Lauri 2010 nro 14 (15 4)

Somalialaisen keittiön herkkuja, sivu 4



..

Ole kohtuullinen itsellesi

Ami Lindholm

keskiaukeama

Sarjakuvia äidiksi tulemisesta sivu 6

45-vuotishääpäivän kynnyksellä sivu 7

Pienet koululaiset kesäleirille sivu 15

Sini Pennanen

..

kestämätön elämäntapa ellei nyKyiSeen kulutuskulttuuriin tehdä muutosta, vaarannamme tulevien sukupolvien ja maapallon ekosysteemin elämän. Ihmiskunta kuluttaa nyt kolmanneksen enemmän luonnonvaroja kuin mikä on maapallon kestokyky.

Tällainen johtopäätös on luettavissa Worldwatch-instituutin julkaisemasta kirjasta Maailman tila 2010. Kirjan mukaan kestävään elämäntapaan siirtyminen on ihmiskunnan elinehto.

Ihmiskunnan väkimäärä on toki kasvanut, mutta kulutus on kasvanut vielä paljon rajummin. Ammennamme luonnonvaroja nykyisin puolet enemmän kuin 30 vuotta sitten. Kulutus on sitä paitsi jakautunut hyvin epätasaisesti.

Jos kaikki maailman asukkaat kuluttaisivat yhtä paljon kuin yhdysvaltalaiset, maapallo pystyisi elättämään vain 1,4 miljardia ihmistä eli runsaan viidesosan nykyisestä väestömäärästä. Miten käy, kun väkiluku yhä kasvaa ja myös keskituloisissa ja köyhemmissä maissa halutaan saavuttaa länsimainen elintaso? Vaikka kuinka kehitettäisiin luonnonvaroja säästävää tekniikkaa, on selvää, että tarvitaan globaalia elämäntapamuutosta. On hyväksyttävä, että kaikki kulutus ei ole hyvinvoinnille välttämätöntä eikä kuluttamisen oravanpyörä tee ihmiskuntaa henkisesti onnelliseksi. helpommin Sanottu kuin tehty. Kuluttamisesta on muutamassa sadassa vuodessa tullut globaalin talouden elinehto. Taantuman iskiessä kulutus vähenee, mikä aiheuttaa työttömyyttä ja maailmanlaajuisen paniikin, jolloin esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen saa väistyä taka-alalle.

Olemme luoneet pelottavan mekanismin, joka ruokkii itse itseään. Silti jotakin on tehtävä, jos haluamme, että myös tulevilla sukupolvilla ja maapallon monipuolisella eläin- ja kasvikunnalla on tulevaisuus.

Maailman tila 2010 -kirja ei tyydy vain pelottelemaan maailmanlopun tunnelmilla, vaan tarjoaa askeleita muutokseen: hyvänä esimerkkinä vaikka belgialainen kaupunki, jossa yksityisautoiluun panostamisen sijaan kehitettiin täysin ilmainen joukkoliikenne ja samalla — paradoksaalista kyllä — käännettiin kaupungin tulot kasvuun.

KulutuSKeSKeinen KulttuuRi on tehnyt tavaroiden ja palveluiden hankkimisesta elämän tarkoituksen. Maailman tila 2010 -kirjassa kehotetaan uskontoja ottamaan takaisin oman roolinsa ja tarjoamaan materialismille vaihtoehtoja.

Pauli Juusela päätoimittaja



Hakunilan perjantaisessa jengi-illassa riitti vipinää. Paikalla oli 30 nuorta.

Poikkeuksellisen vetävää toimintaa

V

antaan seurakuntien vuoden 2009 toimintakertomus osoittaa, että jokaisella Vantaan seitsemällä seurakunnalla on toimintamuotoja, jotka keräävät poikkeuksellisen paljon väkeä. Viime vuonna toteutettiin myös erityisen onnistuneita tapahtumia ja keksittiin ideoita, jotka ovat levinneet Vantaalta muualle Suomeen.

hääyö leviSi tiKKuRilaSta Vantaan suurimmassa seurakunnassa Tikkurilassa oli vuoden lopussa 39 084 seurakuntalaista. Heistä arviolta 23 000:lla oli ensimmäisen puolen vuoden aikana ”kasvokkain tapahtunut” kontakti seurakunnan kanssa.

Esimerkiksi kaste-, vihki- tai hautaan siunaamistilaisuuksiin osallistui viime vuonna yhteensä 25 000 ihmistä, joista arviolta 6000 tuli Tikkurilan alueelta. Tikkurilassa ideoitiin hääyö-tapahtuma, jossa vihittiin 92 paria ja jonka idea levisi Vantaalta muualle Suomeen.

Tikkurilan seurakunnassa järjestettiin Vantaan seurakuntien viime vuoden suurin tapahtuma, Pipliasta päähän ja sydämeen -raamattutapahtuma, joka kokosi noin 3000 ihmistä. Vantaankosken seurakunnan pääsiäisvaellukseen puolestaan osallistui 2000 ihmistä.

Jumalanpalvelusten kävijämäärä laski Tikkurilassa kuten muissakin seurakunnissa Rekolaa ja Korsoa lukuun ottamatta. Mutta Metallimessu tavoitti 412 henkeä ja Popmessu 270.

haKunilaSSa Riittää nuoRia Seurakuntien nuorisotyön osallistumisluvut ovat joko ennallaan tai hienoisessa laskussa, mutta Hakunila ja Korso ovat positiivisia poikkeuksia. Vantaan kokoavan nuorisotyön selvä ykkönen näyttäisi olevan Hakunila, jossa nuorisotyön tilaisuuksien kävijämäärät ovat kovassa nousussa.

Viime vuonna nuorten kerhojen käyntikertoja kirjattiin Hakunilassa yli 5000.

Isoskoulutukseen osallistui syksyllä lähes 150 nuorta ja vastuunkantajia seurakunnan nuorten kerhotoiminnassa on yli 50. Yksistään perjantaisia jengi-iltoja vetämässä on seurakunnan nuorisotyöntekijöiden kumppaneina seitsemän vapaaehtoista.

Hakunilan seurakunta on kunnostautunut myös Yhteisvastuukeräyksessä. Keräystuotto nousi vuoden 2009 vaikeasta maahanmuuttajateemasta huolimatta ja kerääjien määrä kasvoi peräti sataan.

hämeenKylän SuoSitut peRheKeRhot Hämeenkylän seurakunnasta on tullut ekoseurakunta, jossa ympäristöasioita pidetään aktiivisesti esillä. Hämeenkylän seurakunnan toiminnasta nousevat lisäksi esille erityisesti perhekerhot. Niiden kävijämäärä tuplaantui vuoden aikana. Keväällä perhekerhoissa kävi 1741 ihmistä ja syksyllä 3258.

Myös aikuistyön kävijämäärät nousivat.

Vantaankosken seurakunta on vapaaehtoistyön edelläkävijä Vantaalla. Pelkästään diakonian vapaaehtoisia seurakunnassa oli

viime vuonna 265. Muissa seurakunnissa luvut ovat huomattavasti pienempiä, vaikkakin kasvussa. Esimerkiksi Korsossa ideoitiin Unelmatalkoo-projekti, jossa vapaaehtoiset toteuttivat alueen vanhusten unelmia. Talkoolaisia oli 29, joukossa monia ensikertalaisia.

taantuma liSäSi avun taRvetta Rekolan seurakunnassa vapaaehtoiset on otettu hyvin mukaan jumalanpalveluksiin.

Messuavustajina toimii peräti 130 seurakuntalaista, monin verroin enemmän kuin muissa Vantaan seurakunnissa.

Musiikki ja erityisesti vilkas kuorotoiminta on suurelle joukolle vantaalaisia tapa osallistua seurakunnan toimintaan. Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa perustettiin viime vuonna 20 laulajan sekakuoro Larskören.

Vantaan seurakuntien verkkoviestinnällä on iso rooli valtakunnallisessa Lastenkirkko -verkkopalvelussa. Se keräsi vuoden aikana 75100 eri käyntiosoitetta.

Vantaan seurakuntien yhteisestä työstä viime vuonna vahvistui erityisesti oppilaitostyö, kun seurakuntiin perustettiin toinen oppilaitospastorin virka.

Nousussa ovat monessa seurakunnassa myös diakoniatyön asiakaskäyntien ja jaettujen diakonia-avustusten määrä. Luvut kertovat meneillään olevasta taantumasta ja ihmisten monenlaisista muista vaikeuksista.

Pauli Juusela

kirkkoherraehdokkaat netissä ja vaalipaneelissa

H

akunilan kirkkoherraksi pyrkiviin Hans Tuomiseen, Teijo Peltolaan ja Timo Huuhtaseen pääsee tutustumaan internetissä tai kasvotusten vaalipaneeleissa.

Hakunilan seurakunnan verkkosivuilla olevilla videoilla ehdokkaita tenttaavat Hakunila–Länsimäen työttömien yhdistyksen toiminnanohjaaja Risto Immonen, Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon ja Hakunilan seurakunnan hallintosihteeri Taina Kivineva.

Vaalipaneelit järjestetään 27.4. Länsimäen kirkolla klo 18, 28.4. Pyhän Annan lastenkirkolla klo 18 ja 29.4. Hakunilan kirkolla klo 18.30. Kysymyksiä ehdokkaille voi jättää etukäteen kirkkoherranvirastoon tai sähköpostiosoitteeseen hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Kirkkoherraehdokkaat voi tavata myös

Hans Tuominen, Teijo Peltola ja Timo Huuhtanen pyrkivät Hakunilan kirkkoherraksi.

Hakunilan ostoskeskuksen torilla 29.4. klo 15–17 tai vaalisaarnapäivinä. 1. vaalisijalla oleva Hans Tuominen on saarnavuorossa 11.4., 2. vaalisijalla oleva Teijo Peltola 18.4. ja 3. vaalisijalla oleva Timo Huuhtanen 25.4.

Ennakkoäänestys pidetään 3.–7.5. Hakunilan kirkkoherravirastossa klo 9–18, varsinainen äänestys Hakunilan kirkossa 9.5. klo 12.30–20 ja 10.5. klo 9–20.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Sanni Purhonen vapaa toimittaja, kulttuurin sekatyöläinen

Hyviä huonoja uutisia joSKuS Kuulee väitettävän, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Kun seuraa uutisointia ulkoasiainministeriön vasta ilmestyneestä Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2009 -verkkojulkaisusta, tekee mieli turvautua toiseen kuluneeseen totuuteen: vain huonot uutiset ovat kertomisen arvoisia.

Toki muistetaan hehkuttaa, miten Suomi on hyvinvoinnin, tasa-arvon ja koulutuksen mallimaa. Poikamme ja tyttäremme maailmalla edustavat kulttuurin, urheilun ja teknologian kirkkainta kärkeä. Olemme ihanteellinen matkailukohde, ruoka on hyvää, luonto puhdas ja turvallisuus taattu.

Suurimmat otsikot kuitenkin revitään lamasta ja väkivallasta. Lisäksi positiivisessakin uutisoinnissa muistetaan varautua huonompiin vaihtoehtoihin. Kyllä, Suomi on esimerkki selviämisestä muille maailmanlaajuisen laman kourissa kamppaileville, mutta miten käy, jos Nokialla alkaa mennä huonosti? Kyllä, Suomen koulutusjärjestelmää ihaillaan, mutta miten maahanmuuttajat mahtavat sopeutua siihen? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, jotka eivät katoa painamalla päätä pensaaseen. Eikö esitystavassa silti ole ristiriita?

Keijo Korelin rakentaa kitaroita, mutta soittaa balalaikkaa muistuttavaa domraa.

Balalaikat soivat soitinrakentaja keijo korelin valmistautuu juhlakonserttiin.

K

eijo Korelin, 29, osoittaa etusormellaan julisteen mustavalkoista kuvaa. Kuvassa poseeraa Helsingin balalaikkaorkesterin alkuperäinen kokoonpano. Ylärivissä oikealla seisoo vakavailmeinen, kasakka-asuun sonnustautunut Vasili Andrejev. Hän pitää käsissään balalaikkaa.

— Vasili oli äidinisänisän Arsenin ystävä ja Sergei-vaarini sisaren aviomies, Keijo kertoo verstaallaan Haagassa, jossa hän rakentaa työkseen kitaroita.

Helsingin Balaikkaorkesteri viettää tänä vuonna satavuotisjuhlaa. Keijo soittaa orkesterissa altto domraa, kolmikielistä venäläistä kansansoitinta.

Teini-ikäisenä Keijo sai isoisältään perinnöksi balalaikan. Sen innoittamana hän vaihtoi sähköbasson näppäilyn Helsingin Balalaikkaorkesteriin.

Kielletty Soitin Domria soittivat aikoinaan Venäjällä muun muassa katusoittajat, jotka lauloivat pilkkalauluja vallanpitäjistä. Se suututti 1600-luvun lopulla ortodoksisen kirkon ja tsaarin, jonka määräyksestä domrat kiellettiin.

— Soittimia hävitettiin polttamalla niitä Moskovanjoen varrella, Keijo kertoo.

1800-luvun lopulla domrista ja balalaikoista kehitettiin soitinperheet jousisoitinten tapaan.

Keijon oma soitin on peräisin 1920-luvulta.

Soitinrakentajaksi vuonna 2005 valmistunut Keijo on restauroinut altto domransa itse.

Vuosittain Keijon käsissä syntyy kahdestatoista neljääntoista klassista kitaraa. Verstaalla valmistuvat kitarat ovat yksilöitä, joilla on tekijänsä näköinen soundi. Noin puolet kitaroista menee ulkomaille, hän kertoo.

Kiinnostuksen puun työstämiseen Keijo uskoo perineensä isänsä suvusta, josta löytyy useampi puuseppä. Myös Keijon edesmennyt isä oli ammatiltaan puuseppä.

Viime syksynä Keijo oli tyttöystävänsä kanssa kolme kuukautta Yhdysvalloissa, jossa hän opiskeli apurahan turvin lisää soitinrakentamista.

— Majapaikkamme sijaitsi keskellä vuoristoa, parisataa mailia San Franciscosta pohjoiseen. Maisemat olivat kuin Pieni talo Preeri‑ alla -televisiosarjasta.

juuRet K aRjalan KannaKSella Keijo asuu tyttöystävänsä kanssa Tammistossa. Helsingin Balalaikkaorkesterin lisäksi kahdessa muussa kokoonpanossa soittavan Keijon vapaa-aika kuluu musiikin ja ulkoilun parissa.

— Harjoittelen soittamista ehkä tunnin verran päivittäin.

Keijo on kolmannen polven vantaalainen.

— Sergei-vaari syntyi Helsingissä, mutta muutti Vantaalle, silloiseen Helsingin maalaiskuntaan, vuonna 1936 ostettuaan Tahko Pihkalalta Rekolasta maita, Keijo kertoo.

1700-luvulla Karjalan kannakselle asettuneesta suvusta löytyy toinen toistaan kiehtovimpia tarinoita.

— Vaarin isä Arseni oli Venäjän tsaarin armeijan upseeri. Hänen ystävänsä oli kokkina tsaarin hovissa. Ystävältään Arseni sai suvullemme muun muassa tsaarin hovin pasha-reseptin.

Keijon lapsuudenkodissa puhuttiin suomea.

Venäjän kielen opiskelun hän aloitti lukiossa.

— Äitini ei osaa venäjää. Sergei-vaari ei opettanut lapsilleen venäjää, koska sotien jälkeen venäjänkielisiin suhtauduttiin varsin vihamielisesti.

muutaKin Kuin K alinKaa Helsingin Balaikkaorkesterin soittajien tunnelma tiivistyy juhlakonsertin lähestyessä.

Viimeisen viikon aikana orkesteri harjoittelee ohjelmistoa joka päivä. Konsertin solistivieraat, balalaikkaa soittava Andrei Gorbatshov ja domran soittaja Aleksander Tsygankov, saapuvat Suomeen Moskovasta.

— He ovat tällä hetkellä maailman parhaita alallaan, Keijo sanoo.

Helsingin Balalaikkaorkesterin monipuolisesta ohjelmistosta löytyy kappaleita aina klassisesta musiikista iskelmiin.

— Vanhoilla venäläisillä kansansoittimilla pystyy soittamaan muutakin kuin Kalinkaa ja Kulkukauppiasta.

Juhlakonsertissa kuullaan muun muassa Sibeliusta, Shostakovitshia ja Säkkijärven polkka.

— Se on suosittu kappale myös Venäjällä.

Siellä se tunnetaan nimellä Pohjoisen polkka, Keijo kertoo.

Kappale nimeltä Kirkas kuu on klassikko, jonka Helsingin Balalaikkaorkesteri soittaa joka ikisessä konsertissa.

— Se soitetaan perinteisesti aina viimeisenä. Sergei-vaari ei soittanut orkesterissa, mutta kotonani on tallella kelanauha, jolla Sergei soittaa Kirkkaan kuun.

peRuSpeSSimiSti tietää kertoa, että kysymys on puolustusmekanismista.

Ei niin hyvää, ettei jotain pahaa — siinäpä lohdullinen elämänfilosofia. Loputtomassa tietotulvassa ikäviin uutisiin alkaa vain turtua silloinkin, kun niihin olisi syytä kiinnittää huomiota.

Toinen ihmetyksen aihe on, miksi on niin tärkeää, mitä meistä ajatellaan.

Luulisi, että ongelmia riittää kaikkialla murehdittavaksi muutenkin.

Toisaalta raportoinnissa on jotain lohdullista. Oman yhteisön tarkkailu ulkopuolisen silmin vahvistaa ajatusta, että kaikki kuuluvat itseään suurempaan kokonaisuuteen. Kenties emme olekaan se tuntematon paikka peräpohjolassa. Ehkä maailma on perimmiltään juoruava pikkukylä, jossa ihmiset kaiken kauhistelun takana välittävät toisistaan. muRheen määRää tuskin voi missään nollata. Siksi kyynisimmänkin kyynikon täytyy yrittää löytää aitoa iloa positiivisista uutisista. Loppukevennyksiä varten on onneksi internet, jossa voi kaikilla kielillä katsoa, miten uutisankkuri tipahtaa tuoliltaan.

Soili Pohjalainen

Helsingin B alalaikk aorkesterin juhlakonser tti la 17.4. klo 19 Finlandia-talolla. Liput 30/20 e.



Somalialaista ruokaa valmistettiin lauantaina 10.4. Havukosken nuorisotalolla.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Millainen on somalialainen keittiö?

Timo Huuhtanen Hakunilan kirkkoherraksi

Markku Mattila

Leena Huttunen, 48

Hambo Abdulle, 31

Safia Moallin Omar, 40

Miten kiinnostuit somalialaiMinkä ruoan valmistusta opesen ruoan valmistuksesta? tit?

— Ruoka on aina kiinnostanut — Opetin tekemään somaliaminua. Kävin nuorena ammatti- laisia lettuja eli angeeroja. Niihin koulun keittäjälinjan ja tein pitkään tulee veden ja vehnäjauhojen lisäktöitä keittiössä. si maissijauhoja, sokeria, suolaa ja Mitä opit? hiivaa. Niitä syötiin pinaattikas— Opin valmistamaan sambuu- tikkeen kanssa. Kastikkeeseen tuli seja, somalialaisia liha- ja kasvis- pakastepinaattia, tomaattimurskaa, piiraita. Kuoritaikinaan tarvitaan sipulia, paprikaa, perunaa, öljyä, vehnäjauhoja, vettä, öljyä ja suolaa. valkosipulia, suolaa ja kasvisliemiTäytteeseen käytetään perusainee- kuutio. na naudan- tai lampaanlihaa, tai — Angeeroja syödään Somalivoi siihen käyttää myös tonnikalaa assa usein aamiaiseksi maustetun tai kasviksia. Lisäksi siihen tulee teen kanssa. Voidaan lettuja syödä sipulia, paprikaa, öljyä sekä maus- myös iltapalaksi. teita, kuten kuminaa, korianteria, Mikä on lempiruokasi? currya ja tuoretta chiliä.

— Lempiruokani on naudanli— Erityistä on se, että piiraiden han kanssa valmistettu riisi. Syön kuoria paistetaan ensin uunissa, sitä salaatin, banaanin, chilin ja sitkolmen nipuissa. Täyttämisen ruunamehun kanssa. Jälkiruoaksi jälkeen piiraat paistetaan käy hedelmäsekoitus, jossa öljyssä. on papaijaa, banaania ja Pisteillä 1–5, kuinMinkä maan ruokakult- ananasta. ka tärkeää on tuntea Pisteillä 1–5, kuinka tuuri sinua kiinnostaa? eri maiden ruokatärkeää on tuntea eri Kerro kokemuksistasi kulttuuria? maiden ruokakultosoitteessa www.vantuuria?

— Ainakin 4 pistaanlauri.fi/pisteita. teen edestä.

— Annan 5 pistettä.

Ruoka on kaikille tärkeää.

Minkä ruoan valmistusta opetit?

— Opetin valmistamaan somalialaista liha-riisiä. Kattilaan laitetaan ensin öljyä, sitten valkosipulia, sipulia, jauhettua kuminaa, currya ja tomaattimurskaa. Kuutioitu liha lisätään joukkoon, ja pian sen jälkeen lihaliemikuutioita ja vettä.

Ruokaan käytetään intialaista pitkäjyväistä baasarac-riisiä. Lihan kypsyessä riisi pestään kolmeen kertaan kylmällä vedellä, ennen kuin se lisätään keitokseen. Lihariisi kypsennetään uunissa.

— Somalialaisia reseptejä löytyy Mulki Elmi Mölsän toimittamasta kirjasta Somalialainen keittokirja.

Ruoka-aineita löytää lähiseudun erityiskaupoista.

Mikä on lempiruokasi?

— Lempiruokani on juuri lihariisi. Syön sitä somalialaiseen tapaan banaanin ja tuoreen chilin kanssa.

Pisteillä 1–5, kuinka tärkeää on tuntea eri maiden ruokakulttuuria?

— Se on tärkeää, annan 4 pistettä.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

Tuula Soini, 62, viihtyy puutarhahommissa.

50 % Syväojalainen

Vietin lapsuuteni Rööperissä.

Muutin Vantaan Syväojalle avopuolisoni luo 16 vuotta sitten. Sitä ennen asuimme 15 vuotta kahta kotia. Olin silloin yksinhuoltaja ja asuin kahden lapseni kanssa Otaniemessä, Espoossa.

Syväojan tiiviissä kyläyhteisössä kaikki tuntevat toisensa.

50 % Naapureiden kanssa ollaan samaa perhettä. Se on ehdottomasti hyvä asia. Isoilla tonteilla on omaakin rauhaa. Puutarhatyöt ovat intohimoni. Pihalla on kaksi kasvihuonetta. Valkosipulien viljely on bravuurini. Olen tehnyt 8-vuotiaalle pojantyttärellekin kasvimaan.

Kaksi pienempää lapsenlasta saavat omansa, kunhan kasvavat.

K atalonialainen

Meillä on ollut parinkymmenen vuoden ajan ystäväporukan kanssa talo Katalonian Pyreneillä. Sielläkin on jonkinlainen puutarha. Vietämme Kataloniassa kaikki lomat.

Ihan nuorena tyttönä muutin Australiaan silloisen poikaystäväni, lasteni isän, perässä.

Olin 20-vuotias. Ennen Australiaan lähtöä olin käynyt vain Hämeenlinnassa ja Maarianhaminassa.

Me allekirjoittaneet tunnemme Tuusulan seurakunnan kappalaisen Timo Huuhtasen sydämellisenä ja lämminhenkisenä pappina. Hän on työlleen ja seurakuntalaisille omistautunut sekä helposti lähestyttävä. Hän on myös akateemisesti oppinut ja haluaa kehittää jatkuvasti itseään ammatillisesti.

Suosittelemme häntä Hakunilan seurakunnan kirkkoherraksi.

Ann-Maarit Joenperä, Liisa Halme, Ulla Ojala, Vilho Grönfors, Tiina Penttilä, Terttu Pitkänen, Irja Mustonen, Unto Jokela

Hans Tuominen Hakunilan kirkkoherraksi Hakunilan seurakuntaan valitaan toukokuussa uusi kirkkoherra.

Tuomiokapituli arvioi Hans Tuomisen parhaaksi hakijaksi. Arviossa todettiin, että hän on asiantunteva, aloitteellinen, aikaansaava ja samalla empaattinen, joustava ja avarakatseinen johtaja.

Hakunilan alue haastaa kirkkoherran johtamistaidot. Hansilla on realistinen käsitys tulevista haasteista ja myös vastauksia niihin. Hän jatkaisi johtajana luontevasti edellisten kirkkoherrojen jalanjäljissä. Hän tuntee hyvin Hakunilan alueen, seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt. Hänellä on erityinen taito rohkaista, kannustaa, innostaa ja jakaa vastuuta. Hän on avoin, luotettava, oikeudenmukainen ja sopimuksista kiinni pitävä. Hän pitää rohkeasti heikoimpien puolta.

Monipuolisena ja aktiivisena kehittäjänä Hansilla on laajat ja toimivat monikulttuuriset verkostot kaupunkiin, päiväkoteihin ja kouluihin, järjestöihin, seurakuntiin, seurakuntayhtymään, hiippakuntaan sekä kokonaiskirkon päättäjiin.

Pappina Hans tulee ihmisiä lähelle ja tuo evankeliumin sanoman arjen keskelle. Hän on syvästi hengellinen ihminen. 20 vuoden työkokemus Vantaalla auttaa ymmärtämään eri taustoista, kulttuureista ja elämäntilanteista tulevia ihmisiä. Arvostamme sitä, että hän tahtoo kehittää alueemme ja seurakuntamme toimintaa yhdessä kaikenikäisten seurakuntalaisten kanssa.

erityiskoulutuksessa (JET) korkealle arvioitu johtamistaito näkyy hänen panoksessaan neljän keskustaseurakunnan toimintakulttuureiden yhteen sovittamisessa, missä Marja Heltelän ihmissuhde- ja johtamistaidoilla sekä rohkeudella uusiin avauksiin oli suuri merkitys. Järvenpään kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenyys, puolueisiin sitoutumattomana, antoi hänelle kokemuksen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Marja Heltelä on kirkon tehtävään sitoutunut pappi, jonka hengellinen kutsumus ja perusteisiin nojaava teologinen ajattelu antavat hyvät edellytykset uudelle piispalle sekä innostavana johtajana että kuuntelevana paimenena. Hänen toimimisensa yliopiston opettajana, kokemuksensa perheestä, lasten kasvatuksesta ja yksinhuoltajuudesta antavat hänelle kosketuspintaa hyvinkin erilaisiin aikamme ihmisten kysymyksiin. Hänellä on myös valmiiksi hyvät yhteydet sekä valtionhallintoon että liikeelämän vaikuttajiin ja taito tuoda asiat ytimekkäästi esille mediassa.

Uskomme, että Helsingin hiippakunta saisi Marja Heltelästä piispan, jota kirkkomme kipeästi tarvitsisi vaikeasti ennakoitavien muutosten edessä.

MIkä ? ärsyttää

Iris ja Jukka Sotamaa, Maarit Salovuori, Antti ja Riitta-Liisa Peltola, Anna-Maria Laukkanen, Paula Neuvonen, Jari Tuovinen, Reetta ja Tapio Leskinen

Marja Heltelä Helsingin hiippakunnan piispaksi Marja Heltelällä on vakuuttava kokemus käytännön seurakuntatyöstä Helsingin ytimessä, urbaanissa ympäristössä. Johtamisen

Heikki K. Järvinen, Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Leo Norja, Pakilan seurakunnan kirkkoherra Veikko Pöyhönen, opetusneuvos Juhani Korolainen, toimitusjohtaja Paavo J. Paavola, oik. lis.

Pontus Salmi, Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja

Kerro väkivallasta

Oletko ollut osapuolena väkivaltatilanteessa tai kuullut väkivaltatilanteista tuttavapiirissäsi?

Kerään Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielman aineistoksi väkivaltakertomuksia. Tarkoituksenani on tutkia väkivaltaa kulttuurissamme.

Kertomuksen voi lähettää anonyymisti, eikä niitä käytetä muuhun tarkoitukseen kuin opinnäytetyön aineistona, kuitenkin niin, ettei kirjoittajan henkilöllisyys tule esiin.

Kerro kertomuksessasi väkivaltatilanteesta, mitä tapahtui, kuka teki mitä ja miksi. Kerro myös tilanteen osapuolista, esimerkiksi minkä ikäisiä he olivat ja kumpaa sukupuolta. Mitä tapahtumasta seurasi ja miten ulkopuoliset siihen suhtautuivat?

Kerro myös oma ikäsi ja sukupuolesi.

Lähetä kertomuksesi mielellään 31.5. mennessä osoitteella Satu Venäläinen, Poste Restante, 00940 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen venlinen@gmail. com.

Satu Venäläinen

Mielikuvitusta hurjempia kuvia FS-Film Oy

Lasta ei saa jättää elokuvien, televisioohjelmien ja pelien kuvavirtaan yksin.

K

”Aikuisten tehtävä on motkottaa ja paheksuakin, olla ikäviä tyyppejä — ja lasten tehtävä on — Kierrän paljon kouluilla puhumassa ja minusta tuntuu, että huoleen on ihan oikeasti aihetta.

Lapset elävät aikamoisessa tunnemyllyssä, katsovat netistä kaikenlaista ja käyttävät sosiaalista mediaa. Peleissä ja elokuvissa väkivalta ylikorostuu. Päihteitä ja syrjintää esitetään ihannoivasti. Seksi ja porno taas lähinnä hämmentävät lasta, sillä heidän käsityskykynsä ei yleensä riitä ymmärtämään, mistä on kyse, Anu Mustonen sanoo.

Myös Matti Paloheimon mielestä huoleen on aihetta, sillä sisällön lisäksi viihteen määrä on kasvanut huimasti. Valvonnan kannalta ongelmallista on satelliittikanavien ja internetin välittämä tarjonta, jota Suomen lainsäädäntö ei koske.

Anu Mustosen mielestä myös Suomessa toimivien alan yritysten kuten televisiokanavien työntekijöiden asenteissa on korjattavaa.

— Usein niissä vedotaan siihen, että lasten huomioiminen on vaikeaa, kallista ja teknisesti haastavaa, Mustonen toteaa.

Dvd -kansiin symbolit Valtion elokuvatarkastamon johtaja Matti Paloheimo ja mediapsykologi Anu Mustonen pitävät uudistusta hyvänä ja tilannetta selkeyttävänä. He ovat olleet mukana uudistuksen valmistelussa.

— Pidän uudistusta välttämättömänä, sillä mediamaailma on muuttunut. Tarjonta on kasvanut ja sitä on enää mahdotonta säädellä. Valvonta voi uudistuksen myötä jopa tiukentua, sillä tarkoitus on, että tulevaisuudessa myös yleisö osallistuisi valvontaan. Kuka tahansa voisi valittaa ikärajasta, kun nyt sitä tekevät alan yritykset, Paloheimo perustelee.

Tulevaisuudessa ohjelmat luokiteltaisiin joko kaikille sopiviksi tai niille asetettaisiin 7, 12, 16 tai 18 vuoden ikäraja. Tallenteisiin tulisi myös symbolit, jotka kertovat tarkemmin siitä, mitä ohjelma tai elokuva sisältää. Omat symbolinsa saisivat ainakin kauhu, väkivalta, seksi ja huumeet.

Paloheimon ja Mustosen mukaan nyt tarvittaisiin erityisesti vanhempien valistusta, sillä monet eivät piittaa ikärajoista tai luulevat, etteivät ne ole sitovia. Taustalla on tietämättömyyttä, mutta usein myös usko siihen, että oma lapsi on ikäistään fiksumpi ja kypsempi myös tunne-elämältään.

— Samassa ikäluokassa voi tietysti olla monenlaisia lapsia, mutta rajoitukset on tehty luomaan turvaa. Pitäessään kiinni ikärajoista

Media- ja tunnemyllytystä Kautta aikojen vanhemmat ovat kauhistelleet lasten ja nuorten käytöstä ja heidän huvituksiaan.

Esimerkiksi keskustelu Salattu‑ jen elämien vaikutuksesta lapsiin ja perheystävällisyydellä itseään markkinoivan SuomiTV:n tulo on saanut monet miettimään, onko ohjelmisto oikeasti mennyt hurjemmaksi ja ovatko televisiokanavat todella piittaamattomia ohjelmien vaikutuksista lapsiin.

ieroilua, kiusaamista, huumeita, nyrkkitappelua, paljasta pintaa ja muutama murha. Aikuiselle illan elokuvan sisältö on jo niin arkipäiväistä, ettei asiaan kiinnitä erityisempää huomiota, mutta lasta moiset tapahtumat mietityttävät.

Mikä olikaan fiktiota, mikä totta?

Entä kenen vika tai virhe on, jos synkät kuvat tulevat lapsen uniin?

Elokuvien, televisio-ohjelmien ja pelien ikärajoja ja niiden valvontaa koskevaa lakia ollaan uudistamassa siten, että audiovisuaalisen alan yritykset saavat tulevaisuudessa asettaa ikärajat ensisijaisesti itse.

Elokuvien ja pelien ikärajojen ennakkovalvontaa tekevä Valtion elokuvatarkastamo lakkautetaan parin vuoden sisällä. Sen tilalle suunnitellaan mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskusta, joka myös valvoisi ikärajaluokituksia, mutta vain jälkitarkastuksina.

Suunniteltu keskus antaisi myös mediakasvatusta ja valvoisi alaa lastensuojelun näkökulmasta eli hoitaisi tehtävää, joka ennen on kuulunut Viestintävirastolle. Uudistuksia on perusteltu sillä, ettei mikään valvontajärjestelmä pysty valvomaan kaikkea tarjontaa.

”Lapset elävät aikamoisessa tunnemyllyssä.”

vanhemmat luovat turvallisuudentunnetta, Mustonen muistuttaa.

Aikuisten tehtävä on suojella

Bruce Willisin tähdittämä Sin City -elokuva sai aluksi ikärajaksi 18, mutta sitä laskettiin myöhemmin 15 ikävuoteen. Elokuvatarkastamo piti sarjakuvamaisuutta lieventävänä asianhaarana.

Monien mielestä Paranormal Activity on pelottavin elokuva aikoihin. Se on sallittu 15 vuotta täyttäneille.

Anu Mustosen mielestä mediakasvatus kuuluu kaikille, päiväkodeille, kouluille, seurakunnille, vanhemmille ja lapsille, mutta vastuu siitä, mitä lapsi katsoo, on ensisijaisesti vanhemmilla.

Kuvavirran vastapainoksi tarvitaan suojelua, lapsen kanssa keskustelemista ja yhdessä ihmettelemistä.

— Aikuisten tehtävä on motkottaa ja paheksuakin, olla ikäviä tyyppejä — ja lasten tehtävä on uhmata. Asiat ovat hyvin, kun lapsi tietää, että hänelle on asetettu tietyt rajat, vaikka hän joskus rikkoisikin niitä, Mustonen sanoo.

Mediakasvatuksen kasvava tarve pohjautuu osittain siihen, että kuvallinen kulttuuri on lapselle vaativampaa kuin kirjallinen. Esimerkiksi hurjaa satua luettaessa lapsen mielikuvitus toimii ikään kuin suodattimena ja vanhemman läsnäolo luo turvallisuuden tunnetta. Grimmin sadut ja synkkäsävyinen piirroselokuva eivät siis ole täysin vertailukelpoisia.

— Kuvallinen viestintä tuo lapsen eteen paljon sellaista, mitä hän ei vielä pysty käsittämään. Kaiken lisäksi television ja tietokoneen ääressä lapsi on usein yksin.

Hanna Antila

Sarjakuviensa näköinen Anne Äidiksi tuleminen toi Anne Muhoselle uusia sarjakuva-aiheita.

S

arjakuvataiteilija Anne Muhonen, 30, pitää raskaasta rokista.

Täsmälleen samanlainen musiikkimaku on hänen luomallaan sarjakuvahahmolla, rokkarityttö Adalla. Anne kertoo olevansa ujo, aivan kuten hänen Ystäväni varjo ‑albuminsa päähenkilökin.

— Sarjakuviini suodattuu aina jotain omasta elämästä, Anne sanoo. Äidiksi tulemista ja vauvaperheen elämää kuvaavissa Sydänääniä ja Jokeltelua ‑teoksista löytyy erityisen paljon yhtäläisyyksiä Annen oman elämään.

— Ne ovat syntyneet omasta elämästäni — jos eivät nyt aivan suoraan, niin melkein.

Sarjakuvia entisestä tupakka-automaatista

Koko ikä Länsimäessä Anne on asunut koko ikänsä Vantaalla Länsimäessä.

Kodin seinillä on Annen piirtämiä ja maalaamia tauluja. Osassa niistä esiintyy Annen sarjakuvista tuttuja hahmoja. Kerrostalokodissa asuu Annen lisäksi hänen puolisonsa, pariskunnan kaksi ja puoli vuotta vanha poika Aatos sekä Lilli-kissa.

— Ehkä vanhempani ovat joskus toivoneet, että olisin löytänyt jonkun varmemman ammatin. Tässä työssä kun ei aina tiedä, mistä saa rahaa, milloin sitä saa ja kuinka paljon.

Piirtämistä Anne on harrastanut lapsesta saakka. Kesäisin, kun Muhosen perhe vietti aikaa Annen äidin ja isän kotiseuduilla Kankaanpäässä ja Savonlinnassa, Anne piirteli ja teki serkkujen kanssa omia lehtiä.

— Kirjoitimme lehtiimme tarinoita, teimme tehtäviä ja piirsimme kuvia. Sitten yritimme myydä lehtiä. Sukulaiset ostivat niitä säälipakosta.

”Haluan, että sarjakuvissani on syvällinen pohjavire, jonka päälle voi rakentaa useampia tasoja.”

Paitoja, laukkuja ja rintanappeja Annen sarjakuva-albumit on yhtä lukuun ottamatta julkaistu omakustanteina.

— Olen käyttänyt saamani apurahat sarjakuvien tekoon, muun muassa materiaaleihin ja painokustannuksiin.

Tällä hetkellä sarjakuvien tekeminen on Annen ainoa työ. Hänen sarjakuviaan julkaistaan muun muassa Rytmi- ja Elämäntarina ‑lehdissä. Aiemmin Anne myös opetti sarjakuvapiirtämistä ja työskenteli toimittajana raskaaseen rockiin erikoistuneessa Inferno-lehdessä.

— Infernon toimittamisen aikoihin tuli pyörittyä paljon bändien Tosiluuloja-sarjakuvat on pakattu uniikeikoilla. Silloin omassa elämässä oli enemmän sarjakuvahahmoni kisti koristeltuihin tupakka-askeihin.

Hans von Schantz

Annesta ei pitänyt tulla sarjakuvataiteilijaa. Asiat saivat uuden suunnan keväällä 2002, kun Taidekoulu Maassa opiskellut Anne osallistui taidemaalari ja sarjakuvataiteilija Katja Tukiaisen sarjakuvakurssille.

— Ennen kurssia olin ajatellut, että sarjakuvan tekeminen on tylsää. Samojen hahmojen piirtämistä ruudusta toiseen.

— En tiennyt, että sarjakuva voi olla jotain muutakin kuin kolme ruutua, joista viimeisessä on jokin hauska vitsi. Haluan, että sarjakuvissani on syvällinen pohjavire, jonka päälle voi rakentaa useampia tasoja, Anne sanoo.

Ensimmäinen Ada-albumi syntyi Taidekoulu Maan lopputyönä vuonna 2003. Samana vuonna Anne julkaisi sarjakuva-albumin Tosiluuloja, jota myytiin helsinkiläisessä baarissa. Minisarjakuva-albumit oli pakattu uniikisti koristeltuihin askeihin.

Niitä sai ostaa vanhasta tupakka-automaatista tehdystä sarjisautomaatista.

Viimeisin Ada-albumi Ada 4 – Kaikki hyvin ilmestyi syksyllä 2007.

Teos valittiin samana vuonna Sarjakuva Finlandia ‑finalistien joukkoon.

— Adalle on luvassa jatkoa jossain vaiheessa, Anne lupaa.

Adan maailmaa kuin nykyisin.

Anne kertoo aina pitäneensä ”näpertelystä”.

Sarjakuvien oheistuotteet valmistuvat kotona. Hän painaa itse paidat, ompelee laukut ja valmistaa rintanapit. Sarjakuvat Anne piirtää käsin. Tietokoneen apua hän käyttää vain kuvien värittämiseen.

Raskausajan päiväkirja sarjakuvaksi Sydänääniä-albumi syntyi Annen raskausaikana.

— Pidin raskausajasta päiväkirjaa piirtämällä sarjakuvia. Aluksi tein kuvia vain itseäni varten.

Kun materiaalia oli valmiina vihkollinen, ajattelin että voisihan nämä julkaistakin.

Jokeltelua jatkaa siitä, mihin Sydänääniä päättyy. Siinä ihmetellään uutta elämää ja kuvataan arkea vauvan kanssa. Eikä se arki ole harmaata, vaan täynnä ihmeellisesti käyttäytyviä ihmisiä ja päälaelleen kääntyviä tilanteita.

Viimeisimmän työnsä Hapekasta odotusta Anne on tehnyt yhteistyössä naistentautien ja synnytyksen erikoislääkärin Hannu Vierolan kanssa.

— Pokkaria on jaettu kaikkiin suomalaisiin neuvoloihin. Tarkoituksena on saada sarjakuvan kautta nuorille äideille ja isille viestiä tupakan ja päihteiden vaaroista sekä vakaan parisuhteen merkityksestä, Anne kertoo.

Aatoksen kanssa kerhossa Äitiys on myös muuttanut Annen tekemisen tahtia.

— Aiemmin tein työtä pitkin päivää. Olen huomannut, että nykyisin saan paljon enemmän aikaan lyhyessä ajassa. Aatos ei enää nuku päiväunia, joten

Anne Muhonen ammentaa sarjakuviinsa aiheita omasta elämästään. teen töitä iltapainotteisesti. Vanhempani asuvat lähellä, ja äitini auttaa tarvittaessa lapsen hoidossa.

Päivisin Anne ja Aatos käyvät leikkipuistossa, seurakunnan perhekerhossa tai leikkivät autoilla kotona.

— Aatos kulkee auto kädessä koko päivän. Iltaisin hän parkkeeraa pikkuautot riviin sängyn alle.

Perheen perustamisen myötä Anne ei ole ehtinyt hevikeikoille yhtä usein kuin ennen.

— Viime vuoden lopulla kävin mieheni kanssa kuuntelemassa Kotiteollisuutta. Sitä ennen kävimme viimeksi klubikeikalla joskus ennen Aatoksen syntymää. Mutta ulkoilmakonsertteihin Aatoskin on päässyt mukaan.

Soili Pohjalainen

Hans von Schantz

M

Pitkään yhdessä

aire ja Erkki Luoma-Aho viettävät toukokuussa 45-vuotishääpäiväänsä. Ensimmäisen kerran pariskunta tapasi vuonna 1959 Erkin kotikylällä Vimpelissä.

Maire oli saanut pitäjän seurakunnasta harjoittelupaikan, ja kirkkoherran pyynnöstä hän lähti kysymään Erkkiä poikatyöntekijäksi seurakuntaan.

— Suostuin tehtävään yksinomaan Mairen takia, Erkki sanoo nyt.

Parin seurustelu ei alkanut vielä tuona kesänä. Syksyllä Erkki lähti Helsinkiin opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa ja Maire jatkoi nuoriso-ohjaajan opintoja Järvenpäässä.

Myöhemmin heidän tiensä kohtasivat kuitenkin uudelleen. Naimisiin he menivät vuonna 1965. Seuraavana vuonna syntyi esikoistytär Kirsimaria, parin vuoden kuluttua kuopus Ville.

— Haastavinta parisuhteessa oli silloin, kun halusi tehdä työtä ja lapset olivat pieniä, Maire sanoo.

Kompromissien tekoa 69-vuotiaan Mairen ja 73-vuotiaaan Erkin mielestä erimielisyydet kuuluvat hyvään parisuhteeseen.

— Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, eikä riitelemistä tarvitse pelätä, Maire sanoo.

Erkki muistaa Mairen rikkoneen kerran riidan aikana lautasen.

— Ei se ollut lautanen, kulta, vaan iso kukkaruukku, Maire korjaa.

Erkki miettii, että pariskunnan välille on tullut erimielisyyksiä ainakin rahankäytöstä.

— No, ei ehkä enää nykyään siitä, Maire sanoo.

— Niin, se on taas niitä asioita, jotka eivät enää ole niin tärkeitä, Erkki toteaa.

Mairen on ollut vaikea oppia hyväksymään Erkin tarve olla välillä omissa oloissaan. Vanhemmiten pari on oppinut tekemään kompromisseja.

— Valitaan sellainen elokuva tai ooppera, joka sopii molemmille, Maire sanoo.

Molemmat ovat sitä mieltä, että toinen pitää hyväksyä sellaisena kuin hän on.

— Erkki ei latele minulle polvillaan palavia rakkaudentunnustuksia, mutta hän laittaa minulle joka päivä ruuan, Maire sanoo.

Erkki ja Maire Luoma-Ahon mielestä hyvässä parisuhteessa saa riidellä.

— Ei toisen muuttaminen niin helppoa ole. Itseään voi muuttaa. Sen ymmärtäminen kai on sitä vanhenemista, Erkki pohtii.

K aikkein tärkein ihminen Mairen eläkepäivät kuluvat vapaaehtoistyön parissa. Hän toimii muun muassa iltapäiväkerhossa mummona, mielenterveyspotilaan tukihenkilönä ja Kirkon Ulkomaanavun vapaaehtoisena. Erkki tapaa useamman kerran viikossa ystäväporukkaa, jonka kanssa hän pelaa pesäpalloa ja sulkapalloa.

Pariskunnan luona käy usein vieraita, ja he pitävät tiiviisti yhteyttä Helsingissä asuviin lapsiinsa sekä 14-, 17- ja 18- vuotiaisiin tyttärenpoikiin.

— Oma puoliso on kuitenkin se kaikkein tärkein ihminen, Maire sanoo.

Työelämässä ollessaan Maire seurasi läheltä hajonneita perheitä. Hän työskenteli myös jonkin aikaa jenginuorten parissa.

Erkki puolestaan teki työuransa Vammais-

huollon palveluksessa.

— Vanhempina me olimme ylihuolehtivia ja elimme ehkä liikaakin lasten ehdoilla.

Se johtui varmaankin siitä, että me molemmat näimme työssämme rankkojakin ihmiskohtaloita, Maire kertoo.

Tällä tietämyksellä Erkki viettäisi perheensä parissa vielä enemmän aikaa.

— Nuoruudessa omat tekemiset ja ajatukset vievät paljon energiaa. Kyllä lapset, ystävät ja sosiaaliset suhteet pitäisi osata asettaa aina työn edelle, hän sanoo.

Toisen kautta ei voi elää Pari vuotta sitten Mairelle laitettiin sydämentahdistin.

— Se oli minulle meidän suhteemme vakavin paikka. Siinä sai esimakua luopumisen tuskasta, Erkki sanoo.

— Mutta koomasta herättyään Maire oli heti oma itsensä. Hän pyysi kirjoitusvälineitä, huulipunaa ja nättiä yöpaitaa itselleen,

Erkki muistelee hymyillen.

Erkki ja Maire ovat asuneet Vantaan Kivimäen kodissaan 38 vuotta. Nyt suunnitelmissa on muutto kerrostalokotiin. Vimpelin kesämökistä, Erkin kotitalosta, he luopuivat jo runsas vuosi sitten.

Läheisyys on tärkeää myös pitkässä parisuhteessa.

— Erkki haluaisi, että menisimme aina yhdessä ajoissa nukkumaan, kuuntelisimme radiosta vaikkapa illan oopperaa, ja minä rapsuttaisin häntä.

Pariskunta ei vielä ole päättänyt, miten he viettävät tulevaa hääpäiväänsä. Eivät ainakaan samalla tavoin kuin 18-vuotishääpäivää. Silloin Maire osti Erkille lahjaksi kilin, joka tepasteli töistä tullutta aviomiestä vastaan omakotitalon eteisessä.

— Vein sen vuohen melko pian Kytäjän kartanolle, Erkki kertoo.

Soili Pohjalainen

” E i s e r i i d a n a i k a n a r i k k o m a n i t a v a r a o l l u t l a u t a n e n , k u l t a , v a a n i s o k u k k a r u u k k u .”

Kutsu maailmalle

Matti Pikkujämsä

P

aavali ja Barnabas toimivat opettajina Antiokian seurakunnassa, kun he saivat kutsun lähetystyöhön.

Seurakunnan johtajat rukoilivat, panivat kätensä heidän päälleen ja lähettivät heidät matkaan. (Apostolien tekojen 13. luku) Suomen Lähetysseuran kasvatus- ja koulutusyksikön päällikkö Irja Aro-Heinilä, olet työskennellyt Keniassa ja Tansaniassa. MIten päädyit lähetystyöntekijäksi?

— Konkreettinen kutsu ulkomailla tapahtuvaan työhön tuli opettajakollegan välityksellä kesken kiireisen opetustehtävän. Tätä ystäväni matkaan työntämisliikettä voin sanoa lähetyskutsuksi.

Millaiseen elämään lähetystyöhön lähtijä sitoutuu?

— Joku elelee paalujen päällä puumajassa sademetsässä, toinen taas miljoonakaupungin saastepilvien keskellä

kerrostaloasunnossa. On tärkeää tutustua maan kulttuuriin ja kirkon käytäntöihin ennen kuin tekee lopullisen ratkaisun lähtemisestä.

— Meidän kohdallamme kävi niin, että sitouduimme köyhyyteen, mutta paikan päällä huomasimme olevamme rikkaita suhteessa paikallisiin. Se toi jatkuvan kivun elämäämme.

Onko lähtijöitä aiempaa vaikeampi löytää?

— Työhön hakeutuvia on runsaasti, mutta heitä voidaan lähettää aiempaa vähemmän. Yhteistyökirkot ovat entistä tarkempia siitä, millaisia työntekijöitä ne haluavat.

Työntekijöitä voidaan lähettää vain pyydettyihin tehtäviin.

Suuntana on sitoutuminen paikallisten kirkkojen omaehtoiseen toimintaan, mikä on haasteellista. Suunta on kuitenkin oikea.

Pauli Juusela

Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

Tasapainoa arjen myller – Älä ole ajopuu, vaan uskalla punnita elämäsi ratkaisuja, kannustaa kouluttaja Mari Aulanko.

K

odit ovat täynnä erilaisia aikaa ja vaivaa säästäviä vempaimia, mutta koko ajan on kiire. Ihmiset haluavat rakastavan perheen, mutta kasvavat toisistaan erilleen ja eroavat.

Monilla on mielekäs työ, mutta he palavat siinä loppuun. Yhä useampi kaipaa rauhaa ja lepoa, mutta arki on yhtä sekasotkua.

Miten meidän näin on käynyt?

— Sitä ihmettelemme. Ilmiötä voisi kutsua jopa kielteiseksi ihmeeksi, sanoo kouluttaja ja kirjailija Mari Aulanko.

Aulanko epäilee, että syynä saattaa olla se, että emme oikein tiedä omia arvojamme ja arvostuksiamme. Niinpä haluamme varmuuden vuoksi olla mukana mahdollisimman monessa ja kokeilla kaikkea mahdollista tarjolla olevaa.

— Pelätään, että pudotaan kelkasta.

— Elämäntapamme on kuin savolainen dieetti.

Kun syö kaikkea ja mahdollisimman paljon, niin sekaan mahtuu jotain terveellistäkin.

Suorittamisen loputon tie

Kuva: Jani Laukkanen & Piirros: Ami Lindholm

Monet saattavat ajatella myös, että elämä ei tunnu onnelliselta siksi, että emme ahkeroi tarpeeksi onnemme eteen. Niinpä alamme tehdä entistä kovemmin töitä tai urheilla entistä enemmän.

— Eli teemme sitä samaa, mihin olemme tot-

tuneet, aina vaan enemmän. Vaikka korjataksemme elämäämme meidän pitäisi tehdä jotain ihan muuta: pysähtyä ja levätä, miettiä, mitä oikeasti elämältä tahdomme, Mari Aulanko sanoo.

Hän varoittaa, että suorittamalla onnen etsiminen on loputon ja vaarallinen tie. Kun ei enää muuten jakseta, avuksi tulevat helposti alkoholi ja lääkkeet.

— Stressaavaa elämäntapaa hoidetaan illalla nukahtamislääkkeellä, että uni tulisi. Jaksaakseen päivällä pitää ottaa mielialalääkkeitä, ja kun päätä tai selkää särkee, tulee napsittua särkylääkkeitä.

Erityisesti Aulankoa huolettavat nuoret.

— Vanhemmat ovat huolissaan jälkikasvustaan ja heidän tulevaisuuden mahdollisuuksistaan jopa niin, etteivät anna heille kasvurauhaa. Liikaa harrastavilla lapsiparoilla päivät menevät koulusta harrastuksiin juostessa. Ei siinä jää paljon aikaa ajatella asioita tai tunnistaa tunteita.

errykseen — Nykynuoret ovat aika totisia. Toivoisin, että he eivät ottaisi niin haudanvakavasti meidän aikuisten tarjoamaa suorittamisen mallia, vaan uskaltaisivat kyseenalaistaa sitä ja tehdä toisenlaisia ratkaisuja.

Hyvä löytyy keskeltä Vai juuri siksikö suoritamme herkeämättä, ettemme uskalla pysähtyä ja nähdä itseämme paljaana ja herkkänä? Mari Aulanko miettii. Vai juoksemmeko oravanpyörässämme siksi, ettemme tiedä, miten pysähtyä ja vaihtaa suuntaa — tai koko pyörää?

— On niin helppo mennä pyörteen mukana.

Työssään työyhteisökouluttajana ja -konsulttina Aulanko on huomannut, että ihmiset kaipaavat syvällisiä keskusteluja.

— Emme ole välttämättä kovin tottuneita puhumaan elämästämme ja arvoistamme, mutta innostumme, kun saamme siihen mahdollisuuden. Ei tarvitse kuin esittää muutama kysymys keskustelun pohjaksi, niin syntyy tosi hienoja filosofisia keskusteluja.

Apuvälineitä hyvän elämän keskusteluihin Aulanko on etsinyt muun muassa 400–300 eKr. eläneiltä kreikkalaisilta filosofeilta Sokrateelta, Platonilta ja Aristoteleelta. Erityisesti Aulanko on ihastunut ikivanhaan ajatukseen kultaisesta keskitiestä. Hän on kirjoittanut löydöistään kirjan Kultainen keskitie — valitse valitseminen (Kirjapaja 2009).

— Kultaisen keskitien käsite on hyvä työkalu miettiä oman elämän tasapainoa.

Sen avulla voi vaikkapa pohtia, onko elämässä jotakin liikaa tai liian vähän tai onko kahden asian keskinäinen suhde kunnossa kuten esimerkiksi työn ja yksityiselämän.

Aristoteleen mukaan hyvä elämä löytyy kahden ääripään välistä. Esimerkiksi rohkeus on hieno asia, mutta sen ääripäät pelkuruus ja uhkarohkeus voivat olla vahingollisia. Ihmiselle ei myöskään ole hyväksi olla liian kova eikä liian pehmeä, vaan sopivasti luja.

Aika ei ole kumilanka Kultaisen keskitien malli auttaa Mari Aulangon mukaan hahmottamaan myös ajankäyttöä: hyvä elämä löytyy työn ja levon sopivasta suhteesta.

— Me nykyihmiset yritämme epätoivoisesti venyttää valveillaoloaikaamme, mutta aika ei ole kuminauha. Jos tekee yötä myöten töitä tai tuijottaa telkkaria, levolle ei jää riittävästi aikaa.

— Aika ei myöskään lisäänny monistamalla. Jos tekee esimerkiksi 18 tuntia töitä putkeen, iltaan ei kopioidu lisäaikaa perheelle, vaan perhe-elämä kärsii.

Nämä ovat yksinkertaisia tosiasioita.

Aristoteleen ja Aulangon ihanne on kohtuus.

Aulanko toivoo, että me olisimme kohtuullisia itsellemme ja toisillemme. Täydellisyyden tavoittelu uuvuttaa, mutta kohtuullisen hyvä elämä on ihan mahdollinen tavoite.

Aulanko kaipaisi kohtuutta varsinkin työelämään.

— Hyvä elämä ei voi olla pelkkää työtä. Eikä vapaa-ajan tarkoitus ole vain työelämässä syntyneiden haavojen laastarointi tai

energian hakeminen siihen, että jaksaisi paremmin töissä.

Aulanko murehtii sitä, että nykyihmiset jäävät usein niin yksin elämänkysymystensä ja ihmettelynsä kanssa.

— Elämä heittää eteemme hyviä kysymyksiä.

Kunpa emme kävelisi niiden ohi. Esimerkiksi kriisit ovat mahdollisuus puntaroida omia valintoja. Eikä sitä tarvitse suinkaan tehdä omin neuvoin. Tukea voi saada keskusteluista ystävien kanssa tai erilaisista ryhmistä, terapiasta, papilta tai vaikka filosofilta.

Aulanko itse valmistuu loppuvuodesta filosofiseksi praktikoksi. Filosofisessa keskustelussa aiheena voi olla mieltä askarruttava oman elämän kysymys tai ongelma tai suuret elämänkysymykset kuten vaikkapa elämän tarkoitus. Filosofi tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja ajatella asiaa, ei ratkaisuja.

Minkä virren haluaisit hautajaisiisi?

Mari Aulangon mielestä kultaisella keskitiellä kulkemiseen kuuluu myös tietoisuus siitä, että teemme syntymän ja kuoleman välistä matkaa. Jokaisen elämä täällä loppuu jonakin päivänä hyvin konkreettisella tavalla. Sen mielessä pitäminen laittaa arjen asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Oman äärellisyyden tunnustaminen ei ole kuitenkaan aina helppoa. Aulangolle ovat tuttuja tilanteet, joissa vanhenemisesta, sairauksista ja kuolemasta puhuttaessa joku pyytää heti alkuun, että ”eikö voitais jutella iloisemmista asioista”.

— Ei vanhenemista pääse pakoon. Puolison naamastahan oman vanhenemisen jo näkee, Aulanko naurahtaa ja kertoo olleensa saman miehen kanssa naimissa yli neljäkymmentä vuotta.

Viime aikoina Aulanko on saattanut monta läheistä haudan lepoon. Hautajaisia järjestettäessä hän on huomannut, miten vähän tietoa jäljellä jääneillä on ollut vainajan toiveista.

— Omat vanhempani kuolivat liikenneonnettomuudessa. Minua helpotti, kun tiesin hautajaisiin edes yhden heidän toivomansa laulun.

Aulangon mielestä saattaisi olla terapeuttista suunnitella joskus yhdessä perheen tai ystävien kanssa omia hautajaisia.

— Itse olen miettinyt, että minut saa mieluusti polttaa. Arkku voisi olla helposti palavaa uusiopahvia. Ylleni voisi pukea vaikka jonkun pitkistä valkoisista yöpaidoistani. Kirkossa voisi soida uruilla Bachin Air ja virsistä voitaisiin veisata Mä silmät luon ylös taivaaseen ja muistotilaisuudessa laulaa Violetta Barran Elämälle kiitos.

Pyhitä edes yksi päivä

”Aika ei lisäänny monistamalla. Jos tekee 18 tuntia töitä putkeen, iltaan ei kopioidu lisäaikaa perheelle, vaan perhe-elämä kärsii.”

Hautajaisissa pappi sanoo, että ”maasta sinä olet tullut ja maaksi sinun pitää jälleen tuleman”. Mari Aulangolle hautajaiset ovat muistutus siitä, että juuremme ovat maassa.

— Arjessa tosin välillä tuntuu, että olemme pelkkiä siipisankareita ja pintaliitäjiä kaikki. Silloin on hyvä muistaa, että jos olemme koko ajan lennossa, jossain vaiheessa koneemme sakkaa, kuten lentotermeillä ilmaistaan, eli alamme vajota.

— Siivet ovat tärkeät, mutta niin ovat myös juuret.

Meillä on juuremme luonnossa ja perinteissä. Juurista me saamme elinvoimaa. Juurille meneminen myös pelkistää asioita. Saatamme huomata, että vähemmän onkin enemmän.

Yksi erinomainen, mutta nyt vaarassa oleva juureva perinne on Aulangon mielestä lepopäivän pyhittäminen.

— Lepopäivä on meille elinehto. Mikään ei elvytä niin kuin hiljaisuus, lepo ja kiireetön perheen tai ystävien kanssa oleminen. Tai yksinolo. Nyt meiltä ollaan viemässä tuo arjen vastapaino.

— Jos sunnuntaina ennen ylipäätään lähdettiin kotoa minnekään, niin kirkkoon hiljentymään tai ystäviä tapaamaan. Nyt ajellaan katumaastureilla marketteihin tavaroita hypistelemään. Se on hyvin paljastava ajan kuva.

Aulanko kertoo, että jo 1600-luvulla ranskalainen filosofi Pascal pohti, että ehkä ihmiset ovat onnettomia siksi, että ovat liian vähän kotona.

— Voisimmeko edes yhtenä päivänä viikossa sanoa ”ei” kuluttamiselle ja suorittamiselle ja jäädä kotiin? Tai mennä vaikka luonnon keskelle? Toivon, että ihmiset äänestäisivät jaloillaan ja päätös kauppojen sunnuntaiaukiolosta osoittautuisi sudeksi.

— Omien arvojen pohtimisen voisi aloittaa vaikka siitä, että katsoo, mitä tekee sunnuntaisin.

Heli Kulmavuori

Mui st vire ia ja he yt neur tä tehonkistä olip stav idiseo a s.

TYRnIjAuHE TIELLÄ pITÄÄ!

RAITAnIEMEn TYRnIjAuHE

Ihmistä etsimässä.

Kun lehden sisältö ja arvomaailma nappaa, myös ilmoitus huomataan.

Tämä totuus pitää paikkansa, kun valitset ilmoituksellesi paikan pääkaupunkiseudun kolmessa seurakuntalehdessä. Lehdissä, joita lukijat pitävät luotettavina, ajankohtaisina ja uskottavina.

Lehdissä, joissa ilmoituksesi tavoittaa puoli miljoonaa kiinnostunutta ja lehteensä sitoutunutta kuluttajaa. Ole siis näkyvillä! www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

antaa aamupuuroon ripoteltuna terveellisen ja virkistävän alun uudelle päivälle. Tyrni on varsinainen vitamiinipommi, joka lisää vastustuskykyä ja kohottaa yleiskuntoa.

Tyrnijauhe säilyy hyvin ja erittäin riittoisaa: yksi teelusikallinen jauhetta vastaa YHTÄ DESILITRAA tuoreita marjoja. Maista ja ihastu!

Tyrnijauhe sisältää jauhettuna myös tyrnin siemenet, jolloin elimistö pystyy hyödyntämään tämän kaikkein terveellisimmän osan marjasta.

Tuoreeks,

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Tällä kupongilla 14.-17.4.

Raitaniemen marjatila:

Tyrnijauhe, 100 g

7,50

/pss

(8,90) /75,-kg

(89,-)

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

: Kysy lisää 361 020 754 2

HERÄNNÄISSEURAT

Tarjoilee musiikin mustana radiohigherground.fi

1

Su 18.4. klo 10 Kirkkopyhä Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Saarnaa Samuli Korkalainen. Klo 15 Kotiseurat Raija ja Antero Murtoniemellä Jakob Forssellin katu 18, Loviisa.

Klo 18 Järvenpään vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3.

Ti 20.4. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Klo 18.30 Rajamäen kirkolla, Patruunantie 7, Nurmijärvi.

To 22.4. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Maistraatintori 3, Hki.

Valokuva: Ville Heinonen

www.lkvtuijahurme.fi

Osmo Rauhala: Ensimmäinen päivä — Valon synty.

Tyrvään kirkon uudet tuulet Valokuva: Rauno Träskelin

K

ansallismuseossa on esillä Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen luonnoksia Tyrvään Pyhän Olavin kirkon taideteoksia varten. Tuhopolton jälkeen uudelleen rakennettu keskiaikainen kirkko ja kahden arvostetun nykytaiteilijan teokset ovat maailman mittakaavassakin harvinainen tapaus.

Taideteosten suunnittelu aloitettiin vuonna 2004, varsinaiset maalaukset kirkkoon tehtiin vuosina 2006–09. Taiteilijoiden työ oli haastavaa myös teknisesti: kuinka pohjustaa puu niin, että sille tehdyt maalaukset säilyvät kylmässä ja kosteassa kirkossa tuleville sukupolville? Asiantuntija-apua saatiin muun muassa ortodoksisen kirkon ikonimaalareilta ja konservaattoreilta. Yksi talvi menikin materiaalien testaukseen.

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon luonnokset ‑näyttely tuo hyvin esiin kirkon taiteilijoiden erot. Rauhala käyttää öljyvärejä ja maalaa hitaasti, kerroksittain. Lavosen tyyli näyttää nopealta ja spontaanilta.

Hänen teoksensa on tehty lyijy-

nen näkyy vain luomiskertomusta kuvaavan sarjan jalanjäljissä. Muuten hän maalaa kasveja, eläimiä ja symboleita. Hänen paratiisissaan syntiinlankeemuskertomusta kuvittavat norsut.

Uudelleen rakennettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko otettiin käyttöön viime elokuussa. Se on osoittautunut vetonaulaksi. Parin aukiolokuukauden aikana siellä kävi lähes 40 000 vierasta ja tulevan kesän opastusajat alkavat olla täynnä.

Kirkko on ollut talven kylmillään ja aukeaa yleisölle jälleen 2.5. Kansallismuseossa puolestaan avataan 7.5. näyttely kirkon uudelleenrakentamisesta.

2 vrk ............................................................ alk. 108,- /hlö 3 vrk .............................................................alk. 147,- /hlö Sisältää majoituksen uusitussa 2 hengen Standard+ -tason huoneessa, aamiaiset, sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin käytön ja ohjattua vapaa-ajan ohjelmaa.

Kiviterapia................................................59,- (norm. 65,-) Käsihoito ..................................................41,- (norm. 45,-) Hoitotarjoukset voimassa arkisin ma-pe 31.5. 2010 asti.

Kaisa Halonen

Kuutti Lavonen: Simon Kyreneläinen auttaa ristin kantamisessa.

●

kynällä ja seepialla tai vesiväreillä kerralla valmiiksi.

Lavosen maalauksissa keskiössä on ihminen ja hänen kasvonsa: kärsivä Jeesus ristintiellä ja hänen seuraajansa. Rauhalan töissä ihmi-

●

●

Tyrvään Pyhän Olavin kirkon luonnokset ‑näyttely 12.9. asti Kansallismuseossa Kansallisaarre palaa ‑näyttely 7.5. alkaen Kansallismuseossa Tyrvään Pyhän Olavin kirkko avoinna yleisölle 2.5.–31.8.

Musiikkia Risto Hurskaisen muistoksi Ulla Huttunen

V

iime syyskuussa kuollut Risto Hurskainen ehti toimia Tikkurilan seurakunnan kirkkomuusikkona peräti 35 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Huhtikuun 22. päivänä Hurskainen olisi täyttänyt 70 vuotta. Niinpä häntä muistetaan silloin konsertilla, jossa kuullaan hänen sävellyksiään.

Hurskainen opiskeli SibeliusAkatemiassa opettajinaan muun muassa Tauno Äikää, Pentti Koskimies ja Joonas Kokkonen. Hän valmistui kanttori-urkuriksi 1962 ja musiikinopettajaksi 1964. Kirkkokonserttien solistina hän esiintyi kotimaassa ja ulkomailla.

Tikkurilan seurakunnassa Hurskainen aloitti vuonna 1967. Hänen työkenttäänsä kuului myös Pyhän Laurin kuoro, joka oli muutamaa vuotta aiemmin perustettu suurimuotoisten kirkkomusiikkiteosten esittämistä varten. Hurskainen jat-

IHANA KEVÄT RUISSALOSSA

Risto Hurskainen Corvus Laurencij ‑kuoron esiintymisasussa. koi linjaa. Hänen johdollaan kuoro lauloi Schützin, Buxtehuden, Händelin, J. S. Bachin, Haydnin, Mozartin, Schubertin, Dvořákin, Faurén ja Viernen moniosaisia teoksia.

Monen vuoden ajan hän johti myös Corvus Laurencij ‑kuoroa, joka on erikoistunut gregoriaaniseen lauluun ja keskiajan cantioihin.

Säveltäjänä Hurskainen katsoi olevansa seurakunnan palvelija. Hän näki musiikin Luojan armolahjaksi, jota tuli välittää muillekin ihmisille.

Omimmakseen hän tunsi romantiikan sävelkielen, vaikka varsinkin 1970-luvulla hän kokeili myös modernia tyyliä. Erityisen mielellään hän sävelsi Raamatun tekstejä.

Risto Hurskaisen muistokonsertissa esiintyvät Håkan Wikman ja Samppa Laakso urkureina sekä Ulla Maijala ja Elina HurskainenSalonen laulusolisteina. Mukana ovat tietysti myös Terje Saardin johtama Pyhän Laurin kuoro sekä Corvus Laurencij, jota johtaa Samppa Laakso.

Risto Hurskaisen muistokonsertti to 22.4. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa

Katso myös muut lomapaketit ja tee varaus www.ruissalospa.fi | p. 02 44 55 100

Palvelukseen halutaan

Hämeenkylän seurakunnassa olisi sinulle varmasti töitä ainakin vuoden 2012 loppuun!

Tarvitsemme Hämeenkylään

toimisto- ja tiedotussihteerin täydentämään virastotiimiämme.

Työtehtävät koostuvat ulkoisesta viestinnästä, verkkosivujen ja varausjärjestelmän ylläpitotehtävistä sekä yleisistä toimistotehtävistä. Käytössämme ovat mm. ohjelmat: InDesign, OpenOffice, Prime ja Status.

Kiinnostuitko? Laita ihmeessä hakemus 22.4.2010 mennessä osoitteeseen Hämeenkylän seurakunta, Auratie 3, 01630 Vantaa tai sähköpostitse riitta.kettunen@evl.fi.

Tiedustelut hallinto- ja tiedotussihteeri Riitta Kettunen p. 050 469 6404.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

HUONEISTOCENTER OY

p. 504 2245, fax. 504 3490

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

11

Virkoja haettavana

Palveluja tarjotaan MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

ILMANVAIHDON PUHDISTAJAT NYT ALUEELLASI! Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyÜn palveluissa on haettavana seuraavat virat/viransijaisuudet:

Oppilaitospapin virka 2.8.2010 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Oppilaitospapin virka on sijoitettu vaativuusryhmään 602, ja siitä maksettava peruspalkka on kokemuksen mukaan 2827,60 – 3336,57 euroa kuukaudessa.

Yhteisen seurakuntatyÜn johtosäännÜn mukaan oppilaitospapilla tulee olla pappistutkinnon lisäksi oppilaitostyÜn erikoistumiskoulutus tai hänen on sitouduttava sen hankkimiseen. Oppilaitospapilla pitää olla kokemusta kasvatus-, sielunhoito- ja seurakuntatyÜstä. Lisäksi vaaditaan hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen ja tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito.

Kasvatus- ja sairaalatyÜn sihteerin viransijaisuus ajalla 7.6.2010 – 31.12.2011.

• Ilmanvaihtokanavat • Ilmanvaihtokoneet • Huippuimurit • Ilmalämmitykset • Talotuulettimet • Kanavapuhaltimet TyÜn osuudesta kotitalousvähennys jopa 60%

UUSI ILME KEITTIĂ–Ă–N

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Tilaa Meiltä myÜs suodattimet iv-koneisiin! ilmainen

Pohojalaasta luotettavuutta !

Espoo: Timo RÜyskÜ Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. gsm 0400-718473 - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy timo.roysko@blosius.fi 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Soita heti! 050 574 2005 kylpyhuonekartoitus nyt!

Vantaan ilmanvaihtonuohous

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Haluatko muuttaa kotisi ilmettä, muttet tiedä mitä tekisit?

Sisustussuunnittelua, p. 044 5805808.

www.vin.palvelee.fi

Kasvatus- ja sairaalatyÜn sihteerin virka on sijoitettu vaativuusryhmään 403, ja siitä maksettava peruspalkka on kokemuksen mukaan 1998,38 – 2358,09 euroa kuukaudessa.

1.7.2010 alkaen tai sopimuksen mukaan.

AsuntotyÜn diakonin virka on sijoitettu vaativuusryhmään 502 ja siitä maksettava palkka on kokemuksen mukaan 2103,56 – 2482,20 euroa kuukaudessa.

LAAJEMMAT TIEDOT JA HAKUOHJEET SAATAVISSA INTERNETISSÄ: Kaikkien virkojen/viransijaisuuden hakuilmoitukset on kokonaisuudessaan (sisältäen hakuohjeet ja kunkin viran/viransijaisuuden laajemmat tehtävänkuvat) luettavissa osoitteessa http://www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja HAKUAJAT PÄÄTTYVÄT: Kaikkien virkojen hakuaika päättyy keskiviikkona 28.4.2010 klo 12.

... KEVĂ„T KEIKKUEN TULEVI ...

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 ₏

Kokoproteesit 600₏ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350₏ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Vuokrata halutaan

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy

Nuori, siisti ja savuton kanttoriperhe etsii kotia (3h<) Länsi-Vantaalta 1.6. alkaen. P. 044 383 8414.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25â&#x201A;Ź/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Ostetaan

JA ANNA KEVĂ&#x201E;TAURINGON PAISTAA KOTIISI â&#x20AC;˘ Kaikki kodin siivoustyĂśt, kerta- ja sopimussiivoukset â&#x20AC;˘ MyĂśs patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut â&#x20AC;˘ Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit.

Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myÜs iltaisin.

Tilaa â&#x153; ilmainen ...........

0400 997 116 Olet sen ansainnut.

Helsinki: Petri Takkula gsm.

Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

gsm 041-4402311 Hautauspalveluja

kylpyhuonekartoitus nyt!

petri.takkula@blosius.fi

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Unikkotie 5, Vantaa

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

(Seurakunnan talo)

â&#x153;&#x2020; 836 25220, 836 25225, K&P

www.hautaus.fi

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

POSTIMERKKEJĂ&#x201E;, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

HyÜdynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

Hammashoitoa HAMMASASEMA â&#x20AC;˘ Hammaslaboratorio

KOTISIIVOUSTA

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, tyÜkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

AsuntotyĂśn diakonin virka

Kaikkien viran haltijoiden tulee olla evankelisluterilaisen kirkon jäseniä.

- Kaikki kodin remontit - Laatoitukset, maalaukset - Uudisrakentaminen - MÜkkiremontit - Muista kotitalousvähennys jopa 6.000 euroa. rakennuspalvelusiven@luukku.com tai soita 040 851 5254.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Kasvatus- ja sairaalatyÜn sihteerillä tulee olla soveltuva ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai alan tuntemus ja käytännÜn kokemus. SeurakuntatyÜn ja tiedotusalan tuntemus katsotaan eduksi. Lisäksi vaaditaan hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen suullinen taito.

AsuntotyÜn diakonin viran kelpoisuusehtona on kirkkojärjestyksen 6 luvun 49 §:n mukainen diakonian virkatutkinto, riittävä seurakuntatyÜn tuntemus sekä perehtyneisyyttä oman tyÜalansa erityiskysymyksiin. Lisäksi vaaditaan erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito.

RAKENNAMME JA KORJAAMME LATTIASTA KATTOON!

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Itäkeskus Tapiola Myyrmäki Hyvinkää

puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66580

päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

TÜÜlÜ puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550

Myydään hautakiviä

(0,0821`/puhelu + 0,119`/min)

Lisätietoja saat:

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ&#x201E;IVYSTYS 24 h: 050-347 1555

3 %TUKORTILLA "ONUSTA JA ETUJA

Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myÜs Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

1ď&#x153;˛

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

julKaiSija Vantaan seurakunnat. KuStantaja Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa. leviKKi 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimituS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, â&#x2DC;&#x17D; 0ď&#x2122;&#x152; 830 62ď&#x2122;&#x160;ď&#x2122;&#x2021;, faksi 0ď&#x2122;&#x152; 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toimituKSen SihteeRi Arja Vasara, â&#x2DC;&#x17D; 0ď&#x2122;&#x152; 830 62ď&#x2122;&#x160;ď&#x2122;&#x2021;, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, â&#x2DC;&#x17D; 0ď&#x2122;&#x152; 830 628ď&#x2122;&#x160;, pauli.juusela@evl.fi. toimituSpäälliKKĂś Heli Kulmavuori, â&#x2DC;&#x17D; 0ď&#x2122;&#x152; 830 623ď&#x2122;&#x160;, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, â&#x2DC;&#x17D; 050 ď&#x2122;&#x2021;20 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, â&#x2DC;&#x17D; 0ď&#x2122;&#x152; 830 631ď&#x2122;&#x152;, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta â&#x2DC;&#x17D; 0ď&#x2122;&#x152; 830 6236, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola â&#x2DC;&#x17D; 0ď&#x2122;&#x152; 830 62ď&#x2122;&#x152;ď&#x2122;&#x160;, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoituSmaRKKinointi myyntipäällikkĂś Seija Kosunen, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;5ď&#x2122;&#x2021; 22ď&#x2122;&#x160;0, myyntipäällikkĂś Paula Kaijanto, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;5ď&#x2122;&#x2021; 22ď&#x2122;&#x2021;ď&#x2122;&#x160;, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;5ď&#x2122;&#x2021; 230ď&#x2122;&#x152;, myynti- ja markkinointipäällikkĂś Minna Zilliacus, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;5ď&#x2122;&#x2021; 2361. ilmoituShinta mv 1,50 â&#x201A;Ź, neliväri 1,80 â&#x201A;Ź / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoituSten vaStaanotto ja valmiStuS Kotimaa-yhtiĂśt/ Tuula Hurri, PL 2ď&#x2122;&#x160;ď&#x2122;&#x152; (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;5ď&#x2122;&#x2021; 22ď&#x2122;&#x160;5, faksi 020 ď&#x2122;&#x160;5ď&#x2122;&#x2021; 23ď&#x2122;&#x2021;3, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimituSneuvoSto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma SĂśderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. joS et ole Saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: â&#x2DC;&#x17D; 020 0ď&#x2122;&#x160;1 000, www.posti.ďŹ /palaute.

15.4.–22.4.

Vantaan seurakunnat

KiRKKoheRRanviRaSto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

DiaKoniatoimiSto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

haKunilan KiRKKo

avioliittoon Kuulutettu Sami Antero Lievonen ja Hannele Maria Suomilammi.

hautaan Siunattu Toini Alisa Henriksson 98 v, Marianna Laakso 82 v, Hannu Jalmari Helin 80 v.

Hämeenkylä KiRKKoheRRanviRaSto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Kirkkoherranvirasto muuttaa viikon 15 aikana takaisin remontoituihin tiloihinsa. Muuton johdosta viraston asiakaspalvelussa on voinut ilmetä katkoksia. Pyydämme kärsivällisyyttä.

hämeenKylän KiRKKo Auratie 3, p. 830 6459

Perhemessu su 18.4. klo 18. Sari Kokkonen, Kristiina Nurmi.

Senioriklubi ma 19.4. klo 13. Kristiina Nurmi vierailee.

Miesten raamattupiiri ja sauna tiistaisin klo 18.30.

Naisten raamatunlukuryhmä tiistaisin klo 19.

Sanajumalanpalvelus su 18.4. klo 10, Hämevaaran kirkkopyhä, Nevala, Inkala, Viljamaa.

Puuromessu su 18.4. klo 18, Hyry, Viljamaa.

Ripariveisuilta to 15.4. klo 18.30.

Ripariveisuja vuosien varrelta kaikenikäisille. Laulattajana Pekka Laukkarinen.

pyhän annan

lammaSKuja 2 b

laStenKiRKKo Koulutie 11

Teo Tapio Tervapuro, Kasper Kimmonpoika Vainiomäki, Pinja Aino Katriina Käyhty, Edla Inkeri Niemikorpi, Nella Maarikka Kouvalainen, Noora Vilhelmiina Tenni.

avioliittoon Kuulutettu Risto Tapio Kinnunen ja Tiina Maria Töyrymäki.

hautaan Siunattu Ari Juhani Wuorela, 65 v., Aino Ingrid Anita Mukala, 86 v.

korso

Merilin Pärna, Heikki Tempo Ensio Näreranta, Ellen Mariella Syväste.

Kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 kirkon alakerrassa.

Lasitaidekerhon kevätnäyttely avoinna 8.5. asti kirkon aukioloaikoina.

Riparilaulujen ilta pe 16.4. klo 18. Tule laulamaan punaisesta nuoren seurakunnan veisukirjasta rakkaimpia riparilauluja mm.

Lapsuuden usko, Kirkossa, Tilkkutäkki. Laulattajina Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

Messu su 11.4. klo 11 jonka toimittaa kirkkoherraehdokas Teijo Peltola, Kaija Laalo-Lipponen, Juha Paukkeri, Vesa Häkkinen.

Vaalisaarna. Messun jälkeen voit jututtaa ehdokasta kirkkokahveilla.

Matalan kynnyksen maanantai 19.4. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Nyt on rukouksen aika maanantaisin klo 18. Tule rukoilemaan yhdessä. Rajamäki ja Nuortie.

Lähetyspiiri ma klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 20.4. klo 12. Jari Araneva.

Raamatun lukua, keskustelua ja rukousta tiistaisin klo 18. Mariitta Nuortie.

Päivärukous ke klo 12.30.

Avoin aamurukous torstaisin klo 8. Mariitta Nuortie.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Kerokuja 9, p 830 6623

K aStettu

K aStettu

Hakunilantie 48, p. 830 6512

länSimäen KiRKKo

miokirkossa, keskiaikaiseen Turkuun tutustuminen Aboa vetus & Ars nova-näyttelyssä, ekumeeninen taidekappeli ja ruokailu.

Hinta 45 euroa. Ilmoittautuminen Riitta Ahonen, p. 0400 558 308.

KeRhotila

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa.

Naisten raamattupiiri ma 19.4. klo 18, Helena Lemettinen.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 15.4. klo 13–14.

vaRhaiSnuoRille

vapaalan SeuRaKuntatalo

Päiväleirit 7.–24.6. Rajakylän koululla klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakunilan kirkon alakerrassa klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakuaika 1.3.–14.5. Päiväleiri on ensisijaisesti tarkoitettu 2001–2003 syntyneille lapsille. Hinta sisältää ohjelman, välipalan ja vakuutuksen.

Lastenleiri Kukonnotkossa 7.–12.6. Hakuaika 1.3.–14.5. Leiri on tarkoitettu 8–13-vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta 135 € sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutukset sekä ohjelman.

Tiedustelut: päiväleirit Justus Kivimäki, p. 040 762 0162 ja lastenleiri Marja-Riitta Typpi, p. 040 588 6242. Leirit järjestää Vantaan NMKY ry. Hakemukset voi tehdä ja lähettää netissä www.vantaanmky.net.

Ilmoittautuminen seurakunnan päivä- ja vekkulikerhoon, koululaisten iltapäiväkerhoon sekä koululaisten kesäkerhoon.

Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 22.4. klo 12, vierailijana nimikkolähetti Ken Takaki.

nuoRille aiKuiSille Ulkoilupäivä su 25.4. alkaen klo 14 Holmassa. Lisätiedot Tuulalta ja nettisivuilta.

nuoRille Nuorten avoimet su 18.4. klo 18 ja ti 20.4. klo 18 nuorisotilassa.

vaRhaiSnuoRille Kuviskerho ti 20.4. klo 17.30 Lammaskuja 2A:n kerhotilassa.

Autokerho ke 21.4. klo 17 Vapaalan seurakuntatalolla.

muuta Diakonian kevätretki Haminaan to 6.5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoniatoimistoon p.

8306 472.

Aikuistyön retki Turkuun helatorstaina 13.5. Messu Turun Tuo-

KiRKKoheRRanviRaSto

Yksi Heikki Nurmisen lempipsalmeista on Psalmi 23 eli Herra on minun paimeneni.

Merikotkantie 4, p. 830 6550

tutustutaan psalmeihin

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu ti 20.4.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

V

DiaKoniatoimiSto

antaakosken seurakunnan raamattuiltaan tulee puhujaksi Israelissa työskennellyt lähetystyöntekijä Heikki Nurminen. Illan aihe on kiitospsalmit. Psalmeja jaotellaan kiitos- ja valituspsalmeihin, mutta Nurminen sanoo, että kaikki psalmit ovat kiitospsalmeja.

— Heprealainen raamattu luokittelee kaikki psalmit ylistykseksi. Jumala on näet niin suuri, että hän kyllä kestää pienen ihmisen kiukuttelut ja kapinankin, selittää Nurminen.

Nurminen kertoo, että

Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

KoRSon KiRKKo ja

SeuRaKuntaKeSKuS Merikotkantie 4, p. 830 6558

Eteenpäin, ylöspäin -taidenäyttely 17.5. saakka. Terttu Lemströmin ja Helena Lemettisen näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tilaisuuksien yhteydessä. Näyttelyssä on esillä keramiikkaa ja maalauksia.

Vanhemman väen piiri to 15.4. klo 13.

Miesten saunailta to 15.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

SPR:n verenluovutus pe 16.4. klo 14–19. Ota henkilötodistus mukaan.

Herättäjän kirkkopyhän messu ja seurat su 18.4. klo 10, saarna Samuli Korkalainen, liturgia Kari Pekka Kinnunen, kanttorina Ursula Hynninen. Seuroissa puhujina Marjatta Hämäläinen, Kari Pekka Kinnunen, Kimmo Saares ja Juha Tuohimäki.

Runopiiri ma 19.4. klo 13.

English through Bible ma 19.4. klo 18.

Naisten laulava raamattupiiri ma 19.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Hengellisten toivelaulujen ilta ma 19.4. klo 18.30. Illan laulujen aiheena Johdatus.

Kirkon kahvila ti 20.4 klo 11–13.

Katulähetyksen ruokailu ke 21.4. klo 11.

Lähetyspiiri ke 21.4. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.4. klo 18, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Rukousryhmä ke 21.4. klo 18.45.

Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Vanhemman väen piiri to 22.4. klo 13.

Naisten saunailta to 22.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

SeuRaKuntaKoti miKael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 20.4. klo 13.

nuoRille Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

The Raamis ma 19.4. klo 18 seurakuntakeskuksessa.

vaRhaiSnuoRille Poikien kesäleiri Holmassa 7– 14-vuotiaille 21.–24.6. Ohjelmassa mm. seikkailuja, sählyä, jalkapalloa, kalastusta ja uintia. Hinta 60 euroa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 830 6550.

Tyttöjen kesäleiri Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 26.–29.7. Ohjel-

Markku Mattila

Hakunila

Nykyiset kerholaiset voivat jättää hakemuksen ohjaajalleen ja uudet hakemukset tulee toimittaa kirkkoherranvirastoon.

Hakukaavake löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi tai voit myös soittaa kirkkoherranvirastoon niin saat kaavakkeen postitse. Kerhot toteutuvat, jos osallistujia on riittävästi.

Päivä- ja vekkulikerhot on 3–6vuotiaille.

Iltapäiväkerho alkaa 17.8. Pyhän Annan lastenkirkolla. Hinta 80 euroa, jos hoidon tarve on päivittäin klo 16 asti ja 100 euroa, jos klo 17. Ilmoittautuminen päättyy 11.5.

Kesäkerho koululaisille 7.–23.6.

Pyhän Annan lastenkirkolla klo 9–15. Hinta 80 euroa sisältää ruokailun ja välipalan. Ilmoittautumisaika päättyy 30.4.

massa leikkiä, uintia, askartelua ym. kivaa. Hinta 60 euroa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Liisa Oksanen. p. 050 576 6958 tai liisa. oksanen@evl.fi.

lapSille ja peRheille Perhekerho seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4) ti klo 9–11.30, seurakuntakeskuksessa pe klo 9–11.30 sekä ma klo 12–15 ja Nikinmäen seurakuntakodissa pe klo 9–11.30.

Pyhäkoulu su 18.4. kirkolla klo 10.

Perheleiri 13.–15.5 Holmassa.

Kulku omilla kyydeillä. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Lea Heikkilä p. 050 336 5865 tai lea.heikkila@ evl.fi.

K aStettu Veeti Kristian Haukka, Tuure Jalmari Saastamoinen, Rasmus Kalevi Halko, Odessa Lyydia Arielle Törmänen, Laura Lumikki Luoma, Julius Jalmari Laakso, Jaatu Oskari Kuja-Penttilä, Sofia Maya Chandrika Salwathura, Janessa Jasmin

”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.”

Psalmi 23

psalmeissa kiitetään usein siitä, että Jumala on auttanut pois hädästä, ja monissa psalmeissa ylistetään luontoa, tai taivas ja maa kiittävät.

— Kiitä häntä lumi ja usva tai aurinko ja kuu ja kirkkaat tähdet, Nurminen siteeraa ulkomuistista.

Heikki Nurminen on perehtynyt psalmeihin nimenomaan heprean kielellä, olihan se hänen työkielensä monta vuotta. Kun häneltä kysyy, mitä mieltä hän on psalmien suomennoksesta, hän sanoo olevansa siihen ihan tyytyväinen. Hänen mottonsa onkin, että kritisoiville voi sanoa: yrittäkääpä itse pa-

remmin! Mutta edellinen, vuoden 1933 raamatunkäännös vanhahtavine sanoineen muistuttaa hänen mielestään ehkä enemmän alkuperäisten psalmien tyyliä.

— Kyllähän eri kielet muuttavat tekstiä, mutta lukekaa psalmeja vaikka ruotsin kielellä, sanoo entinen kansakoulunopettaja painokkaasti, todennäköisesti tarkoittaen, että sama se millä kielellä, kunhan niitä luetaan.

Nurmisen mielestä psalmeihin voi syventyä milloin tahansa, sillä aina niistä saa jotakin, olipa sitten murheellinen tai hyvällä mielellä.

Heikki Nurminen taitaa heprean kielen.

raamattuilta ke 21.4. klo 18.3 Myyrmäen kirkossa

Alexandra Pekkinen, Jemina Jessica Jetremoff, Markus Reino Bürkland, Sami Kalervo Lempinen, Onni Valtteri Kankaanpää, Vanessa Anselica Jasmin Svart, Cecilia Kristiina Elisa Hakasaari, Mirva Heini-Leena Manner.

avioliittoon Kuulutettu Toni Juhani Vepsäläinen ja Anne Inkeri Kallio.

hautaan Siunattu Hilja Esteri Julin 76 v.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

DiaKoniatoimiSto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10–12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

ReKolan pyhän anDReaan KiRKKo Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

rekola KiRKKoheRRanviRaSto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15, ke 21.4 klo 12–15.

Seniori-iltapäivä to 15.4. klo 13, ”Luovuus ja ilo läpi elämän”, opettaja, nukketaiteilija Liisa Pirinen.

Runoryhmä to 15.4. klo 18.

Rukouspiiri to 15.4. klo 18.30.

Aamurukouspiiri su 18.4. klo 9.

Messu (Holma 1 konfirmaatio) su 18.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Henrik Wikström, kanttori

1

Vantaan seurakunnat Sirkku-Liisa Niemi, Joel Raiskio, kontrabasso.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma 12–13, lähtö kirkon sisäpihalta.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–20.30.

Ilosanomapiiri ma 19.4. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 19.4. klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9–10.

Aamumessu ke 21.4. klo 9.30, Henrik Wikström ja Sirkku-Liisa Niemi.

Torstaipiiri 22.4. klo 13.

aSolan SeuRaKuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 19.4. klo 15, aiheena voima ja heikkous.

RautKallion KeRhohuone Rautkalliontie 4

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Kirkkotie 45, p. 830 6621

Aleksi Viljami Joki-Suikko, Aapo Jeremias Lehtonen, Elias Riku Elmeri Oikarinen, Joona Ilmari Suikki.

avioliittoon Kuulutettu Vesa Markus Leppälä ja Tiina Marjatta Puhtimäki, Kari Juhani Hälli ja Stina Marianne Nurmikoski.

hautaan Siunattu Timo Ilmari Natunen 47 v.

Kaksikielinen messu su 18.4. klo 10. Maria Koukkari.

Messu su 18.4. klo 12. Päivi Helén, Tuula Lapveteläinen, Maria Koukkari, Olli-Pekka Ylisuutari. Simo Santaranta. Messussa laulaa Helsingin naispoliisilaulajat.

Risto Hurskaisen muistokonsertti to 22.4. klo 19. Konsertissa esiintyvät: Ulla Maijala ja Elina Hurskainen-Salonen, laulu, Samppa Laakso ja Håkan Wikman, urut.

Pyhän Laurin kuoro, joht. Terje Saard sekä Corvus Laurencij -kuoro, joht. Samppa Laakso. Vapaa pääsy.

tiKKuRilan KiRKKo Asematie 12, p. 830 6223

Eläkeläisten laulupiiri pe 16.4. klo 13 kahviossa, Simo Santaranta.

Messu la 17.4. klo 12.30. Kristillinen Eläkeläinen -lehti 30 vuotta.

Pastori Kirsti Hildén, kanttori Simo Santaranta, tekstien lukijat Aino Kauppinen ja Erkki Holmsten, ehtoollisen jaossa ja esirukouksessa avusta Taisto Lipponen, Tikkurilan kirkkokuoro laulaa.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 17.4. klo 15, takkahuoneessa.

Messu su 18.4. klo 10. Heikki Leppä, Olli-Pekka Ylisuutari, Pia Olkkonen, Samppa Laakso.

Kevään Popmessu su 18.4. klo 18. Popmessussa artistivieraana mm. Aikakone-yhtyeestä ja kevään Kuorosota-ohjelmasta tuttu Sani. Bändiä liidaa Markku Perttilä ja Pop-kuoroa johtaa Aino Rättyä.

Lastenhoito järjestetty kirkon alakerrassa klo 17.30 alkaen.

Inkeripiiri su 18.4. klo 15 neuvotteluhuoneessa, Päivi Helén.

Arabiankielinen raamattupiiri su 18.4. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Winkut–työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 18.4. klo 16, neuvotteluhuoneessa, Hanna Raunu.

Eläkeläiskerho ma 19.4. klo 13 kahviossa.

Sansan radiolähetyspiiri ma

Hyvän paimenen katse Minulla on myös muita lampaita…

Joh. 10:16

1

Nuorisotila, Unikkotie 5 C

DiaKoniatoimiSto

Nuorten sähly pe klo 18–19 Rekolanmäen koululla.

Nuorten perjantai-illat klo 19.30–21 kirkolla.

Isko 2 ti 20.4. klo 18 kirkolla.

Open doors ke klo 18–21 kirkolla.

K aStettu

nuoRille

Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15, p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15, p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

pyhän lauRin KiRKKo

Perhekerho to 15.4. klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe 16.4. klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su 18.4. klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. ”Paavalin seikkailut” -koululaisten raamatturyhmä su 18.4. klo 10. Raamatturyhmäläisen tulee osata lukea ja kirjoittaa.

Ryhmä on maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Kaakaopyhäkoulu ti 20.4. klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

yläStön SeuRaKuntatila

Unikkotie 5 B, p. 830 6717

nuoRille

lapSille ja peRheille

Naisten rukouspiiri pe 16.4. klo 18.

KiRKKoheRRanviRaSto

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

Lähde kanssamme nauttimaan kesästä varhaisnuorten leirille Holman leirikeskukseen Klaukkalaan! Ohjelmassa kaikenlaista puuhastelua, pelailua, uintia & saunomista, Raamattuun tutustumista ym. kivaa. 5.–8.7. / 1–3luokkalaisten leiri ja 8.–11.7. / 4– 7-luokkalaisten leiri. Leirin hinta on 45 € / lapsi. Ilmoittautumiset 1.4.–21.5. varhaisnuorisotyönohjaaja Mari Vuorisalmelle, p. 050 535 3072 tai mari.vuorisalmi@ evl.fi.

miset 15.4.–10.5. p. 050 4345539 / Marja-Leena Koponen. Mukaan mahtuu noin 10 perhettä. Leirin hinta on aikuiselta 60 €, perheen toinen aikuinen 40 €, yli 3 v. lapsi 30 €, seuraavat lapset 25, 20 ja 15 €. Leiripaikalle bussikuljetus Tikkurilan kirkolta.

Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Perhekerhojen kevään viimeiset kokoontumiset ovat viikolla 21 koskien Ilolan ja Ylästön perhekerhoja, Tikkurilan kirkon tiistain lapsiparkkia, yksinhuoltajien torstaitupaa ja Tikkurilan perhekerhoa. Ainoastaan Pakkalan ja Tikkurilan ma-aamun perhekerhot kokoontuvat viikolle 24 saakka. Kerhot aloittavat toimintansa tauon jälkeen viikolla 34. Kerhojen aloituksesta ilmoitetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11. Ristipuron periodipyhäkoulu kokoontuu: su 14.3., 21.3. ja 28.3. klo 11. Lisätietoja pyhäkoulutoimistosta p. 050 572 2811 / Maaret Hirvensalo.

Päivä-ja vekkulikerhoihin ilmoittautuminen 22.3–12.5.

Hakukaavakkeita saatavissa kerhopisteistä ja kirkkoherran virastosta niiden aukioloaikoina.

Kaavake tulostettavissa myös nettisivuiltamme www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila, kohdasta seurakunnan toiminta > lapsille.

tikkurila

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

vaRhaiSnuoRille

15.4.–22.4.

PoPmESSu su 18.4. klo 18 tikkurilan kirkossa. Artistivieraana Aikakone-yhtyeestä ja kevään 21 kuorosota-ohjelmasta tuttu sani. Bändiä johtaa Markku Perttilä ja popkuoroa vetää Aino rättyä. Lastenhoito on järjestetty kirkon alakerrassa klo 17.3 lähtien.

19.4. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 20.4. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Israel-piiri ti 20.4. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Arkiaamun ehtoollishetki ke 21.4. klo 8.45.

Arki-illan ehtoollinen ke 21.4. klo 18. Kristiina Kartano, Simo Santaranta. Aikuisrippikoulun konfirmaatiomessu.

Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 22.4 klo 9.30 kirkon edestä.

Kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 22.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 22.4. klo 18 takkahuoneessa.

K aRtanonKoSKen SeuRaKuntaKoti

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Kansanlähetyspiiri ke 21.4. klo 18. Keskustelua ja rukousta teekupin ja Sanan äärellä. Lapsilla omaa ohjelmaa. Heli HiipakkaEshetu ja Elisa Paljakka.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 22.4. klo 18.

K

RiStipuRon SeuRaKuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Eläkeläisten kerho ke 21.4. klo 12.

lapSille ja peRheille Puuhajumis 3–5 vuotiaille la 17.4. klo 15 Tikkurilan kirkossa.

Tuula Lapveteläinen, Terje Saard, Hillevi Alm, Sari Hikipää, MarjaLeena Koponen, Maaret Hirvensalo. Puuhajumis on musiikkipainotteinen, toiminnallinen koko perheen yhteinen hetki erityisesti 3–5-vuotiaille. Mukana jumiksessa muskariryhmä Cantores Minores. Välipalatarjoilu.

Perhekerhojen kevätretki ti 11.5. Holman leirikeskukseen ulkoilupäivän merkeissä. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä kello 10 ja paluu kello 15. Yhteiskuljetus. Ilmoittautuminen huhtikuussa kerhopisteissä. Maksu 10 € aikuinen ja 5 € lapsi. Alle 3v. maksutta.

Perheleiri Kiehtova kesä 29.– 31.7. Kuntokalliossa. Ilmoittautu-

orson seurakuntasalin ikkunassa on Carolus Enckellin lasitaideteos Hyvä paimen. Sitä katsoessa syntyy mielikuva silmästä. Pyöreän muodon keskellä on kuin silmän iiris.

Muu osa pyöreästä silmästä muodostuu Hyvän paimenen psalmin sanoista. Ensimmäinen kehä on suunnattu ulospäin siten, että kadulla kulkeva voi lukea sanat ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu”.

Toinen kehä jatkaa psalmia näkyen nyt vuorostaan salin puolelle, ”Hän virvoittaa minun sieluni”. Tällä tavalla vuorotellen psalmiteksti muodostaa iiriksen ympärille silmän, joka toinen

Nuorten tanssiryhmä ma 19.4. klo 17–18.

MeSe-päivystys ti 20.4. klo 19–21.

Nuorten avoimet ovet to 22.4. klo 18–20.30, Ylästössä.

muuta Malminiityn eläkeläiskerho ti 20.4. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi Tikkurilan kesäolotilaan. Tikkurilan kirkon aulassa toimii 28.6.–30.7. välisenä aikana Kesäolotila, joka on avoin kohtaamispaikka ohikulkijoille. Kesäolotilaan voi tulla viettämään aikaa, vaihtamaan kuulumiset ja nauttimaan virvokkeita ja pikkupurtavaa nimellistä korvausta vastaan. Vapaaehtoiset ja seurakunnan työntekijät toimivat kahvilan henkilökuntana. Vapaaehtoistyötä voit tehdä kerran tai useammin viikossa. Työntekoaika

vapaaehtoisilta on arkipäivisin klo 9.30–14.30. Kahvila on avoinna arkisin klo 10–14. Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi: diakoni Johanna Munukka p. 050 511 1674 tai johanna.munukka@evl.fi.

K aStettu Jasmiina Matilda Kähkärö, Joa Olavi Mäkinen, Eevi Inari Vepsäläinen, Helmi Luminia Haapala, Iina Maria Turpeinen, Jere Paavo Sakari Ordning, Jimi Jesper Mäkelä, Noora Katariina Laine, Lilja Helena Adalmiina Tuunanen, Tia Sonja Merritt.

hautaan Siunattu Astrid Helena von Bonsdorff 85 v, Kaija Annikki Vasama 84 v, Aarre Armas Leino 80 v, Pentti Jaakko Perttula 77 v, Martti Juhani Gabrielsson 68 v, Pauli Henrik Tirronen 63 v.

Vantaankoski KiRKKoheRRanviRaSto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

DiaKonia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

myyRmäen KiRKKo Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Miesten piiri to 15.4. klo 18.30– 20 takkahuoneessa.

Kevätkimara-konsertti la 17.4. klo 18.15. Esiintyjinä Riitta Hiltusen piano-oppilaita. Vapaa pääsy.

Messu su 18.4. klo 10. Saarna Heli Ojalehto, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 18.4. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Laurus-kuoro 15 vuotta su 18.4. klo 19. Juhlakonsertissa kuoroa johtaa Heidi Harinen. Vapaa pääsy.

Lähetyspiiri ma 19.4. klo 15– 16.30 pienessä srk-salissa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 19.4. klo 17.30–18.45 morsiushuoneessa. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

5 varttia ti 20.4. klo 12.30–13.45 takkahuone. Ryhmä on sinulle mielenterveyskuntoutuja joka kaipaat seuraa. Keskustelemme, laulamme ja teemme kädentöitä.

kehä ulospäin, joka toinen sisälle.

Näin tuo ikkunalasi kertoo, että Jumalan Poika katsoo meitä hyvän paimenen katseella. Hän katsoo sisälle päin seurakuntasaliin kokoontuneisiin.

Mutta myös kaikkiin, jotka kävelevät kadulla arkisissa askareissaan.

Ikkuna on valaistu siten, että se näkyy pimeimmässäkin yössä.

Kari Pekka Kinnunen Korson seurakunnan kirkkoherra

Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Hyvä paimen. Alttarilla on valkoinen liina ja neljä kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 23, Hes. 34:11–16, 1. Piet. 2:21–25 ja Joh. 10:11–16.

Ropponen 57 v, Ritva-Leena Kaarina Penttilä 52 v.

KiviStön KiRKKo

paStoRSKanSliet

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Raamattu-rukouspiiri ti 20.4. klo 18.30–20 srk-salissa.

Miesten saunailta ke 21.4. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviikko). Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Öppet må–fre kl. 9–13.

Seutulan Kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Vauvakirkko su 18.4. klo 10.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Ritva Holma. Kirkkokahvit ja -soseet.

maRtinRiSti Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Laulupiiri to 15.4. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Perhemessu su 18.4. klo 11. Saarna ja liturgia Päivi Niemi-Impola, kanttori Ritva Holma.

Lähetyspiiri ti 20.4. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Lukupiiri ke 21.4. klo 18 Olotila.

Nikolai Gogol: Kuolleet sielut. Mikä tekee kirjasta klassikon?

Rukouspiiri ke 21.4. klo 18.30–20 Kahvila Olotila. Rukouspiiri toimii ja tukee Jorma Haivion ja hänen perheensä työtä Mexico Cityssä tehtävän katulapsityön, paikallisten lastenkotien ja pyhäkoulutyön puolesta.

Rukouspiiri to 22.4. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneella.

nuoRille Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa, Uomatie 1.

Vanda svenska veRKSamhet Tvåspråkig högmässa sö 18.4. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd, Maria Koukkari, Håkan Wikman, senioriopettajat ry medverkar.

Mamma-barngrupp må 19.4. kl.

9.30–11.30 i Martinristi församlingshem.

Larskören övar må 19.4. kl. 18 i Dickursby kyrkas konferensrum.

Har du visor min vän? On 21.4. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Håkan Wikman.

Välkommen med på barngruppernas vårutfärd till Orimattilan kotieläinpuisto onsdagen den 19 maj. Bussarna startar kl. 9 från Mårtensdal (vid simhallen) och kl. 9.30 från Dickursby (utanför kyrkan). Hemåt åker vi kl. 14. Anmäl dig senast 30.4. till Maikki tfn 050 5668112 eller e-post maikki. vaananen@evl.fi.

DöDa Anna Marita Winberg 77 år.

Döpta Mikael Alexander Westerholm, Daniel Marcus Westerholm, Fanny Antonia Ramsay, Ida Johanna Linnéa Laakkonen.

yhteiset

lapSille ja peRheille

näKövammaiStyö

Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10. Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila.

Käsityökerho ma 19.4. klo 15– 17.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Neulahuovutusta. Kahvi 1 €.

Ilmoittautumiset ohjaaja Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

muuta Retki Kristus-päivä -rukoustapahtumaan la 1.5. Tampereen Hakametsän halliin. Lähtö Myyrmäen kirkolta klo 10.15. Paluumatkalle lähdetään klo 21.15.

Hinta 20 e. Ilm. Aino Kauppiselle, p. 0500 758 492.

K aStettu Veikko Matti Juhani Hakala, Aino Elina Aleksandra Laitinen, Joona Eemil Asser Vuorinen, Eelis Alvar Hacklin, Nea Erika Marie Sarvi, Kalle Akseli Norhomaa, Valma Viola Ulrika Niini, Otso Alvari Eronen, Leo Juhani Nurmi, Daniel Urho Anselmi Gustafsson, Veera Maria Savolainen, Tiina Michaela Redrup, Iida Juulianna Williams, Julia Johanna Kainulainen, Jesse Juhani Kainulainen, Helinä Maria Anneli Kokko, Venla Sofia Korkalainen, Anu Mikaela Weck.

vihitty Jani Kristian Jääskeläinen ja Mervi Susanna Jääskeläinen.

hautaan Siunattu Inga-Lill Maskulin 89 v, Tyyne Kemppinen 86 v, Vieno Orvokki Söderblom 81 v, Pentti Aarne Juhani Korpilo 58 v, Lasse Juhani

päihDetyö Päivystys poikkeuksellisesti to 22.4. klo 14.30–16 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

viittomaKielinen työ Lähetyspiiri su 18.4. klo 14–16.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Vieraana Päivi Mäki: työkokemuksia Tansaniasta.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 20.4. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

Perhekerho to 22.4. klo 9.30– 11.30 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki. Aiheena lapsen iltarukous. Keskustelua ja askartelua.

olotila – olohuone KaiKeniKäiSille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Elle-Lis Lindforsin naivistisia akryylimaalauksia esillä 7.5. saakka.

Atk-vapaaehtoinen opastaa internetin käytössä keskiviikkoisin klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

vantaan SeuRaKuntien KeSKuSReKiSteRi

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Lisäntaan tietoja Va tien seurakun ta ja palve toiminnas antaanw.v luista ww nat.fi seurakun

Markku Mattila

Mukana Ulla Pohjolan-Pirhonen, J-P Virtanen ja Sanna Ollikainen.

Laulupaja ke 21.4. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Raamattuilta ke 21.4. klo 18.30.

Kiitospsalmit, entinen Israelin-lähetti Heikki Nurminen.

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Suljettu ti 20.4.

Iiro Lehtomäen kitaransoittotaidosta on ollut hyötyä leiriohjaajan töissä.

kolme yötä leirillä N Iiro Lehtomäelle on kertynyt kokemusta lasten leireiltä. yt on aika suunnitella pienille koululaisille kesätekemistä, sillä leirien ilmoittautumiset ovat alkaneet. Seurakuntien järjestämät lasten leirit ovat olleet suosittuja. Viime vuonna niille osallistui kaikkiaan lähes 62 000 lasta.

Iiro Lehtomäki, 18, laskee olleensa isosena kaikkiaan kahdellatoista rippileirillä ja neljällä lasten leirillä.

Tulevana kesänä hän on ensimmäistä kertaa apulaisohjaajana lasten leirillä.

— Lapsille on mukava suunnitella tekemistä ja leikkejä. Itselle tulee onnistumisen fiilis, kun näkee lasten viihtyvän. Lasten takiahan niitä leirejä järjestetään, hän sanoo.

Koti-iKäväStä on aina Selvitty Iiro on mukana Holman leirikeskuksessa Klaukkalassa heinäkuun alkupuolella järjestettävällä lasten leirillä.

Leirin järjestää Rekolan seurakunta.

Miksi leirille kannattaa osallistua?

— Siellä on kivaa. Jos vanhemmat ovat töissä, leirillä aikaa kuluu hyvin.

Leirillä on ohjattua toimintaa, mutta myös vapaa-aikaa, Iiro listaa.

Lapset ovat leirillä kolme yötä. Entä jos iskee koti-ikävä?

— Pienempien lasten leireillä lähes joka kerta jollekin tulee ikävä.

Päivisin on niin paljon tekemistä, ettei silloin ehdi ikävöimään. Kotiikävä tuleekin yleensä nukkumaan mennessä.

— Sitten vain jutellaan ja luetaan iltasatua. Ikävästä on aina selvitty. Kenenkään ei ole tarvinnut lähteä kotiin kesken leirin, Iiro sanoo.

Useat leiriläiset ovat vanhoja

konkareita, jotka ovat olleet leirillä aiempinakin vuosina. Joukossa on aina mukana myös ensikertalaisia. Iiro vakuuttaa, että leirille voi hyvin lähteä, vaikkei mukaan tulisikaan yhtään ennestään tuttua kaveria.

— Kaikki otetaan leikkeihin mukaan, hän sanoo.

pojat tulevat juttelemaan Iiro tietää, että lapset saa viihtymään leirillä kuuntelemalla heidän mielipiteitään.

— Jos lapset haluavat lähteä pelaamaan, niin sitten lähdetään pelaamaan. Pojat pyytävät usein pelaamaan kanssaan jalkapalloa tai koripalloa.

Tytöt taas pelaavat mieluummin lautapelejä, Iiro kertoo.

Hän on huomannut, että pojat tulevat leirillä helposti juttelemaan hänen kanssaan.

— Poikien on selvästi helpompi jutella pojalle. Mutta kyllä tytötkin tulevat juttelemaan ja tekemään kysymyksiä.

Pienet tytöt ovat uteliaita kuulemaan, onko Iirolla tyttöystävää. Kyllä on. Päiväkummussa asuvan Iiron vapaa-aika kuluu paitsi tyttöystävän kanssa myös urheiluharrastusten parissa. Iiro ohjaa lasten sählykerhoa ja käy itse kerran viikossa pelaamassa nuorten sählyä. Hän myös maastopyöräilee.

Iiro valmistuu tänä keväänä turvallisuusvalvojaksi. Ensimmäisenä opiskeluvuonna hän teki kahden kuukauden harjoittelujakson päiväkodissa.

— Harjoittelun teemana oli asiakaspalvelu, ja esimerkiksi leirillä lap-

sethan ovat meidän asiakkaitamme.

Ensi vuonna Iiro lähtee armeijaan.

— Sen jälkeen haluaisin päästä opiskelemaan palomieheksi.

laStenlauluja KitaRalla Iiro on soittanut kitaraa ala-asteikäisestä saakka. Siitä taidosta on ollut hyötyä leireillä.

— Soitan mieluiten pop- ja rockmusiikkia, mutta lapset haluavat kuulla lastenmusiikkia. Sitä varten on pitänyt opetella Jänöjussin mäenlasku ja muuta sellaista, Iiro kertoo.

Leirit tarjoavat myös isosille ja ohjaajille mahdollisuuden oppia ja kokeilla jotain uutta.

— Olen askarrellut leireillä kaikennäköistä aina pienestä ompelutyöstä paperipunoskoriin. Ilman leirejä sellaista ei olisi tullut tehtyä.

Leireillä järjestetään myös oppitunteja ja hartauksia.

— Oppituntien aihe voi liittyä Raamattuun tai sitten tunnilla voidaan käsitellä jotain lasten elämään liittyvää aihetta, esimerkiksi kaverina olemista.

Aiempina kesinä leiriolympialaiset ovat olleet lasten keskuudessa suosittu ohjelmanumero. Jokaisena leiripäivänä on kilpailtu ainakin yhdessä urheilulajissa. Pisteitä on jaettu sijoitusten mukaan. Viimeisenä päivänä, pisteiden laskun jälkeen, on julistettu leiriolympialaisten voittaja.

— Se on ollut lapsille tosi iso juttu.

Soili Pohjalainen

koululaisten kesä- ja päiväleirejä www.vantaanseurakunnat.fi

1

koonnut Heli Kulmavuori

   

j

K r .

maailman yKKöSpaRin Michelle ja Barack Obaman yhteiselämää on kutsuttu aidoksi rakkausavioliitoksi. Sitä se on — todellinen sydänten ja mielten moderni liitto, vakuuttaa myös Christopher Andersen tuoreessa kirjassaan Barack ja Michelle (Otava 2010).

Andersen kuvailee puolisoita muun muassa älykkäiksi, tunnollisiksi, viehättäviksi, tyylikkäiksi, nuorekkaiksi ja jännittäviksi. Mutta eihän kyseessä olisi mikään todellinen moderni rakkaustarina, jos siihen ei sisältyisi myös kiistaa kotitöistä, toisen ikäviä luonteenpiirteitä, kiirettä, rahapulaa, turhautumista ja väsymystä.

Tyylikäs Barack osoittautuu kotioloissa varsinaiseksi sottapytyksi.

Sanomalehdet ja sukat jäävät lojumaan ympäriinsä, käytetyt kalsarit löytyvät lattialta. Mies valvoo itsekseen yötä myöten ja on päivät koko ajan menossa. Viehättävä Michelle alkaa nalkuttaa. Ja tehdä tarralappu-

listoja kotitöistä. Hän myös joutuu määräämään, että lapsiaan yli kaiken rakastavan miehen on joskus oltava kotona — ja lasten kanssa.

Barack ja Michelle -kirja on myös kasvutarina. Neljänkympin korvilla elämä helpottuu. Michelle vain päättää ottaa omaa aikaa. Hän jättää nukkuvat lapset ja Barackin selviämään aamusta keskenään ja lähtee ennen viittä kuntosalille. Michellen äiti tarjoutuu tueksi lasten hoitoon.

Opintolainojen kanssa kärvistelleellä pariskunnalla on vihdoin myös varaa palkata kotiapua.

Eikä presidentiksi pyrkiminenkään ollut parisuhteen kannalta hullumpi tavoite. Valkoisessa talossa heillä on pilvin pimein väkeä helpottamassa käytännön elämää. Tosin tunnollinen Michelle on päättänyt, että lapset saavat itse sijata vuoteensa ja siivota huoneensa. Barackia hän ei enää muistuttele kotihommista, paitsi koiran pissattamisesta.

”Esimerkki hyvästä modernista johtajasta on Jeesus.

Hyvän paimenen -johtajafiilistä kaivataan työpaikoilla.”

Viiniä paremmalla omallatunnolla vaiKKa viiniä juo kohtuudella, saattaa silti tulla morkkis, ainakin jos lukee Katja Kangasniemen kirjaa Reilun kaupan ruokaa ja elämää (Perhemediat). Kirjan mukaan viininvalmistus ja viiniturismi ovat monessa kehitysmaassa tärkeitä elinkeinoja, mutta

hyödyt jakautuvat epätasaisesti. ViinitiYlen toimitusjohtaja lojen työntekijöiden Mikael Jungner Askelpalkka on usein surkea lehdessä /2010. ja kohtelu huonoa.

Kirjassaan Kangasniemi esittelee eettisempiä vaihtoehtoja herkkuhetkiin, viinin juonti mukaan lukien. Reilussa kaupassa tuottaja saa rypäleistä aina takuuhinnan. Sertifikaatin saamiseksi viinitilan on myös maksettava työntekijöilleen vähintään lainmukaista palkkaa ja kieltäydyttävä lapsityövoiman käytöstä. Työntekijöille on tarjottava kemikaalien käsittelyyn suojavarusteet.

Kirjassa on tietysti myös reiluja ruokaohjeita. Veden kielelle herauttavat kuvat ovat valokuvaaja Sini Pennasen käsialaa.

Reuters / Larry Downing

sottapytty Barack

Supervallan presidenttikään ei pääse luistamaan koiran pissattamisesta.

Hurskasta suklaata liKööRiä, viiniä, makkaraa, olutta ja suklaata. Tiesitkö, että monella eurooppalaisella luostarilla on pitkät perinteet herkkujen valmistuksessa?

Helsingissä Eerikinkadulla sijaitseva Trimeeri Oy tuo maahan kahta erilaista luostarissa valmistettua suklaaherkkua. Vuonna 1 perustetun yrityksen omistaa Mikael Berchtold, mutta myymälässä työskentelee myös hänen äitinsä Maila Berchtold.

Samppanjakorkin muotoi-

Reilu viini on tehty reiluista rypäleistä.

15.4.

Onnea, Linda!

● ● ●

1

suklaakonvehdit 12 e / 4 kpl ja 3 e / 12 kpl.

Luostarisuklaa 4,5 e / levy.

Samppanjasuklaat valmistetaan ranskalaisessa nunnaluostarissa.

vapaasti näyttää, mitä kaikkea hänessä on?

Kun sukellan Marian viitan ja rukoushelmien huolettomuuden helmen siniseen, liukenee tarpeeni olla jotakin mieltä tai haluni saada toinen ajattelemaan samalla tavalla. Olen pehmeästi auki moneen suuntaan, toistensa vastakohdat kulkevat sulassa sovussa kylkiäni pitkin, asiat ovat kokoisiaan eivätkä kolhiinnu toisiaan vasten.

Milloin olen ollut niin oikeassa, että toisen ajatus on ollut perin pohjin väärä? Mikä tuohtumukseni tai pettymykseni on milloinkaan rakentanut rauhaa ja hyvää? Olenko kertaakaan saanut toista muuttumaan vaatimalla häntä olemaan toisenlainen kuin hän on?

Kaisa Raittila

Taru Ukkola

Ä

rää, Maila sanoo tarjotessaan suklaalevystä maistiaista.

Suklaalevyt ja konvehdit päätyivät puodin hyllylle sattumalta.

Munkkiveljesten suklaaseen Maila tutustui matkallaan Saksassa.

Shampanjakorkin muotoisiin konvehteihin hän törmäsi Pariisissa.

— Jouduin työmatkallani jotenkin tilaisuuteen, jossa oli nunnia eri sääntökunnista, ja kuulin siellä konvehdeista.

Berchtoldien puodissa käy paljon vakioasiakkaita, jotka hakevat suklaita arkipäivän herkuiksi. Varsinainen myyntipiikki on keväällä.

— Shampanjakonvehteja ostetaan etenkin ylioppilasjuhliin, Maila kertoo.

Linda on lyhennelmä nimistä Alinda, Theolinda ja Belinda, joiden muinaissaksalainen loppuosa merkitsee taistelijatarta. Linda on myös Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin päähenkilön äidin nimi.

Suomessa se oli suosittu tytönnimi ensin 110-luvulla ja toisen kerran 10-luvulla. Kaikkiaan Lindoja on nimetty reilusti yli 10 000.

Tänä vuonna on 15 tytölle on annettu nimeksi Linda.

Sininen iti sai isän mielestä pukeutua minkä väriseen vaatteeseen tahansa, kunhan se oli sininen.

Olen itse ollut omilleni yhtä armollinen: Saat ajatella asiasta mitä tahansa, kunhan teet niin kuin sanon. Rakastan sinua sellaisena kuin olet, vain tässä yhdessä asiassa voisit olla toisenlainen. Ole, Jumala, juuri niin salattu kuin olet, kunhan et ole niin pieni, millaiseksi totuuden torvet sinut kutistavat.

Määritellessäni toisen rajat rakennan aitaa myös itselleni. Mitä isä tiesi okrasta tai vihreästä? Millaiseen maailmaan lapseni olisi voinut avata minulle ikkunan, jos olisin turvallisen rajoittamisen sijaan rohkaissut häntä ylittämään rajansa?

Miten inspiroivaa olisi rakastaa ihmistä, jota ei kaventaisi se, mitä minä hänestä haluan, vaan joka saisi

set ja kokoiset suklaakonvehdit saapuvat puotiin ranskalaisesta nunnaluostarista.

— Konvehdit ovat tuhtia tavaraa. Sisällä on suklaamoussea ja aitoa shampanjaa, Maila Berchtold kertoo.

Hän näyttää kuvaa, jossa iäkkäät sisaret pakkaavat konvehtirasioita käsin.

Toinen suklaaherkku saapuu Espanjasta Sevillan lähellä sijaitsevasta munkkiluostarista.

— Ei ole makeaa, eikä kitke-