Lauri 2010 nro 23 (17 6)

Ekologinen hääpuku syntyy kierrätysmateriaaleista, sivu 3



..

Kasvata lasta hyvällä! sivu 6 Majatalon emäntä Sotungista sivu 7 Nunnan arkea virolaisessa luostarissa sivut 8–9

Vaaralliset designhuumeet Jani Laukkanen

sivu 5

Vantaan Lauri toivottaa hyvää kesää! Lehti ilmestyy seuraavan kerran 5.8.

..

MeDiaa Moititaan usein siitä, että ikävät uutiset korostuvat liikaa. Maailmassa kun tapahtuu myös paljon hyvää ja kaunista. Vantaan Laurin jäädessä elokuun alkuun asti ulottuvalle kesätauolle ajattelin nostaa esille kaksi esimerkkiä siitä, miten tavalliset ihmiset voivat osallistua hyvän tekemiseen ja saada aikaan isoja asioita.

Ensimmäinen esimerkki on Yhteisvastuukeräys. Tänä vuonna Vantaan seurakuntien yhteenlaskettu keräystulos on parempi kuin koskaan, noin 130 000 euroa. Kaikkien vantaalaisten seurakuntien vapaaehtoiset kerääjät tekivät ahkerasti töitä, mutta erityisen hyvin onnistuttiin Hakunilassa. Siellä keräystulos yli kaksinkertaistui 55 000 euroon.

VantaaLLa kaMPanjaan osallistui noin 500 ihmistä. Kerrankin saatiin aikaan tempaus, jossa Uusimaa näytti mallia muille maakunnille, sillä täältä kerättiin eniten rahaa Nepaliin. Tässä tapauksessa hyvän tekeminen vaati hiukan vaivannäköä ja kieltäymyksiä, mutta toi tullessaan keveämmän olon ja iloisen mielen. Hyvää kesää lukijoille!

eDuskunta tutkii kerjäyskieLtoa Asenteet kerjäämistä kohtaan ovat Suomessa koventuneet sitä mukaan kuin kerjäläisten määrä on kasvanut. 51 kansanedustajaa on allekirjoittanut lakialoitteen kerjäämisen kieltämiseksi ja sisäministeriö on asettanut työryhmän, joka tutkii lakimuutoksen mahdollisuuksia. Alustavan selvityksen on määrä valmistua vielä ennen juhannusta, lopullisen syyskuuhun mennessä.

Myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on asettanut työryhmän, joka pohtii keinoja kerjäämisen vähentämiseksi. Vantaalla ei vastaavaa työryhmää ole.

aVunPyyntöihin VarauDutaan Vantaan seurakuntien diakoniatyön puoleen romanikerjäläiset eivät ole vielä kääntyneet, eivätkä diakoniatyöntekijät ole vielä saaneet yhtenäisiä ohjeita siitä, miten toimia, jos näin kävisi. Tikkurilan seurakunnan järjestämässä kaikille avoimessa ruokailussa romanikerjäläisiä on käynyt muutama, mutta käynti jäi kertaluontoiseksi.

Kadulla rahaa kerjäävät romanit ovat kuitenkin saaneet diakoniatyöntekijät miettimään, miten heitä voisi auttaa.

— Minusta heihin pitäisi suhtautua kuten keihin tahansa asunnottomiin, diakoniasihteeri Eija Miettinen pohtii.

Miettinen mainitsee myös, että Helsingissä diakoniatyö on saanut korvamerkittyä kriisiavustusrahaa Itä-Euroopan romaneja varten. Sitä on myönnetty lähinnä lääkekuluihin ja ainakin kerran hautauskuluihin.

Vantaan kaupungin sosiaalityön asiakkai-

— Nyt keräämme aiheesta tietoa ja pyrimme sitten ohjeistamaan henkilöstöä siitä, miten toimitaan, Vantaan kaupungin perhpalvelujen johtaja Maritta Pesonen sanoo.

Hanna Antila

Seurakunta välittää apua Romaniaan Katukuvaan ilmestyneet kerjäläiset ovat saaneet monet miettimään, miten auttaa ItäEuroopan romaneja heidän kotimaissaan.

Hämeenkylän seurakunta tekee yhteistyötä Suora-apu-yhdistyksen kanssa, jonka puheenjohtaja, karjaalainen Mauri Ojala asuu osan vuodesta Romaniassa.

Suora-apu on välittänyt lähinnä köyhään Transilvanian maakuntaan muun muassa käy-

tettyjä vaatteita ja auttanut kunnollisten asuntojen rakentamisessa.

— Meillä on ikään kuin jatkuva vaatekeräys Romaniaan. Tavaraa menee sitä mukaa kun Ojala käy siellä, lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen Hämeenkylän seurakunnasta kertoo.

Hämeenkylässä järjestettiin myös viime syksynä ilta, jossa puhuttiin romanien asemasta Romaniassa ja ilmiön taustoista.



-luvulla rakennettu Tikkurilan kirkko on huonossa kunnossa.

Kirkon korjaus tulisi maksamaan 7,5 miljoonaa euroa. Korjauksen ja nykyisen kirkon yhteyteen suunnitellun laajennuksen kustannusarvio on 14 miljoonaa euroa.

Jo vuonna 200 tehdyn kuntotutkimuksen mukaan kirkon alakerran tiloissa todettiin lievästi kohonneita mikrobipitoisuuksia. Myös Tikkurilan kirkon uusin, toukokuussa tehty kuntotutkimus osoittaa, että 1950luvun materiaaleista haihtuu

●

yhdisteitä, jotka heikentävät sisäilman laatua.

— Sisäilmaa tutkitaan ja tiloissa, joissa on huono sisäilma, oleskelu on rajoitettu muutamaan tuntiin viikossa. Kenenkään terveyttä ei vaaranneta, vakuuttaa seurakuntien työsuojelupäällikkö, lakimies Pekka Laakso.

Nykyisen Tikkurilan kirkon yhteyteen on suunniteltu uudisrakennusta vuonna 2007 arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Rakentaminen siirtynee kuitenkin vuosia eteenpäin seurakuntien

taloudellisen tilanteen vuoksi.

Asiasta päätetään seurakuntien investointiohjelman yhteydessä ensi syksynä.

Uuden kirkon rakentaminen entisen paikalle tulisi edullisemmaksi kuin vanhan kirkon kunnostaminen, mutta sille vaihtoehdolle ei Vantaan kaupungilta tule tukea.

Tikkurilan kirkko ja kaupungintalo ovat ainoat 1950-luvulta tähän päivään saakka säilyneet julkiset rakennukset Tikkurilan keskustassa. Siksi ne ovat suojelukohteita.

Vantaankosken seurakunnan kirkkoherran virkaan on kolmesta hakijasta asetettu 1. vaalisijalle pastori, tutkija Hannu Pöntinen ja 2. vaalisijalle Meilahden seurakunnan 1. kappalainen Johan Wennerström.

Virkaa haki myös Vantaankosken seurakunnan . kappalainen Pasi Kilpeläinen. Vantaankosken nykyinen kirkkoherra Jaakko Simojoki siirtyy eläkkeelle 1..2011. Kirkkoherranvaali järjestetään ensi syksynä. haitin Maanjäristyksestä on kulunut viisi kuukautta. Vaikea toimintaympäristö on hidastanut avustustöitä. Hurrikaanikauden

Kirkon Ulkomaanapu



na Itä-Euroopan romaneja ei ole ollut, eikä sosiaalityöntekijöiden ole tarvinnut puuttua heidän elämäänsä esimerkiksi lastensuojelullisista syistä, kuten Helsingissä on käynyt joitakin kertoja.

Tikkurilan kirkko on huonokuntoinen

●

Pauli Juusela päätoimittaja

Eniten Itä-Euroopasta tulleita, kerjääviä ja kaupustelevia romaneja on Helsingissä, mutta osa heistä käy myös Vantaalla. Diakoniatyöntekijöiden apua on hakenut vain harva.

Haitin lapset käyvät nyt koulua teltoissa.

Sini Pennanen

hakuniLan seurakunnassa oli 110 vapaaehtoista, jotka jaksoivat kiertää sekä perinteisten listojen kanssa ovelta ovelle että seisoa lippaineen ostarilla ja Ikeassa. Viime mainittu tavaratalo on suhtautunut positiivisesti keräykseen ja ottanut vastaan kerääjiä sekä Hakunilan että Tikkurilan seurakunnista. Kaikkein suurin kiitos kuuluu niille ihmisille, jotka kotiovillaan tai eri keräyspaikoissa pysähtyivät ja avasivat kukkaronsa. Heidän ansioistaan niin Haitin maanjäristyksen uhrit kuin suomalaiset köyhät lapsiperheet saavat tukea, jota he kipeästi tarvitsevat.

Pienistä puroista, tässä tapauksessa kiloista, syntyy suuri virta. Eli toinen esimerkki on Läskillä lukutaitoa -kampanja. Kampanjan nimi ei ollut kaikkein onnistunein, mutta tarkoitus oli hyvä, tukea Nepalin lukutaitohankkeita. Tuloksessa ei päästy lahjoittajan lupaamaan jättisummaan, mutta 1 442 220 eurolla saa kuitenkin paljon hyvää aikaan. Tuloksen takana oli 11 200 naista ja 3 100 miestä, jotka yhteensä laihduttivat yli 48 000 kiloa.

Salaperäinen lahjoittaja lupasi alun perin antaa lukutaitokampanjaan 15 euroa jokaista laihdutettua kiloa kohti, mutta tuplasi summan tukeakseen kampanjaa.

V

antaalla on alkukeväästä alkaen ollut aiempaa enemmän romanikerjäläisiä ja -kaupustelijoita. Lähinnä Romaniasta, Unkarista, Bulgariasta ja Slovakiasta tulleet romanit eivät kuitenkaan asu Vantaan puolella, vaan tulevat Vantaalle yleensä junalla päiväksi. Romanikerjäläisiä ja -kaupustelijoita on ollut erityisesti Tikkurilassa ja Myyrmäessä.

Ylikomisario Jarmo Ojalan mukaan Itä-Uudenmaan poliisille on tullut joitakin yhteydenottoja häiritsevästä kaupustelusta, mutta muita ilmiöön liittyviä ilmoituksia poliisille ei ole Vantaalta tullut. Vuonna 200 voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkikohtaiset järjestyssäännöt, joten poliisilla on oikeus puuttua vain häiritsevään kerjäämiseen.

Heidi Piiroinen/Lehtikuva

Hyviä uutisia

Juna tuo kerjäläisiä Vantaalle

Tikkurilan kirkkoa ei kaupungin mielestä voi purkaa.

lähestyessä satojentuhansien tilapäissuojissa asuvien ihmisten tilanne on huolestuttava. Avustustyön edistymistä haittaa YK:n ja Haitin hallinnon hidas uudelleen organisoituminen. Tulossa olevat vaalit lisäävät maan sisäistä jännitystä. Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Jouni Hembergin mukaan Haitissa tapahtuu liian vähän ja aivan liian hitaasti.

Kirkon Ulkomaanapu on kuitenkin jo aloittanut ensimmäisen pysyvän koulun rakentamisen. Järjestön telttakouluissa käy noin 000 oppilasta.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Sini Pennanen

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

Viisauden hurmaa kesän LähestyMisen varma merkki on keväinen kesänopeusrajoitusten käyttöönotto. Teillä pääsee kiitämään hieman vapaammalla kaasujalalla, vaikka toki Saksan moottoriteiden vauhti jää haaveeksi. Toisille riittää kesäinen kattonopeus, toisille ei. Siinä missä mopon maksiminopeus on jo tehtaalla asetettu nopeusrajoitusten mukaan, voi autolla huristella rutkasti yli 200 kilometrin tuntivauhtia.

Joillekin kuljettajille jokapäiväinen työmatka on adrenaliinilla höystetty rallikisa, jolloin paras startti päivälle on naapurin aggressiivinen ohitus. Vauhti on elossa olemisen tunnetta parhaimmillaan.

Outi Karikivi valmistaa hääpukuja luonnonmukaisista ja kierrätetyistä materiaaleista.

Uniikki hääpuku

Outi Karikivi risainaa vanhasta uutta.

Y

hä useampi kesähäiden morsiamista valitsee hääpukunsa muilla perusteilla kuin menemällä ensimmäiseen vastaantulevaan putiikkiin. Sipoolainen hääpukujen tekijä Outi Karikivi uskoo, että kierrätysmateriaaleista tehdyistä hääpuvuista on tulossa trendi.

— Ihmiskunta on tullut pisteeseen, jossa täytyy miettiä, miten eletään ja mitä valitaan.

Enää ei ole paluuta sellaiseen kuluttamiseen kuin joskus 1990-luvulla.

Karikivi valmistaa hääpukuja käsityönä ja hänen luomuksissaan olennaista on materiaalien luonnonmukaisuus ja kierrättäminen.

Hääpukujen lisäksi Karikivi risainaa tunikoita, säärystimiä, korvalappuja, laukkuja, pikkupussukoita ja rannekkeita.

MateriaaLien Metsästystä Outi Karikiven tie yrittäjäksi alkoi viitisen vuotta sitten. Sitä ennen hän oli töissä päiväkodissa. Jäätyään vuorotteluvapaalle Karikivi tiesi jo ensimmäisen huilatun kuukauden jälkeen, että elämässä on alkamassa uusi jakso.

Taakse jäivät säännölliset tulot, vuosilomat ja työterveyshuolto.

— Kullakin ajalla on merkityksensä ihmisen elämässä, mutta koko aikuisiän minulla oli mielessä ajatus, että teen vielä jotain muuta.

Viihdyin päiväkotityössä, mutta halusin pääs-

tä toteuttamaan kädentaitojani. Tein ensimmäisen tuotteeni täällä kotona: neulahuovutin vanhan baskerin. Aloitin starttirahan turvin.

Karikiven työajasta suuri osa kuluu materiaalien metsästämiseen. Hän kiertää kirpputoreja ja etsii niistä vanhoja pitsejä ja villaisia vaatteita ja kankaita. Mukaan saattaa löytyä lakanoita, käsin virkattuja pitsiliinoja ja sängynpeitteitä sekä villapaitoja ja -verhoja. On mukavaa, jos joku löytää kaappinsa perältä vanhoja, itselle turhia tekstiilejä ja tuo ne Karikivelle.

— Matkoillekin lähtiessä otan aina selville paikkakunnan kirpputorit! Hyviä materiaalilöytöjä olen tehnyt Malagassa, Barcelonassa ja Budapestissa.

k antajansa näköinen LuoMus Helpommallakin voisi hääpukujen tekemisessä päästä, mutta Karikivelle puvun tekeminen on vuorovaikutusprosessi.

— Pukujen pitää olla kantajansa näköisiä. Jotkut tuovat mukanaan oman mummun virkkaaman pitsiliinan, josta halutaan liittää ainakin osa pukuun. Silloin puvussa on kappale omaa historiaa mukana.

Yhden morsiuspuvun valmistamiseen menee aikaa vähintään kolme kuukautta. Useimmat morsiamet ovat ajoissa pukuaan tilaamassa, yleensä puoli vuotta ennen h-hetkeä.

Karikivi tapaa asiakkaan ja kuuntelee toiveet.

— Tapaamisen jälkeen pyörittelen henkilöä kaksi viikkoa mielessäni ja sitten piirrän pari kolme mallia, jotka lähetän asiakkaalle hyväksyttäviksi. Kun sopiva malli löytyy, sovituksia on kolme tai neljä muutaman viikon välein.

Karikivelle on jäänyt mieleen eräs tyttö, joka tuli tilaaman pukua mukanaan kaksi kassillista vanhoja materiaaleja, joita mummu ja äiti olivat keränneet.

— Kasseista löytyi kaunis helminauha ja pellavalakana. Pukua koristelin helmillä ja pellavalakanasta tuli aluspuku. Kassissa oli myös kotikutoiset villaverhot, joita katselin ja koettelin aina välillä. Mietin, mitähän tapahtuu, jos laitan ne pesukoneeseen?

Koneesta ulostullessaan verhot olivat huovuttuneet ja Karikivi vielä karstasi ne kevyesti. Tuloksena oli mohairmainen pinta. Morsiamen yllätykseksi niistä syntyi shaali.

LuonteVia VaLintoja Eikä sulhojenkaan tarvitse jäädä historian jatkumosta paitsi, sillä Karikiven käsissä miehille syntyy kierrätysmateriaalista paita tai liivi.

Ekologisen elämäntavan malli ei tule Karikivelle lapsuudenkodin perintönä, mutta jostain syystä helsinkiläistyttö halusi jo 60luvulla kulkea veljensä vanhoissa vaatteissa.

Naimisiin mentyään hän muutti miehensä kanssa asumaan saareen, jossa he kantoivat vedet sisälle ja lämmittivät kodin puilla. Ensimmäisen lapsen vaipat keitettiin hellalla.

— Ne ovat arvovalintoja. Olen koko elämäni tehnyt valintoja, jotka tukevat järkevää kuluttamista. Omistaminen ei ole minulle tärkeää. Esimerkiksi neljä poikaamme on aina puettu kirpputorivaatteisiin ja minä myös ompelin heille vaatteita. Mutta ei ennen puhuttu mistään ”ekologisista ratkaisuista”, minusta oli vain luontevaa tehdä niin.

auto on teknologiatuote, johon suhtaudutaan toisin kuin muihin teknisiin laitteisiin. Jos missä tahansa tehtaassa ihminen olisi vaarassa törmätä tai jäädä putoavan tuhatkiloisen esineen alle, työsuojeluviranomaiset olisivat joko poistaneet riskin tai asettaneet tehtaan toimintakieltoon.

Maantiellä on toisin. Noin 80 kilometriä tunnissa vastakkaisiin suuntiin ajavien autojen välissä on usein vain metrin verran asfalttipohjaista tyhjää tilaa. Se on varsin vähän ohjausvirheen tai sairaskohtauksen sattuessa.

Auto on huomaamatta saanut oman kategoriansa, jossa on ihan omat sääntönsä. suoMessa ajonoPeuksia rajoitetaan ja purnaajia riittää. Nopeusrajoitus on menneen aikakauden tuote, jolloin hallintoalamaisia piti käskeä selittämättä. Nopeuksien ohjeistaminen on puolestaan tätä päivää, jos kyseessä on yhteiskunnan suunnittelupalvelu ihmisten turvallista ajamista varten. Luullakseni jossakin näkymättömissä on joukko piinkovia asiantuntijoita, jotka ovat olosuhteiden, jarrutusmatkojen, näkyvyyden ja autojen ominaisuuksien ammattilaisia. Näiden neuvonantajiemme lopputulos näkyy maksiminopeuksina teiden varsilla. Palvelu hoituu verovaroilla ja on turisteille maksuton.

Kerrassaan hienoa!

Helsingin metron ovissa on teksti ”oviin nojaaminen kielletty”. Lontoon metron ovissa vastaava teksti on muodossa ”oviin nojaaminen saattaa vaarantaa terveytesi”. Hallintoalamaisen aivojen arvellaan edelleenkin olevan narikassa. Näkökulman muutosta odotellessa.

Nina Riutta

Outi Karikivi harjoittelee napinläpikirjontaa seuraavaa pukua varten pe 18.6.



joukko ikäihMisiä vietti kesäistä kirkkohetkeä keskiviikkona 9.6. Pyhän Laurin kirkossa.

Miten ikäihmisten kesäkirkko sujui?

Markku Mattila

Inkeri Ruusula, 77

Oiva Rastas, 77

Mikä on kotikirkkosi ja mitä Mikä on kotikirkkosi ja mitä muistoja sinulla on siitä? muistoja sinulla on siitä?

— Olen lähtöisin Kontiolahdel— Olen asunut yli viisikymmenta, mutta en muista mitään erityistä tä vuotta Seutulassa. Olen käynyt siellä olevasta kirkosta. Olen kier- joskus Seutulan kappelissa, ainakin rellyt eri puolilla Suomea ja nähnyt joissakin häissä. Tosin itse menin monta paikkakuntaa. Olen asunut naimisiin Korson työväentalolla. esimerkiksi Karkkilassa.

— Olen syntynyt Koivistol— Viimeksi olen asunut pitkään la Karjalankannaksella. Olin alle Länsimäessä. Pari viikkoa sitten kouluikäinen, kun sieltä jouduttiin muutin hoivakoti Silvaan, mutta lähtemään talvisodan aikaan. Olin minulla on vielä vähän aikaa myös kymmenvuotias, kun sieltä lähdetvanha kotini. Länsimäen kirkolla tiin toisen kerran. Muistelen käyolen ollut mukana ystäväpalvelu- neeni lapsena Koiviston kirkossa. toiminnassa.

Mitä Pyhän Laurin kirkossa Mitä Pyhän Laurin kirkossa tapahtui ja millaista oli kirkkotapahtui ja millaista oli kirkkokahveilla? kahveilla?

— Tulimme tänne yhdessä hoi— Tulimme kirkkoon takseilla. vakoti Pinjasta. Oltiin kirkossa ja Kirkossa laulettiin, luettiin tekste- pappi saarnasi. Hän kertoi jutun jä ja vietettiin ehtoollista. Ainakin jostain veneestä ja kalastajasta. Sitalun virret olivat tuttuja. Sää oli ten oli ehtoollinen ja sen jälkeen niin hyvä, että jäimme issaatiin hyvää kahvia ja pultumaan vanhan pappilan laa. pihaan. Hoitajat toivat Pisteillä –, palMissä sinä laulat tänä meille kahvit ulos. jonko annat tilaisuukesänä Suvivirren?

Pisteillä –, paldelle? jonko annat tilaisuu— Annan 4 pistetKerro osoitteessa www. delle? vantaanlauri.fi/pisteita. tä. Aurinkokin paistoi.

— Annan 5 pistettä.

Serkkupojat lensivät ja Oli mukava olla yhdessä. visertelivät ympärillä.

Helvi Reijonen, 61 Millainen perinne ikäihmisten kesäkirkko on?

— Olen ollut viitisen vuotta järjestämässä ikäihmisille näitä kesäkirkkoja ja adventin ajan kirkkoja.

Olen Tikkurilan seurakunnan diakoniatyöntekijä ja vastuullani ovat ikäihmiset, omais- ja vanhustyö.

— Tieto ikäihmisten kirkoista menee hoivakoteihin ja eläkeläisten kerhoihin. Etenkin pienemmistä hoivakodeista on tultu kirkkoon yhdessä hoitajien kanssa. Vantaan kaupungin Veturipolun palvelutalossa on kirkkohetki voitu järjestää muuten. Lehtitietojen perusteella myös kotona asuvia ikäihmisiä on tullut kirkkoon omatoimisesti.

Mikä on kesäkirkon idea?

— Ideana on päästä yhdessä kirkkoon laulamaan Suvivirsi. Monet ovat käyneet aikaisemmin kirkossa — silloin kun pystyivät vielä itsekseen liikkumaan.

Pisteillä –, paljonko annat tilaisuudelle?

— Annan 5 pistettä hyvälle tunnelmalle.

Ulla-Maija Vilmi

Rembrandt van Rijnin teos Miehen muotokuva.

Rembrandtin grafiikkaa esillä Sotungissa

T

aiteilija Risto Vilhusen eli Leonardo da Vilhun veistospuistossa Sotungissa on 18.6.–4.7. esillä Rembrandt van Rijnin grafi ikan vedoksia.

Taidehistorian suurnimiin kuuluva Rembrandt (1606–1669) opiskeli kuvataiteilijaksi mestarien oppipoikana ensin synnyinkaupungissaan Leidenissa ja myöhemmin Amsterdamissa. Amsterdamissa hän saavutti nopeasti mainetta ja sai silloiselta porvaristolta paljon tilauksia. Monella oli tapana keräillä hänen grafiikkaansa.

Nykyään monille tulee Rembrandtista mieleen lähinnä hä-

Saara Vuorjoki

60 % häMeenkyLäLäinen

Synnyin Pähkinärinteessä, josta muutin 2vuotiaana nykyiseen kotiini. Hämeenkylä on ihan hyvä paikka asua. En haluaisi muuttaa täältä minnekään. Kaikkein mieluiten olen kavereiden kanssa. Hypimme trampoliinilla, leikimme kirkonrottaa tai vain kävelemme.

Käyn kitaratunneilla ja pelaan tennistä. Kesällä osallistun kahdelle tennisleirille.



20 % huittisLainen

Äitini on kotoisin Huittisista. Meillä on mökki Huittisten lähellä Kokemäellä. Äitini ja isäni ovat opettajia, joten heillä on pitkät kesälomat. Vietämme lomaa mökillä. Saatamme tehdä myös pienen matkan, esimerkiksi Ruotsiin. Mökillä tykkään pelata pingistä ja kalastaa lähellä olevalla Kokemäenjoella.

20 %

Helsingin hiippakunnan piispaksi valittiin .6. Irja Askola.

Hän voitti vastaehdokkaansa 24 äänellä. Vantaalaisista äänioikeutetuista äänesti 26 henkilöä eli 9, prosenttia. Irja Askola sai rovastikunnassamme 122 ääntä, Matti Poutiainen 114. Tulos oli siis hyvin tasainen.

Irja Askolan valitsijayhdistyksen asiamiehenä kiitän kaikkia vaaliin ja asiasta käytyyn keskusteluun osallistuneita. Irja Askola sanoi tuloksen julkistamistilaisuudessa Tuomiokirkon

seinäjokeLainen

Vain yksi isovanhemmistani on enää elossa. Isänisä asuu Seinäjoella. Isä on sieltä kotoisin. Tavatessamme pappa kysyy yleensä, mitä kuuluu ja miten koulussa menee. Näemme papan kanssa muutaman kerran vuodessa.

Rembrandt-näyttely ..–.. klo –. Leonardo da Vilhun veistospuistossa, Sepänrinne . Pääsymaksu  euroa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Kiitokset vaalista ja keskustelusta

JUHANI SAARINEN, 11, viettää kesää mökillä, kavereiden kanssa ja tennisleirillä.

nen öljyvärimaalauksensa, jotka usein käsittelivät uskonnollisia aiheita, mutta aikalaiset tunsivat Rembrandtin erityisesti graafi kkona. Rembrandt kehitti grafiikan tekniikoita ja teki töistään useita toisistaan hieman poikkeavia vedoksia. Vedosten tekeminen Rembrandtin töistä jatkui myös hänen kuolemansa jälkeen.

/ VANTAA

kryptassa .6. näin: ”Piispan virkaan kuuluu oleellisesti yhteyden rakentaminen ja avoimen keskustelun vahvistaminen.

Toivon, että voin omalta osaltani kokea ja edistää tätä myös heidän kanssaan, jotka toivoivat toista vaalitulosta”.

Syyskuun alussa meillä on uusi piispa, ensimmäinen naispiispa kirkkomme historiassa.

Hänen kanssaan lähdemme kehittämään seurakuntiamme Vantaalla, hiippakuntaamme ja koko kirkkoamme.

Kari Pekka Kinnunen Korson kirkkoherra, Irja Askolan valitsijayhdistyksen asiamies

Jani Laukkanen

Nuoret käyttävät alkoholia ja lääkkeitä

Designhuumeita ei luokitella huumausaineiksi MDPV on lain mukaan lääkeaine, vaikka sitä ei käytetä sairauden hoitoon.

K

eväällä uutisoitiin, että Vantaalla useassa koulussa on tavattu designhuume MDPV:tä. Kun asiasta tiedustelee poliisilta, tulee kysymykseen suora vastaus.

— Meillä ei ole ainuttakaan havaintoa alle 18-vuotiaista MDPV:n käyttäjistä, sanoo ItäUudenmaan poliisilaitoksen huumerikostoimiston rikoskomisario Jussi Ojala.

— Jos olisi, panostaisimme sataprosenttisesti sen tutkimiseen. Jos jollakin sidosryhmällämme tai yksityishenkilöllä on tietoa asiasta, myös meillä pitäisi olla tieto siitä, jatkaa Ojala.

MDPV on levinnyt Vantaallekin, mutta tiedetyt käyttäjät ovat Ojalan mukaan ”vanhoja piriruunia”, eli useimmiten henkilöitä, joilla on takanaan pitkä huumausaineiden käyttöputki. Tiedetään, että varsinkin amfetamiinin käyttäjät löytävät usein MDPV:n, mutta käyttäjien kertoman mukaan siitä tulevat huomattavasti rajummat vieroitusoireet kuin amfetamiinista.

— MDPV:n käyttö aiheuttaa pelkotiloja, ahdistusta, harhoja, psykooseja ja riippuvuutta. Varsinkin henkinen riippuvuus on suurempi verrattuna aiemmin käytettyihin aineisiin, Ojala toteaa.

tioita. Mutta MDPV:n räjähdysmäinen leviäminen on uutta.

— Vantaalla tavataan MDPV:tä päivittäin.

Yleensä amfetamiinin vakikäyttäjiltä löytyy joka toinen kerta amfetamiinia ja joka toinen kerta MDPV:tä, rikoskomisario Jussi Ojala kertoo ja lisää, että huumausainerikoksista pystytään selvittämään kymmenisen prosenttia.

MDPV:tä on kutsuttu myös seksihuumeeksi, millä ilmeisesti yritetään lisätä varsinkin nuorten kiinnostusta.

— Ei kai kukaan huumeiden myyjä sano, että tässä on nyt sellainen huume, joka laskee seksuaalista halukkuutta, toteaa Ojala.

Designhuume-nimitys tulee siitä, että aine on varta vasten huumeeksi kehitelty, mutta sen eksakti kemiallinen kaava on sellainen, että sitä ei nykylainsäädännön mukaan voi luokitella huumeeksi. Designhuumeiden vaikutus on käyttäjälleen samanlainen kuin huumeeksi luokiteltavissa aineissa.

”MDPV:n käyttö aiheuttaa pelkotiloja, ahdistusta, harhoja, psykooseja ja riippuvuutta.”

— Esimerkiksi amfetamiini on alun perin suunniteltu lääkkeeksi, mutta MDPV:tä ei käytetä lääkkeenä mihinkään sairauteen, eli se on suoraan huumeeksi tarkoitettu.

MDPV on tehty huumeeksi

Lakia pitää muuttaa

Designhuumeet eivät ole täysin uusi ilmiö Vantaankaan katukuvassa. Ennen MDPV:tä on löydetty ekstaasinappeja ja niiden variaa-

MDPV ei ole jäänyt ainoaksi designhuumeeksi, sillä huumeiden tuottajat kehittelevät jatkuvasti uusia. Vastikään Helsingissä löydet-

tiin MCPP-designhuumetehdas. Ruotsissa MDPV on jo luokiteltu huumeeksi, mutta Suomessa päätöstä saadaan odottaa näillä näkymin syksyyn.

— Vaikka huumausaineluokittelu tapahtuu EU-tasolla, poikkeuspäätöksiä voisi tehdä kansallisella tasollakin. Mutta ei olisi mitään järkeä luokitella vain yhtä ainetta huumeeksi, sillä kohta on tarjolla toinen aine, joka on eriniminen ja hiukan eri kaavalla tehty, Jussi Ojala selventää.

Koska designhuumeita ei luokitella huumeiksi, niiden myymisestä, hallussapidosta tai käyttämisestä ei toistaiseksi voi määrätä kovia rangaistuksia. Designhuumeiden myyjät tietävät tämän, ja siksi niillä on helppo tienata.

— Jos puhutaan suurista Suomeen tuotavista MDPV-määristä, voidaan tietyissä tapauksissa rangaista salakuljetusrikoksesta, mutta yleensä rangaistukset ovat olleet kahden vuoden vankeuden luokkaa tai sakkoja.

— Koko lainsäädäntöä pitäisi muuttaa siten, että huumausaineiksi suunnitellut aineet ovat huumausaineita, eivät lääkkeitä.

Ensimmäinen kokeilu kotibileissä Rikoskomisario Jussi Ojala kertoo, että siinä vaiheessa, kun vanhemmat alkavat epäillä lapsensa käyttävän huumeita, on käyttö yleensä jatkunut jo hyvän aikaa.

— Kaveripiirin vaihdos, tekosyyt, ainaiset selittelyt menemisistä ja tulemisista, harrastusten lopettaminen ja koulusta lintsaaminen ovat merkkejä siitä, että nuoren asiat eivät ole kunnossa.

Myös nuoren ”skitsoilu” voi merkitä huumeiden käyttöä, eli nuori ei siedä, että häneltä kysellään mitään, tai hän luulee, että häntä vainotaan koko ajan. ”Miks sä tota kysyt?” on usein kuultu vastaus tavallisiin vanhemman esittämiin kysymyksiin.

Vantaankosken seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Juha Jutila on päivittäin 14–20-vuotiaiden nuorten kanssa tekemisissä. Hän on yksi Vantaan ammattiopisto Varian Ojahaantien yksikön oppilashuoltoryhmän jäsenistä. Jutila tekee yhteistyötä opettajien ja koulukuraattorin kanssa. Hänen päätehtävänsä on olla läsnä, kun nuoret haluavat jutella.

— Oletettavaa on, että designhuumeita, yhtä lailla kuin muitakin huumausaineita, liikkuu kouluissa, mutta niistä ei tiedetä.

Erityisnuorisotyönohjaaja Jutila ihmettelee nykyistä lakia.

— Miksi huumausainelakia ei laadita niin, että aineet, jotka päihdyttävät ovat kiellettyjä huumeita?

Jutila tapaa nuoria myös seurakunnan Saapas-työssä. Jutilan organisoimat vapaaehtoisista kootut ryhmät kiertävät Länsi-Vantaan alueella perjantai-iltaisin.

— Käymme asemilla, puistoissa sekä päiväkotien ja koulujen pihoilla tapaamassa nuoria. Useimmiten he käyttävät alkoholia, mutta nykyään alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö on yleistä, sillä aika monilla on jonkinlainen mielialalääkitys.

Nuorisotyönohjaajan työhön kuuluu ottaa nuori vastaan sellaisena kuin hän on, esimerkiksi huumeiden käyttäjänä tai peliriippuvaisena. Mutta lastensuojelulaki määrää ilmoittamaan huumeidenkäytöstä viranomaisille.

— Ilman muuta ilmoitamme poliisille, jos löydämme nuorelta huumeita tai nuori on päihtyneenä koulussa. Se on velvollisuus, mutta myös nuoren etu. Mitä varhaisemmassa vaiheessa huumeidenkäyttöön puututaan, sen parempi.

— Nuorilla, jotka juovat alkoholia usein humaltumistarkoituksella, on matala kynnys ajautua huumausaineiden kokeilijoiksi.

Pussikalja- ja tupakkapiirit jatkuvat helposti huumeringiksi.

Jos nuorella ei ole koulu- tai harrastusryhmää, syrjäytymis- ja huumeisiinsekaantumisriski kasvaa. Nuorella on suuri tarve kuulua johonkin ryhmään.

— Huumerikollisten kuulusteluissa on käynyt ilmi, että useimmissa tapauksissa ensimmäinen huumekokeilu on ollut kotibileissä, kun joku tuntematon, ulkopuolinen henkilö on tarjonnut aineita.

Rikoskomisario Ojala korostaa, että vanhempien pitää tietää, missä ja kenen seurassa nuori päivittäin liikkuu. Myös vanhempien verkostoituminen keskenään on erittäin tärkeää. Kesälomienkaan aikana nuorta ei saa jättää yksin hengailemaan koko päiväksi.

Nina Riutta

Vaihtoehto komentelulle Motkottamiseen sijaan lasta voi kasvattaa hyviä luonteenpiirteitä herättelemällä.

P

orvoolainen luokanopettaja Helena Law haaveili jo pienenä koululaisena ryhtyvänsä opettajaksi.

— Ajattelin silloin, että ennen kuin osaisin opettaa kunnolla, minun pitäisi päästä käymään Afrikassa tai kehitysmaassa jossain muualla.

Helena Law päätyi aikanaan opettajaopintoihin. Niiden aikana hän pohti, voisiko kurinpito hoitua muutenkin kuin vain komentamalla oppilaita olemaan hiljaa tai kunnolla ja jakamalla rangaistuksia kuten jälki-istuntoa.

Osan opetusharjoittelustaan Helena Law suoritti Sambiassa. Yllättäen sieltä löytyi vastaus myös oppimisilmapiirin kysymyksiin.

— Kansainvälisellä yläasteella ja lukiossa Sambiassa sovellettiin amerikkalaisen psykologin Linda Kavelin Popovin hyveisiin perustuvaa kasvatusta. Sen tavoitteena on luoda myönteistä oppimisilmapiiriä ja vahvistaa myönteistä itsetuntoa antamalla lapsille välineitä hallita omaa käytöstään.

Itsevarmuutta

Kikka Nyrén

Niinpä Jyväskylän yliopistosta viisi vuotta sitten valmistunut opettaja toi hyvekasvatuksen opit mukanaan ensimmäiseen työpaikkaansa.

— Minulle tullutta luokkaa olivat pitkään hoitaneet sijaisopettajat. Luokan kingien kopla oli päässyt pyörittämään ja nujertamaan etenkin ujoja tyttöjä.

Helena Law päätti kokeilla hyveiden käyttöä opetuksessa. Luokan kanssa käsiteltiin muun muassa sitä, mitä itsevarmuus on, miksi se kannattaa ja miten se näkyy käytöksessä.

Jonkin ajan kuluttua eräs äiti ihmetteli opettajalle, mitä koulussa oli oikein tehty: hänen lapsensa oli alkanut tervehtiä vastaantulijoita sekä vastata kysymyksiin ja hymyihin.

— Pelkkä tieto luonteenlahjoista, tavoitteista ja ihanteista voi auttaa lasta niiden mukaiseen toimintaan.

Iloisuutta ja ystävällisuuttä Helena Law suomensi Popovin hyvekasvatuksen aineistoa luokkansa käyttöön. Koko aineisto ilmestyi keväällä nimellä Reilu, reipas ja vastuuntuntoinen. 52 keinoa vahvistaa hyvää käytöstä (PS-kustannus 2010).

Popovin mukaan hyveet eivät ole ihmisen ulkopuolelta asetettavia tavoitteita vaan luonteenlahjoja. Moni toteuttaa ainakin osaa niistä kuin luonnostaan.

— Ahkeruutta, erinomaisuutta ja auttamishalua löytyy Suomessa ainakin alakoululuokista, Helena Law arvioi.

Tietynlaisesta sisäsyntyisyydestään huolimatta luonteenlahjat tarvitsevat vahvistamista. Helena Lawn mukaan meillä olisi tarpeen kehittää esimerkiksi huomaavaisuutta ja iloisuutta.

Luonteenlahjoja herätellään ja vahvistetaan käyttämällä hyveiden kieltä. Siihen kuuluu tunnistaa ja kehua käytöksessä ja toiminnassa esiin tulevia hyviä ominaisuuksia.

— Palautetta ei anneta sanomalla vain epämääräisesti, että olitpa hyvä tyttö, kiltti poika tai teitpä hienosti. Vaan voi esimerkiksi korostaa ystävällisyyttä tai avuliaisuutta, jos lapsi on nostanut paperin lattialta.

Toruminen ”älä tee sitä ja sitä”, moite ”älä ole sellainen ja sellainen” tai nolaaminen eivät kuulu hyveiden kieleen. Niiden ongelmana on, että ne keskittyvät puutteisiin. Ne lannistavat, eivät rohkaise.

Hyvekasvatuksessa huomio kiinnitetään mieluummin myönteiseen ja tavoiteltuun toimintaan. Mallin mukaista on kiinnittää huomiota enemmän niihin, jotka toimivat toiset huomioon ottaen ja heitä kunnioittaen, kuin niihin, jotka häiriköivät.

— Silti silloin kun aihetta on, kasvattajan

”Ahkeruutta, erinomaisuutta ja auttamis­halukkuutta löytyy Suomessa ainakin alakoululuokista.” tehtävänä on korjata väärää tai virheellistä toimintaa ja muistuttaa hyveen olemassaolosta. Sen voi tehdä ehdottamalla käyttöön tilanteesta puuttunutta hyvettä. Voi esimerkiksi kysyä, miten te kaksi olisitte voineet ratkaista asian rauhanomaisesti riitelemisen sijasta.

Kasvun mallia

Yhteistyökykyä

Helena Law, mitkä ovat viisi vahvaa hyvettäsi?

Hyveiden kielen mukaista palautetta annetaan hampurilaismallin mukaan. Korjaustai parannusehdotus tehdään kahden myönteisen asian välissä. Ensin sanotaan ääneen toivottu tilanteeseen liittyvä hyve, sitten pohditaan, miten asian olisi voinut hoitaa paremmin, ja lopuksi kiitetään lasta hyveen mukaisesta toiminnasta.

Helena Lawn mielestä perhe on ehdottomasti paras paikka harjoitella hyveitä.

— Pohjatyö tehdään kotona. Koulussa voi-

Opettaja Helena Lawn mukaan kasvattaja, opettaja tai vanhempi, on hyveiden paras malli — kunhan hän on ensin kasvattanut itsensä. Tosin itsensä kehittämisessä riittää tekemistä koko elämäksi.

— Parhaita puoliani ovat ehkä ystävällisyys, innokkuus, kiitollisuus, lempeys ja kärsivällisyys.

Missä hyveissä haluat kasvaa?

— Haluaisin olla järjestelmällinen ja jämäkkä myös omissa asioissani. Voisin oppia kohtuullisuutta niin, etten haluaisi tehdä aina vain enemmän, vaan laittaa rajat tekemisilleni. Joissakin tilanteissa toivoisin olevani

daan lähinnä paikkailla puuttuvia taitoja.

Opettajan mielestä perheissä voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota yhteisöllisyyteen ja yhteistyökykyyn.

— Yksilön oikeudet saattavat korostua jo lapsilla, kun kuitenkin olisi tärkeää oppia elämään yhdessä.

Helena Law on huomannut, että hyvekasvatusta voi yrittää toteuttaa myös pikkulasten kanssa.

— Kun olimme isovanhempien luona, vanhempi lapsistani alkoi vaatia rusinaa mummon kaapista. Hyveiden kielen mukaisesti toistin rauhallisesti hänen vaatimuksensa. Toistimme saman moneen kertaan.

Lopulta lapsi unohti koko asian. Lapsi ei tarvinnutkaan rusinaa, vaan huomiota ja kuulluksi tulemista.

Ulla-Maija Vilmi

Hans von Schantz

Kotonaan majatalossa

K

unnioitettava kokoelma erikoisia hattuja, puisia leluja, kahden istuttava puupulpetti, 1920-luvun kukkatapettia, sieviä posliiniastioita ja jättikokoinen vanha peili.

Helka ja Pertti Ahtiaisen kodissa eli Bed & Breakfast Juhaninkulmassa Vantaan Sotungissa on niin uskottava vanhan ajan tunnelma, että tulija hämmästyy kuullessaan talon tarinan, joka ei yllä sen kauemmaksi kuin 1990-luvulle.

— Muutimme tänne Sotunkiin Kuninkaanmäestä vuonna 1992, ensin tuonne rakentamaamme pienempään taloon, Helka Ahtiainen kertoo ja osoittaa pihamaan takana olevaa keltaista puutaloa.

Sen jälkeen tontille nousi suurempi keltainen puutalo, jonne rakennettiin vähän ylimääräisiä huoneita ikään kuin varastoksi. Diplomi-insinöörinä työskennelleellä Pertillä oli intoa ja taitoa rakentaa sekä haave, että ”sitten isona” hänestä tulee maanviljelijä. Ahtiaiset ovat myös kiinnostuneita vanhoista tavaroista ja rakennusmateriaaleista, mikä näkyy esimerkiksi talon yläkerrassa, jonka lattialankut on siirretty vanhasta maalaistalosta Oitista Vantaalle.

Ihan maanviljelijää Pertti Ahtiaisesta ei kuitenkaan tullut. Sen sijaan hänestä tuli puutarhuri ja talonmies Helka-vaimon majataloon, joka on reilun kymmenen vuoden ajan tuonut heidän kotipihaansa vieraita läheltä ja kaukaa.

MustikkaMetsässä turistien kanssa Ajatuksen petipaikan ja aamiaisen tarjoavasta majatalosta Ahtiaiset saivat, kun Sotungin matkailupalveluita alettiin kartoittaa ja kehittää 1990-luvun puolivälissä.

Yläkerran ylimääräiset huoneet muunnettiin maalaisromanttisiksi makuukamareiksi ja pihamaalle nousi erillinen mökki, jonne sopii kymmenkunta vierasta.

Suutariliiton sihteerinä tuolloin työskennelleellä Helkalla ei ollut kokemusta yrittäjyydestä eikä matkailualasta, mutta majatalon emännäksi ryhtyminen ei epäilyttänyt.

— Ei sitä silloin osannut pelätä. Kaikki ystävät ja tuttavatkin olivat hyvin kannustavia.

Bed & Breakfast Juhaninkulmassa näkyy Helka Ahtiaisen kiinnostus vanhoihin esineisiin ja vaatteisiin. Yläkerran kukkatapetti on valmistettu 1920-luvulla.

Vaikka Juhaninkulmaa ei ole mainostettu juuri omia nettisivuja enempää, jo ensimmäisten vuosien aikana vieraita kävi ainakin 17 eri maasta.

— En oikein itsekään ymmärrä, miten he kaikki ovat meidät löytäneet. Kai se on tuo internet tai se, ettei tarjontaa ole niin paljoa. Nytkin Helsingissä hotellit ovat todella täynnä, Helka kertoo.

Sotunkiin tulevia asiakkaita Helka Ahtiainen kuvailee ”ihaniksi ihmisiksi.” On ollut ulkomaanreissulta Suomeen tulevia perheitä, jotka eivät jaksa ajaa kotikuntaan yötä myöten. On turisteja Keski-Euroopasta, Japanista, Australiasta, Yhdysvalloista ja Espanjasta. On hääpareja ja työmatkalaisia.

Monet yöpyjistä ovat jääneet mieleen, kuten kaksi japanilaisrouvaa, jotka olivat

haltioissaan, kun Helka keksi viedä heidät mustikkametsään. Sotungin maalaismaisemissa ei ole menoa ja meininkiä eikä kummoista nähtävää, mutta juuri se usein riittää.

työnjako taitojen Mukaan Kun koti on samalla majatalo, asukkaalta vaaditaan tiettyä joustavuutta.

— Tuntuihan se aluksi oudolta. Kun on asiakkaita, pitää olla hiljaa, vaikka eihän me täällä kaksin muutenkaan paljoa meteliä saataisi aikaan. Nyt siihen on tottunut, Helka Ahtiainen sanoo.

Majatalo on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun. Joitakin ennalta tuttuja asiakkaita on satunnaisesti otettu muulloinkin.

Entä miten aika kuluu talvella?

— Niin, talvella… Mitähän me oikein tehdäänkään? Pertti ainakin saa ajaa loputtomasti lunta pois pihasta, Helka toteaa.

— Käymme silloin Kanarialla, jossa yksi tyttäristämme nykyään asuu.

Aikaa kuluu myös erilaisissa rakennushankkeissa, jotakin pientä korjattavaa on aina. Työnjako on selvä. Pertti hoitaa rakennustyöt ja puutarhan. Siellä kukoistavat erityisesti daaliat, joita on noin 500. Helka huolehtii kotitöistä sisällä ja valmistaa muun muassa aamiaiset asiakkaille.

— Kannattaa tehdä niitä hommia, mitä parhaiten osaa, pariskunta tuumii.

Hanna Antila

” E n o i k e i n i t s e k ä ä n y m m ä r r ä , m i t e n y ö p y j ä t o v a t m e i d ä t l ö y t ä n e e t . K a i s e o n t u o i n t e r n e t .”

Sini Pennanen

Soiva perintö

I

lman kansakoulunopettaja Maija Metiäisen sinnikästä työtä Seutulan kappelia tuskin olisi olemassa.

Toimelias neiti-ihminen johti paikallista herätystä, perusti Ripukylän rukoushuoneyhdistyksen ja ryhtyi puuhaamaan oman rukoushuoneen rakentamista Seutulan kylälle.

Rahaa kerättiin ompeluseuroissa ja myyjäisissä ja kylän taloihin jaettiin keräyslippaat, joihin perheiden odotettiin laittavan avustusta kuukausittain.

Rakennuspuutkin tulivat lahjoituksina.

Tontti saatiin Königstedtin kartanon isännältä vuokralle 99 vuodeksi. Vuosivuokra oli huikea yksi markka.

Maija Metiäinen kuoli vuonna 1948.

Omaiset lahjoittivat häneltä jääneen harmonin kappeliin. 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa rakennettu soitin oli aiemmin ollut käytössä Seutulan kansakoululla.

Ikä ja lämpötilanvaihtelut olivat aiheuttaneet harmoniin pikkuvikoja.

Niinpä se pari vuotta sitten restauroitiin. Nykyisin se on niin vetreä, että sillä on soitettu jopa konsertteja. Harmonia käytetään myös kansanmusiikkimessuissa ja joskus häissäkin.

Ja kelpaa sitä katsoakin. Kaunis, puuleikkauksin koristeltu soitin on saanut kunniapaikan kappelin alttarin vierestä.

Kaisa Halonen

seutuLan kaPPeLi Solbackantie 6 ●

Kappeli, alun perin rukoushuone, on rakennettu kyläläisten talkootyönä.

●

Kappeli valmistui vuonna 1925. 40 vuotta myöhemmin sitä laajennettiin.

●

1960-luvulla kappeli lahjoitettiin Helsingin pitäjän seurakunnille. Se on suosittu vihki- ja kastekirkko.



Ruumis raataa Koillis-Virossa sijaitseva Pyhtitsan luostari on lähes omavarainen. Nunnat tekevät kaiken mahdollisen itse perinteisiä menetelmiä vaalien.

V

iron ainoa ortodoksinen nunnaluostari sijaitsee maalaismaisemassa Kuremäellä, mäntyjen ja tammien ympäröimällä kukkulalla. Luostarin pää­ kirkon, Uspenskin ka­ tedraalin, viisi sipulikupolia siintävät jo kauas kylätielle.

Pääportti johtaa graniittimuurien ympäröi­ mälle alueelle, jossa sisaret opastavat turistiryhmiä ja myyvät ikoneja ja postikortteja pienessä matkamuistopuodissa.

Komeasti kukkivat ruusut ja pionit reunustavat alueen kirkkoja ja asuinrakennuksia.

Korkeat halkopinot ovat kuin taideteoksia.

Pyhtitsassa aika tuntuu pysähtyneen. Arki soljuu hitaasti ja rauhallisesti eteenpäin.

Mutta millaista on nunnan elämä luostarin sääntöjen maailmassa?

Oppiäiti auttaa alkuun Luostariin tullaan yleensä kutsumuksesta omistautua Jumalan palvelemiseen. Siihen liittyy myös luopuminen tavallisesta elämästä.

Tie nunnaksi alkaa kokelaskaudesta, jonka jälkeen kokelas vihitään noviisiksi ja häntä

aletaan kutsua sisareksi. Kokelas- ja noviisiaikana kilvoittelussa auttaa oma oppiäiti.

Noviisikauden jälkeen seuraa nunnaksi vihkiminen, jonka yhteydessä annetaan luostarilupaus. Siinä nunna lupaa olla nöyrä ja kuuliainen Jumalaa, luostarin igumeniaa ja koko sisarkuntaa kohtaan sekä lupaa elää köyhänä ja naimattomana.

Pyhtitsassa asuu kaikkiaan noin 180 nunnaa ja noviisia. He tulevat pääosin Venäjältä ja muilta entisen Neuvostoliiton alueilta.

Hevosten kanssa maataloustöissä Kuuliaisuus merkitsee igumenian antamien tehtävien noudattamista. Aamujumalanpalveluksen jälkeen nunnat ryhtyvät kukin omiin työtehtäviinsä, jotka igumenia Varvara jakaa.

Tehtävät vaihtelevat vuodenaikojen ja henkilön osaamisen ja jaksamisen mukaan.

Osa tehtävistä voi perustua nunnan henkilökohtaisiin erityistaitoihin, kuten kielitaitoon tai tietotekniikkaosaamiseen.

Pyhtitsan alue on 75 hehtaaria. Siitä 24 hehtaaria on viljeltyä maata, jolla kasvatetaan viljaa, perunoita ja juureksia perinteisten menetelmien mukaan.

Viikate olalla ja heinäharava kädessä kulkevia sisaria näkyy pelloilla ja pientareilla.

Hevosia käytetään apuna maataloustöissä.

Kaikki mahdollinen tehdään itse, ulkopuolista apua käytetään vain kaikkein raskaimpiin rakennustöihin.

Nunnat kasvattavat tilallaan myös lampaita, vuohia, kanoja ja lehmiä, joista saatava maito ja villa menevät omaan käyttöön.

Luonnonmukaista viljelyä Kasvihuoneisiin istutetaan ensimmäiset taimet jo helmikuussa. Tuotanto on kokonaan luonnonmukaista.

— Tuholaisia torjutaan kansanperinteen mukaisilla menetelmillä kuten sipulinkuorilla ja nokkosvedellä, kertoo nuori sisar Tatjana, jonka vastuulla on viisi kasvihuonetta.

Monitaitoinen Tatjana hallitsee myös tietokoneen käytön sekä rakennus- ja käsityöt.

Kasvihuoneviljelyn salat hänelle on opettanut vanhempi nunna, joka ei enää ikänsä puolesta jaksa hoitaa fyysisesti vaativaa työtä.

Vihannes- ja juuressadolle on paljon käyttöä, sillä Pyhtitsassa paastotaan 170 päivää vuodessa eikä silloin syödä liha- eikä maitotuotteita. Vierailumme aikana oli meneillään apostolien paasto, joka alkaa viikko helluntain jälkeen ja päättyy 29.6. vietettävään apostolien muistopäivään

Jääkellarit ruokavarastoina Nunnien asuintalojen lomassa kasvavat rehevät herukkapensas- ja hedelmäpuualueet.

Niistä saatava sato valmistetaan mehuiksi, hilloiksi ja hyytelöiksi.

Pyhtitsan Jumalanäiti.

P

Luostari pyhällä paikalla

yhtitsan ortodoksinen nunnaluostari sijaitsee Kuremäen kylässä, Koillis-Virossa, lähellä Narvan kaupunkia ja Kohtla-Järven palavankiven aluetta.

Luostarin syntyvaiheet juontavat juurensa 1500-luvulle, jolloin perimätiedon mukaan seudun paimenet näkivät mäellä valoa hohtavan naishahmon taivaansinisessä puvussa. Hän ilmestyi myös mäen juurella olevalla parantavalla lähteellä ja nousi siitä mäkeä ylös suuren tammen luokse. Näky toistui kolme kertaa.

Myöhemmin paimenet löysivät tammen juurelta ikonin.

Paimenet eivät ymmärtäneet, mitä ikoniin oli kuvattu. Niinpä he antoivat ikonin ohikulkeville venäläisille talonpojille ja kertoivat, miten olivat löytäneet sen.

Nämä ymmärsivät, että kyseessä oli Jumalanäidin Kuolonuneen nukkumisen ikoni.

Siitä lähtien paikkaa on kutsuttu Pyhtitsaksi, joka on viroa ja tarkoittaa pyhää paikkaa. Tapahtuman kunniaksi tammen viereen rakennettiin pieni kappeli.

Venäjän ortodoksinen kirkko päätti, että paikka on pyhä ja aloitti nunnaluostarin rakentamisen. Luostari perustettiin vuonna 1891.

Luostarin pääkirkko on vuonna 1910 valmistunut Uspenskin katedraali, jossa pidetään joka aamu ja iltapäivä jumalanpalvelus. Luostarissa palvelee kolme pappia ja kolme diakonia. Nunnia ja noviiseja on noin 180. Luostarin johtajana on vuodesta 1968 toiminut igumenia Varvara.

Luostarin alueella sijaitsee kaikkiaan kuusi kirkkoa, nunnien hautausmaa ja parikymmentä asuin- ja talousrakennusta.

Luostarilupauksessa nunna sitoutuu nöyryyteen, köyhyyteen ja naimattomuuteen.

aa, sielu lepää Sisaret kasvattavat tilallaan muun muassa viljaa, perunoita ja juureksia.

Korkeat halkopinot pellonlaidalla ovat kuin taideteoksia.

— Viiniä tai likööriä Pyhtitsassa ei tehdä lainkaan. Alkoholinvalmistus kuuluu yleensä munkkiluostareihin, sanoo sisar Jefrosina, joka toimi oppaanamme.

Omenapuiden siimeksessä on parinkymmenen pesän mehiläistarha, josta kerätty hunaja menee ruoanlaittoon, teehen ja luostarin leipomoon.

Maakellareissa säilytetään vihannes- ja marjasäilykkeitä sekä rahkaa, jota tehdään luostarin lehmien maidosta paastonaikana, kun maitotuotteiden syöminen ei ole sallittua.

Talvella sisaret sahaavat valtavia jääkuutioita läheisen järven jäästä ja vetävät ne puukelkalla maakellareihin pitämään varastot kylminä.

— Työtä tehdään paitsi talouden ylläpitämiseksi myös nöyryyden ja kuuliaisuuden osoittamiseksi, sisar Jefrosina toteaa.

Vierailijat tervetulleita Puutarha- ja maataloustöiden lisäksi nunnat poimivat sieniä ja marjoja, kalastavat, hakkaavat halkoja, työskentelevät keittiössä, leipomossa ja majatalossa sekä sitovat käsin kirjoja luostarin omassa kirjansitomossa.

Työpäivät päättyvät iltajumalanpalvelukseen luostarin kirkossa.

Kuuliaisuustyön lisäksi nunnat harrastavat oman kiinnostuksensa mukaan ikoninmaalausta, kirjonta- ja ompelutöitä, veistotöitä tai kuorolaulua. Vapaa-aikanaan he rukoilevat huoneissaan, lukevat, laulavat tai lepäävät.

Kaksi nunnaa jakaa saman huoneen van-

hoissa hirsitaloissa ja erityisesti nunnia varten rakennetuissa, uudemmissa tiilitaloissa.

Vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan luostarin kirkkoihin ja puutarhaan, kunhan vain muistavat kunnioittaa luostarin tapoja esimerkiksi pukeutumalla pitkähihaisiin puseroihin ja tarpeeksi pitkiin hameisiin.

Pitempään viipyvät voivat yöpyä luostarin majatalossa, jonka majoituksesta maksetaan omantunnon mukaan. Ortodoksi-pyhiinvaeltajat voivat myös osallistua igumenian osoittamiin töihin.

Vanha tammi ja pyhä lähde Muurien ympäröimän alueen juurella on pyhä lähde, jonka veden uskotaan olevan parantavaa. Kyläläiset kuljettavat vettä kotiinsa kanisterikaupalla ja monet vierailijatkin täyttävät pullonsa vedellä. Lähteen vieressä on uimakoppi, jonka suojassa voi käydä kastautumassa ja puhdistautumassa.

— Usein uimapaikalle on jatkuva jono, sisar Jefrosina kertoo.

Vanha tammi, jonka juurelta perimätiedon mukaan aikoinaan löytyi Jumalanäidin kuolonuneen nukkumista esittävä ikoni on edelleen olemassa, mutta se on kuivunut. Tammen iäksi on arvioitu jopa tuhat vuotta.

Tammen vieressä on kappeli ja hautausmaa, jonne poisnukkuneet nunnat haudataan puettuina samaan valkoiseen kaapuun, jota he käyttivät antaessaan luostarilupauksensa.

teksti Tiina Åhlgren kuvat Pentti Johansson ja Tiina Åhlgren

www.aktia.fi

B R EATH – HENKÄY S

KAHDEN PROSENTIN TALLETUSKORKO MYÖS SINULLE Vantaan seurakuntien rippiristi

Talletusaika 12 kk. Yksi nosto ilman kuluja 3 kk:n jälkeen. Minimitalletus 10 000 euroa. Lisätietoja Aktia Pankin konttorista tai www.aktia.fi.

Teollinen muotoilija Jenni Seppä on suunnitellut ristiriipuksen Vantaan seurakunnille.

Tervetuloa!

Jenni Seppä ei löytänyt kaupoista mieleistään ristiä, joten hän suunnitteli sen itse. Ratkaiseva oivallus oli kuljettaa ketju ristin poikkipuun läpi.

Aktia Tikkurilassa, puh. 010 247 6100* Aktia Flamingossa, puh. 010 247 6120* Aktia Myyrmäessä, puh. 010 247 6130*

Koru on hopeaa ja sen nimi on Breath, Henkäys. Ristin kaarevat muodot kuvaavat Pyhän Hengen symbolia kyyhkystä. Koru myydään Jenni Sepän suunnittelemassa pakkauksessa, joka sopii samalla korurasiaksi.

*kiinteästä linjasta 0,08 €/puhelu + 0,06 €/min., matkapuhelimesta 0,08 €/ + 0,17 €/min.

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

Hopeisen ristin hinta on 52 e.

Mikäli haluat vähän pidemmän ketjun, hinta on 53,50 e.

Breath-riipuksia myydään Vantaan seurakuntien kirkkoherranvirastoissa.

Kirkkoherranvirastojen osoitteet netissä www.vantaanseurakunnat.fi, yhteystiedot.

Kesäkuun loppuun asti korun voi tilata postiennakolla (postimaksu tulee korun hinnan lisäksi) puhelimesta 09 8306 274 tai sähköpostitse arja.vasara@evl.fi.

Muista mainita tarvitsetko lyhyen (42 cm) vai pitkän (52 cm) ketjun.

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan?

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi

turvallinen ja tarkka tutkimustapa

Kuvaukseen pääset nopeasti, jonottamatta, jopa samana päivänä.

Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille

Yksilöllinen ja tarkka tutkimus kestää puolisen tuntia. Tilamme tarjoavat rauhallisen ympäristön tutkimukselle. Kattavan lausunnon saat mukaasi samalla käynnillä.

Haemme KELA-korvauksen tutkittavan puolesta (edellyttää erikoislääkärin lähetettä).

Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Huom! Kesäaikana 5.7.–13.8.2010 olemme avoinna ma – pe klo 9 –16

Turvallista asumista ja tilapäistä hoivaa ja kuntoutusta

Vantaan Magneetti Oy TULOKSELLISTA TUTKIMUSTA

Avoinna: ma – to 8 – 19, pe 8 – 16 Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa Puh. (09) 530 6620

www.vantaanmagneetti.fi

Pitäjänmäellä Kotikallion Hoivakodissa Alppikadulla Hoivakoti Scillassa Palveluohjaajamme neuvoo numerossa 09-7750 5980 www.hoiva. Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy

HERÄNNÄISSEURAT

Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

Pe 18.6. klo 18 Pirkko ja Paavo Kilven ”Torpalla” Lopella, Juhalantie 3.

Seuraa ja huolenpitoa Seniorille kotiin tai palvelutaloon.

Myös omaishoitajan sijaisuudet!

Mummit

www.debora.fi

P. 045 111 3423 www.mummit.fi

/ VANTAA

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde



L a s t e n k i r j o j a

Taikamatolla paineita purkamaan Niina Hakalahti: Tuukka-Omar.

Tammi 2010.

Niina Hakalahden ensimmäinen lastenkirja on vinkeä tapaus.

Suomalaisessa kerrostalossa asuvalla 8-vuotiaalla Tuukka-Omarilla on esi-isiltä peritty komea nenävärkki ja öisiä ongelmia sikeäunisuuden vuoksi.

Hänen isänsä on kotoisin Syyriasta ja tällä on erikoinen rentoutumiskeino. Vähän homssuinen äiti keksii työkseen yllätyssisältöjä pääsiäismuniin.

Yhdessä liikuntaa inhoavat kaverukset Tuukka-Omar ja Paavo kohtaavat kipeitä ja noloja asioita, jotka jaettuina helpottuvat. Poikien ystävyyden kuvaus on hieno.

Kaikesta ei tarvitse heti puhua, vaan voi jättää toiselle tilaa ja silti olla lähellä.

Jännitystä ja käänteitä riittää.

Teksti yhyttää sopivasti fantasiaa ja lämminhenkistä huumoria.

Kielenkin tasolla on mukavia koukkuja. Lempeä isä kertoilee arabian sanoista ja puhuu suomea hassusti.

Tuukka-Omarin asetelma on syntynyt Niina Hakalahdelta luontevasti, sillä monikulttuurisuus on ollut hänen elämäänsä jo parikymmentä vuotta. Hänen oma miehensä on syyrialainen ja heillä on kaksi poikaa. Arabialainen kulttuuri tulee kirjassa esiin niin ruokalajeina, vesipiipun käyttönä kuin suvun merkityksen korostamisena. Vähemmistöön kuulumisen ongelmia ei sivuta.

Roald Dahlin lastenkirjoissa aikuisten maailma kyseenalaistetaan anarkistisen fantasian keinoin. Tuukka-Omarissa on jotain samaa, sillä erotuksella että aikuiset ovat mukavia ja heihin voi yleensä luottaa.

valokuvia kaveruksista luolassa, Maunon lemmikkiliskosta ja kedolta löytyneestä neliapilasta.

Kristiina Louhen piirroksissa on tekijälle vähän epätyypillistäkin liike-energiaa, joka yhdistyy turvalliseen luonnonläheiseen yhdessäoloon. Maunon maja sopii lukijoille, jotka eivät kaipaa erikoistehosteita, vaan tavallisuutta ja perinteistä suomalaista elämänmenoa.

Hannu Kylkisalo

Mannermaista itsevarmuutta Malin Kivelä ja Linda Bondestam: Mainio herra Iloinen.

Teos & Söderströms 2010.

Mainio herra Iloinen on mainio urbaani lastenkirja.

Vuonna 2004 Ruotsissa julkaistun kirjan päähenkilö on hyväntahtoinen taivaanrannan, tai oikeastaan tähtikartaston maalari.

Herra Iloisen maailma on täydellinen, mutta vielä jotain puuttuu. Riippumattomalle ja taipuisalle päähenkilölle löytyy vastinpari, alakerran neiti Sitruuna, jonka maailma on rakentunut siivoamiselle ja happamalle mököttämiselle.

Herra Iloinen taitaa viettelyn jalon taidon, ja osansa saavat myös kondiittori Kurtin leivokset ja kannustusserenadit. Vaikeusastettakin ihmissuhteissa löytyy, sillä herra Iloisen itsetunto on tähdissä.

Linda Bondestam on käyttänyt piirrostensa ohessa hienovaraista kollaasitekniikkaa. Vieraskieliset tekstit talon seinissä ja muovikasseissa tuovat manner-

maista tunnelmaa. Mainio herra Iloinen on sen verran nautittava lastenkirja, että sitä tulee lukeneeksi yhä uudestaan ja uudestaan niin Malin Kivelän kirjoittaman tarinan kuin ulkoasunsakin takia.

Hannu Kylkisalo

Huoli varjostaa lomaviikkoa Riitta-Liisa Heikkinen ja Kati Vuorento: Mummin muisti karkuteillä. WSOY 2010.

Kaikki ei ole niin, kuin Anni ja Topi ovat mummin luona tottuneet. Linja-autopysäkillä lapsia on vastassa vain mummin koira Sydänkäpynen. Mummia itseäänkin hämmentää, miten hän saattoi unohtaa lasten tulon. Kun muisti tekee vielä lisää tepposia, huoli astuu mukaan lasten lomaviikolle.

Filosofian tohtori Riitta-Liisa Heikkinen on paitsi lastenkirjailija myös vanhenemisen asiantuntija. Hän osaa pukea vakavan aiheen pakettiin, jossa sitä käsitellään lämpimästi ja kunnioittavasti. Vaikka koira jää ruokkimatta ja lapsetkin huomaavat olevansa välillä nälässä, mummi on aina mummi.

Kirjan avulla voi herättää lasten kanssa keskustelua siitä, mitä rakkaitten ihmisten vanheneminen ja mahdollinen sairastuminen saattavat tuoda tullessaan.

Kati Vuorennon kuvituksessa on maaseutuidylli kohdallaan.

Hän tavoittaa ihmiset niin, etteivät he jää pelkiksi hahmoiksi.

Hannu Kylkisalo

Kristina Svensson

Perinteisiä majanrakennuspuuhia

• Edullista majoitusta 1 hh, 2hh, oma wc, suihku ja televisio • Majoituspaikat jopa 200 hengelle • Kuntosali, liikuntahalli, uima-allas sekä saunat rannassa ja sisätiloissa • Runsaat ja räätälöidyt buffetruoat ryhmille • Paljon erilaisia kokous- ryhmätyö- ja illanviettotiloja • Urheiluseuroille mainio liikuntaleirin ja seurakunnille rippikoululeirien pitopaikka • Runsaasti ilmaista paikoitustilaa • Vain 50 km Helsingistä pohjoiseen!

Kotorannantie 49, 05250 Kiljava Myyntipalvelu: ma–pe 8.00–5.30 puh. (09) 2762 705 kiljavanranta@kiljavanranta.fi www.kiljavanranta.fi

“Syö itsesi iloiseksi!”

Goji-mar jat

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Sana “goji” tarkoittaa suomennettuna iloista.

Kiinalainen sanonta kuuluukin: “Hän, joka syö goji-marjoja aamulla, pomppii ilosta koko päivän”.

Huipputerveelliset gojimarjat sisältävät 21 eri mineraalia, mm. rautaa, kalsiumia, mangaania, magnesiumia, natriumia, seleeniä ja sinkkiä. Himalajan rinteillä kasvavissa gojimarjoissa on myös runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita.

Tuoreeks,

Katri Tapola ja Kristiina Louhi: Maunon maja.

Tammi 2010.

Katri Tapolan ja Kristiina Louhen toisessa Mauno-kirjassa ollaan kesän perusleikkien äärellä, eli majaa rakentamassa. Tarinassa palataan aikaan, jolloin konsolipelien ja virtuaalikaupunkien sijaan tehtiin itse puusta ja nauloista. Yhteisöllisyyttä lisää pellon laidassa oleva taidenavetta, johon kootaan voimaannuttavia

Hotelli Kiljavanranta Kokouksien, tykypäivien ja juhlien pitopaikkasi Sääksjärvellä Nurmijärvellä

Tervetuloa!

VALA Tällä kupongilla 17.-20.6.2010

Raw Food Company:

Goji-marjat

7,-

200 g

/pss (8,95)

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

aan

iraal a s n e s aitok l a s s i n Diako Kati Vuorennon kuvituksissa mummola on vanha puutaloidylli.

TERVETULOA SAGAAN!

Saga Munkkiniemi, Dosentinpuisto.

Vuokraamme viihtyisiä ja turvallisia asuntoja seniori-ikäisille. Asunnoissa parvekkeet ja hyvin varustellut keittiöt. Talossa on oma uima-allas sekä hoitajat paikalla ympäri vuorokauden. Asukasvalinnoissa noudatamme ARA:n ohjeita.

Tilaa esite ja hakulomake p. 09 458 560 Lisätietoja johtaja Mirkka Kairema p. 09 458 56 500 Dosentintie 12, 003300 Helsinki

Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys: Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi



Palvelukseen halutaan

Palveluja tarjotaan

Myydään HYVÄÄ MULTAA

Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöt rakentaa tuotteillaan ja palveluillaan toivoa, hyvää elämää ja arjen kristillisyyttä. Konsernimme liikevaihto on 43 milj. € ja palveluksessamme on 380 henkilöä.

Haemme taloushallinnon palvelukeskukseemme Helsingin Hietalahdenrantaan vakituiseen työsuhteeseen aikaansaavaa ammattilaista

Tilaa ilmainen

Espoo: Timo Röyskö gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

PÄÄKIRJANPITÄJÄKSI Tehtävässäsi vastaat konserniimme kuuluvien yhtiöiden kirjanpidoista, konsernitilinpäätöksestä ja perusraportoinnin tuottamisesta yhteistyössä palvelukeskuksemme muun henkilöstön kanssa. Sinulla on kokemusta nykyaikaisten taloushallintojärjestelmien käytöstä ja MS Office -ohjelmistot ovat sinulle tuttuja. Olet myös kiinnostunut tietojärjestelmien pääkäyttäjän tehtävistä ja osallistumisesta erilaisiin taloushallinnon kehitystehtäviin.

Lisätietoja tehtävästä antavat Matti Koli p. 050 564 4611 tai Anneli Kosonen p. 040 350 9648. Hakemuksesi voit lähettää 27.6.2010 mennessä sähköpostiosoitteella anneli.kosonen@kirkkopalvelut.fi.

Lisätietoja Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöistä: www.kirkkopalvelut.fi ja www.kotimaa-yhtiot.fi

Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004.

Kotipalvelu Lilja ●

●

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

Tilaa ilmainen

Yksilöllisesti, luotettavasti, ammattitaidolla.

Kerron mielelläni lisää: kylpyhuoneMaarit 040 529 7755 nyt! kartoitus toimisto@njkpalvelut.net

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Hautauspalveluja

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

p. 050 569 0477 KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, kotiapua Helsinki: Petri Takkula Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762041-4402311 5615 Leena gsm www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) petri.takkula@blosius.fi

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Pitkäaikaisella kokemuksella ja ammattitaidolla.

Huomioikaa kotivähennys.

TipTop Rakennus Oy P. 045 634 7858 e-mail: esa.kokkonen@kolumbus.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA ! ”Tyyli on tukassa” alk. 18 €.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Koulutusta Sielunhoitajakoulutus 2010-2011

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

Sielunhoidon peruskoulutus vapaaehtoisille

K&P HAUTAKIVET

Kouluttajina mm. TT, prof. Paavo Kettunen, pastori Marja Mäkilä, psykologi Marja-Leena Käyhty, diakonissa, retriitinohjaaja Eija Vuorela, psykoterapeutti Päivi Tukia ja TM, aikuiskasvatussihteeri Sami Seppänen Lähijaksot 25.-26.9., 20.-21.11., 15.-16.1., 18.-20.3., 21.-22.5.

Hinta 340 € (syksyllä maksetaan 140 €, keväällä 200 €). Hinta sisälsältää opetuksen, ruokailut ja kahvit, koulutusmateriaalin, retriittiviikonlopun täysihoidon ja todistuksen. Majoitusmahdollisuus.

Koulutukseen tarvitaan papin tai diakoniatyöntekijän suositus.

www.laajasalonopisto.

Laajasalon kristillinen opisto Kuukiventie 6, 00840 Helsinki, (09) 621 9000

Unikkotie 5, Vantaa

Ostetaan huoneistoja

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Kodin remontit ja uudisrakennukset, Ruoholahdenkatu 12, Helsinki suuret ja pienet, alusta loppuun.

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

www.hautaus.fi

HAUTAKIVEN kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 3,50€/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

●

Hammashoitoa

Myydään hautakiviä

Ostetaan

Odotamme sinulta vahvaa kokemusta taloushallinnon eri osa-alueilta, mutta erityisesti kirjanpito- ja tilinpäätöstyöskentelystä. Edellytämme välillisen ja välittömän verotuksen tuntemusta ja konsernitilinpäätöstaitoa. Tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää tradenomin tai merkonomin tutkintoa. Olet työskentelyotteeltasi numerotarkka ja langat käsissäsi pitävä. Sitoudut annettuihin tehtäviin ja positiivinen asenteesi ja yhteistyökykysi säilyvät myös kiireen keskellä.

Tarjoamme mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä konsernissamme mukavien työkavereiden parissa sekä mahdollisuuden kehittää itseään ja tehtäviin sisältyviä toimintoja.

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä Puh. (09) 854 8937 J-V Lammi Oy

Vuokrata halutaan

(Seurakunnan talo)

NU U U R K E T T I K A P

aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pääkaupunk la Paketti, jol lähes

500.000 LUK IJAA!

Kruunupaketti tavoittaa pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa!

Pyydä tarjous!

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi



juLkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LeVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toiMitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 0101 Vantaa, ☎ 09 80 624, faksi 09 820 16, vantaan. lauri@evl.fi. toiMituksen sihteeri Arja Vasara, ☎ 09 80 624, arja.vasara@evl.fi.

PäätoiMittaja Pauli Juusela, ☎ 09 80 628, pauli.juusela@evl.fi. toiMitusPääLLikkö Heli Kulmavuori, ☎ 09 80 62, heli.kulmavuori@evl.fi. toiMittajat Hanna Antila, ☎ 050 420 815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 80 619, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 80 626, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen ☎ 09 80 629, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. iLMoitusMarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 54 220, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 54 224, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 54 209, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 54 261. iLMoitushinta mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. iLMoitusten Vastaanotto ja VaLMistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 29 (Hietalahdenranta 1), 00181 Hki, ☎ 020 54 225, faksi 020 54 24, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toiMitusneuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et oLe saanut Lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 01 000, www.posti.fi/palaute.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Vantaan seurakunnat

kirkkoherranVirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Ajalla 19.7.–15.8. virasto on ma ja pe suljettu.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kahvio on suljettu 16.8. asti.

DiakoniatoiMisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ti klo 9–11 p. 050 573 6313 ja ke klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystykset kesällä 1.6.–14.7.

Länsimäen kirkolla tiistaisin ja Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 9–11. Viikoilla 29 ja 30 ainoastaan ajanvarauksella p. 050 593 5503.

Päivystykset palautuvat normaaliin rytmiin 3.8. lähtien tiistaina Länsimäen kirkolla, ja torstaina Hakunilan kirkolla.

hakuniLan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Konfirmaatiomessu Holma 1 la 19.6. klo 10. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi.

Konfirmaatiomessu Hankasalmi 2 la 19.6. klo 14. Tiina Palmu, Liisa Pietilä, Nina Pajunen, Sari Kokkonen.

Konfirmaatiomessu Holma 2 su 20.6. klo 11. Sari Kokkonen, Liisa Juusela, Petra Hallikainen, Kristiina Nurmi, Vesa Häkkinen.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus 26.6. klo 11. Pirkko Yrjölä, Kristiina Nurmi.

Messu su 27.6. klo 11. Sari Kokkonen, Kristiina Nurmi.

Messu su 4.7. klo 11. Harri Nurminen, Pirkko Yrjölä.

Messu su 11.7. klo 11. Kaija LaaloLipponen, Harri Nurminen.

Messu su 18.7. klo 11. Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen.

Messu su 25.7. klo 11. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen.

Messu su 1.8. klo 11. Kaija LaaloLipponen, Tiina Palmu, rippikoululaisia.

Kesäkahvit keskiviikkoisin 28.7. saakka klo 13–14.30. Tarjolla pientä ohjelmaa, kahvit, kesäistä yhdessäoloa ja hartaus.

LänsiMäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone jää kesätauolle ma 21.6 alkaen. Toiminta käynnistyy taas elokuun lopussa. Seuraa Vantaan Laurin ilmoituksia.

Iltamessu su 20.6. klo 18. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Kristiina Nurmi.

Iltamessua ei ole su 27.6.

Iltamessu su 4.7. klo 18. Kaija Laalo-Lipponen.

Iltamessu su 11.7. klo 18. Kaija Laalo-Lipponen.

Iltamessu su 18.7. klo 18. Vesa Häkkinen.

Iltamessu su 25.7. klo 18. Tuomo Kahenvirta.

Iltamessu su 1.8. klo 18. Vesa Häkkinen.

Kesäkahvit tiistaisin 27.7. saakka klo 13–14.30. Tarjolla pientä ohjelmaa, kahvit, kesäistä yhdessäoloa ja hartaus.

nuoriLLe Grillepaani tiistaisin klo 18–21.

Hyvällä säällä grillaamme pihalla kesäisiä herkkuja, pelailemme ym. Sateen sattuessa olemme sisällä Vaaralan kirkolla.

Jengi-ilta perjantaisin klo 19–22.

Tule mukaan kahvittelemaan, pelaamaan ja viettämään iltaa yhdessä Vaaralan kirkon alakertaan.

Muuta Kaikille avoin perhekahvila Hakunilan kirkolla tiistaisin 22.6. asti klo 9–11.30, Vaaralan kirkolla keskiviikkoisin 23.6. asti klo 9–11.30, Pyhän Annan lastenkirkolla keskiviikkoisin 23.6. asti klo 9–11. Seu-

k astettu Nooa Juho Anselmi Myöhänen.

aVioLiittoon kuuLutettu Tomi Janne Juhani Kolistaja ja Miia Hannele Jääskeläinen, Seppo Juhani Saalamo ja Hellevi MarjaTerttu Pauni, Panu Samuli Valkeinen ja Anna Johanna Mälkki.

hautaan siunattu Linda Hirvonen 80 v, Alpo Tapio Rajala 68 v.

Hämeenkylä kirkkoherranVirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–13. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 1.6.–31.8. keskiviikkoisin klo 9–11.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla

häMeenkyLän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Konfirmaatiomessu, Kuntokallio I la 19.6. klo 12. Saarna Jaakko Kara, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Anne Viljamaa. Avustajat Satu Enrold, Tuula Vanhanen ja Tomi Rosendahl.

Messu su 20.6. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Jaakko Kara ja Anne Viljamaa.

Konfirmaatiomessu, Savonlinna su 20.6. klo 14. Saarna AnnaKaisa Inkala, liturgia Jukka Nevala ja kanttori Anne Viljamaa.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 26.6. klo 10. Saarna Jouni Salko, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Messu su 27.6. klo 10. Saarna Jaakko Kara, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Messu su 4.7. klo 10. Saarna Anna-Kaisa Inkala, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Konfirmaatiomessu, Haapamäki II la 10.7. klo 12. Saarna Jouni Salko, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Konfirmaatiomessu, Kuntokallio II su 11.7. klo 10. Saarna Matti Hyry, liturgia Jaakko Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Messu su 18.7. klo 10. Saarna Jaakko Kara, liturgia Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Sanajumalanpalvelus su 25.7. klo 10. Saarna Matti Hyry, liturgia Jaakko Salko ja kanttori HannuPekka Heikkilä.

Messu su 1.8. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Muuta Pihaseurat keskiviikkoisin klo

19 kesä–elokuussa. 23.6. Tuula Mösöllä Hämeenkylässä, os. Sahrapolku 4 A, mukana Jaakko Kara ja Anne Viljamaa. 30.6. Riitta Ahosella Myyrmäessä, os. Uomakuja 3 E 70, mukana Anna-Kaisa Inkala ja Hannu-Pekka Heikkilä. 7.7. Marjatta ja Pentti Tammisalolla Varistossa, os. Luuvakuja 10, mukana Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. 14.7. Hilkka Lönnqvistillä Askistossa, os. Hirsikuja 4 B, mukana Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

21.7. Vapaalan seurakuntatalolla, os. Vanha Hämeenkyläntie 9, mukana Jouni Salko ja Hannu-Pekka Heikkilä. 28.7. Taina ja Urpo Hautalalla Linnaisissa, os. Länkikuja 7, mukana Hannu-Pekka Heikkilä.

4.8. Kersti ja Jaakko Rantasalolla Ylästössä, os. Mustikkapolku 10, mukana Satu Enrold ja HannuPekka Heikkilä.

Pyhän Laurin vaellus lauantaina 7.8. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 14 ja Vapaalan seurakuntatalolta klo 14.10. Kohtaaminen Vantaankoskelta lähteneitten kanssa Vantaankosken sillalla noin klo 16. Hernekeittoateria Pyhän Laurin kirkolla noin klo 18.30. Huom!

Pyhän Laurin kirkolta takaisin ei ole järjestetty yhteiskuljetusta.

Ilmoittautuminen Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon 29.7. mennessä, p. 830 6450. Lisätiedot seurakuntapastori Jaakko Kara, p. 050 526 8706, jaakko.kara@evl.fi.

k astettu Sofia Elina Lahdenperä, Julia Amelia Perttuli. Iina Eerika Korpela, Lilli Charlotta Lemström, Jerry Mikael Parviainen, Casper Alexander Byrné, Carol Janett Eskelinen, Tea Henrietta Turakainen.

aVioLiittoon kuuLutettu Veli Matti Väänänen ja Kaisu Sisko Husu.

hautaan siunattu Eeva Maria Pulkkinen 83 v.

Korso kirkkoherranVirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 11–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

DiakoniatoiMisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

korson kirkko ja

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Varttuneen väen kesäkerho to 17.6. klo 13.

SPR:n verenluovutus pe 18.6. klo 14–19.

Päivärippikoulun konfirmaatiomessu la 19.6. klo 11, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Viro 1 -leirin konfirmaatiomessu la 19.6. klo 14, Hanna Vaittinen ja Ursula Hynninen.

Messu su 20.6. klo 10, Hanna Vaittinen ja Ursula Hynninen.

Holma 3 -leirin konfirmaatiomessu su 20.6. klo 14, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Kesäillan hartaus ke 23.6. klo 20.

Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 26.6. klo 10, Hanna Vaittinen ja Ursula Hynninen.

Messu su 27.6. klo 10, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Kesäillan hartaus ke 30.6. klo 20, Kimmo Saares.

Messu su 4.7. klo 10, Kimmo Saares ja Ursula Hynninen.

Kesäillan ehtoollinen ke 7.7. klo 20, Kimmo Saares ja Ursula Hynninen.

Holma 4 -leirin konfirmaatiomessu la 10.7. klo 11, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Messu su 11.7. klo 10, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Musiikkia kesäillassa ke 14.7.

Tuomas Elenius

Hakunila

rustelua, ulkoilua ja kahvittelua kaikissa perhekahviloissa.

Perheleiri 12.–15.8. Pääkaupunkiseudun Pienperheyhdistys järjestää perheleirin Sipoon Kallioniemessä. Leiri on tarkoitettu pienituloisille yksinhuoltajaperheille. Sinne kutsutaan erityisesti Hakunilan seurakunnan alueella asuvia yksinhuoltajaperheitä. Leirin hinta on 10€/hlö ja 5€/lapsilta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Pienperheyhdistykseen p. 045 773 11399 Kaisli Syrjänen tai Suvi Waitara p. 050 559 0672. Seurakunnan puolelta tiedusteluihin vastaa diakoni Laura Alho p. 050 560 5693.

Isä–lapsileiri Kukonnotkossa 13.–15.8. www.vantaanmky.net.

Leirin hinta 175€ isä & lapsi, muut lapset 30€. Sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen (alle 18v.) ja ohjelman.

17.6.–5.8.

Laurentius-vaelluksessa vuonna 2008 Corvus Laurencij -kuorolaiset johtivat pääjoukkoa.

Vaella Vantaalla

E

lokuisena lauantai-iltapäivänä 7.8. eri puolilta Vantaata starttaa vaellusryhmiä päämääränään Vantaan Pyhän Laurin kirkko, joka täyttää 550 vuotta.

Vaelluksen pääreitti lähtee kuitenkin Helsingin Vanhankaupunginlahden ylittävältä sillalta, josta rauhallisessa tahdissa askeltava ryhmä lähtee kello 15.0. Nopeampaa menoa kaipaavat lähtevät kello 16.0.

Hämeenkylän kirkolta kello 14 ja Kivistön kirkolta kello 14.0 lähtevät ryhmät liittyvät yhteen matkan varrella. Tämä joukko kulkee matkansa viimeiset puolitoista kilometriä hiljaisuudessa.

Korson seurakuntakeskuksessa vaellus alkaa alkuhartaudella kello 15, jonka jälkeen lähdetään liikkeelle.

Tikkurilan kirkolta lähtee ryhmä kello 16.0.

Mukaan voi liittyä reittien varrelta.

Pyhän Laurin kirkolla ehtookellot soit-

klo 20, Julia Tamminen, urut ja cembalo. Vapaa pääsy.

Varttuneen väen kesäkerho to 15.7. klo 13.

SPR:n verenluovutus pe 16.7. klo 13–18. Huom! aika.

Holma 5 -leirin konfirmaatiomessu la 17.7. klo 11, Antti Kupiainen ja Lauri Kiviranta.

Messu su 18.7. klo 10, Risto Auvinen ja Lauri Kiviranta.

Kesäillan hartaus ke 21.7. klo 20, Sanna Heikurinen.

Holma 6 -leirin konfirmaatiomessu la 24.7. klo 11, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Messu su 25.7. klo 10, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Kesäillan hartaus ke 28.7.klo 20, Kari Pekka Kinnunen.

Holma 7 -leirin konfirmaatiomessu la 31.7. klo 11, Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Viro 2 -leirin konfirmaatiomessu la 31.7. klo 14, Laura Mäntylä ja Martti Sirviö.

Messu su 1.8. klo 10, Kari Pekka Kinnunen ja Martti Sirviö.

Kesäillan ehtoollinen ke 4.8. klo 20, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

nuoriLLe Kesäkahvila STOP ma klo 17, KAKE ke klo 17, Seurakuntakeskuksessa nuorten tiloissa.Sisäänkäynti Korsonpolulta.

LaPsiLLe Kesäkerho 3-vuotiaasta alle kouluikäisille ma ja ke klo 12–15 seurakuntakeskuksessa. Kerho on maksuton ja siihen ilmoittaudutaan paikan päällä. Omat eväät mukaan. Kerhokerrat 21. ja 23. kesäkuuta.

Kesäkerho 3-vuotiaasta alle kouluikäisille ti ja to klo 12–15 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1). Kerhokerrat 17., 22. ja 24. kesäkuuta.

Muuta Kirkon kahvila tiistaisin klo 11– 13 seurakuntakeskuksessa.

tavat pyhän alkaneeksi kello 18. Kirkonmäellä kuullaan musiikkia ja syödään hernekeittoa. Oman lisämausteensa paikalle tuo Keskiaikaseura.

Illan kuluessa kirkkoon voi istahtaa laulamaan Taizé-lauluja. Päivän päätteeksi hiljennytään musiikin ja hetkipalveluksen äärellä.

Elokuussa kuljettavaa reittiä vaellettiin jo kesällä 2008.

— Silmät avautuivat uudella tavalla kotiseudulle. Kun siirrytään valtateiltä poluille, löytyy betoniviidakosta monenlaista kauneutta, muistelee pastori Tarja Korpela.

Vaellukselle toivotaan etukäteisilmoittautumisia tarjoilun vuoksi. Kasvisruokavaliota noudattavia pyydetään ottamaan mukaan omat eväät. Reitit, aikataulut ja ilmoittautumistiedot löytyvät osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi.

Pyhän Laurin vaellus la ..

Rukousryhmä keskiviikkoisin klo 18 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Hiroshiman muistoilta pe 6.8. klo 20, Johanna Kurkela, laulu, Tomi Aholainen, piano, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen ja Kari Pekka Kinnunen. Vapaa pääsy. Kirkosta siirrymme Ankkapuiston lammelle sytyttämään kynttilöitä.

Pyhän Laurin vaellus la 7.8. Korsosta Pyhän Laurin kirkolle. Alkuhartaus seurakuntakeskuksen kappelissa klo 15. Matkan pituus n. 15 km ja sen voi taivaltaa kävellen tai sauvakävellen. Ilmoittautuminen 5.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 830 6550. Ota mukaan vesipullo ja säähän sopivat varusteet. 550-vuotisjuhliaan viettävällä Pyhän Laurin kirkolla klo 18 ehtookellot ja soppatarjoilu, klo 18.30–19.15 Taizé-lauluja kirkossa, klo 19.15–20.15 konsertti ja hetkipalvelus. Corvus Laurencij -kuoro ja Vox Silentii -lauluyhtye esiintyvät. Kaksikielisen hetkipalveluksen ohjaavat pastorit Tarja Korpela ja Kaj Andersson. Bussikyyti takaisin Korsoon lähtee n. klo 20.30.

Diakonian kesäretki to 19.8. Vironperään ja Hyrsylän mutkaan.

Ohjelmassa tutustumista mm.

Vironperän museoon sekä puutarhaan ja vierailu Aira Samulinin luona Hyrsylän mutkassa. Retken hinta 55 euroa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 30.6. mennessä. Ilmoittautumisen jälkeen lähetämme laskun, jonka mukana tarkemmat tiedot retkestä.

Lisätietoja Anne Savirannalta p.

050 599 9068.

k astettu Kaisa Maria Tonteri, Ida Annika Rissanen, Peppi Pirita Rissanen, Emma Alexandra Thodén, Eeli Onni Ruottinen, Leo Valtteri Vertanen, John Thomson King.

aVioLiittoon kuuLutettu Pasi-Pekka Räsänen ja Sini-Tuulia

Eevahelena Kajas, Marko Juhani Kujala ja Johanna Elmiina Heikka, Juhana Mikael Kemppainen ja Nina Tuulia Halonen, Ari Allan Risku ja Leila Katriina Niemi, Esa Heikki Kortetjärvi ja Hanna Maria Juola, Tatu Samuli Liimatainen ja Eija Helena Viitolahti, John Thomson King ja Heini Kristiina Keskinen, Ahti Unto Pekka Laaksonen ja Orvokki Linnea Virtanen.

Rekola kirkkoherranVirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

DiakoniatoiMisto Päivystys ti ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

rekoLan Pyhän anDreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Konfirmaatiomessu (Piispala 1) la 19.6. klo 14, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin.

Konfirmaatiomessu (Kuntokallio 1A) su 20.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin.

Konfirmaatiomessu (Kuntokallio 1B) su 20.6. klo 14, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Henrik Wikström, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 27.6. klo 10, liturgi ja



Vantaan seurakunnat saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 4.7. klo 10, liturgi ja saarnaaja Henrik Wikström, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 11.7. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Konfirmaatiomessu (Piispala 2) su 18.7. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 25.7. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 1.8. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin.

nuoriLLe

Tikkurila kirkkoherranVirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Nuorten sähly alkaa 4.9.

Isoskoulutus alkaa vkolla 37.

DiakoniatoiMisto

LaPsiLLe ja PerheiLLe

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhäkoulut ja koululaisten raamatturyhmä jatkuvat syksyllä 12.9. alkaen.

Päiväkerhot ja iltapäiväkerhot alkavat ti 17.8., perhekerhot alkavat viikolla 34.

Muuta Juhannusjuhla Holman leirikeskuksessa 25.6. Illan ohjelmassa on mm. yhteislaulua, saunomista, makkaranpaistoa, lapsille omaa ohjelmaa sekä kaikille arpajaiset, joiden pääpalkintona on kuumailmapallolento. Kesäinen ilta päättyy hartauteen ja juhannuskokon sytyttämiseen. Bussireitti Rekolasta: klo 17 Päiväkummun Valintatalo – Laurintie – Rekolantie (kirkon vastap. pys.) n. klo 17.05 – Peijaksentie – Laurantie – Havukosken Valintatalo (Et. rastitie 5) – Peijaksentie – Kytötie – Koivukylän keskusta (Alepan pys.)

– Koivukylän puistotie – Haapatie – Holma. Paluulähtö n. klo 21.30 samaa reittiä. Ilmoittautumiset 21.6. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 830 6700.

Kesäiset pihaseurat ke 14.7. Tiaisella, Teijantie 2 B. Tarjoilu klo 18.30, seurat alkavat klo 19, puhujina Vappu Olsbo ja Eeva-Liisa Osamitsu.

Vanhemman väen päiväretki Sipooseen 25.8. Tutustumme mm. Sipoon vanhaan kirkkoon ja lounastamme Lampetaksen kestikievarissa. Ilmoittautuminen elokuussa kirkkoherranvirastoon.

Tarkemmat tiedot myöhemmin.

k astettu Otto Wiljami Brückner, Eero Heikki Olavi Mäkelä, Venla Anneli Salminen.

aVioLiittoon kuuLutettu Eero Oskari Jokimies ja Lotta Maria Pellonpää (molemmat Tikkurila evl), Markku Tapio Pohjola ja Emmi Irmeli Ruotsalainen, Mikko Juhani Saksanen ja Erika Birgit Rönnblad.

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Konfi rmaatiomessu su 20.6. klo 12. Pudi Kettunen, Samppa Laakso.

Konfirmaatiomessu su 20.6. klo 15. Pauliina Kuokka, Matti Mäenpää, Samppa Laakso.

Päivämusiikki to 24.6. klo 12.

Star of the County Down – musiikkia Irlannista, Skotlannista & Englannista. Redhill Rats: Kuisma Korhonen, (laulu/kitara/harmonikka), Hannu Kylkisalo (laulu/ basso), Aku Lappalainen (pillit/ banjo), Petro Loukimo (rummut), Ilkka Ranta-aho (laulu/kitara/banjo), Matti Viirimäki (sähkökitara/ mandoliini). Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 €.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 12. Janne Silvast, Heikki Leppä, Iina Katila.

Messu su 27.6. klo 12. Päivi Helén, Pauliina Kuokka, Vesa Mäkeläinen.

Päivämusiikki to 1.7. klo 12. Laulan koska laulattaa! Laurus-nuorisokuoro, joht. Heidi Harinen.

Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 €.

Konfirmaatiomessu su 4.7. klo 12. Toni Fagerholm, Johanna Munukka, Simo Santaranta. Alkoholiton ehtoollinen.

Konfirmaatiomessu su 4.7. klo 15. Kirsti Hildén, Sirpa Rosenberg, Pasi Hanhisalo, Simo Santaranta.

Alkoholiton ehtoollinen.

Päivämusiikki to 8.7. klo 12.

Herkkää tunnelmointia ja vauhdikasta poljentoa – uutta kansanmusiikkia modernilla otteella.

Alakotila-Puronaho Trio: Terhi Puronaho (vähäriviset haitarit), Timo Alakotila (piano), Juho Puronaho (viulu). Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 €.

Konfirmaatiomessu su 11.7. klo 12. Heikki Leppä, Terhi Viljanen, Pia Olkkonen, Jussi Savoranta, Mia Mod, Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 11.7. klo 15. Heikki Leppä, Terhi Viljanen, Pia Olkkonen, Jussi Savoranta, Mia Mod, Iina Katila.

Päivämusiikki to 15.7. klo 12.

Vierelläsi Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen.

1. Piet. 5:

17.6.–5.8.

Ranskalainen iltapäivä. HennaMaija Kuki (harmonikka), Ville Vannemaa (saksofoni). Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 €.

Konfirmaatiomessu su 18.7. klo 12. Kristiina Kartano, Heikki Leppä, Reetta Leppänen, Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 18.7. klo 15. Jaakko Hyttinen, Sirpa Rosenberg, Heli Varstala, Simo Santaranta.

Päivämusiikki to 22.7. klo 12. Balada y salseado – musiikkia EteläAmerikasta. Cuarteto nuevAmerica: Annemarie Åström (viulu), Luis Fiestas (viulu), Laura Kajander (alttoviulu), Juho Laitinen (sello).

Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 €.

Konfirmaatiomessu su 25.7. klo 12. Päivi Helén, Terhi Viljanen, Jyrki Smolander, Vesa Mäkeläinen.

Konfi rmaatiomessu su 25.7. klo 15. Tuula Lapveteläinen, Ilari Lahtela, Pasi Hanhisalo, Simo Santaranta.

Päivämusiikki to 29.7. klo 12. Yhdessä – hengellistä romanimusiikkia. Lauluyhtye Suora Lähetys: Mertsi Lindgren (laulu/kitara), Joni Åkerlund, Timi Järvivuori.

Dimitri Grönfors (laulu), Jari Kokkinen (hanuri/basso), Jukka Hänninen (huilu/saksofoni). Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5 €.

Konfirmaatiomessu su 1.8. klo 12. Jarkko Korhonen, Elina Rauhala-Jaavamo, Reetta Leppänen, Samppa Laakso. Alkoholiton ehtoollinen.

Konfirmaatiomessu su 1.8. klo 15. Jaakko Hyttinen, Sirpa Rosenberg, Mia Mod, Samppa Laakso.

Alkoholiton ehtoollinen.

tikkuriLan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Messu su 20.6. klo 10. Jaakko Hyttinen, Maria Erkkilä, Vesa Mäkeläinen.

Arabiankielinen raamattupiiri su 20.6. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 23.6. klo 18. Päivi Helén, Simo Santaranta.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 10. Jarkko Korhonen, Kirsti Hildén, Vesa Mäkeläinen.

Messu su 27.6. klo 10. Maria Erkkilä, Heikki Leppä, Simo Santaranta.

Arabiankielinen raamattupiiri su 27.6. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Kesäolotila eli kesäkahvila kirkon aulassa 28.6.–30.7. ma–pe klo 10–14. Kesäolotilaan voi tulla viettämään aikaa, vaihtamaan kuulumiset ja tietenkin nauttimaan virvokkeita ja pikkupurtavaa nimellistä korvausta vastaan.

Keskiviikkoisin puoliltapäivin Kirkolla voi nauttia myös musiikista: ke 30.6. klo 12 Iina Katila, ke 7.7. klo 12 Iina Katila, ke 14.7. klo 12 Iina Katila, ke 21.7. klo 12 Iina Katila, ke 28.7. klo 12 Anne Viljamaa ja Samppa Laakso. Tervetuloa viihtymään!

Arki-illan ehtoollinen ke 30.6. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Terje Saard.

Apostolien päivän messu su 4.7. klo 10. Pudi Kettunen, Ilari

”T

Lahtela, Terje Saard. Alkoholiton ehtoollinen.

Arki-illan ehtoollinen ke 7.7. klo 18. Pauliina Kuokka, Vesa Mäkeläinen.

Messu su 11.7. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Jyrki Smolander, Vesa Mäkeläinen.

Arki-illan ehtoollista ei ole ke 14.7.

Kirkastussunnuntain messu su 18.7. klo 10. Olli-Pekka Ylisuutari, Elina Rauhala-Jaavamo, Iina Katila.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.7. klo 18. Maria Erkkilä, Simo Santaranta.

Messu su 25.7. klo 10. Pauliina Kuokka, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Arki-illan ehtoollinen ke 28.7. klo 18. Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Messu su 1.8. klo 10. Pudi Kettunen, Heikki Leppä, Anne Viljamaa. Alkoholiton ehtoollinen.

Arabiankielinen raamattupiiri su 1.8. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 4.8. klo 18. Olli-Pekka Ylisuutari, Anne Viljamaa.

Miesten ilosanomasolu to 5.8. klo 18 takkahuoneessa.

LaPsiLLe ja PerheiLLe Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kirkolla su 25.7., 8.8. ja 29.8. messun aikana kello 10–11. Hyvällä säällä saatamme olla sisäpihalla. Lisätietoja pyhäkoulutoimistosta p.

050 572 2811.

Toukkatupa-ryhmät Tikkurilassa ja Pakkalassa alkavat viikolla 37. Toukkatupa on toiminnallinen vertaistukiryhmä äideille, joiden esikoisvauva on syntynyt touko–elokuussa 2010. Tikkurilan Toukkatupa kokoontuu 13.9– 15.11 maanantaisin kello 13–14.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), aikuisten kerhohuoneessa. Pakkalan Toukkatupa 14.9.–16.1. tiistaisin klo 13–14.30 Pakkalan kerhohuoneella (Käräjäkuja 1 B. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Tikkurilan Toukkatupa: Margit Pulkkinen p. 050 494 8744 ma–pe 8–15 tai margit.pulkkinen@evl.fi.

Pakkalan Toukkatupa: Riitta Vasarainen p. 050 573 6366 ma–pe 8–15 tai riitta.vasarainen@evl.fi.

Super Hyvä Sunnuntai su 25.7. klo 17–20.

Nuorten avoimet ovet to 29.7. klo 17–20.

Super Hyvä Sunnuntai su 1.8. klo 17–20.

Nuorten avoimet ovet to 5.8. klo 17–20.

Muuta Kansanlaulukirkko Myllyillassa ke 14.7. klo 18.30–20. Kristiina Kartano, Iina Katila. Helsingin pitäjän kirkonkylän myllyllä, Myllykujan päässä, Keravanjoen rannassa. Fonectan 2010 kartta s. 85, A5. Autot jätetään Pyhän Laurin kirkon tai Helsinge skolan parkkipaikalle.

Pyhän Laurin vaellus 2010. Tiedustelut ja ilmoittautumiset vaellukselle 30.7. mennessä: ma ja to klo 10–12, p. 050 439 9651 (voit ilmoittautua myös tekstiviestillä).

Tikkurilan vaellusryhmä lähtee Tikkurilan kirkolta (Asematie 12) 7.8. klo 16.30. Reitti kulkee Heurekan kautta Keravanjoen vartta seuraillen. Lisätietoja: www.vantaanseurakunnat.fi.

k astettu Sini Juulia Lehtelä, Elmo Anselmi Ahlroos, Kerttu Dagmar Kuokkanen, Eetu Olavi Kemiläinen, Lila Emilia Pihlström, Peppi Helmiina Painilainen, Lumi Aurora Kontio, Siiri Emilia Rouhiainen, Otto Olavi Kaikko, Maisa Annukka Ala-Kauhaluoma, Jaakko Toivo Laitinen, Jasmin Cecilia Meriläinen, Otso Eino Tapio Tiirikkala, Aino Ella Amanda Hartikka, Lumi-Sofia Adalmina Steiner.

aVioLiittoon kuuLutettu Ville Veikko Hermanni Savolainen ja Riitta Ulriikka Vasarainen, Mikko Tapani Kulmala ja Katri Sinikka Virtanen, Kari Kristian Vesterinen ja Anne Marketta Soraniva, Jaakko Antti Hermanni Saarinen ja Heidi Maria Aho, Eero Oskari Jokimies ja Lotta Maria Pellonpää, Peter Mikko Tapio Lehtonen ja Eeva Johanna Kumpulainen.

hautaan siunattu Tapio Kullervo Valajärvi 76 v, Kauko Juha Ensio Suomäki 60 v.

Vantaankoski

nuoriLLe Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Super Hyvä Sunnuntai su 20.6. klo 17–20.

Nuorten avoimet ovet to 24.6. klo 17–20.

Nuorten avoimet ovet to 1.7. klo 17–20.

Super Hyvä Sunnuntai su 4.7. klo 17–20.

Nuorten avoimet ovet to 8.7. klo 17–20.

Super Hyvä Sunnuntai su 11.7. klo 17–20.

Nuorten avoimet ovet to 15.7. klo 17–20.

Super Hyvä Sunnuntai su 18.7. klo 17–20.

Nuorten avoimet ovet to 22.7. klo 17–20.

ulevaisuus on karu. Vanhenen yksin. Yksin saan sen ainoan sairaskohtauksen, virun kuolleena kenenkään kaipaamatta.”

Sanat tulevat mieleen vuosien jälkeen aina vain, ytimiä myöten järkyttävän lohduttomuutensa vuoksi — lohduttomuuden, koska ne ovat hänen kohdallaan epäilemättä totta. Sanoissa kuultaa inhorealistinen itsesääli ja syvä suru. Kipeys ja katkeruus siitä, että eletyn elämän kaikki inhimillinen rakkaus ja läheisyys eivät ole riittäneet viimeiselle rajalle saakka.

Suurinta yksinäisyyttä on kadota niin, ettei kukaan edes huomaa sinun olevan poissa. Vaikka yksinäisyyttä pyritään monin tavoin torjumaan, ihmisten maailmassa tällaista tapahtuu.

kirkkoherranVirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna kesällä ma–pe klo 9–14, puhelinpalvelu klo 8.15–16.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset kesällä 1.6.–16.8. vain Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

MyyrMäen kirkko Uomatie 1, p. 09 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Aamurukouspiiri 16.6.–4.8. keskiviikkoisin klo 7.15–8 nuorisotila, G-ovi.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Konfirmaatiomessu la 19.6. klo 10. Itä-Karjalan kansanopiston I rippikoululeiri. Papit Heli Ojalehto ja Tuuli Aitolehti, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Konfirmaatiomessu la 19.6. klo 14. Kesän 2010 päivärippikoululeiri. Papit Tuuli Aitolehti ja Heli Ojalehto, kanttori Ritva Holma.

Konfirmaatiomessu su 20.6. klo 10. Holman I rippikoululeiri. Papit Tapio Rahkonen ja Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Konfirmaatiomessu su 20.6. klo 14. Itä-Karjalan Kansanopiston II rippikoululeiri. Papit Ulla Pohjolan-Pirhonen ja Heli Ojalehto, kanttori Ritva Holma.

Juhannuspäivän messu la 26.6. klo 10. Saarna Risto Pottonen, liturgia Tuuli Aitolehti, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Sanajumalanpalvelus su 27.6. klo 10. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Konfirmaatiomessu su 4.7. klo 10 . Kuntokallion I rippikoululeiri.

Papit Ulla Pohjolan-Pirhonen ja Tapio Rahkonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Konfirmaatiomessu la 10.7. klo 10. Holman II rippikoululeiri. Papit Tuuli Aitolehti ja Maari Santala, kanttori Ritva Holma.

Messu su 11.7. klo 10. Saarna Heli Ojalehto, liturgia Maari Santala, kanttori Sinikka Honkanen Konfirmaatiomessu su 18.7. klo 10. Ahoniemen I rippikoululeiri. Papit Nele Borchardt ja Päivi Niemi-Impola, kanttori Sinikka Honkanen.

Messu su 25.7. klo 10. Saarna Risto Pottonen, liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Maija Maltela.

Konfirmaatiomessu su 1.8. klo 10. Pälkäneen I rippikoululeiri. Papit Päivi Niemi-Impola ja Pasi Kilpeläinen, kanttori Maija Maltela.

kiVistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto on avoin kuukauden 1. torstai klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön.

Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu.

Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p.

050 341 8381.

Iltakirkko su 4.7. klo 18. Saarna ja liturgia Nele Borchardt, kanttori Maija Maltela.

Iltakirkko su 25.7. klo 18. Saarna ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Ritva Holma.

seutuLan kaPPeLi Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltakirkko su 20.6. klo 18. Saarna ja liturgia Päivi Niemi-Impola,

Kyllin kaukaa sivusta seuraavat kanssaihmiset surevat laimeasti lehtiotsikoiden perusteella kadoksiin joutunutta yksinäistä, joka löytyy ehkä sattumalta aikanaan, mutta aivan liian myöhään. Arasti tiedon äärellä katsotaan omaan kauhuun: eihän minulle noin voi käydä, eihän? Kadotan läheiseni tai he minut, eivätkä välittäminen tai voimat riitä enää yhteyden etsimiseen kummaltakaan puolelta.

Jumalan kanssa niin ei voi käydä. Hän on jo läsnä kaikkialla siellä, minne saatat koskaan kadota.

Ei hänkään sinua etsi.

Hän kulkee vierelläsi jokaisella askeleella ja odottaa kärsivällisesti sinun huomaavan, että hän on siinä.

Pauliina Kuokka Tikkurilan seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on 4. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Kadonnut ja jälleen löytynyt. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 32:1–2, 5–8, Jes. 57: 15–21, 1. Piet. 5:5–11 ja Luuk. 15:1–10.



kanttori Kari Jerkku. Kirkkokahvit.

Iltakirkko su 11.7. klo 18. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Ritva Holma.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Toivon tuulien kesämaanantai maanantaisin klo 19.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Messu su 20.6. klo 12. Saarna ja liturgia Päivi Niemi-Impola, kanttori Kari Jerkku.

Messu su 4.7. klo 12. Saarna ja liturgia Nele Borchardt, kanttori Maija Maltela.

Messu su 18.7. klo 12. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Maija Maltela.

Messu su 1.8. klo 12. Saarna ja liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Ritva Holma.

k aiVosristi Kaivosvoudintie 3

Katariinan kesäkahvila 1.6.–3.8. tiistaisin klo 11–15.

nuoriLLe Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Grilli-Olka pihalla 15.7. ja 5.8.

LaPsiLLe ja PerheiLLe Kesäperhekerho Vantaanlaakson kerhopisteessä (Naapurinkuja 2) 7.6.–21.6. ma, ke, pe klo 10–12.

Mukavaa yhdessäoloa ulkona ja sisällä. Tarjolla mehua, kahvia ja pientä purtavaa. Ei ennakkoilmoittautumista.

Muuta

k astettu Matias Nuutti Johannes Viitala, Jade Maria Mattila, Daniel Martin Wall, Noel Oliver Kokkonen, Neea Janina Kokko, Valtteri Mikael Norrila, Sofia Elisabeth Lindqvist, Martti Leo Sakari Ollila, Alisa Silja Susanna Liljelund, Aarni Oskari Soutamo, Kasper Oliver Kalevi Kirves.

aVioLiittoon kuuLutettu Jouko Tapio Kulomäki ja Pirkko Sisko Marjatta Soininen, Pasi Kalervo Lipponen ja Kirsi-Maria Johanna Kallio, Janne Juhani Iijalainen ja Kaisa Maija Kontio, Jan Markus Nylund ja Meeri Maria Sivonen, Tomi Tapani Lampinen ja Heidi Hannele Oksanen, Miika Oscar Kristian Plith ja Mandi Mariela Collin.

Baareista Pyhän Laurin kirkkoon Ilkka Ranta-aho soittaa ja laulaa bändissä, joka esiintyy ensimmäistä kertaa kirkossa.

I

rlantilaismusiikkia soittava Redhill Rats esiintyy ensi viikon torstaina Pyhän Laurin kirkossa.

Silloin kuulijoille on luvassa musiikkia Skotlannista, Englannista ja Irlannista.

Nimi Redhill Rats viittaa Helsingin Punavuoreen, jossa bändin treenikämppä sijaitsee. Yhtye on esiintynyt muun muassa yksityisbileissä, baareissa ja irkkumusiikkifestareilla, muttei koskaan aiemmin kirkossa. Bändin toinen laulaja, kitaraa ja banjoa soittava Ilkka Ranta-aho, 49, kertoo, että irlantilaismusiikissa lauletaan usein viinanjuonnista, tappelusta, taisteluista sekä naisista, miehistä ja rakkaudesta.

— Torstain ohjelmisto on mietitty sen mukaan, mikä sopii esitettäväksi kirkossa, Ranta-aho toteaa.

”hei, Me Päästään taas soittaMaan” Soittoharrastus on kulkenut Ilkka Ranta-ahon mukana lapsesta saakka. Kitaran, saksofonin ja huilun soittoa harrastanut Rantaaho ehti soittaa useissa bändeissä ennen siirtymistään Redhill Ratsin riveihin. Alunperin hän tuli bändiin sijaistamaan laulajaa, joka lähti töiden vuoksi Ranskaan.

Laulaja tuli aikanaan takaisin Suomeen. Siitä lähtien bändissä onkin sitten ollut kaksi laulajaa.

— Meillä toimii työnjako aika hyvin. Minä laulan tietyn tyyppiset biisit ja toinen laulajamme Kuisma Korhonen omanlaisensa kappaleet.

Bändi treenaa sunnuntai-iltaisin.

Silloin puhutaan muustakin kuin musiikista, mutta perhe- tai parisuhdeasioita treenikämpällä ei ruodita.

— Perheasioista ei tule treeneissä puhuttua. Vaimo on sitä kyllä monesti ihmetellyt, Ranta-aho kertoo.

Musiikki on kaikille bändin jäsenille harrastus, varsinainen leipä irtoaa muista töistä. Ammatiksi soittamisesta Ranta-aho ei haaveile. Irkkumusiikki on marginaalimusiikkia, jota soittamalla ei kuulema Suomessa elä. Toinenkin syy on.

— On kiva ajatella että hei, me päästään taas soittamaan. Olisi kammottavaa, jos soittaminen muuttuisi työksi ja rutiiniksi, Ranta-aho sanoo.

irkkuMusiikissa eLää kertoMisen Perinne

Ranta-aho kävi ensimmäisen kerran Irlannissa 1980-luvun puolivälissä.

Hän aikoi kierrellä Irlannissa kuukauden ajan ennen syksyä, jolloin hän aloittaisi tiedotusopin opinnot yliopistossa. Kielitaitoa nuorella miehellä piti ainakin olla. Hän oli käynyt katolista, englanninkielistä leikkikoulua ja sanoittanut biisejä englannin kielellä.

Matkan alku oli kuitenkin hankala.

— Pysähdyin risteykseen kysymään neuvoa eräältä mieheltä. En saanut hänen vastauksestaan mitään selvää. Se oli

aikamoinen sokki. Kesti aikansa ennen kuin aloin ymmärtää irlantilaisten tapaa lausua englantia, Ranta-aho kertoo.

Samalla reissulla Ranta-aho innostui irlantilaisesta musiikkista.

— Irlannissa tarinankerronnan perinne ei ole mikään museojuttu. Vanha kertomusten ja kertomisen perinne elää musiikissa jatkuvasti.

— Siellä saatetaan laulaa edelleen vaikkapa 1700-luvulla tehtyä biisiä, johon on matkan varrella tullut mukaan uusia säkeistöjä. Vanhaan lauluun saatetaan tehdä myös kokonaan uudet sanat.

kesäLoMaLLa irLantiin Ranta-ahon perheessä musiikki on miesten harrastus. Nuorempi pojista pyrki tänä keväänä Sibelius-lukioon, samaan kouluun, jota isoveli käy.

Klassista musiikkia harrastava esikoinen on Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja käynyt Jorma Panulan kapellimestarikurssilla. Hän soittaa Redhill Ratsin viimeisimmällä, parhaillaan masteroitavana olevalla levyllä pasuunaa.

Kesällä Redhill Rats pitää taukoa keikkailusta ja treeneistä. Kesälomallaan Ranta-ahon perhe suuntaa Irlantiin.

— Olen käynyt vuosien varrella monta kertaa Irlannissa sekä lomareissuilla että työn puolesta journalistina. Nyt menemme sinne ensimmäistä kertaa koko perheen voimin, Ranta-aho sanoo.

Soili Pohjalainen

Kesäkonsertteja Pyhän Laurin kirkossa

Pyhän Laurin kirkossa jatkuu kesäkonserttien sarja torstaisin kello 12. Keskipäivän musiikkihetkissä on tarjolla muun muassa kansanmusiikkia Suomesta ja Irlannista, eteläamerikkalaista salsaa sekä romanimusiikkia.

Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 5 euroa. ● Niin kauan minä tramppaan — suomalaisia kansanlauluja to 1.6. klo 12. Hannu Holma, baritoni, ja Janne Malinen, kitara.

aVioLiittoon Vihitty Petri Juhani Tuomainen ja Johanna Elina Tuomainen s. Malminen.

hautaan siunattu Pekka Karppinen 76 v, Mikko Tomi Juhana Hänninen 28 v.

Vanda svenska

●

●

PastorskansLiet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

●

Öppet: må–fre kl. 9–13, från 14.6.–9.8 öppet ti–fre kl. 9–13, Diakonimottagningen stängd 12.–16.7. Välkommen 20.7. kl.

9–12!

●

VerksaMhet Högmässa sö 20.6. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Wikman Högmässa, midsommardagen lö 26.6. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Wikman Högmässa sö 27.6. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson, Wikman.

Högmässa sö 4.7. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson.

Sommarsång på Folkhälsanhuset fre 9.7. kl. 15:30 med barnen från Lyckoslanten, kl. 16:00 med ”vuxet folk”. Vi samlas på innergården för att sjunga, grilla korv, umgås, samtala.

Högmässa sö 11.7. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson Högmässa sö 18.7. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd Sommarsamling i Bagarstugan on 21.7. kl. 14. Andakt, sång kaffe och program. Dahlberg.

Högmässa sö 25.7. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd

●

— Irlantilaisessa musiikissa vanha kertomisen perinne elää edelleen, Ilkka Ranta-aho sanoo.

Högmässa sö 1.8. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson

DöDa

Jani Laukkanen

Perhevaellus 8.–15.8. Saariselällä Lapissa. Lähtekää koko perheen voimin huikeaan seikkailuun Lapin kauniiseen luontoon. Vaellus suuntautuu Saariselän upeisiin tunturimaisemiin. Aiempaa vaelluskokemusta ei edellytetä, normaali kunto riittää. Vaelluksella yövytään teltoissa. Et tarvitse omaa telttaa, mutta makuupussi ja makuualusta ovat välttämättömät. Tarvittaessa voit lainata seurakunnalta rinkan. Leirin hinta 150 e / lapsi (7–15 vuotta), 170 e / nuori (15–17 vuotta), 190 e / aikuinen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Vesa Laukkarinen p. 050 346 0727 ja Outi Kivistö p. 050 381 6303.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426. Nikkaristit ovat lomalla 24.6.–3.8.

Eläkeläiskerhoihin tarvitaan uusia ohjaajia. Vantaankosken seurakunnassa on kuusi eläkeläiskerhoa. Ne kokoontuvat kerran viikossa Myyrmäen kirkolla, Kaivosristissä, Martinristissä, Kivistön kirkolla ja Seutulan kappelilla.

Kerhojen ohjelmassa on yhdessäoloa kahvikupin äärellä, hartaushetki, laulua ja keskustelua sekä vierailijoiden luentoja. Kerhoissa on pääsääntöisesti kaksi ohjaajaa.

Etsimme uusia ohjaajia vapaaehtoiseen joukkoomme erityisesti Seutulan kappelin kerhoon. Tehtävään saat koulutusta ja apunasi toimii toiset kerhonohjaajat ja viranhaltioiden muodostama tukiryhmä. Kerhonohjaajana otat kerholaiset vastaan ja huolehdit kerhon kulusta sekä kahvituksesta. Ohjaaja pitää alkuhartauden sekä alustaa ja ohjaa kerhokerran keskustelunaihetta, jos vierailevaa luennoitsijaa kerhossa ei ole.

Syyskausi alkaa 13.9. alkavalla viikolla. Lisätietoja Kaisa Aallolta p.

050 512 1168, kaisa.aalto@evl.fi tai kirkkoherranvirastosta p. 09 830 6440.

Vaellus Pyhän Laurin kirkon 550-vuotisjuhlaan 7.8. Kirkon juhliin vaelletaan kävellen. Eri puolilta Vantaata ja Helsingin Vanhankaupunginlahdelta lähtevät vaellukset 7.8. iltapäivällä

kohti kirkkoa. Kirkonmäellä on tarjolla vaeltajille soppaa ja musiikkia. Illan päätteeksi hiljennytään kirkossa musiikin ja lyhyen hetkipalveluksen avulla. Vaellusreitti ja aikataulu Hämeenkylästä ja Vantaankoskelta: klo 14 lähtö Hämeenkylän kirkolta (Auratie 3), 14.10 Hämeenkylän vaellusryhmä Vapaalan seurakuntatalolla (Vanha Hämeenkyläntie 9), 14.30 Vantaankosken vaellusryhmät lähtevät Kivistön kirkolta, 15 Vantaankosken vaellusryhmät Martinristissä Martinlaaksossa (Laajaniityntie 2, sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta), n. klo 16 Hämeenkylästä ja Vantaankoskelta lähteneet vaellusryhmät kohtaavat Vantaankosken sillalla, n. klo 17 Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2), 18.30 saapuminen Pyhän Laurin kirkolle.

Joukkoon voi liittyä matkan varrella. Kuljetaan jalan ja pysähdytään sovituilla taukopaikoilla hartauteen. Lue lisää seurakunnan internetsivuilta, joilta kannattaa tarkistaa vielä ennen vaellusta aikataulu mahdollisten muutosten varalta. Ilmoittautumiset Vantaankosken seurakunnan kirkkoherranvirastoon torstaihin 29.7. mennessä, p. 09 830 6440.

Lisätiedot Hämeenkylän srk:n seurakuntapastori Jaakko Kara, p. 050 526 8706, etunimi.sukunimi@evl.fi.

Yhteiset

●

Star of the County Down — musiikkia Irlannista, Skotlannista ja Englannista to 24.6. klo 12. Redhill Rats -yhtye.

Laulan koska laulattaa! to 1.. klo 12. Laurus-nuorisokuoro.

Herkkää tunnelmointia ja vauhdikasta poljentoa — uutta kansanmusiikkia modernilla otteella to 8.. klo 12. Alakotila-Puronaho Trio.

Ranskalainen iltapäivä to 15.. klo 12. Henna-Maija Kuki, harmonikka, ja Ville Vannemaa, saksofoni.

Balada y salseado — musiikkia Etelä-Amerikasta to 22.. klo 12. Cuarteto nuevAmerica.

Yhdessä — hengellistä romanimusiikkia to 29.. klo 12. Lauluyhtye Suora Lähetys.

ja torstaisin klo 9–11 p. 830 6278 tai 050 381 8758.

kurilan keskustan muutoksesta kertovia ilmavalokuvia.

oLotiLa – oLohuone kaikenikäisiLLe

Vantaan seurakuntien

Ulla Margareta Kiviniitty 62 år.

DöPta

näköVaMMaistyö

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Adéle Pernilla Roos.

Leiri 20.–22.8. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa, Holmantie 10. Ilmoittautuneille lähetään ohjelma heinäkuussa.

Ilmoittautumiset 15.7. mennessä terhi.suonsivu@evl.fi tai tiistaisin

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Lisätieto seuraku a nti toiminn en asta: www.va ntaanseuraku nnat.fi

Avoinna ma–pe klo 10–14 (24.6. asti ja 2.8.–3.9.).

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

Kesä- ja elokuussa on esillä Vantaan kaupunginmuseon Tik-

keskusrekisteri

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.



koonnut Heli Kulmavuori

j

K r .

Timo Saarinen

   

Leipienheittelyä jokainen järVi -suoMessa lapsuutensa viettänyt muistaa kesäkisailujen klassikon: leipienheittelyssä otetaan mittaa miehestä, ranteen notkeudesta ja heiton tarkkuudesta.

Etsitään ensin littanaksi soikulaksi hioutuneita kiviä ja heitetään niitä kiertoliikkeen kera vaakasuuntaan järven pintaan. Sitten lasketaan, montako pomppua eli leipää kivi hyppäsi, ennen kuin upposi veteen.

Marcus Minucius Felix puolestaan on varhainen kristillinen kirjoittaja, jolta tunnetaan vain teos Octavius. Kristinuskon puolustus. Siinä kaksi herraa, Octavius ja Caecilius, väittelevät kristinuskosta

ja Octavius saa lopulta argumenttiensa pätevyydellä Caeciliuksen kääntymään kristityksi.

Mitä tekemistä näillä kahdella klassikolla on keskenään?

Marcus Minucius Felix on todennäköisesti historian ensimmäinen leipienheittelyä kuvannut kirjoittaja. Teoksen alussa päähenkilöt jäävät meren rannalle ihailemaan ”poikia, jotka leikittelivät kilvan heitellen litteitä kiviä mereen”.

Kirja kertoo pelin säännöt, jotka ovat ihan samat edelleenkin. Sen enempää leipiä ei kirjassa heitellä, jos ei sitten tulkita, että miesten väittelykin on kuin leipienheittelykisa, kuten teologian tohtori Pauli Annala on todennut.

Leipäkivi lähtee…

”Seurakunnan leireillä toteutuu moni harvinaisen laadukas asia.

Saa olla toisten kanssa, saa levätä, saa vähän häröilläkin.”

Pyhiinvaeltajan eväs

..

Kasvatuksen ja nuorisotyön työalasihteeri Jarmo Kokkonen Villi-lehdessä /2010

Tarta de Santiago ● ● ● ● ● ●

Mantelikakku eväskoriin ja matkaan!

Onnea, Urho!

● ● ●



Vatkaa pehmeä voi ja sokeri paksuksi massaksi. Lisää kananmunat ja vatkaa vaahdoksi. Lisää mantelijauhe ja sekoita.

Levitä vuoan sisäpinnalle sulatettua voita ja vehnäjauhoja. Laita vuoka pariksi minuutiksi jääkaappiin. Kaada taikina vuokaan ja paista 180-asteisessa uunissa 20–25 minuuttia.

Kumoa kakku alustalle ja jäähdytä. Aseta kakun keskelle pahvista leikattu Jaakobin risti. Siivilöi kakun pinnalle runsaasti tomusokeria ja nosta pahviristi pois kakun päältä.

Miehet kohtaavat.

juntit vissiin olemme, vaikka naisia Hytönen ei taida raaskia piirtää?

Uskovaisistakin heitetään herjaa ihan tasapuolisesti. Yhdessä kuvassa seurakuntanuoret vetävät karaokessa dirlandaata. Toisessa taivaasta sataa takapuolia. Kolmannessa Jesse treenaa Via Crucista.

Kuvat ovat karkeita, samoin tekstit. Niissä Arto katsoo viimeinkin peiliin ja Jani kuntoutuu, mutta Esko ei aukene, ei sitten millään.

Hiki, kuola, yskökset ja tupeet lentävät. Ja miesten aika rientää kuin saaliseläin.

Supisuomalainen nimi Urho otettiin käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla. Nimi kuvastaa sellaisia poikalapselle toivottuja ominaisuuksia kuten urheutta, rohkeutta, rivakkuutta ja miehekkyyttä.

Nimen suosio jatkui 1950-luvulle saakka. Käsitteen siitä teki vuosina 1956–1981 presidenttinä toiminut Urho Kekkonen eli Urkki.

Viime vuonna Urho-nimen sai 152 poikaa. Tänä vuonna on nimetty jo 4 pikku Urhoa.

koneen osa, riistaa, orja tai säilöttävä jäte. Jokaisella ihmisellä on oikeus nimeen ja identiteettiin, tarinaan, historiaan, olemassaolon tunnuksiin.

Kaikilla maailmassa ei tänäänkään ole nimeä. Nimettömän ihmisen voi myydä, tappaa, orjuuttaa tai muuttaa toiseksi. Sodan ”tappiot” eivät ole ihmisiä vaan numeroita. Vangit ovat numeroita. Pakolaiset ja maahanmuuttajat muuttuvat numeroiksi, joiden takaa ei näy ihmistä.

Siksi ihmisen nimen lausuminen ja hänen tarinansa kertominen ovat yksi osa kamppailuamme ihmisyyden puolesta. Jumala on jokaisen ihmisen luonut, nähnyt, tunnistanut ja nimennyt. Hänelle me emme ole numeroita.

Eila Jaatinen

Raimo Jaatinen

K

1,5 dl sokeria 100 g voita 2 kananmunaa 200 g jauhettuja manteleita voita ja vehnäjauhoja vuokaan tomusokeria koristeluun

Ihmisen nimi

ävin katsomassa Berliinin Brandenburgin portin lähellä olevaa holokaustin muistomerkkiä, jossa on satoja vähitellen suurenevia kivipaasia koko torin täydeltä. Kellaritason näyttelyssä on nimiä, kuvia ja kertomuksia vainoissa tuhoutuneista.

Yhdessä pimeässä salissa joka seinälle ilmestyi vuorollaan valopalkki, jossa luki yhden ihmisen nimi ja hänen elämänsä vuosiluvut — syntymä ja kuolema. Kertoja kertoi kaikuvassa tilassa hänen lyhyen tarinansa.

Koruton idea, mutta se synnytti katsojassa läpitunkevan oivalluksen: nimi on tärkeä. ”Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun”, sanoo Herra.

Vihan ja sodan keinona käytetään mitätöimistä.

Kun ihmiseltä riistetään nimi ja hänet muutetaan numeroksi, hänen persoonansa häviää. Hänestä tulee

rääVitön koiranLeuka Ville Hytönen antaa palaa tasapuolisesti kaikille (miehille) uutuuskirjasessaan Taas sieltä jostakin (WSOY 2010).

Muutamalla rajulla ja suttuisella viivalla piirretyt pläjäykset ovat hillittömän hauskoja.

Hytösen rujot laitapuolen kulkijat, luuserit ja myös omasta mielestään menestyneet tyypit näyttäytyvät lukijalle lyhyttäkin lyhyemmissä tokaisuissa. Tällaisia me

Ville Hytönen

jos on kuLkenut Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitillä Luoteis-Espanjassa, on saattanut törmätä suosittuun espanjalaiseen jälkiruokaan nimeltä Tarta de Santiago. Kakkua koristava risti viittaa Pyhään Jaakobiin, jonka haudan uskotaan sijaitsevan Santiago de Compostelan katedraalissa.

Aivan kuten Santiago de Compostelan katedraaliin on monta pyhiinvaellusreittiä, myös Tarta de Santiagon valmistamiseen löytyy useita ohjeita.

Toukokuussa Euroopan unioni myönsi suojatun alkuperänimityksen Espanjassa Galician alueella valmistetuille Santiagon kakuille.

Mutta osataan sitä Suomessakin. Seinäjokelainen Pihvipaikka Matador järjestää tilauksesta viidenkymmenen hengen ryhmille espanjalaisia fiestoja, joissa jälkiruokapöytää koristaa pohjanmaalla tehty Tarta de Santiago.

— Tuhti mantelikakku valmistetaan paikallisessa leipomossa. Asiakkaat ovat sanoneet, että suu on tullut makeaksi, Pihvipaikka Matadorin ravintolapäällikkö Miia Keski-Nikkola kertoo.

Jos rahat tai aika eivät riitä Espanjanmatkaan, mikään ei estä valmistamasta Santiagon kakkua itse seinäjokelaisen ravintolan reseptillä. Sitten vain suunnataan kakku eväskorissa pienelle pyhiinvaellukselle.

Mies-tokaisuja