Lauri 2010 nro 17 (6 5)

Räppäriveljekset Karim ja Samir, sivu 3

Onko rasva syntiä? sivu 6



..

Telinevoimistelija Tomi Tuuha sivu 7

Maarit Niiniluoto tuntee iskelmien ikävän sivu 15

Maiju Hämäläisen

Jani Laukkanen

Ensimmäinen

ÄITIENPÄIVÄ

keskiaukeama

Sini Pennanen

..

Hyväksikäyttäjät raastupaan K ESKUSTELU KATOLISESSA kirkossa tapahtuneista seksuaalisista hyväksikäytöistä on avannut patoja myös luterilaisessa kirkossa ja sitä lähellä olevissa yhteisöissä. Hyvä niin, sillä yksikin hyväksikäyttötapaus on liikaa.

Ilmi tulleet tapaukset on syytä saattaa poliisin tutkittavaksi ja tekoihin syyllistyneet tuomiolle.

Kirkkohallitus on saanut satakunta yhteydenottoa, joista alle 20 liittyy kirkon työntekijöihin ja loput herätysliikkeiden ja seurakuntien maallikkovastuunkantajiin. Ajallinen perspektiivi on suuri. Vaikka tapauksia on myös lähivuosilta, monet ulottuvat vuosikymmenten taa. Kun kirkossa on tälläkin hetkellä 21 500 työntekijää ja kymmeniätuhansia vapaaehtoisia, olisi tilastollinen mahdottomuus, että pedofiliatapauksia ei löytyisi lainkaan.

Jos samalla kammalla tutkittaisiin urheiluseuroja, kouluja ja muita tahoja, joissa ollaan lasten ja nuorten kanssa tekemisissä, niin varmasti samanlaisia otsikoita saisi myös niistä. Tietty osa ihmisistä on ikävä kyllä seksuaalisesti kieroutuneita — usein siksi, että on lapsena joutunut itse hyväksikäytetyksi.

USKONNOLLISESSA YHTEISÖSSÄ tapahtuneissa hyväksikäytöissä on kuitenkin oma lisäpiirteensä: hengellisen auktoriteettiaseman väärinkäyttö. Siksi tapaukset ovat vieläkin inhottavampia. Miksei tätä voisi ottaa huomioon rangaistuksia annettaessa?

Laissa säädetty kirkon pappien ehdoton rippisalaisuus on hyvä asia, mutta lastensuojelun ja sielunhoidon suhdetta on syytä pohtia tarkemmin.

Lestadiolaisen herätysliikkeen pitäisi puolestaan erikseen käsitellä omaa laajaa synninpäästön käytäntöään, jota pedofiilit ovat osanneet käyttää hyväksi uhreja vastaan.

NYKYISIN KIRKOSSA EDELLYTETÄÄN lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä työntekijöiltä rikosrekisteriote.

Tällä halutaan estää pedofiilien hakeutuminen kirkon palvelukseen. En usko, että nykyisistä työntekijöistä kovin runsaasti näitä tapauksia löytyy, mutta historiasta ja herätysliikkeistä kenties enemmän.

Yksi Suomen laissa ihmetystä herättävä asia on lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen vanheneminen. Nykyisin rikos vanhenee, kun uhri täyttää 28 vuotta. Miksi ihmeessä? Pedofilia jättää usein elinikäiset jäljet, ei siitä syyttämiselle pitäisi olla aikarajaa.

Helsingin piispaksi pyrkivät Irja Askola, Leo Glad, Marja Heltelä, Matti Poutiainen ja Hannu Vapaavuori osallistuivat piispanvaalipaneeliin Tikkurilan kirkossa.

Piispaehdokkaat esittäytyivät vantaalaisille V antaan Laurin järjestämä piispanvaalitentti kokosi vapunjälkeisenä sunnuntaina Tikkurilan kirkkoon runsaasti väkeä.

Helsingin piispaksi pyrkivät Irja Askola, Leo Glad, Marja Heltelä, Matti Poutiainen ja Hannu Vapaavuori joutuivat vaalitentissä vastaamaan niin kevyisiin kuin vähän haastavampiinkin kysymyksiin.

Kysymyksissä koeteltiin muun muassa ehdokkaiden Vantaa-tietoutta ja pyydettiin nimeämään esine, joka kuvaa heidän tapaansa harjoittaa hengellisyyttä. Ehdokkaat joutuivat myös muun muassa perustelemaan kristillistä kasvatusta, kertomaan suhteestaan herätysliikkeisiin ja arvioimaan, onko kirkon jäsenkato pysäytettävissä.

Vaalitentti huipentui Tikkurilan kirkolla kokoontuvien Sudanista kotoisin olevien kristittyjen musiikillisen tervehdyksen, jonka jälkeen ehdokkaat saivat vielä kertoa ajatuksiaan monikulttuurisesta kirkosta.

idea on hyvä, mutta epärealistinen, kun kyse on tuhansista ihmisistä.

— Painottaisin hyvää suunnittelua ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa. On turha toivoa, että voidaan tehdä kirkko keskelle jokaista kaupunginosaa, mutta voisi käyttää samoja tiloja muiden kanssa, hän sanoi.

Marja Heltelä tahtoisi, että kirkko olisi mukana jo alueen suunnittelutyössä, kartoittaisi alueen ihmisten tarpeita ja tekisi yhteistyötä vaikkapa seudulla toimivien järjestöjen kanssa.

Matti Poutiainen uskoo kasvokkain tapaamiseen ja siihen, että kun lapset saadaan mukaan seurakunnan harrastustoimintaa, aikuiset tulevat perässä.

— Töölössä erääseen muuttaneille tarkoitettuun tilaisuuteen kutsuttiin ihmisiä kirjeellä. Lähetimme 500 kirjettä, kaksi tuli paikalle, se ei siis toimi. Kannattaa ennemmin mennä muuttajien luo, hän ehdotti.

PULLAPITKOJA JA YHTEISTYÖTÄ

TOTUUS HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ SELVITETTTÄVÄ

Piispaksi pyrkiviltä pyydettiin myös käytännön vinkkejä seurakuntatyöhön Vantaalla, esimerkkialueena nopeasti kasvava Aviapolis.

— Pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti tulijoihin ja lähtijöihin ja pitää mielessä se, että työtä on suunniteltava ihmisten kanssa, ei ihmisiä varten, Irja Askola sanoi.

Leo Gladilla oli konkreettinen ehdotus kehäradan varteen muuttavien tavoittamiseksi.

— Voisi järjestää kahvia kiskoille -tapahtuman. Jokainen ihminen kaipaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, eikä mikään korvaa kasvokkain tapaamista. Myös pullapitkon vieminen muuttajan kotiin olisi hienoa, Glad maalaili.

Hannu Vapaavuoren mielestä pullapitko-

Piispaehdokkaita pyydettiin myös ottamaan kantaa siihen, miten kirkossa ilmi tulleet seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset pitäisi hoitaa. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että

Pauli Juusela päätoimittaja



LÄSKILLÄ LUKUTAITOA Nepaliin -kampanja lähestyy loppuhuipennustaan. Toukokuussa punnitaan kampanjaan osallistuneet laihduttajat. Jokaisesta pudotetusta kilosta lähtee Nepalin opettajankoulutuksen hyväksi  euroa. Tiedot Vantaan seurakunnissa järjestettävistä loppupunnituksista ovat osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi.

Hanna Antila

Piispanvaali loppusuoralla HELSINGIN HIIPPAKUNNAN piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään . toukokuuta.

Jos kukaan ehdokkaista ei ensimmäisellä kierroksella saa yli puolta äänistä, toinen vaalikierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä . kesäkuuta. Uusi Helsingin piispa aloittaa virassaan . syyskuuta, kun piispa Eero Huovinen jää eläkkeelle.

Mikke Pöyhönen

●

tapaukset on tutkittava perinpohjaisesti ja avoimesti. Ehdokkaat pelkäävät, että tapauksia paljastuu lisää.

— Kirkkoon kuuluu suuri osa suomalaisista, joten olisi kummallista, jos siihen ei liittyisi samoja ikäviä piirteitä kuin yhteiskuntaan ylipäätään. Täytyy myös painottaa sitä, että nykyään kaikilta lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä vaaditaan kirkossa rikosrekisteriote, Matti Poutiainen totesi.

— Tapauksiin on tartuttava heti. Uhreille on myös esitettävä anteeksipyyntö, Marja Heltelä toivoi.

— Kovan totuuden sanomisen rinnalla on muistettava uhrien suojelu, Irja Askola painotti.

Leo Glad puhui koulutuksen tärkeydestä, esimerkiksi perheneuvonnassa pitäisi olla paremmat valmiudet auttaa uhreja. Hannu Vapaavuori ehdotti, että vaitiolovelvollisuutta kirkon piirissä on mietittävä uudelleen.

— Huopalahden seurakuntaneuvosto on tehnyt aloitteen hiippakuntavaltuustolle siitä, että kirkkolakia muutettaisiin niin, että vaitiolovelvollisuus koskisi vain rippiä, hän kertoi.

Punnituspäivä lähenee.

●

●

Piispanvaalissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit ja lehtorit, seurakuntaneuvostojen tai kirkkovaltuustojen valitsemat maallikkovalitsijat, hiippakunnasta valitut kirkolliskokouksen maallikkoedustajat, hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet sekä tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen. Äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita on , maallikkovalitsijoita .

HAKUNILAN SEURAKUN NAN kirkkoherranvaalien ennakkoäänestys alkoi vilkkaasti. Kirkkoherranvirastossa kävi maanantaina äänestämässä  seurakuntalaista. Ennakkoäänestys jatkuu vielä tämän viikon ajan. Varsinaiset äänestyspäivät ovat . ja ..

MOTORISTIT KOKOONTUVAT Liedon motoristikirkkoon

.. Tapahtumaan, jota vietetään nyt . kerran, odotetaan yli  moottoripyörää. Jumalanpalveluksen ylistysosa toteutetaan ”motoristien uruilla” eli koneita käyttämällä.

Ylistystä on lyhennetty  sekunnista  sekuntiin ympäristöarvojen vuoksi.

Motoristikirkko on kuultavissa Radio Deissä (. MHz) .. kello .

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Jani Laukkanen

Antti Siukonen Fleim-nuorisomedian päätoimittaja

Naiivi samarialainen ISTUIN PARI kuukautta sitten eräässä Helsingin keskustan hampurilaisravintolassa pakkasen lyödessä ulkona lähellä kolmeakymppiä. Ikkunasta katselin, kuinka mies istuskeli kadunkulmassa polvillaan ilman hanskoja.

Hieroi välillä käsiä yhteen, mutta jatkoi istumista, vaikka puolen tunnin sisällä kukaan ei hidastanut kohdalla vauhtia.

Sanottakoon heti suoraan, että kuulun siihen lukuisissa nettikeskusteluissa halveksittuun porukkaan, joka silloin tällöin antaa pahvimukiin täytettä. Tämänkin jutun kommenteissa joku kertonee, kuinka Romanian romanit ovat aiheuttaneet mielipahaa, uhkailleet, varastaneet ja olleet muutoin sopimattomia. Toinen vaatii rajoja suljettavaksi. Yksi eroaisi kunnasta, jos voisi.

Suomalais-marokkolaiset Samir ja Karim Homan räppäävät suomeksi, mutta osaavat myös englantia, ranskaa ja arabiaa.

Sanaseppo ja rytmikone Veljekset kaivokselasta räppäävät rasismia vastaan.

ei kuitenkaan tullut mieleen kuin yksi riimi, Samir muistelee.

arim ja Samir Homan ovat 10- ja 12vuotiaat veljekset, joilla on esiintymisen palo. He ovat tehneet äänirooleja elokuvissa, esiintyneet Mitä meistä tu‑ li -elokuvassa ja heittäneet muutaman rap-keikan Vantaalla.

Isoveli Samir on ollut myös tv-mainoksessa ja käynyt kokeilemassa onneaan Talentohjelman esikarsinnoissa. Pikkuveli Karim puolestaan osallistui Vantaan laulavat lapset -kisaan. Pian Samirin esiintymiskokemus kasvaa entisestään, sillä hän on lupautunut juontajaksi 8. toukokuuta järjestettävään Kaikenmaailman lapset -tapahtumaan Korsoon.

— Ei mua jännitä, vaikka en olekaan ennen juontanut, Samir toteaa viileänä.

Veljesten räppäysharrastus sai alkunsa eräältä lastenleiriltä, jossa kaivattiin iltaohjelmaa.

— Räppi oli mun ja kaverini idea. Sain lainata tietokonetta ja pian olinkin jo kirjoittanut biisin alun. Viiden minuutin päästä kappale oli valmis, Samir kertoo.

Nopeasti kyhätty, rasismin vastustamisesta kertova kappale sai heti suuren suosion.

Syntyprosessia vauhditti se, että Samir oli hahmotellut kappaletta mielessään jo aiemmin.

— Kivistön koululla oli kerran tummaihoisia räppäreitä harjoittelemassa. Yksi niistä sanoi, että se joka räppää sille, saa sen hatun.

Silloin yritin tehdä rasisminvastaista räppiä, koska ajattelin, että se tykkäisi siitä. Mulla

Poikien keikkailua rajoittaa tällä hetkellä lähinnä se, että esittämiskelpoisia kappaleita on vain yksi, Maailman ympäri. Se kertoo siitä, kuinka ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia ja samanarvoisia. Samir ja Karim Homanille aihe on tärkeä, sillä heidän äitinsä on suomalainen ja isänsä marokkolainen.

Samir ja Karim ovat päässeet käymään isänsä kotimaassa monta kertaa, ja Marokon mummi ja ukkikin ovat käyneet Suomessa.

— Ne oli täällä ihan ihmeissään, Karim kertoo nauraen.

Vaikka veljekset juttelevat, räppäävät ja näkevät unia suomeksi, he voisivat käyttää myös muita kieliä.

— Me osataan suomea, englantia, arabiaa ja ranskaa. Isän kanssa se menee vähän niin, että se puhuu meille arabiaa ja me vastaillaan sille suomeksi, Samir sanoo.

— Englantia osaan siksi, että oon käynyt englanninkielistä eskaria ja nyt oon englanninkielisellä luokalla, Karim kertoo.

K

MAROKKOLAISIA VIVAHTEITA

KLASSIKOITA JA RÄPPIÄ Räppäriveljesten kotona soi lähes aina musiikki. Karim kuuntelee räppiä, poppia ja R&Bmusiikkia. Samir luukuttaa enimmäkseen räppiä, mutta myös vanhoja klassikkobändejä.

Sellaisia ovat Samirin mielestä muun muassa Klamydia, Bee Gees ja Foo Fighters.

Kun pojat tekevät musiikkia tai esiintyvät, työnjako on selvä. Sanoitusten kirjoittaminen on Samirin hommaa. Karim saa korkeintaan

esittää mielipiteitään ja ehdottaa riimejä.

— Biisien kirjoittamisessa pitäisi olla tosi hyvä sanavarasto, Karim perustelee.

Veljesten esiintyessä isoveli räppää ja laulaa. Karim on rytmikone, mutta saa laulaa kertosäkeessä.

Musiikin lisäksi Samirilla ja Karimilla on myös muita yhteisiä harrastuksia. He käyvät musiikkiteatterikoulu Skenessä Helsingissä ja harrastavat roolipelejä.

— Sitten mä harrastan uimahyppyjä ja pelasin ennen futista, Karim luettelee.

Entä sujuisiko esiintymistaitoisilta räppäreiltä breikkaus tai muu tanssi?

— Ei, ei ainakaan multa. Pikkuveljeltä ehkä voisi onnistuakin, se taipuu kaikkeen, Samir vakuuttaa.

TEMPERAMENTTINEN JA SUOJELEVA Vaikka Samir ja Karim ovat veljeksiä, he ovat omasta mielestään erilaisia.

— Karim on aika temperamenttinen, Samir luonnehtii diplomaattisesti.

— Samir on sellainen puolustava ja suojeleva, vaikka se tuleekin joskus härnäämään mua.

On joitain muitakin ominaisuuksia, joilla sitä voisi kuvailla, mutta niitä ei voi panna lehteen, Karim väittää isoveljen valvovan silmän alla.

Pojilla on myös eri kaverit, paitsi silloin jos tehdään jotakin isommalla joukolla.

— Kyllä Karim varmaan haluaisi olla mun kavereitten kaveri, mutta mä en oikein tykkäisi siitä. Sitten jos me tehdään jotain, missä tarvitaan enemmän porukkaa, kuten pelataan kirkkistä, meillä voi olla samat kaverit, isoveli toteaa.

Hanna Antila

s amir Homan juontaa k aikenmaailman lapset -tapahtumaa la 8.5. klo 10–13 korson Lumossa.

SAIN KAKSI VUOTTA sitten tilaisuuden käydä Romaniassa. Maa oli kaunis, mutta köyhyys ja tuloerot olivat räikeitä. Heikoimmin meni romaneilla, joilla on taakkanaan vuosisatainen syrjintäkierre. Sosiaaliturvan viimeinen lenkki on polviasento pahvimuki kourassa tai oman käden oikeus.

Suomalainen hyvinvointijärjestelmä taas juontaa juurensa kirkkomme syntyaikaan. Luterilaisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on sen verran syntiinlankeemuksen suttaama, ettei omin voimin kykene oikeanlaiseen lähimmäisenrakkauteen. Siksi heikoimpien auttaminen on kaiverrettu lakiin. Veroihimme on koodattu kaksi raamatullista periaatetta: ”älköön oikea kätesi tietäkö, mitä vasen tekee” sekä ”rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi”. Yhteisö tietää paremmin kuin yksilö.

JOS KYMMENVUOTIAALTA kysyy, mitä kerjäläisille pitäisi tehdä, vastaus on selvä. Pitäisi auttaa. Antaa ruokaa, käyttää suihkussa ja viedä omaan kotiin nukkumaan.

Mitä meille aikuisille tapahtuu?

Missä vaiheessa auttamisesta tuli jotenkin naiivia?

Kirkoissa eletään tänä vuonna siirtolaisuuden teemavuotta. Se kutsuu naiiveja samarialaisia barrikadeille ihmisarvon puolesta, tempaisee kirkon ikkunat selälleen, jotta köyhien ja syrjittyjen, ulospäin suljettujen, huudot kuuluisivat kirkkosaliin asti.

Se kysyy meiltä, eikö Jumalan luoma ihminen ole yhtä arvokas, tuli hän mistä päin maailmaa tahansa.

Jokainen ohikuljettu kerjäläinen saa mielestäni aiheuttaa piston sydämessä. Ikävä tunne kertoo, että olemme vielä ihmisiä, jotka osaavat tunnistaa toisen ihmisen. Jos tuo pistos menetetään, menetetään liian paljon.



www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa — tekstiviestit 050 438 7858

Hans Tuominen Haku­­ nilan kirkkoherraksi Epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta varjostavat monien lapsiperheiden ja vanhusten elämää myös Vantaalla. Uhkakuvien ja pelkojen keskellä seurakunta voi olla paikka, jossa elämään löytyy turvallisuutta ja toivoa.

Hakunilassa voimme valita kirkkoherran, jolla on aitoa kiinnostusta ihmisten elämään ja kykyä reagoida ajan haasteisiin: Hans Tuomisen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus lasten, nuorten ja perheiden puolestapuhujana Vantaalla. Työnäytteeksi kelpaa vaikkapa maailman ensimmäinen virtuaalinen lastenkirkko. Hans tuntee alueen monikulttuuriset päiväkodit ja koulut, hän osaa tukea opettajia, vanhempia ja isovanhempia sekä olla lasten ja nuorten lähellä innostaen ja rohkaisten.

Hansilla on taito nähdä asioita laaja-alaisesti, viestiä selvästi ja toimia oikeudenmukaisesti. Hän on aidosti hengellinen ihminen.

Hänen johdollaan seurakunta pystyy auttamaan ja tukemaan työttömiä, yksinäisiä ja syrjäytettyjä. Lähetys ja diakonia ovat arjen kristillisyyttä, lähellä ja kaukana.

Kirkossa tarvitaan vuoropuhelua kaikenlaisten ja kaikenikäisten ihmisten välillä. Tavallisilla seurakuntalaisilla on paljon kokemusta ja osaamista, viisas johtaja luottaa vapaaehtoisiin. Hansilla on taito saada ihmisistä heidän parhaita puoliaan esiin. Hän rohkenee myös laittaa itsensä täysillä likoon. Vielä ehdit äänestää!

työyhteisöä, sen tekee joku muu.”

Tarvitsemme Hakunilaan kirkkoherran, joka ei koe Jumalan Sanaa ”Herran taakkana”, ja joka on jo käytännössä osoittanut esimiehenä johtamisen taitonsa ja viisautensa.

Seurakunta valitkoon rukoillen itselleen kirkkoherran.

Heikki Ylönen, Hakunilan seurakunnan jäsen ja seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja 1998–2006

Leo Glad Helsingin piispaksi Toivomme, että Helsingin uutta piispaa valittaessa kirkon jäsenet olisivat osallisia ja heitä aidosti kuultaisiin.

Piispan on ymmärrettävä todellisuus, jossa tavallinen ihminen elää, ja mitä kirkon sanomalla on annettavana tämän ajan ihmiselle. On suunnattava katse sekä ihmiseen että Kristukseen ja keskityttävä olennaiseen.

Repiviä kiistoja ei tarvita moniarvoisessa Helsingissä.

Jokainen saa uskoa omista lähtökohdistaan ja elämänkokemuksestaan käsin.

Tätä päivää ei ole ylhäältäpäin saneleva puhdasoppisuus ja ehdoton uskontulkinta, joka unohtaa ihmisen omat kokemukset ja ristiriitaisen todellisuuden. Tarvitsemme piispan, joka ymmärtää tämän ja on valmis elämään ihmisten kanssa heitä kuunnellen ja Kristusta kirkastaen.

Tulevalla piispallamme tulisi olla kyky kohdata moniarvoistuva pääkaupunkiseutu. Toivomme, että tulevalla paimenellamme olisi on juuret syvällä täällä. Hänellä tulee myös olla monipuolista kansainvälistä kokemusta, jotta hän aidosti ymmärtää erilaisia kulttuureja. Hänen tulee olla laaja-alainen sivistynyt osaaja, jolle mikään elämän osa-alue ei ole vieras.

Uskomme, että hyvistä ehdokkaista parhaiten tulevaisuuden piispan kriteerit täyttää kirkkoherra Leo Glad. Hänellä on monipuolinen kokemus muutosprosessien onnistuneesta läpiviemisessä.

Hän on aidosti uudistaja ja innovatiivinen mahdollistaja. Hänen ajatuksensa on, että kirkko on käännettävä ylösalaisin niin, että seurakuntalainen on arvostettu toimija. Kirkon on keskityttävä ytimeensä eli ristiin, Kristukseen.

Ensimmäisen uskontunnustuksen mukaisesti Jeesus on Herra. Tämä on ydin, jonka ympärille kaikille avoin yhteisö rakentuu.

Ytimen ympärillä on tilaa toinen toisiaan kunnioittavalle ja hyväksyvälle erilaisuudelle.

MIkä ärsyttää?

Jarmo Kokkonen, Emma Perälä, Jenni Kahenvirta, Paavo Jämsä, Anneli Kihlström, Jukka Karlsson, Anni ja Hannu Holma, Kati ja Mika Raitio, Harry Ekman

Teijo Peltola Hakunilan kirkkoherraksi

Aila Arajuuri, Maija-Liisa Friman, Anneli Heusala, Josa (Yrjö) Jäntti, Eeva-Liisa KolttaSarkanen, Antti Kotiranta, Marjatta Laurén, Helena Leinonen, Ville Lähdesmäki, Eila Muhonen, Pia Pakarinen, Tiina Saarela, Kati Solastie, Kalevi Tuominen, Erkki Wuori

Helsingin hiippakuntaan valitaan uusi piispa. Viime kuukausien monipuolisten keskustelujen jälkeen me allekirjoittaneet olemme vakuuttuneita, että viidestä hyvästä ehdokkaasta soveltuvin piispanvirkaan on Huopalahden kirkkoherra, teologian tohtori Hannu Vapaavuori.

Piispan on sitouduttava Kristuksen kirkkoon, mutta nähtävä myös realistisesti nykyajan kirkolle asettamat haasteet ja kysymykset. Erityisen tärkeää piispalle on kyetä ymmärtämään suurten muutosten keskellä elävien paikallisseurakuntien tarpeita.

Hannulla on monipuolinen työkokemus niin seurakunnasta kuin kirkkohallituksesta ja kahdesta eri yliopistosta. Hän on kannustava esimies ja reilu kristitty, jolla on rohkeutta ja kykyä sanoa mielipiteensä kiertelemättä ja ymmärrettävästi — myös vaikeista kysymyksistä. Piispan viran taidokkaan hoitamisen kannalta vahvuutena pidämme myös hänen kokemustaan tuomiokapitulin asessorina ja piispainkokouksen jäsenenä.

Kirkon tehtävä on olla elämän ja ihmisen puolella. Uskomme Hannu Vapaavuoren valinnan Helsingin piispaksi palvelevan tätä tehtävää.

Jaana Hallamaa, professori Samuli Korkalainen, pastori, kanttori Antti Lanamäki, järjestöpäällikkö Esa Ruuttunen, oopperalaulaja, rovasti Matti Sollamo, seurakuntaneuvos

Matti Poutiainen Helsingin piispaksi

Me monet, jotka iloitsemme kirkon yhteydestä ja uskomme ilosanoman menestykseen myös tulevaisuudessa, kannatamme lämpimästi Matti Poutiaisen valintaa Helsingin hiippakunnan piispaksi.

Matti on johtajana avoin ja rehellinen. Hänen sanaansa voi luottaa. Hän ei kaihda haasteita eikä ongelmien käsittelyä, osaa kantaa vastuuta ja samalla kuunnella.

Tärkein todiste hyvästä johtajuudesta on se, että meidän tukijoiden joukossa on paljon niitä, jotka ovat läheltä nähneet Matin työskentelyä sekä alaisena että työtoverina.

Matin luontainen vaatimattomuus näkyy kykynä asettua heikoimman asemaan.

Matin syvä teologinen sivistyneisyys on piispan tehtävien kannalta ydinosaamista. Se antaa hänelle erinomaiset mahdollisuudet sekä osallistua ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, mikä vaatii älyllistä panosta, että edustaa kirkkoa kansainvälisillä ja ekumeenisilla foorumeilla, mikä edellyttää kristillisen sanoman laaja-alaista ymmärtämistä.

Matti kantaa huolta siitä, että kirkko pysyy samaan aikaan avoimena kaikille ja uskollisena sanomalleen. Siksi hänessä on sopivassa suhteessa sekä uudistajaa että säilyttäjää.

Helsingin hiippakunta tarvitsee osaavan ja luotettavan paime-

nen, jolla on jalat vahvasti maan pinnalla, hyvä taju ajasta, jossa elämme, ja hengellistä annettavaa.

Siksi kannatamme Mattia.

Mikko Matikainen, kirkkoherra Auvo Naukkarinen, kirkkoherra Helena Haataja, vs. kirkkoherra Juha Ilonen, kirkkoherra Liisa Pietilä, lapsityönohjaaja Tarja Meijer, kappalainen Ilmo Riihimäki, kanttori Arto Antturi, seurakuntapastori Teemu Laajasalo, toiminnanjohtaja, pappi ja 70 muuta äänioikeutettua maallikko- ja pappisvalitsijaa

Miksi Paakkisen uus­­ ateismikritiikki ärsytti?

Ilse Paakkisen haastattelu (VL 29.4.) jatkaa uusateismista käytävää keskustelua, joka alkoi Paakkisen Vieraskynä-kirjoituksesta Helsingin Sanomissa.

Paakkisen ajatukset mustavalkoisesta ajattelusta ovat varsin osuvia. Mustavalkoista ajattelua voi löytyä myös tieteen ja ateismin parista. Sen perustuu ajatukselle, että meidän kanssamme eri mieltä olevat ovat totuuden vihollisia.

Myös minä sain Paakkisen Vieraskynä-kirjoituksesta sen kuvan, että hän näkee kritisoimansa uusateismin varsin mustavalkoisesti. Mustavalkoiseen ajatteluun kuuluu se, että eri mieltä olevien motiivit nähdään negatiivisesti, esimerkiksi itsekkäänä taloudellisen hyödyn tavoitteluna. Eri mieltä olevien katsotaan myös etsivän pahantahtoisesti mitä tahansa syytä mustamaalata vihansa kohteena olevan tahon maine.

Jossain määrin mustavalkoista asennetta osoittaen Paakkinen esitti, että uusateistiset kirjailijat ovat rikastuneet hyvin myyvillä kirjoillaan. Kuten Paakkisen kriitikot totesivat, ihmisiä ei voi kritisoida sillä perusteella, että heidän kirjansa myyvät hyvin.

Vieraskynässä Paakkinen antoi myös ymmärtää, että uusateismi nostaa esiin kertomuksia pedofiliaan syyllistyneistä papeista motiivinaan viha uskontoa kohtaan.

Kuitenkaan esimerkiksi roomalaiskatolisen kirkon pedofiliatapaukset eivät ole olleet vain yksittäisiä tekoja, niin kuin Paakkinen kirjoitti. Ilmeisesti kysymyksessä on ollut salailun ja uhrien hiljentämisen kulttuuri. Sen murtamiseksi on ollut elintärkeää puhua näistä asioista julkisesti.

Paakkinen kritisoi aivan syystä ajattelutapaa, jonka mukaan kaikki uskovaiset ovat vakavasti hurahtaneita. Ne, jotka tieteen nimissä esittävät tällaisia näkemyksiä, toimivat samalla tavalla kuin ne uskovaiset, joiden mukaan itsenäistä järjen käyttöä tulee varoa, koska se perustuu Jumalan vastustamiseen.

Sari Roman-Lagerspetz, valt. tri, seksuaalista väkivaltaa lapsena kokeneiden tukijärjestön Suomen Delfinsin hallituksen jäsen

Kannattajien puheenvuoroista Jorma E. Taivainen kysyi 29.4.

Vantaan Laurissa kannatuspuheenvuorojen julkaisemisesta lehdessä. Kannatuspuheenvuorot ovat osa kirkkoherran- ja piispanvaaleihin liittyvää keskustelua, joten olemme katsoneet, että niillä on paikkansa lehden Ota kantaa -palstalla.

Asiaa on käsitelty lehden toimitusneuvostossa, jossa on päätetty puheenvuorojen maksimimitasta ja maksimimäärästä. Kirkkoherranvaaleissa kirjoituksia on saanut olla korkeintaan kolme, piispanvaalissa yksi kutakin ehdokasta kohden. Ehdokkaiden tukijoukoista riippuu, ovatko he tätä mahdollisuutta käyttäneet.

Kirkkoherranvaalit ja piispanvaalit ovat sen verran harvinaisia tapauksia, että tällaista mahdollisuutta on voitu tarjota. Sen sijaan seurakuntavaaleissa, joissa ehdokkaita on satoja, Ota kantaa palstalle ei voida ottaa kannatusilmoituksia. Tähän ei käytettävissä oleva tila riittäisi.

Pauli Juusela päätoimittaja

Tekstiviestit Olisiko aika käydä siistimässä haudoilta kynttilät ja vanhat kranssit!

Mummo

Nyt netissä

Miten voi tavalliseen perheeseen kertyä niin kauhea määrä erilaista tavaraa? Eilenkin viimeisen lomapäivän kunniaksi päivitin varaston kenkälaatikot ja sain sen tuloksena vietyä jätesäkillisen käytöstä poistuneita kenkiä UFF:n laatikkoon.

http://www.vantaanlauri.fi/ blogit/antti-kupiainen

Kevätsiivous on oiva tekosyy heittää vanhaa tavaraa menemään.

Minna Hopia

Olen tiiviisti seurannut Hakunilan kirkkoherraehdokkaiden haastatteluja, paneeleja, vaalisaarnoja, kotisivuja ja muuta heidän esilletuloaan tai -”tuontiaan”. Näissä kohtaamisissa ovat kaikki kolme ehdokasta profiloituneet selvästi erilaisina ehdokkaina. Toisella korostuu mukavan miehen imago, toisella taas pitäytyminen johtajuusperusteisiin sekä kirkon ja seurakunnan perustehtävän esillä pitämiseen.

Tarvitsemme kirkkoherran, jolla on todelliseen näyttöön perustuva onnistunut ja sitoutunut työyhteisön kehittämis- ja johtamiskokemus. Hänellä on oltava kyky ja kokemus verkostoitua myös kirkon ulkopuolisten tahojen kanssa ja kokemukseen pohjautuvaa osaamista monikulttuurisuudesta. Tarvitsemme kirkkoherran, jolla on viisautta ja analyyttisyyttä monikulttuurisen vuoropuhelun onnistumiseksi ja avara sydän, joka elää koko asuinyhteisönsä rinnalla.

Nämä kyvyt ja nykyisen työyhteisönsä todistus niistä on kirkkoherra Teijo Peltolalla.

Tapiolan seurakunnan kirkkoherraa (Esse 28.4.10) siteeratakseni: ”Sanalla tulee olla valta ja voima, mutta jos johtaja ei johda

Hannu Vapaavuori Helsingin piispaksi

korkki kiinni vertaistuen voimin

Ellan juominen alkoi tissuttelusta.

Alkoholismista pois pyristelyssä häntä ovat auttaneet naisten ryhmät.



-vuotias Ella on hakenut apua alkoholismiinsa useista eri paikoista: katkaisuhoidosta, Myllyhoidosta, Usko ja elämä -ryhmistä, psykoterapiasta, AA-kerhosta ja naisten ryhmistä. Vaikka Ella on ollut raittiina jo kymmenen vuotta, hän käy joissakin ryhmissä edelleen, sillä toisten kuunteleminen auttaa peilaamaan omaa tilannetta.

— Ei minun tarvitse enää joka aamu erikseen päättää, että tänään en juo, mutta tuntuu siltä, että alkoholismista irti pääsy on elinikäinen prosessi, Ella arvioi.

Ella kokee, että kaikesta saadusta avusta on ollut hyötyä, mutta erityisen antoisaa on ollut keskustella saman läpikäyneiden naisten kanssa. Monesta heistä on tullut Ellalle ystävä.

— Naiset pystyvät puhumaan keskenään vapautuneemmin. Erityisesti äitiydestä puhuminen on ollut tärkeää. En ole kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä tai vaikeita miesjuttuja, mutta monet muut kertovat ryhmissä niistä.

ellan juOminen alkoi viattomasta tissuttelusta

Marja Airio/Lehtikuva

Moraalisen krapulan voittamista

ja kesti kuutisen vuotta. Juominen ajoittui iltoihin ja viikonloppuihin, joten hän pystyi käymään töissä lähes normaalisti. Juomisesta tiesivät lähinnä mies ja tuolloin teini-ikäinen tytär.

— Mieheni vei minut katkolle pari kertaa, mutta en päässyt alkoholista irti, koska oma halu puuttui.

Lopulta meille tuli avioero juomiseni vuoksi.

Kun Ella muutti asumaan yksin ja tytär jäi isälle, juominen yltyi. Lopulta 2000-luvun alussa Ella totesi, ettei jaksa enää nykyistä elämäntapaansa, ja hakeutui hoitoon. Hän kuvailee päätöstä nöyrtymiseksi.

— Tunsin kauheaa häpeää siitä, että olin niin selkärangaton ihminen ja saattanut itseni siihen tilaan.

Isäni joi ja veljeni ovat juoneet. Ajattelin, että en ikinä ala siihen. Samoin olin naimisiin mennessäni ajatellut, etten eroaisi ikinä. En olisi ikinä voinut uskoa, että eroan ja vieläpä viinan takia.

— Häpeän voittaminen on ollut minulle vaikeaa. Varsinkin kun ajattelen tytärtäni, vieläkin posket punottaa. Hävettää, etten eron jälkeen voinut asua hänen kanssaan, vaan hän jäi isänsä luokse, nykyisin läheisissä väleissä tyttärensä kanssa oleva Ella kertoo.

Yhä useampi nainen käyttää runsaasti alkoholia ja tarvitsisi raitistumiseensa vertaistensa tukea.

Vantaan seurakuntien naisille suunnattu päihdetyö sai vastikään kiitosta, kun Sininauhaliitto kokosi valtakunnallisesti esimerkkejä päihdetyön hyvistä käytännöistä.

Vantaan A-klinikoiden tiloissa kokoontuvien Usko ja elämä -ryhmien lisäksi seurakunnat järjestävät vain naisille suunnattuja keskusteluryhmiä Tikkurilan Olotila-kahviossa, jonne ovat tervetulleita myös päihteiden käyttäjien läheiset.

Päihde- ja kriminaalityön diakonin Eeva Nurmisen mielestä naisten omat ryhmät ovat tarpeen erityisesti siksi, että naiset häpeävät päihdeongelmiaan enemmän kuin miehet. Suuri osa alkoholistinaisista on myös kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä tai heillä on tarve puhua siitä, miten juominen on vaikuttanut äitiyteen.

Keskusteluryhmät ovat tärkeitä myös siksi, että monella alkoholistinaisella ei ole enää hyviä naispuolisia ystäviä ja he ovat tottuneet etsimään hyväksyntää miehiltä.

— Kun kaupungilla kulkiessaan katsoo ryyppyporukoita, ne ovat usein sellaisia, joissa on monta miestä ja yksi nainen, Nurminen havainnollistaa.

Vaikka naisten päihteidenkäyttö on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa, miehille juominen sallitaan edelleen paremmin kuin naisille, jotka usein salaavat juomisensa pitkään. Nurmisen kokemuksen mukaan naisten kanssa ongelman ytimeen pääsy vie usein kauemmin kuin miesten.

— Naisten olisi kuitenkin erityisen tärkeää saada pian apua, sillä he menevät nopeasti huonoon kuntoon. Naisen kroppa ei vain kestä viinankäyttöä yhtä hyvin kuin miehen, Nurminen sanoo.

Naiskeskeisessä päihdetyössä naisia opetetaan hemmottelemaan itseään, rakentamaan itsetuntoaan ja tuottamaan itselleen mielihyvää muulla kuin päihteillä. Keskeinen tavoite on voittaa häpeä, tietynlainen moraalinen krapula.

raittiutensa aikana Ella on

miettinyt paljon sitä, miksi alkoi juoda, vaikka oli läheltä nähnyt varoittavia esimerkkejä.

— Luulen, että kyse oli paljolti rakkauden puutteesta ja mitätöinnistä. En muista koskaan olleeni isän sylissä, en muista, että minua olisi juurikaan kehuttu tai pidetty sylissä tai halattu. Olen kohdannut mitätöintiä myös muualla.

Ella puhuu myös siitä, että joillakin on alkoholistin luonne. Toisin kuin yleisesti kuvitellaan, Ellan mukaan alkoholisti on usein kiltti ja miellyttämishaluinen, ei niinkään itsekäs tai ilkeä. Hän on myös ajatellut, että toiset ovat ikään kuin allergisia alkoholille, eivätkä voi nauttia sitä ilman vakavia seurauksia.

Alkoholismista pois pyristelyssä Ellaa ovat auttaneet lopulta monet pienet asiat, kuten se, että ryhmätapaamisissa on tapana halata. Myös seurakunnan tarjoama tuki on ollut tärkeää ja tuonut elämään uuden, hengellisen ulottuvuuden. Varsinkin yksi seurakunnan viikonloppuleiri on jäänyt mieleen eheyttävänä kokemuksena.

— Siellä juteltiin naisten juttuja, syötiin hyvin ja pidettiin ulkona pieni jumalanpalvelus. En ole ikinä pitänyt esiintymisestä, mutta siellä olin tekstinlukijana, lintujen laulaessa. Se jäi vahvasti mieleen.

Hanna Antila

Haastateltavan nimi on muutettu.



Sirpa Päivinen

Rasvauskossa — Ruoasta nauttimisesta on tehty synti, joka pitää hyvittää, Anja Bessonoff väittää.

Anja Bessonoffin mielestä ravintosuosituksista on tullut uskonnollinen oppi.

E

ntäpä jos kodeissa, kouluissa ja työpaikkaruokaloissa siunattaisiin ruoka lausumalla ”Hiilihydraatin, Kuidun ja Pehmeän Kasvirasvan nimeen”?

Anja Bessonoff kirjoittaa kirjassaan Low Fat ‑uskonto (Rasalas 2010) satiiria Suomesta, jossa virallisista ravintosuosituksista on tullut uskonnollisia totuuksia ja vähärasvaiseen ruokavalioon perustuvan uskonnon ylipappina häärää Pekka Puska. Terveyskeskusten ja kouluruokaloiden seiniltä tutut lautasmalli ja ruokakolmio ovat uskonnollisia symboleita.

Harhaoppiseksi tuomittua kilpailevaa kirkkokuntaa johtaa lääkäri Antti Heikkilä.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion esitaistelija naulaa teesejä ja hänen kirjansa — joilla sattuu olemaan sama kustantaja kuin Bessonoffin kirjalla — kielletään.

Low Fat ‑uskonnon lukijaa ei yllätä, että kirjan kirjoittaja on koulutukseltaan teologi.

Bessonoff päätyi kirjailijaksi, kun valmistuminen lähestyi. Töitä ei näyttänyt olevan tiedossa, mutta oli idea kirjasta ja löytyi kustantaja, joka innostui aiheesta.

— Ruokavaliosta tulee uskon asia silloin, kun tiede ei enää ratkaise eikä ravitsemussuosituksia muuteta tutkimustulosten perusteella. Silloin kyse on dogmista, siitä, että määrätään, mitä on uskottava, Bessonoff sanoo.

— Yksittäisen ihmisen elämässä ruokavalio saa uskonnon piirteitä silloin, kun syöminen ja painonhallinta alkavat hallita elämää ja niistä on tullut ideologia. Siitä on kyse syömishäiriöksi luokitellussa ortoreksiassa.

Ortoreksiaan liittyy askeettisuus ja

ruumiin kurittaminen. Bessonoffin mielestä ankaralla asketismilla ei saavuteta mitään hyvää, vaan se on pikemminkin elämää tuhoavaa. Ruumis on hyvä — miksi sitä pitäisi

rääkätä tai näännyttää se nälkään? Ruoasta nauttimisesta on tehty synti, joka pitää hyvittää katumusharjoituksilla, siis entistäkin ankarammalla dieetillä ja uutterammalla liikunnalla.

Ruokauskonnollisuudessa on Anja Bessonoffin mukaan taustalla samanlaisia periinhimillisiä piirteitä kuin tuonpuoleiseen kurottavassa perinteisessä uskonnollisuudessa.

— Ihminen tarvitsee jonkin itseään isomman asian, johon turvautua ja joka ei petä. Ja kai siinä on kuolemanpelkoakin. Taustalla on kai toive, että jos syö terveellisesti, ei kuole.

Tai ainakin saa lykättyä kuolemaa.

Kirjassaan Bessonoff toteaa, että Low Fat ‑jumala jakaa viimeisellä tuomiolla ihmiset kahteen leiriin: pelastukseen ja kadotukseen menijöihin. Jaon perusteena on oikean ruokavalion noudattaminen. Ja jo tässä elämässä Low Fat ‑dieettiä noudattavilla on tiedossa maanpäällinen taivas eli kauneus, terveys ja hyvinvointi.

Vähärasvainen ruokavalio on hallinnut suomalaisia ravintosuosituksia 1970-luvulta asti. Pekka Puskan vetämää PohjoisKarjala-projektia voi pitää sen suurena alkukertomuksena. Bessonoff kuitenkin kyselee, mahtaako Low Fat ‑kirkon usko olla se ainoa autuaaksitekevä.

— Mitä enemmän meillä noudatetaan virallisia ravintosuosituksia, sitä lihavampia ihmiset ovat. Suosituksilla on siis ollut ihan päinvastainen vaikutus kuin tavoiteltiin.

Low Fat ‑kirkolla on taustatukenaan niin elintarvike- kuin lääketeollisuus.

— Nykyiset ravintosuositukset ajavat niiden etuja. Vähärasvaiset elintarvikkeet ovat käsitellympiä ja kalliimpia ja siis valmistajille tuottoisampia kuin tavallinen ruoka. Ja kun diabeetikot syövät suositusten mukaisesti paljon hiilihydraatteja, heidän verensokerinsa heittelehtii ja he tarvitsevat enemmän lääke-

teollisuuden tuottamia insuliinivalmisteita, Bessonoff sanoo.

Suomen evankelisluterilainen kirkko ja Low Fat ‑kirkko yhdistivät hiljan voimavaransa, kun seurakunnat lähtivät punnitsijoiksi Läskillä lukutaitoa ‑laihdutuskampanjaan.

Kampanjan varsinainen järjestäjä oli Pekka Puskan johtama Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jota Bessonoff kuvaa Low Fat ‑kirkon johtavaksi instituutioksi.

”Taustalla on kai toive, että jos syö terveellisesti, ei kuole.”

Bessonoff sanoo järkyttyneensä siitä, että kirkko lähti mukaan kampanjaan.

— Siinä tuli sellainen viesti, että jos haluat olla hyvä kristitty, sinun pitää laihduttaa.

Oikean kirkon toiminta ei saisi muuttua sellaiseksi, että vaa’alla ja verenpainemittarilla arvioidaan, kuinka synnitön ihminen on.

Vierastan tällaista tosi paljon. Läskit ovat maallisia, eivät ne saisi olla kirkon painopiste.

Kirkon pitää hoitaa sieluja, ei läskejä.

Anja Bessonoff toivoo, ettei ruoasta tehtäisi stressin aihetta — eikä elämän keskipistettä. Ihmisiä pitäisi mieluummin opettaa kuuntelemaan itseään ja syömään sitä, mitä keho tarvitsee.

— Kritisoin auktoriteettiuskoa ja sitä, ettei uskalleta ajatella omilla aivoilla.

Bessonoffin kritiikin kohteena on myös nykykulttuuri, jossa ihannoidaan kauneutta, terveyttä ja ikuista nuoruutta ihmisen henkisten ja hengellisten puolien kustannuksella.

— Kroppa ei säily ikuisesti, eikä täältä viedä mitään mukana. Toivoisin enemmän armoa ja erilaisuuden hyväksymistä.

Omassa elämässään Bessonoff kyseenalaisti vallitsevat ravitsemussuositukset muutama vuosi sitten, kun hänen poikansa kärsi vauvana ihottumasta ja vatsavaivoista ja hän itse verensokerin heittelehtimisestä. Perhe päätti vähentää hiilihydraattien syömistä ja lisätä voin käyttöä.

Bessonoff huomauttaa, ettei hän kuitenkaan ole yksioikoisesti tuputtamassa vähähiilihydraattista ruokavaliota vähärasvaisen tilalle.

— Sen sijaan toivon, että kaikki saisivat itse valita, millaista ruokavaliota noudattavat. Joillekin vähärasvainen ruokavalio sopii, toisille ei. Eikä pitäisi demonisoida joitakin ruoka-aineita, kuten vaikka voita, ilman varmaa tietoa. Itse vastustan tiukkoja ääripäitä, fanaattisuus on huono asia.

Silti ei ole yhdentekevää, mitä syö. Besso-

noff muistuttaa, että jos ravitsemus on kunnossa, energiaa on enemmän käytettäväksi elämään ja uusiin asioihin.

— Esimerkiksi sokeririippuvuus on koukku: ajatus ei kulje, jos ei saa pullaa. Eikä hyvä ole sekään, jos syö niin vähän, että on koko ajan nälkä. Ihanne olisi pitää verensokeri tasaisena.

Bessonoff kertoo, että aiemmin hänen keskittymiskykynsä herpaantui parin tunnin kuluttua ateriasta. Nykyisellä ruokavaliollaan hän pystyy työskentelemään yhtäjaksoisesti kuusikin tuntia. Hoikan naisen ruokavalion perustana on kuulemma rasva.

— Rasvaisten maitotuotteiden lisäksi syön lihaa ja kasviksia. Mutta en ole kokonaan luopunut hiilihydraateistakaan. Kaloreita ei tarvitse laskea, vaan voin syödä surutta niin paljon, että jaksan.

Kaisa Halonen

Jani Laukkanen

T

Yllätyskulta EM-kisoista

elinevoimistelun EM-kilpailuissa Birminghamissa kultamitalin napanneen Tomi Tuuhan, 20, elämässä riittää vauhtia. Nuori mies on juuri muuttanut tavaransa äidin ja isän luota ensimmäiseen omaan kotiinsa. Lisäksi on telinevoimisteluharjoituksia, mitalijuhlia, haastatteluja ja tvkuvauksia.

Kaikesta pyörityksestä huolimatta kultamitalisti vaikuttaa hyväntuuliselta. EMmitali oli yllätys hänelle itselleenkin.

— Tietysti oli toiveita mitalista, mutta realistinen tavoite oli päästä viiden parhaan joukkoon, hän kertoo.

MITALIKAHVIT PRESIDENTIN KANSSA Ennen Birminghamiin lähtöä Tomi sai viestin voimistelun lajipäälliköltä Jani Tanskaselta. Viesti kertoi, että Islannissa tapahtuneen tulivuorenpurkauksen ja sitä seuranneen lentokiellon vuoksi suomalaisurheilijat matkustaisivat Englantiin bussilla ja laivalla.

— Etukäteen jännitti, että mitä siitä tulee. Reissuun lähdettiin kuitenkin hyvällä joukkuemielellä. Pari yötä tuli nukuttua bussin lattialla. Ensimmäisenä päivänä perillä oli vähän väsynyt olo ja paikat jumissa. Onneksi meillä oli mukana hyvä hieroja, Tomi kertoo.

Matkan vaivoista huolimatta Tomilla oli koko viikon ajan ”hyvä fiilis”.

— Oli kivaa, että matkalle oli järjestetty treenamisen lisäksi muutakin viihdettä.

Pelasimme konsolipelejä ja kiertelimme kaupungilla. Kilpailupäivänä oli ihan älyttömän hyvä kilpailufiilis. Henkiseltä puolelta oli ihan kaikki pelissä.

Myös voimistelijoiden kotimatka Suomeen taittui bussilla. Mitalia Tomi juhli vasta vappuna.

— Varasin Helsingin keskustasta saunatilan, jossa nostimme voimisteluporukan kanssa maljoja. Virallisesti mitalia juhlittiin kakkukahveilla presidentti Tarja Halosen kanssa, Tomi kertoo.

TELINEVOIMISTELUA JA LENTOKONEITA

Mäkelänrinteen urheilulukiosta viime keväänä ylioppilaaksi valmistunut Tomi opiskelee Vantaan ammattiopisto Variassa lentokoneasentajaksi. Hän aloitti lentokoneasentajan opinnot viime syksynä.

Tomi Tuuhan päivät täyttyvät telinevoimistelusta ja lentokoneasentajan opinnoista.

— Opiskelukaverit ovat parhaillaan työharjoittelussa, minä keskityn kevään viimeisiin kisoihin. Suoritan työharjoittelun Helsinki-Vantaan lentoasemalla kesällä, jolloin opiskelukaverit lomailevat.

Tomilla ei vielä ole tietoa työharjoittelun sisällöstä, mutta hän arvelee pääsevänsä mukaan tekemään lentokoneiden sisustuksia ja vaihtamaan renkaita koneisiin.

— Olen tykännyt opiskelusta tosi paljon.

Haaveissani on lentäjän ammatti. Olen aina ollut kiinnostunut lentämisestä ja lentokoneista, Tomi kertoo.

Opiskelun ja harjoittelun lisäksi Tomi ei omien sanojensa mukaan ehdi paljon muuta tekemään. Viime talvena hän osti temppusukset, joilla hän kävi laskemassa Talman laskettelurinteessä. Kesäisin hän harrastaa bmx-pyöräilyä.

— Temppupyöräilyä harrastin aiemmin

enemmänkin. Tuli koluttua SM-kisatkin, joista taisi tulla nuorten sarjassa hopeaa, Tomi sanoo vaatimattomasti.

Telinevoimistelun Tomi aloitti Voimisteluseura Helsingissä vuonna 1998.

— Sinne isä mut lykkäsi. Ennen telinevoimistelun aloittamista olin käynyt temppukerhossa.

TÄHTÄIMESSÄ OLYMPIALAISET Tomin tämän hetken suurin tavoite on Lontoon kesäolympialaiset vuonna 2012.

— Niitä ajatellen ensi vuoden MM-kilpailut ovat tosi tärkeät. Silloin karsitaan kilpailijat olympialaisiin, Tomi sanoo.

Hän harjoittelee telinevoimistelua opintojen ohella kahdeksan kertaa viikossa.

— Harjoittelen joka viikko 25–30 tuntia.

Koulussa harrastukseeni on suhtauduttu joustavasti.

Tänä keväänä Tomilla on edessään vielä kahdet Maailmancupin osakilpailut. Ensi viikonloppuna hän lentää Sloveniasta lähes suoraan Moskovaan.

— Olen välillä Suomessa vain yhden päivän. Siinä ehtii käydä kotona pesemässä pyykit, hän toteaa.

Toukokuun lopulla Tomin kotihallissa Liikuntamyllyssä järjestetään vielä FinGymkilpailut.

Tomi on asunut koko ikänsä Helsingin Kalliossa. Hänen lapsuudenperheeseensä kuuluvat äiti, isä ja tällä hetkellä Barcelonassa asuva isosisko sekä mopsi Hilda.

Muuttomatka omaan asuntoon ei ollut pitkä. Uusi koti löytyi niinikään Kalliosta.

— Olen aina asunut täällä ja tänne varmaan jäänkin, Tomi sanoo.

Soili Pohjalainen

” I s ä l y k k ä s i m u t t e l i n e v o i m i s t e l u u n . E n n e n s i t ä o l i n k ä y n y t t e m p p u k e r h o s s a .”

Sini Pennanen

Elävien kirjoissa

S

ivu sivun jälkeen kauniisti tekstattuja nimiä, yhteensä . Jokaisen perässä on kaksi päivämäärää: syntymä- ja kuolinpäivä.

Kirja ei ole kuolleiden kirja vaan ”toivomme mukaan elämän kirja”. Sitä säilytetään Korson kirkolla ikkunasyvennyksessä, josta on näkymä tuhkahautausmaalle. Kauniisti tekstatut nimet kuuluvat vainajille, joiden tuhkat on kätketty tai siroteltu tälle hautausmaalle. Hautausmaalla kävijät näkevät kirjasta alkusivut, joille on kirjoitettu tutun iltarukouksen pyyntö ”taivaaseen ota tykösi”.

Vainajien nimet toistuvat uurnalehdon nimimuurissa, jonka hyllyille omaiset voivat tuoda kukkia ja kynttilöitä. Moni

on tuonut pienen enkelipatsaankin.

Korson kirkon tuhkahautausmaa eli uurnalehto vihittiin käyttöön kesäkuun alussa vuonna . Sen jälkeen noin neljäsosa kuolleista seurakuntalaisista on saanut viimeisen lepopaikkansa sieltä. Uurnalehtoon haudataan vain sulan maan aikana. Tänä keväänä ensimmäiset uurnat lasketaan äitienpäiväviikonloppuna ja kausi jatkuu pyhäinpäivän tienoille.

Uurnalehdon muistokiven ääressä voivat surra ja hiljentyä nekin, joiden läheiset on haudattu muualle. Siellä on myös tyhjän sylin muistokivi lapsettomien ja keskenmenon kokeneiden surua varten.

Kaisa Halonen

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 ●

●

Arkkitehti Olli Kuusen suunnittelema kirkko on valmistunut vuonna . -luvun alussa kirkko uudistettiin ja sen yhteyteen rakennettiin seurakuntakeskus.

Uudistuksen suunnittelivat Jari Frondelius ja Jaakko Keppo.



äitiys on elämän mittainen pesti Mitä äitien mielissä liikkuu?

Eri sukupolvien äidit Maiju Hämäläinen, Minna McGill ja kirsti kuosmanen kertovat. tekstit Nina Riutta kuvat Jani Laukkanen

Maiju Hämäläinen on aina pitänyt lapsista ja halunnut äidiksi.

suoritammeko vanhemmuutta?

M

inna McGill, 44, ei itse muista, mutta hänen ystävänsä on kertonut Minnan sanoneen parikymppisenä, ettei hän halua lapsia.

— Kolmekymppisenä tuli ihan luontevasti tunne, että nyt olisi lasten aika. Olin ehtinyt jo opiskella ja olla työelämässä.

Matti syntyi, kun olin 32-vuotias.

Kolmen vuoden päästä syntyi Maisa.

Nyt lapset ovat 11- ja 8-vuotiaat.

— Ensimmäisen lapsen jälkeen oli kiire takaisin töihin. Monilla on pelko, että lapsen kanssa kotona ollessa putoaa työelämän kelkasta. Toisen ja kolmannen lapsen kanssa jo ymmärtää, kuinka kallisarvoista aika pienen lapsen kanssa on ja että kyllä työelämässä pärjää kotona olon jälkeenkin.

Työn ja perheen yhdistäminen on Minnan mielestä haastavaa. Hän on Meidän Perhe -lehden päätoimittaja, ja lehden tekeminen on hänen intohimonsa.

— Oma aika jää vähiin, kun töissä hoitaa lehden asioita ja kotona lasten asioita. Työni kuitenkin tukee vanhemmuuttani, koska olen koko ajan kasvatukseen liittyvän tiedon piirissä. Se on iso etu.

Jo lasten vauvaiästä lähtien Minnan työ on tukenut vanhemmuutta — ja varmasti myös toisinpäin —, sillä ennen Meidän Perhe -lehteä hän oli Vauva-lehden päätoimittaja.



— En kuitenkaan koe olevani mikään uranainen, vaan ihan tavallinen äiti.

m innaa On Viime aikoina erityisesti

mietityttänyt vanhemmuuden suorittaminen. Nykyvanhemmat ovat usein lasten harrastustoiminnan kokopäiväisiä pyörittäjiä: kentän laidalla, soittotunnilla, turnauksissa ja muffi nssien valmistuksessa. Vaikuttaa siltä, että perheissä tehdään paljon lasten eteen, mutta muistetaanko katsoa lapsia silmiin, olla vastaanottavaisia ja elää hetkessä?

— Ajatellaan, että lapsen menestyminen on perheen menestymisen mittari.

Mutta kuinka paljon on lapsia, jotka ovat syrjäytyneitä? Hyvä kysymys on: millainen lapsi minulle riittää?

— Lapselle annetaan hirveä taakka, kun hänen kauttaan haetaan menestystä tai korjataan oman lapsuuden traumoja.

Mutta miten pitää toimia, ettei tukahduta lasta omilla odotuksillaan? Kuinka paljon vaadimme? Entäs jos lapsi ei halua harrastaa mitään?

Vanhemmille on Minnan mielestä haasteellista se, että nykyään tiedetään paljon lasten kasvusta ja kehityksestä.

Se voi aiheuttaa syyllisyyttä ja ristiriitaa. Minna puhuu myös digitaalisesta kuilusta.

— Lapset ja nuoret tietävät nettimaailmasta enemmän kuin me vanhemmat.

Miten pidetään auktoriteettiasema, kun

Minna McGill tasapainoilee perheen ja työn välillä.

”Hyvä kysymys on: millainen lapsi minulle riittää?” ei tiedetä tarpeeksi? Olen mennyt mukaan nuorten Habbo Hotelliin ja Stardolliin, koska haluan tietää, mitä nettiyhteisöissä tapahtuu.

nykyVanhemman kiireinen arki on

Minnalle tuttua. Tiedetään, miten pitäisi elää, mutta aina siihen ei ole voimia ja sitten tulee huono omatunto.

— Väsyneenä annan periksi siinä,

missä ei pitäisi. Tai jos olen ollut liikaa töissä, syyllistyn ja annan periksi.

— Mutta olen sensitiivinen lapsieni tarpeille. Haluaisin opettaa lapsilleni pilkkeen silmäkulmaan ja kyvyn nauraa itselleen — kukaan ei voi olla täydellinen. Äidin ja lapsen yhteinen mukava hetki on vaikkapa silloin, kun Minna ja Matti pötköttävät sängyllä vierekkäin ja äiti kuulustelee kokeisiin. Juttu rönsyilee.

— Lapsi kyselee ja minä vastaan, ja siitä syntyy mieletöntä ajatusleikkiä. Äitiyden hyvät hetket tulevat puskan takaa, niitä ei ole kännykän kalenterissa.

Vauvan vetoava katse

T

änä vuonna Maiju Hämäläinen, 19, viettää ensimmäistä omaa äitienpäiväänsä. Iitu syntyi 11 kuukautta sitten Kätilöopistolla.

— Synnytys ei pelottanut minua, mietin enemmänkin sitä, että mitä tästä kaikesta tulee. Osaanko hoitaa pientä ja avutonta ihmistä? Ehkä Iitun isää pelotti vielä enemmän, koska hän on ainoa lapsi, eikä ollut tottunut pieniin lapsiin.

Maiju on aina pitänyt lapsista ja halunnut äidiksi. Nuorempana hän hoiti usein pikkusiskoaan ja nuorempia serkkujaan. Joskus aikoinaan Maiju sanoi, että hän tekee kymmenen lasta. Ensimmäisen jälkeen hän toteaa, että ei nyt ehkä kuitenkaan kymmentä.

Tyttärestään Maiju on ylpeä.

— Iitu on aurinkoinen ja hyväntuuli-

”Toivon, että osaan pitää lapselle rajat ja uskaltaisin olla se, joka päättää.” nen lapsi. Hän itkee vain silloin, kun on väsynyt tai nälkäinen. Vaikuttaa siltä, että Iitu on tyytyväinen elämäänsä.

Vaikka Maijua odotusaikana hiukan pelotti, kaikki on mennyt lapsen kanssa hyvin.

— Onneksi on puhelin, että voin pahoissa tilanteissa soittaa äidille, toteaa Maiju ja virnistää hymyillen. Äidin apu oli tarpeen varsinkin silloin, kun Iitu sairastui ensimmäisen kerran korvatulehdukseen.

— Se on niin kauheaa, kun lapsi ei osaa puhua ja kertoa, mihin sattuu.

Kun Maiju oli pieni, hän kävi äitinsä

kanssa Korson seurakunnan perhekerhossa. Äiti ehdotti Maijulle, että myös tämä menisi sinne Iitun kanssa.

— Sanoin äidille, että en mene. Ajattelin, että kyllä minä jaksan olla koto-

na vaan ja kävellä lenkkejä, enkä kaipaa muita.

— En uskaltanut mennä perhekerhoon. Mietin, että minkähän ikäisiä ne kaikki muut äidit siellä ovat ja miten ne katsovat minua, kun menen sinne.

Tiukasta vastustelusta huolimatta nykyisin Maiju käy seurakunnan perhekerhossa kaksi kertaa viikossa.

— No, äiti puhui minulle järkeä päähän. Hän sanoi, että saan päivääni Iitun kanssa ohjelmaa ja voin jutella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Niin, ja äiti sanoi, että hän ottaa vaikka töistä vapaata ja vie minut sinne kädestä pitäen. Silloin ajattelin, että se nyt olisi tosi noloa — ja menin itsekseni.

Kun Maiju meni Iitun kanssa ensimmäisen kerran perhekerhoon, häntä jännitti.

— Olin aluksi perhekerhossa sivusta seuraaja, mutta pian jo ihmiset tulivat juttelemaan. Lapset leikkivät ja me äidit istuimme, joimme kahvia ja juttelimme.

Hyvä, että äiti pakotti minut mukaan, en ole päivääkään katunut.

Vanhat kaverit ovat väkisinkin jää-

neet vähemmälle huomiolle, eikä Maiju oikeastaan kaipaa entistä. Perhekerhosta on löytynyt uusia ystäviä.

— Muilla minun ikäisilläni, joilla ei ole lapsia, on niin erilainen elämäntilanne. Lapsettomien kanssa tulee vaivaantunut olo.

Maiju on nyt jo huomannut, missä kohtaa kasvatusta hänen kannattaa olla tarkkana.

— Olen huomannut, että esimerkiksi jos syön jäätelöä ja Iitu katsoo minuun vetoavasti, niin annan jäätelöä myös hänelle, vaikka ei pitäisi. Toivon, että osaan pitää lapselle rajat ja uskaltaisin olla se, joka päättää — että kun sanon ei, se on ei.

Huolissaan Maiju on eniten silloin, kun Iitu sairastaa.

— Huoli on silloinkin, jos Iitu on jossain hoidossa, vaikkei hän paljon ole ollutkaan toisten hoidossa. Ja kyllä se huoli lapsesta on lopun ikää. Ja minusta se on hyvä asia.

Lapsesta pitää uskaltaa irrottaa

P

sykiatrisen osastonhoitajan työstä eläkkeellä vajaan vuoden ollut Kirsti Kuosmanen, 62, on kahden pojan äiti. Hänellä on kaksi lapsenlasta, tyttö ja poika. Äitiydessä tärkeänä tukena Kirstillä on ollut äitiporukka, joka sai alkunsa Hämeenkylässä seurakunnan äiti–lapsi-piiristä.

— Olemme pitäneet yhteyttä jo 30 vuotta. Tapaamme edelleen kerran kuukaudessa jonkun luona, kahvittelemme, laulamme virsiä ja keskustelemme.

— Nykyisin puheenaiheena on vanheneminen ja eläköityminen, elämän muutos.

Kirsti kertoo, että aikoinaan heidän äiti–lapsi-piirissään pääpaino oli keskustelussa.

— Me teimme heti alussa päätöksen, että yhdessä viettämämme tunti on tarkoitettu itsemme kehittämiseen, ei kahvinjuontiin. Lapsilla oli hoitaja ja meillä äideillä oli käsittelyssä joku kirja, jota kävimme luku luvulta läpi. Meille tuli aina myös läksyjä niistä.

Myöhemmin piiriläiset menivät töihin eikä läksyjä enää tarvittu. Keskustelu alkoi olla vapaampaa.

— Ilmeisesti saamme aitoa tukea porukasta, emme kai me muuten olisi näin pitkään jatkaneet tapaamisia.

— Me emme ole koskaan kokoon-

tumisissamme keskustelleet siitä, mitä miehet tai lapset ovat tehneet tai jättäneet tekemättä, vaan keskitymme itseemme ja omiin kuulumisiimme

Kirstin mielestä lapset pitävät van-

hempia kaikella tavalla elämässä kiinni.

— Vaikeinta äitiydessä yleisesti ottaen on irrottaminen, usko ja luottamus siihen, että lapset pärjäävät ja asioilla on tapana järjestyä. Minulle luopuminen ei ole ollut vaikeaa, olen ajatellut, että lapset ovat lainassa.

— Joillekin on vaikeaa se, että lapset kasvavat. Minusta on ilo nähdä, kuinka lapsi on aina askeleen valmiimpi elämään. Siitä nauttii, kun näkee että lapsi oppii seisomaan omilla jaloillaan. Silloinhan olen tehnyt työni hyvin, kun he pärjäävät itse.

Kirsti kertoo nuorena äitinä kuitenkin miettineensä, kuinkahan poika pärjää tässä maailmassa ilman äitiä, kun poika on niin kiva.

— Serkkuni ovat psykologeja, ja juttelin heille ajatuksistani. He sanoivat, että joku toinen tulee olemaan tärkeämpi kuin minä. Viimeistään silloin, kun lapset menevät kouluun, joutuu luopumaan.

K ahden villin pojan äitinä olemi-

nen oli Kirstin mukaan ”kokopäiväistä

Kirsti Kuosmanen seuraa poikiensa elämää Facebookissa.

”Silloin olen tehnyt työni hyvin, kun lapset pärjäävät itse.” poliisin hommaa”. Hänestä on erityisen tärkeää, että lapsia ei unohdeta silloin, kun he ovat nuoria.

— Juhlailtoina olisi aikuisenkin mukava lähteä jonnekin, ja murrosikäisten ajatellaan olevan jo isoja, mutta kyllä vanhemman on silloin oltava kotona.

Muistan sen, kun täysi-ikäiset pojat tulivat yöllä ravintolasta ja halusivat kertoa,

mitä oli tapahtunut. Vaikka kuinka olisi nukuttanut, niin piti kuunnella, mitä heillä oli sanottavana. Jos ei tuossa tilanteessa kuuntele, eivät he enää myöhemmin tule kertomaan mitään.

Vaikka yölliset keskusteluhetket poikien kanssa saattoivat hiukan rasittaakin äitiä, niin juuri keskusteluhetkiä Kirsti kertoo kaipaavansa. Nykyään pojilla on tietenkin omat elämänsä, mutta Kirsti on saanut ihan vapaaehtoisesti heiltä luvan edelleen ”kontrolloida”.

— Pojat halusivat minut Facebookiin — niinpä nytkin tiedän aina hyvin, missä he ovat, sanoo Kirsti-äiti hymyillen.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 7.5. klo 19 Kotiseurat Pirkko ja Paavo Kilvellä, Salpausseläntie 4-8 F 48, Hki. Klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 9.5. klo 16 Äitienpäiväseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Kaisa Heininen, Samuli Korkalainen, Riitta-Leena Sihvola ja Heikki Sippola. Klo 18 Äitienpäiväkonsertti Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18, Hki. Herännäisnuorten kuoro ja Veisuuveljet.

Ti 11.5. klo 18 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Sisäänkäynti Omenan olohuoneen puolelta.

Ke 12.5. KĂśrttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 13.5. klo 18 Helatorstain seurat Kellonummen siunauskappelissa, Kellonummentie 13, Espoo.

Onko kotisi remonttia vailla?

Pyydä ilmainen kustannusarvio!

Terveys ennen kaikkea 9LEIS JA ERIKOISLĂ‹Ă‹KĂ‹REIDEN VASTAANOTOT s LABORATORIO s KUVANTAMISPALVELUT s TOIMENPITEET s TUTKIMUKSET s TYĂšTERVEYSHUOLTO s MUUT ASIANTUNTIJAPALVELUT MA-PE 8-20 LA 9-14 SU 10-14

KäytÜssämme on KELA:n suorakorvausjärjestelmä.

JĂśnsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011 Juvanmalmin tyĂśterveysasema, Juvan teollisuuskatu 15, 02920 Espoo Klinikka 22:n tyĂśterveysasema, Bulevardi 22, 00120 HKI, puh. (09) 6811 3950

Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi www.toivontuottajat.fi

www.bible.fi - markkinoiden laajin raamattuvalikoima - Suomen Pipliaseura - www.pipliakauppa.fi

Juhlan kunniaksi

WWW.MAKROTALO.COM SRA OY 050 514 5272

NAHKAKANTISET RAAMATUT JA VIRSIKIRJAT

Uudet hehkuvat kansivärit lime ja keltaoranssi.

Tilaa nimipainatus ajoissa!

Perinteinen ja runsas äitienpäivälounas katetaan jälleen 9.5.2010 Holman ja Kuntokallion kurssikeskuksissa Kattaukset klo 12.00 ja 14.30 Hinta aikuisilta 26 E, 3-12-vuotiaat -50 % Paikkoja rajoitetusti, joten varaathan pÜytäsi ajoissa!

Varaukset arkisin 8-15.30 välillä Holman kurssikeskus Holmantie 10 01800 KLAUKKALA P. (09) 8306 630

uusia upeita värejä

Kuntokallion kurssikeskus Kuntokalliontie 6 00890 HELSINKI P. (09) 8306 696

THE BOOK - UUSI TESTAMENTTI Moderni, puhuttelevat kuvat.

Vaihtoehtoinen lahjaidea!

RAAMATTU APOKRYFIKIRJOIN Juhlava, edullinen Raamattu, mukana deuterokanoniset kirjat.

Suomen Pipliaseura

Katso menu osoitteesta: www.vantaanseurakunnat.fi/kurssikeskukset Tervetuloa juhlimaan!

ddd OVOYR SV

| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | saatavana myĂśs kirjakaupoista

Hyvänmielen aarreaitta!

Ă„IDILLE!

Anna lahjaksi kauniita ajatuksia, jotka ilahduttavat, lohduttavat, kannustavat.

6,–

Raamattu Kultasyrjäinen, lovihakemistollinen Raamattu jossa on kaksi lukunauhaa.

3 kpl / asiakas.

Rajoitettu erä.

12,– 95

18,–

(norm. 15,20 â‚Ź)

11,–

90

Kirkon Ulkomaanapu Saippuat Nepalista Suloiseen bamburasiaan pakatut yrttisaippuat on valmistettu perinteisistä Nepalilaisista raaka-aineista. Hellävaraisten saippuoiden koot ovat 80 ja 100g.

(norm. 22â‚Ź)

Vanha laulu cd Levy sisältää Eino Leinon, Uuno Kailaan, Kaarlo Sarkian ja Lauri Pohjanpään runoja Petri Laaksosen säveltäminä ja tulkitsemana.

Hanna Ekola Kiitos elämän lahjasta Kirja johdattelee lukijaa etsimään kiitoksen aiheita niin arjen pienistä hetkistä kuin vastoinkäymisistäkin.

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VĂ„LILTĂ„.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

ďœąďœ°

|

ma-pe 9–17

|

p. 020 754 2350

|

Maija Paavilainen Paljon kiitoksia Piirrosaforismit sanoittavat kiitoksen ja kiitollisuuden hetkiä elämän eri tilanteissa. Kiitos on sana, joka ei kulu käytÜssä! Hyvä on lahjaa, ei itsestäänselvyys vaan ihme, kiitoksen arvoinen.

Tarjoukset ovat voimassa 31.5.2010 asti www.kotimaakauppa.fi

RIPPILAHJAKSI!

14,–30

(norm. 16,90 â‚Ź)

Cata Portin

rujoutta päin Pia Ingström: Äitiä ikävä. Schildts 2010.

1970-luku ei ollut vain vasemmistolaisuuden Kirjat kulta-aikaa.

Tuolloin päätään nostivat myös uudenlainen terapiakulttuuri ja arjen psykologisointi.

Suomenruotsalainen kirjallisuuskriitikko Pia Ingström hahmottelee kirjassaan psykokulttuurin leimaamaa omakuvaa 1970-ja 80-luvuilla. Samalla hän palaa juurilleen, karjalaistaustaisen äitinsä suvun historiaan. Kirjan nimestä huolimatta äiti on kirjassa aika pienessä roolissa, vaikka pohjavireenä onkin tyttären syyllisyydentunne äidin kuoltua.

Ensimmäinen osa keskittyy Ingströmin nuoruuden kokemuksiin.

Valokeilaan pääsevät nuorena ahmittu mielisairauskirjallisuus, ryhmäterapia, raadollinen kesätyö mielisairaalassa ja oleskelu Turkissa.

Toinen, sosiologisen tutkielman oloinen osa kuvaa Ingströmin suomenkielistä sukua, eri toten karjalaisia enoja luokkaretkellä yhteiskunnassa etenemässä. Katkelmat omista ja äidin päiväkirjoista ryydittävät pohdintoja.

Se, miten vaikkapa kodin kirjahylly tai valtion takaamat opintolainat vaikuttavat ihmisen kas-

Pia Ingström kirjoittaa tyttären syyllisyydentunteesta. vuun ja tapaan toteuttaa itseään, on läsnä läpi teoksen. Yhteiskunnallisuutensa ansiosta kirja tarjoaa samastumispintaa ja vertailukohtia monelle.

Miksi nuori hakeutuu vierauden, jopa kärsimyksen, likaisen ja ruman piiriin? Kysymys nousee niin ulkopuolisuuteen keskittyvien lukukokemusten, sairaalatyön kuin Turkin-matkojen taustalta. Elämän karuus oli koettava. Äärimmäisen ruma oli nuoren Pian mielestä todellisinta.

Mielisairaalassa nähty lika ja kärsimys pohdituttavat vielä keski-ikäisenäkin. Työn eettinen arvo avautuu vasta ajan päästä. Arvokasta on, että siellä tunnustetaan ihmisen haavoittuvuus, eräs ystävä toteaa.

Rujouden imu voi juontua myös 1970-luvun terapialiikehdinnästä.

Isän alkoholismin myötä koko perhe tutustui A-klinikan ryhmäterapioihin.

Omasta ”psykofundamentalistien” sukupolvestaan Pia Ingström toteaa: ”Vaalimme käsitystä siitä että totuus vapauttaa meidät ja että siksi sitä kannattaa esitellä kaikessa nuhruisessa kauheudessaan jatkuvasti, jotta se ei hyökkäisi takaapäin ja tuhoaisi elämäämme.”

Muistelmatkin ovat Ingströmille jonkinlaista totuuden etsintää — ja kasvun kuvausta. Kasvu herättää syyllisyydentunnetta. Nyt häntä vaivaa se, miten ylimielisesti äitiä tuli kohdeltua. Lohdullista kyllä, äidin päiväkirjasta voi lukea, että myös tämä koki olevansa ”inhottavan paljon fi ksumpi” kuin oma äitinsä.

Kristina Svensson

PIHKASALVA 10 %

Haavan hoitoon!

Hoitaa haavat ja palovammat painehaavasta nirhaumaan!

PIHKALAKKA 30 %

Tehokas kynsisieneen ja jalkasilsaan!

Tieteellisesti tutkittu teho kynsisienen aiheuttajia vastaan.

se, mitä et naistensaunassa kuullut Minna Kiistala: Minä en sitten ainakaan muutu. Nemo 2010.

Hedelmällisessä iässä oleva nainen ei voi niiltä Kirjat välttyä: synnytysjutuilta, korvatulehduskierrekertomuksilta ja palopuheilta kesto- tai kertakäyttövaippojen puolesta. Niin ja imetys — siitä on turha sanoa mitään, ellei ole sitä itse kokenut.

Eikä asiaa kannata ottaa välttämättä puheeksi silloinkaan, ettei vain syyllistäisi niitä, jotka eivät voi tai halua imettää.

Mutta miksei kukaan varoittanut siitä, mitä raskauden aikana, ennen korvatulehduskierrettä ja vaippavuoria, tapahtuu?

Minna Kiistalan kirja Minä en sitten ainakaan muutu kertoo

niistä yllätyksistä ja kirjoittamattomista säännöistä, joita 33-vuotiaana lamavauvan tekoon hetken mielijohteesta ryhtynyt naistenlehden toimittaja törmäsi.

Yöheräily tulee tutuksi jatkuvan pissalla ravaamisen vuoksi, basilika herättää raivokkaan hoivavietin eikä ihokarvojen siistiminen onnistu enää ilman miestä.

Kiistalalle selviää myös, ettei sairaalakassiin noin vain pakata kynsilakkaa ja että rollaattorimummotkin menevät kadulla vauvamahansa kanssa taapertavan kolmikymppisen ohi. Kuten arvata saattaa, ihan kaikilta ei-kosketa-minua-asioilta ei Kiistalakaan välty, niin yllättäviin tekoihin vatsassa kasvava tiitiäinen hänet saa.

Suoruudessaan, humoristisuudessaan ja subjektiivisuudessaan kirja on mielenkiintoista luettavaa niin naiselle kuin miehellekin, eikä se monien muiden vauva-aihesten kirjojen tavoin sorru valistamiseen tai ehdottomien totuuksien laukomiseen.

Kuten vauvat myös heidän odottajansa ovat erilaisia: yksi hotkii vaniljajäätelöä anjoviksella, toinen ei saa alas murustakaan. Yhden vauvan syntymä antaa aihetta talvisodan koettelemuksia vastaavien synnytystarinoiden kertomiseen naisten saunavuorolla, toinen tulee maailmaan jättämättä äitiin sen suurempia henkisiä kuin ruumiillisiakaan vammoja.

tyneen omista kokemuksista, tyytymättömyydestä omaan ruumiiseen.

Haurun teksti on aistivoimaista, tummavireistä ja silti humoristista. Oulun murre mehustaa muutamia tarinoita vielä lisää.

Kymmenen lasta synnyttäneen lestadiolaisnaisen kuvauksessa elämän paino todella tuntuu, hän on Jumalalle kaikkensa antanut.

Kokoelman viimeinen novelli on groteski, aistillinen ja mystinenkin kuvaus 80-vuotiaan naisen saunareissusta, jossa mennyt virtaa tajunnan läpi kylpemisen aikana.

Elämä myös opettaa oman ruumiin hyväksymistä. Kaikkien kirjan hahmojen ei tarvitse koko ikäänsä kamppailla armottoman ruumiinkuvan kanssa. Hauru puolestaan on kertonut kirjoittamisen kasvattaneen hänessä itsensä hyväksyntää. Voi toivoa, että kirjan vähän yliampuvat naishahmot synnyttävät lukijassakin samaa suvaitsevuutta.

Kirja tarinat sopivat luettaviksi ääneen vaikka naisporukoissa.

Miksei miestenkin kanssa.

Apteekista.

Kotimaiset Lääkelaitoksen rekisteröimät tuotteet. www.repolar.com

Hanna Antila

Naisen ruumiissa Hanna Hauru: Liian pienet sandaalit.

Like 2010.

Oululaisen Hanna Haurun Kirjat Liian pienissä sandaaleissa naisen ruumis pursuaa ja kutistuu.

Se on piilossa, tiellä tai katseen kohteena. Kirjassa eri-ikäiset ja -kokoiset naiset kertovat tarinaansa ruumiissa, joka on alkujaan harvoin sopiva juuri heille.

Ulkonäköpaineet ahdistavat ja niistä pitää päästä eroon. Muutamissa novelleissa niistä vapaudutaankin aika railakkaalla tavalla.

Hanna Hauru kertoo tekstien syn-

Kristina Svensson

Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys: Ilmoitusmarkkinointi

Ilmaista keskusteluapua yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 www.senioripysakki.fi

Puhelin seniori-ikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 www.aamukorva.fi

020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

VANTAAN LAURI Syntisen asialla

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi



gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

Myydään hautakiviä

Viisi päivää kaupunkijuhlaa

V

����������������

ANNA KEVÄTAURINGON PAISTAA KOTIISI Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit.

Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin. ��������������� ������������������ ���������������� ���������������� �������������������������� ����������������� �������������������������� ����������������� ����������������

Tilaa ✁ ilmainen ...........

kylpyhuonekartoitus nyt!

Kotipalvelu Lilja ●

●

����������������������������������������

Ostetaan

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Vuokrata halutaan

gsm.

0400 997 116

Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

●

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

Yksilöllisesti, luotettavasti, ammattitaidolla.

Kerron mielelläni lisää: Auli 040 529 7755 auli@njkpalvelut.net Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIÖÖN Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Sisustussuunnittelua ja neuvontaa kotisi sisä-ja ulkotiloihin.

P. 044-580 5809

Myydään HYVÄÄ MULTAA

Olet sen ansainnut.

Helsinki: Petri Takkula MUUTOT JA KULJETUKSET gsm 041-4402311 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. petri.takkula@blosius.fi

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

antaan kaupunkijuhla järjestetään 12.–16.5. Viisipäiväinen juhla sijoittuu Vantaan syntymäpäivän 15.5. yhteyteen. Tarjolla on kymmeniä tapahtumia eri puolilla Vantaata.

Seurakunnat ja kaupunki järjestävät yhdessä neljä gambamusiikin konserttia. Kuudennen kerroksen orkesteri esiintyy Markku Luolajan-Mikkolan johdolla 15.5. kello 16 Rekolan kirkossa ja kello 18 Myyrmäen kirkossa sekä 16.5. kello 16 Hämeenkylän kirkossa ja kello 18 Lummesalissa.

Pyhän Laurin kirkossa esiintyy 15.5. kello 19 Tanssiteatteri Raatikko. Teos Enkelten tanssi kertoo siitä, kuinka nainen kohtaa suojelusenkelinsä.

Tikkurilan kirkolla on avoimet ovet 14.5. kello 17–20 ja 15.5. kello 10–20. Kirkon aulassa on kohtaamispaikka ja kahvila.

Kirkkosali on avoinna hiljentymistä varten.

Kypsempään ikään ehtineille on tarjolla sunnuntaihuveja 16.5. kello 13–16.30 Puistokulmassa Tikkurilassa. Alaikäraja tapahtumaan on 55 vuotta ja ohjelmassa on muun muassa hemmottelua, tanssia ja mahdollisuus jutella seurakuntien työntekijöiden kanssa.

Luontoretkelle Tussinkoskelle

Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys: Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde Markku Luolajan-Mikkola on viola da gamban mestari.

www.kotimaa-yhtiot.fi

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT Ilmoitusmarkkinointi 020

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P www.hautaus.fi Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihd ilmoitusmyynti@kotimaa.fi SUOMEN KIVIVALMISTE Oy HAUTAKIVET

Unikkotie 5, Vantaa

020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

✆ 836 25220, 836 25225,

(Seurakunnan talo)

päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Lisän ja Vantaa tietoKaikki, kuntien seuratarvitset. mitä ta ja palve toiminnas antaanw.v luista ww nat.fi seurakun

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, ☎   , faksi   , vantaan. lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, ☎   , arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, ☎   , pauli.juusela@evl.fi.

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, ☎   , heli.kulmavuori@evl.fi.

TOIMITTAJAT Hanna Antila, ☎   , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎   , nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎   , vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎   , myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎   , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎   , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎   . ILMOITUSHINTA mv , €, neliväri , € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo .

ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL  (Hietalahdenranta ),  Hki, ☎   , faksi   , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎   , www.posti.fi/palaute.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Kaikki, mitä tarvitset.



754 2000/vai

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

Ilmoitusmarkkinointi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Lisätietoa kaupunkijuhlasta www.vantaanseurakunnat.fi. ja vantaa.kaupunkijuhla.fi

Hautauspalveluja

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset Puhelun hinta!2,95 € min + pvm/mpm myös pienissä erissä pienellä autolla. mainontaan Lisävirtaa Seulottuja luonnonkiviä www.ilmainenneuvo. Puh. (09) 854 8937 J-V Lammi Oy Ota yhteys:

Koulutusta

lähdetään 15.5. kello 14 Kalmuurin pallokentältä. Lapsiperheille on tarjolla leppoisampi reitti Vallinojan Kirvisenkujalta kello 14.

Hammashoitoa

ihde

de

6.5.–13.5.

Vantaan seurakunnat Hakunila KIRKKOHERRANVIRASTO Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

DIAKONIATOIMISTO Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 830 6512

Kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 kirkon alakerrassa.

Messu su 9.5. klo 11. Saarna Harri Nurminen, Vesa Häkkinen.

Senioriklubi ma 10.5. vierailee Pyhän Annan lastenkirkolla.

SPR-verenluovutus ma 10.5. klo 14–19. Ota mukaan henkilötodistuksesi. Vinkki: samalla voit äänestää kirkkoherran vaaleissa.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille halukkaille. Jari Araneva.

Nyt on rukouksen aika ma klo 18–19. Tule rukoilemaan yhdessä.

Nuortie ja Rajamäki.

Päivärukous ke 12.5. klo 12.30.

Helatorstain messu 13.5. klo 11.

Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone on suljettu toistaiseksi sairasloman vuoksi.

Olohuone on auki kuitenkin satunnaisesti vapaaehtoistoimin, seuraa ilmoittelua netissä www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Jos haluat tulla mukaan vapaaehtoisjoukkoon, ota yhteyttä diakoni Laura Alhoon p. 050 560 5693.

Kevätillan musiikkia to 6.5. klo 19. Cecilia-kuoro laulaa Kristiina Nurmen johdolla. Vapaa pääsy.

Messu su 9.5. klo 18. Tuomo Kahenvirta, rippikoululaisia.

Omaishoitajien olohuone ti 11.5. klo 13–14.30.

PYHÄN ANNAN LASTENKIRKKO Koulutie 11

Senioriklubi ma 10.5. klo 13. Hakunilasta tutustuu kirkkoon.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa.

NUORILLE Talkoot la 8.5. alkaen klo 11–16.

Pihan siivousta ja nikkarointia Vaaralan kirkolla.

LAPSILLE JA PERHEILLE Ilmoittautuminen seurakunnan päivä- ja vekkulikerhoon.

Nykyiset kerholaiset voivat jättää hakemuksen ohjaajalleen ja uudet hakemukset tulee toimittaa kirkkoherranvirastoon.

Hakukaavake löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi tai voit myös soittaa kirkkoherranvirastoon niin saat kaavakkeen postitse. Päivä- ja vekkulikerhot on 3–6-vuotiaille.

VARHAISNUORILLE Iltapäiväkerho alkaa 17.8. Pyhän Annan lastenkirkolla. Hinta 80 euroa jos hoidon tarve on päivittäin klo 16 asti ja 100 euroa jos klo 17.

Ilmoittautuminen päättyy 11.5.

Päiväleirit 7.–24.6. Rajakylän koululla klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakunilan kirkon alakerrassa klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakuaika 1.3.–14.5. Päiväleiri on ensisijaisesti tarkoitettu 2001–2003 syntyneille lapsille. Hinta sisältää

ohjelman, välipalan ja vakuutuksen.

Lastenleiri Kukonnotkossa 7.–12.6. Hakuaika 1.3.–14.5. Leiri on tarkoitettu 8–13-vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta 135 € sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutukset sekä ohjelman.

Tiedustelut Päiväleirit Justus Kivimäki 040 762 0162. Lastenleiri Marja-Riitta Typpi, 040 588 6242.

Leirit järjestää Vantaan NMKY ry.

Hakemukset voi tehdä ja lähettää netissä www.vantaanmky.net.

Isä–lapsi-leiri Kukonnotkossa 13.–15.8.

Isä–poika-leiri Räfsössä 27.–29.

8. Hakuaika leireille 1.3.–11.6. www.vantaanmky.net Leirinhinta 175 € isä & lapsi, muut lapset 30 €. Sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen (alle 18v) ja ohjelman.

MUUTA Kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys kirkkoherranvirastossa 3.–7.5. klo 9–18.

Tervetuloa äänestämään kirkkoherranvaalissa Hakunilan kirkon kokoustilaan su 9.5. messun jälkeen noin klo 12.30–20 sekä ma 10.5. klo 9–20.

Kirkkoherranvaalin tulos julkaistaan 10.5. aikaisintaan klo 21. Sitä ennen on vaalilaulajaiset ja kahvitarjoilu klo 20–21 Hakunilan kirkossa.

Kirkkoherranvaalin vaalikuljetus ensimmäisenä vaalipäivänä 9.5. Länsimäen kirkolta lähtö klo 13, Pyhän Annan lastenkirkolta lähtö klo 15. Paluukuljetus järjestetty. Ilmoittautuminen kuljetuksiin pe 7.5. klo 16 mennessä virastoon p. 830 6500.

Kirkkoherranvaalissa äänestää saavat kaikki seurakuntamme täysi-ikäiset jäsenet, sekä henkilöt jotka täyttävät 18-vuotta viimeistään 9.5. mennessä ja muuttaneet jotka ovat tulleet seurakuntamme jäseniksi 28.2.2010. Äänestäjällä tulee olla mukanaan henkilöllisyystodistus.

K ASTETTU Sara Sofia Rahikainen, Veeti Mikael Leskisenoja, Lenni Abel Elmeri Lehtikuusi, Nuutti Viljami Oksman, Jesper Mika Samuel Soldan, Roni Veeti Olavi Hämäläinen, Ilona Olivia Jäppinen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Pentti Tapio Viljami Tolmunen ja Marianne Hautamäki, Toni Marko Moll ja Emmi Ilona Riima.

Hämeenkylä KIRKKOHERRANVIRASTO Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3, p. 830 6459

Rukoussunnuntain perhemessu, äitienpäivä, su 9.5. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Jouni Salko ja kanttori Anne Viljamaa.

Messu, helatorstai 13.5. klo 10.

Saarna Jaakko Kara, liturgia Jouni Salko, kanttori Hannu Lehtikangas ja kirkkokuoro.

Rukouspiiri ti 11.5. klo 17.30 kirkon takkahuoneessa. Mukana lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Vanha Hämeenkyläntie 5

KimaraKahvila su 9.5. klo 18. Iltateen, iltakahvin kera keskustelemme elämän suuresta aiheesta,

nimittäin rakkaudesta. Mukana Leena Kaseva. Ilta on kevään viimeinen KimaraKahvila.

NUORILLE Nuorten avoimet sunnuntaisin klo 18–20 nuortentilassa.

VARHAISNUORILLE Suuria elämyksiä telttaleiri 28.–30.6. Asikkalassa Päijänteen rannalla. Telttamajoitus, myös oman teltan saa ottaa mukaan.

Leirihinta 40 €. Lisätiedot nuorisotyönohjaaja Pasi Niemistö p.

050 518 7967.

MUUTA Retki Asikkalaan ti 11.5. Hinta 40 e. Mikä yhdistää Lumenen menestystarinan ja Asikkalan? Mitä yhteistä on Armas Järnefeltillä, J.R. Danielson-Kalmarilla ja Toivo Kärjellä? Vastauksen kysymyksiin saat retkellä. Ilmoittautuminen 7.5. mennessä Riitta Ahonen p.

0400 558 308.

Retki Turkuun helatorstaina 13.5. klo 7.30–17.30. Ohjelmassa messu Turun tuomiokirkossa klo 10. Aboa vetus & Ars novassa tutustutaan keskiaikaiseen Turkuun ja taidenäyttelyyn. Käynti Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Hinta 45 e sisältää ruokailun. Ilmoittautuminen Riitta Ahonen p. 0400 558 308, 830 6463. Mukana matkalla kappalainen Anna-Kaisa Inkala ja lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Messu 16.5. klo 10. Messun jälkeen tarjoillaan kaikille ilmainen intialainen lounas.

Pihaseurat. Kesä ja keskiviikkoillat lähestyvät. Avaisitko kotipihasi seuroille, monia halukkaita olisi tulossa? Kotipihoilla on vuosien varrella kohdattu tuttu ja tuntematon. Pihaseuroissa kuulutaan yhteiseen joukkoon, saa jakaa, saa kuulla. Mikäli haluat pitää pihaseurat, ilmoita sinulle sopiva keskiviikkoilta p. 830 6455 päivystävälle pastorille tai kirkkoherra Jukka Nevalalle mahdollisimman pian.

K ASTETTU Mila Johanna Kaarina Heinonen, Ossi Juhani Kokkonen, Emilia Elisabeth Knuuttila, Leevi Samuel Sievänen, Joona Otto Rasmus Hentunen, Eetu Antero Kärkkäinen.

Naisen elämää ja rakkautta

Ä

itienpäivänä päästään kurkistamaan kahden naisen elämään sopraano Leena Kannisen ja pianisti Lena Eklundin liedkonsertissa. Ohjelma on koottu Robert Schumannin ja Franz Schubertin musiikista. Konsertin naiskohtalot kuullaan Schumannin laulusarjoissa Frauenliebe und Leben ja Gedichte der Königin Maria.

Frauenliebe und Leben on kertomus naisen elämästä ja rakkaudesta. Toinen konsertissa kuultava teos taas kertoo Skotlannin kuningattaresta Maria Stuartista.

Tässä laulusarjassa käydään läpi Marian traaginen elämä aina nuoresta tytöstä kuolemaantuomitun naisen ajatuksiin asti.

Kumpikin teoksista on Schumannille tyypillistä, kauniisti soljuvaa pianon ja laulun vuoropuhelua ja yhteissointia.

Franz Schubert on samalta aikakaudelta kuin Schumann ja häntä pidetään yhtenä romanttisen liedmusiikin tärkeimmistä kehittäjistä. Schubertilta konsertissa kuullaan rakkauteen ja luontoon liittyviä lauluja.

Konserttiin on vapaa pääsy.

korso KIRKKOHERRANVIRASTO

klo 10 Hämee

●

klo 10 Korson

nk ylän kirkos

sa

kirkossa

klo 10 Rekola n Pyhän Andreaan kirk ossa ● klo 12 Ki vistön kirkos sa ● klo 11 M artinristissä ●

●

klo 18 Tikkur ilan kirkossa (ruotsinkielin en)

Leena Kanninen ja Lena Eklund konsertoivat äitienpäivänä Pyhän Laurin kirkossa.

Altti Ilari Hentunen, Piia Sinikka Pursiainen.

Yrjö Olavi laine 89 v.

●

äitienpäivän liedkonsertti su .. klo  Pyhän Laurin kirkossa

AVIOLIITTOON KUULUTETTU HAUTAAN SIUNATTU

äitienpäivän su 9.5. messut Vantaan ki perherkoissa:

Vanhempi väki kevätmielelle!

Mistä alkaa kesän odotus? Tietenkin kevätjuhlasta! Rekolan seurakunnan vanhempaa väkeä kutsutaan viettämään yhteistä kevätjuhlaa kirkolle.

Tarjolla on kakkukahvit kevään kunniaksi. Musiikinopiskelija Olli Liljeström laulaa ja laulattaa.

Mukana ovat diakonityöntekijät Irma Liljeström ja Sannamari Rusi, diakoniapastori Marja-Liisa Malmi ja kanttori Noora Hultin.

Vanhemman väen kevätjuhla ti .. klo  rekolan Pyhän Andreaan kirkolla

Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu pe 14.5.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

DIAKONIATOIMISTO Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

KORSON KIRKKO JA

SEURAKUNTAKESKUS

sekakuoron ja big bandin gospelia Rekolan sekakuoro ja Vaskivuoren lukion Big Band lyövät taitonsa yhteen ja saapuvat Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon esittämään gospelia. Luvassa on  gospelin setti.

Kuorossa on yli  laulajaa ja se on toiminut vuodesta . Kuoron taiteellisena johtaja toimii Jori Männistö. Vaskivuoren lukion Big Bandissa soittaa parisenkymmentä soittajaa

ja johtajana toimii Mika Karhunen. Bändi on levyttänyt ja esiintynyt useissa maissa.

Väliajalla on tarjolla kahvit. Ohjelma-kahvilippu maksaa  euroa.

Amazing Grace -gospelkonsertti la .. klo  rekolan Pyhän Andreaan kirkossa

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Eteenpäin, ylöspäin -taidenäyttely 17.5. saakka. Terttu Lemströmin ja Helena Lemettisen näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tilaisuuksien yhteydessä.

Vanhemman väen piirissä to 6.5. klo 13 vietetään ruusujuhlaa.

Naisten saunailta to 6.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kevätkonsertti pe 7.5. klo 19.

Helena Tenhusen oppilaat esittävät koululauluja menneiltä vuosikymmeniltä.

Naisten aamukahvit la 8.5. klo 10, Sari Vapaavuori. Aamun ai-

heena lapsuuden laulut ja runot.

Aamupalan hinta 2 euroa. Äitienpäivän messu su 9.5. klo 10, Sari Vääräniemi ja Ursula Hynninen.

Runopiiri ma 10.5. klo 13.

English through Bible ma 10.5. klo 18. Kevään viimeinen kokoontuminen.

Naisten laulava raamattupiiri ma 10.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon kahvila ti 11.5. klo 11–13.

Katulähetyksen ruokailu ke 12.5. klo 11. Seuraavan kerran ke

26.5. jolloin vietämme grillijuhlaa.

Helatorstain jumalanpalvelus to 13.5. klo 10, Kari Pekka Kinnunen ja Ursula Hynninen. Hanna Vaittisen ja Kimmo Saareksen tehtävään siunaaminen. Hyvästelemme lämpimin kiitoksin Laura Mäntylän, Risto Auvisen ja Terhi Sainion. Kirkkokahvilla esiintymässä nuorten lauluryhmä.

NUORILLE Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

VARHAISNUORILLE Poikien kesäleiri Holmassa 7– 14-vuotiaille 21.–24.6. Ohjelmassa mm. seikkailuja, sählyä, jalkapalloa, kalastusta ja uintia. Hinta 60 euroa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 830 6550.

Tyttöjen kesäleiri Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 26.–29.7.

Ohjelmassa mm. leikkiä, uintia, askartelua. Hinta 60 euroa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Liisa Oksanen. p. 050 576 6958 tai liisa. oksanen@evl.fi.



Vantaan seurakunnat Perhekerho seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4) ti klo 9–11.30, seurakuntakeskuksessa pe klo 9–11.30 sekä ma klo 12–15 ja Nikinmäen seurakuntakodissa pe klo 9–11.30.

Pyhäkoulu su 9.5. kirkolla klo 10.

MUUTA Uurnanlaskuaikoja voi varata vahtimestareilta, p. 830 6558.

Vetomarkkinat to 13.5. Korson keskustassa. Tee linnuille pesä ja bongaa seurakunnan kesä. Nykäise pappia hihasta ja diakonia letistä. Kojussa 58 kirkon edessä Korson seurakunta, Korson omakotiyhdistys ja Korso-Seura. Pappi paikalla klo 11–16.

Perheleiri Holmassa 13.–15.5.

Kulku omilla kyydeillä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Lea Heikkilä p. 050 336 5865 tai lea.heikkila@ evl.fi.

K ASTETTU Edvin Toivo Johannes Malinen, Siiri Helmi Elina Vuori-Karvia, Jani Mikael Kujala, Sofia Eveliina Kangasniemi, Janette Kristiina Nuutinen, Onni Olavi Kuusinen, Enna Kaarina Saarnio, Tuukka Toivo Matias Nevalainen, Eetu Matias Haapanen, Pihla Tuulia Maria Vasara, Lauri Alasdair Rytkönen, Sirja Inkeri Huupponen.

Vanhemman väen kevätjuhla ti 11.5. klo 13.

Tie, totuus ja elämä -luentosarjan viides osa ti 11.5. klo 18.30, Marja-Liisa Malmi. Aiheena: Elämä kristittynä – menestystä vai menetystä?

Palvelutempaukseen 14.5. osallistuville info ja koulutustilaisuus ke 12.5. klo 18.

Messu to 13.5. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin. Messussa isoset ja kerhonohjaajat siunataan tehtäviinsä.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Nuorten aikuisten ja perheiden raamattupiiri ti 11.5. klo 18.

Yksinhuoltajailta ke 12.5. klo 17.30.

RAUTKALLION KERHOHUONE

HILJAISUUDEN POLULLA kivistön kirkon metsässä järjestetään kevätkirkko helatorstaina .. kello .

Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

NUORILLE

TIKKURILAN KIRKKO

Nuorten sähly pe klo 18–19 Rekolanmäen koululla.

Open doors ke klo 18–20 kirkolla.

Messu to 13.5. klo 10 kirkossa, isosten ja kerhonohjaajien tehtäviin siunaaminen. Messun jälkeen nuorten kevätjuhla.

Asematie 12, p. 830 6223

LAPSILLE JA PERHEILLE

rekola KIRKKOHERRANVIRASTO Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu to 6.5. ja ti 11.5.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

DIAKONIATOIMISTO Päivystys ma ja to klo 10–12, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 6.5. klo 13.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Amazing Grace -gospelkonsertti la 8.5. klo 16, Rekolan sekakuoro, johtaa Jori Männistö, Vaskivuoren lukion Big Band, johtaa Mika Karhunen. Väliajalla kahvit, ohjelma-kahvilippu 10 e.

Aamurukouspiiri su klo 9.

Perhemessu su 9.5. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin ja lapsikuoro Vivido.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma 12–13, lähtö kirkolta.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–20.30 nuorisotilassa.

Aamurukoushetki ti klo 9–10.

Jani Laukkanen

LAPSILLE JA PERHEILLE

6.5.–13.5.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla, ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa.

MUUTA Tule mukaan Rekolan seurakunnan palvelutempaukseen 14.5. Jaamme kahvia ja teetä Koivukylän asemalla klo 6–9.

Palvelutempaus toteutetaan Urbaanin Unelman hengessä www. urbaaniunelma.fi. Ilmoittaudu 7.5. mennessä Päivi Peittolalle p. 050 410 3832 tai paivi.peittola@evl.fi.

K ASTETTU Senni Marjut Björkroth, Santeri Erik Hakanen, Roope Mikko Immonen, Lilja Lumi Maria Jussila, Ella Vilhelmiina Hellevi Karjalainen, Aapo Vilppu Vilhelmi Piipponen, Nuppu Olivia Rantala.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Jari Mika Malm ja Irma Anneli Ollikainen, Toni Petri Kalevi Lukkarinen ja Sarianne Teräs.

HAUTAAN SIUNATTU Agda Mirjam Mäkilä 89 v, Jouko Johannes Vilund 66 v, Raili Anneli Kiirla 65 v, Raimo Juhani Humala 61 v.

Lisäntaan tietoja Va tien toimin seurakun alveluista nasta ja p taanwww.van nat.fi seurakun

Pohdinnan matka Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne pelastus ja kasvupohja.

Ef. :–

Tikkurila KIRKKOHERRANVIRASTO Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirasto ja varaukset on suljettu koulutuksen vuoksi 7.5 ja 12.5.

DIAKONIATOIMISTO Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 9.5. klo 12. Kirsti Hildén, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso, Iina Katila. Äitienpäivän laulukonsertti su 9.5. klo 18. Ohjelmassa R. Schumannin laulusarjat Frauenlieben und -leben op. 42 (Albert von Chamisso) ja Gedichte der Königin Maria Stuart op.135 (Vincke) sekä Franz Schubertin liedejä.

Leena Kanninen, sopraano, Lena Eklund, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Helatorstain messu to 13.5. klo 12. Jarkko Korhonen, Heikki Leppä, Iina Katila. Tapio Tuovila soittaa messussa G. P. Telemannin Fantasian viululle nr. 8, E-duuri.

Kevätkonsertti to 13.5. klo 19.

Cantacanti -kuoro Sveitsistä, joht.

Max Aeberli ja Vaskivuoren lukion tyttökuoro, joht. Jonna Salminen.

Vapaa pääsy.

U

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 8.5. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 9.5. klo 10. Olli-Pekka Ylisuutari, Päivi Helén, Terje Saard, Iina Katila, Simo Santaranta.

Siionin kannel -seurat su 9.5. klo 14.30–15. Kahvit ja klo 15 alkaen seurat kahviossa. Mukana Annikki ja Paavo Erelä, Pekka Kiviranta ja seurakunnan edustaja, laulua Siionin kanteleesta.

Arabiankielinen raamattupiiri su 9.5. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Kirkon Ruokailu ti 11.5. alkaa klo 12 kirkossa hartaudella. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 11.5. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Rukous- ja yhteysilta ti 11.5. klo 18.30 kahviossa. Aune ja Seppo Flinck puhuvat aiheesta ”Valmistaudu Jumalan käyttöön”.

Arki-illan ehtoollinen ke 12.5. klo 18. Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Helatorstain messu to 13.5. klo 10. Jaakko Hyttinen, Heikki Leppä, Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 13.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Eläkeläisten laulupiiri pe 14.5. klo 13 kahviossa, Simo Santaranta.

Avoimet ovet Tikkurilan kirkolla pe 14.5. klo 17–20 ja la 15.5. klo 10–20. Kirkon aulassa on kohtaamispaikka, mahdollisuus ostaa kahvia tai mehua ja pullaa. Kirkkosali on avoinna hiljentymistä varten.

K ARTANONKOSKEN SEURAKUNTAKOTI

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Kansanlähetyspiiri ke 12.5. klo 18. Keskustelua ja rukousta teekupin ja Sanan äärellä. Lapsilla omaa ohjelmaa. Heli HiipakkaEshetu ja Elisa Paljakka.

sko on aina ollut minulle suuri kysymysmerkki. Pitääkö minun kristittynä olla tietynlainen? Voiko kukaan edes määritellä, millainen kristityn tulisi olla? Onko oikeaa tapaa uskoa?

Kysymysten kanssa painiessa on helpottavaa muistaa, että eriävät näkemykset ovat aina kuuluneet kristinuskon historiaan. Kristinuskon sanomahan suorastaan haastaa pohtimaan ja ihmettelemään! Ja se kai tarkoitus onkin.

Vanha viisauskin sanoo: tärkeintä ei ole määränpää, tärkeintä on matka. Tarkoitus ei siis ole oivaltaa kaikkia totuuksia, tarkoitus on kysyä, ihmetellä ja pohtia.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 13.5. klo 18.

RISTIPURON SEURAKUNTATILA Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 7.5. klo 18.

LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerhojen kevätretki 11.5.

Holmaan on peruttu. Pahoittelemme!

Perheiden retkipäivä Vivamon Raamattukylään la 12.6.

Lähdemme Tikkurilan kirkolta, Asematie 12, tilausbussilla kello 10 Lohjan Vivamoon, jossa tutustumme Raamattukylään.

Seuraamme Luomisen puutarha ja Nooan Arkki -näytelmän sekä Betania-musiikkinäytelmän. Retki maksaa aikuisilta 15 € ja lapsilta 10 € (alle 3-vuotiaat maksutta) sisältäen matkat, esitykset, lounaan ja päiväkahvin. Paluumatkalle lähdemme päiväkahvin jälkeen.

Retkellä mukana lapsityönohjaaja Krisse Elo ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautuminen 3.6 mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl. fi. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruokaaineallergiat. Retki maksetaan bussimatkan aikana. Retkelle kutsumme mukaan erityisesti pyhäkoululaisia perheineen.

Perheleiri ’Kiehtova kesä’ järjestetään 29.–31.7. Kuntokalliossa. Ilmoittautumiset 15.4.–10.5. p. 050 4345539 / Marja-Leena Koponen.

Mukaan mahtuu noin 10 perhettä. Leirin hinta on aikuiselta 60 €, perheen toinen aikuinen 40 €, yli 3 v. lapsi 30 €, seuraavat lapset 25, 20 ja 15 €. Leiripaikalle bussikuljetus Tikkurilan kirkolta.

Päivä- ja vekkulikerhoihin ilmoittautuminen 22.3–12.5. Hakukaavakkeita saatavissa kerhopisteistä ja kirkkoherran virastosta niiden aukioloaikoina. Kaavake tulostettavissa myös nettisivuiltamme, kohdasta ’seurakunnan toiminta’ > ’lapsille’.

Kesäkerhoista: Tikkurilan seu-

rakunnan lapsityö ei järjestä tänä vuonna kesäkerhoja. Perheillä on kuitenkin mahdollisuus hakea paikkaa jo olemassa olevista päivä- ja vekkulikerhoryhmistä viikoiksi 21–24. Paikkoja rajoitetusti! Haku 6.4. alkaen. Tiedustelut ja haku lapsityönohjaaja Krisse Elolta puhelimitse 050 420 3991 tiistaisin ja torstaisin kello 14–16, 6.–21.5.

Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Perhekerhojen kevään viimeiset kokoontumiset ovat viikolla 21 koskien Ilolan ja Ylästön perhekerhoja, yksinhuoltajien torstaitupaa ja Tikkurilan perjantain perhekerhoa. Ainoastaan Pakkalan ja Tikkurilan ma-aamun perhekerhot sekä Tikkurilan kirkon tiistain lapsiparkki kokoontuvat viikolle 24 saakka. Lapsiparkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p. 040 415 0956 / Ulla-Maija.

Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä lasta. Maksu on 2 € / perhe, ”parkkimaksu”.

Pyhäkoulut sunnuntaisin 16.5. saakka Tikkurilassa klo 10–11 ja Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1).

NUORILLE Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Nuorten tanssiryhmä ma 10.5. klo 17–18.

MeSe-päivystys ti 11.5. klo 19–21.

Nuorten kevätjuhla ti 11.5. klo 18–20 nuorisotilassa. Pienen tarjoilun ja ohjelman lisäksi on mahdollisuus äänestää nuorisoneuvoston vaaleissa. Kaikki äänensä antaneet osallistuvat arvontaan.

Myynnissä muutama Paid-huppari 35 € / kpl.

MUUTA Malminiityn eläkeläiskerho ma 10.5. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Veteraanien virkistyspäivästä Holmassa ma 10.5. klo 9–15 vantaalaisille sotaveteraaneille puolisoineen. Päivän ohjelmaan kuuluu mm. kahvit, lounas ja kenttäehtoollinen. Vierailevana puhujana on toimittaja Maarit Niiniluoto. Bussikuljetus kohti Holmaa lähtee klo 9 Korson kirkolta (Korson kirkko-Rekolan kirkko-Koivukylän asema-Asolanväylä-Tikkurilan kirkko-Kuriiritie-Holma), Hakunilan kirkolta (Hakunilan kirkko-Tikkurilan kirkko-Ylästöntie-Holma) ja Askiston hirsikujalta (Askisto Hirsikuja-Hä-

Ajattelen, että uskossa on runsaasti tilaa kysymyksille. Tämän viikon raamatuntekstit käsittelevät rukousta. Rukous on puhetta Jumalalle, avointa ja peittelemätöntä sydämen puhetta. Rukouksessa saamme tuoda Jumalan eteen kaikki surumme ja ilomme, kysymyksemme ja epäilyksemme.

Rukous ei kuitenkaan ole vain ihmisen puhetta, se on myös Jumalan kutsua avaamaan sisin, luottamaan rohkeasti ja rakastamaan epäilemättä. Rukouksessa saa vahvistua uskossa Jumalaan ja ehkä siksi pienikin uskon ripe riittää.

Margit Granholm Vantaankosken seurakunnan kesäteologi

Ensi sunnuntai on 5. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Sydämen puhetta Jumalan kanssa. Alttarilla on valkoinen liina ja neljä kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 40:2–6, Jer. 29:11–14, Ef. 3:41–21 ja Joh. 16:23–33.



Saara Vuorjoki

meenkylän kirkko-Pähkinärinteen ostoskeskus-Karhunkierroksen pysäkki-Rajatorpan ostoskeskusMyyrmäen asema-Myyrmäen kirkko-Martinlaakson asema, laituri 1-Holma). Kuljetus ja päivän ohjelma ruokailuineen on maksuton. Lisätiedot: Päivi Helén, p.

050 5722 666.

K ASTETTU Ronja Meri Tuulia Pitkänen, Martta Aleksandra Koivumäki, Jare Paavo Sakari Juvonen, Otso Eemil Räsänen, Eemil Vilhelm Rekula, Eerik Johannes Kalervo Mandell, Oona Linnea Winter, Eeli-Pekka Kylliäinen, Adele Sivi Verona Pakarinen, Elias Otso Samuel Kivelä, Oliver Onni Emil Rinne, Santeri Jaakko Matias Laine, Jade Josefina Laine, Aava Olivia Ikävalko, Eevi Matilda Suni, Sofia Anastacia Clarke, Aleksi Elias Konttinen, Jalmari Elias Jyske.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Timo Heikki Walfrid Kantola ja Satu Kristiina Mäkelä. Jani Johannes Korhonen ja Hanna Tuuli Still.

HAUTAAN SIUNATTU Tyyne Tellervo Viiki 85 v.

Vantaankoski KIRKKOHERRANVIRASTO Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 , paitsi ke 12.5. klo 9–14.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

DIAKONIA Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Kevätvaelluskirkko to 13.5. klo 15 Hiljaisuuden polulla kirkon metsässä. Saarna ja liturgia Päivi Niemi-Impola, kanttori Kari Jerkku.

MARTINRISTI Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Rukouspiiri to 6.5. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneessa.

Perhekirkko su 9.5. klo 11. Saarna ja liturgia Tuuli Aitolehti, kanttori Kari Jerkku, Vantaanlaakson iltapäiväkerholaiset ja päiväkerholaiset avustavat.

Naisten raamattupiiri ma 10.5. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

K AIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 11.5. klo 18–19.30.

LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11.

Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11.

Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, yksinhuoltajille, pe klo 15.30–17.30.

Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti 16–17.30. Kivistön kirkko, Laavatie 2, pe klo 9.30–11.

Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

830 6412.

MUUTA Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Läskillä lukutaitoa Nepaliin -kampanjan loppupunnitukset Martinristin seurakuntakeskuksen Olotila-kahvila ma, ti, ke 10.–12.5. ja 17.5.–19.5. klo 11–14. Myyrmäen kirkon Olotila-kahvila ke 12.5. ja 19.5. klo 11–14. Myyrmäen kirkko su 16.5. ja 30.5. klo 11.30–12.

K ASTETTU Tommi Tapio Tuuli, Lassi Eemeli Turunen, Tuulikki Elisabet Koskinen, Vilma Maria Johansson, Mikael Anton Olavi Eskelä, Veeti Juhani Sainisto, Hugo Juhani Skants, Nella Liisa Maria Haanpää.

MYYRMÄEN KIRKKO

HAUTAAN SIUNATTU

Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Lilja Orvokki Kaunisto 92 v, Timo Sulevi Sario 74 v, Sirpa Kaarina Martikainen 58 v.

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Teppo Tuomisen muistokonsertti to 6.5. klo 19. Järj. Vantaan musiikkiopisto.

Messu su 9.5. klo 10. Saarna Raimo Lampinen, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu su 9.5. klo 10 kerhohuone 4.

Beethoven-konsertti su 9.5. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa Franz Lisztin tekemän pianosovituksen Beethovenin 7. sinfoniasta. Tämä on ensimmäinen konsertti sarjasta, jossa hän esittää kaikki Beethovenin sinfoniat pianolle sovitettuina.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Raamattupiiri ke 12.5. klo 14–15 St. Martinin kappelissa. Ohjaajina Kaisa ja Erkki Halme.

Helatorstain messu to 13.5. klo 10. Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Maari Santala, kanttori Kari Jerkku.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto on avoin to 6.5. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381.

Musaiikin kevätkonsertti la 8.5. klo 16.

Perhemessu su 9.5. klo 12. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen, Kivistön kirkon iltapäiväkerholaiset avustavat. Täytekakkukahvit. Äideille ruusut.

Vanda svenska PASTORSKANSLIET Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet må-fre kl. 9-13.

VERKSAMHET Veckomässa fre 7.5. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Högmässa sö 9.5. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Wikman.

Morsdagsmässa runt Frälsarkransen med Larskören sö 9.5. kl. 18 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12, Åsa Gustavsson flöjt, Heidi Korhonen-Björkman, piano, Håkan Wikman dirigent, Rea Anner, Sara Jyrkänkoski och Martin Fagerudd textläsning, servering efter mässan. Morsdagsmässan bandas av Rundradion och sänds söndag 4.7. kl. 13 i Radio Vega.

Vandas psalmtopp 2010 final on 12.5. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Högmässa to 13.5. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Paavola, Wikman.

— Viihde huomioi tavallisen ihmisen tunteet, sanoo suomalaisen viihteen historioitsija Maarit Niiniluoto.

Jäi kaipaus sammumaton sota-ajan perintö elää suomalaisissa iskelmissä.

M

aarit Niiniluoto on suomalaisen viihdemusiikin kulta-ajan kävelevä aarrearkku. Puheessa vilisevät Toivo Kärki, Olavi Virta, Esa Pakarinen, Harmony Sisters, Lil‑ jankukka, Siks oon mä suruinen ja Hil‑ jainen kylätie.

Niiniluodon tutkimukset ja taiteilijaelämäkerrat ovat olleet nostamassa kotimaista viihdemusiikkia arvostetuksi tutkimuskohteeksi ja tunnustetuksi osaksi suomalaista kulttuuria.

Yksi Niiniluodon kiinnostuksen kohteista on ollut sota-ajan viihdytystoiminta, josta hän on kirjoittanut kirjan On elon retki näin.

Jatkosodassa rintamilla kiersi näyttelijöitä ja muusikoita esiintymässä.

— Sota-aika oli viihteelle kuin valtava kehto. Monen viihdetaiteilijan juuret ovat sota-ajassa. Reino Helismaa oli rykmenttinsä viihdytysvastaava, Tapio Rautavaara rintamaradion kuuluttaja. Toisaalta 1920- ja 1930-lukujen muusikoita kaatui, osa alkoholisoitui sotien jälkeen.

LOHDUN LAULUJA Maarit Niiniluoto on perehtynyt sota-ajan laulujen tunnesisältöön ja sanoihin. Sanat olivat tärkeitä, koska vuosina 1939–1948 oli voimassa tanssikielto.

— Laulut saivat ihmiset unohtamaan sodan vaikka vain kolmen minuutin ajaksi. Toisaalta niissä kuuluu ikävä. Lauletaan kotiväestä, vaimoista, äideistä.

— Mitä pidemmälle sota kului, sitä todellisuuspakoisemmiksi laulut kävi-

yhteiset NÄKÖVAMMAISTYÖ Yhteislauluilta ma 10.5. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerhohuoneessa, Aapramintie 1.

Sisäänkäynti Vaskipellontien puolelta.

Naisten ilta ti 11.5. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs.

Saunomisen, uimisen ja yhdessäolon merkeissä. Rauha Malkki.

Kuulonäkövammaisten kerhon

vät tyyliin ”yö kerran unhoa annoit”.

Niiniluodon mukaan kieli- ja mielikuvien kautta haettiin lohdutusta ja ”pitää koettaa jaksaa päivä kerrallaan” -asennetta. Maisemia ja vuorokaudenaikoja kuvaamalla heijastettiin tunnelmia ja mielialoja. Sodasta ei puhuttu.

Tunneilmaston muutos imeytyi lauluihin. Sotia edeltänyt hilpeä swing vaihtui tangoon. Myös sanasto muuttui.

— Sotien aikana syntyi meidän iskelmiemme lopullinen kieli. Sieltä

Veteraanien virkistyspäivä

Veteraanien virkistyspäivää vietetään maanantaina .. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Tervetulleita ovat kaikki vantaalaiset veteraanit puolisoineen.

Ohjelmassa on muun muassa Maarit Niiniluodon esitelmä ”Viihdytystoiminta sota-ajan selviytymisstrategiana”, lounas ja kenttäehtoollinen.

Osallistuminen, ruokailut ja kuljetukset Holmaan ovat ilmaisia. Bussit lähtevät liikkeelle kello . Paluubussit Holmasta lähtevät kello .

Bussi 1: Korson kirkko – Rekolan kirkko – Koivukylän asema – Asolanväylä – Tikkurilan kirkko – Kuriiritie – Holma.

Bussi 2: Hakunilan kirkko – Tikkurilan kirkko – Ylästöntie – Holma.

Bussi 3: Askisto Hirsikuja – Hämeenkylän kirkko – Pähkinärinteen ostoskeskus – Karhunkierroksen pysäkki – Rajatorpan ostoskeskus – Myyrmäen asema – Myyrmäen kirkko – Martinlaakson asema, laituri  – Holma.

erottuvat sanat: sydän, suru, sielu, kaipuu ja kyyneleet. Samat sanat toistuvat yhä uusissakin lauluissa Tangomarkkinoilla ja Syksyn sävelissä.

Sodan päätyttyä useiden laulujen soittaminen kiellettiin poliittisista syistä. Niiniluodon mukaan viihdettä myös syyllistettiin.

— Saatettiin sanoa, että Kannaksen läpimurto 1944 oli mahdollinen, koska joukkoja oli viihdytetty rakkausjoiuilla.

— Oli kauhea suru, ettei tuttuja lauluja enää kuultu radiosta. Radio‑ kuuntelija-lehden yleisönosastolla kirjoitettiin pitkään hädissään, että älkää ottako näitä lauluja meiltä pois.

TASAVERTAINEN VIIHDE Todellinen muutos tapahtui vasta Neuvostoliiton hajotessa. Kaikkea sai soittaa Yleisradiossakin ja arkistot aukenivat tutkijoille. Sota-ajan viihdetaiteilijoita muistettiin isänmaan hyväksi tehdystä työstä.

Niiniluoto on kiertänyt paljon sotaveteraanien tilaisuuksissa kertomassa sota-ajan viihdytystoiminnasta. Tarve kuulla ja muistella on suuri.

— Kyyneleet valuvat silmistä, kun ihmiset kertovat ja kuuntelevat. En ikimaailmassa voinut kuvitella, että vastassa olisi niin syvä kumpujen yö.

Sodan kokeneita sukupolvia seuraavat nyt sotalapset ja evakkolapset.

Niiniluodon mukaan viihdemusiikki huomioi tavallisen ihmisen kaipauksen, surun ja ikävän. Moni kokee sen ainoaksi kulttuurinlajiksi, joka välittää heistä ja jossa kaikki ovat asiantuntijoita.

— Jos voi unelmoida tasavertaisuudesta, niin viihdemusiikissa on jotain sellaista.

retki Iirikseen to 20.5. klo 10.45– 16.30. Lähtö kimppakyydein klo 10.45 Tikkurilan kirkon edestä.

Ilmoittautumiset 11.5. mennessä Terhi Suonsivulle ti ja to klo 9–11, p. 050 381 8758 tai 09 830 6278 tai sähköpostilla terhi.suonsivu@ evl.fi.

tinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2.

Ei vastaanottoa ti 11.5. Myyrmäen kirkolla.

VIITTOMAKIELINEN TYÖ

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Elle-Lis Lindforsin naivistisia akryylimaalauksia esillä 7.5. saakka.

Läskillä lukutaitoa loppupunnitusviikot 19.–28.5.

Atk-vapaaehtoinen opastaa

Viittomakielinen iltakirkko perheille ja isovanhemmille to 6.5. klo 18 lasten kappelissa Sellossa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs. Käynti Ratsusolan puolelta.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 11.5. klo 12–14 Mar-

OLOTILA – OLOHUONE KAIKENIKÄISILLE

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Katriina Harviainen

internetin käytössä keskiviikkoisin klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

VANTAAN SEURAKUNTIEN KESKUSREKISTERI

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Suljettu 11.5.



koonnut Heli Kulmavuori

   

j

K r .

Reuters / Martyn Atkins / American Recordings

KUKAPA EI haluaisi kuolla niin sanotusti “saappaat jalassa”, kun se hetki koittaa. Kun amerikkalainen kantrilegenda Johnny Cash levytti viimeisiä laulujaan vuonna , loppu oli jo lähellä. Hänen vaimonsa June Carter Cash oli vastikään menehtynyt ja levynteko oli ainoa asia, joka sai Johnny Cashin nousemaan vielä sängystä.

Kaikki, mihin Johnny Cash ja tuottajavelho Rick Rubin olivat yhdessä koskeneet, oli muuttunut kullaksi. Cash oli ollut jo puoliunohdettu legenda, kun metallimusiikin parissa maineensa luonut Rubin oli ehdottanut yhteistyötä.

Sen tuloksena syntyi viisiosainen American Recordings -levysarja, joka esitteli paitsi tummanpuhuvaa amerikkalaista musiikkiperinnettä myös rockin suurten nimien lauluja.

Viimeisissä äänityssessioissa kaikki tiesivät, että Cashin elinvoima on hiipumassa, mutta yllättäen laulaja sai puristettua nauhalle kymmeniä tulkintoja, joissa hän jättää jäähyväisiä maalliselle valtakunnalle ja saa tuttuihin lauluihin ainutkertaisen tunnelman.

Levyltä kuulee, miten iso laiva on lähdössä satamasta.

Cashin kuoleman jälkeen julkaistiin sarjan viimeiseksi luvattu

Hanna Antila

Viimeiseen hengenvetoon

Tuol Sleng -vankilasta selvisi elossa vain seitsemän. Nyt paikka on museona.

Pahuuden muistomerkit Johnny Cash teki viimeiset levytyksensä 71-vuotiaana. osa American V: A Hundred Highways. Mutta arvatenkin kaupallisista ja onneksi myös taiteellisista syistä markkinoille on nyt laskettu vihonviimeinen levy American VI:

Ain´t No Grave (American ).

Kerrotaan, että levyn nimikappale äänitettiin aivan studioajan viimeisinä hetkinä. Laulun määrätietoinen toiveikkuus siitä,

AIKA USEIN KUULEE jonkun pahoittelevan, ettei hän ymmärrä nykytaidetta. Aika usein se sama joku jatkaa ulostetta tarkoittavalla sivistyssanalla ja muistaa lopuksi isän tai äidin ylpeydellä kertoa, että hänen tarhaikäisensä pystyisi parempaan.

Nyt taiteesta keskustelemisen taitojaan voi päivittää kätevän käsikirjan avulla. Ruotsalaisen Ernst Billgrenin kirjoittama Mitä on taide ja sata muuta tositärkeetä kysymystä (Teos ) käy oppaaksi sekä taiteen tekijöille että kokijoille.

Billgren on sitä mieltä, että monet sekoittavat jonkin asian ymmärtämisen siitä pitämiseen. He sanovat, etteivät ymmärrä jotakin silloin, kun eivät pidä jostakin. Billgren muistuttaa, että nykytaiteessa ylipäätään on

..

Marcus Hansen

Totuus taiteesta

Tämäkö muka taidetta? harvoin mitään ymmärtämistä, koska siinä on oikeastaan kyse uuden kielen keksimisestä.

Billgrenin teos kelpaa myös elämän oppikirjaksi. Hän lohduttaa elämässään pettyneitä toteamalla, että ihmiset ovat pettyneimmil-

Onnea, ylermi!

● ● ●

Väestöliiton perhetoimintojen johtaja Heli Vaaranen Kodin Kuvalehdessä /

lään –-vuotiaina, jolloin he huomaavat, että kaikki nuoruuden haaveet eivät taidakaan toteutua. ”Myöhemmällä iällä, kun ihminen on oloutunut ja alkanut tyytyä, hän antaa arvoa pienille myötäkäymisille, kuten vaikkapa sille että vatsa toimii, ja selviää eteenpäin iloitsemalla sentapaisista jutuista”, Billgren lupaa.

Billgrenin oppeja voi testata Helsingissä Galerie Anhavassa ja Ateneumissa .. avautuvissa näyttelyissä, joissa Billgren esittää omat versionsa Suomen taiteen merkkiteoksista kuten Taistelevista metsoista ja Haavoittuneesta enkelistä.

Ylermi on yksi runoilija Eino Leinon Helkavirsiä-kokoelman päähenkilöistä, korskea pakanallinen talonpoika.

Kalenterissa Eino Leinon luoma nimi on ollut vuodesta , ja sitä on käytetty lähinnä toisena etunimenä.

Ylermi on pojannimi, mutta on Ylermiksi nimetty myös viisi tyttöä.

Viime aikoina nimi ei ole ollut ylen suosittu. Viime ja tänä vuonna on yhteensä kahdelle pojalle annettu nimi Ylermi.

Onnellisuusvalmentaja

ysähdy. Virity hetkeksi kuulemaan veren kohinaa korvissasi. Ole. Mistä unelmoit? Minne tunnet veresi sinua vetävän? Kun suljet silmäsi, mikä näky aukeaa eteesi?

Tunnetko jonkun kummallisen kutsun itsessäsi?

Sellaisen, joka ei jätä sinua rauhaan? Kuuletko äänen sisältäsi, vaikka kuinka sulkisit korvasi?

Mitäpä, jos antaisit Jumalalle mahdollisuuden.

Raottaisit hetkeksi sielun verhoa ja juttelisit Luojalle näystäsi.

Jumalan kanssa on oikeastaan yllättävän helppoa puhua. Se vaatii vain jonkin verran opettelua. Ja muista, ei kukaan puhu Jumalan kanssa omista unelmistaan ilman harjoittelua!

Onneksi ajan kanssa synkkä yksinpuhelu vaihtuu hersyväksi dialogiksi. Kokeile vaikka!



”Hyvin hoidettu parisuhde ja onnellinen puoliso ovat miehen uusia statussymboleja.”

Yhtenä päivänä saatat löytää sielusi postilaatikosta kutsukortin. Se on kutsu juuri siihen tehtävään, jota sielussasi olet kantanut jo pitkään yksin. Kortissa on oman unelmasi toteuttamisen aikataulu. Olet saanut itsellesi valmentajan.

Jumala on vaativa, mutta oikeudenmukainen valmentaja. Hänen valmennustyylinsä edustaa alansa huippua, eikä hän jätä valmennettavaa yksin kysymystensä kanssa. Jumalan valmennustyyli on myös hyvin selkeä: mitä vaativampi tehtävä on edessä, sitä kovempi on valmennusjakso. Älä siis murehdi harjoitusten raskautta, sillä jonakin päivänä ymmärrät hikisten treenien tarkoituksen.

Jumalan toiminta on kaikessa merkillisyydessään selkeää. Hän ensin kutsuu tehtävään, valmentaa väsymättä ja lopulta kantaa kaikissa sen vaiheissa. Heikoimpina hetkinä hän ottaa reppuselkään sinut ja minut.

Mikko Salmi

Timo Saarinen

P

ettei sielu suinkaan tyydy viimeiseen maanpäälliseen leposijaansa, kuulostaa uskottavalta Cashin kaltaisen reissumiehen huulilta.

— HEY LADY, do you wanna go to Killing Field?

Jos ei ole ennakkoon ottanut selvää Kambodzhan historiasta tai sen pääkaupunki Phnom Penhin kuuluisimmista nähtävyyksistä, voi säikähtää pahan kerran tuktuk-kuskeja, jotka tahtovat viedä turistin tappopellolle.

Kambodzha on viime vuosina noussut erityisesti reppureissaajien suosioon ja hyödyntää nyt maan synkkää menneisyyttä matkailussa. Hostellit ja hotellit kauppaavat kierrosta paikallishistoriaan, ja joissakin majapaikoissa näytetään alkulämmittelyksi maan historiasta kertovaa The Killing Fields -elokuvaa.

Kadulla kaupustellaan innokkaasti verisen hallitsijan Pol Potin ajasta kertovaa kirjaa. Kommunistisen hallinnon ja Pol Potin valtakauden aikana – maan väkiluvun arvioidaan pudonneen  miljoonasta , miljoonaan.

Koulusta vankilaksi ja kidutuspaikaksi muutettu Tuol Sleng -museo sekä muistomerkkien ja joukkohautojen täyttämä Killing Field ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikuttavia paikkoja. Tunnelma on outo. Paikalla parveilee satoja turisteja, mutta kaikki ovat hiirenhiljaa.

Ihmiset jaksavat lukea haalistuneiden kylttien tekstimassat. Jotkut vievät kukan tai sytyttävät suitsukkeen sisällissodan uhrien muistoksi. Erityisesti kidutettujen uhrien valokuvien ja luuröykkiöiden katselu tuntuu pahalta, mutta samalla tärkeältä: ehkä hekin toivoisivat, että heidän kohtalonsa ei unohdu.