La Donna Barbara – Barokin naissäveltäjä Barbara Strozzi to 12.8. klo 18, Katja Juhola sopraano, Minna Nüberg sopraano, Marianna Henrikson cembalo, Janne Myllylä tanssija, ohjaus: Ville Saukkonen. Liput: 8/6 e, S-etukortilla 5/3 e.

Konsertti De Angelis pe 13.8. klo 18, Anneliina Koskinen, laulu ja soittimet. Liput: 8/6 €, S-etukortilla 5/3 e.

Konfirmaatiomessu (Kuntokallio 2) su 15.8. klo 10, liturgi ja saarnaaja Henrik Wikström, kanttori Noora Hultin.

Koulutielle siunaaminen ma 16.8. klo 18. Tervetuloa kaikki koululaiset perheineen.

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

nUorille Open doors ke 18–21 kirkolla.

lapsille Ja perHeille Lapsikuoro Vivido aloittaa ke 18.8. klo 16.15–17 seurakuntasalissa. ”Vivi-music” soitonvalmen-

ippikoulusta tuttu armolaulu alkaa soida mielessäni. ”Sillä armosta me olemme pelastetut, emme tekojemme kautta, ettei kukaan kerskaisi. Se on Jumalan suuri lahja”.

Raamattukaan ei oleta, että osaisin elää ilman syntiä. En minä — eikä kukaan muukaan. Siitä lähdetään. Pyrin hyvään, mutta epäonnistun silti. Onneksi on armo. Ilman sitä en jaksaisi. Jumalan armo laskeutuu ylleni kuin kesän lämpö, hoitaen ja antaen kasvun. Se vapauttaa minut ja tuo valon pimeyteeni.

pYHän laUrin KirKKo Kirkkotie 45, p. 830 6621

Konfirmaatiomessu su 15.8. klo 12. Hans Tuominen, Heli Varstala, Vesa Mäkeläinen.

Konfirmaatiomessu su 15.8. klo 15. Pauliina Kuokka, Sirpa Jalokinos, Pasi Hanhisalo, Vesa Mäkeläinen.

tiKKUrilan KirKKo Asematie 12, p. 830 6223

Messu su 15.8. klo 10. Olli-Pekka Ylisuutari, Kristiina Kartano, Anne Viljamaa.

Arabiankielinen raamattupiiri su 15.8. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Ekaluokkalaisten siunaaminen koulutielle ma 16.8. klo 18. OlliPekka Ylisuutari, Anne Viljamaa.

Lähetyksen päiväpiiri ke 18.8. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

ristipUron seUraKUntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

lapsille Ja perHeille Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kirkolla su 29.8. messun aikana kello 10–11. Hyvällä säällä saatamme olla sisäpihalla. Lisätietoja pyhäkoulutoimistosta p. 050 572 2811.

Toukkatupa-ryhmät Tikkurilassa ja Pakkalassa alkavat viikolla 37. Toukkatupa on toiminnallinen vertaistukiryhmä äideille, joiden esikoisvauva on syntynyt touko–elokuussa 2010. Tikkurilan Toukkatupa kokoontuu Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), aikuisten kerhohuoneessa maanantaisin klo 13–14.30 ajalla 13.9–15.11. ja Pakkalan Toukkatupa Pakkalan kerhohuoneella (Käräjäkuja 1 B) tiistaisin klo 13–14.30 ajalla 14.9– 16.11. Kahdeksan äitiä / ryhmä mahtuu mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Tikkurilan Toukkatupa Margit Pulkkinen p. 050 494 8744 ma–pe 8–15 tai margit. pulkkinen@evl.fi. Pakkalan Toukkatupa Riitta Vasarainen p. 050 573 6366 ma–pe 8–15 tai riitta. vasarainen@evl.fi.

Virkeyttä syksyyn – yksinhuoltajien lauantairetki Holman leirikeskukseen 4.9. Lähtö klo 10 Tikkurilan kirkolta (Asematie 12) ja paluu klo 19 samaan paikkaan.

Yhteinen bussikuljetus. Retken hinta perheeltä 25 €, sisältäen kuljetukset, lounaan, päiväkahvin ja päivällisen. Lastenhoito järjestetty. Tule virkistymään Holman kauniiseen maisemaan, Klaukkalaan. Ilmoittautumiset: MarjaLeena Koponen, perhetyö, p. 050 434 5539.

nUorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Super Hyvä Sunnuntai su 15.8. klo 17–20.

mUUta Kaipaatko uusia haasteita elämääsi? Haluatko auttaa lähimmäistäsi? Etsitkö omaa paikkaasi vapaaehtoistyössä? Vapaaehtoisten rekrytointimessut Tikkurilan kirkolla 5.9 heti messun jälkeen n. klo 11.30–13.30. Tikkurilan seurakunnan työntekijät kertovat vapaaehtoisyön monista mahdollisuuksista. Lisätietoja 17.8. alkaen Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

K astettU Juho Aadam Turku, Urho Viljami Makkonen, Iida Lina Matilda Merisalo, Alisa Emilia Pitkänen, Sofi Aino Maria Ruusela, Sylvi SeijaLeena Kainulainen, Elise Amalia Nuojua, Aarne Ilmari Keloneva, Noa Kaspian Mäkinen.

avioliittoon KUUlUtettU Mikko Olavi Suhonen ja Teija Tuulia Koponen, Ano Otto Pekka Koskela ja Anu Susanna Lounatmaa, Tomi Johannes Putaala ja Kati Helena Mirjam Suikki, Petri

Se riittää, että haluan uskoa. Muuta ei tarvita. Ei tekoja, ei suorituksia, ei osoituksia uskoni laadusta tai vahvuudesta. Armon saan lahjana. Mikä lahja!

Saan olla sitä mitä olen, vajavainen, erehtyväinen, osaamaton ja väsynyt. Kelpaan ja riitän juuri tällaisena kuin olen.

Jumalan rakastava katse tuo armon pienuuteeni. Tekee minusta syntisestä arvokkaan ja rakastamisen arvoisen. Armo tuo arvon. Sinulle ja minulle.

Paula Ruotsalainen Vantaan seurakuntien perheneuvoja

Ensi sunnuntai on 12. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Itsensä tutkiminen. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 51:6–14, Sananl. 28:13–14 tai 5. Moos. 9:1–6, Room. 3:21–31 ja Luuk. 18:9–14.



HaUtaan siUnattU Jorma Antero Juutinen 61 v, Sakari Matias Savilaakso 58 v.

Vantaankoski KirKKoHerranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–14, puhelinpalvelu klo 8.15–16.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

diaKonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16 (ei to 12.8.), p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkon päivystys peruttu toistaiseksi vesivahingon vuoksi.

mYYrmäen KirKKo Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Konfirmaatiomessu su 15.8. klo 10. Pälkäneen II rippikoululeiri.

Papit Heli Ojalehto ja Jukka Tuppurainen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Konfirmaatiomessu su 15.8. klo 14. Holman III rippikoululeiri. Papit Pasi Kilpeläinen ja Tuuli Aitolehti, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Aamurukouspiiri ti ja to klo 7.15–8 nuorisotila, G-ovi.

seUtUlan Kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltamessu su 15.8. klo 18. Saarna ja liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Eveliina Pulkkinen.

martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Messu su 15.8. klo 12. Saarna ja liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Maija Maltela.

Toivon tuulien kesämaanantai ma 16.8. klo 19.

mUUta Onnitteluadresseja ja lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Varhaisnuorten kerhojen ohjaajia tarvitaan. Infotilaisuus ja sopimusten solmiminen Myyrmäen kirkon nuorisotilassa ti 17.8. klo 17. Voit valita itse kerhopaikkasi ja sen millaista kerhoa pidät. Erityinen tarve olisi salibandy-/liikuntakerhon vetäjille. Kerhonohjaajat saavat tehtäväänsä koulutuksen.

Tiistai on startti asiaan ja koulutus jatkuu leirillä Holmassa 27.–29.8.

Leirin hinta 25 e. Lisätietoja Outi Kivistö 050 381 6303, Vesa Laukkarinen 050 346 0727, Ann-Marie Ahlsten 040 746 5626.

K astettU Aino Helena Karvala, Mirka Mette Maria Murto-Unkila, Nella Emilia Mettälä, Pauli Touko Kristian Kapanen, Eemil Aarne Kortelahti, Leevi Eerik Matias Pennanen, Jesse Juhani Hynninen, Christer Tarvo Daniel Viljamaa.

avioliittoon KUUlUtettU Niko-Matti Valtteri Lassila ja Jaana Elina Pönkä, Jari August Hagström ja Jenny Jasmiina Hatanpää, Mikko Kalevi Peltola ja Hanna Maria Iljin.

HaUtaan siUnattU Reijo Ensio Tuominen 78 v, Eeva Anneli Huhtala 76 v, Rauno Tapio Kuronen 67 v.

Tero Sivula/Rodeo

Tapani Poikolainen ja Satu Maarit Yli-Suutala, Esa Pekka Tiilikainen ja Sonja Anu Elina Savander.

Vanda svenska pastorsKansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

verKsamHet Sommarsång fre 13.8. kl. 15.30 allsång med barnen, kl. 16 allsång med ”vuxet folk”, vid pianot Håkan Wikman, korvgrillning.

Välkomna till Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

Högmässa sö 15.8. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Paavola, Wikman.

Välsignelse av förstaklassister inför skolstarten må 16.8. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Wikman, Väänänen.

Konfirmationsmässor 22.8. kl.

9.30 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson konfirmator och predikant, Martin Fagerudd liturg.

29.8. kl. 9.30 i Helsinge kyrka S: t Lars, Kaj Andersson konfirmator och predikant, Anu Paavola liturg. Dagsskriftskolan konfirmeras även vid denna mässa.

Pensionärsdag på Holma lägergård fre 27.8. kl. 10–16. Lunch, bastu, möjlighet att simma. Andakt Kaj Andersson. Anmäl dig till diakon Carita Dahlberg tfn.

050 3301828.

Yhteiset näKÖvammaistYÖ Askartelua ke 25.8. klo 17–19.30 Inkun ideapajassa, Korsonpolku 4. Ilmoittautumiset 23.8. mennessä ma, ti, to klo 12–16 Ritva Eskeliselle p. 873 63 68.

perHeneUvonta Valoa vanhemmuuteen -ryhmä ti 7.9. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5aA, 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joilla on 4–10 vuoden ikäisiä lapsia. Tavoitteena on tukea ja vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja kasvatustilanteisiin.

Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen.

Ilmoittautumiset 31.8.mennessä perheasiain neuvottelukeskukseen p. 830 6330.

viittomaKielinen tYÖ Afrikka tanssii, tule mukaan tanssimaan! la 4.9. klo 10–15 Kuntokallion kurssikeskukseen, Kuntokalliontie 6, Helsingin Karhusaari. Kimppakyyti klo 9.30 Tikkurilan parkkipaikalta, Unikkotie 5. Osallistumismaksu 10 euroa sisältää tanssiopetuksen, lounaan ja kahvit. Ilmoittautumiset 18.8. mennessä Seija Einolalle p. 050 338 6212.

olotila – oloHUone KaiKeniKäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 10–14 (3.9. asti).

vantaan seUraKUntien KesKUsreKisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Lisä tietoja Vantaa n seurak untien toimin na luista w sta ja palveww.van taan seurak unnat.fi -

Vantaalaislapset saatellaan siunauksin koulutielle.

Pienten koululaisten suojaksi

K

oulunsa aloittavat vantaalaislapset saavat siunauksen koulutielleen maanantaina 16.8. kello 18. Kirkkohetkeen on koko perhe tervetullut.

Vantaankosken seurakunnassa on samana päivänä mahdollisuus tutus-

tua omaan iltapäiväkerhopaikkaan kello 16–17, Myyrmäen iltapäiväkerhossa tutustumisaika on kello 17–18 eli juuri ennen kouluun siunaamista.

Korson kirkkohetkeen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Koulutielle siunaaminen ma 1.8. klo 18 Hämeenkylän, Korson, Länsimäen, Myyrmäen, Rekolan ja Tikkurilan kirkoissa sekä Pyhän Annan lastenkirkossa, ruotsinkielinen tilaisuus Pyhän Laurin kirkossa.

Kuorovieraita rapakon takaa

kunnassa aikoinaan työskennellyt rovasti Jukka Joensuu, joka tiedotteessaan lupaa, että kuorovieraita saa konsertin jälkeen halata.

Lapset musisoimaan

Hakunilan kirkkoon saapuu lauantaina kuorovieraita kaukaa. Suomi-Konferenssin kuorossa on 32 suomalaista sukujuurta olevaa laulajaa Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivista suomalaisista seurakunnista.

Suurin osa ohjelmistosta on suomeksi.

Kuoro on koottu lehti-ilmoituksella Suomen-kiertuetta varten. Ennen matkaa se ei ole harjoitellut kertaakaan yhdessä, sillä välimatkat kuorolaisten asuinpaikkojen välillä ovat pisimmillään jopa tuhansia kilometrejä.

Kuoroa johtaa Terhi Miikki-Broersma.. Mukana on myös Hakunilan seura-

Konsertti la 14.8. klo 18 Hakunilan kirkossa

Retkelle Sipooseen

Rekolan seurakunnan vanhempi väki tekee päiväretken Sipooseen 25.8. Retkellä tutustutaan Sipoon vanhaan kirkkoon ja Lampetaksen kestikievariin, jossa lounastetaan. Tilalla on myös pieni puoti, jossa voi tehdä ostoksia.

Retkelle lähdetään kello 9.50 Rekolan kirkolta, kello 10 Havukosken palvelutalolta ja kello 10.10 Kytötien pysäkiltä Koivutorin palvelutalon luota. Takaisin palataan kello 15:een mennessä.

Retken hinta on 20 euroa. Ilmoittautumiset 18.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700.

Retki Sipooseen ke 2.8. klo .0–1

Rekolan senioriväki pääsee retkelle Sipoon vanhaan kirkkoon.

Laulamisesta ja soittamisesta kiinnostuneille lapsille on tarjolla toimintaa Rekolan seurakunnassa. 18.8. aloittavat harjoituksensa lapsikuoro Vivido ja uusi ryhmä Vivi-music.

Vivi-music on soitinvalmennusryhmä, jossa opetellaan rytmisoittimien, kanteleen, nokkahuilun, pianon ja jopa kitaran ja urkujen soiton alkeita. Lisäksi opetellaan musiikinteoriaa.

Soitinryhmä esiintyy yhdessä Vivido-lapsikuoron kanssa.

Voit osallistua joko molempiin ryhmiin tai vain toiseen. Ryhmät ovat maksuttomia, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Ryhmiä ohjaa kanttori Noora Hultin, p. 050 433 3329.

Lapsikuoro Vividon toiminta alkaa ke 18.8. klo 1.1–1 ja Vivi-music-ryhmän klo 1–1.0 Rekolan kirkon seurakuntasalissa Kiinnostaako lastasi kitaran soitto?



   

Timo Saarinen

koonnut Nina Riut ta

j

K r .

Nämä tulevat kahvimarjan sisältä.

vatetaan alle 800 metrin korkeudessa. Emmyn tilan kahvipensaat kasvavat 1600 metrin korkeudessa.

Ruandalaisessa vuoristossa kahvipensaiden lannoituksesta vastaavat alueella laiduntavat lehmät.

Yhteen kiloon valmista Rwanda Gatsingaa tarvitaan noin 4000 käsin kerättyä kahvimarjaa.

— Keskihapokas, raikas ja marjaisa. Hedelmäinen jälkimaku. Keskimääräistä makeampi kahvi, joka sopii hyvin suodatinkeittimellä valmistettavaksi, Nieminen luonnehtii paahtamaansa Emmyn kahvia.

Mitä sanoo Emmyn kahvista Vantaan Laurin toimituksen raati?

— Laavamaista. Kahvipakettia avatessa tulvahtaa nenään mullan tuoksu. Hieman hedelmäisyyttä ja savuisuutta. Kitkerä takapotku. Samantyyppistä kuin suomalaiset vaaleapaahtoiset kahvit. Yllättävän mietoa. Erilainen paahto.

Kaisa Halonen

FlaminGossa sijaitsevan paahtimo- ja suklaakauppa Caffin seinällä on kehystettynä ruandalaisen Emmy Gatsingan kuva. Hän johtaa Länsi-Ruandassa sijaitsevaa tilaa, johon kuuluu kaikkiaan 35 kahvin pienviljelijää.

— Hän on aktiivinen ja aikaansaava nainen. Emmy opetteli englannin kielen, ja on pystynyt luomaan tilan kovia kokeneessa maassa, kahviyrittäjä Petri Nieminen kertoo.

Bourbon-lajikkeesta jauhettu, luonnonmukaisesti viljelty Reilun kaupan sertifioitu Rwanda Gatsinga on reiluakin reilumpaa kahvia. Emmylle maksetaan kahvista moninkertainen hinta tavalliseen Reilun kaupan kahviin verrattuna. Kuluttajahintakin on tavallisen kaupan kahviin verrattuna reilu, 45 euroa kilolta.

Nyrkkisäännön mukaan kahvi on sitä parempaa mitä korkeammalla se kasvaa. Valtaosa kahveista kas-

Timo Saarinen

Tosi reilua

Luostarin puutarhassa tuoksuu.

Raamatullisia aineksia kakkuvuokaan.

Leivinjauhetta Raamatussa?

”Minä olen Isä Camillon sukulaissielu, Äiti Camillo.

Ajattelen, että rukoileminen on juttelemista Luojan kanssa. Pyydän häneltä asioita. Kysyn, voisitko järjestää yhden jutun.”

Taiteilija, professori Heljä LiukkoSundström ET-lehdessä 12/2010

internetin ruokablogeissa ja reseptipankeissa tekee yllättäviä löytöjä pohtiessaan tarjoiluja ruoka- tai kahvipöytään. Taannoin vastaan ponnahti kakku, jolla on ihmetystä herättävä nimi: raamattukakku.

Sen valmistamiseen tarvitaan 200 g voita, 3 ¾ dl sokeria, 3 kpl kananmunia, 2 tl leivinjauhetta, 5 dl vehnäjauhoja, ½ tl suolaa, 1 tl kanelia 2 dl maitoa tai kermaa, 1 dl rouhittuja manteleita, 1 dl hienonnettuja viikunoita ja 1 dl rusinoita.

Ja näin se tehdään: Voitele ensin 1,8 litran vuoka ja jauhota se kookoshiutaleilla tai ruisjauhoilla. Vatkaa peh-

mennyt voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan maidon kanssa. Paista kakkua noin tunti 175 asteessa uunin alatasolla.

Raamattukakku näyttää tuiki tavalliselta kuivakakulta, mutta nimensä se on muka saanut siitä, että sen ainekset mainitaan Raamatussa. Hm. Voisikohan joku raamatuntuntija kertoa, missä kohtaa Raamatussa mainitaan leivinjauhe? Tai kookoshiutaleet? Sokeri?

Kananmuniakaan ei Raamatusta sanahaulla löytynyt, sen sijaan myrkkykäärmeen munat kyllä.

Hartautta ja hajuvettä

12.8.

vUosisatoJa vanHa uutinen ja vitsinaihe on, että askeettiseen elämään vihkiytyneet munkit valmistavat luostareissaan viiniä, likööriä tai olutta. Mutta walesilaisen Caldeyn luostarin munkitpa hankkivat elantonsa hemmottelemalla naisia: luostarisaarella tuotetaan sekä hajuvesiä että suklaata.

Walesin etelärannikolla sijaitsevalla Caldeyn saarella — kymriksi Ynys Bŷr — on ollut asutusta 10 000 vuoden ajan. Ensimmäiset munkit asettuivat sinne jo 1500 vuotta sitten. 1100-luvulla saarelle perustettiin be-

Onnea, Klaara!

● ● ●



Klaara tuli almanakkaan vuonna 1890. Sitä ennen Kangasalan kirkon kalenterista vuodelta 1505 löytyy vierasperäinen Clare virginis ja Agricolan Rukouskirjan kalenterissa P. Clara Neitzyt.

Pyhä Klaara oli assisilainen aatelisneito, joka perusti fransiskaaninunnien, klarissasisarten, järjestön.

Puhdasta ja kirkasta tarkoittavan Klaara-nimen sai viime vuonna 93 tyttöä, tänä vuonna nimeä on annettu muutama.

Kauneutta eläville

nen tyhjän, laajan aukion läpi juoksee pieni poika. Hänen äitinsä juoksee perässä ja huutelee poikaa tulemaan luokseen, mutta poika kiitää eteenpäin kuin tuuli. Äkkiä poika muuttuu linnuksi ja kaartelee hämmästyneen äitinsä pään yläpuolella. Äiti ojentaa kätensä ja pieni lintu pyrähtää sen päälle.

Herään vastahakoisesti, kämmenet kupuna vastakkain. Ne ovat muodostaneet pesän. Sinähän se taas olit, rakkaani — tulit tervehtimään minua uneen.

Hautausmaanhoitaja sanoi kerran haastattelussa, että hän luo kauneutta eläville. Jumalan puistot ovat monelle jälkeenjääneelle kuin tervehdyksiä sieltä jostakin, hiljaisia kuvia, jotka viittaavat itseään kauemmas.

valmistusprosessista on uskottu ammattilaisille.

Tarjolla on kahdeksan tuoksua naisille ja yksi miehille. Tuoksujen kuvaukset lupaavat muun muassa henkäystä metsän taikaa, rikasta ja villiä kevään suloisuutta sekä raikkauden ja syvyyden kaunista tasapainoa. Tuotteita myydään Caldeyn saaren myymälässä ja mantereella läheisessä Tenbyn pikkukaupungissa. Jos ei halua yhdistää shoppailua pyhiinvaellukseen, voi turvautua myös verkkokauppaan osoitteessa www.caldey-island.co.uk.

Ortodokseilla on kaunis tapa sytyttää kynttilä vainajien pöytään, ja he myös rukoilevat tuonilmaisten puolesta. Poismenneet ovat läsnä arjessamme. He liikkuvat ja kulkevat meissä kaikkialle, minne menemmekin.

Vainajilla on lepo. He eivät enää osallistu elämäämme — he eivät kurki pilven reunalta vaikeuksiamme, etteivät joutuisi kärsimään enää. Mutta jokin salainen välikerros on olemassa — onhan? Siellä he asuvat, eivät enää täällä. Jo siellä, mutta kuitenkin kanssamme.

Koska Jeesus Kristus on kanssamme lakkaamatta, ovat myös tuonilmaisiin menneet täällä.

Eila Jaatinen

Olavi Alatalo/Vastavalo

U

nediktiiniläisluostari, jonka rakennuksia on edelleen pystyssä. Nykyinen sisterssiläisluostari on perustettu vuonna 1929, ja sen ensimmäiset asukkaat muuttivat saarelle Belgiasta — se ehkä selittää suklaan.

Munkit myivät 1950-luvulla vierailijoille saarella kasvatettua laventelia kimppuina.

Siitä syntyi idea hyödyntää saaren kasveja parfyymien raaka-aineeksi. Laventelin lisäksi käytetään esimerkiksi ruusua, saniaista ja piikkihernettä. Nykyisin Caldeyn parfyymit ovat niin suosittuja, että raaka-aineita joudutaan ostamaan muualta ja vaativin osa