Kirkko ja kaupunki 2024 04 Helsinki

4

7.3.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Miksi kirkkoherra Kari Kanala on aina telkkarissa? s. 10 Hiljaisuus rauhoittaa mielen kohinan – näin lukijamme hiljentyvät s. 14

Kivan elämän koutsi Anna Perho tahtoo elää arvojensa mukaan ja pohdiskella hengellisiä asioita rennosti s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Jokainen päivä sotaa on liikaa

Pelolla on ominaistuoksunsa, kuten rakkaudellakin.

MAAILMAN KONFLIKTIEN JOUKOSSA on yksi, jonka ratkaiseminen tuntuu lähes mahdottomalta. Silti ei pidä luovuttaa, sillä vaihtoehtona sille on jatkuva sotatila ja loputon kärsimys. Ongelmana on, että pitäisi löytää malli, joka on oikeudenmukainen ja jossa molemmat osapuolet kokisivat voivansa elää turvassa.

Hamasin hyökkäys viisi kuukautta sitten oli julmuudessaan Lähi-idänkin mittapuulla asteikon ääripäässä.

Satoja nuoria murhattiin musiikkifestivaaleilla, kokonaisia perheitä tapettiin kibbutseilla, ja seksuaalinen väkivalta oli kammottavaa. Israeliin ammuttiin tuhansittain raketteja. Lisäksi Hamas otti mukaansa yli 200 panttivankia. Ei ihme, että hyökkäys toi israelilaisille mieleen holokaustin tapahtumat.

Hamas on terroristijärjestö, joka käyttää terrorin keinoja. Siinä oleellista on julkisuus. Tarkoitus oli provosoida Israelin vastaisku, joka rapauttaisi maan kansainvälisen maineen. Se, että vastaiskusta tuli niin massiivinen, yllätti Hamasin. Se on nyt hätää kärsimässä.

IKÄVÄ KYLLÄ HÄTÄÄ kärsimässä ovat myös ja erityisesti Gazan alueen siviilit. Pienellä ja tiheästi asutulla alueella asuu yli kaksi miljoonaa palestiinalaista. Hamasin alaisen terveysministeriön mukaan konfliktissa oli viime viikon loppuun mennessä kuollut yli 30 000 palestiinalaista, joista enemmistö on naisia ja lapsia. Vaikka lukua on mahdoton varmistaa puolueet-

KIRJAILIJA MARGARET ATWOOD (s. 18.11.1939)

tomasta lähteestä, uutiskuvien perusteella se ei ole ainakaan kaukana todellisuudesta.

Israelin halu tuhota Hamasin sotilaallinen voima on ymmärrettävä. Se ei halua tilannetta, jossa hyökkäys uusiutuu aina muutaman vuoden välein. Toinen asia on, onnistuuko se tässä. Entä mitä tapahtuu, kun aseet viimein toivottavasti lopullisesti vaikenevat?

Kuka hallitsee Gazaa? Miten raunioista rakennetaan ihmisarvoista elämää?

Tänään Miehet pantiin haistelemaan kyyneleitä, jotka oli kerätty naisilta tunnereaktion jäljiltä. Samalla he pelasivat aggressiivisuuden mittaamiseen tarkoitettua tietokonepeliä.

Aggressiivisuus väheni noin 44 prosenttia.

JOKAINEN PÄIVÄ tätä sotaa on liikaa. Gazan asukkaille pitää välittömästi saada toimitettua riittävästi hätäapua, kuten ruokaa ja puhdasta vettä. Sairaalat pitää saada toimimaan täydellä teholla ja niin, ettei niitä käytetä sotatoimiin eikä niihin kohdisteta sotatoimia.

Näiden inhimillisten perusasioiden pitää sodassakin toteutua. Nyt puolta miljoonaa ihmistä uhkaa nälänhätä ja, kuten viime viikon järkyttävät uutiset kertovat, ruoan hakeminen on hengenvaarallista.

TIEDE-LEHTI 2/2024

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Joka pahaan pyrkii, kulkee harhaan, joka pyrkii hyvään, saa rakkautta.

”

VANHAN TESTAMENTIN SANANLASKUT 14:22

MITEN RAUNIOISTA RAKENNETAAN IHMISARVOISTA ELÄMÄÄ?

”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää.”

Kirkko ja kaupunki

4

Näin kirjoitti Minna Canth 1800-luvulla, ja ajatus on yhä hyvä.

7.3.2024

Jumala, anna rohkeutta!

Jos olet suunnitellut minulle reitin, näytä sen alku.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT Seuraava lehti ilmestyy 21.3.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki.fi

@kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Tuntuu hienolta, kun synnyttäjä sanoo, minä luotan sinuun” Espoon sairaalan kätilö Kirsi Elsinen toivoo, että jokainen synnyttäjä saa synnyttää siellä, missä tuntee olonsa turvalliseksi.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA LAURA RIIHELÄ

1

Kirsi Elsinen, 26, miten sinusta tuli kätilö?

– Ilmoitin jo kolmevuotiaana vanhemmilleni, että minusta tulee isona lääkäri-hoitaja, jollaiseksi ajattelin kätilön työn. Isoäitini työskenteli Kotkan äitiyspoliklinikan sihteerinä, ja hänellä oli paljon kätilöystäviä.

He olivat hauskoja ja helposti lähestyttäviä.

Ajattelin, että heissä on jotakin taikaa ja haluan isona olla kuin he.

– Valmistuin kätilöksi vuonna 2022. Teen töitä Espoon sairaalan synnytyssalissa ja lapsivuodeosastolla. Synnytysosastolla ei ole tyypillistä työpäivää, vaan töihin tullessa on joka päivä tunne, että mitäköhän tänään tapahtuu. Lapsivuodeosastolla ohjaan tuoreita vanhempia imetyksessä ja lapsen hoidossa.

2

Mikä on parasta kätilön työssä?

– Parasta kätilön työssä on se, että saan olla perheiden kanssa yhdessä heidän elämänsä mullistavassa hetkessä. Tuntuu myös hienolta, kun synnyttäjä sanoo, ”minä luotan sinuun” tai kiittää minua synnytyksen jälkeen. Ne hetket koskettavat syvältä.

– Jotkut perheet lähettävät myöhemmin kiitoskortin, jossa saattavat kertoa kuulumisiaan. On ihanaa kuulla, mitä heidän elämässään on tapahtunut. Olen säästänyt kaikki kortit, jotka olen perheiltä saanut. Joskus kun minulle tulee uskon puute, palaan lukemaan kortteja ja muistan, miksi teen tätä työtä.

3

Kotisynnytykset herättävät kiinnostusta, miten suhtaudut niihin kätilönä?

– Toivon, että jokainen saa synnyttää siellä, missä kokee olonsa turvalliseksi ja missä synnyttäminen on turvallista. Joillekin koti on paras paikka synnyttää. Tärkeää on, että synnyttäjä perustaa valintansa oikeaan tietoon. Kotisynnyttäjät ovat yleensä ottaneet hyvin selvää asioista ja ovat tietoisia siitä, että joskus pitää muuttaa suunnitelmaa ja lähteä sairaalaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos synnytys ei etene toivotulla tavalla. Joskus kotisynnytys ei ole mahdollinen taloudellisista syistä.

– Jotkut valitsevat koti- ja sairaalasynnytyksen välimuodon. Sairaalaan voi tuoda synnytystoivelistan ja doulan sekä synnytystukihenkilöitä. Synnytyshuoneessa voi himmentää valoja, asetella tuoksuvia höyryttimiä ja perheet voivat kuunnella mielimusiikkiaan.

4

Millaisia parannuksia toivoisit synnyttäjien ja kätilöiden asemaan?

– Synnytysvalmennusten määrää on vähennetty, ja se näkyy niin, että monet synnyttäjät eivät ole valmistautuneet synnytykseen. Toivoisin, että valmennuksiin suunnattaisiin taloudellisia resursseja. Nyt niitä toteutetaan eri kunnissa eri tavoin, kuten digihoitopoluilla ja etävalmennuksilla. Myös sairaalat järjestävät valmennuksia, mutta sitä, ketkä niihin voivat osallistua, on rajattu. Haluaisin, että kaikilla olisi mahdollisuus tutustua kätilöön ja synnytysosastoon ennen synnytystä. Synnytysvalmennus auttaa myös synnytyspelkoihin. Valmistautuminen palvelisi sekä synnyttäjiä että kätilöitä.

– Haluaisin myös, että kätilöiden ammattitaitoa tuettaisiin enemmän. Kollegoilla on paljon erilaista erityisosaamista, ja toivoisin, että sitä pystyttäisiin hyödyntämään paremmin. Myös kätilöiden jaksamiseen ja työoloihin tulisi panostaa, jotta kätilöt eivät hakeutuisi alalta pois. Näin meillä olisi aina kokeneita työkavereita jokaisessa vuorossa. Synnytyssairaaloiden määrää ei tulisi vähentää.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää ovat perhe, yhdessä vietetyt juhlapyhät ja niihin liittyvät perinteet. Vuorotyön vuoksi olen välillä juhlapyhinä töissä, mutta silloin kun voimme viettää juhlaa yhdessä perheen kesken, yhteinen aika tuntuu erityisen ainutlaatuiselta. Sitten kun minulla ja puolisollani on lapsia, toivon, että voimme siirtää perinteitä eteenpäin.

– Työssä pyhää on vauvan ensimmäinen rääkäisy. Joka kerta on uskomatonta nähdä, mihin synnyttäjän keho pystyy. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 3

Lemmikki lähimmäisenä Sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista lemmikkeihin liittyviä kuluja.

Kirkon diakoniatyö sen sijaan huomioi karvaisetkin perheenjäsenet.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

K

aksivuotias Siiri-koira on tullut Helsingin Kalliossa sijaitsevalle Karhupuiston pieneläinklinikalle hammaskiven poistoon. Siiri on rodultaan shiba inu.

– Hammaskiven poisto tehdään yleensä noin vuoden välein riippuen siitä, onko suun bakteerikanta sellainen, että hammaskiveä tulee runsaasti, kertoo eläinlääkäri Ilona Harju.

Hammaskiven poistoa varten Siiri nukutetaan.

Varmuuden vuoksi Siiri myös intuboidaan eli sen henkitorveen asetetaan hengitysputki, joka turvaa vapaan hengitystien. Mukana toimenpiteessä on kaksi eläinlääkäriä.

Yleisiä lemmikeille tehtäviä toimenpiteitä ovat myös rokotukset, sirutukset ja erilaiset leikkaukset, kuten kastraatiot ja sterilisaatiot.

Eläimille tehdään myös kauneuskirurgisia toimenpiteitä, kuten roikkuvien luomien korjauksia, nenän korjauksia ja ihon kiristyksiä. Plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ei kuitenkaan tehdä pelkästään omistajan toiveesta vaan siksi, että lemmikin elämänlaatu paranee.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 joka kolmannessa kotitaloudessa oli jokin lemmikki.

Viime vuonna Suomen Kennelliitto teetti tutkimuksen, jonka mukaan joka viidennessä perheessä oli koira. Koronavuosina koirien määrä kasvoi.

– Koronaviruksen takia ihmiset alkoivat olla enemmän mukana lemmikkiensä arjessa. Sitä kautta he huomasivat, millaisia vaivoja eläimillä voi olla. Samaan aikaan eläimistä on tullut entistä enemmän perheenjäseniä, Harju sanoo.

SUOMALAISET KÄYTTIVÄT vuonna 2016 yli 925 miljoonaa euroa lemmikkieläimiin ja niihin liittyviin kuluihin.

Dosentti Henna Syrjälä Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksiköstä on tutki-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

nut lemmikkieläimiin kohdistuvia kulutustottumuksia jo yli 20 vuoden ajan.

– Lemmikkimarkkinat kehittyvät vuorovaikutuksessa kuluttajien ja markkinoiden kanssa. Toisaalta ihmiset osaavat vaatia lemmikilleen mitä moninaisempia tuotteita ja palveluita. Samaan aikaan niitä syntyy myös markkinoijien ja tuottajien toimesta.

Tiedämme nykyään myös eläinten hyvinvoinnista ja esimerkiksi kognitiivisista kyvyistä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

”

Sosiaaliturva ei tunnista eläimiin liittyviä kuluja.

– Ymmärrämme esimerkiksi koiran kieltä sen verran, että tajuamme, että eläin voi olla todella jumissa ja hyötyisi vaikka hieronnasta.

Kaikki lemmikinomistajat eivät pysty taloudellisista syistä tarjoamaan eläimilleen samantasoista hoivaa kuin toiset.

KANNELMÄEN SEURAKUNNAN diakoni Heidi Metsälä kertoo, että lemmikit ovat diakoniatyössä näkymättömiä perheenjäseniä. Hänen mukaansa osa ihmisistä arastelee lemmikistään puhumista vähättelyn tai tuomitsemisen pelossa.

Diakoniatyö auttaa taloudellisesti tiukassa elämäntilanteessa olevia muun muassa myöntämällä maksusitoumuksia ruokaostoksia varten.

– Voi olla, että joku on joskus sanonut asiakkaalle, että ”jos ei ole varaa hoitaa omia asioi-

taan, ei voi pitää lemmikkiä”, ja se on sitten jäänyt mieleen niin, ettei eläimestä uskalla puhua.

Tutkija Henna Syrjälä tunnistaa samankaltaisen ajattelutavan sosiaalisesta mediasta. Somessa käyty keskustelu siitä, kenellä on oikeus omistaa lemmikki, on hänen mukaansa koventunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Toinen syy sille, miksi diakoniatyön asiakkaat eivät välttämättä kerro lemmikeistään, voi olla yhteiskunnan toisinaan vähättelevä asenne lemmikkieläimiä kohtaan.

– Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista lemmikkeihin liittyviä kuluja. Siksi ihmisillä voi olla oletus, että myöskään kirkko ei auta tässä kohtaa, Syrjälä sanoo.

Tämä ei pidä paikkaansa, sillä seurakunnissa tiedetään, että moni nipistää tiukan paikan tullen mieluummin omasta syömisestään kuin antaa lemmikkieläimensä kokea nälkää. Niinpä diakoniatyössä lemmikin ruoka voidaan sisällyttää asiakkaan saamaan maksusitoumukseen.

Lisäksi seurakunnille saapuu välillä hävikkiruoan yhteydessä myös eläintenruokaa, jota jaetaan perheille, joissa on eläimiä. Hämeentiellä sijaitsevassa ajanvarauksella avoinna olevassa diakoniakauppa Hermannin Valinnassa oli jutuntekohetkellä hieman kissanruokaa.

KYMMENIEN VUOSIEN TUTKIMUS on osoittanut, että lemmikit – etenkin silloin kun ne voivat hyvin – lisäävät omistajiensa fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Hyvinvointi kulkee siis molempiin suuntiin.

Heidi Metsälä myöntää ymmärtäneensä lemmikkieläinten merkityksen itsekin vasta, kun hänen perheeseensä tuli Max-koira 12 vuotta sitten.

Nykyään Metsälä muistaa työssään huomioida myös ”karvakuonot”.

– Kun ihminen huomioi lemmikkiäni, se tuntuu siltä kuin hän huomioisi myös minua. Tätä kokemusta haluan jakaa eteenpäin muille lemmikkiensä kanssa eläville, Metsälä kertoo. ■ Lähteet: Tilastokeskus, Hermannin Valinnan projektikoordinaattori Kati Paulinin haastattelu.

Shiba inu Siiri käy eläinlääkärissä hammaskiven poistossa. Moni nipistää tiukan paikan tullen mieluummin omista kuin lemmikkieläimensä menoista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 5

Kahden työn mies Ville Mehtolta sujuu niin huuliharpun soitto kuin putkien korjaus.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

A

vioeron jälkeen vuosia sitten Ville Mehto, 47, meni vaatehuoneeseen, sulki oven ja nauhoitti levyllisen biisejä. Se oli bluesia.

Blueskappaleissa lauletaan usein melankolisista aiheista. Blues on lähtöisin yhdysvaltalaisten pelto-orjien työlauluista ja mustan väestön hengellisistä lauluista.

Mehton levy päätyi Ranskaan, ja hän sai kutsun sinne soittamaan bluesfestivaaleille. Siellä Mehto tutustui paikallisen Yokatta Brothers -yhtyeen jäseniin. Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin vierailevaksi artistiksi yhtyeen live-levylle.

– Teimme levyn basistin vanhempien isossa puutalossa. Siellä oli porukkaa pitkän pöydän ääressä ruokailemassa ja iltaa istumassa. Soitimme heille ja äänitimme levyn. Siitä lähtien olen käynyt Ranskassa joka vuosi soittamassa heidän kanssaan, ja taas on levy tulossa.

Mehton soitin on huuliharppu, johon yhdistyvät kitara ja laulu.

LAPSENA VILLE MEHTO oli kova urheilemaan.

Teini-iässä hän olisi halunnut päästä siinä entistä pidemmälle, mutta huomasi, ettei niin käynyt.

Niinpä hän lopetti urheiluharrastuksen.

Jääkiekon pelaaminen oli antanut kasvavalle nuorelle itseluottamusta, ja lopettamisen jälkeen hän mietti, että mitä nyt.

– Jäi vähän sellainen olo, että haluan olla jossain hyvä – olisikohan mitään sellaista?

Oikaisu ja tarkennus OIKAISU: Toisin kuin Amanda Hiekkataipaleesta kertovassa jutussa Kirkko ja kaupunki -lehdessä 22.2. luki, Viikin kirkolla on stand up -esitys sunnuntaina 10.3. klo 18,

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

Huhtikuun alussa Ville Mehto lähtee European Blues Challenge 2024 -kilpailuun Portugaliin.

Kesälomat Mehto vietti vanhempiensa ja siskon kanssa Rautalammella, missä hänen setänsä asui. Setä oli blues- ja rockmies, joka soitti bändeissä ja kuunteli bluesia. Mehto kuunteli mielellään setänsä levyjä, mutta vähitellen häntä alkoivat kiinnostaa myös muut artistit.

– Mietin, keitä muita on kuin ne, joita setäni kuunteli, ja löysin oikeita mustia bluesmiehiä.

ei perjantaina 15.3. Kaksi teologia ja diakoni – yläpäähuumoria kirkkosaliin -esitykset ovat siis vielä nähtävissä su 10.3. klo 18 Viikin kirkossa, pe 22.3. klo 18 Asolan seurakuntatalossa ja su 28.4. klo 15 Vartiokylän kirkossa. Esityksiin on vapaa pääsy.

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Yksi oli huuliharpisti Aleck ”Sonny Boy Williamson II” Miller. Halusin kuunnella jotakin sellaista, mitä kaverit eivät kuunnelleet, ja tutustuin enemmän bluesiin.

Mehto alkoi treenata huuliharpun soittoa ja pani kaiken energiansa siihen. Kitaran ja rumpujen soittajia oli kyllä, mutta kukaan muu hänen ikäisensä ei soittanut huuliharppua. Mehto kävi

TARKENNUS: Kirkko ja kaupunki -lehden 22.2. ”Häävuoteesta kodin seinälle” -jutun pääkuva Hyvä paimen -ryijystä on Suomen Käsityön Ystäviltä. Kuvat Elämänpuu-, Pyhäpuu-, Viinipuu-, Elämänlanka-, Maamies-, Madonna- ja Tietäjät-

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ryijyistä ovat Ryijypalvelu-RP:ltä. Perinteisiä ryijymalleja on edelleen saatavilla sekä Ryijypalvelu-RP:stä että Suomen Käsityön Ystävistä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

”

Fiilis on kaikkein tärkeintä. Jos on huono olla, pitää olla joku pakopaikka.

Pepe Ahlqvistilla muutaman kerran huuliharpputunneilla. Mehton soittotaito kehittyi, ja alkoi tulla bändihommia.

20 VUOTTA Ville Mehto työskenteli ravintolaalalla, mutta kyllästyi siihen ja lähti opiskelemaan putkiasentajaksi ja laatoittajaksi. Mies perusti oman firman, ja sen jälkeen hän on tehnyt

HUHTIKUUN ALUSSA vantaalainen Ville Mehto lähtee Portugaliin European Blues Challenge 2024 -kilpailuun. Hän voitti kilpailun Suomen karsinnat viime vuonna. Bragan kaupungissa järjestettävään kilpailuun osallistuu 22 maata.

Mehtolla on useita huuliharppuja eri sävellajeista, mutta hänellä on myös monta kitaraa.

Putkimies Mehto on saanut asiakkaaltaan vanhan Lignatone-kitaran, joka on kunnostettu.

– Otan tämän kitaran kisaan mukaan, sanoo Mehto.

Portugalin blueskilpailussa hän edustaa Suomea nimellä Little Willie Mehto. ■

KANSANMUSIIKKIA ESPOOSSA

JuuriJuhla ot est 1.–6.4.2024

R F

25.3. • KLO 18 • SELLON KIRJASTO

HoivaPelimannit & psykologi Pirkko Lahti

4.4. • KLO 19 • SELLOSALI

MeNaiset, Panu Savolainen & JPP

1.4. • KLO 19 ESPOON TUOMIOKIRKKO

5.4. • KLO 19 • SELLOSALI

Maria Kalaniemi ystävineen juhlakonsertissa.

Timo Alakotila, Anna-Kaisa Liedes ja Mauno Järvelä 2.4. • KLO 19 LAGSTAD HEMBYGDSGÅRD

Maija Kauhanen, Pelkkä Poutanen

6.4. • KLO 19 • SELLOSALI

Flamencoduo Murtola & Widenius. Maria Kalaniemi ja Pekka Pentikäinen tanssittaa

Virolainen ilta: Mari Kalkun, Trad.Attack!

Katso koko ohjelma ja lisätiedot: www.juurijuhla.fi Näytösajat ja puhujat:

Tien sinne te tiedätte

Ke 20.3. klo 18 Suomen Raamattuopisto Marja-Kaarina Marttila Pe 22.3. klo 19 Kirkkonummen kirkko Raimo Mäkelä La 23.3. klo 19 Viikin kirkko Jussi Miettinen Ti 26.3. klo 19 Luther kirkko Eero Huovinen

T

sekä soittokeikkoja että töitä putkimiehenä ja laatoittajana.

– Kaksi ammattia toimii ihan hyvin, mutta raksahommat ovat fyysisesti raskaita. Nykyisin kaikesta vie pidemmän aikaa palautua.

– Kun tuli ammatinvaihto, perheenlisäystä, ero ja uusperhe, soittaminen jäi vähän taka-alalle. Silti soittaminen on kulkenut mukana koko ajan jollain tavalla – enkä tiedä vieläkään, mikä tämä blues-juttu elämässäni on, Mehto sanoo.

Hän jää miettimään asiaa.

– Huuliharppu on kaikista vahvin… semmoinen niin kuin… Haen harpun, niin voin soittaa, sanoo Mehto ja on jo menossa hakemaan soitinta.

Tultuaan takaisin hän istuu pöydän ääreen ja soittaa.

– Tuo on se juttu. Huuliharpun soitossani kuuluu kaikista eniten se, että se tulee jostakin syvältä sisältä. Fiilis on kaikkein tärkeintä. Jos on huono olla, pitää olla joku pakopaikka.

Pääsiäisnäytelmien klassikko kertoo pääsiäisen sanoman musiikin ja draaman keinoin Lämpimästi tervetuloa!

raamattuopisto.fi

Järj. Suomen Raamattuopisto, Malmin srk ja OPKOn ystävät

Löydä kimpparuokailut

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 7

Kansanmurhaa pysäyttämässä Ruandan sisällissodasta tulee nyt 30 vuotta. Siellä surmattiin sadassa päivässä 800 000 ihmistä. Rauno Juhola oli pysäyttämässä kansanmurhaa nuorena muukalaislegioonalaisena.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA RAUNO JUHOLAN KOTIALBUMI

E

ntinen ammattisotilas ja nykyinen yritysjohtaja Rauno Juhola on hiljaa. Silmäkulmat kostuvat.

Toimittajan kysymys tuo mieleen talon, jossa makasi raskaana ollut nainen vatsa auki viillettynä. Tuossa tilanteessa hän sanoi taisteluparilleen antavansa mieluummin oman henkensä kuin näkemiensä kaltaisten raakuuksien jatkua.

– Yksikään eläin ei ole niin raaka kuin ihminen. Eläin tappaa syödäkseen ja selviytyäkseen.

En voi millään selittää sitä tajutonta raakuutta, mitä Ruandassa kohtasin, Juhola sanoo ja kertoo ristineensä kyseisen kylän Helvetiksi.

Juhola oli vuonna 1994 Ruandassa Ranskan muukalaislegioonan 13. puoliprikaatin legioonalaisena. Hänen yksikkönsä, ja muut ranskalaiset joukot, yhteensä 2 500 miestä, yrittivät pysäyttää joukkomurhia, kerätä pois aseita ja perustaa pakeneville siviileille suojavyöhykettä.

Ranskan valtiolla oli alueella toki myös muita motiiveja. Se oli pitkään tukenut hutujen hallintoa ennen kuin äärihutut käynnistivät järkyttävän tutsien tappamisen. Kun kansanmurhan laajuus selvisi, operaatiosta tuli selkeämmin humanitaarinen. Sillä oli YK:n turvallisuusneuvoston mandaatti.

Kansanmurhaa edelsi Ruandan mediassa ja etenkin radiossa vihakampanja, jossa tutsien ihmisarvo kiistettiin ja heidät leimattiin pahoiksi.

Sen seurauksena Juhola yksiköineen kohtasi edetessään kyliä ja kaupunkeja, joissa tutsiasumukset oli merkitty rastilla ja niiden asukkaat surmattu mitä hirveimmillä tavoilla. Omaisuus oli varastettu.

Tapahtumien tausta ulottuu Belgian siirtomaavaltaan. Belgialaiset jakoivat kansanryhmät etuoikeutettuihin tutseihin ja huono-osaisiin hutuihin, joiden rodullisia eroja perusteltiin 1930-luvulla nenien pituutta mittaamalla. Kansanryhmä merkittiin henkilökorttiin.

Kun hutut nousivat valtaan, osat vaihtuivat.

Kansanmurha käynnistyi, kun äärihutut ampuivat itse alas rauhanneuvotteluista palaamassa olleen presidentti Juvénal Habyarimanan lentokoneen ja syyttivät siitä tutsikapinallisia.

KAINUULAISESSA TYÖLÄISPERHEESSÄ kasvanut Rauno Juhola oli vuonna 1990 muuttanut Helsinkiin ja ryhtynyt autokauppiaaksi. Hän joutui huijatuksi ja sai niskoilleen jättivelan. Lama-Suomessa hän ei keksinyt muutakaan tapaa maksaa velkansa kuin värväytyä Ranskan muukalaisle-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

gioonaan, josta oli ollut juttua mediassa. Legioonalaisilla oli hyvä palkka, ja fyysisesti kovakuntoiselle miehelle ammattisotilaan ura vaikutti hyvältä vaihtoehdolta.

Ruandaan sijoitetut YK-joukot eivät olleet pystyneet lopettamaan tappamista, sillä niillä ei ollut oikeutta käyttää aseita kuin itsepuolustukseksi, eikä aina edes silloin. Kymmenen belgialaista rauhanturvaajaa tapettiin ja suuri osa YK-sotilaista vedettiin pois.

Ruandaan lähetetyllä legioonalla ei ollut tällaisia rajoitteita, ja niiden tukena oli helikoptereita ja hävittäjiä. Aseita jouduttiin myös käyttämään, kerrotaan Kari Kallosen kirjoittamassa Rauno

Juholan elämäkerrassa Operaatio Turkoosin taistelija (Readme 2023).

Juhola ei tiennyt Ruandan tilanteen taustoista tai Ranskan politiikasta. Hän oli rivisotilas. Sitä mieltä hän oli, että nyt oltiin oikealla asialla ja että oli kiire. Ensimmäiset linja-autoihin surmatut ihmiset – miehiä, naisia ja lapsia – tulivat vastaan 15 ajokilometrin jälkeen. Sen jälkeen ei koskaan voinut tietää, mitä odotti mutkan tai seuraavan kukkulan takana.

– Olen nähnyt röykkiöittäin ruumiita ja kohdannut ihmisiä, joiden elämästä olivat jäljellä viimeiset sekunnit. Pahuutta tuli vastaan niin paljon, että siihen alkoi turtua.

Juhola käytti määräysten vastaisesti omat hätäensiaputarvikkeensa vaikeasti haavoitetun naisen auttamiseen. Yksin kävelleellä lapselle hän antoi sadekankaisen ponchonsa.

– Ihminen, jolla on yhtään empatiakykyä, ei voi olla auttamatta toista ihmistä hädässä. Tärkein arvo, jonka omassa lapsuudenkodissani Kainuussa opin, on lähimmäisenrakkaus. Koulussa menin väliin, kun jotakuta yritettiin kiusata.

LEGIOONALAISET KÄYTTIVÄT ASEITAAN tai niiden uhkaa lopettaakseen väkivallan ja riisuakseen vastaantulevia joukkoja ja puolisotilaallisia ryhmiä aseista. He raivasivat tietä perässään tuleville auttajille, kuten Lääkärit ilman rajoja -järjestön työntekijöille. Heitä Rauno Juhola arvostaa yli kaiken samoin kuin kirkkojen ja niiden lähetysja kehitysyhteistyöjärjestöjen väkeä.

Rauno Juhola toimi Ruandassa ammattisotilaana. He liikkuivat siellä Ranskan muukalaislegioonan VLR-maastoautolla.

la 23.3. klo 19 | Temppeliaukion kirkko Bach, Händel, Pergolesi Federico Fiorio, kontratenori | Terry Wey, kontratenori Helsingin Barokkiorkesteri | joht. Aapo Häkkinen

Giovanni Battista Pergolesin vuonna 1736 säveltämä Stabat Mater on yksi barokin tunnetuimpia teoksia. Stabat Mater on nuorena kuolleen säveltäjän tulkinta Jeesuksen äidin kärsimyksestä poikansa ristin äärellä. Pergolesin Stabat Materin lisäksi konsertissa kuullaan muun muassa Händelin Salve Regina sekä Bachin kantaatti Widerstehe doch der Sünde.

Liput palvelumaksuineen 30–49 €

– Elämän ottaminen on helppoa, paljon vai­ keampaa on pelastaa se, Juhola sanoo.

Hän kertoo kirkon työntekijöistä, jotka liftasi­ vat legioonan kyytiin päästäkseen auttamaan ih­ misiä. Se henkinen ja hengellinen työ, jota kirkot ja niiden järjestöt maailmalla tekevät, on Juholan mukaan ensiarvoista. Kun haavat on paikattu, kirkkojen apu auttaa ihmisiä selviämään ja jatka­ maan elämäänsä. Erityisen tärkeää on koulutus.

Nuorissa on tulevaisuus niin Afrikassa kuin Suo­ messa. Sen Juhola on elämässään oppinut.

– Raamatussa opetetaan anteeksiantoa. Se on ollut tärkeä opetus myös Ruandassa, jossa pääsin viime kesänä kirjailija Kari Kallosen kanssa käy­ mään. Sain sielunrauhan, kun näin, että hutut ja tutsit elävät siellä nyt sovussa.

www.hebo.fi

Vantaalainen Rauno Juhola on tehnyt työuransa vesi- ja maanrakennusalan yrittäjänä.

SUOMESSA KIRKKO TEKEE Rauno Juholan mu­ kaan tärkeää työtä lasten, nuorten ja yhteis­ kunnan heikompiosaisten hyväksi. Hän maksaa mielellään kirkollisveroa. Samoin hän huoleh­ tii muistakin veroista, joita tarvitaan hyvinvointi­ yhteiskunnan ylläpitämiseen. Kun Juholalle eh­ dotettiin yrityskaupasta saatujen tulojen siirtä­ mistä veroparatiisiin, hän kieltäytyi.

Kahdeksan vuotta muukalaislegioonassa pal­ vellut Juhola on sitä mieltä, että yhtään sotaa ei pitäisi käydä. Heikomman puolustamiseksi asei­ ta on kuitenkin joskus pakko käyttää. Jos hän oli­ si nuorempi ja perheetön, hän olisi Ukrainassa puolustamassa maata.

– Kaikki sodat alkavat huonosta diplomatiasta ja vallanpitäjien sokaistumisesta omaan valtaan­ sa. Arvostan presidentti Martti Ahtisaarta, joka teki rohkeasti ja sitkeästi työtä rauhan puolesta.

Aion viedä kukkia hänen haudalleen. Hänen kal­ taisiaan sovittelijoita tarvittaisiin lisää. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 9

ten vihkimässä pareja nosturissa ja festarilavalla, jakamassa ehtoollista festarikansalle ja järjestämässä Dance-messua. Tämä toi näkyvyyttä paikallismediassa.

Nimi tuli tutuksi myös silloin, kun Kanala työskenteli Kirkkohallituksessa projektisihteerinä seurakuntavaalien parissa ja vannoi haastatteluissa, että jos äänestysprosentti nousee yli 20:n, hän tatuoi Kirkkohallituksen logon itseensä. Kanala pyrki myös eduskuntaan Vihreiden ehdokkaana vuonna 2011.

Vuonna 2015 alkanut Ensitreffit alttarilla nosti tunnettuuden uudelle tasolle. Tanskalaiseen ohjelmaformaattiin kuului pappi, ja tuotantoyhtiö keksi lähestyä Kanalaa, koska hänellä oli kokemusta julkisuudesta.

– Ajattelin, että ohjelma on mahdollisuus puhua äärimmäisen tärkeistä asioista samalla, kun pyritään löytämään toisilleen sopivat parit. Kun puhutaan avioliittoon liittyvistä asioista, papeilla on niihin ymmärrystä sekä juhlan että arjen kulmasta.

Ohjelma oli alusta alkaen suosittu. Alkuun Kanalan mukana olo ohjelmassa herätti myös kritiikkiä, koska osa luuli, että hän vihkii parit avioliittoon. Media alkoi kiinnostua myös Kanalan persoonasta ja elämäntarinasta, olihan rakkausasiantuntija kolmatta kertaa naimisissa.

– Tätä asiaa koskeviin kysymyksiin on ollut helppo vastata. Olennaista on ollut se, että minulla ei ole ollut pahaa sanaa entisistä. Peiliin pitää katsoa, Kanala sanoo.

Kari Kanala on tuttu television viihdeohjelmista. Hänestä viihde tekee ihmisille hyvää. ”Kirkossa painotetaan syvällisyyttä aivan liikaa.”

Pappi parrasvaloissa Paavalin kirkkoherrasta on tullut kymmenessä vuodessa kirkon näkyvin hahmo. Kaikessa tekemisessä on kyse kynnysten madaltamisesta, Kari Kanala ajattelee.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ANTTI RINTALA JA MTV

J

os kirkolla olisi kasvot, ne näyttäisivät Kari Kanalalta. Sen verran paljon Paavalin seurakunnan kirkkoherra on paistatellut televisiossa, radiossa ja lehtien palstoilla. Eniten näkyvyyttä on tuonut asiantuntijan rooli Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, mutta Kanala on myös muun muassa laulanut Masked Singer -ohjelmassa, esitellyt jääkaappinsa Olet mitä syöt -ohjelmassa, väläyttänyt tanssitaitojaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, visaillut Tietäjät tietää -ohjelmassa ja poseerannut alasti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Sielu ja ruumis -palstalla.

Haastatteluissa hän on puhunut paljon paitsi ihmissuhteista ja itsestään myös suuresta intohimostaan, jalkapallosta. Suomalaiset ovat oppinut tuntemaan nasevia sitaatteja aiheesta kuin aiheesta heittelevän supliikin papin ja joutuneet miettimään, onko tämä kaikki ihan sopivaa.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

– Olen minä sitä itsekin miettinyt. Toisaalta olen sitä mieltä, että viihde tekee ihmiselle hyvää. Esimerkiksi Masked Singer – kuinka paljon iloa se on tuonut lapsille, ja ohjelman yhtenä ideanahan on lopulta se, että uskaltautuu laulamaan, Kanala sanoo.

– Kirkossa painotetaan syvällisyyttä aivan liikaa. Ei voi mennä syvälle, ellei ole pintaa. Ensin pitää käydä se small talk. Viihde tekee hyvää ja huumori tekee hyvää. Huumori voi olla psyykkinen puolustusmekanismi, mutta sen kautta voi käsitellä myös rankkoja juttuja, Kanala sanoo.

ENNEN VALTAKUNNANJULKISUUTTA kioskikauppiaan poika Halsualta ehti muun muassa opiskella papiksi Helsingin yliopistossa, toimia Merimieskirkon pappina Hampurissa ja Lontoossa ja seurakuntapappina Turussa. Turussa hän oli mukana monenlaisissa näyttävissä jutuissa ku-

JOKAINEN AIKA tarvitsee julkkispappinsa, mutta miksi se on jo kohta kymmenen vuotta ollut Kari Kanala? Persoonaansa ja kiinnostavuuttaan Kanala on miettinyt myös itse – erityisesti maaliskuun alussa ilmestyneen Heli Pruukin kirjoittaman elämäkerran Kari Kanala – pastori ja pelimies (Tammi) tekemisen myötä.

– Kun minusta tehtiin kirjaa, mietin, että mikä elämässäni on kiinnostavaa tai poikkeavaa. Luulen, että rosoisuus kiinnostaa, enkä ole sitä hirveästi peitellyt, Kanala sanoo.

– Aina sanotaan, että kirkko sitä ja tätä, mutta tiedän yhden mukavan papin. Mukavia pappeja on läjäpäin. Kirkko on paljon avoimempi ja suvaitsevaisempi kuin äkkiarvaamalla luulisi.

Minua pidetään liberaalina ja suvaitsevaisena, mutta koen olevani osa isoa joukkoa. En näe itseäni kovin kummallisena. Teen vain asioita näkyvästi.

Näkyvyys onkin ollut keskeistä Kanalan toiminnassa, mutta vielä keskeisempää on uuden kokeilu. Kanala esittelee johtamisfilosofiansa piirtämällä paperille nelikentän: Do it first, Do it together, Do it right ja Do it fast eli tee ensimmäisenä, tee yhdessä, tee oikein, tee nopeasti.

Kirkolle on ominaista oikein tekeminen, Kanalalle ensiksi tekeminen. Siksi Paavalinkirkossa on katsottu jalkapalloa ja kuultu keskustelumuotoisia saarnoja julkkisvieraineen, ja siksi Paavalin seurakunta hyväksyi ensimmäisenä seurakuntana sateenkaariparien vihkimiset tiloissaan.

Se, että tekee paljon ja näkyvästi, tarkoittaa myös paljon palautetta, kiittävää ja moittivaa.

Onpa Kanalasta kanneltu pari kertaa tuomiokapituliinkin. Kritiikkiin Kanala suhtautuu tyynesti.

Ilman sitä ei tapahdu kehitystä.

– Joskus palaute menee ihon alle, mutta jos jotakin pappina osaan, niin nollata. Jos nimimerkin takaa heitellään, en anna sen vaikuttaa, jos

Masked Singer -ohjelmassa vuonna 2020 Geggosen maskin takaa paljastui Kari Kanala.

nimellä annetaan palautetta, niin arvostan. Sitä paitsi naisjohtajat kirkossa ovat saaneet osakseen paljon pahempaa kuin minä.

JULKISUUS VANHENEE nopeasti. Se on kuin eilisen lehti, johon jo seuraavana päivänä kääritään kala, Kari Kanala ajattelee. Silti pitää puhua vähän hyödystä. Onko kirkkoherran saama julkisuus hyödyttänyt seurakuntaa?

– Kyllä ja ei. Ovi on käynyt varmasti molempiin suuntiin. On ihmisiä, jotka ovat paheksuneet sitä, mitä olen sanonut tai tehnyt, sekä ihmisiä, joita se on kutsunut mukaan.

Entä hyödyttääkö yhden henkilön saama julkisuus kirkkoa, tai leviääkö evankeliumi, kun pappi on telkkarissa? Nyt päästään Kanalalle rakkaisiin aiheisiin, kynnysten madaltamiseen ja siihen, pitääkö kaikesta olla hyötyä.

– Uskon, että hyödyttömyys alkaa nousta arvoonsa. Eikös ole hyödytöntä kuulua kirkkoon?

Ei täällä hyödyn takia olla.

– Julkisuudessa olosta on varmaan tullut persnettoa, mutta toivottavasti hyviäkin juttuja. Toivottavasti se mataloittaa kynnystä kohdata pappeja, työntekijöitä, kirkon ihmisiä. Koetan toimia

Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa vuonna 2021 Kari Kanala sai opettajakseen ja tanssiparikseen Claudia Ketosen. Kokemus oli hyvä, vaikka pari putosikin kisasta ensimmäisenä.

”

Olen suhtautunut julkisuuteen vähän huvittuneesti. lähimmäisen parhaaksi ja Jumalan kunniaksi ja puhua enemmän Jeesuksesta kuin itsestäni.

Kuinka se on onnistunut?

– Vaihtelevasti, Kanala sanoo.

Kirkkoherran monet projektit ovat kiistatta vaikuttaneet myös työyhteisöön. Tätä puolta käsitellään myös elämäkerrassa, jossa puhuvat Kanalan lisäksi esimerkiksi kollegat, ex-vaimo, ystävät ja piispa Teemu Laajasalo.

– Varmasti työkaverit ovat kärsineet julkisuudestani. Olen kuitenkin yrittänyt ottaa asioita omalle kontolleni. Jos tulee palautetta, minä vastaan niihin.

Vuonna 2015 alkanut Ensitreffit alttarilla -ohjelma teki Kari Kanalasta valtakunnallisesti tunnetun. Hanna Myllymaa ja Kari Kanala toimivat ohjelmassa asiantuntijoina 10. kaudella.

JOKAINEN JULKISUUTEEN lähtenyt tai päätynyt saa sen huomata: julkisuutta ei voi hallita.

Jonain päivänä saattaa löytää itsensä keskustelupalstoilta tai otsikoista, joista ei tunnista itseään. Mediasta Kari Kanalalla ei ole pahaa sanottavaa.

– Suomessa media on tosi kilttiä. Ei minulla ole valittamista. Ainoa tapa toimia median kanssa on olla avoin ja antaa haastatteluja, kun kysytään. Jos asia niin sanotusti kuuluu mulle, voin kommentoida.

Kanala sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että hänelle monet asiat ovat tapahtuneet vasta vanhemmalla iällä: isäksi tulo, kirkkoherraksi tulo ja julkisuus. Se on auttanut suhtautumaan huomioon, jolla on taipumus imarrella.

– Varmasti on kusi noussut päähän jossakin vaiheessa, mutta sekin on inhimillistä. Onneksi olin riittävän vanha tullessani julkisuuteen. Olen suhtautunut siihen vähän huvittuneesti. Myös vaimoni Milla saa pidettyä jalkani maassa.

– Toisaalta julkisuus on mahdollistanut minulle myös monia huippujuttuja kuten vakiovihjeiden antamisen Urheilulehdessä ja oman jalkapalloaiheisen podcastin tekemisen Ylelle.

Julkisuutta voi tietysti hyödyntää myös uran edistämiseen. Kiinnostaisiko vaikka arkkipiispan tehtävä? Kanala vastaa kysymykseen nauramalla.

– Minua on pyydetty hakemaan monia paikkoja, mutta en ole hakenut yhtäkään. Paavalissa on ollut hyvä olla. Aina mietin, että onko minulla annettavaa vai olenko vaivaksi. Täytän keväällä 57, ja jotakin olisi tietysti vielä mahdollista tehdä.

Nopealiikkeisen Kanalan tavoitteet ovat oikeastaan sellaiset, ettei niistä kohuotsikoita revitä.

– Nelikymppisenä opin, että tunteet ovat tietoa minusta itsestäni. Viisikymppisenä opin löytämään fyysiset rajani. Kuusikymppisenä tavoite on löytää viisautta. Hiljaisuus, hitaus, hyödyttömyys, huumori, hyväksyntä – hitaammin, matalammalle ja heikommin. En ole ajatellut pyrkiä mihinkään, mutta jos johonkin pyydetään, pitää katsoa. ■ Onko Kari Kanalalla kirkon tunnetuimmat kasvot?

Testasimme katugallupissa, kuinka satunnaiset ohikulkijat tunnistavat Kari Kanalan, arkkipiispan, Helsingin piispan ja Espoon piispan kasvokuvista.

Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 11

Käytännön hengellisyyttä Anna Perho harjoittaa uskoaan palvelemalla ja kunnioittamalla luontoa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

U

skossa ja nykytaiteessa on toimittaja ja kirjailija Anna Perhon mukaan jotain samaa.

– Minun ei tarvitse ymmärtää sitä, vaan voin vain diggailla tai olla diggailematta. On rentouttavaa ajatella, että kaikki asiat eivät ole ihmisen analysoitavissa. Usko pitää minut järjissäni.

Perholle hengellisyys tarkoittaa ennen kaikkea pohdiskelua sekä pyhyyden ja mysteerin kokemusta. Hän kutsuu itseään hengelliseksi etsijäksi.

Uskonnot Perho kokee itselleen vieraiksi, vaikka hän kuuluukin kirkkoon ja aikoo kuulua vastakin, ”jos homma jatkuu samaan malliin”. Liberaalimpaa uskonnollista instituutiota kuin pohjoismainen luterilainen kirkko on hänen mielestään vaikea löytää.

Uskonnollisten lahkojen toiminta ja mekaniikka niiden taustalla ovat kiehtoneet Perhoa jo pitkään.

– Olen lukenut erilaisista lahkoista paljon ja katsonut niistä kertovia dokumenttisarjoja. Kulteissa kiinnostaa vallankäyttö ja se, miksi ihmiset suostuvat jäämään vankiloihin, joiden ovi on periaatteessa auki.

Lahkot kiinnostivat Perhoa niin paljon, että hän päätyi tekemään Lahko-podcastin yhdessä tv-tuottaja Eero Hietalan kanssa. Podcast-sarjaan on haastateltu ihmisiä, jotka ovat eläneet osan elämästään uskonnollisessa lahkossa.

– Sarjan tekemisen myötä olen ymmärtänyt, että niissä yhteisöissä on usein myös paljon hyvää, kuten esimerkiksi yhteisöllisyys. Ymmärrän myös paremmin sitoutumista ankariinkin oppirakennelmiin: luja usko ja yksinkertaiset totuudet tuovat turvaa sekavassa maailmassa.

VAU, MIKÄ TYYPPI, ajatteli kolmasluokkalainen Anna, kun uusi opettaja saapui koulun pihaan.

– Ensinnäkin hän saapui koululle bussilla, eikä omalla autolla. Se oli todella erikoista. Lisäksi hänellä oli päällään pitkä kaftaani ja kädessään kitara.

Musiikin tunneilla laulettiin uskonnollisia lauluja. Anna Perho muistaa vieläkin Vie vuorille tää viesti -laulun sanat. Perjantaisin oli kirjeenvaihtopäivä. Opettaja kävi yksityistä kirjeenvaihtoa jokaisen luokan oppilaan kanssa.

– Jouluun mennessä olimme kaikki ”Jeesuksen lapsia”.

Annasta ja hänen ystävästään Helenasta tuli ”pieniä lähetyssaarnaajia”. Into käännyttää oli kova.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

– Mutta ei siellä meidän kylällämme oikein ollut ketään käännytettävää. Jossain vaiheessa sinne muutti alkoholisoitunut mies, jonka postilaatikkoon tungimme uskonnollisia lentolehtisiä.

Opettaja viipyi koulussa vain vuoden. Jonkin aikaa Anna piti yhteyttä entiseen opettajaansa kirjeitä kirjoittamalla.

– Sitten murrosikä iski vahvasti päälle, usko ja lentolehtiset jäivät, kun tuli kaikkea muuta. Hengellisyyttä en kuitenkaan koskaan menettänyt.

Kuka?

Anna Perho on työskennellyt radio- ja tv-toimittajana, ja hän on kirjoittanut useita kirjoja. Tällä hetkellä hän työstää tehtäväkirjaa. Perho toimii myös yritysja elämäntapavalmentajana.

Mitä?

Anna Perhon toimittama Lahko-podcast löytyy Podmestä ja Elämänkoulu-podcast Podimosta.

Motto

Huomenna voi aloittaa kaiken alusta.

LUKIOSSA ANNA PERHOSTA tuli ”Jung-diggari”.

– Luin lukiossa Jungin elämäkerran, ja se teki minuun aivan valtavan vaikutuksen. 30 vuotta myöhemmin päädyin jungilaisen analytiikan peruskurssille. Se tuntui kuin olisin tullut kotiin, Perho kertoo.

Viime vuosisadalla eläneen sveitsiläisen psykoanalyytikon Carl Gustav Jungin teorioissa Perhoa kiehtovat tiedostamaton, kollektiivinen alitajunta ja symbolit.

– Jungilaisuudessa tuonpuoleinen, aineeton maailma on itsestään selvä ja tärkeä ulottuvuus, jota ymmärtämällä voi ymmärtää ihmistä. Jung puhui pyhästä ja sanoi, että jos ihminen hukkaa uskonsa, hän hukkaa kaiken.

– On kiinnostavaa, kuinka samat arkkityyppiset asiat nousevat esiin ympäri maailmaa eri historian aikoina. Ihan kuin olisi jokin koodi, joka kertoo, että näin sinun kannattaisi ihmisenä elää: älä tapa, älä varasta, ole kunnolla.

Nuorena vastauksia elämän kriiseihin tuli etsittyä myös erilaisilta ennustajilta.

– Sitten menin niin sanotulle enkeliennustajalle, joka oli suoraan sanottuna niin ilmeinen huijari, että ajattelin: nyt loppuu tämä rahan tuhlaaminen, täytyy yrittää selvitä muilla keinoin, Perho kertoo.

HENGELLISYYS ON YHTEYDESSÄ luovuuteen, Anna Perho ajattelee. Hän yhtyy kirjailija Elizabeth Gilbertin ajatukseen luovuuden hengestä (genius), jota palvellaan ahkeruudella ja sitoutumalla luovaan työhön. Gilbert on kirjoittanut aiheesta kirjassaan Big Magic – Uskalla elää luovasti (Gummerrus 2017).

– Kirjan ajatukset ovat kuin minun ajatukseni exactly. Mikä lie se luovuuden henki onkaan, se on ollut minulle aina todella suopea.

Perholta kysytään silloin tällöin vinkkejä siihen, kuinka inspiraation saisi houkuteltua esiin.

– Minulle inspiraatio tulee siitä, kun kolumnin pitää olla kolmen tunnin päästä valmis. Inspiraatio seuraa aina tekemistä, erittäin harvoin toisin päin. Luovuutta palvellaan ahkeruudella. Se ei ole automaatti.

Omia elämänkokemuksia ja kirjoista ja koulutuksista hankittua tietoa, niitä Perho jakaa kuulijoilleen Elämänkoulu-podcastissa. Välillä studiossa on mukana myös kiinnostavia vieraita. Podcastin sisältöä Perho kutsuu ”tolkun selfhelpiksi”.

– Podin ydinidea on rohkaista ihmisiä kuuntelemaan tarpeitaan ja tekemään sellaisia valintoja, jotka tekevät elämästä vähän kivempaa.

– Valmentaminen on eräänlaista uskonharjoitusta sekin: koutsin tehtävä on uskoa valmennettavan kykyihin enemmän kuin tämä itse prosessin alussa vielä uskaltaa.

Perho kirjoittaa tällä hetkellä podcastin teemoista tehtäväkirjaa.

Omien arvojen mukaista elämää – niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin – Perho pitää oman hyvän elämänsä salaisuutena.

– Menestyminen on mielestäni sitä, että saa tehdä pääsääntöisesti niitä asioita, jotka ovat kytköksissä omaan arvomaailmaan. Mitä lähempänä arjen toiminta on oman, autenttisen minän intentioita, sen tyytyväisempi ihminen on.

KOLME VUOTTA SITTEN Anna Perho osti puolisonsa kanssa satavuotiaan hirsitalon lapsuutensa kotikylästä Kanta-Hämeestä. Siellä Perho harjoittaa käytännön hengellisyyttä palvelemalla ja kunnioittamalla luontoa.

– Siitä maailman pienimpänä ja vaatimattomimpana esimerkkinä se, kun viime kesänä aloimme maalata taloa ja yhdellä ikkunalaudalla oli linnunpesä. Sanoin, että jätämme vaikka koko homman kesken, mutta pesää ei siirretä mihinkään ennen kuin poikaset ovat lähteneet.

Maalla elämä on hiljaisempaa, joten siellä Perhon on helppo aistia näkymättömän läsnäolo.

Pyhän kosketusta ei kuitenkaan tarvitse lähteä etsimään maalta, sillä sen voi tuntea myös keskellä arkista Helsinkiä. Näin Perholle kävi viimeksi haastattelua edeltävänä päivänä.

Perho oli tapaamassa nuorta ystäväänsä, jonka elämässä hän toimii tukihenkilönä. Tällä hetkellä nuoren elämä sujuu onneksi hyvin.

– Erosimme nopeasti kadulla, kun hän lähti juoksemaan ratikkaan. Siinä hetkessä tuli vahva fiilis, että tällä meidän ystävyydellämme on merkitystä. Hän nousee vielä siivilleen. ■

Anna Perhosta on rentouttava ajatus, että kaikki elämässä ei ole omissa käsissä.

Hiljaisuuden kuuntelijat

Kirkko ja kaupungin lukijat kertoivat, kuinka he etsivät hiljaisuutta ja mitä he siinä kokevat.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

etsä kirkkoni olla saa -sanonta puolustaa 2020-luvun Suomessa vahvasti paikkaansa. Tämä käy ilmi hiljaisuuden kokemuksia kartoittaneesta Kirkko ja kaupungin lukijakyselystä, johon tuli yli 350 vastausta. Vastaajista 135 kertoo löytävänsä hiljaisuuden parhaiten metsässä tai metsän tuntumassa.

Metsien ja soiden hiljaisuudessa muun muassa kävellään, samoillaan ja taaperretaan joko yksin tai koiran kanssa. Joskus mukana on sienikori tai marjaämpäri, mutta moni hakeutuu metsään vain olemaan rauhassa. Silloin on tärkeää istuskella kivellä tai kannonnokassa tai makoilla maassa. Metsässä käydään jopa päivittäin. ”Suomalainen metsä on rauhallisin ja lumoavin paikka, minkä tiedän”, kirjoittaa 21-vuotias nainen. ”Metsä on ollut minulle pienestä lapsesta asti paikka, jossa olen saanut olla tunteideni kanssa sellainen kuin olen”, 60-vuotias nainen kertoo.

Metsä antaa lohtua ja voimaa, mutta voi tuoda esiin myös oman pienuuden ja avuntarpeen.

Metsässä voi rukoilla, iloita ja kiittää Luojaa sekä nöyrtyä hänen edessään.

Hiljaisuus voi tavoittaa sisimmän jo katseen harhaillessa metsään ikkunasta tai parvekkeelta. ”Kotini ikkunasta näkyy korkea, vanha kuusi.

Suuntaan katseeni hetken ajaksi sen vihreään oksistoon ja tunnen, kuinka koko kehoni rauhoittuu”, 65-vuotias nainen kirjoittaa.

LUONNON VAIKUTUS näkyy voimakkaana myös vastauksissa, joissa hiljaisuus on löytynyt yksinäisiltä kalareissuilta, mökkijärven rannalta, lai-

turin nokasta tai peltotien varrelta. Kaupungissa hiljaisuus voi paikantua esimerkiksi kallioiselle merenrannalle, puistoon tai hiljaiselle kadulle. ”Luonto on tarjonnut minulle mykistävää kauneutta”, kirjoittaa 60-vuotias nainen.

Tällaisiin hiljaisuuden kokemuksiin liittyy monesti luonnon äänien kuunteleminen sekä vuodenaikojen ja sään ilmiöiden havainnoiminen.

Hiljaisuuskyselyn vastaajat kirjoittavat muun muassa taivaan värien vaihtelusta poutataivaan sinisen ja yöllisen tähtitaivaan välillä, luonnon erilaisista tuoksuista, sateen äänestä ja siitä, miltä puut kuulostavat tuulessa. Mieli pysähtyy ja ilahtuu myös vastaan tulevan ”luontoystävän” kuten jäniksen tai ketun näkemisestä. ”Saatan katsella ohi kulkevia pilviä tai tuulen taivuttamia oksia, kuunnella ympäristön ääniä ja olla vain nollat taulussa helposti tunninkin ja rentoutua näin”, kertoo 53-vuotias nainen. ”Aamuiset hiihtolenkit ovat hetkiä, jolloin nautin talven valosta ja hiljaisuudesta. Hiihtelen rauhallisesti ja yritän päästä flow-tilaan, jossa en ajattele mitään”, kirjoittaa 62-vuotias nainen.

74-vuotias nainen kertoo nauttivansa erityisesti yön hiljaisista hetkistä. ”Yöllä vasta hiljaista onkin. Kuu luo hienoja varjoja. Joskus olen kävellyt järven jäälle ja katsonut valtavaa tähtitaivasta.

Silloin tulee tunne, että nyt pitää laulaa.” ”Mustassa tähtitaivaassa on jotakin niin maagista ja kaunista, samalla myös jotakin jännittävää”, kuvaa 34-vuotias nainen.

VESIELEMENTTI ESIINTYY monessa vastauksessa.

Hiljaisuuden kosketus voi liittyä esimerkiksi talviseen avantopulahdukseen tai uimiseen kesäisessä luonnonvedessä. ”Onneksi asun Helsingissä ja pääsen meren ääreen. Meren rannalla löydän rauhan, vaikka siellä ei välttämättä ole hiljaista, vaan kuuluu lintujen ja aaltojen ääniä”, 64-vuotias nainen kertoo. ”Veden äänet kuten kosken kuohunta ja puron lotina rauhoittavat tehokkaimmin”, on huomannut myös 36-vuotias mies.

32-vuotias nainen tavoittaa hiljaisuuden suihkussa sulkiessaan silmänsä. ”Eristäytyminen kaikista äänistä ja keskittyminen vain veden lorinaan rauhoittaa mielen”, hän sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 15

Vesi edustaa myös aineellisen maailman rajapintaa, jonka äärellä tuonpuoleinen tuntuu läheiseltä. 33-vuotias nainen kertoo, miten hän viipyy meren rannalla muistelemassa kuolleita läheisiään. Tyyntä järven selkää melova 74-vuotias nainen herkistyy pohtimaan: ”Pilvet heijastuvat järveen ja tuntuu kuin meloisin pilvien päällä. Olenko siis taivaassa?”

MONESTA VASTAUKSESTA käy ilmi, että hiljaisuus koetaan viime kädessä omassa sisimmässä, eikä se ole riippuvainen ulkoisesta paikasta. 60-vuotias nainen kirjoittaa, että hiljaisuutta on kaikkialla, jos sitä löytyy ihmisestä itsestään.

Lukijat kertovat myös henkilökohtaisista hiljentymisen ja hetkeen asettumisen keinoistaan.

Tällaisia ovat esimerkiksi käveleminen, hengitysharjoitukset, takkatulen äärellä oleminen, jooga, meditointi, asioiden pohtiminen, Raamatun lukeminen, sanallinen ja sanaton rukous, ehtoollisella käyminen sekä pyhä tanssi.

Mieli voi hiljentyä myös lukemalla romaania, kirjoittamalla, mietiskelemällä filosofisia tekstejä, neulomalla, maalaamalla, soittamalla kannelta, puuhailemalla kasvien kanssa tai kuuntelemalla rauhoittumista tukevaa musiikkia. ”Ulkopuolinen kohina rauhoittuu kirjojen parissa. Siinä olen vain minä ja tarina”, 51-vuotias nainen kertoo. ”Harjoitan sydänrukousta kahdesti päivässä kotialttarin ääressä. Lisäksi harjoitan buddhalais-

”Luonnon ja luonnossa liikkumisen nouseminen voimakkaasti esiin hiljaisuuskyselyssä ei yllättänyt. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja voiman saaminen luonnosta edustaa ison joukon kokemusmaailmaa.

Esimerkiksi Gallup ecclesiastica -kyselytutkimuksessa 43 prosenttia suomalaisista oli melko tai täysin samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan luonnossa liikkuminen lähentää Jumalaan tai korkeampaan voimaan. Jumalan läsnäolon kokeminen luonnossa ei ole kristilliselle spiritualiteetille ja teologialle vierasta. Melko yleinen on esimerkiksi ajatus, että luonto ja kosmos on ikään kuin upotettu Jumalaan.

Vahva luontoyhteys kertoo siitäkin, että moni vanhemman polven vastaaja on elänyt 1950-luvun agraariyhteiskunnassa, jolloin kaupungistuminen oli vasta alkamassa.

Ei-vastauksia oli paljon, kun lukijoilta kysyttiin, ovatko he osallistuneet viime aikoina ohjattuun meditaatioon tai retriittiin. Tämä heijastaa sitä, että suuntautuminen hiljaisuuteen ja henkisyyteen tapahtuu usein omaehtoisesti. Useimmat eivät etsi oh-

ta meditaatiota osallistumalla retriiteille”, kirjoittaa 37-vuotias muunsukupuolinen lukija.

Lukijat mainitsevat myös konkreettisia esineistä, jotka auttavat heitä tavoittamaan hiljaisuuden. Tällaisia ovat esimerkiksi kynttilät ja suitsukkeet, joogamatto, piikkimatto, rukoushelmet, rukouskirja ja oma päiväkirja.

Moni vastaaja korostaa, ettei ”laitteiden humina” kuulu hiljaisiin hetkiin, vaan silloin radion, tv:n ja tietokoneen on oltava suljettuina ja kännykän äänettömänä. Toisaalta laitteet voivat toimia myös hiljentymisen apuna: mieli voi rauhoittua radiohartauden äärellä, ja kännykästä voi löytyä ohjattu meditaatiohetki tai rukous. Meluisassa ympäristössä korvilla olevat kuulokkeet tarjoavat oman suojaisan tilan. ”Istuskelen sateen ropinassa, ja jos ei sada, kuuntelen Youtubesta sateen ääntä. Vaikka tämä ei ole kirjaimellisesti hiljainen hetki, se auttaa tuomaan itselleni rauhaa”, kertoo 40-vuotias nainen.

AIKAISET AAMUT tarjoavat monelle mahdollisuuden hiljaiseen hetkeen. Hiljaisuuskyselyn vastaajat kertoivat aamukahvin juomisesta tai aamupalan syömisestä omassa rauhassa, kun muu perhe vielä nukkuu tai toiset ovat menneet päivän rientoihin.

jausta tai hakeudu erityisiin hiljaisuuden tapahtumiin.

Luonnon lisäksi oma sisin kuvataan monissa vastauksissa voimavarojen lähteenä ja paikkana, josta henkinen kasvu kumpuaa. Yksilöllisen henkisyyden rakentaminen on ollut jo pitkään nouseva trendi. Esimerkiksi uushenkisyydessä ajatellaan, että ihmisen tulisi löytää autenttinen minuutensa omasta egosta vapautumalla.

Toinen nouseva trendi, joka näkyy myös tämän kyselyn vastauksissa, on uskonnollisuuden ja henkisyyden eriytyminen toisistaan. Tietoisuusharjoitusten ja hengitysharjoitusten tekeminen tai kiinnostus meditaatioon eivät enää välttämättä liity uskonnollisuuteen.

Vastauksista piirtyy esiin myös hevijuusereiden joukko, joka käy kristillisissä retriiteissä ja buddhalaisilla meditaatiokursseilla. Zen-meditaatio, sydänrukous, rukoushelmien käyttö tai raamatunluku ei ole valtavirtaa vaan koskettaa selvästi pienempää joukkoa.”

ESKO JÄMSÄ

MIKÄ TAHANSA PAIKKA, missä ei ole paljon ihmisiä, sopii lukijoiden vastausten perusteella hiljentymiseen. Luontokokemusten rinnalle nousevat erityisesti omassa kodissa koetut hetket. Koti on monelle vastaajalle turvasatama, jossa ulkoinen ja sisäinen melu rauhoittuvat. ”Vaikka asun kerrostalossa, kodissani on erittäin hiljaista. Iltaisin rauhoitun katsomalla olohuoneen ikkunasta tähtitaivasta tai lumisadetta”, kertoo 42-vuotias nainen. ”Kun istun hiljaisessa huoneessa ja suljen silmäni, ääni päässäni kovenee. Alussa ei todellakaan tunnu hiljaiselta, mutta kun annan mieleni huutaa jonkin aikaa, se loppujen lopuksi rauhoittuu”, 21-vuotias nainen kirjoittaa.

Lukijat kertovat myös hiljaisuuden kokemuksista erilaisissa julkisissa tiloissa, kuten taidegallerioissa, museoissa tai kahviloissa, joissa voi kuulla hiljaista puheensorinaa ja aistia kahvin tuoksun.

Mainintoja saavat myös kirkot, kappelit ja tuuliset hetket Helsingin tuomiokirkon portailla. ”Saan saman rauhan jokaisessa maailman kirkossa, olipa se katolinen, ortodoksinen, luterilainen jne.”, kirjoittaa 68-vuotias mies. ”Viimeksi löysin hetken hiljaisuuden ja rauhoittumisen hälyisessä kauppakeskuksessa, kun pysähdyin kukkakaupan eteen ihailemaan kukkien kauneutta”, kertoo 35-vuotias nainen.

Eräs lukija on löytänyt kauneimman hiljaisuuden kulkiessaan Malmin hautausmaalla vauvan kanssa.

Muutamalle lukijalle autolla ajaminen tarjoaa mahdollisuuden hiljaisiin hetkiin. 40-vuotias nainen sanoo löytävänsä hiljaisuuden ajaessaan hiekkateillä, ja 52-vuotias nainen kertoo sammuttavansa työmatkalla radion rukoushetken ajaksi. 67-vuotias mies nauttii sähköauton hiljaisesta menosta, jossa kuuluu vain renkaiden ääni.

”Luonto ja oma sisin puhuttelevat hiljentyjää”

Jussi Sohlberg on Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori ja uskontotieteilijä.

”Joka aamu sytytän kynttilän (myös valoisan aikaan), keitän kahvin, istun alas lattialle, hengittelen ja asetun kuulemaan, mitä sisin nostaa pintaan”, kirjoittaa 58-vuotias nainen. ”Istun joka aamu – pakkasellakin – lasitetulla parvekkeella. Juon maitokahvia, luen Päivän sanaa, Raamattua ja rukouskirjoja. Lopuksi rukoilen läpi oman rukouspäiväkirjani rukoukset”, kertoo 53-vuotias nainen. ”Viikonloppuaamuina ehdin kuunnella itseäni, enkä aina vain muita”, 51-vuotias nainen huokaisee.

40-vuotias mies kertoo löytävänsä hiljaisen aamuhetken parhaiten kodin ulkopuolelta: ”Pyrin tekemään hitaan meditatiivisen kävelyn joka aamu metsään, kallioille tai muuhun lähiluontoon.”

Myös iltahämärällä on kannattajansa. Eräs vastaaja ajoittaa hiljaisen luontoretken mieluiten siniseen hetkeen, toinen kertoo rukoilevansa ja hiljentyvänsä juuri ennen nukahtamista. ”Hämärän hyssy. Istun pimenevässä illassa ilman sähkövaloja ihan hiljaa”, 59-vuotias nainen kertoo. ”Auringonlaskun katselu sen kaikissa upeissa, erilaisissa väreissä on päivässäni usein se hetki, jolloin rauhoitun ja hiljennyn”, kuvaa 56-vuotias nainen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 17

”Katselen yöllä nukkuvaa kaupunkia”, sanoo omaishoitajana työskentelevä 57-vuotias nainen.

Myös päivän töiden ja muun kiireen lomasta pyritään löytämään hiljaisia taukoja. Esimerkiksi työpaikan tyhjä kahvihuone voi tarjota mahdollisuuden pysähtymiseen. Jollekulle kuntoutuksessa käytettävän aistihuoneen lattialla pötköttely tarjoaa hetken omaa rauhaa.

Useissa vastauksissa kerrotaan, miten hiljaisuus voi avautua katsomalla maisemaa, ikkunasta avautuvaa näkymää, kuvaa tai tavallista arkista kohdetta. ”Annan katseen vain viipyä siinä, ja mieleni täyttää hiljaisuus, ehkä kiitos, huolenaihe tai rukous”, kirjoittaa 63-vuotias nainen. ”Hiljainen hetki saattaa iskeä kesken perunankuorimisen. On vaikea välillä ymmärtää sitä, miten Jumala puhuttelee”, kertoo 51-vuotias nainen.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

SISÄINEN HILJAISUUS VOI löytyä myös ihmisten keskeltä, kun mieli on virittynyt siihen. 49-vuotias nainen kertoo, ettei kaiva junalla matkustaessaan kännykkää esiin, vaan nauttii rauhasta elämän keskellä. ”Hiljaisuus ei vaadi pakoa normielämästä, vaan sen huomaamista. Se on tarjolla tässä ja nyt, jos vain malttaa ottaa sen vastaan.” ”Töissä on usein ruuhkaa, kuten huolestuneita ja stressaantuneita asiakkaita. Mietin niissä hetkissä myönteisiä sanoja kuten tyyneys ja läsnäolo. Ajattelen myös usein Jeesusta, joka oli rauhallinen ihmisten keskellä”, kirjoittaa 35-vuotias nainen. ”Toisinaan meluun meneminen esimerkiksi Intiassa tuo oudosti tunteen sisäisestä rauhasta”, on huomannut puolestaan 28-vuotias nainen.

Vaikka tavat etsiä hiljaisuutta ovat monenlaisia, hiljaisuuskyselyn vastaajat kuvaavat hiljaisuuden myönteisiä vaikutuksia hyvin samankal-

taisesti. Moni kiinnittää huomiota hiljaisuuden terveysvaikutuksiin: unen laatu ja mielenterveys paranevat, verenpaine alenee, syke laskee, hermosto rauhoittuu ja stressi vähenee.

Vastaajien mukaan hiljaiset hetket myös tasapainottavat elämää ja muistuttavat siitä, mikä on oikeasti tärkeää. Ne saavat mielen rauhoittamaan, asettavat asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja tuovat elämään harmoniaa. ”Meditoiminen ja hiljentyminen päivittäin on auttanut todella paljon arjessa”, toteaa 25-vuotias mies. ”Hiljentyminen auttaa olemaan paremmin läsnä siinä mitä kulloinkin tapahtuu, mikä puolestaan tuo elämään tiettyä rauhaa ja vapauden tunnetta”, 34-vuotias mies kirjoittaa. ”Huomaan, että keskittymiskykyni on erittäin hyvä ja mieleni on lähes aina kirkas ja toiveikas aamuhetkeni jälkeen”, kertoo 53-vuotias nainen.

”Ihmiseen juurtunut hiljaisuus näkyy sisäisenä varmuutena”

Hiljaiset hetket tuovat elämään levollisuutta, toiveikkuutta ja onnellisuutta sekä auttavat pääsemään irti huoliajatuksista. Hiljaisuus lievittää myös ahdistusta ja jännitystä, antaa tilaa omille ajatuksille sekä auttaa sietämään epäoikeudenmukaisuutta ja kaaosta. ”Ajatukset saavat tulla, ja niistä saa päästää irti, hengittää vapaasti ja olla vain”, kuvailee 57-vuotias nainen. ”Laiva keikahtaa epätodennäköisemmin merihädässä, jos mukana on ’hiljaisia’, rauhallisia matkustajia, jotka eivät panikoi. Hiljaisuus opettaa, ettei ole mitään hätää eikä tässä näennäisessä ongelmassa ole suurta ongelmaa”, sanoo 28-vuotias nainen.

YHTEYS OMAAN SISIMPÄÄN ja henkinen kasvu nousevat esiin monessa hiljaisuuskyselyn vastauksessa. Sekä nuoret että varttuneemmat vas-

taajat kertovat siitä, miten hiljaisuus on mahdollistanut sydämen viisauden kasvattamisen ja vaalimisen.

Hiljaisissa hetkissä voi myös tulla tietoiseksi elämän katoavaisuudesta ja hellittää hallinnan tarpeesta. ”Vaarallisin asia, minkä ihminen voi tehdä, on valehdella itselleen. Jos haluaa kuulla totuuden, pitää ensin olla hiljaa”, muistuttaa 21-vuotias nainen. ”Koen tärkeäksi pysähtyä arjessa edes lyhyeksi hetkeksi silloin tällöin. Silloin voi kuulla jotakin sisimmästään”, kirjoittaa 28-vuotias mies. ”Nämä tutkimusmatkat ovat muuttaneet elämäntapojani ja antaneet elämälleni uusia suuntia”, kertoo saman ikäinen nainen. ”Hiljaisuus palkitsee oivalluksilla, jotka muuttavat ymmärrystä ja kokemusta elämästä valtavasti, enemmän kuin mikään itsen ulkopuolelta tuleva asia”, kirjoittaa 50-vuotias nainen. ”Tapa on antanut valtavasti voimaa oman kasvupolun kehittymisessä. Vain pysähtymällä voit kuulla, mitä viisas sinä tietää”, 58-vuotias nainen kiteyttää.

HILJAISUUSKYSELYN VASTAAJILTA kysyttiin myös, liittyykö heidän hiljaisuuteensa henkinen tai hengellinen ulottuvuus. Yhteys itseä suurempaan voimaan tai Jumalaan nousi esiin monissa vastauksissa riippumatta siitä, kertoivatko vastaajat kirkossa käymisestä tai olivatko he osallis-

joissa istutaan lattialla, makoillaan maassa tai ihan vain hengitellään.

Hiljaisuus on jo sanana kaunis ja tasapainoinen. Hiljaisuus kiehtoo, koska se on risteys, jossa vanhat traditiot, nykyaika ja yleisinhimillinen kokemus kohtaavat toisensa.

Moni kyselyn vastaaja kirjoittaa viisauden kuulemisesta. Ihmisessä on ikään kuin maailman myrskyjen ehdoilla elävä minä ja viisaampi minä, johon voi saada yhteyden. Ihmiseen juurtunut hiljaisuus näkyy hiljaisena varmuutena, joka on vaikuttavampaa kuin itsensä korostaminen.

Hiljaisuus voi olla myös uusi nimi Jumalalle, ja monet kristinuskon ydinsanat voivat avautua hiljaisuudessa uudella tavalla.”

ESKO JÄMSÄ

”Niissä hiljaisuuskyselyn vastauksissa, joissa pysähdytään havainnoimaan tarkemmin omaa henkilökohtaista kokemusta, ilmaisu on usein tuoretta.

Hiljaisuuden kieli tulee lähelle runollista ja mystiikkaan liittyvää kieltä. Teksteistä välittyy kauneuden arvostus, joka on tärkeää myös retriittien valmistamisessa.

Kiinnostavaa on se, mitä ihminen tekee saavuttaakseen hiljaisuuden. Jotkut kuvaavat sitä, miten yhteyden johonkin itseä suurempaan voi saada ikään kuin vahingossa, esimerkiksi antaessaan katseen harhailla vaikkapa ikkunasta avautuvaan maisemaan.

Koulutuksissakin ihmiset valitsevat hiljaisuuden kuvaksi usein juuri ikkunanäkymän tai tärkeän maiseman. Kristillinen ikoni on itsessään ikkuna.

Kaukaisuuteen katsominen voi kertoa mielen kohottautumisesta, mutta hiljaisuuteen liittyy myös maadoittumisen tarve. Tämä näkyy kertomuksissa,

Susanna Erätuli on Hiljaisuuden ystävät ry:n viestintä- ja koulutussuunnittelija sekä teologian opiskelija, joka tekee uskontotieteen alaan kuuluvaa maisterintutkielmaa hiljaisuudesta elettynä uskontona.

tuneet ohjattuun retriittiin tai meditaatioon viimeisten kolmen vuoden aikana.

Useissa vastauksissa kerrotaan myös buddhalaisen meditaation harjoittamisesta ja siitä, miten se on muuttanut elämää. Yksittäisiä mainintoja saavat intialaisen gurun seuraaminen, uuspakanallisuus ja satanismi.

Toisaalta moni vastaaja kertoo, että heidän hiljaisuuteensa ei liity hengellisyyttä tai henkisyyttä, vaan kyse on rauhoittumisesta ja akkujen lataamisesta. ”Minulla ei ole ulottuvuuksia”, päättelee 72-vuotias vastaaja, joka kertoo sukupuolensa unohtuneen.

Useassa henkisyyttä ja hengellisyyttä koskevassa vastauksessa sävy on pohdiskeleva. Hiljaisuuden merkitystä kuvataan mieluiten sanoilla, jotka jättävät paljon avoimeksi. ”Vierastan noita sanoja, koska suhteeni eräänlaiseen pyhyyteen ja kauneuteen on niin henkilökohtainen, että ulkopuolelta tuleva määritelmä kuulostaa kokemukseni typistämiseltä”, kirjoittaa 35-vuotias nainen. ”Luojan vaikutus ja läsnäolo on sanatonta.

Kun avaa silmänsä ja herkistyy, voi altistua todellisuudelle, jota rationaalisuus ei tavoita”, pohtii 26-vuotias mies. ”Koen hiljaiset hetket enemmän henkisen ulottuvuuden harjoitukseksi”, kertoo 44-vuotias nainen. ”Ehkäpä Jumala on läsnä, vaikkei siltä tunnu”, 63-vuotias nainen kiteyttää. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 19

Franciscus Assisilaisen jalanjäljissä ulos fossiili­ kapitalismista Siirtymä fossiilikapitalismista kestävämpään järjestelmään on Anna Kontulan mukaan mahdoton ilman, että maailmankuvamme muuttuu. Tässä hän näkee myös kristinuskolla olennaisen roolin.

TEKSTI EMILIA MÄNNYNVÄLI KUVA JANI LAUKKANEN

J

”

os halutaan saada aikaan iso yhteiskunnallinen muutos, se edellyttää, että käytetään niitä aineksia, mitä meillä on. Karl Marxkin puhuu siitä, miten uuden yhteiskunnan siemenet ovat aina vanhassa”, sanoo kommunistiksi itsensä määrittelevä vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula.

Näin ollen myös kristinuskon rooli on Kontulan mukaan ”aivan keskeinen”. Globaalin läntisen vallan kautta kristinuskon vaikutus ulottuu koko maailmaan.

– Kristinusko on keskeisellä tavalla monien nykyisten poliittisten aatesuuntausten takana, jotka harvoin muistavat juurensa. Ilman kristinuskoa meillä ei olisi koko tätä poliittis-filosofista keskustelua, jota viimeisen 300 vuoden aikana teollistuneissa maissa on käyty.

KRISTINUSKON MERKITYSTÄ Anna Kontulan on saanut ajattelemaan historioitsijan koulutus. Hän näkee historian – ja sen myötä kristinuskon – resurssina, jota ei ole varaa jättää käyttämättä. Hän ei kuitenkaan ole ajatuksesta yksinomaan ilahtunut.

– Kristinusko on eri aikoina ollut vallanpitäjien tukijalka tavalla, jota on syytäkin vastustaa. Kirkko on tukenut vallanpitäjiä silloinkin, kun nämä ovat syyllistyneet aivan kohtuuttomaan vallankäyttöön, julmuuteen, sortamisen ja alistamiseen.

Suomen historiasta yhdeksi esimerkiksi kelpaa Kontulan mukaan se, miten seurakunnat kielsivät punavankien hautaamisen siunattuun maahan. Hän arvelee sen olleen tuon aikaisessa maailmankuvassa julminta, mitä ihmiselle saattoi tehdä.

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

– Samaan aikaan on ymmärrettävä, että kirkko on myös paljon muuta. Olen tavannut Chilessä sellaisen järjestön edustajia, jotka pystyivät sotilasjuntan aikana auttamaan seksityöntekijöitä kirkon suojissa. Kristillissosialistisille suuntauksille löytyy hyvät perusteet jo alkuseurakunnasta.

Kristilliseen historiaan mahtuu lukuisia radikaaleja suuntauksia, kuten vapautuksen teologia.

Ympäristöteologiaa Kontula ei silti asettaisi samalle jatkumolle.

– Ympäristökatastrofi on eksistentiaalinen kysymys, syrjintääkin suurempi, hän sanoo.

YKSILÖN HENKISEEN tai hengelliseen kasvuun liittyvät asiat on tapana sivuuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa epäpoliittisina. Anna Kontula, joka on kirjoittanut lukuisia teoksia niin uskonnosta kuin yhteiskunnastakin, näkee sisäisellä kasvulla suurtakin merkitystä.

– Tässä maailmassa ja tällä maailmankuvalla emme voi luoda sellaisia yhteiskunnallisia voimia, joilla saisimme aikaan riittäviä rakenteellisia muutoksia. Voimme tehdä jotain välttääksemme ekokatastrofin, mutta emme pääse lähellekään sita, että pakka pysyisi kasassa.

Suuret muutokset vaativat Kontulan mukaan sitä, että riittävän monet yksilöt allekirjoittavat tietynlaisen uuden ajattelun. Tällä hetkellä hän seuraa tällaista kehitystä esimerkiksi eläinten oikeuksiin liittyen.

Koko nykyinen poliittinen rakenne on Kontulan mukaan luotu teolliselle yhteiskunnalle. Se on osa maailmaa, joka on nyt väistymässä.

Fossiilikapitalismin hän näkee joka tapauksessa olevan tiensä päässä.

– Ja kun tuotantoon tulee muutoksia, niitä tulee myös maailmankuvaan. Nyt käydään kamppailua siitä, löydetäänkö sellainen ihmisen ja luonnon välinen suhde, joka mahdollistaa meille tärkeät arvot, kuten demokratian ja yksilönvapauden, joita totalitarismi uhkaa.

Tähän asti ekokriisin politisoiminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi, sillä se ei herätä ihmisissä samanlaisia intohimoja kuin elämäntapavalinnat tai tulonjako.

Poliittisen järjestelmämme kyvyttömyys käsitellä näin suurta murrosta näkyy Kontulan mukaan siinä, miten keskusteluissa palataan aina kysymyksiin työllisyydestä ja valtionvelasta. Parlamentarismin kohtalon hän uskoo olevan samankaltainen kuin entisten maaherrojen kohtalo oli: touhu voi jatkua vuosisadan tai pari, mutta yhteiskunnallinen valta ja kamppailut lipuvat sen ohi.

Noihin aikoihin rahatalous ja kapitalismi ottivat ensi askeliaan juuri Italiassa.

– Ne askelet lähtevät aivan päinvastaisesta ajatuksesta. Siitä, että yksilöt erotetaan ja heidän välilleen tulee kilpailutilanteita, joissa toisen voitto on toisen tappio.

FRANCISCUS ASSISILAISEN aseman pyhimyksenä Anna Kontula näkee kahtalaisena asiana.

– Esikuvilla on iso merkitys, mutta Assisilaisen nostaminen oman demokraattisen yhteisönsä yläpuolelle oli tavallaan pahinta, mitä hänelle pystyi tekemään. Tässä ajassa ja yhteiskunnassa emme pysty olemaan mitään franciscusassisilaisia. Jeesuksellakaan ei ollut lapsia, mikä jo asettaa asiat ihan erilaiseen asentoon. Ei voi vain hihhuloida menemään ympäriinsä, jos on vastuussa pienistä avuttomista.

Kontulan mukaan olennaista on ideologinen rakenne, jolle Assisilaisen toiminta perustui.

”

Ympäristökatastrofi on eksistentiaalinen kysymys, syrjintääkin suurempi.

Anna Kontula on löytänyt Franciscus Assisilaiselta reseptin ekokriisistä selviytymiseen: on päästävä eroon pääoman kasautumisesta, opittava arvostamaan köyhyyttä ja hylättävä ihmiskeskeisyys.

UUDEN AJATTELUN SIEMENET voisivat Anna Kontulan mukaan löytyä 1200-luvulla eläneeltä pyhimykseltä Franciscus Assisilaiselta, joka saarnasi luopumisesta – tai pikemminkin eli sitä todeksi. Mutta miten ihmeessä markkinoida luopumisen autuutta kenellekään?

– Assisilainen voitti ihmisiä puolelleen lupaamalla keskinäistä huolenpitoa ja sitä, että rakennetaan yhteisön ja antamisen varaan yksilöllisyyden ja itselle kahmimisen sijaan. Toinen tärkeä lupaus oli keskinäinen tasavertaisuus.

Kolmannen lupauksen osalta Kontula sanoo olevansa hieman kyyninen sen suhteen, miten hyvin se tekisi kauppansa tänä päivänä.

– Kolmantena oli tietty rehellisyys, aitous tai tinkimättömyys. Jos ajatellaan, mikä kapitalismin ja rahatalouden käyttövoima on yksilön tasolla, se on turvattomuus ja hänen aseman-

sa yhteisössä. Jos näihin tarpeisiin voidaan vastata jollain muulla tavalla, on se kilpailukykyinen.

Franciscus Assisilaisessa on Kontulan mielestä huomionarvoista tämän suhde rahaan, jota hän kieltäytyi kategorisesti käsittelemästä. Kontulan mukaan tämä perustui yhtäältä ajatukselle, että ihminen tarvitsee melko vähän ollessaan luonnollisella tavalla osa Jumalan luomakuntaa, ja toisaalta sille, että kaikki maailman vauraus on lähtöisin Jumalalta.

– Luomakunta Jumalan lahjana sitoo meidät keskinäisriippuvuuteen. Koska keskiajalla rikkaus miellettiin enemmän yhteisön kuin rahan kautta, eivät Assisilainen ja hänen seuraajansa katsoneet välttämättä edustavansa köyhyyttä vaan Jumalan rikkautta.

– Siinä yhdistyvät ne kolme asiaa, joita tarvitsemme ekokriisissä: on päästävä eroon pääoman kasautumistendenssistä, opittava arvostamaan köyhyyttä ja hylättävä ihmiskeskeisyys. Assisilainen asetti muut lajit tasavertaiseen asemaan ihmisen kanssa, mikä poikkeaa kristinuskon valtavirrasta.

Kontula painottaa myös Franciscus Assisilaisen ja tämän seuraajien suhtautumista työhön.

Heidän mielestään ihmisen kuuluu tehdä työtä, mutta he kieltäytyivät työstä, joka kasasi vaurautta. He irrottivat myös työn käsitteen ansiotyöstä ja katsoivat, että työ piti sisällään myös hoivan.

– Maailmassa, johon olemme astumassa, on todennäköisesti hyvin paljon työtä. Olennaista on, että rikkauteen meillä ei enää ole varaa, koska luonnonvaroja on rajallisesti, ja meidän pitäisi pyrkiä tyydyttämään kaikkien perustarpeet.

Franciscus Assisilainen tuli samankaltaiseen johtopäätökseen eri syystä.

– Hänelle rikkaus oli ongelmallista siksi, että se erottaa ihmisen yhteisöstään ja katkaisee yhteyden myös Jumalaan.

ANNA KONTULA VALITTIIN ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2011, ja hän on kansanedustajana jo neljännellä kaudellaan. Hän on ilmoittanut, ettei aio enää asettua ehdolle. Päätöstään hän perustelee muun muassa sillä, ettei kenenkään kuulu olla vallan kahvassa liian kauan.

– Kansanedustajien sosiaalista ympäristöä ovat koulutetut, hyväpalkkaiset, ylempään keskiluokkaan kuuluvat ihmiset. Koska ihminen on laumaeläin, totta kai se vaikuttaa siihen, että alkaa ymmärtää rikkaiden etuja paremmin. Jos ajattelee edustavansa köyhää kansaa, kuten minä ajattelen, on pakko lopulta poistua siitä ympäristöstä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 21

jässä maassa. Myanmarin työtä tehdään maan vaikeista olosuhteista johtuen Thaimaasta käsin. Yhteistyötä tehdään yhteensä 26 paikallisen kirkon tai kristillisen järjestön kanssa.

Suomen kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun kohdistamat leikkaukset ovat valitettavia, mutta ulkoministeriön tukema Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelma jatkuu kuitenkin normaalisti lukuisissa maissa, eikä siihen kohdistu leikkauksia. Lähetysseuralla ei kuitenkaan ole ulkoministeriön rahoittamaa työtä Thaimaassa, vaan Thaimaan työn rahoittavat seurakunnat ja yksityiset lahjoittajat.

Tero Massa Aasian aluejohtaja, Suomen Lähetysseura

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide

Lähetysseuran työ Thaimaassa jatkuu KIRKKO JA KAUPUNKI -lehden artikkelissa Kiitollisina mainitaan virheellisesti, että Suomen Lähetysseura olisi sulkemassa Thaimaan-toimistonsa Suomen kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi (K&k 22.2.).

En ole koskaan kuullut kenenkään muun huomanneen tätä. Tätä taustaa vasten tuntuu oudolta, että Jeesuksen syntymäjuhlana lähes joka kodissa on juuri sikaa ruokapöydässä.

Itse en ole teologi, joten en tiedä, mitä eroa Uudella ja Vanhalla testamentilla on. Eikö Vanhaa testamenttia tarvitse noudattaa vai mistä johtuu, ettei kristityillä ole ruokailuohjeita kuten juutalaisilla ja muslimeilla? Tästä olisi kiva kuulla mielipiteitä.

Näin ei ole, vaan Lähetysseuran 45 vuotta kestänyt työ Thaimaassa jatkuu. Maassa työskentelee tällä hetkellä seitsemän Lähetysseuran työntekijää. Lähetysseura tukee paikallisen pienen kirkon kehittämistä, jotta kirkon työntekijät ja vapaaehtoiset voivat toimia entistä paremmin evankeliumin välittämiseksi ja

PAINETTU Kirkko ja kaupunki -lehti tarjoaa tietoa seurakuntien toiminnasta sekä paljon mielenkiintoista tietoa ja haastatteluja kaikenlaisista aiheista. Kaipaan kuitenkin saada kirkkopyhien nimet ja tekstit näkyviin.

Olisi mukava lukea lehdestä, mikä pyhä nyt on ja mitkä ovat kyseisen pyhän raamatuntekstit. Kirkossa toki tekstit kuulee ja netistäkin etsivä löytää, mutta painettu sana on niin tärkeä.

Laura Ilpola Helsinki

Raamatussa kielletään sianlihan syöminen LEHDESSÄ HAASTATELTIIN ympäristöteologi Panu Pihkalaa otsikolla Lautasellinen valintoja (K&k 8.2.).

Luin jutun tarkkaan, ja silmiini pisti lause: ”Toisin kuin esimerkiksi juutalaisuudessa tai islamissa, kristinuskossa ei mitään ruoka-ainetta ole lähtökohtaisesti kielletty”.

Miten niin ei? Vanhan testamentin viides Mooseksen kirja, luku 14, luettelee hyvinkin tarkkaan, mitä saa syödä ja mitä ei. Esimerkiksi ”…sikaa, jolla kyllä on sorkat, mutta joka ei märehdi: se olkoon teille saastainen. Näiden lihaa älkää syökö, ja niiden raatoihin älkää koskeko”.

Raamatuntekstit ovat kadonneet lehdestä

Reija Pajarinen Vantaa

heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemiseksi. Lisäksi työtä tehdään ihmiskaupan vastaisen järjestön kanssa.

Vuodesta 2024 alkaen koko Lähetysseuran Aasian työtä on johdettu Thaimaan Bangkokista käsin.

Koko Aasian alueella työskentelee 20 Lähetysseuran työntekijää nel-

KIITOS PALAUTTEESTA. Ymmärrämme toiveen. Kirkko ja kaupunki -lehti ei enää ilmesty viikoittain, joten emme pysty kertomaan kirkkovuoden jokaisen pyhän kaikkia tekstejä. Otamme kuitenkin kirkkovuoden huomioon lehden suunnittelussa, ja se näkyy juttujen aihepiireissä. Lisäksi lehdessämme on Hyvää pyhää -palsta, jolla kerrotaan tulevan sunnuntain evankeliumiteksti ja pohditaan, mitä siitä voisi oppia ja miten sen parissa voisi hiljentyä.

Pauli Juusela päätoimittaja, Kirkko ja kaupunki

OTA KANTAA ja kirjoita omalla nimelläsi! Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Liitä mukaan yhteystietosi. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Keskusteluun voi osallistua myös Facebookissa: Facebook.com/Kirkkojakaupunki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Hyödynnä nopean päättäjän kevätbonus! Etusi jopa yli 3.000€ Kun allekirjoitat vuokrasopimuksen 31.3.2024 mennessä, saat ensimmäisen vuoden vuokrista 20 % alennuksen.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Hammashoitoa

Lakipalveluja

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 Hammasvalkaisu 99 ·· Purentakisko 270 · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 alk.

€

aika 20 min.

€ € € € €

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

HAMMASTEKNIKKO

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Kiinteistönvälitystä Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

HAMMASPROTEESITYÖT

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

050 46 77 229

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Haaga, Kauppalantie 4 Malmi, Malmin Raitti 12 Klaukkala, Viirintie 3

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys.

Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Mobiili ja desktop -paketit kirkkojakaupunki.fi-verkkosivuilla.

Kysy lisää mediamyynnistämme!

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

www.norros.com

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

www.ukkonen.com

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kesän ikkunanpesut vahvalla kokemuksella.

P. 040 256 6907/Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Kirkko ja kaupunki -lehden pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 21.3. (varaus 8.3. mennessä) Huhtikuussa lehti ilmestyy kerran torstaina 18.4. (varaus 5.4. mennessä) Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Palveluja tarjotaan

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

HAUTAKIVET

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

BREMERIN KIVI

OSTAMME

Kaire Laanemäe

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN

P. 040 50 50 188

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Ostetaan

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

KULTAA & HOPEAA

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kirkko ja

NettiKulta ostopiste

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

kaupunki WWW.NETTIKULTA.FI

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

9.-10.3. Talviveisuut Tampere Pispalan kko.

10.3. klo 15 veisuut Lohjalla, srkkesk. takkatupa, Sibeliuksenk. 2. klo 16 seurat Seuratuvalla pkseudun vammaistyön kanssa, mm.

H.Ojalehto, Siponkoski, Salomonk.

17 D. klo 18 seurat Oliivi-salissa, Järvenpään vanha kko, Kirkkot. 2. ma 11.3. klo 18 seurat Ruskeasuolla, Tenholant. 6. ke 13.3. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla; tied. + ilm. Leena 0400 882 251; muut tapaam. 27.3., 10.4., 24.4. ja 8.5. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.

1 a A 3. su 17.3. klo 10 kirkkopyhä Lohjalla, P. Laurin kko ja srk-kesk; Sibeliuksenk. 2; s. K.Raittila; messu, keitto & seurat. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärvellä, A. Kiven t. 5; s. K.Hiltunen; messu, keitto & seurat. klo 12 kirkkopyhä Puistolassa, Tenavat. 10; s. E-M.Muurman; messu & seurat. klo 12.30 verkkoseurat Portaanpäästä, www.youtube.com/herattajayhdistys.fi ja www.facebook.com/ herattaja. ti 19.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Teologien opettajana lähetystyössä”, Rannankari-Norjanen. su 24.3. klo 16 kahvikonsertti Seuratuvalla.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

-lehdessä Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 330 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 181 000, Espoo-Kauniainen 83 000 ja Vantaa 66 000 taloutta

Lehti luettavissa myös verkossa kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

utopia vartalot JAPANILAISIA PIIRRETTYJÄ

PERTSAN KERA LEFFOISSAKIN

A

K

K

U

L

E

I

N

A

L

L

E

O

K

A

R

I

S

E

N

O

H

I

M

O

R

O

M

A

N

T

E

R

I

K

SCHATZ

S

A

M

B

U

R

A

L -PISTE P

HELSINGIN K YDINKESKUSTAA

L

U

U

V

A

A

T

E

-PUTKI IML PULSSI

O

S

I

SAKT SASSA A

AINA- N KIN

OHJANNUT E LAINE

Moshe D

PUOLISON MENETTÄNEEN OSANA

RÖHKIVIÄ

NAIMATON

A

N

I

A

I

A

M

U

T

A

R

A

MYYTTINEN SAARI ARMEIJA

A

V

A

L

T

A

R

A

!

M

I

A

U

O

V

I

T

T

A

T

A

K

T

U

K

I

I

Ä

Ä

T

TELIJÄ T E HARVEY

N

AVOKOMPOSTEJA

T

U

N

K

I

S

T

E

PÄÄTÄ

K

L

NÄYT-

EROON

I

I

O

T KUNIN- H KAILLA

ANTAA ÄÄNI- T MERKKI

R

T

U

I

I

N

S

E

D

Ä

T KOPPI O

A

Y

A

N DASSA ODO- A

S

E

L

E

P

LIJA O AUSTEN

O

S

-NOUSU SIEY NELLÄ

L

Ö

S SESSÄ J

AHTISAARI M

E

SUKUJUH- Ö LISSA

S

A

SO-

TETTU

S

I

SEPPELEITÄ PAHA TEKO

L

E

I

T

P AURIN- E

T

S

I

N

T

Ä

Y

T HAKU

GOSTA

A

O

S

A RAADIN SCHIF- L

I

LEVYFER

Ä

T

Ä

Ä

SUHTAU- N TUMISTAPA T

K

U

L

M

A

ELI KOSTEIK- L LIA KOJA PUILLE

L

I

A

S

I

I

S

U

N

T

A

T

LEVITTÄVÄ

O

B

O

E

-KUMI A SAARI

R

R

E

E

I

E

N

T

E

SEKIN

N

I

K

K

Ö

2025 A

U

E

S

PEHMEÄHKÖ

T

TÄKKI S KERHO I PÄÄL- P LYS

E

A

T

N

L

N

A

P KOSKI- A PAIKKA

O

E

SIIPI-

OSAKE-

J

P

YHDISTYK-

R

LAUPEUKSIA

U KIRJAI-

A

U H

V

PAL-

VIULUTAITURI YOSHIKO

K

U

D

H VELUS D

EDISTÄÄ RAUHAA

A

KREIVIE tihkua KUNTA

NAA- AISTIPURIN MUKLENTOKENTTÄ SIA

KOHOAA RAJALLA

RAA- S MATUN KUNINGAS

T KALLAS

I

L N

A

O

KIRJAILIJA KYTÖMÄKI

K

A

J

A

KEATING R SULA

O

N

A

N

BARACK MIC- A HELLE

V

O

I

N

O

V

A

A

L

I

A

B

I SORTTI

P

SOIKEA

A

S

VIRON PRESIDENTTI KARIS

I "YKKÖSET" O

A

V

E

C

LÄHE- L I V E eli S I I S VÄYLÄ B A A N A SUORA TYS

L

A

K

K

A

U

S

SITÄ VASTOIN

T

A

A

S

ANTILOOP- I PEJA

M

A

R

A

I

WATEIS- T SA

E

H

O

METEOROLOGI RINTANIEMI

L

I

I

A

R

I

T

A

R

T

T

Ä

I

T

I

S

T

A

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

VERTAISTENSA JOUKOSSA POHJOISIN JA SUURIN

E

A

L

A

T

J

O

N

O

I

T

A

A

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024

Hyvää pyhää

10.3.

Leipäsunnuntain evankeliumissa (Joh. 6:48–58) Jeesus puhuu itsestään elämän leipänä, joka ravitsee jokaisen hänen luokseen tulevan.

Arvostettu tuliainen ENTISAIKAAN OPITTIIN kunnioittamaan leipää jo pienestä pitäen.

Leipä kädessä ei saanut juosta, sitä ei saanut panna pöydälle nurinpäin eikä jättää veistä sen päälle. Leipä suussa ei myöskään saanut puhua. Kylään mennessä tuliaisiksi vietiin leipää, jotta sitä riittäisi kodissa aina. Uusille naapureille oli tapana viedä leivän lisäksi suolaa.

Yhteinen leivän murtaminen ja suolan käyttäminen loivat yhteyden.

Papinveroja maksettiin leipomalla rovastille mahdollisimman suuri leipä kaksi kertaa vuodessa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Ihmisen syvään nälkään

J

eesus puhui leivästä suurelle joukolle ihmisiä, jotka olivat löytäneet hänet Kapernaumin synagogasta. Joitakin päiviä aikaisemmin Jeesus oli ruokkinut viisituhatta ihmistä autiolla seudulla vuoren rinteellä muutamalla leivällä ja kalalla. Ihmiset etsivät häntä ruoan ja uusien ihmeiden toivossa.

Jeesus yritti kuitenkin kääntää heidän huomionsa ihmeistä ja ohraleivistä ihmisyyteen kuuluvaan syvempään nälkään: ”Älkää ponnistelko katoavan vaan pysyvän leivän vuoksi.” Hän kehotti heitä etsimään ”todellista taivaan leipää”, jota yksin Jumala antaa.

Jeesus koettelee kielemme ja ymmärryksemme rajoja, kun hän puhuu itsestään ”elämän leipänä”, lihastaan ”todellisena ruokana” ja verestään ”todelli-

sena juomana”. Hänen ilmaisunsa ovat varsin provosoivia, jos ne ottaa kirjaimellisesti.

Jeesus tunnetaan rohkeana puhujana. Hän tahtoi saada viestinsä perille. Niinpä hän otti arkielämän sanat uuteen käyttöön kuvaamaan tehtäväänsä: Hän on elävä vesi, leipä, viini, valo, portti, tie, totuus ja elämä – taivaasta laskeutunut elämän ja valon tuoja.

Hän avaa meille taivaan.

Hän lupasi: Sitä, joka hänen luokseen tulee, hän ei ikinä aja pois. Joka syö hänen antamaansa leipää, ei ikinä kuole. Joka uskoo häneen, elää ikuisesti.

Kaikki nuo ovat sanoja ja lauseita, jotka voi ilmaista toisinkin, mutta niiden kytkös Jeesuksen elämään, kuolemaan ristillä ja pääsiäisen salaisuuteen tekee niistä erityisiä.

LAURI MAARALA

Vesi, leipä, valo vai viinipuu?

Johanneksen evankeliumissa Jeesus puhuu itsestään monilla luonnosta ja arkielämästä otetuilla kielikuvilla.

Hän sanoo olevansa vesi, leipä, valo, viinipuu, paimen ja tie.

Mikä niistä puhuttelee sinua tänään?

Mitä se kertoo sinulle oman elämäsi kaipauksesta, tarpeesta, syvimmästä turvasta tai elämäsi suunnasta?

Mitä sanoisit Jeesukselle ja mitä hän sinulle?

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2024 27

”

Haluaisin, että ennen synnytystä kaikilla olisi mahdollisuus tutustua kätilöön ja synnytysosastoon.

ESPOON SAIRAALAN KÄTILÖ KIRSI ELSINEN s. 3

Tee koulutuksesta totta.

Lahjoita. yhteisvastuu.fi tai MobilePay 85050 Kirkkopalvelujen keräysluvat: RA/2020/639 ja ÅLR/2023/7525.

4

7.3.2024 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Suosittu iltaruoka Jesper Paavola, Ada ja Luka viihtyvät Viikin kirkon ilta-aterialla s. 2

Kampin kappeli etsii uutta toimintamallia s. 4

Stadin Saapas menee sinne, missä nuoret ovat s. 6

Viikin paras olkkari löytyy kirkolta Viikin kirkon iltaruoka vetää vuosi toisensa perään tuvan täyteen lapsiperheitä. Keskiviikkoisin soppalautasten ääreen kerääntyvät niin ensikertalaiset kuin vakiokävijätkin.

T

TEKSTI LAURA VÄHÄSARJA KUVAT JANI LAUKKANEN

ultiin tänne ensimmäistä kertaa, kun ystävä pyysi, että lähdetään kokeilemaan. En ole aiemmin käynyt Viikin kirkolla kuin ehkä pihalla jossain laskiaisriehassa, kertoo Aurora Belegu, 35.

Kellon lähestyessä viittä kirkon

aula kuhisee väkeä. Ihmisiä sujahtaa toimituskeskusteluihin pappien kanssa. Belegun tytär Rianna, 6, heittää aulassa kärrynpyörää kaverien touhottaessa vierellä.

– Mä oon tavannut Johannan, kun olin neljä vuotta ja aloitin päiväkodissa, pelikaaneissa, Rianna kertoo.

– Sitten sä olit mun paras kaveri,

sillä lailla me tavattiin, lisää Johanna, 6, kuin meneillään olevan ystävänpäivän kunniaksi.

LÄHEISESSÄ LATOKARTANON päiväkodissa lastensa kautta toisiinsa tutustuneet vanhemmat nyökkäilevät.

Tänään kaveriporukan ovat kutsuneet koolle Anna Santala, 33, puolisonsa Jesper Paavolan, 33, kanssa.

– Meidän perhe on käynyt täällä monesti, viime keväänä lähes joka kerta. Täällä on lapsille tekemistä eikä tarvitse itse tehdä kotona yhtenä iltana ruokaa. Se on iso apu, sanoo Santala.

Ensimmäistä kertaa mukana oleva Aurora Belegu komppaa.

– On hienoa, että kirkko järjestää tällaista. Kun ajat ovat tiukat ja vaikeat, tämä voi olla monelle melkein pelastus.

– Kivointa on leikki, huutaa Luka, 5, mönkiessään aulan penkkkien alla.

– Toiseksi kivointa on ruoka! Mun lemppari on tomaattikeitto, hän kajauttaa.

– Joo, täällä se siihen tykästyi, virnistää isä Jesper Paavola.

VIIKIN KIRKON iltaruoalla on nautittu alusta asti kasvisruokaa. Useimmiten tarjolla on erilaisia kasviskeittoja ja -soseita ja lisäksi leipää ja jälkiruoaksi kahvia, teetä ja kek-

Iltaruokailut Helsingin seurakunnissa Syödään yhdessä Mikaelinkirkolla ti klo 17.15–18. Ateria valmistuu vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoinen maksu.

Iltaruoka Paavalinkirkolla ke klo 16.30–18. Vegaaninen keitto. Hinta: 1 e.

Alppilan kirkon iltaruoka ke klo 17– 18.30 Tarjolla hävikistä kokattua ruokaa. Hinta: aikuiset 2,5 e, lapset 1 e.

Leikkihuone avoinna.

Iltaruoka Myllypuron kirkolla to klo 16–17.30. Emännän valmistamaa ruokaa. Hinta: aikuiset 3 e, lapset 1,5 e.

Iltaruoka Laajasalon kirkossa to klo 16.30–18. Hinta: aikuiset 3 e ja kouluikäiset 1 e, pienemmät ilmaiseksi.

2 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024

sejä. Ruuasta voi maksaa vapaaehtoisen euron maksun Kirkon ulkomaanavun hyväksi.

– Mitä keittoa tänään? kiljuvat lapset ja kurkottavat kohti kattiloita, kun emäntä saapuu tarjoiluvaunujen kanssa.

– Hernekeittoa ja bataattikeittoa. Teidän pitää syödä sitä tosi paljon, ainakin viisi lautasta, jos ei muu-

ta väkeä tule, heittää emäntä Terhi Mäenpää.

Vuodesta 2015 asti pyörineellä iltaruoalla ei ole ollut kävijöistä puute. Soppalautasten ääreen kokoontuu viikoittain noin 70–90 ruokailijaa. Alunperin muskarihetkien jälkeen muskariperheille järjestettävästä iltaruoasta on kasvanut Viikin perheiden olkkari.

”

On hienoa, että kirkko järjestää tällaista.

Kun ajat ovat tiukat ja vaikeat, tämä voi olla monelle melkein pelastus.

AURORA BELEGU

SEURAKUNTASALIN PUULATTIAT tömisevät pienten jalkojen alla ja kiljahdukset kaikuvat kattoon asti, kun muksut hakevat tottuneesti juomia muovimukeihinsa ja kiikuttavat lisää leipiä pöytään.

Yhdessä pöydässä ruokailevat toiset illan ensikertalaiset, pariskunta Elmeri Laakso, 30, ja Mira Mattila, 29, parikuisen kuopuksensa Noelin ja esikoisensa Leon, 3, kanssa.

– Katsottiin kirkon verkkosivuilta, onko iltaisin mitään ohjelmaa lapsiperheille ja huomattiin tämä, kertoo Mattila.

Isä pitelee vierellä vauvaa harteillaan.

– Varmaan hinta on yksi suosion syy. Ja kirkkoon oli myös helppo tulla, kun on luotettava järjestäjä ja turvallinen ympäristö lapsille, kertoo Laakso.

Kuvat vasemmalta sivulta alkaen: Malmin seurakunnan suntio Terhi Mäenpää esittelee lapsille päivän keittoa.

Jesper Paavola käy perheensä kanssa usein iltaruokailussa.

Satu Niemelä ja tyttärensä Elina askartelevat iltaruuan jälkeen.

Tomi Kakko (vas.) ja Antti Masalin kehuvat paikan fiilistä ja tarjoilua.

Illan mittaan pöytiin istahtaa muitakin kuin lapsiperheitä. Kaverukset Tomi Kakko, 51, ja Antti Masalin, 66, nauttivat nokatusten hernerokkaa.

– Täällä on hyvä fiilis eivätkä lapset meitä häiritse, vaan voi itsekin mölistä ihan rauhassa, toteaa Kakko, joka käy ystävänsä kanssa myös Pihlajamäen kirkon aamupalalla.

– Kyllä se on parasta, että näitä ylipäänsä järkätään, toteaa Masalin.

– Ruoka on hyvää. Ja vapaaehtoinen maksu, euro ei ole paha hinta, komppaa Kakko.

KIRKKO JA KAUPUNGIN vierailu Viikin kirkolla osuu ystävänpäivään. Joukkoliikenteen lakosta ja ystävänpäiväriennoista huolimatta illan aikana tyhjenee kuutisenkymmentä soppalautasta.

Osa jatkaa ruokailtuaan matkaansa, mutta iso osa väestä vaeltaa muksujen perässä leikkihuoneeseen. Siellä lapset askartelevat ohjaajan johdolla kartongista mäkihyppääviä pupuja, ja taaperot konttailevat leikeissään lattialla.

Yhdessä pöydässä muovailuvahat saavat kyytiä pienissä käsissä.

– Kivaa vaihteluahan tämä on, että ei aina pyöritä päiväkotipäivän jälkeen vain kotona. Ohjatut askartelut ovat esikoiselle hitti ja kuopus taas innostuu, kun täällä on eri lelut kuin kotona, kertoo malmilainen vakiokävijä Satu Niemelä, 37.

Yhteisöllisyyden kaipuuseen Viikin kirkon iltaruoka alunperin syntyi. Idea lähti seurakuntalaiselta, joka kaipasi töihin palattuaan ja lasten aloitettua päiväkodin iltoihin muiden perheiden seuraa. Iltaruoka pyöri aluksi pitkälti vapaaehtoisten ringin voimin, mutta nyt suntiot kaipaavat lisää vapaaehtoisia rinnalleen.

– Yksi vakkari meillä on lähes joka kerta, mutta uusia mahtuu mukaan. Täällä riittää tehtävää kuten kattamista, tiskaamista ja keiton lämmitystä, sanoo emäntä Terhi Mäenpää.

Illan pimetessä leikkihuoneen ikkunoiden takana alkavat vanhemmat kerätä leikkejä ja lapsia kokoon ja suunnata laumaansa kohti ulkotamineita.

Aulassa lähtijöitä odottaa yllätys. Kahdeksan puolen litran hernekeittoboksia ja vieressä lappu: Saa ottaa mukaan!

Viikin kirkon iltaruoka järjestetään joka keskiviikko kello 17–18.30. Tarjolla kasvisruokaa, vapaaehtoinen euron maksu Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Leikkihuone on perheiden käytössä kello 17.30–18.30, iltamessu alkaa kello 18.30.

Johannan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojelemiseksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024 3

Kampin kappelissa on tilaa 300 neliömetriä:

Sakraalitila on pyhitetty hiljentymiselle.

Matalassa osassa sijaitsevat aula ja aputilat, jossa tulijoita on usein vastassa Kampin kappelin suntio Arja Ahlfors.

850 1 900

Kampin kappelin maljamainen sakraalitila sijaitsee puuosassa, jonka ulkopuoli on kuusipuuta.

kävijämäärän keskiarvo viikossa kävijää hiihtolomaviikolla

Mitä tehdä Kampin kappelille?

Uutta toimintamallia haetaan samaan aikaan, kun kappelin sisäinen vuokra Helsingin seurakuntayhtymässä lähes kymmenkertaistuu tänä vuonna.

K

ampin kappelin tulevaisuutta miettii nyt laaja työryhmä, johon kuuluu myös yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsén. Hän sanoo, että sisäisen vuokran jyrkkä nousu tuli yllätyksenä.

– Kun se oli vuosina 2020–22 noin 60 000 euroa, tänä vuonna vuokra tulee olemaan yli 560 000 euroa. Nousu johtuu siitä, että investointien poistoaikaa lyhennettiin kirkkohallituksen ohjeen mukaan.

Poisto tarkoittaa kulujen jaksottamista usealle vuodelle. Viime vuonna sisäinen vuokra oli 186 000 euroa.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT MAIJA SAARI

Kustannuksia on nostanut myös julkisivuremontti. Seurakuntayhtymän päättäjille tuli näet yllätyksenä, että kappeli vaati kallista pintakäsittelyä, vaikka suunnitteluvaiheessa toisin kerrottiin. Vuonna 2021 kappeli oli suljettava viideksi kuukaudeksi julkisivun hiomisen ja vahaamisen vuoksi. Remonttiin paloi rahaa noin 188 000 euroa.

RAKENNUS ON huomiota herättävän muotoinen puuarkkitehtuurin helmi Helsingin ydinkeskustassa. Tällä hetkellä kappeliin pääsee arkipäivänä maksutta kuka tahansa piipahtamaan ja hetkeksi hiljentymään.

– Vaikka keskusteluapua ei ole ollut tarjolla pitkään aikaan, sitä kysytään edelleen viikoittain, kertoo Kampin kappelissa alusta asti työskennellyt suntio Arja Ahlfors.

Talossa käy satoja ihmisiä päivässä, enimmäkseen matkailijoita.

– Talvilomaviikolla 8 meillä kävi 1901 ihmistä. Maanantait ovat usein vilkkaimpia päiviä, kun museot ovat kiinni. Usein toimimme turistioppaina. Neuvomme, missä on Amos Rex tai Suomenlinna, mistä saa postimerkkejä ja mistä pääsee Hop on hop off -bussiin.

Aina välillä joku pyytää rukoilemaan kanssaan.

KAMPIN KAPPELI on komistanut Narinkkatoria jo 12 vuotta. Sen sydän on pelkistetty hiljaisuuden kappeli, jonka akustiikka on suunniteltu palvelemaan hiljaisuutta. Kappeliin mahtuu 60 ihmistä kerrallaan.

Rakennus syntyi kirkon ja Helsingin kaupungin yhteistyönä, kaupungin aloitteesta. Kirkko rakensi kaupungin edullisesti vuokraamalle maalle, mutta rakennuskustannukset nousivat yli kahdeksaan miljoonaan euroon. Hiljaisuuden lisäksi paikasta sai keskusteluapua. Kappeli oli auki joka päivä, ja siellä työskenteli sekä kirkon että kaupungin palkkaamaa henkilökuntaa: pappeja, so-

siaalityöntekijöitä, diakoniatyöntekijöitä ja vahtimestareita, enimmillään 12 henkilöä.

Kappelista tuli myös nähtävyys, jossa kävi valtavasti turisteja. Kahden ensimmäisen vuoden käyntikertoja oli yli 500 000.

– Rakennus on arkkitehtonisesti hieno. Toiminta-ajatuksena oli alun perin olla keidas keskikaupungilla.

Siellä sai sekä hiljentyä että kohdata ihmisiä. Työntekijät opastivat tarvittaessa ihmisiä eteenpäin paikkoihin, joista saa tukea ja apua, kuvaa Stefan Forsén.

”

KAPPELISSA ON TEHTY ARVOKASTA TYÖTÄ.

LUOTTAMUSHENKILÖ RIITTA ASIKANIUS

Pian kuitenkin huomattiin, että kappelissa ei ole sopivia tiloja luottamuksellisiin keskusteluihin papin, diakonin tai sosiaalityöntekijän kanssa, vaikka ihmisten keskusteluntarve oli suuri. Jo parin vuoden jälkeen mietittiin lisärakennusta. Sitä varten seurakuntayhtymä haki kaavamuutosta kaupungilta syksyllä 2018 ja sai sen. Tuona vuonna Kampin kappelissa kävi 305 198 ihmistä. Yhteinen kirkkoneuvosto kuitenkin pysäytti rakennushankkeen keväällä 2021 rahapulan vuoksi.

Kaupunki puolestaan veti työntekijänsä pois, koska yksityisyyden suojaa koskevat säännökset tiukentuivat. Samalla koko vuokra tuli yhtymän maksettavaksi.

PETTERI JÄRVINEN

Kampin kappeli toimi kirkon voimin vuoden ajan, kunnes syyskuussa 2022 seurakuntayhtymän muutosneuvottelut ja säästöohjelma johtivat kappelin äkkisulkemiseen ja työsuhteiden päättämiseen. Kappeli avattiin uudelleen kesäkuussa 2023.

Heinä-elokuussa kävijöiltä veloitettiin viiden euron pääsymaksu. Kävijämäärät vähenivät, mutta eivät romahtaneet.

YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON jäsen ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Riitta Asikanius on ollut luottamushenkilönä mukana Kampin kappelia koskevassa päätöksenteossa vuodesta 2004. Hän kuuluu myös tulevaisuustyöryhmään.

– Kannatin ideaa alusta asti ja uskon edelleen tämän rakennuksen merkitykseen, sanoo Asikanius, jonka mukaan kappelin 12 toimintavuoteen on mahtunut monenlaisia suunnitelmia, kokeiluja ja hurjiakin vaiheita.

– Mikään kokeilu ei ole ollut huono, vaan kappelissa on tehty arvokasta työtä, hän painottaa.

– Nyt selvitämme, löytyykö sellainen konsepti, että Kampin kappeli voisi jatkaa elämää kappelina ja tuottaakin jotain kulujen kattamiseksi.

Sijaintinsa ja kokonsa puolesta kappelissa voisi järjestää esimerkiksi kastetilaisuuksia ja vihkimisiä. Mutta tilan akustiikka ja sosiaalisten tilojen puute estävät sen. Pienimuotoisia konsertteja voi järjestää ja sellaisia on tulossa, mutta artisteille lipunmyynti ei ole kannattavaa salin pienuuden vuoksi.

Stefan Forsénin mukaan pahin skenaario olisi Kampin kappelin luovuttaminen muuhun käyttöön tai jopa purkaminen. Vaihtoehtojen etsintä jatkuu.

– Nyt selvitämme, löytyykö sellainen konsepti, että Kampin kappeli voisi jatkaa elämää kappelina, sanoo Riitta Asikanius.

Kunnostus aloitetaan Tuomiokirkon länsi- ja pohjoispuolen julkisivuista. Kuva on otettu länsisuunnasta, etualalla on Kansalliskirjasto.

Helsingin tuomiokirkon julkisivua aletaan remontoida Tuomiokirkossa toteutetaan julkisivujen huoltokorjauksia kesäkausina 2024 ja 2025. Aluksi kunnostetaan pohjois- ja länsipuolen julkisivut sekä päätorni. Saneeraustyöt alkoivat helmikuun lopussa työmaa-aidan rakentamisella ja telinetöillä.

Varsinaiset korjaustyöt pääsevät alkamaan säiden lämmettyä. Toiminta kirkon sisällä jatkuu remontin aikana normaalisti. Kirkkosaliin kuljetaan Senaatintorin puolelta.

Kaikki julkisivut, koristeet, reliefit, puu- ja metalli-ikkunat, puuluukut, julkisivujen peltiverhoukset ja koristeelliset ulkovalaisinpylväät kunnostetaan ja maalataan.

Kesällä 2025 kunnostusvuorossa ovat Tuomiokirkon eteläja itäpuoli sekä kappeli- ja tapulirakennusten julkisivut. Urakoitsijana toimii Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy, ja koko remontin kustannusarvio on 5,9 miljoonaa euroa.

Via Crucis esitetään pääsiäislauantaina kokonaan Senaatintorilla Via Crucis on läpisävelletty musiikkinäytelmä, jonka tuoreimman käsikirjoituksen on tehnyt Anna-Mari Kaskinen. Musiikin on säveltänyt Pekka Simojoki, ja esityksen ohjaa Markku Arokanto. Jeesuksen roolin näyttelee toista kertaa Panu Haavisto.

Näyttämönä on tänä vuonna Senaatintori sekä sitä ympäröivien rakennusten kuten Tuomiokirkon portaat. Vaellusreit-

tiä ei kuljeta Säätytalon remontin vuoksi, vaan esityksen pystyy katsomaan kokonaisuudessaan Senaatintorilta.

Pääsiäisnäytelmä esitetään lauantaina 30.3. klo 21.00–22.30.

Esityksen järjestää Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry. yhdessä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Katso lisätietoja: viacrucis.fi

Kesäsetelillä töihin seurakuntaan Moni seurakunta pestaa 15–17-vuotiaita nuoria kahdeksi viikoksi töihin Helsingin kaupungin myöntämällä kesäsetelillä.

Kaupunki tukee nuorten kesätöitä maksamalla 350 euroa työnantajalle eli yritykselle, yhdistykselle tai seurakunnalle.

Esimerkiksi Malmin seurakunta on jo palkannut 25 nuorta kesäsetelillä. Nuoret työskentelevät suntioiden ja viestinnän apuna sekä lasten toimintapäivissä. Oulunkylän seurakunta

hakee lasten kesäkerhon apuohjaajia ja city-suntiota Käpylän kirkolle cityrippikoulun ajaksi.

Mikaelin seurakunta etsii kahta kesätyöntekijää keittiö- ja puhtaanapitotöihin.

– On tärkeää tarjota nuorille mahdollisuuksia työkokemuksen saamiseen. Kesätyö mahdollistaa nuorelle tienestin, ja seurakunnassa nuorista on paljon apua käytännön asioissa, sanoo Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Heidi Granström.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.3.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003 Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Teematorstai – Sivistyksen teemavuosi. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma.

7.3. Kieli ja sivistys, professori emeritus Tuomo Pekkanen ja lehtori Virpi Seppälä-Pekkanen.

14.3. Marjatta-koulu. 21.3. Minun tarinani, VTM, Haagan seurakuntaneuvoston pj. Olli-Pekka Rantala.

Hyvän mielen keitaan ruokailu to klo 15. Ateria 2 e.

Käsityökerho ma klo 13.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Pelikerho la 9.3. klo 12.

Perhekerhot ma klo 17.30–19 Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Iltapyhis to 14.3. klo 17.30–19.

Kunnon kaveri -liikuntaryhmä 65+-v. ke klo 10–10.30.

Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30– 20.

Aikuisten sählyvuoro ma klo 17 P.-Haagan ala-asteella.

Kirjapiiri to 21.3. klo 18. Paulo Coelho: Alkemisti.

6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024

Kannelmäen seurakunta Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa.

TAPAHTUMIA Lauletaan yhdessä to 7.3. ja 21.3. klo 10.15–11.30 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus.

Klanun Mummola la 9.3. klo 10–13.

Lapsille ja aikuisille leikkiä, askartelua ja lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa Klanulla. Avoimet ovet. Tarjolla välipalaa.

Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Keittolounas. Avoimet ovet.

Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. 12.3. kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen kertoo rajan taakse

jääneiden sankarivainajiemme kotiutuksesta. Avoin tilaisuus.

Lähetyspiiri ti 12.3. klo 17–18.30 Klanulla. Saara Laukkanen kertoo kehitysyhteistyöhankkeesta tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi Ugandassa. Avoin tilaisuus.

Eläkeläisten päivähetki ke 13.3. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas.

Lyhyt hartaus ja vapaata seurustelua.

Marian virsi su 17.3. klo 18 kirkossa. Vantaan Kamarikuoro, johtaa Ilona Korhonen. Kuorolle ja solisteille sävelletty laaja kansanrunoelma, joka kertoo Kristuksen vaiheet sikiämisestä ylösnousemukseen asti. Sanat Kalevalasta, sävellys Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Työtupa ti 19.3. klo 15–18 Klanulla.

Avoin käsityö- ja askarteluhuone.

Viittomakielinen raamattupiiri ti 19.3. klo 15 kirkossa. Vieraana kuurojentyöntekijä Marika Jouhki.

Hiljaisuuden päivä la 23.3. klo 9.30–15 Malminkartanon kappelilla. Virittäydymme hiljaiseen viikkoon ja pääsiäiseen. Vapaaehtoi-

nen maksu seurakunnan diakoniatyölle. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ma 18.3. mennessä konsta. korhonen@evl.fi.

Leskien vertaisryhmä 16.4.–21.5. tiistaisin klo 10–11.30 Riistavuoren Seniorikeskuksessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 9.4. mennessä Heidi Metsälä, p. 09 2340 3842, heidi.metsala@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko: Messut klo 11. Su 10.3. Kuusisalo, Meriranta. Su 17.3. Marian ilmestys-

ANTTI RINTALA

Messu su 10.3. klo 10. Kolari, KreiviPalosaari, Marte. Striimataan.

Marianpäivän messu su 17.3. klo 10. Muroma-Nikunen, Kolari, Marte.

Helsingin Huiluorkesterin trio Andante ja duo Lento. Striimataan.

Veisuilta pe 8.3. klo 18. Nuoren seurakunnan veisuja.

Iltamessu ke klo 18. 13.3. Helo.

20.3. Muroma-Nikunen. Iltatee.

Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.

Laudes ke klo 7.30, Silin. Striimataan.

Ad sextam to klo 12.

Pienten kirkko la 16.3. klo 15.

Muroma-Nikunen. Kirkkokahvit ja -soseet.

Hiljaisuuden iltapäivä Kulkemaan kanssasi kutsut, Kristus la 23.3. klo 14.30–17.45. Ilm. 21.3. menn. mari.silin@evl.fi. Mukana Mari Silin ja Ulla Leivo.

Virpomispaja ma 18.3. klo 17–19.

Tuo omat oksat mukanasi, koristelutarvikkeet paikan päältä.

Pieni pääsiäisvaellus ti–pe 19.– 22.3. klo 9–12 Tönöllä. Lähdöt puolen tunnin välein.

Yhteisvastuukeräyksen tapahtumia: Hulvattomat herkut -kahvila/ myyjäiset ke 3.4. klo 16–18.

Euroviisumessu ke 8.5. klo 10.

Rakasta, kärsi ja unhoita -rakkausilta to 23.5. klo 19.

Ilta ja malja puulle ke 29.5. klo 18.

Menokasvo

Saapas etsii ja auttaa nuoria Johanna Paasonen, olet ollut mukana etsivässä erityisnuorisotyössä eli Saapas-vapaaehtoisena 26 vuotta.

Mitä Saapas oikein tekee?

– Tavallinen päivystysvuoro on viikonloppuiltana. Menemme paikkoihin, joissa nuoret jo ovat. Kiertelemme koulujen pihoilla, rannoilla ja nuorisotaloilla. Pääasiassa keskustelemme nuorten kanssa. Tarvittaessa annamme ensiapua tai autamme enemmänkin. Aina kuitenkin mennään nuoren ehdoilla.

Käyttekö vapun tai koulun päättäjäisten vietossa?

– Kyllä, osallistumme kaupungilla nuorisoasiainkeskuksen auttamisoperaatioon, jossa on mukana monia toimijoita. Viime kesänä olin mukana myös Provinssirockissa Seinäjoella paikallisen Saappaan apuna. Tykkäsin kovasti. Siellä tuli paljon juteltua nuorten kanssa.

– Lisäksi sosiaalisen median alustoilla toimii Nettisaapas.

– Saapas-päivystyksiin voi osallistua joustavasti oman elämäntilanteen mukaan.

Itse olen mukana 8–10 kertaa vuodessa, kertoo Stadin Saappaan vapaaehtoinen Johanna Paasonen.

Miten Saapas-työ on muuttunut 26 vuoden aikana?

– Nuoret ovat aika samanlaisia kuin ennenkin, mutta nuorten kokoontumiskulttuuri on suurelta osin siirtynyt nettiin. Yhteydenpito kavereihin on helpompaa nykypäivänä. Mutta kyllä nuoret vielä kokoontuvatkin ulkona.

Kenelle tämä homma sopii?

– Me vapaaehtoiset olemme ihan ta-

vallisia kansalaisia, eri-ikäisiä eri alojen ammattilaisia, joita yhdistää halu auttaa. Tämä on hyvä porukka, johon mahtuu uusia mukaan. Kurssilta saa hyvät valmiudet Saapas-työhön. Huumorintajusta ei ole ikinä haittaa!

EIRA SERKKOLA Saappaan koulutus alkaa ti 19.3.klo 17.30 Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa. Lisätiedot: ilmari. pyykonen@evl.fi, p. 050 308 0059.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.3.

TAPAHTUMIA Pääsiäisaskarteluilta pe 8.3. klo 17.30–20 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Tule askartelemaan pääsiäiskoristeita itsellesi sekä koristelemaan vanhuksille lahjoitettavia virpomisoksia. Jos haluat koristella itsellesi oksan, tuo ne tullessasi.

Pop up -infoa digistä jatkuu aina ti 12.3. eteenpäin klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla.

Ilta tulilla to 21.3. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Otathan omat paistettavat mukaan.

Keittolounaskahvila la 23.3. klo 12–14 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Munkkivuoren kirkon seurakuntasalissa. Tee kaverista totta!

Seurakunnan kuoro to 4.4. alkaen klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Tule mukaan noin viiden viikon mittaiseen matalan kynnyksen kuoroprojektiin, joka huipentuu yhteiseen esiintymiseen messussa. Et tarvitse aiempaa kokemusta kuorolaulusta. Kevään toisessa projektissa lauletaan Kuoromusiikin klassikot. Lisätietoja kanttori Nea Merirannalta, p. 050 411 9161.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12-15, ke klo 13-16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Elämän leipä –perhemessu su 10.3. klo 10. Jukka-pappi, Kyllikanttori, Heidi, Sari, Sanna, Pilvi.

Toimintapisteitä ja yhteistä musisointia. Kirkkomehut ja –kahvit sämpylöiden kera.

Kaupunkiretriitti ja viikkomessu keskiviikkoisin 13.3.–10.4. Klo 17.30 mahdollisuus keskusteluun papin kanssa, klo 18 Viikkomessu ja rukous, klo 19.15 rukoushetki päivän päätteeksi. Petri Tikka ja papisto.

Messu ja suuret synttärit su 17.3. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Valtteri Saarikko. Syntymäpäiväjuhla kutsuvieraina oleville jäsenille.

TAPAHTUMIA Valonpilkahduksia –nuorten aikuisten olohuone ti 12.3. ja 19.3. klo 18 kirkolla. Rentomielinen ilta, jossa tutustutaan ja ruokaillaan yhdessä. Päättyy hartauteen.

Olkkari –kaikenikäisten yhteinen olohuone ke 13.3. ja 20.3. klo 15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia, ruokailu klo 17, hinta 3e aikuisilta.

Lähetyspiiri ke 13.3. klo 14 kirkolla.

Asko Nuorkivi kertoo polustaan papiksi.

Aamukellari to 14.3. ja 21.3. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa ja rentoa yhdessäoloa.

Kouluikäisten pääsiäisaskarteluilta ti 19.3. klo 16–19 kirkolla.

Askartelua, naposteltavaa, Raamattuseikkailu. Ilm. tuula.pitkanen@evl.fi.

Kevätmyyjäiset la 23.3. klo 11–13 kirkolla. Lounas ja kahvio. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä lähetyksen hyväksi. Arpajaiset. Pääsiäisaskartelua lapsiperheille.

Keskusta Tuomiokirkko­ seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomas-

PIXABAY

päivän messu. Vähäkangas, Valtonen, saarna Anna Saurama. Su 24.3. Palmusunnuntain Jumalan perheväen messu. Frilander, Meriranta, Räsänen ja Lönnqvist. Messun jälkeen lounas seurakuntasalissa.

Munkkiniemen kirkko: Messu su 10.3. klo 13. Kuusisalo, Meriranta.

Tuunaa taloutesi hallintaan Tili tyhjä ja rahapäivään vielä aikaa? Jos tilanne kuulostaa tutulta, tule hakemaan kurssilta niksejä, miten pärjätä paremmin pienilläkin tuloilla. Tuunaa taloutesi -valmennuksessa käsitellään talouden suunnitteluun, hyvinvointiin sekä vapaa-aikaan liittyviä teemoja. Painopiste on talousvaikeuksien ennaltaehkäisyssä.

Kurssi on maksuton, ja se järjestetään tiistaisin klo 12– 14.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Ensimmäinen kokoontuminen on 2.4. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 15.3.: anu.kuokkanen@evl.fi, p. 050 345 7565.

messu Agricolan kirkossa.

Perinteisen kaavan messu su 17.3. klo 12 Agricolan kirkossa.

Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa.

Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Annankulmassa: Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yhteydenottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata ke klo 12–12.30 puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (HT-kappeli). Yht.tiedot virastosta/ netistä.

Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9.

Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.

Avoin raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Yhteisöruokailu ma klo 17.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Koululaisten olkkari to klo 14.

Musaryhmä to klo 18.

Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Hiljaisuuden jooga pe 15.3. klo 17.

Raamattupiiri pe 15.3. klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa: Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12 kryptassa. Ateria 1 e.

Tribe ti klo 16.30.

SenioriFoorum ke 13.3. klo 13 Suomen talouden näkymät – Selviävätkö kaikki? Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Ke 20.3. klo 13 Hälytysajossa – kokemuksistaan 40 palvelusvuoden ajalta kertoo palomies-ensihoitaja Reijo Ronkainen.

After school ke klo 15.

Perhekerho pe klo 9.30.

Suomenlinnan kirkolla: MLL:n muskari ma klo 15.30 kryptassa.

Koululaisten olkkari ti klo 14.

Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 kryptassa.

Avoimet torstaikahvit to klo 14–15.30 kryptassa.

Gospel & Prayer – rukousta ja gospelia su 10.3. klo 14.

Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulin alakerrassa.

Päivärukous ma ja pe klo 12.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa.

Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Senioreiden tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa.

Päiväkonsertti ke klo 12.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Yhteisvastuukahvila to 7.3. klo 10–14 kryptassa.

Pyhän tanssin messu to 7.3. klo 18 kryptassa.

Konsertti: Fanfare – Fantasy – Festivity to 7.3. klo 19. Ligita Sneibe, urut. Vapaa pääsy, festivaalin ohjelmakirja 20 e.

Ajan merkit -messu su 10.3. klo 10.

Saarna seurakunnan luottamushenkilö Hilla Halla-aho.

Ave Maria! su 17.3. klo 18. Marianpäivän musiikkia ja tekstejä. Viva Vox, joht. Inka Kinnunen, urut Anu Pulkkinen, tekstit Maikki ViljanenPihkala ja Anne Vesterinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Virsilauluilta ti 19.3. klo 19. Lauluyhtye A-men. Vapaa pääsy.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12.

Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset ke klo 15.

Sateenkaarimessu pe 15.3. klo 18.

Kansanmusiikkimessu su 17.3. klo 10.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Löydät ajankohtaiset tiedot seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET Kallion kirkossa: Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 11.3., 18.3. Partti.

Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 12.3., 19.3. Helanne.

Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 13.3. Lindfors, Klemmt, esilaulajien ryhmä Anima Mea, 20.3. Kotakorpi, Klemmt, Anima Mea, joht. Vuori.

Rauhan messu torstaisin klo 18.

14.3. Roininen, Niskala, 21.3. Partti, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 8.3., 15.3. Hynninen.

Messu su 10.3. klo 10. Lindfors, Partti, Pyylampi, Niskala. Lapsille Pyhis kappelisalissa klo 10–10.40.

Raamatunkertomuksia, laulua ja askartelua.

Messu su 17.3. klo 10. Kotakorpi, Helanne, Pyylampi, Niskala, van Santen. Messun teemana naisten koulutus, saarnavieraana päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen.

Messu radioidaan, suora lähetys Yle Radio 1. Lapsille Pyhis kappelisalisKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.3.

PIXABAY

sa klo 10–10.40.

Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

10.3. Lindfors, Pyylampi, 17.3.

Viljamaa, Niskala.

TAPAHTUMIA Wine&talk afterwork ti 12.3. klo 17–19 HOB:issa, Capellan Puistotie 2. Aiheena yksinäisyys ja yksinolo.

Vierailevat alustajat, kiinnostavia aiheita ja rentoa keskustelua elämästä!

Sibelius-Akatemian kuoroperiodin konsertti ti 12.3. klo 19 Kallion kirkossa.

Lukupiiri keskiviikkoisin 13.3., 10.4. ja 15.5. klo 16–18. Teurastamolla Päiväkahvibaari II:ssa alkaa lukupiiri, jossa kirjavalinnat ravistelevat niin uskovan kuin uskonnottoman ennakkoluuloja ja käsityksiä kristinuskosta. Ensimmäisenä kirjana 13.3. on Pauliina Rauhalan teos Synninkantajat. Piiri kokoontuu kerran kuussa vaihtuvien kirjojen ääreen. Tied. Visa p. 050 461 9111 tai Saimi p. 050 475 7597.

Nuortenilta Kalasatamassa maanantaisin klo 17–21 Sintin olohuoneessa, Kalasatamankatu 20.

Nuorten oma ilta kaikille yli 13-vuotiaille nuorille. Vapaata yhdessäoloa, pientä syötävää ja pelejä.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 14.3. Monessa roolissa, näyttelijä Leena Uotila Päivi Istalan haastattelussa. 21.3. Mitä ikä meille tekee? Kirjailija Pia Perkiö pohtii ikääntymistä Sirkku Nyströmin kanssa.

Kohti pääsiäistä – paastonajan ajatuksia. Syvemmälle paastonajan teemoihin. Tervetuloa paastonajan raamatuntekstien ja teemojen äärelle torstaisin klo 17–18 vuoroviikoin Kalasatamassa ja Kallion kirkolla. Keskustelemme yhdessä tulevan sunnuntain teksteistä ja aiheista. 14.3. Kalasataman Sintti, Kalasatamankatu 20, 21.3.

Kallion kirkko, kappelisali.

Alppila Church’s Multicultural Evening 16.3. from 5 pm to 8 pm.

Join us on Saturday evening for sports, games and cultural exchange. Free gym access. Snacks, drinks and friendly faces await! See you there!

Lauttasaaren seurakunta Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta.

Avoinna ma–pe klo 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET Kevyemmän musiikin messu su

8 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024

Kuin aurinko meissä Luontoaiheinen retriittipäivä la 30.3. klo 10–16 Maunulan kirkolla, Metsäpurontie 15.

Aikaa omalle levolliselle olemiselle. Rukoushetkiä, ehtoollinen, keittolounas ja välipala. Vapaaehtoinen maksu 10 e ympäristötyölle (KUA). Ilmoitt. 25.3. mennessä p. 050 325 2653 tai oulunkyla.srk@evl.fi.

Hiljaisuuden päivä myös Malminkartanossa la 23.3., katso Kannelmäen seurakunnan ilmoitukset s. 6.

10.3. klo 11. Musiikki Heikki Pohto, Miko Tekoniemi, Julia Mylläri, Markus Ek. Afrikkalainen gospelmessu 17.3. klo 11. Pekka Simojoen ja Make Perttilän kokoama bändi, kamarikuoro Barcarola ja Lauluyhtye Laetificus.

Pyhäkoulu su klo 11 messun yhteydessä.

Iltakirkko ke klo 18. Ei Sanan ja rukouksen iltoina.

Sanan ja rukouksen ilta ke 13.3. klo 18–20. Vieraana muusikko Johannes Österlund. Ke 27.3. klo 18–20 vieraana Marttyyrien Äänen tj Hannu Lahtinen.

TAPAHTUMIA Yhteisölounas torstaisin klo 11–14 Kirkkokahvilassa. Keitto, leipä, kahvi ja mahd. jälkiruoka 5 e, 3–12-vuotiaat 3 e.

Rukouspiiri ti klo 18 Vattuniemitilassa, D-rappu.

Das Marienleben -konsertti su 10.3. klo 18. Sopraano Annika Leino ja pianisti Kirill Kozlovski. Maksuton.

Töppösryhmä ti 12.3. klo 11–12.30 B-aulassa.

Torstaipiiri 14.3. klo 13 seurakuntasalissa.

Pastorin laulunurkka pe 15.3. klo 9–11, D-rappu. Pastori Markus laulattaa perhekerhossa.

Kauneimmat Coverit -konsertti la 16.3. klo 18. Trubaduuri Jerry Ala-Leppilampi. Liput 22,40 e lippu. fi tai ovelta.

Käsityöpiiri ma 18.3. klo 13–14.30 B-aulassa.

Perheiden pääsiäisaskartelu ti 19.3. klo 17.30–19 seurakuntasalissa.

Raamattupiiri to 21.3. klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa, D-rappu.

Lauttasaaren orkesterin konsert-

ti su 24.3. klo 18–19. Maksuton.

Kuluttajaliiton luento ma 25.3. klo 13–14. Miten varautua ja välttää puhelinhuijauksia?

Universitätschor Greifswald -yliopistokuoro ma 25.3 klo 18–19.15. Maksuton.

Alpha II -kurssi 26.3.–28.5. Tied. markus.ek@evl.fi.

Avoin sururyhmä ke 27.3. klo 16–17.30, B-rappu, 2. krs.

Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12–12.45 liikuntasalissa, C-rappu.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 10.3. klo 10. Kanala.

Puolen tunnin messu 13.3. klo 18.

Rannanpää-Kortelainen, Pellikka.

Messu 17.3. klo 10. Koivisto, Rannanpää-Kortelainen, Pellikka.

Puolen tunnin messu 20.3. klo 18.

Aitolehti, Pellikka.

TAPAHTUMAT Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 14–15.

Lempeä liikunta tiistaisin klo 13.30–14.15. Maksuton.

Seniorirentoutuminen ja -venyttely tiistaisin klo 15–15.45. Maksuton.

Kehonhuolto keskiviikkoisin klo 15.30–16.15. Oma alusta mukaan.

Maksuton.

Iltaruoka keskiviikkoisin klo 16.30– 18. Vegekeitto, kahvi, tee. 1 e annos.

Lapsille puuhapaikka.

Luomukauneudenhoito ma 8.4. klo 14.30–16. Teemme hoitavia kasvovesiä, kuorinta-aineita, kylpysuoloja luonnon omista raaka-aineista. Ota mukaasi kolme pientä kannellista lasipurkkia. Ilm. 2.4. mennessä. Maksimissaan kahdeksan osallistujaa. Ilm. birgitta.huhtaluhta@evl.fi tai p. 050 380 4198. Maksuton. Ohjaajana Taina Virtanen.

Kevätpäiväkirja torstaisin klo 17–19. Terapeuttisen kirjoittamisen ryhmä aikuisille. Alk. 14.3. Ilm. ma 11.3 mennessä virkkunenjulia@ gmail.com.

Elinvoimainen tanssi ke 7.2.–17.4. joka toinen keskiviikko parilliset viikot sekä 15.5. ja 29.5. klo 18–19.

Ohjaajana toimii Kirsi Voutilainen.

Ei ilm. Maksuton.

Gospel-lattarit-tanssitunnit to 15.2.–2.5. klo 17–18. Ei ilm. Maksuton. Voit tanssia sisä- tai tanssikengillä tai ilman kenkiä. Tunneilla tanssitaan mm. salsaa, bachataa, sambaa, jiveä, merengueta. Erikseen mainitut kolme Gospel-lattarit-afrokertaa tanssitaan afrikkalaisiin rytmeihin 15.2., 21.3. ja 2.5.

Ohjaajina vuorottelevat Jenni Mboup ja Mia Blomstedt.

Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ti 19.3. klo 19 Paavalinkirkon alasalissa.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Iltaperhekerho ma klo 17–19 kirkolla. Lapsille leikkitilaa, tarjolla kahvia ja pientä syötävää klo 18.30 saakka.

Perhekahvila to klo 9–11 kirkolla.

Vallilan perheaamu pe klo 10–11 Perhetalo Sahramissa.

Kalasataman perheaamu ma klo 9.30–11, Kalasatamankatu 20.

Pyhää ja peuhua -lastenkerho ke klo 17.30–18.30. 3-vuotiaista ylöspäin. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi.

Sylivauvat-ryhmä ti klo 9.30–11.

Uusi ryhmä aloittaa 18.3. Ilm. tuija. heinonen@evl.fi.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko: Messu su 10.3. klo 10. Ahjo Ensemble.

Messu su 17.3. klo 10. Naiskuoro KYN, joht. Kaija Viitasalo.

Töölön kirkko: Messu su 10.3. klo 12. Lauluyhtye Four Hats.

Messu su 17.3. klo 12.

Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkko: Messu su 10.3. ja 17.3. klo 12.

Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

Lyhyt kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

TAPAHTUMIA Temppeliaukion kirkko on päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi alkavan kevään. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318.

Hyvän mielen kahvila ti klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12.

Meilahden kirkkokierros to 14.3. klo 14.30. Lähtö seurakuntasalista.

Ei ilmoittautumista.

Ystävyysseurakuntamatka Viron Jõhviin 26.–28.4. Tutustumme Narvan, Jõhvin ja Toilan kohteisiin sekä vierailemme Peipsijärvellä ja Kuremäen luostarissa. Retken hinta 360 e sisältää matkat, yöpymisen hotelli Toila Spassa, ruokailut ja ohjelman. Ilm. ja lisätiedot 20.3. mennessä, Niina Marjanen p. 050 345 0524.

Vauvahautomo on ryhmä odottaville äideille. Kysy lisää reija.lind@ evl.fi, p. 050 387 7146.

Esikoisvauvakerhossa kokemusten jakamista, vertaistukea, kahvittelua, laulua. Ilm. kevätkaudelle sirpa.huhtamaki@evl.fi.

Kevään avoimet perhekerhot kokoontuvat 17.5. asti. Lisätiedot seurakuntatoolo.fi/tapahtumat.

Temppeliaukion kirkko: Osaammeko kuunnella? – Puhetta eläinten puolesta. Keskusteluilta to 25.4. klo 18–19.30. Puhujavieraina kirjailija, eläin- ja ympäristöetiikan dosentti ja Pro-Animalia palkinnon saanut tutkija Elisa Aaltola sekä eläinteologi ja pappi Kari Kuula.

Töölön kirkko: Waste&Feast-ruokailu ti klo 12–13.

Aikuiset 2 e ja lapset alle 12 v. 1 e.

Café Töölö ke klo 14–15.30. Kahvila on suljettu ke 20.3.

Avoin rukoushetki ke klo 17–18.

Rukoilemme omien ja yhteisten asioiden puolesta. Voit myös tuoda oman rukouspyyntösi ja, jos haluat, puolestasi rukoillaan.

Pääsiäisen puuhapäivä ke 20.3. klo 17‒20. Tule koristelemaan oma virpomisoksa, kuulemaan pääsiäisen kertomus ja nauttimaan iltapalaa koko perheen voimin.

Downshiftaajat to klo 12–14.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.3.

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10.

Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15.

Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13. 2 e/annos.

Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11. Keski­ viikkoisin papin päivystys klo 11–12.30.

Raamattupiiri ke klo 15–16.

Klubi-illat ke klo 18: 13.3. Base­ ment Church Band, 20.3. Laulu­ yhtye BellaCanta.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

Verkostomessu ja pyhäkoulu su klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Levolli­ suuden messu ke 13.3. klo 18 Kulo­ saaren kirkossa.

TAPAHTUMIA Perheiden aamupäivä Kulosaaren kirkolla la 9.3. klo 11–13. Nukketeat­ teri Sananjalka: Sasu ja taivaan linnut. Klo 11.45–12.15 Pupun ja Oravan muskari kirkkosalissa.

Välipalaa, ulkoleikkejä säävarauk­ sella.

Iltaruoka Myllypuron kirkolla to 7.3., 14.3., 21.3. klo 16–17.30. Pieni alkuhartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e.

Armon ilta Myllypuron kirkossa pe 8.3. klo 18. Laulua, musiikkia, rukousta, ylistystä. Musiikki: Johan­ nes Österlund. Puhujana pastori Tinja Halunen Verkostosta. Iltatee.

Virren voimaa – yhteislaulua Myllypuron kirkossa su 10.3. klo 13.30.

Risto Laurialan pianokonsertti Myllypuron kirkossa su 10.3. klo 18.

Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Yhteislaulukonsertti: Euroviisut Myllypuron kirkossa to 14.3.klo 19.

Herttoniemen Sointu ja Hyvänmie­ len kuoro Helsingin Helmi, joht.

Henna Dolk Viksten. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Kahvio auki alkaen klo 18.30.

Päivä surulle Myllypuron kirkossa la 16.3. klo 12–16. Klo 12 Lupa surra – kirjailija, pappi ja tunnelukkotera­ peutti Miia Moision luento. Kasvis­ keittolounas. Klo 14.45 tunteiden kehollista työstämistä silittelyn, rapsuttelun, syvän hengityksen ja lempeiden venytysten avulla.

Kehotyöskentelyn ohjaa Tiina Koivulintu. Klo 15.45 lausuja Sinik­ ka Haapasen ja näyttelijä Miia Nuutilan runo­ ja lauluesitys rak­ kaudesta, surusta ja elämästä.

Kadonnutta Ristoa etsimässä – Naiskuoro Pihlajan lastenkonsert­ ti Myllypuron kirkossa la 23.3. klo 14. Lapset 5 e, aikuiset 10 e, perhe­ lippu (4 henkeä, joista max. 2 aikuisia) 20 e lippukauppa Fienta tai ovelta.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10.

Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 10.3. leipäsun­ nuntai, messussa mukana Kontu­ lan Martat ja lauluryhmä Melisma.

Kirkkokahveilta voit ostaa tuoretta leipää myös kotiin vietäväksi. 17.3. messussa mukana Analía Capponi­ Savolainen, sopraano. Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 21.3. hiljainen kappelimessu, laulamme meditatii­ visia Taizé­lauluja.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosi­ vuiltamme.

Puuhaa koko perheelle Perheiden aamupäivä la 9.3. klo 11–13 Kulosaaren kirkolla, Werner Wirénin tie 6. Nukketeatteri Sananjalka esittää riemastuttavan tarinan ystävyydestä ja Jumalan huolenpidosta: Sasu ja taivaan linnut.

Pupun ja Oravan muskarin jälkeen pieni välipala ja sään salliessa ulkoleikkejä pihalla.

TAPAHTUMIA Mikaelinkirkolla: Tiistairuokailu tiistaisin klo 17.15– 18.

Yhteisölounas torstaisin klo 11–11.45. Hinta 1 e, hävikkileipäja­ koa.

Lähetyspiiri joka toinen keskiviik­ ko 20.3. alkaen klo 14–15.30. Tule kuulemaan seurakunnan lähetys­ työstä ja suunnittelemaan toimin­ taa sen ympärille. Mikaelin srk tukee lähetystyötä Etiopiassa, Tansaniassa ja Nepalissa Lähetys­ seuran kautta ja Intian medialähe­ tystyötä Sansan kautta.

Vartiokylän kirkolla: Iltaruoka maanantaisin klo 16.30– 18.

Puotilan kappelilla: Puotilan kappelin olohuone tiistaisin klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma: 12.3. Itämeren pelastami­ nen. John Nurmisen Säätiö, julkai­ su­ ja kokoelmapäällikkö Maria Erkheikki. 19.3. Miten säilytän hyvänä päänsisäisen maailmani?

PsT. Katri Saarikivi. 26.3. ei kokoon­ tumista.

Lähde SenioriKamu-vapaaehtoiseksi! Kaipaatko merkityksellistä tekemistä, luistaako juttu seniorei­ den kanssa? Vapaaehtoisvalmen­ nus Mikaelinkirkolla ti 19.3. ja 26.3. klo 16.30–19.30. Ilm. ja tied. senio­ rikamu@miinasillanpaa.fi tai jenni. karvonen@miinasillanpaa.fi tai p.

044 015 1756.

Puotilan Olohuoneen väki vierailee Kulttuurikeskus Sofiassa

GETTY IMAGES

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10 Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

GETTY IMAGES

Yhdessäoloa ja käsitöiden tekoa.

Hopeapiiri pe klo 13–14.30. Aikui­ sille suunnatussa ohjelmallisessa ryhmässä käsitellään eri aiheita ja teemoja.

Meilahden kirkko: Naisten Forum ti 19.3. klo 15–17.

Tule mukaan suunnittelemaan tulevaa ohjelmaa! Kahvitarjoilu.

Torstaikerho to klo 13–14.30.

Voimaannuttava iltapäivähetki.

Ohjelmaa, keskustelua, hartaushet­ ki ja kahvitarjoilua.

Pääsiäisen puuhamessu su 31.3. klo 12. Messun jälkeen kahvittelua ja askartelua.

Ruskeasuon Rasti: Siionin virsi -seurat ma 11.3. klo 18. Veisaamme yhdessä Siionin virsiä. Puhujavieraana rovasti Vappu Porthan.

Waste&Feast-ruokailu pe klo 11.20–12.30. Aikuiset 2 e ja lapset alle 12 v. 1 e.

Fokus: Pääsiäisen puuhapäivä ke 27.3. klo 12‒16. Pääsiäisaskartelua ja muuta kivaa puuhaa koko perheel­ le.

Pääsiäisen matkalla: kärsimyshistoria ja passiot la 9.3. klo 13–16.

Jeesuksen kärsimyshistoria: ristin juurelta evankeliumien tulkintaan, luennoitsijana Matti Myllykoski.

Bachin passiot: musiikillinen tulkinta Jeesuksen kärsimyshistori­ asta, luennoitsijana Topi Linjama.

Keskustelua ja kysymyksiä. Kahvi­ tarjoilu.

Vuosaaressa ti 2.4. Tutustumme keskukseen ja sen ortodoksiseen maailmaan FT Senni Timosen ja Isä Rauno Pietarisen johdolla. Kokoon­ tuminen Sofiassa klo 13. Ilm. etukä­ teen omakustanteisen (5 e) kahvi­ tarjoilun vuoksi 25.3. mennessä.

Paikalle voi saapua omin kyydein tai ilmoittautua mukaan yhteiskul­ jetukseen verkkosivujemme kautta tai ma 18.3. klo 14–16 p. 09 2340 4800.

Aika matkaajat -kesäpäiväleiri 1.–3.-luokkalaisille Vartiokylän kirkolla. Kivaa tekemistä koululai­ sille heti koulujen päätyttyä. Leiri­ aika on päivittäin klo 9–15. Ohjel­ massa mm. ulkoilua, leikkimistä, syömistä, askartelua ja retkeilyä pääkaupunkiseudulla sekä tutustu­ mista Taivaan Isään. Yhden viikon (ma–pe) hinta 60 e sis. ruoan, välipalan, vakuutuksen, ohjauksen ja retket. Ilm. viikoksi tai kahdeksi 30.4. mennessä verkkosivujen kautta.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13 ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Musiikkia PK-klubilla Hermannin diakoniatalon Varustamolla, Hämeentie 73, järjestetään PK-klubiiltoja. Keskiviikkona 13.3. kello 18 kuullaan gospelia ja tarinoita kappaleiden taustoista Pasi Marttisen luotsaamalta The Basement Church Bandiltä.

Keskiviikkona 20.3. kello 18 klubilla esiintyy Lauluyhtye Bella Canta. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Roihuvuoressa: Messu su 10.3. klo 10. Nurminen, Salonen, Tiainen.

Verkostomessu su 10.3. klo 16.

Panu Pitkänen, Lyytinen. Musiikki Verkosto Kollektiivi.

Messu su 17.3. klo 10. Ronkainen, Lyytinen, Kopponen. Mukana lauluyhtye LaLaLeidit.

Verkostomessu su 17.3. klo 16.

Ronkainen, Halunen. Musiikki Verkosto Kollektiivi.

Iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalossa: Hiljaisuuden kirkko to 7.3. klo 18.

Taizé­lauluja, rukousta ja ehtoolli­ nen.

Messu su 10.3. klo 12. Nurminen, Salonen, Niva­Vilkko. Mukana Laulunystävät.

Taizé-messu su 17.3. klo 12. Vaulas, saarnaajana Risto Kaakinen. Niva­ Vilkko. Mukana laulajia Laajasalon kirkon kuoroista ja soitinyhtye Variksenpojat, joht. Heikki Varis.

TAPAHTUMIA Yrttitarha tummeneepi – paastonajan musiikkia la 9.3. klo 17 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.3.

Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Kopponen, sekä Petri Tiainen, urut, piano ja kuoronjohto. Markku Känninen, tenori. Suvi Luukko, lyömäsoittimet. Henna Nevala, viulu. Ohjelmassa mm. U. Sisaskin Eestiläinen messu. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Arkiretriitti ke 13.3. klo 18 Laajasalon kirkolla. Luetaan Raamatun pääsiäisen tekstejä rukoillen ja mietiskellen. Ohjaajana Arja Vaulas.

Ikoninäyttely Laajasalon kirkon aulassa maaliskuun ajan kirkon aukioloaikoina ma–to klo 10–14 sekä tilaisuuksien yhteydessä.

Ikonimaalarit Ulla Sinimäki ja Sirpa Novaste-Koivistoinen.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768.

Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa su 10.3. klo 11.

Sihvola, Pesonen, Kantola.

Messu kirkossa su 17.3. klo 11.

Vanhanen, Joronen, Kantola, Keinänen.

Viikkomessu kirkolla Marielundin kappelissa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Kuorojen Yhteisvastuukonsertti kirkossa su 17.3. klo 17. Gaudium, Gospelmimmit ja Discantus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pääsiäisvaellus. Kuljetaan pääsiäisen tunnelmissa ja tapahtumissa kirkolla ti 19.3. klo 17.30. Sopii kaiken ikäisille.

Lähimmäisenä paperiton. Maanantai-illan keskusteluja -sarjassa vierailijana kansainvälisen työn sihteeri Tarja Korpaeus-Hellsten.

Illassa ikkunoita paperittomana elävien ihmisten tilanteisiin ja tarinoihin, toivon ja tuen näkökulmia. Katukappelissa ma 11.3. klo 17.30–19.

Avoin hyvinvointiryhmä aloittaa Katukappelissa ma 18.3. klo 17.30.

Päivitetään tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, pohditaan itselle merkityksellisiä hyvinvoinnin tekijöitä ja innostutaan huoleh-

10 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024

timaan hyvinvoinnista. Ryhmää ohjaa terveydenhoitaja, THM Marja Lindholm. Kevään illat ja aiheet: 18.3. Terveyttä ja iloa ruoasta. 8.4.

Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky. 15.4. Joustava mieli voimavarana. 13.5. Merkityksellinen elämä.

27.5. Voimia omahoitoon.

Voimavararyhmiä: Vahvista itsetuntemustasi – kasvuryhmä psykodraaman keinoin. Luovuutta ja voimavaroja arkeen taidetyöskentelyllä. Lisätiedot ja hakuohjeet nettisivuilla.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 15.3. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta,

keskiviikkoisin 12–14.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 6 e/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e.

Tsemppi-valmennuksen info pe 15.3. klo 12 kirkon aulassa. Valmen-

Walk in -terapiaa Itäkeskuksen Ohjaamossa Koulutetut ammattilaiset tarjoavat apua mielen hyvinvointiin 16–29-vuotiaille nyt myös Itäkeskuksen Ohjaamossa Itäkeskuksen kirjastossa, Turunlinnantie 1, joka maanantai klo 12–16. Walk in -terapia jatkuu entiseen malliin myös maanantaisin klo 14–18 Matteuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3.

Molemmissa paikoissa apua saa ilman ajanvarausta, ilmaiseksi ja nimettömänä. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Nuoren kanssa keskustelevat koulutetut terapeutit hänen toivomistaan asioista. Jo kerta voi riittää, mutta uudelleenkin voi tulla.

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka.

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Viikin kirkossa klo 10. Su 17.3.

Kansainvälinen messu.

Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu.

Puistolan kirkossa klo 12. Su 10.3.

Puhe KRS:n toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma. Lavrenchukien musiikkiperhe. Su 17.3. Messu Herättäjä-Yhdistyksen kanssa.

Eeva-Maria Muurman. Siioninvirsiseurat.

Muskarimessu Siltamäen seurakuntakodilla su 10.3. klo 15.

Valon messu Tapanilan kirkossa su 10.3. klo 17. Sami Kivelä.

Iskelmämessu Tapanilan kirkossa su 17.3. klo 17. Musiikista vastaa Malmin enkelit, joht. Lissu Elenius.

Iltaehtoollinen Viikin kirkolla ke 13.3. ja 20.3. klo 18.30.

Pyhäkoulut Tapanilan kirkolla su 10.3. klo 17. Pikkuisten pyhis Tapulin srk-kodilla su 10.3. ja 17.3. klo 10.

TAPAHTUMIA

Lupa surra Päivä surulle kutsuu pysähtymään surun äärelle la 16.3. klo 12–16 Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12. Tapahtumassa pappi ja terapeutti Miia Moision luento, yhteinen keittolounas ja kehollinen työskentely johdattelevat katsomaan surua silmiin. Erilaiset surujärjestöt esittäytyvät, ja päivän päätteeksi runo- ja musiikkiesitys.

ylistystä. Sakari Jokiranta, Täydellinen sovitus.

Majakka-ilta Katukappelissa pe 22.3. klo 17.30–19. Leppoisia kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointi- ja rukouspalvelua.

Kutsuttuna Kuninkaan palveluksessa kirkossa pe 22.3. klo 18.

Illoissa haastatellaan ihmisiä, jotka ovat rohkeasti lähteneet seuraamaan Jeesuksen kutsua. Pieni raamattuopetus, musiikkia ja iltatee.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi.

Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla.

Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin tiistaisin 12–16 ja

nus on tarkoitettu 25–55-v. työelämän ulkopuolella oleville ja toteutuu huhti-kesäkuussa 8 kertaa.

Walk in -terapia 16–29-vuotiaille ma klo 14–18. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmasta.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p.

09 2340 4400.

Rauhanrukous to klo 13 Puistolan kirkolla. Rukoilemme rauhaa Ukrainaan ja Lähi-itään. Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

Kino St. Pihlis – elokuvia Pihlajamäen kirkolla su 10.3. klo 18–20.

Tarkemmat tiedot esitettävistä elokuvista nettisivuiltamme.

Pihlajamäen kirkon 48-vuotissynttärit to 7.3. klo 12–14.30. Klo 12–13 ulkona hernekeittoa. Klo 13 ohjelmatuokio kirkkosalissa. Klo 14 synttärikahvit.

Kello kuuden tee to 7.3. klo 18–19.15 Siltamäen seurakuntakodilla. Ilkka Heinonen, jouhikko ja violone. Malmin srk mukana järjestäjänä.

Lavrenchukin musiikkiperheen konsertti su 10.3. klo 14 Puistolan kirkolla.

Kevään riemua! -konsertti su 10.3. klo 15 Viikin kirkolla. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen koulutusohjelman opiskelijat esittävät koko perheen konsertissa tuttuja lastenlauluja, musikaali- ja elokuvasävelmiä.

Stand up -esityksen avoimet harjoitukset su 10.3. klo 18 Viikin kirkolla. Kaksi teologia ja diakoni – yläpäähuumoria kirkkosaliin -esitykseen on vapaa pääsy.

Pilatesta paastonaikaan pe 8.3., 15.3. ja 22.3. klo 17.30–18.30 Puistolan kirkolla. Oma alusta mukaan. Ei

ilmoittautumista. Tied. ohjaaja aino.poutanen@evl.fi.

Liikuttava lepohetki la 16.3.

Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Päivä alkaa klo 10 pilates-tunnilla ja klo 12 rentoudutaan Yin-joogan parissa. Mahdollisuus lastenhoitoon yli 3-vuotiaille. Tarjolla hedelmiä ja kahvia. Ilm. aino. poutanen@evl.fi.

Kuinka monet kurahousut?

-webinaari ke 13.3. klo 18–19.30 Teamsissa. Murehdintaklubin webinaari päiväkodin aloittamisen iloista ja murheista vanhemmille ja lapsen muille aikuisille. Osallistumislinkki ja lisätietoja nettisivuillamme. Tied. eppu.rantala@evl.fi, p. 050 568 0627 tai paivi.ahmaoja@ evl.fi, p. 050 577 0650.

Henkilökuva pormestari Juhana Vartiaisesta – yleisötilaisuus ke 20.3. klo 18–19.30 Malmin kirjastolla, Ala-Malmin tori 1. Haastattelijana yhteiskunnallisen työn pastori Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Järj. Malmin srk ja Malmin kirjasto.

Sururyhmä läheisensä menettäneille to 28.3. alk. klo 17–18.30 Tapulin seurakuntakodilla. Tied. ja ilm. 26.3. mennessä markus.kopperoinen@evl.fi, p. 050 380 3569.

Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastossa.

Avoimet perhekahvilat klo 9.30– 12 ma Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla.

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Yhdessäoloa ja kahvittelua.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla. Leikkiä ja puuhastelua.

Tuunaa taloutesi -kurssi ti 2.4.– 4.6. klo 12–14 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Eväitä arjen talouden hallintaan. Kurssi soveltuu nuorille, jotka vasta opettelevat oman talouden rakentamista, sekä aikuisille, jotka haluavat selkeyttää omaa talouttaan tai miettivät, miten saada vähät varat riittämään paremmin. Tied. ja ilm. 15.3. mennessä: anu.kuokkanen@evl.fi, p.

050 345 7565, merja.saviniemi@ evl.fi, p. 040 740 5221 tai heidi. rajamaki@evl.fi, p. 050 340 9418.

Malmin srk mukana järjestäjänä.

Aikuisrippikoulu Räätälöity yksityisrippikoulu täysi-ikäisille. Rippikouluun kuuluu mm. papin kanssa keskustelua, seurakunnan toimintaan osallistumista ja etätehtäviä.

Tied. sofia.tuomenvirta@evl.fi, p.

050 570 4821.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Leikkihetki perheille.

Iltavillit Varustamolla to 14.3. klo 16–18. Puuhaa perheille. Ruoka klo 16–17.

Walk in -terapia to Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Lyhytterapiaa alle 30-vuotiaille. Lisätietoja ja ajanvaraus nettisivuillamme. Tied.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.3.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JANI LAUKKANEN

minna.karas@evl.fi.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla.

Rentoa ajanviettoa, pientä purtavaa. Avoin illanvietto kaikille täysiikäisille.

Tule kohvile! ma klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos.

Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis.

Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa.

Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Tied. Minna-Sisko Mäkinen, p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen Olohuone – Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied.

Marianne Hapsal, p. 050 380 3778.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja/tai puuro. Kerran kuussa lounas.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä.

Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla.

Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e.

Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvi.

Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalolla, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e.

Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen srk-kodilla. Hinta 2 e.

Soppatykki to 21.3. klo 11–13 Jakomäen ostoskeskuksen pihalla, Jakomäentie 2. Järj. Malmin srk ja LC Helsinki-Suurmetsä.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako jos saamme hävikkiä jaettavaksi ti klo 9 Pihlajamäen kirkolla, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Varustamolla, jossa jaon jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 12–13.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481.

Jätä muina aikoina soittopyyntö.

Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

rot (n. 1–3-v.), klo 10.20 vauvat (n.

0–1-v.), klo 10.55 kaikenikäiset / sisarukset.

Maunulan iltaperhekerho to 7.3., 21.3.,11.4.,18.4. ja 2.5. klo 17–19 Maunulan kirkolla.

Raamattupiiri torstaisin klo 17–19 Maunulan kirkolla.

Rukousryhmä to 7.3., 4.4. ja 2.5. klo 18 Oulunkylän kirkolla.

Pakilan seurakunta

Kirkollista stand upia Mitä tapahtuu, kun laitetaan entinen seurakuntanuori ja nykyinen kirkon työntekijä sekä melkein valmis teologian maisteri ja papin poika kertomaan vitsejä kirkkotilaan? Kaksi teologia ja yksi diakoni – yläpäähuumoria kirkkosaliin su 10.3. klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

Saako kirkossa nauraa ja miten uskonnosta, Jumalasta ja seurakunnasta vitsaillaan niin, että piispainkokouskin sen hyväksyy? Ja miksi kahden ihmisen esityksessä on kolme persoonaa: kaksi teologia ja yksi diakoni? Tämä kaikki selviää Ville Kormilaisen ja Amanda Hiekkataipaleen kirkkokansan iloksi suunnitellussa stand up -esityksessä.

Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 17.3. mukana Käpylän kirkkokuoro.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Su 10.3. mukana CSN-kuoro.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Diakonian ajanvaraus- ja neuvonta tiistaisin ja torstaisin klo 10–11.

Soita p. 09 2340 5318 tai tule käymään Oulunkylän kirkolla.

Virsikinkerit ti 12.3. klo 14 Oulunkylän puukirkossa, yhteislaulua ja tarinoita virsien taustoista. Aihe: Kaikki ilon lähteet puhkeavat.

Heikki Järvinen ja Maija PesonenKareinen.

Elämäni laulu soikoon! Lauluja ja laulujen tarinoita to 21.3. klo 13.30 Maunulan kirkossa. Raivo Savik ja Maija Pesonen-Kareinen, Maunulan lauluryhmä, Maunulan eläkkeensaajat. Vapaa pääsy.

Hiljaisuuden päivä la 30.3. klo 10–16 Maunulan kirkolla. Aikaa omalle levolliselle olemiselle, yhteisiä rukoushetkiä, keittolounas ja välipala. Vapaaehtoinen maksu 10 e. Ilm. 25.3. mennessä oulunkyla.srk@evl.fi tai p. 050 325 2653.

Kesäkerhot 1.–3.-luokkalaisille

Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–ti klo 9–13, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–16, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.3. klo 11. Jonna Tolonen, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen.

Messu su 17.3. klo 11. Marita Toivonen, Emma Mönkkönen ja Ari Häyrinen. Mukana Minna Holm, sopraano.

TAPAHTUMIA Oulunkylän kirkolla viikoilla 23–25.

Lisätiedot seurakunnan nettisivuilla.

Yhteisöruokailut ovat kohtaamispaikkoja kaiken ikäisille. Vapaaehtoinen maksu: Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla.

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla.

Oulunkylän perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla.

Koskelan lähetyspiiri ma 11.3., 8.4., 22.4. ja 6.5. klo 12–13.30, Kunnalliskodintie 6C kerhotila.

Lankakahvila ma 11.3., 8.4., 22.4. ja 6.5. klo 13–15 Käpylän kirkolla.

Lukupiiri ma 18.3. ja 22.4. klo 18 Oulunkylän kirkolla. 18.3. Elif Shafak: Kadotettujen puiden saari.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 11.3, 8.4. ja 6.5. klo 18 Käpylän kirkolla.

11.3. Nina Lykke: Kohonnut riski.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla.

Taaperoiden puuhakerho (1–3-v.) keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla.

NOA-nuorten aikuisten ilta ke 13.3. klo 17–21.30 Kakkosella, Pohjolankatu 2 D. Avoin ilta 18–29-vuotiaille.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa.

Maunulan muskarit torstaisin Maunulan kirkolla, klo 9.45 taape-

Ukrainan tukemiseksi harvinainen konsertti la 9.3. klo 15. Itkettävää ja naurattavaa klezmer-musiikkia soittavat Eva Jacob, Antti Korhola ja Philip Holm. Sibelius Akatemian kansanmusiikin professorilla Heikki Laitisella on neljä soitinta, ja musiikkina on sekä maallista että hengellistä. Kolehtikoriin voit konsertin lopulla lahjoittaa haluamasi summan Ukrainan tukemiseksi. Kirkkokahvit päättävät tilaisuuden. Vapaa pääsy, tervetuloa: Tapani ja Rea Harviainen, 2 x 80 v.

Paloheinän musiikkikoulun talvikonsertit la 16.3. klo 17.30 ja 19. Vapaa pääsy.

Pakilan Martat ma 18.3. klo 18.

Illan aiheena keskeneräiset käsityöt.

Perhekerhot tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa.

Ensivauvaryhmä tiistaisin klo 12.30–14.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin klo 18.

MLL Pakilan perhekahvila keskiviikkoisin klo 15–17. Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa.

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin klo 17.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p.

09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta: Waste & Feast -hävikkiruokaravintola ma–to klo 11–13.

Hinta 3/6/10 e.

Hyvinvointipäivä la 9.3. klo 11–14.

Mm. käsien hoitoa, hierontaa, hiljaisuuden joogaa, naistenvaatekirppis. Tarjolla keittolounas 6 e klo 12–13.

Terveysneuvonta ke 13.3. klo 10–12. Sairaanhoitaja-diakonissaopiskelija Mirva.

Malmin Varustamolla tapahtuu www.helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Katso myös Malmin seurakunta.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISILLE Vammaistyön siioninvirsiseurat ja kahvit su 10.3. klo 16–17.45 Helsingin seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, 2. krs. Hissi B-rapussa.

Tervetuloa tutustumaan körttiläisyyteen!

Papin porinat ti 19.3. klo 11.30–13 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Omakustanteinen lounas, askartelua, jutustelua.

Ryhmäkotien pääsiäiskirkot sovittavissa heli.ojalehto@evl.fi.

NÄKÖVAMMAISILLE Pakaritupa ke 20.3. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Vieraana vammaistyön pappi Heli Ojalehto.

VIITTOMAKIELELLÄ Malmin perhekerho ja Kannelmäen raamattupiiri kuten nettisivuilla ja kevätesitteessä.

Tuomiokirkon sivukappelin viittomakielinen opastus la 23.3. klo 10.30–11.30. Yhteistyössä kuurojen historiaseuran kanssa. Klo 13 kuurojen historiaseuran vuosikokous Hermannin Diakoniatalon Varustamossa, Hämeentie 73.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2024 11

KIRKOISSA SOI 8.–22.3.

Musiikkia Helsingissä PERJANTAINA 8.3.

Helsingin urkufestivaalin konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Ralph Gustafsson, Ruotsi, urut. Ruotsalaista urkumusiikkia, pääteoksena Olssonin Credo-sinfonia. Vapaa pääsy, ohjelmakirja 20 e.

Kevään kynnyksellä klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kodály-viikon konsertti. Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaat ja opettajat. Muun muassa Sonettikuoro, Viikariorkesteri ja vaskiyhtyeitä. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 9.3.

Harvinainen konsertti klo 15 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Eva Jacobin esiintyjäryhmä soittaa klezmeriä. Hengellistä ja maallista musiikkia. Heikki Laitinen, kerronta, laulu ja soitto. Vapaa pääsy. Kolehti Ukrainan tukemiseksi.

Suomalaisen urkumusiikin maraton klo 19–22 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Urkurit Niels Burgmann, Pauliina Hyry, Jan Lehtola, Maija Lehtonen, Kristian Saarinen, Ville Urponen ja Keijo Vättö sekä viulisti Manfred Gräsbeck. Suomalaisen urkumusiikin huipputeoksia.

Vapaa pääsy, urkufestivaalin ohjelmakirja 20 e.

SUNNUNTAINA 10.3.

Lavrenchukin musiikkiperheen konsertti klo 14 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Igor Lavrenchuk, harmonikka, Svetlana Lavrenchuk, piano, Anastasia Lavrenchuk, juonto, laulu ja piano, Alena Lavrenchuk, viulu, laulu ja piano, Mariia Lavrenchuk, kantele, Elisa Lavrenchuk, viulu ja laulu. Suomalaisia ja heprealaisia hengellisiä lauluja sekä instrumentaalikappaleita. Vapaa pääsy.

Gospel & Prayer klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43.

Mukana Jukka ja Tove Leppilampi.

Vapaa pääsy.

Kevään riemua klo 15 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Koko perheen konsertti. Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen opiskelijat sekä Taru Ritavesi, piano. Lastenlauluja sekä musikaali- ja elokuvasävelmiä. Vapaa pääsy.

Mestareiden musiikkia klarinetille ja fagotille klo 16 Kampin kappelissa, Simonkatu 7. Reedline Duo: Marcin Wosinski, fagotti, Marcin Domagala, klarinetti. J.S.

Kamarikuoro Addictio saa vieraakseen virolaisen Kammerkoor Avis Animin. Yhteiskonsertti pidetään sunnuntaina 17.3. kello 15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kuorot esittävät Joonas Kokkosen kuusiäänisen teoksen Laudatio Domini sekä osia Cyrillus Kreekin teoksesta Taaveti Laulud.

Bach, Devienne, Beethoven, Saariaho, Barański: Etude on Theme by Penderecki for bassoon solo (Suomen ensi-ilta). Liput 15 e lippu.fi ja ovelta. Huom! tilaan mahtuu vain 60 henkeä.

Hindemith: Das Marienleben klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Annika Leino, sopraano, Kirill Kozlovski, piano. Vapaa pääsy.

Pianokonsertti klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Risto Lauriala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

A Tribute to Hans Zimmer klo 18.30 ja 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. TBA-jousikvartetti kynttilänvalossa. Liput klo 18.30 55,50/50/47,50/45,50 e ja klo 20.45 53/42/36/25 e feverup.com.

TIISTAINA 12.3.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy.

Virsikinkerit klo 14 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12.

Laulattamassa Maija PesonenKareinen ja Heikki Järvinen. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 13.3.

Sid Hillen konserttisarja klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 8 e.

Vastaava konsertti myös 20.3.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anssi

Pyykkönen, urut. Vapaa pääsy.

Sininen hetki klo 13.03 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Talvisodan päättymisestä 80 vuotta. Duo Pannikka: Joose Ojala, haitari, ja Helena Taskila, panhuilu.

Lina Leikola, viulu, Liisa Smolander, piano, Annika Leino, sopraano, Esa Ruuttunen, baritoni, Tapio Tiitu, piano ja urut, muusikot Erkki Liikanen ja Seppo Soittila, Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro.

Liput 20 e ennakkoon, 25 e ovelta.

PK-klubi klo 18 Hermannin Diakoniatalon Varustamolla, Hämeentie 73. The Basement Church Band.

Gospelia. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 14.3.

Euroviisut-yhteislaulukonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Tuttuja viisukappaleita laulattamassa Herttoniemen Sointu, hyvänmielenkuoro Helsingin Helmi ja bändi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAINA 15.3.

Kuorokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Singing Girls of Texas -kuoro ja Sibelius-lukion tyttökuoro The Sibelius High School Girls Choir.

Muun muassa Quartel: She Sang the Stars – Tales of the Kalevala.

Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 16.3.

Kauneimmat Coverit klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Jerry Ala-Leppilampi ja Aku

Leppilampi, kitara ja laulu. Vierailijana Ilona Ala-Leppilampi, laulu ja viulu. Muun muassa Badding, J. Karjalainen, Kirka, Clapton, Lennon, Pink Floyd. Liput 22,40 e lippu.fi ja ovelta (kortti ja MobilePay).

SUNNUNTAINA 17.3.

Laudate! klo 15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kamarikuoro Addictio ja virolainen Kammerkoor Avis Animi. Muun muassa Kokkosen teos Laudatio Domini ja osia Kreekin teoksesta Taaveti Laulud.

Liput 22/18 e risto.talo@iki.fi tai kuorolaisilta, 25/20 e ovelta.

Kuorojen Yhteisvastuukonsertti klo 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Gaudium, Gospelmimmit ja Discantus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Marian virsi klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Vantaan Kamarikuoro. Sävelletty kansanrunoelma Kristuksen vaiheista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ave Maria! klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Marianpäivän musiikkia ja tekstejä. Tuomikirkon kamarikuoro Viva Vox, Anu Pulkkinen, urut. Maikki Viljanen-Pihkala ja Anne Vesterinen, tekstit. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 19.3.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

Dag-Ulrik Almqvist, urut. Vapaa pääsy.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi

KESKIVIIKKONA 20.3.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy.

Urkumusiikkia vierailijoille klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta.

Vierailumaksu 8 e.

PK-klubi klo 18 Hermannin Diakoniatalon Varustamolla, Hämeentie 73. Lauluyhtye Bella Canta. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 21.3.

Elämäni laulu soikoon! klo 13.30 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Yhteislaulua ja musiikkiesityksiä. Raivo Savik, Maija PesonenKareinen, Maunulan lauluryhmä.

Vapaa pääsy.

Jenkins: Stabat Mater klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kilven Kuoro, Kamarikuoro SonorEnsemble ja Helsingin poliisisoittokunta, solisteina Pia Freund ja Säde Bartling. Liput 30 e lippu.fi ja ovelta.

PERJANTAINA 22.3.

Contemporary Collective 10 v. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, sähköpiano ja elektroniikka, Teemu Viinikainen, kitara ja efektit, Heikki Nikula, bassoklarinetti, Markus Hohti, sello ja elektroniikka. Liput 22,60/17,60 e lippu.fi ja ovelta.