Lauri 2010 nro 10 (18 3)

Heini Junkkaalalle ristiriitaisuus on pysyvä olotila, sivu 5



..

Yhä useampi asuu yksin sivu 2 97-vuotias esikoiskirjailija sivu 3 Mette opiskelee opaskoiraksi sivu 7

Timo Saarinen & Tapani Tukiainen

Tapani Tukiainen

keskiaukeama

PATIKOI SAKSASTA ROOMAAN

Lehtikuva / Mikko Stig

..

Syvällinen pohtija

millaiNeN mies tuleva arkkipiispa on?

Kun olen häntä kuunnellut, on syntynyt vaikutelma nöyrästä ja syvällisestä pohtijasta. Hän on kirkonmies, joka välttää kliseitä ja yrittää puhua uskosta uusilla tavoilla. Osaa konservatiiveista tämä häiritsee, mutta kannattaisi huomata, että luterilaiseen perinteeseen kuuluu se, että asiat kerrotaan ymmärrettävästi kansankielellä. Uskonnollinen kieli on kirkon aktiiveille tuttua, mutta Mäkinen haluaa keskustella myös niiden kanssa, jotka eivät sitä ymmärrä.

Turun Sanomiin 14.2. kirjoittamassaan kolumnissa Mäkinen sanoo arkkipiispan seisovan kirkon ovella, mutta ei puolustusasennossa, torjumassa sisään tulijoita. Jos ajatellaan vain uhkia ja vaaroja, kirkko sulkee ovensa.

Mäkisen mielestä näin ei kuitenkaan pidä tehdä, vaan kirkon ovien pitää olla auki tulijoita varten. Hiljaiselle ja ujolle, itsestään numeroa pitämättömälle uskolle on oltava kirkossa tilaa. vaikka mäkiNeN oN ystävällisen oloinen pohtija, hän on ollut tiukka suhtautumisessaan naispappeuden jyrkimpiin vastustajiin. Mäkinen on myös läpikaupallisen arvomaailman kriitikko. Tultuaan valituksi arkkipiispaksi hän heti muistutti, että elämän perustavimmat asiat eivät ole kauppatavaroita. Elämää itseään ei voi ostaa eikä myydä, ei luontoa, ei ihmistä, ei uskoa, luottamusta, rakkautta ja toivoa eikä Jumalaa.

Yhä useampi keski-ikäinen elää yksin. Vantaalla yksinasuvat ovat yleensä 50–60-vuotiaita.

Yksineläminen on taloudellinen riski S

uomesta on tulossa yhä vahvemmin yksinelävien maa.

Helsingissä yhden hengen talouksien osuus on jo puolet kaikista kodeista, Vantaalla 37 prosenttia ja valtakunnallisesti 39 prosenttia. Eniten yksineläviä Vantaalla on Tikkurilassa, Kaivokselassa ja Havukoskella. Suurin osa heistä on iältään 50–60vuotiaita.

— Yksinelävien määrä on kasvanut noin kahdenkymmenen vuoden ajan ja toisin kuin yleisesti kuvitellaan, eniten kasvua on tapahtunut keski-ikäisten joukossa, ei vanhusten, Yksinelävät ry:n puheenjohtaja, turkulainen diakoni Raija Eeva kertoo.

Vaikka yksineläminen ei automaattisesti tarkoita köyhyyttä tai yksinäisyyttä, yksinelävät kärsivät muita yleisemmin terveysongelmista ja taloudellisista vaikeuksista. Kun kukaan ei ole jakamassa pakollisia kuluja, niin varsinkin työttömyyden tai sairauden kohdatessa elämäntilanne

●

●

●

Pauli Juusela päätoimittaja

2

●

vaikeutuu nopeasti.

Yksinelävien köyhyys on yleistynyt erityisesti yksinasuvien nuorten ja iäkkäiden naisten parissa ja pääkaupunkiseudulla, jossa korkeat asumiskustannukset vaatisivat usein kahta ansaitsijaa.

hiljaiNeN Ryhmä aktivoituu Köyhyyttä tutkinut tohtorikoulutettava Anna-Maria Isola Helsingin yliopistosta on sitä mieltä, ettei yksinelävien asema varsinaisesti ole viime vuosina huonontunut, mutta yksinelävien ongelmista on vihdoin alettu puhua. Yksinelävien asemaa korostettiin esimerkiksi mediamaksusta käydyssä keskustelussa.

— Aikaisemmin yksinelävät ovat olleet hiljainen ryhmä ja heidän etunsa on usein asetettu vastakkain perheellisten kanssa. Toki osa yksinelävistä, kuten kansaeläkkeellä elävät, ovat nyt vaikeammassa asemassa kuin ennen, koska eläkkeet eivät ole

koRsoN seuRakuNNaN kiRkkoheRRaksi hakevat Someron seurakunnan kirkkoherra Asko Ojakoski, Leppävaaran seurakunnan kappalainen Jukka Raunu, Pukkilan seurakunnan kirkkoherra Hannu Tiainen ja Tikkurilan seurakunnan kappalainen, Hakunilan vt. kirkkoherra Pirkko Yrjölä. Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen jää eläkkeelle ... Vaalit pidetään syksyllä. vaNtaaNkoskeN kiRkkoheRRaksi hakevat Vantaankosken seurakunnan kappalainen Pasi Kilpeläinen, Meilahden seurakunnan kappalainen Johan Wennerström ja teologian maisteri Hannu Pöntinen. Vantaankosken kirkkoherra Jaakko Simojoki jää eläkkeelle .7.. Vaalit ovat syksyllä .

tutkimusta päätösteN tueksi Viime syksynä perustetun valtakunnallisen Yksinelävät ry:n tarkoituksena on edistää yksinelävien sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Puheenjohtaja Raija Eevan mukaan yksinelävien aseman parantaminen on hankalaa, sillä yksineläjiin liittyy yhä monenlaisia ennakkoluuloja ja heidän etunsa asetetaan vastakkain muiden kanssa. Esimerkiksi yksineläjien köyhyydestä puhuttaessa tilan-

kappalainen Marja Heltelä. Aiemmin ehdokkaaksi on asetettu Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Matti Poutiainen, Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteeri Irja Askola ja Huopalahden seurakunnan kirkkoherra Hannu Vapaavuori. Ehdokasasettelu päättyy torstaina ..

ne nähdään usein omana syynä, kun taas muiden väestöryhmien köyhyys nähdään sosiaalipolitiikan epäonnistumisena.

— Yksinelämistä pidetään myös hetkellisenä elämänvaiheena, eikä nähdä sitä, että opiskelu tai lapsiperheenä oleminenkin ovat vain ohimeneviä elämänvaiheita, joissa tuki on kiistatta tarpeen, Eeva havainnollistaa.

Anna-Maria Isolan ja Raija Eevan mukaan yksinelävien aseman parantamiseksi kaivattaisiin nyt ensisijaisesti lisää tietoa yksinelämisen vaiheista ja yksinasuvien kohtaamista ongelmista.

— Yksineläjät jäävät usein tutkimusten ulkopuolelle. Tieto olisi tarpeen, sillä tutkimuksia ja tilastoja käytetään poliittisten päätösten pohjana, Eeva perustelee.

Hanna Antila

Yksinelämisen onni ja kipu ke 24.3. klo 18.30 Myyrmäen kirkossa.

Vieraana diakoni Raija Eeva.

eveliNe FaDayel saa turvapaikan Vantaankosken seurakunnan tiloista huhtikuun  loppuun. Päätöksen on tehnyt kirkkoherra Jaakko Simojoki seurakuntaneuvoston valtuuttamana. Perusteluina ovat humanitaariset ja diakoniset syyt.

● eGyptiläiNeN

tuRuN aRkkihiippakuNNaN piispa , teologian tohtori Kari Mäkinen, s. , sai arkkipiispan vaalissa  ääntä, Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen  ääntä. Mäkinen asetetaan arkkipiispan virkaan . kesäkuuta Turun tuomiokirkossa. helsiNGiN piispaNvaaliiN asetettiin maanantaina ehdokkaaksi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava

pysyneet hintojen nousun tahdissa, Isola toteaa.

Vaikka esimerkiksi toimeentulotukea saavista talouksista 70 prosenttia on yhden hengen talouksia, yksineläviä ei toistaiseksi huomioida omana ryhmänään palveluissa tai sosiaalietuuksissa.

Esimerkiksi Tanskassa yksinelävien asemaa on kuitenkin parannettu maksamalla yksinasuville hieman korkeampaa eläkettä tiettyyn tulorajaan asti.

Paula Laajalahti/SLS

uuDeksi aRkkipiispaksi valittiin äärimmäisen tiukassa äänestyksessä Turun piispa Kari Mäkinen. Toiseksi jäänyt Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen sai vain 11 ääntä vähemmän.

Mäkinen nousi esille liberaalien ehdokkaana, Ruokanen konservatiivien. Tämä asetelma korostui mediassa, joka nosti keskeiseksi vedenjakajaksi piispaehdokkaiden suhtautumisen rekisteröityjen parisuhteiden siunaamiseen. Aivan näin yksioikoinen ja mustavalkoinen ei asetelma kuitenkaan ole., sillä kirkossa on muitakin asioita kuin tämä ja Ruokanen on esimerkiksi jumalanpalveluselämän uudistaja. Piispaehdokkaat itse kävivät hyvää ja rakentavaa keskustelua monesta asiasta, ja toivon mukaan tämä jatkuu. Uskonkysymyksistä pitää voida keskustella aidon kunnioittamisen hengessä, totesi Mäkinen valituksi tultuaan.

●

●

Kari Mäkisestä tulee arkkipiispa.

vaNtaaN seuRakuNtieN yhteisen kirkkovaltuuston jäseneksi nousee Matti Sippola ja yhteiseen kirkkoneuvostoon Mauno Peltokorpi paikkakunnalta pois muuttaneen Pauli Kiviojan tilalle. suomeN l ähetysseuRaN Tasauskampanja alkaa. Sen teemana on ”Rakkaus lähimmäiseen ei tunne rajoja”. Kohdemaat ovat Senegal ja Mauritania, jotka sijaitsevat Saharan laidalla Länsi-Afrikassa.

Senegalilainen Francois Ngom sai mikrolainan ja osti sillä hedelmäpuun taimia.

Molempia uhkaa aavikoitumisen aiheuttama ruoka- ja vesipula. ●

aRkkipiispa jukka paaRma ilmaisi huolensa Iranin ihmisoikeustilanteesta ja uskonnollisten vähemmistöjen asemasta. Iranilaisen oppositiojohtajan Maryam Rajavin Turussa tavannut arkkipiispa toivoo Suomen hallituksen vaikuttavan siihen, että Euroopan unioni ja YK ottavat aktiivisemman roolin Iranin kysymyksessä.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Markku Mattila

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

Miinusyhteisö sosiaaliseN meDiaN aikakaudella erilaisia yhteisöjä syntyy pikavauhdilla. Ruotsalaista maitoa ja sinappia, homoliittoja, ampuma-aseita, koulutuksen maksullisuutta ja vaikkapa lakko-oikeutta voi näppärästi vastustaa verkkoyhteisöissä. Yhteisöjen jäsenmäärät kasvavat rivakasti. Voiko yhteisöllisyys sittenkin Suomessa hyvin?

Perinteisten instituutioyhteisöjen jäsenkato jatkuu, mutta sitäkin selvemmin näyttää kasvavan verkkoyhteisöjen suosio. Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Barack Obama osoitti, että yksittäisten ihmisten muodostama verkkoyhteisö voi olla historiallisen ratkaiseva: hän sai tavallisilta ihmisiltä 6,5 miljoonaa online-lahjoitusta vaalikampanjaan. Keskimääräinen lahjoitus oli 80 dollaria.

Obaman kannattajamäärä on yksistään Facebookissa huikeat 2 379 102 ihmistä.

Jorma Multasen kirjan pohjana on kaksi tarkkaa päiväkirjaa ja valokuvakansio.

Vaarallisilla vesillä Jorma Multanen juhli 97-vuotispäiväänsä julkistamalla esikoiskirjansa.

K

orsolainen eläkkeellä oleva varatuomari Jorma Multanen, 97, on juuri saanut valmiiksi kirjan työstään Espanjan sisällissodan valvontaupseerina. Suomalaisena Espanjan sisällissodassa kertoo ainutlaatuisen tarinan lähes unohduksiin painuneesta toiminnasta.

Mutta miksi Multanen kertoo tarinansa vasta nyt?

— Elämässä on ollut niin paljon kaikkea muuta.

— Lapset rupesivat kuitenkin painostamaan, että tarina täytyy saada paperille. Itsellenikin tuli mieleen, että minulla on paljon historiallista tietoa ja kokemusta, jota ei ole kenelläkään muualla, tuumii Multanen.

puoleN tuNNiN peRehDytys Toukokuussa 1937 Multanen etsi itselleen kesätöitä, joilla voisi rahoittaa opintojaan. Vaihtoehtona oli portsarin paikka Suursaaressa tai jännittävältä kuulostava työ Espanjassa. Kun Multasella oli kokemusta Suomen Joutsenella tehdystä matkasta Etelä-Amerikkaan, hänen ei tarvinnut kauan miettiä.

YK:n edeltäjä Kansainliitto oli perustanut Puuttumattomuuskomitean rajoittamaan aseiden vientiä sisällissotaa käyvään Espanjaan. Sinne palkattiin 700 valvontaupseeria.

J o r m a

M u l t a n e n

Yksi heistä oli 24-vuotias Multanen, helsinkiläinen lakitieteen opiskelija ja laivaston reservinupseeri.

Tulevasta työstään Multanen ei tiennyt etukäteen mitään ja Espanjan sodasta vain sen, mitä oli lehdistä lukenut. Englannintaitoa testattiin tekstinpätkällä kirjasta, josta hän ei ymmärtänyt paljoakaan. Kaunis ääntämys kuitenkin hämäsi, ja Multanen huomasi olevansa matkalla Lissaboniin.

— Kun saavuin perille, sain kollegalta puolen tunnin pikaperehdytyksen. Hän neuvoi laittamaan satamassa tarkkailijan valkopohjaisen ja mustapalloisen viirin salkoon ja sähköttämään Lontooseen, että olin tullut perille. Tällä perehdytyksellä tein 21 matkaa, 14 punaisten ja seitsemän Francon puolen satamiin.

Kesätyö venyi liki kahden vuoden mittaiseksi.

Ruosteisia puRkkeja ja pommituksia Omakustanteena julkaistu kirja on traaginen ja hauska. Tyttärensä avulla tietokonetta käyttämään opetellut Multanen kirjoittaa elävästi niin sodan julmuudesta, tapaamistaan merenkulun persoonista kuin ruosteisista purkeista, joita mikään vakuutusyhtiö ei suostunut vakuuttamaan ja joiden miehistö oli enemmän tai vähemmän humalassa. Glamouriakin riitti ja naisseikkailuja sattui, sillä komea skandinaavi kiinnosti.

Työstä maksettiin paljon, 450 puntaa vuodessa. Multanen osti palkallaan, ”jota parempaa sai vain presidentti”, kaksi asunto-osaketta Helsingistä. Palkka johtui siitä, että työ oli vaarallista. Tuntemattomat sukellusveneet ja

e s i t t e l i

italialaiset pommikoneet upottivat aika ajoin varsinkin punaisten eli tasavallan puolelle pyrkiviä laivoja.

— Tarragonassa jouduimme olemaan pitkään satamassa, sillä kaupunkia pommitettiin yötä päivää, 44 kertaa. Barcelonassa oli pahin yksittäinen tilanne, kun olimme laiturissa öljytankkerien välissä ja satamaa pommitettiin.

Jos yksikin palopommi olisi osunut, en olisi tätä kertomassa, miettii Multanen.

— Pommituksiinkin tottuu. Minulle kävi kolme kertaa niin, että laivan kapteeni ihmetteli, missä olin, kun satamaa pommitettiin.

Olin ollut hytissäni nukkumassa, enkä herännyt vaikka vieressä räjähteli. Samaan aikaan ensikertalaisten kädet tärisivät pelosta kuin olisivat soittaneet mandoliinia.

pistokokeita lastiRuumassa Multasen sympatiat olivat Francon puolella, antikommunisti kun oli, mutta työtään hän teki puolueettomasti. Hän kävi läpi laivojen rahtikirjat ja tarkasti lastia pistokokeilla. Tosin valvojan työ oli miltei mahdotonta, sillä ei yksi mies pystynyt isoja laivoja tarkastamaan — ainakaan merellä, kun lastiruuma oli suljettu.

Koko kahden vuoden aikana ei kiellettyjä tavaroita löytynyt.

— Espanjaan kuitenkin päätyi koko ajan sotatarvikkeita ja miehiä. Röyhkeimpiä olivat italialaiset, jotka käyttivät kuljetuksiin sairaalalaivoja. Mutta kuten esimiehemme Iso-Britannian ulkoministeri Anthony Eden sanoi, olimme edes pieni pato, Multanen tuumii.

p ä i v ä k i r j o j a a n

vuosikymmeNeNvaihteeN suosituimmilla suomalaisilla yhteisöillä näyttää olevan yksi yhteinen piirre. Niissä vastustetaan jotain ihmistä, asiaa tai hanketta. Vastustus näyttää olevan kokoava voima, joka saa liikkeelle ja jonka voi julkisesti ilmaista.

Kannattaminen onkin sitten vaikeampaa. Kannattaminen ei toteudu suuremmin sen paremmin poliittisissa kuin arkkipiispankaan vaaleissa.

Poikkeuksen muodostavat tv-sarjoissa toilailleet säälisankarit, joille sympatiaansa osoittavien suomalaisten määrä voi muutamassa päivässä nousta viisinumeroiseksi. syitä sille, että niin monet yhteisöt rakentuvat vastustamiselle, on varmasti useampia, mutta tavallamme määritellä itsemme negaatioiden kautta on pitkät perinteet. Olemme oppineet kuvaamaan itseämme sen avulla, mitä emme ole tai halua olla.

On luontevaa sanoa, ettemme halua olla ruotsalaisia, muodin marionetteja tai vanhempiemme kopioita.

Sen sijaan harvoin kuulee — ammattisuunnitelmat pois lukien — julistuksia siitä, mitä minä tai me haluamme olla. Puolueetkaan eivät osaa sanoa, millaista Suomea ovat rakentamassa. Pörssiyhtiöiden johtajat kieltäytyvät arvioimasta tulevaisuutta. Kansallinen Suomi-brändiä rakentava työryhmä miettii, mitä ihmettä meidän pitäisi olla ja mitä meistä pitäisi muualla ajatella. Jo työryhmän tarve kertoo meistä paljon. Onnea positiivisten määritelmien etsimiselle.

Pauli Juusela

p e

1 2 . 3 .



NAISTEN HEMMOTTELUPÄIVÄÄ vietettiin Pyhän Annan lastenkirkolla sunnuntaina 14.3.

Kuinka hemmottelet itseäsi?

Markku Mattila

Heini Lind, 31

Helka Männistö, 65

Mikä sai sinut tulemaan?

Mikä sai sinut tulemaan?

— On mukava saada jotain sel— Huomasin hemmottelupäilaista, mikä ei kuulu omaan arkielä- vän Vantaan Laurista, ja ehdin jo mään. Arjen täyttävät paljolti työ ja unohtaakin koko asian. Sitten kuulapset. Liikunnasta huolehdin kyllä lin asiasta äideiltä, jotka käyttävät säännöllisesti, mutta muuten lap- lapsiaan samassa muskarissa, jossa set ovat etusijalla. Huolehdin lapset minä käytän tyttärentyttäriäni. parturiin, mutta unohdan itseni.

— Ensi sijassa kaipasin hieron— Tieto hemmottelupäivästä taa. Kädet ja hartiat rasittuvat, sillä tuli Facebook-ryhmän kautta. Sei- teen käsitöitä ja lyijylasitöitä, maanänaapurini oli lukenut päivästä ja laan ikoneita ja tänä talvena olen laittanut tietoa eteenpäin. lisäksi tehnyt lumitöitä.

Millaista hemmottelua sait?

Millaista hemmottelua sait?

— Tarjolla oli erilaisia hoitoja.

— Otin niskahieronnan ja intiaOtin jalkahieronnan, intialaisen laisen päähieronnan. Tulin yksin, ja päähieronnan ja kestovärjäyksen vain kaksi naisista oli minulle enkulmiin ja ripsiin. nestään tuttuja. Mutta juttuseuraa Pisteillä 1–5, miten hemmottelöytyi, kun vain alkoi jutella. lupäivä sujui?

Pisteillä 1–5, miten hemmotte— Annan 5+ pistettä. Sain to- lupäivä sujui? si kivan päivän yhdessä ystävän — Annan 5 pistettä. Tarjolla kanssa. Aion seurata, miloli monipuolisia hemmotloin on taas vastaavanteluhetkiä ja upea kahvilaisia päiviä. Plussan pöytä herkkuineen.

Millä luot hyvää oloa? saa juustokakku.

Kerro koetelluista keinoista osoitteessa www. vantaanlauri.fi/pisteita.

Nora Sinervo, 34

Mistä hemmottelupäivän idea tuli?

— Mannerheimin Lastensuojeluliiton Itä-Hakkilan paikallisyhdistys on järjestänyt joskus aiemmin pienimuotoisia hemmottelupäiviä.

Tulin yhdistykseen noin kaksi vuotta sitten, ja olen nyt ensimmäistä kertaa järjestämässä päivää. Tarjoamalla pientä piristystä haluamme lisätä naisten hyvinvointia. Mukaan mahtui useampia naisia, kun päivä järjestettiin Pyhän Annan lastenkirkolla.

Miten hemmottelu järjestettiin?

— Hoitoja antoivat alan ammattilaiset. Itse kukin maksoi ottamistaan hoidoista. Oli myös tuotemyyntiä. Vapaaehtoiset leipoivat juusto- ja suklaakakkua, fetapiirakkaa, ja pullaa. Tarjolla oli myös hedelmiä.

Pisteillä 1–5, miten hemmottelupäivä sujui?

— Annan 5 pistettä tiloille: hoidot voitiin antaa alakerrassa ja yläkerrassa sai kahvitella ja seurustella.

Ulla-Maija Vilmi

Fra Angelicon maalauksessa enkeli ilmoittaa Marialle tulevasta lapsesta.

Marian ja Gabrielin päivä

M

arian ilmestyspäivää vietetään ensi sunnuntaina. Päivä liittyy kertomukseen enkelin ilmestymisestä Marialle. Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan tapaamaan siellä asuvaa Maria-nimistä neitsyttä.

Enkeli kertoi Marialle, että tämä tulee raskaaksi, synnyttää pojan ja antaa tälle nimen Jeesus. Poika on pyhä ja häntä kutsutaan Jumalan pojaksi.

Maria vastasi enkelille: ”Minä

olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”

Enkelin vierailun ajateltiin tapahtuneen 25.3. eli tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua ja Jeesus-lapsen syntymää.

Marian ilmestyspäivä on siis Neitsyt Marian ja enkeli Gabrielin päivä, mutta ennen kaikkea se on Kristuksen syntymään viittaava juhla.

hämeeNkyläN kiRkko

Matti Rankalan sävellyskonsertti la 27.3. klo 16 Haitin hyväksi. Esiintyjinä mm. Jussi Merikanto, Matti Rankala ja Maija Nevala, laulu, Kari Jerkku, urut, ja Marjaana Merikanto, piano, sekä jousikvartetti ja Klaavi-kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen kautta Haitiin.

Luukas-passio ke 31.3. klo 19. Jukka Kankaisen Luukas-passion esittävät Vantaan Kamarikuoro, laulusolistit Elja Puukko ja Hannu Holma sekä Kari Jerkku, urut, johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy.

Auratie 3

Saara Vuorjoki

Palmusunnuntain kantaatti su 28.3. klo 18. J. S. Bach: Himmelskönig, sei willkommen. Valon kaiku, Hämeenkylän kamarikuoro, Anne Viljamaa, altto, Hannu Lehtikangas, tenori, Hannu Niemelä, basso, Hannu-Pekka Heikkilä, sello, Susanne Kujala, urut, orkesteri. Johtaa Pekka Soranummi. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Luukas-passio ti 30.3. klo 19.

Seppo Pänkäläisen Luukas-passion esittää kirkkokuoro. Solisteina kuorolaisia, Lauri Lehtikangas ja Hannu Lehtikangas, uruissa Hanna Perkola-Musikka.

koRsoN kiRkko Merikotkantie 4

SATU MEHTÄLÄ, 49, on hiihtänyt tänä talvena Bisajärven maisemissa.

40 % RovaNiemeläiNeN

Olen kotoisin Rovaniemeltä.

Muutin sieltä pois jo lukion jälkeen, mutta Rovaniemellä on yhä tärkeä paikka sydämessäni.

Lappilaisuutta on maanläheisyys ja konstailemattomuus. Äitini oli arkirealisti, isä optimisti. Opin uskomaan, että elämä kantaa.



30 % Rekolalais-vaNtaalaiNeN

Muutimme Helsingistä Rekolaan vajaat kahdeksan vuotta sitten, kun poikamme syntyi.

Rekolassa on vanhan ajan yhteisöllisyyttä, luonto lähellä ja loistavat ulkoilumahdollisuudet. Kesällä lenkkeilen, talvisin hiihdän.

Työskentelen Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry:n puheenjohtajana. Vantaalta on hyvät kulkuyhteydet niin Etelärantaan kuin Brysseliin.

30 % maailmaNkaNsalaiNeN

Olen asunut Pietarissa ja matkustanut reppu selässä maailmalla.

Olen ollut myös perustamassa kehitysmaiden naisten toimeentuloa tukevaa Naisten Pankkia.

Sen toiminnan kehittäminen on intohimoni. Yksikin voi vaikuttaa, mutta yhdessä olemme enemmän.

Marianpäivän kansanmusiikkimessu su 21.3. klo 10.

Marianpäivän musiikkia su 21.3. klo 18. Niina Ahola, laulu, ja Martti Sirviö, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pergolesin Stabat Mater ma 29.3. klo 19. Helena Tenhunen, laulu, Martti Sirviö, urut. Vapaa pääsy.

Kauneimmat psalmit ti 30.3. klo 19. Runopiiriläiset, kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen, Niina Ahola, laulu.

Vapaa pääsy.

Kärsimysvirret ke 31.3. klo 19. Virsi-illassa mukana kanttori Ursula Hynninen ja seurakuntakuoro.

Marianpäivän kansanmusiikkimessu su 21.3. klo 10 Korson kirkossa

pyhäN lauRiN kiRkko Kirkkotie 45

Musiikin ja hiljaisuuden messu pe 26.3. klo 21. Musiikkina J. S. Bachin koraalipartita Ach, was soll ich Sünder machen. Iina Katila, urut.

Heinavanker-lauluyhtyeen konsertti la 27.3. klo 18. Ohjelmassa Cyrillus Kreekin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Membra Jesu Nostri su 28.3. klo 18. Diderik Buxtehuden teoksen esittävät Pia Bengts ja Sari Rautio, sopraano, Eira Karlson, altto, Mats Lillhannus, tenori, Juha Karvonen, basso, kamarikuoro Vox Lapsus, Anni Elonen ja Aino Saari, viulu, Laura Kajander-Fiestas, alttoviulu, Markus Pelli, sello, Petri Ainali, kontrabasso, Olli Pyylampi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

myyRmäeN kiRkko

RekolaN pyhäN aNDReaaN kiRkko

Uomatie 1

Kustaantie 22

Yhteisvastuukonsertti ma 22.3. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu, johtajana Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykseen.

Marianpäivän konsertti su 21.3. klo 18. Noora Hultin, sopraano, Markus Malmgren, urut. Ohjelmassa mm. Pergolesin Salve Regina.

Vapaa pääsy.

Jani Laukkanen

Heini Junkkaalalle hänen uusin näytelmänsä on henkilökohtaisin.

Siedettäviä ristiriitoja M Heini Junkkaalan näytelmässä kohtaavat uskonto ja perhe.

arion on menossa naimisiin naisystävänsä kanssa. Hääaikeet kuitenkin katkeavat, kun Marion tulee uskoon ja kokee Jumalan kutsuvan häntä niin sanotusti eheytymään eli muuttumaan heteroksi. Marion liittyy konservatiiviseen Simeon-seurakuntaan, mikä järkyttää hänen luterilaisen kirkon pappina työskentelevää äitiään.

Näin alkaa tapahtumasarja, jossa toisistaan mittaa ottavat teologiset kysymykset ja ihmissuhteet ja kukin joutuu pohtimaan oman suvaitsevaisuutensa rajoja.

Kansallisteatterissa 26.3. ensi-iltansa saavan Kristuksen morsian ‑näytelmän teemat ovat näytelmäkirjailija, dramaturgi ja ohjaaja Heini Junkkaalalle omasta elämästä tuttuja. Hänelle Kristuksen morsian on ollut tähänastisista töistä vaativin ja henkilökohtaisin.

— Kristuksen morsian on ikään kuin sisäinen dialogini näyttämöllistettynä. Matka siihen, että pystyin kirjoittamaan tämän näytelmän, oli pitkä.

Naisen paikkaa etsimässä Kristuksen morsiamen tarina sai alkunsa Heini Junkkaalan ollessa 13-vuotias teatterista ja jalkapallosta innostunut poikatyttö. Junkkaala kävi vanhempiensa kanssa viidennen herätysliikkeen tapahtumissa ja mietti, millaisen naisen Jumala hänestä haluaa ja millaiset tunteet ovat sallittuja.

— Mietin jalkapalloharrastuksen lopettamista ja ajattelin, että kasvatan pitkät hiukset. Tajusin poikkeavani normista. Tunsin olevani liian räväkkä ja hauskuutin ihmisiä, vaikka tuntui, että se rooli on varattu pojille. Ajattelin, että naisten pitäisi palvella miehiä ja olla hiljaisia.

Nyt 34-vuotiaana Heini Junkkaala ei ole ihan varma, miksi hänen kuvansa Jumalan tahdon mukaisesta naisesta oli sellainen kuin oli. Mitkä paineet tulivat sisältä, mitkä ulkoa? Oliko herätysliikkeessä todella jokin naisen malli, johon pyrittiin, vai oliko kyse yleisestä naisihanteesta, johon hän ei tuntenut sopivansa?

Naisen asema kristinuskossa ja se, millaisen seksuaalisuuden Jumala hyväksyy, herättävät Heini Junkkaalassa yhä ristiriitaisia ajatuksia.

— Raamattu on aina tuntunut patriarkaaliselta

kirjalta. Nainen luotiin miehen kylkiluusta ja juuri nainen lankesi käärmeen houkutukseen. Keskeisten tarinoiden sankarit ja kaikki opetuslapset olivat miehiä, Junkkaala sanoo.

Joku toinen voisi sivuuttaa kysymykset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta tai sanoa, etteivät ne ole kristinuskossa oleellisia, mutta naisen kanssa elävää Heini Junkkaalaa ne eivät jätä rauhaan.

— Minusta tässä ollaan Raamatun ytimessä. Koko Raamattu alkaa siitä, että luodaan kaksi erilaista sukupuolta. Läpi Raamatun kulkee punaisena lankana ajatus kahdesta eri sukupuolesta ja niiden erilaisista tehtävistä. Vanhassa testamentissa Jumalan ja luvatun kansan suhdetta verrataan miehen ja naisen suhteeseen, Uudessa testamentissa Kristuksen ja seurakunnan suhde rinnastetaan avioliittoon.

Ei hyviä eikä pahoja Kirjoittaessaan Kristuksen morsianta Heini Junkkaala luki paljon kirjallisuutta, tutustui sukupuolirooleista ja homoseksuaalisuudesta käytyyn keskusteluun sekä haastatteli naispappeja ja heidän vastustajiaan.

— Ymmärrän kaikkia näytelmäni henkilöitä. Tässä ei ole hyviä ja pahoja, vaan erilaisia ihmisiä, jotka etsivät totuutta.

Yllätyksekseen Heini Junkkaala löysi itsestään niin homoaktivistin kuin fundamentalistikristitynkin piirteitä ja joutui miettimään, sulkevatko ne toisensa pois. On luonnollista ja helppoa luokitella ihmiset miehiksi ja naisiksi, homoiksi ja heteroiksi, konservatiiveiksi ja liberaaleiksi, vasemmistolaisiksi ja oikeistolaisiksi, mutta todellisuus on moniulotteisempi.

Nykyaika suosii sloganeiksi ja ytimekkäiksi sitaateiksi sopivia mielipiteitä, mutta monessa asiassa on niin monta puolta, ettei niistä sellaisia synny.

— Olen alkanut ymmärtää, ettei kaikkia sisäisiä ristiriitoja voi ratkaista ja että ristiriitainen olo voi olla pysyvä ja hyväkin olotila, Junkkaala pohtii.

Päästääkseen eroon ihmisten lokeroinnista ja ymmärtääkseen paremmin erilaisia mielipiteitä on

oltava valmis kuuntelemaan ja asettumaan hetkeksi toisen asemaan.

— Tätä näytelmää kirjoittaessani lähtökohtana oli, etten asettuisi kenenkään henkilöhahmon yläpuolelle. Jos tein jonkun kohdalla niin, se oli merkki siitä, että hahmoa oli vielä työstettävä.

Riittämättömyyttä ja turvallisuutta Konservatiivisen Simeon-seurakunnan ja erilaisten teologisten näkemysten aiheuttamien jännitteiden kuvaus perheen sisällä saa väkisinkin miettimään, mikä näytelmässä kuvaa Heini Junkkaalan omaa elämää. Hänen isänsä Timo Junkkaala kun on viidennen herätysliikkeen keskeisiä hahmoja, teolo­ gian tohtori ja Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja. Isä ja tytär ovat monista asioista eri mieltä, mutta välit ovat hyvät.

— Isä on ensimmäinen teologinen opettajani ja hänen kanssaan olen aina puhunut paljon, Heini Junkkaala kertoo.

Kuvaamalla konservatiivista Simeon-seurakuntaa Heini Junkkaala ei halua osoitella mitään uskonnollista yhteisöä kohti, eikä se kuvaa viidesläisyyttä.

— Haluan korostaa, etten ole mikään uskonnon uhri. Itsehän halusin mennä tilaisuuksiin, vaikka koinkin, etten täyttänyt normeja. Vanhempani eivät painostaneet mihinkään suuntaan. Veljeni eivät käyneet tilaisuuksissa, vain minä ja kaksoissiskoni.

Vaikka Heini Junkkaala koki lapsuuden ja nuoruuden hengellisissä tilaisuuksissa riittämättömyyttä, päällimmäisenä mieleen on jäänyt turvallisuuden tunne. Saman tunteen hän saavuttaa yhä lukiessaan Raamattua, laulaessaan virsiä tai istuessaan kirkon penkissä. Saman tunteen hän voi saavuttaa myös teatterissa, kun erilaiset ihmiset kokevat jotakin yhdessä ja palaavat taas arkeen, kenties hieman levollisempina ja ymmärtäväisempinä.

”Olen alkanut ymmärtää, että ristiriitainen olo voi olla pysyvä ja hyväkin olotila.”

Hanna Antila

Kristuksen morsian 26.5. alkaen Kansallisteatterissa

Kielotiellä asuva Meeri Hytönen saa Sami Kuusistolta vasta valmistetun lounaan.

Lounasta senioreille Simonkodin keittiössä valmistetut ruuat kiitävät Sami Kuusiston matkassa Tikkurilan ja Hiekkaharjun kotipalvelun asiakkaille.

L

ounaslähetti Sami Kuusisto vie joka arkipäivä lämpimän aterian yli 30 kotiin Tikkurilan keskustan lähistölle. Kahden tunnin kierroksen varrella on monenlaisia pysähdyspaikkoja hissitalon yläkerta-asunnoista takatonttien rintamamiestaloihin.

Homma kysyy kuntoa, reippautta ja nokkeluutta, jotta matka joutuu ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Samilta löytyy näitä kaikkia ominaisuuksia.

— Tykkään jutella iäkkäiden ihmisten kanssa. Moni odottaa tuloani minuutilleen ja kohtaaminen on molemmille mukava. Vaikka minulla on kiire eteenpäin, autan aina jos joku on

pulassa. Palanut lamppu vaihtuu nopeasti. Kaatumisista tai muista haavereista soitan tiedon kotipalveluun.

Possupataa ja kiisseliä Tänään Samin kyydissä on kiinalaista possupataa ja omenakiisseliä. Ruoka höyryää kauniissa keramiikka-astioissa, tiiviiseen styrox-laatikkoon suojattuna.

Sami pakkaa 13 henkilölle rekisteröidyn Mercedeksensä Simonkodin pihassa. Samassa rivistössä on jo useampi Myllymäen Kuljetus Oy:n ajokki.

Yhtiö kuljettaa joka päivä ruokaa sekä kotipalvelun asukkaille että lounastajille palvelukeskuksiin. Ateria maksaa asiakkaalle kuusi euroa. Lähetti saa joka päivä uuden tilauslistan, johon on merkitty myös erikoisruokavaliot ja muut toivomukset.

Moni hitaasti liikkuva asukas on tyytyväinen, kun lähetti kantaa laatikot ripeästi sisään.

— Ruokapalvelun asiakkaat eivät pysty itse huolehtimaan aterioistaan iän, sairauden tai muuten huonon kunnon vuoksi. Tuntuu mukavalta, kun minuun luotetaan. Jos minulla on sijainen, kysellään miksen itse tullut.

— Joskus saatetaan kyllä olla myös omapäisellä tuulella ja lähdetään kävelylenkille juuri silloin, kun olen tulossa. Jos en saa ruokaa perille, ilmoitan siitä Simonkodille keittiön esimiehelle ja teen uuden yrityksen seuraavana päivänä.

Kyytiä kaloreille Simonkodin keittiöltä saadaan päivän ajolistat ja lasti.

Kielotiellä Tikkurilan kirjaston lähettyvillä Sami pyöräyttää auton punatii-

libandytreenit ovat olleet kevyitä, hän käyttää työkeikoilla mielellään jalkoja hissin sijaan.

— Nautin Vantaan väljyydestä, kaduilla on tilaa ajaa eikä tarvitse seistä ruuhkissa. Synnyin ja kasvoin Pasilassa, mutta Helsinkiin ei tee enää mieli.

Paluumatkalla

henkilökuljetuksia

Pienoislinja-autolla on kätevä kuljettaa sekä matkustajia että ruokapakkauksia.

”Vaikka minulla on kiire eteenpäin, autan aina jos joku on pulassa.”

lisen 1980-luvun kerrostalon pihaan.

Sen neljännessä kerroksessa asuu juuri 80 vuotta täyttänyt Meeri Hytönen.

Hän kertoo, miten syntymäpäiväjuhlat menivät, ja Sami toteaa, että Meerin juhlia varten uudella tavalla leikattu kampaus on pukeva.

— Hyvien kotipalvelujen ansiosta ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja jaksavat asua kotona pitempään. Ruokakuljetusten lisäksi kuljetan ikäihmisiä päiväkeskuksiin. Ne matkat ovat täynnä iloista jutustelua. Siinä minunlaiseni moottoriturpakin jää kakkoseksi, Sami kertoo naurahtaen.

Jakelukierroksella kertyy ajokilometrejä vain kymmenen, mutta portailla ja pihateillä tulee otetuksi lukematon määrä askelia. Samin mielestä liikunta on työn plussapuolia. Jos vapaa-ajan sa-

Kun Sami on matkalla päivän kierroksen viimeiseen osoitteeseen, jäteauto tukkii kapean kadun Hiekkaharjussa.

Hän odottelee kärsivällisenä, kun roskis toisensa jälkeen kipataan mutkittelevan jättiläisen takasäiliöön.

— Onneakin on ollut matkassa, mutta kolareita ei ole sattunut. Tänä talvena kovinta rääkkiä on ollut työauton puhtaana pitäminen, kun lunta on rätvinyt peltien päälle aamusta iltaan.

Kierroksen päättyessä Samin pienoislinja-auton takatilassa on korkeat pinot eilisten lounaiden lämpöpak­ kauksia, jotka palautetaan keittiölle. Lähetin oma koti on Itä-Hakkilassa, vain kymmenen kilometrin päässä päivän pääurakasta. Kotiin päin palaillessaan hän ajaa henkilökuljetuksia ja noutaa tyttärensä Hakunilasta päiväkodista.

Aikaisemmalta ammatiltaan Sami on leipuri, mutta hän joutui lopettamaan ne työt saatuaan jauhoallergian. Ruokalähettinä hän on toiminut kolme vuotta.

— Haluaisin pysyä kuljetusalalla koko työurani. Seuraava tavoitteeni ajaa äskettäin korottamallani D-kortilla henkilökuljetuksia myös suurella linja-autolla.

Satu Alavalkama kuvat Hans von Schantz

Hans von Schantz

Opaskoiran opettaja

L

abradorinnoutaja Mette on kuin kuka tahansa koira ryntäillessään häntä heiluen lumikinoksiin. Mette ei kuitenkaan ole kuka tahansa koira, vaan Itä-Hakkilassa sijaitsevan Näkövammaisten Keskusliiton Opaskoirakoulun ekaluokkalainen.

Meten kouluttaja Heidi Kuusisto, 26, luonnehtii reilun puolentoista vuoden ikäistä Metteä vilkkaaksi. Koiran olemus muuttuu, kun Heidi kutsuu sen luokseen.

Se istuu käskystä odottamaan lupaa hypätä auton takaluukkuun.

Ei millään uskoisi, että tämä on Metelle vasta kolmas päivä ekaluokkalaisena.

Mette osaa tarpeen tullen olla tarkkana.

— Keskittymiskyky on yksi opaskoiraksi aikovan tärkeimmistä taidoista, Heidi kertoo.

Työ on Meten huvia Heidi parkkeeraa auton Kauppakeskus Tikkurin parkkihalliin. Mette saa opaskoiran valjaat ylleen. Kahden ja puolen kuukauden mittaisen ensimmäisen luokan aikana Meten on tarkoitus oppia muun muassa käskyt oikea ja vasen, väistämään esteitä sekä pysähtymään suojatien ja portaiden edessä.

Yksi tärkeimmistä opittavista asioista on suoraan eteenpäin kulkeminen.

— Valjaissa ollessa opaskoira ei saa nuuskia eikä kulkea miten sattuu, Heidi sanoo.

Mette harjoittelee opaskoiran taitoja Heidin johdolla viitenä päivänä viikossa.

Sitä palkitaan vain harvoin makupaloilla.

Työnteko ja kouluttajan kehut ovat sille parhaita palkkioita. Heidin mukaan Mette on helppo tapaus, sillä se ottaa kehuja hyvin vastaan.

Opaskoira ja kouluttaja huomataan kaupungilla. Heidi neuvoo, että kohdatessa opaskoiran kanssa kulkevan näkövammaisen suojatien edessä, on kohteliasta kertoa hänelle, milloin tien voi ylittää turvallisesti.

— Töissä olevaa koiraa ei kuitenkaan saa häiritä. Opaskoiraa ei saa mennä silittämään, eikä sille saa jutella.

Aivan koulutuksen loppuvaiheessa selviää, minkälaisessa ympäristössä koira tulee työskentelemään. Koulutusta painotetaan muun muassa sen mukaan, työskenteleekö koira maalla vai kaupungissa.

— Jos opastettava matkustaa paljon

Mette-koira harjoittelee Heidi Kuusiston johdolla viitenä päivänä viikossa. lentokoneella, kouluttaja tutustuttaa koiran lentokoneessa olemiseen ja lentää koiran kanssa yleensä Ouluun ja takaisin.

Koirien kanssa myös vapaalla Vantaan Kuninkaanmäessä avopuolisonsa kanssa asuva Heidi viettää myös vapaa-aikaansa koirien parissa. Kotona odottaa kaksi labradorinnoutajaa ja bordercollie.

— Työpäivien jälkeen lenkit koirien kanssa jatkuvat, hän sanoo.

Raumalta kotoisin oleva Heidi valmistui alunperin laivakokiksi. Vähän päälle parikymppisenä hän päätti hankkia toisen ammatin.

— Työskentelin tuolloin maissa pitopalvelussa. Kuulin Kannuksen Maaseutuopiston kennellinjasta ja päätin lähteä kokeilemaan.

Opiskeluaikana Heidi innostui opaskoiratoiminnasta. Hän sai kuulla, että Opaskoirakoulu on kysytty harjoittelupaikka,

jonne on vaikea päästä.

— Pääsin kuitenkin harjoitteluun, ja yllättäen minua pyydettiin tänne myös töihin.

Muutimme Vantaalle työni perässä, Heidi kertoo.

Opaskoirankouluttajaksi ei opita koulunpenkillä. Ensimmäisen vuoden Heidi kulki vanhemman kouluttajan mukana opettelemassa työtä.

Tokaluokan jälkeen hommiin Opaskoirakoulun ensimmäisen luokan jälkeen Metellä on luvassa neljän kuukauden kesäloma. Mette viettää sen saman opiskelijan luona, jonka kotona hän asui pentuaikanaan.

— Loman aikana koirat sisäistävät oppimiaan asioita. Usein tuntuu siltä, että lomalta palaa aivan eri koira, Heidi sanoo.

Loman jälkeen Metellä on edessä parin kuukauden mittainen toinen luokka. Sen jälkeen Meten on tarkoitus aloittaa työ nä-

kövammaisen opastajana, mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

— Joskus käy niin, että vasta koulutuksen loppumetreillä huomataan, ettei koira sovellukaan opaskoiraksi.

— Opaskoiran työ vaatii koiralta paljon.

Sen pitää totella ihmisen käskyjä, mutta tehdä myös itsenäisiä päätöksiä. Opaskoiran on osattava toimia vastoin ihmisen käskyä, jos käskyn noudattaminen johtaisi vaaratilanteeseen, esimerkiksi törmäämiseen.

Eläkkeelle opaskoirat pääsevät viimeistään kaksitoistavuotiaina.

— Meillä on pitkä jono ihmisiä, jotka haluavat tarjota iäkkäälle opaskoiralle eläkepäiviksi kodin, Heidi kertoo.

Heidi on tähän mennessä kouluttanut kymmenen koiraa näkövammaisten avuksi.

— Olen onnellinen, että saan tehdä työtä, josta pidän, ja voin työlläni tehdä jonkun ihmisen elämästä helpompaa.

Soili Pohjalainen

”Opaskoiran työ vaatii koiralta paljon. Sen pitää totella ihmisen käskyjä, mutta tehdä myös itsenäisiä päätöksiä.”

Jalkahoitoa kyynelillä

Matti Pikkujämsä

K

un Jeesus vieraili erään fariseuksen kotona, tämä ei antanut vieraalleen edes vettä jalkojen pesuun. Sen sijaan muiden syntiseksi leimaama nainen kasteli Jeesuksen jalat kyynelillään, kuivasi ne hiuksillaan ja voiteli ne tuoksuöljyllä. (Luukkaan evankeliumin 7. luku) Jalkahoitaja Anja Herskoi Jalkahoitopalvelu Axibonista, millainen merkitys jalkojen pesulla on kuumassa ilmassa ja pölyisissä oloissa?

— Jalkojen pesusta ja hygieniasta huolehtiminen on aina tärkeä asia. Virkistävät jalkakylvyt ja hieronta ovat kokonaisvaltaista ihmisen terveydenhoitoa ja tuovat hyvää oloa koko kehoon.

Miltä vaikuttavat hoitokeinoina kyyneleet, hiukset ja tuoksuöljy?

— Nykyisinkin jalkojenhoidossa käytetään jalkakylvyissä ja hieronnassa muun muassa eteerisiä öljyjä. Ne

vaikuttavat esimerkiksi verenkiertoa edistämällä, rentouttamalla tai antiseptisesti. Kyyneleet eivät onneksi kuulu jalkojenhoitoon, paitsi kun on hauskoja hetkiä ja hersyvää huumoria asiakkaiden kanssa jutustellessa.

Ovatko jalat aliarvostettu ruumiinosa vai huolehtivatko ihmiset jaloistaan?

— On paljon eri ikäisiä ihmisiä, jotka käyvät säännöllisesti jalkojenhoidossa ammattilaisilla. Valitettavasti toisilta tuppaa tyystin unohtumaan koko jalkojen hyvinvoinnista huolehtiminen. Yleisesti kai voisi todeta, että jalat ovat joskus hiukan toisarvoisessa asemassa. Ilokseni voin työssäni huomata päivittäin myös jalkojenhoidon ennaltaehkäisevän merkityksen. Kun jalat voivat hyvin, on askel keveä ja hymy herkässä.

Pauli Juusela Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

Nürnbergistä Roomaan Tapani Tukiainen käveli Martti Lutherin jalanjäljissä Alppien yli Ikuiseen kaupunkiin.

T

oista kertaa maailman tunnetuinta pyhiinvaellusreittiä, pohjoisespanjalaista Santiago de Compostelan tietä kulkiessaan Tapani Tukiainen mietti, mihin seuraavaksi.

Himalajallakin kolmesti kulkenut lahtelainen sairaalapappi haki haastetta eläkkeelle siirtymisen kuukausiin. Mitä jos lähtisi Lutherin jalanjäljissä Roomaan?

Hanke kävi lähestyessään vielä hullummaksi. Tukiainen päätti jättää jalanjälkiin sovittautumisen sikseen ja ottaa Lutherin kaverikseen matkaan.

— Alussa se oli teoreettinen ajatus ja epäilin, tulisiko siitä mitään. Kun sitten lähetin me-muotoisia tekstiviestejä kotiin, vaimo luuli minun kokonaan seonneen. Vahvasti koin, että meitä oli siinä kaksi. Luther oli yliminä, ankara ukko, mutta toisaalta myös humoristi ja muusikko, tiedostamaton sisäinen lapseni, Tukiainen sanoo.

eNsimmäiset päivät Nürnbergistä Roomaan on 1100 kilometriä. Tapani Tukiainen käveli niistä 1080. Maaliskuun lopussa 2008 hän lensi kylmään ja sateiseen Nürnbergiin ja aloitti matkan tutustumalla augustinolaisluostariin, josta Luther oli vuonna 1510 lähtenyt Roomaan. Luther oli matkalla munkki Anton Kressin apumiehenä selvittämässä augustinolaisluostarien uudistuskiistaa.

Nürnbergin ja sitä seuraavan yöpymispaikan Tukiainen oli varannut etukäteen. Muuten hän käveli edellisiltana tehdyn suunnitelman mukaan. Ensimmäiset sata karttalehteä hän oli tulostanut mukaan, Pohjois-Italian Comoon posti toi loppureitin lehdet.

Irtiotto tavallisesta elämästä oli täydellinen, kun tärkeää oli vain syöminen, käveleminen ja seuraava yösija.

— Työläintä oli halvan nukkumapaikan löytäminen. Sen takia joutui usein kävelemään ylimääräisiä kilometrejä.

alppieN yli Ennen matkaa Tukiainen yritti siirtää nykykartalle Lutherin käyttämän kauppa- ja pyhiinvaellusreitin.

1500-luvun Roomassa käynti oli Lutherille työmatka, mutta varmasti myös pyhiinvaellus, arvelee Tukiainen. Miten Luther liikkui, sitä hän ei kyennyt varmaksi jäljittämään.

— Vaikka Luther oli kolmekymppinen nuori

”Irtiotto tavallisesta elämästä oli täydellinen, kun tärkeää oli vain syöminen, käveleminen ja seuraava yösija.” mies, ei hän olisi vanhemman Kressin kanssa ollut jouluna 1510 Roomassa ja jo helmikuussa taas Nürnbergissä, ellei hevoskyytiäkin olisi välillä käytetty.

Tukiaisen reitti jäljitteli Lutherin ja Kressin matkaa Septimer-solan, Passo del Settimon, kautta.

— Nukuin yön siinä, mistä talvisaikaan sul-

jettu Septimer-sola lähtee. Itse jouduin ylittämään Alpit Julierpassin kautta, 2284 metriä meren yläpuolella.

Como-järven rannassa Tukiainen päätti käyttää samaa kyytiä kuin uskoi Lutherin viisisataa vuotta aikaisemminkin hyödyntäneen.

Pitkulaisen järven pohjoispäästä laiva tuo etelärannan Comon kaupunkiin.

— Laivasta nouseminen oli kulttuurishokki. Oli lauantai-ilta ja kävelin retkikamppeissa hyvin pukeutuneitten ihmisten keskelle. Rantahotellin pihaan ajoi punainen Lamborghini ja koppalakkinen mies tuli vastaan.

pyhiiNvaeltajapummi Yksinkulkeva reppuselkäinen ymmärrettiin Italian puolella kyselemättä pyhiinvaeltajaksi.

Aquapendentessä katolinen fransiskaanipappi syötti, juotti ja nukutti Tukiaista kirkollaan ja kehotti kymmenkesäisiä konfi rmoitaviaan tervehtimään pyhiinvaeltajaa. Lapset suuteli-

Marja-Liisa saivat minut tuntemaan, että olen tullut perille.

lutheR maailmaNpyöRässä ”Paaviako menet tapaamaan”, pyhiinvaeltajalta oli kysytty matkan varrella ja hämmästelty, kun Tukiainen oli vastannut epäillen. Sen sijaan koko kahden kuukauden ajan hänen repussaan oli kulkenut kaksi Hiljaisuuden ystävien tervehdystä, trappistiluostari Tre Fontaneen ja Jeesuksen pikkusisarille.

Sisäinen matkakumppani Luther oli alkuun lähdössä mukaan toimittamaan niitä perille.

— Siinä eukalyptuskujalla hän sitten perui ja sanoi, ettei tulekaan, Tukiainen kertoo.

Kaveri oli keksinyt parempaa puuhaa.

— Matkan varrella oli huvipuisto, ja kun olin toimittanut tervehdykset perille ja palasin Luna-parkiin, näin Lutherin maailmanpyöräs-

29.3. Tapani Tukia

SV

”Yksinkulkeva reppuselkäinen ymmärrettiin Italian puolella kyselemättä pyhiinvaeltajaksi.” vat Tukiaisen hämmästykseksi pyhiinvaeltajan kättä.

— Sain matkaan puisen vaellussauvan, ja kun messu oli illalla kuuden aikaan, menin viimeisenä ehtoollisjonoon ja kysyin, voinko minäkin saada. Se oli ainoa ehtoolliseni sillä matkalla.

Ystävällisiä apureita oli muuallakin. Firenzessä postiljooni heitti autollaan majapaikkaan.

Lago di Bolsenan lähellä vastaantulija opetti, ettei pyhiinvaeltajan kannata hotellissa nukkua.

Mikset mene pappiloiden ovelle, mies ihmetteli. Ne syöttäisivät, juottaisivat ja nukuttaisivat vaikka muslimin.

Tavaksi Tukiainen ei osannut sellaista ottaa, etenkään, kun Lutherin kanssa teki matkaa.

— Lutherin mielestä olin jo muutenkin ihan pummi, kun tuon tuosta kysyin joltakin tupakkaa. En millään halunnut ostaa kokonaista askia, mutta aina välillä teki mieli yksi polttaa.

viimeiN Roomassa Tie Sienasta Roomaan oli kinkkistä kuljettavaa.

Liikennettä oli paljon, tie kapea ja käsivarsi ruusupuskan piikeissä. Jalan kulkeva pyhiinvaeltaja tunsi olevansa jalattomien maassa. Kukaan muu ei kävellyt.

Kun matkaa Roomaan oli 25 kilometriä, pyhiinvaellusreitti muuttui moottoritieksi. Tukiainen piti rankkaa sadetta baarissa. Vihdoin tuli vastaan töhryinen kyltti, joka opasti Roomaan ja Pietarinkirkolle.

Vartin yli kolme 29. toukokuuta, suunnilleen kaksi kuukautta Nürnbergistä lähtönsä jälkeen, Tukiainen oli lopulta Rooman pohjoisella portilla, samalla, jonka kautta Luther oli tullut kaupunkiin viisisataa vuotta aikaisemmin.

— Otin viinilasillisen, baarissa oli hiljaista.

Kun tarjoilija kuuli, että olen tullut kävellen ja kulkenut Himalajallakin, hän toi albumillisen kuvia Nepalin- ja Intian-matkoiltaan.

Tukiainen lähti jatkamaan viimeisiä kilometrejä. Hän kuvitteli kävelevänsä suoraan Villa Borghesen puistoon, mutta eksyi ja tulikin Teveren rantaan. Lisämutkilta varjeltuakseen hän seurasi jokea Pietarinkirkon luo ja siitä birgittalaisluostariin Piazza di Farneselle.

— Vaikka täällä piti pyhiinvaeltajankin maksaa yösijasta ja ruuasta, birgittalaisluostarin kattoterassilta aukeava Rooma ja suomalainen sisar

19.4. Como-järvi Italiassa. sä. Siinä maailmanpyörän vieressä jätin hänelle hyvästit.

iNhimillisempi mies Sisäinen matkatoveri pysytteli koko pitkän kävelyn ajan viidensadan vuoden takaisissa piintymissään. Vain vaivoin hän oli pystynyt myöntämään, että äitikirkossa oli jotakin muuttunut.

— Sehän on oikeastaan hänen ansiotaan. Vastauskonpuhdistus muutti myös katolista kirkkoa, Tukiainen sanoo.

— Mutta mitä kävin messuissa ja muissa, Lutherista ei yleensä näkynyt jälkeäkään.

Etukäteen Luther ei ollut Tukiaiselle järin tuttu, paremminkin pelottava hahmo. Nuorelle papille Luther oli ollut etupäässä oppimestari ja sisäinen 28.4. Vähän ennen Piacenzaa. pakkopaita.

— En ole koskaan ihaillut Lutheria. Mutta matka toi hänestä inhimillisemmän puolen esiin. Tuntuu, ettei hän ole ollut sinut itsensä kanssa. Toisaalta, jos hän ei olisi ollut niin peräänantamaton, ei olisi syntynyt luterilaisuuttakaan.

Luterilaisuuden nykytilasta Luther ei ollut suostunut kummia sanomaan.

— Comoon mennessä nahisteltiin, hänestä mittaa ottanut matkatoveri Tukiainen sanoo.

— Yritin valittaa ja kertoa, miten onneton kirkko meillä on, mutta en tullut ymmärretyksi.

Sanoin, että olen kateellinen katolisille isille.

Heillä on seurakuntalaisiinsa sellainen yhteys, joka meiltä luterilaisilta puuttuu.

Kaisa Raittila kuvat Tapani Tukiainen kartta Timo Saarinen

21.5. Sienan ja Bolsen



SAKSA 27.3. Nürnberg.

Kävelijän repun on oltava kevyt Santiago de Compostelan -vaelluksella Tapani Tukiaisella oli tavaraa  kiloa, matkalla Nürnbergistä Roomaan kahdeksan.

— Hammasharjankin sahasin poikki ja pyyhkeeksi pakkasin sideharsoa. Teltta ja makuupussi olisivat painaneet liikaa, kaksi kuukautta Saksan Nürnbergistä Italian Roomaan kävellyt Tukiainen kertoo.

Kesken matkan posti toi kesäisempää vaatetta, paluupostiin Tukiainen pakkasi kylmän sään kamppeet.

Goretex on pyhiinvaeltajan kova sana. Läpikastunutta on tienpäällä vaikea saada kuivaksi.

Matkabudjetti oli  euroa. Siihen sisältyivät myös vaimon kanssa vietetyt Rooman-päivät. Yöpymisten keskihinnaksi tuli  euroa.

Santiago de Compostelan -vaelluksella ei tarvita edes omaa karttaa, simpukan kuvia seuraamalla pääsee perille. Saksan, Sveitsin ja Italian läpi kulkijan on sen sijaan päätettävä ja löydettävä reitti itse.

Tukiaisen tulevia matkoja hidastaa vain kipeä päkiä.

— Jos rahaa olisi ja kunto riittäisi, Via Francigena, Englannin Canterburysta Roomaan vievä pyhiinvaellusreitti kiinnostaisi. Matkaa Ranskan halki kulkevalla reitillä kertyy  kilometriä. Aikaa olisi varattava kolme kuukautta.

Sopivaksi päivämatkaksi Tukiainen suosittelee kahtakymmentä kilometriä.

— Kahville pysähdyin kymmenen kilometrin jälkeen.

Usein jätin syömisen iltaan. Kun yhdeksän maissa aamulla lähdin liikkeelle, hitaasti kävellen olin perillä yhden ja kolmen välillä iltapäivällä. Yösijaa etsiessä saattoi mennä myöhemmäksi.

Hiljainen kulkija seurustelee enimmäkseen itsekseen.

— En ole koskaan opetellut kieliä. Saksaa ja englantia puhun huonosti, italiaa vain vähän. Mutta katukahvilan nurkassa yksikseen kirjoitteleminen sopii minulle hyvin.

ainen Westheimissa.

VEITSI

najärven puolivälissä.

16.4. Julier-sola Sveitsissä.

22.4. Milano.

ITALIA 18.5. Siena.

29.5. Perillä, Ponte Milvio -silta, Rooma.



www.aktia.fi

Hurmaannu hunajasta!

Huvia ja hyötyä hunajasta

Hunaja on luonnon oma makeutusaine, täydellinen Ruohonjuuri luonnontuote, joka pitää Sinusta huolta. Se on maukas ja monipuolinen elämänkumppani - sekä palvelee myös tutkitusti yksi ekotehokkaimmista elintarvikkeista. Itäkeskuksessa!

Hunaja hillitsee yskää ja helpottaa Tervetuloa! oloasi, kun olet vilustunut. Hunajan sisältämät antioksidantit tukevat elimistön luonnollista vastustuskykyä ja säästävät hunajan vakituisen käyttäjän monilta vilustumistaudeilta.

Tällä kupongilla 18.-20.3.

Hunaja on myös vatsasi ylin ystävä, joka sisältää prebioot- Voi Hyvin: teja, jotka tasapainottavat Luomuhunaja, 350 g suolistomikrobistoa. Hunaja antaa levollisen unen ja edistää serotoniinin eritty/prk mistä, mikä saa aikaan rentoutumisen tunteen.

(4,95) 11.28 /kg (14,14)

3.95

Tuoreeks,

terveeks.

KAHDEN PROSENTIN

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

TALLETUSKORKO MYÖS SINULLE

Lestadiolainen

Talletusaika 12 kk. Yksi nosto ilman kuluja 3 kk:n jälkeen. Minimitalletus 10 000 euroa. Lisätietoja Aktia Pankin konttorista tai www.aktia.fi.

UUSHERÄYS Seurat alkavat rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B klo 14 ja kahvitarjoilu ennen seuroja noin klo 13.30.

Tervetuloa!

21.3. Herran palvelijatar

Aktia Tikkurilassa, puh. 010 247 6100* Aktia Flamingossa, puh. 010 247 6120* Aktia Myyrmäessä, puh. 010 247 6130*

Taimi Sarko, Markku Sivonen

*kiinteästä linjasta 0,08 €/puhelu + 0,06 €/min., matkapuhelimesta 0,08 €/ + 0,17 €/min.

Marianpäivän miniretriitti naisille

su 21.3.2010 klo 13, Ilolan seurakuntatalossa, Soittajankuja 1.

Mukaan mahtuu kymmenen ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset: Terttu Vehviläinen (ma-pe klo 9-15), p. (09) 8306 225.

Vetäjinä pastori Kristiina Kartano ja Pirjo Sember. Hinta 5 €, sis. ruokailun. Järj. Tikkurilan seurakunta. Tervetuloa hiljentymään!

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

Kansainvälinen Sanan ja sävelen ilta

Marianpäivänä su 21.3.2010 klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12. Kamerunilainen draamaryhmä esittää näytelmän.

Tarjolla kamerunilaista iltapalaa, tee/kahvi. Mukana Espoon seurakuntien maahanmuuttajatyöntekijä Mr. Danhu Kingsley Tassee.

Illan kolehti kamerunilaisten vammaisten lasten auttamiseen (ks. www.jaatinen.info). Järj. Tikkurilan seurakunta, mukana pastori Kristiina Kartano ja Quo Vadis-kuoro kanttori Iina Katilan johdolla. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

International Evening of St. Mary´s day

at the Tikkurila Church 21st of March, 6pm.

Everybody welcome to see a play by cameroonian drama group!

Praise, pray & singing. Also some cameroonian supper with a cup of warm tea/coffee! Addr. Asematie 12. Free entrance, voluntary donations for disabled children in Cameroon.

Kristillisen kirjan viikko 22.-28.3.2010 Koko viikon ajan upeita tarjouksia kristillisistä kirjoista.

Valtaosa kevään Kirjapajan ja Lasten Keskuksen kevään uutuuksista on ilmestynyt.

Keskiviikkona 24.3.

Kahvitarjoilu klo 10–17 Kirjailijavieras PIA PERKIÖ klo 13–15

!

Pia Perkiö

Pia Perkiö

Pia Perkiö

Lapsen lohtukirja

Toivontunnustus

Rakkaudella kummisi

Pienten ihmisten suuriin suruihin tarvitaan joskus lohdutuksen sanoja. Herkkä kuvitus koskettaa niin lasta kuin aikuistakin.

Kirja pysäyttää lukijansa juhlapyhien ja -aikojen sanoman äärelle.

Toivorikas, syvällinen elämäntulkinta lohduttaa ja ravitsee.

Kirja auttaa kummia välittämään kummilapselle niitä tuntoja ja ajatuksia, joita hän kokee. Rakkaudella, kummisi sanoittaa kummin rukouksia kummilapsensa puolesta.

UUTUUS

12,00 norm. 14,90

Hietalahdenranta 13, Helsinki | puh. 020 754 2350 | ma-pe 9-17

1

Tervetuloa tutustuma an

TARJOUS

8,00

norm. 19,60

18,00

norm. 20,90

AFP/Lehtikuva/Michel Gangne

Ranskassa on suuri muslimivähemmistö. Siellä on keskusteltu, pitäisikö burkan käyttöä rajoittaa tai jopa kieltää, koska asu ei sovi ranskalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan.

Eurooppa tiensä päässä Eurooppa muuttuu, kun sen kantaväestö pienenee ja muualta tulevien maahanmuuttajien määrä kasvaa.

H

istoriantutkija Walter Laqueur kirjoittaa asioista, joista puhuminen ei ole suvaitsevaisuudestaan ylpeässä Euroopassa trendikästä. Hän kertoo tilastotietoja kantaeurooppalaisten määrän vähenemisestä ja yhdistää niihin kasvavan maahanmuuton tuomat ongelmat. Laqueur kysyy, onko Eurooppa sellaisena kuin sen tunnemme katoamassa.

olisiko euRoopalla oppimista yhDysvalloista?

Laqueur ei ole rasisti, vaikka jotkin hänen faktoistaan ovatkin käypää polttoainetta maahanmuuttokriitikoille.

Saksalaissyntyinen Laqueur asuu Yhdysvalloissa, joka on varsinainen kansojen sulatusuuni ja jossa ainakin osa eurooppalaisten ongelmista on vältetty. Maahanmuuttajista tulee siellä nopeammin amerikkalaisia, vaikka he samalla säilyttävätkin omia etnisiä

erityispiirteitään. Olisiko Euroopalla Yhdysvalloista jotakin oppimista?

Kir Eurooppalaisten syntyvyys vähenee rajusti, mikä vaikuttaa väistämättä maanosan tulevaisuuteen.

Esimerkiksi Italiassa ja Puolassa lapsia syntyy vain puolet siitä mitä vuonna 1960. Nykyisten trendien jatkuessa Saksan väkiluku pienenee 82 miljoonasta 32 miljoonaan vuoteen 2100 mennessä. Venäjällä väkiluvun lasku on niin rajua, että ulkoministeri Jevgeni Primakov totesi, että se romahduttaa maan suurvalta-aseman.

vaikeiNta oN islamilaisilla maahaNmuuttajilla

Vähenevän ja vanhenevan väestön paikkaajaksi ja hoitajaksi on ajateltu siirtolaisia, joiden syntyvyysluvut ovat aivan toista kuin kantaväestön.

Osa maahanmuuttajista sopeutuu hyvin uusiin kotimaihinsa ja omaksuu eurooppalaiset arvot, osalle se on vaikeampaa. Vaikeinta on islamilaisilla maahanmuuttajilla, jotka osin ghettoutuvat omiin yhteisöihinsä.

Erityisen tärkeän huomion Laqueur tekee nostaessaan esille islamilaisen maahanmuuttajaväestön sukupuolieron. Esimerkiksi Saksassa pojat keskeyttävät koulun paljon todennäköisemmin kuin ko-

jat

tiin sidotut tytöt. He myös ovat vaarassa ajautua katujengeihin.

myös maahaNmuutoN

Ranskalaisen Jean-Louis Kir Fournierin perheeseen syntyi kaksi syvästi kehitysvammaista lasta. Kaksi maailmanloppua, kuten tekijä kirjoittaa aseistariisuvassa kirjassaan Isi, mihin mennään?

Kaunistelematon, katkelmista koostuva pieni kirja kahden vaikeasti vammaisen lapsen perheestä on riipaisevan tosi ja karvaan hauska. Välillä isä nimittelee poikiaan lommopäiksi ja toteaa, että heillä on heinää päässä. Hurskaat juh-

jat

lapuheet ja tekopyhät kaunistelut joutavat mäkeen.

Tämä isä antaa tunteiden tulla

julki.

Kaikki tunteet ovat mukana: raivo, häpeä, nääntymys, hellyys, huumori, suru, viha Jumalaa ja välillä kanssaihmisiä kohtaan. Pojat ovat liikuttavia ja rakkaita. Se on ilmiselvää kaiken mustan huumorin alla. Mutta miltä tuntuu, kun lapset eivät kehity — eivätkä ole edes suloisia, vaan jokseenkin vaivaisen

kalaöljykapseli

oNGelmista keskusteltava

Laqueur pohtii kirjassaan myös, vahvistaako islamilaisten maahanmuuttajien oma kulttuuri syrjäytymistä. Sillä tutkimusten mukaan esimerkiksi intialaiset maahanmuuttajat menestyvät koulussa jopa paremmin kuin kantaväestö.

Turvapaikanhakijoiden kohtelussa Laqueur syyttää eurooppalaisia naiiveiksi, sillä moni kotimaassaan terrorismista epäilty on saanut turvapaikan ja vielä ilman valvontaa.

Syyskuun 11. päivän jälkeen turvatoimia on kiristetty, mutta radikaaliryhmien kitkeminen on vaikeaa. Heihin kuuluu kuitenkin vain pieni vähemmistö. Suurempi ongelma voi olla omiin mahdollisuuksiinsa turhautuneen maahanmuuttajanuorison mellakointi, kuten Ranskassa tapahtui. Siksi myös maahanmuuton ongelmista on keskusteltava — asiallisesti, ilman rasismia ja etsien ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin.

Pauli Juusela

CardiOmega on vahvin kalaöljykapseli. Korkeiden EPA- ja DHA- pitoisuuksiensa ansiosta CardiOmega on biologisesti tehokkaampaa kuin perinteiset

Walter Laqueur: Euroopan viimeiset päivät. Art House 2009.

valmisteet. Mukana myös D3-vitamiini.

- Ota CardiOmega sydämen asiaksi CardiOmegan 1000 mg kapseleissa on omega-3-rasvahappoja peräti 90% eli 900 mg (EPA 590 mg ja DHA 260 mg). Raaka-aine saadaan Tyynenmeren puhtaista, vapaana elävistä rasvaisista kaloista. Tyhjiötislattu kalaöljy ei sisällä ympäristöjäämiä (raskasmetalleja eikä torjunta-aineita). Pakkauskoot: 60 kapselia ja säästökokoLisävirtaa 120 kapselia. mainontaan !

Erilainen kirja isyydestä Jean-Louis Fournier: Isi, mihin mennään? Siltala 2009.

VAHVIN

näköisiä? Mikä merkitys heidän elämällään on? Onko elämällä yleensäkään tarkoitusta?

Fournierin pojat ovat kuin lintuja, joilta puuttuu siivet. Heidän kärsimyksensä on näkyvissä. He eivät ole ”iloisia” vammaisia.

Kirjailija-isä löytää vapauttavan rehellisyyden kautta edes jonkin tavan kestää, ja poimii pienenkin hetken, jossa tuntuu olevan mielekkyyttä tai iloa, edes pisara.

Eila Jaatinen

Ota yhteys: TohtoriIlmoitusmarkkinointi Tolosen tuotteita saa terveyskaupoista ja hyvin varustetuilta luontaistuoteosastoilta sekä apteekeista.

020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi Lisätietoja puh. (09) 863 4850

www.biovita.fi Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

11

Kansainvälistä ruoanlaittoa Jani Laukkanen

V

ielä ehtii mukaan seurakuntien ja kaupungin järjestämälle kansainväliselle ruokakurssille. Kurssilla on tutustuttu jo afganistanilaiseen keittiöön, mutta jatkoa seuraa.

Ensi lauantaina on vuorossa mämmiherkkujen tekeminen.

Opettajana toimii tunisialaissyntyinen, kokkina työskennellyt Ahmed Ladarsi. Hän on Suomessa yli kolmekymmentä vuotta asunut mies, jonka mielestä mämmi on hyvänmakuista. Tekemäänsä Mämmi-kirjaan Ladarsi on koonnut noin 80 erilaista mämmireseptiä.

Ruokakurssille voi osallistua yhden tai useamman kerran, sillä mämmiherkkujen jälkeen tutustutaan 10.4. somalialaiseen keittiöön, 24.4. arabialaiseen keittiöön ja 15.5. venäläiseen keittiöön. Ruokaa valmistetaan ja maistellaan kello 13–16 Havukosken nuorisotalolla. Kurssille ovat tervetulleita niin suomalaiset kuin maahanmuuttajat.

Ilmoittautuminen seurakuntien

Ahmed Ladarsi on Suomen Mämmiseuran perustaja. kansainvälisen työn sihteerille Sari Koistiselle p. 050 556 4756. Ruokakustannukset jaetaan osallistujien kesken.

Mämmiherkkuja Suomesta la 20.3. klo 13–16 Havukosken nuorisotalolla, Eteläinen rastitie 14

Ilomessussa aasialaista meininkiä Millainen on messu Aasian kirkoissa? Voisiko siitä tuoda jotain suomalaiseen messuun? Näin ainakin aiotaan tehdä Rekolassa, jossa vietetään perjantai-iltana ilomessua. Luvassa on messu aasialaisilla mausteilla.

Mukana menossa ovat Taiwanin lähetit Juha ja Anne Ijäs ja kiinalaisen seurakunnan Sinyu-kuoro. Minja Lappi laulaa ja Kallion seurakunnan kiinankielisestä työs-

Tarjoilee musiikin mustana radiohigherground.fi

tä vastaava pastori Nancy WangHedström saarnaa. Liturgina toimii Rekolan seurakunnan oma pappi Vappu Olsbo.

Ilomessu aasialaisittain pe 19.3. klo 18.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa

Pastori Nancy Wang-Hedström vierailee Rekolassa.

-lehti järjestää taas suositun

Askel eheyteen -tapahtuman Pirjo Wesaniemi

Kutsu Sinulle

sa s jo , n ä ä v i ä p n e e s i ikimuisto ut! ja e t a a n i l o t ja s u r

Sara Paavolainen Jukka Järvinen

Pirjo Kantala

Marianne Heikkilä Olli Valtonen

Maarit Rajamäki Päivi Lipponen

Elina Vettenranta

Tule viettämään keväistä lauantaita

27.3. klo 12–18 Agricolan kirkkoon, Seppo Juntunen

Tehtaankatu 23, Helsinki Tilaisuuden juontaa Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi.

Päivä päättyy rauhoittavaan Tuomasmessun iltavesperiin.

Lounastauko klo 14.30 – 15.30, jonka aikana Seppo Juntunen rukoilee puolestasi ja alakerrassa on mahdollisuus keittoon.

Yhteistyössä Tuomasmessun kanssa.

Petri Laaksonen laulaa myös Tuomasmessussa sunnuntaina 28.3. klo 18.00 Agricolan kirkossa

Petri Laaksonen

12

www.tuomasmessu.fi

www. askellehti .

Anne Pohtamo

Ritu Ylipahkala

Inna Vintturi

HERÄNNÄISSEURAT Su 21.3. klo 11 Kirkkopyhä Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Saarnaa Jarmo Kokkonen. Klo 16 Seuratupateologit Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Uusateismin haasteesta keskustelemassa mm. Samuli Korkalainen ja Erkki Toivanen. Klo 18 Auroran kappelilla, Heiniemenpolku 1, Espoo. Klo 18 Järvenpään srk-salissa, Kirkkotie 1-3. Klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa, Kirstaantie 5-7.

Ma 22.3. klo 19 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Ti 23.3. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 24.3. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, Hki. Klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. La 27.3. klo 10-17 Maallikkopäivä Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mukana Jaakko Heinimäki, Samuli Korkalainen, Martti Nissinen, Minna Ruuttunen ja tarinateatteri Pyhä Solmu. Lisätiedot ja ilm. samuli.korkalainen@h-y.fi tai 050 358 0382.

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaanLisävirtaa kanssammemainontaan virikkeiden rikastuttamaa arkea ! hoivakoti Harmoniassa.

Ota yhteys:

Hammashoitoa Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Tiedustelut

Ilmoitusmarkkinointi Debora Hoivakoti Harmonia (09) 75180200020 754 2000/vaihde Debora Kotihoito www.kotimaa-yhtiot.fi (09) 45590096 www.debora.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hautauspalveluja KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

Kaikki, mitä tarvitset.

Ostetaan POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Palveluja tarjotaan Tilaa Espoo:JATimo Röyskö MUUTOT KULJETUKSET UUSI ILME KEITTIÖÖN 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

-ilmainen uudet ovet - tasot Kuljetusgsm Neppis p. 040 585 0074.

0400-718473 -kylpyhuonesaranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA nyt!

-kartoitus malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

timo.roysko@blosius.fi KOTISIIVOUSTA

kotiapua, ikkunanpesua, kattolumitöitä

Ruoholahdenkatu 12, aina Helsinki OLK palvelut meiltä parasta!

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Alkava pitkäkestoinen

psykoterapiaryhmä. Paikka

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Elokuussa 2010 alkavia ammattitutkintojamme:

Tilaa ilmainen kylpyhuonenyt! kartoitus Terveydenhoitoa

Pitenevien päivien lukuhetkiä

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Osoita ammattitaitosi - suorita tutkinto!

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

Vanta an Lauri

Asianajajia

Koulutusta

ASUNTO RAHAKSI!

Vuokrata halutaan

HAUTAKIVET

Sirkka-Liisa Helenius

Pyydä meiltä paras tarjous.

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Ostetaan huoneistoja

HUONEISTOCENTER OY

K&P

www.hautaus.fi

vapaana miehelle tai naiselle. Esim. masennus, ahdistus, pelot, uupumus.

Maan. 17-18.30 Kampissa lähellä Hietalahden toria.

Kts. www.psykoterapiaryhma.fi Tied. Riitta Pöysä/040 585 4500.

ILMANVAIHDON PUHDISTAJAT NYT ALUEELLASI! • Ilmanvaihtokanavat • Ilmanvaihtokoneet • Huippuimurit • Ilmalämmitykset • Talotuulettimet • Kanavapuhaltimet Työn osuudesta Helsinki: Petri Takkula kotitalousvähennys jopa 60%

gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi Soita heti! 050 574 2005

Meiltä myös suodattimet iv-koneisiin!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki Vantaan ilmanvaihtonuohous

www.vin.palvelee.fi

- Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto - Päihdetyön ammattitutkinto - Suntion ammattitutkinto Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunnattu joustava tutkinnon suoritustapa, jossa voi hyödyntää kertynyttä työkokemusta ja aiempia opintoja. Tarjoamme mahdollisuutta osallistua tutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä monimuoto- että oppisopimuskoulutuksena.

Opintojen kesto noin 1-2 vuotta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan.

Haku: www.seurakuntaopisto.fi > Haku ja ilmoittautuminen Lisätiedot nettisivuiltamme tai opintosihteeri, puh. 044 358 8966, opintotoimisto@seurakuntaopisto.fi tai opinto-ohjaaja Riikka Tassi, puh. 044 906 3233, riikka.tassi@seurakuntaopisto.fi Seurakuntaopisto | Järvenpää | puh. (09) 2719 61 | www.seurakuntaopisto.fi

julkaisija Vantaan seurakunnat. kustaNtaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, ☎   7, faksi   , vantaan.lauri@evl.fi. toimitukseN sihteeRi Arja Vasara, ☎   7, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎   7, pauli.juusela@evl.fi. toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, ☎   7, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎   , hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎   , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎   , nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎   7, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paiNo SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmaRkkiNoiNti myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎  7 7, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎  7 7, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎  7 , myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎  7 . ilmoitushiNta mv , €, neliväri , € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . ilmoitusteN vastaaNotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 7 (Hietalahdenranta ),  Hki, ☎  7 7, faksi  7 , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusNeuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saaNut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎  7 , www.posti.fi/palaute.

1

Vantaan seurakunnat Hakunila kiRkkoheRRaNviRasto

Senioriklubi ma 22.3. klo 13. Pääsiäisaskartelua.

Miesten raamattupiiri ja sauna tiistaisin klo 18.30.

Raamatunlukuryhmä naisille tiistaisin klo 19.

kiRkkoheRRaNviRasto

Hakunilantie 48

Koulutie 11

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Maria –sisaremme hiljaisuudessa la 20.3. klo 11–18. Hiljaisuutta, rukoushetkiä, ulkoilua ja messu.

Päivällinen ja kahvit 8 euroa. Ilmoittautuminen Laura Ohtonen p. 830 6288 tai laura.ohtonen@ evl.fi. Tiedustelut Liisa Pietilä p.

050 337 7312.

Miestenpiiri ke 24.3. klo 17.30– 21. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Polku pääsiäisen salaisuuteen ke 24.3. klo 18 ja 18.30. Kaikille avoimet vaellukset.

DiakoNiatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakuNilaN kiRkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Perjantai-ilta Jeesuksen seurassa 19.3. klo 18. Päivi Heikkilä vierailee. Illassa laulua, sanaa, rukousta ja teehetki.

Kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 kirkon alakerrassa.

Konfirmaatiomessu, Hankasalmi 1. la 20.3. klo 12. Sari Kokkonen, Pirkko Yrjölä.

Herättäjän kirkkopyhä su 21.3. klo 11. Saarna Jarmo Kokkonen, Kaija Laalo-Lipponen, Tuomo Kahenvirta, Heli Peitsalo. Kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat su klo 13.

Matalan kynyksen maanantai 22.3. klo 11. Kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Nyt on rukouksen aika maanantaisin klo 18. Tule rukoilemaan yhdessä. Rajamäki, Nuortie.

Lähetyspiiri ma 22.3. klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 23.3. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamatun lukua, keskustelua ja rukousta tiistaisin klo 18–21.

Mariitta Nuortie.

Päivärukous ke 24.3. klo 12.30– 13.

Avoin aamurukous torstaisin klo 8–10. Mariitta Nuortie.

Kompletoriomessu to 25.3. klo 18.

lapsille Pyhäkoulu sunnuntaisin Länsimäen kirkolla klo 10.

Seikkailupyhäkoulu sunnuntaisin klo 14–15.30. Kokoontuminen Rajakylässä os. Pallotie 42, josta lähdetään luontoon seikkailemaan.

Kotipyhäkoulut Asta Enqvistin kotona klo 11 seuraavasti 28.3., 11.4. ja 25.4. os. Hevoshaantie 9 D. Hyväristen luona 24.3., 7.4 ja 21.4. keskiviikkoisin klo 18 os.

Riekkomäentie 8.

Pääsiäisen salaisuus pyhäkoulu sunnuntaisin 28.3. asti klo 11–12 Vaaralan kirkolla.

vaRhaisNuoRille

läNsimäeN kiRkko

Päiväleirit 7.–24.6. Rajakylän koululla klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakunilan kirkon alakerrassa klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakuaika 1.3.–14.5. Päiväleiri on ensisijaisesti tarkoitettu 2001–2003 syntyneille lapsille. Hinta sisältää ohjelman, välipalan ja vakuutuksen.

Lastenleiri Kukonnotkossa 7.– 12.6. Hakuaika 1.3.–14.5. Leiri on tarkoitettu 8–13-vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta 135 € sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutukset sekä ohjelman. Tiedustelut Päiväleirit Justus Kivimäki p. 040 762 0162. Lastenleiri Marja-Riitta Typpi, p. 040 588 6242.

Leirit järjestää Vantaan NMKY ry.

Hakemukset voi tehdä ja lähettää netissä www.vantaanmky.net.

Kerokuja 9, p 830 6623

muuta

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11– 12 maksuton aamiainen. Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Torstaisin lounas klo 11. Hinta 2,5 euroa (sis. ruuan, leivän, juoman ja kahvin).

Pe 19.3 klo 12–13 pastori Vesa Häkkinen tavattavissa.

Messu su 21.3. klo 10. Pirkko Yrjölä, Kristiina Nurmi.

Diakonian kevätleiri 20.–22.4.

Pellingissä Porvoossa. Tarjolla ulkoilua meren äärellä, hyvää ruokaa, hiljentymistä sekä mukavaa seuraa. Ilmoittautuminen maksamalla leirin hinta 40 euroa kirkkoherranvirastoon 12.4. mennessä.

k astettu Mila Evian Leppänen, Amanda Satu Sirena Mankinen.

Tapahtukoon…? Älä pelkää , Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.

Luuk. :–

1

Hämeenkylä

pyhäN aNNaN lasteNkiRkko

18.3.–25.3.

Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

hämeeNkyläN kiRkko Auratie 3, p. 830 6459

Marian ilmestyspäivän sanajumalanpalvelus su 21.3. klo 10. Vapaalan kirkkopyhä. Saarna Jukka Nevala, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Anne Viljamaa.

Tekstinlukija Raija Kärpänniemi.

Kirkkokahveilla puhuu Vapaalaseuran puheenjohtaja Liisa Rajamäki.

Iltamessu su 21.3. klo 18. Matti Hyry, Jouni Salko ja Anne Viljamaa.

Voihan virsi! Yhteislauluilta to 25.3. klo 18.30, pieni seurakuntasali. Seurakuntapastori Jouni Salko laulattaa pilke silmäkulmassa ennenkuin vakavoidumme hiljaisen viikon viettoon.

lammaskuja 2 B keRhotila

Kirjallisuuspiiri ma 12.4. klo 12.

Kirjana John Simonin Koneen ruhtinas. Keskustelllaan myös Kyllikki Villan tuotannosta.

vapaalaN seuRakuNtatalo Vanha Hämeenkyläntie 5

Kenian piiri to 25.3. klo 12. Vierailijana pastori Teemu Kakkuri.

lapsille ja peRheille Lasten pääsiäiskirkot ti 23.3. ja ke 24.3. klo 9.15 ja klo 10.15 kirkkotiloissa. Matka pääsiäiseen katsellen, kuunnellen, osallistuen ja ihmetellen. Mukana lastenohjaajat, Eila Paulún, Matti Hyry, Jouni Salko, Hannu Lehtikangas ja Anne Viljamaa.

Haku syys–kevätkauden 2010– 2011 vekkuli- ja päiväkerhoihin maaliskuun ajan. Lisätietoja kerhopisteistä, seurakunnan kotisivuilta sekä lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnilta p. 830 6457, sähköposti etu.sukunimi@ evl.fi. Hakukaavakkeita saa kerhopaikoista ja kirkolta lapsityön toimistosta tai sen voi tulostaa seurakunnan kotisivuilta. Vekkulikerhot 3–4-vuotiaille. Päiväkerhot 4–6-vuotiaille. Lukukausihinta 80–90 e. Musiikkipainotteiset kerhot kirkolla lukukausihinta 170–180 e. Kerhopaikkoja on mm.

M

kirkolla, Pähkinärinteessä, Vapaalassa ja Varistossa.

Koululaisten kesäkerho 7.–23.6.

Hämeenkylän kirkolla ja Vapaalan seurakuntatalolla järjestetään 1. ja 2.-luokkalaisille kesätoimintaa arkipäivisin klo 9–15. Hinta 150 e sisältää monipuolisen päiväohjelman, lämpimän aterian, välipalan sekä yhden retken. Mikäli kerhoissa on tilaa, on myös 3. luokkalaisilla mahdollisuus osallistua.

Ilmoittautuminen maaliskuussa lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulún p. 830 5457 tai 050 544 7647. Hakukaavakkeita saa myös seurakunnan kotisivuilta, kerhopisteistä ja kirkon lapsityöntoimistosta.

k astettu Veeti Wille Juhani Heiskanen, Toivo Johannes Atenpoika Kuuskoski, Eetu Elias Mio Lampi, Ella Sofia Puumalainen, Mea Elli Amalia Hemming.

avioliittooN kuulutettu Tuomas Antti Pelkonen ja Tiina Johanna Pakkanen.

hautaaN siuNattu Keijo Ensio Toura 61 v.

Korso kiRkkoheRRaNviRasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

DiakoNiatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

koRsoN kiRkko ja

seuRakuNtakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Ripaus renessanssia – Èva Luostarisen taidenäyttely avoinna seurakunnan tapahtumien ja kirkkoherranviraston aukioloaikoina 21.3. saakka.

Vanhemman väen piiri to 18.3. klo 13, Ursula Hynninen kertoo Marianpäivän messusta.

Miesten saunailta to 18.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, isäntänä Vesa Ruokonen.

SPR:n verenluovutustilaisuus pe 19.3. klo 14–19. Ota henkilötodistus mukaan.

Kuusamon rippileirin konfirmaatiomessu la 21.3. klo 11.

Marianpäivän kansanmusiikkimessu su 21.3. klo 10, Päivi Vähäkangas, Risto Auvinen, Martti Sirviö, Ursula Hynninen ja seurakuntakuoro.

Marianpäivän musiikkia su 21.3. klo 18, Niina Ahola, sopraano ja Martti Sirviö, urut. Vapaa pääsy.

Runopiiri ma 22.3. klo 13.

aria. Miten rohkea olitkaan. Elämä Jumalan Pojan äitinä ei kohdellut sinua silkkihansikkain. Hämmennys ja huolet asuivat äidin sydämessä jo lapsen odotuksesta saakka. Erilaisen nuoren äidin osa ei tuolloinkaan ollut helppo. Syvimmän tuskan jouduit kokemaan poikasi viattoman kärsimyksen ja ristin äärellä. Ja kuitenkin otit vastaan suuren tehtävän . ”Minä olen Herran palvelijatar.

Tapahtukoon minulle niin kuin sanot.”

Maria. Et ole minulle esikuva alistuvasta ja omasta tahdostaan luopuvasta naisesta, vaan rohkeasta Jumalan työtoverista, jolle Jumala suo armonsa ja aivan erityisen elämäntehtävän.

Maria. Sinä olit avoin Jumalan yllätyksille elämässäsi. Sinun uskosi ei ollut puristettu mihinkään kaavaan. Lähdit

Naisten laulava raamattupiiri ma 22.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 22. 3. klo 18.30.

Hengellisten toivelaulujen ilta ma 22.3. klo 18.30. Tule laulamaan yhdessä ylistyslauluja.

Kirkon kahvila ti 23.3. klo 11–13.

Katulähetyksen ruokailu ke 24.3. klo 11.

Lähetyspiiri ke 24.3. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 24 .3. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 24.3. klo 18.45.

Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Vanhemman väen piiri to 25.3. klo 13, Anne Saviranta.

Naisten saunailta to 25.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

seuRakuNtakoti mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 23.3. klo 13, Leena Lehto.

lapsille ja peRheille Perhekerho seurakuntakeskuksessa pe klo 9–11.30 sekä ma klo 12–15, Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) pe klo 9–11.30, seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4) ti klo 9–11.30.

Pyhäkoulu su 21.3. klo 10.

NuoRille Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

The Raamis ma 22.3. klo 18 seurakuntakeskuksen kirjastossa.

Syventymistä Raamattuun ja keskustelua.

muuta Matka Turkuun ja Naantaliin 24.–26.5.Yöpyminen Ruissalon kylpylässä kahden hengen huoneissa. Ohjelmaan sisältyy mm. vierailu Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa, opastettu kiertoajelu Turussa sekä vierailu Naantalin Kultarantaan. Matkan hinta 240 euroa sisältää majoituksen puolihoidolla, vierailut sekä kuljetukset. Mahdolliset hoidot kylpylässä omalla kustannuksella. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 26.3. mennessä. Lisätiedot Anne Saviranta p. 050 599 9068.

Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat Korson alueen ikäihmisille apua pienissä kodin kunnostustöissä, kuten taulujen ripustamisessa, pienissä korjaustöissä, lamppujen vaihdossa ym. Apu on maksutonta. Avun välitys ti, ke ja pe klo 10–12 p. 830 6560.

k astettu Vieno Anna Emilia Koskinen, Jimi Julius Sorakivi, Jesse Johannes Nieppo, Tuulianna Helmi Maria Nieminen, Ville Kaapro Edvard Rusanen, Artturi Eeli Johannes Timonen, Eelis Ilmari Tenhunen, Samuel Benjamin Silfverberg, Simon Unto Höhnle.

avioliittooN kuulutettu Eero Juhani Salminen ja Anuliisa Voutilainen, Kimmo Petteri Hattunen ja Johanna Inka Maria Hämäläinen.

hautaaN siuNattu Erkki Reinhold Hiilloskivi 84 v, Taimi Tellervo Kontulainen 84 v, Matti Juhani Aalto 63 v.

Rekola kiRkkoheRRaNviRasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

DiakoNiatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

RekolaN pyhäN aNDReaaN kiRkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

Runoryhmän harjoitukset to 18.3. klo 18–20.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Ilomessu aasialaisittain pe 19.3. klo 18. Mukana Taiwanin lähetit Juha ja Anne Ijäs, kiinalaisen seurakunnan Sinyu-kuoro, liturgi Vappu Olsbo, saarnaaja Nancy Wang-Hedström, Minja Lappi laulaa.

Aamurukouspiiri su klo 9.

Messu su 21.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin.

Marianpäivän konsertti su 21.3. klo 18, Pergolesi: Salve ReginaSallinen, Bach, Mozart. Noora Hultin, sopraano, Markus Malmgren, urut.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma 12–13, lähtö kirkon sisäpihalta.

Alaovi auki aikuisille ma klo 18–20.30. Huom. Nuorisotilassa alakerrassa.

Ilosanomapiiri ma 22.3. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 22.3. klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9–10.

Torstaipiiri 25.3. klo 13.

asolaN seuRakuNtatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 22.3. klo 15, aiheena anteeksianto ja sovinto.

RautkallioN keRhohuoNe Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

ottamaan askeleita tiellä, jonka määränpäätä et voinut aavistaa. Luottamuksen varassa kuljit syvimmänkin pimeyden keskellä ja sait kokea, että Jumala kantaa.

Isä meidän -rukouksessa pyydämme: ”Tapahtukoon Sinun tahtosi.” Monesti olen tunnistanut pelon häivähdyksen sisimmässäni. Mitä tuosta pyynnöstä voikaan seurata? Uskallanko sydämestäni rukoilla näin?

Luotanko siihen, että Jumalalla on hyvä tahto meitä ihmisiä kohtaan?

Marialla oli oma tiensä ja meillä omamme. Jumala ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Hän on sidottu vain rakkauteensa.

Tarja Korpela Vantaan seurakuntien johtava kasvatustyön pappi

Ensi sunnuntai on Marian ilmestyspäivä. Sen aihe on Herran palvelijatar. Alttarilla on valkoinen liina ja kuusi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 113:1–8, Jes. 7:10–14, Room. 9:2–8 ja Luuk. 1:26–38.

NuoRille Nuorten sähly pe klo 18–19 Rekolanmäen koululla.

Nuorten perjantai-illat pe klo 19.30–21 kirkolla.

Open doors ke klo 18–21 kirkolla.

lapsille ja peRheille Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. ”Paavalin seikkailut” –koululaisten raamatturyhmä su 21.3. klo 10. Raamatturyhmäläisen tulee osata lukea ja kirjoittaa.

Ryhmä on maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

muuta Lähetyksen kotipiiri ke 24.3. klo 18.30 Kerttu Räbinällä, Eevantie 4 A. Kahvitarjoilu klo 18.

Tuntemus-kurssi vapaaehtoistyössä toimiville Kuntokalliossa 9.–11.4. Kurssilla opetellaan itsensä ja toisen tuntemista toiminnallisin menetelmin. Ohjaajina Nina Klemmt, Irma Liljeström ja Päivi Peittola. Hinta 20 € sis. kurssin ja täysihoidon. Ilmoittautumiset 31.3. mennessä 050 553 8459 (Irma) tai 050 410 3832 (Päivi).

k astettu Helmi Maria Serafina Hujanen, Jimi Juhani Järvinen, Mikael Kristian Laukkanen, Leevi Oliver Loikkanen.

Tikkurila kiRkkoheRRaNviRasto

Eläkeläiskerho ma 22.3. klo 13 kahviossa.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 22.3. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoittain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa on tarkoitus lukea Raamattu läpi kolmessa vuodessa.

Mukaan voi liittyä matkan varrella!

Vantaan seurakuntayhtymän eläkeläisten johtokunnan kokous ti 23.3. klo 11 kahviossa.

Kirkon ruokailu ti 23.3. alkaa kello 12 hartaudella, jonka jälkeen vuoronumeroiden jako kirkolla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 23.3. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Mielenterveyskuntoutujien pääsiäiskirkko ke 24.3. klo 13, tilaisuuden jälkeen kirkkokahvit.

Alkoholiton ehtoollinen.

Vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ke 24.3. klo 17 takkahuoneessa.

Omaiset mielenterveystyön tukena. Mukana apulaisylilääkäri Tuula Kieseppä keskustelemassa ja vastaamassa kysymyksiin. Lisätietoja diakoni Helvi Reijonen p. 050 592 5348.

Arki-illan ehtoollinen ke 24.3. klo 18 Jaakko Hyttinen, Simo Santaranta.

Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 25.3. klo 9.30 kirkon edestä. Kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 25.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 25.3. klo 18 takkahuoneessa.

ilolaN seuRakuNtatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Marianpäivän miniretriitti naisille su 21.3. klo 13–18. Mukaan mahtuu 10 ensiksi ilmoittautunutta, p. 09 8306 225 / Terttu Vehviläinen. Hinta 5e. Mukana pastori Kristiina Kartano ja Pirjo Sember.

k aRtaNoNkoskeN

hotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11. Ristipuron periodipyhäkoulu kokoontuu: su 14.3, 21.3 ja 28.3. klo 11. Lisätietoja pyhäkoulutoimistosta p. 050 572 2811 / Maaret Hirvensalo.

NuoRille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Walkers pe 19.3. klo 19–22.

Nuorten tanssiryhmä ma 22.3. klo 17–18.

Iso 1 A&B -koulutus ti 23.3. klo 17–18.30.

MeSe-päivystys ti 23.3. klo 19–21.

Hengenvarassa – nuorten ilta ke 24.3. klo 18–20.

Nuorten avoimet ovet to 25.3. klo 18–20.30, Ylästössä.

johtajana Ari Pärnänen sekä Kai Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto yhteisvastuukeräykseen.

Lasten pääsiäiskirkko ti 23.3. klo 10.15.

5 varttia ti 23.3. klo 12.30–13.45 takkahuoneessa. Ryhmä on sinulle mielenterveyskuntoutuja joka kaipaat seuraa. Keskustelemme, laulamme ja teemme kädentöitä.

Mukana Ulla Pohjolan-Pirhonen, J-P Virtanen ja Sanna Ollikainen.

Sinkkupiiri ti 23.3. klo 18.30– 20.30 takkahuoneessa. Jaakko Simojoki: Miten sietää pettymyksiä? Ei sinkkupiiriä 30.3. pääsiäisvaelluksen vuoksi.

Lasten pääsiäiskirkko ke 24.3. klo 10.15.

Ihmissuhdeilta ke 24.3. klo 18.30. ”Yksinelämisen onni ja kipu”. Diakoni Raija Eeva Turun seurakunnista.

Eea Ailina Rämä, Mila Matilda Gustafsson, Erika Adalia Collin, Valtteri Antti Aleksi Repo, Isabella Lumia Wasenius, Hertta Nea Johanna Lindholm, Vilma Matilda Husu, Manna Annina Husu.

aviolittooN kuulutettu

kivistöN kiRkko

pastoRskaNsliet

Risto Olavi Suokas ja Jatta Kristiina Jussila.

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Stationsvägen 12 B, tfn 830 6262

Barokkikitarakonsertti su 21.3. klo 15. Kitaraduo Kampman & Malinen esittää tunnettujen barokkisäveltäjien teoksia sovitettuna kahdelle klassiselle kitaralle.

Säveltäjänimiä mm. J.S. Bach ja D. Buxtehude. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Raamattu-rukouspiiri ti 23.3. klo 18.30–20 srk-salissa.

Miesten saunailta ke 24.3. klo 18.30–21. Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Öppet må-fre kl. 9–13.

muuta Malminiityn eläkeläiskerho ti 23.3. klo 13.30, Malminiityntie 16 B.

k astettu Veera Aino Emilia Kankainen, Veeti Viljami Ensio Taavitsainen, Aapo Kalervo Laakso, Unna Maria Vivia Eskelinen, Luka Oskari Koljonen, Miro Jaakko Viljami Kulmala, Julia Aurora Moisio, Meja Minea Cristina Varjola, Helmi Emilia Honkala, Laila Linnea Eriksson, Rasmus Kristian Koskinen, Joona Santeri Sorjonen, Vilma Edla Aliina Tammesvirta, Amos Aron Artturi Tuomarla, Ada Eeva Inkeri Tuomarla.

Unikkotie 5 B, p. 830 6717

seuRakuNtakoti

hautaaN siuNattu

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Veera Simola 94 v, Airi Maria Aittola 89 v.

DiakoNiatoimisto

RistipuRoN seuRakuNtatila

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

pyhäN lauRiN kiRkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 21.3. klo 12 Marian ilmestyspäivän messu, Maria Koukkari, Olli-Pekka Ylisuutari, Iina Katila. Tapio Tuovila soittaa G. P. Telemannin Fantasian viululle nro. 5, A-duuri

tikkuRilaN kiRkko Asematie 12, p. 830 6223

Eläkeläisten laulupiiri pe 19.3. klo 13, kahviossa, Simo Santaranta.

Messu su 21.3. klo 10 Marian ilmestyspäivän messu, Jaakko Hyttinen, Pauliina Kuokka, Simo Santaranta.

Inkeripiiri su 21.3. klo 15 kahviossa, Päivi Helén.

Arabiankielinen raamattupiiri su 21.3. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Kansainvälinen Sanan ja sävelen ilta su 21.3. klo 18, kamerunilainen draamaryhmä esittää näytelmän. Tarjolla kamerunilaista iltapalaa, tee/kahvi. Mukana Espoon seurakuntien maahanmuuttajatyöntekijä Mr. Danhu Kingsley Tassee. Illan kolehti kamerunilaisten vammaisten lasten auttamiseen. Vapaa pääsy.

Mukana pastori Kristiina Kartano ja Quo Vadis -kuoro kanttori Iina Katilan johdolla.

Kansanlähetyspiiri ke 24.3. klo 18, Aiheena: Arjen kristillisyys, Seppo Palonen. Keskustelua ja rukousta teekupin ja Sanan äärellä. Lapsilla omaa ohjelmaa. Heli Hiipakka-Eshetu ja Elisa Paljakka.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 25.3. klo 18.

Naisten rukouspiiri pe 19.3. klo 18.

ylästöN seuRakuNtatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläisten kerho ke 24.3. klo 12.

lapsille ja peRheille Pääsiäisaskartelua koululaisille ja perheille la 20.3. klo 11–13, Tikkurilan iltapäiväkerhon tiloissa, Unikkotie 5 B, 2. krs.

Perheiden pääsiäisaskarteluilta ti 23.3. klo 17.30, Tikkurilan kirkon kahviossa (Asematie 12).

Lasten pääsiäishartaudet Tikkurilan kirkossa (Asematie 12). Ma 22.3. klo 9.30 ja 10.30, ti 23.3. klo 9.30 ja 10.30 ja to 25.3. klo 9.30 ja 10.30.

Tervetuloa seuraamaan pääsiäisnäytelmää ”Hiljaisuus laskeutuu” , jossa kohtaamme Andreaksen, Magdalan Marian ja Pietarin.

Tilaisuus sopii kaikenikäisille. Yli 8 henkilön ryhmät ilmoittautuvat p. 050 572 2811, 050 410 3863 tai 050 434 5539.

Avoimet päiväkerhot Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta.

Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston ker-

Myrtsimessu su 21.3. klo 17. “Pal- ka, johon ei tarvitse ilmoittauveluksessa”. Nuorten House Band, tua etukäteen. Ohjelmaa on sekä liturgia Nele Borchardt, puhe Heli lapsille että aikuisille.Myyrmäen Ojalehto. Kirkkosali on avoinna kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11. klo 16.30 alkaen. Messun jälkeen Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo ilta jatkuu teejatkoilla srk-salis- 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie sa. Lastenhoito järjestetty. Katso 1, ke klo 17–18.30. Kaivosristi, Kaimyös www.myrtsimessu.fi. vosvoudintie 3, to klo 9.30–11.

Lähetyspiiri ma 22.3. klo Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, 15–16.30 pienessä srkyksinhuoltajille, pe klo salissa.

15.30–17.30. VantaanRaamattupiiri laakso, NaapurinkuLisäIlosanoma ja 2, to klo 9.30–11. tietoj ma 22.3. klo Kivistön kirkko, a Van taan 17.30–18.45 Laavatie 2, ti seura kunti morsius16.30–17.30. toimi e n nnast huoneessa.

Kivistön kirka ja p luista Maallikkoko, Laavatie 2, a lvewww. piiri, jossa pe klo 9.30–11. v a n s t eurak a käydään läpi kappeunnat an- li,Seutulan Raamattua Solbackantie 6, .fi lukien, pohtien pe klo 9.30–11.30. ja keskustellen.

Tied. lapsityönohjaaYhteisvastuukonja Laura Sydänmaansertti ma 22.3. klo 19. lakka p. 830 6412.

Mieskuorot Vantaan Laulu johtajana Jori Männistö ja Oltermannit k astettu

Vantaankoski

Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Miesten piiri to 18.3. klo 18.30– 20 takkahuoneessa. Matti Welling: Jumalan kokoinen aukko sielussa.

Kevätmyyjäiset la 20.3. klo 10– 12.30. Myynnissä käsitöitä ja leivonnaisia. Arpajaiset. Hernekeittoa ja kahvia. Tuotto lähetystyön hyväksi.

Messu su 21.3. klo 10. Mariakodin kirkkopyhä. Saarna Maari Santala, liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kirkkokahvit sekä Mariakodin Ystävät ry.:n vuosikokous isossa srk-salissa.

Pyhäkoulu su 21.3. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Vanda svenska veRksamhet

DöDa

Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 25.3. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Tehdään pääsiäisoksia yhdessä. Mitä kaikkea koristeilla voi ilmaista? Tule mukaan kokoilemaan, materiaalit talon puolesta!

Gunvor Hellevi Åvall 80 år, Gösta Blomqvist 97 år, Anna-Lisa Backman 90 år.

Perhemessu su 21.3. klo 12. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Seutulan päiväkerho ja Seutulan koulun lauluryhmä avustavat.

Kirkkokahvit ja -mehut.

Iltaperhekahvila to 25.3. klo 17.30–19.30. Tarjoilua, vapaata seurustelua, pelejä, askartelua. Illan päättää iltahartaus klo 19.15.

myyRmäeN kiRkko

Veikko Viljo Päivinen 89 v, Eero Einar Pullinen 89 v, Mauno Lasse Olavi Muhujärvi 84 v, Kari Zachris Castrén 81 v.

NuoRille aikuisille

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi ti 23.3. klo 9–12, ke 24.3. suljettu.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

hautaaN siuNattu

Laulupiiri to 18.3. klo 18.30– 20.30 srk-salissa.

Toivon tuulet – ilta yhdessä su 21.3. klo 17. Puhujana Matti Welling.

Lähetyspiiri ti 23.3. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Rukouspiiri ke 24.3. klo 18.30–20 Kahvila Olotilassa. Rukouspiiri toimii ja tukee Jorma Haivion ja hänen perheensä työtä Mexico Cityssä tehtävän katulapsityön, paikallisten lastenkotien ja pyhäkoulutyön puolesta.

Rukouspiiri to 25.3. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneella.

seutulaN kappeli

Uomatie 1, p. 830 6440

Päivystykset

Esa Juhani Moilanen ja Katja Pauliina Hoffren.

Skribadag på Bagarstugan lö 20.3. kl. 10–18, för skribalägerdeltagarna på Sjömansrolägret 19–24.6.

Högmässa sö 21.3. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marthornas kyrksöndag, kyrkkaffe i Kaffestugan Laurentius, Martin Fagerudd.

Skribadag sö kl. 10–16, för skribalägerdeltagarna på Sjömansrolägret (19–24.6.). Dagen inleds med högmässan i Helsinge kyrka S:t Lars och fortsätter i Bagarstugan.

Ingen högmässa i S:t Martins kapell.

Mamma–barngrupp må 22.3. kl.

9.30–11.30 i Martinristi församlingshem.

Larskören övar må 22.3. kl. 18 i Helsinge kyrka.

S:t Martins pensionärskrets i Myrbacka kyrka ti 23.3. kl. 13.

Vanda svenska pensionärers gudstjänst on kl. 13 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd, Håkan Wikman.

Missionskväll i S:t Martins kapell on 24.3. kl. 18.30. Ragnar Sandell visar bilder från Allsångsutfärden till Borgå. Håkan Wikman leder allsång i missionens tecken. Kaffe med dopp serveras.

Välkomna med!

Vandaforsens diakonikrets i Myrbacka kyrka, brasrummet to 25.3. kl. 13.

Sottungsby-Håkansbölekretsen to 25.3. kl. 13.

Mamma–barngrupp to 25.3. kl.

9.30–11.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

kiRkkoheRRaNviRasto

DiakoNia

avioliittooN kuulutettu

maRtiNRisti Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Yhteiset kehitysvammaistyö Keskusteluryhmä kehitysvammaisten omaisille ma 22.3. klo 17.30–19 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Ryhmässä mahdollisuus luottamukselliseen tunteiden ja kuulumisten jakamiseen.

Vetäjänä kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen p. 050 433 4232.

Kinkeripäivä la 24.4. Velskolassa. Kinkereillä lauletaan, luetaan Raamattua ja pohditaan elämän tärkeitä asioita. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 10, Myyrmäen kirkolta klo 10.20 ja Hämeenkylän kirkolta klo 10.30. Paluu Vantaalle noin klo 17. Hinta 5 €. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot 8.4. mennessä leena.nurminen@evl.fi tai p. 050 553 8486.

Näkövammaistyö Kuulonäkövammaisten kerho to 18.3. klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Ohjaajina diakoni Mariela Lehtonen ja näkövammaistyöntekijä Terhi Suonsivu.

Käsityökerho ma 22.3. klo 15– 17.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Pääsiäisaskartelua. Kahvi 1 €.

Ilmoittautumiset ohjaaja Kaarina Haikara p. 0500 106 610.

päihDetyö Leiri asunnottomille päihdeongelmaisille 12.–15.4. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa.

Monipuolista ryhmätoimintaa ja ulkoilua. Tarkoituksena pohtia omaa suhdetta päihteisiin. Hinta on (henkilö/perhe) 40 €, johon voi anoa maksusitoumusta sosiaalitoimistosta. Hintaan sisältyy kuljetukset ja täysihoito. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 26.3. mennessä diakoni Mika Louhikorpi p. 050 381 8775.

viittomakieliNeN työ Senioritapaaminen ma 22.3. klo 12–13.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Kohtaamispaikka ti 23.3. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a Vehkapolku). Tapio Laine.

Messuryhmä ti 23.3. klo 16–18 Myyrmäen kirkolla. Viittomakielisen messun suunnittelua.

Kuurojenpappi Elina Jokipaltio ja diakoni Seija Einola.

Lähetysaskartelupiiri ke 24.3. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Perhekerho to 25.3. klo 9.30– 11.30 Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, Helsinki. Teemana vauvahieronta.

olotila — olohuoNe kaikeNikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Arja Leinosen akryyli- ja öljyvärimaalauksia esillä 9.4. asti.

Olotilan atk-vapaaehtoinen opastaa internetin käytössä joka keskiviikko klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

vaNtaaN seuRakuNtieN keskusRekisteRi

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Döpta Erik Onni Derik Lardot.

lapsille ja peRheille Perhekerho on kohtaamispaik-

1

Warner Music Finland

koonnut Heli Kulmavuori

   

Ei uskovaisillakaan ole helppoa

j

K r .

Guru nimeltä Jeesus

autoRaDio soittaa Jenni Vartiaisen uutta singleä Mä en heNkiseksi opettajaksi itseään tituleehaluu kuolla tänä yönä. Jokin särähtää korvaan. Mitä ihmettä raava intialaissyntyinen Deepak Chopra siellä lauletaan? ”Lupaan lukea Raamatun ja raitistuu / jos saan on kirjoittanut yli viisikymmentä kirjaa, aikaa, se varmasti onnistuu / muttei tänä yönä.” joista monet ovat olleet myyntimenesMariskan sanoittaman kappaleen maailma vaikuttaa aika tyksiä. Kolmas Jeesus -kirjassaan (Sammustavalkoiselta. Joko eletään elämänmakuista elämää tai makko ) hän muokkaa Jeesuksesta sitten luetaan Raamattua ja raitistutaan. Mitä tästä pitäisi rajat ylittävän henkisen kasvun ja jumaajatella? Otetaanpa puhelu poppipappina tunnetulle Mikko latietoisuuden opettajan.

Salmelle.

Chopran mukaan kristityiltä on jää— Biisi on aito, ja kuvaa hyvin tätä aikaa. Moni varmasti nyt tavoittamatta Jeesuksen perimmäiajattelee mustavalkoisesti, että uskovana eläminen merkitsee nen olemus, jonka hän nyt paljastaa. syntisen elämän totaalista poissaoloa, Salmi sanoo.

Hän laskee, että ensimmäinen Jeesus — Mutta ei se ihan niin mene. Uskovainen tai ei, ihminen oli historian henkilö, josta tiedetään vain on sekä hyvä että paha. vähän. Toinen on kirkon luomus ja teolo”Annathan siis katsoo vielä / miltä näyttää huominen gisen saivartelun tulos. Chopran kolmas / niin mä teen mun parhaani / et oisin hyvä ihmiJeesus on ”valaistumisen korkeimman nen”, laulaa Jenni. tason ruumiillistuma”. Vanha kehotus — Usko ei tee kenestäkään paJeesuksen ottamisesta henkilökohtairempaa ihmistä eikä se poista seksi vapahtajaksi on vaihtunut neuihmisessä olevaa pahuutta, voksi ottaa Jeesus henkisen kehityksen mutta usko auttaa ihmistä suunnannäyttäjäksi. tulemaan tietoiseksi siitä.

Pelastuakseen ei tarvitse odottaa Kirkko tarjoaa lääkkeitä ihmituonpuoleiseen asti, sillä totuus joka sen syyllisyyteen, häpeään ja tekee vapaaksi, voidaan tuntea jo tässä rikkinäisyyteen, pohtii Salmi. elämässä, Chopra tulkitsee. TuonpuoleiKappaleen sen taivaan sijasta kuuluu tapahtumat sijoittuvat yöhön, ”Luen toisinaan Jobin mutta Salmi uskoo kirjaa ja Saarnaajaa ja biisin kuuluvan pikemminkin juhlimisyritän uskoa. Se ei kuita seuraavan aamun tenkaan onnistu, koska tunnelmiin. l askiaisella oN pullan— Illalla tuskin on jokin minussa hokee sa, Runebergin päivällä ollut Raamattu mielestorttunsa, vapulla tippakoko ajan, että Jumala sä. Usein Raamattu tulee leipänsä, mutta mitäs mamieleen yksinäisyydessä, on plasebo. Katselen rianpäivänä syötäisiin? Jos pelossa ja ahdistuksessa, ottaisimme tässäkin asiassa kateellisena ja uteliaana hän sanoo. mallia länsinaapureilta, niin Jennin debyyttialbumin uskonnollisia ihmisiä vohveleita. nimikkokappale Ihmisten edesMarianpäivänä tai viralli— miltä tuntuisi todella sä kertoi kahden naisen välisessemmin Marian ilmestyspäitä rakkaudesta. Nyt Jenni laulaa uskoa johonkin?” vänä juhlitaan Jeesuksen äiRaamatusta ja rukouksesta. Poptiä, Mariaa. Ruotsissa Marian Toimittaja Ruben Stiller yhtye Gimmelissä uransa aloitilmestyspäivää on kutsuttu Image-lehdessä / tanutta laulajatarta ei voi syyttää myös nimellä vårfrudahelpon tien valitsemisesta. gen,, ”meidän rou— Jenni ei lähtenyt Gimmelin vamme päivä”. Kansan suussa jälkeen tekemään tusinahumppaa, vaan on tartnimi on ajan myötä vääntytunut laulajana haastaviin aiheisiin. Kunnioitan nyt muotoon våffeldagen, Jenniä artistina erittäin paljon. Hyvässä popmueli vohvelipäiväksi. siikissa voidaan käsitellä syviäkin juttuja, kuvata Tarina kertoo, että moyhteiskunnan ja ajan henkeä, Salmi toteaa. nissa ruotsalaisperheissä

Valaistu sinäkin! tavoitella kätkettyjä ulottuvuuksia ja yhdistellä yleisinhimillisiä henkisiä kaavoja ja omaa sisäistä todellisuuttaan. Armokaan ei ole niin avaraa, ettei se Chopran käsittelyssä entisestään avartuisi: armossa onkin kyse valaistumisesta.

Kolmas Jeesus on ”valaistumisen korkeimman tason” muistutus siitä, että kuka tahansa voi halutessaan poimia raamatunjakeista omaa ajattelutapaansa tukevan paketin. Kirjassaan Chopra viittaa Raamattuun yhtä sujuvasti kuin kiivaimmat kristillisten nettisivustojen keskustelijat konsanaan.

Koko päivä vohveleita

Jenni Vartiaisen uusi albumi ilmestyy ke 24.3.

18.3.

— Lupaan lukea Raamatun ja raitistuu, laulaa Jenni Vartiainen.

Onnea, Eetu!

● ● ●

1

Vohvelirauta esiin, marianpäivä lähestyy!

teellistakaan kuvaa. Sen ymmärtää hyvin. Jumalankuvien palvonnasta meitä varoitetaan monessa viisaassa kirjoituksessa. Ketään ihmistä ei pidä palvoa, ketään ei saa asettaa jumalaksi. Jeesuksenkin kasvot säilyttävät salaisuutensa huolimatta kaikista yrityksistä etsiä hänen maallisia jälkiään.

Mutta Jumalan kasvot eivät kätkeydy meiltä usvaan tai merkillisten riittien taakse. Jumalan kasvot lähestyvät meitä jokaisessa rakastavassa katseessa, jonka saamme osaksemme. Ja jokaisen vastasyntyneen kirkkaissa, tuoreissa kasvoissa.

Eila Jaatinen

Sini Pennanen

N

Marianpäivä su 21.3.

Eetu on suomalainen versio vanhasta englantilaisesta kuningasnimestä Edvard, joka merkitsee omaisuuden vartijaa.

Tarinan mukaan marttyyrikuningas Edvard surmattiin vuonna 7 metsästysretkellä maaliskuun . päivänä, ja sen muistoksi Suomessakin vietetään tuolloin Eetun päivää.

Vuosina ,  ja  Eetu oli yleisin pojalle annettu etunimi. Tänä vuonna on nimetty jo  Eetua.

Kasvot

äinä päivinä aamuaurinko suutelee vastasyntyneen uusia kasvoja. Pakkasen kirkkaus herättää hänet pitkästä unesta. Samanaikaisesti vanhan tätini kasvot katoavat meiltä. Ne ovat jo vajonneet tuntemattomaan, ja ani harvoin silmät välähtävät enää auki.

Kasvot ovat tärkeät. Me sanomme rukouksessakin: Kirkasta meille kasvosi. Käännä kasvosi puoleemme.

Joissakin primitiivisissä kulttuureissa vastustetaan valokuvan ottamista kasvoista, ettei ihmisen sielu vahingoittuisi tai joutuisi vangiksi.

Jumalan kasvoista ei aina ole saanut tehdä kuvit-

vohvelipäivää vietetään niin kirjaimellisesti, ettei sen aikana muuta syödäkään kuin vohveleita.

Kuulostaa kaikin puolin mukavalta perinteeltä! Varsinkin kun vohveleista voi tehdä myös suolaisen kokojyvätaikinan, mikäli makea vohve-

li kermavaahdolla ja mansikkahillolla ei heti aamusta maistu.

Marianpäivän vohveliaterian suunnittelun voi aloittaa vaikkapa www. vohvelirauta.net-sivuston resepteihin tutustumalla. Ruotsinkielisiä ohjeita löytyy osoitteesta www.vafflor.se.