Kirkko ja kaupunki 2022 6 Vantaa

6

24.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Rohkea haaveilija Kiroilevan siilin piirtäjä Milla Paloniemi toteutti lapsuuden unelman ja perusti hevostilan s. 18

Venäjänkieliset kohtaavat vihaa Putinin sodan vuoksi s. 12 Maria on esikuva omaa tietään etsiville s. 14

Pääkirjoitus

Eilen

Missä Jumala on, kun häntä tarvittaisiin Ukrainassa?

Kun sota julistetaan, totuus on ensimmäinen uhri.

KOIRAA ULKOILUTTAESSANI vastaani käveli kevätauringosta nauttiva kaupunkilainen, joka tunnisti minut kirkon lehden tekijäksi. Hän kiitti lehdestä ja pyysi kirjoittamaan siitä, missä Jumala on nyt, kun häntä kovasti tarvittaisiin Ukrainassa.

En oikein osannut vastata satunnaiselle juttukumppanilleni muuta kuin että Jumala kärsii nyt Ukrainassa ukrainalaisten kanssa.

MISSÄ JUMALA ON? Jumala on Jumalan valtakunnassa, ja Jumalan valtakunta on Raamatun mukaan ”teidän keskellänne”. Vanhan suomennoksen mukaan Jeesus opetti Jumalan valtakunnan olevan ”sisällisesti teissä”, tuoreimman suomennoksen mukaan Jumalan valtakunta on ”teissä”, ja viime vuonna valmistuneen selkoversion mukaan Jumalan valtakunta on ”teissä itsessänne”.

Tämä on juuri se raamatunkohta, jota Chaplin siteeraa elokuvansa Diktaattori kuuluisassa loppupuheessa. Vuonna 1940, useita vuosia ennen Hitlerin kukistumista, Chaplin teki uskaliaan Hitler-komedian, joka huipentuu muistutukseen siitä, että Jumalan valtakunta on kaikissa ihmisissä.

Jumalan valtakunta on meissä. Sen toteutuminen ei onneksi ole meistä itsestämme kiinni, vaikka emme mekään pelkkiä kosmisten voimien heittopusseja ole. Ennen kuin kysymme, miksi Jumala sallii maailmassa

uutiskuva pommisuojasta läpäisee suojaukseni. Lapsen pelästynyt katse kysyy, miksi hänen maailmansa tuhotaan.

Jos olet olemassa, tiedän missä olet juuri nyt.

ilmenevän pahuuden, pitäisi kysyä, miksi me itse sallimme sen.

PAHAN ONGELMAAN ei ole yksinkertaista vastausta.

Olisi houkuttelevaa löytää pahuuteen ja kärsimykseen selkeä syyllinen ja kuvitella, että ongelma ratkeaa, kun syyllinen poistetaan. Yhtä houkuttelevaa – ja suuruudenhullua – olisi ajatella, että jos me ihmiset aina toimisimme oikein ja vastuullisesti, maailmassa ei koskaan tapahtuisi mitään kauheaa.

Lähestymme piinaviikkoa. Pääsiäisen voitonjuhlaa edeltää tuskan, kärsimyksen ja pahuuden katsominen silmästä silmään. Meillä ei ole selitystä pahuudelle.

Me emme tiedä, miksi Jumala ei estä kärsimystä. Kristinuskon ristiriitainen vastaus on, että Jumala itse kärsii kärsivän ihmisen rinnalla. Aina.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tänään Valtion kontrolloiman venäläisen median uutiset ovat täyttä paskaa. Ette uskoisi silmiänne, jos laittaisitte television päälle Pietarissa.

AALTO-YLIOPISTON OPISKELIJA KATJA MARCHENKO YLE.FI 6.3.

Iankaikkisesti Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.

”

JEESUS JOHANNEKSEN EVANKELIUMISSA 8:32

ME EMME TIEDÄ, MIKSI JUMALA EI ESTÄ KÄRSIMYSTÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala,

BRITTIPOLIITIKKO ARTHUR PONDONSKY TEOKSESSAAN FALSEHOOD IN WARTIME (1928)

Kirkko ja kaupunki

6

24.3.2022 Seuraava lehti ilmestyy 7.4.

KANNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Älylattian kautta hoitaja saa tiedon, milloin asiakas nousee aamulla sängystä” Palvelutalo Eedenin osastonhoitaja Jaana Pilvinen pyrkii suhtautumaan hoivatyön digitalisaatioon ennakkoluulottomasti. Häntä kuitenkin harmittaa, etteivät hoitajat ehdi olla riittävästi vanhusten vierellä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Olet mukana hoitajien työtä käsittelevässä Armotonta menoa -dokumenttielokuvassa.

Millainen kokemus se oli?

– Minua pyydettiin elokuvaan digiosaamiseni vuoksi, ja se oli hieno kokemus. Dokumentti kertoo tärkeistä asioista kuten hoitajapulasta ja hoitajien työn vaativuudesta.

– Mikä voisi olla arvokkaampaa työtä kuin se, mitä tehdään vanhusten parissa. Vanhukset ovat lasten ohella haavoittuva ryhmä, joka ei pysty itse puolustamaan itseään.

3

Mitä ajattelet hoivatyön digitalisaatiosta?

– Olen pyrkinyt suhtautumaan siihen ennakkoluulottomasti.

Meillä Eedenissä on otettu käyttöön erilaisia digitaalisia ratkaisuja kuten älyvalot ja -lattiat. Ne lisäävät asiakkaiden turvallisuutta.

Esimerkiksi älylattian kautta hoitaja saa tiedon, milloin asiakas nousee aamulla sängystä.

– Meillä on käytössä myös digitaalinen hyljerobotti Paro, jota voi pitää sylissä ja paijata. Toinen hauska keksintö ovat virtuaalilasit, joiden avulla pääsee matkaamaan Suomen maaseudulle tai vaikka maailmaan ääriin.

2 4 Miten hoitajien työ on muuttunut vuosien

mittaan?

– Työ on muuttunut todella paljon. Hoitajilta vaaditaan entistä enemmän nopeutta ja tehokkuutta. Nykyajan hoitajien pitää olla myös digiosaajia, sillä esimerkiksi hoitotyön raportit tehdään järjestelmään tietokoneella.

– Haasteena on, miten yhdistää tietokonekeskeisyys ihmisläheisyyteen. Asioiden kirjaaminen vie työaikaa läsnäolosta. Hoitajat eivät ehdi olla asukkaiden vierellä niin paljon kuin olisi tarpeen.

Jos sinulla olisi valta muuttaa vanhustenhoidossa yksi asia, mikä se olisi?

– Lisäisin vanhustenhoidossa hoitajien määrää, sillä ihmistyössä pitäisi olla tarpeeksi ihmisiä. Esimerkiksi Eedenissä on 45 asiakasta ja 35 hoitajaa, ja jos parikin hoitajaa sattuu sairastumaan, se aiheuttaa suuria ongelmia.

– Palkkaisin myös lisää hoiva-avustajia, jotka auttavat kodinhoidollisissa tehtävissä kuten ruuan esille laittamisessa, tiskien hoitamisessa, pyykinpesussa ja asiakkaiden kanssa ulkoilemisessa.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on se hyvyys, mikä nousee hoitajien työstä ja katseista. Tähän työhön sisältyy valtavasti lähimmäisenrakkautta, empatiaa ja vilpitöntä ihmisistä välittämistä. ■ Susanna Helken ohjaama Armotonta menoa – hoivatyön lauluja elokuvateattereissa 8.4.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

3

Rauhan asialla Tässä maailmantilanteessa on tärkeää puhua rauhan puolesta, sanoo siviilien sota- ja evakkokokemuksia kirjoissaan kuvannut Sirpa Kähkönen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SA-KUVA

K

un Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, historiallisista romaaneistaan juuri Suomen kulttuurirahaston palkinnon saanut Sirpa Kähkönen kauhistui.

– Eihän se täysi yllätys ollut, koska kansainvälisen tilanteen kehittyminen oli jo antanut siitä viitteitä. Silti uutinen sodan puhkeamisesta järkytti.

Kähkönen on ollut sen jälkeen raskaalla ja surullisella mielellä. Uutisten seuraamista hän on pyrkinyt rajoittamaan, koska hän ei halua lietsoa tunnetta, että mekin olemme kohta hengenhädässä.

– Sen sijaan on tärkeää vaalia omaa mielenrauhaansa, huolehtia läheisistään ja auttaa hädässä olevia ukrainalaisia. Pysy tyynenä ja jatka elä-

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

mää, ohjeistivat britit aikoinaan pommitusten keskellä. Arvostan tuota ajattelutapaa.

– Minusta meillä kaikilla on vastuu yhteiskunnassa vallitsevasta turvallisuudentunteesta. Itse yritän puhua rauhan puolesta, vaikka rauhan mahdollisuus tuntuukin nyt mahdottomalta.

LAPSENA Sirpa Kähkönen pelkäsi, että syttyisi sota ja Suomea pommitettaisiin. Pelko sai alkunsa hänen äidinäitinsä sotatraumoista.

– Kun olin pieni tyttö, mummoni kertoi, miten hänen kotikaupunkiaan Kuopiota oli pommitettu talvisodan aikana. Hän joutui lähtemään vauvansa kanssa sotaa pakoon maaseudulle. Siellä hän oli pyykkejä avannossa pestessään nähnyt sodan keskellä olevan kaupungin tulenloimut.

Kirjailijan karjalainen isänäiti puolestaan toimi sota-aikana lottana. Tämän isä ja äiti evakuoitiin Raaheen, ja perille saavuttuaan perheen iäkäs äiti kuoli järkytyksestä sydänkohtaukseen.

– Vanhoista ihmisistä kotoa lähteminen tuntui varmasti erityisen raskaalta. Heillä ei ollut voimia ajatella tulevaisuutta vieraassa paikassa.

LOTTANA TOIMINUT mummo ei puhunut sota-ajoista muuten kuin tutussa porukassa, jossa yhdistivät samat kokemukset, Sirpa Kähkönen muistelee.

– Toisaalta yhteiskunnan ilmapiiri oli lapsuudessani 1970-luvulla sellainen, että sodankäyneitä miehiä syyllistettiin sanomal-

Kirkko ja kaupunki verkossa

MAIJA SAARI

Kuka uusperheessä päättää hautaamisesta?

Perhemuotojen monipuolistumisen myötä hautaamiseen liittyvät riidat ovat lisääntyneet. Eniten ristiriitoja omaisten välillä aiheuttaa päätös hautapaikasta sekä se, saako vainajan nimen laittaa hautakiveen. Laki ei määrittele, kuka läheisistä saa päättää asioista ensisijaisesti. Hautaustestamentti ehkäisee ongelmat, lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Sortavalasta lähdettiin evakkoon helmikuussa 1940.

ENNEN KORONAPANDEMIAA Sirpa Kähkönen kiersi paljon Suomea kirjailijatapaamisissa.

2000-luvun alkupuolella niissä oli vielä mukana sodan kokeneita. Viime vuosina kuulijakunnassa on ollut heidän jälkeläisiään.

– Ihmiset ovat kertoneet elävästi omista sotakokemuksistaan tai siitä, mitä heille on kerrottu.

Monia on koskettanut myös esimerkiksi maatiloilta otettujen hevosten kohtelu, koska eläinten ja koko luonnon näkökulma on tullut entistä tärkeämmäksi.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Kähkönen on ehtinyt tavata lukijoitaan pari kertaa. Tapaamisissa on keskusteltu muun muassa sodan pelon periytymisestä, jonka akuutti tilanne on nostanut esiin.

– Itse olen korostanut nuorille sitä, että nuorena heidän pitää iloita ja nauttia toistensa seurasta, jos se vain suinkin on mahdollista. Meillä jäi aikoinaan sodan jalkoihin sukupolvi, jolta jäi nuoruus kokonaan elämättä. ■

ELLA LUOMA VERKKOKOLUMNISSAAN

YURI LASHOV / AFP–LEHTIKUVA

la ”mitäs läksitte sinne”. Sota-ajoista alettiin puhua uudella tavalla, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta ja uuden sotahistorian tutkijat alkoivat tuoda esiin yksilöiden sotakokemuksia.

Kähkönen on hyödyntänyt sukunsa tarinoita Kuopio-romaaneissaan, joissa kuvataan Suomen sota-aikoja siviilien näkökulmasta. Esimerkiksi nuoren äidin ahdistus sodan pommitusten keskellä on niissä vahvasti läsnä.

– Siviilikohteiden pommitukset, joita Venäjä on nytkin tehnyt, ovat viattomien ihmisten terrorisoimista. Siviilien elämään sisältyy paitsi hätää ja pelkoa myös jatkuvaa odottamista heidän joutuessaan pakolaisiksi ja odottaessaan läheisiään rintamalta.

”Kaikki mitä maa meille tuottaa on Jumalan lahjaa. Se on pyhää.

Sitä ei pidä tuhlata vain koska voi.”

Väärää opetusta Sadat ortodoksiteologit, -maallikot ja muut vaikuttajat ympäri maailman ovat allekirjoittaneet julkilausuman, joka tuomitsee Venäjän ortodoksikirkon levittämän niin sanotun venäläinen maailma (Russkij mir) -aatteen harhaopiksi. Allekirjoittajissa on myös suomalaisia ortodoksiteologeja. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

5

Neljä vinkkiä nettideittailijalle Kevätaurinko antaa hormoneille vauhtia ja aktivoi meitä etsimään yhteyttä toisiimme. Nettideittipalvelut ovat kätevä tapa löytää uusia tuttavuuksia. Pohdimme Helsingin seurakuntien perheneuvojan ja paripsykoterapeutin Juha Pettersonin kanssa, millaisia asioita deittipalvelun käyttäjän kannattaa ottaa huomioon.

3

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

1

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

Viestittely ei aina suju ja treffit saattavat olla pettymys.

Vaikka ei millään haluaisi pahoittaa toisen mieltä, kannattaa olla rehellinen, jos ajatus uusista treffeistä ei sytytä. Harvan ihmisen maailma romahtaa, jos hän tulee torjutuksi.

Jokaisen deittailijan on hyvä varautua siihen, että ghostaaminen jossain määrin kuuluu virtuaaliseen deittimaailmaan.

Ghostaamisella tarkoitetaan sitä, että viestittely- tai treffikumppani katoaa ilman varoitusta.

Ghostaaminen saattaa pahimmillaan aiheuttaa ghostatulle häpeää ja riittämättömyyden tunteita.

On hyvä tiedostaa, ettei itse taatusti ole ainoa, joka on kokenut vastaavaa. Toimintatapa kertoo ghostaajasta, ei ghostatusta.

Tiedosta, mitä etsit, ja kerro se suoraan.

Nettideittipalvelut voittavat live-tutustumiset ainakin siinä, että kaikki osapuolet tietävät, että deittipalvelusta haetaan romanttista seuraa.

Sovelluksessa voi ilmaista suoraan, mitä toiselta odottaa. Profiiliin kannattaa kirjoittaa, etsiikö parisuhdetta vai onko kiinnostunut esimerkiksi seksiseurasta.

Mitä tarkemmin omista toiveistaan osaa kertoa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä samanlaisilla odotuksilla seuraa hakevat voivat löytää toisensa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

2

Jos treffejä ei tule, tarkastele toimintaasi.

Saattaa tuntua lannistavalta, jos matcheja ei tule. Silloin kannattaa miettiä, voiko kuvia ja profiilitekstiä viilata paremmiksi. Hyvin mietitty kuvaus itsestä ja omista toiveista herättää todennäköisemmin kiinnostuksen kuin pelkkä emoji-rivi.

Mikäli keskustelut päättyvät jatkuvasti lyhyeen, saattaa olla tarpeen tarkastella omaa toimintaansa. Muistanko esimerkiksi kysellä toiselta hänen kiinnostuksen kohteistaan, vai olenko koko ajan itse äänessä?

Etenkin naiset kohtaavat myös deittiappeissa jonkin verran seksuaalista häirintää ja ei-toivottuja lähestymistapoja. Älä tee oletuksia esimerkiksi profiilikuvista, vaan varmista, että toinen osapuoli on kanssasi samalla aaltopituudella, mikäli haluat viestittelyssä siirtyä intiimimpiin aiheisiin.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kerro suoraan, mikäli et halua jatkaa keskustelua tai tapailua.

4

Ole armollinen itsellesi ( ja muille).

Harva ihminen lyö tiskiin heti omat heikkoutensa, koska jokainen haluaa antaa itsestään parhaan mahdollisen kuvan. Siksi profiilitekstistä saattaa helposti tulla eräänlainen mainospuhe.

Kenties juuri siksi treffikumppani ei välttämättä vastaa täysin hänestä saatua kuvaa. Kannattaa myös tarkastella, onko itsellä realistiset odotukset toista kohtaan.

Deittailuun ja tykkäyksiin voi jäädä koukkuun, eikä silloin välttämättä tule antaneeksi tarpeeksi aikaa uuden tuttavuuden syventämiselle. Voi siis olla hyvä pohtia, kannattaako yhden tapaamiskerran jälkeen tehdä päätöstä siitä, kiinnostaako ihminen vai ei.

Uusiin ihmisiin tutustuminen on mukavaa, ja parhaimmillaan deittailu laajentaa itsetuntemusta.

Pettymyksiäkin tulee välillä, mutta niitä on turha pelätä. Pettyminen ei ole heikkoutta vaan kertoo siitä, että omat toiveet ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. ■

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

M

illaista taidetta syntyy, kun kolme feministitaiteilijaa lähtee työskentelemään yhdessä taiteilijaresidenssiin Islannin Reykjavikiin?

Koreografi-ohjaaja Sonya Lindforsin, näyttelijä-ohjaaja Sara Mellerin ja tanssitaiteilija-musiikintekijä Elina Pirisen tapauksessa lopputulos on vauhdikas, kimaltava, nyrjähtänyt ja tarkkoja määrittelyjä pakeneva ”esitys maailmasta, joka ei tuhoutunutkaan”.

Armageddon-esitys sai ensi-iltansa Espoon kaupunginteatterin isolla näyttämöllä maaliskuun puolivälissä.

Armageddon eli viimeinen taistelu löytyy Raamatun viimeisiltä lehdiltä Ilmestyskirjasta. Esitys

on kuitenkin hakenut nimensä ja inspiraationsa samannimiseltä Hollywood-toimintaelokuvalta.

– Halusimme mahdollisimman ison aiheen. Tavallisesti miehet kertovat isoista asioista kuten sodasta ja maailmanlopusta, naiset ja vähemmistöt taas puhuvat rasismista tai äitiydestä, Lindfors sanoo.

– Esityksessä käsitellään myös henkilökohtaisia taisteluja, kuten millaista on olla naistaiteilija tässä ajassa, Melleri kertoo.

Elokuvan lisäksi taiteilijoita ovat inspiroineet Danten Jumalainen näytelmä, yksi mies vastaan koko maailma -sankaritarinat sekä cowboy-kulttuuri.

– Esityksessä asioita karnevalisoidaan ja niitä tarkastellaan uudesta näkökulmasta, jolloin asiat alkavat näyttää käsittämättömiltä. Tämä tulee feministisestä näyttämöperinteestä, Lindfors kertoo.

SILJA MINKKINEN / ESPOON KAUPUNGINTEATTERI

Feministinen maailmanloppu

Esityksen ensimmäiset siemenet kylvettiin jo kolme vuotta sitten. Nyt aihe on ajankohtaisempi kuin kukaan saattoi ennustaa.

– Viimeinen taistelu ei tarkoita sitä, että maailma loppuu, vaan että se säilyy. Teoksessa tuhoutuva maailma on patriarkaatti, Melleri sanoo.

Kolmen taiteilijan yhteistyön tavoitteena on ollut löytää uusia tapoja tehdä teatteria. Armageddon on valmistettu feministisellä prosessimenetelmällä eli yhteistyössä koko työryhmän kanssa.

– Näin esityksestä tulee enemmän esiintyjien näköinen.

Prosessi mahdollistaa myös moniäänisyyden, Lindfors kertoo.

Tekijät haluavat, että teatterin tasa-arvon ja monimuotoisuuden mahdollistavat käytännöt tulevat yleiseen käyttöön Suomen teatterimaailmassa.

– Tämä esitys on ollut minulle jonkin matkan huipentuma, Melleri sanoo.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

Esityksessä viimeinen taistelu ”ei ole teema vaan olosuhde”.

Armageddon Espoon kaupunginteatterissa 28.3. saakka.

UMO Helsinki Jazz Orchestran kevään keikat 10-VUOTISJUHLAKONSERTTI MUISTOJEN BULEVARDI UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA FEAT. AILI IKONEN & KYÖSTI MÄKIMATTILA

SILENT MUSIC UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA FEAT. KADI VIJA & KASPERI SARIKOSKI

To 31.3. klo 19

Musiikkitalo, Paavo-sali, Helsinki

Savoy-teatteri, Helsinki

Ti 5.4. klo 19

Savoy-teatteri, Helsinki

Suomen suosituimman radio-ohjelman 10-vuotisjuhlakonsertit!

To 14.4. klo 13

Pe 15.4. klo 18

Mikael Agricolan kirkko, Helsinki

LEVYNJULKAISUKONSERTIT UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA: LAST DANCE – NEW MUSIC FOR JAZZ ORCHESTRA BY ED PARTYKA Pe 22.4. klo 19.30

Hiljaisen viikon kantaesityskonsertit kiirastorstaina ja pitkäperjantaina!

April Jazz Festival, Espoo

Ti 26.4. klo 14

Vuotalo, Helsinki

Ke 27.4. klo 14

Malmitalo, Helsinki

Upeat arviot saaneen albumin julkaisukonsertit!

LISÄTIEDOT JA LIPUT www.umohelsinki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

7

Pisara ikuisuutta Pirkko Saision uutuusromaani on yhtä aikaa kaunis ja makaaberi kuvaus elämän pohjimmiltaan mystisestä luonteesta.

TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA LAURA MALMIVAARA

P

irkko Saision Passiossa (Siltala 2021) ei etsitä enempää eikä vähempää kuin ihmisen sielua. Saisio ei osaa sanoa, uskooko sieluun, mutta ajatus on kiehtonut häntä nuoresta asti.

– Ihmisen matemaattinen kaava on 1+1=3. Ihminen ei ole vain kahden eri geeniperimän tai ympäristönsä tulos, vaan hänessä on syntymästään lähtien jotakin omaa. Sitä ei voi mitenkään kieltää, Saisio sanoo.

Kristinuskossa tuon ”oman” paikalle on ajateltu sielu.

– Tämä on runollista ja naiivia, mutta ajattelen, että sielu on se pisara, mikä meissä on ikuisuutta. Taide ja uskonto ovat välineitä, joilla ikuisuutta voi lähestyä.

Kirjailija toteaa, että ihmisen ymmärrykselle liian suuria asioita on aina käsitelty myyttien avulla. Tiistaina 22.3. Saisio sai Passio-teoksestaan vuoden 2021 Kirkon kulttuuripalkinnon.

USKONNON JA HENGELLISYYDEN teemat ovat Passiossa läsnä kaikesta lihallisuudesta huolimatta ja oikeastaan juuri siinä.

Läpi vuosisatojen leikkaavan tarinan Pirkko Saisio kuljettaa korua, joka muuttaa muotoaan sen mukaan, millaisia odotuksia ja oletuksia siihen kohdistuu, millaisessa ympäristössä ja kenen hallussa se on.

– Historian vaiheessa, jossa usko on ollut konkreettista, korukin on yksi ehjä ja kokonainen esine.

Usko näyttäytyy teoksen henkilöiden elämässä eri tavoin. Yksi on ideologi, toinen askeetti. Useimmat ovat kuitenkin pyrkimyksissään vilpittömiä.

– Vilpittömyys on haavoittuvuutta, ja jos sen näkee arvona, siitä kiinnipitäminen on elinikäinen tehtävä, Saisio muotoilee.

NYKYSUOMALAISTA USKONTOSUHDETTA Pirkko Saisio pitää hiukan mutkalla olevana.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

– Aika tiukkaa tekstiä tulee esimerkiksi sellaisesta, että kirkko tarjoaa tilojaan vaikka koulujen joulujuhliin. Eihän sitä voida hyväksyä, vaan pidetään juonena! Tunnustukselliset ateistit kuvittelevat, että Jeesus on virus, joka tarttuu ilmasta.

Saisio viettää puolisoineen talvet Madeiralla, jossa uskonto on eri tavalla läsnä arjessa. Hä-

nen mukaansa suomalaisilla on katolisesta kirkosta pelkkiä ennakkoluuloja.

– Paavia ei esimerkiksi pidetä erehtymättömänä, ja messun jälkeen istumme usein konjakilla kapakassa.

Saisio jaksaa hämmästellä sitä, miten moni katsoo nykyisin uskonnot maailman suurimmaksi ongelmaksi.

– Voisi kuvitella, että nälänhädät tai sota. Historiallisesti se on ollut kauhean ohut vaihe, kun on ollut tunnustuksellisesti ateistisia valtioita kuten Neuvostoliitto. Hyvinkö kävi Kamputseassa ja Venäjän vankileireillä? Saisio kysyy.

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että on uskontoja läpi historian käytetty myös naamiona valtapyrkimyksille – eikä tämä aika ole poikkeus.

Periaatteellista uskonnonvastaisuutta hän pitää silti oireena yltiöpäisestä hallinnan tarpeesta.

– Aidossa uskonnollisuudessa, eikä tämä koske vain kristinuskoa, on jokin isompi, jonka edessä suostutaan sanomaan, että kontrollia ei ole. Mut-

– Tämä on runollista ja naiivia, mutta ajattelen, että sielu on se pisara, mikä meissä on ikuisuutta. Taide ja uskonto ovat välineitä, joilla ikuisuutta voi lähestyä, Pirkko Saisio sanoo.

ta usein kielletään se mahdollisuuskin. Kontrolloimattomuus pelottaa, ja siksi sitä vastustetaan.

Saisio sanoo uskovansa, että ihmiset alkavat kuitenkin väsyä kaiken läpäisevään hallinnan eetokseen: uskoon, että kaikki on järjellä järjestettävissä.

– Siihen, että kaikki on aivokemiaa, genetiikkaa ja ympäristöä. Se, että ihminen litistetään joukoksi fysiologisia ja kemiallisia toimintoja, aiheuttaa tyhjyyden tunteen. Mielihyväkin on pelkkää endorfiinia.

Hän uskoo, että tällaisesta tavasta hahmottaa maailmaa puuttuu jotakin olennaista.

– Vaikka luotaisiin kuinka paljon parempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, joitain kysymyksiä se ei ratkaise. Viihdyn etsinnän äärellä ja vierastan kaikkia valaistuneita ihmisiä, joilla on vastauksia. Toisaalta tunnen myötätuntoa niitä kohtaan, jotka kirjoittavat ratkaisseensa kaiken. Sieltä tullaan nimittäin aina alas.

PIRKKO SAISION Passio alkaa kohtauksella, jossa tapetaan peura. ”Minusta tulee sinä”, kuoleva eläin sanoo tappajalleen. Romaani loppuu sanoihin ”ihminen, jonka ei ole ollut pakko elää toisena, kuolee maailman syvyyttä tuntematta”. Väliin mahtuu muutama vuosisata elämää ja kuolemaa.

”

Se, että ihminen litistetään joukoksi fysiologisia ja kemiallisia toimintoja, aiheuttaa tyhjyyden tunteen.

Romaaneilla harvemmin on suoranaista sanomaa, mutta yritetäänkö tässä sanoa, ettei ihminen voi elää täyttä elämää, ellei näe itseään toisissa ja toisia itsessään – sisäistää sitä, että minkä tekee muille, tekee aivan konkreettisesti itselleen?

– Näin juuri. Me olemme kaikki samaa, saman henkilön eri versioita. Jos näkee, että tuo olen minä, pyrkii eroon näistä naamioista. En näe ”toisena elämistä” naamiona vaan eläytymisenä, jossa näkee naamioiden taakse.

– Kirjani henkilöistä parikin joutuu elämään eri ihmisinä pysyäkseen hengissä, mutta se voi olla myös mahdollisuus uppoutua täysin toiseen henkilöön, kuten teatterissa. Että minä voisin olla hän.

Saisio kirjoitti massiivisen teoksensa kahdeksassa kuukaudessa.

– Kyllä se veti kuitiksi ja otti fysiikkaankin, mutta kirjoitin Passion suuresta nautinnosta.

Sanana passio viittaa sekä kärsimykseen että intohimoon. Mitä kirjoittaminen Saisiolle on?

– Kun opin kahdeksanvuotiaana kirjoittamaan, ajattelin, että jos minusta ei tule kirjailijaa, elämäni on pilalla. Koen, että se on elämäntehtäväni.

Ja Passion jälkeen on kuulemma olo, että ”se on täytetty” – raamatullinen fraasi, jota romaanissakin viljellään. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Lahjaksi Sinulle!

Tutustu Askel-lehteen ilmaisella 0 € näytenumerolla Tilaa näytenumero verkosta: https://www.kotimaa.fi/ naytelehti/ Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi!

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Ilmaisen näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta eikä sen jälkeen astu automaattisesti voimaan jatkuva tai muu tilausmuoto.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

9

Ensihuolta on syytä kuunnella Läheinen huomaa usein päihdesairauden ensimmäiset merkit. Ne kannattaa ottaa vakavasti, sillä riippuvuus saattaa kehittyä nopeastikin.

TEKSTI ANNARIIKKA LEINO KUVITUS PAULI SALMI

K

”

un ystäväni ei ollut saanut uupumukseensa apua virallista kautta, hän alkoi ostaa katukaupasta rauhoittavia. Hyvin pian myös amfetamiinia ja pilveä. Oli hämmästyttävää, miten nopeasti kaikki tapahtui”, kertoo 37-vuotias Anni ystävänsä syöksykierteestä.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

Kun apua olisi viimein ollut tarjolla, Annin ystävä ei suostunut vieroitushoitoon.

– Se olisi ollut kohtalokasta hänen töidensä kannalta, sillä hän oli työskennellyt hoitoalalla. Häneltä lähti kuitenkin pian kämppä alta, ja hän menetti lastensa huoltajuuden.

Viimeinen herätys tuli, kun Annin ystävän auto oli mukana ryöstössä ja poliisi otti yhteyttä.

– Tuossa vaiheessa ystävälläni oli jo likaisesta neulasta tullut vakava verenmyrkytys. Hän joutui saman tien sairaalaan, sieltä muutamaksi viikoksi vieroitukseen ja sitten pitkälle sairauslomalle.

Annin tavoin tuhannet suomalaiset jakavat arkensa päihteiden väärinkäyttäjän kanssa. Koronapandemian aikana tilanne on pahentunut entisestään.

Esimerkiksi etätyöt ovat mahdollistaneet Suomessa etenkin alkoholin riskikulutuksen pahenemisen ongelmakäytöksi. Euroopan tasolla on nähtävillä myös huumeiden käytössä sama kehitystrendi: satunnainen käyttö on vähenty-

nyt, mutta säännöllinen käyttö lisääntynyt.

Päihdesairauden ensimmäiset oireet huomaa yleensä sairastuneen läheinen, perheenjäsen tai ystävä.

Läheisellä ei kuitenkaan useinkaan ole voimavaroja eikä edes aikaa selvittää, mitä ja millaisia tuen muotoja ja palveluita olisi saatavilla.

APUA TILANTEESEENSA Anni löysi vihdoin viime kesänä. Hän osallistui EHYT-yhdistyksen Ensihuoli-koulutukseen, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisen läheiselle.

41-vuotias Kaisa kävi saman koulutuksen viime syksynä.

Kaisa oli jo nuorena seurannut läheltä, miten koko naapuruston elämä muuttui rattijuopon ajaman kolarin jälkeen. Kolarissa kuoli kaksi aikuista ja vammautui kuusi nuorta ihmistä.

– Kolarissa vammautuneiden ja heidän läheistensä sekä kuolonuhrien omaisten tuska oli kova, samoin rattijuopon itsensä. Hän asuu vanhempiensa autotallissa korvaten loppuelämänsä taloudellisesti vahinkoja.

Huoltakin on eri asteista Pieni huoli Läheisen huoli on vielä pientä, kun huoli on käynyt mielessä, mutta luottamus omiin voimavaroihin on tallella. Ajatuksia avun tarpeesta kuitenkin jo on, joten on suositeltavaa etsiä tietoa addiktiosairaudesta.

Tuntuva huoli Huoli on jo tuntuvaa, kun läheisen voimavarat ovat alkaneet vähentyä ja lisäavun hankkiminen on tarpeen.

Suuri huoli Kun huoli läheisestä on suuri, se on luonteeltaan jatkuvaa. Läheisen voimavarat ovat vähissä ja lisäavun hankkiminen välttämätöntä.

Kaisalle on ollut tärkeää päästä puhumaan lähipiirinsä alkoholinkäytöstä ja siitä, miten se on vaikuttanut häneen.

Kaisan kummisetä kuoli aikanaan viinaan. Hänellä on myös ystäviä, joilla on alkoholin kanssa ongelmia.

– Olen nähnyt vierestä, miten alkoholi muuttaa ihmisen. Käytös muuttuu. Se on läheisille kauhean raskasta. Alkaa pelätä, että toinen vaikka kaatuu ja lyö päänsä vessanpönttöön. Pitkään en uskaltanut ottaa mitään kantaa, vaan asiat painettiin villasella. Nyt kyllä uskallan aika lailla sanoa ja otan asioita puheeksi: ”Ootko huomannut, juotko liian paljon?” ”Juotko liian usein?”

PYSTYÄKSEEN AUTTAMAAN päihdeongelmaisen läheisen on tärkeä tunnistaa ja hyväksyä oma huolensa ja turhautuneisuutensa. Tärkeää on myös opetella sanomaan asioita ääneen ja löytää keinoja puhua vaikeista, äärimmäisen henkilökohtaisista ja arkaluontoisista asioista kunnioittavalla tavalla. Näitä taitoja Ensihuoli-koulutuksessa opetellaan.

Päihteen liikakäyttö sairastuttaa usein myös päihteenkäyttäjän lähipiirin. Alkoholi- tai huumeriippuvaisen demonit muuttuvat nopeasti myös läheisen demoneiksi. Pian sairaana ei olekaan vain addikti itse vaan myös hänen läheisensä, joka peittelee, soittelee, selittelee ja valehtelee.

Addiktiosairaan elämä on usein rajatonta ja repivää. Myös hänelle elintärkeän läheisen osa on tuskallinen: Ärtymystä, kiukkua ja ahdistusta. Riitoja ja rakkautta. Lupauksia ja retkahduksia. Kaiken tämän keskellä läheisen olisi osattava vielä olla varovainen omien ajatustensa

esittämisessä, tilanteen tulkitsemisessa ja neuvojen antamisessa.

PÄIHDE-ELÄMÄ OLI 49-vuotiaalle Mialle tuttua jo lapsena, vaikka hänen äitinsä näennäisen taitavasti salasikin juomisensa ulkopuolisilta.

Myöhemminkin Mia on jakanut arkeaan päihteiden ongelmakäyttäjän kanssa.

– Äidilleni saatoin sanoa asiasta ihan suoraan. Mutta jos toinen ihminen on sillä tavalla läheinen, että vaarana on luottamuksen menettäminen, en ole tiennyt, miten tilanteeseen voisi tarttua. Että jos hän karkaa minulta, niin sitten en ainakaan voi tehdä mitään hänen hyväkseen. Se on hankala ja herkkä tilanne – kuin ohuista ohuinta lasia.

Viime syksynä Mia haki tietoa ja tukea Ensihuoli-koulutuksesta, kun hänen läheisellään oli päihteen käytössä akuutti tilanne päällä.

– Sain tosi paljon rohkeutta – ja oikeutuksen olla pelokas ja huolissani.

– Ehkä ydinjuttu on se, että päihteen käyttäjä ei saa viedä muilta oikeutta olla hänestä huolissaan. Hän on saattanut viedä meiltä vaikka kuinka monta juhlapyhää ja muuta hyvää hetkeä ollessaan päihteiden vaikutuksen alainen, mutta hän ei voi viedä meiltä oikeutta huoleen. ■ Juttu varten on haastateltu myös EHYT-yhdistyksen asiantuntijaa Harri Jukkalaa, Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon vastuuopettajaa Janne Gustafssonia ja Tapiolan seurakunnan diakonia Mirka Renvallia.

Tukea päihdehaittojen vähentämiseen Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen maksuton päihdeneuvonta päivystää vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden numerossa 0800 900 45. Soittaminen on anonyymiä, ja puhelimessa vastaavat päihdetyön ammattilaiset.

Ensihuoli-koulutukset on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat välineitä lähipiirissä havaitun päihde- tai pelihaitan kohtaamiseen, huoleen ja puheeksiottoon.

Lisätietoja osoitteessa ehyt.fi.

EHYT tekee yhteistyötä myös kirkon kanssa. Keväällä 2021 järjestettiin ehkäisevän päihdetyön koulutus rippikoulutyötä tekeville. Syksyllä 2021 Puhutaan pelaamisesta -koulutukseen osallistui muun muassa diakoniatyöntekijöitä.

Seurakuntien diakoniatyöntekijöihin voi olla yhteydessä ja heiltä voi saada luottamuksellista apua ja keskustelutukea, jos oma tai läheisen tilanne päihteiden tai pelaamisen kanssa askarruttaa.

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen!

Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ilman Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.fi/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.fi

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

100% ilostumistakuu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

11

Suru, ahdistus ja huoli yh Vantaalaisen Tatiana Butserkan isä on pommitusten keskellä Ukrainassa. Venäjällä asuvat sukulaiset eivät tilannetta ymmärrä.

TEKSTI PAULI JUUSELA JA JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

V

enäjänkieliset ovat Suomen suurin kielivähemmistö. Heitä asuu Suomessa noin 84 000, joista pääkaupunkiseudulla vajaa puolet.

Joukossa on ihmisiä monesta eri maasta. Osa on syntynyt ja kasvanut Suomessa, osa on muuttanut tänne Venäjältä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Baltian maista tai vaikkapa Kazakstanista. Monilla on sukulaisia niin Ukrainassa kuin Venäjällä.

Pääkaupunkiseudun luterilaiset seurakunnat ovat tehneet venäjänkielistä työtä vuodesta 2000. Venäjänkielisistä on muodostunut satojen ihmisten seurakuntayhteisö, jota yhdistää sama äidinkieli.

Viime viikkoina venäjänkielisiä on satuttanut sodan aiheuttama ahdistus ja suru. Osalla heistä on lähisukulaisia Ukrainan pommitusten keskellä. Venäjällä asuvien sukulaisten kanssa sodasta on usein vaikea puhua.

TATIANA BUTSERKA, 27, on kotoisin Ukrainasta.

Hän muutti venäläisen äitinsä kanssa Suomeen 16-vuotiaana. Butserkan isä asuu Ukrainassa Lvivin lähellä.

– Isä kirjoittaa minulle viestejä, jotka ovat raskasta luettavaa. Niistä välittyy ahdistus. Ihmiset siellä pelkäävät, että kohta käy pahasti. Äidin ukrainalainen ystävä kertoo, että hälytyssireenit soivat koko ajan, Butserka sanoo.

Kun presidentti Vladimir Putin aloitti ”sotilaallisen erikoisoperaation” eli Venäjän täysimittaisen sodan Ukrainassa, Butserka seurasi jatkuvasti sotatapahtumia järkyttyneenä.

– Nyt olen hillinnyt uutisten katselua, etten palaisi loppuun, hän sanoo. Äidin Venäjällä asuvien sukulaisten kanssa on vaikeaa jutella riitelemättä. Suvun sisällä on erilaisia näkemyksiä: osa luottaa Putiniin ja uskoo häntä, toiset puhuvat siitä, miten hankalaa elämä Venäjällä on.

Butserka ei ole itse kohdannut syrjintää sodan vuoksi, mutta hänen ystäväpiirinsä on. Yhden ystävän koulutushakemusta ei otettu vastaan, koska tämä on kotoisin Venäjältä.

– Ei näin saisi olla. Se, että ystäväni on Venäjältä, ei tarkoita, että hän aloitti sodan.

MILA KOIVUMÄKI MUUTTI Suomeen Marin tasavallasta Keski-Venäjältä noin 20 vuotta sitten.

Hän toimii aktiivisesti pääkaupunkiseudun venäjänkielisessä seurakuntayhteisössä.

Myös Koivumäellä on sukulaisia niin Venäjällä kuin Ukrainassa – tai oli tähän asti. Hänen sisaren-

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

Tatiana Butserka ja pappi Anna Lewing toivovat sodan loppuvan. Lewingin mukaan seurakuntalaisten päällimmäinen tunne on järkytys.

sa pakeni Ukrainasta Suomeen 14-vuotiaan poikansa ja kissansa kanssa. Ainakin aluksi sisko ja tämän poika asuvat Helsingissä Milan perheen luona.

– Siskoni soitti minulle Ukrainasta ja kertoi, että ihmisillä oli paniikki. Kaikkialla pommitettiin.

Matka Moldovaan kesti 4–5 tunnin sijasta kaksi päivää, Koivumäki kertoo.

Koivumäen vanhemmat asuvat Venäjällä ja kieltäytyvät uskomasta, että Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan. Isä väittää, että maassa on sisällissota, Venäjän joukot tulevat vapauttajina ja että länsimaissa ihmisille ei kerrota totuutta.

– Kysyin isältäni, oletko sokea. Tyttäresi on vaarassa kuolla sodan keskellä. Lopulta parin päivän päästä hän myönsi, että hyvä, kun tytär lähti Suomeen.

HELSINGIN SEURAKUNNILLA on kaksi venäjänkielisen seurakuntatyön pappia. Heistä toinen, Anna Lewing, on venäläis-inkeriläisestä perheestä Pietarin seudulta.

Lewing suree sitä, että miljoonat ihmiset joutuvat kärsimään sodan vuoksi. Suomessa venäjänkieliseen vähemmistöön kohdistuva rasistinen vihapuhe on lisääntynyt sotaviikkojen aikana.

– Viisitoista vuotta täällä asuneiden ihmisten postilaatikoihin ja tuulilaseihin on ilmestynyt ikä-

Mila Koivumäen sisko pakeni poikansa kanssa hänen luokseen sodan keskeltä.

Matka Ukrainasta Suomeen kesti monta päivää.

distävät viä viestejä ja järkyttäviä kuvia. Erään päiväkodin seinään oli kiinnitetty lappu, jossa uhkailtiin lapsia ja toivottiin heille kuolemaa. Tosi alhaista toimintaa, Lewing sanoo.

Lewingistä tuntuu pahalta, että sotaan syyttömät ihmiset ja jopa sodasta kärsivien ihmisten läheiset joutuvat miettimään, uskaltavatko he käyttää omaa äidinkieltään. Lewing varoo itsekin julkisissa kulkuneuvoissa vastaamasta puhelimeen venäjäksi.

Kun Anna Lewing kertoo tämän, hänen silmäkulmansa kostuvat. ■

– Olemme eläneet kuin citykanit, jotka ovat unohtaneet, millaista on pelätä petoa, Anna Repo sanoo.

Anna Repo auttaa ukrainalaisia kellon ympäri Kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan, espoolainen Anna Repo soitti välittömästi vanhemmilleen Harkovaan.

– Äitini ja isäni asuvat Harkovassa kerrostalossa. He pysyivät kotonaan, kun pommitukset alkoivat. Isälläni on pitkälle edennyt syöpä, jonka leikkaus peruuntui sodan vuoksi, Repo kertoo.

Lopulta vanhemmat saatiin evakuoitua taisteluiden tieltä.

Moni suomalainen on kysynyt, miten sodan uhreja voisi auttaa.

Repo on itse kotoisin Ukrainasta, ja hän on entuudestaan ollut mukana Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n toiminnassa.

– Se on ollut käytännössä kulttuuriyhdistys, mutta sodan alettua

siitä on tullut auttamisjärjestö, joka kanavoi apua Ukrainaan. Suomalaisille vapaaehtoisille olisi nyt todella paljon kysyntää.

Kriisin hetkellä on Revon mielestä tärkeä etsiä ratkaisuja.

– Ihmiset tekevät yhdistyksessä töitä ympäri vuorokauden, ja meiltä on jo lähtenyt useita kuormia avustustarvikkeita Ukrainaan, Repo kertoo.

Harkova sijaitsee Ukrainan koillisosassa vain pienen ajomatkan päässä Venäjän rajasta. Kaupungin metropolialueen väkiluku on kaksi miljoonaa.

– Se on Ukrainan it-alan keskus.

Siellä on paljon ulkomaalaisia firmoja ja opiskelijoita, ja sieltä läh-

KANSANMUSIIKKIA ESPOOSSA

”

Kysyin isältäni, oletko sokea.

MILA KOIVUMÄKI

tee paljon ukrainalaisia ulkomaille, Anna Repo sanoo.

Juuri tietotekniikka teki sodassa kaupungin myös haavoittuvaksi. Sodan viidentenä päivänä sähköt menivät poikki kolmeksi vuorokaudeksi.

– Kun omien vanhempieni kaupunginosasta katkesivat sähköt, he rakensivat parvekkeelle tulisijan, jossa voivat lämmittää ruoan.

Sodan aikana ukrainalaiset ovat Revon mukaan verkostoituneet erilaisten chat-ryhmien avulla.

– Ihmiset pyytävät niissä toisiltaan apua. Ukraina on suuri 40 miljoonan asukkaan maa. Sodan alettua täysin tuntemattomat ihmiset ovat pysähtyneet auttamaan toisiaan. Sota oikeastaan loi uuden ukrainalaisen identiteetin.

Suomalaiset tottuivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vähitellen ajatukseen, että sota on tulevaisuudessa mahdoton. Anna Revon mukaan monet ukrainalaiset ajattelivat samaan tapaan.

– Mutta sinä päivänä, kun Ukraina sulki siviililentoliikenteen, ajattelin, että nyt tapahtuu jotain.

Repo muistuttaa, että Donetskissa ja Luhanskissa ei ole ollut rauhaa vuoden 2014 jälkeen. Kahdeksan vuoden ajan lähes joka viikko joku ukrainalainen sotilas on joko haavoittunut tai kuollut.

Nyt koko läntinen maailma seuraa sotaa järkyttyneenä.

– Olemme eläneet kuin citykanit, jotka sukupolvien myötä ovat unohtaneet, millaista on pelätä petoa. Kukaan ei usko, että petoa on edes olemassa. Aikamme demokratia on joutunut vähän samanlaiseen tilanteeseen. Eletään kuin citykanit, muttei tunneta petoa, Repo sanoo.

JuuriJuhla R F 3.–– 9.4.2022 3.

3.4. • klo 14 • Sellosali Melkutus, feat.

Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila

4.4. • klo 19 Espoon tuomiokirkko Kreeta-Maria Kentala & Tea Polso: Polska Pandolfi 7.4. • klo 19 • Sellosali Kardemimmit, Espoon pelimannit, JuuriJuhlan juhlaorkesteri, Pole Pole ja tanssiryhmä Polskatroikka

ot est

8.4. • klo 19 • Sellosali Antti Paalanen, ENKEL 9.4. • klo 19 • Sellosali Pauanne, Aija Puurtinen & Brooklynin satu

Katso koko ohjelma ja lisätiedot: www.juurijuhla.fi

Lähes 10 000 tapahtumaa pk-seudun 35 seurakunnasta.

Uusi verkkopalvelu on nyt käytössä: menokone.kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

13

– Edelleenkin Jumala kutsuu yhteyteensä tavallisia ihmisiä ja antaa erilaisia tehtäviä, sanoo Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.

Maria, Mari ja Kaisamari Kun piispat Mari Leppänen ja Kaisamari Hintikka katsovat Mariaa, he näkevät vahvan selviytyjän ja roolimallien murtajan.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT PASI LEINO JA LAURA RIIHELÄ

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

O

ikeudenmukaisuuden puolusta­ ja, rohkea selviytyjä, maailman­ järjestyksen mullistaja. Sellaisena Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen näkee Marian, Jeesuksen äidin.

– Maria on ollut minulle esimerkki ihmisestä, jo­ ka vastaa rohkeasti kyllä ja on valmis toimimaan.

Sellaisia esikuvia me naiset – ja kaikki ihmiset – täs­ sä kirkossa tarvitsemme. Maria näytti, että syrjässä olevasta nuoresta tytöstä voi tulla mitä vain. Hän lähti tuntemattomalle tielle ja kaikesta epävarmuu­ desta huolimatta tietoisesti suostui uuteen.

Kun kuulee Leppäsen puhuvan Marian roh­ keudesta ja uudelle tielle lähtemisestä, tulee mie­ leen Leppäsen oma tie piispaksi. Se on sellainen, jota kirkon historiassa kukaan ei ennen häntä ol­ lut kulkenut. Leppänen on kasvanut vanhoillis­ lestadiolaisessa herätysliikkeessä, joka ei hyväk­ sy naisten vihkimistä papeiksi. Kun hän ensim­ mäisenä vanhoillislestadiolaisena naisena pää­ tyi ottamaan pappisvihkimyksen, hänet suljettiin ulos liikkeestä.

Viime vuonna Leppänen vihittiin Turun piis­ paksi. Naispuolisia piispoja ei Suomessa ole vielä liiaksi ollut – Leppänen on kolmas. 43­vuotiaana hän on myös tämänhetkisistä piispoista nuorin.

– En osaa sanoa, kuinka tietoisesti olen ajatel­ lut Marian esimerkkiä elämäni isoissa ratkaisuis­ sa, joita pappeuteen liittyvät taitekohdat ovat ol­ leet. Toisaalta meillä naisilla on niin vähän esiku­ via, että jokaisella on merkitystä.

Leppänen lisää, että rohkeutta vastata kyllä tarvitaan myös perusarjessa, jossa joudutaan vai­ keiden valintojen eteen ja eletään uskoa todeksi.

PAITSI ESIMERKKI, Maria on vuosisatojen ajan ol­ lut naisille ja marginaalissa eläville myös erään­ lainen vertaistuki ja ystävä.

– Hänen kokemuksiinsa moni pystyy samastu­ maan. Hän saa lapsen vähän sopimattomalla ta­ valla, mutta pärjää. Hän menettää lapsensa vä­ kivallan seurauksena ja jotenkin selviytyy siitä.

Hän on kuin kuka tahansa äiti, jolle uuden elä­ män odottaminen ei ole helppoa – epätäydelli­ nen ja haavoittuva. Hän pelkää ja on huolissaan.

Hän rakastaa lasta niin että tuntuu ja joutuu sit­ ten katsomaan lapsensa kärsimystä. Hän on myös ikääntyvä nainen turvattomassa asemassa, Mari Leppänen kuvailee.

– Sanotaan, ettei Maria meidän luterilaises­ sa kirkossamme juuri näy, mutta onkohan se kui­ tenkaan niin? Ehkä sellaisessa hiljaisessa kristilli­ syydessä ja samastumiskohteena Marialla on ol­ lut ihmisille merkittävä rooli.

PALATAAN SIIHEN LAPSEEN ja Leppäsen mainit­ semaan vähän sopimattomaan tapaan saada lap­ si. Luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan Maria oli Jumalan äiti ja ikuinen neitsyt. Apostolisessa uskontunnustuksessa, jota Suomen evankelis­lu­ terilaisessa kirkossa tavallisesti käytetään, sano­ taan, että Jeesus ”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta”.

Mari Leppänen ei innostu pohdiskelemaan Marian neitsyyttä, sillä olennaisempaa ja ihmeel­ lisempää hänelle on inkarnaatio: Jumala tulee ih­ miseksi Marian kautta ja keikauttaa kumolleen ihmisten rakentaman maailmanjärjestyksen, jos­ sa ihmisarvon mittareina ovat valta ja raha.

MARI LEPPÄNEN

Maria vastaa rohkeasti kyllä

Mari Leppäsen maalaama ikoni Jumalanäiti kaikkien murheellisten ilo.

”

Marian vallankumouksellinen puoli on meillä jäänyt paljon vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa.

PIISPA MARI LEPPÄNEN

– Köyhän nuoren naisen kohdusta tulee Juma­ lan koti. Se, että Jumala valitsee tämmöisen nuo­ ren tytön Poikansa äidiksi, alleviivaa sitä, että edelleenkin Jumala kutsuu yhteyteensä tavallisia ihmisiä ja antaa erilaisia tehtäviä. Maria oli val­ miina, kun häntä kutsuttiin.

MARI LEPPÄNEN HARMITTELEE sitä, että Mariasta on annettu yksipuolinen kuva ja samalla on luotu odotuksia siitä, millainen on oikeanlainen kristit­ ty nainen: hiljainen, lempeästi hymyilevä, asiat sydämeensä kätkevä.

– Meillä Marian toinen, vallankumoukselli­ nen puoli on jäänyt paljon vähemmälle huomiol­ le kuin esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ja muissakin katolisissa maissa, joissa se on antanut ihmisille voimaa muuttaa maailmaa.

Luukkaan evankeliumissa, jossa kerrotaan Ma­ rian raskaudesta, on Marian kiitosvirsi, joka ei kuulosta hämmentyneen teiniäidin tekstiltä vaan enemmänkin vallankumouslaululta. Siinä Maria ylistää Jumalaa, joka on syössyt vallanpitäjät is­ tuimiltaan, korottanut alhaiset, ruokkinut nälkäi­ set ja lähettänyt rikkaat tyhjin käsin pois.

– Ehkä meidän tehtävämme tänä aikana olisi korostaa Marian tätä puolta, oikeudenmukaisuu­ den puolustajaa. Siinä meille olisi esikuvaa.

MARIA TULI uudella tavalla tärkeäksi, kun Mari Leppänen alkoi etsiä erilaisia tapoja olla vuoro­ puhelussa Jumalan kanssa ja löysi ikonimaalauk­ sen. Ikonien keskeistä kuvastoa ovat erilaiset Ju­ malanäidin kuvat. Leppäselle niistä rakkain on Jumalanäiti kaikkien murheellisten ilo.

– Se on tosi kaunis ikoni. Neljä enkeliä osoit­ taa Jumalanäitiä, joka seisoo keskellä. Hänen ym­ pärillään on nälkäisiä, sairaita ja alastomia – alas painettuja ja ohikatsottuja. Maria kerää heidät helmoihinsa ja rukoilee heidän puolestaan.

Ikonin murheellisten joukossa on yksi naishah­ mo, ja häneen Leppänen maalatessaan samastui.

– Ajattelin, että olen tuolla ihmisten joukos­ sa ja voin luottaa siihen, että saan itsekin levätä Jumalanäidin helmoissa. Se hahmo olikin sitten kaikkein vaikein maalata ja meni kaikkein eniten pieleen, Leppänen kertoo.

– Aloittelijan ei olisi ikinä pitänyt valita sellais­ ta ikonia, mutta ikonihan tavallaan valitsee itse tulla maalatuksi. Se ei vain jättänyt minua rau­ haan, ja se myös muutti omaa Maria­kuvaani.

KATOLISISSA JA ORTODOKSISISSA kirkoissa Ma­ rian kuva on usein se, jota kirkkoon tulija ensim­ mäisenä tervehtii ja jonka eteen hän sytyttää kynt­ tilän. Moneen luterilaiseen kirkkoon voi sen sijaan tulla ilman että näkee Mariasta vilaustakaan. Lep­ pänen huomauttaa, että ikonien kuvasto on jaka­ mattoman kirkon yhteistä perintöä. Hän on iloi­ nen siitä, että luterilaisetkin ovat löytäneet sen.

– Meidän kirkkomme kieli ja kuvasto on täyn­ nä maskuliinista jumalapuhetta. Äidin kasvoja ja erilaisia kasvoja todella tarvitaan, jotta kuva Ju­ malasta olisi kokonaisempi, Leppänen sanoo.

– Mutta kun vähän raaputtaa, myös ihan ko­ toisesta hengellisestä perinteestä löytyy monen­ laista jumalakuvastoa ja ­puhetta. Esimerkiksi lestadiolaisen herätysliikkeen perustajalle Lars Levi Laestadiukselle maskuliininen jumalakuva oli vaikea, sillä hänellä oli hankala suhde omaan isäänsä. Siksi hän puhui taivaallisesta vanhim­ masta ja käyttää myös usein feminiinistä kuvas­ toa: Jumala käärii helmoihin, nostaa syliin ja imettää rinnoillaan.

KRISTINUSKON HISTORIA on ollut paljolti mies­ ten – apostolien, paavien, piispojen, kirkkoisien, ristiretkeläisten – historiaa. Mariasta, saati muis­ ta naisista, tiedetään hyvin vähän. Leppänen to­ teaa, että naisten tarinoita on saanut etsiä sivu­ lauseista ja rivien väleistä niin Uudesta testamentista kuin myöhemmästä kirkkohistoriasta.

– Siinä meillä on iso tehtävä, että osaisimme nähdä ja tunnistaa myös nämä kokemukset. Toi­ nen asia sitten on, osaammeko antaa niille arvoa vai määrittelemmekö asioita vallan kautta. Voi­ ko arjen hengellisyys olla suurta? Voiko joku olla Marian lailla vahva siksi, että suostuu elämään si­ vussa ja vieressä? Leppänen kysyy.

Mutta kyllä vallalla ja näkyvyydelläkin on vä­ liä, Leppänen myöntää. Ensimmäiset naiset vi­ hittiin Suomessa papin virkaan 34 vuotta sitten ja ensimmäinen naispuolinen piispa, Irja Askola, syksyllä 2010. Naisten myötä kirkosta on Lep­ päsen mukaan tullut kokonaisempi.

Omien kokemustensa ja herätysliiketaustansa vuoksi Leppänen on koko ajan ollut tie­ toinen siitä, että naisten vihkiminen pa­ piksi on edelleen ongelma joillekuille kir­ kossa. Suurin osa seurakunnista on kui­ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

15

tenkin nykyään sellaisia, joissa kysymykseen törmää harvoin.

Siksi Leppänen yllättyi, kun hän piispana huomasi istuvansa ylätason päätöksentekoelimissä sellaisissa pöydissä, joissa asiasta edelleen neuvotellaan.

– Kyllä minut on yllättänyt se, että edelleen ja aika paljon käydään keskustelua naisten roolista kirkossa ja siitä, onko se, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia virassa, meille arvo ja teologinen lähtökohta. Vai onko se kauppatavaraa tai jotain, mistä voi neuvotella?

Leppäsen mielestä asia ei ole neuvottelukysymys. Hänen mukaansa jokaisella kirkon työntekijällä pitäisi sukupuolesta ja kaikista muistakin tekijöistä riippumatta olla yhtäläiset mahdollisuudet toimia ja tehdä työtään.

– Sitä haluan puolustaa. Kirkko tarvitsee meidän jokaisen panoksen.

U

Maria lähtee liikkeelle ja avaa suunsa skotko neitseestäsyntymiseen?

Tämä kysymys toistui takavuosina suomalaisissa piispanvaalitenteissä. Nykyinen Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka muistaa seuranneensa keskusteluja hämmentyneenä.

– Neitseestäsyntyminen tuntui olevan avainkysymys, jonkinlainen uskon mittari. Tajusin, että meillä on jännittävällä tavalla tulkittu niin, että jos ei voi sanoa uskovansa neitseestäsyntymiseen, niin siitä seuraa automaattisesti se, että kiistää Jeesuksen jumaluuden, Hintikka sanoo.

– Mutta eihän Marian neitsyys tee Jeesuksesta Jumalaa vaan Jumalan tahto. Jumala, joka syntyy ihmiseksi, on jo valmiiksi Jumala.

Hintikka kummastelee sitä, että kaikista uskontunnustuksen kohdista juuri neitseestäsyntyminen on se, joka on otettu erilleen ja johon usein takerrutaan. Hän itse ajattelee niin, että uskontunnustus on kokonaisuus, jossa kirkon usko on sanoitettu, ja tässäkin jokainen kristitty voi jättäytyä kirkon uskon varaan.

– Meidän kristillisen uskomme kannalta kaikkein keskeisin asia on se, että Jumala syntyy ihmiseksi. Marialla on siinä tärkeä tehtävä Jumalansynnyttäjänä, mutta Mariaa voi miettiä myös muuten, roolimallin näkökulmasta. Millainen hengellinen esikuva Maria voisi olla muutenkin kuin Kristuksen äitinä?

Toisaalta se, millaista Mariaa kirkko on tarjonnut varsinkin naisille esikuvaksi, on toiminut myös vallan välineenä.

– Maria on se nöyrä ja hiljainen, joka nöyrtyy Jumalan antaman tehtävän edessä, Hintikka tiivistää.

Kun Hintikka itse on käynyt keskustelua Marian kanssa Raamatun tekstien kautta ja rakentanut ja täydentänyt mielessään Marian tarinaa, hänelle on syntynyt Mariasta toisenlainen kuva.

Kyllä, Maria kätkee asiat sydämeensä, mutta kun hän on aikansa asioita tutkiskellut, hän lähtee liikkeelle ja avaa suunsa.

KAISAMARI HINTIKALLE TÄRKEIN Mariasta kertova Luukkaan evankeliumin kohta on se, jossa kuvataan, kuinka Maria raskaaksi tultuaan kiiruhtaa tapaamaan sukulaisnaistaan Elisabetia. Myös Elisabet on raskaana.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

– Perinteisesti on ajateltu, että tässä kertomuksessa on merkittävää heidän poikiensa, Johanneksen ja Jeesuksen, ensikohtaaminen jo ennen syntymäänsä. Minulle tärkeää on kahden sellaisen naisen tapaaminen, joiden tulevaisuudensuunnitelmat ovat menneet täysin pois raiteiltaan. Molemmat ovat raskaana täysin epätodennäköisessä tilanteessa. Toinen on aivan liian vanha ja toinen taas on koskematon, Hintikka kuvaa.

Evankeliuminkohdassa on Hintikan mielestä päättäväisen, hallitun kiireen tuntu. Maria tietää, mitä tekee, ja tunnistaa, mitä hän sillä hetkellä tarvitsee.

– Maria on tutkiskellut asioita ja oivaltanut, että hän tarvitsee kohtaamista ja jonkun toisen ihmisen, jonka kanssa jakaa ilonsa.

Se, millainen mullistus raskaaksi tulemisen on täytynyt nuorelle Marialle olla, kirkastui Hintikalle eräällä museovierailulla. Ranskan Colmarissa Unterlinden-museossa on saksalaisen Otto Dixin vuonna 1950 maalaama versio Marian ilmestyksestä. Siinä Maria on jurottava murrosikäinen, joka ei näytä ilahtuvan enkelin vierailusta.

– Tytön ruumiinkielestä näkee, että hän on jo valmiiksi eksyksissä ja sitten tulee vielä tuo enkelikin selittämään. Maalaus oli tuotu niin lähelle

tätä päivää, että se avasi tuttuun aiheeseen ihan uuden ulottuvuuden. Siinä näkyy toisaalta tilanteen karmeus ja toisaalta sen kaiken mullistava ihmeellisyys.

Evankeliumissa kerrotaan Marian viipyneen Elisabetin luona noin kolme kuukautta.

– Mitähän keskusteluja sinä aikana on käyty?

Hintikka miettii.

Hänestä Marian vierailun pituus on kiinnostava yksityiskohta. Nykyisin monet vanhemmat mielellään pitävät raskauden omana tietonaan ensimmäiset kolme kuukautta. Se on kaikkein herkintä aikaa, jolloin moni asia voi vielä mennä pieleen. Kun raskaus on pidemmällä ja keskenmenon riski pienenee, suuri uutinen uskalletaan jakaa.

– Koska Mariaa ja Joosefia ei ollut vielä vihitty, olisi voinut olettaa, että Maria olisi lähtenyt pois omasta yhteisöstään vasta sitten, kun raskaus alkoi näkyä, salannut sen ja synnyttänyt muualla ollessaan. Mutta hän toimikin toisin suhteessa tähän häpeän logiikkaan.

NYT KORONAPANDEMIAN ja Venäjän käynnistämän sodan aikana Kaisamari Hintikkaa koskettaa myös se, että isojen ja pelottavienkin muutosten keskellä Maria puhkeaa ylistykseen.

OTTO DIXIN SÄÄTIÖ

– Mariasta kertovat raamatuntekstit ovat minulle toivon ja luottamuksen tekstejä, sanoo Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.

Otto Dixin maalaus Marian ilmestys vuodelta 1950.

”

Maria voisi olla mallina ihmisestä, jonka elämässä Jumalalla on ollut aivan mullistava merkitys ja joka omassa kulttuurissaan on murtanut roolimalleja.

PIISPA KAISAMARI HINTIKKA

– Mariasta kertovat raamatuntekstit ovat minulle toivon ja luottamuksen tekstejä. Ne kertovat siitä, miten Jumala katsoo aiheelliseksi puuttua tämän maailman kulkuun ja lastensa elämään, koska me emme pärjää täällä keskenämme.

– Kiitosvirressään Maria puhuu hyvin konkreettisesti siitä, miten Jumalan oikeudenmukainen rauha tulee tähän maailmaan. Jumala puuttuu siihen pahaan, jota me ihmiset olemme toi-

sillemme tehneet, ja siihen yhteisölliseen syntiin, joka tuottaa epäoikeudenmukaisuutta.

Hintikka muistuttaa, että Maria on ensimmäinen ihminen, joka tuntee Jeesuksen. Jo lasta kohdussaan kantaessaan hän tunnistaa, millainen on Jeesus ja millainen on Jumalan valtakunta, joka Jeesuksen syntyessä murtautuu tähän todellisuuteen.

– Tätä viestiä emme ole olleet kovin alttiita kuulemaan. Tämä on ihan muuta kuin hiljainen nöyrtyminen. Kun Maria on kätkenyt sanat sydämeensä, tämä on se, mitä hänestä tulee ulos: riemullinen viesti, että nyt Jumala toteuttaa maailmassa omaa tahtoaan tämän lapsen kautta. Lapsi tuo oikeudenmukaisuuden ja näkee ne, joista ihmiset ovat kääntäneet katseensa pois.

MARIA ON OLLUT TÄRKEÄ erityisesti naisille sellaisissa katolisissa ja ortodoksisissa maissa, joissa naisten paikan on katsottu olevan lähinnä kodin ja yksityisen elämän piirissä, ja asioista niin kirkossa kuin yhteiskunnassa ovat päättäneet miehet.

Luterilaisessa Suomessa kiinnostus Mariaa kohtaan on Kaisamari Hintikan arvion mukaan lisääntynyt sitä mukaa, kun hengellisyyteen on tullut vaikutteita ekumeenisten yhteyksien kautta. Hän uskoo, että Maria voisi olla merkityksellinen myös häntä nuoremmille sukupolville, jotka etsivät omannäköistään hengellisyyttä.

– Heitä ei kosketa eikä tyydytä sellainen hengellisyys, jossa kirkko ulkoa ja ylhäältä päin antaa valmiita vastauksia. He eivät hae sen tyyppisiä vastauksia kuin me olemme tottuneet antamaan, vaan haluavat löytää itse.

– Ehkä sellaisessa kontekstissa Maria voisi olla mallina ihmisestä, jonka elämässä Jumalalla on ollut aivan mullistava merkitys ja joka omassa kulttuurissaan on murtanut roolimalleja.

ENTÄ SITTEN SUOMEN evankelis-luterilaisen kirkon roolimallit vuonna 2022? Edelleen on Kaisamari Hintikan mukaan niin, että mitä merkittävämmistä vallankäyttäjistä on kysymys, sitä vähemmän joukossa on naisia. Toisaalta kirkon arjessa moni kysyy, onko kirkko jo liiankin naisistunut. Uusista seurakuntien työntekijöistä enemmistö on naisia, samoin aktiivisista seurakuntalaisista.

– Pitäisi ehkä kysyä, mitä se kertoo siitä miehen mallista, joka meidän kirkollamme on tarjota. Itse ajattelen, että voisimme puhua mieluummin ihmisen mallista ja ottaa huomioon ihmisten sukupuoli-identiteetin moninaisuuden.

– Pitäisikö katsoa, millaisia eri toimijoita kirkossa on ja miten ihmiset kykenevät tai eivät kykene samastumaan heihin? Pitäisi huolehtia siitä, että ihmisten moninaisuus toteutuisi kirkon eri tasoilla tasapuolisella tavalla. Silloin ei puhuta vain sukupuolesta vaan myös esimerkiksi iästä, koulutuksesta ja kulttuurisista taustoista.

Hintikka hiljenee hetkeksi ja kysyy sitten, meniköhän tämä nyt jo kauaksi Mariasta. Ei oikeastaan, hän huomaa.

– Maria on hyvin epätodennäköinen valinta Jumalan Pojan äidiksi. Se, että Jumala valitsee nimenomaan hänet, haastaa myös meitä arvioimaan omia kirkollisen ihmisen tai johtajan arkkityyppejämme. Miten ne rakennetaan niin, että mahdollisimman moni voisi tunnistaa itsensä tässä kirkossa ja ajatella, että minäkin kuulun tänne? ■

Enkelin ilmestyminen Marialle, Marian vierailu Elisabetin luona ja Marian kiitosvirsi löytyvät Luukkaan evankeliumin 1. luvusta, jakeet 26–56.

Marian ilmestyspäivää vietetään 27.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

17

Hevosten paijaaja Kiroilevan siilin piirtäjä ja hevostilan omistaja Milla Paloniemi uskoo itsetutkiskelun ja haaveilun voimaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

S

arjakuvapiirtäjä Milla Paloniemi asustaa maalla kahden islanninhevosen, norjanvuonohevosen, suomenhevosen ja shetlanninponin ympäröimänä. Pirkanmaan Teiskossa sijaitseva hevostila on Paloniemen lapsuuden unelma. Elämän piti kuitenkin ensin mullistua, että haaveesta saattoi tulla totta.

Paloniemen elämä oli vielä muutama vuosi sitten sekavaa ja ahdistavaa. Siihen liittyi ihmissuhdedraamaa ja päihteiden käyttöä. Lopulta ongelmat kasvoivat niin suuriksi, että hän päätti hakea apua psykoterapiasta.

– Ammattilainen auttoi tunnistamaan tunteita ja tilanteita, jotka olivat johtaneet ongelmiin.

Sain häneltä välineitä niiden käsittelemiseen.

Toisaalta se oli rankkaa, sillä jouduin sukeltamaan itseeni tosi syvälle.

– Terapian läpikäyminen oli eräänlainen mielen inventaario ja puhdistus, mikä vaikutti koko kehoni hyvinvointiin. Sellainen tekisi varmasti hyvää meille kaikille.

Psykoterapia avasi mielen lukkoja, ja sen myötä Paloniemi alkoi myös saada voimia unelmoida ja laittaa elämäänsä uusiksi. Parisuhteen kariuduttua ensimmäinen tärkeä päätös oli lähteä pois Helsingistä.

Paloniemi muutti Tampereen Pispalaan, mikä tuntui heti kotoisalta paikalta. Se toi mieleen lapsuuden maaseudulla.

– Kutsuin lähellä Pyhäjärven rantaa ollutta taloani Lintukodoksi. Seuraavana vuonna hankin itselleni paijattavaksi ensimmäisen islanninhevosen.

KUN KORONAPANDEMIA iski keväällä 2020, Milla Paloniemen elämä meni jälleen uusiksi.

– Olin ollut säntäilijä ja harrastanut kaikkea mahdollista. Koronan vuoksi minun oli pakko pysähtyä ja miettiä, mitä oikeasti haluan tehdä elämässä.

Paloniemi oli tuolloin hankkinut islanninhevosen seuraksi norjanvuonohevosen. Hän päätti nyt toteuttaa lapsuuden haaveensa ja etsiä paikan, jossa voisi pitää kotipihassa useampia hevosia.

Sopivan tilan löytäminen ei ollut helppoa.

– Kävin sitten katsomassa Teiskossa yhtä paikkaa ja pistäydyin samalla paikkakunnan kirpputorilla, jonka nimi oli enteellisesti Viimeinen oljenkorsi. Kävi uskomaton tuuri, sillä siellä sain tietää toisesta myynnissä olleesta paikasta, joka sijaitsi järven rannalla. Ostin sen.

Vaikka Paloniemen tilalla on pääasiassa hevosia, hän nimittää tilaansa Ponifarmiksi. Se viittaa

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

saksankieliseen sanontaan Das leben ist kein ponyhof (Elämä ei ole mikään ponifarmi). Farmi on avoinna yleisölle, ja siellä voi käydä fiilistelemässä ja rapsuttamassa hevosia.

Ponifarmilla sai alkunsa myös Milla Paloniemen uusin teos Miksi siili kiroilee?! (Atena). Kirjan toinen tekijä, mentaalivalmentaja Jenni Sofia, sattui nimittäin vierailemaan tilalla. Kahvipöydässä kävi ilmi, että molemmat olivat juuri käyneet läpi vaiheen, jossa oli vaadittu itsetutkiskelua ja oman tunnemaailman selkiyttämistä.

”

Terapian läpikäyminen oli eräänlainen mielen inventaario ja puhdistus, mikä vaikutti koko kehoni hyvinvointiin.

– Jenni Sofia on perehtynyt tunnetaitoihin laajemmin, ja niinpä keskustelu johti yhteisen selkokielisen kirjan tekemiseen aiheesta. Sarjakuvaalbumeistani tuttu kiroileva siili kuvittaa kirjassa erilaisia tuntemuksia ja kohtaamisia, ja se tuo teokseen tiettyä lempeyttä ja keveyttä.

Uuden tasapainon elämäänsä löytäneestä Paloniemestä tuntuu nyt luonnolliselta pysähtyä ajoittain tutkimaan itseään ja tuntemuksiaan.

– Tiedän, että pysähtyminen ja itsensä kuulostelu voi tuntua kiireen keskellä vaikealta. Toisaalta ihmisillä on nyt ehkä koronan myötä ollut enemmän aikaa myös siihen. Kirjamme tarkoitus on auttaa vapautumaan mielen sisäisistä rähinöistä muun muassa meditaation ja hengittämisen keinoilla. Äksy ja kiroileva siilihahmo syntyi vuonna 2003 Paloniemen opiskellessa graafista suunnittelua silloisessa Evtek-ammattikorkeakoulussa.

– Koin itseni koulussa tosi yksinäiseksi, ja anarkistisesta siilistä tuli minulle kiltin tytön raivoa ilmentävä voimaeläin. Vuosien varrella suhteeni siihen on muuttunut. Ehkä tuo suurten tunteiden tulkki on tehnyt rinnallani matkaa kommentoimaan juuri tällaista tunteiden maailmaa.

SARJAKUVISTA TULI Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneelle Milla Paloniemelle tärkeitä jo varhain. Kahdeksanvuotiaana hän pääsi mukaan sarjakuvapiirtäjä Veikko Savolaisen kurssille. Savolainen näki tytön lahjakkuuden ja kannusti tätä jatkamaan piirtämistä.

Varsinaisena sarjakuvallisena esikuvanaan Paloniemi pitää ruotsalaista Lena Furbergia, joka piirsi Hevoshullu-lehteen Polle-sarjakuvaa. Hänen innoittamanaan Paloniemi piirsi omia hevossarjakuvia.

Paloniemen opiskeluaikanaan luoman kiroilevan siilihahmon ihmiset löysivät hänen nettisivuiltaan. Hän otti siilin tiimoilta yhteyttä eri kustantamoihin, mutta ne eivät olleet kiinnostuneita, joten hän julkaisi kaksi ensimmäistä albumia omakustanteena.

Vuonna 2007 Ilta-Sanomat valitsi kiroilevan siilin kuukauden kotimaiseksi sarjakuvaksi, ja silloin siitä tuli supersuosittu.

– Se osui jotenkin ajan hermoon. Siilillä on edelleen iso fanikunta, Paloniemi sanoo.

Sarjakuvaan liittyviä oheistuotteita kuten siilimukeja alettiin kysyä saman tien. Piirtäjä mietti ensin, lähteäkö näin kaupalliselle linjalle. Alusta asti hän oli tarkka tuotteiden laadusta, ja nykyään hän vastaa niiden teettämisestä paljolti itse.

VIIME VUOSINA Milla Paloniemi on alkanut myös tehdä laulukeikkaa ukulelen kera.

– Lauluihini sisältyy rosoista ihmissuhdeangstia, ja esiintymistäni voisi kutsua enemmänkin stand upiksi, hän kuvailee.

Musisointi sai alkunsa Paloniemen opiskellessa äänitaidetta helsinkiläisessä Taidekoulu Maassa. Äänitaideporukan kanssa hän kävi mieleen painuneella keikalla Loviisan kirkossa. Kun kaikkien piti soittaa jotain instrumenttia, hän keksi plärätä virsikirjaa ja kuiskata mikrofoniin virsien sanoja.

Se oli Paloniemen ensiesiintyminen kirkossa, mutta virret ovat kyllä hänelle tuttuja lapsuudesta.

– Rakastin virsien laulamista seurakunnan kerhossa ja koulussa. Lempivirsiäni olivat Hoosianna ja Herra, kädelläsi. Lauloin niitä myös kotona syntetisaattorin säestyksellä.

– Lapsena saamani hengellisen kasvatuksen seurauksena koen kirkkotaiteen ja urkumusiikin edelleen tärkeiksi.

Lapsuuden perua on myös tietynlainen luottamus siihen, että elämä kantaa. Musiikin tekeminen ja hevostilan perustaminen ovat vaatineet Paloniemeltä rohkeutta.

– Olen aina ollut sellainen, että jos jokin asia kiinnostaa, on vain mentävä sitä kohti, vaikka se tuntuisikin pelottavalta. On mieletön tunne, jos peloista huolimatta onnistuu. Toisaalta on hyväksyttävä myös se, ettei aina voi onnistua ja että elämään kuuluu ylä- ja alamäkiä.

Hevosten hoitamista hän vertaa siihen, että huolehtisi lapsikatraasta. Niiden kanssa joutuu käymään läpi saman tyyppisiä tunteita ja tilanteita kuin lasten kasvatuksessa ja pohtimaan, miten antaa sopivasti rajoja ja rakkautta. Uusien perheenjäsenten myötä elämään on tullut myös lasten vanhemmille tuttu oivallus.

– Olen huomannut, että mitä enemmän olen läsnä, sitä paremmin hevosten kanssa sujuu. On vain yksinkertaisesti luotettava siihen, että asiat järjestyvät. Kakki järjestyy, tapaan vitsikkäästi lausahtaa. ■

Kuka?

Mitä?

Milla Paloniemi, 38, on Teiskossa asuva sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja ja hevostilan pitäjä. Häneltä on ilmestynyt liki 20 vuoden aikana kahdeksan Kiroileva siili -albumia.

Hän sai työstään Sarjakuva-Finlandiapalkinnon vuonna 2008. Tilallaan hän tarjoaa hevosten paijaamista ja pienimuotoista majoitusta.

Paloniemi on julkaissut yhteistyössä mentaalivalmentaja Jenni Sofian kanssa tunnetaitokirjan Miksi siili kiroilee?! Parhaillaan hän tekee kuvitusta kirjailija Päivi Lukkarilan lastenkirjaan Supersomeponi Kemppainen.

Motto Kakki järjestyy.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

19

Häpeä, synti ja Jumalan kuva Kansanedustaja Päivi Räsäsen oikeudenkäynti on nostanut esiin sielunhoitajille tutut satuttavat sanat häpeä ja synti.

Professori Paavo Kettunen on tutkinut niitä 1990-luvulta lähtien.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS MAIJA SAARI

L

atautuneet sanat ”häpeä” ja ”synti” ovat toistuneet julkisuudessa moneen kertaan, kun media on seurannut kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd) liittyvää oikeusprosessia. Sanat ovat peräisin Räsäsen julkaisemasta twiitistä, jossa hän moitti kirkon osallistumista Helsingin Pride-tapahtumaan.

Räsästä vastaan on nostettu syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjän mukaan Räsäsen lausumat syrjivät homoseksuaaleja. Puolustuksen mukaan lausumia on irrotettu asiayhteydestään. Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa asiassa 30. maaliskuuta.

Kirkko ja kaupunki pyysi Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian emeritusprofessoria Paavo Kettusta kertomaan, mitä synti, häpeä ja syyllisyys tarkoittavat suomalaisessa kristillisessä perinteessä ja miten suomalaiset ovat ne kokeneet.

Tässä jutussa Kettunen ei ota kantaa Räsäsen syyllisyyteen tai syyttömyyteen vaan valottaa aihepiiriä tekemiensä tutkimusten pohjalta.

SUOMALAISEN HÄPEÄN kansainvälisesti tunnetuimpiin tutkijoihin lukeutuva Paavo Kettunen löysi tutkimusaiheensa 1990-luvulla analysoidessaan suomalaista rippiä ja syntien tunnustamista käsittelevää kyselyä.

Monessa vastauksessa ihmiset kuvasivat kokemiaan syyllisyydentunteita, mutta perehtyessään teksteihin Kettunen alkoi aavistella, että kyse oli jostakin muusta.

– Vaikka kirjoituksissa puhuttiin paljon syyllisyydestä, nämä ihmiset kokivat todellisuudessa häpeää, Kettunen sanoo.

Moni vastaaja kirjoitti syyllisestä olosta, joka ympäröi kaikkea omaan seksuaalisuuteen liittyvää. Kyse ei ollut välttämättä seksuaalisista teoista, vaan jo se, kuka ja millainen ihminen oli, riitti herättämään hänessä näitä tuntoja. Syyllisyydentunteet liittyivät myös omaan sukupuoleen ja hengellisyyteen.

Häpeä ei aiheutunut kirjoittajien erilaisesta seksuaalisuudesta vaan siitä, miten he olivat kokeneet ympäröivän yhteisön suhtautuvan siihen.

– Tutkimusteni perusteella en voi yhtyä käsitykseen, jonka mukaan esimerkiksi homoseksuaalisuus sinällään tuottaisi häpeää. Häpeä syntyy ympäristön reaktioista, joiden mukaan ihminen ei saisi olla sitä, mitä on, ja tuntea niitä tunteita, joita hänessä herää, Kettunen sanoo.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

MONI KYSELYYN VASTANNUT kertoi kokevansa syyllisyyttä siitä, että oli syntynyt väärään sukupuoleen. Syyllisyydentunne oli herännyt esimerkiksi siitä, että vanhemmat olivat odottaneet poikaa mutta saaneet tytön.

Paavo Kettunen toteaa, että tässäkin oli sisällöllisesti kysymys häpeästä eikä syyllisyydestä.

Asianomainen ei ollut tehnyt mitään väärää, kun oli syntynyt tytöksi.

– Eräs vastaaja kertoi yrittäneensä olla niin poika kuin pystyi saadakseen vanhempiensa hyväksynnän. Tämä johti elämäntyyliin, jossa hän yritti kieltää sen, kuka on, Kettunen kertoo.

”

Häpeän kokemukseen anteeksianto on yksi huonoimmista lääkkeistä.

PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

Vastaajissa oli myös ihmisiä, jotka kokivat olevansa eri sukupuolta kuin oma biologinen sukupuolensa. Tällaisen kokemuksen taustalla on mitä ilmeisimmin yksilön sikiökauteen liittyvä tapahtuma, jossa sukupuoli-identiteettiin liittyvä aivojen kehittyminen ja sukupuolielimien kehitys ovat eriytyneet toisistaan.

Kettunen kysyy, pitääkö sukupuolen välttämättä määräytyä ihmisen sukuelinten perusteella, vai saako hän olla sitä, mitä aivotasolla kokee olevansa.

– On julmaa lähteä sanomaan kenellekään, mitä Jumala on hänen kohdallaan luonut ja mitä ei, tai että ihminen itse olisi vastuussa siitä, mitä sikiöaikana on tapahtunut.

SYVÄ KELPAAMATTOMUUDEN KOKEMUS ja suhde Jumalaan limittyivät osalla kyselyyn vastanneista. Myös heidän teksteistään Paavo Kettuselle välittyi syyllisyyden sijasta kokonaisvaltainen ja omaan olemukseen liittyvä häpeä.

– Häpeävä ihminen ei pidä itseään sen arvoisena, että Jumala tulisi hänen sydämensä saastaiseen huoneeseen. Tähän sisältyy iso ongel-

ma. Jos Jumala on luonut ihmisen tämän syvintä olemusta myöten, miten tämä voisi olla niin huono, ettei kelpaisi siihen yhteyteen? Kettunen pohtii.

Kettunen määrittelee häpeän ihmisen olemusta koskevaksi syväksi arvottomuuden ja kelvottomuuden kokemukseksi. Häpeän kokemus ei nouse ensisijaisesti teoista, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, jossa ihminen tuntee olevansa arvoton, kelpaamaton ja huono.

Lukiessaan ihmisten kertomuksia Kettunen pohti, miksi juuri seksuaalisuus ja hengellinen elämä herättävät voimakasta häpeää. Helppo vastaus olisi se, että kirkko on syyllistänyt ihmi-

KUVALÄHTEET: ISTOCK JA GUSTAVE DOREN TEOS AATAMI JA EEVA PARATIISISSA (1885)

siä juuri näillä alueilla. Kettuselle tämä selitys ei kuitenkaan riitä.

– Minulle uskottavampi selitys nousee siitä, että juuri näillä kahdella elämänalueella ihminen voi kokea tulleensa kaikkein syvimmin ja herkimmin kelpuutetuksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi mutta myös erityisen satuttavalla tavalla hylätyksi.

KIRKON OPETUS IHMISEN syyllisyydestä ja anteeksiantavasta Jumalasta on Paavo Kettusen mukaan saanut monet tulkitsemaan häpeän kokemuksensa syyllisyydeksi ja synniksi. Joissakin tapauksissa kirkon pappi tai muu sielunhoitaja on

vahvistanut sekaannuksen julistamalla häpeästä kärsivälle synninpäästön.

Kettunen painottaa, että anteeksianto on hyvä lääke silloin, kun ihminen kokee tervettä syyllisyyttä, mutta väärässä paikassa se voi aiheuttaa suurta vahinkoa.

– Häpeän kokemukseen anteeksianto on yksi kaikkein huonoimmista lääkkeistä. Häpeän pohjalla on kysymys ”kelpaanko minä, saanko olla olemassa”. Anteeksiantoa tarjoava vastaa siihen ”saat anteeksi, että olet olemassa”, Kettunen sanoo.

Kettusen mukaan Jumalan anteeksiannon tarjoaminen häpeästä kärsivälle tuottaa nöyristele-

vää elämänasennetta. Se saa ihmisen pyytämään anteeksi oman uskonnollisuutensa riittämättömyyttä tai sitä, että hänen seksuaalisuutensa on sellaista kuin on.

– Häpeästä kärsivän auttamisessa on keskeistä kuunteleminen ja yhteyteen ottaminen. Ihmiselle ei anneta anteeksi vaan hänelle osoitetaan, että hän on arvokas ja välittämisen arvoinen, Kettunen sanoo.

PÄIVI RÄSÄSEN TWIITISSÄ mainittu synti on pohjimmiltaan uskonnollinen käsite. Paavo Kettunen arvelee, että sen juridinen arviointi saattaa osoittautua odottamattoman hankalaksi.

Raamatussa suurin käsky on rakkauden käsky: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tämän perusteella suurin synti on Kettusen mukaan rakkaudettomuus. Hän lisää kuitenkin, että kristillisessä teologiassa sana synti ei kuvaa niinkään ihmisten tekoja tai toimintaa.

– Minulle sana ”syntinen” ei ole adjektiivi vaan substantiivi. Se, että ihminen on syntinen, on ihmisen osa. Siksi minua ei loukkaa, jos joku sanoo minua syntiseksi. Eihän muunlaisia ihmisiä ole olemassakaan.

Syntisyys liittyy ihmisen raadollisuuteen ja sisäiseen ristiriitaan, jota apostoli Paavali kuvasi voimakkain sanoin: ”En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.”

Kettunen tulkitsee Paavalin sanoja nykyaikaisen syvyyspsykologian valossa.

– Ihminen toimii paljon myös sellaisella tavalla, jolla hän ei haluaisi toimia. Tämä kertoo siitä, että syvyydestämme nousee jotakin sellaista, mitä emme tunnista. Siksi tutustuminen omaan itseen on niin tärkeää. Ellemme tunnista ja muista omaa elämänhistoriaamme, olemme tuomittuja toistamaan sitä.

OMAN HAAVOITTUVUUDEN ja raadollisuuden tunnistaminen on Paavo Kettusen mukaan myös osa hyvää minäkuvaa. Siloteltu kuva elämästä ja itsevarma esiintyminen eivät useinkaan todista vahvasta itsetunnosta, vaan kiiltävän teflonpinnan alle jää hyvin toisenlainen puoli itsestä.

Käsitys ihmisen syntisyydestä palautuu Raamatun syntiinlankeemuskertomukseen, jossa käärme houkuttelee ihmisen syömään hyvän ja pahan tiedon puusta. Kertomus on saanut vuosisatojen aikana lukemattomia tulkintoja, ja osa nykyisistä tosi-tv-formaateista toistaa Eedenin paratiisiin liittyvää kuvastoa.

Kettunen kiinnittää huomiota vanhan kertomuksen sanoihin, joiden mukaan ihminen halusi tulla ”Jumalan kaltaiseksi” ja ”tietää kaiken”.

– Ihminen ei tyytynyt olemaan Jumalan kuva, vaan hän halusi olla itse oma jumalansa ja asettua kaiken tietäjäksi ja osaajaksi. Siksi olen puhunut mieluummin syntiin nousemisesta kuin siihen lankeamisesta. Syntiin nousemisesta on kyse silloin, kun ihminen haluaa asettua toisten yläpuolelle ja jakaa heitä syntisiin ja Jumalalle kelpaaviin.

Haastattelun lopuksi Kettunen kiteyttää kristillisen ihmiskäsityksen filosofi ja luonnontieteilijä Blaise Pascalin ajatuksella.

– Pascal sanoi, että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: vanhurskaita, jotka uskovat olevansa syntisiä, ja syntisiä, jotka uskovat olevansa vanhurskaita. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

21

Mielipide

Ukrainan sodasta Raamatun valossa

Piispan puhe ahdisti

Anne Fredriksson

MARTTA-KAISA VIRTA

OLIPA PUHE piispa Mari Leppäseltä Yle TV1:n rauhanrukouksessa Ukrainan puolesta 13.3. Jos se olisi suunnattu vain aikuisille, ymmärtäisin jotenkin.

Mutta en ymmärrä suoranaista sanaherkuttelua lasten kurjuudesta, peloista ja kauheasta tulevaisuudesta, etenkään kun lapsia oli läsnä myös palveluksessa. Varmaan moni perheissäkin katsoi ohjelmaa.

Toivottavasti todella harva lapsi tai nuori joutui kuulemaan tuota puhetta, kun itsessänikin, ikäihmisessä, puhe lisäsi pelkoja. Media jakaa jo riittävästi Ukrainan sodan surua ja kauheuksia. Aivan liian lyhyeksi jäivät jumalanpalveluksessa usko, toivo ja rakkaus.

Tällaiset jumalanpalvelukset eivät tuo ainakaan minulle sitä, mitä kirkolta ja seurakunnalta haen. Ainoa hyvä puoli oli eri kirkkokuntien yhteen saattaminen edes näin.

VANHA TESTAMENTTI kuvaa monia sotaisia tapahtumia. On valloituksia ja kansojen orjuuttamista, kuten juutalaisten vienti Babyloniaan.

Uudessa Testamentissa taas korostetaan sitä, että ihmisten on tultava toimeen keskenään. Tosin jo Mooseksen kymmenen käskyä muodostivat pohjan oikean ja väärän ymmärtämiselle elämässä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tuntuu pitävän Vanhan testamentin sotaisista kertomuksista. Nykypäivän sopimukset, kuten YK:n perustamisasiakirja ja monet ihmisoikeusjulistukset, eivät kuulu Putinin työkalupakkiin.

Uuden Testamentin kehotukset tarkoittavat ihmisten välisiä hyviä suhteita. Eri kansojen, etnisten heimojen, kieli- ja uskontoryhmien tulee kunnioittaa toisiaan, elää sovussa ja ratkoa vaikeatkin kysymykset rauhanomaisesti eikä väkivaltaisia keinoja käyttäen. Yhteiskuntajärjestelmistä demokratiaa pidetään parhaiten toimivana, sillä siinä oikeu-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

denmukaisuus sekä lakien ja tehtyjen sopimusten noudattaminen toteutuu tarkoituksenmukaisesti.

Putin on palannut 1900-luvun veriseen historiaan, turvattomuuteen, huomispäivän pelkoon ja häikäilemättömien vallanpitäjien alaisena olemiseen, valheisiin perustuvaan toimintaan ja pyrkimykseen luoda alueellisia etupiirejä.

Ukrainalaiset ovat puolustautuneet sankarillisesti presidentti Volodymyr Zelenskyin johdolla. Putinin tulee olemaan erittäin vaikeaa saada Venäjän kansa hyväksymään hänen suuri virheensä hyökätä veljeskansansa kimppuun täysin oikeudettomasti ja uskomattoman brutaalisti.

Harry Blässar pääkonsuli, Helsinki

Jeesus rakastaa myös sanomalla suoraan MIKA LILLE kirjoitti tällä mielipidesivulla, että Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä (K&k 24.2.). Näin varmasti on.

Ongelmamme taitaa kuitenkin olla siinä, että me keksimme helposti rakkaudelle sellaisen määritelmän, joka sopii meille. Niinpä Jeesuksen rakkaus ei näy Uuden

testamentin sivuilla vain siinä, että hän auttaa monin tavoin kärsiviä ihmisiä. Hänen rakkautensa näkyy myös siten, että hän sanoo joillekin ihmisille, että nämä ovat lähtöisin Saatanasta ja että Saatanan halun nämä ihmiset tahtovat myös tyydyttää ( Joh. 8:44).

Matteuksen evankeliumin luvussa 23 Jeesus osoittaa rakkautta aikansa uskonnollisille johtajille näin: ”Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt! Miten te voisitte välttää kadotustuomion.” Ja saman evankeliumin luvussa 25 rakkaudellinen Jeesus kertoo kerran tuomitsevansa osan ihmiskunnasta kadotukseen.

Epäilemättä Jeesus sanoi tuon kaiken rakkaudesta näitä ihmisiä ja myös meitä kohtaan. Sillä rakkauden mukaista on paljastaa meidän syntimme, jotta tekisimme elämässämme oikeat johtopäätökset ja luopuisimme vääristä teoistamme ja tulisimme synteinemme Herran Jeesuksen luokse.

Sen kutsun esittäminen meille ja syntimme paljastaminen meille syntisille on edelleenkin mitä suurinta rakkautta.

Jukka Norvanto Vantaa

Kirkko ei vedä väkeä, ja siihen on syynsä KIRKKO EI VEDÄ enää puoleensa. Ja se hakee syytä tälle muista kuin itsestään. Mietin, miltä kuulostaa yksitoikkoinen vuorolaulu ”Herra armahda” harvoin kirkossa käyvien mielestä. Syyllisyydeltä, jollei syyllistämiseltä?

Alkuperäinen teksti (Matt. 9:27; 15:22), muun muassa ”anna voimasi”, kuulostaisi jo paljon paremmalta, voimauttavalta suorastaan.

Kirkosta on voinut erota vasta vuodesta 1923 alkaen. Välillä tuntuu, että kirkko elää menneessä – ajassa, jolloin ei tarvinnut miettiä, koetaanko jumalanpalveluskaavat ja sisällöt innostavina ja halutaanko niitä tulla kuulemaan.

Miten vuonna 2022 särähtääkään naisihmisen korvaan ”Isä, Poika ja Pyhä Henki” kaiken keskiössä.

En tiedä, onko asialle tehtävissä mitään, onhan näkemys pyhästä kolminaisuudesta kristillisyyden kulmakivi. Ehkäpä katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa on vierelle nostettu Maria ja muita pyhimyksiä iskua lieventämään. Muualla puhutaan Jumalasta, ei Herrasta tai Isästä, sekaannusten välttämiseksi.

Kirkon tulisi kyetä uusiutumaan myös sisäisesti ja miettiä, miltä jumalanpalveluselämä voisi näyttää, jotta ihmiset kokisivat saavansa siitä uusia näkökulmia, lohtua, inspiraatiota ja käyttökelpoisia elämänohjeita itselleen.

Leea Halmetoja Haagan seurakuntaneuvoston jäsen Helsinki

Kirkkoherrat ja muut henkilöt PAPPIEN AMMATTIJÄRJESTÖ ehdotti kirkkoherra-nimikkeestä luopumista (K&k 24.2.). Kirkkoherra oli aiemmin aina mies, mutta nyt viroissa on myös naisia. He olisivat Saksassa kirkkorouvia, ja meillä Suomessa myös kirkkoneiti olisi mahdollinen.

Miehistä on ammattinimikkeissä tehty henkilöitä, joita me kaikki olemme. Mutta onko naisista tehty samoin? Ei. Tämä herra Henkilökin on sukupuolittunut.

Menevätkö saman pesuveden mukana myös kummisetä ja -täti?

Minkä nimisiä henkilöitä heistä tulisi? Miksi perinne on rikottava?

Eija Saha

frigyes hidas

REQUIEM FOR PEACE SU 10.4.2022 KLO 18 KALLION KIRKKO hanna remes jozsef csikota tuomas lehtinen tuula paavola margit tuokko tommi niskala helsingin poliisisoittokunta helsingin laulu kamarikuoro sonorensemble kilven kuoro käsiohjelma

20 € www.helsinginlaulu.fi ja ovelta

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

23

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Hammaslääkäriasema

HAMMASTEKNIKKO

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Ilmoita Kirkko ja kaupunki -lehdessä Pääsiäisnumero ilmestyy 7.4.

Varaukset 25.3. mennessä.

Sen jälkeen lehti ilmestyy 5.5.

Varaukset 22.4. mennessä.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

HELANDER-KODIT TARJOAA LYHYT- JA PITKÄAIKAISTA PALVELUASUMISTA IKÄIHMISILLE HAAGASSA, MAUNULASSA JA VUOSAARESSA Kysy vapaita asuntoja!

Asukkaiden käytössä ovat talon yhteiset oleskelutilat, kuntosali, sauna ja pyykkitupa. Asukkaat voivat osallistua maksuttomaan virkistystoimintaan.

Palvelutalosta on mahdollista ostaa fysioterapeutin ja hoivan palveluja asumisen tueksi. Ruoat valmistetaan talojen omissa keittiöissä.

Helander-kodeilla on myös tehostettua palveluasumista ja päivätoimintaa. Kaikki kodit on hyväksytty palvelusetelipaikoiksi.

Tiedustelut puh. 0400 341 306 virpi.paananen@helander-kodit.fi www.helander-kodit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

JALKAHOITOA kotikäynteinä.

Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan, opetan ja korjaan TV:t, tietokoneet ja kännykät kotonasi alk.

35 €/käynti. P. 044 9793435/Petteri

Kuulutukset KUULUTUS Rekolan seurakunnassa toimitetaan 12.6.2022 kirkkoherranvaali. Äänioikeutettujen luettelo on valvonnan alaisena nähtävänä 7.4.2022 klo 15–19 ja 8.4.2022 klo 10–14 kirkkoherranvirastossa, osoite Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa. Äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuiksi on merkitty kaikki viimeistään vaalipäivänä 12.6.2022 18 vuotta täyttävät kirkon jäsenet, jotka on merkitty seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi viimeistään 3.4.2022.

Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 12.4.2022 klo 16.00 mennessä kirkkoherranvirastoon, osoite Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa.

Vaalilautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksia 25.4.2022 klo 18 pidettävässä kokouksessaan.

Vantaalla 10.2.2022 Rekolan seurakunnan vaalilautakunnan puolesta puheenjohtaja Tiina Tuomela

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Siivouspalveluja

Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

NORROS OY

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Markku Rautanen YKV, LKV

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Ostetaan asuntoja

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Halutaan ostaa perheasunto (min. 3-4 mh, 100 m2) Töölöstä tai lähistöltä. 040 740 3278.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 23.3. klo 18 seurat Vehkojan srk-kesk., Hyvinkää. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.

1a A. su 27.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant.1; sa. M. Nissinen. klo 12 kirkkop. Hakunilan kko, Hakunilant. 48. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Autotalo, Salomonk. 17 D. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop. 6. pe 1.4. klo 16 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. su 3.4. klo 12 veisuut Kauniaisten kko, Kavallint. 3. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant, 8. ma 4.4. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionk. 2. ti 5.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo; K. Viitasaari; hissi C-rappu. ke 6.4. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrn. 1; kahvit klo 18.30.

TULOSSA: su 24.4. klo 18 H-Y 110 v. -seurat 110:ssä paikassa; www.h-y.fi/herattaja110.

SALME BLOMSTER alustaa aiheesta: Kärsimys ja myötätunto la 2.4.2022 klo 10–17 Helsingin Raamattukoululla.

Hinta 60 € sis. lounaan.

Osallistuminen myös etänä.

Lisätietoa: puh. 09 491 667, helsinginraamattukoulu.fi

Ikkunan pesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. P. 040 850 9206.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

[A] LKV M. Rautanen Oy

Pia Matalalampi 050 431 5536

Tilaisuuksia

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

ASIANAJOTOIMISTO

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

Rakennusala Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

la 26.3. klo 16 seurat Tammisalon kirkko ma 4.4. klo 18:30 pääsiäislauluilta, Tammisalon kirkko ti 5.4. klo 19 seurat Huopalahden kirkko pe 8.4. klo 19 seurat Annankulman seurakuntasali pe 8.4. klo 19 seurat Mikaelin kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa

ESIRUKOUSILTA ti 5.4 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Tuomas Metsäranta, Ronny Thylin, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta.

Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Ok-talojen, pari- ja rivitalojen ulkomaalaukset, huoneistoremontit.

Luotettava kumppani. Yli 30 v. kokemus. heikki@maalausliikekemppainen.fi p. 044 297 88 53 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

NAAPURIN MAMMA PAKOLAISTEN AUTTAMISEKSI JÄRJESTETTÄVÄ

MUOTOILIJA TAPIOVAARA

vedettävä N

T

T

A

O

RIISIPATA KILO-

P

A

E

L

L

A

A

J

E

L

L

A

KIELLETTY

T

K

O

L

V

I

T

TERVEYSRUOKAA

U

BIKINEISSÄ

I

HÄRILLE

C

L

A

U

D

I

A

H

E

L

I

KOHTAAVIAKIN

K

I

MERTARANTA -JUUSTO

A

N

T

A

H

O

T

JAKAA

VASTUSYKSIKKÖ

O

S

O

M

H

E

M

MURRERUNOILIJA LAAKSONEN

2X

Nebraskassa

LASKETELTAVIA ASUU RUANDASSA

lehdessä

I

R

K

I

S

T

Ä

Ä

LATINAN ARPA

A

L

E

A

VESTERINEN

V

I

L

I

TIKKAREILLE

I

M

E

S

K

E

L

Y

T

N

+

A

T

A

A

A

T

E L Ä

HAASKA

R

MUUTTUMATONTA KATSOJIA

P

P

I

R

I

S

T

Ä

V

L

ASENTO

A

VANHATAPIO

T

I

I

A

H

U

T

A

A

I

S

T

I

R

I

S

A

T

A

R

M

A

S

A

B

U

HAKEA LÄHETYKSILLÄ

N

O

T

A

A

A

L

A

S

K

A

VETEEN PIIRTYVÄ

T

A

J

U

A

T

A

U

PASANEN MERI

V

E

I

J

O

T

"HOPEALLE"

I

N

D

I

R

A

KITSASTELEE

S

A

I

T

A

A

T

S

E

E

T

N

A

U

T

T

I

A

E

R

O

I

S

T

U

AINEKSISTA

S

TUNNUSTETTU KOOMIKKO

E

PYYTÄÄ KÄTTÄ PAIKKA

K

O

S

I

A

TAISTELIJA KERRATA TOLETÄHTI- RANSYHDISTYS SEJA

S

S

I

I

T

T

A

A

ASEMA MERKILLINEN

S

T

A

T

U

S

R

E

KERTOMUS

A

H

A

S

T

O

A

SIVONEN JALKAAN

J

O

R

I

T

E

O

S

T

A

T

PYLVÄSHALLI TAIVAASSA

U

M

A

I

S

E

I

S

S

A

KIR- RUNOISSA KAS KERTÄHTI JUU

R

I

I

M

I

T

O

T

S

A

T

TUHKAKUPPIIN

T

LÄÄKETEHDAS

T

I

S

A

R

VILJAN TUHO

K

A

T

O

N

E

L

U

POHJOISESSA SANKARI

I

N

A

R

I

HARJANNE KALEVA

K

UKKO MERILÄINEN

E

ITALIAN POIKA

U

R

O

S

L

A

U

R

I

N

T

E

E

T

H

U

T

U

1/100

P

O

S

A

S

T

O

POHJOINEN

-I

S

GANDHI

E

A

R

KASVI TAI NUOTTA

U

2X15X2 + 2X5X4

S

LIIAN MAKEA

V

-1.

O

HUIPPUMALLI SCHIFFER

TIROLISTA TONAVAAN

AKSELISTO

U

JUOTTOKALUJA

NISKAVUOREN NAISEN NIMISIÄ

AUTO

järjet

HERKKÄ

N

O

U

U YMMÄRRYKSET

A

T

U S

M

I

-1.

O T

O

T

T U M

A

I

N

O

A

-VALKEA

K

L

U SHELLEY M

A

R

Y

REININ SIVUJOKI SAKSASSA

MOKA

E

R

VIHKIMÄTTÄ

A

V

O

P

A

R

I

E

N

N

I VISIO N

Ä

K

Y

PUOPOLO

I

V

A

N

T

PYYTÄMISEEN

A

N

TARTTUMISKORKEUS

O

T

E

T

A

S

O

H

S

E

A

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

0,1%

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

Hyvää pyhää

27.3.

MARIAN ILMESTYSPÄIVÄ on kirkossamme ainoa Mariaan liittyvä juhlapäivä. Vuoteen 1772 asti vietettiin 2.7. Marian käyntipäivää, jolloin muisteltiin Marian vierailua Elisabetin luona. Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa Mariajuhlia on useita. Marian syntymäpäivää vietetään 8.9. Ortodoksit muistavat Marian kuolonuneen nukkumista ja katolilaiset hänen taivaaseenottamistaan 15.8.

KAISA HALONEN

MATT I PIKKUJÄM SÄ

Kirkoissa vietetään Marian ilmestyspäivää.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 1:26–38) kerrotaan, kuinka enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle tämän tulevan raskaaksi ja synnyttävän Jumalan Pojan.

Ainoa Maria-juhla

Tätä Maria ei voinut tietää

E

i voinut Maria aavistaa tulevaa kohtaloaan äitinä, vaikka siitä hänelle puhui enkeli. Jo pelkästään raskaus oli neitsyelle vaikea ymmärtää, saati sitten kansannaisen lapselle luvatut loputtomat kuninkuudet ja Jumalan Pojan nimi.

Ei voinut Maria tietää, mitä enkelin lupaukset tarkoittivat. Kyllä, ihmeitä tapahtui Pojan kautta. Vesi muuttui viiniksi ja sairaat paranivat. Tuhannet halusivat janoisina kuunnella Marian lapsen sanoja, mutta liian monet halusivat hänen elämänsä päättyvän ja myös onnistuivat saamaan sen aikaan.

Ei voinut Maria tietää, minne asti hänen poikansa sanat kiirivät. Hänen lapsestaan tuli ihmisille henkilökohtainen Vapahtaja, toivon tuoja kuoleman pelon keskelle ja taakkojen kantaja yli aikojen ja maiden rajojen.

Ei voinut Maria tietää rooliaan kirkkojen kiistoissa. Häneen kulminoituvat pojan seuraajien erot. Yhdet rukoilevat ahkerasti niillä sanoilla, joilla enkeli häntä tervehti. Toiset kuvaavat äidin lapsi sylissään himmeän kullan värisissä maalauksissa. Joillekuille hän on uskontunnustuksen lauseella kuitattu, vähän vaivaannuttavan epätieteellinen hahmo jossain tärkeiden miesten liepeillä.

Ei voinut Maria tietää, miten tärkeä ja läheinen hän on, koska on mitä on. Nainen, joka tuntee ruumiissaan raskauden ja synnytyksen. Äiti, joka on kokenut lapsen kasvattamisen mustat hetket ja ilot, etsinyt hukkaan menneet tavarat ja sydän menetyksen pelkoa läikkyen seurannut lapsensa kasvamisen.

Maria, Herran piikanen, kiitos ja ylistys sinulle siitä, että vastasit enkelille ”tapahtukoon niin kuin sanoit”.

KAISA KARIRANTA

Puhu kielillä Kristinuskolla on monta kieltä ja kielioppia. Vaikkei se luterilaisessa perinnössämme ole tapana, voi enkelin tervehdyksen lausuminen latinaksi ja suomeksi tuoda tuoretta näkökulmaa uskoon.

Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi.

Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.

Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum: benedicta tu in mulieribus, et benedictus fructus ventris tui Iesus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

27

”

Tunnen myötätuntoa niitä kohtaan, jotka kirjoittavat ratkaisseensa kaiken. Sieltä tullaan nimittäin aina alas.

KIRJAILIJA PIRKKO SAISIO S. 8

ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT PÄIVÄKUMMUN PALVELUPOLULLA Kun kotipalveluista huolimatta kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuorokauden. Tarjoamme laajan ja laadukkaan valikoiman palveluita ikäihmisille asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Päiväkumpulaiset hoivaavat, huolehtivat, hymyilevät, auttavat ja välittävät.

Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisäävät turvallisuudentunteen, hyvinvoinnin ja elämänilon voimistuminen monipuolisella palvelupolullamme.

LISÄTIETOJA

amu

Ä

na äne

va

oiv us h

ieh Kalam

elle loh

a lou ikeitto

Voitin Heikin Mo n

Voim a

Om

ah

tree

uo

ne

nit o

,o

ma

hjaa

ho

ita

ssa

naaksi

opoli-matsissa

jan k

ja

Hoitokodissa asumisesta ja palveluasumisesta p. 050 400 1236 Kotihoidon- ja avun palveluista p. 045 636 1252 Paloheinän päivätoimintaryhmistä p. 050 305 3193 Malminkartanon päivätoimintaryhmistä p. 050 570 1341 Lue lisää palveluistamme: paivakumpuhoiva.fi

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

kan n o k usi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

anss

a

6

24.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s NoVankilapapin umero n a luona vanki voi olla k joitsensä s. 4 Eioma kai Ilmoita lapsesi syksyllä alkavaan päiväkerhoon s. 3

Pääotsikko Taide kehottaa toimimaan Korson eläkkeellä oleva kirkko3 pikkuotsikkoa. n. 80 Kinnunen nostaa herra KariMax Pekka merkkiä /kpl ja loppuun esimerkiksi Eva Luostarisen sivunumerotieto samaan teoksen putkeen s. 4 Ristitulessa s. 2

Robert de Caluwén maalaama ikoni Hellyyden Jumalanäiti siunaa kirkkosaliin tulijoita.

Risto Vilhusen teos Se on täytetty on ensimmäinen peruskorjattuun kirkkoon valmistunut alttaritaulu.

Korson kirkon entinen alttaritekstiili on taiteilija Oili Mäen suurikokoinen Minun Herrani ja minun Jumalani. Se valmistui kirkon 20-vuotisjuhlavuonna 1982.

Korson seurakunnan entinen kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen tarkastelee Antero Toikka Vapahtaja-teosta Korson kirkossa.

Korson kirkon täydeltä tai Taide on pyhän sisar, joka voi koskettaa tunteita ja tahtoa sekä kehottaa toimimaan.

vuoden 1997 pääsiäisenä. Tuolloin esillä oli ikoni­ näyttely. Näyttelystä lunastettiin isä Robert de Caluwén maalaama ikoni Hellyyden Jumalanäiti, joka siunaa kirkkosaliin tulijoita.

R

KORSON KIRKON 20­vuotisjuhlavuonna 1982 val­ mistui professori Oili Mäen suunnittelema suu­ ri alttaritekstiili Minun Herrani ja minun Jumalani.

Kun kirkon peruskorjaus ja uusi seurakuntakeskus valmistuivat vuonna 2001, alttarin paikka vaihtui.

Uudelle alttarille etsittiin teosta kutsukilpailulla.

Alttarin takana oleva seinä, jonka korkeista ja kapeista ikkunoista tulvii saliin valoa ja kirkkaut­ ta, teki paikasta haastavan. Ehdotetut teokset oli­ vat upeita, mutta yksikään niistä ei istunut tilaan.

Vieraillessaan kilpailun ratkettua Ruotsissa Ka­ ri Pekka Kinnunen näki keskiaikaisessa kirkossa alttarikaapin, jonka seinäkkeistä sai kääntämäl­ lä esiin useita erilaisia alttaritauluja. Hän ehdotti, että Korson kirkkoonkin tehtäisiin saman tyyppi­ nen alttarikaappi. Todettiin, ettei sellainenkaan toimisi tilassa. Lopulta ratkaisuksi löydettiin kirk­ kovuoden mukaan vaihtuvat alttaritaulut.

Yksi näistä on kuvataiteilija Osmo Rauhalan toteuttama, kuvaruudulla nähtävä teos Alussa oli Sana, joka on esillä adventista loppiaiseen. Teok­

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

ovasti Kari Pekka Kinnunen on hakenut Korson kirkon kirkkosaliin Eva Luostarisen teoksen Ristitulessa, josta katsoo pieni lapsi alta kul­ mien, kankaan sisään suojautunee­ na. Vuonna 2009 valmistunut teos on ajankohtainen myös tänään, kun tiedetään, mitä Ukrainassa tapahtuu.

– Taide voi tuoda näkyväksi jotain sellaista, mikä ei kosketa vain älyä ja katsetta vaan myös tunteita ja tahtoa ja joka kehottaa toimimaan, sa­ noo Kinnunen, joka toimi Korson seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1996–2011.

Hänen mukaansa taide on pyhän sisar. Sano­ taanhan myös säveltäjä J.S. Bachin olleen vii­ des evankelista. Kun Kinnunen oli kirkkoherra­ na Korson kirkossa, täällä järjestettiin parhaim­ millaan jopa kuusi taidenäyttelyä vuodessa. En­ simmäisen näyttelyn Kinnunen järjesti kirkkoon

2

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

sessa ylhäältä leijailee alas kirjaimia, joista muo­ dostuu välillä Luukkaan jouluevankeliumista poi­ mittuja sanoja.

– Alussa oli kaaos. Sitten Jumala ilmaisi pe­ lastussuunnitelmansa siitä, miten kaikki löytää paikkansa. Jumalan pelastussuunnitelma näkyy välähdyksinä yksittäisissä sanoissa, Kinnunen kertoo teoksen herättämistä ajatuksistaan.

”

Herran siunaus koskee kaikkia.

KARI PEKKA KINNUNEN

ALTTARITAULUINA ON teoksia kaikkiaan kuudelta eri taiteilijalta. Juuri nyt alttarilla on paaston ai­ kana ja pitkäperjantaina esillä oleva Risto Vilhusen teos Se on täytetty. Kari Pekka Kinnunen yl­ lättyi, kun maisemamaalarina tunnettu Vilhunen

Päiväkerhon suosio kasvaa Rekolassa Päiväkerho on 3–5-vuotiaiden oma kerho.

Alttaritaulussa käytetään sähköistä ja liikkuvaa kuvaa. Tässä on esillä Osmo Rauhalan Alussa oli Sana.

Kirkkosalissa seisoo Raimo Jaatisen Palava enkeli.

Kappelin ikkunassa on Carolus Enckellin nimetön teos. Kari Pekka Kinnusen mieleen se tuo Betlehemin tähden.

REKOLAN SEURAKUNNAN lastenohjaaja AnnaMaria Kärkkäinen sanoo, että päiväkerhon tehtävänä on tarjota kehittävää tekemistä lapsille ja opettaa vuorovaikutukseen turvallisessa ympäristössä. Päiväkerhoissa myös hiljennytään hetkeksi ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin.

– Vapaata leikkiä arvostetaan ja sille annetaan tilaa. Teemme myös retkiä leikkipuistoon

ja metsään. Maanantaisin askarrellaan, torstaisin tai perjantaisin on ulkoilua ja perjantaisin pidetään laululeikkituokio, Kärkkäinen kertoo.

ASOLAN PÄIVÄKERHOSSA käy tällä hetkellä 16 lasta, ja suosio on kasvanut. Rekolan seurakunnan pappi Laura Leverin kertoo, että muutama vuosi sitten päiväkerhotoimintaa oltiin lakkauttamassa vähäisten osallistujamäärien vuoksi, mutta Rekolassa jatkettiin kuitenkin yrittämistä. Leverin uskoo, että lisääntyneeseen suosioon olisi vaikuttanut muun muassa parantunut mainostus sekä päätös, että Vantaalla päiväkerhot ovat ilmaisia.

SEURAKUNTIEN PÄIVÄKERHOJA ohjaavat ammattitaitoiset ja koulutetut lastenohjaajat.

Vantaalla päiväkerhotoimintaa järjestävät tällä hetkellä Hämeenkylän, Korson, Rekolan ja Tikkurilan seurakunnat. Hakuajat syksyllä 2022 alkaviin kerhoihin ovat huhti–toukokuussa seurakunnittain. Kerhopaikkoja voi tiedustella myös kesken kauden.

JUHA-PEKKA VANHATALO

Katso lisätietoa: vantaanseurakunnat.fi/ tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille

EMMA SALMINEN

detta

ASOLAN SEURAKUNTATALOLLA kokoontuu kolmesti viikossa 3–5-vuotiaiden päiväkerho.

Yksi kerhokerta kestää kolme tuntia ja sen aikana syödään kotoa tuodut kerhoeväät. Päiväkerho on monelle lapselle ensimmäinen oma aktiviteetti, jossa ollaan itsenäisesti ilman omia vanhempia. Vanhemmat tuovat lapset kerhoon ja hakevat heidät kotiin kerhon päätyttyä.

Kuusivuotias Onni on käynyt kerhossa jo pari vuotta ja lähtee sinne mielellään.

– On kiva, kun kerhossa on samanikäistä leikkiseuraa. Kerhosta on löytynyt kavereita, joita tavataan myös muulloin. Kerhon aikana ehdin puuhata jotain kaksivuotiaan Voiton kanssa, kertoo Onnin äiti Susanne.

Voitto-veli odottaa jo ensi vuotta, jolloin hänkin pääsee kerhoon.

teki ikonimaisen teoksen Jeesuksesta ristillä.

– Taistelu on voitettu. Siinä on rauha. Kärsimystä ei enää ole, Kinnunen pohtii teosta.

Kirkkosalissa on myös Raimo Jaatisen veistos Palava enkeli. Samanlainen mutta pienempi enkeli löytyy kirkon uurnahautausmaalle pystytetystä Tyhjän sylin muistokivestä, joka on muistelupaikka niille, jotka eivät ole saaneet tai saaneet pitää lasta.

Korson kirkon taidekokoelma pitää sisällään monenlaisia töitä. Korkealla seurakuntasalin ikkunassa olevan Carolus Enckellin suunnitteleman lasiteoksen teemana on Psalmi 23, ”Herra on minun paimeneni”.

Teoksen muodossa Kinnunen näkee Jumalan silmäterän. Lasissa kahteen suuntaan kulkevat psalmin tekstit ovat luettavissa niin sisältä salista kuin kadultakin katsottuna.

– Herran siunaus koskee kaikkia, yhtä lailla ulkopuolella kulkevia kuin niitä, jotka kokoontuvat täällä, Kinnunen sanoo. ■ Kari-Pekka Kinnunen esittelee Korson kirkon taidetta to 31.3. klo 17.30, Merikotkantie 4, Vantaa. Tilaisuuden jälkeen Korso-messu klo 18.30. Tapahtumat ovat osa Korson kirkon 60-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Päiväkerhossa käyvä Onni on löytänyt kerhosta kavereita. Susanne-äidin kanssa Onnia kerhoon oli saattamassa myös kaksivuotias Voitto.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

3

Vankilaan joutumi Papin tehtävä on julistaa syntejä anteeksi, sanoo vankilapappi Tuomas Pitkänen.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

K

un Vantaan vankilan ovi kolahtaa vankilapappi Tuomas Pitkäsen selän takana, hän jättää taakseen asiat ja ihmiset, joita hän on kohdannut. Se, että osaa erottaa työn ja vapaa-ajan, auttaa jaksamaan.

– En kanna ihmisiä täältä mukanani, paitsi rukouksessa, Tuomas Pitkänen sanoo.

Ilman tuota ominaisuutta Pitkänen, 42, ei ehkä olisikaan vankilapappi, jonka päätyö on raskaitakin rikoksia tehneiden vankien sielunhoito. Pappisura ei ollut hänen mielessään edes silloin, kun hän lähti lukemaan teologiaa.

– Vaikka isäni on kirkkoherra, en aikonut papiksi.

Toimin ensin pitkään pappina Helsingin Mikaelin seurakunnassa. Vuodenvaihteessa

Vankilapappi Tuomas Pitkäsen työssä tärkeintä ovat sielunhoitokeskustelut.

Hän pitää jumalanpalveluksia Vantaan vankilan kirkossa.

Sijoitusasuntoja sotapakolaisille Ukrainan sota on pakottanut miljoonat ukrainalaiset lähtemään kodeistaan sotaa pakoon.

Viime viikolla heitä oli saapunut Suomeen jo lähes 6 000.

Vantaan seurakunnat päättivät majoittaa sotapakolaisia tyhjillään oleviin sijoitusasuntoihinsa. Asuntoja annetaan hätämajoituskäyttöön aluksi kymmenen. Ne sijaitsevat eri puolilla Vantaata. Myöhemmin voidaan ottaa käyttöön vielä lisää asuntoja, joita on ollut tarkoitus

4

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

vuokrata vapailla markkinoilla.

– Kyse ei ole diakonisin perustein vuokrattavista asunnoista, joita meillä on 48 kappaletta, vaan sijoitusasunnoista, joita on yhteensä 200. Nämä asunnot olivat nyt tyhjillään, joten ne olivat nopeasti käytettävissä hätäapuna, kertoo seurakuntayhtymän johtaja Jukka Parvinen.

Asuntoihin pyritään sijoittamaan ensisijaisesti perheitä, joissa on erityistä tukea vaativia ihmisiä, kuten kuuroja, näkövammaisia tai muulla tavoin heikoimmassa asemassa olevia.

Asunnot ovat erikokoisia,

noin viidestäkymmenestä jopa sataan neliöön, eli myös lapsiperheiden majoittaminen on mahdollista.

– Asukkaiden ottamisessa toimimme Maahanmuuttoviraston kanssa. Teemme hyvää yhteistyötä myös Vantaan kaupungin kanssa, Parvinen kertoo.

Seurakunnissa etsitään ratkaisuja siihen, miten tulijoiden alkuun pääsemistä ja sopeutumista helpotetaan. Esimerkiksi vapaaehtoisille tulkeille ja ystäväperheille on erityisen suuri tarve.

Hätämajoitukseen voidaan

SEBASTIAN GOLLNOW/DPA /LEHTIKUVA

Ukrainalaisia pakolaisia ylittämässä Puolan rajaa 13. maaliskuuta.

nen voi pelastaa vangin hengen 2018–2019 olin viransijaisena Helsingin vankilassa.

Pitkäsen mielestä mikään ei ole mielenkiintoisempaa kuin ihmisen mieli, ja vankilassa mielet ovat monimutkaisia. Nyt hän on toiminut Vantaan vankilan pappina viime syksystä alkaen, ensin virkaa tekevänä ja maaliskuusta alkaen viranhaltijana.

VANTAAN VANKILA poikkeaa Helsingin vankilasta monella tavalla. Se on 185-paikkainen tutkintavankila, jossa vangit odottavat tuomiotaan. Vankien vaihtuvuus on suurta, vaikka vaikeissa tapauksissa tutkinta saattaa kestää pitkään.

– Täällä on myös enemmän ulkomaalaisia kuin missään muussa vankilassa.

Aiemmassa työssäni loin yhteyksiä Mellunmäen moskeijaan, mistä on paljon hyötyä, kun juttelen muslimien kanssa, Tuomas Pitkänen sanoo.

Vankilapapin työ perustuu uskonnonvapauslakiin, ja pappi toimii aina vangin ehdoilla hänen vakaumustaan kunnioittaen. Vankilassa käy eri kirkkokuntien väkeä, imaami ja usein pääkaupunkiseudun luterilaisten seurakuntien diakoniatyöntekijöitä. Vankilapapin tehtävä on koordinoi-

tarvittaessa ottaa lyhyelläkin varoitusajalla Klaukkalassa sijaitseva Holman leirikeskus ruokalarakennuksineen. Holmassa on nopeasti valmiina 20 paikkaa ja lisäksi käyttöön otettavissa 40 paikkaa.

Myyrmäen kirkkoon valittiin pääsuunnittelija Myyrmäen kirkon korjaus alkaa loppuvuodesta. Korjauksen pääsuunnittelijaksi on valittu Arkkitehdit Soini & Horto. Kirkko on ollut suljettuna sisäilmaongelmi-

Tutkintavankilassa mahdollinen tuomio ei ole vielä selvillä.

– Epävarmuus tulevasta stressaa vankeja, kertoo vankilapappi Tuomas Pitkänen.

”

da näitä vierailuja.

– Toivoisin luterilaisen kirkon paikallisseurakunnilta vielä nykyistä aktiivisempaa otetta siinä, että kun vanki vapautuu vankilasta, hänestä otettaisiin koppi. Pyrimme ehkäisemään rikosten uusimista, ja tässä on olennaista, että vangille löytyy hänen halutessaan yhteisö, joka ottaa hänet vastaan.

Kun tavallisessa vankilassa vanki tietää tuomionsa pituuden, tutkintavankilassa hän elää tuomion odotuksessa, mikä on monelle hyvin stressaavaa.

– Jos jokin rukous on tässä tilanteessa tärkeä, se on rukous, jossa ihminen pyytää, että oppisi erottamaan

toisistaan ne asiat, joihin pystyy vaikuttamaan niistä, joihin ei pysty.

Papin työpari vankilassa on psykologi, jota pappi tarvittaessa sijaistaa. Monista asioista, kuten vaikkapa perhesuhteista tai päihteidenkäytöstä, voi puhua kumman kanssa tahansa.

Papissa on erityistä hen-

en vuoksi vuodesta 2019 saakka.

Valinnan jälkeen tapahtuneen yritysfuusion myötä yrityksen nimi muuttuu ARCO:ksi.

Arkkitehtitoimisto on aiemmin suunnitellut muun muassa Triplan sekä VR:n hallintorakennuksen muuttamisen Scandic Grand Central Helsinki -hotelliksi.

– Tärkeintä on onnistua kirkon sisäilmaolosuhteiden parantamisessa niin, että rakennus tarjoaa käyttäjilleen turvallisen ja iloa tuottavan paikan kokoontua ja tehdä työtä, tiivistää arkkitehti Marja-Liisa Honkanen.

Hän on osakkaana Soini & Hortolla ja vastaa yrityksen julkisen sektorin hankkeista.

Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen iloitsee seurakuntien kiinteistöjohtokunnan tekemistä valinnoista ja askeleista kohti korjausta.

– Sekä työyhteisö että seurakuntalaiset odottavat innolla syksyllä alkavan remontin toteutusta ja pitävät tärkeänä, että kirkko saadaan samalla päivitettyä palvelemaan seurakuntalaisten tarpeita, sanoo Pöntinen.

Kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelinin mukaan peruskorjauk-

JOKAINEN TIETÄÄ, ETTÄ OLEN

JUMALAN MIES. VANKILAPAPPI TUOMAS PITKÄNEN

gellinen ulottuvuus.

– Itse en puhu kovin paljon Jumalasta, jos vanki ei tee aloitetta. Jokainen tietää, että olen Jumalan mies.

Jumala on tapaamisissa läsnä, vaikka kumpikaan ei sanoittaisi asiaa.

Vankilapapin tapaaminen on usein ainoa paikka, jossa vanki voi hellittää roolistaan ja laskea kulisseja sekä olla oma, usein herkkä, itsensä.

– Kun hain aiemmin vankilapapiksi Riihimäelle, minulta kysyttiin, mikä on sinun teologiasi. Vastasin, että ei kovin erikoinen. Ajattelen nimittäin niin, että vankilassa käsitellään syyllisyyttä, ja papin tehtävä on julistaa syntejä anteeksi.

sessa on tärkeää sovittaa nyt tehtävät rakenteelliset korjaukset ja ilmastoinnin perusparannukset rakennuksen alkuperäiseen arkkitehtuuriin.

Myyrmäen kirkon on suunnitellut arkkitehti, akateemikko Juha Leiviskä. Kirkko on valmistunut vuonna 1984.

Korsostakin saa nyt terapiaa Korson kirkolla Vantaalla alkoi 14.3. walk-in-terapia 16–29-vuotiaille. Terapiaa on tarjolla maanantaisin kello 16–19. Se on osal-

OSA VANGEISTA tuntee katumusta teoistaan, osa ei.

Myös häpeästä puhutaan paljon. Sekä syyllisyyttä että häpeää voidaan tuntea myös asioista, joista ei pitäisi.

– Olen toiselle ihmiselle peili. Keskustelu voi auttaa löytämään uusia näkökulmia asioihin, Tuomas Pitkänen kuvaa ja lisää, että rippisalaisuus on ehdoton.

Usein kysytään, onko vankilaan joutuminen elämän tarkoituksen kyselyn ja jopa hengellisen etsinnän paikka.

– Hyvinkin monelle vankila merkitsee juuri tätä.

Se voi merkitä myös pitkän päihdekierteen katkeamista. Kun monin tavoin kierteessä oleva ihminen päätyy välillä vankilaan, se voi jopa pelastaa hengen.

VANKILASSA LÖYDETYN uskon ongelma on usein ehdottomuus.

– Moni vanki ajattelee, että uskovaisen pitää elää täysin synnitöntä elämää. Se on liian raskas vaatimus, johon kukaan meistä ei kykene. Jos sitten tältä tieltä lipsahtaa, alamäki voi viedä suoraan pohjalle.

– Itse yritän johdattaa tielle, jossa usko on voimavara, ei vaatimus, sanoo Pitkänen. ■

listujille ilmaista.

Walk-in-terapia on ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Se on kertaluonteista. Mikäli asiakas kokee tarvetta, hän voi halutessaan tulla myös uudestaan, mutta seurakunta ei voi taata hänelle tapaamista saman terapeutin kanssa.

Terapiaan pääsee saapumalla paikalle päivystysaikana. Lähetettä ei tarvita, ja käynnille voi tulla halutessaan myös anonyymina.

Korsossa walk-in-terapiaa toteuttaa seitsemän ratkaisukeskeisen lyhytterapian opiskelijaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Yhteys diakoniatyöntekijöihin: p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa torstaisin klo 18.

Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12.

Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12.

Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18.

Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa.

Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa.

Messut Facebookissa sunnuntaisin klo 12.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p.

050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ti–to klo 9–14.

Iltakirkko torstaisin klo 18. Nuorten valmistamassa iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja.

Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–20.45 Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Ehtoollista vietetään joka toinen viikko.

Maanantain yhteisölounas maanantaisin klo 11.30–13. Ensimmäinen kattaus klo 11.30 ja toinen kattaus klo 12.15.

Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14.

Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä ja Taisto Kotomäki.

Raamattupiiri tiistaisin klo 17.15– 19.15.

Seniorikerho parillisten viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–20.30.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Lähetyspiiri to 24.3. klo 18. Liisi Jokiranta vierailee.

Jumala tavattavissa. Kohtaamis-

6

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

paikka -iltapäivä Jaakobin ja Joosefin seurassa la 26.3. alkaen klo 14. Jari Araneva ja Harri Nurminen. Klo 14 raamattuluento, klo 15 kahvit, klo 15.30 raamattuluento ja klo 17 ehtoollinen.

Messu ja Herättäjän kirkkopyhä su 27.3. klo 12. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä, huilisti Hanna Tissari. Siioninvirsiseurat klo 14.

Nuorten pop-up -kahvila ja arpajaiset YV-keräyksen hyväksi messun jälkeen su 27.3. klo 13–14.

Tiina Palmu, Margit Hakamäki ja nuorten vaikuttajaryhmä.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 29.3. klo 12. Jari Araneva.

Raamattuluento ke 30.3. klo 18.30.

Kristittyjen yhteyden perusteet ja merkitys. Metropolialueen johtaja Juha Vähäsarja.

Messu su 3.4. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Sini Nikku.

Hiljaisuuden miniretriitti nuorille aikuisille su 3.4. klo 16–18.30.

Miniretriitissä voit pysähtyä ja hengähtää hiljaisuuden joogassa tai maalaten. Ilta päättyy yhteiseen salaattipöytään. Mukana Margit Hakamäki ja Hanna Vuollo.

Raamattuluento ke 6.4. klo 18.30.

Uskontunnustuksen merkitys.

Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

Apua Ukrainaan Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäapua sodasta kärsiville. Lähetä tekstiviesti AUTA10 numeroon 16499 (10 e) tai lahjoita MobilePaylla numeroon 44533.

Yhteisvastuukeräys Yhteisvastuukeräys 2022 kerää varoja toimintaan, jolla koronapandemian haavoittamien nuorten arkeen saadaan lisää läsnä olevia aikuisia.

Lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/ hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197.

Iloa ja toivoa -kahvi Hakunilan seurakunnan oma kahvi myynnissä Yhteisvastuun hyväksi. Nouda omasi kirkkoherranvirastosta.

Paketin hinta 10 e, maksu käteisellä tai MobilePaylla numeroon 10197.

Lahjoita lämpöä! Lahjoittamalla 20 e Hakunilan seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen lahjoitat villasukat lähimmäiselle. Diakoniatyöntekijämme toimittavat sukat perille yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Diakoniatyöntekijät tavoitat p.

050 573 6277 sekä hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla avoinna ma–to klo 9–14, p.

09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi.

Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12

VILLE PALONEN

Hakunilan seurakunta

Kivistö-pappi Oili Karinen odottaa väkeä Kiviston kirkon kevätriehaan. Karinen pitää sylissään nallea, jonka päälle on puettu kirkon oma t-paita.

Menokasvo

Kivistön kirkolla on luvassa kiva kevätrieha Kivistö-pappi Oili Karinen, järjestät Kivistön kirkolle keväistä tapahtumaa sunnuntaiksi 27.3. Mistä on kyse?

– Kyse on tapahtumasta Päivä kirkolla. Kello 11 alkaa messu, ja sen jälkeen nautitaan pihalla muun muassa makkaraa, herkkukaakaota ja tikkupullia.

Mitä muuta ohjelmaa on luvassa?

– Kivistön kirkon pihalla järjestetään poniratsastusta ja pihapelejä. Sisätiloissa voi askarrella ja saada värikkään kasvomaalauksen.

– Osa ohjelmatarjonnasta on ilmaista ja osa maksullista. Tapahtuman tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kenelle tapahtuma on tarkoitettu?

– Tapahtuma on tarkoitettu ihan kaikenikäisille. Erityisesti lapsille ja nuorille on monenlaista kivaa tekemistä.

Mistä saitte idean tempauspäivään?

– Olemme aiemmin järjestäneet Kivistön kirkolla Yhteisvastuu-tempauksia ja ne ovat olleet hyvin suosittuja. Esimerkiksi viimeksi helmikuussa 2020 vastaava tapahtuma veti paikalle yli sata kävijää.

Mitä itse odotat tapahtumalta?

– Odotan tapahtumalta pyhyyden kokemusta, hauskaa pihatapahtumaa ja hyvää meininkiä. Kivistö on hieno, yhteisöllinen alue ja nyt pääsemme pitkästä aikaa kokoontumaan yhteen.

ULLA LÖTJÖNEN Päivä kirkolla: Messu ja kevätrieha Kivistön kirkolla, Laavatie 2. Messu klo 11 ja kevätrieha klo 12–13.30. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Osa ohjelmasta on maksutonta, osa maksullista. Tapahtuman tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräyksen kautta lasten ja nuorten tukemiseen.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30.

Toiveiden tiistai tiistaisin, ohjelmassa: Kädentaitoryhmä tiistaisin klo 10.

Säppi avoin keskusteluryhmä tiistaisin klo 10.

Lukupiiri tiistaisin klo 10.

Hartaus tiistaisin klo 12.

Voileipäkahvit tiistaisin klo 12.15.

Hengellinen ryhmä sanaa ja rukousta tiistaisin klo 13.

Naiset Raamatun äärellä tiistaisin 19–21.

Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21.

Venäjänkielinen raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18–20.

Miehet keittiössä ti 29.3. klo 11.30.

Länsimäen Marttojen myyjäiset la 2.4. klo 13.

Messu su 3.4. klo 10. Sari Kokkonen, Sini Nikku.

Lähetyspiiri to 7.4. klo 18.

MUUALLA Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille.

Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 17.00–17.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi.

Koululaisten kerhot yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa. Lisätietoja: jasmine.moberg@ymca.fi, p. 045 182 9551.

Nuorten Liikkari 7.4. torstaisin klo 20 Sotungin koulun salissa yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Yhteistyössä YMCA Vantaan kanssa.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, poikkeuksellisesti suljettu 25.3. ja 1.4., p. 09 830 6450. sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 10–17, puhelimitse, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys diakoniatoimistossa ti klo 9-11 ja Café Pähkinässä to klo 10-12, puhelimitse p.09 830 6472.

Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

LAMMASPOLKU 1

Auratie 3 Jumalanpalveluksia ja muita tilaisuuksia voi seurata seurakunnan verkkosivulla, kun tilaisuuteen on merkitty ”striimataan”. Katso ajantasaiset www.hameenkylanseurakunta.fi.

Usko ja oppi -ilta to 24.3. klo 18.

Matti Hyry, Jarkko Vähäsarja.

Striimataan Messu su 27.3. klo 10. Vapaalan kirkkopyhä. Jarna Wikström, Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu. Striimataan. Antti Laaton raamattuluento pienistä profeetoista julkaistaan seurakunnan Youtube -kanavalla klo 12.

Kahvikonsertti su 27.3. klo 11.30.

Vaskivuoren musiikkilukion kamarimusiikkitrio esiintyy. Pääsymaksu oman harkinnan mukaan. Tuotot ohjataan KUA:n kautta ukrainalaisten auttamiseksi.

Kirkon kuoro ti 29.3. klo 17.30.

Kirjallisuuspiiri ti 29.3. klo 18.

Oopperakerho ke 30.3. klo 17.30.

Vierailijana professori Martti Turtola.

Renkaanvaihtotapahtuma ja polkupyörien keväthuolto la 3.4. klo 9–15 Yhteisvastuun hyväksi.

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon ti 29.3. mennessä.

Messu su 3.4. klo 10. Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu. Striimataan.

Rauhasta ja rakkaudesta -konsertti su 3.4. klo 18. Tiia-Maria Saari ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Pääsymaksu oman harkinnan mukaan. Tuotot ohjataan KUA:n kautta ukrainalaisten auttamiseksi.

Päiväkahvin aikaan ma 4.4. klo 14.

Alustamassa Maija Boshkov Bulgarian kulttuurista.

Lasten pääsiäiskirkot ti 5.4. klo 10.15, ke 6.4. klo 9.15 ja 10.15. ja to 7.4. klo 9.15. Perheille ja lapsiryhmille.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11. Kerhoa ei ole 23.3.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30.

Ehtoollishartaus keskiviikkoisin klo 12. Striimataan.

Aikuisten raamattupiiri to 31.3. klo 10.

CAFÉ PÄHKINÄ Lammaskuja 2 A Kahvila auki ma–pe klo 10–14.

Muisteluryhmä ma 28.3. klo 12–14.

Vetäjinä Riitta Ahonen ja Riitta Kettunen.

Uuudenmaan muistiluotsin muistikahvila ma 4.4. klo 12.30– 14. Ilm. p. 040 743 3158 tai lotta. parkkola@espoonmuisti.fi.

Miesten keskusteluryhmä torstaisin klo 10–12. Vetäjänä Kari Veikkolainen.

LAMMASKUJA 2 B Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 30.3. klo 18.

Luetaan yhdessä -piiri tiistaisin klo 9.30.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 31.3. klo 11.

Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.

Kerhoa ei ole 22.3.

MUUALLA Seurakuntaretki Turkuun ja Lietoon la 23.4. Tutustuminen Turun Tuomiokirkon pyhiinvaelluskeskukseen ja Liedon kirkkoon, jossa on ehtoollishartaus. Retkellä mukana Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Retken hinta 60 e, lounas ravintola Juliniassa sisältyy hintaan. Ilm. kirkkoherranvirastoon ti 19.4. menn.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–14. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12.

Kaikessa toiminnassamme on vahva maskisuositus. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa.

Seurakunnan seniorit to 24.3. klo 13 seurakuntasalissa. Muistiohjaaja Asta Koskinen, muistin huoltaminen ja toiminta.

Iltarukouspiiri to 24.3.,31.3. ja 7.4. klo 18–19 kokoustilassa.

Korso-messu to 24.3. klo 18. Elina Aro, Tomi Uimonen, Juho Punkeri.

Kari Kuulan luento to 24.3. klo 19 Kirkkosali 2:ssa. Jos jumala on olemassa, miksi hän ei tee itseään ilmeisemmäksi? Salatun jumalan arvoitus. Luennolle pääset osallistumaan myös Korson seurakunnan Facebook-sivun ja/tai Youtubesivun kautta.

Perhekerho pe 25.3., 1.4. klo 9–11.30 lasten tiloissa.

Messu su 27.3. klo 10. Jani Vanhala,

Ilkka Luukka, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Kylväjäpiiri su 27.3. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon aamupuuro ma 28.3. ja 4.4. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta!

Perhekerho ma 28.3. ja 4.4. klo 12–15 lasten tiloissa.

Virtapiiri ma 28.3. ja 4.4. klo 13 seurakuntasalissa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 28.3. ja 4.4. klo 18 kirkon asiakastilassa. Sisäänkäynti alapihan parkkipaikan kautta.

English Through Bible -raamattupiiri ma 28.3. ja 4.4. klo 18.30 kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ti 29.3. ja 5.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Aamurukouspiiri ke 30.3. ja 6.4. klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Katulähetyksen yhteisölounas ke 30.3. ja 6.4. klo 11. Kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas.

Ruoan valmistuksessa on käytetty Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruokaa.

Ruokailun alussa on mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen.

Lähetyspiiri ke 30.3. klo 13 kokoustilassa. Vierailijana Lähetysseuran eläkkeellä oleva Lähetti Kirsti Kirjavainen kertomassa Nepalin työstä otsikolla Toivo – Yhteistyö – Muutos. Avoin lähetyspiiri kaikille lähetyksen asiasta kiinnostuneille.

Kahvi, hartaus, laulua ja lähetyksen ajankohtaisia asioita.

Kaikille avoin kuoro ke 30.3. klo 18 kirkkosalissa. Äänenavauksia, yhteislaulua ja kevyttä voimistelua.

Voit tulla sellaisena laulajana kuin olet. Ei ennakkoilmoittautumista.

Vahva maskisuositus. Järjestäydymme turvavälein. Vetäjänä Airi Saloniemi.

Seurakunnan seniorit to 31.3. klo 13 seurakuntasalissa. Tutustuminen virsikirjan lisävihkon virsien taustoihin. Airi Saloniemi kertoo ja säestää yhteislaulua.

Korson kirkon 60-vuotisjuhlavuoden Korso-messu to 31.3. klo 18.30. Tuomas Antola, Airi Saloniemi. Musiikista vastaa jazz-trio: Lassi Kouvo, piano, Arto Nurmi, kontrabasso ja Risto Takala, rummut.

Ennen messua Kari-Pekka Kinnunen esittelee Korson kirkon taidetta klo 17.30 alkaen.

Messu su 3.4. klo 10. Minttu Haapalainen, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit.

Lähetyspiiri ke 6.4. klo 13 kokoustilassa. Avoin lähetyspiiri kaikille lähetyksen asiasta kiinnostuneille.

Kahvi, hartaus, laulua ja lähetyksen ajankohtaisia asioita.

Seurakunnan seniorit to 7.4. klo 13 seurakuntasalissa. Pääsiäistä kohti, diakoniapappi Mari Mäkelä.

Korso-messu to 7.4. klo 18.30.

Elina Aro, Tomi Uimonen, Airi Saloniemi.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa oleva olotila ja kahvila. Tarjolla kahvia ja pikkuherkkuja edullisesti. Käynti Korsonpolulta.

Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

Kirkon kulman pop up -kahvila Korson suurmarkkinoilla su 27.3. klo 10–14.

Myytävänä tuoreita munkkeja ja kahvia. Punainen kahvilateltta sijaitsee kirkon edessä. Tervetuloa!

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 24.3., 31.3. ja 7.4. klo 9–11.30, hartaus klo 9.45.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 29.3. ja 5.4. klo 9–11.30. Muskarihetki klo 9.30.

Senioripiiri ke 6.4. klo 10–11.30.

MUUALLA Retkipäivä Helsinkiin ti 26.4. klo 10–17.30. Bussikuljetus lähtee klo 10 Korsonpolulta, seurakuntakeskuksen kohdalta. Retkipäivän ohjelma: Viikin kirkko, kirkkosalin esittely ja hartaushetki Ravintola Kaarti, buffetlounas.

Kiertoajelu ”Pyhimysten jalanjäljet” Helsinki Happy Guide -opas Emil Anton. Café Ursula kahvia ja kakkua. Retken hinta 40 e. Voit ilmoittautua Vantaan seurakuntien nettisivujen tapahtumakalenterin kautta: Retkipäivä Helsinkiin tai soittamalla kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 550. Tied. Pia Olkkonen, p. 050 322 6560.

Syksyn ruskamatka Kuusamoon 19.–24.9.2022. Majoittautuminen Holiday Club Kuusamon Tropiikissa, Villa huoneistoissa. Matkan hinta määräytyy valitsemastasi majoitus vaihtoehdosta.

Villa huoneisto: 2 mh, olohuone, keittiö, sauna, wc. Jos huoneistoon majoittuu 4 henk. hinta 570 e / hlö.

Villa huoneisto: 2 mh, olohuone, keittiö, sauna wc. Jos huoneistoon majoittuu 2 henkeä, hinta 750 e / hlö. (Hotelli 2hh hinta 680 e / hlö, huoneita rajallinen määrä). Hintaan sisältyy kuljetus, puolihoito, ohjatut päiväretket, kylpyläpäivä ja matkapäivien ruokailut. Ilm. 5.5. menn. kirkkoherranvirastoon puh.

09 830 6550. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: diakonia.rekola@evl.fi Kaisa 044 4220391 tai Sannamari 050 3290361 Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan.

Numerot: Satu-Elina Ansas 040 626 7387 satuelina.ansas@evl.fi Laura Leverin 050 467 2434, Vappu Olsbo 050 436 7712, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

Rekolan Marttojen ennakkotilausmyyjäiset Yhteisvastuun hyväksi palmusunnuntaina 10.4.

Tilaa tuotteet nettilomakkeella kotisivuiltamme www.rekolanseurakunta.fi 31.3. mennessä.

Tikkurilan seurakunta

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708.

Kirkkomuskarit torstaisin kirkon seurakuntasalissa, klo 10 Kirkkomuskari 0–1-vuotiaille ja klo 10.30 Kirkkomuskari koko perheelle. Ei ennakkoilmoittautumista.

Teatterikerho torstaisin kirkolla klo 18–19.15. Tervetuloa kaikki yli 7-vuotiaat. Ennakkotaitoja ei tarvita, riittää että haluaa tutustua eri ikäisiin ihmisiin leikkien ja seikkailuun hypäten.

Messu su 27.3. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi.

Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin klo 10.

Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa.

Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä.

Pelikerho ma 28.3. klo 15. 7–9 -vuotiaille. Rekolan kirkolla päiväkerhotilassa. Pelikerhossa pelaamme lautapelejä, kuten Afrikan tähteä, Kimbleä ym. Ilm. petri. piirainen@evl.fi Lisätietoja Petri Piirainen, p. 050 573 6328.

Yläovet auki ma klo 16–17. Tervetuloa maksuttomalle iltapalalle.

Aloitamme lyhyellä hartaudella.

Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Lisätietoja Kaisa, p.

044 422 0391.

Kirkon leivontapuuhakerho 1–6lk maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 18–20 ala-aula. Vapaiden kerhopaikkojen kysely iisakki.seppa@ evl.fi.

Walk in -terapiaa 16–30-vuotiaille Rekolan kirkolla tiistaisin klo 16–19 kevään ajan. B-ovi, soita ovikelloa.

Voit tulla ilman ajanvarausta & anonyymina.

Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30. Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi, yhdessä opetellen.

Iltamessu ke 30.3. klo 20, mukana mm. Seppo Paulasaari ja HannaMaria Valve.

Torstaitupa to 31.3. klo 11.30, joka toinen torstai. Keittoa ja kahvia 5 e,

8

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

klo 12–13.30. Pekka Kivekäs kertoo ja laulattaa ns. katsomisvirsiä, joita alettiin laulaa keskiajalla.

Toivontupa avoin iltaperheolohuone lapsiperheille Rekolan kirkolla torstaina 31.3. ja 7.4. klo 17:30-19.

Toiminta suunniteltu alle kouluikäisille ja heidän perheilleen.

Iltaperheolkkarissa lauletaan, leikitään ja askarrellaan yhdessä.

Hartauden jälkeen tarjolla iltapalaa. Kevään toivontuvat ovat joka toinen torstaisin 7.4.; 28.4. ja 12.5.

Messu su 3.4. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin klo 10.

Huolituoli kun tarvitset kuuntelijaa ma 4.4. Varaa puolentunnin keskusteluaika klo 15, klo 15.30 tai 16.30. P. 044 422 0391 / diakoniatyö. Kuuntelijana on seurakunnan vapaaehtoinen.

Miesten raamattupiiri ma 4.4. klo 18.30. Miesten raamattupiiri parillisilla viikoilla Rekolan kirkolla srk sali 2:ssa ja etänä osoitteessa https://meet.jit.si/raamattupiiri.

Pala maailmaa - Toivoa naisille ke 6.4. klo 18 Rekolan kirkon kerhohuone 1:ssä. Vieraana Kati Lücke Sansasta.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708.

Asolan rukouspiiri torstaisin klo 9.

Rukoillaan alueen ihmisten puolesta. Mukana ryhmässä Tuovi Lehtinen ja Päivi Lee. Päihteettömyyttä tukeva naisten ryhmä Hyvinvointia lisäävä avoin naisten ryhmä parillisten viikkojen torstaisin seuraavat kerrat 24.3. ja 7.4. klo 13–14.30. Ohjaajina Mariela Salminen, päihde ja kriminaalityön diakoni ja Irene, p. 050 5736329.

Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 16–18. Kudotaan ja virkataan yhdessä. Lisätietoja Irene, p.

050 573 6329.

Seniorikahvila ma 28.3. klo 13.

Mukavaa yhdessäoloa kahvikupin ääressä.

Asolan perheolkkari tiistaisin klo 9–12. Perheolkkari on kaikille avointa perhekerhotoimintaa.

Täällä askarrellaan, leikitään ja aikuiset voivat tavata muita perheitä.

Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 29.3. klo 13. Vertaistukiryhmä omaishoitajille tai jos koet olevasi omaishoitaja. Tule keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.

Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12–14. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e / kerta. Lisätietoja Irene, p. 050 573 6329.

Asolan leivontapuuhakerho 1.–6.-lk. keskiviikkoisin klo 18–20.

Vapaiden kerhopaikkojen kysely iisakki.seppa@evl.fi.

Kipuryhmä ti 5.4. klo 15, parillisten viikkojen tiistait. Vertaistukiryhmä kroonisesta kivusta kärsiville, ohjaajana Jorma Kuusijärvi. Aihe: Tämä tuo minulle iloa! Lisätietoja Irene. p. 050 573 6329.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivun kautta.

Messu su 27.3. klo 10. Seppo Paulasaari, Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 3.4. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi.

Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat puh. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 puh. 09 830 6202 Diakonia palvelee Voit varata ajan keskustelua varten diakoniatyöntekijälle www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651. Sähköpostia voit lähettää diakonia.tikkurila@evl.fi. Diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten maanantaisin klo 12–13 Tikkurilan kirkon ala-aulassa.

Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www. tikkurilanseurakunta.fi Noudatamme voimassa olevia koronaohjeistuksia.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224.

Slava Ukraini –tukikonsertti Ukrainan lapsille pe 25.3. klo 19.

Vantaan musiikkiopiston konsertissa esiintyvät mm. Laurus nuorisokuoro ja Laurus kamarikuoro Heidi Harisen johdolla sekä yksinlaulun opiskelijoita. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Ukrainan lasten hyväksi kirkon ovella.

Messu su 27.3. klo 12, Johanna Jakonen, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso.

Puolustusvoimain varusmiessoittokunnan Kynttiläkonsertti to 31.3. klo 18, johtaa Tommi Suutarinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Messu su 3.4. klo 12, Jaakko Hyttinen, Sanna Heikurinen, Terje Kukk.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480.

Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 830 6223.

Kahvilan aukioloajat: laurankaffila. fi Kellopeli eli carillon on kuultavissa Tikkurilan keskustassa lauantaisin

kello 18.

Junnuolkkari on avoinna tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 13–16 Vehkapolun kerhotilassa, jossa läksyjen tekoa, ohjattua toimintaa tai vain oleilua kavereiden kanssa.

Junnuolkkarissa tarjolla myös välipalaa. Toiminta on maksutonta.

Varhaisnuorille (7–14-vuotiaille) on tarjolla kerhoja Tikkurilan kirkolla, Ilolassa, Ristipurossa, Ylästössä, Kartanonkoskella ja Tammistossa. Ilmoittautuminen maksuttomiin kerhoihin www. tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Kouluikäiset”. Lisätietoja marja. eloranta@evl.fi tai p. 050 464 1414.

Päivämusiikkia to 24.3. klo 12 kirkkosalissa. Anders Ekberg soittaa pianoa ja urkuja. Vapaa pääsy.

Teetä ja kasviskeittoa to 24.3., to 31.3. ja to 7.4. klo 19–19.30 seurakuntasali Voimassa ennen meditatiivista iltamessua. Tarjolla kaikille teetä ja mahdollisuus syödä kasviskeittoa 2 euron hintaan.

Meditatiivinen iltamessu to 24.3., to 31.3. ja to 7.4. klo 20. To 31.3. iltamessussa mukana messubändi Täydellinen sovitus. Tule yhdessä toisten kanssa hiljentymään, rukoilemaan ja laulamaan. Vapaaehtoiset messun toteuttajat ovat arki-illan messuhetken kantava voima. Jokainen iltamessu on tekijöidensä näköinen! Messuporukka etsii erityisesti keittiötaitoisia ja säestystaitoisia vapaaehtoisia mukaan! Mikäli haluat tulla soittamaan joissakin torstai-illan messussa tai järjestämään torstai-illan keittotarjoilua ennen messua, ota yhteys messupappiin: mirka. harkonen@evl.fi tai 040 630 7733.

Perhepäivä pe 25.3. klo 9–13.

Muskarikirkko klo 10. Yhteistä puuhaa aikuisille ja lapsille, ei ilmoittautumista. Keittolounas 3 e / perhe, leipä ja kahvi 2 e / perhe.

Laulupiiri pe 25.3. ja pe 1.4. klo 15.30, Iina Katilan johdolla.

Vox Silentii -laulumeditaatio pe 25.3. klo 17–18 kirkkosalissa. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki ilman puhetta. Tapahtuma on live eli paikan päällä sekä zoomtapahtumana verkossa. Tapahtumaan on vapaaehtoinen 10 e tukiraha tai haluamasi summa tukemaan Vox Silentiin toimintaa, www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterista löytyy maksuyhteystiedot sekä zoom-liittymislinkki. Vapaa pääsy.

Naisten rukouspiiri pe 25.3. ja pe 1.4. klo 18, kokoustila Martta, 2. krs.

Yhteiskristillinen laulu ja rukouspiiri la 26.3. ja la 2.4. klo 15, tilassa Toivo, 2. krs.

Messu su 27.3. klo 10, Kristiina Kartano, Iina Katila, Marjo Suorsa.

Lastenkirkko su 27.3. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

tuksen jälkeen mahdollisuus osallistua Meditatiiviseen iltamessuun klo 20 Tikkurilan kirkossa.

Ilm. koulutukseen 24.3. menn. mirka.harkonen@evl.fi.

Päivämusiikkia to 31.3. klo 12 kirkkosalissa. Marja Kyllönen soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

Perhepäivä pe 1.4. klo 9–13. Vietämme klo 10 Vauvakirkkoa perhepäivässä. Vauvakirkon jälkeen kakkukahvit ja kastenauhojen jako perheille.

Aliinalle –Yhteisvastuukeräyskonsertti la 2.4. klo 18–19 kirkkosaleissa. Mukana Vantaan seurakuntien kamarikuoro, Terje Kukk (piano) ja Iina Katila (urut) esittävät virolaisten säveltäjien teoksia kuorolle, uruille ja pianolle, muun muassa Urmas Sisakin Eesti missa, Arvi Pärtin Trivium uruille sekä pianoteos Für Alina – Aliinalle sekä Rudolf Tobiaksen kuorolauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ohjelman voi ostaa etukäteen Holvi-verkkokaupasta. Keräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla.

Messu su 3.4. klo 10, Mirka Härkönen, Meiju Riihelä, Samppa Laakso.

Lastenkirkko su 3.4. klo 10 messun yhteydessä, Pienten paikassa, 1. krs. Lastenkirkko on lasten oma hetki. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää.

Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Tied. maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.

Friendship Mass Tikkurila – ItäVantaan Ystävämessu su 3.4. klo 16, kirkkosalissa. Seppo Paulasaari, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.4. klo 13–14.30, kokoushuone Valo, 1. krs.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 5.4. klo 17.30–19, Terje Kukk.

Yli 40-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 6.4. klo 18–19, kokoushuone Martta, 2. krs. Tervetuloa suunnittelemaan sinkkuiltoja ja sinkkutoimintaa yli 40-vuotialle yhdessä toisten sinkkujen kanssa! Kutsumme mukaan niin uusia kuin vanhoja tuttuja!

Sinkut myös Facebookissa: Seurakunnan sinkut.

Hyvän mielen pääsiäiskirkko to 7.4. klo 14–15. Annaelina Mäkilampi, Marjo Suorsa. Messun jälkeen kahvitarjoilu. Olet lämpimästi tervetullut hiljentymään ja keskustelemaan kahvikupin ääressä Päivämusiikkia to 7.4. klo 12 kirkkosalissa. Airi Saloniemi soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

ISTOCK

leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Olemme pienen hetken yhdessä ja ihmettelemme elämää.

Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun. Lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Tied. maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811.

Viikkomessu ma 28.3. ja ma 4.4. klo 11.30. Matalan kynnyksen puolen tunnin viikkomessu, johon on helppo tulla mukaan. Messun toteuttamisessa vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa.

Lounas tarjolla messun jälkeen ma 28.3. ja ma 4.4. klo 12–13 kirkon ala-aulassa. Erityisruokavalioita emme valitettavasti pysty huomioimaan. Diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten.

Vauvakahvila ma 28.3. ja ma 4.4. klo 12.30–14.30, kerhohuone Toivo ja Rakkaus, 2. krs.

Raamatunlukupiiri ma 28.3. klo 18–20. Jeesuksen muotokuvat Uudessa testamentissa, Jaakko Hyttinen.

Sansan medialähetyspiiri ma 28.3. klo 18, kerhohuone Rakkaus, 2. krs. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri kaikille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen median välityksellä tehtävä lähetystyö.

Sukkelat sukankutojat ti 29.3. klo 10–12, Vehkapolku 10 C kerhotilassa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ti 29.3. ja ti 5.4. klo 13–14.30 Valo ja Voima tiloissa, 1. krs.

Hengitän hiljaisuutta -aamuhetki ke 30.3. ja ke 6.4. klo 8–8.30.

Aamussa kaikille sopivia levollisia liikkeitä. Mielen hiljentyessä avaudumme Pyhän läsnäololle ja rukoukselle.

Kohtaamispaikka ke 30.3. ja 6.4. klo 10–12.30 Vehkapolku 10 C kerhotilassa. Tule rohkein mielin avoimeen kohtaamispaikkaan. Olet tervetullut yksin tai yhdessä ystäväsi kanssa.

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 30.3. klo 13–15, kerhohuone Toivo, 2. krs.

Ehtoollisavustaja- ja rukouspalvelijakoulutus to 31.3. klo 18–19.30. Haluatko palvella seurakuntaa esirukoilijana tai ehtoollisavustajana? Ehtoollisavustajakoulutuksen myötä saat jakaa ehtoollista yhdessä muiden avustajien ja papin kanssa Tikkurilan seurakunnan erilaisissa messuissa. Ehtoollisavustajan täytyy olla kirkon jäsen. Rukouspalvelijakoulutukseen osallistuttuasi sinulla on mahdollisuus palvella esirukoilijana Meditatiivisessa iltamessussa torstai-iltaisin klo 20. Rukouspalvelija rukoilee luottamuksellisesti yksittäisen ihmisen rukousaiheiden puolesta messun aikana. Ehtoollisavustaja- ja rukouspalvelijakoulu-

klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e / perhe.

Elävän veden virta -rukouspiiri ma 4.4. klo 17.30. Raamattua ja rukousta.

MUUALLA

Konserteilla tukea ukrainalaisille Vantaan kirkoissa järjestetään konsertteja, joissa kerätään rahaa sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseksi.

Slava Ukraini – tukikonsertti Ukrainan lapsille pe 25.3. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan musiikkiopiston konsertissa esiintyvät mm. Laurus-nuorisokuoro ja Laurus-kamarikuoro Heidi Harisen johdolla sekä yksinlaulun opiskelijoita. Vapaa pääsy. Vapaaehtoiset ohjelmamaksut suunnataan lyhentämättömänä Ukrainan lapsille ja perheille Unicefin kautta.

Kahvikonsertti su 27.3. klo 11.30 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Vaskivuoren musiikkilukion kamarimusiikkitrio esiintyy. Pääsymaksu oman harkinnan mukaan. Lahjoitukset Kirkon Ulkomaanavun kautta ukrainalaisten auttamiseksi.

Ukrainan tukikonsertti su 27.3. klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Esiintyjinä useita alueen muusikoita.

Yhteislaulua. Päätteeksi iltatee. Kerätään rahaa Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan sodasta kärsineille. Vapaa pääsy.

Kirkkolauluyhtye Kaanon Ukrainasta la 16.4. klo 18 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertin ohjelmatuotto menee Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Mystique of Light – Valon mystiikka ma 18.4. klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Intuitiivista musiikkia. Improvisoimassa säveltäjä, pianisti, laulaja Miikka Lehtoaho ja moni-instrumentalisti, laulaja Hannu-Pekka Heikkilä. Pääsymaksu oman harkinnan mukaan. Lahjoitukset Kirkon Ulkomaanavun kautta ukrainalaisten auttamiseksi.

PIENTEN PAIKKA Auki joka päivä kirkon aukioloaikoina Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1 Perhepäivä ma 28.3. ja ma 4.4. klo 9–14. Tarjoilu 2 e / perhe.

Kerho isille ja lapsille ti 29.3. ja ti 5.4. klo 17.30–19. Yhdessäoloa, leikkiä, askartelua ja iltapala 3 e / perhe. Tied. outi.myllyla@evl.fi tai p. 050 327 1634.

Rukouspiiri ke 30.3. ja ke 6.4. klo 18–20.

Naisten lenkkisauna to 7.4. klo 18–21. Lenkin jälkeen saunotaan ja syödään iltapalaa keskustellen tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 31.3. klo 18–20.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11, A-talo Perhekerho ti 29.3. ja ti 5.4. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e / perhe.

Ristipuron keskiviikkokerho ke 6.4. klo 13.30–15.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B Tammiston perhekerho ma 28.3. ja 4.4. klo 9.30–11. Tarjoilu 2 e / perhe.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2 Ylästön perhekerho ti 29.3. ja 5.4.

Kylväjän Raamattupiiri ma 4.4. klo 14 Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11, 2. krs. Raamattua ja rukousta keskustelun ja kahvikupposen kera.

Yhteisvastuun lipaskeräys ma 4.4.

– la 9.4. Tikkurilan ja Tammiston alueella. Anna aikaasi tunti tai pari ja tule lipaskerääjäksi klo 10–19 välillä. Keräyksellä tuetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Ilmoittaudu mukaan Mari Chaulagaille, p.

050 414 7234 tai mari.chaulagai@ evl.fi Senioripysäkki-ryhmä käynnistyy jälleen ensi syksynä. Ryhmä voi olla hyvä apu ikääntymisen elämään tuomien muutosten läpikäymisessä. Eläkkeelle jääminen, läheisen kuolema, yksinäisyys, oma tai läheisen sairastuminen ja ihmissuhteet ovat kaikki asioita, jotka saattavat mietityttää. Senioripysäkki-ryhmiä ohjaavat valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet HelsinkiMission Senioripysäkki-ryhmänohjaajakoulutuksen. Kerran viikossa kokoontuva ryhmämme starttaa syyskuussa, mutta ryhmän kokoaminen alkaa jo nyt keväällä. Jos ryhmä kiinnostaa sinua, ota yhteys diakonissa Hanna Raunuun, p. 050 3848481, hanna.raunu@evl.fi Ryhmä kokoontuu syyskauden aikana kaikkiaan 15 krt syyskuulta alkaen.

Seurakunnan vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille Tikkurilan seurakunnan alueella. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esimerkiksi lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu varmasti! Soita Lailalle ja kerro, missä tarvitset apua. Nikkaristivälitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Nikkaristeihin kaivataan uusia tekijöitä! Jos vasara pysyy kädessäsi, eikä porakone pelota, ota rohkeasti yhteyttä!

Tiedustelut: diakonissa hanna. raunu@evl.fi, p. 050 384 8481.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta.

Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet.

Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai sähköpostitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys: Myyrmäen Virtakirkko: to klo 9–11 Kivistön kirkko: ti klo 13–15.

Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176.

Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb: Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko

Ig: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Seniorikerho torstaisin klo 13.30.

24.3. Kati Pyykkö: Kerro valokuvasta. 31.3. Tiina László: Surun matkassa. 7.4. Olavi Heikkinen: Eläimet ja kristinusko.

Messu su 27.3. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Vantaan naislaulajat.

Ukrainan tukikonsertti su 27.3. klo 18. Esiintyjinä useita alueen muusikoita. Yhteislaulua. Päätteeksi iltatee. Tuotto Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan sodasta kärsineille.

Toivoa naisille ma 28.3. klo 13.

Rukouspiiri tukee Sansan medialähetystyötä.

Avoin rukouspiiri maanantaisin klo 18.

Hiljaisen sydänrukouksen ilta ma 28.3. klo 18. Hiljennymme rukoukseen kristillisen meditaation ja keskittävän rukouksen hengessä.

Ilta sisältää lyhyen virikepuheen, ½ t. meditaation, yhteisen jakamisen ja loppurukouksen. Kesto n. 1 t.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14. Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä.

Miesten raamattupiiri ti 29.3. klo 18.30.

Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13.

Kirkkoravintola Voimala pe 1.4.

Elämänkaari

10

HAKUNILAN SEURAKUNTA

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA

Kastettu Henri Elias Kollin, Kevin Ilari Moilanen, Luca Onni Eemeli Nyman, Leevi Artur Piitulainen.

Hautaan siunattu Eila Vappu Tittonen 95 v, Keijo Päiviö Väisänen 69 v, Anne-Mari Blomros 62 v.

Kastettu Aapo Elmeri Kalsta.

Avioliittoon kuulutettu Olli Pekka Väisänen ja Anu Essi Maria Piirainen.

Hautaan siunattu Kristiina Mikkola 70 v, Pirkko Anneli Sandroos 73 v, Wilma Ada Mirjam Tikkanen 29 v.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

klo 11. Aluksi kirkkohetki, klo 11.30 kevyt lounas ja kahvi. Maksuton (vap.eht. maksu diakoniatyön hyväksi). Pöytiintarjoilu.

Levon ja luottamuksen messu su 3.4. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Siioninvirsiseurat su 3.4. klo 14.

Friends’ Cafe su 3.4. klo 15–18.

Pääsiäismietteitä. Tehdään yhdessä ja keskustellaan suomeksi ja englanniksi elämän eri aiheista.

Mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin eri maista. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri ma 4.4. klo 13. Järj.

Vantaan kristilliset eläkeläiset.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.4. klo 17.30.

Israel-piiri ti 5.4. klo 18. Tukee Felm-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta.

Voimaa sanoista! Tiistaisin 5.4.– 3.5. klo 9.30–12. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä +65-vuotiaille. Luetaan, kirjoitetaan, keskustellaan. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Ohj. kirjallisuusterapiaohjaaja, past.

Tuula Paasivirta. Sitovat ilm. viim.

31.3.: tuula.paasivirta@evl.fi, p. 050 522 8644.

Pääsiäismyyjäiset la 9.4. klo 10–13. Leivonnaisia, karjalanpiirakoita, koristeltuja rairuohoja, käsitöitä, kirjoja, arpajaisia. Lapsille virpomisoksa-askartelupaja.

Kahvio. Tuotto Vantaankosken seurakunnan lähetystyölle, Herän-

neen kansan lähetysrahastoon, Mariakodille, Yhteisvastuukeräykselle, Myyrmäen Martoille ja EteläVantaan Eläkeläisille.

Sururyhmä ke 27.4.–25.5. klo 17.30–19. Tilaa ilmaista surun tunteita ja puhua surusta. Ryhmään voi osallistua, kun menetyksestä on kulunut jonkin aikaa. Ilm. ja lisätiedot diakoniapast. Tuula Paasivirta tuula.paasivirta@evl.fi, p. 050 522 8644.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Päivä kirkolla: Messu ja kevätrieha su 27.3. Klo 11 messu: papit Oili Karinen, Aki Kekkonen, kanttori Mari-Annika Heikkilä. Klo 12–13.30 kevätrieha. Kasvomaalausta, poniratsastusta, pääsiäisaskartelua, pihapelejä. Makkaranpaistoa, herkkukaakaota, tikkupullaa.

Hinnat 0–5 e, tuotot Yhteisvastuukeräykselle. Käteinen, korttimaksu ja MobilePay. Mukana alueen partiolippukuntia ja Luhtajoen Ratsutila.

Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Käsitöitä ja iloista seuraa päiväkahvin äärellä.

Kivistömessu ma 28.3. klo 19.

Pappi Oili Karinen.

Rukous- ja raamattupiiri ti 5.4.

Klo 17.30 rukouspiiri, klo 18.30 raamattupiiri.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30. 30.3. Vanhoja kuvia Kivistöstä, mukana Kati Pyykkö. 6.4. Omien ohjaajien ohjelmaa.

Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e.

Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton.

Miesten saunailta ke 6.4. klo 18–21.

Iltaperhekahvila ke 6.4. klo 17.30.

Vapaamuotoista yhdessäoloa pienen iltapalan äärellä.

Vaatevarasto to 7.4. klo 9.30–12.

Hae tai tuo puhtaita, ehjiä vaatteita aikuisille ja lapsille.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Sanan piiri tiistaisin klo 13. Keskustelemme Raamatun pohjalta.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13.

Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.

Raamattupiiri ti 29.3. klo 13.

Martinlaakson seniorien kortteli-

KORSON SEURAKUNTA

TIKKURILAN SEURAKUNTA

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Kastettu Veikka Pauli Tapani Strandman, Lucas William Merranmaa, Julie Isabel Alicia Varpainen, Christian Johannes Sahakangas, Oona Emilia Vilska.

Hautaan siunattu Vaarmio Jaakko Juhani 75 v, Esko Yrjö Kalervo Hirvonen 74 v, Tomi Onni Topias Mannila 56 v, Vieno Annikki Kontkanen 86 v, Vappu Anneli Randell 82 v, Sulo Ilmari Hirvonen 76 v, Heli Hannele Polojärvi 52 v.

Kastettu Elmeri Aatos Erkkilä, Mila Mai Auroora Kaarlela, Seela Alma Emilie Kejonen, Mya Elodia Lämsä, Kaspian Veikko Juhana Mäkinen, Hippu Adalmiina Niska, Rio Mikael Juhani Pylväs, Onni Juhani Salli, Eevi Aurora Salo, Kiira Marjatta Myllymäki, Valtti Viljo Akseli Långström, Aava Elina Alexandra Pajunen, Lucas Henrik Peltovirta.

Avioliittoon kuulutettu Marko Olavi Färlin ja Sara-Mia Kristiina Liljedahl.

Hautaan siunattu Aini Ilona Westersund 96 v, Leila Viktoria Böckerman 95 v, Jaakko Kalevi Salmi 91 v, Leena Maija Saarinen 87 v, Yrjö Matti Pohjonen 86 v, Eeva-Liisa Ryönänkoski 86 v, Aili Maria Hiltunen 84 v, Anja Maria Kanerva 82 v, Vieno Esteri Lehtonen 80 v, Hans Valdemar Roos 76 v, Alpo Olavi Mutikainen 69 v, Tarmo Juhani Laakso 66 v, Mika Ari Tapani Kontkanen 43 v.

Kastettu Lumi Vivianna Juulia Kosonen, Elvi Avella Sylvia Kärkkäinen, Emilia Orvokki Makaroff, Oliver Viljami Mykkänen, Aleksandra Emilia Vikholm, Mikael Henrik Hurme, Adessa Nea Josefiina Kolehmainen, Milan Noel Onkamo, Leo Onni Eemil Kuula, Samuel Väinö Valtteri Karell, Elvi Vieno Maria Vesilahti.

Hautaan siunattu Anna-Liisa Kiviharju 85 v, Seija Anneli Kääriäinen 82 v, Maija-Liisa Silokallio 81 v, Jouni Jalmari Kopola 60 v, Roosa Helena Nummela 23 v, Anja Mariitta Achrén 92 v, Pentti Kalervo Honkola 90 v, Kauko Ilmari Takkunen 90 v, Airi Irene Alli 88 v, Ester Igo 86 v, Tapio Kalevi Halttunen 67 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Chantal Victoria Mora, Otto Johannes Kullström, Meri Michaela Janita Virnes.

Hautaan siunattu Börje Johannes Waldemar Boström 22 v, Outi Marianne Lähteenmäki 57 v, Riku Olavi Silvennoinen 57 v, Marita inkeri Kaivola 69 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döda Georg Strömberg 63 år.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

KAIVOSRISTI

KONTTI – VÄISTÖTILA MYYRMÄEN KIRKON PIHALLA Uomatie 1 Kansainvälinen raamattu- ja rukouspiiri to 31.3. klo 17.30–19.

Raamattupiiri erikielisille. Ota omankielinen Raamattu mukaan.

Keskustellaan ja rukoillaan suomeksi ja englanniksi. Tied. ja ilm. ritva-leena.tuuli@evl.fi, p. 050 358 9217.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 15–16.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Olotila-kahvila Kannisto tiistaisin klo 11–13 Kenraalintie 6.

Kotiraamattupiiri ke 6.4. klo 15–16 Halmeilla, Louhelantie 1 G 93.

Palmusunnuntain retriitti - Matkalla pääsiäisen iloon! 8.–10.4.

Vihdin Riuttarannassa. Kanteleen soinnut, tutut virret ja koko kehon rukoukset johdattavat hiljaiseen viikkoon ja pääsiäisen riemuun.

Hinta 160 e sis. täysihoito (1hh) ja kuljetukset Vantaalta. Ohj. Maisa Kumpulainen, past. Heli Ojalehto.

Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ retriitit.

VA A LI PÄ IVÄ 2 0.1 1 .2 0 2 2

2 0 .1 1 . 2 0 2 2

Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Seniorikerho-tapaaminen ke 6.4. klo 10. Tule ideoimaan seniorikerhon jatkoa. Mahdollisuus myös keskustella maailman tilanteesta.

Paikalla Kati Pyykkö ja Jere Hämäläinen.

E N N A K KOÄ Ä N E ST YS 8.– 1 2 .1 1 .2 0 2 2

S E U R A K U N TAVA A L I T. F I

kerho keskiviikkoisin klo 13.

Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi.

Käsityöpiiri pe 1.4. klo 10. Tehdään käsitöitä ja jutellaan. Voit tulla samalla oppimaan suomen kieltä.

Miestenpiiri ma 4.4. klo 18.30.

Martinlaakson lähetyspiiri ti 5.4. klo 19. Pastori Oili Karinen: Miten lähdin seurakuntaan töihin ja miten lähetys minua koskettaa.

Toivon Tuulet ke 6.4. klo 18. Pastori Jani Alanko.

Seniorikerho-tapaaminen to 7.4. klo 13. Tule ideoimaan seniorikerhon jatkoa. Mahdollisuus myös keskustella maailman tilanteesta.

Paikalla Kati Pyykkö ja Jere Hämäläinen.

uskottu toivottu rakastettu Nyt on mahdollisuus vaikuttaa seurakuntaan ja kirkkoon!

Asetu ehdokkaaksi vaaleihin sellaisena kuin olet.

Lue lisää vantaanseurakunnat.fi/ seurakuntavaalit

Pyhiinvaellus Vantaan vanhalla kirkkotiellä su 10.4. klo 9. Lähtö klo 9.00 Linnaisten kartanon luota (Ainontie 33) kohti Pyhän Laurin kirkkoa. Kuljetaan osittain hiljaisuudessa. Matkaa rytmittävät lyhyet rukoushetket taukoineen.

Sään mukainen vaatetus ja omat eväät. Ohj. Lea Purhonen ja Kari Koivula. Lisätiedot Karilta p. 0400 605 955, suti.koivula@gmail.com.

VERKOSSA Messu su 27.3. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Vantaan naislaulajat.

Levon ja luottamuksen messu su 3.4. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Iiro Salminen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Viisi vinkkiä hyvää vanhemmuuteen -verkkoluento ke 6.4. klo 18–19.30. Vanhemmuuteen tulee paineita joka tuutista ja tietoa on joskus liikaakin. Miten onnistun vanhempana ja rakennan suhdetta lapseeni? Miten tuen lapsen tunnetaitoja ja autan pärjäämään elämässä? Erityisesti alakouluikäisten vanhemmille. Pariterapeutti, perhepsykoterapeutti, teol. tri, tietokirjailija Heli Pruuki. Alustuksen jälkeen mahdollisuus esittää kysymyksiä. Järjestetään Teamsissa, linkki vantaanseurakunnat.fi/ tukea-vanhemmuuteen-verkkoluennot -verkkosivulla. Tallenteena katsottavissa 2 vkoa. Maksuton.

Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankosken-

seurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena.

Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi.

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet.

Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkovägen 45 Högmässa sö 27.3 kl.10.

Föreningarnas söndag. Festligt kyrkkaffe i Prostgården efter högmässan. Kristian Willis, Annakatri Aho och Anders Ekberg.

Högmässa sö 3.4 kl.10. Anu Paavola och Anders Ekberg.

DICKURSBY KYRKA Stationsvägen 12a Seniorcafé ti 29.3 kl. 13, Annakatri Aho. Mässa sö 3.4 kl. 12. Anu Paavola

och Anders Ekberg.

Musiklek fredagar kl. 10. Musiklek för 1–3 åringar med vuxen, 2 vån.

Musiklek fredagar kl. 14. Babyrytmik 3 mån- med vuxen, 2 vån.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölevägen 48 Sottungsby-Håkansböle kretsen to 24.3 kl. 13, Annakatri Aho.

ÖVRIGT Veckomässa fre 1.4 kl.14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Möjlighet till nattvard. Anu Paavola och Anders Ekberg.

Konfirmationsundervisning för vuxna i Tavastby kyrka. Fre 22.4 – sö 24.4.För dig som tänker bli fadder eller vill bli vigd i en kyrka.

Veckoslutet ordnas på finska.

Konfirmationen ordnas som avslutning sö 24.4 kl. 16. Sista anmälningsdagen är 14.4. Du hittar anmälningslänken på vår hemsida.

Apua ja tukea Perheneuvonta: Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto: p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit: Ilm. ja tied. klo 9–15 p. 050 321 3282, laura.ohtonen@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Raamattupiiri to 31.3. klo 13–15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24, Espoo. Tervetuloa matalalla kynnyksellä uudet ja entiset piiriläiset lukemaan viikon Raamatun tekstejä, tutustumaan uusiin hengellisiin kirjoihin, keskustelemaan, rukoilemaan, laulamaan ja kahvittelemaan. Oppaat ovat kappelin aulassa vastassa. Raamattupiiriä ohjaa Sari Karjalainen.

Markun musailtapäivä ti 5.4. klo 16.30–17.30, Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5, Espoo. Tule mukaan laulamaan yhdessä matalalla kynnyksellä. Iltapäivän isäntänä ja laulattajana Markku Känninen.

Tapaamiset Pakarituvalla ke 6.4. klo 12.30–15 Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa tapaamaan ja tutustumaan vanhoihin ja uusiin ystäviin kahvikupin äärelle. Voit viettää aikasi kokonaan tuvalla tai käydä kimppakävelyllä klo 12.30– 13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemissa. Mukana pieniä pysähtymisiä.

Keskiviikkokahvila ke 6.4. klo 14–15.30 Kuunsäde 2 A-B, Espoo.

Kahvilassa emännöivät Leena Toiminen, Helena Paimela ja Liisa Mertanen. Toteutetaan yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa. Tarkemmat tiedot Espoon Seudun Näkövammaisten toimistolta numerosta 09 803 0368.

Tikkurilan kerho to 7.4. klo 13–15 Tikkurilan kirkko, Asematie 12, Vantaa. Ohjaajina Sini Siiriäinen ja Rauha Malkki. Kahvitarjoilu.

Miesten saunailta to 7.4. klo 18–21.00, Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa.

Saunomisen ja yhdessäolon merkeissä. Illasta vastaa Pentti Ahonen.

Kiirastorstain messu to 14.4. klo 15 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45.

Messun jälkeen yhteinen kahvipöytä Pakarintuvalla n. klo 16–17.30, Kuriiritie 1. Ilm. erityisruokavalioineen ma 4.4. mennessä Marja Leenalle 09 234 025 49 tai Terhille 050 381 87 58.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 25.3. klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ma 4.4. klo 11.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12 a. (vain vantaalaiset). Viikkomessu, yhteisöllinen lounas ja yhdessäoloa.

Viittomakielinen perhekerho pe 8.4. klo 9.30–12 Malmin varustamo, Pekanraitti 16, Helsinki.

International Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent.

Season 60 euro, twice you can check out the Club for free.

Suomen kielen kerho maahanmuuttajille tiistaisin klo 14 VirtaChurch Myyrmäki, Rajatorpantie 8.

Jutellaan suomeksi kahvikupin äärellä. Русскоязычная библейская группа по средам, 18–20 В церкви Länsimäki (Kerokuja 9). Приглашаем всех интересующихся! С вопросами обращайтесь к руководителю группы, Анжелике Химич +358 45 165 8552.

English Bible study group Thu 24th of March at 2pm–4pm. For more information and enrollment please contact deacon Heidi Salminen, tel. 050 330 1828.

International Bible and Prayer Group Thu 31st Mar 5.30–7 PM Temporary building at Myyrmäki Church yard, Uomatie 1. A Bible group for people speaking different languages. Bring your own language Bible. We’ll talk and pray in Finnish and English.

Friends’ Cafe Sun 3rd Apr 3–6 PM Virta-Church Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Easter thoughts. A gathering to discuss about different life topics and a chance to get to know new people from different countries. Childcare available.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

Kirkoissa soi HEIKKI TUULI

TORSTAINA 24.3.

Päivämusiikkia to 24.3. klo 12 kirkkosalissa Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Anders Ekberg soittaa pianoa ja urkuja. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 25.3.

Slava Ukraini – tukikonsertti Ukrainan lapsille klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Vantaan musiikkiopiston konsertissa esiintyvät mm. Laurus-nuorisokuoro ja Laurus-kamarikuoro Heidi Harisen johdolla sekä yksinlaulun opiskelijoita. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Ukrainan lasten hyväksi kirkon ovella.

Vox Silentii -laulumeditaatio klo 17–18 kirkkosalissa Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki ilman puhetta. Tapahtuma on live eli paikan päällä sekä Zoomtapahtumana verkossa. Tapahtumaan on vapaaehtoinen 10 e tukiraha tai haluamasi summa tukemaan Vox Silentiin toimintaa, www.tikkurilanseurakunta.fi tapahtumakalenterista löytyy maksuyhteystiedot sekä Zoom-liittymislinkki. Vapaa pääsy.

Kirkkotie 45, johtaa Tommi Suutarinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 2.4.

Aliinalle – Yhteisvastuukeräyskonsertti klo 18–19 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Mukana Vantaan seurakuntien kamarikuoro, Terje Kukk, piano, ja Iina Katila, urut, esittävät virolaisten säveltäjien teoksia kuorolle, uruille ja pianolle, muun muassa Urmas Sisakin Eesti missa, Arvi Pärtin Trivium uruille sekä pianoteos Für Alina – Aliinalle sekä Rudolf Tobiaksen kuorolauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ohjelman voi ostaa etukäteen Holvi-verkkokaupasta.

Keräyksellä autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla.

SUNNUNTAINA 3.4.

Vox Silentii -laulumeditaatio on Tikkurilan kirkossa perjantaina 25.3. kello 17. Luvassa on lepoa ja virkistystä väsyneille sekä paikan päällä että Zoom-yhteyden kautta.

SUNNUNTAINA 27.3.

Kahvikonsertti klo 11.30 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Vaskivuoren musiikkilukion kamarimusiikkitrio esiintyy. Pääsymaksu oman harkinnan mukaan. Lahjoitukset KUA:n kautta ukrainalaisten auttamiseksi.

Ukrainan tukikonsertti su 27.3. klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Esiintyjinä useita alueen muusikoita. Yhteislaulua.

Päätteeksi iltatee. Tuotto Kirkon Ulkomaanavun kautta Ukrainan sodasta kärsineille. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 31.3.

Päivämusiikkia to 31.3. klo 12 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a.

Marja Kyllönen soittaa urkuja.

Vapaa pääsy.

Puolustusvoimain varusmiessoittokunnan Kynttiläkonsertti to 31.3. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa,

Rauhasta ja rakkaudesta klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

Pääsymaksu oman harkinnan mukaan. Lahjoitukset KUA:n kautta ukrainalaisten auttamiseksi.

TORSTAINA 7.4.

Päivämusiikkia to 7.4. klo 12 kirkkosalissa Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Airi Saloniemi soittaa urkuja. Vapaa pääsy.

Lauantaina 26.3.

Pohjoisia kaikuja – Nordic echos klo 18 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Rúnar Óskarsson, klarinetti, Helga Bryndís Magnúsdóttir, piano. Pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Másson, Islanti: Sonatina; Salonen: Nachtlieder; Hillborg, Ruotsi: Tampere Raw; Berg, Norja: Fantasia Breve; Sigurbjörnsson, Islanti: Four Icelandic folk songs. Yhteistyössä Suomen Solistiyhdistys ja islantilainen F.Í.T.klassisk deild FÍH. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 27.3.

Ole tervehditty täällä, oi Maria klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Sanna Vuolteenaho, mezzosopraano, ja Eero Palviainen, luuttu, esittävät Marianpäivän mu-

12

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 6/2022

siikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jo yrttitarha tummeneepi klo 18 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Kamarikuoro Cantiamo, johtaa Hannele Filppula, Markku Känninen, tenori, Kari Jerkku, urut, Axel Laurén, rumpu. Paastonajan musiikkia, muun muassa Sisaskin Eestiläinen messu. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Ukrainan avustamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Chariots Gospelkuoro & Big Band klo 18 Helsingissä Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Chariotsin laulajat ja soittajat ovat eri puolilla Suomea asuvia ammatti- ja harrastajamuusikoita. Gospelmusiikkia, jossa kuuluvat soul-, funk-, jazz-, rock- ja lattarivaikutteet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

TUOMAS HONKAMAA

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa Lauantaina 2.4.

Yhteisvastuukonsertti klo 15 Espoossa Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Viime vuonna edesmenneen Asko Kuja-Aron muistokonsertti, jossa esiintyvät Suomen Laulu ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kuoro Chorus Domus. Vapaaehtoinen kolehti ja kahvit Yhteisvastuukeräykselle.

J.S. Bachin Matteus-passio klo 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Jorma Hynnisen jäähyväisrooli Matteus-passion Jeesuksena, muina solisteina sopraano Kaisa Aalto, altto Monica Groop, tenori Tommi Niskala ja basso Elja Puukko. Orkesterina Espoon Barokki ja kuoroina Espoonlahden seurakunnan oma kamarikuoro Navichorus sekä Candomino.

Liput 30/20 e lippu.fi.

Jorma Hynninen esiintyy jäähyväisroolissaan Matteuspassion Jeesuksena Espoonlahden kirkossa 2.4.

Lue Jorma Hynnisen haastattelu kirkkojakaupunki.fi.