Kirkko ja kaupunki 2022 6 Espoo

6

24.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Rohkea haaveilija Kiroilevan siilin piirtäjä Milla Paloniemi toteutti lapsuuden unelman ja perusti hevostilan s. 18

Venäjänkieliset kohtaavat vihaa Putinin sodan vuoksi s. 12 Maria on esikuva omaa tietään etsiville s. 14

Pääkirjoitus

Eilen

Missä Jumala on, kun häntä tarvittaisiin Ukrainassa?

Kun sota julistetaan, totuus on ensimmäinen uhri.

KOIRAA ULKOILUTTAESSANI vastaani käveli kevätauringosta nauttiva kaupunkilainen, joka tunnisti minut kirkon lehden tekijäksi. Hän kiitti lehdestä ja pyysi kirjoittamaan siitä, missä Jumala on nyt, kun häntä kovasti tarvittaisiin Ukrainassa.

En oikein osannut vastata satunnaiselle juttukumppanilleni muuta kuin että Jumala kärsii nyt Ukrainassa ukrainalaisten kanssa.

MISSÄ JUMALA ON? Jumala on Jumalan valtakunnassa, ja Jumalan valtakunta on Raamatun mukaan ”teidän keskellänne”. Vanhan suomennoksen mukaan Jeesus opetti Jumalan valtakunnan olevan ”sisällisesti teissä”, tuoreimman suomennoksen mukaan Jumalan valtakunta on ”teissä”, ja viime vuonna valmistuneen selkoversion mukaan Jumalan valtakunta on ”teissä itsessänne”.

Tämä on juuri se raamatunkohta, jota Chaplin siteeraa elokuvansa Diktaattori kuuluisassa loppupuheessa. Vuonna 1940, useita vuosia ennen Hitlerin kukistumista, Chaplin teki uskaliaan Hitler-komedian, joka huipentuu muistutukseen siitä, että Jumalan valtakunta on kaikissa ihmisissä.

Jumalan valtakunta on meissä. Sen toteutuminen ei onneksi ole meistä itsestämme kiinni, vaikka emme mekään pelkkiä kosmisten voimien heittopusseja ole. Ennen kuin kysymme, miksi Jumala sallii maailmassa

uutiskuva pommisuojasta läpäisee suojaukseni. Lapsen pelästynyt katse kysyy, miksi hänen maailmansa tuhotaan.

Jos olet olemassa, tiedän missä olet juuri nyt.

ilmenevän pahuuden, pitäisi kysyä, miksi me itse sallimme sen.

PAHAN ONGELMAAN ei ole yksinkertaista vastausta.

Olisi houkuttelevaa löytää pahuuteen ja kärsimykseen selkeä syyllinen ja kuvitella, että ongelma ratkeaa, kun syyllinen poistetaan. Yhtä houkuttelevaa – ja suuruudenhullua – olisi ajatella, että jos me ihmiset aina toimisimme oikein ja vastuullisesti, maailmassa ei koskaan tapahtuisi mitään kauheaa.

Lähestymme piinaviikkoa. Pääsiäisen voitonjuhlaa edeltää tuskan, kärsimyksen ja pahuuden katsominen silmästä silmään. Meillä ei ole selitystä pahuudelle.

Me emme tiedä, miksi Jumala ei estä kärsimystä. Kristinuskon ristiriitainen vastaus on, että Jumala itse kärsii kärsivän ihmisen rinnalla. Aina.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tänään Valtion kontrolloiman venäläisen median uutiset ovat täyttä paskaa. Ette uskoisi silmiänne, jos laittaisitte television päälle Pietarissa.

AALTO-YLIOPISTON OPISKELIJA KATJA MARCHENKO YLE.FI 6.3.

Iankaikkisesti Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.

”

JEESUS JOHANNEKSEN EVANKELIUMISSA 8:32

ME EMME TIEDÄ, MIKSI JUMALA EI ESTÄ KÄRSIMYSTÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala,

BRITTIPOLIITIKKO ARTHUR PONDONSKY TEOKSESSAAN FALSEHOOD IN WARTIME (1928)

Kirkko ja kaupunki

6

24.3.2022 Seuraava lehti ilmestyy 7.4.

KANNEN KUVA: MARJAANA MALKAMÄKI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Älylattian kautta hoitaja saa tiedon, milloin asiakas nousee aamulla sängystä” Palvelutalo Eedenin osastonhoitaja Jaana Pilvinen pyrkii suhtautumaan hoivatyön digitalisaatioon ennakkoluulottomasti. Häntä kuitenkin harmittaa, etteivät hoitajat ehdi olla riittävästi vanhusten vierellä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Olet mukana hoitajien työtä käsittelevässä Armotonta menoa -dokumenttielokuvassa.

Millainen kokemus se oli?

– Minua pyydettiin elokuvaan digiosaamiseni vuoksi, ja se oli hieno kokemus. Dokumentti kertoo tärkeistä asioista kuten hoitajapulasta ja hoitajien työn vaativuudesta.

– Mikä voisi olla arvokkaampaa työtä kuin se, mitä tehdään vanhusten parissa. Vanhukset ovat lasten ohella haavoittuva ryhmä, joka ei pysty itse puolustamaan itseään.

3

Mitä ajattelet hoivatyön digitalisaatiosta?

– Olen pyrkinyt suhtautumaan siihen ennakkoluulottomasti.

Meillä Eedenissä on otettu käyttöön erilaisia digitaalisia ratkaisuja kuten älyvalot ja -lattiat. Ne lisäävät asiakkaiden turvallisuutta.

Esimerkiksi älylattian kautta hoitaja saa tiedon, milloin asiakas nousee aamulla sängystä.

– Meillä on käytössä myös digitaalinen hyljerobotti Paro, jota voi pitää sylissä ja paijata. Toinen hauska keksintö ovat virtuaalilasit, joiden avulla pääsee matkaamaan Suomen maaseudulle tai vaikka maailmaan ääriin.

2 4 Miten hoitajien työ on muuttunut vuosien

mittaan?

– Työ on muuttunut todella paljon. Hoitajilta vaaditaan entistä enemmän nopeutta ja tehokkuutta. Nykyajan hoitajien pitää olla myös digiosaajia, sillä esimerkiksi hoitotyön raportit tehdään järjestelmään tietokoneella.

– Haasteena on, miten yhdistää tietokonekeskeisyys ihmisläheisyyteen. Asioiden kirjaaminen vie työaikaa läsnäolosta. Hoitajat eivät ehdi olla asukkaiden vierellä niin paljon kuin olisi tarpeen.

Jos sinulla olisi valta muuttaa vanhustenhoidossa yksi asia, mikä se olisi?

– Lisäisin vanhustenhoidossa hoitajien määrää, sillä ihmistyössä pitäisi olla tarpeeksi ihmisiä. Esimerkiksi Eedenissä on 45 asiakasta ja 35 hoitajaa, ja jos parikin hoitajaa sattuu sairastumaan, se aiheuttaa suuria ongelmia.

– Palkkaisin myös lisää hoiva-avustajia, jotka auttavat kodinhoidollisissa tehtävissä kuten ruuan esille laittamisessa, tiskien hoitamisessa, pyykinpesussa ja asiakkaiden kanssa ulkoilemisessa.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on se hyvyys, mikä nousee hoitajien työstä ja katseista. Tähän työhön sisältyy valtavasti lähimmäisenrakkautta, empatiaa ja vilpitöntä ihmisistä välittämistä. ■ Susanna Helken ohjaama Armotonta menoa – hoivatyön lauluja elokuvateattereissa 8.4.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

3

Rauhan asialla Tässä maailmantilanteessa on tärkeää puhua rauhan puolesta, sanoo siviilien sota- ja evakkokokemuksia kirjoissaan kuvannut Sirpa Kähkönen.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SA-KUVA

K

un Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, historiallisista romaaneistaan juuri Suomen kulttuurirahaston palkinnon saanut Sirpa Kähkönen kauhistui.

– Eihän se täysi yllätys ollut, koska kansainvälisen tilanteen kehittyminen oli jo antanut siitä viitteitä. Silti uutinen sodan puhkeamisesta järkytti.

Kähkönen on ollut sen jälkeen raskaalla ja surullisella mielellä. Uutisten seuraamista hän on pyrkinyt rajoittamaan, koska hän ei halua lietsoa tunnetta, että mekin olemme kohta hengenhädässä.

– Sen sijaan on tärkeää vaalia omaa mielenrauhaansa, huolehtia läheisistään ja auttaa hädässä olevia ukrainalaisia. Pysy tyynenä ja jatka elä-

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

mää, ohjeistivat britit aikoinaan pommitusten keskellä. Arvostan tuota ajattelutapaa.

– Minusta meillä kaikilla on vastuu yhteiskunnassa vallitsevasta turvallisuudentunteesta. Itse yritän puhua rauhan puolesta, vaikka rauhan mahdollisuus tuntuukin nyt mahdottomalta.

LAPSENA Sirpa Kähkönen pelkäsi, että syttyisi sota ja Suomea pommitettaisiin. Pelko sai alkunsa hänen äidinäitinsä sotatraumoista.

– Kun olin pieni tyttö, mummoni kertoi, miten hänen kotikaupunkiaan Kuopiota oli pommitettu talvisodan aikana. Hän joutui lähtemään vauvansa kanssa sotaa pakoon maaseudulle. Siellä hän oli pyykkejä avannossa pestessään nähnyt sodan keskellä olevan kaupungin tulenloimut.

Kirjailijan karjalainen isänäiti puolestaan toimi sota-aikana lottana. Tämän isä ja äiti evakuoitiin Raaheen, ja perille saavuttuaan perheen iäkäs äiti kuoli järkytyksestä sydänkohtaukseen.

– Vanhoista ihmisistä kotoa lähteminen tuntui varmasti erityisen raskaalta. Heillä ei ollut voimia ajatella tulevaisuutta vieraassa paikassa.

LOTTANA TOIMINUT mummo ei puhunut sota-ajoista muuten kuin tutussa porukassa, jossa yhdistivät samat kokemukset, Sirpa Kähkönen muistelee.

– Toisaalta yhteiskunnan ilmapiiri oli lapsuudessani 1970-luvulla sellainen, että sodankäyneitä miehiä syyllistettiin sanomal-

Kirkko ja kaupunki verkossa

MAIJA SAARI

Kuka uusperheessä päättää hautaamisesta?

Perhemuotojen monipuolistumisen myötä hautaamiseen liittyvät riidat ovat lisääntyneet. Eniten ristiriitoja omaisten välillä aiheuttaa päätös hautapaikasta sekä se, saako vainajan nimen laittaa hautakiveen. Laki ei määrittele, kuka läheisistä saa päättää asioista ensisijaisesti. Hautaustestamentti ehkäisee ongelmat, lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Sortavalasta lähdettiin evakkoon helmikuussa 1940.

ENNEN KORONAPANDEMIAA Sirpa Kähkönen kiersi paljon Suomea kirjailijatapaamisissa.

2000-luvun alkupuolella niissä oli vielä mukana sodan kokeneita. Viime vuosina kuulijakunnassa on ollut heidän jälkeläisiään.

– Ihmiset ovat kertoneet elävästi omista sotakokemuksistaan tai siitä, mitä heille on kerrottu.

Monia on koskettanut myös esimerkiksi maatiloilta otettujen hevosten kohtelu, koska eläinten ja koko luonnon näkökulma on tullut entistä tärkeämmäksi.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Kähkönen on ehtinyt tavata lukijoitaan pari kertaa. Tapaamisissa on keskusteltu muun muassa sodan pelon periytymisestä, jonka akuutti tilanne on nostanut esiin.

– Itse olen korostanut nuorille sitä, että nuorena heidän pitää iloita ja nauttia toistensa seurasta, jos se vain suinkin on mahdollista. Meillä jäi aikoinaan sodan jalkoihin sukupolvi, jolta jäi nuoruus kokonaan elämättä. ■

ELLA LUOMA VERKKOKOLUMNISSAAN

YURI LASHOV / AFP–LEHTIKUVA

la ”mitäs läksitte sinne”. Sota-ajoista alettiin puhua uudella tavalla, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta ja uuden sotahistorian tutkijat alkoivat tuoda esiin yksilöiden sotakokemuksia.

Kähkönen on hyödyntänyt sukunsa tarinoita Kuopio-romaaneissaan, joissa kuvataan Suomen sota-aikoja siviilien näkökulmasta. Esimerkiksi nuoren äidin ahdistus sodan pommitusten keskellä on niissä vahvasti läsnä.

– Siviilikohteiden pommitukset, joita Venäjä on nytkin tehnyt, ovat viattomien ihmisten terrorisoimista. Siviilien elämään sisältyy paitsi hätää ja pelkoa myös jatkuvaa odottamista heidän joutuessaan pakolaisiksi ja odottaessaan läheisiään rintamalta.

”Kaikki mitä maa meille tuottaa on Jumalan lahjaa. Se on pyhää.

Sitä ei pidä tuhlata vain koska voi.”

Väärää opetusta Sadat ortodoksiteologit, -maallikot ja muut vaikuttajat ympäri maailman ovat allekirjoittaneet julkilausuman, joka tuomitsee Venäjän ortodoksikirkon levittämän niin sanotun venäläinen maailma (Russkij mir) -aatteen harhaopiksi. Allekirjoittajissa on myös suomalaisia ortodoksiteologeja. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

5

Neljä vinkkiä nettideittailijalle Kevätaurinko antaa hormoneille vauhtia ja aktivoi meitä etsimään yhteyttä toisiimme. Nettideittipalvelut ovat kätevä tapa löytää uusia tuttavuuksia. Pohdimme Helsingin seurakuntien perheneuvojan ja paripsykoterapeutin Juha Pettersonin kanssa, millaisia asioita deittipalvelun käyttäjän kannattaa ottaa huomioon.

3

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

1

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

Viestittely ei aina suju ja treffit saattavat olla pettymys.

Vaikka ei millään haluaisi pahoittaa toisen mieltä, kannattaa olla rehellinen, jos ajatus uusista treffeistä ei sytytä. Harvan ihmisen maailma romahtaa, jos hän tulee torjutuksi.

Jokaisen deittailijan on hyvä varautua siihen, että ghostaaminen jossain määrin kuuluu virtuaaliseen deittimaailmaan.

Ghostaamisella tarkoitetaan sitä, että viestittely- tai treffikumppani katoaa ilman varoitusta.

Ghostaaminen saattaa pahimmillaan aiheuttaa ghostatulle häpeää ja riittämättömyyden tunteita.

On hyvä tiedostaa, ettei itse taatusti ole ainoa, joka on kokenut vastaavaa. Toimintatapa kertoo ghostaajasta, ei ghostatusta.

Tiedosta, mitä etsit, ja kerro se suoraan.

Nettideittipalvelut voittavat live-tutustumiset ainakin siinä, että kaikki osapuolet tietävät, että deittipalvelusta haetaan romanttista seuraa.

Sovelluksessa voi ilmaista suoraan, mitä toiselta odottaa. Profiiliin kannattaa kirjoittaa, etsiikö parisuhdetta vai onko kiinnostunut esimerkiksi seksiseurasta.

Mitä tarkemmin omista toiveistaan osaa kertoa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä samanlaisilla odotuksilla seuraa hakevat voivat löytää toisensa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

2

Jos treffejä ei tule, tarkastele toimintaasi.

Saattaa tuntua lannistavalta, jos matcheja ei tule. Silloin kannattaa miettiä, voiko kuvia ja profiilitekstiä viilata paremmiksi. Hyvin mietitty kuvaus itsestä ja omista toiveista herättää todennäköisemmin kiinnostuksen kuin pelkkä emoji-rivi.

Mikäli keskustelut päättyvät jatkuvasti lyhyeen, saattaa olla tarpeen tarkastella omaa toimintaansa. Muistanko esimerkiksi kysellä toiselta hänen kiinnostuksen kohteistaan, vai olenko koko ajan itse äänessä?

Etenkin naiset kohtaavat myös deittiappeissa jonkin verran seksuaalista häirintää ja ei-toivottuja lähestymistapoja. Älä tee oletuksia esimerkiksi profiilikuvista, vaan varmista, että toinen osapuoli on kanssasi samalla aaltopituudella, mikäli haluat viestittelyssä siirtyä intiimimpiin aiheisiin.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Kerro suoraan, mikäli et halua jatkaa keskustelua tai tapailua.

4

Ole armollinen itsellesi ( ja muille).

Harva ihminen lyö tiskiin heti omat heikkoutensa, koska jokainen haluaa antaa itsestään parhaan mahdollisen kuvan. Siksi profiilitekstistä saattaa helposti tulla eräänlainen mainospuhe.

Kenties juuri siksi treffikumppani ei välttämättä vastaa täysin hänestä saatua kuvaa. Kannattaa myös tarkastella, onko itsellä realistiset odotukset toista kohtaan.

Deittailuun ja tykkäyksiin voi jäädä koukkuun, eikä silloin välttämättä tule antaneeksi tarpeeksi aikaa uuden tuttavuuden syventämiselle. Voi siis olla hyvä pohtia, kannattaako yhden tapaamiskerran jälkeen tehdä päätöstä siitä, kiinnostaako ihminen vai ei.

Uusiin ihmisiin tutustuminen on mukavaa, ja parhaimmillaan deittailu laajentaa itsetuntemusta.

Pettymyksiäkin tulee välillä, mutta niitä on turha pelätä. Pettyminen ei ole heikkoutta vaan kertoo siitä, että omat toiveet ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. ■

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

M

illaista taidetta syntyy, kun kolme feministitaiteilijaa lähtee työskentelemään yhdessä taiteilijaresidenssiin Islannin Reykjavikiin?

Koreografi-ohjaaja Sonya Lindforsin, näyttelijä-ohjaaja Sara Mellerin ja tanssitaiteilija-musiikintekijä Elina Pirisen tapauksessa lopputulos on vauhdikas, kimaltava, nyrjähtänyt ja tarkkoja määrittelyjä pakeneva ”esitys maailmasta, joka ei tuhoutunutkaan”.

Armageddon-esitys sai ensi-iltansa Espoon kaupunginteatterin isolla näyttämöllä maaliskuun puolivälissä.

Armageddon eli viimeinen taistelu löytyy Raamatun viimeisiltä lehdiltä Ilmestyskirjasta. Esitys

on kuitenkin hakenut nimensä ja inspiraationsa samannimiseltä Hollywood-toimintaelokuvalta.

– Halusimme mahdollisimman ison aiheen. Tavallisesti miehet kertovat isoista asioista kuten sodasta ja maailmanlopusta, naiset ja vähemmistöt taas puhuvat rasismista tai äitiydestä, Lindfors sanoo.

– Esityksessä käsitellään myös henkilökohtaisia taisteluja, kuten millaista on olla naistaiteilija tässä ajassa, Melleri kertoo.

Elokuvan lisäksi taiteilijoita ovat inspiroineet Danten Jumalainen näytelmä, yksi mies vastaan koko maailma -sankaritarinat sekä cowboy-kulttuuri.

– Esityksessä asioita karnevalisoidaan ja niitä tarkastellaan uudesta näkökulmasta, jolloin asiat alkavat näyttää käsittämättömiltä. Tämä tulee feministisestä näyttämöperinteestä, Lindfors kertoo.

SILJA MINKKINEN / ESPOON KAUPUNGINTEATTERI

Feministinen maailmanloppu

Esityksen ensimmäiset siemenet kylvettiin jo kolme vuotta sitten. Nyt aihe on ajankohtaisempi kuin kukaan saattoi ennustaa.

– Viimeinen taistelu ei tarkoita sitä, että maailma loppuu, vaan että se säilyy. Teoksessa tuhoutuva maailma on patriarkaatti, Melleri sanoo.

Kolmen taiteilijan yhteistyön tavoitteena on ollut löytää uusia tapoja tehdä teatteria. Armageddon on valmistettu feministisellä prosessimenetelmällä eli yhteistyössä koko työryhmän kanssa.

– Näin esityksestä tulee enemmän esiintyjien näköinen.

Prosessi mahdollistaa myös moniäänisyyden, Lindfors kertoo.

Tekijät haluavat, että teatterin tasa-arvon ja monimuotoisuuden mahdollistavat käytännöt tulevat yleiseen käyttöön Suomen teatterimaailmassa.

– Tämä esitys on ollut minulle jonkin matkan huipentuma, Melleri sanoo.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

Esityksessä viimeinen taistelu ”ei ole teema vaan olosuhde”.

Armageddon Espoon kaupunginteatterissa 28.3. saakka.

UMO Helsinki Jazz Orchestran kevään keikat 10-VUOTISJUHLAKONSERTTI MUISTOJEN BULEVARDI UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA FEAT. AILI IKONEN & KYÖSTI MÄKIMATTILA

SILENT MUSIC UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA FEAT. KADI VIJA & KASPERI SARIKOSKI

To 31.3. klo 19

Musiikkitalo, Paavo-sali, Helsinki

Savoy-teatteri, Helsinki

Ti 5.4. klo 19

Savoy-teatteri, Helsinki

Suomen suosituimman radio-ohjelman 10-vuotisjuhlakonsertit!

To 14.4. klo 13

Pe 15.4. klo 18

Mikael Agricolan kirkko, Helsinki

LEVYNJULKAISUKONSERTIT UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA: LAST DANCE – NEW MUSIC FOR JAZZ ORCHESTRA BY ED PARTYKA Pe 22.4. klo 19.30

Hiljaisen viikon kantaesityskonsertit kiirastorstaina ja pitkäperjantaina!

April Jazz Festival, Espoo

Ti 26.4. klo 14

Vuotalo, Helsinki

Ke 27.4. klo 14

Malmitalo, Helsinki

Upeat arviot saaneen albumin julkaisukonsertit!

LISÄTIEDOT JA LIPUT www.umohelsinki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

7

Pisara ikuisuutta Pirkko Saision uutuusromaani on yhtä aikaa kaunis ja makaaberi kuvaus elämän pohjimmiltaan mystisestä luonteesta.

TEKSTI EMILIA KUKKALA KUVA LAURA MALMIVAARA

P

irkko Saision Passiossa (Siltala 2021) ei etsitä enempää eikä vähempää kuin ihmisen sielua. Saisio ei osaa sanoa, uskooko sieluun, mutta ajatus on kiehtonut häntä nuoresta asti.

– Ihmisen matemaattinen kaava on 1+1=3. Ihminen ei ole vain kahden eri geeniperimän tai ympäristönsä tulos, vaan hänessä on syntymästään lähtien jotakin omaa. Sitä ei voi mitenkään kieltää, Saisio sanoo.

Kristinuskossa tuon ”oman” paikalle on ajateltu sielu.

– Tämä on runollista ja naiivia, mutta ajattelen, että sielu on se pisara, mikä meissä on ikuisuutta. Taide ja uskonto ovat välineitä, joilla ikuisuutta voi lähestyä.

Kirjailija toteaa, että ihmisen ymmärrykselle liian suuria asioita on aina käsitelty myyttien avulla. Tiistaina 22.3. Saisio sai Passio-teoksestaan vuoden 2021 Kirkon kulttuuripalkinnon.

USKONNON JA HENGELLISYYDEN teemat ovat Passiossa läsnä kaikesta lihallisuudesta huolimatta ja oikeastaan juuri siinä.

Läpi vuosisatojen leikkaavan tarinan Pirkko Saisio kuljettaa korua, joka muuttaa muotoaan sen mukaan, millaisia odotuksia ja oletuksia siihen kohdistuu, millaisessa ympäristössä ja kenen hallussa se on.

– Historian vaiheessa, jossa usko on ollut konkreettista, korukin on yksi ehjä ja kokonainen esine.

Usko näyttäytyy teoksen henkilöiden elämässä eri tavoin. Yksi on ideologi, toinen askeetti. Useimmat ovat kuitenkin pyrkimyksissään vilpittömiä.

– Vilpittömyys on haavoittuvuutta, ja jos sen näkee arvona, siitä kiinnipitäminen on elinikäinen tehtävä, Saisio muotoilee.

NYKYSUOMALAISTA USKONTOSUHDETTA Pirkko Saisio pitää hiukan mutkalla olevana.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

– Aika tiukkaa tekstiä tulee esimerkiksi sellaisesta, että kirkko tarjoaa tilojaan vaikka koulujen joulujuhliin. Eihän sitä voida hyväksyä, vaan pidetään juonena! Tunnustukselliset ateistit kuvittelevat, että Jeesus on virus, joka tarttuu ilmasta.

Saisio viettää puolisoineen talvet Madeiralla, jossa uskonto on eri tavalla läsnä arjessa. Hä-

nen mukaansa suomalaisilla on katolisesta kirkosta pelkkiä ennakkoluuloja.

– Paavia ei esimerkiksi pidetä erehtymättömänä, ja messun jälkeen istumme usein konjakilla kapakassa.

Saisio jaksaa hämmästellä sitä, miten moni katsoo nykyisin uskonnot maailman suurimmaksi ongelmaksi.

– Voisi kuvitella, että nälänhädät tai sota. Historiallisesti se on ollut kauhean ohut vaihe, kun on ollut tunnustuksellisesti ateistisia valtioita kuten Neuvostoliitto. Hyvinkö kävi Kamputseassa ja Venäjän vankileireillä? Saisio kysyy.

Samaan hengenvetoon hän toteaa, että on uskontoja läpi historian käytetty myös naamiona valtapyrkimyksille – eikä tämä aika ole poikkeus.

Periaatteellista uskonnonvastaisuutta hän pitää silti oireena yltiöpäisestä hallinnan tarpeesta.

– Aidossa uskonnollisuudessa, eikä tämä koske vain kristinuskoa, on jokin isompi, jonka edessä suostutaan sanomaan, että kontrollia ei ole. Mut-

– Tämä on runollista ja naiivia, mutta ajattelen, että sielu on se pisara, mikä meissä on ikuisuutta. Taide ja uskonto ovat välineitä, joilla ikuisuutta voi lähestyä, Pirkko Saisio sanoo.

ta usein kielletään se mahdollisuuskin. Kontrolloimattomuus pelottaa, ja siksi sitä vastustetaan.

Saisio sanoo uskovansa, että ihmiset alkavat kuitenkin väsyä kaiken läpäisevään hallinnan eetokseen: uskoon, että kaikki on järjellä järjestettävissä.

– Siihen, että kaikki on aivokemiaa, genetiikkaa ja ympäristöä. Se, että ihminen litistetään joukoksi fysiologisia ja kemiallisia toimintoja, aiheuttaa tyhjyyden tunteen. Mielihyväkin on pelkkää endorfiinia.

Hän uskoo, että tällaisesta tavasta hahmottaa maailmaa puuttuu jotakin olennaista.

– Vaikka luotaisiin kuinka paljon parempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, joitain kysymyksiä se ei ratkaise. Viihdyn etsinnän äärellä ja vierastan kaikkia valaistuneita ihmisiä, joilla on vastauksia. Toisaalta tunnen myötätuntoa niitä kohtaan, jotka kirjoittavat ratkaisseensa kaiken. Sieltä tullaan nimittäin aina alas.

PIRKKO SAISION Passio alkaa kohtauksella, jossa tapetaan peura. ”Minusta tulee sinä”, kuoleva eläin sanoo tappajalleen. Romaani loppuu sanoihin ”ihminen, jonka ei ole ollut pakko elää toisena, kuolee maailman syvyyttä tuntematta”. Väliin mahtuu muutama vuosisata elämää ja kuolemaa.

”

Se, että ihminen litistetään joukoksi fysiologisia ja kemiallisia toimintoja, aiheuttaa tyhjyyden tunteen.

Romaaneilla harvemmin on suoranaista sanomaa, mutta yritetäänkö tässä sanoa, ettei ihminen voi elää täyttä elämää, ellei näe itseään toisissa ja toisia itsessään – sisäistää sitä, että minkä tekee muille, tekee aivan konkreettisesti itselleen?

– Näin juuri. Me olemme kaikki samaa, saman henkilön eri versioita. Jos näkee, että tuo olen minä, pyrkii eroon näistä naamioista. En näe ”toisena elämistä” naamiona vaan eläytymisenä, jossa näkee naamioiden taakse.

– Kirjani henkilöistä parikin joutuu elämään eri ihmisinä pysyäkseen hengissä, mutta se voi olla myös mahdollisuus uppoutua täysin toiseen henkilöön, kuten teatterissa. Että minä voisin olla hän.

Saisio kirjoitti massiivisen teoksensa kahdeksassa kuukaudessa.

– Kyllä se veti kuitiksi ja otti fysiikkaankin, mutta kirjoitin Passion suuresta nautinnosta.

Sanana passio viittaa sekä kärsimykseen että intohimoon. Mitä kirjoittaminen Saisiolle on?

– Kun opin kahdeksanvuotiaana kirjoittamaan, ajattelin, että jos minusta ei tule kirjailijaa, elämäni on pilalla. Koen, että se on elämäntehtäväni.

Ja Passion jälkeen on kuulemma olo, että ”se on täytetty” – raamatullinen fraasi, jota romaanissakin viljellään. ■

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Lahjaksi Sinulle!

Tutustu Askel-lehteen ilmaisella 0 € näytenumerolla Tilaa näytenumero verkosta: https://www.kotimaa.fi/ naytelehti/ Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi!

Nautinnollisia lukuhetkiä!

Ilmaisen näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta eikä sen jälkeen astu automaattisesti voimaan jatkuva tai muu tilausmuoto.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

9

Ensihuolta on syytä kuunnella Läheinen huomaa usein päihdesairauden ensimmäiset merkit. Ne kannattaa ottaa vakavasti, sillä riippuvuus saattaa kehittyä nopeastikin.

TEKSTI ANNARIIKKA LEINO KUVITUS PAULI SALMI

K

”

un ystäväni ei ollut saanut uupumukseensa apua virallista kautta, hän alkoi ostaa katukaupasta rauhoittavia. Hyvin pian myös amfetamiinia ja pilveä. Oli hämmästyttävää, miten nopeasti kaikki tapahtui”, kertoo 37-vuotias Anni ystävänsä syöksykierteestä.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

Kun apua olisi viimein ollut tarjolla, Annin ystävä ei suostunut vieroitushoitoon.

– Se olisi ollut kohtalokasta hänen töidensä kannalta, sillä hän oli työskennellyt hoitoalalla. Häneltä lähti kuitenkin pian kämppä alta, ja hän menetti lastensa huoltajuuden.

Viimeinen herätys tuli, kun Annin ystävän auto oli mukana ryöstössä ja poliisi otti yhteyttä.

– Tuossa vaiheessa ystävälläni oli jo likaisesta neulasta tullut vakava verenmyrkytys. Hän joutui saman tien sairaalaan, sieltä muutamaksi viikoksi vieroitukseen ja sitten pitkälle sairauslomalle.

Annin tavoin tuhannet suomalaiset jakavat arkensa päihteiden väärinkäyttäjän kanssa. Koronapandemian aikana tilanne on pahentunut entisestään.

Esimerkiksi etätyöt ovat mahdollistaneet Suomessa etenkin alkoholin riskikulutuksen pahenemisen ongelmakäytöksi. Euroopan tasolla on nähtävillä myös huumeiden käytössä sama kehitystrendi: satunnainen käyttö on vähenty-

nyt, mutta säännöllinen käyttö lisääntynyt.

Päihdesairauden ensimmäiset oireet huomaa yleensä sairastuneen läheinen, perheenjäsen tai ystävä.

Läheisellä ei kuitenkaan useinkaan ole voimavaroja eikä edes aikaa selvittää, mitä ja millaisia tuen muotoja ja palveluita olisi saatavilla.

APUA TILANTEESEENSA Anni löysi vihdoin viime kesänä. Hän osallistui EHYT-yhdistyksen Ensihuoli-koulutukseen, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisen läheiselle.

41-vuotias Kaisa kävi saman koulutuksen viime syksynä.

Kaisa oli jo nuorena seurannut läheltä, miten koko naapuruston elämä muuttui rattijuopon ajaman kolarin jälkeen. Kolarissa kuoli kaksi aikuista ja vammautui kuusi nuorta ihmistä.

– Kolarissa vammautuneiden ja heidän läheistensä sekä kuolonuhrien omaisten tuska oli kova, samoin rattijuopon itsensä. Hän asuu vanhempiensa autotallissa korvaten loppuelämänsä taloudellisesti vahinkoja.

Huoltakin on eri asteista Pieni huoli Läheisen huoli on vielä pientä, kun huoli on käynyt mielessä, mutta luottamus omiin voimavaroihin on tallella. Ajatuksia avun tarpeesta kuitenkin jo on, joten on suositeltavaa etsiä tietoa addiktiosairaudesta.

Tuntuva huoli Huoli on jo tuntuvaa, kun läheisen voimavarat ovat alkaneet vähentyä ja lisäavun hankkiminen on tarpeen.

Suuri huoli Kun huoli läheisestä on suuri, se on luonteeltaan jatkuvaa. Läheisen voimavarat ovat vähissä ja lisäavun hankkiminen välttämätöntä.

Kaisalle on ollut tärkeää päästä puhumaan lähipiirinsä alkoholinkäytöstä ja siitä, miten se on vaikuttanut häneen.

Kaisan kummisetä kuoli aikanaan viinaan. Hänellä on myös ystäviä, joilla on alkoholin kanssa ongelmia.

– Olen nähnyt vierestä, miten alkoholi muuttaa ihmisen. Käytös muuttuu. Se on läheisille kauhean raskasta. Alkaa pelätä, että toinen vaikka kaatuu ja lyö päänsä vessanpönttöön. Pitkään en uskaltanut ottaa mitään kantaa, vaan asiat painettiin villasella. Nyt kyllä uskallan aika lailla sanoa ja otan asioita puheeksi: ”Ootko huomannut, juotko liian paljon?” ”Juotko liian usein?”

PYSTYÄKSEEN AUTTAMAAN päihdeongelmaisen läheisen on tärkeä tunnistaa ja hyväksyä oma huolensa ja turhautuneisuutensa. Tärkeää on myös opetella sanomaan asioita ääneen ja löytää keinoja puhua vaikeista, äärimmäisen henkilökohtaisista ja arkaluontoisista asioista kunnioittavalla tavalla. Näitä taitoja Ensihuoli-koulutuksessa opetellaan.

Päihteen liikakäyttö sairastuttaa usein myös päihteenkäyttäjän lähipiirin. Alkoholi- tai huumeriippuvaisen demonit muuttuvat nopeasti myös läheisen demoneiksi. Pian sairaana ei olekaan vain addikti itse vaan myös hänen läheisensä, joka peittelee, soittelee, selittelee ja valehtelee.

Addiktiosairaan elämä on usein rajatonta ja repivää. Myös hänelle elintärkeän läheisen osa on tuskallinen: Ärtymystä, kiukkua ja ahdistusta. Riitoja ja rakkautta. Lupauksia ja retkahduksia. Kaiken tämän keskellä läheisen olisi osattava vielä olla varovainen omien ajatustensa

esittämisessä, tilanteen tulkitsemisessa ja neuvojen antamisessa.

PÄIHDE-ELÄMÄ OLI 49-vuotiaalle Mialle tuttua jo lapsena, vaikka hänen äitinsä näennäisen taitavasti salasikin juomisensa ulkopuolisilta.

Myöhemminkin Mia on jakanut arkeaan päihteiden ongelmakäyttäjän kanssa.

– Äidilleni saatoin sanoa asiasta ihan suoraan. Mutta jos toinen ihminen on sillä tavalla läheinen, että vaarana on luottamuksen menettäminen, en ole tiennyt, miten tilanteeseen voisi tarttua. Että jos hän karkaa minulta, niin sitten en ainakaan voi tehdä mitään hänen hyväkseen. Se on hankala ja herkkä tilanne – kuin ohuista ohuinta lasia.

Viime syksynä Mia haki tietoa ja tukea Ensihuoli-koulutuksesta, kun hänen läheisellään oli päihteen käytössä akuutti tilanne päällä.

– Sain tosi paljon rohkeutta – ja oikeutuksen olla pelokas ja huolissani.

– Ehkä ydinjuttu on se, että päihteen käyttäjä ei saa viedä muilta oikeutta olla hänestä huolissaan. Hän on saattanut viedä meiltä vaikka kuinka monta juhlapyhää ja muuta hyvää hetkeä ollessaan päihteiden vaikutuksen alainen, mutta hän ei voi viedä meiltä oikeutta huoleen. ■ Juttu varten on haastateltu myös EHYT-yhdistyksen asiantuntijaa Harri Jukkalaa, Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinnon vastuuopettajaa Janne Gustafssonia ja Tapiolan seurakunnan diakonia Mirka Renvallia.

Tukea päihdehaittojen vähentämiseen Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen maksuton päihdeneuvonta päivystää vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden numerossa 0800 900 45. Soittaminen on anonyymiä, ja puhelimessa vastaavat päihdetyön ammattilaiset.

Ensihuoli-koulutukset on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat välineitä lähipiirissä havaitun päihde- tai pelihaitan kohtaamiseen, huoleen ja puheeksiottoon.

Lisätietoja osoitteessa ehyt.fi.

EHYT tekee yhteistyötä myös kirkon kanssa. Keväällä 2021 järjestettiin ehkäisevän päihdetyön koulutus rippikoulutyötä tekeville. Syksyllä 2021 Puhutaan pelaamisesta -koulutukseen osallistui muun muassa diakoniatyöntekijöitä.

Seurakuntien diakoniatyöntekijöihin voi olla yhteydessä ja heiltä voi saada luottamuksellista apua ja keskustelutukea, jos oma tai läheisen tilanne päihteiden tai pelaamisen kanssa askarruttaa.

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen!

Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ilman Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.fi/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.fi

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

100% ilostumistakuu

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

11

Suru, ahdistus ja huoli yh Vantaalaisen Tatiana Butserkan isä on pommitusten keskellä Ukrainassa. Venäjällä asuvat sukulaiset eivät tilannetta ymmärrä.

TEKSTI PAULI JUUSELA JA JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

V

enäjänkieliset ovat Suomen suurin kielivähemmistö. Heitä asuu Suomessa noin 84 000, joista pääkaupunkiseudulla vajaa puolet.

Joukossa on ihmisiä monesta eri maasta. Osa on syntynyt ja kasvanut Suomessa, osa on muuttanut tänne Venäjältä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Baltian maista tai vaikkapa Kazakstanista. Monilla on sukulaisia niin Ukrainassa kuin Venäjällä.

Pääkaupunkiseudun luterilaiset seurakunnat ovat tehneet venäjänkielistä työtä vuodesta 2000. Venäjänkielisistä on muodostunut satojen ihmisten seurakuntayhteisö, jota yhdistää sama äidinkieli.

Viime viikkoina venäjänkielisiä on satuttanut sodan aiheuttama ahdistus ja suru. Osalla heistä on lähisukulaisia Ukrainan pommitusten keskellä. Venäjällä asuvien sukulaisten kanssa sodasta on usein vaikea puhua.

TATIANA BUTSERKA, 27, on kotoisin Ukrainasta.

Hän muutti venäläisen äitinsä kanssa Suomeen 16-vuotiaana. Butserkan isä asuu Ukrainassa Lvivin lähellä.

– Isä kirjoittaa minulle viestejä, jotka ovat raskasta luettavaa. Niistä välittyy ahdistus. Ihmiset siellä pelkäävät, että kohta käy pahasti. Äidin ukrainalainen ystävä kertoo, että hälytyssireenit soivat koko ajan, Butserka sanoo.

Kun presidentti Vladimir Putin aloitti ”sotilaallisen erikoisoperaation” eli Venäjän täysimittaisen sodan Ukrainassa, Butserka seurasi jatkuvasti sotatapahtumia järkyttyneenä.

– Nyt olen hillinnyt uutisten katselua, etten palaisi loppuun, hän sanoo. Äidin Venäjällä asuvien sukulaisten kanssa on vaikeaa jutella riitelemättä. Suvun sisällä on erilaisia näkemyksiä: osa luottaa Putiniin ja uskoo häntä, toiset puhuvat siitä, miten hankalaa elämä Venäjällä on.

Butserka ei ole itse kohdannut syrjintää sodan vuoksi, mutta hänen ystäväpiirinsä on. Yhden ystävän koulutushakemusta ei otettu vastaan, koska tämä on kotoisin Venäjältä.

– Ei näin saisi olla. Se, että ystäväni on Venäjältä, ei tarkoita, että hän aloitti sodan.

MILA KOIVUMÄKI MUUTTI Suomeen Marin tasavallasta Keski-Venäjältä noin 20 vuotta sitten.

Hän toimii aktiivisesti pääkaupunkiseudun venäjänkielisessä seurakuntayhteisössä.

Myös Koivumäellä on sukulaisia niin Venäjällä kuin Ukrainassa – tai oli tähän asti. Hänen sisaren-

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

Tatiana Butserka ja pappi Anna Lewing toivovat sodan loppuvan. Lewingin mukaan seurakuntalaisten päällimmäinen tunne on järkytys.

sa pakeni Ukrainasta Suomeen 14-vuotiaan poikansa ja kissansa kanssa. Ainakin aluksi sisko ja tämän poika asuvat Helsingissä Milan perheen luona.

– Siskoni soitti minulle Ukrainasta ja kertoi, että ihmisillä oli paniikki. Kaikkialla pommitettiin.

Matka Moldovaan kesti 4–5 tunnin sijasta kaksi päivää, Koivumäki kertoo.

Koivumäen vanhemmat asuvat Venäjällä ja kieltäytyvät uskomasta, että Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan. Isä väittää, että maassa on sisällissota, Venäjän joukot tulevat vapauttajina ja että länsimaissa ihmisille ei kerrota totuutta.

– Kysyin isältäni, oletko sokea. Tyttäresi on vaarassa kuolla sodan keskellä. Lopulta parin päivän päästä hän myönsi, että hyvä, kun tytär lähti Suomeen.

HELSINGIN SEURAKUNNILLA on kaksi venäjänkielisen seurakuntatyön pappia. Heistä toinen, Anna Lewing, on venäläis-inkeriläisestä perheestä Pietarin seudulta.

Lewing suree sitä, että miljoonat ihmiset joutuvat kärsimään sodan vuoksi. Suomessa venäjänkieliseen vähemmistöön kohdistuva rasistinen vihapuhe on lisääntynyt sotaviikkojen aikana.

– Viisitoista vuotta täällä asuneiden ihmisten postilaatikoihin ja tuulilaseihin on ilmestynyt ikä-

Mila Koivumäen sisko pakeni poikansa kanssa hänen luokseen sodan keskeltä.

Matka Ukrainasta Suomeen kesti monta päivää.

distävät viä viestejä ja järkyttäviä kuvia. Erään päiväkodin seinään oli kiinnitetty lappu, jossa uhkailtiin lapsia ja toivottiin heille kuolemaa. Tosi alhaista toimintaa, Lewing sanoo.

Lewingistä tuntuu pahalta, että sotaan syyttömät ihmiset ja jopa sodasta kärsivien ihmisten läheiset joutuvat miettimään, uskaltavatko he käyttää omaa äidinkieltään. Lewing varoo itsekin julkisissa kulkuneuvoissa vastaamasta puhelimeen venäjäksi.

Kun Anna Lewing kertoo tämän, hänen silmäkulmansa kostuvat. ■

– Olemme eläneet kuin citykanit, jotka ovat unohtaneet, millaista on pelätä petoa, Anna Repo sanoo.

Anna Repo auttaa ukrainalaisia kellon ympäri Kun Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan, espoolainen Anna Repo soitti välittömästi vanhemmilleen Harkovaan.

– Äitini ja isäni asuvat Harkovassa kerrostalossa. He pysyivät kotonaan, kun pommitukset alkoivat. Isälläni on pitkälle edennyt syöpä, jonka leikkaus peruuntui sodan vuoksi, Repo kertoo.

Lopulta vanhemmat saatiin evakuoitua taisteluiden tieltä.

Moni suomalainen on kysynyt, miten sodan uhreja voisi auttaa.

Repo on itse kotoisin Ukrainasta, ja hän on entuudestaan ollut mukana Ukrainalaisten Yhdistys Suomessa ry:n toiminnassa.

– Se on ollut käytännössä kulttuuriyhdistys, mutta sodan alettua

siitä on tullut auttamisjärjestö, joka kanavoi apua Ukrainaan. Suomalaisille vapaaehtoisille olisi nyt todella paljon kysyntää.

Kriisin hetkellä on Revon mielestä tärkeä etsiä ratkaisuja.

– Ihmiset tekevät yhdistyksessä töitä ympäri vuorokauden, ja meiltä on jo lähtenyt useita kuormia avustustarvikkeita Ukrainaan, Repo kertoo.

Harkova sijaitsee Ukrainan koillisosassa vain pienen ajomatkan päässä Venäjän rajasta. Kaupungin metropolialueen väkiluku on kaksi miljoonaa.

– Se on Ukrainan it-alan keskus.

Siellä on paljon ulkomaalaisia firmoja ja opiskelijoita, ja sieltä läh-

KANSANMUSIIKKIA ESPOOSSA

”

Kysyin isältäni, oletko sokea.

MILA KOIVUMÄKI

tee paljon ukrainalaisia ulkomaille, Anna Repo sanoo.

Juuri tietotekniikka teki sodassa kaupungin myös haavoittuvaksi. Sodan viidentenä päivänä sähköt menivät poikki kolmeksi vuorokaudeksi.

– Kun omien vanhempieni kaupunginosasta katkesivat sähköt, he rakensivat parvekkeelle tulisijan, jossa voivat lämmittää ruoan.

Sodan aikana ukrainalaiset ovat Revon mukaan verkostoituneet erilaisten chat-ryhmien avulla.

– Ihmiset pyytävät niissä toisiltaan apua. Ukraina on suuri 40 miljoonan asukkaan maa. Sodan alettua täysin tuntemattomat ihmiset ovat pysähtyneet auttamaan toisiaan. Sota oikeastaan loi uuden ukrainalaisen identiteetin.

Suomalaiset tottuivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vähitellen ajatukseen, että sota on tulevaisuudessa mahdoton. Anna Revon mukaan monet ukrainalaiset ajattelivat samaan tapaan.

– Mutta sinä päivänä, kun Ukraina sulki siviililentoliikenteen, ajattelin, että nyt tapahtuu jotain.

Repo muistuttaa, että Donetskissa ja Luhanskissa ei ole ollut rauhaa vuoden 2014 jälkeen. Kahdeksan vuoden ajan lähes joka viikko joku ukrainalainen sotilas on joko haavoittunut tai kuollut.

Nyt koko läntinen maailma seuraa sotaa järkyttyneenä.

– Olemme eläneet kuin citykanit, jotka sukupolvien myötä ovat unohtaneet, millaista on pelätä petoa. Kukaan ei usko, että petoa on edes olemassa. Aikamme demokratia on joutunut vähän samanlaiseen tilanteeseen. Eletään kuin citykanit, muttei tunneta petoa, Repo sanoo.

JuuriJuhla R F 3.–– 9.4.2022 3.

3.4. • klo 14 • Sellosali Melkutus, feat.

Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila

4.4. • klo 19 Espoon tuomiokirkko Kreeta-Maria Kentala & Tea Polso: Polska Pandolfi 7.4. • klo 19 • Sellosali Kardemimmit, Espoon pelimannit, JuuriJuhlan juhlaorkesteri, Pole Pole ja tanssiryhmä Polskatroikka

ot est

8.4. • klo 19 • Sellosali Antti Paalanen, ENKEL 9.4. • klo 19 • Sellosali Pauanne, Aija Puurtinen & Brooklynin satu

Katso koko ohjelma ja lisätiedot: www.juurijuhla.fi

Lähes 10 000 tapahtumaa pk-seudun 35 seurakunnasta.

Uusi verkkopalvelu on nyt käytössä: menokone.kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

13

– Edelleenkin Jumala kutsuu yhteyteensä tavallisia ihmisiä ja antaa erilaisia tehtäviä, sanoo Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.

Maria, Mari ja Kaisamari Kun piispat Mari Leppänen ja Kaisamari Hintikka katsovat Mariaa, he näkevät vahvan selviytyjän ja roolimallien murtajan.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT PASI LEINO JA LAURA RIIHELÄ

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

O

ikeudenmukaisuuden puolusta­ ja, rohkea selviytyjä, maailman­ järjestyksen mullistaja. Sellaisena Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen näkee Marian, Jeesuksen äidin.

– Maria on ollut minulle esimerkki ihmisestä, jo­ ka vastaa rohkeasti kyllä ja on valmis toimimaan.

Sellaisia esikuvia me naiset – ja kaikki ihmiset – täs­ sä kirkossa tarvitsemme. Maria näytti, että syrjässä olevasta nuoresta tytöstä voi tulla mitä vain. Hän lähti tuntemattomalle tielle ja kaikesta epävarmuu­ desta huolimatta tietoisesti suostui uuteen.

Kun kuulee Leppäsen puhuvan Marian roh­ keudesta ja uudelle tielle lähtemisestä, tulee mie­ leen Leppäsen oma tie piispaksi. Se on sellainen, jota kirkon historiassa kukaan ei ennen häntä ol­ lut kulkenut. Leppänen on kasvanut vanhoillis­ lestadiolaisessa herätysliikkeessä, joka ei hyväk­ sy naisten vihkimistä papeiksi. Kun hän ensim­ mäisenä vanhoillislestadiolaisena naisena pää­ tyi ottamaan pappisvihkimyksen, hänet suljettiin ulos liikkeestä.

Viime vuonna Leppänen vihittiin Turun piis­ paksi. Naispuolisia piispoja ei Suomessa ole vielä liiaksi ollut – Leppänen on kolmas. 43­vuotiaana hän on myös tämänhetkisistä piispoista nuorin.

– En osaa sanoa, kuinka tietoisesti olen ajatel­ lut Marian esimerkkiä elämäni isoissa ratkaisuis­ sa, joita pappeuteen liittyvät taitekohdat ovat ol­ leet. Toisaalta meillä naisilla on niin vähän esiku­ via, että jokaisella on merkitystä.

Leppänen lisää, että rohkeutta vastata kyllä tarvitaan myös perusarjessa, jossa joudutaan vai­ keiden valintojen eteen ja eletään uskoa todeksi.

PAITSI ESIMERKKI, Maria on vuosisatojen ajan ol­ lut naisille ja marginaalissa eläville myös erään­ lainen vertaistuki ja ystävä.

– Hänen kokemuksiinsa moni pystyy samastu­ maan. Hän saa lapsen vähän sopimattomalla ta­ valla, mutta pärjää. Hän menettää lapsensa vä­ kivallan seurauksena ja jotenkin selviytyy siitä.

Hän on kuin kuka tahansa äiti, jolle uuden elä­ män odottaminen ei ole helppoa – epätäydelli­ nen ja haavoittuva. Hän pelkää ja on huolissaan.

Hän rakastaa lasta niin että tuntuu ja joutuu sit­ ten katsomaan lapsensa kärsimystä. Hän on myös ikääntyvä nainen turvattomassa asemassa, Mari Leppänen kuvailee.

– Sanotaan, ettei Maria meidän luterilaises­ sa kirkossamme juuri näy, mutta onkohan se kui­ tenkaan niin? Ehkä sellaisessa hiljaisessa kristilli­ syydessä ja samastumiskohteena Marialla on ol­ lut ihmisille merkittävä rooli.

PALATAAN SIIHEN LAPSEEN ja Leppäsen mainit­ semaan vähän sopimattomaan tapaan saada lap­ si. Luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan Maria oli Jumalan äiti ja ikuinen neitsyt. Apostolisessa uskontunnustuksessa, jota Suomen evankelis­lu­ terilaisessa kirkossa tavallisesti käytetään, sano­ taan, että Jeesus ”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta”.

Mari Leppänen ei innostu pohdiskelemaan Marian neitsyyttä, sillä olennaisempaa ja ihmeel­ lisempää hänelle on inkarnaatio: Jumala tulee ih­ miseksi Marian kautta ja keikauttaa kumolleen ihmisten rakentaman maailmanjärjestyksen, jos­ sa ihmisarvon mittareina ovat valta ja raha.

MARI LEPPÄNEN

Maria vastaa rohkeasti kyllä

Mari Leppäsen maalaama ikoni Jumalanäiti kaikkien murheellisten ilo.

”

Marian vallankumouksellinen puoli on meillä jäänyt paljon vähemmälle huomiolle kuin esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa.

PIISPA MARI LEPPÄNEN

– Köyhän nuoren naisen kohdusta tulee Juma­ lan koti. Se, että Jumala valitsee tämmöisen nuo­ ren tytön Poikansa äidiksi, alleviivaa sitä, että edelleenkin Jumala kutsuu yhteyteensä tavallisia ihmisiä ja antaa erilaisia tehtäviä. Maria oli val­ miina, kun häntä kutsuttiin.

MARI LEPPÄNEN HARMITTELEE sitä, että Mariasta on annettu yksipuolinen kuva ja samalla on luotu odotuksia siitä, millainen on oikeanlainen kristit­ ty nainen: hiljainen, lempeästi hymyilevä, asiat sydämeensä kätkevä.

– Meillä Marian toinen, vallankumoukselli­ nen puoli on jäänyt paljon vähemmälle huomiol­ le kuin esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ja muissakin katolisissa maissa, joissa se on antanut ihmisille voimaa muuttaa maailmaa.

Luukkaan evankeliumissa, jossa kerrotaan Ma­ rian raskaudesta, on Marian kiitosvirsi, joka ei kuulosta hämmentyneen teiniäidin tekstiltä vaan enemmänkin vallankumouslaululta. Siinä Maria ylistää Jumalaa, joka on syössyt vallanpitäjät is­ tuimiltaan, korottanut alhaiset, ruokkinut nälkäi­ set ja lähettänyt rikkaat tyhjin käsin pois.

– Ehkä meidän tehtävämme tänä aikana olisi korostaa Marian tätä puolta, oikeudenmukaisuu­ den puolustajaa. Siinä meille olisi esikuvaa.

MARIA TULI uudella tavalla tärkeäksi, kun Mari Leppänen alkoi etsiä erilaisia tapoja olla vuoro­ puhelussa Jumalan kanssa ja löysi ikonimaalauk­ sen. Ikonien keskeistä kuvastoa ovat erilaiset Ju­ malanäidin kuvat. Leppäselle niistä rakkain on Jumalanäiti kaikkien murheellisten ilo.

– Se on tosi kaunis ikoni. Neljä enkeliä osoit­ taa Jumalanäitiä, joka seisoo keskellä. Hänen ym­ pärillään on nälkäisiä, sairaita ja alastomia – alas painettuja ja ohikatsottuja. Maria kerää heidät helmoihinsa ja rukoilee heidän puolestaan.

Ikonin murheellisten joukossa on yksi naishah­ mo, ja häneen Leppänen maalatessaan samastui.

– Ajattelin, että olen tuolla ihmisten joukos­ sa ja voin luottaa siihen, että saan itsekin levätä Jumalanäidin helmoissa. Se hahmo olikin sitten kaikkein vaikein maalata ja meni kaikkein eniten pieleen, Leppänen kertoo.

– Aloittelijan ei olisi ikinä pitänyt valita sellais­ ta ikonia, mutta ikonihan tavallaan valitsee itse tulla maalatuksi. Se ei vain jättänyt minua rau­ haan, ja se myös muutti omaa Maria­kuvaani.

KATOLISISSA JA ORTODOKSISISSA kirkoissa Ma­ rian kuva on usein se, jota kirkkoon tulija ensim­ mäisenä tervehtii ja jonka eteen hän sytyttää kynt­ tilän. Moneen luterilaiseen kirkkoon voi sen sijaan tulla ilman että näkee Mariasta vilaustakaan. Lep­ pänen huomauttaa, että ikonien kuvasto on jaka­ mattoman kirkon yhteistä perintöä. Hän on iloi­ nen siitä, että luterilaisetkin ovat löytäneet sen.

– Meidän kirkkomme kieli ja kuvasto on täyn­ nä maskuliinista jumalapuhetta. Äidin kasvoja ja erilaisia kasvoja todella tarvitaan, jotta kuva Ju­ malasta olisi kokonaisempi, Leppänen sanoo.

– Mutta kun vähän raaputtaa, myös ihan ko­ toisesta hengellisestä perinteestä löytyy monen­ laista jumalakuvastoa ja ­puhetta. Esimerkiksi lestadiolaisen herätysliikkeen perustajalle Lars Levi Laestadiukselle maskuliininen jumalakuva oli vaikea, sillä hänellä oli hankala suhde omaan isäänsä. Siksi hän puhui taivaallisesta vanhim­ masta ja käyttää myös usein feminiinistä kuvas­ toa: Jumala käärii helmoihin, nostaa syliin ja imettää rinnoillaan.

KRISTINUSKON HISTORIA on ollut paljolti mies­ ten – apostolien, paavien, piispojen, kirkkoisien, ristiretkeläisten – historiaa. Mariasta, saati muis­ ta naisista, tiedetään hyvin vähän. Leppänen to­ teaa, että naisten tarinoita on saanut etsiä sivu­ lauseista ja rivien väleistä niin Uudesta testamentista kuin myöhemmästä kirkkohistoriasta.

– Siinä meillä on iso tehtävä, että osaisimme nähdä ja tunnistaa myös nämä kokemukset. Toi­ nen asia sitten on, osaammeko antaa niille arvoa vai määrittelemmekö asioita vallan kautta. Voi­ ko arjen hengellisyys olla suurta? Voiko joku olla Marian lailla vahva siksi, että suostuu elämään si­ vussa ja vieressä? Leppänen kysyy.

Mutta kyllä vallalla ja näkyvyydelläkin on vä­ liä, Leppänen myöntää. Ensimmäiset naiset vi­ hittiin Suomessa papin virkaan 34 vuotta sitten ja ensimmäinen naispuolinen piispa, Irja Askola, syksyllä 2010. Naisten myötä kirkosta on Lep­ päsen mukaan tullut kokonaisempi.

Omien kokemustensa ja herätysliiketaustansa vuoksi Leppänen on koko ajan ollut tie­ toinen siitä, että naisten vihkiminen pa­ piksi on edelleen ongelma joillekuille kir­ kossa. Suurin osa seurakunnista on kui­ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

15

tenkin nykyään sellaisia, joissa kysymykseen törmää harvoin.

Siksi Leppänen yllättyi, kun hän piispana huomasi istuvansa ylätason päätöksentekoelimissä sellaisissa pöydissä, joissa asiasta edelleen neuvotellaan.

– Kyllä minut on yllättänyt se, että edelleen ja aika paljon käydään keskustelua naisten roolista kirkossa ja siitä, onko se, että naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia virassa, meille arvo ja teologinen lähtökohta. Vai onko se kauppatavaraa tai jotain, mistä voi neuvotella?

Leppäsen mielestä asia ei ole neuvottelukysymys. Hänen mukaansa jokaisella kirkon työntekijällä pitäisi sukupuolesta ja kaikista muistakin tekijöistä riippumatta olla yhtäläiset mahdollisuudet toimia ja tehdä työtään.

– Sitä haluan puolustaa. Kirkko tarvitsee meidän jokaisen panoksen.

U

Maria lähtee liikkeelle ja avaa suunsa skotko neitseestäsyntymiseen?

Tämä kysymys toistui takavuosina suomalaisissa piispanvaalitenteissä. Nykyinen Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka muistaa seuranneensa keskusteluja hämmentyneenä.

– Neitseestäsyntyminen tuntui olevan avainkysymys, jonkinlainen uskon mittari. Tajusin, että meillä on jännittävällä tavalla tulkittu niin, että jos ei voi sanoa uskovansa neitseestäsyntymiseen, niin siitä seuraa automaattisesti se, että kiistää Jeesuksen jumaluuden, Hintikka sanoo.

– Mutta eihän Marian neitsyys tee Jeesuksesta Jumalaa vaan Jumalan tahto. Jumala, joka syntyy ihmiseksi, on jo valmiiksi Jumala.

Hintikka kummastelee sitä, että kaikista uskontunnustuksen kohdista juuri neitseestäsyntyminen on se, joka on otettu erilleen ja johon usein takerrutaan. Hän itse ajattelee niin, että uskontunnustus on kokonaisuus, jossa kirkon usko on sanoitettu, ja tässäkin jokainen kristitty voi jättäytyä kirkon uskon varaan.

– Meidän kristillisen uskomme kannalta kaikkein keskeisin asia on se, että Jumala syntyy ihmiseksi. Marialla on siinä tärkeä tehtävä Jumalansynnyttäjänä, mutta Mariaa voi miettiä myös muuten, roolimallin näkökulmasta. Millainen hengellinen esikuva Maria voisi olla muutenkin kuin Kristuksen äitinä?

Toisaalta se, millaista Mariaa kirkko on tarjonnut varsinkin naisille esikuvaksi, on toiminut myös vallan välineenä.

– Maria on se nöyrä ja hiljainen, joka nöyrtyy Jumalan antaman tehtävän edessä, Hintikka tiivistää.

Kun Hintikka itse on käynyt keskustelua Marian kanssa Raamatun tekstien kautta ja rakentanut ja täydentänyt mielessään Marian tarinaa, hänelle on syntynyt Mariasta toisenlainen kuva.

Kyllä, Maria kätkee asiat sydämeensä, mutta kun hän on aikansa asioita tutkiskellut, hän lähtee liikkeelle ja avaa suunsa.

KAISAMARI HINTIKALLE TÄRKEIN Mariasta kertova Luukkaan evankeliumin kohta on se, jossa kuvataan, kuinka Maria raskaaksi tultuaan kiiruhtaa tapaamaan sukulaisnaistaan Elisabetia. Myös Elisabet on raskaana.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

– Perinteisesti on ajateltu, että tässä kertomuksessa on merkittävää heidän poikiensa, Johanneksen ja Jeesuksen, ensikohtaaminen jo ennen syntymäänsä. Minulle tärkeää on kahden sellaisen naisen tapaaminen, joiden tulevaisuudensuunnitelmat ovat menneet täysin pois raiteiltaan. Molemmat ovat raskaana täysin epätodennäköisessä tilanteessa. Toinen on aivan liian vanha ja toinen taas on koskematon, Hintikka kuvaa.

Evankeliuminkohdassa on Hintikan mielestä päättäväisen, hallitun kiireen tuntu. Maria tietää, mitä tekee, ja tunnistaa, mitä hän sillä hetkellä tarvitsee.

– Maria on tutkiskellut asioita ja oivaltanut, että hän tarvitsee kohtaamista ja jonkun toisen ihmisen, jonka kanssa jakaa ilonsa.

Se, millainen mullistus raskaaksi tulemisen on täytynyt nuorelle Marialle olla, kirkastui Hintikalle eräällä museovierailulla. Ranskan Colmarissa Unterlinden-museossa on saksalaisen Otto Dixin vuonna 1950 maalaama versio Marian ilmestyksestä. Siinä Maria on jurottava murrosikäinen, joka ei näytä ilahtuvan enkelin vierailusta.

– Tytön ruumiinkielestä näkee, että hän on jo valmiiksi eksyksissä ja sitten tulee vielä tuo enkelikin selittämään. Maalaus oli tuotu niin lähelle

tätä päivää, että se avasi tuttuun aiheeseen ihan uuden ulottuvuuden. Siinä näkyy toisaalta tilanteen karmeus ja toisaalta sen kaiken mullistava ihmeellisyys.

Evankeliumissa kerrotaan Marian viipyneen Elisabetin luona noin kolme kuukautta.

– Mitähän keskusteluja sinä aikana on käyty?

Hintikka miettii.

Hänestä Marian vierailun pituus on kiinnostava yksityiskohta. Nykyisin monet vanhemmat mielellään pitävät raskauden omana tietonaan ensimmäiset kolme kuukautta. Se on kaikkein herkintä aikaa, jolloin moni asia voi vielä mennä pieleen. Kun raskaus on pidemmällä ja keskenmenon riski pienenee, suuri uutinen uskalletaan jakaa.

– Koska Mariaa ja Joosefia ei ollut vielä vihitty, olisi voinut olettaa, että Maria olisi lähtenyt pois omasta yhteisöstään vasta sitten, kun raskaus alkoi näkyä, salannut sen ja synnyttänyt muualla ollessaan. Mutta hän toimikin toisin suhteessa tähän häpeän logiikkaan.

NYT KORONAPANDEMIAN ja Venäjän käynnistämän sodan aikana Kaisamari Hintikkaa koskettaa myös se, että isojen ja pelottavienkin muutosten keskellä Maria puhkeaa ylistykseen.

OTTO DIXIN SÄÄTIÖ

– Mariasta kertovat raamatuntekstit ovat minulle toivon ja luottamuksen tekstejä, sanoo Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka.

Otto Dixin maalaus Marian ilmestys vuodelta 1950.

”

Maria voisi olla mallina ihmisestä, jonka elämässä Jumalalla on ollut aivan mullistava merkitys ja joka omassa kulttuurissaan on murtanut roolimalleja.

PIISPA KAISAMARI HINTIKKA

– Mariasta kertovat raamatuntekstit ovat minulle toivon ja luottamuksen tekstejä. Ne kertovat siitä, miten Jumala katsoo aiheelliseksi puuttua tämän maailman kulkuun ja lastensa elämään, koska me emme pärjää täällä keskenämme.

– Kiitosvirressään Maria puhuu hyvin konkreettisesti siitä, miten Jumalan oikeudenmukainen rauha tulee tähän maailmaan. Jumala puuttuu siihen pahaan, jota me ihmiset olemme toi-

sillemme tehneet, ja siihen yhteisölliseen syntiin, joka tuottaa epäoikeudenmukaisuutta.

Hintikka muistuttaa, että Maria on ensimmäinen ihminen, joka tuntee Jeesuksen. Jo lasta kohdussaan kantaessaan hän tunnistaa, millainen on Jeesus ja millainen on Jumalan valtakunta, joka Jeesuksen syntyessä murtautuu tähän todellisuuteen.

– Tätä viestiä emme ole olleet kovin alttiita kuulemaan. Tämä on ihan muuta kuin hiljainen nöyrtyminen. Kun Maria on kätkenyt sanat sydämeensä, tämä on se, mitä hänestä tulee ulos: riemullinen viesti, että nyt Jumala toteuttaa maailmassa omaa tahtoaan tämän lapsen kautta. Lapsi tuo oikeudenmukaisuuden ja näkee ne, joista ihmiset ovat kääntäneet katseensa pois.

MARIA ON OLLUT TÄRKEÄ erityisesti naisille sellaisissa katolisissa ja ortodoksisissa maissa, joissa naisten paikan on katsottu olevan lähinnä kodin ja yksityisen elämän piirissä, ja asioista niin kirkossa kuin yhteiskunnassa ovat päättäneet miehet.

Luterilaisessa Suomessa kiinnostus Mariaa kohtaan on Kaisamari Hintikan arvion mukaan lisääntynyt sitä mukaa, kun hengellisyyteen on tullut vaikutteita ekumeenisten yhteyksien kautta. Hän uskoo, että Maria voisi olla merkityksellinen myös häntä nuoremmille sukupolville, jotka etsivät omannäköistään hengellisyyttä.

– Heitä ei kosketa eikä tyydytä sellainen hengellisyys, jossa kirkko ulkoa ja ylhäältä päin antaa valmiita vastauksia. He eivät hae sen tyyppisiä vastauksia kuin me olemme tottuneet antamaan, vaan haluavat löytää itse.

– Ehkä sellaisessa kontekstissa Maria voisi olla mallina ihmisestä, jonka elämässä Jumalalla on ollut aivan mullistava merkitys ja joka omassa kulttuurissaan on murtanut roolimalleja.

ENTÄ SITTEN SUOMEN evankelis-luterilaisen kirkon roolimallit vuonna 2022? Edelleen on Kaisamari Hintikan mukaan niin, että mitä merkittävämmistä vallankäyttäjistä on kysymys, sitä vähemmän joukossa on naisia. Toisaalta kirkon arjessa moni kysyy, onko kirkko jo liiankin naisistunut. Uusista seurakuntien työntekijöistä enemmistö on naisia, samoin aktiivisista seurakuntalaisista.

– Pitäisi ehkä kysyä, mitä se kertoo siitä miehen mallista, joka meidän kirkollamme on tarjota. Itse ajattelen, että voisimme puhua mieluummin ihmisen mallista ja ottaa huomioon ihmisten sukupuoli-identiteetin moninaisuuden.

– Pitäisikö katsoa, millaisia eri toimijoita kirkossa on ja miten ihmiset kykenevät tai eivät kykene samastumaan heihin? Pitäisi huolehtia siitä, että ihmisten moninaisuus toteutuisi kirkon eri tasoilla tasapuolisella tavalla. Silloin ei puhuta vain sukupuolesta vaan myös esimerkiksi iästä, koulutuksesta ja kulttuurisista taustoista.

Hintikka hiljenee hetkeksi ja kysyy sitten, meniköhän tämä nyt jo kauaksi Mariasta. Ei oikeastaan, hän huomaa.

– Maria on hyvin epätodennäköinen valinta Jumalan Pojan äidiksi. Se, että Jumala valitsee nimenomaan hänet, haastaa myös meitä arvioimaan omia kirkollisen ihmisen tai johtajan arkkityyppejämme. Miten ne rakennetaan niin, että mahdollisimman moni voisi tunnistaa itsensä tässä kirkossa ja ajatella, että minäkin kuulun tänne? ■

Enkelin ilmestyminen Marialle, Marian vierailu Elisabetin luona ja Marian kiitosvirsi löytyvät Luukkaan evankeliumin 1. luvusta, jakeet 26–56.

Marian ilmestyspäivää vietetään 27.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

17

Hevosten paijaaja Kiroilevan siilin piirtäjä ja hevostilan omistaja Milla Paloniemi uskoo itsetutkiskelun ja haaveilun voimaan.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

S

arjakuvapiirtäjä Milla Paloniemi asustaa maalla kahden islanninhevosen, norjanvuonohevosen, suomenhevosen ja shetlanninponin ympäröimänä. Pirkanmaan Teiskossa sijaitseva hevostila on Paloniemen lapsuuden unelma. Elämän piti kuitenkin ensin mullistua, että haaveesta saattoi tulla totta.

Paloniemen elämä oli vielä muutama vuosi sitten sekavaa ja ahdistavaa. Siihen liittyi ihmissuhdedraamaa ja päihteiden käyttöä. Lopulta ongelmat kasvoivat niin suuriksi, että hän päätti hakea apua psykoterapiasta.

– Ammattilainen auttoi tunnistamaan tunteita ja tilanteita, jotka olivat johtaneet ongelmiin.

Sain häneltä välineitä niiden käsittelemiseen.

Toisaalta se oli rankkaa, sillä jouduin sukeltamaan itseeni tosi syvälle.

– Terapian läpikäyminen oli eräänlainen mielen inventaario ja puhdistus, mikä vaikutti koko kehoni hyvinvointiin. Sellainen tekisi varmasti hyvää meille kaikille.

Psykoterapia avasi mielen lukkoja, ja sen myötä Paloniemi alkoi myös saada voimia unelmoida ja laittaa elämäänsä uusiksi. Parisuhteen kariuduttua ensimmäinen tärkeä päätös oli lähteä pois Helsingistä.

Paloniemi muutti Tampereen Pispalaan, mikä tuntui heti kotoisalta paikalta. Se toi mieleen lapsuuden maaseudulla.

– Kutsuin lähellä Pyhäjärven rantaa ollutta taloani Lintukodoksi. Seuraavana vuonna hankin itselleni paijattavaksi ensimmäisen islanninhevosen.

KUN KORONAPANDEMIA iski keväällä 2020, Milla Paloniemen elämä meni jälleen uusiksi.

– Olin ollut säntäilijä ja harrastanut kaikkea mahdollista. Koronan vuoksi minun oli pakko pysähtyä ja miettiä, mitä oikeasti haluan tehdä elämässä.

Paloniemi oli tuolloin hankkinut islanninhevosen seuraksi norjanvuonohevosen. Hän päätti nyt toteuttaa lapsuuden haaveensa ja etsiä paikan, jossa voisi pitää kotipihassa useampia hevosia.

Sopivan tilan löytäminen ei ollut helppoa.

– Kävin sitten katsomassa Teiskossa yhtä paikkaa ja pistäydyin samalla paikkakunnan kirpputorilla, jonka nimi oli enteellisesti Viimeinen oljenkorsi. Kävi uskomaton tuuri, sillä siellä sain tietää toisesta myynnissä olleesta paikasta, joka sijaitsi järven rannalla. Ostin sen.

Vaikka Paloniemen tilalla on pääasiassa hevosia, hän nimittää tilaansa Ponifarmiksi. Se viittaa

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

saksankieliseen sanontaan Das leben ist kein ponyhof (Elämä ei ole mikään ponifarmi). Farmi on avoinna yleisölle, ja siellä voi käydä fiilistelemässä ja rapsuttamassa hevosia.

Ponifarmilla sai alkunsa myös Milla Paloniemen uusin teos Miksi siili kiroilee?! (Atena). Kirjan toinen tekijä, mentaalivalmentaja Jenni Sofia, sattui nimittäin vierailemaan tilalla. Kahvipöydässä kävi ilmi, että molemmat olivat juuri käyneet läpi vaiheen, jossa oli vaadittu itsetutkiskelua ja oman tunnemaailman selkiyttämistä.

”

Terapian läpikäyminen oli eräänlainen mielen inventaario ja puhdistus, mikä vaikutti koko kehoni hyvinvointiin.

– Jenni Sofia on perehtynyt tunnetaitoihin laajemmin, ja niinpä keskustelu johti yhteisen selkokielisen kirjan tekemiseen aiheesta. Sarjakuvaalbumeistani tuttu kiroileva siili kuvittaa kirjassa erilaisia tuntemuksia ja kohtaamisia, ja se tuo teokseen tiettyä lempeyttä ja keveyttä.

Uuden tasapainon elämäänsä löytäneestä Paloniemestä tuntuu nyt luonnolliselta pysähtyä ajoittain tutkimaan itseään ja tuntemuksiaan.

– Tiedän, että pysähtyminen ja itsensä kuulostelu voi tuntua kiireen keskellä vaikealta. Toisaalta ihmisillä on nyt ehkä koronan myötä ollut enemmän aikaa myös siihen. Kirjamme tarkoitus on auttaa vapautumaan mielen sisäisistä rähinöistä muun muassa meditaation ja hengittämisen keinoilla. Äksy ja kiroileva siilihahmo syntyi vuonna 2003 Paloniemen opiskellessa graafista suunnittelua silloisessa Evtek-ammattikorkeakoulussa.

– Koin itseni koulussa tosi yksinäiseksi, ja anarkistisesta siilistä tuli minulle kiltin tytön raivoa ilmentävä voimaeläin. Vuosien varrella suhteeni siihen on muuttunut. Ehkä tuo suurten tunteiden tulkki on tehnyt rinnallani matkaa kommentoimaan juuri tällaista tunteiden maailmaa.

SARJAKUVISTA TULI Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneelle Milla Paloniemelle tärkeitä jo varhain. Kahdeksanvuotiaana hän pääsi mukaan sarjakuvapiirtäjä Veikko Savolaisen kurssille. Savolainen näki tytön lahjakkuuden ja kannusti tätä jatkamaan piirtämistä.

Varsinaisena sarjakuvallisena esikuvanaan Paloniemi pitää ruotsalaista Lena Furbergia, joka piirsi Hevoshullu-lehteen Polle-sarjakuvaa. Hänen innoittamanaan Paloniemi piirsi omia hevossarjakuvia.

Paloniemen opiskeluaikanaan luoman kiroilevan siilihahmon ihmiset löysivät hänen nettisivuiltaan. Hän otti siilin tiimoilta yhteyttä eri kustantamoihin, mutta ne eivät olleet kiinnostuneita, joten hän julkaisi kaksi ensimmäistä albumia omakustanteena.

Vuonna 2007 Ilta-Sanomat valitsi kiroilevan siilin kuukauden kotimaiseksi sarjakuvaksi, ja silloin siitä tuli supersuosittu.

– Se osui jotenkin ajan hermoon. Siilillä on edelleen iso fanikunta, Paloniemi sanoo.

Sarjakuvaan liittyviä oheistuotteita kuten siilimukeja alettiin kysyä saman tien. Piirtäjä mietti ensin, lähteäkö näin kaupalliselle linjalle. Alusta asti hän oli tarkka tuotteiden laadusta, ja nykyään hän vastaa niiden teettämisestä paljolti itse.

VIIME VUOSINA Milla Paloniemi on alkanut myös tehdä laulukeikkaa ukulelen kera.

– Lauluihini sisältyy rosoista ihmissuhdeangstia, ja esiintymistäni voisi kutsua enemmänkin stand upiksi, hän kuvailee.

Musisointi sai alkunsa Paloniemen opiskellessa äänitaidetta helsinkiläisessä Taidekoulu Maassa. Äänitaideporukan kanssa hän kävi mieleen painuneella keikalla Loviisan kirkossa. Kun kaikkien piti soittaa jotain instrumenttia, hän keksi plärätä virsikirjaa ja kuiskata mikrofoniin virsien sanoja.

Se oli Paloniemen ensiesiintyminen kirkossa, mutta virret ovat kyllä hänelle tuttuja lapsuudesta.

– Rakastin virsien laulamista seurakunnan kerhossa ja koulussa. Lempivirsiäni olivat Hoosianna ja Herra, kädelläsi. Lauloin niitä myös kotona syntetisaattorin säestyksellä.

– Lapsena saamani hengellisen kasvatuksen seurauksena koen kirkkotaiteen ja urkumusiikin edelleen tärkeiksi.

Lapsuuden perua on myös tietynlainen luottamus siihen, että elämä kantaa. Musiikin tekeminen ja hevostilan perustaminen ovat vaatineet Paloniemeltä rohkeutta.

– Olen aina ollut sellainen, että jos jokin asia kiinnostaa, on vain mentävä sitä kohti, vaikka se tuntuisikin pelottavalta. On mieletön tunne, jos peloista huolimatta onnistuu. Toisaalta on hyväksyttävä myös se, ettei aina voi onnistua ja että elämään kuuluu ylä- ja alamäkiä.

Hevosten hoitamista hän vertaa siihen, että huolehtisi lapsikatraasta. Niiden kanssa joutuu käymään läpi saman tyyppisiä tunteita ja tilanteita kuin lasten kasvatuksessa ja pohtimaan, miten antaa sopivasti rajoja ja rakkautta. Uusien perheenjäsenten myötä elämään on tullut myös lasten vanhemmille tuttu oivallus.

– Olen huomannut, että mitä enemmän olen läsnä, sitä paremmin hevosten kanssa sujuu. On vain yksinkertaisesti luotettava siihen, että asiat järjestyvät. Kakki järjestyy, tapaan vitsikkäästi lausahtaa. ■

Kuka?

Mitä?

Milla Paloniemi, 38, on Teiskossa asuva sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja ja hevostilan pitäjä. Häneltä on ilmestynyt liki 20 vuoden aikana kahdeksan Kiroileva siili -albumia.

Hän sai työstään Sarjakuva-Finlandiapalkinnon vuonna 2008. Tilallaan hän tarjoaa hevosten paijaamista ja pienimuotoista majoitusta.

Paloniemi on julkaissut yhteistyössä mentaalivalmentaja Jenni Sofian kanssa tunnetaitokirjan Miksi siili kiroilee?! Parhaillaan hän tekee kuvitusta kirjailija Päivi Lukkarilan lastenkirjaan Supersomeponi Kemppainen.

Motto Kakki järjestyy.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

19

Häpeä, synti ja Jumalan kuva Kansanedustaja Päivi Räsäsen oikeudenkäynti on nostanut esiin sielunhoitajille tutut satuttavat sanat häpeä ja synti.

Professori Paavo Kettunen on tutkinut niitä 1990-luvulta lähtien.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS MAIJA SAARI

L

atautuneet sanat ”häpeä” ja ”synti” ovat toistuneet julkisuudessa moneen kertaan, kun media on seurannut kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd) liittyvää oikeusprosessia. Sanat ovat peräisin Räsäsen julkaisemasta twiitistä, jossa hän moitti kirkon osallistumista Helsingin Pride-tapahtumaan.

Räsästä vastaan on nostettu syytteet kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syyttäjän mukaan Räsäsen lausumat syrjivät homoseksuaaleja. Puolustuksen mukaan lausumia on irrotettu asiayhteydestään. Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa asiassa 30. maaliskuuta.

Kirkko ja kaupunki pyysi Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian emeritusprofessoria Paavo Kettusta kertomaan, mitä synti, häpeä ja syyllisyys tarkoittavat suomalaisessa kristillisessä perinteessä ja miten suomalaiset ovat ne kokeneet.

Tässä jutussa Kettunen ei ota kantaa Räsäsen syyllisyyteen tai syyttömyyteen vaan valottaa aihepiiriä tekemiensä tutkimusten pohjalta.

SUOMALAISEN HÄPEÄN kansainvälisesti tunnetuimpiin tutkijoihin lukeutuva Paavo Kettunen löysi tutkimusaiheensa 1990-luvulla analysoidessaan suomalaista rippiä ja syntien tunnustamista käsittelevää kyselyä.

Monessa vastauksessa ihmiset kuvasivat kokemiaan syyllisyydentunteita, mutta perehtyessään teksteihin Kettunen alkoi aavistella, että kyse oli jostakin muusta.

– Vaikka kirjoituksissa puhuttiin paljon syyllisyydestä, nämä ihmiset kokivat todellisuudessa häpeää, Kettunen sanoo.

Moni vastaaja kirjoitti syyllisestä olosta, joka ympäröi kaikkea omaan seksuaalisuuteen liittyvää. Kyse ei ollut välttämättä seksuaalisista teoista, vaan jo se, kuka ja millainen ihminen oli, riitti herättämään hänessä näitä tuntoja. Syyllisyydentunteet liittyivät myös omaan sukupuoleen ja hengellisyyteen.

Häpeä ei aiheutunut kirjoittajien erilaisesta seksuaalisuudesta vaan siitä, miten he olivat kokeneet ympäröivän yhteisön suhtautuvan siihen.

– Tutkimusteni perusteella en voi yhtyä käsitykseen, jonka mukaan esimerkiksi homoseksuaalisuus sinällään tuottaisi häpeää. Häpeä syntyy ympäristön reaktioista, joiden mukaan ihminen ei saisi olla sitä, mitä on, ja tuntea niitä tunteita, joita hänessä herää, Kettunen sanoo.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

MONI KYSELYYN VASTANNUT kertoi kokevansa syyllisyyttä siitä, että oli syntynyt väärään sukupuoleen. Syyllisyydentunne oli herännyt esimerkiksi siitä, että vanhemmat olivat odottaneet poikaa mutta saaneet tytön.

Paavo Kettunen toteaa, että tässäkin oli sisällöllisesti kysymys häpeästä eikä syyllisyydestä.

Asianomainen ei ollut tehnyt mitään väärää, kun oli syntynyt tytöksi.

– Eräs vastaaja kertoi yrittäneensä olla niin poika kuin pystyi saadakseen vanhempiensa hyväksynnän. Tämä johti elämäntyyliin, jossa hän yritti kieltää sen, kuka on, Kettunen kertoo.

”

Häpeän kokemukseen anteeksianto on yksi huonoimmista lääkkeistä.

PROFESSORI PAAVO KETTUNEN

Vastaajissa oli myös ihmisiä, jotka kokivat olevansa eri sukupuolta kuin oma biologinen sukupuolensa. Tällaisen kokemuksen taustalla on mitä ilmeisimmin yksilön sikiökauteen liittyvä tapahtuma, jossa sukupuoli-identiteettiin liittyvä aivojen kehittyminen ja sukupuolielimien kehitys ovat eriytyneet toisistaan.

Kettunen kysyy, pitääkö sukupuolen välttämättä määräytyä ihmisen sukuelinten perusteella, vai saako hän olla sitä, mitä aivotasolla kokee olevansa.

– On julmaa lähteä sanomaan kenellekään, mitä Jumala on hänen kohdallaan luonut ja mitä ei, tai että ihminen itse olisi vastuussa siitä, mitä sikiöaikana on tapahtunut.

SYVÄ KELPAAMATTOMUUDEN KOKEMUS ja suhde Jumalaan limittyivät osalla kyselyyn vastanneista. Myös heidän teksteistään Paavo Kettuselle välittyi syyllisyyden sijasta kokonaisvaltainen ja omaan olemukseen liittyvä häpeä.

– Häpeävä ihminen ei pidä itseään sen arvoisena, että Jumala tulisi hänen sydämensä saastaiseen huoneeseen. Tähän sisältyy iso ongel-

ma. Jos Jumala on luonut ihmisen tämän syvintä olemusta myöten, miten tämä voisi olla niin huono, ettei kelpaisi siihen yhteyteen? Kettunen pohtii.

Kettunen määrittelee häpeän ihmisen olemusta koskevaksi syväksi arvottomuuden ja kelvottomuuden kokemukseksi. Häpeän kokemus ei nouse ensisijaisesti teoista, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, jossa ihminen tuntee olevansa arvoton, kelpaamaton ja huono.

Lukiessaan ihmisten kertomuksia Kettunen pohti, miksi juuri seksuaalisuus ja hengellinen elämä herättävät voimakasta häpeää. Helppo vastaus olisi se, että kirkko on syyllistänyt ihmi-

KUVALÄHTEET: ISTOCK JA GUSTAVE DOREN TEOS AATAMI JA EEVA PARATIISISSA (1885)

siä juuri näillä alueilla. Kettuselle tämä selitys ei kuitenkaan riitä.

– Minulle uskottavampi selitys nousee siitä, että juuri näillä kahdella elämänalueella ihminen voi kokea tulleensa kaikkein syvimmin ja herkimmin kelpuutetuksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi mutta myös erityisen satuttavalla tavalla hylätyksi.

KIRKON OPETUS IHMISEN syyllisyydestä ja anteeksiantavasta Jumalasta on Paavo Kettusen mukaan saanut monet tulkitsemaan häpeän kokemuksensa syyllisyydeksi ja synniksi. Joissakin tapauksissa kirkon pappi tai muu sielunhoitaja on

vahvistanut sekaannuksen julistamalla häpeästä kärsivälle synninpäästön.

Kettunen painottaa, että anteeksianto on hyvä lääke silloin, kun ihminen kokee tervettä syyllisyyttä, mutta väärässä paikassa se voi aiheuttaa suurta vahinkoa.

– Häpeän kokemukseen anteeksianto on yksi kaikkein huonoimmista lääkkeistä. Häpeän pohjalla on kysymys ”kelpaanko minä, saanko olla olemassa”. Anteeksiantoa tarjoava vastaa siihen ”saat anteeksi, että olet olemassa”, Kettunen sanoo.

Kettusen mukaan Jumalan anteeksiannon tarjoaminen häpeästä kärsivälle tuottaa nöyristele-

vää elämänasennetta. Se saa ihmisen pyytämään anteeksi oman uskonnollisuutensa riittämättömyyttä tai sitä, että hänen seksuaalisuutensa on sellaista kuin on.

– Häpeästä kärsivän auttamisessa on keskeistä kuunteleminen ja yhteyteen ottaminen. Ihmiselle ei anneta anteeksi vaan hänelle osoitetaan, että hän on arvokas ja välittämisen arvoinen, Kettunen sanoo.

PÄIVI RÄSÄSEN TWIITISSÄ mainittu synti on pohjimmiltaan uskonnollinen käsite. Paavo Kettunen arvelee, että sen juridinen arviointi saattaa osoittautua odottamattoman hankalaksi.

Raamatussa suurin käsky on rakkauden käsky: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tämän perusteella suurin synti on Kettusen mukaan rakkaudettomuus. Hän lisää kuitenkin, että kristillisessä teologiassa sana synti ei kuvaa niinkään ihmisten tekoja tai toimintaa.

– Minulle sana ”syntinen” ei ole adjektiivi vaan substantiivi. Se, että ihminen on syntinen, on ihmisen osa. Siksi minua ei loukkaa, jos joku sanoo minua syntiseksi. Eihän muunlaisia ihmisiä ole olemassakaan.

Syntisyys liittyy ihmisen raadollisuuteen ja sisäiseen ristiriitaan, jota apostoli Paavali kuvasi voimakkain sanoin: ”En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.”

Kettunen tulkitsee Paavalin sanoja nykyaikaisen syvyyspsykologian valossa.

– Ihminen toimii paljon myös sellaisella tavalla, jolla hän ei haluaisi toimia. Tämä kertoo siitä, että syvyydestämme nousee jotakin sellaista, mitä emme tunnista. Siksi tutustuminen omaan itseen on niin tärkeää. Ellemme tunnista ja muista omaa elämänhistoriaamme, olemme tuomittuja toistamaan sitä.

OMAN HAAVOITTUVUUDEN ja raadollisuuden tunnistaminen on Paavo Kettusen mukaan myös osa hyvää minäkuvaa. Siloteltu kuva elämästä ja itsevarma esiintyminen eivät useinkaan todista vahvasta itsetunnosta, vaan kiiltävän teflonpinnan alle jää hyvin toisenlainen puoli itsestä.

Käsitys ihmisen syntisyydestä palautuu Raamatun syntiinlankeemuskertomukseen, jossa käärme houkuttelee ihmisen syömään hyvän ja pahan tiedon puusta. Kertomus on saanut vuosisatojen aikana lukemattomia tulkintoja, ja osa nykyisistä tosi-tv-formaateista toistaa Eedenin paratiisiin liittyvää kuvastoa.

Kettunen kiinnittää huomiota vanhan kertomuksen sanoihin, joiden mukaan ihminen halusi tulla ”Jumalan kaltaiseksi” ja ”tietää kaiken”.

– Ihminen ei tyytynyt olemaan Jumalan kuva, vaan hän halusi olla itse oma jumalansa ja asettua kaiken tietäjäksi ja osaajaksi. Siksi olen puhunut mieluummin syntiin nousemisesta kuin siihen lankeamisesta. Syntiin nousemisesta on kyse silloin, kun ihminen haluaa asettua toisten yläpuolelle ja jakaa heitä syntisiin ja Jumalalle kelpaaviin.

Haastattelun lopuksi Kettunen kiteyttää kristillisen ihmiskäsityksen filosofi ja luonnontieteilijä Blaise Pascalin ajatuksella.

– Pascal sanoi, että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä: vanhurskaita, jotka uskovat olevansa syntisiä, ja syntisiä, jotka uskovat olevansa vanhurskaita. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

21

Mielipide

Ukrainan sodasta Raamatun valossa

Piispan puhe ahdisti

Anne Fredriksson

MARTTA-KAISA VIRTA

OLIPA PUHE piispa Mari Leppäseltä Yle TV1:n rauhanrukouksessa Ukrainan puolesta 13.3. Jos se olisi suunnattu vain aikuisille, ymmärtäisin jotenkin.

Mutta en ymmärrä suoranaista sanaherkuttelua lasten kurjuudesta, peloista ja kauheasta tulevaisuudesta, etenkään kun lapsia oli läsnä myös palveluksessa. Varmaan moni perheissäkin katsoi ohjelmaa.

Toivottavasti todella harva lapsi tai nuori joutui kuulemaan tuota puhetta, kun itsessänikin, ikäihmisessä, puhe lisäsi pelkoja. Media jakaa jo riittävästi Ukrainan sodan surua ja kauheuksia. Aivan liian lyhyeksi jäivät jumalanpalveluksessa usko, toivo ja rakkaus.

Tällaiset jumalanpalvelukset eivät tuo ainakaan minulle sitä, mitä kirkolta ja seurakunnalta haen. Ainoa hyvä puoli oli eri kirkkokuntien yhteen saattaminen edes näin.

VANHA TESTAMENTTI kuvaa monia sotaisia tapahtumia. On valloituksia ja kansojen orjuuttamista, kuten juutalaisten vienti Babyloniaan.

Uudessa Testamentissa taas korostetaan sitä, että ihmisten on tultava toimeen keskenään. Tosin jo Mooseksen kymmenen käskyä muodostivat pohjan oikean ja väärän ymmärtämiselle elämässä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin tuntuu pitävän Vanhan testamentin sotaisista kertomuksista. Nykypäivän sopimukset, kuten YK:n perustamisasiakirja ja monet ihmisoikeusjulistukset, eivät kuulu Putinin työkalupakkiin.

Uuden Testamentin kehotukset tarkoittavat ihmisten välisiä hyviä suhteita. Eri kansojen, etnisten heimojen, kieli- ja uskontoryhmien tulee kunnioittaa toisiaan, elää sovussa ja ratkoa vaikeatkin kysymykset rauhanomaisesti eikä väkivaltaisia keinoja käyttäen. Yhteiskuntajärjestelmistä demokratiaa pidetään parhaiten toimivana, sillä siinä oikeu-

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

denmukaisuus sekä lakien ja tehtyjen sopimusten noudattaminen toteutuu tarkoituksenmukaisesti.

Putin on palannut 1900-luvun veriseen historiaan, turvattomuuteen, huomispäivän pelkoon ja häikäilemättömien vallanpitäjien alaisena olemiseen, valheisiin perustuvaan toimintaan ja pyrkimykseen luoda alueellisia etupiirejä.

Ukrainalaiset ovat puolustautuneet sankarillisesti presidentti Volodymyr Zelenskyin johdolla. Putinin tulee olemaan erittäin vaikeaa saada Venäjän kansa hyväksymään hänen suuri virheensä hyökätä veljeskansansa kimppuun täysin oikeudettomasti ja uskomattoman brutaalisti.

Harry Blässar pääkonsuli, Helsinki

Jeesus rakastaa myös sanomalla suoraan MIKA LILLE kirjoitti tällä mielipidesivulla, että Jeesus rakasti kaikkia ihmisiä (K&k 24.2.). Näin varmasti on.

Ongelmamme taitaa kuitenkin olla siinä, että me keksimme helposti rakkaudelle sellaisen määritelmän, joka sopii meille. Niinpä Jeesuksen rakkaus ei näy Uuden

testamentin sivuilla vain siinä, että hän auttaa monin tavoin kärsiviä ihmisiä. Hänen rakkautensa näkyy myös siten, että hän sanoo joillekin ihmisille, että nämä ovat lähtöisin Saatanasta ja että Saatanan halun nämä ihmiset tahtovat myös tyydyttää ( Joh. 8:44).

Matteuksen evankeliumin luvussa 23 Jeesus osoittaa rakkautta aikansa uskonnollisille johtajille näin: ”Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt! Miten te voisitte välttää kadotustuomion.” Ja saman evankeliumin luvussa 25 rakkaudellinen Jeesus kertoo kerran tuomitsevansa osan ihmiskunnasta kadotukseen.

Epäilemättä Jeesus sanoi tuon kaiken rakkaudesta näitä ihmisiä ja myös meitä kohtaan. Sillä rakkauden mukaista on paljastaa meidän syntimme, jotta tekisimme elämässämme oikeat johtopäätökset ja luopuisimme vääristä teoistamme ja tulisimme synteinemme Herran Jeesuksen luokse.

Sen kutsun esittäminen meille ja syntimme paljastaminen meille syntisille on edelleenkin mitä suurinta rakkautta.

Jukka Norvanto Vantaa

Kirkko ei vedä väkeä, ja siihen on syynsä KIRKKO EI VEDÄ enää puoleensa. Ja se hakee syytä tälle muista kuin itsestään. Mietin, miltä kuulostaa yksitoikkoinen vuorolaulu ”Herra armahda” harvoin kirkossa käyvien mielestä. Syyllisyydeltä, jollei syyllistämiseltä?

Alkuperäinen teksti (Matt. 9:27; 15:22), muun muassa ”anna voimasi”, kuulostaisi jo paljon paremmalta, voimauttavalta suorastaan.

Kirkosta on voinut erota vasta vuodesta 1923 alkaen. Välillä tuntuu, että kirkko elää menneessä – ajassa, jolloin ei tarvinnut miettiä, koetaanko jumalanpalveluskaavat ja sisällöt innostavina ja halutaanko niitä tulla kuulemaan.

Miten vuonna 2022 särähtääkään naisihmisen korvaan ”Isä, Poika ja Pyhä Henki” kaiken keskiössä.

En tiedä, onko asialle tehtävissä mitään, onhan näkemys pyhästä kolminaisuudesta kristillisyyden kulmakivi. Ehkäpä katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa on vierelle nostettu Maria ja muita pyhimyksiä iskua lieventämään. Muualla puhutaan Jumalasta, ei Herrasta tai Isästä, sekaannusten välttämiseksi.

Kirkon tulisi kyetä uusiutumaan myös sisäisesti ja miettiä, miltä jumalanpalveluselämä voisi näyttää, jotta ihmiset kokisivat saavansa siitä uusia näkökulmia, lohtua, inspiraatiota ja käyttökelpoisia elämänohjeita itselleen.

Leea Halmetoja Haagan seurakuntaneuvoston jäsen Helsinki

Kirkkoherrat ja muut henkilöt PAPPIEN AMMATTIJÄRJESTÖ ehdotti kirkkoherra-nimikkeestä luopumista (K&k 24.2.). Kirkkoherra oli aiemmin aina mies, mutta nyt viroissa on myös naisia. He olisivat Saksassa kirkkorouvia, ja meillä Suomessa myös kirkkoneiti olisi mahdollinen.

Miehistä on ammattinimikkeissä tehty henkilöitä, joita me kaikki olemme. Mutta onko naisista tehty samoin? Ei. Tämä herra Henkilökin on sukupuolittunut.

Menevätkö saman pesuveden mukana myös kummisetä ja -täti?

Minkä nimisiä henkilöitä heistä tulisi? Miksi perinne on rikottava?

Eija Saha

frigyes hidas

REQUIEM FOR PEACE SU 10.4.2022 KLO 18 KALLION KIRKKO hanna remes jozsef csikota tuomas lehtinen tuula paavola margit tuokko tommi niskala helsingin poliisisoittokunta helsingin laulu kamarikuoro sonorensemble kilven kuoro käsiohjelma

20 € www.helsinginlaulu.fi ja ovelta

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

23

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Sirkka Müller

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Hammaslääkäriasema

HAMMASTEKNIKKO

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Ilmoita Kirkko ja kaupunki -lehdessä Pääsiäisnumero ilmestyy 7.4.

Varaukset 25.3. mennessä.

Sen jälkeen lehti ilmestyy 5.5.

Varaukset 22.4. mennessä.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

HELANDER-KODIT TARJOAA LYHYT- JA PITKÄAIKAISTA PALVELUASUMISTA IKÄIHMISILLE HAAGASSA, MAUNULASSA JA VUOSAARESSA Kysy vapaita asuntoja!

Asukkaiden käytössä ovat talon yhteiset oleskelutilat, kuntosali, sauna ja pyykkitupa. Asukkaat voivat osallistua maksuttomaan virkistystoimintaan.

Palvelutalosta on mahdollista ostaa fysioterapeutin ja hoivan palveluja asumisen tueksi. Ruoat valmistetaan talojen omissa keittiöissä.

Helander-kodeilla on myös tehostettua palveluasumista ja päivätoimintaa. Kaikki kodit on hyväksytty palvelusetelipaikoiksi.

Tiedustelut puh. 0400 341 306 virpi.paananen@helander-kodit.fi www.helander-kodit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

JALKAHOITOA kotikäynteinä.

Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asennan, opetan ja korjaan TV:t, tietokoneet ja kännykät kotonasi alk.

35 €/käynti. P. 044 9793435/Petteri

Kuulutukset KUULUTUS Rekolan seurakunnassa toimitetaan 12.6.2022 kirkkoherranvaali. Äänioikeutettujen luettelo on valvonnan alaisena nähtävänä 7.4.2022 klo 15–19 ja 8.4.2022 klo 10–14 kirkkoherranvirastossa, osoite Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa. Äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuiksi on merkitty kaikki viimeistään vaalipäivänä 12.6.2022 18 vuotta täyttävät kirkon jäsenet, jotka on merkitty seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi viimeistään 3.4.2022.

Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 12.4.2022 klo 16.00 mennessä kirkkoherranvirastoon, osoite Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa.

Vaalilautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksia 25.4.2022 klo 18 pidettävässä kokouksessaan.

Vantaalla 10.2.2022 Rekolan seurakunnan vaalilautakunnan puolesta puheenjohtaja Tiina Tuomela

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Siivouspalveluja

Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

NORROS OY

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Markku Rautanen YKV, LKV

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Vuokralle tarjotaan Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Ostetaan asuntoja

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Halutaan ostaa perheasunto (min. 3-4 mh, 100 m2) Töölöstä tai lähistöltä. 040 740 3278.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 23.3. klo 18 seurat Vehkojan srk-kesk., Hyvinkää. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.

1a A. su 27.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant.1; sa. M. Nissinen. klo 12 kirkkop. Hakunilan kko, Hakunilant. 48. klo 16 veisuut Seuratuvalla, Autotalo, Salomonk. 17 D. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop. 6. pe 1.4. klo 16 seurat Espoonlahden kko, Kipparink. 8. su 3.4. klo 12 veisuut Kauniaisten kko, Kavallint. 3. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant, 8. ma 4.4. klo 18.30 seurat Leppävaaran kko, Veräjäkallionk. 2. ti 5.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo; K. Viitasaari; hissi C-rappu. ke 6.4. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrn. 1; kahvit klo 18.30.

TULOSSA: su 24.4. klo 18 H-Y 110 v. -seurat 110:ssä paikassa; www.h-y.fi/herattaja110.

SALME BLOMSTER alustaa aiheesta: Kärsimys ja myötätunto la 2.4.2022 klo 10–17 Helsingin Raamattukoululla.

Hinta 60 € sis. lounaan.

Osallistuminen myös etänä.

Lisätietoa: puh. 09 491 667, helsinginraamattukoulu.fi

Ikkunan pesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. P. 040 850 9206.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

[A] LKV M. Rautanen Oy

Pia Matalalampi 050 431 5536

Tilaisuuksia

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

ASIANAJOTOIMISTO

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

Rakennusala Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

la 26.3. klo 16 seurat Tammisalon kirkko ma 4.4. klo 18:30 pääsiäislauluilta, Tammisalon kirkko ti 5.4. klo 19 seurat Huopalahden kirkko pe 8.4. klo 19 seurat Annankulman seurakuntasali pe 8.4. klo 19 seurat Mikaelin kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa

ESIRUKOUSILTA ti 5.4 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Tuomas Metsäranta, Ronny Thylin, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta.

Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Ok-talojen, pari- ja rivitalojen ulkomaalaukset, huoneistoremontit.

Luotettava kumppani. Yli 30 v. kokemus. heikki@maalausliikekemppainen.fi p. 044 297 88 53 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

NAAPURIN MAMMA PAKOLAISTEN AUTTAMISEKSI JÄRJESTETTÄVÄ

MUOTOILIJA TAPIOVAARA

vedettävä N

T

T

A

O

RIISIPATA KILO-

P

A

E

L

L

A

A

J

E

L

L

A

KIELLETTY

T

K

O

L

V

I

T

TERVEYSRUOKAA

U

BIKINEISSÄ

I

HÄRILLE

C

L

A

U

D

I

A

H

E

L

I

KOHTAAVIAKIN

K

I

MERTARANTA -JUUSTO

A

N

T

A

H

O

T

JAKAA

VASTUSYKSIKKÖ

O

S

O

M

H

E

M

MURRERUNOILIJA LAAKSONEN

2X

Nebraskassa

LASKETELTAVIA ASUU RUANDASSA

lehdessä

I

R

K

I

S

T

Ä

Ä

LATINAN ARPA

A

L

E

A

VESTERINEN

V

I

L

I

TIKKAREILLE

I

M

E

S

K

E

L

Y

T

N

+

A

T

A

A

A

T

E L Ä

HAASKA

R

MUUTTUMATONTA KATSOJIA

P

P

I

R

I

S

T

Ä

V

L

ASENTO

A

VANHATAPIO

T

I

I

A

H

U

T

A

A

I

S

T

I

R

I

S

A

T

A

R

M

A

S

A

B

U

HAKEA LÄHETYKSILLÄ

N

O

T

A

A

A

L

A

S

K

A

VETEEN PIIRTYVÄ

T

A

J

U

A

T

A

U

PASANEN MERI

V

E

I

J

O

T

"HOPEALLE"

I

N

D

I

R

A

KITSASTELEE

S

A

I

T

A

A

T

S

E

E

T

N

A

U

T

T

I

A

E

R

O

I

S

T

U

AINEKSISTA

S

TUNNUSTETTU KOOMIKKO

E

PYYTÄÄ KÄTTÄ PAIKKA

K

O

S

I

A

TAISTELIJA KERRATA TOLETÄHTI- RANSYHDISTYS SEJA

S

S

I

I

T

T

A

A

ASEMA MERKILLINEN

S

T

A

T

U

S

R

E

KERTOMUS

A

H

A

S

T

O

A

SIVONEN JALKAAN

J

O

R

I

T

E

O

S

T

A

T

PYLVÄSHALLI TAIVAASSA

U

M

A

I

S

E

I

S

S

A

KIR- RUNOISSA KAS KERTÄHTI JUU

R

I

I

M

I

T

O

T

S

A

T

TUHKAKUPPIIN

T

LÄÄKETEHDAS

T

I

S

A

R

VILJAN TUHO

K

A

T

O

N

E

L

U

POHJOISESSA SANKARI

I

N

A

R

I

HARJANNE KALEVA

K

UKKO MERILÄINEN

E

ITALIAN POIKA

U

R

O

S

L

A

U

R

I

N

T

E

E

T

H

U

T

U

1/100

P

O

S

A

S

T

O

POHJOINEN

-I

S

GANDHI

E

A

R

KASVI TAI NUOTTA

U

2X15X2 + 2X5X4

S

LIIAN MAKEA

V

-1.

O

HUIPPUMALLI SCHIFFER

TIROLISTA TONAVAAN

AKSELISTO

U

JUOTTOKALUJA

NISKAVUOREN NAISEN NIMISIÄ

AUTO

järjet

HERKKÄ

N

O

U

U YMMÄRRYKSET

A

T

U S

M

I

-1.

O T

O

T

T U M

A

I

N

O

A

-VALKEA

K

L

U SHELLEY M

A

R

Y

REININ SIVUJOKI SAKSASSA

MOKA

E

R

VIHKIMÄTTÄ

A

V

O

P

A

R

I

E

N

N

I VISIO N

Ä

K

Y

PUOPOLO

I

V

A

N

T

PYYTÄMISEEN

A

N

TARTTUMISKORKEUS

O

T

E

T

A

S

O

H

S

E

A

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

0,1%

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

Hyvää pyhää

27.3.

MARIAN ILMESTYSPÄIVÄ on kirkossamme ainoa Mariaan liittyvä juhlapäivä. Vuoteen 1772 asti vietettiin 2.7. Marian käyntipäivää, jolloin muisteltiin Marian vierailua Elisabetin luona. Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa Mariajuhlia on useita. Marian syntymäpäivää vietetään 8.9. Ortodoksit muistavat Marian kuolonuneen nukkumista ja katolilaiset hänen taivaaseenottamistaan 15.8.

KAISA HALONEN

MATT I PIKKUJÄM SÄ

Kirkoissa vietetään Marian ilmestyspäivää.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 1:26–38) kerrotaan, kuinka enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle tämän tulevan raskaaksi ja synnyttävän Jumalan Pojan.

Ainoa Maria-juhla

Tätä Maria ei voinut tietää

E

i voinut Maria aavistaa tulevaa kohtaloaan äitinä, vaikka siitä hänelle puhui enkeli. Jo pelkästään raskaus oli neitsyelle vaikea ymmärtää, saati sitten kansannaisen lapselle luvatut loputtomat kuninkuudet ja Jumalan Pojan nimi.

Ei voinut Maria tietää, mitä enkelin lupaukset tarkoittivat. Kyllä, ihmeitä tapahtui Pojan kautta. Vesi muuttui viiniksi ja sairaat paranivat. Tuhannet halusivat janoisina kuunnella Marian lapsen sanoja, mutta liian monet halusivat hänen elämänsä päättyvän ja myös onnistuivat saamaan sen aikaan.

Ei voinut Maria tietää, minne asti hänen poikansa sanat kiirivät. Hänen lapsestaan tuli ihmisille henkilökohtainen Vapahtaja, toivon tuoja kuoleman pelon keskelle ja taakkojen kantaja yli aikojen ja maiden rajojen.

Ei voinut Maria tietää rooliaan kirkkojen kiistoissa. Häneen kulminoituvat pojan seuraajien erot. Yhdet rukoilevat ahkerasti niillä sanoilla, joilla enkeli häntä tervehti. Toiset kuvaavat äidin lapsi sylissään himmeän kullan värisissä maalauksissa. Joillekuille hän on uskontunnustuksen lauseella kuitattu, vähän vaivaannuttavan epätieteellinen hahmo jossain tärkeiden miesten liepeillä.

Ei voinut Maria tietää, miten tärkeä ja läheinen hän on, koska on mitä on. Nainen, joka tuntee ruumiissaan raskauden ja synnytyksen. Äiti, joka on kokenut lapsen kasvattamisen mustat hetket ja ilot, etsinyt hukkaan menneet tavarat ja sydän menetyksen pelkoa läikkyen seurannut lapsensa kasvamisen.

Maria, Herran piikanen, kiitos ja ylistys sinulle siitä, että vastasit enkelille ”tapahtukoon niin kuin sanoit”.

KAISA KARIRANTA

Puhu kielillä Kristinuskolla on monta kieltä ja kielioppia. Vaikkei se luterilaisessa perinnössämme ole tapana, voi enkelin tervehdyksen lausuminen latinaksi ja suomeksi tuoda tuoretta näkökulmaa uskoon.

Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi.

Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.

Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum: benedicta tu in mulieribus, et benedictus fructus ventris tui Iesus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 6/2022

27

”

Tunnen myötätuntoa niitä kohtaan, jotka kirjoittavat ratkaisseensa kaiken. Sieltä tullaan nimittäin aina alas.

KIRJAILIJA PIRKKO SAISIO S. 8

ERKIN ILONRYPYT LISÄÄNTYVÄT PÄIVÄKUMMUN PALVELUPOLULLA Kun kotipalveluista huolimatta kotona ei enää yksin pärjää, hoitokodissa on hoivaa ja turvaa ympäri vuorokauden. Tarjoamme laajan ja laadukkaan valikoiman palveluita ikäihmisille asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Päiväkumpulaiset hoivaavat, huolehtivat, hymyilevät, auttavat ja välittävät.

Elämänilosta kertovia ilonryppyjä lisäävät turvallisuudentunteen, hyvinvoinnin ja elämänilon voimistuminen monipuolisella palvelupolullamme.

LISÄTIETOJA

amu

Ä

na äne

va

oiv us h

ieh Kalam

elle loh

a lou ikeitto

Voitin Heikin Mo n

Voim a

Om

ah

tree

uo

ne

nit o

,o

ma

hjaa

ho

ita

ssa

naaksi

opoli-matsissa

jan k

ja

Hoitokodissa asumisesta ja palveluasumisesta p. 050 400 1236 Kotihoidon- ja avun palveluista p. 045 636 1252 Paloheinän päivätoimintaryhmistä p. 050 305 3193 Malminkartanon päivätoimintaryhmistä p. 050 570 1341 Lue lisää palveluistamme: paivakumpuhoiva.fi

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

kan n o k usi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

anss

a

6

24.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

Henrik Särkkä nauttii palkkatyöstä ja harrastuksista s. 4

Uhriutunut voi löytää elämälleen uuden suunnan s. 6

Elämäänsä tyytyväinen Jorma Hynninen harjoittelee Matteus-passiota kotonaan Sydän-Savossa. Hän esiintyy Espoonlahden kirkossa huhtikuun alussa s. 2

Jorma Hynniselle Matteus-passio on hengellisen elämän ravintoa.

Jorma Hynninen valmistautuu Matteus-passioon Leppävirralla Kohmansalon vanhalla koululla,

Vielä kerran Jeesuksen hahmossa Jeesuksen roolin esittäminen Matteus-passiossa on oopperalaulaja Jorma Hynniselle syvästi hengellinen kokemus. Hän haluaa päättää uransa siihen.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVAT MATIAS HONKAMAA

2

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

J

ohann Sebastian Bachin 1700-luvulla säveltämällä Matteus-passiolla on erityinen merkitys oopperalaulaja Jorma Hynniselle. Hän on laulanut sitä vuosikymmenten aikana lukuisia kertoja sekä Suomessa että ulkomailla.

Hynninen laulaa Jeesuksen osan Matteus-passiossa Espoonlahden kirkossa lauantaina 2. huhtikuuta. Tämän on tarkoitus olla hänen viimeinen merkittävä esiintymisensä. Hän täyttää 81 vuotta esitystä seuraavana päivänä.

– Olen aiemminkin pitänyt jäähyväiskonsertteja ja ajatellut, että olen antanut jo kaikkeni, mutta sitten olen innostunut uudelleen. Nyt tuntuu, että urani täytyy loppua. Saan päättää sen minulle hyvin tärkeään rooliin, sanoo Jorma Hynninen, joka on aina esittänyt ainoastaan Jeesuksen roolin. Siihen on hyvä syy.

MATTEUS-PASSIO on Jorma Hynniselle hyvin syvälle menevä hengellinen kokemus. Hänellä on ollut lapsuudesta lähtien hengellinen kaipuu.

Vuoden kierrossa joulu ja pääsiäinen ovat hänelle tärkeitä, erityisesti pääsiäinen.

– Olen laulanut passioissa 1970-luvun alusta lähtien. Koko tämän ajan olen kokenut niis-

Jorma Hynnisestä ei tullut maalaria vaan laulaja. Rakkaalle harrastukselle on taas aikaa.

jossa hän asuu nykyisen vaimonsa Johanna Tuomen kanssa.

sä hengellisen tunteen ja yhteyden, eräänlaisen paastonajan täyttymyksen. Etenkin Matteus-passio on hengellisen elämäni ravintoa.

– Laulajan on mentävä sisään teokseen omilla tuntemuksillaan. Jeesuksen rooli on Matteus-passiossa kaikkein merkittävin kaltaiselleni henkilölle, joka arvostaa hengellisiä asioita. Minulle on tärkeää saada esittää Jeesusta ja hyödyntää siinä omia taitojani, Hynninen sanoo.

”

Minulle on tärkeää saada esittää Jeesusta.

JORMA HYNNINEN

JORMA HYNNINEN LAULAA Jeesuksen roolin nyt kolmannen kerran Espoonlahden kirkossa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2005. Se ilta ei hä-

Jeesuksen rooli Matteus-passiossa vaatii laulajalta paljon.

neltä unohdu. Esityksen jälkeen hän sai puhelun, jossa kerrottiin hänen poikansa olevan kriittisessä tilassa Meilahden sairaalassa.

– Ehdimme Markon luokse ennen kuin hän lähti tästä maailmasta.

Toisen kerran elämä koetteli häntä rajusti, kun Reetta-vaimo kuoli viisi vuotta sitten. Hynninen sanoo lähes kuolleensa suruun.

Hänelle Matteus-passio on ihmeellinen teos.

Oman elämän tapahtumat peilautuvat väistämättä Jeesuksen viimeisistä päivistä kertovan teoksen esittämiseen.

– Matteus-passion tekstit ja tapahtumat eivät voi olla koskettamatta kuulijoita. 300 vuotta siten sävelletty teos palvelee isoa, pyhää ja syvää asiaa, Hynninen sanoo.

Hän ihastelee Bachin taitoa tuoda sävellyksessä esille dramaattiset kohdat ja uskoo Bachin ymmärtäneen, millaiseen ilmaisuun ihmisääni kykenee.

– Nuo kohdat eivät ole laulajalle helppoja, sillä tekstin sisältö on raskas ja musiikki teknisesti vaativaa.

JORMA HYNNINEN VALMISTAUTUU Matteus-passion esittämiseen kotonaan Leppävirralla Kohman-

salon vanhalla koululla, jossa hän asuu nykyisen vaimonsa Johanna Tuomen kanssa. Hynninen asettui menestyksekkään oopperalaulajan uransa jälkeen paikkakunnalle, jossa hän on syntynyt ja kasvanut.

Reetta-vaimon kuoleman jälkeen hän ajatteli elämän sujuvan rauhallisesti. Sitten hän löysi yllättäen entisen kollegansa oopperalaulaja Johanna Tuomen kanssa yhteisen sävelen.

– Johannan kanssa kaikki lähti liikkeelle yhtäkkiä hyvin voimallisesti. Ensikontaktista olimme jo kolmen kuukauden kuluttua naimisissa. Kaikki tuntui niin selvältä, että oli turha viivytellä, Hynninen sanoo.

– Ihmiselämä on aika jännä. Se voi mennä äärimmäisyydestä toiseen. On vain hyväksyttävä, mitä elämällä on tarjottavana ja mentävä sen mukana. Olen hyvin tyytyväinen siihen, miten elämä on kohdellut minua. ■ Matteus-passio la 2.4. klo 18 Espoonlahden kirkossa, Solisteina baritoni Jorma Hynninen, sopraano Kaisa Ranta, altto Monica Groop, tenori Tommi Niskala ja basso Elja Puukko. Espoon Barokki, kamarikuoro Navichorus, johtajana Elja Puukko. Lapsikuoro Candomini.

Kapellimestarina Seppo Murto. Liput 30/20 e, lippu.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

3

Laitoshuoltaja Henrik Särkkä: ”Mukavinta on se, että saan palkkaa” Kehitysvammaiset ihmiset haluavat olla yhdenvertaisia jäseniä muiden seurakuntalaisten kanssa.

E

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

spoon tuomiokirkkoseurakunnan laitoshuoltaja Henrik Särkkä, 39, avaa tottuneesti Espoon tuomiokirkon vieressä sijaitsevan toimituskappelin ulko-oven.

Särkän työalueena on koko Espoon tuomiokirkkoseurakunta.

– Siivoan täällä paikkoja. Pidän työstäni. Käyn myös Suvelan ja Laaksolahden kappeleissa, kertoo Särkkä.

Hän nostaa pöydälle ison tablettitietokoneen. Lievästi kehitysvammaisen Särkän kielellinen kehityshäiriö dysfasia vaikeuttaa puhetta. Hankalat sanat hän naputtelee tabletin ruudulle.

– Kuljen paikasta toiseen bussilla ja taksilla. Katson etukäteen netistä reitin, hän kertoo.

Särkkä asettaa puhelimen kaiuttimen päälle ja hälyttää avuksemme pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa ja ystävänsä Sirkka Ruikkalan.

– Palkkatyön lisäksi Henkka on mukana tosi monessa vapaaehtoistehtävässä. Hän muun muassa vetää Kehitysvammatuki 57:n tietotekniikkaryhmää muille kehitysvammaisille, Ruikkala kertoo.

VIIME LOKAKUUSSA Kehitysvammaliitto ja Espoon seurakuntayhtymä käynnistivät kehitysvammaisten

tuetun vapaaehtoistoiminnan kokeilun, jossa Henrik Särkkä ja Sirkka Ruikkala olivat työparina.

Kokeilun tarkoituksena oli vahvistaa kehitysvammaisten yhdenvertaisuutta seurakunnassa.

– Moni kehitysvammainen ihminen tahtoisi tulla kirkkoon mukaan KEHITYSVAMMALIITON toiminnanosalliseksi eikä vain toiminnan objohtajan Susanna Hintsalan miejektiksi, sanoo Espoon seurakunlestä Suomen evankelis-luterilaitayhtymän kehitysvammaistyön nen kirkko on jo vuosien ajan oldiakoni Minna Kovalainen. lut edelläkävijä siinä, miten kehiAikataulusyistä hän vastaa Kirkko tysvammaiset pyritään ottamaan ja kaupungille sähhuomioon. köpostitse. Tuetus– Monilla yhteisa vapaaehtoistoisöillä ei edelleenminnassa kehityskään ole sellaista vammaisella on nisaavutettavuusohmetty tukihenkilö, jelmaa, joka kirkolSIIVOAN TÄÄLLÄ PAIKKOJA. joka voi olla kuka la on ollut jo vuotahansa seurakundesta 2012, HintsaPIDÄN TYÖSTÄNI talainen. la sanoo.

HENRIK SÄRKKÄ – VapaaehtoisHänen mielestyöstä on jatkuvastään viimesyksyiti useita kiinnostuneita, mutta haas- nen Kehitysvammaliiton tuetun vateena on tukihenkilöiden löytymipaaehtoistyön kokeilu oli kirkolnen ja oman vapaaehtoistyön keksi- le myös tärkeä oivalluksen paikka minen, kertoo Kovalainen. siinä, että enää ei kohdeltaisi kehiTosin viime syksynä kehitysvamtysvammaisia pelkkinä erityistyön maiset itse keksivät itselleen sopivia kohteina vaan tekijöinä ja osaajina. vapaaehtoistöitä.

Vaikka kirkko monessa suhteessa – Tehtävinä olivat muun muaselää niin kuin opettaa, kehitysvamsa joulukorttipajan ohjaus, ulkoilumaisten kohtelussa on silti vielä palpäivässä reittioppaana toimiminen jon kehitettävää. ja tapahtumissa tiikeripuvussa kul– Yksi kirkon saavutettavuuson-

ANTTI YRJÖNEN/KIRKON ULKOMAANAPU

Rebeka leikkii avustuskeskuksessa Ukrainan ja Unkarin rajalla.

Hänen perheensä on paennut Zaporizhzhiasta läheltä Krimiä.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

keminen, käsityöryhmän ohjaus ja messuavustajan tehtävät, Kovalainen luettelee.

Hän toivoo, että kirkossa ymmärrettäisiin kehitysvammaisten mahdollisuudet.

– Suurin este yhdenvertaisuudelle ovat valitettavasti vallitsevat asenteet. Toisenlaiset ihmiset niputetaan helposti omaksi erityiseksi joukokseen, jonka kanssa ”joku muu” toimii, Kovalainen sanoo.

”

Espoosta apua Ukrainaan Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti 30 000 euron katastrofiavustuksesta Ukrainan sodan uhrien tukemiseen.

Apu toimitetaan perille Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Järjestö jakaa alueella yhteistyökumppaninsa kautta hätäapuna perustarvikkeita. Avuntarve on valtava.

Tällä hetkellä arvioidaan, että Ukrainasta on paennut yli 3,2 miljoonaa ihmistä. Maan sisällä kotinsa jättäneillä on puutetta

gelma liittyy tiedon saavutettavuuteen. 650 000–750 000 suomalaista hyötyisi selkokielestä, mutta uskon kieli taas on usein hyvin vaikeaa, Hintsala toteaa.

Hänen mielestään kirkko voisi myös ottaa nykyistä enemmän esimerkkiä Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta, joka jo vuonna 2015 palkkasi Henrik Särkän.

– Kirkossa on paljon sellaisia varastojen puhtaanapitoon tai esimerkiksi hautausmaiden ulkotöihin liittyviä tehtäviä, joihin voitaisiin palkata lisää kehitysvammaisia.

HAASTATTELUN JÄLKEEN Henrik Särkkä täydentää sähköpostissa luottamustoimiaan: Vuoden 2021 loppuun asti Espoon Kehitysvammatuki ry:n hallituksen jäsen, Me itse ry:n Espoon ryhmän sihteeri ja toimihenkilö, Väylä ry:n hallituksen jäsen ja muutama muukin.

Lisäksi Särkkä on ollut ehdokkaana niin kunta- kuin aluevaaleissa.

– Asun Leppävaarassa Autismisäätiön tukiasunnossa vuokralaisena. Nautin hyvästä ruoasta, ja pasta on lempiruokaani. Katson ohjeita netistä, Särkkä kertoo.

Hänen harrastuksiinsa kuuluvat kuntosali ja musiikki. Sen lisäksi vapaaehtoistyö sunnuntaisin messussa on kohokohta.

– Olen kerännyt kolehtia, järjestänyt virsikirjoja ja tarjoillut kahvia ja teetä.

Mikä Särkän työssä on kaikkein mukavin asia?

– Se, että saan palkkaa. ■

lämmikkeistä, suojista sekä ruuasta ja vedestä.

Kirkon Ulkomaanapu arvioi ihmisten avun tarvetta jatkuvasti, jotta apu kohdentuu sitä eniten tarvitseville niin Ukrainassa kuin muualla Euroopassa.

Espoon seurakunnat järjestivät myös lipaskeräyksen Ukrainan kriisin uhrien tukemiseksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Olarin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola kertoo, että suhtautuminen keräykseen oli positiivista kaikin tavoin.

– Muutamassa päivässä saim-

me Olarissa rekrytoitua 54 kerääjää. Keräyspaikkojen sopiminen oli helppoa ja espoolaisten auttamisen halu oli suurta. Iso kiitos kaikille osapuolille, sanoo Markus Silvola.

Yhteinen kirkkoneuvosto myönsi myös 15 000 euron avustuksen afgaanipakolaisten tukemiseen Pakistanissa Suomen Lähetysseuran kautta.

Afganistanin naapurimaissa on yli 2,2 miljoonaa rekisteröitynyttä afgaanipakolaista ja lisäksi miljoonia rekisteröitymättömiä, jotka ovat paenneet Taliban-hallintoa.

Henrik Särkällä oli meneillään lomaviikko, mutta hän antoi mielellään haastattelun tärkeästä aiheesta.

Kirkkojen valot sammuvat Earth Hour on kasvanut valojen sammutuksesta kansanliikkeeksi, jonka tavoite on yhdistää ihmiset ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi. Myös Espoon seurakunnat ovat mukana WWF:n organisoimassa ympäristötapahtumassa.

Tapiolan kirkossa vietetään Earth Hour -iltaa lauantaina 26.3. kello 18 alkaen. Avoimena yleisönäytöksenä kirkossa esitetään Iiris Härmän käsikirjoittama ja ohjaama uusi elokuva Luo-

makunnan vartijat. Se käsittelee Keniassa elävän daasanach-heimon elämää ja luontosuhdetta.

Espoon tuomiokirkossa järjestetään kaksikielinen ilmastomessu kello 19 alkaen. Messussa rukoillaan luomakunnan puolesta ja kutsutaan miettimään, miten elää ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Messu päättyy Earth Hour -hetkeen ja valojen sammuttamiseen kirkossa kello 20.30.

Seurakunnat sammuttavat pääkirkkojen ulkovalaistuksen kello 20.30–21.30. Valot pimenevät Espoon tuomiokirkosta se-

kä Espoonlahden, Leppävaaran, Tapiolan ja Olarin kirkoista. Kyseessä on valomerkki luonnon puolesta.

Otaniemessä sisäilmaongelmia Toimintaa Otaniemen kappelissa rajoitetaan sisäilmaongelmien vuoksi.

Kappelisalissa voidaan edelleen järjestää lyhytkestoisia tilaisuuksia, muun muassa hautaan siunaamisia. Käytössä ovat myös kappelin eteinen ja wc-tilat. Tarjoilua vaativia tilaisuuksia ei kap-

pelilla voi järjestää, sillä keittiötilat eivät ole käytössä. Sakasti on suljettu toistaiseksi kokonaan pois käytöstä. Se on eristetty muusta ilmatilasta. Työntekijöitä ei sijoiteta kappelille pysyvästi.

Kiinteistöpalvelut on teettänyt tutkimuksia kappelin tiloista.

Niiden tulosten perusteella tullaan tekemään arvio rakennuksen korjauksista.

Nihtisilta avattiin ukrainalaisille Luona Oy avasi 16.3. vastaanottokeskuksen Espoon Nihtisillas-

sa. Toiminta alkoi 120 paikalla.

Tarvittaessa vastaanottokeskukseen voidaan sijoittaa 500 pakolaista.

Viime viikon puolivälissä jo 5 787 Ukrainan kansalaista oli hakenut kansainvälistä suojelua Suomesta. Suurin osa on tällä hetkellä majoittunut yksityisiin koteihin, useimmiten sukulaisten tai tuttavien luo.

Yksityismajoituksessa asuva turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua hakeva rekisteröidään siihen vastaanottokeskukseen, joka on lähimpänä majoituskohdetta.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Uhriutumisesta voi päästä eteenpäin Uhriutumisesta kohti vapaampaa elämää -ilta järjestetään Olarin kirkolla. Mitä asioita siellä käsitellään, pastori Maritta Hartikainen?

– Siellä puhutaan esimerkiksi syistä, jotka vaikuttavat uhriutumiseen ja miten siitä voi päästä eteenpäin. Kyse on syvällä ihmisessä olevasta prosessista, joka lähtee liikkeelle asioista, joita hänelle on tapahtunut. Siihen voi liittyä vaikeita traumoja, väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja mielenterveysongelmia.

– Omien kokemusteni ja opintojeni pohjalta haluan tarjota osallistujille aineksia ajatteluun ja keinoja vaikuttaa omaan elämään.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Ilmastomessu la 26.3. klo 19.

Toimittajina kirkkoherrat Kira Ertman ja Ari Paavilainen, kanttorina Teemu Suominen. Messu päättyy Earth Hour -hetkeen ja valojen sammuttamiseen kirkossa klo 20.30.

Marian ilmestyspäivän messu su 27.3. klo 10. Liturgi Anita Kyönsaari, saarna Reino Yli-Honkola, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Markus Malmgren, kanttori Sheldon Ylioja.

Candomino-kuoro, joht. Esko Kallio.

Pysäkkimessu: ”Älä pelkää, usko ainoastaan” su 27.3. klo 18. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Tuija Kuusinen, kanttori Teemu Suominen.

Messu su 3.4. klo 10. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Marja-Liisa Talja.

Suomen laulu -kuoro.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 3.4. klo 12. Mäenpää, Haunio.

Kalajärven kappeli Messu su 27.3. klo 16. Muurimäki, Talja.

Kauklahden kappeli Muskarimessu to 31.3. klo 10.

Mathlin. Keittoa Yhteisvastuun hyväksi; aik. 5 e ja lapset 2 e.

Kyläkirkko su 3.4. klo 12. Mathlin, Ylioja.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä- ehtoollishartaus to 7.4. klo 19. Marte.

Suvelan kappeli Muskarimessu ke 30.3. klo 10.

Malvaranta, Laakkonen, Karppinen.

Halleluja-messu pe 1.4. klo 18.

Nuorisotiimi.

Perhemessu su 3.4. klo 15. Malvaranta, Haunio. Yhteisvastuutapahtuma ennen messua klo 13–15, Ks. kappelin tiedot.

6

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta

Mitä on uhriutuminen?

– Henkilö voi juuttua johonkin asiaan, tapahtumiin tai olosuhteisiin niin, että siitä tulee elämänasenne. Siihen voi liittyä katkeroitumista, kyynistymistä ja oman identiteetin vinoutumista.

– Hän voi kokea elämänsä hyvin kielteisenä eikä ehkä pysy ottamaan vastuuta omasta elämästään, vaan ko-

Viherlaakson kappeli Messu su 27.3. klo 12. Marte, Talja.

Rippikouluryhmä.

Iltamessu su 3.4. klo 17. Ikonen.

Messun jälkeen Vaeltajan Majatalo, Ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Suklo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 28.3. klo 19.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 24.3. ja 7.4. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13; aik 5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

– Uhriutumisesta kannattaa yrittää päästä eteenpäin. Muutoksen hyväksi voi tehdä itse paljon, Maritta Hartikainen sanoo.

kee syyn asioihin löytyvän ulkopuolelta. Hän saattaa surkutella itseään ja kerätä itselleen jatkuvasti empatiaa ja sympatiaa. Toiset saattavat väsyä tilanteeseen ja kokevat henkilön raskaana.

sa toiminnassaan. Huonoa kohtelua ei kannata sietää, vaan tulee yrittää taistella sitä vastaan. Elämään voi löytyä kiitollisuutta erilaisilla keinoilla.

PAULA HUHTALA

Miten siitä voi päästä eteenpäin?

– Terapiasta voi olla hyötyä, etenkin jos taustalla on raskaita traumoja. Omaa persoonaa voi yrittää muuttaa itsekin esimerkiksi miettimällä oman elämän asioita ja tekemällä muutoksia omas-

Uhriutumisesta kohti vapaampaa elämää -kasvuilta pe 25.3. klo 17.30 Olarin kirkon srk-salissa, Rälssitilankuja 1. Alustus ja keskustelua kasvuillassa Olarin kirkon srk-salissa pastori, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla.

Eläkeläiskerho ti 29.3. klo 13.

Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Toivoa naisille ke 30.3. klo 17.

Ikoniluento: Jeesuksen elämä ja opetukset ikonien kertomana la 2.4. klo 12, Alarik Corander.

Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel Dance & Lattarit ma klo 17 ja klo 18 Hiirisuon asukaspuisto. 5 e/tunti. ILM. mia.blomstedt@evl.fi.

Rukouksen ilta ke klo 18.30.

Eläkeläiskerho to 24.3. ja 7.4. klo 13.

Kappeli avoinna hiljentymistä ja rukousta varten ma–ke, pe klo 10–14, to klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 28.3. klo 13.

Neulontaillat kappelilla – puikot heilumaan! ma 28.3. klo 18.

Kappelilounas ti klo 11–12.30, 2–4 e.

Raamattu rakkaaksi ti klo 18. Ari Kunnamo.

Maaliskuun torstaiset keittopäi-

vät Yhteisvastuun hyväksi to klo 12–13.30, 2–5 e.

Yhteiskävely lähtö kappelilta to klo 10.30. Tied. mari.mathlin@evl. fi.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ti 7.4 klo 18. Tapio Puolimatka: ”Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa”. Dos. Janne Nikkinen. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospel-lattarit ma I-ryhmä klo 18–19, II-ryhmä klo 19–20. 5 e/kerta.

Toivoa naisille – rukouspiiri ti 29.3. klo 18.30.

Eläkeläiskerho ma 4.4. klo 13. Äänimaljarentoutus to 7.4. klo 17.45. Kesto 45 min. Makuualusta, torkkupeitto ja tyyny mukaan. ILM. 6.4. mennessä: pia.harkonen@evl. fi. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Eläkeläiskerhot: to 31.3. klo 10.30 ja ke 6.4. klo 13. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Kaksi Auroraa – Diakonia 150 vuotta -juhla 27.3. klo 15. Mitä on diakonia tänään? VTM Mari Anthonin alustus Aurora Karamzinista.

Kaksi Auroraa -näytelmä, Minna Kovalainen, Katja Kangas, Markus Bäckman. Diakoniatyöntekijät Pauliina Alanko, Kirsi Salonen ja Eeva Einola sekä pappi Marja Malvaranta. Juhlakahvit.

Naisten raamattupiiri su 27.3. klo 15.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 28.3. klo 18.

Kappelilounas ti klo 12, hinta 1,5–3 e.

Eläkeläiskerho to 31.3. klo 13.

Pääsiäiskorttipaja to 31.3. klo 13–15. Kahvi ja pulla 1,5 e.

Yhteiskävely lähtö to klo 15 kappelilta. Tied. anita.kyonsaari@evl.fi.

Yhteisvastuutapahtuma su 3.4.

Klo 13–15. Puuhaa lapsille, lounas, arpajaiset, myyjäiset. ”Yksinäisyys – toisille valinta, toisille suru ja kipukohta” to 7.4. klo 18. Dokumenttielokuva ja keskustelua monenlaisesta yksinäisyydestä. Erätauko-keskustelun

Leveys 87 mm korkeus 273 mm SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

S. 7 ohjaa Vilppu Huomo. ILM. 6.4. mennessä: marja.malvaranta@evl. fi, 040 5311 040. Kahvit.

Israel-webinaari Teams-sovelluksen kautta ti 5.4. klo 16–17.30. Tied. ja ILM. helene.taal@evl.fi. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Hiljainen Villasukkapäivä la 26.3. klo 11–16. Yhteistä ja omaa hiljentymistä. Mahdollisuus äänimaljarentoutukseen ja lempeisiin kehollisiin harjoituksiin. Välipala, lopuksi messu. ILM. tuija.kuusinen@evl.fi.

Lähetyspiiri ma 28.3. klo 14.

Kappelilounas ti klo 12–13, hinta 2–4 e.

Eläkeläiskerho ke 30.3. klo 13.

Vaeltajan Majatalo su 3.4. klo 18–19.30. Iltapala. Vapaan sanan ja sävelen ilta. Esirukousta.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

hengellinen väkivalta. 24.3. ja 20.4. klo 18 Kirkonkymppi. Tied. ani. iivanainen@evl.fi, 040 5725 344.

Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä sekä Solmuja parisuhteessa -ohjausta.

Tied. Outi ja Kirsi.

WALK IN -TERAPIAA NUORILLE Yhden tapaamisen keskusteluapua 16–29 -vuotiaille nuorille ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Walk in -terapia pyrkii helpottamaan oloa ja löytämään ratkaisusuunnan. Se on anonyymiä ja ilmaista. Lähetettä tai ajanvarausta ei tarvita. Vastaanotot 11.3. alkaen perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelissa. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/walkin-terapia.

UNELMAN KAMMARI

LIVEKESKUSTELUT

Kirpputori ja kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Hartaus 7.4. klo 11.30. Tied. eeva.einola@ evl.fi, 050 438 0189.

Seurakunnan työntekijöiden vuorovaikutteiset keskustelut seurakuntalaisten kanssa Instagram-livessä arkisin. Julkaisuajankohta vaihtelee eri viikoilla.

Tule paikalle: Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta.

PÄIVÄKERHOT 2–5-VUOTIAILLE Ilmoittautuminen syksyn kerhoihin käynnissä 31.3. asti: www. espoonseurakunnat.fi/paivakerhot.

Etsimme myös tarvittaessa tulevia sijaisia 2–5-v. päivä- ja perhekerhoihin. Tied. aila.pihlajavesi@ evl.fi, 040 5251 216.

LAPSET JA -PERHEET Yhden vanhemman perheiden leiri 30.4–1.5. Velskolassa. Virkistystä. Ulkoilua, askarteluja. Aik. 30 e, lapsi 10 e (yli 3-v.). Mahdollisuus maksuvapautukseen. Omat kyydit.

Tied. 050 511 0165, kirsi.kanerva@ evl.fi. ILM. 10.4. mennessä: www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-ja-lapsiperheet. Sieltä löytyvät myös perhekerhot -kahvilat, pyhäkoulut ja muskarit.

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Tied. ja ilm.: Perhetyönohjaajat outi.wenell@evl.fi 040 5474146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville to 21.4., 19.5. ja 9.6. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi.

Pari asiaa -parisuhdeillat Suvelan kappelissa ke klo 18–19.30: 30.3. ja 6.4. ”Työkaluja ristiriitoihin”. Kataja ry:n vertaisohjaajat Mari ja Jaakko Laurikainen. Tied. Kirsi.

Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa 24.3. klo 18–19.30 Suvelan kappeli. Ohj. Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Kahvit 17.30. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216.

Keskusteluryhmä sateenkaariaikuisille. Aiheina mm. turvallinen hengellisyys, yhdenvertaisuus,

TÄRKEÄÄN VASTUUNKANTAJATEHTÄVÄÄN?

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme vahvasti läsnä – Seuraa meitä! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: Espoon tuomiokirkko

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Etsimme vapaaehtoisia arkunkantajia hautaan siunaamisiin.

Perehdytämme sinut tehtävään.

Tied. ja ILM. pirkko.nurminen@evl. fi, 040 5674 420 tai merita.hietanen@evl.fi, 040 5311 009.

Toiminta on palannut normaaliksi. Voit tarkistaa päivittäiset tapahtumat osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Ajankohtaiset tiedot koronarajoituksista: espoonseurakunnat.fi/ info-ja-asiointi/koronaohje.

HILJAISUUDEN RETRIITTI

MESSUT

27.–29.5. Velskola. Ohj. Marja Malvaranta ja Laina Pekonen.

Espoolaiset 90 e, muut 140 e, opiskelijat 45 e. ILM. 6.5. mennessä: marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

Messu su 27.3. klo 11. Kohijoki, Yli-Jaskari. Okra-kuoro. Rippikoulumessu.

Hiljaisuuden messu su 27.3. klo 17 Soukan kappeli.

Yhteisömessu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su 27.3. ja 3.4. klo 16 kirkko. Etkokahvit klo 15.30 alkaen. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen keittoruokailu.

Siioninvirsiseurat pe 1.4. klo 18.30 kirkko.

Messu: 5. paastonajan sunnuntai su 3.4. klo 11 kirkko. Aalto, Ojala.

Iltamessu su 3.4. klo 17 Soukan kappeli. Sinervo, Yli-Jaskari.

Viikkomessu ke 6.4. klo 14 kirkko.

E. Aalto, Yli-Jaskari.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN! Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146.

Silta - paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraus: 050 5110 165, kirsi.kanerva@evl.fi.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Diakonian ajanvaraus alueesi työntekijältä: Aurora: 040 7636599, Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189, 040 547 1861, Pohjois-Espoo: 040 736 9315, Länsi-Espoo: 050 438 0176, 040 513 0862, Viherlaaksolahti: 040 572 5344 www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

KONSERTIT Matteus-passio Navichorus la 2.4. klo 18 kirkko. Jorma Hynnisen jäähyväisrooli Jeesuksena. Liput 20/30 e. Tied. Elja 0400 505 562.

TUKEA JA APUA Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9.

Seurakuntamme alueella asuville.

Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

Kaipaatko juttuseuraa? Jätä tekstiviestillä soittopyyntö numeroon 046 899 2860.

Seurakunnan vapaaehtoinen soittaa sinulle viikon sisällä.

LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti klo 14–15 Teams.

Käydään läpi Apostolien tekoja.

Linkki verkkosivuilla. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi.

Miesten raamattupiiri to 24.3. ja 7.4. klo 18 kirkko, parill. vkot.

Iltapala 4 e.

Raamattu ja rukous -ilta pe 1.4. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Minna Vihkolle Tapiolan kirkko on tuttu lapsesta saakka.

– Alttariseinä on kuin muuri, joka ei eristä tai erottele, hän sanoo.

Tiesitkö?

TAVATAAN TAAS!

Muistot juhlistavat Tapiolan kirkkoa Minna Vihkolle Tapiolan kirkko on oman kylän keskipiste, jolla on roolinsa kaikissa elämän merkkitapahtumissa.

J

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

oka sunnuntai ennen kymmentä Minna Vihko astuu puolisonsa kanssa sisään Tapiolan kirkon ovesta. He hakeutuvat istumaan vakiopaikalleen, kirkkosalin vasemmalle laidalle, sillä se on heistä kirkon paras kohta: näkyvyys saarnastuoliin on suora ja kanttorin työtä on mahdollista seurata.

Messussa käyminen on Vihkoille tärkeä perinne.

– Siellä ympärillä on paljon tuttuja, mutta onneksi aina tuntemattomampiakin seurakuntalaisia. Samoja ihmisiä näen kaupassa, kävelyllä ja kuorossa, Minna Vihko sanoo.

Hänelle Tapiolan kirkko on oman kylän keskipiste, kotoisa ja turvallinen paikka. Pohjoistapiolalainen Vihko on asunut seurakunnan alueella yhteensä 49 vuotta.

– Monet tärkeät muistoni kietoutuvat tuohon rakennukseen: minut on konfirmoitu ja vihitty Tapiolan kirkossa, ja isäni on haudattu sen uurnalehtoon.

TAPIOLAN KIRKKOSALI avautui lähes kaksi vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen tammikuussa, ja loputkin rakennuksesta on valmistumaisillaan.

Keväällä seurakunnassa vietetään sen

8

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

Aamupala ti klo 9–10 kirkko.

Vapaaehtoinen maksu.

Diakonialounaat ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

kunniaksi juhlaviikkoja. Nyt ihmisiltä kaivataan muistoja kirkosta. Niitä kootaan seurakunnan verkkosivulle ja kirkolla tämän vuoden aikana pidettävään näyttelyyn. Joitakin kertomuksia on jo verkossa näkyvilläkin.

– Muistot jäävät säilöön seurakunnan arkistoon. Toivomme, että niistä on iloa myös jälkipolville, sanoo Tapiolan seurakunnan viestinnän asiantuntija Sonja Grönqvist.

Minna Vihkon tärkein mielikuva Tapiolan kirkosta on se, että hän tuntee olevansa turvassa harkoista kootun alttariseinän suojassa. Sen harmaa väri ja rosoinen materiaali tuntuvat elävän valon vaihteluiden mukaan.

– Alttariseinä on kuin muuri, joka ei kuitenkaan eristä tai erottele. Pidän myös siitä, että kotikirkossani on katto korkealla ja seinät leveällä. Se sopii evankelis-luterilaiseen sanomaan, Vihko sanoo.

Tapiolan kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1965. Haluatko jakaa muistosi kirkosta? Tee se verkkosivulla espoonseurakunnat.fi/muistoja, s-postitse sonja.gronqvist@evl.fi tai postitse: Sonja Grönqvist, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo.

Tapiolan seurakunnan juhlaviikkoja vietetään 18.4.–1.5. Sunnuntaina 24.4. kello 10 pidetään juhlamessu, jonka toimittaa piispa Kaisamari Hintikka.

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli.

Ikäihmisten kerhot: ma klo 10 kirkko ja klo 12.30 Kaskikappeli. Ti klo 14 Mäntykappeli. Ke klo 14.30 Puistokartanon palvelutalo. To klo 13 Soukan kappeli. pe klo 14 Merikartanon palvelutalo hartaus- ja keskustelupiiri.

Elokuvanäytös ma 28.3. klo 19 kirkko: lyhytelokuva urkuri Markku Ketolasta. Vapaa pääsy.

Laulukerho ti 29.3. klo 13 kirkko.

Tied. Helena 040 572 3676.

Kuolemailta 30.3. klo 18 kirkko.

Kutsuttujen vieraiden johdolla keskustelua ja neuvoja mm. hoitotahdon ja testamentin tekoon sekä hautajaisten järjestämiseen. Kahvitarjoilu.

Mielen treenisali ke 30.3. klo 17.30 kirkko. Työskentelyä oman spiritualiteetin ja henkisten voimavarojen kanssa. Työskentelyn kesto n.

2,5 h. Tied. Teemu 046 920 4162.

Miesten saunailta to 31.3. klo 18 Hvittorpin kurssikeskuksen rantasauna. Lenkkeilyä klo 17.15, saunomista ja iltameditaatio. Seuraava saunailta 7.4.

Yksinhuoltajien olohuone to 30.3. klo 17.30 Soukan kappeli. Lastenhoito.

Yhteisen tulen äärellä to 7.4. klo 17 Soukan kappeli. Omat grillattavat mukaan. Tarjoamme tulet ja mehut.

Perhekahvila ma 28.3. klo 9.30 Soukan kappeli.

Pienen aasin pääsiäinen – lapsiperheiden ulkoilmaesitys ti 12.4. ja ke 13.4. klo 18 Pakkasmäen amfiteatteri. Aasin muisteluiden kautta tutustutaan pääsiäisen tapahtumiin. Sopii kaikenikäisille lapsille, kesto n. 20min. Vapaaeh-

toinen maksu kolehtiin Yhteisvastuun hyväksi.

VIRKISTYSTÄ, LEPOA, RYTMINVAIHDOSTA Arjen irtiotto 9.–13.5. Hvittorp.

Räätälöi itsellesi 1–4 vrk kokonaisuus ja lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä.

Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30–ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 28.3.– 25.4. Ensikertalaiset etusijalla.

YHTEISVASTUU Onnenpäivä la 26.3. klo 10–13 Soukan kappeli. Ulkona mm. lettuja, makkaroita, hattaraa ja sisällä kahvila, arpoja, ongintaa, pomppulinna, leivonnaisia, yhteisvastuutuotteita, kasvis- ja jauhelihakeittoa. Voit tuoda myyntiin leivonnaisia, tuoteseloste mukaan (inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883).

Kirpputori la 26.3. klo 10–14 Soukan koulu.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 2.4. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo.

Kansainvälinen kuoro aikuisille la 26.3.–21.5., parill. vkot, klo 18–19.30 kirkko. Kuorossa käytettävät kielet mm. englanti, suomi, venäjä, arabia, armenia. Ei erityistä tasovaatimusta. Tied. Sirarpi Tovmasyan, 0440 767 614, sirtov2004@ yahoo.com.

LAPSILLE JA NUORILLE Päiväkerhoihin ilmoittautuminen. Syksyn 2022 päiväkerhoihin ilmoittautuminen käynnissä maaliskuun loppuun saakka. Kerhot tarkoitettu 2–5-vuotiaille. Lisätietoja verkosta.

Walk in -terapiapäivystys pe 25.3. ja 1.4. klo 13 Viherlaakson kappeli.

Yhden kerran terapia, ilmainen ja ilman ajanvarausta.

Nuorten messu pe klo 20 Sode.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä. Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/info-ja-asiointi/koronaohje.

korkeus 160 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

S. 9 MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Arki-illan messu to 24.3., 31.3. ja 7.4. klo 17 Leppävaaran kirkko.

Hengähdyshetki arjen keskellä joka torstai klo 17. Messu kestää noin 20 min.

Luotan rohkeasti – Marianpäivän messu ja kirkkokahvit su 27.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana hiihtolomariparin nuoret. Lauluyhtye Moodi, Samuli Hyvärinen, sello.

Ahtee, Koskela, Latvanen, Hyry.

Kappelimessu su 27.3. klo 17 Perkkaan kappeli. Messussa käytetään skotlantilaisen Iona-yhteisön rukoustekstejä, jotka ammentavat kelttiläisestä perinteestä. Raunu, Noponen.

Aamuehtoollinen pe 1.4. klo 8.30 KilonRisti.

Jalostaako kärsimys? – messu ja kirkkokahvit su 3.4. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Järvenpää B -rippikouluryhmä. Raiskio, Yletyinen, Latvanen Kärsimyksen tuskaa – messu ja kirkkokahvit su 3.4. klo 13 Karakappeli. Mukana Järvenpää A -rippikouluryhmä. Vallivirta, Latvanen.

Arabiankielinen perhemessu ja pyhäkoulu su 3.4. klo 13 Perkkaan kappeli.

Siioninvirsiseurat ma 4.4. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Puhujina Antero Salminen ja Pertti Mäkeläinen. Illan isäntänä Erkki Koivusalo.

MESSU AVUSTAJA­ KOULUTUS Tule mukaan tekemään yhdessä messua! Koulutuksen käytyäsi voit avustaa seurakunnan messuissa ehtoollisen jaossa ja muissa tehtävissä. Messuavustajakoulutus pe 8.4. klo 18 Leppävaaran kirkko, kouluttajana pastori Kirsti Koskela.

Lisätiedot: kirsti.koskela@evl.fi, p.

050 529 4370. Ei ennakkoilmoittautumista.

AIKUISRIPPIKOULU ALKAA Jäikö rippikoulu käymättä?

Aikuisrippikoulun aloitustapaaminen ti 5.4. klo 18 Stellassa, Lars Sonckin kaari 16. Ilmoittautumiset: jukka.raunu@evl.fi.

RUKOUSTA LEPPÄVAARALAISTEN PUOLESTA Ti 5.4. klo 7−9 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Kaipaatko Leppävaaraan toivoa, iloa, muutosta, Jumalan valoa? Tule siunaamaan leppävaaralaisia parillisten viikkojen ti-aamuisin kello 7–9 Nuorten Siipeen, Alberganesplanadi 1. Tarjolla kahvia ja teetä. Tied. diakoni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057.

ISIEN SAUNA­ JA VIRKISTYSILTA Hvittorpin rantasaunassa ma 4.4.

klo 17.30–21. Omat kyydit/kimppakyydit. Tarvittaessa kysy Jukalta, jukka.silventoinen@evl.fi, kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyydin. Ilm. viim. ke 30.3.: espoonseurakunnat. fi/tapahtumat.

KUORO KAIKILLE Ke 30.3. klo 18–19.15 Leppävaaran kirkolla. Muut kevään kerrat 20.4. ja 4.5. Tied. outi.noponen@ evl.fi.

PARIASIAA­LUENNOT Tule pysähtymään hetkeksi parisuhdeasioiden äärelle Leppävaaran kirkolle (B-ovi) keskiviikkoisin klo 18.

Teemat ja päivämäärät: Ke 30.3. Kipinöitä parisuhteen kosketukseen Ke 27.4. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin Ke 11.5. Syventäviä työkaluja parisuhteen ristiriitoihin Tied. jukka.silventoinen@evl.fi tai eira.salakka@evl.fi.

TAAPEROKIRKKO ”Ruuvit löysällä” pe 1.4. klo 10 Perkkaan kappeli. Lumet ovat sulaneet ja talven jäljiltä löytyy kaikenlaista. Mutta mistä nämä kaikki ruuvit ovat peräisin? Taaperokirkko huhtikuussa Perkkaan kappelilla.

KONSERTTI LAPSILLE Mallan matkassa -lastenmusiikkikonsertti la 26.3. klo 15 Leppävaaran kirkko. Päiväkoti-ikäisille lapsille suunnatussa konsertissa pääset liikkumaan, laulamaan ja loruilemaan. Malla Pelo, laulu, huilu; Roope Pelo, piano, kitara, ukulele, laulu, kornetti; Heikki Laaksonen, loota, perkussiot, haitari. Vapaa pääsy.

NUPIT KAAKKOON – URUT 40 V Su 3.4. klo 17 Leppävaaran kirkossa juhlitaan urkujen nelikymppisiä.

Ylen klassisen musiikin radioääni Risto Nordell juontaa konsertin, jonka monipuolinen ohjelma tuo esiin urkumusiikin voimaa ja värejä. Pauliina Hyry, urut, Risto Nordell, juonto, Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Sole Mustonen, oboe, Samuli Hyvärinen, sello, lauluyhtye Moodi. Vapaa pääsy, vap.eht. maksu Yhteisvastuukeräykseen.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT Tavoitteena rentoutua ja antaa tunteille ja ajatuksille tilaa la 2.4. klo 11.30–16.30 Uutussa, Lintukulma 2. Maalauskokemusta ei tarvita.

Ohj. Nina Purtonen. Maksu 15 e Naisten Pankin hyväksi. Ilm. viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl. fi, 040 537 6876.

VARTTUNEELLE VÄELLE Varttuneen väen kerho joka to klo 13 Perkkaan kappeli ja joka ti klo 13 Karakappeli. Ohjelmallinen osuus ja ilmainen kahvitarjoilu. Ohj. Kimmo Vuorialho.

Avoin kahvila ma 4.4. klo 13 Leppävaaran kirkko.

sinä

pappi

YHTEISVASTUU­ LIPASKERÄYSTEMPAUS YV-keräyksen teema on ”Lahjoita mulle huominen”. Autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. Lipaskeräystempaus pe 25.3. ja pe 1.4. klo 16−19 Lasten kappeli Arkki. Hae keräyslipas ja -liivi Lasten Kappeli Arkista, jossa myös taukokahvila kerääjille. Tied. p. 040 513 0867 tai heli.taina-rantakaulio@evl.fi.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@ evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Lounaan hinta 3 e.

Launtaibrunssi la 26.3. klo 10−12 Raitin pysäkillä, Konstaapelink. 1.

Hinta 3 e.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään striimaamaan: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 27.3. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski. Olarin seurakunnan kamarikuoro. Kuoroa johtaa viisi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston kuoronjohtajaa.

Paastonajan aamumessu ke 30.3. klo 8. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila.

Messu kirkossa ja verkossa su 3.4.

klo 10. Liturgia ja saarna Antti Malinen avustava pappi Juha Virta, kanttori Joni Vikki.

Paastonajan aamumessu ke 6.4. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus.

Matinkappeli: Messu su 27.3. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Joni Vikki.

Colourful Christian Worship Matinmessu su 3.4. klo 17. Liturgia Tuija Samila, saarna Elina Hellqvist, kanttori Sanna Franssila Messu on kaksikielinen, käytämme englantia ja suomea. The service is bilingual, Finnish-English.

Olarin kappeli: Messu su 27.3. klo 12. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski.

Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Tarjolla tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Katso lisää: risteys.fi.

Liturgia ja saarna: 24.3. Jussi Koski, 31.3. Juha Virta, 7.4. Jussi Koski.

Etkot klo 18. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 3.4. klo 12 Matinkappeli.

UHRIUTUMISESTA KOHTI VAPAAMPAA ELÄMÄÄ Alustus ja keskustelua kasvuillassa Olarin kirkon seurakuntasalissa pe 25.3. klo 17.30 kappalainen, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla mm. psykoterapeutti, kirjailija Pepi Reinikaisen kirjan pohjalta. Tarjoilua. Hartaus. Uhriutumista on vaikea tiedostaa. Se on juuttumista kielteiseen asiaan voimakkaasti elämässä. Miten päästä eteenpäin? Miten oppia ottamaan enemmän vastuuta itsestään?

CHAPPLE­KIRPPIS Laita hyvä kiertämään ja tule tekemään löytöjä tai myymään omat aarteesi. Su 3.4. klo 12–15, Chapple, Ison Omenan 2. krs.

Myyntipaikka alkaen 5 e. Pöytien ja rekkien varausohjeet: chapple.fi.

Lasten leikkihuone on avoinna

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

kirppiksen ajan. Tapahtumassa on kahvitarjoilu vapaaehtoisella maksulla Kirkon Ulkomaanavulle.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ ”Pimeydestä valoon” la 9.4. klo 10.30–17.30 Olarin kappelissa.

Messu, lounas ja kahvi, rentoutusta ja kehollista rukousta, hiljaista meditaatiota ja oman sisimmän kuuntelua. Ilmoittautumiset 31.3. mennessä ohjaajalle: ullamaijakyrola@hotmail.com tai tekstarilla 050 3465 348. Ryhmään mahtuu 12 henkilöä.

Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Ajankohtaiset tiedot löytyvät verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelimeen, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

Noudatamme toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä.

AIKUISTEN RYHMIÄ

KIRKON PERUSKORJAUS

Lukupiiri kerran kuussa. Päivämäärät ja kirjat: to 7.4. Sally Salminen: Katrina, to 5.5. Yaa Gyasi: Matkalla kotiin. Lisätiedot: leena. lenkkeri@gmail.com, 050 353 8398.

Saunailta naisille Hvittorpissa ti 5.4. ja ma 16.5. Iltapala, hartaus kappelissa. Hinta 3,50 e. Kimppakyyti 3 e. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Ilmoittautumiset Anneli Virolainen p. 0400 205 445.

Miesten kokkikerho. Kokki Pekka Kautto opastaa miehiä ruuan laiton saloihin ma klo 9 alkaen Olarin kappelilla. 4–6 osallistujaa. Sopii esimerkiksi vähän iäkkäämmille.

Tiedustelut: Markus Silvola, markus.silvola@evl.fi, 040 531 1017.

Kirkonmäkikahvila ma klo 11–14 Olarin kirkon kerhosiivessä.Tiedustelut Minna Martiskainen p. 050 3307129). Leipäkahvila pe klo 13–14.30 Matinkappelilla.Tiedustelut: Maria Virtanen, p. 050 4380 238.Kahvittelua ja vapaamuotoista yhdessäoloa. Paikalla seurakunnan vapaaehtoisia. Tarjolla lahjoitusleipää

Jumalanpalveluselämä jatkuu kirkkosalissa sunnuntaisin ja keskiviikkoisin. Muu toiminta käynnistyy kirkolla maaliskuun aikana. Lisätietoja toiminnasta löydät verkkosivuilta.

DIAKONIATYÖ Diakonialounaat: Matinkappeli ti klo 12–13. Olarin kappeli (Kuunkehrä 4) to klo 12–13. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Hinta 3 e. Ota mukaan tasaraha. Community lunches: Tuesdays in Matinkappeli, 12–13.

Thursdays at Olari Chapel, 12–13.

Tickets will be available 11.45-12.30.

Fee 3 euros. Please use the exact amount.

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10–11, p. 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille.

Contact deacon on Tuesdays 10-11 by phone 050 4329368 or via email.

The parish deacon may be an ordained person or a nurse, who is responsible for the parish’s carative ministry, offering support to those in the greatest need.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Kirkkopolku 6 tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

10

MESSU Marianpäivän perhemessu su 27.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Musiikissa mukana GospelKids-kuorolaisia Liisa Soinion johdolla, Leevi Valkeavirta, Kristiina Larjava, huilu sekä kanttoriharjoittelija Aino Hänninen. Kanttorina Elina Jokivuori. Varhaiskastuksesta mukana ovat Terhi Kuoppala ja Kaisa Puranen. Liturgi Anu Ristimäki, saarna Marianne Tiihonen, avustava pappi Jussi Koivisto. Ota mukaasi sininen huivi, jota voi heiluttaa messun eri vaiheissa.

Iltakirkko ti 29.3. klo 18 Tapiolan kirkko. Nuorempi ja rennompi iltamessu, joka valmistellaan yhdessä nuorten kanssa.

Viikkomessu ke 30.3. klo 8 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jurmu.

Messu su 3.4. klo 10 Tapiolan kirkko. 5. paastonajan sunnuntai.

Liturgi Ossi Tervonen, saarna Katja Hero, kanttori Liisa Malkamäki.

Viikkomessu 6.4. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Malkamäki.

SIIONINVIRSISEURAT Su 27.3. klo 16 Tapiolan kirkko.

Puhujina Sini Hulmi, Olli-Pekka Lassila, Heidi Zitting ja Ossi Tervonen. Ennen seuroja kahvi- ja teetarjoilu.

RUKOUS UKRAINAN PUOLESTA Tapiolan kirkossa su 27.3. ja 3.4. klo 17.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Tapiolan kirkon seurakuntasalissa joka keskiviikko. Kahvit klo 12.30, ohjelma klo 13. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous. Mukana pastori Katja Hero.

Ke 30.3. Tapiolan alueen nimistö.

Nimistöntutkija Sami Suviranta.

Ke 6.4. Kun elämä yllättää. Selviytymiskeinojani kriisissä. Psykoterapeutti, FM Sirkka-Liisa Kuitunen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ -KONSERTTI Puolen tunnin päiväkonsertissa esiintyvät Espoon musiikkiopiston oppilaat ja opettajat. Ke 30.3. klo 12 Anja Miao, huilu, Ilmo Peitso, piano. Stamitz, Ganne, Clarke.

Vapaa pääsy, vap.eht. maksu Yhteisvastuukeräykseen.

PALMUSUNNUNTAIN KONSERTTI Franz Liszt: Ristin tie su 10.4. klo 18. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, joht. Liisa Malkamäki, Iina Katila, urut, solisteina Hannu Niemelä ja Pia Innala. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu YV-keräykseen.

LAULUKLUBI Leppoisaa yhteislaulantaa kanttori Elina Jokivuoren johdolla tiistaisin klo 13.30 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa.

LUOMAKUNNAN VARTIJAT Iiris Härmän uusi elokuva ”Luomakunnan vartijat” la 26.3. klo 18 Tapiolan kirkossa . Kesto 75 min, sen jälkeen iltatee ja keskustelua elokuvan herättämistä ajatuksista ja teemoista – Earth Hourin hengessä. Keskustelemassa KUA:sta Tuulia Kokkonen ja Aly Cabrera.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta.

Virvon, varvon, tuoreeks terveeks. Kirvuntien perhekerhossa, Kirvuntie 18 C, ollaan palmusunnuntain tunnelmissa ti 5.4. klo 9.30 virpomavitsoja koristellen ja pieniä pääsiäismunia metsästäen.

Perheiden pääsiäisaskarteluilta ke 6.4. klo17.30 Tapiolan kirkko.

Muskarihetki, pääsiäiskorttien ja pääsiäismunakoristeiden tekoa.

Voit myös koristella mukana tuomasi oksat. Mehu- ja keksitarjoilu.

PARISTA PERHEEKSI Ke 6.4. klo 17 Tapiolan kirkko.

Valmennuksessa pohdimme, millaisia tuntemuksia lapsen syntymä ja vanhemmaksi kasvaminen voivat herättää itsessä ja miten muutos heijastuu erityisesti parisuhteeseen. Parista perheeksi -illat ovat osa neuvolan perhevalmennusta. Ne ovat katsomusneutraaleja ja avoimia kaikille. Iltoihin voi osallistua myös lapsen syntymän jälkeen.

ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA Hvittorpin rantasaunassa ma 4.4. klo 17.30–21. Saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua.

Omat kyydit/kimppakyydit. Tarvittaessa kysy Jukalta, jukka.silventoinen@evl.fi, kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyydin. ILM. VIIM. ke

30.3.: espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat.

alatakkahuoneessa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

PÄÄSIÄISIKKUNAT

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi.

Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kirkon sisäpihan ikkunoissa on erilaisia pääsiäiseen liittyviä asetelmia koko perheen katseltavaksi 1.–18.4. Ikkunoiden välityksellä voi tehdä pienen matkan hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumiin.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Ma 4.4. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000, kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA KIRKKOKAHVIT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA Su 27.3. saarna Kari Kuula, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Teija Palolahti. Hele- lauluryhmä, joht.

Raisa Rangell. Messu myös suoratoistetaan srk:n Facebook -sivun kautta (seurakuntalaisia ei kuvata).

Su 3.4. saarna Anne Huoponen, liturgia Mimosa Mäkinen, kanttorina Anna Marte,

UUSIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TEHTÄVÄÄN SIUNAAMINEN Su 27.3. klo 12 Kauniaisten kirkossa Grankulla svenska församlingenin messussa. Emäntä-vahtimestari Jessica Kamb, suntio-vahtimestari Krista Palmer, diakonia-assistentti Carola Wikström ja seurakuntapastori Jona Granlund siunataan tehtäviinsä.

AVOIN PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13-15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

ILON RYHMÄ Mielenterveysryhmä tiistaisin klo 15 Sebastoksessa. Ei ole ti 12.4.

KESKUSTELEVAT NAISET To 24.3. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Digimaailma ja minä. Mukana Erkki Ylitalo.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 31.3. klo 14 – 15.30 kirkolla

SIIONIN VIRSIEN VEISUUT Su 3.4. klo 12 Kauniaisten kirkolla yläkerran takkahuoneessa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 5.4. klo 13 kirkon yläsalissa.

MARTAT JA MARIAT To 7.4. klo 12 yläsalissa kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Esbo domkyrka sö 26.3 kl. 19.

Klimatmässa på finska och svenska – Earth Hour. Ertman, Ari Paavilainen, kristna inom miljörörelsen Elokapina.

Esbo domkyrka sö 27.3 kl. 12.15.

Jäntti, Kronlund, Brunell, Eeva-Liisa Malmgren och Markus Malmgren. Kammarkören Novena.

Marthornas kyrksöndag. Kyrkkaffe med Mattby Marthakrets.

Esbo domkyrka sö 3.4 kl. 12.15 Jäntti, Malmgren, Brunell. Sångare från EsVoces. Kyrkkaffe.

Olars kyrka sö 3.4 kl. 17. Mässa med stilla musik. von Martens, Malmgren. Kören Ecoro. Kvällsté.

VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen to 24.3 och 7.4 kl.

13–14.30 i Södrik kapell. En träffpunkt för daglediga. 24.3 kyrkoherde Kira Ertman om välmående: i kroppen, knoppen och själen. 7.4 veckomässa.

Träffdax ti 5.4 kl. 13–14.30 i Köklax kapell. Vi träffas över en kopp kaffe.

Symamsellerna ti 5.4 kl. 16–19.00 i Vita huset. Prästgårdsg.1. Handarbetsgrupp.

MUSIK OCH VÄLGÖRENHET FÖR UKRAINA Sö 3.4 kl. 18 i Esbo domkyrka.

Välgörenhetskonserten Bön med barn- och ungdomskören CandoMi-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

ni till förmån för drabbade i kriget i Ukraina. Pris 15/10€. Bidragen distribueras via Kyrkans Utlandshjälp. Stabat Mater av Pergolesi, a cappellamusik av Arvo Pärt och Ola Gjeilo.

STÖD OCH HJÄLP To 21.4 kl. 18 i Förrättningskapellet vid Esbo domkyrka. Första träffen av vårens fyra möten för sorgegruppen. Gruppens träffar leds av församlingspastor Mirja, mirja. vonmartens@evl.fi

VANDRING I NATUREN Lö 23.4 kl. 13.Upptäckargemenskap för små och vuxna i naturområdet Hanikka. Packa matsäck och kom med och vandra. Dela gemenskap med andra några timmar till förmån för Gemensamt Ansvar. Pris 10 e, barn gratis. Anmälning senast 21.4 till kaplan Heidi. heidi.jantti@ evl.fi, tfn 040 531 1046.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas försam-

lingsgård. Alla vuxna använder munskydd och vi följer alla andra säkerhetsföreskrifter.

Dagklubbar 2–5-åringar: elektronisk anmälning 1–31.3 på www. esboforsamlingar.fi/kom-med/ barn-under-skolaldern. Klubbarna hålls på förmiddagar 2–4 ggr/ vecka. Start v.33. Utbildade barnledare leder klubbarna.

Mer info: Helena tfn 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

Grankulla svenska kyrkosyförening säljer bakverk och har lotteri.

HÖGMÄSSA OCH KVÄLLSMÄSSA I SEBASTOS

FAMILJELYKTAN

SÖ 24.4 Högmässa i Sebastos kl. 12.

Kaffeservering.

SÖ 1.5 Kvällsmässa i Sebastos kl.

18. Kaffeservering.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

To 7.4 i övre brasrummet kl. 10–11.

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi. Boka tid för träff med diakon Taina.

Lö 9.4 i Sebastos kl 15–18. Förhandsanmälan till Daniela Hildén, 050 443 0045.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna:

Elämänkaari

STICKCAFÉ

TISDAG 12.4 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30-10.30 Sångstund för pensionärer i kyrkan kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Cecilia Forsén berättar om diakonins historia och nuläge.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

PÅSKBASAR On 13.4 utanför S-market kl. 10-12.

Willebrand 80 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURA KUNTA Kastetut Anton Isak Aukia, Benjamin Erik Olavi Bremer, Mette Helene Dahl, Max Urho Erkkilä, Olivia Hilma Alissa Hartikka, Elias Juhani Olavi Hyttinen, Leo Alwar Bernhard Jokiperä, Asser Olavi Kinnunen, Reijo Tapio Koikkalainen, Vincent Gabriel Kuvaja Bäckström, Ronja Inkeri Mertovaara, Kerttu Edith Kristiina Mokki, Axel Max William Nybergh, Väinö Viljam Pasanen, Otso Elias Pollari, Vili Rasmus Rasinmäki, Konsta Antero Repo,

Nooa Leo Gabriel Saloranta, Atso Tapani Tikkanen, Stella Charlotta Yrjölä.

Avioliittoon aikovat Eero Yrjö Tapani Jaakkola ja Sari Johanna Barnes, Juha-Jaakko Mäkelä ja Anita Hannele Seppälä.

Hautaan siunatut Karl Kurt Harald Ekström 92 v, Sirkka Kyllikki Heino 94 v, Jussi Pellervo Henttonen 87 v, Reijo Olavi Lahti 67 v, Pasi Petteri Mikkonen 52 v, Väinö Armas Rissanen 75 v, Kari Juhani Simonen 75 v, Mia Leena Kaarina Venhola 72 v, Marjo Kaarina von

Kastetut Matias Pentti Henrik Hukkanen, Lucas Folke William Sjöberg, Pyry Iivo Petteri Tiainen, Inari Adalia Villman, Nella Wilhelmiina Widell.

Hautaan siunatut Taina Aulikki Halonen 60 v, Helvi Katri Koponen 91 v, Arja Milja Anneli Laine 77 v, Irma Kaarina Miettinen 70 v, Eeva Marjatta Oksanen 73 v, Maija-Liisa Rastas 90 v, Paula Linnea Salminen 99 v, Lea Marjatta Sillanpää 67 v, Krister Erik Snell 60 v, Anni Tellervo Sorsa 102 v, Eine Eva Helena Suomalainen 86 v, Tuokko Tellervo Tuomi 92 v, Arja Liisa Marjatta Äikää 74 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Luca Onni Eemeli Nyman.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Elsi Inkeri Fenander, Voima Ukko Armani Hikman, Joel Benjamin

To 14.4 och 28.4 i Sebastos kl.

9.30–11.

Ti 19.4 och 26.4 i Sebastos kl.

9.30–11.

TISDAG 3.5 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning i diakonikansliet kl. 9.3010.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

OBS! KYRKOSYFÖRENINGEN I SEBASTOS On 3.5 i Sebastos kl. 14.

handroo@evl.fi.

Luomakunnan vartijat -elokuva: Iiris Härmän uusi elokuva la 26.3. klo 18 Tapiolan kirkossa. Kesto 75 min, minkä jälkeen mahdollisuus jäädä iltateelle keskustelemaan elokuvan herättämistä ajatuksista ja teemoista – Earth Hourin hengessä. Keskustelemassa KUA:sta Tuulia Kokkonen ja Aly Cabrera.

Walk-in terapiaa nuorille: Yhden tapaamisen keskusteluapua 16–29-vuotiaille nuorille ratkaisukeskeisen terapian menetelmin.

Lähetettä tai ajanvarausta ei tarvita. Vastaanotot perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelissa. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/ walk-in-terapia.

International

Yhteiset

Espoon seurakuntien yhteinen mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskuksessa 2.−5.5.

Hinta 45 e sis. ohjelman, majoituksen, ruoat sekä bussikuljetukset.

Hakuaika 1.3.–8.4. Hakulomakkeita saat Tapiolan kirkolta tai sähköpostitse diakoniatyöntekijä Anna Handroolta, p. 040 572 1242, anna.

Jokinen, Mila Josefina Jokitalo, Lauri Johannes Karttunen, Lilja Sofia Kienanen, Evert Onni Kivinen, Jonathan Gabriel Kalevi Koskivuori, Selja Siviä Partanen, Edith Vuokko Aurora Salmela, Nooa Armas Emiel Ståhlhammar.

Malla Olivia Teräs, Alina Aino Helena Virtanen.

Avioliittoon aikovat Marko Juhani Malinen ja Paula Helena Haikonen, Mauri Olavi Tanskanen ja Meija Maria Kyllönen.

Hautaan siunatut Anton Iivari Iljin 31 v, Elisa Marjatta Ista 92 v, Hannu Tapani Kanninen 72 v, Anja Tellervo Kantola 96 v, Eliina Eliisa Lehtinen 83 v, Teemu Petteri Lehtinen 56 v, Toivo Mikael Mann 81 v, Jouni Aleksanteri Siljander 41 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Osmo Viljo Tapio Hämäläinen, Hilda Seija Sofia Järvenpää, Julius Alarik Olavi Kakko, Robert Marius Kalliokoski, Leo Kristian Keisala, Eliel Mikael Koskela, Eino Eemil Liesko, Oiva Ilmari Linnavuori, Charlotte Lili Elisabeth

Worship Service in English on Sunday March 6th at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

Louhema, Olivia Viola Kerttu Matilda Riikonen, Hugo Alexander Salo, Niilo Mikko Taipale.

Hautaan siunatut Markku Kalervo Lahtela 78 v, Ilpo Juhani Laitinen 64 v, Ilse Vaula Lehonkoski 100 v, Sirkka Helena Nikki 85 v, Voitto Henrikki Ojanen 81 v, Lilja Unelma Perttilä 85 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Linnea Maria Unelma Aulu, Lion Hermanni Otto Ojanen.

Hautaan siunatut Ulla-Maija Helena Björkqvist 73 v, Sirkka Liisa Laitinen 88 v, Kerttu Elina Rajala 98 v, Kirsti Kaarina Rantanen 92 v, Kirsti Kyllikki Saloranta 96 v, Sirkka Kaarina Savolainen 93 v, Annikki Ingeborg Taskinen 93 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Julius Pekka Heiskanen, Caspian Leonel Matias Tuomala.

Avlidna/Hautaan siunatut Margita Dolores Andergård 82 år, Eila Kyllikki Weurlander 88 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 24.3.–7.4.

Kirkoissa soi TORSTAINA 24.3.

e candomino.fi. Konsertin tuotot lahjoitetaan KUA:n kautta Ukrainan perheille, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan sodan keskellä.

Avonian jousisoittajien konsertti klo 18 Espoon tuomiokirkko.

Musiikkiopisto Avonian oppilasorkesterit esiintyvät. Konsertissa kuullaan mm. Beethovenin, Mozartin ja Sibeliuksen musiikkia. Vapaa pääsy.

MAANANTAINA 4.4.

Polska Pandolfi – Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu & Tea Polso, cembalo klo 19 Espoon tuomiokirkko. JuuriJuhla–RotFest konsertti.

Veret seisauttavia eteläpohjalaisia polskia ja villejä Giovanni Antonio Pandolfi Meallin varhaisbarokkisonaatteja. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 27.3.

Eesti Missa ja suomalaista kuoromusiikkia klo 18 Leppävaaran kirkko. Kamarikuoro Dimus, joht.

Anna-Elina Norjanen esittää virolaisen säveltäjän Urmas Sisaskin ”Eesti Missan” sekä suomalaisen kuoromusiikin helmiä. Hiski Wallenius, urut; Tuomo Lassila, lyömäsoittimet. Vapaa pääsy, ohjelma 20/10 e.

SUNNUNTAINA 10.4.

KESKIVIIKKONA 30.3.

Häivähdys Pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko. Puolen tunnin päiväkonsertissa Anja Miao, huilu, ja Ilmo Peitso, piano. Stamitz, Ganne, Clarke. Vapaa pääsy, vap. eht. maksu Yhteisvastuukeräykselle.

LAUANTAINA 2.4.

Yhteisvastuukonsertti klo 15 Kauklahden kappeli. Viime vuonna edesmenneen Asko Kuja-Aron muistokonsertti, jossa esiintyvät Suomen Laulu ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kuoro Chorus Domus. Vapaaehtoinen kolehti ja kahvit Yhteisvastuukeräykselle.

Riston Valinta- ohjelmasta tuttu radioääni Risto Nordell juontaa ja Pauliina Hyry soittaa urkuja Nupit kaakkoon – urut 40 vuotta -konsertissa Leppävaaran kirkossa su 3.4. klo 17. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

J.S. Bachin Matteus-passio klo 18 Espoonlahden kirkko. Jorma Hynnisen jäähyväisrooli Matteuspassion Jeesuksena, muina solisteina sopraano Kaisa Aalto, altto Monica Groop, tenori Tommi Niskala ja basso Elja Puukko. Orkesterina Espoon Barokki ja kuoroina Espoonlahden seurakunnan oma kamarikuoro Navichorus sekä Candomino. Liput 30/20 e lippu.fi.

SUNNUNTAINA 3.4.

Nupit kaakkoon – urut 40 vuotta -Yhteisvastuukonsertti klo 17 Leppävaaran kirkko. Ylen klassisen musiikin radioääni Risto Nordell juontaa konsertin, jonka monipuolinen ohjelma tuo esiin urkumusiikin voimaa ja värejä. Pauliina Hyry, urut, Risto Nordell, juonto, Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Sole Mustonen, oboe, Samuli Hyvärinen, sello, lauluyhtye Moodi.

Vapaa pääsy, vap.eht. maksu Yhteisvastuukeräykseen.

CandoMini-kuoron hyväntekeväisyyskonsertti: ”Rukous” su 3.4. klo 18 Espoon tuomiokirkko. Johtaa Viena Kangas. Konsertti on rukous Ukrainan ja maailmanrauhan puolesta. Konsertissa kuullaankin osia Pergolesin koskettavasta Stabat Materista ja hengellistä a cappella -musiikkia mm. Arvo Pärtiltä ja Ola Gjeilolta. Liput 15/10

Pianomusiikkia klo 15 Olarin kirkko. Linn Järvi ja Daniel Antunovic, piano. Beethoven, Brahms, Chopin, Debussy, Liszt, Mozart.

Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Franz Liszt: Via Crucis – Ristin tie klo 18 Tapiolan kirkko. Palmusunnuntain konsertissa Lisztin meditatiivinen Kristuksen kärsimystien, Ristin tien, pysähdyksiin perustuva musiikillinen kokonaisuus uruille, kuorolle ja solistille. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro, joht.

Liisa Malkamäki, Iina Katila, urut, Hannu Niemelä, baritoni, Pia Innala, mezzosopraano. Ristin tien pysähdysten kuvat Antero Polso.

Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Slava Ukraini – tukikonsertti Ukrainan lapsille klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan musiikkiopiston konsertissa esiintyvät mm. Laurusnuorisokuoro ja Laurus-kamarikuoro Heidi Harisen johdolla sekä yksinlaulun opiskelijoita. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Ukrainan lasten hyväksi kirkon ovella.

Lauantaina 26.3.

Pohjoisia kaikuja – Nordic echos klo 18 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Rúnar Óskarsson, klarinetti, Helga Bryndís Magnúsdóttir, piano. Pohjoismaisten säveltäjien teoksia.

12

Másson, Islanti: Sonatina; Salonen: Nachtlieder; Hillborg, Ruotsi: Tampere Raw; Berg, Norja: Fantasia Breve; Sigurbjörnsson, Islanti: Four Icelandic folk songs. Yhteistyössä Suomen Solistiyhdistys ja islantilainen F.Í.T.-klassisk deild FÍH. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sunnuntaina 27.3.

Ole tervehditty täällä, oi Maria klo 16 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Sanna Vuolteenaho, mezzosopraano, ja Eero Palviainen, luuttu, esittävät Marianpäivän musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jo yrttitarha tummeneepi klo 18 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Kamarikuoro

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 6/2022

Cantiamo, johtaa Hannele Filppula, Markku Känninen, tenori, Kari Jerkku, urut, Axel Laurén, rumpu. Paastonajan musiikkia, muun muassa Sisaskin Eestiläinen messu. Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Ukrainan avustamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Chariots Gospelkuoro & Big Band klo 18 Helsingissä Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Chariotsin laulajat ja soittajat ovat eri puolilla Suomea asuvia ammatti- ja harrastajamuusikoita. Gospelmusiikkia, jossa kuuluvat soul-, funk-, jazz-, rock- ja lattarivaikutteet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

ISTOCK

Perjantaina 25.3.

Marianpäivän musiikkia kuullaan sunnuntaina 27.3. Helsingissä Kannelmäen kirkossa. Esiintyjinä Sanna Vuolteenaho ja Eero Palviainen.