Kirkko ja kaupunki 2023 04 Helsinki

Page 1

4

2.3.2023 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Hiusten juurilla s. 4

Jokainen ahdistuu joskus s. 12

PAKOLLINEN PYSÄHTYMINEN Samu Haber joutui miettimään elämänarvonsa uusiksi s. 20


Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon kieli kaipaa tulkkausta

Yksi ainoa auringonsäde riittää hävittämään miljoonia varjoja.

KOLME VIIKKOA SITTEN, sexagesimana, 2. sunnun­ taina ennen paastonaikaa, osallistuin messuun koti­ seurakunnassani. Moniko lukijoista putosi jo kär­ ryiltä? Kyseisessä jumalanpalveluksessa oli mukana kym­ meniä rippikoululaisia. Päivän teemana oli Jumalan sanan kylvö. Heti ensimmäisessä raamatunkohdassa kehotettiin kylvämään oikeudenmukaisuutta, korjaa­ maan uskollisuutta ja raivaamaan itselle uudispelto. Siinä myös varoitettiin kyntämästä jumalattomuuden peltoa ja syömästä valheen hedelmää. KIRKON KIELEEN TOTTUNEELLE nämä 700­luvulla en­ nen Jeesusta eläneen profeetta Hoosean vertauskuvat aukeavat. Mutta mitä ajattelee nuori, joka istuu hup­ parissaan penkissä, on herätetty aivan liian aikaisin ja haluaisi vain selata kännyk­ käänsä? Raamatun kieli kuvaa monia asioita maaseudun elämään liit­ tyvillä sanoilla ja vertauskuvilla. Jos nuori on asunut ikänsä kau­ pungissa, uudispellon raivaami­ sen tarve ei ihan heti aukea il­ man selitystä. Kirkon rikas symboliikka, kuten alttarivaatteissa näky­ vät kalat, korkeassa valkoisessa kynttilässä oleva Kristus­mono­ grammi, pappien asut ja litur­ giset värit ovat monille nuoril­ le outoja. Samoin virret ja urku­ musiikki ovat jotain muuta kuin

se musiikki, jota nuoret ja monet vanhemmatkin ovat tottuneet kuuntelemaan. Outous, rikas symboliikka ja mystiikka voisivat olla positiivinen juttu, jos asioita se­ litettäisiin ja havainnollistettaisiin.

Tänään

OLEN KERRAN OLLUT mukana häissä, joissa isolle kut­ suvierasjoukolle oli järjestetty kulttuuritulkkaus, mer­ kityksiä avaava moniste eli kirkko–suomi­sanakirja. Sellainen voisi olla tarpeen satunnaisille kirkossa kä­ vijöille. Toki papin tehtäviin kuuluu avata asioita, ja niin hyvässä saarnassa tehdäänkin. Vaan oivalletaan­ ko kirkossa riittävän hyvin, miten kaukana sen käyt­ tämä kieli on nykyihmisten maailmasta? Vaikka asioi­ ta ei tarvitse selittää puhki, niitä voisi avata niin, ettei messua silti venytetä. Alussa mainittu sexagesima tarkoittaa muuten kuuttakymmentä. Sen verran aikaa oli jäljellä pääsiäiseen.

Onko ihmismielelle tervettä jatkuvasti reflektoida itseään ja pyöriä tiiviisti oman navan ympärillä? Itsetutkiskelua on hyvä tehdä, mutta ei koko ajan. Välillä on hyvä vain elää. TOIMITTAJA AINO HUILAJA TUNNE & MIELI -LEHDESSÄ 1/2023

PAULI JUUSELA

Iankaikkisesti

vt. päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

Herra, sinä olet minut tutkinut, sinä tunnet minut. Missä olenkin, minne menenkin, sen sinä tiedät, jo kaukaa sinä näet aikeeni. PSALMI 139: 1–2

UUDISPELLON RAIVAAMISEN TARVE EI IHAN HETI AUKEA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Olen nähnyt ikkunalaudalla ihmeen. Olen seurannut, kuinka ruttuinen herne kasvattaa verson, joka ojentuu valoon. Olen elänyt pienten alkujen aikaa ja pyydän: anna minunkin versoa jälleen.

ITALIALAINEN MUNKKI FRANCISCUS ASSISILAINEN (1181–1226)

Kirkko ja kaupunki

4

2.3.2023

Seuraava lehti ilmestyy 16.3. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki


Viisi vastausta

”Yksinasuvia syrjitään lainsäädännössä, politiikassa ja palveluissa” Yksinasuvat-yhdistyksen puheenjohtaja Raija Eeva toivoo yhteiskunnan ottavan paremmin huomioon yksinelävien tarpeet. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SUVI ELO

1

Raija Eeva, miksi ryhdyit yksin­ asuvien puolestapuhujaksi? – Kun aloitin 1990-luvun lopussa työt Turun tuomiokirkkoseurakunnan diakonina, huomasin, että alueella oli paljon työikäisiä yksinasuvia. Ryhdyin vetämään sinkkutoimintaa, ja tilaisuuksiin osallistui parhaimmillaan kerralla noin 250 ihmistä. – Yksinasuvien suuri määrä kiinnosti minua niin paljon, että aloin etsiä aiheesta tutkimusja tilastotietoa. Sellaista ei juurikaan löytynyt 2000-luvun alussa. Yritin ensin yksin vaikuttaa tämän yhteiskunnallisesti tärkeän ilmiön esiintuomiseen. Sitten halusin mukaan joukkovoimaa ja perustin Yksinasuvat-yhdistyksen vuonna 2009.

2

Kuinka paljon Suomessa on yksinasuvia? – Vuonna 2021 Suomessa oli 1,28 miljoonaa yksinasuvaa, kun vielä 1990-luvun lopulla heitä oli alle miljoona. Yksinasuvista yli puolet on työikäisiä eli 25–64-vuotiaita. Noin joka kolmas yksinasuva on yli 65-vuotias. Nuorten osuus on paljon pienempi kuin on kuviteltu, sillä noin 10 prosenttia yksinasuvista on alle 25-vuotiaita.

– Yhteiskunta on muuttunut siten, että nykyään meillä on kaksi keskeistä elämänmuotoa: yksinasuvat ja perheelliset.

3

Miten yksinasuvat on otettu huomioon yhteiskunnassa? – Yksinasuvista käytetään edelleen asiattomia määreitä, kuten yksinäinen, perheetön, vanhapiika ja peräkamarin poika. Ajatellaan jopa, että yksinasuminen olisi jotenkin väliaikaista elämää, koska parisuhdenormi on yhteiskunnassamme niin vahva. Tämän vuoksi yksinasuvia syrjitään yhä lainsäädännössä, politiikassa ja palveluissa. Yleisin syrjinnän muoto on huomiotta jättäminen. Myös kirkon toiminta on hyvin perhekeskeistä. – Yksinasuvilla on paljolti erilaiset tarpeet kuin perheellisillä. Asian selvittämiseen tarvittaisiin paljon enemmän tutkimustyötä. Yksinasuvien ongelmienkin katsotaan olevan henkilökohtaisia ja yksilön itsensä ratkaistavissa. Sen sijaan perheiden tukena on vahvoja järjestöjä, ja puolueetkin ajavat yleensä vain perheellisten asioita.

4

Miten yksinasuvien tilannetta voisi kohentaa? – Yksinasuvat elävät aivan normaalia arkea. Pitäisi kuitenkin huomioida, että elämä on taloudellisesti raskaampaa, kun joutuu maksamaan yksin asumiskustannukset ja kaiken muun elämiseen liittyvän. Yksinelävällä kotitalousvähennys on pienempi kuin pariskunnilla yhteensä, ja monet muutkin sosiaaliset tukimuodot suosivat perheellisiä. – Tärkeää myös olisi, että yhteiskunnan palveluissa otettaisiin yksinasuvat paremmin huomioon, sillä aina ei pysty turvautumaan sukulaisten tai ystävien apuun. Esimerkiksi kotiuttaminen päiväkirurgiasta voi olla yksinelävälle haastava tilanne, koska edellytyksenä on toisen ihmisen läsnäolo kotona.

5

Mikä sinulle on pyhää? – Koen pyhyyttä katsoessani taivaan linnunrataa tai sitten jotain hyvin pientä asiaa luonnossa. Kumpaankin sisältyy suurta ihmettelyä elämän monimuotoisuuden edessä. ■ Raija Eeva on vieraana 16.3. klo 13 Torstaina iltapäivällä -keskustelutilaisuudessa Kallion kirkossa. Vapaa pääsy.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 3


Kutrit kuo Hiukset on nähty monissa kulttuureissa seksuaalisuuden symbolina. Hiuksia käytetään edelleen yhteiskunnallisen kontrollin ja ulossulkemisen välineenä. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023


siin

APOSTOLI PAAVALIN mu­ kaan oli luonnon laki, että naisilla oli pitkät hiukset ja miehillä ly­ hyet. Paavalin mielipi­ teeseen on todennäköi­ sesti vaikuttanut antii­ kin ajan uskomus, että ihmisen sukupuolirau­ haset sijaitsivat aivois­ sa. Miehillä piti olla ly­ hyet hiukset, jotta sie­ menneste ei varastoi­ tuisi pitkiin hiuksiin. Naisilla taas tuli olla pit­ kät hiukset, koska usko­ musten mukaan siemennes­ te imeytyi hiusten välityksellä sikiöön. Mitä tuuheammat ja pidem­ mät hiukset, sen hedelmällisempi nainen. Seksuaalimoraalin vuoksi antiikin naisten piti peittää päänsä julkisissa

HANS NISSEN

O

hjeita, joilla säädellään hiusten leikkaamista, pesemistä, peittämis­ tä ja muotoilua, löytyy eri uskontojen teksteis­ tä. Usein säännökset kos­ kevat naisia. Myös miesten ulkonäköön liittyviä ohjeita on runsaasti. Osa niistä määrittelee miehille soveliaan hiusten pituuden, useimmat käsittelevät parran muotoilua. Vanhasta testamentista löytyy useita pitkätukkaisia miehiä. Heistä tunnetuin on Simson, joka oli niin vahva, että pys­ tyi repimään leijonan hengiltä paljain käsin. Simsonin voimien lähde olivat hänen pitkät hiuksensa. Simson oli na­ siiri eli askeettilupauksen tehnyt hen­ kilö. Nasiirilupauksessa sitouduttiin siihen, että ”ei partaveitsi saa kos­ kea nasiirin tukkaa eikä partaa” (4. Moos. 6:5). Simson kuitenkin menetti hiuksensa ja voimansa, kun hänen rakastettunsa Delila leikkasi ne pois. Upeat kutrit oli myös kunin­ gas Daavidin pojalla Absalo­ milla. Hän ajatti tuuheat hiuk­ sensa kerran vuodessa. Hiuk­ set koituivat myös Absa­ lomin kohtaloksi. Hän jäi kuohkeasta kuontalostaan kiinni puiden oksiin, ja vi­ holliset keihästivät hänet.

Kirkko ja kaupunki 80 vuotta

tiloissa. Etenkin naimisissa oleville nai­ sille pään peittäminen oli tärkeää. Vain prostituoidut kulkivat kaupungilla hiuk­ set hulmuten. Paavalin mukaan naisten tuli rukoilla pää peitettynä. Katolisessa ja ortodok­ sisessa kirkossa perinne on jatkunut tä­ hän päivään saakka. Myös ortodoksijuu­ talaiset naiset ja musliminaiset peittävät päänsä siveyssääntöjen vuoksi. VAALEAA HIUSTEN VÄRIÄ tavoitellaan jo­ ka puolella maailmaa. Tämä johtuu ko­ loristisesta eli luokittelevasta ajatusmal­ lista, jossa valkoinen iho, kasvonpiirteet ja hiukset arvotetaan muita korkeam­ malle. Tämä on johtanut siihen, että ruskeita hiuksia ympäri maailman yri­ tetään vaalentaa, kiharoita suoristaa ja hiusten karkeutta silottaa.

Kolorismin vuoksi ruskeita hiuksia ympäri maailman yritetään vaalentaa, kiharoita suoristaa ja hiusten karkeutta silottaa. Vuonna 2021 laulaja Chisu esiintyi Vain elämää ­ohjelmassa lettikampauk­ sessa. Chisu pyysi kampaustaan anteek­ si sosiaalisessa mediassa jo ennen oh­ jelman esittämistä televisiossa. Chisun anteeksipyyntö liittyy keskusteluun kulttuurisesta omimisesta ja vallankäy­ töstä. Tämä tarkoittaa sitä, että enem­ mistöön kuuluva henkilö ottaa omaan käyttöönsä vähemmistökulttuurin ta­ poja tai piirteitä ja hyötyy niistä. Afro­ hiukset ja niihin liittyvät lettikampauk­ set, kuten corn row ­letit ja pikkuletit on usein tuomittu valtaväestön taholta epäsiisteiksi. ■ Lähteet: ortodoksi.net, Mona Eid (toim.): Kiharoita – Kirjoituksia hiuksista (S&S 2023) ja Yudit Kornberg Greenberg: The Body in Religion – Cross-Cultural Perspectives (Bloomsbury 2018).

Menevän miehen tie Elän yötä päivää liike-elämän kiihkeässä maailmassa. Saan palkan siitä, että homma toimii. Pääjohtajakin on huomannut kykyni ja lupailee ylennystä. Minulla on vain hyödyllisiä ihmissuhteita. Ainoa poikkeus ovat vaimoni ja kaksi lasta. Kun näen tyylikkäitä ja sivistyneitä naisia, vertaan väkisinkin heitä vaimooni, jonka elämä on täynnä lastenvaatteita ja siivoamista ja puheet sen mukaisia. Nukun huonosti, pääasiassa konjakin avulla. Joskus tulee vihlova päänsärky tai puristava tunne rintaan. Olen kuin jännitetty teräsjousi, ja se alkaa tuntua sietämättömältä. Tapasin yllättäen opiskeluaikaisen kilpailijani, meitä oli kaksi menevää miestä. Kaveri oli edennyt nopeasti johtavaan asemaan, käyttänyt liikaa henkisiä voimavarojaan, saanut yhä parempaa palkkaa, vapaan auton ja edustusmäärärahat… Ja luopunut vapaaehtoisesti kaikesta. Kaveri valitsi kahdeksan tunnin työpäivän ilman matkoja, edustustehtäviä, luontaisetuja ja arvostettua asemaa. Ja hitto soikoon, mies on nyt vapautuneen ja tyytyväisen näköinen. Mies puhuu Jumalan siunauksesta, jonka saa terveiden lasten ja elämänmyönteisen vaimon kautta. Väittää elintasonsa nousseen, kun sen laskee rahan ja vapaa-ajan summana. Hän kertoo lasten kerhoista, hyvistä naapureista ja muusta elämänsä sisällöstä. Asioista, joita minulla ei ole. Illalla kotona katson nukkuvaa lastani. Hengitys salpautuu, kyyneleet tulevat silmiin. Kädet hapuilevat ristiin. Ja sinä yönä menevä mies kuolee. Tilalle syntyy aviomies, jota esimiehet ja työtoverit pitävät idioottina, joka menetti paljon. He eivät tiedä, että tilanne on täysin päinvastainen. Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin 9.1.1974. Samana vuonna presidentti Urho Kekkonen aloitti poikkeuslailla nelivuotisen jatkoajan ja ruotsalainen ABBA voitti Euroviisut kappaleellaan ”Waterloo”. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”Kun tulin vuonna 2008 esiin, ei homoja ollut kovin paljon julkisuudessa. Se kuran määrä, mitä sain, oli käsittämätöntä. Huutelua, pelottavia kohtaamisia kadulla. Ajattelin, että se koituu kohtalokseni.” TV-PERSOONA NIKO SAARINEN MITÄ HELVETTIÄ? -PODCASTISSA, JOKA ON KUUNNELTAVISSA SPOTIFYSSA TAI OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 5


– Kuvaan levyllä nuoren ihmisen kasvukipuja – oman paikan löytämisen ja rakastamisen vaikeutta. Miten löytää oma tie eikä vain ajautua johonkin? Kaunis nimikappale Kevät on aina jossain syntyi melkein seitsemän vuotta sitten. Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatusta opiskellut Malve oli silloin opiskelijavaihdossa Göteborgissa. – Kevät on minulle tärkeä vuodenaika, koska se sisältää toiveikkuutta. Göteborgissa kaipasin ystäviäni, ja minusta tuntui, että nuoruus kestää vain hetken niin kuin kevätkin. Mietin myös, miten voin hyväksyä elämän muuttumisen, mikä kuitenkin väistämättä tapahtuu.

Tuuli Malven esikoislevyn laulut kertovat nuoren ihmisen kasvukivuista ja luonnosta.

Luonto sydämellä Muusikko Tuuli Malve on huolissaan luonnon tilasta. – Kristityn pitäisi rakastaa paitsi lähimmäistä myös luontoa. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

L

aulaja-lauluntekijä Tuuli Malve julkaisi esikoislevynsä viime joulukuussa taiteilijanimellä Kaisla Tuuli. Kevät on aina jossain -levylleen säveltämäänsä musiikkia Malve kutsuu runopopfolkiksi. Hän soittaa itse levyllä pianoa, ja mukana laulamassa ja soittamassa on toistakymmentä muusikkoystävää. Oman

HY VÄN TÄHDEN. 82. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

Vt. päätoimittaja Pauli Juusela Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

sooloprojektin lisäksi hän keikkailee gospelbändi Maksettujen Viulujen kanssa ja on toiminut myös Lyytin keikkaviulistina. – Olen soittanut paljon kansan- ja maailmanmusiikkia, ja levyllä on kuultavissa vaikutteita niistä. Runoja taas olen kirjoittanut pienestä pitäen, ja laulujen sanat ovat minulle yhtä tärkeitä kuin sävelmät, Malve kertoo.

Mediamyynti Sacrum-Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

TUULI MALVEN lauluissa on näkyvissä myös luonnon arvostus. – Asuin melkein kymmenen vuotta Helsingin kantakaupungissa, mutta muutin vuosi sitten Mellunmäkeen, lähemmäksi luontoa. Äskettäin näin aamulenkillä kaksi peuraa. On aina koskettava hetki, kun kohtaa eläimiä luonnossa. Malve on huolissaan luonnon tilasta. Hän kokee erityisen rankkana sen, miten ihmiskeskeistä kulttuurimme on. – Ihminen käyttää luontoa hyväksi mielin määrin, ja siksi tarvitaan lainsäädäntöä rajoittamaan meitä, Malve sanoo. Hänen mielestään luonnonsuojelujärjestöt, kansanliikkeet ja itse kunkin henkilökohtainen luonnon puolesta toimiminen antavat toivoa paremmasta tulevaisuudesta. – Minusta kristityn pitäisi rakastaa paitsi lähimmäistä myös luontoa – ja varjella sitä. Uskon, että Jumala haluaa eläimiä kohdeltavan kunnioittavasti, olivat ne sitten villi-, lemmikki- tai tuotantoeläimiä. Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumissa koskettavasti, että varpusia saa kahdella kolikolla viisi, mutta silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. LUONTOTEEMAA Tuuli Malve tuo jonkin verran esiin myös työssään osa-aikaisena nuorisomuusikkona Roihuvuoren seurakunnassa. Malve vetää siellä lasten ja nuorten kuoro- ja bänditoimintaa, vastaa nuorten messujen ja konfirmaatioiden musiikista ja on mukana isoskoulutuksessa. – Varsinkin vaellusripareilla on ollut luontevaa puhua siitä, millainen on hyvä suhde luontoon. Olen varmaan ollut joidenkin nuorten mielestä ärsyttävä, kun olen kieltänyt vaelluksilla kannettavat kaiuttimet. Lapsille taas on yleensä itsestään selvää luonnon ja jokaisen ötökänkin kunnioittaminen. ■ Tuuli Malve eli Kaisla Tuuli esiintyy ke 15.3. klo 20 Tenho Restobaarissa Helsinginkadulla.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421


Suomessa vainajan tuhkien viimeinen sijoituspaikka merkitään krematorioiden ylläpitämään rekisteriin. Brasiliassa vainajan tuhkat voi halutessaan heittää taivaan tuuliin laskuvarjohypyn aikana.

Ruumiin voi siunata yleisellä rannalla – totta vai tarua? Hautauskulttuuri on muuttumassa entistä yksilöllisemmäksi. Millaisia vaihtoehtoja vainajan viimeiselle matkalle on?

tarvitaan vasta hautausmaalle siirryttäessä. Pääkaupunkiseudulla iso osa siunauksista tapahtuu kirkossa.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA MAURUCIO GRAIKI / ISTOCK

Väite: Jokainen voi perustaa oman hautausmaan. Totta. Jokainen voi perustaa itselleen yksityisen hautausmaan, mikäli hänellä on sopiva maa-alue ja viranomaisilta heltiää lupa hautausmaan perustamiseen. Säveltäjä Jean Sibelius ja hänen puolisonsa Aino Sibelius on haudattu heidän kotitalonsa, Ainolan, pihalle. Suomessa on myös perheitä, joilla on oma yksityinen hautausmaa. Yksityisen haudan tai hautausmaan perustamisesta päättää aluehallintovirasto, ja sen ylläpidosta määrätään hautaustoimilaissa. Hautausmaa-aluetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen ennen kuin viimeisestä hautauksesta on kulunut 25 vuotta.

Väite: Ruumisauto voi olla minkä värinen vain. Totta. Suomalaisessa lainsäädännössä ei ole määritelty, minkä värinen ruumisauton tulee olla. Lainsäädäntö kuitenkin ohjailee hautausautojen väritystä vahvasti. Autoverolain mukaan mustat, harmaat ja valkoiset ruumisautot ovat autoverovapaita. Sinisen, vihreän tai vaaleanpunaisen auton voi siis rekisteröidä ruumisautoksi, mutta siitä joutuu maksamaan autoveron. Väristä riippumatta ruumisautossa tulee lain mukaan olla sisätilan jakava nostoikkuna ja lava, jolle arkku asetetaan. Mustat ja tummanharmaat ruumisautot ovat Suomessa yleisimpiä, mutta viime vuosina valkoiset autot ovat kasvattaneet suosiotaan. Esimerkiksi Kari Tapion ja Matti Nykäsen hautajaisissa arkkua kuljetti valkoinen ruumisauto.

Väite: Ruumiin voi siunata yleisellä rannalla. Totta. Vainajan siunaaminen yleisellä rannalla on mahdollista, mikäli siunaava pappi siihen suostuu ja tilaisuuden järjestämiseen on maanomistajan lupa. Tilaisuus ei saa aiheuttaa häiriötä sivullisille. Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksessä sanotaan, että pappi toimittaa siunauksen kirkossa, kappelissa, siunauskappelissa, haudalla tai vainajan kotona. Usein siunauspaikan valintaan vaikuttavat paitsi käytännön syyt myös omaisten ja etenkin vainajan toiveet. Siunauskappeli on logistisesti helppo valinta: siellä on arkulle säilytyspaikka, joten arkkuhautauksen yhteydessä vainajalle ei tarvitse järjestää autokuljetusta hautausmaalle. Arkunkantajiakin

Väite: Ruumisarkku kannattaa valmistaa itse. Riippuu tapauksesta. Ruumisarkun voi valmistaa itse. Muun muassa entinen pääministeri Juha

Sipilä rakensi ruumisarkun leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin menehtyneelle kuopukselleen yhdessä muiden lastensa kanssa. Ruumisarkkua rakennettaessa on muistettava ottaa huomioon arkku- ja verhoilumateriaaleja koskevat laatuvaatimukset. Arkun materiaalit eivät saa tuottaa ylimääräistä ympäristökuormitusta eivätkä aiheuttaa vaaratilanteita arkkua käsitteleville työntekijöille. Terveyssuojeluasetus määrää, että ruumisarkun tulee olla riittävän tiivis, jotta ruumiin hajoamisessa muodostuvat nesteet eivät pääse vuotamaan ulos. Lisäksi arkku tulee rakentaa niin, ettei vainajan arvokkuus kärsi. Arkun valmistamista suunnittelevan kannattaa ottaa huomioon, että surun keskellä arkun rakentaminen voi tuntua ylivoimaiselta. Lisäksi valmiin arkun säilyttäminen vie paljon tilaa. Hautaustoimistoissa on myynnissä valmiita arkkuja, joissa kaikki laatuvaatimukset on otettu huomioon. Väite: Vainajan tuhkat voi jakaa ja sirotella moneen paikkaan. Tarua. Suomen hautaustoimilain mukaan vainajan tuhkat tulee sijoittaa yhteen paikkaan. Tuhkat vertautuvat haudattavaan ruumiiseen, eikä sitäkään jaeta haudattavaksi eri paikkoihin. Monessa muussa maassa tuhkat voi jakaa ja sijoittaa moneen eri paikkaan. Suomessa tuhkien jakaminen on lainvastaista, mutta silti sitä toisinaan tapahtuu. Vainajan tuhkat voi sirotella tai sijoittaa pysyvästi minne vain maanomistajan luvalla. Jos tuhkan sijoituspaikalle haluaa pystyttää muistokiven, tarvitaan aluehallintovirastolta haudanperustamislupa. Merenrantakaupunkeihin on perustettu pysyviä merihautauskohteita. Näin maanomistajan lupaa ei tarvitse tiedustella erikseen. Helsingissä merihautauspaikka sijaitsee Abrahaminluodolla ja Espoossa Käärmeluodolla. Merihautaus tehdään sirottelemalla tuhkat mereen tai käyttämällä vesistöuurnaa, joka uppoaa meren pohjaan ja hajoaa ajan kuluessa. Vantaalla tuhkansirottelualue löytyy Ruskeasannan hautausmaalta. Tuhkien viimeinen sijoituspaikka on ilmoitettava krematoriolle, jotka pitävät lain vaatimaa rekisteriä tuhkauksista. ■ Juttuun on haastateltu Hautaustoimistojen liiton puheenjohtajaa Ville-Pekka Jokelaa ja Helsingin kaupungin alueidenvalvonnan vs. tiimipäällikköä Tapio Kaitaista. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 7


Vääränlainen kirkkoherraksi Kirkossa toivottu henkilö on kädenlämpöinen, riittävän mukava ja mieli­ piteiltään ympäripyöreä, sanoo Haagan kirkkoherran virasta irtisanoutunut Heikki Nenonen. Hän on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JOONAS BRANDT

V

ähän myöhässä tässä ollaan, sillä Heikki Nenonen on jo ensimmäisen kolumninsa Kirkko ja kaupunkiin kirjoittanut, mutta kaipa jonkinlaisen työpaikkahaastattelun tapaisen voi pitää myös jälkikäteen. Ihan aluksi voitaisiin katsoa ansioluetteloa. Se kertoo, että Nenonen on työskennellyt seurakuntapappina Seinäjoella, Hakavuoressa, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa ja Keravalla. Muutakin työkokemusta löytyy: tutkijana yliopistolla ja yhteyspäällikkönä Kirkon Ulkomaanavussa. Viimeisin vakinainen työsuhde on juuri päättynyt. Nenonen aloitti Haagan kirkkoherrana vuonna 2019, jäi virkavapaalle vuosi sitten ja irtisanoutui tehtävästä hiljattain. Miksi? Kirkkoherranahan tavataan pysyä eläkkeelle asti, ja siihen 42-vuotiaalla Nenosella olisi vielä reilusti matkaa. Nenonen sanoo, että ehkä olisi paikallaan kysyä, miksi hän idealistina ja maailmanparantajana alun perinkään päätyi kirkkoherraksi. Hänhän oli jo seurakuntapappina huomannut turhautuvansa kirkolliseen työkulttuuriin. – Mutta sitten päätin kokeilla vielä kerran. Ajattelin, että jos kirkossa haluaa vaikuttaa, kannattaa olla kirkkoherra. Ehkä minulla oli liikaa luottoa omiin kykyihini. Tyhmä jätkä! Nenonen hymähtää. Lue

tystä siihen, että sitä johdettaisiin kuin konsernia, vaikka kirkkolain mukaan seurakunnat ovat ensisijaisia toimijoita ja yhtymän pitäisi olla tukirakenne. Nenonen arvioi, että hänelle muodostui työssään kaksi hyvin erilaista roolia. Haagassa hän oli dynaaminen, innovatiivinen ja kiva uudistaja, jonkinlainen somepersoonakin. Kirkkoherrojen kokouksessa ja tuomiokapitulin kanssa asioidessaan hän huomasikin kritisoivansa kaikkea. – Aloin pelätä, että minusta tulee kyyninen paskiainen. Minun oikeudentuntoni kärsi siinä aika lailla. Seurakunnissa on paljon hyviä luottamushenkilöitä, joille soisin, että he voisivat aidosti käyttää päätösvaltaa. Tämä systeemi on kuitenkin mahdoton. Virkamiesjohdon on helppo käyttää sitä hyväkseen niin, että kaikki tärkeät asiat menevät läpi sellaisina kuin he ovat jo päättäneet. – Koin, että näine särmineni minä en mahdu toivottuun kirkkoherran profiiliin. Varmasti kyse oli myös omasta kypsymättömyydestäni ja idealistisuudestani seurakunnan johtamisessa. Olin mielipiteineni aika usein törmäyskurssilla muiden vallanpitäjien kanssa. Kirkossa toivottu henkilö on kädenlämpöinen, riittävän mukava ja mielipiteiltään ympäripyöreä. Parempi olisi, jos kirkkoherralla ei kaun os e n heasti olisi mielipiteitä, mute iN n k ta hän hoitaisi hyvin halline k i n i : ä He a toa. Olin vääränlainen ihmim ss m e i e s t nen ja liian itsenäinen sielu t en oi nki niihin valjaisiin. i os

SUORA VASTAUS miksi-kysymykseen on Heikki Nenosen mukaan se, että häneltä loppuivat voimat, motivaatio ja u n kärsivällisyys. Kolmen kirku m a ka u p l o k koherravuoden aikana NenoKOKEMUKSESSA OLI Heikki ko j k r i selle kävi selväksi, että kirkko Nenoselle jotakin hyvin tuttua. k .fi organisaationa ja hän persoonaHän on lähtöisin vanhoillislestana ovat eri paria. Hän arvioi johtadiolaisesta kodista, jossa asioista neensa seurakuntaa ikään kuin se olikeskusteltiin avoimesti. Nuorena si ketterä, ratkaisuhakuinen ja dynaaminen pappina ja herätysliikkeen puhukansalaisjärjestö, joka uskaltaa ottaa kantaa. jana hän huomasi, ettei kaikkia ajatuksiaan kan– Paikallisella tasolla omassa seurakunnassa nattaisi lausua ääneen. Ei esimerkiksi sitä, että saimmekin monta hyvää juttua aikaiseksi. Seuhyväksyy naisten vihkimisen papeiksi tai ettei oirakuntayhtymän ja kirkon tasolla törmäsin tahkein ymmärrä, miksi vain vanhoillislestadiolaiset meaan, suhmuroivaan ja epäselvään organisaamuodostaisivat ainoan oikean seurakunnan. tioon, joka on itseriittoinen ja kiinnostunut – Ajauduin törmäyskurssille liikkeen johdon omasta itsestään, vaikka sen pitäisi olla kiinnoskanssa, ja minua ruvettiin niin sanotusti hoitatunut ihmisistä. maan. Se oli ihan täyttä paskaa kyllä, mutta muu– Kirkko Helsingissä on edelleen rikas mutta taman vuoden intensiivisellä terapialla siitä selhallintomalliltaan mahdoton. Nyt on kovasti yriviää, Nenonen kuittaa.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

– Rohkaisisin kaikkia kirkollisia johtajia luottamaan alaisiinsa ja pysymään poissa tieltä. Silloin pääsee syntymään paljon uutta ja hienoa, Heikki Nenonen sanoo.

Kokemus hoitokokouksista ja liikkeestä poispotkimisesta on Nenosen mukaan herkistänyt hänet huomaamaan vallankäytön vääristymiä muuallakin. – Tajuan jo kilometrin päästä, milloin lempeän lässytyksen takana on kovaa valtaa. Ei kirkollisten kammareiden vallankäyttö juuri poikkea herätysliikkeiden vallankäytöstä. – Toisaalta vanhoillislestadiolainen taustani on ehkä vaikuttanut siihen, että vaikka minusta tuli pappi ja sitten kirkkoherra, olen aina katsellut kaikkea vähän ulkopuolisen silmin. Kun ei ole sisältäpäin kasvanut kirkkoon ja sen toimintatapoihin, on säilynyt kriittinen etäisyys. Nyt alkaa kuulostaa siltä, että vallankäytön tutkailu voisi olla yksi Nenosen vahvuusalueista kolumnistina. Nenonen myöntää, että kyllä hän siitä aikoo kirjoittaakin. Samoin oikeudenmukaisuudesta ja ympäristö- ja ihmisoikeuskysymyksistä. – Yritän saada lukijan ajattelemaan tuttuja asioita hiukan uudesta näkökulmasta. Ehkä roolini voisi olla kyseenalaistaja. Myös perhe-elä-


ja sen lisäksi olisi kansalaisaktivismia, joka uskaltaisi oikeasti puuttua rakenteellisiin epäkohtiin. Diakoniatyötäkin voisi tehdä radikaalimmalla otteella kuin nykyisin ja kohdentaa sen resursseja sinne, missä vaikeimmat ongelmat ovat. Jäätyään pois seurakuntatyöstä Nenonen ei ole paljon kirkon tilaisuuksissa käynyt, mitä nyt satunnaisesti kotiseurakuntansa messussa. Hän sanoo tarvinneensa vetäytymistä ja tilaa etsiä sitä, kuka hän hengellisesti on. Jos hänen pitää määritellä hengellinen kotinsa, se on meditatiivista rukouselämää ja retriittitoimintaa vaaliva hiljaisuuden liike. Tai jos haluaa määritellä tarkemmin, niin sitten tähän tapaan: – Minun hengellinen identiteettini rakentuu lännen kirkon rukoustradition päälle. Läheisiä ovat erityisesti Franciscus Assisisilainen, fransiskaaniteologia ja siihen liittyvä hengellisyyden ja yhteiskunnallisen aktivismin yhdistelmä. Ja myös tietyt mystiikan teologit, kuten mestari Eckhart.

Tajuan jo kilometrin päästä, milloin lempeän lässytyksen takana on kovaa valtaa.

mä vaikuttaa varmaan jonkin verran: syöttöjä aiheiksi tulee teinien kanssa keskustellessa. VIRKAVAPAALLE JÄÄTYÄÄN Heikki Nenonen palasi yliopistoon jatkamaan yhteiskuntahistorian opintojaan, jotka jäivät kesken, kun hän aikanaan ryhtyi opiskelemaan teologiaa ja päätyi papiksi. Tavoitteena on saada maisteriopinnot valmiiksi syksyyn mennessä. – Ehkä tämä on ollut paluuta sinne alkuun. Ja myös oman ammatillisen identiteetin etsintää: Mitä minä halusinkaan silloin 18-vuotiaana? Minusta tuli pappi ja kirkkoherra, mutta pitäisikö minun katsoa vielä uudestaan? Elämä on Nenosen mukaan tällä hetkellä vähän köyhempää ja paljon vapaampaa kuin kirkkoherravuosina. Opintojen ohessa Nenonen on aloitellut oman yrityksensä toimintaa, johon kuuluu sisällöntuotantoa, valokuvausta ja valmennusta. Kehitteillä on konsepti, jossa yhdistettäisiin muotokuvaus asiakkaan elämänhistorian työstämiseen.

Viimeistelyvaiheessa on myös esseekokoelma, jonka kirjoittamiseen ei kirkkoherravuosina oikein löytynyt aikaa eikä voimia. Kirja on matkakertomus Berliiniin ja omaan itseen, ja sen kuvituksena ovat Nenosen omat valokuvat. – Minulle tärkeää on se, että saan olla vapaa ja luova – kirkkoherrana en saanut olla kumpaakaan. On ollut mahtavaa löytää uudelleen kirjoittamisen ja itsensä ilmaisemisen taito. ENTÄ SITTEN pitkäntähtäimen suunnitelmat? Heikki Nenonen ei oikein osaa kuvitella palaavansa kirkon töihin. Silti hänellä on edelleen visio, jonka innoittamana hän aikoinaan haki kirkkoherraksi. Nenonen haluaisi kirkon muuttuvan enemmän kansalaisjärjestöjen kaltaiseksi toimijaksi. Se tarkoittaisi esimerkiksi verorahoituksesta ja julkishallinnollisesta asemasta luopumista. – Minulle kelpaisi hyvin sellainen, että kirkolla olisi vahva ja hengellisesti syvä rukouselämä, joka voisi olla aika meditatiivisesti painottunut,

HILJAISUUDEN YSTÄVÄT, jonka hallituksessa Heikki Nenonen tällä hetkellä on, on tehnyt yli 30 vuotta työtä juurruttaakseen hiljaisen rukouksen osaksi Suomen kirkon hengellistä elämää. Nenonen toteaa, että mystiikan ja kontemplatiivisen rukouksen perinne katkaistiin luterilaisessa kirkossa jo 1600-luvun puhdasoppisuuden aikana, joten sen elvyttäminen ja palauttaminen on hidasta. – Meillä on kirkossa myös uskonsotureita, jotka pelkäävät ja vastustavat tämän tyyppistä kristillisyyttä. Toisaalta jos omat 15-, 17- ja 20-vuotiaat tyttäreni voisivat jostakin kulmasta saada kirkosta kiinni, niin se varmaan olisi joku hiljaisuuden harjoittamisen muoto. Pitkäaikaiset harrastukset juokseminen ja valokuvaaminen ovat Nenoselle myös tapoja olla yksin hiljaisuudessa. Kun hän lähtee juoksemaan, jo muutaman sadan metrin aikana hän laskeutuu sisäiseen rauhaan. Hän kuulee oman hengityksensä ja antaa ajatusten rauhassa tulla ja mennä. Vapaapäivinään hän saattaa lähteä jonnekin kameran kanssa ja jäädä tunneiksi kuvaamaan jotakin yksinkertaista asiaa. Kokemustaan selventääkseen Nenonen haluaisi siteerata Raamattua, mutta ei muista tarkkaa sanamuotoa. Onneksi käsillä on puhelin ja siinä raamattusovellus. – Vanhassa testamentissa Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa kerrotaan profeetta Eliasta, joka vuorella kohtasi Jumalan. Jumala ei ollut myrskyssä, ei maanjäristyksessä eikä tulessa, vaan hiljaisessa huminassa, Nenonen tiivistää etsimänsä pointin. – Hiljaisuudessa voi nähdä sen, mitä Jumalasta on nähtävissä – niin ehjän ja kokonaisen kuvan kuin meille on mahdollista. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 9


Turhaa paperin pyörittelyä ja liikaa hylättyjä ääniä Korjaisiko sähköinen äänestysmahdollisuus seurakuntavaalien ongelmia? Osuuskauppavaaleissa nettiäänestys toimii. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ISTOCK

V

iime syksynä järjestettiin seurakuntavaalit. Äänestysprosentti oli Helsingin hiippakunnassa oli 9,7 ja Espoon hiippakunnassa 11,4. Olisiko vihdoin aika siirtyä sähköiseen äänestykseen? Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto teki asiasta aloitteen joulukuussa. Aloitteen mukaan äänestys järjestetään vielä 2020-luvulla ”täysin käsin” ja paperipohjaisesti. Virheiden mahdollisuus kasvaa, ja paperisten äänestysluetteloiden käytöstä seuraa vakavia tietoturvariskejä. Äänestyksen järjestäminen on kallista, ja äänestysprosentti jää matalaksi. Lisäksi postitse toimitettavien äänten ehtiminen ajoissa ääntenlaskuun on osoittautunut mahdottomaksi, ja hylättyjen äänien määrä on liian suuri etenkin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaltaisiin seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa. Niissä äänestetään ehdokasta sekä seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon kahdella lipulla, ja liput menevät helposti sekaisin. Esimerkiksi Kallion seurakunnassa hylättiin 110 ääntä, ja lähes 20 ennakkoääntä myöhästyi postissa. Muuttoliike on vilkasta, eikä tieto kotiseurakunnan muuttumisesta ehdi aina paperiseen vaaliluetteloon, jolloin ihminen saa äänestyskutsun vanhasta eli väärästä kotiseurakunnastaan. Kalliossa 25 henkilöä käännytettiin vaalipäivänä ovelta väärän seurakunnan vuoksi. VUOSAAREN seurakuntaneuvosto ehdotti sähköisen äänestyksen ja kirjeäänestyksen käyttöönottoa jo keväällä 2013. Myös Vantaan yhteinen kirkkoneuvosto ehdotti sähköistä äänestystä vuoden 2014 vaalien jälkeen, jolloin koko maassa hylättiin neljä prosenttia äänistä. Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan mukaan kirkolliskokouksen yleisvaliokunta pohti kysymystä verkkoäänestyksestä perusteellisesti. Valio-

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

kunta totesi mietinnössään vuonna 2014, että ”verkko- ja kirjeäänestys eivät nykyisellään pysty turvaamaan vaalisalaisuutta riittävällä tavalla. Julkisiin vaaliperiaatteisiin kuuluu myös mahdollisuus äänestää perinteisesti vaalilipulla äänestyspaikassa. Tämän vuoksi verkkoäänestys ei voi kokonaan korvata perinteistä äänestämistä.” – Kirkolliskokous lähetti kuitenkin aloitteen kirkkohallitukselle tutkittavaksi, koska tuolloin valtiokin selvitteli mahdollisuutta nettiäänestykseen. Myös valtio päätyi siihen, ettei se lähtenyt edistämään nettiäänestystä, Pihlaja sanoo. Seuraavan kerran asia nousi esiin vuonna 2018, kun opetusministeri

Sanni Grahn-Laasonen (kok) ehdotti kirkolliskokouspuheessaan, että kirkko ottaisi sähköisen äänestyksen käyttöön. – Kirkolliset vaalit voisivat olla ensimmäiset valtakunnalliset, lakiin perustuvat vaalit, joissa äänioikeutta voisi käyttää sähköisen tunnistautumisen avulla joko omalta kotikoneelta tai äänestyspaikalla, GrahnLaasonen sanoi. Kirkkoneuvos Pihlajan mukaan opetusministerin puheen vuoksi käytiin epävirallisia keskusteluja, mutta virallisesti kirkolliskokous tai kirkkohallitus ei ole ottanut asiaan kantaa vuoden 2014 jälkeen. Kirkon tavoitteena on kuitenkin tänä keväänä selvittää, mitä valtiollisissa vaaleissa nykyään ajatellaan nettiäänestämisestä. LUKUISISSA PIENEMMISSÄ vaaleissa sähköinen äänestys on jo käytössä. Niitä järjestetään osuuskunnissa, ammattiliitoissa, yrityksissä, rahoituslaitoksissa ja järjestöissä.

Esimerkiksi S-ryhmään kuuluvien osuuskauppojen edustajistot valitaan vaaleilla. – Meillä on 19 osuuskauppaa, joista jokainen järjestää omat vaalinsa neljän vuoden välein. Osuuskauppojen vaalit jakaantuvat kolmelle vuodelle, ja neljäs vuosi on välivuosi, kertoo business developer Tea Valjakka SOK:n asiakkuusyksiköstä. – Vuosina 2020–22 kaikissa osuuskaupoissa oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus äänestää myös sähköisesti. Sitä ennen osassa on pidetty postiäänestys ja osassa molemmat tavat ovat olleet käytössä. Äänestysaktiivisuus ja myös sähköisen äänestämisen suosio vaihtelevat S-ryhmässä suuresti alueittain. Pääkaupunkiseudulla ja KeskiUudellamaalla HOK-Elannon edustajiston vaaleissa vuonna 2020 äänesti kaikkiaan 121 000 asiakasomistajaa, ja äänestysaktiivisuus nousi 19,3 prosenttiin. Mahdollisuutta äänestää netin kautta käyt-


ti yli puolet eli 54,8 prosenttia äänestäneistä. Vertailun vuoksi: Helsingin hiippakunnassa seurakuntavaaleissa äänesti alle 10 prosenttia seurakuntien äänioikeutetuista jäsenistä. Aktiivisimmin äänestettiin Lapuan hiippakunnassa, eli Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, jossa äänensä antoi 16,3 prosenttia. Valjakka kertoo, että Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan vaaleissa vuonna 2021 annettiin 28 704 ääntä ja nousua oli yli 4 000 ääntä. Äänestysaktiivisuus oli 32,2 prosenttia. Äänestäneistä 42,8 prosenttia äänesti verkossa ja loput postitse. Etelä-Pohjanmaalla osuuskauppavaaleja mainostettiin paljon niin televisiossa kuin sosiaalisessa mediassakin. Äänestäneiden kesken arvottiin auto. – Ehdokkaiden laaja kirjo ja markkinointipanostus ovat ehdottoman tärkeitä, Valjakka sanoo.

Pidän vähän vieraana ajatusta, että ääni muuttuisi tai korruptoituisi sähköisessä käsittelyssä. SALES EXECUTIVE VILLE HILTUNEN

EDITA PRIMA OY on järjestänyt digitaalisia vaaleja runsaan kymmenen vuoden ajan. Onko vaaleissa havaittu ongelmia tietosuojassa tai vaalisalaisuuden säilymisessä? – Tietosuojan ja vaalisalaisuuden turvaaminen ovat toiminnan peruslähtökohtia. Lain vaatimukset pitää aina täyttää, kun käsitellään asiakkaiden henkilötietoja missä tahansa palvelussa. Myös vaalisalaisuus pitää aina pystyä takaamaan. Palvelumme tietoturva, tietosuoja ja vaalisalaisuuden prosessi on ulkopuolisen toimijan auditoima, sanoo sales executive Ville Hiltunen. – Käytännössä turvaaminen tehdään hajauttamalla tietokantoja ja lokitietoja sekä kryptaamalla dataa. Esimerkiksi henkilötunnukset eivät ole selkokielisiä. Emme itse pääse selvittämään, kuka äänesti ketä. Lähtökohtana vaaleissa on aina vahva tunnistautuminen joko verk-

kopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Hiltunen toteaa, että kirkon vaalien erityispiirre on niiden lakisääteisyys. – Se ei muuttaisi teknisessä toteutuksessa mitään, mutta kussakin vaalissa on omat vaalisääntönsä, jotka tulee aina ottaa palveluissa huomioon. VALTIOLLISTEN VAALIEN digitaalisuutta on selvitelty useammassa oikeusministeriön työryhmässä. Vuonna 2017 nettiäänestystyöryhmä ei päätynyt sitä esittämään, huolimatta Juha Sipilän (kesk) hallituksen strategisesta linjauksesta, että Suomessa otetaan käyttöön nettiäänestys. Sitä vastoin Viron parlamenttivaaleissa nettiäänestys on ollut käytössä jo monesti. – Oikeusministeriössä oltiin huolissaan siitä, että verkkoäänestyksessä ei voida varmistaa, että annettu ääni on juuri kyseisen äänestäjän ääni eikä taustalla ole esimerkiksi puolison painostusta, Ville Hiltunen kertoo. – Itse pidän kuitenkin vähän vieraana ajatusta, että ääni muuttuisi tai korruptoituisi sähköisessä käsittelyssä. Eihän mikään verkkopalvelu voi toimia niin, että tieto siinä muuttuisi. Edita Prima on järjestänyt lukuisia vaaleja hybridimallilla, eli äänestäjä voi valita joko postiäänestyksen tai sähköisen äänestyksen. Postiäänestys on Hiltusen mukaan selvästi yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä. Myös äänestysaktiivisuus on näissä ryhmissä tyypillisesti suurempi, koska äänestäminen koetaan velvollisuutena. MANUAALISEN eli paperipohjaisen äänioikeusluettelon ongelmat ovat tiedossa kirkkohallituksessakin. Se on valmistellut jo pitkään säädöstä sähköisestä äänioikeusrekisteristä. – Valitettavasti säädösvalmistelu keskeytyi keväällä 2020 kirkkolainsäädännön kokonaisuudistuksen tieltä. Valmistelua on tarkoitus jatkaa, kun kirkkolainsäädäntöuudistuksen kohtalo eduskunnassa selviää helmi–maaliskuun vaihteessa. Sähköinen äänioikeusrekisteri on mielestäni välttämätön ensiaskel, jos nettiäänestystä lähdetään kehittämään, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja sanoo. Hallitus antoi esityksen kirkkolain uudistuksesta eduskunnalle kesäkuussa 2022. Asian käsittely on kesken, ja vaalikausi päättyy pian. Helsingin hiippakuntavaltuusto näytti 16.2. vihreää valoa Kallion aloitteelle. Se etenee kohti kirkolliskokousta. ■

Tunnetko Sofian? Meillä lomailet, kokoustat tai järjestät elämäsi juhlat! Tulossa maaliskuussa: Tapahtumissamme saat näkökulmaa kiinnostaviin aiheisiin. Kursseillamme opit uutta.

4.3. Islam ennen ja nyt, osa 1 4.3. Rautamuurahaisten sukua - Larin Paraske 18.3. Nainen ja mies - feministinen teologia 18.3. Parantavat liikkeet - kurssi 19.3. Stressistä rauhaan - kurssi 20.3. Mosaiikkitaiteen kurssi 1 & 2 25.3. Historia ja hengellisyys

www.sofia.fi tai puh .010 2779 102

Kulttuurikeskus Sofia | Kallvikinniementie 35, Helsinki

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, Ilmoita Kirkko ja kaupunki-lehdessä. Painos: Helsinki 190 000 kpl, Espoo, Kauniainen ja Vantaa 150 000 kpl

Ilm. 16.3.: Varaukset 3.3. ja aineistot 6.3. Ilm. 30.3.: Varaukset 17.3. ja aineistot 20.3. Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 11



Ihan tavallinen ahdistus Rahan puute, ero puolisosta, ystävien vinoilu, riittämättömyyden tunne – moni asia ahdistaa, ja se on aivan normaali reaktio elämän vastoinkäymisissä. TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS PAULI SALMI KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA JANI LAUKKANEN

A

sioilla on tapana järjestyä. Odotellaan vähän. Katsotaan, miltä huomenna tun­ tuu tähän aikaan. Näillä lauseilla psykoterapeutti ja perheneuvoja Katianna Ruuskanen rauhoittelee itseään, kun huomaa ahdis­ tuksen nousevan. Ahdistus on normaali reaktio elämän epävar­ muuteen. Se on yksi tunne muiden joukossa: ihminen kokee yhtenä hetkenä ahdistusta, toise­ na iloa ja luottamusta. Jos ahdistus alkaa todella kuristaa, toistuu aina vain tiheämmin ja lamaa toimintakyvyn, mennään diagnosoitavan ahdistushäiriön puolel­ le. Se on hoitoa vaativa sairaus. Tämä juttu käsittelee kuitenkin ihan tavallista ahdistusta. Kun Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoi­ taan kertomaan ahdistuskokemuksiaan, vastauk­ sia tuli toista sataa. Lukijat vastasivat kysymykseen: millaisissa tilanteissa sinua on ahdistanut? ”MINUA AHDISTAVAT TALOUDELLISET ongelmat: menneet ja niiden myötä syntynyt kauhu mah­ dollisista uusista ongelmista. Pelkään paniikki­ kohtaukseen saakka avata postiani.” Nainen, 48 ”Ahdistus pahenee ennen palkkapäivää, kun alan murehtia, saadaanko laskut maksettua.” Nainen, 33 ”Rahat eivät riitä ulosoton vuoksi ollenkaan.” Nainen, 58 ”Kesätöitä on pakko löytää, tai toimeentuloa ei ole.” Mies, 24 ”Gradu pitäisi saada valmiiksi, tai olisi pitänyt saada jo vuosia sitten, ja taloudellinen tilanteeni on katastrofaalinen.” Nainen, 58 – Jotkut ahdistuksen syyt ovat vastaansano­ mattomia. Jos ihmisellä on huoli perheen talou­ dellisesta pärjäämisestä, se ei ole asia, joka hä­ nen pitäisi ratkaista mielensä sisällä, Katianna Ruuskanen sanoo.

Tuore tutkimus suomalaisista kertoo, että tulo­ tasolla on vahva yhteys mielenterveysongelmien yleisyyteen. Kolmikymppisten pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvien riski sairastua johonkin mielenterveyshäiriöön on 63 prosenttia, hyvätu­ loisimman viidenneksen 25 prosenttia. Raha­asiat voivat ahdistaa myös ihmistä, jol­ la on vakituinen työpaikka ja vakaat tulot. Vä­ häinenkin uhka työn menetyksestä tai taloudel­ linen takaisku saattavat käynnistää pelot kadulle joutumisesta.

Jos on elänyt lama-aikana perheessä, jossa on ollut työttömyyttä ja konkurssia, kaikki tuosta ajasta muistuttava voi pelottaa. PSYKOTERAPEUTTI JA PERHENEUVOJA KATIANNA RUUSKANEN

– Jos on elänyt lama­aikana perheessä, jossa on ollut työttömyyttä ja konkurssia, kaikki tuosta ajasta muistuttava voi pelottaa. Silloin kannattaa miettiä, liittyykö ahdistus tähän hetkeen vai lap­ suudenkodin tunnelmaan. Jos ahdistus johtuu köyhyyden pelosta, Ruus­ kanen neuvoo kysymään itseltään, mitä vaaroja nykyisessä tilanteessa oikeasti on. Jos rahaa olisi vähemmän, mistä konkreettisista asioista joutui­ si luopumaan? ”POIKANI TEKI ITSEMURHAN.” Nainen, 58 ”Mies petti minua.” Nainen, 35

”Eron jälkeen ahdistusta esiintyi jopa paniik­ kikohtauksina.” Nainen, 50 ”Sairaudet ahdistavat, ja tulevaisuus. Jatkuvat kivut.” Nainen, 43 ”On ahdistanut äitini sairastumisesta syö­ pään.” Nainen, 60 ”Ahdistaa, kun joudun seuraamaan parhaan ystäväni elämää väkivaltaisessa avioliitossa.” Nai­ nen, 40 ”Minulla on möykky vatsassa nuoren stressin ja ahdistuksen edessä.” Nainen, 49 Katianna Ruuskasen mukaan ahdistus suoras­ taan kuuluu kriisitilanteeseen. Tunteistaan kan­ nattaa puhua jollekulle. – Ihmisen ei kuulu joutua selviämään yksin. Tarvitsen itsekin vaikeina hetkinä ihmisiä, jotka kannattelevat ja valavat minuun uskoa, toivoa ja rakkautta. Ruuskanen neuvoo miettimään, löytyisikö elä­ mästä pieniä, hyviä asioita myös kriisin keskellä. Ne auttavat raskaimman läpi. Oman elämänkaaren piirtäminen voi auttaa kriisissä. – Se auttaa hahmottamaan, että nyt elän tosi vaikeaa kohtaa, mutta tämä ei ole elämänkaareni päätepiste. Jokainen joutuu joskus kohtaamaan kärsimystä ja kuolemaa. Silti elämässä saattaa ta­ pahtua vielä muitakin asioita. Ahdistus on Ruuskasesta ymmärrettävä reak­ tio myös läheisen kärsimykseen. – Tunne kertoo, että tuo toinen ihminen on minulle tärkeä. Välillämme on kuitenkin raja. Voin erottaa, että hänellä on hätä, minulla ei. – Ahdistukseen auttaa usein toiminta. Voinko tehdä jotain toisen hyväksi? ”HAASTAVAT IHMISSUHTEET, joita elämässä­ ni on esimerkiksi sukulaisuuden kautta, ahdis­ tavat minua. Koen, että minun pitäi­ si olla erilainen ihminen ja haluta elä­ mältä eri asioita kuin oikeasti haluan.” Nainen, 47 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 13


Katianna Ruuskanen on huomannut, että nykyään moni yrittää olla superihminen. – Kukaan ei kuitenkaan osaa kaikkea. Jokainen on opetellut taitonsa joskus. Opettelu ottaa aikansa, hän sanoo.

”Ahdistaa, kun olen yhtä aikaa työvuorossa minua jo vuosia kiusan­ neen ja nöyryyttäneen henkilön kanssa.” Nainen, 57 ”Viimeksi ahdisti, kun piti huomauttaa naapu­ ria parveketupakoinnista, koska se haisee meillä sisällä.” Nainen, 43 ”Ystävät ahdistavat jatkuvalla vinoilullaan siitä, että olen sinkku ja haluan pysyä sinkkuna ilman tarvetta minkäänlaiseen läheisyyteen.” Mies, 53 Ahdistus on parhaimmillaan voima, joka aut­ taa muuttamaan vallitsevia olosuhteita. Katianna Ruuskanen pitää hiertävien ihmissuhteiden he­ rättämää tunnetta tällaisena voimana. Ruuskanen on nähnyt työnohjaajan roolissa, että moni reagoi työpaikan ihmissuhdeongel­ miin vetäytymällä. Silloin konfliktit jäävät rat­ kaisematta ja alkavat laajentua. – Voisiko työkaverille kertoa, että minulla on huono olo kanssasi? Onko meidän välillämme jo­ tain, mitä en ymmärrä? Olenko loukannut sinua jotenkin? Vaikeuksien takana saattaa olla van­ ha väärinkäsitys, joka on alkanut elää omaa elä­ määnsä. Ruuskanen muistuttaa, että yhdessä toimimi­ nen hioo ihmisiä ja opettaa sietämään erilaisuut­ ta. Vain ihmissuhteissa voi oppia pitämään puo­ liaan, antamaan periksi ja antamaan anteeksi. Jos ihminen pohtii, kannattaako hänen pitää yllä vaikkapa ystävyyssuhdetta, Ruuskanen esit­ tää kolme kysymystä.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

Tältä ahdistus tuntuu * Tuntuu, että elefantti istuu rinnan päällä * Ei saa henkeä On palan tunne kurkussa * * Sydän hakkaa ja rintaa vihloo * Maailma alkaa pyöriä ympärillä * Mielessä pyörii, mikä kaikki voi mennä pieleen * Oksettaa ja huimaa On kuuma, hikoiluttaa * * Vatsaa vääntää tai siellä on möykky * Vapisuttaa, kädet tärisevät * Päätä kiristää tai särkee * Olkavarsissa kihelmöi * Reidet menevät voimattomiksi * On epävarma olo * Itkettää * Tekee mieli paeta Lähde: Kirkko ja kaupungin ahdistuskyselyn vastaukset.

Pelottaako tämän ihmisen seurassa? Tuleeko yhdessä hänen kanssaan toistuvasti kylmä ja ont­ to olo? Tuntuuko, että toinen haluaa sinulle pa­ haa? – Jos kokee olevansa ystävänsä kanssa jatku­ vasti kapeampi versio itsestään, suhteesta kan­ nattaa lähteä. Joskus on parasta lakata odotta­ masta suhteelta jotain, mitä siinä ei vain ole. Ruuskanen ehdottaa myös tutkiskelemaan, onko ihmissuhdeahdistuksen taustalla muutakin. Epävarma maailmantilanne on laskenut monen ahdistumiskynnystä. Yksikään Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastan­ nut ei kertonut ahdistuksensa syyksi ilmaston­ muutosta, Ukrainan sotaa tai arjen mullistanutta pandemiaa. Ruuskasen mukaan ne nostavat sil­ ti stressitasoa taustalla, mikä heijastuu etenkin lähisuhteisiin. – Perheneuvontaan tulevilla voi olla monia murheita. Silti he kokevat, että ongelmien yti­ messä ovat vaikeudet parisuhteessa. Ihmiset kai­ paavat rakkautta, joka kestää, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. ”SEURAKUNTA JA SATEENKAAREVUUTENI ahdis­ tavat. En voi tietää, onko tila turvallinen vai pur­ kaako joku oloaan vaikka translain takia ja ker­ too, että homot ovat tuomittuja. Jos minulla ei ole vahva päivä, en mene mukaan toimintaan.” Nainen, 44 ”Minua on ahdistanut mitätöinti homouteni takia. Viimeksi ahdisti tänään suhteen päättymi­


sen vuoksi. Suhde päättyi, koska kumppani ei uskaltanut kertoa suuntautumisestaan uskoville läheisilleen.” Nainen, 41 ”Ahdisti viimeksi tällä viikolla lukiessani ikäviä kommentteja uudesta translaista sosiaalisessa mediassa. Tuntuu kuin joku uhkaisi henkeäni.” Muunsukupuolinen, 25 ”Haluaisin poistua paikalta, kun seurueessa puhutaan seksuaalivähemmistöistä naureskellen tai pilkaten. Olen pettynyt hyviin ystäviini. Aikuinen lapseni on homoseksuaali.” Nainen, 69 ”Ihmiset olettavat minut naiseksi, vaikka olen transmies. Tänään en ole poistunut kotoa osittain ihmispelon vuoksi.” Transmies, 32 ”Moottoripyörämessuilla tajusin, miten pahasti meitä homoparia tuijotettiin, vaikka teimme sitä mitä kaikki muutkin: ihailimme hienoja ajoneuvoja rakkaan kanssa käsi kädessä. Tuli pelko väkivallasta ja paha mieli siitä, ettei saa olla oma itsensä. Lähdimme tilanteesta.” Mies, 30 Psykoterapeutti Katianna Ruuskanen huokaa. – Meillä ei ole varaa käyttäytyä noin huonosti. Meillä ei ole yhteiskuntana varaa siihen, että joidenkin ihmisten on vetäydyttävä kontakteista. Vastaajien surulliset kokemukset muistuttavat tilannetta, jossa koulukiusatun pitää vaihtaa koulua eikä kiusaajan. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat ihmiset kokevat vähemmistöstressiä, joka on omiaan heikentämään kokijansa psyykkistä hyvinvointia. – Jokainen tarvitsee hyväksyvää peiliä. Jos on tottunut saamaan yhteisöltään myönteistä vastakaikua, ei edes huomaa sen arvoa. Jotkut meistä saavat kuitenkin ympäristöltään lähinnä ihmetystä, mitätöintiä ja katseita, jotka eivät toivota tervetulleeksi. Ruuskanen iloitsee rohkeista yksilöistä, jotka jaksavat puhua vähemmistöstressistään. Heidän ansiostaan muut saavat kuulla, miltä hylkäävä käytös tuntuu. Hän painottaa, että jokaisella on oikeus valita, kuinka paljon altistuu vaikeille asioille. Itseään saa suojella. Vähemmistöstressiä kokeville ihmisille Ruuskasella on kaksi viestiä.

– Jos et kelpaa ympäristöllesi sellaisena kuin olet, ahdistuksesi on täysin oikeutettua. Muut eivät voi ymmärtää, miltä seksuaalisuuden ja sukupuolen kyseenalaistaminen tuntuu, elleivät ole kokeneet samaa itse. – Kerää lähipiiriisi ystävällisiä ihmisiä ja ajattele heitä silloinkin, kun ette ole yhdessä. Yritä huomata hyvät katseet, joita saat, ja monista niitä mielessäsi. Läheistensä huonosta kohtelusta ahdistuville Ruuskanen muistuttaa, että onneksi maailma on sentään vähän valmiimpi kohtaamaan erilaisuutta kuin ennen. – Pidä huolta ihmisistä, jotka sinulle on annettu. Ymmärrä, ettei ole olemassa meitä ja heitä. On vain meitä.

sa, jossa kukin vuorollaan kertoi oman lapsensa kasvusta ja kehityksestä.” Nainen, 33 On todella tavallista jännittää esiintymistä. Katianna Ruuskanen neuvoo ajattelemaan asiaa ennen H-hetkeä. – Miksi minua ei jännittäisi olla esillä? Tunteen voi neutralisoida toteamalla ääneen, että kylläpä nyt jännittää. Sama kikka toimii muidenkin tunteiden kanssa: Jos tunteensa kieltää ja yrittää toimia sitä vastaan, se voimistuu. Kun tunteen tunnistaa ja hyväksyy, sen kanssa on helpompi pärjätä. Itselleen voi myös yrittää olla armollinen. Ruuskanen harjoittelee taitoa työskennellessään toisessa ammatissaan pappina. – Teen nykyään niin harvoin papin töitä, että jokainen avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen jännittää. Rauhoittelen itseäni, että totta kai minua hermostuttaa, koska tilaisuus on monelle tärkeä. Ei ole mitään hätää, osaan nämä asiat. Riittää, että olen aidosti läsnä.

Ihmiset kaipaavat rakkautta, joka kestää, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.

”RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNNE. En ehdi, pysty enkä kykene asioihin, joita tunnen ulkopuolelta vaadittavan.” Nainen, 49 ”Jos työt kasautuvat ja jumiutuvat ja tuntuu, että en selviä. Deadlinet paukkuvat.” Nainen, 56 ”Digitaitojen puute.” Nainen, 61 ”Töissä ahdistaa, kun tuntuu, että olen huono ja ihmiset pitävät minua outona.” Nainen, 41 ”Mietin aivan liikaa mitä muut ajattelevat minusta, enkä näe itseäni joukon tasavertaisena jäsenenä vaan huonompana kuin muut ympärilläni olevat.” Nainen, 26 Katianna Ruuskanen kehottaa riittämättömyydentunteen kanssa painiskelevia tekemään reality checkin. – Kukaan ei osaa kaikkea. Jokainen on opetellut taitonsa joskus. Opettelu ottaa aikansa. Esimerkiksi minulla ei tietenkään ole sujuvaa ruotsin kielen taitoa, koska en ole opiskellut kieltä niin pitkälle enkä käyttänyt sitä säännöllisesti. Sosiaalinen media työntää silmille loputtomasti vertailukohtia. Aina riittää kauniita ihmisiä, joiden elämä vaikuttaa kohokohtien sarjalta ja jotka näyttä-

KATIANNA RUUSKANEN

”ESIINTYMISTILANTEISSA ISKEE pakokauhu.” Mies, 47 ”Kun pitää olla huomion keskellä, hengitys vaikeutuu.” Nainen, 31 ”Koen ahdistusta tilanteissa, joissa en ole ihan varma itsestäni. Näin kävi esimerkiksi, kun pidin puhetta englannin kurssilla aiheesta, josta en tiennyt tarpeeksi.” Nainen, 18 ”Työhaastattelussa aivot jäätyvät, hengitys tihenee, hikoilen ja vapisen.” Nainen, 29 ”Epävarmoissa ja uusissa tilanteissa tuntuu pelottavalta.” Nainen, 24 ”Ahdistun sosiaalisissa tilanteissa, joissa on mukana minulle vieraita ihmisiä, ja huomio on minussa. Viimeksi ahdisti lapsen ryhmäneuvolas-

”Kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni” Psalmien lisäksi Vanhassa testamentissa on ahdistusta kuvaavia kertomuksia. Kokosimme niiden pohjalta Nissisen kanssa kolme näkökulmaa ahdistukseen. JOEL GRANDELL

Psalmit ovat Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professorin Martti Nissisen mielestä hieno kurkistus ahdistuneen ihmisen mieleen. Yksi koskettavimmista on psalmi 55, jossa ahdistusta kuvataan muun muassa näin: ”Sydän hakkaa rinnassani, kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni. Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.” Psalmien rukouksiin kuka tahansa voi samastua. Niissä ajatuksia ei silotella tai sensuroida, vaan valitusrukousten lausuja saattaa toivoa kanssaihmiselle sellaista, mitä ei oikeassa elämässä ole suotavaa toivoa, kuten kuolemaa.

Raamatuntutkija Martti Nissinen.

1. Yhteisöjen kohtaamat katastrofit Jerusalemin muurit ovat sortuneet ja portit on tuhottu. Syypäitä tilanteeseen ovat kaupunkilaiset, jotka elävät huonojen elintapojensa takia kurjuudessa ja häpeässä. Tilanne ahdistaa kuningas Saulin juomankaatajaa, Nehemiaa. Ahdistuksen vuoksi hän ei pysty tekemään muuta kuin itkemään, murehtimaan ja paastoamaan. Nehemia hakee apua ahdistukseensa toiminnasta. Hän pyytää luvan kuninkaalta, jotta voi alkaa rakentaa Jerusalemin uudestaan. (Nehemian kirja 1–2)

2. Henkilökohtaiset vastoin­ käymiset ja vaikeat elämän­ tilanteet Kuningas Saul ahdistuu, kun Jumalan lähettämä paha henki käy hänen kimppuunsa. Ahdistusta lievittääkseen kuningas pyytää noutamaan paikalle Daavidin, joka osaa soittaa harppua kauniisti. Musiikki auttaa kuningasta rentoutumaan: ”Aina kun Jumalan lähettämä paha henki yllätti Saulin, Daavid tarttui harppuunsa ja soitti. Silloin Saulin ahdistus helpotti, hänen tuli parempi olla ja paha henki jätti hänet rauhaan.” (1. Samuelin kirja 16)

3. Traumaattiset elämän­ kokemukset ja ahdistavat tilanteet Abraham karkottaa toisen vaimonsa Hagarin ja heidän yhteisen poikansa Ismailin autiomaahan ensimmäisen vaimonsa, Saaran, pyynnöstä. Kun mukana kannettu vesi loppuu, Hagaria ahdistaa, että hänen poikansa saattaa kuolla. Koska Hagar ei halua seurata lapsensa julmaa kohtaloa, hän jättää tämän pensaan alle. Lapsi alkaa itkeä, ja silloin Jumalan enkeli neuvoo Hagaria, että tämän tulee pitää huolta pojastaan. Kaikki tulisi sujumaan hyvin. (1. Mooseksen kirja 21) KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 15


destä. Ystävystymiseen voi keskittyä ja käyttää ai­ kaa yhtä tietoisesti kuin parisuhteen luomiseen. Uusia ystäviä saattaa saada tilaisuuksista, jois­ sa käy ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samois­ ta asioista kuin itse on. Naapurista, työkaverista, harrastus­, koirapuisto­ tai seurakuntatutusta voi kehittyä ystävä. Ystävystymistä auttavat saman ihmisen tapaa­ minen monissa erilaisissa tilanteissa ja henkilö­ kohtaisten asioiden jakaminen. Suhteen syvene­ minen vie aikaa.

Superihmisiltä näyttävillä tyypeillä on omat ongelmansa. Ne eivät vain näy päältäpäin. KATIANNA RUUSKANEN

vät suoriutuvan loistokkaasti vähän kai­ kesta. Ruuskanen on huomannut, että ny­ kyään moni yrittää olla superihminen. Tavalli­ nen keskitaso tuntuu epäonnistumiselta. – Jotkut saavat aikaan todella paljon asioita, mutta he ovat harvinaisia. Myös superihmisiltä näyttävillä tyypeillä on omat ongelmansa. Ne ei­ vät vain näy päältäpäin. Joskus riittämättömyydentunteen taustalla on syvää häpeää. Jos ihmisestä tuntuu jatkuvasti sil­ tä, ettei hän riitä ja kelpaa, Ruuskanen suositte­ lee terapiaa. Alemmuudentunteen taustalla voi olla myös yhteiskunnallisia syitä. Esimerkiksi kovia koke­ nut nuori tai maahanmuuttaja ei ole ehkä löytä­ nyt opiskelu­ tai työpaikkaa ja kokee siksi huo­ nommuutta. Ruuskasen mielestä jokaisen pitää saada tun­ tea olevansa merkityksellinen osa yhteiskuntaa. – Maailma ei ole kaikille helppo paikka elää. Yhteiskunnan ja kirkon tehtävä on tasata sitä, etteivät kaikki saa syntymälahjakseen samoja re­ sursseja. ”KUKAAN EI ODOTA, kun pääsen töistä.” Nainen, 49 ”Tumma ja negatiivinen olotila kiusaa mi­ nua kotona öisin, kun olen yksin enkä saa unta.” Nainen, 26

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

”Paniikin tunne valtasi minut, kun heräsin ja ajattelin yksinäisyyttäni.” Nainen, 69 ”Hengittäminen on vaikeaa, kun pitää olla yk­ sin omien ajatusten kanssa.” Nainen, 40 ”Keho on levoton ennen yleisiä lomakausia, kun aletaan puhua matkoista ja muista tekemisis­ tä. Ehkä kyse on ulosjäämisen pelosta.” Mies, 44 Jos ahdistuksen syynä on yksinäisyys, Katianna Ruuskanen keskittyisi siihen eikä ahdistukseen. Moni asuu pääkaupunkiseudulla itsekseen ja saattaa tuntea yksinäisyyttä, vaikka ystäviäkin olisi. Ystävien elämä saattaa olla täynnä perhettä, töitä ja harrastuksia. – Jos elämässä on ystäviä, ilmiantaisin yksinäi­ syyden heille ja kertoisin, että tarvitsen heitä. Entä jos ystäviä ei ole? Jos koko kaveripiiri jäi erossa puolisolle tai uudella paikkakunnalla ei ole tutustunut kunnolla kehenkään? Jos osaa ul­ koa elämäntaito­oppaiden klassikon Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa vuodelta 1937, mutta se ei ole auttanut? Ruuskasen mielestä self help ­oppaat ovat par­ haimmillaan silloin, kun niistä saa vertaistukea. – Self help toimii ihmistä vastaan, jos hän tun­ tee epäonnistuneensa, kun ei saa siitä apua. On kauheaa vuorata ihmisen sohva elämäntaito­ oppailla ja antaa hänelle mielialalääkkeitä, jos hän haluaa vain ihmisen rinnalleen. Ruuskasen mielestä ihmisten pariin menemi­ nen on aina ensimmäinen askel irti yksinäisyy­

”MINUA AHDISTAA JULKISILLA paikoilla, joissa on paljon ihmisiä. Viimeksi tänään ruokakaupas­ sa.” Nainen, 26 ”Ihmispaljous esimerkiksi uimahallissa alkaa ahdistaa.” Nainen, 49 ”Ahdistun kaupungilla, ihmisten kanssa, viras­ toissa, lääkärillä, puhelimessa…” Nainen, 28 ”Suuressa ihmisjoukossa alan voida huonos­ ti.” Nainen, 66 Nopeasti nouseva ahdistus, johon liittyy voi­ makas paniikki ja todellisuudentunteen hämärty­ minen, liittyy usein ihmisjoukkoihin. Jos tilanne toistuu usein ja rajoittaa elämää, kyseessä ei to­ dennäköisesti ole enää tavallinen ahdistus vaan diagnosoitava ahdistushäiriö. – Ahdistuksella on tapana piiloutua kehoon ja tulla ulos erilaisina fyysisinä oireina, Katianna Ruuskanen sanoo. Keskittyminen fyysiseen pahaan oloon on omiaan voimistamaan ahdistusta. Ihminen saat­ taa paniikkikohtauksessa käydä läpi sydänkoh­ tauksen oireita ja sitä, pitäisikö tilata ambulanssi. – Sydänkohtaus ei kuitenkaan ala ihmisen si­ säisellä tunnelmalla, vaan kivulla ja säryllä. Jos ihmispaljous ei lamauta vaan tuntuu ai­ noastaan olevan liikaa, avuksi voi riittää itsensä maadoittaminen. – Tunne maa jalkojesi alla ja pidä itseäsi kädes­ tä, ellei mukanasi ole läheistä. Tarkenna katseesi tiettyyn pisteeseen. Keskity siihen, missä omat rajasi kulkevat, Ruuskanen neuvoo. – Musiikin kuuntelu luureilla on hyvä tapa sää­ dellä ärsykkeiden määrää julkisilla paikoilla. Ruuskanen toteaa, ettei jokaisen tarvitse viet­ tää vapaa­aikaansa messuilla ja festivaaleilla. Rauhallisesta elämästä saa nauttia. Lopuksi Ruuskanen muistuttaa perusasioista. Kaikenlaisen ahdistuksen hillitsemisessä auttaa, kun nukkuu riittävästi, syö säännöllisesti, käy merkityksellisiä keskusteluja läheisten kanssa ja viettää riittävästi omaa aikaa. – Nämä banaalin yksinkertaiset ohjeet pitä­ vät ihmisen raameissaan. Muiden tarpeita ei pi­ dä asettaa etusijalle, vaan on pysyttävä uskollise­ na itselleen. ■


– Olemme kaikki eri tavalla herkkiä sille, kuinka voimakkaasti keho reagoi erilaisiin tilanteisiin, Outi Linnaranta sanoo.

Kun ahdistus muuttuu sairaudeksi

I

so osa ihmisistä kärsii ahdis­ tuksesta lähes joka päivä, ja se kuuluu elämään. Ahdistus kumpuaa usein haasteista ja huolista. – Tällä hetkellä suomalaisia ahdistavat etenkin ilmasto, suuret sähkölaskut ja Venäjän hyökkäys­ sota Ukrainaan, kertoo THL:n yli­ lääkäri Outi Linnaranta. Joissakin tapauksissa ahdistus saattaa pitkittyä ja alkaa häiritä ar­ kea. Tällöin puhutaan ahdistunei­ suushäiriöistä. Sairaudeksi ahdis­ tus luokitellaan silloin, kun se estää ihmistä tekemästä töitä, käymästä koulua, tapaamasta ihmisiä tai elä­ mästä tavallista elämää. Helmikuun alussa julkaistun Ke­ lan tiedotteen mukaan mielenter­ veydenhäiriöt olivat suurin syy työ­ ikäisten sairauspäivärahalle vuonna 2022. Sairauspäivärahaa myönnet­ tiin eniten ahdistuneisuushäiriöiden ja masennushäiriöiden vuoksi. Ah­ distuneisuushäiriöiden takia myön­ netyt sairauspäivärahat lisääntyivät viime vuonna etenkin naisilla. Yleisin ahdistuneisuushäiriöis­ tä on sosiaalinen ahdistus. Tällöin ihmisen on vaikeaa olla tai toimia tilanteissa, joissa on paljon ihmi­ siä.

– Ihminen saattaa joutua paniik­ kiin siitä, että joutuu pitämään työ­ paikan Teamsissa esityksen tai kou­ lussa esitelmän. Myös bussissa tai kaupassa saattaa ahdistaa. Muita ahdistuneisuushäiriöitä ovat paniikkihäiriö, jossa ahdistus ilmenee yllättäen kohtauksenomai­ sesti, ja pakko­oireinen häiriö, joka saattaa oireilla likaisuuden pelkona tai niin, että pelkää vahingoittavan­ sa toista vaikka ei haluaisi. Yleistyneessä ahdistuneisuushäi­ riössä ahdistus on vellovaa ja jat­ kuvaa huolta, josta ei millään pää­ se eroon. Usein ihmisellä on monta ahdis­ tuneisuushäiriötä samanaikaisesti. YHTEISTÄ KAIKISSA ahdistunei­ suushäiriöissä on kehon tapa rea­ goida jännittävään asiaan tai tilan­ teeseen: sydämen syke nousee, hi­ koiluttaa, punastuttaa ja saattaa huimata. – Olemme kaikki eri tavalla herk­ kiä sille, kuinka voimakkaasti ke­ ho reagoi erilaisiin tilanteisiin, Outi Linnaranta sanoo. Lisäksi meihin vaikuttavat elä­ mänkokemukset. Joillakin saattaa ol­ la kokemuksia, jotka ovat murtaneet luottamusta omaan pärjäämiseen.

Nuorten ahdistuksesta on kirjoi­ tettu mediassa paljon. Tutkimusten mukaan niin Suomessa kuin muual­ lakin maailmassa joka toinen opiske­ lija kertoo olevansa ahdistunut. Myös muiden ikäryhmien ahdistuneisuus on lisääntynyt viime vuosina. On myös ihmisryhmiä, jotka kär­ sivät ahdistuksesta muita enem­ män. Esimerkiksi maahanmuuttajil­ la ahdistus liittyy traumakokemuk­ siin ja haastavaan elämäntilantee­ seen. – Heillä on tosi paljon kurjia ko­ kemuksia, ja voi olla, että lapset ei­ vät ole koskaan aiemmin eläneet turvallisessa paikassa. Myös syrjintä ja rasistisen käy­ töksen kohteeksi joutuminen ai­ heuttavat ahdistusta ja muita mielenterveyshäiriöitä. Samoin sateenkaari­ihmiset altis­ tuvat syrjinnälle ja väkivallan uhal­ le. – Jos sinulla on toistuvasti koke­ muksia siitä, että sinua satutetaan etkä voi itse mitenkään hallita ta­ pahtumia, ahdistus voi yleistyä kos­ kemaan myös muita, neutraaleita­ kin tilanteita. Myös uskonnolla näyttäisi tutki­ musten mukaan olevan yhteyksiä ahdistukseen ja sen määrään.

– Ihmisillä, joiden jumaluuskä­ sitys on tuomitseva ja pelottava, voi esiintyä enemmän ahdistusta ja masennusta. – Voi myös olla, että niillä, jotka eivät kärsi ahdistuksesta ja masen­ nuksesta, myös jumaluuskäsitys on useammin armollinen ja valoisa. Naiset kärsivät miehiä enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta. Miehillä mielenterveyden ongelmat ilmenevät naisia useammin päihde­ ongelmina tai haitallisena käyttäy­ tymisenä. OUTI LINNARANTA ON harmissaan siitä, että liian usein ajatellaan, et­ tä ahdistus on lievä sairaus, eikä sitä hoideta tarpeeksi nopeasti. – Se on sääli. Sillä jos ahdistus pitkittyy, se haittaa ystävyyssuhtei­ ta, opintoja ja aikuisuuden rakentu­ mista. Hänen mukaansa ahdistusta on kohtuullisen helppo hoitaa, jos hoi­ to aloitetaan nopeasti ensioireiden ilmaannuttua. Hoitokeinona voi toi­ mia esimerkiksi lyhyt verkkoterapia. Mikäli ihminen ei pääse hoitoon, voi ahdistus kestää vuosikymmeniä. Silloin ei voida enää puhua lieväs­ tä sairaudesta, eikä hoitokaan ole helppoa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 17


Antti Autio lievittää ahdistustaan suuntaamalla ajatuksensa tähän hetkeen ja siihen, mitä ympärillä tapahtuu.

Kaikki ei ole hyvin Muusikko Antti Autio ahdistuu maailman tilasta ja menestyksestä.

A

hdistus vie meistä monilta yöunet, mutta muusikko, musiikintekijä ja näyttelijä Antti Autioon sen vaikutus on päin-

vastainen. – Voisin nukkua koko ajan. Hereillä ollessa ahdistus vetää hartiat korviin ja tuntuu särkyinä ja kolotuksina eri puolilla ruumista. Kehon lisäksi ahdistus vaikuttaa mieleen. – Ahdistus näkyy esimerkiksi vaikeutena keskittyä siihen, mitä ympärillä tapahtuu ja mikä tässä hetkessä on olennaista. Autiota ahdistaa erityisesti maailman tila: luontokato, ilmastokriisi,

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

sotauutiset ja äärioikeiston nousu. Myös omaan mielenterveyteen liittyvät asiat huolettavat. – Elän jatkuvassa ristivedossa. Toisaalta on oma elämä ja yritys pysyä toimintakykyisenä ja järjissään sekä paikoitellen jopa nauttia olemisesta. Toisaalta on tietoisuus siitä, että elämän rakenne on aika kestämätön. ANTTI AUTIO KERTOO olleensa huoleen ja ahdistukseen taipuvainen lapsesta lähtien. Lapsena hän löysi helpotusta pahaan oloon erilaisista pallopeleistä kuten jalkapallosta, sählystä ja tenniksestä. Pelatessa pystyi uppoutumaan täysillä käsillä olevaan hetkeen, eikä tarvinnut miettiä mitään muuta.

Edelleen Autio pyrkii rauhoittamaan itseään niin, että ohjaa tietoisesti mielensä siihen, mitä ympärillä sillä hetkellä tapahtuu. – Minulle musiikki on keino, jolla voin tulla läsnäolevaksi siinä hetkessä missä olen. Siksi minusta varmaan tulikin muusikko. Autio alkoi soittaa kontrabassoa teini-ikäisenä. Hän opetteli soittamaan myös kitaraa. Pian Autio alkoi säveltää omia lauluja. Nykyään Autio tekee musiikkia kitaran tai erilaisten musiikintekoon käytettävien tietokone-ohjelmien avulla. – Musiikinteko-ohjelmien käyttäminen on kuin pelaisi videopeliä, hirveän upottavaa. Jos minulla on ahdistava kausi menossa, ohjelmien käyttäminen luo minihetkiä, joissa ajatukset voi suunnata luovaan tekemiseen.

Toisaalta Autio on huomannut, että ahdistavien asioiden vältteleminen lisää tuskaa ja ahdistusta. Niiden kohtaaminen puolestaan helpottaa oloa. – Mielestäni kannattaa tavoitella sitä, että pystyy tulemaan näkyväksi itselleen ja muille juuri siinä kohtaa elämää, missä sillä hetkellä on. Omien arvojen mukainen elämä auttaa myös ahdistukseen. – Omaan elämäntilanteeseen pystyy vaikuttamaan yleensä edes jollakin tavalla. Voi miettiä matkustamista, ruokavaliota ja minkälaisia ihmissuhteita itsellä on. Koko ajan ei myöskään ole hyvä velloa omassa ahdistuksessa ja ja pohtia maailman tilaa. Välillä on pakko pitää taukoa. Silloin on hyvä tehdä jotain, johon voi uppoutua täysillä.


– Musiikin lisäksi minulla toimii se, että katson jalkapalloa ja annan sille sellaisen arvon, että tämä on nyt tosi tärkeä juttu tällä hetkellä. AHDISTUKSEN VOI Antti Aution mielestä valjastaa taiteen tekemisen moottoriksi – ainakin tiettyyn pisteeseen saakka. Myyttiä taiteilijasta, joka luo parhaat teoksensa kärsimyksestä käsin, hän ei kuitenkaan allekirjoita. – Itse en ainakaan ole tuskan ja ahdistuksen keskellä luovimmillani. Toki siinäkin tilassa voi olla hienoja, luovia hetkiä. Aution musiikkia on mediassa usein kuvattu melankoliseksi. On helppoa ajatella, että taiteilija käsittelee taiteessaan omaa elämäänsä. Autio on kuullut päivittelyä siitä, kuinka synkkää hänen elämänsä laulujen perusteella on. Vaikka Autio myöntää itsekin miettivänsä taiteilijan suhdetta teokseen, hänestä tuntuu hassulta, että hänen omat laulunsa kuullaan omaelämäkerrallisina. – Jos biisistä löytyy tarina, se ei välttämättä ole minun tarinani. Tunne on kuitenkin aina minun. Olisi vaikea kirjoittaa tunteesta, joka ei resonoi missään kohdassa itseäni. – Olen huomannut, että mitä ahdistavampi oma tilanteeni on, sen iloisempia biisejä syntyy. Ja silloin kun menee hyvin, kykenen käsittelemään ei niin iloisia aiheita. Aution keikat ovat myyneet loppuun nopeasti ja kolmas soololevy Kaikki talot huojuu on kerännyt suitsutusta musiikkitoimittajilta. Levy voitti tammikuun lopussa Indie Awardseissa Vuoden albumi -kategorian ja laulu Kaikki on hyvin Vuoden kappale -sarjan. Lisäksi albumi oli ehdolla Emma-gaalassa Vuoden alternative ja Kriitikoiden valinta -kategorioissa. Menestyksen voisi kuvitella lievittävän elämäntuskaa ainakin jossain määrin. Aution on hankala ajatella itseään menestyjänä. – En ajattele, että olenpa menestynyt. Omaa elämää on vaikea nähdä ulkopuolelta, sillä se tuntuu vain omalta elämältä. Toki olen saavuttanut asioita, joista haaveilin nuorena. Ura ei Aution mukaan poista ainakaan sellaista ahdistusta, joka kumpuaa nuoruuden haavoista tai huolesta, joka kohdistuu maailman tilaan. Niin kutsuttu menestys voi hänen mukaansa olla myös yksi stressitekijä lisää elämässä. – En halua kuulostaa siltä, että valitan, mutta kyllä niin sanottu menestyminen tuo paineita. Tulee sellainen olo, että tästä pitää nauttia, ja se on omalle huolestuvalle mielelle haaste.

Hyväksi havaittuja keinoja ahdistuksen lievittämiseen Kirkko ja kaupungin lukijat kertoivat omat tapansa helpottaa ahdistusta. Psykoterapeutti Katianna Ruuskanen suosittelee näitä konsteja muillekin. Toimivimmat löytyvät testaamalla. Rauhoittele itseäsi ”Laitan silmät kiinni, lasken kymmeneen rauhallisesti ja yritän tasata hengitystä. Ja yritän ajatella myös järjellä, ettei ole mitään hätää.” Nainen, 39 ”Hengitysharjoitukset.” Mies, 40 ”Lasken ympärilläni olevia asioita: yksi lamppu, kaksi tuolia jne. Painan jalkoja maahan, jotta tuntisin olevani tässä.” Nainen, 34 ”Paras keino on tunnistaa tunne ja todeta itselleen, että kylläpä ahdistaa. Kun tiedostan sen, alan mielikuvaharjoitteen, jossa pilvi tulee aurinkoisella taivaalla eteeni ja lipuu ohitseni. Se muistuttaa minua, että kaikki tunteet tulevat ja menevät.” Nainen, 40 ”Sanon itselleni: selviän kyllä. Kosketan sydämen aluetta. Itken.” Nainen, 49 ”Kiertäjähermon hallinta.” Mies, 53 ”Osaan vakuuttaa itselleni, ettei todellista hätää ole: elimistö vain reagoi, eikä se ole vaarallista. Olen myös oppinut keskittymään hetkeen, maadoittamaan itseni siihen ja kokemaan eri aisteja.” Nainen, 60

Liiku ja lotraa ”Täyden ahdistuksen kourissa ulos meneminen edes kymmenen minuutin lenkille voi olla maailman hankalin tehtävä, mutta se helpottaa edes jonkin verran.” Nainen, 26 ”Venyttely, ulkoilu.” Mies, 44 ”Pyrin turvaamaan kunnon yöunet. Myös jooga, liikunta ylipäätään ja ulkoi-

lu auttavat.” Nainen 39 ”Kävely metsässä, avantouinti ja päiväunet.” Nainen, 47 ”Tehokas liikunta, erityisesti uinti.” Nainen, 52 ”Kuuma suihku tai kylpy, jos olisi varaa. Toisaalta avantouinti.” Nainen, 41 ”Ahdistustani helpottaa kylmän veden juominen.” Nainen, 18 ”Liikunta ja puhuminen helpottaa. Mutta ahdistuksen tunteen mennessä pitkälle näihinkään ei pysty. Silloin pitää odottaa, että pahin helpottaa, yrittää hengittää kunnolla ja mennä vaikka suihkuun.” Nainen 26

Hae läheisyyttä ja tukea ”Saunominen ja puolison läheisyys helpottavat oloa.” Nainen, 46 ”Soitan miehelleni.” Nainen, 62 ”Soitto ystävälle.” Nainen, 40 ”Kissa kainaloon tai koiran kanssa lenkille metsään. Eläimet ovat paras rentouttaja.” Nainen, 56

Harhauta mieli muualle ”Käytän pakkoajatusten harhauttamiskikkoja. Tetris on yllättävän tehokas!” Nainen, 30 ”Ahdistuksen harhauttaminen lukemalla, kuuntelemalla äänikirjoja, sarjakuvilla, elokuvilla, ajelemalla autolla…” Mies, 49 ”Puhelimella oleminen, television katselu, peiton alla omassa sängyssä makoilu.” Nainen, 22

”Ääneen ajatteleminen, esimerkiksi laulun sanojen läpikäyminen ajatuksella.” Nainen, 43 ”Piirtäminen ja kaikki käsillä näprääminen vie ajatukset muualle.” Nainen, 48 ”Neulominen.” Nainen, 45

Vetäydy omaan rauhaan ”Vältän vapaalla ihmiskontakteja. Jätän puhelimen kotiin ja lähden yksin luontoon viettämään kaikki mahdolliset viikonloput ja lomat.” Mies, 53 ”Hiljaisuus.” Mies, 34 ”Korvatulpat ja se, että asioin meluisissa paikoissa mahdollisimman hiljaisina aikoina.” Nainen, 39 ”Jään pois bussista tai menen kauppakeskukseksessa sen hiljaisimpaan nurkkaan, laitan kuulokkeet päähän ja musan soimaan.” Nainen, 35 ”Klassisen musiikin kuunteleminen ja hengitysharjoitukset.” Mies, 38 ”Opettelin yhden psalminjakeen, ja toistin sitä rukouksena mielessäni.” Nainen, 58 ”Rukous.” Nainen, 61 ”Kirkossa mieli rauhoittuu.” Nainen, 40

Apua ammattilaiselta ”Yritän helpottaa jatkuvaa ahdistusta rentoutusharjoituksilla, karsimalla menoja, syömällä säännöllisesti ja pyrkimällä muutenkin terveisiin elämäntapoihin. Lisäksi käyn psykoterapiassa.” Muunsukupuolinen, 31 ”Juttelu terapeutin kanssa.” Nainen, 22 ”Psykoterapia. Fiiliksien purku kirjoittamalla.” Nainen, 41 ”Lääkkeet ja meditointi.” Mies, 29 Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 19


Sydän sanoo Samu Haber tarkisti työn ja vapaa-ajan balanssin ja päätyi kuuntelemaan sisintään.

S

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT

amu Haberin olo on vielä vähän reis­ sussa rähjääntynyt. Viimeisestä Sun­ rise Avenue ­bändin keikasta on kulu­ nut neljä kuukautta. Jäähyväiskiertueen piti olla kolme vuotta sitten, mutta pandemia siirsi si­ tä. Kiertue toteutui viime vuonna. Ulkopuolisesta Sunrise Avenuen lopettaminen näytti yhtäkkiseltä, mutta sitä se ei ollut. Raha­ mielessä bändin olisi ollut järkevää jatkaa ja tois­ taa jo koettua ympyrää uudestaan ja uudestaan. Mutta se maailma ei enää tuntunut Haberista kodilta. Sunrise Avenue ei ollut hänelle pelkkä bisnes. Se oli intohimo. – Vähän niin kuin rakkaudessa. Jos tiimi ei tunnu oikealta, vaikkei siinä olisi mitään vikaa – ulospäin varsinkaan – silti täytyy kuunnella it­ seään. Jonakin päivänä voi olla onneton, jos ei ole uskaltanut kuulla sitä, mitä sydän sanoo. Haber haluaa mennä rohkeasti itselle tärkeitä arvoja kohti. Hän toivoo oppivansa elämältä jo­ takin uutta mieluummin kuin että olisi jatkanut mukavuusalueellaan. Nykyisin henkisyys ja terveys ovat Haberin arvoasteikolla korkeammalla kuin aiemmin. 46­vuotias mies kokee, että tietynlainen uran ra­ kennusprojekti on nyt tehty. 300 päivää vuodessa hotellihuoneissa ulkomail­ la, promoaminen, myyminen ja joka paikassa esil­ lä oleminen eivät enää ole hänelle niin tärkeitä. – Seikkailu kyllä houkuttaa minua edelleen, hän sanoo. 16 VUOTTA SITTEN Samu Haber valloitti musiikil­ laan Keski­ ja Etelä­Euroopan. Ensimmäisen levy­ tyssopimuksen Sunrise Avenue ­bändi teki Sak­ sassa. Ensimmäinen kultalevy pamahti tiskiin Kreikassa. Bändin keikkailu oli alkanut Suomessa. Levytyssopimusta ei tuolloin kotimaan yh­ tiöistä kuitenkaan herunut, vaikka Haber enem­ män kuin sitkeästi kiersi levy­yhtiöstä toiseen: hän kävi tarjolla 102 levy­yhtiössä ennen kuin Saksassa onnisti. Haberin palo musiikin tekemiseen ja esiinty­ miseen oli silloin niin kova, ettei hän sallinut it­ selleen luovuttamista. – Samaan aikaan levy­yhtiökäyntien kanssa kiersimme keikoilla, ja tein uusia biisejä. Minusta ne paranivat koko ajan. Tunsin, että jollain taval­ la asia etenee, vaikkei palkintoa levydiilin muo­ dossa heti ja helposti tullutkaan. Kun Sunrise Avenue nappasi levydiilin ulko­ mailla, Suomessakin havahduttiin.

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

KERRAN LOMAMATKALLAAN Samu Haber huoma­ si, ettei voi hyvin. Fysiikka petti ja mieli mustui. Takana oli jälleen pitkä keikkarupeama. Nukku­ minen oli ollut säätämistä jo pitkään. Siitä on nyt seitsemän vuotta. Haber meni lääkäriin, joka tutkimusten lisäksi ehdotti uupuneelle artistille keskustelua tera­ peutin kanssa. Menestynyt ja huomion keskipisteenä olemi­ seen tottunut supertähti oli saanut itsensä umpi­ solmuun. Hän oli kadottanut sen, kuka sisimmäs­ sään oikeasti oli ja mikä itselle oli tärkeää. Oma sisin ja omat tunteet alkoivat hahmottua asiantuntijan kanssa keskustellessa. – Terapia oli hyvä tapa kohdata omat pelot, häpeät ja haaveet. Oli rauhoittavaa pysähtyä ja tajuta, että elämässä kaikki on kuitenkin ihan hyvin.

Siitä tulee myös itselle hyvä mieli, kun toivoo toiselle hyvää. – Ihminen voi hyvin, kun elää omannäköis­ tään elämää ja tekee valintoja, jotka tuntuvat oi­ keudenmukaisilta ja reiluilta itseä ja muita koh­ taan. Silloin voi katsoa peiliin ja olla tyytyväinen. Pakollinen pysähtyminen ja elämän tarkoituk­ sen pohdinta havahduttivat Haberin huomaa­ maan, että itselleen kannattaa olla lempeä. – On tärkeä hyväksyä se, ettei kukaan meistä ole täydellinen. Kun on armollinen itseään koh­ taan, kokee vähemmän häpeää eikä kanna it­ selleen kaunaa. Alkaa ymmärtää, että kaikki me olemme erehtyväisiä ja epätäydellisiä ja tulemme aina olemaan. TÄRKEIMPÄNÄ OPPINAAN tähän asti Samu Haber pitää sitä, että hän on joutunut tarkistamaan työn ja vapaa­ajan balanssia. Jos kaikki elämässä keskittyy vain työhön, jossain vaiheessa tulee vä­ kisinkin väsymys. – Elämässä pitää olla työn vastapainoasioita kuten harrastuksia, ystävien ja läheisten kanssa olemista ja yksin olemista. Minulle on nykyään tosi tärkeää, että on aikaa omille ajatuksille, le­ volle ja palautumiselle.

Haber on myös hankkinut moottoripyöräkor­ tin ja käynyt välillä ajelemassa kavereiden kans­ sa. Hän on löytänyt rakkaita urheiluharrastuksia, kuten taekwondon ja brasilialaisen jujutsun. Lenkkeily ja kuntosalitreenit tukevat kamppai­ lutouhua. Avannossa käynti palauttaa ja rauhoit­ taa kehon ja unesta on tullut tasapainoista. Lii­ kuntaharrastusten myötä Haber on tutustunut uusiin ihmisiin oman alansa ulkopuolelta. – Minulla on ystäviä, joiden kanssa saan olla vain yksi porukasta. Meillä ei ole mitään titteleitä tai muuta sellaista – se on tosi ihanaa. KRISTILLISYYDESSÄ ON Samu Haberin mielestä hyviä arvoja ja ajatuksia. Hänen lapsuudenper­ heessään käytiin kirkossa jouluna, häissä, hauta­ jaisissa, rippikoulussa ja ristiäisissä. – On meillä rukoiltu, kun olin pieni. Muistan, että isäkin saatiin lukemaan iltarukouksia mei­ dän lasten kanssa. Mummi oli kauniin syvästi us­ kovainen. Hän soitteli usein minulle maailmalle ja kertoi rukoilevansa joka ilta puolestani. Nyt Haber toivoo, että mummi voi ”siellä pil­ ven reunalla” hyvin ja katselee tänne maan päälle. – Minusta rukouksessa on jotain tosi kaunis­ ta. Rukous on usein pyyntö tai toive. Varsin­ kin silloin, jos sen kohdistaa johonkin toiseen, on se ehkä kauneinta, mitä ihminen voi toiselle tehdä, Haber sanoo. – Voi rukoilla mielessään voimaa ja ohjaus­ ta vaikka pulassa olevalle ystävälle. Pyytää sitä sitten taivaan isältä, universumilta tai elämältä, tarkoitus on sama ja minun mielestäni aina hy­ vä. Siitä tulee myös itselle hyvä mieli, kun toivoo toiselle hyvää. KUN SUNRISE AVENUE ja Keski­Euroopan areenat jäivät taakse, Samu Haberille tuli mieleen, että olikohan ura musiikkiartistina sitten tässä. Hän luuli 16 vuoden tehneen tehtävänsä. Oli iloinen yllätys, kun suomenkieliset biisit alkoivat kutsua häntä. Se ei ollut mikään itses­ täänselvyys. Irrottautuminen vanhasta sai ai­ kaan sen, että hänelle tuli uudenlainen palo bii­ sien tekoon. Toisaalta se ei ole ihme, sillä musiikki on vai­ kuttanut vahvasti Haberiin lapsesta lähtien. Mu­ siikki kiinnosti, lohdutti ja meni jääkiekonkin ohi. Seitsemänvuotiaana Haber kuunteli musiik­ kia ja huomasi kohta hyräilevänsä omia sävelmiä. Hän tiesi laulun olevan hyvä, jos rintaan tuli läm­ min olo ja tuntui yhteys johonkin selittämättö­ mään. – Sama fiilis tulee nykyään, kun teen biisiä. Ke­ hossa tuntuu kaunis, turvallinen ja voimakas sy­ välle sieluun menevä tunne. Kaikista hienoin osa musiikkiteollisuutta on se, kun pääsen itse lau­ lun luokse. ■


Kuka?

Samu Haber, 46, on laulaja ja lauluntekijä. Hän asuu Helsingissä. Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin bändeihin kuuluvan Sunrise Avenuen lopettamisen jälkeen Haber jatkaa musiikintekoa soolona suomen kielellä.

Mitä?

Haber on Mitä helvettiä -podacastin vieraana jaksossa, jonka aiheena on Suosio ja Raamattu. Podcastia voi kuunnella Spotifyssa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Samu Haberin konsertti la 18.3. Helsingin jäähallissa. Vantaan viihdeorkesteri & Samu Haber sinfonisesti äitienpäivän aattona la 13.5. Musiikkitalossa.

Motto

Muista elää. Meillä on vain tämä yksi elämä.


WWW.MTLH.FI

Ota yhteyttä! 010 2193 460 lomat@mtlh.fi

MA

RT

TA K

AIS

AV

I RT A

Ilmoita Kirkko ja kaupunki-lehdessä.

Pääsiäislehti ilmestyy 30.3. Varaukset 17.3. ja aineistot 20.3. mennessä.

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Mielipide Kaikista suurin on rakkaus

Tule tutustumaan uuteen Wilhelmiinaan Nykyisen Wilhelmiinan rinnalle valmistuu uusi palvelu- ja hoivakoti keväällä 2023 Ruskeasuolle. Uusi Wilhelmiina tarjoaa kevyempää palveluasumista ja ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen. Järjestämme tutustumistilaisuuksia, joissa kerromme lisää talosta ja sen asunto- ja asumisvaihtoehdoista sekä palveluista. Seuraava tutustumisilta: tiistaina 14.3.2023 klo 17 Paikka: Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4 Tarjolla on pikkusuolaista ja makeaa. Ilmoittauduthan iltaan etukäteen wilhelmiina@wilhelmiina.fi tai soittamalla numeroon 050 577 1666. Asumispalvelukeskus Wilhelmiina www.wilhelmiina.fi

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

MITEN RAAMATUN TEKSTEJÄ pitäisi tulkita? En väitä olevani teologi enkä ole tässä asiantuntija. Koen kuitenkin, että seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana ja seurakuntani edustajana Vantaan yhteisessä kirkkovaltuustossa minulla on velvollisuus varmistaa, että kaikilla ihmisillä on esteetön pääsy kirkon toimintaan ja kirkolliseen yhteisöön. Edellisen nelisvuotiskauden aikana petyin monta kertaa valtuuston toimintaan. Puheissa ja teoissa paistoi läpi suvaitsemattomuus. Päätöksillä evättiin ihmisryhmiltä pääsy kirkon toimintaan. Ei haluttu antaa vähemmistöille mahdollisuutta tulla mukaan toimintaan heille turvallisella ja hyväksyttävällä tavalla. Toimintaan, jossa heitä ei tuomita ja jossa he voisivat turvallisesti harjoittaa uskontoaan ja olla osa kristillistä yhteisöä. Suvaitsemattomuutta puolustetaan usein Raamatun teksteillä. Valitaan ne kohdat, jotka sopivat omaan maailmankatsomukseen, ja sivuutetaan omien periaatteiden kanssa yhteen sopimattomat kohdat. Raamatun tekstit ovat ihmisten kirjoittamia. Ihminen ei ole täydellinen olento.

Me teemme virheitä ja tulkitsemme väärin asioita. Namibiassa luettiin pitkään Herran rukousta käännösvirheen vuoksi muodossa ”Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen kilpikonnamme”. Tämä ihan vain esimerkkinä siitä, että ihminen on erehtyväinen. Itse uskon, että Uuden testamentin sanoma kiteytyy rakkauden kaksoiskäskyyn: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Mitä Jeesus ajattelee siitä, että vieläkin löytyy kristittyjä, joiden mielestä nainen ja mies eivät ole tasavertaisia. Entä siitä, että vieläkin löytyy kristittyjä, jotka haluavat päättää, ketkä saavat rakastaa toisiaan? Toiveeni on, että minun kirkkoni olisi avoimempi, kutsuvampi, suvaitsevampi yhteisö, missä kaikilla olisi hyvä olla ja turvallista harjoittaa uskontoaan. Jos kaikki ihmiset maailmalla omaksuisivat rakkauden kaksoiskäskyn, niin välttyisimme sodilta, syrjinnältä ja suvaitsemattomuudelta. Meillä olisi taivas maan päällä.

Jan-Erik ”Jeje” Eklöf varapuheenjohtaja, Vanda svenska församling

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki


Kirkko psykologina YHTEISKUNNASSA ON paljon pahoinvointia, ja psykologisista palveluista on huutava pula. Toisaalta kirkko tuntuu etsivän paikkaansa nyky-yhteiskunnassa jäsenkadon muodossa. Voisiko nuo yhdistää niin, että kirkko profiloituisi tarjoamaan psykologisia palveluja hengellisin maustein?

Jari Kokko Espoo

Holokausti on fakta OLEN MIETTINYT viime viikkoina holokaustin kieltämistä. Ja sitä, että kielletään Ukrainan sota tai Turkin maanjäristys eli ei uskota niihin. Holokaustin kieltämisessä on järkeä vain, jos se tarkoittaa, että tekee kaikkensa, ettei holokausti koskaan toistu. Kielletään estämisen merkityksessä. Siinä, ettei usko holokaustiin tai Ukrainan sotaan, ei ole mitään järkeä, koska ne eivät ole uskon asioita vaan faktoja. Holokaustin kieltäjät ovat langenneet kaksituhatvuotisen antisemitismin ansaan. Ukrainan sodan ja kaiken viime aikoina tapahtuneen, paljon uutisoidun kieltämisessä taas on kyse salaliittoteorioista, joiden motiivit vaihtelevat poliittisesta vaikuttamisesta henkilökohtaisiin, pimeisiin motiiveihin. Niistä lehdet voisivat kirjoittaa nykyistä enemmän. Euroopassa on hyvä tapa viedä koululuokkia holokaustin koskettamista maista tutustumaan keskitysleireihin. Joka vuosi suuret määrät yläaste- ja lukioikäisiä nuoria, joiden keskuudessa holokaustin kieltäminen kasvaa, viedään retkille keskitysleirien paikoille rakennettuihin laadukkaisiin holokaustimuseoihin. Niissä he asiantuntevien oppaiden esittelemänä pääsevät näkemään keskitysleirien rakennukset ja leireiltä kootun monipuolisen aineiston. Valtio voisi Suomessakin tukea tällaisia retkiä. Omin silmin näkeminen tuo tapahtumat aivan eri tavalla lähelle kuin historiantunnit, joiden kanssa kavereiden puheet ja netin epämääräinen sisältö kilpailevat jo siinä määrin, että kaikki eivät halua ”uskoa” historiaan tai nykyisiin suuriin, traagisiin tapahtumiin. On tutkittu, että holokaustista puhuminen lisää opiskelijoiden myötätuntoa muita kohtaan jopa useiksi viikoiksi. Sitä myötätuntoa tässä ajassa todella tarvitaan.

Timo Suutarinen kirjailija Jyväskylä

En voi ymmärtää maailman pahuutta MAAILMASSA ON käynnissä paljon sotia, esimerkiksi Ukrainassa, Jemenissä ja Syyriassa. Niissä lapset kärsivät eniten. Koko maailmassa on useita miljardeja ihmisiä, jotka elävät eurolla parilla per päivä. Monissa maissa valtaan nousevat yksinvaltiaat, eikä muilla ole oikeutta ilmaista omia mielipiteitään. Pahuus elää monen ihmisen mielessä. Mutta kristityn ihmisen yksi tärkeä tehtävä on rakastaa lähimmäistään, ei vihata. Antaa myös aina anteeksi. Kristittynä en voi itse millään ymmärtää tätä valtavaa pahuutta, mitä nykypäivänä on monissa eri maissa, enkä sitä, miten huonosti ihmiset kohtelevat lähimmäistään. Omaan mieleeni tulee lause Isä meidän -rukouksesta: ”… vaan päästä meidät pahasta”. Vaikka pahuutta on nyt olemassa ikävä kyllä niin paljon koko maailmassa, niin joskus onneksi saapuu taas hyvyys ihmisten pariin.

Mika Lille Helsinki

Ilman seremonioita ja epäilyksiä IHMISIÄ NÄYTTÄÄ eroavan paljon kirkosta. Miksi? Minutkin oli kastettu evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. Erosin kuitenkin joitakin vuosia sitten kirkosta. Syynä oli uutinen, että pappi oli ollut pornomessujen ”suojelijana”. Tuollainen pornopappi oli liikaa. Jokin arvokkuus täytyy olla. Minulla ei ole koskaan ollut juurikaan siteitä jumalanpalvelukseen. Mutta joitakin kertoja olen päässyt keskustelemaan epämuodollisesti papin kanssa. Ne ovat olleet mieltä kohottavia keskusteluja. Papit eivät ole esiintyneet auktoriteetteina, vaan niistä on jäänyt hyvä olo. He ovat olleet hienoja ihmisiä. Nuo keskustelut, lyhyetkin, ovat antaneet paljon enemmän kuin muodolliset kirkkoseremoniat. Mielestäni kirkko voisi muuttua hieman helpommin lähestyttävään suuntaan yhteisöksi, jossa ihmisten olisi luontevaa lähestyä pappia ja ottaa puheeksi mieltä vaivaavia asioita – menettämättä identiteettiään ja oppejaan, kuitenkin vähentäen ”liturgiaa”. Jeesus on se, jonka sanaan uskon vakaasti. Hänen sanansa avaavat tien ikuiseen elämään – niin ihmisille kuin eläimille.

Vesa Koistinen Espoo

Mimi, 57, Helsinki

*Molecular Medicine Reports 8: 1542-1538/2013

69 kliinistä tutkimusta todistavat tehon 29 patenttia 30 voitettua palkintoa Yhdysvalloissa

Helsinkiläinen Mimi, 57, kokeili palkittua curaMIN-niveltuotetta ja yllättyi positiivisesti! - Olen käyttänyt curaMINiä muutaman kuukauden ja ilahtunut sen tuomista vaikutuksista niveliin. - curaMINin ansiosta olan nivelten liikkuvuus on parantunut sekä "rutina" vähentynyt. Myös polvissa on tapahtunut samoja parannuksia kuin olkanivelissä. Ilolla suosittelen muillekin! - Mimi, 57 v, Helsinki

2020

2021

2022

curaMIN valittiin USA:n parhaaksi niveltuotteeksi kolmena vuonna peräkkäin: 2020, 2021 ja 2022

Mimin nivelet voivat hyvin, koska curaMINin sisältämä, maailman dokumentoiduin BCM95-kurkumiiniuute auttaa suojaamaan niveliä ja tukemaan normaalia nivelterveyttä ja koska Bospure-boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta ja mukavuutta. curaMINin teho perustuu näiden kahden tutkitun uutteen ainutlaatuiseen yhteisvaikutukseen. www.curamin.fi

curaMINilla on maailmanlaajuisesti miljoonia tyytyväisiä käyttäjiä – OLE SINÄKIN YKSI HEISTÄ! OSTA OITIS OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ:

sekä muista terveys- ja verkkokaupoista kautta maan

S E NI OR ITALO

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTON SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN. Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle! Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika!

Hattelmalantie 2c, Helsinki | pihlajistonsointu.fi 010 315 4140 | vuokraus@graniittiasunnot.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 23


Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 129 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk. 3500 · alk.

aika 20 min.

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus ALLA 24H NORMAALIHINN PROTEESI VALMIS 550€ oteesi norm. 540 opr kok an leu ala Ylä- tai

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Eduskuntavaaliehdokas, tavoita aktiiviset äänestäjät. Vastaanottajan nimellä lähetetyn lehden huomioarvo on taattu! Kirkko ja kaupunki -lehti lähetetään postitse osoitteellisena Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien jäsentalouksiin, talouden vanhimmalle. Helsinki: Painos 190 000 kpl. Espoo ja Kauniainen: Painos 80 000 kpl. Vantaa: Painos 70 000 kpl. kirkkojakaupunki.fi: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 52 000 viikossa.

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Adressit

TÄTÄ LEHTEÄ LUETAAN! 1/1 ja 1/2 -sivun ilmoitukset

-35 %

Muut koot

-30 %

Lehti ilmestyy vielä kaksi kertaa ennen vaaleja: Ilmestyy Varaukset Aineistot Nro 5 torstai 16.3. perjantai 3.3. maanantai 20.2. Nro 6 torstai 30.3. perjantai 17.3. maanantai 20.3.

Ota yhteyttä mediamyyntiimme ja pyydä tarjous! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi 24 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023

Kiinteistönvälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com


Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

OSTAMME

MA-PE 10-16, LA-SU JA ILT SOP. MUKAAN NettiKulta ostopiste

Lapinlahdenkatu 19,Helsinki Helsinki Lapinlahdenkatu 19, Kysy kotikäyntejä ma-pe myös 10-16, la-su ja iltaisin sop. 9877 mukaan p. 044 049.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Palveluja tarjotaan

Edunvalvontavaltuutukset 180 €

Kevään taiteilijamme

www. esajavesaostaa.com

Timo Jakola 2.3.-1.4. Helsinki-maalauksia

Lakitoimisto JPH | 040 557 3578 | toimisto@perheasiat.fi

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Aineistot 20.3. klo 15 Mediamyynti Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983

Siivouspalveluja KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset

MM Siivouspalvelut Oy

045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

30.3.2023

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Pääsiäislehti ilmestyy Varaukset 17.3. klo 14

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

WWW.NETTIKULTA.FI

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Testamentit 180 € Perunkirjoitukset 560 € Ositukset ja perinnönjaot 560 €

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

KULTAA & HOPEAA

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Tilaisuuksia

Ostetaan

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 45€ +tehty työ.

Galleria Kamiter-Ars Taide- ja kehysliike

Kaarlenkatu12, 00530 Helsinki Avoinna: Ti 10-18, Ke-Pe 10-17, La 10-14

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi Eaparketti suorittaa parkettien ja puulattioiden hionta- ja lakkaustyöt, huoneistomaalaukset, lattiaasennukset. P. 040 051 4451, takuutyönä eaparketti@gmail.com Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

ke 1.3. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1; teet klo 18.30. pe 3.3. klo 18.30 seurat Espoonlahdessa, Kipparink. 8. su 5.3. klo 10 kirkkopyhä P.Laurin kko, Sibeliuksenk. 2, Lohja; s. A. Pesonen; kahvit & Credo-seurat. klo 14 seurat Virtakirkolla, Rajatorpant. 8 (Myyrmäki); po-vuosikok. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D; Siionin virsien opett. klo 18 seurat Pihlajamäessä, Liusket. 1; po-vuosikok. ma 6.3. klo 18 seurat Rasti-srkkesk., Tenholant. 6 (Ruskeasuo). klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2 (kirkon takkah.). ke 8.3. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1 a A 3. su 12.3. klo 10 kirkkopyhä Pukkilassa, Keskust. 25; saarna I. Askola; kahvit &seurat. klo 18 seurat Järvenpään vanha kko, Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ti 14.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo; P. Kilpi. klo 18 verkkoseurat Aholansaaresta, www.facebook.com/herattaja, www.youtube.com/herattajayhdis­ tys.fi. ke 15.3. klo 18 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. LISÄTIETOJA www.h­y.fi/tapahtu­ makalenteri.

ESIRUKOUSILTA ti 14.3 klo.19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Bengt Lassus, Torsten Sandell. Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa mukaan iltaan!

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan asuntoja Vanhemmat ja vauvaikäinen tytär etsii kotia, 2-3 h+k, kantakaup. Myös remontoitavat. 050 544 3008 Pyry

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Pääsiäisnumero ilmestyy 30.3. Ilmoitusvaraukset 17.3. ja aineistot 20.3. mennessä. Huhtikuussa lehti ilmestyy vain 27.4. Ilmoitusvaraukset 14.4. ja aineistot 17.4. mennessä. Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi ○ Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2022 25


www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

KAUPPA- SYRJÄ- " KES- SEUTU KUS

"

I

T

I

K

T

A

H

O

I

K

A

R

AIKAKONEEN S LAULAJA

A

N

suunta

A

T

HETKEÄ AIKAISEMMIN

A

H

M

A

KÄRTTÄ- R MISTÄ

U

I

N

A

R

A

T

I

S

T

U

K

SKOOLA- R TESSA

A

K

PAPUKAIJA K

VOI minkä OLLA TAPtähden PAVA

1/12

LAIHO EHRNROOTH

A

K

Ä

U

S KUNTA S

U

K

K

O

K

E

L

U

A

N

I

S

U

KESKUS K

PITEMPÄÄN

P

I

D

N

A

VIRO I NORSÄ SI

A

S

D

S

I

KUPPI-

S Y K E 99 Y S I T EHDOTON PULSSI

M

Y

S

Y

EPÄILLYLTÄ TIVATTU

P

S

A

P

I

L

A -NAHKA N

A

P

S

PAHA PAIKKA RIEMASTUA

K

I

I

P

E

L

I MONO- K

E

N

I

S

I

S

A

R

L

I

S

U

K

E

SASUONOIS- U MEN VANHIN SA

SÄÄSTÖIL- S LE

POIS! KIL- U PINEN

RAASTE TÄHDEN

L

panostaa S A T S A T A

I

N

A

T

B

VÄHENTÄVÄT SALDOA

N

O

S

T

O

T

N

A

A

M

I

O

T

T

A

R

U

L

K

I

I

V

E

R

A

I

N

E

N

A HERRA U NII-

P

A

I

T

A

H

A

M

MYSTISIÄ T A I MITEN PÄIN VAAN O BRITTIJOKI L

A

P

SANATKIN JOSKUS

sekä

T

si- H -PUKKI MONI O NAKKI leä

T

T

A

S

NEN

STONE

O

SATU

L

N

E

T

U

T

OHJAAVAKIN V TIINA

KUKKUVAT PITKIN YÖTÄ

E

YKSIN ESI- A TETTY

A

R

I

A

VIUH- H TOO

O

S

U

J

A

A

T

VAINAJILLE A

R O

T

Ä

K

NISTÖ

I

SAARI

K

NUORI

A

T

U

A

VIETÄN HILJAISTA VIIKKOA

K

U

T

I

S

A

L

O

U

N

A

S

RIETTAITA PETOLLINEN

I

R

S

T

Y

N

N

Ä

HIFILAIT- A TEITA

K

A

I

T

HYÖDYLSOPIA YH- M LINEN A PUUHA TEEN

N

M TONEN KYT- E

L

I

A YHDEKSÄSTÄ N

O

N

E

T

T

I

vilske T

KELPAAMATTOMIA

P

I

A

R

A

IKÄVÄN O KYLMÄ

KUIVAA SEUTUA

S

A

R

A

PARKU VIERAITA RAHOJA

I

T

K

U

S

O

H

VAL-

KEVÄ

UPPORIKAS MUSK

O

P

I

N

R

T

I

KORKEA MÄKI V VALMIS SYÖTÄVÄKSI

SÄILÖNTÄÄN E AINAKIN

T

I

K

O

N

E

L

K

A

Y

L

A

Ö

S

A

PAISE A

J

O

S

AINE

J

U

S

O

A

NYKYPUHELIMISSA

Ä

L

Y

T

T

O

T

K V

RE- A L U E esit- D E M O KULO P A L O VIIRI telee HAISULIITOSE

-NIKAMA

A

H

A

U LADATTAVA A L

L

A

A

N

U

I

K

K

U

T

E

NÄÄ- S TIÄ

K

U

N

K

I

T

A

A

S

SAIRAUS T

A

U

T

I

I

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

harras

VIULUTAITURI YOSHIKO

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023


Hyvää pyhää

5.3.

Arabiaa ja saamea

Päivän yhdessä raamatuntekstissä (1. Kor. 10:12–13) apostoli Paavali neuvoo Korintin seurakuntaa huolehtimaan heikoimmista.

MAALISKUUN 5. PÄIVÄNÄ nimipäiväänsä viettävät Leilat ja Lailat. Nimi Leila oli Suomessa suosituimmillaan 1930–1950­luvuilla. Se on muun­ nelma arabiankielisestä sanasta layl, joka tarkoittaa yötä. Nimi tunne­ taan myös persian­ ja hepreankielisissä maissa. Samaa alkuperää on myös Laila. Tosin Laila­nimellä on toisetkin juuret. Se on myös poh­ joismainen nimi, joka juontaa juurensa saamelaiseen Láilá­nimeen.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kaikki tarvitsevat toisiaan

J

oka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaa­ du.” Tähän sananlaskuun apostoli Paavali vetosi kirjeessään Korintin seurakunnalle. Hän varoitti sen itsetietoisia jäseniä liiasta omavoimaisuudesta, sillä näytti siltä, että vasta muutaman vuoden ikäinen yhteisö oli jo hajota riiteleviksi kuppikunniksi. Nuo ihmiset olivat Paavalille rakkaita. Hän oli asu­ nut Korintissa puolitoista vuotta ja hankkinut elan­ tonsa tekemällä telttoja. Viikonloppuisin hän oli käy­ nyt synagogassa keskustelemassa siellä kokoontu­ vien juutalaisten ja kreikkalaisten kanssa. Näistä kes­ kusteluista oli saanut alkunsa Korintin seurakunta. Korintti oli satamakaupunki Peloponnesoksen niemimaan ja muun Kreikan yhdistävällä kannak­ sella. Siellä kohtasivat monet kulttuurit ja kultit, us­ konnot ja kansakunnat. Tämä näkyi myös nuoressa seurakunnassa. Siihen liittyvien piti oppia elämään

yhdessä, olivatpa he orjia tai vapaita, juutalaisia tai kreikkalaisia, rikkaita tai köyhiä, kauppiaita tai sa­ tamatyöläisiä. Heidän oli löydettävä tapoja, miten tulla yhteen ja elää ja toimia niin, että kaikki huo­ mioitiin eikä ketään jätetty syrjään. Omat ajatuksemme ja inhimilliset halumme vievät meidät helposti harhaan. Vahvojen kiusaus on teh­ dä itsestään suuria ja polkea heikommat jalkoihinsa. Mutta vahvinkin sortuu, ellei hän opi, että kaikki tar­ vitsevat toisiaan. Jos katsomme toimiamme siltä pohjalta, miltä ne näyttävät ja tuntuvat erilailla ajattelevien, epävarmo­ jen ja heikoimmassa asemassa olevien näkökulmas­ ta, se riisuu meidät omista harhaluuloistamme. Rakkauden kuvastimessa kaikki muuttuu ja jopa uskomme näyttää toiselta. Siinä peilissä moni asia näyttää turhalta tärkeilyltä.

Rakkauden kuvastimessa Monelle on tuttu vihkitilaisuuksissa luettu rakkauden ylistyslaulu (1. Kor. 13:1–13). Se on maailmankirjallisuuden helmiä. Paavali kirjoitti sen elämän peiliksi. Lue teksti hiljaa mietiskellen. Mitä ajatuksia se tuo mieleesi? Mitä se sanoo sinulle? Mitä se kertoo lähipiirisi elämästä? Lopulta kaikki on armon ja rakkauden varassa. Lausu hiljaa mielessäsi: Hyvä Jumala, armahda meitä.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2023 27


Aloin pelätä, että minusta tulee kyyninen paskiainen. ENTINEN KIRKKOHERRA HEIKKI NENONEN s. 8

Kerhot, konsertit ja paastonajan menot


4

2.3.2023 kirkkojakaupunki.fi

Via Crucis -pääsiäisvaellus kaipaa lisää kansaa joukkoonsa s. 4 Piispa Laajasalo juontaa eduskuntavaaliehdokkaiden paneelin s. 6

HELSINKI

Voi äiti!

Mirva Keski-Vähälä ja Tinna Pehkonen murtavat vaatimuksia, joiden mukaan äiti-ihminen on aina hillitty, hallittu ja kaikin puolin täydellinen olento s. 2


Äitimyytti joutaa romukop Äidit tarvitsevat tukevia yhteisöjä eivätkä arvioivia kommentteja, sanovat somevaikuttaja Tinna Pehkonen ja perhetyöntekijä Mirva Keski‑Vähälä. He haluavat murtaa uuvuttavat äitiysmyytit. TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ANTTI RINTALA

K

un Tinna Pehkosesta vajaa yhdeksän vuotta sitten tuli äiti, isoin yllätys oli se, että hän ei tiennytkään, mitä tehdä. Vauva huusi kaiken aikaa, eikä kumpikaan perheenjäsen nukkunut. Neuvolassa uupuneelle äidille sanottiin, että semmoista se on. – Tuli tunne, että minulle lälläteltiin: olisihan tuo pitänyt tietää ja olisihan tuohon pitänyt valmistautua, Pehkonen sanoo. Myöhemmin hänelle on hahmottunut, että hän kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Ympäristön reaktio taas helli äitimyyttiä, jonka mukaan äidin on oltava täydellinen ja joka hetki valmis antamaan lapselle 110 prosenttia

itsestään. Hyvä äiti ei raivostu eikä huuda, hän keksii virikkeellistä tekemistä, pitää kodin siistinä ja oman ulkonäkönsä freesinä. Ei mitään pieruverkkareita, mutta toisaalta ei myöskään liian seksikästä tyyliä. – Aika kapea on se kohta, johon äidin pitäisi mahtua. Ja sitten vielä omasta väsymyksestä tulee huono omatunto, Pehkonen huokaa. NYKYÄÄN Tinna Pehkonen puhuu äitiyden tabuista Instagram-tilillään, jolla on lähes 40 000 seuraajaa. Hän tekee huumoria siitä, miten äitejä vaaditaan aina vain jaksamaan, ja kertoo myös oman äitiytensä väsymyksen hetkistä, huutamisista ja riidoista.

– Niitä paikkoja, joissa voisi kertoa, millaista elämä oikeasti on, löytyy edelleen liian vähän. Yritämme luoda tilaa keskeneräisyydelle, sanoo Mirva Keski-Vähälä (vas.) vierellään Tinna Pehkonen.

2 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023


paan Äitimyytti elää, sen Pehkonen huomaa saamastaan palautteesta. Osa seuraajista kertoo vihdoin uskaltaneensa hakea apua hänen päivitystensä ansiosta, mutta osa neuvoo ja arvostelee. – Jos stooreissa näkyy Mäkkärin muki, minulle kerrotaan, että tuo aiheuttaa lihavuutta ja masennusta. Kun kerron tehneeni pyttipannua, joku kertoo, miten senkin voisi tehdä toisin. Pehkosen omalle äitiydelle tärkeä tuki löytyi lapsen vauva-aikana Oulunkylän seurakunnasta, jonka Yksinhuoltajien olohuoneella hän kävi vuosia. – Se oli turvasatama, jossa saattoi purkaa ajatuksiaan. Noihin aikoihin seurakunnassa työskenteli Mirva Keski-Vähälä, jonka kanssa Pehkonen on nyt löytänyt yhteisen mission. He pitävät Äitiyden myytinmurtajat -työpajoja, parituntisia iltapäiviä, joiden aikana luodaan äitien yhteisöä ja perataan uuvuttavia äitiysmyyttejä.

Kun kerron tehneeni pyttipannua, joku kertoo, miten senkin voisi tehdä toisin. TINNA PEHKONEN

– Ajatus on se, että äidit löytäisivät toisensa ja voisivat etsiä omannäköistään äitiyttä. Me ei saarnata, vaan mietitään, miten voisimme kaikki puhaltaa samaan hiileen, Pehkonen toteaa. SEURAAVA ÄITIYDEN MYYTINMURTAJAT -työpaja pidetään Oulunkylän kirkolla 11. maaliskuuta. – Pohdimme yhdessä, mistä itse kunkin myytit ovat peräisin ja kuka niitä oikeastaan ylläpitää, summaa puolestaan Mirva Keski-Vähälä. Hän on ratkaisukeskeisen taideterapian ohjaaja ja perhetyöntekijä, joka johdattelee tapahtumassa keskustelua. Kuten Tinna Pehkosella, hänelläkin on takanaan uupuminen äitiyteen. Työnsä kautta hän tietää, että se on yleisempää kuin kukaan myöntää. Sometodellisuus on lisännyt vertailua muihin, ja toisten täydellistä elämää seuratessa unohtuu helposti se, että jokaisen voimavarat ovat erilaiset. – Niitä paikkoja, joissa voisi kertoa, millaista se elämä oikeasti on, löytyy edelleen liian vähän. Sille keskeneräisyydelle yritämme työpajoissa luoda tilaa.■ Äitiyden myytinmurtajat -työpaja Oulunkylän kirkolla lauantaina 11.3. kello 13.45–15.30. Lastenhoitoa yli 2-vuotiaille voi tiedustella osoitteesta linnea.korhola@evl.fi. Lisätiedot: helsinginseurakunnat.fi/oulunkylanseurakunta/tapahtumat/aitiydenmyytinmurtajat.

Ojoisten avovankilan vangit rakentavat näköalatasannetta kansallispuistoon. Vapausrangaistuksen suorittamisen jälkeen on tarkoitus palata yhteiskunnan jäseneksi.

Onnellisten suomalaisten maa uuden dokumentin pääosassa Onni ei ole tanssia ja laulua, vaan turvallisuutta ja tyytyväisyyttä. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA LAST BRIDGE MEDIA

V

iime syksynä Matteuksenkirkon Varustamolla pyöri hetken aikaa amerikkalainen kuvausryhmä. Ohjaaja David Arond, reportteri Nina Trasoff ja heidän tiiminsä tekivät dokumenttiohjelmaa Suomesta, maailman onnellisimmasta maasta. Miltei tunnin mittainen ohjelma The Happiest Country in the World saa maailmanensi-iltansa Itäkeskuksen Matteuksenkirkolla. Arond ja Trasoff ovat molemmat journalisteja. He lukivat artikkelin Suomen kultamitalisijasta sekä onnellisuus- että koulutusvertailussa. – Tämä kiehtoi meitä. Mietimme, mitkä muut asiat vaikuttavat hyvään sijoitukseenne. Lähdimme tutkimaan koulutuksen, hallinnon, maahanmuuton, asumisen, vankiloiden ja luonnon vaikutusta suomalaisten hyvinvointiin, tekijät kertovat sähköpostitse Tucsonista Arizonasta. He tekivät yli 20 haastattelua ohjelmaansa varten ja vierailivat muun muassa töölöläisessä alakoulussa, neuvolassa, Nuuksion luonnonpuistossa, Varustamossa ja saunassa sekä peräti kahdessa vankilassa. Ojoisten avovankila tuntuu erityisesti hämmästyttäneen amerikkalaista kuvausryhmää.

Työn edetessä Nina Trasoff ja David Arond yllättyivät monista asioista. – Ehkä suurin yllätys oli suomalaisten elämän tasapaino. Se näyttää vaikuttavan kaikkeen: kouluihin, yrityksiin ja hallintoon. AMERIKKALAISIA DOKUMENTIN tekijöitä hämmästytti myös suomalaisten suhtautuminen asemaansa maailman onnellisimpana maana. – Useimmat tapaamamme suomalaiset melkein nauroivat, kun kuulivat, että olemme täällä ottamassa selvää onnellisuuden syistä. Kun juttelimme enemmän, he myönsivät olevansa ylpeitä koulutuksen laadusta, tai luottavansa hallitukseen tai tuntevansa olonsa turvalliseksi Suomessa. Sitten he olivat hetken hiljaa ja totesivat: Luulenpa, että turvallisuus ja tyytyväisyys ovat juuri sitä onnellisuutta! Nina Trasoff ja David Arond toivoivat selvittävänsä, voisiko joitakin hyviä suomalaisia käytäntöjä soveltaa myös Yhdysvalloissa. Vastaus on myönteinen, mutta toki pitää ottaa huomioon maiden valtava kokoero ja USA:n moninaisuus. Maailman onnellisuusraportin tuottaa YK. Suomi on ykkösenä jo viidettä kertaa peräkkäin. Kärkikymmenikköön mahtuvat kaikki Pohjoismaat sekä Sveitsi ja Hollanti. Kyselyyn vastaa noin tuhat ihmistä jokaisessa 146 maassa. ■ The Happiest Country in the World -dokumentin ensiesitys Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, ma 6.3. klo 13. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023 3


Via Crucis palaa Helsingin ytimeen Ohjaaja Markku Arokannon mielestä Via Cruciksessa ovat läsnä kaikki inhimilliset tunteet. Jeesuskin on vielä vahvasti ihmisen poika.

P

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JANI LAUKKANEN

ääsiäisen tapahtumat keskelle Helsinkiä tuova Via Crucis toteutuu jälleen koronapandemian vaatiman muutaman vuoden tauon jälkeen. Tekijöinä on pitkälti sama työryh-

mä kuin vuonna 2021, jolloin esitys toteutui Via Crucis Resurrexit -lyhytelokuvan muodossa. Luvassa on jotakin uutta ja jotakin vanhaa. Uutta on esimerkiksi se, että esitys on entistä saavutettavampi: näkörajoitteiset saavat käyttöön-

Ohjaaja Markku Arokanto on kiitollinen siitä, että Via Crucista on tekemässä sitoutunut joukko ammattilaisia ja teatteriharrastajia.

Suomenlinnan kirkkoon tulee pääsymaksu Suomenlinnan kirkossa otetaan ensi kesänä käyttöön pakollinen viiden euron pääsymaksu vierailijoille. Maksua peritään ensin koeluonteisesti kesä-elokuussa 2023, ja jatkosta päätetään myöhemmin. Asiasta päätti Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto 13. helmikuuta. Pääsymaksun taustalla on Helsingin seurakuntien sisäisten vuokrien määräytymisperustei-

4 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023

den muutos. Se vaikuttaa erityisesti tuomiokirkkoseurakuntaan, jolla on paljon suuria kirkkoja. Jumalanpalvelusten, toimitusten, konserttien tai muun seurakunnan toiminnan aikana pääsymaksu ei ole käytössä. Maksu ei koske Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä, heidän mukanaan tulevia vierailijoita tai alle 18-vuotiaita. Kesästä 2021 lähtien Suomenlinnan kirkossa on ollut käytössä vapaaehtoinen viiden euron pääsymaksu. Samaa on kokeiltu myös Helsingin tuomiokirkossa, jossa maksu pysyy toistaisek-

sä korvanapit, ja esitys kuvailutulkataan suomeksi ja ruotsiksi. Myös viittomakieliset tulkkaukset pyritään toteuttamaan suomeksi ja ruotsiksi, jos tekniikan rahoitus toteutuu toivotulla tavalla. Via Cruciksen käsikirjoitus on runoilija, kirjailija Anna-Mari Kaskisen, ja esityksen ohjaa Markku Arokanto. Näyttelijöinä on sekä ammattilaisia että harrastajia, joista osa on ollut mukana monet kerrat aiemminkin. Esimerkiksi Jeesuksen roolissa nähdään Panu Haavisto, Marian äitiä Annaa esittää EevaMaija Haukinen, Pontius Pilatuksena on Esa Ruuttunen ja ylipappina Svante Korkiakoski. – On hienoa, että ihmiset ovat sitoutuneita ja ovat jaksaneet olla mukana kolme vuotta, vaikka sinä aikana elämässä voi tapahtua kaikenlaista. Otamme mukaan lisää vapaaehtoisia. Kansanjoukkoihin tarvitaan joukkovoimaa, ohjaaja Markku Arokanto kertoo. HELMIKUUSSA VIA CRUCIKSEN harjoitukset olivat jo hyvällä mallilla. – Olemme päässeet harjoittelemaan oikeilla paikoilla, mikä on hyvä, sillä välimatkat ovat pitkiä. Maaliskuussa pääsemme läpimenovaiheeseen ja näemme, mikä on esityksen todellinen kesto, Arokanto kertoo. Via Cruciksen reitti tekee ikään kuin kahdeksikon Helsingin keskustassa. Kaisaniemenpuistoon reitti ei tällä kertaa yllä, vaan vaellus alkaa Senaatintorilta jatkaen kulkueena Snellmaninkadun ja Kirkkokadun kautta Säätytalon puistoon. Sieltä esitys jatkaa Säätytalon pääportaille ja jatkuu kulkueena Unioninkatua pitkin takaisin Senaatintorille. Via Cruciksessa tämä hetki ja parin tuhannen vuoden takaiset tapahtumat kietoutuvat yhteen. Oh-

si vapaaehtoisena. Vuonna 2022 Suomenlinnan kirkossa vieraili noin 110 000 kävijää. Vierailuista noin 71 000 tapahtui kesäkuukausina. Vapaaehtoiset pääsymaksut Helsingin tuomiokirkkoon ja Suomenlinnan kirkkoon tuottivat viime vuonna noin 35 000 euroa. Pääsymaksun käyttöön ottamisen yhteydessä palvelua parannetaan. Ensi kesänä Suomenlinnan kirkossa on paikalla opas, ja kirkkosaliin tuodaan kirkon historiasta kertovaa sisältöä. Mahdollisesti kirkkoon tulee myös taidenäyttely.

jaajalle se tekee projektista mielenkiintoisen ja haastavan. – Ihmiset odottavat uutta, mutta samalla myös sitä, että pidetään kiinni perinteestä. Pekka Simojoen säveltämä, Antti Vuoren sovittama ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama musiikki tuo kertomukseen sitä jotakin uutta ja antaa ehkä erilaisen kuvan roolihahmoista. Joskus laulu voi kertoa enemmän kuin sanat. Myös Nina Pakkasen johtama kuoro Gospel Helsinki siivittää laulullaan eri tunnetiloihin. Riitta Röpelisen puvustus vie ajatukset ehkä ennemmin parin tuhannen vuoden taakse, mutta ympäristö on Helsinki 2023. Siihen sisältyy myös omat jännitysmomenttinsa: koskaan ei tiedä, millainen sää on esityspäivänä, tai onko kadunkulmassa vastassa rekka tai lumiaura.

Ihmiset odottavat uutta, mutta samalla myös sitä, että pidetään kiinni perinteestä. MARKKU AROKANTO

VIA CRUCIS ei ole Markku Arokannon mielestä vain kärsimysnäytelmä, vaan siinä ovat läsnä kaikki inhimilliset tunteet. – Jeesus on vaellusnäytelmän alussa vielä ihmisen poika. Hän tietää kohtalonsa, mutta ei ole vielä lunastanut sitä rooliaan, minkä me kaikki tiedämme.

Kynttilät syttyivät ja kellot soivat Ukrainalle Ihmiset ympäri Suomen muistivat Ukrainaa ja ukrainalaisia perjantaina 24. helmikuuta, kun Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta oli kulunut vuosi. Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin tuomiokirkon portaille sytytettiin tuhansia kynttilöitä. Tilaisuuden päätteeksi Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry keräsi kynttilät. Ne toimitetaan Ukrainaan, jossa steariinia hyödynnetään energia- ja valolähteenä.

Kynttilöiden laskuun osallistuivat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki. Tapahtuman järjestivät Helsingin kaupunki, Helsingin seurakuntayhtymä ja Helsingin yliopisto yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry:n kanssa. Tilaisuudessa oli mukana myös Ukrainan suurlähetystö. Samana päivänä kello 12 ko-


Via Crucis toteutui vuonna 2021 lyhytelokuvana. Nyt mukana on lähes sama joukko. Kuvauksissa Cedric Packalén, Jeesusta esittävä Panu Haavisto sylissään Helmi-koira ja Alvar Tigerstedt.

Tunteiden ja inhimillisyyden skaalaa edustavat myös opetus­ lapset. – Heissä ovat kaikki ne tunnot, jotka ovat meissäkin. Me olemme milloin juudaksia, milloin epäileviä tuomaita, milloin taas pietareita. Vuoden 2023 Via Cruciksessa korostuu myös naisten osuus: Jee­ suksen äidin Marian, hänen äitin­ sä Annan ja Magdalan Marian. Raa-

matun naiset ovat kiehtoneet Aro­ kantoa. – Kivityksenkin uhalla he yrittä­ vät muuttaa tapahtumien kulkua. PARHAIMMILLAAN VIA Crucista on ollut seuraamassa jopa noin 15 000 ihmistä. Mistään intiimistä esityk­ sestä ei ole kyse, mutta Markku Aro­ kanto sanoo silti pyrkivänsä siihen, etteivät näyttelijät myöskään esittäi­

ANTTI RINTALA

si roolejaan liian isosti, sillä se me­ nee helposti komiikan puolelle. – Luotamme tekstiin, ja tekniikka auttaa, sillä esiintyjät on mikitetty. Kenenkään ei tarvitse huutaa. Arokanto toivoo ihmisten voivan hiljentyä esitystä seuratessaan ja kulkiessaan mukana pääsiäisen ta­ pahtumissa. – Esitykseen kuuluu osuus, jo­ ta nimitän virsikujaksi. Siinä soivat

ko maassa soitettiin kirkonkelloja evankelis-luterilaisten piispojen aloitteesta. Kirkonkellojen ääni kutsui ihmisiä hiljentymään ja kunnioittamaan sodassa kuolleiden muistoa. Joissakin kirkoissa järjestettiin myös rukoushetkiä kellojen soiton jälkeen.

Patricia Högnabba valittiin kirkkoherraksi Kynttilät täyttivät Helsingin tuomiokirkon portaat Valoa Ukrainaan -tapahtumassa.

Ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan kirkkoherraksi on valittu seurakunnan oma pappi Patricia Högnabba. 16. helmi-

pääsiäisen kauneimmat virret. Toi­ von, että musiikki auttaisi hiljen­ tymään ja ihmiset keskittyisivät jo­ ko kuuntelemaan tai laulamaan mukana. ■

kuuta kokoontunut Matteuksen seurakunnan seurakuntaneuvosto sai päättää, valitaanko viran ainoa hakija Högnabba suoraan kirkkoherraksi, vai julistetaanko paikka uudestaan haettavaksi. Seurakuntaneuvosto oli yksimielisesti Högnabban valinnan kannalla. Patricia Högnabba aloitti Matteuksen seurakunnassa tekemällä sijaisuuksia nuoriso-ohjaajajana. Papiksi hänet vihittiin 2016, ja pappina hän on tehnyt erityisesti nuorisotyötä. – Nuorisotyö ja nuorten hyvinvointi ovat aina olleet lähellä

Via Crucis -pääsiäisvaellus lauantaina 8. huhtikuuta klo 21–22.30. Vaellus alkaa Senaatintorilta. Tahdotko mukaan esitykseen? Ilmoittaudu Via Cruciksen Facebook-sivulla.

sydäntäni ja sitä ne ovat jatkossakin, Högnabba sanoo. Matteuksen seurakunta on Helsingin pienin seurakunta. Sillä on noin 5 000 jäsentä, jotka ovat Itä-Helsingin ruotsinkielisiä. Seurakunnan pääkirkko on Matteuksenkirkko Itäkeskuksessa. Matteuksenkirkossa toimivat myös Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön keskus Snellu sekä hävikkiruokaravintola Waste&Feast. Siellä kokoontuvat myös englanninkieliset ja venäjänkieliset seurakuntayhteisöt.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023 5


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12, avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla sekä YouTubessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Teematorstai – Haagan kauppala 100 v. Klo 12 kirkkohetki, klo 12.15 lounas (6 e), klo 13 ohjelma. 9.3. Haagalainen-lehden näyttely, FM Tuula Salo. 16.3. Pohjois-Haaga ry. ja Pro Haaga. Tietokonekerho to 9.3. klo 13. Kaipainen. Hyvän mielen keidas to klo 15. Ateria 2 e. Käsityökerho ma klo 13. Pelikerho la 11.3. klo 12. Perhekerhot ma klo 17.30–19 Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodilla, Schild-

6 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023

Kannelmäen seurakunta Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. Punaisen laulukirjan veisuja lauletaan 8.3., ja 15.3. veisataan virsiä.

TAPAHTUMIA Lauletaan yhdessä to 2.3. ja 16.3. klo 10.15 kirkossa kanttori Anne Myllylän kanssa. Klanun Mummola la 4.3. ja 25.3. klo 10–13 Klanulla. Lapsille ja aikuisille yhdessä, leikkiä, askartelua ja lukemista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla välipalaa. Ett Ord la 4.3. klo 16 kirkossa. Kamarimusiikkiteos kahdelle laulajalle, sellolle, viululle, huilulle ja pianolle. Kantaesitys. Sävellys Jouni Rantanen. Libretto Meri Vesanto. Olga Harrison, sopraano, Juuso Koski, tenori, Anu Luukela,

sello, Anna Vesimäki, viulu, Soili Rantanen, huilu, Iiro Pukkinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Songes de Printemps – Kevään unelmat la 11.3. klo 16 konsertti kirkossa. Duo Eclipse: Laure Paris, klarinetti, ja Leïla Martin, marimba. Piazzolla, Bartok, Fauré, Caccini. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta, kahvia ja känttyä, keskustelua maailmanmenosta. Vetäjinä TM Aku Kähärä ja pääsuntio Juha Lepistö. Työtupa ti 7.3. klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanulla. Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille. Eläkeläisten päivähetki ke 8.3. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa keittolounaalle, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä. Lähetyspiiri ti 14.3. klo 17–18.30 Klanulla. Erkki Kyllönen kertoo kuulumisia Keniasta ja International Evangelical Church in Finlandin Raamattu-projektista. Avoin piiri.

Alakouluikäisten kevätleiri Porkkalassa 5.–7.5. Ilmoittautuminen kantsunurkka.fi-sivustolla 6.–19.3. Leirille mahtuu 20 leiriläisiä. Leiripaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Leiri on tarkoitettu 1–6-luokkalaisille.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu klo 11 sunnuntaisin Munkkivuoren kirkossa. 5.3. Päivi Vähäkangas, Risto Kultala. 12.3. Vauvakirkko. Kaisa Hirvonen, Senni Valtonen. Lämminhenkinen messu perheen pienimmille ja heidän

ESKO JÄMSÄ

Haagan kauppalan 100-vuotisjuhlajumalanpalvelus ja pihajuhla su 5.3. klo 10–13 Huopalahden kirkossa ja kirkonmäellä. Haagan seurakunnan uudet luottamushenkilöt avustavat, ja heidät siunataan tehtäväänsä. Vs. kirkkoherra Mari Mattsson, kanttori Anna Marte ja Psalmilaulajat, muusikko Jiri Kuronen, diakoni Sanna Laiho. Striimataan Haagan seurakunnan Facebook-sivun ja YouTuben kautta. Haagan kauppalan 100 v. -juhlanäyttelyn avajaiset, kirkonmäellä tarjolla hernekeittoa ja pullakahvit. Juhlan järjestää Haagalaisen tuki-Stöd ry. Pienten kirkko la 11.3. klo 15. Muroma-Nikunen, Leivo, Kosunen. Liikutaan musiikin tahdissa, lauletaan, etsitään oma kastelehti kastepuusta. Tervetuloa koko perhe, kummit ja mummit. Kirkkokahvit ja -soseet. Messu su 12.3. klo 10. Kreivi-Palosaari, Marte. Aamupuuro klo 9–9.45, keittolounas klo 11.30– 12.30. Striimataan. Iltamessu ke 8.3. klo 18. MuromaNikunen, Marte. 15.3. Mattsson, Anni Rusi. Iltatee. Kompletorio pe klo 19. Silin. Striimataan. Hiljainen rukous klo 18.30 alkaen. Laudes ke klo 7.30. Silin. Striimataan. Ad sextam to klo 12. 9.3. MuromaNikunen. 16.3. Mattsson.

tinpolku 6. Kamalat äidit® -ryhmä teinien äideille ti 14.3. klo 17.30–19. Tied. minna.rosenborg@evl.fi. Junnutönö 2–6-luokkalaisille ti ja pe klo 13–16. Tied. pauli.virtanen@ evl.fi. Lähetyspiiri ma 6.3. klo 14. Suikkanen. Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg. Hiljaisuuden joogaa® su klo 18.30– 20 kirkossa. Tied. mari.silin@evl.fi ja hannele.paivio@mail.com.

Menokasvo

Keskustele politiikasta Temppeliaukion kirkossa Miksi Töölön seurakunta järjestää eduskuntavaalien ehdokkaille poliittisen vaalipaneelin, kirkkoherra Hilkka Niemistö? – Politiikassa on kyse meitä kaikkia koskevista asioista, kuten rauhasta, uskonnonvapaudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja luonnon varjelemisesta. Näistä teemoista puhutaan myös Raamatussa ja jumalanpalvelusten saarnoissa. On tärkeää, että seurakunnat eivät eristäydy ja marginalisoidu, vaan olemme mukana käsittelemässä yhteisiä asioita omien arvojemme pohjalta. Minkälaisiin kysymyksiin ehdokkaat vastaavat? – Vaalipaneelin teemat nousevat kirkon hallitusohjelmatavoitteista, jotka liittyvät muun muassa eriarvoisuuden vähentämiseen, nuorten hyvinvoinnin turvaamiseen, uskonnon ja omantunnon vapauteen sekä oikeudenmukai-

Kirkkoherra Hilkka Niemistö avaa vaalikeskustelun Temppeliaukion kirkossa.

suuden ja ilmastokestävän elämäntavan edistämiseen. Kirkko haluaa olla kaikkia varten, mutta politiikka nostaa esiin jakolinjoja. Puhutaanko paneelissa vaikeista asioista? – On tärkeää, että eri tavalla ajattelevat ihmiset voivat kokea seurakunnan omakseen. Eduskuntapuolueet saavat lähettää paneeliin omat ehdokkaan-

sa, ja esiin nousee varmasti linjaeroja. Piispa Teemu Laajasalo toimii paneelin juontajana ja uskon, että hän osaa haastaa ehdokkaita sopivasti. TANELI KYLÄTASKU Vaalipaneeli yhdeksän eduskuntapuolueen edustajille ti 7.3. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Keskustelun juontaa piispa Teemu Laajasalo, alkusanat kirkkoherra Hilkka Niemistö. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu.


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

läheisilleen sekä koko seurakunnalle.

TAPAHTUMIA Tulevaisuuden ja toivon ilta la 4.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Varatuomari, raamatunopettaja Hannu Äimänen avaa Jeesuksen ja Raamatun opetuksia lopunajasta ja tulevista tapahtumista. Tilaisuus on kaksikielinen, suomi/ruotsi. Rukouspalvelua ja keskusteluapua. Aulassa tarjoilua sekä kirjapöytä. Pop up -infoa digistä ti 7.3. ja 14.3. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkossa. Kirjallisuuspiiri ti 7.3 klo 18.30–20 seurakuntasalissa. Kunnon kaveri -jumppa to 9.3. ja 16.3. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkon pihalla. Pop up -infoa digistä to 9.3. ja 16.3. klo 12–12.30 Munkkiniemen kirkossa. Seurakunnan kuoron projekti Uusi virsi aloittaa! Tervetuloa mukaan kolmen viikon kuoroon! Harjoitukset to 16.3., 23.3. ja 30.3. klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa ja esiintyminen messussa su 2.4. klo 11. Laulamme uuden ajan tunnelmallisia virsiä. Kuoro laulaa stemmoissa, mutta et tarvitse aiempaa kokemusta kuorolaulusta. Lisätietoja kanttori Senni Valtoselta, p. 09 2340 5117. Piirakkatempaus Yhteisvastuukeräykselle ma 20.3. Leivomme 150 aitoa karjalanpiirakkaa ja 10 mustikkapiirakkaa. Ennakkotilaukset: munkkiniemi.srk@evl.fi pe 17.3. mennessä. Karjalapiirakat 4 kpl/5 e, max 10 kpl/henkilö, mustikkapiirakat 25 e/kpl. Tilatut piirakat voi noutaa Munkkivuoren kirkolta klo 16–17, maksu käteisellä.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Perhemessu, lähetyslounas ja toimintapisteitä su 5.3. klo 10. Lounaaksi broileri- tai nyhtökaurakastike ja perunasose. Hinta 7/3 e. Toimintapisteillä askartelua, musiikkiliikuntaa, mitä ihmettä -aistipuuhapiste ja vauvaperheiden kohtaamispaikka. Messu su 12.3. klo 10. Luoma, Vuori, Ahola. Lapsille musiikkipyhäkoulu. Paastonajan arkiretriitti ja viikkomessu keskiviikkoisin 12.4. asti klo 18. Petri Tikka ja Maika Vuori. Mahdollisuus keskusteluun tai

rippiin klo 17.30. Messun jälkeen hiljainen rukous, Jeesuksen rukous, Ruusukkorukous. Rukoushetki päivän päätteeksi noin klo 19.15.

TAPAHTUMIA Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus ke 8.3. klo 14 Kotikallion palvelukeskuksessa, Kyläkirkontie 6–10, sekä to 9.3. ja 16.3. klo 14 kirkolla. Laulamme Kylli Aholan johdolla. Oikeasti aikuisten Kellari-ilta to 9.3. klo 16–18 kirkon kellarikerroksessa. Kahvittelua, juttuseuraa, biljardia. Mukana diakonit. Vaihtopäivä – lastentarvikkeet, vaatteet ja kodin pientavarat kiertoon ti 14.3. klo 15–18 kirkolla. Vaihtoon voi tuoda puhtaita, ehjiä ja käyttökelpoisia vaatteita, jalkineita, leluja ja kodin pientarvikkeita, kuten astioita. Lähetyspiirin retki Järvenpäähän ke 15.3. Tutustumme Järvenpään seurakunnan lähetystoimintaan. Lähtö Pitäjänmäen asemalta junalla klo 12.50, paluu klo 17 ja 18 välillä. Ilm. Heli Voipiolle, p. 040 742 5372.

Keskusta Tuomiokirkko­ seurakunta Virasto: Bulevardi 16 B ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ma– pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Annankulma, Annankatu 14D Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Meritullin seurakuntatalo, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTube), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu (ja pyhäkoulu) Agricolan kirkossa, klo 12

Kuinka kestää eron aiheuttamia tunteita? Ero herättää monia kysymyksiä. Missä tulen asumaan? Miten lapset pärjäävät? Kuinka talouteni kestää? Miten ymmärtää kaikkea, mitä on tapahtunut? Kuinka kestän näitä kaikkia tunteita: surua, ikävää, vihaa, pettymystä, häpeää, syyllisyyttä, riittämättömyyttä? Entä tulenko löytämään joskus uutta parisuhdetta, jos sitä haluan? Eroryhmä tarjoaa apua näihin kysymyksiin. Ilmoittaudu maksuttomaan ryhmään 15.3. mennessä osoitteeseen juha. petterson@evl.fi. Kerro viestissäsi, miksi sinun olisi tärkeää saada osallistua ryhmään. Liitä mukaan nimesi ja puhelinnumerosi, niin otamme sinuun yhteyttä. Ryhmään voidaan ottaa kahdeksan henkilöä. Eroryhmä kokoontuu kauppakeskus Triplassa olevassa seurakuntatila Fokuksessa to 23.3., pe 31.3., to 6.4., pe 14.4., ke 26.4., to 4.5. ja ke 10.5. klo 9.30–11.30. Fredrikanterassi 1, 5. krs.

Yhteisvastuukeräyksellä autetaan nuoria Yhteisvastuukeräyksen tilinumerot: Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75 OP FI14 5000 0120 2362 28 Kirkkopalvelujen keräyslupa Manner-Suomessa RA/2020/639, voimassa toistaiseksi. Lue lisää verkossa: yhteisvastuu.fi

Hyvän toivon kappelissa, klo 12 vanhan kaavan messu parillisilla viikoilla Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. su ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 19 Agricolan kirkossa. Viikkomessu to klo 12 Tuomiokirkossa. Iltakirkko la klo 18 Tuomiokirkossa. Juhlamessu su 12.3. Tuomiokirkossa. Karjalan liiton hengelliset päivät talvisodan päättymisen vuosipäivänä. Messussa saarnaa piispa Seppo Häkkinen.

TAPAHTUMIA Annankulmassa: Annankulman olohuone ke ja to klo 11 ja pe klo 9. Lähetyksen iltapäivä to 9.3. klo 13.30. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12. Muulloin sähköpostitse/ puhelimitse. Yhteyst. virastosta/ netistä. Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Raamattupiiri to klo 16.30. Hyvän toivon kappelilla: Yhteisöruokailu ma klo 17.

MLL:n iltaperhekerho parillisilla viikoilla ma klo 18.15. Perhekerho ma ja ti klo 9.30. Vauvaperhekerho ti klo 13. Kappelikahvila ti klo 14. Yksinhuoltajien olohuone ti 7.3. klo 17. MLL:n perhekerho ke klo 9.30. Koululaisten kokkikerho ke 15:45. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9:30. Koululaisten Olkkari to klo 14. Musaryhmä to klo 18. Baby and Toddler Group on Fridays at 1.30 pm. Luomakuntakerho pe klo 15.30. Hiljaisuuden jooga pe 10.3. klo 17. Raamattupiiri parittomilla viikoilla pe klo 18. Leikkilauantai 11.3. klo 9.30. Katajanokan seurakuntakodilla: Lasten kerho ke klo 16.30. Perhekahvila pe klo 10. Meritullissa: Seniorijumppa ma klo 10 ja 11 liikuntasalissa. Lasten liikuntakerho ti klo 9.30 liikuntasalissa. Perhekerho to klo 15. Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12 Agricolan kryptassa. Hinta 1 e. Tribe-tiistai ti klo 16.30. Seniori Foorum ke klo 13. Edulli-

nen kahvitarjoilu kryptassa jo klo 11.30. 8.3. Mihin ihminen tarvitsee musiikkia, toimittaja Minna Lindgren, 15.3. Testamentti ja hoitotahto, siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas. After school ke klo 15. Perhekerho pe klo 9.30. Suomenlinnan kirkolla: Koululaisten Olkkari ti klo 14. Voimasiskot – avoin ryhmä naisille 7.3. klo 17.45 Kryptassa. Rukousta ja sanaa musiikin siivin ke klo 16. Tuomiokirkolla: Aamurukouspiiri ma klo 7.30. Päivärukous ma, ti ja pe klo 12. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Senioreiden tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa. Päiväkonsertti ke klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 Tuomiokirkon kappelissa. Pyhä tanssi tutuksi to 2.3. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. To 9.3. klo 18 Pyhän tanssin messu Tuomiokirkon kryptassa. Yhteisvastuukahvila 2.–3.3. klo 10–14.30, 4.3. klo 10–18 Tuomiokirkon kryptassa. Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti 7.3. klo 12. Lasten kuorokerho Vanhan kirkon varpuset ke klo 14.30. Vanhan kirkon keskiviikot. 8.3. klo 18 Hengellisen luovuuden lähteillä. 15.3. klo 18 Virsilauluilta. Helsingin urkufestivaali soi 7.–12.3. kirkoissa. La 11.3. klo 13 Vanhassa kirkossa David Löfgrenin luento Lemmens och den moderna franska orgeltekniken ja klo 19 konsertti. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Tarkista ajankohtaiset tiedot ryhmätoiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kallion kirkossa Iltamessu maanantaisin klo 18. 6.3. Uusi-Rauva, 13.3. Partti. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 7.3. ja 14.3. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 8.3. Partti, Anima mea, joht. Vuori. 15.3. KelttiKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023 7


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

GETTY IMAGES

messu. Partti, Anima mea, joht. Korhonen. Kivimessu torstaisin klo 18. 2.3. ja 9.3. Juhantalo, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 3.3. ja 10.3. Hynninen. Perjantai-illan lectio klo 17–18 kappelisalissa. Tuomasmessun ehtookellot la 4.3. klo 17. Kristiina Hannula. Ehtookellojen musiikista vastaavat Inna ja Juha Vintturi kuoron ja muutaman muusikon kanssa. Messu su 5.3. klo 10. Partti, UusiRauva, Pyylampi, Niskala, Vokaaliyhtye Incanto, joht. Jukka Jokitalo. Messu su 12.3. klo 10. Reina, Helanne, Pyylampi, Niskala, van Santen. Alppilan kirkossa Kiinankielinen messu su 5.3. ja 12.3. klo 13. Tasausmessu su klo 16. 5.3. Viljamaa, Pyylampi, 12.3. Reina, Oksanen.

TAPAHTUMIA

Seuraa ja kivaa tekemistä Perhekerhoista löytyy lapsille ja aikuisille seuraa ja mukavaa puuhaa yhdessä ja erikseen. Kerhossa voit myös tutustua muihin alueella asuviin lapsiperheisiin. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, vaan voitte tulla niinä kertoina kun teille sopii ja pääsette. Kerhot ovat kaikille avoimia. Lue lisää: helsinginseurakunnat.fi/lapsetjaperheet

TAPAHTUMIA Yksinhuoltajien olohuone kokoontuu kuukauden ensimmäisenä torstaina 2.3. alkaen klo 18–20 Siltasaarenkatu 28 kerhotilassa. Lapsille puuhaa ja aikuisille keskusteluseuraa. Tarjolla kahvia, teetä, kaakaota ja pientä purtavaa. Konsertti – ImproFlow 5.3. klo 17 Kallion kirkossa. Multi-instrumentalisti ja laulaja Hale Heikkilä. Liput 25/20 e ovelta tuntia ennen. Intuitiivisesti syntyvät äänimaisemat ja musiikki johdattavat ainutlaatuisen kokemukseen upeassa akustiikassa. Ota tyyny ja torkkupeitto mukaan ja tule kokemaan konsertti uudella tavalla. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 9.3. Brelin lauluja laulava Kansallisteatterin näyttelijä Timo Tuominen Päivi Istalan haastattelussa, 16.3. Yksinasuvien puolustaja Raija Eeva, Sirkku Nyströmin haastattelussa. Requiem – Helsingin urkufestivaalin päätöskonsertti 12.3. klo 18 Kallion kirkossa. Olli Saaren Requiemin ja Dance Diptychin kantaesitys. Somnium Ensemble -kuoro joht. Elisa Huovinen ja urkuri Irina Vavilova. Dance Diptychin saapuu esittämään urkuri James D. Hicks USA:sta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Hetki meille -parisuhdeiltapäivä 15.3. klo 16 Helsingin kahvipaahtimolla, Työpajankatu 2. Kaipaatko hetken hengähdystä kiireestä oman rakkaan kanssa pysähtyen? Iltapäivässä on vertaisohjaajan pitämä alustus ja aikaa keskustella kumppanin kanssa hyvän kahvin äärellä. Eri parisuhteen tärkeitä teemoja lähestytään pareille jaettavien keskustelukysymysten kautta. Kahvissa keskitytään kahvin valmistustavan vaikutukseen, kun sama kahvi on valmistettu kolmella eri tavalla. Hinta 10 e/hlö. Ilmoittautumiset ja lisätietoja hilpi.s.perttula@evl.fi, p. 050 475 7597.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023

Koivisto ja Korkalainen. Messu 12.3. klo 10. Flinck, Valkeapää ja Korkalainen. Mukana Kamarikuoro Uoma, johtaa Teemu Tommola. Puolen tunnin messu 15.3. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Korkalainen.

Lauttasaaren seurakunta Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe 10–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET Messu 5.3. klo 11. Yhteistyömessu 12.3. klo 11 ja yhteinen lounas. Mukana Helsingin kiinankielinen seurakunta. Hiljaisuuden viikkomessu keskiviikkoisin klo 18. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11. Vauvakirkko 18.3. klo 15.

TAPAHTUMIA Perhekerhot maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 sekä keskiviikkoisin klo 13–15. Rukousaamiainen 3.3. Kryptassa klo 8–9.30. Tiedustelut markus. ek@evl.fi. Keskustelusarja lähisuhdeväkivallasta 6.–8.3. klo 18–20 kirkkosalissa. 6.3. Lähisuhdeväkivallan monet kasvot, 7.3. Pahoinpitelystä hyvinpitelyyn – loppu väkivallan kierteelle, 8.3. ”Auta minua, etten satuta sinua”. Keskustelijoita muun muassa organisaatioista MonikaNaiset/turvakoti Mona, THL:n turvakotipalvelut, MLL – turvaverkko, Miessakit ja Seri-tukikeskus. Torstaipiiri 9.3. klo 13. Anna Finnilä kertoo katujen nimistöstä. Yhteisvastuun tukikonsertti: Mira Luoti 11.3. klo 18. Vapaaehtoinen lippumaksu 1–20 e. Luento: Talvisodan ihmisten historiaa 13.3. klo 13.30. Teemu Keskisarja ja Eeva Tammi.

Käsityöpiiri B-rapun aulassa 13.3. kello 13–14.30. Kahvit. Hiljaisuuden joogan tuoliharjoitus ja iltatee 22.3. klo 17–17.30. Lastenhoito järjestetty klo 17–19. Nuortenillat Kryptassa joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaina klo 18–19.30 Vattuniemitilassa. Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa. Kuoro kaikille -harjoitukset torstaisin klo 17–17.50. Kaikki ovat tervetulleita laulamaan. Isien lenkkiryhmä torstaisin klo 18. Lenkkeilyä, maksuton sauna ja lyhyt hartaus. Lähtö C-portaan edestä klo 18. Töppösryhmä joka kuukauden 2. tiistai klo 11. Kirkkokahvila avoinna ma–to klo 10–17.30 ja pe klo 10–14. Lounasta klo 11–14. Lisää tapahtumia lauttasaarenseurakunta.fi tai Facebook: Lauttasaaren seurakunta, Instagram: lauttasaarensrk.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 5.3. klo 10. Piispa Teemu Laajasalo saarnaa. Liturgina toimii Kari Kanala ja kanttorina Ruut Kiiski. Mukana Barokkiorkesteri Galantina, johtaa Timo Kiiskinen. Messu radioidaan, saapuminen klo 9.45 mennessä. Puolen tunnin messu 8.3. klo 18.

Urkukonsertti osana Helsingin urkufestivaalia 9.3. klo 19. Santeri Siimes, urut. Lemmens, Jongen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Ruokajakelu keskiviikkoisin klo 14 Hermannin diakoniatalolla, Hämeentie 73. Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Vapaaehtoinen maksu. Mukana diakoniatyöntekijät. Latinotanssi torstaisin 9.2.–16.3. klo 17–18. Maksuton. Ei ilmoittautumista. Lempeä liikunta keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Ei ilmoittautumista. Kristillinen meditaatio keskiviikkoisin klo 17.10–17.50 kirkon urkuparvella. Iltaruoka keskiviikkoisin klo 16.30– 18 jaksolla 1.2.–26.4. Vegaanista kasviskeittoa, hinta 1 e/annos. Sisältää leivän, juoman ja teen tai kahvin. Sydänrukous perjantaisin klo 8.30 Paavalinkirkon kuorissa. Uudet ryhmäläiset noin 10 min. aiemmin, niin saat ohjeistuksen. Pakopeli-lauantai 11.3. Pakohuonepeli-turvakoodi yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille sekä aikuisille. Vainojen keskellä kadonnut ystävä tarvitsee sinua. Toiminnallisia tehtäviä ratkotaan tiimeissä. Mukaan yhteen noin 1 h peliin enintään 30 osallistujaa. Pakopeli aikuiset klo 13, Pakopeli nuoret klo 15. Tarjolla pientä purtavaa. Ei ilmoittautumista. Tapahtuman järjestää Kansan Raamattuseura, ja ohjaajana toimii Säde Suutari Kansan Raamattuseuralta. Sylivauvat ti klo 9.30–11. Uusi ryhmä alkaa 21.3. Ennakkoilm. tuija.heinonen@evl.fi. Pyhäkoulu PikkuPaavalit ke 1.–29.3. klo 17.45–18.45. 3-vuotiaista ylöspäin. Ei ennakkoilm. Perhekahvila torstaisin klo 9–11. Avoin kaikille, ei ennakkoilm. Iltapäiväkerhon hakuaika ensi kaudelle 6.3.–1.5. Tied. p. 050 380 4194. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15. Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15. Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko: Messu 5.3. klo 10. Kampin Laulu, joht. Saara Aittakumpu. Messu 12.3. klo 10. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, joht. Riku Laurikka. Kirkkoherra Hilkka Niemistön virkaanasettamismessu 19.3. klo 10. Liturgia Niemistö, saarna piispa Laajasalo. Musiikissa Gospel Helsinki, muskarilaiset, Paaso, Karjalainen ja Hersta. Töölön kirkko: Messu 5.3. klo 12. Messu 12.3. klo 12. Lauluyhtye Four Hats. Meilahden kirkko: Messu 5.3. klo 12. Messu 12.3. klo 12. Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat seurakuntatoolo.fi. Koululaisten kevätleiri 31.3.–2.4. Korpirauhan leirikeskuksessa. Lähde leirille Kallion, Töölön, Paavalin ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan 7–14-vuotiaiden kanssa. Hinta 50 e, seur. sisarukset 40 e. Ilm. viim. 12.3. os. https://tiny.cc/ varkkaleiri23. POLKU23-suurleiri Keuruulla 4.–9.7. reippaille kouluikäisille. Koe suuren telttaleirin erityisyys! Lisät. seurakuntatoolo.fi (kouluikäiset, leirit). Ilm. viim. 26.3. bit.ly/POLKU23Varkka. Kevään Avoimet perhekerhot 9.1.‒17.5. Lisät. seurakuntatoolo.fi. Diakonia ark. p. 09 2340 6318 tai asiointi.helsinginseurakunnat.fi. Diakoni Töölön palvelukeskuksessa 6.3. klo 13–14. Aikuisten syysleiri 4.–7.9. Siikaniemessä. Hinta 140 e. Lisät. ja ilm. Maija Åker p. 09 2340 6370 tai Sanna Laiho p. 09 2340 3228. Temppeliaukion kirkolla: Eduskuntavaalipaneeli ti 7.3. klo 18. Juontaa piispa Teemu Laajasalo. Alkusanat kirkkoherra Hilkka Niemistö. Panelistit: Mika Ebeling (KD), Ville Jalovaara (SDP), Kristiina Kartano (Liik.), Mikko Kärnä (Kesk.), Matti Niiranen (Kok.), Wille Rydman (PS), Suldaan Said Ahmed (Vas.), Bertha Simojoki (RKP) ja Fatim Diarra (Vihr.). Urkumusiikkia vierailijoille ke 8.3. klo 14. H. Hersta. Irak kristityn silmin -konsertti ke


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Pidä huolta – hyvinvointia tukeva ryhmä miehille to 30.3.–4.5. klo 12–13. Ilmoittautuminen 23.3. mennessä: diakoniatyöntekijä, projektipäällikkö Nina Liikala, nina. liikala@evl.fi, p. 050 322 8613. Fattaluudat päivystävät 3.3., 17.3. ja 31.3. klo 11–13. Koulutetut vertaispalveluohjaajat opastavat ja neuvovat mm. virastoasioinnissa. Jussi Suomisen Tuulen siivetakvarellinäyttely kirkkosalissa 9.4 asti.

Herttoniemen seurakunta Virasto: Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4. Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Gospelmessu Myllypurossa 5.3. klo 12. Myllypuron messussa 12.3. mukana kirkkokuoro.

TAPAHTUMIA TT Eero Junkkaala & tuoreet arkeologiset löydöt. Luento ke 8.3. klo 18 Kulosaaren seurakuntasalissa. Miten uudet arkeologiset löydöt liittyvät Raamatun historiaan? Masennuksesta toivoon. Tunnelukkoterapeutti Miia Moision luento to 16.3. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Mahdollisuus kysymyksiin. Myynnissä luennoitsijan kirjoja. Klo 17 kasviskeittoa, leikkelettä ja leipää seurakuntasalissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kodittomien yö Myllypuron kirkossa pe 17.3. klo 16. Sauna, ruokaa, yösija patjoilla, kaikille avoin iltahartaus klo 19. Päivä surulle Myllypuron kirkolla la 18.3. klo 12–16. Surututkija Mari Pulkkisen luento klo 12, keittolounas klo 13–15 Yhteisvastuun hyväksi 3 e. Surevien kanssa työskentelevät järjestöt esittelevät toimintaansa. Surun pysäkeillä voi maalata, liikkua, kirjoittaa, pysähtyä. Helsingin Helmi -kuoron konsertti klo 15, johtaa Henna Dolk Viksten. Iltaruoka kaikenikäisille to 16–17.30 Myllypuron kirkko. Maistuvaa ja edullista ruokaa sesongin mukaan. Aterian hinta aikuisilta 3 e ja lapsilta 1,50 e. Laulun siivin yhteislaulua Kulosaaren seurakuntasalissa 8.3. klo 14. Kahvit klo 13.30. Virren voimaa yhteislaulua Myllypuron kirkon seurakuntasalissa su 12.3. klo 14. Kahvit 13.30. Uusi avoin perhekahvila Itäkadun perhekeskuksessa, Tallinnanaukio1 ti klo 14–16. Uusi vauvamuskari 0–2-vuotiaille ti klo 15 Laivalahdenkatu 12 kerhohuone.

Uusi monitoimikerho 1.–6.-luokkalaisille Myllypuron kirkossa to klo 14–16. Ilmoittaudu Tiina MäkiArvelalle p. 040 508 7383. Maksutonta digineuvontaa joka to klo 14 Laiturissa. Myös kotikäyntejä: marika.dahl@evl.fi, p. 050 473 6685. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946. Seurakunta päivystää 15.3.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6421 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Kappelimessu Puotilan kappelissa to 2.3., 9.3., 16.3. klo 18. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa pe 3.3., 10.3., 17.3. klo 12. Messu su 5.3. Vartiokylän kirkossa klo 10; Mikaelinkirkossa klo 12, rippikoululaiset avustavat, laulamme virsien ohella Nuoren seurakunnan veisukirjasta. Messu su 12.3. Vartiokylän kirkossa klo 10, musiikissa mukana Trio Barone: Hanna Järvinen ja VeliMatti Helle, sello, Juha Hurskainen, piano; Mikaelinkirkossa klo 12, mukana Cantus Novus -kuoro. Hiljaisuuden tien rukoushetket Puotilan kappelissa tiistaisin 4.4. asti klo 18.

Kolmen viikon kuoro Tule mukaan kolmen viikon kuoroon alkaen torstaina 16.3. kello 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla, Raumantie 3. Seuraavat harjoituskerrat ovat 23. ja 30.3. Laulamme uuden ajan tunnelmallisia virsiä stemmoissa, mutta et tarvitse aiempaa kokemusta kuorolaulusta. Esiinnymme messussa Munkkivuoren kirkossa sunnuntaina 2.4. kello 11. GETTY IMAGES

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

ItäHelsinki

GETTY IMAGES

8.3. klo 19. Alkusanat Hilkka Niemistö, musiikki Pekka Simojoki ja EtCetera -kuoro. Piispa Daniel kertoo Irakin kristittyjen tilanteesta, tulkkaus suomeksi. Yhteistyössä Open Doors ry. Café Töölö ke klo 14–16 Töölön kirkossa. Yht. lounas ke 15.3. klo 11.30–13 Meilahden kirkossa. 2/1 e. Tuomaankirkolla: Esikoisvauvakerho to 2.3.‒11.5. klo 14‒15.30. Ilm. sirpa.huhtamaki@ evl.fi. Taaperojooga to klo 12.30–13.30. Myös isät tervetulleita alle 2-v. taaperon kanssa. Ilm. reija.lind@ evl.fi. Siionin virsi -seurat ma 6.3. klo 18 Rastissa. Tuukka Kauhanen, Wille Hermanni Riekkinen. Fokuksessa: Suuria uskonkysymyksiä. Ke 8.3. klo 18 Miksi Jumala ei tee uskoa helpommaksi? Ke 15.3. Jeesuksen naissuhteet. Teologian tohtori, UT:n eksegetiikan dosentti Kari Kuula luennoi. Eroryhmä – keskustelua eroon liittyvistä tunteista ja kokemuksista 23.3., 31.3., 6.4., 14.4., 26.4., 4.5. ja 10.5. klo 9.30–11.30. Ryhmä on maksuton. Ohjaajina perheneuvojat Tarja Huttunen ja Juha Pettersson. Lisät. ja ilm. viim. 15.3. juha. petterson@evl.fi. Elämän ja kuoleman metsä. Janne Elorannan puuveistoksia. Myyntinäyttely 26.3. asti Fokuksen aukioloaikoina. Pilates ja Mindful Stretching 2 jaksolla 19.3.–14.5. (ei 9.4.). Osallistu molempiin tai vain toiseen ryhmään. Hinta 69 e/kurssi, yht. 99 e. Ilm. Töölön seurakunnan nettisivujen kautta 1.3. alk. Lisät. virva. krans@evl.fi. Vapaaehtoispäivystäjäksi Fokukseen? Lisät. lauri.anttila@evl.fi, p. 050 387 7154. Temppeliaukion kirkko avoinna päivittäin. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi talven. Lisät. temppeliaukionkirkko.fi.

TAPAHTUMIA Mikaelinkirkolla: Maanantaikahvit maanantaisin klo 13. Maksuton ja kaikille avoin kahvitauko päivän keskellä. Yhdessäoloa ja pientä ohjelmaa tarjoilujen äärellä. Tiistain iltaruoka tiistaisin klo 17.15. Vapaaehtoinen maksu. Ruokailun jälkeen mahdollisuus jäädä eri ikäisten raamattupiireihin klo 18 alkaen. Ruokaa, iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin klo 11. Aterian hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus. Sururyhmä elämänkumppaninsa hiljakkoin menettäneille alkaa 23.3. klo 15 ja kokoontuu 5 kertaa maalis-huhtikuun aikana. Ryhmässä on paikkoja vapaina, yhteydenotot Eva-Lisa Lindström, p. 050 5593657 tai eva-lisa.lindstrom@evl.fi.

Tunnelukot auki Tunnelukot ovat lapsuudessa tai nuoruudessa opittuja haitallisia kokemisen tapoja, jotka voivat aikuisiällä ilmetä esimerkiksi vaikeutena tunnistaa ja säädellä omia tunteita. Tule kuuntelemaan tunnelukkoterapeutti ja pappi Miia Moision luento Masennuksesta toivoon. Masennuksesta toivoon -luento Kulosaaren kirkossa 16.3. klo 18–19.30, Werner Wirénin tie 6.

Vartiokylän kirkolla: Aikuisten kuntonyrkkeilyä tiistaisin 14.3. alkaen klo 18. Maksuton, halutessasi lahjoita sopiva summa Yhteisvastuukeräykseen. Urheiluvaatteet ja juomapullo mukaan, muut varusteet on kirkolla. Ilm. Jouni Uimonen p. 0504360489, jouni.uimonen@evl.fi. Maanantain iltaruoka maanantaisin klo 16.30. Hinta 1 e. Ruokailun jälkeen yhteistä puuhailua iltaperhekerhossa klo 17–18.30: liikutaan jumppasalissa, askarellaan ja leikitään lasten kerhotiloissa. Tarjolla iltakahvi ja -tee. Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 13. Lauletaan yhdessä virsiä, kansanlauluja ja iskelmiä. Lempeä lauantai – voimauttava aamupäivä naisille la 18.3. klo 10–12. Alkumaljat, kehollinen raamattumeditaatio, brunssi ja Meren sisaret -lauluyhtyeen minikonsertti. Varustaudu mukavilla vaatteilla ja viltillä. Hinta 5 e kerätään tilaisuudessa ja ohjataan Yhteisvastuukeräykseen. Päivässä mukana Piia Kontio. Ilm. verkkosivujemme kautta viimeistään 15.3. Puotilan kappelilla: Puotilan kappelin Olohuone ti 7.3. Ukrainalainen iltapäivä; ti 14.3. Kasvosokeudesta, kansliapäällikkö Pekka Huokuna, Kirkkohallitus. Kahvit alkavat klo 13, ohjelma klo 14. Hiljaisuuden retriitti Pilvimuurista valo välähtää pe–ma 7.–10.4. Leiriniemen kurssikeskuksessa Mäntsälässä, ohj. Anne Granström ja Eva-Lisa Lindström. Hinta (sis. kuljetukset sekä täysihoidon 1 hh:ssa omin liinavaattein) 190 e Helsingin srk:ien jäseniltä ja 210 e muilta. Paikkoja täytettäessä etusijalla ovat Mikaelin srk:n jäsenet. Ilm. verkkosivujemme kautta viimeistään 24.3. tai to 2.3. klo 16–18 p. 050 527 3390. Ajanvaraus diakonityöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Ajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Yhteisvastuukeräys 2023 kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Lahjoita: yhteisvastuu.fi/ helsinkimikael, FI16 2089 1800 0067 75, srk:n viitenumero 308346 tai MobilePay 47389.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajaranta, Humalniementie 15 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023 9


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 5.3. klo 10. Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko. Kingdom’s singers -kuoro, joht. Fiona Chow. Messu su 12.3. klo 10. Takala, Salonen, Tiainen. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 5.3. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko. Laulunystävät. Gospelmessu su 12.3. klo 12. Takala, Salonen, Tuuli Malve & Houseband. Hiljaisuuden kirkko to 2.3. klo 18. Taizé-lauluja, ehtoollinen, mahdollisuus saada otsaan tuhkaristi.

Miten selviän arjessa ja 10.5. klo 12.30 Elämän suuret kysymykset. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13.

Gospelmimmit, Discantus. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Myyjäispöytä kirkolla messun jälkeen su 5.3. noin klo 12–14. Näppärät myy kodikkaita käsitöitä medialähetystyön hyväksi, käteismaksu. Ehtoollisavustajavalmennus kirkossa su 19.3. klo 13–15. Messuryhmissä kaivataan uusia ehtoollisavustajia, tulisitko mukaan? Ilm. tiina.ahonen@evl.fi. Kirjapiiri rennosti teekupin äärellä kirkolla ke 15.3. klo 17.30. Keskustelua kuukauden kirjasta vapaamuotoisesti. Ilm. p. 09 2340 6541, eija.keinanen@evl.fi. Vahvista englannin taitoja kirkol-

TAPAHTUMIA Elämän soinnut -yhteislaulutilaisuus su 5.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. Chorus Marinus, joht. Päivi Niva-Vilkko, Variksen laulukoulu, Chorus Marinuksen miesyhtye ja soitinyhtye Variksenpojat, joht. Heikki Varis. Vapaa pääsy. Roihuvuoren kutomakerho ry:n ylimääräinen vuosikokous to 9.3. klo 12 Roihuvuoren kirkolla. Sinä teit minun eloni lauluksi -kahvimatinea su 12.3. klo 16 Laajasalon kirkossa. Chorus Marinuksen miesyhtye, joht. Heikki Varis. Lauluja läheisille ja Eino Leinon runoihin, hengellisiä lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Ukrainan hyväksi. Toivon ja rukouksen lauluja -kuorokonsertti su 12.3. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Kopponen, Kari Jerkku, urut. Ohjelmassa mm. Brucknerin messu. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Ukrainan hyväksi. Vesper ma 13.3. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Musiikillinen iltahartaus. Iltaruoka klo 16.30–18 keskiviikkoisin Roihuvuoren kirkolla ja torstaisin Laajasalon kirkolla. Aikuiset 3 e, lapset 1 e, alle kouluikäiset ilmaiseksi. Diakonian päiväsauna ti klo 13–15 Laajarannassa jaksamisen tai päihteiden kanssa kamppaileville. Tuo oma pyyhe, tarjolla pikkupurtavaa. Maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Tarvitsetko saattajaa lääkäriin, kauppa-apua tai lenkkiseuraa? Välitämme kertaluonteista arjen apua mahdollisuuksiemme mukaan. Avunpyynnöt: p. 050 505 8599, olehyva.roihuvuori@evl.fi. Avoin sururyhmä. Mahdollisuus jakaa menetyksen tunteita ja muistella menetettyä läheistä. Mukana pastori Anja Nurminen ja diakonissa Tuula Alho. Jos mahdollista, ilmoittaudu etukäteen Alholle, p. 09 2340 5738. Voit kuitenkin tulla mukaan, vaikka et ole ilmoittautunut. Kokoontumiset Roihuvuoren kirkolla: ke 5.4. klo 12.30 Surun keskellä, 26.4. klo 12.30

10 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023

Urkufestivaali 7.–12.3. Helsingin urkufestivaalin konserteista pääsee nauttimaan 7.–12.3. Helsingissä ja Espoossa, yhdestä jopa Kokkolassa. Tapahtuman järjestää urkutaideyhdistys Organum-seura ry. Konserteissa juhlistetaan urkusäveltäjien Regerin 150- ja Lemmensin 200-vuotisjuhlavuosia sekä nostetaan esiin Olli Saaren säveltämää uutta musiikkia. Tänä vuonna on myös Kangasalan urkutehtaan 180-vuotisjuhlavuosi. Konsertit pidetään 9.3. klo 19 Paavalinkirkossa, 10.3. klo 19 Johanneksenkirkossa, 11.3. klo 19 Vanhassakirkossa ja 12.3. klo 13 Espoon Leppävaaran kirkossa. Päätöskonsertissa 12.3. klo 18 Kallion kirkossa kantaesitetään Olli Saaren teokset Requiem ja Dance Diptych. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ohjelmakirja maksaa 15 e. Lisätietoa helsinginurkufestivaali.fi.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus, Vuotie 45.

JUMALANPALVELUKSET Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12. Messu kirkossa su 5.3. klo 11. Pesonen, Sihvola, Meriranta. Messu kirkossa su 12.3. klo 11. Ahonen, Pesonen, Kantola.

TAPAHTUMIA Kohtaa lähteellä – paastonajan aamurukous Katukappelissa tiistaisin klo 8–9. Aloitus omalla hiljentymisellä klo 8, yhteinen Laudes rukoushetki 8.15. Kuninkaan ilta kirkolla pe 10.3. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Petri Mäkelä, Syvähuokaus, juontaa Jorma Lahikainen. Majakka-ilta Katukappelissa pe 17.3. klo 17.30 on kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointi- ja rukouspalvelua. Tule mukaan, sillä juuri sinut on kutsuttu! Kuorojen Yhteisvastuukonsertti kirkossa su 12.3. klo 17. Gaudium,

la ti 14.3. ja 28.3. klo 17. Keskustelupiiri arkielämän asioista ja tapahtumista. Opetellaan englantia perustason sanaston avulla. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaisin klo 12–13.30. Kahvitellaan, nautitaan seurasta ja ohjelmasta. Aiheina 6.3. elokuvat ja 13.3. tarinoita suomalaisista naisvaikuttajista, Anja Hinkkanen. Digiopastusta ikäihmisille kirkolla ma 13.3. klo 13–15. Kaipaatko opastusta älypuhelimen tai tietokoneen käytössä? Neuvomme ja opettelemme yhdessä. Tuettu vertaisloma perheille Liikuntakeskus Pajulahdessa kesällä 11.–16.6. Haku avoinna 11.3. saakka. Lisätiedot diakoneilta tai nettisivuiltamme. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–pe klo 11–13, lounas 3 e / 6 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. The Happiest Country on Earth -dokumentin ensinäytös ma 6.3. klo 13. Dokumenttiin on haastateltu Matteuksenkirkon toimijoita, dokumentin tekijät tavattavissa, pientä purtavaa tarjolla. Fattaluutien päivystys pe 10.2. klo 11–13, keskusteluapua, tukea arjen tilanteisiin.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Viikin kirkossa klo 10. Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa. Puistolan kirkossa klo 12. Tapanilan kirkossa klo 17. Iltaehtoollinen Viikin kirkossa ke 8.3. ja 15.3. klo 18.30. Pyhäkoulu Pihlajamäen kirkolla su klo 11, Puistolan kirkolla 5.3. ja 12.3. klo 12 ja Tapanilan kirkolla 12.3. klo 17. Pikkuisten pyhis Tapulin seurakuntakodilla 0–6-v. perh. 5.3. ja 12.3. klo 10.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 4400. Haku koululaisten iltapäivätoimintaan lukuvuodelle 2023–24 Puistolan ja Viikin kirkoille alkaa 6.3. Tied. johanna.m.laurinen@evl. fi, p. 050 387 9925, tai anne.ridell@ evl.fi, p. 050 380 3768. Katso lisätiedot seurakunnan nettisivuilta. Pilatesta paastonaikaan: viiden kerran pilates-kurssi. 3.–31.3. pe klo 17.30–18.30 Puistolan kirkolla. Huolla kehoa ja mieltä pilates-har-

joituksilla. Vapaaehtoinen kertamaksu 3 e Yhteisvastuukeräykselle. Ohj. Aino Poutanen. Paastonajan virsiä ja lauluja -yhteislaulutilaisuus Puistolan kirkolla la 4.3. klo 18. Mari TorriTuominen. Liikuttava lepopäivä la 4.3.2023 klo 10–14 Puistolan kirkossa. Ilm. aino.poutanen@evl.fi. Mukaan oma viltti ja tyyny. Hinta 5 e. Messuavustajakoulutus Tapanilan kirkossa su 5.3. klo 14–17. Ilm. ja tied. laura-elina.koivisto@evl.fi, p. 050 570 4648. Herättäjän seurat Pihlajamäen kirkolla su 5.3. klo 18–19. Siionin virsiä ja lyhyitä puheita. Pihlajamäen kirkon 47-vuotissynttärit ti 7.3. klo 12–14.30. Pihalla hernekeittoa klo 12, kirkkosalissa konsertti klo 13; Duo Susanna & Henna. Laulu ja piano Susanna Lukkarinen, laulu ja harmonikka Henna-Maija Kuki. Klo 14 kahvit. Malmin Varustamon PopUp to 9.3. klo 11–13. Helsinki neuvoo! Kysy kaupungin palveluista. Helsinkiinfo ja Avoin ovi palveluihin -hanke. Vaalipala Malmin Varustamolla pe 10.3. klo 9–10. Aamupalaa ja kohtaamisia. Mitä sinä haluat sanoa tuleville päättäjille? Tervetuloa aamupalalle ja evästämään tulevia päättäjiä siitä, millaisilla päätöksillä arki saadaan sujuvammaksi. Musiikki-ilta Kello kuuden tee to 16.3. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla. Musiikkia ja yhdessäoloa entisaikojen salonkien hengessä sekä pientä tarjoilua. Malmin kirkkokuoro sekä Suomalaisen barokkiorkesteri FiBOn soittajia. Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä alkaen to 16.3. klo 18 Viikin kirkolla. Kokoontuu neljä kertaa. Ilm. sofia.tuomenvirta@evl. fi, p. 050 3548 408. Eläkeläisten iltapäivä Puistolan kirkossa ti klo 13–15. Seurakunnan yhteinen senioripiiri. Ajankohtaisia aiheita, syventäviä alustuksia, kohtaamisia, kahvittelua, musiikkia, vierailijoita. Rauhan rukous Puistolan kirkossa to klo 13–13.45. Nuorten aikuisten museoretki la 18.3. klo 11–15. Kohteesta äänestämme lähempänä ajankohtaa. Lähtö Tapanilan kirkolta, liikumme julkisilla. Retki on omakustanteinen. K-18. Tied. ja ilm. aleksi.vainikka@ evl.fi, p. 044 2844 593, ig: @pastorivainikka tai veera.ruti@evl.fi, p. 050 4798 566, ig: @veerapappi. Nuorten aikuisten vuoro Talolla Tapanilan kirkolla ma klo 18–20. Keskustelua, hengailua ja pelailua. K-18. Vauva- ja taaperotupa Malmin Varustamolla ti ja pe klo 13.30– 15.30. Mönkimistä, touhuamista, lauleskelua, yhdessä jakamista ja kahvittelua muihin tutustuen. Pienten biisit Varustamolla ke 15.3., 22.3., 29.3. ja 5.4. klo 10 ja


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

JENNA LEHTONEN

10.30. Lauletaan, leikitään, soitetaan ja lorutellaan yhdessä. Iltavillit Varustamolla perheille to 9.3. klo 16–18. Leikkiä, pelailua, touhuamista koko perheelle. Lämmin ruoka. Lastenhoito Varustamolla 3 v. täyttäneille la 4.3. klo 10–13. Pientä välipalaa. Tied ja ilm. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 5770 650. Isien avoin perhekerho Varustamolla ti klo 9.30–11.30. Leikkiä, askartelua, rentoa puuhastelua ja seurustelua isien ja lapsien ehdoilla. Kahvia ja teetä. Perhekahvilat kirkoilla klo 9.30– 12. Ma Viikin kirkolla, ti Puistolan kirkolla ja Tapanilan kirkolla, to Siltamäen srk-kodilla. Ke Pihlajamäen kirkolla klo 10–11.30. Tied. anne.ridell@evl.fi, p. 050 380 3768. Perheperjantai klo 9–12 leikkipuisto Kankarepuistossa, Jakomäenpolku 6. Aamupala klo 9–10. Ohjattu tuokio klo 10. Iltaruoka Viikin kirkolla ke klo 17–18.30. Perheille leikkihetki kerhohuoneessa 17.30–18.30. Iltaehtoollinen 18.30. Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30. Kahvia, voileipiä ja puuroa. Hävikkiruuan jako klo 11. Kahvia ja kohtaamista ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, voileipiä ja kahvit. Hävikkileivän jako klo 10. Ostarin Onni -kahvila ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Puuro ja voileipiä. Hävikkileivän jako klo 9. Kahvia ja kohtaamista ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla. Avoin kohtaamispaikka juttuseuraa kaipaaville. Keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Tiirismaantie 4. Hinta 2 e. Keittolounas to klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Hinta 2 e. Ruoka-aika to klo 12–13 Pihlajamäen kirkolla. Lämmin ateria ja kahvit. Hinta 2 e. Friendship Café to klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Kahvia ja teetä, leipää ja keksejä. Tied. Minna-Sisko Mäkinen p. 050 369 1004. Venäjänkielinen Olohuone – Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. Marianne Hapsal, p. 050 380 3778. Tullaan tutuksi – avoin monikulttuurinen naistenryhmä Pukinmäessä to klo 11–13, Leikkipuisto Unikko, Unikkotie 8. Tied. Marianne Hapsal p. 050 380 3778 ja Raili Lehtinen p. 050 384 4372. Hävikkiruoan jako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Oma kassi mukaan. Hävikkileivän jako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen nuorisotalolla Jakomäenpolku 6 ke klo 10, Malmin Varustamolla to klo 11–11.30. Varustamolla klo 11.30–13 diakoniatyöntekijä tavattavissa. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta

Naimisiin 23.3.23 Kellonaikaa emme tarjoa, mutta helposti muistettavan päivämäärän kyllä! Onko parisuhteen virallistaminen vaiheessa? Jäänyt tekemättä? Suunnitelmissa, mutta? Vie hyvä aie päätökseen 23.3.23. Varaa aika Kallion kirkosta, hanki esteettömyystodistus ja kutsu mukaan haluamasi seurue. Pääset vaivattomasti vihille puolen tunnin välein klo 15–20.30. Avioliiton solmimisen, siunauksen, upeiden tilojen ja komean urkumusiikin lisäksi tarjoamme myös kakkukahvit. Kysy lisää ja/tai varaa aika: kallio.srk@evl.fi tai (09) 2340 3600. Puhelimeen vastaamme ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17.

Yhtä kasteen juhlaa Ristiäiset ovat vauvan ensimmäinen juhla. Kasteviikonloppu on mukava, mutkaton ja maksuton tapa järjestää pienelle unohtumaton juhla. Voit tuoda Kasteviikonloppuun kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen, myös useampia lapsia. Kastettavan lapsen huoltajista ainakin toisen on kuuluttava kirkkoon. Kastepäivään voi ilmoittautua, vaikka sopivia kummeja ei olisi vielä löytynyt. Kysy lisätietoja ja ilmoittaudu 24.3. klo 15 mennessä seurakuntatoimistosta: pitajanmaki.srk@evl.fi, p. 09 2340 5600 tai kasvatuksen pappi jukka.vanne@evl.fi, p. 040 526 1115. Kasteviikonloppu 1.–2.4. Pitäjänmäen kirkolla. Turkismiehenkuja 4.

ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Pappi paikallisessa to 2.3. klo 18–20. Oulunkylän seurakunnan pappi paikalla pub Päättömässä Kanassa, Pohjolankatu 2. Tule juttelemaan! Neljä näkökulmaa Raamattuun – opiskelijoiden raamattuesitelmiä

su 5.3. messun jälkeen n. klo 11.30 Oulunkylän kirkossa. Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijat pitävät lyhyitä esitelmiä Raamatusta, tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan. Miestenpiiri ma 6.3. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Kahvit tilaisuuden alussa. Teematorstai – Elämäni laulu soikoon to 9.3. klo 13.30–14.30 Maunulan kirkolla. Laulamme yhdessä toivelauluja ja kuulemme tarinoita laulujen taustalta. Kahvitarjoilu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Rukousryhmä to 9.3. klo 18–20 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Illoissa luetaan raamatunteksti, käydään läpi osallistujien asioita ja rukoillaan niiden puolesta. Ryhmään voi tulla vaikka vain yhdeksi kerraksi, oman elämäntilanteen mukaan. Äitiyden myytinmurtajat la 11.3. klo 13.45–15.30 Oulunkylän kirkolla. Tule mukaan keskustelemaan äitien taakoista ja kohtuuttomista vaatimuksista sekä kuulemaan somevaikuttaja Tinna Pehkosen rohkeaa puhetta epätäydellisyydestä ja keskeneräisyydestä. Lisätietoja nettisivuiltamme. Virsikinkerit ti 14.3. klo 14 Oulunkylän vanhassa kirkossa, teemana Päästä meidät pahasta. Sanojen ja melodioiden taustoihin johdattelevat Maija Pesonen-Kareinen ja Heikki K. Järvinen. Taukotila perheille ti 14.3. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Vietämme iltoja keskustellen erilaisista lapsiperhearkeen liittyvistä teemoista, huomioiden osallistujien toiveet ja vertaistuen. Lastenhoito järjestetty, iltapalaa tarjolla. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18–18.30 Käpylän kirkolla. Hiljennymme raamatuntekstien ja Taizé-laulujen äärellä. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Vapaaehtoinen maksu. Maanantaipuuro maanantaisin klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkossa. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkossa. Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–12 Maunulan kirkossa. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke 13– 17, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa medias-

sa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 5.3. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen. Messu su 12.3. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Anna-Kaisa Jussila ja Katja Mäkiö. Vox Sonora -kuoro mukana. Kirkkokahveilla virsijukeboksi Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Virsijukeboksille voi esittää virsitoiveesi, virren toivominen maksaa valintasi mukaan 1–10 e. Toivevirsien toteutuksesta vastaavat kanttori Katja Mäkiö ja Vox Sonoran laulajat, mukana Tiia Valve-Tuovinen.

TAPAHTUMIA Veisuja ja viiniä ravintola Kulmassa to 9.3. klo 18–19.30. Osoite Lainlukijantie 12. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Duo Eclipse -yhtyeen konsertti su 12.3. klo 18. Vapaa pääsy, Ohjelma 10 e. Lempeä lukupiiri kiireisille ke 15.3. klo 18. Vuorossa Mihail Bulgakovin teos Saatana saapuu Moskovaan. Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30. Lisätietoja antaa Moona Seppä, p. 050 476 6652. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Nuortenilta tiistaisin klo 18 Kirkonkellarissa. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18. Vox Sonoran harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaisin klo 16. Perhekerho torstaisin klo 17–19. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Vaalipala-eduskuntavaalitilaisuus pe 10.3. klo 9–10. Aamupalaa ja kohtaamisia koillishelsinkiläisille tärkeiden asioiden äärellä. Vähemmän puhetta, enemmän keskustelua ja suoria kohtaamisia. Mitä sinä haluat sanoa tuleville päättäjille? Malmin seurakunta kutsuu eduskuntavaaliehdokkaita kuulemaan elämästä Koillis-Helsingissä alueen asukkaiden, diakoniatyön ja muiden samalla kentällä toimivien kertomana.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2023 11


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 3.–17.3.

Musiikkia kirkoissa WARNER MUSIC FINLAND

PERJANTAINA 3.3. Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Sirkka Kosonen, laulu. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e. Ukrainan sodan vuosipäivän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Sinfonietta Fortis, Silja Aalto, sopraano, Marko Ylönen, sello. Solisteina myös ukrainalaiset sopraano Oksana Kramarova ja basso Taras Shtonda. Konsertti vie menetyksen tunteista tulevaisuuden toivoon. Liput 36,50 e Tiketistä ja ovelta. Tuotto Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon.

TORSTAINA 16.3.

LAUANTAINA 4.3. Ett Ord klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Jouni Rantasen teoksen Ett Ord ensiesitys. Teos on kuvaus sanan aiheuttamasta ahdistuksesta. Se pyrkii kuitenkin osoittamaan, että tie harmoniaan on olemassa. Olga Harrison, sopraano, Juuso Koski, tenori, Soili Rantanen, huilu, Anna Vesimäki, viulu, Anu Luukela, sello, Iiro Pulkkinen, piano. Meri Vesanto, libretto. Ohjelmassa myös Pärtin sävellys Fratres. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 5.3. ImproFlow klo 17 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Multi-instrumentalisti ja laulaja Hale Heikkilä. Intuitiivisesti syntyviä äänimaisemia ja musiikkia. Ota tyyny ja peitto mukaan ja koe konsertti uudella tavalla. Liput 25/20 e ovelta.

TIISTAINA 7.3. Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Kirkon 47-vuotispäivän musiikkia klo 13 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Yhteislaulua haitarin säestyksellä. Klo 12–13 hernekeittoa soppatykistä, klo 14 kahvit. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 8.3. Hillen konserttisarja klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä. Vierailumaksu 5 e. Vastaava konsertti myös 15.3. Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy. Vastaava konsertti

urkuri Irina Vavilova. Dance Diptychin esittää urkuri James D. Hicks USA:sta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Musica nova Helsinki -päätöskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kamariorkesteri Avanti!, Juliet Fraser, sopraano. Saundersin vokaalikonsertto Skin, jota pidetään yhtenä eurooppalaisen nykymusiikin merkkiteoksista. Lisäksi A. Schubertin Point Ones, Iannottan We left her in a sack for fairies to reclaim ja Lintisen Ballata concertante. Väliaika. Liput 25/15 e lippu. fi.

Laulaja-muusikko Mira Luoti esiintyy Lauttasaaren kirkossa lauantaina 11.3. kello 18. Konsertilla kerätään varoja Yhteisvastuukeräykseen nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Vapaaehtoinen 1–20 euron lippumaksu. myös 15.3. Urkumusiikkia vierailijoille klo 14–14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 5 e. Irak kristityn silmin -konsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pekka Simojoki ja EtCetera-kuoro. Alkusanat Hilkka Niemistö. Irakilainen piispa Daniel kertoo Irakin kristittyjen tilanteesta, tulkkaus suomeksi. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 11.3.

Helsingin urkufestivaalin avauskonsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Santeri Siimes, urut. Ohjelma juhlistaa Lemmensin 200-vuotisjuhlavuotta. Myös Jongenin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Kevään unelmat klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Duo Eclipse: Laure Paris, klarinetti, Leïla Martin, marimba. Kansanmusiikkiin pohjautuvia teoksia sekä melankolisia kappaleita. Piazzola, Bartok, Fauré ja Caccini sekä nykysuomalaista musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Yhteisvastuukonsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Laulaja-muusikko Mira Luoti. Vapaaehtoinen lippumaksu 1–20 e. Tuotot Yhteisvastuukeräykseen, joka kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Urkufestivaalin konsertti klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. David Löfgren, Ruotsi, urut. Ruotsalaista urkumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

PERJANTAINA 10.3.

SUNNUNTAINA 12.3.

Two Moons klo 14.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. F#: Sid Hille, piano, Jori Huhtala, basso, Markus Ketola, rummut. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 5 e. Urkufestivaalin konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Ulrich Walther, Saksa, urut. Regerin musiikkia ja muuta saksalaista romantiikkaa. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Sinä teit eloni lauluksi klo 16 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Chorus Marinus Miesyhtye, Jani Lehtinen, viulu. Lauluja Leinon runoihin ja hengellisiä lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laajasalon Marttojen kahvitarjoilu. Tuotto Ukrainan jälleenrakennuksen hyväksi. Requiem – Helsingin urkufestivaalin päätöskonsertti klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Olli Saaren Requiemin ja Dance Diptychin kantaesitykset. Somnium

TORSTAINA 9.3.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Ensemble, sopraano Tiia Maria Saari, baritoni Veikko Vallinoja ja

Laulu raikaa – Kello kuuden tee klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla, Jousimiehentie 5. Musiikkia, yhdessäoloa ja pientä tarjoilua entisaikojen salonkien hengessä. Mukana Elina Tofferi, Malmin kirkkokuoro ja Suomalaisen Barokkiorkesteri FiBOn muusikoita. Vapaa pääsy.

Kuningattaren seurassa -urkukonsertti Espoossa Helsingin urkufestivaalin konsertti järjestetään sunnuntaina 12.3. kello 13 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Konserttiin on vapaa pääsy. Koko festivaalin kattava ohjelmakirja maksaa 15 e. Kuningattaren seurassa -urkukonsertissa Leppävaaran kirkossa fiilistellään kuningatarmaisissa tunnelmissa. Urut, soitinten kuningatar, on ainoa soolosoitin, joka tarjoaa soittajan käyttöön kokonaisen orkesterin, hiljaisimmasta huiluäänestä suureen pauhuun. Leppävaaran seurakunnan kanttori Pauliina Hyry esittelee konserttiohjelmassa virkasoittimensa sointivärejä ja dynamiikkaa. Ohjelmassa on Bachia, urkuromantiikkaa ja aivan uutta, 2020-luvulla sävellettyä urkumusiikkia. Konsertti on osa Kangasalan urkutehdas 180 vuotta -juhlasarjaa ja toteutetaan yhteistyössä Organum-seuran järjestämän Helsingin urkufestivaalin kanssa. Konsertin jälkeen on mahdollisuus tutustua Kangasalan urkutehtaan vuonna 1982 valmistamiin urkuihin. Paikalle ovat lupautuneet myös Kangasalan kulttuurikoordinaattori Anna Toiva, urkurakentaja Torsti Tulenheimo Kangasalan urkutehtailijasuvusta sekä urkurakentamo Veikko Virtasen taiteellinen johtaja Juha Virtanen. Konsertin jälkeen kahvit seurakuntasalissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lisätietoja verkossa helsinginurkufestivaali.fi


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.