Lauri 2010 nro 24 (5 8)

Siunauskappelin kellojen asentaja Petri Vikman, sivu 7



..

Markku Luolajan-Mikkola ja Vantaan musiikkijuhlat sivu 5 Jenkkifutiksen laitahyökkääjä Mikko Parikka sivu 3

Anssi Rauhala

Prosessiteologiasta innostunut Ilkka Sipiläinen sivu 6

Pyhän Laurin kirkko vihittiin juhlallisesti



sivut 8–10

vuotta sitten

L

aurinkodissa on maaliskuusta alkaen asunut lapsiperheiden ohella myös mielenterveyskuntoutujia. Nykyisin kodin 14 asunnosta kuusi on varattu mielenterveyskuntoutujille ja loput kahdeksan nuorille lapsiperheille.

Asukasrakenteen muutos on Vantaan kaupungin viime vuoden lopulla tekemän uuden ostopalvelusopimuksen mukainen.

— Tiedotimme asiasta talossa asuville lapsiperheille hyvissä ajoin, ja muutos on sujunut hyvin. Mielenterveyskuntoutujat ovat olleet tyytyväisiä, että talo on kuin mikä tahansa vuokratalo, kun siinä ei asu pelkästään mielenterveyskuntoutujia, kertoo Laurinkodin johtaja Mia Löflund.

PiisPa eero Huovinen esitti Helsingin Sanomissa, että kirkko voisi luopua vihkioikeudestaan, jos eduskunta hyväksyisi lain sukupuolineutraalista avioliitosta. Huovinen perusteli näkemystään sillä, että avioliitto on luterilaisen uskon ja luonnonoikeudellisen ihmiskäsityksen mukaan miehen ja naisen välinen instituutio.

Samalla kannalla oli kristillisdemokraattien kansanedustaja Bjarne Kallis. Jo ennen Kallista ja Huovista kirkollinen Kotimaa-lehti väläytti pääkirjoituksessaan 15.7. vihkioikeudesta luopumista ratkaisuna tilanteeseen, jossa sukupuolineutraali avioliitto hyväksyttäisiin. Tosin Kotimaa muistutti oikeusministeriön kannasta, jonka mukaan kirkko voisi siitä huolimatta yhä itse päättää, vihkiikö se avioliittoon myös samaa sukupuolta olevia pareja.

vaikka kirkollisTen viHkimysTen määrä on laskenut, silti viime vuonna Vantaalla 717 paria halusi avioliitolleen papin aamenen. Lisäksi 45 paria vihittiin maistraatissa ja siunattiin kirkossa. Monelle avioon astuvalle kirkko ei ole vain juhlava kulissi, vaan pari haluaa sitoutua toisiinsa pyhän Jumalan kasvojen edessä ja pyytää siunausta.

Tällainen toive on suuri ja herkkä asia, jota kirkon pitää kunnioittaa. Seuraavan kerran papin palveluja saatetaankin tarvita kastetilaisuudessa.

k auPunki valiTsee asukkaaT Myös Laurinkodin henkilöstörakenne muuttui. Nykyinen sopimus ei sisällä enää kaupungin palkkaamaa työntekijää. Vantaan seurakuntien palkkaamista kolmesta työntekijästä yksi siirtyi toisiin tehtäviin, ja hänen tilalleen tuli mielenterveystyöhön perehtynyt sairaanhoitaja-diakonissa. Lisäksi on perhetyöntekijä, ja johtaja Mia Löflundin erityisala on sosiaalityö.

Henkilöstön osaamista ja voimavaroja vahvistetaan myös konsulttiavun ja ryhmätyönohjauksen keinoin.

— Laurinkodin asukkaat valitsee Vantaan kaupunki, eikä valintaperusteena ole pelkästään asunnottomuus. Asukkaat tarvitsevat omassa erityistilanteessaan tukea ja eväitä arjen hallintaan.

Kun Vantaan kaupungin sosiaalityön asiakas on tutustunut Laurinkotiin ja toteaa haluavansa asua siellä, hänen kanssaan tehdään aluksi kolmen kuukauden vuokrasopimus.

Sitä voidaan jatkaa kahteen vuoteen.

Asumisajalle asetetuista muista tavoitteista tehdään myöhemmin oma paperinsa.

omaT arvoT löyTyväT Lähes kaksi vuotta Laurinkodissa asunut Christine Fallenius kertoo olleensa hakoteillä ennen Laurinkotiin muuttoaan. Ollessaan viimeisillään raskaana hän jäi ilman asuntoa ja oli veloissa.

— Kenenkään velkoja emme maksa, mutta autamme asioiden hoitamisessa, painottaa Löflund.

Laurinkodissa Fallenius kertoo osallis-



tuneensa kahteen aamupalatapaamiseen viikossa, erilaisiin juhliin, taidekurssille ja naisten ryhmään sekä jutelleensa asioistaan Löflundin kanssa.

— Olen oppinut virheistäni. Tiedän nyt, mitä ei pidä tehdä. Omat arvoni ovat nousseet esiin. Tätä ennen ne olivat taustalla, piilossa. Haluan ammatin ja joskus oman asunnon. Haluan viettää rauhallista ja turvallista perhe-elämää ja antaa lapselleni parhaan mahdollisen tulevaisuuden.

Fallenius aloittaa syksyllä ammattiopinnot ja muuttaa elokuussa Laurinkodista tavalliseen vuokra-asuntoon.

onnisTunuT asumisPolku Mia Löflundin mukaan nuorten asunnon-

K

Korson seurakuntakeskuksen harkkomuuraus ei pidä kosteutta. ●

●

Pauli Juusela päätoimittaja

Christine Fallenius (oik.) kertoo taideryhmässä tekemällään työllä, miten on kokenut Laurinkodin tarjoaman tulevaisuuden toivon ja rohkaisun. Keskustelukumppanina on Laurinkodin johtaja Mia Löflund. saanti on vaikeutunut viime vuosina.

— Moni alkaa etsiä seuraavaa asuntoa jo heti Laurinkotiin muutettuaan. Olemme ehdottaneet, että täällä voisi asua ainakin vuoden aivan rauhassa ja ottaa hyödyn Laurinkodin tarjoamasta tuesta.

Asumishuolien takia on Laurinkodissa käynnistetty Onnistunut asumispolku -hanke. Sen tarkoituksena vähentää nuorten vantaalaisten sosiaalihuollon asiakkaiden asunnottomuutta ja taata jatkoasuminen Laurinkodissa asumisen jälkeen.

Vantaan seurakuntien omistama Laurinkoti aloitti toimintansa vuonna 2004.

Elokuun alussa siellä on 26 asukasta, joista aikuisia on 15.

Ulla-Maija Vilmi

Korson seurakuntakeskuksen julkisivua korjataan Sini Pennanen

sukuPuolineuTraali avioliiTTolaki ei nyt näyttäisi olevan ihan heti tulossa, vaikka moni puolue onkin asialle myötämielinen. Toisaalta vaikka tällainen laki säädettäisiinkin, ei kirkon sen vuoksi ole syytä luopua vihkioikeudestaan. Ratkaisu ei suinkaan lopettaisi kirkkoa jakavaa keskustelua, vaan sen jälkeen kiisteltäisiin tiukasti siitä, voidaanko maistraatissa vihitty samaa sukupuolta oleva pari siunata kirkossa.

Voi olla, että kirkossa päädytään lopulta siihen, että asiasta ollaan niin vahvasti eri mieltä, että papeille annetaan vapaus toimia omantuntonsa mukaan. Ainakin siihen asti keskustelu jatkuu, sillä aihe on teologeille periaate- ja raamattukysymys, seksuaalivähemmistöille ihmisoikeuskysymys ja medialle takuuvarmaa lööppikamaa.

Monesta tavallisesta kirkon jäsenestä tosin tuntuu, että olisi hauska lukea välillä jostakin muusta. Niin puuduttavalta ikuinen juupas-eipäs-väittely tuntuu.

Markku Mattila

Vihkioikeudesta ei ole syytä luopua

Laurinkodin asukaspohja muuttui

kirkkoHerra asko ojakoski on valittanut kolmannesta vaalisijastaan Korson seurakunnan kirkkoherran vaalissa. Ojakosken mielestä tuomiokapitulin olisi kuulunut sijoittaa hänet ensimmäiselle vaalisijalle. Valitus tarkoittaa vaalin siirtymistä ensi vuoteen. Nykyinen Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen jää eläkkeelle 1.4. 2011. kirkon ulkomaanaPu on myöntänyt 50 000 euroa Pakistanin tulvien uhrien auttamiseen ja valmistautuu materiaali- ja henkilöavun lähettämiseen tulva-alueille.

Maanjäristyksen uhreja voi tukea lahjoittamalla katastrofirahastoon, keräystili Nordea 157230-500504, viitenumero 1096.

●

●

orson seurakuntakeskuksen julkisivun slammattu harkkomuurauspinta päästää läpi kosteutta. Korjaustyöt alkavat heti elokuun alussa. Remontti ei keskeytä seurakunnan toimintaa.

— Ikkunarakenteissa on vesi- ja lämpövuotoja ja kosteutta pääsee seinärakenteisiin, selvittää Vantaan seurakuntien rakennusmestari Liisa Jehkonen.

Ongelma ratkaistaan rakentamalla slammatun pinnan päälle runko, levy ja rappaus.

— Lopputulos tulee ratkaisemaan vuoto-

jordanian ja PyHän maan evankelisluterilaisen kirkon piispa, teologian tohtori Munib Younan valittiin Luterilaisen maailmanliiton (LML) presidentiksi järjestön 11. yleiskokouksessa Stuttgartissa.

Younan on opiskellut teologian maisteriksi Helsingin yliopistossa ja puhuu suomea. Piispa Younan puhuu Loviisan rauhanfoorumissa 7.8. Lähi-idän tilanteesta.

TunneTTujen Henkilöiden HauTaPaikkoja on koottu Viimeiset leposijat ja muistojen puistot -sivustolle kirkon evl.fi-verkkopalvelussa.

Sivustolla esitellään muun muassa Elias Lönnrotin hauta Sammatissa, Aleksis Kiven viimeinen leposija Tuusulassa, Rauli ”Badding” Somerjoen hauta Somerolla sekä Bo-

ongelmat, mutta se on myös nykyistä siistimpi. Rappauksen värisävy annetaan vielä Vantaan kaupunginmuseon hyväksyttäväksi.

Remontti kestää lokakuun loppuun ja maksaa noin 330 000 euroa. Toteuttaja NHKRakennus on valittu tarjouskilpailulla.

Remontti aloitetaan lasten toiminnan puolelta, koska kerhotoiminta ei vielä ole alkanut.

Näin muun muassa päiväkerholaiset joutuvat käyttämään poikkeavaa kulkureittiä mahdollisimman vähän aikaa. Myös kerhon ulkoiluhetket siirtyvät remontin tieltä toisaalle.

Timo Saarinen

..

Bodominjärven uhrit haudattiin Helsingin pitäjän hautausmaalle. dominjärvellä surmattujen nuorten hauta Vantaalla. ●

vanTaan seurakunTien kirkkovaltuuston, kiinteistöasiain johtokunnan ja Korson seurakunnan

seurakuntaneuvoston jäsen Aarno Peltola, 76, on kuollut. Peltola menehtyi äkillisesti lomamatkallaan 22.7.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Virpi Hämeen-Anttila kirjailija, tutkija

Pesästä maailmalle vuokramökillämme Hämeessä olemme voineet nauttia paitsi lämpimästä heinäkuusta, myös jokavuotisesta ilosta, jonka ympäröivä luonto tarjoaa.

Helpointa on tarkkailla lintuja, jotka laulavat, pesivät ja kasvattavat poikueitaan. Mökkimme ympäristössä on useita linnunpönttöjä ja suojaisia pesimäpaikkoja, joten ikkunoista voi seurata kuin televisiosta talitiaisten, västäräkkien, laulurastaiden, viherpeippojen ja kerttusten perhe-elämää.

Viereisellä järvellä pesivät sorsat, telkät, kuikat, tiirat ja lokit. Järven takana nousee Haukkamäeksi kutsuttu jyrkkärinteinen kukkula, jolle nimen antavat haukat lentelevät järven yllä ja välillä meidänkin puolellamme. Silloin pihapiirimme siivekkäät järjestävät hälytyksen ja ajavat yhteistuumin poikasia uhkaavan tunkeilijan pois.

Kerran takaa-ajo oli niin hurja, että haukka lensi päin kuistimme ikkunaa ja otti vähän aikaa lukua pöydän alla.

Mikko Parikka pelaa jenkkifutista vantaalaisseura TAFTissa.

Amerikan malliin

Mikko Parikka osaa olla pelikentällä kärsivällinen.

A

ika monelle suomalaiselle 22-vuotias Mikko Parikka on yhtä kuin Salattujen Elämien Jiri. Aikaisemmin raksahommissa ja urheilukaupan myyjänä ollut Parikka on kuulunut sarjan näyttelijäkaartiin viime vuoden alusta alkaen.

Osan kesästä hän vietti kesäteatterinäyttelijänä Karstulassa kuten monet muutkin Salkkari-tähdet.

Kotikaupungissaan Vantaalla Mikko Parikka kuitenkin toivoisi voivansa niittää mainetta ja puhua jostain aivan muusta, esimerkiksi ykkösharrastuksestaan amerikkalaisesta jalkapallosta. Parikka on yksi vantaalaisseura TAFTin edustusjoukkueen pelaajista ja on kuluvana kautena joutunut venymään pelikentällä entistä parempiin suorituksiin, sillä TAFT nousi viime vuonna ykkösdivisioonaan.

— Sen huomasi heti alkukaudesta, että nyt on paljon kovempi taso. Peli on nopeampaa ja tilaa on vähemmän. Kausi on silti mennyt todella hyvin, olemme olleet sarjan kärjessä, Parikka hehkuttaa.

laji kolaHTi HeTi Urheilu on aina ollut iso osa Mikko Parikan elämää. Lapsena hän harrasti jalkapalloa ja vähän aikaa jääkiekkoakin, mutta 16-vuotiaana pallon potkiminen alkoi pikkuhiljaa kyllästyttää. Hän päätti käydä kokeilemassa ame-

rikkalaista jalkapalloa ja ihastui lajiin heti.

— Jotkut ihmettelivät lajinvaihtoa, mutta moni vanha jalkapallokaveri oli sitä mieltä, että tosi siistiä. Osa heistäkin on aloittanut jenkkifutiksen, Parikka kertoo.

Jo monen vuoden ajan jenkkifutis on vienyt leijonanosan Parikan vapaa-ajasta. Yhteisharjoituksia joukkueella on neljästi viikossa, lisäksi harjoitellaan omatoimisesti. Lepoa ei ole talvellakaan.

— Silloin harjoitellaan perustekniikoita ja niitä pelitekniikoita, joilla vastustajaa sitten höynäytetään, Mikko Parikka kertoo.

Aivan joka kerta hän ei ole lähtenyt treeneihin intoa puhkuen, mutta kun kentälle pääsee, peli tuntuu mukavalta. Vastapainoa urheiluharrastukselle tuo rumpujen soitto.

— Olen mukana bändissä, mutta nyt en ole vähään aikaa ehtinyt soittaa. Rumpujen soitto on sellaista terapeuttista touhua.

noPeuTTa ja kärsivällisyyTTä Yleinen mielikuva amerikkalaisesta jalkapallosta on, että ryhmä isokokoisia miehiä lähtee taistelemaan pallosta, törmäilee toisiinsa ja päätyy lopulta suureen kasaan. Ihan niin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole, vaan laji vaatii näppäryyttä, voimaa ja nopeutta siinä missä muutkin palloilulajit.

— Jenkkifutis on maailman taktisin pallopeli, vaikka se onkin ihan eri tyyppistä kuin eurooppalainen jalkapallo, Mikko Parikka vakuuttaa.

— Mitä kokoon tulee, niin on olemassa sellainen sanonta, että viisaat karhut suojelevat vikkeliä jäniksiä. Se sopii tähän lajiin. Ei

jenkkifutiksessa tarvitse olla mikään isokokoinen, vaan tämä sopii ihan kaikille.

Pelaajia on kentällä yhtä aikaa 11 ja jokaisella on erilainen rooli. Kaikilta vaaditaan Mikko Parikan mukaan omistautumista lajille ja kovaa fyysistä kuntoa, hengailuun ei ole varaa. Muutoin vaadittavat omaisuudet riippuvat pelipaikasta kentällä.

— Olen joukkueen wide receiver eli laitahyökkääjä. Laitahyökkääjän on oltava tarpeeksi nopea ja kärsivällinen. No, en tiedä, olenko yleensä niin kärsivällinen ihminen, mutta pelikentällä ainakin, Parikka analysoi.

jenkkivaHvisTuksilTa neuvoja Vaikka Mikko Parikan läheisemmät ystävät ovat tuttuja muualta kuin jenkkifutispiireistä, joukkuekaverit ovat tärkeitä.

— En voisi kuvitellakaan harrastavani mitään yksilölajia, hän vannoo.

TAFTin joukkueessa pelaa tällä kaudella myös kaksi amerikkalaisvahvistusta, mikä on Mikko Parikan mielestä iso etu. Ulkomaalaisvahvistuksilta saa hyviä neuvoja, onhan pelin taso rapakon takana huikeasti parempi, vaikka Suomi onkin menestynyt kokoonsa nähden hyvin kansainvälisissä mittelöissä.

Suomessa jenkkifutiksella ei vielä elä, joten syksyllä Mikko Parikka palaa takaisin televisiokameran eteen. Varsinainen toiveammatti on kuitenkin ihan jossakin muualla kuin pelikentillä tai tv-sarjassa.

— Hain keväällä teologiseen tiedekuntaan opiskelemaan. Uskonnon opettajan työ kiinnostaisi. Opettaminen ja uskonnot ovat kiehtoneet jo pitkään, hän paljastaa.

TAFT pelaa O ulun Nor thern Lightsia vastaan ISS Stadionilla la 14.8. klo 13.

Hanna Antila

HuiPPuHeTki on se, kun poikaset lähtevät pesästä.

Toinen pihamme talitinttipariskunnasta pesi lähellä keittiön ikkunaa, ja satuimme istumaan iltapäiväteellä, kun nuoret tiaiset päättivät kokeilla siipiään ensi kerran. Yhtäkkiä ikkunasta aukeava maisema oli täynnä tiaisia, jotka lentelivät kuin villiintyneinä edestakaisin, keikkuivat oksilla, puiden rungoilla ja katolle johtavilla tikapuilla pää alaspäin ja pyörivät ja hyörivät joka paikassa kuin olisivat olleet ylen ihastuneita siihen, miten taitavia ja vahvoja ne olivat ja miten hyvin elämä pikku pesän ulkopuolella sujui.

Riemukasta sirkusta kesti jonkin aikaa. Ja sitten — tiaiset olivat poissa. Tuli tyhjä olo.

Toki näemme nuoria lintuja siellä täällä pesästä lähdön jälkeenkin.

Teinivästäräkkejä ei voi olla huomaamatta, koska ne pitävät laituriamme omanaan ja näyttävät pahastuvan, jos me käytämme sitä ja karkotamme kuusi tai seitsemän hyönteisiä tiirailevaa lintua mukavalta istumapaikaltaan.

PesäsTä läHdön hetki on silti erityinen. Siinä yhdistyvät riemu ja haikeus. Riemu siitä, että maailma avautuu nuoren silmille ja nuoret siivet kantavat. Haikeus siitä, että pesä tyhjenee ja nuori lentää pois.

Lintu ei sure. Seuraavana kesänä tulevat uudet poikaset. Meillä ihmisillä on turvana rakkaus. Kun piirrämme rakkauden piirin poikastemme ja kaikkien maailman poikasten ympäri, emme jää yksin.



Seurakuntavaaleissa -vuotiaat saavat äänestää.

Varsinainen vaalipäivä on ...

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Lisää yhteistyötä!

Markku Mattila

Tiia Ojantausta,, 16-vuotias lukiolainen Kuninkaanmäestä, kysyy.

Anneli Kihlström,, 44-vuotias luokanopettaja ja Hakunilan seurakunnan luottamushenkilö Itä-Hakkilasta, vastaa.

Mikä sai sinut lähtemään ehdolle seurakuntavaaleissa?

— Alun perin se, että olin ihan tavallinen seurakunnan jäsen ja olin ollut mukana esimerkiksi äiti-lapsipiireissä. Aloin miettiä, että mihin ne seurakunnan rahat oikein menevät, kun niin usein puhutaan siitä, että ei ole rahaa tai resursseja tehdä jotakin. Rahankäyttö alkoi kiinnostaa.

Osaatko sanoa, onko Hakunilassa tarpeeksi erilaisia vapaa-ajanviettopaikkoja ja -tapoja nuorille?

— Mitä meillä täällä nyt onkaan…

Hakunilan nuorisotila, Kolohonka, Paalupuisto, Vaaralan kirkko… Urheiluseurat ovat aktiivisia. Uskoisin, että nuoret löytävät tekemistä, jos ovat itse aktiivisia. Hakunilan mahdollisella uudella ostarilla pitäisi olla edelleen oma tila nuorille. Seurakuntien pitäisi vähentää tiloja säästösyistä ja pelkään, että Vaaralan kirkko joutuu silmätikuksi. Jos siitä pitää luopua, se olisi suuri menetys, sillä siellä toiminta pyörii nuorten voimin.

Millaisin keinoin voitaisiin entisestään parantaa nuorten ja kirkon yhteistyötä?

— Äänestysikärajan laskeminen on hyvä juttu. Seurakunnalla on erilaisia kerhoja, mutta en tiedä, miten ne tavoittaisivat ne nuoret, jotka eivät ole niin aktiivisia. Itä-Hakkilassa, Länsimäessä ja Hakunilassa on kyläpäiviä, joissa seurakuntakin on mukana. Kyläpäivät ovat myös nuorille verkostoitumispaikkoja.

Pyhän Laurin kirkolla on kesätorstaisin houkuttelevia ja kauniita musiikkiesityksiä, jotka alkavat kello 12 kuin väitöstilaisuudet. Voidakseen osallistua niihin pitää olla vanhus, eläkkeellä, sairas, vapaapäivällä tai lomalla tai lintsata töistä.

Mitä haittaa ja kenelle olisi, jos musiikkihetket alkaisivat esimerkiksi kello 14, niin myös työssäkäyvät voisivat liukumien puitteissa osallistua musiikkituokioihin? Vai eikö meitä tulevia vanhuksia halutakaan sinne kirkkoon?

Toivottavasti ensi kesä tuo aikataulumuutoksen!

Maija Castrén Vantaanlaakso

Pelottavaa armottomuutta En voi ymmärtää, miten rohkeasti kristittyinä itseään pitävät ihmiset uskaltavat tuomita ihmisveljensä. Läpi Raamatun on luettavissa viesti, että meidän pitäisi olla toisiamme kohtaan armollisia. Sortaa ei saa leskiä, orpoja, muukalaisia ja köyhiä.

Vanhat profeetat julistivat, että sorretun puolelle asettuminen on paljon tärkeämpää, kuin Jumalalle annetut uhrit ja paastoaminen. Paljon tärkeämpää!

Enää ei uhrata ja paastokin lienee harvinaista, mutta sortaminen jatkuu ja lisääntyy. Puhun nyt sukupuolivähemmistöistä.

Eikö heitä Luoja luonutkaan?

Loiko Hän vain täydellisiä ihmisiä? Jos vain terve hetero kelpaa,

Hanna Antila

Tiia Ojantausta.

Päivämusiikin alkamisaika ottaa aivoon

miksi meillä on kirkon työntekijöinäkin kuurojen pappeja ja kehitysvammaistyöntekijöitä? Eikö sitten pitäisi johdonmukaisesti sortaa kaikkia vähemmistöjä?

Onko homojen mahdollinen vihkiminen kirkossa niin kamala juttu, että kannattaa olla vihkimättä heterojakaan?

Minä pidän tuollaista asennetta lapsellisena kiukutteluna.

Kalervo

Tekstiviestit taiVaasta sataa takapuolia?

Ja seurakuntalehden on ihan pakko raportoida tällaisesta kirjasta lukijoilleen? Ihmettelen, ettei toimittajanne ollut paikalla, kun Raamattuja vaihdettiin pornolehtiin. Sekin oli varmaan teistä hillittömän hauskaa?

niin sanotut mielentaidot ovat vain yritys ujuttaa itämaiden uskontoja ja oppeja Suomeen.

eikÖhÄn jo ala riittää tuo homot sitä ja homot tätä. Ihan kuin maailmassa ei muita ihmisiä enää olisikaan. Vähemmistö jyrää kaiken muun alleen. Eikö kirkolla ole tärkeämpää tekemistä kuin jauhaa koko ajan samaa?

oli ihanaa lukea opettajasta,

joka muistutti siitä, että kasvatuksen perusta hoidetaan kotona. Se on monelta nykyisin unohtunut, kun vaaditaan, että koulu tekisi ihmeitä. Jutun voisi julkaista uudestaan, kun koulut alkavat!

onko helteillÄkÄÄn sopivaa pukeutua niin, että vatsamakkarat ja reisimuhkurat ovat paljaana näkyvissä? Jospa ilahdutettaisiin niillä vain omaa kumppania!

Anneli Kihlström.

Markku Mattila

Saara Vuorjoki

mikko lehtonen, 24, käy kuntosalilla ja lenkkeilee.

34 % vanTaalainen

Muutin Hiekkaharjuun vuoden alussa, kun sain työpaikan ammattijärjestöstä Pasilasta. Vantaa ei vielä ole kovin tuttua seutua. En esimerkiksi tiedä, missä Hiekkaharju muuttuu Tikkurilaksi. Minulle Helsinki ja Vantaa ovat yhtä suurta ja samaa aluetta. Täällä välimatkat ovat lyhyitä ja liikkuminen paikasta toiseen on helppoa. Isoäitini asuu Tikkurilassa. Ensimmäistä kertaa elämässäni asun samassa kaupungissa kuin joku isovanhemmistani.



33 % koTkalainen

Olen kotoisin Kotkasta. Kaksi isosiskoani jäivät kotiseudulle asumaan. Kaksosveljeni opiskelee Hämeenlinnassa. En erityisemmin kaipaa Kotkaan. Siellä on mukava käydä, koska paikat ovat tuttuja.

33 % joensuulainen

Valmistuin kasvatustieteiden maisteriksi Joensuun yliopistosta. Tyttöystäväni asuu ja opiskelee yhä Joensuussa. Matka Pendolino-junalla täältä Joensuuhun kestää yli neljä tuntia. Joensuussa on mukava käydä ja tavata ystäviä. Siellä tavoittaa hetkeksi opiskeluajan tunnelman.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Jani Laukkanen

Markku Luolajan-Mikkola on vanhan musiikin lisäksi kiinnostunut vanhoille soittimille sävelletystä nykymusiikista.

Luutuin, traversoin, cembaloin Vantaan musiikkijuhlilla kuullaan vanhaa musiikkia periodisoittimilla.

V

antaalla on selvä tilaus klassisen musiikin tapahtumalle.

Tai ”riittävän vähän klassisen musiikin tarjontaa”, niin kuin Vantaan musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Markku Luolajan-Mikkola toteaa.

Vantaan musiikkijuhlat järjestetään tänä vuonna ensimmäisen kerran. Niistä on tarkoitus tehdä vuotuinen perinne. Vuosien aikana käydään läpileikkaus musiikin historiasta nykyaikaan.

— Jos pitää klassisesta musiikista, mutta on kyllästynyt sen perustarjontaan, musiikkijuhlilla on hyvä tilaisuus kuulla jotain uutta ja erilaista, vakuuttaa Luolajan-Mikkola.

Hän toivoo, että vantaalaiset ottaisivat riskin ja tulisivat kuuntelemaan periodisoittimilla esitettävää vanhaa musiikkia, sillä kaupallisilta radioasemilta ei kuule klassista tai barokkimusiikkia edes sattumalta.

Musiikkijuhlien konsertteja on kirkoissa ja Jokisalissa sekä kulttuuritalo Vernissassa.

Periodisoittimella tarkoitetaan samanlaista soitinta, jolla säveltäjä itse on aikoinaan soittanut. Musiikkijuhlien konserteissa soitetaan esimerkiksi cembaloa, luuttua, dulciania, teorbia, traversoa ja viola da gambaa. Soittajien soittimet on tehty 1600- tai 1700-luvulla, tai ne voivat olla niiden kopioita.

Taiteellisen johtajan mielestä musiikkijuhlilla ei kannata tyytyä vain yhteen konserttiin.

— Eihän esimerkiksi jalkapallokaan heti ensimmäisen katselukerran jälkeen välttämättä ala kiinnostaa, vaan se vaatii pidempää

tutustumista. Samalla tavalla musiikkia pitää kuunnella useamman kerran. Tietenkin jonkinlainen hyvä tunne ja kiinnostus pitää tulla jo ensimmäisellä kerralla, Luolajan-Mikkola selittää.

— Hämeenkylän, Myyrmäen ja Rekolan kirkoissa sekä kulttuuritalo Vernissassa järjestetään minifestivaalit, jotka ovat osa musiikkijuhlia. Niissä esitetään neljä dramatisoitua konserttia peräkkäisinä päivinä samassa paikassa, vinkkaa Luolajan-Mikkola.

Musiikkijuhlien organisoijana on Suomalainen barokkiorkesteri, joka on aiemmin tunnettu nimellä Kuudennen kerroksen orkesteri. Nimi vaihdettiin, koska sen haluttiin kertovan suoraan orkesterin esittämästä

musiikista. Luolajan-Mikkola on nykyisin orkesterin johtaja, mutta soittaa siinä myös itse. Hänen soittimiaan ovat viola da gamba ja barokkisello.

— Pyrimme tulevaisuudessa esittämään periodisoittimilla vanhan musiikin lisäksi uusia sävellyksiä, sillä jokaisen sukupolven pitää viedä musiikkia eteenpäin. Kehitystä ei tapahdu, ellei tutustu myös uuteen musiikkiin. Tätä voi verrata siihen, että lukisi vain vanhaa kirjallisuutta eikä nykykirjallisuutta tai sanomalehtiä ollenkaan.

Vantaan musiikkijuhlilla kuullaan kansainvälisiä tuulahduksia. Suomalaisten lisäksi esiintyjäkaartissa on taiteilijoita Yhdysvalloista, Englannista, Saksasta, Islannista, Norjasta ja Belgiasta.

— Vanha musiikki antaa luvan taiteilijalle soittaa niin kuin itse sen kokee, koska on vähemmän kopioitavia malleja, LuolajanMikkola toteaa.

Vaikka soittotunneille pakotettuna sellopussin kanssa kuljeskelu ei pienenä poikana ollutkaan kivaa, on viola da gamba- ja sellotaiteilija löytänyt polkunsa — ja haluaa jakaa hyviä kokemuksia muille.

— Musiikki voi antaa lohtua, mielenrauhaa tai mielenylennystä. Samalla tavoin kuin luonnossa, musiikissa voi kokea jumaluutta, toteaa Luolajan-Mikkola ja lisää vielä Lutherinkin jo sanoneen, että ”paholainen vihaa musiikkia”.

Nina Riutta

Vantaan musiikkijuhlat 8.–15.8. kirkoissa Hämeenkylän kirkko 30-vuotisjuhla Bachin huilusonaatein ti 10.8. klo 18. Petra Aminoff, traverso, ja Annamari Pölhö, cembalo. Liput 8/5 e.

La Donna Barbara ke 11.8. klo 18. Katja Juhola, sopraano, Minna Nüberg, sopraano, Marianna Henrikson, cembalo, ja Janne Myllylä, tanssi. Ohjaus Ville Saukkonen. Liput 8/5 e.

De Angelis to 12.8. klo 18. Anneliina Koskinen, laulu ja soittimet. Liput 8/5 e.

Suite & Chaconne pe 13.8. klo 18. Anna-Maaria Oramo, cembalo. Liput 8/5 e.

Mattson, viulu, ja Markku Mäkinen, urut. Liput 15/10 e.

De Angelis ti 10.8. klo 18. Anneliina Koskinen, laulu ja soittimet. Liput 8/5 e.

Suite & Chaconne ke 11.8. klo 18. Anna-Maaria Oramo, cembalo. Liput 8/5 e.

30-vuotisjuhla Bachin huilusonaatein to 12.8. klo 18. Petra Aminoff, traverso, ja Annamari Pölhö, cembalo. Liput 8/5 e.

Eläköön Erilaisuus! to 12.8. klo 20. Franz Vitzthum, kontratenori, Frode Thorsen, nokkahuilu, Bjarte Eike, viulu, Peter Spissky, viulu, Thomas Pitt, sello, Thomas Boysen, teorbi, ja Hans Knut Sveen, cembalo ja urut. Liput 20/15 e.

Myyrmäen kirkko

Pyhän Laurin kirkko

Uomatie 1

Kirkkotie 45

Rencontres — kohtaamisia su 8.8. klo 20. TreMoli: Antti Tikkanen, viulu, Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba, ja Petteri Pitko, cembalo. Liput 15/10 e.

La Donna Barbara ma 9.8. klo 18. Katja Juhola, sopraano, Minna Nüberg, sopraano, Marianna Henrikson, cembalo, ja Janne Myllylä, tanssi. Ohjaus Ville Saukkonen. Liput 8/5 e.

Salzburgin virtuoosit ma 9.8. klo 20. Petri Tapio

Musica Baltica & Mediterranea ti 10.8. klo 20. Aapo Häkkinen, cembalo ja musiikin johto, Kajsa Dahlbäck, sopraano, Peter Spissky, viulu, Minna Kangas, viulu, Mikko Perkola, viola da gamba, Eero Palviainen, luuttu, ja Visa Jämsä, dulcian. Liput 20/15 e.

Crusell & Hummel ke 11.8. klo 20. Eric Hoeprich, klarinetti, Catherine Manson, viulu, James Boyd, alttoviulu, ja Robert Max, sello. Liput 20/15 e.

Polyfonian juhlaa la 14.8. klo 20. Phantasm gambakvartetti: Laurence Dreyfus, diskanttigamba ja

Auratie 3

musiikin johto, Wendy Gillespie, diskanttigamba, Jonathan Manson, tenorigamba, Mikko Perkola, tenorigamba, ja Markku Luolajan-Mikkola, bassogamba. Liput 20/15 e.

Mozart su 15.8. klo 20. Eric Hoeprich, basettiklarinetti, Sirkka-Liisa Kaakinen, konserttimestari, musiikin johto, ja Suomalainen barokkiorkesteri.

Liput 25/20 e.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22

Suite & Chaconne ti 10.8. klo 18. Anna-Maaria Oramo, cembalo. Liput 8/5 e.

30-vuotisjuhla Bachin huilusonaatein ke 11.8. klo 18. Petra Aminoff, traverso, ja Annamari Pölhö, cembalo. Liput 8/5 e.

La Donna Barbara to 12.8. klo 18. Katja Juhola, sopraano, Minna Nüberg, sopraano, Marianna Henrikson, cembalo, ja Janne Myllylä, tanssi. Ohjaus Ville Saukkonen. Liput 8/5 e.

De Angelis pe 13.8. klo 18. Anneliina Koskinen, laulu ja soittimet. Liput 8/5 e.

Lisätietoja konserteista: www.fibo.fi/vantaanmusiikkijuhlat. Liput Lippupisteestä, festivaalin kotisivuilta tai ovelta tuntia ennen konserttia. Setukortilla lipuista 2 euron alennus.

Rauhan maisema Helsingin ja Vantaan rajalta. Esko Jämsän valokuva on kirjasta Hiljaisuuden Helsinki.

Ulkoiluta sieluasi

Lähiympäristöä ja omaa mielenmaisemaa tutkailemalla voi matkustaa kauas. Matkaoppaitakin on tarjolla.

Elämän verkossa

Pauliina Kainulainen: Missä sielu lepää.

Kirjapaja 2010.

Pauliina Kainulainen tarjoaa kirjassaan nykyihmisen kaipaukseen ja tyhjyydentunteeseen vastaukseksi kokonaisvaltaisempaa kristinuskoa, jossa sekä luomakunta että ihmisen ruumiillisuus otettaisiin todesta. Kirkko ja kristinusko voisivat hänen mielestään olla vastakulttuuria, vapautusliike kiireestä, piittaamattomuudesta ja kuluttamisesta, joita ei kestä ihminen eikä luonto. Kainulainen kirjoittaa innostavasti mystiikan ja pyhyyden paluusta, jonka hän näkee ainoaksi tieksi ulos nykyisestä umpikujasta.

Teologisen pohdinnan ohessa Kainulainen tulee myös paljastaneeksi, missä se sielu lepää: rannoilla, tunturissa, sylissä, saunassa, tähtitaivaan alla, kirkossakin — silloin kun ihminen on kosketuksissa sekä itseensä että itseään suurempaan.

Kaisa Raittila – Esko Jämsä: Hiljaisuuden Helsinki. Kirjapaja 2010.

Aina ei tarvitse matkustaa kaukomaille.

Kaisa Raittilan tekstejä ja Esko Jämsän valokuvia sisältävä Hiljaisuuden Helsinki näyttää ja kertoo, kuinka kiehtovaa voi olla kuljeskelu omassa lähiympäristössä avoimin silmin ja mielin. Raittilan harjoittamat kaupunkikävelyt eivät ole pelkkää nähtävyyksien katselemista, vaan kulkijan mietteissä limittyvät ja risteytyvät kaupungin kerrostumat ja oma henkilökohtainen historia.

Kirja on myös viehättävä todiste siitä, että vaikka Helsinki on suurkaupunki, luonto — meri, saaret, joki, metsät, puistot, pellot — on jokaisen ulottuvilla, kävelymatkan päässä.

Kun pitää maailmaa Jumalan ruumiina, siihen suhtautuu kunnioittaen ja ihmetellen.

”Mikään ei virkistä niin kuin eksyminen”, kirjoittaa Raittila ja herättää myös lukijassa kaipuun sivukaduille ja talviiltoihin, sisäpihoille ja rantakallioille.

Kirja on kaunis muistutus siitä, kuinka lumoavaa on päämäärätön, kiireetön kuljeskelu ja pysähtely.

Ilkka Sipiläinen: Maailma on Jumalan ruumis. Kirjapaja 2010.

Ilkka Sipiläisen kirja toimii sekä uudenlaisia näkökulmia avaavana hartauskirjana että tiiviinä johdantona muun muassa ekoteologian ja prosessiteologian keskeisiin teemoihin.

Rukouksissa pysähdytään ihmettelemään Jumalan äidinrakkautta ja katselemaan kuikkaa mökkijärvellä — ja kokemaan Luojan läsnäolo luomakunnassaan.

Kirjan tuoreentuntuista ja yllättävääkin antia ovat Sipiläisen suomentamat Andrew Linzeyn Vigilia kärsiville luoduille ja Martin Lönnebon Rukous kompostin äärellä. Uusi suomennos Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulusta puolestaan muistuttaa, ettei ekoteologia ole mikään viime aikojen villitys.

K

irkkohallituksessa yhteiskuntatyön sihteerinä työskentelevä Ilkka Sipiläinen ei aikoihin jaksanut lukea teologista kirjallisuutta, vaikka koulutukseltaan teologi onkin. Sitten hän törmäsi prosessiteologiaksi kutsuttuun teologian haaraan ja innostui. Prosessiteologia saattaa kuulostaa sanana hienolta ja hankalalta, mutta sen ydinajatukset ovat Sipiläisen mukaan järkeenkäyviä ja myös sovelluskelpoisia.

— Prosessiteologiassa ajatellaan, että Jumala on vahvasti läsnä luomassaan maailmassa.

Hän houkuttaa luomakuntaa eteenpäin kohti suurempaa iloa, kauneutta, moninaisuutta ja harmoniaa, Sipiläinen kertoo.

— Tulevaisuus on avoin. Jumala ei pakota vaan kutsuu, eikä ihminen ole robotti — hän voi kieltäytyä Jumalan kutsusta. Siksi maailmassa voi olla myös pahaa ja maailma voi mennä huonompaan suuntaan. Jumala ei myöskään ylitä luomiaan luonnonlakeja.

Ihminen on muiden luotujen joukossa erityi-

nen, koska hänellä on ainutlaatuinen kyky kokea kauneutta ja iloa. Silti ihminen on osa samaa elämän verkkoa kuin muukin luomakunta, ja siihen hänen olisi myös osattava asettua.

— Ihmisen pitäisi vähentää omaa tilaansa ja antaa lisää tilaa muulle elämälle. Ihminen on siinäkin mielessä ainutlaatuinen, että hänellä on siihen kyky, Ilkka Sipiläinen sanoo.

Amerikkalainen teologi Sallie McFague on kehitellyt ajatusta maailmasta Jumalan ruumiina. Myös Sipiläistä ajatus on puhutellut, jopa niin paljon, että hän sai siitä nimen uusimmalle kirjalleen.

— Jos mieltää maailman Jumalan ruumiiksi,

ympäristöä ei kohtele miten tahansa. Sen näkee ja kokee eri tavalla, pyhänä.

— Uskon, että tällainen oivallus, ilo ja ihmettely herää silloin tällöin meissä jokaisessa, vaikkapa mökkirannassa istuskellessa. Se varmaan tulee suomalaisille aika luontevasti, Sipiläinen huomauttaa.

Vaikka suomalaiset ovat vanhastaan metsä-

kansaa, kirkon toiminnassa se ei juuri ole näkynyt. Kirkon ympäristötyöstä vastaava Sipiläinen sanoo, että tilanne on viime vuosina muuttunut.

Pidetään metsäkirkkoja ja vietetään luomakunnan sunnuntaita. Nyt kirkkohallituksessa on yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kehitetty ajatusta, että joitakin erityisiä luonnonpaikkoja merkittäisiin hiljentymispaikoiksi.

Monilla suomalaisilla on myös ihan omat hiljentymispaikkansa, joissa sielu lepää. Sipiläinen kehottaakin miettimään, onko omassa kaupungissa ja asuinympäristössä paikkoja, joissa tuntee iloa.

— Sellaisessa paikassa voisi hahmottaa itseään elämän verkossa: mistä on tullut, minne on menossa. Voi kokea mystisen tunteen, että kaikki on Jumalassa ja ihmisten ja muun luomakunnan välillä on kohtalonyhteys. Mikään ei elä vain itselleen.

Sipiläinen asui 1980- ja 1990-luvulla Vantaan Kulomäessä ja löysi omat hiljentymispaikkansa.

— Sieltä aukesi heti metsä ja Rekolan pelloilta pääsi suoraan hiihtämään. Kulomäessä oli myös korkea kallio, jonka huipulla kävimme lukemassa jouluevankeliumia.

Nykyisin asuessaan keskellä Helsinkiä Sipiläinen on löytänyt erämaakseen meren.

— Olen kirjoittanut veneessä rukousrunoja, mutta ihan yhtä hyvin voisin kirjoittaa rukouksia Merihaassa, jota pidetään ankeana paikkana.

Kun aikoinaan asuin siellä, näin rannassa laulujoutsenia ja satakielikin lauloi. Kyllä luonnon voi kokea betonilähiössäkin.

Kaisa Halonen

Markku Mattila

Kellotornissa töissä

K

irkonkellojen asennus- ja huoltotöitä tekevä Petri Vikman, 34, arvioi kiivenneensä noin sataan kellotorniin tai -tapuliin. Hän on käynyt kaikkien vantaalaisten kirkkojen kellotorneissa.

Tähän mennessä korkein työmaa Vikmanilla on ollut runsaan 85 metrin korkeuteen kohoavassa Turun tuomiokirkon kellotornissa. Sinne johtavat kierreportaat ovat kapeat ja askelmat epätavallisen korkeat.

Vikman tunnustaa, että kerran on pelottanut.

— Kiipesin tuulisena päivänä Helsingissä Munkkivuoren kirkon kellojen luo tornin ulkopuolisia avotikkaita pitkin.

Kova tuuli tarttui minuun repäisemällä kiinni. Turvavaljaiden ansiosta mitään todellista putoamisvaaraa ei ollut, mutta avotikkaat loivat tilanteeseen oman tunnelmansa, hän kertoo.

diGikuvia kelloisTa ja maisemisTa Petri Vikman tekee sähköurakoitsijana töitä muun muassa Euran seurakunnalle.

Niissä tehtävissä hän joutui ensimmäisen kerran tekemisiin kirkonkellojen kanssa.

— Kun oma järki ei riittänyt, kysyin neuvoja kellomestari Antti Anialta, Vikman kertoo.

Hän pääsi Anian oppipojaksi ja työn jatkajaksi. Vikman matkustaa kirkonkellojen asennus- ja huoltotöiden perässä tarvittaessa mihin päin Suomea tahansa.

Toistaiseksi hänen pisin työmatkansa on suuntautunut Pohjois-Savoon Vieremän kirkkoon.

— Tiedän lisäkseni kolme henkilöä, jotka tekevät tätä työtä. Mutta saattaa olla, että meitä on enemmänkin.

Vikman työskentelee kellojen parissa noin neljä tai viisi kuukautta vuodesta, pääsääntöisesti kesäaikaan. Loput työajasta kuluu arkisemmissa sähkötöissä Eurassa.

Uuteen Pyhän Laurin kappeliin Vikman on siirtänyt tulipalossa tuhoutuneen Kaivokselan kirkon vanhat kellot.

Torneissa ja tapuleissa tekemäänsä työtä Vikman dokumentoi digikameralla.

— Suunnilleen puolet kuvista on kelloista, loput tornien huipulta avautuvista

Petri Vikman saattaa napata digikuvan kellotornin kelloista ja ympärillä näkyvistä maisemista. maisemista. Hienot näköalat ovat työn etu, hän sanoo.

kelloT kerTovaT viesTin Kirkonkellojen korjaaja tarvitsee työssään sähköurakointioikeudet.

— Lisäksi on hyvä osata myös metalli-, puu- ja nahkatöitä. Olen ollut aina kiinnostunut käsillä tekemisestä ja väsännyt mukulasta asti kaikenlaista itse, Vikman sanoo.

Suomesta löytyy yhä kirkonkelloja, joita soitetaan perinteisesti narusta vetämällä.

— Olen nähnyt myös kellot, joita poljetaan hieman kuntopyörää muistuttavalla laitteella.

Useimmiten nykyajan kirkonkellot soivat sähköisen automatiikan avulla. Tyypillisesti kirkon tornissa soi kolme erikokoista kelloa, jotka voidaan ohjelmoida soimaan lukuisilla eri tavoilla.

Kellojen soitolla voidaan viestiä erilaisia asioita. Usein siunauskellojen soitto aloitetaan suurimmalla kellolla eli miesten kellolla, jos hautaan siunattavana on mies. Jos siunattavana on nainen, soitto aloitetaan niin kutsutulla naisten kellolla. Kellojen soitolla voidaan kertoa myös siunattavan henkilön ikä.

— Kellojen soitoissa ja niiden kertomissa viesteissä on kuitenkin paljon seurakuntakohtaisia eroja, Vikman sanoo.

”Täyden kymPin Työ” Eurassa Kauttuan kylässä asuvan Vikmanin perheessä on viisi lasta. Toisinaan perhe lähtee isän työmatkoille mukaan. Silloin perheen asuntovaunu parkkeerataan leirintäalueelle. Isän lähtiessä töihin muu perhe jää viettämään lomaa.

Helsinkiin ja Vantaalle suuntautuneel-

le työreissulle Vikman tuli yksin. Hän kävi muutaman päivän aikana kolmessa eri kirkossa. Mukana tarvittavat työvälineet kulkevat pakettiautossa. Yleensä hän yöpyy pääkaupunkiin suuntautuvilla työmatkoillaan Vantaan seurakuntien Kuntokallion kurssikeskuksessa. Tällä kertaa majapaikka löytyi kuitenkin hostellista.

— Reissussa ollessani pyrin tekemään pidempiä työpäiviä. Jos työmatkoilla jää ylimääräistä aikaa, yritän käyttää sen tekemällä kirjanpitoa kannettavalla tietokoneella.

Vikman kertoo haaveilleensa sähkömiehen työstä niin kauan kuin hän muistaa. Omien sanojensa mukaan hänellä on ”täyden kympin työ”.

— En osaa unelmoida hienommasta ammatista, Vikman sanoo.

Soili Pohjalainen

” O l e n n ä h n y t m y ö s k e l l o t , j o i t a p o l j e t a a n h i e m a n k u n t o p y ö r ä ä m u i s t u t t a v a l l a l a i t t e e l l a .”

Jani Laukkanen

Tuntematon nainen

K

eskiaikaisen kirkon keskiaikaisista taideteoksista on nykypäiviin asti säilynyt neljä puuveistosta.

Kolme niistä on edelleen kirkossa esillä: Neitsyt Maria lapsi sylissään, Pyhä Dominicus ja tuntematon naispyhimys.

Neljännen, Jobia esittävän, voi nähdä Kansallismuseossa.

Veistokset säästyivät vuoden 1893 tulipalolta, koska ne olivat silloin museokokoelmissa. Kirkkoon ne palautettiin konservoituina vuonna 1969.

Vanhin veistoksista on tuntematon, kruunupäinen nainen. Se on tehty Lyypekissä 1400-luvun puolivälissä. Se on siis yhtä vanha kuin kirkkokin.

Naispyhimystä ei ole tunnistettu, sillä sen alaosa on lahonnut ja kädet

puuttuvat. Niiden mukana ovat kadonneet myös niin sanotut attribuutit, eli pyhimyksen elämäntarinaan liittyvät tunnusomaiset esineet.

Historioitsija Tuomas Heikkilä on esittänyt arvauksen, että nainen olisi Katariina Aleksandrialainen. Katariina oli keskiajalla suosittu pyhimys. Hänen kerrotaan olleen 200-luvun lopussa elänyt oppinut ylhäisönainen, joka koki marttyyrikuoleman.

Jos niin on, kirkon veistoksella olisi saattanut alun perin olla tunnuksenaan teilipyörä, väline, jolla Katariina tuomittiin teloitettavaksi, mutta joka tuhoutui hänen kosketuksestaan.

Kaisa Halonen

PyHän laurin kirkko Kirkkotie 45 ●

Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitseva kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus.

●

Vuonna 1893 tulipalo tuhosi kirkon puuosat ja vahingoitti kivirakenteita. Myös kirkon keskiaikaiset maalaukset tuhoutuivat palossa.

●

Kirkko kunnostettiin arkkitehti Theodor Höijerin suunnitelmien mukaisesti vuosina 1893–94.



Pyhän n

Kivikirkon

Anssi Rauhala

K

Mikke Pöyhönen

Pyhän Laurin kirkon ulkoseinällä on kaksi suippokaarikomeroa. Niissä on luultavasti ollut maalauksia. Ne ovat suunnittelijan tekemät yksityiskohdat vain tähän kirkkoon.

aikki alkoi piispantarkastuksesta, tai oikeastaan jo kolmekymmentä vuotta aikaisemmin. Silloin piispa Maunu Tavast ja Turun tuomiokapituli olivat päättäneet, että Suomessakin oli aika siirtyä paloherkistä ja lahoamiselle aroista puisista kirkoista kiviaikaan — samalla tavalla kuin muualla katolisessa maailmassa.

Turun piispa, silloisen Ruotsin itämaan vaikutusvaltaisin johtaja, oli kutsunut Suomeen muutaman suunnittelijan. Tehtäväksi oli annettu laatia ohjelma kivikirkkojen rakentamiseksi. Oli tehty luonnoksia, mallipiirustuksia ja myös pienoismalli, kenties mallikirkko.

Sitten oli valittu rakennusmestarit. Uudenmaan kivikirkkoja rakentamaan kutsuttiin mies, josta piispa oli saanut vahvat suositukset pohjoissaksalaisten kauppa- ja kirkollisten yhteyksiensä kautta. Mecklenburgin ja Pommerin seuduilta löytyi arkkitehtuuria, joka sopi hyvin hiippakunnan oloihin.

Rakennusmestari rakensi ensimmäisen kirkon Pernajaan, sitten Porvooseen ja Sipooseen. Seuraavaksi oli Helsingin pitäjän vuoro. Maunu Tavastin seuraaja, piispa Olavi Maununpoika, otti mestarin, piirustukset ja pienoismallin mukaansa piispantarkastukselle, joita hänen piti joka kolmas vuosi alueensa seurakunnissa tehdä.

Taivaallista ja maallista hyvää Pitäjänkokouksessa piispaa odottivat muutaman tuhannen asukkaan pitäjän mahtimiehet sen eri kylistä. Paikalla oli kirkkoherra, kappalainen, pari rälssimiestä ja vauraimpien tai muuten luotetuimpien maatalojen isäntiä. Ennen tätä kokousta piispa oli toimittanut harmaassa ja rapistuvassa puukirkossa messun, joka juhlavuudellaan, arvovallallaan ja pyhyydellään oli tehnyt kirkkokansaan vaikutuksen.

Kirkkoherra ja pitäjän muu johto olivat jo valmiiksi myötämielisiä hankkeelle.

Lopullisesti asian ratkaisivat pienoismalli ja rakennusmestarin asiantunteva selostus.

Hän oli jo tarkkaan miettinyt, miten kirkko rakennettaisiin ja mistä saataisiin siihen tarvittava materiaali.

Vantaan Pyhän Laurin kirkko rakennettiin noin vuosina 1455–1460 1455 1456 1457 ●

● ●

Painokoneen keksijä, saksalainen Johannes Gutenberg painoi ensimmäisen Raamatun.

Galixtus III nimitettiin paaviksi.

Englannissa alkoi Ruusujen sota, kahden aatelissuvun valtataistelu.

●

Ruotsin, Norjan ja Tanskan pohjoismainen Kalmarin unioni oli hajaannuksen tilassa valtataistelun vuoksi.

Turun piispa, Pariisissa opiskellut Olaus Magni eli Olavi Maununpoika, oli valtakunnan mahtimiehiä.

●

●

Bysantin valtakunta tuhoutui, kun turkkilaiset valloittivat Konstantinopolin, nykyisen Istanbulin.

Halleyn komeetta ohitti maan. Keskiajalla komeettoja pidettiin ennusmerkkeinä.

●

●

Tanskan kuningas Kristian I nousi myös Ruotsin kuninkaaksi. Piispa Magnus osallistui valintaan.

Eerik Tott valtasi Suomen linnat Kristianin kilpailijoilta.

1458 ● ●

Pius II valittiin paaviksi.

Turkkilaiset eli osmanit ryöstivät Ateenan ja Akropoliin.

n Laurin kirkko nousi nopeasti

n rakentaminen oli pitäjän yhteinen ponnistus, joka vaati huolellista suunnittelua.

Paikallista savea ja irtokiviä Kirkon rakentamiseen tarvittavasta materiaalista suurin osa saatiin paikkakunnalta. Jokaiselle talolle annettiin tehtäväksi toimittaa osuutensa puutavarasta, hiekasta ja kivistä.

Jääkausi, josta sen aikaisilla ihmisillä ei ollut mitään tietoa, oli tehnyt ison työn materiaalien saatavuuden eteen. Kivilouhoksia ei tarvittu, sillä jään kallioista irti rapauttamia ja kuljettamia irtokiviä löytyi joka paikasta. Niitä käytettiin aidoissa, rakennusten kivijaloissa ja

kellareissa, mutta silti niitä riitti metsissä ja pelloilla riesaksi asti. Suurin työ oli kivien kuljettamisessa kirkolle, tuo aika oli pois muista töistä.

Hiekkaa ja savea tiilitehtaan tarpeiksi löytyi lähistöltä. Savikerrostumista oli pitänyt huolen alueella jääkauden jälkeen vellonut litorinameri.

Kirkon rakentamiseen tarvittiin jopa 150 000 tiiltä. Ulkomailta tullut tiilimestari paikkakunnalta haalittuine apulaisineen aloitti työnsä jo ennen kuin kirkon työmaalla tehtiin ensimmäiset lapionpistot. Jokainen tiili painoi 3–5 kiloa, joten niiden kuljettaminen tehtaalta kirkolle oli melkoinen urakka.

Puukirkko, jonka paikalle uusi rakennus nousi, piti purkaa pois. Sitten rakennusmestari, joka oli varsinainen kaikentietäjä, valvoi kuinka perustuksia alettiin rakentaa entisen kirkon ympärille.

Laastia varten piti hankkia kalkkia Virosta, Saksasta, Englannista tai Gotlannista. Joka tapauksessa kalkkia tarvittiin paljon, tuhansia tynnyreitä. Sitä kuljetettiin kesällä lastiveneillä Vantaanjokea pitkin ja talvella reellä. Lisäksi tavarankuljetuksessa käytettiin hevos- ja härkävankkureita.

➞

jatkuu seuraavalla sivulla

1459 ●

Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Pommerin entinen kuningas Eerik Pommerilainen kuoli.

1460 ●

●

Portugalilaiset löysivät Kap Verden saaret ja purjehtivat Sierra Leonen rannikolle ensimmäisinä eurooppalaisina.

Piispa Olaus Magni kuoli. Hänen tilalleen valitaan piispaksi Conradus (Konrad) Bitz.

Mikke Pöyhönen

Kokouksessa tehtiin päätös kirkon rakentamisesta. Se oli myös muiden pitäjäläisten etu. Vaikka työ vaatisi rahaa ja valtavasti työtä, ajat olivat nyt suotuisat ja viime vuosien sadot hyviä. Sekä ruotsinkielinen enemmistö että harvalukuisempi suomenkielinen väki olivat asiasta samaa mieltä. Kun jotain näin suurta ja kaunista rakennettaisiin Jumalan kunniaksi, niin totta kai siitä seuraisi suuri siunaus pitäjän väelle.

Eikä sekään haitannut, että kirkko toisi pitäjälle mainetta ja myös maallista mammonaa.

Pidettäisiinhän kirkonkylässä markkinoita, joihin varmasti tulisi paljon väkeä hämmästelemään uutta temppeliä.

— Tämä laasti on 1900-luvulta, syvemmältä saumojen alta voisi löytyä keskiaikaista laastia, kertoo Markus Hiekkanen.

Harmaakivikirkko oli kermanvalkoinen

S

uomessa puhutaan keskiaikaisista kivikirkoista harmaakivikirkkoina ja pidetään niitä suomalaisuuden ilmentyminä. Niiden karu estetiikka viehättää silmää, eikä moni varmaan haluaisi, että kirkot olisivat kermanvalkoisiksi rapattuja.

Sellaisia ne kuitenkin keskiajalla olivat.

— Jos keskiajan rakentajat olisivat nähneet nykyisen Pyhän Laurin kirkon paljaan

kivipinnan, he olisivat ajatelleet, että kirkko on päästetty rappiotilaan. Vielä 1700-luvulla kirkkojen rappausta ja valkosivelyä ylläpidettiin jatkuvasti, mutta sitten se jostain syystä loppui, kertoo tutkija Markus Hiekkanen.

1800-luvun loppuun mennessä rappaus oli lähtenyt useimmista kirkoista. Kansallisromantiikan hengessä alettiin puhua harmaakivikirkoista. Niihin kytkettiin kansan

luonteenlaatu: suomalaiset ovat karuja ja sitkeitä.

— Keskiajalla harmaakiven jättäminen ulkopinnaksi olisi kuitenkin ollut esteettisesti mahdotonta. Kalkkipinta tehtiin myös siksi, että se suojasi kirkkoa kivien väliin tihkuvalta kosteudelta. Saumojen väliin kiven pintaa pitkin tunkeutuva vesi murtaa jäätyessään laastia ja saumat alkavat irvistellä, selittää Hiekkanen.

Kirkko vanheni 50 vuodella

V

uonna 1994 Vantaalla vietettiin Pyhän Laurin kirkon 500-vuotisjuhlia. Tänä vuonna tämä pääkaupunkiseudun vanhin rakennus täyttääkin 550 vuotta.

Pyhän Laurin kirkko tulipalon jälkeen Jac Ahrenbergin maalaamassa akvarellissa.

Kirkko paloi 1893

J

uuri ennen sunnuntain jumalanpalvelusta 7.5.1893 Helsingin pitäjän kirkossa syttyi tulipalo. Se tuhosi kaikki kirkon puiset rakenteet, vain kiviseinät ja holvit jäivät pystyyn. Viereisen kellotornin puurakenteet paloivat myös, mutta tulen leviäminen kirkonkylään onnistuttiin estämään.

Palo sai ilmeisesti alkunsa kirkon lämmityslaitteista, kuumailmauuneista. Niistä johti lattian alle lämmityskanavia, jotka kylmimpinäkin

➞ Ammattimiehiä ulkomailta Rakennusmestari oli aikansa huippuammattilainen, joka osasi lukea ja kirjoittaa laskemisesta puhumattakaan. Näitä taitoja hän oli kenties oppinut kirkon koulussa kotikaupungissaan.

Rakennusmestari oli yhdistelmä arkkitehtia, insinööriä ja jopa geologia. Hän oli työmaalla kiistaton työnjohtaja, jota kunnioitettiin. Ammattitaito oli opittu käytännön työssä etenemällä oppipojasta kisälliksi ja lopulta mestariksi. Hänen isänsä tai setänsä saattoi olla saman alan ammattilainen.

Huippumies sai hyvän palkan, majoituksen pappilassa ja viiniä oluen sijasta.

Muita rakennustöissä tarvittavia ammattilaisia olivat muurarit, joista joku saattoi olla myös Suomesta. Heitä tarvittiin 4–10. Vaikein rakennusmestarin johdolla tehty työ oli kirkon katon holvaus, joka oli varsinainen taidonnäyte. Siinä käytettiin puista vormua, jonka päälle tiilet ladottiin. Kun rappaus kuivui, saatiin tukeva katto, joka ei hevin murru ainakaan ylhäältäpäin. Kirkon holveihin tehtiin kauniit ruodut.

Muurarimestarit myös viimeistelivät kirkon ulkoasun rappaamalla sen kermanvalkoiseksi ja maalaamalla sen seiniin koristeeksi yksinkertaisia maalauksia. He maalasivat sisälle myös 12 vihkiristiä. Sisämaalauksiin, jotka tuhoutuivat satoja vuosia myöhemmin tulipalossa, palkattiin taiteilija, sillä ne olivat hienompia.

Tiilenteossa tarvittiin ammattimiestä ja myös seppä oli ammattilainen.

Työmaalla ahersi satakunta henkeä Palkattuja ammattilaisia oli siis niukalti, mutta pitäjässä oli väkeä, jotka osasivat tehdä käsillään vaikka mitä. Kirvesmiehiä esimerkiksi ei tarvinnut hankkia ulkopuolelta, he tekivät kirkolla talonsa päiväurakkaa. Kaikki muurauk­ sessa, tiilenteossa, tavaroiden kannossa ja kuljetuksissa tarvittava apu saatiin kylistä.

Jokaisella muurarilla oli apunaan hanslankari antamassa välineitä sekä laastinkantaja ja tiilenkantaja. Kivien nostamisessa paikoilleen aluksi käsin ja sitten korkeammalle puisilla vinsseillä tarvittiin väkeä. Kalkin sekoittami-

10

pakkaspäivinä nostivat kirkon sisälämpötilan 5–6 asteeseen.

Kirkko kunnostettiin nopeasti. Korjaustyöt suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer. Kirkkosali rakennettiin kokonaan uudelleen 1800-luvun lopulla muodissa olleen uusgoottilaisen tyylin mukaan. Lopputulos eli nykyinen Pyhän Laurin kirkko on ainutlaatuinen yhdistelmä keskiaikaa ja uusgotiikkaa.

Uusgoottilaista tyyliä edustavat suippokaari-

sessa, puuosien veistämisessä ja työstämisessä oli mukana kymmeniä ihmisiä.

Enimmillään rakennustyömaalla oli yhtä aikaa jopa satakunta henkeä. Lisäksi paikalla kävi huoltoväkeä tuomassa ruokaa, juomaa ja tarvikkeita. Joukkoon mahtui myös satunnaisia ohikulkijoita ja katselijoita. Markkina-aikaan saatettiin tarvita asemiehiä tunnelmaa rauhoittamaan, sillä ison työmaan liepeillä sattui ja tapahtui.

Kirkkoa ympäröi rakennusaikana rakennustelineiden, tikkaiden ja porrasluiskien metsä.

Suurimmat kivimuuriin laitetut kivet painoivat 300–500 kiloa, mutta lisäksi tarvittiin pienempiä kiilakiviä. Muurista tehtiin pari metriä paksu, mutta kivet, joita lohkottiin sellaisiksi, että laasti niihin tarttui, ladottiin vain reunoille. Kivireunojen keskelle kaadettiin kottikärryistä vetelää kalkkilaastia, pieniä kiviä ja tiilimurskaa. Laasti valui rakoihin ja siitä sotkettiin seipäillä ilmakuplat pois. Sisustasta tuli kuivuessaan kivenkovaa.

Holvikaton päälle rakennettiin puusta ja pirteissä vuolluista paanuista katto.

Ikkunat ja ovet tehtiin saman tien, jotta kosteus pysyisi ulkona.

Työ vei muutaman kesän Pyhän Laurin kirkkoa ei rakennettu vuosikymmeniä. Työ piti tehdä mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja taloudellisesti, ja sen keskiajan ihmiset osasivat.

Verovaroja kirkkoa varten kerättiin jo etukäteen. Niitä tarvittiin tarvikkeisiin, ammattimiesten palkkoihin ja työn vaatimiin Turun matkoihin. Työ tehtiin taloille jaettuina päivätöinä ja urakoiden määrät suhteutettiin talojen kokoon, varallisuuteen ja väkimäärään.

Aikaa ei ollut hukattavaksi, sillä rakennustyömaalla ahertavien ihmisten työpanos oli poissa jokapäiväisen elannon hankkimisesta.

Rakennuttajan edustajana toiminut kappalainen joutui käymään lukemattomia neuvotteluja paikallisten asukkaiden ja ammattimiesten kanssa.

Ensin rakennettiin sakasti, sen jälkeen runkohuone vesikattoon asti ja sitten asehuone.

Nimestään huolimatta asehuone oli ennen kaikkea sisäänkäynti maallisesta pyhään. Siellä toimitettiin esimerkiksi kastetta edeltävä saa-

set ikkunat, jotka ovat aiempia ikkunoita suuremmat, saarnastuoli, penkit ja lehterit. Holvimaalausten malleina ovat olleet Pariisin Notre Dame ‑kirkon koristefriisit.

Tulesta saatiin pelastetuiksi alttaritaulu, kynttiläkruunut, messinkilampetit ja messuvaatteet.

Kirkkoon tehtiin tervatun paanukaton sijasta peltikatto. Myös kellotapuli rakennettiin uusiksi.

Kunnostettu kirkko vihittiin uudelleen käyttöön helluntaina 1894.

tanan poismanaaminen, sillä katolisen kirkon opetuksen mukaan perisynti asui jokaisessa.

Rakennustöitä voitiin tehdä vain kesällä, parasta aikaa oli toukokuusta syyskuuhun.

Laastin kuivumiseen tarvittiin yli viiden asteen lämpötila. Yhtenä kesänä urakkaa ei saatu tehtyä, vaan kenties pidettiin välivuotta muiden töiden takia. Mutta viimein neljän tai viiden kesän jälkeen kirkko oli valmis.

Mykistävä kirkon vihkiminen Keskellä peltoaukeaa kohonnut kolmekymmentä metriä korkea kirkko herätti kunnioitusta. Mitään niin suurta ei pitäjään ollut koskaan rakennettu, eikä rakennettaisi satoihin vuosiin. Kirkko hohti valkoisena jo kaukaa, sillä kirkkolain mukaan sen ympärillä ei saanut olla puita.

Piispa, joka saattoi olla jo Konrad Bitz, sillä Olavi Maununpoika kuoli helmikuussa 1460, seurueineen vihki kirkon. Väki seurasi toimitusta mykistyneenä ja kertoi siitä jälkeläisille sukupolvien ajan.

Juhla kesti useita päiviä. Osaan vihkimismenoista osallistui koko kirkkokansa. Se kiersi piispan seurueen perässä monta kertaa kirkon ympäri. Sitten piispa astui muutamien pappien kanssa kirkkoon ja ovet suljettiin.

Kirkon sisäpuolella piispa teki joukon rituaaleja, jotka oli salattu rahvaalta. Hän muun muassa piirsi kahteen kirkon lattialle tehtyyn hiekkaristiin piispansauvallaan kreikkalaiset ja latinalaiset aakkoset ja voiteli vihkiristit.

Kirkosta tuli erityisen pyhä tila, kuin Jerusalemin temppeli, jonne tehty pyhiinvaellus oli siunaukseksi. Satojen vuosien ajan pitäjäläisiä myös haudattiin lattian alle, olihan se paikka lähimpänä Jumalaa.

Pyhyyttä lisäsi se, että kirkon alttarin suojiin muurattiin Pyhän Laurentiuksen pyhäinjäännös.

tekstit Pauli Juusela

Lähteet: Markus Hiekkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla. Marja Terttu Knapas (toim.): Vantaan Pyhän Laurin kirkko 500 vuotta. Simo Heininen: Turun piispat Pyhästä Henrikistä Mikko Juvaan. Seppo Zetterberg: Suomen historian pikkujättiläinen. Jukka Hako (toim. ): Helsingin pitäjän vuosikirja 2007.

Arkeologi ja keskiajan kivikirkkojen tutkija Markus Hiekkanen, millä perusteella kirkko vanheni?

— Pyhän Laurin kirkko on yksi harvoja kirkkoja, jotka vanhenivat Suomen keskiajan kivikirkkoja käsitelleessä väitöskirjatutkimuksessani. Kun kävin läpi kaikki kirkot, muodostui muutamien kirkkojen ryhmä, joilla on niin paljon yhteisiä piirteitä, että niiden täytyy olla saman suunnittelijan tekemiä. Hän on toiminut rakennusmestarina Pernajan, Porvoon, Sipoon, Pyhän Laurin, Pyhtään ja mitä ilmeisimmin myös Vehkalahden kirkon rakennustöissä.

Mihin kirkkojen ajoitus perustuu?

— Kirkoista Pernajan, Pyhtään ja Sipoon kirkot pystyttiin ajoittamaan dendrokronologisella menetelmällä, joka on hyvin tarkka ja luotettava. Muut kirkot ovat monien piirteidensä mukaan aivan selvästi saman suunnittelijan, eli niin sanotun Pernajan mestarin kädenjälkeä. Vanhin on Pernajan kirkko 1430-luvulta.

— Pyhän Laurin kirkon aikaisempi ajoitus perustui testamenttilahjoitukseen, jossa seurakunnalle oli 1490-luvun lopussa lahjoitettu hiukan viljaa. Sillä ei ole mitään merkitystä todellisen ajoituksen kanssa.

Mitä tarkoittaa dendrokronologinen menetelmä?

— Puulustoajoitusta. Puun, Suomessa lähinnä mäntyjen, kasvu on kunakin vuonna omanlaisensa.

Menetelmää voidaan luotettavasti soveltaa kirkon puuosiin, jotka ovat kiinni sellaisessa paikassa, ettei niitä ole voitu myöhemmin vaihtaa. Toisin sanoen puuhun, joka on kokonaan tai lähes kokonaan muurin sisällä.

Miksi menetelmää ei voitu soveltaa Pyhän Laurin kirkossa?

— Koska vuoden 1893 palossa kaikki tällainen puuaines tuhoutui.

Millaisia merkkejä kirkon suunnittelija on kirkkoon jättänyt?

— Pernajan mestarin kädenjäljen tunnistaa parhaiten kirkon hienosta päätykoristelusta. Hän on käyttänyt kaikissa mainitsemissani kirkoissa selvästi samanlaista sapluunaa, toki hiukan soveltaen.

— Lounaisnurkan muurin sisällä on hieman kirkkotilaan työntyvä uloke, jonka sisällä kulkee kierreportaikko. Sen avulla pääsee kirkon ullakolle. Sitä on tarvittu kattorakenteiden kunnon tarkastamiseen.

— Asehuoneen päädyssä, joka on tuhottu ja rakennettu uusiksi, on ollut koristelu. Lisäksi siinä on ollut ulkosaarnatuoli alkuperäisen oviaukon yläpuolella aivan kuten Sipoon kirkossa.

— Pyhän Laurin kirkossa oli myös kuoriholvissa rakennusmestarin ”allekirjoitus” eli 28-jakoinen tähtiholvi. Kun kirkko korjattiin palon jälkeen, siitä valitettavasti tehtiin 12-jakoinen aikansa yhtenäisen tyyli-ihanteen vuoksi.

Sellaista se on

Veikko Somerpuro

www.aktia.fi

Juha Seppälä: Takla Makan.

WSOY 2010.

KAHDEN PROSENTIN TALLETUSKORKO MYÖS SINULLE

Talletusaika 12 kk. Yksi nosto ilman kuluja 3 kk:n jälkeen. Minimitalletus 10 000 euroa. Lisätietoja Aktia Pankin konttorista tai www.aktia.fi.

Tervetuloa!

Aktia Tikkurilassa, puh. 010 247 6100* Aktia Flamingossa, puh. 010 247 6120* Aktia Myyrmäessä, puh. 010 247 6130* *kiinteästä linjasta 0,08 €/puhelu + 0,06 €/min., matkapuhelimesta 0,08 €/ + 0,17 €/min.

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Juha Seppälän uuden kirjan erikoinen nimi, Takla Makan, on lainattu kiinalaiselta hiekka-aavikolta, joka on yksi elämälle vihamielisimmistä paikoista maapallolla. Kirja koostuu kahdesta itsenäisestä, mutta toisiaan sivuavasta kertomuksesta. Äänessä on kaksi miestä, joiden elämä on kutistunut ja kapeutunut menetysten myötä.

Nimikertomuksen päähenkilö on kuusikymppinen, eläkkeellä ja vakavasti sairas. Kun vaimo haluaa eron, mies irrottautuu ja muuttaa yhdentekevään pikkukaupunkiin elääkseen elämänsä loppuun. Ehkä luopuminen ei olisi kovin tuskallista, toteaahan mies, että ”elämässäni ei ollut tapahtunut mitään, minkä jälkeen olisin tuntenut hurjaa iloa siitä, että olen elossa”.

Koko kertomuksen tematiikka kiteytyy hienoon kuohuviinipulloon, joka mieheltä jäi vuosituhannen vaihteessa avaamatta ja joka siitä saakka on odottanut tarpeeksi suurta juhlapäivää. Ehkä sitä päivää ei tule. Tai ehkä jokainen hiljainen ja tyhjä päivä on se päivä. Ehkä elämä ei huipennu vaan hiipuu.

Kuitenkin, etsimättä ja pyytämättä, miehen elämä Kir täyttyy vielä valoisaksi hetkeksi.

Ristin tie -kertomuksen päähenkilö on keski-ikäinen, työttömäksi jäänyt mies, jonka henkilöhistoriaan kuuluu kaksi avioeroa ja muita kariutuneita suhteita. Nyt hän treenaa salilla jaksaakseen kantaa ristiä: onttoa elämäänsä, mutta

Juha Seppälä. myös pääsiäisnäytelmän Jeesuksen rooliin kuuluvaa painavaa puuristiä.

Jeesuksen rooliin valmistautuminen ajaa hänet miettimään kuolemaa — omaansa ja Jeesuksen — ja elämän hetkellisyyden ja turhuuden painoa. Risti on raskas kantaa, ja vielä raskaammaksi sen tuntuu tekevän se, että jokainen kantaa vain omaa taakkaansa, yksin.

jat

Takla Makanin kaksi kertomusta ovat hienointa, harkituinta ja kirkkainta Seppälää aikoihin.

Poissa on liioiteltu inhorealismi ja osoitteleva satiiri. Kertomukset toimivat kuin uutiskuvat: onhan niissä synkkyyttä ja rujoutta, mutta sellaiselta täällä maailmassa aika usein näyttää.

Kaisa Halonen

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan?

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150

HERÄNNÄISSEURAT Ke 11.8. klo 18 Veisuut Paavolan srk-kodilla, Aittatie 1, Hyvinkää.

Klo 19 Pihaseurat Elina Miettisellä, Kaavintie 8, Vapaala.

www.esperi.fi

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

hoiva www.

Koulutuspäivä terveydenhuollon työntekijöille

VOIMAVAROJA ARKEEN

www.debora.fi

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

1

50 56

9) 77

0 puh. (

Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

600

750 5

09) 7 0 tai (

ti 7.9. klo 12-16 Simonkoti, juhlasali Simontie 5, Vantaa

klo 12-14

Tanssin portaat -työpaja Ohjaaja Hanna Brotherus

klo 14

Kahvitarjoilu

klo 14.30-16

Toiminnallista työskentelyä

Mukaan mahtuu 20 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot 27.8. mennessä Elina Piippo, elina.piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

.fi

julkaisija Vantaan seurakunnat. kusTanTaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

ToimiTus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, ☎ 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

ToimiTuksen siHTeeri Arja Vasara, ☎ 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

PääToimiTTaja Pauli Juusela, ☎ 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi.

ToimiTusPäällikkö Heli Kulmavuori, ☎ 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

ToimiTTajaT Hanna Antila, ☎ 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoiTusmarkkinoinTi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 754 2361. ilmoiTusHinTa mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoiTusTen vasTaanoTTo ja valmisTus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi.

ToimiTusneuvosTo Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos eT ole saanuT leHTeä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

11

Jani Laukkanen

Rauhaa!

Palvelukseen halutaan

K Tilaa ilmainen

Espoo: Timo Röyskö gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

ynttilälyhdyt syttyvät perjantaina 6.8. eri puolilla maailmaa — ja myös Korson Ankkalammella — Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten uhrien muistoksi ja rauhan puolesta. Maailmanlaajuisen tapahtuman viesti on ”Ei koskaan enää”.

Tapahtuma alkaa kello 20 Korson kirkossa, jossa esiintyvät Johanna Kurkela, laulu, ja Tomi Aholainen, piano. Tilaisuudessa puhuu Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen, joka siirtyy syksyllä vuodeksi Yhdysvaltoihin Religions for Peace -järjestön palvelukseen.

Kirkosta kuljetaan Ankkalammelle. Kelluvia Hiroshima-kynttilöitä on mahdollisuus ostaa ja sytyttää rauhanrukouksen merkiksi.

Laulaja Johanna Kurkela toimii myös Kirkon ulkomaanavun Toivon lähettinä.

Paikalla lauletaan yhdessä muutama laulu ja rukoillaan kirkkoherra Kari Pekka Kinnusen kanssa rauhanrukous.

Hautauspalveluja

Myydään HYVÄÄ MULTAA

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto

Tilaa ilmainen

kylpyhuonekartoitus nyt!

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Helsinki: Petri Takkula gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi

Kotipalvelu Ruoholahdenkatu 12, Helsinki Lilja ●

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

p. 050 569 0477 Kodin remontit ja uudisrakennukset, suuret ja pienet, alusta loppuun.

Pitkäaikaisella kokemuksella ja ammattitaidolla.

Huomioikaa kotivähennys.

TipTop Rakennus Oy P. 045 634 7858 e-mail: esa.kokkonen@kolumbus.fi

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

●

●

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

Yksilöllisesti, luotettavasti, ammattitaidolla.

Kerron mielelläni lisää: Maarit 040 529 7755 toimisto@njkpalvelut.net

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0821 `/puh + 0,119 `/min)

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Myydään hautakiviä HAUTAKIVEN kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 3,50€/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan

Sirkka-Liisa Helenius

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Koulutusta

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

LUOTETTAVAA KOTIAPUA VANHUKSILLE EDULLISESTI Fylli-tädin kotiapu p. 050 4066 317

Säännölliset elämäntavat omaava aviopari etsii 1h+k/2h+k EDULLISTA kotia. 041 726 3925.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

HUONEISTOCENTER OY

p. 504 2245, fax. 504 3490

1

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Unikkotie 5, Vantaa

Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä Puh. (09) 854 8937 J-V Lammi Oy

Ostetaan

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Hiroshiman muistoilta pe .. klo  Korson kirkossa. Vapaa pääsy.

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkoHerranvirasTo Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto on ma ja pe suljettu 13.8. asti.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ti–to klo 10–14.

Kahvio on suljettu 16.8. asti.

diakoniaToimisTo Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Konfirmaatiomessu Hankasalmi 3 la 7.8. klo 12. Salla Poropudas, Jouko Saari.

Messu su 8.8. klo 11. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Heli Peitsalo.

Tule luovuttamaan verta ke 11.8. klo 14–19 Suomen Punaiselle Ristille. Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–65-vuotias ja painaa vähintään 50 kiloa. Uuden luovuttajan tulee olla alle 60-vuotias. Miehet voivat luovuttaa verta kahden ja naiset kolmen kuukauden välein. Verenluovuttajan tulee todistaa henkilöllisyytensä virallisella henkilötodistuksella.

Konsertti la 14.8. klo 18. Vieraaksi tulee kuoro, jossa on laulajia Kanadasta ja Yhdysvalloista. Kuoroa johtaa Terhi Miikki-Broersma ja illan juontaa Hakunilassa aikoinaan palvellut pastori Jukka Joensuu.

Ryhmätoimintaa yksinhuoltajaperheille alkuinfo ti 24.8. klo 17.30. Ryhmä on tarkoitettu perheille joissa on niukat taloudelliset resurssit. Lisätietoja löytyy www.pienperhe.fi/Lapsilisa.php.

Taiteilija Marjatta Haapamäen maalauskurssit alkavat. Kokoontumiskerrat ovat 7.9., 14.9. 21.9., 5.10., 12.10. ja 19.10., sekä 11.1., 18.1. ja 25.1. Ryhmä kokoontuu ti klo 18–20.30. Yhden kurssin hinta 21 euroa sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen. Ilmoittautuminen virastoon p. 830 6500.

länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone on tauolla ja toiminta käynnistyy taas elokuun lopussa.

Iltamessu su 8.8. klo 18. Pirkko Yrjölä.

Omaishoitajien ryhmä aloittaa ti 24.8. klo 13–14.30. Aiheena omaishoitajan arki, paikalla diakoni Elina Vepsäläinen.

Diakoniatyön viikkotoiminta mm. Matala kynnys alkaa viikolla 34.

PyHän annan lasTenkirkko Koulutie 11

Syystempaus perheille la 11.9. klo 10–13. Lasten vaatteiden ja tarvikkeiden kirppis, ongintaa, herkkuja, kurkistus kirkkoon, arpajaiset. Pöytävaraukset virastoon 1.8. alkaen puh. 09 830 6500.

Hinta 5 euroa / pöytä maksetaan virastoon etukäteen. Tuotto lastenkirkon kummilapsen, ugandalaisen Godfreyn hyväksi.

nuorille Grillepaani tiistaisin klo 18–21.

Hyvällä säällä grillaamme pihalla kesäisiä herkkuja, pelailemme ym. Sateen sattuessa olemme sisällä Vaaralan kirkolla.

Jengi-ilta perjantaisin klo 19–22.

Tule mukaan kahvittelemaan, pelaamaan ja viettämään iltaa yhdessä Vaaralan kirkon alakertaan.

muuTa Äitiseminaari Holmassa 18.–

19.9. Teemana Sukupuu – avain oman elämän ymmärtämiseen.

Mukana perheneuvoja Kirsti Ijäs sekä improvisaatioteatteri Pyhä solmu. Seminaarin hinta 38 euroa. Ilmoittautuminen virastoon 830 6500, kerro samalla varaatko maksullisen hieronnan.

k asTeTTu Timothy Adam Crabbe, Kleoniki Maija Mikaela Xenos, Viola Lilja Adele Helenius, Tuomas Kari Forsberg, Väinö Oiva Ilmari Loikkanen, Oona Emilia Koski, Arttu Alex Antero Ahorinta, Ruusu Emilia Lämsä, Pinja Kastehelmi Kontio, Milja Adele Aittamaa, Nooa Elias Aulanko, Aino Helmi Ester Heiskanen, Roope Veikko Samuli Hynni, Hulda Leia Loretta Keskinen, Daniela Isabella Lindström, Tuomas Benjamin Luokkala, Lasse Urho Marjasalo, Aada Eveliina Sinkman, Kaapo Onni Tapani Sundell, Ami Daniel Velin, Santtu Oskari Åkerberg, Amani Devon Kiloba, Iita Elina Ylijääski, Ingrid Taimi Aurora Hietamies, Leevi Olavi Holmberg, Elma Lyydia Haunia, Elsa Peppinella Soivi, Roope Antti Valtteri Salokangas, Veera Olivia Näppi, Nia Alexia Pulkkinen, Meeri Olivia Hartikainen, Lasse Markku Huostila, Tuomo Ilmari Huostila, Milan Arthur Lionel Clewer, Roni Eelis Olavi Turunen, Benjamin Paavo Joonatan Dachinger, Jimi Aron Sebastian Lampinen, Ukko Elias Ilmari Tuominen, Sara Maarit Musakka, Nea Lumia Korri, Emma Anneli Riittiö, Nelli Aada Eleonora Perälahti,

avioliiTToon kuuluTeTTu Jarno Kalevi Nurmenvaara, Suomenniemi evl ja Tanja Kristiina Helenius, Pasi Tapani Luoto ja Eija Kaarina Kojo, Erno Pekka Hasanen ja Vilma Linnea Risunen, Jarno Tomi Johannes Joenpolvi ja Terhi Lotta Annukka Liukko, Ilkka Ilmari Loikkanen ja Jenni Annika Mikkonen, Jussi Petteri Haverinen ja Mira Hannele Keitaanniemi, Aleksi Albert Juutinen ja Henna Elise Maavuori, Vesa Matias Joutsa ja Taru-Tuulia Agge, Tomi Juhani Asser Salin ja Nina Susanna Baarman, Miikka Joakim Selin ja Hanna Maria Kanerva, Juha Pekka Roisko ja Liisa Susanne Loikkanen.

HauTaan siunaTTu Petri-Olavi Pajulinna 90 v, Elsa Vappu Leinonen 79 v, Kirsti MaiLiisa Hindsberg 77 v, Jaakko Olavi Toivoniemi 70 v, Pasi Olavi Viertonen 66 v, Jorma Antero Ranta 64 v, Pertti Keijo Ensio Yli-Ollila 62 v.

Hämeenkylä kirkkoHerranvirasTo Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 1.6.–31.8. keskiviikkoisin klo 9–11.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko

5.8.–12.8.

Saikkonen, ohjaus. Liput 8/5 e, S-etukortilla 6/3 e.

Konsertti, Vantaan musiikkijuhlat, De Angelis to 12.8. klo 18. Anneliina Koskinen, laulu ja soittimet. Liput 8/5 e, S-etukortilla 6/3 e.

Konsertti, Vantaan musiikkijuhlat, Suite & Chaconne pe 13.8. klo 18. Anna-Maaria Oramo, cembalo. Liput 8/5 e, S-etukortilla 6/3 e.

Kirkkomaajuhla, muualle siunattujen ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin paljastaminen su 22.8. klo 18 Hämeenkylän kirkkomaalla.

Kuvanveistäjä Jorma Lehtosen veistoksen paljastaa Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki.

lammaskuja 2 B kerHoTila Avoimet Ovet tiistaisin klo 13– 15.

muuTa Pihaseurat keskiviikkoisin klo 19.

11.8. Elina Miettisellä Vapaalassa, os. Kaavintie 8, mukana Samuli Korkalainen ja Hannu-Pekka Heikkilä. 18.8. Mariitta Savolaisella Hämevaarassa, os. Veitsitie 15, mukana Anna-Kaisa Inkala ja Hannu Lehtikangas.

Pyhän Laurin vaellus la 7.8.

Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 14 ja Vapaalan seurakuntatalolta klo 14.10. Kohtaaminen Vantaankoskelta lähteneitten kanssa Vantaankosken sillalla noin klo 16.

Hernekeittoateria Pyhän Laurin kirkolla noin klo 18.30. Kasvisruokavaliota noudattavia pyydetään varaamaan mukaan omat eväät.

Huom! Pyhän Laurin kirkolta ei ole järjestetty yhteiskuljetusta takaisin kotiin. Tarkista esimerkiksi bussilinjan 55 aikataulu kotimatkaa varten. Lisätiedot seurakuntapastori Jaakko Kara, p. 050 526 8706, jaakko.kara@evl.fi. Varustaudu matkaan juomapullolla, säänmukaisella varustuksella, hyvillä kengillä ja letkeillä leukaperillä.

k asTeTTu Jimi Emil Julius Piisku, Eeli Onni Henrikki Janhonen, Vera Alina Johanna Paulasuo, Kerttu Elsa Matilda Palsala, Lilja Sofia Annika Pyylampi, Alex Pauli Petri Nurmi, Miro Daniel Lehtinen, Eero Aksel Valkeinen, Miisa Lumina Salonen, Atte Oskar Mykrä, Henna Tuula Amalia Kauppila, Eetu Henri Artturi Penger, Leo Toivo Eliel Elo, Eliel Onni Anselmi Toivonen, Pihla Minea Koli, Olli Erik Kanninen, Liisu Mirjami Malinen, Max Emil Marius Lassila, Jonne Jaakko Jarnonpoika Friman, Elsa Martta Sofia Sjöström, William Sami Matias Patteri, Roni Juhan Paajanen, Tinja Helmi Emilia Ahonen, Emilia Eila Maria Aaltonen.

avioliiTToon kuuluTeTTu Jouni Mikael Poutanen ja Taina Tellervo Vikeväinen, Mika Ville Rapa ja Sini Johanna Rajapaju, Antti Antero Äikäs ja Emilia Johanna Flinkman, Jukka-Petri Hietanen ja Minna Liisa Laakkonen, Juha-Pekka Ossi ja Tiina Tuulikki Heiskanen, Jani Juha Pakarinen ja Leena Maria Parviainen.

HauTaan siunaTTu Iida Maria Hurskainen 84 v, Mauno Juhani Törmikoski 71 v, Terttu Emilia Usmi 59 v, Timo Juhani Paatsema 58 v.

Auratie 3, p. 830 6459

Messu su 8.8. klo 10. Saarna Kersti Rantasalo, liturgia Jaakko Rantasalo ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Konsertti, Vantaan musiikkijuhlat, 30-vuotisjuhla Bachin huilusonaatein ti 10.8. klo 18.

Petra Aminoff, traverso, ja Annamari Pölhö, sello. Liput 8/5 e, S-etukortilla 6/3 e.

Konsertti, Vantaan musiikkijuhlat, La Donna Barbara ke 11.8. klo 18. Katja Juhola, sopraano, Minna Nyberg, sopraano, Marianna Henriksson, cembalo, Janne Myllylä, tanssija, ja Ville

Korso kirkkoHerranvirasTo Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 11–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Äitiseminaari 18.–19.9. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Ohjelmassa muun muassa Kirsti Ijäksen alustus Sukupuu — avain oman elämän ymmärtämiseen, improvisaatioteatteria ja äitimessu. Hinta 38 e. Ilmoittautuminen Hakunilan kirkkoherranvirastoon 17.8. mennessä p. 09 830 6500. diakoniaToimisTo Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

korson kirkko ja

seurakunTakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Hiroshiman muistoilta pe 6.8. klo 20, Johanna Kurkela, laulu, Tomi Aholainen, piano, Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen ja Kari Pekka Kinnunen. Vapaa pääsy. Kirkosta siirrymme Ankkapuiston lammelle sytyttämään kynttilöitä.

Pyhän Laurin vaellus la 7.8. Korsosta Pyhän Laurin kirkolle. Alkuhartaus seurakuntakeskuksen kappelissa klo 15. Matkan pituus n. 13 km ja sen voi taivaltaa kävellen tai sauvakävellen. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 830 6550 to 5.8. mennessä. Ota mukaan vesipullo ja säähän sopivat varusteet. 550 vuotisjuhliaan viettävällä Pyhän Laurin kirkolla klo 18 ehtookellot ja soppatarjoilu, klo 18.30–19.15 Taizé-lauluja kirkossa, klo 19.15–20.15 konsertti ja hetkipalvelus. Corvus Laurencij -kuoro ja Vox Silentii -lauluyhtye esiintyvät. Kaksikielisen hetkipalveluksen ohjaavat pastorit Tarja Korpela ja Kaj Andersson. Bussikyyti takaisin Korsoon lähtee n. klo 20.30.

Messu su 8.8. klo 10, Antti Kupiainen ja Martti Sirviö.

Kirkon kahvila ti 10.8. klo 11–13 seurakuntakeskuksessa.

Rukousryhmä ke 11.8. klo 18.45 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Musiikkia kesäillassa ke 11.8. klo 20. Trio HOP eli Hanna Haapamäki, huilut, Anna Orasmaa, cembalo ja Markus Pelli, sello.

Vapaa pääsy.

nuorille Kesäkahvila STOP ma klo 17, KAKE ke klo 17.

muuTa Pihaseurat ti 10. 8. klo 19 MarjaLiisa ja Juha Karilla, Haikararinne 2, Vantaa. Tiedustelut Marja-Liisa Kari, p. 040 564 7879.

k asTeTTu Jesse Antero Grönroos, Niko Janne Matias Meriläinen, Mikko Reino Johannes Nuutinen, Aino Salla Amanda Huttunen, Severi Toivo Johannes Pyykkö, Viivi Helmi Susanna Salminen, Luukas Samuel Kivistö, Vilho Ilmari Lahti, Heikki Erik Akseli Lepola, Sophie Gabriela Lahdensuo, Vincent Patrik Ghoraieb, Alexa Lumia Mitrunen, Jonne Väinö Juhani Vähäkangas, Titus Martin Mattila, Arttu Juha Kalevi Nummi, Nelli Matilda Kuosmanen, Erika Mikaela Teresia Lappalainen, Jenna Nina Pauliina Miettinen, Keio Aasa, Otto Karhapää, Miro Taisto Antero Koskinen, Anton Elmu Hemuli Toivanen, Veera Serafia Hynninen, Aleksi

Matias Tammisto, Niina Emilia Tuulikki Kukkurainen, Veeti Emil Oliver Nevalainen, Nessa Emilia Äijänen, Emmi Mariia Ruokonen, Roosa Karoliina Tapanila, Daniel Kristian Nättiaho, Telma Helen Gabriela Leino, Taito Juho Kalevi Tekokoski, Juliette Michelle Goldenberg, Sofia Ulriika Keränen, Hilkka Hellevi Ruuttunen, Emilia Iina Olivia Lehtinen, Ilkka Topias Nieminen, Siiri Johanna Mikkonen, Sanni Marianna Heino, SiiriSofia Elina Leino.

avioliiTToon kuuluTeTTu Ilkka Juhani Aittamo ja Teija Hannele Honkonen, Mikko Matias Mollberg ja Katja Karoliina Kivimäki, Pekka Salomo Kinnunen ja Maarit Hannele Ollila, Olli Pekka Kinnunen ja Hanna-Mari Aurora Sillanpää, Ari Veikko Haapanen ja Tiina Marjo Peltoniemi, Ilkka Kalevi Hakanen ja Suvi Elisabeth Palander, Juha Kristian Seppi ja Kristiina Paula Annikki Valkoma, Jyrki Tapani Nieminen ja Silja Kaarina Vanhatalo, Aki Petri Andersson ja Johanna Kristiina Leppänen, Johannes Tiainen ja Lea Tuulikki Kilpeläinen, Janne Arvo Juhani Lindgren ja MariAnne Maavirta, Johan Erik Eitel Hako-Rita ja Annika Karin Berglund, Jani Juhani Saren ja Anne Satu Marita Hippeläinen, Juha Ano Petri Hämäläinen ja Anne Elisabet Vartiainen, Tomi Tapani Tolvanen ja Noora Neuvonen, Alexander Robert Hutchinson ja Virve Johanna Vänttinen, Sami Tuomas Järvinen ja Linda Miisa Janina Tiitta.

HauTaan siunaTTu Elli Katarina Vuori 101 v, Paula Inkeri Nevalainen 87 v, Toivo Olavi Kosunen 84 v, Elma Annikki Lappalainen 77 v, Terttu Kaarina Pekkinen 76 v, Hannes Muttilainen 76 v, Pentti Juhani Siikanen 74 v, Martti Hemminki Ryyppö 73 v, Matti Mattila 70 v, Veikko Henrikki Kokko 68 v, Heikki Risto Eino Nyyssölä 66 v, Harry Juhani Åström 64 v, Pertti Urpo Juhani Uittamo 64 v, Pirjo Marjatta Paasonen 63 v, Arja Leena Huittinen 57 v, Ritva Anneli Möller 44 v, Tiina Inkeri Liimatta 34 v.

Rekola kirkkoHerranvirasTo Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, perjantait suljettuna, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot).

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

diakoniaToimisTo Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ti ja to klo 10–12.

rekolan PyHän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Rauhanyhdistyksen iltakirkko la 7.8. klo 18, liturgi Eero Lumijärvi, puhe Eero Pellikka.

Messu su 8.8. klo 10, liturgi Mikko Matikainen, saarnaaja Eero Lumijärvi, kanttori Noora Hultin. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä.

Konsertti, Suite & Chaconne ti 10.8. klo 18, Anna-Maaria Oramo, cembalo. Liput 8/6 e, S-etukortilla 5/3 e.

Konsertti, 30-vuotisduojuhla Bachin huilusonaatein ke 11.8. klo 18, Petra Aminoff, traverso, Annamari Pölhö, cembalo. Liput 8/6 e, S-etukortilla 5/3 e.

Konsertti, La Donna Barbara – Barokin naissäveltäjä Barbara Strozzi to 12.8. klo 18, Katja Juhola sopraano, Minna Nüberg sopraano, Marianna Henrikson cembalo, Janne Myllylä tanssija, ohjaus: Ville Saukkonen. Liput 8/6 e, S-etukortilla 5/3 e.

nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla.

Nuorten sähly alkaa 4.9.

Isoskoulutus alkaa vkolla 37.

Nuorten projektikuoro ja bändi. Mm. nuorten messuun esitystä valmisteleva nuorten projektikuoro koostuu 15–25-vuotiaista isosnuorista, kerhonohjaajista, wanhoista, ym. nuorista, jotka innostuvat yhdessä musisoimisesta. Ryhmä kokoontuu 5–10 kertaa syksyn aikana torstai-iltaisin Rekolan kirkolla klo 17–18.15.

Soittajat myös tervetulleita: percussiot, kitara, basso, viulut, huilut, huuliharppu ym.ym. Seuraa tarkempaa ilmoittelua tai tiedustele Nooralta 050 433 3329.

varHaisnuorille Kerhot alkavat viikolla 36, ilmoittautumiset viikolla 34.

laPsille ja PerHeille Lapsikuoro Vivido aloittaa toimintansa ke 18.8. HUOM! Uusi aika ke klo 16.15–17. Uusi ryhmä Vivi-music! keskiviikkoisin heti Vividon jälkeen Rekolan kirkon seurakuntasalissa klo 17–17.30.

Pyhäkoulut ja koululaisten raamatturyhmä jatkuvat 12.9. alkaen.

Päiväkerhot ja iltapäiväkerhot alkavat ti 17.8., perhekerhot alkavat viikolla 34.

muuTa Vanhemman väen päiväretki Sipooseen ke 25.8. Tutustumme mm. Sipoon vanhaan kirkkoon ja lounastamme Lampetaksen kestikievarissa. Tilalla on myös pieni puoti, jossa voi tehdä ostoksia.

Ilmoittautuminen 18.8. mennes-

1

Vantaan seurakunnat sä kirkkoherranvirastoon p. 830 6700. Retken hinta on 20 €.

k asTeTTu Milja Kaarina Katlamari Kokko, Aleksi Elmeri Laakkonen, Arttu Eemeli Laakkonen, Vilja Linnea Nurmi, Suvi Maria Strengell, Aurora Wilhelmina Aerts, Katarina Viktoria Juutilainen, Sasu Arttu Aaron Malinen, Vivian Rosa Rebekka Seila, Ira Janina Tiainen, Chris Niklas Ahenkora, Erik Armas Bergström, Ninna Elina Kurtelius, Matias Eemil Rekola, Emil Juhana Antero Rokka, Mida Lilja Wilhelmina Eklund, Vuokko Siiri Sophia Peltomaa, Tuomo Olavi Neuvonen, Ishmeal Armoo.

avioliiTToon kuuluTeTTu Mauri Topias Koski ja Morgan Shirley Scott, Tero Juhani Nurmi ja Laura Maria Luukkonen, Teijo Kalevi Malakias Huhtinen ja Mia Hannele Mynttinen, Shamindra Marko de Silva ja Niina Taija Terhikki Tähtinen, Mikko Jorma Ilari Jokirinne ja Minna Johanna Lampimäki molemmat Tikkurila evl, Kimmo Jouko Henrik Sakkelin ja Merja Anneli Valkonen, Juha Olavi Tukianen ja Sonja Kaarina Tuori.

HauTaan siunaTTu Irja Tuula Marjatta Uusitalo 57 v, Markku Petteri Pesonen 45 v, Tomi Hannu Nurminen 44 v, Viljo Einari Kettunen 69 v, Eeva Aino Marjatta Hyypiä 79 v, Meri Kyllikki Pitkänen 69 v, Keijo Juhani Savolainen 50 v, Timo Heikki Vilppula 59 v, Hilkka Irma Ilona Ristamo 92 v, Seija Marjatta Hyvärinen 63 v.

Laurencij -kuoro ja Vox Silentii -lauluyhtye esiintyvät. Kaksikielisen hetkipalveluksen ohjaavat pastorit Tarja Korpela ja Kaj Andersson. Tilaisuuteen voi vaeltaa yhdessä muiden kanssa. Tikkurilan vaellusryhmä lähtee Tikkurilan kirkolta klo 16.30.

Konfirmaatiomessu su 8.8. klo 12. Maria Erkkilä, Ilari Lahtela, Anne Viljamaa.

Konfirmaatiomessu su 8.8. klo 15. Heikki Leppä, Jyrki Topi-Olavi Smolander, Margit Pulkkinen, Anne Viljamaa.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Messu su 8.8. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Kirsti Hildén, Samppa Laakso.

Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kirkon leikkihuoneessa messun aikana 8.8. ja 29.8.

Arabiankielinen raamattupiiri su 8.8. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Rukous- ja yhteysilta ti 10.8. klo 18.30 kahviossa.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.8. klo 18. Kirsti Hildén, Samppa Laakso.

Miesten ilosanomasolu to 12.8. klo 18 takkahuoneessa.

ilolan seurakunTaTalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 12.8. klo klo 18. Keskustelemme Apostolien tekojen pohjalta iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa. Kuukauden 2. torstai.

risTiPuron seurakunTaTila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Tikkurila kirkkoHerranvirasTo Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniaToimisTo Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

PyHän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Laurin Elojuhlat la 7.8. klo 9– 20.30 kirkon ympäristössä.

Vantaan Pyhän Laurin kirkon 550-vuotisjuhla la 7.8. klo 18 ehtookellot ja soppatarjoilu kirkon pihalla, klo 18.30–19.15 Taizélauluja kirkossa, klo 19.15–20.15 konsertti ja hetkipalvelus. Corvus

Naisten rukouspiiri pe 6.8. klo 18.

laPsille ja PerHeille Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kirkossa, leikkihuoneessa messun aikana kesäpyhäkoulu 8.8. ja 29.8.

Toukkatupa-ryhmät alkavat viikolla 37. Toukkatupa on toiminnallinen vertaistukiryhmä äideille, joiden esikoisvauva on syntynyt touko–elokuussa 2010.

Tikkurilan Toukkatupa kokoontuu Tikkurilan kirkossa aikuisten kerhohuoneessa ma klo 13–14.30 13.9.–15.11. ja Pakkalan Toukkatupa Pakkalan kerhohuoneella, Käräjäkuja 1 B ti klo 13–14.30 14.9.–16.11. Kahdeksan äitiä / ryhmä mahtuu mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Tikkurilan Toukkatupa Margit Pulkkinen, p.

050 494 8744 ma–pe klo 8–15 tai margit.pulkkinen@evl.fi. Pakkalan Toukkatupa Riitta Vasarainen, p.

050 573 6366 ma–pe klo 8–15 tai riitta.vasarainen@evl.fi.

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Super Hyvä Sunnuntai su 8.8. klo 17–20.

Nuorten avoimet ovet to 12.8. klo 17–20.

Tarjous läheisyyteen Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän puhkesi itkuun sen tähden ja sanoi: ”Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on!”.

Luuk. 19:41–42

muuTa

5.8.–12.8.

Pyhän Laurin vaellus 2010 ja Vantaan Pyhän Laurin kirkon 550-vuotisjuhla la 7.8. Tikkurilan vaellusryhmä lähtee Tikkurilan kirkolta (Asematie 12) lauantaina klo 16.30. Reitti kulkee Heurekan kautta Keravanjoen vartta seuraillen. Matkan pituus on noin neljä kilometriä. Varustaudu vaellukselle juomapullolla, säänmukaisella vaatetuksella ja hyvillä kengillä. Varmista myös paluusi kotiin päin – yhteistä bussikuljetusta ei järjestetä.

k asTeTTu Kai Kristian Soininen, Eino Amon Sakari Matikainen, Aapeli Eevert Muhonen, Erik Hugo Oskari Väätäinen, Olivia Isabel Grünn, Anton Terho Veli Räisänen, Amos Johannes Sassi, Sara Anna Elisabeth Kaasinen, Linnea Silvia Sarén, Ilmari Ukko Mies Virtanen, Benjamin Oliver Huusko, Niilo Eemeli Mönkkönen, Noel Noa Elias Marjomäki, Liisa Pauliina Kallela, Maria Aada Kristiina Halla-Aho, Tiina Peppiina Väisänen, Eemil Aukusti Mustapää, Eetu Eemil Akseli Hukka, Niilo Onni Elias Honkonen, Lilli Mimosa Pitkänen, Joona Juhani Dahl, Viljami Sisu Elias Kottila, Alisa Iiris Syrjäläinen, Suvi Vilma Kaarina Repo, Mimosa Siiri Pauliina Solomon, Julia Johanna Raistakka, Iiris Ursula Weckström, Alvin Elias Stén, Marjo Pauliina Cheryl Puromäki, Noel Toivo Nkosingiphile Putaala, Janika Emilia Parkkila, Oliver Leo Mikale Nygård, Milo Pyry Oskari Ala-Niemi, Ella Kaija Johanna Sarkkinen, Viivi Isabella Eskuri, Lilli Ellen Helminen, Rasmus Vilho Verneri Korhonen, Jerry Armas Jeskanen, Weera Lisa Annikki Lehtiö, Sara Siiri Wilhelmiina Lonka, Jami Daniel Pesonen, Elli Kaarina Roine, Niki Jaakko Olavi Hyttinen, Säde Kukka Olivia Sjögren, Charlotta Evelyn Pelagia O’Neill, Nooa Onni Alvari Harju, Onni Antti Olavi Varis, Kaisla Aaria Virtanen, Lenni Aleksanteri Saari, Ella Matilda Autio, Selma Lilja Lyydia Hintsala, Sampo Aleksanteri Toivanen, Ida Anna Sofia Toropainen, Kaisla Onerva Alajoki, Ninetta Emilia Takala, Kristiina Wannisa Hautala, Neela Marja Teresa Luostarinen, Juny Angelica Kaipainen, Anton Johannes Antero Närhi, Rasmus Kristian Salonen, Akseli Eelis Ojala, Jaron Alec Matias Ahonen, Ilana Laura Sofia Toivanen, Samuel Elliot Hirvonen, Jenni Maria Aho, Unna Sofia Suonpää, Arttu Eemeli Lähteenmäki, Chol Gowag, Urho Oskari Taskinen, Juano Olavi Trög, Eerik Kalevi Soivio, Venla Katriina Vaarala, Elias Tapani Korte, Akseli Aatos Juhani Rantala, Venla Aliisa Kivinen, Luka Wiljami Rusi, Jooa Vilmeri Johannes Käräjäoja, Santtu Kasperi Jokinen, Matias Usko Juhani Simpanen, Juho Olavi Johannes Räty, Samuel Alexander Berg, Micella Alexandra Hintzell, Mila Jennica Hakola, Janni Emma Mathlene Niemi, Mimosa Armi Ilona Tervo, Kiira Kristiina Kokko, Mimosa Aliisa Marstio, Tessa

S

Vanilja Olivia Niilo-Rämä, Eelis Juhani Timonen, Ronja Matilda Rosafina Kankkunen, Rafael Joona Ilmari Kankkunen, Jesse Julius Marjakangas, Neela Peppi Emilia Peltonen, Fiona Aleksandra Juliaana Jokinen, Isa Matilda Sundell, Miska Jarkonpoika Heikura, Olivia Maija Isabella Kilumanga, Ruut Matilda Vainio, Saana Enni Maria Vehma, Eemeli Juha Matias Dahllund, Veeti Onni Heinänen, Hanne Kristiina Ruotsalainen, Viivi Isla Olivia Tammi, Siiri Vuorelainen, Joonatan Jari Valtteri Siponen.

avioliiTToon kuuluTeTTu Jari Petri Antero Utriainen ja Riitta Kaarina Tommila, Ville Petteri Toivonen ja Noora Elina Myyryläinen, Teemu Petteri Nieminen ja Virve Susanna Söderholm, Vesa Jukka Luukkanen ja Oona Henriikka Smolsky, Mikael Christian Oskar Mård ja Kukka-Maria Muurman, Sami-Olli Mikkus Simola ja Marianne Satu Timonen, Toni Kristian Räisänen ja Eija Maria Kristiina Häkkinen, Mika Kristian Pajala ja Hannele Maria Pesonen, Mika Juhani Broms ja Aija Marita Tiainen, Esa Erik Hyytiäinen ja Salla Ilona Hantula, Pentti Ilmari Oirola ja Marja Leena Vesterinen, Pasi-Joonas Mikael Kirjalainen ja Mia Pauliina Wickström, Tomi Kalevi Oksanen ja Mari Johanna Nygren, Jari Markus Peura ja Tiina Johanna Backlund, Mikko Jorma Ilmari Jokirinne ja Minna Johanna Lampimäki, Jaakko Tapio Siuko ja Katariina Terhikki Kerr, Toni Kristian Räisänen ja Eija Maria Kristiina Häkkinen, Mikko Petteri Paloheimo ja Miia Maija Eerika Heikkilä, Marko Rainer Mikkola ja Virpi Tuulikki Järvinen, Aarne Kalevi Halén ja Liinamaria Rostamo, Jari Marko Laakso ja Marika Hannele Losio, Viking Andreas Henricson ja Anni Maria Frost, Janne Lauri Juhani Nikkinen ja Johanna Tuulia Rantala, Juha Pekka Tukiainen ja Maritta Kristiina Junnola, Jouni Johannes Hirvelä ja Laura Annika Likonen, Mikko Juho Aleksi Korvenranta ja Tiina Annukka Nikkilä, Tuomas Veikko Kalervo Torro ja Sanna Maria Jokilehto, Tomi Cristian Kitola ja Heli Johanna Heikkilä, Henri Tuomas Keskinen ja Matleena Maria Lehtiranta, Jukka Erik Herrala ja Karin Birgitta Eriksson, Sami Johannes Tammisto ja Tiina Liisa Tuulia Isosomppi, Jarmo Antero Lönn ja Anita Irmeli Rouvali, Seppo Juhani Saalamo ja Hellevi Marja-Terttu Pauni, Jari Antero Luukkanen ja Heidi Johanna Hämäläinen, Mika Henrik Karppinen ja Marika Kristiina Jyrälä, Sami Petteri Rämö ja Satu Maria Kähkölä, Jukka Tapio Kuivalainen ja Anu Pauliina Eronen, Esa Antero Edvard Ukkonen ja Anna-Mari Tuulikki Markkanen, Jari Kristian Suonpää ja Anne Maarit Laine, Antti-Tapio Tammela ja Tia Maria Aumanen, Jan Sebastian Sivén ja Petra Marjaana Hyvärinen.

anotaan, että muutos on mahdollisuus. Silti tuntuu, että asia on nykyään päinvastoin.

Työ- ja perhe-elämän muutokset tuntuvat pikemminkin sulkevan ovia kuin avaavan niitä, ilmastonmuutoksesta puhumattakaan. Nekin uudistukset, joiden ajan myötä huomaa johtaneen parempaan, tuntuvat aluksi pelottavilta. Joudumme kysymään, mikä on se asia, joka tuo turvaa elämään. Työpaikka ja rahaa säästötilillä? Terveys? Mutta miten käy, kun näistä joutuu luopumaan?

Muutosten edessä tekee mieli palata taaksepäin: ”ennen oli paremmin”. Muuttumattomuus merkitsee kuitenkin paikalleen jäämistä. Etsikkoaika on Jumalan antama mahdollisuus muutokseen, tarjous elää hänen lähellään. Me ihmiset

avioliiTToon viHiTTy Samuli Johannes Rassa ja Jannica Martina Rassa (s. Lehtonen)

HauTaan siunaTTu Sigrid Maria Koivu 96 v, Maire Annikki Lensu 95 v, Pentti Johannes Toivonen 91 v, Antti Olavi Hienonen 89 v, Eila Maria Laine 87 v, Toivo Eerik Arola 86 v, Arvo Olavi Leppänen 83 v, Pentti Olavi Ruuska 82 v, Jorma Elias Erälaukko 79 v, Kerttu Kyllikki Vepsä 79 v, Reijo Allan Johannes Yrjölä 79 v, Aila Sisko Vuokko Anneli Stenman 76 v, Olli Kalevi Salmi 75 v, Sven Håkan Stenberg 72 v, Jarmo Jyrki Harju 71 v, Pauli Johannes Riihinen 69 v, Yrjö Jalmari Keränen 67 v, Erkki Olavi Lamminranta 67 v, Kaija Anneli Moilanen 66 v, Risto Kalervo Ahonen 64 v, Kari Antero Susi 63 v, Kaija Talvikki Riuttamäki 58 v, Jukka Jalmari Lillfors 56 v, Lea Maritta Hirvonen 47 v, Sari Maritta Vlasov 42 v.

Vantaankoski

von Biberin (1644–1704) ja Georg Muffatin (1653–1704) sävellyksiä.

Petri Tapio Mattson – viulu, Markku Mäkinen – urut. Liput 15/10 e, S-etukortilla 13/8 e.

Konsertti De Angelis ti 10.8. klo 18. Sopraano Anneliina Koskinen kutsuu kuulijansa mukaan 2000 vuotta kattavalle matkalle Lähiidästä Suomen kamaralle. Laulut kuljettavat teemaa enkeleistä, linnuista ja taivaallisista voimista keskiaikaisten instrumenttien kuten harpun, sinfonian ja rebekin säestyksellä. Liput 8/6 e, S-etukortilla 5/3 e.

Konsertti Suite & Chaconne ke 11.8. klo 18. Teemana kaksi barokin keskeistä sävellysmuotoa, tanssisarja ja chaconne. AnnaMaaria Oramo, cembalo. Liput 8/6 e, S-etukortilla 5/3 e.

Konsertti 30-vuotisduojuhla Bachin huilusonaatein to 12.8. klo 18. Petra Aminoff – traverso, Annamari Pölhö – cembalo. Liput 8/6 e, S-etukortilla 5/3 e.

Konsertti Eläköön erilaisuus! to 12.8. klo 20. Italialaisen barokin koulukuntien konfliktin tarkastelua musiikin keinoin. Bergen Barokk. Liput 20/15 e, S-etukortilla 18/13 e.

kivisTön kirkko

kirkkoHerranvirasTo

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Uomatie 1, p. 830 6440

Vaatevarasto on vesivahingon vuoksi suljettu toistaiseksi.

Raamattu-rukouspiiri ti 10.8. klo 18.30.

Avoinna kesällä ma–pe klo 9–14, puhelinpalvelu klo 8.15–16.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia Päivystykset 16.8. saakka vain Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Messu su 8.8. klo 10. Jaakko Simojoki, Kari Jerkku, Ulla Pohjolan-Pirhonen.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Konsertti Rencontres – kohtaamisia su 8.8. klo 20. Uusi periodisoittimille sävelletty suomalainen musiikki kohtaa ranskalaisen barokkimusiikin. TreMoli: Antti Tikkanen – viulu, Markku LuolajanMikkola – viola da gamba, Petteri Pitko – cembalo. Liput 15/10 e, S-etukortilla 13/8 e.

Konsertti La Donna Barbara ma 9.8. klo 18. Dramatisoitu ja visualisoitu konsertti barokin naissäveltäjän Barbara Strozzin elämästä ja tuotannosta. Katja Juhola – sopraano, Minna Nüberg – sopraano, Marianna Henrikson – cembalo, Janne Myllylä – tanssija. Ohjaus Ville Saukkonen. Liput 8/6 e, Setukortilla 5/3 e.

Konsertti Salzburgin virtuoosit ma 9.8. klo 20. Salzburgin arkkipiispan hovissa toimineiden viuluvirtuoosien Heinrich Ignaz

seuTulan kaPPeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltakirkko su 8.8. klo 18. Jaakko Simojoki, Kari Jerkku.

marTinrisTi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Toivon tuulien kesämaanantai ma 9.8. klo 19.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

muuTa Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 puh. (09) 830 6426.

Martinristin lukupiiri. Kesälukemisena on kolme Hannu Väisäsen kirjaa. Trilogiaan kuuluvat romaanit Vanikan palat, Toiset kengät sekä Kuperat ja koverat. Piiri on kesätauolla, mutta jatkaa ke 15.9. klo 18 Martinristissä. Lukupiiriin on tervetullut vaikkei olisikaan kirjoja ehtinyt kesällä lukea.

Vaellus Pyhän Laurin kirkon 550-vuotisjuhlaan la 7.8. Eri puolilta Vantaata ja Helsingin Vanhankaupunginlahdelta läh-

kuulemme Jumalan kutsun eri tavoin. Toiset kohtaavat sen ilossa ja rakkaudessa, toiset kutsu pysäyttää vasta vastoinkäymisten kohdatessa.

Jerusalemilaiset eivät ajatelleet, että heidän pitäisi muuttua. Muutoksen mahdollisuus oli aivan heidän keskellään, mutta he eivät osanneet tarttua siihen. Ehkä hekin pelkäsivät muutosta. Jeesus itki, koska he hukkasivat etsikkoaikansa.

Ainoa todellinen turva on Jumala. Hän on turva, joka pysyy, vaikka kaikki muu sortuisi ympäriltä. Hän on muutos, johon sisältyy mahdollisuus uudistumiseen. Roomalaiskirjeessä sanotaan, että johdatus vie aina eteenpäin. Sen varaan uskaltaa heittäytyä. ”Muuttukaa, uudistukaa mieleltänne.”

Johanna Jakonen Vantaankosken seurakunnan kesäteologi

Ensi sunnuntai on 11. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Etsikkoaikoja. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 81:9–17, Jer. 18:1–10, Ilm. 3:1–6 ja Luuk. 19:41–48.

1

Sini Pennanen

tevät vaellukset iltapäivällä kohti kirkkoa. Kirkonmäellä on tarjolla vaeltajille soppaa ja musiikkia.

Illan päätteeksi hiljennytään kirkossa musiikin ja lyhyen hetkipalveluksen avulla. Vaellusreitti ja aikataulu Hämeenkylästä ja Vantaankoskelta: klo 14.00 lähtö Hämeenkylän kirkolta (Auratie 3), 14.10 Hämeenkylän vaellusryhmä Vapaalan seurakuntatalolla (Vanha Hämeenkyläntie 9), 14.30 Vantaankosken vaellusryhmät lähtevät Kivistön kirkolta, 15.00 Martinrististä (Laajaniityntie 2, sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta). N. klo 16 Hämeenkylästä ja Vantaankoskelta lähteneet vaellusryhmät kohtaavat Vantaankosken sillalla, n. 18.30 saapuminen Pyhän Laurin kirkolle. Joukkoon voi liittyä matkan varrella. Kuljetaan jalan ja pysähdytään sovituilla taukopaikoilla hartauteen.

Lisätiedot Hämeenkylän srk:n seurakuntapastori Jaakko Kara, p.

050 526 8706, Vantaankosken srk: n aikuistyön sihteeri Kaisa Aalto, p. 050 512 1168.

ta Siljander 75 v, Hilda Katariina Korhonen 75 v, Hilda Katariina Korhonen 75 v, Paula Inkeri Tegelberg 73 v, Kalevi Hämäläinen 73 v, Rauno Aatos Torniainen 72 v, Marita Tuulikki Björklund 71 v, Anu Sinikka Jokela 70 v, Tuula Anneli Slawinski 69 v, Kyösti Juhani Heino 69 v, Rainer Vilho Juhani Antila 68 v, Eila Inkeri Vainio 68 v, Irene Annikki Leinonen 68 v, Leena Marjatta Virtanen 66 v, Timo Martti Riistama 61 v, Jorma Kalervo Tanner 59 v, Mauno Johannes Peltonen 58 v, Jorma Olavi Veistola 58 v.

k asTeTTu

verksamHeT

Roope Valtteri Rantaharju, Mette Aila Inkeri Lehmus, Emilia Aurora Kupari, Kia Pihla Helmiina Hutri, Roope Benjamin Konttila, Elias Olavi Mecklin, Lukas Olavi Mecklin, Arttu Petteri Heinonen, Charlotta Tuula-Maija Laakso, Lucas Kristian Armas Alhonen, Kasperi Onni Hovi, Minttu Emilia Mannila, Mikael Lenni Iivari Mantere, Oliver Stuart Denzel Tjongarero, Lilli Minerva Manninen, Jami Juhani Hentunen, Rasmus Lenni Tapani Rissanen, Lauri Mikael Laitakari, Joona Valtteri Kärkkäinen, Minea Emilia Janhunen, Eetu Lauri Oskari Pousi, Otto Paavali Lipponen, Joonas Onni Olavi Vähäkuopus, Sanni Amanda Vellamo Lindfors, Paavo Matias Haanpää, Olivia Annika Hilli, Max Antero Kääriäinen, Mico Antero Kääriäinen, Johannes Miika Juhani Immonen, Onni Michael Huotari, Iiro Sakari Eemil Vartiainen, Joakim Otto Kalevi Ojanen, Peetu Samuel Pamilo, Johanna Kristina Svennevig, Pihla Aino Ilona Heinonen, Vilma Helena Amanda Paukkunen, Akseli Väinö Ahtiainen, Joonas Waltteri Liinkangas, Noora Eva-Amalia Asplund, Rasmus Sisu Kristian Wickman, Aleksi Eemil Nuottimäki, Aku Juhani Kiiskinen, Isla Elliida Vartiainen, Iida Liisa Vilhelmiina Pahkala, Õie Vähi, Saara Hanna Vilhelmiina Rantamäki.

avioliiTToon kuuluTeTTu Sauli Antero Kajosaari ja Katja-Sisko Männikkö, Samuel Erik Johnson ja Kirsi Johanna Jokinen, Ville Heikki Hietanen ja Kati Maria Niemi, Jani Petri Pollari ja Pia Sinikka Haavisto, Jed Mrad ja Tea Anitta Punta, Aleksi Juuso Muukkonen ja Anni Kristiina Aunio, Lasse Antero Mäkinen ja Minna Aniina Niiranen, Tommi Antero Viljakainen ja Tytti Helena Nurmi, Martti Juhani Nurminen ja Tuula Anneli Hiltunen, Janne Olavi Kaikkonen ja Tiina Marjukka Hedman, Simo Kalevi Rantaharju ja Sari Helena Rantaharju s. Jämiä, Petri Juhani Tuomainen ja Johanna Elina Tuomainen s Malminen, Vesa-Pekka Tolvanen ja Minna Helena Kokko, Reino Kari Olavi Ruponen ja Suvi-Tuulia Ruponen s. Saarivirta, Teemu Tapio Tynninen ja Heidi Johanna Tynninen s. Nordström, Saku Petteri Ilvonen ja Kati Susanna Ilvonen s Hukkanen, Juho Matti Leskinen ja Heidi Eveliina Aaltola, Tero Tapio Vuorela ja Pia Kristiina Mäkelä, Steven Wayne Berneking ja Riikka Eliisa HalmeBerneking.

HauTaan siunaTTu Sylvi Inkeri Mönkkönen 95 v, Svea Margit Kvarnström 95 v, Annikki Siviä Alanko 94 v, Telma Kyllikki Noponen 89 v, Hellä Mirjami Iho 88 v, Irja Kyllikki Aaltio 86 v, Kaarlo Aukusti Joensuu 86 v, Risto Olavi Ahola 84 v, Maire Margareta Eriksson 83 v, Onni Kalevi Kuha 82 v, Vilma Elisa Ruottinen 82 v, Aili Esteri Salmela 80 v, Seppo Erkki Samuli Lehto 79 v, Raimo Kalevi Sädelahti 78 v, Irma Marjat-

Vanda svenska PasTorskanslieT Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: 14.6.–9.8. öppet ti–fre kl.

9–13.

S:t Lars Vandring lö 7.8. Kl. 16.30 start från Dickursby kyrka, vandringsledare Kaj Andersson.

Kl. 18 helgmålsringning och soppa vid Helsinge kyrka S:t Lars, kl. 18.30 Taizésånger i kyrkan, kl.

19.15 konsert och tvåspråkig tidebön, Korpela, Andersson.

Högmässa sö 8.8. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson, Wikman Konfirmationsmässor: 22.8. kl. 9.30 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson konfirmator och predikant, Anu Paavola Liturg.

29.8. kl. 9.30 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson konfirmator och predikant, Martin Fagerudd liturg.

Pensionärsdag på Holma lägergård fre 27.8. kl. 10–16. Lunch, bastu, möjlighet att simma. Anmäl dig till diakon Carita Dahlberg tfn. 050 3301828.

döda Tor-Björn Gustav Eklund 71 år, Jarl Bardo Julius Eklund 63 år, Rainer Rafael Jernström 76 år, Bo Leo Lars Rundgren 64 år, Ellen Irene Teckenberg 93 år, Svea Annette Linnea Lemström 92 år, Raili Viola Tenismaa 82 år.

döPTa Rasmus Erik Merivirta, Isabella Petra Rytkönen, Ella Linnea Viileinen, Aaron John Matias Isorinne, Nicolas Leo Herman Lainio.

Yhteiset viiTTomakielinen Työ Retki Somerolle la 28.8. klo 9– 18. Lähtö klo 9 Tikkurilan kirkolta ja klo 9.20 Myyrmäen kirkolta.

Retken hinta 20 euroa. Retkikohteina pellavakeskus ja Hiidenlinna, lounas Härkälän kartanossa.

Ilmoittautumiset ja ruokavaliot 13.8. mennessä Seija Einolalle p.

050 338 5212.

oloTila – oloHuone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 10–14 (3.9. asti).

vanTaan seurakunTien keskusrekisTeri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Tarja Korpelan mielestä betoniviidakosta löytyy monenlaista kauneutta.

Vaella Vantaalla Vaeltaminen ruokkii sekä ruumista että sielua.

E

lokuisena lauantai-iltapäivänä starttaa vaellusryhmiä Helsingin Vanhankaupunginlahdelta ja eri puolilta Vantaata. Päämääränä on Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Matkaa tehdään kävellen — sauvojen kanssa tai ilman — tai pyöräillen.

Pääreitti alkaa Helsingin Vanhankaupunginlahdelta. Vantaalta lähtee useita ryhmiä. Tikkurilasta aloittaa matkansa Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kaksikielinen ryhmä.

Hämeenkylästä ja Vantaankoskelta lähtevät ryhmät liittyvät yhteen matkan varrella. Tämä joukko kulkee matkansa viimeiset puolitoista kilometriä hiljaisuudessa, puhumattomina. Korsosta lähtee ryhmä, joka kulkee Rekolan kautta.

Mukaan voi liittyä myös reittien varrelta.

Pyhän Laurin kirkolla ehtookellot soittavat pyhän alkaneeksi kello 18.

Kirkon luona musisoi vantaalainen kansanmusiikkiyhtye Spelarit. Siellä tarjotaan myös hernekeittoa.

Illan kuluessa kirkkoon voi istahtaa laulamaan Taizé-lauluja. Päivän päätteeksi hiljennytään musiikin ja hetkipalveluksen äärellä.

Samaa reittiä vaellettiin jo kesällä 2008.

— Silmät avautuivat uudella tavalla kotiseudulle. Kun siirrytään valtateiltä poluille, löytyy betoniviidakosta monenlaista kauneutta, muistelee pastori Tarja Korpela.

— Se, että meitä oli niin paljon, noin 700 henkeä, oli rohkaiseva ja riemullinen kokemus — että näin moni halusi kulkea samoja askelia.

Korpelan mukaan kirkossa on joskus liikaa vallalla ”istumisen ja uskomisen” ajatus.

— On aivan eri asia istua paikoillaan kuin liikkua. Liike virittää ihmisen toisella tavalla.

— Kävellessä otetaan huomioon

koko ruumis ja mieli. Mikään osa ihmisestä ei jää paikalleen. Kun energiaa kuluu kävelyyn, mieleen tulee tilaa ajatuksille, jotka ehkä eivät ole sinne muuten mahtuneet. Se on ruumiin rukousta.

Vaellus on myös yhteisöllinen kokemus. Matkaa tehdään yhdessä joukossa, joka on koolla hetkellisesti.

— Kristityn elämää kuvataan usein vaeltamiseksi. Vaellus on vastaamista tien kutsuun, kulkemista kohti samaa päämäärää, Korpela pohtii.

— Jokainen vaellus on yksi kokemus, mutta se ei ole ilman juuria.

Samalla liitytään pitkään vaeltajien joukkoon.

Reitit

Pyhän Laurin vaellus la .. Vantaalla

Reitti  (noin 13 km) ● Lähtö Korson seurakuntakeskukselta klo 15 alkuhartauden jälkeen. Reitti kulkee Rekolan kautta. Heureka klo 17.

Katriina Harviainen

Reitti  (noin 10 km) ● Lähdöt Vanhankaupunginlahden ylittävältä modernilta sillalta lahden Viikin puoleisella rannalta klo 15.30 ja 16.30. Kuljetaan pitkin Vantaanjokivartta.

Reitti  (noin 12 km) ● A) Lähtö Hämeenkylän kirkolta (Auratie 3) klo 14. Vapaalan seurakuntatalo (Vanha Hämeenkyläntie 9) klo 14.10.

B) Kivistön kirkko (Laavatie 2) klo 14.30. Martinristi (Laajaniityntie 2) klo 15.

A ja B) Vantaankosken silta klo 16.

Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) klo 17.

Reitti  (noin 6 km) ● Lähtö Tikkurilan kirkolta (Asematie 12) klo 16.30. Reitti kulkee Heurekan kautta Keravanjoen vartta seuraillen.

Reitit ja aikataulut löytyvät osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi.

Ohjelma kirkolla

Vox Silentii.

●

Ehtookellot, kansanmusiikkiyhtye Spelarit ja soppatarjoilu klo 18.

●

Taizé-lauluja kirkossa klo 18.30–19.15.

●

Konsertti ja kaksikielinen hetkipalvelus klo 19.15–20.15. Corvus Laurencij -kuoro ja Vox Silentii -lauluyhtye.

Corvus Laurencij.

1

   

Pekka Parviainen/Ursa/Kuvaario

koonnut Nina Riut ta

j

K r .

Tähdenlentoja näkyvissä elokuun lämPimäT yöT tarjoavat täydellisen tilaisuuden yhdistää romanttinen piknikretki ja tähdenlentojen tarkkailu.

Makuualusta, tyyny ja eväskori valmiiksi, sillä tänä vuonna Laurin päivän meteorit ovat komeimmillaan 13. elokuuta, torstain ja perjantain välisenä yönä heti vuorokauden vaihduttua.

— Tuolloin tähdenlentoja näkyy useita kymmeniä tunnissa, kertoo Turun yliopiston dosentti, tähtitieteilijä Harry J. Lehto Tuorlan observatoriosta.

Jos et tuolloin ehdi tähtitaivaan alle ihastelemaan, ei hätää. Laurin päivän meteoreina tai Pyhän Laurentiuksen kyyneleinäkin tunnettu Perseidien tähdenlentoparvi näkyy taivaalla jo Laurin nimipäivänä 10.8. ja ehkä vielä 15.8.

Putoava tähti on oikeasti palava meteoriitti.

Emilio Moretti/AP/Lehtikuva

Kirkkokansa sanoo trööööt!

Pasuuna valmiina ylistykseen.

..

VuvuZela- muoviTorven korvia huumaava ääni tuli koko maailman tietoisuuteen jalkapallon MM-kisoissa. Sen jälkeen alkoi kiistely, kenelle kyseenalainen kunnia torven keksimisestä kuuluu. Tehtävä ei ole ollut lainkaan yksinkertainen, sillä samantapaisia, mutta eri materiaaleista valmistettuja monotonisesti soivia torvia on valmistettu ammoisista ajoista lähtien eri puolilla maapalloa.

Jo Vanhassa testamentissa esiintyvän Joosuan kerrotaan vallanneen Jerikon muureja luista tehtyjen torvien soidessa. Kuduantiloopin sarvista tehdyt torvet ovat myös olleet jumalanpalveluskäytössä eri puolilla Afrikkaa 1910luvulta lähtien.

Eteläafrikkalaisen Freddie Maaken kerrotaan kehitelleen vuvuzela-torven alumiinista vuonna 1965 ja vuonna 1999 alkoi muovisen torven valmistaminen. Myös Brasiliassa ja Meksikossa samanlaista tinatorvea töräyteltiin jo 1970-luvulla, mutta sen käyttö kiellettiin jalkapallokatsomoissa muun muassa väkivaltaisuuksien pelossa.

Onnea, Salme!

● ● ●

paaminen kannattaa aloittaa varovasti, liikaa rehkimättä. Voimaharjoittelusta käy toisinaan sekin, että pelastusrengas — jolla nimellä Lönnebo helminauhaa kutsuu — kulkee mukana taskussa tai käsilaukussa tai ajelehtii yöpöydällä.

Sielun kunto-ohjelmaan kuuluu anteeksi antamista, huolettomuuden harjoittelua, luottamuksen opettelua ja itsensä armahtamista. Raskaitakin lajeja ohjelmassa on: esimerkiksi autiomaan helmen pyörittely omia epäonnistumisia ja rikkomuksia murehtien on kyllä kovempaa puuhaa kuin mikään punnertaminen.

Sielutreenissä ei kannata rasittaa itseään maitohapoille asti.

Salme-nimi on otettu käyttöön virolaisten kansalliseepoksesta Kalevipoegista. Ensimmäisen kerran meillä tiedetään Salme annetun etunimeksi vuonna 1889.

Kansanrunojen ihanaa Salme-neitoa kosivat jopa aurinko, kuu ja tähdet.

Tänä vuonna Salme-nimen on saanut tilaston mukaan alle viisi naista. Viime vuonna heitä oli 46.

Punajuuren puhe

apasin kasvimaan reunassa punajuuren ja puhutin häntä hetken. Siinä hän kasvoi muutaman kuomansa kanssa sipulipenkin naapurissa. Hyvin olivat hänellä muuten asiat, mutta sanoi kylkiä kovertavan. Tukalat olivat hänellä oltavat kaltaistensa keskellä.

Olisit lukenut siemenpussin kyljestä, punajuuri sanoi. Olisit jättänyt rivien väliin tilaa tukkani tuuhettua.

Olisit nyppinyt naapurini salaattiin, niin minun ei tarvitsisi nyt vetää vatsaani sisään.

Aloin puolustella. Hullua se on jättää rivien väliin monta kymmentä hyvää ja hedelmällistä senttiä paljasta multaa. Niin pieni kuin siemen on, miten se niin suuria pyytää.

Kitkerää ja kapeaa tulee, kun liian tiukassa paikassa kasvaa, punajuuri sanoi. Jos haluaa mehevää, on an-

1

Vuvuzelan puolesta on puhunut myös eteläafrikkalainen, zuluperinteitä ja kristinuskoa yhdistelevä Nazareth Babtist Church, jonka perustajan Isaiah Shemben uskotaan kehitelleen vuvuzela-torven antiloopin sarvien innoittamana. Alkuperäinen käyttötarkoitus ei tosin ollut jalkapallo-ottelun vaan jumalanpalveluksen elävöittäminen.

Nazareth Babtist Church on myös tehnyt työtä, jotta torvien valmistus Kiinassa saataisiin loppumaan ja torvia tehtäisiin vain sen syntysijoilla. Hyvästä keksinnöstä kannattaa pitää kiinni: vuvuzelan ansiosta jumalanpalveluksissa ei varmasti tarvita unilukkareita.

jäiväTkö maraTonkunTo, kiinteät vatsalihakset tai Sulkavan soutu tänäkin kesänä suunnitteluasteelle?

Menikö kesäloma loikoillessa, lepäillessä ja ihmetellessä? Hieno suoritus, olet siis jumpannut sieluasi!

Ruotsalainen emerituspiispa Martin Lönnebo on laatinut sielulle oman kunto-ohjelman, jossa apuna ei käytetä juoksumattoa tai sykemittaria, vaan rukoushelmiä. Tässä lajissa kaikilla on mahdollisuus edistyä.

Lönnebon kirjoittama Sielu — Sielun pieni kuntokirja (Sinapinsiemen 2010) ilmestyi Ruotsissa jo yli kymmenen vuotta sitten. Kirjassaan Lönnebo opastaa, että sielun jump-

nettava väljä tila. Siemenen koosta ei auta sen tulevia tarpeita luulla.

Kohteliaana kasvina punajuuri käänsi katseensa kohti. Miten on itsesi laita? kysyi hän. Onko ollut tilaa tukkaansa tuuletella? Puristaako varpaista? Kykenetkö kääntymään ja vaihtamaan suuntaa?

Väistelin vähän, vetelin vesiheinää.

Mitenkä muut? tinkasi punajuuri. Oletko kylvänyt kaiken yhtä tiukkaan, tunnit ja tekemiset? Ajatellut, että otetaan kerralla monta ja jätetään sitten oman onnensa nojaan? Miten on poikastesi laita, mahtuvatko hengittämään ja heiluttamaan vihreää varttaan? Ainako olet juolavehnänä joka paikassa viemässä toisten juurilta maata?

Kaisa Raittila

Jani Laukkanen

T

Kirjailija Bo Carpelan Olivia-lehdessä 8/2010

Sielujumppaa

Kaj Widell

”Käsitys menestyvästä ihmisestä on, että hän on koko ajan sosiaalinen.

Jos on yksin, muut säälivät. Mutta ihmisen on tärkeää pysähtyä, olla joskus hiljaa ja yksin.”

Pyhän Laurin kirkon nimikkopyhimyksen mukaan nimetyn tähdenlentoparven aiheuttaa meteorisade, joka näyttäisi saapuvan Perseuksen tähdistöstä.

— Pikkukiven kokoiset meteorit kulkevat kovalla nopeudella ja palavat maan ilmakehässä. Tämä näkyy tähdenlentoina yötaivaalla.

Elokuinen Suomi on oivallinen paikka meteorien tarkkailuun, sillä yöt ovat silloin jo pimentyneet ainakin Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa. Perseuksen tähdistö näkyy Suomesta katsottuna aina horisontin yläpuolella.

— Tähdenlentoja voi nähdä missä päin Suomea tahansa, missä vain on pimeää ja taivas näkyvissä, Lehto sanoo.

Tähtitieteilijälle itselleen Laurin päivän meteorien tarkkailu on syksyn tuloon ja töiden alkamiseen liittyvä jokavuotinen perinne.

— Menen koko yöksi tarkkailemaan tähdenlentoja. Perhekin on joskus ollut mukana, hän kertoo.