Kirkko ja kaupunki 2024 03 Helsinki

3

22.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Sitkeästi toiveikas Yli 50 vuotta maailman konflikteja seuranneen toimittaja Rauli Virtasen usko ihmisen hyvyyteen on säilynyt s. 13 Opi ymmärtämään nuorta – kuusi ohjetta teinin vanhemmalle s. 7

”On onnenkantamoinen, jos tässä rikkinäisessä maailmassa pysyy jotenkin ehjänä”, sanoo laulaja Marjo Leinonen s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Yhdistävää tekijää tarvitaan

Minä olen laihtunut, rumentunut, vanhentunut – – aika kuluu ja koko ajan on sellainen tunne että kulkee poispäin todellisesta, ihanasta elämästä, kulkee yhä kauemmaksi ja kauemmaksi, jotakin kuilua kohti.

MAAILMA YMPÄRILLÄMME on levoton, kuumeinen.

Ukrainassa ja Lähi-idässä käytävien sotien aiheuttamalla kärsimyksellä ei tunnu olevan määrää. Ennen niin rauhallinen Suomi joutuu varautumaan jatkuvaan Venäjän uhkaan. Yhdysvalloissa poliittinen valtataistelu on repivää. Onneksi Suomi ei ole yksin, sillä yksin olisimme pulassa.

Suomessa pidettiin presidentinvaalit, jotka voisivat toimia esimerkkinä niin muille maille kuin sille, mihin suuntaan kotimaankin politiikan soisi kehittyvän. Vaaleja leimasi asiallinen keskustelu ja ehdokkaiden arvostus toisiaan kohtaan. Varsinainen huipennus tästä oli presidentiksi valitun Aleksander Stubbin vierailu vastaehdokkaansa Pekka Haaviston vaalivalvojaisissa.

Jos Haavisto olisi valittu, hän olisi vieraillut Stubbin kannattajien luona. Upea ele, joka jää mieleen.

OMAN VOITTOPUHEENSA lopussa Stubb lupasi tehdä kaikkensa maan eteen ja olla yhdistävä tekijä. Perimmäinen ja suurin tavoite presidentille on, että rauha säilyy. Sen tärkeämpää tavoitetta ei voi olla. Sen eteen hänen edeltäjänsä ovat tehneet työtä usein hyvin vaikeissa oloissa, suurvaltojen varjossa ja välissä.

Presidentti Sauli Niinistö on johtanut erinomaisesti ulkopolitiikkaa, ja sen lisäksi käyttänyt viisaasti roolinsa arvojohtajana, kansakunnan unilukkarina.

Monessa tilanteessa toivoisi, että hänen sanojaan olisi kuunneltu tarkemmin. Usein hän

on patistanut etsimään ratkaisuja yhdessä, astumaan pois juoksuhaudoista, kuten nyt valtiopäivien avajaispuheessaan.

STUBB ON KOROSTANUT niin vaalien aikana kuin sen jälkeen haluavansa olla kansaa yhdistävä tekijä. Presidentillä ei ole sisäpoliittista valtaa, mutta arvovaltaa hänellä on. Samoin kuin esimerkin valtaa, sellaista kuin tuo vaali-illan toiminta. Siitä voisivat muut päättäjät ottaa mallia nyt, kun hallituksen ja ay-liikkeen mittelö vie Suomelta sitä kaikkein olennaisinta pääomaa, mitä maailman kriisien, vaikeiden talousnäkymien ja soteongelmien keskellä tarvittaisiin: luottamusta toisiimme. Vain yhdessä selviämme.

Virressä 579 pyydetään maan päämiehelle eli presidentille siunausta, johdatusta, viisautta, vastuun mieltä ja – ehkä hieman yllättäen – rakkautta. Rakkaus on voima, joka saa ylittämään rajoja.

IRINA KIRJAILIJA ANTON TŠEHOVIN NÄYTELMÄSSÄ KOLME SISARTA VUODELTA 1901

Tänään Eihän vanheneminen tunnu kovin kivalta ajatukselta. On ikävää, että kurtistuu ja että aika käy vähiin.

NÄYTTELIJÄ SANNA STELLAN TAMMIKUUN 2024 EEVA-LEHDESSÄ

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

PRESIDENTILLÄ EI OLE

Iankaikkisesti Sen tähden me emme lannistu.

Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivältä.

TOINEN KIRJE KORINTTILAISILLE 4:16

SISÄPOLIITTISTA VALTAA, MUTTA ARVOVALTAA HÄNELLÄ ON.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Tätä tämä on taas ollut: liukastelua pimeässä.

Satuitko siellä kirkkaudessasi näkemään, kuinka kompuroin, kuinka halusin vain jäädä maahan makaamaan ja huutaa kuin pelokas lapsi?

En nukkunut kovin hyvin.

Voisitko edes laittaa auringon päälle, ettei koko päivä olisi harmaata puuroa?

Kirkko ja kaupunki

3

22.2.2024 KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN Seuraava lehti ilmestyy 7.3.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki.fi

@kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Suhteessa luontoon eniten menetettävää ja voitettavaa on lapsilla” Luontodokumenttien lisäksi Petteri Saario on tehnyt elokuvia nuorista, jotka toimivat itselleen tärkeiden asioiden puolesta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Petteri Saario, Yle Areenasta löytyy monia tekemiäsi luontodokumentteja. Miksi ihmisen ja luonnon suhde kiinnostaa sinua?

– Ihminen on osa luontoa, vaikka me helposti unohdamme sen. Viime kädessä se, mitä teemme luonnolle, koituu joko omaksi iloksemme tai suruksemme. Yksikään kulttuurinen, poliittinen tai taloudellinen järjestelmä ei pysy pystyssä, ellei sen perustana ole elinvoimainen luonto.

– Ei ole niin, että luonto on jotakin, mitä suojellaan tai ei suojella, vaan luonnonsuojelu on oman olemassaolomme kannalta välttämätöntä.

2

Mitä Suomen neljä vuodenaikaa merkitsevät sinulle?

– Vuodenajat ovat suuri rikkaus. Olen parjatun marraskuun lapsi, mutta tykkään syksystä. Syksy on vuodenajoista syvällisin ja filosofisin. Syksy on tärkeä vuodenaika, koska sen myötä ihmisen paikka luonnon kiertokulussa konkretisoituu.

Luonnossa kuolema on elämän polttoainetta.

Syksyllä elämä ei häviä, vaan se piiloutuu oksiin ja juuristoihin odottamaan kevättä.

– Kevät merkitsee minulle kiirettä. Luonnossa kaikki tapahtuu silloin nopeasti, ja pitäisi saada monia asioita kuvattua. Kesä on levotonta aikaa, jolloin vältellään rutiineja, ja hyvä niin. Talvi lyhenee meillä molemmista päistään. On totuttava siihen, ettei Suomen etelärannikolla jääpeitettä enää tule tai se tulee vain vähäksi aikaa.

3

Miten sinusta tuli luontodokumentaristi?

– Työskentelin pitkään toimittajana ympäristöasioiden parissa muun muassa Ylessä. Sitä ennen työskentelin luonnonsuojelujärjestöissä.

1990-luvun alussa sain kokeilla dokumentin tekoa. Tein kollegani kanssa ensimmäisen dokumenttielokuvan hevosmetsurien paluusta.

Siitä tuli kivaa palautetta, ja siitä rohkaistuneena tuli tehtyä toinen ja kolmaskin elokuva. Kohta huomasin, että teen vain dokumentteja, ja pian olinkin perustamassa tuotantoyhtiöitä.

– Koen, että olen toteuttanut elämässäni lapsuuden lähtökohtaa. Ulkona viihtyvä ihminen hakeutuu ulos, ja sisällä ollessaan hän menee ikkunan ääreen katselemaan, mitä kiinnostavaa ulkona tapahtuu.

4

Miksi olet viime aikoina tehnyt nuorten dokumenttielokuvia?

– En ole tehnyt suurta tietoista valintaa, että haluaisin tehdä dokumenttielokuvia nuoremmalle yleisölle, mutta olen huomannut, että kolmessa viime vuosien pitkässä dokumenttielokuvassani päähenkilö onkin nuori. Viimeisin niistä on Revontulten Räppäri, joka kertoo 18-vuotiaan saamelaispojan kasvutarinan.

Nuoret, jotka toimivat itselleen tärkeiden asioiden puolesta, puhuttelevat lapsia ja nuoria ja ovat heille esikuvia.

– Haluan taistella sitä vastaan, että lapset ja nuoret haluaisivat katsoa vain Tiktokia. Lasten ja nuorten ahdistusta voisi helpottaa tarjoamalla heille aitoja elämyksiä, että he uskaltaisivat rohkeasti olla, leikkiä ja mennä ulos ja myös vaikuttaa omiin asioihinsa. Lapsilla ja nuorilla on kuitenkin eniten menetettävää ja eniten voitettavaa, kun puhutaan luonnosta ja kulttuurista.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Vahvimmat pyhyyden hetket olen kokenut ja koen luonnossa. Siihen liittyy vahvasti yhteys luontoon.

Se on pyhistä pyhintä.

– Olen luonnon tunnustelija. Tykkään kosketella puiden runkoja, jäkäliä ja sammaleita. Toisinaan riisuudun metsässä tai niityllä ilkosilleni ja menen makoilemaan milloin minnekin. Aika usein olen nukahtanut sinne. Kehooni on jäänyt tuntomuisti siitä, kun lapsena kiipeilin puihin ja kävelin paljain jaloin ulkona. ■ Petteri Saariolle myönnettiin Kirkon mediasäätiön Katso minuun… -palkinto Revontulten räppäri -dokumenttielokuvasta marraskuussa 2023.

Revontulten räppäri on katsottavissa Yle Areenassa.

Hyvä paimen -ryijyn on suunnitellut Toini Nyström 1930-luvulla.

Ester Ax: Elämänpuu

Margareta Ahlstedt-Willandt: Pyhäpuu

Aino Baeckman: Viinipuu

Häävuoteesta kodin seinälle

gat ovat ruskeaa, vihreää ja keltaista, kuten pelto kesän eri vaiheissa on. Ryijyssä on nähtävissä myös raamatullinen kylväjäteema. Sen etualalla on kyntäjähahmo, joka kyntää auralla ja hevosella peltoa. Keskellä on kylväjä vakkoineen ja taustalla niittäjä sirpin kanssa.

Alunperin ryijyjä käytettiin peittoina ja niiden päällä mentiin myös naimisiin. Vanhimpia ryijyjen aiheita ovat elämänpuut.

TEKSTI MIINA LEPPÄNEN KUVAT SUOMEN KÄSITYÖN YSTÄVÄT JA RYIJYPALVELU-RP OY

J

älleen muotiin tullut villainen, kudottu tai ommeltu ryijy on ikivanha käsityö.

Vanhin säilynyt suomalainen ryijy on 1600-luvulta.

Ensin ryijyjä oli pappiloissa ja aateliskodeissa, joista ryijyinnostus levisi 1700luvun loppupuolella kaikkiin kansankerroksiin.

Vanhimpia ryijyjen aiheita olivat elämänpuut, joiden latvuksissa oli onnenlintuja, sydämiä ja tulppaaneja ja tietysti vihkipareja.

Ryijyjä käytettiin kodeissa peittoina ja kirkoissa morsiusryijyinä. Vihittäessä pariskunta seisoi vihkiryijynsä päällä, ja sen jälkeen se sijattiin häävuoteeseen. Olihan siihen kudottu suojaa antavia ja onnea tuottavia merkkejä.

Aikanaan ryijyjä käytettiin myös rekipeittoina.

Lisäksi ne olivat arvostettuja maksuvälinetä niin veronkannossa kuin kaupanteossakin.

Ajan oloon ryijyn käyttö muuttui. Suomen Käsityön Ystävät perustettiin vuonna 1879, ja sen jälkeen ryijy löysi paikkansa osana kodin sisustusta seinältä, penkin päältä tai lattialta.

YHTÄ RYIJYJEN KULTA-AIKAA elettiin 1930–40luvulla. Silloin myös uskonnolliset aiheet olivat niissä vahvasti esillä.

Esimerkiksi suositusta elämänpuusta tehtiin uusia versioita kuten Dora Jungin ryijy, jossa on kuvattu kokonainen linnunlaulumetsä. Toisen Elämänpuu-ryijyn vanhasta aiheesta suunnitteli Ester Ax. Margareta Ahlstedt-Willandtin suunnittelemassa Pyhäpuu-ryijyssä on puun lisäksi muun muassa kyyhkysiä, jotka symboloivat rauhaa ja sovintoa. Raamatullisia luontoaiheita löytyy

Aino Baeckmanin Viinipuu-ryijystä ja A. W. Raition Elämänlanka-ryijystä 1930-luvulta.

Raitio on suunnitellut myös suositun Maamiesryijyn, johon on kudottu maatalousyhteiskunnassa hyvin konkreettinen viljelyaihe. Käsityön lan-

”

Vihkiryijyyn oli kudottu suojaa antavia ja onnea tuottavia merkkejä.

A. W. Raitio: Maamies

A. W. Raitio: Elämänlanka

SUOMEN TUNNETUIN uskonnollinen ryijy on Toini Nyströmin Hyvä paimen. Ryijy on ajalleen tyypillinen funkkisryijy. Sen värit ovat luonnonläheiset, ja pohjan muodot ovat suorakaiteita.

Aihe tulee suoraan Raamatusta, jossa Jeesus sanoo olevansa hyvä paimen, joka laittaa henkensä alttiiksi lampaidensa puolesta. Hyvä, todellinen paimen ei myöskään emmi pelastaa lammastaan suden suusta.

Ryijyn keskialueen väri tuo mieleen lämpimän auringonlaskun, ja kaikkinensa ryijyn puna-siniruskea värimaailma on lempeä.

Myös Neitsyt Maria on ikuistettu ryijyyn.

Katri Warénin Madonna-ryijyssä kiertää kaksi okaista köynnöstä, jotka viittaavat Jeesuksen ristinkuolemaan, ja keskellä on Maria sylissään Jeesus-vauva.

Jeesuksen syntymän tapahtumiin liittyy myös Margareta Ahlstedt-Willandtin 1930-luvun puolivälissä suunnittelema Tietäjät-ryijy. Se esittää tarinaa kolmesta viisaasta miehestä, jotka ovat palaamassa seimen luota suorinta reittiä omalle maalleen. Tässäkin ryijyssä kukkii puu ikuisen elämän vertauskuvana. ■

Katri Warén: Madonna

Suomalaisen kulttuurin päivää vietetään 28.2.

M. Ahlstedt-Willandt: Tietäjät KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 5

Naurua kirkkoon Lähiökoomikko ja diakonia­ työntekijä Amanda Hiekkataipale auttaa ja naurattaa.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

A

manda Hiekkataipale, 35, on ammattiauttaja ja lähiökoomikko, jonka työ diakonina vaatii herkkyyttä ja eettistä otetta, kun ollaan ihmisten kanssa vaikeiden asioiden äärellä. Silloin kun Amanda ei ole diakonin pantapaita päällä kirkon töissä, hän kuuntelee vihaista 1990-luvun hiphopia ja esiintyy stand up -illoissa.

Parhaillaan Amanda valmistelee yhdessä Ville Kormilaisen kanssa seurakuntamaailmasta ammentavaa stand up -esitystä. Viime syksystä saakka kehitelty esitys alkaa olla valmis, ja maalis–huhtikuussa sitä testataan liveyleisön edessä maksuttomissa tilaisuuksissa Helsingissä ja Vantaalla.

Amanda on pitänyt huumorista aina ja on saanut toisinaan kuulla, että hänen pitäisi tehdä stand up:ia. Pari vuotta sitten ystävä tuli kylään riesling-pullon kanssa ja totesi, että heidän pitäisi lähteä yhdessä stand up -kurssille. Niin tehtiin, ja siitä alkoi Amandan stand up -ura.

PUISTOLASSA SYNTYNYT ja suurimman osan elämästään koillisen Helsingin lähiöissä asunut Amanda Hiekkataipale katselee maailmaa lähiösilmin. Se tarkoittaa sitä, että Amanda on tottunut näkemään kaikenlaisia ihmisiä ja asioita.

– Mikään ei ihan hirveästi hämmästytä eikä pelästytä, hän sanoo.

Amanda asuu Pihlajamäessä, Malmin kainalossa. Malmin seurakuntanuorissa aikoinaan mukana olleelle Amandalle Malmi on ”The Paikka”.

Puolitoista vuotta sitten hän sai viran Malmin seurakunnasta.

Amanda on huomannut antavansa diakoniatyöntekijänä asiakkaille neuvoja, jotka olisivat hyviä ohjeita myös itselle, mutta joita ei aina tule noudattaneeksi.

HY VÄN TÄHDEN. 83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Amanda Hiekkataipaleelle Malmi on ”The Paikka”. Puolitoista vuotta sitten hän sai viran Malmin seurakunnasta.

– Saatan vaikka sanoa, että ’muistat olla tosi armollinen itelles’ ja ’muista, että olet Jumalan silmissä arvokas’.

Sellainen naurattaa.

MUTTA SAAKO KIRKOSSA nauraa? Entä saako Jumalasta ja uskosta vitsailla?

– Saa, todellakin saa. Se tekee hyvää meidän luterilaiselle mielenlaadulle, sanoo Amanda

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Hiekkataipale, jolta löytyy myös teologian maisterin tutkinto.

Hänen mielestään kaikesta voi tehdä vitsin.

Oleellista on, mistä näkökulmasta vitsi kerrotaan.

Kaikelle voi nauraa, mutta niin ettei lyö lyötyä. ■ Kaksi teologia ja diakoni – yläpäähuumoria kirkkosaliin -esitykset su 3.3. klo 15 Paavalinkirkossa, pe 15.3. klo 18 Viikin kirkossa, pe 22.3. klo 18 Asolan seurakuntatalolla Vantaalla ja su 28.4. klo 15 Vartiokylän kirkossa.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Kohtaa teinidraama kuin asiantuntija – kuusi askelta kohti yhteisymmärrystä Psykoterapeutit ja murrosikäisten äidit Janna Manninen ja Leea Mattila jakavat neuvonsa aikuisille kirjassa Teinin mieli.

Nuorta voi tukea riidan keskelläkin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

1. Rauhoita itsesi Jos puret hampaita yhteen hartiat jännittyneinä ja luulet tietäväsi kysymättä, miksi teini toimii kuten toimii, älä aloita keskustelua. Silloin on parempi sanoa: ”Haluan puhua tästä, mutta olen vielä liian kiihtynyt kuuntelemaan sinua. Menen rauhoittumaan, ja sitten voimme jutella.”

Ota ainakin vartin aikalisä. Voit purkaa paperille asiat, jotka tekisi mieli paukauttaa teinille. Revi sitten lappu silpuksi. Voit avautua anonyymisti verkkokeskustelussa, soittaa ystävälle tai pyytää kumppanilta halausta, mikä sinua sitten rauhoittaakaan. Älä kaada tunteitasi teinin päälle.

asentoaan ja äännähdellä empaattisesti, vaikka et tajuaisikaan, mitä hänellä on meneillään.

Nuorelle on tärkeää tulla kohdatuksi siinä tilassa, missä hän on.

Kaikkia tunteita saa tuntea.

Sano jotain myötäelävää: ”onpa vaikean kuuloinen tilanne” tai ”tuo on varmaan raskasta”. Tee selväksi, ettet luule tietäväsi, mitä toinen parhaillaan kokee. Teillä on erilliset, läpitunkemattomat mielet.

Jos pääsette kakkosvaiheeseen asti, onnittele itseäsi. Tähän voi myös lopettaa. Älä vaadi teiniä puimaan asioitaan loppuun asti kanssasi äläkä yritä puhua hänelle järkeä.

2. Viivy nuoren tunteiden äärellä

3. Yritä ymmärtää nuorta

Käänny teinin puoleen koko kehollasi: voit peilata hänen

Vasta kun tilanne on rauhoittunut kunnolla, voit koettaa

käsittää, mistä teinin tunne tai käytös johtuivat. Sopiva aika tähän on ehkä vasta toisena päivänä. Tee selväksi, että yrität ymmärtää nuorta etkä tyrkytä hänelle omia näkemyksiäsi.

Nämä ovat hyviä keskustelunaloituksia: ”Minusta näytti, että olit tosi vihainen. Se on ok. Voitko vielä kertoa, mitä kaikkea siinä oli mukana?” ”Taidetaan ajatella tästä asiasta aika eri tavalla, mutta se on ok. Aloitetaan niin, että minä kuuntelen, mitä sinä sanot, ja lupaan, etten keskeytä.” ”Huomaan, etten ihan ymmärrä, miksi tämä asia on sinulle niin tärkeä, mutta haluan ymmärtää.

Jaksaisitko selittää vielä kerran?”

Jos teini puhuu kanssasi, kiitä häntä siitä, että hän auttoi sinua ymmärtämään itseään ja hermostumistaan. ”Se oli varmasti sinulle kurja kokemus.”

4. Auta nuorta käsittämään pyrkimyksiäsi Kehittyvän nuoren mielessä on meneillään niin paljon, että on kohtuutonta vaatia häntä miettimään asioita jatkuvasti myös aikuisen näkökulmasta. Voit silti yrittää. Aloita varmistamalla nuoren huomio: ”Voidaanko jutella?”

On hyvä tuoda esiin se, että olet ajatellut teinin näkemystä ja ymmärrät sitä. Sitten voit kertoa, miten itse näet asian. Perustele näkemyksesi, palastele se osiin ja pidä taukoja. Odota rauhassa teinin vastausta, mutta älä vaadi sitä.

Jos keskustelu koskee sääntöjen noudattamista, perustele ehdotuksesi nuorelle ymmärrettävällä tavalla. Korosta nuoren toimijuutta ja itsemääräämisoikeutta: se auttaa pääsemään parhaaseen kompromissiin hänen kanssaan. Voi olla hyödyllistä mainita, että tulevaisuudessa hänellä on vieläkin enemmän vapautta päättää asioistaan.

5. Palauta ja korjaa yhteys Jos ajauduit riitaan nuoren kanssa, tarvitaan taas aikaa rauhoittumiseen. Sen jälkeen aikuisen kannattaa tehdä aloite sovun palauttamiseksi. Sellainen käytös vahvistaa nuoren turvallista kiintymyssuhdetta ja luottamusta.

Voit sanoa vaikka: ”Olin äsken aika kiihtynyt, ja olen pahoillani, että sanoin niin loukkaavasti. Nyt pystyn kuuntelemaan sinua. Toivon, että voit luottaa minuun.”

6. Huomaa hyvä hetki Nuori saattaa vaikuttaa itsekkäältä, empatiakyvyttömältä ja loputtomasti omissa tunteissaan vellovalta. Se johtuu hänen aivojensa kehitysvaiheesta, ja hän voi vaikuttaa asiaan vain rajallisesti.

Nauti, kun suhde toimii!

Lähde: Leea Mattila ja Janna Manninen: Teinin mieli. Opi ymmärtämään nuorta. Gummerus 2024.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 7

Vaikea paikka tai suuri helpotus Eläkkeelle jääminen on elämän taitekohta, johon ei ole rakenteita.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

U

utisia, dokumentteja, suoria lähetyksiä ja kirjoitettuja analyyseja.

Ajan hermolla elämistä ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden seuraamista. Erikoistoimittaja Tiina Merikantoa on voinut nähdä televisiossa ja kuulla radiossa.

– Olin Yleisradiossa 32 vuotta toimittajana uutis- ja ajankohtaistoiminnassa. Pitkään olin Ajankohtaisessa kakkosessa ja sitten A-studiossa ja

Tiina Merikanto toimii ohjaajana äskettäin eläköityneiden valmennusryhmässä Tapiolan seurakunnassa.

uutispuolella. Olen seissyt Puoli yhdeksän uutisissa monta kertaa, Merikanto kertoo.

Hänen mielestään Yleisradio on hieno talo.

Merikanto on kiitollinen toimittajan työstään, koska hän on saanut tavata paljon erilaisia ihmisiä, perehtyä asioihin ja nostaa tärkeitä asioita ohjelmiksi.

– Tein paljon ohjelmia sairaudesta ja köyhyydestä. Kun teimme juttua Pietarin katulapsista, kuvaaja hyppäsi pietarilaiseen viemäriin ja minä

perässä. Toisaalta sain kulkea vallan käytävillä.

Seurasin sote-uudistusta monta vuotta. Opin virkamiehiltä ja tapasin hienoja asiantuntijoita. Sain tehdä hyvin monenlaista.

Mutta sitten tuli päivä, jolloin Merikannon sanoi heipat mieluisalle työpaikalleen. Hän jäi eläkkeelle vajaa kaksi vuotta sitten.

– Ei kukaan sanonut, että joko lähtisit. Ei ollut työntöä eläkkeelle. Mutta koin, että on aika tulla ja aika lähteä. Olin saanut tehdä paljon ja oppia paljon.

TIINA MERIKANTO muistuttaa, että eläkkeelle jääminen on elämän taitekohta, johon ei ole rakenteita. Eläköitymiseen asti ihmistä ohjataan yhteiskunnassamme eri tavoin elämänvaiheesta toiseen.

– Kun lapsi menee kouluun tai aikuinen töihin, niissä on aina jonkinlainen rakenne, ja muutokseen saa tukea ja opastusta. Kun jää eläkkeelle, joutuu miettimään, mihin nyt ryhdyn ja mihin kuulun.

– Kun tajuaa yhä syvemmin, kuinka hauras elämä on, yhä tärkeämmäksi nousee kysymys, mihin kulutan loppuelämäni.

”

Ei kukaan sanonut, että joko lähtisit.

TIINA MERIKANTO

Mitä vielä? -ryhmä äskettäin eläköityneille tiistaisin 5.3., 19.3., 2.4., 9.4., 16.4., 7.5. ja 21.5. klo 13–15.30 Tapiolan kirkolla.

Ohjaajina pappi Marianne Tiihonen ja työnohjaaja Tiina Merikanto.

Ilmoittautumiset 26.2. mennessä: tiinamerikanto@gmail.com.

Mitä vielä? -valmennusryhmän ohjaajan opas on ladattavissa Kirkkohallituksen sivuilta julkaisut.evl.fi.

– Minun kaltaiselleni, työstä pitäneelle ja työorientoituneelle ihmiselle loivempi lasku on ollut tärkeää ja hyvä asia. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Toisille eläkkeelle jääminen on vaikeampaa, jollekin suuri helpotus, Merikanto sanoo.

Hän ei ole kokenut eläkkeelle jäätyään identiteettikriisiä. Silti Merikanto on tarkka, että hän on eläkkeellä, mutta hän ei ole eläkeläinen. Toimittajan identiteetti on tallella.

– Voi tietysti kysyä, miksi minulla on tällainen mielikuva, että eläkeläinen on jotakin sellaista, mitä en ainakaan vielä halua olla.

– Mutta toimittajan ammatista ei tarvitse jäädä tietyn vuosiluvun kohdalla pois. Monet kollegat kirjoittavat aktiivisesti ja jatkavat freelancereina.

Minulle kaikkein luontevinta on juontaminen, koska siinä saan käyttää osaamistani. Olen ollut puhetyöläinen suurimman osan urastani.

Eläkkeellä oloon liitetään usein se, että silloin saa harrastaa ja ajan kanssa. Sellaista ajatusta Merikanto ei allekirjoita.

– Olen tänä aamuna käynyt kuntosalilla ja eilen illalla teatterissa, mutta en osaa ajatella, että elämä pyörisi vain harrastusteni ympärillä. Onnen tavoitteluun en usko. Mieluummin tahdon tehdä tärkeitä asioita, joihin liittyvät toiset ihmiset.

Merikanto pitää filosofi Frank Martelan lauseesta, joka kiteyttää hänen omia ajatuksiaan: ”Elämän merkitys on tehdä itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen muille ihmisille.”

ELÄKKEELLE JÄÄTYÄÄN Tiina Merikanto kävi Tapiolan seurakunnan järjestämän Mitä vielä? -valmennuksen. Vastikään eläkkeelle jääneille suunnattua ryhmää ohjannut pappi kysyi Merikannolta, tahtoisiko hän alkaa ohjata seuraavaa ryhmää.

– Kun minua pyydettiin, ajattelin, että ryhmän ohjaaminen olisi merkityksellistä tekemistä, ja minulla on koulutusta ryhmän ohjaamiseen.

– Olen rukoillut, että jäädessäni eläkkeelle löytäisin tekemistä, joka olisi minulle sopivaa ja sitä, mitä Jumala haluaa minun tekevän. Pyyntö ryhmän ohjaajaksi oli sellainen, että: no, otatko vastaan? Koin, että se on tehtävä, joka sopii minulle.

Tähän mennessä Merikanto on ohjannut yhdessä pappi Marianne Tiihosen kanssa Tapiolan seurakunnassa jo useampaa Mitä vielä? -ryhmää. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa.

– Kahden tunnin työskentelyn aikana pohditaan omaa työtä, omaa elämää, arvoja ja elämän rajallisuutta. Omasta työstä voidaan miettiä esimerkiksi sitä, mistä haluaa luopua ja mitä haluaa ottaa sieltä mukaan. Puolen tunnin kahvitauolla on oma merkityksensä, sillä silloin voi vaihtaa kuulumisia, Merikanto sanoo.

Hänen ohjaamistaan Mitä vielä? -ryhmistä osa on jatkanut vertaisryhminä varsinaisten kahdeksan kerran jälkeen. Asioiden jakaminen luottamuksellisessa ilmapiirissä on sujunut ilman ohjaajia.

– Ryhmiin osallistuneet ovat myös ystävystyneet, jotkut taisivat tehdä yhteisen matkankin.

Se on merkittävää, koska ystävien löytäminen ei ole nykyään helppoa.

Mitä vielä? -ryhmän ohjaajille Merikanto on tehnyt yhdessä Mailis Aaltosen kanssa oppaan.

– Vähitellen syntyi ajatus, että oppaasta voisi olla apua muillekin seurakunnille. Oppaan voi kuka tahansa ladata Kirkkohallituksen sivuilta, Merikanto kertoo. ■

PEXELS

Merikanto osasi kuitenkin varautua eläkkeelle jäämiseen. Hänen mielestään niin kannattaa tehdä. Merikantoa on auttanut aikoinaan käyty työnohjaajakoulutus.

– Minulle siirtymä töistä eläkkeelle ei ole mennyt sadasta prosentista nollaan. Mietin ratkaisua pitkään, ja prosessini on ollut tosi loiva, sillä edelleen jatkan työntekoa jossain määrin.

Parikymmentä vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon asioihin perehtynyt ei niin vain lopeta.

Merikanto seuraa alaa edelleen ja toimii juontajana sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevissä tilaisuuksissa.

Yhteiset arvot auttavat elämään pitkässä parisuhteessa USKONNOLLISET IHMISET ovat parisuhteissaan keskimäärin hieman onnellisempia kuin muut.

– Ero syntynee siitä, että yhteiseen aikaan on panostettu enemmän. Yhdessä vietetty aika lisää onnellisuutta, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula.

Tieto parisuhdeonnesta on peräisin monesta FINSEX-tutkimuksesta, joilla on selvitetty suomalaisten seksielämää vuosien 1971–2015 aikana.

TAMMIKUUSSA 2024 JULKAISTUSSA kirjassaan Rakkaus mullistaa elämän (Into) Osmo Kontula kertoo, että samanlaiset arvot auttavat elämään pitkäaikaisessa parisuhteessa. Arvot voivat yhdistää paria, jolla on vaikkapa suuri ikäero tai jotka eroavat monilta muilta ominaisuuksiltaan toisistaan.

Uusi kirja perustuu yli 2 500 naisen kertomukseen rakkauselämästään. Yksi heistä pohtii: ”Rakastumista varmasti edesauttoi se, että arvomaailma ja toiveet olivat samanlaiset.

Tunsin, että hänen kanssaan haluamme samanlaisia asioita ja näin yhteisen tulevaisuuden.”

JOTKUT NAISET OLIVAT löytäneet rakkaansa kirkon järjestämästä tilaisuudesta, kuten seurakunnan leiriltä tai lapsen ristiäisistä. Osa koki johdatuksen ohjanneen hänet yhteen puolisonsa kanssa. ”Tapasimme kirkon tilaisuudessa. Uskon johdatukseen ja olin rukoillut, että kohtaan sen oikean. Kun tapasimme, hän jäi oudolla tavalla ensin mieleeni. Myöhemmin kun juttelimme syvällisesti, tajusin, että tarinamme oli alkanut jo kauan aiemmin tähtien tuolla puolen. Sydämeni vakuuttui, että hän ei ollut siinä sattumalta vaan Jumalan rakkaudesta.”

PIHLA TIIHONEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 9

Suurin osa Antti Tuurin romaaneista ja muista kirjallisista töistä on syntynyt hänen työhuoneellaan Helsingin Kalliossa.

Mystinen lintujen ystävä Antti Tuurin uusin romaani kertoo salaperäisestä lintujen kesyttäjästä, joka muistuttaa eläinten pyhimyksenä tunnettua Franciscus Assisilaista.

Taustalla on kirjailijan oma nuoruuden kokemus.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SAKU SOUKKA

A

ntti Tuuri muistelee työhuoneellaan Helsingin Kalliossa hetkeä, jolloin hän sai Lintujen kesyttäjä -romaanin (Otava) ensiajatuksen. Se ajoittuu 1970-luvun lopulle kirjailijan ollessa palaamassa vaimonsa kanssa Lapista. He pysähtyivät Ranualla hillafestivaaleille, mutta ne olivatkin jo ohi, joten pariskunta kysyi, voisiko hilloja eli lakkoja vielä ostaa jostakin.

– Meidät ohjattiin erääseen maataloon. Se oli vanha pohjoispohjalainen talo, jonka räystäiden alustat olivat täynnä pääskysten pesiä. Katselin,

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

kun linnut lentelivät ympäriinsä, ja mieleeni tuli ajatus, että olisipa hienoa saada lintuihin jonkinlainen yhteys.

Ajatus jäi päähän muhimaan. Tuuri tutustui jossakin vaiheessa suomalaiseen mytologiaan, jossa kerrottiin, että jokaisella eläimellä on oma haltijahenki nimeltä emuu. Tutuksi tuli myös tarina lintujen ja eläinten suojeluspyhimyksestä Franciscus Assisilaisesta. Assisilaisella ja emuu-hengellä oli käyttöä, kun Tuuri lopulta ryhtyi kirjoittamaan aiheesta romaania.

Lintujen kesyttäjä -romaanin päähenkilöksi tuli kulkuri, joka pyytää majapaikkaa eteläpohja-

laisesta talosta. Hän viettää päivät pitkät talon puutarhassa hakemassa yhteyttä pääskysiin. Talonväessä ja kyläläisissä mystinen mies herättää naureskelua ja hämmennystä, jopa ärtymystä.

LINTUJEN KESYTTÄJÄN tarinaa kerrotaan talon teini-ikäisen pojan silmin. Häntä tuntematon mies kiehtoo tavattomasti. Pojan isä päättää antaa miehelle majoituksen viikoksi, koska häntäkin kiinnostaa, osaako tämä oikeasti kesyttää lintuja.

Miehen touhujen suurimmaksi epäilijäksi osoittautuu talon isännän pappisveli, joka on menettänyt virkansa epäsoveliaan käytöksen vuoksi. Hän on myös ensimmäisenä valmis tuomitsemaan miehen, kun nimismies hakee tämän kuulusteltavaksi.

– Olen nähnyt pitkän elämäni varrella monenlaisia pappeja, myös niin sanottuja virkatiepappeja, jotka puhuvat Jumalasta ja lähimmäisenrakkaudesta vain virkansa puolesta, Antti Tuuri sanoo.

Itse hän ei halua pitää suurempaa meteliä uskonasioista. Hän kuitenkin uskoo, että jonkinlainen henkinen maailma on olemassa. Se antaa avaimia elämään.

– Jokainen voi uskoa omalla tavallaan. Insinöörin koulutuksen saaneena ajattelen, että täytyy olla olemassa jotain meitä suurempaa, sillä ei näin monimutkainen koneisto ole voinut lähteä käyntiin itsestään.

Romaani sijoittuu 1950-luvulle, joten Tuuri sai ujutettua siihen nuoruuden muistikuviaan kotiseudultaan Etelä-Pohjanmaalta. Teoksen teinipoika esimerkiksi lähtee ensimmäisen kerran tanssipaikalle Vimpelissä. Se on jännittävä tapaus nuoren miehen elämässä.

– Näin aikoinaan juuri tuolla tanssipaikalla laulaja Lasse Liemolan. Siellä laulaja heitteli yleisön kanssa ilmapalloa, kunnes joku poksautti sen rikki, kuten romaanissakin kuvataan.

”

Mekaaninen kirjoituskoneeni on kevytlyöntinen.

Nautin siitä, kun teksti tulee paperille ajatuksen nopeudella.

Siinä on sellaista tekemisen tuntua.

ETELÄ-POHJANMAA on vahvasti mukana monissa 79-vuotiaan Antti Tuurin teoksissa. Yli 80 julkaistuun teokseen sisältyy niin romaaneja, novelleja, näytelmiä, elokuva- ja tv-käsikirjoituksia, oopperalibrettoja kuin kuunnelmiakin.

– Etelä-Pohjanmaa on ollut maakuntana kirjallisten aiheiden aarrearkku. Olen myös voinut hyödyntää oman sukuni siirtolaiskokemuksia, sillä isoisäni Vihtori ja pikkuserkkuni Jonni lähtivät aikoinaan töiden perään Kanadaan, Tuuri kertoo.

Kun Tuuri matkusti 1980-luvun alussa Kanadan Sudburyyn tapaamaan pikkuserkkuaan, hän pyysi hän tätä laittamaan paikalliseen lehteen ilmoituksen, että ihmiset kertoisivat muistojaan hänen isosisästään.

– Yllättäen yhteyttä otti nainen, joka oli ollut naimisissa isoisäni kanssa. Menin tapaamaan tätä Toinia, ja hän kertoi paljon juttuja Vihtorista ja antoi tästä myös valokuvia. Järkyttävää oli,

että Toini kuoli matkani aikana, ikään kuin hän olisi vain odottanut käyntiäni.

Tuurin sukua asuu edelleen Etelä-Pohjanmaalla. Hänestä on mukava vaihtaa serkkujensa kanssa kuulumisia ja puhua heidän kanssaan hänelle rakasta murretta.

Kesät Tuuri viettää vuonna 1897 rakennetussa talossa Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla Korsnäsin Molpessa. Rannikolla asuminen on tärkeää erityisesti siksi, että hän harrastaa veneilyä. Seuraava kirjakin, Yksinpurjehdus Hankoniemen ympäri ja muita merihenkisiä kertomuksia, liittyy siihen. Kirjan kirjoittamisessa hän on käyttänyt apuna purjehduksessa pitämiään lokikirjoja.

KALLION TYÖHUONEELLA on syntynyt suurin osa Antti Tuurin teoksista. Hänen työtapansa on nykyisin harvinainen, sillä hän naputtaa edelleen kirjojensa ensimmäisen version mekaanisella kirjoituskoneella.

– Kirjoituskoneeni on yhtä kevytlyöntinen kuin tietokoneeni. Nautin siitä, kun teksti tulee paperille ajatuksen nopeudella. Siinä on sellaista oikeaa tekemisen tuntua.

Tuurilla oli pitkään käytössä vanha Bijoumerkkinen kirjoituskone. Sitä tapasi huoltaa Alppilassa liikettä pitänyt Veikko Tiainen. Koneen korjaus oli kesken, kun hän sattui kuolemaan.

– Ihmettelin, mitä teen, kun kone oli paloina muovikassissa. Onneksi kuitenkin sain eräältä lukijalta täysin samanlaisen, lähes tuliterän koneen tilalle.

Erillisen työhuoneen Tuuri hankki vuonna 1983, kun perheen koti Pohjois-Helsingissä alkoi käydä ahtaaksi. Viihtyisän yksiön omisti nuori säveltäjä Esa-Pekka Salonen, joka tuli parin vuoden kuluttua tunnetuksi myös maailmalla.

Tuuri osti samassa kaupassa Salosen suunnittelemat pöydän ja tuolit.

Vaikka Tuuri viihtyy vesillä ja luonnossa, on hän tykästynyt myös Kallion kiviseen ja eläväiseen kaupunginosaan.

– Teen usein ympäristössä kävelylenkin ja käyn jossain lounaalla. Onhan Kallio muuttunut paljon 40 vuodessa, mutta on täällä vielä joitakin tuttuja kaupanpitäjiä. ■

2.-3.3.2024 LUOM I S E N I LOA - KÄS I N T E H T Y

Wanha Satama

Pikku Satamakatu 3-5 La 10-17 / Su 10-16

LISÄTIEDOT

K A D E N TA I T O M E S S U T. F I

OTA HALTUUN ÄLYPUHELIMELLA ASIOIMINEN! Löydä sinulle sopiva palvelu: vantaa.fi/digituki tai kysy lisää 09 839 11.

Ratkotaan arjen digipulmia yhdessä.

Palvelu on maksutonta. vantaa.fi/digituki

Katso video Antti Tuurin kirjoittamisprosessista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 11

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

S E N IORITA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Hyödynnä nopean päättäjän kevätbonus! Etusi jopa yli 3.000€ Kun allekirjoitat vuokrasopimuksen 31.3.2024 mennessä, saat ensimmäisen vuoden vuokrista 20 % alennuksen.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja).

Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Kiitollisina Toimittaja Rauli Virtanen ja oppilaitospappi Marjut Mulari kirjasivat tammikuussa asioita, joista he ovat kiitollisia. He ilahtuivat ihmisistä, jotka toimivat toisten hyväksi tai saavat osaamisellaan arjen luistamaan. Virtanen oli kiitollinen hyvistä autokuskeista ja Mulari taloyhtiön pyykkituvasta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 13

Rauli Virtasen päiväkirja – Tapaamisia Thaimaassa Perjantai Palaan vajaan vuoden tauon jälkeen Bangkokin vanhimpaan ja suurimpaan slummiin Khlong Toeihin. Tänne amerikkalainen pappi isä Joe tuli yli viisikymmentä vuotta sitten auttamaan köyhiä lapsia. Kiitos ja kunnioitus hänelle.

Lauantai Toinen vierailupäivä Khlong Toein slummissa, jossa monet ihmiset pelkäävät häätöä, jos grynderit saavat tahtonsa lävitse. Tapaan kokki Chef Gaan, joka työskenteli vuosia ulkomailla eri ravintoloissa. Sitten hän palasi kotislummiinsa pitämään pientä halparuuan katukeittiötä. Kun kysyn, mikä on hänen uudenvuoden toiveensa, hän sanoo, ettei toivo mitään itselleen vaan ainoastaan terveyttä ja hyvinvointia slummin asukkaille. Ihailtava asenne lämmittää minua.

Sunnuntai Näen taksin ikkunasta, kuinka maasturi törmää mopoon ja mopon kyydissä olleet nainen ja lapsi kaatuvat katuun.

Kukaan ei kuole, mutta onnettomuus on esimerkki siitä, kuinka me kaikki olemme liikenteen armoilla. Vuodenvaihteen liikenteessä Thaimaassa kuoli 411 ihmistä ja yli 18 000 loukkaantui. Olen matkoillani nähnyt paljon erilaisia liikennekulttuureja, ja olen kiitollinen hyvistä autonkuljettajista.

Maanantai Jatkan intensiivistä Gazan tilanteen seurantaa mediassa ja somessa. Hamasin hirvittävän terroriteon jälkeen

T

ammikuun alussa toimittaja Rauli Virtanen oli Thaimaassa. Hän oli tekemässä kuvareportaasia Bangkokin suurimmasta slummista Khlong Toeista ja tapasi siellä ihmisiä, jotka tekevät pyyteettömästi työtä alueen asukkaiden hyväksi: useita kouluja perustaneen papin ja katukeittiössään ahertavan huippukokin.

Kolmisen viikkoa myöhemmin Virtanen seisoi Helsingissä Kansallisoopperan Alminsalin näyttämöllä televisiokameroiden ja parhaisiinsa pynttäytyneen mediaväen edessä. Hänellä oli käsissään Kultainen Venla -patsas, joka myönnettiin hänelle elämäntyöstä.

– Kenestäpä sellainen huomio ei tuntuisi hyvältä. Mutta ihan yhtä lämmittävää on ollut se, miten paljon sain yleisöltä palautetta sen jälkeen.

Minulla on somessa yli 50 000 seuraajaa eri kanavilla, joten yksi päivä meni siihen, kun naputtelin onnitteluihin tykkää, tykkää, tykkää, Virtanen kertoo.

Haastattelupäivänä espoolaisessa kauppakeskuksessa moni tunnistaa hänet, moikkaa tai kääntyy katsomaan perään. Jotkut pysähtyvät juttusillekin.

75-vuotiaalla Virtasella on takanaan yli viidenkymmenen vuoden ura ulkomaantoimittajana.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

Israelin täysin kohtuuton kosto jatkuu. Tuhannet lapset kuolevat ja Gaza tuhoutuu. Murehdin läntisen maailman soveltamia kaksoisstandardeja Ukrainan ja Gazan suhteen ja sitä, miksi me journalistit osoitamme niin vähän tukea kollegoillemme Gazassa, jossa useita kymmeniä journalisteja on jo kuollut.

Keskiviikko Kirjoituspäivä. Aiheena on amerikanruotsalainen Vietnamin sodan veteraani Bob Anderson, joka sairastui sodan jälkeen Agent Orange -kasvimyrkyn aiheuttamaan syöpään ja on nyt sädehoidossa. Tapasin hänet joulukuussa Mekong-joella Laosissa, jonne hän palasi hyvittämään huonoa omaatuntoaan ja osoittamaan kiitollisuuttaan hyväntekeväisyydellä. Anderson johtaa projektia, joka toimittaa veneillä lastenkirjoja kaukaisiin jokivarren kyliin.

Torstai Tapaan yli 50 maassa kehitysyhteistyötä tehneen Suomen Lähetysseuran Olli Pitkäsen. Sain häneltä vaihtarina hänen kirjansa Lumi ja savanni. Suosittelen.

Nyt Ollin murheellisena tehtävänä on sulkea toimisto Thaimaassa, kun suomalaiseen kehitysyhteistyöhön kohdistuvat valitettavat leikkaukset iskevät myös kansalaisjärjestöihin ja maailmalla köyhistä köyhimpiin. Olli on aikaisemmin kertonut siitä hyvästä työstä, mitä he ovat tehneet muun muassa sotilastyrannian Myanmarissa. Onneksi Ollilla riittää vielä töitä Ukrainassa ja Afrikassa.

Hän on tehnyt juttuja niin televisioon kuin lehtiinkin erityisesti maailman kriisialueilta ja kehittyvistä maista. Eläkepäiviä hän ei ole malttanut jäädä viettämään vieläkään.

– Jatkan niin kauan kuin joku on kiinnostunut siitä, mitä teen tai jaan – olivat ne sitten televisiodokumentteja, valokuvanäyttelyitä tai somepostauksia. Mutta on minun ollut pakko hiljentää työtahtia. Kaikkeen ei enää tarvitse lähteä.

– Siinä mielessä olen menneisyyden vanki, että en voi kuvitellakaan, että lakkaisin seuraamasta sitä, mitä tutuissa maissa ja tutuille ihmisille tapahtuu.

Viime aikoina Virtanen on siivonnut arkistojaan. Hän on kuskannut kirjoja kierrätykseen ja miettinyt, mitä tehdä valtavalle määrälle videokasetteja, jotka hänelle on juttumatkoilta jäänyt.

– Todennäköisesti vain luovun niistä. Olen realisti ja tiedän, että eipä edesmenneiden kollegojenkaan arkistoja kukaan kaipaa eikä heidän töitään enää näytetä.

ENSIMMÄINEN KONFLIKTI, josta Rauli Virtanen kirjeenvaihtajana raportoi, oli Vietnamin sota.

Vuosi oli 1972. Viisikymmentä vuotta myöhemmin, keväällä 2022 Virtanen matkusti Ukrainaan.

Väliin on mahtunut lukuisia sotia, sisällissotia,

kansannousuja ja vallankaappauksia, joista monet ovat suurelta yleisöltä unohtuneet. Virtaselta eivät. Hän on vieraillut entisillä sotatantereilla ja seurannut jälleenrakennusta ja sovinnontekoa. Hiljattain hän esimerkiksi kävi Vietnamissa ja Kambodžhassa.

– Vietnamissa on tapahtunut paljon kehitystä, ja siellä on päästy yli sodasta. Ihmiset sanovat, että he voivat antaa anteeksi amerikkalaisille, mutta eivät unohtaa. Kambodžhassa sen sijaan on edelleen synkkänä Pol Potin varjo. Kansanmurha oli niin hirvittävä, ja lähes kaikilla kambodžhalaisilla on sukulaisia ja tuttuja, jotka surmattiin. Asiaa ei ole käyty kunnolla läpi, eikä siitä puhuta riittävästi esimerkiksi kouluissa.

Viime kuukausina Virtanen on seurannut järkyttyneenä uutisia Gazasta ja ihmetellyt, miksi siviilien tilanteesta ollaan Suomessa niin hiljaa.

VIIME VUONNA ilmestyneessä kirjassaan Täällä Rauli Virtanen (WSOY) Virtanen kertoo kuvin ja sanoin paitsi konflikteista ja niiden jäljistä myös luonnonkatastrofeista, köyhyydestä, nälästä ja ympäristötuhoista. Maailma näyttää aika synkältä paikalta.

– No joo. Usko ihmiseen ja ihmisten hyvyyteen kyllä horjuu ja järkkyy aina välillä. Mutta toisaal-

Toimittaja Rauli Virtanen on käynyt kaikissa maailman maissa, useimmissa työnsä puolesta. – Me rikkaissa maissa olemme onnekkaita.

Meillä on passi ja meidän on helppo liikkua. Monen maan kansalaiset eivät pääse passillaan yhtään mihinkään, hän muistuttaa.

ta ihmisillä on uskomaton resilienssi vaikeissakin olosuhteissa, ja se synnyttää toivoa. Jos näkisin kaikkialla, että ihmiset luovuttavat, vaipuvat apa­ tiaan tai ryhtyvät noudattamaan viidakon lakia, se olisi huolestuttavaa. Mutta sen sijaan yleensä käy niin, että mitä pahempi tilanne, sitä enem­ män ihmiset jakavat keskenään ja pitävät huolta toisistaan, Virtanen sanoo.

– Kun näitä elinvuosia ei enää hirveän paljon ole jäljellä, viime vuosien tapahtumat ovat saa­ neet miettimään, että pitääkö minun tämäkin nähdä. Maailman tilaa ja jännitteitä katsoessani ajattelen joskus, että toivottavasti niiden ratkaise­ miseen ei tarvita kolmatta maailmansotaa. Yritän lohduttautua sillä, että maailmanmeno ja histo­ ria ovat aina aaltoliikettä.

Virtanen lisää, että samaan aikaan kun Suo­ messakin varaudutaan sodan uhkaan, olisi tär­ keää pitää yllä toivoa. Hän uskoo myös kansalais­ aktivismin voimaan ja ihmettelee, miksi meillä niin usein unohdetaan globaali näkökulma.

– Ehkä se toivo tulee nuorista. Toisaalta olen vähän huolissani nuorten medialukutaidosta: riit­ tääkö Tiktok? Toisaalta uskon, että nuoret ovat fik­ suja, aktiivisia, innovatiivisia ja edellisiä sukupol­ via kansainvälisempiä. Suomessa on tapahtunut paljon kehitystä ja suvaitsevaisuus on lisääntynyt.

REISSUILTA PALATTUAAN Rauli Virtanen on huo­ mannut kiinnittävänsä huomiota siihen, kuin­ ka hyvin monet perusasiat on meillä järjestetty.

Siitä on hänen mielestään syytä olla kiitollinen.

Maailmalla liikkuessaankin hän muistaa oman etuoikeutetun ja onnekkaan asemansa.

– Kun näen, miten ihmiset kehittyvissä maissa kamppailevat jokapäiväisen leipänsä, työn, asun­ non ja kaikkien elämän edellytysten eteen, yri­ tän ymmärtää heidän asemaansa ja olla ylenkat­ somatta ketään. Usein mietin, miltä itsestäni tun­ tuisi olla tuossa tilanteessa. Äskettäin Virtanen sai viestin afganistanilaisel­ ta muusikolta, jonka kanssa hän on ollut kirjeen­ vaihdossa. Kun Taliban nousi valtaan, mies me­ netti ammattinsa ja toimeentulonsa ja joutui pii­ lottamaan instrumenttinsa, jottei niitä tuhottaisi.

Hän suunnitteli pitkään pakoa maasta. Nyt hän kertoi vihdoin päässeensä Iraniin.

– Moni on menettänyt kaiken, ja pystyy sil­ ti aloittamaan elämänsä alusta. Pystyisinkö itse?

Saan olla kiitollinen siitä, että olen sattunut syn­ tymään Suomessa. Olen päässyt kouluun ja mi­ nulla on ollut loistavat opettajat, jotka ovat luot­ sanneet journalistin työhön. Minulla on ollut myös esimiehiä, jotka ovat rohkaisseet työssä ja allekirjoittaneet matkalaskut, Virtanen sanoo.

– Ja siitäkin olen kiitollinen, ettei minulla ole vielä havaittu mitään vakavampia sairauksia.

Olen selvinnyt kahdesta malariasta, yhdestä lie­ västä kolerasta ja verenmyrkytyksestä. Ne ovat pientä verrattuna siihen, mitä monella tähän ikään ehtineellä on ollut.

Entä sitten uhkaavat tilanteet työssä? Kai nii­ täkin on ollut, ja niistäkin Virtanen on selvinnyt ehjänä? Virtasen mukaan häneltä kysytään jatku­ vasti, mikä on vaarallisin tilanne, johon hän on työssään joutunut. Vastaus on kuulemma aina kysyjälle pettymys.

– Liikenne. Saan olla kiitollinen niille kaikil­ le kuskeilleni maailmalla, jotka eivät ole aiheut­ taneet pahaa kolaria. Tämän tästä kohdalle osuu taksikuskeja, jotka kuultuaan minun ole­ van Suomesta haluavat näyttää, että osataan si­ tä täälläkin ajaa rallia ja formulaa. Joskus olen joutunut maksamaan lisää, jotta he ajaisivat hil­ jempaa.

– Enkä voi puhua oman työni vaarallisuudes­ ta samaan aikaan kun Gazassa kuolee toimitta­ jia, joilla ei edes ole pääsyä pois tulen alta. On myös maita, joissa toimittajat uhmaavat diktaattoreita, huumekauppiaita, korrup­ toituneita johtajia tai mafiaa. He tekevät oikeasti vaarallista työtä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 15

Oppilaitospappi Marjut Mulari on myös vastavalittu kirkolliskokousedustaja. Hänet tunnetaan sosiaalisessa mediassa Pastori Maikkina.

– Haluan lietsoa toivoa, hän sanoo.

A

ika lailla perusviikko, arvioi oppi­ laitospappi Marjut Mulari muistel­ lessaan tammikuista viikkoa, jon­ ka ajan hän kirjasi kiitollisuuden­ aiheitaan.

– Arki pyöri niin kuin se nyt pyö­ rii. Ja toisaalta kaikenlaista sattui ja tapahtui: mikro hajosi ja makaronilaatikko muumioitui sen sisällä.

Mulari huomasi, että päiväkirjan pitäminen tuntui välillä hankalalta.

– Se ei johtunut siitä, että minun olisi vaikea kek­ siä asioita, joista olen kiitollinen. Enemmänkin tun­ tui siltä, että nämä ovat niin tavallisia asioita, joten ovatko ne ihan tylsiä. Mutta toisaalta koska elä­ mässäni on välillä ollut kovia paikkoja, nykyinen tylsä, tavallinen arki on suuri kiitollisuuden aihe. ­ Saati sitten, millaista maanpäällistä helvettiä monet ihmiset käyvät Suomessa ja maailmalla lä­ pi. Minä saan peitellä lapseni turvalliseen paik­ kaan nukkumaan.

Mulari lisää, että hän yrittää olla kiitollinen myös siitä aineellisesta hyvästä, jota hänellä jo on, ja olla tavoittelematta sitä lisää.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

– Silloin kiitollisuudesta seuraa se, että pyrin kohtuullisuuteen. Syön kasvispainotteisesti, lii­ kun kävellen ja pyörällä, ja meidän perheemme asuu tiiviisti.

– Paaston aikana minulla on ollut tapana lisä­ tä elämääni jotakin hengellisesti hyvää tekevää, kuten Raamatun lukemista ja messussa käymistä.

Mitä enemmän elämään tuo hengellistä sisältöä, sitä kohtuullisemmin kaipaa maallista.

HENKISEN HYVINVOINNIN taikasana – sellainen kiitollisuus tuntuu nykyään olevan. Netti ja sosi­ aalinen media ovat tulvillaan vähän naiivejakin mietelauseita kiitollisuuden mullistavasta voimas­ ta. Elämäntaitovalmentajien lisäksi kiitollisuutta hehkuttavat myös mielenterveyden asiantuntijat.

Marjut Mulari sanoo, että hän on vähän aller­ ginen kaikenlaiselle kiitollisuushöttöpuheelle.

– On paljon sellaista tuputusta, että kun teet kiitollisuusharjoituksia, sinusta tulee parempi ih­ minen. Oikeasti sillä tarkoitetaan sitä, että olet parempi ja tuottavampi työntekijä ja pysyt siellä lokerossasi. Silloin kiitollisuutta käytetään väärin ihmisten hiljentämiseen ja alistamiseen.

– Julkisessa keskustelussa esimerkiksi opiske­ lijoita käsketään olemaan kiitollisia, koska heillä on ilmainen koulutus ja opintotuki. Totta kai olin itsekin opiskelijana kiitollinen saamastani mah­ dollisuudesta, varsinkin kun tulen suvusta, jos­ sa olen ensimmäisiä maisteriksi opiskelleita. Sil­ ti minusta on väärin, että kun opiskelijat ilmaise­ vat huolta omasta toimeentulostaan, heidät yri­ tetään hiljentää vaatimalla kiitollisuutta.

Monet sellaiset asiat, joista Mulari on elämäs­ sään kiitollinen, eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Esimerkiksi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tai pappisviran avaaminen naisille eivät ole tulleet itsestään, vaan ovat vaatineet aikoinaan kovaa työtä.

– Olen molemmista superkiitollinen. Pappis­ virka on elämäni suurimpia asioita. Mutta jos tä­ mäntyyppisiin kiitollisuudenaiheisiin jää vain lil­ lumaan, ne voidaan ottaa pois. Samaan aikaan, kun on kiitollinen erilaisista oikeuksista, pitää jatkuvasti tehdä töitä sen eteen, että ne myös säi­ lyvät. Ihmisoikeusasioissa jonkinlainen tyytymät­ tömyys vallitseviin oloihin ja epäkohtiin on hy­ väksi.

Marjut Mularin päiväkirja – Hyvää arkea Maanantai Olen kiitollinen taloyhtiömme pyykkituvasta. Pesen aina maanantaiaamuisin ennen töihin lähtöä kaksi isoa koneellista pyykkiä ja ripustan ne onnellisena suureen kuivaushuoneeseen pienen kotimme olohuoneen sijaan.

Meillä ei ole lainkaan omaa pyykinpesukonetta, enkä ole sellaista kaivannutkaan. Pyykkitupa on minulle kuin ihanneyhteiskunta pienoiskoossa: yhteisesti ylläpidetty elämän perusasioiden tarjoaja ja itsensä toteuttamisen mahdollistaja.

Tiistai Tänään olen kliseisen kiitollinen siitä, mistä jouduin – onneksi väliaikaisesti – luopumaan. Integroidun mikromme ovi hajosi, ja lukkojen taakse jäi iso lautaselli­ nen makaronilaatikkoa. Huoltotyöntekijä pääsee vasta perjantaina. Luojan kiitos makaronilaatikko on vegaanis­ ta, niin se ei välttämättä kävele itse vastaan, kun mikron ovi saadaan vihdoin auki.

Keskiviikko Kiitän työystävistä. Papin työ on usein aika yksinäistä puurtamista, ja jossain määrin se sopii minulle. Silti työssä parasta ovat kollegat. Oppilaitospappina saan vieläpä nauttia eri alojen ammattilaisten, kuten psykolo­ gien kanssa työskentelystä. Edustan sitä koulukuntaa, joka mielellään tutustuu ja jopa ystävystyy työkavereiden kanssa. Heidän kanssaan viettää kuitenkin suuren osan hereilläoloajastaan, joten miksi ei tekisi siitä hauskaa.

Torstai Kiitän pienistä hyvistä teoista. Vietän torstaipäivät usein Haagan kampuksella, jossa tapanani on istua lounas­

KIITOLLISUUTTA ON Marjut Mularin mielestä kahta lajia. On kiitollisuutta rakkaimmista ihmisistä, terveydestä, työstä, aineellisesta hyvästä ja kaikenlaisista oikeuksista. Ne saattaa kuitenkin menettää milloin tahansa. On myös sellaista kiitollisuutta, jonka kohde pysyy.

– Hengellinen kiitollisuus on koko elämän perusta. Se on kiitollisuutta Jumalalle siitä, että hän on luonut minut ja pelastanut minut ja antaa minun elämälleni joka päivä merkityksen. Ne ovat asioita, jotka olen saanut ilmaiseksi, voimatta itse tehdä mitään niiden eteen, Mulari sanoo.

Hän on huomannut, että vastoinkäymiset ja menetykset eivät horjuta kiitollisuutta Jumalaa kohtaan. Päinvastoin.

– Kun olen menettänyt jotakin suurta tai se on ollut uhattuna, en tiedä, miten olisin selvinnyt ilman kiitollisuutta Jumalalle. Jumala on luvannut olla juuri siellä, missä olemme kaikkein heikoimmillamme, henkisten tai ihan konkreettisten raunioiden alla. Sieltä olen itsekin hänet löytänyt.

MARJUT MULARIN TYÖHUONEESSA Haaga-Helian Pasilan kampuksella on nojatuoleja, nenäliinoja

aikaan ruokalassa. Olen kiinnittänyt huomiota kampuk­ sen henkilökunnan pieneen tapaan, joka toistuu ruokalas­ sa joka kerta riippumatta siitä, millä kokoonpanolla istutaan: se, joka on syönyt ensimmäisenä, hakee kaikille halukkaille kahvia. Pienen pieni hyvä teko, joka päivästä toiseen toistuessaan kasvaa paljon kokoaan suuremmaksi.

Perjantai Tänään kiitän toisten ihmisten ammattitaidosta. Mikron korjaajan, joka sai arkeani helpottavan laitteen taas toimimaan. Kustannustoimittajan, jolta sain keväällä julkaistavan kirjani raakaversion taidokkaasti editoituna ja viisaasti kommentoituna. Lumiauraajan. Bussikuskin.

Päiväkodin ja koulun aikuisten. Miten paljon ihmiset osaavatkin sellaista, jonka kanssa itse olisin aivan sormi suussa.

Lauantai Tällaisena päivänä ei voi olla olematta kiitollinen talvesta.

En ole erityisen talvi­ihminen, ja useimmiten Helsingin tal­ vi saa minut lähinnä vakavasti harkitsemaan asuinpaik­ kavalintaani. Mutta tänään oli niin kaunista, raikasta ja aurinkoista, lumi kuin tomusokeria, lapset onnellisia.

Huomaan järkytyksekseni haaveilevani hiihtämisestä.

Sunnuntai Arkena lempihetkiäni on, kun käyn herättämässä lapset käpertymällä viereen hipsuttamaan. Viikonloppuisin parasta on, kun lapset puolestaan tulevat herättämään meidät. He leikkivät, että peiton alla on kahvila, ja tarjoavat meille ”aamukahvit” sänkyyn. Mielikuvitus­ aamukahveja lämpimässä sängyssä unenpörröisten lasten kanssa juodessani tunnen pakahduttavaa kiitollisuutta.

”

Ihmisoikeusasioissa jonkinlainen tyytymättömyys vallitseviin oloihin ja epäkohtiin on hyväksi.

MARJUT MULARI

ja ovi, jonka saa kiinni. Oppilaitospapin juttusille voi tulla jokainen, joka kaipaa kuulijaa.

Mularin mukaan monet opiskelijat kokevat tulevaisuutensa arvaamattomaksi. Maailmantilanne on epävakaa, ilmastokriisi näyttää py-

säyttämättömältä. Työpaikasta tai toimeentulosta ei voi olla varma. Korona-ajan ja eristyksen jäljet näkyvät yksinäisyytenä ja siinä, että yhteisöön kiinnittyminen voi olla vaikeaa.

– Tulevaisuuden haasteet ovat niin isoja, että niitä on vaikea ymmärtää, ja samaan aikaan leikkauksilla heikennetään opiskelijoiden arjen perusedellytyksiä. Paljon on puhuttu siitä, että nuorten lisääntyneet mielenterveysongelmat johtuvat elämän merkityksellisyyden katoamisesta. Minun mielestäni on tehtyjen poliittisten valintojen seurausta, että osa nuorista kokee, että heidän elämällään ei ole väliä. Mutta niitä valintoja voidaan vielä yhdessä korjata, Mulari sanoo.

– Haluan lietsoa toivoa. Jos menettää toivon, menettää kaiken. Oikeastaan toivo on tavallaan sama asia kuin hengellinen kiitollisuus: jos sitä ei ole, ja ripustautuu vain maallisiin kiitollisuudenaiheisiin, ne eivät välttämättä kanna kovin pitkälle. Pitää olla jonkinlainen ajatus siitä, että huominen voi olla parempi ja tässä arvaamattomaksi muuttuneessa maailmassa voi löytää oman paikkansa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 17

”Emme kerta kaikkiaan pärjää yksin” ”Tieto siitä, että sinusta välitetään ja että sinä voit välittää muista, on aika hengellinen kokemus”, sanoo rock- ja blueslaulaja Marjo Leinonen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

I

kkunan takana on suttuisen harmaa talvipäivä. Ikkunan edessä nojatuolissa istuu laulaja Marjo Leinonen värikäs teekuppi kädessään ja puhuu armosta ja rakkaudesta – tosin varoitettuaan, että ne ovat isoja sanoja, jotka sopisivat paremmin papille saarnastuoliin.

– On onnenkantamoinen, jos tässä rikkinäisessä maailmassa pysyy jotenkin ehjänä. Sen takia haluan uskoa, että olemme liikenteessä pelkästä armosta, Leinonen sanoo.

On myös maallisempi armon laji, jota jokainen meistä voi opetella. Leinosen mukaan se on elämän hyväksymistä sellaisena kuin se on – ja sitä, että sen jälkeen yrittää toimia niin, ettei vahingoita itseään tai muita.

Jonkinlaista hyväksymisen harjoittelua Leinoselle oli viime vuonna ilmestyneen omaelämäkerran kirjoittaminen. Aluksi hän oli vähän vastahankaan: aurinkopaikka oli jäänyt lunastamatta eikä menneisyys taipuisi menestystarinaksi.

Kun hän sitten ryhtyi kirjoitustyöhön, toimittaja Tommi E. Virtanen antoi neuvon pysähtyä aina siihen, miltä asiat tuntuivat. Silloin mutkat eivät menisi liian suoriksi.

Kun menneisyyden tapahtumien kohdalle pysähtyi, moni asia alkoikin näyttää toisenlaiselta kuin niissä tarinoissa, joita Leinonen oli tottunut itselleen ja muille kertomaan. Välillä hän yllättyi itsekin.

– Kirjoittaminen oli oikeastaan vertaistuellinen kokemus. Huomasin, että meillä ihmisillä on aika lailla samankaltaiset pelot ja pettymykset ja jopa reaktiiviset toimintamallit, joilla alamme öljytä huonoa itsetuntoa ja hiljentää epäilyksiä. Jos ei oikeasti pysähdy asioiden äärelle ja hyväksy niitä, tekee helposti vääriä ratkaisuja.

Sekin Leinoselle on kirkastunut, ettei kukaan välttämättä pysty omin voimin elämän suunnanmuutoksiin tai isoihin valintoihin.

– Me kaikki olemme samaa rakennusainetta emmekä kerta kaikkiaan pärjää yksin. Tieto siitä, että sinusta välitetään ja että sinä voit välittää muista, on minun mielestäni aika hengellinen kokemus. Se alkaa korjata meitä. Se myös paljastaa, että olemme täällä jostakin syystä – että tässä hommassa on selkeä johtolanka.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

17-VUOTIAANA Marjo Leinonen jätti lukion kesken ja muutti kotikaupungistaan Kajaanista au pairiksi New Yorkiin. Seikkailu jäi lyhyeksi, mutta sen jälkeen ajatus Kajaaniin asettumisesta ei houkutellut.

– Lähdin etsimään sitä suurta taiteilijapersoonaani, Leinonen sanoo hitunen ironiaa äänessään.

Helsingistä löytyi isoäidin omistama asunto ja töitä siivoojana. Maailma tuntui avoimelta ja mahdollisuudet loputtomilta. Haaveissa oli tanssijan tai näyttelijän ura. Tai ehkä kuvataiteilijan?

Myös laulaminen alkoi kiinnostaa ja oma, tunnistettava laulusaundi löytyä.

Vuonna 1988 Leinosta pyydettiin vasta perustetun Balls-yhtyeen solistiksi. Ammatinvalintaongelmat loppuivat siihen. Ballsin jälkeen tulivat muun muassa Viranomaiset, Huff ’n’Puff ja Bublicans. Välillä Leinonen on poikennut tekemässä teatteria, elokuvaa ja katutaidetta.

– 1980-luku oli riehakasta aikaa. Olit sitten pappi, lukkari, talonpoika, rokkari tai rautakauppias, kaikilla tuntui juhlameininki kuuluvan enemmän tai vähemmän asukokonaisuuteen, Leinonen muistelee.

– Me tietysti menimme vielä astetta pidemmälle, koska olimme rock’n’roll. Mutta sitten tuli niitä surullisia aikoja, kun saimme huomata, ettemme olekaan kuolemattomia. Tyyppejä ja muusikkokavereita menehtyi lähietäisyydeltä. Juhlat olivat jatkuneet liian pitkään ja muuttuneet liian rankoiksi.

Leinonen arvelee, että hurjimpinakin vuosina häntä on varjellut jonkinlainen maalaisjärki. Hän on tajunnut, milloin on parempi vaihtaa kaistaa.

KERTAKAIKKINEN KAISTANVAIHDON hetki koitti alkuvuodesta 1996, kun Marjo Leinonen huomasi odottavansa lasta. Juhliminen loppui siihen. Leinosen kumppani Sande Vettenranta hankki itselleen kultakalan opetellakseen vastuun kantamista.

– Tiikeriemon vaistolla tein täyskäännöksen, ja se oli täysin luonnollinen ja ehdoton. Nyt vastasin toisen ihmisen terveydestä ja koko elämästä.

– Vasta monta vuotta myöhemmin, kun tytär oli jo muuttanut pois kotoa, vanhat boheemielämän kummitukset juhlaeväineen kattoivat taas pöydän koreaksi. Välillä tiukan keikkakimaran jäl-

keen huomasin, että suksivoidetta on otettava jo aamusta – ryyppy fernetiä ja kohta lisää. Omasta mielestäni jopa ansaitsin sen, vaikka sisimmässäni pelkäsin ja itkinkin, Leinonen kertoo.

Hän hiljenee hetkeksi ja huomauttaa sitten, että toivottavasti tästä ei nyt tule mikään päihdetarina. Hän ei halua myöskään romantisoida nuoruutensa villiä ja heittäytyvää elämäntyyliä, sillä hän on nähnyt, kuinka paljon tuhoa se monille aiheutti.

– Mutta toisaalta, kun me artistit, toimittajat, poliitikot ja kirjailijat olemme nykyään täysraittiita uraohjuksia, hahmot ja persoonat ovat alkaneet häipyä historiaan. Enää ei näe tyyppejä, kylähulluja eikä kansantaiteilijoita.

MARJO LEINOSEN äidinäiti Hilja-mummu oli pyhäkoulunopettaja. Hän opetti lapsenlapselleen iltarukouksen ja vastaili kärsivällisesti tämän loputtomiin kysymyksiin.

– Kotini oli aika työväenhenkinen. Äiti oli realisti ja feministikin. Kotikasvatukseeni ei kuulunut uskonto oikeastaan millään lailla. Mummu oli ainoa sanansaattaja.

Leinonen muistaa jo pienenä pohtineensa esimerkiksi iankaikkista elämää. Hänestä tuntui ihan käsittämättömältä, että elämä on lyhyt ja iankaikkisuus kestää ikuisesti.

– Jotenkin se lapsenusko jäi elämään. Luulen, että se on jonkinlainen sisältäpäin kumpuava intuitio, Leinonen miettii.

Teini-iässä pelkkä intuitio ei hänelle enää riittänyt. Hän halusi loogisia selityksiä ja vastauksia.

Yksi paikka, josta hän niitä etsi, oli helluntaiseurakunta.

– Sillä helluntailaisten taivastiellä armo olikin armotonta ja kuului vain joillekin. Jumala pienennettiin ja selitettiin aika ristiriitaiseksi kaistapääksi, ja se joukko, joka täältä pelastuisi, oli yllättävän pieni.

– Siellä oli hyviä ihmisiä, jotka ihan vilpittömästi halusivat pelastaa toisia helvetiltä, mutta sellaisen helvetinpelon lietsominen on minusta väkivaltaa. Minulle kadotus on sitä, että minulla ei ole yhteyttä itseeni, muihin ihmisiin eikä Jumalaan – se on katveessa oloa. Kun yhteys on saatu takaisin, olen pelastettu, ja usko on sitten se, mikä kantaa.

VUOSIEN VARRELLA Marjo Leinonen on miettinyt intuitiotaan paljon. Mikä saa hänet etsimään asioita uskon varassa? Kuka sen saattaa alulle ja miten sen mukaan osaisi toimia? Voiko sanoa, että ”tapahtukoon sinun tahtosi”?

– Hetkittäin tulee vastauksiakin. Välillä taas taivas on kuin kylmää sementtiä. Sieltä ei kuulu mitään, vaikka kuinka kyselisin, miksi jotkut saavat elää rauhassa mutta jotkut toiset silvotaan hengiltä ja miksi minä olen näin hyväosainen.

– Toisaalta herää myös kiitollisuus. En voi tietää kaikkea, mutta voin olla kiitollinen siitä turvasta, joka minulla tällä hetkellä on. Kaikki on niin pienestä kiinni ja voi romahtaa hetkessä.

Ei tämä kokonaisuus ole itsestäänselvyys.

Nuoruutensa karismaattisiin seurakuntiin Leinonen ei ole palannut, mutta luterilaisessa kirkossa hän käy. Hän nauttii urkujen pauhusta, puupenkin tunnusta, siitä, miltä kirkossa tuoksuu.

– Ehtoollisella käyminen tuntuu välttämättömältä. Ja välillä kuulee hyviä saarnojakin. ■

Kuka?

Marjo Leinonen, 57, on kajaanilaissyntyinen laulaja, joka nousi julkisuuteen 1990-luvun alussa Balls-yhtyeen solistina. Sittemmin hän on tehnyt musiikkia useiden eri kokoonpanojen kanssa. Leinonen on myös näytellyt, tanssinut ja tehnyt katutaidetta.

Mitä?

Omaelämäkerta Punaisia päin (Johnny Kniga) ilmestyi viime syksynä.

Motto

”Ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole.”

(Psalmi 103:16)

RICHARD TAILBY. ALKEMIAN HISTORIA -KIRJAN KUVITUSTA.

Joseph Wrightin maalauksessa vuodelta 1771 Hennig Brandt löytää fosforin viisasten kiveä etsiessään.

Viisasten kiven metsästäjät Alkemian avulla on yritetty muuttaa lyijyä kullaksi mutta myös lisätä ihmisen elinvuosia ja puhdistaa tietoisuutta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

M

uistatko vielä koulun kemian luokan? Tiesitkö, että monet siellä käytetyt astiat ja välineet ovat alun perin olleet alkemistien kehittämiä?

Entä oletkohan viljellyt puheessasi sellaisia kielikuvia kuin viisasten kivi ja elämän eliksiiri? Silloin olet tullut käyttäneeksi alkemian keskeisiä käsitteitä: viisasten

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

kiven ajateltiin muuttavan lyijyn kullaksi ja elämän eliksiirin parantavan sairauksia ja pidentävän elämää.

Kielitieteilijä Sara Norja on tutkinut alkemiaa kohta kymmenen vuotta ja sanoo näkevänsä ja kuulevansa alkemiaa kaikkialla. Hänen mukaansa alkemia-sanastakin tuntuu nykyisin tulleen synonyymi monenlaiselle, erityisesti sisäiselle, muutokselle.

Väitöskirjassaan Norja tutki tieteellisen terminologian kehittymistä varhaisissa englanninkielisissä alkemiaa käsittelevissä teksteissä. Filosofian tohtoriksi väiteltyään hän kirjoitti yleistajuisen tietokirjan Alkemian historia (SKS Kirjat), joka ilmestyi viime syksynä.

Norja kertoo olleensa kaikesta jännästä innostunut nörttilapsi, jolle J.R.R. Tolkienin Taru Sormusten herrasta oli tärkeä kirja. Hänellä oli myös kausi, jolloin hän perehtyi eri kulttuurien mytologiaan.

LÄNSIMAISEN ALKEMIAN HISTORIA ulottuu 200-luvun Egyptistä 2000-luvun nettifoorumeille ja sosiaaliseen mediaan. Nykyisin alkemia yhdistetään helposti magiaan, mutta 1600-luvun loppupuolelle asti sitä pidettiin tieteenä. Alkemian vakiintunutta asemaa ei tuntunut horjuttavan edes se, että pyrkimykset aineiden muuttamiseen toiseksi – yleensä kullaksi – epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen.

– Yksi syy on se, että ihmiset uskoivat niin vahvasti, että kaikki tapahtuu Jumalan tahdosta.

Jos kultaa ei syntynyt, Jumala ei ollut sitä tahtonut. Kyse oli myös jääräpäisestä optimismista, joka sai alkemistit toistamaan samaa prosessia yhä uudelleen ja uudelleen, Sara Norja sanoo.

Hänen mukaansa kokeilujen jatkamiseen saattoi rohkaista myös se, että käsitellyt metallit eivät olleet täysin puhtaita, joten esimerkiksi kuparikolikoista saattoi irrota pieniä kullanjäämiä. Se sai alkemistit päättelemään, että he ovat oikealla tiellä.

Huuhaan leiman alkemia sai vasta 1700-luvulla, kun sen lähtökohdat osoitettiin virheellisiksi.

1800-luvulla erilaiset okkultistiset liikkeet innostuivat spiritualismin, astrologian ja magian ohella myös alkemiasta, ja siitä alkaen alkemia onkin yhdistetty esoteriaan ja muuhun vaihtoehtoiseen hengellisyyteen.

KESKIAJALLA AJATELTIIN antiikin filosofi Aristotelesta seuraten, että kaikki koostuu neljästä alkuaineesta, jotka ovat maa, vesi, tuli ja ilma. Saman maailmankuvan jakoivat niin kirkonmiehet kuin alkemistitkin.

Käsitys, että kirkko olisi tuominnut alkemian taikuutena ja harhaoppina, ei Sara Norjan mukaan pidä paikkaansa. Päinvastoin: Jumala halusi, että maailmaa tutkitaan, ja alkemia oli siihen yksi tapa. Monet alkemistit myös olivat kirkonmiehiä jo siksikin, että munkit ja papit kuuluivat siihen väestönosaan, joka osasi lukea ja kirjoittaa.

– Ei ole myöskään mitään aineistoa siitä, että noitavainoissa olisi tuomittu alkemiaa ja sen harjoittajia, Norja kertoo.

– Alkemiaa ei siis demonisoitu, joskin 1300-luvulla eräs paavi kyllä yritti kieltää alkemian, mutta ei sen epäkristillisyyden vuoksi vaan siksi, ettei hän halunnut liikaa kultaa liikkeelle.

1500-luku tunnetaan reformaatiosta, mutta se oli myös alkemian kultakautta. Norjan mukaan alkemia oli tuolloin erittäin yleistä ja iso yhteiskunnallinen voima. Siksi ei ole yllättävää, että reformaattori Martti Luther kirjoitti alkemiasta ja piti sitä hyödyllisenä.

– Lutherin mielestä alkemia toimi hyvin myös kristinuskoon viittaavana allegoriana. Alkemiassa tapahtuva aineiden muuttuminen oli kuin kuolleiden ylösnousemus, ja alkemistinen uuni, jossa kuona eroteltiin puhtaista aineista, oli vertauskuva tuomiopäivästä, Norja kertoo.

Magian ja alkemian historiaa käsittelevät kirjat kertovat myös uskomusten sekoittumisesta

– Monet keskiajan alkemistit olivat kirkonmiehiä, ja Martti Lutherkin piti alkemiaa hyödyllisenä, tutkija Sara Norja kertoo.

”

Ei ole mitään aineistoa siitä, että noitavainoissa olisi tuomittu alkemiaa ja sen harjoittajia.

YKSI ALKEMIAN JUONNE on sen alkuajoista lähtien ollut niin kutsuttu henkinen tai mystinen alkemia, jonka päämääränä on ollut tietoisuuden muuttaminen ja puhdistaminen.

– Kristityt alkemistit pitivät Kristusta viisasten kivenä – hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensahan menevät aika nätisti yhteen alkemian prosessien kanssa. Ajateltiin myös, että samalla lailla kuin viisasten kivi puhdistaa metallit, Kristus puhdistaa ihmisen synnit ja muuttaa pahan hyväksi, Sara Norja kertoo.

Myös rukous ja hengellinen kilvoittelu ovat kuuluneet alkemian harjoittamiseen. Ajateltiin, että alkemia onnistuu vain Jumalan avulla, joten alkemistin oli oltava hurskas ja hyvä kristitty.

Keskiajan ja uuden ajan alun alkemistit selvästi tunsivat Raamattunsa. Alkemististen prosessien ohjeissa esimerkiksi toistuu aikamääre neljäkymmentä päivää. Samanpituisen ajan Jeesus vietti autiomaassa ennen julkista toimintaansa. Neljäkymmentä päivää kului myös Jeesuksen ylösnousemuksesta hänen taivaaseen astumiseensa.

Alkemian arvovaltaa pönkitettiin myös sillä, että joidenkin Raamatun henkilöiden, kuten Mooseksen ja evankelista Johanneksen, kerrottiin olleen alkemisteja. Miksi juuri heidän?

– Mooses oli kaukaisen menneisyyden maaginen hahmo, jolla oli Jumalalta tulevia supervoimia. Johanneksen yhdistäminen alkemiaan perustuu ehkä Ilmestyskirjan villeihin näkyihin, Norja arvioi. ■

Maijastina Kahlos: Taikakirja – Magia antiikin Kreikassa ja Roomassa.

Otava 2023.

Historioitsija ja latinisti Maijastina Kahlos toteaa Taikakirjansa esipuheessa, että antiikin Kreikasta ja Roomasta monen mieleen tulevat pylväskäytävillä käyskentelevät filosofit ja tooga-asuiset senaattorit. Vähemmän ylevää arkipäivää olivat kuitenkin loitsut, kiroukset, ennustukset ja parantajat. Taruista tuttujen olympolaisten jumalien ohella uskottiin monenlaisiin muihinkin henkiolentoihin.

Antiikin magia oli ihmisten yritystä kontrolloida ja selittää elämää. Loitsuista ja taioista etsittiin apua esimerkiksi sairauksiin ja ihmissuhteiden ongelmiin tai sääilmiöiden hallintaan. Tiede, uskonto ja magia eivät antiikissa olleet erillisiä asioita vaan limittyivät toisiinsa. Se, mikä jollekin ryhmälle oli uskonnonharjoittamista, saattoi ulkopuolisille näyttäytyä magiana.

Tämä näkyi myös varhaisen kristinuskon kohtaamisissa roomalaisen kulttuurin kanssa. Esimerkiksi kristittyjen yölliset kokoontumiset suljettujen ovien takana ja hiljaa rukoileminen herättivät epäilyjä noituudesta. Rukouksen ja loitsun ero oli häilyvä, sillä molemmissa saatettiin pyytää avuksi Kristusta, enkeleitä ja pyhimyksiä. Ristiä käytettiin maagisena symbolina suojelemaan pahalta. Puhumattakaan siitä, että parantamisihmeitä tehnyt, pahoja henkiä käskenyt ja veden päällä kävellyt Jeesus täytti hyvin myös mahtavan velhon tuntomerkit.

Karolina Kouvola: Pohjolan noituus – Magian historia Pohjoismaissa.

Atena 2023.

Uskontotieteilijä Karolina Kouvola määrittelee Pohjolan noituus -kirjassaan magian näkymättömien voimien kanssa kommunikoinniksi, jonka tavoitteena on vaikuttaa näkyvään todellisuuteen rituaalien, loitsujen tai ajatusten avulla. Joku toivoi lapsia, toinen parannusta sairauteen, koko kylä hyvää satoa ja metsästysonnea.

Maagisissa rituaaleissa näkyy kerrostumia eri aikakausien uskomuksista – myös kristinuskosta. Esimerkiksi keskiajan latinankielisistä kirkon-

menoista on saatu aineksia loitsuihin ja kristilliset pyhimykset ovat saattaneet kansanuskossa elää sulassa sovussa vanhojen jumalhahmojen kanssa. Ehtoollisleivällä nähtiin olevan ihmeellisiä ominaisuuksia, minkä vuoksi niitä varastettiin kirkosta taikojen tekoon.

Oma lukunsa kristinuskon ja magian jaetussa historiassa on luterilaisen puhdasoppisuuden aika 1600-luvulla ja silloin toimeenpannut noitavainot ja noituusoikeudenkäynnit. Monesti todellinen syy käräjille haastamiseen ei ollut yliluonnollinen vaan perin inhimillinen – taustalla oli arkisia ihmisten tai sukujen välisiä riitoja. Noituussyytöksiltä eivät välttyneet papit ja professoritkaan.

Sara Norja: Alkemian historia.

SKS Kirjat 2023.

Kielitieteilijä Sara Norjan Alkemian historia kertoo paitsi aineellisen hyvän tavoittelusta alkemian keinoin myös ihmisen toiveesta hallita elämää.

Alkemistit etsivät viisasten kiveä, jolla lyijy muutettaisiin kullaksi, mutta myös elämän eliksiiriä, joka antaisi ihmisille lisää elinvuosia. Sen sijaan kuolemattomuutta maan päällä ei tohdittu tavoitella, olihan kristityille luvassa ikuinen elämä taivaassa.

Esimerkiksi 1200-luvulla elänyt englantilainen fransiskaaniveli Roger Bacon otti tavoitteekseen pidentää ihmiselämää aluksi 150 vuoteen. Hän ajatteli, että alkemian avulla paranneltu ihminen olisi melkein yhtä täydellinen kuin kuolemansa jälkeen ylösnoussut ihminen.

Alkemian harjoittajissa oli myös monia naisia. Italialainen ruhtinatar Caterina Sforza (1463– 1509) keräsi yli 400 reseptiä, jotka ulottuvat syövän hoidosta hiusten vaalentamiseen. Joukossa oli myös elämää pidentävän eliksiirin resepti. Tuon eliksiirin uskottiin olevan niin tehokasta, että se herättäisi kuolleetkin henkiin. Ruotsia 1600-luvulla hallinnut kuningatar Kristiina uskoi ja toivoi, että hänen olisi mahdollista korjata sukupuolensa mieheksi alkemian avulla. Vanhetessaan hän alkoi sisällyttää tähän toiveeseen myös nuoruuden tavoittelun.

Erikoisin on ehkä ajatus siitä, että alkemian avulla olisi mahdollista luoda uutta elämää – ja jopa ihmisiä. Keinotekoisen ihmisen, homunculuksen, valmistamiseen tarvitaan spermaa, jota ensin lämmitetään hevosenlannalla noin 40 päivän ajan. Näin syntynyttä alkiota ruokitaan sitten ihmisen verellä toiset 40 päivää, ja kas, uusi ihminen, joskin normaalia pienikokoisempi, on valmis.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 21

MARTTA-KAISA VIRTA

Miksi moni jättää äänestämättä?

SUOMI SAI uuden presidentin, joka haluaa olla koko kansan presidentti. Tuttu fraasi, joka on pelkkää sanahelinää. Kuuluvatko siihen myös kaikki heikompiosaiset? Köyhät yksinhuoltajat, joiden lapset saavat vain yhden lämpimän aterian koulussa, kun kotona ei ole ruokaa? Alkoholistit ja huumeidenkäyttäjät? Vangit ja huostaanotetut lapset? Perheväkivallan uhrit? Vammaiset ja psyykkisesti sairaat?

Entä nuoret, jotka masentuneina makaavat kotona, kun ei ole mitään toiveita tulevaisuuden suhteen?

Nuoret, joiden paha olo näkyy väkivaltaisena käytöksenä?

Lista on loputon. Marginaalissa elävät huonompiosaiset, jotka arkipäivä uuvuttaa ja nujertaa, eivät jaksa käydä äänestämässä. He kokevat, että se on turhaa, koska se ei millään tavalla vaikuta heidän elämäänsä.

Politiikka on hyväosaisten äänestäjien politiikkaa, ja huonompiosaisuus vain lisääntyy. Siitä päättäjät pitävät huolen.

Vuokko Heinonen Vantaa

Työssäoppiminen on tavallaan naisten siviilipalvelusta

Mielipide Ihminen on valloittanut avaruuden, mutta matka toisen ihmisen luo on pitkä IHMINEN ON asuttanut maapalloa vain silmänräpäyksen ajan sen olemassaolon aikana. Maapallon ovat täyttäneet muut eliölajit ennen ihmistä. Verrattain älyllisen ihmisen ilmaantuessa planeetallemme alkoi tapahtua.

Ihmiselle tuli valtava tarve kehittyä ja liikuttaa itseään maapallomme joka kolkkaan. Mitään keinoja kaihtamatta olemme kehittäneet lento- ja autoliikenteen. Rautatiet kuljettavat meitä ristiin rastiin ympäri maailmaa. Laivat ja veneet ovat kuljettaneet meitä jo vuosisatoja kaikkialle, minne vesiteitse on voinut päästä. Puhumattakaan avaruuden valloittamisesta!

Mutta matka toisen ihmisen luo on vielä löytymättä. Se kaikista lyhin ja halvin matka: ihmisen matka toisen luo. Olemme mahdollistaneet fyysisen liikkumisemme, mutta toisen ihmisen kohtaamiseen meillä on vielä pitkä matka.

Matkatessamme ympäri maailmaa etsimme itsellemme elämyksiä ja uusia kokemuksia. On mielenkiintoista tutustua uusiin kulttuureihin ja nähdä erilaisia tapoja kokea maailmaa. Mutta milloin löytäisimme tien omaan itseemme ja toisen ihmisen luo?

Birgitta Wulf

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

NAISET OVAT päässeet suorittamaan vapaaehtoista asepalvelusta jo 1990-luvulta asti. Mutta pitäisikö naisilla olla velvollisuus suorittaa pakollinen asepalvelus tai siviilipalvelus yhteiskuntamme hyväksi?

Aloin verrata toisen asteen ammatilliseen tutkintoon kuuluvaa pakollista työssäoppimista tietynlaiseen siviilipalvelukseen. Niin armeijan tai siviilipalveluksen suorittaminen kuin myös työssäoppimisjakso sijoittuu ajallisesti nuoruuteen.

Toki koko elämän korostetaan nykyään olevan jatkuvaa oppimista varten.

Työttömien työkokeiluja ja vastaavia voidaan mielestäni pitää tietynlaisena siviilipalveluksena. Ammatilliseen tutkintoon kuuluu noin puoli vuotta pakollista työssäoppimista. Monet suorittavat kaiken lisäksi elämänsä aikana useamman ammatillisen tutkinnon.

Ammatillinen tutkinto ei kuitenkaan anna takeita opiskelijan työllistymisestä. Toisaalta nykyään ilman ammatillista tutkintoa on käytännössä aika mahdotonta työllistyä.

Hyvän pohjan tulevaisuudelle se tietysti antaa.

Työssäoppimista kuuluu myös mahdollisiin jatko-opintoihin korkea-asteella. siitä ei usein makseta opiskelijalle mitään palkkaa. Pakollinen työssäoppiminen koskee opinnoissa tietysti myös miehiä, jotka suorittavat sen lisäksi armeijan tai siviilipalveluksen.

Olen työskennellyt paikoissa, joissa on ollut töissä myös siviilipalvelusmiehiä. Eivät he eroa työnteossa muista työntekijöistä.

Omalla tavallani koen suorittaneeni siviilipalveluksen eri työssäoppimisjaksoillani. Ei minulla olisi ollut mitään jonkinlaisen siviilipalveluksen tai kansalaispalveluksen suorittamistakaan vastaan. Armeijaan tai aseelliseen palvelukseen en ehkä kuitenkaan olisi mennyt.

Miehet saavat valita armeijan ja siviilipalveluksen väliltä, ja näin pitäisi olla myös naisilla, jos pakollisen kansalaispalveluksen suorittaminen koskisi tulevaisuudessa myös naisia.

Päivi Turkki Helsinki

Rohkeaa puhetta uskosta valtalehdessä OLIPA JO AIKAKIN saada lukea Helsingin Sanomista uutistuottaja Johanna Malisen kirjoitus omasta uskostaan. Viime aikoina on myös uutisoitu, että varsinkin nuoret pojat ovat tulleet uskonnollisemmiksi ja liittyneet kirkkoon päästäkseen rippileirille.

On hienoa, että uskonasioista aletaan avoimesti puhua, siis kehdataan puhua välittämättä sitä, että leimataan tyhmäksi.

Sen rinnalla voisi kyseenalaistaa monien keski-ikäisten koulutettujen, hyvin toimeentulevien, itseään sivistyneinä pitävien henkilöiden mielipiteet siitä, että on ihan ok pilkata uskoa, polttaa Koraaneja tai ehkä myös Raamattuja. Se ei todellakaan mielestäni ole ok, jos haluaa sanoa itseään sivistyneeksi.

Kolumni

Sovintosunnuntai tarjosi suomalaisille läpikotaisin paavalilaisen presidentin Presidenttiehdokkaat ottelivat toistensa keskinäisessä kunnioittamisessa aivan kuten apostoli Paavali kristittyjä opasti.

SINÄ PÄIVÄNÄ, jona Donald Trump valittiin aikanaan presidentiksi, pikkukauppiaat lakkasivat palvelemasta mielestään väärin äänestäneitä asiakkaita, työpaikoille perustettiin kahdet kahvihuoneet, juutalaisen päiväkodin aita töhrittiin ja perheet riitaantuivat lopullisesti.

Maailman uskovaisimman demokratian pinnan vernissa paljastui ohueksi, kun sitä vähän raivolla raaputettiin. Pitkään kytenyt kauna paljastui, ja sillä tiellä ollaan yhä.

MAAILMAN PIILOUSKOVAISIMMASSA maassa eli meillä presidentti valittiin paljon herttaisemmin.

Vauhdilla kahtia jakautuva kansakuntamme yhdistyi hetkeksi kylpemään sovinnon hunajassa. Jo itse vaalipäivän hoksattiin olevan ortodoksien sovintosunnuntai, ja seuraavalla viikolla pääsimme juhlimaan pyhän Valentinuksen päivää.

Vaalitulosta ei meillä seurannut mielenosoitusten räminä vaan maltillisen yrmeä lakkojen hiljaisuus: ei kuulu junien kolke eikä lasten mekastus päiväkodeissa. ”Kun koville ottaa, niin koiraskin poikii,” sanoi vanha kansa.

Koko vuoden tapelleet päivänpoliitikot muuttuivat vaaleissa pyhäkoululaisiksi. Valtapelaajista pusertui rauhantekijöitä, ja lopullinen ääniero kahden ehdokkaan välillä oli suorien kansanvaalien pienin.

Ehdokkaat eivät tienneet, rakastaisivatko eniten toisiaan, itseään, lähimmäisiään, itäsuomalaisia vai isänmaataan. Tylsyy-

teen asti kunnioittavan kampanjan huipensivat halailut ja kyläilyt vastustajan leirissä.

MAALLISTUNEEKSI VÄITETYN lintukotomme arvokisassa huomasimme yllättävänkin kirkollisesti esimerkiksi, että synnintunnustus kannattaa esittää heti alkuun kuten messussa, uudenvuodenpuheen päättäminen Jumalaan on tärkeää ja puolison sukupuolella on merkitystä.

Matkan varrella kuultiin yhtä ketterää tilannekohtaista takinkääntöä kuin Paavalilta, tuolta pragmaattisen teologian mestarilta, tuntemattoman jumalan alttarilla: sinun periaatteesi on oikeastaan sama kuin minun, kunhan se auttaa minua voittamaan ja voimme uskotella, että se palvelee isänmaan turvallisuutta ja yhteisyyttä.

Kun ehdokkaat vielä itse valitsivat moniottelunsa yhdeksi lajiksi ”Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne”, ei kirkkokansalla ole syytä huoleen. Saimme loppujen lopuksi läpikotaisin paavalilaisen presidentin.

HILKKA OLKINUORA Neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija

LUE HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Sirkka-Liisa Tuomi Helsinki

Kiitos juhlasta, joka piristi päiväni KIITOS KALLION seurakunnalle 9.2.2024 järjestetystä ikäihmisten syntymäpäiväjuhlasta. Pakkanen paukkui ulkona, mutta sisällä oli lämmintä ja mukavaa. Hiljaisten suomalaisten kielenkannatkin irtosivat heti ohjelman jälkeen, ennen kuin edes kahvi oli kuppeihin kaadettu.

Toivottavasti perinne jatkuu, seuraavaa juhlaa odotellaan!

Eija Saha Helsinki

Paastonaika

OMA IL-

Hyvä syy mennä messuun

MO

162 x 63mm

menohaku.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 23

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 Hammasvalkaisu 99 ·· Purentakisko 270 · Näkymätön oikomishoito alk. 3800 alk.

T A K U U T Y Ö

€

aika 20 min.

€ € € € €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. ○ Ilmainen proteesien tarkistus

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistönvälitystä

Hautauspalveluja

480 € 890 € 149 € 105 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 0€ oteesi norm. 59 opr kok an leu ala Ylä- tai

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

HAMMASTEKNIKKO

Esteetön kulku

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Vuokralle tarjotaan

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Jukka Norta

Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Rakennusala

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys.

Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com ROMACK

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Ikkunanpesut, kotisiivoukset ym., monen vuoden kokemuksella.

Kotital.väh. Ance 045 104 5003

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

www.norros.com

Kodin pienet huoltotyöt, fiksaukset ja päivitykset 044 248 0554

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

— kotitalousvähennys —

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Tarjoan koulutus-psykoterapiana ratkaisukeskeistä kuvataideterapiaa Helsingissä ja Vantaalla.

Lisätietoja: www.psykoterapiapalvelu-uusi-alku.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Lakitoimisto Arto Ylipartanen Erikoistunut ikääntyvien auttamiseen. Pyydä tarjous: edunvalvontavaltuutus, testamentti, perunkirjoitus, ositus ja perinnönjako - kaikki perheen lakiasiakirjat

www.lakiylipartanen.fi | Puh. 045 126 7731

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Seniorin arkeen apua ja iloa!

Meiltä luotettavasti mm. seuraavat palvelut:

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan

Aktivoiva ja kuntouttava työote: aivojumppa, tuolijumppa, kuntosali, Ilostu Footbic -tasapainojumppa Ulkoilu yhdessä, lenkkiseura Suureen ky syntään vastaten Kauppa-apu ja ruoanlaitto : Meiltä ny t myös ko ti siivouspal Autolla kuljettaminen velut seni orille!

Saattaminen esim. lääkäriin, kampaajalle...

Seurustelu ja kahvittelu Ravintola-, elokuva-, ja konserttiseura Mökkiretket, kaupunkiretket sekä muut matkat Ja paljon muuta!

Soita ja ka tsotaan, miten voim me olla Ilostu Oy sinulle ilo ksi ja avuksi!

050 511 8170 (ark. klo 10-14)

Saat meiltä aina suomea puhuvan ilostuttajan.

info@ilostu.fi www.ilostu.fi

KOTIOPTIKOT

OSTAMME

OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN

59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

KULTAA & HOPEAA

NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

WWW.NETTIKULTA.FI

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kirkko ja kaupunki -lehden pääsiäisnumero ilmestyy torstaina 21.3. (varaus 8.3. mennessä) Huhtikuussa lehti ilmestyy kerran torstaina 18.4. (varaus 5.4. mennessä) Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594 Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS la 24.2. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Kalliossa, It.papink. 2; s. S.Airola, lit. A.Rask; tarjoilu & seurat. su 25.2. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop. 6. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; M.Kilpiö opettaa. klo 17 kirkkopyhä Tapanilassa, Veljestent. 6; A.Punkka. ke 28.2. klo 16.30 voimavararyhmä Seuratuvalla, ilm. & tied. Leena 0400 882 251. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.

1 a A 3. pe 1.3. klo 19 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8; kahvit 18.30. su 3.3. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. ma 4.3. klo 19 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2; kahvit 18.30. ti 5.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, lähettikirjeitä. ke 6.3. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1.

TALVIVEISUUT Pispalan kirkolla Tampereella 9.-10.3. www.h-y.fi/ talviveisuut.

24.-26.5. Pitkä vkl Viron Saarenmaalla, ilm. 21.4. menn. H-Y p. 0400 805 904.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen ÖLJYNTUOTTAJA MAILLA UPOTTAA PALLO KORIIN

TEHNYT PARATIISIA VUODESTA 1969

latteus

VESSELIT

I

L

I

E

Ä KONEN R

S

U

N

T

L

E

E

V

I

T

OVIA HITKIINNI T E TINSÄ M KYL- U RAM JESSÄ MINTUN PAM MIES PAM

K

S

E

T

S KUORTA T

PAISKITTAVIA

I

H

O

T

Y

T

T

Ö

E

K

U

U

T

T

HYÖK- S KÄYS

LÄKAAPELI H HETE

T

A

T

O

I

T

O

KAPINE A

A

HULK-

I

O

B

E

I

T

IKUII SESTI I

Ä

T

I

L

M

I

KULUTUS K

I

T

S

R

Y

H

R

HÖLMÖ VASA- T RALLA

Y

P

E

R

Ä

K

I

T

A

K

I

V

E

T

I

S

Ä

N

Ä

I

T

I

EGYPTIN TEMPPELIPAIKKA

T

SHERWOODIN SANKARI

K

RUNEBERGIN SOTAMIES

L

KÖMPELÖITÄ KITUPIIKKI

T

Ö

K

H

U

S

K

Y

I

T

O

SATANUTTA KULJETTAVIA

V

I

T

I

O

P

E

C

SAANILA ETEINEN

S

T

D

O

N

K

A

T

A

LEIPÄPIKARUO- L LÄPIÄ S KAA -NAAMA

U

U

A

K

U

H

I

L

A

S

E

T

A

N

A TEHO

U

S

M

TYS Y 1 I HÄVI-

Ä

magia

E

R

Ö

T

A

R

A

-1.

A

R

R

I

S

T

I

Ä

HUSN SEININ V PISTELIÄITÄ K

Ä

A

N

A

S

K

O

T KAA-

VIL99 Y S I T TÄVIÄ JEL- K

PULA

O

T

I

N

E

U

R

O

V

L

U

MENOJA HUNNI JA ASE- M TAKKI

A

U

HIILI-

U

V

A

R

K

E

V

Ä

T

AJANPUUTE PASTILLI

K

I

I

R

E

-1.

I

"2."

-1. T

O

K

A

I

I

S

U

I

H

I

N

A

K

S

U

T

SODASSA SOLMITTU

R SADUN NEITO T

T VISTAA YHDIS- T

A

A

T

A

S

T

U

A

LESKI

N PILK-

A

VA JUUSELA

VAH-

B

I

A VETYJÄ E

T

A

A

N

I

B

A

N

A

L

I

T

E

E

T

T

I

NÖYR- A TYÄ

TORPAN H POJAT

PEITETYIN SILMIN VAATE

S

O

K

O

T

T

A

P

I

T

U

-PAL- S S VELUS

I

V

I

O

T

U

S

HUVITTELU- T PAIKKA

I

O

L

P

O

I

T

S

PAS- R T TASTA

O

N

N

SIL- S I MÄILLÄ

E

L

TÄVÄ

L

I

KUI- H VIA

BRITTIKOULU

L

SALT E CITY I L

A

K

E

I LINTUS KOIRIA

E

T

T

E

R

I

T

A

V

O

L

I

JOHTAJA

P

O

M

O

T

A TURTA T

U

N

N

O

T

O

N

ELÄT KÖÖN! M

A

S

S

A

V

I

A

R

KUITTI

A B

KURRIT

A

U

A

T

SELKÄRANGAN MYÖTÄ

T

A

K

C

A

M

M

E

V

A

I

V

-RAUTA

T

J

A

B TYHJÄTASKU P

T

L

SUO-

ISOVANHEMPI

OHJAAJA SALMENPERÄ

E

TE- R DATIN U HOJA TAPPIOT E F E

JÄRJET

PYÖRREPATSAITA

TYTTÖ JA PEN- S SAS

KÄRPPÄKAPTEENI OHTAMAA

PYHÄN SIVUJÄLKEEN LAUSEESSA

viljelmää joka-

LIIKKUU PARVENA

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

läheisiä

I

I

I

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024

Hyvää pyhää

25.2.

2. paastonajan sunnuntain evankeliumissa (Luuk. 7:36–50) syntinen nainen pesee Jeesuksen jalat ja Jeesus antaa synnit anteeksi.

Ole päivä hiljaa ATLANTIN TOISELLA puolella Yhdysvalloissa on keksitty, että 25. helmikuuta on Älä lausu sanakaan -päivä. Jos omaa suutaan ei voi pitää kiinni, kannustetaan viettämään hiljaista päivää ainakin sulkemalla ääntä tuottavat laitteet, kuten puhelimet ja televisiot. Auton ajamistakin voi kokeilla radio kiinni.

Krooninen melu lisää aggressiota ja vähentää yhteistyöhalukkuutta. Joskus vain puhelimen soiminen voi nostaa verenpainetta. Hiljainen ympäristö rauhoittaa mielen ja auttaa keskittämään ajatuksia, mikä taas lisää luovuutta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Taivaallisessa voimapiirissä

P

yhät kyyneleet on tapa sanoittaa tunnekokemusta, joka joskus yllättää. Arkisen elämän keskelle hyökyy lähes käsinkosketeltava pyhän tuntu, häivähdys taivaallista todellisuutta. Silloin aivan äkkiarvaamatta silmät täyttyvät kyynelistä, ei surun, vaan suuruuden kokemisen takia.

Ei kerrota, olivatko alabasteripulloa kantavan naisen kyyneleet pyhiä vai aivan tavallisia, mutta kohdatessaan Jeesuksen hän toimi erityisellä tavalla.

Nainen pesi Jeesuksen jalat kyyneleillään, kuivasi ne hiuksillaan ja voiteli tuoksuvalla öljyllä. Tuo tervetulorituaali oli suorastaan ylitsevuotavainen, vaikka jalkojenpesu ja öljyäminen kuuluivatkin hyviin tapoihin aikana, jolloin kuljettiin pitkiä matkoja avosandaaleissa tomuisia teitä pitkin.

Aterialle Jeesuksen oli kutsunut mies, joka keskittyi muihin asioihin kuin kokemaan pyhää. Ehkä hä-

nen tarkka katseensa seurasi, että ateriavieraille oli syötävää, mutta ainakin hän keskittyi paheksumaan Jeesuksen jalkojen juuressa istuvaa naista niiden asioiden perusteella, mitä tiesi tämän elämästä.

Tekisi mieli tehdä nopea tulkinta kolmikon kohtaamisesta. Toisten huonouteen keskittyvä ansaitsee pienen ripityksen, suitsutusta saa hänelle erityishuomiota antava, mutta ei se ihan niin mene. Jeesuksen sanat ovat maalliset ”joka saa suuret velat anteeksi, rakastaa enemmän”, mutta perspektiivi on taivaallinen.

Taivaallisesta näkökulmasta on tärkeää uskaltaa lähestyä pyhää, vaikka olisikin mokannut pahemman kerran. Iäisyysnäkökulma kannustaa tulemaan Jumalan hyvyyden ja rakkauden voimapiiriin parantumaan, vastaanottamaan ja välittämään rakkautta.

Hehku kiitollisuutta Messussa ylistysvirsi lauletaan seisten.

Jotkut nostavat suuren kiitollisuuden eleenä kätensäkin ylös.

Päästä ylistys valloilleen!

Mikä on sinun tapasi hehkua kiitollisuutta?

Ehkä haluat tanssia villisti?

Voit kokeilla myös lankeamista polvillesi ja otsan painamista maahan.

Itsellesi sopivaa tapaa voit tunnustella Jumalan edessä.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2024 27

”

Insinöörin koulutuksen saaneena ajattelen, että täytyy olla olemassa jotain meitä suurempaa, sillä ei näin monimutkainen koneisto ole voinut lähteä käyntiin itsestään.

KIRJAILIJA ANTTI TUURI s. 10

Keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR/2023/7525

Tee kaverista totta.

Auta nuoria kohti valoisampaa tulevaisuutta Suomessa ja maailmalla.

Lahjoita. yhteisvastuu.fi tai MobilePay 85050

3

22.2.2024 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Iloinen äänikylpy Heidi Savolainen ja Annika Luhtanen laulavat matalan kynnyksen gospel-kuorossa s. 2

Kirkolliskokouksen edustajista vaihtuu lähes kaksi kolmasosaa s. 4

Valoa Ukrainaan tapahtuma kutsuu väkeä Senaatintorille s. 6

Gospel kuuluu kaikille Gospelia Kaikille -kuorossa ei ole pääsykoetta eikä sitoutumispakkoa.

Kerralla harjoituksissa voi olla jopa 200 laulajaa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Kuoron rytmikäs ohjelmisto on ollut Heidi Savolaisen ja Annika Luhtasen mieleen. Gospelista saa virtaa, mutta myös levollisen mielen.

2 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024

V

anhankirkon puistoa pitkin kiemurteli viime joulukuussa jono. Sankka joukko ihmisiä odotti pääsyä kirkkoon, jossa oli alkamassa Gospelia Kaikille -kuoron joulukonsertti. Konsertti veti Vanhankirkon täyteen.

– Meininki oli erittäin hyvä.

Ihmeellistä, miten meidät saatiinkin mahdutettua yleisön eteen alttarille, kuorossa laulava Heidi Savolainen kertoo.

Hän oli tutustunut kuoroon käymällä Gospelia Kaikille – ja Gospel Helsinki -kuorojen joulukonserteissa. Viime syksynä hän liittyi kuoroon itsekin.

– Olin aina halunnut kokeilla gospelin laulamista. Tykkään tämäntyyppisestä musiikista ja kuuntelen sitä joskus ihan meiningin vuoksi. Se antaa voimaa arkeen.

Savolainen on harrastanut musiikkia aiemminkin. Hän soitti seitsemän vuotta viulua, kävi Sibelius-lukion ja oli mukana myös koulun kuorossa.

– Nyt halusin jotakin rennompaa. Tämä kuoro sopi hyvin elämäntilanteeseen, yhteisöpedagogiksi opiskeleva Savolainen kertoo.

– Koen nämä laulut tärkeiksi, sillä ne tuovat arkeen tosi paljon jaksamista. Sanoitukset ovat hienoja.

Myös Sipoossa asuva An-

nika Luhtanen löysi tiensä Gospelia Kaikille -kuoroon viime syksynä. Hän oli etsinyt sopivaa kuoroa netistä.

– Olen aina tykännyt laulamisesta, varsinkin kuorossa.

Etsin kuoroa, johon pääsisi mukaan matalalla kynnyksellä, eikä tarvitsisi mennä pääsykokeeseen.

Kuoro on sopinut hyvin töiden ja opiskelujen lomaan.

Luhtanen työskentelee sairaanhoitajana Uudessa lastensairaalassa ja opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa kulttuurihyvinvoinnin alalla.

GOSPELIA KAIKILLE -kuoroa edelsi Gospel Helsinki -kuoro.

Siihen otettiin laulajia pääsykokeen kautta, ja kun siihen pyrkivien määrä kasvoi suureksi, kanttori, kuoronjohtaja Nina Pakkanen sai idean. Pitäisi olla toinenkin kuoro, sellainen, johon voisi tulla liittyä ilman pääsykoetta kuka tahansa. Niin syntyi Gospelia Kaikille.

Uutta kuoroa lähtivät rahoittamaan aluksi tuolloin vielä erilliset Töölön ja Meilahden seurakunnat, sitten myös Paavalin, Kallion ja Lauttasaaren seurakunnat sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Myös Gospelia Kaikille -kuoro kasvoi suureksi ja siitä tuli Pakkasen päätyö. Suosio oli kieltämättä yllätys.

– Se ei kuitenkaan ole tullut noin vain, vaan on vaatinut loputonta suunnittelua, Gospel Helsinki -kuorolaisten merkittävää vapaaehtoispanosta, koordinaattoreiden Paula Viertolan ja Hannaleena Robertsin antaumuksellista työtä ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, sanoo Pakkanen.

– Mutta siinä vaiheessa, kun menin Meilahden kirkon kirkkosaliin ja laulajia oli 300, polvet menivät veteläksi.

”

Koen nämä laulut tärkeiksi, ne tuovat arkeen tosi paljon jaksamista.

HEIDI SAVOLAINEN

KORONAPANDEMIA PYSÄYTTI vuonna 2018 perustetun Gospelia Kaikille -kuoron toiminnan, mutta nyt laulu raikaa taas. Laulajia on noin 200 ja harjoituksia noin kerran kuukaudessa.

Miten ihmeessä noin suurta kuoroa johdetaan?

– Kuoron kanssa vaikeimpia asioita ovat, miten kukin asettuu lavalla ja mitä laitetaan esitykseen päälle. Muuten tämä ei ole vaikeaa. Kuorolaiset ovat avoimen uteliaita ja lähtevät mukaan melkein mihin tahansa. Heidän intonsa on tarttuvaa. Meillä on myös hyvä ohjelmisto ja huippubändi, Pakkanen kehuu.

SIRPA PÄIVINEN

Gospelia Kaikille ottaa riveihinsä uusia laulajia Oletko aina halunnut laulaa rytmikästä gospelia? Gospelia Kaikille -kuoro kokoaa riveihinsä kaikki gospelista ja rytmistä innostuneet laulajat untuvikoista konkareihin.

Gospel-lauluun, rytmiin ja liikkeeseen tutustutaan pilke silmäkulmassa.

Kevään 2024 ohjelma

su 3.3. klo 15–17 harjoitukset, Meilahden kirkko. su 7.4. klo 15–17 harjoitukset, Lauttasaaren kirkko. su 5.5. klo 15–17 harjoitukset, paikka tarkentuu. pe 24.5. klo 18–20.30 kenraaliharjoitus konserttia varten Agricolan kirkossa. la 25.5. klo 18–20 esiintyminen konsertissa Agricolan kirkossa.

Ilmoittaudu mukaan netissä osoitteessa gospelhelsinki. fi/gospelia-kaikille

Gospelia Kaikille -kuoro syntyi kuoronjohtaja Nina Pakkasen ideasta.

Kuorolaisilta ei edellytetä musiikillista taustaa eikä nuotinlukutaitoa. Itse asiassa nuotteja ja laulujen sanoja ei pidetä kädessä edes harjoitellessa.

– Siinä on se etu, että kun kaikkien katse kiinnittyy kuoronjohtajaan eikä tarvitse katsoa nuottia, laulajilla on kädet vapaana ja keho rentona, Pakkanen kertoo.

Gospelia Kaikille -kuorossa lauletaan afrikkalais-amerikkalaista, englanninkielistä gospelia, niin klassikoita kuin uusia kappaleitakin.

– Olennaista on istuvuus tällaiselle porukalle ja puhutteleva teksti, tarttuva melodia sekä hyvä syke.

GOSPELIA KAIKILLE -kuoro on niin suuri, etteivät kuorolaiset välttämättä tutustu toisiinsa.

– Vieruskavereihin siinä vähän tutustuu, mutta kauheasti ei ehditä jutella. Kuoro ja musiikki ovat silti yhdistäviä tekijöitä ja mielestäni meillä on hyvä yhteishenki, Annika Luhtanen sanoo.

Kuoron rytmikäs ja menevä ohjelmisto on ollut kummankin mieleen. Luhtanen ja Savolainen ovat pitäneet sekä klassikkokappaleista kuten Oh Happy Day että

uudemmista lauluista. Kappaleet oppii nopeasti, sillä omien stemmojen harjoittelussa apuna ovat stemmaäänitteet, joiden kanssa voi harjoitella kotona.

Suomalaisia on usein syystäkin luonnehdittu jäykäksi ja luonteeltaan mollivoittoiseksi kansaksi. Gospelia laulaessa ilo saisi kuitenkin kuulua ja kroppa liikkua.

– Ekoissa treeneissä oli aika varovaista, mutta meillä on niin innokas kuoronjohtaja, että hän sai minutkin mukaansa. Toisaalta lannetta saa heiluttaa juuri niin kuin haluaa, eikä kukaan tule sanomaan, että nyt pitäisi tehdä vähän enemmän, Heidi Savolainen kertoo.

Eläytymisessä ja rentoutumisessa auttaa myös se, että treenit alkavat usein kehollisilla harjoituksilla.

Gospelia Kaikille -kuoro harjoittelee vaihtelevasti eri kirkoissa: Vanhassakirkossa, Meilahden kirkossa, Lauttasaaren, Paavalin ja Kallion kirkoissa. Eri paikkoihin tutustuminen on yksi kuoroharrastuksen eduista.

– Siinä on oma fiiliksensä, että harjoitellaan nimenomaa kirkossa. Omat suosikkini ovat ehkä Kallion ja Paavalin kirkot, koska

olen asunut niiden lähellä, Annika Luhtanen kertoo.

Myös Savolainen pitää Paavalin kirkosta.

– Tykkään isoista kirkoista. Se tuo myös muistoja mieleen, sillä levytimme Sibelius-lukion kuoron kanssa yhden levyn siellä.

GOSPELIA KAIKILLE -kuorossa on mukana hyvin eri-ikäisiä laulajia.

Kenenkään uskonnollista taustaakaan ei kysellä.

– Gospel on evankeliumin julistamista. Hartauselämä on tässä mukana ja laulajat tulevat sen kanssa kosketuksiin, mutta sitä ei tuputeta, Nina Pakkanen sanoo.

Musiikin hoitavuus ja laulamisen riemu tekevät varmasti tehtävänsä jokaisessa.

– Ääni hoitaa, aktivoi verenkiertoa ja saa kehon kudokset värähtelemään. On jo itsessään terapoivaa ja elämyksellistä, kun olet äänikylvyssä, Pakkanen sanoo.

Lauluharjoitusten jälkeen Annika Luhtanen ja Heidi Savolaisella on aina levollinen mieli.

– Tämä on hyvä tapa purkaa energiaa, Luhtanen kuvailee.

– Kuorossa saa unohtaa arjen kiireet. Harjoitusten jälkeen on iloinen ja rauhallinen olo.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024 3

Helsingin hiippakunnan edustajat kirkolliskokoukseen kaudeksi

Maallikkoedustajat:

Lauri Grünthal

Jouko Jääskeläinen

Samuel Kopperoinen

Hanna Mithiku

Juha Perilä

Eve Rämö

Uusia kasvoja ja pari konkaria Kirkolliskokoukseen valittiin viisi helsinkiläistä maallikkoa ja kolme pappia.

TEKSTI HANNA ANTILA JA EIRA SERKKOLA GRAFIIKKA MAIJA SAARI, KUVAT EDUSTAJISTA KIRKOLLISKOKOUKSEN EHDOKASGALLERIA, OUTI JAAKKOLA JA SIRPA PÄIVINEN

K

irkolliskokoukseen eli kirkon ylimpään päättävään elimeen valittiin 13. helmikuuta käydyissä kirkolliskokousvaaleissa viisi helsinkiläistä maallikkoa ja kolme helsinkiläistä pappisedustajaa.

Liberaalilta Tulkaa kaikki -listalta valittiin Lauri Grünthal, Hanna Mithiku, Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja Wiking Vuori. Helsingin yh-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024

teisen kirkkovaltuuston entinen puheenjohtaja Mithiku ja nykyinen puheenjohtaja Vuori uusivat paikkansa.

Grünthal on Kallion seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, Voipio-Pulkki on Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston, yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen.

Arvokonservatiiviselta Sanasta Elämään -listalta valittiin varatuo-

mari Samuel Kopperoinen.

Pappisehdokkaista valittiin Pornaisten vs. kirkkoherra Arto Antturi (Kaikkien kirkko), oppilaitospastori Marjut Mulari (Tulkaa kaikki) ja Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Päivi Vähäkangas (Tulkaa kaikki). Antturi uusi paikkansa, Mulari ja Vähäkangas ovat uusia kirkolliskokousedustajia.

Vantaalaisia kirkolliskokouksessa edustavat maallikot Jouko Jääskeläinen (Sanasta Elämään), Eve Rämö (Tulkaa kaikki) ja Korson kirkkoherra Tuomas Antola (Tulkaa kaikki). Elävä kirkko -listalta valittiin eläkkeellä oleva nuorisotyönohjaaja Juha Perilä, joka asuu Pornaisissa.

Helsinkiläiset Viivi Ali-Löytty (Tulkaa kaikki) ja Eija-Riitta Kor-

hola (Elävä kirkko) putosivat kirkolliskokouksesta, kuten myös samasta hiippakunnasta oleva vantaalainen Soili Haverinen (Sanasta Elämään).

Kirkolliskokouksen edustajista vaihtuu lähes kaksi kolmasosaa. Liberaalit saivat koko maassa kuusi paikkaa lisää, Helsingin hiippakunnassa yhden.

LIISA-MARIA VOIPIO-PULKKI on sosiaali- ja terveysministeriön johtava asiantuntija, joka esiintyi työnsä puolesta julkisuudessa erityisesti koronapandemian aikaan. Kirkolliskokousvaaleissa hän oli ehdolla ensimmäistä kertaa, Tulkaa kaikki -listalla.

– Kirkon toiminnassa on paljon samaa kuin minulle tutussa sosiaa-

2024–2028

Liisa-Maria Vopio-Pulkki

Wiking Vuori

Pappisedustajat:

Tuomas Antola

Marjut Mulari

Arto Antturi

Päivi Vähäkangas

”

Avioliittoasia tulee varmasti jälleen kerran agendalle.

PÄIVI VÄHÄKANGAS

li- ja terveydenhuollossa. Asiantuntijuus ja virkavastuu elävät rinnakkain. Ajattelin, että ehkä kokemuksellani voisi olla käyttöä kirkon keskushallinnossakin.

Voipio-Pulkille tärkeitä asioita

ovat yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys. Hän tahtoo edistää kirkolliskokouksessa nuorten osallisuutta, toimintaa globaalin solidaarisuuden puolesta ja sitä, että kirkko olisi ihmisten turvaverkko.

SAMUEL KOPPEROINEN on toiminut aiemmin kirkon luottamushenkilönä Pakilan seurakuntaneuvostossa ja Helsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa, mutta ei ole enää näissä mukana. Kirkolliskokoukseen hänet valittiin ensimmäistä kertaa.

Hän arvioi, että tulevalla nelivuotiskaudella kirkolliskokous käsittelee varmasti ainakin kirkon rakenneuudistusta. Periaatteellisissa kysymyksissä, kuten kirkon avioliittokäsityksessä, hän ei usko näkevänsä muutosta suuntaan tai toiseen.

– Minulla ei ole mitään muutosagendaa. Sen verran tunnen kirkon päätöksentekojärjestelmää, etten pidä realistisena, että yksi ihminen saa muutosta aikaan. Olen itse aika perinteisten arvojen kannattaja.

Erityisesti lasten ja nuorten toiminnan turvaamisen ja kehittämisen kirkossa Kopperoinen näkee tärkeänä.

– Kirkko tarjoaa peli-, tietokone- ja kännykkähomman tilalle ihan perinteistä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Pitää järjestää tiloja ja ohjelmaa.

UUTENA PAPPISEDUSTAJANA kirkolliskokouksessa aloittaa Munkkiniemen kirkkoherra Päivi Vähäkangas.

– Olin Tulkaa kaikki -listoilla ja vaaliohjelma oli hyvä. Siellä on esillä kirkon kokonaisvaltainen rakenneuudistus, jota on kaivattu jo pidempään.

Tärkeintä olisi, että pystyttäisiin turvaamaan toimintaedellytykset kaikille seurakunnille Suomessa. Sitä varten rakenneuudistus tarvitaan.

– Totta kai myös kaikkien tasavertaisen kohtelun edistäminen on tärkeää, sekä seurakuntien että seurakuntalaisten. Avioliittoasia tulee varmasti jälleen kerran agendalle, Vähäkangas sanoo.

KIRKOLLISKOKOUKSEEN VALITTIIN kaikkiaan 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Kirkolliskokoukseen kuuluvat lisäksi kaikki piispat ja kenttäpiispa sekä saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston edustajat, yhteensä 13 henkilöä.

Kirkolliskokous käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Uusi kirkolliskokous kokoontuu ensimmäiseen istuntoviikkoonsa Turkuun 13.–17. toukokuuta.

Samoissa vaaleissa valittiin myös edustajat hiippakuntavaltuustoon, joka on tuomiokapitulin ohella toinen kirkon hiippakuntien toimielimistä.

Siihen valittujen nimet löytyvät Helsingin tuomiokapitulin nettisivuilta.

MARKKU PIHLAJA, ELINA KAIKKONEN JA VARUSTAMO

Alppilan kirkko (vas.), Nuorten Talo ja Hermannin Varustamo.

Kallion ja Paavalin seurakunnat tekivät isoja tilapäätöksiä Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto päätti 13.2. luopua Alppilan kirkosta ja Toisella linjalla sijaitsevasta Nuorten Talosta 30.6.2025.

Alppilan kirkkokiinteistö vaatii mittavaa peruskorjausta. Kirkko on rakennettu työkeskukseksi ja alueen ihmisten yhteiskäyttötilaksi, mutta seurakunta vastaa nyt käyttökustannuksista yksin.

Keskustan seurakuntien nuorten toiminnan keskittäminen remontoituun Nuorten Taloon ei onnistunut muiden seurakuntien vetäydyttyä yhteistyöstä.

Paavalin seurakuntaneuvosto

teki 13.2. periaatepäätöksen, että Hermannin Varustamo voi muuttaa Paavalinkirkolle vuoden 2025 lopussa. Silloin Varustamo joutuu joka tapauksessa muuttamaan pois Hämeentien Diakoniatalosta, kun maanvuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa päättyy.

Yhteenmuutolla sekä seurakunta että Varustamo saisivat tuntuvia kustannussäästöjä. Varustamo maksaisi 25 prosenttia Paavalinkirkon sisäisestä vuokrasta. Hedelmällistä yhteistyötä erityisdiakonian kanssa tehdään jo nyt.

Tapulin ja Siltamäen seurakuntakodeista luovutaan vuonna 2026 Malmin seurakuntaneuvosto päätti 13.2., että Tapulin ja Siltamäen seurakuntakodeista luovutaan 30.6.2026. Niistä päätettiin luopua jo keväällä 2017 edellisen säästöohjelman puitteissa, mutta pian päätös pyörrettiin.

Malmin kirkko on nyt remontissa, ja tiloja on tarvittu myös väistötiloiksi esimerkiksi kaste-

juhlille ja muistotilaisuuksille.

Pitkällä tähtäimellä seurakunnalla on tarve vähentää toimitiloista koituvia kuluja. Remontin myötä Malmin kirkon sisäinen vuokra nousee huomattavasti. Tavoitteena on järjestää toimintaa harvemmissa toimitiloissa, mutta korkealla käyttöasteella.

Waste&Feast -hävikkiravintolat saivat lahjoituksen sijoitusyhtiöltä Sijoitusyhtiö Infinit Capital on lahjoittanut 5 000 euroa Waste&Feast-ravintoloiden toimintaan. Waste&Feast Kallion lähijohtaja Jari Riihijärven mukaan lahjoitus on huomattava ravintoloiden taloudelle.

Hermannin, Kallion, Malmin ja Matteuksenkirkon ravintoloiden väki päätti yhdessä, että summasta jaetaan työkokeilijoille stipendit ja osa käytetään

lisäkoulutuksen hankkimiseen heille.

– Lahjoitus mahdollistaa myös vähän hienomman ruoan tarjoamisen asiakkaille valittuna juhlapäivänä, Riihijärvi kertoo.

Infinit Capital on Koposen perheen sijoitusyhtiö, joka sijoittaa koulutukseen, kestävyyteen ja terveysteknologiaan erikoistuneisiin yrityksiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003 Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Teematorstai – Sivistyksen teemavuosi. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma.

22.2. Terve ikääntyminen, Pekka Puska. 29.2. Minun tarinani, piispa emerita Irja Askola. 7.3. Kieli ja sivistys, professori emeritus Tuomo Pekkanen ja lehtori Virpi SeppäläPekkanen. 14.3. Marjatta-koulu.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ateria 2 e.

Käsityökerho ma klo 13.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Lähetysraamattupiiri ma 4.3. klo 14.

Pelikerho la 24.2. klo 12.

Perhekerhot ma klo 17.30–19 Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Junnutönö 2–6-luokkalaisille ti ja pe klo 13–16.

Tönöilta ti ja pe klo 18–21.

Kunnon kaveri -liikuntaryhmä 65+-vuotiaille ke klo 10–10.30.

Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30– 20 kirkossa. Sopii kaikille. Tied. mari.silin@evl.fi.

Aikuisten sählyvuoro ma klo 17 P.-Haagan ala-asteella.

Rento kirjapiiri to 29.2. klo 18.

Tove Jansson: Taikatalvi.

Ovet-valokuvanäyttely 15.1.–

6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024

Kannelmäen seurakunta Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli,

Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa.

Iltaehtoollinen su 3.3. klo 18 Malminkartanon kappelilla. Toteutuksesta vastaavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset.

TAPAHTUMIA Lauletaan yhdessä to 22.2. ja 7.3. klo 10.15–11.30 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus.

Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Keittolounas.

Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Vetäjinä TM Aku Kähärä ja

pääsuntio Juha Lepistö.

Viittomakielinen raamattupiiri ti 27.2. klo 15 kirkossa. Vieraana kuurojentyöntekijä Helena Rakemaa.

Lähetyspiiri ti 27.2. klo 17–18.30 Klanulla. Eppu ja Veksi Peltonen kertovat terveisiä Israelin-matkoiltaan. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille.

Eläkeläisten päivähetki ke 28.2. klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas.

Lyhyt hartaus ja vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle.

Jääkukkia-konsertti su 3.3. klo 16 kirkossa. Duo Lux: Sandy Ahjo, huilut, ja Marja Nevankallio, konserttikantele. Susanna Mäkinen, huilu, ja Laura Winter, konserttikantele. Klassista ja jazz-sävyistä musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Työtupa ti 5.3. klo 15–18 Klanulla.

Avoin käsityö- ja askarteluhuone.

Hiljaisuuden päivä la 23.3. klo 9.30–15 Malminkartanon kappelilla. Virittäydymme hiljaiseen viikkoon ja pääsiäiseen. Aikaisempaa

kokemusta retriiteistä tai hiljaisuuden hengellisyydestä ei tarvita.

Tarjolla kasviskeittoa, vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle. Ilmoittautumiset ma 18.3. mennessä konsta.korhonen@evl.fi.

Alakouluikäisten leiri 26.–28.4.

Lohirannan leirikeskuksessa.

Ilmoittautuminen alkaa 4.3. Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet osoitteessa kantsunurkka.fi/alakouluikaiset

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna to klo 9–13.

Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

ESKO JÄMSÄ

Messu su 25.2. klo 10. Helo, Muroma-Nikunen, Nyrönen. Striimataan.

Messu su 3.3. klo 10. Mattsson, Silin, Nyrönen. Striimataan.

Iltamessu ke 28.2. klo 18. Nuoren seurakunnan veisuja. Riparimessun kaavalla. Silin, Marte.

Iltamessu ke 6.3. klo 18. Kolari, Marte. Iltatee.

Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.

Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan.

Ad sextam to klo 12. 22.2. Helo.

29.2. Kolari. 7.3. Silin.

Messu ke 28.2. klo 15 Hopeatien palvelukeskuksessa. Kolari.

29.2., Raimo Ketolainen. Ovella on vahva symbolinen merkitys. Sulkemalla oven jätämme taaksemme menneisyyden ja toisaalta avatessamme uuden oven, emme vielä tiedä, millainen näkymä eteemme aukeaa.

Yhteisvastuukeräyksen tapahtumia: Hulvattomat herkut -kahvila/ myyjäiset ke 3.4. klo 16–18.

Euroviisumessu ke 8.5. klo 10.

Rakasta, kärsi ja unhoita -rakkausilta to 23.5. klo 19.

Ilta ja malja puulle ke 29.5. klo 18.

Menokasvo

Sotaväsymys voitetaan yhdessä Ukrainalaisia ja suomalaisia yhteiseen rintamaan kokoava Vassili Goutsoul odottaa tuhansia kynttilöitä Tuomiokirkon portaille Valoa Ukrainaan -tapahtumassa 24. helmikuuta. Miksi Ukrainan sota on myös suomalaisten sota?

– Suomalaisilla on toisen maailmansodan perintönä ja korkean koulutuksensa ansiosta ymmärrystä siitä, mitä voi tapahtua, jos Venäjä voittaa sodan.

Matka on lyhyt Moskovasta Baltiaan ja Pietarista Haminaan. Venäjän eteneminen kannattaa pysäyttää niin nopeasti kuin mahdollista.

Millaisia ratkaisuja toivot kansainväliseltä yhteisöltä Ukrainan hyväksi tänä keväänä?

– Armeijamme tukeminen on kaikkein tärkeintä. Joissakin maissa avun vähentämistä on yritetty perustella väitteellä, ettei Ukraina enää saa menettämiään alueita takaisin. Me saamme alueet takaisin, ennemmin tai myöhemmin. Se on kivulias prosessi, jossa lännen tuki on ratkaisevaa.

Vassili Goutsoul toimii Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n hallituksen puheenjohtajana. Hänet kuvattiin yhdistyksen tiloissa.

Miksi kannattaa tuoda kynttilä Tuomiokirkon portaille Valoa Ukrainaan -tapahtumaan?

– Ihmisyyteen kuuluu, että tuemme toisiamme vaikeina aikoina. Kynttilän tuominen tuo oikeasti valoa Ukrainaan.

Muistamme taistelijoita, jotka ovat kuolleet viimeisten yhdeksän vuoden aikana. Myötäeläminen tekee yhteiskunnasta inhimillisemmän. Kynttilän tuova ihminen vastustaa kyynisyyttä ja

välinpitämättömyyttä. Hän vaikuttuu tunnelmasta ja pysähtyy kunnioittamaan elämää.

DANIELLE MIETTINEN Valoa Ukrainaan -tapahtuma lauantaina 24. helmikuuta kello 17–17.30. Ohjelmassa kuullaan musiikkia ja Suomen valtionjohdon tervehdys. Kynttilöitä voi tuoda kello 15 alkaen. Ylijäänyt steariini käytetään Ukrainassa lämmön ja valon lähteenä.

Kynttilän voi sytyttää myös somessa #WeMustNOTForget ja #WeStandWithUkraine.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko: Messut su klo 11. 25.2. Frilander, Meriranta. 3.3. Hartikainen, Meriranta, mukana seurakunnan kuoro.

Munkkiniemen kirkko: Arkki-messu ti 27.2. klo 18. Uudenlainen jumalanpalvelusyhteisö erityisesti heille, jotka kokevat olevansa ulkopuolisia kirkossa.

Arkki rakentaa yhteyttä ja yhteisöä, joka murtaa raja-aitoja, sulkee sisäänsä koko luomakunnan ja etsii kokonaisvaltaista, kestävää ja uudistavaa tapaa elää kristittynä.

Mukana Päivi Vähäkangas, Kai Sadinmaa, Anni Tsokkinen ja Heikki Nenonen.

Levollisuuden messu la 2.3. klo 18.

Frilander, Meriranta.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma klo 9.30– 11.30 ja ke klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa.

Vauvakerho ma klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa.

Raamattu- ja rukouspiiri ma klo 18 Munkkiniemen kirkon sakastissa.

Kahvila ke klo 12–13.30 Munkkivuoren kirkon aulassa.

Höyhenen hetki ke 28.2. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Hiljentymistuokio perheille.

Kunnon kaveri -jumppa to klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkon pihapiirissä.

Ilta tulilla to 29.2. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Kirjallisuuspiiri ti 12.3. klo 18.30– 20. Kirjana Leena Parkkinen: Neiti Steinin keittäjätär (Otava).

Eläkeläisten kahvila to klo 13–14 Munkkiniemen kirkon aulassa.

Pääsiäisaskarteluilta pe 8.3. klo 17.30–20 Munkkivuoren seurakuntatalossa.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 25.2. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Eerik Ohtamaa.

Messu su 3.3. klo 10. Nuorkivi, Kekäläinen, Valtteri Saarikko.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA Kunnon kaveri – 45 minuutin jumppa yli 65-vuotiaille maanantaisin klo 13.30 kirkolla.

Raamattupiiri ma 26.2. klo 18.30 kirkolla. Aiheena seuraavan sunnuntain tekstit.

Päivärukous tiistaisin ja torstaisin klo 12 kirkossa. Huomioimme ajankohtaisia ja henkilökohtaisia rukousaiheita.

Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone ti 27.2. ja 5.3. klo 18 kirkolla. Rentomielinen ilta, jossa tutustutaan ja ruokaillaan yhdessä. Päättyy hartauteen.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta.

Olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone ke 6.3. klo 15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia, ruokailu klo 17, hinta 3 e aikuisilta. Käytössä ompelukone, leluja, pelejä ja askartelutarvikkeita. Läntisen suurpiirin stadiluotsi Laura Päiväpuro tavattavissa klo 15–17. Mahdollisuus Oma Stadi -äänestykseen sekä kysymään ja kertomaan alueen kuulumisia.

Lähetyspiiri ke 28.2. klo 14 kirkolla. Matti ja Tuula Korpiaho Sansasta tuovat terveiset vähemmistökirkon palveluksesta Kroatiasta.

Aamukellari to 29.2. ja 7.3. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa ja rentoa yhdessäoloa.

Keskusta Tuomiokirkko­ seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to– pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), Vanhassa kirkossa

Konserttiehtoollinen Puotilassa Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, vietetään konserttiehtoollista englantilaisen renessanssimusiikin sävelin torstaina 29.2. kello 18.

Kyseessä on konsertin muotoon puettu elämyksellinen messu. Ehtoollisaineet on pyhitetty valmiiksi, ja käsiohjelmasta voit seurata, milloin tulla alttarin ääreen taivaallisten sävelten virran jatkuessa.

Cantus Novus laulaa Katri Vanhamäen johdolla William Byrdin kolmiäänisen messun, Markus Kuikka soittaa lyyragamballa Byrdin aikalaisten, Corkinen ja Ferraboscon musiikkia, ja liturgina toimii Anne Granström. Vapaa pääsy.

ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Vanhan kaavan messu su 3.3. klo 12 Agricolan kirkossa.

Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa.

Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Annankulmassa: Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yhteydenottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata ke klo 12–12.30 puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (HT-kappeli). Yht.tiedot virastosta/ netistä.

Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9.

Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.

Avoin raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Yhteisöruokailu ma klo 17. Ma 4.3. matalan kynnyksen karaokea.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Koululaisten olkkari to 29.2. ja 7.3. klo 14.

Musaryhmä to klo 18.

Luomakuntakerho pe 1.3. klo 15.30.

Hiljaisuuden jooga pe 1.3. klo 17.

Raamattupiiri pe 1.3. klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla: Perhekahvila pe 1.3. klo 10.

Meritullissa: Seniorinaisten jumppa ma klo 10

ja klo 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to 29.2. ja 7.3. klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12 kryptassa. Ateria 1 e.

Tribe ti klo 16.30.

SenioriFoorum ke 28.2. klo 13. Kun tulevaisuus pelottaa, psykologi Pirkko Lahti. Ke 6.3. klo 11.30 SenioriFoorumin 17-vuotisjuhla kryptassa ja klo 13 televisioitava juhlajumalanpalvelus kirkkosalissa.

After school ke klo 15.

Perhekerho pe 1.3. klo 9.30.

Suomenlinnan kirkolla: MLL:n muskari ma klo 15.30 kryptassa.

Koululaisten olkkari ti klo 14.

Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 kryptassa.

Avoimet torstaikahvit to klo 14–15.30 kryptassa.

Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulin alakerrassa.

Yhteisvastuukahvila ma 4.3.–to 7.3. klo 10–14 kryptassa.

Päivärukous ma ja pe klo 12.

Raamattupiiri ma 4.3. klo 15 Kristakodissa.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa.

Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Lankapiiri ti 27.2. klo 18 kryptassa.

Miesten piiri ti 5.3. klo 18 kappelin alasalissa.

Senioreiden tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa.

Päiväkonsertti ke klo 12.

Kirjallisuusilta ke 6.3. klo 17.30 tapulissa. Christy Lefteri: Aleppon mehiläistarhuri.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Pyhää tanssia to 22.2., 29.2. ja 7.3. klo 18 kryptassa. To 7.3. vietetään pyhän tanssin messua.

Fanfare – Fantasy – Festivity -konsertti to 7.3. klo 19. Ligita Sneibe, urut. Vapaa pääsy, festivaalin ohjelmakirja 20 e.

Valoa Ukrainaan -tapahtuma la 24.2. klo 17 Tuomiokirkon portailla.

Tule sytyttämään kynttilä Ukrainan sodan uhreille.

Rauhanmessu la 24.2. klo 18.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12.

Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset ke klo 15.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Löydät ajankohtaiset tiedot seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET Kallion kirkossa: Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 26.2.,4.3. Partti.

Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 27.2. Viljamaa, 5.3. Helanne.

Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 28.2. Lindfors, Klemmt, Anima Mea, joht. Korhonen, 6.3. Kelttimessu, Uusi-Rauva, Klemmt, Anima Mea, joht. Vuori.

Rauhan messu torstaisin klo 18.

29.2., 7.3. Roininen, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 23.2., 1.3. Hynninen.

Sateenkaarimessu la 24.2. klo 17.

Rask, Airola, Niskala. Messu jälkeen Siioninvirsiseurat.

Vauvakirkko la 2.3. klo 11. Kotakorpi, Roininen, Pyylampi. Vauvakirkossa lauletaan ja helistellään lasten ehdoilla. Kahvitarjoilu.

Messu su 25.2. klo 10. Helanne, Uusi-Rauva, Niskala. Dialogisaarnassa, vierailijana OTT, työoikeuden dosentti Helena Lamponen.

Messu su 3.3. klo 10. Uusi-Rauva, Partti, Pyylampi, Oksanen, Helsingin Laulu, joht. Remes. Lapsille Pyhis kappelisalissa klo 10–10.40.

Raamatunkertomuksia, laulua ja askartelua.

Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

25.2. Helanne, Niskala. 3.3. UusiRauva, Oksanen, kirkkokahveilla lauletaan kauneimpia hengellisiä lauluja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TAPAHTUMIA Syvemmälle paastoon – paastopiiri tiistaisin klo 18 Kallion kirkossa. 27.2. Mitä irti messusta? – Visa Viljamaa, 5.3. Kulutuskulttuuri ja KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

uskonto – Riku Turpiainen. Tervetuloa mukaan paastonajan matkalle.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 29.2. Amos Andersonin merkitys suomalaiselle kulttuurille – Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman Sirkku Nyströmin haastattelussa. 7.3. Putinin alttaripoika, tutkija Juha Meriläinen analysoi uskonnon roolia Venäjän toiminnassa.

Päiväkansa – ikäihmisten ryhmä maanantaisin klo 13–14.30 Alppilan kirkolla. Tule mukaan iloiseen ikäihmisten ryhmään.

Kohti pääsiäistä – paastonajan ajatuksia. Syvemmälle paastonajan teksteihin ja teemoihin.

Paasto on kokonaisuus, jonka teemat tarkastelevat niin ihmistä ja Jumalaa kuin kärsimystä ja toivoa.

Tervetuloa paastonajan raamatuntekstien ja teemojen äärelle torstaisin klo 17–18. Keskustelemme yhdessä tulevan sunnuntain teksteistä ja aiheista. Vuoroviikoin Kalasatamassa ja Kallion kirkon kappelisalissa. 29.2. Kalasataman Sintti, Kalasatamankatu 20, 7.3.

Kallion kirkko, kappelisali.

Virsiä ja viiniä 5.3. klo 19–21 Kalasataman HOB:issa, Isoisänsillan kupeessa Capellan Puistotie 2.

Tervetuloa laulamaan virsiä leppoisassa tunnelmassa.

Lukupiiri kerran kuukaudessa klo 18 Alppilan kirkon yläkerran pienessä salissa. 5.3. Anna Kortelainen: Kulkija, 2.4. Anthony Doerr: Kaikki se valo, jota emme näe.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

tiaat 3 e.

Rukouspiiri ti klo 18 Vattuniemitilassa, D-rappu.

Raamattupiiri parillisten viikkojen to klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa, D-rappu. Seur. 22.2. ja 7.3.

Kuluttajaliiton luento ma 26.2. klo 13–14 kirkkosalissa. Miten varautua ja välttää huijausviestejä? Tilaisuus striimataan.

Torstaipiiri 29.2. klo 13 seurakuntasalissa. Kaikkee ei o, mut mittään ei puutu. Miten ennen tultiin toimeen?

Rukousaamiainen pe 1.3. klo 8–10 Kryptassa.

Pastorin laulunurkka pe 1.3. klo 10–11, D-rappu. Pastori Markus laulattaa perhekerhossa.

Bach Collegium Helsinki: Kan-

Lauttasaaren seurakunta

taatteja paastonaikaan 1.3. klo 18.

Harvoin kuultuja helmiä Bachilta.

Maksuton.

Rukousyö kirkossa pe 1.3. klo 21–03. Mahdollisuus sielunhoidolliseen keskusteluun ja öljyllä voiteluun.

Hiljaisuuden joogaa su 3.3. klo 14–15.30 liikuntasalissa, C-rappu.

Käsityöpiiri ma 4.3. klo 13–14.30 B-aulassa.

Das Marienleben -konsertti 10.3. klo 18. Sopraano Annika Leino ja pianisti Kirill Kozlovski. Maksuton.

Töppösryhmä ti 12.3. klo 11–12.30 B-aulassa.

Kauneimmat Coverit -konsertti 16.3. klo 18. Trubaduuri Jerry Ala-Leppilampi. Liput Lippu.fi.

Avoin sururyhmä 27.3. klo 16–17.30 B-rappu, 2. krs. Läheisensä menettäneille.

Alpha II -kurssi 26.3.–28.5. Tied. markus.ek@evl.fi.

Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12–12.45 liikuntasalissa, C-rappu.

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta.

Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11.

Iltakirkko ke klo 18. (Ei Sanan ja rukouksen iltoina).

Sanan ja rukouksen ilta ke 28.2. klo 18–20. Mikko Tassia The Word for the World -järjestöstä.

Pyhäkoulu su klo 11 messun yhteydessä.

Vauva- ja taaperokirkko 2.3. klo 16. Kesto 20 min. Kahvitarjoilu.

Kevyemmän musiikin messu su 10.3. klo 11.

Seurat 6.3. klo 19. Kahvit klo 18.30.

TAPAHTUMIA Yhteisölounas torstaisin klo 11–14 Kirkkokahvilassa. Keitto, leipä, kahvi ja mahd. jälkiruoka 5 e, 3–12-vuo-

8 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024

to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 25.2. klo 10. Kopperoinen, Valkeapää, Pellikka.

Puolen tunnin messu 28.2. klo 18.

Flinck, Pellikka.

Messu 3.3. klo 10. Seurakuntaneuvosto, Valkeapää, Kiiski.

Puolen tunnin messu 6.3. klo 18.

Valkeapää, Pellikka.

TAPAHTUMAT Paavaliviikko 3.–8.3. Kts. monipuolinen ohjelma nettisivuilta.

Ystävyydenkahvila ti klo 14–15.

Lempeä liikunta ti klo 13.30–14.15.

Kultaiset kirjeet Malmilla

Ikääntyneiden omat tarinat ja elämänkokemus kerätään yhdessä koetuksi ja näkyväksi improvisoitujen laulujen ja kohtausten kautta. Vetäjinä Stella Polariksen näyttelijät Niina Sillanpää ja Sari Siikander sekä muusikko Iiro Ollila. Työpajat ovat ilmaisia, niihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja ne ovat avoimia kaikille Helsingin ikääntyneille.

Improvisaatioteatteri Stella Polaris ja Helsingin kaupunki mahdollistavat iltapäivät +65-vuotiaille ma 26.2. ja ti 27.2. klo 15–17. Tapahtumapaikkana Malmin Varustamo, Pekanraitti 16. Mukana myös Malmin seurakunta.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17,

Maksuton.

Seniorirentoutuminen ja -venyttely ti klo 15–15.45. Maksuton.

Kehonhuolto ke klo 15.30–16.15.

Alusta mukaan. Maksuton.

Kevätpäiväkirja to klo 17–19.

Terapeuttisen kirjoittamisen ryhmä aikuisille. Alk. 14.3. Ilm. 11.3. asti virkkunenjulia@gmail.com.

Elinvoimainen tanssi ke 7.2.–17.4. joka toinen ke, parilliset viikot sekä 15.5. ja 29.5. klo 18–19. Ei ilm.

Maksuton.

Gospel-lattarit-tanssitunnit to 29.2.–2.5. klo 17–18. Ei ilm. Maksuton. Voit tanssia sisä- tai tanssikengillä tai ilman kenkiä.

Meditatiivinen tanssi ma klo 17.15–18.15. 3. jakso, maaliskuu: 4., 11.,18. ja 25. Kuukausimaksu 20 e (4 kertaa), tutustumiskerta 6 e. Ilm. ja tied. saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014.

Muistijumppa ja -ravinto to 7.3 klo 11–12.30. Helppoja harjoituksia vireydeksi. Ilm. 29.2. asti. Maksimissaan 10 osallistujaa. Ilm. birgitta.huhtaluhta@evl.fi tai p. 050 380 4198. Maksuton.

Uurnakurssi 5.–26.3. klo 15.30.

Neljä kertaa Hermannin varustamolla. Materiaalimaksu 15 e. Ilm. 29.2. mennessä pekka.tahtinen@

evl.fi tai p. 041 547 0778.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Iltaperhekerho ma klo 17–19 kirkolla 26.2. alkaen. Lapsille leikkitilaa, tarjolla kahvia ja pientä syötävää klo 18.30 saakka.

Perhekahvila to klo 9–11 kirkolla.

22.2. ei kokoontumista, seur. kerta 29.2.

Vallilan perheaamu pe klo 10–11 Perhetalo Sahramissa. 23.2. ei kerhoa, seur. kerta 1.3.

Kalasataman perheaamu ma klo 9.30–11, Kalasatamankatu 20.

Pyhää ja peuhua -lastenkerho ke klo 17.30–18.30, 28.2. alkaen. 3-v. ylöspäin. Ilm. tuija.heinonen@evl. fi.

Sylivauvat-ryhmä ti klo 9.30–11.

Uusi ryhmä aloittaa 18.3. Ilm. tuija. heinonen@evl.fi.

Suloista urkumusiikkia vauvoille ke 28.2. klo 10–10.30 Paavalinkirkossa. Maksuton.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko: Messu su 25.2. klo 10. Seeli Toivio, sello.

Messu su 3.3. klo 10. Markku Luolajan-Mikkola, sello.

Töölön kirkko: Messu su 25.2. ja 3.3. klo 12.

Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkko: Messu su 25.2. ja 3.3. klo 12.

Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kevättalven. Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318.

Diakoni tavattavissa Töölön palvelukeskuksessa ma 4.3. klo 13–14, Töölönkatu 33.

Enkeliretki Fokukseen. Retki taidenäyttelyyn ma 26.2. Lähtö Meilahden kirkolta klo 13. Kuljemme julkisilla. Voit tulla suoraan

Fokukseen klo 13.30. Keskustelua, pohdintoja ja näyttelyyn tutustumista. Taidekulttuuriprojektin esittelee Oscar Ortiz-Nieminen.

Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu.

Tutustumisretki Maanpuolustuskorkeakouluun ma 11.3. Lähtö klo 11.30 Meilahden kirkolta julkisilla Santahaminaan. Henkilöllisyystodistus mukaan! Ilm. 5.3. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 6300.

Retki Kelan päätoimitaloon ti 9.4.

Kahvit klo 11.45 Meilahden kirkolla, josta julkisilla Nordenskiöldinkadulle. Henkilöllisyystodistus mukaan! Ilm. 5.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 6300.

Kevään avoimet perhekerhot kokoontuvat 17.5. asti. Lisätiedot seurakuntatoolo.fi/tapahtumat.

Temppeliaukion kirkko: Jumpparyhmä eläkeläisille ti klo 10.30–11.15.

Miesten aamu to 7.3. klo 9.30–11 kerhotilassa. Jutellaan arjen asioista pienen aamupalan äärellä, hartaushetki.

Töölön kirkko: Waste&Feast ruokailu ti klo 12–13.

Aikuiset 2 e ja lapset alle 12 v. 1 e.

Open Doors -rukousryhmä ti 27.2. klo 17.

Hanna-ryhmä, Toivoa Naisille ti 5.3. klo 17.

Raamattupiiri ke klo 13–14.30. 1. kirje korinttilaisille.

Hopeapiiri pe klo 13–14.30. Aikuisille suunnattu ohjelmallinen ryhmä.

Meilahden kirkko: Valon ja ilon messu to 22.2. klo 18 Tuomaankirkossa. Puhujavieraana Sampo Lahti.

Macula musica -luentokonsertti Kipu ja kirkastus ti 27.2. klo 16.15.

Kipu ja sen monet hoitokeinot, luennoi Jukka-Pekka Kouri. Musiikkia Jean Sibeliukselta ja Edward Griegiltä. Réka Szilvay, viulu, ja Heini Kärkkäinen, piano. Vapaa pääsy.

Esikoisvauvakerhossa kokemusten jakamista, vertaistukea, kahvittelua, laulua. Kerho on ilmainen. To 14.3.‒16.5. klo 14‒15.30 Tuomaankirkolla. Ilm. sirpa.huhtamaki@evl.fi.

Torstaikerho to klo 13–14.30.

Voimaannuttava iltapäivähetki.

Ruskeasuon Rasti: Runon ja hartauden hetki ti 27.2. klo 13. Päiväkahvihetkeä ohjaavat Erkki Kuusanmäki ja Sirkku Kuusanmäki. Kevään muut kerrat 9.4. ja 7.5.

Tuolijumppa ke klo 12.30–13.

Kohtaamisen kahvila ja Äijäkuppila ke klo 13–15.

Waste&Feast ruokailu pe klo 11.20–12.30. Aikuiset 2 e ja lapset alle 12 v. 1 e.

Fokus: Junnufokus to klo 14–16 parittomina viikkoina. Avoin kerho koululaisille. Tule pelailemaan ja hengailemaan yhdessä silloin, kun sinulle sopii! Junnufokus auki 18.1.–25.4.,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10.

Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15.

Cafe Hermanni ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13. 2 e/annos.

Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11. Keskiviikkoisin papin päivystys 11–12.30.

Raamattupiiri ke klo 15–16.

PK-klubilla ke klo 18: 28.2. Open Mic -ilta Ninskin ja Aminan vetämänä, 6.3. Antti ja Kimmo Jazz-duo.

Herttoniemen seurakunta Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10 Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

Verkoston messu ja pyhäkoulu Roihuvuoren kirkossa su klo 16.

TAPAHTUMIA Sydänrukouksen syventävä iltapäivä Paavalinkirkolla su 25.2. klo 13–16. Sydänrukous kuuluu kontemplatiiviseen, yli tuhat vuotiseen rukousperinteeseen, jossa

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. Su 3.3. teologi Ville Kormilainen saarnaa.

Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. Su 25.2. mukana HKL:n Mieslaulajat, joht. Anita Lehtonen. Su 3.3. isosia mukana avustamassa, laulamme virsien ohella Nuoren seurakunnan veisuja. Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. To 29.2. Konserttiehtoollinen, Cantus Novus ja Markus Kuikka, viola da gamba.

Englantilaista renessanssimusiikkia. Anne Granström, Katri Vanhamäki. To 7.3. Nuoren seurakunnan veisuja nostalgiasta nykypäivään.

Nuoren seurakunnan veisukirjaa eli ns. Punaista laulukirjaa on julkaistu vuodesta 1970. Viimeisin painos on vuodelta 2020. Tässä illassa lauletaan Punaisen kirjan lauluja vuosikymmenten varrelta. Mukana laulattamassa kirkkoherra Jukka Pakarinen ja kanttori Maria Aaltonen.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12.

Ehtoolliskirkko Kontulan seniorikeskuksessa pe 23.2. klo 13.30. os.

Kontukuja 5. Tilaisuus on kaikille avoin.

Iltamessu Vartiokylän kirkolla ke 6.3. klo 18.30.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

Suloista urkumusiikkia vauvoille Tule nauttimaan lempeistä urkujen sävelistä vauvan kanssa keskiviikkona 28.2. ja 24.4. kello 10 alkaen Paavalinkirkkoon, Sammatintie 5.

Voit oleilla kirkossa kiireettä vauvantahtisesti kello 11 saakka. Tarjolla on myös kahvia.

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

GETTY IMAGES

ItäHelsinki

avataan omaa mieltä ottamaan vastaan rakastava Jumala omassa sisimmässä ja elämässä. Alustaa Sirkku Aitolehti, mukana Stina Huima. Hinta 5 e.

Kodittomien ilta Matteuksenkirkolla ma 26.2. klo 15–20.30. Saunat klo 15, ruokailu klo 17, iltamessu klo 19 ja iltatee. Jos haluat auttaa vapaaehtoisena, ota yhteys anna. viikari@evl.fi.

Iltaruoka Myllypuron kirkolla to 29.2. ja 7.3. klo 16–17.30. Huom! ei 22.2. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e.

Alkuhartaus klo 15.45.

Kehollinen hiljaisuuden päivä Laajasalon kirkolla la 2.3. klo 11–19.

Varaa aikaa ja tule huoltamaan sieluasi, henkeäsi ja ruumistasi!

Kehollista työskentelyä, rukousta, hiljentymistä ja messu. Hintaan 15 e sisältyy keittolounas, hedelmävälipala ja iltatee. Ohjaajina pastorit Stina Huima ja Emriikka Salonen.

Ilmoittaudu nettisivuilla 26.2. mennessä.

Muskarikirkko lapsiperheille Myllypuron kirkossa su 3.3. klo 15.

Kastesydämien luovutus 12/2022– 12/2023 kastetuille. Kahvit.

Keittolounas Kulosaaren seurakuntasalissa ti 5.3. klo 12–13.

Laulun siivin – yhteislaulua Kulosaaren seurakuntasalissa ke 6.3. klo 14. Kahvit 13.30.

Armon ilta Myllypuron kirkossa pe 8.3. klo 18. Puhujana pastori Tinja Halunen Verkostoseurakunnasta.

Perheiden aamupäivä Kulosaaren kirkolla la 9.3. klo 11–13. Nukketeatteri Sananjalka: Sasu ja taivaan linnut seurakuntasalissa klo 11.

Pupun ja Oravan muskari kirkkosalissa klo 11.45. Välipala. Ulkoleikkejä.

Risto Laurialan pianokonsertti Myllypuron kirkossa su 10.3. klo 18.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Perheretki Lappeenrantaan la 23.3. Saimaan Rauha -kylpylään.

Hinta 35 e/hlö sisältää matkat tilausbussilla, lounaan ja sisäänpääsyn kylpylään. Ilmoittaudu nettisivuillamme.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

GETTY IMAGES

ei 14.3. ja 11.4.

Viisautta ja mielenrauhaa Raamatusta -luentosarja ke klo 18.

Luennoi Kari Kuula. 6.3. Miten selvitä elämän epäreiluudesta katkeroitumatta? Abelin kohtalo.

13.3. Masennus ja kadonnut elämän mieli, johdatus Saarnaajan kirjaan.

Pääsiäisen matkalla: kärsimyshistoria ja passiot la 9.3. klo 13–16.

Keskustelua ja kysymyksiä. Kahvitarjoilu. Luennoi Matti Myllykoski ja Topi Linjama.

Depressiokoulu ke 20.3.–5.6. klo 14–16. Lisätiedot ja ilm. 29.2. mennessä Heidi Syngelmä p. 09 2340 4741.

TAPAHTUMIA Mikaelinkirkolla: Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30.

Käsityökerho maanantaisin klo 9.30.

Maanantaikahvit maanantaisin klo 13.

Tiistairuokailu tiistaisin klo 17.15– 18.

Tunti Raamatun äärellä alkaa ti 6.2. klo 18. Kaikille ikäkausille sopivaa pohdiskelua ja toimintaa Raamatun äärellä.

Perheolkkari torstaisin klo 9.30–11.

Yhteisölounas torstaisin klo 11–11.45. Hinta 1 e, hävikkileipäjakoa.

Raamatturyhmä torstaisin klo 18.

Ensi kertaa äidiksi -ryhmä torstaisin 7.3.–18.4. klo 13.30–15.30. Äideille ja heidän alle 8 kk:n ikäisille esikoisvauvoilleen. Leikkiä ja laulua äidin ja lapsen vuorovaikutusta vahvistaen, pientä tarjoilua, vertaistukea. Mukana kulkevat myös hiljentyminen ja rukous. Ilm. susanna.stendahl@evl.fi.

Vartiokylän kirkolla: Iltaruoka maanantaisin klo 16.30– 18.

Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–18.30.

Raamattu elämään -piiri joka toinen maanantai 26.2., 11.3. klo 18.

Syvennymme Raamatun teksteihin Norvannon tekstien pohjalta.

Laulut soikoon! -ryhmä on avoin, yhteislauluun keskittyvä ryhmä, joka kokoontuu keskiviikkoisin klo 13–14.

Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30–11.30.

Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Puotilan kappelilla: Puotilan kappelin olohuone tiistaisin klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. Ti 27.2. Nojatuolimatka Moldovaan. Emerituskirkkoherra Heikki Nurmi. Ti 5.3. Ilosta, surusta ja eteenpäinmenosta. Yrittäjä Nina Mikkonen.

Tuulessa-konsertti ti 5.3. klo 18.

Renessanssimusiikkia: kosketinsoittaja, organetisti Assi Karttunen, traverso- ja nokkahuilisti Pauliina Almonkari ja tanssija-koreografi Kirsi Heimonen. Vapaa pääsy.

Digiopastusta Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa tiistaisin klo 12–14.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13, ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Pihakahville yhteisvastuullisesti Pistaydy ulkoilun lomassa Roihuvuoren seurakunnan pop up -pihakahville Yhteisvastuun hyväksi torstaista sunnuntaihin 22.– 25.2. klo 11–14 Laajarantaan, Humalniementie 15.

Roihuvuoressa: Messu su 25.2. klo 10. Vaulas, Lyytinen, Tiainen.

Verkostomessu su 25.2. klo 16.

Puhe ja liturgia Remo Ronkainen, musiikki Verkosto Kollektiivi, pyhäkoulu.

Soppakirkko ti 27.2. klo 13.

Messu su 3.3. klo 10. Salonen, Nurminen, Tiainen. Mukana kuoro Vino Ensemble.

Verkostomessu su 3.3. klo 16. Puhe Tinja Halunen, liturgi Ronkainen, musiikki Verkosto Kollektiivi, pyhäkoulu.

Iltamessu ke 28.2. klo 18.

Arkkikirkko ke 6.3. klo 18.

Laajasalossa: Messu su 25.2. klo 12. Ronkainen, Lyytinen, Tiainen.

Messu su 3.3. klo 12. Salonen, Ronkainen, Niva-Vilkko. Mukana Trio Mercoledi.

Hiljaisuuden kirkko to 7.3. klo 18.

TAPAHTUMIA Pihakahvila Yhteisvastuun hyväksi to–su 22.–25.2. klo 11–14 Laajarannassa, Humalniementie 15.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi,ma, ti, to, 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa su 25.2. klo 11.

Ahonen, Vanhanen.

Messu kirkossa su 3.3. klo 11.

Paananen, Sihvola.

Viikkomessu kirkolla Marielundissa torstaisin klo 12.

Viikkomessu Merimieskirkolla ke 28.2. klo 18.

Viikkomessu Katukappelissa ti 5.3. klo 17.

TAPAHTUMIA Tule ideoimaan ja toteuttamaan!

10 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024

Jos viime vuonna kirkolla oli parasta pöhinää, kun yhteisvastuutapahtuma keräsi paikalle satoja ihmisiä ja keräykselle hyvää tekeviä euroja, niin nyt tehdään tulevasta tapahtumasta entistä parempi! Illassa ideoidaan myös, miten kerätä varoja Yhteisvastuulle tämän vuoden aikana. Tule mukaan tekemään hyvää! Yhteisvastuun ideointi-ilta Valossa 6.3. klo 17.30.

Elämäni virsi Katukappelissa ma 26.2. klo 17.30. Mikä on elämäsi virsi? Tai virsi, joka on ihana muuten vaan? Tule toivomaan ja laulamaan! Mukana Mikaela Mandalios ja Pauli Löija.

Voimavaroja kirjallisuusterapiasta. Pastori ja kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirta. Kirjallisuusterapia hyödyntää tunteiden ja kokemusten käsittelyssä kirjallisuutta ja kirjoittamista. Lähestymistapa auttaa käsittelemään tunteita ja kokemuksia tarinoiden, runojen ja omakohtaisen kirjoittamisen kautta, tarjoten välineitä itseilmaisuun ja uusien näkökulmien löytämiseen. Maanantai-illan

10–12, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin tiistaisin 12–16 ja keskiviikkoisin 12–14.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13, lounas 6 e/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e.

Kodittomien Ilta ma 26.2. Klo 15 sauna, klo 17 yhteinen ruokailu, klo 18.30 iltamessu, jonka jälkeen iltapala, mahdollisuus lepoon ja keskusteluun.

Toimintatorstai to klo 13, teemalliset tuokiot.

Walk in -terapia 16–29-vuotiaille ma klo 14–18. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmasta.

Irja Askolan tarina

SIRPA PÄIVINEN

Vesper musiikillinen iltahartaus ma 26.2. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Mukana kamarikuoro Cantiamo.

Arkiretriitti ke 28.2. ja 13.3. klo 18 Laajasalon kirkolla. Luetaan Raamatun pääsiäisen tekstejä rukoillen ja mietiskellen. Ohjaajana Arja Vaulas.

Kehollinen hiljentymisen päivä la 2.3. klo 11–19 Laajasalon kirkolla.

Kehollista hiljentymistä, rukousta, mietiskelyä, messu. Hintaan 15 e sisältyy keittolounas, välipala ja iltatee. Ilmoittautuminen nettisivuilta.

Puuhailta perheille ti 5.3. klo 18–19.30 Laajasalon kirkolla. Puuhaillassa on askartelua, iltahartaus ja iltapala, ja se pidetään kirkon kerhohuoneissa (sisäänkäynti sisäpihan kautta).

Itä-Helsingin musiikkiopiston muskarilaisten konsertti to 7.3. klo 17.30 ja klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Vapaa pääsy.

Ikoninäyttely Laajasalon kirkon aulassa maaliskuun ajan kirkon aukioloaikoina ma–to 10–14 sekä tilaisuuksien yhteydessä. Ikonimaalarit Ulla Sinimäki ja Sirpa Novaste-Koivistoinen.

Huom! Viikko 8 on koulujen talvilomaviikko. Lasten ja perheiden kerhoja ei pidetä, eikä iltaruokailuja ole ke 21.2. eikä to 22.2.

Teatteriretki pe 19.4. Lähtö Laajasalon kirkolta klo 10, paluu n. klo 17.30. Lahden kaupungin teatteriin näytelmään Kuninkaan puhe. Hinta 60 euroa sisältää matkat, teatterin ja lounaan ravintolassa. Ilmoittautumiset 13.3. mennessä seurakuntatoimistoon tai seurakunnan nettisivuilta.

Sivistyksen teemavuoden Teematorstaina 29.2. klo 13 Minun tarinani, vieraana emeritapiispa Irja Askola ja tapahtumapaikkana Huopalahden kirkko, Vespertie 12.

Teematorstain aluksi klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas 6 e.

keskusteluja Katukappelissa 4.3. klo 17.30.

Vahvistavia ryhmiä: Luovuutta ja voimavaroja arkeen ekspressiivisen taidetyöskentelyn menetelmillä.

Vahvista itsetuntemustasi – kasvuryhmä psykodraaman keinoin.

Lisätiedot nettisivuilla.

Majakka-ilta Katukappelissa pe 23.2. klo 17.30–19. Leppoisia kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointi- ja rukouspalvelua. Tule mukaan, sillä juuri sinut on kutsuttu!

Kutsuttuna Kuninkaan palveluksessa kirkossa pe 23.2. klo 18.

Illoissa haastatellaan ihmisiä, jotka ovat rohkeasti lähteneet seuraamaan Jeesuksen kutsua. Pieni raamattuopetus, musiikkia ja iltatee.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi.

Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla.

Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka.

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Viikin kirkossa klo 10. Su 3.3. Kamarikuoro Ahjo Ensemble, joht. Julia Lainema.

Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu.

Puistolan kirkossa klo 12.

Tapanilan kirkossa klo 17. Su 25.2.

Messu Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Siioninvirsiseurat srk-salissa.

Valon messu Puistolan kirkossa su 25.2. klo 17. Puhe Kari Tynkkynen.

Iltaehtoollinen Viikin kirkolla ke 28.2. ja 6.3. klo 18.30.

Pyhäkoulut Puistolan kirkolla su 25.2. klo 17. Pikkuisten pyhis Tapulin srk-kodilla su 25.2. ja 3.3. klo 10.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p.

09 2340 4400.

Rauhanrukous to klo 13 Puistolan kirkolla. Rukoilemme rauhaa Ukrainaan ja Lähi-itään. Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

Kino St. Pihlis – elokuvia Pihlajamäen kirkolla su 3.3. klo 18–20.

Tarkemmat tiedot esitettävistä elokuvista nettisivuiltamme.

Kultaiset kirjeet Malmilla ma 26.2. ja ti 27.2. klo 15–17 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16.

Improvisoituja lauluja ja kohtaamisia +65-vuotiaille Stella Polariksen kanssa. Kaksi erillistä tilaisuutta.

Järjestäjät: Helsingin kaupunki ja Malmin srk.

Runon vuosikymmenet – matka suomalaiseen sielunmaisemaan runojen ja musiikin välityksellä ke 28.2. klo 18 Puistolan kirkossa.

Veijo Hettula, Sirpa Lahtivirta, Anu Hettula, Aila Hettula ja Esko M. Laine. Iltapala.

Sasha Mäkilän kapellimestarikurssin päätöskonsertti pe 23.2. klo 19 Viikin kirkolla. Helsinki Metropolitan Orchestra.

Kamariorkesteri Avanti! pe 1.3. klo 19 Viikin kirkossa. Anton Webern: Pianokvintetto, Thomas Adés: Pianokvintetto, Steve Reich: Jousikvartetto ”Different Trains”.

Liput lippu.fi ja ovelta 15/12/8 e.

Perheystävä-ryhmä ke 6.3. alk. klo 17–18.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Uusi ryhmä päiväkodin syksyllä aloittavien lasten perheille. Tied. eppu.rantala@evl. fi. Ilm. nettisivuillamme 29.2. mennessä.

Päivälauluhetki ke 6.3. klo 13–14 Puistolan kirkolla.

Pihlajamäen kirkon 48-vuotissynttärit to 7.3. klo 12–14.30. Klo 12–13 ulkona hernekeittoa. Klo 13 ohjelmatuokio kirkkosalissa. Klo 14 synttärikahvit.

Kello kuuden tee to 7.3. klo 18–19.15 Siltamäen seurakuntakodilla. Ilkka Heinonen, jouhikko ja violone. Malmin srk mukana järjestäjänä.

Perheviikko Varustamolla 19.– 23.2. klo 10–15. Pomppulinna joka päivä, pe bingo, temppurata lapsil-

le ja askartelua aikuisille klo 11–13.

Tied. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650.

Sururyhmä läheisensä menettäneille to 28.3. alk. klo 17–18.30 Tapulin seurakuntakodilla. Tied. ja ilm. 26.3. mennessä markus.kopperoinen@evl.fi, p. 050 380 3569.

Sururyhmä lemmikkinsä menettäneille to 29.2. alkaen Viikin kirkolla klo 18–19.30. Tied. ja ilm. sofia.tuomenvirta@evl.fi, p. 050 570 4821.

Hyvän mielen ryhmä ma 4.3. klo 13.30 Varustamolla. Keskustelua maallisista ja taivaallisista. Ohj. Eila Sainio. Tied. anna.korhonen@evl. fi, p. 09 2340 4524.

Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastossa.

Avoimet perhekahvilat klo 9.30–11 ma Viikin kirkolla, ti Tapanilan kirkolla, ke Puistolan kirkolla ja to Siltamäen srk-kodilla.

Avoimet Touhutorstait 29.2. klo 9.30–11 Viikin kirkolla. Leikkihetki lapsiperheille.

Vauva- ja taaperotupa Varustamolla ti ja pe klo 13.30–15.30.

Yhdessäoloa ja kahvittelua.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Varustamolla. Leikkiä ja puuhastelua.

Maksuton lastenhoito yli 3-vuotiaille la 2.3. klo 10–13 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Tarjolla pientä välipalaa. Ilm. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650.

Tuunaa taloutesi -kurssi ti 2.4.– 4.6. klo 12–14 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Eväitä arjen talouden hallintaan. Kurssi soveltuu nuorille, jotka vasta opettelevat oman talouden rakentamista sekä aikuisille, jotka haluavat selkeyttää omaa talouttaan tai miettivät, miten saada vähät varat riittämään paremmin. Tied. ja ilm. 15.3. mennessä: anu.kuokkanen@evl.fi, p.

050 345 7565, merja.saviniemi@ evl.fi, p. 040 740 5221 tai heidi. rajamaki@evl.fi, p. 050 340 9418.

Malmin srk mukana järjestäjänä.

Aikuisrippikoulu Räätälöity yksityisrippikoulu täysi-ikäisille. Rippikouluun kuuluu mm. papin kanssa keskustelua, seurakunnan toimintaan osallistumista ja etätehtäviä.

Tied. sofia.tuomenvirta@evl.fi, p.

050 570 4821.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Leikkihetki perheille.

Iltavillit Varustamolla to 29.2. klo 16–18. Puuhaa perheille. Ruoka klo 16–17.

Walk in -terapia to Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Lyhytterapiaa alle 30-vuotiaille. Lisätietoja ja ajanvaraus nettisivuillamme. Tied. minna.karas@evl.fi.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla.

Rentoa ajanviettoa, pientä purtavaa. Avoin illanvietto kaikille täysiikäisille.

Tule kohvile! Ma klo 12 Pihlaja-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.2.–8.3.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Su 25.2. mukana Käpylän kirkkokuoro.

GETTY IMAGES

mäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos.

Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis.

Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa.

Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen Olohuone – Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja/tai puuro. Kerran kuussa lounas.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä.

Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla.

Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e.

Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvi.

Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalolla, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e.

Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen srk-kodilla. Hinta 2 e.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako jos saamme hävikkiä jaettavaksi ti klo 9 Pihlajamäen kirkolla, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Varustamolla, jossa jaon jälkeen diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 12–13.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl. fi.

Riparimuistot eläviksi

Onko riparistasi vierähtänyt jo yli 10 vuotta aikaa? Oulunkylän seurakunnan Aikuisten veisuillassa lauletaan ripariveisuja, jaetaan kuulumisia ja muistellaan omia ripari- ja isosvuosia. Tervetuloa, vaikka olisit viettänyt nuoruutesi muualla kuin Oulunkylän alueella. Tarjolla pientä syötävää.

Aikuisten veisuilta ke 6.3. klo 18–21.30 nuorisotila Kakkosella, Pohjolankatu 2 D.

Maunulan muskarit torstaisin Maunulan kirkolla, klo 9.45 taaperot (n. 1–3-v.), klo 10.20 vauvat (n.

0–1-v.), klo 10.55 kaikenikäiset / sisarukset.

Maunulan iltaperhekerho to 7.3., 21.3.,11.4.,18.4. ja 2.5. klo 17–19 Maunulan kirkolla.

Etsijät-raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla.

Rukousryhmä to 7.3., 4.4. ja 2.5. klo 18 Oulunkylän kirkolla.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–ti klo 9–13, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–16, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Runon aikamatka

Kalevalanpäivän runoilta Runon vuosikymmenet – matka suomalaiseen sielunmaisemaan runojen ja musiikin välityksellä ke 28.2. klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4.

Veijo Hettula, lausunta, Sirpa Lahtivirta ja Anu Hettula, laulu, Aila Hettula, säestys, Esko M. Laine, juonto. Iltapala. Vapaa pääsy.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Diakonian ajanvaraus ja neuvonta tiistaisin ja torstaisin klo 10–11.

Soita p. 09 2340 5318 tai tule käymään Oulunkylän kirkolla.

Ukot, akat ja ipanat. Koko perheen Kalevalan päivän musiikki-ilta ke 28.2. klo 18–19 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12.

Musiikkikoulu Virtus ja Adoramus -lauluyhtye. Vapaa pääsy.

Metropolian kamariorkesterin konsertti to 29.2. klo 19 Käpylän kirkossa. Vapaa pääsy.

Päivitys päihteisiin -ilta ma 4.3. klo 18–20 striimataan Oulunkylän seurakunta -Youtube-kanavalle.

Tilaisuus järjestetään Käpylän peruskoulun Kuutamo-auditoriossa, Mäkelänkatu 84, ja on avoin kaikille nuorten vanhemmille.

Aikuisten veisuilta ke 6.3. klo 18–21.30. Onko omasta riparistasi vierähtänyt jo yli 10 vuotta aikaa?

Illan aikana lauletaan ripariveisuja, jaetaan kuulumisia ja muistellaan omia ripari- ja isosvuosia. Tervetuloa vaikka olisit viettänyt nuoruutesi muualla kuin Oulunkylän alueel-

la. Tarjolla pientä syötävää.

Yhteisöruokailut ovat kohtaamispaikkoja kaiken ikäisille. Vapaaehtoinen maksu: Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla.

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla.

Oulunkylän perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla.

Koskelan lähetyspiiri parittoman viikon ma klo 12, Kunnalliskodintie 6C kerhotila. Seuraavat 26.2. ja 11.3.

Lankakahvila parittoman viikon ma klo 13–15 Käpylän kirkolla, seuraavat 26.2. ja 11.3.

Lukupiiri ma 26.2., 18.3. ja 22.4. klo 18 Oulunkylän kirkolla. 18.3. Elif Shafak: Kadotettujen puiden saari.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 11.3., 8.4. ja 6.5. klo 18 Käpylän kirkolla.

11.3. Nina Lykke: Kohonnut riski.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla.

Taaperoiden puuhakerho (1–3-v.) keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa.

Messu su 25.2. klo 11. Emma Mönkkönen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro.

Messu su 3.3. klo 11. Marita Toivonen, Anna-Kaisa Jussila ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Lempeä lukupiiri kiireisille ke 28.2. klo 18. Helmikuun kirjana Philip Rothin Nemesis.

Pakilan Martat ma 4.3. klo 18.

Vuosikokous.

Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19.

Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa ja mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa kerhon aikana.

Ensivauvaryhmä tiistaisin klo 12.30–14.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin Kirkonkellarissa klo 18.

MLL Pakilan perhekahvila keskiviikkoisin klo 15–17. Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa.

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin klo 17.

Tulossa Ukrainan tukemiseksi harvinainen konsertti la 9.3. klo 15. Itkettävää ja naurattavaa klezmer-musiikkia soittavat Eva Jacob, Antti Korhola ja Philip Holm. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professorilla Heikki Laitisella on

neljä soitinta, ja musiikkina on sekä maallista että hengellistä.

Kolehtikoriin voit konsertin lopulla lahjoittaa haluamasi summan Ukrainan tukemiseksi. Kirkkokahvit päättävät tilaisuuden. Vapaa pääsy, tervetuloa: Tapani ja Rea Harviainen, 2 x 80 v.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p.

09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta Waste&Feast -hävikkiruokaravintolassa ma–to klo 11–13.

Hinta 3/6/10 e.

Keskustelua kuolemasta ja käytännön ohjeita mm. edunvalvonnasta pe 23.2. klo 12–13. Aiheen parissa varustamopappi Ulla Lumijärvi.

Jaa ajatuksia ikääntymisestä.

Kultaiset kirjeet & Stella Polariksen näyttelijät. Ma 26.2. ja ti 27.2. klo 15–17.

Malmin Varustamolla tapahtuu: www.helsinginseurakunnat.fi, hae: Malmin Varustamo. Ks. lehdestä Malmin seurakunta.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISILLE Vammaistyön siioninvirsiseurat ja kahvit su 10.3. klo 16–17.45 Helsingin seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, 2. krs. Hissi B-rapussa.

NÄKÖVAMMAISILLE Näkö menee, mistä apua? – vertaistukea ja asiantuntijatietoa keskiviikkoisin klo 10–11.30. 28.2. vieraana HUS-silmäklinikan psykologi Marika Kajander, Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. 6.3. oikeuksien valvonnan asiantuntija Arja Törnroos, NL, Pakarituvalla, os. alla. Ilm. marjaleena.kallio@evl.fi, p. 050 380 0947. Voit tulla molempiin tai toiseen.

Pakaritupa ke 6.3. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Vieraana Mari Laine terveyden edistämishanke Visuksesta.

VIITTOMAKIELELLÄ Perhekerhot, raamattupiiri ja päiväpiiri kuten nettisivuilla ja kevätesitteessä.

Viittomakielinen messu su 3.3. klo 13 Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1, Espoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2024 11

KIRKOISSA SOI 23.2.–8.3.

Musiikkia Helsingissä HEINZ-JUHANI HOFMANN

PERJANTAINA 23.2.

Vox Silentiin laulumeditaatio klo 17 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori. Gregoriaanisia lauluja ja vokaalimeditaatioita. Vapaa pääsy.

J.S. Bachin pianokonserttoja klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, Angela Hewitt, piano. Liput 38/30/20 e netticket.fi, 40/32/22 e ovelta.

Kapellimestarikurssin päätöskonsertti klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Helsinki Metropolitan Orchestra, johtajina S. Mäkilän kapellimestarikurssin opiskelijat. Mozart, Glazunov, Rossini, Madetoja, Elgar. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 26.2.

Elämäni virsi klo 17.30 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Tule toivomaan virsiä ja laulamaan yhdessä. Mukana Mikaela Mandalios ja Pauli Löija.

Vapaa pääsy.

TIISTAINA 27.2.

A Tribute to Adele klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Neue Quartet -jousikvartetti kynttilänvalossa. Liput 49/40/34/22 e feverup.com.

Vivaldi’s Four Seasons klo 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Bålder-jousikvartetti kynttilänvalossa. Liput 49/38/34/22 e feverup.com.

KESKIVIIKKONA 28.2.

Ukot, akat ja ipanat klo 18 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Kalevalainen kalavale. Koko perheen musiikki-ilta laulaen, leikkien ja loruillen. Musiikkikoulu Virtus ja Adoramus-lauluyhtye.

Vapaa pääsy.

Runon vuosikymmenet klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4.

Veijo Hettula, lausunta, Sirpa Lahtivirta ja Anu Hettula, laulu, Aila Hettula, säestys, Esko M. Laine, juonto. Vapaa pääsy.

A Tribute to Adele klo 18.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Neue Quartet -jousikvartetti kynttilänvalossa. Liput 51,50/38/34/23 e feverup.com.

TORSTAINA 29.2.

Konserttiehtoollinen englantilaisen renessanssimusiikin sävelin klo 18 Puotilan kappelissa, Puotilantie

Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, kuullaan renessanssimusiikkia monitaiteellisella otteella tiistaina 5.3. kello 18. Organetisti Assi Karttunen, traverso- ja nokkahuilisti Pauliina Almonkari sekä tanssija-koreografi Kirsi Heimonen tutkivat putkimaisessa, soivassa esineessä kiertävän ilmapatsaan ääntä ja käyttävät sitä esityksen materiaalina sekä auditiivis-liikkeellisessä että käsitteellisessä mielessä.

5. Konsertin muotoon puettu elämyksellinen messu. Cantus Novus laulaa W. Byrdin kolmiäänisen messun. Markus Kuikka soittaa lyyragamballa Corkinen ja Ferraboscon musiikkia. Liturgina Anne Granström. Ehtoollinen. Vapaa pääsy.

Kamariorkesterin konsertti klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14.

Ammattikorkeakoulu Metropolian Kamariorkesteri, Juuso Björkroth ja Markus Tienhaara, klarinetti.

Muun muassa Mozart, Krommer, Beethoven. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Talbot: Path of Miracles klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kamarikuoro Audite. Musikaalinen pyhiinvaellus kohti Santiago de Compostelaa. Liput 25/15 e lippu.fi ja ovelta. Teosesittely klo 18.15.

PERJANTAINA 1.3.

J.S. Bachin kantaatteja paastonaikaan klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Bach Collegium Helsinki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

The Best of Coldplay klo 18.30 ja 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Bålder-jousikvartetti kynttilänvalossa. Liput

53/42/36/25 e feverup.com.

Kamariorkesteri Avanti klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5.

Kamariorkesteri Avantin muusikot esittävät innovatiivista musiikkia, joka haastaa musiikin rajoja.

Webern, Adés, Reich. Liput 15/12/8 e lippu.fi ja ovelta.

SUNNUNTAINA 3.3.

Jääkukkia klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Duo Lux: Sandy Ahjo, huilut, ja Marja Nevankallio, konserttikantele, sekä Susanna Mäkinen, huilu, ja Laura Winter, konserttikantele. Klassista ja jazz-sävyistä musiikkia. Muun muassa Sarmanto, Haimelin, Sisask. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vivaldi’s Four Seasons klo 18.30 ja 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Bålder-jousikvartetti kynttilänvalossa. Liput 53/42/36–38/25 e feverup.com.

MAANANTAINA 4.3.

A Tribute to Pink Floyd klo 18.30 ja 20.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. TBA-jousikvartetti kynttilänvalossa. Liput 53/42/36/25 e feverup.com.

TIISTAINA 5.3.

Tuulessa klo 18 Puotilan kappelis-

sa, Puotilantie 5. Assi Karttunen, organetto, Pauliina Almonkari, huilut, Kirsi Heimonen, tanssi.

Renessanssimusiikkia tutkivalla monitaiteellisella otteella. Ilmavir-

ran liikkeen ja soivien materiaalien auditiivinen tapahtuma, joka heijastuu tanssijan liikkeessä.

Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 6.3.

Lauletaan yhdessä klo 13 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Anja Hinkkanen laulattaa virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Vapaa pääsy.

Laulun siivin klo 14 Kulosaaren seurakuntasalissa, Werner Wirénin tie 6. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Vapaa pääsy.

Urkumusiikkia vierailijoille klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta.

Musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 8 e.

PK-klubi: Antti & Kimmo duo klo 18 Hermannin Diakoniatalon Varustamossa, Hämeentie 73. Jazz-standardeja kitaralla ja puhaltimilla.

Vapaa pääsy.

TORSTAINA 7.3.

Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6.

Laulattamassa Anne Myllylä. Vapaa pääsy.

Kello kuuden tee klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa, Jousimiehentie 5. Musiikkia ja yhdessäoloa.

Musiikkivieraana Ilkka Heinonen, jouhikko ja violone. Vapaa pääsy.

Musiikkia Espoon ja Vantaan kirkoissa ja kappeleissa Hakunilan musiikkiviikko 3.–10.3. Vantaalla sisältää useita konsertteja, esimerkiksi seuraavat kaksi konserttia: My Finnish Soul: Eeppi Ursin torstaina 7.3. klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Serenata Española -konsertti lauantaina 9.3. kello 16 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Osmo Palmun kitarakonsertissa soivat espanjalaissäveltäjien kitaraklassikot. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Laulu & laulun tarina: Jaana Pöllänen – ”Valoksi elämäsi polulle” torstaina 7.3. klo 18.30 Espoossa Laaksolahden kappelissa, Ylänkötie 16. Musiikista keskusteleva konserttisarja.

Mukana Ville Uusitalo. Vapaa pääsy. Kahvit klo 17.30 alkaen.

Facebook.com/lauluntarina. ”Rauhan rukous” sunnuntaina 10.3. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Suomen kanttorikuoroa johtaa Markus Yli-Jokipii. Ohjelmassa on mm. Suomessa harvoin kuultuja teoksia uruille ja kuorolle, kuoroklassikoita sekä urkusooloja. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin urkufestivaalin kanssa.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Lisää musiikki- ja muita tapahtumavinkkejä verkossa: menohaku.kirkkojakaupunki.fi