Lauri 2010 nro 19 (20 5)

Mikko Myllykoski ideoi elämyksiä, sivu 3



..

IHMISKAUPPAA sivu 5 HENGELLINEN ERÄMAA sivu 6

Hans von Schantz

PERHEPAPPI sivu 15

Kummin kanssa

keskiaukeama

..

onko Aidosti moniääninen kansankirkko mahdollinen? Vai pitäisikö jokaisen kuppikunnan perustaa oma kirkko, joka istuu omaan arvomaailmaan kuin nenä päähän ja jossa Raamatusta, opista ja eettisistä asioista ei tarvitse kiistellä?

Kysymys jäi mieleeni erään pöytäkeskustelun seurauksena. Nuori kirkon jäsen oli kyllästynyt kirkon konservatiivien toimintaan ja toivoi, että nämä perustaisivat oman kirkkonsa. Saman tien hän tosin arveli, että uusia kirkkoja voisi syntyä aika monta. Itse hän hakeutuisi mieluiten kirkkoon, jossa ei juuri käytettäisi sanaa Jumala, vaan voitaisiin vain puhua asioista ihmisten kesken. Samanmielisten joukossa voisi kokea hyväksyntää. Ymmärsin pointin ja syyt hänen näkemykseensä, mutta mietin samalla, etten itse taitaisi sopia sen paremmin tähän kerhoon kuin äärikonservatiivisten kirkkoonkaan. olen keskitien kulkijA: tarvitsen kirkkoa, jossa puhutaan Jumalasta. Toivon kuitenkin, että kirkon aarretta, evankeliumia, käytettäisiin mieluummin rakastamaan ihmisiä kirkon sisälle kuin työntämään heitä pois. Siksi soisin, että kirkon konservatiivit lukisivat tarkasti Eero Junkkaalan sanat Uuden tien kolumnista 6.5.

Junkkaala kirjoitti 1960-luvun herätyksen ongelmista: ”Herätyksen aikana varottiin leventämästä kaidan tien reunoja. Ehkä tietä kuitenkin kavennettiin liiaksi. Varottiin hyväksymästä uskoviksi sellaisia, joiden näkemys poikkesi omastamme. Samalla saatettiin sulkea taivastie kulkijalta, joka oudoksui varmoja käsityksiämme.” Kun yhteisö keskittyy julistamaan omaa oikeaoppisuuttaan, se sulkee ulkopuolelle suurimman osan niistä, jotka se itse asiassa haluaisi tavoittaa.

Näin käy nyt tiukoille konservatiiveille, vaikka toki toisella laidalla on omat tapansa rajata oikeamielisten joukkoa. k AnsAnkirkossA Pitää Pystyä kuuntelemaan toisen argumentteja ja kunnioittamaan omasta mielestä väärässä olevan kristillisyyttä. Uskon, että sellaisessa kirkossa ihmisillä on tilaa hengittää ja kokea tulevansa hyväksytyksi, eikä jokaisen tarvitse perustaa omaa kirkkoaan. Toki moniäänisyydelläkin on rajat: esimerkiksi vihapuhetta seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan ei pidä hyväksyä eikä kirkon sisällä voi nimittää omia piispoja.

S

Marko/Kuvaamo

Moniääninen kirkko

Seurakuntavaaleissa linjavaalin makua yksyn seurakuntavaalien ehdokasasettelu on käynnistynyt. Useat puolueet ja valtakunnallinen kirkollinen uudistusliike Tulkaa kaikki ovat jo julkistaneet oman vaaliohjelmansa. Kun vaaleissa saavat ensi kertaa Suomen historiassa saavat äänestää jo 16-vuotiaat, kiinnostus vaaleihin on poikkeuksellisen suurta. Jonkinlaista linjavaalin makuakin on ohjelmajulistusten perusteella ilmassa.

Vantaan seurakuntien omat vaalisivut avattiin tällä viikolla osoitteessa seurakuntavaalitvantaalla.fi. Niiltä löytyy yleisen vaalitiedon lisäksi tietoa myös ehdokkaita asettavien valitsijayhdistysten tavoitteista ja yhteyshenkilöistä. Tosin alkuviikkoon mennessä vasta Tulkaa kaikki -liike ja Korson nuori ihme olivat linjanneet tavoitteitaan.

Viimeksi mainittu on nuorten ja nuorekkaiden seurakuntalaisten paikallinen lista.

Vantaalaisista, nykyisessä kirkkovaltuustossa edustettuina olevista ryhmistä paikallinen Hämeenkylän huomen, Kokoomus ja Avoin seurakunta -ryhmä ilmoittavat netissä yhteyshenkilöidensä nimet. Nettisivuja päivitetään, kun lisätietoa saadaan.

Viime seurakuntavaaleissa valtakunnallinen äänestysaktiivisuus oli 14,5 prosenttia ja Vantaalla 8, prosenttia. Vantaalla tavoite marraskuussa pidettävissä vaaleissa on vähintään 10 prosenttia. Se edellyttää valitsijayhdistyksiltä aktiivista ehdokkaiden hankintaa.

Puolueet ovat panneet merkille, että seurakuntavaaleissa myös 16-vuotiailla on äänioikeus.

Kuva on seurakuntavaalien kampanjamateriaalista.

Puolueet Aktiivisesti liikkeellä Vaaleissa sekä valtakunnallisesti että Vantaalla vahvoilla ovat perinteisesti olleet erilaiset seurakuntaväen listat. Vantaalla avoimilla ryhmillä ja vastaavilla paikallisilla ryhmillä on enemmistö kirkkovaltuuston paikoista.

Selkeä yhteys herätysliikkeeseen on lestadiolaistaustaisella Kristillisten perusarvojen puolesta -ryhmällä. Puolueista ovat Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa edustettuina SDP, Kokoomus ja Vihreät.

Valtakunnallisesti tavoitteitaan ovat linjanneet Keskusta, Kokoomus, SDP ja Vihreät.

Keskusta, joka varsinkin maaseudulla on luottamuselimissä vahva, asettaa nettisivuillaan tavoitteekseen saada oma ehdokaslista jokaiseen seurakuntaan.

Kokoomuksella on seurakuntavaaleja varten internetsivut www.kuunteleekokirkko.fi.

Sivuilla näkyy aiemmista valtakunnallisista vaaleista tuttu korva-teema. Puheenjohtaja Jyrki Kataisen ja puoluesihteeri Taru Tujusen suulla muistutetaan siitä, että alle 18vuotiaita äänioikeutettuja on näissä vaaleissa yli 100 000. Kokoomus asettaa tavoitteekseen nostaa vaalien äänestysprosenttia, löytää ehdokaslistoille nuoria ja tunnustaa selkeästi omaa väriä. ”Vanha yhteislistojen käytäntö pitää murtaa, miksipä ei nyt”, sivuilla sanotaan. Vaaliblogeissa ollaan tavallisen ihmisen asialla ja muistutetaan kirkon arvomaailman tärkeydestä.

Sosialidemokraattien nettisivuilla on puolueen seurakuntavaaliohjelma. Siinä tuetaan

●

kirkko Ajoi - luvun lopulta alkaen positiivista uskonnonvapautta. Positiivisen uskonnonvapauden korostaminen oli kirkon vastareaktio -luvun yhteiskunnalliselle radikalismille. Siihen kuului uskonnonvapauden tulkin-

kansankirkkoa, jonka kynnys on matala ja jossa tasa-arvo toteutuu ja ihmisten erilaisia elämänratkaisuja kunnioitetaan. Kirkon oma erityinen sanoma kovenevassa maailmassa on SDP:n linjauksen mukaan armo. Kirkon pitää puolustaa lähimmäisiä, edistää hyvää työelämässä ja myös aktiivisesti kritisoida yhteiskunnan epäkohtia. Diakonian roolia vähävaraisten puolustajana pidetään tärkeänä.

tulkAA kAikki etsii uudistusmielisiä Siinä missä SDP katsoo kirkon nykyisen yhteisövero-osuuden olevan perusteltu, Vihreät haluaa muuttaa veron mieluummin valtion suoraksi budjettitueksi. Sillä korvattaisiin kirkon hoitamia yhteiskunnallisia tehtäviä.

Vihreiden mielestä nuorille pitäisi äänioikeuden lisäksi antaa mahdollisuus päättää jäsenyydestään kirkossa. Yleinen siviilivihkiminen olisi Vihreiden mielestä perusteltua, minkä lisäksi kirkko voisi siunata kaikkien sitä toivovien liitot. Vihreät vaativat kirkkoa noudattamaan seksuaalivähemmistöjen ih-

ta negatiivisesti, mikä ilmeni pyrkimyksenä riisua yhteiskunta uskonnollisista elementeistä. Kirkolliskokous korosti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten hengessä, että uskonnonvapaus on oikeutta uskontoon ja sen harjoittamiseen,



Papit pitävät kiinni Raamatusta, mutta tulkitsevat sitä eri tavoin.

Pauli Juusela

Lisätietoa: seurakuntavaalitvantaalla.fi

ei vain oikeutta olla uskomatta.

Tieto käy ilmi teologian lisensiaatti Leena Sorsan kirkkohistorian väitöstutkimuksesta, joka tarkistetaan Helsingin yliopistossa .. Sorsan mukaan uskonnonvapauden positiivinen tulkinta on edistänyt ihmisoikeuksien toteutumista, suvaitsevaisuutta, yhteiskuntarauhaa ja uskontojen välistä vuoropuhelua Suomessa. ●

Pauli Juusela päätoimittaja

misoikeuksia ja kannustavat sitä ottamaan kantaa yhteiskunnan epäkohtia vastaan esimerkiksi tarjoamalla suojaa epäoikeudenmukaisen karkotuspäätöksen saaneille maahanmuuttajille. Toiminta ympäristön hyväksi on tärkeää.

Viime vaaleissa ensi kertaa mukana ollut Tulkaa kaikki -uudistusliike sai edustajia läpi 77 seurakunnassa. Nyt liike on tekemässä seurakuntavaaleista linjavaaleja ja etsii sitä varten uudistusmielisiä ehdokkaita joko omille tai yleisille listoille. Tulkaa kaikki -liike haluaa kirkon kasvavan lähimmäisenrakkauden ja oikeudenmukaisuuden yhteisöksi, jossa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt toivotetaan ehdoitta tervetulleiksi jäseniksi ja työntekijöiksi ja eronneiden, avoliiton valinneiden ja yksinelävien elämänratkaisuja kunnioitetaan. Toisaalta eri tavoin ajattelevien välillä on rakennettava luottamusta rehellisellä keskustelulla.

PAPeille r AAmAttu ei ole kirjaimellisesti totta, muttei myöskään hylättäväksi tarkoitettu menneen maailman kirja, selviää Risto Leppäsen 22.5. Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

Kirja osoittaa, että papit haluavat irtautua tulkintojen ääripäistä.

Tutkimus nostaa esille neljä raamattuajattelun muotoa ja osoittaa, että papisto tulkitsee Raamattua monella tavalla. Yksi ryhmä

korostaa opillista muuttumattomuutta, toiset aikaan mukautuvaa pelastushistoriaa, kolmas ryhmä sallivaa rakkautta ja neljäs rationaalista raamattusuhdetta. Väitös perustuu  eri ikäisen ja erilaisiin hengellisiin viiteryhmiin kuuluvan papin haastatteluihin. ●

ArkkiPiisPA jukkA PAArmA piti lähtösaarnansa Turun tuomiokirkossa sunnuntaina. Paarman mukaan kirkon tehtävä on olla ihmisten puolustaja. ”Yksi kompastelee tehtävissään, toinen kompastuu uskossaan, kolmas elämässään.

Puolustajan asialla olevan kirkon tulee silloin sanoa: kyllä vain, kyllä sinäkin, kompasteleva, kuulut joukkoon.” Paarma on ollut arkkipiispana vuodesta . Hänen seuraajansa Kari Mäkinen aloittaa työnsä kesäkuun alussa.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Jani Laukkanen

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

Jääkiekon johtajat k äynnissä olevAt jääkiekon MM-kisat ovat osoittautuneet yllätyksellisiksi. Jääkiekon kääpiösarjalaiset Tanska, Norja ja Sveitsi ovat kaataneet jääkiekkoilun suurmaita. Yllätyksellisyys on monien mielestä ollut ”katastrofaalista”.

Samoihin aikoihin on kerrottu, että Hjallis Harkimon mielestä jokerijoukkueen kuuluu voittaa kotoisessa SM-liigassa, jos sen pelaajabudjetti on isompi kuin muiden seurojen. Kirjoittelusta päätellen ihanteellisinta jääkiekkoa pelataan kaukalossa täsmälleen ennakoidusti eurovoimasuhteiden mukaan. Valmentajat ja pelaajat voisivat käsikirjoittaa omat kommenttinsa haastattelua varten jo etukäteen. Taklaamistakin voisi vähentää, niin ei tulisi niin paljon mustelmia.

Mikko Myllykosken ammattia hämmästelevät usein sekä lapset että aikuiset.

Ammattina elämys Mikko Myllykoski ei voinut lapsena haaveilla nykyi‑ sestä työstään.

S

apelihammastiikerin kesyttäjä tai jääpalatehtailija. Ne olivat Mikko Myllykosken, 46, lapsuuden haaveammatteja.

— Se oli minun huumoriani. Halusin tehdä sellaista, jota ei voi tehdä.

Siihen aikaan oli täysin mieletön ajatus, että jääpalojen tekeminen voisi olla ammatti. Sapelihammastiikerit taas olivat kuolleet sukupuuttoon, joten niille ei tarvittu kesyttäjää, Myllykoski kertoo.

Myllykoskesta tuli elämysjohtaja, jonka tehtävänä on tuottaa ihmisille oppimisen ja oivaltamisen iloa, siis elämyksiä. Sellaisesta ammatista hän ei pienenä osannut eikä voinut edes haaveilla.

”mitä sä oikein teet?”

Mikko Myllykoski meni Heurekaan töihin parikymmentä vuotta sitten nuorena historian opiskelijana, ja on samalla tiellä edelleen.

— Siirryin pätkätöiden kautta ensin erikoissuunnittelijaksi, sitten suunnittelupäälliköksi ja vuonna 2002 elämysjohtajaksi. Edeltäjäni nimike oli näyttelyjohtaja.

Hakukone Google tietää kertoa, ettei Mikko Myllykoski ole Suomen ainoa elämysjohtaja.

— Kun aloitin elämysjohtajana, puhuttiin jo elämysteollisuudesta ja -matkailusta, mutta tietääkseni siihen aikaan Suomessa ei vielä ollut muita elämysjohtajia.

Kun katsoo ympärilleen Heurekassa tou-

kokuisena keskiviikkoiltapäivänä, huomaa valtaosan kävijöistä olevan lapsia.

— Toukokuun aikana Heurekassa käy yli 0 000 kävijää. Heistä suurin osa on luokkaretkeläisiä. Luokkaretkiä aletaan tehdä jo huhtikuun puolivälistä lähtien. Lisäksi koulut tekevät Heurekaan opintokäyntejä ympäri vuoden, Myllykoski kertoo.

Myllykoski on itse 11- ja 14-vuotiaiden tyttärien isä. Lasten kaverit ovat toisinaan hämmästelleet hänen ammattiaan.

— He ovat kysyneet, että mitä sä oikein teet? Samaa ovat kysyneet monet aikuisetkin, hän sanoo.

elämykset koetAAn yhdessä Elämysjohtajan alaisuudessa työskentelee parisenkymmentä henkilöä. Tiimin työ pitää sisällään näyttelyiden suunnittelua, rakentamista, muotoilua ja graafista suunnittelua.

Niin vauhdikkaalta ja jännittävältä kuin elämysjohtajan titteli kuulostaakin, työ on paljon tavallista työpaikan arkea.

— Palavereita, tapaamisia sekä yhteydenpitoa puhelimen, sähköpostin ja internetin välityksellä, Mikko Myllykoski luettelee.

Myös ideointi on olennainen osa työtä.

— Ideat syntyvät usein yllättävissä paikoissa. Esimerkiksi juuri ennen nukahtamista tai pyöräillessä työmatkalla. Useimmiten ideat syntyvät kuitenkin silloin, kun on vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, vaikka lounaalla käydessä.

Vuorovaikutus ja yhteys toisiin ihmisiin ovat olennainen osa useimpia elämyksiä.

— Ihmiset kokevat elämyksiä harvoin yksin. Harvalle esimerkiksi hyvän aterian syöminen yksin on elämys. Kun itse kävin nuorena interraililla, matkan suurimpia kohokohtia oli se, kun tutustuin johonkin uuteen ihmi-

seen. Hienon rakennuksen tai upean auringonlaskun näkeminen on suurempi elämys, kun sen jakaa yhdessä toisen kanssa, Myllykoski sanoo.

sAttumille AnnettAvA sijAA Mikko Myllykoski kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan useat perheet viettävät yhteistä aikaa vain muutamia minuutteja päivän aikana.

— Nämä hetket ovat varmasti usein melko rutiininomaisia tilanteita, hän pohtii.

Työssään hän haluaa luoda perheille mahdollisuuden uudenlaiseen vuorovaikutukseen.

Tutkimuksissa on osoitettu sekin, ettei tiedekeskuksessa opita ensisijaisesti faktatietoa, vaan kysymyksen asettelua ja uusia näkökulmia.

— Tiedekeskuksessa esimerkiksi äiti voi huomata pojassaan tai tytär isässään uuden piirteen tai kyvyn.

— Oppimiselle voi luoda edellytyksiä, mutta oppimista ei kuitenkaan voi pakottaa, Myllykoski tietää.

Elämysjohtaja ei suosittele ahnehtimaan liikaa elämyksiä.

— Tarvitaan myös kiireetöntä, ohjelmoimatonta aikaa. Sattumille on annettava sijaa, hän sanoo.

Koska Myllykosken tehtävänä on suunnitella tulevaa, hänen ajatuksensa ovat jo seuraavissa näyttelyissä.

— Parhaillaan on käynnissä kaikkiaan viisi näyttelyhanketta. Suunnittelemme muun muassa näyttelyä tämän vuosisadan tulevaisuudesta. Ajasta, jota en itse tule näkemään, mutta jonka seuraava sukupolvi näkee.

— Tämän työn ehdoton hyvä puoli on se, että saa olla kiinnostunut tosi monesta asiasta, hän sanoo.

Soili Pohjalainen

Mikko Myllykoski vierailee ke 26.5. ruotsalaisessa Tom Tits Experiment ‑tiedekeskuksessa.

jääkiekko on erityinen laji myös suomalaisen median näkökulmasta. Arvostelun vyöry alkaa perinteisesti jo joukkueen muodostamisesta. Ensimmäinen epäonnistuminen kentällä laukaisee käyntiin kirjoittelun, jossa käydään läpi kaikki Suomen jääkiekkohistorian epäonnistumiset.

Jääkiekko on myös poikkeuksellinen laji siinä mielessä, että haastatteluita tehdään suorituksen aikana, ei sen jälkeen. Esimerkiksi jalkapallossa ei näy puoliaikahaastatteluita.

Kukaan ei myöskään tehnyt suorana lähetyksenä haastattelua Joutsenlammen väliajalla Mustalle Joutsenelle tyyliin ”Näytti siltä, että nyt oli oikein lentokelit. Miten hyvä tekemisen meininki saadaan jatkumaan viime sekunneille asti?”. Jääkiekossa on luontevaa kysyä ensimmäisellä erätauolla pelaajalta, miten joukkueen valittu strategia näyttää toimivan.

Keskiverto työntekijä varmaan pyörtyisi hämmästyksestä, jos toimittaja tulisi työpaikalle kysymään samaa yrityksen strategiasta. yleensä mm-kisoihin pyritään valitsemaan parhaat pelaajat. Kaukalossa siis pitäisi tiivistyä jääkiekkomaiden paras osaaminen. Suomi tekee poikkeuksen, sillä täällä paras jääkiekkoosaaminen tiivistyy suomalaisilla kotisohvilla ja jäähallien lehtereillä.

Meillä jääkiekkoilijat eivät ole ihailtuja tähtiä, vaan työntekijäjoukko, joka parhaimmillaankin pystyy vain täyttämään kotisohvajohtajien minimivaatimuksen arvoturnausten kultamitalista. Yleensä joku tunaroi ja johtajien vaatimaton toive jää täyttymättä.

Pidetään nyt peukkuja, että tuo nollatavoite täyttyisi näissä kisoissa ja johtajiston mielipahalta vältyttäisiin.



HilJaisuuDen vaelluksella käytiin

Nuuksion kansallispuistossa lauantaina 15.5.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Mitä hiljaisuuden vaellus antoi?

Pedofiliasta ei voi enää vaieta

Markku Mattila

Nina Silander, 37

Jaana Theman, 49

Mitä odotit hiljaisuuden vaelMitä odotit hiljaisuuden vaellukselta? lukselta?

— Olen aikaisemmin osallistu— Kun näin seurakuntien retnut monille vaelluksille, ohjatus- riittiesitteestä hiljaisuuden vaelti tai ystävien kanssa, esimerkik- luksen Nuuksiossa, ajattelin heti, si Pyhän Henrikin vaellukselle ja että tuonne menen. Hiljaisuus ja vaeltanut Espanjassa ja Nepalissa. retriitin idea kiinnostaa minua.

Nyt minulla on ollut parin vuoden Kun siihen liittyy vielä luonnossa ja tauko. Kun kuulin ystävältä Nuuk- metsässä liikkuminen, tuntuu yhsion-retkestä, ajattelin, että tämä distelmä hyvältä. voisi olla hyvä uusi alku.

Mitä sait?

Mitä sait?

— Sain mitä hain. Hiljaisuus ja — Päivän mittaisella vaelluksella metsäluonto toi sielunrauhaa, ja se tulee jo kulkemisen fiilis ja ajatto- oli paras anti. Sivutuotteena tutusmuuden tunne, se ei tule vielä parin tuin ihmisiin. Järjestelyistä vastantunnin pyrähdyksellä. Hain irtiot- nutta Tarja Korpelaa lukuun ottatoa arjesta, ja sain sen. Kävellessä matta olivat kaikki osanottajat miei voi tehdä muuta kuin kävellä ja nulle ennestään vieraita. Ryhmässä ajatella, ja kun sitä tekee tarpeeksi koki naisnenergian. Simo Ellillä pitkään, ainoastaan kävelee. Oli ti- kuljetti taitavasti erilaisissa maaslaa kulkea itsekseen, ja tutustuin toissa, huipuilla ja laaksoissa. erilaiseen Nuuksioon.

Pisteillä 1–5, paljonko Pisteillä 1–5, paljonannat hiljaisuuden vaelMilloin ja miten ko annat hiljaisuuden lukselle? hiljaisuus on voi‑ vaellukselle?

— Annan 4,5 pistetmaannuttanut sinua?

— Annan 4,5 pistä ohjaajille ja järjestettä omalle ajalle, telyille, kuljetuksille Kerro kokemuksistasi opas Simo Ellilälle, ja nokipannukahveille. osoitteessa www.van‑ omille eväille ja uskoYhteinen hiljaisuus olisi taanlauri.fi/pisteita. mattomalle säälle. voinut jatkua pitempään.

Tarja Korpela, 49 Miksi Vantaan seurakuntien aikuiskasvatuspastori on järjestämässä vaellusretkeä Nuuksioon?

— Edeltäjäni Lasse Maarala järjesti retriittien lisäksi mielellään myös Lapin-vaelluksia. Niinpä vaelluksia osataan odottaa. Lyhyillä kaupunki- ja lähialuevaelluksilla on paikkansa. Kaikkien ei ole mahdollista irrottautua kokonaiseksi hiihtoloma- tai ruskaviikoksi.

Mitä retriittihiljaisuus on?

— Hiljaisuus ei ole ensi sijassa sitä, että suljen suuni, vaan sitä, että voin kuunnella omaa sisäistä ääntäni. Kun yksi vuorovaikutuksen kanava sulkeutuu, voivat muut kanavat ja aistit herkistyä näkemään, kuulemaan ja havaitsemaan luonnon kauneutta havahtua Jumalan puheelle. Ryhmässä hiljaa olemisella on usein voimaannuttava vaikutus.

Pisteillä 1–5, paljonko annat hiljaisuuden vaellukselle?

— Annan 4,7 pistettä. Sää ja ryhmä olivat täydellisiä.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

Vantaan Laurin pääkirjoitus 6.5. ilmaisee onnistuneesti sen, että hyväksikäyttäjien on jouduttava raastupaan ja että yksikin tapaus on liikaa. Hyvä, että asiasta kirjoitetaan.

Olen huomannut yleisillä mielipidesivustoilla kuin puolustauduttavan, että onhan sitä pedofi liaa muuallakin kuin kirkoissa. Toki on, mutta kirkkoja painaa se seikka, että ne ilmoittavat olevansa hyvän puolella ja toteuttavansa Jumalan lakia tai pyhyyttä.

Kirkot sanovat kuin Jeesus, että ”antakaa lasten tulla minun tyköni”. Kirkon työntekijät papeista lähtien ovat vastuussa sydämen ajatuksestaan, toimistaan ja teoistaan, sillä he lupaavat lapselle turvallisen ympäristön ja kasvun. Pedofiilit pettävät lapsen luottamuksen, loukkaavat hänen itsemääräämisoikeuttaan ja jopa tuhoavat terveen kasvun edellytykset.

Vantaan Lauri asettaa sanansa kirkon sisältä, kirkon vastauksena, ajatellen omaa auktoriteettiaan, ei viattomia lapsia, jotka petetään hyvyyden kaapuihin puetussa laitoksessa.

Itse pedofiilin uhrina olen uhrin puolella, en tekijöiden. Pedofi lia rampauttaa lapsen koko elämän ja maksaa masennuksena, työ- ja keskittymiskyvyttömyytenä sekä itsemurha-ajatuksina. Se on teko ihmisyyttä vastaan, varsinkin silloin, kun se tehdään viattomalle lapselle, joka tuodaan uskon yhteyteen. Ne kirkon työntekijät, jotka koskevat lapseen, eivät toteuta Kristuksen sanomaa, vaan jotakin aivan muuta: seksuaalisia halujaan.

Olen vuosien saatossa oman post-traumaattisen stressireaktioni ja pikkulapsena kokemieni pedofi ilisten tekojen ahdistuksessa ymmärtänyt, että myös perheet ja suvut ovat vaikenemiskulttuuriin ja salailun tyyssijoja.

Ne ovat suljettuja järjestelmiä, kuten pietarsaarelaista isoisää

suojelleiden, hyväksikäytettyjen lasten vanhempien asenne osoittaa. Suojellaan tekijää, ei lasta.

Puolustellaan tekijöitä, ei lapsia, koska pelko omasta asemasta ja toisten reaktioista hallitsee.

Olen kuullut pedofi liaa ja insestiä kokeneilta, kuinka perheet kieltävät tapahtuneen, mitätöivät ja vähättelevät, syyttävät uhria tai alkavat jopa kiusata häntä ja siten aiheuttavat uhrille yhä suurempaa tuskaa ja ahdistusta.

Usein perheet eristävät uhrin ja kieltäytyvät käsittämästä, koska on kysymys hyvin vaikeista asioista.

Asiasta vaikeneminen tai uhrien hiljentäminen ei ole enää mahdollista. Omalta osaltani aion puolustaa lapsia kirjoittamalla asiasta. On pystyttävä keskustelemaan pedofi liasta ja antamaan oikea kuva. Rikottuja ihmisiä on pilvin pimein ja he tarvitsevat apua, eivät mitätöintiä, kieltämistä tai vähättelyä.

Teresia Weiss

Pyhän Laurin kappelin rakentamisesta Ota kantaa -palstalla 14.5. kysyttiin, miksi Pyhän Laurin kappelia rakennetaan pyhäpäivinä.

Pyhän Laurin kappelin pääurakoitsija Rakennuspartio Oy samoin kuin alaurakoitsijat työskentelevät arkipäivisin, mutta työmaalla on näiden urakoitsijoiden alihankkijoita, jotka satunnaisesti tekevät työtä myös pyhäisin. Vantaan seurakuntayhtymä ei ole varsinaisesti rajoittanut eikä kieltänyt pyhätöitä. Ainoastaan on ehdoton kielto ollut, että mikäli työmaalla työskennellään pyhäisin, siitä ei saa olla häiriötä hautausmaalla asioiville seurakuntalaisille.

Pyhän Laurin kappeli valmistuu piha- ja viimeistelytöiden osalta tämän vuoden heinäkuun alkuun mennessä, jolloin rakentamishaitta hautausmaalta poistuu.

Maija-Liisa Sahlbom Vantaan seurakuntien rakennuttajainsinööri

Markku Mattila

matti Passi, , on mukana vapaaehtoisessa maanpuolustus- ja sotaveteraanityössä.

70 % vAntAAlAinen

Tulin armeijan jälkeen Helsinkiin opiskelemaan.

Vuonna  muutin vaimoni kanssa Hiekkaharjuun. Samana vuonna aloitin työt Valtion tietokonekeskuksessa. Olin koko työurani atk-alalla. Vantaanpuistoon muutimme vuonna . Olemme asuneet samassa taloyhtiössä  vuotta. Lukuisten järjestötehtävien ohella seuraan jääkiekkoa ja luen melko paljon. Kirjahyllyssäni on noin  sotahistoriaan liittyvää teosta.



10 % k ArkkulAinen

Synnyin Vammalan lähellä Karkussa. Kiinnostus maanpuolustustyöhön on lähtöisin kotoa. Isä oli reservin upseeri ja mukana suojeluskuntatoiminnassa. Äiti toimi lottana kotirintamalla. Kotitilamme on kuulunut äitini suvulle vuodesta  lähtien. Nyt tilaa isännöi veljenpoikani.

20 %

lohjAlAinen

Kesäpaikkamme sijaitsee Lohjalla. Kun kaksi lastamme asuivat vielä kotona, vietimme mökillä paljon aikaa. Joskus kävin sieltä käsin töissäkin. Viime vuosina mökillä käyminen on jäänyt hieman vähemmälle.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Ihminen kauppatavarana Tutkija uskoo ihmiskaupan yleistyvän Suomessa.

I

hmiskauppa on yhtä kuin prostituutio. Se koskee lähinnä naisia ja tapahtuu enimmäkseen Suomen rajojen ulkopuolella.

Nämä ovat tyypillisiä harhaluuloja ihmiskaupasta, joita Vähemmistövaltuutetun toimistossa ylitarkastajana työskentelevä Venla Roth kohtaa. Hän on tutkinut ihmiskauppaa erityisesti prostituution näkökulmasta tammikuussa julkaistussa väitöskirjassaan, joka oli ensimmäisiä ihmiskauppaa Suomessa kartoittavia tutkimuksia.

Yksi Rothin tavoitteista on ollut määritellä, mitä ihmiskaupalla tar-

koitetaan. Rikoslaissa ihmiskaupaksi voidaan laskea parituksenkaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö, pakkotyö tai epäinhimillisiin olosuhteisiin saattaminen ja elinkauppa. Totuus on kuitenkin paljon moninaisempi, eikä esimerkiksi kaikkea prostituutiota pidetä ihmiskauppana.

— Oma käsityksenikin ihmiskaupasta muuttuu yhä. En varmaan koskaan voi sanoa tietäväni kaikkea ihmiskaupasta, vaan opin lisää jatkuvasti. Siihen kuuluu niin monenlaista, kuten pakkoavioliitot, pakkokerjääminen ja adoptiolapsikauppa, Roth muistuttaa.

Käsitteen määrittely ei ole kuitenkaan vain sanojen pyörittelyä, sillä rajojen vetämisellä on konkreettiset seuraukset. Ihmiskauppaa määritellessä päätetään myös siitä, kuka on uhri, ja vaikutetaan siihen, kenellä on oikeus saada apua.

Ammattiliitot tarkkoina Suomessa ihmiskaupan laajeneminen alkoi 2000-luvun alkupuolella.

Sitä ennen tiedossa oli pienimuotoisempaa paritusta, lähinnä tapauksia, joissa joku oli toiminut yhden naisen parittajana, mutta pian tutkittavaksi tuli myös laajempia rikoksia. Suomesta oli selvästi tullut ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa.

Otsikot Suomeen tulleista geor­ gialaisnaisista ja kiinalaisista kivimiehistä toivat keskustelun ihmiskaupasta kaiken kansan huulille.

Myöhemmin ihmiskauppaepäilyjä ovat herättäneet muun muassa ravintola-, puutarha- ja rakennusalalla huonoin työehdoin työskentelevät ulkomaalaiset.

— Ammattiyhdistysliike on nostanut ihmiskauppa-asiaa esiin voimakkaasti. Työperäisen ihmiskaupan uhreja on tunnistettu ja päästy auttamaan enemmän kuin prostituoituja.

Kansainvälisessä vertailussa tämä on poikkeuksellista, Venla Roth kertoo.

Väitöskirjaansa varten eri oikeusasteiden ratkaisuja läpikäyneenä Roth on kuitenkin huolissaan siitä, kuinka vähän ihmiskauppatuomioita on jaettu, vaikka viitteet ihmiskaupasta ovat joissakin tapauksissa olleet selviä.

— Ihmiskaupparikoksia ei vieläkään aina osata tunnistaa. Sillä, millä nimikkeellä tapausta lähdetään tutkimaan, on kuitenkin vaikutusta siihen, pääseekö uhri auttamisjärjestelmään. Minusta näin ei pitäisi olla.

Tekijä on usein läheinen

”Monet haluavat jopa suojella tekijää, joka voi olla poikaystävä, sukulainen tai tuttava.”

Suomessa tutkituissa ihmiskauppatapauksissa uhrit ovat yleensä kohdanneet painostusta tai kiristystä, fyysinen väkivalta on harvinaisempaa.

Suomessa on tavattu myös alaikäisiä ihmiskaupan uhreja, mutta he ovat olleet vain läpikulkumatkalla.

— Ihmiset tulevat entistä kauempaa. Aikaisemmin esimerkiksi prostituoidut tulivat lähinnä Itä-Euroopan maista, nyt heitä tulee myös Aasiasta ja Afrikasta. Moni viipyy vain jonkin aikaa, joka viittaa siihen, että he ovat osa jotakin rinkiä ja kiertävät eri

maissa, Venla Roth kertoo.

Mitä kauempaa ihmiset tulevat, sitä alttiimpia he ovat ihmiskaupalle. Monille on luvattu hyvää palkkaa Suomessa ja he ovat siihen uskoen saattaneet esimerkiksi pantata talonsa ennen lähtöä. Heillä on usein myös epäselvä käsitys siitä, millaiseen maahan ovat lupautuneet ja heikot tiedot siitä, millaiset oikeudet heille kuuluisivat. Siksi he eivät välttämättä ymmärrä olevansa uhreja.

— Monet haluavat jopa suojella tekijää, joka voi olla poikaystävä, sukulainen tai tuttava. Uhrit saattavat myös tuntea olevansa kiitollisuudenvelassa. Moni tuntee häpeää, Roth kuvailee.

Ihmiskaupan yleistyessä Suomessa on kehittynyt myös uhrien auttamisjärjestelmä. Alaikäisiä ihmiskaupan uhreja auttaa Oulun vastaanottokeskus, aikuisia Joutsenon. Joutsenossa autettiin viime vuonna 17 uhria, Oulussa ei yhtään. Uhreille tarjotaan niin henkistä kuin taloudellistakin apua.

— Jos uhri haluaa jäädä Suomeen, hän voi anoa oleskelulupaa ja jos hän haluaa palata kotimaahansa, hänellä on mahdollisuus tuettuun paluuseen.

Päihdeongelmaiset riskiryhmää Merkit viittaavat siihen, että ihmiskauppa yleistyy myös Suomessa. Ongelma ei kosketa vain muualta tulleita.

— Hollannissa suurin osa tunnistetuista ihmiskaupan uhreista on hollantilaisia nuoria tyttöjä. Yhdysvalloissa kasvava uhriryhmä ovat köyhät, syrjäytyneet nuoret tytöt.

Uskon, että myös Suomessa uhriutumisen riski on erityisesti päihdeongelmaisilla ja syrjäytyneillä tytöillä, Venla Roth sanoo.

Ihmiskaupan torjuminen on vaikeaa, sillä ongelma on kansainvälinen ja siihen vaikuttavat niin monet tekijät kuten köyhyys, epätasa-arvo ja huono ihmisoikeustilanne. Keinoja kuitenkin on.

— Sosiaalihuoltojärjestelmän on oltava sellainen, ettei ihminen voi pudota siitä läpi. Kun niin käy, ihminen on vaarassa joutua uhriksi, Venla Roth toteaa.

Hänen mielestään myös maahanmuuttopoliittisilla ratkaisuilla ja työmarkkinoilla voidaan torjua ihmiskauppaa.

— Nyt olisi ryhtiliikkeen paikka.

Työmarkkinat ovat vaarassa jakautua kahden kerroksen väkeen, jolloin oikeudet toteutuvat vain osalla. Tärkeä rooli on myös tavallisilla kansalaisilla, joiden on pidettävä silmät avoimina ja autettava, mikäli epäilevät jonkun olevan ihmiskaupan uhri.

— Asiasta voi ottaa yhteyttä tänne Vähemmistövaltuutetun toimistoon, työsuojeluviranomaisiin tai poliisiin, Roth ohjeistaa.

Hanna Antila

Kikka Nyrén

”Työmarkkinat ovat vaarassa jakautua kahden kerroksen väkeen, jolloin oikeudet toteutuvat vain osalla. ”

Sini Pennanen

Teuvo V. Riikonen on pohtinut sitä, miksi ihminen joutuu hengelliseen erämaahan.

Erämaassa on elämää Teuvo V. Riikonen tuntee niin autiomaaluontoa kuin henkisiä ja hengellisiä erämaita.

V

iisissäkymmenissä oleva kirjailijapappi Teuvo V. Riikonen halusi nuoruudessaan monen ikätoverinsa tavoin päästä kibbutsille Israeliin. Kanalan- ja navetanhajuisia talkootöitä paiskiessaan hän ja hänen vastavihitty vaimonsa innostuivat maan kulttuurista niin, että halusivat opiskella myös heprean kieltä.

— Pakanoiden, siis ei-juutalaisten, ei ollut helppo päästä opiskelemaan. Erään kielikoulun johtaja otti kuitenkin opiskelijoikseen meidät kaksi suomalaista nuorta ja yhden eteläafrikkalaisen tytön.

Kielikoulu sijaitsi hiekkadyynien ympäröimänä keskellä Negevin autiomaata.

— Kun kielikoulun vihreältä ja vehreältä alueelta katseli autiomaata, näytti siltä, ettei siellä ole mitään. Mutta kun ryhdyin käymään lenkillä autiomaassa, huomasin, että se on täynnä elämää.

Hyvinvoinnin keskeltä on usein vaikea nähdä, että elämää on muuallakin.

Oivallus siitä, että ulkonainen ja ai-

neellinen runsaus ja rikkaus tai tapahtumien paljous estää monesti näkemästä elämän olennaiset puolet, ei ole uusi.

Kirkon historiassa oli jo alkuvuosisadoilla kilvoittelijoita ja erämaaisiä. He hakeutuivat yksinkertaiseen, pelkistettyyn elämään ja yksinäisyyteen paikkoi-

hin, joihin silloisten metropolien elintaso, häly ja humu eivät yltäneet.

— Monet nykyajan pyhiinvaeltajat jakavat saman ajatuksen. Heidätkin saa liikkeelle kaipuu siitä, että kun lähden kauas — Santiago de Compostelaan, Roomaan, Valamoon tai Enonkoskelle —, löydän itseni ja ehkä myös Jumalani, toteaa Riikonen, joka on kirjoittanut hengelliseen erämaahan liittyvän kirjan Armollinen erämaa (Katharos 2010).

Samantapainen keskittymisen ja hiljentymisen sekä oman elämänsä ydinasioiden löytämisen ajatus sisältyy myös suomalaiseen kesämökkikulttuuriin.

— Luonnossa tai erämaassa viipymistä voidaan ihailla ja ihannoida, muttei sekään ole mikään patenttiratkaisu.

Eivät korven ihmiset ole välttämättä sen onnellisempia ja tasa-painoisempia kuin kaupunkilaiset.

Toisenlaiseen erämaahan, tyhjän

päälle, voi joutua myös sinne itse hakeutumatta ja haluamatta. Niin kävi Riikoselle vähän yli kymmenen vuotta sitten. Hän asui silloin perheineen Vantaalla ja oli ollut pitkään saman työnantajan, kristillisen järjestön, palveluksessa.

Työpaikalta sanottiin irti 25 työntekijää, Riikonen heidän joukossaan.

— Ehkä tilanteeseeni vaikutti, että olin vähän aikaisemmin kertonut johtajalle, että etsiskelen uutta työpaikkaa, hän pohtii.

Irtisanomisen aikaan ei uudesta työ-

paikasta ollut kuitenkaan vielä mitään tietoa.

— Oli kuin olisin ollut juuri astumassa laiturilta veneeseen. Olin jo nostanut toisen jalan ylös. Samalla joku tönäisi selkääni ja silloin myös tukijalka irtosi laiturista. En ollut enää laiturilla enkä vielä veneessä. Molemmat jalat olivat irti ja ilmassa.

Olo oli epävarma: mitä nelilapsisella perheellä olisi edessään, kun työttömän isän lisäksi äitikin oli kotona hoitamassa lapsia?

— Siinä tyhjyydessä ei auta, vaikka kuinka kirjoittaisi viisikymmentä hakemusta eri työpaikkoihin. Ei varsinkaan, jos niihin ei saa mitään vastausta.

Jälkikäteen ajatellen työttömyyden piina jäi lyhyeksi. Kahden kuukauden epävarmuuden ajan jälkeen Riikonen sai työpaikan Savonlinnan kristillisen opiston rehtorina.

— Sain parempaa kuin osasin odottaa. Savupiippujen tilalle tuli järvimaisema.

Riikonen saarnaa harvakseltaan,

vaikka pappi onkin. Savonlinnaan muuton edellä 1999 hän luki lähtösaarnaansa varten helluntain psalmitekstistä paahtuneesta ja nääntyvästä maasta, siis sanalla sanoen erämaasta.

— Hämmästyttävimpiä löytöjä on minulle ollut, kuinka paljon Raamatussa puhutaan erämaasta, hän kertoo.

22 vuoden kuluessa hän on luennoinut läpi Raamatun kaikki 66 kirjaa, ja vieläpä varsin vanhanaikaiseen tapaan luku luvulta ja jae jakeelta.

— Hengellinen erämaa on sitä, ettei mikään kiinnosta eikä mikään elä.

Kaikki näyttää pimeältä ja kuolleelta.

”Hengellinen erämaa on sitä, ettei mikään kiinnosta eikä mikään elä.”

Ihminen on orpo, erillinen ja yksin. Olo on tympääntynyt ja tyytymätön. Sisäinen levottomuus pakottaa liikkeelle.

Siitä, että on joutunut tuollaiseen tilaan, ei voi Riikosen mukaan päätellä, että ihminen olisi uskossaan hakoteillä.

— Usein jää huomaamatta, että Raamatussa kerrotaan Hengen vieneen Jeesuksen erämaahan, jossa häntä kiusattiin. Jos Pyhä Henki vei Jeesuksen erämaahan, miksi sama ei voisi tapahtua tavalliselle kristitylle?

— Luottamus ei ehkä ole molemminpuolista, mutta ainakin Jumala luottaa ihmiseen antaessaan tälle kärsimyksen.

Hengellinen erämaa voi liittyä ma-

sennukseen tai uupumukseen, muttei aina. Erämaassaan ihminen kyseenalaistaa ja arvioi uudelleen mahdollisuuksiaan hallita elämäänsä.

— Kun ihminen luopuu itsekkyydestään ja lakkaa huolehtimasta omista suorituksistaan ja menestyksestään sekä henkilökohtaisista eduistaan ja oikeuksistaan, hän alkaa ymmärtää armon. Kenelläkään ei ole oikeutta armoon. Pohjimmiltaan armo on laittomuutta, Riikonen toteaa.

Armoa on, että ulkonaisten ja pinnallisten asioiden sijasta tärkeiksi tulevat sisäiset ja syvät pohjavirrat — se että löytää jotain uutta.

— Moni luulee, että syvällisyyteen tarvitaan paljon tietoa ja sanoja. Niin ei kuitenkaan ole. Martti Lutherin aikoihin 1500-luvulla tavallinen talonpoika sai koko elämänsä aikana yhtä paljon informaatiota kuin on yhdessä Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa.

Ulla-Maija Vilmi

Sirpa Päivinen

Täsmähoitoa masennukseen

V

antaan jokaisella terveysasemalla työskentelee depressiohoitaja, joka antaa keskusteluhoitoa lievää tai keskivaikeaa masennusta sairastaville potilaille. Hänen vastaanotolleen tarvitaan lääkärin lähete.

— Lääkäri sulkee pois mahdollisen fyysisen sairauden laboratoriotutkimuksin, arvioi sairausloman tarpeen ja tarvittaessa aloittaa lääkityksen masennukseen, kertoo depressiohoitaja Nina Kilpinen Korson sosiaali- ja terveysasemalta.

— Moni masentunut on myös ahdistunut. Jos epäillään, että potilaalla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, hän on itsetuhoinen tai psykoottinen, hänet ohjataan terveyskeskuksen sijasta erikoissairaanhoitoon.

Lähetteen saatuaan potilas soittaa depressiohoitajalle varatakseen ensimmäisen hoitoajan.

— Kun potilas itse varaa ajan, hän samalla osoittaa olevansa sitoutunut hoitoon.

runsAs Alkoholinkäyttö vAikuttAA mieliAlAAn

Puhelinkeskustelun aikana voi selvitä, että potilaalla on jo hoitosuhde psykiatrisella poliklinikalla, ja silloin depressiohoitaja auttaa potilaan saamaan hoitoa tutusta hoitopaikastaan.

Päihdekartoituksesta saattaa selvitä, että potilas käyttää runsaasti alkoholia.

— Silloin ensimmäinen tehtävä on saada alkoholin tai huumeiden käyttö hallintaan. Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa mielialaan. Se masentaa ja ahdistaa, ja myös alentaa lääkkeiden tehoa. Voin kertoa, miten ja millaista apua saa A-klinikalta tai AA-toiminasta, toteaa Kilpinen.

Depressiohoitaja kyselee myös perhetilanteesta.

— Jos perheessä on pieniä lapsia ja äidin tai isän oireet ovat jatkuneet pitkään, on tärkeätä tarkistaa, tarvitaanko arjessa selviytymiseen tukea. Esimerkiksi lapsiperheen kotipalvelusta järjestyy hoitoapua, että äiti tai isä pääsee vastaanotolle.

Perhetilannetta käsitellään uudelleen myös hoidon jatkuessa.

— Masennus välittyy perheenjäsenille.

Siksi on tärkeää, millä tavalla sairaudesta puhutaan. Lapsille on hyvä kertoa, että vanhempi saa sairauteensa apua ja hoitoa.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Nina Kilpinen hoitaa masennuspotilaita.

mAsennuksen tAkAnA PArisuhdeongelmA?

Varsin tavallista on, ettei potilas ole hoitajalle soittaessaan vielä aloittanut masennuslääkitystä.

— Yritän motivoida lääkehoidon aloittamiseen. Samalla kerron myös lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista: ensimmäisellä viikolla voi tulla esimerkiksi pahoinvointia ja väsymystä. Lääkityksen myönteiset vaikutukset alkavat yleensä kolmen, neljän viikon kuluessa, selittää Kilpinen.

Ensimmäinen tapaamisaika sovitaan kahden viikon sisälle.

— Keskusteluhoito on rajallista ja tavoitteellista. Ensimmäisellä kerralla sovitaan usein yhdestä kuuteen 45 minuutin mittaista hoitokertaa. Sen jälkeen sovitaan tarpeen mukaisesta seurannasta. Joillekin sopii dep-

ressiokouluryhmä yksilöhoidon sijasta tai sen jatkoksi.

Toisinaan jo ensikontaktissa paljastuu, että kyseessä on puhdas parisuhdeongelma.

Silloin depressiohoitaja voi neuvoa ottamaan yhteyttä Vantaan seurakuntien perheneuvontaan.

omiA oireitAAn

oPPii lukemAAn

Keskustelun lisäksi hoitaja käyttää apuna mielialaa, ahdistuneisuutta ja päihteidenkäyttöä koskevia kyselylomakkeita.

— Kysyn potilaalta, miksi hän itse ajattelee tulleensa hoitoon ja miten hän toivoo vointinsa muuttuvan hoidon aikana.

Potilaan elämäntilanteen lisäksi ovat esillä masennuksen taustalla olevat tekijät: perimä, ympäristötekijät, aiemmat elämän-

kokemukset, keskushermoston viestinsiirron häiriöt.

Kielteisten ajatusmallien tilalle etsitään myönteisiä. Potilasta autetaan kiinnittämään huomiota omiin hyviin puoliinsa ja voimavaroihinsa sekä huolehtimaan omaa hyvinvointia tukevista asioista kuten säännöllisestä elämänrytmistä, liikunnasta, ihmissuhteista ja harrastuksista.

Univaikeudet, ärtyneisyys, saamattomuus tai ilottomuus saattavat ennakoida masennusta.

— Kerran masentuneella on suurempi alttius masentua uudelleen. Varo-oireiden perusteella hän tietää etsiä apua ajoissa.

Hoitojakson jälkeen potilas voi kahden vuoden ajan ottaa suoraan yhteyttä depressiohoitajaansa.

Ulla-Maija Vilmi

” M a s e n n u s v ä l i t t y y p e r h e e n j ä s e n i l l e . S i k s i o n t ä r k e ä ä , m i l l ä t a v a l l a s a i r a u d e s t a p u h u t a a n .”

Sini Pennanen

Sukellus väriin

V

aaleassa ja valoisassa kirkkosalissa katse hakeutuu alttariseinälle, Nanna Suden maalaaman nimettömän alttaritaulun siniseen läikkeeseen. Maalaus on elävä ja monisävyinen kuin veden pinta. Lähempää katsottuna se ei enää olekaan sininen, vaan siinä on myös vihreän ja harmaan sävyjä.

Tämä maalaus ei julista eikä kerro valmista tarinaa. Se vihjaa, rauhoittaa, kutsuu mietiskelyyn ja lepoon. Tai ehtoollispöytään, johon viittaa maalauksen alanurkassa oleva malja. Malja on kuin aarre, joka odottaa löytäjäänsä.

Alttaritaulussa on kaksitoista palaa kuin kaksitoista apostolia. Rekolan kirkon nimikkopyhimyksestä Andreak-

sesta muistuttaa kalaverkko, olihan Andreas kalastaja.

Nanna Susi maalasi alttaritaulun vuonna , jolloin hän oli vielä suhteellisen tuntematon nuori taiteilija.

Kymmenen vuotta myöhemmin Vantaan Lauri pyysi lukijoitaan äänestämään Vantaan parasta modernia alttaritaulua, ja Suden maalaus voitti selvästi.

Se sai lähes puolet annetuista äänistä.

Vaikka nykytaiteen soveltuvuutta kirkkoon joskus vieläkin epäillään, Suden maalaus tuntuu saaneen seurakunnan puolelleen. Teosta äänestäneet kuvailivat sitä koskettavaksi, upeaksi ja syvälliseksi.

Kaisa Halonen

rekolAn Pyhän AndreAAn kirkko Kustaantie 22 ●

Rekolan kirkko on saanut nimensä apostoli Andreaan mukaan.

●

Kirkon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Pirkko ja Pekka Piirta.

●

Moderni kirkko valmistui vuonna  ja vihittiin käyttöön tammikuussa .



Hans von Schantz

Kumm

Pieta Koske on tu

Hyvä

Pieta P ja lämp tuu saa vanhem niin hy ●

●

●

●

Anneli Koskela ja Pieta Piiroinen puhuvat keskenään ihan kaikesta.

Pitää seen myö Pitää väju ei rii Kum aito mää Kum suht kulke

misuhde yhdistää

a Piiroisen ja Anneli elan kummisuhteesta ullut voimavara.

esällä tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta Pieta Piiroisen kastepäivästä. Kotona Rajatorpassa järjestettiin kaste ja juhla, joissa oli mukana viisi kummia.

Pieta Piiroisen kastejuhla kesällä kaksikymmentä vuotta sitten.

Anneli Koskela oli hiukan etäisempi sukulainen, jota Pietan äiti oli perheen ystävien lisäksi kysynyt kummin tehtäviin.

Anneli otti kummin vastuun hyvillään kantaakseen.

— Minä en ole kovin hyvä sanoittamaan tällaisia asioita. Anneli nyt vaan — Muistan hyvin Pietan syntymän. Olin mieheni on aina ollut minulle tosi läheinen. Me kanssa lomareissussa ja puhumme keskenämme ihan kaikesta. satuimme johonkin korKummisuhde kasvoi arjessa peen kullanhuuhdontakisoihin. Meillä oli alkeellinen kännykkä ja minun piti Annelin valokuva-albumissa pikkukiivetä korkealle mäelle, että sain soiPieta seisoo kesäisissä vesilätäköissä ja tettua, ja siellä kuulin, että tyttö tuli, nurmikoilla, leikkii sisartensa kanssa, Anneli sanoo ja hymyilee. istuu kummitädin sylissä.

Kummitädin ajatuksissa ja rukouk— Tuon kuvan minä muistan. Ne sissa Pietaa on kannettu koko elämäntaisivat olla minun kuusivuotissyntysä. mäpäiväni, Pieta sanoo.

— Kyllä minä muistan, että AnneErityistä ja läheistä li kävi synttäreilläni, mutta meidän Pieta istuu sohvalla ja Anneli pianosuhteesta on tullut läheinen siksi, ettuolilla. Koskelat asuvat nykyään Kuutä olemme tavanneet niin paljon ihan sikossa ja Pieta vanhempiensa kanssa muuten vain, Pieta sanoo.

Louhelassa. Aina silloin tällöin Pieta Anneli kertoo toivoneensa alusta altulee käymään kummitädin luona kaukaen, että voisi kummina olla muutakin pungin poikki. kuin elämän yksittäisten juhlahetkien jakajana.

— Vielä useammin me soittelemme.

Puhumme puhelimessa varmaankin — Olen ajatellut, että kummina saa joka viikko. Minä soittelin Annelille tietysti niitä iloja ja nautintoa lapsen itsekseni jo ihan lapsena, Pieta kertoo elämän seuraamisesta, mutta toivoin naurahtaen. aina, että voisi olla mukana koko eläAnneli katsoo lämpimästi kummimässä. Surujen ja murheiden jakamityttöä. sessakin, jos se on tarpeen.

Pietan ja Annelin kummisuhde kas— Oli pieni yllätys aikanaan tulla kutsutuksi kummiksi, ja se oli ihanaa. voi ja vahvistui juuri arjen kohtaamiIhanalta tuntuu edelleen, että nuori ihsissa. minen haluaa olla tekemisissä, jakaa Lapsena Pieta istui usein Koskeajatuksia ja aikaa. Kyllä tässä kummiloiden keittiönpöydän ääressä ja piirsi suhteessa aikuinenkin saa itselleen hypiirtämistään. Kangastusseilla silloin vin paljon. koristeltuja tyynyliinoja on käytössä Ulkopuolisenkin silmiin näkyy, että edelleen.

Pietalla ja Annelilla kerta kaikkiaan — Jostain syystä Pieta vain tykkäsi synkkaa hyvin. tulla meille. Hän tuli ja huokaisi, että voi, kuinka teillä on rauhallista. Ja sit— On vaikea pukea sanoiksi sitä erityisyyttä, joka meidän välisessä suhten meille tuli tavaksi käydä kaupoissa teessa on, Pieta miettii. yhdessä. Minä varasin tietyn summan ja Pieta sai valita, että ostetaanko yksi kallis vai monta halvempaa asiaa. Se on yrittänyt olla sellaista kummitäti-kasvatusta, Anneli myhäilee.

Piiroisen ja Anneli Koskelan mielestä toimivaan — Sitten kun Pietasta tuli nuori pimään kummisuhteeseen on resepti. Jos onnisja hän löysi itselleen aika räväkännäamaan sen perusasiat kohdalleen, sekä kummiköisen tyylin, minusta oli aina hurjan mpi että kummilapsi voivat löytää keskenään riemastuttavaa saada kulkea yhdessä yvän kemian, että se kannattelee läpi elämän. kaupungilla — että noin upean rohkean nuoren ihmisen kanssa! ä olla halua hyvän kummisuhteen synnyttämi-

”Ei niitä aikuisia niin hirveästi löydy, jotka ovat kyselemättä ja aidosti läsnä.”

— Mutta ei se sen kummempaa ole ollut kuin huokauksia ylöspäin siitä, että lapsi pysyisi Luojan käsissä. En minä koskaan ole halunnut olla tyrkyttämässä mitään uskonnollista kasvatusta.

Olen ajatellut, että Jumalan huolenpito on arkipäivän asiaa.

Mutta Pieta toteaa, että juuri kummitädiltä hänen oma kristillinen virityksensä on kotoisin.

— Koetko tosiaan niin? Anneli kysyy yllättyneenä.

— Joo, joo. Esimerkiksi kun olin teillä yötä ja me tapasimme lukea yhdessä iltarukouksen. Siitä alkaen minä olen iltarukoukseni lukenut.

Kummitäti liikuttuu vähän. Ei sitä läheisessä suhteessakaan usein tule toiselle suoraan kerrottua, mikä merkitys ihmisellä toisen elämään on sattunut olemaan.

Siunaamisen etuoikeus Kastejuhlan ohella toinen suuri juhla, jonka Pieta ja Anneli ovat jakaneet, oli konfirmaatio. Se oli heti joulunajan jälkeen Louhelan kirkossa. Pieta oli ollut talviriparilla Holmassa.

— Sitä juhlaa minä en kyllä koskaan unohda, Anneli toteaa.

— Oli oikeasti liikuttavaa, kun Pieta pyysi minua saattajakseen. Siinä konfirmaatiossa toteutettiin sellaista käytäntöä, että kummi sai johdattaa kummilapsensa sisälle kirkkoon. Ja konfirmaation lopussa sain olla mukana siunaamassa Pietaa. Se tuntui todella merkittävältä etuoikeudelta.

Pieta sanoo kummastelleensa sitä, kuinka monella hänen riparikavereistaan oli hankaluuksia keksiä, kuka kummi voisi kirkkoon löytyä.

— Aika monilla kummit ovat valitettavasti jääneet etäisiksi. Minulla tämä kummisuhde Annelin kanssa on aina pysynyt jotenkin samanlaisena.

Siitä on tullut jotenkin osa arkipäivää, että tietää toisen olevan olemassa. Eikä tarvitse olla mitään erityistä asiaakaan, kun soitellaan, voidaan vaan jaaritella niitä näitä, Pieta miettii.

— Ei niitä aikuisia niin hirveästi löydy, jotka ovat kyselemättä ja aidosti läsnä. Annelin kanssa minusta on aina tuntunut siltä, että olen saanut olla juuri se kuka olen: Pieta vaan.

Rinnalla kulkemista Annelin ja Pietan kummisuhteesta on kahdessa vuosikymmenessä rakentunut läheinen ja erityinen ihmissuhde, jota molemminpuolinen välittäminen kannattelee.

än kummisuhteen resepti

n, ensin kummilta ja nuoruusvuosien koittaessa ös kummilapsella. ä tutustua toisiinsa oikeasti. Pelkkä syntymäpäiuhlilla tapaaminen ja joululahjojen lähettäminen itä. mmin ja kummilapsen pitää olla oma itsensä, ja avoin. Kulisseja ei kannata rakentaa peittään elämän oikeita kasvoja. mmisuhteessa, niin kuin kaikissa oikeissa ihmisteissa, tarvitaan antaumusta, aikaa ja rinnalla emista.

Rukouksissa muistettuna Kummin tehtäväksi kirkko antaa lapsen puolesta rukoilemisen.

— En minä voi pröystäillä sillä, että olisin mikään erityinen esirukoilija.

Mutta olen kyllä yrittänyt ottaa vakavasti kummin aseman. Olisin läsnä silloin, kun tarvitaan ja muistaisin rukouksissa, vähän useammin silloin, kun elämässä näyttää olevan ryppyjä, Kummilapsi Pieta Piiroinen on saanut rippikoulun käytyä.

Anneli miettii.

Kummilla on kunniatehtävä Kirkkolain mukaan jokaisella kastettavalla pitää olla kummi. Tähän saakka on vaadittu, että kummeja on ainakin kaksi, mutta toukokuun alussa kokoontunut kirkolliskokous päätti, että poikkeustapauksessa kummeja voi olla vain yksi. Muutos tulee voimaan elokuun alussa. Päätöksen yhdestä kummista tekee sen seurakunnan kirkkoherra, jonka jäseneksi kastettava liittyy.

Yhden kummin poikkeukseen on taivuttu, koska varsinkaan pääkaupunkiseudulla kaikille kastettaville ei aina ole ollut helppo löytää kahta kummia.

Kummin nimittäin edellytetään olevan kastettu ja konfirmoitu kirkon jäsen.

Kummin tehtävä on kirkossa arvokas luottamustehtävä, johon kummiksi suostuvan odotetaan sitoutuvan tosissaan. Kummeja ei voi vaihtaa eikä kummeilta ottaa pois tehtäväänsä kastetoimituksen jälkeen.

Kummit ovat yleensä läsnä kastetilaisuudessa, seisovat lapsen vierellä ja osallistuvat lapsen siunaamiseen.

Kummin varsinaiset tehtävät kuitenkin vasta alkavat kasteen jälkeen.

Uskonpuhdistuksen ajoista alkaen kummin tehtäväksi on annettu kasteen todistajana oleminen ja lapsen kristillinen kasvatus vanhempien apuna.

Ennen kaikkea kummin tehtävänä on vanhempien kanssa pitää huolta lapsesta, kantaa tätä mielessään ja rukouksissa. Hänen on tarkoitus olla lapsen elämässä läsnä oleva, turvallinen aikuinen ja ystävä.

Kummius ei koskaan lopu — ei nuoren ripille pääsyyn tai täysi-ikäisyyteen. Se on koko elämänmittainen rinnallakulkijan paikka.

Kummitädille on voinut kertoa niistä rällästyksistä, joita tuli joskus kokeiltua, kummitäti on puolestaan voinut kertoa omasta elämästään rehellisesti, ja molemmat ovat tulleet kuulluiksi.

— Minä olen toivonut, että pystyisin olemaan auttamassa kivikoitten yli, jos sellaisia eteen sattuu, Anneli toteaa.

Pieta nyökkää vastaukseksi. Sellaista se on ollut. Kummitätiin on voinut aina täydellisesti luottaa.

Ensi talvena Pieta valmistuu kuvaartesaaniksi Vantaan Variasta. Anneli toivoo, että kummilapsen elämä suuntaa tästä seuraavasta taitekohdasta eteenpäin luontevasti.

— Yhtäkkiä huomaan, kuinka nopeasti lapsesta on kasvanut nuori aikuinen. Sitä en kuitenkaan koskaan ole tullut edes ajatelleeksi, että tämä kummisuhde vuosien myötä jotenkin loppuisi, Anneli pohtii.

— Ja meillähän on edessä ne vuodet, kun Pieta saa vuorostaan kulkea minun rinnallani ja käydä katsomassa vanhaa tätiä vanhainkodissa. Sekin parhaassa tapauksessa kai voi mahtua tämän kummisuhteen rinnalla kulkemiseen.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Kummin kaa kirkkoon ‑messu su 23.5. klo 10 Myyrmäen kirkossa. Kirkkokahvit ja -mehut.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Käännä itsesi aurinkoon niin et näe varjoja!

23.5. Pyhän Hengen vuodattaminen

Laveran aurinkovoiteet antavat turvallisen ja tehokkaan aurinkosuojan myös herkkäihoisille ja perheen pienimmille. Luonnonkosmetiikkaa.

Lavera: Anti-age-aurinkovoide,

Kotiseurat Kaino ja Pentti Vannisella Päivätie 10 A 1, 02210 Espoo Raimo Vanninen, Jarmo Jussila, Paavo Räsänen

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

suojakerroimella 15, tarjoaa tuplatehon.

UVA+B+C aurinkosäteet heijastuvat pois 100 %:sen mineraaliaurinkosuojan ansiosta. Iho on suojattu palamiTällä kupongilla 20.-25.5. selta, sekä auringon valon ikäännyttävältä vaikutukselta.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 21.5. klo 18.30 Kotiseurat Sirkka ja Erkki Sevannolla, Antbackankaari 37, Sipoon Martinkylä.

Su 23.5. klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Jouni Hartikainen ja Hannu Pöntinen.

Ma 24.5. klo 19 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Ke 26.5. klo 18 Mummon Kammarissa, Helenenkatu 34, Hyvinkää.

Lavera: Aurinkovoide, 50 ml

Lavera: Neutral-aurinkovoide,

14,-

suojakertoimella 20 on suunniteltu erityisesti herkkäihoisille.

terveeks. onjuuri.fi uoh w.r ww

/kpl (16,40)

Tuoreeks,

Korkeaa laatua ja hyvää palvelua

Mammografiatutkimus Tarjoamme naisille ikäryhmistä riippumattoman, laadukkaan mammografian ja rintojen ultraäänitutkimuksen.

Vaihtoehto myös kunnalliselle seulontatutkimukselle.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-16

Ajanvaraus (09) 5041 0128, www.vantaanlaakarikeskus.fi

VANTAAN LAURI

Israel-ilta la 22.5. klo 18

seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Raamatun argeologiasta puhuu Avi Goren.

Järj. Tikkurilan srk ja Vantaan Suomi-Israel ry

Syntisen asialla

KUN APU ON TERVETULLUTTA Luotettavaa ja monipuolista kotihoitoa pääkaupunkiseudulla

Uskomaton energiapakkaus

GREEN MAGMA

t t t t t

Luomuorasjauhe, luonnon oma alkalisoiva vitamiinilähde elävässä muodossa. Teelusikallinen vastaa n. 100 g tuoreita ohranoraan lehtiä, 100% luomutuote.

Lue lisää: www.greenfoods.fi

ENTSYYMIT Aspartate Catalese Cytochrome oxidase DNase Rasvahappo Hexokinase Malic Dehydrogenase Nitrate Reductase Peroxidase Phosphatase Phospholipase Polyphenol oxidase Ribonukleaasi Superoxide Dimutase Transyhydrogenase

VITAMIINIT Biotiini Koliini Foolihappo Niasiini Pantoteenihappo Vitamiini A (BC) Vitamiini B1 (Th.) Vitamiini B2 (Rib.) Vitamiini B3 (Ni.) Vitamiini B6 (Pyr.) Vitamiini B12 (Cob) Vitamiini C Vitamiini E Vitamiini K

MINERAALIT Boori Kalsium Kloridi Kromi Koboltti Kupari Jodi Rauta Magnesium Nikkeli Fosfori Kalium Selenium Silicon Sodium Rikki Sinkki + hivenaineita

Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki 70, 09 3508 6070, faksi 09 3508 6078 www.vtkl.fi, kotipalvelu@vtkl-palvelut.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

kysy lisää: Luontaistuotekauppiaaltasi tai Cell Health, T:mi Tuula Vilkman, puh. 040 517 1009 tai 0400 494 081. www.greenfoods.fi

Volga-Don 16.-23.9.

Risteilyjä Punaisenmeren risteily 12.-19.3.2011

Egypti & Jordania. Uusi suomalainen m/s Kristina Katariina. Asiantuntijaluennoitsija arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila ja Saarijärven maalaislääkäri Tapani Kiminkinen - viihdettä ja faktaa terveydestä vankan maalaisjärjen voimin. alk.

995 `

jan etu ovaraa n Ennakk aikuninneessä / € 0 0 1 e - us 1.8. m Vara

Majoittuminen Imatran valtionhotellissa, retki Ihantalaan ja Viipuriin. Asiantuntijaopas evl Antti Väisänen.

258 `

Matka tv-sarjojen Emmerdalen ja Sydämen asialla maisemiin.

Matkanjohtaja Eija Rostron.

1065 `

Virolaista tekstiilitaidetta ja kartanoita 19.-20.6.

Asiantuntijaopas Virve Vast.

898 `

www.lomalinja.fi

Pariisi, Calais, Caen, Saint-Lö.

Matkanjohtajat ja asiantuntijaoppaat evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala.

Klassista musiikkia luonnon sylissä, vierailu Joostin ruusutarhassa ja viininmaistajaiset.

298 `

Berliini, Dresden, Maißen 7.-11.10.

Kulttuurimatka Saksaan.

Matkanjohtaja ja asiantuntijaopas Terttu 1098 ` Busse-Lunkka

0 eri ! Yli 10 tijaa! e t i s e n tu jan omalin ri asian Tilaa L ja lähes 50 e matkaa

1278 ` Ark

Ta p

k

is p a L e o

Yorksihre - Sydämen asialla 3.-6.8., 7.-10.9.

Leigon järvimusiikkifestivaali 6.-8.8.

998 `

Kulttuuria ja sotahistoriaa Ranskassa: Normandian maihinnousu 11.-15.10.

ip i

1

Valittavana useita eri reittejä!

Kulttuuria ja sotahistoriaa Asiantuntijaopas FT Liisa Vuoksenlaaksossa 21.-22.8. Väisänen. alk. 1718 `

Varsova, Chopinin syntymäkartano, Baranowin linna, Wawelin kuninkaanlinna ja vierailu katedraaliin ja kryptaan, Wieliczkan suolakaivos, Schindler-museo… Asiantuntijaopas Jukka Soisalo-Soininen.

Jaa

• Matkoja uskon, etiikan ja filosofian alkujuurille: Kreikka, Italia, Turkki, Armenia, Israel, Englanti, Syyria...

• Luostarien hiljaisuus ja kauneus kutsuvat: Vanha Valamo, Konevitsa, Solovetsk, Pühtitsa, Petser, Montserrat, Rila…

• Pyhiinvaellus: Rietistä Roomaan, Enonkoskelle, Espanjaan Santiago de Compostelaan; perille vie monta eri reittiä.

• Risteilyjä ortodoksisen Venäjän joilla: Moskovasta Pietariin, Volga -Donia pitkin Mustallemerelle.

• Uskonpuhdistuksen juhla vuosi 2017 lähestyy: matkoja Lutherin ja Bachin Saksaan.

Räätälöimme myös seurakunnille toiveiden mukaisia valmiita matkapaketteja.

Lisätietoja www.lomalinja.fi/ seurakuntamatkat

k

210 `

H ä m e e n-A n

alk.

Kulttuurimatkoja

Pyhiinvaellus Santiago de Compostela 31.7.-7.8., 8.-15.8., 27.8.-3.9.

4.-11.9. ja 25.9.-2.10.

Lomalinjan Seurakuntamatkat tarjoavat:

ko

Asiantuntijoina Arkkipiispa Leo, Jyrki Härkönen, Ilmari Hakala, Leena Hakala, Lulu Tanhuanpää.

998 `

Mogulihallitsijoiden upeaa arkkitehtuuria seuraten Delhi –Agra –Japur. Matkanjohtaja ja asiantuntijaopas Liisa Huhtala 1695 `

m in kine i Ki n

Moskova-Volga -Jaroslavl-Valkeajärvi- Tserepovets-ÄäninenSyväri -Kizhi-Laatokka-Pietari

alk.

Intian kultainen kolmio 12.-20.11.2010 ja 4.2.-12.2.2011

an

Tsaarien vesitie 12.-19.7.

Jokiristeily Moskovasta Pietariin

Pietari –Nizhny NovgorodKazan- Samara-SaratonVolgograd- Donin Rostov.

Asiantuntijoina elv Ilmari Hakala, Leena Hakala, risteilyisäntä Jyrki Härkönen ja tanssit Volgalla takaa Lulu Tanhuanpää. Mahdollisuus lisäviikkoon Mustallamerellä!

SEURAKUNTAMATKAT

Kultuurimatka Puolaan ja Chopinin juhlavuoteen 18.-22.8.

a

AMINOHAPOT Alaniini Arginiini Asparagiinihappo Koliini Kystiini Glutamiinihappo Glysiini Histidiini Isoleusiini Lysiini Metioniini Fenyylialaniini Proliini Seriini Treoniini Tryptofaani Tyrosiini Valiini

t ti l

ANTIOKSIDANTIT Alfa-karoteeni Beta-karoteeni Catalese C-vitamiini E-vitamiini Klorofylli Saponarin (GIV) Lutonarin SOD Seleeni

KOTIPALVELU KOTISAIRAANHOITO JALKAHOITOA KOTIIN OMAISHOIDON LOMITUS TURVAPUHELIN

Puh. 010 289 8100 Palvelumaksu 12 €/varaus

Koulutusta

6=HEPOA AH=I=OE HEJF= Lasten ja nuorten erityisohjaaja Päihdetyöntekijä Suntio

Kuulutus

Ehdokkaiden asettaminen Seurakuntien hallintoelimiin valittavien jäsenmäärät ja valitsijayhdistysten perustamisasiakirjojen vastaanottaminen evankelisluterilaisissa seurakunnissa toimitetaan seurakuntavaalit 14. ja 15.11.2010.

Vantaan suomenkielisistä seurakunnista valitaan oman seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja Vantaan seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon jäseniä seuraavasti: Seurakunta

Seurakunta neuvostoon

Kirkkovaltuustoon

Puhelin

Osoite

Hakunila

14

7

8306500

Hakunilantie 48, 01200

Hämeenkylä

14

5

8306450

Auratie 3, 01630

Korso

14

7

8306550

Merikotkantie 4, 01450

Rekola

14

6

8306700

Kustaantie 22, 01400

Tikkurila

16

13

8306211

Unikkotie 5 B, 01300

Vantaankoski

16

10

8306440

Uomatie 1, 01600

Vaalikelpoinen seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäseneksi jäljempänä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kussakin seurakunnassa on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu asianomaisen seurakunnan kirjoihin 15.8.2010 konfirmoiduksi merkitty jäsen, - joka täyttää 18 vuotta viimeistään 14.11.2010 ja - on antanut ehdokkuudelleen kirjallisen suostumuksensa eikä ole vajaavaltainen - on merkitty Suomen jonkun ev.lut. seurakunnan jäseneksi 15.8.2010.

Vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen ei kuitenkaan ole seurakuntayhtymän eikä siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltija ja työntekijä.

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjat erikseen seurakuntaneuvoston ja erikseen yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vaalia varten on toimitettava seurakunnan vaalilautakunnalle osoitettuna viimeistään 15.9.2010 ennen klo 16:tta asianomaisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon edellä mainittuun osoitteeseen.

Valitsijayhdistysten perustamisasiakirjalomakkeita ja valitsijayhdistysten asiamiehen hakemuslomakkeita on saatavana seurakuntien kirkkoherranvirastoista.

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Vantaalla 20. päivänä toukokuuta 2010 Vantaan seurakuntayhtymän keskusvaalitoimikunta Puheenjohtaja Jukka Nevala

UJ= LO N==P=HK EP

PUKUDPAEOKEHHA

Tule suorittamaan ammattitutkinto joustavasti monimuoto- tai oppisopimuskoulutuksena.

Katso lisätiedot: WWW.SEURAKUNTAOPISTO.FI Seurakuntaopisto | Järvenpää | puh. (09) 2719 61

Terveydenhoitoa Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys: Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaikki, mitä tarvitset.

11

gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalouskylpyhuonevähennys tehdystä työstä.

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Tilaa ilmainen

nyt! kartoitus p.

050 569 0477

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Helsinki: Petri Takkula

gsm 041-4402311

Kotipalvelu petri.takkula@blosius.fi Lilja Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Hoitoa ja huolenpitoa Helsingin keskustassa 24 h Puh. (09) 694 2434 Gsm 040 900 7829

HOITOKOTI DOMUS NOSTRA

●

●

●

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

Yksilöllisesti, luotettavasti, ammattitaidolla.

Kerron mielelläni lisää: Auli 040 529 7755 auli@njkpalvelut.net

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Sohvat, tuolit verhoillaan.

P. 0400 503 179.

Verhoomo Leppänen

Hautauspalveluja KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P

Denise Grünsteinin valokuva Female Gaze sarjasta Figure Out.

Hiusten takana Kiasma esittelee ruotsalaisen valoku‑ vaajan Denise Grün‑ steinin teoksia.

D

enise Grünsteinin valokuvissa on jotakin salaperäistä ja selittämätöntä, joka pitää katsojan epävarmuuden tilassa. Ne ovat kuin tukahduttavia unia tai väärinmuistettuja muistoja. Kiasmaan kootun näyttelyn nimenä onkin osuvasti Figure Out eli ”ota selvää”.

Samannimisen kuvasarjan surrealistisissa kuvissa mallit kätkeytyvät hiustensa taa. Henkilökuvillaan alun perin tunnetuksi tullut Grünstein kertoo väsyneensä kasvoihin ja halunneensa ottaa tietoisen askeleen pois muotokuvista.

Katsoja miettii, mitä ihmisestä voi tietää, kun hänen kasvojaan ei näy.

Entä mistä on luovuttu, kun tuloksena on kasa poisleikattuja hiuksia tai riisuttu peruukki?

Hiukset hallitsevat myös Grün-

steinin ensimmäistä videoteosta Kaikki liha on kuin ruoho. 40-minuuttisessa, oudon meditatiivisessa teoksessa leikeltyjä hiuksia tipahtelee pöydälle — ja nousee ylös, pois kuvasta. Teoksen nimi on lainaus Vanhan testamentin Jesajan kirjasta.

— Siinä on kyse luonnon kiertokulusta: kasvusta ja kuolemasta, Grünstein kertoo.

Suomalaissyntyinen, juutalainen Grünstein sivuaa näyttelyssä myös omaa taustaansa. Juutalaisten historia on läsnä Itä-Euroopassa kuvatussa Zone V -sarjassa. Kuvauspaikkoja olivat muun muassa Auschwitzin ja Theresienstadtin keskitysleirit ja puolalainen synagoga. Auschwitzissa Grünstein päätyi kuvaamaan pilviä ja taivasta, koska ei kyennyt kuvaamaan sisällä.

Theresienstadtissa Grünstein kuvasi arkistohuonetta, jonka on hyllyt ulottuvat katosta lattiaan.

— Siellä ovat tiedot niistä, jotka tulivat, eivätkä koskaan lähteneet.

Lattiaa peitti paksu pöly.

MALPLACÉ-saRJan Grünstein kuvasi lapsuuskesiensä maisemissa

Hammashoitoa

Hangon ympäristössä. Sarjan nimi viittaa väärässä paikassa olemiseen, joka on Grünsteinille kuulemma tuttu kokemus: hän sanoo, ettei ole suomalainen eikä ruotsalainenkaan. Sarjan mustavalkoisissa kuvissa aika on jättänyt jälkensä miljööhön: ikkunanpielet ovat ravistuneet, villiviini peittää seinän, ranta kasvanut umpeen kaislikoksi.

On kuin kuvien naishahmo ei enää löytäisi tietä oudoksi muuttuneessa maisemassa.

— En ole kiinnostunut todellisuudesta, vaan oudoista asioista, siitä, mitä en ymmärrä.

Naishahmon ja ympäristön suhde on jännitteinen myös Figure in Landscape -sarjassa, jossa Grünstein tulkitsee uudelleen romanttisen maisemamaalauksen perinnettä. Lavastettujen kuvien nainen on maiseman vanki, joka pyristelee pakoon itselleen vieraasta tilanteesta.

Kaisa Halonen

Denise Grünsteinin näyttely Figure Out on esillä Kiasmassa 15.. saakka.

Myydään hautakiviä

HAUTAKIVET

Vuokrata halutaan

Ostetaan huoneistoja

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

1

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Myydään HYVÄÄ MULTAA

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä Puh. (09) 854 8937 J-V Lammi Oy

julkAisijA Vantaan seurakunnat. kustAntAjA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, ☎   , faksi   , vantaan.lauri@evl.fi. toimituksen sihteeri Arja Vasara, ☎   , arja.vasara@evl.fi.

PäätoimittAjA Pauli Juusela, ☎   , pauli.juusela@evl.fi. toimitusPäällikkö Heli Kulmavuori, ☎   , heli.kulmavuori@evl.fi. toimittAjAt Hanna Antila, ☎   , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎   , nina.riutta@evl.fi.

Ad Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎   , vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmArkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎   , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎   , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎   , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎   . ilmoitushintA mv , €, neliväri , € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . ilmoitusten vAstAAnotto jA vAlmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL  (Hietalahdenranta ),  Hki, ☎   , faksi   , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole sAAnut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎   , www.posti.fi/palaute.

20.5.–27.5.

Vantaan seurakunnat

kirkkoherrAnvirAsto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diAkoniAtoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone avoinna taas ma 24.5 alkaen normaalisti, ma–pe klo 11–14. Maanantaina puuroaamiainen ja hartaus klo 11. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Edullinen lounas torstaina klo 11 alkaen.

Konfirmaatiomessu, aikuisrippikoulu su 23.5. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Kristiina Nurmi.

Kesäkahvit ti 25.5. klo 13–14.30.

Ohjelmaa, kesäistä yhdessäoloa, hartaus ja iltapäiväkahvit.

Vivace-kuoron kevätkonsertti ti 25.5. klo 19.

Pyhän AnnAn

Erkki Kullervo Jokinen 64 v.

Hämeen‑ kylä kirkkoherrAnvirAsto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Helluntain messu su 23.5. klo 10. Saarna Matti Hyry, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Kotikirkon kevätjuhla to 20.5. klo 18.30. Juhlaohjelman erikoisvieraana koomikko Mikko Vaismaa. Halutessasi voit sonnustautua hienoon, hassuun, erikoiseen tai tavalliseen hattuun tai lippikseen oman mielesi mukaan. Juhlatarjoilu.

Maatilan kevätsäpinät su 23.5. klo 16–18 koko perheelle. Askartelua, kasvomaalausta ja kilpailuja. Orkesteri musisoi ja tahdittaa yhteislauluun. Mukana Eila Paulún ja lapsityöntekijät.

Sauvakävelypiiri su 23.5. klo 18.

Lähtö kirkolta. Kauden päätös.

Näin unta kesästä kerran, Hämeenkylän Kamarikuoron kevätkonsertti su 23.5. klo 19.

Johtaa Hannu Lehtikangas. Kuullaan mm. Merikannon ikivihreitä lauluja uusina kuorosovituksina.

Hannu Lehtikangas.

Oopperakerho ke 26.5. klo 16.30 kirkon nuorisotilassa.

Mukana Veikko Koivunen.

lAmmAsPolku 1

Koulutie 11

Pähkinämessu su 23.5. klo 12.

Uudenlainen, lyhyempi jumalanpalvelus, jossa ratkaistaan mm. pyhä pähkinä. Messussa lasten esittämää musiikkia ja päätteeksi tarjoilu. Lapset voivat tuoda mukanaan oman lelun tai lainata lelun kerhotilasta. Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

vAArAlAn kirkko Kirkkokuja 2

Kesäkahvila keskiviikkoisin 26.5., 2.6., 9.6., 16.6. ja 23.6. klo 9–11.30.

vArhAisnuorille Isä–lapsi -leiri Kukonnotkossa 13.–15.8.

Isä–poika-leiri Räfsössä 27.–29.

8. Hakuaika leireille 11.6. asti www.vantaanmky.net. Leirin hinta 175 € isä ja lapsi, muut lapset 30 €. Sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen (alle 18-v.) ja ohjelman.

muutA Diakonian leiripäivä to 8.7 Tuusulan Rusutjärvellä. Ulkoilua, saunomista, makkaranpaistoa.

Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 24.5.–18.6, ilmoittautua voi myös Länsimäen kirkon diakoniapäivystyksissä tiistaisin klo 9–11 tai erikseen sovittavana

Avoinna ma–pe klo 9–15. To 27.5. avoinna klo 12–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Merikotkantie 4, p. 830 6560

lAstenkirkko

Miestenpiiri ke 26.5. klo 18. Kevään viimeisen kerran sauvakävelyä, saunomista ja sanaa.

Merikotkantie 4, p. 830 6550

diAkoniAtoimisto

Hakunilantie 48, p. 830 6512

länsimäen kirkko

kirkkoherrAnvirAsto

Jasper Mika Samuel Soldan, Amanda Helmi Olivia Kuronen, Teemu Tapani Mitrunen.

hAkunilAn kirkko Perjantai-ilta Jeesuksen seurassa kevään viimeisen kerran pe 21.5. klo 18. Harri Kröger vierailee.

Illassa laulua, sanaa ja rukousta sekä teehetki.

Kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 kirkon alakerrassa.

Messu su 23.5. klo 11. Salla Poropudas, Juha Paukkeri.

Senioriklubin kevätjuhla ma 24.5. klo 13. Kevään viimeinen kerta.

Nyt on rukouksen aika ma 24.5. klo 18. Tule rukoilemaan yhdessä kevään viimeisen kerran. Rajamäki ja Nuortie Ilosanomapiiri ma 24.5. klo 18.30. Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille halukkaille. Jari Araneva Kesäkahvila tiistaisin 25.5., 1.6., 8.6., 15.6. ja 22.6. klo 9–11.30 Virsivartti ke 26.5. klo 12.30.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan loppupunnitus ke 26.5. klo 17–19.

Ikäihmisten kevätkirkko to 27.5. klo 13. Heli Leskinen, Vesa Häkkinen, Laura Alho. Kirkkokahvit.

Korso

k Astettu

hAutAAn siunAttu

lAmmAskujA 2 B kerhotilA

Avoimet ovet tiistaisin klo 13– 15.

muutA Pihaseurat. Vapaita keskiviikkoiltoja on vielä jäljellä heinäkuussa: 7.7., 14.7. ja 28.7. Mikäli jonain näistä päivistä voisit järjestää pihaseurat, tai vaihtoehtoisesti parvekeseurat ilmoita piakkoin toivomuksesi päivystävälle pastorille p. 830 6455 tai kirkkoherra Jukka Nevalalle p. 0500 850 548.

k Astettu Loviisa Aila Marilla Aaltonen, Vilho Sulo Antero Vainionpää.

Antoon van Dyck

Hakunila

ajankohtana. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee maksaa leirimaksu, 5 euroa (alle 13-vuotiaat 2 euroa). Leiripäivään mahtuu 30 henkilöä, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti erityistä virkistystä kaipaaville. Lisätietoja diakoni Laura Alholta, p. 050 560 5693. Äitiseminaari Holmassa 18.–19.9.

Teemana sukupuu – avain oman elämän ymmärtämiseen. Mukana perheneuvoja Kirsti Ijäs sekä improvisaatioteatteri Pyhä solmu. Seminaarin hinta 40 euroa.

Ilmoittautuminen virastoon p.

830 6500.

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

korson kirkko jA

seurAkuntAkeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Vanhemman väen piiri to 20.5. klo 13, Vesa Ruokonen.

Naisten saunailta to 20.5. klo 18 Kotkansiiven saunalla.

Verenluovutus pe 21.5. klo 13-19 seurakuntakeskuksessa.

Helluntain messu su 23.5. klo 10, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Runopiiri ma 24.5. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 24.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon kahvila ti 25.5. klo 11–13.

Katulähetyksen kevätjuhla ke 26.5.klo 13. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 26.5. klo 14.

Runoista rakkain ke 26.5. klo 18. Kevätilta runojen ja musiikin merkeissä. Kansanedustaja Kari Kärkkäinen, laulu ja trumpetti, Korson seurakunnan runopiiri, kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen ja kanttori Martti Sirviö. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Miesten saunailta to 27.5. klo 18 Kotkansiiven saunalla, isäntänä Risto Auvinen.

nuorille Kahvilat nuorten tiloissa Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

vArhAisnuorille Poikien kesäleiri Holmassa 7– 14-vuotiaille 21.–24.6. Vielä muutama paikka jäljellä. Ohjelmassa mm. seikkailuja, sählyä, jalkapalloa, kalastusta ja uintia. Hinta 60 euroa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 830 6550.

Karting-kerho 8–14-vuotiaille maanantaisin (21.6. saakka). Tule suoraan Nikinmäen kentälle (Ravuntien ja Lahdentien kulmauksen asfalttialueelle). Ryhmät: klo 16–17 vanhat kerholaiset, klo 17– 18 uudet kerholaiset ja klo 18–19 uudet kerholaiset. Sateen sattuessa ajamisen ja moottorihuollon niksejä Kulomäen srk-kodin autotallissa klo 17–18 (Kulotie 5).

Kerhonohjaajana autoinsinööri Petri Hanski p. 040 700 3344.

lAPsille jA Perheille Perhekerho seurakuntakeskuksessa ma klo 12–15, ja seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4) ti klo 9–11.30.

Pyhäkoulu su 23.5. kirkolla klo 10.

muutA Uurnanlaskuaikoja voi varata vahtimestareilta, p. 830 6558.

Puutarhan aamu ma 31.5. klo 10 seurakuntakeskuksessa. Tule vaihtamaan, ostamaan tai myymään monivuotisten kasvien taimia 1 eurolla. Lisätietoja Marja-Liisa Karilta, p. 040 564 7879.

k Astettu Aleksander Johannes Kartau, Siiri Elisabet Vähäkangas, Bertta Linnea Pajunen, Henri Kalevi Immonen, Leevi Johannes Järvinen, Joona Daniel Hyytinen.

Avioliittoon kuulutettu Antti Johannes Everi ja Viivi Talvikki Paronen.

hAutAAn siunAttu Elsa Amanda Aarnio 94 v, Helli Siviä Heinonen 87 v, Uljas Karja-

Näin syntyy kirkko.

Tervetuloa synttäreille!

E

nsin oli Jeesus ja sitten syntyi kirkko, mutta kirkon syntymäpäivää eli helluntaita on kyllä juhlittu kauemmin kuin Jeesuksen syntymäpäivää joulua. Helluntai on kristikunnan vanhimpia juhlia, sitä on vietetty ainakin 200-luvulta alkaen. Sitäkin vanhempi on juutalaisten helluntai, joka oli kiitos- ja sadonkorjuujuhla.

Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka apostolit olivat koolla helluntaipäivänä. He kuulivat kohahduksen, näkivät tulenlieskoja ja täyttyivät Pyhällä Hengellä. Pyhän Hengen vaikutuksesta he alkoivat julistaa eri kielillä, niin että jotkut kuulijoista epäilivät heidän olevan juovuksissa. Tarvittiin Pietari kertomaan, mistä on kyse. Hänen saarnansa vakuuttamina noin 000 henkeä otti kasteen ja liittyi uskovien joukkoon.

Kirkon syntymäpäivää pääsee sunnuntaina juhlimaan tietysti kirkoissa. Vantaalla on tarjolla niin tuttuja messuja kuin vähän erikoisempiakin synttäreitä. Pähkinärinteessä esimerkiksi vietetään uutta pähkinämessua. Se on lyhyt jumalanpalvelus, jossa ratkaistaan pyhä pähkinä ja kuunnellaan lasten esittämää musiikkia.

Lapset voivat varustautua messuun ottalainen 87 v, Katri Mirjam Maaranen 80 v.

malla mukaan lelun tai lainaamalla sellaisen paikan päältä. Messun jälkeen nautitaan tarjoilusta.

Rekolassa puolestaan vietetään kansainvälistä messua. Messussa esiintyvät burmalaisten ja sudanilaisten musiikkiryhmät. Tarjolla on myös kansainväliset kirkkokahvit.

Myyrmäen kirkossa järjestetään Myrtsimessu, joka on musiikkipainotteinen.

Mukana on muun muassa lauluyhtye HowManyMothers. Lapset voi jättää hoitoon messun ajaksi. Illan päätteeksi luvassa on vielä teejatkot.

Helluntaina su 23.5. ●

●

●

●

Messu klo 10 Hämeenkylän, Korson, Länsi‑ mäen, Myyrmäen ja Tikkurilan kirkoissa, klo 11 Hakunilan kirkossa, klo 12 Pyhän Laurin kirkossa ja klo 1 Ilolan seurakuntatalossa Kansainvälinen messu klo 10 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa Pähkinämessu klo 12 Lammaspolku 1:n kerhotilassa Myrtsimessu klo 1 Myyrmäen kirkossa

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

rekolAn Pyhän AndreAAn kirkko

Kansainvälinen messu su 23.5. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi ja draamaryhmä, kanttori Noora Hultin ja burmalaisten ja sudanilaisten musiikkiryhmät.

Kansainväliset kirkkokahvit messun jälkeen.

Yläovi auki aikuisille ma 24.5. klo 18–20.30 nuorisotilassa.

Purkupalaveri vapaaehtoistyöntekijöille ti 25.5. klo 17.

Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

rAutkAllion kerhohuone

Torstaipiiri 20.5. klo 13.

Rukouspiiri to 20.5. klo 18.30.

Rukouspiiri pe 21.5. klo 19.

diAkoniAtoimisto

Rekola kirkkoherrAnvirAsto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Päivystys ma ja to klo 10–12, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rautkalliontie 4

1

Vantaan seurakunnat nuorille Open doors tauolla 13.–31.5.10.

lAPsille jA Perheille Perhekerho to 20.5. klo 9.30–11 kirkolla.

Vauvakerho pe 21.5. klo 9–11 kirkolla.

k Astettu Aliisa Ester Elisabeth Günther.

Avioliittoon kuulutettu Teemu Jaakko Juhani Okker ja Anna Elisa Saari, Markus Päiviö Helanen ja Mari Vuokko Järvinen.

Barbro Wickström/Kuvaario

Rukouspiiri viettää helluntaita su 23.5. klo 15.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma 24.5. klo 13.

20.5.–27.5.

Arki-illan ehtoollinen ke 26.5. klo 18. Pudi Kettunen, Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 27.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Runo, laulu- ja rukousilta to 27.5. klo 18 ryhmähuoneessa, vetäjänä Elina Kalliokoski.

Eläkeläisten laulupiiri pe 21.5. klo 13 kahviossa, Simo Santaranta.

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Käsikellojen kevätkonsertti la 22.5. klo 18.15. Käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messu su 23.5. klo 10. Helluntai. Saarna Tuuli Aitolehti, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro avustaa.

Kirkkomehut ja -kahvit. Tervetuloa erityisesti kummit kummilapsineen.

Myrtsimessu su 23.5. klo 17. ”Helluntai – kirkon synttärit”. Liturgia Nele Borchardt, puhe Ulla Pohjolan-Pirhonen. Musiikki: Lauluyhtye How Many Mothers & Mari Torri-Tuominen, (laulu), Mikko Helenius, (piano), Lauri Hämäläinen, (basso), Mikael Seire, (lyömäsoittimet). Kirkkosali on avoinna klo 16.30 alkaen. Messun jälkeen ilta jatkuu teejatkoilla srk-salissa.

Lastenhoito järjestetty.

Sinkkupiiri ti 25.5. klo 18.30– 20.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 26.5. klo 14–15 St. Martinin kappelissa. Ohjaajina Kaisa ja Erkki Halme.

ilolAn seurAkuntAtAlo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Messu su 23.5. klo 18. Pauliina Kuokka, Matti Mäenpää, Samppa Laakso.

k ArtAnonkosken Hagelstamintie 20, p. 6933 845

kirkkoherrAnvirAsto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diAkoniAtoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

Pyhän lAurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Helluntain messu su 23.5. klo 12. Heikki Leppä, Pudi Kettunen, Samppa Laakso. Messussa mukana Symbioosi-kuoro Sakari Ylivuoren johdolla. Messun jälkeen ’Läskillä lukutaitoa’ -kampanjan loppunnitus niille, jotka osallistuivat alkupunnitukseen tässä kirkkossa.

Laulunvartijat-yhtyeen konsertti to 27.5. klo 18 Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Konsertin tuotto osoitetaan hyväntekeväisyyskohteeseen.

tikkurilAn kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 22.5. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Helluntain messu su 23.5. klo 10. Janne Silvast, Jaakko Hyttinen, Tuula Lapveteläinen, Simo Santaranta.

Siioninvirsiseurat su 23.5. klo 15 neuvotteluhuoneessa. Seuroissa puhujina Juhani Elenius ja Jaakko Hyttinen.

Winkkujen saunailta su 23.5. klo 15 Betaniassa, Unikkotie 5a B. Arabiankielinen raamattupiiri su 23.5. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Eläkeläisten kerho ma 24.5. klo 13 kahviossa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 25.5. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Kansanlähetyspiiri ke 26.5. klo 18. Minun tehtäväni, Japani. Lapsille omaa ohjelmaa. Heli Hiipakka-Eshetu ja Elisa Paljakka.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 27.5. klo 18.

ristiPuron seurAkuntAtilA Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 21.5. klo 18.

lAPsille jA Perheille Perheiden retkipäivä Vivamon Raamattukylään la 12.6. Lähdemme Tikkurilan kirkolta, Asematie 12, tilausbussilla kello 10 Lohjan Vivamoon, jossa tutustumme Raamattukylään. Seuraamme Luomisen puutarha ja Nooan Arkki -näytelmän sekä Betania musiikkinäytelmän. Retki maksaa aikuisilta 15 € ja lapsilta 10 € (alle 3-vuotiaat maksutta) sisältäen matkat, esitykset, lounaan ja päiväkahvin. Paluumatkalle lähdemme päiväkahvin jälkeen. Retkellä mukana lapsityönohjaaja Krisse Elo ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautuminen 3.6 mennessä p. 050 572 2811 / Maaret Hirvensalo tai sähköpostilla maaret.hirvensalo@evl.fi. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Retki maksetaan bussimatkan aikana. Retkelle kutsumme mukaan erityisesti pyhäkoululaisia perheineen.

Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Perhekerhojen kevään viimeiset kokoontumiset ovat viikolla 21 koskien Ilolan ja Ylästön perhekerhoja, yksinhuoltajien torstaitupaa ja Tikkurilan perjantain perhekerhoa. Ainoastaan Pakkalan ja Tikkurilan ma aamun per-

Puolustaja Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa.

Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.

Joh. :

1

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

seurAkuntAkoti

Tikkurila

Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

kevätiltaa RunOJen Ja musiikin meRkeissä

vietetään keskiviikkona .. kello  Korson kirkossa. Runopiiriläiset lausuvat heille rakkaita runoja. Musiikista vastaavat kansanedustaja Kari Kärkkäinen, laulu ja trumpetti, sekä kanttori Martti Sirviö. Vapaa pääsy, ohjelma  euroa. hekerhot sekä Tikkurilan kirkon tiistain lapsiparkki kokoontuvat viikolle 24 saakka. Lapsiparkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p.

040 415 0956 / Ulla-Maija. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä lasta. Maksu on 2 € / perhe.

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

MeSe-päivystys ti 25.5. klo 19–21.

muutA Pastorit areenalla -konsertti ke 26.5. klo 18 POINTissa, Hagelstamintie 1. Kolmen kirkkokunnan pastorit, Hannu Grönroos, Seppo S. Kosonen ja Asko Tynjälä esittävät yhdessä hengellisiä lauluja ja virsiä. Mukana illassa myös pastorit Harri Kröger ja Jarkko Korhonen.

Ikäihmisten kesäkirkkoon 9.6. tarjolla kimppakyytimahdollisuus. Mikäli et pääse kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä, ota yhteyttä diakoniapäivystykseen ma ja to klo 10–12 p. 09 830 620, Johanna Munukka.

Kiitos vappumyyjäisistä!

Lämmin kiitos kaikille vapun lähetysmyyjäisiin osallistuneille.

Myyjäiset tuottivat 2389 euroa lähetystyölle. Urheilukassin voitti punavalkoinen numero A73 ja läppärilaukun sinivalkoinen numero N30.

k Astettu Sirkku Aino Antila, Konsta Matias Immonen, Linnea Aleksandra Vil-

J

jamaa, Aleksi Julius Tella, Lumia Sofia Skaffari, Eemil Johannes Hahka, Linda Lilja Mirella Autio, Eemi Otto Veikko Kumpulainen, Siiri Susanna Laivonen, Frida My Margariitta Åstrand, Jami Veikko Pykäläniemi, Lily Angelina Tele, Clara Anja Isabella Milord, Veikko Oiva Antton Peltomäki.

Avioliittoon kuulutettu Niko Petteri Ylänen ja Jenna Maarit Korhonen. Jani Markus Rajamäki ja Satu Susanna Helminen.

hAutAAn siunAttu Kaija Liisa Mustonen 71 v.

Vantaan‑ koski kirkkoherrAnvirAsto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu ke 26.5.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diAkoniA Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso

eesus tiesi. Hän tiesi, että lähtö oli lähellä. Hän tiesi, miten lohduttomia ihmiset tulisivat olemaan. Hän tiesi ja näki tähänkin päivään, näki ihmisten hädän ja tiesi itse, miltä se tuntuu.

Mutta hän tiesi myös, että siinä ei ollut kaikki.

Jeesus saattoi lohduttaa, koska tiesi, että meitä tultaisiin lohduttamaan, me emme jäisi oman onnemme nojaan. Pyhä Henki tulisi ja täyttäisi, lohduttaisi ja rohkaisisi. Antaisi meille rauhan ja luottamuksen, jotta jaksamme jatkaa emmekä vaivu epätoivoon.

kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Ennakkotiedoista poiketen su 23.5. ei messua. Tervetuloa Myrtsimessuun Myyrmäen kirkkoon klo 17. Ota yhteyttä, jos tarviset kyydin: pasi.kilpelainen@evl.fi tai puh. 050 3816 323.

seutulAn kAPPeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltaperhekahvila to 27.5. klo 17.30–19.30. Grillausta ja muuta tarjoilua, pelejä, askartelua. Illan päättää iltahartaus klo 19.15. Järj.

Vantaankosken srk ja MLL:n Seutulan osasto.

mArtinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Rukouspiiri to 20.5. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneessa.

Toivon tuulet – ilta yhdessä su 23.5. klo 17.

Naisten raamattupiiri ma 24.5. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Lukupiiri ke 26.5. klo 18. Paul Auster: Sattumuksia Brooklynissa.

Laulupiiri to 27.5. klo 18.30–20.30 srk-salissa.

k Aivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 25.5. klo 18–19.30.

lAPsille jA Perheille Perhe-, päivä- ja vekkulikerhot kokoontuvat viimeistä kertaa ennen kesätaukoa viikolla 21.

Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11.

Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie

1, ke klo 17–18.30. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11.

Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, yksinhuoltajille, pe klo 15.30–17.30.

Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti 16–17.30. Kivistön kirkko, Laavatie 2, pe klo 9.30–11.

Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

830 6412.

Yksinhuoltajien päiväleiri 21.–23.5. Vaskipellon seurakuntakodissa. Tule viettämään rentoa ja virkistävää viikonloppua yhdessä lastesi kanssa. Luvassa rentoutumista, laulua, hartautta, askartelua, saunomista, grillausta ja mukavaa yhdessäoloa. Keskustelua arjen voimavaroista perheneuvoja Lauri Anttilan johdolla.

Mukana Ritva-Leena Tuuli, Vivian Helmi, Lauri Anttila, Helena Fyhr, Heli Ojalehto, Leena Siekkinen ja Laura Sydänmaanlakka. Leirin hinta on 20 e / perhe. Paikkoja rajoitetusti. Tiedustelut ja ilmoittatumiset Laura Sydänmaanlakka, puh. 050 381 6353, laura.sydanmaanlakka@evl.fi. Järj. Vantaankosken srk:n lapsi- ja perhetyö.

Isä–lapsi-leiripäivä su 6.6. Tule viettämään lastesi kanssa mukavaa kesäpäivää Holman leirikeskukseen Nurmijärvelle ja tapaamaan muita isiä. Luvassa rentoa yhdessäoloa, pelejä, hartautta, saunomista ja uimista. Mukana Maari Santala, Laura Sydänmaanlakka, Satu Vähäkotamäki ja Viivi Lehtinen. Ilmoittautumiset maari.santala@evl.fi, puh. 050 347 6045.

muutA Syysretki Pietariin ja Skuoritsaan 10.–12.9. Matkan hintaan 340 e (Mariakodin ystäviltä 320 e) sisältyvät ryhmäviisumi, majoitus 2 hh Pietarin Moskova-hotellissa, puolihoito sekä ohjelma, johon kuuluvat mm. käynti Iisakin kirkossa ja Venäläisen taiteen museossa, osallistuminen Skuoritsan seurakunnan jumalanpalvelukseen sekä vierailu Mariakodissa.

Lähtö perjantaina 10.9. klo 7.00 Myyrmäen kirkolta ja klo 7.20 Tikkurilan kirkolta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 30.7. mennessä päivystävä pastori p. 8306 419 ma–ti ja to–pe klo 9–14 tai Ulla Pohjolan-Pirhonen p. 040 569 1731 tai Riitta Ahlroth p. 050 554 8807.

Nikkaristit eivät kokoonnu ke 26.5.

k Astettu Ellen Marie Aleksandra Borodavkin, Ella Katariina Kiiskinen.

Avioliittoon kuulutettu Esa Tapio Heikkinen ja Jonna Maria Oikarinen.

Vanda svenska PAstorskAnsliet Stationsvägen 12 B, tfn 830 6262

Öppet må–fre kl. 9–13.

Jumalan rakkaus ja huolenpito ympäröivät meitä tänäänkin, ja Pyhä Henki tekee väsymätöntä työtään jatkuvasti. Jeesuksen lupauksen täyttymisen näemme, kunhan vain avaamme silmämme ja sydämemme ja tahdomme nähdä. Meitä rakastetaan, meitä lohdutetaan ja meitä rohkaistaan. Sen takia mekin voimme — ja saamme — rakastaa, lohduttaa ja rohkaista.

Laura Alho Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijä

Ensi sunnuntai on helluntaipäivä. Sen aihe on Pyhän Hengen vuodattaminen. Alttarilla on punainen liina ja kuusi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 68:5–11, Hes. 36:24–28, Ap. t. 2:1–13 ja Joh. 14:23–29.

Sini Pennanen

Verksamhet Fredagsgruppen fre 21.5. kl.

10–14 utfärd till Tomtbacka, vandring, lunch. Annakatri Aho. Högmässa sö 23.5. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Paavola, Wikman.

Söndagsskola sö 23.5. kl. 10–11 i Bagarstugan, Annika Halmén.

Högmässa sö 23.5. kl. 12 i S:t Martins kapell, Paavola, Wikman.

Gemensamt Ansvar café må 24.5. kl. 13 i Dickursby kyrkas konferensrum. Jeppo församlings kyrkoherde Johan Klingenberg berättar om sin resa till Haiti i ord och toner. Frivillig avgift och försäljning av GA-produkter.

Foibekretsen må 24.5. kl. 14 i Foibe, Rea Anner.

Allsångsutfärden onsdag 2.6. till Svartå och Ekenäs är fullbokad. Som information för dem som anmält sig: Buss 1 start kl. 9.15 från Folkhälsanhuset i Dickursby, Vallmovägen 28 och Buss 2 kl. 9.45 från Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Vi har ett par inhiberingar så några från kölistan ryms med. Kolla gärna med pastorskansliet.

De som är på väg till prosteriets vårläger på Hila lägercentrum 24.–27.5. Start vid Dickursby kyrka måndag 24.5. kl. 10.

Döda Nelly Helena Solveig Korander 85 år, Uno Sven Ragnar Strand 62 år, Irja Anna-Liisa Silverberg 87 år.

Döpta Anette Christina Träskman.

Yhteiset Kehitysvammaistyö Nuortenilta pe 21.5. klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisätietoja diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen p. 050 433 4232.

Kriminaalityö Omaisten ilta to 20.5. klo 17–20 Diakonia-ammattikorkeakoululla (etelä), Sturenkatu 2, Helsinki.

Avaussanat Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka. Paikalla kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja vankiloiden työntekijöitä. Kahvitarjoilu, lapsiparkki, trubaduuri, valokuvanäyttely, taidenäyttely, paritanssiesitys ja runonlausuntaa. www. porttivapauteen.fi.

Olotila – olohuone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Retki ke 26.5. klo 10–11 luontoon. Keräämme luonnonmateriaaleja kankaanpainantaa varten.

Säävaraus.

Kankaanpainantaa ke 26.5. klo 11–13 omalle tai Olotilan kankaalle.

Läskillä lukutaitoa loppupunnitusviikot 19.–28.5. Jos et voi osallistua loppupunnitukseen edellä mainittuina aikoina, tule kun ehdit Olotilan aukioloaikoina.

Loppupunnitus samassa paikassa kuin alkupunnitus.

Atk-vapaaehtoinen opastaa internetin käytössä keskiviikkoisin klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15, ke 26.5. klo 10.15–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Pappi Kaija Laalo-Lipponen on ollut Sari Taalamon elämässä mukana yli 20 vuotta.

Oma perhepappi Tutun papin seurassa ei tarvitse jännittää.

K

aija Laalo-Lipponen on kastanut kaikki Sari Taalamon neljä lasta. Viimeisimmät ristiäiset olivat neljä vuotta sitten, ensimmäisistä on kulunut aikaa jo kaksikymmentä vuotta. Tuolloin kastettu Jesse suorittaa parhaillaan asepalvelusta. Sisarussarjan toiseksi vanhin, Janina, opiskelee kampaajaksi. Kuopus Siiri käy vielä päiväkotia.

— Te olette remontoineet täällä, Kaija sanoo Sarille perheen Rekolan kodin keittiössä.

— Mitä poika? Kiva nähdä, Kaija sanoo ja halaa 12-vuotiasta Janne Sainiota.

Ensimmäisen kerran Kaija ja Sari kohtasivat Sarin pikkusiskon rippijuhlissa 1980-luvun alkupuolella. Sen jälkeen heidän tiensä ovat kohdanneet häissä, kastejuhlissa ja hautajaisissa.

Perhepappi on osa porukkaa Sari Taalamosta oli päivänselvää, että Kaija Laalo-Lipposta pyydetään kastamaan muutkin lapset, koska hän oli kastanut esikoisen.

— Kaijasta on tullut vuosien myötä osa meidän porukkaa. Hän laittaa työssään omatkin tunteensa

likoon. Sellainen välittyy läsnäolijoille.

Sarin mielestä tuttua pappia on helppo pyytää juhliin. Tuttu perhepappi tuntee taustat, eikä hänelle tarvitse kertoa kaikkea alusta asti.

Juhlatilaisuuksista tulee rennompia, koska perhepapin seurassa ei tarvitse jännittää.

— Kaija on vihkinyt myös toisen siskoistani ja kastanut hänen kolme lastaan. Hän on tullut tutuksi meidän juhlavieraillemmekin.

Tavalliselle seurakuntalaiselle perhejuhlissa toimiva pappi saattaa edustaa koko kirkon kasvoja.

— En ole aktiivinen seurakuntalainen, enkä harrasta kirkossakäyntiä. Kaijan kautta on välittynyt kuva kirkosta, joka on lämmin ja ystävällinen.

— Kaija vihki minut ja ensimmäisen puolisoni. Kun menin toisen kerran naimisiin, en miettinyt sekuntiakaan, ettenkö pyytäisi Kaijaa siunaamaan minun ja Petrin liittoa.

Joku toinen olisi voinut ajatella, ettei kehtaa pyytää samaa pappia, Sari sanoo.

Ilon ja surun hetkissä Kaija Laalo-Lipposen mielestä perhe tulee läheiseksi, kun jakaa sen kanssa sekä iloisia juhlia että elämän synkempiä hetkiä. Seitsemän vuotta sitten hän siunasi Sarin äidin hautaan.

— Äidin kuolema tuli äkkiä ja yllättäen. Se oli kova paikka. Minulla ei ole siunaustilaisuudesta mitään muistikuvaa, Sari sanoo.

Kaija muistaa Sarin äidin perheen kokoavana hahmona. Yhdessä he muistelevat Sarin äidin ja isän kodissa järjestettyjä kastejuhlia.

— Vieraiden kanssa puhutaan säästä. Kun tullaan tutuksi, kysytään, mitä sinulle kuuluu. Tutun ihmisen kanssa voi muistella mennyttä elämää ja puhua myös tunteista, Kaija sanoo.

Sari työskentelee sairaanhoitajana Peijaksen sairaalan päivystyspoliklinikalla. Kaija ja Sari löytävät töistään yhteisiä piirteitä. Sekä pappi että sairaanhoitaja ovat usein läsnä elämän käännekohdissa. Kummankin tehtävänä on helpottaa oloa hädän hetkellä.

Miten menee? Viekää terveisiä!

Sari Taalamo on asunut koko ikänsä

”Kaijasta on tullut vuosien myötä osa meidän porukkaa.

Hän laittaa työssään omatkin tunteensa likoon.”

Itä-Vantaalla. Vuonna 2004 hän osti puolisonsa Petrin kanssa Rekolasta isoäitinsä puutalon. Naapuritalossa asuu Sarin isä. Myös Sarin molemmat siskot asuvat aivan lähellä.

Sarin ja Petrin uusperheen koti on täynnä elämää. Talossa on neljän lapsen lisäksi kaksi koiraa, ja meneillään on remontti.

— Perhepappina on ilo nähdä, kuinka elämä jatkuu ja lapset kasvavat. Samalla havahtuu huomaamaan, kuinka itselle on tullut ikää lisää, Kaija sanoo naurahtaen.

Kaija kohtaa seurakuntalaisia myös vapaa-ajalla.

— Kadulla ja kauppakeskuksissa pysähdytään vaihtamaan pikaiset kuulumiset. Miten menee? Kuinka jaksatte? Viekää terveisiä!

— Ne ovat hetkellisiä, ihania kohtaamisia, Kaija sanoo.

Hän kertoo, että iän myötä työuran varrella kohdatut seurakuntalaiset ovat alkaneet nousta mieleen rukouksina.

— Esimerkiksi tavatessani Sarin ja Petrin taannoin Tikkurilan Prismassa rukoilin mielessäni, että Taivaan Isä muista heitä. Huolehdi heistä.

Soili Pohjalainen

Kirkkoherranvirastot palvelevat tarvitessasi pappia kaste-, häätai hautajaistilaisuuteen.

15

koonnut Nina Riut ta

   

j

K r .

Markus Häyhtiö / Kuvakotimaa

”Mies sekä hylje kumpikin on” mikä yhdistää sanoja metalli, puuha, pop ja nalle? Niitä yhdistää toinen sana, joka on messu. Kirkoissamme on järjestetty niin metallimessuja kuin nallemessuja, mutta nyt Kotkassa eläydytään Junnu Vainio -messuun.

Junnu Vainio -messussa käytetään sanoittaja-säveltäjän luontoaiheisia lauluja. Alkulauluna on Yksinäinen saarnipuu ja synnintunnustuksen yhteydessä lauletaan Kotkan poikii ilman siipii.

Esirukous on jaksotettu kertosäkeellä laulusta Kun päättyy työ.

Messussa lauletaan yhdessä myös Vanhoja poikia viiksekkäitä, Loppuelämäni ensimmäinen päivä, Kaunissaari ja Ääretön aava ympärilläin.

Erikoista musiikin lisäksi messussa on se, että saarna toteutetaan haastatteluna. Antero Kekkonen keskustelee Markku Vainion kanssa Junnu Vainion arjen teologiasta.

Viihdemusiikin monitoimimies Junnu Vainio teki yli  sanoitusta tai sävellystä. Synnyinkaupunkinsa Kotkan lisäksi hän asui useita vuosia Helsingissä ja Espoossa. Vainio kuoli Sveitsissä vuonna . Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

Jos Junnu Vainio -faneilla on lauantai-iltana .. kello  tekemisen puutetta, Kotkan kirkkoon hurauttaa Helsingistä bussilla kahdessa ja puolessa tunnissa. Sinne johtaa myös suora ja hyvä autotie.

Tapaakohan Kotkan kirkossa vanhoja poikia viiksekkäitä?

Mitalit jaetaan syntyessä va Vantaan Lauri päätti uutisen innoittamana tutkia MM-kisoissa edustavien Leijona-pelaajien syntymäajat ja huomasi kauhukseen, että valtaosa pelaajista oli syntynyt kesä–joulukuun välisenä aikana. Selkeästi alkuvuonna syntyneitä oli vain yksi, .. synttäreitään juhliva Leo Komarov.

Miten paljon turhaa vaivaa valmentajat ovat nähneetkään pelityylejä, henkilökemioita ja muita sivuseikkoja analysoidessaan, kun voittajajoukkueen olisi saanut kasaan ottamalla kalenterin käteen!

Leo Komarov on tutkimusten mukaan aito urheilusankari.

20.5. Onnea, Lilja!

● ● ●

1

narrata. Valheen ja epärehellisyyden tuhatkasvoinen olemus selvisi vasta hitaasti, ja usein kivuliaalla iskulla vasten omia kasvoja: sinä elät valheessa, sinä, joka julistat kaikkialla rehellisyyden moraalia.

Me tarvitsemme kaikki apua omien kasvojemme kohtaamisessa. Peilin eteen asettuminen tekee kipeää, mutta on toisinaan aivan välttämätöntä. Kun Kristus asettaa peilin eteemme, siinä näkyy hetken kirkkaasti viallisuutemme, mutta sitten lempeä käsi kääntää peilin. Katso minua, Hän sanoo. Minussa sinunkin kuvasi tulee ehjäksi ja täydelliseksi. Joka päivä uudestaan. Joka kevät, kuin mullan alla tapahtuva kasvu. Joka hetki, ajan pakenevassa kaaressa.

Eila Jaatinen

Jani Laukkanen

E

Tuonpuoleinen kuitenkin kiinnosti. Coelho sekaantui saatananpalvontaan, mutta sanoutui siitäkin irti ja palasi loppujen lopuksi takaisin kirkon suojiin.

Kirja kertoo yksityiskohtaista yksityiskohtaisemmin miehen tarinan. Kesti pitkään ja matkalla oli monta mutkaa ennen kuin brasilialaisesta Coelhosta tuli yksi maailman luetuimmista kirjailijoista. Se oli hänen pakkomielteinen haaveensa pikkupojasta lähtien: tulla maailmankuuluksi kirjailijaksi, ei pelkäksi kirjailijaksi.

Coelhon luetuimmat kirjat ovat Alkemisti, Pyhiinvaellus ja Veronika päättää kuolla.

Hänen kirjojaan on myyty yli sata miljoonaa kappaletta  kielellä.

Nyttemmin hiukan yli kuusikymppinen mies on rauhoittunut. Hän elää vaimonsa kanssa ranskalaisessa pikkukylässä, hoitaa ruusupensaita, kirjoittaa, edustaa ja käy päivittäin tunnin kävelylenkillä. Satoi tai paistoi.

Lilja on Elisabetin hyväilymuoto. Se tuli etunimeksi -luvun lopulla, jolloin kukannimet olivat suosittuja, esimerkiksi Ruusu, Vanamo ja Vuokko. Almanakkaan Lilja otettiin vasta vuonna .

Liljan nimipäivä sopisi paremmin syyskuun . päivään, jota on vietetty Neitsyt Marian eli ”Israelin liljan”syntymäpäivänä.

Tänä vuonna Lilja-nimen on saanut jo  tyttöä.

Peilin läpi

lämä on täynnä armottomia, julmia, repiviä ristiriitoja. Kaunis syntyy kauhean sylistä, ruma lientyy lempeydeksi. Lapsi syntyy kivulla köyhään majaan, eikä kasvu käännä tarinaa voitokkaaksi.

Ne kertomukset, joissa ”ihme” tai ”sattuma” muuttavat elämän suunnan, ovat harvinaisia, ja ne on usein kerrottu maailman medioissa.

Rakkaus tarkoittaa hyvää, mutta tulee aiheuttaneeksi suurta vahinkoa — ilman sen kummempaa syytä, ehkä vain sokeuttaan. Omistava, varjeleva rakkaus tekee kyvyttömäksi, katkaisee siivet. Liian salliva rakkaus lipsahtaa silloin, kun pitäisi olla tiukka. Rehellisyys on kaunis sana, joka solahtaa helposti piintyneen valehtelijan huulilta. Moni ei edes tiedosta valhetta, jossa elää. Lapsena tuntui yksinkertaiselta, ettei saa

Pakkomielteestä totta

PAulo Coelhon ystävät saattavat hämmentyä lukiessaan hänen elämäLaulaja Johanna Kurkela kertaansa Sanojen alkeMe Naiset -lehdessä / misti (Bazar ). Kirjoittamiensa kirjojen perusteella suoraan taivaasta tipahtanut mies on ollut monessa mukana.

Hänen elämäänsä on kuulunut masennusta, mielisairaalajaksoja, huumeita, ristiriitoja vanhempien kanssa, musiikkibisnestä ja alati vaihtuvia naisystäviä.

Hänen kokemuksensa eivät ole pelkkää pumpulia, mutta juuri niistäpä kai hänen halunsa ymmärtää elämän syviä merkityksiä kumpuaa.

Läpi elämän seurannut probleema Coelholle on ollut hänen suhteensa Jumalaan. Nuorena hän kävi katolista koulua, mutta jo melko varhain hän alkoi epäillä kirkon oppeja. Kaikki ei oikein täsmännyt — sanottiin yhtä ja tehtiin toista. Paulo Coelho.

Lehtikuva / Jussi Nukari

huonostA urheilumenestyksestä ei aina voi syyttää hiertäviä lenkkareita, heikkoja polvia, eikä edes yläasteen liikunnanopettajaa. Sinulla nimittäin saattaa olla jo lähtökohtaisesti huonot edellytykset urheilusankariksi, jos olet sattunut syntymään väärään aikaan.

Australialaisen Adrian Barnett Queenslandin teknisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan alkuvuonna syntyneet pärjäävät urheilussa yleensä paremmin kuin loppuvuonna syntyneet.

Australialaistutkimuksen lähdeaineistona olivat paikalliset jalkapalloammattilaiset, mutta samanlainen ilmiö on havaittu aikaisemmin myös jääkiekon, lentopallon ja koripallon ammattilaisia tutkiessa. Ilmiötä on selitetty muun muassa koolla ja itsetunnolla, onhan tammikuussa syntynyt lapsi usein edellä kehityksessä joulukuussa syntyneeseen luokkakaveriinsa verrattuna ja hyvä itsetunto kantaa aina aikuisikään asti.

Kriittisesti tiedeuutisiin suhtautu-

”Olen nähnyt uskon lähel‑ tä ja pettynyt, mutta se on vain minun kokemukseni. Kunnioitan uskontoja enkä voisi ikinä sanoa toi‑ selle, että sinun jumalasi on väärä.”