Lauri 2010 nro 20 (27 5)

Liisa Koskela ja Ruusuhaan frendit, sivu 3



..

Miltä synti tuntuu? sivu 5

Kirsi ja Pasi Ekin perhekuvia

Suvivirttä laulamaan, sivu 11

keskiaukeama

..

Kysymyksiä vihreille

Kirkossa tarvitaan vallankumousta K

jostain syystä kokous kuitenkin kirjasi ohjelmaan kohtia, jotka ovat olleet esillä viime aikojen kirkonvastaisessa keskustelussa. Miksi puolueen ohjelmassa pitää ottaa kantaa esimerkiksi siihen itsestäänselvyyteen, että koulujen uskonnonopetuksen on oltava yleissivistävää, ei uskonnonharjoitusta? Tämä on käsittääkseni taattu jo nykyisessä laissa, joten lausuman tausta on ideologinen.

Erityisesti ihmetyttää lause kirkon yhteisövero-osuuden poistosta ja sen lakisääteisten tehtävien siirtämisestä valtion ja kuntien hoidettavaksi. Mitä tällä oikein tarkoitetaan? Sitäkö, että kunnat ottaisivat hoitaakseen hautausmaat ja valtio kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kirkkorakennukset? Onko kunnilta kysytty, haluavatko ne todella lisätä henkilökuntaansa ja suunnata toimintaansa elävien lisäksi myös kuolleista huolehtimiseen? Mitkä kaikki kirkkorakennukset valtio ottaisi haltuunsa ja paljonko se panostaisi niiden kunnossapitoon?

HenGellisyys kiinnostaa Hirvosen mielestä kirkon rakenteiden remonttia vaikeuttaa, että se on julkisoikeudellisen asemansa vanki. Julkisyhteisöjen on vaikea muuttua nopeasti, kun kaikki on tarkasti säädeltyä — kirkossa kirkkolailla, jonka muuttamiseen tarvitaan peräti kolmen neljäsosan enemmistö kirkolliskokouksessa.

— Syksyn vaaleihin olisi löydettävä uudistusmielisiä ehdokkaita, jotka ymmärtävät kirkon kokonaistilanteen ja ovat valmiita ottamaan vastuun sen saamisesta hallintaan, sanoi Hirvonen.

HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen kysyi suoraan, tiedetäänkö kirkossa, mitä kello on.

— Jälkimodernin ajan yksi keskeinen piirre on, että ihmiset eivät halua sitoutua.

Kuitenkin sitoutuminen on kirkon tärkeä ominaisuus. Osaammeko me keskustella nykyihmisten kanssa, joita henkiset ja hengelliset asiat kyllä kiinnostavat, mutta jotka eivät halua sitoutua instituutioon? kysyy Valtonen.

mitä tarkoittaa puolueohjelman väite, että kirkko ”kerää varoja” yhteisöverolla? Yhteisövero ei ole kirkolle mikään rahasampo, sillä sen tuotto ei kata kuin osan kirkon yhteiskunnallista tehtävistä. Ottaisivatko valtio ja kunnat huolekseen myös esimerkiksi diakoniatyön ja perheneuvonnan asiakkaat? Viime aikojen suuntaus on näyttänyt olevan pikemminkin päinvastainen: kirkon apua tarvitaan kattamaan hyvinvointiyhteiskunnan aukkoja. Miten tämä näkyy vihreiden puolueohjelmassa?



Tiedetäänkö kirkossa, mitä kello on?

kiinteistÖt vai iHmiset?

Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Kimmo Kääriäisen mukaan rippikoulu ja isostoiminta vetävät, mutta kirkon muu lapsi- ja nuorisotyö tavoittaa aiempaa vähemmän väkeä.

Avioliittoon kirkollisesti vihittyjen osuus on romahtanut kymmenessä vuodessa. Diakonian puolella asiakasmäärät ovat sen sijaan kasvussa, mutta asian kääntöpuoli on se, että se kertoo ihmisten hädästä.

Kirkosta eroaminen ja työntekijäkunnan eläköityminen heikentävät kirkon taloutta.

Eläkemenot uhkaavat Kirkkohallituksen talouspäällikön Leena Rantasen mukaan nousta jopa 50 prosenttiin palkoista.

Useammassakin puheenvuorossa todettiin, että kiinteistöjä ei missään tapauksessa

pitäisi rakentaa lisää, vaan karsia entisiä.

Muuten käy niin, että hupenevat rahat kuluvat seinien ylläpitämiseen.

Myytinmurtajiin kuuluvat Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi ja Ilkka Halava lisäsivät löylyä esittelemällä tutkimustuloksia suomalaisten arvomaailmasta ja elämäntyyleistä. Kirkon työntekijät, luottamushenkilöt ja aktiiviseurakuntalaiset ovat vastuuntuntoisia ja vakiintuneita ja kirkon toimintaa suunnitellaan heille. Mitä kirkolla on tarjota elämyshakuisille ja mukavuudenhaluisille ihmisille, joita on erityisen paljon nuorissa aikuisissa? kysyivät Salmi ja Halava.

Pauli Juusela

Investointirahoja uppoaa korjaamiseen

V

Tikkurilan seurakunta puolestaan on toivonut uutta kirkkoa. Tikkurilan kirkko on suojelukohde, mutta vaatii korjausta esimerkiksi homeongelmien vuoksi. Kirkon kuntoselvitys valmistuu pian, jonka jälkeen ratkeaa, puretaanko kirkko ja voidaanko sen tilalle rakentaa uusi kirkko ja seurakuntakeskus.

Investointiohjelmassa ovat mukana myös muun muassa Holman kurssikeskuksen ja Hämeenkylän sekä Kivistön kirkkojen korjaus ja Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan laajentaminen.

Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi investointiohjelman 2.5. äänestyksen jälkeen.

Tarkempi suunnitelma käsitellään syksyllä.

Sari Lehtelä/Suomen Lähetysseura

antaan seurakuntien tiukkeneva talous näkyy vuosien 2010–2019 investointiohjelmassa. Seuraavalle kymmenelle vuodelle varattua 2, miljoonaa euroa käytetään erityisesti korjausrakentamiseen.

Ensimmäisenä on vuorossa Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan huoltorakennuksen peruskorjaus. Rakennus on entinen tiilinavetta, joka on valmistunut 1907.

Toiseksi tärkeimmäksi investointikohteeksi yhteinen kirkkoneuvosto on valinnut Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntatalon, Larsgårdenin, rakentamisen.

Larsgården nousee Helsingin pitäjän kirkonkylään, lähelle ruotsinkielistä koulua.

●

●

Liikakilot vaihtuvat pian nepalilaislasten lukutaidoksi.

Sini Pennanen

Pauli Juusela päätoimittaja

Timo Saarinen

irkon luutuneita rakenteita on pakko ravistaa kunnolla, jos halutaan, että kirkko säilyy kansankirkkona. Sitä varten syksyn seurakuntavaaleihin viritellään uudistusliikettä ja sille jonkinlaista symbolia, ”kirkollista joutsenmerkkiä”, josta äänestäjät tunnistaisivat useilla eri ehdokaslistoilla olevat uudistusmieliset.

— Symboli kertoisi äänestäjälle, että ehdokas on valmis muuttamaan rakenteita ja tekemään kirkosta kaikille avoimen hyvän tekemisen paikan, selvittää tulevaisuudentutkija Ilkka Halava.

Helsingin Mikaelin kirkossa pidettiin 19.5. seminaari, jonka takana oli kaksi kirkollista ajatushautomoa, Myytinmurtajat ja Kirkko 2015 -ryhmä. Aiheena oli kirkon tulevaisuus 2010-luvulla eikä kriisitietoisuudesta ollut puutetta. Tilaisuuden sanoma oli se, että kirkko kaatuu kankeuteensa, jos nykymeno jatkuu.

Vaikka paikalla oli vain vajaat 0 henkeä, joukossa oli mielipidevaikuttajia, kuten piispaehdokas Irja Askola, piispanvaalissa mukana ollut Leo Glad ja Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja Heikki Hakala.

Varsinaista organisaatiota ei kokouksessa vielä perustettu. Entinen pankinjohtaja Ahti Hirvonen toivoi kokouksen kuitenkin olevan osaltaan synnyttämässä kansanliikettä.

ymmärrän , että puolueoHjelma koostuu julistuksenomaisista lauseista. Mutta sitä en ymmärrä, että lauseita väännettäessä ei mietitä, mitä niistä seuraa.

Vihreät pitivät Turussa puoluekokouksen ja hyväksyivät puolueelleen poliittisen ohjelman. Ohjelmassa on tuttuja linjauksia ympäristöarvoista perusturvan parantamiseen. Siinä puhutaan verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja halutaan reilua työelämää.

Maahanmuuttopolitiikan halutaan olevan inhimillistä. Kehitysyhteistyön määrärahoja haluttaisiin käyttää vain kehitysyhteistyöhön eikä esimerkiksi pakolaiskuluihin. Ohjelmassa on monia asioita, joista löytyy yhteyksiä kirkon esillä pitämiin arvoihin ja joista kirkko ja vihreät voisivat käydä hedelmällistä dialogia.

Hämeenkylän kirkon tiiliseinät vuotavat ja rapautuvat. Kirkko valmistui 1992.

viimeiset läskillä lukutaitoa -kampanjan punnitukset ovat alkaneet. Vaa’alla voi käydä vielä Tikkurilan kirkossa . ja .. klo – sekä .. klo  alkavan messun jälkeen, Tikkurilan Olotilassa .–.. klo .– ja Myyrmäen kirkolla .. .–. uudeksi oppilaitospastoriksi Vantaalle on valittu Hyvinkäällä nuorten aikuisten pastorina työskentelevä Hanna Leppälä.

Vantaan seurakunnissa on kaksi oppilaitospastoria, jotka työskentelevät pääosin

ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan tukena. ●

yHteinen kirkkoneuvosto palautti uuteen valmisteluun kansainvälisen avustuksen myöntämisen Kirkon Ulkomaanavulle, lähetysjärjestöille ja Suomen merimieskirkolle.

Palauttamisen syynä olivat naispappeutta vastustavalle Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle ehdotetut avustusmäärärahat, joita kaikki eivät olleet valmiit hyväksymään. Vantaan kansainvälisen vastuun määräraha on tänä vuonna   euroa.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Sini Pennanen

Virpi Hämeen-Anttila kirjailija, tutkija

Papit ja ripit k atolisessa kirkossa on viime aikoina paljastunut lasten hyväksikäyttötapauksia, joita on pidetty kirkon ylempien viranhaltijoiden myötävaikutuksella salassa. Tämä on saanut Suomessakin luterilaisen kirkon etsimään vastaavia tapauksia. Niitä onkin löytynyt, lähinnä piireistä, joissa uskonnollista johtoa totellaan sokeammin kuin kirkkolaki vaatii.

Tapausten harvinaisuudesta huolimatta maalliset viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota rippisalaisuuteen. Suunnitteilla on laki, joka velvoittaisi papin lastensuojelutapauksissa rikkomaan aina vaitiolovelvollisuutensa.

Liisa Koskela iloitsee elämästä, unelmista ja työarjesta.

Liisa Ruusuhaassa

Liisa Koskela nauttii omasta kämpästä.

K

ehitysvammaisten ryhmäkotiin Ruusuhakaan astuessa eteisessä tulee vastaan nuorimies, joka kertoo Liisa Koskelan olevan omassa huoneessaan.

Tervehtimään tulee myös yksi talon ohjaajista, joka esittelee Liisan. Päätämme ottaa ensin valokuvan ja sen jälkeen on haastattelu.

— Ai näinkö? kysyy Liisa valokuvaajalta, kun hän asettuu sohvalleen ja poseeraa niin kuin olisi aina tehnyt sitä.

Liisa kertoo, että häntä on joskus aiemmin haastateltu lehteen. Se oli silloin, kun hän asui äidin luona Pakkalassa.

Kuvia otetaan vielä talon yhteisessä televisiotilassa, jossa asukkaat katselevat yhdessä elokuvia ja Toisenlaiset frendit -ohjelmaa sekä laulavat karaokea.

— Nyt on Suomen huippumalli haussa! sanoo Liisa, kikattaa ja katsoo tiiviisti kameraan.

itsenäiseen elämään Rekolan kahdeksan asukkaan ryhmäkodissa asuu viisi miestä ja kolme naista. Jokaisella on oma huone. Yhteisissä tiloissa ruokaillaan ja vietetään aikaa yhdessä.

Ruusuhaka on kehitysvammaisten nuorten vanhempien perustama talo, jossa asukkaat itse kustantavat vuokran, ruokailun ja henkilökohtaiset menot. Talo vihittiin käyttöön noin vuosi sitten. Vantaan kaupunki maksaa ohjaajien palkat.

Tavoitteena on, että ohjaajien tuella asukkaat pääsevät kiinni itsenäiseen elämään.

— Silloin kun paikalla on kaksi ohjaajaa,

toinen heistä tulee meidän kanssamme saunomaan tai käymme yhdessä kävelylenkillä, Liisa Koskela kertoo.

— Jos paikalla ei ole kuin yksi ohjaaja, hänen pitää olla toimistossa kaikkien saatavilla, hän tarkentaa.

Ruusuhaan asukkaat tekevät ohjaajien kanssa retkiä. He ovat käyneet muun muassa Flamingossa uimassa ja syömässä.

— Ja aina kun tulee kesä, käymme Suomenlinnassa. Kävellään ja syötetään sorsia.

Otan kameran mukaan, että voin ottaa luontokuvia.

Liisa on käynyt myös lavatansseissa, mutta tanssiminen ei välttämättä vaadi erityistä paikkaa.

— Tykkään tanssia täällä omassa kämpässäni. Minulla on ihmeellinen tanssirytmi.

Tanssi on sellaista hikiliikuntaa!

— Lempilaulajiani ovat Michael Jackson ja Britney Spears. Kirsi Rantokin menee.

Tykkään myös turkkilaisesta musiikista.

tyÖpaikka keittiÖssä Tanssimisen lisäksi Liisa Koskela harrastaa salibandyä, keilaamista, uimista, lenkkeilyä ja musiikkia.

— Käyn orkesterikerhossa. Soitan pianoa ja olen solisti. Kaverini Mika on myös pianisti ja solisti samassa bändissä. Orkesterin nimi on Taikasydämet. Salibandyssä olen saanut pokaaleja.

Liisa kertoo, että Ruusuhaan asukkailla on kuntokortit. Kun kortti tulee täyteen, saa palkinnon. Esimerkiksi Flamingon-reissu oli juuri tällainen palkinto.

Joka arkiaamu taksi hakee Liisan ja vie hänet töihin ja tuo iltapäivällä takaisin. Liisa on töissä yksityisessä päiväkodissa keittiöapulaisena.

— Puran aamupalatiskit ja siivoan. Tänään

pesen mikron. Seinällä on lista, josta katson mitä teen. Viihdyn töissä. Olen ollut keittiöapulaisena kuusi vuotta. Ensin olin Keravalla ammattikoulussa.

Ohjaajien apua Liisa kertoo tarvitsevansa kukkien kastelemisessa — ne kun ovat niin korkealla, ettei hän itse yletä.

— Ohjaajien pitää myös muistuttaa minua siitä, että vien matot ulos ja että oma kämppä pitää siivota.

liikunnasta iloa Liisa Koskela on kotiutunut Ruusuhakaan hyvin, mutta äidillä on Liisan mukaan ollut opettelemista.

— Äidin pitää tottua olemaan yksin, vaikka välillä äidin sydän kääntyy ikävästä. Jos minulla on ongelmia, voin aina ottaa yhteyttä äitiin tai isään. Kun muutin tänne, öisin minua häiritsi keltainen valo. Puhuin siitä isälle ja isä sanoi, että se valo on merkki siitä, että kaikki toimii. Sitten se ei enää ollut ongelma.

Kun tulee puhe televisio-ohjelmasta Toisenlaiset frendit, Liisa mainitsee heti, että hänelläkin on poikaystävä. Ohjelmassa punatukkainen Sonja on musiikista kiinnostuneen Timon tyttöystävä.

— Poikaystäväni ei ole täällä. Asumme eri paikoissa. Tutustuimme ammattikoulussa.

Tapaamme aika vähän, mutta välillä käyn oman kullan luona päivällä. Poikaystävä on hyvä laulamaan niin kuin minäkin.

Liisa innostuu jutellessamme siitä, mikä tekee hänet iloiseksi.

— Elämä, unelmat ja työarki, sanoo Liisa ja alkaa hymyillä leveästi.

— Ja se, että kymmenen kiloa lähti pois! hän huudahtaa näyttäen käsillään kroppaansa. Liisa kertoo lisänneensä liikuntaa, ei syö rasvaa eikä makeaa.

— 15 kiloa on tavoite!

Nina Riutta

en väHättele hyväksikäytettyjen tuskaa. Heidän on saatava oikeutta. Pahinta on ollut salailu ja syyllisen suojelu uhrin kustannuksella.

Jeesuksen mukaan ne, jotka tekevät pahaa pienimmille, pitäisi hukuttaa myllynkivi kaulassa. Uhreilla on siis kirkon korkeimman auktoriteetin tuki takanaan.

Siltikin sanoisin, että keskustelussa kirkosta, lapsista ja rippisalaisuudesta on piirteitä, jotka osoittavat suhteellisuudentajun puutetta ja tietämättömyyttä siitä, mitä uskonto, kirkko ja pappeus merkitsevät.

Vain murto-osa katolisista papeista on syyllistynyt rikoksiin. Kuitenkin koko kirkkoon ja kaikkiin pappeihin kohdistuu epäilyjä. Ajattelemmeko, että kaikki miehet ovat pahoja, salailevia ja epäluotettavia, koska jotkut heistä raiskaavat? Minne unohtuivat toiset, joilla on lapsiin valtaa: opettajat, urheiluvalmentajat, sosiaalityöntekijät? Lastenkodeissa on lapsia paitsi hyväksikäytetty, myös murhattu. Ovatko kaikki lastenkodit sadismin tyyssijoja? Omat vanhemmat osaavat myös tehdä lapsilleen pahaa. Pitäisikö kieltää kaikilta lastenteko?

Miksi ne, joiden mielestä uskonto on lapsille pahaksi, olettavat samalla kertaa, että raaka väkivaltaviihde ei tee mitään lapsen mielelle? rippikäytännÖstä puHuvat ihmiset, joille uskonto ei merkitse mitään. Siinä ei ole järkeä. Jos ei usko sielun olemassaoloon, Jumalan armoon ja syntien anteeksiantoon, rippi tyhjenee merkityksestään. Mutta jos uskoo, asia on kokonaan toinen.

Ripin vesittämisellä on myös käytännön puoli. Turvallinen mahdollisuus uskoutua ja saada neuvoja madaltaa kynnystä tunnustaa tapahtunut muillekin. Mutta jos ripittäytyjä ei voi luottaa papin vaitioloon, hän ei enää uskalla ripittäytyä. Paha jää piiloon useammin kuin aikaisemmin.

To i s e n l a i s e t f r e n d i t s u 3 0 . 5 . k l o 1 8 . 1 5 Y l e T V 1 : s s ä .



ensimmäistä päHkinämessua vietettiin Pähkinärinteen kerhohuoneistossa Lammaspolku 1:ssä helluntaina 23.5.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Mikä oli helluntain pyhä pähkinä?

Matti Poutiainen Helsingin piispaksi

Markku Mattila

Sara Lehtikangas, 13

Linda Liesiö, 30

Matti Hyry, 41

Miten sait tietää pähkinämesMiten sait tietää pähkinämessusta? susta?

— Tulin toisten perheenjäsenten — Olen ollut suunnittelemassa kanssa. Pikkusiskoni Erika, joka on pähkinämessua. Olen seurakuntayhdeksänvuotias, ja minä esitimme neuvoston jäsen ja asun tässä lähelkaksi laulua. Ne olivat Rukous on lä. Ideana on ollut saada kerhohuosilta ja Hyvä kaveri. Ensimmäistä neistoon jumalanpalveluksia lasten kertaa lauloin kerran koulun juh- kerhojen, pyhäkoulun ja perhekerlissa, ja musiikkiopiston kuoroissa hojen lisäksi. Syksyllä pähkinämesolen esiintynyt monta kertaa. su pidetään kerran kuukaudessa.

Millainen messu oli?

— Hämeenkylän kirkolle on — Messussa laulettiin Juma- Pähkinärinteestä aika pitkä matka, lan kämmenellä ja Kosketa minua varsinkin jos liikkuu lasten kansHenki. Laulettiin myös helluntain sa. Ja jos haluaa sunnuntaina lähkiitoslaulu ja uskontunnustus. teä liikkeelle vähän myöhemmin, — Kävin myös ehtoollisella. Se pähkinämessun alkamisajankohta oli minulle toinen kerta. Moni käy kello 12 on hyvä. Tulin messuun ehtoollisella vasta rippikoulun jäl- kaksivuotiaan Eevan kanssa. Puolikeen. Aikaisemminkin voi käydä, vuotias Emma jäi isän kanssa kotiin jos haluaa ja kun isä oli mukana. päiväunille.

Pisteillä 1–5, paljonko annat Millainen messu oli? pähkinämessulle?

— Messussa oli hienosti otet— Annan + pistu huomioon lapset niin lauluissa tettä. Pähkinäjutkuin oheismateriaaleissa. Selkotu oli hyvä ylläkielinen, keskusteleva messu Minkälainen on hyvä tys. Pidin siitä, sopii myös aikuisille, ainakin että messussa messu? Kerro osoitteessa vaihteeksi. laulettiin palPisteillä 1–5, paljonko anwww.vantaanlauri.fi/ jon. nat pähkinämessulle? pisteita.

— Annan 5 pistettä mukavalle messulle.

Mikä on pähkinämessu?

— Idea ei itsessään ole mullistava. Kyseessä on pyhäkoulukirkon versio. Tavoitteena on, että messu on havainnollinen ja lyhyt. Liturgioita ei lauleta. Lopuksi on mehutarjoilu. Messu on suunnattu erityisesti lapsille ja perheille, mutta siihen saa tulla kuka vain.

— Lapset voivat ottaa mukaan oman lelun tai lainata lelun kerhotilasta messun ajaksi. Messussa saa myös liikkua.

Mikä on pyhä pähkinä?

— Pähkinän sisään piiloutuu kunkin pyhän tunnus. Helluntain tunnus on liekki. Kun isonkaan pähkinään sisään ei voi kätkeä palavaa tulta, laitoin sinne tulitikut.

Tuli leimahtaa, kun riipaisee tulitikun.

— Synnintunnustus on nimeltään mörkö. Tällä kertaa mörkönä oli välinpitämättömyys, jonka vastakohta on rakkaus.

Pisteillä 1–5, paljonko annat pähkinämessulle?

— Annan 5 pistettä, koska messussa oli myös ihan pieniä lapsia.

Ulla-Maija Vilmi

Piispan virasta on suoraan johdettavissa vaatimus, että viran haltijan tulee olla kirkon opin asiantuntija. Hänen on myös tunnettava kirkon hallintoa ja erityisesti sitä seurakuntatyötä, jota hiippakunnan arjessa uskollisesti tehdään. Piispan tulee edustaa vahvaa opillista ja ekumeenista osaamista myös Suomen kirkon kansainvälisissä suhteissa.

Nyt uutta piispaa valittaessa on erityisen tärkeää katsoa mitä on saatu aikaan. Ahkeran ja ammattitaitoisen työn tulos nimittäin näkyy seurakunnissa hyvänä johtamisena, motivoituina työntekijöinä ja lukuisina uusina ideoina ja elämään jääneinä projekteina.

Näitä hedelmiä ovat mm. torimessut, musiikkiyö-tapahtumat ja Agricola-liike niissä seurakunnissa, joita Matti Poutiainen on saanut palvella. Hänen tukiryhmässään on myös lukuisa joukko meitä, jotka olemme saaneet työskennellä Matin vierellä ja hänen alaisenaan. Kaikki me todistamme vahvasta luottamuksesta Matin kykyyn ja taitoon, joka on koeteltu käytännön työssä ja näkyy menestyneissä opinnoissa ja oppineissa julkaisuissa.

Nyt toisen kierroksen alettua Matin tukiryhmään on tullut lukuisa joukko uusia kannattajia.

Me edustamme eri mielipiteitä siitä, kuinka kirkon tulevaisuus tässä hiippakunnassa tulisi rakentaa. Mutta yhtä mieltä me kaikki olemme siitä, että Matin johdolla ja kaitsennassa meillä on parhaat mahdollisuudet kulkea sellaiseen huomiseen, jota on toivottu.

Lista tukijoista on osoitteessa www.mattipoutiainen.fi. Ensimmäisellä kierroksella Matti Poutiaisella oli 399 äänestäjää.

Saara Vuorjoki

Pentti Martiskainen, Tuomasyhteisön hall.pj.

Katariina Kiilunen, kappalainen Mikko Matikainen, kirkkoherra Johanna HaapiainenMakkonen, tiedottaja Auvo Naukkarinen, kirkkoherra Aulis Mölsä, kirkolliskokousedustaja Teemu Laajasalo, Agricola-liikkeen tj.

Tarja Meijer, kappalainen Juha Ilonen, kirkkoherra

Irja Askola ja kirkon kevät

hanna-k aisa hämäLäinen, 35, palaa kotiseudulle Keski-Suomeen.

40 % jyväskyläläinen

Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Jyväskylän keskustassa. Silti tunsin itseni Helsingissä maalaiseksi. Arvomaailma Helsingissä on erilainen kuin kotiseudulla, missä arki on hitaampaa ja ihmiset läheisempiä toisilleen. Helsingissä työ määrittää ihmistä paljon. Ehkä näin on etenkin omalla alallani. Minä ja puolisoni olemme valokuvaajia.



40 % Helsinkiläinen

Kun lähdin ensimmäisenä aamuna Taideteolliseen korkeakouluun, odotin raitiovaunua väärällä pysäkillä. En tiennyt, että niitä menee eri suuntiin. Työn myötä Helsinki tuli tutuksi. Kaupungilla ei ole montakaan paikkaa, jossa en olisi kuvannut. Jään kaipaamaan Helsingistä ystäviä ja kaupungin kesää.

20 % vantaalainen

Muutimme neljä vuotta sitten Ylästöön. Oli ihana avata ikkuna raittiiseen ilmaan. Sisään ei tullut katupölyä, kuten kivikaupungissa. Sitten syntyi päätös kotiseudulle palaamisesta. Helmikuussa päätimme, että nyt lähdetään. Uusi koti löytyi Muuramesta.

Monien mielestä kirkon nykyisen aseman turvaaminen on tärkeintä. On puolustettava sitä.

On linnoittauduttava sen suojiin turvaan kritiikiltä. Kirkon tulee jatkaa nykyisellä tavallaan.

On olemassa toisenlainen vaihtoehto. On rakennettava tulevaisuuden kirkkoa. On puhuttava arkikielellä uskostamme Jeesukseen ja sen merkityksestä elämässämme ja toimissamme.

On rohkaistava ihmisiä jakamaan omia kertomuksiaan uskosta ja toivosta. On rohkaistava pääkaupunkiseudun laupiaita samarialaisia löytämään autettavansa ja maahan lyötyjä kertomaan tarpeensa. On luotava läpinäkyvää ja hengittävää hallintoa. On rakennettava kansalaisten kirkkoa.

Irja Askola on puheissaan ja haastatteluissaan linjannut kirkkomme uudistusliikkeelle tällaisia tavoitteita. Hänellä on kyky visionäärinä sanoittaa innostava kuva kirkon kehittämisestä. Hänen uskonsa ja teologiansa on synnyttänyt vuosien mittaan toimintatavan, jolla hän kykenee linjaansa piispana toteuttamaan.

Ei yksin, vaan toisten piispojen, kansalaiskeskustelun ja ihmisten tuen avulla.

Näin kirkko ei enää ole puolustautuva ja kutistuva joukko, vaan se haastaa ihmiset ajattelemaan, uskomaan ja toimimaan.

Uskon, elämän ja ihmistä auttavan toiminnan motivaatio löydetään uudelleen. Puhutaan kaikkia ihmisiä koskettavista asioista. Irja Askolan kampanjan iskulause Kirkon kevät tarkoittaa konkreettisesti tällaista. Näistä teemoista ja monista muista vaaleihin liittyvistä asioista katso www.irjaaskola.fi.

Kampanjan aikana on korostettu Irja Askolan ominaisuuksia piispan tehtävään — ei sitä, että hän olisi ensimmäinen naispiispa. Sekin olisi myönteinen asia mielikuvalle kirkosta. Naispappeus toteutettiin yli 20 vuotta sitten. Nyt olisi naispiispan aika.

Me esitämme laajan kansalaisliikkeen kanssa (n. 1000 kannattajaa), että annatte äänenne Irja Askolalle.

Jukka Hako, Auli Hynninen, Anna Kivekäs, Kari Pekka Kinnunen, Sari Kokkonen, Paula Lehmuskallio, Matti Lehtonen, Soile Niemi, Liisa ja Tapio Peltohaka, Erkki Rantala, Eve Rämö, Pontus Salmi, Irmeli Salminen, Tapio Virkkala

Penkit hautausmaan tyylin mukaan Birgit Packalen ihmetteli Ruskeasannan hautausmaan penkkejä (VL 1.5.). Ruskeasannan hautausmaan penkit on hankittu vantaalaisesta ympäristökalusteita myyvästä yrityksestä. Penkkejä uusittiin alunperin Korson kirkon hautausmaalle arkkitehdin suunnitelman mukaan, ja sieltä nämä ylimääräiseksi jääneet penkit siirrettiin toistaiseksi Ruskeasannan hautausmaalle.

Ruskeasannan ja Pitäjän kirkon hautausmaan kalusteiden, muun muassa penkkien ja opasteiden, uusintaa on suunniteltu vuodelle 2011. Hämeenkylän kirkon hautausmaan penkit uusitaan tänä vuonna. Jokaisella hautausmaalla on oma tunnelmansa ja ajallinen kerrostumansa ja eri aikakausien tyylien säilyminen on kalustehankinnoissa tavoitteena, joten kyseistä penkkimallia ei ole tarkoitus hankkia muille hautausmaille.

Samassa lehdessä nimimerkki Työn ja tasa-arvon puolesta kyseli ulkomaisten työntekijöiden työehdoista. Tänä vuonna Vantaan seurakuntien hautausmailla ja kirkkopihoilla työskentelevät kausityöntekijät ovat seurakuntayhtymän palkkaamia työntekijöitä. Työsopimuksissa noudatetaan Kirkon työ- ja virkaehtosopimusta (KirVESTES).

Minna Aho Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö

Syntisen yksinäinen elämä Synti kalskahtaa vanhalta ja arvokkaalta sanalta. Vankilapappi Marko Meijer kertoo, miltä synti tuntuu.

K

un Vantaan vankilassa työskentelevä pastori Marko Meijer toimittaa jumalanpalvelusta vangeille, hän laittaa vankilan kappelin alttarille vanhat kahleet. Sellaiset painavat, rautaiset mötikät, joihin ennen kiinnitettiin vaaralliset vangit. Joku muistaa ehkä mustavalkovalokuvan Härmän häjyistä. Siinä Isontalon Antti ja Rannanjärvi istuvat juron näköisinä kaula ja jalat kahlehdittuna paksujen rautarenkaiden sisään.

Meijerin mielestä syyllisyydentunnossa elävä ihminen on kuin kahlevanki. Armon ja anteeksiannon kokeminen on kuin kahleista vapautuisi.

Voi ajatella, että vankilassa puhe kahleista koskettaa kuulijaa. Mutta on myös toisenlainen kuva synnistä. Se juontaa juurensa varhaisilta kirkkoisiltä, mutta tulee lähelle nykyihmistä. Siinä kuvassa on yksinäisyyttä ja itseensä käpertymistä.

— Eristysvankeja pidetään sellissä 23 tuntia vuorokaudessa. He saavat olla yhteydessä vain omaisiinsa ja asianajajaansa. Tunnin verran saa jaloitella katolla. Synti eristää ihmistä samalla tavalla, Meijer havainnollistaa — Martti Luther on sanonut, että synti on itseensä käpertymistä. Rikkinäinen ihminen ei välttämättä kykene kontaktiin muiden kanssa. Klassisen teologian mukaan helvetti on yksinäisyyttä

Havahtuminen vastuuseen Meijer kuvailee, että ihminen on synnissä marinoitu. Silti vastuu omista teoista on otettava, muuten olisimme vain isoja lapsia.

— On hyvä asia, että ihminen tuntee tehneensä väärin. Silloin on mahdollista ottaa vastuu teoistaan, vaikkei synnittömäksi tulekaan. Johannes Kastaja oli aikansa mörökölli, joka julisti kääntymistä. Hänen sanomansa oli, että herätkää katsomaan, minne olette menossa.

Meijer listaa Johanneksen nykyaikaisiksi seuraajiksi Pentti Linkolan, Jaakko Löytyn ja Pelle Miljoonan.

— Kaikki he puhuvat vastuunottamisesta. Jos vastuuta ei oteta, maailma menee päin helvettiä.

— Syntiinlankeemuskertomus on yksi hienoimmista, Meijer innostuu.

Syntiinlankeemuskertomuksessa käärme kyseenalaistaa Jumalan käskyn. Lopullinen valinnanteko ja vastuu jää kuitenkin ihmiselle.

— Ajatellaan vaikka lasta, jolle äiti sanoo että älä koske kukkaruukkuun. Lapsi tulee uteliaaksi ja haluaa tutkia, miksi äiti kieltää asian. Ei uteliaisuus sinänsä ole paha asia. Mutta kun ihminen haluaa tutkia, onko asia kuten Jumala sanoo, ihmiselle jää myös vastuu teostaan.

Vaatii uskallusta myöntää ja huomata oma syntinsä. Vankilapapin työssään Meijer on kohdannut ihmisiä, jotka ovat tehneet henkirikoksen. Äärimmäistä tekoa on vaikea katsoa.

— Vangit eivät heti pysty hyväksymään tekoaan. He pysyvät selväpäisinä lääkkeiden avulla ja tarvitsevat keskusteluapua. Jos on tehnyt liian kau-

Arpi jää, mutta haava paranee Opiskeluaikana Meijeristä tuntui, että sielunhoidolllinen työ olisi yksi vaikeimmista tehtävistä, mitä kuvitella saattaa. Oivallus siitä, että kärsivän ihmisen vierellä kulkeminen riittää, vapautti kohtaamaan kriisissä olevan ihmisen. Esimerkiksi henkirikoksen tehnyt vanki voi olla musertunut tekonsa jälkeen.

— Pidän kädestä kiinni. Totean, että olet tehnyt väärin, mutta tästä voidaan mennä eteenpäin.

Omaa tekoaan ei tarvitse juosta karkuun. Teot jättävät jäljen, haavasta jää arpi. Mutta elämä ja armo korjaavat paljon. Haava paranee, mutta arpi jää muistuttamaan siitä, että asiat eivät palaa ennalleen.

— Armo ei siis ole mikään laastari, jolla suljetaan silmät ja jätetään haava hoitamatta.

Vankilassa tapaa ihmisiä, joiden rikokset näyttävät rajuilta. Mutta kyllä tavallisimmistakin synneistä jää haavoja. Puhtoisen julkisivun takana voi piileskellä pelottavia asioita, jotka sitovat ihmistä kuin rautakahleet Rannanjärveä. Kukapa ei kaipaisi vapautusta.

— Synnintunto on sitä, että uskaltaa katsoa rikkomustaan kohti. Jos ei uskalla, ei pääse siitä vapaaksi. Jeesus sanoi aikalaisilleen: jos sanotte, että teissä ei ole syntiä, synti pysyy teissä.

Nykyajan riippuvuuksista kärsiviä ihmisiä hoideta samaan tapaan. Ei voi päästä ongelmista irti, jos ei pysty myöntämään, että on ongelma.

Meijer muistelee Raamatun kertomusta pääsiäisaamusta. Jeesuksen ystävät rientävät ristiinnaulitun opettajansa haudalle, mutta kuollutta ei näy missään. Enkeli kertoo, että Jeesus on noussut kuolleista ja on elossa. Opetuslasten täytyy kuitenkin nähdä omin silmin, että hauta on tyhjä. He kurkistavat kallion koloon louhittuun hautaluolaan.

— On aika pelottavaa mennä sisälle hautaluolaan. Mutta opetuslasten oli pakko saada varmistaa asia. Samalla tavalla meidän on uskallettava katsoa kuolemaa silmiin, syntiä kohti — ja luotettava siihen, että emme me sinne huku, että meillä on turvaköysi. Jos ei suostu katsomaan syntiä, se pitää otteessaan.

Mahdollisuus muuttua Parhaimmillaan synnintunnosta eli oman syntinsä tuntemisesta seuraa paitsi vapaus myös tuomitsematon asenne lähimmäisiä kohtaan. Oman syntisyytensä myöntämisestä nousee myötäelämisen kyky, tietoisuus siitä, että myös itse on syyllinen.

— Kun aloitin työt vankilassa, oli vavahduttavaa tajuta, että ero vangin ja vapaana olevan ihmisen välillä on ohut kuin veitsenterä. Oli pelottavaa huomata, että kuka tahansa voisi oikeastaan joutua vangin asemaan, Marko Meijer kertoo.

— Eräässä mielessä rikollinen on tekojensa uhri.

Kun tappaa toisen, tappaa jotain itsessään. Usein rikollisen taustasta löytyy paljon rumaa, ehkä häntä on käytetty lapsena hyväksi, ehkä hylätty ja jätetty vaille perusturvaa. Silti hän on vastuussa rikoksestaan.

Aikuisen on suojeltava lasta, koska häneltä lapsi saa elämisen mallin. Aikuisen ihmisen vastuu on siinä, että hän näkee synnin ja haluaa päästä siitä eroon. Ortodoksipiispa Paavali kirjoittaa: ”Ihminen ei voi valita, kohtaako hän kiusauksia, mutta hän voi valita, miten kohtaa ne.” Synnintunto on siis mahdollisuus muuttaa elämäänsä.

— Synnintunto on merkki siitä, että ihminen minussa huutaa apua, Meijer sanoo ja muistaa tuhlaajapojan tarinan.

Raamatussa Jeesus kertoo tuhlaajapojasta, joka maailmalla hummatessaan kuluttaa ennakkoperintönsä ja palaa häpeissään lapsuudenkotiinsa.

Meidän on helppo kuvitella, että kertomus loppuisi siihen, että isä alkaisi hätistellä suvun mustaa lammasta haulikolla.

Mutta niin ei käynyt. Isä ottaa poikansa avosylin vastaan ja järjestää tämän paluun kunniaksi kunnon juhlat.

Kikka Nyrén

Isontalon Antti ja Rannanjärvi synnin ­kahleissa.

hean asian, voi olla, ettei edes pysty heti tuntemaan syyllisyyttä. Ihminen torjuu teon mielestään, koska ei kestä sitä.

Synnintunnon tarkoitus on havahduttaa ihminen vastuuseen teoistaan. Ortodoksinen teologia näkee synnin sairautena, joka estää ihmistä tekemästä oikeita asioita. Jumala on kuin lääkäri, joka hoitaa synnin haavat. Ihminen ei voi itse parantaa itseään.

Susanna Saxell

Valokuvan voimaa Perhealbumi kertoo, miten kotona on jaettu rakkautta ja hyväksyntää.

P

”Valokuva on rakkauden teko.

Kuvaaminen kertoo lapselle, että näin paljon minä sinusta tykkään.”

Miina Savolaisen perhekuvavinkkejä ●

Ota vähemmän, mutta merkityksellisempiä valokuvia.

●

Tehkää perheelle useita erilaisia valokuva-albumeja yhden virallisen albumin sijaan. Esimerkiksi harrastuksesta tai lomamatkasta voi tehdä oman albuminsa.

●

Jakakaa kuvaajan tehtäviä perheenjäsenten kesken. Antakaa myös perheen pienimpien kuvata.

●

Kuvaustilanteessa vastavuoroisuus on tärkeää. Kuvaaja kysyy kuvattavalta, miten hän haluaa tulla nähdyksi.

●

Ottakaa lomamatkalle jokaiselle perheenjäsenelle oma kertakäyttökamera mukaan. Jokainen valitsee ottamistaan valokuvista itselleen tärkeimmät laitettavaksi perheen yhteiseen teema-albumiin. Kuvien alle kirjataan kuvaajan perustelut, miksi kuva on valittu albumiin.

●

Lapsella voi olla kaksi lapsuuden valokuva-albumia. Toisen voivat tehdä vanhemmat, toisen lapsi saa tehdä itse ja poimia siihen niitä kuvia, jotka ovat hänelle tärkeitä.

●

Perheen tärkeistä kuvista voi tehdä yhdessä albumin, vaihtuvan seinänäyttelyn tai vaikka digitaalisen esityksen.

erhealbumeihin ikuistetaan hetkiä, joita pidetään muistamisen arvoisina.

Yleensä yksi perheenjäsenistä kuvaa ja huolehtii perheen arjen dokumentoinnista.

— Tällöin perhealbumiin rakentuu vain kuvaajan muisti- ja mielikuvien mukainen tarina, taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen kertoo.

Joskus lapsuusalbumin välittämä kuva ja omat muistikuvat lapsuudesta ovat ristiriidassa keskenään. Itse voi muistaa olleensa sisäänpäin kääntynyt ja omissa maailmoissaan viihtyvä lapsi, kun valokuva-albumi taas kertoo tarinaa iloisesta, ulospäinsuuntautuneesta lapsesta. Jos lapsuusalbumissa on vain hymykuvia, tarkoittako se, ettei saanut olla riehakas tai pahalla päällä?

— Perhekuvien emotionaalinen tehtävä on kertoa rakastetun ja omana itsenään hyväksytyn lapsen tarinaa. Perhealbumeista voidaan lukea, miten perheessä säännöstellään hyväksyntää ja rakkautta, Savolainen toteaa.

Isyys puuttuu albumeista Miina Savolainen korostaa puhuvansa perhekuvista yleisellä tasolla.

— Kukaan ulkopuolinen ei voi tulkita yksittäisen perheen valokuvien merkityssisältöä. Vain perheenjäsenet itse tietävät, mitä kuvat merkitsevät. Sama valokuva voi tuoda perheenjäsenille erilaisia muistoja.

Digikameroiden myötä valokuvien määrä on lisääntynyt valtavasti. Menneinä vuosikymmeninä kamerassa saattoi olla koko vuoden sama filmi, jolle tallennettiin lasten syntymäpäivät, joulupukin vierailu ja perheen yhteinen kesäloma.

Perheen kuvaaminen on perinteisesti ollut miesten tehtävä. Siksi isien kuvat puuttuvat monesta albumista.

Toisaalta esimerkiksi sodan käyneille isille kuvaaminen tarjosi väylän osoittaa rakkauden ja hellyyden tunteita perhettään kohtaan. Vielä 1970-luvulla isät viihtyivät enemmän kameran takana.

Savolaisen mukaan olisi tärkeää, että lapsen albumista löytyisi kuvia, joissa lapsi on kuvattu kaksin kunkin sisaruksen kanssa tavalla, joka kuvaa heidän keskinäistä suhdettaan. Samalla tavoin tulisi kuvata lapsi kaksin äidin ja isän kanssa.

— Isät ovat perinteisesti tulleet näkyviksi vauvankylvetyskuvissa. Monen 1970-luvulla syntyneen albumissa on kuva, jossa vauva ja isä nukkuvat yhdessä päiväunia, vauva isän vatsan päällä pötköttäen. Ehkä nämä ovat olleet ainoita hetkiä, jolloin äiti on uskaltanut tai ehtinyt tarttua kameraan, Savolainen pohtii.

Valokuva on rakkauden teko On hyvin tyypillistä, että perheen esikoisesta ja iltatähdestä löytyy paljon enemmän kuvia kuin keskimmäisestä lapsesta. Vaikka ilmiö selittyisi pikkulapsiperheen kiireellä, keskimmäinen lapsi saattaa tulkita kuvien vähäisyyden merkkinä siitä, ettei häntä rakastettu yhtä paljon kuin muita lapsia.

Miina Savolainen kehottaa vanhempia kuvaamaan lapsen harrastuksia, ystäviä, kiinnostuksen kohteita ja persoonallisia tapoja.

— Valokuva on rakkauden teko. Kuvaaminen kertoo lapselle, että näin paljon minä sinusta tykkään. On tärkeää, että myös aikuinen suostuu lapsen kuvattavaksi.

Lapselle se kertoo vastavuoroisuudesta.

Kameraan pitäisi uskaltaa tarttua myös silloin, kun perheessä on kriisi. Valokuvia vaikeista ajoista voi kaivata myöhemmin.

— On tärkeää, että lapsella on valokuvia ajasta, jolloin hän oli esimerkiksi koulukiusattu, tai ajasta, jolloin äidille ja isälle tuli ero. Jos vanhemmat eivät tuolloin jaksa tai muista kuvata lasta, niin esimerkiksi kummi voi tehdä sen.

Valokuvien avulla voi tuoreesti kohdata tunnetasolla vuosikymmeniäkin vanhoja asioita.

— Kun katsoo kuvia lapsuuden vaikeista ajoista aikuisen viisaalla ja armollisella katseella, vanhat haavat voivat korjautua, Savolainen kertoo.

— Vaikka lapsella eron jälkeen olisi aikuisen näkökulmasta katsottuna kaksi perhettä, lapsi itse kokee, että hänellä on vain yksi suuri tunneperhe, johon saattaa kuulua useita aikuisia, sisaruksia ja isovanhempia.

On hyvä, jos lapsen annettaisiin koota itselleen albumia, johon hän voi laittaa kuvia kaikista tunneperheensä tärkeistä jäsenistä, Savolainen sanoo.

Kuolema kuvataan etäännytetysti

”Arki ja menetykset, se mistä elämä suurelta osin koostuu, jää kuvista pois.”

Suomessa perhekuvaaminen yleistyi 1800-luvulta alkaen etenkin Pohjanmaalla, jonne saapui valokuvaustarvikkeita Amerikan siirtolaisten mukana.

Suomessa eli tuohon aikaan vahvana myös kiertävien kyläkuvaajien kulttuuri. Kyläkuvaajien filmille tallentuivat ilot ja surut, arkinen työnteko ja kuolema.

— Suomessa oli vielä 1900-luvun alussa hyvin tavallista, että vainajat valokuvattiin, Miina Savolainen kertoo.

Maailmansotien aikana ihmiset kokivat niin paljon surua ja kuolemaa ympärillään, että sotien jälkeen keskityttiin kuvaamaan elämän juhlahetkiä.

— Arki ja menetykset, se mistä elämä suurelta osin koostuu, jäi kuvista pois.

Nykyisin kuolema kuvataan hyvin etäännytetysti.

Sen sijaan on aivan tavallista ottaa kamera mukaan synnytyssaliin.

— Vielä muutama vuosikymmen sitten synnytyksien kuvaaminen ei olisi tullut kysymykseen, Savolainen sanoo.

Nykypäivänä arvostetaan nuoruutta ja terveyttä. Se näkyy myös perhealbumeissa.

— Sairastuminen ja kehollinen rikkonaisuus eivät näy kuvissa. Sairastumiseen liittyy paljon menettämisen pelkoa tai häpeää. On tavallista, että vakavasti sairastuneet tai mielenterveysongelmista kärsivät perheenjäsenet tai sukulaiset lakkaavat olemasta valokuvissa. Samalla he muuttuvat näkymättömiksi perheen yhteisessä elämäntarinassa.

Valokuva on vahva arvottamisen väline. Saattaa olla, että mummolan kirjahyllyn reunalle asetetaan vain ylioppilaaksi päässeiden kuvat tai hääkuvat.

— Se lapsi, joka ei kirjoittanut ylioppilaaksi tai ei syystä tai toisesta koskaan mennyt naimisiin, voi kokea itsensä perheen mustaksi lampaaksi.

Teini ei tahdo kuvaan Monet pikkulapset haluavat katsoa omaa valokuva-albumiaan ja kuulla äidin tai isän kertovan kuvista.

— Siinä on kyse identiteetin rakentamisesta. Oleellista on, minkälaista tarinaa kuvat kertovat ja tuleeko niissä esiin lapsen eri luonteenpiirteet, Miina Savolainen sanoo.

— Kuvien katsominen on oman itsen ihmettelyä ja rakastamista. Vanhempien pitäisi tukea tätä.

Pienet lapset esiintyvät valokuvissa usein mielellään. Viimeistään esimurrosiässä lapset tulevat tietoiseksi toisten katseesta. Silloin kuvatuksi tulemiseen liittyy häpeää. Perheen murkku ei suostu kuvaan tai peittää kasvonsa viimeistään salaman välähtäessä.

— Teini ei halua tulla katsotuksi ja kuvatuksi lapsen roolissa. Nuorta tulee kuunnella herkällä korvalla, Savolainen muistuttaa.

— Usein nuorelle sanotaan, että nyt kampaat tukkasi kunnolla rippikuvaan ja irrotat nuo nenäkettingit.

Nuori pitäisi kuitenkin hyväksyä kuvaan omana itsenään, tukkastailia myöten.

On tavallista, että omasta albumista puuttuvat murrosiän kuvat. Kuvista kieltäytyminen voi olla kipeä asia. Kuvatuksi tuleminen ja omien kuvien katsominen ovat oman itsen kohtaamista — ja luottamusasia.

— On tärkeää, ettei kuvaaja kävele kuvattavan yli, vaan kysyy miten toinen haluaa tulla kuvatuksi ja nähdyksi. Murrosikäisiä kannattaa myös kehottaa tarttumaan itse kameraan, Savolainen vinkkaa. tekstit Soili Pohjalainen kuvat Kirsi ja Pasi Ekin kotialbumista

aa

”Eniten tulee kuvattua lapsia” Uusperheen äiti Kirsi Ek pyrkii tallentamaan kameralla myös tavallista arkea.

K

oivukylään äskettäin muuttaneet Kirsi, 31, ja Pasi, 35, Ek ovat kiinnittäneet uuden kotinsa seinälle asetelman perheen valokuvista.

— Kuvaan todella paljon. Kuvia on ihan järjetön määrä, Kirsi sanoo.

— Teen sekä Pinjalle että Nooalle omaa albumia.

Lisäksi teen perheen yhteistä albumia. Olen teettänyt myös valokuvakirjoja muun muassa lahjaksi mummoille ja kummeille.

Tämä aukeaman kuvat ovat peräisin Kirsin ja Pasin

kotialbumista. Heidän uusperheessään on kolme lasta, kolmevuotias Pinja, puolitoistavuotias Nooa ja Pasin 11-vuotias esikoistytär Ida. Äitinsä luona asuva Ida käy Kirsin ja Pasin luona viikonloppuisin ja lomilla.

— Ida on saanut valita itselleen mieluisimpia kuvia. Olen teettänyt ne hänelle kotiin vietäväksi, Kirsi kertoo.

— Meillä Kirsi kuvaa ehdottomasti eniten. Minä kuvaan vain harvoin, mutta autan jos tietokoneella tulee kuvien kanssa teknisiä ongelmia, Pasi toteaa.

Pasin mielestä parhaat kuvat syntyvät hauskoista tilanteista.

— Yleensä kun sellainen tilanne on, kameraa ei ole käsillä. Jos siinä vaiheessa lähtee etsimään kameraa, tilanne ehtii yleensä mennä ohi, hän sanoo.

häiritse Idaa, mutta potrettikuvissa hän ei tykkää esiintyä. Nykyään Ida on alkanut kuvata itsekin.

Esimerkiksi lomamatkalla Mallorcalla hän sai ottaa kuvia mummon kameralla.

Kirsi pyrkii tallentamaan albumeille juhlahetkien

nukkensa riviin ja pyytää Kirsiä kuvaamaan ne.

Kerran Pinja meni komeroon ja pyysi kuvaamaan hänet siellä.

— Jossain vaiheessa Pinja alkoi virnistellä kuvissa. Aina kun Pinjalle sanoi ”hymyile”, hän virnisti.

Nykyisin hänelle ei sanota enää kuvaa otettaessa ”hymyile”, vaan ”virnistä”, Pasi kertoo.

Pinja katselee mielellään omaa albumiaan ja pikkuveljen kuvia.

— Erityisesti häntä kiinnostavat kuvat, joissa minulla on iso raskausmaha. Hän haluaa yhä uudestaan, että kerron albumin kuvista.

— Lapsia tulee kyllä kuvattua paljon, mutta nykyisin tulee otettua vähän kuvia, joissa olemme Pasin kanssa kaksin, Kirsi havahtuu.

lisäksi tavallista arkea. Kamera on kulkenut hänen mukanaan, kun on lähdetty lasten kanssa ulos tai vierailtu lasten kavereiden luona.

— Koko perheestä yhdessä on aika vähän kuvia.

Aina joku puuttuu. Meidän piti ottaa Nooan kastejuhlissa perhekuva. Se unohtui, mutta lavastimme kuvan myöhemmin, Kirsi kertoo.

Kuva otettiin viikko ristiäisten jälkeen, kun Ida tuli Pasin ja Kirsin luo viikonlopuksi.

— Puimme ylle samat juhlavaatteet. Kuva otettiin kotisohvalla kameran itselaukaisimella, Kirsi muistelee.

— Ida on siinä iässä, että häntä saa toisinaan suostutella kuvattavaksi. Kuvaaminen ei yleensä

Pinja on perheen linssilude. Joskus hän laittaa

Kovien aikojen kohtaloita

www.lkvtuijahurme.fi Vielä tilaa on! Vantaan NMKY:n - lasten kesäleiri Kukonnotkossa 7.-12.6. (8-13 v.)

- päiväleirit Hakunilassa ja Rajakylässä 7.-24.6. (7-9 v.)

- isä-lapsi -leiri Kukonnotkossa 13.-15.8.

Muutamia leiripaikkoja jäljellä! ilm: www.VantaaNMKY.net Mustikka on hyväksi massulle, mielelle ja näkökyvylle!

RAITANIEMEN MUSTIKKAJAUHE

antaa puuroon ripoteltuna terveellisen ja virkistävän alun uudelle päivälle.

Mustikan on todettu helpottavan stressiä ja hermostuneisuutta, lieventävän vatsavaivoja sekä olevan hyväksi näölle.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Mustikkajauhe säilyy hyvin ja erittäin riittoisaa: 1 teelusikallinen jauhetta vastaa YHTÄ DESILITRAA tuoreita marjoja.

Mustikkajauhe sisältää jauhettuna myös siemenet, jolloin eli- Tällä kupongilla 27.-31.5.2010 mistö pystyy hyödyntämään Raitaniemi: Mustikkajauhe, 100 g tämän kaikkein terveellisim/pss (9,85) män osan marjasta.

8,50

terveeks. www.ruohonjuuri.fi

Tuoreeks,

85,-/ kg (98,50)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-16

Tavoita Usko ja Rauha.

Ja puoli miljoonaa muuta pääkaupunkiseutulaista. www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

: Kysy lisää 361 020 754 2

Lisävirtaa mainontaan !

HERÄNNÄISSEURAT

Ostetaan huoneistoja

Ota yhteys:

Ke 2.6. klo 18 Seurakuntaopistolla, ASUNTO RAHAKSI! Järvenpääntie 640, Järvenpää.

Ilmoitusmarkkinointi Klo 19 Lauttasaaren kirkon srkPyydä meiltä paras tarjous. salissa, Myllykallionrinne020 1, Hki.754 2000/vaihde Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

Samuli Korkalainen, Arto ja Marjatta www.kotimaa-yhtiot.fi Laitinen, Ville Malm.

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde



ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Göteborgissa asuva Kirjat Asko Sahlberg vakiinnutti asemansa eturivin suomalaiskirjailijoiden joukossa vuonna 200 romaanillaan Tammilehto.

Sahlberg on murroskausien kuvaaja. Tammilehto kuvasi kansalaissodan kansan kahtiajakoa ja pienoisromaani Yhdyntä jatkosodan Helsinkiä. Uudessa He-romaanissa tutustutaan jäyhiin veljeksiin Suomen sodan ajalta.

Eletään 1800-luvun ensimmäistä vuosikymmentä maalaistalossa, jossa tapahtuu paljon niin sodan aiheuttamien kuin perheenjäsenten välisten jäytävien jännitteiden vuoksi.

Ihmiset ovat oman aikansa heittopusseja. Yhtenä päivänä ollaan Ruotsin ja toisena Venäjän alamaisia. Mene ja tiedä myöskään talon isännyydestä ja omistusoikeuksista. Viinaanmenevä emäntä ei tiedä, kuinka päin olisi poikiensa vihanpidon keskellä ja mukana kuvioissa ovat varjon lailla kaksi marginaalimiestä, tilaisuuttaan odottava

Veikko Somerpuro/WSOY

Asko Sahlberg: He. WSOY 2010.

Asko Sahlberg kuvaa veljesten välistä vihanpitoa ja naisia sen keskellä.

Mauri-serkku ja oraakkelimainen nurkissaeläjä, Muonamies.

Tummanpuhuvassa pienoisromaanissa on vääjäämätön tunnelma. Naiset kai sittenkin pyörittävät maailmaa, sillä heillä on ”kolmas silmä” ymmärtää monenlaista, mikä jää mieheltä näkemättä.

Pienoisromaanin nimi He on ironisen monimerkityksinen. Me voimme lukea heistä, mutta heidän ahneudessaan ja pelossaan on

jotain samaa kuin meissä. Kun on nähty Sahlbergin kuvaama pohjalaistalon nousu, tuho ja yllättävät käänteet, lukija voi viettää tovin omien esi-isiensä kanssa.

He ei ole mitään viihdekirjallisuutta, mutta sen raskaudessa, tarkassa kielessä ja psykologisessa oivaltavuudessa on jotain valaisevaa ja omituisesti puhdistavaakin.

Hannu Kylkisalo

Aitojuutalaista perinnettä Puolasta Hanna Krall: Aavesärkyä ja muita tosia tarinoita.

Like 2010.

Hanna Krall on 1930-luvulla syntynyt puolalaiskirjailija, jolta on aikaisemmin suomennettu kaksi teosta.

Uutuus Aavesärkyä ja muita tosia tarinoita koostuu kertomuksista, jotka on valikoinut ja kääntänyt Tapani Kärkkäinen.

Kir Nämä tarinat kertovat menneestä maailmasta, juutalaisten kohtaloista ja tavoista ennen toista maailmansotaa. Joidenkin aikajana ulottuu aina 1990-luvulle asti. Krall kertoo kylähulluista ja leipureista, rabbeista ja teurastajista, lääkäreistä ja vastarintataistelijoista, juutalaisten auttajista ja ilmiantajista.

Kertomuksissa kuljetaan Puolan kaupungeissa ja jäljitetään ihmisten

kohtaloita katu kadulta, talo talolta. Nykyhetki koostuu usein pelkistä raunioista, vainajien luetteloista ja muistoista.

Juutalaisille on aina ollut tärkeää muistaa. Muisti säilyttää eri vuosisatoina juutalaisiin kohdistuneissa väkivaltaisissa hyökkäyksissä kuolleiden ja kadonneiden nimiä, muistoja ja j a t kuvia — heidän sukulaisuussuhteitaan, juhliaan ja traditioitaan.

Krall kronikoi lakonisesti, vailla suuria tunteita. Hän ikään kuin luettelee: tässä asui se-ja-se, hän kuoli Treblinkassa vuonna 192.

Tyyli muistuttaa Vanhan testamentin Aikakirjoja ja kaukaa historiasta kulkenutta klassista juutalaista Kyynelten laakson kronikkaa.

Kertoja ei voihki, ei tunteile,

ei tuomitse eikä sääli. Hän vain toteaa. Mutta mikä voima on sivukaupalla jatkuvalla luettelolla: syntyi, eli hetken, kuoli ammuttuna, joukkohaudassa, synagogan palossa, keskitysleirillä.

Kertomuksissa on myös aitojuutalaista perinnettä: tarinoita oudoista sattumuksista, dibbukeista, kohtalon oikuista, jotka säästivät jonkun hengen aivan merkillisellä tavalla. On värikkäitä vaiheita ja persoonia. Siinäkin Krall yhtyy vanhaan traditioon, Isaac Singerin kertojanheimoon. Musta huumori kukkii.

Näissä kertomuksissa tuoksuu mennyt aika, kadut, olohuoneet, vaatteet, räätälinverstaat, koko ashkenazyjuutalaisten menetetty ja vain muistoissa elävä maailma.

Eila Jaatinen

Tsaarin tyttären lohdullisempi tarina Carolly Erickson: Tsaarin tytär.

Atena 2010.

Carolly Ericksonin romaania Tsaarin tytär lukiessa hatarat muistot koulun historiantunneilta saavat eloa. Historiantutkija ja kirjailija kuljettaa tarinassaan rinnan tosiasioita ja kuvitelmaa. Hän kuvaa 1900-luvun kuohuvaa Venäjää tsaari Nikolai II ja tsaaritar Alexandran tyttären, Tatjanan silmin.

Historiankirjoista tiedämme, että bolshevikkivallankumoukselliset teloittivat tsaariperheen jäsenet vuonna 1918 Jekatenburgissa. Kirjailija on luonut perheen toiseksi vanhimmalle tyttärelle lohdullisemman lopun. Tatjana Romanovin onnistui paeta Kanadaan salanimen turvin.

Hovin yltäkylläisyydessä elävä Tatjana on selväjärkinen ja mutkaton tyttö.

Pietarin vallankumouksellinen liikehdintä saa hovin jatkuvasti pelkäämään pommiuhkauksia. Tatjana ei tyydy yhteen totuuteen. Hän pukeutuu kansan asuun ja kuuntelee omin korvin vallankumouksellisten puheita. Hän muistelee Pietarin Ki köyhien kurjuutta juhlapäivällisillä, joissa sukulaiset mässäilevät ruualla.

Mielenkiintoinen hahmo tarinassa on ristiriitainen munkki Rasputin. Tsaaritar luottaa munkkiin täydellisesti, hän on ainoa joka pystyy auttamaan kuolemansairasta

r

kruununperijää Alekseita.

Tatjana suhtautuu epäluuloisesti useista rikoksista syytettyyn Rasputiniin, mutta ihmeiden olemassaoloa hän ei voi kiistää.

Munkin siunaama kuiva oksa alkaa kukkia ja parantaa haavoittuneen sotilaan.

Kirjailijan sympatiat tuntuvat olevan teloitetun tsaariperheen puolelj a t la, mutta siitä huolimatta hän käsittelee myös heidän heikkouksiaan ja ymmärtää köyhän kansan asemaa. Eloisasti kirjoitettu kirja tempaa mukaansa.

Susanna Saxell

julkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, ☎   , faksi   , vantaan. lauri@evl.fi. toimituksen siHteeri Arja Vasara, ☎   , arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎   , pauli.juusela@evl.fi. toimituspäällikkÖ Heli Kulmavuori, ☎   , heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎   , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎   , nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎   , vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎   , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎   , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎   , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎   . ilmoitusHinta mv , €, neliväri , € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL  (Hietalahdenranta ),  Hki, ☎   , faksi   , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saanut leHteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎   , www.posti.fi/palaute.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Koulutusta

6=HEPOA AH=I=OE HEJF= Lasten ja nuorten erityisohjaaja Perhepäivähoitaja Päihdetyöntekijä Suntio

UEJ=

EP -UK O N==P= HK KEHHA

PUKUDPAEO

Higher Ground Vocals aloittaa torstaina 3.6. Pyhän Laurin kirkon päivämusiikkisarjan.

Tule suorittamaan ammattitutkinto joustavasti monimuoto- tai oppisopimuskoulutuksena.

Keskipäivän musiikkihetkiä P erinteiseen tapaan Pyhän Laurin kirkossa kuullaan kesä- ja heinäkuussa torstaisin kello 12 päivämusiikkia.

Päivämusiikkisarja alkaa torstaina 3.. Silloin svengaa Higher Ground Vocals -kuoro, jonka ohjelmistossa on gospelia, soulia, funkia ja rhythm & bluesia. Kuoro kilpaili vuonna 2009 Suomen paras kuoro -tv-kisassa.

Seuraava päivämusiikki 10.. on jazzhenkinen. Silence-konsertissa esiintyvät laulaja Johanna kylpyhuoneIivanainen, Olli nyt! kartoituskosketinsoittaja Ahvenlahti ja saksofonisti Eero

Tilaa ilmainen

Johanna Iivanainen laulaa jazzia torstaina 10.6.

Koivistoinen. Esitettäviksi he ovat koonneet heille rakkaimpia hengellisiä ja henkeviä teoksia uudelleen sovitettuina.

Lisäksi kesällä kuullaan muun muassa kansanmusiikkia Suomesta ja Irlannista. Viimeinen päivämusiikki järjestetään torstaina 29.7.

Silloin Lauluyhtye Suoralähetys esittää hengellistä romanimusiikkia. Yhtye voitti vuosi sitten moEspoo: Timo Röyskö2009 nikulttuurisen Ourvision -kilpailun. gsm 0400-718473 Päivämusiikkeihin on vapaa pääsy, ohjelmalehtinen on maksultimo.roysko@blosius.fi linen.

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Vuokrata halutaan

Palveluja tarjotaan

Katso lisätiedot: WWW.SEURAKUNTAOPISTO.FI Seurakuntaopisto | Järvenpää | puh. (09) 2719 61

TIETOKONEKURSSI SENIOREILLE FOIBESSA Hankkimassa helppokäyttöistä tietokonetta?

ILMAINEN kurssi aloittelijoille torstaina 3.6. klo 10-14.

Osallistumiseen ei tarvita omaa tietokonetta, sen voi hankkia halutessaan kurssin yhteydessä.

Ilmoittautuminen puh. (09) 851 851.

Palvelukeskus Foibe, Sairaalakatu 7, Vantaa.

Hautauspalveluja KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Ostetaan Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA ! ”Tyyli on tukassa” alk. 18 €.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

K&P

www.hautaus.fi

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Tilaa ilmainen

●

●

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

Yksilöllisesti, luotettavasti, Helsinki: Petri Takkula ammattitaidolla.

Kerron mielelläni lisää: gsm 041-4402311 Maarit 040 529 7755 toimisto@njkpalvelut.net petri.takkula@blosius.fi

kylpyhuoneHuoneistoja kylpyhuonenyt! maakartoitusputkityöt, remontit, lämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki Pohojalaasta luotettavuutta !

Ilmainen arviointi. KotitalousOsaamista jo 15 vuotta vähennys tehdystä työstä. pääkaupunkiseudulla. p. 050 569 0477

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Täyden palvelun toimisto

Kotipalvelu Lilja ●

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0821 `/puh + 0,119 `/min)

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Myydään hautakiviä www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

HAUTAKIVET

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo



Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkoHerranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ti klo 9–11 p. 050 573 6313 ja ke klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystykset kesällä ovat 1.6.– 14.7. Länsimäen kirkolla tiistaisin ja Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 9–11. Viikoilla 29 ja 30 päivystykset ainoastaan ajanvarauksella.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Kirkon kirppis la 29.5. klo 10–13.

Tule tekemään löytöjä, eurolla kassi! Kevään viimeinen kerta, avaamme jälleen syyskuussa.

Messu su 30.5. klo 11. Tiina Palmu, Kristiina Nurmi.

Kesän perhekahvila ti 1.6. klo 9–11.30. Yläkerran päiväkerhotilassa.

Päivärukous ke 2.6. klo 12.30.

Kesäkahvit keskiviikkoisin klo 13–14.30. Kaikille avoin kahvihetki, hartaus ja ohjelmaa.

länsimäen kirkko

ta 175 € isä & lapsi, muut lapset 30 €. Sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen (alle 18 v) ja ohjelman.

muuta Juhannusjuhla. Vantaan seurakuntien perinteistä yhteistä juhannusjuhlaa vietetään pe 25.6. klo 17.45–21.30 Holman kurssikeskuksessa. Lipun myynti Holmassa alkaa omilla autoilla tuleville klo 17. Liput 10 euroa/hlö, alle 12vuotiaat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy kahvitarjoilu sekä kuljetukset Holmaan ja takaisin. Lipun hinta on sama omalla autolla tuleville, tällöin lippu ostetaan paikan päällä Holmassa Bussikyydin järjestämiseksi ilmoittaudu virastoon 18.6. mennessä p. 830 6500.

Diakonian leiripäivä to 8.7 Tuusulan Rusutjärvellä. Tiedossa ulkoilua, saunomista, makkaranpaistoa jne. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 18.6 mennessä, ilmoittautua voi myös Länsimäen kirkon diakoniapäivystyksissä tiistaisin klo 9–11 tai erikseen sovittavana ajankohtana. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee maksaa leirimaksu, 5 euroa (alle 13-vuotiaat 2 euroa).

Leiripäivään mahtuu 30 henkilöä, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti erityistä virkistystä kaipaaville.

Lisätietoja diakoni Laura Alholta, p. 050 560 5693.

k astettu Luukas Johannes Tapani Haataja, Niilo Jalmari Männistö, Juliana Aida Emilie Lampinen, Anni Eliisa Kela, Venla Emilia Puntanen, Viivi Maria Sorvoja, Santtu Oskari Laxström.

Olohuone pe 28.5. ja ma 31.5. klo 11–14. Maanantaina puuroaamiainen ja hartaus klo 11. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti.

Messu su 30.5. klo 10. Vesa Häkkinen, Heli Peitsalo.

Kesäkahvit tiistaisin klo 13– 14.30. Kaikille avoin kahvihetki.

Ohjelmaa, kesäistä yhdessäoloa, hartaus ja iltapäiväkahvit.

pyHän annan lastenkirkko Koulutie 11

Kesän perhekahvila ke 2.6. klo 9–11.

vaaralan kirkko Kirkkokuja 2

Kesän perhekahvila ke 2.6. klo 9–11.30.

nuorille Grillepaani ti 1.6. klo 17, Vaaralan kirkolla.

Retkipäivät 23.6 ja 24.6. Toivo retkikohdetta! Toiveita kuuntelee Enni p. 050 596 1726.

Liisa Helena Pirttimaa 84 v, Gladys Svea Marita Lainevuo 79 v.

vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 3.6. klo 12. Vierailijana pastori Teemu Haataja.

muuta Läskillä lukutaitoa Nepaliin -kampanjan loppupunnitus.

Viimeinen punnituspäivä kirkkoherranvirastossa on maanantai 31.5. klo 10–15 tai sopimuksen mukaan. Jokaisesta pudotetusta kilosta lähtee kiitos 15 e muodossa Nepalin opettajankoulutukseen.

Juhannusjuhla Holmassa 25.6.

Illan ohjelma sisältää mm. yhteislaulua, makkaranpaistoa, saunomista ja lapsille omaa ohjelmaa. Holman leirikeskukseen on yhteiskuljetus, mutta juhlaan voi saapua myös omalla autolla.

Bussikuljetus lähtee kirkolta klo 17 ja paluu on n. klo 22. Hinta 10 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi.

Hinta sisältää kahvitarjoilun. Hinta on sama myös omalla autolla tuleville. Ilmoittautumiset 16.6. mennessä diakonityöntekijä Anne Puumala p. 830 6472.

k astettu Janette Erika Pehrsson, Luca Leonardo Franzoni.

Korso

Isä–lapsileiri Kukonnotkossa 13.–15.8.

Isä–poikaleiri Räfsössä 27.–29.

8. Hakuaika leireille päättyy 11.6. www.vantaanmky.net Leirin hin-

kirkkoHerranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Hämeenkylä kirkkoHerranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 830 6472. Diakonian kesäpäivystykset 1.6.–31.8. keskiviikkoisin klo 9–11.

Viikolla 23, 7.–13.6. ei ole diakoniapäivystystä.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

varHaisnuorille

Messu su 30.5. klo 10. Saarna Anna-Kaisa Inkala, liturgia Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Sydämeni laulu, mieskuoro

Salattu matka He huusivat toinen toiselleen: — Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan.

Jes. :



Kanton konsertti su 30.5. klo 18. Johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Kuullaan mm. Kuulaa ja Sibeliusta uusin ja vanhoin sovituksin.

Hautaan siunattu

Kerokuja 9, p 830 6623

27.5.–3..

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 27.5. avoinna klo 12–15. Kesä–elokuussa avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 11–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi. Kesä–elokuussa päivystys ma–to klo 11–15.

diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

Kesä–elokuussa päivystys ti ja to klo 10–11.

korson kirkko ja

Kirkon kahvila ti 1.6. klo 11–13.

Kesäillan ehtoollinen ke 2.6. klo 20, Antti Kupiainen ja Martti Sirviö.

Kahvila Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17. Kesäkahvilat 7.6. alkaen STOP ma klo 17, KAKE ke klo 17.

varHaisnuorille Karting-kerho 8–14-vuotiaille maanantaisin (21.6. saakka). Tule suoraan Nikinmäen kentälle (Ravuntien ja Lahdentien kulmauksen asfalttialueelle). Ryhmät: klo 16–17 vanhat kerholaiset, klo 17–18 uudet kerholaiset ja klo 18–19 uudet kerholaiset. Sateen sattuessa ajamisen ja moottorihuollon niksejä Kulomäen srk-kodin autotallissa klo 17–18 (Kulotie 5). Kerhonohjaajana Petri Hanski p. 040 700 3344.

lapsille Kesäkerho 3-vuotiaasta alle kouluikäisille ma ja ke klo 12–15 seurakuntakeskuksessa. Kerho on maksuton ja siihen ilmoittaudutaan paikan päällä. Omat eväät mukaan. Kerhokerrat 7., 9., 14., 16., 21. ja 23. kesäkuuta.

Kesäkerho 3-vuotiaasta alle kouluikäisille ti ja to klo 12–15 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1). Kerhokerrat 8., 10., 15., 17., 22. ja 24. kesäkuuta.

muuta Kansanlaulukirkko ke 9.6. klo 18–20 Sinikka ja Kari Pekka Kinnusella, Annivaaranpolku 3, Tuusula. Bussikuljetus Korson kirkolta Filmtownin edestä klo 17.30. Ilmoittautuminen pe 4.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 830 6550. Sateen sattuessa tilaisuus pidetään Korson kirkossa.

Merimieskirkkomatka Haminaan ja Kotkaan la 18.9. Lähtö Korson kirkolta klo 8 ja paluu illalla n. klo 20. Ohjelmassa mm. vierailu Haminan Merimieskirkolla, ruokailu ravintola Kairossa ja tutustuminen Kotkan merimuseon näyttelyihin (opastettu kierros).

Vapaata aikaa myös osteluun ja katseluun. Matkan hinta 40 euroa sis. matkat, ruokailun ja kahvit, sekä opastuksen ja sisäänpääsyn museoon. Matkanjohtajina kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen ja tiedotussihteeri Sirpa Horppu.

Ilm. ja lisätiedot p. 050 331 3226 tai sirpa.horppu@evl.fi.

seurakuntakeskus

k astettu

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Ahti Markku Sakari Mannila, Senni Elina Pirkkalainen, Juulia Hannele Niinisuo.

Miesten saunailta to 27.5. klo 18 Kotkansiiven saunalla, isäntänä Risto Auvinen.

Perhemessu ja päiväkerhojen kevätkirkko su 30.5. klo 10, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Esikouluun siirtyvien siunaaminen. Alkoholiton ehtoollinen.

Messun jälkeen tarjolla jäätelöä ja kahvia.

Puutarhan aamu ma 31.5. klo 10.

Tule vaihtamaan, ostamaan tai myymään monivuotisten kasvien taimia yhdellä eurolla. Lisätietoja Marja-Liisa Karilta, p. 040 564 7879.

M

Rekola

nuorille

avioliittoon kuulutettu Tero Antero Pirinen ja Heidi Johanna Ilvonen.

Hautaan siunattu Liuolia Antanovitch 82 v, MarjaLeena Polamo 68v.

atkoillani olen nähnyt monia tunnettuja nähtävyyksiä. Sellaisia ovat esimerkiksi Eiffel-torni Pariisissa, Colosseum Roomassa ja Iisakin kirkko Pietarissa. Nämä ovat kohteita, joihin voi kuka tahansa matkailija käydä tutustumassa.

Jumalaa ei kukaan ole nähnyt. Jumala on salattu ihmisten silmiltä. Tieteellisiä todisteita hänestä ei voida esittää. Jumala on enemmän kuin inhimilliseen tutkimukseen perustuva tiede voi todistaa.

Mitä sitten voimme tietää Jumalasta? Profeetta Elian ja Jumalan kohtaamisessa nousi ensin raju myrsky. Myrskyssä Jumala ei ollut. Sitten seurasi maanjäristys, mutta ei hän ollut

kirkkoHerranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15, ke 2.6. klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10–12.

Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rekolan pyHän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

Läskillä lukutaitoa -kampanjan loppupunnitus to 27.5. ja pe 28.5. klo 12–15 kirkkoherranvirastossa.

Messu su 30.5. klo 10, liturgi Mikko Matikainen, saarnaaja Ants Rajando Virosta, musiikki kanttori Noora Hultin ja vormsilainen jouhikko.

Lounas ja Vormsipäivän tilaisuus messun jälkeen. Lounas (aikuiset 10 e / 15 e, lapset 5 e). Päivän ohjelmassa on mm. jouhikon soittoa, elävä jukeboxi, arpajaiset, onnenpyörä, myynnissä käsitöitä Vormsista ja Vormsin malliin, leivonnaisia ja herkkuja Vormsista.

Tule tapaamaan vormsilaisia ystäviämme ja tukemaan ystävyysseurakuntaamme! Päivän tuotto käytetään Vormsin seurakuntatalon saunan valmistumiseen.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–20.30.

asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Kipuryhmä ma 31.5. klo 15. Aiheesta ”riippuvuus ja riippumattomuus” alustaa Jorma Kuusijärvi.

rautkallion kerHoHuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

nuorille Open doors on tauolla 31.5. asti ja auki taas koko kesän!

muuta Perheiden retki Kouvolan Tykkimäkeen to 10.6. Etusijalla rekolalaiset perheet. Lähtö Rekolan kirkolta klo 10, Asolan srk-talolta klo 10.10. Matkan hinta 5 e, aikuisilta ja kouluikäisiltä. Jokainen maksaa itse huvipuistomaksut. Tykkimäkeen ilmainen sisäänpääsy. Rannekkeet: yli 120 cm 27 e, 90–120 cm 21 e, laitelippu 5 e. Mukaan eväät ja säänmukainen varustus.

Ilmoittautumiset ja peruutukset 2.6. mennessä perhetyön diakoni Siru Rantaselle p. 050 342 6155.

Juhannusjuhla 2010. Tule viet-

tämään juhannusta Holman leirikeskukseen 25.6. Illan ohjelmassa on mm. yhteislaulua, saunomista, makkaranpaistoa, lapsille omaa ohjelmaa sekä kaikille arpajaiset, joiden pääpalkintona on kuumailmapallolento. (Pallo nousee Holmasta, sään salliessa.) Kesäinen ilta päättyy hartauteen ja juhannuskokon sytyttämiseen.

Bussireitti Rekolasta: klo 17 Päiväkummun Valintatalo – Laurintie – Rekolantie (kirkon vastap. pys.) n. klo 17.05 – Peijaksentie – Laurantie – Havukosken Valintatalo (Et. rastitie 5) – Peijaksentie – Kytötie – Koivukylän keskusta (Alepan pys.) – Koivukylän puistotie – Haapatie – Kuntokallio.

Paluulähtö n. klo 21.30 samaa reittiä. Ilmoittautumiset 21.6. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 830 6700.

k astettu Veikko Antti Forsman, Emma Aino Annika Haapajärvi, Heidi Kristiina Huttunen, Nilufär Imanian, Lauri Artturi Laakkonen, Milja Elina Posio, Vili Petteri Strand.

avioliittoon kuulutettu Markotapio Juhani Laurén ja Pirjo Iiris Seppänen, Vesa Matti Panttila ja Merja Marita Valkeejärvi, Ismo Kalervo Salonranta ja Stiina Marian Lundström.

Tikkurila kirkkoHerranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651. Huom! Diakoniapäivystys peruutettu ma 31.5.

pyHän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Pyhän Kolminaisuuden päivän messu su 30.5. klo 12. Pauliina Kuokka, Jarkko Korhonen, Simo Santaranta. Tapio Tuovila soittaa messussa G. F. Telemannin Fantasian 4, D-duuri, sooloviululle.

Läskllä lukutaitoa -kampanjan loppupunnitus messun jälkeen niille, jotka osallistuivat alkupunnitukseen tässä kirkossa.

Messu su 30.5. klo 14, esikoislestadiolaisten järjestämä. Liturgi: rovasti Miika Vuola, saarna: rovasti Martti Huhtinen.

Naiskuoro Tuulahduksen kevätkonsertti su 30.5. klo 18. Ilmo

siinäkään. Sen jälkeen tuli tulenlieska. Tulessakaan Jumala ei ollut. Vasta hiljaisessa huminassa Jumala saapui. Huminan kuullessaan Elia peitti kasvonsa viitallaan.

Salatun Jumalan edessä jäämme uskon varaan.

Usko on lahja, joka avaa silmät Jumalan kirkkaudelle. Hän on ilmoittanut meille itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Pyhän Kolminaisuuden päivänä liitymme yhteiseen uskoon lausuessamme jumalanpalveluksessa uskontunnustuksen. Usko Luojaan, Lunastajaan ja Pyhittäjään kokoaa kristityt salatun Jumalan kasvojen eteen. Tällä matkalla näemme kaikkein pyhimpään.

Anna-Kaisa Inkala Hämeenkylän seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on Pyhän Kolminaisuuden päivä. Sen aihe on Salattu Jumala. Alttarilla on valkoinen liina ja kuusi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 95:1–2, 6–7, Jes. 6:1–10, Room. 11:33–36 ja Joh. 3:1–15.

Virpi Pakkala

Riihimäen virsisovituksia, afrikkalaisia sävelmiä, uutta kevyempää kirkkomusiikkia mm. Jarkko Maukoselta ja Heikki Uusikylältä sekä gospelia. Yleisön kanssa yhdessä lauletaan suvivirsi. Konsertissa esiintyvät myös viulisti Anja Syvälähde säestäjänään Tuula Saarensola. Kuoroa johtaa Erja Hartala. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Tuotto ohjataan Pietarin katulasten hyväksi.

Kaikille avoin kenttäehtoollinen to 3.6. klo 18 Pyhän Laurin kirkon sankariristillä. Sateen sattuessa tilaisuus on sisällä kirkossa. Kenttäehtoollisen toimittaa merivoimien krov evp Hannu Kivijärvi, avustaa sotilasdiakoni Petri Minkkinen. Järj. Vantaan Reserviläiset, Tikkurilan seurakunta ja Merivoimien kirkollinen ala.

tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Pyhän Kolminaisuuden päivän messu su 30.5. klo 10. Jaakko Hyttinen, Toni Fagerholm, Terje Saard. Läskillä lukutaitoa -kampanjan loppupunnitus messun jälkeen niille, jotka osallistuivat alkupunnitukseen tässä kirkossa.

Arabiankielinen raamattupiiri su 30.5. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 1.6. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 2.6. klo 18. Kirsti Hildén, Iina Katila.

Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä lasta. Maksu on 2 € / perhe, ”parkkimaksu”.

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

MeSe-päivystys ti 1.6. klo 19– 21.

muuta Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi Tikkurilan kesäolotilaan.

Tikkurilan kirkon aulassa toimii 28.6.–30.7. Kesäolotila – avoin kohtaamispaikka ohikulkijoille.

Kesäolotilaan voi tulla viettämään aikaa, vaihtamaan kuulumiset ja tietenkin nauttimaan virvokkeita ja pikkupurtavaa nimellistä korvausta vastaan. Vapaaehtoiset ja seurakunnan työntekijät toimivat kahvilan henkilökuntana. Vapaaehtoistyötä voit tehdä kerran tai useammin viikossa. Työntekoaika vapaaehtoisilta on arkipäivisin klo 9.30–14.30. Kahvila on avoinna arkisin klo 10–14. Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi: diakoni Johanna Munukka p. 050 511 1674 tai johanna.munukka@evl.fi.

k astettu Kaapo Väinö Antero Kurkela, Emma Annika Jormakka, Joel Aaron Muhonen, Aaro Henrik Ihonen, Veeti Artturi Huusko, Petrus Kalle Matias Pusa, Sara Matilda Pyrrö, Lukas Mikael Lindroos, Tommi Taneli Pitkänen, Niklas Antero Lind.

k artanonkosken

avioliittoon kuulutettu

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Jyri Petri Johannes Marin ja Sari Maarit Anneli Rinkinen, MiklaJerkker Pennanen ja Kati Päivi Marjatta Laakso.

seurakuntakoti

Rukouspiiri su 30.5. klo 18.30.

Tiedustelut pastori Kirsti Hildén, p. 050 3827 987.

ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 28.5. klo 18.

lapsille ja perHeille Perheiden retkipäivä Vivamon Raamattukylään la 12.6. Lähdemme Tikkurilan kirkolta, Asematie 12, tilausbussilla kello 10 Lohjan Vivamoon, jossa tutustumme Raamattukylään. Seuraamme Luomisen puutarha ja Nooan Arkki -näytelmän sekä Betaniamusiikkinäytelmän. Retki maksaa aikuisilta 15 € ja lapsilta 10 € (alle 3-vuotiaat maksutta) sisältäen matkat, esitykset, lounaan ja päiväkahvin. Paluumatkalle lähdemme päiväkahvin jälkeen. Retkellä mukana lapsityönohjaaja Krisse Elo ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautuminen 3.6. mennessä p. 050 572 2811 / Maaret Hirvensalo tai sähköpostilla maaret.hirvensalo@evl.fi. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Retki maksetaan bussimatkan aikana. Retkelle kutsumme mukaan erityisesti pyhäkoululaisia perheineen.

Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotila (Hagelstamintie 20) ke 9.30–11, viimeinen kerta 16.6. Ristipuron seurakuntakoti (Simonkyläntie 11) ti 9.30–11, viimeinen kerta 15.6. Tammiston kerhotila (Tammistonkatu 29 B) to 9.30–11, viimeinen kerta 17.6. Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) to 9.30–14, viimeinen kerta 17.6.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Perhekerhojen kevään viimeiset kokoontumiset ovat viikolla 21 koskien Ilolan ja Ylästön perhekerhoja, yksinhuoltajien torstaitupaa ja Tikkurilan perjantain perhekerhoa. Ainoastaan Pakkalan ja Tikkurilan ma-aamun perhekerhot sekä Tikkurilan kirkon tiistain lapsiparkki kokoontuvat viikolle 24 saakka. Lapsiparkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p. 040 415 0956 / Ulla-Maija.

Hautaan siunattu Toini Tellervo Väänänen 89 v, Eila Irene Kyllikki Vilkkumaa 86 v, Arvo Johannes Luoto 85 v, Veikko Lennart Kiiskinen 82 v, Erkki Valdemar Syvälä 76 v, Lilja Leena Marjatta Niemi 73 v, Sirkka Orvokki Janhunen 70 v, Arja Hellevi Satukangas 69 v, Reijo Heikki Vuohela 54 v, Pertti Kalervo Tupasela 48 v.

Vantaankoski kirkkoHerranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, kesällä 1.6. alk. klo 9–14.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Kesällä 1.6.–16.8. päivystys vain Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Messu su 30.5. klo 10. Saarna Tapio Rahkonen, liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Ritva Holma.

Läskillä lukutaitoa Nepaliin -loppupunnitus su 30.5. klo 11.30–12. Viimeinen mahdollisuus!

Raamattupiiri Ilosanoma ma 31.5. klo 17.30–18.45 morsiushuone. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

kivistÖn kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Jo joutui armas aika -yhteislaulutilaisuus su 30.5. klo 17. Lauletaan toivevirsiä, mukana kanttori Kari Jerkku. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi.

Vaatevarasto on avoin to 3.6. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381.

seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltaperhekahvila to 27.5. klo 17.30–19.30. Grillausta ja muuta tarjoilua, pelejä, askartelua. Illan päättää iltahartaus klo 19.15. Järj.

Vantaankosken srk ja MLL:n Seutulan osasto.

Iltakirkko su 30.5. klo 18. Saarna ja liturgia teologiharjoittelija Laura Immonen ja Päivi Niemi-Impola, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Ehtoollinen.

martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Laulupiiri to 27.5. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

k aivosristi Kaivosvoudintie 3

Katariinan kesäkahvila ti 1.6. klo 11–15.

nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Grilli-Olkat ulkona 27.5. ja 10.6.

lapsille ja perHeille Isä–lapsi-leiripäivä su 6.6. Tule viettämään lastesi kanssa mukavaa kesäpäivää Holman leirikeskukseen Nurmijärvelle ja tapaamaan muita isiä. Luvassa rentoa yhdessäoloa, pelejä, hartautta, saunomista ja uimista. Mukana Maari Santala, Laura Sydänmaanlakka, Satu Vähäkotamäki ja Viivi Lehtinen. Ilmoittautumiset maari. santala@evl.fi, p. 050 347 6045.

muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. (09) 830 6426.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Kesä alkaa voikukista ja Suvivirrestä.

Suvi suloinen V

antaalaisissa kirkoissa pääsee laulamaan Suvivirttä sunnuntaina 30.5. Jokaisessa messussa iloitaan ja kiitetään kesästä tutuilla sanoilla ”Jo joutui armas aika”.

Suvivirsi on peräisin Ruotsista 100luvun lopulta. Suomalaiseen virsikirjaan se tuli vuonna 1701. Suvivirsi on totuttu kuulemaan koulujen kevätjuhlissa ja -jumalanpalveluksissa. Sitä lauletaan usein myös juhannuskirkoissa, häissä ja muissa kesän juhlissa.

messut su ..

Lauletaan yhdessä

Vieraita Virosta

Jos ei aamupäivän messussa saa kyllikseen Suvivirren veisuusta, kannattaa suunnistaa Kivistön kirkkoon, jossa järjestetään Jo joutui armas aika -yhteislaulutilaisuus sunnuntaina iltapäivällä. Tilaisuudessa lauletaan toivevirsiä, joten itse voi vaikuttaa siihen, mitkä sävelet ilmoille kiirivät. Laulattajana toimii kanttori Kari Jerkku.

Yhteislaulutilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kahvia tarjoillaan lähetystyön hyväksi.

Jo joutui armas aika -yhteislaulutilaisuus su .. klo  Kivistön kirkossa

k astettu Kerttu Lilja Immonen, Sara Anna Maria Vallenius, Carlo Emil Mikael Mulo, Josefia Eleonora Jaatinen, Joonas Johannes Nyman, Mikael Kalle Johannes Nyman, Gia Arwen Maria Teittinen, Meea Marlene Pohja.

avioliittoon kuulutettu Petri Matti Ahmaoja ja Anna Katriina Lavikka, Tuomas Juhani Luukkonen ja Anniina Maria Elisa Vikman, Jere Pekka Heikkinen ja Miia Janita Tauriainen.

Hautaan siunattu Erna Anneli Sinikka Auvinen 88 v, Urpo Antero Korho 86 v, Kaija Helinä Laitinen 78 v, Sulo Armas Pelkonen 58 v, Marko Erik Timoteus Pietilä 20 v.

Vanda svenska

klo  Hämeenkylän kirkossa Korson kirkossa (perhemessu) Länsimäen kirkossa Myyrmäen kirkossa Rekolan kirkossa Tikkurilan kirkossa

●

klo  Hakunilan kirkossa

●

klo  Pyhän Laurin kirkossa

Suvivirsi soi su .. Vantaan kirkoissa

Rekolan kirkolla vietetään sunnuntaina ..

Vormsi-päivää. Messun jälkeen on mahdollisuus tavata vormsilaisia vieraita vaikkapa lounaan merkeissä. Lounas maksaa aikuisilta  /  euroa ja lapsilta  euroa.

Samalla reissulla voi tukea ystävyysseurakuntaa ostamalla Vormsissa tehtyjä käsitöitä sekä leivonnaisia ja muita herkkuja. Kirkolla on myös elävä jukeboxi, arpajaiset ja tapahtumassa kuulee jouhikon soittoa.

— Päivän tuotto käytetään Vormsin seurakuntatalon saunan rakentamiseen. Saunaprojektin kustannusarvio on noin  euroa ja tavoitteena on saada sauna valmiiksi Olavinpäiville .., kertoo diakoni Sirkka Rantanen.

Vormsi on Viroon kuuluva pieni saari, joka nousi merestä noin  vuotta sitten. Nimensä saari on tarun mukaan saanut viikinki Ormilta. Vormsin kirkko on rakennettu -luvulla ja omistettu Olaville. Saarella asuu runsaat  vakituista asukasta.

Vormsi-päivä su .. klo  messun jälkeen Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla verksamHet Högmässa sö 30.5. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Wikman Högmässa sö 30.5. kl. 12 i S:t Martins kapell, Fagerudd, Wikman OBS! De som anmält sig till allsångsutfärden: bussarna startar onsdag 2.6. kl. 9.15 från Folkhälsanhuset i Dickursby, Vallmovägen 28 och kl 9.45 från Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1.

dÖda Nils Kristian Pyykkönen 87 år

Yhteiset

pastorskansliet

diakoniatyÖ

Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Diakonian kevätmessu su 30.5. klo 15 Tikkurilan kirkossa. Liturgina oppilaitospappi Jukka-Mikko

Öppet: må–fre kl. 9–13, från 14.6–9.8. öppet ti–fre kl. 9–13

●

Karjalainen, puhe diakoniasihteeri Eija Miettinen. Musiikista vastaa Oma Moca -orkesteri. Messun jälkeen voileipäkahvit kirkon kahviossa. Mukana myös diakonit Ritva Aarnio, Eeva Nurminen ja Mika Louhikorpi.

olotila – oloHuone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna 28.5. asti ma–pe klo 9.30–15 sekä 31.5.–24.6. ja 2.8.– 3.9. ma–pe klo 10–14.

Touko–kesäkuussa on esillä Vantaan kaupunginmuseon Tikkurilan keskustan muutoksesta kertovia ilmavalokuvia.

Läskillä lukutaitoa -loppupunnitus 28.5. asti.

Atk-vapaaehtoinen opastaa internetin käytössä keskiviikkoisin klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää p. 09 830 6302.

vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Suljettu ti 1.6.

tieto Lisäja Va s n toim eurakun taan i luist nnasta tien ja p a ww a seur w.van lvetaan aku nna t.fi -



koonnut Heli Kulmavuori

   

j

K r .

Onnittele itse tehdyllä kortilla kevät ja kesä ovat juhlien aikaa. On valmistujaisia, ylioppilasjuhlia, rippijuhlia, kastejuhlia ja tietysti kesähäitä. Juhlan kunniaksi hankitun lahjan kruunaa itsetehty onnittelukortti.

Korsossa sijaitsevan Inkun Ideapajan perustaja Inkeri Angelin tietää, että ihmiset arvostavat itsetehtyjä kortteja.

Askartelutarvikkeita myyvissä liikkeissä on tarjolla korttien tekijälle jos jonkinlaisia välineitä ja materiaaleja. Mutta korttitehtaan voi pistää pystyyn, kunhan kotoa löytyy liimaa ja sakset. Eikä saksiakaan ihan välttämättä tarvita. Paperia voi myös repiä.

— Jokainen osaa tehdä kortteja, jos vain haluaa, Inkku vakuuttaa.

— Kannattaa hyödyntää kaikenlaista kotoa löytyvää. Käyttökelpoista askartelumateriaalia tulee ilmaiseksi postiluukusta, Inkku vinkkaa.

Käsistään kätevä askartelun harrastaja tekee kortteja valmiiksi varastoon odottamaan juhlahetkiä. Inkulla on vinkki myös niille, jotka muistavat onnittelukortin vasta, kun pitäisi olla jo menossa juhliin.

Paperinarusta, cd-levystä, verkosta ja tuohesta syntyy kortteja.

inkun korttivinkit: ● ●

● ●

Kartonkipakkauksista saa hyviä korttipohjia Heinänkorsista, kakkupaperista, lahjanauhoista ja lautasliinoista saa koristeita korttiin.

Kirjekuorien kuvioitu sisäpinta toimii kauniina koristepaperina.

Kukkia voi tehdä liimaamalla paperin

Kirkko vitsikkäästä vinkkelistä miltä kirkko näyttää, kun sitä katsoo kirkkoon kuulumattoman silmin ja vielä vitsikkäästä vinkkelistä?

Huumorinäkökulmaa kirkkoon tarjoavat Pirjo ja Kaveri videoblogissaan www.uskotoivorakkaus.fi/pirjojakaveri. Kaksikon hurtissa huumoriblogissa laitetaan messu uusiksi, järjestetään pastorille raamattuvisa ja puututaan pappeuden varjopuoliin eli kahvin aiheuttamaan närästykseen.

Kaverukset myös antavat pikakurssin kirkkoilmeiden salattuun maailmaan.

Videoblogia on tehty  osaa, ja niitä julkaistaan viikottain. Blogeja saa myös kommentoida.

Pirjolle antaa kasvonsa radiojuontaja, televisioesiintyjä, käsikirjoittaja ja kirjailija Paula Noronen. Kaverina esiintyy muusikko Heidi Nuutilainen.

Pirjon ja Kaverin videoblogi on Toivontuottajien eli pääkaupunkiseudun seurakuntien sähköisen viestinnän

toimituksen tuotantoa. Blogissaan kaksikko epäilee muun muassa, että papit printtailevat valmiita saarnoja netistä. Pitääkö epäily paikkansa?

●

Viime hetken kortti syntyy kartonkipalasta, jolle liimataan kukkasiksi silkkipaperista, lautasliinasta tai vaikka vessapaperista pyöritettyjä pieniä palloja. Sitten vain vetäistään tussilla kukkasille varret.

Runo kruunaa onnittelukortin.

”Kiire ei taltu, ellei opi ensin olemaan itsensä kanssa.”

Terapeutti Pekka Hämäläinen Koko perheen terveys -lehdessä /

Pirjo ja Kaveri repivät huumoria kirkosta ja papeista. ● ● ●

Apila on arkinen muistutus pyhyydestä.

kesäisellä nurmella kulkiessaan Irlannin suojelupyhimys Patrick ihasteli aikoinaan apiloita. Eikä -luvulla elänyt Patrick suinkaan bongaillut onnea tuovia nelilehtisiä harvinaisuuksia, vaan ihan tavallisia perusapiloita.

Hän keksi, että kolmiapilahan on kuin Jumalan Pyhä Kolminaisuus: kasvilla on vain yksi varsi, mutta kolme erillistä lehden haaraa. Myöhemmin, keskiajan runoudessa vihreä apila

merkitsi myös rakkauden voimaa.

Apilan kolmiosaisia lehtiä katsellessa voi siis mietiskellä sekä rakkauden voimaa että Jumalan kolmea persoonaa. Hän on koko luomakunnasta huolta pitävä taivaallinen Isä, itsensä likoon laittava veljemme Jeesus ja Pyhä Henki, joka on kuin ilma, jota hengitämme.

Pyhän Kolminaisuuden päivää vietetään su ..

Ritva tarkoittaa lehtipuun hentoa, riippuvaa oksaa. Nimi lienee peräisin Ilmari Kiannon -luvulla kirjoittamasta runosta Rantakoivulleni. Siinä rantakoivua kutsutaan lemmenkoivuksi, riemun ritvaksi, kaihon katveeksi ja Suomen surumielen puuksi.

Vuosikymmenten mittaan Ritvoja on nimetty yli  . Eniten nimeä annettiin - ja -luvuilla.

Luontoaiheiset nimet ovat jälleen suosittuja, mutta viime vuonna vain seitsemän tyttöä sai nimen Ritva.

Kiistelemme neitseestä syntymisestä, kun emme uskalla päästää Kristusta laskeutumaan elämäämme sen kaikista huokosista. Tähyilemme taivaalle, kun meitä pelottaa ottaa Jumalan ihmiseksi tulo todesta ja päästää häntä lähelle. Silloin nimittäin joutuisimme ottamaan todesta oma ihmisenä olemisemme, elämämme, ruumiimme ja sielumme — sen, miksi tämä elämä on annettu meille elettäväksi.

Jumala olisi turvallisempaa pitää ylhäällä. Jeesus kuitenkin opetti rukoilemaan Jumalaa, joka on yhtä lailla maan päällä kuin taivaassa. Jos hän ei ole täällä, hän ei ole taivaassakaan. Missä muualla Jumala voisi meidät kohdata kuin omassa elämässämme, vaikka se meistä näyttäisi viimeiseltä paikalta, missä tahtoisimme hänen olevan?

Lauri Maarala

Jani Laukkanen

Maan päällä ja taivaassa

eesuksen piti lähteä pois, että hän voisi olla entistä syvemmin läsnä kaikessa. Meidän ei tarvitse varata lentolippua Israeliin nähdäksemme hänen jalanjälkensä. Hän on astunut ylös taivaisiin, että hän voi täyttää kaiken läsnäolollaan. Sillä vain siten hän voi antaa meille uuden sydämen ja vain siten me voimme kohdata hänet elämämme alimmissa paikoissa.

Jumala kyllä tietää, missä asumme. Me vain unohdamme, mistä hänet voi löytää. Me olemme kuin opetuslapset, jotka Kristuksen taivaaseen astumisen jälkeen tähyilivät orpoina taivaalle, kun mestari oli lähtenyt. Kaikki puhe Kristuksen tulemisesta alas, nousemisesta ylös, astumisesta taivaaseen ja tulemisesta takaisin jää käsittämättömäksi, jos hukkaamme asian ytimen: Kristus ei voi olla kaikkea ylempänä, ellei hän ole tullut kaikkea alemmas.



●

Bongaa apila!

.. Onnea, Ritva!

J

●

rei’ittämisessä syntyviä pyöreitä palasia tiiviiksi ryhmiksi.

Kortti syntyy helposti myös näin: Liimaa lehdestä leikattu noin  cm x  cm kuva kaksiosaisen korttipohjan sisäsivulle. Leikkaa kanteen hieman kuvaa pienempi aukko. Piirrä tussilla kehykset kuva-aukon ympärille.