Lauri 2010 nro 1 (14 1)

Isä Andreas, sivu 15



..

Gospel-kantria sivu 7

Henrikin pääkallo? sivu 5

Ex-nunnien koruja sivu 16

Kiireen kesyttäjät sivu 6

a l l e s k o r r e i k o h Ker Mikke Pöyhönen

ama keskiauke

Saara Vuorjoki

..

arvaamaton paha sain autooni Puhelun: laita radio päälle! Soittajan ei tarvinnut sanoa enempää. Mieleen tuli heti ajatus: ei kai taas.

Jotakin suomalaisessa yhteiskunnassa on peruuttamattomasti muuttunut. Elämä on tullut entistäkin arvaamattomammaksi. Myyrmanni, Jokela, Kauhajoki ja nyt Sello ovat lisänneet synkkään väkivaltatodellisuuteemme uuden elementin, joukkosurman, jossa elämässään pettynyt tekijä surmaa joukon muita ihmisiä ja itsensä. Uhrit ovat joko täysin sivullisia tai sellaisia, jotka tekijä omassa vääristyneessä mielessään kokee tavalla tai toisella syypäiksi ahdistukseensa.

Teossa on iso annos narsismia: omaan minuuteen kohdistunut loukkaus koetaan niin suureksi, että se oikeuttaa tappamaan monta muuta. Kosto, tai mikä muu motiivi sitten onkaan, antaa ihmisen sisällä pahalle ylivallan. vaikka JoukkosurMissa on jotakin yhteistä, niissä on myös omat erityispiirteensä. Sellon murhissa oleellisin asia on lähisuhdeväkivalta. Toinen tärkeä keskustelunaihe on laittoman aseen hallussapidosta tulevat seuraamukset.

Jos ihmisellä on laiton ase ja rikollista taustaa, ovatko sakko ja aseen takavarikointi riittäviä rangaistuksia? Olisiko syytä selvittää, mihin asetta arvellaan tarvittavan?

Lähisuhdeväkivallan seurauksena kuolee joka vuosi 15–20 suomalaista naista ja joskus jokunen mieskin. Silloin tällöin lööppeihin kipuaa tapaus, jossa pelkkä kumppanin tai ex-kumppanin surmaaminen ei ole riittänyt, vaan uhriksi on joutunut koko perhe. Sairaalloinen mustasukkaisuus ja omistushalu johtavat siihen, että lukemattomat naiset kärsivät väkivallasta.

Mitä merkitystä on lähestymiskiellolla, jos sitä ei kunnolla valvota ja systemaattisesta vainoamisestakin selviää suhteellisen pienillä rangaistuksilla?

Yksi kuudestasadasta liittyjästä K

irkkoon liittyi viime vuoden aikana yli 600 vantaalaista. Melina Hiltunen, 17, on yksi heistä. Hänet kastettiin Lucian päivänä 13. joulukuuta.

— Olen aina uskonut Jumalaan. Noin 4vuotiaana rukoilin ensimmäisen kerran. Olin nähnyt tv-ohjelmissa, että rukoillessa polvistutaan sängyn viereen ja laitetaan kädet ristiin.

Melinan kotona Jumalasta ei juuri puhuttu. Äiti ei kuulu kirkkoon ja isä on muslimi. Mummin kanssa joskus laulettiin virsiä.

Kirkkoon liittymistä Melina mietti pitkään.

Kaksi vuotta sitten asia tuli ajankohtaisemmaksi.

— Kun kaverit menivät rippikouluun ja minäkin uskon Jumalaan, ajattelin että voisin liittyä kirkkoon. Ystäväni Sohvin kanssa ruvettiin puhumaan näistä asioista. Olen hidas saamaan asioita aikaiseksi ja lopulta rippikoulujen ilmoittautumisaika oli jo mennyt ohi. Sohvin äiti antoi minulle yhden papin puhelinnumeron. Soitin siihen, mutta kun hän ei vastannut, en saanut soitettua uudelleen, Melina naureskelee.

Viime syksynä kauppaoppilaitoksen tutustumispäivässä Melina kysyi Vantaan oppilaitospapeilta mahdollisuutta rippikoulun käymiseen. Aikuisrippikoulu sujui oppilaitospastori Katariina Stewartin kanssa.

— Sain siellä esimerkiksi Jeesuksesta paljon uutta tietoa ja tunsin pääseväni lähemmäs Jumalaa. Koen saaneeni itselleni paljon

enemmän kuin olisin saanut isossa ryhmässä tavallisessa rippikoulussa.

Vanhemmat suhtautuivat Melinan kirkkoon liittymiseen eri tavoin.

— Äiti sanoi, että olen tarpeeksi vanha päättämään itse. Isä ei pidä ratkaisustani.

vantaan hakunilan seurakunnan kirkkoherran virkaa hakee neljä pappia. Hakijat ovat St. Andrew’s Lutheran Church -seurakunnan pappi Seppo Hartikainen, s. , Lake Worthista Floridasta, Tuusulan seurakunnan kappalainen Timo Huuhtanen, s. , Tammelan seurakunnan kirkkoherra Teijo Peltola, s. 0, ja Vantaan seurakuntien kasvatusasiain sihteeri Hans Tuominen, s. 0. Tuomiokapituli asettaa hakijat paremmuusjärjestykseen muun muassa opintojen, työkokemuksen ja haastattelun perusteella. Kolme parasta saavat vaalisijan. Tavoitteena on, että kirkkoherran vaali voitaisiin järjestää äitienpäivänä .. ja maanantaina 0..

2-vuotisjuhlassa Hakunilan kirkossa sunnuntaina. Saarnaa kuuntelemassa oli 330 ihmistä.

●

●

Pauli Juusela päätoimittaja



hakunilan nykyinen kirkkoherra Reijo Liimatainen siirtyy Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin dekaaniksi .3. alkaen. Liimatainen piti lähtösaarnansa seurakunnan

kuMMitäDit valMiina Kirkkoon kuuluminen merkitsee Melinalle läheisempää yhteyttä Jumalaan ja sen ilmaisemista. Risti on hänelle vakavasti otettava symboli.

— Nyt kun kuulun kirkkoon, saan pitää ristiä. Ennen ristin pitäminen ei tuntunut oikealta, vaikka kaverit sanoivatkin, että totta kai voit pitää. Se on merkki vahvemmasta yhteydestä Jumalaan, Melina miettii.

— Olen myös aina halunnut kirkkohäät.

Ei olisi oikein minua mennä maistraatissa naimisiin.

Melina kastettiin kotona. Mukana olivat läheisimmät ihmiset: äiti, kummit ja kaksi ystävää. Kasteen toimitti tuttu pappi Katariina Stewart.

— Kasteen merkitys on minulle tosi iso.

Siinä Jumala tulee minuun ja pääsen lähemmäs Jumalaa.

Kummien löytäminen ei ollut vaikeaa. Äiti oli pienenä valinnut Melinalle kummeiksi mummin ja kaksi kummitätiä: Kemin ja Tuulan. Mummi on jo kuollut, mutta kolmanneksi kummiksi tuli paras ystävä Sohvi.

— Kemi oli tosi onnellinen. Hän sanoi

●

rukoilleensa puolestani ja tienneensä, että joskus liittyisin kirkkoon.

kirkkoon liittyi ennätysMäärä Kirkkoon liittyi viime vuonna enemmän uusia jäseniä kuin koskaan ennen. Liittyneitä oli 12 588. Tämä on 1825 enemmän kuin vuonna 2008. Kirkosta eronneiden määrä kääntyi laskuun. Eronneita oli 41 225, mikä on 10 978 vähemmän kuin edellisenä vuonna, joka oli ennätysvuosi. Luvut ovat Väestörekisterikeskuksen ennakkotietoja.

Suuntaus näkyi myös Vantaalla. Kirkkoon liittyi 619 henkeä ja kirkosta erosi 1733 henkeä. Vastaavat luvut vuonna 2008 olivat 513 ja 2 297. Vantaan seurakuntien väkiluku pysyi lähes ennallaan. Vuoden 2009 lopussa Vantaalla kuului kirkkoon noin 138 500 henkeä.

Vuosi sitten kirkkoon kuuluvia oli 138 700.

— Kirkkoon liittymisen ja kirkosta eroamisen muutoksissa on samankaltaisuutta 1990-luvun lamavuosien kanssa. Synkkenevä taloudellinen tilanne lisäsi eroamista, mutta se taittui nopeasti, toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen.

— Tärkeimpiä kirkkoon liittymisen syitä ovat elämänkaareen liittyvät tapahtumat, kuten rippikoulu, avioliitto, oman lapsen kaste, kummius ja lähestyvä tai läheisen kuolema.

Myös henkiset ja hengelliset syyt ovat usein perusteena kirkkoon liittymiselle, samoin kirkon antama konkreettinen apu, hän kertoo.

Katriina Harviainen

Pauliina Saares / Kirkon Ulkomaanapu

yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että tehdään rikosten estämiseksi se, mitä laeilla voidaan tehdä. Sellaisia lakeja ei kuitenkaan voida säätää, että koskaan ei tapahtuisi mitään pahaa.

Vaikka meissä ihmisissä on paljon hyvää, meissä on myös pahaa. Jos haluamme voimistaa hyvää, pahuutta ei pidä lakaista maton alle. Siihen pitää suhtautua realistisesti ja luoda sille vastavoimia: vahvistaa toinen toisistamme välittämistä.

Melina Hiltunen kastettiin kuukausi sitten.

kirkon ulkoMaanavun Toisenlainen Lahja oli neljännen kerran peräkkäin joulun suosituin eettinen lahja. Toisenlaisia Lahjoja myytiin vuonna 200 yhteensä ,4 miljoonan euron edestä. Suosituin lahja oli koulupuku ja toiseksi suosituin puuntaimet. Naisten Pankin ammatti oli uusi lahja ja yksi tämän joulun hiteistä. Jouluinen lahja jouluateria tuotti yli 2 000 euroa nälänhädästä kärsiville perheille kriisialueilla.

Häämessuilta saa vinkkejä häihin.

●

Mennään naiMisiin! -häämessut järjestetään .–.. Wanhassa Etiopiassa tarvitaan ruoka-apua. satamassa Helsingissä. Messuilla on Vantaan, Helsingin ja Espoon ● etioPian ruokakriisi on entisestään pahentuseurakunnilla sekä Helsingin ortonut viivästyneiden sateiden vuoksi. Arviolta doksisella seurakunnalla yhteinen ,2 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun varassa. osasto. Siellä voi jutella papin kansKirkon Ulkomaanapu jakaa yli 30 000 ihmiselle sa, tutustua häämusiikkiin ja selviruoka-apua. Varoista 00 000 euroa on Suomen tellä vihkimiseen liittyviä papereiulkoministeriöltä, mutta loput 200 000 euroa ta. Lisätietoa messuista osoitteesta tulevat keräysvaroista. Keräystili on Nordea www.haamessut.fi. 230-0004 ja viitenumero .

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Sirpa Päivinen

Sanni Purhonen vapaa toimittaja, kulttuurin sekatyöläinen

Naurattaako? huuMori on vaikea laji. Hauskuus on pitkälti kiinni naurajasta. En siis kuvittele ratkaisevani huumorin arvoitusta, vaikka viime aikoina olen toistuvasti törmännyt kysymykseen, mille oikein saa nauraa.

Minulla on liikuntavamma. Niinpä joka ikisissä pikkujoulubileissä ja uuden vuoden hulinoissa velvollisuutenani oli kertoa, oliko Miitta-täti hauska. Tiedoksi niille, jotka eivät katso televisiota, että puhe on sketsisarjasta, jossa yksi näyttelijä Miitta Sorvalin toistuvista hahmoista oli omituisiin tilanteisiin itsensä ajava monivammainen Mervi. Hän muun muassa pestautui televisiotyöhön, vaikkei puhevialtaan saanut riviäkään uutisia soperretuksi.

No naurattaako? Yksinkertainen kysymys. Enemmän kuin itse televisiosarja, minua alkoivat vaivata ääneen lausumattomat oletukset tiedustelujen takana. Jos vastaan kieltävästi, olen tiukkapipo, jos myöntävästi, olen vain omituinen. Pitäisihän minun asianosaisena tietää, ettei vammaisille sovi hekotella!

Enää ei huvittanut. Asenteissa sinänsä ei ollut mitään uutta. En koskaan unohda muiden kuntoilijoiden tyrmistyneitä ilmeitä uimahallissa, jossa huutaen komensin yksikätistä ystävääni ojentamaan loppuun asti myös vasemmalla.

Kulttuurin sekatyöläinen Sanni Purhonen ei valittele pätkätöitä, vaan on iloinen monipuolisesta työnkuvastaan.

Pakko kirjoittaa

Sanni Purhonen tekee tekstejä ja parantaa maailmaa.

S

anni Purhonen tekee elääkseen monenlaista: kirjoittaa juttuja ja kolumneja vapaana toimittajana, tekee pätkätöitä järjestöissä, opettaa kirjallisuutta ja kirjoittamista kansalaisopistossa ja suomentaa ystävänsä kanssa kirjaa. Esikoisrunokokoelmakin ilmestyy tänä vuonna.

Viime kesänä yliopistosta valmistunut nainen ei valittele pätkätöitä, vaan tuntuu olevan monista hommistaan iloinen.

— Kun aikoinaan pääsin opiskelemaan kirjallisuustiedettä, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä valmistuttuani tekisin. Nyt olen saanut yhdistettyä niin maailmanparantamisen järjestötyössä kuin kirjoittamisen. Ja myös opettaminen on kivaa. On antoisaa seurata ihmisiä, kuinka he löytävät itsensä kirjoittamisen tai kirjan kautta, Purhonen kertoo.

runoJa runoJen vuoksi Monet Sanni Purhosen vetämille kirjoittamiskursseille tulevat kärsivät samasta vaivasta kuin Purhonen itsekin: sisäisestä pakosta ilmaista itseään.

— Mutta en minä istu odottamassa jotakin ihmeellistä inspiraatiota. Kyllä kirjoittaminen on ihan työtä.

Purhonen sanoo kirjoittavansa runoja puhtaasta kirjoittamisen halusta. Kun niitä tekee, on turha haaveilla kuuluisuudesta tai

rikkaudesta. Eikä hän edes osaisi kirjoittaa romaaneja tai novelleja.

— Runo on minulle se oikea ilmaisutapa, se on asioiden katsomista uudesta näkökulmasta ja hyvää vastapainoa asiateksteille. Runoni ovat pieniä, yksinkertaisia ja pelkistettyjä.

Purhonen on halunnut työskennellä sanojen parissa niin kauan kuin muistaa. Hänen äitinsä muistaa kuitenkin vielä kauemmas: Sanni oli halunnut eläintenhoitajaksi, kunnes oli tajunnut, että myös lannan luominen kuuluu työhön.

— Onneksi oma lahjakkuuteni on suuntautunut näin — kirjoittamiseen ei tarvita jalkoja, se on tasa-arvoinen ammatti, sanoo Purhonen, jolla on syntymässä saatu CP-vamma.

ennakkoluuloJa vastaan Yksi Sanni Purhosen työnantajista on vammaisten etujärjestö Kynnys. Töitä riittää, vaikka Purhonen toteaakin, että vammaisten asema Suomessa on kohentunut parinkymmenen viime vuoden aikana. Se näkyy esimerkiksi siinä, että vammaisia lapsia on aiempaa enemmän normaaleissa kouluissa.

Vammaiset ovat alkaneet myös itse pitää ääntä asioistaan.

— Saan olla kiitollinen siitä, että olen syntynyt pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon.

Kun täällä vieraili ryhmä vammaisten lasten vanhempia Ukrainasta, heille oli iso juttu kuulla, että minä asun yksin ja käyn töissä ja olen saanut käydä koulua.

— Parantamisen varaa on silti edelleen.

Esimerkiksi avustajien tai fysioterapian saa-

minen vaihtelee paikkakunnittain tai saattaa jopa olla kiinni sosiaalityöntekijän suopeudesta. Paljon on kiinni myös siitä, kuinka paljon itse tai omaiset jaksavat vaatia ja ottaa selvää.

Tehtävää on myös asennekasvatuksessa.

Purhonen sanoo tottuneensa ihmisten ennakkoluuloihin, joihin törmää tämän tästä.

Hölmöimmille ei voi kuin nauraa.

ei Mikään flunssa Monien ennakkoluulojen taustalla on Sanni Purhosen mielestä erilaisuuden pelko.

— Samanlaisia ennakkoluuloja kohtaavat esimerkiksi maahanmuuttajat. Mutta vammaisuus saattaa tuntua uhkaavalta myös siksi, että se tulee epämiellyttävän lähelle: kenestä vain voi milloin tahansa tulla vammainen esimerkiksi onnettomuuden seurauksena.

Purhosen mukaan kaikkien ei helppo tottua siihen, että vammainen suhtautuu erilaisuuteensa tiedostaen ja ylpeästi. Voi olla vaikea sulattaa myös sitä, ettei vammainen kaipaa sääliä eikä ehkä kärsikään.

— Minulle on ehdotettu, että tule kirkkoon, niin kävelet sieltä tervein jaloin pois.

En minä halua parantua, ei tämä ole mikään flunssa. Ei kaikkien vammaisten elämä ole kauheaa. Suuri osa meistä elää täyttä elämää.

Sanni Purhonen sanoo, että hän ei määrittele itseään ensisijaisesti vammaisuuden kautta, ja toivoo, etteivät muutkaan niin tekisi. Vamma on vain yksi osa hänen persoonallisuuttaan: hänellä on kävelyteline, jollakin toisella silmälasit.

Monelle vaMMaisuus tuntuu olevan se viimeinen tabu, johon ei komiikalla saa kajota. Samalla uhkaa unohtua, että huumori on ase ennakkoluuloja vastaan. Asiasta, jolle ei voi nauraa, tulee jotain pelottavaa, vakavaa ja lohdutonta. Sitä, mitä sivuttaessa punastuneet vanhemmat hyssyttelevät lapsiaan ja vaihtavat nopeasti aihetta.

Hupaisa on myös ajatus, että vammaisena olisin vammaishuumorin ylin asiantuntija. Samat vitsit eivät sitä paitsi naurata kaikkia, kuten jokainen huonoilla treffeillä ollut tietää. Itse voin monien järkytykseksi paljastaa, etten ole ”puujalkojen” ylin ystävä.

Varmasti vammaisuuteen liittyy tilanteita, jotka eivät ole hauskoja, kuten mihin tahansa asiaan. Aivan yhtä varmasti vammaisuudesta voi tehdä huumoria niin hyvällä kuin huonolla maulla vaikka painopisteen kuinka toivoisi olevan ensiksi mainitussa.

Kaisa Halonen

Sanni Purhonen aloittaa Vantaan laurin kolumnistina to 14.1.



Hakunilan, Hämeenkylän ja Rekolan kirkot

täyttyivät, kun seurakunnat viettivät 25-vuotisjuhliaan sunnuntaina 10.1.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Miten 25-vuotiasjuhlat onnistuivat?

Markku Mattila

Tarja Nieminen, 58

Ilpo Nuutinen, 45

Kuinka Hakunilassa juhlittiin?

Kuinka Hämeenkylässä juh— Oli tuttua elävän uskomisen littiin? meininkiä. Reijo Liimatainen on — Hämeenkylän kirkossa on silloin tällöin laulanut saarnan lo- usein kuoro niin kuin nytkin. Lipussa. Nyt hän lauloi Hectorin lau- säksi oli trumpetisti ja joku eriklua, jossa ihminen tuskailee, onko seen laulamassa. Eläkkeellä oleva Jumala nukahtanut, kun vastaus ei kirkkoherra puhui saarnassaan tule heti. Olisin itse voinut osallis- kahdesta aiheesta: Hämeenkylän tua laulamalla useampiakin kuin seurakunnan syntyvaiheista ja Jeevain neljä virttä. suksen kasteesta. Messun jälkeen Millaisia kokemuksia sinulla oli leivoskahvit. on Hakunilan seurakunnasta?

Millaisia kokemuksia sinulla — Olen vuodesta 1980 asunut on Hämeenkylän seurakunnasta?

Itä-Hakkilassa ja käynyt Hakunilan — Lapsuusmuistoni ovat Kanalueen kirkoissa. Kun mieheni kuoli gasalan kirkosta ja rippikirkkoni on muutama vuosi sitten, seurakun- Kalevan kirkko Tampereella. Asun ta hoiti sen ajan hienosti ja tuki nykyään Lintuvaarassa Espoossa, ja minua. Siksi uskallan ajatella, että käymme Vantaan puolella kirkossa lapsenikin hoidetaan täällä tarpeen noin kerran kuukaudessa. Lapsettullen. Hakunilan kirkko on heidän kin tulevat mielellään Hämeenkyrippikirkkonsa. län valoisaan ja lämminhenkiseen Pisteillä 1–5, kuinka kirkkoon. juhlat sujuivat?

Pisteillä 1–5, kuinka juhlat sujuivat?

— Annan 4,5 pisMillaisia muistoja tettä, täydet pisteet — Annan 5 pistettä sinulla on seurasisällölle, muttei kokonaisuudelle ja jo kunnastasi? Kerro akustiikalle. Se ei ole pelkästään sille, että osoitteessa www.vanremontin jälkeen yhtä merkkivuosia juhlitaanlauri.fi/pisteita. hyvä kuin ennen. taan.

Noora Kumpulainen, 16 Kuinka Rekolassa juhlittiin?

— Juhlamessu oli vähän tavallista pidempi. Lauluja oli enemmän ja paikalla oli kuoro ja solisti. Seurakuntalaisia osallistui messun toteuttamiseen, muun muassa kaksi isosta luki tekstejä. Saarna oli hyvä.

Edellinen kirkkoherra oli jakamassa ehtoollista, ja hän puhui kirkkokahvien jälkeen.

Millaisia kokemuksia sinulla on Rekolan seurakunnasta?

— Tiedän, että minut on kastettu tässä kirkossa. Olen käynyt pienenä päiväkerhossa ja pyhäkoulussa. Varhaisnuorten kerhoa olen myös ohjannut. Rippikoulun jälkeen olen toiminut isosena. Parasta täällä on hyvä henki ja se, että on voinut tutustua uusiin ihmisiin.

Työntekijät ovat mahtavia.

Pisteillä 1–5, kuinka juhlat sujuivat?

— Annan 5 pistettä ohjelmalle, marttojen järjestämille kahveille ja sille, että näki entisiä ja nykyisiä työntekijöitä.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

Vaarallinen pysäköintitalo

Oletko kirjoittanut nettipapille?

Olen kirjoittanut Isomyyrin parkkihallista vuoden ajan useita kertoja sekä Vantaan virkamiehille että Isomyyrin kauppiaille ja Kiinteistökaaren parkkitaloa isännöivälle henkilölle. Isomyyrin kauppiaat ovat monen vuoden ajan tuoneet asian esille Kiinteistökaarelle.

Kukaan ei ole tehnyt mitään parantaakseen hallin kuntoa ja lisätäkseen asiakkaiden turvallisuutta. Kiinteistökaaresta sanottiin, että parkkitaloa ryhdytään kunnostamaan vielä kuluvana vuonna. Ei ole ryhdytty!

Pysäköintitalo on rähjäinen, sen seinät on töhritty ja sieltä on rikottu rännejä ja ostoskärryjen kiinnitysputkia. Ylemmän kerroksen ikkuna-aukoista jotkut ohikulkijat ovat saaneet päähänsä vedellä tai virtsalla täytetyn muovipussin.

Onneksi olen itse ehtinyt väistää ylhäältä tulevan ammuksen.

On kuin tulisi slummiin, kun asemalta lähtee kulkemaan Liesipolkua.

Eikö kaupungin viranomaisten tehtävä ole huolehtia rakennusten tarkastamisesta ja velvoittaa omistajat kunnostamaan yhä vaarallisemmaksi tuleva parkkihalli? Miksi asianosaiset eivät tee mitään? Pimeällä ei uskalla pysäköidä sinne eikä liikkua lähistöllä.

Tällainen röttelö houkuttelee nuorisojoukkoja rikkomaan ja töhrimään taloa yhä enemmän ja kaikenlaiseen muuhunkin pahantekoon. Kaupungin rakennusvalvonta koskee myös jo olemassa olevia rakennuksia.

Käykää katsomassa hallia ja määrätkää sen kunnostaminen.

On sietämätöntä, että asiaan ei ole puututtu lukuisista valituksista huolimatta. Isomyyrin pysäköintitalo on saatava kuntoon, ennen kuin mitään pahempaa tapahtuu. Kuka silloin vastaa tapahtuneista rikkeistä ja ihmisille koituneista vahingoista?

Teen Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa pro gradu ‑tutkielmaa Nettipappi-sivuston (www.nettipappi.fi) sielunhoidollisesta merkityksestä käyttäjän kokemana. Jokainen kokemus on kertomisen arvoinen, ja siksi toivoisin sinun kirjoittavan kokemuksistasi omin sanoin seuraavia kysymyksiä apuna käyttäen.

Miksi kirjoitit juuri nettipapille? Oletko kirjoittanut sivustolle useasti? Koetko saaneesi sielunhoidollista apua sivustolta?

Millaisiin kysymyksiin? Miksi?

Miksi et? Jatkuiko sielunhoidollinen yhteydenpito vastauksen jälkeen jossakin muualla? Mitä muuta haluaisit sanoa Nettipappi-sivustosta?

Kirjoituksesi käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti.

Voit kirjoittaa nimettömänä, mutta toivon, että kerrot ainakin sukupuolesi, ikäsi ja maakunnan, jossa asut. Mikäli haluat osallistua haastatteluun, liitä kirjeeseen myös yhteystietosi. Lisäksi voit liittää mukaan alkuperäisen kirjeesi nettipapille ja hänen vastauksensa.

Lähetä kirjoituksesi 28.2. mennessä osoitteeseen nettipappitutkimus@gmail.com tai Elina Viitasaari, Käytännöllisen teologian laitos, PL 33, 00014 Helsingin yliopisto.

Kirjoita meille!

Riitta Eloranta

Saitko yllättäen apua?

Kaarina Suonperä viihtyy veden äärellä, kuten Vantaankosken rannalla sijaitsevassa Kuninkaan Kartanossa.

100 % Pääkaupunkiseutulainen

Olen syntyjäni stadin friidu. Asuin äitini ja siskoni kanssa Töölössä, jossa kodin ikkunoista näkyi meri. Kotona halattiin ja luettiin paljon.

Kävimme usein teatterissa ja oopperassa. Äiti opetti, että teatteriin ei mennä pihavaatteissa. Halusin laulavaksi näyttelijäksi, mutta päädyin opiskelemaan opettajaksi.

Muutin lapsuudenkodistani Tikkakoskelle, jossa puolisoni toimi Hämeen lennoston komentajana. Asuimme rivitalossa järven rannalla. Tapakouluttajan työni juuret juontavat noihin vuosiin. Pidin varusmiehille tapakoulutusta sotilaskodin kirjastossa. Meillä kävi usein arvovaltaisia vieraita ulkomaita myöten lennostomme Draken-koneita katsomassa. Vierailujen emäntänä

toimiessani perehdyin kansainvälisiin tapoihin.

Mieheni kuoleman jälkeen muutin pienen tyttäreni kanssa ensin Jyväskylään, sitten Vantaalle Pähkinärinteeseen Lammaslammen rannalla sijaitsevaan rivitaloon, jossa asun edelleen. Vapaa-aikaa vietämme Hartolan mökillä, järven rannalla. Siellä voi olla rennosti.

Olen tekemässä juttua arkipäivän enkeleistä. Kertoisitko minulle tarinasi, miten joku toinen ihminen auttoi sinua yllättäen, juuri silloin kun eniten apua tarvitsit.

Haluaisin haastatella pitemmästi jotakuta, mutta sen lisäksi tarvitsen juttuun myös pikku paloja, joissa kerrotaan lyhyesti, kuinka toinen ihminen tuli apuun kuin enkeli.

Jos haluat haastateltavaksi, ota minuun yhteyttä nina.riutta@evl.fi tai p. 050 584 6821. Pikku palan voit lähettää minulle sähköpostitse tai voit soittaa ja kertoa tarinasi minulle ja minä kirjoitan sen. Kerrothan myös ikäsi, sillä palat tulevat lehteen tyyliin: Mies, 38. Nainen, 45.

Juttu julkaistaan Vantaan Laurissa 11.2. ja palat tulevat myös nettisivuille.

Nina Riutta Vantaan Laurin toimittaja

Elina Viitasaari

Vanhat kymmenen käskyä riittävät Ei ole keskusteleminen helppoa. Sen huomasi, kun joulun jälkeen katsoi tv-sarjaa 10 uutta käskyä. Aihe oli kiinnostava ja arvokeskustelua tarvitaan, mutta ohjelma hyytyi täysin loppujaksoja kohti mentäessä. Kellään ei ollut oikein mitään tuoretta sanottavaa, saati sitten että olisi syntynyt aitoa kiinnostavaa ajatustenvaihtoa.

Ehkä keskustelijoita oli ohjelmassa liikaa, tai sitten uusia käskyjä ei vain tarvita. Vanhat kymmenen käskyä ovat hyväksi havaittuja sekä monessa ajassa ja historian tapahtumassa koeteltuja. Niissä riittää jo itsessään miettimistä ja arvokeskustelua myös nykypäivänä. Kannattaisi keskittyä niihin.

Riitta

Tekstiviestit Juttunne Mitä kuuluu 25-vuo-

tiaille? (VL 17.12.) oli mainio.

Kaikille Vantaalle muuttaville pitäisi tarjota koko seudun seurakunnista vastaava, omaleimaisuutta korostava paketti. Lähiseututuntemus on juurtumisen avain. Opin jutustanne paljon, vaikka olen asunut täällä jo 1,5 vuotta.

Maija Halme-Briedis

Joululahjat vähävaraisille lapsille ovat seurakunnalta

hieno idea! Minua ilahdutti erityisesti se, että lapset saivat ihan itse toivoa, mitä lahjaksi halusivat.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Radiohiiliajoituksen mukaan tämä pääkallo on noin vuodelta 1160.

850 vuotta vanha pääkallo Turun tuomiokirkosta löydetty pääkallo voisi ikänsä puolesta kuulua vaikkapa piispa Henrikille.

T

arina piispa Henrikistä ja talonpoika Lallista on osa Suomen historiaa, mutta niin Lallin kuin piispa Henrikin olemassaoloa on epäilty. Henrikin kerrotaan olleen kotoisin Englannista, osallistuneen kuningas Eerikin Suomeen tekemään ristiretkeen ja saaneen surmansa Köyliönjärven jäällä.

Tapahtumasarjan mahdollinen ajoitus on vaihdellut vuosien 1150 ja 1160 välillä.

Katolisella keskiajalla piispa Henrikin luita palvottiin pyhäinjäännöksinä. Henrikin upeasti koristeltu sarkofagi sijaitsee Nousiaisten kirkossa, mutta hänen luitaan on säilytetty muun muassa Turun tuomiokirkossa. Osa reliikeistä vietiin ilmeisesti 1720 sotasaaliina keisari Pietarin Suuren kokoelmiin.

Turun tuomiokirkosta on löydetty kaikkiaan noin 90 pyhäinjäännöstä, joista muutaman on väitetty kuuluneen piispa Henrikille.

Esimerkiksi Henrikin värttinäluu löydettiin autuaan piispa Hemmingin pyhäinjäännösarkusta. Se on nyt Turusta lainassa Helsingin katolisen Pyhän Henrikin katedraalissa vuoteen 2012 asti.

Henrikin tarinan kannalta vielä mielenkiintoisempia ovat kuitenkin sakastin umpeen muuratusta kaapista vuonna 1924 löydetyt kolme luuta: pääkallo ja kaksi tekstiileihin

käärittyä käsivarren luuta. Toisin kuin hyvin pienikokoista ja haurasta värttinäluun palaa kalloa voidaan tutkia luonnontieteen menetelmin.

ollako vai eikÖ olla?

Turun yliopiston arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsainen johtaa tutkimusryhmää, joka selvittää tuomiokirkon pyhäinjäännösten historiaa. Työryhmä esitteli alustavia tuloksiaan joulukuussa. Niistä löytyi uutinen, sillä kallo on tutkimuksissa ajoitettu noin vuodelle 1160.

— Kallosta tehtiin radiohiiliajoitus hiukkaskiihdyttimellä Upsalan yliopiston laboratoriossa. Ajoituksen mukaan kallo on vuodelta 1160, eli jos ilmaisu sallitaan, ajoitus on pirun vanha.

Kun piispa Henrikin kerrotaan kuolleen suurin piirtein tuohon aikaan, voisiko kallo olla hänen?

— On se mahdollista, mutta mahdollinen on moni muukin vaihtoehto. Mieluummin olen varovainen sanoissani. Joskus innostutaan sanomaan liikaa, ja työhypoteeseista tulee ihmisille totuuksia. Niitä joutuvat sitten myöhemmät tutkijasukupolvet oikomaan.

Mutta kieltämättä ajoitus on kiinnostava, Taavitsainen tuumii.

Kalloa aiotaan nyt tutkia tarkemmin, mutta sataprosenttiseen varmuuteen ei päästä.

— Ei millään analyysilaitteilla saada 850 vuotta vanhasta pääkallosta tietoa, jossa lukee ihmisen sosiaaliturvatunnus. Mutta aihetodisteiden avulla voidaan tutkia todennäköisyyksiä. Tämän ja muiden reliikkien tutkiminen kestää vielä 3–5 vuotta. Sen jälkeen tiedämme enemmän.

ongelMia riittää Taavitsaisen tutkimusryhmän jäsen, piispa Henrikin legendaa tutkinut historioitsija Tuomas Heikkilä pitää hänkin löytöä kiinnostavana. Heikkilän mukaan kallosta tähän

mennessä saadut tiedot eivät kuitenkaan ratkaise arvoitusta, sillä Henrikin tarinassa on paljon ongelmia.

— Tietenkin on mahdollista, että kyseessä on Henrikin kallo. Varmuudesta tai edes todennäköisyydestä ollaan kuitenkin vielä kaukana, Heikkilä kiteyttää.

Kallon säilyttäminen tuomiokirkossa ja sen piilottaminen viittaa siihen, että kyseessä on erityisen arvokkaana pidetty pyhäinjäännös. Toisaalta keskiajalla Turun tuomiokirkossa oli yli 40 alttaria, joista jokaisella oli useita eri reliikkejä, yhteensä siis satoja.

— On mahdollista, että pääkallo kuului jollekulle muulle pyhimyksenä kunnioitetulle henkilölle. 1100-luku oli vielä Ruotsin ja Suomen alueiden kristillistämisen aikaa ja tuolloin henkensä heittäneitä, myöhemmin pyhinä kunnioitettuja hahmoja oli useita, Heikkilä mainitsee.

Toisaalta kallolle tuo lisää mielenkiintoa se, että Turun tuomiokirkossa tiedetään 1400-luvun alkupuolella kunnioitetun nimenomaan Henrikin pääkalloa ja käsivarren luita. Keskiajan lopun lähteiden mukaan kallon kerrotaan kuitenkin olleen myös tanskalaisen Landskronan luostarin aarre.

— Kun puhutaan pyhäinjäännöksistä, ollaan usein totuuden ja tarun rajamailla.

Monien reliikkien yhteydessä on authentica-lappuja, aitoustodistuksia, jotka kertovat kenen pyhimyksen jäänteestä oli kyse tai ainakin haluttiin uskottavan olevan kyse, kertoo Heikkilä.

Heikkilän mukaan Henrikin tarinalla on joka tapauksessa historiallinen ydin. Suomessa vaikutti 1100-luvun lopulla muualta tulleita kirkonmiehiä, jotka organisoivat VarsinaisSuomen seurakuntia. He myös käännyttivät uusia kristittyjä, vaikka kristinuskolla olikin arkeologisten lähteiden perusteella Suomessa jo vankat juuret.

— Jonkun tällaisen vaikutusvaltaisen kirkonmiehen ympärille kehittyi seuraavien 150

vuoden aikana tarina pyhästä Henrikistä. Sen sijaan tarinan yksityiskohdat, sellaisina kuin ne Pyhän Henrikin legendasta ja Henrikin surmavirrestä tunnetaan, ovat mitä todennäköisemmin kehittelyn tulosta. Turun kallon ajoitus täsmää kyllä Henrikin vaiheisiin hyvin, mutta ongelmana on, että elämäntarina perustuu propagandistisiin lähteisiin.

oikeuslääkärin PÖyDälle Kertomus pääkallosta ei silti pääty tähän.

Kallosta ja siihen kenties liittyvistä parista irtohampaasta voidaan ehkä saada vielä selville yhtä ja toista.

— Seuraavaksi kallosta yritetään ottaa DNA-näyte, mikä on näin vanhan luun kohdalla vaikeaa. Kallo viedään lähipäivinä Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitokselle, jossa kyetään käsittelemään vanhoja luita.

Värttinäluun pala on niin pieni, ettei siitä voitu ottaa näytettä, mutta ehkä hampaista voidaan, Taavitsainen toivoo.

Hampaiden ongelma on, että kallosta puuttuvat ala- ja yläleuka. Hampaita ei siis voida verrata leukaan. Jos niistä saadaan DNA, voidaan Taavitsaisen mukaan kuitenkin saada selville, kuuluvatko ne samaan kalloon.

Isotooppitutkimuksella voidaan selvittää, missä kallon omistaja on elänyt elämänsä lopussa ja missä hampaiden omistaja asui silloin, kun hän sai pysyvät hampaat.

— Ihmisen luusto uusiutuu jatkuvasti, joten kallon luista voidaan yrittää saada selville, missä henkilö on viettänyt elämänsä 10–15 viimeistä vuotta. Jos hampaat ja kallo kuuluvat samalle henkilölle ja hampaiden omistaja on asunut Englannissa, luiden tarina muuttuu entistä kiinnostavammaksi. Katsotaan muutaman vuoden päästä, mitä olemme saaneet selville, toteaa Taavitsainen.

Pauli Juusela

Pyhän Henrikin muistopäivää vietetään ti 1.1.



Rennompaa uutta vuotta Onko kiire jo tarttunut sinuun? Kirjat neuvovat hidastamaan tahtia ja ottamaan rennommin.

Jaana-Mirjam Mustavuori: Olemisen talossa. Hidastajan vuosi.

Kirjapaja 2009.

Tony Dunderfelt: Iisi elämänasenne arkitaidoksi. PS-kustannus 2009.

Anna-Liisa Valtavaara: Huolena huolehtiminen. Kirjapaja 2009.

Pekka Hämäläinen: Sinulla on vain yksi elämä. Anna kiireelle kenkää. Minerva 2009.

Timo Lampikoski: Hidasta!

Ajankäytön valinnat arjessa ja työssä. PS-kustannus 2009.

Kuka?

Mustavuori on vapaa kirjoittaja, kouluttaja ja Voi Hyvin ‑lehden entinen päätoimittaja, joka irtisanoutui työstään ja muutti vuodeksi maalle viettämään sapattivuotta kissansa ja koiransa kanssa.

Dunderfelt on psykologi, luennoitsija ja kouluttaja, joka on kirjoittanut useita tietokirjoja.

Valtavaara on teologi, kouluttaja ja luennoitsija. Hän on kirjoittanut myös kirjat Kiltteydestä kipeät, Ainako anteeksi? ja Oikein kiltit.

Hämäläinen on terapeutti, kouluttaja ja kirjailija.

Lampikoski on kasvatustieteiden maisteri, yrittäjä ja tietokirjailija.

Millainen kirja?

Kirja on päiväkirjamainen kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun on kerrankin aikaa ajatella ja keskittyä siihen, mitä juuri sillä hetkellä tekee, vaikka se olisikin vain kaurapuuron syömistä tai tiskaamista.

Kirjaan on koottu kaikkea sellaista tunteisiin ja psyyken toimintaan liittyvää, mikä estää meitä ottamasta rennosti. Kirja sisältää myös käytännön harjoituksia, joiden avulla voi yrittää tulla iisimmäksi.

Valtavaara tekee analyysia huolehtimisen syistä ja erilaisista huolehtijoista sekä antaa käytännön vinkkejä murehtimisen vähentämiseksi.

Hämäläinen haastaa pohtimaan, onko kiire oikeasti pulaa ajasta, vai onko kyse elämänasenteesta, ihmissuhteista ja työtavoista. Hän antaa myös neuvoja aikavarkaiden tunnistamiseksi.

Kirjassa pohditaan, miksi toisilla on kiire, vaikka kaikilla on yhtä paljon aikaa ja annetaan käytännön vinkkejä rauhallisempaan elämään.

Kenelle?

Kirja voisi antaa uutta näkökulmaa niille, jotka uskovat olevansa työssään korvaamattomia ja miettivät, mitä kamalaa voisikaan tapahtua, jos hetkeksi hyppäisi pois oravanpyörästä.

Monet luulevat, että iisisti ottaminen on yhtä kuin löhöily ja passivoituminen. Dunderfelt vinkkaa, että se on paljon muuta.

Kirja tarjoaa apuaan sekä huolehtijoille että niille, joilla on ylihuolehtija lähipiirissään.

Kirja on suunnattu niille, joilla kalenteri on aina tupaten täynnä, muttei keinoja kiireen vähentämiseksi.

Näkökulmia avartava kirja niille, jotka pitävät jatkuvaa kiirettä meriittinä ja luulevat, ettei sille ole vaihtoehtoja.

Mielenkiintoista

Mustavuori havaitsee, että nykyään kiinnitetään paljon huomiota siihen, mitä ihmiset syövät, mutta sillä ei ole merkitystä, miten he sieluaan ravitsevat.

Dunderfeltin mukaan toimintaamme ohjaavat skriptit eli sisäiset, usein tiedostamattomat toimintamallit. Ne ovat käteviä, mutta konservatiivisia ja monesti muilta omaksuttuja.

Kirjan mukaan noin 40 prosenttia huolistamme ei toteudu koskaan ja 30 prosenttia liittyy menneisiin tapahtumiin.

Kirjassa on myös konkreettinen esimerkki siitä, millaista on hypätä pois arvostetusta mutta stressaavasta työstä ja tehdä elämästään mielekkäämpää. Elämänmuutoksestaan kertoo Nokialta pois lähtenyt Matti Airas.

Lampikoski on huomannut, että kiireestä on tullut jonkinlainen menestyksen symboli. Kuulumisia kysellessä ”Kiirettä pitää” on yhtä kuin ”Hyvää kuuluu”.

Sitaatti

”Minusta kuulosti aina siltä, että pahinta, mitä lomalla voi tapahtua, on vapaa ja ohjelmoimaton aika, aikatauluton oleminen, joutilaisuus. Loma on yhtä kuin tyhjä läikkä kalenterissa, joka täytyy täyttää reunoja myöten ennen kuin se on edes alkanut. Tyhjyyden kammo jyllää.”

”Iisillä elämänasenteella voidaan pitää kiirettäkin, mutta silti ilman, että olo on tekemisen jälkeen kuluneen väsynyt tai ärsyyntyneen turhautunut.”

”Joskus tuntuu, että mestarihuolehtija saattaa heittäytyä puolijumalaksi Jumalan paikalle huolehtimaan kaikesta, kun epäilee Jumalan kykyä tai halua huolehtia tarpeeksi. Tai sitten hän vain muuten huolehtii Jumalankin puolesta.”

”Ihminen, joka yrittää tehdä kaiken ja ehtiä joka lähtöön, ei kykene tekemään mitään kunnolla.

Hänen persoonallisuutensa pinnallistuu.”

”Vain harvoin on täysin ihanteellinen aika ja olosuhteet tehdä jotakin. Jos jäät syksyllä odottamaan, milloin olisi ihanteellinen aika lähteä lenkille, saatat jäädä makaamaan tv-tuoliin kaikkina iltoina.”

Hanna Antila

Jani Laukkanen

J

Kantria ja gospelia

ussi Savolainen, 62, on siinä elämänvaiheessa, jossa alkaa miettiä, että mitähän loppuelämällään tekisi. Mainosgraafikon työ omassa firmassa on ollut vaihtelevaa ja antoisaa, mutta kohta on aika hellittää. Toiminnan miestä ei pelkkä kiikkustuolissa istuskelu kiinnosta.

Viime aikoina Savolainen on uudestaan innostunut nuoruuden harrastuksestaan musiikista. Tai ei se ole kuorossa laulavalta mieheltä ihan kokonaan koskaan pois jäänytkään, mutta löytyipähän uusi ulottuvuus, kun hän polkaisi levyllisen suomenkielistä kantri-gospelia, jossa taustat laulaa Ilonpilarit-kuoro. Taivas päällä maan ‑levyyn voi tutustua osoitteessa www.jimguitar.fi.

— Oma suosikkini levyllä on Kuljen kotiin ‑kappale.

Levytettiin single Nuorena miehenä 1960-luvulla Jussi Savolainen soitti kitaraa ja lauloi yhdessä serkkupoikansa kanssa. Eivätkä serkukset ihan mitä tahansa laulajia olleet, sillä heidän tekemänsä biisi Raitiovaunu levytettiin Finnvoxin studiolla. Siellä he tapasivat muun muassa Pepe Willbergin, Hectorin ja Jukka Kuoppamäen. Serkuksille pamahti viiden vuoden sopimus.

— Raitiovaunusta tuli tasa-arvolaulu.

Siihen aikaan ei ollut vielä monta naisraitiovaununkuljettajaa. Laulussa kerrottiin mies- ja naisratikkakuskista ja heidän rakastumisestaan.

Ensisinkun jälkeen nuoret ja komeat sällit lähtivät kiertämään Suomea. Kaksi kesää meni soittaen, laulaen ja kulkurielämästä nauttien. Kotibileissä tavatut tytöt veivät pojat muun muassa laivalle, jossa he esiintyivät trubaduureina.

Vaikka levytyssopimus tuli, velvollisuudet menivät etusijalle.

— Tuli armeija ja opinnot mainosgraafikkokoulussa, ja rupesin seurustelemaan nykyisen vaimoni kanssa.

Musiikkihommat jäivät taka-alalle.

— Ehkä niin oli parempi. Ei tiedä, missä sitä nyt olisi, jos olisi jatkanut. Olisi voinut joutua väärälle tielle, miettii mies kymmeniä vuosia myöhemmin.

Antroposofiasta kristillisyyteen Perheeseen syntyi kolme lasta. Kitaraan

Jussi Savolaisen alias Jim Guitarin mielestä laulamisessa on parasta se, kun kaikki menee kohdalleen ja pääsee tunteeseen mukaan.

Jussi Savolainen tarttui lähinnä heille laulaessaan. Lapset pantiin steinerkouluun. Henkiset asiat olivat aina kiehtoneet Savolaista ja steinerlaisuus oppeineen oli hänestä siinä vaiheessa mielenkiintoista ja opettavaista.

Silti antroposofia sai vuosien jälkeen jäädä, ja tilalle astui kristillinen usko.

— Vaimoni pyysi minut mukaansa Suomessa vierailleen saarnaajan Billy Grahamin kokoukseen. Siellä tajusin, että kristityt ovat suuri perhe ja kuuluvat yhteen. Tilaisuuden hengellinen musiikki oli melodista ja kaunista, sellaista, mitä itsekin tykkään tehdä.

Savolaista pyydettiin tekemään lavasteita seurakunnan näytelmiin. Ja niin hän käsistään kätevänä tekikin.

Kirkolla käydessään hän alkoi tarttua yhä useammin myös kitaraan ja laulu kai-

kui. Hyvä-ääninen mies huomattiin.

— Sain soittaessani verestää musikaalisia juttuja. Sain myös uusia haasteita, sillä ennen olin pärjännyt muutamalla soinnulla, mutta Pekka Simojoen lauluissahan olikin myös ylennettyjä sointuja, Savolainen sanoo naurahtaen.

Kitaraa soittavan miehen ympärille alkoi kasaantua taitavia laulajia. Vuosien myötä porukasta kehkeytyi Ilonpilarit-kuoro.

Maankiertotarinoita kantrin tahtiin Kun Jussi Savolaisen työssä aikoinaan otettiin käyttöön tietokoneet, se oli hänestä melkoinen haaste. Nykyisin säveltäminenkin sujuu tietokoneella. 2000-luvun alussa Savolaiselta meni jalka poikki ja hän joutui makaamaan sängyssä kipsi jalassa. Syntyi biisejä, joista yllättäen tuli kantrityyppisiä.

Varsinkin sanat ja tarinat syntyvät mainosalalla sanoja käyttäneeltä mieheltä nopeasti.

— Musiikki on erinomainen väline asioiden tai aatteen esille tuomiseen. Olen huomannut, että minua kiehtoo sanoituksissa maankiertämisromantiikka, että mennään ja tehdään matka, johon kuuluu taistelu ja jossa päädytään johonkin paikkaan.

Kantrimusiikissa lauletaan ja kitara vastaa. Kuinka Savolainen vuorottelee, sen pääsee kuulemaan Koivukylän kirjastossa 20. tammikuuta kello 18.30, kun Savolainen alias Jim Guitar laulaa ja soittaa ainutlaatuista suomenkielistä gospel-kantria. Kantrin hengessä vanhalla herralla on mukanaan nuori ja kaunis Maria Rose.

Nina Riutta

” M u s i i k k i o n e r i n o m a i n e n v ä l i n e a s i o i d e n t a i a a t t e e n e s i l l e t u o m i s e e n .”

Epäilijä

Matti Pikkujämsä

T

uomas ei ollut paikalla, kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi opetuslapsilleen. Hän suhtautui muiden kertomukseen epäillen ja vaati todisteita. Hän halusi nähdä ja koskea Jeesuksen haavoihin. (Johanneksen evankeliumin 20. luku) Kosmologi Kari Enqvist, olet uskonnoton ja skeptikko, mitä ajattelet Tuomaan vaatimuksesta?

— Tuomaan asenne ennakoi paljon myöhempää modernin tieteen syntyä. Se hylkäsi mietiskelyn ja sisäisen ilmoituksen. Niiden yläpuolelle nostettiin luonnonilmiöiden empiirinen tutkimus. Raamatun mukaan myös Jeesus oli opetuslapsilleen näyttäytyessään luonnonilmiö eli lihaa ja verta. Tuomaan vaatimus oli hyvin perusteltu.

Riittäisikö sinulle tiedemiehenä todisteeksi näkeminen ja koskettaminen?

— Aistihavainnot eivät aina ole luotettavia. Meidän

tulisi vertailla kokemuksiamme muiden kanssa varmistuaksemme, ettemme ole nähneet harhoja.

— Toisaalta on paljon sellaista, minkä tiedämme todeksi, vaikkemme sitä itse pysty näkemään. Esimerkiksi luotamme atomien olemassaoloon, koska tiedemiehet niin kertovat. Tärkeää on se, että tieteen todisteet ovat julkisia: kuka tahansa pystyy periaatteessa toistamaan samat päättelyt ja havainnot.

Miksi kertomus epäilystä on Raamatussa?

— Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe, sanoi Jeesus, ja myöhemmät kirkkoisät säestivät häntä antamalla ymmärtää, että erityisen autuasta on uskoa, vaikka järjen ääni väittäisi vastakkaista. Uskonnollisuuden, uskontomeemin, säilymisen ja leviämisen kannalta tämä on mitä parhain taktiikka. Tällaista rationaalisen ajattelun alisteisuutta sokealle uskolle myös Tuomaan tarina pyrkii alleviivaamaan.

Pauli Juusela Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

Meidän kerhossa

Joka viikko Vantaalla kokoontuu noin viisikymmentä seurakuntien varhaisnuorten kerhoa.

Vantaan Lauri tutustui muutamaan ja oppi, mikä on bofferi ja minkä bändin musiikki soi bändikerhossa.

Hanna Antila kuvat Mikke Pöyhönen

Markus Hägblom, 10. Tikkurilan seurakunnan ilmailukerhossa Kartanonkoskella on muun muassa tutustuttu lähetyslentäjien työhön, rakennettu lennokkeja ja käyty retkillä.

— Me käytiin lentämässä lentosimulaattorilla ja sitten Malmin lentokentän lennonjohtotornissa. Lentosimulaattorissa oli kivaa, mutta lennonjohtotornissa vähän tylsää, Markus kertoo.

Didan Ahmed, 8. Didan käy Hakunilan seurakunnan kokkaus- ja puuhailukerhossa Länsimäen kirkolla.

— Olen täällä nyt neljättä kertaa. Tykkään ruuanlaitosta ja leipomisesta, joskus autan äitiäkin kotona, Didan kertoo.

Heikki Kemppainen, 11. Heikki on soittanut kitaraa pari vuotta ja käynyt Korson kirkon bändikerhossa viime syksystä.

— Täällä oppii hyvin soittamaan. Viimeksi ollaan opeteltu soittamaan AC/DC:n Back in Black, omasta bändistä haaveileva Heikki kertoo.

Basistina on Leevi Rantala.

Siiri K alliomäki, 8. Lumon painisal tyttöjen temppukerho.

— Yleensä me pelataan jotakin, kut kaikkia -peliä. Joskus tehdään temppuj vaikka spagaattia. Hauskinta on se, kun sokkoa. Ei mua pelota siinä yhtään, Siir

Lisää kerhoja w w w.v

lissa kokoontuu

ten Kaikki polttaa ja, opetellaan n ollaan pimeässä ri vakuuttaa.

vantaanseurakunnat.fi

Aaro Mutka, 7. Aaro käy bofferi- eli pehmomiekkailukerhossa Hämeenkylän kirkolla.

— Meillä on erilaisia leikkejä niin kuin kirkkistä ja aarteen ryöstöä ja sitten ihan vapaata taistelua.

Kerhossa on riehakas meno, mutta miekat ovat onneksi pehmeitä.

— Kerran tuli miekasta päähän, mutta se oli vahinko, Aaro tunnustaa.

Kristiina Tarkkala, 11. Kristiina innostui mangasta lukemalla sarjakuvia ja opettelee nyt piirtämistä mangakerhossa Myyrmäen kirkolla.

— Täällä piirretään ja jutellaan. Ohjaajat neuvoo, jos tarvitsee opastusta. Mä oon tullut ehkä vähän paremmaksi piirtäjäksi täällä, Kristiina arvioi.

Pyry Liimatainen, 9. Pyry käy Kytöpuiston koululla sählykerhossa, mutta tykkää pelata sählyä myös kouluaikana ja kavereiden kanssa.

— Joskus täällä tulee hiki, joskus ei. Maalivahtina en ole koskaan, sillä me pelataan täällä aina tyhjiin maaleihin, Pyry sanoo.

Mielenterveys on iloinen asia!

Puhujana Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja

Marita Ruohonen

Tule kuulemaan, miten parhaiten hoidat mielesi terveyttä.

Tilaisuus on maksuton.

Vantaan Alueen Mielenterveysseura ry

Joko tunnet maailman

tehokkaimman

TAHRANPOISTAJAN?

Luonnonmukainen SAPPISAIPPUA taltuttaa tahrat luontoa likaamatta.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Se sopii myös villa- ja silkkivaatteille käytettäväksi. Huipputehokas ja -turvallinen tahranpoistaja - oivallinen myös Sonett: Sappisaippua lapsiperheiden iloksi ja ihmetykseksi!

2.50

tea teho!

Kokeile ja to / kpl (3.10) Tuoreeks,

terveeks.

27.77/kg (34.44)

Tällä kupongilla 14.-17.1.2010

Antero Harju

Luento mielenterveydestä Keskiviikkona 20.1.2010 klo 18–19:30 Vantaan seurakuntayhtymän auditorio Unikkotie 5 C, Tikkurila

Langaton yhteys

V

antaalla on paljon ihmisiä, jotka rukoilevat omien, läheisten, koko kaupungin ja maailman asioiden puolesta. Mutta mitä jos yksinään tai eri pienryhmissä rukoilevat kokoontuisivatkin yhteen? Voisiko rukous yhdistää kristittyjä yli seurakuntarajojen?

Vedet virtaavat ‑tapahtuma liittyy vappuna Tampereella vietettävään valtakunnallista Kristus-päivään. Ajatus on, että eri puolilla Suomea ihmiset yhdistyisivät rukoilemaan.

— Itse rukoilen aamuin illoin läheisteni ja monien yleisten ja erityisten asioi­ den puolesta. Pyydän apua, johdatusta ja siunausta omaan ja muiden elämään.

Rukous on eräänlainen langaton yhteys minua paljon suurempaan, selvittää Seppo Flinck, yksi tapahtuman järjestäjistä.

Flinckin mukaan rukouksesta oppii koko ajan lisää.

— Aikaisemmin rukoukseni oli usein Jumalan taivuttelua, mutta nyt rukoushetkistä on tullut entistä levollisempia ja hiljainen kuunteleminen on saanut sijaa.

Olen oppinut jättämään asioita Herran haltuun, vaikka yhä välillä sorrun yrittämään liikaa. Onneksi saan olla luottamuksen koulussa, Flinck kuvailee.

Vedet virtaavat ‑rukoustapahtuma la 16.1. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa

Seppo Flinck toivoo vantaalaisten rukoilevan kaupunkinsa puolesta.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

Siitä mistä ei voi puhua, täytyy laulaa...

Vapaamuotoinen ja nuorekas jumalanpalvelus tuo alkuperäisen sanoman tähän päivään. Sunnuntaisin klo 17 Hotelli Arthurin juhlasalissa, Vuorikatu 17, Helsinki.

www.radiotoivo.fi

17.1. Jeesus—salaisuus (Kol 1:12-20), Mika Ebeling 24.1. Uskossa vakaa (Kol 1:21-23), Seppo Palonen 31.1. Asian ytimessä (Kol 1:24-2:5), Ilkka Päiväsaari

Lapsiparkki joka kerta!

Helsingin Ev.lut. Kansanlähetys

www. hekl. fi

Syntisen asialla

Vanta an Lauri

HERÄNNÄISSEURAT Su 17.1. klo 10 Kirkkopyhä Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1, Hki. Saarnaa Kalle Hiltunen, mukana Veisuuveljet. Klo 10 Kirkkopyhä Sipoon kirkossa, Kuninkaantie 19.

Saarnaa Taru Savelius-Latvus, mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta. Keittolounas ja seurat srk-talolla, Iso Kylätie 1.

Klo 15 Mummon Kammarissa, Helenenkatu 34, Hyvinkää.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Klo 16 Lohjan srk-keskuksessa, Sibeliuksenkatu 2.

Klo 18 Tuomarilan asemalla, Tuomarilantie 4, Espoo. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ti 19.1. klo 18 Nurmijärven srkkeskuksessa, Kirstaantie 5-7.

Enkelin suojeluksessa!

Riikka Juvonen

18,30

norm. 22,90

Enkeli, kultasiipi Lämpimiä, turvalliseen yhdessäoloon kutsuvia mietelmiä. Lyhyet tekstit sopivat hyvin niin pienen koululaisen aamuun kuin koko perheen iltalukemiseksikin.

Yhteisvastuu

Tuttu, turvallinen suojelusenkeli ikoni, postikortti, tarrat ja palapeli.

Suojelusenkeli Valtava valikoima erilaisia suojelusenkelitauluja. Isoja ja pieniä monenlaisissa kehyksissä. Hinnat alkaen 9,00

Suojelusenkeli CD

Virsikirja Suojelusenkeli

Lauluyhtye Nekut esittää 20 rakastettua pyhäkoululaulua. 4,90 (norm. 5,90)

Kovakantinen taskukokoinen nuottivirsikirja, joka sisältää myös katekismuksen. 9,90 (norm. 11,20)

Siipien Suoja -heijastin

Kotimainen, korkealaatuinen heijastin, jossa on kestävä ja kätevä kiinnitysmekanismi. Ole arkienkeli ja ripusta siivet suojaksesi. Heijastimen hankkimalla autat suojaa tarvitsevia lähellä ja kaukana.

Hietalahdenranta 13, Helsinki | puh. 020 754 2350 | ma-pe 9-17

Tarjoukset voimassa 31.1.2010 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

10

5,00

Tehostetun asumispalvelun PAIKKOJA VAPAANA uudessa Debora Hoivakoti Harmoniassa.

Helsingin Lassilassa hiljattain avattu Harmonia tarjoaa pitkäaikaishoitoa fyysisesti toimintarajoitteisille sekä muistihäiriÜisille vanhuksille, sekä lyhytaikaishoitoa omaishoidon lomitukseen, sairaalasta kotiutumiseen ja kuntoutukseen.

Varaa paikkasi jo tänään!

Debora Hoivakoti Harmonia, Kaupintie 10, 00440 Helsinki puh. (09) 75180200, email. hoivakoti.harmonia@debora.fi

Laillistettu kiinteistÜnvälitystoimisto

Illusia (Henna Karekari) opettaa luottamusta elämään.

Virtatie 9, Myyrmäki, Vantaa • puh. (09) 5893 9060 • fax. (09) 5893 9061 www.lkvtuijahurme.fi • info@lkvtuijahurme.fi

Pessi ja illusia kaupunkimetsässä Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun oppilaat tekivät klassikkosadusta modernin version. un YrjÜ Kokko kirjoitti vuonna 1944 sodan keskellä aikuisten sadun peikkopojan ja keijukaisen ystävyydestä, hän tuskin oletti sille loistavaa tulevaisuutta. Suomalaiset kuitenkin rakastuivat Pessiin ja Illusiaan. Siitä on tehty näyttämÜsovituksiakin ainakin kymmenen, joista Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun oppilaat esittävät yhden tammikuun pimeiden iltojen iloksi. — Näytelmä on teatterikoulun perusopetuksen päättÜtyÜ, kertoo esityksen ohjaaja Anu Myllyniemi.

Viisi vuotta opiskelleessa ryhmässä on noin kymmenen henkeä, joille kaikille on saatu monipuoliset ja vaativat roolit: on käki, pÜllÜ, pihlaja, piisami, sotilaita, päivänkorentoja, hiiriä ja sammakoita — ja tietysti peikko ja keiju.

sessä muutettu kaupunkimetsäksi, joka on haavoittunut mutta kasvukelpoinen. Lavastuksena toimii kierrätysmateriaali autonrenkaista katkenneisiin oksiin ja vanhoihin vaatteisiin.

NäyttämÜlle on rakennettu nukkavieru versio metsän suloudesta, sodan ja ihmisen välinpitämättÜmyyden runtelema miljÜÜ, jossa lapset saavat kasvaa. Onko tämä lastennäytelmä? — Teemme esityksiä kaikenikäisille, sanoo Anu Myllyniemi. — Lapset ja aikuiset ottavat kummatkin irti mitä saavat. Esitystä ei suositella alle neljävuotiaille.

Pessi ja Illusia on satu keijukaisesta, joka karkaa kotoaan sateenkaarelta ja kadottaa siipensä.

Hän tutustuu Pessi-peikkoon, joka on hiukan hÜssÜttävä ja kaikesta huolissaan. Keiju opettaa peikolle luottamusta elämään ja kasvuun.

Tämä puolestaan tutustuttaa keijun ihmisen elämään ja metsän asukkaisiin.

Tarinan loppua kohti Pessi oppii, että elämään kuulu arjen ja vaivan lisäksi kauneus ja mielikuvitus — ja Illusia huomaa, että siivetÜnkin voi käyttää käsiään elämän rakentamiseksi ja kauneuden luomiseksi.

lavastukset kierrätysainesta

k alliit siivet

K

Dramaturgia on Annika Eräpuron ja Heini Tolan. YrjÜ Kokon kuvaama synkkä metsä on esityk-

Illusia-keijua esitti ensi-illassa Emma SĂśderholm, joka vuorottelee roolissa Henna Karekarin kanssa.

Pessinä oli Mirjam Wallin. Ryhmän ainoa poika, mahtavaa ristilukkia näyttelevä Markus Ukkola, sai vakuuttavuudellaan todellista jännitystä aikaan.

Ihmisen elämä on vaarallista, ja myÜs metsä ja luonto joutuvat uhkien kohteeksi. Kuolema tulee suoraan katsojien silmien eteen päivänkorentojen tanssin päättyessä raatoina makaaviin hyÜnteisiin.

Sota ja nälkä, pula ja elämän rajallisuus — siinä on pohdittavaa perheen pienimmille yhdessä aikuisten kanssa.

Esityksen rytmi etsi vielä ensiillassa vakiintumistaan, mutta nuoret näyttelivät antaumuksella.

Lavasteet, joiden suunnittelussa ja toteuttamisessa koko tyÜryhmä on ollut mukana, ovat halpoja ja epäsovinnaisia. — Ainoastaan Illusian siivet olivat kalliit, huokaa jokapaikanhÜylänä toimiva ohjaaja Myllyniemi.

Kun Illusia huutaa sydäntäsärkevästi varastettujen siipiensä takia, pelkää ohjaaja, että ne särkyvät tai katoavat ihan oikeasti.

Nuoret tarvitsevat niin siivet kuin kädetkin.

Eila Jaatinen

Tammen kaksiosainen Kultaiset koululaulut -kirjasarja laulattaa kaikkia vauvasta vaariin. Timo Leskelän toimittamat kirjat sisältävät upean valikoiman vuosikymmenien ajan kouluissa laulettuja muistorikkaita lauluja.

Ensimmäinen osa kattaa viisi–kuusikymppisten rakkaat koululaulut maakuntalauluista kansanlauluihin ja kuusikymmenluvun iskelmäsuosikkeihin. Ikivihreitä on mukava muistella vaikka luokkakokouksessa tai pyÜreiden vuosien syntymäpäivillä.

Kakkososa tarttuu kaksi–kolmikymppisten tunteisiin. Siinä on musiikkia ď™„ď™Œď™Š0-luvulta nykypäivään.

Monet näistä lauluista soivat edelleen kodeissa.

Toiseen osaan on liitetty karaokelevy, joissa 3 laulun säestykset soitetaan pianolla Sovitukset ovat helppoja, mutta nuottikuva sovitettu hiukan korkealle ajatellen tavallista suomalaista.

Eila Jaatinen

Iloinen pikkulastenkaraoke

�Tämä on lasten karaoke! Aikuisten pitää olla hiljaa.�

Näin kommentoi intensiivisesti musiikkiin keskittynyt -vuotias Kuninkaan lapset -karaoke-dvd:tä. Vaikka ensin ei meinannut laulattaa, musiikki

Näitä arvoja noudattaen olemme toimineet alueella jo 20 vuotta.

Ota rohkeasti yhteyttä ja liity tyytyväisten asiakkaittemme joukkoon!

Tapaamisiin pian, Pia p. 0400 649412 Tuija p. 040 501 8599 Seija p. 040 824 6202

Ilmaista keskusteluapua yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 www.senioripysakki.fi

tempaisi väkisin mukaansa eivätkä aikuisetkaan pystyneet olemaan hiljaa.

Evankelisen lähetysyhdistyksen julkaisemalla karaokella 2–3-vuotiaat lapset laulavat, leikkivät ja puuhailevat ammattimuusikoiden kanssa.

Pyhäkoululauluista, lasten virsistä ja parista uutuusbiisistä on syntynyt keitos, joka saa hyvälle tuulelle.

Joukkoon mahtuu niin herkkää menoa kuin vauhdikasta rokkia. Aikuissolisteina ovat Jukka Salminen, Mikko Pettinen ja Elina Vaittinen, mutta pääosassa ovat Puistolan kirkon pihamaalla seikkailevat lapset.

Dvd:tä voi tilata sähkÜpostitse osoitteesta ely@ evankeliset.net.

Pauli Juusela

Puhelin seniori-ikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 www.aamukorva.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Pessi ja illusia 1.1. asti Tikkurilan teatterissa Vernissassa (Tikkurilantie 6). lisätietoja www.tikkurilanteatteri.fi.

Karaokea laulamaan

Ihanat vanhat koululaulut

Teesimme ovat ehdoton rehellisyys, luotettava ja korkea ammattitaito sekä hyvä ja inhimillinen palvelu. Palkkiomme ovat kohtuulliset; esim. osakkeista 3 % sisältäen alv:n toteutuneesta myyntihinnasta.

Hautauspalveluja

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Itäkeskus Tapiola Myyrmäki Hyvinkää

puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66580

TÜÜlÜ puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550 (0,0821`/puhelu + 0,119`/min)

Lisätietoja saat:

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ„IVYSTYS 24 h: 050-347 1555

3 %TUKORTILLA "ONUSTA JA ETUJA

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

11

Ostetaan

Palveluja tarjotaan

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Halutaan ostaa OKT-tontti Kivistön alueelta. P. 040 7133 691/Heidi.

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUDET KUJEET IHANALLE UUDELLE VUODELLE 2010 !

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi vuoden alusta asti (-60 %)

Suo itsellesi helpotusta arjen puuduttaviin rutiineihin !

• Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit.

Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

...........

gsm. ✁ Leikkaa minut talteen tarvittaessa ........

KYLPYHUONE- ja SAUNAREMONTTI suoraan tekijältä luotettavasti.

Sertifioitu märkätila-asentaja.

EN-Asennus 040 727 0943

0400 997 116

Olet sen ansainnut.

KOTISIIVOUKSET 25€/h (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415 www.loistopalvelut.fi

Vuokrata halutaan

Kotipalvelu Lilja L

L

L

L

KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua usiikin Tarjoilee m mustana

OLK palvelut meiltä aina parasta!

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

i

erground.f

radiohigh

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

SINUSTA SIJAISKANTTORI Koulutusaika 1.2.-31.5.2010 ilta- ja etäopetuksena

..

Antaa valmiudet toimia kanttorin sijaisena seurakunnissa Yksityisopetusta urkujen soittoon Kuoronjohdon perusteet Laulaminen ja äänenkäyttö Kirkolliset toimitukset, liturgiikka Työhön tutustuminen seurakunnassa Pääsykoe 19.1. (tarvittaessa myös 20.1.)

Hakijat valitaan pianonsoitto- ja laulunäytteen perusteella Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Vihtori Leskelä 09-621 90036, 050-369 0729 vihtori.leskela@laajasalonopisto.fi

Kotitalousvähennys 60 %.

Soita tai lähetä sähköpostia, niin Auli kertoo mielellään lisää palveluistamme.

Auli Hoffström 040 529 7755 auli@njkpalvelut.net

kurssit suomen raamattuopistossa kauniaisissa 15.-17.1. raamattupiirityön kurssi (srk-koulu) Ideoita ja valmiuksia raamattupiirin perustamiseen ja johtamiseen.

L A A J A S A L O N

22.-24.1. Gospel Junior -leiri Leirielämää ja mielenkiintoisia raamattuhetkiä 11–16-vuotiaille.

Leirin päätteeksi GJ-messu, jota leiriläiset saavat olla toteuttamassa.

www.laajasalonopisto.fi

2.2. klo 19.00 sana soi -ilta Sanan, rukouksen ja laulun ilta. Juontajina Anne Pohtamo-Hietanen ja Pauli Tuohioja.

5.-7.2.10 muslimin kohtaaminen suomessa Tutustutaan muslimien parissa tehtävän lähetystyön työvälineisiin.

Kurssille on hakumenettely.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

JulkaisiJa Vantaan seurakunnat. kustantaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toiMitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ), 030 Vantaa, ☎ 0 30 24, faksi 0 230 3, vantaan.lauri@evl.fi. toiMituksen sihteeri Arja Vasara, ☎ 0 30 24, arja.vasara@evl.fi.

PäätoiMittaJa Pauli Juusela, ☎ 0 30 2, pauli.juusela@evl.fi. toiMitusPäällikkÖ Heli Kulmavuori, ☎ 0 30 23, heli.kulmavuori@evl.fi. toiMittaJat Hanna Antila, ☎ 00 420 3, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 0 30 3, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 0 30 23, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎ 0 30 2, vantaan.lauri. taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilMoitusMarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 4 220, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 4 224, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 4 230, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 4 23. ilMoitushinta mv ,0 €, neliväri ,0 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . ilMoitusten vastaanotto Ja valMistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 2 (Hietalahdenranta 3), 00 Hki, ☎ 020 4 22, faksi 020 4 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. toiMitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 0 000, www.posti. fi/palaute.

1

Yksilöllistä palvelua, luotettavasti, ammattitaidolla.

Koulutusta

K&K,KOTIMAA,LAURI 3(151) x 60mm

....

Kotisiivous Omaishoito Kotipalvelu Hoivapalvelu

Oppilashaku Helsingin Kristilliseen kouluun www.helsinginkristillinenkoulu.fi HKK:n ala- ja yläkoulu muuttavat 1.8.2010 alkaen Pukinmäkeen, ent. Pukinmäen ala-asteen tiloihin.

HKK on Helsingin kaupungin yksityinen sopimuskoulu.

Tervetuloa niin entiset kuin uudetkin oppilaat kouluumme, jossa vallitsee kiva ja lämmin kristillisen välittämisen ilmapiiri.

Uuteen Pukinmäen kouluumme voi tutustua ennakolta ti 19.1.2010 klo 18-20, jolloin on tiedotustilaisuus tuleville 1. ja 7. luokan oppilaille ja heidän huoltajilleen.

Tiedustelut ja oppilashakulomakkeen tilaukset: Koulusihteeri Ulla Jurvanen p. 010 841 5658 ulla.jurvanen@edu.hel.fi Rehtori Markus Andersson p. 010 841 5651 markus.andersson@edu.hel.fi

Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys: Vuokralle tarjotaan

12.-14.2. kristillisen opin perusteet (srk-koulu) Pohdimme mikä on kristillistä ja mitä eri kirkkokunnat korostavat.

26.-28.2. Vihreä pysäkki Ikivihreän väen oma tapahtuma, jonka teemana on rukous kantaa ja kannattaa. aVoin raamattukoulu – aikuisopiskelua kauniaisissa Tule viikoksi tai useammaksi viettämään elämäsi parasta aikaa Jumalan sanan äärellä. Mahdollisuus Kelan opintotukeen.

Kevätlukukausi 11.1.-30.4.2010. l i s ät i e d ot J a i l m o i t tau t u m i s e t: Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, info@sro.fi, puh. (09) 512 3910

w w w.sro.fi Se tulee taas:

Seurakuntalaisen saarnakoulutus helmikuusta 2010 alkaen

Mukana: Ilkka Puhakka, Päivi Räsänen, Pekka Y. Hiltunen, Leena Kairavuo, Yrjö Rossi, Marianne Vähä-Rainio, Kaarina Linko, Sami Seppänen, Vihtori Leskelä, Lauri Kemppainen (vastaava kouluttaja).

Koulutuksen avaa piispa Eero Huovinen.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde www.vvo.fi ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lähijaksot 13.-14.2.2010 Matka alkaa 27.-28.3.2010 Raamattu ja usko 22.-23.5.2010 Ilmaisutaito 13.-15.8.2010 Yhteinen ihmisyys 9.-10.10.2010 Kirkko ja yhteiskunta 11.-12.12.2010 Tehtävä odottaa

Aiempaan saarnalupatutkintoon pohjautuva koulutus koostuu lähi- ja etäopetuksesta.

Koulutukseen tarvitaan seurakunnan kirkkoherran tai muun papin suositus.

Hinta 420 €. Huom! Hinta sisältää opetuksen lisäksi ruokailut, kurssimateriaalin ja todistuksen.

Ilmoittautuminen 25.1.2010 mennessä, p. (09) 621 9000 Lisätietoja: sami.seppanen@laajasalonopisto.

www.laajasalonopisto.

Laajasalon kristillinen opisto Kuukiventie 6, 00840 Helsinki, (09) 621 9000

14.1.–21.1.

Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Perjantaisin suljettu.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

DiakoniatoiMisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Perjantai-ilta Jeesuksen seurassa 15.1. klo 18. Vierailee Rene Laulajainen. Illassa laulua, sanaa, rukousta ja teehetki.

Messu su 17.1. klo 11. Tuomo Kahenvirta.

Senioriklubi ma 18.1. klo 13.

Nyt on rukouksen aika ma klo 18. Tule rukoilemaan yhdessä.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille.

Raamatun lukua, keskustelua ja rukousta ti 19.1. klo 18.

Päivärukous ke klo 12.30.

Avoin aamurukous to 21.1. klo 8.

Viikkomessu to klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitus to klo 19.

Pohditko uskoa, elämää, Jumalaa? Oletko ajatellut kirkosta eroamista tai ehkä jo eronnut kirkosta? Onko uskossasi tapahtunut jotain, mikä sinua mietityttää?

Tarjoamme mahdollisuuden pohtia ryhmässä uskoa ja uskomuksia keskustellen ja psykodraaman avulla. Tule mukaan etsimään, kyselemään ja keskustelemaan.

Ryhmä kokoontuu 10 kertaa Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 17–20 alk. 3.2. (tai 1.3.). Ohjaajina toiminnallisen ryhmätyön ohjaajat Marjo-Riitta Ristikangas ja pappi Tiina Palmu. Ilmoittautumiset Tiina Palmu p. 050 356 5715 tai tiina.palmu@evl.fi.

länsiMäen kirkko Kerokuja 9, p. 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11– 12 maksuton aamiainen.

Messu su 17.1. klo 10. Vesa Häkkinen, avustaa Sari Vapaavuori.

Omaishoitajien olohuone ti 19.1. klo 13.

Miesten raamattupiiri ja sauna ti klo 18.30.

Torstaimesta klo 14–15.30. Avoin kerho alakouluikäisille. Kerholaisille tarjotaan välipala.

Pyhän annan lastenkirkko Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa.

Ryhmä ensimmäisen lapsen saaneille tiistaisin klo 13-15 alkaen 26.1. Tule vauvan kanssa jakamaan kokemuksia ja ajatuksia äitiydestä ja kohtaamaan muita äitejä! Ryhmään mahtuu enintään 8 äitiä. Ilmoittautumiset Tiina Palmu p. 050 356 5715 tai tiina. palmu@evl.fi.

Kasvuryhmä pienten äideille Miten jaksat äitinä? Kuinka selviän kiukkuisen lapsen kanssa?

Entä ne unettomat yöt? Mikä parisuhde? Miten saat omaa aikaa?

Tule mukaan äitiryhmän pohtimaan omia äitinä olemisen kysymyksiäsi, kuulemaan muiden äitien kokemuksia ja ammenta-

maan voimia äitinä kasvamiseen.

Ryhmässä tutkitaan äitiyteen liittyviä kysymyksiä keskustellen ja psykodraaman keinoin. Ryhmään mahtuu 8 äitiä. Kokoonnumme kevään ajan joka toinen la klo 9.30-12.30 alk. 30.1. Lapsille tulisi järjestyä hoito kotona. Ilmoittautumiset tiina.palmu@evl.fi tai maria.vonbonsdoff@gmail.com tai p. Tiina 050 356 5715 tai Maria 040 708 3025.

k astettu Venla Maria Isabella Tossavainen, Alex Sebastian Tallgren, Daniel Christopher Romakkaniemi, Milja Irne Heikkinen, Julius Petteri Johannes Peräläinen, Henna Emilia Honkio, Amanda Emilia Pyökkilehto, Aina Isabella Isoaho, Laura Iiris Tarleena Långström, Benjamin Rafael Espaillat, Taavi Johannes Nykänen, Maisa Matilda Vilén, Helmi Orvokki Peltokorpi, Tilda Petriina Kahenvirta, Joonatan Veikko Johannes Hyvärinen, Saana Lumikukka Okkonen, Marko Petteri Tuutijärvi, Aapo Timonpoika Putkonen, Venla Ottilia Teemuntytär Purojärvi, Elviira Martta Aleksandra Valkonen, Hugo Robert Kuutti, Hetti Wilhelmiina Kuutti, Emma Johanna Manninen.

avioliittoon vihitty Jere Jalmari Jokinen ja Marjaana Elisabet Jokinen s. Ruottinen.

hautaan siunattu Pekka Johannes Jaatinen 80 v, Elli Annikki Kairaskorpi 79 v, Evgeny Svistunov 71 v, Eila Annikki Piippo-Loimuneva 59 v.

Hämeenkylä

na lähetysjohtaja Pekka Huhtinen ja lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Kohtaamispaikka to 21.1. klo 12. Kokoonnutaan säännöllisesti parittomilla viikoilla torstaisin hyvässä seurassa syvällisiä ja keveitäkin keskustellen.

laMMaskuJa 2 B kerhohuone

Naisten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Mukana Helena Lemettinen.

Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15.

Pähkinärinteen lähetyspiiri alkaa ke 20.1. klo 18. Mukana pastori Jaakko Kara.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä to 21.1. klo 13. Kokoontuminen parittomilla viikoilla.

laMMasPolku 1 Aikuisten raamattupiiri to 21.1. klo 18. Piiri kokoontuu joka toinen torstai, parittomat viikot.

Piirin vetäjinä toimivat vuorollaan seurakunnan pastorit. Tule löytämään Raamatun aarteita avoimessa, innostavassa ja luotettavassa seurassa.

varhaisnuorille Kerhot ovat alkaneet. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Pasi Niemistö p. 0500 518 7967.

laPsille Ja Perheille Pyhäkoulut alkavat sunnuntaina 17.1. klo 10 kirkolla, klo 11 Sahratie 1 kerhotilassa , Vapaalan seurakuntatalolla, Vanha Hämeenkyläntie 9 ja klo 10.30 kotipyhäkoulu Ali-Raatikaisella os. Pikkujärventie 2 sekä ma klo 18 kerhotalossa, Uudentuvantie 6. Lisätietoja pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrell p. 830 6473.

Päivä- ja vekkuli- sekä iltapäiväkerhojen paikkoja voi kysellä lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnilta p. 050 544 7647.

kirkkoherranvirasto

Muuta

Auratie 3, p. 830 6450

Vedet virtaavat la 16.1. klo 18–20.30 Pyhän Laurin kirkossa.

Tule rukoilemaan yhdessä Vantaan asioiden puolesta. Lähtö Hämeenkylän kirkolta yksityiskuljetuksilla klo 17.15. Mikäli tarvitset kuljetusta tai haluat ilmoittautua vapaaehtoiseksi autokuskiksi autoinesi ilmoittaudu lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahoselle p. 0400 558 308.

Senioritalon kahvikammari ke 20.1. klo 13.30–14.30. Tule tapaamaan muita keskustelun ja kahvinkupin merkeissä.

Avoinna ma–pe klo 9–16.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

häMeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Perhekirkko su 17.1. klo 10. Jumalanpalvelukseen kutsutaan erityisesti tänä vuonna 5 vuotta täyttävät lapset perheineen, kummeineen ja isovanhempineen. Saarna Matti Hyry, liturgia Jouni Salko ja kanttori Anne Viljamaa. Juhlatarjoilu jumalanpalveluksen jälkeen yllätysten kera.

Iltamessu su 17.1. klo 18. AnnaKaisa Inkala ja Anne Viljamaa.

Miesten kuntokävelypiiri su 17.1. klo 18. Lähtö kirkolta ja mukana Jukka Nevala.

Nykytystä ja tykytystä -jumppa alkaa seurakuntasalissa ti 19.1. klo 15 jatkuen viikoittain aina 6.4. saakka.

Rukouspiiri ti 19.1. klo 17.30–19 takkahuoneessa. Mukana lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Hahmotaideterapiaryhmä ke 20.1. klo 13 nuorten tilassa. Ryhmää vetää Terttu Lemström p.

898 386. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa peräkkäisinä keskiviikkoina. Ensimmäinen kerta on ollut 13.1. Vielä ehtii mukaan!

Avataan roomaalaiskirjettä to 21.1. klo 18.30. Ensimmäisen luvun avautumisessa avittaa pastori Matti Hyry. Luennot kestävät kevätkauden ja ne pidetään yhteistyössä Espoon Kalajärven seurakunnan kanssa.

Seuraavaksi käsitellään 2. luku Kalajärvellä to 4.2. klo 18.30.

Illoissa on runsaasti aikaa keskustelulle ja yhdessä pohtimiselle.

vaPaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 14.1. klo 12. Muka-

k astettu Saaga Airiina Asikainen, Valtteri Vili Tapani Heinonen, Vili Lauri Johannes Kuitunen, Lenni Elias Lehtonen, Daniel Henrik Valtteri Hyöppönen, Emma Agnes Maria Liesiö, Emilia Anna Kristiina Loukko, Daniel Kasper Tapio Ojanen, Fanni Saana Adalmiina Kylliäinen, Aapo Antti Evertti Noponen, Hilma Taika Tähti Mämmi, Eeva Cecilia Pölönen.

avioliittoon kuulutettu Lauri Matias Elo ja Heini Leena Anukka Näveri, Esa Juhani Salmi ja Ritva Sisko Kaarina Teräväinen, Jani Aatos Meuronen ja Eila Marjatta Kemppainen.

hautaan siunattu Eila Mirjam Soitso 88 v, Agda Elina Alikoski 83 v, Nanni Lukkarila 72 v, Kirsi Maritta Leinonen 27 v.

Korso kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Sururyhmässä jaetaan sama kohtalo

D

iakoniakeskuksessa Tikkurilassa alkaa tammikuun viimeisellä viikolla sururyhmä. Se on tarkoitettu työikäisille, jotka ovat menettäneet läheisensä onnettomuuden tai äkillisen sairauden seurauksena.

Mitä tapahtui? Miksi? Miten tästä eteenpäin? Näitä ja muita kysymyksiä ja surua voi jakaa saman kohtalon kokeneiden kanssa. Suru tarvitsee aikaa. On järjestettävä muistot ja luotava uusi suhde häneen, joka lähti.

Sururyhmä on vertaisryhmä, jonka peruspilareina ovat luottamuksellisuus, omavastuisuus ja vapaaehtoisuus. Ryhmässä opetellaan

katsomaan tulevaisuuteen turvallisesti ja luottavasti.

Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa, puolitoista tuntia kerrallaan.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset ryhmän ohjaajille diakoni Anne Puumalalle p. 00 3 43 tai sairaalapastori Leena Heinoselle p.

00 3 .

Sururyhmä alkaa ti 6.1. klo 18 diakoniakeskuksessa, Unikkotie  a a, . krs

DiakoniatoiMisto

nuorille

Merikotkantie 4, p. 830 6560

Nuorten kahvilat Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

korson kirkko Ja

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Vanhemman väen piiri to 14.1. klo 13, Anne Saviranta.

Naisten saunailta to 14.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 14.1. klo 18.30. Myös uudet laulajat ovat tervetulleita. Tiedustelut kanttori Ursula Hynninen, p.

050 573 6368.

Ilta lähetykselle to 14.1. klo 18.30. Riitta ja Timo Lappalainen tuovat terveisiä työalueeltaan Ambomaalta. Amb-Basaarista voit ostaa namibialaisia tuotteita – näin tuet Ambomaan lähetystyötä. Kahvitarjoilu.

Messu su 17.1. klo 10, Laura Mäntylä ja Ursula Hynninen. Kolehti Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle.

Lähetyksen Kylväjäpiiri su 17.1. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Mukana Mongolian lähetti Liisa Härmä.

Lauluja taivaan portilta su 17.1. klo 16. Yksinlaulun valtakunnallinen tutkintokonsertti (1). Pihla Terttunen, laulu. Säestys Marjaana Merikanto. Vapaa pääsy.

Runopiiri ma 18.1. klo 13.

English through Bible ma 18.1. klo 18.30.

Naisten laulava raamattupiiri ma 18.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Yhdessä ja erikseen ma 18.1. klo 19 ekumeenisen rukousviikon aloitustilaisuus. Mukana edustajia ortodoksisesta kirkosta, katolisesta kirkosta, Korson helluntaiseurakunnasta, Vantaan Vapaakirkosta ja Korson ev.lut. seurakunnasta. Musiikkia: J-Band Korson helluntaiseurakunnasta ja Martti Sirviö. Illan isäntänä pastori Vesa Ruokonen. Kirkkokahvit.

Katulähetyksen tilaisuus ke 20.1. klo 11.

Arki-illan ehtoollinen ke 20.1. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 20.1. klo 18.45.

Rukoilemme seurakunnalle jätettyjen esirukouspyyntöjen puolesta.

Vanhemman väen piiri to 21.1. klo 13, Anne Saviranta.

varhaisnuorille Kaikista varhaisnuorten kerhoista tietoa seurakunnan nettisivuilta www.vantaanseurakunnat.fi/korso sekä nuorisotyöntekijöiltä: Liisa Oksanen (tytöt) p.

050 576 6958 ja Terho Kettunen (pojat) p. 050 520 8286.

laPsille Ja Perheille Perhekerho pe klo 9–11.30 seurakuntakeskuksessa ja klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1), ma klo 12–15 seurakuntakeskuksessa ja ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4).

Pyhäkoulu su klo 10.

Soita ja laula -pyhäkoulu alkaa su 17.1. klo 17. Kokoontuminen joka toinen sunnuntai. Tarkoitettu yli 5-vuotiaille. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Erja Lindholm, p.

050 336 5794.

Muskari Mikkolan seurakuntakodissa alkaa ke 27.1. Ryhmä 0–1-vuotiaille klo 12–12.30 ja 1–3vuotiaille klo 13–13.45. Muskariin mahtuu kahdeksan lasta yhdessä aikuisen kanssa. Ota lapselle mukaan helistin, jotta voimme soittaa yhdessä. Ilmoittautuminen ma 18.1. alkaen lastenohjaaja Heidi Ilveskerolle, p. 050 574 7283. Ryhmä kokoontuu myös 3.2., 10.2. ja 17.2.

k astettu Adele Annika Josefina Saviranta, Oiva Tapio Armas Metsola, Olavi Ilmari Mattila, Miiro Matias Misukka, Nicole Namukasa Irene Ssendagire, Milla Emilia Nuora, Eemil Matias Kauppinen, Veikka Raimo Aleksanteri Nissi, Tomi Viljami Hartikainen, August Jeremia Karppanen, Joel Ilmari Lindqvist, Matilda Minea Sofia Suokas, Santtu Oliver Tiitinen, Lotta Elina Maria Tiainen, Elias Jesper Eemeli Ketola, Riku Timo Honkanen, Arttu Eemeli Leppänen, Anton Eelis Olavi Repo, Väinö Martti Alvar Ketonen.

avioliittoon kuulutettu Mikko Veli Kalevi Nieminen ja Tuula Anneli Alatalo.

hautaan siunattu Martta Kuukka 94 v, Martti Olavi Kankaanpää 85 v, Gunhild Aman-

da Virtanen 84 v, Laura Kaarina Anttonen 79 v, Esko Heikki Surakka 66 v, Martti Juhani Kaskinen 64 v, Kari Pertti Tapani Räsänen 49 v.

rekola kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 830 6700. Virasto on avoinna arkisin klo 9–15.

Päivystävä pappi arkisin klo 11–14 p. 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 11–14 p. 830 6707, muulloin p. 830 6700.

DiakoniatoiMisto Päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–12 kirkolla, p. 830 6706.

Perhetyön päivystys tiistaisin klo 10–12 Asolan seurakuntatalossa.

rekolan Pyhän anDreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, 050 590 3495.

Torstaipiiri 14.1. klo 13.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

Aamurukouspiiri su 17.1. klo 9, rukoillaan erityisesti messun ja siihen osallistuvien sekä Rekolan seurakunnan ja sen alueella asuvien ja henkilökohtaisten rukousaiheiden puolesta.

Messu su 17.1. klo 10, liturgia ja saarna Marja-Liisa Malmi, musiikki Sirkku-Liisa Niemi. Kolehti kannetaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18–20.30.

Aamurukoushetki tiistaisin klo 9–10. ”Tie, totuus ja elämä” -luentosarjan ensimmäinen osa ti 19.1. klo 18.30, Pekka Mäkipää Lähetysyhdistys Kylväjästä. Aiheena: Jeesus – ainoa tie?

Lähetyspiiri ke 20.1. klo 18.30, kahvitarjoilu klo 18.

Runoryhmän harjoitukset to 21.1. klo 18–20.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro aikuisille keskiviikkoisin 18.30–20, alkaa 27.1.

Ilonpilarit-ylistyslauluryhmän

1

Vantaan seurakunnat harjoitukset alkavat to 21.1. klo 18.30.

asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri perjantaisin klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13.

varhaisnuorille Kerhot alkavat viikolla 3. Ilmoittautumiset ja kyselyt Mari Vuorisalmelle, p. 050 535 3072.

laPsille Ja Perheille

Tikkurila kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Vauvakerho perjantaisin klo 9–11 kirkolla. Vauvakerho on tarkoitettu alle 1-v lapselle ja hänen vanhemmilleen. Isommat sisarukset voivat leikkiä viereisessä huoneessa.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki messun aikana.

Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa ja torstaisin klo 9.30–11 kirkolla.

Kaakaopyhäkoulu tiistaisin klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Lapsikuoro Vividon harjoitukset alkavat ke 20.1. klo 16.

DiakoniatoiMisto

Muuta

Asematie 12, p. 830 6223

”Vedet virtaavat!”–koko Vantaan rukoustapahtuma la 16.1. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa.

Kuoroon nyt. Kaikkiin ryhmiin otetaan uusia laulajia. Voit tulla suoraan harjoituksiin Rekolan kirkkoon. Harrastaminen ja nuotit ovat ilmaisia! Lisätietoja netistä.

Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye vankan kuorokokemuksen omaaville aikuisille, sinulle, joka osaat harjoitella stemmasi itse kotona. Etenkin uusia miesääniä kaivataan. Harjoitukset periodeittain. Sovi koelaulusta: SirkkuLiisa Niemi, p. 050 336 6798.

k astettu Linnea Avena Huovinen, Natta Kristiina Osolanus, Otto Unto Kalevi Perttunen, Joanna Aurora Eteläsalmi, Samuel Veikko Waltteri Hirvonen, Pyry Olavi Valdemar Lehtilä, Viivi Susanna Nyberg, Jenna Annika Ollanketo, Christian William Mattheus Olsen, Sanni Alisa Väisänen, Antti Erik Johannes Grönroos.

avioliittoon kuulutettu Veli Olavi Toivanen ja Anne Sari Hannele Toivanen.

hautaan siunattu Erkki Mikko Ensio Poutanen 68 v, Seppo Ilmari Kemppainen 65 v, Raili Marja-Leena From 61 v.

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Yhteiskristillinen rukoustapahtuma kaikille vantaalaisille la 16.1. klo 18. Teemana Kohti Tamperetta – Kristuspäivä 1.5.

Messu su 17.1. klo 12, Pirkko Yrjölä, Pudi Kettunen, Iina Katila.

tikkurilan kirkko

14.1.–21.1.

kirkosta ja isä Rafal Czernia Katolisesta kirkosta.

Pirkon raamis kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa.

Vantaan seurakuntayhtymän eläkeläisten johtokunnan kokous to 21.1. klo 12 neuvotteluhuoneessa.

Miesten ilosanomasolu to 21.1. klo 18 takkahuoneessa.

k artanonkosken seurakuntakoti Hagelstamintie 20

Kansanlähetyspiiri ke 20.1. klo 18.30.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 21.1. klo 18.

ristiPuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 15.1. klo 18, Toini Härmälä.

laPsille Ja Perheille Avoimet päiväkerhot. Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta.

Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja 24.1. alkaen Ylästössä klo 10–11.

Ristipuron Periodipyhäkoulu su 17.1., 24.1. ja 31.1. klo 11–12 (Simonkyläntie 11).

Pipliaseuran lähetyspyhän messu su 17.11. klo 10, liturgi Heikki Leppä, saarna saarnaaja Martti Asikainen Pipliaseurasta, Samppa Laakso. Messun jälkeen Kirkkokahvit ja raamattulähetysjuhla, vieraana apulaisjohtaja Martti Asikainen Pipliaseurasta, aiheenaan Raamattuvuoden teema HIV-aids-projekti. Mukana myös Sipe Jalokinos.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 18.1. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoittain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa varhaisnuorille on tarkoitus lukea Kerhotoiminta: Raamattu läpi äis L Tikkurilan kerkolmessa vuohotila, Unikan a t n a V dessa.

Muja o tiet kotie 5 b, 2. kaan voi liitn tie krs: tiistaisin tyä matkan seurakun e animaatiolv a p varrella! ta ja s a n kerho (10– in im o t Sansan antaan- 14-vuotiaille) .v w w radiolähew a klo 18 ja näyluist tyspiiri ma nat.fi telmäkerho seurakun 18.1. klo 18.30, klo 18, torstaiaikuisten kerhosin pienoismallihuone. kerho klo 18. YläsKirkon ruokailu ti tö, Lehtikummuntie 2: 19.1. alkaa klo 12 hartautiistaisin kokkikerho klo 18 ja della kirkossa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 19.1. klo keskiviikkoisin askartelukerho klo 18. Ristipuro, Simonkyläntie 11 13 neuvotteluhuoneessa.

Vantaan kristillisten eläkeläis- a: keskiviikkoisin näytelmäkerho ten raamattupiiri ke 20.1. klo 13 klo 18 ja torstaisin kokkikerho klo 18. Ilola, Soittajankuja 1: tiistaisin aikuisten kerhohuoneessa.

Pyhän Henrikin muistopäivän askartelukerho klo 17.30 ja torssanajumalanpalvelus ke 20.1. taisin kokkikerho klo 18. Pakkaklo 18. Messun jälkeen kahvit, il- la, Käräjäkuja 1b: maanantaisin lan isäntänä on srk-pastori Jarkko kokkikerho klo 18. Tammisto, Korhonen. Mukana ovat pastori Tammistonkatu 29b: KeskiviikPekka Salminen Vantaan Minttu- koisin kokkikerho klo 18. Kartanonkoski, Hagelstamintie 20a

Tänäänkin, ihminen Olkaa keskenänne yksimielisiä. Älkää pitäkö itseänne muita parempina, vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle.

Room. 2:

J

(käynti herttuankujan puolelta): maanantaisin ilmailukerho klo 18. Simonkallion koulu, tekstiilikäsityön luokka. Keskiviikkoisin pienoismallikerho klo 18. Kerhot ovat suunnattu alakoululaisille paitsi animaatiokerho 10–14vuotiaille. Kerhot ovat ilmaisia paitsi pienoismallikerho, jossa materiaalimaksu on 20 e. Kerhot alkavat viikolla 3. Lisätietoja kerhoista jussi.savoranta@evl.fi p.

050 526 9401.

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Walkers pe 15.1. klo 19–22.

Mese-päivystys su 29.11. klo 19–21.

Hengenvaarassa – nuorten ilta ke 20.1. klo 16–18 Iso1 C & D koulutus to 21.1. klo 17.

Nuorten avoimet ovet Ylästössä to 21.1. klo 18.

Muuta Malminiityn eläkeläistenkerho ma 18.1. klo 12–13.30 Malminiityn 16 B-talossa.

Retki naistenpäiville Vivamoon 6.2. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 8 ja paluu noin klo 18. Retki maksaa 10 e sis. bussikuljetuksen, lounaan, päiväkahvin ja osallistumismaksun tapahtumaan. Retkellä mukana pastori Pirkko Yrjölä ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautumiset Terttu Vehviläiselle p. 09 8306 225 pe 29.1. mennessä.

Ekumeeninen matka Uuteen Valamoon Heinävedelle 19.3.– 21.3. Majoitus Uudessa Valamossa hartauselämään osallistuen. Lauantaina vierailu Lintulan Luostarissa. Aikaa omaan hiljentymiseen ja keskusteluun. Lähtö pe klo 12 ja paluu su n. klo 19. Bussimatka kestää n. 6 t /suunta. Osallistujien tulee pystyä istumaan bussissa vähintään kaksi tuntia kerrallaan sekä kävelemään 1 km matka.

Hinta majoituksesta riippuen 150 – 180 e. Järjestäjinä Tikkurilan ja Rekolan seurakunnan diakoniatyö. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 12.2. mennessä Helvi Reijonen, Tikkurila p. 050 592 5348 ja Siru Rantanen, Rekola, p. 050 3426 155.

Laatokka-Ääninen risteily 18.– 23.7. Bussi Tikkurila–Pietari–Tla ja risteily Neva–Valamo–Syväri– Kizhi–Neva. Hinta 598–1268 e/hlö hytistä riippuen, sisältää matkat, ryhmäviisumin ja täysihoidon laivalla (5 yötä). Matkanjohtajat: Sirpa Jalokinos 09 8306 247 Tikkurilan srk sekä Kalevi Niemi 0400-449928 ja Tarmo Jantunen 0400 736617 Lähetyskirppis Patina.

k astettu Rasmus Hermanni Rissanen, Eero Toivo Olavi Lyytikäinen, Julius Matti Oskar Mäntylä, Silja Riitta Pikkarainen, Saima Johanna Hartikainen, Elina Hannele Arponen, Mona Maria Takala, Selja Marikki Vuononkari, Josefiina Hilma Matilda Haapala, Valtteri Matias Ratamäki, Kimi Aaron Kristian Kanto-

ään miettimään, ketä ensi sunnuntain raamatunteksti puhuttelee. Siinä mainitaan selvästi kaksi ryhmää, seurakuntalaiset ja vähäosaiset.

Keitä ovat vähäosaiset vuonna 2010? On työttömyyttä, mielen köyhyyttä, turtumista elämään ja sokeutta, joka estää näkemästä pieniä ilonhetkiä arjessa.

Kuka saa vallan asettaa toisen ihmisen vähäosaisen asemaan ja millä perusteella?

Kysymys samanarvoisuudesta, toiseudesta ja ihmisen arvokkuudesta puhuttaa vuodesta toiseen. Se elää keskellämme, hakee tietä ja päätyy yleensä samaan pisteeseen. Joku tekee arvion, jonka mukaan eletään. Joku, jossain, alkulähdettä ei tunneta.

Tulevana sunnuntaina ”Jeesus ilmaisee jumalallisen voi-

la, Meisam al-Zehawi, Antti Esko Juhani Ruhanen, Leena Johanna Karvonen, Venla Aino Maria Jyske, Sonja Lumia Vehanen, Andre Henrik Mikael Saarinen, Valtteri Johannes Ahokas, Sanni Vilhelmiina Tammilehto, Joona Mikael Tapani Leikas, Aino Julia Turunen, Hilda Josefiina Vartiamäki, Joel Toivo Johannes Nuutinen, Daniel Benjamin Räsänen, Viivi Vellamo Alakoski, Inna Jessica Julkunen, Onni Aatos Konttinen, Eero Jalmari Heikkinen, Pinja Kristiina Mäkinen, Samuel David Einari Trowell, Siiri Maria Leinonen, Ropi Hermanni Hämäläinen, Saana Emma Eveliina Katainen, Thomaz Geoffrey Onni Marshall.

takkahuone. Kokoontuu joka viikko.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–14 takkahuoneessa.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Laulupaja ke 20.1. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Eläkeläiskerho to 21.1. klo 13 takkahuone. Vierailijana pastori Pasi Kilpeläinen.

kivistÖn kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

kirkkoherranvirasto

Messu su 17.1. klo 12. Saarna ja liturgia Päivi Niemi-Impola, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Miesten saunailta ke 20.1. klo 19–21 (joka toinen keskiviikko).

Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Tule mukaan bibliodraamaryhmään 23.–24.1. Kokoonnumme Kivistön kirkolla la–su klo 10–15.

Bibliodraamatyöskentelyssä käytetään erilaisia menetelmiä tutustuessamme Raamattuun.

Osallistujalla ei tarvitse olla mitään etukäteistietoja tai taitoja.

Tärkeää on tulla mukaan avoimin mielin. Ohjaajana lapsi- ja perhetyönsihteeri Helena Fyhr. Kumpaankin päivään sisältyy lounas.

Tied. ja ilm. viim. 15.1. Helena Fyhr, p. 050 380 6500, helena. fyhr@evl.fi. Huom. erityisruokavaliot. Mukaan voidaan ottaa vain rajoitettu määrä osallistujia.

Uomatie 1, p. 830 6440

Martinristi

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

avioliittoon kuulutettu Jarno-Kasper Mäkinen ja Elina Kaarina Packalèn.

hautaan siunattu Martta Ester Lehto 93 v, Margareta Rytkönen 93 v, Pentti Niilo Nertamo 89 v, Johannes Pentikäinen 85 v, Anneli Maria Merontausta 83 v, Rauni Tapio Kovanen 76 v, Heino Einari Markkanen 74 v, Mauri Sakari Paajanen 73 v, Kimmo Juhani Partanen 54 v.

Vantaankoski

Diakonia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

MyyrMäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Kirjoittajaryhmä Me kynät pe 15.1. klo 16–19 takkahuone.

Messu su 17.1. klo 10. Saarna Päivi Niemi-Impola, liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 17.1. klo 10 kerhohuone 4.

Mongoliapiiri ma 18.1. klo 17– 18.30 pieni srk-sali.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G-ovi.

Sinkkupiiri ti 19.1. klo 18.30–20

Rukouspiiri to 14.1. klo 18–19.30 ruots. kerhohuone.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–14.

Toivon tuulet–ilta yhdessä su 17.1. klo 17. Vieraana Loiste-kuoro Mäntsälästä.

Diakoniapiiri 18.1. alk. parittomien viikkojen maanantaisin klo 12–14.

Naisten raamattupiiri ma 18.1. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lukupiiri ke 20.1. klo 18 Olotila. Kirjana Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa. Kevään muut kokoontumiset 3.2., 10.3., 21.4. ja 26.5.

Laulupiiri to 21.1. klo 18.30–20.30 srk-sali.

k aivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 19.1. klo 18–19.30.

Lähetyspiiri. Vierailijana seurakunnan lähetystyön työalasihteeri Auli Kekoni.

Työikäisten raamattu- ja rukouspiiri ke 20.1. klo 18.30–20.30.

Kokoontuu joka viikko.

nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

mansa”. Hänellä oli valta, mutta hän ei leimannut ketään. Hän liikkui siellä, minne muut eivät uskaltaneet astua. Paransi sairaita, joita muut eivät uskaltaneet lähestyä. Luotti sellaisiin, joita muut hyljeksivät. Hän oli läsnä asettaen itsensä alttiiksi toiseudelle. Hän teki, kuten halusi itselleen tehtävän. Hän oli yksi meistä, inhimillisenä, ihmisenä, Jumalan poikana.

Näen Paavalin sanoissa pilkahduksen siitä auringosta, jonka kevät tuo mukanaan: vaikka lyömme itse olemassaolollemme leimoja, joiden kantamisesta selkä taittuu ja harmaus lisääntyy, olemme toistemme rakkauden ja kunnioituksen arvoisia, jokainen.

Kristuksen tähden armahdettuja, me kaikki.

Johanna Munukka Tikkurilan seurakunnan diakoniatyöntekijä

Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai loppiaisesta. Sen aihe on Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 105:2–5, 39–42, 2. Kun. 4:1–7 tai Jes. 12:1–6, Room. 12:6–16 ja Joh. 2:1–11.

1

Markku Mattila

nuorille aikuisille Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 14.1. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3).Uusi vuosi, uudet helmet? Askarrellaan yhdessä rukoushelmiä ja mietitään mitä ne voisivat itse kullekin merkitä. Tietysti teetä ja hyvää seuraa myös!

laPsille Ja Perheille Isä–lapsi-leiri 5.–7.2. Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Ilmoittautumiset viimeistään 21.1. Ohjelmassa kivaa tekemistä ulkona (mm. mäenlaskua, jäällä hiihto/luistelumahdollisuus, jos lunta ja jäätä) ja sisällä (mm. askartelua, pelejä, sählyä tai muuta sisäliikuntaa kiinnostuksen mukaan), sauna ja uinti, leirijumalanpalvelus ja hyvää ruokaa. Lähtö Myyrmäen kirkolta pe klo 17.15, omalla autolla tai kimppakyydein. Paluu on su n. klo 15.30. Leirin hinta on 60 e / isä ja lapsi/lapset yhteensä. Tied. ja ilm. viim. to 21.1. pasi.kilpelainen@evl.fi tai 050 381 6323.

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11.

Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11.

Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, pe klo 14–15.30. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti 16.30– 17.30. Kivistön kirkko, Laavatie 2, pe klo 9.30–11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.

Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p. 830 6412.

Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10. Arkipyhäkoulu: torstaisin 14.1. alk. klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila.

Viherpuiston asukaspuisto klo 10.30, 25.1., 1.3., 26.4.

Muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 puh. 09 830 6426.

k astettu Luminia Melina Lindroos, Fanni Eve Ilona Mäenpää, Otso Kalervo Ristimäki, Sonja Emilia Ilvonen, Tony Tapani Uliza, Veeti Eemil Keränen, Venla Eveliina Nissinen, Jani Mikael Rikkonen, Ossi Alvar Anthoni, Tuomo Tapani Lampinen, Leevi Viljami Nieminen, Roosa Pauliina Kosonen, Iida Amanda Kääriäinen, Neela Emilia Heikkinen, Venla Maria Syrjö, Marlo Tuomas Kirves, Eila Emma Joanna Blomqvist, Timi Karri Kristian Savolainen, Hertta Helena Elisabeth Koskinen, Taika Viola Piironen, Aaku Tapio Mäkinen, Eino Vihtori Vilkki, Tuomas Olavi Heikkinen, Venla Emilia Manninen.

avioliittoon kuulutettu Ari Uolevi Ahonen ja Heidi Johanna Tuhkanen, Ngoni Kevin Katayi ja Salla Riina Annina Väisänen.

hautaan siunattu Elli Kristina Kauppinen 96 v, Elina Elma Karlstedt 92 v, Ensi Helmi Hilkka Kulomäki 91 v, Irja Eliina Toivonen 89 v, Karl Erik Kajander 87 v, Pentti Määttänen 84 v, Väinö Valdemar Aaltonen 80 v, Teuvo Väinö Lehtimäki 80 v, Kaija Kyllikki Kauppinen 80 v, Vilho Ireneus Kallio 73 v, Veijo Kalevi Kontio 69 v, Eevi Kaarina Jokinen 65 v, Marja-Leena Kaurio 65 v, Ritva Mirjam Kristina Ranta 63 v, Leena Hannele Alasvuo 42 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet må-fre kl. 9–13

verksaMhet Högmässa sö 17.1. i Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10. Pred. Carola Envall, lit. Anu Paavola.

Högmässa sö 17.1. i S:t Martins kapell kl. 12, Carola Envall.

Mamma-barngrupp må 18.1. kl.

9.30–11.30 i Martinristi församlingshem.

Larskören övar må 18.1. kl.

18–20 i Dickursby kyrkas konferensrum.

Mamma-barngrupp to 21.1. kl.

9.30–11.30 i Dickursby kyrka.

DÖDa Ulla Ingegerd Haaparinne, 78 år.

DÖPta Leo Artur Krogell, Charlotte Elisabeth Desirée Knape, Sophie Michaela Grahn.

Yhteiset Diakonia Sururyhmä aloittaa ti 26.1. klo 18–20 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu työikäisille henkilöille, jotka ovat menettäneet läheisensä onnettomuuden, tapaturman tai äkillisen sairauden kautta.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen ryhmän ohjaajille diakoni Anne Puumalalle p. 050 367 5743 tai sairaalapastori Leena Heinoselle p. 050 3818779.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 19.1. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Näkövammaisten Myyrmäen kerho to 14.1. klo 13–15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Ajankohtaisia kuulumisia, toiminnanohjaaja Päivi Leikas Näkövammaisten keskusliiton senioripalvelusta. Ohjaajina Leena Siekkinen ja Sirpa Sokka. Kahvitarjoilu.

Näkövammaisten lähetysaskartelupiiri pe 15.1. klo 18–20.15 seurakuntien talossa, Kolmas linja 22, Helsinki, 4. krs, huone Silvennoinen, . Vieraana lähetystyöntekijä Eero Virsunen Suomen Lähetysseurasta kertomassa Nepalin näkövammaistyöstä ja lähetystyöstä Afrikassa.

Näkövammaisten yhteislauluilta ma 18.1. klo 17.30–19 Vaskipellon kerhohuoneessa, Abramintie 1, sisäänkäynti Vaskipellontien puolelta, viimeinen talo vasemmalla. Illan ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli.

Heikkonäköisten ja huonokuuloisten kerho to 21.1. klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 A (Vehkapolku). Ohjaajana Terhi Pikkujämsä.

olotila Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Vantaan Nicehearts-yhdistyksen naisresurssikeskus Pihlaja esittäytyy erilaisin tuottein 12.1.–5.2. Voit kysyä yhdistyksen toiminnasta 18.1. klo 13–15 ja 21.1. klo 11–13.

Opastusta internetin käytöön keskiviikkoisin klo 13–14. Olotilan atk-vapaaehtoinen opastaa.

vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Isä Andreas aloitti viime syksynä vantaalaisten ortodoksien pappina.

Kiertolaisesta vantaalaiseksi eri puolilla Suomea asunut isä andreas kokee nyt asettuneensa aloilleen.

I

sä Andreas Larikka aloitti lokakuussa työt Vantaalla. Hän työskentelee Helsingin ortodoksisen seurakunnan Vantaan alueen pappina.

42-vuotias isä Andreas on viihtynyt uudessa pestissään erinomaisesti.

— Ennen tätä toimin hiippakunnassamme teologisten asioiden sihteerinä. Se oli paljon hallinnollisempaa työtä. Kyllä papin työn mielekkyys ja palkitsevuus tulevat ihmisten kanssa olemisesta, hän sanoo.

tyÖn Perässä Alun perin Mikkelistä kotoisin oleva isä Andreas on ollut liikkuvainen mies. Hän oli 24-vuotias, kun hänen pappisuransa alkoi. Ensimmäinen työpaikka oli Mikkelin ortodoksisessa seurakunnassa, jossa hän toimi kirkkoherrana.

Sen jälkeen hän on työskennellyt Helsingin lisäksi Pielavedellä, Nurmeksessa, Oulussa ja Vaasassa sekä opiskellut Joensuussa, Helsingissä ja Kreikassa. Vantaakin on hänelle ennestään tuttu, sillä hän on toiminut täällä ortodoksisen uskonnon opettajana.

— Nuorena en ajatellut, että minusta tulee tällainen kiertolainen, mutta perheettömänä pappina se on

ollut helppoa. Olen lähtenyt, kun kirkko on kutsunut, isä Andreas toteaa.

Monelle paikkakunnalle vieneestä taustasta on Vantaalla hyötyä, sillä moni vantaalainenkin on muuttanut tänne työn perässä tai muista syistä. Vantaalla ortodoksiseen kirkkoon kuuluu noin 2600 henkilöä ja heistä noin kymmenen prosenttia on maahanmuuttajia.

— Ortodoksien määrä on kasvanut suurin piirtein samassa tahdissa kaupungin väkiluvun kanssa. Vantaalla on ehkä vähän huono maine, mutta minä en ole löytänyt sille aihetta. Uskon valoisiin vuosiin, taloudellisesti ja muutenkin.

Nyt isä Andreas kokee asettuneensa aloilleen. Hän ei usko hakevansa nykyisestä työstään enää minnekään, ja suunnitelmissa on muutto Helsingistä Vantaalle.

viikon viettoon yhdessä luterilaisten, katolilaisten, vapaakirkkolaisten, helluntailaisten ja muiden kristittyjen kanssa.

— Toivon, että ekumeenisella rukousviikolla osaisimme nähdä Jumalan rakkauden luomakunnassa ja kiittää kaikista lähimmäisistämme.

Rukous menee aina perille, rukoilipa sitten paikallisjunassa tai bussipysäkillä ja vaikka ilman sanojakin, isä Andreas toteaa.

Hanna Antila

ekumeenista rukousviikkoa vietetään 18.–.1.

ekuMeenisen rukousviikon taPahtuMia vantaalla ●

rukous kantaa Isä Andreas on sitä mieltä, että kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen kannattaisi tehdä yhteistyötä kaikessa, missä se on mahdollista, sekä peräänkuuluttaa yhteisiä arvoja.

Ortodoksipapin työssä ekumenia eli kristillisten kirkkojen yhteistyö näkyy paljon.

Seurakuntalaisten arjessa se näkyy ehkä vieläkin enemmän, sillä suuri osa ortodokseista on naimissa luterilaisen kanssa. Heidän elämäänsä liittyviä kirkollisia toimituksia vietetään usein luterilaisen seurakunnan tiloissa.

Tammikuussa isä Andreas osallistuu Vantaalla ekumeenisen rukous-

●

●

●

●

Ma .. klo  Yhdessä ja erikseen -teemailta Korson kirkolla (Merikotkantie 4).

Ke .. klo  jumalanpalvelus ja kahvit Tikkurilan kirkossa (Asematie 2).

To .. klo  ekumeeninen rukousilta helluntaiseurakunnan Minttukirkossa (Minttutie 20).

Su .. klo  ekumeeninen jumalanpalvelus Hämeenkylän kirkossa (Auratie 3).

Su .. klo  kristittyjen rukousvaellus. Hartaus Veromäen koululla (Veromäentie 2), josta vaellus Pyhän Laurin kirkolle (Kirkkotie 4).

Klo .30 rukoushetki Pyhän Laurin kirkossa, ja sen jälkeen iltatee.

1

koonnut Heli Kulmavuori

lapsikin sen tietää että Piti täMäkin vielä nähdä — pikkupojan kirjoittama iskuopas! Alec Greven, -vuotias koululainen Coloradosta, on huomannut että tyttöjen huomion herättäminen on taitolaji. Oppaassaan Mistä tytöt tykkäävät (Kirjapaja 200) hän antaa vinkkejä, joilla tulee varmasti huomatuksi.

Monet Alecin neuvoista ovat sellaisia, joiden pitäisi olla itsestään selviä niin pienille kuin vähän isommillekin pojille: tukka kannattaa kammata, vaatteitten tulisi olla siistit, riehumisella ei saa muuta kuin negatiivista huomiota.

Alec on kuitenkin tehnyt myös havaintoja, joita aikuinen ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi. Hän kirjoittaa muun muassa, että ”Useimmat tytöt pitävät

   

kilteistä pojista — paitsi villit tytöt. Jos olet ihastunut villiin tyttöön, sinunkin pitää olla villi” ja ”Jos olet itse ujo, etsi puheliasta tyttöä. Silloin sinun ei tarvitse sanoa kuin yksi lause, ja sen jälkeen tyttö hoitaa puhumisen”.

Joissakin kohdin Alecin asiantuntemus vielä horjuu. Hän esimerkiksi sanoo, että nätti tyttö on helppo tunnistaa isoista korviksista, hienoista vaatteista ja muista helyistä.

Nämä harhaoppiset ajatukset annettakoon kuitenkin anteeksi, onhan kirjoittaja vasta yhdeksän ja tietää itsekin, että treffeille meno kuuluu vasta  vuotta ”luther täyttäneille ja alaluokkipuhdisti paitsi en poikien seurustelusuhteet kestävät yleensä uskon myös uskonnoin 30 päivää.

nonharjoitustilat. ihanteeksi tuli saksalaisen maitokamarin kalkittu raikkaus ja viileys, jossa yksinäinen meijeristi ahkeroi valkeissa vaatteissaan.”

Tukka kannattaa pitää siistinä.

Pyhyys testissä

1.1.

hengellisyyttä ja testin mukaan olet sitä pyhempi, mitä perinteisemmin uskossasi varma kristitty Kirjailija Sirpa Kähkönen olet.

Sara-lehdessä 2/0.

Elävä (uskon)elämä on monimuotoisempaa. Aika monet pyhimyksetkin ovat olleet eriskummallisia epäilijöitä tai toiminnan ihmisiä.

Timo Saarinen

yllätys, yllätys — kirkossa vietetään kolme tulevaa vuotta pyhän merkeissä.

Ensimmäinen Pyhä-teemavuosi alkoi juuri.

Mutta mitähän pyhä nykyään oikeasti on? Googlataan, niinhän nykyisin aina tehdään. Ensimmäisestä kymmenestä hakutuloksesta kuusi ensimmäistä ja yhdeksäs liittyvät Pyhä-tunturiin! Se on varmaan ollut aikoinaan muinaispyhä paikka. Seitsemäntenä ja kahdeksantena ovat sentään pyhä Lucia ja pyhä Patrick.

Kymmenentenä tulee Pyhän Birman kissan rotuyhdistys.

Sijalta 4 löytyy Kirkkopalveluiden ja Kotimaa-yhtiöiden Pyhä puhuu -kampanja ja testi, jolla voi koetella omaa pyhyyttään (www.pyhapuhuu.fi). Testi on nopea tehdä. Kymmenen kysymystä käsittelevät perinteisiä uskonnollisia teemoja Jumalasta, uskosta ja hengellisestä elämästä.

Tulos 2 pistettä 44:stä: ”Olet hengellinen tasapainoilija — sinulla on toinen jalka perinteisessä kristinuskossa, toinen vapaassa hengellisyydessä.”

Kaverin tulos 3 pistettä: ”Olet hengellinen puuhastelija — avoinna hengellisille asioille, mutta kaukana vaikuttuneesta.”

Testin pyhyyskäsitys on aika vanhakantainen, koska siinä pyhyys tarkoittaa

● ● ●

1

ristiriipus farkkujen seuraksi PuuhelMiä, enkeleiDen ja Jeesuksen kuvia sekä alpakkainen risti.

Kauniin korun on tehnyt Kolumbiassa asuva entinen nunna Miriam Moreno, 2. Luostarielämän jälkeen Miriam on hankkinut elantonsa tekemällä uskonnollisia koruja kotikaupunkinsa Barranquillan asukkaille — ja nyt myös suomalaisille.

Morenon valmistamia koruja tuo Suomeen kolumbialaissyntyinen Johanna Cuesta Morales.

— Pikkusiskoni Cecilia on Miriamin hyvä ystävä. Hän on Miriamin tavoin ollut aiemmin nunna ja he tutustuivat toisiinsa luostarissa. Nyt molemmat työskentelevät korujen parissa.

Suurin osa yritykseni Suomeen tuomista uskonnollisista koruista on heidän tekemiään, Johanna kertoo.

Korujen lisäksi Johanna tuo Kolumbiasta Suomeen vaatteita ja kenkiä.

Suomalaisen miehen kanssa

naimisissa oleva 3-vuotias Johanna muutti Suomeen kaksi ja puoli vuotta sitten. Sitä ennen hän työskenteli rahoitusalalla isoisänsä kotimaassa Espanjassa. Johanna uskoo, että eettisesti kestävällä tavalla tuotetulle muodille ja designille on kysyntää.

Katoliseen kirkkoon kuuluvalla Johannalla itsellään on melkein aina yllään jokin uskonnollinen koru.

— Käytän kaulakoruja ja rannekoruja. Lompakossani säilytän hopeista rukousnauhaa, jonka sain häälahjaksi ystäviltäni.

Johannan mielestä Miriamin valmistama Rosario Blanco -koru sopii hyvin osaksi tyylikästä mutta rentoa pukeutumista.

— Esimerkiksi farkkujen ja valkoisen tai vaaleanpunaisen t-paidan kanssa, Johanna ehdottaa.

rosario Blanco -koru 1 euroa www.moral.fi

Suomalaiseen almanakkaan Sakari tuli vuonna 0. Sitä ennen käytettiin muotoja Sakarias ja Zacharias. Nimi tulee heprean kielestä ja merkitsee ”Jumala on muistanut”. Raamatussa muun muassa Johannes Kastajan isä on nimeltään Sakarias.

Sakari on Suomessa ikivihreä nimi, sillä sitä on annettu vuosikymmenestä toiseen. Suosituimmillaan nimi oli 0- ja 0-luvuilla.

Viime vuonna 33 poikaa nimettiin Sakariksi.

Lepattava lieve Jumala, jota itsessäni ja toisessa ihmisessä katselen, yllättää minut kerta toisensa jälkeen, milloin jaksan katsella häntä tarpeeksi tarkkaan. Koskaan hän ei mahdu siihen koloon, jonka olen hänelle elämäni nurkasta rajannut. Jarruttamisen sijaan hän sysää minua matkaan. Se, mistä en tahdo luopua, kertyy hidastavaksi painoksi hartioille.

Jumala on elämisen virta ja lepattava lieve. Juuri kun luulen tuntevani hänet, on hän jo mennyt menojaan ja osuu kohdalleni uudessa kuohussa, suvannossa.

Vierasta pelkäävä mieleni on ihmisen mieli, liikkeeseen tottumaton, Jumalaa tuntematon. Ainoa mahdollisuuteni uuteen ja tuoreeseen on suostuminen arvaamattomien muutosten hengästyttävään virtaan.

Kaisa Raittila

Jani Laukkanen

K

K r .

Pyhien ihmisten ympärillä on nähty sädekehä eli halo.

onnea, Sakari!

un uusi alkaa, joudun astumaan tuntemattomaan. Vuoden ensimmäisinä päivinä en tiedä, mitä kaikkea se ennen loppuaan tuo. Tuoreesta tuttavasta tapailen vasta vieraskoreaa pintaa.

Pysähtymällä vanhaan voin ruokkia turvallisuudentunnettani. Mikään ei muutu eikä tarvitse sopeutua vieraaseen, ajattelen. En ymmärrä, että maa järkkyy jalkojeni alla kaiken aikaa. Minä itse ja muut ympärilläni ovat jatkuvassa muutoksessa. Kahta kertaa ei voi astua samaan virtaan.

Minua hämmentää, millaisella varmuudella Jumalan omivat ne, jotka tarvitsevat turvaa ja muuttumattomuutta. Ensimmäinen, mikä hartaasta uskovaisesta tulee mieleen, on hänen järkkymätön tarpeensa pitää kiinni siitä, mikä on ollut, ja haluttomuutensa arvioida mitään uudelleen.

j