Lauri 2010 nro 11 (25 3)

Phoan Chea perusti kylän keskelle ei-mitään, sivu 7



..

Pyhä kulkue Mallorcalla sivu 6 Pappina sairaalassa sivu 3 Hakunilan kirkkoherrakandidaatit sivu 5

SOVUSSA kaikkien kanSSa Kikka Nyrén

keskiaukeama

Hiljainen viikko kirkoissa sivut 13–15

..

Ryhdikäs puheenvuoro ulKominisTeRi aleXanDeR sTuBB osoitti poliittista rohkeutta ja ryhtiä ottaessaan perjantain Helsingin Sanomissa kantaa maahanmuuttokeskus­ teluun.

Stubb sanoi suoraan, että keskus­ telu on mennyt vastenmieliseksi, sillä siinä haiskahtavat rasismi, populismi ja muukalaisviha — tietämättömyy­ destä nyt puhumattakaan. Toisin kuin monet muut johtavat poliitikot Stubb ei jäänyt piilottelemaan maahanmuut­ toasioista vastaavan ministerin Astrid Thorsin selän taa. Thors on saanut osakseen solvauksia ja jopa tappouh­ kauksia. Vasta Stubbin kannanoton jälkeen pääministeri Matti Vanhanen asettui selvästi ministerinsä tueksi.

Stubb ei väittänyt, ettei maahan­ muuttoon liittyisi ongelmia. Yksi on ilman muuta se, että turvallisista EU­ maista tulee paljon turhia turvapai­ kanhakijoita. Ongelmat on tiedostet­ tu ja niihin täytyy puuttua niin, ettei systeemiä käytetä hyväksi. Samaan aikaan on kuitenkin taattava se, että turvapaikan saavat ne, jotka sitä to­ della tarvitsevat.

TuRvapaiKanhaKiJaT Ja paKolaiseT ovat kuitenkin vain pieni osa maahan­ muuttajista. Suurempi osa tulee Suo­ meen töihin, opiskelemaan tai perhe­ syistä. Ruotsi otti 1960­ ja 70­luvuilla vastaan satojatuhansia suomalaisia.

Sota­aikana sieltä tarjottiin turvapaik­ ka kymmenilletuhansille lapsille. Sata vuotta sitten etsittiin onnea Yhdysval­ loista. Nytkin moni suomalainen tekee osan työurastaan ulkomailla ja viettää sitten eläkepäiviään Espanjassa. Miksi vain suomalaisilla olisi tähän oikeus ja muilla ei?

Entä isoäidit, kuten Eveline Fadayel ja Irina Antonova, joille Vantaankosken ja Munkkiniemen seurakunnat ovat tarjonneet suojaa? He ovat yksittäis­ tapauksia, joihin on vahvat humani­ taariset perusteet. Kumpikin on sairas ja molemmilla on Suomessa läheisiä, Suomen kansalaisia, jotka ovat sitou­ tuneet huolehtimaan heistä. Tieten­ kään Suomeen ei voida ottaa kaikkia maailman mummoja, mutta on polii­ tikkojen tehtävä määritellä paremmin ne inhimilliset syyt, joiden perusteella voidaan tehdä poikkeuksia.

Irja Askola.

V

alittiinpa Helsingin hiippakunnan piispaksi viidestä ehdokkaasta kuka tahansa, ainakin hänellä on vakuuttava ansioluettelo ja realistinen kuva kirkollisesta elämästä.

Tasaväkinen joukko vaikuttaa myös tuntevan hyvin pääkaupunkiseudun ihmisten elämän ja tietävän, mitä työ urbaanissa ympäristössä kirkolta vaatii.

Pappeja ja maallikkovalitsijoita Piispanvaalissa ovat äänioikeutettuja hiippa­ kunnan papit ja lehtorit sekä seurakuntaneu­ vostojen tai kirkkovaltuustojen valitsemat maallikkovalitsijat, jotka valitaan suhteessa seurakuntien väkilukuun. Lisäksi äänestää saavat hiippakunnasta valitut kirkollisko­ kouksen maallikkoedustajat, hiippakunta­ valtuuston maallikkojäsenet sekä tuomio­ kapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen.

Joidenkin Helsingin hiippakunnan piis­ pan paikkaa tavoittelevien ehdokkaiden tukijoukoista löytyy myös vantaalaisia tai vantaalaisille tuttuja nimiä, joista kaikilla ei kuitenkaan ole äänestysoikeutta. Vantaalai­ sista papeista ainakin Risto Pottonen, Antti Kupiainen ja Jaakko Simojoki ovat ilmoit­ tautuneet Hannu Vapaavuoren tukijoiksi.

Vapaavuorta kannattaa myös vantaalainen oopperalaulaja, rovasti Esa Ruuttunen.

Irja Askolan tukijoukoissa ovat papit Kari Pekka Kinnunen, Laura Mäntylä, Tuuli Aitolehti ja Heikki Leppä, kuten myös vantaa­ lainen toimittaja Johanna Korhonen. Marja Heltelää kannattavat Tikkurilan kappalainen Kirsti Hildén ja yhteisen seurakuntatyön päällikkö Pontus Salmi.

Ehdokkaiden tukijoiksi ilmoittautunei­ den nimet ovat nähtävissä kunkin ehdok­ kaan vaalisivuilta.

●



Marja Heltelä.

Matti Poutiainen.

Hannu Vapaavuori.

Piispaksi pyrkii urbaani joukko

oiKeuDenmuKaisuus Ja KohTuus ovat hyvän lain ja laintulkinnan kriteerit ja hienoja arvoja, joiden varaan raken­ taa yhteiskuntaa. Onko tämä päässyt unohtumaan?

Pauli Juusela päätoimittaja

Leo Glad.

Toivontuottajat aloittaa uuden Kirkko soikoon ­ohjelmansa radio Rondossa (, MHz). Kiirastors­ taista pääsiäismaanantaihin kuul­ laan iltaisin kello 1 kirkkomusiik­ kiteoksia. Tomi Vekki johdattaa kuulijat pääsiäisen tunnelmaan konserteissa, jotka kattavat yli 0 vuotta musiikin historiaa. Lisäksi Toivontuottajien nettiradio Lux kuuluu pääsiäisen aikaan myös analogisella kanavalla (10, MHz).

Ohjelmisto koostuu klassisesta

Piispan paikkaa tavoittelevat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kappalainen, TM Marja Heltelä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti, TL Matti Poutiainen, Munkkiniemen kirkkoherra, TT, Leo Glad, Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteeri, piispan teologinen avustaja TM Irja Askola ja Huopalahden kirkkoherra, TT Hannu Vapaavuori.

Helsingin hiippakunnan piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään 11.5. ja mahdollinen toinen kierros 3.6. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.9. Eero Huovisen jäädessä eläkkeelle.

uuDisTuvan KiRKon JohTaJaKsi Vantaan Lauri pyysi ehdokkaita perustelemaan, miksi juuri hän olisi hyvä Helsingin piispa ja millaisia tavoitteita hänellä olisi piispana.

Soveltuvuutta piispan tehtävään koskevissa perusteluissa kaikki vetosivat monipuoliseen työkokemukseen ja kirkollisen elämän tuntemukseen niin seurakuntatasolla kuin laajemminkin.

— Seurakuntakokemusta olen saanut kymmenenä vuonna kirkkoherrana ja siten, että olin ennen pappisuraa kanttorina. Olen työskennellyt myös kirkkohallituksessa ja pappisasessorina tuomiokapitulissa, Hannu Vapaavuori mainitsee.

— Olen työskennellyt piispan erityisavustajana, tunnen tuomiokapitulin ja piispan työtä. Olen myös ollut ekumeenisissa tehtävissä ja asunut kahdeksan vuotta ulkomailla, Irja Askola sanoo.

— Minulla on laaja ruohonjuuritason kokemus, mutta olen työskennellyt myös tutkijana. Olen paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta minulla on myös laaja kansainvälinen kokemus, olen ollut 14 vuotta Kanadassa kirkkoherrana, Leo Glad perustelee.

Helsingin piispan roolin ehdokkaat näkevät haastavana johtajan paikkana, jossa on

osattava aistia uudet tuulet, reagoida niihin ja tuettava toisia muutoksissa. Ehdokkaat ovatkin miettineet rooliaan johtajana.

— Haluaisin tuoda kirkkoon uudenlaista johtamiskulttuuria. Kirkkoa tulisi johtaa kuin asiantuntijaorganisaatiota. Tällöin ei käskytetä ylhäältä, vaan otetaan yhteisön vahvuudet käyttöön, Marja Heltelä toteaa.

— Haluaisin rakentaa kirkkoa, jossa on tilaa erilaisille mielipiteille ja nostaa kirkon perustyötä kunniaan. En haluaisi vahvistaa minkäänlaista vastakkainasettelua, jakoa liberaaleihin ja konservatiivisiin, vaan tuoda esiin itse sanomaa, Matti Poutiainen kiteyttää.

JuuReTTomuuTTa Ja liiKKuvuuTTa Piispaehdokkaat näkevät pääkaupunkiseudun alueena, jossa ihmisiä tulee ja menee, vuorokausirytmit ovat erilaisia, eikä seurakuntarajoilla ole suurta merkitystä.

— Helsingin keskustassa tapahtuva työ heijastuu koko pääkaupunkiseutuun, lähiötyö on omaleimaisempaa. Urbaanius voi tarkoittaa tiettyä juurettomuutta, mutta toisaalta myös helppoa liikkumista, hengellinen kotipaikka voi olla ihan muu kuin lähikirkko, Matti Poutiainen sanoo.

Kirkon kieli tuntuu monista vieraalta ja kirkko joutuu ponnistelemaan lunastaakseen paikkansa.

— Ei ole itsestään selvää, että kirkkoa kuunnellaan vain siksi, että kirkko sanoo.

Kirkon olisi osattava puhua eri kieliä, enkä nyt tarkoita vain kieliä perinteisessä mielessä, Irja Askola pohtii.

Toisaalta ehdokkaat painottivat sitä, että ihmisten perustarpeet ovat aina samoja, asuipa hän missä tahansa.

— Peruskuvio on aina sama, ihminen etsii toista ihmistä ja Jumalaa, Hannu Vapaavuori sanoo.

Hanna Antila

musiikista, teosesittelyistä ja ly­ hyistä puheohjelmista. ●

K iRKolliseT avusTusJäRJesTöT yhdistyivät keskiviikkona ACT­al­ lianssiksi. Se muodostaa yhden maailman suurimmista kehitysyh­ teistyön ja humanitaarisen avun organisaatioista. ACT­allianssin toiminnan volyymi on 1,1 miljardia euroa vuodessa. Siinä on mukana yli sata avustusorganisaatiota ja toimintaa 1 maassa. Suomesta ACT­allianssiin kuuluu Kirkon Ulko­

maanapu. Suomen Lähetysseura on järjestön tarkkailijajäsen. ●

Opetusministeriö myönsi nuoriso­ työn tunnustuspalkinnon nuoriso­ verkosto Changemakerille. Chan­ gemaker on Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva itsenäinen

nuorten verkosto. Se tarjoaa va­ paaehtois­ ja vaikuttamistoimin­ nan mahdollisuuksia kehityskysy­ myksistä kiinnostuneille nuorille.

Toiminnalla puututaan köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden ra­ kenteellisiin syihin.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Sini Pennanen

Virpi Hämeen-Anttila kirjailija, tutkija

Ihmisvihan harhat K ansallisTeaTTeRissa esitetään Mo­ lièren Ihmisvihaajaa. 1600­luvulla kirjoitetun näytelmän kuvaus tees­ kentelystä ja pinnallisuudesta ei ole menettänyt teräänsä. Eräät ohjaajat ovatkin siirtäneet sen tapahtumat tämän päivän media­ ja mainosmaa­ ilmaan.

Näytelmän ihmisvihaaja Alceste on niin tympääntynyt ympärillään näkemäänsä teennäiseen käytök­ seen, että päättää inhota koko ih­ missukua. Ikävä kyllä hän ei voi olla rakastamatta naista, jota hänen pitäi­ si inhota erityisen paljon. Hänen on myös vaikea irtaantua halveksimas­ taan maailmasta. Se ei siedä niitä, jotka eivät pelaa sääntöjen mukaan, ja tahtoo vetää hänet tilille mielipi­ teistään.

Peijaksen sairaalan psykiatrisella osastolla työskentelevä Irmeli Englund on uusin kasvo Vantaan sairaalapappien joukossa.

Ohut paikka Sairaalapappi tietää, että hetki juuri ennen kuolemaa on pyhä.

I

rmeli Englund on huomannut, että meissä ihmisissä on paljon voimavaroja, joista emme normaalitilanteessa ole tietoisia.

Voimat nousevat esiin ahdistuksen ja hädän hetkellä. Englund työskentelee Peijaksen sairaalassa pastorina. Sairaalapastori kohtaa, kuuntelee ja joutuu lukemaan ihmistä toisinaan rivien välistä.

— Aina ihminen ei pysty sanomaan mitään sairauden tai kipujen vuoksi. Silloin pitää osata lähestyä muulla tavoin kuin sanoilla.

Sairaus, kipu ja kuoleman läheisyys nostavat väistämättä esiin kysymyksen tuonpuoleisesta.

— Sairaalassa sielunhoitotyö on hengellistä perustyötä, ihan sitä itseään. Olemme usein suurten kysymysten äärellä: oliko tämä tässä, vai onko olemassa jotain muuta?

— Ei meillä papeillakaan ole valmiita vastauksia, olemme matkakumppaneina potilaan vierellä. Voimme yhdessä hänen kanssaan pohtia asioita. Vastaukset ovat ihmisessä itsessään, kun joku vain sysää ne liikkeelle.

sovelTuva saiRaalasielunhoiTaJaKsi? Jo opiskeluaikoina Irmeli Englund kiinnostui erityisesti sairaalapapin työstä. Hän koki, että se voisi olla hänen tehtävänsä.

— Sairaalasielunhoitotyöhön hakeudutaan

soveltuvuustestin kautta. Kävin ja läpäisin testin, ja pääsin aikoinaan kesäteologiksi sairaalaan.

Sairaalapappien virkoja ei ole paljon, ja vaativasta työstä huolimatta — tai juuri sen vuoksi — paikkoja vapautuu harvoin. Englund on saanut sijaisuuksia ja on ainakin vielä tämän vuoden yksi Vantaan neljästä sairaalapastorista.

Vantaalla on tehty sairaalasielunhoitotyötä 30 vuotta. Englundin mielestä papin rooli potilaan vierellä on muuttunut, vaikka edelleen pappi sairaalan seinien sisäpuolella tuo elämän rajallisuuden mieleen.

— Enää pappi ei puhu potilaiden kanssa pelkästään hengellisistä asioista, vaan myös ihan tavallisista elämään liittyvistä asioista.

Se on hyvä, sillä eihän usko ole arjesta irrallinen asia, vaan kulkee koko ajan mukana.

voi Kuolla Rauhassa Ja hyvin Irmeli Englund kertoo, että hyvin usein kuolema on rauhallinen. Varsinkin, jos ihminen on jo iäkäs ja saanut kokea elämässään sen, mitä on halunnut, ja on sinut kuoleman kanssa.

— Usein kuolemaa pidetään tapahtumana, joka on kivulias. Mutta monta kertaa ihminen on tajuton ennen kuin kuolee. Kuolema voi olla myös hyvä. Ja nykyään kipuja voidaan lievittää, ei tarvitse kärsiä.

Kuolema on raja. Ihmisen elämä on rajojen sisällä, se alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan. Kuolemasta fyysisenä tapahtumana on tutkittua tietoa, mutta mitä on sen jälkeen?

— Kuolema on tämän fyysisen olemassaolon loppumista, mutta sen jälkeen elämä jatkuu toisenlaisena Jumalan yhteydessä. En osaa sanoa, minkälaista se on, mutta uskon, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen.

Pastorin tehtävänä kuolevan vierellä on antaa toivoa ja lohtua sekä kuolevalle että kuolevan omaisille. Kuolevan vierellä oleminen yhdessä omaisten kanssa on koskettava hetki.

— Saattohoitotilanteessa on jotain pyhää.

Siinä tämänpuoleinen ja tuonpuoleinen kohtaavat toisensa, vaikka saattaisi luulla muuta, kun ympärillä on letkuja ja laitteita.

— Pyhän kohtaamisessa on aina läsnä jotain enemmän kuin vain paikalla näkyvät ihmiset. Minä ajattelen, että se on Jumala.

Kelttiläisessä viisaudessa tilanteita, joissa tämänpuoleinen ja tuonpuoleinen ovat hyvin lähellä toisiaan, kutsutaan ohuiksi paikoiksi.

ihminen on aina aRvoKas Sairaalan käytävillä kulkiessaan Irmeli Englund haluaa olla viesti luotettavasta ihmisestä. Nykyään monet kokevat, että jos ei kenenkään muun, niin ainakin papin kanssa on luvallista puhua omasta hengellisyydestään ja henkisyydestään. Pastorin voi pyytää myös rukoilemaan, jos niin haluaa.

— Pappi muistuttaa sairaalaympäristössä, että sairaana ja vaikeuksien keskelläkin ihminen on arvokas. Ihmisarvoa ei voi ottaa pois, vaikka elämä ei aina kuljekaan ruusuisia teitä.

Vaikka kokee riittämättömyyttä, on arvokas.

Nina Riutta

Irmeli Englund osallistuu Vantaan sairaalasielunhoidon 30-vuotisjuhlaan to 25.3.

alCesTen vihan ilmentymät ovat melko kesyjä, kun niitä vertaa netti­ keskusteluiden kannanottoihin, saati sitten kouluampujien ja terroristien toimiin. Olisi silti hienoa, jos näytel­ mä kirvoittaisi keskustelun ihmisvi­ han syistä ja oikeutuksesta.

Ihmisvihaaja vihaa ihmistä hänen vikojensa vuoksi. Niitä kiistatta riit­ tää. Ihmiset tappavat, vainoavat ja riistävät toisiaan ja kohtelevat toi­ siaan muillakin tavoin huonosti. He vahingoittavat luontoa. He ovat val­ heellisia, ahneita ja itsekkäitä. Vaikka heillä on hyviä aikomuksia, he ovat liian heikkoja ja laiskoja toteuttaak­ seen niitä. muTTa onKo viha oikea reaktio, ja onko syytä vihata kaikkia? Onhan joukossa niitäkin, joiden hyvät omi­ naisuudet ovat suuremmat kuin huonot, ja niitä, jotka tahtovat teh­ dä hyvää, kohdella toisia oikein ja muuttaa maailmaa paremmaksi. Hei­ tä vihatessaan misantrooppi ei ole oikeudenmukainen. Hän syyllistyy myös laiskuuteen ja heikkouteen.

Eikö kannattaisi yrittää tehdä asialle jotain sen sijaan, että mököttää nur­ kassa ja säälii itseään siksi, että uskoo olevansa ainoa viisas maailmassa?

Viimeksi mainittu harhakäsitys on ihmisvihan ikävin piirre. Ihmisvihaaja asettaa itsensä muiden yläpuolelle.

Silloin hän voi myös kuvitella, että hänellä on oikeus päättää toisten olemassaolon oikeudesta ja ehdois­ ta.

Platon osuu asian ytimeen sano­ essaan, että ihmisvihaajan maail­ mankuva on infantiili. Ihmisvihaaja vaatii täydellisyyttä ja kiukuttelee kuin kaksivuotias lapsi, kun huomaa ihmisessä vikoja. Aikuinen ymmär­ tää, että ihminen on vajavainen, ja yrittää omalta osaltaan edistää hä­ nen viisastumistaan.



vieRTolan ilTapäiväKeRhossa vietettiin 15.–19.3.

Pyhä­teemaviikkoa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Kuka ikonissa on?

Miksi roskiksen kautta? Kristuksen morsian Kun luin Sini Alénin kirjoitusta ensi-illassa 26.3.

Markku Mattila

Suvi Mustonen, 8

Tim Lindroos, 8

Mitä teette iltapäiväkerhossa?

Mitä teette iltapäiväkerhossa?

— Iltapäiväkerhossa leikitään, — Leikimme koneilla ja roboaskarrellaan ja ulkoillaan. Torstai- teilla, joita teemme rakennussarsin mennään koulun liikuntasaliin. jasta. Ulkona olemme piilosta ja pePerjantaisin on kynttilähetki. Sil- laamme jalkapalloa. Teen kerhossa loin kerhohuoneeseen on rakennet- myös läksyjä, mutten kaikkia. Pidän tu alttari ja mukana voi olla pappi. eniten matematiikasta ja liikunnas— Tällä viikolla olemme tehneet ta. Tällä viikolla tein kerhossa ikoikoneita. Ikoni on pyhä kuva, ikku- nin. Siinä on ehkä Jeesus. na toiseen maailmaan. Minä piirsin — Kerran viikossa meillä on Marian ja Jeesus-vauvan. postipäivä. Silloin avataan kirjeet, Kuinka iltapäiväsi jatkuu ker‑ joita kaverit ovat kirjoittaneet toihon jälkeen? silleen. Kirjeitä voi kirjoittaa mil— Usein isi hakee autolla minut loin vain. Minulla on kerhossa ja pikkusiskoni Suvin, joka on eka- ainakin neljä kaveria. En yleensä luokalla. Minulla on kaksi harras- tapaa heitä muualla, paitsi joskus tusta. Kuviksessa maalaan, piirrän sattumalta kaupassa. ja askartelen. Koulussakin pidän Kuinka iltapäiväsi jatkuu ker‑ eniten käsitöistä ja askartelusta. hon jälkeen?

Muskarissa soitan kannelta.

— Minut haetaan. Olemme Pisteillä –, paljonko an‑ muuttaneet aika vasta Hiekkaharnat iltapäiväkerholle? juun. Olen vähän harjoitellut — Annan 5 pistetkulkemaan bussilla yksin. tä. Parasta on, kun Harrastan sählyä ja judoa.

Mikä on sinulle pyhää? leikitään eläimiä.

Pisteillä –, paljonko Jaa ajatuksiasi ja kokeannat iltapäiväkerholle?

— Annan 5 pistettä. muksiasi osoitteessa www. vantaanlauri.fi/pisteita. Parasta on, kun pelataan sählyä salissa.

Merja Salo, 41 Miten iltapäiväkerho toimii?

— Kerhoa pidetään Viertolan koululla arkipäivisin kello 12–17.

Kerhossa on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan 24 lasta. He ovat ekaja tokaluokkalaisia seitsemältä eri luokalta.

— Ohjaan ryhmää yhdessä työparini Ilona Seppälän kanssa. Me molemmat painotamme käden taitoja. Kolmantena aikuisena ryhmässä on yhden koululaisen avustaja.

Miten olette käsitelleet pyhä‑ teemaa kerhossa?

— Olemme kertoneet ikoneista ja tehneet ikoni-askartelun. Kerholaiset ovat myös saaneet tutustua erilaisiin pyhän symboleihin hiljaisen Ave Marian soidessa. Lasten mukaan esimerkiksi Jeesus, Maria, ikoni, risti, kirkko, taivas, luonto ja sauna ovat pyhiä asioita. Perjantain kynttilähetkessä kokoamme yhteen viikon ajatuksia.

Pisteillä –, paljonko annat iltapäiväkerholle?

— Annan 5 pistettä hyvälle tunnelmalle.

(VL 4.3.), muistin, kuinka olin 196–7 koulujen keittiöissä töissä. Jo silloinkin teki todella pahaa kantaa ruokaa roskiin tosi suuria määriä.

Kun kysyin, että miksi emme saisi vaikka maksua vastaan ottaa ruokaa kotiin, vastaus oli, että silloin päättäjät olettavat, että ruokaa tilataan tahallisesti juuri sitä varten.

Usein työpäiviemme päätyttyä näin roskisdyykkarien täyttävän kassinsa. Olin tyytyväinen, että edes he osasivat hakea ruokansa sieltä. Mutta miksi se piti mennä roskiksen kautta?

Heini Junkkaalan näytelmää Kristuksen morsian esitetään Kansallisteatterissa 26.3. alkaen, aivan kuten viime Vantaan Laurissa (1.3.) julkaistussa Heini Junkkaalan haastattelussa kerrotaan.

Jutun alla olevassa menovinkissä päivämäärä oli väärin.

Pahoittelemme sekaannusta.

MITÄ MIELT OLET? Ä

Sinikki

Vaarassa aina

Katselin tässä eräänä aamuna parvekkeeltani lumenluontia.

Katolta lumen luominen on hyvin vaarallista puuhaa. Lumivallit katoilla ulottuvat yli reunan, eikä katoilla ole kaiteita. Siinä menee henki, jos tipahtaa alas.

Minusta tasakatoille kaiteiden laittaminen olisi aivan välttämätöntä. Näin vältyttäisiin turhilta jäsenten katkeamisilta.

Mitä mieltä olette?

Vantaan Laurin toimitus

Nyt netissä

herkuista tinkiminen saa

keksimään kiertoteitä. Esimerkiksi vaimon tekemä mansikkarahka, jossa on vain kohtuullisesti kermaa, ei tietenkään ole herkkua, vaikka herkulliselta maistuukin. www.vantaanlauri.fi/blogit/ kaninruokaa

talven

riPPikoululaiset

nostavat tunnelmaa ja samalla tasoittavat tietä omilla kokemuksillaan. Heidät tulisi palkita jotenkin. Rippikoulu on hyvä ja toimiva juttu. www.vantaanlauri.fi/blogit/ antti-kupiainen

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

mikko keski-vähälä, 33, painaa autotallissa taidegrafiikkaa.

60 % iTä-vanTaalainen

Olen syntyjäni hakunilalainen. Lapsuudessani Ha­ kunilassa asui paljon maaseudulta tulleita ja Faze­ rin työntekijöitä. Olin 1­vuotias, kun muutimme sieltä Itä­Hakkilaan omakotitaloon. Myöhemmin taloa on laajennettu paritaloksi. Nyt isä asuu toisel­ la puolella taloa, minä ja vaimoni toisella. Työsken­ telen neljän Helsingissä ilmestyvän kaupunkileh­ den päätoimittajana. En kaipaa Helsinkiin, vaikka töiden kannalta olisi helpompaa asua siellä.



20 % pielaveTeläisullavalainen

Äitini on kotoisin Pielavedel­ tä, isä Ullavasta. Ennen armei­ jaan menoa vietin kaikki kesät Savossa tai Pohjanmaalla. Oli mahtavaa juosta heinikossa ja ajaa lehmiä takaa. Näin jäl­ kikäteen niiden kesien merki­ tys on vain kasvanut.

20 % yhDysvalTalainen

Asuin vajaan vuoden Phi­ ladephiassa ja pari vuotta Providencessa, jossa opis­ kelin taiteen maisteriksi.

Siellä innostuin kohopai­ namisesta. Minulla on vain positiivisia kokemuksia Yhdysvalloista. Olisin viih­ tynyt siellä pitempäänkin.

Näe pyhää

M

itä tekemistä roskiksella, valkoisella talvimaisemalla tai puhtaalla pyykillä on pyhän kanssa?

Vantaan seurakuntien nettisivuilla www.vantaanseurakunnat.fi on kuvameditaatio ”Pyhä on VAU!”, johon on koottu erityyppisiä valokuvia. Niitä selaillessa voi miettiä, missä näkee tai ei näe pyhää ja miksi.

Kuvia voi kommentoida keskustelupalstalla. Sivuille voi myös lähettää oman valokuvansa pyhästä.

Kirkkoherraehdokkaat avoimina Hakunilan kirkkoherranvaalin ehdokkaat paljastavat suosikkitelevisio-ohjelmansa, lempipuuhansa ja arvostamansa henkilön. Mutta arvaatko kuka heistä on kukin lapsuuskuvissa? Vastaukset sivun alalaidassa. koonnut Nina Riutta

B

Hakuan nil kirkko.. herranvaali su .. klo  a klo – ja m kirkolla. an – Hakunil s .–.. ty es n Ennakkoää koherrk ki  klo – ranvirastossa.

A

C Hans Tuominen

● ● ●

●

● ● ●

● ● ● ● ●

● ● ●

●

Nimi ja ikä: Hans Tuominen, 0 Perhe: Vaimoni Mari ja tyttäremme Hanna­Maaria.

Työpaikka: Kehitän lapsi­ ja nuorisotyötä Vantaan seurakunnis­ sa, toimin monissa yhteistyöverkostoissa sekä kannan vastuuta muun muassa kirkolliskokouksessa.

Mihin olet itsessäsi erityisen tyytyväinen? Tulen toimeen erilaisten ja eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. Osaan innostaa ja rohkaista muita. Olen oikeudenmukainen ja reilu, uskallan puuttua epäkohtiin. Pidän lasten ja nuorten puolia.

Suosikkitelevisio-ohjelmasi: Inhimillinen tekijä.

Haave, jonka aiot toteuttaa, jos sinusta tulee kirkkoherra: Jumalanpalvelus Hakunilan urheilupuistossa, väkeä 000.

Mukava muisto lapsuudesta: Ensimmäinen teatteriproduktio 10­vuotiaana: käsikirjoitin ja ohjasin näytelmän Jesse James and Billy the Kid. Lempipuuhasi: Soitan kitaraa ja pianoa, laulan eri kokoonpa­ noissa. Juoksen maratoneja ja soudan Sulkavalla.

Mikä saa sinut innostumaan? Ihmisten auttaminen ja uudet luovat ideat.

Ketä arvostat ja miksi? Säteilevää vaimoni: hän on empaatti­ nen, sydämellinen ja kärsivällinen.

Mikä saa sinut nauramaan? Lapsen vallattomuus.

Mihin haluaisit kiinnittää enemmän hakunilalaisten huomiota? Yksinäisten vanhusten, syrjäytyneiden nuorten, yksin­ huoltajaperheiden, työttömien ja maahanmuuttajien elämän­ tilanteisiin. Kirkkomme tulevaisuuden ratkaisee uskottavuus.

Menemmekö sinne missä ihmiset ovat, annammeko tilaa uusille toimintatavoille, kohtaammeko tämän päivän ihmisen hengel­ lisyyden, luotammeko ihmisten osaamiseen ja haluun toimia yhdessä, huolehdimmeko apua tarvitsevista?

Pahin ongelmasi puolisosi mielestä: Teen joskus liikaa töitä.

Paras saamasi oppi: Rakkauden kaksoiskäsky (Matt. :– 0).

Tätä emme sinusta tienneet: Olen asunut Vaaralassa. Aion juosta tutuissa Hakunilan maastoissa Jukolan viestin vuonna 01 sekä vielä kerran maratonin alle kolmen tunnin.

Kirkkoherran top-: 1) Ohjaa ihmisiä armollisen ja rakastavan Jumalan luo. ) Tuo seurakunta lähelle ihmisten arkea. ) Johda viisaasti, tee hyvää ja pidä heikoimpien puolta.

www.hanstuominen.net

Teijo Peltola

● ● ● ●

● ●

● ● ● ●

● ●

●

● ●

●

Nimi ja ikä: Teijo Peltola,  Perhe: Puoliso Minna, kasvatustieteiden maisteri, opettaja. Lap­ set Iina, 11, ja Matilda, .

Työpaikka: Tammelan seurakunta, jossa toimin kirkkoherrana.

Mihin olet itsessäsi erityisen tyytyväinen? Olen ollut haas­ tavissa kirkon esimiestehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla.

Olen osannut johtaa työyhteisöjä suuntautumaan yhdessä sa­ maan suuntaan. Samalla olen hankkinut paljon monikulttuuri­ suus­ ja projektiosaamista.

Suosikkitelevisio-ohjelmasi: Erikoisjoukkue.

Haave, jonka aiot toteuttaa, jos sinusta tulee kirkkoherra: Olen jo kirkkoherra ja tiedän, että parhaat unelmat syntyvät ja toteutetaan yhdessä.

Mukava muisto lapsuudesta: Kesät Pohjanmaalla Evijärvellä.

Lempipuuhasi: Lasten harrastuksissa mukana eläminen.

Mikä saa sinut innostumaan? Keskustelut ystävien kesken.

Ketä arvostat ja miksi? Ihmisiä, joilla on oppimiseksi käänty­ nyttä elämänkokemusta iästä riippumatta: ”Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä”.

Mikä saa sinut nauramaan? Tilannekomiikka.

Mihin haluaisit kiinnittää enemmän hakunilalaisten huomiota? Seurakunta haluaa kulkea kaikkien hakunilalaisten rinnal­ la. Teemme sen elämällä rohkeasti kristittyinä ja käyden avointa ja rehellistä vuoropuhelua eri tavoin ajattelevien kanssa. Haluan johtaa seurakuntaa niin, että kuulemme ja myös vastaamme siihen, mitä ihmiset kysyvät.

Pahin ongelmasi puolisosi mielestä: Vaimoni, joka on Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun koordinaattori, on tätä kirjoittaessani Haitissa työtehtävissä, eikä hänellä ole mahdolli­ suutta osallistua haastatteluun.

Paras saamasi oppi: Kristinoppi.

Tätä emme sinusta tienneet: Tunnetko kokemukseen perustu­ via näkemyksiäni kirkkoherranviran hoidosta (asioiden hoitami­ nen, ihmisten ja hallinnon johtaminen, kouluttajana toimiminen jne.)? Olen pohtinut kirkon tämän päivän haasteita pääkaupun­ kiseudulla ja sitä, miten niihin tulisi vastata. Kotisivuillani voit tutustua aiempaan työkokemukseeni ja sieltä löytyvät myös yhteystietoni.

Kirkkoherran top-: Minna — Iina — Matilda.

www.teijopeltola.info

Timo Huuhtanen

● ● ● ● ●

●

●

● ● ● ● ●

● ● ●

●

Nimi ja ikä: Timo Huuhtanen,  Perhe: Vaimo Marja. Yksi lapsi, Jukka­Pekka, .

Työpaikka: Tuusulan seurakunta, kappalainen.

Mihin olet itsessäsi erityisen tyytyväinen? Tulen hyvin toi­ meen erilaisten ihmisten kanssa.

Suosikkitelevisio-ohjelmasi: Avara luonto, urheiluohjelmat, uutiset, Harrison Ford ­elokuvat, saksalaiset ja englantilaiset poliisisarjat.

Haave, jonka aiot toteuttaa, jos sinusta tulee kirkkoherra: Tavata kaikki seurakunnan työntekijät ja keskustella kahden kesken jokaisen kanssa.

Mukava muisto lapsuudesta: Talviset mäkihypyt, lätkäpelit, ”lusikkahiihtokilpailut” ja jäärata­ajot, kesän sotaleikit, urheilu­ kisat, futismatsit ja iso kaveriporukka.

Lempipuuhasi: Lenkkeily aurinkoisena päivänä tai illalla katu­ valojen loisteessa.

Mikä saa sinut innostumaan? Kun entiset rippikoululaiset tervehtivät kadulla.

Ketä arvostat ja miksi? Martti Ahtisaarta hänen pitkäaikaises­ ta toiminnastaan rauhan puolesta.

Mikä saa sinut nauramaan? Tahaton tilannekomiikka. Näytte­ lijä Kari Hietalahti parhaimmillaan.

Mihin haluaisit kiinnittää enemmän hakunilalaisten huomiota? Seurakunnan tulee olla paikka, jonka jokainen kokee omakseen. Seurakunta elää niin arjessa kuin juhlassakin. Seu­ rakunta on dynaaminen vieden eri tavoin eteenpäin sanomaa Jumalan rakkaudesta. Seurakuntalaiset ovat työntekijöiden yhteistyökumppaneita. Kirkkoherrana vastaan, että yhteistyö toimii ja eri­ikäisillä seurakuntalaisilla on monipuolisia mahdol­ lisuuksia toimintaan ja yhteisöllisyyden kokemiseen.

Pahin ongelmasi puolisosi mielestä: Liian painava kaasujal­ ka, ajaminen liian lähellä edessä olevaa autoa.

Paras saamasi oppi: Saarna kannattaa valmistaa hyvin ja ajoissa.

Tätä emme sinusta tienneet: Nuorena harrastin kestävyys­ juoksua. Parhaat saavutukset: piirinmestaruushopea 000 met­ rillä ja . sija Korson puolimaratonilla ajalla 1.10..

Kirkkoherran top-: Kyky kuunnella, oikeudenmukaisuus, ky­ ky neuvotella.

www.timohuuhtanen.fi

A) Timo Huuhtanen 15-vuotiaana rippijuhlissa kotipihalla Tuusulan Rusutjärvellä. B) Hans Tuominen 14-vuotiaana kerhonohjaajien Lapin-vaelluksen jälkeen Muotkan Ruoktulla.

C) Teijo Peltola 15-vuotiaana koulupäivän jälkeen Vaasan lyseon pihalla.



Palman kulkueessa ensimmäisenä tulee Virgen de la Esperanza (Toivon Neitsyt). Teos on tehty 1950-luvulla.

Hiljaista kansanjuhlaa Espanjassa Hiljaisella viikolla pyhien kuvat ja huppupäiset katuvaiset täyttävät Espanjan kadut.

K

aduille valuu alkuillasta tuhansia ihmisiä. Monet tuovat mukanaan omat tuolit ja eväät. On pääsiäistä edeltävän semana santan, pyhän viikon, eli suomalaisittain hiljaisen viikon kiirastorstai Palma de Mallorcassa Espanjassa. Illan hämärtyessä katujen reunat ovat niin täynnä kansaa, että liikkuminen on vaikeaa.

Kaikki odottavat, että procesión, hiljaisen viikon kulkue, saapuisi. Parin tunnin odottelun jälkeen alkaa kadunkulman takaa kuulua puhallinorkesterin soittoa ja vihdoin kul­kueen kärjessä neitsyt Mariaa esittävä valtaisa kannettava taideteos lähestyy kulman takaa.

Kannettavalle teokselle ei taida olla suomenkielistä nimeä. Espanjassa sitä kutsutaan nimellä paso, joka tässä yhteydessä tarkoittaa Jeesuksen kärsimystien tapahtumaa. Kaksi yleisintä aihetta niissä ovat Neitsyt Maria ja Jeesus kantamassa ristiään. Muitakin aiheita esiintyy. Palmassa ohi lipuu muun muassa kuvaelma viimeisestä ehtoollisesta ja siitä, kuinka Juudas kavaltaa suudelmalla Jeesuksen Getsemanen puistossa.

Teoksiin on käytetty mittaamattoman paljon käsityöläisten ja taiteilijoiden aikaa, puuta, tekstiiliä, kultaa ja hopeaa. Ne on koristeltu sadoin kukin ja kynttilöin.

Pyhän viikon kulkueet alkavat palmusunnuntaina ja johdattavat pääsiäiseen. Toi-

Veljeskunnan pikkukaapuihin pukeutuneet lapset sytyttävät sammuneet kynttilät.

Vaskiorkesterit soittavat melankolisen juhlavaa espanjalaismusiikkia.

sin kuin muutamaa viikkoa aiemmin paastonajan alkaessa vietetyt karnevaalit, pyhän viikon kulkueiden tunnelma on vakava ja harras. Vaskimusiikkikin on espanjalaisittain suorastaan synkkää.

Kulkueen järjestävät katoliset veljeskunnat. Osa niistä on satoja vuosia sitten perustettuja maallikkojärjestöjä, joiden tärkein tarkoitus on säilyttää katolisia perinteitä. Uuden ajan alussa kirkossa uskottiin, että pyhät kuvat Jeesuksesta, Mariasta ja pyhimyksistä olivat paras tapa esittää uskonnon viestiä lukutaidottomalle kansalle. Aateliset, porvaristo, taiteilijat ja käsityöläiset olivat täyttäneet katedraalien sivukappelit taideteoksilla.

1400-luvulla hovi ja papisto antoivat Kastiliassa veljeskunnille luvan esitellä uskonnollista taidetta kansalle myös kaduilla. Siitä muodostui vähitellen semana santan vietto.

sentti sentiltä siirtää valtavaa neitsyt Marian kuvaa andalusialaisen vanhankaupungin ahtaassa mutkassa, jossa on myös portaat. Hetkeksi kulkueille ominainen harras tunnelma muuttuu espanjalaistyyliseksi kovaääniseksi huuteluksi. Kun teos onnistuneesti ohittaa mutkan, kansa hurraa.

Television studiossa keskustellaan, voiko uusia pyhäinkuvia valmistaa muovista ja muista keveistä materiaaleista, vain onko oikeaoppista pysyä perinteisessä puussa.

Pyhäinkuvien kantaminen on nuorten miesten kunniatyötä. Pienimpiä kuvia kantaa neljä ihmistä. Suurimpien alla, usein kankaiden takana piilossa, on jopa satoja kantajia ja perässä muutamia kymmeniä mustiin pukeutuneita varakantajia. Välillä kantajien johtaja kilauttaa kellolla merkkejä, jolloin kantajat tekevät harjoiteltuja koreografioita ja kuvael­ ma keikkuu rytmikkäästi oikealta vasemmalle tai siirtyy muutaman askeleen taakse ja sitten taas eteenpäin.

Espanjassa hiljaisen viikon kulkueet ovat pääsiäistä edeltävän viikon suurin uutinen.

Televisiokanavat näyttävät jatkuvasti kulkueita eri puolilta maata. Palman hotellissa televisio näyttää, kuinka kantajien joukko

Pyhien kuvien jälkeen tulevat katuvaiset, penitentes. Heitä kutsutaan myös nimellä

Hupun sisällä on tavallisia ihmisiä, jotka haluavat osallistua hartaaseen perinteeseen. nazarenos, nasaretilaiset. He kantavat edessään lähes metrin pituista kynttilää. Penitentes viittaa ripin sakramenttiin ja katoliseen rippiin kuuluviin hyvitystekoihin. Kulkueen osallistujat tavallaan katuvat ja sovittavat syntejään. He ovat pukeutuneet kaapuihin ja suippokärkisiin kasvot peittäviin huppuihin, sillä katumus on kadullakin yksityistä.

Sama suippokärkinen huppu, jossa on vain silmille reiät, on monelle suomalaiselle tutumpi yhdysvaltalaisen rasistisen järjestön, Ku klux klanin, tunnusmerkkinä. On epäselvää, lainasiko Ku klux klan hupun espanjalaisesta perinteestä.

Myöhemmin Palman yössä näkee katuvaisia, jotka kulkueen jälkeen ovat riisuneet huppunsa ja niiden alta paljastuu ihan tavallisen näköisiä miehiä ja naisia. Kulkueessa yksi huppupää kantaa sylissään nukkuvaa pikkulasta.

Vähän isommille lapsille on kulkueessa oma kunniatehtävänsä: he juoksentelevat innokkaasti veljeskunnan kaapuun pukeutuneina poistamassa katuvaisten kynttilöistä valuvaa liikaa steariinia tai sytyttämässä sammuneita kynttilöitä.

Palman kulkue jatkuu päättyäkseen puoliltaöin Palman valtavaan keskiaikaiseen katedraaliin. Vielä komeampia kulkueet ovat historiallisilla juurillaan Kastiliassa ja Andalusiassa. Siellä turistit ovat varanneet hotellit täyteen ja monet pyhäinkuvista ovat mittaamattoman arvokkaita, jopa satoja vuosia vanhoja, tuhansia kiloja painavia kaduilla liikkuvia kirkkotaideteoksia.

Lapsi on kaivannut syliin.

Varakantajat odottavat vuoroaan.

Viimeinen ehtoollinen kulkee ohi.

teksti ja kuvat Timo Saarinen

Hanna Antila

Optimistinen uudisraivaaja

S

isällissodan ja Pol Potin hirmuhallinnon kokeneet kambodžalaiset ovat tottuneet siihen, että vaikka mitä tapahtuisi, elämän on jatkuttava. 32-vuotias Phoan Chea aloitti nollasta vuonna 1999. Silloin hänen perheensä muutti yhdessä 25 muun perheen kanssa Bavelin piirikuntaan LänsiKambodžaan perustaakseen aivan uuden kylän.

— Olimme mieheni ja kolmen lapsemme kanssa olleet pitkään pakolaisleirillä Thaimaan rajalla. Sukuni entiseen kotikylään ei voinut palata, sillä meillä ei ollut siellä enää maata. Oli etsittävä uusi asuinpaikka, Chea kertoo.

Uusi kylä syntyi jokien reunustamalle vehreälle seudulle.

— Se oli kovaa aikaa. Keräsimme bambua ja raivasimme metsää. Minä sain myytyä bambua myös Thaimaahan, sillä veljeni oli ollut punakhmerien sotilas ja hänellä oli kontakteja sinne.

Monien raskaiden vuosien jälkeen Chean perheellä on nyt peltoa ja ank­koja ja jopa sellainen kylässä harvinainen ilmestys kuin auto, jota hänen miehensä vuokraa muillekin. Cheasta on tullut tärkeä henkilö kylässään: kaksi vuotta sitten hänet valittiin Kirkon Ulkomaanavun ja Luterilaisen Maailmanliiton tukeman kyläpankin varainhoitajaksi.

Työtä aamusta iltaan Kuten köyhissä maalaisperheissä on tapana, myös Phoan Chean vanhemmat järjestivät tyttärensä naimisiin jo 17-vuotiaana.

Avioliitto on kestänyt, ja nyt perheessä on 15-, 13-, 12-, 7- ja 6-vuotiaat lapset, kolme tytärtä ja kaksi poikaa.

— Lisää ei enää tule, minulle tehtiin sellainen leikkaus, Chea sanoo vatsaansa taputtaen ja nauraa.

Chean tavallinen päivä alkaa aamuviideltä, jolloin hän nousee valmistamaan aamiaista ja lähettämään lapset kouluun.

Päivä kuluu useimmiten peltotöissä. Iltapäivällä Chea palaa kotiin tehdäkseen päivän muut työt: pesee pyykkiä, valmistaa illallisen, kantaa vettä.

— Tavallisesti haen vettä läheisestä lammesta, mutta tänä vuonna on ollut niin kuivaa, että olen joutunut hakemaan sitä sukulaisilta, hän harmittelee.

Kysymys, ehtiikö Chea koskaan levätä, huvittaa häntä.

— Yleensä minulla on töitä ihan koko

32-vuotias Phoan Chea on kambodžalaiskylän perustajia ja toimii nykyään kyläpankin varainhoitajana. ajan. Kasvukausien välissä ehdin vähän levätäkin. Usein kuitenkin käytän ylimääräisen ajan uuden viljelymaan raivaamiseen.

Miehet päättävät Perheen mailla kasvaa riisiä, kassavaa ja vihanneksia. Osa sadosta jää omaan käyttöön, mutta erityisesti kassavaa menee myyntiin naapurimaahan Thaimaahan. Vihannesten siemeniä ja ankkoja Phoan Chea on pystynyt hankkimaan kyläpankista ottamallaan lainalla.

Chean puhuessa kyläpankista hänestä huokuu ylpeys, vaikka hän on yhä myös ilmeisen ällistynyt vastuutehtävästään.

— Olen käynyt vain kolme luokkaa koulua, osaan lukea ja vähän laskea. Sain kyllä lisäkoulutusta Luterilaiselta Maailmanliitolta.

— Huonon koulutustaustani vuoksi en halunnut aluksi kyläpankin johtoon, mutta

kyläläiset äänestivät minua. Sukulaisetkin sanoivat, että monella on vielä huonompi koulutus kuin minulla, hän kertoo nauraen.

Yksi kyläpankkien tavoitteista on ollut lisätä naisten mahdollisuuksia tienata ja parantaa asemaansa kyläyhteisöissä. Perinteisesti valta on ollut miehillä, eikä naisilla ole ollut mahdollisuutta päättää ainakaan raha-asioista.

— Yleensä miehet tekevät kodeissa kaikki päätökset, ja niin meilläkin, Chea myöntää.

— Ehkä tämäkin asia kehittyy vähitellen.

Nyt kylässä on järjestetty koulutusta sukupuoli- ja tasa-arvoasioista ja aiheesta on jo keskusteltu kotona.

Kylällä valoisa tulevaisuus Kymmenessä vuodessa Chean kotikylä on kasvanut 120 perheen kyläksi, asukkaita on 533. Luterilaisen maailmanliiton kylänke-

hitysohjelmaan pääsyn myötä tulevaisuus näyttää hyvältä, vaikka miinojen raivaaminen ja alueiden ottaminen viljelykäyttöön voikin viedä vielä kauan.

— Kylä on muuttunut viime vuosina paljon ja ihmiset ovat sitoutuneita yhteisiin päämääriin. Ennen ihmiset ajattelivat vain omaa talouttaan, mutta nyt ajatellaan koko kylää, Chea kuvailee.

Kysymys omista haaveista ja tulevaisuuden näkymistä saa Phoan Chean jälleen nauramaan kuin pikkutyttö.

— Oma tavoitteeni on yksinkertaisesti lisätä perheen tuloja. Minusta on tärkeää, että tyttäreni saavat käydä koulua, ja toivon, että joku heistä pääsisi ammatilliseen koulutukseen ja opiskelisi räätäliksi. Se on naiselle hyvä tapa ansaita, hän pohtii.

Hanna Antila

”Olimme olleet pitkään pakolaisleirillä. Entiseen kotikylään ei voinut palata, joten oli etsittävä uusi asuinpaikka.”

Valtaa ja kunniaa

Matti Pikkujämsä

S

ebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes pyysivät Jee­ sukselta, että pääsisivät taivaassa kunniapaikoille.

Sen seurauksena Jeesus piti opetuslapsilleen puheen, jossa hän korosti, että jos joku tahtoo olla suurin, hä­ nen pitää olla toisten palvelija. (Markuksen evankeliumin 10. luku) Kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen, miksi valta on niin kiehtovaa?

— Tehtäväni kansanedustajana ja kotikaupunkini joh­ tavana luottamushenkilönä tuovat varmasti myös valtaa, mutta itse koen tehtävieni hoitamiseen liittyvän erityisesti paljon vastuuta. Valta sinänsä ei mielestäni ole kiehtovaa.

Yhteisten asioiden hoitaminen vaatii nöyryyttä ja ymmär­ rystä, mutta samanaikaisesti pitää olla vahvaa näkemystä.

Pitää yrittää osata ymmärtää, mitä ihmiset haluavat ja

miten tulee toimia, jotta asiat kehittyvät meidän yhteiseksi hyväksi.

Pitääkö poliitikolla olla kunnianhimoa?

— Kyllä poliitikollakin pitää olla sopivassa määrin kun­ nianhimoa, kuten meillä kaikilla. Sopiva ripaus kunnianhi­ moa kannustaa työssä ja elämässä eteenpäin ja mahdol­ listaa uusien ratkaisujen syntymisen. Kunnianhimoa voi suunnata siten, että haluaa tehdä asioita vielä paremmin yhteiseksi hyväksi.

Mitä sinulle merkitsee se, että olet kansan edustaja?

— Kansanedustajana olen tosiaan äänestäjieni edus­ taja. Tämä luottamus merkitsee minulle erittäin paljon ja pyrin toimillani osoittamaan, että olen luottamuksen arvoinen. Nautin työstäni ja koen olevani etuoikeutettu, kun saan edustaa ja palvella vantaalaisia ja samalla kaikkia suomalaisia ihmisiä. Tämä etuoikeus pitää nöyränä.

Pauli Juusela Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

”Ihmisen peruskysymys ei läheskään aina ole se, onko hän syyllinen ja miten hän saisi anteeksi.

Nykyihminen kysyy, kelpaako ja riittääkö hän.”

Uhri vai ystävä?

M

iten Jeesuksen ristinkuolema saa ai­ kaan sovinnon Jumalan ja häntä vas­ taan rikkoneen, syntisen ihmisen vä­ lillä? Tai miten se palauttaa kadotetun eheyden ja korjaa rikki menneet suhteet?

Kirkon historiassa ei ole koskaan ollut yhtä yhteisesti hyväksyttyä sovitusoppia, vaan aina on elänyt rinnakkain ja limittäin erilaisia malleja ja tulkintoja, joissa yritetään ymmärtää ristin­ kuoleman merkitys.

Siitä kuitenkin on oltu yhtä mieltä, että aloi­ te sovintoon on aina Jumalalla: sovitus on lahja, joka perustuu Jumalan armoon. Jeesus näyttää sovitustapahtumassa sekä jumalalliset että in­ himilliset kasvonsa. Jumalana hän pystyy tuot­ tamaan sovituksen ja ihmisenä edustamaan koko synninalaista ihmiskuntaa.

Jeesuksen sovitustekoa on tulkittu muun muassa seuraavilla tavoilla: vapauttaja, tuomit­ tu, uhri, terapeutti ja ystävä.

Lähteenä on käytetty Joensuussa 23.–24.2. pidetyn Sovituksesta sovintoon ‑symposiumin alustuksia.

Sinä kelpaat Ristillä häväisty Kristus jakoi ihmisen häpeän.

S

ovitusoppi on yksi kristinuskon keskeisistä opeista — ja oppi, jota monen nykyihmisen on vaikea ymmärtää. Miksi Jeesuksen piti kärsiä ja kuolla ristillä meidän syntiemme takia? Hankalaan kysymykseen ei ole yhtä virallista vastausta. Kautta kirkon historian on esitetty erilaisia tulkintoja siitä, mistä ristinkuolemassa oli kysymys ja miten se korjaa ihmisen ja Jumalan rikki menneen suhteen.

Sovitusoppi ei kuitenkaan ole pelkkää teologista spekulaatiota, vaan sillä on liittymäkohtia ihmisen minäkuvaan ja jumalasuhteeseen ja ihmisten keskinäisiin suhteisiin.

— Sovitusoppiin kytkeytyy ihmisen syvältä nouseva tarve ja toive elää sovussa. Kysymykset sovituksesta, sovinnosta ja anteeksiannosta saattavat avautua silloin, kun niiden tarve omassa elämässä on suuri, kun oman vajavuutensa ja synnin puristama ihminen tuntee olevansa vieraantunut Jumalasta, sanoo käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen Itä-Suomen yliopistosta.

Hänelle itselleen sovitusopin yleisinhimillisyys valkeni 1970-luvulla, jolloin hän oli stipendiaattina Saksassa.

— Meitä asui opiskelija-asuntolassa saman käytävän varrella 13 eri kansallisuuden edustajia. Tajusin, miten samanlaisia me pohjimmiltamme olimme. Jokainen meistä kaipasi saada elää rauhassa ja so-

vussa ja tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi.

Kristilliset opit eivät voi olla

vain pään oppeja, vaan niiden olisi puhuteltava koko persoonaa. Paavo Kettunen huomauttaa, että jos tunnetaso ja tiedollinen taso ovat ristiriidassa, tunnetaso vahvempana voittaa.

Moni kokee vaikeaksi esimerkiksi sen, jos sovituksesta puhutaan veriuhrina tai jonkinlaisena oikeustoimena, jossa Jeesusta rangaistaan ihmisten puolesta. Kuinka Jumala, jonka pitäisi olla rakastava ja hyvä, voi vaatia tällaista?

— Kaikki sovitusopin mallit ovat ihmisen yrityksiä tehdä ymmärrettäväksi pelastushistorian suuria tapahtumia, ikään kuin katsoa Jumalasta päin, mistä voisi olla kysymys.

Mallien määrä kertoo siitä, että tapahtumia on pohdittu monesta näkökulmasta. Teologit ovat hahmottaneet asiaa omasta taustastaan käsin. Esimerkiksi niin sanotun latinalaisen sovitusopin muotoiluun vaikuttanut Tertullianus oli oikeusoppinut, joten hän puhui sovituksesta juridiikan termeillä.

— Itse olen sielunhoidon tutkija, joten minulle läheisin ja puhuttelevin sovitusopin malleista on se, jossa keskeinen ajatus on hoidetuksi tuleminen. Siinä ajatellaan, että Jeesuksen ristinkuolema vaikuttaa ilmaisemalla ihmisille Jumalan rakkauden.

Kettunen sanoo vierastavansa

ajatusta, että Jumala vaatisi väkivaltaa ja verenvuodatusta, ja Jeesus olisi siksi uhrattu ihmisten puolesta.

— Toisaalta uhri voidaan ymmärtää myös rakkauden näkökulmasta: Jumala ei vaadi uhria, vaan joutuu itse uhriksi, ihmisten väärinteon kohteeksi. Ei Jumala tarvitse uhria. Pikemminkin hän on ihmisen taakan kantaja. Ihminen voi kokea, ettei hän ole yksin elämän kurimuksessa, vaan Jumala on hänen mukanaan.

Jos sovitus käsitetään kapeasti

niin, että siinä on kyse syyllisyydestä, tekojen hyvittämisestä ja anteeksisaamisesta, se saattaa Paavo Kettusen mukaan jäädä monelle nykyihmiselle vieraaksi.

— Ihmisen peruskysymys ei läheskään aina ole se, onko hän syyllinen ja miten hän saisi anteeksi.

Nykyihminen kysyy, kelpaako ja riittääkö hän.

Kun Kettunen aikoinaan tutki rippiä, hän havaitsi, että ripittäytyneistä monet eivät tulleet synninpäästöllä autetuiksi. Heidän ongelmansa ei ollutkaan syyllisyys, vaan häpeä. Syyllisyyden ja häpeän olennainen ero on se, että syyllisyys liittyy yksittäisiin tekoihin, häpeä sen sijaan on olemuksellista ja koskee koko itseä.

Parhaillaan Kettunen tutkii suomalaisten hengellistä häpeää. Tutkimusaineistona hänellä on suomalaisten kirjoittamia kirjeitä, joissa kerrotaan häpeästä.

— Yllättävän monet häpeästä kärsivät kertovat olleensa ei-toivottuja lapsia, monet naisista kokivat olleensa väärää sukupuolta. Häpeä voi olla niin kokonaisvaltaista, että ihminen kokee, ettei hänellä ole olemassaolon oikeutta. Joskus varjo lankeaa niin kauas, että täyttäessään pyöreitä vuosia ihminen miettii, voiko hän edes juhlia syntymäpäiviään.

Tällä tavoin itsensä arvottomaksi kokevaa ei Kettusen mukaan auta anteeksianto. Hänhän ikään kuin pyytelee anteeksi koko olemassa­ oloaan. Silloin anteeksiantoon sisältyisi julma piiloviesti: saat anteeksi, että olet olemassa.

Niinpä samalla tavalla kuin Kettunen erottaa syyllisyyden ja häpeän, hän haluaa tehdä eron anteeksiannon ja armon välille. Kuten syyllisyys, anteeksiantokin liittyy tekoihin. Armo taas on käsitteenä laajempi. Siinä ihminen tulee otetuksi vastaan kokonaisena, sellaisena kuin on.

— Häpeää kantava tarvitsee kokemusta omasta arvokkuudestaan — käytetäänpä siitä sitten sanaa armo, rakkaus tai hyväksyntä.

Kokemus kelpaamisesta syntyy hyväksyvän vuorovaikutuksen kautta ja vaatii aikaa. Siksi Kettunen kaipaisi kirkkoon enemmän olemisen kuin tekemisen teologiaa. Olemisen teologiaan kuuluisi ihmisten kohtaaminen omana itsenään ja se voisi toteutua niinkin pienissä asioissa kuin kirkkokahveilla.

3.

Uhri

1.

Vapauttaja Klassinen sovitusoppi on malleista varhaisin. Sen mu­ kaan Jeesus voitti kuolemallaan pahan ja lunasti ihmisen ja koko maailman vapaaksi niin sanot­ tujen turmiovaltojen eli syn­ nin, kuoleman ja perkeleen orjuudesta.

Jeesus voidaan näh­ dä myös uhrina tai syn­ tipukkina, jonka kuo­ leman tarkoitus oli lepyttää loukattu Jumala.

2.

Tuomittu Latinalaisessa sovitus­ opissa sovituksesta puhu­ taan juridisilla termeillä syyl­ lisyys, hyvitys ja anteeksianto.

Jeesus on syytön sijaiskärsijä, joka ristillä suorittaa ran­ gaistuksen ihmiskunnan rikkomuksista ja hy­ vittää ne.

5.

Ystävä

4.

Esikuva ja

terapeutti

Subjektiivisen sovitusopin mu­ kaan ristinkuoleman motiivina on ih­ misten vastarakkauden herättäminen.

Jeesus paljastaa Jumalan todellisen mie­ lenlaadun ja korjaa ihmisten virheelliset käsitykset Jumalasta. Samalla hän antaa mallin, jota seurata. Tai Jeesus on ikään kuin parantaja, joka eheyttää synnistä kärsivän, rikkinäisen ihmisen.

Jeesuksen voidaan aja­ tella olevan kuin ystävä tai isoveli, joka auttaa ihmisiä korvaamaan heidän aiheut­ tamansa vahingon ja korjaa näin ihmisen ja Jumalan välisen suhteen.

Itsensä kelvottomaksi koke-

valle saattaisi olla apua sovitusopin uudenlaisesta tulkinnasta. Paavo Kettunen haluaisi tuoda perinteisten sovitusopin mallien rinnalle mallin, jossa jumalayhteyden rikkojaksi nähtäisiin ihmisen häpeä.

— Häpeävä ihminen kokee Jumalan vartioivan, paljastavan ja nöyryyttävän. Hänen suhteensa Jumalaan on mennyt rikki, eikä enää ole sellainen, johon ihminen alun perin on luotu: vastavuoroinen ja hyväksyvän rakkauden täyttämä.

Silti ihmisen ei tarvitse jäädä häpeäänsä yksin. Kettusen mukaan ristillä häpeän kokenut Kristus voi luoda yhteyden ihmisen ja Jumalan välille.

— Ristiinnaulitseminenhan oli häpäisemistä, risti oli häpeän merkki. Jeesus jäi ristillä yksin. ”Miksi minut hylkäsit?” on häpeästä kärsivän perustunne, Kettunen muistuttaa.

Häväisty Jumala on Kettusen mukaan ihmisen ystävä, joka asettuu tämän rinnalle. Häpeän teologia ei keskity Kristuksen syyttömyyteen vaan siihen, että hän jakoi ihmisen tappion, epäonnistumisen ja häpeän eli oli yksi meistä.

— Kun Jeesus ristillä sanoi ryövärille ”olet minun kanssani paratiisissa”, hän ei antanut anteeksi, vaan paljon enemmän. Hän otti vastaan koko kelvottoman ihmisen.

Kaisa Halonen kuvitus Kikka Nyrén

Tiede ja usko kohtaavat Kosmologia yllättää positiivisesti. Konservatiivisen kristillisen kustantamon Kirjat Ja Jumala loi tieteen -sarjan avausosa on keskustelua luonnontieteilijän ja teologin välillä. Kumpikaan ei pyri jyräämään toista, vaan on vilpittömän utelias toisen näkemyksiä ja maailmankuvaa kohtaan. Se synnyttää lukijassa oppimisen oivalluksia ja saa odottamaan sarjan seuraavaa osaa, jossa käsitellään evoluutiobiologiaa.

Kosmologia on fysiikan historiatiede, joka nykymaailmasta tehtyjen havaintojen avulla pyrkii rekonstruoimaan muun muassa sitä, mitä maailmankaikkeuden alussa tapahtui. Turun yliopiston teoreettisen fysiikan dosentin Iiro Viljan mukaan ”Ennen alkua ei ollut mitään. Maailmankaikkeus oli olematta olemassa.”

13,7 miljardia valovuotta sitten tästä olemattomuudesta syntyi kaikki, mitä on. Sitä, miksi ainetta ylipäänsä on, ei tieteessä tosin vielä täysin ymmärretä. Avoimia kysymyksiä on paljon, mutta tiede selvittää niitä. Jännittävää on esimerkiksi se, että maailmankaikkeuden kaikki aine syntyi tilanteessa, jossa ”noin kymmentä miljardia antihiukkasta kohti oli yksi hiukkanen enemmän”. Se on epätodennäköistä, mutta niin kävi. ”Raamatun kertomukset eivät selitä luomista, vaan ainoastaan julistavat sitä”, kiteyttää puolestaan teologian lisensiaatti, tietokirjailija ja tähtitieteen harrastaja Risto Heikkilä. Hän tekee Viljalle kysymyksiä maailmankaikkeuden hienosäädöstä, mutta ei väitä uskoaan luonnontieteelliseksi tiedoksi. Tämä tekee dialogista mahdollisen ja hedelmällisen.

Robert Williams / Reuters, Hubble Deep Field Team, NASA

Iiro Vilja ja Risto Heikkilä: Kosmologia. Perussanoma 2009.

Hubble-teleskoopin kuva ”syvimmästä avaruudesta”. Viime vuonna otetussa kuvassa näkyy satoja entuudestaan tuntemattomia galakseja.

Ei Viljakaan väitä kykenevänsä tutkimuksella todistamaan Jumalaa olemattomaksi. Vastaus on luonnontieteen ulkopuolella. Tai kuten Heikkilä sanoo ”Jumalasta vakuututaan siten, että ensin uskalletaan uskoa todeksi, että hän on. Sen jälkeen hänet voi myös löytää. Usko on lopulta ihme, jonka Jumala itse saa aikaan.”

Entä tiede, pitääkö aivot sulkea

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut

Debora Hoivakoti Harmonia (09) 75180200 Debora Kotihoito (09) 45590096 www.debora.fi

Puhdistu ja virkisty Vastustuskykyä lisäävä, virkistävä ja puhdistava Aloe Vera -juoma parantaa ruuansulatusta, alentaa veren kolesterolipitoisuutta ja vahvistaa immuunipuolustusjärjestelmää.

Tervetuloa!

18,-

020 754 2000/vaihde /plo (1 litra) (24.35) www.kotimaa-yhtiot.fi

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465 Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus

Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi



Johtaa Matti Hyökki

”Kuule minun ääneni” Temppeliaukion kirkossa sunnuntaina 28.3. kello 19

Liput 15 ೼ ennakkoon kuorolaiset ja Lippupalvelu

HERÄNNÄISSEURAT

Aloe Vera-juoma Ilmoitusmarkkinointi

Tuoreeks,

LAULU-MIEHET

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

mainontaan ! on Kulaus Aloe VeraaLisävirtaa terveellinen tapa kupongilla 25.-27.3.

OtaTällä yhteys: aloittaa aamu!

PurAloe: . luonnollisesti Luomulaatua, Aloe Vera-juoman lisäksi Ruohonjuuresta löydät myös monipuolisen aloe vera-pohjaisen PurAloe-ihon-hoitosarjan.

Pauli Juusela

www.laulumiehet.fi

aloe veran avulla!

Aloe Vera-juoma

pois, jos uskoo? Ei, sanoo Heikkilä ja siteeraa lukion opettajaansa: ”Ihminen on luotu tutkijaksi. Tieteen avulla hän pyrkii selittämään kaikkea sitä, mikä on, miten se on syntynyt ja miksi se tälläkin hetkellä on.” On siis lupa uskoa ja tutkia maailmaa ennakkoluulottomin silmin.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.lkvtuijahurme.fi

Pe 26.3. klo 14 Vuosaaren Katukappelissa kauppakeskus Columbuksessa, Hki. La 27.3. klo 10-17 Maallikkopäivä Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mukana Jaakko Heinimäki, Samuli Korkalainen, Martti Nissinen, Minna Ruuttunen ja tarinateatteri Pyhä Solmu. Lisätiedot ja ilm. samuli.korkalainen@h-y.fi tai 050 358 0382. Klo 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, Hki. Su 28.3. klo 10 Kirkkopyhä Olarin kirkossa, Olarinluoma 4, Espoo.

Saarnaa Johanna Koivisto, mukana Herännäisnuorten kuoro. Klo 16 Palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Lauri Sallinen, klarinetti, Outi Tarkiainen, piano, Herännäisnuorten kuoro ja Veisuuveljet.

Ma 29.3. klo 18 Loviisan siunauskappelissa, Läntinen Harjutie.

Viisaiden naisten maa Elina Hirvosen (s. 1975) Kir toisen romaanin nimi viittaa lentokoneyhtiöiden lehtiin. Kiiltävällä paperilla on kuvia ylellisistä lomakohteista ja luksustuotteista. Mikä olisi kauempana kuolemasta?

Paul on viettänyt lapsuutensa Afrikassa. Nyt elämäänsä pettynyt entinen kehitysyhteistyötekijä palaa murtuneelle mantereelle, unohtaakseen suomalaisen ex-vaimonsa ja poikansa.

Paul tutustuu sambialaiseen Estheriin, jolla on halu toimia maansa hyväksi. Kaiken taustalla on Estherin prostituutioon ajautunut lapsuudenystävä Bessy. Hän on jättänyt jälkeensä päiväkirjan, jossa kertoo millaista on olla käytettävä ja vaihdettava.

Hirvonen on kirjailija ja dokumenttielokuvien tekijä. Hän asui Sambiassa vuosina 2007–09. Hirvosen esikoisromaanin Että hän muistaisi saman käännösoikeudet on myyty yhdeksään maahan.

Uusimmassa romaanissaan Hirvonen antaa äänen alistetuille naisille ja lapsille. Hän kuvaa myötäelävällä otteella katulapsia, prostituutiota, väkivaltaa ja köyhyyttä.

Runollinen ja kaunis teksti koskettaa, mutta välttää pateettisuuden.

Pistävää kritiikkiä saavat osakseen niin kehitysyhteistyöväki kuin omasta anteliaisuudestaan liikuttuvat köyhien auttajatkin. Lohtua kaiken ylle tuo maaseutukylien yhteisöllisyys ja viisaiden naisten tarinat siitä, kuinka ihmeitä voi tapahtua.

Juha Salminen

Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta. Avain 2010.

jat

Susanna Saxell

Elina Hirvonen kuvaa myötäelävästi katulapsia ja alistettuja naisia.

PIHKASALVA 10 %

Haavan hoitoon!

Hoitaa haavat ja palovammat painehaavasta nirhaumaan!

Milloin sota loppuu?

Brothers. Ohjaus Jim Sheridan.

Pääsosissa Tobey Maguire, Natalie Portman ja Jake Gyllenhaal.

Irlantilainen elokuvaohjaaja Jim Sheridan on tarttunut etulinjassa aiheeseen, josta varmasti nähdään vielä paljon elokuvia. Afganistanissa on kaatunut paljon yhdysvaltalaissotilaita ja vihollisen käsistä hengissä selvinneilläkään ei ole ollut helppoa.

Yhdysvaltalaiseen varuskuntalähiöön sijoittuvassa elokuvassa Brothers on keskeistä se, mitä sota saa aikaan ja millaisia henkisiä vammoja sankarin kuoren alle kätkeytyy. Henkilöasetelma on perin tuttu. On kaksi erilaista veljestä.

Toinen heistä on esimerkillinen isän poika ja armeijan palkollinen toisessa polvessa. Toinen on juuri vankilasta vapautunut, vaikeuksiin itsensä saattava hulttio.

Sankariveli Sam saa komennuksen Afganistaniin, eikä kulu kauaakaan, kun häntä kuljettanut helikopteri putoaa. Perheen elämä E l o k pysähtyy, kun tieto Samin kuolemasta kiirii Afganistanista. Eloon jäänyt veli Tommy saa suunnan elämälleen veljensä lasten ja lesken auttamisesta.

Sheridan on aikaisemmin ohjannut vahvat draamaelokuvat My Left Foot, Isän nimeen ja The Boxer. Tuore Brothers pohjautuu tanskalaisen Susanne Bierin vuonna 2004 ohjaamaan elokuvaan Brodre.

Ilman erinomaisia näyttelijöitä Brothers saattaisi vajota nopeasti unohtuvan pikkukaupunkidraaman kastiin, mutta kovan luokan ammattilaiset nostavat esiin niin

PIHKALAKKA 30 %

Kuolleeksi luultu isä (Tobey Maguire) palaa Afganistanin sodasta vaimonsa (Natalie Portman) ja tyttäriensä (Bailee Madison ja Taylor Geare) luokse.

sodan ja kidutuksen kauhut kuin arkisten ihmissuhteiu v a den jännittyneisyyden.

Jake Gyllenhaal tulkitsee hienovireisesti hyväsydämiseksi osoittautuvaa veljeä.

Kaunista leskeä esittävä Natalie Portman puolestaan osoittaa olevansa paljon muutakin kuin Star Wars -elokuvien yksiulotteinen naistähti.

Keskeisessä roolissa on kuitenkin ”kuolleista heräävä” Sam, jota esittää Spiderman-elokuvien keskushahmona tutuksi tullut Tobey Maguire. Hänen askeettisessa ja tyhjentyneessä olemuksessaan kiteytyy koko elokuvan sanoma. Mitä voi odottaa siviilissä mieheltä,

joka on muutama viikko takaperin pakotettu tappamaan toverinsa?

Maguire on nääntyneen sotilaan perikuva, todellinen virtahepo olohuoneessa. Katsoja on suorastaan pihdeissä odottaessaan, miten ja milloin kapteeni Sam Cahillin oma sota päättyy.

Afganistanilaisten ääriolosuhteiden ja siviili-ihmissuhteiden vuorottelusta syntyy jäntevää draamaa viimeisille minuuteille saakka, kunnes jostain syystä fi lminauha kuvaannollisesti loppuu. Hollywoodilaiset, U2-yhtyeen siivittämät loppukuvat ovat turhan siloisia muuten kiinnostavaan kokonaisuuteen nähden.

Hannu Kylkisalo

Tehokas kynsisieneen ja jalkasilsaan!

Tieteellisesti tutkittu teho kynsisienen aiheuttajia vastaan.

Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys: Ilmoitusmarkkinointi Apteekista.

020 754 2000/vaihde Kotimaiset Lääkelaitoksen rekisteröimät tuotteet. www.kotimaa-yhtiot.fi www.repolar.com

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi



Palveluja tarjotaan

Kotipalvelu Lilja Tilaa Kotisiivous Kotipalvelu ilmainen Omaishoito

KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua, kattolumitÜitä

OLK palvelut meiltä aina parasta!

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

â—?

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset Espoo: Timo RĂśyskĂś

â—?

kylpyhuone-

alk. 25₏/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi gsm 0400-718473

â—?

YksilĂśllisesti, luotettavasti, kartoitus nyt! ammattitaidolla.

Kerron mielelläni lisää: Auli 040 529 7755 auli@njkpalvelut.net

timo.roysko@blosius.fi Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

Ruoholahdenkatu Helsinkiym.

- huoneistoremontit,12, kylpyhuoneet - LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

ILMANVAIHDON PUHDISTAJAT NYT ALUEELLASI! • Ilmanvaihtokanavat • Ilmanvaihtokoneet • Huippuimurit • Ilmalämmitykset • Talotuulettimet • Kanavapuhaltimet TyÜn osuudesta kotitalousvähennys jopa 60% Meiltä myÜs suodattimet iv-koneisiin!

Soita heti! 050 574 2005 Vantaan ilmanvaihtonuohous

www.vin.palvelee.fi

Virolainen Heinavanker-lauluyhtye konsertoi lauantaina 27.3.

Pyhän Laurin kirkossa.

UUSI ILME KEITTIĂ–Ă–N

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Lisävirtaa ! suuhygienistin hoitopaketti: Erikoishammasteknikko Tommi mainontaan Jokilahti

Tilaa ilmainen Ilmoitusmarkkinointi ☎ kylpyhuonegsm 041-4402311 020 754 2000/vaihde kartoitus nyt!

Vuokrata halutaan Ostetaan huoneistoja petri.takkula@blosius.fi hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600₏ pari poisto ja fluoraus 59 ₏ Ota yhteys: Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350₏ Ajanvaraus 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa Helsinki: Petri622 Takkula

www.kotimaa-yhtiot.fi

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

ASUNTO RAHAKSI!

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myĂśs iltaisin).

Ilmoitusmarkkinointi 020HUONEISTOCENTER 754 2000/vaihde OY

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ostetaan

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, tyÜkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Terveydenhoitoa

TÜÜlÜ puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550

3 %TUKORTILLA "ONUSTA JA ETUJA

vapaana miehelle tai naiselle. Esim. masennus, ahdistus, pelot, uupumus.

Maan. 17-18.30 Kampissa lähellä Hietalahden toria.

Kts. www.psykoterapiaryhma.fi Tied. Riitta PÜysä/040 585 4500.

Uomatie 1

Matti Rankalan sävellyskonsertti la 27.3. klo 16. Esiintyjinä mm. Matti Kuronen, Jussi Merikanto, Matti Ran­ kala ja Maija Nevala, laulu, Kari Jerkku, urut, Marjaana Merikanto ja Jussi Mii­ lunpalo, piano, Olli­Pekka Tuomisalo, saksofoni, sekä jousikvartetti ja Klaa­ vi­kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen kautta Haitiin.

Luukas-passio ke 31.3. klo 19. Jukka Kankaisen Luukas­passion esittävät Vantaan Kamarikuoro, laulusolistit El­ ja Puukko ja Hannu Holma sekä Kari Jerkku, urut, johtaa Ilona Korhonen.

Vapaa pääsy.

Musiikin ja hiljaisuuden messu pe 26.3. klo 21. Musiikkina J. S. Bachin koraalipartita Ach, was soll ich SĂźnder machen. Iina Katila, urut.

Heinavanker-lauluyhtyeen konsertti la 27.3. klo 18. Cyrillus Kreekin mu­ siikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Membra Jesu Nostri su 28.3. klo 18.

Diderik Buxtehuden teoksen esittävät Pia Bengts ja Sari Rautio, sopraano, Eira Karlson, altto, Mats Lillhannus, tenori, Juha Karvonen, basso, kama­ rikuoro Vox Lapsus, Anni Elonen ja Aino Saari, viulu, Laura Kajander­Fies­ tas, alttoviulu, Markus Pelli, sello, Petri Ainali, kontrabasso, ja Olli Pyylampi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kiirastorstain iltamessu to 1.4. klo 19.30. Pastorit Heikki Leppä, Jaakko Hyttinen ja Pauliina Kuokka, kantto­ rina ja urkurina Iina Katila. Lauluyhtye Vox Silentii esittää messussa gregori­ aanista musiikkia. Vapaa pääsy.

Gregoriaainen Johannes-passio — Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus pe 2.4. klo 15. Corvus Lau­ rencij ­kuoro. Pastori Jaakko Hyttinen toimittaa hartauden ja laulaa evanke­ listan roolin. Kanttori ja musiikin johto Samppa Laakso. Vapaa pääsy.

Agios o Theos — Hiljaisen lauantain konsertti la 3.4. klo 15. Schola Sancti Henrici esittää gregoriaanista kärsimysajan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Barnatro & pärleport ma 5.4. klo 16.

Rakkaita virsiä ja hengellisiä lauluja sekä yhteislaulua ruotsin kielellä. Mar­ tina Harms­Aalto, laulu, ja Henrik Wik­ strÜm, piano ja urut. Vapaa pääsy.

päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

Sirkka-Liisa Helenius

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

ďœąďœ˛

Pergolesin Stabat Mater ma 29.3. klo 19. Helena Tenhunen, laulu, Martti SirviÜ, urut. Vapaa pääsy.

Kauneimmat psalmit ti 30.3. klo 19.

Runopiiriläiset, kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen, Niina Ahola, laulu. Vapaa pääsy.

Kärsimysvirret ke 31.3. klo 19. Virsi­ illassa mukana kanttori Ursula Hynni­ nen ja seurakuntakuoro.

Kirkkotie 45

✆ 836 25220, 836 25225,

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ„IVYSTYS 24 h: 050-347 1555

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Merikotkantie 4

pyhän lauRin KiRKKo

(Seurakunnan talo)

Kaikki, mitäsaat: tarvitset.

Lisätietoja

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

KoRson KiRKKo

Iloista pääsiäistä -urkukonsertti su 4.4. klo 18.15. Kari Jerkku soittaa ur­ kumusiikkia 1700­luvun Euroopasta.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Unikkotie 5, Vantaa

(0,0821`/puhelu + 0,119`/min)

www.hautaus.fi

Palmusunnuntain kantaatti su 28.3. klo 18. J. S. Bach: HimmelskÜnig, sei willkommen. Valon kaiku, Hämeenky­ län kamarikuoro, Anne Viljamaa, altto, Hannu Lehtikangas, tenori, Hannu Niemelä, basso, Hannu­Pekka Heikkilä, sello, Susanne Kujala, urut, orkesteri, johtaa Pekka Soranummi. Vapaa pää­ sy, ohjelma 8 e.

Luukas-passio ti 30.3. klo 19. Seppo Pänkäläisen Luukas­passion esittää kirkkokuoro. Solisteina kuorolaisia, Lauri Lehtikangas ja Hannu Lehtikan­ gas, uruissa Hanna Perkola­Musikka.

myyRmäen KiRKKo

psykoterapiaryhmä. Paikka

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde Täyden palvelun toimisto ilmoitusmyynti@kotimaa.fi puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66580

Auratie 3

Alkava pitkäkestoinen

Hautauspalveluja Hakaniemi Itäkeskus Tapiola Myyrmäki Hyvinkää

hämeenKylän KiRKKo

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA ! �Tyyli on tukassa� alk. 18 ₏.

K&P HAUTAKIVET

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Palmusunnuntaina 28.3. Valon kaiku -kuoro esittää Bachin kantaatin Hämeenkylän kirkossa.

JulKaisiJa Vantaan seurakunnat. KusTanTaJa Kustannus­OsakeyhtiÜ Kotimaa. leviKKi 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

ToimiTus Unikkotie ď™ˆ B, Tikkurila (PL ď™ˆď™‰), 0101 Vantaa, ☎ 0ď™Œ 0 , faksi 0ď™Œ 0 1, vantaan.lauri@evl.fi. ToimiTuKsen sihTeeRi Arja Vasara, ☎ 0ď™Œ 0 , arja.vasara@evl.fi. pääToimiTTaJa Pauli Juusela, ☎ 0ď™Œ 0 , pauli.juusela@evl.fi. ToimiTuspäälliKKĂś Heli Kulmavuori, ☎ 0ď™Œ 0 , heli.kulmavuori@evl.fi.

ToimiTTaJaT Hanna Antila, ☎ 0ď™ˆ0 0 1ď™ˆ, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 0ď™Œ 0 1ď™Œ, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 0ď™Œ 0 , nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎ 0ď™Œ 0 ď™‰ď™…ď™Œď™Š, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoiTusmaRKKinoinTi myyntipäällikkĂś Seija Kosunen, ☎ 0ď™…0 ď™Šď™ˆď™‡ 0, myyntipäällikkĂś Paula Kaijanto, ☎ 0ď™…0 ď™Šď™ˆď™‡ , myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 0ď™…0 ď™Šď™ˆď™‡ 0ď™Œ, myynti­ ja markkinointi­ päällikkĂś Minna Zilliacus, ☎ 0ď™…0 ď™Šď™ˆď™‡ 1. ilmoiTushinTa mv 1,ď™ˆ0 â‚Ź, neliväri 1,0 â‚Ź / pmm + alv ď™…ď™…%. Ilmoitusvaraukset ja ­aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ilmoiTusTen vasTaanoTTo Ja valmisTus Kotimaa­yhtiĂśt/ Tuula Hurri, PL ď™…ď™Šď™Œ (Hietalahdenranta 1), 0011 Hki, ☎ 0ď™…0 ď™Šď™ˆď™‡ ď™…ď™…ď™Šď™ˆ, faksi 0ď™…0 ď™Šď™ˆď™‡ , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

ToimiTusneuvosTo Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma SÜderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

Jos eT ole saanuT lehTeä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 0ď™…0 01 000, www.posti.ďŹ /palaute.

Vantaan seurakunnat

KiRKKoheRRanviRasTo Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio on suljettu 29.3.–5.4.

DiaKoniaToimisTo Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Län­ simäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

haKunilan KiRKKo Hakunilantie 48, p. 830 6512

Kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 kirkon alakerrassa.

Konfirmaatiomessu, Rautalampi 2. la 27.3. klo 12. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri.

Messu ja isosten tehtävään siu­ naaminen su 28.3. klo 11. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Salla Poropudas, Juha Paukkeri, Margit Hakamäki, Jouko Saari, Nina Pajunen.

Senioriklubi ma 29.3. klo 13.

Pääsiäisaskartelua.

Päivärukous ma klo 12.30.

Päivärukous ti 30.3. klo 12.30.

Virsivartti ke 31.3. klo 12.30.

Selkokielinen pääsiäiskirkko ke 31.3. klo 10. Lea Karhinen, Kristiina Tuohimaa­Salminen, Ju­ ha Paukkeri.

Hiljaisen viikon musiikkiahti ke klo 19. Tiina Palmu, Juha Paukkeri.

Päivärukous to 1.4. klo 12.30.

Kiirastorstain messu to klo 18.

Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvir­ ta, Juha Paukkeri

länsimäen KiRKKo Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11 hartaus ja maksuton aamiainen. Äiti Teresa ­peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Torstaisin lounas klo 11. Hinta 2,5 euroa (sis. ruuan, leivän, juoman ja kahvin). Pasto­ ri Vesa Häkkinen tavattavissa pe 26.3 klo 12–13.

Marttojen kevätmyyjäiset la 27.3. klo 10–13.

Messu su 28.3. klo 10. Kaija Laa­ lo­Lipponen, Kristiina Nurmi.

Hiljaisen viikon maanantai klo 19. Tiina Palmu.

Hiljaisen viikon tiistai klo 19.

Vesa Häkkinen, Vivace­kuoron Leidit, johtaa Tommi Varis.

Hiljaisen viikon keskiviikko klo 19. Seppo Suokunnas, Cecilia­ kuoro, johtaa Kristiina Nurmi.

Kiirastorstain messu to klo 19.

Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi, Nina Pajunen.

pyhän annan lasTenKiRKKo Koulutie 11

Kiirastorstain messu to klo 18.

Tiina Palmu, Heli Peitsalo.

vaaRalan KiRKKo Kirkkokuja 2

Messu to 1.4. klo 20. Salla Poro­ pudas, Heli Peitsalo.

lapsille Pyhäkoulu sunnuntaisin Länsi­ mäen kirkolla klo 10.

Seikkailupyhäkoulu sunnuntai­ sin klo 14–15.30. Kokoontuminen Rajakylässä os. Pallotie 42, josta lähdetään luontoon seikkaile­ maan.

Kotipyhäkoulut Asta Enqvistin kotona klo 11 seuraavasti 28.3., 11.4. ja 25.4. os. Hevoshaantie 9 D. Hyväristen luona 7.4. ja 21.4. klo 18 os. Riekkomäentie 8.

vaRhaisnuoRille Päiväleirit 7.–24.6. Rajakylän koululla klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakunilan kirkon alakerrassa klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Ha­ kuaika 1.3.–14.5. Päiväleiri on en­ sisijaisesti tarkoitettu 2001–2003 syntyneille lapsille. Hinta sisältää ohjelman, välipalan ja vakuutuk­ sen.

Lastenleiri Kukonnotkossa 7.–12.6. Hakuaika 1.3.–14.5. Lei­ ri on tarkoitettu 8–13­vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta 135 € sisältää täysihoidon, kuljetuk­ set, vakuutukset sekä ohjelman.

Tiedustelut Päiväleirit Justus Kivimäki p. 040 762 0162. Las­ tenleiri Marja­Riitta Typpi, p. 040 588 6242. Leirit järjestää Vantaan NMKY ry. Hakemukset voi teh­ dä ja lähettää netissä www.van­ taanmky.net.

Ilmoittautuminen alkaa 29.3. seurakunnan päivä­ ja vekkuliker­ hoon, koululaisten iltapäiväker­ hoon sekä koululaisten kesäker­ hoon. Nykyiset kerholaiset voivat jättää hakemuksen ohjaajalleen ja uudet hakemukset tulee toi­ mittaa kirkkoherranvirastoon.

Hakukaavake löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi tai voit myös soittaa kirkkoherran­ virastoon niin saat kaavakkeen postitse. Kerhot toteutuvat jos osallistujia on riittävästi.

Päivä- ja vekkulikerhot on 3–6­ vuotiaille.

Iltapäiväkerho alkaa 17.8. Py­ hän Annan lastenkirkolla. Hinta 80 euroa, jos hoidon tarve on päivittäin klo 16 asti ja 100 eu­ roa jos klo 17. Ilmoittautuminen päättyy 11.5.

Kesäkerho koululaisille 7.–23.6.

Pyhän Annan lastenkirkolla klo 9–15. Hinta 80 euroa sisältää ruo­ kailun ja välipalan. Ilmoittautu­ misaika päättyy 30.4.

muuTa Diakonian kevätleiri 20.–22.4.

Pellingissä Porvoossa. Tarjolla ulkoilua meren äärellä, hyvää ruokaa, hiljentymistä sekä mu­ kavaa seuraa. Ilmoittautuminen maksamalla leirinhinta 40 euroa kirkkoherranvirastoon 12.4. men­ nessä.

K asTeTTu Arttu Atte Valdemar Kiverä, Kiia Anneli Karvinen, Riku Oskari Väistö.

Hämeenkylä KiRKKoheRRanviRasTo Auratie 3, p. 830 6450 ja 050 420 3983

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

hämeenKylän KiRKKo Auratie 3, p. 830 6459

Messu palmusunnuntai 28.3. klo 10. Saarna Jaakko Kara, liturgia Jouni Salko ja kanttori Anne Vil­ jamaa. Leivonnaismyyjäiset mes­ sun jälkeen takkahuoneessa.

Kynttiläkirkko la 27.3. klo 20.15 –21.15. Maailman luonnonsäätiön ideoima Earth hour sammuttaa monien kirkkojen ja julkisten rakennusten iltavalaistuksen klo 20.30 alkaen. Hämeenkylän kirkon ulkotulet sytytetään klo 20.15. Jo sitä ennen on mahdollis­ ta tulla kirkon hämärään eteisau­ laan, josta siirrytään n. klo 20.25 kynttilöin valaistuun kirkkosaliin.

Mukana seurakuntapastori Jouni Salko.

J. S. Bachin palmusunnuntain kantaatti 182 28.3. klo 18.

Himmelskönig sei willkommen.

Kamarikuoro Valon Kaiku, Hä­ meenkylän kamarikuoro, Hannu Niemelä, basso, Anne Viljamaa, altto, Hannu Lehtikangas, tenori, Hannu­Pekka Heikkilä sellosoo­ lot, kamariorkesteri, Susanne Ku­ jala, urut, johtaa Pekka Soranum­ mi. Ohjelma 8 e, vapaa pääsy.

Rukousvaellus ti 30.3. klo 18 –19.

Kirkon aulasta matka vie kirkko­ tapulin ja uurnalehdon kautta takaisin kirkkosaliin. Rukousvael­ lukselle pääsiäiseen johdattavat kirkkoherra Jukka Nevala, seura­ kuntapastori Jouni Salko ja lähe­ tys­ ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Pänkäläisen Luukas-passio ti 30.3. klo 19. Lauri Lehtikangas, Jeesus, Hannu Lehtikangas evan­ kelista ja kirkkokuoron johto, Hanna Perkola­Musikka, urut.

Arki-illan ehtoollinen ti 30.3. klo 19.40. Jukka Nevala.

Oopperakerho ke 31.3. klo 16.30 kirkon nuorisotilassa. Mukana Veikko Koivunen.

Kiirastorstain ehtoollishartaus 1.4. klo 14. Anna­Kaisa Inkala, Jaakko Kara ja Hannu Leh­ tikangas.

Kiirastorstain iltamessu 1.4. klo 18. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Terveyspäivä ti 20.4. klo 9.30– 14.30. Miten voin varautua ikään­ tymiseen? Vieraina ylilääkäri Lee­ na Niinistö, fysioterapeutti Eero Kolehmainen sekä suunnittelijat Leena Kaasinen­Parkatti ja Soili Nevala. Runohetken tarjoavat An­ nikki Lahtinen sekä Liisa ja Tau­ no Lahti. Ilmoittautuminen 1.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 830 6450 klo 9–14. Hinta on 10 e, joka maksetaan jälkikäteen lähetettävällä laskulla.

lammasKuJa 2 B KeRhoTila

Nettikerho ikäihmisille ke 31.3. klo 14. Kerhoa vetää informaatik­ ko Riitta Sivenius.

Lähetyspiiri ke 31.3. klo 18.

vapaalan seuRaKunTaTalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Lauluseurat palmusunnuntaina 28.3. klo 16, Jukka Nevala.

lapsille Ja peRheille Koululaisten kesäkerho 7.–23.6.

Hämeenkylän kirkolla ja Vapaalan seurakuntatalolla järjestetään 1.­ ja 2.­luokkalaisille kesätoimintaa arkipäivisin klo 9–15. Hinta 150 e sisältää monipuolisen päiväohjel­ man, lämpimän aterian, välipalan sekä yhden retken. Mikäli ker­ hoissa on tilaa, myös 3. luokkalai­ silla on mahdollisuus osallistua.

Ilmoittautuminen 31.3. mennessä lapsi­ ja perhetyön sihteeri Eila Paulún p. 830 5457 tai 050 544 7647. Hakukaavakkeita saa myös seurakunnan kotisivuilta.

vaRhaisnuoRille Varhaisnuorten äitienpäiväleiri Kuntokalliossa 7.–8.5. Hinta 30€ sisältää majoituksen, ruokai­ lut, vakuutuksen ja leiriohjelman materiaaleineen. Tulemme leiril­ tä lauantai­iltana Hämeenkylän kirkolle, jossa leiri huipentuu äideille esitettävään äitienpäi­ väesitykseen, johon kaikki äidit ja isoäidit kutsutaan mukaan. Il­ moittautuminen 13.4. mennessä Pasi Niemistölle p. 050 5187967.

nuoRille Sulkista su 28.3. klo 15–16 Myyr­ mäen jalkapallohallilla. Nuorten aikuisten sulkis alkaa säännölli­ sesti maanantai­iltaisin klo 19–20 jalkapallohallilla 12.4. lähtien.

Hiljaisen viikon messu ke 31.3. klo 19. Jouni Salko, Tuula Vanha­ nen ja Hannu Lehtikangas.

Pääsiäisen nuorten aikuisten musailta kiirastorstaina 1.4. klo 18 nuortentilassa. Duo Janne & Makke paikalla. Kuunnellaan, kat­ sellaan ja myös lauletaan yhdessä hiljaisen viikon tunnelmissa.

Ripariveisuuilta to 15.4. klo

Antero Harju

Hakunila

Pääsiäisen salaisuus pyhäkoulu sunnuntaisin 28.3. asti klo 11–12.

Vaaralan kirkolla.

25.3.–1.4.

Earth Hour — valon hetki

L

auantai­iltana .. valot sammuvat tun­ niksi Hämeenkylän, Korson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirkoista. Myös Vantaan kau­ pungintalo pimenee.

Kysymyksessä on Maailman luonnonsäätiön organisoima maailmanlaajuinen ilmastotapah­ tuma, jossa eri puolilla maailmaa sammutetaan valot samana päivänä samaan kellonaikaan.

Earth Hour ­tapahtuma järjestettiin ensimmäi­ sen kerran Australiassa vuonna 00.

18.30 kirkossa. Laulattajana Pek­ ka Laukkarinen.

muuTa Retki Turkuun helatorstaina 13.5. klo 7.30–17.30. Osallistumme messuun Turun tuomiokirkossa klo 10. Aboe vetus & Ars novassa tutustumme keskiaikaiseen Tur­ kuun ja taidenäyttelyyn. Käymme myös Pyhän Henrikin ekumeeni­ sessa taidekappelissa. Hinta 45 e sisältää ruokailun. Ilmoittautumi­ nen kirkkoherranvirastoon p. 830 6450 klo 9–14. Mukana matkalla kappalainen Anna­Kaisa Inkala ja lähetys­ ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

K asTeTTu Verna Kristiina Miekkavaara, Lumi Leona Husu, Eevi Elisabet Neva­ lainen.

avioliiTToon KuuluTeTTu Marko Tapani Neuvonen ja Anu Maarit Vepsäläinen.

Korso KiRKKoheRRanviRasTo Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljet­ tu to 1.4.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, kor­ son.papit@evl.fi.

DiaKoniaToimisTo Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

KoRson KiRKKo Ja

seuRaKunTaKesKus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Ripaus renessanssia – Èva Luostarisen taidenäyttely avoinna tapahtumien aikana ja kirkkoherranviraston aukioloai­ koina 5.4. asti.

Vanhemman väen piiri to 25.3. klo 13, Anne Saviranta.

Naisten saunailta to 25.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Holma 2 -rippileirin konfirmaatiomessu la 27.3. klo 14.

Earth Hour la 27.3. klo 20.30– 21.30. Rukoushetki kynttilänva­ lossa klo 20.30, Antti Kupiainen ja Ursula Hynninen. Osallistumme maailmanlaajuiseen ympäristöta­ pahtumaan sammuttamalla valot tunniksi.

Vantaan seurakuntien lisäksi kansainväli­ sessä ilmastotapahtumassa ovat mukana kau­ punki ja useat kauppakeskukset, muun muassa Tikkuri, Myyrmanni, Jumbo ja Isomyyri.

Earth Hour ­hartaushetket kynttilänvalos­ sa alkavat kello 0.1 Hämeenkylän kirkossa ja kello 0.0 Korson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirkoissa.

Earth Hour -ilmastotapahtuma la .. klo .

Palmusunnuntain messu ja Riitta-Maija Palmusaaren eläkkeellejäämisjuhla su 28.3. klo 10, Riitta­Maija Palmusaari, Kari Pekka Kinnunen ja Ursula Hynni­ nen. Messun jälkeen lähetysmyy­ jäiset ja yhteinen juhla.

Kylväjäpiiri su 28.3. klo 15 Kot­ kansiiven kokoustilassa.

Runopiiri ma 29.3. klo 13.

G.B. Pergolesin Stabat mater ma 29.3. klo 19, sopraanot Ruusa Peltonen, Anja Perämaa ja Su­ sanna Viitikko, mezzosopraanot Susanna Poikela, Oili Tikkanen ja Hanna Virta, Martti Sirviö, urut.

Kauneimmat psalmit ti 30.3. klo 19, seurakunnan runopiiri, Kari Pekka Kinnunen, Niina Ahola, sopraano. Hiljaisen viikon psal­ mi­illassa pääsiäisen runoja ja laulua.

Kirkon kahvila avoinna seuraa­ van kerran ti 6.4.

Katulähetyksen ruokailu seu­ raavan kerran ke 7.4.

Lähetyspiiri ke 31.3. klo 14.

Kas karitsata Jumalan ke 31.3. klo 19. Lauletaan ja kuullaan kär­ simysviikon virsiä Ursula Hynni­ sen, Martti Sirviön ja seurakunta­ kuoron kanssa.

Vanhemman väen piiri to 1.4. klo 13.

Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 19, Antti Kupiainen ja Martti Sirviö.

nuoRille Nuorten kahvilat nuorten tilois­ sa Dooris pe klo 19 (suljettu pe 2.4.), Kaino su klo 17 (suljettu su 4.4.) ja Kake ke klo 17.

vaRhaisnuoRille Poikien kesäleiri Holmassa 7– 14­vuotiaille ma–to 21.–24.6. Oh­ jelmassa mm. seikkailuja, sählyä, jalkapalloa, kalastusta ja uintia.

Hinta 60 euroa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot terho.kettunen@evl. fi tai 050 520 8286.

Tyttöjen kesäleiri Kuntokalliossa 7–14­vuotiaille 26.–29.7 (ma–to).

Ohjelmassa leikkiä, uintia, askar­ telua ym. kivaa. Hinta 60 euroa.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot Liisa Oksanen. p. 050 576 6958 tai liisa.oksanen@evl.fi.

lapsille Ja peRheille Perhekerho pe 26.3. klo 9–11.30 seurakuntakeskuksessa ja Nikin­ mäen seurakuntakodissa (Survi­ aisenkuja 1) . Hiljaisella viikolla ei ole perhekerhoja. Seuraavan ker­ ran ti 6.4. klo 9–11.30.seurakunta­ koti Mikaelissa (Venuksentie 4).

Pyhäkoulu su 28.3. klo 10. Seu­ raavan kerran su 11.4.

muuTa Kiirastorstain ehtoollishartaus Metsonkodissa (Metsotie 23) to 1.4. klo 13, Risto Auvinen.

K asTeTTu Jesper Anton Fredriksson, Miko Matias Mulo, Jiri Mauritz Koleh­ mainen, Taika Talvi Koivunmaa, Henni Amalia Lönnqvist, Venla Emilia Lönnqvist, Joakim Jimi Kalevi Nevalainen, Hertta Lumia Pesonen, Elmo Kalevi Kyytinen, Anni Matilda Josefiina Jauhola, Lucas Woltteri Nurmisola.

hauTaan siunaTTu Viljo Heikki Soininen 89 v, Rolf Rainer Järvinen 79 v, Jorma Juha­ ni Lumme 73 v, Eija Tuija Haapa­ ranta 55 v.

Rekola KiRKKoheRRanviRasTo Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 1.4. klo 9–14.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

DiaKoniaToimisTo Päivystys ma ja to klo 10–12, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

ReKolan pyhän anDReaan KiRKKo Kustaantie 22, p. 830 6710, 050 590 3495.

Torstaipiiri 25.3. klo 13.

Rukouspiiri to 25.3. klo 18.30.

Aamurukouspiiri su klo 9.

Messu su 28.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, musiikki Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja lapsikuoro Vivido sekä kanttorit Sirkku­Liisa Niemi ja Noora Hul­ tin.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma 12–13, lähtö kirkolta.

Alaovi auki aikuisille ma klo 18–20.30 nuorisotilassa.

Ahtisaarna ”Jeesus rukoilee Getsemanessa, hänet vangitaan ja Pietari kieltää Jeesuksen” ma 29.3. klo 19, Mikko Matikainen,



Vantaan seurakunnat

asolan seuRaKunTaTalo Asolantie 6

muuTa Tuntemus-kurssi vapaaehtois­ työssä toimiville 9.–11.4. Kuntokal­ liossa. Kurssilla opetellaan itsensä ja toisen tuntemista toiminnalli­ sin menetelmin. Ohjaajina Nina Klemmt, Irma Liljeström ja Päivi Peittola. Hinta 20 € sis. kurssin ja täysihoidon. Ilmoittautumiset 31.3. mennessä p. 050 553 8459 (Irma) tai p. 050 410 3832 (Päivi).

Leo Verneri Laitinen, Eetu Juhani Lindberg, Ada Olivia Nurkkala, Saaga Leena Uusitalo, Jasper Sa­ muel Välimaa.

Tikkurila

RauTKallion KeRhohuone

KiRKKoheRRanviRasTo

Rautkalliontie 4

Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Rukouspiiri perjantaisin klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maa­ nantaisin klo 13.

Nuorten sähly pe klo 18–19 Re­ kolanmäen koululla.

Nuorten perjantai-ilta klo 19.30–21 kirkolla.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysy­ mään seurakunnan toiminnasta.

vaRhaisnuoRille

DiaKoniaToimisTo

Lähtisitkö kanssamme nautti­ maan kesästä varhaisnuorten leirille Holman leirikeskukseen Klaukkalaan? Ohjelmassa puuhas­ telua, pelailua, uintia & saunomis­ ta, Raamattuun tutustumista ym. kivaa 5.–8.7. / 1–3­luokkalaisten leiri ja 8.–11.7. / 4–7­luokkalais­ ten leiri. Leirin hinta on 45 € / lapsi. Ilmoittautumiset 1.4. alkaen varhaisnuorisotyönohjaaja Mari Vuorisalmelle, p. 050 535 3072 tai mari.vuorisalmi@evl.fi.

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

lapsille Ja peRheille Perhekerho to 25.3. klo 9.30–11 kirkolla.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkol­ la.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla päi­ väkerhotiloissa.

Lasten pääsiäisvaellus toteute­ taan 29.3.–1.4. Rekolan kirkolla.

Vapaita kierrosaikoja voi tiedus­ tella lapsityönohjaaja Kirsi Vuori­ kiveltä p. 050 384 4229 tai pyhä­ koulusihteeri Terhi Kiiskiseltä p.

050 339 2703.

Koululaisten kesäkerho ko­ koontuu Rekolan kirkolla 7.–24.6. ma–pe klo 9–15. Kerho on tar­ koitettu 1–3­luokkalaisille lap­ sille. Mukaan mahtuu 25 lasta.

Ilmoittautua voi Päiväkummun seurakuntatalossa Ritva Kerma­ nille tai Petri Piiraiselle, p. 09 830 6724 tai 050 573 6328. Hinta on 55 € / viikko tai 150 € / kolme viikkoa. Kesäkerhossa lapsille tar­ jotaan lounas ja välipala. Talou­ dellisin syin voi hakea osittaista tai kokonaista maksuvapautusta kerhomaksusta. Lisätietoja lapsi­ työnohjaaja Kirsi Vuorikiveltä, p.

050 384 4229.

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

pyhän lauRin KiRKKo Kirkkotie 45, p. 830 6621

Musiikin ja hiljaisuuden messu pe 26.3. klo 21 Heikki Leppä, Iina Katila.

Heinavanker-lauluyhtyeen konsertti la 27.3. klo 18.

Palmusunnuntain messu su 28.3. klo 12 Toni Fagerholm, Heik­ ki Leppä, Samppa Laakso.

Konsertti su 28.3. klo 18 Diderik Buxtehude (1637–1707) Membra Jesu Nostri BuxWV 75. Pia Bengts ja Sari Rautio sopraano, Eira Karl­ son altto, Mats Lillhannus tenori, Juana Järvo basso. Kamarikuoro Vox Lapsus. Anni Elonen ja Aino Saari viulu, Laura Kajander­Fies­ tas alttoviulu, Markus Pelli sello, Petri Ainali kontrabasso, Olli Pyy­ lampi urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Kiirastorstain messu to 1.4. klo 19.30 Heikki Leppä, Jaakko Hytti­ nen, Pauliina Kuokka, Iina Katila.

Messussa laulaa Vox Silentii.

TiKKuRilan KiRKKo Asematie 12, p. 830 6223

Eläkeläisten laulupiiri pe 26.3. klo 13 kahviossa, Iina Katila.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 27.3. klo 15 takka­ huoneessa.

Earth Hour – valon hetki la 27.3. klo 20.30 Kynttilärukous luomakunnan puolesta. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Mu­

Pieni ihminen Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.

Joh. 1:–



Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

DiaKonia Päivystykset

K asTeTTu

Raamattupiiri to 25.3. klo 18.

nuoRille

Timo Saarinen

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Sirkku­Liisa Niemi.

Aamurukoushetki ti klo 9–10.

Vapaaehtoisten purkupalaveri ti 30.3. klo 17.

Ahtisaarna ”Jeesusta tutkitaan neuvoston, Pilatuksen ja Hero­ des Antipaksen edessä” ti 30.3. klo 19, Marja­Liisa Malmi, Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Sirkku­ Liisa Niemi.

Ahtisaarna ”Jeesus tuomitaan ja viedään Golgatalle” ke 31.3. klo 19, Vappu Olsbo, Pyhän Andre­ aan kirkon kuoro ja Sirkku­Liisa Niemi.

Kiirastorstain messu 1.4. klo 19, liturgi ja saarnaaja Mikko Mati­ kainen, musiikki Rekolan seura­ kunnan vokaaliyhtye ja kanttori Sirkku­Liisa Niemi.

25.3.–1.4.

Pyhän Laurin kirkon alttaritaulu on jäljitelmä Leonardo da Vincin viimeisestä ehtoollisesta.

myyRmäen KiRKKo

Viimeisen kerran yhdessä

K

iirastorstai on neljänneksi suosi­ tuin kirkossakäyntipyhä jouluaa­ ton, joulupäivän ja ensimmäisen adventtisunnuntain jälkeen.

Kiirastorstain jumalanpalveluksis­ sa vietetään aina ehtoollista, koska päivän raamatunteksteissä Jeesus ko­ koontuu viimeisen kerran oppilaiden­ sa kanssa ja asettaa ehtoollisen.

Messun lopussa alttari riisutaan ja puetaan mustaan pitkäperjantaita varten. kana Corvus Laurencij ­kuoron laulajia. Valot sammutetaan tun­ niksi 20.30–21.30. Kyseessä on maailmanlaajuinen kannanotto siitä, että ilmastokriisi on vihdoin torjuttava. Rukoushetki vietetään kynttilöiden valossa.

Palmusunnuntain messu su 28.3. klo 10 Pudi Kettunen, Janne Silvast, Terje Saard.

Winkut – työikäisten leskien ver­ taistukiryhmä su 28.3. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Hanna Raunu.

Arabiankielinen raamattupiiri su 28.3. klo 16 aikuisten kerho­ huoneessa.

Hiljaisen viikon lauluilta & ahtikirkko ma 29.3. klo 18, Jeesus Getsemanessa. Kristiina Kartano, Terje Saard. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Kärsimysvirsiä virsikirjas­ ta.

Hiljaisen viikon lauluilta & ahtikirkko ti 30.3. klo 18, Jeesus tutkittavana. Olli­Pekka Ylisuuta­ ri, Iina Katila. Mukana Quo vadis ­kuoro. Nuorten veisuja ja Tuo­ masmessulauluja.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 30.3. klo 19 kahviossa, Terje Saard.

Hiljaisen viikon lauluilta & ahtikirkko ke 31.3. klo 18, Jeesus tuomitaan. Pudi Kettunen, Samp­ pa Laakso. Vanhempia hengellisiä lauluja.

Aikuistyön ryhmä ke 31.3. klo 18, Kristiina Kartano.

Kiirastorstain messu to 1.4. klo 15 Toni Fagerholm, Maria Koukka­ ri, Olli­Pekka Ylisuutari, Samppa Laakso.

Kiirastorstain messu to 1.4. klo 18 Toni Fagerholm, Maria Koukka­ ri, Olli­Pekka Ylisuutari, Samppa Laakso, avustamassa Liisa Virta.

Runo-, laulu- ja rukousilta to

K

Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kiirastorstain .. messut: ● Hakunilan kirkossa klo 1 ● Hämeenkylän kirkossa klo 1 ja klo 1 ● Kivistön kirkossa klo 0 ● Korson kirkossa klo 1 ● Myyrmäen kirkossa klo 1 ja klo 1 sekä kappelissa klo 1.0 (ruotsiksi) ● Pyhän Laurin kirkossa klo 1 (ruotsiksi) ja klo 1.0 ● Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa klo 1 ● Seutulan kappelissa klo 1 ● Tikkurilan kirkossa klo 1 ja klo 1

1.4. klo 18 ryhmähuoneessa, Elina Kalliokoski.

Ilosanomapiiri to 1.4. klo 18 neu­ votteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 1.4. klo 18 takkahuoneessa.

K aRTanonKosKen

koskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11. Ristipuron periodipyhä­ koulu kokoontuu: su 14.3., 21.3. ja 28.3. klo 11. Lisätietoja pyhä­ koulutoimistosta p. 050­572 2811 / Maaret Hirvensalo.

seuRaKunTaKoTi

nuoRille

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Rukouspiiri su 28.3. klo 18.30.

Tiedustelut pastori Kirsti Hildén, p. 050 3827 987.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 1.4. klo 18.

Walkers pe 26.3. klo 19–22.

Sinä siellä – minä täällä su 28.3. klo 14–16.

MeSe-päivystys ti 30.3. klo 19–21.

RisTipuRon seuRaKunTaTila

K asTeTTu

Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Ida Erika Josefina Kuokka, Matias Aleksi Tikkanen, Rasmus Herman Mäki, Tilda Ida Onerva Kiviniemi, Aake Elias Paakki, Nea Aurora Tu­ runen, Jesse Samuel Lindqvist, Netta Maria Penttinen, Mika Ale­ xander Tapani Rosovaara, Noora Katarina Toikka, Peppi Emilia Ana­ stasia Andersson.

Naisten rukouspiiri pe 26.3. klo 18.

lapsille Ja peRheille Koululaisten pääsiäisaskartelua la 27.3. klo 11­13 Ylästön seu­ rakuntatiloissa.

Avoimet päiväkerhot Avoimes­ sa päiväkerhossa aikuiset ja lap­ set toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta.

Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Ha­ gelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seura­ kuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston ker­ hotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Li­ sätietoja Marja­Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tik­ kurilassa klo 10–11 ja Kartanon­

irjassaan Kotona maailmankaikkeudessa täh­ titieteen professori Esko Valtaoja kuvaa sitä, kuinka ihmisenä voisi olla sinut oman pie­ nuutensa ja ympäröivän maailmankaikkeu­ den suuruuden kanssa. Hän kuvaa ihmisen valtaval­ le hiekkarannalle yksinään. Koko maailmankaikkeu­ den mittakaavaan istutettuina me ihmiset ja planeettamme olemme yksi vaivainen hiekanmuru kymmenien kilometrien mittaisella rannalla.

Avaruuden mittasuhteiden hahmottaminen ja Jumalan läheisyyden tunteminen ovat kokemuksina lähellä toisiaan.

Molempia on hyvin vaikea kuvata sanojen avulla. Kun pu­ humme jumalakokemuksistamme, joudumme aina alistu­ maan siihen, että sanamme eivät pysty kuin kuvailemaan

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

hauTaan siunaTTu Sylvi Ester Hokkanen 94 v, Anna Elviira Piippo 88 v, Elma Eriika Leinonen 84 v, Leila Hellevi Aro­ taival 63 v, Jarmo Bernhard Sjö­ holm 59 v.

Vantaankoski KiRKKoheRRanviRasTo Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, kiiras­ torstaina 1.4. klo 9–14.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppui­ sin toiminnan mukaan.

Matti Rankalan sävellyskonsertti Haitin hyväksi la 27.3. klo 16. Esiintyjinä Matti Kuronen, Jussi Merikanto, Matti Rankala ja Maija Nevala (laulu), Kari Jerkku (urut), Marjaana Merikanto ja Jus­ si Miilunpalo (piano), Olli­Pekka Tuomisalo (saksofoni), jousikvar­ tetti ja Klaavi­kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Earth Hour -kynttilähartaus la 27.3. klo 20.30. Musiikki Eveliina Pulkkinen ja Maija Maltela. Pas­ torit Tapio Koivu ja Päivi­Niemi­ Impola.

Palmusunnuntain messu su 28.3. klo 10. Saarna Tapio Rahko­ nen, liturgia Päivi Niemi­Impola, kanttori Ritva Holma.

Pääsiäisvaellus su 28.3. klo 14– 20, ma 29.3. klo 17.30–20, ti 30.3. klo 17.30–20. Sisään G­ovesta junaradan puolelta. Vaellus ta­ pahtuu lähtöpaikalla muodostet­ tavissa ryhmissä oppaan johdolla ja kestää n. 30 min. Odotellessa tai vaelluksen jälkeen voi basaarissa tehdä ostoksia Yhteisvastuuke­ räyksen ja Kirkon ulkomaanavun hyväksi sekä juoda kahvit.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkil­ le keskiviikkoisin klo 10 Myyrmä­ en kirkon parkkipaikalta.

Luukas-passio ke 31.3. klo 19.

Jukka Kankaisen Luukas­passion esittävät Vantaan Kamarikuoro, laulusolistit Elja Puukko (Jeesus) ja Hannu Holma (evankelista) se­ kä Kari Jerkku, urut, johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy.

Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 14. Saarna Risto Pot­ tonen, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Maija Maltela.

Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 19. Saarna Tuuli Ai­ tolehti­Kapanen, liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Maija Maltela.

KivisTön KiRKKo Laavatie 2, p. 050 341 8381

Diakoniapiiri tiistaisin klo 12.30– 14.30 srk­salissa, kokoontuu pa­ rittomilla viikoilla.

Vaatevarasto on avoinna to 1.4. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381.

Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 20. Saarna ja liturgia

kokemustamme. Puheemme on puhetta itsestäm­ me ja omasta elämäntilanteestamme, ei Jumalasta itsestään. Ihmiseksi tulleen Jumalan onkin moni sanoillaan sitonut omien tarkoitustensa palvelijaksi.

Tähän inhimillisyyteen Jumala on itse alistunut ol­ lakseen osa elämäämme.

Kun mietimme paikkaamme Jumalan edessä, lopulta vain hän itse voi vapauttaa meidät sanojen kahleista, ihmisten tuomitsevista ajatuksista ja omien tarkoitusperien tavoitte­ lusta. Täydellinen anteeksianto ja pelon vallan murtuminen ovat asioita, joista vain Jumala voi vakuuttaa meidät. Saam­ me toki yrittää parhaamme tämän viestin välittämisessä.

Tuomo Kahenvirta Hakunilan seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on palmusunnuntai. Sen aihe on Kunnian kuninkaan alennustie. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 22:2–6 tai Ps. 118:26–29, Jes. 50:4–10 tai Sak. 9:9–10, Fil. 2:5–11 ja Joh. 12:12–24.

Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen.

seuTulan Kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltaperhekahvila to 25.3. on pe­ ruttu.

Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 18. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Ritva Hol­ ma.

maRTinRisTi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Rukouspiiri to 25.3. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneella.

Lähimmäispalveluryhmä ko­ koontuu su 28.3. klo 15–16.30.

Diakoniapiiri maanantaisin klo 12–14, kokoontuu parittomilla viikoilla.

Sauvakävelijät lähtevät lenkil­ le joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

nuoRille aiKuisille Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 25.3. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Tehdään pääsiäisoksia yhdessä. Materiaalit talon puolesta.

tetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 830 6426.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävä­ nä kirkkoherranvirastossa.

K asTeTTu Linda Maria Karin Hedrén, Neela Jemina Mäki, Eetu Oskari Lippo­ nen , Melinda Vananh Phan, Mira Marja Kaarina Sippu, Julius Oskar Olavi Siltanen, Tatu Lukas Huh­ takangas, Milja Aliina Härkönen, Pinja Johanna Aurora Myller, Nel­ la Inka Matilda Korpua.

avioliiTToon KuuluTeTTu Arto Mika Antero Hytönen ja Pet­ ra Maria Malinen, Samuli Jesper Nikkinen ja Heidi Maria Luosu­ järvi.

hauTaan siunaTTu Sofia Vuorialho 88 v, Armi Sal­ me Hellevi Sotavalta 88 v, Kaiho Vuokko Lemmitty Laurila 87 v.

Vanda svenska

vaRhaisnuoRille

lapsille Ja peRheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkko­ hetki. Alle 4­vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

Ei pyhäkoulua Myyrmäen kir­ kolla palmusunnuntaina 28.3. ja pääsiäisenä 4.4. Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila. Viherpuiston asukas­ puisto 26.4. klo 10.30.

Päiväkerhot, vekkulikerhot ja perhekerhot eivät kokoonnu viikolla 13. Tervetuloa pääsiäis­ vaellukselle Myyrmäen kirkkoon.

muuTa Vapaaehtoiset Nikkaristit tar­ joavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintara­ joitteisille tekemällä pieniä ko­ titalouksien huolto­, ylläpito­ ja kunnostustöitä. Apu on asiakkail­ le maksuton. Nikkaristi­apu väli­

pasToRsKanslieT Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet må–fre kl. 9–13.

Draamallinen vaellus tuo parin vuosituhannen takaisen pääsiäisen tähän aikaan.

M

yyrmäen kirkolla nähdään pääsiäisenä toistamiseen draamallinen pääsiäisvaellus, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut Antti Sevanto.

Sevanto on opiskellut teatterialaa Tampereella ja Lontoossa. Tällä hetkellä hän työskentelee musiikkiteatterikoulutuksen vastaavana opettajana Kansanlähetysopistossa Ryttylässä ja on ohjannut pääsiäisnäytelmiä useilla eri paikkakunnilla.

— Ensimmäinen kipinän teatterialalle sain juuri kirkkodraamaryhmistä. Minulla on seurakuntanuoritausta. Olen tehnyt muutakin, mutta uskontoon liittyvät aiheet ovat tuntuneet omilta, Sevanto kertoo.

— Kun tarina on tuttu, on mietittävä, miten sen saa heräämään eloon. Ehkä suurin haaste on siinä, miten saa sanoman välittymään ja esitykseen elämänmakua, vaikka se onkin kuvaelmamainen, hän pohtii.

Myyrmäen pääsiäisvaellusta on ollut tekemässä kunnianhimoinen joukko, johon kuuluvat Sevannon lisäksi valaisija Risto Linnapuomi ja lavastaja Tapio Rantanen sekä näyttelijöinä joukko seurakuntalaisia ja seurakunnan työntekijöitä.

Sevanto tahtoo nähdä työryhmänsä suorituksen myös tosipaikan tullen.

— On jännittävää nähdä, kuinka yleisö eläytyy ja näyttelijät syttyvät yleisön edessä. Parasta on, kun näkee kuinka vaikka joku pieni lapsi eläytyy täysillä näkemäänsä, Sevanto kuvailee.

TunTeiTa heRäTTäviä aiheiTa Kun raamatullisten tapahtumien pohjalta tehdään näytelmiä tai elokuvia, tekijät saavat aina varautua kirjavaan palautteeseen. Raamatun henkilöistä ja tapahtumista jokaisella on oma vahva mielikuvansa ja ”vääränlaiset” tulkinnat voivat herättää närää. Antti Sevanto kokee kuitenkin saaneensa pääsiäisnäytelmien tekoon vapaat kädet.

— Ei minua pelota se, mitä ihmiset ajattelevat, olen tottunut palautteeseen. Taiteessa on kuitenkin aina kyse makukysymyksistä, eikä kaikkia voi koskaan miellyttää, Sevanto arvioi.

lapsen eläyTyminen palKiTsee

Pääsiäisnäytelmän ohjaamista Antti Sevanto pitää mielenkiintoisena, mutta haastavana tehtävänä. Vuosituhansien takaiset tapahtumat on tuotava tämän ajan ihmisten keskelle.

Philippe Gueissaz

Tyttöjen ja poikien kesä 2010.

Ilmoittautumiset leireille ja ret­ kelle alkaen 12.4. klo 10 vain pu­ helimitse Outi Kivistö, p. 050 381 6303 tai Ann­Marie Ahlsten p. 040 746 5626.

Tontunniemen luontoleiri 7.– 10.6. Asikkalassa 7–14­vuotiaille tytöille ja pojille. Leirillä vietetään mukavaa aikaa luonnon keskellä ja yövytään teltassa. Omaa telt­ taa ei tarvita, mutta makuupussi ja makuualusta sekä sadevaat­ teet ovat välttämättömiä. Leirillä askarrellaan, vietetään yhteisiä hetkiä iltanuotioilla, puuhataan luonnossa sekä hiljennytään har­ taushetkissä. Hinta 70 e / lapsi.

Kesäleiri Rautialassa Vesilahdel­ la 21.–23.6. 7–14­vuotiaille tytöille ja pojille. Leirillä askarrellaan, ul­ koillaan ja uidaan, vietetään yh­ teisiä iltaohjelmia ja hiljennytään hartaushetkissä. Leiri pidetään Rautialan leirikeskuksessa. Hinta 75 e / lapsi.

Perhevaellus Saariselällä Lapis­ sa 8.–15.8. koko perheelle. Huikea seikkailu Lapin kauniissa luonnos­ sa Saariselän tunturimaisemissa.

Aiempaa vaelluskokemusta ei tarvita, normaali kunto riittää.

Yöpyminen teltoissa. Omaa telt­ taa ei tarvita, mutta makuupussi ja makuualusta sekä sadevaatteet ovat välttämättömiä. Tarvittaessa voit lainata seurakunnalta rinkan.

Hinta 150 e / lapsi (7–15 vuotta), 170 e / nuori (15–17 vuotta), 190 e / aikuinen.

Seikkailuretki Väskin seikkailusaarelle ke 16.6. Koe onnistu­ misen riemua ja huikeita seik­ kailuja Väskin seikkailusaarella!

Väski on oivallinen retkikohde alakouluikäisille tytöille ja pojille mutta viihtyvät siellä pienemmät ja isommatkin, vaikka koko perhe.

Retkelle tarvitset mukaan omat eväät, näin jää enemmän aikaa seikkailulle. Lisätietoja www.vas­ ki.fi. Hinta 25 e / hlö sis. kuljetuk­ set ja pääsyn Väskin saareen. Alle 3­v. maksutta.

Teatteriohjaajan pääsiäishaaste

veRKsamheT Påskpyssel lö 27.3. kl. 10–13 i Bagarstugan med Maikki, Harriet och Pia. Eart Hour lö 27.3. kl .20.30–21.30 i Dickursby kyrka. Bönestund för skaparverket i skenet av levande ljus. Belysningen är släckt i Van­ da stadshus och Dickursby kyrka samma tid.

Palmsöndagens Högmässa sö 28.3. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius. Tag pås­ kris och videkvistar med dig till kyrkan. Församlingens ungdomar delar ut dem till åldringar som en hälsning från gudstjänsten.

Högmässa sö 28.3. kl. 12 i S:t Martins kapell, Anu Paavola.

Mamma-barngrupp må 29.3. kl.

9.30–11.30 i Martinristi försam­ lingshem.

Foibekretsen må 29.3. kl. 14 i Foi­ be. Vardagsmässa med nattvard, Anu Paavola, Sjukhusgatan 7.

Larskören övar må 29.3. kl. 18 i Helsinge kyrka.

Sjöskog diakonikrets ti 30.3. kl.

13 hos Anja Gädda.

Har du visor min vän? On 31.3. kl.14 i Folkhälsanhuset, Vallmovä­ gen 28, med Gunnar och Håkan.

Skärtorsdagsmässa to 1.4. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd.

Skärtorsdagsmässa to 1.4. kl.

19.30 i S:t Martins kapell, Martin Fagerudd.

DöpTa John Lassi Christian Pernu.

Yhteiset KehiTysvammaisTyö Nuortenilta pe 26.3. klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehka­ polku). Aiheena pääsiäinen. Lea Karhinen ja Auli Kekoni.

näKövammaisTyö Miesten saunailta ti 30.3. klo 18–21 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 a A, 5. krs. Timo Sam­ mallahti ja Keijo Lehtonen.

Raamatturyhmä ke 31.3. klo 13– 15 diakoniakeskuksessa, Unikko­ tie 5 a A, 3. krs. Mariela Salminen ja Terhi Suonsivu.

Askartelua ke 31.3. klo 17–19.30 Inkun ideapajassa, Korsonpolku 4. Ilmoittautumiset 30.3. mennes­ sä Ritva Eskeliselle p. 873 6368.

Kiirastorstain ehtoollinen ja kirkkokahvit to 1.4. klo 14 Ta­ piolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo.

Pääsiäisvaelluksia ●

●

●

Draamallinen pääsiäisvaellus su .. klo 1–0 sekä ma .. ja ti 0.. klo 1.0–0 Myyrmäen kirkos­ sa. Vaellus kestää noin puoli tuntia.

Hanna Antila

Hiljaisen viikon rukous­ vaellus ti 0.. klo 1 Hämeenkylän kirkolla.

Vaellus hiljaisuuden polulla ja pääsiäisyön messu la .. klo  Kivistön kirkolla.

Antti Sevanto on ohjannut Myyrmäen kirkon pääsiäisvaelluksen.

Miniretriitti kirkon penkissä

H

iljaisella viikolla järjestetään joissain seurakunnissa ahtisaarnoja tai ahtikirkkoja.

Ahtisaarna on pääsiäistä edeltävien päivien hartaushetki, jonka aiheena on yksi jakso Jeesuksen kärsimyshistoriasta. Jeesuksen tie ristille etenee ”ahdeissa” vaihe vaiheelta. Ahti-sana on lähtöisin latinan sanasta actus, joka tarkoittaa näytöstä tai osaa.

Rekolan kirkossa ahtisaarnojen rakenne on joka ilta sama. Keskeisiä ovat Raamatun tekstit, psalmeihin perustuvat laulut ja virret. Pyhän Andreaan kirkon kuoro laulaa psalmit yksinkertaisilla, gregoriaanisilla psalmikaavoilla.

— Illat ovat meditoivia, rauhallisia ja hiljaisia. Näissä tilaisuuksissa Raamatusta ei etsitä yhteiskunnallisia vertailukohtia tähän päivään, vaan seurataan Kristuksen kärsimystä, kerKuulonäkövammaisten kerho to 1.4. klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Terhi Pikkujämsä.

vammaisTyö Selkokielinen pääsiäiskirkko ke 31.3. klo 10 Hakunilan kirkos­ sa. Selkokieli on helposti ymmär­ rettävää kieltä. Toimittajina Lea Karhinen ja Kristiina Tuohimaa­ Salminen. Virret saatavissa myös isotekstisinä. Näkövammaisten oppaat paikalla klo 9.45.

päihDeTyö Leiri asunnottomille päihde-

too pastori Marja-Liisa Malmi.

Malmi näkee ahdit vaihtoehtona pääsiäisvaellusten elämyksellisyydelle.

— Ahtisaarnoissa voi vain istua ja olla, seurakunnan osallistuminen on vähäistä. Pari kertaa noustaan seisomaan ja laulaa saa, jos haluaa. Ku-

ongelmaisille 12.–15.4. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa.

Monipuolista ryhmätoimintaa ja ulkoilua. Tarkoituksena pohtia omaa suhdetta päihteisiin. Hinta on (henkilöltä / perheeltä) 40 €, johon voi anoa maksusitoumusta sosiaalitoimistosta. Hintaan sisäl­ tyy kuljetukset ja täysihoito. Lisä­ tietoja ja ilmoittautumiset 26.3. mennessä diakoni Mika Louhikor­ pi p. 050 381 8775.

viiTTomaKielinen Työ Perhekerho to 25.3. klo 9.30– 11.30 Tapanilan kirkolla, Veljes­

vaannollisesti voi istahtaa hämärään tilaan ja vaikka pylvään taakse, Malmi vertaa.

Malmin mukaan ahdit valmistavat pitkäperjantain vahvoihin tapahtumiin. Niiden avulla voi vähitellen laskeutua perjantain raskaaseen aiheeseen.

Ahtisaarnat Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa: ● ma .. klo 1 ● ti 0.. klo 1 ● ke 1.. klo 1 Ahtikirkot Tikkurilan kirkossa: ● ma .. klo 1 ● ti 0.. klo 1 ● ke 1.. klo 1 Ahtisaarna Länsimäen kirkossa: ● ti 0.. klo 1

tentie 6. Teemana vauvahieron­ ta.

Ei vastaanottoa ti 30.3. klo 14–16 Myyrmäen kirkolla.

oloTila — olohuone KaiKeniKäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Pääsiäisen hartaissa tunnelmissa ma 29.3. klo 12. Musisoi­ massa oppilaitospappi ja musiik­ kisihteeri.

Arja Leinosen akryyli- ja öljyvärimaalauksia esillä 9.4. asti.

Olotilan atk-vapaaehtoinen

opastaa internetin käytössä joka keskiviikko klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloai­ koina p. 09 830 6302.

vanTaan seuRaKunTien KesKusReKisTeRi

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Vir­ katodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/kes­ kusrekisteri.



koonnut Heli Kulmavuori

   

j

K r .

Kopioiduin Jeesus

tarkkailla pos­ stä alkaen kannattaa maalisKuun . päivä ttaa hy vinkin saa sa kor ttien joukos tiaan, sillä kirjeiden ja ä. erkiss olla Jeesus — postim kaisee pos­ venanmaan posti jul Ålands Posten eli Ah ainakin ko ­ tai n ma isim ulu ku ehkä timerkkinä maailman ut taiteilija nn ala ma ­kuvan. Sen on pioiduimman Jeesus . alla ma an ven Ah ret la on juu hänen Warner Sallman, jol tta mu a, Yhdysvalloiss Sallman syntyi ja eli ja äiti a alt ma an ven Ah in oli kotois t voi­ isänsä Elias Sällman ise ala ma an ista, joten ahven Christina Larsson Ruots n. see jak po i aks om lä syyllä vat kutsua häntä hy väl si 10­ of Christ tuli tunnetuk Sallmanin teos Head arvion n ma rjim hu on ä jälkeen siit luvun alussa, jonka . stä miljoonaa jäljennö mukaan tehty jopa 00 vat levisivät Sallmanin Jeesus­ku ut mu t ne Myös mo sa ja päivä­ luis kodeissa, pyhäkou laajalle ja niitä on nähty rinteisel­ pe a toj ver ä ved tenkaan kerhoissa. Mikään ei kui laissoti­ kka eri sesta, jota moni am le kasvokuvalle Jeesuk a. ass sod an ailm toisessa ma las kantoi mukanaan hdollisuus suomalaisella on ma Ny t myös monella onnittelu­ kka vai tai on, taskuun saada Jeesus lompakko 0 kappa­ 00 erkkiä julkaistaan 00 kor ttiin. Jeesus­postim . ttiä rvo on 0 sen letta ja sen postitusa

Postimerkki-Jeesuksen juuret ovat Ahvenanmaalla.

”En minä sitä tarkottanna.

Lipsahti, ku olin niin äärreellä piällä.

Äärimmäistä rentoutumista?

TaKana on liikaa töitä ja huonosti nukuttuja öitä. Trendikäs, kukikkaalla lilalla päällystetty kansio lupaa 10 tun­ tia rentouttavaa musiikkia. Se täytyy testata.

Kappaletietojen perusteella Sonyn julkaisema The Ultimate Relaxation Box tarjoaa ainakin pikakertauksen länsi­ maisen taidemusiikin lähihistoriaan.

Levy­yhtiöllä on myös vankka usko, että heidän tuotteensa rentouttaa.

Tutkimustulosten mukaan rauhalli­ nen tempo hidastaa sydämen lyöntejä ja hengitystä, kun taas nopeammalla musiikilla on päinvastainen vaikutus.

Kansion kappaleista Sibeliuksen Valse Triste, Bachin Air ja esimerkiksi Edvard Griegin Aamutunnelma ovat niin tuttuja, ettei niitä jaksa ihmetellä, vaikka loistavia ovatkin. Rentoudun.

Mutta jos on nähnyt Steven Spielbergin juutalaisvainoista kertovan Schindlerin listan, on vaikeaa kuunnel­ la John Williamsin siihen säveltämää musiikkia ilman muistikuvia juutalais­ getoista ja keskitysleireistä. Sydänve­ rellä tehdyn musiikin tarkoitus ei sel­ västikään ole päätyä rentoutuslevylle.

..

Anteeks. Kyllä minä haluan sinun kansa olla, tulla, lähtee, männä, nähhä, kokkee, enemmän ku mittään muuta.”

Musiikkimatka vie läpi myrskyjen.

Entä miten toimii Samuel Barberin vuonna 1 säveltämä Adagio jousille, joka on kuultu peräti kolmessa elokuvassa: David Lynchin Elefantti-

Onnea, Aija!

● ● ●

Missä viipyy suutelemisen suojelupyhimys?

miehessä, Jean-Pierre Jeunet´n Ameliessa ja Oliver Stonen Platoonissa?

Kap­ pale on äänestetty BBC:n kuuntelijoiden toimesta maailman TeiniTyTöillä on vai­ Savolainen Merja Tolppi surullisimmaksi sä­ keaa. Se on yleisesti runokirjassaan Voe tätä vellykseksi. Rentoudu tunnettu tosiasia. Saati rakkaaven mieree! siinä sitten! sitten, jos sattuu vielä (Minerva 010) Kun kymmenen olemaan katolinen tei­ tuntia ja kymmenen nityttö, kun toisaalta cd:tä on käyty läpi, olon pitäisi olla pitäisi olla neitseellinen ja toisaalta äärimmäisen (ultimate) rentoutunut. kaiken kokenut ja seksikäs.

Vai onko?

Donna Freitasin Pyhimysainesta­ Matka kulki läpi myrskyjen ja man­ nuortenromaanin (Karisto) 1­vuotias tereiden ja eri tunnelmien Allegrin Antonia haaveilee pojista ja ensisuu­ pakahduttavasta Misererestä aina delmasta ja tuskittelee ulkonäkönsä Rachmaninovin intohimoiseen toi­ kanssa kuten kuka tahansa teini, tosin seen pianokonserttoon. sillä erotuksella, että hän käy nunnien Kun laatikon viimeinen kappale, ylläpitämää tyttökoulua.

Brahmsin Adagio oli ohi, täytyi alkaa On katolisuudessa toki puolen­ laskea rahoja tulevia levyhankintoja sakin: on valtava liuta pyhimyksiä, varten, googlettaa vimmatusti sävel­ joilta pyytää apua jos johonkin pul­ täjätietoja ja koettaa pitää verenpaine maan. ”Puolialastomaksi pyhäksi aisoissa. komistukseksi” tituleerattu pyhä SeBoksin musiikki taisi olla liian hy­ bastian pelastaa noloilta tilanteilta vää. liikuntatunneilla, ja toivottomassa

ensisuudelmatilanteessa voi aina kääntyä epätoivoisten tilanteiden ja tuhoon tuomittujen yritysten suoje­ lupyhimyksen Juudas Taddeuksen puoleen.

Kaikelle ei kuitenkaan omaa pyhi­ mystä löydy: missä viipyvät viikunoi­ den, pastan tai suutelemisen suoje­ lupyhimykset? Näihin tehtäviin — ja lukemattomiin muihin — 1­vuotias Antonia tarjoaa itseään Vatikaaniin lähetettyjen kirjeiden muodossa. En­ sisuudelman lisäksi kun tytön suurin haave on tulla pyhimykseksi.

Entä mikä on suomalaisesta näkö­ kulmasta epätavallisen tarinan ope­ tus? Lopussa Antonia saa ensisuudel­ man (tietenkin) ja luopuu Vatikaaniin kirjoittelusta. Hän näet tajuaa, että ihmeitä voi tehdä omassa lähipiiris­ sään, ja se riittää. Jokaisessa meissä siis asuu pieni pyhimys.

Aija on mukailtu Eijasta samaan tapaan kuin Laila Leilasta. Aijaa on käytetty myös Ainon, Allin, Anjan ja Arjan lempinimenä.

Nimipäiväkalenterissa Aija ollut vuodesta 10. Suosituimmillaan se oli 10 ja 0­luvuilla. -luvulla on Aijaksi nimetty  tyttöä ja yksi poika. Lienevätkö pojan vanhemmat tienneet, että Raamatussa Aija on miehen nimi.

kamalikoissa kahlannut



Pyhä komistus Sebastian.

Missä loukkasit jalkasi, Luoja?

Kahlasit maailman kamalikoissa etsien lapsia, merestä mereen, täällä ja poissa — siinä loukkasit jalkasi, Luoja.

Miksi särkyivät kasvosi, Luoja?

Ne, joita kannoit, jo syntyivät vihaan, siksi he voivat vain iskeä piikit otsasi lihaan — siinä särkyivät kasvosi, Luoja.

Missä haavoitit kourasi, Luoja?

Nostit pois pieniä, pelästyneitä taistelun kauhusta, tyynnytit, hellit, tuuditit heitä — siinä kastuivat kourasi vereen.

Mistä haavan sait kylkeesi, Luoja?

Kaipasit sulkea siunaukseesi kauhuissa kulkeneet, aukaista heille tien sydämeesi — siksi keihään sait kylkeesi, Luoja.

Pekka Kivekäs