Kirkko ja kaupunki 2023 15 Helsinki

15

26.10.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Paavi Franciscus ottaa vahvasti kantaa ilmaston­ muutokseen s. 8 Hilkka Ahde: Surusta pääsee ajan kanssa yli, mutta ikävä jää s. 18

Väkivallan perintö Äitinsä kuoleman jälkeen Sirpa Kähkönen pystyi kirjoittamaan rankasta lapsuudestaan s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Pyhäinpäivä kertoo rakkaudesta

Kaikilla meillä on suunnitelma, kunnes tulee turpaan.

VUODESSA ON YKSI erityinen päivä, jolloin läsnä ovat historia, nykyhetki ja tulevaisuus. Päivään liittyy syviä tunteita: surua ja kaipuuta, rakkautta ja toivoa. Se on päivä, jolloin satojentuhansien kynttilöiden valo syrjäyttää hautausmailta yön pimeyden.

Pyhäinpäivänä suomalaiset muistavat edesmenneitä rakkaitaan ja sitä, millaisen jäljen he ovat jättäneet sydämeen. Monille päivään liittyy myös surua kesken jääneistä ja käsittelemättömistä asioista. Kynttilöitä vievät haudoille nekin, joille kristillinen traditio on etäinen, eli päivä yhdistää suomalaisia. Suru, kaipuu, rakkaus ja muistot eivät rajaudu uskonnon mukaan.

PÄIVÄ ITSESSÄÄN on kuitenkin niin taustaltaan kuin sanomaltaankin läpikotaisin kristillinen. Pyhäinpäivässä yhdistyvät kaksi perinteistä juhlaa eli kaikkien pyhien päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Kynttilöiden sytytys symboloi iankaikkisuuden toivoa ja uskoa kuoleman jälkeiseen elämään.

Kuolema ei ole kaiken loppu, sillä Kristus on voittanut sen. Ajatus siitä, että kerran vielä saamme kohdata ne läheiset, joita täällä niin kovasti rakastimme, tuo monille hautausmaalla kävijöille lohtua ja toivoa. Raamatun sanoin: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” Rakkaus on ikuista ja Jumalan syvin olemus.

Toivomme perustuu siihen.

RAKKAUS VOITTAA, vaikka viime aikojen uutisia seuratessa tuntuu, että jokainen päivä on ”vihan päivä kauhistava”. Sellaisia päiviä oli takana myös silloin, kun pyhäinpäivän kynttilöitä alettiin 1940-luvulla sytyttää haudoille aiempaa enemmän. Niitä sytytettiin sankarihaudoille, koska suomalaiset halusivat muistaa sodissa kaatuneita rakkaitaan.

TÄNÄ PYHÄINPÄIVÄNÄ tuntuu erityisen koskettavalta, että pyhäinpäivän evankeliumitekstinä on Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistus. Siinä luetellaan autuaaksi monenlaisia ihmisiä, kuten ne, jotka ovat murheellisia, ja ne, jotka armahtavat toisia. Autuaita ovat vuorisaarnan mukaan myös rauhantekijät. Heitä, sellaisia kuin pari viikkoa sitten kuollut entinen presidenttimme Martti Ahtisaari, tämä aika tarvitsee. Tänä pyhäinpäivänä sytytän kynttilän myös Ahtisaaren muistolle.

NYRKKEILYN MAAILMAN­ MESTARI MIKE TYSON

Tänään Kohtalot ovat epäoikeuden­ mukaisia ja elämänkulut arvaa­ mattomia. En koskaan sure ajan kulumista vaan iloitsen, että saan yhä olla sitä todistamassa.

Vanhenen, siis elän.

JENNI HAUKIO SEURA.FI

Iankaikkisesti

PAULI JUUSELA

päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”

Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä!

PSALMIEN KIRJA 139:17

KUOLEMA EI OLE KAIKEN LOPPU, SILLÄ KRISTUS ON VOITTANUT SEN.

Kirkko ja kaupunki

15 26.10.2023

Seuraava lehti ilmestyy 9.11.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Päivämme ovat luetut.

Teenkö oikeita asioita, vai valuuko aikani hukkaan?

Varma ei voi ikinä olla, mutta Jumala, anna edes varmuutta olla ottamatta paineita siitä, miten aikani käytän.

Anna päivieni olla vain.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kirkko on kuin aikakone” Tekoälyasiantuntija Petteri Järvinen aikoo ottaa ilmakuvan jokaisesta Suomen kirkosta.

1

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ANTTI RINTALA

Tekoäly- ja tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen, miksi kuvaat dronella kirkkoja?

– Drone on mainio väline, jolla näkee tutut paikat uudesta näkökulmasta.

Kirkot sijaitsevat usein mäkien päällä ja puiden ympäröiminä, minkä vuoksi niiden arkkitehtuurin näkee paremmin ylhäältä päin.

– Kirkko on kuin aikakone. Näen sieluni silmin, miten kirkkoveneet suunnistavat järvien poikki niiden luo.

– Kirkon kapasiteetti on usein moninkertainen alueen asukaslukuun verrattuna. Niillä on ollut valtava vaikutus yhteiskuntaan.

Eräässäkin kirkossa opas kertoi, että tässä istuivat piiat ja tässä rengit, tuolla parempi väki. Kirkko oli aikansa Facebook, jossa ihmiset tapasivat ja vaihtoivat kuulumisia. He kestivät vaikeita aikoja kirkon ja toistensa tuella.

2

Kuinka monta kirkkoa aiot kuvata?

– Suomessa on noin 830 evankelisluterilaista kirkkoa, mikä tuntuu aika paljolta näin vähäväkisessä maassa. Aion kuvata ne kaikki.

Vielä on satakunta jäljellä.

– Kirkkokuvaus on loppumaton projekti, koska ne voi kuvata syksyllä, talvella, keväällä ja kesällä. Lisäksi kirkot näyttävät erilaisilta myös auringon asennosta ja säästä riippuen.

– Pidän kirkkojen kuvaamista kulttuuritekona. Kirkkopaloja tapahtuu yllättävän paljon, ja dronella kuvaamiseen tulee koko ajan lisää kieltoja. Kun kuvaan kirkot nyt, niin kuvat ovat jälkipolvilla käytössä.

3

Mitkä kirkot ovat tehneet sinuun erityisen vaikutuksen pääkaupunkiseudulla?

– Östersundomin kirkko on Helsingin vanhin kirkko, ja sen hautausmaalla on pysäyttävä yksityiskohta. Siellä on haudattu vierekkäin 104-vuotias ja 4-vuotias. Sellainen saa ajattelemaan elämänkulkua ja ihmisen pienuutta.

– Temppeliaukion kirkko on Helsingin kuuluisimpia nähtävyyksiä, ja vaikuttava sisältä. Olen käynyt siellä useissa konserteissa.

– Johanneksenkirkko Punavuoressa on äärimmäisen kaunis ja kuvauksellinen.

4 5

Millainen suhde sinulla on kirkkoihin muuten kuin kuvauskohteena?

– En ole uskonnollinen ihminen enkä kuulu kirkkoon. Mutta kun johonkin alkaa perehtyä, se vie mennessään.

Mikä sinulle on pyhää?

– Totuus on minulle pyhää. Se on monella tapaa uhattuna: ihmiset voivat jakaa disinformaatiota, toimia kaksinaismoralistisesti ja huijata. Pyrin totuuteen kaikessa, mitä teen.

Testaa, kuinka hyvin tunnistat pääkaupunkiseudun kirkot ilmakuvista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Taivaasta tullut Pari kertaa Tapio Westerholmin eteen on ilmestynyt lintu, joka ei ole tuntunut ihan tavalliselta. Entisaikaan puhuttiin sielulinnusta.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT JUSSI HELTTUNEN JA ISTOCK

E

nnen kuolemaansa Tapio Westerholmin äiti sanoi pojalleen: ”Älä juokse siellä Malmin hautausmaalla.

Minä en ole siellä. Tarkkaile vähän.”

– Otin äidin sanat ihan samperin tosissani. Ne ovat jääneet sekä mieleen että sydämeen, sanoo Westerholm.

– Sitten tulivat käsittämättömät lokkitapahtumat, joista ornitologikin sanoi, että ei voi olla totta.

KANSANPERINTEESSÄ ON USKOTTU kuolleen ihmisen sielun palaavan takaisin maan päälle lintuhahmona. Puhutaan sielulinnusta, joka voi olla vaikka pääskynen, leivonen, varpunen, satakieli tai kuukkeli.

Toisaalta sielulinnun on myös uskottu tuovan ihmiselle sielun syntymässä ja vievän sen pois kuolinhetkellä.

Sielulinnun on ajateltu olevan pieni ja ketterä, mutta Westerholmilla on linnuista erilainen kokemus.

Hänen vuonna 1930 syntynyt äitinsä menehtyi 69-vuotiaana.

– Minä olen äidin poika. Kun puhutaan sielulinnusta, puhutaan juuri siitä, mitä olen kokenut. Tämä lintushow alkoi, kun äiti ennen kuolemaansa käski minun olla sitten ravaamatta hautausmaalla.

Westerholmille tulee kyyneleet silmiin.

– Näin käy aina, kun yritän puhua tästä.

– Äidin viimeisessä kirjeessä minulle ja siskolleni luki, että ’olen lintuna katsomassa teitä’.

VIISI VUOTTA äidin kuoleman jälkeen Tapio Westerholm asui kerrostalokaksiossa Pukinmäessä.

Kaksiossa oli maaparveke, jonka ovi oli usein auki.

– Katsoin, että mitä partsilla tapahtuu. Huomasin, että parvekkeen nurkassa kyyhötti lokki ja varikset lensivät lähistöllä.

Westerholm meni parvekkeelle hätistelemään variksia pois ja ajatteli, että nyt on monta yhtä vastaan ja lokki pelkää tuolin takana.

– Lokki ei pelästynyt minua, mutta loppujen lopuksi se lähti parvekkeelta pois. Muistin äidin sanat linnusta. Mietin, että käviköhän äiti hakemassa Tapsalta suojaa?

– Äidin viimeisessä kirjeessä minulle ja siskolleni luki, että ’olen lintuna katsomassa teitä’, Tapio Westerholm kertoo.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

tojen väliselle nurmikolle, ettei se jää auton alle.

Lokki ei tehnyt elettäkään. Minulle tuli olo, että nyt kaikki ei ole okei.

Jalkakäytävällä oli varislauma.

– Menin katsomaan maassa makaavaa varista.

Se oli ihan sohjona ja silmät olivat puhki. Eläinrakkaana ihmisenä lopetin sen.

Lokit ja varikset olivat ottaneet yhteen.

– Ornitologi ei osannut selittää tätäkään, vaan kysyi, että väitänkö kantaneeni jähmettynyttä lokkia lähes Helsingin keskustassa. Hän ei ollut ikinä kuullut sellaisesta.

– Sanoin, että väitän, koska se on totta. Lokki oli kuin täytetty lintu. Tapahtuneesta voisi kehittää vaikka minkälaisen hitchcockin. Vai oliko se taas muka äiti?

”

Ajattelin, että nyt minun täytyy soittaa tutulle lääkärille, että määrää minulle diapamit.

Tai menen ostamaan kossupullon.

Asia jäi taka-alalle, ja elämä kulki eteenpäin.

Westerholmille tuli vielä voimakkaammin tarve suojella lintuja.

– Jos näin fillarin, auton tai moottoripyörän edessä linnun, ajoin niitä pois, että menkääs nyt siitä, että saan olla rauhassa, ettekä taas ala muistuttaa minua kaikesta. Eli äidin kuolemasta ja sanoista.

Kului taas viisi vuotta. Westerholm toimi turvallisuustarkastajana Helsingin kaupungilla. Hän lähti työmaakäynnille Haagasta ja ehti ajaa kolmisen sataa metriä.

– Näin valtavan ison lokin keskellä maantietä.

Siinä se seisoi jaloillaan. Pysäytin auton, ja ajattelin, että nyt minun täytyy soittaa tutulle lääkärille, että määrää minulle diapamit. Tai menen ostamaan kossupullon.

Takana olevan auton kuljettaja soitti äänitorvea, mutta Westerholm viittilöi hänelle ikkunasta, että ole nyt vain hiljaa.

– Menin autosta ulos, kävelin lokin luo ja otin siitä kiinni. Kannoin sen käsieni välissä autokais-

MAAILMAN EHKÄ TUNNETUIN lintujen ystävä on 1200-luvulla vaikuttanut eläinten suojelupyhimys Franciscus Assisilainen. Hänen kerrotaan kokeneen syvää yhteyttä lintujen kanssa ja jopa saarnanneen niille.

Suomessa lintujen puolta piti aikanaan kirjailija Zacharias Topelius. Hän perusti tänne ensimmäisen lintujen suojelulle omistetun yhdistyksen. 1800-luvun puolen välin tienoilla, pienen poikansa kuoleman jälkeen, Topelius kirjoitti tekstin, joka on tullut tutuksi joululauluna Varpunen jouluaamuna. Siinä varpunen onkin sielulintu: ”En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta, olen pieni veljesi, tulin taivahasta.”

Tapio Westerholm on miettinyt paljon lintukokemuksiaan ja äitiään. Äiti aina auttoi häntä. Äiti otti pankista lainaakin, kun pujottelussa kilpailevan pojan polvi piti operoida.

– Kyllä äiti taisi totta puhua. Ensimmäinen lokki haki parvekkeelta turvaa ja toisen kerran lintu oli shokissa, kun oli tapahtunut jotain kauheaa. Ja minä olin se, joka tuli näillä kerroilla paikalle ensimmäisenä. Ehkä äiti odotti, että nyt minä voin auttaa.

– En tiedä, mikä on totta. Mutta linnut ovat minulle merkittäviä.

Täysin Westerholm ei äitiään tottele. Hän pyöräilee paljon ja poikkeaa joskus Malmin hautausmaalla.

– Äidin hautakivessä on kaksi kullattua pääskystä. Haudalla käydessäni sanon: ’tiedän, ettet ole täällä, mutta kävinpä kuitenkin’ ja katson puita, näkyisikö siellä joku lintu. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 5

Oppaan alussa esitetään muutamia kartoittavia kysymyksiä, joiden avulla sen sisältö vastaa tarkemmin omaan tilanteeseen. Välittömästi hoidettavien asioiden lisäksi valikosta löytyy apua muun muassa hautajaisten järjestämiseen ja monenlaisten käytännön asioiden hoitamiseen sekä siihen, mistä voi löytää tukea suruun.

”

Läheisen kuolema on yksi elämän raskaimmista tilanteista.

Nettiopas auttaa surun ja byrokratian kanssa Uusi opas vastaa kysymyksiin, jotka nousevat esiin läheisen kuoltua.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK

M

itä tapahtuu läheiseni kuoleman jälkeen? Mille tahoille minun pitää ilmoittaa kuolemasta? Millaisia asiakirjoja tarvitsen asioiden hoitamista varten?

Mitä pitää tehdä, jos läheinen kuolee ulkomailla tai hän on toisen maan kansalainen?

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Läheisen kuolema on yksi elämän raskaimmista tilanteista. Samalla kun surevan omat voimat ovat vähissä, hänen on asioitava lukuisten tahojen kanssa, selvitettävä monia erilaisia kysymyksiä ja tehtävä isojakin päätöksiä.

Digi- ja väestötietovirasto julkaisi toukokuussa Läheisen kuolema -nettioppaan, joka ohjaa läheisensä menettänyttä eteenpäin askel kerrallaan.

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

NETTIOPAS NEUVOO läheisen menettänyttä esimerkiksi perunkirjoituksen ja perinnönjaon järjestämisessä sekä perhe-eläkkeen, vakuutuskorvauksien ja tukien hakemisessa. Opas vastaa myös vainajan pankkitilien, laskujen, postien, sopimusten ja sosiaalisen median tilien hoitamista koskeviin kysymyksiin.

Kirkkohallitus on ollut mukana oppaan tekemisessä yhdessä viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden laajan joukon kanssa.

Läheisensä menettänyt kohtaa vainajan asioita hoitaessaan kirkon yleensä monta kertaa, esimerkiksi varatessaan hautapaikan, järjestäessään hautajaisia, mahdollisessa siunaustilaisuudessa ja muistotilaisuudessa sekä myöhemmin hoitaessaan hautaa.

Sureva läheinen voi pyytää sairaalapapilta tai seurakunnan työntekijältä keskustelutukea tai tukea käytännön kysymyksissä. Kirkko tarjoaa keskustelutukea myös puhelimitse ja netissä.

SEURAKUNNISSA JÄRJESTETÄÄN läheisen menettäneille tarkoitettuja sururyhmiä, joita toteutetaan usein yhteistyössä järjestöjen kanssa. Joissakin seurakunnissa toimii myös lasten ja nuorten sururyhmiä.

Seurakuntien tarjoaman tuen vastaanottaminen ei edellytä kirkon jäsenyyttä. ■ Tutustu Digi- ja väestötietoviraston Läheisen kuolema -oppaaseen osoitteessa suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema.

Opasta ovat olleet tekemässä Asianajajaliitto, Eläketurvakeskus, Kela, Kirkkohallitus, Maanmittauslaitos, Nuoret Lesket ry, Oikeusministeriö, Poliisi, Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry, Surevan kohtaaminen -toiminta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Ulkoministeriö, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE sekä Verohallinto.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Kun lakkaan olemasta Kuolemaa ei voi harjoitella eikä hallita, siksi se pelottaa.

si ole lääkärinkään hallinnassa.

Kuolema tulee sitten, kun sen ai­ ka on. Asia, jota ei itse voi hallita, pelottaa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

MAARIT NISSINEN on taipuvainen ajattelemaan, että kaikki ihmiset pelkäävät kuolemaa.

– Kuolemanpelko on jossain määrin tarpeellista, sillä se pitää meidät pois autojen alta ja muista vaaroista. Mutta kuolemanpelko on eri asia silloin, kun ihminen siirtyy kuoleman varjon alle.

Kun ihminen on saanut tiedon vakavasta sairaudesta, kuolema tulee lähemmäksi ja todennäköi­ syys kuolla on päivä päivältä lähem­ pänä.

– On täysin eri asia pelätä kuole­ maa terveenä kuin tietoisena siitä, että elämä päättyy ja ruumista run­ televa sairaus muistuttaa siitä fyysi­ sesti. Kuolemasta tulee konkreetti­ sempi, Nissinen sanoo.

S

airastuminen tai lähei­ sen kuolema voi laukais­ ta kuolemanpelon. Kuo­ lemanpelko on yksi voi­ makkaimmista peloista.

Se ahdistaa, masentaa ja vie elämänilon.

Sairaalapappi Maarit Nissisen mukaan kuolemanpelkoon liittyy paljon sellaista, jota on vaikea sa­ noittaa: mitä se on, kun lakkaa ole­ masta?

– Kuoleminen ja kuolleena olemi­ nen on kokonaan käsitteistömme ja tunnekokemustemme ulkopuolel­ la. Emme voi harjoitella tai simuloi­ da kuolemaa, koska se ei kuulu ko­ kemusmaailmaamme.

– Kuolema ei ole omassa hal­ linnassa, eikä se loppujen lopuk­

PERIAATTEESSA KRISTITYN ei kai tarvitsisi pelätä kuolemaa. Kristityt

– Emme voi koskaan tietää, mitä meille tapahtuu, sanoo pappi Maarit Nissinen.

valmistautuvat kuoleman jälkeiseen taivaalliseen juhlaan. Maarit Nissi­ nen sanoo, että kyllä kristitty voi ja saa tuntea kuolemanpelkoa.

– Kuolemanpelko on inhimillinen tunne. Se on luonnollista ja osa ih­ misyyttä. Me olemme kuitenkin ih­ misiä, emme jumalia.

Nissisen mielestä papin tehtävä ei ole poistaa kenenkään kuoleman­ pelkoa.

– Pyrkimys poistaa toisen kuole­ manpelko on hädän vähättelyä ja johtaa helposti ylilohduttamiseen.

Silloin tukea tarvitseva jää yksin ky­ symystensä kanssa.

– Ei kuolemanpelkoa kuulu hoi­ taa pois, mutta kuolemaa pelkäävää ihmistä voidaan auttaa. Pelkoa voi helpottaa keskustelemalla, kuunte­ lemalla ja olemalla läsnä sekä puhu­ malla kuolemasta.

Kuolemaan voi itse valmistautua esimerkiksi tekemällä testamentin, hoitotahdon ja edunvalvontavalta­ kirjan. Jos elämässä sattuu jotakin yllättävää, ainakin tarvittavat asia­ kirjat on tehty.

– Asioita on huomattavasti hel­ pompi järjestellä terveenä, ja kun käytännön asiat on hoidettu, voi olla rauhassa niiltä osin, Nissinen sanoo.

– Kuolemanpelkoa helpottaa myös se, että ihmissuhteet ovat kunnossa.

”

Kuolemanpelko on luonnollista ja osa ihmisyyttä.

Me olemme kuitenkin ihmisiä, emme jumalia.

JOKAISEN KANNATTAA Maarit Nissi­ sen mielestä miettiä kuolemaan liit­ tyviä asioita etukäteen jonkin ver­ ran, mutta ei liian syvällisesti. Aika kulkee nopeasti.

– On tärkeä pitää katse kohti elä­ mää ja pyrkiä saamaan itselleen niin hyvä elämä kuin se on mahdollista.

Ehkä ajatus kuolemisestakin on sil­ loin helpompi kestää.

– Pelkoon ei pidä jäädä kiinni.

Emme voi koskaan tietää, mitä meil­ le tapahtuu, eikä puhkeamatonta sairauttakaan kannata jäädä mietti­ mään.

– Elämään vain tulee joskus su­ rullisia asioita, ja silloin huomaa, et­ tei niihin kuitenkaan ole voinut val­ mistautua.

Nissisen mukaan on hyvä tiedos­ taa, että kuolema on osa elämää ja se kuuluu meille jokaiselle. Ensin kohtaamme läheisten kuolemia ja lopulta oman kuoleman.

SAATTOHOIDOSSA OLEVAN ihmisen yksi lohduttominpia suruja on elä­ mättä jäänyt elämä. Tämän Maarit Nissinen on nähnyt työssään Terho­ kodissa ja Suursuon sairaalassa.

– Ihminen on pidättäytynyt siitä, mitä olisi oikeasti halunnut. Ehkä ei ole ollut rohkeutta tai mahdollisuut­ ta toteuttaa sitä.

Kiitollisia saattohoidossa ollaan yleensä läheisistä ihmissuhteista ja perheestä, vaikka kaikki unelmat ei­ vät olisi toteutuneetkaan.

– Elämä ei tule valmiiksi koskaan.

Täältä joudutaan aina lähtemään keskeneräisinä, Nissinen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 7

Kallion kirkossa kuvattu kirjailija Aino Vähäpesola nimittää evankelisluterilaista kirkkoa sielullisten asioiden instituutioksi.

– Urkujen ääni tuntuu minusta pyhältä.

Pyhät pillit Aino Vähäpesola, 29, kirjoittaa romaanissaan kirkkouruista ja kuolemasta, jota on yhtä vaikea käsittää kuin avaruutta.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

L

”

yhyet pillit soivat korkealta ja pitkät matalalta. Koneisto piti ilman liikkeessä, ja sointi oli vahva ja tasainen kuin kaikkivoipa Jumala.”

Aino Vähäpesola kirjoittaa paljon urkumusiikista ja kuolemasta toisessa romaanissaan Suurenmoinen epävire (Kosmos 2023). Hän on 29-vuotias helsinkiläinen kustannustoimittaja, joka muutti juuri Kallion vuosien jälkeen rauhallisempaan kaupunginosaan.

Myös hänen romaaninsa päähenkilö Viivi on nuori kaupunkilainen kustannustoimittaja. Mitä tekemistä kirkkouruilla on parikymppisen ihmisen urbaanin elämän kanssa?

– Urut tuntuvat tosi kaukaiselta asialta. Ihminen tarvitsee kuitenkin vastapainoksi nopealle digielämälleen jotain ihan muuta. Vanha soitin sopii sellaiseksi hyvin.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Vähäpesola pitää urkusuhdettaan varsin tavallisena. Hän on kuullut urkumusiikkia lähinnä häissä ja hautajaisissa.

Mikä uruissa sitten viehättää? Vähäpesola luettelee: Voimallisuus. Absoluuttinen suuruus. Väkivaltaisen voimakkaat äänet. Ihan pienet ja kirkkaat äänet. Monipuolisuus. Mutkikas tekniikka.

Vähäpesola haluaa sanoa vielä jotain, mutta se on vaikeaa. Hän aloittaa ja lopettaa lauseita kesken.

– Minulle tulee mieleen… ääni vie arjen ulkopuolella johonkin pyhyyteen, joka on muuten kaukana. Olen läpikotaisin kirjamuija, mutta kaipaan ääntä, jossa ei ole sanoja.

Kun päähenkilö Viivi on romaanissa pahoillaan ystävänsä puolesta, hänestä tuntuu, että sanat loppuvat kesken ja kurkkuun tulee sävelen kaipuu. Hän haluaisi soida.

”VIIVI KATSELI paikaltaan hautajaisvieraiden täyttämiä rivejä ja omaisten liikkumattomia päitä etummaisina ja ajatteli, että hänen olisi hankittava lisää ystäviä.”

Jos on nuori ja terve eikä kukaan todella läheinen ihminen ole menehtynyt, voi olla vaikea ajatella kuolemaa aivan vakavissaan. Parikymppisten illalliskeskusteluissa ei suunnitella omia hautajaisia.

Aino Vähäpesola on miettinyt kuolemaa lapsesta asti samaan tapaan kuin avaruutta. Ne molemmat ovat hänelle arjen ulkopuolisia asioita, jotka eivät ihan mahdu mieleen.

Vähäpesola nojaa leukaa käteensä ja tuijottaa kiinteästi.

– On vaikea kuvitella, että oma tietoisuus lakkaisi. Se on aihe, jota minun on lähestyttävä muita reittejä kuin katsomalla internetistä, että mikä juttu tämä on.

– Kuolemasta emme tiedä, joten voimme vain uskoa jotain. Kuolema liittyy myös pyhään tai hengelliseen tai mitä se sitten onkaan.

– Maailma ympärillämme kehottaa positiivisuuteen. Moni läheisensä menettänyt on kertonut lehtijutuissa, että muut vierastavat surua ja surevia ihmisiä. Se tuntuu kauhealta.

Vähäpesola on perehtynyt surun kanssa elämiseen esimerkiksi kotiinsa tulevan Kirkko ja kaupungin avulla. Romaanissa mainitaan sitä muistuttava seurakuntalehti, jossa julkisuuden-

henkilöt kertovat hengellisyytensä laadusta ja papit puhuvat armollisuuden merkityksestä armottomassa yhteiskunnassa. Lehteen myös kääritään kadulla kuolleen jäniksen jäänteet. ”Viivi nosti eläintä, se painoi noin kilon, ja kääri paljain käsin viikon rukouksin ja uskonnollisin aforismein kirjailtua paperia pienen ruumiin ympärille kuin pakkaisi kukkakimppua.”

KUOLEMA TUO Aino Vähäpesolan mieleen Edith Södergranin runot, joista hän teki kotimaisen kirjallisuuden gradunsa. Vähäpesola on leikitellyt ajatuksella Södergranin Livets syster -runon tatuoimisesta käsivarteensa, josta hän voisi lukea sitä kuolemansa hetkellä.

– Vaikka en ole lainkaan tatuointityyppiä.

Pentti Saaritsa suomensi runon nimellä Elämän sisar. Se alkaa näin: ”Elämää kuolema eniten muistuttaa, sisartaan. / Kuolema ei ole toisenlainen, / voit hyväillä häntä ja pitää häntä kädestä ja silittää / hänen hiuksiaan, / hän ojentaa sinulle kukan ja hymyilee. / Voit painaa kasvosi hänen rintaansa vasten / ja kuulla hänen sanovan: on aika lähteä.”

”

En voi hyvin, ellei elämässäni ole vastapainoa kaikelle tekniselle ja järkevälle.

LAPIN-VAELLUS KIRVOITTAA romaanissa uskontunnustuksen Viivin poikaystävältä Manulta: ”Nyt se on lopullista. Mä uskon Jumalaan. Kanervankukka ei voi olla olemassa jotenkin itsestään. Ei mikään näin pieni ja yksityiskohtainen.”

Aino Vähäpesola saa pyhän kokemuksen useimmiten kulttuurista, esimerkiksi kuvataiteesta, tanssista tai urkumusiikista, asioista, joista hän ”ei ymmärrä mitään”.

– Pyhä on hiljaisuutta, hyvyyttä, turvan tunnetta ja asioita, joita en osaa selittää, mutta jotka välillä tunnen. Se tunne ei ehkä liity mihinkään tiettyyn uskontoon.

Vähäpesola näkee kirkossa monia ongelmia ja osallistuu harvoin sen tilaisuuksiin. Hänestä on silti tärkeää, että on olemassa ”sielullisten asioiden instituutio”.

Vähäpesola haeskelee oikeita sanoja.

– Jokin ei-järkiperäistä aivoaluetta ruokkiva asia voisi olla tervehenkinen juttu jokaiselle.

Tuntuu, että ihmisyyteen liittyy olennaisesti… tai ainakaan itse en voi hyvin, ellei elämässäni ole vastapainoa kaikelle tekniselle ja järkevälle. ”Viivi alkoi rukoilla, ei esittänyt toiveita tai pyytänyt mitään anteeksi, alkoi vain ihmetellä, miten hän olikin niin kevyt ja vähäinen, lämmin pieni piste, vaikka kantoi yhteistä pimeyttä ja henkilökohtaista kärsimystään.” ■ Aino Vähäpesola lukee katkelman romaanistaan Suurenmoinen epävire verkkojutussa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Älysormus ehtoollisella Älysormuksilla kerätty data kertoo, että jumalanpalvelus on kävijöille rauhoittava ja meditatiivinen hetki.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK JA JUMALANPALVELUSBAROMETRI 2023 Kun messu alkaa, ihminen rauhoittuu melko nopeasti ja hänen virittyneisyytensä asettuu matalalle tasolle.

Rauhallinen olotila jatkuu, kunnes virittyneisyys nousee loppupuolella ehtoolliselle osallistuttaessa.

Nämä tiedot käyvät ilmi Titti Kallion ja Terhi Paanasen tekemästä kokeellisesta tutkimuksesta, jossa messuun osallistuvien ihmisten virittyneisyyttä mitattiin suomalaisen Moodmetric-älysormuksen avulla.

Tutkimuksesta kerrotaan syyskuussa julkaistussa jumalanpalvelusbarometrissa Kohti merkityksellisyyttä, kiinni perinteessä.

Satunnaisesti valitut jumalanpalveluksessa kävijät pitivät älysormuksia syksyllä 2022 kolmessa messussa Munkkiniemen seurakunnassa ja Porvoon suomalaisessa seurakunnassa. Messuista kaksi oli perinteistä ja yksi oli vaihtoehtoinen messu, jossa liturgiaa oli yksinkertaistettu ja musiikki oli uudenaikaista hengellistä musiikkia.

Älysormukset mittasivat sähkönjohtavuuden vaihteluja sormen iholla ja mittaustulokset koottiin talteen kännykkäsovelluksen avulla. Aikaisemmin jumalanpalveluksissa kävijöiden kokemuksia on tutkittu kysely- ja haastattelututkimusten avulla. Älysormuksien avulla kerätty data kuvaa myös messukokemuksen tiedostamatonta puolta. Ihon hikoilusta johtuvat sähkönjohtavuuden vaihtelut kertovat tunnereaktioista ja niihin liittyvästä parasympaattisen ja sympaattisen hermoston toiminnasta.

Sormusten avulla kerätty data ei kerro, onko messuun osallistuvien matala virittyneisyys myönteistä rauhoittumista vai negatiivista tylsistymistä. Asiaa on selvitetty kuitenkin aikaisemmissa tutkimuksissa, joiden mukaan kokemukset ovat positiivisia.

Aikaisempien tutkimusten mukaan messussa kävijät hakevat muun muassa mielenrauhaa ja hiljentymistä. Samansuuntaisia toiveita olivat kokemus Jumalan läsnäolosta ja hoidosta sekä mahdollisuus rukoukseen.

Virittäytyneisyyden nousu ehtoolliselle osallistumisen aikana kertoo Titti Kallion ja Terhi Paanasen mukaan aktiivisemmasta hermoston tilasta sekä merkityksellisemmästä ja intensiivisemmästä kokemisesta. Useimpien kohdalla mittausdatan piikki ei kuitenkaan noussut huipputasolle, kuten hektisen arkipäivän aikana tehdyissä mittauksissa tapahtuu.

Tulokset vahvistavat Kallion ja Paanasen mukaan sen, että messu on seurakuntalaisille rauhoittumista luova tilaisuus, hengähdyshetki arjen keskellä ja monille lähes meditatiivinen kokemus. Tutkimuksen mukaan nämä asiat toteutuivat riippumatta siitä, oliko messun tyyli perinteinen vai vaihtoehtoinen. ■

Älysormuksella kerätty data kuvaa virittyneisyyden tasoa messun aikana.

”Reaktiomme ilmastonmuutokseen eivät ole olleet riittäviä” Paavi Franciscus julkaisi kehotuskirjeen, joka vaatii marraskuun lopussa kokoontuvalta YK:n ilmastokokoukselta nopeita ja radikaaleja toimia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIPA PRESS / LEHTIKUVA

P

aavi Franciscus julkaisi 4. lokakuu­ ta ilmastokatastrofista varoittavan apostolisen kehotuskirjeen, joka on jatkoa hänen kahdeksan vuotta sit­ ten julkaisemalleen kiertokirjeelle Laudato si’.

Tuoreen Laudate Deum -kehotuskirjeen ajankohtainen tähtäin on YK:n 28. ilmasto­ kokouksessa, joka kokoontuu Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupungissa Dubaissa 30. marraskuuta. ”Reaktiomme eivät ole olleet riittäviä, kun maa­ ilma, jossa elämme, on romahtamassa ja saattaa lähestyä murtumakohtaa”, Franciscus toteaa.

Katolisen kirkon johtaja muistuttaa poliittisia päättäjiä siitä, että ilmastonmuutoksen seurauk­ set osuvat raskaimpina kaikkein haavoittuvim­ massa asemassa oleviin. Franciscuksen mukaan vastuuta ilmaston lämpenemisestä yritetään sä­ lyttää maailman köyhille. ”Kuten tavallista, kaikki näyttää olevan köy­ hien syytä. Silti todellisuus on se, että pieni pro­ senttiosuus planeetan rikkaimmista saastuttaa enemmän kuin koko köyhin 50 prosenttia maa­ ilman väestöstä, ja rikkaampien maiden päästöt henkeä kohti ovat paljon suuremmat kuin köy­ hempien maiden”, paavi muistuttaa.

POLIITIKKOJEN LISÄKSI paavi Franciscus osoit­ taa kehotuksensa luontosuhteen korjaamiseen ja sovittamiseen koko ihmiskunnalle. Paavi ottaa

myös kantaa ilmastonmuutoksen kieltäjien ja vä­ hättelijöiden levittämiin väitteisiin ja korostaa, et­ tä ihmisen aiheuttama maapallon lämpeneminen on tieteen valossa kiistatonta.

Franciscus muistuttaa Dubaissa kokoontuvia valtionjohtajia siitä, että jääpeitteet Grönlannissa ja suuressa osassa Etelämannerta sulavat koko­ naan, jos maapallon lämpötilan annetaan nous­ ta yli kaksi astetta. Seuraukset koko maapallon väestölle olisivat äärimmäisen vakavia. ”On todennäköistä, että muutaman seuraavan vuoden aikana monet ihmiset joutuvat jättämään kotinsa näiden tosiseikkojen vuoksi.”

Franciscus viittaa myös joidenkin ilmastotut­ kijoiden esittämiin vieläkin vakavampiin näky­ miin. Vaikka tällaisten ”apokalyptisten diagnoo­ sien” tieteellistä näyttöä pidetään riittämättömä­ nä, hän muistuttaa, että emme varmuudella tie­ dä, mitä tulee tapahtumaan.

PAAVI FRANCISCUS POHTII kehotuskirjeessään myös ekologisen kriisin perimmäisiä syitä. Kehit­ tyneitä yhteiskuntia hallitsee hänen mukaansa ”teknokraattinen paradigma” ja siihen liittyvä us­ ko ihmisen rajattomiin mahdollisuuksiin. ”Ihmiskunnalla ei ole koskaan ollut tällaista valtaa itseensä, mutta mikään ei takaa, että sitä käytetään viisaasti”, hän kirjoittaa.

Franciscus on huolissaan ajattelusta, että to­ dellisuus, hyvyys ja totuus kumpuavat Jumalan hyvyyden sijasta ihmisen teknisestä ja taloudel­

Paavi Franciscus korostaa, että ihmisen aiheuttama maapallon lämpeneminen on tieteen valossa kiistatonta.

lisesta vallasta. Tästä on seurannut rajattoman ja päättymättömän taloudellisen kasvun tavoitte­ lu sekä ei­inhimillisen luonnon näkeminen yksin­ omaan resurssina. ”Kaikki, mikä on olemassa, lakkaa olemas­ ta lahjaa, josta meidän tulisi olla kiitollisia ja jota

Paljasta kotisi pyhät esineet Onko sinulla kotonasi ikoni, seimiasetelma, rukousnauha, enkelikoriste tai vaikkapa Buddha-patsas?

Tai jokin muu johonkin uskonnolliseen tai hengelliseen perinteeseen liittyvä esine tai kuva? Tai ehkä enemmänkin tällaista esineistöä?

Lähetä meille kuva tai kuvia niistä! Kerro myös, mistä olet esineen tai kuvan saanut tai hankkinut ja mitä se merkitsee sinulle. Onko kyseessä hiljentymisen tai rukouksen apuväline vai ehkä muisto jostakin tärkeästä hetkestä tai ihmisestä? Millaisilla paikoilla kodissasi tällaisia esineitä on?

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Vastaa kirkkojakaupunki.fi:stä löytyvään kyselyyn tai Instagramissa tunnisteella #pyhäesine. Teemme aiheesta juttua, ja käytämme vastauksia ja kuvia nimettömästi sen aineistona. Vastausaikaa on 31.10. saakka. Vastanneiden kesken arvomme Finnkinon sarjalipun.

Näin vilpitön huolenpito yhteisestä maapallosta ja köyhien auttamisesta tulee mahdottomaksi.

ILMASTOKATASTROFISTA varoittava paavillinen kehotuskirje tuli myönteisenä yllätyksenä pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulaiselle, joka on käsitellyt ihmisen luontosuhdetta useissa kirjoissaan.

– Laudate Deum on vakava vetoomus YK:n ilmastokokouksen osallistujille, että he irrottautuisivat ahtaista poliittisista tavoitteista ja oman ryhmänsä eduista ja pystyisivät edustamaan koko ihmiskuntaa.

”

Kuten tavallista, kaikki näyttää olevan köyhien syytä.

PAAVI FRANSISCUS

meidän tulisi arvostaa ja vaalia, ja muuttuu orjaksi ja minkä tahansa ihmismielen päähänpiston saaliiksi.”

Maksimaalisen hyödyn tavoittelu naamioidaan Franciscuksen mukaan kuvitteellisten lupausten avulla järkevyydeksi ja edistykseksi.

Kehotuskirjeessään paavi Franciscus peräänkuuluttaa nykyistä kypsempää elämänmuotoa, jossa ihminen ei tavoittele ja halua koko ajan jotakin vaan löytää elämän rikkauden yhteydestä toisiin ihmisiin, luontoyhteydestä ja hengellisyydestä. Franciscus nostaa esiin myös alkuperäiskansojen ja vanhojen kulttuurien kyvyn elää tasapainoisessa suhteessa luonnon kanssa.

Kainulainen näkee näissä ajatuksissa yhtäläisyyksiä Suomessa vuonna 2009 syntyneen Kohtuus-liikkeen toimintaan, joka on levinnyt Pohjois-Karjalasta useille paikkakunnille.

Kainulainen on työskennellyt kuluneen vuoden seurakuntapappina, mutta kertoo jättäneensä tehtävän voidakseen jatkaa ekologisen kääntymyksen tutkimista. Ekologinen kääntymys tarkoittaa luontosuhdetta korjaavaa sisäistä muutosta.

– Tarvitsemme mielenmuutoksen kohti kohtuuden kulttuuria, jossa suostumme luonnon ihmiselle asettamiin rajoihin. Rajan taju voisi kasvaa luomakunnan pyhyyden tiedostamisesta, Kainulainen sanoo. ■

PALVELUASUMISTA JA HOIVAA IKÄIHMISELLE Wilhelmiinan uusin palvelu- ja hoivakoti, Wilhelmiina Tenhola, tarjoaa yhteisöllistä palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa kauniissa ympäristössä Ruskeasuolla.

Lukija­ tutkimus Haluaisimme kuulla mielipiteesi Kirkko ja kaupunki -mediasta.

Vastaa lyhyeen kyselyyn osoitteessa: https://link.webropol.com/s/ kirkkojakaupunki tai mene suoraan kyselyyn skannaamalla oheinen qr-koodi.

Vastaukset käsitellään anonyymisti.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme kolme 100 euron arvoista S‑ryhmän lahja‑ korttia, jotka käyvät maksuvälineenä yli 1 500:ssa S‑ryhmän toimipaikassa.

Kiinnostuitko?

Varaa aika henkilökohtaiselle tutustumiskäynnille wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 044 7060 139 tai 050 577 1666.

Tenholan modernit tilat on suunniteltu tukemaan ikäihmisten toimintakykyä, yhteisöllistä harrastamista ja aktiivisuutta. Lisäksi meillä voi ulkoilla viihtyisällä pihalla tai läheisen Keskuspuiston ulkoilureiteillä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 11

Jäähyväiset äidille Äitinsä kuoltua Sirpa Kähkönen suri sitä, mikä ei ikinä toteutunut – että äidin kanssa ei voinut koskaan puhua eikä tehdä juuri mitään.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

A ”

siat meidän välillämme ovat toisella tavalla nyt”, toteaa kirjailija Sirpa Kähkönen äidistään Riitasta, joka kuoli viime vuoden maaliskuussa. Äidin kuoltua Kähkönen pystyi kirjoittamalla käsittelemään niitä vaikeita asioita, joita äiti ei eläessään kestänyt kuulla, ja rakentamaan sellaista luottamusta ja läheisyyttä, joka äidin eläessä ei toteutunut.

Syntyi kirja 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia (Siltala).

– Se oli ihan välttämätön kirjoittaa. Niin vain piti tässä kohtaa minun kirjailijanuraani tehdä, Kähkönen kertoo kirjastaan.

– Jos joku tämän jälkeen katsoo minua eri tavalla, se on tavallaan hyvä, koska minun mielestäni ihmisten pitäisi suhtautua toisiinsa paljon lempeämmin. Pitäisi yrittää ajatella, että toisen taustalla voi olla niin suuria kipuja, että hän tuskin selviää päivästä toiseen.

VAIKKA KIRJA TUO näkyviin äidin alkoholismin ja arvaamattoman ja julman käytöksen, johon tyttären ollessa teini-iässä kuului niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa, Sirpa Kähkönen sanoo, että se on myös kunnianosoitus äidille.

– Olen koettanut kovasti elämäni mittaan ja nyt tuossa kirjassa ymmärtää häntä ja antaa tunnustusta kaikesta siitä hyvästä, mitä hänessä myös oli.

15-vuotiaana Kähkösen Riitta-äiti joutui onnettomuuteen, jonka jäljet näkyivät hänessä koko loppuelämän. Linja-auto, jonka kyydissä hän oli, törmäsi tasoristeyksessä veturiin. Seurauksena oli aivovamma, joka jäi silloin diagnosoimatta

ja hoitamatta. Päällisin puolin hän näytti selvinneen vähällä. Äidin käytöksen taustalla vaikutti myös suvun perintö ja hänen lapsuudenkotinsa ilmapiiri. Äidinisä oli kommunisti, joka oli 1920- ja 30-luvuilla poliittisista syistä joutunut yhteensä melkein kahdeksaksi vuodeksi pakkotyölaitokseen.

Se vaurioitti niin mieltä kuin ruumistakin. Hän ei ehtinyt olla kotona vuottakaan, kun syttyi talvisota ja hän joutui rintamalle. Äidinäiti vietti avioliittonsa alkuvuodet kuin leskenä eikä tuntenut itseään tervetulleeksi miehensä sukuun. Hän myös suri esikoispoikaansa, joka oli kuollut vain kahden päivän ikäisenä. Äiti puolestaan koki jääneensä vaille vanhempiensa rakkautta. Hänen lapsuudenmuistoihinsa kuuluivat lyöminen, raivoaminen ja uhkailu. Hän oli vahva ja ärhäkkä, liikaa vanhemmilleen.

VIIME VUONNA Sirpa Kähkönen menetti äidin lisäksi myös läheisen ystävänsä. He olivat jakaneet vuosien varrella paljon ja olleet jollakin tapaa äitejä toisilleen.

– Olen surrut ystävääni vielä intensiivisemmin kuin äitiä. Äidin kohdalla surin lähinnä sitä, mikä ei koskaan toteutunut – ettei äidin kanssa koskaan voinut puhua tai tehdä juuri mitään.

En epäile, etteikö äiti omalla tavallaan olisi välittänyt minusta paljonkin. Hänellä ei vain ollut resursseja eikä kykyä siihen, mitä lasten rakastaminen vaatii: että jaksaa ottaa vastaan hankaliakin tunteita ja suostuu äidin aika vaikeaan rooliin.

– Sen sijaan jouduin hänen rinnallaan seuraamaan, miten hän kärsi sekä kolarin

seurauksista että siitä perinnöstä, joka hänen kotonaan oli ollut. Äidin kuolema oli Kähköselle vapautus, toivottu sellainen.

– Äiti sairasti pitkään, ja hänen oli tosi vaikea olla. Elämä oli koko ajan kaventunut sairauden vuoksi, ja loppuaika oli kärsimystä. Olisi ollut epäinhimillistä olla toivomatta, että lempeä kuolema veisi hänet pois, Kähkönen sanoo.

Nykyisin äidin ajatteleminen herättää Sirpa Kähkösessä myötätuntoa.

– Hän oli jollain lailla niin loppuun ajettu ja niin monella lailla sekä fyysisesti että psyykkisesti vammautunut.

KUOLLEEN KANSSA kirjassa keskusteleminen ja koko kirjan kirjoittaminen oli Sirpa Kähköselle keino tehdä sovinto. Hän halusi osoittaa ymmärtävänsä, mistä se kaikki paha äitiin tuli.

– Olen surrut sitä, että molemminpuolista keskustelua ei koskaan äidin eläessä syntynyt. Ei ollut lupa puhua mistään ongelmista – se oli minulle pikkulapsesta asti täysin selvää. Kun jokin asia oli kielletty, se ilmaistiin niin raivokkaasti, hätääntyneesti tai surullisesti, että se kävi lapsellekin selväksi.

– Suhteemme ei juuri muuttunut, kun muutin kotoa. Äiti ei kerta kaikkiaan suostunut puhumaan, enkä sitten kauheasti yrittänytkään. Hänen kanssaan seurusteleminen oli sen vuoksi tosi vaikeaa. Olimme kyllä säännöllisesti tekemisissä, ja kun hän vanheni, olin tarvittaessa hänen apunaan.

Kähkönen arvelee, että ne, jotka ovat kasvaneet esimerkiksi alkoholistiperheissä, tunnistavat tarkalleen, mistä hän puhuu.

– Jokuhan niitä vaikenemisia sitten alkaa kantaa, ja joku myös alkaa niistä oireilla – sillä tavalla ne asiat tulevat esille. Sitten voidaan sanoa, että tuo on vaikea lapsi tai hankala ihminen. Aina tuo kiukuttelee tai aina sillä on maha kipeä.

Kähkönen arvioi, että kyllä äiti ainakin silloin tällöin näki, kuinka tyttäreen sattui. Ehkä äiti tunsi niin suurta syyllisyyttä, että se teki asioiden käsittelyn hänelle sietämättömäksi.

– Hän oli jollain lailla niin loppuun ajettu ja niin monella lailla sekä fyysisesti että psyykkisesti vammautunut. Sellaisen ihmisen kohdalla sitä lopulta vain luovuttaa.

JÄLKEENPÄIN Sirpa Kähkönen on ymmärtänyt, että olot hänen perheessään olivat harvinaisen rankat silloin, kun hän oli teini-ikäinen. Äidin elämän murtumispiste ajoittui niihin vuosiin. Silloin juominen paheni, tuli avioero, elämänhallinta katosi ja käytös muuttui entistä arvaamattomammaksi. Pahaa oloaan hän purki vahvatahtoiseen esikoiseensa.

Lapsuudestaan Kähkönen muistaa pyöräilevän, uivan, ripeästi liikkuvan äidin, joka luultavasti oli ajoittain onnellinenkin. Hän muistaa heidän käyneen tavaratalossa ihailemassa kauniita lasiesineitä ja taidenäyttelyissä. Hän muistaa myös, kuinka kaunis äiti oli ja miten hän laittautui juhliin.

– Myöhemmät muistoni äidistä ovat vaikeuksien värjäämiä. Oli raskasta tajuta, ettei tilanne parane vaan todennäköisesti pahenee. Että ahaa, alkoholi on niin paljon vahvempi kuin mikään inhimillinen side ja se vie tuota ihmistä, ja kierre vain syvenee. Sitä toivottomuutta en osaa verrata mihinkään muuhun. Senkin varmaan tunnistavat kaikki alkoholistien läheiset.

Nykyisin äidin ja hänen kohtalotovereidensa ajatteleminen herättää Kähkösessä myötätuntoa.

Hän asuu Helsingin Kalliossa ja näkee usein ihmi-

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

siä, jotka ovat niin pahassa päihdekoukussa, että ovat menettäneet kaiken.

– Kun alkoholismin mieltää sairaudeksi, asiaa on helpompi ymmärtää ja hahmottaa. Eihän kukaan lapsena suunnittele viettävänsä elämäänsä kadunkulmassa avuttomana ja hajonneena ilman mitään.

RIITTA-ÄITI OLI JOUTUNUT kokemaan omien vanhempiensa turhautumisen, ankaruuden ja vihan. Oli kuin kaikki heidän rakkautensa ja rohkaisunsa olisi hypännyt yhden sukupolven yli Sirpalle ja muille lastenlapsille.

– Isovanhempien rakkaus, kannustus ja varaukseton hyväksyntä pelastivat minut. Kun olin pieni, he olivat vankkumattomasti olemassa ja pitivät minusta hyvää huolta. Heillä oli kyllä omat puutteensa, jotka liittyivät esimerkiksi lapsen oman tahdon ymmärtämiseen, mutta he olivat tosi turvallisia. Koska olen aina pystynyt tukeutumaan siihen kokemukseen, minulla ei ole ollut varsinaista hätää silloinkaan, kun minulle myöhemmin on sanottu tosi pahoja ja rikkovia asioita, Sirpa Kähkönen sanoo.

”

Ei ollut lupa puhua mistään ongelmista – se oli minulle pikku­ lapsesta asti täysin selvää. Kun jokin asia oli kielletty, se ilmaistiin niin raivokkaasti, hätääntyneesti tai surullisesti, että se kävi lapsellekin selväksi.

59-VUOTIAS SIRPA KÄHKÖNEN kuuluu sukupolveen, jonka lapsuudessa ja nuoruudessa lasten fyysinen kurittaminen oli sekä hyväksyttyä että tavallista. Vielä yleisempää se on ollut edellisten sukupolvien elämässä. Syyksi on riittänyt se, että lapsi on tehnyt virheen tai ei ole totellut heti – ja sekin, että häntä on pidetty vääränlaisena.

– Kodeissa on revitty lapsia hiuksista, annettu luunappeja, läpsitty, läimitty ja annettu piiskaa, huudettu ja peloteltu. Se kaikki tähtäsi lasten oman tahdon nujertamiseen.

– Nykyään lapset onneksi tietävät tosi hyvin, että kuritus on lailla kielletty. Minun sukupolveni on vielä ajatellut, että eihän minulle mitään vahinkoa tullut, vaikka sain selkääni, mutta sehän on ajatus, jonka väkivaltaa kokeneet kehittävät suojakseen.

Kähkönen on miettinyt, mikä yhteys sukupolvesta toiseen siirtyneellä kuritusväkivallalla on siihen, että suomalainen ilmapiiri tuntuu niin armottomalta ja kovalta. Ei ole oikein lupa erehtyä tai tehdä virheitä. Armottomuuden ja nujertamisen henki välähtelee siinä, miten me toisillemme puhumme: Mitäs läksit. Pidä kipeenäs, äläkä tule valittamaan. Tässähän se nähtiin. Se oli sille ihan oikein. Ei kannata hirveästi yrittää, koska ei siitä mitään tule.

– Ajattelen myös 1900-luvun alun Suomea, jossa isovanhempani elivät. Köyhien perheiden lasten oli tosi vaikea jatkaa koulunkäyntiä, ja he joutuivat jo hyvin varhain raskaisiin töihin. Heidän piti vain hyväksyä se osa, joka heille oli tullut.

Se, että on jäänyt elämässä ilman mahdollisuuksia, ja toisaalta se, että oma tahto on nujerrettu kurittamalla jo lapsena, on synnyttänyt vihaa. Kähkösen mukaan se näkyi sisällissodassa ja purskahtelee esiin edelleenkin edellisten sukupolvien perintönä esimerkiksi aggressiivisena keskusteluilmapiirinä.

Isovanhempien rakkauden lisäksi merkityksellistä hänelle on ollut oman lapsen saaminen.

– Enemmänhän lapset opettavat meille kuin me heille. Miten uskomattoman valtavaa on lasten vanhemmilleen osoittama rakkaus – ja se alkaa joka päivä alusta. Me vanhemmat emme ole valmiita silloin, kun lapset syntyvät, vaan vasta alamme kehittyä suuntiin, joista meillä ei siinä vaiheessa ole mitään tietoa.

– Jos ei ole joutunut siihen testiin, mitä vanhemmuus on, on helppo arvostella omia vanhempiaan ja kaikkia muitakin vanhempia. Parhaimmillaan lapsi tekee aika nöyräksi. Kun on vaikka uhmaikäisen kanssa päivittäisessä tulikokeessa, saa huomata, että enpä todellakaan ole kypsä ihminen. ÄIDIN JÄÄMISTÖÖN kuului kaksi hänen päiväkirjaansa nuoruusvuosilta, toinen onnettomuutta edeltävältä ajalta, toinen sen jälkeiseltä. Se, että äidin suuri haave nuorena oli tulla kirjailijaksi, oli päiväkirjoja lukeneelle Kähköselle järkyttävä paljastus. Ei äiti koskaan puhunut siitä – ei silloinkaan, kun tyttärestä tuli kirjailija 27-vuotiaana.

– Se kuvastaa sitä, miten hän jätti kaikki asiat hiljaisuuteen. Mutta kyllä tuo tieto sai minut myös kysymään, kuinka paljon me loppujen lopuksi itse valitsemme sitä, mitä meistä tulee, ja kuinka paljon toteutamme edellisten sukupolvien usein epäsuorasti ilmaistuja haaveita.

Päiväkirjasta kävi ilmi myös, kuinka paljon äiti ihaili isäänsä ja runoja, joita tämä kirjoitti.

Kähkönen on totta kai jossitellut, mitä äiti olisi tehnyt, jos aivoihin osunut isku ei olisi aiheuttanut niin paljon erilaisia sosiaalisia ja tunne-elämän ongelmia. Äiti oli älykäs, oppivainen ja ilmaisukykyinen, mutta aivovamman seurauksena hänestä katosi pitkäjänteisyys.

Ehkä äiti olisi voinut mennä mukaan harrastajateatteriin ja kehittyä siinä. Hän luki paljon – ehkä hän olisi myös jaksanut kirjoittaa pitkäjänteisesti, ellei olisi vammautunut.

– Hänen haaveensa eivät päässeet koskaan edes testiin. Hän ei jaksanut kokeilla, mihin asti hänen taitonsa riittävät. Ehkä hänen syvin minänsä jäi aina vähän nälkäiseksi.

SUKUNSA VAIHEITA Sirpa Kähkönen on käyttänyt materiaalina jo yhdeksänosaisessa Kuopio-sarjassaan. Silti 36 uurnaa on hänen henkilökohtaisin teoksensa. Kähkönen sanoo, ettei häntä ole koskaan pelottanut käsitellä ja kaivella sellaisiakaan asioita, jotka häntä satuttavat.

Kirjailija voi niin tehdä. Kähkönen mainitsee esimerkiksi tanskalaisen Tove Ditlevsenin, jonka teokset ovat viime vuosina nousseet suureen suosioon, ja suomenruotsalaisen Märta Tikkasen.

– He ovat avanneet teoksissaan isoja ja todella vaikeita asioita, joiden kuvaamista pidettiin aikanaan sopimattomana – ja sopimattomana varsinkin naisille. Myös Eeva Kilpi julkaisi jo 1970-luvulla hyvin tunnustuksellista, avointa ja omaelämäkerrallista tekstiä. Se hätkähdytti ja sai aikaan raivoakin.

Tikkasen ja Kilven teokset syntyivät ilmapiirissä, jossa esimerkiksi seksuaalisuuden käsittely oli lähes tabu. 1960- ja 70-luvuilla kasvanut Kähkönen muistaa ajan hengen ja sanoo, että vastenmielisintä siinä oli naisten ja lasten näkökulman vaientaminen ja vähättely.

– Aina on ollut asioita, joista ei muka saisi puhua tai kirjoittaa – ikään kuin niitä ei olisi olemassakaan, kun niistä ei puhuta. Siitä huolimatta olen halunnut niitä käsitellä. Sitä vaikenemista vastaanhan minä kirjoitan. Yksityisen avaaminen on keino näyttää, mitä monille meistä on tapahtunut vaikkapa hyvin autoritäärisen kasvatuksen tai väkivallan seurauksena. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 15

historiasta. Katianna Ruuskanen sanoo, että tämänkaltaisten salaisuuksien kantaminen on turhakin taakka.

– Jos vasta oman vanhemman kuoleman jälkeen saa tietää, että hänellä olikin elämässään vaikka suuri rakkaus tai lapsia ihan muualla, sitä voi olla vaikea kestää. Mutta mitä jos asiasta olisi kerrottukin avoimesti? Olisiko se rikkonut jotakin vai olisiko se ollut ymmärrettävissä?

Ruuskanen pohtii.

Hän muistuttaa, että moni on aikuisena valmis ymmärtämään, että omat vanhemmat ovat samalla lailla erehtyviä ja särkyviä ihmisiä kuin kaikki muutkin – ja että vanhempien elämässä on saattanut olla kaikenlaista.

– Jos meillä olisi tällainen ymmärrys toisistamme, voisimme olla vähän armollisempia ja lempeämpiä.

”Miksi hylkäsit minut?”

Läheisen kuolema ei tee tyhjäksi sitä edeltäneitä epäoikeuden­ mukaisuuksia, vaille jäämisiä tai hylkäämisiä. Niitäkin saa haudalla surra, sanoo perheneuvoja Katianna Ruuskanen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS ERKKI TOUKOLEHTO KUVA SIRPA PÄIVINEN Pyhäinpäivänä hautausmaat ympäri Suomen muuttuvat tuhansien lepattavien kynttilöiden valomereksi. Kynttilöiden ja kyynelten takana voi olla monenlaisia tunteita ja menetyksiä. Aina suhde edesmenneeseen ei ole ollut hyvä tai läheinen, ja hankalat, hiertävät asiat tai suvun salaisuudet ovat saattaneet jäädä selvittämättä. Haudalla saatetaan itkeä myös sitä, mikä ei koskaan toteutunut tai omaa puutteellisuutta ja kyvyttömyyttä.

– Hautausmaille ei tarvitse mennä viemään vain kiitollisuudesta kukkia ja kaipauksesta kynttilöitä. Sinne voi mennä myös kysymään miksi: Mikset rakastanut minua? Miksi hylkäsit minut? Läheisen kuoleman lisäksi voi surra niitäkin asioita, joita ei koskaan tapahtunut, sanoo perheneuvoja ja psykoterapeutti Katianna Ruuskanen.

Hän toteaa, ettei kuolema tee tyhjäksi sitä edeltäneitä epäoikeudenmukaisuuksia, vaille jäämisiä tai hylkäämisiä. Ne ovat läheisen kuoleman jälkeen yhtä totta kuin ne olivat hänen eläessäänkin.

– Jos sellaiset tunteet kuin viha, raivo, turhautuminen, katkeruus ja pettymys jäävät käsittelemättä niin, ettei niitä saisi sanoa tai tuntea, se voi alkaa tuhota meidän todellista elämäämme. Jos silot-

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

telemme vaikeat asiat niin, että ”varmaan hän oli ihan hyvä ja hän teki parhaansa” emmekä arvosta omia tunteitamme, jotain meissä voi mennä rikki, Ruuskanen sanoo.

– Läheisen kuoleman jälkeen kaikki tunteet turhautumisesta raivoon ja katkeruuteen ovat oikeudenmukaisia, sallittuja ja hyväksyttyjä. Jos niitä herää, totta kai ne ovat oikein.

Suru ei ole aina kaunista ja ylevää. Kuormittavan, keskeneräisen ja epätyydyttävän suhteen sureminen voi olla raskasta.

Katianna Ruuskasen mukaan suru ei kuitenkaan ole sen vähäisempää, vaikka siihen sekoittuisi muitakin tunteita kuin kiitollisuutta ja ikävää.

Vanhan viisauden mukaan kuolleista ei saa puhua pahaa. Ruuskanen arvioi, että ajatus tuntuu edelleenkin elävän meissä vahvana. Hänen mielestään se on kuitenkin väärä.

– Ei kuoleman kohdalla tarvitse paketoida asioita niin, että nyt puhutaan tai ajatellaan vainajasta tai meidän elämästämme vain hyvää.

– Toivoisin, että ihmiset näkisivät pyhäinpäivän kynttilämeressä mahdollisuuden kaikkiin tunteisiin. Ihminen, joka sur-

ressaan tuntee vaikka vihaa ja katkeruutta, saattaa samalla tuntea myös osattomuutta ajatellessaan, että muut surevat oikein ja puhtailla tunteilla ja että muilla on ollut omaiseensa sellainen suhde, jota voi surra niin.

Sotatraumoja, avioliiton ulkopuolisia lapsia, uskottomuutta, salaisia rakkauksia, itsetuhoisuutta, psyykkisiä sairauksia… Jotain vaiettua tai häpeällisenä pidettyä löytyy luultavasti jokaisen perheen

Katianna Ruuskanen muistuttaa, että säröinen suru ei ole yhtään huonompi suru.

– Me kaikki varmaan haaveilemme, että saisimme istua pöydän ääressä vanhempiemme kanssa keskustelemassa vaikeista asioista. Tai että olisimmepa tehneet sen ajoissa, Katianna Ruuskanen sanoo.

– Ongelma on se, että aina siihen ei olla valmiita. Vanhemmalle herää hirveän helposti syyllisyys, jos lapsi haluaa keskustella. Aikuisilla lapsilla taas on tarve suojella vanhenevia vanhempiaan. Tuntuu lähes tabulta sanoa iäkkäälle vanhemmalle, että ”sä oot kohdellut mua todella väärin”.

Ruuskanen miettiikin, milloin keskustelut pitäisi käydä. Ja miten ne osattaisiin käydä sellaisessa hengessä, että ne eivät rikkoisi?

– Ravistelut ja konfliktit täytyy käydä ajallaan läpi, ettei toisen kuolinvuoteelle tarvitse mennä riehumaan murrosikäisen raivolla.

Omalta vanhemmalta voi Ruuskasen mukaan kysyä vaikka, millaista oli silloin, kun olin pieni. Miltä sinusta tuntui tulla vanhemmaksi? Mikä tuntui vaikealta?

Millaista meillä oli? Mitä sinä muistat minusta?

– Jos lähtökohta on noin armollinen, toisen on helpompi vastata. Jos kysyt ja haluat jutella, siinä pitäisi olla jonkinlainen anteeksiannon – ei tuomion – henki mukana. Moniin sellaisiin asioihin, jotka ovat vaikeita käsittää, voi sillä toisella ihmisellä olla syynsä.

On myös tekoja, jotka ovat niin pahoja, ettei niitä voi antaa anteeksi. Harva vanhempi kuitenkaan tahallaan haluaa vahingoittaa lastaan. Ruuskanen kehottaa miettimään, mikä on kohtuullista.

– Voisiko antaa anteeksi vaikkapa sen, että toinen oli kyvytön pysymään perheessä tai kyvytön antamaan huolenpitoa ja rakkautta? Jos toinen pyytää uutta mahdollisuutta, minusta sellainen kannattaisi antaa. On paljon raskaampaa elää anteeksiantamattomana kuin anteeksiantaneena. Voi vaikka sanoa, että annan anteeksi, mutta muuhun en pysty – että eletään vain kumpikin rauhassa omaa elämäämme. ■

V UO K R A-A SUNTOJA SENI OR I TA LOSSA !

PIHLAJISTON SOINTU ON YHTEISÖLLINEN, RAUHALLINEN JA TURVALLINEN KERROSTALOKOTI, JOSSA VUOKRAAN SISÄLTYY ARKEA HELPOTTAVIA PALVELUITA. MUUTA MEILLE ASUMAAN JO TÄNÄ SYKSYNÄ MUIDEN SAMASSA ELÄMÄNTILANTEESSA OLEVIEN KANSSA.

”Pesutupa ja kuivaushuone ovat huikeat. Näiden lisäksi viereiseen K-marketiin on helppo mennä kävellen ja sieltä saa valmista tuoretta ruokaa ja leivonnaisia. Joka päivä on tuoretta tarjolla.”

“Asunto on hyvin suunniteltu: löytyy paljon säilytystilaa, iso parveke ja valoisat huoneet.

Hanat kiiltelevät niin, että vettä ei melkein kehtaa pirskottaa.”

Vuokraan sisältyy asumisen lisäksi: Palveluavustajan viikoittaiset käynnit, asunnon siivous kerran kuussa, asunnon ikkunoiden pesu kerran vuodessa, yhteisen olohuoneen sekä mukavat aktiviteetit, saunan ja pyykkituvan käyttö ilman eri maksua.

”Pidän erityisesti yhteisistä päivistä ja tuolijumpasta, jonka talon palveluavustaja vetää. On hyvä, että on päivä, jolloin voi tulla kysymään tai kertomaan, mielen päällä olevia asioita.”

“Talon omistajat ovat todella ystävällisiä, jos huoneeseen tarvitsee esimerkiksi lisää varusteita. Puhelimella aina ilmoitetaan, milloin siivooja on tulossa.

Mistä tahansa asioista saa soitella.

Se, miten tällaiset yhteiset tilatkin on rakennettu meitä varten, kertoo jo paljon omistajista.”

Talosta löytyy yksiöitä, yksiöitä alkovilla ja kaksioita.

Kysy lisätietoja tällä hetkellä vapaana olevista asunnoista ja tule tutustumaan taloon ja uuteen kotiisi paikan päälle: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

”Luotan johdatukseen” Pitkän avioliiton, puolisonsa ja äitinsä omaishoitajuuden ja heidän kuolemansa jälkeen Hilkka Ahde opettelee nyt olemaan yksin ja jouten.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT JANI LAUKKANEN

O

”

len aina ollut suorittaja, teen paljon eikä minua ’koskaan’ väsytä.”

Näin luonnehtii itseään Hilkka Ahde, joka ehti toimia kymmenen vuotta äitinsä omaishoitajana ja kolme vuotta miehensä Matti Ahteen omaishoitajana. Omaishoitajuudet myös menivät päällekkäin.

– Perjantai-iltaisin töiden jälkeen lähdin ajamaan Helsingistä Valkeakoskelle äitini luokse.

Olin laittanut Matille ruuat valmiiksi ja halusin ehtiä saunottamaan äidin. Olin silloin vielä työelämässä, eikä etätöiden teko tullut kuuloonkaan, Ahde kertoo.

Hänen äitinsä ei pärjännyt enää yksin saatuaan aivoverenvuodon ja kaksi aivoinfarktia.

Aviomies Matti, jonka kanssa oli eletty vauhdikasta elämää yhdessä jo 40 vuotta, sairastui puolestaan haimasyöpään vuonna 2017. Moni muistaa kuvan Linnan juhlista itsenäisyyspäivänä 2019: pitkäaikainen demarikansanedustaja ja ministeri, Veikkauksen toimitusjohtaja ja suuri oopperan ja urheilun ystävä saapui jälleen juhliin, mutta nyt pyörätuolissa. Jouluna hän oli jo poissa.

SUUREN SURUN KESKELLÄ Hilkka Ahde teki jotain epätavallista. Hän etsi pikavauhtia uuden asunnon, haki äitinsä Helsinkiin ja järjesti kolme muuttoa: omansa, äitinsä ja tyttärensä. Siitä alkoi kolmen sukupolven naisten yhteiselo.

– Olen ikuisesti kiitollinen siitä, että tyttäreni tuli kanssamme asumaan. Hän halusi sitä itse, koska mummi oli hänelle rakas. Ilman häntä järjestely ei olisi onnistunut.

Alkoi uudenlainen arki. Äidille oli kehittynyt muistisairaus. Omaishoito oli kokopäivähommaa, eikä Ahde ehtinyt paljon kuulostella tuntojaan. Jälkeenpäin hän tajusi, että pakeni hurjaan tekemiseen suruaan aviomiehen kuolemasta. Äitiä ei voinut jättää yksin kotiin. Kävi niinkin, että kun Ahde oli tovin ulkona koiran kanssa, äiti oli jo saanut itsensä pyörätuolista lattialle. Lisäksi tulivat taistelut kaupungin byrokratian kanssa ja hankalat lääkärireissut Kela-kyyteineen. Oli toki paljon hyviäkin hetkiä: yhteistä muistelua vanhojen valokuvien äärellä, saunomista ja hyvää kotiruokaa.

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

– Omaishoito on raskasta, mutta myös tosi antoisaa. Päivääkään en vaihtaisi pois, Ahde sanoo nyt.

Paitsi äidin viimeiset päivät tammikuussa 2023. Ne olivat niin traumaattisia, että tytär sanoo kääntyneensä eutanasian kannattajaksi, vaikka on kristitty.

– Oli kauheaa katsella, kun äiti oli tukehtumaisillaan ja paniikissa päätään viskoen tarrasi kiinni. Hän ehti saada helpottavaa lääkitystä vain kaksi tuntia ennen kuolemaansa, Ahde kertoo silmien vieläkin kyyneltyessä.

Kuka?

Hilkka Ahde, varakansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (sd) ja Kansallisoopperan hallintoneuvoston jäsen.

Mitä?

Äitinsä ja miehensä omaishoitaja loppuun saakka. Liisa Talvitien kirjoittama elämäkerta Hilkka Ahde – Sinisilmäinen optimisti ilmestyi tänä vuonna.

Motto

Pieni on se lähimmäisen­ rakkauden piiri, johon kuuluvat vain itsen kaltaiset.

(Sylvi Kekkosta mukaillen)

Omasairaanhoitaja toimi esimerkillisesti, mutta lääkäriä perhe ei tavannut kertaakaan.

Hilkka Ahde on nähnyt kuolemaa läheltä monesti. Myös Matti Ahde sai kuolla kotona. Silloin kaikki meni paremmin, vaikka siihen hetkeen päättyi 43 vuoden avioliitto. Hilkasta se oli kaunis kuolema, ja kuoleman todenneen lääkärin lohduttavat sanat kantoivat surussa. Nyt hän tietää, että suremiseen vaikuttaa vahvasti se, kuinka loppu menee.

HILKKA AHDE on kotoisin Valkeakoskelta työläistaustaisesta virkamiesperheestä. Urheilijana hän pääsi pitkälle kilpavoimistelussa, ja valmentajana toimi oma äiti. Tuoreena ylioppilaana Hilkka voitti Bulgariassa rytmisen kilpavoimistelun kisat ja oli 19-vuotiaana muuttamassa Moskovaan opiskelemaan alaa.

Mutta sitten hän tapasi oululaisen kansanedustajan Matti Ahteen, joka oli köyhästä kodista ja kansakoulupohjalta ponnistanut eduskuntaan.

Molemmat olivat kiinnittäneet toisiinsa huomiota jo aikaisemmin, mutta ensimmäisestä tapaamisesta seurasi salamarakastuminen.

– Eihän sitä voi järjellä selittää mitenkään. Minä vain tiesin, että me tulemme olemaan loppuelämämme yhdessä, tapahtuupa mitä vain. Yksi arvokkaimpia asioita elämässäni on ollut pitkä, hyvä avioliitto.

Opinnot Moskovassa ja urheilu-ura jäivät siihen. Valmentajaäiti oli niin pettynyt tyttärensä valintoihin, että katkaisi välit kokonaan.

– Matti sanoi, että ota kimpsusi ja kampsusi ja tule Ouluun. Joku heikompi mies olisi sanonut, että eiköhän tämä ollut tässä!

HÄIDEN KANSSA ei aikailtu, ja Ahteiden perhe kasvoi Oulussa nopeasti kolmella lapsella. Hilkka Ahde opiskeli lastentarhanopettajaksi ja työskenteli päiväkodin johtajana. Hän oli viikot käytännössä yksinhuoltaja, mutta ehti myös toimia kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa. Naapurissa asui tuleva Oulun piispa Samuel Salmi, ja perheet ystävystyivät.

1980-luvun lopulla Ahteet muuttivat Vantaalle, jolloin lapsetkin ehtivät nähdä enemmän kansanedustajaisäänsä. Hilkka työskenteli Kauppalehden levikkiosastolla, Lastenklinikoiden Kummien toiminnanjohtajana ja Blue West -viihdeyrityksen toimitusjohtajana. Viimeksi mainitussa tehtävässä hän osallistui Leidit lavalla -kiertueen toteuttamiseen vuonna 2000.

Viimeisimmästä työpaikasta tuli kuitenkin se, jonka asioita puitiin korkeimmassa oikeudessa asti. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n viestintäpäällikkönä Hilkka Ahde joutui pitkäaikaisen työpaikkakiusaamisen kohteeksi. Kiusaaja oli oma esimies.

– En olisi ikinä halunnut asian päättyvän sillä tavoin. Tein kaikkeni, että saisin tilanteen hoidetuksi talon sisällä. Mutta lopulta ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tehdä aluehallintovirastoon valvontapyyntö. Sitä kautta asia eteni oikeusprosessiin. Lopul-

Hilkka Ahde on opetellut tietoisesti murehtimisen lopettamista.

ta korkein oikeus vahvisti esimieheni saaman tuomion työsyrjinnästä. Sitä ennen hän oli saanut tuomion henkisestä väkivallasta.

– Surullista on se, että menetin tähän prosessiin kymmenen vuotta elämästäni. Myös viimeiset vuodet, jotka sain Matin kanssa olla.

– Mutta pitää hakea jotain johdatusta tästäkin.

Molemmat tuomiot ovat olleet tärkeitä muille kiusatuille. Sain valtavasti yhteydenottoja muun muassa yliopistoissa ja seurakunnissa työskenteleviltä ihmisiltä, Ahde sanoo.

KAIKELLA ON TARKOITUKSENSA, ja kaikki menee kuitenkin hyvin ja oikein. Se on paljon sanottu ihmiseltä, joka on kokenut monta myrskyä elämässään. Hilkka Ahteella on suuri luottamus johdatukseen. Mistä tällainen luottamus tulee?

– Minulla oli eräs vaikea kokemus 15-vuotiaana.

Sain silloin rukouksesta apua, ja rukoilen edelleenkin. Kirkkoinstituutio ei sinällään ole minulle tärkeä, paitsi hädän hetkellä. Silloin minäkin käyn kirkossa, saan voimaa ja rauhoitun. Muuten minulle riittää oma uskoni ja rukoukseni.

Sitten Hilkka Ahde jo hymyilee.

– Eläminen on paljon mukavampaa hyvällä mielellä! Totta kai suren asioita, mutta en jää rähmälleni suruun ja katkeruuteen. Sillä tekee

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

”

Kirkkoinstituutio ei sinällään ole minulle tärkeä, paitsi hädän hetkellä. Silloin käyn kirkossa. Muuten minulle riittää oma uskoni ja rukoukseni. vain pahaa itselleen. Kuten Mattikin sanoi: ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Ei pidä katkeroitua.

Tämä asenne liittyy anteeksiantoon ja armoon.

Hilkka Ahde on opetellut tietoisesti murehtimisen lopettamista. Huolten painamana omaishoitajana hän huomasi, että vaikka murehtisi itsensä kuoliaaksi, se ei auta mitään.

Se oli hänelle tärkeä oivallus. Jos hän herää keskellä yötä murehtimaan asiaa, jolle ei pysty

tekemään mitään, hengitysharjoitusten tekeminen auttaa uudestaan uneen.

NYT HILKKA AHDE elää uutta elämänvaihetta. Ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden omaishoitajuuden jälkeen hänellä on mahdollisuus tehdä, mitä haluaa. Hänellä on myös aikaa pysähtyä.

Opetella olemaan yksin ja olemaan jouten.

– En ollut pysähtynyt Matin kuoleman jälkeen.

Itkiessäni äitiä surin edelleen myös Mattia.

Surusta pääsee ajan kanssa yli, mutta ikävä jää.

Samaan aikaa elämässä on suuria ilonaiheita, kuten lapsenlapsi, ystävät, hydrobic ja ooppera. Uutena Helsingin kaupunginvaltuutettuna Ahde on halunnut vaikuttaa erityisesti omaishoitajien aseman parantamiseen. Hänen aloitteestaan kaupunki tukee nyt omaishoitajien jaksamista maksuttomilla uimahalli- ja kuntosalikäynneillä.

Mutta oikeastaan koko omaishoitosysteemi pitäisi Ahteen mielestä räjäyttää ja rakentaa uudelleen. Byrokratiaa tulisi karsia ja palveluista pitäisi saada tietoa niin, ettei tavallisen ihmisen tarvitse osata jokaista lakipykälää ja taistella jokaisesta palvelusta erikseen.

– Moni omaishoitaja joutuu tilanteeseen ennalta arvaamatta. Valtaosa heistä tekee työtään rakkaudesta ja suuresta sydämestä. ■

Tilaa Suomen Kuvalehti Kirkko ja kaupunki -lehden lukijoille räätälöityyn erikoishintaan!

-60 %

Lehti + digi 4 kk

Järjen luksusta.

Hyvä Kirkko ja kaupunki -lehden lukija! Suomen Kuvalehti on jo yli sadan vuoden ajan tarjonnut tarkoin taustoitettua, puolueetonta ja analysoitua tietoa merkityksellisistä asioista, ilmiöistä ja uutisista.

Kiihkottomasti ja luotettavasti.

Tilaa Suomen Kuvalehti jo tänään!

SK on diginä aina mukanasi Lue viikon lehtesi jo torstaiaamuna ja tutustu vain SK DIGIssä julkaistavaan sisältöön ja lehtiarkistoon perustamisvuodesta 1916 lähtien. Kaiken digitaalisen sisällön ja näköislehdet saat osoitteesta suomenkuvalehti.fi.

SK DIGI saatavilla myös sovelluskaupastasi.

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme 2,90 € maksun. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa Otavamedia.fi/tietosuoja.

■ Tilaan 4 kk Suomen Kuvalehdet (16 numeroa) VAIN 49 € (norm. 124,00 €, säästö 75,90 €).

■ OTAN TÄYDEN HYÖDYN (Rastita ruutu) Tilaan 8 kk Suomen Kuvalehdet (32 numeroa) 99 € (norm. 249,60 €, säästö 150,60 €).

Etunimi

Sukunimi:

Lähiosoite:

Postinumero ja toimipaikka:

TÄRKEÄÄ! Sähköpostiosoitteeni, jolla saan verkkopalvelun käyttööni:

POSTIMAKSU MAKSETTU

s on Tarjou ssa a voim 023 2 31.12. i. a st

■ Tilaukseeni sisältyy painetun lehden lisäksi SK DIGI -verkkopalvelu sekä TV-maailma-ohjelmalehti jokaisen Suomen Kuvalehteni mukana.

OT: 1617146

Postita tilauskortti tai tilaa puhelimitse numerosta 09 156 665 ma−pe klo 8−19

Kyllä: käytän Kirkko ja kaupunki -lehden lukijoiden tarjouksen.

ID: 218592

tilaus.suomenkuvalehti.fi /kirkkojakaupunki Saat SK:n digisisällöt heti käyttöösi!

TILAUSKORTTI

OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

2413/23

TILAA NOPEIMMIN NETISSÄ

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

Mielipide

Ilman nuorisotyötä ei ole hyvinvoivia nuoria

MARTTA-KAISA VIRTA

JOKA KOLMAS NUORI kokee olevansa yksinäi­ nen. Yhdellä kymmenestä nuoresta ei ole yhtään läheistä ystävää. Yksinäisyys muun muassa lisää syrjäytymistä, aiheuttaa terveysongelmia ja vai­ keuttaa työelämään pääsyä.

Järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuori­ sotyö edistää kaverisuhteiden muodostumista ja tarjoaa nuorille taustaan katsomatta yhteisö­ jä, joihin kiinnittyä. Nuorisotyössä vahvistetaan nuorten uskoa itseensä, tulevaan ja ympäröivään maailmaan. Tuhannet nuorisoalan ammattilai­ set ja vapaaehtoiset kulkevat nuoren rinnalla elä­ män eri tilanteissa ja auttavat oman polun löytä­ misessä.

Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietet­ tiin 9.–15.10.2023. Ilman nuorisotyötä meillä ei ole hyvinvoivia nuoria, ja ilman nuoria meillä ei ole mitään – ei veronmaksajia, ei vastuunkan­ tajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita.

Nuorten laiminlyömisellä on siis kohtalokkaat seuraukset paitsi inhimillisesti, myös kansanta­ loudellisesti.

Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuoris­ tamme. Valtakunnan tasolla on jo tehty lyhyt­ näköinen päätös leikata nuorten hyvinvoin­ nista. Virhettä ei saa toistaa kunnissa ja seura­ kunnissa, vaikka taloustilanne vaatiikin teke­ mään kovia säästöpäätöksiä. Pidetään huolta,

että nuorisoalan ammattilaisilla ja vapaaeh­ toisilla on riittävät resurssit huolehtia nuoris­ tamme.

Anna Munsterhjelm toiminnanjohtaja, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Kun toimeentulo aiheuttaa huolta Kela tukee eläkeläisten arkea esimerkiksi vanhuuseläkkeellä, asumistuella ja hoitotuella.

Autamme selvittämään oikeutesi eri etuuksiin.

Lue lisää: kela.fi/elakelaiset tai soita meille: 020 692 202.

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Shamanismi on luonnon sielukkuuden muistamista PAPPI LEA KUJANPÄÄN haastattelussa (K&k 28.9.) kirjoitetaan pahojen henkien karkotuksesta. Kujanpää pohtii, kuinka pahat henget ovat vallanneet ihmisen, kun hän on ”sotkeutunut okkultismiin tai johonkin sen kaltaiseen: noituuteen, shamanismiin, uushenkiseen kanavointiin, spiritismiin tai saatananpalvontaan.”

Esitän toiveen, että kyseisiä ilmiöitä ei koskaan niputettaisi yhteen. On erityisen väärin puhua samassa lauseessa saatananpalvonnasta ja shamanismista. Nämä väärinymmärretään aivan liian usein samankaltaisiksi ilmiöiksi. Kyseinen vertaus saa minut pohtimaan, olemmeko vielä 1000–1600-luvuilla, jolloin kristillistämisen aikana kansanuskoiset perinteet yritettiin demonisoida, siinä osittain onnistuen.

Tutkin omassa väitöskirjassani pohjoista animistis-shamanistista kulttuuria ja sen nykyilmentymiä. Omasta näkökulmastani voimme shamanistisen kulttuurin osalta puhua kenties pohjoisen identiteettimme alkuperäisimmistä kerrostumista, jotka ovat joutuneet kestämään paljon uskonnollisen kolonisaation ja demonisaation myötä.

Mielestäni shamanismia ei tulisi myöskään niputtaa uushenkisyyteen, koska kyse voi olla kulttuurimme vanhimmista kerrostumista, joita tulee kunnioittaa. Näkisin ihmisen henkisen hyvinvoinnin perustan olevan oman kulttuurisen identiteetin syväkerrosten tutkimisessa, ja poh-

joisten suomalais-ugrilaisten kansojen osalta tämä tapahtuu pitkälti luonnossa.

Sitä vastoin satanismin eli saatananpalvonnan harjoittamisen näen pahana, jossa ihminen tuntee vetoa elämää tuhoaviin voimiin. Mutta sitä ei saisi koskaan yhdistää shamanismiin tai edes noituuteen, jotka pohjautuvat syvästi elämän kunnioittamiseen ja vaalimiseen.

Helena Karhu YTM, jatko-opiskelija, kulttuurintuottaja Joensuu

Erilaisia näkemyksiä ei tarvitse piilottaa JUHA RÄDYN MIELESTÄ on onnetonta, että tässä lehdessä kerrotaan tieteenvastaisista näkemyksistä (K&k 28.9.). Minusta on hienoa, että lehdessä on tilaa erilaisille näkemyksille ja maailmankuville, joiden olemassaoloa sensuuri ei kuitenkaan poista tästä maailmasta.

Tieteellinen tieto määritelmänä kuulostaa vakuuttavalta, mutta silti ihmiset voivat muodostaa asioista omia käsityksiä. Esimerkiksi Ylen kyselyn mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää Maan ulkopuolista elämää varmana tai mahdollisena, vaikka tieteen havaintojen mukaan elämää on vain Maassa.

Ikuista riemua!

Johannes Brahms: Ein deutsches Requiem PE 3.11.2023 KLO 19 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO Cantores Minores & Dresdenin Kreuzkuoro (Saksa) Helena Juntunen, sopraano • Tuomas Pursio, baritoni Lohjan kaupunginorkesteri Joht. prof. Hannu Norjanen LIPUT: 65, 50/40, 30/25, 15 € • SIS. KÄSITTELYKULUT

Vierailukonsertti

Dresdenin Kreuzkuoro (Saksa) LA 4.11.2023 KLO 18 JOHANNEKSENKIRKKO Kansainvälistä ja suomalaista kuoromusiikkia Joht. kreuzkanttori Martin Lehmann Olli Saari, urut LIPUT: 20/10 € (NUMEROIMATON KATSOMO)

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA Yhteistyössä: Helsingin kaupunki, Kirkko Helsingissä, Jane ja Aatos Erkon säätiö

Raimo Lonka Helsinki

Lue lisää mielipiteitä ja kannanottoja verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 23

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 129 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk.

3500 · alk.

T A K U U T Y Ö

€

aika 20 min.

€ € € € €

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk.

105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 550 540 m. nor esi ote opr Ylä- tai alaleuan kok

OLETKO PELKOPOTILAS SOITA JA VARAA

050 5533 050 Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

HAMMASTEKNIKKO

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

0400 461 070 SEPPO JA SARI

Sydämellistä apua samalta kodinhoitajalta, ilman kiirettä Kotisiivous · Arjen apu · Hoiva

010 299 8 299 Hoivapalvelu

Kysy seniorihinta!

Kaikki LVI-alan palvelut vuodesta 2007 Ammattitaitoinen palvelu

P. 040 180 2240 espoonvesijalampo@gmail.com www.espoonvesijalampo.fi

KOTIOPTIKOT OPTIKKOPALVELUT KOTIKÄYNTINÄ PK-SEUDULLA JA LÄHIKUNNISSA WWW.KOTIOPTIKOT.COM P. 044 9835 118 59€/ KÄYNTI, SISÄLTÄEN TUTKIMUKSEN

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213 EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kaipaatko ulkoiluapua, asiointiapua tai juttuseuraa?

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Ostetaan kiinteistöjä OSTETAAN TALO TAI TONTTI KAUNIAISISTA Mielellään koulujen tai keskustan läheisyydestä.

050 585 7506 / Sebastian

Myydään tontteja

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Omakotitalotontti kahdelle omakotitalolle Lippajärvellä hyvien liikenneyhteyksien ja kattavien palvelujen äärellä.

1797 m2 ja rak. oik. 359 kem2. Yhdessä tai kahdessa osassa.

315.000 €/157.500 € Yht.otot Arto Holappa, p. 0400 406 808 arto.holappa@remax.fi CLASSIC

RATKAISUKESKEISTÄ TERAPIAA matalalla kynnyksellä, myös toiminnallisesti.Omakustanteinen.

Kristillinen ratkaisukeskeinen terapeutti, diakoni Raili Ruotsalainen Valhallankatu 13, Helsinki Soitto tai tekstiviesti 044 982 8936

Olen parturi-Kampaaja.

Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188.

Kaire Laanemäe

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Ok-talojen ja pienkiinteistöjen sähkövikakorjaukset 37 €/h + alv. Työstä kotitalousvähennys. P. 040 145 8822.

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Lakipalveluja

Hautauspalveluja

Kuolleet

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Testamentit 180 € Perunkirjoitukset 560 € Ositukset ja perinnönjaot 560 €

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Vuokralle tarjotaan Yksiö 21 m2 toimivalla pohjalla Viiskulman palvelujen ääressä, 6. krs rauhassa merinäkymin.

Vuokra 730 €/ kk + vesi ja sähkö 050 546 9100/Leppälä Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Vermon niityllä vuonna 2021 valmistunut 59,5m2 (3h+k+ ikkunallinen vaatehuone + parveke) kalustettuna tai ilman.

Vaatehuoneesta voi tarvittaessa tehdä pienen huoneen. p. 050 433 6443

Äiti, Mummi, Isomummi HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Rakennusala Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys.

Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kiva yksiö 27 m2 Etelä-Haagassa, Huopalahden aseman naapurissa.

Hyvät ja nopeat liikenneyhteydet kaikkiin suuntiin pks-seutua. Heti vapaa. Soita p. 040 5056 174.

o.s. Öhman s. 9.1.1932 Nurmijärvi k. 5.9.2023 Helsinki Haki enkeli Sinut taivaan teille, suojelusenkeli olethan meille.

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

HAUTAKIVET

Eila Elisabet KIRJAVAINEN

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

Seija Airi perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 6.10.2023.

Lämmin kiitos osanotosta.

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650

www.kivituote.fi

Tilaisuuksia Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

pe 3.11. klo 19 alue­ seurat, Mikaelin kirkko pe 3.11. klo 19 alue­ seurat, Oulunkylän kirkko su 5.11. klo 10 Hämeenkylän kirkkopyhä, seurapuhe klo 12 pe 10.11. klo 19 alueseurat, Kivistön kirkko pe 10.11. klo 19 alueseurat, Puistolan kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntai­ sin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

ESIRUKOUSILTA ti 31.10. klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Henrik Perret Mathias Sandell. Lastenkaitsenta.

Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh.(09)23407171 ma klo 14.30–16.30,ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Seuraa myös verkossa: www.facebook. com/petrusforsamling

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10 -13.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 25.10. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. pe 27.10. klo 18 kotiseurat Lipastilla, V. Puistolant. 10 A. 28.-29.10. H-Y:n nuorisotyö 50 v.

-juhla Tampereella, www.nuoriyty. fi/50v/ su 29.10. klo 10 kirkkopyhä Sipoossa, Kuninkaant. 19; s. E.FullerJuusti; keitto ja seurat srk-kesk. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylässä, Aurat. 3, Vtaa. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoressa, Tulisuont.2; P. Löijan kirjanjulk., veisuut. ti 31.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D; M.Mäkelä Pipliaseurasta. ke 1.11. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrn.1; tee klo 18.30. pe 3.11. klo 18.30 seurat Espoonlahdessa, Kipparink.8. la 4.11. klo 10 kirkkopyhä Tapiolassa, Kirkkop. 6; K. Hiltunen.

4.-5.11. Körttis 95 v: la klo 18 kierros Hietan. h-maan ”pimeillä” haudoilla klo 20 Synkkien virsien ilta Rav. Manalan kellarissa, mukana Duo Linko&Asunta su klo 10 juhlamessu Vanha kko, Lönnrotink.6; radiointi Yle1; A.Rask, juhlakuoro klo 12 kirkkokahvit ja avoimet ovet Körttikodilla, klo 13 seurat, klo 15 lähtö A.Roeringin haudalle Malmille. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8. ma 6.11. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2. ke 8.11. klo 19 Körttikodin seurat.

TULOSSA: Bibliodraamaa verkossa 9.11., 23.11. ja 7.12. www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri; ilm. Leenalle 040 0882 251.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2022 25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

ylänköä

TILINPÄÄTÖSLASKELMA

TAUTISET KETUT K

A

P

I

A

L

I

N

P

A

R

K

USEIN LINNASSA P I I NÄHTY PASANOTNEN A KELMA S PAAVIN KÄYT- L A T TÄMÄ

vastustusta HOIKISTUA

oljista

2X

TAHTO

U

H

M

A

L

A

I

H

O

L

K

A

S

U

K

T

YKSIN-

SIVISTÄVÄ PEREHTYNEILLÄ ASIOISTA "PÄÄTTYVÄT KONFIRMAATIOON"

HIEROO SILMIÄÄN

T

KIELI KIRKAS

S

L

A

S

I

S E

LAUKKAA- N MISTA NUORIA T KUUSIA

E VESTA

I

M

I

E

S

E

N

M

A

R

I

L

I

O

T

O

S

N

A

KERTOMUK- E SIA

M

A

M

Ä

S

S

Ä

Ä

N

H KUULU A

R

O

T

HOKSATA K

E

K

S

I

Ä

O

S

L

O

T

T

I

L

Ä KUIVIA

KURRE

I

E

KISSAELÄIN KOIVISTO

O

U

KIN A HAISUA

S

E

M

O

A

S

K

U

T

A

K

K

U TYMÄ-

K

U MASKI- K

TÄMÄ-

NÄÄTÄ

KYSYMYS KEHITTYÄ

E

N

U

I

S

T

I

N

MAI- Ö NIO

A

N

T

A

MANA HETKI T SITTEN

U

O

N

I

O

JAKAVAT RAHAA

S

Ä

Ä

T

I

Ö

T

S

Ä

A

L

O

P

I

S

T

O

K

I

D

E

L

I

T

U

N

T

E

M

U

K

S

E

T

I

EHTYVÄ K

A

N

I

S MALLA A TOI-

S

E

L

E

R

O

N

O

P

R

I

P

A

R

RINTA-

VOTTU

O

A

H

E

R

R

A

I

N

A

HAMLET P OFELIA

U LETTI U

L

T

R

A

O

KERTOMUS

S

LIIKE

S

H

L

U

AHDIS- P U TAVAA

K

U

U

JÄLKEKYYTI- LÄINEN PALESI- V VELU TELMÄ

A

T

U

P

A

S

I

B

U

TVPAIKKA

P

A

L

E

H

T

I

A

R

AIVAN T E VARMA

P

I

E

N

S

O

O

T

I

I

S

I

T

K

A

SIIHEN TYYLIIN

O

O

M

KARI

N

A

KALLOSSA

U D E

M

A

H

K

I

O

T

"K

A

S

I

PRESSAN O KOIRA

S

K

U

U

N

I

N

E

ARKINEN A PUUHA

S

N

K

R

K

P

TIAN

LAPIN KOSTEIKKO

S ITSE-

MUOTI-

O NASKALEITA I

P

VALOOPPI

T PÄISEN U

Ä

E

T

I

T

D

I

O

M

V CHRIS- S M

KERÄYS- PUSTAN POIKA PAPE- PERITTY A RILLE FARMI

V

ISO

X NEULA

R

K

I

L

E

N

R

SOUTUSANKARI SANNA

E

K

N TYHJÄ- O

UTRIO

U

U

TÖN LASKEA

BÄNDI

N

LUONNON- L VARAKESKUS Ä KIMMO

TYY-

KATSOMUS

E

A

TASKU

A

I

T

LUOLA

M

TANELI VIKI TOR K ALEKSI NÖYRÄNÄ -

J

T

A

AGAA-

A

L

häthätää P I A N 8

E

A

TISMAL- P LEEN

"

K

EHRNROOTH SKÄRINGER

J

hissifirma O T I S STORA -

GOSPELMUUSIKKO LÖYTTY

A

S

A

RAISION M KUPEESTA -LATURI A ITSE- A PÄISTÄ

YRIT- E I HEVOSHARJA A TÄJÄ?

SARJA

E

muinoin EMERITUSPIISPA HUOVINEN

SUOMESSA KORKEA

I

ARKKIMIES

-VIO-

S

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

OSA TEKSTIÄ

A

A I

H

O

T

S

I

L

A

KIRJAILIJA T PHILIP

E

I

R

A

T

T

U

A

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023

Hyvää pyhää

4.11.

Marraskuun valot LUONTO HILJENEE ja elo kätkeytyy marraskuussa maan alle. Pimeässä syksyssä ero läheisistä tuntuu usein syvemmin ja he muistuvat mieliin herkemmin kuin valoisana aikana. Tähän aikaan vuodesta kuolleita rakkaita on tapana muistaa sytyttämällä kynttilöitä. Niitä viedään varsinkin pyhäinpäivänä haudoille ja hautausmaiden muistelupaikoille. Muistokynttilä kertoo toivosta: valo on olemassa ja pimeä väistyy. Vaikka kuoleman kohtaaminen on jokaiselle väistämätöntä, toivo kantaa kuoleman yli.

Pyhäinpäivän raamatuntekstissä (Ilm. 21:1–4) kerrotaan uudesta taivaasta ja uudesta maasta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kaipaus pyhyyteen

V

iinin makua kuvailtaessa ”mineraalinen” tarkoittaa aistimusta, jonka voi saada kielelleen, kun nuolaisee patterin napoja. Tuoksujen kuvailuun ovat omat sanastonsa, jotka yrittävät muuttaa sanoiksi sen, mikä ei oikeastaan ole sanojen tavoitettavissa.

Samalla tavalla yrittää Ilmestyskirja eli Johanneksen ilmestys lähestyä sitä, mihin ei oikeastaan ole sanoja. Uusi Jerusalem laskeutuu taivaasta juhla-asuisena. Kaikki sen ympärillä on uudenlaista, maa ja taivas. Kaoottisia ja tuhoavia voimia edustanut meri on kadonnut, poissa ovat itku, valitus ja vaiva. Jumalan läsnäolo on täydellisen lohduttavaa.

Kun tuonpuoleinen tulee lähelle, suodattuu se sanoiksi, jotka merkitsevät ilmestyksen kokijalle paljon. Jerusalemin asema erityisenä kaupunkina on kirjoittajalle kiistaton. Jerusa-

lemin temppelissä Jumala oli luvannut olla lähellä ihmisiään. Siinä kaupungissa Jeesus eli viimeiset päivänsä maan päällä, siellä Jumala tuli niin lähelle ihmisiään kuin vain voi.

Kaikkia Ilmestyskirjan kokijan sanoituksia emme enää kahdentuhannen vuoden jälkeen jaa. Käsitys vaikkapa auringon ja maan suhteesta on erilainen, niin on myös tietomme sinitaivaan kerroksista. Niiden sijaan voimme jakaa hänen kaipauksensa sinne, missä pyhyys tuntuu ja on kohdattavissa. Siihen tarvitaan sanoja ja mielikuvia.

Sanoitus siitä hyvästä, joka on odotettavissa, luo toivoa silloin, kun menetykset painavat maahan. Kaipauksen kohde kuvataan sanoin, ja puhuminen pitää muistot elävinä. Sanat kutsuvat etsimään yhteyttä häneen, joka antaa syvän rauhan ja levollisuuden elämässä, kuolemassa ja elämässä kuoleman jälkeen.

Pyhien yhteys Rukouksenkutojamummot pilven reunalla, näkymättömissä puiden oksilla, juurissa syvällä maan alla, neulovat rukouksiaan lämmöksi jälkipolville.

Vaareilla toinen tyyli – nykäisevät Jumalaa viitanliepeestä ja sanovat: kröhöm, eiköhän lähdetä hommiin.

Ystävillä osansa kudelmassa – lähettävät sydämen, vastaavat rukousemojilla, sytyttävät kynttilän.

Ja Jumala, antaa enkeleilleen käskyn kutitella höyhenillä, että avaisimme silmät ja näkisimme, että alkua seuraa loppu ja lopusta tulee uusi alku.

Ja koko ajan myötätunnon verkko kannattelee.

KAISA KARIRANTA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2023 27

”

Kun puhutaan sielulinnusta, puhutaan juuri siitä, mitä olen kokenut.

Tämä lintushow alkoi, kun äiti ennen kuolemaansa käski minun olla sitten ravaamatta hautausmaalla.

TAPIO WESTERHOLM s. 4

Pyhäin­ päivänä hautaus­ mailla, kirkoissa ja kappeleissa

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

15

26.10.2023 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Lapset mukaan hautausmaalle Katri Korolaisen lähisuku kokoontuu pyhäinpäivinä äidin haudalla s. 2

Kohoavat asumiskulut koettelevat monen taloutta s. 4 Erityinen ilta sinkuille Lauttasaaren kirkolla s. 6

Koko perheen voimin äidin haudalla Katri Korolainen ja hänen sisaruksensa tapaavat kokoontua pyhäinpäivinä Malmin hautausmaalle muistelemaan äitiään.

He osallistuvat toisinaan myös seurakunnan tarjoamaan ohjelmaan.

K

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

un Katri Korolaisen äiti kuoli keväällä 2014, alkoi hän käydä yhdessä sisarustensa ja isänsä kanssa tämän haudalla pyhäinpäivänä marraskuun alussa. Samalla he kävivät lähellä olevien isovanhempien haudoilla.

Mukana pyhäinpäivän tapaamisessa ovat nykyään myös lapset. Korolaisella on 4-vuotias Väinö ja 2-vuotias Eeva, ja hänen sisarellaan ja veljellään on myös saman ikäisiä lapsia.

– Pimeä hautausmaa kynttilöineen on pyhäinpäivänä vaikuttava näky. Yleensä vaihdamme äi-

din haudan kukat ja kynttilät, jonka jälkeen laulamme jonkin laulun. Usein se on Maa on niin kaunis, joka oli tärkeä virsi äidille, musiikin ammattilaiselle, Korolainen kertoo.

Hautausmaalla lapsilla on herännyt kysymyksiä kuolemasta, kuten se, missä isoäiti oikein on. Korolainen on selittänyt, että isoäiti ei ole hautausmaalla vaan hän on nyt taivaassa. Hänen poikansa oli kerran sanonut siihen, että haluaa lähteä raketilla katsomaan isoäitiään sinne.

– Äitini elää arjessamme kuvien ja muistojen kautta, ja usein äidistä puhuessani minua alkaa

itkettää. Selitän lapsille, että minun on ikävä äitiä ja olen kiitollinen yhteisistä vuosista ja että hänen rakkautensa kantaa myös teihin asti.

LASTEN KANSSA Katri Korolainen ja hänen sisaruksensa ovat muutaman kerran osallistuneet hautausmaalla Malmin seurakunnan suunnittelemalle enkelipolulle. Polulla on lapsille suunnattuja tehtäviä ja enkeleiksi pukeutuneita hahmoja.

– Pitkin hautausmaata kulkevalla enkelipolulla on nähnyt valotaidetta, ja lasten mielestä tehtäviä on ollut hauska tehdä taskulampun valossa.

Toisinaan on myös syöty partiolaisten paistamia lettuja. Seurakunta on todellakin tarjonnut lapsiperheille erinomaista ohjelmaa päivän viettoon.

Jos Korolaisen suku on osallistunut seurakunnan ohjelmaan, on hautausmaalla kulunut parikin tuntia. Joskus taas ei ole ehditty kuin käydä piipahtamassa äidin ja isovanhempien haudalla.

Katri Korolainen käy haudoilla lastensa kanssa.

– Kuolemasta ja surusta on hyvä puhua pientenkin lasten kanssa.

Korolaisesta on hyvä, että vuodessa on yksi selkeä päivä, jolloin voi puhua läheisten kuolemasta ja muistella edesmenneitä sukupolvia.

– Uskon, että päivän viettäminen on hyvin tarpeellista, sillä harva ihminen on ilman menetyksiä. Suomessa kuitenkin puhutaan muuten aika vähän kuolemasta ja surusta.

– Muistan, miten yli yhdeksänkymppinen mummini ihmetteli, onko Luoja jättänyt hänet tänne, kun hän ei ole vielä päässyt pois. Totesimme hänelle hieman hymyssä suin, että hänenkin aikansa kyllä koittaa, sillä eihän ketään ole jätetty tänne.

Korolaisen lapset ovat kyselleet häneltä toisinaan, kuolevatko myös vielä elossa olevat mummi ja ukki pian. Hän on vastannut, että jonain päivänä kyllä, joten nyt kannattaa olla mahdollisimman paljon yhdessä.

– Olen lukenut lapsilleni Heli Pruukin Surutalvi-satukirjaa, jossa käsitellään surun kokemista. Lapset pitävät kirjasta kovasti, ja palaamme sen pariin usein.

– Monessa kirjastossa on vaikeat asiat -hylly, josta voi löytää esimerkiksi kuolemaan liittyviä lastenkirjoja. Minusta näistä asioista on hyvä puhua pientenkin lasten kanssa.

”

On hyvä, että vuodessa on yksi selkeä päivä, jolloin voi puhua läheisten kuolemasta ja muistella edes­ menneitä sukupolvia.

KATRI KOROLAINEN

HELSINGIN SEURAKUNNISSA on aloitettu Pyhäinpäivä tutuksi -projekti, jonka tarkoituksena on tehdä pyhäinpäivää näkyvämmäksi ja nostaa sitä isojen kirkkopyhien joukkoon. Tavoitteena on myös yhtenäistää Malmin ja Hietaniemen hautausmaiden pyhäinpäivän tapahtumia ja niistä viestimistä helsinkiläisille. Ne ovat Helsingin isoimmat hautausmaat ja palvelevat useita seurakuntia.

– Pyhäinpäivänä on mahdollisuus kohdata ja tukea ihmisiä, joita seurakunnat eivät tavoita muuten. Hautausmailla vierailee silloin valtavasti ihmisiä, joiden elämässä seurakunta on mukana vain kirkkopyhien aikaan, sanoo projektipäällikkö Mika Savolainen.

– Hautausmaiden tapahtumien avulla voimme olla luomassa helsinkiläisten kanssa heille merkittävää pyhäinpäivää ja auttaa heitä kokemaan pyhää erilaisin tavoin. Se vahvistaa myös seurakuntien roolia yhteiskunnassa nimenomaan kuoleman ja surun ammattilaisena.

Seurakunnat järjestävät pyhäinpäivän tapahtumia vapaaehtoisten ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Näin on tapahtunut jo aiemminkin, mutta projektin avulla yhteistyötä pystytään laajentamaan entisestään. ■

PYHÄINPÄIVÄN TAPAHTUMAT MALMIN HAUTAUSMAALLA LA 4.11.

Kappeli Kahvia ja kohtaamisia klo 11– 19. Nauti kupponen kuumaa kappelin pihalla. Malmin seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset ovat jakamassa kanssasi elämäsi iloja ja suruja.

Pyhäinpäivän soiva aloitus Klo 11 Rauhan saivat pyhät Herran – päivän aloituksessa kappelin edustalla laulaa kuoro Post Iucundam/Pihlajamäki Musiikkihartaudet Klo 12 Täällä Pohjantähden alla. Perinteisiä hengellisiä lauluja. Elina Tofferi, laulu, Timo Olli, urut.

Klo 13 Täällä Pohjantähden alla. Perinteisiä hengellisiä lauluja. Elina Tofferi, laulu, Timo Olli, urut.

Klo 14 Lohdutuksen säveliä.

Pyhäinpäivän instrumentaalimusiikkia. Maria Puusaari, viulu, Mari Torri-Tuominen, urut.

Klo 15 Lohdutuksen säveliä.

Pyhäinpäivän instrumentaalimusiikkia. Maria Puusaari, viulu, Mari Torri-Tuominen, urut.

Klo 16 Ota hänet vastaan. Lauluja kaipauksesta. Malmin enkelit, Lissu Elenius ja Mari TorriTuominen.

Klo 17 Ota hänet vastaan. Lauluja kaipauksesta. Mari Torri-Tuominen.

Klo 18 Täällä Pohjantähden alla – Romano Mission lauluryhmä, Valfrid ja Tuula Åkerlund.

Musiikkihetki ulkona kappelin pihalla.

Hautausmaa Enkelipolku klo 16–19 Tälle tutkimusmatkalle kannattaa ottaa taskulamppu mukaan!

Enkelipolulla seikkaillaan valoissa ja varjoissa, bongataan enkeleitä ja tehdään pieniä tehtäviä. Matkalla perheen vanhimmat voivat halutessaan kertoa muistoja edesmenneistä rakkaista. Enkeliteltalla voi lähettää viestin hänelle, jota kaipaa.

Luonnos – nuorten yhteisötaideteos klo 16–19 hautausmaan kortteleiden 75 & 76 väli.

Luonto tuo valoa, turvaa, iloa ja rauhaa meidän elämäämme. Se jatkaa kulkuaan, vaikka jokaisen henkilökohtaisessa elämässä tapahtuukin koko ajan erilai-

sia, mullistaviakin asioita. Huoli ilmastokriisistä ja lajien häviämisestä on kuitenkin suuri.

Nuoret työstävät taidetyöpajoissa omaa luontosuhdettaan tekemällä kuvallisia harjoituksia ja teoksia yksin ja yhdessä. Lopputuloksena on kolmiosainen yhteisötaideteos. Teosten keskellä kulkijat voivat pysähtyä huomaamaan luonnon kauneuden ja ainutkertaisuuden ja rohkaistua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä. Kuvataidekasvattaja-yhteisötaiteilija Saara Malmströmin ohjaama taideprojekti tuo esiin nuorten ajatukset luonnosta ja herättelee kulkijoita myös oman luontosuhteensa pohtimiseen.

Musiikkiesityksiä Latokartanon torilla klo 16 Stringbreakers klo 16.30 Belenos Group of Arts klo 17 Stringbreakers klo 17.30 Belenos Group of Arts klo 18 Malmin Enkelit klo 18.30 Belenos Group of Arts Artistit: Stringbreakers on poppia ja jazzia soittava laulu-kitara-viulu -trio Helsingistä. Bändin ohjelmistoon kuuluu sovituksia tunnetuista popkappaleista ja perinteisiä jazz- ja bluessävelmiäkin improvisoiduin sooloin höystettyinä.

Belenos Group of Arts on helsinkiläinen esiintyvä ryhmä, joka on toteuttanut usean vuoden ajan laadukkaita ja mieleenpainuvia tuli- ja valoesityksiä. Ryhmä on saanut suurta tunnustusta uniikeista käsintehdyistä asuistaan sekä vaikuttavista esityskokonaisuuksista valoesitysten uranuurtajina Suomessa.

Malmin Enkelit on Pyhän popahtava kuoro.

Viikin kirkko Mistä me tulemme ja minne olemme menossa? Pyhäinpäivänä Viikin kirkon kirkkosaliin rakentuu uudenlainen valon ja äänen maailma, joka herättelee meitä pohtimaan näitä ja muita suuria kysymyksiä. Tule hiljentymään. Anna pyhän koskettaa.

Kirkkosalista löydät itsellesi sopivan tavan.

PYHÄINPÄIVÄN TAPAHTUMAT HIETANIEMEN HAUTAUSMAALLA LA 4.11.

Enkelipolku klo 16–19 Tälle tutkimusmatkalle kannattaa ottaa taskulamppu mukaan!

Enkelipolulla seikkaillaan valoissa ja varjoissa, bongataan enkeleitä ja tehdään pieniä tehtäviä. Matkalla perheen vanhimmat voivat halutessaan kertoa muistoja edesmenneistä rakkaista. Enkelipolku kulkee hautausmaan vanhalta kappelilta uudelle kappelille merkattua reittiä pitkin.

Musiikkiesityksiä klo 16 Stringbreakers klo 16.30 Belenos Group of Arts klo 17 Trio Liinoja&Kaipainen klo 17.30 Belenos Group of Arts klo 18 Kilven Kuoro klo 18.30 Belenos Group of Arts Tapahtumapaikkana on Vanhan kappelin edessä oleva lava.

Artistit: Stringbreakers on poppia ja jazzia soittava laulu-kitara-viulu -trio Helsingistä.

Belenos Group of Arts on helsinkiläinen esiintyvä ryhmä, joka on toteuttanut usean vuoden ajan tuli- ja valoesityksiä aina yksityistilaisuuksista isoihin tapahtumiin.

Trio Liinoja & Kaipainen. Liinoja & Kaipainen -kokoonpanon ohjelmistoon kuuluu esimerkiksi suomalaista iskelmää, poppia, lattarimusiikkia ja jazzstandardeja.

Kilven Kuoro. Vuonna 1913 perustetun Kilven Kuoron riveissä laulaa noin 50 aktiivista ja musiikista innostunutta laulajaa.

Kuoron ohjelmistoon kuuluu musiikkia eri tyylilajeista sekä aikakausilta. Perusrepertuaari ulottuu vanhan musiikin helmistä aina nykysäveltäjien moderneihin teoksiin ja ennakkoluulottomiin sovituksiin.

Kahvia ja kohtaamisia Nauti kupponen kuumaa Uuden kappelin edustalla. Partiolaisten teltalta voi ostaa makkaraa kahvin kylkeen. Seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset ovat mukana jakamassa kanssasi elämäsi iloja ja suruja.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2023 3

Vuokravelkatilanteen taustalla voi olla sekä rakenteellisia että yksilöllisiä syitä, kuten mielenterveyden ongelmat tai vaikka ero.

Vuokravelkojen kerääntyessä ei pidä lamaantua Nousseet asumiskulut ja monenlaiset elämän ongelmat näkyvät diakoniatyössä ja kaupungin sosiaalityössä.

H

elsinkiläisten vuokravelkatilanteiden selvittely näkyy tällä hetkellä sekä diakoniatyössä että sosiaalityössä. Syyt vuokrarästien kertymiseen ovat moninaiset. Ne voivat olla joko rakenteellisia, kuten asumisen korkea hinta, tai yksilöllisiä, kuten talouden- tai elämänhallintaan liittyvät syyt, mielenterveys-, päihde- ja peliongelmat tai vaikka ero tai sairastuminen. Uhkana vuokrarästien kertyessä on asunnon menettäminen.

4 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2023

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ISTOCK

– Teemme ennaltaehkäisevää työtä sen eteen, ettei kukaan joutuisi asunnottomaksi. Moni asia vaikeutuu entisestään, jos ei ole osoitetta, Vuosaaren seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Tuula Mäkinen sanoo.

Asumiseen liittyvät talousvaikeudet saattavat pian yleistyä, sillä Helsingin kaupungin asunnoissa vuokrat nousevat lainanhoitokulujen ja yleisen kustannustason nousun vuoksi. Keskivuokra Hekan asunnoissa on ensi vuonna 12 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2023.

KUN VUOKRAVELKAA on kertynyt, osa ihmisistä kääntyy ensimmäisenä diakoniatyöntekijän puoleen, osa sosiaalityöntekijän.

– Ensisijainen taho, jonka puoleen pitäisi vuokravelkatilanteessa kääntyä, on oman asuinalueen aikuissosiaalityö. Sosiaalityöllä on lakisääteinen velvoite kartoittaa apua hakevan henkilön tilanne ja selvittää, minkälaista tukea voitaisiin tarjota, sekä huolehtia alueensa asukkaiden sosiaalihuoltolain ja toimeentulotukilain mukaisen huollon toteutumisesta, johtava sosiaali-

työntekijä Hanna Koskikallio Idän aikuissosiaalityöstä kertoo.

Sosiaalityö voi auttaa asiakasta vuokravelan takaisinmaksussa harkinnanvaraisella toimeentulotuella.

– Otamme asiakkaaseen yhteyttä, järjestämme tarvittaessa tapaamisen ja laadimme hänelle palvelutarpeen arvion. Talousasioiden lisäksi kartoitetaan henkilön ja koko perheen tuen tarvetta myös muilla elämän alueilla, kuten asumishistoria, terveys, työllisyys, ihmissuhteet, mahdollinen päihteiden käyttö ja vapaa-aika, Koskikallio sanoo.

PETTERI JÄRVINEN

SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN kautta ei saa apua vuokravelkojen maksuun. Diakoniatyö voi kuitenkin avustaa tilanteen selvittelyssä tai vaikka ruokalaskussa.

– Käymme ensin läpi ensisijaiset etuudet, eli onko asiakas hakenut Kelan perustoimeentulotukea, täydentävää ja ennaltaehkäisevää toimeentulotukea. Ohjaamme eteenpäin ja tarvittaessa avustamme hakemusten täyttämisessä, Tuula Mäkinen kertoo.

– Keskustelemme myös asiakkaan kanssa siitä, mitä on tapahtunut, miksi vuokravelka on syntynyt ja mitä hän on tehnyt selvittääkseen asiaa. Kysymme lisäksi, onko asiakas ottanut yhteyttä vuokranantajaan.

Sekä sosiaalityössä että diakoniatyössä pyritään kokonaisvaltaisen avun antamiseen, jotta asiakas ei joutuisi samaan tilanteeseen uudestaan.

Tärkeintä vuokravelan kertyessä olisi, ettei lamaannu.

”

OHJEEMME ON, ETTÄ ÄLÄ LUPAA VUOKRANANTAJALLE MITÄÄN EPÄREALISTISTA. TUULA MÄKINEN

– Rohkaisemme ihmisiä olemaan yhteydessä vuokranantajaan. Sitä ennen voimme katsoa kokonaistaloutta yhdessä asiakkaan kanssa ja miettiä, millaista maksusuunnitelmaa voi ehdottaa. Ohjeemme on, että älä lupaa vuokranantajalle mitään epärealistista, sillä se syö luottamusta.

Vaikka seurakunta ei pysty asiak-

kaan vuokrarästien maksussa auttamaan, kirkolta voi joissakin tapauksissa saada apua .

– Joskus voimme anoa avustusta seurakuntayhtymän kriisirahastosta.

Silloin kyse on isommista summista tai tapauksista, joissa sosiaalitoimi on tehnyt kielteisen päätöksen, Mäkinen kertoo.

VIIME VUONNA Vuosaaren aikuissosiaalityö maksoi vuokravelkoja hieman alle 160 000 eurolla 162 asiakkaalle. Lisäksi alle 30-vuotiaita palveleva Vuosaaren nuorten sosiaalityön tiimi maksoi 37 000 euron edestä vuokravelkoja 40 asiakkaalle. Koko kaupungin laajuisesti vuokravelkoja maksettiin 2,34 miljoonan eurolla yli 2 200 asiakkaalle.

– Jo usean vuoden ajan on uusia vuokravelkatapauksia tullut käsiteltäväksi lähes päivittäin. Emme ole havainneet tilanteen kärjistymistä viimeisen vuoden aikana, Hanna Koskikallio kertoo.

Vuokravelan kertymiseen voi johtaa myös tukien alikäyttö.

– Joskus tilanteet johtuvat siitä, että asiakas ei ole hakenut ensisijaisia etuuksia kuten työttömyysturvaa, asumistukea ja perustoimeentulotukea Kelasta, vaikka hänellä olisi niihin oikeus, Koskikallio sanoo.

– Hyvin usein vuokravelkaantumisen taustalla on myös se, että asiakas asuu asunnossa, jonka vuokraa Kela ei kokonaisuudessaan huomioi laskelmassa, jota se käyttää perustoimeentulotukipäätöksen pohjana.

Jotta vuokravelkojen syntyä voitaisiin ennaltaehkäistä, pitäisi pystyä vaikuttamaan myös rakenteisiin kuten siihen, että kohtuuhintaisia asuntoja olisi tarjolla.

– Itä-Helsingissä on verrattain paljon isoja perheitä, jotka asuvat ahtaasti, koska perheasuntoja ei ole riittävästi tarjolla.

Lauttasaaren seurakuntaan valitaan uusi kirkkoherra marraskuussa.

Lauttasaaren seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran 7.11.

Tuomiokapituli arvioi kaikki 11 viranhakijaa. Parhaiten viran vaatimukset ja seurakunnan erityistarpeet täytti kolme ehdokasta, jotka esittäytyivät seurakuntalaisille vaalipaneelissa 23.10.

He ovat ekumeniikan ja missiologian dosentti, seurakuntapappi Mari-Anna Auvinen, Laut-

tasaaren vs. kappalainen Tarja Frilander sekä Helsingin seurakuntayhtymän kasvatuksen ja seurakuntapalvelun päällikkö Kalle Kuusniemi. Paneelin voi katsoa tallenteena verkossa.

Vaali on välillinen, eli kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto 7.11.

Helsingin diakoniatyöntekijät vetoavat poliitikkoihin vähävaraisten puolesta

ARI NOUSIAINEN / ISTOCK

Joukko Helsingin seurakuntien diakoniatyöntekijöitä luovutti kannanottonsa 18.10. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalle Krista Kiurulle (sd). Hallituksen esitykset sosiaaliturvaleikkauksista ovat nyt siirtyneet valiokuntiin.

– Olemme olleet pitkään huolissamme Helsingin korkeista asumiskustannuksista ja nyt olemme erityisen huolissamme hallituksen leikkausesityksistä sosiaaliturvaan. Nämä yhdessä vaarantavat vähävaraisten helsinkiläisten ihmisarvoisen elämän perusedellytykset, sanoo Tuomiokirkkoseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Merja Korpela.

Kyseessä ei ole puoluepoliitti-

nen kannanotto, vaan kirkon tapa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Perustuslaissa taataan, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, Korpela muistuttaa.

Kannanotossa kerrotaan, että vuonna 2022 Helsingin seurakuntien diakoniatyön vastaanotoilla kohdattiin yli 25 000 avuntarpeessa olevaa vähävaraista ihmistä. ”Tällä hetkellä toimimme sosiaaliturvan vajeiden paikkaajana, vaikka diakoniatyön tehtävä on toimia ennaltaehkäisevästi ja kriisitilanteissa”, diakoniatyöntekijät kirjoittavat.

Myllypuron ruokajakelu harventaa jakopäiviä hävikkiruuan vähennyttyä

Asunnontuotannolla voidaan vaikuttaa siihen, että vuokravelkatilanteita ei syntyisi.

Helsingissä on ollut pulaa kohtuuhintaisista asunnoista.

Myllypuron elintarvikejakelussa jaetaan 7.11. alkaen hävikkiruokaa vain kahtena päivänä viikossa, tiistai- ja perjantaiaamuisin klo 8–10. Siihen asti ruokaa jaetaan maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Syynä on hävikkiruuan vähentyminen.

Jaettavat tuotteet on saa-

tu pääasiassa lahjoituksina ruokakaupoista. Hävikki on vähentynyt niin paljon, ettei jaettavaa enää riitä entiseen malliin.

Monet ihmiset jonottavat nykyisin ruokakaupassa punaisilla lapuilla merkittyjä tuotteita, joita saa puoleen hintaan tietyn kellonajan jälkeen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2023 5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti ja to klo 10–13, puhelimitse ma, ti ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Diakonian ajanvaraus ti ja to klo 10– 11, p. 09 2340 3003 Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Youtubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Lauluja kaipauksesta ja toivosta -konsertti su 5.11 klo 14. Sopraano Meri Kiema, mezzosopraano Outi Rättö, pianisti Kirsti Manninen.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Konsertin kesto n. 45 min.

Syyskonsertti 31.10. klo 18. Luhmo.

Hiljaisuuden jooga su klo 18.30– 20.

Teematorstai. Klo 12 päivärukous, klo 12.15 ruokailu, 6 e, klo 13 ohjelma. 2.11. Hiljaisuuden jooga, pastori Mari Silin. 9.11. Unelma pyhiinvaelluksesta – Vadstenan matkakertomus, pastori Miira Muroma-Nikunen.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ateria 2 e.

Lähetysraamattupiiri ma 30.10. klo 14.

Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg.

Kuoroilta to klo 18.

Käsityökerho ma klo 13 Kivijalassa.

Pelikerho 4.11. klo 12.

Aikuisten sählyvuoro ma klo 17

6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2023

Kannelmäen seurakunta Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. 5.11. Kaksikielinen messu (suomeksi ja englanniksi). Saarnaa englanninkielisen seurakuntatyön pastori Anna Poutiainen. Messun jälkeen tarjolla kasviskeittoa kirkon pihalla. Bilingual Mass (Finnish and English) in Kannelmäki Church at 10 a.m., on Sun. 5 November.

Pyhäinpäivänä la 4.11. kirkossa klo 10 sanajumalanpalvelus ja klo 18 vainajien muistoilta. Muistoillassa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet, ja jokaiselle sytytetään kynttilä alttarikaiteelle. Muistamme heitä ja kaikkia muita läheisiämme, jotka ovat siirtyneet tästä ajasta iäisyyteen.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 kirkossa.

Iltaehtoollinen su 5.11. klo 18 Malminkartanon kappelilla.

TAPAHTUMIA Tuulen säveliä la 28.10. klo 18 kirkossa. Nuorisokuoro Kannelkellojen konsertti, johtaa Sirkku Rintamäki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Iltateetä ja nuorisokuoron valmistamia leivonnaisia myynnissä konsertin jälkeen. Tuotot kuoron Tanskan matkan hyväksi.

Soppaa ja juttuseuraa ma klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Keittolounas. Vapaaehtoinen ruokaraha.

Työtupa ti 31.10. klo 15–18 Klanulla.

Avoin käsityö- ja askarteluhuone.

Lauletaan yhdessä to 2.11. klo 10.15–11.30. Avoin yhteislaulutilaisuus kirkossa.

Lähetyspiiri ti 7.11. klo 17–18.30 Klanulla. Vieraana Virve Rissanen Suomen Lähetysseurasta. Avoin piiri.

Eläkeläisten päivähetki ke 8.11. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle ja tapaamaan muita eläkeläisiä. Lyhyt hartaus ja vapaata seurustelua. Vapaaehtoinen ruokaraha.

Sururyhmä läheisensä menettä-

neille 23.11.23–4.1.2024 Klanulla.

Seitsemän kokoontumista torstaisin klo 17.30–19.30. Ohjaajina pastori Konsta Korhonen ja kokemusasiantuntija Leila Laitinen.

Ilmoittautuminen 19.11. mennessä konsta.korhonen@evl.fi tai p.

050 380 1345.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko: Messut klo 11. Su 29.10. Kaisa Hirvonen, Senni Valtonen, mukana Kannelkuoro. Su 5.11. Kaisa Hirvonen, Senni Valtonen.

ESKO JÄMSÄ

Messut, laudes ja kompletorio striimataan.

Messu 29.10. klo 10. Suora radiolähetys. Silin, Muroma-Nikunen, Marte. Lauluyhtye L’Armonia avustaa. Ei striimata.

Pyhäinpäivän messu 4.11. klo 10.

Silin, Marte. Huilistiryhmä avustaa.

Pyhäinpäivän muistohetki 4.11. klo 18. Mattsson, Silin, Kreivi-Palosaari, Marte, sellisti Markus Pelli.

Muistohetkessä musiikin ja raamatunsanan keskellä luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Pyhäinpäivänä kirkon kalliolle voi tuoda oman kynttilän.

Messu 5.11. klo 10. Kreivi-Palosaari, Mattsson, Jurmu.

Iltamessu 1.11. klo 18. Kreivi-Palosaari, Marte. 8.11. klo 18. Helo.

Iltatee.

Ad sextam to klo 12.

Laudes ke klo 7.30.

Kompletorio pe klo 19.

Pohjois-Haagan ala-asteella.

Kolme iltaa rukouksesta. Ke 1.11. klo 19 Mikä on Sydänrukous?

Sirkku Aitolehti. Iltarukous klo 20.

Kahvi- ja teetarjoilu klo 18.30.

Perhekerhot. Ma klo 17.30–19 Tönön iltaperhekerho, Kauppalankuja 7. To klo 9.30–11 kirkolla. Pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Diakonian ajanvarauspäivystykset ovat ti ja to klo 10–11. Ei päivystystä 30.10. ja 2.11.

Menokasvo

Sinkkuillallinen kirkolla – mitä kummaa?

Syksyisenä sunnuntai-iltana Lauttasaaren kirkolle katetaan pitkä pöytä, jonka ääreen mahtuu kelpo joukko sinkkuja syömään, juttelemaan ja tutustumaan toisiinsa. Vt. kirkkoherra Maija Saario, mistä idea syntyi?

– Seurakunnalta on toivottu ohjelmaa yksinäisille ja sinkuille. Pohdimme, miten voisimme toteuttaa sellaista. Alkuidea illalliseen kirkkosalissa tuli minulta. Syömme yhdessä aterian kynttilöiden loisteessa, ja kanttorimme Hiski Wallenius soittaa klassista musiikkia.

Mitä muuta illassa tapahtuu?

– Deittisovellus Valon edustaja Kristiina Fekete kertoo kristillisen deittipalvelun mahdollisuuksista auttaa kumppanin löytämisessä. Ilta etenee mukavan seurustelun ja yhteisen keskustelun merkeissä. Pikatreffimeininkiä ei ole.

Kenelle ilta on tarkoitettu?

– Ilta on tarkoitettu erityisesti nuorille

– Illallispöytä rakennetaan kirkkosalin keskikäytävälle, kertoo vs. kirkkoherra Maija Saario.

aikuisille ja aikuisille ylipäätään. Myös monilla kertaalleen eronneilla on toive ja tarve löytää kumppani vierelleen.

Kirkon toiminnassa on usein mukana enemmän naisia kuin miehiä. Miten varmistatte, että miehiäkin tulee illalliselle?

– Emme voi mitenkään varmistaa sitä.

Mutta kannustamme miehiä olemaan hereillä, sillä illallisella on varmaan

useampi naispuolinen sinkku paikalla. Toki kaikki sinkut ovat tervetulleita mukaan seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

EIRA SERKKOLA Sinkkuillallinen Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, su 29.10. klo 19–21, hinta 20 e. Mukana Maija Saario, Hiski Wallenius ja Kristiina Fekete. Vapaita paikkoja voi kysyä vielä 26.10.: maija.saario@evl.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma klo 9.30– 11.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa.

Ensilapsikerho ma klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa.

Pop up -infoa digistä ti klo 10.30– 11 Munkkivuoren kirkossa.

Jumppa to klo 10.30 Munkkivuoren kirkon pihalla.

Avoin perhekerho ke klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa.

Laulukerho ke 1.11. klo 13 Munkkivuoren kirkossa.

Sibeliuksen seurassa – kanttorin musiikkihetki to 2.11. klo 13 Munkkiniemen kirkossa.

Joululaulukuoro alkaa to 2.11. klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kuuden viikon kuoro.

Harjoitukset to 2.11., 9.11., 16.11., 23.11., 30.11. ja 7.12. Esiintyminen Kauneimmissa joululauluissa su 10.12. klo 18. Lisätietoja kanttori Senni Valtonen p. 09 2340 5117.

Muistoa kunnioittaen – pyhäinpäivän musiikillinen iltatilaisuus la 4.11. klo 18 Munkkinimen kirkossa. Musiikkia, sanoja kaipauksesta ja lohdusta. Laulaja, näyttelijä Heli Lyytikäinen, Senni Valtonen ja Jouni Hartikainen. Tunnelmallisessa tilaisuudessa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään heille muistokynttilät.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto avoinna ti, pe klo 12-15, ke klo 13-16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.10. klo 10. Nuorkivi, Kekäläinen, Ahola.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Viikkomessu ja Kiitosakatistosrukous ke 1.11. klo 18. Saarnaa Milja Karppelin ja rukoukseen johdattaa Petri Tikka. Messun jälkeen Toivoa naisille -rukouspiiri.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo

10. Muistamme vuoden aikana kuolleita sytyttämällä kynttilät heidän muistolleen. Seurakunnan papisto, kanttori ja Cantabile-kuoro.

Messu su 5.11. klo 10. Kekäläinen, Nuorkivi, Ahola.

TAPAHTUMIA Päivärukous tiistaisin ja torstaisin klo 12 kirkossa. Rukoushetkessä huomioimme ajankohtaisia ja henkilökohtaisia rukousaiheita.

Lähetyspiiri ke 1.11. klo 14 kirkolla.

Arja Halttunen Lähetysyhdistys Kylväjästä kertoo ystävyydestään kaakkoisessa Siperiassa asuvien burjaattien kanssa.

Olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Maksutonta välipalaa ja kahvia, ruokailu klo 17, hinta 3 e aikuisilta. Käytössä ompelukone, leluja, pelejä ja askartelutarvikkeita. Ke 1.11. ja 8.11. klo 16–17 Olkkarissa Pop up -taidekerho kaikenikäisille.

Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla.

Keskustelemme Jukka Tuomisen johdolla tulevan sunnuntain teksteistä.

Oikeasti aikuisten Kellari-ilta to 9.11. klo 16–18. Kahvittelua, biljardia ja rentoa yhdessäoloa aikuisten kesken kirkon kellarikerroksessa.

Keskusta Tuomiokirkko­ seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B, ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B Mertullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Kuuden viikon joululaulukuoro Rakastatko joululauluja, ja haluaisit oppia niitä lisää? Tervetuloa mukaan kuuden viikon joululaulukuoroon. Harjoitukset pidetään torstaina 2., 9., 16., 23. ja 30.11. ja 7.12. kello 18–19.30 Munkkivuoren kirkon seurakuntasalissa, Raumantie 3. Kuoro laulaa stemmoissa, mutta et tarvitse siihen aiempaa kokemusta. Esiintyminen tapahtuu sunnuntaina 10.12. kello 18 Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa Munkkivuoren kirkolla. Lisätietoja antaa kanttori Senni Valtonen, p. 09 2340 5117.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Vanhan kaavan messu su 5.11. klo 12 Agricolan kirkossa.

Agricolamessu ke klo 19.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa, 2.11. kryptassa.

TAPAHTUMIA Annankulmassa: Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11, pe klo 9.

Jouluavustusten haku käynnissä.

Jouluavustukset pienituloisille Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuville. Lapsiperheet voivat myös hakea 40 e lahjakorttia joululahjaksi. Avustukset haetaan tänä vuonna lomakkeella, joita saa diakoniatyöntekijöiltä ja myös kirkkoherranvirastosta. Hakemuksen on oltava 10.11.23 diakoniatyöntekijällä.

Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.

Keskiviikkoillat 8.11. klo 18.

Raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla: Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

Baby and Toddler group pe 13.30.

Vauvaperhekerho ti klo 13.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17.

Koululaisten olkkari to klo 14.

Luomakuntakerho pe klo 15.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Yhteisöruokailu ma klo 17.

Kappelikahvila ti klo 14.

Tuolijumppa to 2.11. klo 17.

Musaryhmä to klo 18.

Raamattupiiri pe 3.11. klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla: Peliteemainen perhekerho ke klo 17.

Perhekahvila pe klo 10.

PIXABAY

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 11.

Messussa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja sytytetään heille muistokynttilät. Mukana Procantus-kuoro. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen.

Munkkiniemen kirkko: Levollisuuden messu la 28.10. klo 18.

Messu su 29.10. klo 13. Kaisa Hirvonen, Senni Valtonen.

Meritullissa: Perhekerho to klo 15.

Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11.

Mikael Agricolan kirkolla: Nuorten aikuisten leiri 3.11. Lisätiedot seurakunnan verkkosivuilla.

Diakoniaruokailu ti klo 12.

Tribe ti klo 16.30.

After school ke klo 15.

Lepohetki kirkolla to 2.11. klo 18.

Perhekerho pe klo 9.30.

Seniorifoorum ke klo 13.

Pyhäinpäivän vesper 4.11. klo 16.

Suomenlinnan kirkolla: MLL muskari ma klo 15.30 Kryptassa.

Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 Kryptassa.

Koululaisten olkkari ti klo 14.

Konsertti Missa syllabica su 5.11. klo 18. Kamarikuoro Addictio. Liput ovelta.

Konsertti Swing High la 4.11. klo 16.30. Liput ovelta.

Voimasiskot ti 7.11. klo 17.45 Kryptassa.

Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa.

Päivärukous ma, ti ja pe klo 12.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Päiväkonsertti ke klo 12.

Senioreiden tuolijumppa ke klo 9.30 Kryptassa.

Kirjallisuusilta ke 1.11. klo 17.30.

Perhemessu la 28.10. klo 18.

Neulepiiri ti 31.10. klo 18 Kryptassa.

Esitys: Itkujuhla to 26.10. ja pe 27.10. klo 19 Kryptassa. Liput ovelta.

J. Brahms: Ein deutsches Requiem pe 3.11. klo 19. Cantores Minores ja Dresdenin Kreuzkuoro.

Liput ticketmaster.fi ja tuntia ennen ovelta.

Pyhäinpäivän messu 4.11. klo 10.

Fauré: Requiem & Pärt: Salve Regina la 4.11. klo 16. Viva vox.

Liput lippu.fi.

Pyhäinpäivän iltahartaus 4.11. klo 18.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12.

Vanhan kirkon ideapaja ke 1.11. klo 18. Yrityksille järjestöille ja yhteisöille ke 8.11. klo 12.

Markuksesta maalaten pe 27.10. ja 3.11. klo 15 Kryptassa. Taideraamis Markuksen evankeliumista nuorille aikuisille.

Pyhäinpäivän iltamessu la 4.11. klo 18.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Löydät ajankohtaiset tiedot seurakunnan toiminnasta ja tapahtumista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET Kallion kirkossa: Iltamessu maanantaisin klo 18.

30.10. Uusi-Rauva, 6.11. Partti.

Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 31.10., 7.11. Helanne.

Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 1.11. Kotakorpi, Vuori, 8.11. Lindfors, Korhonen.

Kivimessu torstaisin klo 18. 2.11.

Lindfors, Niskala, 9.11. Roininen, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18.

27.10., 3.11. Hynninen.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10. Lindfors, Helanne, Niskala, Helsingin Laulu, joht. Hanna Remes.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 18. Kynttiläkirkossa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen Kallion seurakunnan jäsenten nimet. Partti, Lindfors, Helanne, Viljamaa, Pyylampi, Jere Hölttä.

Messu su 29.10. klo 10. Helanne, Lindfors, Pyylampi, Niskala, Hiljaa Ensemble, joht. Jukka Jokitalo.

Messu su 5.11. klo 10. Viljamaa, Partti, Pyylampi, Oksanen, Klemmt.

Alppilan kirkossa: Sateenkaarimessu la 28.10. klo 17.

Saarna ja liturgia Kirsi-Marja Koski.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

29.10. Helanne, Pyylampi, 5.11.

Viljamaa, Oksanen.

TAPAHTUMIA Lauttasaaren Laulajien 75-vuotisjuhlakonsertti la 28.10. klo 18 Kallion kirkossa. Helsingin Työväen Orkesteri. Konsertissa esitetään Karl Jenkinsin Stabat Mater. Vapaa KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2023 7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

Lauttasaaren seurakunta Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta.

Avoinna ma–pe 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1 b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11.

Hiljaisuuden viikkomessu ke klo 18. (Ei 8.11.)

Pyhäkoulu su klo 11.

Seurat ke 1.11. klo 19. Kahvit klo 18.30. Puhumassa muun muassa Juha Rintamäki ja Mari Teinilä.

Pyhäinpäivän messu 4.11. klo 11.

Mukana Tapsa Jäntti, laulu.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko 4.11. klo 16. Mukana Barcarola-kuoro ja Arthur Kontio Marins, oboe.

TAPAHTUMIA Sinkkuillallinen 29.10. klo 19.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2023

PIXABAY

pääsy, ohjelma 20 e.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 2.11. Hyvän reunalla – pappi ja dokumenttiohjaaja Timo Korhonen etsii hyvyyttä kriisien keskeltä, Sirkku Nyström haastattelee. 9.11. Helsinki 1944 – Suurpommitusten jäljillä, historiantutkija Ville Jalovaara luennoi aiheesta.

Lumen Valo -lauluyhtyeen 30-vuotisjuhlakonsertti XXX Retrospectemus 1993–2023 pe 3.11. klo 19 Kallion kirkossa. Liput lippu. fi tai ovelta.

Pyhäinpäivän tapahtuma Hietaniemen hautausmaalla la 4.11. klo 16–19. Hietaniemen hautausmaalle voi tulla hiljentymään ja rauhoittumaan pyhäinpäivän kunniaksi.

Lapset voivat kiertää muun muassa enkelirastiradan. Tarjolla myös musiikkia ja esityksiä.

Duruflé: Requiem -konsertti su 5.11. klo 18 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, Ville Urponen, Hannakaisa Nyrönen, Elja Puukko, Kallion Kapelli, joht. Tommi Niskala. Liput fienta.com tai ovelta.

Virsiä ja viiniä -ilta to 9.11. klo 19.30 Kalasataman HOB:issa, Capellan Puistotie 2. Tervetuloa laulamaan virsiä leppoisassa tunnelmassa.

Kallion kirkon kahvila torstaisin ja perjantaisin klo 10–15. Tarjolla lounasta ja muita herkkuja vitriinistä. Lounas 8,50 e.

Kalasataman perhekerho, sukupolvien kohtauspaikka maanantaisin klo 10–12 Kalasatamankatu 20. Lapsen katseita, vanhempien ihmisten viisautta, lempeää läsnäoloa, muistojen tekemistä ja jakamista. Kerho pikkulapsiperheille ja ikäihmisille.

Yö pelaten kirkossa Oletko aina halunnut viettää yön kirkossa? Nyt siihen on mahdollisuus: tule mukaan Peliyöhön. Kouluikäisten peliyö järjestetään 17.–18.11. Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10.

Peliyö on 10–13-vuotiaille koululaisille tarkoitettu tapahtuma, jossa pelataan muun muassa Minecraftia ja Fisucraftia, konsoli- ja lautapelejä sekä lauletaan Singstaria. Illalla on tarjolla pizzaa ja limua, aamulla puuroaamiainen. Kirkossa yöpymistä varten tarvitset oman makuupussin ja makuualustan. Voit ottaa mukaan myös oman tietokoneen. Osallistumismaksu 20 euroa.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 31.10. mennessä helsinginseurakunnat.fi/peliyo2023

Illallinen, livemusaa ja kristillisen Valo-deittisovelluksen esittely.

Hinta 20 e. Kysy peruutuspaikkoja maija.saario@evl.fi.

Käsityöpiiri ma 30.10. klo 13 B-rapun aulassa.

Raamattupiiri 2.11. klo 18–19.30 Vattuniemi-tilassa, C-rappu.

Rukousaamiainen 3.11. klo 8–9.30 Kryptassa. Saarelaisille tarkoitettu rukoushetki. Tervetuloa.

Hiljaisuuden joogan pitkä harjoitus 5.11. klo 14–15.30 liikuntasalissa. Maksuton. Mukaan voi ottaa huovan ja joogamaton. Ei edellytä aiempaa kokemusta.

Sanan ja rukouksen ilta 8.11. klo 18–20 kirkkosalissa.

Avoin sururyhmä läheisensä menettäneille 8.11. alk. klo 17.30 B-rappu, 2. krs. Tied. taina.viherkari@evl.fi.

Torstaipiiri 9.11. klo 13. Minna Suonion maksuton tuolijumppa.

Lauttasaaren orkesterin konsertti 12.11. klo 18. Maksuton.

Töppösryhmä 14.11. ja 12.12. klo 11 B-rapun aulassa. Ryhmässä kudotaan kastesukkia kasteperheille.

Rukouspiiri maanantaisin klo 17 Myllykallio-tilassa, D-rappu.

Seurakunnan jouluavustukset haettavissa. Onko taloutesi tiukoilla? Ota yhteyttä diakoni Tainaan 28.11. mennessä ja kerro tilanteestasi p. 050 380 3532. Voit jättää myös soittopyynnön. Toive voi olla fyysinen lahja tai lahjakortti.

Aloita lauluharrastus seurakunnan kuoroissa. Lisätietoa aikuisten kuoroista hiski.wallenius@evl.fi, alakouluikäisten kuorosta aino.

valojarvi.evl.fi.

Yhteisölounas Kirkkokahvilassa marraskuusta alkaen joka torstai.

Aikuiset 5 e, lapset 3–12-v. 3 e.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 29.10. klo 10. Valkeapää, Pellikka, Laulumiesten seniorikuoro, joht. Reijo Pajamo.

Puolen tunnin messu 1.11. klo 18.

Koivisto, Pellikka.

Pyhäinpäivän hartaus 4.11. klo 18.

Koivisto, Kanala, Valkeapää, Kopperoinen, Pellikka, Klemetti-Opiston kamarikuoron lauluyhtye.

Messu 5.11. klo 10. Kopperoinen, Rannanpää-Kortelainen, Hannele Mehtälä, Grex Musicus.

Puolen tunnin messu 8.11. klo 18.

Valkeapää, Pellikka.

TAPAHTUMIA Puhkea kukkaan -hyvinvointipäivä naisille 28.10. klo 13–18. Ei ilm., maksuton.

Meditatiivinen tanssi ma klo 17.15–18.15. Hinta 15 e/jakso tai 6 e/ kerta. Maksu käteisellä.

Opinnäytekonsertti 3.11. klo 19.

Kirkkomusiikin opiskelijat Jenni Laurila ja Paulus Hartikainen.

Vapaa pääsy.

Sururyhmä kirjallisuusterapeuttisin menetelmin ti 7.11.–12.12. klo 18–20.30. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Tied., ilm. ja puhelinhaastattelut ohjaajalle p.

040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl.fi. Maksuton.

Kirppispäivä Paavalissa 25.11. klo 10–14. Lisätiedot ja myyjien ilm. nettisivujen kautta.

Ystävyydenkahvila ti klo 14–15.

Lempeä liikunta ti klo 13.30–14.15.

Maksuton, ei ilm.

Seniorirentoutus ja -venyttely ti klo 15–15.45. Maksuton, ei ilm.

Minä muistan sinua 8.11. klo 13–15.

Tapahtuma itsemurhan tehneiden läheisille. Musiikkia, nykytanssia, hartaus ja kahvitarjoilu. Mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun. Ei ilm. Vapaa pääsy.

Kaipauksen kauneutta. Harri Aholan valokuvanäyttely hautausmaiden koristeista aulagalleriassa 30.10.–30.11. ma–to klo 11–15 sekä ti klo 17–19.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Iltaperhekerho ma klo 17–19.

30.10. tehdään Pyhäinpäivän lyhdyt ja 6.11. muovaillaan. Maksuton, avoin kaikille.

Perhekahvila to klo 9–11.

Vallilan perheaamu pe klo 10–11 Leikkipuisto Vallilan sisätilassa, Kangasalantie 11.

Pyhäkoulu PikkuPaavalit ke klo 17.45–18.45. 3-vuotiaista ylöspäin.

Ei ilm.

Sylivauvat-ryhmä 2 ti alk. 31.10. klo 9.30–11. Ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja heidän vauvoilleen. Maksuton. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi.

Pyhäinpäivän tapahtuma Hietaniemen hautausmaalla la 4.11. klo 16–19. Musiikki- ja valoesityksiä, enkelirastirata lapsille. Tarjolla kahvia.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko: Messu su 29.10. klo 10. Musiikkia Itä-Helsingin Musiikkiopistosta.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10. Iiro Komulainen piano.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 18. Kampin Laulu, joht.

Saara Aittakumpu.

Messu su 5.11. klo 10. Ahjo Ensemble.

Töölön kirkko: Messu su 29.10. klo 12.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 18. Töölön kirkon kamarikuoro.

Messu su 5.11. klo 12. Muusikoita Valkotakit-orkesterista.

Arki-illan ehtoollinen ke klo 18.

Meilahden kirkko: Messu su 29.10. klo 12.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 18.

Messu su 5.11. klo 12.

Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi syksyn.

Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318.

Diakoni tavattavissa ma 6.11. klo 13–14 Töölön palvelukeskuksessa, Töölönkatu 33.

Jouluavustushaku on päättynyt.

Lisätiedot p. 09 2340 6318.

Hyvän mielen kahvila ti klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalossa, Tilkantori 12.

Helppi Läksykerho su klo 16.30– 17.30 Pikku Huopalahden nuorisotalossa, Hilda Flodinin aukio 1.

Temppeliaukion kirkolla: Jumppapiiri ti klo 10.30–11.30.

Töölön kirkolla: Hopeapiiri pe klo 13–14.30.

Waste&Feast-ruokailu ti ja to klo 12–13. Aikuiset 2 e, alle 12-v. lapset 1 e.

Raamattupiiri ke klo 13–14.30.

Efesolaiskirje.

Lähetyspiiri ti klo 13.30–15.

Downshiftaajat to klo 12–15 Pärinäpirtissä.

Hanna-ryhmä, Toivoa Naisille ti 31.10. klo 17–19.

Open doors ti 7.11. klo 17–19.

Waste&Feast Café Töölö ke klo 14–16.

Avoin rukoushetki ke klo 17–18.

Meilahden kirkolla: Yhteinen lounas ke 8.11. klo 11.30– 13 Jalavatie 6 b. Aikuiset 2 e, alle 12-v. lapset 1 e.

Torstaikerho to klo 13–14.30.

Macula Musica -luentokonsertti ti 7.11. klo 16.15–17.50. Keijujen kuningasperhe, Tapani Länsiö. Prof.

Petteri Salomaa baritoni, Lauri Ahokas piano. Vapaa pääsy.

Miesten maanantaiseura ma 6.11. klo 13–15. Uskonnonvapauslaki sata vuotta, Kimmo Ketola.

Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä ti 7.11. klo 17–19 Tuomaankirkolla.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Hyvänmielen lomaviikko Kotorannassa 17.–22.3.2024. Ensisijaisesti asunnottomille ja tukiasunnoissa asuville. Ilmoittautuminen ja hakulomakkeen täyttäminen 12.12. mennessä henkilökohtaisesti päivystysaikoina ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 ja ke klo 11–12.30. Hinta 100 e/henkilö. Lomaviikko järjestetään yhteistyössä Paavalin seurakunnan ja Hyvinvointilomat ry:n kanssa, STM:n tuella.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10– 14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Digiopastusta Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, ti klo 12–14.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu 7.11. alkaen ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3.

JUMALANPALVELUKSET

Mikaelin seurakunta

Messu Kulosaaren kirkossa su klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10 Kulosaaren kirkossa. Luetaan poisnukkuneiden nimet ja sytytetään kynttilät.

TAPAHTUMIA Hiljaisuuden iltapäivä la 28.10. klo 12–16 Laiturissa. Meditaatiohetkiä, kehollista rentoutumista ja läsnäoloharjoituksia. Kysy paikkoja sari. oikarinen@evl.fi.

Lauluyhtye Sakkeus 50 vuotta su 29.10. klo 15 Kulosaaren kirkko.

Vapaa pääsy.

Laulun siivin yhteislaulua ke 1.11. klo 14 Kulosaaren seurakuntasalissa. Kahvit klo 13.30.

Uusi askartelukerho 4.–6.-luokkalaisille Myllypuron kirkossa ke 1.11. klo 16.30.

Lasten ja aikuisten projektikuoro aloittaa Kulosaaren kirkossa pe 3.11. klo 17. Tule mukaan lapsen tai kummilapsen kanssa! Harjoittelemme kuutena perjantaina. Esiinnymme Lasten ja perheiden kauneimmissa joululauluissa 8.12. klo 15 Kulosaaren kirkossa.

Läsnäolon ja hyvinvointikirjoittamisen miniretriitti Valoa ja voimaa syksyyn Kulosaaren kirkolla pe 3.11. klo 18–20 ja la 4.11. klo 11.30–15. Ilmoittaudu 31.10. mennessä nina@ninanygard.com.

Pyhäinpäivän hartaus la 4.11. klo 14 Herttoniemen kirkon muistokivellä. Voit tuoda kynttilän läheisen muistolle.

Pyhäinpäivän hartaus Leposaaren kappelissa la 4.11. klo 15. Enkelipolku lapsille, glögiä ja pipareita klo 16–19.

Pyhäinpäivän ilta Myllypuron kirkossa la 4.11. klo 18. Luetaan poisnukkuneiden nimet ja sytytetään kynttilät.

Sanan ja rukouksen ilta ma 6.11. klo 19 Kulosaaren kirkossa. Seppo Juntunen.

Laulun siivin yhteislaulua ke 8.11. klo 14 Laiturissa. Kahvit klo 13.30.

Jipun ja Anna-Mari Kaskisen konsertti Sydämeni laulut to 9.11. klo 19 Kulosaaren kirkossa.

Sellistien luokkakonsertti pe 10.11. klo 18.30 Myllypuron kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopisto.

Laulun valo -yhteislaulutilaisuus la 11.11. klo 16 Myllypuron kirkossa.

Säestää Variksenpojat-orkesteri Heikki Variksen johdolla.

Iltaruoka Myllypuron kirkossa to klo 16. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e.

Hartaus 15.45.

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. 29.10. Pakarinen, Honkanen-Punkari, 5.11. Vidgrén, Honkanen-Punkari.

Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 29.10. Ami Lainela, saarna, Lamminen. Mukana nuorten aikuisten ryhmä Semiaikuiset. Laulamme virsien ohella Nuoren seurakunnan veisuja. 5.11.

Iiskola, Järvinen. Östersundomin kirkon iltamessut keskiviikkoisin klo 18.30.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 9.11. Prinsessa Anna Amalia 300 vuotta -konserttiehtoollinen. Cantus Novus, AnnaKaisa Pippuri, oboe, ja Katri Vanhamäki, urut.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12.

Pyhäinpäivän messu Vartiokylän kirkossa la 4.11. klo 10. Ikävalko, Honkanen-Punkari.

Pyhäinpäivän muistohartaudet Mikaelinkirkossa la 4.11. klo 14 Muistohartaus, vainajien nimet luetaan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä A–L; klo 15–17 Kahvitarjoilu ja mahdollisuus kohdata pappeja; klo 17 Muistohartaus, vainajien nimet luetaan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä M–Ö.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA Mikaelinkirkolla: Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30. Leikkejä, askartelua, jumppaa ja seuraa, aamupuurotarjoilu. Tulkaa käymään, kun teille sopii.

Käsityökerho maanantaisin klo 9.30.

Kirjallisuuspiiri ma 6.11. ja 4.12. klo 18. Valitaan yhdessä kuukauden kirja, luetaan, jaetaan ajatuksia ja keskustellaan. Voit tulla mukaan, vaikket olisi ehtinyt lukea.

Kirjain vai Henki?

Miksi kristinuskon on muututtava tai kuoltava? Emerituspiispa Wille Riekkinen kertoo uudesta kirjastaan ja alustaa illan teemasta keskusteluillassa tiistaina 31.10. kello 19 Triplan Fokuksessa, Fredrikan terassi 1.

PIXABAY

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

ANTTI RINTALA

Ruskeasuon Rastissa: Waste&Feast-ruokailu pe klo 11.20–12.30. Aikuiset 2 e, alle 12-v. lapset 1 e. Äiti Teresa -piiri ma klo 13–15. Äijäkuppila ja kohtaamisen kahvila ke klo 13–15.

Tuolijumppa ke klo 12.30–13.

Fokuksessa: Kirjain vai henki – miksi kristinuskon on muututtava tai kuoltava?

Keskusteluilta ti 31.10. klo 19. Kristinuskon syntyhistoria, Jeesuksen elämänvaiheet ja hänen merkityksensä, Wille Riekkinen.

Matkalla kirkkovuoden maisemissa -konsertti la 28.10. klo 14.

Kaarina Ruusuvirta Trio. Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen myydään levyä á 20 e.

Kohti totta, oikeaa ja hyvää.

Tapauskertomuksia alkukirkon historiasta -luentosarja ke klo 18, Matti Myllykoski. 1.11. Kristinuskon kolme ulottuvuutta: oppi, etiikka ja hengellisyys. 8.11. Jeesuksen ylösnousemuksen koko kuva.

Isänpäiväleivonta 7–14-v. pe 10.11. klo 14–16 ja la 11.11. klo 11–14. Hinta 10 e/kakku. Maksu paikan päällä kortilla. Mukaan mahtuu 15 hlöä.

Ilm. 8.11. menn. anu.aalto@evl.fi, p.

050 360 8503.

Puhu puolisolle! -parisuhdepäivä la 18.11. klo 13–17. Mistä kaikesta läheisyys koostuukaan! Virikkeitä, ohjattua työskentelyä, keskustelua.

Tule yksin tai yhdessä. Maksu 15 e sis. ohjelman ja kahvitarjoilun yhdelle. Ilm. 10.11. menn. tuula. tynja@sana.fi, p. 0400 762 320.

Tahdon vielä rakastaa Tervetuloa kuuntelemaan ja herkistymään rakkausrunojen äärelle torstaina 2.11. kello 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1.

Runopiiriläiset lausuvat ja esittävät kokoelman kauneimpia rakkausrunoja ja -lauluja. Vapaa pääsy.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Rukoilemme toistemme ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua.

Tunti Raamatun äärellä tiistaisin klo 18. Kaikille ikäkausille sopivaa pohdiskelua ja toimintaa Raamatun äärellä.

Mikaelin reippailijat – naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo 10. Sään salliessa sauvakävelyä.

Raamatturyhmä torstaisin klo 18.

Tuolijumppa torstaisin klo 10.15.

Kaiken kuntoisille sopivaa liikuntaa, ohjaajana Mellunkylän alueliikunnan liikuntakoordinaattori.

Vartiokylän kirkolla: Neuleklubi maanantaisin klo 11.30.

Iltaperhekerho maanantaisin klo 17. Ruokatarjoilu 1 e klo 16.30 alkaen.

Raamattu elämään -piiri ma 6.11. klo 18. Jukka Norvannon opetuksia kuunnellen. Yhteistä keskustelua opetuksesta ja rukousta.

Laulut soikoon! -ryhmä avoin, yhteislauluun keskittyvä ryhmä, joka kokoontuu keskiviikkoisin klo 13–14.

Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30–11.30.

Perhekerho perjantaisin klo 9.30– 11.30.

Puotilan kappelilla: Rukouspiiri maanantaisin klo 9.

Puotilan kappelin olohuone tiistaisin klo 13 kahvit, klo 14 alkaa ohjelma. 31.10. Suomen ja kodin huoltovarmuudesta, viestintäjohtaja Riitta Väkeväinen. 7.11. Itämeren pelastaminen/John Nurmisen Säätiö, julkaisu- ja kokoelmapäällikkö Maria Erkheikki.

Sururyhmä (vertaistukiryhmä) puolison/läheisen elämäntoverinsa hiljakkoin menettäneille alkaa 9.11. klo 15 Mikaelinkirkolla kokoontuen viitenä torstaina. Menetyksestä on hyvä olla kulunut vähintään joitakin kuukausia. Jätä yhteystietosi eva-lisa.lindstrom@evl.fi niin sinuun otetaan yhteyttä.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu ja siioninvirsiseurat su KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2023 9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

29.10. klo 10. Takala, Niva-Vilkko, saarna Kari Laaksonen. Mukana kamarikuoro Cantiamo.

Messu su 5.11. klo 10. Vaulas, Nurminen, Tiainen.

Arkkikirkko ke 1.11. klo 18, muuten Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 29.10. klo 12. Nurminen, Ronkainen, Niva-Vilkko, Max Dochnal, saksofoni.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 12.

Kaskinen, Vaulas, saarnaamassa Sami Mustakallio, Tiainen.

Messu su 5.11. klo 12. Vaulas, Nurminen, Niva-Vilkko ja Laulunystävät.

Muskarikirkko su 5.11. klo 16.

Vauvojen ja taaperoiden oma kirkkohetki.

TAPAHTUMIA Kutomakerhon myyjäiset la 28.10. klo 11–14 Roihuvuoren kirkolla.

Myynnissä räsymattoja, villasukkia, lapasia ym. Myös kahvio ja kirpputori.

Siioninvirsiseurat su 29.10. klo 11.30 Roihuvuoren kirkolla.

Pyhäinpäivän muistotilaisuudet la 4.11. klo 18 Laajasalon ja Roihuvuoren kirkoissa. Luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Vainajille on sytytetty muistokynttilä. Roihuvuoressa Kamarikuoro Cantiamo ja Laajasalossa Chorus Marinuksen kvartetti.

Lopuksi kahvit. Kirkkojen pihoille voi tuoda kynttilän muualle haudattujen muistoksi.

Mystiikan marraskuu -luentosarja to 9.11. klo 18 Laajasalon kirkolla.

Juha Takala luennoi Laulujen laulusta kristillisen mystiikan keskeisenä kirjana.

Kastepäivä Laajasalon kirkolla la 11.11. klo 11–16. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit. Ilmoittautumiset ja kasteaikavaraukset 2.11. mennessä Roihuvuoren seurakuntatoimistoon, p. 09 2340 5700 ma, ti, to klo 10–13 ja ke klo 13–16. Lisätiedot arja.vaulas@evl.fi.

Hiljaisuuden retriittipäivä Laajasalon kirkolla la 18.11. klo 14–19.

Päivä sisältää kristilliseen traditioon pohjautuvaa Hiljaisuuden joogaa, virikepuheen, rukoushetken ja iltapalan. Retriitinvetäjät Arja Vaulas ja Jaana Kangas. Ilmoittautumiset ja tiedustelut arja. vaulas@evl.fi, p. 050 596 8858.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Diakoniatyö avustaa joulun alla alueillamme asuvia vähävaraisia.

Jouluavustusta haetaan lomakkeella, mikä on saatavana Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta ja seurakunnan nettisivuilta www. roihuvuorenseurakunta.fi 30.10. lähtien. Hakukaavakkeiden viimeinen palautuspäivä on 5.12.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2023

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET Viikkomessu kirkolla Marielundin kappelissa torstaisin klo 12.

Messu kirkossa su 29.10. klo 11.

Ahonen, Meriranta.

Pyhäinpäivän messu kirkossa la

Parantavaa läsnäoloa: Krito kutsuu sielunhoidolliseen vertaistukiryhmään. Ryhmässä saa kertoa elämästään ja sen kipukohdista, kuunnella toisia ja rukoilla yhdessä. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä kunnioittava myötätuntoinen kuuntelu ovat keskiössä. Osallistumismaksu 40 e. Ryhmään haku ja tiedustelut: p. 050 406 0039, anttipekka.pesonen@evl.fi. Ryhmä aloittaa marraskuun alussa Katukappelissa keskiviikkoisin klo 17.30–20.

Jouluavustusten ja lasten joululahjojen haku vähävaraisille vuosaarelaisille 23.10.–12.11. Avustus on lahjakortti tai maksusitoumus ruokakauppaan. Avustuksella voi hakea myös lapsen joulupuulahjaa.

Hakulomakkeita saa virastosta, Katukappelista, diakonian ajanva-

Tapauskertomuksia alkukirkon historiasta Kohti totta, oikeaa ja hyvää -luennot keskiviikkoisin kello 18 Triplan Fokuksessa, Fredrikan terassi 1. Teemoina 1.11. Kristinuskon kolme ulottuvuutta: oppi, etiikka ja hengellisyys ja 8.11. Jeesuksen ylösnousemuksen koko kuva. Luennoitsijana muun muassa varhaiskristillisyyden ja kristillisen antisemitismin historiaa tutkinut dosentti Matti Myllykoski.

4.11. klo 11.

Pyhäinpäivän muistohartaus ja kynttiläkirkko kirkossa la 4.11. klo 18. Muistamme seurakunnassamme edellisen pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattuja.

Messu kirkossa su 5.11. klo 11, Paananen, Pesonen, Meriranta.

Viikkomessu Katukappelissa ti 7.11. klo 17.

TAPAHTUMIA Avoin hyvinvointiryhmä Katukappelissa ma 30.10. klo 17.30, aiheena Merkityksellinen arki.

Maanantai-illan keskusteluja Katukappelissa ma 6.11. klo 17.30.

Uusia näkökulmia monikulttuurisuuteen ja moniarvoisuuteen, kansainvälisen ja monikulttuurisen työn sihteeri Tarja Korpaeus-Hellsten.

Kutsuttuna Kuninkaan palveluksessa. Illoissa haastatellaan ihmisiä, jotka ovat rohkeasti lähteneet seuraamaan Jeesuksen kutsua.

Raamattuopetus, musiikkia ja iltatee. Vuosaaren kirkossa pe 27.10. klo 18, kutsuttuna Arto Valkeapää.

Perhekerhon lastentarvikekirppis Valossa ti 31.10. klo 10–11.30.

Tule myymään tai tekemään löytöjä! Ilmoittautuminen ja lisätiedot: kirppis.valo@gmail.com. Peace, love and second hand!

rauksesta Valosta (ti klo 12–13) ja diakoneilta. Hakemuksen voi tulostaa myös nettisivuiltamme.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi.

Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla.

Käyntiajanvaraus Valossa ti klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaehtoisvoimin ti 12–16 ja ke 12–14.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–to klo 11–13. Lounas 6 e / 3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e.

Perjantaikahvila pe klo 11–13.

Digineuvonta tiistaisin klo 12–14, oma laite mukaan.

Helppis, apua asioiden hoitoon ark. klo 11–13.

Kodittomien ilta pe 10.11. klo 15–21. Saunat, ruokailu, vaatteiden-

vaihtomahdollisuus ja iltamessu, kävijöille neuvontaa ja keskustelua.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 (Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka) Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Viikin kirkossa klo 10. Hiljaisuuden messu 29.10.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. Messy Church 29.10.

Puistolan kirkossa klo 12. Kantaattimessu 29.10. Stella Vocalis -kuoro, joht. Liisalotta Lepistö, FiBO Players.

Tapanilan kirkossa klo 17. Perhemessu 5.11.

Valon messu Puistolan kirkossa su 29.10. klo 17. Vieraita Helsingin nepalilaisesta seurakunnasta.

Messun jälkeen kasvisateria.

Iltaehtoollinen Viikin kirkolla ke klo 18.30.

Pyhäkoulut Puistolan kirkolla 29.10. klo 17. Pihlajamäen kirkolla 5.11. klo 11. Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla 5.11. klo 10.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkot la 4.11. Viikin kirkossa klo 10, Puistolan kirkossa klo 14, 16 ja 18 ja Pihlajamäen kirkossa klo 14, 16 ja 18.

Pyhäinpäivän musiikkihartaudet Malmin hautausmaan isossa kappelissa klo 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja 18.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p.

09 2340 4400.

Hiljaisuuden viikonloppu pe–su 27.–29.10. Viikin kirkolla.

Meditaatiokonsertti pe 27.10. klo 19 Viikin kirkossa. Naiskuoro Pihlaja, joht. Karla-Maria Toiviainen.

Konsertissa yhdistyvät kuorolaulu ja meditaatio.

Hiljaisuuden päivä la 28.10. klo 11–16.30 Viikin kirkolla. Ilmoittautuminen: sofia.tuomenvirta@evl.fi.

Hiljainen retriittipäivä, jossa mah-

dollisuus rukoilla ja olla hiljaisuudessa omalla tavalla, yhdessä tai yksin. Keittolounas. Katso lisätiedot nettisivuiltamme.

Hiljaisuuden messu su 29.10. klo 10 Viikin kirkossa.

Messulauluryhmä Toivoa ja rauhaa to 26.10., 2.11. ja 9.11. klo 19–20.30 Varustamolla. Tule mukaan valmistelemaan musiikkia Tapanilan kirkon isänpäivän iltamessuun 12.11. klo 17. Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 041 531 7799.

Valon säveliä syksyyn su 29.10. klo 15 Siltamäen srk-kodilla. Yhteislaulua ja musiikkiesityksiä. Malmin kirkkokuoro, joht. Elina Tofferi, Kanneltajat, joht. Kaisu Rauhamaa, sekä FiBOn muusikoita.

Päivälauluhetki ke 1.11. klo 13–14 Puistolan kirkolla. Virsiä ja hengellisiä lauluja sekä tarinoita niiden taustoista. Mukana Lissu Elenius.

Pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla ja Viikin kirkolla la 4.11. klo 11–19. Hautausmaan kappelin pihalla kuumaa juomaa ja juttuseuraa koko tapahtuman ajan. Pyhäinpäivän aloitus klo 11, Post Iucundam -kuoro esiintyy. Musiikkihartaudet kappelilla tasatunnein klo 12–18, hengellisiä lauluja ja lohdutuksen säveliä. Hautausmaalla Enkelipolku lapsille ja perheille klo 16–19. Ota taskulamppu mukaan!

Luonnos – nuorten yhteisötaideteos klo 16–19 kortteleiden 75 ja 76 välissä. Latokartanon torilla esiintyy Stringbreakers klo 16 ja 17, Belenos Group of Arts klo 16.30, 17.30 ja 18.30 ja Malmin Enkelit klo 18. Tule hiljentymään Viikin kirkkoon uudenlaiseen valon ja äänen maailmaan klo 16–19 oman aikataulusi mukaan.

Suru on täällä -yleisöluento ti 7.11. klo 18–20.15 Viikin kirkossa. Pitääkö surusta päästä eroon vai voiko elämä surun kanssa olla hyvää?

Luennoitsijana Mari Pulkkinen.

Kanttori Elina Tofferi laulaa.

Naapuruuspiiri ke klo 13–14.30 Viikin kirkolla.

Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä to 9.11. alkaen klo 18 Viikin kirkolla. Tied. ja ilm: sofia. tuomenvirta@evl.fi, p. 050 570 4821.

Sururyhmä läheisensä menettäneille to klo 18–19.30 alkaen 18.1.2024 Varustamolla. Ilm. 7.11.– 15.12.: anna.korhonen@evl.fi tai p.

050 344 3558. Kokoontumiset 18.1., 1.2., 15.2., 29.2., 14.3. ja 21.3. sekä kerran myöhemmin sovittavana ajankohtana. Ohj. sairaalapastori, psykoterapeutti Marko Mattila ja diakoniatyöntekijä Anna Korhonen.

Suomen kielen oppimisryhmät.

Selkosuomen keskusteluryhmä ti klo 17–18.30 Viikin kirjastolla, Viikinkaari 11. Suomen kielen oppimiskerho ke & pe klo 16–19 Pihlajamäen kirkolla.

Rauhanrukous to klo 13–14 Puistolan kirkolla. Kirsi Ojansuu-Kaunisto.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 27.10.–10.11.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja pu-

helimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Seuraa meitä: Facebook ja Youtube: Oulunkylän seurakunta Instagram: oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Naistenpäivä la 28.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkko. Vieraana ekoteologi Pauliina Kainulainen.

Lastenhoito järjestetty. Lisätiedot netissä.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 30.10. klo 18 Käpylän kirkolla. É. Louis: Naisen taistelut ja muodonmuutokset.

Peliyö 10–13-vuotiaille 17.–18.11.

Oulunkylän kirkolla. Hinta 20 e.

Ilm. netissä 31.10. mennessä.

Marraslaulajaiset to 2.11. klo 13 Maunulan kirkko. Musiikkia, runoja, kuvia. Mukana Maija PesonenKareinen.

Konsertti Ett Hoppfullt requiem to 2.11. klo 18 Maunulan kirkko. Per Harlingin säveltämän sielunmessun esittää Gamelikören.

Konsertti Lux Aeterna – Ikuinen valo la 4.11. klo 14 Käpylän kirkko.

Osia sielunmessuista, lohdutuksen lauluja, soitinmusiikkia. Kamarikuoro Värinä.

Pyhäinpäivä Maunulan uurnalehdossa la 4.11. klo 16–19. Glögiä ja kohtaamisia, työntekijöitä tavattavissa. Pieni enkelipolku lapsille.

Hartaus keskusristillä klo 16.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18 Oulunkylän kirkko. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet.

Miestenpiiri ma 6.11. klo 14 Oulunkylän kirkolla.

Käy tanssihin, rummut ja huilut jo soivat! ke 8.11. klo 18 Oulunkylän puukirkko. Musiikkia ja yhteislaulua, Musiikkikoulu Virtus ja Adoramus.

Rukousryhmä to 9.11. klo 18 Oulunkylän kirkolla.

Kirpputori su 12.11. klo 12–16 Käpylän kirkolla.

Perhekerho maanantaisin klo 9.30 Oulunkylän kirkolla.

Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla.

Koskelan lähetyspiiri parittomien viikkojen ma klo 12, Kunnalliskodintie 6C kerhotila.

PIXABAY

ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla.

Yhdessäoloa ja hengailua. Täysiikäisille.

Odottajien olkkari ti 7.11. klo 17.30 Varustamolla. Odotatko lasta? Voit tulla yksin, toisen vanhemman tai tukihenkilön kanssa. Ilmoita tulostasi viim. kokoontumispäivänä klo 16 mennessä: paivi.ahmaoja@evl.fi tai p. 050 577 0650.

Iltavillit Varustamolla to 26.10. ja 9.11. klo 16–18. Touhua koko perheelle. Ruoka klo 16–17.

Pienten biisit Varustamolla ke 1.11. ja 8.11. Tule klo 10 tai 10.30 alkavaan ryhmään. Laulua, soittoa ja tanssia perheille.

Touhutorstai perheille 26.10. klo 9.30–11 Viikin kirkolla.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Hinta 1 e. Perheiden leikkihetki 17.30. Ehtoollinen klo 18.30– 19.

Friendship Café to 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Tied.

Minna-Sisko Mäkinen, p. 050 369 1004.

Venäjänkielinen Olohuone – Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Kahvia, voileipiä ja puuro.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuroa ja voileipiä.

Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–15 Tapanilan kirkolla. Tied. Esa Järvinen, p. 040 536 2733.

Ruoka-aika to klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Hinta 2 e.

Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30. Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvi.

Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalolla, Tiirismaantie 4. 2 e käteisellä.

Siltamäen keittolounas to klo 12–13 Siltamäen srk-kodilla. 2 e käteisellä.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6, ke klo 10, Varustamolla to klo 11–11.30.

Diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 11.30–13.

Jouluavustuksien haku käynnissä 15.11. saakka. Sähköinen ja paperinen lomake sekä ohjeet ovat saatavilla srk:n verkkosivuilla ja toimipisteissä.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Muina aikoina soittopyyntö.

Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Liikuttava lepopäivä Varustamolla Tule huoltamaan kehoasi ja mieltäsi lempeän liikunnan avulla lauantaina 28.10. klo 10–14 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Aluksi kello 10 tarjolla keskivartalon syviä lihaksia vahvistava pilates, kello 11.30 vahvistava ja liikkuvuutta kehittävä sporttijooga ja kello 13 rentouttava yin-jooga.

Mukaan kannattaa varata rentoutumista varten oma viltti ja tyyny sekä eväitä. Tarjolla kahvia ja hedelmiä. Voit osallistua yhdelle tunnille tai koko päivään.

Varsin suosittujen tuntien paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä: aino.poutanen@evl.fi.

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13 Oulunkylän kirkolla.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18, Käpylän kirkko.

Käpylän puuhakerho 1–3-vuotiaille keskiviikkoisin klo 18–19 Käpylän kirkolla.

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–16 Maunulan kirkolla.

Maunulan muskarit torstaisin Maunulan kirkolla. Klo 9.45–10.15 taaperot (n. 1–3-v.), klo 10.20–10.50 vauvat (n. 0–1-v.), klo 10.55–11.25 kaikenikäiset / sisarukset.

Maunulan torstain naapuruuspiiri torstaisin klo 13–14 Maunulan kirkolla.

Maunulan iltaperhekerho to 26.10. ja 9.11. klo 17–19 Maunulan kirkolla.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma– ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.10. klo 11. Jonna Tolonen, Tiia Valve-Tuovinen, Ari

Häyrinen.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18. Tiia Valve-Tuovinen, Jasmin Huikku, Jonna Tolonen ja Ari Häyrinen.

Messu su 5.11. klo 11. Jasmin Huikku, Jonna Tolonen, Ari Häyrinen.

Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro. Kirkkokerho Lastenkappelissa 4–10-vuotiaille.

TAPAHTUMIA Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa klo 13.

Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19.

Luvassa vaihtuvaa ohjelmaa, kahvittelua, pientä syötävää, leikkiä ja yhdessäoloa.

Eläkeikäisten kerho Pikku Paimenessa torstaisin klo 13.

Raamattupiiri parittomien viikkojen torstaisin Yläsalissa klo 17.

Lisätietoja Jasmin Huikku, p. 050 345 5070.

Muu säännöllinen toiminta tarkemmin verkkosivuilla.

Art Jazz Helsinki -festivaali esittää: Stadin Juhlaorkesteri la 28.10. klo 18. Vapaa pääsy.

Lahjoja ja lahjakkuutta -valokuvanäyttely Hyvän Paimenen kirkolla Paimensalissa 29.10.–26.11.

Näyttely liittyy osana Terttu Poutasen kirjaan Zaire, keskellä Afrikkaa ja keskellä sydäntä.

Lempeä lukupiiri kiireisille ke 8.11. klo 18–19.30 yläsalissa. Kirjana Numi Farah – Lumimaa. Tammikuun lukupiirin kirjana Torgny

Lindgren – Doren Raamattu.

Myyjäiset kirkolla su 10.12. klo 12–14. Myyjäisiin ilmoittautuminen pe 1.12. mennessä anna-kaisa. jussila@evl.fi tai p. 050 408 4027.

Seurakunnan ryhmille ja yleishyödyllisille järjestöille osallistuminen ilmaista. Yksityisiltä pöytävuokra 10 % myyntituotosta seurakunnan diakoniatyön hyväksi.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Yhden vanhemman perheet Malmilla ja lähialueilla kokoontuvat la 28.10. ja 11.11. klo 15–17 yhperhekahvilassa Malmin Varustamolla. Tule lapsesi kanssa leikkimään ja tapaamaan muita! Ei ilmoittautumista, mutta tulethan paikalle viimeistään klo 16. Vertaistukea ja hyvää seuraa, kahvia/teetä aikuisille ja välipalaksi kaikille leipää, hedelmää. Mukana vapaaehtoiset Anni ja Rosa. Yhteistyössä Pienperheyhdistys ry:n kanssa.

Yhteyshenkilö Riikka Koola, p. 040 640 3756.

Erityisryhmille NÄKÖVAMMAISILLE Pakaritupa ke 8.11. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Kimppakävelymahdollisuus klo 12.30–13.30.

Adventin viettoa Pakarituvalla ke 22.11. klo 13–16. Ulkoilua, lämmintä juotavaa ja joululauluja. Ilm. viim. ke 8.11. marjaleena.kallio@evl.fi, p.

050 380 0947.

Omat Kauneimmat joululaulut ti 12.12. klo 13–15 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Ilm. viim. pe 1.12.

Marja Leenalle.

VIITTOMAKIELELLÄ Perhekerho pe 27.10., 10.11. ja 24.11. klo 9.30–n. 12 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16.

Messu su 5.11. klo 13 Olars kyrka, Olarin kirkon ruotsinkiel. kirkkotila, Rälssitilankuja 1, Espoo. Lyhyt kävelymatka Niittykummun metroasemalta.

Malmin raamattupiiri ti 14.11. klo 15–16.30 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4.

Päiväpiiri pe 17.11. klo 13–14.30 Matteuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2023 11

KIRKOISSA SOI 27.10.–10.11.

Musiikkia Helsingissä JOHANNA KARE

PERJANTAINA 27.10.

Aarteita klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Tapiola Sinfonietta, Joonas Ahonen, piano.

Beethoven, Shaw, Ries. Liput 32/26/10 e lippu.fi ja ovelta.

Meditaatiokonsertti klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Ota jumppamatto tai viltti mukaan ja kuuntele musiikkia lattialla loikoillen tai penkeillä istuen. Musiikista vastaa Naiskuoro Pihlaja. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 8.11.

Käy tanssihin, rummut ja huilut jo soivat klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12.

Sadonkorjuuaiheista musiikkia myös perheen pienimpien kanssa yhdessä laulaen. Musiikkikoulu Virtus ja Adoramus-lauluyhtye.

Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 28.10.

Matkalla kirkkovuoden maisemissa klo 14 Fokuksessa, Mall of Tripla, 5. kerros. Kaarina Ruusuvirta Trio, Markus Bäckman, laulu.

Laulelmaisia ja jazz-vaikutteisia kappaleita. Mietelmiä kirkkovuodesta Tuukka Kauhanen. Vapaa pääsy.

Art Jazz Helsinki -konsertti klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Stadin Juhlaorkesteri: Kim Rantala, haitari ja kosketinsoittimet, Topi Karvonen, basso ja kontrabasso, Esteban Ferro, rummut, lyömäsoittimet ja laulu, Juki Välipakka, laulu ja perkussiot, Juhani Tuulivaara, kitara. Ohjelmisto pohjautuu swingiin, latinalaisiin rytmeihin ja rytmimusiikkiin.

Vapaa pääsy.

Jenkins: Stabat Mater klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Lauttasaaren Laulajat, Helsingin Työväen Orkesteri, laulusolistina Evgeniia Podymalkina. Ensiesitys Helsingissä. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

Tuulen säveliä klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Nuorisokuoro Kannelkellot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Gloria! klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kamarikuoro Värinä 10 v., Helsingin Kamariorkesteri. Zelenka, J.S. Bach, Mäntyjärvi, Shaw, Rehnqvist, Alexandersson. Lyytikäinen: Tässä on lohtu (kantaes.). Liput 30/20 e tiketti.fi, holvi.com ja ovelta.

SUNNUNTAINA 29.10.

Lauluyhtye Sakkeus 50 v klo 15 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Vapaa pääsy.

In Paradisum klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Suomen Laulu ja Mikkelin kaupunginorkesteri, Johanna Takalo ja Jussi Vänttinen, laulu, Joonas Minkkinen, urut. Duruflé, Lloyd Webber,

peliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Mathieu Garguillo, viulu, Antti Vahtola, piano. Garayev, Bridge, Lekeu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 9.11.

Anna-Mari Kaskisen rakastetut tekstit sekä Jipun esittämänä Anna-Mari Kaskisen ja Jipun omat laulut vuorottelevat Sydämeni laulut -illassa torstaina 9.11. kello 19 Kulosaaren kirkossa.

Vapaaehtoisen lahjoituksen voi antaa Ukrainan lasten hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Fauré. Liput 30/25/15 e lippu.fi ja ovelta.

TORSTAINA 2.11.

Päiväkonsertti Sibeliuksen seurassa klo 13 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Senni Valtonen, piano, urut ja kantele. Sibeliuksen teoksia. Vapaa pääsy.

Ett hoppfullt requiem klo 18 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Gamelikören ja soitinyhtye.

Harling: Sielunmessu. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 3.11.

Brahms: Ein deutsches Requiem klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, Dresdenin Kreuzkuoro, Helena Juntunen ja Tuomas Pursio, laulu, Lohjan kaupunginorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja pääovelta.

LAUANTAINA 4.11.

Pyhäinpäivän konsertti klo 13 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Mieskuoro Mestari-Laulajat, solistina Pentti Forssell, Tapio Tiitu,

urut, Tapio Lehtonen, piano. Liput 20 e, opiskelijat 10 e, ovelta.

Lux aeterna klo 14 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kamarikuoro Värinä, kanttorit Mikko Helenius ja Joonas Minkkinen. Muun muassa Mäntyjärvi. Vapaa pääsy.

Vierailukonsertti klo 18 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12.

Dresdner Kreuzchor, Olli Saari, urut. Liput 20/10 e Ticketmasterista ja ovelta.

SUNNUNTAINA 5.11.

Lauluja kaipauksesta ja toivosta klo 14 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Meri Kiema ja Outi Rättö, laulu, Kirsti Manninen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Duruflé: Requiem klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Kallion Kantaattikuoro, solisteina Hannakaisa Nyrönen ja Elja Puukko, Ville Urponen, urut, Kallion Kapelli. Myös Pärt: Nunc dimittis.

Liput kuoron verkkokaupasta 20 e, 25/20 e ovelta.

Pärt: Missa syllabica klo 18 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

C 43. Kamarikuoro Addictio. Myös Byrd, Wolfe, Madetoja. Liput 18/13 e kuorolaisilta, 20/15 e ovelta.

Unohtuneet sonaatit klo 19 Temp-

Konserttiehtoollinen klo 18 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, kirkkomusiikin suojelija ja säveltäjän Preussin prinsessa Anna Amalian 300-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Anna-Kaisa Pippuri, oboe, Katri Vanhamäki, urut, Cantus Novus-kuoro. Vapaa pääsy.

Konsertti Händelin hengessä klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Timo Olli, urut, ja orkesteri.

Muun muassa Händel, Grigny, Vivaldi, Bach. Vapaa pääsy.

Sydämeni laulut klo 19 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6.

Kirjailija, runoilija, sanoittaja ja käsikirjoittaja Anna-Mari Kaskinen ja artisti Jippu yhteiskiertueella.

Tekstit ja lauluesitykset vuorottelevat. Lauletaan myös yhdessä.

Säestys Benja Roth. Vapaa pääsy.

Vapaaehtoinen tuki Ukrainan lasten hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Musiikkia Espoon kirkoissa Perjantaina 3.11. Soiva marraskuu: Pyhäinpäivän aaton Bach-ilta klo 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Navichorus ja Espoon Barokki ry esittävät J.S. Bachin kantaatin ”Actus Tragicus” BWV 106 sekä Motetin kaksoiskuorolle ”Kom, Jesu, kom”. Tenori Tommi Niskala. Joht. Elja Puukko.

Perjantaina 3.11. Durufle: Requiem klo 19 Olarin kirkossa, Rälssitilankuja 1. Ville Urponen, urut, Anton Kukkonen, sello, Katariina Heikkilä, mezzosopraano, Toni Hintsala, baritoni, Olarin seurakunnan kamarikuoro. Musiikinjohto Mikko Niinikoski. Liput 10 e tuntia ennen konserttia ovelta.

Pyhäinpäivänä 4.11. Saint-Saëns: Requiem Op. 54 klo 19.30 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro; Hedvig Paulig, sopraano; Vuokko Saariaho, altto; Hannu Jurmu, tenori; Niklas Spångberg, basso; Pekka Suikkanen, urut; Liisa Malkamäki, musiikin johto. Vapaa pääsy.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5/10 e Yhteisvastuukeräykseen.