Kirkko ja kaupunki 2023 17 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

23.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Leipäjonot ovat näkyneet katukuvassa jo 30 vuotta s. 10 Kotien pyhät esineet ovat hiljaista kapinaa s. 14

PAINEET PIHALLE

Ammattilaisnyrkkeilijä Niklas Räsäsen mielestä nyrkkeily voi olla nuorelle turvallinen tapa purkaa aggressioita s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Rauhaan tarvitaan tahtoa

Maailmanhistoria alkaa lastenhuoneista.

ENSIN VENÄJÄN HYÖKKÄYSSOTA Ukrainaan ja nyt vielä tämä painajainen. Terroristijärjestö Hamasin raaka hyökkäys Israeliin käynnisti uuden Gazan sodan, jonka uhrit tulevat joka päivä vastaan uutisvirrassa. Hyökkäys nosti pintaan myös antisemitismin aallon ja holokaustin muiston. Keskellä näitä tapahtumia haudattiin mies, jonkalaisia nykymaailmassa on aivan liian vähän. Martti Ahtisaari lähti siitä, että rauha solmitaan vihollisten kesken ja että se on tahdon asia. Nyt tuota tahtoa ei Lähi-idässä ole vuosikymmeniin ollut ja viha on juurtunut entistä syvemmälle. Jos Lähi-itään halutaan rauha, pitää löytää niitä, jotka uskaltavat sen tehdä. Ahtisaaren hautaan siunaamisen Helsingin tuomiokirkossa toimitti piispa emeritus Eero Huovinen. Hän totesi, että maailma on nyt vielä levottomampi kuin silloin, kun Ahtisaari kamppaili rauhan hyväksi. ”Älkäämme kuitenkaan vaipuko epätoivoon, vaan säilyttäkäämme se sama toivon henki, jolla Ahtisaari työskenteli”, Huovinen sanoi. HUOVISEN MUKAAN Ahtisaaren näkemys kaikkien luovuttamattomasta ihmisarvosta perustui paitsi hänen luonteeseensa myös siihen, että hän piti jokaista ihmistä Jumalan luomana. ”Jos Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, silloin on kaikkia kunnioitettava. Jos Jumala on luonut maailman hyväksi ja kauniiksi, silloin

Tänään Sen kun vaan vanhempi muistaa, että oma lapsi on elämän arvokkain kultakimpale. HIIHTÄJÄLEGENDA JUHA MIETO ASKEL-LEHDESSÄ 11/2023

ENSIMMÄISENÄ ADVENTTINA kirkoissa muistellaan sitä, kuinka Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän ei tullut sinne taivaallisella voimalla vaan nöyränä ja lempeänä, aasilla ratsastaen. Niinpä hänet otettiin vastaan riemuiten, pelastajana. Juuri nyt tämä maailma huutaa pelastajaa.

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Se teistä, joka on kaikkein pienin, on todella suuri. UUDEN TESTAMENTIN LUUKKAAN EVANKELIUMI 9:48

”

TOIVO KASVAA TEKEMÄLLÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sinä siellä jossakin, kiitos tästä hiljalleen hiipuvasta migreeni kohtauksesta, joka pakotti pysähtymään, kun en muuten osannut. Auta minua kuuntelemaan itseäni paremmin.

tämän maailman hyväksi on jokaisen tehtävä työtä”, Huovinen sanoi. Epätoivoon ei tosiaankaan pidä vaipua, vaan toimia itse niin, että maailma olisi edes hiukan parempi paikka. Toivo kasvaa tekemällä. Toivon teot voi aloittaa arkisista kohtaamisista. Siitä, että kunnioitamme toisia ihmisiä, myös eri tavoin ajattelevia, ja tunnustamme jokaisen yhtäläisen ihmisarvon. Se on kaiken lähtökohta, jos haluamme elää rauhassa toistemme kanssa.

PEDAGOGI JOHANN HEINRICH PESTALOZZI (1746–1827)

Kirkko ja kaupunki

17 23.11.2023

Seuraava lehti ilmestyy 7.12. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Tekoäly ei tunne pyhyyttä” Jouluradion perinteisestä Hoosiannasta on tänä vuonna syntynyt Hosanna-niminen versio. Tuottaja Patrick Ihalainen on käyttänyt sen tekemisessä tekoälyä. Esitimme viisi kysymystä kummallekin.

1 2

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA ANTTI RINTALA

Ymmärtääkö tekoäly Hoosiannan sanoman? Patrick Ihalainen: Tekoäly ymmärtää Hoosiannan merkityksen konseptina ja osaisi kirjoittaa siitä vaikka kirjan, mutta se ei ymmärrä Hoosiannan merkitystä kristitylle. Tekoäly: Tekoälynä en tunne tunteita, joten en suhtaudu asioihin samalla tavalla kuin ihminen. Minkälainen työkaveri tekoäly on? PI: Tekoäly on ihan kiva työkaveri. Aluksi sille soitettiin esimerkkikappaleita ja opetettiin melodia. Valmista Hosannaa on edeltänyt liki 70 tekoälyn tarjoamaa versiota ja niiden kuratointi. Haasteena on, että saatan olettaa sen muistavan, mitä olen sille edellisellä kerralla sanonut, mutta yhtäkkiä tekoälyllä ei olekaan enää käsitystä homman punaisesta langasta. Toinen iso haaste on, että jossain vaiheessa materiaalia kertyy enemmän kuin tekoälyltä löytyy tilaa sen käsittelyyn. Silloin aletaan junnata paikoillaan. Tilanne pitäisi osata pistää poikki ja jatkaa eri tavalla. TÄ: Voisin sanoa olevani luotettava työkaveri. En väsy enkä tarvitse taukoja, joten olen aina saatavilla ja valmis auttamaan tiimiä.

vaikutuksista. TÄ: Kirkon rooli edelläkävijänä voi riippua siitä, miten se omaksuu ja soveltaa uutta teknologiaa, kuten tekoälyä.

Millaisia reaktioita odotat yleisöltä? PI: Hosanna-videon nähdessään tai sen musiikkia kuunnellessaan ei välttämättä huomaa mitään ihmeempää. Joku ehkä huomaa niiden olevan tekoälyn tekemiä. Jotkut taas tulevat miettimään, miten kaiken olisi voinut

tehdä paljon paremmin. Se, mistä nyt kannattaisi keskustella, olisi ihmiskunnan olemassaolo ja tekemiemme töiden kohtalo tulevaisuudessa. TÄ: Reaktiot voivat vaihdella suuresti. Jotkut saattavat arvostaa uuden teknologian tuomaa tuoreutta ja innovaatiota uskonnollisiin perinteisiin. Toiset voivat olla skeptisiä tai haluavat pitäytyä perinteisissä menetelmissä.

Mikä sinulle on pyhää? PI: Usko on pyhä asia. Se on kantava voima elämässä, ja ilman sitä on vaikea nousta ylös aamuisin. Minulle pyhää on myös perhe. TÄ: Ihmiset voivat ohjelmoida tekoälyä käsittelemään tiettyjä asioita arvokkaasti tai kunnioittavasti ihmisten näkökulmasta, mutta tekoäly itse ei tunne pyhyyttä tai muita inhimillisiä tunteita. Se käsittelee tietoa ja oppii kuvioita, mutta sillä ei ole uskomuksia, arvoja tai tunteita. ■ Hosanna julkaistaan 3.12. klo 00.00 Jouluradion pääkanavalla ja somekanavissa. Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Onko kirkko tämän projektin takia edelläkävijä? PI: Kyllä näin voi sanoa. Kirkko on aina ylläpitänyt kirkonkirjoja eli dokumentoinut tietyn ajan tapahtumia. Nyt oli osuva aika tehdä tämä projekti ja jättää merkintä kirkonkirjoihin. Projektin taiteellinen arvo on näennäinen. Olennaisempaa on se, että tässä dokumentoidaan ajan henkeä ja nostetaan esiin keskustelu tekoälyn käytön

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 3

Itsenäisyyden kynttilät Moni sytyttää itsenäisyyspäivänä ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Harva tietää, että alun perin kynttilöillä kunnioitettiin Ruotsin kuninkaallisia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

KUVA LAURA RIIHELÄ

uomalaiseen itsenäisyyspäivän viettoon kuuluvat kynttilät. Varsinkin ikkunan eteen sytytettävällä kahdella kynttilällä on kiinnostava historia. Kynttilöitä alettiin polttaa kotien ikkunoilla jo Suomen ollessa osa Ruotsia, kertoo perinteeseen perehtynyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko. – Niillä juhlistettiin 1700-luvulta lähtien Ruotsin kuninkaiden vierailuja ja heidän syntymäpäiviään. Tapa jatkui Venäjän tsaarien valtakaudella. Kynttilöitä poltettiin kuitenkin aluksi vain

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

varakkaiden kaupunkilaiskotien ikkunoilla, sillä tavallisella kansalla oli varaa kynttilöihin vasta 1800-luvulla. Nirkko arvelee, että kaksi kynttilää otettiin käyttöön yksinkertaisesti sen vuoksi, että tuolloin ikkunoissa oli yleensä kaksi ruutua vierekkäin. 1800-LUVUN LOPULLA alkaneina Venäjän sortovuosina suomalaiset polttivat kynttilöitä myös J.L. Runebergin syntymäpäivänä. Näin oli tehty jo Runebergin elinaikana, mutta nyt protestoitiin Suomen venäläistämistoimia vastaan.

Kun Suomi sitten itsenäistyi vuonna 1917, kahden kynttilän polttamisesta tuli itsenäisyyspäivän vieton perinne. Nykyään suomalaiset sytyttävät ikkunoilleen usein Havin valmistamat sinivalkoiset kynttilät. Ne tulivat käyttöön 1960-luvulla. – Se on hauska juhlatapa, ja samalla jämpti, sillä kynttilät kuuluu sytyttää itsenäisyyspäivän iltana kello kuusi. Näin tapaan tehdä itsekin, Juha Nirkko sanoo. Vielä 1920-luvulla kansalaisia jouduttiin Nirkon mukaan patistamaan itsenäisyyspäivän viettoon. Osa nimittäin koki sen vuonna 1918 käydyn sisällissodan voittaneiden valkoisten juhlaksi. Kun itsenäisyyspäivästä tehtiin vuonna 1929 vapaapäivä, alkoi sen viettäminen levitä koko kansan keskuuteen. Sotien jälkeen alettiin viedä kynttilöitä sankarivainajien haudoille.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta HANS NISSEN

Vuonna 2005: ”Ihmeparantuminen on kirkossa harvinaista, mutta normaalia”

ENSIMMÄINEN YLIOPPILAIDEN soihtukulkue järjestettiin Helsingissä vuonna 1951, ja soihtukulkueita on nykyään suurimmissa yliopistokaupungeissa. Ylioppilaat vaeltavat soihdut kädessä kaupungin läpi isänmaallisia lauluja laulaen. Kulkueet päätyvät sankarihaudoille, joille sytytetään kynttilöitä sodassa kuolleiden muistoksi. Juha Nirkko uskoo, että Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan on tullut uutta pontta Suomen itsenäisyyden juhlimiseen. – Sota on palauttanut itsenäisyyden merkityksen ihmisten mieliin, kun itsenäisyys on uhattuna lähellä sijaitsevassa Euroopan maassa. – Maahanmuuttajataustainen pizzerianpitäjä sanoi minulle yhtenä itsenäisyyspäivänä, että itsenäisyyttä pitää juhlia niiden, joilla se on. Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6.12.

”

Se on hauska juhlatapa, ja samalla jämpti, sillä kynttilät kuuluu sytyttää itsenäisyyspäivän iltana kello kuusi.

Suomen ekumeenisen neuvoston ihmeparantumisiin liittyvä se minaari pullisteli osallistujia: pappeja, lääkäreitä, sairaanhoitajia ja sairaalapappeja. – Jumala loi kaiken hyväksi, mutta syntiinlankeemuksen myö tä sairaus tuli maailmaan, sanoi isä Timo Lehmuskoski ortodoksi sesta kirkosta. Hän lisäsi, etteivät sairaudet silti johdu niistä kärsivien syn neistä. Ihmeet taas ovat Lehmuskosken mukaan harvinaisia, vaikkakin normaaleja. Niitä tapahtuu erityisesti ihmeitätekevien ikonien, py hien ihmisten reliikkien ja esirukouksen kautta. Luterilainen pastori Seppo Juntunen on rukoillut monesti sai raiden puolesta. – Kipuja ja särkyjä paranee paljonkin rukousten kautta, mutta on tietyt rajat, joissa parantaminen liikkuu. Seminaarin kriittisimmät äänet kuultiin yllättäen helluntailais ten miesten suusta. Fysiikan opiskelija Vesa Maanselän mitta täyt tyi nigerialaisen parantajan suurissa kokouksissa, joissa kaikki la valle tulleet julistettiin terveiksi. – Se oli bluffia. En nähnyt yhtään parantumista, mutta kylläkin väkisin parantamista. Erään kyttyräselkäisen vanhan naisen selkää väännettiin suoraksi niin, että hän vaikeroi. Maanselkä haluaisi nähdä edes yhden lääkärintodistuksen vaikkapa nuoruusiän sokeritaudin parantumisesta. Lyhennelmä Eira Serkkolan artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 23.3.2005. 2000-luvun alussa ihmeparantumiset olivat muodissa. Nimekäs amerikkalainen parantaja keräsi Helsingissä jopa Messuhallin täyteen. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”Parisuhteen tavoin ystävyydestäkin on lupa erota, jos se ei tunnu enää oikealta.” LUE LINDA-MARIA ROINEEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 5

Marika Korhoselle jouluseimen valmistaminen on hieno ja haasteellinen tehtävä.

Syötävän kaunis seimi Kondiittorimestari Marika Korhonen on kirjoittanut tämänvuotiseen Fazerin jouluseimeen joululaulun sanoja suklaalla.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

luuvikadun Fazerin ikkunassa on avonainen kirja, johon on kauniilla kaunokirjoituksella kirjoitettu joululaulun sanoja. Sivujen päällä kellii kapaloihin puettu Jeesus-lapsi. Kirjan ympärillä on kulkusia. Kaikki on valmistettu suklaasta ja sokerista, joten tämän jouluseimen voisi halutessaan syödä. Fazerin kahvilan jouluseimi on osa Helsingin jouluseimet -tapahtumaa, jonka Helsingin seurakuntayhtymä järjestää luterilaisten, ortodoksisten ja katolisten seurakuntien sekä paikallisten yritysten kanssa.

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

SEIMEN ON JO useana vuonna valmistanut kondiittorimestari Marika Korhonen. Hän aloittaa työn suunnittelun aina tapahtuman kulloisestakin teemasta. Nyt teemana oli Pekka Simojen joululaulu Tulkoon joulu. – Tästä teemasta oli helppo ideoida seimen sisältöä. Olen harrastanut vapaa-ajalla kalligrafiaa, joten halusin kirjoittaa laulun sanat suklaalla sokerista tehdylle paperille, Korhonen kertoo. – Se oli kyllä vieläkin vaikeampaa kuin kalligrafiakynällä kirjoittaminen. Tein ensin luonnoksen kuulakärkikynällä tavalliselle paperille, ja ihan hyvin se sitten onnistui.

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Kaikkein työläimmäksi Korhonen koki kirjankansien ja kulkusten tekemisen. Työaikaa vei suklaan työstäminen. Koko seimen tekemiseen kului yksi työpäivä. Korhosen mukaan jouluseimen valmistaminen on hieno ja haasteellinen tehtävä. – Viime vuonna tapahtuman teemana oli syli. Mietin pitkään, miten toteuttaisin sen, mutta keksin lopulta tehdä suklaalla kämmenten muotoisen sylin, jossa Jeesus-lapsi lepäsi. JOULUSEIMEÄ VOI IHAILLA Fazerin kahvilan ikkunassa loppiaiseen 6.1. asti. Jouluseimistä saatu palaute on ollut yleensä hyvin positiivista. Fazerilta voi myös tilata oman seimen kotiin samaan tapaan kuin kaikkia muitakin yrityksen tuotteita. ■ Lisätietoa Helsingin jouluseimet -tapahtumasta osoitteessa jouluseimet.fi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Joulun ilosanomaa!

Elämänpuu Tommi Kalenius | Jari Kekäle

N U OT T I K I R J A

[

Vuoden kristillinen kirja 2023

Tommi Kalenius, Jari Kekäle

Elämänpuu

Messulauluja 3

120 messukäyttöön soveltuvaa yhteislaulua nuotteiNuottikirja sisältää 30 psalneen. Laulujen teemoissa miteksteistä innoituksensa painottuvat rukouksen, saanutta laulua joissa kuljehiljaisuuden ja kiitoksen taan rukousten ja tunteiden lisäksi luonto, rauha ja värikartalla ihmistä katsellen oikeudenmukaisuus. ja Jumalaa kuunnellen. Nuottikirja 28,90

CD (12 laulua) 20,00

22,90 (25,50) Kierreselkäinen

31,00 (34,90)

Mari Leppänen

Kuulun tähän maisemaan – Sanoja luottamuksesta ja rohkeudesta Piispa Leppäsen teemoja ovat luomakunnan kauneus, ihmisen elämä rosoineen ja hiljaisuuden kuuntelu.

19,90 (24,90)

Jouluikoni Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Lakkapinta ja nahkainen kiinnityslenkki. Koko n. 10 x 15 cm.

10,90

Kristilliset joulukortit

Laaja valikoima jouluseimiä! Seimikokonaisuuksia ja seimen hahmoja eri kokoisina, useista materiaaleista.

Mainiokoti Tenho tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista ja hoivaa ikäihmisille ja muistisairaille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä. Elämme yhteisöllistä, toiminnallista arkea kodikkaasti ja turvallisesti. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10.

Lue lisää

Maria, Joosef, Jeesus, enkeli, aasi ja härkä

Seimikoriste 3:16

Maria, Joosef, Jeesus, aasi ja härkä

Marmoliinia, kor. 20 cm.

Resiiniä, korkeus n. 7 cm.

Marmoliinia, kor. 10 cm.

89,00

7,50

33,90

Kysy lisää Yksikönjohtaja Olli Haapala 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.fi

mainiokodit.fi

www.sacrum.fi Fabianinkatu 8, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 040 735 2096 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 7

Valon ja varjon välissä Ennen vanhaan hämärän hyssyssä oltiin perheen, naapureiden ja ystävien kanssa yhdessä. Se oli jakamisen aikaa. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

iitisentoista vuotta sitten Amanda Kauranne oli kuumeessa. Hän näki houreunen, jossa perustettiin kansanmusiikkiyhtye. Hänen lisäkseen siihen kuuluivat Kirsi Ojala ja Eero Grundström. Herätessään Kauranne lähetti ystävilleen viestin unestaan. – Kirsi ja Eero sanoivat heti, että aletaan vaan! Kesti jonkin aikaa ennen kuin oikeasti saatiin bänditouhut kasaan, mutta tuosta houreunes-

– Selviydyn kaamosajasta niin, että teen aamulla glögiä, sytytän kynttilän ja kirjoitan päiväkirjaa. Yritän olla lempeästi kaamoksen kanssa, kertoo Amanda Kauranne.

ta Sähköpaimen-yhtye lähti liikkeelle, Kauranne kertoo. Yhtyeessä Kauranne laulaa. Ojala soittaa kansanomaisilla puhaltimilla, kuten puusarvella ja erikokoisilla paimenhuiluilla. Grundström käyttää konemusiikissaan erilaisia elementtejä, vaikkapa peltikattojen räminää. Kauranne ja Ojala soittavat myös munniharppuja. Nyt yhtyeeltä on ilmestynyt pitkän prosessin albumi Hämärä. Kauranne tajusi jossain vaihees-

sa, että kansanperinteessä on paljon hämäriä eli kummallisia tarinoita. – Alkusykäys hämärään olivat oudot tarinat, mutta siihen liittyy myös maaginen maailma valon ja varjon välissä. Silloin tapahtuu usein aika kiinnostavia asioita, Kauranne sanoo. AMANDA KAURANTEEN hämärätyöskentely alkoi tutustumalla Suomen kansan vanhat runot -antologiaan, jossa on 34 osaa. Niihin on kerätty lähes kaikki kalevalamittaiset runolaulusäkeet. – Kun pääsin vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoihin ja löysin sieltä hämärän hyssyyn liittyviä sanoja, tarinoita ja uskomuksia, levyn kokonaisuus alkoi muodostua. Hämärä-levyä varten Kauranne kuunteli myös monia arkistonauhoja sillä korvalla, miten entis-

ajan ihmiset ovat puhuneet, kertoneet ja laulaneet. – Samalla vanhat tekstit olivat kohtaamisen hetkiä. Täytyy olla herkillä sen suhteen, mitä nämä ihmiset ovat ajatelleet, kun niitä on tallennettu. Kauranne innostui lisää, kun hänelle varmistui, että kansanperinne on välittynyt sukupolvelta toiselle varsinkin hämärän vieton aikana. – Hämärän hyssyssä on oltu perheen, naapureiden ja ystävien kanssa yhdessä. Silloin on kerrottu kummitustarinoita, kyselty arvoituksia ja laulettu. Hämärän aika on ollut jakamisen aikaa. – Kansanperinne ei ole vain vaka vanha väinämöistä. Vanhoissa teksteissä huomaa koko elämän ja uskomusten kirjon. Runolauluissa on paljon myös kristillisiä elementtejä. Muinaisuskon ja kristinuskon hahmot ovat niissä sulassa sovussa. SÄHKÖPAIMENEN Mataleena på Källebro -kappale kertoo Kristuksen ja Maria Magdaleenan kohtaamisesta. Siinä yhdistyvät sääksmäkeläinen runolaulu, suomenruotsalainen balladi ja keskiaikainen trubaduurilaulu.

– Ihanaa on, ettei Kristuksen ja Mataleenan kohtaaminen tapahdu jossain Jerusalemissa, vaan heidät on tuotu karjalaiseen metsään. – Laulussa puhutaan karjalaisista kaskimaista, ja siitä tulee väistämättä mieleen Albert Edelfeltin maalaus Kristus ja Mataleena. Siinä Mataleena on polvillaan hämärässä alkusyksyn metsässä. Kauranne sanoo, että levyn Hämärikkökappale on vähän kuin rakkauslaulu hämärälle. Siihen on tallennettu säkeitä inkeriläisistä runolauluista. Niissä kerrotaan, että hämärä on veli ja yö on synkkä sisar, ilta on isä ja äiti on kaste karkea emoni. Kauranne yhdisti runolauluihin hyrynsalmelaiset iltarukoussanat: ”Maan risti / taivaan risti / kaiken ilmakannen risti / risti Ristuksen Jumalan / tuo sie maata maatakseni / pengertä levätäkseni / Jeesus kirveen’ / Maaria miekkan’ / Herra herättäjäin’ / Pyhä Henki nostajain’.” – Kuulostaa väkevältä kristillisyydeltä, mutta samaan aikaan se on runolaulua. Muinaisusko ja kristillisyys sekoittuvat lämpimästi. Kauranne asuu osin Italian Alpeilla. Siellä hän on kerännyt Hämärikkö-kappaleeseen paikallisten ihmisten kertomia iltarukouksia, jotka äänitettiin ja koottiin laulun loppuun äänipilveksi.

+3,10 €

”

Hämärän hyssyssä on kerrottu kummitustarinoita, kyselty arvoituksia ja laulettu. AMANDA KAURANNE

– Muun muassa puolisoni isä kertoo iltarukouksen, jossa pyydetään enkeleitä suojaksi. Rukouksissa pyydetään myös satoa ja ruokaa. Siinä on aika harras tunnelma. SUOMESSA HÄMÄRÄN AIKA on pitkä ja sen saa kokea sekä aamulla että illalla. Amanda Kauranteesta aamuhämärä on aavistuksen maagisempaa kuin iltahämärä, jolloin siirrytään luontevasti päivän töistä illan rauhaan. – Italiassa hämärän hetki on paljon lyhyempi kuin Suomessa. Tai päiväntasaajan seudulla se on ihan valtavan lyhyt. Tuntuu erityiseltä, että meillä hämärän hetket ovat pitkiä. Hämynen-kappaleessa lauletaan, että ”Pietään hämärän hyssyy / että nättinä pyssyy”. Neuvo on tallennettu arkistoihin Pyhäjärveltä. Kauranne kannustaa antautumaan hämärän hetken valtaan. – Kannattaa antaa itselleen lupa vain olla hämärässä, ettei aina olisi niin kiire. Hämärän hyssy voi olla pehmeää aikaa, jolloin saa olla jouten ja antautua mielikuvituksen kuljetettavaksi. ■

Osaamista Hy vinvointia Elämyksiä Ilmoittaudu kevään kursseille ilmonet.fi Espoon työväenopisto KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 9

Laman pitkä jälki Aloittaessaan ruoka-avun jakamisen 90-luvun lamavuosina kirkko päätti, että sen pitää yrittää vaikuttaa politiikkaan. Nyt kirkko hakee rooliaan taantuman ja leikkausten keskellä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT SEPPO SIRKKA/EASTPRESS JA ESKO JÄMSÄ

uomen talous on painumassa taantumaan, josta ennustetaan pitkää. Ruoan ja energian hintojen nousu on kasvattanut ruoka-avun tarvitsijoiden määrää ja korkojen nousu ajaa asuntovelallisia ahtaalle. Huonot uutiset palauttavat mieleen 1990-luvun laman, joka alkoi taantumalla vuoden 1990 lopulla ja jatkui seuraavina vuosina kansantalouden rajuna heikkenemisenä. Köyhyys lisääntyi muun muassa työttömyyden kasvun ja ulosottoon joutuneiden suuren määrän vuoksi. Kirkon havahtuminen tilanteeseen alkoi diakoniavastaanotoilla, joiden asiakasmäärät kääntyivät nousuun. Avun tarvitsijoiden joukossa oli aikaisempaa nuorempia ja varallisuutensa nopeasti menettäneitä. Diakoniatyöntekijöiden luokse hakeutui myös mielenterveyspotilaita, jotka oli siirretty avohuoltoon laitospaikkojen nopean supistamisen yhteydessä. Yhteiskunnalla ei ollut keinoja vastata nopeasti pahenevaan velkakriisiin, mutta kirkolla oli. Helmikuussa 1991 alkoi Yhteisvastuukeräys, jonka tuotoista saatiin alkupääoma ylivelkaantunei-

Mikko Malkavaaran mukaan diakoniatyöntekijät puhuivat jo 1980-luvulla siitä, että suomalaiset olivat jakautumassa A- ja B-kansalaisiin.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

ta tukevan Takuusäätiön perustamiseksi, ja diakoniatyöntekijöitä pikakoulutettiin velkaneuvontaan. KERÄYSKOHTEEN AJANKOHTAISUUS oli sattumaa, kertoo kirkkohistorian dosentti ja diakonian erityisasiantuntija Mikko Malkavaara. Keräyksen alkuperäisenä tarkoituksena oli helpottaa vankilasta vapautuvien ihmisten velkataakkaa velkojen yhteen kokoamisen ja sovittelun avulla, jotta he eivät ajautuisi uusiin rikoksiin. Yhteisvastuukeräyksen järjesti Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitto (SKSK), joka tunnetaan nykyisin Kirkkopalveluina. Malkavaara toimi tuolloin keräyksen johtajana. – Kun lamaan liittyvät ilmiöt nousivat julkisuuteen, keräyksen ympärille syntyi kärjekäs keskustelu. Moni piti keräystä aivan hulluna ja korosti maksaneensa omat velkansa itse. Jouduin tv-kameroiden eteen selittämään keräyskohdetta. Lamavuosien pitkäkestoisiin vaikutuksiin kuuluu myös se, että kirkko ryhtyi jakamaan vähäosaisille ruokaa. Muutokseen johtanut tapahtumasarja alkoi Malkavaaran mukaan vuonna 1993,

Juhani Veikkola toivoo kirkolta samanlaista dynaamisuutta, jota se osoitti 1990-luvun lamavuosina ja niiden jälkeen.

kun kansainvälinen uutistoimisto teki jutun Pelastusarmeijan leipäjonosta Kalliossa. Siihen asti Suomella oli ollut maine vauraana pohjoismaana, jonka sosiaaliturvaa pidettiin kattavana, mutta nyt maailmalle levisi uutinen maan nälkäongelmasta. – Kansainvälinen lehdistö havahdutti Suomen poliittisen johdon ja median siihen, että tilanne oli muuttunut vakavaksi. Seurakunnat reagoivat tilanteeseen nostamalla diakonia-avustuksiin varattuja määrärahoja, Malkavaara sanoo. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. EU:n varmuusvarastoissa oli ruokaa, jota voitiin jakaa erityistukena köyhimmille ihmisille, ja tällaista apua tarjottiin myös Suomelle. Maa- ja metsätalousministeriö otti asiassa yhteyttä Juhani Veikkolaan, joka toimi kirkon diakonian ja yhteiskunnallisen työn johtajana, ja tarjosi ruoka-avun jakamista kirkon tehtäväksi. Veikkola suhtautui ehdotukseen varauksellisesti, vaikka oli aikaisemmin sanonut lehtihaastattelussa, että suomalaisessa katukuvassa on pian pitkiä leipäjonoja. – Osasin ennakoida tilanteen kehittymisen, koska sain jatkuvasti seurakuntien diakoniatyöstä tuoretta tietoa, Veikkola sanoo. – Vastasin pyyntöön kieltävästi, koska katsoin, että EU-ruoan jakaminen ei ollut vastaus ihmisten tilanteeseen, vaan heidän auttamisek-

Työttömät osoittivat mieltään eduskuntatalon edustalla Helsingissä 24. lokakuuta 1996.

Suomen ensimmäinen seurakuntien ylläpitämä Ruokapankki aloitti toimintansa Tampereella vuonna 1995. Kuvassa Hämeenlinnan seurakunnan toimipiste.

Arkkipiispa John Vikström oli 1990-luvun jälkipuolella kirkon esittämän yhteiskuntakritiikin keskeinen ääni.

seen tarvittiin yhteiskunnan ratkaisuja. Yksikölläni ei ollut myöskään mahdollisuuksia palkata uutta henkilöä ruoka-apua koordinoimaan, koska kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskunnallisen työn resursseja vähennettiin tuolloin merkittävästi. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ oli sinnikäs ja lähestyi asiassa suoraan seurakuntia. Tässä vaiheessa Juhani Veikkola otti yhteyttä Mikko Malkavaaraan ja kysyi, voisiko SKSK ottaa ruokaavun järjestämisen tehtäväkseen yhdessä seurakuntien kanssa. Järjestö vastasi myöntävästi. Seurakuntien ruoka-avun verkosto alkoi kasvaa, mutta pian kävi ilmeiseksi, että avustuksiin varatut diakoniamäärärahat eivät riittäneet EU:n ruoka-avulla lisättynäkään kattamaan välitöntä avun tarvetta. Tampereen seurakuntien diakoniatyö alkoi kehittää mallia, jossa EU:n ruokaavustukset ja kaupan alan yhteistyökumppaneilta saatava ruoka-apu koottiin yhteen. Silloinen diakoniajohtaja Antti Lemmetyinen sai idean radio-ohjelmasta, jossa kerrottiin Englannissa toimivista ruokapankeista (food bank). Ensimmäinen kirkon ruokapankki avattiin syksyllä 1995, ja malli levisi nopeasti Tampereelta muihin seurakuntiin. SKSK tuki ruokapankkien kehittämistä kouluttamalla diakoniatyöntekijöitä ja osallistui työtapojen kehittämiseen. Seuraava askel otettiin vuonna 1997, kun ruoka-

”

Kansainvälinen lehdistö havahdutti Suomen poliittisen johdon siihen, että tilanne oli muuttunut vakavaksi. DOSENTTI MIKKO MALKAVAARA

pankkitoiminnan laajentaminen koko maahan valittiin Yhteisvastuukeräyksen kohteeksi. Keräyskohteen julkistamisen jälkeen Yhteisvastuukeräyksen toimisto sai puhelun valtioneuvostosta. Sosiaali- ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen kutsui Malkavaaran ja Veikkolan selvittämään, mistä oli kyse. – Ministeriössä oltiin ärtyneitä siitä, että kirkko oli viemässä Suomea kohti soppatykkiyhteiskuntaa. Tilanne oli kiinnostava, koska Veikkola ja minä ajattelimme hyvinvointivaltion roolista samansuuntaisesti ministeriön väen kanssa, Malkavaara sanoo.

Ruokapankkien perustaminen sai sosiaali- ja terveysministeriön hyväksynnän, mutta toiminta herätti vastustusta myös diakoniatyöntekijöiden piirissä ja Yhteisvastuukeräyksen toimikunnassa. – Olimme luoneet jotakin, mitä ei haluttu. Ruokapankit olivat välttämätöntä matalan kynnyksen sosiaalipolitiikkaa, mutta ymmärsimme, että ne olivat vain laastari, Malkavaara sanoo. – Vastustajat sanoivat, että jos ruoka-apua aletaan järjestää, se jää pysyväksi. Juuri niinhän on käynyt, Veikkola toteaa. Malkavaaran mukaan tarve ottaa kantaa yhteiskunnan jakautumiseen johti kirkon diakonisen viestin terävöitymiseen. Uuden tilanteen nähtiin vaativan sitä, että kirkko otti kantaa tarvittaessa voimakkaastikin. – Hyväksyessään ruokapankkitoiminnan yhteisvastuukohteeksi keräyksen toimikunta edellytti, että samalla oli vaadittava toimenpiteitä myös yhteiskunnalta. Suora avustaminen tarkoitti armopaloja, jotka eivät olleet pitkän päälle kestävä ratkaisu. Kirkon piti pyrkiä vaikuttamaan siihen, millä tavalla esivalta toimii, Veikkola sanoo. KIRKON KOKOAMA NÄLKÄRYHMÄ perustettiin vuonna 1998. Tarkoituksena oli vaikuttaa sosiaalipolitiikkaa koskevilla kannanotoilla suoraan köyhyyden syihin. Nälkäryhmän puheenjohtajana toimi silloinen Helsingin piispa Eero Huovinen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 11

Nälkäryhmään kutsuttiin edustajat kuudesta suurimmasta puolueesta, tärkeimmistä työmarkkinajärjestöistä ja muutamasta kansalaisjärjestöstä. Lisäksi muodostettiin Nälkäryhmän tekstejä valmisteleva asiantuntijaryhmä, johon kuului sosiaalipolitiikan tutkijoita ja kirkon asiantuntijoita. Nälkäryhmä saavutti yhden tärkeän tavoitteensa keväällä 1999, kun puolueet sitoutuivat köyhyyden vähentämisen tavoitteeseen tulevasta hallituspohjasta riippumatta. – Samana vuonna aloittaneen Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmaan saatiin useita Nälkäryhmässä kehitettyjä kohtia, Juhani Veikkola sanoo. Mikko Malkavaaran mukaan Eero Huovinen toimi Nälkäryhmän puheenjohtajana taitavasti ja huolehti siitä, että työskentely pysyi poliittisesti riippumattomana. Puheenjohtajaksi oli pyydetty ensin arkkipiispa John Vikströmiä, mutta tämä kieltäytyi tehtävästä monen yllätykseksi. – Syy kieltäytymiseen selvisi myöhemmin: Vikströmin johdolla valmisteltiin evankelis-luterilaisen kirkon sosiaalioppia käsittelevää piispojen paastokirjettä, ja hän katsoi, että ei voinut olla samaan aikaan mukana toisessa prosessissa. Piispojen sosiaalieettinen kannanotto Kohti yhteistä hyvää julkaistiin maaliskuussa 1999 Vikströmin jäätyä eläkkeelle. Malkavaaran mukaan piispojen esittämä markkinaliberaalin ajattelutavan kritiikki sai ymmärrystä poliittisesta vasemmistosta, mutta porvarillinen Suomi tuomitsi kannanoton. – 1990-luvun jälkipuoliskolla kirkon kannanotoissa esitettiin voimakasta kritiikkiä uusliberaalia talouspolitiikkaa ja arvoja kohtaan. Arkkipiispa John Vikström oli tämän mielipiteen keskeinen äänitorvi. Häntä seuranneen Jukka Paar-

Vapaaehtoistyöntekijä Liisa Jokela järjesteli valmiiksi pakattuja ruokakasseja Myllypuron ostarin Ruokapankissa joulun alla 1996.

”

Kirkolla olisi välineitä kansanliikkeen rakentamiseen, mutta tällä hetkellä tahtotila on hukassa. YHTEISÖDIAKONI AMANDA HIEKKATAIPALE

man kannanotoissa sosiaalieettinen linja pysyi samana, mutta silloin se ei enää hätkähdyttänyt.

Amanda Hiekkataipaleen mukaan moni diakonian asiakas on pettynyt yhteiskuntaan ja kokee tulleensa nähdyksi vain taakkana.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

MALMIN SEURAKUNNAN yhteisödiakoni Amanda Hiekkataipaleen lapsuusvuosina lama oli läsnä monella tavalla, mutta kokonaiskuva noista ajoista on syntynyt vasta jälkeenpäin. – Ajatus, että olimme laman lapsia, on iskostunut osaksi sukupolveni itseymmärrystä. Opimme jo pienenä, että asiat ovat epävarmoja ja elämässä tapahtuu asioita, joihin ei ole valmistauduttu, mutta niistä on vain selviydyttävä. Lamaan liittyy esimerkiksi lapsuuden muistikuva siitä, että Hiekkataipaleen isä oli paljon kotona hänen kanssaan. Isä oli jäänyt työttömäksi, mutta teki keikkatöitä muun muassa Elannon pulla-auton kuljettajana. Äiti työskenteli perushoitajana. Puistolassa asuvan työväenluokkaisen perheen talous oli välillä tiukilla, mutta kurjuutta ja köyhyyttä Hiekkataipale ei ole kokenut. Duunari-

Kirkon toiminta työttömien kanssa johti Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön syntymiseen. Kuva mielenosoituksesta lokakuulta 1996.

tausta näkyi ja kuului kotona monella tavalla, ja hän muistaa olleensa neljävuotiaana mukana silloisen työtaistelutoimen lakkovahtina. – Taloudellinen eriarvoisuus ei kuulunut lapsen sanavarastoon, mutta näin, miten eri tavalla lama-aika vaikutti perheiden elämään. Jonkun kaverini vanhempi teki itsemurhan, toisen perhe selviytyi ilman erityisiä heilahteluita. NYKYISESSÄ DIAKONIN työssään Amanda Hiekkataipale näkee läheltä, miten elinkustannusten nousu osuu vähäosaisiin. Hän odottaa huolestuneena, mitä hallituksen tavoite puolittaa toimeentulotuen saajien määrä tarkoittaa sen varassa eläville työkyvyttömille ihmisille. – Jo valmiiksi hauraassa asemassa olevia pelottaa nyt enemmän kuin aikaisemmin. Juuri äsken asiakastapaamisen viimeiset sanat olivat ”Mitäköhän tästä tulee, kun kaikki kallistuu ja hallituksen leikkaukset tulevat voimaan”. Hiekkataipaleen mielestä kirkon pitäisi olla radikaalin lähimmäisenrakkauden kansanliike, joka vahvistaa ja joukkoistaa paikallisia ääniä ja nostaa vähäosaisten kysymyksiä ministerien ja kaupunkien päättäjien pöydille. – Kuulen paljon kertomuksia siitä, miten ihmiset pyytävät apua lastensuojelulta, sosiaalityöltä tai psykiatrian poliklinikalta, mutta todella harvoin kuulen, että joku on saanut sellaista apua, jota tarvitsee. – Kirkolla olisi välineitä kansanliikkeen rakentamiseen, mutta tällä hetkellä tahtotila on hukassa. Jos jätämme puhumatta hauraassa asemassa olevien puolesta, sekin on arvovalinta. ■ Leipäjonot muuttuivat väliaikaisesta hätäavusta ekologiseksi innovaatioksi. Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke selvittää, miten ruoka-avun jakamisesta voitaisiin luopua. Lue lisää osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

S E N I O R I TA LO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Vapaana mm. 31m2 yksiö alkovilla. Vuokra 1.070€.

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

KOTIEN PYHÄT Ikoneita, enkeleitä, Neitsyt Maria ja Buddha sulassa sovussa – sellainen on suomalaiskotien tavarataivas. Tutkija luonnehtii sitä vastakulttuuriksi. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA KYSELYYN VASTANNEET

iisi vuotta sitten joulukuussa Mikko Saari huomasi Facebookin vinyyliharrastajien ryhmässä ilmoituksen pop up -tilaisuudesta, jossa myytäisin muutamaa kuukautta aiemmin kuolleen toimittaja ja muusikko Perttu Häkkisen levyjä. Intohimoisena levyharrastajana Saari suuntasi paikalle ja ostikin muutaman levyn. Sitten hänen silmiinsä osui myyntipöydän takana hyllyllä oleva pieni ikoni. Selvisi, että myös se oli kaupan, ja hintakin oli vain kymmenen euroa. Ikonista tiedettiin sen verran, että Häkkinen oli ostanut sen joltakin matkaltaan. Ikonin takana oleva todistus kertoi sen olevan käsinmaalattu. – Perttu Häkkinen oli kiinnostunut kaikesta ei-arkisesta – sellaisesta, joka liittyy jonkin sortin mysteeriin, yliluonnolliseen, taruihin. Hän oli yleisutelias totuuksien etsijä, kulttuurisesti ja spirituaalisesti ennakkoluuloton. Luulen, että hän on hankkinut tämän ikonin ihan yleisestä henkisestä ja hengellisestä mielenkiinnosta, Saari kertoo. Saaren hankkima ikoni on Kristus Pantokrator eli Kristus Kaikkivaltias. Hänellä on toinenkin saman aiheinen ikoni, jonka hän on hankkinut toistakymmentä vuotta sitten hiljaisuuden retriitistä. Nämä kaksi Kristusta ovat hänelle myös työtovereita. – Olen kirkon nuorisotyönohjaaja ja otan leireille aina jommankumman näistä ikoneista mukaan. Ensimmäisessä iltahartaudessa otan ikonin

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

esiin. Kerron, että vaikka me olemme nyt täällä reissussa, meille on luvattu, että emme ole koskaan yksin. Meidän kanssamme on luvattu olla. Kristus-ikoni on olohuoneessa sellaisella paikalla, että Saari näkee sen heti kotiin tullessaan.

Uskonnollisten esineiden viisi yleisintä 1. Ikoni Suurin osa ikoneista oli painettuja jäljennöksiä. Vastauksissa näkyi myös ikonimaalauksen suosio: oli itse maalattuja, mutta myös perheenjäsenten ja muiden läheisten maalaamia ikoneja. 2. Muu kuva tai taulu Uskonnollisia painokuvia, raamatunlauseita, koulutauluja, valokuvia, taideteoksia. 3. Rukousnauha tai -helmet 4. Enkeli 5. Risti tai krusifiksi

– Ymmärtääkseni ortodoksisen perinteen mukaan ikoni kuuluu sijoittaa kotiin niin, että se kohdataan. Mitään rituaaleja en ikonin ääressä harrasta. Se on läsnä. Saari kertoo olevansa esteetikko ja mystikko. Häntä ruokkivat ja innostavat asiat, jotka jäävät vähän salaperäisiksi.

– Me olemme luterilaisessa kirkossa tottuneet siihen, että tämä on sanan kirkko ja kaikki selitetään pahki ja puhki. Ikoneissa on jotakin sellaista, jota ei tarvitse analysoida. Voi antaa itse asian ja kuvan puhutella. – On jonkinlainen sanomaton ero siinä, laittaako seinälleen krusifiksin, tyhjän ristin vai ikonin. Minä haluan tunnelmaa, värejä ja tiettyä salaperäisyyttä. Sen verran minussa on ehkä luterilaista, että Kristus koskettaa minua enemmän kuin Maria. Mutta en ole valinnut näitä ikoneita, ne ovat vain tulleet vastaan. KUN PYYSIMME lokakuussa Kirkko ja kaupungin lukijoita lähettämään kuvia ja kertomaan kotinsa uskonnollisista esineistä, monissa kuvissa näkyi ikoni tai useampia, ja yli 90 vastaajaa 165:stä kertoi ikoneista. Vastauksien perusteella voisi olettaa, että jos suomalaisessa kodissa on jokin uskonnollinen esine tai kuva, se on todennäköisimmin ikoni. Ikonien paljous on ensimmäinen asia, johon myös käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Johan Bastubacka kiinnittää huomiota, kun hän silmäilee luki-

Andrei Rublevin 1400-luvulla maalaama Pyhän Kolminaisuuden ikoni lienee maailman tunnetuin ikoni. Myös monella kyselyymme vastanneella oli siitä kopio kotonaan. Tämä versio aiheesta on mosaiikki lukijoiden lähettämistä kuvista.

joiden lähettämiä kuvia. Tai jos ollaan oikein tarkkoja, Bastubacka sanoo ”bysanttilainen ikonografia” ja tarkoittaa sillä vanhoista, myöhäisantiikin ja keskiajan ikoneista periytyvää esittämisen tapaa. Ikoneita nimittäin on muunkin tyylisiä. Ikonien suosio ei yllätä Bastubackaa, sillä hän on tutkinut sitä, kuinka ikonit omaksuttiin käyttöön Pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa. Hän toteaa, että ikonien nykyinen suosio on iso ilmiö, jonka juuret juontavat 1900-luvun alkupuolelle. Tuolloin jotkut taiteilijat Länsi-Euroopassa alkoivat kiinnostua bysanttilaisesta ikonimaalauksesta ja samaan aikaan Venäjältä vallankumousta paenneet teologit ryhtyivät kehittämään ikoniteologiaa ja maalaamaan ikoneita. He rupesivat hylkimään 1700- ja 1800-luvun romanttis-naturalistisia, öljyväreillä maalattuja ikoneita ja halusivat palata vanhempaan, bysanttilaiseen tyyliin. Syntyi niin kutsuttu uusbysanttilainen tyyli, joka löi itsensä läpi Suomen ortodoksisessa kirkossa noin 1970-luvulla. Bastubackan mukaan 1970-luku oli Suomessa myös taitekohta, jolloin ortodoksinen kirkko lakkasi olemasta ”ryssän kirkko”. Se alettiin nähdä osana suomalaisuutta ja kiehtovana kristinuskon muotona. Ikonit alkoivat levitä myös ortodoksisten kirkkojen ja kotien ulkopuolelle. Tavalliset ihmiset, luterilaisetkin, innostuivat ikonimaalauksesta, ja ikoneita myös tuotiin matkamuistoina Kreikasta ja Itä-Euroopan maista.

– Samalla ikoni tavallaan irtosi ortodoksisuudesta ja siitä on monille tullut vanha, aito ja alkuperäinen kristillinen kuva, Bastubacka sanoo. Vaikka ikonit ovat yleistyneet kodeissa, Suomen luterilaisissa kirkoissa niitä näkee harvemmin. Toisin on Bastubackan mukaan esimerkiksi Ruotsissa, jossa Erland Forsberg maalasi jo 1970-luvulla isoja ikonikokonaisuuksia luterilaisiin kirkkoihin. Ikoneita on myös katolisissa kirkoissa ympäri maailmaa. Bastubackan mukaan syynä on se, että meillä on yksi vahva, kansallinen ortodoksinen kirkko. – Rajapintaa ei ole helppo ylittää. Ortodoksien puolella saatetaan ajatella, että te omitte näitä. Ja luterilaisuudessa on taas vanhastaan ollut nihkeää suhtautumista ikoneihin: on puhuttu kuvien palvonnasta ja Marian palvonnasta. Sittemmin tämä asetelma on muuttunut, ja ortodoksisuutta on alettu ymmärtää sen omista lähtökohdista käsin. YKSI IKONIKUVAN kyselyyn lähettäneistä on ortodoksisen kirkon Oulun metropoliitta eli piispa Elia. Lähetetäänpä hänelle sähköpostia ja kysytään, mitä hän ajattelee siitä, että yhä useammalla luterilaisellakin on kodissaan ikoneita. Se on piispan mielestä hieno asia. Hänelle se kertoo siitä, että suomalaiset ovat oppineet ymmärtämään ikonien merkityksen. Myös ikonimaalausharrastuksen suosio ilahduttaa häntä.

Suojaavat enkelit

”Olen löytänyt tämän enkelin kadulta parkkimittarin vierestä. Otin sen mukaani ja poikani kunnosti sen eli teki puuttuvat siivet. Enkelin löytäessäni olin hoitanut äitiäni, joka oli sairastanut neljä vuotta Alzheimerin tautia. Itse olin sairastunut kilpirauhasen liikatoimintaan, ja aloin olla aika loppu. Koin, että nyt minulle annettiin suojelusenkeli nenäni eteen.” Nainen, 65

”Enkelitaulu on käsintehty lahja, jonka sain perhetutulta ollessani teini-ikäinen. Taulu on ollut osa huoneeni sisustusta kohta melkein 20 vuoden ajan. Se on symboloinut yhteyttä Jumalan kanssa sellaisinakin aikoina, jolloin en ole muuten pitänyt hengellisiä asioita erityisemmin esillä. Pidän ajatuksesta, että se toivottaa siunausta kaikille kotonani vieraileville. Sitä katsoessani tunnen aina kiitollisuutta.” Nainen, 35

Mikko Saaren Kristus Kaikkivaltias -ikoni on ostettu toimittaja Perttu Häkkisen jäämistöstä.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

”Kuvassa on mummuni antama suojelusenkeli. Mummuni poismenosta alkaen on enkeli pidellyt hänen sormuksiaan. Enkelipatsas on samaan aikaan muisto mummusta ja lapsuuden uskosta. Opin mummultani uskon suojaavaan ja rakastavaan Jumalaan. Mummuni on myös edelleen muistoissani esikuvani lähimmäisenrakkaudessa. Hän uskoi kaikista hyvää ja tahtoi kaikille hyvää, vaikka ei heitä tai ratkaisujaan ymmärtänyt.” Nainen, 30

– Ikonimaalausperinne pysyy elävänä, kun sitä opetetaan monella taholla. Suomessa on monia erittäin hyviä ikonimaalareita, eikä se katso, mihin kirkkokuntaan ihminen kuuluu. Niille, jotka haluavat ikoneita kotiinsa, piispa Elia muistuttaa, ettei ikonia pitäisi sekoittaa tauluun tai maalaukseen. Se pitäisi myös sijoittaa oikein, eli näkyvälle ja arvokkaalle paikalle. – Ikoni liittyy aina rukoukseen ja muistuttaa Jumalan läsnäolosta kodissa. Sen edessä voidaan lukea vaikkapa aamu- tai iltarukouksia. Ikonit ovat meille hyvin rakkaita. Uskallan väittää, että ikonien kautta rauha ja Jumalan läsnäolo siunaamassa ja pyhittämässä kotien elämää tulee todeksi. IKONIEN JÄLKEEN seuraavaksi eniten mainintoja lukijoilta keräsivät muut kristilliset kuvat ja taulut. Joukossa oli esimerkiksi perinteisiä huoneentauluja raamatunlauseineen, kansakoulujen opetustauluja Raamatun kertomuksista, enkeliaiheita ja taideteoksia. Löytäisikö Johan Bastubacka niistä jotakin leimallisen luterilaista tai protestanttista? Kuvavirrasta Bastubackan silmiin osuu ensimmäisenä taulu, jonka hän tunnistaa heti. Kiiltokuvamaisen, vaaleakutrisen ja kauniskasvoisen Jeesuksen varmasti tunnistaa moni muukin. Monelle tämä Warner Sallmanin Head of Christ, Kristuksen pää, on jopa se ainoa oikea Jeesuksen kuva. Vuonna 1940 tehty maalaus levisi toisen maailmansodan aikaan miljoonina painokuvina amerikkalaissotilaiden mukana eri puolille maailmaa, ja edelleenkin sitä painetaan ja myydään. Kyselyyn kuvan lähettänyt nainen oli löytänyt taulun kotitalonsa kierrätyskatoksesta. – Samalla lailla kuin ihmeitätekeviin ikoneihin, myös Sallmanin Kristukseen liittyy ihmekokemuksia. Taidehistorioitsija David Morganin mukaan yksi sellainen on erään leukemiaa sairastavan koptipojan tarina. Pojalla oli tämä kuva seinällään. Siitä rupesi vuotamaan öljyä, ja hän parani, Bastubacka kertoo. Sallman maalasi useampiakin Jeesus-kuvia. Lukijoiden kuvien joukosta Bastubacka löytää niistä toisenkin. Siinä nuori mies ohjaa venettä myrskyssä. Hänen takanaan seisoo Jeesus, joka toisella kädellään osoittaa oikeaa suuntaa ja toisella pitää nuorukaista olkapäästä kiinni. Kuvan lähettänyt mies kirjoittaa ostaneensa kuvan kolmisenkymmentä vuotta sitten vanhemmilleen, mutta nyt se on hänellä työhuoneessaan. ”Tämä kertoo minusta itsestäni, siitä, kuinka joka hetki voin luottaa siihen, että Kristus on se, joka osoittaa tien ja suunnan.” Seuravaksi Bastubacka poimii tutun Suojelusenkeli-kuvan. – Tämäkin elää sukupolvesta toiseen. Se edustaa populaariuskonnollista kuvastoa, joka syntyi 1800-luvulla, kun painokuvatuotanto kehittyi. 1900-luvun alkupuolella näistä tuli tosi iso juttu. Populaari uskonnollinen taide alkoi erkaantua niin sanotusta korkeasta uskonnollisesta taiteesta, joka lännen kirkoissa kehittyi yhä modernistisempaan ja abstraktimpaan suuntaan. – Populaarit uskonnolliset kuvat vastasivat ihmisten emotionaalisiin tarpeisiin ja painokuvina ne olivat halpoja ja helposti saatavilla. Lukijoiden lähettämistä kuvista Bastubacka löytää Suojelusenkelin lisäksi muitakin esimerkkejä tällaisista kuvista: Jeesus karitsa sylissään

”Katson mihin vain, on ikkuna toiseen todellisuuteen” – näin lukijat kertovat esineistään ”Krusifiksi rohkaisee minua kantamaan ristini, seuraamaan Jeesusta ja kulkemaan valinnoillani sellaista tietä, jonne koen Jumalan minua kutsuvan. Ikoni merkitsee minulle laskeutumista tietoisuuteen Jumalan läsnäolosta. Nykyisin sytytän kynttilän, ja aloitan päiväni ikonin äärellä, lopetan myös. Olen havahtunut siihen, että kynttilän sytyttämisestä ja ikonin edessä hiljaa istumisesta on tullut yhä merkittävämpi osa arkeani; rituaalilla on sanan lihaksi tekevä voima.” Nainen, 30 ”Ajattelen, että nämä saattavat vaikka muistuttaa meillä kylässä käyviäkin uskosta ja herättää jotakin tuntemuksia sen suuntaan. Itsellä on myös turvallinen olo, näiden kautta tuntuu, että koti on suojattu ja sen puolesta on rukoiltu. Myös lapselleni on helppo kertoa uskosta ja siihen liittyvistä asioista erilaisten esineiden kautta.” Nainen, 31 ”Kodissamme on paljon uskontoihin liittyviä esineitä, kuten itse maalaamiamme ortodoksisia ikoneita, eri uskontojen pyhiä kirjoja sekä pyhiinvaelluksiin liittyviä esineitä. Esineet ovat minulle ikkunoita erilaisiin maailmankuviin ja tapoihin lähestyä pyhää. Käytän rukousnauhoja myös itse meditaation ja rukouksen apuvälineinä. Pyhiinvaellusmerkit ja -passit taas ovat konkreettisia muistoja tehdyistä vaelluksista.” Mies, 33

”Olen saanut rukousnauhan vuosia sitten. Se on kulkenut mukanani etsikkoaikananikin, kun etsin omaa tietäni buddhalaisuudesta luonnonuskoon ja takaisin kristityksi. Rukousnauha on hyvin rakas ja tärkeä. Vuosien varrella lausutut rukoukset elävät sen helmissä ja tuovat rauhaa, rohkaisua ja turvaa arjen keskelle.” Muunsukupuolinen, 44 ”Ostan harkitusti kiviä ja amuletteja ihmisiltä, joiden ymmärrän osaavan kanavoida energiaa. En täytä kotiani niillä. Tosi iso osa henkisyyden harjoittamisen apuvälineistä on lähes aineettomia. Luonto, musiikki, tuoksut.” Nainen, 46 “Esineet ovat minulle hiljentymisen apuväline ja muistuttavat minua siitä, että Jeesus Kristus uhrasi itsensä meidän puolestamme. Myös kärsimyksen mysteerin koen olevan läsnä, kun katson näitä esineitä. Koen myös jonkinlaista toivoa oikeudenmukaisemmasta, kauniimmasta, älykkäämmästä ja enemmän rakkautta sisältävästä maailmasta näiden alttarieni ääressä.” Mies, 50 ”Rummun on tehnyt ähtäriläinen käsityöläinen. Se on värjätty luonnon väreillä ja tehty kokonaan luonnon materiaaleista. Telineessä on karhun luita ja keräämiäni sulkia. Rummun lyönti pysäyttää ajatuksen juoksun ja hiljentää egon. Se helpottaa kuuntelemista. Jumala puhuu,

hyvänä paimenena, siunaamassa lapsia ja tyynnyttämässä myrskyä. Samaa jatkumoa ovat myös kansakoulun uskonnontuntien opetustaulut. Monet lukijoista kertoivat löytäneensä näitä nostalgisia kuvia kirpputoreilta ja jopa roskiksesta, joillekin taas ne olivat kulkeutuneet suvun perintönä. Mutta ehkä luterilaisuutta edustaa sittenkin parhaiten metallinen pienoispatsas, jonka 45-vuotias nainen on perinyt isovanhemmiltaan. Bastubacka kertoo, että patsas on mukaelma Bertel Thorvaldsenin kuuluisasta Kristus-patsaasta, jonka tämä teki Kööpenhaminan tuomiokirkkoon 1830-luvulla. Kädet avoinna syliinsä kutsuva Kristus on levinnyt ympäri maailmaa. Sen kopion voi nähdä esimerkiksi amerikkalaisessa mormonitemppelissä tai Suomessa Hangon ja Loviisan kirkoissa. – Tämä on hyvin äidillinen Kristus-hahmo. Minä näen siinä luterilaisen vastineen katolisille Maria-kuville, Bastubacka sanoo.

jos ihminen ei koko ajan ajatuksissaan höpötä päälle.” Mies, 52 ”Vaikka olen normiluterilainen, ortodoksisten ikonieni pyhä rauha johdattaa meditatiiviseen uskon ja toivon mielenmaisemaan.” Nainen, 55 ”Minulle ikoni muistuttaa pyhästä yksinkertaisuudesta. Se ei ole kallis esine ja silti meille tärkeä. Ohi kulkiessani saatan lähettää rukouksen matkaan.” Nainen, 58 ”Minusta ’pyhät’ esineet ovat ikään kuin aivopesua ja mainoksia itselle maailmassa, jossa meitä joka tapauksessa aivopestään tarvitsemaan. Miksei pistä hanttiin ja katsele asioita, joilla on syvempiä merkityksiä.” Nainen, 59 ”Haluan, että kodissa on siunaus. Katson mihin vain, on ikkuna toiseen todellisuuteen. Kotona on hyvä olla. Koko elämä on rukousta. Rukous on hengitystä. Olen jotenkin lapsellisen konkreettinen ja kuvallinen. Kaipaan näkemistä.” Nainen, 68 ”Minulle esineet ja seimirakennukset ovat lähinnä harrastuksen kohde. Uskossani olen aika vaatimaton ja harmaa. Ehkä hiukan tapauskovainen.” Mies, 70 ”Pyhät kuvat ja esineet ympäröivät minua joka puolella omaa kotia. Ne ovat ilmaa, jota hengitän. En rukoile niiden kanssa tai edessä, mutta ne ovat osa kotini ilmapiiriä.” Nainen, 76

LEA PURHOSEN KOTONA katseen vangitsee lokerikko, jossa on monenlaisia pikkuesineitä. Niillä kaikilla on tarina. Monet ovat muistoja Purhosen lukuisilta pyhiinvaellusmatkoilta Euroopassa ja Suomessa. Hän on tehnyt vaelluksia viidentoista vuoden ajan ja myös ohjannut niitä. – Kun keskiajalla tehtiin pyhiinvaellus jonnekin kauas, sieltä tuotiin mukana jokin merkki todisteeksi matkasta. Nykypäivän versio siitä ovat pinssit ja muut pienet tuliaiset, jotka ovat kevyitä kantaa ja jotka eivät vie paljon tilaa, Purhonen kertoo. – Aika monet näistä esineistä ovat Santiago de Compostelaan vievältä Jaakontieltä, esimerkiksi toinen muovinen Playmobile-ukkeli on vaeltava Jaakko. Toinen ukkeli on Luther. Kivi on Ionan saarelta Skotlannista, San Damianon risti Assisista, kultainen enkeli Vadstenasta, Birgitat Naantalista ja Tallinnan Piritan luostarista, hän luettelee. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 17

Purhonen kertoo, että pyhiin vaelluksella on paljon aikaa ajatella niin oman elämän kuin läheistenkin

asioita. – Joskus huomaa, että asioista tulee rukouk sia ja niihin saa vastauksia. Nämä esineet tuo vat niitä mieleen myös jälkeenpäin. Ja vanhoil la pyhiinvaellusreiteillä on rukoiltu paljon. Se jää jotenkin askeliin. Lea Purhonen keräilee myös seimiä, joita hän on hankkinut kirpputoreilta, huutokau poista ja matkoiltaan. Yhden niistä hän aset taa ensimmäisenä adventtina kotialttarilleen, keraamisen Jumalanäidin eteen. Sitä hän sit ten rakentaa pikkuhiljaa hahmo kerrallaan, kunnes jouluyönä on Jeesusvauvan vuoro. – Seimen rakentaminen on minulle myös mietiskelyä. Asetun jouluevankeliumin maail maan ja elän siinä mukana. USKONNOLLISET KUVAT ja esineet ovat Johan Bastubackan mielestä nykyisin jo eräänlaista vastakulttuuria. Elämme maallistuneessa län sieurooppalaisessa yhteiskunnassa, mutta ko deissa meitä katsovat ja suojelevat Jumalanäi dit, enkelit ja Buddhat. – Elämme kyllä mielenkiintoista aikaa. Näis sä kuvissa näkyy toisaalta selkeitä jatkumoita ja toisaalta eräänlaisia rajojen ylityksiä, joissa jokin kuvaperinne – selvimmin ikonit ja budd halainen kuvasto – laajenee yli kulttuuristen ja uskonnollisten rajojen. Ehkä se on länsimai sen ihmisen hieman kapinallista henkisyyden etsintää, Bastubacka arvioi. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, että lukijoiden kuvissa ja ilmeisesti siis kodeissakin elävät sovussa rinnakkain eri kirkkokuntien

Lea Purhonen sanoo olevansa keräilijäluonne. Kotiin on kertynyt paljon muistoesineitä pyhiinvaelluksilta ja useampia seimiä.

Ikonien ihmeet Valamon luostarin kirkossa sijaitseva, todennäköisesti 1500-luvulta peräisin oleva Konevitsan Jumalanäiti on Suomen historiallisesti merkittävin ja luultavasti kuuluisinkin ikoni. Se tunnetaan ihmeitätekevänä. Konevitsan Jumalanäiti on kuvattuna postikortissa, jonka 62-vuotias nainen sai eräänä jouluna ja kiinnitti kotinsa ilmoitustaululle: ”Jospa se tekisi ihmeitään, auttaisi perheen asioissa. Ajattelen, että kuvan kautta välittyy siunaus.”

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Piispa Elian lähettämässä kuvassa on saman ikonin käsinmaalattu kopio. Hän sai sen lahjaksi Valamon luostarista piispanvihkimyksensä yhteydessä. Monet Karjalasta evakkoon joutuneet ortodoksit menettivät kotiensa mukana myös ikoninsa. Heitä varten painatettiin kopioita Kristus Kaikkivaltias -ikonista, joka sijaitsee Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraalissa. Ikoni sai kutsumanimen EvakkoKristus.

Myöhemmin suomalaisen ikonimaalauksen voimahahmo Petros Sasaki maalasi EvakkoKristuksesta oman uusbysanttilaisen versionsa. 73-vuotias nainen löysi kopion Sasakin ikonista aikoinaan kirpputorilta: ”Olin juuri muuttanut eron jälkeen omaan asuntooni, ja jotenkin se vetosi minuun heti. Isäni suku on Karjalan evakkoja, ja ikoni tuntui jotenkin suojelevan minua uudessa elämäntilanteessani.”

ja muidenkin uskontojen kuvat ja esineet. Ikonin edessä saattaa roikkua katolinen rukousnauha ruusukko ja Neitsyt Mariaa esittävän patsaan vie ressä myhäillä Buddha. – Tämä on ihmisten elettyä uskontoa visuaa lisessa ja materiaalisessa muodossa. Lukijoiden kuvat myös edustavat ihan toi senlaista todellisuutta kuin sisustuslehtien ja blogien riisutun puhdaslinjaiset kuvat. – Näistä näkyy, että ihmiset rakastavat pientä ja nättiä ja yhdistelevät suruttomasti erilaisia vi suaalisia elementtejä. Bastubacka vierittää ruudullaan kuvavirtaa ja pysähtelee arvuuttelemaan joidenkin esineiden alkuperää tai merkitystä. – Tämäkin on jännä. Tässä on Jumalanäidin ikoneita, katolinen rukousnauha, kirja ja tasku kello. Kun katsoo tätä esinekomboa, ei välttämät tä arvaisi, että lähettäjä on luterilainen nainen. Taskukello tuo Bastubackalle mieleen vanhoi hin asetelmiin usein maalatun tiimalasin, jonka tarkoitus oli muistuttaa ajan kulumisesta ja kuo levaisuudesta. – Ja tämä on ihan huikea yhdistelmä! Tässä nä kyy juuri se, kuinka ihmiset yhdistelevät omaan hengellisyyteensä vapaasti erilaisia elementtejä, Bastubacka innostuu ja pysähtyy katsomaan ku vaa, jossa on paljon kaikenlaista luonnosta poi mittua, lemmikkien kuvia, Buddha, pehmoeläin, jonkinlainen keijukaishahmo, tuohuksia, suitsuk keita ja monenlaista muuta.

KUN JOHAN BASTUBACKALTA kysyy, miksi esimerkiksi ikonit ja Buddha tuntuvat puhuttelevan niin monia, hän sanoo, että siihen ei tieteen keinoin pysty vastaamaan. Voi vain tunnistaa taustalla olevia kulttuurisia virtauksia ja maailmankuvan muutosta ja ehkä jonkinlaista henkistä käännettä. Annetaanpa puheenvuoro lukijoillemme, jotka osaavat vastata omasta puolestaan. Kyselyyn vastanneet ikonien omistajat kirjoittivat rukouksesta, hiljentymisestä, pysähtymisestä, ystävyydestä, rauhasta, lohdusta, turvasta, pyhyydestä, kauneudesta ja Jumalan läsnäolosta. Monelle ikoneihin liittyi myös muistoja rakkaista ihmisistä ja oman elämän tapahtumista. Ikoni saattoi olla peritty, lahjaksi saatu, itse maalattu, matkamuisto tai juuri oikealla hetkellä kirpputorilta löydetty. Ikonin kanssa saatetaan myös keskustella. 77-vuotias mies kertoo tallinnalaisesta antiikkiliikkeestä ostamastaan vanhasta ikonista näin: ”Joskus katselen ikonia pitkään. Se katsoo niin viisaasti. Jos kerron sille jotakin, se vastaa vain ’tiedän kyllä’.” Toinen lukija, nainen, puhelee Buddha-patsaansa kanssa: ”Tätä leppoisaa päätä on mukava silitellä ja samalla jutella mukavia asioita hänelle.” Muillekin kyselyyn vastanneille Buddha tuntuu olevan positiivinen hahmo. Se viestii esimerkiksi rauhaa, tyyneyttä, henkisyyttä, hyvyyttä, viisautta ja hyvää oloa.

LAURA LEIPAKKA ON tottunut siihen, että hänen 32-neliöisessä kodissaan ensimmäistä kertaa vieraileva saattaa todeta, että ”sinähän oletkin aika uskonnollinen”. Kotiin on kertynyt ikoneita, rukousnauhoja ja Buddha-patsaita. Hindulaisia jumaliakin näkee, ja Raamattuja on useammalla eri kielellä. – Ehkä olen materialisti tässä suhteessa, Leipakka naurahtaa. Buddhissa ja hindulaisessa kuvastossa Leipakkaan vetoaa niiden estetiikka. – Minua kiehtoo myös hindulaisuuden ajatus, että jumaluus on kaikessa – se saa erilaisia muotoja ja jumalia on useita. Buddhalaisuudessa minuun vetoaa pyrkimys rauhaan ja itsensä ja maailman hyväksymiseen. Tapa käsitellä kärsimystä on niin erilainen kuin kristinuskossa. – Mutta en ole mihinkään kääntymässä, olen kyllä identiteetiltäni kristitty. Ensimmäisen ruusukkorukousnauhansa Leipakka osti 16-vuotiaana Espanjasta. Sittemmin hän on ostanut niitä lisää ja saanut sellaisia myös lahjaksi. – En käytä niitä rukoukseen. Olen kyllä yrittänyt, mutta en oikein osaa. Mutta en myöskään käytä niitä koruina, se olisi minulle vierasta. Vaikka ne ovat matkamuistoja, niillä on myös hengellinen merkitys, Leipakka kertoo. – Tarvitsen uskon ulkoisia ilmauksia, ja kuvat ja esineet ovat minulle sellaisia. En usko, että niihin liittyy mitään taikavoimia sinällään. ■

Äidin kasvot

”Neitsyt Maria edustaa elämää, inhimillisyyttä ja jotenkin hänestä tulee lämmin olo. Evankelis-luterilaisista kirkoista näitä ei löydä. Lapsesta asti minusta on tuntunut, että kirkosta puuttuu jotain merkittävää, ja hankin niitä kotiin varmaankin siitä syystä.” Nainen

”Kookas ja kuitenkin herkkä Madonna-patsas on ostettu kymmeniä vuosia sitten Tallinnasta huutokaupasta. Minulle Madonna merkitsee pyhää äitiä, suurta rakkautta ja armoa itseä sekä toisia kohtaan. Niitä tämä patsas symboloi.” Nainen, 63

Laura Leipakan rakkaimmat esineet ovat äidin lahjoittama matkaikoni ja veljen Japanista tuoma Buddha.

”Tämä ikoni on keittiössä ja ottaa vastaan rukouksia päivittäin. Katson Jumalanäidin käsiä ja silmiä usein. Ne merkitsevät paljon. Kärsivällisyyttä, itsensä antamista, hellyyttä, todellisuuden syvimmän luonteen muistamista.” Nainen, 47 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 19

”Nuorten stressin pitäisi päästä ulos myös fyysisesti” Ammattilaisnyrkkeilijä Niklas Räsänen kärsi nuorena levottomuudesta ja ulkopuolisuuden kokemuksista. Nyt hän tahtoo tarjota nuorille läsnäoloa ja mahdollisuutta aggressioiden käsittelyyn. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

mmattilaisnyrkkeilijä Niklas Räsänen ei oikein tiedä miten ol la. Haastattelutilanteet ovat aina outoja. – Olemme tässä maailmassa niin tietoisia itsestämme ja esimerkiksi siitä, mitä haluamme kenellekin ”omasta brän distämme” antaa. Henkilökohtaisesta elämästä jakaminen ei si nänsä Räsästä jännitä, sillä hän kertoo mielellään omista kokemuksistaan. – Jos siitä on vaikka jollekulle apua, Räsänen sanoo. Kokemuksistaan hän kertoo myös Instagram tilillään niklasrasanen_semivirallinen, jolle hän la taa videoita nyrkkeilytreeneistä ja otteluista se kä kuvia perheestään. Lisäksi hän ottaa kantaa yhteiskunnassa pinnalla oleviin kysymyksiin, ku ten sukupuoleen ja nuorten tilanteeseen, sekä ja kaa Raamatun lauseita ja ajatuksiaan elämästä. Tilillä on lähes 10 000 seuraajaa, mutta heitä on Räsäsen mukaan alkanut pudota pois sen jäl keen, kun hän on ryhtynyt kirjoittamaan uskon asioista avoimemmin. Sosiaaliseen mediaan Rä sänen suhtautuu ristiriitaisin tuntein. Välillä teki si mieli poistaa koko tili. Keväällä Räsänen oli eduskuntavaaleissa kris tillisdemokraattien ehdokkaana. Vaalikampan jansa hän teki pienimuotoisesti Instagramissa. – Lähdin ehdokkaaksi, vaikka ajattelin, ettei politiikka välttämättä ole minua varten. Kävin tu tustumassa politiikan kulttuuriin parissa panee lissa, ja huomasin jo poliitikon minussa nouse van esiin. Räsästä ei valittu eduskuntaan. Politiikkaan hän halusi lähteä, koska on huolissaan nykynuo rista. Etenkin häntä huolettavat pojat. JOPA KOLME NELJÄSTÄ suomalaisesta kannattaa sitä, että nuorten väkivaltarikoksista saatuja ran gaistuksia kovennetaan, jos se auttaa ehkäisemään nuorisojengien tekemiä rikoksia. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien kesällä teettämästä kyselystä. Nykyinen hallitus aikookin koventaa katu jengiilmiöön kytköksissä olevien rikosten ran gaistuksia. Niklas Räsäsen mielestä kovempien rangais tusten rinnalle tarvitaan myös pehmeitä keino

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

ja, kuten kohtaamista ja läsnäoloa. Hän ajattelee, että yksi nuorisorikollisuuden taustalla olevista juurisyistä on tunne ulkopuolisuudesta. – Voi olla, että siinä on isossa roolissa eräänlai nen isättömyys, niin henkinen kuin fyysinenkin. – Kaikki haluaisivat kuitenkin kuulua johonkin joukkoon, mutta kaikilla ei ole siihen osaamista. Ja usein joukot eivät itsekään tiedä, ovatko ne lin tuja vai kaloja. Kuulu siinä sitten johonkin, Räsä nen sanoo. Räsänen on etsinyt rahaa useisiin erilaisiin nuorisoprojekteihin. Alkusyksystä hän ehdotti yhteistyötä Porvoon poliisilaitoksen sosiaalityön kanssa.

”

Kaikki haluaisivat kuulua joukkoon, mutta kaikilla ei ole siihen osaamista. – Haluaisin löytää nuoria, joita kohdata. Voi simme tehdä punttia ja nyrkkeillä tai vaikkapa skeitata, lumilautailla ja soittaa rumpuja yhdes sä. Sitä kautta nuorelle voisi löytyä uusi suunta elämään ja hän voisi lähteä kasvamaan ihmisenä. Räsänen ajattelee, että yksi syy rauhattomuu den ja väkivallan lisääntymiselle on nuorten liik kumattomuus ja liiallinen älylaitteiden käyttö. – Nuorten staattisuus on ongelma. Kaikkial ta tulee koko ajan inputtia, mutta se ei purkau du missään. Stressin pitäisi päästä ulos myös fyy sisesti. Räsäsen mielestä meidän tulisi myös ym märtää, että aggressio on osa ihmisen luonnet ta. Sitä pitää päästä purkamaan. Nyrkkeily voi si olla nuorille turvallinen tapa tutustua omaan aggressioon. – Nykyään kaikki aggressiivisuus halutaan pa kottaa pois. Nyrkkeily on monen muun asian ohella oiva mahdollisuus päästä purkamaan agg ressiota, oppia kunnioituksen kautta kontrolloi maan sitä ja siten ehkäistä väkivaltaista käytöstä.

NIKLAS RÄSÄNEN KÄRSI itsekin nuorena ulko puolisuuden kokemuksista. Kenties siksi hän ym märtää niin hyvin niitä, jotka eivät sopeudu yh teiskunnan määrittämiin rajoihin. – Olen ollut yhteiskuntapudokas alakoulusta saakka. En pystynyt istumaan paikallani enkä oi kein kokenut sopivani joukkoon, vaikka kovas ti yritin. – Jekkuilu ja rajoja kokeileva toiminta aiheutta vat ongelmia. Saa huonoa palautetta ja alkaa ou dolla tavalla elää siinä huomiossa, minkä saa. Räsäsen mukaan hänet pelasti urheilu, jossa hän on hyvin lahjakas. Hän harrasti pitkään te linevoimistelua ja pelasi jalkapalloa maalivahti na. Myös lumilautailu ja skeittaaminen olivat hä nelle rakkaita lajeja. Kun Räsänen oli 13vuotias, eräs ystävä sai houkuteltua hänet mukaan helluntaiseurakun nan nuorten leirille. Siellä Räsänen tuli uskoon. – Tunsin Pyhän Hengen läsnäolon. Se vain rokkasi minun maailmaani. Se oli niin mahtava kokemus, ettei sellaista löydä mistään muualta. – Se hetki muutti elämäni, ja koko seuraava vuosi meni ihmeellisessä virrassa. Silloin en kui tenkaan vielä päässyt juurtumaan uskoon. Usko on muuttunut matkan varrella, ja siitä on tullut kantava voima elämän vaikeissa hetkissä. Seurakunnan toiminnassa Räsänen pääsi soittamaan rumpuja. Sieltä juontaa lempinimi Drummerboy. – Seurakuntakavereiden kanssa perustettiin bändi ja myöhemmin toinenkin. Räsänen ehti haaveilla rocktähteydestä, kun nes muutto Helsinkiin toi elämään uuden intohi mon, nyrkkeilyn. Räsänen oli tuolloin 20vuotias. NUORENA HARRASTETTU telinevoimistelu auttoi muokkaamaan Niklas Räsäsen kehosta nyrkkeili jän vartalon. Hän aloitti ammattilaisnyrkkeilijänä vuonna 2013. Räsänen otteli menestyksekkäästi useita vuo sia, mutta vuonna 2019 hän joutui laittamaan nyrkkeilyuransa tauolle masennuksen ja lop puun palamisen vuoksi. – Mieleni ja kehoni hajosivat täysin. Kun me nestystä tulee, ihminen unohtaa aika helposti to delliset tarpeensa. Nyrkkeilykehään Räsänen pääsi palaamaan vasta tämän vuoden maaliskuussa. Sen jälkeen hän on otellut kaksi kertaa ja voittanut kumman kin ottelun. Paitsi uudesta mahdollisuudesta ammattinyrk keilijänä, Räsänen on kiitollinen myös perhees tään, johon kuuluvat puoliso Eva Wahlström ja heidän yhteinen poikansa sekä molempien lap set edellisistä liitoista. – Olen myös kiitollinen siitä, että saan kokea merkityksellisyyttä työssä. Alkusyksystä Räsänen aloitti uuden työn kou lunkäyntiavustajana Sipoonlahden peruskoulun ensimmäisellä luokalla. – Se on antoisaa, mutta joskus myös sairaan kuluttavaa ja energiaa vievää hommaa. Räsänen käy myös puhumassa yritysten tee mapäivissä ja valmentaa yksityisoppilaitaan. Haastatteluiltana Räsänen vetää vielä yhdet nyrk keilytreenit. – Kanssani käy treenaamassa hauska otanta porukkaa liikaa pelaavista lapsista yritysjohtajiin. Minua kiinnostaa ihmisyys, ja tämä on hyvä tapa tutustua siihen. ■

Kuka?

Niklas Räsänen, 37, on ammattilais nyrkkeilijä, joka palasi kehään pitkän tauon jälkeen maaliskuussa.

Mitä?

Räsänen toimii valmentajana ja käy puhumassa yritysten virkistys päivissä. Lisäksi hän suunnittelee erilaisia projekteja nuorille.

Motto

Ihan sama, mikä kysymys on, Jeesus on vastaus.

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Onko 70vuotias eläkeläinen vanhus? KIINNITIN HUOMIOTA Kirkko ja kaupunki -lehden otsikoihin: ”Ulkoilemaan yhdessä vanhuksen kanssa”, ja ”Vie vanhus ulos” (K&k 28.9.). Tässä törmäämme taas yleiseen käytäntöön: palveluiden järjestäjät, media, eduskunta ja lehdistö käyttävät vanhoista, iäkkäistä, senioreista sanaa vanhus. Haluavatkohan vaikka 70-vuotiaat eläkeläiset itseään kutsuttavan vanhukseksi? Korvaavien sanojen käyttäminen ei tietenkään tarkoita vanhenemisen kieltämistä. Ei, sen huomaa joka päivä. Vanhus-sana on kaunis, ja siihen on liitetty iän tuomaa viisautta, elämänkokemusta ja suvaitsevai-

suutta. Jos joku haluaa itseään kutsuttavan vanhukseksi, niin kaikin mokomin. Tähän teemaan sopii geriatrian professorin mielipide: Olennaista on, millaisena vanha ihminen itseään pitää. Senioreilla ja vanhuksilla on yhteinen ongelma. Mielipidemittauksissa media käyttää usein ikärajaa 18–79-vuotiaat. Tämä jos mikä on ikäsyrjintää. Annetaan ymmärtää, ettei 80 vuotta täyttäneiden mielipiteillä ole merkitystä! Näihin ikärajoihin yhdenvertaisuusvaltuutettukin on kiinnittänyt huomiota.

Reijo Koponen Espoo

Mitä Jeesus tekisi? VIIME KUUKAUSIEN sisäpoliittista keskustelua on leimannut oikeudenmukaisuuden teema. Onko oikein leikata pienituloisilta ja antaa verohelpotuksia paremmin toimeentuleville? Vastauksia on etsitty myös Raamatusta: Mitä Jeesus tekisi? Raamattu korostaa lähimmäisenrakkautta ja heikommista huolehtimista. Erityisesti nostetaan esiin köyhät, lesket, orvot ja sairaat. Auttamalla heitä tulemme kohdanneeksi itse Jeesuksen Kristuksen, sillä ”kaikki mitä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, olette tehneet minulle” (Matt. 25:40). Raamatussa arvostetaan ahkeruutta ja tuomitaan laiskuus ja ahneus. ”Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara” (Sananl. 12:27). Rahanhimosta varoitetaan vahvasti: ”Rakkaus rahaan on kaiken pahan alku ja juuri” (1. Tim. 6:10). Raamatun mukaan siis jokaisesta tulee pitää huolta ja samaan aikaan jokaisen tulee osallistua kykyjensä mukaan. Hyvinvointivaltio rakentuu kristilliselle arvopohjalle ja juuri näiden edellä mainittujen Pyhän kirjan periaatteiden varaan.

Piia Metsähonkala Jyväskylä

Kirkkovaltuusto saa päättää avustusmäärä rahojen jaosta JUHANI STRANDÉN, Esa Ahonen ja Jukka Tuominen kritisoivat (K&k 9.11.2023) Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston päätöstä lähetystyön määrärahojen jakoperusteista. Hei-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Wilhelmiinan uusin palveluja hoivakoti Wilhelmiina Tenhola tarjoaa senioreiden palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa Ruskeasuolla. Sen modernit tilat tukevat ikäihmisten toimintakykyä, yhdessä oloa, harrastamista ja aktiivisuutta. Ympäristössä on mukavat mahdollisuudet ulkoilla pihalla, terasseilla ja Keskuspuiston ulkoilureiteillä. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Seuraava tutustumisilta:

4.12. klo 17 Paikka: Wilhelmiina Tenhola, Tenholantie 10. Ilmoittauduthan iltaan 1.12. mennessä wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139.

dän mielestään osa kirkon virallisista lähetysjärjestöistä on suljettu pois avustuksen saajien joukosta kirkkopoliittisilla syillä ja päätöksellä on sivuutettu valtuuston vähemmistön oikeudet ja rikottu hyvää hallintokäytäntöä. Vähemmistöön jääneet ymmärrettävästi pettyivät päätökseen. Kirkkovaltuusto on päätöksessään ottanut huomioon muun ohella sen, miten järjestö omassa toiminnassaan edistää tasaarvoa ja yhdenvertaisuutta. Tämän vuoksi osaa järjestöistä ei ole otettu talousarviotuen piiriin. Kysymys on ollut kokonaisarviosta, eikä päätös ole sen kirkkopoliittisempi kuin vastaehdotuksetkaan. Voittaneessa ehdotuksessa tukea järjestöille jaetaan kokonaisuudessaan aivan yhtä paljon kuin vastaehdotuksissakin. Kirkkovaltuustolla on oikeus päättää järjestöille jaettavista avustuksista. Yhdelläkään järjestöllä ei ole subjektiivista oikeutta talousarvioavustukseen. Valtuuston päätös on ollut yksiselitteisesti normaalin ja hyvän hallintokäytännön mukainen sekä demokraattinen.

Wiking Vuori yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Helsingin seurakuntayhtymä

Kyse on eettisistä periaatteista VIIMEAIKAISET KESKUSTELUT lähetysjärjestöjen tuesta herättävät tärkeitä kysymyksiä siitä, millaisia arvoja haluamme tukemiltamme lähetysjärjestöiltä. Kirkkovaltuusto päätti jättää viisi lähetysjärjestöä lähetysmäärärahojen ulkopuolelle. Äänestin tämän pohjan puolesta. Tuen antaminen lähetysjärjestöille on arvovalinta. Tuki tulisi suunnata lähetysjärjestöille, jotka jakavat samat arvot ja periaatteet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa. Pidän tärkeänä sitä, että tukea saavat järjestöt noudattavat syrjimättömyyttä kaikissa muodoissaan. Tässä maailmantilanteessa olisi esimerkiksi eettisesti hyvin kyseenalaista antaa tukea järjestöille, jotka järjestävät pappisvihkimykset Venäjällä. Yksi keskeisistä kriteereistä tuelle on kirkon päätös naispappeudesta. On olennaista tukea järjestöjä, jotka ovat linjassa tämän päätöksen kanssa. Samalla on tärkeää varmistaa, että tuet menevät lähetysjärjestöille, jotka eivät harjoita syrjiviä käytäntöjä tai opeta sellaisia ar-

voja, jotka loukkaavat seksuaalivähemmistöjä. Pidän tärkeänä, että varmistamme tuen menemisen järjestöille, joiden toiminta on linjassa yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kanssa. Tämän asian eteen teemme työtä kirkkovaltuustossa.

Saara Kuoppala kirkkovaltuutettu, Töölön seurakuntaneuvoston jäsen

Haluan uskoa rakkauden voittoon TELEVISION TEKSTI-TV:SSÄ näin uutisen, että Pohjois-Koreassa ihmiset ovat maan aseteollisuuden saavutusten kunniaksi saaneet uuden vapaapäivän. Tämä “ohjusteollisuuden päivä” on juhlapyhä, jota vietetään vuosittain, niin kuin me vietämme joulua. Talomme kierrätyshuoneesta löysin kirjan nimeltä Pako helvetistä – kohtalona Pohjois-Korea. Luin, että ihmiset näkevät Pohjois-Koreassa nälkää. Silti ihmisten tappamisessa tarvittavien aseiden kehittämisessä ja valmistamisessa maa kilpailee meidän “kehittyneiden yhteiskuntiemme” aseteollisuuden kanssa.

Kirjailija Maksim Gorki on sanonut, että ei kannata elää, ellei usko ihmiskunnan veljestymiseen, eikä elämällä ole mitään tarkoitusta, ellei ole vakuuttunut rakkauden voitosta.

Mirja Grünwald Helsinki

Tytär puhuu, äiti on vaiennut TULI AHDISTUNUT olo, kuin luin jutun Jäähyväiset äidille (K&k 26.10.). Siinä ja uudessa teoksessaan kirjailija Sirpa Kähkönen analysoi äitiään tämän kuoleman jälkeen. Pitäisikö äiti itse siitä? Ovatko Kähkösen analyysit oikeita? Tekikö hän kaikkensa äitinsä eläessä, jotta tulisi keskustelua äidin ja tyttären välillä? Itsekin pelkään, että koulutetut lapseni tulkitsevat minun elämäni väärin, koska minua ei kuunnella. Ei voi lähteä siitä, että lapsi on vanhempaansa viisaampi. Kähkönen ruotii niin paljon sukuaan, että etäännyn hänen kirjailijantyöstään. Juuri näin tekevät henkilöt, jotka eivät ole saaneet keskusteluyhteyttä sukuunsa.

Hannele Koivisto Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

· ·· ·· ·

T A K U U T Y Ö

Hammaskiven ja alk. 69 € värjäytymien poisto, aika 20 min. fluoraus, puhdistus Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 € Hammastarkastus muuten 45 € Hammasvalkaisu 129 € Purentakisko 270 € Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus A

ALL 24H NORMAALIHINN PROTEESI VALMIS 550€ oproteesi norm. 540 kok an leu ala tai Ylä

OLETKO PELKOPOTILAS

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Joulukuussa vain yksi lehti 7.12. (varaus 24.11. mennessä) Vuoden 2024 ensimmäinen lehti ilmestyy 25.1. (varaus 12.1. mennessä) 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI SEPPO JA SARI

Varaa aika: +358 9 7745 770 tai +372 568 96 226 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi

Kysy seniorihinta!

Sydämellistä apua kotiin, aina samalta avustajalta Kotisiivous Arjen apu Hoiva

Kaikki LVI-alan palvelut vuodesta 2007 Ammattitaitoinen palvelu

P. 040 180 2240

0400 461 070

Suomalainen hammasklinikka Tallinnassa

010 299 8 299

Hoivapalvelu

espoonvesijalampo@gmail.com www.espoonvesijalampo.fi

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN RATKAISUKESKEISTÄ TERAPIAA matalalla kynnyksellä, myös toiminnallisesti.Omakustanteinen. Kristillinen ratkaisukeskeinen terapeutti, diakoni Raili Ruotsalainen Valhallankatu 13, Helsinki Soitto tai tekstiviesti 044 982 8936

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45 € +tehty työ.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Käsilumityöt omakotija rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Vuokralle tarjotaan Kiinteistönvälitystä Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

[A] LKV M. Rautanen Oy

Yksiö 26 m2, 675 €/kk, Etelä-Haagassa. Luonto ja monipuol. liik.yht. lähellä. P. 040 593 3009

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

Lehti luettavissa myös kirkkojakaupunki.fi/nakoislehdet

Lakipalveluja

Tapahtumia

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Tilaisuuksia

Joulukonsertti Kallion kirkossa 10.12. klo 18

Mestari-Laulajat

Solistina tenori Pentti Forssell, piano Tapio Lehtonen johtaa Anita Lehtonen

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Liput ja ohjelma 15 € ovelta tuntia ennen. Opiskelijat 8 €, lapset alle 7 v. maksutta.

Aatosta jalouan valoa - marrasku 24.–25.11.2023 TyöväenkirjasTon ysTäväT ry

Ohjelma Työväenkirjaston ystävien sivuilla https://www.tyovaenkirjastonystavat.fi/stkp2023/ Tilaisuudet striimataan, osoite youtube.com/tyovaki

STADIN 10. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki

Paikkoja avoinna

Mediamyynti

Oletko mielestäsi reipas ja näpsäk kä ja haluaisit toim. pyörätuol. ist. ihmisen avustajana pe klo 816? Laita hak. ja cv 30.11.2023 klo 16.00 menn. os. avrekry@gmail.com.

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Hautauspalveluja

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

pe 1.12. klo 19 alueseurat: joululauluilta, Hyvän Paimenen kirkko, Pakila pe 1.12. klo 19 alueseurat: joululauluilta, Seutulan kappeli ti 5.12. klo 19 alueseurat: Huopalahden kirkko pe 8.12. klo 19 alueseurat: joululauluilta, Suomenlinnan kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa! ESIRUKOUSILTA ti 28.11. klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Ulf Emeleus Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

HAUTAKIV ET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

Rakennusala

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

ke 22.11. klo 19 Körttiksen seurat. su 26.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpäässä, Kirkkot. 4; s. J. Hautala; messu, ruoka & seurat. ti 28.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri; Mäkelä Pipliaseurasta (siirretty vier.), Salomonk. 17 D. pe 1.12. klo 18 kotiseurat Hassisella, Sidet. 10, Tapanila. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. su 3.12. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8. klo 16 Seuratupa Autotalossa 65 v! juhlaseurat, mm. Hiltunen, Raitis, Tala. ma 4.12. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko (takkah.), Veräjäkallionk. 2. to 7.12. klo 18 -21 bibliodraamaa verkossa, ilm. & tied. Leena V-Si 0400 882 251 viim. 6.12. su 10.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäessä, Turkismiehenkj. 4. klo 10 kirkkopyhä Kulosaaressa, Werner Wirénin t. 6. klo 15 seurat Nurmijärven kk. srkkesk., Kirstaant. 5-7.

Hautauspalveluja

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SEVIA ROOLEJA

A LAAJA A

LÄÄKIT- A TÄVÄ

MAAGISIA T

TIEDOTUSTA KOHOAA

POHJOISESSA

NÄKÖ- T

KAUNIIKSI KEHUTTU

SEURAKUNTALAISISTA

velaton

IHOKAS OSTAA JA MYY KUNNIA- D KIRJA

REVIIRI

rakenteista

OSAKE-

BRITTI-

I MIEHIÄ

KENTÄSSÄ HÄIVÄHTÄMISTÄ

TONTUT R

LOPPUUN HILTUNEN

HALME KAVI- L OISTA

PÖLISTÄ

JYRKKÄSEINÄINEN

JOUKKU- M EILLA

PÄTKÄ PÄIVÄÄ PATRIARKKA

LIIRA ITSEHILLINTÄÄ

SUHT ARA TUKE- MEIJA K VIA

JYRSIJÖITÄ H

PESUR AINEEN M

P TOJEN S

SUURKEITTIÖSSÄ JORAAJILLE

KREIKAN TART- L KIRJAIN TUVA

-naama

AAL-

ÄÄNTÄ

NEBRASKASSA

AITOLEHTI NIMEÄ

HYYDYTET- A TYÄ

T KAPA- U

karvoja

ÄKKIÄ TULEE RÄISKYEN

RUNON SURMA

PIDÄTTÄY- K TYMISIÄ

U U

PALVE- P E S LUSSOPIMUS A JÄÄTYMISTÄ I

OTAKSUN...

T 1/50 NEN

TUOLI

T ELOKU- I

MYY KUMPPAREITAKIN

ME- M TELI

I JANNE A

LOPPUH STORA R VETO K -

MARIN

SAN- U KARI

JALO- N A KAASU

vipata S

HAR-

KALEVA

O BALKA- J

KÄ- K RYJÄ

SINAPPID PAIKKA

LEIVON- S TOIHIN

SIELUKASTA S MUSAA

KO. SUUN- T NALLA

O SOLUK- N

HITTINÄÄN MOM- T BASA

TULIVUORI E

STRÖM

PUTININ VAL- K TAAMA

ABSOLUUTTINEN

SÄVEL-

A TÄNYT LIND- T

oitis H E T I

KOA

PUUN

O REHTI O TYHJÄNTOIMITTAJA

T JOHTAJILLE O

KIR- KADUN JAN- PÄTKÄ T PITOA ORAVA

VILLA

LAULUA NILLA

TIETOA V O

LAS- T O KELMA

T SODANKYLÄÄ V

SUOMI SIIHEN TÄNÄ VUONNA

JÄLLEEN T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

oppia tuulia NOSTAMISIIN RATKAI-

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023

Hyvää pyhää

3.12.

1. adventtisunnuntain tekstissä (Jes. 49:8–10) kerrotaan, että Jumala auttaa ja armahtaa ihmistä.

Viikot ennen joulua JOULUN ODOTUS alkaa ensimmäisestä adventtisunnun taista. Nykyajan pikkujouluhulina eroaa huomattavas ti siitä, mitä kirkollinen adventti on aikoinaan merkinnyt. Joulua edeltävät neljä viikkoa varattiin hiljentymisen, katumuksen ja mielenmuutoksen ajaksi. Paastoamalla ja hartautta harjoittamalla valmistauduttiin vastaan ottamaan syntyvä Jeesuslapsi ja joulujuhla.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Sytytä kynttilä kerrallaan

oulua voi odottaa monella tavalla. Vaikka edellisiltä vuosilta peräisin olevien tunnel makuvien kanssa. Kynttilöiden valoa, notku va herkkupöytä ja rakkaat ympärillä. Tai vä hän ahdistuneena: edessä kuukausi, johon keräytyvät loppuun saattamisen paineet niin töissä kuin kotona. Odotusta voi maustaa myös hengellisin painein. Entä jos ei saakaan aikaan sydämen joulua, liikutuk sen tunnetta niin pienen, vaatimattoman ja inhimilli sen Vapahtajan syntymäpäivänä? Ehkä tällä kertaa odotuksen sijaan voisi tutkia adventin aikaa. Sytyttää kynttilän kerrallaan ja kul jettaa mukana matkassa Jesajan kirjan enteellisiä lupauksia. Niitä, joiden toteutumista odottivat ihmi set ennen Jeesusta, jotka toteutuivat ensimmäisenä jouluna ja jotka toteutuvat tänäänkin. ”Minä autan sinua” ja ”minä vastaan sinul le” sanoo Jumala kaikenlaisiin odotuksen aikoi

hin. Oli juhlapyhiin valmistautuminen kiireistä, kiireetöntä, hengellistä tai ei, Jumala lupaa olla siinä mukana. Tutkivaa asennetta ja herkkää hyvän huo maamisen harjoitusta tarvitaan, sillä etukäteen ei voi tietää, miten ja kenen kautta Jumala nämä lupauk sensa tekee todeksi. Toisenlaistakin odottamista on tiedossa, sillä jou lunaika ei ole vain vastaanottamista. Jesajan kirjassa luvataan, että Jumala lähettää vaikeuksiin vangituille jonkun, joka voi auttaa. Pimeydessä viruvien luokse tulee valon tuoja. Me ihmiset olemme Jumalan kädet tässä maailmassa. Toivottavasti omat kiireet eivät es tä tunnistamasta, kun on mahdollisuus auttaa. Huomata hyvää, harjoitella hyvää. Sellaiseen jou lun odotukseen saa suhtautua tosissaan, mutta il man ahdistusta. Meitä ohjaa siinä armahtajamme, joka lupausten mukaan vie elämän veden lähteiden ääreen.

Adventtipaasto Riemullisesta ensimmäisen adventin juhlasta alkaa joulua edeltävä paastonaika. Paasto tarjoaa mahdollisuuden syventyä vaikkapa Vanhan testamentin Jesajan kirjaan ja näihin kysymyksiin: Mihin tilanteeseen toivoisit kuulevasi Jumalan sanat ”minä autan sinua”? Mitkä vaikeudet vangitsevat sinua? Mihin pimeyteen tarvitset juuri nyt valoa?

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2023 27

”

Hämärän hyssy voi olla pehmeää aikaa, jolloin saa olla jouten ja antautua mielikuvituksen kuljetettavaksi. MUUSIKKO AMANDA KAURANNE s. 8

Yksi huoli vähemmän. Meiltä saat turvalliset Kela-kyydit ympäri vuorokauden. Kaikilla Kela-kyytejä ajavilla kuljettajillamme on tehtävään erillinen koulutus. Anna meidän viedä arjestasi yksi huoli pois. Soita maksutta Kela-taksitilaukseen 0800 414 600.

23.11.2023 kirkkojakaupunki.fi

Rakenna joulupuu -keräys lahjoittaa hyvän mielen s. 4 Joulunajan konserttitarjonta kirkoissa, katso s. 14–16

Ilon tuoja Hanna Kivisalo on kirjoittanut tekstit seurakuntien tämän vuoden joulukalenteriin s. 4

Noora Elomaa, Eevi (vas.), Emma (taustalla) ja Elli keräävät kuivaustelineiltä puhtaita vaatteita. Pian lähtee kierrätykseen monta vaatekassia.

Vähävarainen Helena sai hankittua lahjarahalla talvivaatteita lapsilleen.

Rakenna joulupuu -keräys tuo Antamisen ilo ja apua tarvitsevien tukeminen yhdistyvät pääkaupunkiseudun seurakuntien perinteisessä joulukeräyksessä. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

elsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien perinteinen joulukampanja Rakenna joulupuu -keräys vähävaraisten tukemiseksi alkaa ensimmäisenä adventtina 3. joulukuuta. Monien kirkkojen joulukuuseen on silloin ripustettu kirjekuoria, joiden sisältä löytyy lahjatoive, jonka kuka tahansa voi täyttää. Tänä vuonna seurakuntalaisten lahjoituksilla on aiempaakin suurempi merkitys, sillä ruuan, sähkön ja muiden hintojen nousu tekee joulun valmistelusta haasteellista yhä useammalle. Yhä useampi avun tarvitsija ottaa yhteyttä seurakuntien diakoniaan. Lisäksi hallituksen kaavailemat leikkaukset huolestuttavat sekä diakoniatyöntekijöitä että asiakkaita. VANTAALAINEN Noora Elomaa ja hänen lapsensa Emma (6 v.), Eevi (4 v.) ja Elli (2 v.) osallistuvat toista kertaa Rakenna joulupuu -keräykseen. He ovat hankkineet kaksi kauppaketjun lahjakorttia annettavaksi apua tarvitseville korsolaisille. Idea sai alkunsa syksyn runsaasta suppilovahverosadosta. Elomaan perhe keräsi sieniä noin 200 litraa. Saaliista puolet lahjoitettiin ystäville,

2 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023

tuttaville ja sukulaisille, jotka eivät itse pääse tai ehdi metsään, ja loput myytiin. Lapset saivat pitää rahat keräämistään sienistä. Viimeisen sienireissun jälkeen äiti ja lapset miettivät, mihin sen tuotto käytetään. – Tytöt innostuivat ajatuksesta, että annetaan joululahja jollekin, joka ei ehkä muuten saisi yhtään pakettia. Osallistumme keräykseen, jossa lahjoitetaan leluja. Tyttöjen ostamien lahjapakettien jälkeen rahaa jäi vielä hieman, ja kun itse panin siihen lisää, saimme hankittua kaksi lahjakorttia. Ne päätimme antaa Rakenna joulupuu -keräykseen, Noora Elomaa sanoo. – Varmaan joku lapsi tulee iloiseksi, kun saa meiltä lahjan, Emma Elomaa sanoo. – Haluamme laittaa hyvän kiertämään, Eevi Elomaa lisää. Äiti ja tytöt ovat keskustelleet monta kertaa antamisen merkityksestä ja mitä sillä voi saada aikaan. Noora Elomaa on oppinut lapsuudenkodissaan jakamaan esimerkiksi karamellipussin kavereiden kanssa. Silloin kenellekään ei tule paha mieli. Karkin antaminen toiselle on samalla hyvän mielen jakamista eteenpäin. Saman hän haluaa opettaa omille lapsilleen.

– Toivon, että tyttäreni oppisivat sen, että jos itsellä on paljon, siitä voi jakaa muille. Se voi olla rahan ja tavaran lisäksi myös ajan antamista. Omasta taloudesta voi tinkiä pikkuisen ja laittaa osan eteenpäin tuottamaan jollekin hyvää. Myös vaatteita, leluja ja pelejä kannattaa kierrättää eteenpäin. Elomaa kertoo sydämensä sykkivän nyt eniten auttamistyölle. Se antaa hänelle paljon enemmän kuin ottaa. Yksikin pieni teko voi hänen mukaansa olla toiselle iso asia. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ASUVA Helena (nimi muutettu) on taloudellisessa ahdingossa oleva kolmen lapsen yksinhuoltaja. Hänen lapsistaan kaksi on erityislapsia, ja toinen heistä monisairas. Takana on väkivaltaa sisältänyt parisuhde. Toistaiseksi hän pystyy työskentelemään vain osa-aikaisesti. Helena sai viime vuonna kotiseurakuntansa Rakenna joulupuu -keräyksestä lahjakortin, jonka turvin hän pystyi tarjoamaan lapsilleen jouluelämyksen. – Lahjalla oli meille iso merkitys. Sain ostettua meille jouluruokia ja lapsille sillä hetkellä tarpeellisia perusasioita, kuten talvivaatteita ja hygieniatarvikkeita. Lisäksi saimme liput trampoliinipuistoon. Ilman tukea en olisi pystynyt tekemään lapsilleni minkäänlaista joulua, Helena sanoo. – Yksinhuoltajaperheen joulu ei ole ruusuinen, eikä siihen sisälly runsaita lahjoja eikä pippaloita. Jos saamme avustusta, mietin silloinkin hyvin tarkkaan, mitä tarvitsemme ja mitä emme.

Joululahjaksi apua seurakunnan kautta

Hele-Elina Saari esittelee Pitäjänmäen kirkon joulukuuseen ripustettuja kirjekuoria, jotka sisältävät lahjatoiveita.

Rakenna joulupuu -keräys on Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien joulukampanja. Keräyksen kautta voi kuka tahansa lahjoittaa esimerkiksi lahjakortin perheen yhteiseen elämykseen, joulupaketin, lahjakortin jouluruokaan tai joulukukan vanhukselle. Auttamisen muodot vaihtelevat hieman seurakunnasta riippuen.

vanhusta joulupussilla tai kaupan lahjakortilla, jolla saaja voi tehdä hankintoja ruokapöytään tai esimerkiksi lahjaostoksilla. Esimerkiksi Haagan seurakunnassa voi hankkia lahjakortin lapselle tai aikuiselle, samoin Pakilassa ja Malmilla, jossa voi antaa myös villasukkia ja suklaata. Munkkiniemessä voi lahjoittaa pitkään säilyviä elintarvikkeita.

Espoossa lahjakortin voi antaa Espoonlahden, Leppävaaran ja Tapiolan seurakuntien keräyksissä. Tuomiokirkkoseurakunnassa voi toteuttaa lahjan saajan esittämän joululahjatoiveen ja Olarissa annetaan lahjakassi, joka sisältää neljä nimettyä tuotetta.

Vantaalla ruokakaupan lahjakortin voi antaa Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Rekolan, Tikkurilan ja Vantaankosken seurakuntien keräyksissä. Tikkurilassa ja Korsossa voi myös lahjoittaa joulukukan ikäihmiselle. Vantaankosken seurakunnassa voi myös osallistua rahakeräykseen, joka käytetään avustuksiin.

Kauniaisissa voi antaa lahjakortin. Helsingissä voi ilahduttaa vähävaraista perhettä, yksinasuvaa tai

Tarkemmat tiedot seura kuntien keräyksistä verkossa rakennajoulupuu.fi

joulun moneen kotiin Helena sanoo olevansa väliinputoaja. Kela ja sosiaaliviranomaiset laskevat hänen taloutensa olevan plussan puolella, ja sen seurauksena hänen saamansa tuet eivät riitä elämiseen. Seurakunnan diakonian laskelmien mukaan Helenan talous on jatkuvasti miinuksella. KOLMEN LAPSEN yksinhuoltaja on saanut muun muassa kehotuksen muuttaa lastensa kanssa halvempaan asuntoon, mutta sellaista nelihenkiselle perheelle ei ole löytynyt pääkaupunkiseudulta. Myöskään hänen autonsa kuluja ei lasketa hyväksyttäviksi menoiksi. Auto on hänelle välttämätön muun muassa monisairaan lapsen kuljetusten takia. Hänen mukaansa tilanne menee vuosi vuodelta pahemmaksi. – Sosiaalitoimiston ja Kelan pitäisi olla paikkoja, joissa autetaan lapsiperheitä. Kokemukseni on täysin päinvastainen. Olen kokenut kyykytystä ja nöyryyttämistä. Sen sijaan seurakunnan diakoniassa ihminen kohdataan ihmisenä, ja siellä minua tsempataan eteenpäin, Helena sanoo. Helena sanoo tekevänsä äitinä kaikkensa, jotta pystyy tarjoamaan lapsilleen sellaista, mitä normaalissakin perheessä tarjotaan. Jos nuorten maailmassa erottuu porukasta, joutuu helposti silmätikuksi. – Antamalla lahjan joulukeräyksen kautta voi pelastaa jonkun ihmisen tai perheen joulun. Sellaisen lahjan arvo on tosi suuri, Helena sanoo.

PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNNAN diakonilla HeleElina Saarella on pian edessään yksi vuoden suurimmista kohokohdista. Hän saa luovuttaa Rakenna joulupuu -keräyksen lahjat joulun alla niiden saajille. – On hienoa olla tukemassa lapsiperheitä ja antaa lapsille lahjoja, joita he ovat toivoneet. Monelle vanhemmalle on iso helpotus, että keräyksen avulla lapsi saa edes yhden joulupaketin, Hele-Elina Saari sanoo.

”

Ilman tukea en olisi pystynyt tekemään lapsilleni minkäänlaista joulua. KOLMEN LAPSEN YKSINHUOLTAJA HELENA

Pitäjänmäen seurakunta on Helsingin pienin seurakunta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kirkolla olevasta joulukuusesta löytyy vuosittain keskimäärin 30 lahjatoiveen sisältävää kirjekuorta. Tälle määrälle yleensä löytyy lahjoittajat. Tänä vuonna Pitäjämäessä tuetaan keräyksellä ainoastaan lapsia, koska heitä koskevia toiveita

on tullut paljon. Viime vuosina on kerätty myös joulukukkia yksinäisille vanhuksille ja lahjakortteja yksineläville vähävaraisille. – Lapset ja vanhemmat ovat yhdessä miettineet lahjatoiveet. Etenkin teini-ikäisille toivotaan lahjakorttia, jolla he itse pääsevät tekemään mieleisensä hankinnan. Pienille lapsille pyydetään vaatteita, kenkiä ja leluja, Saari sanoo. LAHJAN SAAJAT ovat diakonian asiakkaita, jotka ovat asioineet seurakunnan kanssa vuoden aikana. Heiltä on kysytty loka-marraskuun vaihteessa korkeintaan 50 euron arvoinen lahjatoive. Nuo toiveet löytyvät ensimmäisenä adventtina Pitäjänmäen kirkon joulukuuseen ripustetuista kirjekuorista. Kuusen vierestä kirkon seinältä löytyy lista, jossa on kerrottu numeroitujen kirjekuorien sisältämä lahjatoive. Seurakuntalaiset voivat sen mukaan valita haluamansa kuoren, hankkia lahjan ja toimittaa sen kirkolle. Hele-Elina Saaren mukaan monet seurakuntalaiset osallistuvat Rakenna joulupuu -keräykseen joka vuosi. Toisten auttaminen kuuluu heidän jouluperinteisiinsä. – Seurakuntaan tuodaan välillä muutakin eteenpäin lahjoitettavaa. Uuteen kotiin päätyi esimerkiksi meille tuotu lautapeli, jolle ei ollut käyttöä. Myös muutaman kympin lahjakortista on jollekin iso apu tiukassa tilanteessa. Pienetkin lahjat ovat suuria, Hele-Elina Saari sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023 3

Joulukalenterin luukuista avautuu tunteitten skaala Pääkaupunkiseudun seurakunnat saavat joulukalenteristaan runsaasti palautetta joka vuosi. Tänä vuonna luukuissa asuu ilo.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT TAINA RENKOLA

arraskuun lopulla pääkaupunkiseutulaiset saavat kotiseurakunnaltaan postia, joulukalenterin. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat puolestaan saavat kalenterista aina runsaasti palautetta. Se on kirvoittanut muun muassa seuraavia kommentteja: ”Kalenterista on tullut yksi joulun odotuksen

Tekstien kirjoittaminen joulukalenteriin oli Hanna Kivisalolle tehtävä, jossa yhdistyvät hänelle tärkeät asiat.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023

kohokohdista. Toivoa ja rauhaa tuovat kauniit, sielukkaat tekstit lämmittävät mieltä ja sydäntä.” ”Huono. Joulun sanoma puuttuu täysin. Joulu ei ole taikaa.” ”Joulukalenteri oli todella törkeä ja pilkallinen.” ”Joulukalenteri oli iso pettymys! Tekstit olivat arkisia ja kaukana joulun sanomasta, kirjoittajan itsensä mielestä ilmeisesti hyvinkin nokkelia.” ”Tämän vuoden joulukalenteri on kerrassaan ihana! Tällaista toi-

veikkuutta, jota kalenteri ympärilleen levittää, tarvitaan tässä ajassa. Parasta sielunhoitoa on avata luukku, joka pitää sisällään joka päivä jotain tärkeää, jotain mitä vaalia mielessä ja muistaa.” Helsingin seurakuntien viestintäsuunnittelija Outi Pippuri arvioi, että palautteiden runsas määrä ja sisältö kertovat siitä, että joulukalenteri herättää ihmisissä tunteita ja että moni suhtautuu siihen jopa intohimoisesti. – Tämä on tietenkin ihana asia ja osoittaa, että kalenteristamme on tullut ihmisille merkityksellinen ja odotettu. Joulukalenteri myös yhdistää ihmisiä jollain poikkeuksellisella tavalla. Luukkuja avataan ja luuk-

kutekstien synnyttämiä ajatuksia ja mielipiteitä jaetaan ystävien, puolison, lasten ja vanhempien kesken, sanoo Pippuri. – Mikä parasta, kalenterista on palautteiden perusteella tullut aidosti osa monen kaupunkilaisen joulua. He ovat ottaneet kalenterin omakseen. JOULUKALENTERIN TAVOITTEENA on rakentaa yhteyttä erityisesti niihin kaupunkilaisiin, joille kirkko ja perinteinen kirkollinen kieli on vierasta. Sen on tarkoitus tuoda iloa, rohkaisua ja ajateltavaa adventin aikaan. Kalenterin merkitys tuli esiin myös viime kesänä julkaistussa Kirkon empatia ja tunnettuus -tutkimuksessa.

MARIANNA SIITONEN

Siihen vastanneista noin puolet sanoi, että on kohdannut kirkon vastaanottaessaan joulukalenterin.

” KOEN, ETTÄ

JOULUKALENTERISSA ON TILAA SEKÄ HENGELLISELLE ETTÄ INHIMILLISELLE. HANNA KIVISALO

TÄMÄN VUODEN joulukalenteriin suomenkieliset tekstit on laatinut Hanna Kivisalo, joka on Seinäjoella asuva teologi, uskonnonopettaja ja muun muassa Sekunnit ja tunnit -blogista tuttu kirjoittaja, kirjailija ja lauluntekijä. Visuaalisesta ilmeestä vastaa Sari Pelho Pelho Designista. Kivisalo laati tekstit pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenteriin myös vuonna 2020. Lisäksi hän on kerran julkaissut oman joulukalenterin yrityksensä kautta. Sellaista Kivisalo oli suunnitellut tällekin vuodelle, mutta työuupumus vei voimat. Onneksi tekstiaihiot löysivät paikkansa pääkaupunkiseudun seurakuntien joulukalenterista. Pieneen joulukalenteriluukkuun sopivien tekstien kirjoittaminen on haastavaa. Yhteen virkkeeseen ei mahdu yllättäviä käänteitä, eikä siinä voi selitellä. On luotettava siihen, että lukija ymmärtää viittaukset. Lyhyiden tekstien laatiminen on silti helpottunut kokemuksen myötä. Sopivia tekstejä syntyi esimerkiksi ruokaa laittaessa. – Tämä on minulle niin mieluisa työ, koska tässä yhdistyvät kaik-

ki, mitä rakastan. Teologina tahdon tuoda hengellisyyttä esiin, mutta en halua tehdä sitä inhimillisyyden kustannuksella. Koen, että joulukalenterissa on tilaa sekä hengelliselle että inhimilliselle, Kivisalo kertoo. Hänelle on tärkeää se, että kalenterissa saa pilkahtaa huumori. – Seurakuntapiireissä huumoria, Jumalan keksimää asiaa, ei oikein uskalleta käyttää. Pelätään liikaa, että Jumala heittää kuuman kiven päähän, jos joku kertoo vitsin. Joulukalenterin synnyttämiin suuriin tunteisiin ja palautteeseen Hanna Kivisalo suhtautuu tyynesti. On selvää, että ihmiset tulkitsevat tekstejä ja kuvia eri tavoin. – Se pitää hyväksyä, etteivät kaikki ymmärrä sitä, mitä haen. Toivon, että edes joku luukku olisi sellainen, että ihmiselle tulee tunne, että tämä oli juuri minulle. SEURAKUNTIEN JOULUKALENTERIN teemana on tänä vuonna ilo. – Teema pani ajattelemaan asioita uudesta kulmasta ja löytämään ajatuksistani nurkan, jota en ole penkonut, Hanna Kivisalo sanoo. Hän on huomannut varsinkin joulun aikaan herkistyvänsä miettimään juuri heitä, joilla ei mene hyvin. Joulussa on myös jotakin raakaa: pitäisi muka olla idyllistä ja hienoa, mutta elämä voi olla kaikkea muuta. Tieto siitä, että jollakin toisella on vaikeaa, voi puolestaan vähentää omaa iloa. Toisaalta joulu on myös jakamisen aikaa: iloa voi monin tavoin välittää antamalla ja jakamalla. – Ilosanoma on silti ilosanoma. Raamatussakin ilo on yksi Pyhän Hengen hedelmistä. Ei se ole mikään pinnallinen tunne, eikä sydämestä tuleva puhdas ilo ole koskaan itsestäänselvää.

Hanna Kivisalo on huomannut ajattelevansa joulun aikaan erityisesti heitä, joilla ei mene hyvin.

Tänä vuonna kirkkoon liittyi 67 nuorta, jotka kävivät rippikoulun Vantaalla.

Rippikoulu kiinnostaa myös kirkkoon kuulumattomia nuoria Vuoden 2024 rippikouluihin ilmoittautui lokakuun puoliväliin mennessä 1 423 vantaalaista, mikä on 88 prosenttia alueen kirkkoon kuuluvista nuorista. Viime vuonna Vantaan seurakuntien rippikouluihin osallistui yhteensä 1 649 rippikoululaista. Vantaan seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Iris Sotamaa ennakoi, että rippikouluun tulijoita kertyy vielä lisää. Rippikouluun kutsutaan ensi vuonna 15 vuotta täyttäviä nuoria. – Jälki-ilmoittautumisessa tulee aina useita nuoria vielä mukaan, sanoo Sotamaa.

Rippikoulu kiinnostaa myös niitä vantaalaisia nuoria, jotka eivät kuulu kirkkoon. Tänä vuonna kirkkoon liittyi 67 rippikoululaista. Pääkaupunkiseudulla järjestetään yhteinen venäjänkielinen rippikoulu 15–18-vuotiaille nuorille sekä kansainvälinen ripari, jossa opetus tapahtuu englanniksi ja suomeksi. Erityisen tuen rippikoulu puolestaan soveltuu vantaalaisille, jotka tarvitsevat tukea rippikoulun käymiseen kehitysvamman tai muun erityisen tuen tarpeen vuoksi. Lisätietoa: vantaanriparit.fi

Myyrmäen kirkon suunnittelija menehtyi Myyrmäen kirkon suunnitellut arkkitehti, muotoilija ja akateemikko Juha Leiviskä kuoli 9. marraskuuta Helsingissä. Hän oli kuollessaan 87-vuotias. Leiviskä oli suunnitellut myös Oulun Pyhän Tuomaan kirkon, Kuopion Männistön kirkon ja Hyvän Paimenen kirkon Helsingin Pakilaan. Taiteen akateemikon arvonimen Leiviskä sai vuonna

1997. Häntä arvostettiin alallaan myös kansainvälisesti. Vantaankosken seurakunnassa Leiviskää muistettiin messussa sytyttämällä kynttilä hänen muistokseen. Myyrmäen kirkko on tällä hetkellä remontissa, joten kirkon työmaalla pidettiin hiljainen hetki hänen muistokseen.

Kirkolliskokousedustajat valitaan helmikuussa välillisellä vaalilla Uusi kirkolliskokous valitaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi 13.2.2024. Maallikkoedustajien vaalissa saavat äänestää nykyiset seurakuntaneuvostojen ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet ja pappisedustajien vaalissa hiippakunnan papit. Ehdokasasettelu päättyi 15.11. Helsingin hiippakunnassa maallikkoedustajia valitaan kahdeksan, ja valitsijayhdistykset ovat

Elävä kirkko, Sanasta elämään ja Tulkaa kaikki. Pappisedustajien vaalissa on kaksi ehdokaslistaa, Kaikkien kirkko ja Tulkaa kaikki, ja edustajia valitaan neljä. Helsingin hiippakuntaan kuuluvat Helsinki, Vantaa ja itäinen Uusimaa. Kirkolliskokoukseen valitaan 32 pappisedustajaa ja 64 maallikkoedustajaa. Katso kaikki ehdokkaat: helsinginhiippakunta.fi KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.11.–7.12.

Hakunilan kirkko: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma, ti, to klo 10–14, ke klo 10–15, su klo 11–14 p. 050 409 0500. Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–to klo 9–14, p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret, haksinlapset YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Musiikkihetki Facebookissa joka toinen keskiviikko klo 12. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, suntio p. 050 409 0500 Nuorten bändi torstaisin klo 16.30–17.15. Iltakirkko torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45. Raamattu-ilta perjantaisin klo 18.30. Maanantaikirkko klo 11, ehtoollinen parillisilla viikoilla. Maanantaisin yhteisölounas, kattaukset klo 11.30 ja klo 12.15. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12.30. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Päivähetki Raamatun äärellä parittomien viikkojen tiistaina klo 12. Jari Araneva. Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Viimeinen kerta 29.11. Toivo Café keskiviikkoisin klo 13–15. Syyskauden viimeinen 29.11. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14. Messu, Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä su 26.11. klo 12. Harri Nurminen, Sasu Rauhala, Marcus Kalliokoski. Saarna Aulis Ansaharju. Tässä messussa rukoillaan erityisesti maailman rauhan puolesta. Perheiden jouluaskarteluilta ma 27.11. klo 17–19. Seniorikerho ke 29.11. klo 13. Johtava diakoniatyöntekijä Liisa Juusela vierailee. Seniorikerho joka toinen keskiviikko. Kerhon vetäjänä Minna Tervo. Raamattuluento: Elämän myrs-

6 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023

ESKO JÄMSÄ

Hakunilan seurakunta

kyissä - välähdyksiä kuningas Daavidin elämästä ke 29.11. klo 18.30. Jeesus, Daavidin Poika! Raamattukouluttaja Jukka Norvanto. Lähetyspiiri - maailman ympäri lähetyksen merkeissä to 30.11. klo 18. Lähetysmyyjäisten suunnittelua. Hoosianna-kirkko, ensimmäinen adventti su 3.12. klo 12. Harri Nurminen, Tiina Palmu, Maria Aaltonen ja Nuorten bändi. Käsillä hyvää -ryhmän myyjäiset aulassa. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ke 6.12. klo 10. Sami Suhonen, Marcus Kalliokoski. Jumalanpalveluksen jälkeen partiolippukunta Sotungin Tuliketut järjestää myyjäiset kirkon aulassa.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, suntio p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. Avoin muskari perjantaisin klo 10. Viimeinen 1.12. Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10. Raamatun ja kahvikupin äärellä tiistaisin klo 12. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20. Messu, Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä su 26.11. klo 10. Harri Nurminen, Maria Aaltonen. Saarna Aaro Hyttinen. Tässä messussa rukoillaan erityisesti maailman rauhan puolesta. Esikoiset ry. Seurat su 26.11. klo 14.30. Tarja Nieminen. Muskarien kauneimmat joululaulut pe 1.12. klo 10. Kaisa Keskitalo. Perinteiset Joulun myyjäiset la 2.12. klo 11–13. Tervetuloa viettämään mukavaa hetkeä ja tukemaan lähetystyötä. Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia, arpoja, kahvia, joulupuuroa. Ohjelmassa myös joululauluja sekä ongintaa. Messu, ensimmäinen adventti su 3.12. klo 10. Sasu Rauhala, Marcus Kalliokoski, Hakunilan kirkon kuoro. Kauneimmat joululaulut valoisan aikaan ti 5.12. klo 13, Marcus Kalliokoski. Näkövammaisten miesten saunailta to 7.12. klo 18.

MUUALLA Joululauluja Hakunilan ostarilla to 7.12 klo 17. Laukkarinne 4–6. Lapsiperheiden iltakerho Kolohongan kerhotilassa (Pohjolantie 2, alakerta) tiistaisin klo 17–19. Viimeinen kerta 28.11. Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lapsikuoro Kuunloiste on alakouluikäisten lasten kuoro, joka har-

– Tänä vuonna laulamme Kauneimpia joululauluja Myyrmäen kirkon pihalla, mutta näillä näkymin pääsemme takaisin kirkkoon syyskuussa 2024, kertoo Jere Hämäläinen.

Menokasvo

Joululauluja lauletaan otsalampun valossa Pappi Jere Hämäläinen, mitä ovat Kauneimmat joululaulut? – Kauneimmissa joululauluissa on läsnä jotain tavallista laulua syvempää. Ne maalaavat joulun sanomaa eri tavalla kuin tonttulaulut. – Joululaulut koskettavat, koska ne sanoittavat ihmisenä olemisen keskeneräisyyttä ja merkitystä maailmassa, jossa moni asia voisi olla paremmin. Joululaulut nostattavat sielunmaiseman rauhaan, tulevaisuuteen ja toivoon, ajatukseen siitä, että meistä pidetään huolta. Minkälainen on Valon kirkon Kauneimmat joululaulut -tilaisuus? – Laulamme Myyrmäen kirkon pihalla. Myyrmäen kirkon kuoro on antamassa pontta yhteislaululle. Toivomme, että tilaisuuteen tulevat toisivat mukanaan valonlähteen. Jokainen loistakoon omaa valoaan: mukaan

voi ottaa taskulampun, otsalampun tai pienen lyhdyn, että näkee lukea laulujen sanat. Valot luovat myös tunnelmaa. Mikä on oma suosikkijoululaulusi? – Heinillä härkien kaukalon on kyllä hyvä. Siinä on rosoisuutta, joka puhuttelee. Usein ajatellaan, että hyvän kristityn pitäisi olla stereotyyppinen kiiltokuva. Totuus on se, ettei tällaista ihmistä ole olemassa. – Elämän rosoisuus on läsnä meissä kaikissa ja niin kuuluu olla. Ihmisiä me kaikki olemme. Joulu on sen takia kova juttu, että juuri tästä rosoisuudesta käsin voimme liittyä suureen kertomukseen. NINA RIUTTA Valon kirkon Kauneimmat joululaulut to 30.11. klo 18 Myyrmäen kirkon pihalla, Uomatie 1. Muut Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet: vantaanjoulu.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.11.–7.12.

sen adventin jumalanpalveluksen toimittavat Katja-Maaria Kaskinen ja Hannu Lehtikangas. Adventtitapahtumassa myyjäiset, joulupukki tavattavissa, puuroa ja glögiä, askartelua ja kasvomaalausta, jouluista bändimusiikkia, lampaita rapsuteltavana ja paljon muuta mukavaa. Päiväkahvin Aikaan -keskustelusarja ma 4.12. klo 14. Pj Antsu Vuorinen Suomi-Kypros Yhdistys ry:stä kertoo kuvin ja sanoin Kyproksesta, Afroditen saaresta.

Kirkon kuoro tiistaisin klo 17.30. Kuoroa johtaa Hanna Perkola. Kirkkomuskariryhmät keskiviikkoisin klo 9.15, 10 ja 10.45. Ei muskareita 6.12. Yhteisen pöydän ruokailu keskiviikkoisin klo 11. Huom! Vuoden viimeinen ruokailu ja yhteinen joulujuhla 13.12. klo 10.45 alkaen. Ehtoollishartaus ke 29.11. Klo 12. Huom. Joulukuussa ei ole keskiviikon ehtoollishartauksia. Kyläperhekerho perjantaisin klo 9.30 vanhemmille ja hoitajille lapsi-

GETTY IMAGES

joittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 16–16.45. Kuunloisteessa on iloinen ja rento meininki, hyppää mu-kaan kuoroseikkailuun! Nuorisokuoro Aurinkotanssi on yläkoulun kynnyksellä sekä yläkoulussa olevien nuorten oma kuoro. Se harjoittelee Itä-Hakkilan koulun pikkurakennuksessa keskiviikkoisin klo 17–17.45. Aurinkotanssissa on letkeä tekemisen meininki, johon jokainen nuori saa tulla omana itsenään. Kuorot ovat maksuttomia, ja uudet laulajat ovat tervetulleita. Kuoroja ohjaa Kaisa Keskitalo. Lisätietoja sähköpostitse kaisa. keskitalo@evl.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9–11 ja Café Pähkinässä to klo 10–12, puhelimitse p.09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 645

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Katso ajantasaiset tiedot www. hameenkylanseurakunta.fi. Jumalanpalvelukset ja muita tilaisuuksia kirkosta striimataan. Kuuntele verkossa: bit.ly/kuuntelekirkosta. Hiljaisuuden ilta pe 24.11. klo 18. Katja-Maaria Kaskinen. Tiedustele viimehetken paikkoja kirkkoherranvirastosta. Messu su 26.11. klo 10. Miika Koistinen, Hale Heikkilä Tuomiosunnuntai. Viipurin Lauluveikot. Pyhäkoulun joulujuhla. Kirkkokahvit. Oopperakerho ti 28.11 klo 17.30. Vuosikokous. Miesten kirjallisuuspiiri ti 28.11. klo 18. Käsiteltävänä kirjana Rutger Bregmanin Hyvän historia. Mukana Matti Hyry. Jouluvalot syttyvät Lammaslammella pe 1.12. klo 18. Tule mukaan sytyttämään valot Lammaslammen laiturirannan suureen joulukuuseen. Tarjolla glögiä, pipareita ja jouluista musiikkia. Samaan aikaan syttyvät myös kirkon pihakuusen valot ja joulutähti kirkon lasikuutiossa. Hoosiannakirkko ja adventtitapahtuma su 3.12. klo 10. Ensimmäi-

klo 9.30, paluu klo 17. Hinta 84 e. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 28.11. mennessä.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma-to klo 10–14. Suljettu 6.12. Naisten Café - jouluinen askarteluilta aikuisille to 23.11. klo 18. Askarrellaan joulukoristeita ja joulukortteja. Mukana Terhi Kuoppala ja Sari Häkki. Kysy viimehetken paikkoja Terhiltä, p. 050 573 6356. Hartaushetki to 7.12. klo 13. Jarkko Vähäsarja. Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10. HAIK-piiri keskiviikkoisin klo 10. Markku Uiton ”Ja sitten oli väri” -näyttely nähtävillä 4.12. asti kahvilan ollessa auki. Ari Liskin ”Puupiirroksia yhden laatan tekniikalla” -näyttelyn avajaiset 5.12. klo 18. Näyttely nähtävillä tammikuun 2024 loppuun asti. Taiteilijatapaaminen 16.1. klo 14.

LAMMASPOLKU 1

Joulumyyjäisissä on tunnelmaa Seurakuntien perinteisissä joulumyyjäisissä voi ostaa jouluherkkuja, tehdä löytöjä pukinkonttiin sekä herkutella puurolla ja glögillä. - la 25.11. klo 10 Vantaankosken seurakunta mukana Martinlaakson ostarin joulumyyjäisissä, Kivivuorentie 4. - la 2.12. klo 12 myyjäiset Lammaspolun kerhohuoneistossa, Lammaspolku 1. - su 3.12. klo 11 adventtitapahtuma ja -myyjäiset Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3. - su 3.12. klo 11.15 adventtimyyjäiset Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla, Kustaantie 22. - su 3.12. klo 11.30 adventtimyyjäiset Korson kirkolla, Merikotkantie 4. - la 9.12. klo 11 myyjäiset Vapaalan seurakuntatalolla, Ilpolankuja 2. - la 9.12. klo 11 myyjäiset Tikkurilan kirkolla, Asematie 2. Lue lisää www.vantaanjoulu.fi

Jousiyhtye Valoisan joulukonsertti ma 4.12. klo 19. Ohjelma 10 e. Tuotto vähävaraisten perheiden lasten joululahjoihin. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ke 6.12. klo 10. Saarnaamassa rovasti Jaakko Rantasalo, liturgina Miika Koistinen, kanttorina Hale Heikkilä. Ennen palvelusta klo 9.45 lipunnosto kirkon alapihalla. Mukana Partiolippukunta Tavastit. Vainottujen kristittyjen ilta to 7.12. klo 18. Vieraana irakilainen piispa Daniel. Ilta järjestetään yhdessä Open Doorsin kanssa.

neen. Kokoontuminen päiväkerhotilassa. Tulossa! Joulun muksukirkot pe 8.12. klo 9.15 ja 10.15. Joulukuvaelma ja joululauluja. Kirkon kuuseen voi tuoda itsetehdyn kuusenkoristeen. Mukana Terhi, Sari ja Marika varhaiskasvatuksesta Jarna-pappi, kanttori Hale ja nuoria Askiston koulusta. Lapsiryhmien ilmoittautumiset 1.12. mennessä: terhi. kuoppala@evl.fi, p. 050 573 6356. Tulossa! Aikuis- ja seniorityön adventtiretki la 9.12. Lohjan Menneen ajan joulumarkkinoille, lounas Vivamossa. Lähtö kirkolta

Aikuisten raamattupiiri to 23.11. ja 7.12. klo 9.30. PähkinäMarttojen joulumyyjäiset la 2.12. klo 12–14. Myyjäiset, arpajaiset ja kahvio.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kiinalaisen seurakunnan kokoontuminen ke 29.11. klo 17. Kenian lähetyspiiri to 30.11. klo 11. Kyläperhekerho tiistaisin klo 9.30 vanhemmille ja hoitajille lapsineen.

MUUALLA Pägyn kyläperhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 Niittyvillan Kohtaamispaikassa, Lammaslammentie 3, vanhemmille ja hoitajille lapsineen. Ei kerhoa 6.12.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Keskustelun papin kanssa voi varata arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Papin kanssa voi puhua puhelimessa ke klo 17–19, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonissan vastaanotto kuukauden ensimmäinen torstai klo 10–11 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Seurakunnan seniorit to 23.11., 30.11. ja 7.12. klo 13 seurakuntasalissa. Naisten saunailta to 23.11. ja 7.12. klo 16 Kotkansiiven kokoustilassa. Iltarukouspiiri to 23.11., 30.11. ja 7.12. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 23.11. klo 18.30. Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Perhekerho pe 24.11. ja 1.12. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Keittolounas 2 e / perhe. Messu su 26.11. klo 10. Minttu Haapalainen, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Kylväjäpiiri su 26.11. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Kirkon aamupuuro ma 27.11. ja 4.12. klo 10 seurakuntasalissa 1 e hintaan. Älä syö yksin, toisten seurassa puurokin maistuu paremmalta! Perhekerho ma 27.11.ja 4.12. klo 12–15 lasten tiloissa. Virtapiiri ma 27.11. ja 4.12. klo 13 seurakuntasalissa. Juttuseuraa, kahvittelua ja ohjelmaa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 27.11. ja 4.12. klo 19 Korson kirkon kirjastohuoneessa. English Through Bible -raamattupiiri ma 27.11. ja 4.12. klo 18.30 kokoustilassa. Naisten raamattupiiri ti 28.11. ja 5.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Aamurukouspiiri ke 29.11. klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa. Lähetyspiiri ke 29.11. klo 13 kokoustilassa. Kaikille avoin kuoro ke 29.11. klo 18 seurakuntasalissa. Tervetuloa laulamaan! Ei pääsyvaatimuksia, tule sellaisena äänenkäyttäjänä kuin olet. Korso-messu to 30.11. klo 18.30. Jani Vanhala, Enni Maaninka. Ennen messua kokoonnutaan etkoille klo 18 kahvin ja teen äärelle. Perheiden kauneimmat joululaulut la 2.12. klo 15.30. Laulamme Kauneimmat joululaulut -vihosta lapsille tuttuja joululauluja. Minna Ruuttunen, Enni Maaninka. Seuraa tähteä ja äänestä kirkon kauneinta jouluikkunaa. Tarinallinen, kaikenikäisille sopiva joulun polku on koettavissa kirkon ikkunoissa 2.–31.12. Polku alkaa kirkon edestä, ison tähti-ikkunan luota ja päättyy kirkon sisäpihalle. Äänestystulos julkaistaan Korson joulupolulla Ankkalammella 17.12. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 3.12. klo 10.Tuomas Antola, Minna Ruuttunen, Enni Maaninka. Kirkkokahvit. Perinteiset diakonian ja lähetyksen adventtimyyjäiset su 3.12. klo KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.11.–7.12.

PIXABAY

Joulun lähestyessä rakkaat joululaulut kaikuvat kirkoissa ja kappeleissa. Niitä voi laulaa myös vaikkapa kavereiden kanssa hämärtyvässä illassa.

Kauneimmat joululaulut Vantaalla 25.11.–7.12. Kauneimpia joululauluja pääsee jälleen laulamaan. Listasimme tähän kauden ensimmäiset tilaisuudet. Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuuksissa virittäydytään joulun tunnelmaan laulamalla ja kuuntelemalla rakkaimpia joululaulujamme. Vantaalla pääsee laulamaan marraskuusta lähtien kirkoissa, kauppakeskuksissa ja karaokessa.

Tiistai 5.12.

Lauantai 25.11.

Klo 9.15 ja klo 10.15 Pyhän Laurin kirkko (perheille), Kirkkotie 45. klo 17 Hakunilan ostari, Laukkarinne 4–6.

Klo 11, klo 12 ja klo 13.30 kauppakeskus Myyrmannin joulunavaus, Iskoskuja 3A. klo 12 ja 13 (perheille) Martinlaakson ostoskeskus, Kivivuorentie 4.

Klo 13 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9.

Klo 13 Suomen kauneimmat joululaulut, Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22.

Torstai 7.12.

2023

Klo 18 Valon kirkon Kauneimmat Joululaulut, Myyrmäen kirkon piha, Uomatie 1.

Perjantai 1.12. Klo 10 Muskarien kauneimmat, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9.

MUUALLA

Keskiviikko 6.12.

Torstai 30.11.

11.30 seurakuntasalissa. Myytävänä joulupuuroa, kahvia ja joulutorttua, villasukkia, villapantoja, pikkunalleja ja muita tuotteita. Korson Mieslaulajien itsenäisyyspäivän konsertti ti 6.12. klo 17 kirkossa. Ohjelmamaksu ja vapaa pääsy. Rakenna joulupuu -keräys on avoinna ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä hyvää alueen ihmisille. Voit lahjoittaa Kukkatupa Kukkasen, kauniin, joulun aikaan avautuvan amarylliksen ikäihmiselle tai ruokalahjakortin vähävaraiselle. Amarylliksen voi ostaa Kukkatupa Kukkasen verkkokaupasta tai myymälästä 17.12. mennessä. Korson kotihoito ja seurakunnan vapaaehtoiset toimittavat kukat perille. Ruokalahjakortin voi ostaa esim. S- tai K-ketjun myymälöistä ja toimittaa se kirkkoherranvirastoon. Diakoniatyöntekijät ohjaavat lahjakortit kohteisiinsa. Vuoden viimeinen diakoniapäivystys on tiistaina 12.12. klo 10–12. Jouluviikolla diakoniatyöntekijät ovat mukana jakamassa joulun ruokakasseja Kaiken kansan joulujuhlassa Lumon aukiolla pe 22.12. Diakonian jouluavustusta voi tänä vuonna saada ainoastaan ensimmäistä kertaa hakevat. Avustushakemus ohjeineen 6.11. alkaen Korson seurakunnan nettisivuilla: Diakonia - tukea elämään - Vantaan seurakunnat. Avustushakemuksia otetaan vastaan 30.11. asti. Retkeilijät Korson seurakunnassa. Seuraa retkeilijöitä Facebookissa. Lisätietoja Pia Olkkonen, 050 322 6560.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI

Kauneimmat

JOULULAULUT

Lauantai 2.12.

Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 23.11., 30.11. ja 7.12. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45. Nikinmäen kyläilta ma 4.12. klo 17.30–20.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL

Klo 15.30 Korson kirkko (perheille), Merikotkantie 4. klo 17 Joululaulukaraoke, Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a.

Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 28.11. ja 5.12. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Sunnuntai 3.12. klo 15 Kansainväliset Kauneimmat Joululaulut, Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8. klo 16 The Greatest Christmas Carols, Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. klo 11–13 adventtitapahtumassa pääsee myös laulamaan, Hämeenkylän kirkko, Auratie 3.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023

Laula

ja auta maailman lapsia!

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14

p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Rekolan srk somessa: @rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15. p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Puhelinpäivystys ti klo 10–12, p.09 830 6706. Sannamari Niemi, p. 050 3290361. Siru Rantanen, p. 044 4220391. Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. vt. kirkkoherra Jussi Koski, p. 040 745 6706. Ben Ahlroos, p. 050 535 2450. Pia Judd, p. 040 531 7078. Hanna Paananen, p. 050 436 7712. Seppo Paulasaari, p. 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari ma klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Huolituoli keskustelu ti klo 11. Asiakas valitsee aiheen ja Mieli ry:n Huolituoli -koulutettu vapaaehtoinen toimii kuuntelijana. Keskusteluhetken varaus diakoniatyöstä Sannamari Niemi, p. 050 329 0361. Yläovet auki ti klo 12. Syödään yhdessä. Alussa hartaus. Sauna, oma pyyhe mukaan. Silmukkasiskot ke klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Open doors ke klo 18. Nuorten avoimet ovet kirkolla. Bilistä, pingistä ja lautapelejä. Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki ja askartelua. Messu su 26.11. klo 10. Pia Judd ja Marja Kyllönen. Miesten raamattupiiri ma 27.11. klo 18.30. Keskustelua Raamatusta miesten kesken. Aamumessu ke 29.11. klo 9. Ben Ahlroos ja Marja Kyllönen. Kirkkomuskari ke 29.11. klo 15–15.30. Avoin kirkkomuskari perheille. Lapsikuoron harjoitukset ke 29.11. klo 16–16.45. Lapsikuoro, Laululaivan, harjoitukset. Kuoro on maksuton eikä siihen ole pääsykoetta. Lisätiedot Suvi Häme, p. 050 433 3329. Joululaulumessu ke 29.11. klo 20. Hanna Paananen ja Suvi Häme. Ensimmäisen adventtisunnuntain messu su 3.12. klo 10. Jussi Koski ja Marja Kyllönen sekä Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesteri, Vamos. Rekolan sekakuoron joulukonsertti su 3.12. klo 18. Vapaa pääsy, konserttiohjelma 10 e, väliajalla glögitarjoilu 3 e. Itsenäisyyspäivän jumalanpalve-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.11.–7.12.

TYTTI MALINEN

lus ke 6.12. klo 10. Hanna Paananen, Päivi Peittola ja Suvi Häme. Partiolaisten kirkkopyhä. Suomen kauneimmat joululaulut ke 6.12. klo 13. Seppo Paulasaari, Marja Kyllönen sekä Vantaan musiikkiopiston huiluyhtye.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Tiedustelut Asolan toiminnasta Irene Juvonen-Rokkanen, p. 050 573 6329. Perheolkkari ti klo 9–12. Kaikille avointa perhekerhotoimintaa askarrellen ja leikkien. Aikuiset voivat kahvitella yhdessä. Saviryhmä ke klo 12. Pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1e/kerta. Ei ennakkoilmoittautumista. Raamattu ja rukouspiiri to klo 10. Käydään läpi Raamattua ja seuraavan sunnuntain jumalanpalve-luksen tekstiä keskustellen ja rukoillen. Silmukkaryhmä to 23.11. ja 7.12. klo 16–18. Neulomme ja virkkaamme yhdessä. Miesten keskusteluryhmä to 23.11. ja 7.12. klo 13. Vapaamuotoista keskustelua ajankohtaisista asioista. Ohjaajana Heikki. Kipuryhmä ti 28.11. klo 15–16.30. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville. Aihe: Musiikin hoi-tava voima. Mitä ihmettä Asolassa ti 28.11. klo 18. Tosikertomuksia Jumalan ihmeistä Jumalan luomakunnassa ja ihmisten elämässä. Vieraana varatuomari ja Raamatun opettaja Hannu Äimänen. Musiikissa Viisi leipää- yhtye. Naisten keskusteluryhmä to 30.11. klo 13. Naisten hyvinvointia lisäävä keskusteluryhmä. Ohjaajina diakoni Mariela Salminen ja Irene. Aihe: Elämänilo. Seniorikahvila ma 4.12. klo 13. Tarjolla on mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä. Saamme vieraaksi muistiluotsi Asta Koskisen. Omaishoitajien tukiryhmä ti 5.12. klo 13. Vertaistukiryhmä omaistaan hoitaville tai jos kokee ole-vansa omaishoitaja. Ei ennakkoilmoittautumista.

MUUALLA Toivoa naisille -ryhmä ke 29.11. klo 18–19.30. Lampirannalla, Tertunkuja 4b. Nikkaristiapua Tarvitsetko apua kodin pienissä askareissa? Seurakunnan vapaaehtoiset nikkaristit auttavat kodin pikku askareissa Rekolan alueella. Heiltä voi pyytää apua esim. palovaroittimen asennukseen, lampun vaihtoon, taulujen ripustamiseen tai pihan haravointiin. Ammattimiesten töitä ei kui-tenkaan tehdä. Apu on asiakkaalle maksutonta. Lisätietoja: kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6700 ma–to klo 9–14.

Jouluikkunoita lapsiperheille Vantaalla voi joulun alla käydä kurkistelemassa jouluisia ikkunoita jotka ovat täynnä tarinoita. • Tikkurilan kirkolla kirkonrotta Hertan kodissa Vehkapolku 10:n ikkunassa voi nähdä joulun tunnelmia joulukuun alusta alkaen. Perinteinen jouluseimi rakentuu kirkon Pienten paikan ikkunaan. Seimi täydentyy pikkuhiljaa joulukuun aikana. Ikkunoita voi käydä katselemassa loppiaiseen saakka. Tikkurilan kirkko, Asematie 2. • Patotien kerhotilojen suureen ikkunaan rakentuu jouluinstallaatio nimeltä Jouluyö. Ikkunaa voi ihailla 15.12.–6.1. Patotien kerhotila, Patotie 2. • Korson kirkon jouluikkunoiden tarina kutsuu seuraamaan tähteä. Jouluikkunat aukeavat 2.12. ja niitä voi katsella joulun yli. Korsossa voi myös äänestää kauneinta ikkunaa. Korson kirkko, Merikotkantie 4. • Hakunilan kirkon kirkkoherranvirastossa on kaksi jouluikkunaa, joissa teema vaihtuu adventista jouluun. Adventti-ikkuna on nähtävillä joulukuun alusta ja seimiasetelma valmistuu seuraavalla viikolla. Ikkunoita voi ihailla loppiaiseen asti. Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48. • Länsimäen kirkon ikkunassa on seimiasetelma joulukuun alusta loppiaiseen asti. Länsimäen kirkko, Kerokuja 9.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 830 6804 ma– pe klo 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 830 6220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@ evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi. Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta

Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tikkurilan taivaan alla -blogi: tikkurilantaivaanalla.blogspot.com Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköposti: diakonia.tikkurila@evl. fi Ajantasaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO

TIKKURILAN KIRKKO

Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti, to ja pe klo 12–15, viikonloppuna tilaisuuksien mukaan. Tikkurilan Soittokunnan eli TixiBandin joulukonsertti pe 24.11. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lemmikkien joulusiunaus Pappilanpuistossa la 25.11. klo 15. Mukana Tikkurilan seurakunnasta pappi Kristiina Kartano ja ortodoksisesta seurakunnasta isä Kalevi. Järjestäjänä mukana Uudenmaan kennelpiiri. Messu su 26.11. klo 12, Kristiina Kartano, Vilma Väisänen, Terje Kukk. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Rauhan Liekki -konsertti: Irina Björklund ja Teemu Roivainen ke 29.11. klo 19. Liput 39,90 e Ticketmaster. Lions Club Vantaa-Simonkylän Adventtikonsertti pe 1.12. klo 19. Esiintyjinä Simonkallion koulun lapsikuoro ja Laurus kamarikuoro johtajanaan Heidi Harinen sekä Kamarikuoro Vivace johtajanaan Mia Makaroff. Liput 25 e. Vantaan Suzukisoittajien Apollonia-orkesterin joulukonsertti la 2.12. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulukonsertti la 2.12. klo 19. Esiintyjinä Sirke Nieminen, piano ja urut, Heidi Utriainen, sello, Mirja Aittamo, Meri Oivo, Simo Laakso sekä Pekka Laakso, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Hoosianna-messu su 3.12. klo 12, Annaelina Mäkilampi, Kristiina Kartano, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso. Hoosiannamessu lapsille ja perheille su 3.12. klo 14.30, Johanna Jakonen, Kristiina Kartano, Terje Kukk. Musiikillisessa messussa huiskutellaan palmunoksilla ja aloitetaan yhdessä joulun odotus. How Many Mothers -yhtyeen adventtikonsertti su 3.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ja Lucian kruunaus ti 5.12. klo 18.30. Vapaa pääsy. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus ke 6.12. klo 10. Järjestävät Vanda svenska församling ja Korson seurakunta. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlaskut kirkon sankarihaudalla, klo 12 Ruskeasannan hautausmaalla ja klo 12.30 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa. Finnair Singers: Tule, joulu kultainen to 7.12. klo 19. Kuoroa johtaa Emma Kuntsi. Liput 15 e. Lasten Kauneimmat Joululaulut to 7.12. klo 9.15–9.45 ja klo 10.15– 10.45.

Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Avoinna arkisin ma–pe klo 7.30–21, la ja su klo 9–18. Aulan palvelupiste auki kirkon aukioloaikoina. Suntiot: p. 09 830 6223. Kahvilan aukioloajat: laurankaffila.fi. Lauantaiset iltakellot klo 18 soittaa kanttori joka kuukauden 1. lauantaina carillonilla käsin kello 18. Keskiviikkokellot soivat ke klo 14. Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille kouluviikoilla Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) ti klo 13–16. Taaperokahvila to 23.11., to 30.11. ja to 7.12. klo 9.30–12 yli vuoden ikäisille lapsille aikuisen kanssa. Päivämusiikki to klo 12. To 23.11. (Iina Katila, urut), to 30.11. ja to 7.12. (Kari Jerkku, urut). Vapaa pääsy. Kielikerho – puhumme suomea Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) to 23.11, to 30.11. ja to 7.12. klo 13–14.30. Opitaan suomea rennossa ilmapiirissä. Mukaan ovat tervetulleita kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisät. mirja. jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila. We learn Finnish in a casual atmosphere. Iltateetä, iltapalaa ja iltamessun valmisteluja to 23.11., 30.11. ja 7.12. klo 18 alkaen. Iltamessu to 23.11., 30.11. ja 7.12. klo 19. Yhteisöllisesti toteutettava iltamessuhetki. Rukoilua, Sanaa, ehtoollista, yhteislauluja ja hiljentymistä. Perhepäivä pe 24.11. ja pe 1.12. klo 9–13. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Klo 10 Muskarikirkkohetki. Keittolounas 4 e/perhe, leipä ja kahvi 2 e/perhe. Naisten rukouspiiri pe 24.11. ja pe 1.12. klo 18 Martta-tilassa. Uskon ytimessä -ryhmä pe 24.11. ja 1.12 klo 18. Kristinuskon perusteiden tutkimista. Loistakoon liekki – Petri Laaksosen adventtikonsertti pe 24.11. klo 19. liput 22,60 euroa ennakkoon Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 25.11. ja la 2.12. klo 15. Milana Misic ja Hannu Lehtonen la 25.11. klo 18. Tule joulu kultainen. Liput 30,10 e Lippu.fi. Messu su 26.11.klo 10 suomeksi ja englanniksi, Jarkko Korhonen, Marjo Suorsa. Lastenkirkko su 26.11. ja su 3.12. klo 10 messun yhteydessä Pienten paikassa. Lasten oma hetki, jossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan, piirretään. Lasten oma tuokio alkaa päivän virren jälkeen ja päättyy ehtoollisen alkaessa. Lisät. maaret. hirvensalo@evl.fi tai 050 572 2811. Vauvakahvila ma 27.11. ja 4.12. klo

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Vielä-yhtyeen adventtikonsertti ti 28.11. klo 17.30. Vapaa pääsy.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.11.–7.12.

Elämänkaari

HAKUNILAN SEURAKUNTA

TIKKURILAN SEURAKUNTA

Kastettu Elisa Sofia Kanerva, Kristiina Valma Anneli Johanna Kanervo, Otto Kristian Laamanen. Hautaan siunattu Martta Irmeli Johansson 85 v, Meeri Marjatta Hurme 83 v, Paula Else Lindström 83 v, Riitta Marjatta Mattila 81 v, Pirkko Kaarina Nurminen 81 v, Leena Marjatta Vakkuri 70 v, Niina Maarit Jussila 47 v.

Kastettu Noel Adam Ibisi, Gloria-Emilia Lehtmets, Leila Lehtmets, Viktor Toivo Aleksanteri Mara, Geron Rahu. Hautaan siunattu Seppo Juhani Pirilä 83 v, Riitta Tellervo Räsänen 82 v, Ritva Hannele Akila 66 v.

Kastettu Senja Maria Heikkilä, Linus Henrik Pesonen, Elliot Joakim Rosendahl, Kristian Suovuo, Leevi Auno, Taru Anna-Maria Eriksson, Emil Berur Kipkoech Haaparanta, Eemi Alexander Klemettinen, Amélie Linnéa Charlotta Lövgren, Tuukka Aatos Pekkinen, Fiia Aino Aurora Summanen, Lilja Aino Ilona Tähtinen. Hautaan siunattu Pauli Mikael Konttinen 87 v, Helga Maria Rossilahti 87 v, Mirjam Ailaskari 85 v, Tutta Marusja Tellervo Turkki 79 v, Sulo Kaino Kostiainen 95 v, Sally Alice Lajunen 92 v, Asko Ilmari Harkoma 87 v, Reijo Matti Uolevi Honkapohja 76 v, Rauni Helena Harju 67 v, Timo Aarno Hartikka 67 v, Riku Rebel Savolainen 49 v, Mirja Anneli Hämäläinen 76 v.

KORSON SEURAKUNTA

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu Selja Alexandra Haarto, Niilo Eemeli Tolppola, Irina Onerva Skonbäck, Alina Kanerva Skonbäck, Ellen Mikaela Ojanen, Ninni Alina Julia Hyry, Leevi Eevert Tuomasmäki, Veera Alice Hyttinen. Hautaan siunattu Eila Maria Halinen 96 v, Teuvo Mikael Miinalainen 84 v, Solveig Marianne Wickholm 76 v, Teija Liisa Sova 57 v.

Kastettu Lilja Matilda Koskela, Hugo Peter Tulikallio, Aada Emilia Ruokolainen. Hautaan siunattu Aira Annikki Järnefelt 94 v, Aule Kaija Korhonen 88 v, Matti Arvi Johannes Kotiniemi 86 v, Mia Susanna Molin 48 v, Eeva Marjatta Virta 86 v, Helli Katri Helena Eskelinen 86 v, Marja-Leena Leivo 82 v, Sisko Tuula Tellervo Kuisma 80 v, Kerttu Inkeri Hovi 79 v, Keijo Kalevi Karvinen 79 v, Matti Antero Haapala 77 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Milea Lilja Marjatta Korkala. Hautaan siunattu Lauri Pentti Juvonen 78 v, Leena Eija Marjatta Laine 76 v, Eija Inkeri Immonen 67 v.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Avlidna Göran Christer Harald Nyman.

12.30–14.30. Alle vuoden ikäisille vauvoille aikuisen kanssa. Tarjoilu 1 e/aikuinen. Tikkurilan seudun eläkkeensaajien kuoron joulukonsertti ma 27.11. klo 13. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Iltaperhekerho ma 27.11. ja 4.12. klo 17.30–19. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Iltapala 3 e/perhe. Tule kerhoon, kun sinulle sopii. Viikkomessu ti 28.11. ja ti 5.12. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Tiistain yhteisölounas ti 28.11. ja ti 5.12. klo 12–13. Käynti ruokailuun Vehkapolulta kirkon sisäpihan kautta. Diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta ja keskustelua varten. Lähetyksen päiväpiiri ti 28.11. klo 13, Toivo, 2. krs. Avoin kohtaamispaikka ke 29.11. klo 12–15 Valo-tilassa. Kohtaamispaikassa voit vaihtaa kuulumisia ja tavata toisia ihmisiä. Perheiden jouluaskarteluilta to 30.11. klo 17.30–19.30, Kokoushuone Usko, 2. krs. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Lempikuoron joulukonsertti Kaukainen valo pe 1.12. klo 19. Kuoroa johtaa Julia Lainema. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hiljaa, hiljaa -joulukonsertti la 2.12. klo 15. Mieskuoro Oltermannit johtajanaan Ari Pärnänen sekä Kaisa Pärnänen, piano ja Tikkurilan eläkeläisten sekakuoro johtajanaan Katja Vepsäläinen sekä Anu Kosonen, piano ja Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joululaulukaraoke la 2.12. klo 17–20. Karaokesta vastaa Viihdetalo Hillittömät ja Eetu Rehmonen. Tilaisuus on maksuton. Tilaisuudessa kerätään kolehti kehitysmaiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Hoosianna-messu su 3.12. klo 10, Sanna Heikurinen, Suvi-Maria Roine, Päivi Mäkinen, Iina Katila. The Greatest Christmas Carols su 3.12. klo 16. Eri kielillä rakkaimpia joululauluja maailmalta. Mukana Halsbandet kuoro. Vapaa pääsy, kolehti maailman lasten hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. The most beloved Christmas Carols in Tikkurila Chuch with Halsbandet choir. Free entry, offering for underprivileged children through Felm. Nun komm der Heiden Heiland, adventin ajan urkumusiikkia su 3.12. klo 18. säveltäjiltä J. S. Bach ja Nicolaus Bruhns. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. Nuorten aikuisten pikkujoulut ma 4.12. Vehkapolun kerhotilalla (Vehkapolku 10) klo 17.30–20. Leivotaan jouluherkkuja ja herkutellaan niillä. Halutessasi saat askarrella kynttilöitä kotiin, joululahjaksi ja seurakunnan myyjäisiin.

Piipahda hetkeksi tai viivy koko ilta. Sukkelat sukankutojat ti 5.12. klo 10–12, Vehkapolun kerhotila. Joulu-Valo ti 5.12. klo 18. Yhteinen joulujuhla nuorille aikuisille ja kaikille lähetystyöstä kiinnostuneille. Paneelikeskustelua, terveisiä työalueelta, musiikkia ja rukousta. Joulupuuroa tarjolla klo 17 alkaen. Mukana Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäinen, etäyhteydellä nimikkolähetti Tiina Koistinen sekä Mari Chaulagai ja Jarkko Korhonen. Yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. Partiolippukuntien myyjäiset ke 6.12. klo 11–13, Kerhohuone Toivo, 2. krs. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ke 6.12. klo 10, Susanna Rinne, Johanna Toivonen. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti ke 6.12. klo 13. Vantaan seurakuntien kamarikuoro johtajanaan Terje Kukk, solisteina Jaakko Hietikko ja Hannu Forsberg sekä uruissa Iina Katila. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu konsertin jälkeen. Vantaan kristillisten eläkeläisten Raamattupiiri to 7.12. klo 13.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 27.11. ja ma 4.12. Leikkiä, yhdessäoloa ja yhteispuuhaa lapsille ja aikuisille klo 9 alkaen ja klo 14 asti. Tarjolla välipala 2 e/perhe. Ei ilmoittautumista. Perheiden jouluaskarteluilta ma 27.11. klo 17.30–19.30. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista. Kerho isille ja lapsille ti 28.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa ja puuhaa. Iltapala 3 e/perhe. Uudenmaan suzuki-instituutin joulukonsertit la 2.12. klo 11 ja klo 12.15. Naisten lenkkisauna to 7.12. klo 17.30–19.30.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 23.11. klo 17.30.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 28.11. ja ti 5.12. klo 9.30–11. Tekemistä aikuisille ja lapsille. Välipala 2 e/perhe. Tule silloin kun sinulle sopii.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Avoin Junnuolkkari 7–14-vuotiaille on auki kouluviikoilla to klo

13–16. Junnuolkkarissa on tarjolla välipalaa sekä osittain ohjattua tekemistä. Perhekerho ma 27.11. ja 4.12. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule kerhoon silloin kun sinulle sopii.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Elävän veden virta -rukouspiiri ma 27.11. klo 17.30. Perhekerho ti 28.11. ja ti 5.12. klo 9.30–11. Välipala 2 e/perhe. Tule, kun sinulle sopii. Perheiden jouluaskarteluilta to 30.11. klo 17.30–19.30. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

MUUALLA Avustusta joulupöydän ruokiin seurakunnan alueella vähävaraisille. Avustus kohdistetaan tänä vuonna ensi kertaa hakeville sekä heille, jotka eivät ole saaneet jouluavustusta viime vuosina. Avustushakemuksia otetaan vastaan 13.11.–6.12. Hakemuksia 13.11. alkaen tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”diakonia” tai paperisena Tikkurilan kirkon palvelupisteessä. Muista liitteet. Jouluiloa vähävaraiseen kotiin voit lahjoittaa seurakunnan diakoniatyön kautta. Toimi näin: Osta valitsemastasi ruokakaupasta liikkeen ruokalahjakortti. Voit itse määritellä kortin arvon. Toimita ladattu lahjakortti Tikkurilan kirkon infopisteeseen mielellään 8.12. mennessä. Myöhemminkin (ennen joulua) saa tuoda. Lahjoituksilla tuetaan vähävaraisia kotitalouksia diakonisin perustein jouluna ja läpi vuoden. Osallistu Iloa vanhuksille -kukkakampanjaan joulun alla 13.11.– 15.12. Voit käydä kampanjan aikana ostamassa kukan seuraavista paikoista: Prisma Tikkurila, Lilybeth Tikkurila ja Kukka-Mia Hiekkaharju. Vantaan kotihoito välittää kukkaset asiakkailleen yhteistyössä Tikkurilan seurakunnan kanssa. Lämmin kiitos lahjastasi! Omaishoitajien puurojuhla ke 13.12. klo 13 Tikkurilan kirkolla. Ilmoittautumiset juhlaan hanna. raunu@evl.fi p. 050 384 8481. Yhteistyössä Polli ry:n kanssa. Sinkkujen joulujuhla pe 8.12. klo 18 Tikkurilan kirkolla. Tervetulleita ovat niin uudet sinkut kuin jo sinkkutoiminnassa mukana olleet. Ilmoittautuminen mukaan 1.12. mennessä suvi-maria.roine@evl.fi p. 040 509 3266. Jouluaaton juhla su 24.12. klo 12.30–16.30 Tikkurilan kirkolla. Jouluista ohjelmaa, joulupuuroa ja seuraa Tikkurilan kirkolla. Osallistumme yhdessä myös aattohartauteen. Ilmoittautuminen ja tiedot ruoka-aineallergioista 14.12. mennessä marjo.suorsa@evl.fi p. 050 511 1674.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.11.–7.12.

VERKOSSA

Vantaankosken seurakunta

Itsenäisyyspäivää juhlistetaan kirkoissa Vantaan kirkoissa juhlistetaan 106-vuotiasta Suomea jumalanpalveluksissa, konserteissa ja laulamalla joululauluja. - klo 10 kaksikielinen jumalanpalvelus Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Seppeleenlaskut kirkon sankarihaudalla, klo 12 Ruskeasannan hautausmaalla ja klo 12.30 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä Hiekkaharjussa. - klo 10 jumalanpalvelus Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. - klo 10 jumalanpalvelus Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. - klo 10 jumalanpalvelus Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. - klo 12 jumalanpalvelus Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. - klo 13 itsenäisyyspäivän juhlakonsertti Tikkurilan kirkossa, Asematie 2. - klo 13 Suomen Kauneimmat joululaulut Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. - klo 17 Korson mieslaulajien perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti, Korson kirkko, Merikotkantie 4.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Siina ja Taikaradio Duon lastenkonsertit to 23.11. klo 9 ja 10.15. Vapaa pääsy. Lapsen oikeuksien viikon tapahtuma. Seniorikerho torstaisin klo 13.30. Viimeinen 30.11. Musiikkia /MariAnnika Heikkilä. Myyrmäen kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.30. Kirkkoravintola Voimala pe 24.11. klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vapaaehtoinen maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu. Messu su 26.11. klo 10. Papit Tiina Laszlo, Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kirkkokahvit. Evankeliumin ilo innostaa su 26.11. klo 12. Kylväjän lähetysiltapäivä.

Raamattupiiri ma 27.11. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 27.11. klo 17.30. Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18. Israel-piiri ti 28.11. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Kässäpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Ei 6.12. Neulotaan, ommellaan, korjataan tai tehdään uutta. Neuvoja saa. Jouluinen muskarikirkko pe 1.12. klo 9.15 ja 10.15. Hoosianna-kirkko 1. adventtisu 3.12. klo 10. Papit Maari Santala, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma. Myyrmäen kirkon kuoro avustaa. Siioninvirsiseurat su 3.12. klo 14. Kansainväliset Kauneimmat joululaulut su 3.12. klo 16. klo 15 alk. Friends’ Caféssa tarjolla glögiä, kahvia ja teetä. Arpajaiset. Toivoa naisille ma 4.12. klo 13. Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 4.12. klo 15. Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 4.12. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä. Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t. Miesten raamattupiiri ti 5.12. klo 18.30. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ke 6.12. klo 12. Papit Jere Hämäläinen, kanttori Ritva Holma. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Ei 6.12.

MYYRMÄEN KIRKKO, PUISTO GETTY IMAGES

Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Rajatorpantie 8 Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: ti klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15 Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

GETTY IMAGES

Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivulla www.facebook.com/tikkurilanseurakunta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret.hirvensalo@ evl.fi. Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Lasten ja perheiden uutiskirjeen voi tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv. net/. Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä. Huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotona.

Lemmikit saavat joulusiunauksen Perinteinen lemmikkien joulusiunaus järjestetään Pyhän Laurin kirkon viereisessä Pappilan puistossa 25.11. klo 15. Siunaajina ovat pastori Kristiina Kartano Tikkurilan seurakunnasta ja Isä Kalevi ortodoksisesta kirkosta. Järjestäjänä mukana Uudenmaan kennelpiiri.

Uomatie 1 Valon kirkon kauneimmat joululaulut to 30.11. klo 18. Tuo oma valosi. Mukana Myyrmäen kirkon kuoro. Myyrmäen kirkon pihan puistikko.

kanttori Mari-Annika Heikkilä p. 044 422 0407. Iltaperhekahvila keskiviikkoisin klo 18–19.30. Miesten takkailta ke 29.11. klo 18–20. Hoosianna-kirkko, päivä kirkolla 1. adventtisu 3.12. klo 11. Papit Sari Hartikka, Tuula Paasivirta, kanttori Eveliina Pulkkinen. Messun jälkeen jouluista tarjoilua, myynnissä partiolaisten joulukalentereita, jouluaskartelua klo 12–14. Vaatevaraston avoimet ovet to 7.12. klo 9.30–11.30. Voit tuoda ja hakea ehjiä ja puhtaita aikuisten ja lasten vaatteita. Maksuton. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan aina kirkon ollessa auki. Varmimmin vahtimestari paikalla ma–ke klo 9–15. Vaatteiden tuomisesta ei tarvitse sopia etukäteen.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Jouluinen muskarikirkko ma 27.11. klo 9.30. Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta. Aamurukouspiiri torstaisin klo 8.15. Seniorikerho torstaisin klo 13. Viimeinen 30.11. Kirjaesittely: Rottien pyhimys /Auli Kekoni. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Raamattupiiri ti 28.11. klo 13. Martinlaakson korttelikerho keskiviikkoisin klo 13.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10. Viimeinen 29.11. Joululauluja / Kari Jerkku.

PATOTIE 2 KERHOTILA Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

KIVISTÖN KIRKKO

MUUALLA

Laavatie 2 Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä. Jouluinen muskarikirkko ke 29.11. klo 9.15 ja 10.15. To 30.11. klo 9.15 ja 10.15. Kivistön rukouspiiri ti 28.11. klo 17.30. Kivistön raamattupiiri ti 28.11. klo 18.30. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. Viimeinen 29.11. Joululauluja. Lasten Kastehelmi torstaisin klo 16.30 kuoro kirkkosalissa, klo 17.30 Minikastehelmi kerhotilassa. Lauletaan ja kehitetään laulutaitoja, opitaan musiikista ja soitetaan mm. kanteleella ja ukulelella. Tied.

Joulumyyjäiset la 25.11. klo 10–14 Martinlaakson ostoskeskus, Kivivuorentie 4. Tule ostoksille ja tekemään hyvää. Notkuvia myyjäispöytiä, riisipuuroa, glögiä ja Kauneimpia joululauluja: klo 12 aikuisille, klo 13 lapsille Kastehelmi-kuoron ja kanttori Mari-Annika Heikkilän johdolla. Ostarilla myös Martinlaakson asukasyhdistyksen kirpputori. Myyrmannin joulunavaus la 25.11. klo 11–16 Kauppakeskus Myyrmanni, Iskoskuja 3. Enkeliaiheinen kuvausseinä, enkelitatuointeja ja -karkkeja, ilmapalloeläimiä. Kauneimmat joululaulut klo 12–12.30 ja klo 13.30–14 säestää puhallinorkesteri Louhi. Rakenna joulupuu -keräys. Yhteistyössä Hämeenkylän seurakunnan kanssa. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023 11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.11.–7.12.

Olotila-kahvila Kivistö tiistaisin klo 11–13 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Let’s Coffee - Let’s Talk! ti 28.11. klo 13–15 Myyrmäen asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Maahanmuuttajatyöntekijä Sisi Wu tavattavissa. Nikkaristipäivystys keskiviikkoisin klo 11–13, p. 09 830 6426. Tarvitsetko sinä tai läheisesi apua pienissä kodin sisä- tai ulkotöissä iän tai liikkumishaasteiden vuoksi? Hyllyjen kiinnitystä, lampun vaihtoa tms. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, joiden apu on asiakkaalle maksutonta. Ammattiihmisten töitä (esim. sähkö- tai putkityöt) emme voi tehdä. Nikkaristit toimivat Vantaankosken seurakunnan alueella (Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso ja Kivistön suuralue). Keikka-apu-päivystys tiistaisin klo 9–11, p. 09 830 6405 tai verkossa vantaankoskisrk.clara.fi. Tule vapaaehtoiseksi tai hae keikkaapua. Keikka-apu on kertaluonteista ja maksutonta vapaaehtoisapua yli 65-vuotiaiden Länsi-Vantaalla asuvien ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Esim. auttamista asioilla kaupassa, lääkärissä tai apteekissa, apua lomakkeiden täyttämisessä tai ulkoilukaverina. Yhteistyössä Hämeenkylän seurakunnan, Keravan ja Vantaan hyvinvointialueen sekä Punaisen Ristin LänsiVantaan osaston kanssa.

VERKOSSA Hoosianna-kirkko 1. adventtisu 3.12. klo 10. Papit Maari Santala, Iiro Salminen, kanttori Ritva Holma. Myyrmäen kirkon kuoro avustaa.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning via tidsbeställning

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov.45 Högmässa 26.11 kl.10, Anu Paavola, Anders Ekberg. Hosianna! Högmässa sö 3.12 kl.10. Kristian Willis, Anders Ekberg. Julpyssel och glögg i Bagarstugan efter mässan kl.11–13. Tvåspråkig gudstjänst på självständighetsdagen ons 6.12 kl. 10. Efter gudstjänsten uppvaktning vid hjältegravarna vid Helsinge kyrka, vid hjältegraven i Rödsand kl. 12 och vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.30. Kristian Willis, Tuomas Antola, Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA Stationsv.12a Musiklek fre 24.11 och 1.12 kl. 10–11. Träff för väntande föräldrar lö

Tunnn joull FM-radiotaajuuksilla: Vantaa ja Helsinki 102,0 MHz Espoo 97,1 MHz

Kirkon lahja sinulle. 12 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023

25.11 kl. 13–16. Tema: Föda utan rädsla – en metod för en trygg och stärkande förlossningsupplevelse. Sångstund för alla ons 29.11 kl.18– 19. Ungdomskväll ons 29.11 kl.18–20.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev.48 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 30.11 kl. 13.

MARTINRISTI Mårtensdalsst.7 Familjecafé ti 28.11 och 5.12 kl.9.30–11. Träffpunkt ti 28.11 kl. 11–12.30. Lätt lunch serveras.

ÖVRIGT Vivandi-kören övar to 23.11, 30.11 och 7.12 kl. 17.00–19.00 på Bygård. Ainogränd 9. Pizzakväll för unga vuxna fre 24.11 kl.18–21 i Johannes församling, Högbergsgatan 10. Tisdagsgruppen ti 28.11 kl. 11.30– 14. Utfärd till Heureka. ViAnda-kören övar ons 29.11 kl. 12–14 på Helsingård. Konungsv.2. Hosianna veckomässa i Folkhälsanhuset fre 1.12 kl.14. Anu Paavola, Anders Ekberg. Vallmov.28.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6799 päivystys to klo 8–12 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282 helena.karvinen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Perhekerho pe 24.11. klo 9.30–12. Malmin varustamo, os. Pekanraitti 16, Helsinki. Viittomakielelle tulkattu messu su 26.11. Klo 10. Kannelmäen kirkossa os. Vanhaistentie 6, Helsinki. Kannelmäen raamattupiiri ti 28.11. Klo 15–n.17. Kannelmäen kirkossa, os. Vanhaistentie 6, Helsinki. Adventtimessu viittomakielellä su 3.12. klo 13. St. Jacobs kirkossa. (Lauttasaaren kirkon vieressä, leveiden portaiden päässä, oikeanpuoleinen matala rakennus). Myllykallionrinne 1, Helsinki. HUOM! Jouluateria vain ilmoittautuneille. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.12. klo 12–14 Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Perhekerho pe 8.12. klo 9.30–12. Malmin varustamo,os. Pekanraitti 16, Helsinki.

NÄKÖVAMMAISILLE Puurojuhla la 16.12 klo 12–14 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 a. Tarjolla joulupuuroa ja jouluista ohjelmaa. Ilmoittautumiset, ruokavaliot ja oppaan tarve pe 1.12 mennessä Seija Einolalle p. 050 3386 212 tai sp. seija.einola@evl.fi.

International The Message Club Thu 23.11 2pm– 4pm at Tikkurila Church. Bible study in English. Enrollment to Heidi Salminen 050 330 1828. Christmas Bazaar Sat 25th Nov at 10–14 Martinlaakso Shopping Centre, Kivivuorentie 4. Let’s Coffee - Let’s Talk! Tue 28th

Nov 1–3 PM Myyrmäki asukastila, Myyrmäkitalo, Paalutori 3. Meet the immigrant worker Sisi Wu. Friends’ Café/International Christmas Carols Sun 3rd Dec 5 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Coffee & tea served at Friends’ Café 5 PM. International Christmas Carols 6 PM. International Friendship-choir practises at Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Contact cantor and choirleader Mari-Annika Heikkilä, p. 044 422 0407. The Greatest Christmas Carols su 3.12. klo 16 Tikkurilan kirkossa. Eri kielillä rakkaimpia joululauluja maailmalta. Mukana Halsbandet kuoro. Vapaa pääsy, kolehti maailman lasten hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. The most beloved Christmas Carols in Tikkurila Chuch with Halsbandet choir. Free entry, offering for underprivileged children through Felm. Kielikerho – puhumme suomea Vehkapolun kerhotilassa (Vehkapolku 10) to 23.11, to 30.11. ja to 7.12. klo 13–14.30. Opitaan suomea rennossa ilmapiirissä. Mukaan ovat tervetulleita kieltä opettelevat sekä suomea äidinkielenään puhuvat. Tarjolla kahvia ja teetä. Lisät. mirja. jalo@evl.fi, p. 040 509 7306. Welcome to the language club to practice speaking Finnish. The language club meets on Thursdays from 13 to 14:30 in Vehkapolun kerhotila. We learn Finnish in a casual atmosphere. Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18, Länsimäen kirkko, Kerokuja9. Русскоязычная библейская группа по средам с 18 до 20.

”

Rakkaaa, ihanaa joululaulua, täynnä muistojj, iloj jj yhdessäoloj.

Kielituokion aikana sohvalla istuivat Gulbano Amiri (vas), Rebeka Sultana sylissään Gulbanon lapsi Moez ja Hani Mahdi lastensa Akramin ja Aymanin kanssa.

MoniNainen arki -hanke auttaa naisia kotoutumaan Kielikahvilassa maahanmuuttaja taustaiset äidit oppivat yhdessä suomea.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JUSSI HELTTUNEN

inä tykkään. Minä en tykkää. Helsingissä Matteuksenkirkolla kokoontuvassa kielikahvilassa opetellaan tänään kertomaan tykkäämisestä. Uusia sanoja tulee monta, ja ne liittyvät tekemiseen: uida, ajaa autolla, opiskella, siivota, laulaa, tanssia… Kielikahvila on osa Helsingissä ja Vantaalla tänä syksynä alkanutta MoniNainen arki -hanketta. Sen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset naiset, jotka eivät käy töissä tai opiskele. Hankkeen toteuttavat Helsingin ja Vantaan seurakunnat yhdessä, ja sitä rahoittaa EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF. Helsingissä hanke on käynnistynyt hyvin. – Heti ensimmäisellä kerralla oli mukana 11 naista ja neljä lasta. Tälle on selvästi tarvetta, projektikoordinaattori Ulla Kärki kertoo. – Kielikahvilassa juodaan kahvia tai teetä, syödään jotakin pientä ja pidetään kielituokioita, joissa opiskellaan suomea rennolla otteella. Meillä on eri tasoisia kielen oppijoita, mutta yllättävän hyvin on mennyt. Tavoitteena on oppia suomea ja kehittää monilukutaitoa. Termillä tarkoitetaan kykyä hankkia, yhdistää, muokata ja tuottaa tietoa erilaisten

lähteiden avulla. Afganistanista kotoisin olevalla Gulbano Amirilla on mukanaan seitsemän kuukauden ikäinen Moez-poika. Amirin äidinkieli on dari. Hän puhuu vähän suomea ja englantia. – Olen ollut Suomessa vuoden ja tästä kolme kuukautta olin koulussa. Nyt olen lapsen kanssa kotona. Haluaisin opiskella Suomessa sairaanhoitajaksi, hän kertoo.

”

SEURAKUNNISTA LÖYTYY PALJON TIETOA JA OSAAMISTA KOTOUTTAMISEEN. ULLA KÄRKI

Kielituokion aikana naiset kannustavat ja auttavat toisiaan. Mukana on myös muutama suomea äidinkielenään puhuva vapaaehtoinen. VANTAALLA MONINAINEN arki -hanke alkoi lokakuussa. Myyrmäkitalolla kerran viikossa kokoontuva ryhmä saa Cable-yhteisövalmennusta. – Cable tulee sanoista Community Action Based Learning for Empowerment. Olemme aluksi puhuneet siitä, kuka kukin on, mistä tulee ja missä on elämässään tällä hetkellä, projektikoordinaattori Kaisa Aalto kertoo.

– Yhteisövalmennuksessa on myös tärkeää jalkautua alueelle. Käymme katsomassa, missä ovat kirjasto, bussipysäkit, juna-asema, ja havainnoimme ympäristöä. Tarkoitus on, että naiset voimaantuvat, tutustuvat toisiinsa ja pääsevät välillä pois kotoa. Myös Vantaalla mukana on suomea äidinkielenään puhuvia vapaaehtoisia, ja lisää otetaan. Lapset voi ottaa kokoontumisiin mukaan, ja heitä varten paikalla on myös kaksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta tullutta lastenhoitajaa. ERILAISISTA TAUSTOISTA tulevat, myös erilaisia uskontoja edustavat naiset eivät ole pitäneet sitä ongelmana, että MoniNainen arki -hankkeen taustalla ovat luterilaiset seurakunnat. Kaisa Aalto ja Ulla Kärki pitävät luontevana sitä, että seurakunnat tekevät kotouttamistyötä. – Seurakunnat ovat iso toimija Suomessa, ja niistä löytyy paljon tietoa ja osaamista kotouttamiseen, Kaisa Aalto sanoo. Seuraavaksi MoniNainen arki -hanke laajenee. Helsingissä alkaa Cable-yhteisövalmennus, Vantaalla perustetaan uusia ryhmiä. – Seuraava ryhmä aloittaa tammikuun alussa. Tavoitteena on järjestää yhteensä viisi ryhmää eri puolilla kaupunkia, kaksi ryhmää Myyrmäessä, loput Koivukylässä ja Hakunilassa, Aalto kertoo. Lisätietoja: Nnenna Allinen, projektipäällikkö, nnenna.allinen@evl.fi, p. 050 4721 200 Kaisa Aalto, Vantaan projektikoordinaattori, kaisa.k.aalto@evl.fi, p. 040 7214783 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023 13

JOULUNAJAN MUSIIKKIA VANTAAN KIRKOISSA 23.11.–22.12.

CENTRAL LINE

■ Joulukonsertti klo 19 Pyhän

Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Esiintyjinä Sirke Nieminen, piano ja urut, Heidi Utriainen, sello, Mirja Aittamo, Meri Oivo, Simo Laakso sekä Pekka Laakso, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

SUNNUNTAI 3.12. ■ Hakunilan Lions Clubin perin-

teinen joulukonsertti klo 18 ”Hyvän tahdon joulua” Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Liput 20 e, lyhentämättömänä alueen lasten ja nuorten hyväksi. ■ Rekolan sekakuoron joulukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Ilona Tiira johtaa kuoroa ja soittaa urkuja. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10e. Väliajalla glögitarjoilu 3 e. ■ Nun komm der Heiden Heiland, adventin ajan urkumusiikkia klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a, säveltäjiltä J. S. Bach ja Nicolaus Bruhns. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. ■ How Many Mothers -yhtyeen adventtikonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAI 4.12. ■ Jousiyhtye Valoisan joulu-

Teemu Roivainen ja Irina Björklund esiintyvät keskiviikkona 29.11. Rauhan Liekki -konsertissa Pyhän Laurin kirkossa.

Kirkot soivat joulua Pian alkava adventti tuo kirkkoihin joulumusiikin tarjonnan. Poimi tästä suosikkisi. TORSTAI 23.11.

LAUANTAI 25.11.

■ Siina ja Taikaradio Duon lasten-

■ Milana Misic ja Hannu Lehto-

konsertit klo 9 ja 10.15. Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Vapaa pääsy. Lapsen oikeuksien viikon tapahtuma. ■ Päivämusiikki klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy.

nen: Tule joulu kultainen klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 30,10 e Lippu.fi. ■ Joulun lahja – Laulusuzukiperheiden Liiton joulukonsertti klo 18. Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PERJANTAI 24.11. ■ Tikkurilan Soittokunnan eli

SUNNUNTAI 26.11.

TixiBandin joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Loistakoon liekki – Petri Laaksosen adventtikonsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 22,60 euroa Lippu.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia.

■ Lauluyhtye Soiva: Sun seimes

14 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023

ääreen – jouluevankeliumi sävelin klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAI 27.11. ■ Tikkurilan seudun eläkkeen-

saajien kuoron joulukonsertti

klo 13 Tikkurilan kirkossa. Asematie 12 a. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

TIISTAI 28.11. ■ Vielä-yhtyeen adventti-

konsertti klo 17.30 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 29.11. ■ Rauhan Liekki -konsertti: Irina

Björklund ja Teemu Roivainen klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 39,90 e Ticketmaster.

PERJANTAI 1.12. ■ Lions Club Vantaa-Simonkylän

adventtikonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Esiintyjinä Simonkallion koulun lapsikuoro ja Laurus kamarikuoro johtajanaan Heidi Harinen sekä Kamarikuoro Vivace johtajanaan Mia Makaroff. Liput 25 e. ■ Lempikuoron joulukonsertti Kaukainen valo klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Kuoroa johtaa Julia Lainema. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAI 2.12. ■ Uudenmaan suzuki-instituutin

joulukonsertit klo 11 ja klo 12.15 Ilolan seurakuntatalolla, Soittajankuja 1. Vapaa pääsy. ■ Hiljaa, hiljaa -joulukonsertti klo 15 Tikkurilan kirkossa. Mieskuoro Oltermannit johtajanaan Ari Pärnänen sekä Kaisa Pärnänen, piano ja Tikkurilan eläkeläisten sekakuoro johtajanaan Katja Vepsäläinen sekä Anu Kosonen, piano ja Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Vantaan Suzukisoittajien Apollonia-orkesterin joulukonsertti klo 16 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

konsertti klo 19. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Ohjelma 10 e. Tuotto vähävaraisten perheiden lasten joululahjoihin.

TIISTAI 5.12. ■ Vantaan musiikkiopiston joulu-

konsertti ja Lucian kruunaus klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKO 6.12. ■ Itsenäisyyspäivän juhlakon-

sertti klo 13 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vantaan seurakuntien kamarikuoro johtajanaan Terje Kukk, solisteina Jaakko Hietikko ja Hannu Forsberg sekä urkurina Iina Katila. Vapaa pääsy. Kahvitarjoilu konsertin jälkeen. ■ Perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti klo 17 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Korson mieslaulajien perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti.

TORSTAI 7.12. ■ Joulun aika – Hyväntekeväi-

syyskonsertti klo 18 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Konsertissa mukana Jannike Sandström, Jore Marjaranta, Olli Ahvenlahti. Järjestäjä Koivukylän Lions Club. Ohjelma 20e sis. pullakahvit.

JOULUNAJAN MUSIIKKIA VANTAAN KIRKOISSA 23.11.–22.12.

kultainen klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kuoroa johtaa Emma Kuntsi. Liput 15 e.

PERJANTAI 8.12. ■ Isän ääni -kuoron konsertti

klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakuni lantie 48. Vapaa pääsy. ■ Tule joulu kultainen – Kamarikuoro Aménten joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkan tie 4. Johtaa Riikka Heinzmann. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. ■ Aventur Showkuoro: The Joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 22 e/20 e/12 e. ■ Laura Voutilainen: Minun Tähteni -joulukonsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asema tie 12 a. Liput 35 e Ticketmaster.

CENTRAL LINE

■ Finnair Singers: Tule, joulu

Kustaantie 22. Rakkaimpia joulu lauluja sooloina ja duettoina. Marja Kyllönen, sopraano, Ilkka Lampi nen, tenori, Laura Wahlfors, piano. ■ Kamarikuoro Aménten joulukonsertti, johtaa Riikka Heinzmann klo 18.30 Tikkurilan kirkossa, Asema tie 12 a. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

MAANANTAI 11.12. ■ HowManyMothers -laulu-

TIISTAI 12.12.

■ Rekolan sekakuoron joulu-

■ Laurus kamarikuoron joulu-

konsertti, johtaa Ilona Tiira klo 13 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkko tie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Matti ja Paula Rankalan lauluoppilaiden konsertti klo 16 Kivis tön kirkossa, Laavatie 2. Vapaa pääsy. ■ Aikamiehet –lauluyhtyeen joulukonsertti klo 17 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy. ■ Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus: Gaudete! Jouluhymnejä keskiajal ta klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e. ■ Sopraano Kaisa Makkonen ja pianisti Aleksei Rybakov: Joului nen tähtitaivas klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. ■ Joulua odotellessa – NaisSound-kuoron joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkan tie 4. Sopraano Laura Riihimäki ja soitinyhtye. Johtaa Säde Bartling. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

konsertti, johtaa Heidi Harinen klo 19 Tikkurilan kirkossa, Asema tie 12 a. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Naiskuoro Timotei: Kun joulu on. Kuoroa johtaa Anneli Julén, klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjel ma 20 e/15 e.

konsertti Autuas valo pyhien klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Vaskivuoren musiikkilukion joulukonsertti klo 19. Hämeenky län kirkko, Auratie 3. Musiikkilukion kuorojen perinteinen joulukonsert ti. Ohjelma 15 e.

KESKIVIIKKO 20.12.

yhtyeen joulukonsertti klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilan tie 48. Vapaa pääsy. ■ Tulkoon joulu -joulukonsertti klo 19. Hämeenkylän kirkko, Aura tie 3. Tukikonsertti Yhteisen pöy dän ruokailun hyväksi. Tenori Jyrki Niskanen, Vaskivuoren musiikki lukion kamarikuoro, johtaa Anni Kaisa Haukka sekä kanttori Hannu Lehtikangas. Liput 20 e (lippu.fi).

LAUANTAI 9.12.

■ Corvus Laurencij -kuoron joulu-

■ Raskaimmat joululaulut klo 18.

Laura Voutilainen laulaa Minun Tähteni -joulukonsertissa perjantaina 8.12. Tikkurilan kirkossa.

Pyhän Laurin kirkossa, Kirkko tie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Tuikkikaa jouluntähtöset -joulukonsertti klo 19. Hämeenky län kirkko, Auratie 3. Lauluyhtye Consortin joulukonsertti. Johtaa Hanna Perkola. Ohjelma 10 e. ■ Eloisaa Joulua klo 19 Kivistön kirkossa, laavatie 2. Lauluyhtye Eloisan tunnelmallinen joulukon sertti. Vapaa pääsy. Käsiohjelman hinta 15 e sisältäen glögitarjoilun. Glögitarjoilu erikseen ostettuna 3 e.

KESKIVIIKKO 13.12. ■ Vantaan Kamarikuoro: Marian

virsi. Johtaa Ilona Korhonen klo 18

SAARA TAUSSI

TORSTAI 14.12. ■ Armas joulu jo kutsuu meitä,

Vantaan Naislaulajien perinteinen joulukonsertti klo 19 Myyr mäen Virtakirkossa, Rajatorpan tie 8. Kuoroa johtaa Ari Pärnänen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. ■ Mieskuoro Vantasia: Joulun Vantasia, johtaa Mathias Sandell, solistina Johanna Takalo, sopraano klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 20 e.

SUNNUNTAI 10.12.

PERJANTAI 15.12.

■ Pirjo Leppänen, sopraano

■ Hannu Holman lauluoppilaiden

Jyrki Tenni, piano ja urut: Joulun valo klo 14 Pyhän Laurin kappelis sa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Rakkauden Joulu -joulukonsertti klo 18 Myyrmäen Virtakirkos sa, Rajatorpantie 8. Kuninkaallinen joulukonsertti. Merja Kuisma, Moona Elorinne, Jippu, Joulun Taikaorkesteri. Vapaa pääsy, ohjel ma 20 e. ■ Taas kaikki kauniit muistot -konsertti klo 18 Rekolan kirkossa,

joulukonsertti klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Vapaa pääsy. ■ Armas joulu jo kutsuu meitä -joulukonsertti klo 19. Hämeenky län kirkko, Auratie 3. Viipurin Lauluveikot. Johtaa Ilkka Aunu. Liput 20 e. ■ Lauluyhtye Vacapella klo 19 Seutulan kappeli, Solbackantie 6. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Helsingebygdens kör: Joulukonsertti – Ruusu kukkaan puhjennut klo 19 Pyhän Laurin kirkos

Janna Hurmerinta tunnelmoi Jannan joulu -konsertissa lauantaina 16.12. Tikkurilan kirkossa.

sa, Kirkkotie 45. Kuoroa johtaa Marcus Söderström. Liput 15 e.

LAUANTAI 16.12. ■ OTK:n Naislaulajien joulukon-

sertti klo 14 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e. ■ Korson Mieslaulajien joulukonsertti klo 16 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Johtaa Pekka Itkonen. Ohjelmamaksu kuoron hyväksi, vapaa pääsy. ■ Janna Hurmerinta: Jannan joulu klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Liput 29,90 e Ticketmaster.

SUNNUNTAI 17.12. ■ Viihdekuoro Variantin joulu-

konsertti klo 15 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAI 18.12. ■ Vivace-kuorojen joulukonsertti

klo 19 Länsimäen kirkossa, Kero kuja 9. Vapaa pääsy. ■ Juhlimaan tulkaa – neljän kanttorin joulukonsertti klo 19. Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Hale Heikkilä, Hannu Lehtikangas, Hannu Niemelä ja Pekka Soranum mi. 15vuotisjuhlakonsertti. Ohjel ma 20 e. Ohjelman mukana saa Neljän kanttorin Valoon siunaa vaan joululevyn.

TIISTAI 19.12. ■ Con Amore -kuoron joulukon-

sertti klo 18 Pyhän Laurin kappelis sa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3. Jos joululaulut ja/tai hevi kiinnostaa, Raskaimmat joululaulut ovat juuri sinua varten! Tilaisuudessa saa lau laa mukana tai vain kuunnella konserttia. Miika Koistinen bändei neen. Tilaisuus on ilmainen, mutta vapaaehtoinen kolehti kerätään rippikoulutyölle. ■ BRQ Vantaa Festivalin joulukonsertti: Es ist ein Ros entsprun gen – barokkimusiikkia adventin ajalta klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Ulla Paakkunainen, sopraano, Eero Saunamäki, nokka huilu ja Päivi Vesalainen, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Lento ensemble: Joulukonsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa, Ase matie 12 a. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e.

TORSTAI 21.12. ■ Raskaimmat joululaulut klo 18.

Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Jos joululaulut ja/tai hevi kiinnostaa, Raskaimmat joululaulut ovat juuri sinua varten! Tilaisuudessa saa lau laa mukana tai vain kuunnella konserttia. Miika Koistinen bändei neen. Tilaisuus on ilmainen, mutta vapaaehtoinen kolehti kerätään rippikoulutyölle. ■ Lauluyhtye Lumen Valo: Mysterium klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 44,10 e/39,10 e/ 22,60 e Lippu.fi.

PERJANTAI 22.12. ■ Vantaankosken seurakunnan

Vox Gaudiosa -kuoron joulukonsertti klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Hiljenny jouluun. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■ Lauluyhtye Kupliva Ilo ja Mieskvartetti MQ Ensemble: Joulun Sävelet klo 18 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Vapaa pääsy, ohjel ma 10 e. ■ Kamarikuoro Qoro Quando: JouluQ klo 19 Pyhän Laurin kirkos sa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 25 e.

KOONNUT: LOTTA NUMMINEN KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023 15

JOULUNAJAN MUSIIKKIA HELSINGIN KIRKOISSA 1.–11.12.

PERJANTAINA 1.12.

TIISTAINA 5.12.

■ Reino Nordin klo 19 Johannek-

■ Joulun rauhaa klo 18 Puotilan

senkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 40 e tiketti.fi. ■ Tulkoon joulu klo 19 Kallion kirkossa. Laulaja Irina ja laulaja-lauluntekijä Knipi. Liput 45 e tiketti.fi. ■ Vetus ventus -bändi klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. ■ Kaihon Karavaani klo 19 Tuomiokirkossa. Solistina Kyösti MäkiMattila. Liput ticketmaster.fi.

kappelissa. Anne Tanskanen ja Petri Bäckström, laulu ja piano. ■ Sekakuoro Procantus klo 19 Munkkivuoren kirkossa. ■ Jepa Lambert klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Maria Ilmoniemi, piano, mukana Sounds of Mercy -gospelkuoro. Liput 23 e Tiketistä, 25 e ovelta. ■ Sekakuoro Lento klo 19 Suomenlinnan kirkossa.

LAUANTAINA 2.12. ■ Gospel Glory klo 17 Vanhassakir-

KESKIVIIKKONA 6.12.

kossa, Lönnrotinkatu 6. Gospelia Kaikille Mass Choir, Gospel Helsinki -kuoro, Gospel Helsinki Band, gospelguru Gerald T. Smith ja laulaja Laura Autio. Liput 28,10/22,60/9,60/1,60 e lippu.fi ja ovelta. ■ Tapiolan kuoro klo 17.30 ja 20 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput.

■ Itsenäisyyspäivän urku-

SUNNUNTAINA 3.12.

■ Jouluista barokkimusiikkia

■ Rauha maailmaan klo 14 Puoti-

lan kappelissa. Analía CapponiSavolainen, laulu, Marjaana Merikanto, piano. ■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 16 ja 18.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 29/10 e. ■ Kamarikuoro Cantiamo klo 16 Roihuvuoren kirkossa. ■ Saint-Saëns: Jouluoratorio klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vokaaliyhtye CantoNovo, LänsiHelsingin musiikkiopiston kamariorkesteri, solisteina Minna Nyberg, Minna Holkkola, Elisabet Petsalo, Aarne Mansikka ja Juhana Kotilainen. ■ Maasalon Adventtivesper klo 18 Kulosaaren kirkossa. Kulosaaren kirkkokuoro, Herttoniemen kirkkokuorot ja Marika Leino, urut. ■ Lauluyhtye Aikamiehet klo 18 Laajasalon kirkossa. ■ Joulukonsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Annimaria Rinne ja Olli Ahvenlahti. ■ Hyväntekeväisyyskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Järj. Lions Club Helsinki Pasila. Liput 20/15 e.

MAANANTAINA 4.12. ■ Pepe Willberg ja Jouluorkesteri

klo 19 Kallion kirkossa. Liput 38/20 e lippu.fi.

16 KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2023

JOONAS BRANDT

Joulumusiikkia Helsingissä

konsertti klo 14 Kallion kirkossa. Olli Pyylampi. ■ Fantasia Religioso klo 14 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Pauliina Hyry, urut. ■ Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti klo 14 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25 e ovelta.

TORSTAINA 7.12. klo 12 Oulunkylän kirkossa. Joonas Minkkinen. ■ Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat klo 19 Kulosaaren kirkossa. ■ Luonnontiedelukion joulukonsertti klo 19 Käpylän kirkossa. ■ Saara Aalto klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liput ticketmaster.fi. ■ Espoo Sinfonia klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 25/15 e. ■ Töölö Brass klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 20/10 e.

PERJANTAINA 8.12. ■ Balalaikkaorkesteri Kalinka

ja kuoro Vinokas klo 18 Käpylän kirkossa. ■ Ylioppilaskunnan Laulajat klo 18 ja 20.30 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Liput lippu.fi. ■ Suomalaisen musiikin päivän konsertti klo 18.30 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopisto. ■ Finnair Singers klo 19 Alppilan kirkossa. Liput 15 e holvi.com. ■ Akateeminen joulukonsertti klo 19 Kallion kirkossa. Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat, Dissonanssi, Hämäläis-Osakunnan

Koskettavana tulkitsijana tutuksi tulleen Suvi Teräsniskan Joulun henki -kiertueen konsertti pidetään maanantaina 11.12. kello 18 Kallion kirkossa.

Laulajat, Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro, Metsoforte, Pohjalaisten Osakuntien Laulajat, Savolaisen Osakunnan Laulajat ja Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat. Myös yhteislauluja. Liput 15/10 e lippu.fi, 20/15 e ovelta. ■ Oneviolin Christmas klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Liput 32 e Ticketmasterista. ■ Saint-Saëns: Oratorio de Noel klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Akateeminen Laulu ja Ylioppilaskunnan Soittajat. Liput 20/10 e. ■ Rauhanyhdistyksen joululauluilta klo 19 Suomenlinnan kirkossa. ■ Ahjo Ensemble klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 25/15 e.

LAUANTAINA 9.12. ■ Kaiken kansan joulujuhla 12–15

Kallion kirkolla. Klo 12 Kauneimmat joululaulut. Klo 13.30 Gospel Helsinki. Glögiä, jouluista pikkupurtavaa, joulukorttipaja.

■ Kamarikuoro Kaamos klo 18

MAANANTAINA 11.12.

Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. ■ Vokaaliyhtye Calla klo 19 Alppilan kirkossa. ■ Samuli Edelmann klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 42 e tiketti.fi.

■ Suvi Teräsniska klo 18 Kallion

SUNNUNTAINA 10.12. ■ Ylioppilaskunnan Laulajat

klo 15, 18 ja 20.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 38/16 e. ■ Discantus klo 17 Vuosaaren kirkossa. ■ Mestari-Laulajat klo 18 Kallion kirkossa. Solistina Pentti Forssell, Tapio Lehtonen, piano. Liput 15/8 e ovelta, alle 7-vuotiaat maksutta. ■ Show-kuoro Aventur klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Liput 18/9 e aventur.fi, 20/10 e ovelta, alle 7-vuotiaat maksutta. ■ Suomen Laulu klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Solistina Marjukka Tepponen, Salla Pynssi, piano. Liput ovelta.

kirkossa. Liput 39,50 e Lippupisteestä. ■ Luoteis-Helsingin musiikkiopiston soittajaiset klo 18 Maunulan kirkossa. ■ Jutta Holmbergin lauluoppilaat klo 18 Puistolan kirkossa. Pianistina Sigita Hirvi. ■ Lauluyhtye Luna ja Latinolaulajat klo 19 Alppilan kirkossa. Helsingin työväenopistosta, mukana myös soitinyhtye. ■ Kamarikuoro Värinä klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Liput 25/15 e. ■ Lauluyhtye Vox Ra klo 19 Puotilan kappelissa. ■ Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

KOONNUT MAIJA KIVIRANTA Vapaa pääsy, ellei toisin mainita. Monissa konserteissa voi ostaa ohjelman. Lisää konsertteja osoitteessa musiikkiakirkoissa.fi.