Kirkko ja kaupunki 2023 06 Helsinki

Kaikki ei pääty tuskaan, kuolemaan ja

suruun s. 12

Sini Makkonen

vietti luostarissa

Ranskan maa­

seudulla

kahdeksan

tärkeää

kuukautta s. 20

Välitilinpäätös

Laulaja-lauluntekijä Juha Tapio

teki uransa henkilökohtaisimman levyn.

”Tiedän, mitä on salainen yksinäisyys.” s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

30.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Pääkirjoitus

Yhdennentoista hetken vaeltajat

TÄMÄ MAAILMA ON ansioiden maailma. Siinä kysytään mitä osaat, mitä tiedät, miltä näytät, miten vaikutat, keitä tunnet ja miten paljon jaksat. Jos haluaa menestyä, on erotuttava joukosta, oltava erityinen. Siten pääsee piireihin ja saa elämälleen merkityksen. Jos sanot väärin tai näytät väärältä, sinut voidaan hylätä. Sosiaalinen media lisää armottomuuteen laumaefektin, kansanjoukon. Jos lausut väärän mielipiteen, kivien heittäjiä riittää.

Kristinuskon sanoma on jotain aivan muuta. Se on ansioiden maailman ulkopuolella, suunnattu keskeneräisille ja monin tavoin vajavaisille. Niille, jotka eivät täytä muiden tai itsensä asettamia mittoja. Eikä meistä kukaan pysty niitä loppuun asti täyttämään.

KIRKKOISÄ JOHANNES KRYSOSTOMOKSEN 300-luvulla pitämä pääsiäissaarna kiteyttää tämän hyvin. Saarna luetaan aina ortodoksisen kirkon pääsiäisen jumalanpalveluksissa ja se voidaan lukea myös luterilaisen kirkon pääsiäisyön messuissa. Pääsiäisen ilosta ovat saarnan mukaan osallisia yhtä lailla hurskaat ja oikeamieliset kuin ne, jotka saapuvat juhlaan vasta yhdennellätoista hetkellä. ”Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen”, Krysostomos saarnaa. ”Älköön kukaan itkekö rikkomuksiaan, sillä anteeksiantamus on noussut haudasta”, hän jatkaa.

Kristinuskon sanoma tuo lohtua ja toivoa yhdennentoista hetken vaeltajille. Ristillä riippuessaan Jeesus lupasi paratiisin rikolliselle, jolla ei ollut esittää omia ansioita. Ainoa, mitä hän pystyi sanomaan, oli ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi”. Hän pyysi taivaspaikkaa mieheltä, jota kansanjoukko vielä muutama päivä aiemmin oli juhlinut sankarina. Mieheltä, joka sittemmin petettiin ja hylättiin ja joka joutui pilkan kohteeksi ja tuomittiin kuolemaan.

Ristillä riippunut pahantekijä tunnisti vierellään hyvyyden voiman. Hän oli varmasti kuullut Jeesuksesta ja hänen tavastaan kohdata rakkaudella ne, joita muut halveksivat. Hän laittoi toivonsa siihen, että kuolema ei saa lopullista sanaa. Eikä saanut: pääsäisaamuna Jeesuksen hauta oli tyhjä. Alkoi uuden toivon aika.

PAULI JUUSELA vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Toisen tuomitseminen on vastenmielistä, koska se edellyttää, että ”tunnemme” sen, minkä vain Jumala tuntee, heidän sisimmän sydämensä – ja myös, että tuntisimme oman sisimmän sydämemme, jota missään nimessä emme tunne.

ORTODOKSINUNNA MARIA

NORMANBYLAINEN (1912–1977)

Ajattelen, että meillä ei ole oikeutta asettaa toiselle sitä viimeistä rajaa. Kun ihminen pyrkii aidosti kohti parempaa, hänelle pitää antaa toinen mahdollisuus. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa.

VANKILANJOHTAJA KAISA TAMMI

YHTEISHYVÄSSÄ 1/2023

Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita. Älkää julistako ketään syylliseksi, niin ei teitäkään julisteta syyllisiksi. Päästäkää vapaiksi, niin teidätkin vapautetaan.

JEESUS LUUKKAAN

EVANKELIUMISSA 6:37

Kirkko ja kaupunki

Kiitos tästä valosta.

Talven aikana on kertynyt paljon sotkua ja turhaa murhetta. Paljon on risaista, kulunutta ja pois heitettävää.

Anna minulle voimia

tuulettaa elämääni ja nähdä, mistä on jo aika luopua.

30.3.2023

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

KRISTINUSKON SANOMA ON JOTAIN AIVAN MUUTA.

”Lentoasemalla koetaan suuria tunteita”

Helsinki-Vantaan lentoasemalla voi törmätä pappi Hanna Similään, joka ei ole tulossa eikä menossa mihinkään.

Hanna Similä, ensimmäinen työpäiväsi lentoasemapappina on takana. Iskikö kaukokaipuu?

– Ei iskenyt, koska rakastan lentoaseman tunnelmaa. Olen aina ollut se, joka on monta tuntia ennen lähtöä lentoasemalla. Nyt saan tehdä töitä täällä.

– Olen toiminut asiantuntijana Kirkon lentokenttätyö -hankkeessa syyskuusta 2021 lähtien. Sen tuloksena lentoasemalle on nyt saatu hiljainen huone ja pappipalvelu.

– Kuulun lentokenttäpappien kansainväliseen verkostoon. Kollegat ovat maailmalla Whatsapp-viestien päässä. Yhdessä tätä rakennetaan. Muun muassa Lontoon Heathrow’n lentoasemalla työskentelee 19 kristittyä pappia ja kymmenen muiden uskontojen edustajaa. Ulkomaiden lentokentillä tehdään paljon myös vapaaehtoistyötä.

2Mistä kirkon lentokenttätyö

Helsinki-Vantaalla sai alkunsa?

– Maailman lentoasemilla papit ovat näkyneet jo pitkään. Tai emme puhu papeista vaan Airport chaplaineista, koska lentoasemilla ei ole vain pappeja vaan myös rabbeja, imaameja ja muiden uskontojen työntekijöitä.

– Vantaan kirkkoherrat kävivät muutama vuosi sitten tutustumassa Manchesterin lentoasemapappitoimintaan. Minä olen käynyt Amsterdamissa Schipholin lentoasemalla. Viime syksynä osallistuin Lontoossa Heathrow’n lentoasemapappien maailmankonferenssiin.

– Suomessa kirkon lentokenttätyöstä on puhuttu 1970-luvulta lähtien. Frankfurtin lentoasemalla kirkon työ täytti juuri 50 vuotta. HelsinkiVantaalla on 20 000 työntekijää, ja lentoaseman kautta kulkee vuoden aikana 21 miljoonaa ihmistä. Kirkon kuuluu olla siellä ihmisten rinnalla kulkijana.

3Mitä pappi tekee työaikana lentoasemalla?

– Minun puoleeni voi kääntyä minkä asian kanssa tahansa. Joku haluaa ehkä jakaa jonkin iloisen asian. On myös olemassa elämän nurja puoli. Kaikki eivät lennä lomamatkoille, vaan on muita syitä, miksi joutuu matkustamaan. Suruissa voin olla tukemassa.

– Voin myös konsultoida moniuskontoisen verkoston jäsenten kanssa ja tarvittaessa kutsua jonkun heistä paikalle, jos matkustaja haluaa tuekseen oman hengellisen viitekehyksensä edustajan.

– Lentoasemalla koetaan suuria tunteita, mutta toisille se on arkinen työpaikka. Työnohjaajana minulle kuuluu myös työyhteisön tukeminen. 4

Mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta ja lentämisestä?

– Lentoasemapappien maailmankonferenssissa pohdittiin tulevaisuuden lentämistä ja erityisesti ilmastoystävällisempiä menetelmiä. Näen, että on yhteistä ponnistelua sen eteen, että toiminnasta saataisiin kestävämpää. En usko, että lentoasemapapin läsnäolo lisää lentämistä.

– Pappina tehtäväni on olla ihmisten rinnalla kaikenlaisissa todellisuuksissa. Jos joku kokee ilmastoahdistusta ja hänen täytyy lentää, senkin voi jakaa papin kanssa.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Pyhä ei ole erillinen saareke, vaan se on koko ajan läsnä. Pyhää on luottamus siihen, että saan aina yhteyden ”korkeimpaan lennonjohtotorniin” ja että siellä joku valvoo ja kuulee.

– Myös pyhän kokemisen mahdollistaminen on pyhää. Arkikirkon alttari syntyy kohtaamisista, siitä että kirkko ei piiloudu vaan on läsnä siellä, missä ihmiset ovat. ■

Hanna Similä aloitti 13.3. lentoasemapappina Helsinki ­ Vantaalla.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Jalkojen pesun aika

Jalkojen peseminen on ollut osa kristillistä jumalanpalvelusta varhaiskeskiajalta lähtien.

Kun Jumalan lähettiläät saapuvat Vanhan testamentin kertomuksessa Abrahamin luokse, tämä tarjoutuu noutamaan vieraille vettä jalkojen pesua varten.

Näin Abraham osoittaa vieraanvaraisuutta muukalaisia kohtaan.

Jalkojen peseminen liittyy myös puhtauteen. Raamatun tapahtumien aikoina ihmiset kulkivat yleensä jalkaisin ja käyttivät sandaaleita. Lämpötilat olivat korkeita ja tiet tomuisia.

– Jokainen, joka on ollut vastaavissa oloissa lomamatkalla, tietää, miten ihanaa on pestä jalkansa, kun tulee hotelliin, sanoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin ja varhaiskristillisyyden tutkija Outi Lehtipuu

Jalkojen peseminen on myös jokapäiväinen tapa.

– Kuten me laitamme tohvelit jalkaan, kun tulemme kotiin päivän päätteeksi, Raamatun ajan ihmiset pesivät jalat.

Uuden testamentin Johanneksen evankeliumissa jalkojen peseminen saa symbolisen merkityksen.

Evankeliumin mukaan Jeesus ja opetuslapset syövät yhdessä viimeisen ateriansa. Kesken ruokailun Jeesus haluaa pestä oppilaidensa jalat ja sanoo: ”Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkan-

ne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat.”

– Tällä Jeesus tarkoittaa sitä, että muiden palveleminen on johtajan oikea asenne.

JALKOJEN PESEMINEN on ollut osa kristillistä jumalanpalvelusta ainakin varhaiskeskiajalta lähtien.

– Todennäköisesti tapa oli käytössä myös varhaisissa kirkoissa, mutta meillä on todella vähän tietoa kristinuskon ensimmäisiltä vuosisadoilta, joten emme tiedä sitä varmuudella, Outi Lehtipuu sanoo.

Suurimmassa osassa kristillisiä kirkkoja jalkojen peseminen on jäänyt pois tavallisesta jumalanpalveluksesta. Yksi poikkeus on Suomessakin toimiva adventtikirkko, jossa jalat pestään jokaisen jumalanpalveluksen aikana, mikäli tilat sen sallivat. Jalkojen pesu tapahtuu ennen ehtoollista, ja se tehdään kirkkosalista erillään olevissa tiloissa. Yleensä miehet pesevät toistensa jalat ja naiset naisten jalat. Aviopuolisot voivat pestä toistensa jalat.

Esimerkiksi katolisessa kirkossa jalkojen peseminen kuuluu nykyään vain kiirastorstain liturgiaan. Perinteisesti paavi on pessyt tuon päivän jumalanpalveluksessa kahdentoista kardinaalin jalat.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

Nykyinen paavi Franciscus on uudistanut toimitusta radikaalisti. Esimerkiksi vuonna 2013 hän piti kiirastorstain messun roomalaisessa nuorisovankilassa, jossa pesi kahdentoista vangin jalat. Heidän joukossaan oli kaksi tyttöä, joista toinen oli kristitty ja toinen muslimi.

Vuonna 2016 paavi Franciscus päätti virallisesti, että naiset saavat osallistua jalkojenpesurituaaliin. Aiemmin se on ollut sallittua vain miehille.

ORTODOKSIT PUOLESTAAN toimittavat kiirastorstaina ”Kristuksen apostoleilleen suorittaman jalkojenpesun muistopalveluksen”. Heidän perinteessään päivää kutsutaan Suureksi torstaiksi.

Palveluksen toimittaa piispa, joka pesee kahdentoista papin tai seurakunnan miespuolisen jäsenen jalat. Suomen ortodoksisessa kirkossa jalkojenpesupalvelus toimitetaan vain pääpyhäkössä eli Uspenskin katedraalissa Helsingissä.

Evankelis­luterilaisen kirkon virallisesta pääsiäisperinteestä jalkojen peseminen on jäänyt pois. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin järjestetty joinakin

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

vuosina kiirastorstain messuja, joissa papit pesevät kahdentoista seurakuntalaisen jalat. Tänä vuonna jalkojenpesumessu järjestetään Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa.

Jalkojen peseminen ei ole vain juutalainen ja kristillinen tapa. Muslimien rukousta edeltää rituaalinen puhdistuminen, johon kuuluu muun muassa jalkojen peseminen. Jalat tulee pestä nilkkaa myöten kolme kertaa ennen rukoukseen ryhtymistä.

Millainen toiminta vastaisi nykypäivänä sitä, että Jeesus pesi aikanaan oppilaidensa jalat?

– Ensimmäisenä tulee mieleen, että kyseessä olisi hemmotteluhetki. Hartioiden hierominen voisi olla vastaava teko, Outi Lehtipuu sanoo. ■

Jalkojenpesumessu toimitetaan kiirastorstaina 6.4. klo 16 Matteuksenkirkolla.

Lähteet: Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiedottaja Vlada Wahlsténin sähköpostihaastattelu, Helsingin adventtiseurakunnan pastori Sakari Vehkavuoren haastattelu sekä Yudit Kornberg Greenberg: The Body in Religion – Cross-Cultural Perspectives.

Professori

Mikä oli naisen asema alkuseurakunnassa? Naispappeuden puolustajat: Nainen osallistui tehtävien hoitoon, paitsi seurakunnan johtamiseen, koska ajan käsityksen mukaan naisen tuli olla miehelle alamainen. Torjujat: Alkukirkossa naista ei valittu apostoliksi, seurakunnan kaitsijaksi eikä johtajaksi. Näin ilmaistiin kirkkoa sitova säädös.

Entä naisen puhumis- ja opettamiskielto seurakunnassa? Naispappeuden puolustajat: Kielto johtui juutalaisesta käytännöstä ja ajan tavoista. Torjujat: Naisen puhumis- ja opettamiskielto on Jeesuksen antama ohje viranhaltijan sukupuolesta.

Mitä tarkoittaa naisen ”alamaisuus”? Naispappeuden puolustajat: Se kertoo synnin vääristämistä valtasuhteista, patriarkaalisesta yhteiskuntajärjestyksestä ja pyrkimyksestä säilyttää miehen valtaasema. Torjujat: Naisen ”alamaisuus” on pysyvä luomisjärjestys, joka ilmenee miehen johtamistehtävänä ja vastuuna avioliitossa ja kirkossa. Se ei tarkoita naisen alistamista.

Naisen osallistuminen pappisviran hoitamiseen? Naispappeuden puolustajat: Naiselle voidaan antaa seurakunnassa mahdollisuus samaan arvostukseen ja vallankäyttöön kuin miehellä vain avaamalla pappisvirka naiselle. Torjujat: Jumalallinen säätämys vahvistaa naisen ”alamaisuuden” ja torjuu naispappeuden. Lyhennelmä Jyrki Aroalhon artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 23.1.1980. Ensimmäiset naiset vihittiin Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa papeiksi kahdeksan vuotta myöhemmin. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

RIKOSTOIMITTAJA VERA MIETTINEN MITÄ HELVETTIÄ?

-PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA TAI OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI.

”Kulutamme true crime -viihdettä, koska haluamme jännitystä elämäämme. Järjestäytynyt rikollisuus kiinnostaa enemmän miehiä, naisia taas tavalliseen ihmiseen kohdistuneet henkirikokset.”

Eero Huovisen tutkimus Nainen ja pappisvirka esittelee naispappeuskeskustelua.

Naispappeus – puolesta ja vastaan

Pyhien kuvien maalaaja

Reetta Ristimäki ohjaa Rottien pyhimys -musikaalin, joka kertoo keskiaikaisen naisen kasvutarinan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Kun Reetta Ristimäki luki Anneli Kannon menestysromaanin Rottien pyhimys, tuli hänelle pakonomainen tarve lähteä katsomaan Hattulan Pyhän ristin kirkon maalauksia. Kirja nimittäin kuvaa sitä, miten tuon Hämeessä sijaitsevan kirkon upeat maalaukset syntyivät 1490­luvulla.

– Ajoimme mieheni kanssa Hattulaan, ja koin kirkon värimaailman sykähdyttävän kauniina ja meditatiivisena.

– Pian sen jälkeen soitin Annelille ja pyysin häntä tekemään libreton ideoimaani musikaaliin. Olen nyt käynyt hänen kanssaan useamman

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela

Toimituspäälliköt

kerran katsomassa maalauksia ja kuuntelemassa kirkon oppaan Vilppu Vuoren inspiroivaa tarinointia.

ROMAANISSA KUVATTUJEN maalareiden tarina on täysin fiktiivinen, koska heistä ei ole jäänyt mitään tietoja jälkipolville. Keskeiseksi hahmoksi nousee koristemaalausta osaava nuori nainen, jonka miehet joutuvat palkkaamaan avukseen. Pelliinan roolissa nähdään Aurora Manninen

Reetta Ristimäki kuvaa Pelliinaa naiseksi, joka raastavissa olosuhteissa löytää sisäisen voimansa ja lahjakkuutensa ja kasvaa vähitellen taiteilijaksi.

– Koin Hattulan keskiaikaisen kirkon värimaailman sykähdyttävän kauniina ja meditatiivisena, Reetta Ristimäki kertoo.

– Hänelle avautuu kirkossa työskennellessään kokonaan uusi maailma, kun hän näkee ensimmäistä kertaa elämässään piirretyn kuvan ja alkaa kohta itsekin tehdä tällaisia kuvia.

Ristimäki vertaa keskiaikaisen naisen asemaa afganistanilaisen naisen nykyiseen asemaan. Hän toivoo, että Afganistanissakin syntyisi vaikeista oloista huolimatta yhä enemmän Pelliinan kaltaisia voimatarinoita.

REETTA RISTIMÄEN mielessä alkoivat jo hänen kirjaa lukiessaan soida keskiaikaiset soittimet kuten jouhikko, gamba, nokkahuilu ja säkkipilli. Häntä hieman jännitti pyytää pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan Jukka Nykästä säveltämään musikaalin, jossa kuuluisi kaikuja keskiajalta.

– Jukka on kuitenkin kiinnostunut historiasta, joten hänelle syntyi nopeasti vahva näkemys teoksen musiikista. Hän käsitteli teoksen teemaa yhdistämällä vanhat periodisoittimet ja nykyajan teknologian.

Myös Hattulan kirkon keskiaikaiset maalaukset tulevat näyttämöllä jännittävällä tavalla esille modernin interaktiivisen videotekniikan avulla. ■

HYVÄN TÄHDEN.

82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti

Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi

tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Rottien pyhimys -musikaalin ensi-ilta to 13.4. klo 19 Musiikkiteatteri Kapsäkissä.

Pohjoisesplanadi palaa tulevana kesänä 1910-luvun mannermaiseen ilmeeseen (havainnekuva).

On palmujen aika

”Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa? Maahan on laskettu vaatteita, lehtiä, oksia.”

KANSANMUSIIKKIA ESPOOSSA

JuuriJuhla

RotFest 10.–15.4.2023

10.4. • klo 19

Espoon tuomiokirkko

Teija Niku soolo ja Timo

Alakotila & Petri Hakala: Mandolin concerto

11.4. • klo 19 • Thorstorp

Ihana saaristolaisilta: Maria Kalaniemi, Pekka Pentikäinen, Marianne Maans, Bosse Mellberg ja Får Seasons

20 v

13.4. • klo 19 • Sellosali Frigg, Maija Kauhanen

14.4. • klo 19 • Sellosali Sväng, Celenka

15.4. • klo 19 • Sellosali Muzsikás (HU)

ESPLANADIN PUISTOSSA pääsee ensi kesänä palmujen katveeseen! Etelä- ja Pohjoisesplanadit muutetaan kokeeksi yksikaistaisiksi, ja ruukkukasvit valtaavat käytöstä vapautuvat ajokaistat.

Espalle tulee sata kääpiöpalmua, jollaiset koristivat puistoa ensimmäisen kerran 1910-luvulla mannermaiseen tyyliin. Lisäksi puistoon tuodaan viisikymmentä taatelipuuta, jotka menevät palmuista, ellei satu olemaan kasvitieteilijä. Joukossa on isojakin puita.

JUURI TAATELIPUU on se kasvi, jonka mukaan 2. huhtikuuta vietettävä palmusunnuntai on nimetty. Taatelipuun lehvistä lauletaan virressä:

Stadin digituki

Ensimmäisenä palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja häntä kunnioitettiin heittämällä eteen palmunlehviä. Ylvästä hetkeä seurasivat Jeesuksen vangitseminen, kuulustelut, nöyryyttäminen ja lopulta ristiinnaulitseminen.

Siellä missä palmut kasvavat, palmusunnuntaita vietetään edelleen alkuperäisin oksin. Suomessa on ollut tapana heilutella varhain kevääseen herääviä pajunoksia eli virpomavitsoja.

RAAMATUN KASVIT -kirjan mukaan taatelipalmu on ihmisten ensimmäisiä viljelykasveja. Se saattaa tuottaa hedelmää vielä 200-vuotiaanakin ja on siksi saanut elämänpuun ja pyhän puun maineen. Raamatun psalmi 92 menee vielä pidemmälle: ”Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu.” ■ Espan palmuista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Palmut ja taatelipuut tulevat Espalle ensi kesänä.

Katso koko ohjelma ja lisätiedot: www.juurijuhla.fi

J. S. Bach: Johannes-passio

CANTORES MINORES • Suomalainen barokkiorkesteri

Solisteina Tom Nyman • Jyrki Korhonen

Tuuli Lindeberg • Teppo Lampela

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN KIRKON PÄÄOVELTA

Liput: 65, 50/40, 30/25, 15 € (numeroidut rivit)

konsertin suoratoisto: youtube.com/cantoresminoresfinland

uuteen Wilhelmiinaan

Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista.

Seuraava tutustumisilta: tiistaina 18.4.2023 klo 17

Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa.

Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

Itse tehtyyn uurnaan

Timo Fils onnistui saamaan paikan Paavalin seurakunnan suositulta uurnakurssilta.

Mitä ihminen eläessään tarvitsee? Riippuu varmaan siitä, keneltä kysyy, mutta jonain päivänä – ei tosin enää eläessään – ihminen tarvitsee arkun ja mahdollisesti myös uurnan. Timo Filsin uurna on mäntyä ja toistaiseksi vielä puun värinen. Kohta se saa ylleen maalia.

Poikkeuksellisen tilanteesta tekee se, että Fils on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa ja tekee uurnansa itse.

– Tai ehkä tästä voisi tulla sellainen koko suvun uurna, jossa voisi kuljettaa useammat tuhkat. Vähän samaan tapaan kuin on suvussa kiertäviä kastemekkoja. Meidän suvussakin on kastemekko, jossa on kastettu 30 lasta, Fils pohtii.

Fils oli onnekas, kun sai paikan Paavalin seurakunnan tuhkauurnakurssilta. Halukkaita olisi ollut peräti 17. Syyn rajattuun osallistujamäärään ymmärtää, kun katsoo ympärilleen: Hermannin diakoniatalon kellarissa sijaitseva verstas on pieni. Viisi kurssilaista ja kurssin vetäjä, diakoniatyöntekijä Pekka Tähtinen täyttävät

IHMINEN VOI asua kartanossa tai kadulla, mutta jokainen meistä lähtee täältä arkussa tai uurnassa.

– Uurnassa on jotakin hyvin demokraattista, Timo Fils sanoo.

Hän valitsee uurnaansa pyökin sävyisen maalin. Sitä tulee vain yksi kerros, puun syyt saavat näkyä.

Fils päätyi kurssille, kun hänen vaimonsa luki siitä Facebookissa ja mainitsi asiasta miehelleen.

– Olen ollut kiinnostunut myös arkkukursseista, mutta sellaiselle en ole vielä mennyt, Fils sanoo.

Hän ei asu Paavalin seurakunnan alueella vaan Itäkeskuksessa. Tavallaan hän on kuitenkin juurillaan.

– Isä asui täällä päin, kävi koulua tässä vieressä ja pääsi Paavalinkirkossa ripille.

Nikkarointi ja käsillä tekeminen ovat Filsille mieluista tekemistä.

– Käymme landella Pohjois-Espoossa. Siellä on vaimoni ukin rakentama talo ja hyvät perusvälineet kaikenlaiseen käsillä tekemiseen.

Uteliaisuuttaan Fils kävi ennen kurssia netissä katsomassa, mitä uurnat hautaustoimistoissa yleensä maksavat.

– Helposti uurna saattaa maksaa sellaiset 200 euroa, hän kertoo.

Kurssilla tehdyn uurnan hinnaksi tulee muutama kymppi.

tilan.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MAIJA SAARI

Timo Fils kiinnitti itse tekemäänsä uurnaan narua Hermannin diakoniatalon verstaalla pidetyllä uurnakurssilla.

KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

HUOM! 7.4.

Johan Krogius • Aarne Pelkonen

Joht. Prof. Hannu Norjanen

KE 5.4. JA PE 7.4.2023 KLO 18 HELSINGIN TUOMIOKIRKKO

Kuinka

ENNEN MAALIKERROSTA kurssilaisten tuhkauurnat näyttivät vähän linnunpöntöiltä. Nyt kun niihin on porattu reiät naruja varten ja niitä maalataan, käyttötarkoitus alkaa hahmottua.

Kooltaan uurnat ovat sellaisia, että niihin mahtuu se, mitä keskivertoaikuisesta jää jäljelle: 4–5 litraa tuhkaa.

Tämän uurnakurssin osallistujat, kaksi naista ja kolme miestä, ovat eläkeikäisiä, mutta kursseilla on ollut jopa kolmikymppisiä.

– Osa tekee uurnan itselleen, osa jollekulle toiselle, osa vähän niin kuin harrastuksen vuoksi, kursseja vetävä Pekka Tähtinen kertoo.

Tunnelma uurnakurssilla on lähinnä keskittynyt. Puhutaanko täällä kuolemasta vai ihan jostakin muusta?

– Ei täällä ole mitään rajoituksia. Saa puhua mistä vain, Tähtinen sanoo.

TIMO FILS on nyt 68-vuotias. Hiljattain hän luki Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä työeläkeyhtiön laskelmasta, joka koski suomalaisten odotettavissa olevien elinvuosien määrää. Suunta oli ylöspäin, joten Filsilläkin voi olla vielä pitkä elämä edessään. Varma ei tietenkään voi kukaan olla.

– Nuorin lapsenlapseni on nelivuotias. Hänen vanhojentanssinsa haluaisin kyllä vielä nähdä.

Tähän ikään mennessä kuolemaa ja vanhenemista on toki tullut mietittyä. Filsin omat vanhemmat ja appivanhemmat ovat kuolleet. Vaimon kanssa hän on laatinut kahdenkeskiset testamentit ja hoitotahdon.

– Kuolema on luonnollinen asia, joka ei pelota minua, mutta en sitä odotakaan. Suhteeni kuolemaan on lukemisen ja funtsinnan tulos.

– Vanhempani ja isovanhempani ovat lähteneet nopeasti ja kivutta. Sellaista kuolemaa toivon itsellenikin.

Kaikkiin asioihin ei voi tietenkään vaikutta, mutta muistisairautta, sitä Fils yrittää torjua.

– Teen ahkerasti ristikoita, luen vieraskielistä kirjalisuutta ja katson tv-ohjelmia eri kielillä, esimerkiksi ruotsiksi ja viroksi. Se on sellaista aivojumppaa.

UURNAKURSSILLE TULLESSA ei tarvitse olla mikään nikkaroija, sillä uurnan tekeminen onnistuu keneltä vain ja apua saa, kurssin vetäjä Pekka Tähtinen vakuuttaa.

Timo Fils on samaa mieltä.

– Ei tässä ole ollut erityisen vaikeita vaiheita. Ehkä haastavinta oli rungon liimaus niin, että uurna pysyy tiiviinä neliönä.

Sitä, mihin tuhkat tästä uurnasta sitten aikanaan lasketaan, Fils ei ole vielä ajatellut. Suvulla on kyllä hautapaikka Hietaniemessä.

– Lapsena kävimme Hietaniemessä aina jouluaattona iltapäivällä. Muistan, että siinä oli jotakin juhlavaa, kun hautausmaalla oli silloin kenraalivartio.

Nyt odotellaan, että uurnan maali kuivuisi. Sitten siihen kiinnitetään vielä naru ja ristikoriste. Missä ajattelit tuota säilyttää?

– Meillä on Lundia-hylly, ehkä laitan sen sinne jonnekin Raamatun ja Koraanin väliin. ■

140

NAISILTA MIEHILLE

Musiikkitalossa 8.4.2023

Cecilia Damström Justė Janulytė Maija Kauhanen Yui Katada

Anna-Mari Kähärä Jennah Vainio Ida Moberg

YLIOPPILASKUNNAN LAULAJAT 140 VUOTTA

LIPUT - TICKETMASTER.FI

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti!

- Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin.

- curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin!

- Mimi, 57 v, Helsinki

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen

Kuuluako vai ei?

Kirjailja Antti Hurskainen on eronnut kirkosta kaksi kertaa ja liittynyt kaksi kertaa takaisin.

Jokin aika sitten kirjailija ja esseisti Antti Hurskainen kokeili Punavuoressa sijaitsevan Mikael Agricolan kirkon ovea. Se oli ihme kyllä auki.

Hurskainen istui tyhjän kirkon penkkiin. Samaan aikaan kanttori alkoi soittaa parvella urkuja.

– Hän soitti pari virttä, joita en tuntenut. Hetkestä puuttui kaikki ylimääräinen. Se oli parempi kokemus kuin jumalanpalvelus.

Kirjailija Juha Seppälä on sanonut, että evankelis-luterilaisesta kirkosta on tullut hiphop-henkinen. Hurskainen on samaa mieltä. Erilaiset elämysjumalanpalvelukset, kuten joulukuussa järjestetty sambajumalanpalve -

lus, aiheuttavat Hurskaisessa lähinnä myötähäpeää.

– Haluaisin pelkistetyn, tunnin mittaisen messun. Silloin kun saarna on onnistunut, on jumalanpalveluskokemus tietenkin parempi kuin tyhjä kirkko, hän sanoo.

ANTTI HURSKAISEN romaani Suntio (Siltala 2023) ilmestyi helmikuussa. Kirjan kantavia teemoja ovat syyllisyys, armo, itsekkyys, pelko ja kuolema.

– Tarkoitukseni oli osoittaa, että nuo käsitteet ovat edelleen käyttökelpoisia ja liittyvät elämän tärkeimpiin kysymyksiin. Niiden ratkaiseminen tai ainakin vatvominen on yhä ajankohtaista.

– Nukun yöni paremmin, kun en pohdi tai tee joutavia. Jos saa vallan kirjoittaa ja julkaista kirjan, se pitää käyttää täysimittaisesti.

Hurskainen on aiemmin kirjoittanut esseeteoksia ja kaksi monologiromaania.

Suntion ensimmäinen osa koostuu keskusteluista pienen maalaisseurakunnan sunti -

on ja kirkkoherran välillä, toinen osa on kirjemuotoinen. Suntio Turtolan hahmo on ollut Hurskaisen mielessä jo pitkään, ja se on tuntunut oikealta tulokulmalta kristinuskon teemoihin.

– Suntio näkee materiassa jotain mitä hengen mies ei näe. Turtolalle puu ja hautakivet ovat pyhiä asioita samalla tavalla kuin kristinuskon opetukset ovat pyhiä.

– Turtola ei kuitenkaan ole mikään tolkun ääni ja kirkkoherra syvällinen ääni, vaan molemmat ovat sivistyneitä ihmisiä.

Turtolan hahmossa Hurskainen vapautui katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.

– Kadehdin niitä, jotka ymmärtävät materian päälle. En ole itse ollenkaan käsityöihminen.

1980-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ Pohjois-Savossa syntynyt Antti Hurskainen kuvailee lapsuuden perhettään tapakristityksi.

– Meillä kotona ei vastustettu eikä kannatettu uskontoa. Lapset oli kastettu, kuten oli tapana 1980-luvun taajamissa.

Antti Hurskaisen tuore Suntio-romaani käsittelee kristinuskon ydinkysymyksiä. Ne ovat kirjailijan mielestä edelleen ajankohtaisia.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Teini-ikäisenä Hurskainen pyöri mukana seurakunnan toiminnassa. Rippikoulu oli hänelle hieno kokemus. Myöhemmin rippikoulumuistot purkautuivat kuitenkin katkeraksi Jumalaton saari -esseeksi, joka julkaistiin osana Välinpitämättömyys -esseekokoelmaa (Savukeidas 2016).

– Rippikoululla ei ollut mitään tekemistä uskon kanssa. Se oli seksuaalista valtapeliä. Pärjäsin siellä hyvin, ja olin itse enemmän sortaja kuin sorrettu. Kun silmäni aukesivat, minua hävetti. Olen edelleen, enkä niin vähänkään, katkera joillekin ihmisille.

Hurskainen otti etäisyyttä seurakuntaan lukioiässä ja erosi lopulta kirkosta parikymppisenä yliopisto-opiskelijana.

– 2000-luvun alkupuoli oli yliopistolla uusateismin kulta-aikaa. Kirkko tuli nähdä kaiken pahan alkulähteenä ja uskonto sotien ja kärsimyksen aiheuttajana. Nuorena sen nieli kritiikittä. Kaikki ympärilläni erosivat kirkosta. Ajattelin, että niin kuuluu tehdä.

Myöhemmin Hurskainen liittyi uudestaan kirkkoon. Tällä kertaa hän teki sen erottuakseen pääkaupunkiseudun kirjailija- ja älykköpiireissä.

– Koin, että oli kapinallista kuulua kirkkoon. Kaltaiseni ihmiset eivät kuulu kirkkoon tai pidä uskon kysymyksiä tärkeinä. He suhtautuvat kirkkoon jopa halveksuen.

– Siitä kaikesta seurasi aika poseeraavia uskontotekstejä. Oli jännittävää näyttäytyä uskovana ja näitä aiheita ajattelevana ihmisenä. Se liittyi pitkälti itseni asemoimiseen tiettyyn yhteisöön nähden.

Kotimaa kutsuu sinua mukaan lukemaan ja keskustelemaan kirkon kiinnostavista ja välillä kuohuttavistakin asioista. Se tarjoaa myös näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan kirkon arvoista katsottuna.

Yksi huoli vähemmän.

MUTTA SITTEN Antti Hurskainen erosi jälleen kirkosta – liittyäkseen taas pari vuotta myöhemmin siihen takaisin.

– Nyt kun identiteettikysymys on poistunut, voin vain olla uskoni kanssa. Enää ei tarvitse välittää siitä, mitä muut ajattelevat. Vaikka eivät he varmaan koskaan ole mitään erityistä uskostani ajatelleetkaan.

– Tällä hetkellä haluan kuulua kirkkoon ja kannatella jollakin tavalla sen romahtavaa rakennetta.

Jos Hurskainen onkin kipuillut uskonkysymysten kanssa lähes koko ikänsä, hänen luomukselleen, suntio Turtolalle, usko on itsestään selvä asia. Turtolan hahmo olikin Hurskaiselle eräänlainen ajatuskoe: mitä siitä seuraisi, jos uskoa ei epäilisi?

– Turtolalla uskonkysymykset on ratkaistu täysin. Sellainen tila on jossain määrin ihanteellinen, mutta samaan aikaan ajatus siitä, että mysteeri on poissa, on aika pelottavaa.

– Mielestäni uskoon kuuluu epävarmuus siitä, onko juuri tämä oikea valinta. Uskon pitää olla hapuilua pimeässä. ■

Turvalliset Kela-kyydit terveydenhuoltoon saat meiltä ympäri vuorokauden.

Anna meidän viedä arjestasi yksi huoli pois. Soita maksutta Kela-taksitilaukseen 0800 414 600.

Mielestäni uskoon kuuluu epävarmuus siitä, onko juuri tämä oikea valinta.

Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Tarjous koskee vain uusia

Me kovasydämiset

Opettaisiko

Illallinen, jossa on luopumisen ja jäähyväisten tuntua –ja aavistus siitä, että yksi lähipiiristä on petturi ja toinen pelkuri.

Yö, jona kuolemantuska painaa. Parhaista ystävistä ei ole lohduttajiksi, sillä he nukkuvat.

Väkijoukon kiihtyvä raivo, väärät syytökset, sotilaiden julma pilkka ja sadistinen väkivalta. Lopulta pitkä ja piinallinen kuolema. Jumalakin on hylännyt.

Jos Jeesuksen viimeisistä päivistä kertovia evankeliumitekstejä lukee eläytyen, huomaa pian olevansa tummissa syövereissä. Jeesus tuli petetyksi, väärinymmärretyksi ja hylätyksi äärimmäisellä tavalla, mutta samoja tunteita pienemmässä mittakaavassa on luultavasti jokainen meistä kokenut – ja myös aiheuttanut muille.

– Jeesuksen kärsimyksestä kertovia raamatuntekstejä voisi tarkastella kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin voi miettiä, miten Jeesuksen kärsimys heijastaa omaa kärsimystäni ja yksinäisyyttäni. Seuraavaksi voisi miettiä, miten itse olen omalla toiminnallani mahdollisesti aiheuttanut samaa muille. Kolmanneksi kiinnitetään huomio Jeesukseen ja katsotaan, mitä hän tekee, ehdottaa Pekka Y. Hiltunen.

Hiltunen on eläkkeellä oleva uskontodialogin asiantuntija. Hän on myös hengellinen ohjaaja, joka tosin mieluummin kutsuu itseään maallikoksi ja kanssakulkijaksi.

– Jeesus tuo minut toisen ihmisen rinnalle. Hän tekee meistä lähimmäisiä itselleen ja toisillemme. Kun Jumala kerran suostuu minun lähimmäisekseni, kenet minä voisin sulkea ulkopuolelle?

Hiltusen kysymys on retorinen, mutta hiljaisen viikon evankeliumiteksteistä tulee heti mieleen ainakin yksi ulossuljettu tai ehkä itsensä ulossulkenut: Juudas, joka kavalsi Jeesuksen. Itsensä tuominneena ja syyllisyytensä ahdistamana hän päätyi lopulta itsemurhaan.

– Niin. Olisiko hän voinut vielä katua ja tulla muiden joukkoon? Jeesus sanoi ristillä: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Olisiko hän voinut sanoa saman Juudaksestakin? Hiltunen miettii.

Ylösnousemuskertomuksesta

”PEKKA Y. HILTUNEN

Lopulta hän vastaa omaan kysymykseensä:

– Kaikkein pilaantuneintakaan ihmistä ei heitettäisi pois. Hylätyksi tuleminen ja osattomaksi jääminen ovat Hiltusen mukaan monen kokemuksia. Hän miettii, että ehkä meissä edelleen on samaa kovasydämisyyttä, itsekkyyttä ja pinnallisuutta kuin teini-ikäisinä, jolloin ystävän tai seurustelukumppanin saattoi jättää hetken mielijohteesta, toisen tuskaa tajuamatta.

– Emme me oikein jaksa lähimmäistämme rakastaa.

JOS KÄRSIMYSKERTOMUKSEN henkilöistä pitäisi nimetä yksi, johon samastuu, Pekka Y. Hiltuselle se olisi hänen kaimansa Pietari, joka tiukan paikan tullen kielsi tuntevansa Jeesusta. Toisaalta Hiltunen ei löydä itsestään Pietarin esillä olemisen halua. Ehkä hän sittenkin olisi Tuomas, opetuslapsi, joka ei uskonut Jeesuksen ylösnousemukseen ennen kuin sai koskea tämän haavoja.

Enemmän Hiltunen kuitenkin on kertomukseen uppoutuessaankin oma itsensä. Joissakin kohdissa hän kokee osattomuutta, joissakin taas on helpottunut nähdessään, että Jeesus jaksaa käydä läpi koko matkan.

– Sen tähden minullakin on mahdollisuus päästä hänen seuraansa. Jokainen meistä lukee evankeliumista

Jeesuksen kärsimyksiin eläytyminen meitä suhtautumaan toisiimme myötätuntoisesti ja tuomitsematta?

avautuu ovi toiseen ulottuvuuteen, tavallisesta taivaalliseen.

omaa tarinaansa. Tutkimme sitä siinä syvyydessä, missä kulloinkin kuljemme. Ei meistä kukaan ole perillä, eikä kukaan ihan alussakaan. Ajattelen, että evankeliumi on kertomus minusta. Mutta tällä ajatuksella on alkanut olla merkitystä minulle vasta nyt yli seitsemänkymppisenä, Hiltunen sanoo.

– Elämä on rankkaa, ja sitä on riittävästi ennen kuin täältä pääsee pois. Vanhemmiten, kun on tullut kaikkia vaivoja, tajuaa, ettei tämä tästä enää helpommaksi tule. Mutta tajuaa myös, ettei Jumalan rakkaus tähän lopu. Se on syvempää kuin kaikki tämä paska, mitä joudun kokemaan tai mitä aiheutan muille.

Hiltunen huokaa, että ihminen oppii äärettömän hitaasti. Jos Jeesuksen kärsimykseen eläytyminen voisi jotakin opettaa, niin myötätuntoa.

– Tunnen myötätuntoa Jeesusta kohtaan. Sitten näen, että sen, mitä hän teki, hän teki myötätunnosta meitä kohtaan. Jospa sen kokeminen opettaisi tuomitsemattomuutta, myötäkärsimistä ja kykyä ottaa toinen vastaan.

ELÄYTYVÄ RAAMATUN LUKEMINEN on keskeistä ignatiaanisessa meditaatiossa, jossa Jeesuksen elämän tapahtumiin mennään sisälle eräänlaisen mielikuvaharjoittelun avulla, kaikkia aisteja käyttäen.

Pekka Y. Hiltunen on ohjannut ignatiaanista meditaatiota ja useita ignatiaanisia retriittejä. Hän tietää, että luettu raamatunteksti ei aina kosketa tai liikuta.

– Jos jotakin raamatunkohtaa lukiessaan kysyy itseltään, miltä kertomus vaikuttaa, ja vastaa ”ei miltään”, on sekin hyvä vastaus.

– Itseään ei pidä tuomita tunteista, joita teksti herättää – tai ei herätä. Kannattaa vain levollisesti tunnistaa ja tunnustaa, jos jokin teksti, esimerkiksi tämä pääsiäiskertomus, tuntuu etäiseltä tai vieraalta. Jos jaksaa olla siinä, saattaa saada jonkun vihjeen siitä, miksi teksti tuntuu vieraalta. Omasta itsestä paljastuu jotakin.

Joskus taas teksti voi tuntua liian rankalta. Voi olla, että omassa elämässä on tilanne, jonka takia esimerkiksi kärsimykseen tai vaikeisiin tunteisiin

eläytyminen tuntuu tukalalta. Hiltusen mielestä silloin täytyy vain hyväksyä, että tätä en jaksa nyt käsitellä.

– Taitava retriitinohjaaja sanoisi, että älä tee mitään. Lähde vaikka ulos.

Hiltunen lisää, että vaikka Jeesuksen kärsimyksen tarkastelu saattaa tuntua raskaalta, se antaa myös toivoa: Jeesus taisteli loppuun asti ja hänen kanssaan minäkin.

EVANKELIUMIEN KERTOMUKSET eivät pääty tuskaan, kuolemaan ja suruun. Se, mikä ihmisenä olemisessa on väistämätöntä, ei olekaan loppu. Jeesuksen ylösnousemuksesta kerrotaan evankeliumeissa erilaisia versioita. Pekka Y. Hiltunen huomauttaa, ettei niistä oikein saa harmonisoitua kuvaa siitä, mitä on tapahtunut: naisia tulee ja menee, Jeesus ilmestyy milloin missäkin ja kenellekin. Tapahtumat eivät taivu rautalankamalliksi.

– Minusta on aika onnellista, että uskoessani ylösnousemukseen en usko seikkaperäiseen tarinaan, jossa kerrottaisiin, kuinka kaikki tapahtuu – kuinka monta siipeä on enkeleillä tai kuinka monta porrasta pitää nousta taivaan portille päästäkseen.

– Ylösnousemuskertomuksesta avautuu ovi toiseen ulottuvuuteen, tavallisesta taivaalliseen. Ovi on avattu, mutta me emme kulje siitä vielä sisälle.

Haudalle tulevien naisten ja myöhemmin opetuslasten tunteet ailahtelevat laidasta laitaan: on säikähdystä, pelkoa, järkytystä, epäuskoa, ihmetystä, riemua ja uskoa. Hiltusen mielestä samanlaisia tunteita käy myös lukija läpi.

– Pelon ja ilon tunteet heijastavat sitä, mitä minulle tapahtuu avoimesta ovesta tulevassa valossa. Sanat hajoavat, ne eivät oikein riitä sen kuvaamiseen.

Pohdittavaa Jeesuksen kärsimystä katsellessa

Pekka Y. Hiltunen ehdottaa muutamaa kysymystä, joita evankeliumien kärsimyskertomuksia lukiessa voisi miettiä. Hän huomauttaa, että kaikkia kysymyksiä ei kukaan jaksa käsitellä samalla kertaa, joten kannattaa valita vain yksi tai kaksi.

• Onko sinun helppo tuntea surua ja myötätuntoa Jeesuksen kärsimyksistä? Tunnistatko niissä omaa kärsimystäsi? Vai tunnetko etäisyyttä kertomuksen tapahtumiin?

• Oletko joskus kokenut olevasi ihmisten ja Jumalan hylkäämä, aivan yksin pimeässä? Huomaatko Jeesuksen vierelläsi? Väheksyykö hän sinun tuskaasi vai jakaako hän sen kanssasi?

• Havaitsetko Jeesuksen kärsimystä ajatellessasi oman taipumuksesi välttää kärsimystä tai vastakkainasettelua? Onko sinulla taipumusta sellaiseen?

• Tekeekö Jeesuksen viimeisten päivien mietiskely sinut tietoiseksi maailman epäoikeudenmukaisuudesta? Miten sitä käsittelet?

Pekka Y. Hiltunen on perehtynyt ignatiaaniseen meditaatioon, jossa keskeistä on eläytyvä Raamatun lukeminen.

Velvollisuus surra

Kolmivuotiaan poikansa kuoltua Lari Launonen tunsi helpotusta, tarpeettomuutta ja haikeutta. Suruaan hän piti pinnallisena, ja siksi hän haluaa tietoisesti viljellä sitä.

Kuollut ei tunne kipua. Tuota lausetta Lari Launosen piti toistaa itselleen poikansa Huugon hautajaispäivänä. Tuntui jotenkin vastuuttomalta ja väkivaltaiseltakin jättää oma lapsi unipupu kainalossaan jäiseen, pimeään maakuoppaan ja siirtyä itse kahvittelemaan saattoväen kanssa.

Kipua Huugo oli kyllä lyhyen elämänsä aikana ehtinyt kokea. Isän Instagram-postaukset näyttävät pienen pörröpäisen pojan sairaalassa letkujen keskellä, mutta myös onnellisempia hetkiä: leveitä hymyjä, hellyyttä, musisointia.

Huugolla oli todettu pian syntymän jälkeen mukolipidoosi II, harvinainen aineenvaihduntasairaus, jossa elimistön soluihin kertyy kuonaaineita. Tiedettiin, ettei Huugo eläisi kauan – arvioitiin, että 3–7-vuotiaaksi. Hän kuoli viime vuoden helmikuussa, pari kuukautta ennen nelivuotispäiväänsä.

Lari Launonen on parhaillaan vanhempainvapaalla: Huugon pikkuveli Elo syntyi viime toukokuussa.

poikansa kuoleman vuoksi jäänyt sähköposteja lähettämättä tai salitreenejä tekemättä.

Mitä Launonen sitten on tuntenut? Kun häntä pyytää nimeämään tunteitaan Huugon kuoltua, luettelo näyttää tältä: Helpotus. Tarpeettomuus. Epämukavuus. Paino. Vastuuttomuus. Ristiriitaisuus. Myötätunto. Haikeus.

Lari Launosen ja hänen perheensä kotona on esillä useita valokuvia viime vuoden helmikuussa kuolleesta Huugosta. Kuvien katseleminen on Launoselle surun siemenen viljelemistä sielussa.

HUUGON VIELÄ eläessä Lari Launosen useimmin toistuvat ja voimakkaimmat kielteiset tunteet olivat turhautuminen ja suuttumus. Tunteet kumpusivat kokemuksesta, ettei hän kyennyt kontrolloimaan tilannetta. Huugo esimerkiksi sai uuden infektion ennen kuin oli ehtinyt toipua edellisestäkään. Kaupassa

Tämän haastattelun Launonen halusi tehdä sähköpostilla. ”Kuule, pahoittelut, mutta vedän nyt vähän takaisinpäin ja peruisin sen perjantaisen haastatteluajan. Mutta en peru haastattelua. Sen sijaan ehdotan, että tehdään tämä sähköpostitse. Minua alkoi eilen turhauttaa se, miten kaikki päivät valuvat, enkä kerkeä tekemään niitä juttuja, jotka tässä isyyslomalla oli tarkoitus. Kuten säästää aikaa kirjani kirjoittamiselle”, hän kirjoitti muutamaa päivää ennen sovittua tapaamista. Launosen mainitseman kirjan työnimenä on Kuolevan pojan isä. Siinä Launonen, joka on teologian tohtori ja helluntailaisen IK-opiston Helsingin kampuksen opettaja, kirjoittaa Huugosta ja surustaan. Tai ehkä tarkemmin sanottuna siitä, ettei hän ole kokenut surevansa tarpeeksi syvästi. Muiden lapsensa menettäneiden kuvaukset lamaannuksesta tai putoamisesta pimeään kuiluun ovat tuntuneet vierailta miehestä, jolta ei

”

Surulla on tärkeä tehtävä. Se integroi menetyksen osaksi omaa identiteettiämme ja elämäntarinaamme.

LARI LAUNONEN

asioidessaan isä käytti maskia ja hansikkaita ja piti etäisyyttä muihin, mutta siitä ei ollut apua. Huugo myös oksenteli usein, vaikka vanhemmat olisivat kuinka tarkasti laskeneet ruuan ja nesteiden määrän sopivaksi.

– Hyvä aviomies ja isä varoo purkamasta vihantunteitaan läheisiinsä. Hän lyö betoniseinään niin, että rystysiin kyllä sattuu, mutta ääntä tuskin kuuluu. Hän kyykkää ja kiroilee kuin Seppo Räty lumisessa liikuntapuistossa keskellä yötä, kun kukaan ei kuule, Launonen kuvaa tapaansa käsitellä turhautumistaan.

Hän kertoo, ettei osannut surra Huugon kuolemaa etukäteen. Sen sijaan hänen mielessään pyöri helpotus siitä, että ainakaan pojan ei tarvitsisi kokea koulukiusaamista tai kärsiä erilaisuudestaan. Launonen oli nähnyt videon teini-ikäiseksi varttuneesta mukolipidoosi-pojasta, jonka puheessa korostui vammaisuuden aiheuttama sosiaalinen kipu. Huugo sai elää kuplassa, jossa jokainen hänen kohtaamansa ihminen rakasti häntä.

Helpottunut Launonen oli myös siitä, ettei Huugon tarvinnut kestää kauan niitä lisääntyviä vaivoja, joita hänen sairauteensa liittyi. Helpotuksentunne herätti Launosessa orastavaa syyllisyyttä – olkoonkin, että helpotus tuntui oikeutetulta tilanteessa, jossa suuri osa Huugon keuhkoista oli tuhoutunut ja elämän jatkuminen olisi tarkoittanut makaamista hengitystukeen kytkettynä.

SURUAAN HUUGON KUOLTUA Lari Launonen kuvailee häiritsevän pinnalliseksi. Hän haluaisi surra enemmän, paremmin. Hänestä sureminen on moraalinen velvollisuus häntä itseään mutta ennen kaikkea Huugoa kohtaan. Siksi hän on pyrkinyt vahvistamaan kaipauksen ja surun tunteita muistelemalla Huugon elämää. Kotona on esillä useita Huugon kuvia. Myös kirjan kirjoittaminen on osa samaa projektia, jota Launonen kutsuu surun siemenen viljelemiseksi sielussa.

Kun Launonen kirjoitti Areiopagi-verkkolehteen surusta velvollisuutena, hän huomasi monien reagoivan torjuvasti väitteeseen, että tunteilla olisi moraalista merkitystä. Moni ajattelee, että vain teoilla on väliä. Taustalla on oletus, ettei ihminen voi kontrolloida tunteitaan. Launonen on sitä mieltä, että kyllä voi: tunne-elämää voi viljellä ja harjaannuttaa eri tavoin. Niin tehdään vaikkapa terapiassa silloin, kun pyritään kitkemään turhia pelkoja.

Asiaa ehkä selventää se, että erotetaan toisistaan affektit ja emootiot. Affektit ovat välittömiä reaktioita, joilla on vahva neurobiologinen perusta ja joita on vaikea kontrolloida. Emootiot sen sijaan ovat pitkäkestoisempia olotiloja, joihin sisältyy tulkintaa ja arviointia ja joihin pitkällä aikavälillä on mahdollista vaikuttaa.

Launonen ottaa esiin filosofi Robert C. Robertsin käyttämän käsitteen tunnehyve. Kyse on juurtuneesta taipumuksesta tuntea asianmukaista tunnetta tietyssä tilanteessa. Suru läheisen kuoltua on hyveellinen tunne, samoin myötätunto kärsimyksen äärellä tai ilo toisen onnesta.

Ei ehkä yllätä, että Launonen nostaa esimerkiksi hyveellisestä tunne-elämästä Jeesuksen Evankeliumit kertovat, kuinka Jeesus itki ystävänsä haudalla, sääli sairaita ja eksyneitä ihmisiä, suuttui epäoikeudenmukaisuutta nähdessään ja pelkäsi kuoleman edessä.

Robertsia seuraten Launonen katsoo, että tunnehyveiden viljeleminen kuuluu kristityn kas-

vuun ja että esimerkiksi jumalanpalveluksen pitäisi vahvistaa meissä hyveellisiä tunteita kuten kiitollisuutta, ihmetystä, synnintuntoa ja nöyryyttä. Raamattu ohjaa tunnehyveisiin, kun se kehottaa tuntemaan muun muassa kiitollisuutta ja katumusta eri tilanteissa. Kun apostoli Paavali Kirjeessä roomalaisille kehottaa iloitsemaan iloitsevien kanssa ja itkemään itkevien kanssa, hän kehottaa empaattiseen myötäelämiseen toisen tunnekokemuksessa.

Tätä voisi jo pitää suuren luokan ihmiskokeena: ripotellaan valtava määrä ihmisiä autiomaahan ankariin olosuhteisiin ja yksinäisyyteen. Katsotaan, mitä tapahtuu, kun he vuosien ajan – monet heistä koko loppuelämänsä – karsivat ärsykkeet, mukavuudet ja ihmiskontaktit minimiin ja keskittyvät yksinkertaisiin askareisiin ja ennen kaikkea rukoukseen.

200-luvun lopulta alkaen Egyptin, Palestiinan ja Syyrian erämaissa eli miehiä ja naisia, jotka tekivät juuri niin. He olivat halunneet vetäytyä pois maailmasta ja sen houkutuksista ja omistautua taivaan tavoittelulle. Näiden erämaaisien ja -äitien kilvoitteluun kuului myös omien tunteiden, mielenliikkeiden ja halujen tarkkailu ja niiden hallitseminen.

HUUGON KUOLINPÄIVÄNÄ Lari Launonen itki. Sitten kyyneleet tyrehtyivät. Seuraavan kerran itkiessään hän oli jälleen sairaalassa, ensimmäistä kertaa kahdestaan vastasyntyneen Elo-pojan kanssa. ”En itkenyt onnesta tai helpotuksesta. Itkin, koska en keksinyt yhtäkään laulua, jota olisin halunnut lapselle laulaa. Kaikki laulut olivat Huugon lauluja”, hän kirjoitti tuolloin Facebookpäivityksessään.

Launonen kuvailee tunnelmiaan Elon synnyttyä ristiriitaisiksi.

– Terveen lapsen syntymä tuntui Huugon korvaamiselta. Olin tyytyväinen, mutta en osannut iloita isosti. En halunnut ajatella, että jes, nyt viimeinkin saatiin se terve lapsi, jota alun perinkin yritettiin.

Ei Launonen osaa täysin tavoittaa myöskään sitä iloa tai toivoa jälleennäkemisestä kuoleman jälkeen, jota hän epäilee tunnekypsältä kristityltä odotettavan. Toisaalta hän arvioi, ettei kuolemansurun tukahduttaminen jälleennäkemisen toivon alle olisi kovin tunnekypsää sekään.

– Surulla on tärkeä tehtävä. Se integroi menetyksen osaksi omaa identiteettiämme ja elämäntarinaamme, Launonen tiivistää.

Launonen on tehnyt myös toimittajan töitä. Vuosia sitten hän haastatteli helluntaipastoria, joka oli kuolemassa syöpään. Kun Launonen kysyi, mikä kuolemisessa oli vaikeinta, pastori vastasi, että lopullisuus. Kuolema merkitsi läheisten ihmissuhteiden ja kaiken tärkeän loppua, vaikka hän uskoikin rakkaidensa kohtaamiseen tuonpuoleisessa.

– Mielestäni hän antoi kuolemalle sen painoarvon, mikä sille kuuluu. Kuolema ei ole pieni hidastustöyssy ennen taivaspysäkkiä. Se on kosmoksen toiselle reunalle johtava musta aukko, jonka äärettömyys puistattaa sinne tähyilevää. Juuri kuoleman kammottavuus tekee ylösnousemuksen toivosta niin syvän, Launonen kuvailee.

Launoselle itselleen kuolemanjälkeisen elämän toivossa on tärkeää merkityksellisyyden tunne. Kun hän uskoo, että Huugon tarina jatkuu haudan tuolle puolen, hänen on helpompi tuntea, että Huugon lyhyellä elämällä kipuineen ja vaivoineen oli ja on merkitystä.

”Kilvoitelkaamme, ettei viha tyrannin tavoin hallitsisi meitä eivätkä intohimot pitäisi meitä vallassaan”, neuvoi yksi heistä, Antonios Suuri veljiään noin 1700 vuotta sitten. – Maalliset siteet katkaisemalla pyrittiin ihannetilaan, jossa tunteilla ei olisi valtaa. Tällaisten käsitysten taustalla vaikuttivat antiikin filosofikoulut, erityisesti stoalaisuus, kertoo Joona Salminen. Hän on systemaattisen teologian yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja on tutkinut erityisesti varhaista kristillisyyttä.

– Iso kysymys on, voiko tunteista päästä kokonaan eroon niin kuin stoalaiset ajattelivat vai pitäisikö tyytyä vain hallitsemaan ja moderoimaan niitä. Tätä jälkimmäistä kantaa edustivat platonistit, jotka ajattelivat, että sielun järjellisten osien kuuluu kontrolloida sielun alemmista osista nousevia impulsseja.

ANTIIKIN AIKANA tunteiden ajateltiin olevan sielussa tapahtuvia liikutuksia. Niihin liittyi usein jonkinlainen fyysinen tuntemus tai muutos ja sen perusteella syntynyt arvio tai toimintasuositus. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä, haluttavia tai vältettäviä.

– Monet ajattelivat myös, että tunteilla oli jonkinlainen esiaste, joka tavallaan valmisti itse tunnetta. Edistyneimmät osasivat hallita tunteitaan niin, että he eivät lähteneet mukaan siihen varsinaiseen tunteeseen. Koska tunteet voivat olla hyvin intensiivisiä, ihminen helposti tekee niiden vallassa hätiköityjä tai vääriä johtopäätöksiä, Joona Salminen sanoo.

Luostarielämässä tunteiden katsottiin vievän kilvoittelijaa syrjään

Juuri kuoleman kammottavuus tekee ylösnousemuksen toivosta niin syvän.

Demonien kiusattavana

hengellisistä päämääristä. Siksi suosittiin vakautta, tunteiden hallintaa ja toiminnan perustamista harkintaan eikä mielijohteisiin.

Käsitys tunteista oli siis varsin toisenlainen kuin nykyisin. Salminen arvioi, että nykyisin tunteita pidetään tärkeinä ja usein lähtökohtaisesti oikeina. Ajatellaan myös, että ihminen voi tunteensa tunnistamalla oppia tuntemaan itseään.

ERÄMAAHAN VETÄYTYNYT kilvoittelija sai yleensä pian huomata, etteivät maalliseen elämään liittyneet halut ja huolet olleetkaan jääneet taakse. Päinvastoin: kun kaikenlaiset virikkeet ja hälinä kaikkosivat ympäriltä, mieli alkoi tuottaa niitä itse. Menneisyyden tapahtumat ja niiden herättämät tunteet nousivat pintaan.

– Erämaaisät ovat kirjoittaneet paljon varsinkin surusta ja vihasta. Heidän mieltään saattoivat kalvaa myös entisen elämän nautinnot. On todella vaikea pysyä sellaisessa mielentilassa, että olisi onnellinen siitä, mitä juuri nyt on, ja keskittyisi vain siihen, Joona Salminen sanoo.

Erämaassa oli omat huolensa, jotka liittyivät yhteisössä elämisen jännitteisiin. Itseään ei päässyt pakoon, mutta ei myöskään ihmissuhteiden ongelmia ja hankauksia. Kun samojen ihmisten kanssa oli läheisissä tekemisissä vuodesta toiseen, pienetkin asiat toisten käytöksessä saattoivat ärsyttää ja suututtaa.

– Ja kilvoitteluhan ei hirveästi edisty, jos pikkumaisesti keskittyy vahtimaan muiden tekemisiä.

Salmisen mukaan monista erämaaisien teksteistä on luettavissa myös pelkoa sairastumisesta, vanhenemisesta ja siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

– Kun puhutaan tunteiden hallinnasta, taustalta voikin löytyä hyvin käytännöllisiä asioita: nälkää, väsymystä, sairautta, kuolemanpelkoa ja yksinäisyyttä. Ohjaajat sitten rauhoittelivat, että käy kuinka käy. Että jos elää maallisten huolien vallassa, niin se nyt ei ainakaan auta kilvoittelussa.

– Suurinta vapautta erämaaisille oli se, kun erilaiset tunteet, muistot ja muut eivät enää häirinneet vaan saattoi nauttia Jumalan läsnäolosta.

JOONA SALMISEN mukaan monesti ajatellaan, että luostarielämässä vaikeimpia ovat erilaiset ruumiin nautintoihin – syömiseen, juomiseen ja seksiin – liittyvät kiusaukset. Paastoaminen ja seksuaalinen pidättäytyminen ovat kuitenkin askeesin tiellä vasta ensimmäisiä askelia. Pidempään ja kovemmin joutuu tekemään töitä surun ja vihan kaltaisten tunteiden kanssa.

Erilaisia häiritseviä mielensisältöjä pidettiin demonien aiheuttamina. Erämaaisistä esimerkiksi Evagrios Pontoslainen katsoi, että yksi demoni oli erikoistunut ylpeyteen, yksi murehtimiseen, yksi syömisen houkutuksiin, yksi vihaan ja niin edelleen.

Demonien aikaansaannosta oli, että kilvoittelija harhautui pois nykyhetkestä. Vastalääke oli keskittyä siihen, mitä juuri sillä hetkellä on tekemässä eikä ajatella mitään muuta. Jo tuohon aikaan siis tajuttiin, etteivät multitaskaaminen ja liian monet ärsykkeet ole meille hyväksi. Ihminen pystyy kunnolla keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan.

– Jos siis haluat keskittyä rukoukseen, älä yritä tehdä sitä metromatkan aikana vaan etsi itsellesi jokin rauhallinen paikka, voisi olla erämaaisien neuvo meille, Salminen sanoo.

JOS ERÄMAAISILTÄ haluaisi nykypäivänä ottaa opiksi jotakin, se voisi Joona Salmisen mielestä olla asenne, jossa ei kiinnytä turhaan materiaan.

– Sekä yksilöinä että yhteisöinä varmasti hyötyisimme, jos emme haluaisi niin paljon kaikkea. Ja se olisi ympäristönkin kannalta parempi.

– Erämaaisien opetukset voivat toimia kuin peilinä, jonka avulla omaa elämää, arvoja ja valintoja voi tarkastella. Kyllähän niissä kuuluu jonkinlainen toisen maailman ääni. Heidän omistautumistaan voi ihailla ja ihmetellä – he ovat kuin hengellisiä huippu-urheilijoita. Ei niin ankara elämä silloinkaan ollut kaikkia varten.

Erämaaisien kilvoittelun lähtökohtana oli se, että ihminen tekee pelastuksensa eteen voitavansa ja Jumala hoitaa loput. Se on Salmisen mukaan inhimillinen ja järkeenkäyvä ajatus. Luterilaisesta näkökulmasta se on kuitenkin hankala.

– Luterilaisuudessa ajatellaan, että vaikka kuinka harjoittelisit, olet aina syntinen. Jumala antaa uskon kenelle antaa ja joskus kasvattaa ihmistä kauheidenkin elämäntapahtumien kautta. Siksi luterilaista teologiaa on usein pidetty ongelmallisena alustana varsinkin ruumiilliselle kilvoittelulle ja askeesille, jossa vetäydytään yhteiskunnasta.

Toisaalta erämaaisien hengellisyydessä on sellaista vakavuutta, joka Salmisen mielestä sopisi esimerkiksi luterilaisten virsien ja hartauskirjallisuuden tunnemaastoon.

– Erämaaisät puhuivat kyynelten lahjasta. Kyse oli siitä, että ymmärtää maailman tuskan ja ahdistuksen ja oman paikkansa siinä. ■

Vaikka ihminen vetäytyisi erakoksi erämaahan, hän ei pääse pakoon tunteitaan ja muistojaan.

Joona Salminen on tutkinut erityisesti varhaista kristillisyyttä.

Jaguaari ärjyy sisällä

Laulaja-lauluntekijä Juha Tapio oppi jo lapsena käyttäytymään hillitysti ja tarkkailemaan muita. ”Minulla on herkkyys lukea ihmisten

Poika joka varoo sanojaan / joka joululahjaksi saa sukset / poika joka huomaa kulmakarvanliikkeet äänenpainot / poika joka lukee ajatukset.”

Laulaja Juha Tapio kirjoitti kappaleen Poika joka istuu pöydän alla omista lapsuudenkokemuksistaan.

– Melkein jokainen lause on totta. Ne ovat kuin valokuvia. Laulu kertoo siitä, millainen tyyppi olin, luontaisesta herkkyydestäni ja varmaan myös jotain ympäristöstä, jossa kasvoin. Tässä mennään hyvin henkilökohtaiselle alueelle.

Tapio kääntää katseensa pois, ulos samasta ikkunasta, josta Eino Leino aikoinaan tuijotteli. Runoilija asui 1920-luvulla Tuusulanjärven rannalla vaalean puutalon yläkerran kamarissa, joka toimii nykyään Tapion työhuoneena.

Täällä Krapin Onnelassa sai alkunsa valtaosa lauluista, jotka julkaistiin Elävien maassa -albumilla helmikuussa. Tässä huoneessa Tapio on miettinyt menneisyyttään.

– Muistan, kuinka muutimme uudelle paikkakunnalle viikkoa ennen kuin aloitin koulun. Ekana koulupäivänä katsoin ympärilläni ilakoivia lapsia ja tajusin, että olen ulkopuolinen tarkkailija. Kerran omaksuttu rooli jäi päälle, vaikkei sitä varmaan huomannut ulkoapäin enää muutaman vuoden jälkeen.

Tapio kuuluu Suomessa radion soitetuimpiin muusikoihin. Hän on tuomaroinut The Voice of Finlandissa ja viihdyttänyt Vain elämää -sarjassa. Vuoden 2022 verotietojen mukaan hän tienasi 226 000 euroa, ja ennen pandemiaa vielä enemmän. Tapiolla on parhaillaan menossa albuminjulkaisukiertue, joka on myynyt erinomaisesti.

Menestyksestä huolimatta Tapio kokee, että ensimmäisen koulupäivän ujosta tarkkailijapojasta on yhä jäljellä ”hirmuisen paljon”. Hän sanoo, että se on siunaus ja kirous.

– Olen opetellut eroon miellyttämisenhalusta, tai oikeastaan tarpeesta, mutta kyllä sitä edelleen on. Esiintyminen on yksi tapa taistella estojaan vastaan. On paradoksi, että usein juuri ne, joilla on heikoin itsetunto, haluavat mikrofonin eteensä.

Monia Tapion suosittuja kappaleita on nimitetty lohtulauluiksi ja voimalauluiksi. Hänen faninsa kirjoittaa keikasta Instagram-tilillä juhatapioofficial: ”Oli taas niin kovan luokan terapiasessio, että kiitos!!!”

– Tiedän, mitä on salainen yksinäisyys, kipu ja lohdutetuksi tulemisen tarve. Siksi tiedän myös,

miten siihen osutaan. Minulla on herkkyys lukea ihmisten otsasta heidän ajatuksiaan ja aistia taajuuksia, Tapio sanoo.

”MARADONA-PAIDAN all’ on / musta jaguaari Sumatralla / katulampun täysikuu vaan / Tyynenmereen heijastuu / ja poikaan joka istuu pöydän alla.”

Juha Tapio katsoo kiinteästi sinisillä silmillään ja sanoo, että hänessä on aina ollut kaksi puolta. Hän oli ensin kiltti lapsi, joka osasi odottaa vuoroaan, ja myöhemmin teini, joka ei kapinoinut. Pinnan alla myllersi kuitenkin koko ajan villi elämänhalu.

– Halusin haastaa itseäni lapsuuden ammattihaaveissakin. Ulospäin hillitysti käyttäytyvän pojan sisäinen maailma oli sellainen, että hänestä tulee maailman paras jalkapalloilija, jonka rinnassa ärjyy musta jaguaari. Muita urahaaveitani olivat lentomäen maailmanmestari, urheiluselostaja ja näyttelijä.

Tapio kertoo olevansa kiitollinen, että voi toteuttaa nykyään molempia puoliaan. Kotipäivinä hän on ”villasukissa hiihtelevä introvertti”, joka lukee kirjoja, soittaa kitaraa ja pelaa miesporukassa padelia, tennistä ja futista.

– Kiertueella voin sitten hyppiä tasajalkaa lavalla pommien paukkeessa ja sanoa yleisölle, että nyt huudetaan. Saan ärjyä mikrofoniin. Meininki on reteä.

Tapio rypistää otsaansa ja selittää, että jos ihmisellä on voimakas tunne-elämä, moni kuvittelee sen tarkoittavan liikuttumista ja voimakkaita väristyksiä taiteen edessä. On kuitenkin olemassa muitakin tunteita.

– Olen lapsellisen herkästi innostuva, mutta myös helposti pahastuva ja joskus pikkusieluinenkin. Tämän ikäisenä sen voi jo myöntää. Asiat suututtavat ja masentavat.

Viimeksi Tapion sisällä kiehui, kun konserttipaikalla virkaintoiset järjestysmiehet estivät kuulijaa nousemasta kuvaamaan.

”SÄ KÄÄNNYIT HYMYILLEN mua kohti / silloin pimeääni hohti / valo, josta palasen mä saan / tänään kun mä katson meitä / kerran yhteen eksyneitä / näen aina vaan / tytön joka pyöräili mua vastaan.”

Tämä tarina on tosi: kun Juha Tapio oli 16, häntä vastaan ajoi tyttö, jonka kanssa Tapio meni naimisiin 22-vuotiaana ja jonka vierestä hän heräsi haastatteluaamuna. Tapio hymyilee niin, että silmäkulmat rypistyvät.

– Kemiat ovat osuneet yhteen ja vetovoima on säilynyt. Aina puhutaan, että avioliitto on tahtoa ja taistelua, mutta en tiedä siitä. Meillä on sujunut toistaiseksi hyvin.

Tapio pitää avioliittonsa vahvuutena kummankin puolison omaa elämää ja kunnianhimoa. Hänen vaimonsa Raija Tapio on lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja.

– Elämme samassa maailmassa, mutta emme tee koko ajan samoja asioita. Pitkän suhteen sudenkuoppa on kai se, että on tuntevinaan toisen täysin. On mahtavaa havahtua, että tuota en sinusta tiennytkään. Näin toinen pysyy kiehtovana.

Juha Tapio kirjoitti vuonna 2008 julkaistuun Kaksi puuta ­hittiinsä: ”Ja sä viet mut ikkunan luo / ja sä sanot: ’me kai ollaan niin kuin nuo’ / kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää / katsoo kevääseen, seisoo erillään / ja kestää joka tuulen ja sään” ja ”jossain alla maan / ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan.”

Miltä on tuntunut elää 33 vuotta suhteessa yhden naisen kanssa, kun niin moni muu osoittaa ihailuaan?

– Olen niin keskittynyt musiikkiin, etten ole koskaan ajatellut sitä noin.

Sydän, sydän, liekki, sydän. Fanit ylistävät Tapiota Instagramissa esimerkiksi näin: ”Voi komis-

otsasta heidän ajatuksiaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

tusten komistus olet.” ”Tuotat mielettömälle joukolle ihmisiä iloa ja suurta nautintoa pehmeällä, harvinaisen upealla äänelläsi. Myös minulle. Jatka samaan malliin pikku Tarzan. Haluan olla pikku Jane.”

– Työni on aiheuttanut mitättömän vähän turbulenssia avioliitossa vuosikymmenten varrella. Soitin kuitenkin kitaraa ja tein keikkoja jo, kun vaimon kanssa tavattiin. Hän sanoi joskus coolisti, että ethän sinä voi olla laulaja, ellei sinulla ole faneja.

Tapio pohtii, että hänellä on pitkän parisuhteen lisäksi monta vanhaa ystävää ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat olleet mukana koko musiikkiuran ajan.

– Taidan olla jämähtävää tyyppiä.

– Aviomiehenä ja perheenisänä olemiseen liittyy vastuuntuntoa, joka on minusta miehekästä. Että on rehti ja luotettava, sanojensa mittainen mies.

”PUUN LUONA ASTUIT niitylle / ja käännyit valoon päin / ja ääni jonka kuulin / sanoi mulle näin / tästä eteenpäin sä et voi enää tulla / tämän pidemmälle seurata et saa / Valo väreili ja hehkui autiolla hiekkatiellä / sinä yönä jona lähdit.”

– Estottomimmat esiintyjät ovat monesti kaikkein yksinäisimpiä ja arimpia ihmisiä, Juha Tapio sanoo.

Kuka?

Juha Tapio on pitkän uran tehnyt laulajalauluntekijä. Hänen vaimonsa on Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Raija Tapio Heillä on pojat Mikael, 21, ja Akseli, 17.

Mitä?

Juha Tapio julkaisi helmikuussa 13. levynsä Elävien maassa

Motto

Vältän mottoja, koska ne vanhenevat.

ta hän ei tietoisesti suunnitellut ujuttavansa tekstiin.

– Kun luo uutta, on jollain ihmeellisellä lähteellä. Ei tarvitse heittäytyä erikseen uskonnolliseksi, jotta voi olla kanavana jollekin.

”MINÄ TAHDON OLLA ihminen / verta, hiiltä, solisluita / repaleinen sielu ja henki / joka kurkottelee kuita / ja päästää valo läpi / murtumista pohjaan saakka.”

Elävien maassa -levyllä kurkotetaan ulos arjesta: Juha Tapio laulaa 21 grammaa painavasta sielusta, enkeleistä ja sen sellaisesta. Levyn nimikin muistuttaa Psalmista 27, jossa sanotaan, että ”vielä saan kokea Herran hyvyyttä elävien maassa”.

Raamattu on Juha Tapiolle hyvin tuttu jo lapsuudenkodista, jossa hän luki sitä selittäviä Ikuisia kertomuksia jo alle kouluikäisenä. Hän perehtyi samalla innolla myös kummituksiin ja poltergeisteihin.

Juha Tapio on 49-vuotiaana kiistatta keski-ikäinen. Muusikko ajaa haastatteluun mustalla E-Hybrid Porchella kolmen kilometrin päästä kotitalostaan ja pukeutuu laadukkaasti.

Tässä elämänvaiheessa moni tekee välitilinpäätöksen: tuolta tulin, tuonne haluan mennä. Tapio kirjoitti elämänkaarilevyn, joka kuljettaa varhaislapsuudesta teini-iän kautta aikuisuuteen ja kuolemaan asti.

– Keikkatauon aikana vanhempi poikani muutti pois kotoa ja äitini menehtyi. Olen tiennyt, että tällaisia asioita tapahtuu joskus tulevaisuudessa, mutta nyt horisontti olikin tässä. Elämänkäänteet sysäsivät ajattelemaan omia vaiheita.

Sinä yönä jona lähdit -kappale kertoo unesta, jonka Tapio näki äitinsä kuolinaamuna.

– Muistan unessa hiekkatien ja vehmaan puun, jonka luona tyttö tanssahteli ja meni sen puun taakse vähän lällätellen, että etpäs saa minua kiinni. Näky oli vahva ja kirkas.

Kun biisi oli jo valmis, Tapio luki puiden merkityksestä eri kulttuureissa. Hän hämmästyi tajutessaan, että monessa mytologiassa tammi seisoo elämän ja kuoleman rajalla kuten hänen laulussaan.

Lauluntekijä on ollut monta kertaa vaikuttunut, kun omasta lyriikasta on löytynyt tasoja, joi-

Iltaisin Tapio lasketteli Levolle lasken luojani -rukouksen kuin lorun, mutta kun häntä pienenä pelotti, hän puhui Jeesukselle ja Jumalalle. Niin kävi esimerkiksi hänen karatessaan päiväkodin hiihtoreissulla omin luvin kympin lenkille.

– Kaaduin isossa mäessä ja sukset lensivät. Kun käännyin takaisin, minusta tuntui, ettei latu lopu koskaan enkä pääse metsästä pois. Silloin itkin, että Jumala sinun on pakko auttaa.

Toinen muisto liittyy koulun jälkeisiin iltapäiviin tokaluokkalaisena.

– Minun piti olla iso poika. Oli hankalaa, kun en aina tuntenut olevani tarpeeksi iso. Hain turvaa Jeesuksesta, kun pelotti olla yksin kotona.

Tapio kertoilee rennosti hengellisyyteen liittyviä lapsuusmuistojaan. Ilme muuttuu vakavammaksi, kun siirrytään kohti nykyaikaa.

Tapion ensimmäiset levytykset olivat gospelia. Kun hän menestyi populaarimusiikilla, jotkut uskovaiset tuomitsivat sen. Välikohtaus jätti jäljen.

Nykyisestä hengellisyydestään Juha Tapio kertoo näin: Herkkiä ja intiimejä asioita. Identiteetin syvimpiä alueita, jotka eivät kuulu muiden ronkittaviksi. Jotain, mikä ei selittämällä aukene.

– Hengellisyys kuuluu jokapäiväiseen elämääni kuten perhe ja kitaransoitto. Ne ovat kaikki asioita, joista elän ja hengitän. Ei siinä sen kummempaa. ■

Kursivoidut lainaukset ovat Juha Tapion kappaleista Elävien maassa -levyltä.

Parantavien kyynelten tiellä

Sini Makkonen teki matkan sisimpäänsä kristillistä meditaatiota harjoittavassa luostariyhteisössä Ranskan maaseudulla.

Kun Sini Makkonen saapui Ranskan kaakkoisosassa sijaitsevaan Bonnevauxin luostariin, hän tunsi tulleensa kotiin.

1100-luvulla rakennettu luostari toimii tätä nykyä Kristillisen meditaation maailmanyhteisön (The World Community for Christian Meditation) kotipaikkana. Luostari on remontoitu nykyaikaiseksi meditaatio- ja retriittikeskukseksi, jonka retriitteihin osallistuu paljon nuoria aikuisia. Benediktiinimunkki John Mainin (1926–1982) perustaman yhteisön rukoustapa perustuu varhaisten kristillisten luostareiden opetuksiin.

Opiskeluaikana Makkonen oli löytänyt retriittiliikkeen hiljaisen rukousperinteen ja vieraillut Taizé-luostariyhteisössä Ranskassa. Nämä kokemukset saivat hänet pohtimaan, miten rukoushiljaisuuden voisi tuoda osaksi omaa arkea. Silloin hän huomasi kristillistä meditaatiota harjoittavan kansainvälisen yhteisön, joka toimii myös Suomessa.

Porvoossa asuva Makkonen kävi Helsingissä järjestetyn meditaatiorukouksen johdantokurssin ja osallistui meditaatioihin, jotka järjestettiin koronarajoitusten vuoksi Zoom-etäyhteyden välityksellä.

– Kun kuulin Bonnevauxin luostarista, ajattelin, että minun on päästävä tuonne. Aloin säästää rahaa matkaa varten, ja se toteutui lopulta syyskuussa 2021.

MATKAA EDELTÄNEEN vuoden aikana Sini Makkonen meditoi ja luki kristillistä mystiikkaa käsitteleviä kirjoja. Yhdysvaltalaisen sisterssiläismunkki Thomas Keatingin (1923–2018) kirja Sisäinen eheytyminen tuntui erityisen tärkeältä. Makkonen luki myös 1300-luvulla eläneen englantilaisen erakon Juliana Norwichlaisen ja 1500-luvulla vaikuttaneen espanjalaisen karmeliittanunnan Teresa Avilalaisen tekstejä.

– Tunsin, että he ilmaisivat sen, mitä olin aina ajatellut hengellisyydestä. Heidän mukaansa Jumala kutsuu ihmistä tulemaan siksi, mitä hänen kuuluu olla. Tämä on aivan eri asia kuin paranneltu versio itsestä.

Koronarajoitusten vuoksi Bonnevauxin luostari oli tavallista hiljaisempi, mutta Makkoselle tämä sopi hyvin. Jokainen aamu alkoi rukousmeditaatiolla luostarin kappelissa, joka on rakennettu vanhaan latoon. Sitä seurasi hetkipalvelus, jossa luettiin Raamatun psalmeja ja muita rukoustekstejä.

– Hiljainen rukous ei ollut enää vain oma henkilökohtainen juttuni, vaan sain liittyä pitkään rukouksen linjaan, joka on ollut olemassa jo monen vuosisadan ajan.

Makkonen mainitsee, että luostarissa luettiin myös toisten uskontotraditioiden tekstejä kuten suufiperinteeseen kuuluvaa islamilaista mystiikkaa ja hindulaista Bhagavad Gitaa. Retriittikeskuksessa toimi myös joogaopettaja.

Luostariyhteisön päivärytmi oli varsin tiivis. Meditaatioiden ja hetkipalvelusten lomassa jokainen yhteisön jäsen työskenteli viisi tuntia päivässä ora et labora eli rukoile ja tee työtä -perinteen mukaisesti.

Makkonen osallistui muun muassa siivoamiseen ja ruoanlaittoon sekä luostarin kanojen hoitamiseen. Aamun hetkipalveluksen jälkeen hän suuntasi puutarhaan, missä hän päästi kanat ulos ja ruokki ne.

Makkonen teki myös rukouskävelyitä ja nautti juoksulenkeistä luostaria ympäröivillä maalaisteillä, niityillä ja pienen joen varrella.

– Ranskan maaseudulla vaaleanpunaiset ja valkoiset kukat kukkivat marraskuulle saakka. Talvikuukaudet ovat leutoja ja sumuisia, mutta kevät on pitkä ja lämmin, hän kertoo.

AUVOISAN LUOSTARIELÄMÄN vaihetta kesti noin kuukauden ajan. Sen jälkeen Sini Makkosen sisimmässä nousi myrsky.

Kolmen päivittäisen meditaation rytmi vei hänet prosessiin, jonka vauhti tuntui välillä melkein liian hurjalta. Hän ymmärsi käyvänsä läpi jota-

kin, mitä hengelliset ohjaajat kutsuvat puhdistumiseksi. Makkonen kuunteli itseään kirjoittamalla päivittäin.

”Varjotyö on alkanut / kaikki nousee pintaan”, hän kirjoitti prosessin alkaessa.

Makkonen kohtasi aikaisemman elämänsä taakkoja ja vaikeita kokemuksia, kuten nuoruuden kamppailun masennuksen ja syömishäiriöiden kanssa. Hän kävi läpi elämänsä tapahtumia, ja mieleen nousi unohduksissa olleita tärkeitä muistoja.

– Vaikka minulla oli vaikea olla, samalla tunsin, että jotakin hyvää oli tekeillä, hän sanoo.

Vanhojen kuormien paino tuntuu esimerkiksi näissä Makkosen merkinnöissä:

”Minä kannan / muistoa vanhasta surusta / tajuamatta / se on muisto vain / voimaton määrittelemään / olemiseni tilaa enää.”

” Hiljainen rukous ei ollut enää vain oma henkilökohtainen juttuni, vaan liityin pitkään rukouksen linjaan, joka on ollut olemassa jo vuosisatojen ajan.

Yksi Sini Makkosen hoitamista kanoista tuli hänelle erityisen läheiseksi Bonnevauxin luostariyhteisössä elettyjen kuukausien aikana.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT WORLD COMMUNITY FOR CHRISTIAN MEDITATION

”Pitäisi joo luopua illuusioista / mutta kun ne on pitäneet mut hengissä / kun todellisuus on yrittänyt tappaa.”

Kirjoittamisen lisäksi Makkonen työsti sisäistä prosessiaan keskustelemalla retriittikeskusta johtavan munkki Laurence Freemanin ja muiden yhteisön opettajien kanssa. Hän rohkaistui myös näyttäytymään muille ihmisille erilaisissa olotiloissa, vaikka se tarkoitti välillä itkemistä toisten nähden.

– Kun minulla oli paha mieli, annoin sen näkyä. Huomasin, että ihmiset kohtasivat minua syvemmällä rakkaudella, kun uskalsin olla oma itseni.

SINI MAKKONEN OLI suunnitellut viettävänsä

Bonnevauxin luostarissa pari kuukautta, mutta viipyi lopulta yhteisössä kaikkiaan kahdeksan kuukauden ajan. Tuona aikana syntyneistä ru-

nomuotoisista teksteistä välittyy meditaatiohiljaisuuden aikana kuljettu sisäinen matka. Kun Makkonen rohkaistui näyttämään tekstejä munkki Laurence Freemanille, tapahtui jotakin yllättävää.

– Jonkin ajan kuluttua muutama ihminen tuli sanomaan minulle, että Laurence oli lukenut heille runojani ja että ne olivat heidän mielestään tosi hyviä. En osannut odottaa, että tekstit, joita olin kirjoittanut vain itselleni, antaisivat jotain myös muille.

Freeman rohkaisi Makkosta valitsemaan osan runoista ja kääntämään ne englanniksi. Kristillisen meditaation maailmanyhteisö julkaisee teksteistä kootun kirjan, jonka nimi on Tears come on the way home. Makkonen painattaa kirjasta lähiaikoina myös suomenkielisen omakustanteen nimellä Kotimatkalla aina itkettää.

Kun Makkonen palasi Suomeen toukokuussa 2022, ystävät sanoivat, että hän oli muuttunut. Makkonen itse ajattelee, että hän ei enää takerru asioihin niin paljon kuin ennen Bonnevauxin kuukausia. Hänen mukaansa puhdistautumisen vaihetta seurasi ”vapautuminen tyhjyyden kokemuksen kautta”.

– Koen, että olen nyt enemmän oma itseni ja vapaampi kuin ennen matkaa. Rakastan itseäni aikaisempaa enemmän ja sen seurauksena pystyn paremmin rakastamaan myös toista ihmistä. ■

Kristillisen meditaation tutustumisillat ke 12.4. klo 18 Helsingin Tuomiokirkon kappelissa Senaatintorilta nousevien portaiden oikealla puolella ja ti 25.4. klo 18 Agricolan kirkon kappelissa, Tehtaankatu 23 (käynti sisäpihalta D-portaan kautta). Lisätietoja kristillinenmeditaatio@gmail.com.

Musiikki inspiroi

VIIME NUMEROSSA Sanna Ruskomäki ehdotti kirkkoihin entistä monipuolisempaa musiikkitoimintaa: yhteistä soittoa ja laulua, soittotuntejakin pienestä maksusta. Mielipidekirjoitus sai Facebookissa miltei 600 tykkäystä ja paljon kommentteja. Tässä muutamia ajatuksia:

Eeva L.: Musiikki vaikuttaa ihmisiin syvästi ja kokonaisvaltaisesti. Ihana ajatus!

Rauli H.: Monella paikkakunnalla kirkko on ainoa paikka missä musiikkitilaisuuksia on.

Kaarina S.: Huh sentään. Meidän seurakunnassa laulajia kokoontuu viikoittaisiin ryhmiin vauvasta vaariin. Nuoret opettelevat bändisoiton saloja, ja toiset oppivat rytmisoittimia kuoron ohella. On matalan kynnyksen ryhmiä ja tavoitteellisempia ryhmiä. Kanttorien työ on jo nyt kiitettävän vilkasta toimituksineen, kuoroineen ja konsertteineen, että en kyllä keksi mihin kohtaan asettelisin pienet urkuoppilaat tai muut yksittäiset oppilaat.

Johanna M.: Varmaan myös kirkkoon kuuluvien määrä vaikuttaa resursseihin, millä toteuttaa musiikkiopetusta.

Kaija-Mari J.: Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Erityisesti matalan kynnyksen yhteissoittomahdollisuuksia on aikuisille tarjolla varsin vähän.

Sari A.: Ainakin Tampereella evl. srk. järjestää kaikille avointa musiikinopetusta. Toimintaa on ollut vuosikymmeniä.

Mikko M.: Tätä on meillä koetettu useaan otteeseen ja ihan maksuttomasti, mutta ryhmät ovat kaatuneet osallistujien vähäisyyteen.

Yhteislaulutilaisuus ei ole kuoroharjoitus

IHMISEN HYVINVOINTIIN ja terveyteen on tutkitusti musiikilla ja varsinkin yhteislaululla positiivinen vaikutus. Leppävaaran seurakunta on tarjonnut monia mahdollisuuksia laulamiseen.

Kuoro ja yhteislaulu ovat mielestäni eri asioita. Koska kuorolaiset myös esittävät laulujaan eri tilaisuuksissa, on esitettävät laulut hallittava, ja siksi joudutaan paneutumaan äänenkäyttöön erilaisilla

Yksi ääni tarjolla

MONENLAISTA SUKUPUUTTOON kuolemista surraan. Minä suren suomalaisten sukupuuttoa. Lapsiperheen perustaminen taitaa näinä aikoina olla taloudellisesti niin kuormittavaa, että monet jäävät empimään. Sääli. Lapset ovat kadun kaunein koristus. Olen miettinyt asian näin. Jos löydän jostain eduskuntavaaliehdokkaan, jolla on sekä radikaali että realistinen ehdotus lapsiperheiden taloudelliseksi tukemiseksi, harkitsen vakavasti hänen äänestämistään. Kovin pienet rahathan eivät tässä riitä. Esko Miettinen Helsinki

äänenavausharjoituksilla ja toistamaan lauluja yhä uudelleen.

Yhteislaulutilaisuuksissa lauletaan osallistujille tuttuja lauluja. Jokin uusikin laulu mahtuu mukaan, mutta tärkeintä on laulaminen ja sen tuottama riemu.

Karakappelissa on laulettu yhteislauluja päiväsaikaan. Helmikuun yhteislaulelo oli riemukasta laulua, ja se näkyi laulajien olemuksessa.

Ilman uskoa vai uskomalla?

KIITOS LAURI MAARALALLE Hyvää pyhää ­kirjoituksen suorasta ja rohkeasta toteamuksesta, että ilman uskoa pelastuu yhtä lailla kuin uskomalla (K&k 20.11.2022). Se oli jopa hieman pelottavan suora toteamus. Luulen kuitenkin, että lähes kaikki meidän pappimme ovat asiasta eri mieltä.

Ehkä tuo kannanotto oli vain Maaralan mielipide, eikä totuus aivan. Kristinusko on mysteeri ja Jumala on salattu, joten me ihmiset emme järjen emmekä uskonkaan avulla voi tietää tuota asiaa.

Maarala varmaankin perustaa tuon varmalta vaikuttaneen mielipiteensä 1. Korinttolaiskirjeeseen, jonka mukaan rakkaus on suurempaa kuin usko. Raamattu on kai tässä asiassa ristiriitainen. Siinä on kahdensuuntaisia ohjeita meille kristityille. Samalla lailla Raamatussa on toisilleen vastakkaisia neuvoja samansukupuolisten vihkimisessä, mistä minäkään en valitettavasti ole kyennyt luomaan selvää kantaa.

Rikard Vonlaufen Masala, Kirkkonummi

Seurakuntien sijoitukset ja Credit Suisse -pankki

SVEITSILÄINEN CREDIT Suisse ­pankki on kärsinyt skandaaleista jo vuosien ajan ja nyt viimeksi vakavista ongelmista kannattavuuden ja likviditeetin kanssa. Kyseinen pankki hoitaa myös Helsingin seurakuntayhtymän sijoituksia kaikkien seurakuntien puolesta.

Maaliskuussa oli erilaista. Poissa oli rentous. Oli erilaisia äänenavausyrityksiä, mutta ei tuttuja lauluja, vaan jopa latinaksi laulettiin. Mielestäni se olikin kuoroharjoitus. Osallistujien reaktiot olivat sen mukaisia. Pari laulajaa lähti kesken pois.

Toivoisin takaisin helmikuun kaltaisia yhteislauleluja.

Onko seurakuntayhtymä suojannut sijoituksiaan jollakin tavalla pankin mahdollista konkurssia tai selvitystilaa varten? Onko seurakuntayhtymä harkinnut muita vakavaraisia vaihtoehtoja sijoitustensa hoitamiseksi? Onko yhteinen kirkkovaltuusto tietoinen sijoitusten nykytilasta? Pitäisikö tilanteesta olla huolissaan?

Tuomas Anttila seurakuntaneuvoston jäsen, Petrus församling, Helsinki

Eeva-Liisa Parkkonen Leppävaaran

seurakuntalainen

Mielipiteitä voi lukea myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Hammastarkastus hoidon yhteydessä 25 €

· Hammastarkastus muuten 45 €

· Hammasvalkaisu 129 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3500 €

Muut palvelut:

Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

09 23 174

MAKSUTON ARVIOINTIKÄYNTI Fabianinkatu 31 C, 4 krs. 00100 Helsinki www.betterbite.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Hautauspalveluja

p. 09 726 2266

p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO

24 h

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA:

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 €

○ Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Seuraava lehti ilmestyy 27.4. Verkossa joka päivä.

Mediamyynti

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983

HAUTAKIVET

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Ystävällisen palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla

EHT Reija Linnavuori P. 044 242 2213

EHT Sirkka Müller P. 040 157 4560

Mannerheimintie 65, Helsinki Matinraitti 14, Espoo

Kiinteistönvälitystä

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELUN

KIVIPÄIVÄT

27.3.-6.4.2023

KIVIPÄIVIEN AJAN S-ETUKORTILLA ASIAKASOMISTAJALLE -10 %

HAUTAKIVEN HINNASTA + BONUS.

KTS. TARKEMMAT TIEDOT JA KIVIESITTELYJEN AIKATAULUT HOK-ELANNONHAUTAUSPALVELU.FI

hok-elannonhautauspalvelu.fi

perunkirjoitukset hautakivityöt 09 628 398

kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

HAUTAKIVET

Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Salpakuja 7, 01200 Vantaa

p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Espoonaukio 7, 02770 Espoo

p. 09 465 650

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Kotimainen perheyritys. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 rompta64@gmail.com MP-Remonttiapu

Myydään asuntoja

2 h + kk, 50 m2, Hakaniemessä. Tyydyttävä kunto. H. 315 000 €. P. 040 756 0011

Vuokrata halutaan

Vak. työs. n. etsii siist. hilj. 37–48 m2, L.-Helsinki, 30.4.–5.8./ toistais., 050 577 0902.

Vuokralle tarjotaan

Keski-Haagassa Keskuspuiston läh. puistopih. keskellä, hissit. rem. YKSIÖ, 29 m2, 1 h+alk+ikk. kk+kph+las.parv. Hyvät liikenneyhteydet. Tied. ilt. p. 09-588 3528.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OTTO A. MALMIN LAHJOITUSRAHASTO

Apurahoja kansansivistystä edistäviin sekä yleishyödyllisiin tarkoituksiin

Apurahat voidaan myöntää työryhmille, organisaatioille tai yksityishenkilöille. Hakemukset lähetetään liitteineen säätiön verkkopalvelun kautta (http://www.ottomalm.fi), missä annetaan tarkempia ohjeita hausta. Tieteellistä tutkimusta ei rahoiteta tänä vuonna. Hakuaika alkaa 1.4. ja päättyy 30.4.2023. Luettelo myönnetyistä apurahoista julkaistaan säätiön verkkosivulla 1.7.2023 ja niistä ilmoitetaan saajille myös kirjeitse.

Paikkoja avoinna

Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on avoinna KANTTORIN VIRKA

Kanttoriksi Kauniaisiin?

Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on avoinna kanttorin virka. Hakuilmoitus löytyy Kirkkorekry-palvelusta. Hakemukset jätetään 11.4.2023 klo 16 mennessä Kirkkorekryn kautta.

Lisätietoja osoitteesta www.kirkkorekry.fi.

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy

puh. 09 477 0680

www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1

puh. (09) 622 5930

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €. www.perunkirjoitusarffman.fi

p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen

p. 040 552 0818

kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan

PALVELUKOTIMME Haagassa, Maunulassa ja Vuosaaressa tarjoavat kotoisan ja turvallisen yhteisön vanhuuteen. Palveluasunnot soveltuvat lyhyt­ ja pitkäaikaiseen asumiseen. Olemme voittoa tavoittelematon säätiö. P. 0400 341 306, helander­kodit.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen

0400 805 323 Jari Lehto

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti

P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Ostetaan

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua

○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi kulttuuritapahtumiin

Kotitalousvähennys 60 % www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

GRAFOLOGIN LUONNEANALYYSIT

Vuosikymmenten kokemuksella

Puh. 050 572 7766

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€+tehty työ.

ICT-Ins. opisk. opastaa ja as. tietokoneet ja puh. kotonasi luotettavasti. p. 0400 711 629

Kuolinpesän autojen myynti ja arviointi luotettavasti 35 v. kokemuksella. puh. 050 060 1617

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

su 2.4. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkolla, Rajatorpant. 8, Vantaa. klo 16 kahvikonsertti Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; Veisuuveljet, Virsikuoro ja Sakari Topi, laulu. Kolehti H-Y:n kv-työlle. ma 3.4. klo 18 hiljaisen vkon seurat Loviisan siunauskpli, L. Harjut. 21. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, takkah, Veräjäkallionk. 2, Espoo. ke 5.4. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1. pe 7.4. klo 16 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. ti 11.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17 D; ”Inkerin kirkko nyt”, R.Porkola. ke 12.4. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 16.4. klo 12 kirkkopyhä Myllypurossa, Myllynsiipi 10; messu ja kevätveisuut, s. M.Peiponen. klo 16 rippikoululaisten läheisten seurat ja tapaaminen Seuratuvalla, myös työntekijöitä. klo 17 Vihdin Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko, Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ma 17.4. klo 16 seurat Rasti-srkkesk, Tenholant. 6 (Ruskeasuo), Hki. ti 18.4. klo 18 verkkoseurat Seuratuvalta, www.facebook.com/ herattaja, www.youtube.com/ herattajayhdistysfi

pe 21.4. klo 18 sateenkaariseurat Mäntsälän Ankkurissa, Keskusk. 11. klo 18 kotiseurat Konttisella, Kotinumment. 44 (Hgin Tapanila). su 23.4. klo 15 seurat Klaukkalan kko takkah, Ylitilant.6, N-järvi. klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1, Kontula. ti 25.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, ”Kiinalainen juttu”, U.Leppänen.

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky

Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki

www.silvennoinen.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com OSTAN ylim. tavarat ja kuolinpesä tyhj. Käteismaksu p. 045 197 5299

ke 26.4. klo 19 Körttikodin seurat. su 30.4. klo 16 Nuorisotyö 50! Ent. nuorten ilta Seuratuvalla; mm. M.Nivala, J.Rauhala, L.Väyrynen-Si. LISÄÄ: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri Seurat Frebellä Uusheräyksen rukoushuoneella (Fredrikinkatu 61 B, Helsinki) Sunnuntai-iltapäivinä klo 15.00 2.4. Valtakunta tulee!

Markku Sivonen, Laura Lahtinen, Tuomo Lahtinen 30.4. Valtakunnan väkeä Raimo Vanninen, Tinja Halunen 21.5. Valtakunnan avaimet Niko Rantanen, Jouko Talonen Tervetuloa!

ESIRUKOUSILTA 11.4 ja 25.4 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

11.4 Bengt Lassus, 25.4 Daniel Björk, Bengt Lassus. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Pääsiäisaamun evankeliumissa (Joh. 20:1–10)

Magdalan Maria menee Jeesuksen haudalle.

Kuoret rikkoutuvat

KANANMUNAAN ON sisällytetty pääsiäisen koko ydinsanoma. Munasta kuoriutuva tipu symboloi haudasta nousevaa Kristusta, ja jäljelle jäävät kuoret muistuttavat tyhjästä haudasta. Pääsiäismunat ovat varsinkin ortodoksisessa kirkossa monin tavoin vaikuttava perinne. Juhlapöydässä ortodoksit voivat kolauttaa vierustoverin kanssa keitettyjä munia vastakkain ja esittää samalla pääsiäistervehdyksen: Kristus nousi kuolleista! Se, jonka munan kuori menee rikki, saa aloittaa ruokailun.

NINA RIUTTA

Kaikkialla läsnä

Etsimme usein Jeesusta sieltä, missä hän ei ole. Toisaalta voimme kohdata hänet siellä, missä emme olisi ikinä uskoneet hänen olevan. Emmekä aina tunnista häntä heti.

Tämän voi havaita evankeliumien kertomuksista, joissa ylösnoussut Jeesus kohtaa oppilaansa. Yksi heistä on Magdalan Maria.

Takana ovat kärsimyksen ja kuoleman täyttämät päivät, kun Maria pääsiäisaamuna menee Jeesuksen haudalle. Hän itkee haudan suulla.

Kun Maria kurkistaa hautaan, se onkin tyhjä. Ruumiin sijaan hän näkee kaksi enkeliä. Hän ei ymmärrä, kuka on vienyt Jeesuksen haudasta ja mihin hänet on pantu. Jokin saa Marian kääntymään. Hän näkee Jeesuksen, muttei tunne häntä. Maria luulee häntä puutarhuriksi.

Vasta kun Jeesus lausuu Marian nimen, Maria ymmärtää, kenen kanssa hän keskustelee. Jeesus ei anna Marian koskea itseään vaan sanoo merkillisesti:

”Älä takerru minuun, sillä en ole vielä noussut Isän luokse.”

Sen sijaan Jeesus kehottaa Mariaa kertomaan toisille, että hän on palaamassa ”teidän Isänne ja Jumalanne luokse”.

Ylösnousseen Jeesuksen olemus on muuttunut. Hän ei ole enää sidottu ajan ja paikan rajoihin. Hän voi nyt olla läsnä kaikkialla. Hän on mennyt Jumalan luokse, ja kuitenkin hän on läsnä täällä, missä olemme. Hän voi lähestyä meitä ja jopa tulla sisimpäämme ja valaista meidät niin, että kaikki alkaa näyttää toiselta. Se, mikä on lukossa, voi avautua – aivan kuin Jeesuksen haudan ovi.

Tätä kaikkea voi olla vaikea ymmärtää. Silti siitä voi kokea jotain jo nyt. Usein meitä pelottaa tulevaisuus ja houkuttaa menneisyyteen takertuminen, mutta pääsiäisaamun valossa saamme katsoa luottaen tulevaan.

Pääsiäisen valo on toivon ja kevään valoa. Se on elämän näköalattomuuteen kajastavaa uuden luomisen valoa.

LAURI MAARALA

Havahdu kevään aurinkoon

Lähde huhtikuisena aamuna ulos ja havahdu kevään aurinkoon.

Aamun valo on pääsiäisen valoa Se muistuttaa Kristuksesta, joka ei ikinä kuole ja joka voi herätä elämään meissä.

Aamun valossa katsot häntä, joka valaisee sydämesi ja pyyhkii pois pimeyden ja murheen pilvet.

Seuraava lehti ilmestyy 27.4.

TEEMAMATKOJA

SIGULDAN TAIMIMARKKINAT 5.-7.5. • alk. 310,-

Taikahuilu-ooppera Tallinnassa

6.-7.5. • alk. 210,-

Mamma Mia -musikaali Tallinnassa

6.-7.5. • alk. 215,-

TARTTO ja Alatskiven linna

18.-21.5. • alk. 390,-

LAHEMAAN KANSALLISPUISTO – luontoelämyksiä ja kartanoita

18.-21.5. • alk. 395,-

GEORG OTSIN lauluja ja POHJOIS-VIRON kesätunnelmaa

30.6.-2.7. • alk. 330,-

Etelä-Viron kartanoita ja puutarhoja

13.-15.7. • alk. 360,-

KENTIN linnoja, puutarhoja ja viinitarhoja

13.-16.7. • alk. 1.495,-

ISLANTI, satujen saari

19.-23.7. / 6.-10.9. / 18.-22.10. • alk. 1.240,-

SAARENMAAN oopperapäivät sis. La Boheme -ooppera ja Joutsenlampi-baletti

25.-28.7. • alk. 730,-

Kuninkaallinen Lontoo

– Windsor, Kensingtonin palatsi, Buckinghamin palatsi…

2.-5.9. • alk. 1.295,-

Agatha Christien Englanti

Carmen

VIEHÄTTÄVÄ ITÄVALTA

JA CARMEN-ooppera

St. Margarethenin oopperafestivaaleilla

Ainutlaatuisella matkalla koetaan Wienin nähtävyyksiä: kiertoajelu, Hofburgin palatsi, Sissi-museo. Myös Wienerwaldin retki, Baden ja Rosarium-ruusupuisto. Oopperaan eläydytään unohtumissa

puitteissa: roomalaisten aikaisessa kivilouhimossa.

2 lounasta, 1 illallinen, majoitus Wienissä.

27.-30.7. • alk. 1.295,-

www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi

puh. 09 2510 2080

7.-11.9. / 5.-9.10. • alk. 1.435,-

Samppanjaa ja etanoita a’la FRANCE

29.9.-2.10. • alk. 1.595,-

HELSINKI

Pääsiäismusiikki täyttää pääkaupunkiseudun kirkot huhtikuun alussa s. 6

Pienten pääsiäispolku kulkee pitkin Mustikkamaata s. 8

Tärkeä rooli

Panu Haavisto esittää Jeesusta Via Crucis

-katunäytelmässä, joka palaa takaisin

Helsingin ydinkeskustaan s. 2

30.3.2023

kirkkojakaupunki.fi

Tavallinen tallaaja

kunniatehtävässä

Pitkän linjan harrastajanäyttelijä Panu Haavisto esittää

Jeesuksen roolin Via Crucis -katunäytelmässä.

Ristin Tie – Via Crucis -pääsiäisdraamassa on nähty vuosien mittaan useita ammattinäyttelijöitä Jeesuksen roolissa.

Kun Via Crucis päästään vihdoin tänä vuonna toteuttamaan Helsingissä monen vuoden koronatauon jälkeen, Jeesusta esittää suurelle yleisölle tuntematon Panu Haavisto. Siis kuka?

Pitkänhuiskea, lempeäsilmäinen mies on suunnilleen Jeesuksen ikäinen, 33-vuotias. Hiukset ja partakin ovat saaneet kasvaa pitkään mittaan.

Haavisto työskentelee Kansan Raamattuseuran Vivamo-keskuksessa Lohjalla mediatyöntekijänä ja hoitaa muun muassa messujen ja tapahtumien striimauksia. Suuri osa vapaa-ajasta kuluu musiikkiharrastusten parissa. Hän on myös

opiskellut musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa.

Haavisto on ollut mukana Vivamon Raamattukylässä jo kahdentoista vuoden ajan. Se tarkoittaa harrastajateatteria, sekä retkikohteena että kiertueilla.

– Meillä on kolme esityskautta: joulu, pääsiäinen ja touko–elokuu. Kesäkaudella esitämme paria, kolmea näytelmää. Alun perin tulin mukaan vuonna 2011 pääsiäisnäytelmään, Haavisto kertoo.

Sen jälkeen hän on esittänyt kymmeniä rooleja eri näytelmissä: Nooan arkin leijonasta tuhlaajapoikaan, Joosefiin, Juudakseen ja Jeesukseen asti.

PÄÄSIÄISNÄYTELMÄN TEKEMINEN ulkoilmassa on siis harvinaisen tuttu juttu Via Cruciksen uudelle Jeesus-hahmolle.

Myös uuden käsikirjoituksen tekijä AnnaMari Kaskinen on tuttu yhteistyökumppani Panu Haavistolle, sillä Kaskinen on kirjoittanut kaikki Raamattukylän näytelmät.

– Kun työryhmä kysyi minua Via Cruciksen päärooliin, sanoin tietysti heti, että totta kai.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

Tässä harjoitellaan kohtausta,

Mutta suljettuani puhelimen tuli aluksi epäuskoinen olo ja suorastaan kauhistus: tässä on sentään nähty legendaarisia suomalaisia näyttelijöitä ennen minua!

Tämä tapahtui syksyllä 2020. Jouluun mennessä esitys oli jo peruttu koronapandemian vuoksi. Pääsiäiseksi 2021 Via Crucis -työryhmä valmisti sanattoman lyhytelokuvan verkkoon. Siinä Panu Haavisto otti Jeesuksen roolia haltuun öisen Helsingin tyhjillä kaduilla. Ohjaaja Markku Arokanto ja näyttelijät tutustuivat toisiinsa ja saivat aikaan jotain konkreettista katsojia varten. Mutta kun myös pääsiäisen 2022 esitys jouduttiin perumaan, Haavisto ehti miettiä, toteutuuko uusi Via Crucis ikinä.

– Tämä rooli on minulle tosi iso juttu, kunniatehtävä! Kunnioitan Jeesuksen pyhyyttä ja mietin sitäkin, onko minulla oikeus esittää häntä. Jokaisella katsojalla on jokin mielikuva Jeesuksesta. Hän herättää monenlaisia tunteita.

Onko Jeesus lammas

vai leijona?

Pääsiäisen kolmessa päivässä kiteytyy

Jumalan suuri suunnitelma ihmisen hyväksi.

TÄNÄ VUONNA Jeesusta esittää Panu Haaviston omin sanoin ”ihan tavallinen tallaaja”, ja hänestä siinä on oma puhuttelevuutensa.

– Raamatun kertomukset ovat minulle taustani takia hyvin tuttuja. Haluan roolityössäni välittää jotain siitä, mikä itselleni on tärkeää ja koskettavaa, Haavisto sanoo.

– Jeesuksessa on ihminen ja Jumala, ja sitä inhimillisyyttä on tärkeää esittää. Jumaluus tulee esiin tekstistä. Ei tässä tarvitse yrittää esittää Jumalaa.

Haaviston mielestä pääsiäisnäytelmän pointti ei ole esittää ”totuutta” vaan luoda mahdollisuuksia tulkita, mitä pääsiäisen tapahtumat ovat voineet tarkoittaa; kokea tunteita, ajatella ja samastua.

Teatterissa häntä viehättää juuri tila – vapaan tulkinnan tila – joka näyttelijälle jää, vaikka hän noudattaakin ohjaajan ohjeita. Jokainen tulkitsee omaa rooliaan. ■

Via Crucis lauantaina 8.4. klo 21–22.30. Vaellus alkaa Senaatintorilta. Kulkue etenee Säätytalon puistoon ja pääportaille sekä palaa sieltä Senaatintorille. Pääsiäisyön messu alkaa Via Crucis -vaelluksen päätyttyä Tuomiokirkossa noin klo 22.30 ja monissa muissa kirkoissa klo 23. Lisätiedot: viacrucis.fi

Vaalien alla mediassa arvioidaan poliitikkojen menestymistä vaalikeskusteluissa. Joissakin listauksissa keskustelijat jaetaan leijoniin ja lampaisiin. Leijonia ovat ne, jotka ovat olleet vahvoja ja lampaita ne, jotka ovat epäonnistuneet. Isojen urheilukilpailujen yhteydessä samaan lajierotteluun joutuvat suomalaiset urheilijat. Ottelun jälkeen eritellään jokaisen henkilökohtaiset voitot ja tappiot nimeämällä lampaat ja leijonat. Kun rohkaisemme ihmistä, saatamme sanoa: ”Älä ole tuollainen lammas!” tai ”Nyt tarvitaan leijonan voimaa!”.

MONESSA PÄÄSIÄISVIRRESSÄ lauletaan lampaasta ja leijonasta. Usein virsien sanoittaja puhuu tarkemmin ilmaistuna uhrikaritsasta ja Juudan leijonasta. Ne ovat molemmat Jeesuksen nimiä. ”On Jeesus, uhrikaritsa, maailman sovittanut, on pyhä Juudan leijona kuoleman kukistanut.” (Virsi 89:5) Samassa säkeistössä Jeesukseen viitataan siis sekä uhrikaritsana että Juudan leijonana.

MITEN IHMEESSÄ JOKU voisi olla samanaikaisesti lammas ja leijona? Mehän nimenomaisesti teemme erottelua näiden kahden eläimen avulla. Tunnistamme politiikan menestyjät ja epäonnistujat, nimeämme urheilusuoritusten voittajat ja häviäjät, annamme lähimmäisimmillemme ohjeita siitä, kumpaan lajiin pitäisi samaistua.

LAMPAANA JA LEIJONANA olemisessa tiivistyy Jeesuksen ainutlaatuisuus ja pääsiäisen sanoma. Jeesus on samanaikaisesti molempia, lammas ja leijona. Pääsiäisen kolmessa päivässä kiteytyy Jumalan suuri suunnitelma ihmisen hyväksi; se, millainen Jeesus on ja mitä hän meille lahjoittaa.

JEESUS ON lammas, joka häviää ja päätyy tappioon. Jeesus kärsii, uhrautuu, tulee häväistyksi, pilkatuksi ja tapetuksi. Hän kantaa meidän puolestamme epäonnistumisemme. Mutta samalla Jeesus on leijona, joka taistelee ja voittaa meidän puolestamme. Voittaa kuoleman, avaa oven taivaaseen. Jeesus on uhri, jotta meidän ei tarvitsisi olla uhreja. Hän on vahva, jotta me saisimme olla heikkoja.

Iloista pääsiäistä!

Teemu Laajasalo

Helsingin hiippakunnan piispa

jossa Jeesus kaataa rahanvaihtajien pöydän temppelissä. Mukana Harriet Kolehmainen (vas.), Pipsa Toikka, Panu Haavisto, Anita Nybondas ja Juha Sihvola (selin).

Ei tässä tarvitse yrittää esittää Jumalaa.

PANU HAAVISTO

Piispa Teemu Laajasalo saarnaa pääsiäisyön messussa Helsingin tuomiokirkossa lauantaina 8.4. Messu alkaa Via Crucis -vaelluksen päätyttyä Tuomiokirkossa noin klo 22.30.

Suomalaisten lahjoituksilla autetaan ukrainalaisia

Sodasta huolimatta ukrainalaiset yrittävät elää normaalia arkea. Lapset käyvät koulua, mutta koulun pommisuojaa tarvitaan usein. Jotkut nukkuvat yönsäkin siellä.

Kirkon Ulkomaanavun (KUA) hätäapukeräys Ukrainaan on tuottanut tähän mennessä yli 11 miljoonaa euroa. Keräykseen ovat osallistuneet seurakunnat, yksityishenkilöt ja yritykset.

KUA on toimittanut yli vuosi sitten alkaneen sodan alusta lähtien hätäapua Ukrainaan. Viime kesänä järjestö perusti Kiovaan oman maatoimiston, joka on hätäavun lisäksi keskittynyt koulutukseen, psykososiaaliseen tukeen ja koulujen jälleenrakentamiseen.

KUA:n viestintäasiantuntija Ulriikka Myöhänen on viettänyt Ukrainassa sodan alettua yhteensä yli kolme kuukautta. Hän palasi äskettäin Suomeen Pohjois-Ukrainassa sijaitsevasta Tšernihivistä.

– Tampereen kokoisessa Tšernihivissä on vaurioitunut tai tuhoutunut useita kouluja. Ikkunoita ja muita osia on vaihdettu rikkoutuneiden tilalle. Koulujen pommisuojia on varusteltu, jotta niissä voi opiskella ilmahälytysten aikana. Li-

säksi kouluihin on toimitettu opiskelutarvikkeita ja urheiluvälineitä sekä generaattoreita sähkökatkoja varten, Myöhänen kertoo.

teä, sillä joukossa on paljon pakolaisia ja orpoja, ja monella on lähisukulaisia rintamalla.

LAPSET OVAT SODAN KESKELLÄKIN LAPSIA.

ULRIIKKA MYÖHÄNEN, KIRKON ULKOMAANAPU

Psykososiaalista tukea on Tšernihivissä järjestetty sekä opettajille että oppilaille. Opettajat ja koulupsykologit ovat puolestaan saaneet koulutusta siihen, miten kohdata sodan traumatisoimat lapset.

– Olen käynyt kouluissa seuraamassa, miten järjestön työ on tuottanut tulosta. Lapset ovat sodan keskelläkin lapsia, ja he ovat vaikuttaneet yllättävän iloisilta ja reippailta. Pinnan alla saattaa kuitenkin ky-

KUA AIKOO LAAJENTAA operaatiota muualle Ukrainaan. Järjestö auttaa jo nyt opetussuunnitelman uudistamisessa Kiovan länsipuolella Zytomyrissä sijaitsevaa koulua, joka tuhoutui ohjusiskussa viime keväänä. Koulun 1 200 oppilasta opiskelee tällä hetkellä väistötiloissa.

– Sodasta huolimatta ukrainalaiset yrittävät elää normaalia arkea ja suunnitella tulevaisuuttaan. Se antaa ihmisille raskaiden aikojen keskellä toivoa. Sota on myös saanut aikaan sen, että lapsetkin ovat alkaneet enemmän seurata uutisia, ja he ovat hyvin kiinnostuneita omasta maastaan ja kulttuuristaan, Myöhänen sanoo.

Myös hätäapua tarvitaan edelleen. KUA on toimittanut Ukrainaan ruokaa, vaippoja ja lämmikkeitä yhteistyössä kumppanijärjestöjensä kanssa. Lisäksi on järjestetty lepoon ja oleiluun tarkoitettuja suojatiloja sekä kännykän latauspisteitä.

Munkkivuoren kirkon säilyttämisen puolesta on kerätty 1 180 nimen adressi. Nimiä koottiin munkkivuorelaisessa ruokakaupassa, kukkakaupassa ja yhdessä taloyhtiössä. Asiaan tarttuivat ja adressia kirkon säilyttämisen puolesta alkoivat koota munkkivuorelaiset Eeva-Liisa Palonkorpi, Irmeli Hännikäinen ja Päivi Pekkarinen

niemen kirkkoon ja teimme kirjelmät piispa Teemu Laajasalolla, piispa emerita Irja Askolalle, seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäelle ja Munkkiniemen kirkkoherra Päivi Vähäkankaalle, Eeva-Liisa Palonkorpi kertoo.

Adressi luovutettiin Vähäkankaalle 16. maaliskuuta. Hän on luvannut toimittaa sen eteenpäin.

ta myöhemmin seurakuntalaisille kerrottiin, että Munkkivuoren kirkon korjaaminen tulee liian kalliiksi ja se saattaakin olla kirkko, josta luovutaan.

Joulukuussa 2022 Munkkiniemen seurakuntaneuvosto päätti, että Munkkivuoren kirkosta ja seurakuntatalosta luovutaan vuoden 2024 lopussa. Seurakunnalle jää vain Munkkiniemen kirkko.

Munkkiniemen seurakuntaneuvosto päätti luopua Munkkivuoren kirkosta. Yli tuhannen nimen adressi vastustaa tätä päätöstä.

– Kokosimme yhteen kirkon hyvät puolet verrattuna Munkki-

Palonkorven mukaan monia munkkivuorelaisia ihmetyttää, miksi vielä vuonna 2021 lakkautettavien kirkkojen listalla oli Munkkiniemen kirkko. Vuot-

Kirkosta luopumisen taustalla olivat taloudelliset syyt ja se, että kirkot kaipaisivat korjaamista.

ESKO JÄMSÄ

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT ANTTI YRJÖNEN/KUA

Ukrainan kielen opettaja Oksana Starodub haavoittui raketti-iskussa sodan alkuviikkoina

Kirkkohäät yhä useammalle

Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle, että jatkossa kirkolliseen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollista, jos toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Tällä hetkellä molempien puolisoiden tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä.

Kirkollinen vihkiminen onnistuu myös, kun vihittävistä toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon

tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla.

Kirkkohallituksen esityksen tavoitteena on mahdollistaa moninaistuneessa yhteiskunnassa jokaiselle kirkon jäsenelle mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Samalla turvattaisiin kirkon jäsenen oikeus harjoittaa uskontoa myös avioliittoon vihkimisen yhteydessä.

Esityksen taustalla on Paavalin seurakunnassa vuonna 2020 syntynyt aloite.

Lapset leikkivät Tšernihivin koulu numero 21:n raunioissa

Tšernihivissä korjataan pommitettujen koulujen ikkunoita, jotta lapset voivat käydä koulua lähiopetuksessa.

SUOMEN LÄHETYSSEURAN Ukrainakeräyksen tuotto on ollut 330 000 euroa, joka menee perille Luterilaisen Maailmanliiton (LML) kautta. LML on käyttänyt tuen pääasiassa Puolassa ukrainalaisten pakolaisten avustamiseen yhteistyössä maassa toimivan luterilaisen kirkon kanssa. Pakolaisille on perustettu toimintakeskuksia.

Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntijan Eija Alajarvan mukaan kuudessa Community center -keskuksessa autettiin viime vuonna yli 70 000 ukrainalaispakolaista, joista useampi tuhat oli vammaisia henkilöitä. Myös keskusten työntekijöinä ja vapaaehtoisina on ollut paljon ukrainalaisia.

– Pakolaisia neuvottiin muun muassa maahantulomuodollisuuksissa ja asunnon ja työpaikan hakemisessa. He saivat käteisavustuksia perustarpeiden hoitamiseksi. Näin on voitu suojella pakolaisia erilaisilta lieveilmiöiltä, kuten taloudelliselta ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä, Alajarva kertoo.

– Suuressa osassa pakolaisperheistä on vain yksi huoltaja, useim-

Kirkko ja kaupungin juttu palkittiin

EAPN-FIN – Suomen köyhyyden vastainen verkosto on myöntänyt vuoden 2023 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittaja Kata-Riina Heinonen-Tricaricolle Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja Kirkkojakaupunki.fi- verkkomediassa joulukuussa 2022 julkaistulle artikkelille otsikolla Ei varaa valita.

Palkitun artikkelin valokuvat ottanut Jani Laukkanen sai

miten nainen, ja siksi tiloissa on järjestetty vertaistukiryhmiä naisille. Siellä on ollut myös ikäihmisten kerhoja ja toimintaa lapsille ja nuorille.

PUOLASSA JA UKRAINASSA on järjestetty ruoka- ja tarvikejakeluja apua tarvitseville. Väliaikaisiin suojiin on toimitettu materiaaliapua, generaattoreita ja lämmittimiä. Lähetysseura lähetti oman työntekijän tukemaan LML:n ohjelmatyötä Puolassa huhti-elokuussa. Avustustyö Ukrainassa ja sen naapurimaissa jatkuu edelleen.

Myös pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat lahjoittaneet varoja ukrainalaisten auttamiseksi. Jo keväällä 2022 Helsingin seurakunnat myönsivät 100 000 euroa kriisiapua Kirkon Ulkomaanavun kautta ja 30 000 euroa Suomen Lähetysseuran kautta. Lisäksi seurakunnissa kerättiin lipaskeräyksen, konserttien ja kolehtien kautta ukrainalaisille noin 120 000 euroa. Sen jälkeen myönnettiin 50 000 euron avustus Ukraine Association in Finland -järjestölle. ■

EAPN-FIN:n raadilta kunniamaininnan.

Palkintoraadin mukaan Heinonen-Tricaricon artikkeli oli ihmisläheinen, konkreettinen ja syvältä koskettava, ja siinä kuului vahvasti haastatellun Eija Salon oma ääni.

Raati kiinnitti erityistä huomiota siihen, miten Heinonen-Tricarico onnistui köyhyydestä kärsivän henkilön kautta kertomaan rakenteellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Tämä teki artikkelista yhteiskunnallisesti merkittävän.

Aikuisena kastetulle oma kummi

Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle kirkkojärjestyksen muuttamista niin, että aikuiselle kastetulle olisi mahdollista lisätä kummi tai kaksi kummia.

Aiemmin kummeja on voitu lisätä jälkikäteen ainoastaan lapselle huoltajan suostumuksesta.

Asiasta antaa lopullisen päätöksen kirkolliskokous, joka ryhtyy käsittelemään asiaa ensi toukokuussa.

Pommisuoja on Ukrainassa edellytys lähiopetuksen jatkamiselle. Kirkon Ulkomaanapu on auttanut koulujen pommisuojien rakentamisessa.

Musiikkia pääsiäisen aikaan

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirkoissa soi pääsiäisen aikaan upea valikoima pääsiäisen musiikkia.

LAUANTAINA 1.4.

■ Paimenia ja roistoja klo 15 Kannelmäen kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston vanhan musiikin yhtyeet. Sanz, Purcell, Ortiz, Pulici, Vivaldi.

■ Kevätkonsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Polyteknikkojen Orkesteri, solistina Saara Särkimäki. Sibelius, Schumann, Dvořák. Liput 15/12/8 e polyteknikkojenorkesteri.fi.

PALMUSUNNUNTAINA 2.4.

■ Klassinen messu klo 11 Espoonlahden kirkossa. J. S. Bachin kantaatti BWV 182 Himmelskönig, sei willkommen. Espoon Barokki, Navichorus-kuoro ja solistit. Pastori Jukka Lehti ja kanttori Elja Puukko.

■ Virren voimaa klo 13.30 Myllypuron kirkon seurakuntasalissa. Kirsi Lemponen laulattaa yhteislauluja.

■ Faure: Requiem klo 17 Vuosaaren kirkossa. Kamarikuoro Ora ja Gaudium, Heli Kantola, urut, solisteina ”Kristiina” Joung suk Kim ja Pauli Kainulainen. Ohjelma 10 e.

■ Bach: Matteus-passio klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Solisteina Anna Ginström, Marja-Stiina Pesonen, Elli Vallinoja, Kati Mäkelä-Niemi, Otso Sipilä, Veikko Vallinoja, Niilo Erkkilä ja Juhana Kotilainen. Kammarkören Novena, Chorus Domus, Exodus, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoita, MGRENsemble, Esbo svenskan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttorit. Markus Malmgren, urut. Liput 20 e ovelta.

■ Psalmit-sävellyskonsertti klo 18 Hakunilan kirkossa. Sonja Tissarin säveltämiä kirkkovuoden eri aikoihin liittyviä psalmeja.

Tuomas Heikkilä ja Johanna Suomala, laulu, Hanna Tissari ja Johanna Salminen, huilu, Sonja Tissari, piano.

■ Tervetuloa takaisin, flyygelimme! klo 18

Kallion kirkossa. Risto Lauriala, piano. BachBusoni, Chopin. Ohjelma 10 e.

■ Kankainen: Luukas-passio klo 18 Kannelmäen kirkossa. Vantaan Kamarikuoro, Anne Myllylä, urut. Ohjelma 10 e.

■ Salva nos klo 18 Olarin kirkossa. Lauluyhtye Versio, Pilvi Listo-Tervaportti, urut. Eng-

lantilaisen renessanssimusiikin helmiä. Sheppard, Parsons, Gibbons, Mundy, White, Purcell. Liput 15/10 e ovelta.

■ Tenebrae klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Lumen Valo -lauluyhtyeen 30-vuotisjuhlavuoden avajaiskonsertti.

Ohjelma 10 e.

■ Kankainen: Luukas-passio klo 18 Tapiolan kirkossa. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, solisteina Hannu Jurmu ja Esa Ruuttunen, Hannele Mehtälä, urut. Ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 3.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Arttu Selonen, urut.

■ Musiikkia hiljaiseen viikkoon klo 12 Lauttasaaren kirkossa. Ville Elomaa, urut. Mendelssohn, Pachelbel, Bach.

■ Musiikkia hiljaiseen viikkoon klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Lauttasaaren musiikkiopiston pianisteja.

■ Pergolesi: Stabat Mater klo 18 Puistolan kirkossa. Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia, solisteina Mia Heikkinen ja Annaliisa Pillak, Jousiyhtye Storia. Ohjelma 10 e.

■ Hiljaisen viikon lauluilta klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Kärsimysajan virsiä, lauluja ja tekstejä. Jorma Niinikoski, juonto ja iltahartaus, Sheldon Ylioja, kanttori.

■ Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Virva Krans, evankeliumi. Otto Alanen, laulu, Henri Hersta, urut.

■ Musiikkipitoinen Vesper klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo.

TIISTAINA 4.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Inka Kinnunen ja Risto Pulkamo, laulu, Arttu Selonen, urut.

■ Musiikkia hiljaiseen viikkoon klo 12 Lauttasaaren kirkossa. Hanna-Mari Zinovjev, piano. Muun muassa Thomas Adésin Darknesse Visible.

■ Ristisaaton musiikkihartaus klo 15.30 Myllypuron kirkossa. Minnamari Helaseppä, Herttoniemen kirkkokuorot, Marika Leino, urut.

■ Kuule minua klo 19 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, Olli Pyylampi, urut, Kallion Kapellin vasket. Kreek, Purcell. Liput 20/15 e kallionkantaattikuoro.fi ja ovelta.

■ Hiljaisen viikon dialogeja klo 19 Kauniaisten kirkossa. Markus Kuikka, viola da gamba, Peter Peitsalo, urut. Bach, Telemann. KESKIVIIKKONA 5.4.

■ Pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille. Meditatiivista musiikkia. Vierailumaksu 5 e.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Inka Kinnunen, Harri Kerko ja Collegium Musicum Lohja.

■ Lacrimosa klo 12 Lauttasaaren kirkossa. Hiski Wallenius ja Anna-Elina Norjanen, laulu, piano ja urut. Muun muassa Bach, Mozart.

■ Urkumusiikkia klo 14 Temppeliaukion kirkossa. Henri Hersta. Vierailumaksu 5 e.

■ Ambient Kallio klo 16.30–20.30 Kallion kirkossa. Dj Mikko Saari. Meditatiivista musiikkia vinyylilevyiltä. Muun muassa Schultze, Froese, Gabriel, Laswell, Gerrard/ Perry.

■ Bach: Johannes-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores, solisteina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Tuuli Lindeberg, Teppo Lampela, Johan Krogius ja Aarne Pelkonen, kuorosolisteja, Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja pääovelta.

■ Pääsiäisen iltamusiikki klo 18 Kivistön kirkossa. Kanttorit Ritva Holma ja Mari-Annika Heikkilä. Muun muassa Händelin Messiasoratorion ja Bachin Matteus-passion aarioita, Bachin pääsiäiskoraaleja jousiyhtyeen säestyksellä ja hengellisiä lauluja. Ohjelma 10 e.

■ Virsiä-konsertti klo 19 Tikkurilan kirkossa. Lauluyhtye Club for Five. Ohjelma 10 e.

KIIRASTORSTAINA 6.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Lisäksi viikkomessu. Musiikki Harri Kerko ja Jukka Leppilampi.

■ Hiljaisen viikon musiikkia klo 12 Tikkurilan kirkossa. Iina Katila, urut.

■ Pieni iltamusiikki ja ehtoollinen klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Helsinki. A capella -yhtye Fake Five. Muun muassa spirituaaleja, J.S. Bach, Dvorak. Ilta jatkuu ehtoollisen vietolla.

■ Bach: Matteus-passio klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Solisteina Topi Lehtipuu, Matthew Rose, Núria Rial, Oleksandra Diachenko, Fernando Guimarães ja Ludwig Mittelhammer, Suomalainen barokkiorkesteri (Fibo), Suomen Laulu, Ripienokuoro: Kannelkellot, Candomini ja Helsingin Konservatorion nuoret laulajat. Liput 62/52/45/30/25 e lippu.fistä.

PITKÄPERJANTAINA 7.4.

■ Kärsimysmusiikkia ristintiellä klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Hannu Jurmu, Harri Kerko ja Collegium Musicum Lohja.

■ Haydnin jousikvartetto Jeesuksen 7 sanaa ristillä klo 14 Huopalahden kirkossa. Ackord-kvartetti. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Lauttasaaren kirkon Musiikkia hiljaiseen viikkoon -konserttisarjassa tiistaina 4.4. klo 12 soittaa pianisti Hanna-Mari Zinovjev. Ohjelmistossa muun muassa Thomas Adésin Darknesse Visible.

Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia esittää Pergolesin teoksen Stabat Mater ma 3.4. klo 18 Puistolan kirkossa Helsingissä. Solisteina laulavat Mia Heikkinen ja Annaliisa Pillak.

■ Syvyyden säveliä klo 14 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Helsinki. Senni Valtonen, kantele, avainviulu, huilut ja laulu, Katja Mäkiö, laulu ja cembalo, Sergei Sokolov, piano. Improvisaatioita ja instrumentaalimusiikkia, pitkäperjantain lauluja ja tekstejä. Kolehti.

■ Pergolesi: Stabat mater klo 15 Espoon tuomiokirkossa. Kristuksen kuolinhetken musiikkihartaus. Solisteina Inka Kinnunen ja Ruut Mattila, Auroran laulajat, Lauluyhtye Frida, Espoon barokki. Pastori Marja Malvaranta.

■ Haydn: Seitsemän sanaa ristillä klo 15 Kauniaisten kirkossa. Pauline Fleming-Unelius ja Pia Sundroos, viulu, Iisa Kostiainen, alttoviulu, Sami Mäkelä, sello. Tekstinluku Anna-Kaisa Tuomi ja Daniel Nyberg.

■ Buxtehude: Membra Jesu nostri klo 15 Leppävaaran kirkossa. Kärsimysmusiikkia. Leppävaaran seurakunnan lauluyhtye Moodi

A cappella -lauluyhtye Club for Five esittää virsiä konsertissaan keskiviikkona 5.4. kello 19 Tikkurilan kirkossa.

HENNA KOPONEN

MAREK SABOGAL

Markus Malmgren, urut, Juho Punkeri, laulu ja viulu, Tuomas Heikkilä, laulu ja alttoviulu, Timo Kiiskinen, laulu ja cembalo, Nina Kronlund, laulu, Elina Vidrike, dulcian. Kolehti.

LAUANTAINA 8.4.

■ Urkukonsertti klo 18 Kallion kirkossa. Tommi Niskala.

■ Ukrainalaisen lauluyhtyeen konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Kirkkolauluyhtye Kaanon. Ohjelma 10 e Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi.

PÄÄSIÄISSUNNUNTAINA 9.4.

■ Osa Triduum Paschale -oratoriosta klo 10 Kannelmäen kirkossa messun yhteydessä. Pekka Kostiaisen oratoriosta Missa Paschalis -osan Loppuylistys. Vokaaliyhtye CantoNovo, Pekka Suikkanen, urut, lyömäsoittimia.

■ Händel: La Resurrezione – Ylösnousemusoratorio klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Historiallisin esityskäytännöin, periodipuvuin ja -soittimin sekä barokkitanssijoiden kanssa. Opera Tellus, solisteina Jenni Liikaoja, Tia Svanberg, Paula Patosalmi, Daniela Silén, Sampo Rantalainen ja Antti Pakkanen. Tanssijat Terhi Ketolainen ja Ulla Paakkunainen. Ohjelma 15 e.

■ Pääsiäisen jazzvirsiä klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Eva Vikman, laulu, Janne Saarinen, saksofoni ja oboe, Lassi Kouvo, piano. Ohjelma 10 e.

■ Riemukas pääsiäiskonsertti klo 19 Pitäjänmäen kirkossa. Matti Fredriksson, viulu, Timo Fredriksson, piano. Muun muassa Bach, Debussy, Mendelssohn. Kolehti. Maanantaina 10.4.

■ Urkumatinea klo 15 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, Helsinki. Sixten Enlund. Muun muassa Bachin, Widorin, Stanfordin, Müller-Zürichin pääsiäiseen liittyviä teoksia.

Ukrainalainen kirkkolauluyhtye Kaanon konsertoi la 8.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla ja ma 10.4. klo 19 Kulosaaren kirkossa Helsingissä. Ohjelmistossa on ortodoksista kirkkolaulua, ukrainalaisia kuoroteoksia ja erityisesti pääsiäisen ajan lauluja.

ja Kullervo Latvanen, Pauliina Hyry, urut, Hanna Renvall ja Sirke Mäki, viulu, Samuli Hyvärinen, sello.

■ Lacrimosa klo 15 Oulunkylän kirkossa. Anna-Elina Norjanen ja Hiski Wallenius. Muun muassa Bach, Mozart. Ohjelma 10 e.

■ Mozart: Suuri c-mollimessu klo 15 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Helsinki. Mikkelin kaupunginorkesteri ja Suomalainen

Oratoriokuoro, solisteina Johanna Nylund, Silja Aalto, Mika Nisula ja Heikki Kilpeläinen. Myös osia kantaatista ja motetti. Ohjelma 10 e.

■ Gregoriaaninen Johannes-passio ja Kristuksen kuolinhetken muistohartaus klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa.

■ Passiokonsertti klo 15 Tapiolan kirkossa. Jeesuksen kuolinhetken hartaus. Pitkäper-

jantain musiikkia ja tekstimeditaatiota. Hannu Jurmu, tenori, Collegium Musicum.

■ Musiikkia Yhdeksännellä hetkellä klo 15 Viikin kirkossa. Vokaaliyhtye Uoma. Pitkäperjantain ja lankalauantain motetteja. Muun muassa de Victoria, Gabrieli, Gesualdo, Purcell, Tallis, Byrd.

■ Siioninvirsiseurat klo 16 Espoonlahden kirkossa. Lauletaan Siionin virsiä. Kolehti.

■ Scarlatti: Johannes-passio klo 16 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsinki. Solisteina Tuula Paavola ja Tuomas Tuloisela, Vanhankirkon kuoro ja barokkiyhtye. Ohjelma 10 e.

■ Bach: Johannes-passio klo 18 Helsingin tuomiokirkossa. Cantores Minores, solisteina Tom Nyman, Jyrki Korhonen, Tuuli Lindeberg, Teppo Lampela, Johan Krogius ja Aarne Pelkonen, kuorosolisteja, Suomalai-

nen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e Ticketmasterista ja pääovelta.

■ Ristin tie klo 18 Kallion kirkossa. Anima Mea, Pauliina Lindfors, Riikka-Eliina Juhantalo.

■ Lacrimosa klo 18 Maunulan kirkossa. Anna-Elina Norjanen ja Hiski Wallenius. Muun muassa Bach, Mozart.

■ Silent Music klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, Helsinki. UMO Helsinki Jazz Orchestra, Kathrine Windfeld, piano. Windfeldin sävellyksiä ja sovituksia sekä tilaussävellys UMO:lle. Liput 25/20/15 e ticketmaster.fistä.

■ Stabat mater – rakkaus korkein klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, Helsinki. Kaari-ensemble, Henri Hersta, urut. Pergolesi, von Bingen, Kuula, Poulenc. Ohjelma 10 e.

■ von Burck: Johannes-passio klo 21 Espoon tuomiokirkossa. MGRENsemble,

■ Händel: La Resurrezione – Ylösnousemusoratorio klo 15 Kannelmäen kirkossa. Historiallisin esityskäytännöin, periodipuvuin ja -soittimin sekä barokkitanssijoiden kanssa. Opera Tellus, solisteina Jenni Liikaoja, Tia Svanberg, Paula Patosalmi, Daniela Silèn, Sampo Rantalainen ja Antti Pakkanen. Tanssijat Terhi Ketolainen ja Ulla Paakkunainen. Kamariyhtye Camerata Amoroso. Ohjelma 10 e.

■ JuuriJuhla-RotFest-konsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Mandolin Concerto. Petri Hakala, mandoliini, Timo Alakotila, piano, Siiri Virkkala, Esko ja Mauno Järvelä, viulu, Marion Göbel, sello, Roger Tallroth, kitara, Teija Niku, haitari. Kamari- ja kansanmusiikkia sekä improvisaatiota.

■ Pääsiäisen lauluja klo 19 Kulosaaren kirkossa. Ukrainalainen kirkkolauluyhtye Kaanon. Ortodoksista kirkkolaulua, ukrainalaisia teoksia ja pääsiäisen ajan lauluja. Maksullinen ohjelma.

Vapaa pääsy, ellei lipun hintaa ole mainittu. Ohjelma ostaminen on vapaaehtoista. Katso lisää konsertteja menohaku.kirkkojakaupunki.fi.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä YouTubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 10. Silin, Marte, viulistit Heidi Simomaa ja Sampo Villanen. Striimataan. Aamupuuro su klo 9–9.45, keittolounas klo 11.30–12.30.

Iltamessu ke 12.4. klo 18. Helo, Häme. 19.4. Muroma-Nikunen, Marte, musiikkia Tiina ja Sini Kurki. 26.4. Mattsson, Marte. Iltatee. Kompletorio pe klo 19 (ei 7.4.). Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen.

Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan.

Ad sextam to klo 12. 13.4. KreiviPalosaari. 20.4. Muroma-Nikunen, 27.4. Silin.

Hiljaisen viikon ahtisaarnat

lukudraamana. Ma 3.4. klo 18

Matteuksen evankeliumia, Muroma-Nikunen, Marte. Ti 4.4. klo 18

Markuksen evankeliumia, Silin, Marte. Ke 5.4. Luukkaan evankeliumia, Kreivi-Palosaari, Marte. Paastonajan virsiä.

Kiirastorstain messut 6.4. Klo 13 Silin, Marte. Klo 18 Mattsson, Muroma-Nikunen, Marte. Striimataan.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 7.4. klo 10. Kolari, Häme. Striimataan.

Pääsiäisyön messu 8.4. klo 23. Kreivi-Palosaari, Kolari, Marte.

1. pääsiäispäivän messu 9.4. klo

10. Mattsson, Helo, Häme. Striimataan.

2. pääsiäispäivän perhemessu

10.4. klo 10. Muroma-Nikunen, Kolari, Helo, Häme. Striimataan. Sunnuntai kirkolla klo 11–13. Pääsiäismunien etsintää. Ulkona keittolounas ja kahvit sekä oikeita lampaita.

Messu su 16.4. klo 10. Helo, Kolari, Marte. Striimataan.

Messu su 23.4. klo 10. Kreivi-Palosaari, Silin, Nyrönen. Striimataan.

TAPAHTUMIA

Haydnin jousikvartetto Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä 7.4. klo 14. Ackord-kvartetti.

Teematorstai – Haagan kauppala

100 v. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15

lounas (6 e), klo 13 ohjelma. 30.3. Minun Haagani, kirjailija ja runoilija

Pia Perkiö. 13.4. Aluesuunnittelua

Haagassa, arkkitehti Nina Välkepinta-Lehtinen. 20.4. Hyvinvointi- ja

terveys Haagassa: uusi sosiaali- ja terveysasema, projektipäälliköt

Anna-Kaisa Tukiala ja Lars Rosengren. 27.4. Tulevaisuuden Haaga luottamushenkilön silmin.

Ristinäyttely Huopalahden kirkolla pääsiäisen aikaan. Taiteilija

Uuno Palosaari aloitti 15-vuotiaana taidegrafiikan teon kännykällään.

Kevätkonsertti 23.4. klo 16. Sibelius-lukio. Järj. Huopalahden Lions Club.

Rento kirjapiiri to 20.4. klo 18.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ateria 2 e.

Pelikerho la 8.4. ja 22.4. klo 12.

Iltapyhis 3–6-v. to 27.4. klo 17.30–19.

Pieni pääsiäisvaellus to–pe 30.–

31.3. klo 9–12.

Lähetyspiiri ma 3.4. ja 17.4. klo 14.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30–20 kirkossa (ei 9.4.).

Elämän ihmettelijät -keskusteluklubi to 30.3. ja 27.4. klo 17.30. Tied. ja ilm. erlauri@gmail.com. Leskien vertaisryhmä ti 18.4.–23.5. klo 10–11.30 Riistavuoressa, Isonnevantie 28. Ilm. ja tied. 4.4. menn. sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228.

Haagan kirkkoherran virka haettavana 3.4.2023 klo 15 saakka.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

Pääsiäispolulle Mustikkamaalle

Pienen lapsen kanssa voi lähteä kävelylle Mustikkamaalle etsimään pääsiäisrasteja. Mitä rasteilta löytyy, Kalasataman Seurakunta ilman seiniä -hankkeen koordinaattori Hilpi Perttula?

– Lasten polun rasteilta löytyy pieniä tekstejä ja tehtäviä, jotka välittävät pääsiäisen sanomaa mahdollisimman helpolla tavalla.

– Pääsiäisen teemat on usein koettu lapsille vaikeina, liittyyhän niihin kuolemaa ja yksinäisyyttä. Pääsiäispolulla teemoihin tartutaan lempeästi ja lapsentasoisesti. Esimerkiksi voidaan muistella hyviä asioita jo edesmenneistä isovanhemmista tai puhua yksinäisyydestä muutamalla lauseella. Kevään merkit yhdistetään pääsiäisen iloon.

Onko aikuisille tarjolla jotain Mustikkamaalla?

– Aikuisten versio on kuunneltava Ris-

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 10.

Kiirastorstain ehtoollinen to 6.4. klo 18.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 10.

Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo

10.

Service on Easter Monday on April

10 at 10 am at Kannelmäki Church. Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus englanniksi.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo

18, ei 5.4. Ehtoollishetkessä 12.4. lauletaan virsiä, 26.4. Taizé-lauluja.

19.4. ehtoollinen vietetään hiljaisuudessa.

TAPAHTUMIA

Pääsiäismyyjäiset la 1.4. klo 11–13 Klanulla. Myynnissä käsitöitä, buffetissa keittoa seurakunnan lähetystyön hyväksi. Maksu käteisellä. Mukana seurakunnan lähetys

ja Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot.

Paimenia ja roistoja la 1.4. klo 15 kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston vanhan musiikin yhtyeiden konsertti. Sanz, Purcell, Ortiz, Pulici. Vivaldi. Vapaa pääsy. Jukka Kankainen: Luukas-passio su 2.4. klo 18 kirkossa. Vantaan Kamarikuoro, johtaa Ilona Korhonen, urut Anne Myllylä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

G. F. Händel: La Resurrezione -oratorio, Ylösnousemusoratorio ma 10.4. klo 15–17 kirkossa. Opera Tellus esittää. Solistit Jenni Liikaoja, Tia Svanberg, Paula Patosalmi, Daniela Silén, Sampo Rantalainen ja Antti Pakkanen. Koreografia Maria Hostikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertissa on väliaika.

Wiima to 13.4. klo 19 kirkossa. Helsingin kaupunginorkesteri ja jousikvartetti Meta4. Ohjelmassa Jaakko Kuusisto: Wiima jousiorkesterille ja Louise Farrenc: Sinfonia nro 3. Vapaa pääsy. Soppalounas Malminkartanon

tintie-vaellus, joka antaa mahdollisuuden itsetutkisteluun, muutokseen, omaan kasvuun ja myötätunnon löytymiseen. Se ei ole sidottu paikkaan, vaan voit vain laittaa kuulokkeet korville ja lähteä lenkille, vaikka vaunujen kanssa vauvan päiväuniaikaan.

Mitä muuta Kalasataman alueella tapahtuu?

– Meillä oli 18.3. Redissä Lasten sata-

ma -tapahtuma, jossa kävi 140 ihmistä. Syntyi paljon ideoita. Erityisesti toivottiin kohtaamispaikkoja, ja niitä on tulossa, esimerkiksi vauvatreffejä ja puistoperhekerho toukokuussa.

EIRA SERKKOLA

Pääsiäispolut Mustikkamaalla 2.–10.4. Reittikartta ja Ristintien sovelluksen lataaminen: katso helsinginseurakunnat.fi > Kallion tai Herttoniemen seurakunta.

– Kalasatamalaisille Mustikkamaa on tärkeää lähiluontoa, tietää Seurakunta ilman seiniä -hankkeen koordinaattori Hilpi Perttula.

kappelilla maanantaisin klo

12–13.30. Ei 3.4., 10.4. Miesten piiri tiistaisin klo 13–15

Malminkartanon kappelilla, ei 4.4. Hartautta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Avoin kohtaamispaikka.

Lauletaan yhdessä to 30.3., 13.4. ja 27.4. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus kanttori Anne Myllylän kanssa.

Lähetyspiiri ti 11.4. klo 17–18.30

Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille.

Työtupa ti 18.4. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanulla. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille ja käsityötuotteita lähetyksen hyväksi.

Viittomakielinen raamattupiiri

kirkossa ti 18.4. klo 15–17. Vieraana rovasti Markku Yli-Mäyry.

Eläkeläisten päivähetki ke 19.4. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä. Soppatykki 25.4. ti klo 12–13.30 kirkon pihalla. Tarjolla kasvishernekeittoa.

Perheiden aamupäivä su 30.4. Klo 10 perhemessu kirkossa ja sen jälkeen kirkon pihalla on tarjolla kasviskeittoa ja vappupuuhaa.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3.

Avoinna to klo 9–13,

Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3

Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko:

Perhemessu su 2.4. klo 11. Hirvonen, Valtonen, seurakunnan kuoro.

Kiirastorstain päiväehtoollinen to 6.4. klo 14. Vähäkangas, Valtonen.

Mahdollisuus invakuljetukseen Heli Erkkilä p. 09 2340 5158.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 11. Hartikainen, Valtonen.

Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo 11. Vähäkangas, Valtonen, seurakunnan bändi. Pääsiäismunametsästys kirkkosalissa.

Messu su 16.4. klo 11. Kuusisalo, Valtonen, siunaamme kesän isoset tehtäväänsä.

Messu su 23.4. klo 11. Hartikainen, Valtonen.

Munkkiniemen kirkko:

Kiirastorstain iltamessu to 6.4. klo 20. Vähäkangas, Valtonen.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23. Kuusisalo, Valtonen.

Toisen pääsiäispäivän messu 10.4. klo 11. Hirvonen, Valtonen.

Levollisuuden messu la 15.4. klo

18. Kuusisalo, Valtonen. Messu 23.4. klo 13. Hartikainen, Valtonen.

TAPAHTUMIA

Syö hyvää – tee hyvää. Keittolounas ja vohvelikahvila la 1.4. klo

12–14 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Yhteisvastuukeräyksen ja lähetyksen hyväksi. Herkut myös mukaan.

Syvyyden säveliä – Hiljaisen viikon ja paastonajan virsi-ilta la

1.4. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Mukana kanttorimme Senni Valtonen.

Pääisäismunajahti lapsille ti 4.4. klo 17–19 Munkkivuoren kirkon pihalla.

Kirjallisuuspiiri ti 4.4. klo 18.30

Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Anna Soudakova: Varjele varjoani (Atena).

Pop up -infoa digistä ti 11.4., 18.4. ja 25.4. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkossa.

Pop up -infoa digistä to 13.4. klo

12–12.30 Munkkiniemen kirkossa.

Iltamusiikkihetki ti 11.4. klo 17

Munkkiniemen kirkossa. Luke

Scott, laulu, Cowley Fu, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e lähetystyölle.

Yhteisvastuukonsertti to 13.4. klo

18 Munkkivuoren kirkossa. Matti

Fredriksson, viulu, Timo Fredriksson, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kahvila klo 17 alkaen.

Lapset soittavat lapsille -konsertti ke 19.4. klo 9.30 Munkkivuoren kirkossa. Laulukerho ke 19.4. klo 13–14

Munkkivuoren kirkossa. Leikki yhteisenä kielenä. Senni-kanttorin johdolla, mukana Leena Eronen. Akateemisen Puhallinorkesterin konsertti la 22.4. klo 19. Vapaa pääsy.

Ilta nuotiolla 27.4. klo 18 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

JUMALANPALVELUKSET

Palmusunnuntain messu 2.4. klo

10. Vanne, Kekäläinen, Ahola. Kiirastorstain messu 6.4. klo 10.

Luoma, Vuori, Kekäläinen, Jyrki Myllylä ja Kaarina Ruusuvirta.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 7.4. klo 10. Vanne, Myllylä, Ruusuvirta.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23.

Luoma, Vuori, Myllylä, Ruusuvirta.

Seuraa ristiä

Ekumeeninen ristisaatto kuljettaa yhteiselle matkalle hiljaisella viikolla. Myllypuron kirkolta liikkeelle lähtevä ristisaatto suuntaa ensimmäiseksi Helsingin ortodoksisen seurakunnan Aleksanteri Syväriläisen kappeliin ja sieltä Kontulassa sijaitsevan helluntaiseurakunnan Metrokappelin kautta Mikaelinkirkkoon.

Matka kuljetaan jalan. Kaikki ovat tervetulleita. Voit liittyä mukaan myös matkan varrella tai osallistua yksittäisiin hartauksiin. Ennen lähtöä Myllypuron seurakuntasalissa on tarjolla keittolounas klo 15.

Itä-Helsingin ekumeeninen ristisaatto lähtee Myllypuron kirkolta 4.4. klo 16. Matka päättyy Mikaelinkirkkoon klo 19, jossa on tarjolla ekumeeninen iltahartaus sekä iltapala.

Elämyksellinen pääsiäisyön messu

Pääsiäisyö, pimeä kirkko, tuohuksia ja suitsutusta. Alppilan kirkossa pääset kokemaan elämyksellisen pääsiäisyön messun ja kiertämään kirkkoa Ylösnousemustroparia laulaen. Unohtumattoman kokemuksen huipentaa kaikille avoin pääsiäisyön ateria. Vinkki: pääsiäisyönä messuja järjestetään myös muissa kirkoissa.

Pääsiäisyön messu Alppilan kirkossa 8.4. klo 22, Kotkankatu 2.

Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo

10. Kekäläinen, Vanne, Myllylä, Ruusuvirta.

Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 10.4. klo 10. Toteutetaan osin englanniksi. Vuori, Luoma, Myllylä, Ruusuvirta, nimikkolähettimme Faisal ja Bella Masih. Paastonajan arkiretriitti ja viikkomessu keskiviikkoisin 12.4. asti klo 18. Petri Tikka ja Maika Vuori. Mahdollisuus keskusteluun klo 17.30, messu klo 18, meditatiivista rukousta klo 18.30, rukous päivän päättyessä klo 19.15.

Messu su 16.4. klo 10. Luoma, Vuori, Ahola. Messu ja Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus su 23.4. klo

10. Kekäläinen, Heikki Riipi, Ahola,

palvelukeskuksessa, Kyläkirkontie 6–10.

Lähetyspiiri ke 12.4. klo 14 kirkolla. Rovasti, TT Martti Kola aiheenaan Lähetys – kiitokseni Golgatasta. Vappumarkkinat ke 26.4. klo 15–18 kirkolla. Myynnissä simaa ja munkkeja. Munkkien ennakkotilaukset seurakuntatoimistoon pe 21.4. klo 15 mennessä.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha

Seuraa meitä:

Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Cantabile-kuoro. Lapsille musiikkipyhäkoulu.

TAPAHTUMIA

Kevätmyyjäiset la 1.4. klo 11–13 kirkolla. Leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, askartelua, lounas, kahvio. Maksut käteisellä tai pankkikortilla. Kouluikäisten pääsiäisaskarteluilta ti 4.4. klo 17–18.30 kirkolla. Ilm. tuula.pitkanen@evl.fi.

Perheiden pääsiäisaskarteluilta ke 5.4. klo 17–19.30 kirkolla.

Riemukas pääsiäiskonsertti su

9.4. klo 19 kirkossa. Matti Fredriksson, viulu, Timo Fredriksson, piano. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus ke 12.4. klo 14 Kotikallion

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Vanhan kaavan messu su 9.4. ja 23.4. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa.

Agricolamessu ke klo 19 Agricolan kirkossa.

Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa. Ei 13.4.

Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa. Ei 8.4.

Pääsiäinen Tuomiokirkkoseurakunnassa. Voit seurata pääsiäisen ajan laajaa tarjontaa päiväkonserteista jumalanpalveluksiin seurakunnan Youtube-kanavalta youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta. 31.3. alkaen voit noutaa tuoreimman pääsiäisen ajan Katedraali-lehden kirkoistamme.

Kuljemme kanssasi kohti kirkkautta ja pääsiäisen iloa!

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Annankulman olohuone ke ja to klo 11 ja pe klo 9. Ei 5.–7.4. Lähetyksen iltapäivä to 13.4. klo 13.30.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu

14D ke klo 12. Muulloin sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteyst.

Virastosta tai netistä.

Bulevardin pihasalilla:

Naisten raamattupiiri ma klo 14. Ei 10.4.

Miesten raamattupiiri ma klo 18. Ei 10.4.

Raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla:

Yhteisöruokailu ma klo 17. Ei 10.4.

Kappelikahvila ti klo 14.

Yksinhuoltajien olohuone ti 4.4. klo 17.

MLL:n iltaperhekerho parillisilla

viikoilla ma klo 18.15. Ei 17.4.

Perhekerho ma ja ti klo 9.30. Ei

3.–4.4. ja 10.4.

Vauvaperhekerho ti klo 13. Ei 4.4.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Koululaisten Olkkari to klo 14.

Ekumeeninen luottamuksen

rukoushetki to klo 9.30.

Musaryhmä to klo 18. Ei 6.4.

Baby and Toddler Group on Fridays at 1.30 pm. Not on 7.4.

Luomakuntakerho pe klo 15.30. Ei

7.4.

Kiirastorstain iltamessu to 6.4. klo

18.

Ristin kumartamisen rukoushetki pe 7.4. klo 12.

Tuolijumppa to 13.4. klo 17.

Hiljaisuuden jooga pe 14.4. klo 17.

Raamattupiiri pe 21.4. klo 18.

Katajanokan seurakuntakodilla:

Lasten kerho ke klo 16.30.

Perhekahvila pe klo 10. Ei 7.4.

Meritullissa:

Seniorijumppa ma klo 10 ja 11 liikuntasalissa. Ei 10.2.

Lasten liikuntakerho ti klo 9.30 liikuntasalissa.

Perhekerho to klo 15. Ei 6.4.

Mikael Agricolan kirkolla:

Lasten pääsiäiskirkko ti 4.4. klo

9.30 ja 10.15.

Diakoniaruokailu ti klo 12 Agricolan kryptassa. Hinta 1 e.

Tribe-tiistai ti klo 16.30.

After school ke klo 15.

Kiirastorstain Tuomasmessu to 6.4. klo 19.

Perhekerho pe klo 9.30. Ei 7.4.

Seniorifoorum ke klo 13. Edullinen kahvitarjoilu kryptassa klo

11.30. 5.4. Hiljaisen viikon sanoma, Piispa Teemu Laajasalo. 12.4. Idästä tuulee osa 2, suurlähettiläs Hannu Himanen. 19.4. Seniorin henkinen kasvu, itsetuntemuskouluttaja Seija Taivainen. 26.4. Gallian kukko kiekuu. Onko Euroopalla tänään johtajaa, toimittaja Helena Petäistö.

Silent Music pe 7.4. klo 18. UMO

Helsingin perinteinen konsertti.

Liput Ticketmaster.fi.

Nuorten aikuisten ilta la 1.4. klo

18.

Nuorten aikuisten leiri 14.–16.4. Lisätiedot nettisivulla.

Anglikaaninen Festival of Easter la 8.4. klo 19.

Pääsiäisyön Tuomasmessu la 8.4. klo 23.

Tuomasmessun 35-vuotisjuhlamessu su 16.4. klo 18.

Suomenlinnan kirkolla: Koululaisten Olkkari ti klo 14.

Voimasiskot ti 4.4. ja 18.4. klo 17.45 kryptassa.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ke klo 18 kryptassa. Kiirastorstain iltamessu to 6.4. klo

18.

Minores. Liput Ticketmaster.fi. Via Crucis – Ristin tie la 8.4. klo 21. Vaellus alkaa Senaatintorilta, jonne se myös päättyy n. klo 22.30. Pääsiäisyön messu la 8.4. n. klo 22.30 Tuomiokirkossa. Saarna piispa Teemu Laajasalo. Huom! Messu alkaa Via Crucis -vaelluksen päätyttyä.

2. pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 10.

Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12.

Lasten pääsiäiskirkko ke 5.4. klo 9.30 ja 10.15.

Lasten kuorokerho ke klo 14.30.

Vanhan kirkon keskiviikot klo 18. Kiirastorstain iltamessu to 6.4. klo 20.

Tuunaa taloutesi kuntoon

Tuunaa taloutesi -kurssi tarjoaa eväitä, joilla talouden saa tasapainoon pienilläkin tuloilla. Erityistä hyötyä kurssista on, mikäli rahatilanne on mennyt sekaisin elämänkriisin tai yllättävän tapahtuman seurauksena. Myös itsenäistä elämää opiskeleva nuori saa kurssilta hyviä vinkkejä. Kurssin painopiste on talousvaikeuksien ennaltaehkäisyssä.

Kursseja on kaksi, joista toinen pidetään verkossa. Molemmat alkavat 25.4., ja niihin voi ilmoittautua 17.4. asti: mare.t.kinanen@evl.fi

Hermannin Diakoniatalon Varustamossa, Hämeentie 73

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 7.4. klo 15.

Rukousta ja Gospelia su 23.4. klo

14.

Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30. Ei

10.3.

Lasten pääsiäiskirkko ma 3.4. klo 9.30 ja 10.15.

Päivärukous ma, ti ja pe klo 12. Ei

3.–7.4. ja 10.4.

Ekumeeninen luottamuksen

rukoushetki ma klo 18 kappelissa.

Ei 10.4.

Seniorijumppa ke klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa.

Päiväkonsertti ke klo 12.

Kärsimysmusiikkia ristintiellä ma

3.4.–pe 7.4. klo 12. Vapaa pääsy.

Duruflé: Requiem to 30.3. klo 19.

Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox ja Helsingin kamariorkesteri, joht. James S. Kahane. Vapaa pääsy.

Kirjallisuusilta ke 5.4. klo 18 Kryptassa. Haastateltavana piispa emeritus Eero Huovinen.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Kiirastorstain iltamessu to 6.4. klo 18.

Anglikaanien kiirastorstain messu 6.4. klo 19 kappelissa.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 7.4. klo 10.

J. S. Bach: Johannes-passio ke

5.4. ja pe 7.4. klo 18. Cantores

Partti, Pyylampi, Oksanen, Kamarikuoro Värinä. Messu radioidaan suorana YLE:lle. Saavuthan messuun klo 9.50 mennessä.

Raamattutunti ma 3.4. klo 18 osallistavalla Lattiakuva-menetelmällä.

Kiirastorstain ehtoollinen to 6.4. klo 14. Lindfors, Helanne, Pyylampi.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 18. Lindfors, Uusi-Rauva, Pyylampi, Niskala, Hiljaa Ensemble.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 10. Helanne, Partti, Niskala.

Ristin tie pe 7.4. klo 18. Lindfors, Anima mea, Vuori, Korhonen. Messu su 9.4. klo 10. Uusi-Rauva, Juhantalo, Niskala, Oksanen ja Salonkikuoro.

2. pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 10. Juhantalo, Helanne, Oksanen, Heikinheimo, viulu. Iltamessut 11.4. alkaen ma–pe klo 18.

Messu su 16.4. klo 10. Helanne, Lindfors, Pyylampi, Vokaaliyhtye Incanto.

Messu su 23.4. klo 10. Viljamaa, Lindfors, Mäki-Kokkila, Niskala, Vokaaliyhtye Incanto.

18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kuule minua – Kallion Kantaattikuoron konsertti ti 4.4. klo 19. Kallion Kantaattikuoro, joht. Niskala, Pyylampi, urut, Kallion Kapellin vasket. Liput 20/15 e. Ambient Kallio ke 5.4. klo 16.30–20.30. DJ Mikko Saari soittaa meditatiivista ja viipyilevää musiikkia vinyylilevyiltä tunnelmavalaistussa kirkossa. Vapaa pääsy.

Hiljaisen lauantain urkukonsertti la 8.4. klo 18. Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 6.4. Sukellus kiirastorstain sisältöön.13.4. Näyttelijä

Martti Suosalo Päivi Istalan haastattelussa. 20.4. Pastori Hilkka Olkinuora Kaisa Raittilan haastattelussa. 27.4. Kirjailija Annina Holmberg Päivi Istalan haastattelussa. Sinuun minä turvaan -konsertti la 15.4. klo 18. Liput alk. 19 e tiketti.fi, ovelta 20 e.

Kallion kirjallisuusfestivaali to 20.4. klo 19. Kallion seurakunnan alueella toimivien kustantamojen järjestämä Kirjallisuusfestivaali.

Puhumassa kirjailijat Antti Hurskainen ja Juha Itkonen.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 7.4. klo 10.

Alessandro Scarlatti: Johannespassio pe 7.4. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23.

2. pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 10.

Mahdollisuus keskusteluun

päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet:

kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa:

Pääsiäinen lapsille Lattiakuvin su 2.4. klo 10 kappelisalissa. Pääsiäiskertomus lapsille.

Messu su 2.4. klo 10. Kotakorpi,

Alppilan kirkossa: Kiirastorstain messu to 6.4. klo 19. Juhantalo, Partti, Oksanen. Pääsiäisyön elämyksellinen messu ja ateria la 8.4. klo 22. Messun jälkeen kaikille avoin yhteinen ateria. Viljamaa, Partti, Huang, Õunap. Tasausmessu su klo 16. 2.4. Kotakorpi, Oksanen. 9.4. pääsiäispäivän tasausmessu, Uusi-Rauva, Oksanen. 16.4. Helanne, Kamarikuoro SonorEnsemble. 23.4. Viljamaa, Niskala, Kallion Kantaattikuoro.

Vironkielinen messu su 16.4. klo 11. Piispa Tiit Salumäe, Õunap.

TAPAHTUMIA

Hetki hiljentymiselle 2.–10.4. Piipahda hetkeksi rauhoittumaan Redin Sillan hiljaiseen tilaan. Pääsiäispolut Mustikkamaalla. Aikuisille Ristintie napeilla kuultuna. Pappi Visa Viljamaa tuottaa aineiston pysähtymiseen. Luontoa, meditaatiota ja liikettä yhdistelevä reitti suunnitellaan Mustikkamaalle, mutta äänitteen voi kuunnella missä tahansa luonnossa liikkuessaan. Lapsille Mustikkamaalla toiminnalliset rastit 2.–10.4. Diakonialeiri Siuntion Korpirauhassa 4.–7.9. Leirillä yhteistä ohjelmaa, saunomista ja uimista. Majoitus kahden hengen huoneissa. Hinta 100 e. Lisätietoja diakoneilta Pauliina p. 050 462 0987 ja Maarit p. 050 308 8137. Ilm. virastoon 4.4.–30.6. p. 09 2340 3600. Mukaan otetaan diakonisin perustein.

Kallion kirkossa:

Tervetuloa takaisin, flyygeli! Risto Laurialan pianokonsertti su 2.4. klo

Soi taivaat – Laulu-Miesten konsertti pe 21.4. klo 18. Liput 25 e Ticketmaster.

Naiskuoro Välke la 22.4. klo 18. Ida Elina, Tommi Niskala, urut, joht. Tapani Tirilä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Alppilan kirkossa: Lukupiiri ti 11.4. klo 18. Kirjana

Schulman: Polta nämä kirjeet. Tervetuloa mukaan!

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11. Palmusunnuntain perhemessu

2.4. klo 11.

Lasten pääsiäiskirkko ke 5.4. klo

9.30. Kesto 20 min.

Seurat 5.4. klo 19.

Kiirastorstain ehtoollishartaus

6.4. klo 14.

Kiirastorstain ehtoollishartaus

6.4. klo 19. Musiikissa Riikka Westerlund, Julie Svačinová ja Lauri Rantamoijanen.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 7.4. klo 11.

Pääsiäispäivän messu 9.4. klo 11.

TAPAHTUU 31.3.–28.4.

Mukana Barcarola-kuoro.

2. pääsiäispäivän messu 10.4. klo

11.

Larun POP-messu 23.4. klo 18.

TAPAHTUMIA

Pääsiäislounas 9.4. messun jälkeen seurakuntasalissa n. klo

12–14.30. Hinta 20 e, 3–12-v. 10 e ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi lounastavan aikuisen seurassa. Varaa paikkasi 5.4. mennessä p. 09 2340 4300.

Seuraajat-pääsiäisnäytelmä seurakuntasalissa. Kulku kirkon

pääovista. Esitykset su 2.4. klo 13, 14, 15 ja 16, ti 4.4. klo 17 ja 18, ke 5.4. klo 17 ja 18 ja to 6.4. klo 16, 17 ja 18.

Vapaa pääsy.

Musiikkia hiljaiseen viikkoon. 3.4. klo 12 Ville Elomaa, urut. 3.4. klo 18

Taru Myöhänen-Mäkelän piano-

oppilaat, LMO. 4.4. klo 12 pianisti

Hanna-Mari Zinovjev. 5.3. klo 12

Lacrimosa – Hiski Wallenius ja Anna-Elina Norjanen.

Aamujooga ja -kahvit 5.4. klo 8 liikuntasalissa, kulku C-ovesta. Maksu 5 e MobilePaylla.

Rukousaamiainen 7.4. Kryptassa klo 8–9.30. Tiedustelut markus. ek@evl.fi.

Hiljaisuuden joogan tuoliharjoitus 19.4. kirkkosalissa klo 17–17.30.

Lastenhoito järjestetty klo 17–19.

Torstaipiiri 20.4. klo 13. Ei kokoontumista 6.4.

Kevätrieha 23.4. klo 12–15 kirkolla.

Poniratsastusta, pomppulinna, makkaranpaistoa, kirppis ym.

Kirppispaikat 10 e, p. 050 380 3531.

Käsityöpiiri 24.4. B-rapun aulassa kello 13–14.30. Ei kokoontumista 10.4.

Perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15.

Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21.

Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemitilassa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa.

Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita. Ei kokoontumista 6.4. Isien lenkkiryhmä torstaisin klo 18. Lenkkeilyä, maksuton sauna ja lyhyt hartaus. Lähtö C-portaan edestä klo 18. Ei kokoontumista 6.4.

Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11.

Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta klo 11–14. Suljettu 3.4.–10.4. Lisää tapahtumia lauttasaarenseurakunta.fi. Facebook: Lauttasaaren seurakunta, Instagram: lauttasaarensrk.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet:

Paavalinkirkko, Sammatintie 5

Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 2.4. klo 10. Valkeapää, Koivisto, Pellikka, Sekakuoro Lento, joht. Jenni Tervo.

Puolen tunnin messu 5.4. klo 18. Rannanpää-Kortelainen, Pellikka. Kiirastorstain messu 6.4. klo 19.

Valkeapää, Koivisto, Pellikka. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 7.4. klo 10. Kanala, saarnavieraana Heikki Nenonen, Pellikka, Kamarikuoro Uoma, joht. Teemu Tommola.

Pääsiäisyön messu 8.4. klo 23.

Valkeapää, Rannanpää-Kortelainen, Kiiski.

Pääsiäispäivän messu 9.4. klo 10. Koivisto, Pellikka.

2. pääsiäispäivän messu 10.4. klo

12. Kanala, saarnavieraana Mariska, Kiiski.

Puolen tunnin messu 12.4. klo 18. Flinck, Pellikka.

Messu 16.4. klo 10. Koivisto, Flinck, Kiiski, SonorEnsemble, joht. Hanna Remes.

Puolen tunnin messu 19.4. klo 18. Koivisto, Pellikka.

Messu 23.4. klo 10. Kanala, Valkeapää, Pellikka, isosten tehtävään siunaaminen, Savolaisen Osakunnan Laulajat, joht. Noora Hirn.

Puolen tunnin messu 26.4. klo 18. Kanala, Pellikka.

TAPAHTUMIA

Mozart: Suuri c-mollimessu 7.4. klo 15. Mikkelin kaupunginorkesteri, Suomalainen Oratoriokuoro sekä Johanna Nylund, Silja Aalto, Mika Nisula ja Heikki Kilpeläinen, joht. Jonas Rannila. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pyhiinvaellus 13.4. Vuosaaren huipulle. Lähtö Paavalinkirkon pääovelta klo 11. Matka ensin metrolla, sitten kävellen. Osallistujat huolehtivat matkakustannuksestaan Vallilan ja Vuosaaren välillä. Muutoin maksuton. Lisätiedot hanna.aschan@gmail.com tai

p. 040 035 8815.

Miserere 16.4. klo 18. Lauluyhtye I Dodici, joht. Kari Turunen. Liput 25 e.

Brahms: Ein Deutsches Requiem

22.4. klo 19. Espoo Sinfonia, Navichorus ja Olarin seurakunnan kamarikuoro, joht. Jackie Shin. Solisteina Johanna isokoski ja Elja Puukko. Liput 25/15 e.

Riemulaulut: Pyhän kosketus

-konsertti 24.4. klo 18. Sounds of Mercy -gospelkuoro, joht. Jepa

Lambert, Jukka Leppilampi, Kaisa-

niemen ala-asteen 6C-musiikkiluokka, joht. Niina Niemi, SoMebändi. Juontajina Elina Vaittinen ja Kari Kanala. (Yle TV1 helluntai

28.5.2023 klo 10). Vapaa pääsy. Saapuminen tv-tallennuksen takia viim. klo 17.45.

Riemulaulut: Uusi alku -konsertti

25.4. klo 18. Sounds of Mercy -gospelkuoro, joht. Jepa Lambert, Kaisaniemen ala-asteen 3C-musiikkiluokka, joht. Kirsi Pettinen, SoMebändi. Vapaa pääsy. Saapuminen tv-tallennuksen takia viim. klo

17.45.

Ruokajakelu ke klo 14 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Ystävyydenkahvila ke klo 14–15. Kahvilassa 5.4. pääsiäisaskartelua ja 26.4. tietovisa.

Lempeä liikunta ke klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ilm.

Iltaruoka ke klo 16.30–18 (1.2.–26.4). Vegaanista kasviskeittoa, hinta 1 e/annos.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 (4.5. saakka). Avoin kaikille. Kahvilassa 30.3. virpomisoksien koristelu ja 27.4. lasten suun terveydestä kertoo Jenni Heinonen/Suun terveydenhuolto.

Iltapäiväkerhon hakuaika ensi kaudelle 6.3.–1.5. Tied. p. 050 380 4194.

Töölön seurakunta

Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17,p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu su 2.4. klo 10. Saarna piispa emeritus Eero Huovinen. LauluMiehet, joht. Matti Hyökki. Uudet työntekijät ja luottamushenkilöt siunataan työhön.

Senioreiden kiirastorstain ehtoollishetki to 6.4. klo 13. Kiirastorstain iltamessu to 6.4. klo 18.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 10. Philomela, joht. Hanna Renvall. Messu su 9.4. klo 10. Wiipurilaisen

Osakunnan Laulajat ja Pohjalaisen

Sinuun minä turvaan -ilta

Runoilija Elina Salmisen ja Eve & Ossi -duon Sinuun minä turvaan -illassa pysähdytään vahvan ja ikiaikaisen äärelle. Etsitään suojaa Jumalan kyljestä, jonne jokainen mahtuu huolineen ja iloineen. Puheenvuorot ja levollisuutta kannattelevat laulut vuorottelevat.

Ilta on la 15.4. klo 18 Kallion kirkossa. Liput 19 e Tiketistä ja 20 e ovelta.

Osakunnan Laulajat, joht. Riku Laurikka.

Töölön kirkko:

Messu su 2.4. klo 12.

Hiljaisen viikon Ahti ma 3.4. klo 18. Ivanna Niborski cembalo. Hiljaisen viikon Ahti ti 4.4. klo 18. Ivanna Niborski cembalo.

Hiljaisen viikon Ahti ke 5.4. klo 18. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 6.4. klo 19.

Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 7.4. klo 15. Hale Heikkilä sello. Messu su 9.4. klo 12.

Arki-illan ehtoollinen ke klo 18. Lyhyt kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

Meilahden kirkko:

Palmusunnuntain puuhamessu su 2.4. klo 12. Messun jälkeen askartelua ja muuta kivaa puuhaa. Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 6.4. klo 18.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 12. Hale Heikkilä sello.

Messu su 9.4. klo 12. Markus Virtala trumpetti.

Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18. Lyhyt kirkkohetki sanan ja ehtoollisen äärellä.

TAPAHTUMIA

Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi.

Temppeliaukion kirkko päivittäin auki vierailijoille myös pääsiäisenä. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kevätkauden. Vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318, ei 6.–11.4., tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi.

Päiväkerho Nallet. Laadukasta varhaiskasvatusta 2,5‒5-v. lapsille ma‒to klo 9‒12 Töölön kirkolla. Ilmoittautuminen syyskaudelle huhtikuussa seurakuntatoolo.fi/ Tule mukaan/Lapsille ja lapsiperheille/Päiväkerho Nallet.

Miesten maanantaiseura ja Naisten Forum osallistuvat su 16.4. klo 11.30 Kallion kirkossa African Chatolic Chaplaincyn englanninkieliseen katoliseen messuun. Kirkkokahvit, messu ja kirkon esittely. Tapaaminen Kallion kirkolla.

Kuka seuraa ja ketä?

Seuraajat-näytelmässä käsitellään paitsi Jeesuksen seuraamista, myös seuraamista laajempana ilmiönä nyky-yhteiskunnassa. Esitykset: su 2.4. klo 13, 14, 15 ja 16, ti 4.4. klo 17 ja 18, ke 5.4. klo 17 ja 18, to 6.4. klo 16, 17 ja 18. Vapaa pääsy. Lauttasaaren kirkon srk-sali, Myllykallionrinne 1.

Hyvän mielen kahvila Pikku Huopalahden asukastalolla ti 25.4. klo 14–15.30.

Miesten maanantaiseuran ja Naisten Forumin retki Espooseen ja Inkooseen ti 9.5. Lähtö Meilahden kirkolta klo 9.30, paluu noin klo 16.30. Kohteina Espoon ja Inkoon keskiaikaiset kirkot sekä Fagervikin rautaruukki. Ruukilla osin vaikeakulkuinen reitti. Hinta 35 e sis. lounaan. Enintään 50 henkeä. Sitova ilm. 3.4. alkaen hannu.hietalahti@evl.fi tai p. 050 387 7148.

Aikuisten syysleiri 9.–12.10. Siikaniemessä. Hinta 140 e. Lisätiedot ja

TAPAHTUU 31.3.–28.4.

ilm. Maija Åker p. 09 2340 6370 tai

Sanna Laiho p. 09 2340 3228. Huom. päivämäärä muuttunut.

Temppeliaukion kirkolla: Jumppapiiri ti klo 10.30 seurakuntasalissa, ei 4.4. Hiljaisen viikon konsertti ma 3.4. klo 19. Händelin aarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Virva Krans evankeliumi, Otto Alanen laulu ja Henri Hersta urut. Vapaa pääsy. Uskonnonvapaus 100 vuotta. Juhlatilaisuus la 29.4. klo 16–18. Tarkastellaan uskonnonvapautta vähemmistöjen näkökulmasta

Suomessa ja eurooppalaisesta näkökulmasta.

Töölön kirkolla:

Waste&Feast lounasruokailu ti ja to klo 12–13. Aikuiset 2 e ja lapset alle 12 v 1 e. Eri ruokailua 3.–11.4. Café Töölö suljettu ke 5.4.

Hopeapiiri seurakuntasalissa pe klo 13–14.30, ei 7.4.

Kakkubuffet 10 e Yhteisvastuulle ja yhteislaulua Café Töölössä ke 26.4. klo 14–16.

Meilahden kirkolla:

Torstaikerho seurakuntasalissa to klo 13–14.30, ei 6.4.

Yhteinen lounas ke 12.4. ja 26.4. klo 11.30–13. Aikuiset 2 e ja lapset alle 12 v 1 e.

Vapputapahtuma su 30.4. klo

13.30–16. Myynnissä munkkeja, simaa ja makkaraa. Musiikkia, ilmapalloja ja pomppukirkko. Tuotto Yhteisvastuulle.

Ruskeasuon Rastissa:

Waste&Feast lounasruokailu pe klo 11.30–12.30. Aikuiset 2 e ja

lapset alle 12 v 1 e. Ruokailua ei 7.4. Siioninvirsiseurat ma 17.4. klo 18. Seurapuheita ja Siionin virsien veisuuta.

Slangikuoron kevätlaulut ja yhteislauluja ke 12.4. klo 18–19.30.

Fokuksessa:

Fokus suljettu 7.–10.4.

Raamattupiiri to klo 16.15–17.45.

Fokuksen kirppari 1.4. klo 12–16.

Varaa myyntipöytä 30.3. mennessä virva.krans@evl.fi. Pöydän vuokra 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Pääsiäisen puuhapäivä ti 4.4. klo 16‒18.30. Pääsiäisaskartelua ja muuta kivaa puuhaa koko perheelle.

Ihmisyys, luottamus ja valta Keskustelua luottamuksesta, ihmisyydestä ja vallasta raamatuntekstien parissa ke klo 18–19.30, Suomen Pipliaseura. Ke 5.4. Ihmisyys on jaettua. Psalmien kirja ja Raamatun kääntäminen. Ke 12.4. Luottamus on salaisuus. Apostolien teot ja Raamatun käsikirjoitukset. Ke 26.4. Valtaa on kaikkialla. Samuelin kirjat ja Raamatun tulkitseminen.

Tulevaisuuden satama -parisuhdepäivä la 15.4. klo 13–17. Tarkastelemme elämämme matkaa, saatuja eväitä ja voimavarojamme. Hinta 15 e/henkilö, sis. ohjelman ja kahvitarjoilun. Mukaan voi tulla yksin tai yhdessä. Enintään 24

henkeä. Ilm. ke 12.4. mennessä tuula.tynja@sana.fi tai p. 0400 762 320.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Hiljennymme Jeesuksen kärsimysviikon tapahtumiin musiikin ja tekstien vuorotellessa ke 5.4. klo 18, mukana kanttori Jukka Ahokas ja pastori Satu Helo. Tuunaa taloutesi -kurssi auttaa arjen talouden hallinnassa.

Aikuisten ja lasten periodikuoro, johtaa Henna Dolk Viksten. Messun jälkeen virpomistyöpaja ja Marttojen lounas.

Palmusunnuntain messu 2.4. klo 12 Myllypuron kirkko. Naiskuoro Pihlaja.

Hiljaisen viikon iltamessu ke 5.4. klo 18 Laituri. Kiirastorstain ehtoollinen 6.4. klo

18 Kulosaaren kirkko ja klo 18 Myllypuron kirkko, Pauli Kainulainen, laulu.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 7.4. klo 10 Kulosaaren kirkko, ja klo 12 Myllypuron kirkko, kirkkokuoro.

Pääsiäismessu su 9.4. klo 10 Kulosaaren kirkko. Kirkkokuoro.

Anna kehosi rukoilla

Meditatiivinen tanssi on koko kehon rukousta rauhallisen musiikin ja liikkeen tahdissa. Se huoltaa sekä mieltä että kehoa. Tanssi koostuu piirissä tehtävistä yksinkertaisista liikesarjoista, joten erityisiä tanssitaitoja ei tarvita. Tanssi sopii kaikenikäisille. Neljästä kerrasta koostuvan jakson hinta on 20 euroa. Yksittäinen tutustumiskerta 6 euroa. Seuraava jakso alkaa 3.4.

Ilmoittautumiset: ohjaaja, tanssipedagogi, TM Tiina Saraaho, saraaho@gmail.com tai puh. 050 490 6014 Meditatiivinen tanssi Paavalinkirkon Yläsalissa maanantaisin klo 17.15–18.15., Sammatintie 5.

Kokoontumiset iltaisin 25.4., 2.5., 9.5., 16.5. ja 23.5. Samasisältöinen kurssi myös verkossa. Ilmoittautumiset viim. 17.4.: mare.t.kinanen@ evl.fi tai anu.kuokkanen@evl.fi.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Palmusunnuntain perhemessu 2.4. klo 10 Kulosaaren kirkko.

Lasten konsertti su 16.4. klo 15 Kulosaaren kirkko. Analia CapponiSavolaisen laulusuzukioppilaat ja Marjaana Merikanto, piano. Vapaa pääsy.

Sanan ja rukouksen ilta ma 17.4. klo 18 Kulosaaren kirkko. Seppo Juntunen.

Armon ilta pe 21.4. klo 18 Myllypuron kirkko. Laulua, rukousta, ylistystä, musiikkia, iltatee.

Vieraana SLS:n monikulttuurisuustyön asiantuntija Kirsti Kosonen.

Teatteri Taimine: Leopold Sydänprinssi 2–6-vuotiaille la 22.4. klo 11, Kulosaaren seurakuntasali.

Ida-Elina: Saman taivaan alla -konsertti su 23.4. klo 18 Kulosaaren kirkko.

Sydänrukous Kristillisen meditaation päivä 23.4. klo 11–17 Laituri. Ilmoittautumiset stina.huima@evl. fi, p. 050 380 3033.

Yhteislaulua ke 26.4. klo 14, kahvit 13.30, Laituri. Koko perheen iloinen vappurieha la 29.4. klo 10–14 Myllypuron kirkko. Ilmapalloja, ongintaa, kasvomaalausta, arpajaiset, aasikärryajelua, ponitalutusratsastusta, vappumuskarit klo 10.30 ja 12.30. Kahvio, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Iltaruoka to 13.4. ja 20.4. 16–17.30 Myllypuron kirkko. Huom! ei 6.4. Aterian hinta aikuisilta 3 e ja lapsilta 1,50 e.

Maksutonta digineuvontaa joka to klo 14 Laituri. Myös kotikäyntejä. Ota yhteys marika.dahl@evl.fi, p. 050 473 6685.

4.4. klo 18 Puotilan kappelissa. Iltamessu ke 5.4. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa. Kiirastorstain ehtoollishartaus to 6.4. klo 11 Kontulan seniorikeskuksessa, os. Kontukuja 5. Kiirastorstain messu to 6.4. klo 17 Vartiokylän kirkossa perheille, mukana lapsikuoro Kristallit. Messun jälkeen pientä iltapalaa ja pääsiäispuutarha-askartelua koko perheelle.

klo 18 Puotilan kappelissa. klo 18 Östersundomin kirkossa, Otto Eskelinen, puu- ja bambuhuilu, Sami Kukka, kannel. klo 19 Mikaelinkirkossa, mukana Cantus Novus -kuoro. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 12 Mikaelinkirkossa.

Jeesuksen kuolinhetken hiljainen hartaus pe 7.4. klo 15 Puotilan kappelissa. Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23 Mikaelinkirkossa, mukana Semiaikuisten ryhmä. Messun jälkeen yhteinen pääsiäisyön juhla-ateria. Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo 10 Vartiokylän kirkossa. klo 12 Mikaelinkirkossa, mukana Itä-Sointu-kuoro.

Pääsiäisen perhemessu su 9.4. klo 12 Myllypuron kirkko. Messun jälkeen lapsille pääsiäismunien etsintää.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 12 Myllypuron kirkko. Herättäjän pyhä ja kevätveisuut su 16.4. klo 12 Myllypuron kirkko. Vola-kuoro.

Messu su 16.4. ja su 23.4. Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA

Perjantai-ilta kirkolla 31.3. klo 18 Myllypuron kirkko. Puheenvuoroja: Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso ja Juha-Matti Tikkanen.

Musiikki: Johannes Österlund, laulu ja kitara, Hannu Jylö, harmonikka. Soitinryhmä. Iltatee. Virren voimaa -yhteislaulua su 2.4. klo 13.30 Myllypuron kirkko. Ekumeeninen ristisaatto ti 4.4. klo 15 Myllypuron kirkko–Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeli–Metrokappeli–Mikaelinkirkko. Kävelymatkaa n. 5 km, musiikkia ja hartaushetkiä. Aloitamme lounaalla ja päätämme iltapalaan. Voit liittyä joukkoon myös matkalla. Pääsiäisen lauluja – ukrainalainen kirkkolauluyhtye Kaanon ma 10.4. klo 19, Kulosaaren kirkko. Ohjelmamaksu.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344, ei ma 10.4.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn

pääty, Jauhokuja 3. Suljettu pe 7.4. ja ma 10.4. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikaelin.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18.

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12, ei 7.4. Palmusunnuntain messu su 2.4. Vartiokylän kirkossa klo 10, mukana lauluryhmä Melisma, ja Mikaelinkirkossa klo 12, mukana Cantores Minores -muskarilaisia ja Elegia-kuoro. Hiljaisuuden tien rukoushetki ti

Toisen pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 12 Mikaelinkirkossa. Messu su 16.4. Vartiokylän kirkossa klo 10, Helena Vesterinen, laulu; Mikaelinkirkossa klo 12. Messu su 23.4. Vartiokylän kirkossa klo 10; Mikaelinkirkossa klo 12, mukana kamarikuoro Värinä. Tarkemmat tiedot toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla:

Itä-Helsingin Ekumeeninen ristisaatto ti 4.4. klo 15–20. Reitti: Myllypuron kirkko–Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen kappeli–Metrokappeli–Mikaelinkirkko. Kävelymatkaa n. 5 km, pysähdyspaikoissa musiikkia ja hartaushetkiä. Aloitamme lounaalla ja päätämme iltapalaan. Voit liittyä joukkoon myös matkan varrelta. Järj. Herttoniemen ja Mikaelin ev.lut. srk:t, helluntaiseurakunta Metrokappeli ja Helsingin ortodoksinen srk/ Myllypuron kappeli.

Kaari-ensemble: Stabat mater –rakkaus korkein pe 7.4. klo 18. Giovanni Battista Pergolesin Stabat Materin lisäksi musiikkia Hildegard von Bingeniläiseltä, Toivo Kuulalta, ja Francis Poulencilta. Joht. Julia Lainema, Henri Hersta, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Rukouspiiri tiistaisin klo 10.

Raamatturyhmä: Evankeliumin valossa – suuria kysymyksiä elämästä torstaisin klo 18, ei 6.4. Digiopastusta ikäihmisille to 6.4. ja 20.4. klo 11.30.

Mikaelin Reippailijat – naisten liikuntaryhmä keskiviikkoisin klo 10.

Semiaikuisten tapaaminen su

23.4. klo 17. Onko seurakunnastasi haastavaa löytää kiinnostavaa tekemistä, mutta olisi kuitenkin kiva olla toiminnassa mukana? Olet ehkä opiskelija, eikä perheille tarkoitettu toiminta ole vielä ajankohtaista. Jos olet kiinnostunut keskustelemisesta, toiminnasta, hiljaisuudesta, hengellisyydestä tai henkisyydestä, tule mukaan.

Tuolijumppaa to 27.4. klo 10.15. Mikaelinkirkon 1.–3.-luokkalaisten kesäpäiväleirille 5.–16.6. on vielä vapaita paikkoja. Kivaa puuhailua koululaisille kesäloman aluksi arkisin klo 9–15. Ilmoittaudu viikoksi tai kahdeksi. Hinta 60 e/ viikko sis. ruuan, välipalan, ohjatun toiminnan, retket ja vakuutuksen. Ilm. 30.4. mennessä verkkosivujen kautta.

Vartiokylän kirkolla:

Neuleklubi maanantaisin klo 11.30, ei 10.4.

Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo

13, ei 5.4. Lauletaan yhdessä virsiä, kansanlauluja ja iskelmiä.

Raamattu elämään ma 17.4. ja

24.4. klo 18. Raamattupiiri Jukka

Norvannon opetuksia kuunnellen, alkaen Matteuksen evankeliumista.

Keskustelua opetuksesta ja rukousta vapaaehtoisten vetäjien johdolla.

Soppakirkko ti 18.4. klo 12. Aluksi hartaus ja keittolounas.

Puotilan kappelilla:

Puotilan kappelin Olohuone ti 11.4. Kiven, puun ja metallin mestari, taiteilija Matti Peltokangas. Ti 18.4. Paikallisyhteisön muodostuminen, yliopistonlehtori, VTT Kaisa Kuurne. Ti 25.4. Vartiovuoren tyttö- ja poikapartioista. Kahvit klo 13, ohjelma klo 14.

Rukouspiiri maanantaisin klo 9, ei 10.4.

Hiljaisuuden päivä Hyvän Paimenen huomassa la 22.4. klo 11–16. Yhteyttä, rukousta, hiljaisuutta, kevyttä syötävää. Mukana Piia

Kontio ja Katri Vanhamäki. Ilm.

18.4. mennessä piia.kontio@evl.fi.

Vapaaehtoinen osallistumismaksu

Yhteisvastuukeräykselle.

Ajanvaraus diakonityöntekijälle

p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo

12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto

ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

Nettisivut:

helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren kirkossa:

Leikkien pääsiäis­

kertomusten äärelle

Sukella lapsesi kanssa Vanhan ja Uuden testamentin pääsiäiskertomuksiin leikin avulla. Godly Playn avulla itseään ja suuria kertomuksia voi tutkia yhdessä ihmetellen, leikkien ja taiteillen. Työskentelyssä tärkeintä on lämmin kohtaaminen. Nelivuotiaat ja sitä nuoremmat tarvitsevat mukaansa oman aikuisen.

Voitte osallistua kaikkiin neljään kertaan tai niin moneen kuin haluatte.

Ti 4.4. klo 17–19: Pääsiäisen salaisuus, ke 5.4. klo 17–19: Tulva ja arkki, pe 7.4. klo 12–14: Pako Egyptistä, su 9.4. klo 12–14: Jeesuksen kanssa uudella tavalla.

Lisäksi maalataan pääsiäismunia.

Ilmoittautumiset: tiia.orpana@evl.fi

Suuri leikki – Godly Play Oulunkylän kirkon yläkerrassa, Teinintie 10.

Kaksi sunnuntai­

konserttia idässä

Tervetuloa Suomi-Ukraina-tukikonserttiin su 16.4. klo 18 Laajasalon kirkkoon, Reposalmentie 13. Konsertissa esiintyy Kaaderilaulajat johtajanaan Matti Orlamo. Solistina Emriikka Salonen ja pianistina Arja Suorsa-Rannanmäki. Vapaa pääsy, vapaaehtoisen ohjelmamaksun 15 e voi maksaa käteisellä tai MobilePaylla numeroon 36263. Tuotto ohjataan Ukrainan lasten hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Kantelevirtuoosi Ida Elina konsertoi sunnuntaina 23.4. kello 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Saman taivaan alla -konsertin tarjoaa Kulosaaren kirkkovakka ry. Vapaa pääsy.

Palmusunnuntain messu 2.4. klo

10. Takala, Salonen, Niva-Vilkko. Chorus Marinuksen miesyhtye. Kiirastorstain iltakirkko 6.4. klo

19. Nurminen, Ronkainen, Tiainen. Pitkäperjantain jumalanpalvelus

7.4. klo 10. Kaskinen, Tiainen.

Cantiamo, joht. Teemu Suominen.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23.

Takala, Nurminen, Tiainen. Cantiamo, joht. Kopponen. Lopuksi

pientä syötävää.

Pääsiäisen perhemessu su 9.4. klo

10. Lyytinen, Takala, Tiainen. Lopuksi suklaamunien etsintää.

Messu su 16.4. klo 10. Ronkainen, Salonen, Tiainen.

Messu su 23.4. klo 10. Nurminen, Ronkainen, Tiainen.

Soppakirkko ti 25.4. klo 13. Ehtoollinen ja maksuton soppalounas. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo

kunta Laajasalon Siniset. Messu su 23.4. klo 12. Nurminen, Kaskinen, Niva-Vilkko. Vox Consolationis, joht. Kaisa Sidoroff.

TAPAHTUMIA

Palmusunnuntain myyjäiset ja lounas 2.4. klo 13 Laajasalon kirkolla. Mm. kirjakirppis ja arpoja. Aasikärryajelua lapsille 2 e, mahdollisuus koristella virpomisoksa (tuo oma oksa). Virvo kirkolla, saat suklaamunan! Lounas: sitruunakanaa (kasvisvaihtoehto), riisiä, rahkapiirakka, kahvi. Aik. 10 e, 5–15-v. 5 e, pienimmät ilmaiseksi.

Käteismaksu. Järj. Suomen Lähetysseuran ja Medialähetys Sanansaattajien lähetyspiirit, tuotto lähetykselle.

Hiljaisen viikon vesper ma 3.4. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Musiikillinen iltahartaus.

Elävä pääsiäispupu ja hiljaiset pääsiäispysäkit lapsille la 8.4. klo

10–14 Laajasalon kirkolla.

Kaaderilaulajien Suomi–Ukrainatukikonsertti su 16.4. klo 18 Laajasalon kirkossa. Joht. Matti Orlamo, Arja Suorsa-Rannanmäki, piano, Emriikka Salonen, laulu. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 15 e, käteinen tai MobilePay 36263. Tuotto lyhentämättömänä

Ukrainan lasten hyväksi KUA:n kautta.

Kitarakonsertti ke 19.4. klo 18.30

Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopisto.

Pianistien konsertti ke 26.4. klo

18.30 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopisto.

Varaslähtö vappuun pe 28.4. klo

15–17 Laajasalon kirkolla. Suntion simaa ja munkkeja myynnissä. Avoin vappumuskari klo 16. Iltaruoka klo 16.30–18 keskiviikkoisin (ei 5.4.) Roihuvuoren kirkolla ja torstaisin (ei 6.4.) Laajasalon kirkolla. Aikuiset 3 e, lapset 1 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi.

Diakonian päiväsauna ti klo 13–15

Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.

JUMALANPALVELUKSET

Päivähartaus ja ehtoollinen Marielundin kappelissa kirkolla to klo 12, ei 6.4.

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 11. Joronen, Vanhanen, Meriranta. Näppärät-piirin myyjäispöytä noin klo 12–14. Käsitöitä medialähetystyön hyväksi, käteismaksu. Hiljaisen viikon iltahartaus Katukappelissa ke 5.4. klo 18. Kiirastorstain iltamessu kirkossa to 6.4. klo 18. Vanhanen, Sihvola, Kantola.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus kirkossa pe 7.4. klo 11. Paananen, Kantola.

Pääsiäisyön messu kirkossa la 8.4. klo 22. Sihvola, Vanhanen, Meriranta.

Pääsiäispäivän messu kirkossa su 9.4. klo 11. Ahonen, Pesonen, Kantola.

Toisen pääsiäispäivän messu kirkossa ma 10.4. klo 11. Joronen, Meriranta.

TAPAHTUMIA

Pääsiäisvaellus kirkolla la 1.4. klo 11. Kuljetaan yhdessä pääsiäisen tunnelmissa ja tapahtumissa draamallisen pääsiäisvaelluksen välityksellä. Sopii kaiken ikäisille. Gabriel Fauré, Requiem. Kuorojen konsertti Vuosaaren kirkossa su 2.4. klo 17. Gaudium ja Herttoniemen seurakunnan kamarikuoro Ora. Johtaa Kirsi Lemponen, urut Heli Kantola. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

18.

Laajasalon kirkossa: Palmusunnuntain perhemessu

2.4. klo 12. Takala, Salonen. Lapsikuoro Kipinä, joht. Malve. Mukana lapsityöntekijät. Lopuksi lounas ja myyjäiset, ks. tapahtumat. Kiirastorstain iltakirkko 6.4. klo

18. Salonen, Vaulas, Niva-Vilkko. Chorus Marinuksen miesyhtye. Pitkäperjantain jumalanpalvelus

7.4. klo 12. Kaskinen, Niva-Vilkko. Chorus Marinuksen kvartetti.

1. pääsiäispäivän messu su 9.4. klo 12. Vaulas, Takala, Niva-Vilkko. Chorus Marinus.

2. pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 12. Nurminen, Lyytinen, Tiainen.

Partiogospelmessu su 16.4. klo 12. Ronkainen, Lyytinen. Malve & Houseband. Mukana partiolippu-

Laajarannassa jaksamisen tai päihteiden kanssa kamppaileville. Tuo oma pyyhe, tarjolla pikkupurtavaa. Huom. ei 4.4. ja 25.4. Diakonian ajanvaraus puhelimitse

Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo

10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Suuri kansanmusiikkikonsertti kirkossa su 16.4. klo 17. Suomen suurin pelimanniorkesteri Orivesi All Stars ja Vuosaaren musiikkikoulun Näppäriä. Vapaa pääsy, ohjelman tuotto Yhteisvastuulle. Lähtisitkö kanssamme syventämään itsesi tuntemusta? Kutsumme sinut tutkimaan tunnereaktioitasi, asenteitasi ja ihmissuhteidesi jättämiä jälkiä, jotka ovat muovanneet sinusta sen ihmisen, joka olet tänään. Harjoitteiden ja pienryhmän kautta voit kehittyä itsesi ja toisten tuntemusten kuuntelussa. Hinta 50 e, sis. iltapalan. Ryhmä kokoontuu 5 kertaa 13.4.–25.5. Katukappelissa to klo 17.30–20.30. Ohjaajina pastori Antti Pesonen ja yrittäjä, ex-ammattiurheilija Jukka Erätuli, jotka ovat Ihminen tavattavissa Instituutin kolmannen vuoden terapeuttiopiskelijoita. Ilm. p. 050 406 0039 / antti-pekka.pesonen@evl.fi ja p. 050 585 9309 / jukkaeratuli@me.com. Kesäkerho eskareille ja 1–2-luokkalaisille. Luontotutkailua, metsäja rantaretkiä, savi- ja musiikkipajoja, lounas ja välipala, retki Lohjan Vivamon kesäteatteriin. Hinta 70 e/ viikko. Valossa ma–pe 5.–9.6. ja 12.–16.6. klo 9–15. Lisätiedot: p. 050 322 9070, kirsi.satosalmi@evl.fi.

Ilm. nettisivuillamme.

Päiväkerho Jänöt on 2–5-vuotiaiden kerho Valossa ma, to, pe klo 9–12. Ohjelmassa leikkiä, musiikkia, askartelua, ulkoilua ja Jänöpiiri. Sähköinen haku nettisivuillamme syyskaudella alkavaan päiväkerhoon avoinna 3.–30.4. Erätauko-keskustelu teemasta

Yhdessä tekeminen, vapaaehtoistoiminta Vuosaaren kirkolla ke 19.4. klo 18–20. Ilta alkaa kahvi- ja teehetkellä klo 17.30. Ilta alkaa kahvija teehetkellä klo 17.30. Mukaan kutsutaan kaikkia vuosaarelaisia. Ilmoittaudu mukaan: vuosaari. diakonia@evl.fi tai p. 09 2340 6541. Lisätietoa nettisivuillamme. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus

Valossa tiistaisin klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502 ma, ti, to klo 10–13, ke klo 15–17, pe vain puhelimitse klo 10–13.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13. Huom! sulj. pe 7.4. ja ma 10.4. Lounas 3 tai 6 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Tuunaa taloutesi -kurssi talouden hallintaan 24.4. alkaen Hermannin Diakoniatalon Varustamolla, vaihtoehtona myös verkkokurssi. Tied. mare.t.kinanen@evl.fi.

Kiirastorstain messu, jalkojen pesu ja yhteinen ateria 6.4. klo 16–18. Tilaisuus on suomeksi ja englanniksi.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6

Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Seuraa meitä:

helsinginseurakunnat.fi/malmi

FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin

Viikin kirkossa klo 10. Kansainvälinen messu 16.4. Lähetysmessu

23.4.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12. Hyvän paimenen perhemessu 23.4.

Tapanilan kirkossa klo 17. Valon messu 16.4. Talon messu 23.4.

Iltaehtoollinen Viikin kirkossa ke

12.4. ja 26.4. klo 18.30.

Pyhäkoulut Pihlajamäen kirkolla su klo 11, Puistolan kirkolla 2.4. ja

16.4. klo 12 ja Tapanilan kirkolla

16.4. klo 17.

Palmusunnuntain messu 2.4.

Puistolan kirkossa klo 12, Viikin kirkossa klo 10, Pihlajamäen kirkossa klo 11 ja perhemessu Tapanilan kirkossa klo 17.

Kiirastorstain messu 6.4. Puistolan, Viikin ja Pihlajamäen kirkossa klo 19, Tapanilan kirkossa messu nuorille klo 19 ja Siltamäen seurakuntakodilla messu klo 17.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus

7.4. Puistolan kirkossa klo 12 ja

Viikin kirkossa klo 10.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 22

Puistolan kirkossa. Messun jälkeen klo 23 kevyt kasvispainotteinen pääsiäisateria. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle.

Pääsiäissunnuntain messu 9.4.

Puistolan kirkossa klo 12, mukana kirkkokuoro.

Viikin kirkossa klo 10 pääsiäisen perhemessu. Mukana lapsikuorolaisia, tarjolla lapsille yllätysherkkuja.

Pihlajamäen kirkossa klo 11.

Tapanilan kirkossa klo 17, pääsiäismusiikkia.

Pääsiäismaanantain sanajumalanpalvelus romanien kansallispäivän merkeissä 10.4. klo 12

Puistolan kirkossa. Saarna Henry Hedman. Tilaisuus on romanin- ja suomenkielinen.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400.

Uusia pyhäkoululauluja! to 30.3. klo 16 Viikin kirkossa. Laulamme valtakunnalliseen pyhäkoululaulujen sävellyskilpailuun lähetettyjä lauluja ja lopuksi julkistetaan sävellyskilpailun tulokset. Malmin seurakunta, Suomen Pyhäkoulun ystävät ry, Lastenkirkko-media.

Pääsiäiskivaa Viikin ja Puistolan kirkoilla la 1.4. klo 10–13. Virittäydy pääsiäisen tunnelmiin koko perheen kanssa. Virpomavitsojen askartelua, askeleita pääsiäiseen, temppurata ja muskarituokioita.

Viikissä ruokaa tarjolla klo 11–12.30, Puistolassa 11–13. Tervetuloa!

Pergolesin Stabat Mater ma 3.4. klo 18 Puistolan kirkossa. Naiskuoro Elegia, joht. Iida Nummela. Mia

Heikkinen, sopraano, Annaliisa Pillak, altto. Jousiyhtye Storia. Keskustelua pääsiäisestä hiljaisen viikon aluksi ma 3.4. klo 18–19.30. Teamsin välityksellä. Miten vietät pääsiäistä? Mitä se sinulle merkitsee? Tule keskustelemaan tai kysymään pääsiäisestä. Ilm. minna-sisko.makinen@evl.fi ja saat linkin keskusteluun.

Pääsiäisikkunat 2.–14.4. Viikin kirkolla ja Siltamäen seurakuntakodilla. Ikkunoissa näkyvät pääsiäisen ilo; tyhjä hauta, enkelin siivet ja naiset haudalla. Elämä kantaa. Musiikkia Yhdeksännellä hetkellä pe 7.4. klo 15 Viikin kirkossa. Vokaaliyhtye Uoma, joht. Teemu Tommola. Renessanssimusiikkiin erikoistunut Vokaaliyhtye Uoma esittää Jeesuksen kuolinhetken konsertissa pitkäperjantain ja lankalauantain motetteja Italiasta ja Englannista. De Victoria, Gabrieli, Gesualdo, Purcell, Tallis, Byrd ym. Elokuva Jumalista ja ihmisistä (2010) pe 7.4. klo 19 Pihlajamäen kirkolla. Tositapahtumiin perustuva draamaelokuva kertoo luostariveljistä Algerian sisällissodan keskellä. Elokuvan aluksi pitkäperjantain rukous ja päätteeksi iltatee. Yleisötilaisuus Malmin kirjastolla ke 12.4. klo 18–19.30. Illan teemana on rakkaus: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” (1. Kor. 13: 13). Miten rakkaus näkyy elämässä? Voiko elämää olla ilman rakkautta? Keskustelemassa piispa Teemu Laajasalo ja kirjailija Rosa Meriläinen. Pastori Kirsi Ojansuu-Kaunisto haastattelee.

Taivaallista musiikkia su 16.4. klo 18 Puistolan kirkossa. Solja Lapilainen, sopraano, Hannamaija Arjovuo, mezzosopraano, Kaisu Rauhamaa, piano. Kirkollista vokaalimusiikkia Vivaldista Webberiin ja Merikannosta Vaviloviin. Ohjelmassa sekä yksinlauluja että duettoja. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.

Pääsiäislauluja – yhteislaulua ma 17.4.23 klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla.

Viinipuun lukupiiri ma 17.4. klo 18 Viikin kirkolla. Tove Janssonin Kesäkirja. Ohj. Marjukka Vakkuri ja Petri Jukanen. Ilm. petri.jukanen@ evl.fi tai p. 050 562 1276. Nuorten aikuisten pyöräretki la 22.4. klo 10 alkaen. Leppoisaa lauantaipäivää pyöräillen ja maisemia ihastellen. Maksuton lounas. Retken reitti ja kesto suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Täysi-ikäisille. Lisätiedot ja ilm. aleksi.vainikka@evl.fi, p. 044 284 4593, ig: @pastorivainikka tai veera.ruti@evl.fi, p. 050 4798 566, ig: @veerapappi. Ukrainan tueksi laulaen -konsertti su 23.4. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Matias Takala ja Jon Unnérus, laulu, Kirill Bartashevich, piano. Liedmusiikkia Robert Schu-

mannilta, Modest Musorgskilta ja Samuel Barberilta, suomalaisia lauluja Oskar Merikannolta, Toivo Kuulalta ja Leevi Madetojalta sekä ooppera-aarioita ja musikaalisävelmiä. Vapaaeht. käsiohjelmamaksu Ukrainan pakolaisten hyväksi. Veteraanipäivän konsertti ke 26.4. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Malmin Mieslaulajat, joht. Viive Mäemets ja Kaartin varusmiessoittokunta. Ohjelma 15 e. Järj. Lions Club Malmittaret. Kahvitarjoilu. Musisoivat sellistit – Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaskonsertti to 27.4. klo 18.30 Viikin kirkossa.

Eläkeläisten iltapäivä Puistolan kirkossa ti klo 13–15 (ei 4.4.). Seurakunnan yhteinen senioripiiri. Ajankohtaisia aiheita, syventäviä alustuksia, kohtaamisia, kahvittelua, musiikkia, vierailijoita.

Rauhan rukous Puistolan kirkossa to klo 13–13.45 (ei 6.4.). Avoin ryhmä mielenterveyden tueksi Malmin Varustamolla ti 11.4. klo 13.30–15. Tied. elina.leppihalme@evl.fi, p. 050 373 2323.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla

Tapanilan kirkolla ma klo 18–20. Keskustelua, hengailua ja pelailua. K-18.

Pienten biisit Varustamolla ke 5.4. klo 10 ja 10.30. Lauletaan, leikitään, soitetaan ja lorutellaan yhdessä.

Iltavillit perheille Varustamolla to 13.4. klo 16–18. Leikkiä, pelailua, touhuamista koko perheelle. Lämmin ruoka.

Lastenhoito Varustamolla 3 v. täyttäneille la 1.4. klo 10–13. Pientä välipalaa. Tied ja ilm. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 5770 650. Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30. Leikkiä, askartelua, rentoa puuhastelua ja seurustelua isien ja lapsien ehdoilla. Kahvia ja teetä. Touhutorstait perheille Viikin kirkolla klo 9.30–11. To 30.3 temppurata, 27.4. maalausta ja askartelua. Tied. margit.jukanen@evl.fi, p. 050 380 3760.

Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30–12. Ma Viikin kirkolla, ti Puistolan kirkolla ja Tapanilan kirkolla, to Siltamäen srk-kodilla. Ke Pihlajamäen kirkolla klo 10–11.30. Kahviloita ei viikolla 14. Tied. anne. ridell@evl.fi, p. 050 380 3768. Perheperjantai 31.3. klo 9–12

leikkipuisto Kankarepuistossa, Jakomäenpolku 6. Aamupala klo

9–10. Leikkiä ja kohtaamisia. Ohjattu tuokio klo 10.

Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo

17–18.30. Perheille leikkihetki kerhohuoneessa 17.30–18.30.

Iltaehtoollinen 18.30. (Ei 5.4.)

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30

Tapulin seurakuntakodilla. Kahvia, voileipiä ja puuroa. Hävikkiruuan

jako klo 11. Oma kassi mukaan. Kahvia ja kohtaamista ke klo

10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla

Jakomäenpolku 6, voileipiä ja kahvit. Hävikkileivän jako klo 10.

Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Hävikkileivän jako klo 9. Kahvia ja kohtaamista ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla. Avoin kohtaamispaikka juttuseuraa kaipaaville. Keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e.

Keittolounas to klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Hinta 2 e. Ruoka-aika to klo 12–13 Pihlajamäen kirkolla. Lämmin ateria ja kahvit. Hinta 2 e.

Jakomäen soppatykki Jakomäen ostoskeskuksen pihalla ke 26.4.23. klo 11–13. Tarjolla keittoa ja juttuseuraa.

Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Kahvia ja teetä, leipää ja keksejä. Tied. Minna-Sisko Mäkinen, p. 050 369 1004. Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, ei 10.4. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778. Tullaan tutuksi avoin monikulttuurinen naistenryhmä Pukinmäessä to klo 11–13, ei 6.4. Leikkipuisto Unikko, Unikkotie 8. Tied. Marianne Hapsal p. 050 380 3778 ja Raili Lehtinen p. 050 384 4372. Hävikkileivän jako to klo 11–11.30 Malmin Varustamolla. Diakoniatyöntekijä tavattavissa klo 11.30–13. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

Piispanmessu su 2.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Saarnaa piispa Teemu Laajasalo.

Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 6.4. klo 18 Oulunkylän kirkossa, klo 18 Maunulan kirkossa, klo 20 Käpylän kirkossa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 31.3.–28.4.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 7.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Saima Malmivaara, sello. Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 23 Oulunkylän kirkossa. Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa, klo 12 Maunulan kirkossa, klo 18 Käpylän kirkossa.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 10.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa.

TAPAHTUMIA

Virvon varvon – tervetuloa virpomaan palmusunnuntain 2.4. messun yhteydessä klo 12 Oulunkylän kirkolle.

Lapsiperheiden pääsiäisvaellukset ti 4.4. klo 10.30–11 Oulunkylän kirkolla, to 6.4. klo 10.30–11 Maunulan kirkolla. Tutustu pääsiäisen tarinaan elämyksellisen vaelluksen merkeissä.

Suuri leikki – Godly play hiljaisella viikolla Oulunkylän kirkolla. Godly Play on kuin hengellisyyden Heureka. Siellä voi tutkia omaa itseä ja suuria kertomuksia yhdessä ihmetellen, leikkien ja taiteillen. Ilmoittaudu nettisivuillamme tai tiia.orpana@evl.fi.

ti 4.4. klo 17–19 Pääsiäisen salaisuus.

ke 5.4. klo 17–19 Tulva ja arkki.

pe 7.4. klo 12–14 Pako Egyptistä.

su 9.4. klo 12–14 Jeesuksen kanssa uudella tavalla.

Lacrimosa – Pitkäperjantain

konsertti pe 7.4. klo 15 Oulunkylän kirkossa, klo 18 Maunulan kirkossa. Anna-Elina Norjanen ja Hiski Wallenius. Ohjelmassa mm. Bachin ja Mozartin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Virsikinkerit – Kuoleman vallan voittaja ti 11.4. klo 14–15 Oulunkylän vanhassa kirkossa.

Teematorstai – Pääsiäinen to 13.4. klo 13 Maunulan kirkossa. Pääsiäisperinteitä ja yhteislaulua.

Rukousryhmä to 13.4. klo 18–20

Oulunkylän kirkossa. Illoissa luetaan Raamattua ja rukoillaan osallistujien esille tuomien asioiden puolesta.

Kevään korvalla -konsertti to 13.4. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Helsingin Konservatorion opiskelijat esittävät urku- ja kamarimusiikkia. Vapaa pääsy.

Pappi paikallisessa to 13.4. klo 18–20 pub Päättömässä Kanassa, Pohjolankatu 2. Pappi tavattavissa, tervetuloa jutulle!

Lankakahvila ma 17.4. klo 13–15

Käpylän kirkon Käpykappelissa.

Mukavaa yhdessäoloa käsitöiden, kahvin, teen ja pullan kera. Mukaan voi tulla käsityön kanssa tai ilman. Miestenpiiri ma 17.4. klo 14–16

Oulunkylän kirkossa. Kahvit tilaisuuden alussa.

Syntymäpäiväjuhlat ikäihmisille

Oulunkylän kirkolla. Ti 18.4. klo 14 tammi-kesäkuun 2023 välisenä

aikana 70 ja 75 vuotta täyttäville.

To 20.4. klo 14 tammi-kesäkuun

Tervetuloa ilon ja leikin maailmaan!

Taaperoille ja leikki-ikäisille tarkoitettujen päiväkerhojen ilmoittautuminen alkaa 3.4. ja jatkuu huhtikuun ajan. Elokuussa käynnistyvissä päiväkerhoissa leikitään, liikutaan, askarrellaan, musisoidaan yhdessä muiden lasten kanssa. Niissä opitaan myös hiljentymistä ja ryhmässä toimimista sekä tutkitaan ja kokeillaan. Osassa seurakuntia kerhoon voivat tulla myös 2-vuotiaat. Kerhoja toimii eri puolilla Helsinkiä, ja ne kokoontuvat 1–4 kertaa viikossa 2–3 tunnin ajan.

Tarkempia tietoja ja hakulinkit löydät seurakuntien omilta sivuilta. Hakulinkit aukeavat ma 3.4. Lisätietoja osoitteessa kirkkohelsingissä.fi

Kesäleirit lähestyvät

Ilmoittautuminen seurakuntien suurleirille on nyt käynnissä! POLKU23-telttaleirille voi ilmoittautua joko yksin tai yhdessä kavereiden tai perheen kanssa. Polku23 on tarkoitettu kaikille innokkaille leiriläisille, jotka selviävät viisi yötä teltassa. Leirillä on alaleirit varhaisnuorille eli vuosina 2009–2014 syntyneille, yli 15-vuotiaille nuorille sekä perheille. Kaikille on myös yhteistä ohjelmaa. Leirin hinta on vuonna 2013 syntyneiltä ja sitä vanhemmilta 130 euroa ja vuonna 2014–2018 syntyneiltä 100 euroa. Hinta sisältää telttamajoituksen, yhteiskuljetuksen Keuruulle, ohjelman, leirin täysihoidon ja vakuutuksen.

Ilmoittautuminen 23.4. mennessä näiden linkkien kautta: bit.ly/POLKU23Varkka tai bit.ly/POLKU23Perhe

Lisätietoja: tytti.friberg@evl.fi, p. 050 380 3252

2023 välisenä aikana 80, 85 ja 90+ vuotta täyttäville. Kutsu on kahdelle hengelle. Ilmoittaudu viim. ti

11.4. oulunkyla.srk@evl.fi tai p. 050

325 2653 ti klo 14–16, ke klo 9–13, pe klo 15–17.

On niin onnellista olla -konsertti

ke 26.4. klo 19 Oulunkylän kirkolla.

Kaunista kuoromusiikkia, keväisiä virsiä ja yhteislaulua. Oulunkylän ja

Pakilan seurakunnan kamarikuorot

Chorus Sine Nomine ja Vox Sonora johtajinaan Anna-Elina Norjanen ja Katja Mäkiö. Vapaa pääsy. Teematorstai – Vappumatinea to

27.4. klo 13.30 Maunulan kirkolla.

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie

1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Palmusunnuntain messu su 2.4. klo 11. Toivonen, Valve-Tuovinen ja Mäkiö. Mukana musiikkiryhmä

Rubato.

Kiirastorstain messu to 6.4. klo 18.

Toivonen, Valve-Tuovinen ja Mäkiö sekä Fake five -yhtye.

Pitkäperjantain hiljainen jumalanpalvelus pe 7.4. klo 11. Tolonen, Mäkiö ja Vox Sonora -kuoro.

Pääsiäisyön messu la 8.4. klo 22.

Pirttijärvi, Tolonen ja Hirvonen. Pääsiäispäivän messu su 9.4. klo

11. Valve-Tuovinen, Jussila ja Mäkiö. Vox Sonora -kuoro. Pääsiäispäivän kirkkokahvit. Pääsiäismaanantain jumalanpalvelus ma 10.4. klo 11. Toivonen ja Hirvonen. Messu su 16.4. klo 11. Pirttijärvi, Tolonen ja Hirvonen.

Hyvän Paimenen sunnuntain messu su 23.4. klo 11. Tolonen ja Toivonen, Mäkiö. Mukana Cantores Minores -muskarilaiset.

TAPAHTUMIA

Uskonnonfilosofinen klubi ke 5.4. klo 18.30. Ecce homo – katso ihmistä. Mikä on kristillinen ihmiskäsitys? Entä naturalistinen? Mikä erottaa ihmisen muista eläimistä, vai erottaako mikään? Alustajana Jussi Tuurna. Lisätietoja antaa Marita Toivonen. Kiirastorstain yhteinen kevyt ilta-ateria to 6.4. klo 17.

Pitkäperjantain konsertti Syvyyden säveliä pe 7.4. klo 14. Senni Valtonen, kantele, avainviulu, huilut ja laulu; Katja Mäkiö, laulu ja cembalo ja Sergei Sokolov, piano. Vapaa pääsy.

Iiro Komulaisen pianokonsertti la 15.4. klo 17. Iiro Komulainen on nouseva nuoren sukupolven pianistilupaus, joka tunnetaan monipuolisena ja taiturimaisena soittajana. Konserttiin on pääsymaksu. Lipun hinta 15 e.

Käsintehdyt paperit to 20.4. klo 18. Kuvataiteilija Irja Tikka kertoo käsintehdyn paperin historiasta ja valmistuksesta. Kahvitarjoilu. Pakilan ja Mikkelin musiikkiopistojen konsertti su 23.4. klo 17. Vapaa pääsy.

Kutomakerhon mökkimattomarkkinat ke 26.4. klo 18–20.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Kevätrieha to 13.4. klo 11–17. Myyjäiset, kirppis, kierrätyspöytä, käsitöitä, leivonnaisia sekä askartelua perheen pienimmille. Päivän päätteeksi Iltavillit klo 16–18, jolloin Varustamon tilat käytössä leikkimiseen, pelailuun ja touhuamiseen. Kevätriehan myyntipöytävaraukset Mirja Perälä, p. 050 530 8225. Myyntipöytien pöytävuokra 5 e Yhteisvastuukeräykseen.

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

Nuorten ja aikuisten kerho Yrittäjät ma 3. ja 17.4. klo 17–18 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2.

NÄKÖVAMMAISILLE

Tule kuulemaan Espoon keskuksen historiaa ti 25.4. klo 11–14. Hinta 10 e sis. lounaan ja opastuksen. Tied. ja ilm. 6.4. mennessä ritva.aarnio@evl.fi, p. 040 734 7715. Kiirastorstain messu to 6.4. klo 14.30 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Espoo. Oppaat vastassa. Ilmoita ma 3.4. mennessä Ritvalle, jos tarvitset virret isotekstisenä tai pisteillä.

Keväisiä yhteislauluja ja musiikkiesityksiä. Vapaa pääsy.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–ti klo 9–13, to–pe klo 9–13 ja ke klo 13–17 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi

Seurakunnan akvarelliryhmän taidenäyttely 18.4.–7.5. Avoinna kirkon aukioloaikoina. Entäs ympäristö? ti 18.4. klo 18. Tule miettimään hyvää, niitä arjen tekoja, joilla me pakilalaiset osaltamme vähennämme ympäristöuhkia. Paljon on tehtävissä, kun tehdään yhdessä! Illan alustaa Ava Numminen, mukana Tiia ValveTuovinen.

Lempeä lukupiiri kiireisille ke 19.4. klo 18. Huhtikuun kirjana Bernard Schlinkin Lukija. Bluegrass-gospelia Jussi Syren and the Groundbreakers ke 19.4. klo 19. Liput ovelta 15 e sisältäen ohjelman.

Pakarituvalla kahvittelua ke 12. ja 26.4. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Kimppakävelyä klo 12.30–13.30.

Kesäleiri pe–su 9.–11.6. Lohjalla. Hinta 60 e sis. matkat ja täysihoidon. Tarvittaessa saat vapaaehtoisen oppaan leirin ajaksi. Tied. ja ilm. 2.5. mennessä marjaleena. kallio@evl.fi, p. 050 380 0947.

VIITTOMAKIELELLÄ

Kannelmäen raamattupiiri ti 18.4. klo 15–17, Vanhaistentie 6. Viittomakielinen perhekerho pe 14. ja 28.4. klo 9.30–12 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16.

Musiikkia kirkoissa

TORSTAINA 13.4.

Wiima klo 19 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Jousikvartetti

Meta4, Helsingin kaupunginorkesteri. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 16.4.

Pergolesi: Stabat Mater klo 16

Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Saarikoski-kvartetti. Liput 20 e.

Kansanmusiikkia kevään iloksi klo 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Pelimanniorkesteri

Orivesi All Stars, Vuosaaren musiikkikoulun Näppäriä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Suomi-Ukraina-tukikonsertti klo

18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Kaaderilaulajat, Arja

Suorsa-Rannanmäki, piano, Emriikka Salonen, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

KESKIVIIKKONA 19.4. Bluegrass-gospelia klo 19 Hyvän

Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Jussi Syren and the Groundbrea-

kers. Liput 15 e ovelta.

PERJANTAINA 21.4.

Basiani klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Georgian valtion perinnemusiikkikuoro

Basiani. Liput 29/27 e fienta.com ja ovelta.

LAUANTAINA 22.4.

Omnis Terra klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Solisteina Tuuli Lindeberg ja Elli Vallinoja, Helsinki Metropolitan Orchestra, Oratoriekören i Helsingfors. Liput 35 e lippu.fi

Brahms: Ein Deutsches Requiem klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Espoo Sinfonia, Navichorus, Olarin kuoro, solisteina Johanna Isokoski ja Elja Puukko. Liput 25/15 e.

SUNNUNTAINA 23.4.

Saman taivaan alla klo 18 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Kantelevirtuoosi Ida Elina.

Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 24.4.

Pyhän kosketus klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sounds of Mercy -gospelkuoro, Jukka Leppilampi, Kaisaniemen alaasteen 6C-musiikkiluokka, SoMebändi. Vapaa pääsy. Televisiointi.

TIISTAINA 25.4.

Uusi alku klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Sounds of Mercy -gospelkuoro, Kaisaniemen alaasteen 3C-musiikkiluokka, SoMebändi. Vapaa pääsy. Televisiointi.

KESKIVIIKKONA 26.4. Veteraanipäivän konsertti klo 18 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Malmin Mieslaulajat, Kaartin varusmiessoittokunta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. On niin onnellista olla klo 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Kamarikuorot Chorus Sine Nomine ja Vox Sonora. Vapaa pääsy.

Maksaja: Vapauden vaalijat ry.

Helsinki Helsingfors