Kirkko ja kaupunki 2024 08 Vantaa

16.5.2024

kirkkojakaupunki.fi

Aivoleikkaus muutti

aviomiehen s. 8

Juuli Rämö, 28, aikoo pysyä neitsyenä loppuikänsä s. 14

Ääni syrjästä

Viitasen Piia on lauluissaan yhteiskunnan kyydistä pudonneiden puolella s. 20

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Leikkaukset aiheuttavat hätää

VALTIONTALOUDEN TILA on sellainen, että leikkauksia ja veronkorotuksia on pakko tehdä. Poliitikot vääntävät kättä siitä, mistä niitä tehdään ja keihin ne kohdistuvat.

Vaikka kirkon tehtävä ei ole tehdä puoluepolitiikkaa, sen rooliin on aina kuulunut muistuttaa päättäjiä niistä, jotka yhteiskunnassa ovat kaikkein heikoimmilla. Heikoimpien puolta pitivät jo Vanhan testamentin profeetat. Eikä Jeesus sanoessaan, että köyhät teillä on luonanne aina, tarkoittanut, ettei heitä pitäisi auttaa. Kyseinen Markuksen evankeliumin kohta jatkuu: ”Te voitte tehdä heille hyvää milloin tahdotte.”

Kun Rooman keisari 200-luvulla vaati diakoni Laurentiusta tuomaan hänelle kirkon aarteet, Laurentius keräsi keisarin luokse köyhät, rammat, sairaat, vanhukset ja kerjäläiset. Kiitokseksi tästä hän päätyi halsterille poltettavaksi.

KIRKON DIAKONIATYÖNTEKIJÄT kohtaavat jatkuvasti työssään ihmisiä, jotka putoavat yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Nyt heidän luokseen tulevat ihmiset kuvaavat tuntojaan sanoilla hätä, huoli ja paniikki. Vaikka kaikki hallituksen jo aiemmin tekemät leikkaukset, saati sen kevään kehysriihessä päättämät uudet leikkaukset, eivät ole astuneet vielä voimaan, ne iskevät jo henkisesti niihin, joiden elämäntilanne on vaikea. Kirkon diakonian taloudellinen apu on pientä ja väliaikaista, eikä se voi paikata sosiaaliturvaa. Sen sijaan tärkeää on diakonityöntekijöiden anta-

ma henkinen tuki: asiakkaan talous- ja elämäntilanteen tarkastelu yhdessä hänen kanssaan, hänen ohjaamisensa eteenpäin ja toivon ylläpitäminen. Kirkon tehtävä on pitää huolta siitä, että diakoniatyöllä on tähän riittävät resurssit.

LEIKKAUKSIA TEHDÄÄN valtiovarainministeriön näkemystä seuraten. Ministeriön virkamiesten tehtävä on pitää huolta rahasta. Kannattaisi toki sielläkin huomata, että jos leikkausten inhimillinen hinta nousee kovin korkeaksi, siitä seuraa myös iso euromääräinen lasku. Esimerkiksi yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Talouden näkökulmasta on vaikea ymmärtää myöskään asumistuen ansiotulovähennyksen ja työttömyysturvan suojaosan poistoja. Ne ovat mahdollistaneet pienen osa-aikatyön monille, joiden elämäntilanne ei salli kokoaikatyötä. Nyt työttömyys on muutenkin kasvussa. Realismia olisi myös nähdä se, että pääkaupunkiseudulla ei ole riittävästi edullisia vuokra-asuntoja eikä opiskelija-asuntoja. Toivottavasti päätöksiä tarvittaessa korjataan. Se olisi vastuullista politiikkaa. PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Elämä yllätti julmasti juuri silloin, kun luulin kaiken olevan hyvin. Selviän varmasti tästäkin koettelemuksesta. Olenhan aina kovina aikoina saanut kulkea tietä, jolla joku suurempi on minua suojellut.

KIRKON DIAKONIA EI VOI PAIKATA SOSIAALITURVAA.

Ihminen kasvaa suuremmaksi siinä määrin kuin hän oppii tuntemaan oman voimansa.

SAKSALAINEN FILOSOFI FRIEDRICH VON SCHELLING (1775–1854)

Olemme osa Jumalan vaeltavaa kansaa. Samalla olemme osa sukupolvien ketjua, ja ennen eläneet elävät meissä.

Tietoisuus omista juurista on tärkeää. Se vaikuttaa myös siihen, millaista henkistä ja hengellistä kotia itse rakennamme.

PIISPA MARI LEPPÄNEN

SANA-LEHDESSÄ 2.5.

Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret.

VIIDES MOOSEKSEN KIRJA 33:27

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

Seuraava lehti ilmestyy 30.5.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Olin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti kiinnyin Loveen”

Kumppanuusvanhemmuus tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisempään vanhemmuuteen.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

1Varpu Eana, 35, miten päädyit kumppanuusvanhemmaksi?

– Sain ensimmäisen lapseni, Avan, 12, kun olin 23-vuotias. Jäin yksinhuoltajaksi heti hänen syntymänsä jälkeen. En ollut vielä tuolloin valmis äidiksi. Avalla oli koliikkia ja hän oli itkuinen lapsi, enkä saanut nukuttua tarpeeksi. Sairastuin lapsivuodepsykoosin. Käänne parempaan tapahtui, kun muutin lapsiperhekommuuniin Avan ollessa viisivuotias. Vasta silloin aloin nauttia äitiydestä.

– Viitisen vuotta sitten aloin seurustella nykyisen puolisoni Joacimin kanssa. Hän halusi biologisia lapsia, mutta minä en enempää. Meille ei tullut mieleenkään erota tämän vuoksi. Ajattelimme, että meidän tapauksessamme voisi toimia kumppanuusvanhemmuus. Etsimme Facebookista Kumppanuusvanhemmat-ryhmän, josta löysimme Saran. Hän oli ensimmäinen henkilö, jolle laitoimme viestin. Tutustuimme toisiimme puolen vuoden ajan. Kaikki meni meidän kohdallamme melkein liian täydellisesti. Jotkut etsivät kumppanuusvanhempaa vuosia. Me löysimme heti oikean ihmisen.

– Kumppanuusvanhemmuuteen liittyy olennaisesti suunnitelmallisuus. Kenestäkään ei voi tulla vahingossa kumppanuusvanhempi. Siihen ei liity parisuhdetta eikä mitään romanttista. Kumppanuusvanhemmuus ei vie samalla tavalla aikaa parisuhteelta kuin perinteinen vanhemmuus, koska lapsella on useita vanhempia, jotka pitävät hänestä huolta erikseen ja yhdessä. 2

Millainen perhe olette?

– Lapsemme Love-Lii on nyt kahdeksan kuukauden ikäinen. Kävimme synnyttämässä kolmistaan. Suunnittelimme etukäteen, mikä

kenenkin rooli synnytyksessä on. Minä olin aluksi aktiivisemmassa roolissa, mutta kun Loven sydänäänet hävisivät, mies otti isomman roolin. Synnytyksen jälkeen Sara ja Love jäivät sairaalaan muutamaksi päiväksi. Minä en saanut mennä tapaamaan heitä osastolle, koska en ole sukua kummallekaan. Päätimme kaikki yhdessä, että myöskään puolisoni ei mene sairaalaan, koska minä en saanut mennä.

– Asun kommuunissa tyttäreni, koiramme Jaden ja toisen yksinhuoltajaäidin ja hänen lapsensa kanssa. Puolisoni asuu omassa asunnossaan. Sara asuu Paraisilla ja hänellä on Loven lisäksi Aura-tytär, joka on lähes samanikäinen kuin Ava, sekä yksivuotias sijoituslapsi Ilmari. Koska Sara imettää Lovea, tapaamme aina kaikki yhdessä. Minä, Ava ja puolisoni vietämme Saran luona 5–6 päivää kuukaudessa ja toisin päin. Kun imetys loppuu, Love alkaa viettää enemmän aikaa kanssamme yksin.

– Olemme sopineet yhdessä, että saan olla kutsumanimeltäni äiti, jos haluan. Koska olemme apilaperhe, olin ajatellut, että voisin olla ami eli apila-mami, mutta se nimitys ei ole saanut tuulta alleen. Ehkä olen bonusäiti, katsotaan.

3Mikä asia on yllättänyt sinut kumppanuusvanhemmuudessa?

– Olin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti kiinnyin Loveen, vaikka hän ei ole biologisesti minun lapseni. Hän näyttää isältään Joacimilta, ja siten tutulta, joten tunsin, että tuo lapsi liittyy minuun. – Minusta on ollut ihmeellistä seurata, miten Lovea hoitaa kolme vanhempaa ja heidän lisäkseen Ava ja Aura. Samalla tilanne on välillä nostanut minussa esiin myös surua, kun olen verrannut sitä omaan aiempaan elämäntilanteeseeni.

– Neuvolassa tunnen itseni joskus ulkopuoliseksi. Koska geenini eivät periydy Lovelle, heillä ei ole minulle hirveästi kysymyksiä.

4Mitä vanhemmuus sinulle merkitsee?

– Minulle on tärkeää omannäköinen vanhemmuus. Haluan, että elämämme on luonnonläheistä ja etteivät lapset ole puhelimella vaan viettävät paljon aikaa ulkona. Ava käy myös steinerkoulua.

– Kun Ava oli vauva, koin, että minulle saneltiin, miten pitää synnyttää ja miten lasta kuuluu ruokkia ja hoitaa. Olen saanut paljon kritiikkiä siitä, että asumme kommuunissa. Monella tuntuu olevan kommuuneista se kuva, että niissä käytetään päihteitä. Meillä on aina ollut totaalikielto päihteille. Olemme matkustaneet Avan kanssa paljon junalla ja käyneet jo 26 maassa. Minua on kritisoitu myös siitä.

– Minulla on ollut isoja uniongelmia, enkä halua enää valvoa öitä. Saan ottaa Lovesta niin paljon tai vähän vastuuta vastuuta kuin haluan. Emme ole Joacimin kanssa elatusvelvollisia, mutta jaamme Saran kanssa vauvan kuluja. Teimme Saran kanssa varmuuden vuoksi sopimuksen siitä, ettei meistä kukaan voi vaatia Loven huoltajuutta kokonaan itselleen.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on vapauden ja vastuun tasapaino kaikilla elämän osa-alueilla: lapsen kasvatuksessa, kuluttamisessa, suhteessa luontoon ja parisuhteessa.

– Myös yhteisöllisyys on minulle pyhää. Olen töissä lastensuojelussa ja näen siellä päivittäin, miten yksin vanhemmat ovat. Meidän pitäisi enemmän ottaa yhdessä vastuuta vanhemmuudesta ja lapsista niin, että kaikki lapset olisivat kaikkien lapsia. ■

Varpu Eanan koira Jade on seitsemänvuotias ja rodultaan hollanninpaimenkoira.

Raamatulliset

Antiikin aikana vaatteet valmistettiin nykyaikaisen zero waste -filosofian mukaan. Hajusteita käytettiin silloin runsaasti, ja nyt sosiaalinen media on innostanut teinipojatkin käyttämään tuoksuja.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

KUVA ISTOCK

Muoti kertoo aina omasta ajastaan, sanoo Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivan LUTyliopiston työelämäprofessori, muotitoimittaja ja podcastisäntä Sami Sykkö. Siksi voi tuntua yllättävältä, että monet elementit, jotka olivat yleisiä Raamatun aikaisessa pukeutumisessa, tuntuvat ajankohtaisilta myös nyt.

– Silloin nelikulmaisesta kankaasta muotoiltiin mekkoja niin, että käyttöön tuli koko kangas, ja sehän on tämän päivän muotia parhaimmillaan. Voidaan puhua ajanhenkisistä zero waste-vaatteista, Sykkö kertoo.

Zero waste fashion designilla tai nollajätesuunnittelulla tarkoitetaan sitä, että vaatteet suunnitellaan ja kaavoitetaan niin, että kangasjätettä ei synny.

JO ANTIIKIN AIKANA vaatteiden tehtävä oli kertoa ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta. Varhaisilla kristityillä ei tiettävästi ollut omaa pukeutumiskoodia, vaan he pukeutuivat kuten muutkin.

Ihokas eli alusasu oli hieman alle polven ulottuva vaate, jota käyttivät kaikki.

– Orjat saivat käyttää pelkästään ihokasta. Lisäksi sitä käytettiin myös työnteossa, kertoo Uuden testamentin tutkija ja Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Outi Lehtipuu. Yhtenä kappaleena kudotut villaiset ihokkaat olivat tiettävästi hyvin arvostettuja, Henri Daniel-Rops kirjoittaa kirjassaan Sellaista oli elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa. Jeesuksella oli päällään juuri tällainen ihokas, kun so -

tilaat ristiinnaulitsivat hänet. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, että sotilaat arpoivat kuka saa ihokkaan, sillä he eivät halunneet rikkoa vaatetta. Uusimmassa Uuden testamentin käännöksessä ihokas on käännetty paidaksi. Ihokkaan päälle puettiin vaippa eli viitta, joka toimitti sekä puvun että päällystakin tehtävää. Viitta oli myös juhlavaate, eikä ilman sitä saanut esiintyä arvohenkilön edessä tai temppelissä. Yleensä viitta valmistettiin villasta. Viittaa käytettiin myös muihin tarkoituksiin kuin pukeutumiseen. Se saattoi toimia peitteenä tai vuoteena ulkona yövyttäessä. Viitta saattoi toimia myös mattona, sillä suuressa arvossa pidettyjen henkilöiden eteen levitettiin viitta kunnioituksen merkiksi.

HAJUSTEITA KÄYTETTIIN antiikin aikana runsaasti, sillä hajumaailma oli silloin tyrmäävä. Peseytymisstandardit olivat hyvin erilaiset kuin nykyään.

Hajuvedet ovat satoja euroja maksavia merkkivaatteita huokeampi tapa hankkia elämään luksusta.

muotitrendit

Uudessa testamentissa hajusteet mainitaan vain hautauksen yhteydessä.

– Hajusteiden tehtävä oli peittää ruumiista lähtevää pahaa hajua, Outi Lehtipuu sanoo.

– Todennäköisesti myös hajusteiden käytössä oli kyse yhteiskuntaluokasta: rikkailla oli varaa hajusteisiin useammin kuin köyhillä, Lehtipuu kertoo.

Nykyään hajuvedet ovat valtava bisnes.

– Yhä useammat muotitalot tuovat markkinoille tuoksuja, sillä niillä pystytään takomaan tulosta myös taloudellisesti vaikeina aikoina, Sami Sykkö sanoo.

Tuore hajuvesistä kiinnostunut ryhmä ovat nuoret miehet. Poikien ja miesten pukeutuminen on vapautunut, ja Sykön mukaan nyt myös voiteet, tuoksut ja meikit kuuluvat poikienkin elämään.

– Teinipoikien tuoksuinnostus on trendi, joka leviää sosiaalisen median kautta, Sykkö kertoo.

UUSI TESTAMENTTI suhtautuu kauneuteen ja kaunistautumiseen nuivasti.

– Siellä ei kuvailla kenenkään ulkonäköä, ellei parantumiskertomuksia oteta lukuun, Outi Lehtipuu kertoo.

Uudesta testamentista löytyy vain kaksi kohtaa, joissa puhutaan kaunistautumisesta. Kumpikin kohta on suunnattu naisille, ja niissä kehotetaan olemaan kaunistautumatta.

Esimerkiksi Pietarin kirjeessä neuvotaan näin: ”Älkää kaunistautuko kampauksilla, kultakoruilla tai vaatteilla. Kaunista teissä on se, mikä ei katoa: lempeä ja sopuisa henki sydämessänne. Se on Jumalan silmissä todella arvokas.” Kirjoittaja perustelee sanojaan sillä, että myös muinaiset pyhät naiset toimivat näin.

Tämä on kuitenkin ristiriidassa Vanhan testamentin patriarkkakertomusten kanssa, joissa naisia ja vaimoja kuvaillaan sekä hyviksi että erittäin kauniiksi.

– Jos tämän muutoksen haluaa tulkita positiivisesti, niin se voi tarkoittaa tahtoa tehdä ihmisistä tasa-arvoisia, Lehtipuu sanoo.

– Hyvät teot ja säädyllinen elämä olivat asioita, joilla naisen tuli erottua muista. Ei siis haitannut, vaikka ei ollut varaa hankkia helmiä ja kultakoruja ja laitattaa hiuksia mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, Lehtipuu sanoo.

Kauneusihanteissa on nykyään enemmän vaihtelua, mutta luonnollista kauneutta ihaillaan edelleen. Luonnollinen kauneus on kuitenkin usein taidokkaan meikin ja lukuisten tuotteiden ansiota. Google löytää sanoille no make up makeup, eli meikitön meikki, yli miljardi osumaa. ■

Lähteet: Zero Waste Wardrobe -sivusto, Henri Daniel-Rops: Sellaista oli elämä Jeesuksen ajan Palestiinassa (WSOY 1980).

”Yhä useammat muotitalot tuovat markkinoille tuoksuja, sillä niillä pystytään takomaan tulosta myös taloudellisesti vaikeina aikoina.

SAMI SYKKÖ

Oheneva aikuisuus

Jarno Paalasmaa peräänkuuluttaa turvallista vanhemmuutta. Siihen kuuluu lempeää johdonmukaisuutta ja rajojen laittamista.

TEKSTI NINA RIUTTA

KUVA ESKO JÄMSÄ

Kasvatuksessa on aina kyse valtasuhteesta: vanhempi on vanhempi. Näin sanoo Vantaan seudun steinerkoulun rehtori Jarno Paalasmaa, joka on kirjoittanut kirjan kaverivanhemmuudesta.

Vapaus ja rajat – Kaverivanhemmuudesta kasvattajaksi (Viisas Elämä 2024) kertoo aikuisuuden ohenemisesta. Se näkyy Paalasmaan mielestä vanhemmuudessa ja myös koulun toimintakulttuurissa.

– Olen havainnut, että viimeisen 20–30 vuoden aikana ymmärrys lapsen kehitysvaiheista on jäänyt taka-alalle. Meillä ei enää sen paremmin kotona kuin koulumaailmassakaan kehitetä kasvatusta ja opetusta lapsen kehitysvaiheiden mukaan. Arvomaailmamme on Paalasmaan mielestä muuttunut niin, että nykyään ihaillaan lapsen nopeaa itsenäistymistä. Todellisuudessa lapsen kehitysvaiheiden yli ei kannattaisi hyppiä, sillä se voi kostautua lapsen kehittymisessä.

– Kun pienen lapsen harteille laitetaan liikaa päätöksentekovaltaa ja vapautta ja vaaditaan liikaa itseohjautuvuutta, seurauksena on käytösongelmia ja impulsiivisuutta. Tästä on myös tutkimustietoa.

KASVATUKSESSA ÄÄRIPÄÄT ovat erityisen haitallisia. Fyysinen kurittaminen kiellettiin 1980-lu-

vulla, ja nykyään tiedetään, että pelolla kasvattaminen on erittäin vahingollista. Sen vuoksi Jarno Paalasmaa ei kirjoittanutkaan kirjaa liian ankarasta kasvatuksesta vaan toisesta ääripäästä: kaverikasvatuksesta.

– Nykyään vanhemmat lipsuvat helposti liian sallivaan ja liian vapaaseen kasvatukseen. Seurauksena on, että meillä kasvaa sosiaalisesti kömpelöitä ja itsekkäitä nuoria, jotka eivät ole tottu-

neet rajoihin. Heille ovat jääneet kehittymättä normaalit sosiaalisen elämän pelisäännöt. Se näkyy heissä myöhemmin aikuisina.

Ikä vaikuttaa siihen, minkälaisia rajoja lapsi tarvitsee. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän merkitsevät toistuvat rutiinit ja turvalliset rajat. Murrosikäisen vanhempana painottuvat erilaiset ydinasiat kuin päiväkoti- tai kouluikäisen vanhempana. Kaikenikäiset lapset hyötyvät kuiten-

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Jarno Paalasmaa on ollut mukana valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteita laativassa työryhmässä. Hän on myös uusperheen isä ja kirjailija.

”

Nykyään vanhemmat lipsuvat helposti liian sallivaan ja liian vapaaseen kasvatukseen.

kin siitä, että arjessa on lempeää johdonmukaisuutta, rajoja, rakenteita, rytmiä ja rutiineja.

– Jos lapsuus on ollut sellaista, että lapselta on liikaa kyselty mielipidettä kaikkeen ja oltu liikaa lapselle mieliksi, vältelty epämukavia tilanteita ja annettu periksi kaikessa, niin päiväkodissa ja koulussa lapsen on vaikea kunnioittaa opettajia ja muita aikuisia ja motivoitua tekemään itselle vaikeita asioita, Paalasmaa sanoo.

Turvallinen vanhempi

– Huomioi lapsen ikävaiheen. Etsii tasapainoa sallivuuden ja ankaruuden välillä. Tavoittelee keskitietä ja on lempeän määrätietoinen.

– Välittää ja antaa turvallisia rajoja. Sanat ja teot vastaavat todellisuutta. Ei anna lapsen pyörittää mielin määrin perheen elämää.

– Ei neuvottele lapsen kanssa perusarjen rutiineista: ruokaileminen, peseytyminen ja nukkuminen.

– On läsnä, pysähtyy aidosti kuuntelemaan lasta. Kuuntelee sydämellä, ei niin, että samaan aikaan perheessä kaikki somettavat omilla puhelimillaan.

– Kuitenkin oppimisessa tärkeintä on itsensä haastaminen ja välillä itsensä ylittäminen. Vanhemman tehtävänä on myös tuottaa lapselle pettymyksiä. Jos lapsen pettymysten sietokyky ei kehity, siitä on hänelle harmia myöhemmin.

KAVERIKASVATUKSEN LISÄKSI Jarno Paalasmaa on nähnyt paljon sitä, että lapsia kasvatetaan konditionaalissa. Tällöin vanhempi kyselee pieneltä lapselta, että haluaisitko tulla ruokapöytään ja mitä haluaisit syödä. Tai menisitkö nukkumaan? Pukisitko ulkovaatteet? Pesisitkö hampaat? Lähtisitkö ulos? Tulisitko sisälle?

– Tuo on myös haitallinen kasvatuksen muoto, sillä pienellä lapsella on oikeus olla lapsi. Hänellä on oikeus turvalliseen ja johdonmukaiseen lapsuuteen, eikä lapsella tarvitse olla mielipidettä joka asiaan. Ei ole järkeä ruveta kyselemään tai neuvottelemaan pienen lapsen kanssa arjen perusasioista.

Selkeää ja hyvää vanhemmuutta on Paalasmaan mielestä esimerkiksi se, että ruokapöytään tullaan silloin, kun on yhteinen ruokahetki, ja syödään sitä, mitä on tarjolla. Lapselta voi tietenkin kysyä ruokatoiveita, mutta vanhempi päättää, mitä syödään ja mitä kaupasta ostetaan.

Jos pienen lapsen kanssa mennään liialliseen kyselyyn, selittelyyn ja neuvotteluun, vanhempi saattaa huomata jossain vaiheessa itsekin, ettei tuollainen selittämiskulttuuri kanna pitkälle.

– Olemme taipuvaisia näkemään lapsen pienenä aikuisena ja alamme neuvotella hänen kanssaan. Tai luulemme, että lapselle pitäisi hirveästi perustella kaikkea. Mutta se voi olla paitsi turhauttavaa myös ongelmallista, sillä maailma ei toimi niin.

– Esimerkiksi koulussa opettaja ei voi isossa ryhmässä kysellä ja perustella jokaiselle erikseen, että haluaisitko lähteä välitunnille ja miksi se kannattaa, Paalasmaa sanoo.

JARNO PAALASMAAN mukaan lapsi tarvitsee ennen kaikkea turvallista vanhemmuutta. Se on vanhemmuutta, jossa aikuinen huomioi lapsen ikävaiheen ja etsii tasapainoa sallivuuden ja ankaruuden välillä.

– Se on jatkuvaa kultaisen keskitien etsimistä ja lempeää määrätietoisuutta, Paalasmaa sanoo. Turvallinen vanhemmuus perustuu siihen, että aikuinen on läsnä lapsen elämässä ja pysähtyy aidosti kuuntelemaan, mitä lapselle kuuluu ja kuuntelee lasta sydämellä. ■

Näistä ei neuvotella lapsen kanssa

– Hampaat pestään aamuin illoin.

– Ruokapöytään tullaan ruoka-aikana.

– Talvella pukeudutaan lämpimästi.

– Kouluun mennään, vaikka väsyttäisi.

– Iltarutiinit ja unirytmit säilytetään perusarjessa.

– Sairaana otetaan lääkettä.

– Epäasiallista ja loukkaavaa kielenkäyttöä ei hyväksytä.

”Jos nämä hommat toteutuvat, niin todennäköisesti olet ihan riittävän hyvä vanhempi ja lapsista tulee hyviä aikuisia”, sanoo Jarno Paalasmaa.

Hyvinä ja pahoina päivinä

Suvi Laru koki puolisonsa kanssa rakkauden, pitkäaikaissairauden, suhteen muuttumisen ja jäähyväiset.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Parisenkymmentä vuotta sitten 25-vuotias Suvi Laru tapasi illanvietossa harteikkaan miehen, joka oli häntä viisi vuotta nuorempi. Miehellä oli punainen paita ja hyvät jutut.

Muutaman tanssin jälkeen ilta päättyi. Mies kiinnosti ja jäi vaivaamaan mieltä, mutta Laru ajatteli heidän olevan niin eri elämänvaiheissa, ettei kannattanut haaveilla enemmästä. Laru oli jo kiinni työelämässä, ja mies oli vasta aloittamassa opintojaan.

Seuraavana päivänä he tapasivat junassa. Myöhemmin selvisi, ettei se ollut sattuma, sillä miehen mieleen oli jäänyt pyörimään hänen illan aikana tapaamansa nainen. Niin kovin oli pyörinytkin, että mies oli ilmoittanut yöllä kotiin palattuaan vanhemmilleen löytäneensä prinsessan.

– Siitä se lähti. Hän oli Jukka Pekka. Meidän tarinamme on kaunis, vaikka siihen kuuluu myös tummempia sävyjä, Laru sanoo.

Laru rakastui Jukka Pekkaan, koska tämä oli emotionaalisin mies, jonka hän oli elämässään siihen mennessä tavannut. Jukka Pekka oli Larun mielestä myös hyvin karismaattinen.

– Emotionaalinen yhteytemme oli valtava. Se meidän juttumme oli sekä henkinen että fyysinen yhteys.

PARISKUNTA OLI EHTINYT olla yhdessä kymmenen vuotta, kun Jukka Pekka sai yhtäkkiä rajun päänsärkykohtauksen. Hänet vietiin kiireesti ambulanssilla sairaalaan.

Viikon sisällä hänelle tehtiin kaksi isoa aivoleikkausta. Jukka Pekan aivoista löytyi hyvälaatuinen ja iso kasvain. Mitään ennakkomerkkejä siitä ei ollut aiemmin ollut.

– Saimme kuulla, että se oli hitaasti kasvava kasvain. Aivokasvaimia on monenlaisia, mutta tämä oli sellainen, joka ei lähtisi koskaan pois. Hoidon tarkoituksena oli yrittää vähentää kasvua, Suvi Laru kertoo.

Aivoleikkausten jälkeen kotiin palasi erilainen Jukka Pekka. Hän ei enää ollut oma itsensä, vaan vaikutti siltä kuin hänen persoonallisuutensa olisi muuttunut.

Lääkärit tähdensivät Larulle, että aivoleikkauksen jälkeen persoonallisuus ei oikeastaan muutu. Mutta kun aivojen toimintaympäristö muuttuu, se vaikuttaa siihen, miten ihminen toimii ja käyttäytyy.

Suvi Laru työskentelee Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana.

Käytännössä Larusta silti tuntui, että hänen miehensä persoonallisuus oli muuttunut, koska tämä oli täysin päinvastainen kuin ennen.

– Jukka Pekka ei aiemmin vähästä hätkähtänyt. Leikkausten jälkeen hänestä oli tullut asioihin mustavalkoisesti suhtautuva ja ääniherkkä, vaikka musiikki oli ollut meillä aiemmin paljon läsnä. Mutta ongelmana oli erityisesti se, että hänen tunnemuistinsa minua kohtaan oli kadonnut.

Jukka Pekka tunnisti vaimonsa, mutta hänellä ei ollut muistikuvaa heidän suhteestaan. Hän muisti tapahtumia, mutta ei tunnetta.

Sairausloman jälkeen Jukka Pekka jatkoi menestyneesti työtään. Työelämässä ja muissa kontakteissa hänen muuttumisensa ei näkynyt yhtä paljon kuin parisuhteessa, eivätkä isän tunteet hänen kaksivuotiasta lastaan kohtaan olleet ka-

donneet. Tunnemuutos näkyi ainoastaan puolisoiden välisessä vuorovaikutuksessa.

– Elämäni meni uusiksi. Jouduin oppimaan tai sain oppia ensin sietämään vieraaksi muuttunutta ihmistä, sitten tutustumaan ja ystävystymään häneen ja loppupeleissä rakastumaan uudelleen ihmiseen, jonka kanssa olin mennyt naimisiin, Laru kertoo.

TUTUN VIERAAN miehen kanssa uuden suhteen luominen ei ollut itsestään selvää eikä helppoa. Langan päitä etsiessä meni pitkään. Alussa Suvi Laru kertoi puolisolleen usein, millainen mies tämä oli ennen ollut, ja ihmetteli, kuinka erilainen tämä oli nyt.

– Pidin kynsin ja hampain kiinni siitä miehestä, johon olin rakastunut ja jonka kanssa olin

mennyt naimisiin, jonka olin valinnut lapseni isäksi ja jonka kanssa halusin elää, mutta häntä ei enää ollut. Sitä Jukka Pekkaa ei ollut olemassakaan.

Pariskunta mietti tosissaan, voivatko he enää olla yhdessä, koska he eivät enää tunteneet toisiaan.

– Jukka Pekka olisi tarvinnut rauhallisen naisen, ja minä olen tällainen pinkki höpöttäjä. Jouduimme pohtimaan suhdettamme ja eroa monta kertaa, koska tunnustimme, että nyt olemme toisillemme täysin vääränlaiset puolisot.

Parisuhteen tunneyhteyden löytymisessä ei tapahtunut edistystä, ennen kuin Laru ymmärsi päästää kokonaan irti menneestä.

– Oleellista oli, että hyväksyin, millainen uusi Jukka Pekka oli. Minun puoleltani oli ollut väki­

Parisuhdekeskus Kataja tukee

pareja ja kouluttaa vapaaehtoisia ja ammattilaisia. Lisätietoja: parisuhdekeskus.fi.

Syöpäjärjestöt ja Suomen

Syöpäpotilaat -yhdistys tukevat syöpäpotilaita ja heidän läheisiään.

Lisätietoja: syopajarjestot.fi ja syopapotilaat.fi

valtaista vääntää hänelle koko ajan menneestä, sillä ei hän tahallaan tehnyt asioita eri tavalla kuin ennen.

Kumpikin halusi jatkaa yhdessä ja oppia taas olemaan toiselle läsnä. He halusivat luoda yhteyden toisiinsa ja antaa suhteelle aikaa rakentua uudestaan, eivätkä antaneet periksi, vaikka oli vaikeaa ja tuli tehtyä virheitä.

– Kun vihdoin pystyimme olemaan taas toisillemme läsnä, se oli erilaista kuin ennen, mutta pystyimme siihen. Viimeiset kaksi ja puoli vuotta olivat hyviä, vaikka ne olivat pääasiassa koronaaikaa ja loppuajan Jukka Pekka oli saattohoidossa Terhokodissa.

Vuosien aikana Jukka Pekan sairaus muuttui aivosyöväksi. Sitä hoidettiin säde­ ja sytostaattihoidoilla, ja hänelle tehtiin kolmas aivoleikkaus.

Jo miehensä sairastumisen alussa Laru sai tietää, että heillä olisi jäljellä yhteistä aikaa noin seitsemän vuotta. He saivat kymmenen. Jukka Pekka kuoli kesäkuussa 2022.

PUOLISON SAIRASTAESSA ja muuttuessa Suvi Laru koki ristiriitaisia tunteita, mutta psykologina hän tiesi, että ne kuuluvat asiaan. Niin kuin sekin, ettei vakava sairaus ole vain yksilön henkilökohtainen asia, vaan se vaikuttaa paitsi puolisoon myös lapsiin, muihin läheisiin ja verkostoihin. Omat tunteensa Laru joutui käsittelemään niin kuin kuka tahansa.

– Ammattilaisuus ei yleensä auta tilanteessa, jossa oma läheinen sairastuu vakavasti. Minua ammattilaisuus auttoi vain siinä, että tiesin, ettemme voi jäädä tilanteeseen yksin, vaan meidän pitää hakea apua. Hain kaiken avun, mitä pystyimme saamaan.

– Lääkärien ja hoitajien avun lisäksi saimme vertaistukea, läheisten ja ystävien tukea arjessa sekä terapiaa yhdessä, erikseen ja perheenä. Minä kävin myös sopeutumisvalmennuskurssilla.

” Ongelmana oli erityisesti se, että hänen tunnemuistinsa minua kohtaan oli kadonnut.

Laru toimii Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana. Siksi, mutta myös oman kokemuksensa pohjalta, hän haluaa puhua vakavasta sairastumisesta ja sen vaikutuksesta parisuhteeseen.

– Olen nykyään työssäni paitsi asiantuntija myös kokemustoimija, sillä elin elämää pitkäaikaissairaan kanssa.

Hän toivoo, että vakavasti sairastuneen kumppanit ymmärtäisivät hakea apua itselleen, sillä jos pitkäaikaisesti sairastuneen kumppani ei saa ulkopuolista psykososiaalista tukea, hänen riskinsä sairastua on suuri.

Kun ihminen sairastuu vakavasti, sekä sairastuneen että hänen kumppaninsa työpaikalla on tarvittaessa tärkeä miettiä, mitä tilanne vaikuttaa työtehtävien hoitamiseen.

– Kun taistelee vuosikausia sairauden kanssa, työn tekeminen – jos se vain on mahdollista – on usein pelastus niin kumppanille kuin sairastuneellekin. Työ tuo raamit. Työssä voi ajatella edes hetken jotain muuta kuin sairautta. Olen kiitollinen siitä, että minun ja mieheni työpaikoilla suhtautuminen tilanteeseemme oli aivan mahtavaa.

Surun ja epäoikeudenmukaisuuden tunteiden keskellä Laru on saanut voimaa ajatuksesta, että elämässä asiat menevät niin kuin niiden on tarkoitettu menevän.

– Tietenkään en olisi halunnut, että meille käy näin. Mutta tässä on ollut mukana joku suurempi, josta minä en tiedä. Jukka Pekan tarina oli määritelty näin. ■

Suvi Laru – Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa. Koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. (WSOY 2024)

KUN MAAILMA EI RIITÄ

Kirjailija C. S. Lewis halusi herättää aikalaisensa materialistisen maailmankuvan lumouksesta. Apuna hän käytti muun muassa kysymystä ihmeistä, kertoo tutkija Alister McGrath.

Ajatus tuonpuoleisesta on syrjäytetty älyllisestä elämästä. Ihmiset elävät maallistuneen kertomuksen lumoissa, jonka mukaan heidän kohtalonsa ja hyvänsä on yksin tässä maailmassa. Ajatukset tuonpuoleisista todellisuuksista ja tulevista maailmoista on leimattu harhakuvitelmiksi.

Näin ajatteli brittiläinen kirjailija ja kristitty ajattelija C. S. Lewis, jonka mielestä länsimaisen kulttuurin hallitseva maailmankuva oli ris-

tiriidassa kristinuskon kanssa. Lewis kritisoi erityisesti naturalismia eli luonnontieteisiin nojaavaa ajattelutapaa, jonka mukaan todellisuus rajoittuu pelkästään aineelliseen maailmaan.

Tieteen ja uskonnon tutkimuksen emeritusprofessori Alister McGrath puhui kuulijoilleen Lewisin ajattelusta ja hänen vuonna 1947 ilmestyneestä teoksestaan Miracles (Ihmeet), kun hän vieraili Kansanlähetysopiston apologiafoorumissa huhtikuun lopussa. Maailmankuulu teologi tarjoili kuulijoilleen tuhdin annoksen tieteenfilosofiaa ja kuljetti heitä myöhäisantiikista viimeaikaiseen akateemiseen keskusteluun.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ISTOCK KUVA ILKKA KONTTURI

C. S. Lewis kritisoi maailmankuvaa, jonka mukaan luonnon ulkopuolella ei ole mitään. Kyyhkynen on kristillinen Pyhän Hengen symboli.

– Lewisin mukaan väite, ettei ihmeitä voi tapahtua, koska ne ovat ristiriidassa luonnonlakien kanssa, on epäpätevä. Hän vastaa siihen oivaltavalla materialistisen maailmankuvan kritiikillä.

McGrathin mukaan Lewis puolustaa kristinuskon ”suurta ihmettä” eli Jumalan syntymistä ihmiseksi. Lewis ajatteli, että jos naturalismi on totta, tiedämme etukäteen, että ihmeet ovat mahdottomia: ”Mikään ei voi tulla luontoon ulkopuolelta, koska ulkopuolella ei ole mitään, mikä voisi tulla, vaan luonto on kaikki kaikessa.”

Lewisin mukaan Jumalan ihmiseksi tulemisesta seuraa se, että maailma on kristillisen käsityksen mukaan ”huokoinen” eli Jumalan läsnäolon ja toiminnan läpäisemä. Naturalistista maailmankuvaa Lewis piti älyllisesti ja eksistentiaalisesti riittämättömänä.

– Lewisin esittämät perustelut ovat merkittäviä ja luotettavia, ja monet nykyajan maalliset filosofit voisivat hyväksyä joitakin hänen keskeisistä ajatuksistaan, McGrath sanoo.

KYSYMYKSEEN IHMEISTÄ ei voi C. S. Lewisin mukaan vastata vain vetoamalla kokemukseen, koska sana ”ihme” ei viittaa havaintoon vaan havainnon tulkintaan. Tulkintaa taas määrittää aina havainnoijan ajattelutapa tai näkemys.

”Se, mitä opimme kokemuksesta, riippuu siitä, millaisen filosofian tuomme kokemukseen”, Lewis kirjoitti.

Jos esimerkiksi olemme lukkiutuneet ajattelutapaan, joka sulkee pois ihmeellisen periaatteellisella tasolla, silloin ihmeitä ei tapahdu. Tällä tavalla Lewis pyrki osoittamaan, että naturalistinen maailmankuva yksinkertaisesti sulkee pois keskustelun ihmeistä.

– Tuollainen johtopäätös edellyttäisi objektiivisen tarkkailijan näkökulmaa ihmeisiin, mutta sellaista ei Lewisin mukaan ole olemassa, Alister McGrath sanoo.

C. S. Lewis purki luonnontieteisiin nojaavan materialismin taustaoletuksia muun muassa analysoimalla sitä, miten luonnontieteet käyttävät ajatusta luonnonlaeista kuvatessaan luonnon ilmiöitä. Naturalistisen ajattelutavan mukaan usko ihmeisiin on mahdollista vain silloin, kun luonnonlakeja ei tunneta. Kun ihminen saa selville, miten maailma toimii, mikään siinä ei enää näytä erikoiselta. Tällainen ajatuskulku on Lewisin mukaan virheellinen, koska siinä oletetaan

jo lähtökohtaisesti se, mikä pyritään todistamaan.

MISTÄ PUHUMME, kun puhumme ihmeistä? Naturalistisen maailmankuvan antama vastaus nojaa Alister McGrathin mukaan valistusajan filosofien kuten David Humen esittämään määritelmään, jonka mukaan ihme on luonnonlakeja rikkova Jumalan teko.

Tuon ajan johtavat tiedemiehet uskoivat lähes poikkeuksetta kahteen asiaan: mekaanisesti toimivaan universumiin, jota hallitsivat muuttumattomat luonnonlait, ja kaikkivaltiaaseen Jumalaan, joka aika ajoin rikkoi säätämiään luonnonlakeja puuttumalla luonnon kulkuun. Voidakseen olla vuorovaikutuksessa tällaisen suljetun järjestelmän kanssa ja saadakseen tiettyjä asioita tapahtumaan Jumalan piti siis puuttua asioihin ulkopuolelta joko murtautumalla järjestelmään tai häiritsemällä sitä.

”

Objektiivisen tarkkailijan näkökulmaa ihmeisiin ei

C. S. Lewisin mukaan ole olemassa.

PROFESSORI

ALISTER MCGRATH

C. S. Lewis puolestaan vastasi kysymykseen samalla tavalla kuin 400­luvulla vaikuttanut kirkkoisä Augustinus: puhe Jumalan puuttumisesta asioihin tai murtautumisesta luonnon järjestykseen on mieletöntä, koska hän ei ole luodun järjestyksen ulkopuolinen, vaan on jo läsnä maailmassa. Ihmeet olivat Augustinukselle ”jotakin outoa ja vaikeaa, joka ylittää jokaisen sitä ihmettelevän odotukset ja kyvyt”.

– Tällaiselta pohjalta Lewis ajatteli, että ihmeet tulisi nähdä Jumalan läsnäolon laajentumisena ja hänen toimintanaan luodun järjestyksen sisällä, ei sen vastakohtana, McGrath sanoo.

KUULUISASSA SAARNASSAAN, jonka C. S. Lewis piti toisen maailmansodan aikana vuonna 1941, hän haastoi kuulijoitaan heräämään ”maailmallisuuden pahasta lumouksesta,

Kristitty ajattelija ja kirjailija

NARNIA-FANTASIAKIRJOJEN kirjoittaja, kirjallisuuden tutkija ja maallikkoteologi C.S. Lewisia (1898–1963) pidetään yhtenä viime vuosisadan vaikuttavimmista kristillisen maailmankatsomuksen sanoittajista. Lewisille ei riittänyt sen osoittaminen, että kristinusko on totta. Hän halusi näyttää, että se on myös houkuttelevaa ja elämää muuttavaa. Lewisin tekstit puhuttelevat paitsi järkeä, myös mielikuvitusta ja tunteita. Tämän vuoksi ne ovat professori Alister McGrathin mukaan kestäneet aikaa paremmin kuin monien hänen aikansa kirjoittajien rationaalisuuteen pitäytyvä lähestymistapa.

joka on ollut päällämme lähes sadan vuoden ajan”. Lewisin mielestä kristinuskon piti tarjota materialismin tilalle syvempi ja rikkaampi kuva todellisuudesta. Hän vastasi tähän tarpeeseen myös lapsille suunnatuilla Narnia­fantasiakirjoilla, jotka kertoivat hyvän ja pahan taistelusta taianomaisessa maailmassa. Kirkko ja kaupunki kysyi Alister McGrathilta, voiko maallistuneessa kulttuurissa elävä ihminen tehdä jotain avautuakseen ihmeen mahdollisuudelle. Hänen mukaansa ensimmäinen askel on ymmärtää, että rajoitamme usein käsitystämme todellisuudesta omaksumamme maailmankuvan perusteella.

– Kuten C. S. Lewis huomauttaa, materialistinen maailmankuva tarkoittaa, että emme odota kohtaavamme ihmeitä. Meidän on hyvä ymmärtää, että ”luonnonlait” tulisi nähdä kuvauksina maailmasta, ei ohjeina siitä, mitä voi tapahtua ja mitä ei. McGrath toteaa monien ihmisten kokevan asioita, jotka näyttävät tulevan tavallisen todellisuuden ulkopuolelta, kuten Jumalan läsnäolon kokemuksia tai luonnon kauneuden herättämää ihmettelyä.

– Vaikka useita näistä kokemuksista voidaan selittää tieteen avulla, moni pitää niitä erittäin merkityksellisinä, ja niillä on heille luonnollisen maailman rutiinitapahtumat ylittävä merkitys. Kokemukset näyttävät osoittavan johonkin merkitykselliseen, joka on niiden takana ja jää tieteen horisontin ulkopuolelle. Myös McGrathin omassa elämässä on tapahtunut jotain, minkä hän tulkitsee ihmeeksi.

– Ajattelen usein, että kääntymykseni ateismista kristinuskoon oli pieni ihme, ja muistelen sitä usein. ■

Alister McGrath kertoo itsekin kokeneensa jotakin, minkä hän tulkitsee ihmeeksi.

Suhdekriisi Jumalan kanssa

Kirjailija Sanna Vaara kokee itsensä tavalliseksi ihmiseksi, jonka suurin intohimo on Jumala.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Meillä oli intiimit, rakkaudelliset välit, kunnes aloin kaivata lisää.

Jos joku kuuntelee sivukorvalla kauppakeskuksen kahvilassa juttelevaa Sanna Vaaraa, hän voi luulla, että puheenaiheena on kipinän hiipuminen pitkässä parisuhteessa. Vaara puhuu kuitenkin alhosta, johon joutui kirjoittaessaan viimeisintä kirjaansa Jumalan katkennut kynä. Tässä tapauksessa väljähtyneen suhteen toinen osapuoli on Jumala.

Vaara kasvoi alkoholistiperheessä, jonka turvattomassa ilmapiirissä Jumalan olemassaolo ei tuntunut todennäköiseltä. Aikuisena puolison ehdoton rakkaus ja äidiksi tuleminen herättivät hänessä kiinnostuksen korkeampaa voimaa kohtaan.

Myös vuosia jatkunut oman sisäisen maailman selvittely on saanut Vaaran avautumaan hengellisyydelle. Viisikymppinen Vaara on tutkinut itseään toistakymmentä vuotta muun muassa uushenkisen Ihmeiden oppikurssin, buddhalaisten vipassana­retriittien ja transsendenttisen meditaation avulla.

Tuolla matkalla hänen käteensä osui toistuvasti kirjoja, joiden kirjoittajat olivat eri aikoina eläneitä kristillisiä mystikkoja.

– Koin heidät välittömästi sielunkumppaneiksi, vaikka monet lukemani tekstit vaikuttivat äärimmäisiltä ja sekopäisiltä. Kristilliset mystikot tuntuivat inhimillisiltä ja persoonallisilta ihmisiltä, eivät miltään gurutyypeiltä.

SANNA VAARAA KOSKETTI erityisesti se, että kristilliset mystikot puhuvat Jumalaan liittyvistä kokemuksistaan omakohtaisesti ja suoraan. Hän koki saavansa teksteistä vertaistukea, vaikka useimmat kirjoittajat elivät täysin toisenlaisessa keskiajan maailmassa, eikä heidän esimerkkiään voi seurata sellaisenaan.

Kaikkein läheisimmältä tuntuva kristillinen mystikko on kuitenkin Vaaran aikalainen, vuonna 2017 kuollut Bernadette Roberts ­niminen yhdysvaltalainen karmeliittanunna. Roberts vietti nuoruusvuotensa luostarissa, mutta kouluttautui sen jälkeen opettajaksi ja perusti perheen. Kirjoissaan Roberts tuntuu tavalliselta ihmiseltä, jonka suurimpia intohimoja ovat Jumala ja hiljaisuuden syvenevä polku. Sellaiseksi Vaara kokee myös itsensä.

Robertsin teksteistä puhuminen saa Vaaran liikuttumaan.

– Kyyneleet nousevat silmiin, kun joku kirjoittaa tai puhuu Jumalasta tavalla, joka tuntuu minulle todelta. Uskon reaktion kertovan siitä, että kirjoittaja osuu johonkin puhtaaseen. On kuin sydän tuntisi siinä Jumalan.

” Kyyneleet nousevat silmiin, kun joku puhuu Jumalasta tavalla, joka tuntuu minulle todelta.

MYSTIKKOJEN SEURAAMINEN vei Sanna Vaaran vuoden mittaiseen ignatiaanisen hengellisen ohjauksen koulutukseen, jota veti pappi Henri Järvinen. Sen jälkeen Vaara hakeutui Hiljaisuuden ystävät ry:n järjestämään sydänrukouksen ohjaajan koulutukseen, joka kesti kaksi vuotta.

Sydänrukous on kristityn munkin Thomas Keatingin vuosien 1961–1981 aikana kehittämä hiljaisen rukouksen muoto. Siinä harhailevista ajatuksista palataan hiljaiseen läsnäoloon yksinkertaisen pyhän sanan avulla. Koulutuksen aikana Vaara pyrki harjoittamaan sydänrukousta kahdesti päivässä 20 minuutin ajan.

Vaara koki harjoituksen välittömästi omakseen: pysähtyminen, istuminen ja hiljentyminen oli jotakin sellaista, mitä hän oli tehnyt jo pitkään. Vaaran mukaan hänelle tuttu transsendenttisen meditaation tapa ja sydänrukous ovat lähellä toisiaan.

– Kokemukseni mukaan monet eri traditioiden harjoitukset johtavat samaan suuntaan. Jumala on niin iso magneetti, että harjoitukset toimivat ja johtavat hänen lähelleen, vaikka Jumalan nimeä ei sanottaisi.

SYDÄNRUKOUKSESSA VIIPYMINEN vei Sanna Vaaran sisäiseen sumuun, joka muistutti kristillisten mystikkojen teksteissään kuvaamaa sielun pimeää yötä.

Vaara oli kokenut jotain samankaltaista aiemminkin, mutta nyt kokemus oli syvempi. Hän vertaa tunnetta avioliiton väljähtymiseen. Rakkauden tilalle oli tullut ärsyyntymisen ja vitutuksen tunteita.

– Minulle oli oman kokemuksen kautta tullut varmuus, että Jumala on, mutta yhtäkkiä kaikki, mitä olin ajatellut tietäväni Jumalan mysteeristä, katosi.

– En voinut eikä minulla ollut tarvetta kieltää Jumalan olemassaoloa, mutta hiljainen kuuntelu nosti pintaan kokemuksen, että aikaisemmalla intohimoisen kiinnostuksen kohteella ei ollut enää merkitystä.

Myös rakkaiksi tulleet kirkon mystikot näyttäytyivät hartauden supersankareina, joiden askeettisuus ja puhdas antautuminen Jumalalle tuntui lähinnä uuvuttavalta. Ensimmäistä kertaa elämässään Vaara epäili, ettei riitä Jumalalle sellaisena kuin on.

– Koin menettäneeni helppouden ja luonnollisuuden, joka minulla oli aina ollut suhteessani Jumalaan.

YKSINKERTAINEN HARJOITUS nosti pintaan myös Sanna Vaaran aikaisempiin elämänvaiheisiin liittyviä tunteita, kuten vihaa ja surua. Joskus hiljainen rukous kutsui esiin puhdistavan itkun. – Yllätyin siitä, että minussa on ollut niin paljon surua. Sitä olen katsonut, hyväksynyt ja itkenyt. Joinakin kertoina olen itkenyt koko 20 minuuttia kestävän harjoituksen ajan edes tietämättä, mitä itken. Luotan siihen, että Jumala hoitaa ja puhdistaa sisintäni tälläkin tavoin.

Vaara kokee elämän prosessina, jossa hän käsittelee yhä uudestaan samoja teemoja. Elämän aikana kertyneiden mielen kerrosten kuoriminen vie vähitellen lähemmäs omaa todellista minuutta. Sydänrukoukseen liittyvässä ohjauksessa puhutaan Jumalan terapiasta.

– Thomas Keatingin mukaan harjoitus toimii kuin antibioottikuuri, joka tekee työnsä, kun muistaa ottaa lääkkeen kahdesti päivässä. Jumala tekee mitä parhaaksi näkee. Koko elämä on sitä prosessia.

JUMALAKRIISIÄ EI ainakaan helpottanut se, että Sanna Vaara oli luvannut kustantajalleen kirjoittaa aiheesta kirjan. Vaara on käsitellyt aikaisemmissa kirjoissaan muun muassa uushenkisyyteen ja buddhalaisuuteen liittyviä teemoja, mutta nyt hän pelkäsi leimautuvansa hihhuliksi ja Jeesuskiihkoilijaksi.

– Jumalasta kirjoittamiseen tuntui liittyvän jotain pelottavaa, kuin tuomiota. Tuntui pelottavalta tulla omilla kasvoillaan esille tällaisen asian kanssa. Asia järkytti perusturvallisuuttani jollain primitiivisellä tavalla.

– Tunsin myös riittämättömyyttä ja pohdin, onko hävytöntä, että tällainen tavallinen ihminen ottaa käsittelyyn niin ison asian. Enhän ole kirkon ihminen enkä tämän alan asiantuntija. Vaaran kokemuksen mukaan suhde Jumalaan on suomalaisille niin intiimi asia, että siitä ei voi keskustella mutkattomasti kahvipöydässä. Jumala näyttää myös herättävän ihmisissä voimakkaita tunteita, uskoivatpa he häneen tai eivät. Kirjoittaessaan Jumalasta Vaara kärvisteli, kiroili ja pelkäsi, mutta lopulta kirja tuli ulos, ja sen mukana tuli kevyt ja luottavainen olo. Kirjan synnyttämistuskissa apu löytyi aiheen rajaamisesta itsen näköiseksi.

– Minulle on tärkeää, että saan puhua omasta kokemuksestani. Minun ja Jumalan välinen suhde on meidän välisemme, siinä ei ole mukana organisaatioita tai mitään muuta.

Kuka?

Sanna Vaara, 50, on kirjailija, tuottaja, kirja-alan ammattilainen, sanataidetta suoltava Räppäri VAARA ja sydänrukouksen ohjaaja. Hän asuu Espoossa puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

Mitä?

Vaaran viides kirja Jumalan katkennut kynä (Viisas elämä) ilmestyi maaliskuussa.

Motto

Pyhässä Hengessä!

HELPPOUS JA LUONNOLLISUUS on palannut

Sanna Vaaran ja Jumalan väliseen suhteeseen. Haastattelusta sovittaessa hän sanoo iloisesti, että Pyhä Henki saa johdattaa siinä, millainen jutusta tulee.

Myös kirjassaan Vaara puhuu Pyhässä Hengessä kulkemisesta.

– Pyydän Jumalalta, että saisin olla hänen työkalunsa ja löytäisin eri tilanteissa oikeat sanat. Luotan itseäni suurempaan voimaan, enkä suunnittele asioita liikaa. Pysyn avoimena, jotta voisin

tuntea ja tietää intuitiivisesti, miten minun tulisi toimia, hän sanoo.

– Tällä tavalla voin kulkea johdatuksessa, turvassa ja rakkaudessa, surffata siinä. Alkoholistiperheen lapsena yritin pitkään luoda turvaa kontrolloimalla asioita ja ihmisiä, mutta turva ei tule sillä tavalla. Elämä ei mene niin kuin ihminen haluaa tai on suunnitellut.

Vaaran vastaus siihen, mikä lopulta paransi hänen jumalakriisinsä, kuulostaa yllättävän yksinkertaiselta.

– Hiljentyminen ja pysähtyminen on tärkein koulutus, mitä tästä asiasta voi saada, eivät älylliset opit eikä edes se, mitä Raamatussa sanotaan. Ulkoa opetellut asiat eivät merkitse mitään, jos ne eivät ole yhteydessä omaan kokemukseen, edes ihan vähäiseen.

– Kysymys on siitä, että kokee Jumalan omakohtaisesti ja tietää, että hän on rakkaus, joka on kaikille. Se ei jätä ulkopuolelle ketään.

Näiden sanojen jälkeen kyyneleet tulevat. ■

Ei seksiä, kiitos

Seksiä harrastetaan vähemmän kuin ennen, ja jotkut sometrenditkin kannustavat pidättäytymään siitä. ”En ymmärrä, miksi seksistä tehdään niin iso juttu”, 23-vuotias nainen sanoo.

Elämä on parempaa ilman seksiä, jos sitä ei halua. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi kokemuksia vapaaehtoisesta seksittömyydestä, moni kertoi sen tuntuvan helpottavalta.

”Minun ei tarvitse kamppailla sen kanssa, että mitä jos kuitenkin koittaisin olla normaali”, kirjoittaa 32-vuotias nainen. ”Oloni on pääosin paljon parempi ja arvostan itseäni enemmän”, kertoo 24-vuotias mies. ”Seksittömyys on itsestäni huolehtimista. Hyvinvointini on parantunut, kun rajojani ei rikota”, kuvaa 25-vuotias muunsukupuolinen.

Satakunta naista ja parikymmentä miestä sekä kolmisenkymmentä muunsukupuolista ja sukupuoletonta kertoi, että he haluavat elää ilman seksiä kenenkään kanssa. Suurin osa kyselyn vastaajista oli kaksi–nelikymppisiä. He kuuluvat ikäryhmään, joka on perinteisesti ollut seksuaalisesti aktiivisinta.

”En ymmärrä, miksi seksistä tehdään niin iso juttu”, kirjoittaa 23-vuotias nainen. ”En ole ikinä kokenut tarvetta harrastaa seksiä, en ole ikinä harrastanut seksiä, eikä minun tarvitse ikinä harrastaa sitä.”

Tässä jutussa seksi tarkoittaa jaettua kokemusta, vaikka toki itsetyydytyskin on seksiä. 32-vuotias nainen kertoo: ”Minulle merkityksellinen läheisyys tulee ihan muualta kuin seksistä. Libidon osalta homman saa hoidettua muutenkin.”

Mutta entä lisääntyminen? ”Olen aina halunnut lapsia, ja seksi tuntui olevan se pakollinen paha, joka olisi vain kestettävä”, 35-vuotias nainen kirjoittaa. Lopulta hän tuli äidiksi neitsyenä. ”Kävin läpi lapsettomuushoidot yksin ja sain ihanan pienen pojan. Minulla ei ole enää mitään syytä seksiin. Elämästä ei tunnu puuttuvan mitään. Keskityn täysillä perheeseeni, harrastukseen ja töihin.”

THE NEW YORK TIMES MAGAZINESSA kirjoitettiin huhtikuussa, että #MeToo-liike on innostanut

nuoria naisia jättämään seksin. Artikkelissa kerrottiin, että koomikko Hope Woodard on kehittänyt käsitteen #boysober, joka merkitsee suunnilleen raittiutta pojista.

Käsite trendaa erityisesti Tiktokissa, jossa Woodard selittää homman säännöt: ei deittiappeja, deittailua, exiä tai minkäänlaisia suhdesäätöjä. Jos nainen on mukautunut seksissä miesten toiveisiin, tauko siitä auttaa selvittämään, mitä hän itse haluaa ja ei halua.

”

Toivon, että voisin elää seksittömässä suhteessa, mutta näillä mennään.

NAINEN, 47

Helsingin Sanomat kertoi huhtikuussa, että Etelä-Koreassa erityisesti nuorten naisten keskuudessa on noussut radikaalifeministinen 6b4t-nimellä kutsuttu periaate. Sen ajatus on tämä: älä deittaile, harrasta seksiä, mene naimisiin tai hanki lapsia miehen kanssa. Myös tiukat kauneusihanteet hylätään. Ajatusmalli leviää myös Kiinassa.

Nuoria aikuisia, erityisesti miehiä, on puhutellut Tiktokissa #monkmode. Munkkiluostareista inspiroituneessa askeettisessa elämäntavassa luovutaan maallisista häiriötekijöistä, kuten somesta, päihteistä, ylimääräisestä kuluttamisesta ja joskus seksistäkin. Niiden sijaan treenataan, meditoidaan ja pyritään kehittymään henkisesti.

#NoFap keskittyy eri somekanavissa pornon katselun, itsetyydytyksen ja orgasmin välttämiseen. Huomattavasti pienemmän porukan #CelibacyChallenge kannustaa jättämään seksin

väliin itsensä kehittämisen tai avioliiton odottamisen vuoksi.

Nykyaikaisen selibaatin taustalla vaikuttavat vanhat uskonnolliset perinteet, joissa seksuaalisella pidättyvyydellä pyritään lisäämään henkistä voimaa ja keskittymiskykyä. Esimerkiksi katoliset papit ja luostarien asukkaat tekevät naimattomuuslupauksen.

MILLAISTA ON ELÄÄ omasta tahdostaan ilman seksiä ? Näin seksittömyyskyselyyn vastattiin: ”Vapautunut olo, kun ei tarvitse tehdä jotain, mikä ei innosta.” Nainen, 31

”Seksi oli ihan kivaa 25 prosenttia ajasta ja sattui 50 prosenttia ajasta, ja lopun ajan koin suorittavani mielihyvää toiselle. Olen nyt hyvin onnellinen itsekseni.” Sukupuoleton, 36

”Elämä on helpompaa ja tasapainoisempaa. Ei tarvitse ottaa paineita yhteiskunnallisista normeista. Voi keskittyä rauhassa asioihin, joista pitää.” Nainen, 55

”Olen saanut tosi paljon aikaan kaikella sillä ajalla, mikä on jäänyt käyttöön.” Nainen, 65

”Enemmän aikaa lukea ja pohtia sekä elää omannäköistä elämää.” Mies, 41 Yhdysvaltalainen seksitutkija Justin Lehmiller puhui Sex and Psychology -podcastissa maaliskuussa eri puolilla maailmaa näkyvästä trendistä, jossa ihmiset harrastavat aiempaa vähemmän seksiä. Joidenkin elämään seksi ei kuulu lainkaan, toisilla on sitä harvemmin kuin ennen oli tapana. Ilmiö vaikuttaa kaikkiin sukupuoliin ja ikäryhmiin, mutta erityisesti nuoriin aikuisiin. Seksin määrä on vähentynyt kehittyneissä maissa niin sinkuilla kuin suhteessa elävillä ihmisillä. Trendi näkyy Yhdysvaltojen lisäksi monessa Euroopan maassa, myös Suomessa. Japanissa neljäsosa nuorista aikuisista on neitsyitä.

Jotkut päätyvät elämään ilman seksiä kumppanin puutteen vuoksi, kuten incel-miehet. Nimitys tulee sanoista involuntary celibate, eli selibaatissa vas-

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS NIINA BEHM KUVAT JOONAS BRANDT

toin tahtoaan. Termi yhdistetään internetin alakulttuureihin, joissa nuoret miehet saattavat syytellä naisia tilanteestaan ja käyttäytyä muutenkin naisvihamielisesti.

Noin puolet yhdysvaltalaisista aikuisista ilmoitti vuoden 2021 General Social Survey:ssä, että heillä on seksiä korkeintaan kerran kuukaudessa. Näistä ihmisistä puolet ei ollut harrastanut seksiä edellisen vuoden aikana. Vuonna 2024 julkaistu tutkimus Sex in Canada puolestaan kertoo, että 30 prosenttia kanadalaisista aikuisista eli viime vuoden ilman seksiä.

Suomalaisten seksielämää on tutkittu erityisesti yhdyntämääriä laskemalla, ja viimeisin FINSEX-tutkimus on vuodelta 2015. Yhdynnät olivat vähentyneet 20 prosentilla vuodesta 1971, jolloin tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran.

Vuoden 2015 kyselyssä kuusi prosenttia suomalaisnaisista ja kaksi prosenttia miehistä ei kaivannut elämäänsä lainkaan seksiä. Sinkkunaiset valitsivat omasta tahdostaan seksittömän elämän selvästi sinkkumiehiä useammin.

KIINNOSTAISIKO SINUA SEKSI toisen kanssa missään tilanteessa? Jos, niin mitä se ainakin edellyttäisi? Kirkko ja kaupunki kysyi myös tätä.

Osa vastaajista sanoi, että ei kiinnostaisi. Moni heistä kertoi olevansa aseksuaali, joka ei ole kokenut koskaan vetoa ketään kohtaan.

”Vuosien tuskailun jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että jos en tunne kaipaavani seksiä, enkä koe tarvetta olla ihmissuhteessa, jossa sillä olisi olennainen osa, niin miksi lähtisin hankki-

maan sellaista? Päätös elää selibaatissa on minulle päätös olla rauhassa aseksuaalisuuteni kanssa. Mutta en voi tietää, millaisia ajatuksia minulla on loppuelämäni aikana”, kirjoittaa 32-vuotias nainen.

”

Keksin monta asiaa, joita mieluummin harrastan vapaa-ajalla, vaikkapa retkeilyä ja käsitöitä.

MUUNSUKUPUOLINEN, 34

25-vuotiaan naisen on ”vaikea kuvitella” tilannetta, jossa hän tahtoisi seksiä. ”Keksin monta asiaa, joita mieluummin harrastan vapaa-ajalla, vaikkapa retkeilyä ja käsitöitä”, 34-vuotias muunsukupuolinen toteaa. Hän sai lapsensakin neitsyenä.

Jos vastaaja näki seksin mahdollisena tulevaisuudessa, hän halusi syvän yhteyden toiseen ennen sitä. ”Se edellyttäisi luottamusta. Jos olisin rakastunut häneen ja hän minuun”, 21-vuotias nainen kirjoittaa.

31-vuotias nainen kertoo, että hänen on vaikea luottaa miehiin kokemansa hyväksikäytön vuoksi. Hän arvelee, että terapia ja hyvä kumppani

saattaisivat mahdollistaa seksin kokeilun. ”Olen aika tyytyväinen elämääni näin, mutta toisaalta mietin, jäänkö jostain paitsi. Olen siis neitsyt.” Vain muutama vastaaja kertoi elävänsä ilman seksiä sen vuoksi, että heillä oli siihen liittyvä traumaattinen kokemus.

Jotkut valitsevat selibaatin kristillinen vakaumuksensa vuoksi. 40-vuotias nainen erosi pitkästä liitosta kolme vuotta sitten. ”Olin ajatellut, että elän sen ihmisen kanssa loppuelämäni, enkä harrasta enää seksiä muiden kanssa.” Hän on uuden kumppanin suhteen odottavalla kannalla. ”Mikäli niin on tarkoitus tapahtua, uskon, että Jumala antaa minun kohdata sopivan kumppanin. Jos näin ei tapahdu, keskityn elämässä muihin asioihin.”

SEKSIN VÄHENEMISELLE on ehdotettu monia syitä. Yksi selitys ovat älypuhelimet ja muu teknologia, jotka ovat korvanneet fyysisiä kohtaamisia. Nettiporno kulkee koko ajan kännykässä mukana.

Itsetyydytys on yleistynyt samaan aikaan kun partneriseksi on vähentynyt. Se on lisääntynyt myös Suomessa ihmisten iästä ja sukupuolesta riippumatta. Sooloseksin suosio on kasvanut sekä suhteessa elävillä että sinkuilla. ”En koe saavani seksistä muiden kanssa mitään, mitä en saisi itsekseni”, 28-vuotias mies kirjoittaa. Hänellä ei ole kokemusta seksistä toisen ihmisen kanssa.

Itsetyydytys on vaivattomampaa kuin sopivan ja innokkaan seksiseuran löytä-

Ikuinen neitsyt

Aseksuaali Juuli Rämö, 28, ei ole koskaan tuntenut vetoa kehenkään.

Miksi et itse tahdo istua kaktuksen päälle? Kysymys nousi Juuli Rämön mieleen, kun joku taas kerran ihmetteli, miksi seksi ei kiinnosta häntä.

– Ei vain yhtään tunnu siltä, että se olisi minun juttuni.

Rämö on 28-vuotias tietotekniikan opiskelija, joka ei ole koskaan tuntenut seksuaalista vetoa ketään kohtaan.

– Yläasteella kaverit alkoivat puhua seurustelemisesta ja ekoista kerroista. Minua ei kiinnostanut, enkä oikein tajunnut, miksi seksi oli muille niin iso juttu.

Ulkopuolisuuden tunne voimistui rippileirillä, jossa kaverit keskustelivat itsetyydytyksestä pikkumökin kerrossängyissä nukkumaanmenoaikaan.

– Kun sanoin, etten ole koskaan tehnyt mitään sellaista, minua ei uskottu. Se tuntui painostavalta.

Oman seksuaalisuuden ymmärtäminen on ollut Rämölle hidas prosessi. Hän kuuli aseksuaalisuudesta ensimmäisen kerran parikymppisenä. Se tuntui vapauttavalta.

– Ajattelin heti, että tuohan olen minä! Olin jo ehtinyt miettiä, että minussa on pakko olla jotain vikaa.

Aseksuaali ihminen, tuttavallisemmin ace tai ässä, kokee tavallisesti hyvin vähän kiinnostusta seksiä kohtaan. Rämöä se ei kiinnosta lainkaan.

Johtaviin aseksuaalisuuden tutkijoihin kuuluva kanadalainen Anthony F. Bogaert on arvioinut, että aseksuaaleja on noin prosentti väestöstä. Aseksuaalisuus ei tarkoita seksuaalista häiriötä tai halun puutetta.

Rämö toivoo, että aseksuaalisuudesta ymmärrettäisiin ainakin tämä: – Se ei ole oma valinta. On eri asia olla aseksuaali kuin päättää elää selibaatissa.

Neitsyt on Juuli Rämöstä vanhanaikainen sana, mutta hän ei keksi parempaakaan kuvaamaan kaltais-

taan ihmistä, jolla ei ole minkäänlaisia seksikokemuksia.

Rämön seksuaalisen kiinnostuksen puutteeseen on suhtauduttu usein ikävästi.

– Minulle on sanottu, että sinun on pakko edes kokeilla seksiä, halusit tai et. Se on ahdistavaa. Ihan kuin en voisi itse valita!

Rämö kysyy, miksi juuri hänen seksuaalisuutensa kyseenalaistetaan. Eihän naisista kiinnostuneelle miehellekään sanota, että et voi tietää mitä haluat, ellet kokeile myös miehiä.

”Joku random jeppe” kehotti kerran Rämöä menemään lääkäriin, kun seksi ei kerran kiinnosta. Moni on kysynyt, onko sinulle tehty jotain pahaa lapsena. Ei ole, Rämö vakuuttaa.

Lapsuuden perhe ja ystävät ymmärtävät Rämöä, mutta hän toivoo vähintään neutraalia suhtautumista muiltakin.

– Tuntuu mukavalta, jos sanotaan, että kiva kun puhut avoimesti, etkä häpeä itseäsi. Että onpa kiinnostavaa kuulla erilaisista ihmisistä.

Aseksuaalisuus vaikuttaa Rämöstä tabulta, mutta seksiä sen sijaan työnnetään silmille joka puolella. Sillä voidaan mainostaa vaikka koiranruokaa.

– Elämme ehdottomasti yliseksualisoitunutta aikaa.

LÄHEISET IHMISSUHTEET ovat Juuli Rämölle tärkeitä. Hän asuu tällä hetkellä vanhempiensa luona Tuusulassa ja tapaa usein ystäviään.

– Voin yökyläillä ystävän luona ja laittaa ruokaa yhdessä. Saan ystäviltä läheisyyttä, jota kaipaan. Se ei eroa kovin paljon siitä, millainen parisuhteeni olisi.

Rämö seurusteli kerran toisen aseksuaalin kanssa. He asuivat eri maissa ja korkeintaan halasivat tavatessaan. Tyttöystävä lähetti Rämölle kukkia ystävänpäivänä.

– Minulle sanottiin, että tuo ei ole oikea parisuhde. Miten jollain ulkopuolisella on oikeus määritellä se?

Juuli Rämö on kantanut aseksuaalien lippua Helsinki Pride -kulkueessa.

– Jos sinulle hehkutetaan ostereita, saatat sanoa, että en halua syödä niljakkaita asioita. Jos joku houkuttelee sinua mukaansa hyppäämään laskuvarjolla, saatat vastata, että ei kiitos. Seksi tuntuu minusta tältä.

”

Minulle on sanottu, että sinun on pakko edes kokeilla seksiä, halusit tai et.

JUULI RÄMÖ

Rämö on toivonut parisuhdetta, jossa voisi kävellä käsikkäin, katsoa leffoja ja ylipäänsä elää yhdessä. Hän yritti pitkään löytää kumppania eri deittiappien kautta, mutta on nyt luopunut toivosta.

– Onneksi viihdyn yksinkin. Jotkut aseksuaalit harrastavat seksiä kumppaninsa vuoksi, vaikka eivät tykkää siitä. Se on heidän asiansa, mutta itse en voisi tehdä niin.

JUULI RÄMÖ on identiteetiltään aseksuaali, lesbo ja lisäksi muunsukupuolinen. Mikä kolmesta piirteestä herättää eniten kysymyksiä?

– Ehdottomasti muunsukupuolisuus! Minulle sanotaan jatkuvasti,

että olen nainen, koska näytän naiselta. Minulla on pitkät hiukset ja kynnet ja meikkaan.

– En ole kokenut naiseutta koskaan omakseni. Ei ole onneksi minun ongelmani, jos joku suhtautuu asiaan nihkeästi.

Sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti ovat ihmisen ydintä, mutta Rämö kokee, että kaikkein voimakkaimmin häntä määrittää kuitenkin Tokio Hotel -bändin fanitus. Hän on seurannut saksalaista bändiä 11-vuotiaasta ja nähnyt sen keikan 13 kertaa livenä.

Rämö toimii moderaattorina bändin virallisella Discord-palvelimella. Hän kirjoittelee usein palvelimen queer-kanavalla, koska haluaa olla turvallinen aikuinen sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan pohtiville nuorille.

Rämö käynnistää keskusteluja aseksuaalisuudesta ja muunsukupuolisuudesta Facebookin yleisissä keskusteluryhmissä. Someaktivismin tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä niistä.

– Haluan tehdä oman osani, vaikka välillä minua katsotaan sen vuoksi kieroon.

minen tai ajan ja paikan järjestäminen seksille. Nämä asiat voivat olla yhtä vaikeita sinkulle, ruuhkavuosiaan ahtaissa neliöissä viettävälle perheelliselle ja kenelle tahansa parisuhteessa elävälle ihmiselle, jonka kumppania ei haluta.

Myös mielenterveysongelmien yleistyminen nuorilla aikuisilla voi näkyä seksin harvinaistumisena. Esimerkiksi masennus vähentää usein kiinnostusta seksiin, ja monen masennuslääkkeen tavallinen sivuvaikutus on seksuaalisen halun vaimentuminen.

Nykynuoret ovat monessa asiassa järkevämpiä ja varovaisempia kuin vanhempansa. Läheskään kaikki eivät esimerkiksi käytä päihteitä, eivätkä siksi päädy humalassa harkitsemattomiin seksikokeiluihin. Lisäksi kasvatuskulttuuri on muuttunut niin, että osa nuorista elää varsin suojattua ja valvottua elämää.

Tieto seksiin liittyvistä riskeistä, kuten taudeista ja pelottavista kokemuksista, voi lisätä kynnystä kokeiluihin. Yhteiskunnallinen keskustelu seksuaalisesta suostumuksesta on saanut monet tutkiskelemaan aiempaa tarkemmin omia halujaan. Kun seksiä harrastetaan vähemmän, ehkä myös huono seksi vähenee.

Jotkut harrastavat seksiä kumppaninsa toiveesta ilman omaa halua siihen. ”Toivon, että voisin elää seksittömässä suhteessa, mutta näillä mennään. Teen sitä ihan vain hänen takiaan. Itselleni kokemus on samanlainen kuin auttaisin häntä missä tahansa asiassa, mistä en erityisesti pidä. Elämässä joutuu tekemään asioita, joista ei välttämättä tykkää”, kirjoittaa 47-vuotias nainen. 41-vuotias nainen vertaa aiempaa seksielämäänsä epämukaviin gynekologikäynteihin. Kymmenkunta vuotta sitten hän päätti, että ei suostu enää seksiin. ”Aiemmin ajattelin seksin vain kuuluvan asiaan, ja minulla oli rajattomuutta oman kehoni ja suostumukseni suhteen. Nyt kuuntelen itseäni ja toiveitani ja koen, että elän itseni näköistä elämää.” ■

”Selibaatti vapauttaa”

Dominikaaniveli Marie-Augustin Laurent-HuyghuesBeaufond unohti vuosiksi, mitä katolinen pappi teki hänelle nuorena rippituolissa.

Kermanvaalean munkinkaavun alta näkyvät mustan ja neonvihreän kirjavat Asicslenkkitossut. Väljästä hihasta pistävässä kapeassa ranteessa on Fitbit-aktiivisuusranneke. Siihen kertyy tavallisena päivänä 10 000 askelta, vaikka Marie-Augustin LaurentHuyghues-Beaufond, 40, ei ehdikään pitkille juoksulenkeille niin usein kuin toivoisi.

Hän tarjoaa kahvia ja leipomiaan muhkeita skonsseja, joita vadelmat pilkuttavat.

– Ruoanlaitto on meditatiivista. Se on melkeinpä tapa rukoilla. Meidän elämämme tapahtuu niin usein täällä, Laurent-Huyghues-Beaufond pitelee kaksin käsin päätään.

– Välillä pitää tehdä jotain ihan muuta.

Laurent-Huyghues-Beaufond on Suomessa kuutisen vuotta asunut ranskalainen dominikaani- eli saarnaajaveli, joka puhuu erinomaista suomea. Dominikaaninen veljestö on keskiajalla perustettu katolinen sääntökunta, jossa palvellaan Jumalaa rukoillen ja opiskellen.

Veljestön elämä on keskittynyt Helsingin tuomiokirkon lähellä sijaitsevaan Studium Catholicumiin, joka on katolinen kulttuurikeskus täynnä kristallikruunuja ja antiikkihuonekaluja. Yläkerrassa sijaitsevia yksinkertaisempia asuintiloja kutsuttaisiin luostariksi, jos veljiä olisi vähintään kuusi nykyisen kahden sijaan. Kesällä sinne saattaa muuttaa kolmaskin veli.

Joka aamu kello 7.30 veljet laskeutuvat portaat alakerran kappeliin rukoilemaan.

– Se ei ole supervarhain, mutta joskus on silti todella vaikea nousta. Luostarielämä antaa arjelle puitteet.

Laurent-Huyghues-Beaufond kuljettaa puhuessaan sormiensa lomitse puolitoistametristä ruusukkorukousnauhaa. Lenkillä mukana kulkee pienempi, shortsien taskuun mahtuva rukousnauha.

ENNEN KUIN Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufondista tuli dominikaaniveli ja pappi, hän työskenteli it-insinöörinä Japanissa ja tilintarkastajana Pariisissa. Asiakkaita tuli monilta aloilta. Työ oli kiinnostavaa.

– Opin paljon yrityksen toiminnasta ja siitä, mikä on milloinkin parasta rahavirran kannalta.

Työuran ohessa kulki katoliseen kirkkoon liittyvä kutsumus. Laurent-Huyghues-Beaufond oli nähnyt jo 13-vuotiaana välähdyksenomaisen mielikuvan itsestään valkeassa kaavussa, ”luulen, että Jumala laupeudessaan lahjoitti sen”, ja hän tutkiskeli kirkon tarjoamia vaihtoehtoja.

Kun Laurent-Huyghues-Beaufond oli täyttänyt 25 vuotta, pappiystävä antoi hänelle erään dominikaaniveljen elämäkerran. Laurent-HuyghuesBeaufond valvoi yön lukien, kuinka dominikaaniveljet elävät keskellä kaupunkia, ovat tiiviissä yhteydessä nykymaailmaan ja saarnaavat kirkossa. Kaikki tuntui omalta.

– Normaali ihminen olisi varmaankin yrittänyt tavata jonkun dominikaaniveljen, mutta minä ostin heistä lisää kirjoja. Kun vierailin ensimmäisen kerran luostarissa, ilmoitin jo ulko-ovella, että haluan dominikaaniveljeksi.

Laurent-Huyghues-Beaufond nauraa muistolleen. Pari kuukautta myöhemmin hän irtisanoutui työpaikastaan. Sen jälkeen kesti enää kolmisen kuukautta, ja hänestä tuli noviisi. Hän tutustui dominikaanisen sääntökunnan elämään koeajalla ja arvioi kutsumuksensa lujuutta. Noviisiaikana 26-vuotiaan Laurent-Huyghues-Beaufondin mieleen tunkeutui ensimmäisen kerran välähdys siitä, mitä katolinen pappi oli tehnyt hänelle pariisilaisessa eliittilukiossa. Hän torjui muistikuvan mahdottomana.

TRAUMAN KOKENUT ihminen unohtaa usein tapahtumat, jotka ovat liian vaikeita käsiteltäviksi. Jokin paikka, esine tai ääni saattaa myö -

Ranskalaisesta it-insinööristä tuli dominikaaniveli Suomeen. Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond rukoilee, opiskelee ja asuu Studium Catholicumissa Helsingin Kruununhaassa.

hemmin palauttaa traumaattisen kokemuksen voimakkaana mieleen. Marie-Augustin Laurent-HuyghuesBeaufondille kävi juuri niin, kun hän asteli rippituoliin ensimmäisen kerran vastavihittynä pappina. Hän oli tuolloin 32-vuotias.

– Yhtäkkiä muistin, kuinka pappi hyväksikäytti minua rippituolissa. Kuinka hän saattoi tehdä niin!

Laurent-Huyghues-Beaufond kertoo, että papin lähentely oli ensin ”miedompaa”. Hän ei pystynyt käsittämään korkeasti kunnioitetun miehen toimintaa. Muille kertominen sisäoppilaitoksessa tuntui mahdottomalta.

– Luulen, että pappi odotteli, kunnes minusta tuli täysi-ikäinen, ennen kuin hän teki pahimpia tekoja.

na. Vain lasten ja nuorten aikuisten parissa työskentely kiellettiin.

– Kun tuomio ei ole julkinen, kuka vahtii, että hän tottelee sitä? Laurent-Huyghues-Beaufond on käsitellyt lukiokokemuksiaan terapiassa. Niistä on jäänyt monenlaisia jälkiä, kuten vaikeus luottaa muihin.

Katolisen kirkon piirissä paljastuneeseen laajaan lasten hyväksikäyttöön on etsitty syytä esimerkiksi katolisten pappien ja veljien selibaatista. Laurent-Huyghues-Beaufondista ongelma ei ole pidättäytyminen vaan papiston ylivalta sekä seksuaalisen väkivallan ja vaikenemisen kulttuuri. Hän huomauttaa, että hyväksikäyttöä on tullut esiin muissakin uskonnollisissa yhteisöissä, kuten Suomessa lestadiolaisten parissa.

– Luulen, että selibaatin poistaminen ei ratkaisisi mitään.

”

Oli hyvä saada selville, että en ole jääsydäminen ja sulkeutunut ihminen, vaan pystyn yhä rakastumaan.

MARIE-AUGUSTIN

LAURENT-HUYGHUES-BEAUFOND

”ON SELLAISIA, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia, ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon.”

ranneita, langenneita, ratkenneita, sisimpänsä salanneita” sekä ”kiusattuja, tuomittuja, perintönsä juhlineita, kivipohjaan pudonneita, kirottuja tuhlareita”.

– Jeesus itse lähestyi yhteiskunnan marginaalissa eläviä ihmisiä. Naimattomina meillä on vapaat kädet tehdä samoin. Kristuskaan ei mennyt naimisiin. Hän antaa selvän esimerkin.

Laurent-Huyghues-Beaufond ehti kokea joitakin suhteita, ennen kuin hänestä tuli dominikaaniveli ja pappi. Juuri ennen kuin hänen oli tarkoitus antaa ikuiset lupaukset köyhyydestä, kuuliaisuudesta ja naimattomuudesta, hän rakastui. Tunne oli molemminpuolinen.

– Oli hyvä saada selville, että en ole jääsydäminen ja sulkeutunut ihminen, vaan pystyn yhä rakastumaan.

– Saavutimme sen lopputuloksen, että meidän täytyy mennä eri elämänteitä. Erilaisissa olosuhteissa asiat olisivat voineet mennä toisin.

LUOPUMINEN ISYYDESTÄ ja omista lapsista on tuntunut Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufondista haikeammalta kuin elämä ilman parisuhdetta ja seksiä.

– Selibaatti vapauttaa. Se on kaunis asia. On helppo astua ihmissuhteisiin, kun tietää, että kukaan ei ole olemassa minua varten.

Toisinaan selibaatti vaatii kamppailua. Silloin hän hakee tukea avoimesta keskustelusta muiden veljien ja hengellisten neuvonantajien kanssa tai huutaa Jumalalle.

Asiasta puhuminen saa LaurentHuyghues-Beaufondin kehon jäykistymään. Hän kertoo, että pappi käytti toiminnassaan hyväksi auktoriteettiasemaansa ja ripittäytymisrituaalia, jossa hän toimi Jumalan edustajana.

Ranskan katolisen kirkon perustama riippumaton komissio julkisti vuonna 2021 raportin, jonka mukaan noin 330 000 lasta ja nuorta joutui katolisen kirkon ja katolisten koulujen työntekijöiden hyväksikäyttämiksi vuosina 1950–2020. Joka kolmas uhreista oli raiskattu.

Laurent-Huyghues-Beaufond puhui kokemuksistaan avoimesti myös silloiselle paaville ja sai kuulla, että samasta papista oli tehty toinenkin kantelu. Tämä saa yhä toimia pappi-

Rukousnauhan puiset, ruskeat helmet soljuvat Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufondin sormien lomitse, kun hän puhuu Raamatussa olevasta Jeesuksen lausumasta, johon katolisten kirkonmiesten ja -naisten naimattomuus perustuu. He lupaavat pidättäytyä kaikesta seksuaalisesta toiminnasta, myös itsetyydytyksestä.

Laurent-Huyghues-Beaufondista olisi mahdotonta asua ja toimia dominikaaniveljenä veljien joukossa ja olla yhtä aikaa sitoutunut puolisoon. Hän selittää, että veljestön kuuluu olla avoinna kaikille ja erityisesti niille, joista Erika Vikman laulaa kappaleessaan Syntisten pöytä. Laurent-Huyghues-Beaufond hyräilee laulua, jossa puhutellaan ”jätettyjä, petettyjä, eronneita, ka-

Joissakin sometrendeissä pidättäydytään väliaikaisesti seksistä, somesta ja muista nautinnoista ja panostetaan itsekuriin. Somepostauksissa on sellaisia hashtageja kuin #monkmode ja #dopaminedetox, suomennettuina munkkimoodi ja dopamiinipaasto. Laurent-Huyghues-Beaufond rypistää otsaansa.

– Kannattaa miettiä, mikä on tavoite ja mitkä ovat keinoja siihen. Elämäni tarkoitus ei ole tulla parhaaksi versioksi itsestäni vaan seurata Jeesusta.

– Ihminen voi tulla riippuvaiseksi vaikka somesta tai seksistä. On hyvä huomata, jos hakee koko ajan dopamiinia, mutta kyllä dopamiinibuusti välillä tekee hyvää. En voisi elää ilman suklaata!

Laurent-Huyghues-Beaufond kutsuu seksiä Jumalan lahjaksi, joka ei tapahdu vain yhdessä paikassa –hän osoittaa nahkavyönsä alapuolelle – vaan koko kehossa ja mielessä. Seksi yhdistää ihmisiä toisiinsa.

– Katolilaisena lisään heti, että seksistä kuuluu nauttia vain avioliitossa.

”Kun minulta loppuvat sanat, laulut alkavat”

Viitasen Piia antaa lauluissaan äänen niille, joilta se puuttuu, eli syrjäytetyille ja luonnolle.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JANI LAUKKANEN

Jokainen levy peilaa omaa aikaansa ja ympäristöä, jossa se syntyy, ajattelee laulaja ja lauluntekijä Piia Viitanen eli Viitasen Piia, joka julkaisi viidennen albuminsa Ihmisen aika omakustanteena maaliskuussa.

Tuore levy on jo kerännyt viiden tähden arvioita musiikkialan julkaisuissa. Levyn Outo tyttö ­kappale voitti kevään viimeisen Levyraadin ja oli hetken aikaa Suomen Spotifyn viraalilistan kuunnelluin laulu.

Viitanen teki levyä neljän vuoden ajan. Levy sai alkunsa keskellä maailmaa mullistaneita tapahtumia. Ensin koronapandemia pyyhki Viitasen kalenterin puhtaaksi keikoista parin vuoden ajaksi. Heti perään sota tuli lähelle, kun Venäjä aloitti julman hyökkäyssotansa Ukrainaan.

– Yhteiskunnassa on tapahtunut myös poliittista polarisoitumista ja hyvinvoinnin rajua jakautumista.

– Lisäksi minä ja monet ihmiset ympärilläni kannamme voimakasta huolta luonnon tilas­

ta ja siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme.

Samaan aikaan Viitasen henkilökohtaisessa elämässä tapahtui isoja muutoksia ja lähipiirissä suuria menetyksiä.

– Siinä oli valtava määrä asioita, jotka järkyttivät perusturvallisuuden tunnettani. Vasta jälkeenpäin tajusin, että tuo kaikki kuuluu levylläni.

Viime vuosiin on mahtunut myös iloisia tapahtumia. Viitasesta tuli äiti vuonna 2021.

ENNEN MUSIIKKIURAANSA Piia Viitanen ehti työskennellä kymmenen vuotta lastensuojelussa sekä työttömien ja muistisairaiden parissa. Myös näiden vuosien kohtaamiset ja ihmisten tarinat soivat Viitasen tuoreella albumilla.

– Oma putoamisen kokemukseni vaikutti siihen, että aloin kiinnittää huomiota ihmisiin, jotka ovat vaarassa pudota tai jotka ovat jo pudonneet yhteiskunnan kyydistä.

– Heidän äänensä ei kuulu tarpeeksi paikoissa, joissa heitä koskevat päätökset tehdään, Viitanen sanoo.

Hän katsoo ulos Sanomatalon kahvilan ikkunasta ja nyökkää kohti Arkadianmäkeä.

– Pystyn hyvin yhtymään ajatukseen, että yhteiskunnan hyvyyden mittari on se, kuinka heikommassa asemassa olevista ihmisistä pidetään huolta.

Viitanen kokee, ettei päättäjillä ole halua tai kykyä nähdä oman kuplansa ulkopuolelle, sinne missä joukko ihmisiä kamppailee useiden päällekkäisten haasteiden kanssa. Häntä hirvittää, et­

”Oma putoamisen kokemukseni vaikutti siihen, että aloin kiinnittää huomiota ihmisiin, jotka ovat vaarassa pudota tai jotka ovat jo pudonneet yhteiskunnan kyydistä.

tä osa yhteiskunnan korkeissa asemissa olevista tuntuu ihan tosissaan ajattelevan, että elämä ja kohtalo ovat jokaisen omissa käsissä.

– Kukaan meistä ei kuitenkaan ole voinut valita, olemmeko syntyneet rauhan aikana hyvinvointivaltioon nimeltä Suomi vai synnymmekö Gazan maakaistaleelle maailmanlopun keskelle.

– Eikä kukaan voi valita, onko lapsena jääkaapissa ollut muutakin kuin valo ja kaljaa. Tai onko kotona ollut ihmisiä, jotka ovat pystyneet tukemaan niissä kohdissa elämää, kun sille on ollut tarvetta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Laulaja-lauluntekijä

Viitasen Piia haluaa käyttää asemaansa epäkohtien esiin tuomiseen. – Minulla on yleisö ja mahdollisuus saada ääneni kuuluviin erilaisissa tilanteissa. Ajattelen aika paljon sitä, miten haluan ne tilanteet käyttää ja millaisen jäljen haluan jättää.

muualle Eurooppaan, tuli kyseisenä vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.

Laulu syntyi, kun Viitanen näki valokuvan kolmivuotiaasta pakolaislapsesta, jonka ruumis oli huuhtoutunut Välimeren rantaan.

Kuva sai nimekseen Rantaan huuhtoutunut ihmisyys

– Olen herkkä ihmisten hädälle, ja ajatus siitä, että perheet yrittävät paeta kotimaastaan henkensä kaupalla, ylittävät meren ja sitten lopputulos on se, mikä kuvassa näkyy, tuntuu ihan kamalalta.

– Se kuva järkytti minua todella paljon. Usein käy niin, että kun minulta loppuvat sanat, laulut alkavat.

Viitanen esittää aiemmin säveltämiään rauhanlauluja jokaisella keikallaan. Uudella levyllään Viitanen laulaa rauhasta luonnon kautta.

– Ajattelen, että jos emme pysty pitämään yhdessä huolta tästä meitä kaikkia päivittäin kantavasta ja ruokkivasta luonnosta, ei meillä ole myöskään edellytyksiä elää rauhassa.

HERKKÄ SOSIAALINEN OMATUNTO tulee perintönä Piia Viitasen lapsuudenkodista.

– Sen sijaan, että meitä lapsia olisi rohkaistu siihen, että hankkikaa mahdollisimman rahakas ammatti ja työ, meille opetettiin kotona, että mikään ei ole arvokkaampaa kuin muiden ihmisten auttaminen.

Viitanen syntyi 1990-luvun laman keskelle. Lama tuntui myös hänen perheessään, mutta lapset saivat harrastaa musiikkia ja liikuntaa mielensä mukaan.

– Sain myös kasvaa aikana, jolloin minuun ja ikätovereihini iskostettiin ajatus, että kaikki on mahdollista.

VAIKKA KAIKEN TAITEEN ei tarvitse ottaa kantaa yhteiskunnallisesti, Viitasen Piia haluaa käyttää asemaansa epäkohtien esiin tuomiseen.

– Ajattelen, että monenlaiselle taiteelle on tilaa ja tarvetta. Jokainen taiteilija ottaa kantaa asioihin joka tapauksessa. Se on kannanotto, että tarttuu johonkin aiheeseen, kuten myös se, että valitsee olla tarttumatta siihen.

– Vaikka en ole koko kansan Viitasen Piia, minulla on yleisö ja mahdollisuus saada ääneni kuuluviin erilaisissa tilanteissa. Ajattelen aika paljon sitä, miten haluan ne tilanteet käyttää ja millaisen jäljen haluan jättää.

Viimeksi Viitanen avasi suunsa maaliskuussa Helsingin Sanomissa, jossa hän otti kantaa musiikkialan ja etenkin marginaalimusiikin tekijöiden sosiaaliturvaan – tai oikeammin sen puutteeseen. Suomessa marginaalimusiikkiin lukeutuvat muun muassa indiepop, lastenmusiikki, jazz ja taidemusiikki.

– Jos haluamme, että meillä on elävä ja moninainen musiikkikulttuuri, sitä on pakko tukea, sillä yksikään edellä mainituista genreistä ei tällä hetkellä näy eikä kuulu riittävästi radio- tai televisiokanavien ohjelmistossa, josta tekijöille voisi kertyä tekijänoikeuskorvauksia.

– Tällä hetkellä ammattitaiteilijoita tuetaan satunnaisesti erilaisin apurahoin, mutta nyt myös näitä tukia ollaan leikkaamassa.

SODAN JA RAUHAN teemat ovat olleet Viitasen Piian tuotannossa läsnä usean vuoden ajan. Ensimmäisen rauhanlaulunsa Rauhan laulu Viitanen kirjoitti jo vuonna 2015. Suomeen, kuten

Viitasen isä oli ammattimuusikko, ja se lienee viitoittanut tyttären tietä musiikin pariin.

Vanhemmat olivat tunnustuksellisia kristittyjä, ja Viitanen kävi lapsena seurakunnan kerhoissa ja leireillä.

Aikuisuuden kynnyksellä Viitaselle tuli tarve tehdä pesäeroa lapsuudenkodin hengelliseen ilmapiiriin. Kristillinen tausta kuuluu kuitenkin edelleen Viitasen musiikissa ja sanoituksissa.

OMAN USKONSA Piia Viitanen kuvailee olevan tällä hetkellä work in progress

– Uskoni on muuttunut vuosi vuodelta hiljaisemmaksi ja hapuilevammaksi. Tuntuu, että tällä hetkellä minulla on paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Vaikka usko on muuttunut ja välillä horjunut, rukoileminen on pysynyt mukana kaikki nämä vuodet.

– Rukoileminen on minulle arkista keskustelua jonkun sellaisen kanssa, jonka olemassaolosta en edes ole loppujen lopuksi ihan varma.

Viitanen kertoo, että hengelliset kysymykset ovat alkaneet askarruttaa taas enemmän iän karttuessa.

– Ehkä nuorille, terveille ja hyvin toimeentuleville Jumalan olemassaolo ei ole kovin akuutti kysymys. Minua puhutteleekin ajatus, että lohduttajaa eivät tarvitse terveet vaan sairaat.

– Olen huomannut, että elämän isoissa murroskohdissa, kuten elämän ja kuoleman kysymysten äärellä, kaipaan elämääni jotain itseäni suurempaa. ■

Mielipide

Enemmän suhteellisuudentajua kirkolle

SUNNUNTAITYÖN KIELTO oli voimassa rikoslaissa vuoteen 1970 asti. Toki siinä oli järkeviä poikkeuksia, mutta esimerkiksi maaseudulla kaupat olivat kiinni pyhinä. Eikö se ole perusteltu jo luomiskertomuksessakin Raamatun alkusivuilla?

Kuitenkaan en ole kuullut, että kirkoissa olisi aikanaan kieltäydytty yhteistyöstä esimerkiksi kauppojen sunnuntaiaukioloa kannattavan papin kanssa tai että kysymys olisi muutenkaan herättänyt valtavia intohimoja.

Jostain syystä kirkon pitää kuitenkin suurella julkisuudella ja työllä puuttua ja ottaa kantaa ihmisen

seksuaalisuuteen, sukupuoleen ja parisuhteeseen ja samalla hankkia turhia hankaluuksia omankin organisaation sisälle.

Koetaanko ihmisen seksuaalisuus niin vaaralliseksi, että se vaatii valvontaa? Toisaalta markkinavoimia ei koeta niin vaarallisiksi, etteikö niille voisi antaa periksi. Olisiko kuitenkin parempi ostosten sijaan sunnuntaisin viettää perheen (olipa se mitä laatua tahansa) kanssa laatuaikaa. Sinkut voisivat olla kutsuttuja mukaan.

Rafael Hellsten Hämeenlinna

Toisin oli vuonna 2000 Kaliforniassa. Kävin vaimoni siskon kirkossa ehtoollisella. Se jaettiin penkkeihin pikkupikareissa tarjottimilla. Kaikki oli uutta, ja vierastin monia amerikkalaisten ajatuksia tosi paljon. Mutta silloin sain ahaa-elämyksen. Minulla ei ole mitään muuta yhteistä heidän kanssa kuin Kristus, ja se riittää!

Vuonna 2010 olin Kapkaupungissa pitkäperjantaina valkoisten kirkossa, ei ketään mustaa paikalla, ja samalla tavalla ehtoollistarjottimet kiersivät penkeissä. Vierastin, mutta Kristus yhdisti. Pääsiäispäivänä kävimme anglikaanikirkossa huonomaineisessa mustien lähiössä ainoina valkoisina. Käytössä olivat yhteismalja ja ehtoollisleipä kuten meillä. Se oli tuttua ja turvallista, vaikka oltiin aidsin pahimmilla alueilla. Kristus yhdisti ja yhdistää, kun vain uskaltaa omasta kuplastaan ulos kokemaan sen. Tärkeää ei ole, olenko oikeassa, vaan että Kristus on Herra.

Seppo Kalliokoski

Suomen Lähetysseuran työntekijä Namibiassa ja Suomessa (eläkkeellä) Korso

Kirkon on pidettävä huolta jäsenistään

TÄLLÄ PALSTALLA ON keskusteltu kirkon tehtävästä. Toisin kuin Daniel Elkama ja Salla Merikukka kirjoittavat (K&k 2.5.), Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätehtävä ei ole politiikan harrastaminen, maahanmuuttajien auttaminen tai mikään muukaan kirkon ydintehtävän ulkopuolinen toiminta.

Kirkko on jäsenjärjestö, joka kerää jäsenmaksunsa kirkollisveron muodossa. Tästä syystä on luonnollista, että kirkon prioriteetti numero yksi on jäseniensä hengellisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin takaaminen niillä resursseilla, jotka se on jäseniltään kerännyt.

Kristus yhdisti Kaliforniassa ja Kapkaupungissa

”MEITÄ YHDISTÄÄ Kristus, ei avioliittokäsitys.” Kiitos arkkipiispa Tapio Luomalle tästä ajatuksesta! (Kotimaa 19.4.) Se nosti mieleeni muistoja tilanteista, joissa Kristus yhdistää. Kun Oniipan kirjapaino räjähti

Namibiassa Etelä-Afrikan erikoisjoukkojen toimesta 11.5.1973, samassa rakennuksessa oleva kirjavarastokin paloi ja katekismukset loppuivat. Katolinen kirkko lupasi auttaa, ja sain tehtäväkseni noutaa ne Döbrasta katolisesta keskuksesta. Painaminen oli vähän kesken, ja näin kuinka katoliset isät hiki hatussa painoivat Lutherin vähäkatekismusta ndon-

gaksi. Siinä ei puhuttu suuria sanoja ekumeniasta, vaan hädässä autettiin toista. Kristus yhdisti. Tänä vuonna olin eduskunnan rukousaamiaisella. Siellä oltiin pöytäkeskusteluissa niin oikeaoppisia että. Olin ajatellut kuplassa elämisen ikään kuin saippuakupliksi, jotka voi puhaltaa rikki. Mutta opin, että ne ovat teräskuplia.

Jos ja kun ekumeenista toimintaa harjoitetaan, on se suhteutettava kirkon budjettiin. Kun tulot tippuvat jäsenmäärän vähetessä, tulee myös ei-jäsenien hyväksi käytettävän summan pudota. Muuten kirkko luo itselleen pahan kehän, jossa jäsenten määrä vähenee kiihtyvästi, kun jäsenmaksulleen ei saa vastinetta.

Olen siis Martti Paldaniuksen kanssa samaa mieltä (K&k 18.4.): kirkko ja politiikka on pidettävä erillään ja kirkon keskityttävä ydinosaamisalueeseensa, jäseniensä sielun

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

ja mahdollisuuksien mukaan myös ruumiinkunnon hoitoon.

Mika Kaasalainen työteknikko, jäsen vuodesta 1968 Vantaa

Messukahvitteluun

mallia Espoonlahdesta

SINI ALÉN kyseli kirkkokahvituksesta (K&k 18.4.). Meillä Espoonlahden seurakunnassa se on hoidettu vuosikausia onnistuneesti vapaaehtoisten kahvitusryhmien voimin. Kukin ryhmä hoitaa kahvituksen vuorollaan ja leipoo kotonaan kahvileivät.

Suurimpina juhlapyhinä emäntä hoitaa kahvituksen vapaaehtoisten avulla. Noutopöydässä on kolehtikippo vapaaehtoista kahvimaksua varten. Tuotolla tuetaan lähetystyön ja diakonian eri kohteita. Messun jälkeinen ”seurustelun sakramentti” on tärkeä meidän messuvieraillemme. Saamme siellä istua rauhassa kahvitellen ja vaihtaa viikon kuulumisia.

Toisinaan kahveilla kerrotaan vaikkapa viimeisimpiä kuulumisia nimikkoläheteiltä. Välillä meillä on ollut myös uusien pöytä uusille messuvieraille. Siinä on mukana vakikävijöitä kertomassa toiminnasta ja kutsumassa niihin mukaan. Kesäisin vahtimestari keittää kahvit keksien kera, ja sään salliessa ne

juodaan pihalla. Sinne voi kuka tahansa tuoda omia leipomuksiaan tai ostamiaan tuotteita yhteiseen pöytään.

Kahvitusryhmien puolesta Seija Nurmi

Ukrainalaiset etulinjassa

KIMMO KONTTURI kannattaa paavi Franciscuksen ehdotusta, että ukrainalaiset nostaisivat valkoisen lipun (K&k 18.4.). Kumpikaan ei kuitenkaan ymmärrä, mitä antautuminen merkitsisi. Ukrainasta tehtäisiin silloin Venäjän vasallivaltio, samanlainen näennäisesti itsenäinen kuin Suomi oli.

Putinin johdolla Venäjä käy sotaa koko läntistä demokratiaa vastaan. Venäjän voitto antaisi muillekin diktatuureille mallin, että pienempiä naapurivaltioita voi miehittää ilman ongelmia. Esimerkiksi Kiina seuraa silmä kovana, miten Ukrainan sodassa käy, koska maa haluaa Taiwanin itselleen.

Urhoolliset ukrainalaiset taistelevat koko läntisen demokratian puolesta, ja he tietävät sen. Paavi Franciscuksen neuvo oli kuin hunajaa kaikille maailman diktatuurisille hallinnoille.

Pertti Tolvanen Helsinki

Tarjouskilpailu tontista logistiikkakäyttöön

Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät tarjoavat osan omistamastaan kiinteistöstä (kiinteistötunnus 92-407-12-13) Helsinki-Vantaan lentoaseman vierestä logistiikkakeskuksen kehittämistä varten. Alueen koko on noin 4,6 hehtaaria, ja suunniteltu rakennusoikeus asemakaavan muutoksen jälkeen on noin 12 500 k-m2. Asemakaavan muutos on tarkoitus käynnistää heti kilpailun ratkettua yhdessä tulevan vuokralaisen kanssa.

Tarjoukset tulee jättää 12.8.2024 klo 13.00 mennessä. Voit tilata tarjouspyyntöön liittyvät asiakirjat sähköpostitse osoitteesta: risto.hanninen@evl.fi

Autuaita ovat he, jotka saavat viikoittain sähköpostiinsa Kirkko ja kaupungin uutiskirjeen.

Tilaa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/uutiskirje

Kirkossa ei pidä pelätä politiikkaa vaan tehdä sitä

Olemalla sekaantumatta politiikkaan kirkko tekee politiikkaa, koska tekemättä jättäminen on valinta ja poliittinen toimi.

KEVÄISIN, vappusimojen ja suvivirsikeskustelun välisenä aikana kirkon piireillä on tapana keskustella avioliitosta. Kirkolliskokousviikko on nimittäin taas tulossa, ja jos kirkon kynnys ei vielä annakaan periksi, eri medioiden uutiskynnykset kyllä madaltuvat.

Tutkija Hanna Wass kirjoitti huhtikuussa Suomen Kuvalehdessä, kuinka kirkon pitäisi olla rohkea, ottaa yhdenvertaisuuskysymykset vakavasti ja säilyttää identiteettinsä radikaalina vastakulttuurina. Kriitikot ovat vastanneet hokemalla, että kirkon ei pidä sekaantua politiikkaan ja noudattaa tämän maailman trendejä. Minun mielestäni koko idea on mahdoton.

Haasteen kirkon epäpoliittisuuden toivetilalle asettaa ainakin Jeesus Kristus. Hän kun meni syntymään ihmiseksi eli inkarnoitumaan mitä poliittisimmalla tavalla aikaan ja paikkaan. Sana tuli lihaksi ja Isän ikuinen viisaus käytännön teoiksi tuoden sorretuille vapautusta ja köyhille hyvää sanomaa. Sama Kristus vielä käski, että menkää ja tehkää samoin, mielellään kaikkialla. Jos kirkon olisi tarkoitus olla politiikan ulkopuolella, Kristuksen ei olisi kannattanut syntyä ihmiseksi alkuunkaan.

Toisen haasteen tuo se tosiasia, että tekemättömyyskin on valinta. Dietrich Bonhoefferin kuuluisa lause sopii tähän: ”Nicht zu sprechen ist sprechen” eli hiljaa oleminen on puhumista. Olemalla sekaantumatta politiikkaan kirkko tekee politiikkaa, koska tekemättä jättäminen on valinta ja poliittinen toimi. Ja samalla, olemalla välittämättä yhteiskunnan muutoksista se ottaa poliittisesti kantaa ja oikeuttaa myös muiden välinpitämättömyyttä lakiin nojaavaa yhteiskuntaa kohtaan.

Ja toki samalla se menettää omaa painoarvoaan ja uskottavuuttaan.

Moni ajattelee politiikan tarkoittavan tässä keskustelussa vain

puoluepolitiikkaa, jossa kirkot perinteisesti ovat varovaisia. Kuitenkin politiikka käsitteenä on laajempi ja koskee kaikkea yhteiskunnallista toimintaa. Merkittävä osa kirkon työstä ja puheista on jo nyt poliittista. Siksi rohkaisen meitä kaikkia olemaan kirkkona reilusti poliittinen, ottamaan ronskisti kantaa heikossa asemassa olevien ja yhdenvertaisuuden puolesta sekä lopettamaan pelkojen päälle rakennetun peesailun. Ja jos oikein luen ajan merkkejä, tähän suuntaan on viime aikoina mentykin, ihan kirkon johtoa myöten. Hyvä suunta!

HEIKKI NENONEN Kirjoittaja on valokuvaava aikuisopiskelija, yrittäjä ja helsinkiläinen pappi.

LUE HEIKKI NENOSEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Kolumni

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO 24 h

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 €

Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys. Renoex Oy, p. 050 431 0175

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki • Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila

Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta • katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Jätä jälkeesi pysyvä jälki

Tee testamenttilahjoitus ja auta varmistamaan iäkkäiden ihmisten hyvinvointi myös huomenna.

Lisätietoa: vtkl.fi/tue

Rahankeräyslupa RA/2021 /156

KOTIOPTIKOT

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

Matalan kynnyksen tukipalvelua läpi elämän saattohoitoon asti. WWW.TOIVONKIPINA.COM Puh. 0442482293 / toivonkipina22@gmail.com

Digitointipalvelu VH-Ässä digitoi edullisesti pääkaupunkiseudulla vh-assa.fi 041 571 7536 / info@vh-assa.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Seuraavat Kirkko ja kaupunki -lehdet ilmestyvät

30.5. (varaus 17.5. mennessä)

16.6. Espoo ja Kauniainen sekä Vantaa (varaus 31.5. mennessä)

4.7. Espoo ja Kauniainen (varaus 14.6. mennessä)

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Esteetön kulku

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Siivouspalveluja

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983

juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA

myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kiinteistönvälitystä

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Ostetaan

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Vuokralle tarjotaan

Heti vapaa YKSIÖ Munkkivuoressa, Ulvilantie 11 bB, 28,5 m2 ja lasitettu parveke vehreälle sisäpihalle. Näyttö sop. mukaan. Tied. Inkeri Lohivesi 040­756 9665

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla. Kysy lisää mediamyynnistämme!

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 15.5. klo 18 kotiseurat Hoffmanilla, Alhont.28, Mäntsälä. klo 18.30 seurat Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo. su 19.5. klo 12 kirkkopyhä Laajasalossa, Reposalment.13; messun jälk. seurat. klo 15 kotiseurat Lausvaaralla, Myllyniement.2 (Nukari), N-järvi. 25.-26.5. Maailma kylässä -festivaali Suvilahdessa, Hki. su 26.5. klo 12 kirkkopyhä ja kevätveisuut Myllypurossa, Neulapadont.12/Myllynsiipi 10; s. L.Väyrynen-Si. su 2.6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8. ke 5.6. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1; tarj. klo 18.30. 5.-7.7. herättäjäjuhlat Vaasassa, bussi Kiasmalta 60 €/meno-paluu; ilm. H-Y p. 0400805904.

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 ti 21.5. klo 19 alueseurat: Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Kuolin ilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

MONI FAARAO KYLLÄ ....

KISAISÄNTÄNÄ LIMAISIA

SIBELIUS

MIELLYTTÄVÄ

KYYTIPALVELU

NAPILLE

KÄRTTYINEN

ENSIMMÄISEN NIMISIÄ KULKEE PUMMILLA

EI VIE

LÄNSIKAUTTA

URAKOITUJA

LINJUREITA

MANSELAISEN TOKAISEMA

KUNTA SARANASTA SISÄMAAVALTIO - I TAKSIKUSKI

ITSEPINTAISIA

PIRKANMA ATA NIPOTTAJA

IÄTI LAAJA YÖN HENGETÄR RANNIKOLLA

LAHJOJA

JAKAVAT RAJAN

IMPULSSI KAHVIKAUPUNKI

RUOHOKASVI MONI ADOLF EIVÄT AUTIOITA

HETEKAN VERBI PERSO

JÄÄTELÖ

SUOJIA

PÄÄSSÄ

TEHDÄ VOITTOA

TARUKUNKKU KYKENEVIÄ

KASTEESSA ANNETTAVA

SÄNGYLLE

KU LM IEN YLLÄ JUHLATILA

HANKKIA

VESIKASVEJA LIP ETTI

VIKANA TEKEVÄT MAKEAKSI

ÖLJYYHTIÖ VANHIN KIEHUVIAKIN

MESIKÄMMEN

KÖYHÄN LESKIVAIMON ANTAMA

KARI RAUHANEN

AUTTAVAT PERILLE

VISAILLUT JYRKI

HIEKKAHARJANNE PYLVÄSHALLI JUOMIA PINNALLISTA

LEVITTÄVÄ PIHALEIKKI

HUOLENAIHE

KERTAUTUEN

NAHKATUKKA MAUSTE

LISÄÄNTYÄ ESINE ALARYHMIÄ

KUMOTA VALSSIN NAINEN HISSIYHTIÖ

KEVÄINEN JUOMA

PIRTTI

ALBANIAA

JOKI TAI SUO

HÖYLÄTTÄVÄÄ

ASUTETTUJA

A ATAMI BRITTIRAAMATUSSA

KOSKISSA

19.5.

Helluntain evankeliumissa (Joh. 3:16–21) vakuutetaan, että Jumala tahtoo jokaisen pelastuvan.

Jos ei heilaa helluntaina

HELLUNTAI on kristillisen kirkon syntymäpäivä ja Pyhän Hengen vuodattamisen juhla. Kevään ja kesään vaihteeseen sijoittuva helluntai on kuitenkin pitkään liitetty myös lempeen ja puolison etsimiseen. Päivään liittyy vanha sanonta ”jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä”. Helluntain säästä on taas ennustettu alkukesän säätä, esimerkiksi ”jos helluntaina sataa, sataa joka pyhä juhannukseen saakka”. Tärkeä perinne on ollut helluntaisauna. Jos koivussa on ollut jo tuolloin lehdet, on kylvetty uusilla vihdoilla tai vastoilla. MARJO KYTÖHARJU

Jumalan rakkauden tuli valaisee meidät Vanha

Jumala ei tahdo kenenkään hukkaavan elämäänsä. Päinvastoin hän tahtoo pelastaa meidät ja pitää meistä kaikista huolta niin, että saisimme sieluumme valon ja vapauden.

Hän tahtoo pelastaa jokaisen meistä niiltä helvetin tulilta, joita me itse itsellemme ja toisillemme sytyttelemme. Sillä muuta helvettiä ei ole kuin se, jossa käännymme toisiamme vastaan ja pois Jumalasta – usein syistä, joita emme itsekään ymmärrä.

Ne Jeesuksen lausumat, joissa hän tuntuu uhkaavan helvetin kauhuilla, nousevat hänen vastarinnastaan kaikkea rakkaudettomuutta kohtaan. Kaikkea sitä kohtaan, mikä saa meidät vähät välittämään heikoista, köyhistä ja sairaista.

Samalla hän muistuttaa, mihin Jumalan käskyt meitä ennen muuta velvoittavat – oikeudenmukai­

suuteen ja laupeuteen. Se, joka laiminlyö ne, jähmettyy ja saa huomata jäävänsä osattomaksi siitä todellisuudesta, jossa Jumala luo koko ajan uutta.

Kaipaamme rakkauden tulta ja hengen kosketusta yhtä syvästi kuin Jeesuksen seuraajat aikanaan kokoontuessaan yhteen helluntaina. He olivat täynnä odotusta, mutta se, mitä he kokivat, ylitti heidän odotuksensa. Yhdessä he kokivat Pyhän Hengen läsnäolon ja rakkauden tulen kipinän – kussakin ainutlaatuisella tavalla.

Jumalan rakkauden tuli valaisee ja vapauttaa meidät. Jumala on kuin kirkas aurinko, jonka valossa saamme elää ja joka poistaa kaiken pimeän. Se valo häikäisee ja mykistää meidät. Se myös pelottaa, koska se paljastaa senkin, minkä haluaisimme salata. Samalla se on valoa, joka vapauttaa, niin kuin vain totuus voi vapauttaa.

LAURI MAARALA

Rukoile tämän perinteisen helluntairukouksen sanoin:

”Tule, Pyhä Henki, ja lähetä taivaallisen valosi säteily.

Tule köyhien Isä.

Tule, lahjain antaja.

Tule sydänten valo, sinä paras lohduttaja, sielun suloinen vieras ja lämpö.”

”

Turvallinen vanhempi on läsnä, pysähtyy aidosti kuuntelemaan lasta ja kuuntelee sydämellä.

REHTORI JARNO PAALASMAA s. 6

Me menemme tänäänkin rakentamaan maailmasta oikeudenmukaisempaa paikkaa kaikille Maailmaa, jossa ei ole “meitä” ja “muita”. On vain meitä.

Kirkon Ulkomaanapu on yhteisö meille kaikille. Rohkeille elämää rakastaville. Toivon tuottajille Rauhan rakentajille Meille periksiantamattomille.

Fred Loku

Etelä-Sudanissa KUA:n

catering-koulutuksesta valmistunut

Viola Sokale

Etelä-Sudanissa KUA:n catering-koulutuksesta valmistunut

Sinulla ja meillä on jotain yhteis t ä .

A senne, joka ratkaise e. k ua.fi/perik siant amaton

16.5.2024

kirkkojakaupunki.fi

Muraalitaipaleella

Taloushuolet piinaavat diakonian asiakkaita s. 4

Jukka Hako tuntee Seutulan historian s. 6

Kehon ja mielen liikettä kaupungissa

Kaiken kiireen keskellä lyhyt kävely katuja pitkin voi olla pieni pyhiinvaellus.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Pyhiinvaellus yhdistetään yleensä luonnon keskelle, mutta Myyrmäessä pääsee lyhyelle pyhiinvaellukselle katutaideympäristössä.

Vantaankosken seurakunnan työntekijät keksivät ottaa muraalit, eli isot ulkoseinämaalaukset, kaupunkipyhiinvaelluksen pysähdyskohteiksi.

– Myyrmäen urbaani ympäristö voi ruokkia hengellisyyttä, sillä taide tulee aika lähelle uskon kieltä ja hengellistä maisemaa, sanoo pappi Iiro Salminen.

Muraalipyhiinvaellusreittiä voi kulkea itsenäisesti puhelimen kanssa Citynomadin ohjaamana.

Matkan varrella on kymmenen pysähdyspaikkaa, joista kuhunkin löytyy puhelimesta rukoushenkinen teksti. Sen voi lukea tai kuunnella ja aistia, minkälaisia tuntoja tai ajatuksia itsessä nousee.

– Citynomadissa on myös kuvat muraaleista.

Kuvissa muraali ei näy kokonaan, vaan siinä on yksityiskohta kokonaisuudesta, Salminen kertoo.

Muraalipyhiinvaelluksella voi pysähtyä seinämaalauksen kohdalla ja aistia omia tuntemuksiaan.

Ota muraalipyhiinvaellusreitti

käyttöön puhelimessa

• Hae: citynomadi.com (tai lataa citynomadi-sovellus)

• Valitse: Reitit

• Hae: Vantaankosken seurakunta

• Klikkaa: Muraalipyhiinvaellus Myyrmäessä

• Klikkaa kartalla ensin reitin pistettä ja sitten avautuvaa kuplaa: teksti, kuuntelu ja kuva avautuvat.

Myyrmäen muraalipyhiinvaellus on 2,3 kilometriä. Reitti kiertää Myyrmäen keskustassa. Citynomadi-sovelluksen voi asentaa puhelimeen tai sitä voi käyttää selaimella. Citynomadissa käyttäjä pystyy paikantamaan sijaintinsa kartalla.

IIRO SALMISEN mukaan pyhiinvaellus kuuluu kristilliseen perinteeseen. Ihmiset ovat kaikkina aikoina pyhiinvaeltaneet. Pyhiinvaelluskohteita ovat olleet esimerkiksi Jerusalem, Rooma ja Santiago de Compostela.

– Aikoinaan pyhiinvaellusmatka Jerusalemiin ei ollut sitä, että sinne lähdettiin viikonlopuksi ja käytiin katsomassa Jeesuksen hauta. Silloin jätettiin koko elämä. Pyhiinvaellus oli täydellinen irtiotto kaikesta, kertoo Salminen.

Pyhiinvaelluksessa ikiaikainen yhdistyy tähän päivään. Samaan aikaan, kun yhä lähdetään

vaikka Santiago de Compostelaan vaeltamaan kymmeniä kilometrejä päivässä, kotimaasta löytyy lyhyempiä vaelluksia.

– Pyhiinvaellus kutsuu ketä vain, ja sen pointtina on liike. Kyse on matkasta eteenpäin ja syvemmälle. Pyhiinvaellus on fyysinen matka ja matka omaan sisimpään, sanoo Salminen.

NYKYAIKA ON monelle stressaavaa, kun koko ajan ”pitää olla” tavoitettavissa. Iiro Salmisen mielestä parhaimmillaan pyhiinvaelluksella voi päästä tunnelmaan ja tuntuun siitä, että juuri sillä hetkellä on täysin vapaa kaikesta arkisesta.

”

Edestä löytyy koko ajan jotain uutta ja mielenkiintoista ja myös rukoilemisen arvoista.

PAPPI IIRO SALMINEN

– Vaeltajaa ei sido ympäristö, eivätkä omat ajatukset. Ajatukset voivat lipua ohi samalla tavalla kuin maisema jää taakse. Edestä löytyy koko ajan jotain uutta ja mielenkiintoista ja myös rukoilemisen arvoista.

Salminen sanoo, että nykyään pyhiinvaelluksessa kutsuvaa on myös sen kehollisuus. Askel askeleelta koko keho rauhoittuu.

Tavallisesta kävelylenkistä pyhiinvaelluksen erottaa Salmisen sanoin state of mind eli mielentila: on kaipaus päästä syvemmälle.

– Pyhiinvaellus ei ole vain kehollista, vaan se on ennen kaikkea mielen ja sydämen liikettä. Pyhiinvaellus on yksi rukouksen muoto.

– Tosin, joskus voi käydä niin, että tavallinen kävelylenkki muuttuukin pyhiinvaellukseksi. Pyhä voi pirskahdella yllättäen esiin arkisellakin lenkillä, Salminen sanoo.

Pyhiinvaelluksen ei kuulu olla suoritus, joka pitää tehdä. Pyhiinvaeltaessa voi kävellä hitaasti ja voi pysähdellä ja ihmetellä. Liike tapahtuu kehossa ja mielessä.

– Tietenkin joillekin juokseminen tai hölkkääminen voi olla rukouksenomainen juttu, niin myös itselleni. Kyllä pyhiinvaelluksen voi tehdä juostenkin, mutta silloin ei mitata, eikä kokeilla omia rajoja, vaan juostaan eteenpäin silmät ja sydän auki, Salminen sanoo.

IHMISEN ELÄMÄSSÄ ei ole Iiro Salmisen mielestä tiettyä aikaa tai vaihetta, johon pyhiinvaellus erityisesti sopii. Se sopii aina sille, joka kaipaa ja tarvitsee omaa hengellistä harjoitusta tai rukousta.

– Lyhytkin pyhiinvaellus rauhoittaa. Pyhiinvaellus sopii myös henkiselle ja hengelliselle etsijälle. Pyhiinvaeltaessa kukaan ei ole kertomassa, mitä mielessä pitää liikkua tai mikä on oikea pyhiinvaeltamisen tapa. Liike tapahtuu suhteessa ympäristöön, omaan mieleen ja Jumalaan. Pyhiinvaelluksessa määränpää ei ole tärkein, vaan itse matka on sitä. Salminen sanoo virren sanoin, että ”kaipauksesta lähdemme liikkeelle”. – Ihmisellä on kaipaus pyhän äärelle. On erilaisia tapoja löytää sinne. Jokainen voi löytää itselleen sopivimman tavan. Pyhiinvaellus on niistä yksi.

Pyhiinvaellus on sisäänpäin kääntyvää, mutta sitä voi tehdä myös muiden kanssa yhdessä. Kesällä pitkäaikainen pyhiinvaeltaja ja retriitinohjaaja Kari Koivula vetää Vantaankosken seurakunnassa muraalipyhiinvaelluksien lisäksi myös muunlaisia pyhiinvaelluksia.

– Jos kaipaa yhteisöllistä rukouksen muotoa, voi osallistua ohjatuille pyhiinvaelluksille. Pyhiinvaellus palvelee henkilökohtaisen rukouksen ja sielunelämän hoitamista, mutta matkakumppanin kanssa vaeltaminen voi antaa vaellukselle uusia virikkeitä ja merkityksiä, sanoo Salminen.

Ohjattu muraalipyhiinvaellus keskiviikkoisin 5.6., 17.7. ja 14.8. klo 18 Myyrmäessä. Lähtö Myyrmäen Virtakirkolta, Rajatorpantie 8. Katso kaikki Vantaankosken seurakunnan kesäajan pyhiinvaellukset sivulta 8.

– Pyhiinvaellus on fyysinen matka ja matka omaan sisimpään, sanoo Iiro Salminen.

Leikkaukset aiheuttavat huolta ja ahdistusta

Monet hallituksen tekemät leikkaukset osuvat ihmisiin, joilla on jo ennestään vaikeaa. Vaikutus näkyy jo seurakuntien diakoniatyössä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Ahdistusta, huolta ja paniikkia – tätä Vantaan diakoniatyöntekijät kuulevat kohdatessaan asiakkaitaan. Hallituksen tekemät leikkaukset osuvat erityisesti töitä tekeviin pienituloisiin, yksinhuoltajiin, työttömiin ja opiskelijoihin. Ihmiset, jotka ovat jo aiemmin olleet tiukoilla, laskevat nyt rahojaan entistä tarkemmin. Asumistuen leikkausten vuoksi moni etsii halvempaa asuntoa, mutta sellaista ei välttämättä noin vain löydy. – Koko kuva ei vielä näy, joten on liian aikaista tehdä isoja yhteenvetoja leikkausten vaikutuksista. Asiak-

kaiden määrä on kuitenkin meillä ollut viime vuosina kasvussa. Paniikkia ja ahdistusta on jo heilläkin, joiden asumistukea ei ole vielä tarkistettu. Monella on ollut tähän astikin tiukkaa ja nyt he miettivät, mitä tapahtuu ja miten tästä selvitään, kertoo Vantaankosken seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Tiina László Kokonaisuutta László luonnehtii palapeliksi, jossa samoihin ihmisiin kohdistuu monenlaisia leikkauksia. Niiden yhteisvaikutusta voi olla vaikea hahmottaa.

Diakoniatyöntekijät auttavat ihmisiä heidän ahdistuksessaan keskustelemalla ja tarjoamalla apua ja asiantuntemustaan.

– Se auttaa, että on joku, jonka kanssa pystyy perkaamaan näitä asioita. Voidaan vaikka sopia, että ota sinä selvää tästä asiasta, me selvitämme tämän toisen. Pilkotaan isoja mustia möykkyjä pienemmäksi ja katsotaan, mitä voi tehdä. Tarkistetaan esimerkiksi, mihin tukiin ihminen on oikeutettu.

– Toivoon ei ole pikatietä, mutta se vaatii ainakin sen, että joku kuuntelee. Otetaan yhdessä pieniä askeleita eteenpäin, László sanoo.

DIAKONIATYÖHÖN KOHDISTUU tällaisessa tilanteessa paljon painetta. Kuinka esimerkiksi Vantaankosken seurakunnan diakoniatyön resurssit riittävät, jos avun tarvitsijoita on jo syksyllä entistä enemmän?

– Onhan se vähän kysymysmerkki. Meillä on onneksi myös paljon vapaaehtoistyöntekijöitä esimerkiksi tukihenkilöinä, yhteisöruokailussa ja keikka-avussa ja paljon auttamisen henkeä myös muilla työaloil-

la, Tiina Lászlo sanoo. Hallituksen leikkauksia on perusteltu muun muassa siten, että ne kannustavat ottamaan työtä vastaan ja lisäävät työllisyyttä. Lászlón mielestä todellisuus on monimutkaisempi: ainakaan osa-aikatyön tekeminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Ylipäätään voi kysyä, mikä ihmisiä oikein kannustaa.

”POLIITTISESTA PUHEESTA PUUTTUU NYT ROHKAISU. TIINA LÁSZLÓ

– Poliittisesta puheesta puuttuu nyt rohkaisu. Se, että heikoimmista pidetään huolta, on kuitenkin kuu-

Kun rahat ovat tiukalla, ruokakaupassa on säästettävä joka kohdassa. Lautaselle päätyy entistä enemmän muun muassa laputettuja eineksiä.

lunut meidän yhteiskuntaamme, László muistuttaa.

LÄNSI-VANTAALLA ASUVA 54-vuotias Sari (nimi muutettu) on yksi heistä, joille ongelmat ovat kasautuneet ja jota tulevaisuus ja toimeentulo huolettavat. Yo-merkonomiksi kouluttautunut, erilaisia toimistoja asiakaspalvelutöitä tehnyt Sari oli määräaikaisessa työsuhteessa vuonna 2019, jonka jälkeen hän jäi työttömäksi. Ollessaan yhä työttömänä vuonna 2022 Sari sairastui rintasyöpään. Työnhaku jäi tästä syystä tauolle.

Nyt sairaus alkaa olla voiton puolella, mutta käsissä on yhä ongelmia. Lääkäri on määrännyt Sarille sairauslomaa kesäkuun loppuun, mutta Keva ja Kela päättivät hiljattain lopettaa tuen toukokuun loppuun.

– En saa mistään rahaa kesäkuussa, Sari kertoo.

Sarin tulot ovat koostuneet viime vuosina tilanteesta riippuen peruspäivärahasta, työttömyyskorvauksesta, Kelan sairauspäivärahasta tai Kevan määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä, josta käytetään myös nimitystä kuntoutustuki. Selvitäkseen tavallisista elämisen kuluista, hoidoista ja lääkkeistä Sari on kuitenkin joutunut ottamaan vastaan taloudellista tukea iäkkäiltä

vanhemmiltaan. Hänellä on heidän kanssaan onneksi läheiset välit, ja apua annetaan puolin ja toisin.

Sari on saanut myös pientä asumistukea, mutta asumistuki omistusasujille päättyy tämä vuoden lopussa.

– En minä maksa asunnolla laskuja. Minusta on väärin, että asunnon omistamisesta rangaistaan. En voi edes myydä asuntoa, sillä se ei mene kaupaksi, mikään täällä ei mene. Kyseessä on 1970-luvulla rakennettu talo, johon on tulossa putkiremontti.

Omia työllistymismahdollisuuksiaan Sari ei pidä hyvinä eikä oikein usko, että työttömyysturvaan tehdyt leikkaukset lisäävät työllisyyttä. – Päinvastoin. Missä ne työpaikat oikein ovat? Esimerkiksi minun alani työt, sihteerien ja assistenttien paikat, ovat vähentyneet. Osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan, ei ole koskaan kannattanut.

TOIVOTTAMALTA SARI EI kuitenkaan vaikuta, vaan sanoo, että toivo kannattaa aina ja että asioilla on taipumus järjestyä.

– Toivo tulee siitä, että teen asioita ja liikun, oleskelen luonnossa. Joka päivä lähden johonkin enkä ole neljän seinän sisällä. En ole ollut edes sairauden aikana.

Königstedtin kartanon isäntä vuokrasi Seutulan kappelin tontin aikoinaan markan vuosivuokralla.

Seutulan kappelin vuokrasopimus jatkuu

Vantaan seurakuntayhtymä on jatkanut Seutulan kappelin vuokrasopimusta kymmenellä vuodella. Kappeli vuokrattiin aikoinaan 99 vuodeksi. Hirsistä rakennettu Seutulan eli Königstedtin kappeli valmistui talkoovoimin vuonna 1925 Königstedtin kartanon maille. Kartanon isäntä, majuri Mikael Gripenberg antoi tontin vuokralle markan vuosivuokralla.

Tontin ja Königstedtin kartanon omistaa nykyään valtion Senaattikiinteistöt. Vuokrausta on tarkoitus jatkaa tästä eteenpäin ai-

na kymmenen vuoden jaksoissa. Alueella oli 1900-luvun alussa uskonnollista herätystä. Ihmiset kokoontuivat kodeissa ja koululla, mutta koska tarvetta oli isommalle tilalle, perustettiin rukoushuoneyhdistys ja päätettiin rakentaa kappeli. Kun rukoushuoneyhdistys hiipui, kappeli päätettiin lahjoittaa Helsingin pitäjän suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle seurakunnalle.

Nykyään kappeli on Vantaankosken seurakunnan käytössä ja se on suosittu vihki-, kaste- ja joulukirkko.

Rekolan seurakunta keräsi eniten Yhteisvastuulle

Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräyksen tilintarkastettu kokonaistulos oli yli 2,6 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuodesta oli yli 20 prosenttia. Vantaalla parhaimman tuloksen teki Rekolan seurakunta, joka keräsi 8 800 euroa eli 0,782 euroa per jäsen. Helsingissä paras tulos oli Roihuvuorella, joka keräsi 22 000 euroa eli 1, 294 euroa jäsentä kohti, Espoossa paras oli Espoon tuomiokirkkoseurakunta 61 000

euron tuloksella, joka oli 1,416 euron jäsentä kohti. Yhteensä Vantaan seurakunnat keräsivät Yhteisvastuulle noin 60 000 euroa.

Yhteisvastuukeräyksen 2023 keräyskohteena oli väkivallan, konfliktien ja katastrofien keskellä elävät nuoret Suomessa ja maailmalla. Tuoton saivat Kirkon Ulkomaanapu, Aseman Lapset ja seurakunnat eri puolilla Suomea.

Kaupunki tarjoaa ilmaista pyöräilyä

Vantaa juhlii 50-vuotista taivaltaan kaupunkina tarjoamalla kaupunkilaisille tänä vuonna ilmaiset kaupunkipyörät. Käytössä on 1 000 kaupunkipyörää ja 121 asemaa Tikkurilassa, Myyrmäessä, Aviapoliksessa, Koivukylässä ja Kivistössä.

Yhtäjaksoisesti voi pyöräillä maksutta enintään kahden tunnin ajan. Pyöräilyn aloittaakseen tulee rekisteröityä kaupunkipyö-

rän käyttäjäksi Vantaan kaupunkipyörät -nimisen sovelluksen kautta. Sovellus on ladattavissa App Store- ja Google Play-sovelluskaupoista.

Rekisteröitymisen yhteydessä sovellukseen on lisättävä maksukortin tiedot, vaikka kahden tunnin rajoissa tapahtuva käyttö onkin ilmaista.

SANNA VIHERVÄS / VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ

Hakunilan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Hakunilantie 48 avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA

Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid

Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO

Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500. Avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14. Seniorikerho to 16.5. klo 13. Toivevirsiä / Levyraati. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15.

Iltakirkko torstaisin klo 18.

Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30.

Maanantaikirkko klo 11 ja kirkkokahvit. Ehtoollinen parittomilla viikoilla.

Maanantain yhteisölounas peruttu loppukevään ajan.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki.

Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15.

Messu su 19.5. klo 12. Sari Kokkonen, Salla Poropudas, Tuula Stöckell.

Lauluyhtye Vielän kevätkonsertti ti 21.5. klo 18.30. Vapaa pääsy. Muskarimessu ke 22.5. klo 10. Sari Kokkonen, Kaisa Keskitalo, Birgitta Karjalainen.

Murehtimisesta luottamukseenohjattu meditatiivinen Raamattu-hetki ke 22.5. klo 18. Sari Kokkonen, Birgitta Karjalainen.

Seniorikerhon kevätjuhlat to 30.5. klo 13. Kerhon ohjaaja Minna Tervo.

LÄNSIMÄEN KIRKKO

Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Kevään viimeinen kerta 17.5. Muskarimessu pe 17.5. klo 10. Sari Kokkonen, Kaisa Keskitalo, Birgitta Karjalainen.

Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Messu su 19.5. klo 10. Sari Kokkonen, Tuula Stöckell. Esikoiset ry:n seurat su 26.5. klo 14.30. Tarja Nieminen.

MUUALLA

Kuusijärvikirkko su 26.5. klo 12 Kuusijärven ulkoilualueella. Pia Ahtee, Jussi Koski, Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä & bändi. Kesäisiä yhteislauluja ennen messua klo 11.30.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mukaan kuoroseikkailuun!

Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro.

Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään.

Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa kanttori Kaisa Keskitalo. Lisätietoja kaisa.keskitalo@evl.fi. Kartanon perhetapahtuma Håkansbölen kartanolla pe 24.5. klo 10–12. Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–to klo 9–14, suljettu 21.5., p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi ma–pe klo 9–14, ma–ti myös paikan päällä, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti ja to klo 9–11, puhelimitse p. 09 830 6472. Ei päivystystä 21.5. Diakoniatyöllä on käytössä myös netti-

Menokasvo

Isossa kaupungissa maaseudulla

Kotiseutuneuvos Jukka Hako on kutsuttu luennoimaan Seutulan alueen historiasta vuonna 1925 rakennettuun Seutulan kappeliin.

– Kyläläiset tekivät talkootyönä hirsistä Seutulan kappelin Königstedtin kartanon osoittamalle maalle. Nykyään kappeli on suosittu perhejuhlien pitopaikka, hän kertoo.

Seutulan maisemassa näkyvät edelleen agraariyhteiskunnan peltojokilaaksot, kartanot ja vanhojen tilojen päärakennukset, joissa yhä asutaankin.

– Vanhimmat rakennuskannat ovat Seutulassa 1800-luvun alkupuolelta. Elinkeinot ovat osin muuttuneet. Alueella on myös haja-asutusta ja pientaloasutusta, mutta hyvin vähän asemakaavoitusta. Seutulassa ollaan isossa kaupungissa maaseudulla, sanoo Hako.

Hänen mukaansa Seutulassa on paljon

ihmisiä, jotka ovat asuneet siellä koko ikänsä.

– Erityisesti ruotsinkieliseen kantaväestöön kuuluvia on asunut täällä monia sukupolvia. Tietenkin Seutulaan on muuttanut vuosien varrella uusia asukkaita, ja myös paluumuuttajia on tullut vanhempien tonteille.

Hako itse on asunut Seutulassa vuodesta 1986 lähtien. Seutula sopii hänen mielestään hyvin asuinpaikaksi niille, jotka eivät halua asua junaradan vieressä.

– Seutula on rauhallinen paikka. Historialuennon lisäksi tilaisuudessa kuullaan musiikkia, jota esittävät kanttori Kari Jerkku ja diplomilaulaja Matti Rankala

NINA RIUTTA

Seutula – kylästä kaupunginosaksi -luento ja musiikkia la 18.5. klo 13–14.30 Seutulan kappelissa, Solbackantie 6. Lopuksi kierros kappelialueen rakennuksissa.

Jukka Hako sai tasavallan presidentin myöntämän kotiseutuneuvoksen arvonimen vuonna 2020.

ajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja ajanvaraus alkukartoitukseen p. 050 573 6356.

Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

Auratie 3

Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Helluntain messu su 19.5. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Kirkon kuoro mukana messussa. Vapaaehtoisten kiitosjuhla messun yhteydessä. Kirkkokahvit. Sporttiriparin konfirmaatiomessu su 19.5. klo 14. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas.

Miesten kirjallisuuspiiri ti 21.5. klo 18. Matti Hyry. Kevätlaulajaiset lapsiperheille ja varhaiskasvatusryhmille ke 22.5. klo 10–10.30 kirkkosalissa. Mari Kätkä laulattaa ja säestää harmonikalla iloisia lastenlauluja ja Suvivirren. Kirkkomuskariryhmien oma kevätjuhla ke 22.5. klo 11–11.30 kirkkosalissa.

Messu su 26.5. klo 10. Jarna Wikström, Hale Heikkilä. Kirkkokahvit. Oopperakerho ke 29.5. klo 17.30. Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Kevään viimeinen ruokailu ja kevätjuhla 29.5. Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Kevään viimeinen ehtoollishartaus 22.5.

Kyläperhekerho torstaisin päiväkerhotilassa klo 9–11 vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Kevään viimeinen kokoontuminen 23.5. Tulossa! Ekavauva-ryhmä 1. lapsen saaneille vanhemmille suunnattu mentalisaatioperusteinen ryhmä kirkon nuortentilassa 4.9. alk. lounaan jälkeen ke klo 12–14. Vauvat ovat alle 1 v 2024 aikana. Vanhemmuuden ja vauvaarjen jakamista sekä toiminnallisia hetkiä hereillä oleville vauvoille. Luottamukselliseen ryhmään ilm. heti tai 29.8. menn. terhi.kuoppala@evl.fi, 050 573 6356. Ryhmää ohjaavat menetelmään koulutetut ohjaajat Sari Häkki ja Terhi Kuoppala.

CAFÉ PÄHKINÄ

Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–to klo 10–14. Muistitreeniryhmä to 16.5. klo 13. Ilmoittautumiset: Asta Koskinen, p. 040 542 5253. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 22.5. klo 18. Huom. poikkeuksellisesti kirkon takkahuoneessa. Perjantai-illan avoimet pe 24.5. klo 18–20. Yhdessäoloa, mahdolli-

suus pelata lautapelejä ja nauttia iltapalaa. HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10. Kevään viim. kokoontuminen 22.5. Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10. Kevään viim. kokoontuminen 30.5.

Anna Miettisen Murtumia-näyttely nähtävillä kesän yli. Taiteilijatapaaminen 21.5. klo 14.

VAPAALAN

SEURAKUNTATALO

Ilpolankuja 2

Kenian lähetyspiiri to 16.5. klo 11 Anu Laine ja 30.5. klo 11 Jarkko Vähäsarja.

MUUALLA

Pägyn päivä la 18.5. klo 11–14 Mantelikujalla. Kevään iloisessa tapahtumassa mm; muskari, kirkkonalle, pihaleikkejä ja -pelejä, livemusiikkia, ruokaa katukeittiöstä, myynnissä kahvia, pullaa, lettuja ja kaikkea muuta hyvää. Päivässä on mukana paikallisia yrityksiä ja järjestöjä. Kirjasto on myös auki. Lisäksi ohjelmaa koululla klo 15–19, Aarne Alligaattori ja Viidakkorumpu soittaa 2 konserttia lapsille. Lisätietoja vapaalippujen saamisesta Lions clubin nettisivuilta (LC Pähkinärinne) ja Mitä kuuluu? -lehdestä. Tapahtuma on osa Vantaa 50 v -juhlavuotta.

Aikuis- ja seniorityön kesäteatteriretki to 4.7. Tule kanssamme

Mustion kesäteatteriin viihtymään

Vaimoni on toista maata -näytelmän parissa. Tutustumme myös

Mustion linnaan. Hinta 75 e, sis. kuljetukset, opastetun linnakierroksen ja teatterilipun. Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 3.6. menn.

Korson seurakunta

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. Suljettu ti 28.5. korsonseurakunta.fi

Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma

Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220

Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550

Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554

Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–12 diakoniatoimistolla

Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

Merikotkantie 4

Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 16.5. klo 13. Senioripiiri seurustelee.

Kaikille avoin kuoro to 16.5., 23.5. ja 30.5. klo 17.15–18 kirkkosalissa, äänenhuoltoa, Korso-messun lauluja, lopuksi osallistumme Korso-messuun. Iltarukouspiiri to 16.5., 23.5. ja 30.5. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 16.5. klo 18.30. Elina Aro, Jussi Salonen. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Mukana Kiipula 3 -ripariryhmä.

Perhekerho pe 17.5. ja 24.5. klo

nen pöytä ry:n hävikkiruokaa. Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä yhteiseen hartaushetkeen kirkossa.

Lähetyspiiri ke 22.5. ja 29.5. klo 13 kokoustilassa.

Naisten saunailta to 23.5. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Avoin perhemuskari ke 8.5. ja 15.5. klo 15 seurakuntasalissa. Noin puolen tunnin mittaisen muskarihetken jälkeen leikkiä voi jatkaa perhetyön tiloissa 16.30 asti.

Kummipäivä

Vantaalla

su 2.6.

Kummien ja kummilasten yhteinen tapahtumapäivä!

9–11.30 lasten tiloissa. Lounas 2 e / perhe.

Messu su 19.5. klo 10. Tuomas Antola, Joona Raudaskoski, Jussi Salonen. Kirkkokahvit.

Kirkon aamupuuro ma 20.5. ja 27.5. klo 10 seurakuntasalissa 1 e.

Älä syö yksin, toisten seurassa puurokin maistuu paremmalta!

Perhekerho ma 20.5. ja 27.5. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 20.5. ja 27.5. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 20.5. ja 27.5. klo 18 Korson kirkon kirjastohuoneessa.

English Through Bible -raamattupiiri ma 20.5. ja 27.5. klo 18.30 kokoustilassa.

Trio Zorbas -yhtye esittää kreikkalaisia säveliä, Vantaa 50 v -juhlaviikkojen ohjelmaa ti 21.5. klo 18. Mm. kreikkalaisten säveltäjien Mikis Theodorakis ja Manos Hadjidakis musiikkia. Maaria Vannemaa viulu & laulu, Kari Vannemaa buzuki, Petri Lampinen kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Aamurukouspiiri ke 22.5. ja 29.5. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 22.5. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhtei-

lisäksi hartaushetket ja kirkkoopastus Pyhän Laurin kirkossa. Matkan pituus n. 15 km. Vaellus päättyy kello 15.30 mennessä. Maksuton retki, omat eväät mukaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.6. mennessä Korso: pia. olkkonen@evl.fi ja Tikkurila: marjo. suorsa@evl.fi

Senioreiden kesäretki Mäntsälään pe 14.6. Käymme tilausajolinja-autolla Sepänmäen ja Alikartanon museoilla, Mäntsälän kirkolla ja hautausmaalla. Lounas ja iltapäiväkahvi. Lähtö kello 10 ja paluu noin kello 16. Matkan hinta 50 e. Ilmoittautuminen ja maksu viim. 31.5. kirkkoherranvirastoon.

KIRKONKULMA

Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Korso-messu to 23.5. klo 18.30. Elina Aro, Riina Haapaniemi. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Mukana Kisakeskus 3 -ripariryhmä. Messu su 26.5. klo 10. Elina Aro, Ilkka Luukka, Riina Haapaniemi. Kirkkokahvit.

Katulähetyksen yhteisöruokailun kevään viimeinen ruokailu ke 29.5. klo 11. Vietämme silloin grillijuhlaa kirkon sisäpihalla. Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.

Korso-messu to 30.5. klo 18.30. Tanja Roiha, Jussi Salonen. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle.

MUUALLA

Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa.

Kotikäynti Ikäihmisten on mahdollista varata kotikäyntiaika diakoniatyöntekijältä. Diakoniatyöntekijän käynnin tarkoitus on keskustelun avulla tukea selviytymistä arjessa. Kotikäynnin voi varata diakonissa Pia Olkkoselta, p. 050 322 6560. Pyhiinvaellus pyöräillen to 13.6. Alkaa Tikkurilan kirkossa klo 10.30. Pyöräilyreitti kulkee Ruskeasannan kappelin kautta Pyhän Laurin kirkolle. Päivän aikana pyöräilyn

Kirkonkulma avoinna ma ja pe klo 10–13.30. Hartaus pe klo 11. Kirkonkulma suljettu pe 24.5. Kirkonkulman kesäjuhla ke 19.6. klo 12 sisäpihalla. Esteetön kulku Korsonpolun puolelta. Seurustelua ja ohjelmaa keskikesän iloksi. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 550.

NIKINMÄEN

SEURAKUNTAKOTI

Surviaisenkuja 1

Perhekerho to 16.5., 23.5. ja 30.5. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Nikinmäen kyläilta ma 20.5. klo 17.30.

Sydänrukous ke 29.5. klo 18. Hiljennymme yhdessä rukoukseen vanhan kristillisen perinteen keinoin. Ryhmä on avoin kaikille kiinnostuneille. Saavu viimeistään 17.55, ovet suljetaan klo 18. Lisätietoja: Jani Vanhala, p. 050 310 7032, jani.vanhala@evl.fi.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Venuksentie 4

Muskariperhekerho ti 21.5. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30. Senioripiiri ke 8.5. klo 10–11.30. Kahvitarjoilu.

Rekolan seurakunta

Kirkkoherranvirasto:

Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi

Rekolan srk somessa: @rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi

Satu Kippo p. 044 422 0391 Sannamari Niemi, p. 050 329 0361 Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Pyhiinvaellukset kutsuvat katsomaan tuttua ympäristöä uusin silmin, löytämään uusia merkityksiä ja pysähtymään hetkeksi ihmettelemään.

Pieniä pyhiinvaelluksia

Vantaalla

Vantaankosken seurakunta järjestää kesän aikana sarjan pyhiinvaelluksia.

Pyhiinvaeltaminen pohjautuu ikivanhaan perinteeseen, mutta toteutuu nykyhetken tavoilla. Pyhiinvaellus voi olla vaeltamista pyhiin paikkoihin, mutta myös syvällisen läsnäolon sävyttämää kulkemista niin metsäpoluilla kuin kulttuurimaisemassa. Nämä kävelyt Vantaalla kutsuvat katsomaan tuttua ympäristöä uusin silmin, löytämään uusia merkityksiä ja pysähtymään hetkeksi ihmettelemään.

Sydänrukouskävelyt

Sydänrukouskävelyssä yhdistyvät pyhiinvaellus, luontohengellisyys ja hiljainen sydänrukous. Lähtö Myyrmäen Virtakirkon edestä, Rajatorpantie 8. Kävely hiljaisuudessa lähimetsään, jossa on hiljainen sydänrukoushetki, paluu Virtakirkolle. Ma 10.6., 8.7. ja 5.8. Lähtö klo 18. Matka n. 2 km. Kesto n. 1 t, josta sydänrukoushetki 20 min.

Myyrmäen muraalipyhiinvaellukset

Urbaani pyhiinvaellus, joka seurailee Myyrmäen katutaidetta ja muraalitaideteoksia. Lähtö Myyrmäen Virtakirkon edestä, Rajatorpantie 8. Ke 5.6., 17.7., ja 14.8. Lähtö klo 18. Matka noin 2 km. Kesto noin tunti.

Vantaankosken pienet luontopyhiinvaellukset

Vaellus Vantaanjoen vartta pitkin. Lähtö Vantaankosken partaalta, Vanha Viilatehdas, Kuninkaantie 28. Määränpää Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Mukaan juomavettä sekä säänmukainen varustus.

Ti 18.6., 23.7. ja 20.8. Lähtö klo 18. Matka n. 6,5 km.

Pyhiinvaellus Kivistön kirkolta Seutulan kappelin Ystävämessuun

Vaellus kaksikieliseen Ystävämessuun eli Friendship Mass -tapahtumaan. Lähtö Kivistön kirkolta, Laavatie 2. Määränpää Seutulan kappeli, Solbackantie 6. Mukaan juomavettä ja säänmukainen varustus. Messun jälkeen grillijuhla. Jos haluat osallistua juhlaan, ilmoittaudu tarjoilujen järjestämiseksi 19.5. mennessä: maria.jarviniitty@evl.fi, p. 050 512 1168.

Su 9.6. Lähtö klo 13. Messu Seutulan kappelissa alkaa klo 15. Matka n. 5 km. Kesto n. 2 t.

Pyhiinvaellus Vantaan vanhalla kirkkotiellä

Vaellus vanhaa Kuninkaantietä pitkin. Lähtö Linnaisten kartanolta, Ainontie 33. Määränpää Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45. Mukaan juomavettä, omat eväät sekä säänmukainen varustus. Pyhän Laurin kirkolla on samana päivänä Helsingan keskiaikapäivä.

La 10.8. Lähtö klo 9. Matka n. 16 km. Kesto 4–5 t.

Pyhiinvaellus Virtakirkolta

Myyrmäen kirkon vihkimismessuun

Uuden edessä. Jätetään symbolisesti ”vanha kirkko” taakse ja vaelletaan uuteen. Lähtö väliaikaiselta Myyrmäen Virtakirkolta, Rajatorpantie 8, juhlamessuun peruskorjauksen jälkeen avautuneeseen Myyrmäen kirkkoon, Uomatie 1.

Su 22.9. Lähtöaika ilmoitetaan myöhemmin. Matka n. 2 km.

Vaellukset toteutuvat myös sateella. Huomioi säänmukainen varustus. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätiedot: Kari Koivula, suti. koivula@gmail.com, p. 0400 605 955.

HAUDAN HALLINTA-AJAN KUULUTUS

Helsingin pitäjän kirkon, Ruskeasannan ja Hämeenkylän kirkon hautausmailla on käynnistynyt haudan hallinta-ajan kuulutus. Kuulutus koskee hautoja, joiden hallinta-aika päättyy 31.12.2024.

Kuulutushaudoille on myös tulossa asiasta kertova tiedote.

Lisätietoja hallinta-ajan kuulutuksesta ja osoite haudan hallintaajan tarkistamiseksi: www.vantaanseurakunnat.fi/hautausmaat/hauta-asiat/ hallinta-aika

Lisätietoja saa myös hautausmaan toimistosta, puh. 09 8306 220.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706.

Ben Ahlroos, p. 050 535 2450. Pia Judd, p. 040 531 7078. Hanna Paananen, p. 050 436 7712. Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN

ANDREAAN KIRKKO

Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan.

Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Lapsikuoro laululaivan harjoitukset ke klo 16–16.45.

Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua.

Messu su 19.5. klo 10. Hanna Paananen ja Suvi Häme.

Messu Kuusijärvellä su 26.5. klo 12 (Kuusijärventie 3). Piia Ahtee, Harri Nurminen ja Tuomas Heikkilä. Jussi Koski saarnaa. Rekolan kirkolla ei vietetä messua klo 10.

ASOLAN

SEURAKUNTATALO

Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329.

Ilmoittautuminen lasten päiväkerhoon. Päiväkerho alkaa syksyllä. Päiväkerho on ilmainen ja sinne tuodaan omat eväät. Ilmoittaudu verkkosivujen kautta www.rekolanseurakunta.fi tai soita Anna-Maria Alava, p. 044 422 0314. Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e/kerta. Ei ennakkoilmoittautumista.

Raamattu ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksen tekstiä keskustellen ja rukoil-

len. Silmukkaryhmä to klo 16–18. Ryhmässä neulotaan, virkataan ja kudotaan kahvikupin ääressä. Olet tervetullut ryhmään myös ilman käsityötä, tärkeintä on yhdessäolo. Naisten keskusteluryhmä to 16.5. ja 30.5. klo 13. Naisten hyvinvointia lisäävä keskusteluryhmä, ei ennakkoilmoittautumista.

Supersynttärit su 19.5. klo 12–14. Vietämme Asolan srk-talon 20-v., Vantaan 50-v. sekä Asolan kylän 75-v.-syntymäpäiväjuhlia.

Mukana ohjelmaa kaikenikäisille ja musiikkia. Kakkukahvitarjoilu & jäätelö.

Seniorikahvila ma 20.5. klo 13. Tarjolla mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Vierailijana Peter Anderssen.

Omaishoitajien tukiryhmä ti 21.5. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee olevansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista. Vieraana Peter Anderssen ja aiheena elämän taitekohdat. Luontokerho 5–8-vuotiaille ke 22.5. klo 15. Ulkoiluun sopivat vaatteet. Järjestämme koko perheen retken Harakan saaren luontokeskukseen. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan lähempänä retkeä. Ilmoittautumiset Petri Piirainen, p. 050 537 6328. Miesten keskusteluryhmä to 23.5. klo 13. Aiheena elämän eri osa-alueiden ihmeet ja ilmiöt. Ryhmän tarkoituksena on saada lisää hyvinvointia arkeen. Ohjaajana Heikki. Miesten raamattupiiri ma 27.5. klo 18.30. Keskustelua Raamatunteksteistä miesten kesken. Kipuryhmä ti 28.5. klo 15. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Ei ennakkoilmoittautumista.

MUUALLA

Nikkaristiapua. Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa tai haluaisitko tulla tekijäksi mukaan?

Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kuitenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Toivoa naisille -ryhmä ke 29.5. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b.

VERKOSSA

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.rekolanseurakunta.fi sekä seurakunnan YouTube-kanavalla suorana tai tallenteena.

Rekolan seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta www.rekolanseurakunta.fi

Tikkurilan seurakunta

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 830 6804 ma–pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi

Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi

Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk X: @Tiksinsrk

Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com

Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl.fi

Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti, to ja pe klo 12–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan.

Kaatuneiden muistopäivän kaksikielinen jumalanpalvelus su 19.5. klo 10, Kristian Willis, Janne Silvast. Seppeleenlasku jumalanpalveluksen jälkeen n. klo 11 Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla, klo 12 Ruskeasannan hautausmaalla ja 12.30 Hiekkaharjun muistomerkillä. Helluntaimessu su 19.5. klo 12, Sari Hartikka, Terhi Viljanen, Terje Kukk.

Pyhän Kolminaisuuden messu su 26.5. klo 12, Vilma Väisänen, SuviMaria Roine, Samppa Laakso. Ilon kekkerit lapsille ja perheille

to 30.5. klo 18. Aluksi muskarikirkkohetki kirkossa. Ohjelmassa mukavaa puuhailua puistossa, muun muassa keppihevosilla ratsastusta, saippuakuplien jahtausta ja juhlaherkkuja. Ohjelma on suunnattu alle kouluikäisille perheineen. Vapaa pääsy.

TIKKURILAN KIRKKO

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18.

Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi

Lauantaiset iltakellot soivat klo 18. Joka kuukauden ensimmäinen la niitä on soittamassa käsin kanttori.

Keskiviikkokellot soivat kanttorin soittamina ke klo 14. Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla ti klo 13–16.

Taaperokahvila to 16.5., to 23.5. ja 30.5. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa.

Päivämusiikki to klo 12 to 16.5. (basso Jaakko Hietikko, piano Terje Kukk. Musiikin teemoina kevät, äidit ja enkelit), to 23.5. (Soup’s On! Jussi Matikainen klo 12) ja to 30.5 (Iina Katila, urut). Konsertteihin on vapaa pääsy.

Kielikerho – puhumme suomea to 16.5., to 23.5. ja to 30.5. klo 14.30–16. Kahvia ja teetä. Lisät. mirja. jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. The language club meets on Thursdays from 2.30–4 pm. We learn Finnish in a casual atmosphere.

Monikielinen raamattupiiri ke 16.5. ja 30.5. klo 16–17, kokoushuone Martta. Ryhmässä luetaan Raamattua ja keskustellaan, opitaan kristillisestä uskosta sekä rukoillaan yhdessä. Voit ottaa mukaan oman kielisen Raamatun. Puhumme suomea ja englantia. Voit tulla mukaan, vaikka puhut vain vähän suomea tai englantia. Multilingual Bible study group Wednesday 16th and 30 th of May at 4 pm, meeting room Martta. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together. We speak Finnish and English. You can also join if you speak only little Finnish or English.

Iltateetä, iltapalaa ja iltamessun valmisteluja to 16.5., to 23.5. ja to 30.5. klo 18 alkaen.

Iltamessu to 16.5., 23.5. ja 30.5. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki. Rukoilua, Sanaa, ehtoollista, yhteislauluja ja hiljentymistä.

Perhepäivä pe 17.5. ja pe 24.5. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Pe 17.5. Muskarikirkko on kaksikielinen (englanti, suomi). Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Vaivaton vihkiminen perjantaina

pe 17.5. klo 14–15. Avoin vihkiaika paikalle tuleville pareille, joilla on mukanaan esteettömyystodistus, henkilöllisyyspaperit ja sormukset. Voit halutessasi myös tehdä varauksen ennakkoon soittamalla varauspalveluun ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6804. Naisten rukouspiiri pe 17.5. ja pe 24.5. klo 18, kokoushuone Martta. Viihdekuoro Variantin 40-vuotisjuhlakonsertti pe 17.5. klo 19. Ohjelmassa on säveliä eri vuosikymmeniltä aina nykypäivään saakka. Kuoroa johtaa Jukka Okkonen. Vapaa pääsy. Ohjelma 15 e. Yhteiskristillinen laulu- ja ruko-

tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten. Avoin kohtaamispaikka ke 22.5. ja ke 29.5. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Lähetettynä-ilta to 23.5. klo 17.30, seurakuntasali Valo. Vieraana toiminnanjohtaja Mikko Matikainen, Medialähetys Sanansaattajat ry. Lähetettynä-illat varustavat ja rohkaisevat elämään kristittynä ja kulkemaan kutsuttuna. Illan päätteeksi iltamessu. Hengähdyshetki pe 24.5. klo 11–13.30. Kertaterapeuttista keskusteluapua pienen lapsen vanhem-

Apua haudan hoitoon Ruskeasannan hautausmaalla

Keskiviikkona 29.5. klo 9.30–14.30 Ruskeasannan hautausmaalla (Ruskeasannantie 5) vietetään hautausmaapäivää hautojen hoidon parissa. Tarjolla on multaa, lannoitetta, työvälineitä ja istutusapua seurakuntayhtymän puolesta. Hautausmaan henkilökunta tekee päivän aikana myös asiakastietojen päivitystä hautausmaan toimistossa. Haudan hoidon lomassa voi levähtää hetken ja nauttia seurakunnan tarjoamat kahvit ja mehut kappelin edustalla.

uspiiri la 18.5. ja la 25.5. klo 15. Helluntaimessu su 19.5. klo 10, Johanna Jakonen, Annaelina Mäkilampi, Iina Katila. Arabiankielinen messu (ja kahvit) su 19.5. klo 16, Ramez Ansara. Vauvakahvila ma 20.5. ja ma 27.5. klo 12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 20.5. klo 13. Suosittua kerhoa ohjaa rovasti Pirkko Yrjölä.

Raamatunlukupiiri ma 20.5. klo 17.30, Kokoushuone Martta, Jaakko Hyttinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 20.5. klo 17.30, kerhohuone Rakkaus.

Viikkomessu ti 21.5. ja ti 28.5. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Tiistain yhteisölounas ti 21.5. ja ti 28.5. klo 12–13. Diakoniatyöntekijä

asemassa olevia nuoria. Siivouspäivän kirpputori la 25.5. klo 10–15 Tikkurilan kirkolla. Tervetuloa tekemään kirppariostoksia tai myymään itsellesi tarpeettomia vaatteita ja tavaroita. Varaa myyntipöytä (10 e) 17.5. menn. mari. chaulagai@evl.fi p. 050 4147234. Tapahtumassa kahvio. Tapahtuma on osa valtakunnallista Siivouspäivän kampanjaa, joka muuttaa kaupungit kirpputoreiksi ja kierrättämisen juhlaksi. Pöytävuokra ja kahvion tuotto käytetään nuorten yksinäisyyden ehkäisemiseksi Yhteisvastuukeräyksen kautta. Pyhän Kolminaisuuden messu suomeksi ja englanniksi su 26.5. klo 10, Sari Hartikka, Jaakko Hyttinen, Sirpa Tolppanen, Terje Kukk. Lähetyksen päiväpiiri ti 28.5. klo 13, kerhohuone Toivo, 2. krs. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 29.5. klo 13.

PIENTEN PAIKKA

Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 20.5. ja ma 27.5. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteispuuhaa lapsille ja aikuisille klo 9 alkaen ja klo 13 asti. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Ei ilmoittautumista. Naisten saunailta to 16.5. klo 17–20.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO

Simonkyläntie 11, A-talo

Perhekerho ti 21.5. ja ti 28.5. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO

malle on tarjolla kirkolla perjantain Perhepäivän aikana. Varaa saapuessasi itsellesi aika kirkon infopisteeltä. Walk in -terapia on matalan kynnyksen lyhytterapiaa, jossa sovelletaan ratkaisukeskeiseen psykologiaan perustuvia menetelmiä. Se on luottamuksellista keskusteluapua, jossa aiheen saa nimetä itse. Terapiaa toteuttavat walk in -terapeuttiopiskelijat. Tapaamiseen on varattu leluja pienelle lapselle.

Yhteisvastuukonsertti: Aleksei Rybakov, piano pe 24.5. klo 18. Mestereiden keskustelut -konsertti muodostuu neljästä musiikillisesta osasta, joissa Iiro Rantalan My Finnish Calendar -teos ja Jean-Philippe Rameaun, Claude Debussyn, Franz Lisztin, Philip Glassin ja Heino Kasken sävellykset käyvät vuoropuheluja, keskustellen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Yhteisvastuu 2024 auttaa haavoittuvimmassa

Tammistonkatu 29 B

Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo 13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä.

Perhekerho ma 20.5. ja ma 27.5. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN

SEURAKUNTATALO

Lehtikummuntie 2 Elävän veden virta -rukouspiiri ma 20.5. klo 17.30. Perhekerho ti 21.5. ja ti 28.5. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

MUUALLA

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee

MARIANNA

ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Kaarinalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481.

VERKOSSA

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi

Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Vantaankosken seurakunta

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Rajatorpantie 8

Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404,

tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi

Päivystävä pappi:

ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi

Diakoniapäivystys:

Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ma klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16

p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi

Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

Elämänkaari

HAKUNILAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Livia Lena Laiho, Risto Antonio Leppälahti.

Hautaan siunattu

Pentti Kalevi Haapala 95 v, Seija

Liisa Pelli 88 v, Marja Ilona Houni 87 v, Ritva Irmeli Fjäder 85 v, Osmo Kalevi Honkanen 74 v.

HÄMEENKYLÄN

SEURAKUNTA

Kastettu

Matias Unto Ensio Murto. Hautaan siunattu

Kalle Sakari Korkee 84 v, Marja

Kyllikki Uusitalo 82 v, Seppo

Kaarlo Johannes Niemi 77 v, Seppo Tapani Hautala 75 v, Ari

Billy Johannes Hämäläinen 60 v.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO

Rajatorpantie 8

Kirkkoravintola Voimala to 16.5. klo 11. Huom. viikonpäivä. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi).

Pöytiintarjoilu. Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Viimeinen 23.5. Käynti Kilterinkaaren ovesta.

Helluntain Ystävämessu – Friendship Mass su 19.5. klo 10. Papit

Mark Saba, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Mari-Annika Heikkilä, saarna Kari Koivula. Mukana nimikkolähetti Daniel Tegene Etiopiasta. Suomen- ja englanninkielinen. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Kansainvälinen raamattupiiri

Ystävämessun jälkeen su 19.5. klo 12.30. Suomen- ja englanninkielinen.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 20.5. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Miesten raamattupiiri ti 21.5. klo 18.30.

Laulupaja ke 22.5. klo 15. Kanttori Ritva Holma laulattaa keväisiä ja kesäisiä virsiä ja lauluja. Myyrmäen kirkon info ke 22.5. klo 17. Mukana tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhinen, projektipäällikkö Juha Paukkeri ja kirkkoherra Hans

Tuominen.

Messu su 26.5. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Anu Suikkanen, kanttori Ritva Holma.

Raamattupiiri ma 27.5. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 27.5. klo 17.30.

KIVISTÖN KIRKKO

Laavatie 2

Lasten Kastehelmi torstaisin klo 16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 minikuoro kerhotilassa. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied. kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407.

Riparihelluntain ehtoollishetket la 19.5. klo 12, 14 ja 16. Rippikoululaisten kanssa toteutetut ehtoollishetket kirkon syntymäpäivänä. Perhekahvila ma 20.5. klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Iltaperhekahvila ke 23.5. klo 18–19.30.

SEUTULAN KAPPELI

Solbackantie 6

Seutula – kylästä kaupunginosaksi la 18.5. klo 13. Kotiseutuneuvos, FM Jukka Hako: Seutulan ja Seutulan kappelin historiaa. Musiikki: Kari Jerkku urkuharmoni, Matti Rankala laulu. Mahdollisuus kierrokseen kappelialueen rakennuksissa. Osa Vantaa 50 -juhlavuotta.

Ystävämessun ja Friends’ Cafén kesäjuhla su 9.6. Pieni pyhiinvael-

KORSON

SEURAKUNTA

Kastettu

Artturi Henrik Kallio, Julius Dai Hiep Nguyen, Julia Ninja Minttu

Matilda Asikainen-Kätkytniemi.

Hautaan siunattu

Kerttu Susanna Lehtinen 96 v, Ritva Liisa Korhonen 85 v, Antti Erkki Inkeröinen 85 v, Mirja Aulikki Nevala 85 v, Ritva Liisa Korhonen 85 v, Veijo Johannes Saarela 81 v, Tenho Tatu Pekkarinen 73 v,

Rauno Tapani Virkki 73 v, Antti

Ahti Tielinen 42 v.

REKOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Anton Tapani Viertola, Aurora Kiira

Pipsa Nieminen, Viktor Aarni Vataja.

Hautaan siunattu

Pentti Johannes Utriainen 95 v, Sirkka-Liisa Saari 91 v, Pirkko

Kyllikki Nurminen 88 v, Hilda

Maria Suomela 87 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu

Enni Lisa Sofia Huhtakangas, Adeliina Helmi Hannele Meltokari, Emil Elmeri Piipponen, Elsi Mirjanna Tuulia Salmi, Rosa Julia Mannila.

Hautaan siunattu

Matti Olavi Saukkonen 91 v, Veikko

Juhani Venhola 89 v, Hilkka Kaarina Heinonen 72 v, Joni Valtteri Salmi 27 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu

Linnea Aurelia Imatra Hella, Clarissa Solveig Kärki, Toivo Valo Kallio, Lydia Jenni Evelyn Piikki, Minea Maria Olivia Venetpohja, Erin Minca Seppälä, Hilla Taimi

Aliina Pönni, Mila Hannele Tiranis, Saga Olivia Elisabeth Ahlstén, Iiro Elias Moisio.

Avioliittoon kuulutettu

Leevi Johannes Kähkönen ja Anneken Skaara.

Hautaan siunattu

Helka Maria Vatanen 97 v, Keijo Uolevi Sihvonen 81 v, KrystynaMieczyslawa Abramowicz 80 v, Tuula Helena Känkänen 77 v, Seppo Veli Karttunen 71 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

Avlidna

Charles Johannes Lindholm, Matti Ensio Peltonen, Roger Rafael Sandholm, Kurt Börje Rafael Skogster, Emma Linn Alexandra Tornberg.

lus klo 12.30 Kivistön kirkolta Seutulaan, matka 5 km. Lisätiedot vaelluksesta: Kari Koivula, suti. koivula@gmail.com, p. 0400 605 955. Ystävämessu klo 15 Seutulan kappelissa, grillijuhla klo 16.30. Ilm. grillijuhlaan 19.5. menn. maria. jarviniitty@evl.fi, p. 050 512 1168 tai xinghui.wu@evl.fi, p. 050 356 6760.

MARTINRISTI

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti

Martinlaaksonpolun puolelta Aamurukouspiiri to 16.5. klo 8.15. Raamattupiiri ti 21.5. klo 13. Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

KAIVOSRISTI

Kaivosvoudintie 3

Perhekahvila torstaisin klo 9.30–11. Viimeinen 23.5.

PATOTIE 2 KERHOTILA

Perhekahvila ti 21.5. klo 9.30–11. Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Viimeinen 23.5.

MUUALLA

KYTKE-festari la 18.5. klo 13–17

Kanniston Kenraalinpuisto, Huovintie 21. Kivistön suuralueen

MarjaVerkon kevätfestari. Lavalla esiintyvät lapset ja nuoret yhtyeineen. Oheisohjelmaa ja toimintapisteitä toteuttavat lapsiperheiden parissa toimivat yhdistykset ja seurat, Vantaan kaupungin nuorisopalvelut ja Vantaankosken seurakunta.

Lapsiperheiden kevätrieha Vihreä ON! pe 24.5. klo 9–11. Vihertien asukaspuisto ja puistokenttä, Vihertie 65. Mitä kaikkea vihreästä väristä löytyy? Tätä selvitetään monin aistein, taiteen, seikkailun ja liikunnan keinoin. Pelejä, leikkejä, askartelua, musiikkia, tanssia, temppurata, ilmapalloja. Myös infoa järjestäjien toiminnasta. Esim. klo 9.30 ja 10.30 Puistomuskarituokiot/Jamkids. Klo 10 Ohjattu tanssituokio/Vantaan Tanssiopisto. Asukaspuistossa mahdollisuus grillata omia eväitä. Kaatosateen sattuessa tapahtuma peruuntuu. Järj. useita Länsi-Vantaan toimijoita ja seuroja, Vantaankosken seurakunta, Vantaan kaupunki, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.

Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue).

Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa

vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-v. Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän srk:n kanssa.

VERKOSSA

Messu su 26.5. klo 10. Papit Jere Hämäläinen, Anu Suikkanen, kanttori Ritva Holma.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Vanda svenska församling

Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi

Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA S:T LARS

Kyrkov. 45

Tvåspråkig gudstjänst på de stupades dag sö 19.5 kl. 10.

Kristian Willis, Janne Silvast, Heidi Åberg. Uppvaktning vid hjältegraven invid Helsinge kyrka S:t Lars kl. 11, vid hjältegraven i Rödsand kl. 12 samt vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.30.

Högmässa i historisk stil sö 26.5 kl. 10. Kristian Willis, Eva Ahl-Waris och Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA

Stationsv. 12a

Musiklek fre 17.5 och 24.5 kl. 10–11. Seniorcafé ti 21.5 kl. 13–16. Sångstund för alla ons 22.5 kl. 18–19.

MARTINRISTI

Mårtensdalsst. 7

Familjecafé ti 21.5 kl. 10–11. Träffpunkt ti 21.5 kl.11–12.30.

FOLKHÄLSANHUSET

Vallmov. 28

Frivilliga går ut med Folkhälsans seniorer ons 22.5 kl. 15. Anmälning som frivillig till Heidi Salminen 0503301828.

ÖVRIGT

Vivandi-kören övar

to 16.5 kl. 16–18 på Bygård. Parkfest för hela församlingen sö 26.5 kl. 11–14 Prostgårdsparken, Kurirvägen 1. Lunch och program till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar. Föreläsning om kyrkoherde Otto

Juhannus Helsingin pitäjän kirkonkylässä

Koko perheen juhannusta vietetään idyllisessä Helsingin pitäjän kirkonkylässä Vantaalla juhannusaattona pe 21.6. klo 15–17. Tapahtumapaikkana on vehreä Pappilan puisto Pyhän Laurin kirkon vieressä.

Taika-Petteri esiintyy lapsille klo 15.45 sisällä kirkossa. Perheen pienimmille on myös tarjolla mukavaa puuhaa puistossa saippuakuplien, keppihevosradan ja pihapelien muodossa. Klo 16.15 vuorossa on kesäinen kansanlaulukirkko, joka ammentaa musiikkinsa monille tutusta ja rakkaasta kansanlauluperinteestämme.

Juhannuksen viettoon voi ottaa mukaan omat piknikeväät. Tapahtumaan ei ole pääsymaksua, ja se on päihteetön.

Weckström sö 26.5 kl. 13–16. Prostgården, Kurirvägen 1.

Apua tukeaja

Perheneuvonta:

Ajanvaraus p. 09 830 6799

Päivystys to klo 8–12

Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254

Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 388 8501 tarja.korpela@evl.fi

VAMMAISILLE

Seurakuntaklubi pe 24.5. klo 17–19

Tikkurilan kirkon toisessa kerroksessa, Asematie 12 a. Mukana muusikko Kaisa, Kristiina-diakoni ja Sami-pappi. Lisätiedot Samilta, p. 050 433 4232 tai sami.suhonen@ evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE

Viittomakielinen saunailta 17.5. klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 21.5. klo 11.30–14.30 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Viikkomessu (tulkkaus viittomakielelle), yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Vaku ry:n seniorikerho ma 27.5. klo 12–15 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a.

lish. There is also, as every Fridays, a whole Family Day from 9 am to 1 pm with fun activities. Chance to play and spend time togther. There is a soup lunch 4 e /family (without the soup 2 e).

NÄKÖVAMMAISILLE

Näkökulman vertaistapaaminen ma 20.5. klo 13–15 Kirkonkulmassa, Kirkkokatu 1, Espoo. Pakarituvan vertaistapaaminen ke 22.5. klo 12.30–15 Pakarituvalla, Kuriiritie 1. Sanan ja sävelen ryhmä ma 27.5. klo 14–16 Martinristissä, Martinpolku 2 C.

International

The Message Club Thu 16 May at 2–4 pm in Tikkurila church. Bible study in English. Enrollments to Heidi Salminen, tel. 050 330 1828. The language club on Thursdays from 2.30 pm to 4 pm in Vehkapolku 10 c (Door in the courtyard of Tikkurila Church). We learn Finnish in a casual atmosphere. Coffee and tea available. Multilingual Bible study group Wednesday 16th and 30th of May at 4 pm, in Tikkurila Church, meeting room Martta. We come together to read and discuss Scripture, learn from Christian faith and pray together. We speak Finnish and English. You can also join if you speak only little Finnish or English.

Music session for families in Tikkurila church (Asematie 12 a) on Friday the 17th of May at 10 am. In two languages, Finnish and Eng-

Friendship Mass – Ystävämessu Sun 19th May 10 am Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service where you can participate/assist. Prayer has a central role. Hymns and songs from all over the world in different languages. The Mass in Finnish and English. Sunday School for children. Coffee and tea served after the Mass. International Bible Study Group after the Friendship Mass Sun 19th May 12.30 pm Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Bring your own language Bible. Mass in Finnish and English Sun 26 May at 10 am in Tikkurila church. Pastors Sirpa Tolppanen, Sari Hartikka, Jaakko Hyttinen. Afterwards you may join the World Village Festival in Helsinki. Summer Celebration Sun 9th Jun Seutula Chapel, Solbackantie 6. Friendship Mass 3 pm, Barbecue Party 4.30 pm. Sign up for the barbecue by 19th May: maria. jarviniitty@evl.fi, tel. 050 512 1168 or xinghui.wu@evl.fi, tel. 050 356 6760. You can also participate a Prayer Walk to Seutula Chapel leaving from the Kivistö Church, Laavatie 2, at 12.30 pm. Route 5 km. More info: Kari Koivula, suti. koivula@gmail.com, tel. 0400 605 955.

International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, tel. 044 422 0407.

Länsimäki (Kerokuja 9)

Musiikkia Vantaalla

TORSTAI 16.5.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Basso Jaakko Hietikko, piano Terje Kukk. Musiikin teemoina kevät, äidit ja enkelit. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 17.5.

Muskarimessu klo 10 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Sari Kokkonen, Kaisa Keskitalo, Birgitta Karjalainen.

Viihdekuoro Variantin 40-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Säveliä eri vuosikymmeniltä aina nykypäivään saakka. Kuoroa johtaa Jukka Okkonen. Vapaa pääsy. Ohjelma 15 e.

TIISTAI 21.5.

Trio Zorbas -yhtye esittää kreikkalaisia säveliä, Vantaa 50 vuotta -juhlaviikkojen ohjelmaa klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Muun muassa kreikkalaisten säveltäjien Mikis Theodorakis ja Manos Hadjidakis musiikkia. Maaria Vannemaa viulu & laulu, Kari Vannemaa buzuki, Petri Lampinen kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Pianisti Aleksei Rybakov esiintyy Tikkurilan kirkossa 24.5. järjestettävässä konsertissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa ja se menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Lauluyhtye Vielän kevätkonsertti klo 18.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 22.5.

Muskarimessu klo 10 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Sari

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa

Torstai 16.5.

Duruflen Requiem klo 19 Espoossa Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Graduale-kuoro ja Akateeminen Mieskuoro Psaldo, Lohjan kaupunginorkesteri. Irina Vavilova, urut, Essi Lind, mezzosopraano, Veikko Vallinoja, baritoni, Johtaa Hiski Wallenius. Gounod, Duruflé. Liput 30/25 e Ticketmasterista sekä tuntia ennen ovelta.

Perjantai 17.5.

Kevätmatinea-harppukonsertti klo 18 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Nuoret harpputaiturit lavalla. Viisivuotias harpisti Jooa Vikki yhdessä urkuriäitinsä Elisa Vikin kanssa. Koko perheelle mahdollisuus tutustua taivaallisiin ja kiehtoviin säveliin. Vapaa pääsy. Maan ja taivaan väliltä – Exodus. Nuorten ja nuorten aikuisten kuoron konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Petri Kangas, piano; Make Perttilä, kitara, Heikki Pohto, saksofoni, Teemu Keränen, basso, Pekka Nyman, perkussiot,

Murkku Merikallio, äänentoisto, Anna-Liisa Haunio, kuoronjohto. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelma 10 e.

Keskiviikko 22.5.

Beethoven Effect klo 19 Espoossa Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Kamus-kvartetti: Terhi Paldanius, viulu, Jukka Untamala, viulu, Jussi Tuhkanen, alttoviulu, Petja Kainulainen, sello. Liput 10 e Ukrainan tukemiseen.

Torstai 23.5.

Eve & Ossi: Viherlaaksopäivän iltakonsertti klo 19 Espoossa Viherlaakson kappelissa, Viherkalliontie 2. Sielua ja korvia hivelevän duon omaa musiikkia. Vapaa pääsy. Teetä tarjolla klo 18.30 alkaen.

Rautavaara: Vigilia klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kamarikuoro Kaamos, Somnium Ensemble, Niall Chorell, tenori, Tuukka Haapaniemi, basso, Helianna Herkkola, sopraano, Elisabet Petsalo, altto, Sampo Haapaniemi, baritoni. Liput 30/20 e Hol-

TORSTAI 23.5.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Duo Soup’s On! Markus Ilmonen ja Jussi Matikainen. Vapaa pääsy.

PERJANTAI 24.5.

Yhteisvastuukonsertti: Aleksei Rybakov, piano klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Mestareiden keskustelut -konsertti muodostuu neljästä musiikillisesta osasta, joissa Iiro Rantalan My Finnish Calendar -teos ja Jean-Philippe Rameaun, Claude Debussyn, Franz Lisztin, Philip Glassin ja Heino Kasken sävellykset käyvät vuoropuheluja, keskustellen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Yhteisvastuu 2024 auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia nuoria.

TORSTAI 30.5.

Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy.

Kokkonen, Kaisa Keskitalo, Birgitta Karjalainen.

vi-verkkokaupasta holvi.com/shop/ somniumensemble/section/paasyliput ja ovelta.

Lauantai 25.5.

Gospel in the City klo 18 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Gospel Helsinki -kuoro, Gospelia Kaikille -kuoro, solistina Mikael Svarvar, Joonatan Rautio, saksofoni ja piano, Juho Kivivuori, basso, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Saku Mattila, kitara. Liput 29,10/23,60/15,60/9,60/1,60 e lippu.fi

Torstai 30.5.

Hyvä arki kantaa – hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Espoossa Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Laulaja Tommi Läntinen, gospelmuusikko Pekka Simojoki, kanttori-hanuritaiteilija Jussi Keltakangas ja oopperalaulaja Matti Turunen. Juontajana Alma Hätönen. Ohjelma 15 e Hyvän Arjen toiminnan tukemiseksi.

Kamus-kvartetti

esiintyy Beethoven Effect -konsertissa keskiviikkona 22. toukokuuta Espoossa Olarin kirkossa.