Kirkko ja kaupunki 2022 5 Espoo by Kirkko ja kaupunki

10.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pidä huolta itsestäsi kriisien keskellä s. 4

Viides herätysliike on tuottanut sekä varmauskoisia että satutettuja s. 12

Hamletin rooliin heittäytyvä Olavi Uusivirta uskoo, että taide luo mielekkyyttä mielettömään maailmaan s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Rohkea rauha

Ei ole suuruutta, jos ei ole yksinkertaisuutta, hyvyyttä ja totuutta.

NÄINÄ PÄIVINÄ tulee kuluneeksi 77 vuotta siitä, kun saksalainen luterilainen pappi Dietrich Bonhoeffer kuoli natsien vankina. Bonhoeffer oli rauhanaktivisti, joka näki Kolmannen valtakunnan vaarat jo varhain. ”Rauha edellyttää uskaltamista”, hän vetosi eri kirkkojen edustajiin ekumeenisessa kokouksessa Tanskassa vuonna 1934. Puheessaan Bonhoeffer painotti, että rauha ei synny niin, että kansa pyrkii turvaamaan oman turvallisuutensa ja etsimään rauhaa vain itselleen. Hän sanoi myös, ettei mikään kirkko pysty yksin rakentamaan rauhaa, vaan kaikkien maailman kirkkojen tulisi yhdessä lausua maailmalle yhteinen radikaali rauhan viesti. Rauha oli Bonhoefferille varmistelun vastakohta: rauha syntyy vain sitä kautta, että uskallamme luottaa ja antaa kohtalomme Jumalan käsiin. RAUHAN RAKENTAJANA Bonhoeffer itse päätyi äärimmäiseen keinoon. Hän osallistui operaatio Valkyyriaksi kutsuttuun salaliittoon, joka suunnitteli Adolf Hitlerin surmaamista. Mukana juonessa oli joukko korkea-arvoisia upseereita ja virkamiehiä. Yritys oli hyvin lähellä onnistumista, mutta epäonnistui lopulta. Bonhoeffer kuten muutkin operaatioon osallistuneet vangittiin ja teloitettiin. Dietrich Bonhoeffer oli kuollessaan 39-vuotias. Meillä Bonhoeffer tunnetaan parhaiten virrestä 600,

KIRJAILIJA LEO TOLSTOI 1828–1910

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan, jonka teksti perustuu hänen kirjoittamaansa uudenvuoden runoon. Bonhoeffer kirjoitti runon tervehdykseksi ystävilleen ja sukulaisilleen vuodenvaihteessa 1944–45. Hän oli siinä vaiheessa ollut jo pitkään vangittuna.

Tänään

OLEN AJATELLUT Bonhoefferia paljon viime aikoina. Olen ajatellut rauhaa ja sen rakentamisen helppoutta ja vaikeutta. Olen ajatellut uskaltamista ja luottamista. Ja kyllä, olen myös ajatellut hirmuvaltiaan salamurhan mahdollisuutta. Ymmärrän hyvin Bonhoefferin ratkaisun. Ennen kaikkea olen ajatellut Bonhoefferin virren säettä: Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman. Vaikka juuri nyt näyttää siltä, että pahan valta vain kasvaa, on virinnyt myös aivan uudenlainen toivo siinä, miten eri kansat, kirkot ja uskonnot sekä erilaiset ihmiset ponnistelevat yhdessä rauhan puolesta.

Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät. TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ TIEDOTUSTILAISUUDESSA 24.2.

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

Karta pahaa ja tee hyvää, pyri sopuun, rakenna rauhaa!

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

PSALMI 34:15

”

RAUHA EDELLYTTÄÄ USKALTAMISTA.

Sinä Rauhanruhtinas, tuo sovinnon mieli, anna rauha maailmaan.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Heräsin yöllä painajaisiin. Aamu valkeni ja toi ymmärryksen: pelkään sotaa.

Kirkko ja kaupunki

10.3.2022 Seuraava lehti ilmestyy 24.3. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Rukoilin nuorena, että Jumala muuttaisi minut heteroksi” Teologian opiskelija Topi Rautiainen, 25, vastaa kysymyksiin, joita hän kommentoi toistuvasti uskoa ja seksuaalivähemmistöjä käsittelevissä somekeskusteluissa. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Yksi käymiesi somekeskustelujen vakiokysymyksistä on, miten voit väittää olevasi kristitty, kun olet homoseksuaali. Miten vastaat? – Mikään osa ihmisen olemuksesta tai identiteetistä ei määritä hänen uskoaan vaan se, luottaako hän Jeesuksen sovitustyöhön ristillä. On yhtä monta tapaa olla kristitty kuin on kristittyjä. – Uskon, että Jumala on kutsunut minut teke mään homona papin työtä. Tehtäväni on rikkoa stereotypioita ja tuoda ääripäitä yhteen. Somekes kusteluja käydessäni rukoilen Jumalaa antamaan minulle oikeat sanat.

Joidenkin mielestä homo seksuaalisuus on valinta, joka johtaa helvettiin. He kysyvät: miksi et vain valitse toisin? – Tämä on yleisin kohtaamani väite. Rukoilin nuorena, että Jumala muuttaisi minut heteroksi. Lopetin huomattuani, että toive ei tehnyt minulle hyvää. Tajusin, että minun on joko kärsittävä loppuelämäni tai oltava avoimesti ihminen, jollaiseksi Jumala on minut luonut. Miksi Jumala olisi antanut minulle seksuaalisuuden, joka on lähtökohtaisesti väärä? – Jos homoseksuaalisuus olisi valinta, myös he teroseksuaalisuuden pitäisi olla sellainen. Onhan oltava vaihtoehtoja, joista valita. – Homoseksuaalisen kristityn rooli on vaikeim pia, mitä ihmisellä voi olla. Saan konservatiivikris tityiltä kuraa niskaan suuntautumiseni vuoksi, ei vätkä kaikki seksuaalivähemmistöjen yhteisössä ymmärrä, miksi haluan kuulua myös kristittyjen yhteisöön. Miksi ihmeessä ottaisin näin epäkiitolli sen roolin, jos minulla olisi vaihtoehtoja?

Somekeskusteluissa sanotaan toisinaan, että homoseksuaalisuus ei ole Jumalan luomaa seksuaalisuutta. Mitä vastaat? – Ihmettelen, että jos Jumala isolla J:llä ei ole luonut homoseksuaalisuutta, niin kuka sitten on. Onko olemassa toinen voimakas jumalolento, joka pystyy muokkaamaan Jumalan luomistyötä? Itse en usko muihin jumaliin. – Kohtaan usein somessa väitteen, että homot ovat pedofiileja, jotka haluavat raiskata poikia ja miehiä. Tietenkään toisten vahingoittaminen sek sissä ei ole ok, ja väkivalta on Raamatussa selkeäs ti kiellettyä.

Raamatun luomiskertomuksessa Jumala käskee ihmisiä lisään tymään ja täyttämään maan. Miksi haluat kumppaniksesi Aadamin etkä Eevaa? – Jos katsotaan maapallon väestö määrää, niin mielestäni lisääntymiskäsky on aika hyvin täytetty. Maailmassa on järjettömästi lapsia, joista vanhemmat eivät syystä tai toisesta huolehdi ja jotka tarvitsevat perheen. Minusta heidät pitäisi päästää rakastavien adoptiovanhempien hoivaan riippumatta siitä, ovatko nämä samaa vai eri suku puolta. – Homosta voi tulla myös biologinen vanhempi. Esimerkiksi nais ja miespari voivat päättää, että toinen miehistä luovuttaa siittiöt ja toinen naisista synnyttää lapsen. Silloin lapsella on neljä vanhem paa, mikä ei ole nykyään heterosuhteissakaan ko vin poikkeuksellista. Monessa uusperheessä lapsel la on kaksi isää ja kaksi äitiä.

Lopuksi palstan vakiokysymys: Mikä sinulle on pyhää? Koti, perhe, rakkaus, läheiset ja kaikkein tärkeimpänä Jumala. ■ Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19.3.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Sodasta kierroksilla tai ihan turtana? Psykoterapeutti Hanna Markuksela opastaa säätelemään vireystilaa ja ehkäisemään zombi-oloa. ”Ei olisi pahitteeksi lisätä elämään kaikkea, mikä tuo iloa.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA TJAŠA ŽURGA ŽABKAR / ISTOCK

untuuko, että mieli pyörittää jatkuvasti suuria kysymyksiä, eikä hälytystila hellitä kunnolla yölläkään? Venäjän sotatoimet Ukrainassa stressaavat, ahdistavat ja pelottavat. Koronapandemia herätti huolta jo ennen sitä. Pitkittynyt taistele tai pakene -tila kuormittaa. – On yksilöllistä, miten kukin reagoi. Jotkut lamautuvat, jolloin heitä väsyttää aiempaa enemmän. Tunteet ja keholliset reaktiot ovat normaaleja juttuja. Ne osoittavat, että välitämme, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela. Hän kannustaa säästämään voimia käytännön tekoihin kuten auttamiseen. On hyvä erottaa, milloin on toiminnan ja milloin latautumisen vuoro. Esimerkiksi sotauutisten seuraamiseen käytettävää aikaa voi tietoisesti rajata. Jatkuva uutis- ja somevirta, toistuvat adrenaliinipiikit ja huolien vatvominen ryöväävät voimavaroja. Tilanteen tasalla pysyttely luo turvallisuudentunnetta, joka kestää vain hetken. – Tällaisina aikoina ei olisi pahitteeksi lisätä elämään kaikkea, mikä tuo iloa,

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

rentouttaa, tauottaa murehtimista ja hoitaa kehoa, Markuksela sanoo. YKSINKERTAISIMPAANKIN tehtävään tarttuminen vaatii joskus ponnistusta. Ei vain irtoa. Jos olo oli aiemmin kiihtynyt ja valpas, kyseessä saattaa olla pitkän ylivireyden jälkitila. Alivireystilassa olo on kuin elävällä kuolleella. Vireystilan säätely perustuu autonomiseen hermostoon: sympaattinen hermosto aktivoi ja parasympaattinen rauhoittaa. Vireystilan vaihtelu kuuluu asiaan, mutta sitä säätelemällä voi loiventaa nousuja ja ehkäistä romahduksia. Säätely ehkäisee stressiperäisiä sairauksia ja mielialahäiriöitä. Matalan vireystilan merkkejä ovat esimerkiksi väsymys aamulla ja päivällä, halu vetäytyä omiin oloihin, aloiteky-

vyttömyys, päätöksentekovaikeudet ja apaattinen olo. Riittävä lepo ja päivärytmin ylläpitäminen ovat tehokkainta apua kuormittumisesta johtuvaan alivireyteen. Piristävä liikunta ja kylmäaltistus sopivat aamuun. Illalla tulisi rauhoittua kohti unta. Siinä voi auttaa kirjan lukeminen ja tarvittaessa vaikka melatoniini. – Jos vireystilaa haluaa nostaa väliaikaisesti, kylmä suihku ja avantouinti toimivat monilla. Hermostoa voi herätellä myös raittiilla ilmalla ja liikunnalla, Hanna Markuksela sanoo. – Kannattaa kuitenkin muistaa, että kuollutta hevosta on turha piiskata. Aina elämäntilanne ei selitä energian vähäisyyttä. Väsymyksen pitkittyessä Markuksela kannustaa hakeutumaan lääkäriin. Väsymys voi johtua esimerkiksi raudanpuutteesta, kilpirauhasen vajatoiminnasta, kakkostyypin diabeteksesta tai miehillä testosteronitason laskusta. – Jos alivireys liittyy masennukseen, odottelu ei auta, vaan tilanne vaatii hoi-

taa si: s e T tila ys ja e r i v ko ki k r i k pun kau .fi

toa. Tarvittaessa pitää korjata myös aivokemiaa. AKTIIVISUUSRANNEKE tai älysormus kertovat hermoston tilasta: mikä osa päivästä kuluu stressissä, millainen osa palautumisessa? Vähäinen sykevälivaihtelu merkitsee yleensä stressiä. Terveellä kolmikymppisellä sykevälivaihtelu on keskimäärin noin 40 millisekuntia, nelikymppisellä lukema voi laskea 30 millisekuntiin. – Jotkut tietävät ilman laitteitakin, mikä heillä nostaa kierroksia ja mikä rauhoittaa. Toisilla ei ole asiasta mitään käryä, Hanna Markuksela sanoo. Markukselan mukaan mittaaminen paljastaa monelle yllätyksiä. Joku huomaa, että jo muutaman minuutin hidas ja syvä hengittäminen käynnistää palautumisen. Toinen oppii, että rankan päi-

vän päätteeksi ei kannata riuhtoa kuntosalilla, koska silloin ei ehdi palautua tarpeeksi ennen seuraavaa aamua. Kolmas tajuaa palautuvansa sellaisen tekemisen parissa, jota ei yleensä pidetä rentouttavana. Markuksela kertoo olevansa ylivireystilaan taipuvainen ihminen, joka rauhoittaa usein hermostoaan siivoamalla tai purkamalla energiaa raskaaseen liikuntaan. Sen jälkeen on helpompi rentoutua. – Emme ole yhdestä puusta veistettyjä, joten samat keinot eivät toimi kaikille. Jos on liian levoton lootusasentoon, voi lankuttaa. Vireystilaa voi tasata myös rukoilemalla. – Omaan maailmankatsomukseen sopiva hiljentyminen ja kiitollisuus voivat tuoda elämään syvää rauhaa. ■

Ylivireystilassa kokeile näitä keinoja • Liikunta on lääke, joka pitää annostella • • •

• • • • •

•

oikein. Jos olo on levoton, pura energiaa aamutreeniin tai reippaaseen kävelyyn. Aamulla vireystilan kuuluu nousta. Pysähdy päivän mittaan hengittämään rauhallisesti. Keskity pitkään, keuhkot kokonaan tyhjentävään uloshengitykseen vaikkapa palaverissa tai matkustaessasi. Jos mahdollista, pidä töissä taukoa 45–90 minuutin välein, vaikka tekisi mieli painaa eteenpäin. Tauolla voi esimerkiksi katsoa vartin Netflixiä, käydä ulkona, jutella muiden kanssa, meditoida, kuunnella musiikkia, harrastaa energiaa vievää tai rauhoittavaa taukoliikuntaa tai vaikkapa ottaa etätöissä jalkakylvyn. Palautuminen käynnistyy töiden jälkeen nopeammin, kun pitää työpäivän aikana taukoja. Syö säännöllisesti. Käytä tarvittaessa ruokarytmin ylläpitoon kännykän hälytyksiä. Käy työpäivän jälkeen kävelyllä, harrasta joogaa tai muuta rauhallista liikuntaa. Luonnossa oleskelu rauhoittaa, samoin luonnon äänten kuuntelu vastamelukuulokkeilla. Turvallinen läheisyys rauhoittaa. Jo 20 sekunnin halaus alentaa stressitasoa. Itseäänkin voi halata. Pidä pyjamapäiviä, joihin varaat herkkuja ja kevyttä tekemistä kuten kirjoja, lehtiä tai elokuvia. Aina, kun huomaat yllykkeen tehdä jotain hyödyllistä, palauta itsesi rentoon puuhasteluun. Aja illalla kierrokset alas. Valojen himmentäminen, rauhallinen musiikki tai unikirja voivat auttaa. Melatoniinivalmisteen käyttö toimii joillekuille hyvin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Hyvä jättää jäljen Hanna Kivisalo etsii kuluttavan arjen keskeltä sitä, mikä on hyvää ja arvokasta.

TEKSTI OUTI LAULAJAINEN KUVA INA LÄHTEENMAA

loggaaja, teologi Hanna Kivisalon esikoiskirja Hyvän jälki syntyi erityisen tukkoisessa elämäntilanteessa: oli puolison perheyrityksen konkurssi, taloudellisia ongelmia, yöt valvonut vauva ja oma loppuunpa-

laminen. – Silloin tuntui, että kaikki paha tuli kerralla kohdalleni. Ne tunteet olivat välillä musertavia. Kirjoittaminen oli Kivisalolle selviytymiskeino. – Se piti päätäni pinnalla, ja sen avulla sain kiinni siitä, mikä minulla oli. Se oli tunteiden, traumojen ja ihmissuhteiden käsittelyä. Puin sanoiksi pelkotilojani ja ahdistustani, Kivisalo kertoo. – Vastoinkäymiset riisuivat minut niin totaalisesti, ettei jäljelle jäänyt enää muuta kuin perusasiat. Taloudellisesti ei ollut enää minkäänlaista mahdollisuutta etsiä helpon ja kivan elämän tunnetta, joten jouduin hakemaan merkitystä kaikkeen syvemmältä. Merkitys löytyi läheisistä ihmissuhteista ja erityisesti jumalasuhteesta. – Kirjoitin myöhemmin tuosta tilanteesta, että jos olet kuin puu etkä voi vaihtaa paikkaa, kaiva juuret syvemmälle.

– Sielun ruokaa saan rukoilemalla – tai huokailemalla sydämen ajatuksia Jumalalle sekä kuuntelemalla hengellistä musiikkia ja saarnoja. Kivisalo kokee kutsumuksekseen kirjoittaa siitä, että Jumala on hyvä. Hän myös kannustaa näkemään elämän yksinkertaisen hienouden.

– Erityisen merkitykselliseksi koen sen, kun saan kertoa, miten vastoinkäymiset ovat kääntyneet siunaukseksi. Parhaillaan Kivisalolla on tekeillä kolmas kirja. Hän pitää myös suosittua Sekunnit ja tunnit – blogia, johon hän kirjoittaa enemmän hengellisistä aiheista. – Kristillisille, vahvasti uudelleen tulkituille Raamatun teksteille on iso tarve, Kivisalo sanoo. – Kirjoitin blogiin pari vuotta sitten oman versioni Isä meidän –rukouksesta. Sitä jaettiin niin paljon, että se tavoitti yli 200 000 ihmistä. NYT, KUN ARKI rullaa aiempia vuosia kevyemmin, Hanna Kivisalo tuntee kiitollisuutta. Onnellisuutta synnyttää myös levollisuus ja luottamus siihen, että se tapahtuu, minkä pitääkin. – Minun ei tarvitse yrittää hallita elämää. Ajattelen, että Jumala on ikään kuin managerini ja pitää huolen siitä, että jos jokin tehtävä minulle kuuluu, se minulle tulee. Minun ei tarvitse kilpailla, ylisuorittaa tai käyttää kyynärpäitä. ■ 15‑osainen Hyvän jälki ‑sarja kuunneltavissa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/hyvanjalki.

HANNA KIVISALO kuvaa itseään leijonaemoksi, jolle perhe ja omat lapset ovat pyhä ja loukkaamaton asia. Pyhää on myös suhde Jumalaan.

ele : t n Kuu sarja o kok kkoja i kir punk kau .fi

– Haluan kirjoittamalla panna hyvän palvelukseen ne pahat asiat, jotka olisivat voineet tuhota minut. Siten pystyn ehkä auttamaan myös jotakuta toista, Hanna Kivisalo sanoo.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Pyhän Patrickin erikoinen elämä

ihreää väriä, has suja hattuja, olut tarjouksia ja kolmi apiloita. 17. maalis kuuta vietettävän Pyhän Patrickin päivän kuvasto on tullut tutuk si myös suomalaisille, jos ei muu ten niin mutkan – amerikkalaisen viihteen – kautta. Pyhän Patrickin päivää vietetään Yhdysvalloissa näyttävästi, kiitos lukuisien ir lantilaistaustaisten siirtolaisten. Mutta kuka tämä irlantilaisten käännyttäjäksi kutsuttu Patrick oikeastaan oli? Pyhään Patrickiin liittyy pal jon kertomuksia, joista vain osa on totta. Totta on ensinnäkin se, että hän todella oli olemassa. Hän ei kuitenkaan ollut alkujaan irlantilainen vaan todennäköises ti syntyjään Walesista, ja hänen äidinkielensä oli Britannian kelt tiläinen kieli britti. IRLANTIIN PATRICK päätyi, kun hänet vietiin sinne orjaksi noin 16vuotiaana. Hänen elinaika naan, 400luvulla, ei ollut sel laisia valtioita kuin nyt tunnem me vaan pienempiä hallinnollisia alueita. Ryöstöretkiä tehtiin puolin ja toisin. – Myös irlantilaiset kä vivät ryöstelemässä Bri tannian puolella, ja samal la saatettiin ottaa ihmisiä orjiksi, kertoo uskonto tieteen dosentti Katja Ritari. Patrick eli orja na Irlannissa kuu si vuotta lampaita paimentaen. Tuol loin hänen kerro taan löytäneen Jumalan. – Hän oli ilmei sesti kris titty jo orjaksi jou tuessaan, mutta Irlannis sa hänen us konsa syve

ni. Hän sai siitä tukea ja lohdu tusta. Hän myös koki, että Juma la auttoi häntä löytämään laivan, jolla hän pääsi pois Irlannista, Ri tari sanoo. Kun Patrick vapautui ja pala si kotiin, hän näki unen, jossa Ju mala kutsui hänet takaisin Irlan tiin levittämään kristinuskoa. Hän ei kuitenkaan ilmeisesti ol lut ensimmäinen, joka toi kristin uskoa saarelle. TUNNETUN TARINAN mukaan Patrick myös karkotti Irlannista käärmeet. Tosiasiassa Irlannissa ei käärmeitä tuolloin ollutkaan, sillä maayhteys Irlannin ja Britan nian välillä oli katkennut, eivät kä käärmeet olleet ehtineet levitä niin laajalle. Sekään ei todennä köisesti pidä paikkaansa, että hän selitti kolminaisuusoppia käyttä en esimerkkinä apilaa. Keskiaikai sissa legendoissa tästä ei ole mai nintaa, vaan apilat ovat myöhem pää sepitettä. Ainutlaatuista on, että Pat rickilta on säilynyt jopa kaksi kir joitusta. Toinen, Confession eli Tunnustus, keskittyy puolustele maan hänen toimiaan Irlannis sa. Toisessa hän tuomitsee Coroticusnimisen paikallishallitsijan, joka oli ryöstänyt Patrickin kastamia kristittyjä orjiksi. Irlannissa Pat rickia muistetaan hyvällä, eh kä osittain sik si, että irlanti laisilla on yhä vahva katoli nen identiteet ti eikä kristin usko tullut sinne osana valloitusta.

HANNA ANTILA

Pyhän Patrickin muistopäivä on myös Irlannin kansallispäivä. Niitä vietetään 17.3.

SODAN JALKOIHIN JOUTUNEET UKRAINALAISET TARVITSEVAT APUASI Lahjoituksesi avulla voimme toimittaa ruokaa ja perustarpeita sodan uhreille. Näin teet lahjoituksen: • Lähetä tekstiviesti APU20 (20€) tai APU50 (50€) numeroon 16499 • Lahjoita MobilePaylla numeroon 36263 • Lahjoita verkkosivulla kua.fi/ukraina

Keräyslupa RA/2019/723, voimassa 1.1.2020–31.12.2024, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta, myöntänyt Poliisihallitus.

Anna Netrebko ja Yusif Eyvazov -oopperagaala Tallinnassa 5.-6.4. • alk. 255,Taiteen ja teatterin Tartto 28.4.-1.5. • alk. 365,Türin kukkamarkkinat Virossa 20.-21.5. • alk. 170,Liivinmaan linnat ja kartanot 26.-29.5. / 1.-4.9. • alk. 405,Kentin linnoja, puutarhoja ja viinitarhoja 14.-17.7. • alk. 1.295,-

VUONORISTEILY NORJASSA KOE MAAILMAN KAUNEIN MERIREITTI! 9.-16.7. / 24.9.-1.10. • alk. 2.095,Täysihoitoristeily, suomenkielinen matkanjohtaja. Lennot Helsinki-Ivalo, Bergen-Helsinki.

ISTOCK

matka-agentit.fi myynti@matka-agentit.fi puh. 09 2510 2080 HELSINKI, Hämeentie 31 A JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Linnankoskenkatu 28

Saarenmaan oopperapäivät 19.-22.7. • alk. 685,Kuninkaallinen Lontoo 3.-6.9. • alk. 1.240,Nizzan ja Monacon loistoa 15.-18.9. • alk. 895,-

UUDET ESITTEEMME 2022!

Matka agentit

Suomalainen matkanjärjestäjä

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Topias Haikalan esikoiskirja sijoittuu hänen kotikaupunkiinsa Helsinkiin. Kuvassa mukana toyvillakoira Aino.

Ihmisten ja puhuvien eläinten Helsinki Topias Haikalan esikoisromaanissa nytkäytellään todellisuuden rajoja ja pohditaan kaiken katoavaisuutta. TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

arhu, joka hengaa Pohjois-Haagassa. Pappi, joka kirkon arjesta eläköidyttyään purkaa tuntojaan Kristukselle. Nämä olivat ensimmäisiä hahmoja Topias Haikalan mielessä liikkuneissa tarinanpätkissä, joista syntyi hänen esikoisteoksensa Pimeän jälkeen liikkuvat olennot (Enostone 2021). Teoksen lukuisaan henkilögalleriaan kuuluvat myös vuonna 1918 menehtynyt ja ihmissyöjähirviöksi muuttunut pieni tyttö sekä hengellisen herätyksen kokeva kipunoiva hiiri. Tarinoista, joita yhdistivät jonkinlainen surumielisyys, Helsinki ja öiset kadut, oli tarkoitus tulla ensin novellikokoelma, mutta kohta Haikala sai huomata, että tarinat saikin kytkettyä romaaniksi. Haikalan esikoisromaanissa on paljon uskonnollista ja filosofista pohdintaa. Maagiseksi realis-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

miksi määriteltävässä teoksessa nytkäytellään todellisuuden rajoja. – Kaunokirjallisuudessa se on mahdollista. Taide antaa luvan puhua asioista, jotka ovat hankalia ja jotka kohtaisivat kritiikkiryöpyn, jos ne luokiteltaisiin uskonnoksi, Haikala sanoo. KIRJOITTAESSAAN Topias Haikalalla ei ollut mielessään mitään tiettyä kysymystä tai vastausta, josta tarinat olisivat lähteneet liikkeelle. Kirjan hahmot pohtivat kuitenkin samoja kysymyksiä, joita Haikala itse on miettinyt ja miettii edelleen. Yksiä teoksen keskeisiä teemoja ovat katoavaisuus ja kuolevaisuus. Millä tavalla elävät tietoiset olennot voivat elää maailmassa, jossa mikään ei tunnu olevan pysyvää? Kaikki se, mitä näemme ympärillämme, tulee muuttumaan. Se koskee myös kirkkoa, joka tuntuu murenevan romaanin papin, Juhanin, silmissä.

Uskonnolliset ja hengelliset kysymykset ovat kiehtoneet Haikalaa syvästi niin kauan kuin hän muistaa. – Päiväkirjoissani on varmaan satoja sivuja tätä pohdintaa, hän arvelee. Vuosien varrella Haikalan ajattelu on muuttunut. Nykyisin hän ajattelee hengellisistä asioista eri tavalla kuin 16-vuotiaana. Sen ikäiselle maailma näyttäytyi mustavalkoisena, ja hengellisiin kysymyksiin oli selkeät vastaukset. SADUNOMAINEN ROMAANI pyrkii analysoimaan tosimaailmaa, tämän maailman ajatuksia ja hengen virtauksia. Teos ei sijoitu keksittyyn kaupunkiin vaan Helsinkiin. Yhtenä tapahtumapaikkana on Kannelmäki, Topias Haikalalle rakas lapsuudenmaisema. Romaanissa pohditaan, mikä on merkityksellistä miljöössä, joka on ollut Haikalalle itselleen merkityksellinen. Haikala on aiemmin työskennellyt usean vuoden ajan Kirkko ja kaupunki -lehden toimittajana. Nyt hän työskentelee Yliopisto-lehden toimittajana kolme päivää viikossa. Kahtena päivänä viikossa Haikala hoitaa kotona kaksi- ja nelivuotiaita lapsiaan. Fiktiivisiä tekstejä hän kirjoittaa enimmäkseen iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Haikala kokee, että hänen sisällään on hengellisissä ja uskonnollisissa kysymyksissä monia eri ääniä. Viime vuosina ajatteluun on tullut rauhaa, eikä hän tunne suurta tuskaa siitä, että on sisäisesti ristiriitainen. – Olen päästänyt irti tarpeesta ymmärtää hengellisiä asioita juuriaan myöten ja oppinut olemaan pragmatisti. Se, mikä saa aikaan myönteisiä asioita ihmisissä ja yhteisöissä, olkoon hyvää. ■

Keräyslupa: RA/2020/313

Auta

Ukrainan sotaa pakenevia lapsia. Ukrainan lapset ja heidän perheensä pakenevat nyt henkensä edestä. He tarvitsevat tukeamme. Sotaa pakenevilla lapsilla on akuutti tarve suojelulle ja psykososiaaliselle tuelle. Apuasi tarvitaan nyt. Lahjoita hätäapukeräykseen:

Lähetä tekstiviesti KRIISI numeroon 16155 (20 €)

Lahjoita valitsemasi summa osoitteessa plan.fi/ukraina

Lahjoita valitsemasi summa MobilePaylla numeroon 80500

”Venäjä ei piittaa sodan etiikasta” Kaartin jääkärirykmentin sotilaspappi Paavo Ranta ymmärtää suomalaisten muuttunutta Nato-kantaa. – Se kertoo läntisten arvojen kuten demokratian kannatuksesta, hän sanoo. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA SAKU SOUKKA

kraina on vallannut tällä hetkellä monen suomalaisen ajatukset. Sosiaalisen median palveluissa voi nähdä sodan suorana lähetyksenä. Kevään kehysriihessä hallitus nostaa puolustusmäärärahoja, ja energiariippuvuutta Venäjästä vähennetään. Valtiojohdon lisäksi yritykset ja kansalaisyhteiskunta ovat ottaneet kantaa. Venäläistä polttoainetta ja vodkaa boikotoidaan, ja kansalaisten enemmistö kannattaa jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Sotilaspappi Paavo Ranta Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa on seurannut tilannetta tiiviisti. – Merkit sodan syttymisestä olivat aivan selvät, mutta silti se uutinen oli valtava järkytys. Sitä vain loppuun asti toivoi, ettei sotaa tulisi. Oli järkyttävää, että Venäjä todella oli valmis viemään voimapolitiikkansa näin pitkälle, Ranta sanoo. Hän kertoo ymmärtävänsä suomalaisten muuttunutta Nato-kantaa. – Kun maailmanpoliittinen tilanne on tällainen, on parempi, että ympärillä on ystäviä ja liittolaisia kuin se, että jäädään liittojen ulkopuolelle. Suomalaisten halu kuulua Natoon kertoo halusta kuulua länteen. Se kertoo läntisten arvojen kuten demokratian kannatuksesta. Santahaminan kasarmilla eletään Ukrainan sodassa mukana hetki hetkeltä, ja keskusteluja myös papin kanssa on käyty paljon. – Meillä on varusmiehiä, joilla on sukutaustaa Virossa, Ukrainalla ja Venäjällä. Monilla on tuttuja Ukrainassa. Kyllä tämä tilanne satuttaa ihmisiä täällä. Samaan aikaan voi yleisesti sanoa, että maanpuolustushenki on korkealla, Ranta sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

– 90 prosenttia työstäni on sielunhoitoa. Suurelta osin kohtaan seurakuntalaisiani hyvin saman tyyppisesti kuin perheneuvojat ottavat vastaan asiakkaita. Huomattava osa keskusteluista koskee parisuhdetta tai työssä tai varusmiespalvelussa jaksamista. Jotta pappi voi selviytyä tällaisista tehtävistä, hänen täytyy hankkia muutakin koulutusta. – Mutta sotilasyhteisössä kohdataan paljon myös eettisiä ja perimmäisiä eli elämän ja kuoleman kysymyksiä. Olisi vaikea kuvitella, kuka muukaan kuin pappi olisi niissä asiantuntija, Ranta sanoo. PUHUTAANPA SIITÄ sodan etiikasta. Ensimmäiset kristityt nimittäin kieltäytyivät väkivallasta. He olivat pasifisteja, jotka eivät tehneet vastarintaa vainoajien edessä. Tilanne muuttui vasta, kun Rooman imperiumi oli tehnyt kristinuskosta valtionuskonnon. Kun germaanit 400-luvulla rymistelivät Rooman porteilla, kirkonmiehille tuli kiire tarkentaa, että vihollisen surmaaminen on luvallista puolustustarkoituksessa. Nykymaailmassa oikeutetun sodan etiikka ei ole ihan itsestään selvyys. Kirkkojen Maailmanneuvosto, jonka jäsen Suomen evankelisluterilainenkin kirkko on, torjuu väkivaltaisen vastarinnan kaikissa oloissa. Kirkkojen Maailmaneuvoston mielestä sota ja väkivalta ovat syntiä, eikä synti häviä tekemällä lisää syntiä. Siksi vastaus väkivaltaan on sovitus, jota tarjotaan Kristuksessa. Paavo Ranta opettaa työkseen sodan etiikkaa varusmiehille, ja hän on joutunut pohtimaan myös kristillisen pasifismin argumentteja. – Minä lähden siitä, millainen on ihmisluonto. Ideaalimaailmassa ei

tietenkään olisi sotia, mutta ideaalimaailmassa ei välttämättä tarvittaisi myöskään poliisia tai lääkäriä. Tämä maailma ikävä kyllä on sellainen, että aina on joku, joka on valmis ase kädessä ottamaan jotakin, mikä kuuluu toiselle, Ranta sanoo. Olennaista on, että aseilla ei koskaan puolusteta vääryyttä. – Oikeutetun sodan teoriassa sodan täytyy olla aina puolustautumista väkivaltaista hyökkääjää vastaan. Sodan täytyy myös olla vihonviimeinen keino, johon turvaudutaan vasta, kun kaikki rauhanomaiset kei-

”

Tämä maailma on ikävä kyllä sellainen, että aina on joku, joka on valmis ase kädessä ottamaan jotakin, mikä kuuluu toiselle. not on käytetty. Lisäksi sodasta saatavan hyödyn täytyy olla suurempi kuin siitä koituvat haitat ovat, Ranta sanoo. – Ja oikeutetun sodan tavoitteena tietenkin on aina rauha. Luterilaisuus on tuonut oikeutetun sodan etiikkaan vielä yhden Rannan mielestä tärkeän lisän. – Meillä kirkko tulkitsee, että vain laillinen esivalta on oikeutettu puolustussotaan. Sotaa ei siis käydä vain jonkin satunnaisen tahon käskystä. Keskustelut varusmiesten kanssa ovat Rannan mielestä aina antoisia, mutta toisaalta sodan etiikka ei jätä rauhaan edes ammattisotilaita. – Heille sodan eettiset kysymykset tulevat esiin muun muassa autonomisten robottiaseiden yhteydessä.

Tällaiset kysymykset askarruttavat upseereita, Ranta kertoo. MUUTAMAN varusmiespalvelusviikon jälkeen tulee päivä, jolloin jokainen alokas saa käteensä 3,7 kiloa kylmää rautaa. Paavo Rannan mukaan kaikissa saapumiserissä on nuoria aikuisia, jotka ymmärtävät ehkä tavallista konkreettisemmin, että rynnäkkökiväärillä tapetaan ihan oikeasti ihan oikeita ihmisiä. Kysymys sodan etiikasta tulee iholle heti, kun aletaan harjoitella tappamista.

Linné

ja pieni pala paratiisia 17.2.–28.8.2022

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO Pääsy: 16|14 € | Museokortti. Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su 10-17. Bulevardi 40, Helsinki, siﬀ.ﬁ

Tule tutustumaan lauantaina 19.3.

Koti palveluiden keskellä

– Merkit sodan syttymisestä olivat aivan selvät, mutta silti se uutinen oli valtava järkytys, Paavo Ranta sanoo.

– Suomi on sitoutunut kansain välisiin sopimuksiin, ja meillä on erittäin korkeat eettiset standardit, Ranta sanoo. Sota kokonaisuudessaan ei sil ti koskaan ole eettistä, koska aloit tamalla sodan hyökkääjä on jo alun perin hylännyt oikeutetun sodan etiikan ensimmäisen periaatteen, jonka mukaan vain puolustautumi nen on sallittua. Ukrainassa tilan ne on niin vakava, että kansainväli nen rikostuomioistuin on päättänyt avata Venäjän toimia koskevan tut kinnan.

– Ukrainassa on nähty, mi ten hyökkääjä, jolla ei ole mo raalia, pommittaa siviilejä, Ran ta sanoo. Kristinuskon kannalta kiusallis ta on, että Venäjän ortodoksinen kirkko on tähän asti antanut tuken sa presidentti Vladimir Putinin aggressiolle. – Venäjän ortodoksinen kirk ko ei toimi vain kirkon tavoin, vaan siitä on tullut Venäjän voi mapolitiikan jatke. Kirkko pyrkii omilla toimillaan väestön venäläis tämiseen. ■

Saga-palvelutalot tarjoavat tasokasta vuokraasumista senioreille. Arkea helpottavat palvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Nauti talon aktiivisesta harrastus- ja kulttuuritoiminnasta esteettömissä yhteistiloissamme. Pääkaupunkiseudun kotimme sijaitsevat Munkkiniemessä, Meilahdessa, AlaMalmilla, Veräjämäessä ja Tikkurilassa. Lue lisää sagacare.fi

Tervetuloa ihastumaan - varaa aika yksityisesittelyyn

Maksuton numero 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Tiukan liikkeen kasvattamat Rukoustaistelua, todistuspuheenvuoroja, helvetinpelkoa – Silja Vuorikurun nuoruudessa hänen kotipaikkakunnallaan vaikutti viides herätysliike, josta jäi ahdistavia muistoja.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JOONAS BRANDT JA EASTPRESS

”

oka välissä lauletaan, joka välissä rukoillaan. Päivän päätteeksi Maijastiina puhuu pitkään Jeesuksesta, joka kolkuttaa vuorollaan jokaisen ihmisen sydämen ovella, mutta ei pakota ketään avaamaan, vaan kyllin kauan koputettuaan lymyää ja pakenee. Sen jälkeen ihminen voi vain etsiä sitä, jota hänen sydämensä rakastaa, mutta ei enää milloinkaan löydä häntä.” Yllä oleva katkelma on Silja Vuorikurun romaanista Kultalintu, mustasulka ja kuvaa päähenkilön, Iiris-nimisen tytön, kokemuksia seurakunnan lastenleirillä. Teksti on fiktiota, mutta vaikutteita siihen Vuorikuru on saanut lapsuuden ja nuoruuden kokemuksistaan. Myös hän kävi seurakunnan lastenleireillä, useampanakin vuonna. Viikonloppuleirit olivat tuolloin 1980- ja 90-lukujen vaihteessa hyvin suosittuja. – Niitä odotettiin ja niille mentiin kavereiden kanssa. Vaikka leirillä oli kivaa, joistakin asioista tuli vähän outo fiilis. Isoset esimerkiksi pitivät iltaisin todistuspuheenvuoroja, joissa he kertoivat, kuinka olivat tulleet uskoon. Niissä toistui kaava, että ensin kaikkea oli rankkaa ja vaikeaa ja sitten tuli ratkaisu, Vuorikuru kertoo. – Olin ehkä noin kymmenvuotias, kun isoset esittivät leirillä näytelmää, jossa tapahtui junaonnettomuus. Kaikki junassa olleet kuolivat. Yksi matkustaja oli matkan aikana tullut uskoon. Hän pääsi taivaaseen ja kaikki muut joutuivat helvettiin.

kyvä rooli ja niin kutsuttu viides herätysliike vaikutti vahvasti. Se näkyi koulussakin, jossa jotkut seurakuntanuoret pitivät julistavia aamuhartauksia. – Suhtauduin uskoon perusmyönteisesti, että ovathan ne asiat varmaan ihan totta, Vuorikuru kertoo. Jo lapsena Vuorikuru tiesi, että rippileirillä moni nuori tuli uskoon. Aikanaan hän meni sitten itsekin rippileirille. Tuohon aikaan leirit olivat pitkiä. Vuorikuru muistelee omansa kestäneen kaksitoista päivää.

SEURAAVASSA KATKELMASSA Vuorikurun romaanin päähenkilö Iiris on rippileirillä. ”Jumala ei ole helläsilmäinen taivaanisä, leppeä partasuu kumpuilevan poutapilven yllä. Jumala on punaisesta helvetistä tuijottava hiilenmusta silmä, joka tarkkaa herkeämättä, mitä askaroin mielessäni ja mitä jalkojeni välissä. Mutta jos tämän puolitoistaviikkoisen rippileirin aikana nöyrryn ja vastaan Jumalalle kyllä, kyllä, hän muuttuu yhdessä salamankantamassa minua yltiöpäisesti rakastavaksi isäksi, joka uhrasi poikansakin saadakseen viettää iankaikkisuuden minun kanssani, minun.” Pikkukaupungissa, jossa Vuorikuru lapsuutensa ja nuoruutensa asui, seurakunnalla oli nä-

Rippileirillä iltaohjelmaan kuului isosten todistuspuheenvuoroja, jotka usein olivat tunnepitoisia. Jotkut isosista kertoivat itsestään hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Joka ilta oli vapaaehtoisia rukoushetkiä, joissa leiriläisiä tuli uskoon. Niihin Vuorikuru ei osallistunut. Rippileirin jälkeen Vuorikuru kävi isoskoulutuksen ja päätyi isoseksi ja mukaan seurakunnan nuorisotoimintaan. Isosaikaan liittyvät hänen traumaattisimmat kokemuksensa. Rippileirillä ohjaajat kertoivat isosille, että mitä pitempään leiri kestää, sitä voimakkaammin saatana yrittää estää sen, että nuoret tulisivat uskoon. Siksi isosten tehtävänä oli rukoilla ja käydä sillä lailla hengellistä sotaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”

Seurakunnassa oli aika tiukat normit siitä, millainen olisi pitänyt olla. Asioita ei kielletty suoraan, mutta kerrottiin, mikä kaikki ei ollut hengellisesti rakentavaa. SILJA VUORIKURU

– Sitä rukoilemista oli ihan hirveästi. Kun muu ohjelma iltaisin oli loppunut, isosilla oli vielä pakollinen rukoushetki. Aamulla ennen muuta ohjelmaa oli myös rukous. Jatkuvaan rukoilemiseen liittyi myös kielilläpuhumista ja muuta. Ne olivat aika ahdistavia tilanteita, varsinkaan kun en ymmärtänyt, mistä siinä oli kyse. Leirin loppuvaiheessa olin ihan poikki. KIELILLÄPUHUMISTA OLI myös muissa seurakunnan nuorten tilaisuuksissa, samoin profetoimista. Seurakunnassa osa nuorista kuului sisäpiiriin. Heille annettiin vastuuta, ja he saivat aikuisilta erityistä huomiota. Silja Vuorikuru ei koskaan päässyt valittujen porukkaan, vaikka olisi kyllä halunnut. Hänelle siinä ei ollut kyse uskosta, vaan siitä, että voisi tuntea kuuluvansa johonkin. – Seurakunnassa oli aika tiukat normit siitä, millainen olisi pitänyt olla. Asioita ei kielletty suoraan, mutta kerrottiin, mikä kaikki ei ollut hengellisesti rakentavaa. Seksiä ei saanut harrastaa ennen avioliittoa, minkä vuoksi jotkut menivät nopeasti ja tosi nuorina naimisiin. – Minulla oli paljon kavereita seurakunnan ulkopuolella, mitä ei pidetty suotavana. Muistan, että vaatetustani paheksuttiin ja hameen pituutta arvioitiin. Minua puhuteltiin myös siitä, että olin lukenut filosofiasta kertovan nuortenkirjan Sofian maailma ja erehtynyt kertomaan siitä. Aikuisena Vuorikuru on ajatellut, että ulkopuolisuus oli hänen pelastuksensa. Hän oli menettänyt äitinsä kahdeksanvuotiaana, ja siksikin hänellä oli suuri tarve saada hyväksyntää ja kuulua johonkin. – Ulkopuolelle jääminen oli varmaan tuskallisempaa kuin se olisi ollut, jos minulla olisi ollut ehjä tausta. Toisaalta jos olisin kelvannut porukkaan, olisin varmaan imeytynyt sinne tosi syvälle. – Äidin kuoleman vuoksi myös kaikki ne helvettipuheet olivat minulle astetta konkreettisempia ja pahempia kuin muille. Mietin, että äiti ei varmaan näillä mittapuilla ollut kuollessaan oikeassa uskossa, joten mitä jos hän on nyt siellä helvetissä. NUORILTA ODOTETTIIN aktiivisuutta. Ohjelmaa oli seurakunnassa melkein joka il-

Silja Vuorikuru jäi nuorena seurakunnan sisäpiirin ulkopuolelle. Myöhemmin hän löysi yliopistosta yhteisön, jonka kokee omakseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

ta, ja siihen olisi pitänyt osallistua. Toiminnan keskipiste oli perjantai-illasta aamuyölle asti auki pidetty yökahvila, jossa 15–18-vuotiaat nuoret tekivät vapaaehtoistyötä. He pitivät todistuspuheenvuoroja ja auttoivat humalaisia ikätovereitaan. Samaan aikaan lähistöllä pidettiin rukousvartiota, jotta kahvilassa ei tapahtuisi mitään pahaa. – Kahvila oli perustettu, koska oli jokin profetia, että suuren herätyksen piti alkaa nuorista. Minua hävetti se touhu, joten vain hengailin mukana. Siihen aikaan vapaa-ajanviettopaikkoja ei juuri ollut, joten siellä kävivät monet. Osa tuli vain lämmittelemään. Lukion jälkeen Silja Vuorikuru pääsi opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Seurakunta jäi. – Yliopistosta löysin samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Tajusin, että on yhteisöjä, joihin mahdun ja kelpaan, jotka koen omikseni ja joissa voin olla oma itseni. Meni muutama vuosi, ettei Vuorikuru juuri ajatellut kokemuksiaan seurakunnassa. Kun hän myöhemmin ymmärsi, että kyse oli ollut vain yhden herätysliikkeen toiminnasta, tuli vihakin. – Varmaan meistä jokainen luuli menevänsä ihan tavalliselle rippileirille eikä tajunnut, ettei touhu kaikissa Suomen seurakunnissa ollut sellaista. Erosin kirkosta siksikin, etten halunnut kuulua yhteisöön, joka suojelee tällaisia liikkeitä. Osasyy eroon oli toki myös se, että vaikka lapsena ja nuorena koetinkin kovasti uskoa, en loppujen lopuksi kuitenkaan uskonut.

Silja Vuorikuru on kirjallisuudentutkija, joka on väitellyt Aino Kallaksen tuotannosta ja kirjoittanut myös Kallaksen elämäkerran. Äitinsä menettäneen tytön kasvutarina Kultalintu, mustasulka (Kustannus Aarni 2021) on hänen esikoisromaaninsa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”Siinä samassa uskossa olen vieläkin” – Ihan oikeaa uskoa se oli, tosin ehkä mustavalkoista ja jyrkkää, arvioi Eero Junkkaala nuoruutensa viidesläisyyttä. Viides herätysliike on hänelle edelleen hengellinen koti.

vuotta sitten Eero Junkkaala tuli uskoon. Hän oli lähtenyt luokkakaverinsa kutsumana nuorten seuroihin. Siellä toiset nuoret todistivat uskostaan Jeesukseen. – Minulta kysyttiin, olenko uskossa. Luultavasti en ymmärtänyt kysymystäkään. Minulle vakuutettiin, että minun pitäisi jättää elämäni Jeesukselle, ja sitten pääsisin taivaaseen. Ajattelin, että niin kai sitten pitäisi. Jotenkin näin se meni. Jälkeenpäin olen miettinyt, ettei se kovin syvällinen kääntymys ollut, Junkkaala kertoo. Jotakin siinä kuitenkin tapahtui, hän arvioi nyt. Tuon illan jälkeen hän halusi uudelleen seuroihin. Hänessä heräsi halu käydä kirkossa, lukea Raamattua ja rukoilla. – Jumala antoi minulle sen uskon, ja siinä samassa uskossa olen vieläkin. Se oli minun tieni. Se tie vei hänet jo koululaisena julistamaan Jumalan sanaa niin lähiseudun kuppiloihin kuin Saksaan ja Itävaltaankin. Junkkaala opiskeli ensin kirkon nuorisotyönohjaajaksi, sitten papiksi. Hän on opettanut Raamattua ja tehnyt lähetystyötä, väitellyt teologian tohtoriksi ja kirjoittanut yli viisikymmentä kirjaa. KUUNNELLESSAAN AIKOINAAN nuorten seuroissa todistuspuheita Eero Junkkaala ei tiennyt olevansa niin sanotun viidennen herätysliikkeen vaikutuspiirissä. Tuolloin Suomessa elettiin liikkeen nousun aikaa. Junkkaala asui Lempäälässä, jossa viidesläinen herätys vaikutti. – Enhän minä muusta kristillisyydestä edes tiennyt silloin – paitsi sen, että ne, jotka eivät käyneet meidän seuroissamme, eivät olleet uskovia, Junkkaala sanoo ja naurahtaa päälle. Junkkaalan mukaan uskoontulon ja henkilökohtaisen uskon korostaminen on viidesläisille yksi tapa vetää rajoja muihin. – Ymmärrän kyllä, että ulkopuoliset saattavat tästä syystä pitää meitä ahdasmielisinä. Olemme luokitelleet ihmisiä sen perusteella, ovatko he uskovaisia vai eivät. Nykyisin kyllä myönnetään, että emmehän me sitä tiedä ja totta kai uskovaisia on muuallakin kuin omassa porukassa. – Ahdasmielistä vaikutelmaa on varmaan lisännyt tietynlainen lakihenkisyys, syntien tarkkailu. Tarkkaillaan ainakin toisten syntejä, ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat saattaneet ylikorostua. Välillä voisi kyllä miettiä muitakin syntejä: kateutta, ylpeyttä, itsekkyyttä, Junkkaala sanoo. HENKILÖKOHTAISEN USKON lisäksi viidesläisyydessä korostetaan evankeliointia – yritetään siis saada muutkin tulemaan samaan uskoon. Nuorena sananjulistus oli Eero Junkkaalalle niin tär-

keää, että koulunkäynti sujui mitenkuten. Sillä ei ollut väliä, koska tuolloin vallalla oli voimakas lopunaikojen odotus. Jeesus oli tulossa takaisin minä hetkenä hyvänsä. – Vaikka jotkin asiat nyt hymyilyttävät, olen edelleen sitä mieltä, että ihan oikeaa uskoa se oli, tosin ehkä vähän mustavalkoista ja jyrkkää. Eskatologia eli lopunaikojen odotus on ollut yksi viidesläisyyden leimallinen piirre. Junkkaala arvioi, että Jeesuksen paluuta kyllä odotetaan edelleenkin, muttei ehkä yhtä palavasti kuin hänen nuoruudessaan. – Takavuosina esitettiin elokuvia, joissa toiset katosivat yhtäkkiä, kun heidät oli temmattu taivaaseen. Se oli aika ahdistavaa, mutta sellaista on enää aika vähän, Junkkaala sanoo. – Jotkut tosin ovat sitä mieltä, että Jeesus tulee todennäköisesti jo meidän elinaikanamme. Itse sanon, että Jeesus voi tulla huomenna tai vaikka tuhannen vuoden päästä, joten jäitä hattuun. Vaikka tämä on paha maailmanaika, ei tämä ole ensimmäinen sellainen. Enteisiin tuijottelu on hyödytöntä ja haitallistakin.

”

Ei viidesläisyys ole liike, joka jätetään tai otetaan. Ei siihen ole mitään jäsenkirjaa. EERO JUNKKAALA

KUN KIRKOSSA OLLAAN eri mieltä siitä, voiko nainen toimia pappina tai voitaisiinko samaa sukupuolta olevat parit vihkiä avioliittoon, suurin osa viidesläisistä vastaa ei ja perustelee kantaansa tietyillä Raamatun kohdilla. – Viidesläisille Raamattu on kaikkein ylin auktoriteetti. Se on Jumalan sanaa, Junkkaala kiteyttää. Junkkaalan oma käsitys Raamatusta on muuttunut vuosien varrella. Vaikka hän edelleen pitää kiinni siitä, että Raamattu on Jumalan sanaa, se on hänelle nykyisin paljon rosoisempi ja monisyisempi kirja, ja siinä voi olla virheitäkin. – Nuorempana olin myös kreationisti. Oli hidas prosessi ymmärtää, että maailma on vanhempi kuin 6 000 vuotta ja ettei tuo asia ole Raamatun kanssa ristiriidassa. Raamattu pitää tulkita oikein. Evoluutio on yksi kysymys, jossa Junkkaala arvioi joutuneensa viidesläisyyden

Eero Junkkaalalle Raamattu on Jumalan sanaa, mutta myös rosoinen ja monisyinen kirja, jossa voi olla virheitäkin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

sisällä hieman silmätikuksi, sillä herätysliikkeessä on myös jyrkkää kreationismia edustavaa väkeä. – Joidenkuiden silmissä olen tästä syystä täysin jumalaton, Junkkaala hymähtää. Sitäkään kaikki viidesläiset eivät hyväksy, että Junkkaala ei pidä ongelmana yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. VAIKKA ERIMIELISYYKSIÄ ON, Eero Junkkaala ei ole harkinnut liikkeen jättämistä, sillä hän pitää sitä edelleen hengellisenä kotinaan. – Eikä viidesläisyys ole liike, joka jätetään tai otetaan. Ei siihen ole mitään jäsenkirjaa. Kyse on enemmän siitä, kuka mieltää olevansa sisällä. Kirkonkaan jättämistä Junkkaala ei ole harkinnut, mutta arvioi, että monella viidesläisellä on jalka kytkimellä. Jyrkimmin ajattelevat ovat hänen mukaansa jo hypänneet Lähetyshiippakuntaan, jonka kaksi edellistä piispaa ovat tulleet viidesläisyyden piiristä. – Kun naisia alettiin vihkiä papeiksi, monet sanoivat, että seuraavaksi tulee homokysymys, ja se on viimeinen pisara. No, nyt sitä keskustelua käydään, enkä tiedä, mikä on viimeinen pisara kenellekin. Toisaalta viidesläisyyteen on aika syvään juurtunut sellainen ajatus, että kirkossa pysytään niin kauan kuin siellä luetaan Isä meidän -rukous ja uskontunnustus. – Itse ajattelen niin, että kirkolla on ylä- ja alamäkiä, ja nyt olemme vähän alamäessä. Ehkä tulee paremmat ajat. Mutta vaikka niin ei kävisikään, mihin minä tästä kirkosta lähtisin?

Teologian tohtori Eero Junkkaala kertoo viidennen herätysliikkeen historiasta ja omista kokemuksistaan kirjassaan Viides herätysliike – näin minä sen näen (Kirjapaja 2016).

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Nuori hakee herätysliikkeestä varmoja vastauksia Aikuistuessaan ihminen ehkä rupeaa ajattelemaan myös uskosta eri tavalla ja kyseenalaistamaan sekä liikkeen oppeja että tiukkoja elämäntapanormeja, arvioi entisiä viidesläisiä tutkinut Eetu Kejonen.

un ihminen erkaantuu uskonnollisesta yhteisöstä, kyseessä on usein hidas prosessi, joka liittyy muihin elämässä tapahtuviin muutoksiin kuten aikuistumiseen, opiskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin. Näin arvioi viidennestä herätysliikkeestä erkaantuneiden kokemuksia tutkinut teologian tohtori Eetu Kejonen. Suurin osa Kejosen tutkimukseen osallistuneista oli mennyt mukaan viidennen herätysliikkeen toimintaan rippikouluikäisenä ja erkaantunut siitä nuorena aikuisena. – Aikuistuessaan ihminen ehkä rupeaa ajattelemaan myös uskosta eri tavalla ja kyseenalaistamaan sekä liikkeen oppeja että tiukkoja elämäntapanormeja. Hän huomaa, että toisellakin tavalla voi elää ja elämässä voi olla ihan kivaa myös uskonyhteisön ulkopuolella. Joskus kyse on myös henkilökemioista: porukka ei enää tunnukaan niin mukavalta kuin aluksi, Kejonen sanoo. Kejosen tutkimus Hengellisestä viitekehyksestä erkaantuminen henkilökohtaisen uskonnollisuuden muutoksena: tapauskertomuksena viides herätysliike pohjautuu hänen vuonna 2019 keräämäänsä 19 kirjeen omaelämäkerralliseen aineistoon. Huomattava osa kirjoittajista oli mukana viidennessä herätysliikkeessä nuoruudessaan 1960–70-luvulla, jolloin liike eli voimakasta kasvun aikaa. – Siksi tutkimuksessani on myös kirkkohistoriallinen ulottuvuus. Tuolloin liikkeessä oli nuoruuden intoa, mikä saattoi johtaa myös ylilyönteihin ja hengelliseen väkivaltaan, Kejonen sanoo. Hän huomauttaa, että tämä on tunnistettu liikkeen piirissä. Vuonna 1999 yhden viidesläisen järjestön, Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, pääsihteeri Timo Rämä pyysi anteeksi Kansanlähetyksessä vuosikymmenien aikana tapahtunutta hengellistä väkivaltaa. NIIN SANOTTU viides herätysliike on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivista herätysliikkeistä nuorin. Liikkeellä ei ole yhteistä keskusjohtoa, vaan se koostuu useammasta järjestöstä, joista vanhimmat on perustettu 1940-luvul-

la. Yhteistä niille on ollut uskoontulon, evankelioinnin ja opillisten kysymysten korostaminen. Liike tunnetaan myös kirkkokritiikistään. Enemmistö vastustaa naisten vihkimistä papiksi ja samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon. Tällä hetkellä tunnetuin viidesläinen on varmaankin kansanedustaja Päivi Räsänen. Eetu Kejonen arvioi, että viidesläisyydestä erkaantuneita on vuosien varrella ollut paljon, tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia. – Liike on kuitenkin hyvä sitouttamaan jäsenensä. Ne, jotka ovat tyytyväisiä, pysyvät siellä. Moni lähteneistäkin näkee liikkeessä paljon hyvää ja arvostaa sen yhteisöllisyyttä.

”

Kun sanotaan yleistäen, että uskovat ovat tiukkapipoisia ja kieltävät kaiken, niin juuri sellaista se näyttää välillä viidesläisyydessä olleen. TEOLOGIAN TOHTORI EETU KEJONEN

Kejonen arvioi, että viidesläisyydessä nuoriin vetoavat samat piirteet, jotka sitten aikuisiällä saattavat etäännyttää siitä: selkeys ja ehdottomuus. – Moni nuori on hämmentynyt. He yrittävät muodostaa omaa identiteettiään ja miettivät omaa paikkaansa maailmassa. Kyllähän silloin houkuttelee ja tuo turvallisuutta, jos mukava ja ystävällisen tuntuinen ihminen tai porukka sanoo, että näin nämä asiat ovat ja sinun

SRO/EASTPRESS Pro Fide -yhtye vuonna 1974. Vasemmalta Jukka Bonsdorff, Hannu Domke, Pauli Tuohioja ja Juha Kela. Yhtye on osa viidesläisen Suomen Raamattuopiston nuorisotyötä.

elämäsi muuttuu paljon paremmaksi, jos hyväksyt tämmöisen mallin. – Kun ihminen sitten kasvaa, hän alkaa huomata, ettei kaikki välttämättä olekaan niin yksinkertaista, vaan elämässä ja maailmassa on muitakin sävyjä kuin musta ja valkoinen. Erkaantuneiden on ollut vaikea hyväksyä liikkeen ehdottomia uskontulkintoja tai sitä, että muihin kristittyihin on saatettu suhtautua väheksyen ja torjuvasti. MONI KERTOO KOKENEENSA liikkeessä ryhmäpainetta uskoontuloon. Toiset taas halusivat tulla uskoon, sillä he kokivat itseltään puuttuvan jotakin, mitä muilla oli. Joillekuille uskoontulo ei niinkään ollut tietoinen valinta vaan enemmänkin tunnekokemus. – Varsinkin vanhimmilla vastaajilla saattoi olla rajuja kokemuksia siitä, että uskoontuloon painostettiin. Sanottiin, että Jeesus tulee kohta takaisin, joten valitse puolesi. Yksi tutkimukseen osallistuneista muistuttaa, että rippikoululainen on lapsi ja täysin suojaton tällaista vastaan, ja näkee tällaisen hengellisenä väkivaltana. Hengellisenä väkivaltana voi Kejosen mukaan pitää myös elämäntapanormeihin liittyvää painostusta. Yksi vastaajista kertoo, että hänet suljettiin ulos liikkeestä, kun tuli tietoon, että hän oli käynyt tanssimassa. Myös esimerkiksi seurustelua, alkoholin käyttöä ja naisten pukeutumista on valvottu tarkasti. – Kun sanotaan yleistäen, että uskovat ovat tiukkapipoisia ja kieltävät kaiken, niin juuri sellaista se näyttää välillä viidesläisyydessä olleen. Kejonen huomauttaa, että nuoruuden kokemusten jäljet, traumat ja suru

SEPPO JJ SIRKKA/EASTPRESS

Kymenlaaksolaisten luterilaisten seurakuntien nuoria oli yhteisessä illanvietossa Kotkan seurakuntakeskuksessa 1960-luvun lopulla. Kotkan seurakunnan papit Börje Ritvas ja Leo Pennanen osallistuivat tilaisuuteen.

vaikuttavat monien elämään vielä vuosikymmentenkin päästä. – Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kaikkein rankimmat hengellisen väkivallan kokemukset ja tiukimmat elämäntapanormit sijoittuvat menneisiin vuosikymmeniin, vaikka niitä tuli esille myös uudempia aikoja koskevassa kerronnassa. Tämä kertoo kenties viidesläisyyden muutoksesta. AHTAAKSI KOETUN herätysliikkeen jättämisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä kirkon tai kristinuskon hylkäämistä. Suurin osa Eetu Kejosen tutkimukseen osallistuneista kertoo edelleen olevansa kristittyjä. Moni heistä on löytänyt paikkansa esimerkiksi yleiskirkollisuudesta tai körttiläisyydestä. Jotkut mainitsevat hiljaisuuden liikkeen, Taizé-yhteisön, Tuomasmessun tai ortodoksisen kirkon. Pieni osa kirjoittajista on kotiutunut Lähetyshiippakuntaan, joka on kirkosta erillinen konservatiivinen luterilainen yhteisö. – Kristinuskoa ei ole jätetty, mutta on jätetty tiukka yhteisöllisyys ja muiden määräämät normit. Hengellisyydestä on tullut omaehtoisempaa ja yksityisempää. Lähetyshiippakuntaan siirtyneiden kohdalla vaihtoehto on ollut toisenlainen, tiiviimpi kristillinen yhteisöllisyys, Kejonen kuvailee. – Minusta on arvokasta, että hengellisyys saa elää eri lailla eri elämänvaiheissa ja että kirkollamme on tarjota matkalle monenlaisia eväitä. Kansankirkon vahva puoli on se, että meillä on erilaisia yhteisöjä, joista jokainen voi löytää oman kolonsa. Hengellinen etsintä voi siis vielä nykyäänkin tapahtua kristinuskon sisällä, eivätkä kaikki jätä kirkkoa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Isän kanssa näyttämöllä Olavi Uusivirta nähdään tänä keväänä isän haamun piinaamana Hamletina. Vastaparina hänellä on oma isä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JOONAS BRANDT

lavi Uusivirta huokaisee helpotuksesta. Hamletin ensi-ilta Kansallisteatterissa on toteutumassa, vaikka matkalla on ollut monia vastoinkäymisiä. Uusivirta näyttelee pääroolin. – Hamletin roolin tekee haastavaksi se, että hahmo esiintyy näyttämöllä suuren osan ajasta tunnetilasta toiseen tempoilevana mielipuolena. Vain oma mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea hahmon sisään haluaa kääriä, Uusivirta sanoo. William Shakespeare kirjoitti Hamletin 1500–1600-luvun vaihteessa, ja se on yksi maailman tunnetuimmista näytelmistä. Uusivirran mukaan kyseessä on klassikko, jonka ajattomat teemat puhuttelevat yhä. – Keskeisenä teemana siinä ovat sukupolvelta toiselle periytyvät traumat. Hamlet kysyy tuskaisena, miten suhtautua surmansa saaneen isänsä haamuun, joka vaatii kostoa. Näytelmä on saanut Uusivirran pohtimaan omaa sukupolveaan ja sen sodankäyneitä isoisiä. – Isäni kärsi rintamalla olleen oman isänsä sotatraumoista. Minäkin olen joutunut kantamaan niitä välillisesti. Uusivirta näkee, että Hamletin valtapelit peilaavat myös tämänhetkistä maailmanpoliittista tilannetta. – Näytelmän ytimessä ovat vallanhalu, itsekkyys ja itsetunto-ongelmat. Ne ovat nyt näkyvissä myös Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan.

– Kutsun tätä runoilijan katseeksi. Jokainen meistä voi olla potentiaalinen runoilija, joka pystyy näkemään erityisyyttä näennäisen arkipäiväisissä asioissa. Runoilijan katsetta voi myös harjoitella. Kun ohjaaja Samuli Reunanen pyysi näyttelijänä ja laulajana tunnettua Uusivirtaa Hamletin rooliin, hänen oli helppo vastata tarjoukseen myöntävästi.

HAMLETIN KUULUISA filosofinen pohdiskelu ”olla vai ei?” kuullaan näyttämöllä useiden henkilöiden suusta. – Se on näytelmän eksistentiaalinen ydinkysymys. Itse ajattelen, että ihmiselämän suurin mysteeri ja ristiriita on siinä, että etsimme mielekkyyttä mielettömästä maailmasta, Olavi Uusivirta sanoo. Hän ottaa esimerkiksi ikkunalaudalla kukkivan orkidean. Jos pysähtyy miettimään, tajuaa, millainen ihme tuo kaunis kukka on. Näin sen merkitys kasvaa.

VIIMEISEN 12 VUODEN aikana Olavi Uusivirta on näytellyt Kansallisteatterin lavalla viidesti. Välillä hän on ollut bändinsä kanssa tiiviisti tien päällä. – Sekä teatteriesitykset että keikat painottuvat viikonloppuihin, joten niiden yhdistäminen on haastavaa. Nyt pidän keikkataukoa kesään asti. Uusivirta kiinnostui teatterista ja musiikista jo varhain. Hän toteaa verenperinnöllä olleen vaikutusta, sillä isä työskenteli teatterissa dramaturgina ja äiti harrasti laulua ja veti teatterikerhoa. Kotkassa ja Karkkilassa asunut perhe muutti Helsinkiin, kun Uusivirta oli yläasteikäinen. Hän

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”

Isäni kärsi rintamalla olleen oman isänsä sotatraumoista. Minäkin olen joutunut kantamaan niitä välillisesti. – Tämä on minulle erityinen projekti myös siinä mielessä, että isäni Matti Uusivirta näyttelee Hamletin isän haamua ja bändini kitaristi Timo Kämäräinen Hamletin ystävää, Horatiota. Kämäräinen on myös säveltänyt suureksi osaksi näytelmän musiikin.

meni Kruununhaan yläasteen musiikkiluokalle. Sen jälkeen hän kävi Kallion ilmaisutaidon lukion ja opiskeli rumpujen soittoa Helsingin Pop ja Jazz Konservatoriossa. – Laulaminen ja laulujen tekeminen täyttivät elämäni. Musiikkiurani alkoi vauhdikkaasti. Lähetin demoja levy-yhtiöihin ja sain levytyssopimuksen abikeväänä. Vähitellen myös näytteleminen alkoi kiinnostaa uudestaan. Uusivirta pääsi vuonna 2006 kolmannella yrityksellä Teatterikorkeakouluun. Uusivirran mukaan hänellä on kaksi ammatillista identiteettiä, esiintyjän ja tekijän. – Esiintymiseen liittyy se, että bändi ja näytelmän työryhmä muodostavat ikään kuin perheen, jonka kanssa vietän paljon aikaa. Biisien tekeminen taas tapahtuu yksinäisyydessä jossain kammiossa. OLAVI UUSIVIRTA on näytellyt myös monessa elokuvassa. Yksi niistä oli Dome Karukosken vuonna 2009 ohjaama Kielletty hedelmä, joka sijoittui lestadiolaisyhteisöön. Näyttelijät tutustuivat lestadiolaiseen mielenmaisemaan Karukosken ehdottamalla metodilla. Siihen kuului, että he perehtyivät lestadiolaiseen elämäntapaan ja jättivät pariksi kuukaudeksi alkoholin, tanssin ja television katselun. – Vaikka se oli vapaaehtoista, tuntui se nuoresta miehestä melkoiselta kilvoittelulta. Niin pääsi kuitenkin rooliin kiinni paremmin. Uskonto on Uusivirran mielestä asia, joka erottaa ihmisen eläimestä. – Pidän uskontoa tärkeänä ja arvokkaana, ja kunnioitan valtavasti ihmisiä, jotka ovat uskossa. Itseni miellän kuitenkin enemmänkin agnostikoksi eli epäilijäksi, joka on kiinnostunut erilaisista uskonnoista. Uusivirta näkee, että usko voi olla ihmiselle valtava voimavara. Samalla siihen sisältyy kilvoittelun ajatus. – Uskovalla saattaa olla jatkuvaa kamppailua uskon ja epäuskon välillä, Uusivirta pohtii. Taidetta Uusivirta pitää voimana, jonka avulla voi parantaa maailmaa. Taiteen avulla voi saada tökättyä ihmisiä näkemään asioita uudesta näkökulmasta. – Taide voi olla aktivoiva muutosvoima ja avain henkiseen kasvuun. Viihteelläkin on paikkansa, mutta se on enemmänkin eskapistista ja auttaa unohtamaan maalliset murheet. – Taide-elämys vaatii kokijaltaan myös aikaa. Tänä päivänä pysähtyminen taiteen ääreen voi tuntua työläältä, kun ihmisen vapaa-ajasta kilpailevat monet ärsykkeet ja viihdykkeet. ■

Kuka?

Olavi Uusivirta, 38, on Helsingissä asuva näyttelijä, muusikko ja lauluntekijä.

Mitä?

Uusivirta näyttelee pääroolia 10.3. ensi-iltansa saavassa Hamletissa Kansallisteatterissa. Hän on mukana myös Ylen Radioteatterin seksuaalisuutta käsittelevässä Puhutaan siitä -kuunnelmasarjassa.

Motto

Yhä enemmän pitäisi puhua puista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Miehistä väitettä kannattivat eniten 15–29-vuotiaat, joista 21 prosenttia kertoi uskovansa henkimeedioihin ja kanavoijiin joko täysin tai osittain. Lähes yhtä suuren kannatuksen väite sai 30–39-vuotiaiden miesten keskuudessa. Kolmannen uushenkisyyttä mittaavan väitteen mukaan ”vaihtoehtoiset terapiat ja itsensä kehittämisen muodot voivat auttaa meitä kehittymään ihmisinä”. Myös tätä väitettä kannattivat eniten 15–29-vuotiaat. Kaksi viidestä tuon ikäisestä miehestä oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä.

Nuoren miehen uusi henkisyys Näkymättömät maailmat ja vaihtoehtoterapiat kiinnostavat yhä enemmän myös nuoria miehiä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ISTOCK

ushenkisten uskomusten kannatus yleistyy Suomessa varsinkin nuorten keskuudessa. Yhä useampi kertoo uskovansa esimerkiksi henkimeedioihin ja kanavointiin. Näihin uskovien nuorten miesten määrä kasvoi neljässä vuodessa 16 prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi uskontotieteilijä Jussi Sohlbergin artikkelista, joka ilmestyi tammikuussa julkaistussa kirjassa Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Uushenkisten uskomusten kannatus ei ole Sohlbergin mukaan tasaista, vaan tämänpuoleisiin teemoihin painottuvia uushenkisiä uskomuksia kannatetaan laajemmin kuin sellaisia, joihin liittyy usko yliluonnolliseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

– Kiinnostavaa on, että selkeä kasvusuuntaus painottuu nuorempiin sukupolviin ja näkyy myös nuorten miesten kohdalla, hän sanoo. UUSIMPIEN GALLUP ECCLESIASTICA -kyselyjen vastaajat ottivat kantaa uushenkisyydelle tyypillisiin väitteisiin. Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä nuorimmat ikäluokat kannattivat laajasti väitettä, jonka mukaan ”on olemassa näkymättömiä maailmoja ja olentoja, jotka vaikuttavat meidän maailmassamme”. 15–29-vuotiaista miehistä kaksi viidesosaa oli väitteestä täysin tai osittain samaa mieltä. Myös 30–39-vuotiaiden parissa näkymättömien maailmojen ja olentojen vaikutuksiin uskovien osuus oli lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2015. Sohlbergin mukaan tämän kysymyksen vastauksissa voi näkyä uushenkisten uskomusten lisäksi myös usko kristillisiin oppeihin. Toinen väite mittasi uskoa kanavointiin, joka on new age -henkisyydessä yleinen ilmiö. Vastaajilta kysyttiin kantaa väittämään, jonka mukaan ”henkimeediot ja kanavoijat voivat välittää meille tietoa näkymättömästä maailmasta”.

UUSHENKISYYDESSÄ KESKEISTÄ on ajatus ihmisen aidosta sisimmästä, joka hänen tulisi löytää. Ajatuksen kannatusta kyselytutkimukset mittasivat väitteellä, jonka mukaan ”jokaisen ihmisen tulisi löytää oma tiensä sisimpäänsä luottaen, vaikka tulisi torjutuksi yhteiskunnassa”. Väitettä kannattivat tasaisen vahvasti kaikki ikäryhmät, eikä miesten ja naisten välillä ollut merkittävää eroa. Vuonna 2019 miehistä 58 prosenttia ja naisista 63 prosenttia oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä. Myös tämän väitteen kannatus oli kasvanut eniten 15–29-vuotiaiden joukossa. Nuorten ikäluokkien suhde uskontoon on voimakkaassa murroksessa, mikä näkyy myös kristillisestä jumalauskosta kysyttäessä. Esimerkiksi vuoden 2018 Social Survey Programme -tutkimuksessa 25–34-vuotiaista miehistä 22 prosenttia ja naisista 29 prosenttia kertoi luopuneensa uskosta Jumalaan. Vastaavasti kahdeksan prosenttia samasta ikäluokasta ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan. Sohlbergin mukaan kyse ei ole vain joko–taimuutoksesta, jossa uushenkiset uskomukset tulisivat kristillisen uskon tilalle. – Kyse ei ole siirtymästä, jossa jokin uskomusjärjestelmä korvaisi toisen, vaan kasvavasta mielenkiinnosta uushenkisiä uskomuksia kohtaan ja samalla katsomusten ja uskontojen kentän moninaistumisesta. Ihmiset ammentavat omaan katsomukseensa pieniäkin elementtejä erilaisista perinteistä, hän sanoo. TUTKIJAT SELITTÄVÄT uushenkisten uskomusten yleistymistä vaihtoehtoisen henkisyyden virtauksilla, jotka ovat levinneet länsimaissa 1960-luvun loppupuolelta lähtien. Suomeen nämä virtaukset tulivat 1970-luvun alussa, kun muun muassa Oraansuojelijat ja Rajatiedon yhteistyö -yhdistys levittivät vastakulttuurisia ajatuksia. Laajempaa näkyvyyttä uushenkisyys sai seuraavilla vuosikymmenillä. Tutkimusartikkelissaan Sohlberg valottaa myös uushenkisten ideoiden leviämistapaa, jota uskontotutkijat kutsuvat okkulttuuriksi. Termi ei kuvaa okkultismia tai esoteriaa sinänsä vaan erilaisten yliluonnollisuuteen, paranormaaliin, henkisyyteen ja salaliittoihin liittyvien ajatusten leviämistä erityisesti populaarikulttuurin kuten kirjallisuuden, elokuvien ja tv-sarjojen kautta. – Okkulttuurista vaikutusta on nähty erityisesti fantasian ja kauhun lajityypeissä. Esimerkkejä tästä ovat Yhdeksäs portti -elokuva, Matrix-elokuvat sekä tv-sarjat Paranormal Activity ja X-Files. Kirjailijoista tässä yhteydessä voisi mainita Dan Brownin ja Heikki Kännön. Okkulttuurinen vaikutus näkyy myös suomalaisessa kuvataiteessa, Sohlberg sanoo. ■ Lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI Mustikka ja sianpuolukka sopivat couperosa-iholle Sianpuolukan arbutiini on erityisen hyvä raakaaine couperosaan taipuvaiselle iholle, koska se vahvistaa ohutta ihoa ja pintaverisuonten seinämiä. Mustikka suojaa ihoa ulkoisilta rasituksilta ja lievittää tulehduksia. Lisäksi mustikka parantaa ihon kollageenin elastisuutta kiinteyttäen ihoa.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant® Lihastenrentouttaja Nopeuttaa lihasten palautumista ja on tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa. Auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin. Sopii myös lasten kasvukipuihin.

Relaxant® Jalkavoide Laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja. Voide helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja. Jalkavoide myös lämmittää palelevat jalat.

kauppa.detria.fi

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä kauppa.detria.fi

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

LÄHEISISTÄ

-JAKO

AUTOSSA TAVAROILLE

OIKUTTELEE

VAIKUTELMA

FUTISTÄHTI RISKI

INNOTON

NYKYLAITTEISSA?

UKRAINASSA

OLUEN PANOON

TYHJÄNPÄIVÄISYYKSIÄ

POHJUSTAMISTA KIRJALLISUUTTA UUDISTANUT AUSTEN

laduillekin FRANKFURTIN HALKI

PÄÄKAUPUNKI

AUKIO AURINGONNOUSUN SUUNNASSA

POHJATTOMAT S REHTORIN TAHPITÄTO MÄ

TOISAALLE

TORIT

TÄYTELÄINEN

TAULU

JEESAAMISTA ANTTI

RAJOITTAA HAAPANIEMI

HARALDIN ISÄ

-PAITA

MUUTAMAT

IRLANTIA -JUNA BAGDADIN NEITO

KARSIA

ARPONEN KATAINEN

KÄRSIÄ

-TUOLI

-I

URBAANEJA MENESTYJIÄ

-KONE

-KATARRI

SAUDIEN RAHA

- MADRID SIIRAPPIMAISIA

SULAA PIAN

NAARASVUOHIA

KIMIN LEMPINIMI

UNKURI

NORJAN LAPPI

LAINALLA

OKSANEN

TUNTUMA

A L

U OSAVALTIO

LEEVE -VESI FER- RATRANTE KETA

SOPIA

HIIREN VERBI

-SIENI

AVUSTUSJÄRJESTÖ

pakkasella

jako

TÄMÄN TÄSTÄ

EDESMENNYT RAUHANPIISPA

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ!

VALTI- MAOIDEN VÄLILLÄ TALA

KANTAPÄÄSTÄ TUTTU

harhaa

NÄYTTELIJÄ SEYFRIED

KUIVATTUJA ASIKAINEN TOISTAMISEEN

JÄÄN TÄHÄN!

A N

TOIMI- KORKEAKOULU TUK- PELSIA KONEN

EXPRESSA HAULIKOLLA

TAKAOSIA AHTISAARI

YLITETTÄVÄ

SIIHEN TYYLIIN

MON- Y V TAND

KIMMO S

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

-vuosi

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Mielipide

Vielä oikeuden mukaisuudesta

Rakastu elämään

Anja Lappalainen mielen herhiläisten asianajaja, 90 v Helsinki

Tutustukaa verkkosisältöön LUIN KIRKKO JA KAUPUNKI -lehdestä kiinnostavan jutun kuvapäiväkirjoista ja sen innoittamana siirryin lehden verkkosivuille katsomaan, miten kuvat syntyvät. Tuon videon lisäksi löysin paljon upeaa ja juuri verkon ehdoilla tehtyä sisältöä. Nyt on todella oivallettu verkon mahdollisuudet eikä vain siirretty lehden juttuja luettavaksi. Kuuntelin kelttiläisiä rukouksia ja monta päätoimittajan ääneen ajat-

MARTTA-KAISA VIRTA

IHANKO TODELLA kaikki on hyvää? ”Sangen hyvää”, sanoo Luoja luodustaan, kaikesta (1. Moos. 1:9–31). Käärme kavaluuksineen, ihminen ilkeyksineen, kateus, kauna, koppavuus, viha ja muut mielen herhiläiset. Kaikkiko hyvää? Ennakkoluuloton kurkistus omaan pimeään lupaa yllättävää tulosta. Tämä on positiivinen tulosvaroitus. Ihmisen ylitajunta ilmoittaa hyvän, alitajunta sen, mikä ei ole hyvää. Ylitajunnan sana on selkeä ja suora. Ylitajunnan syvissä syövereissä toimii vain salaviisaus – ja herhiläisten apu. Alitajuiset ohjaavat meitä ylitajuiseen ymmärrykseen varoittamalla virikkeillään eihyvästä. Näemme kuitenkin herhiläiset pahan agentteina, ja varoitus välittyy helposti yllykkeenä tehdä ei-hyvää. Tottumus kävelee kevyesti tahdon yli, mutta tahto torkkuu. Kaksikasvoisilla viesteillään herhiläiset herättelevät tahtoa. Meillä on syytä olla kiitollisia herhiläisille kehitysavusta! Mielen herhiläiset kuuluvat ehdottomasti kategoriaan ”sangen hyvää”. Asenteemme mielen herhiläisiin huutaa muutosta. Asenteen muuttuminen positiiviseksi avaa silmät elämisen mielekkyydelle. Yhdessä kiitollisuuden kanssa se synnyttää elämän rakastajan. Elämän rakastaja on utelias, peloton ja nöyrä. Elämän rakastaja elää sovussa todellisuutensa kanssa. Elämän rakastaja on kotona maailmankaikkeudessa.

Ehdotettujen uusien hautaustapojen ympäristöystävällisyys on kyseenalaista ARTIKKELISSANNE ESITELTIIN MAHDOLLISIA uusia hautaustapoja (K&k 10.2.). En ota kantaa ehdotettujen hautaustapojen eettisyyteen, vaan arvioin niiden toimivuutta ainoastaan ympäristönäkökulmasta. Vesituhkauksessa ihmisen pehmytkudoksista syntyvää lientä ei voi sellaisenaan käyttää. Se pitäisi ensin kypsyttää kompostoimalla. Jos liemi lasketaan viemäriin, ihmisen kudokset päätyvät ihmisulosteiden kanssa puhdistamon tuottamaan multaan. Kummassakaan tapauksessa yksikään maatila tai puutarha ei suostuisi sitä käyttämään asiakaskadon pelossa. Hiilijalanjälkeä kertyy laitteiden valmistuksesta ja keittämisestä; ei tosin niin paljon kuin vielä älyttömämmässä pakastekuivauksessa. Kuvassa esitetty laitteisto ei ole kompostori vaan mädättämö, jossa prosessi tapahtuu anaerobisesti mätänemällä ja jossa syntyy metaania, joka käytetään hyödyksi. Suomen oloissa laitosta jouduttaisiin lämmittämään sähköllä, joten laitos tuskin koskaan ehtisi kompensoida sen rakentamisesta ja käytöstä syntynyttä hiilijalanjälkeä. Ympäristön kannalta järkevintä olisi rakentaa krematorioihin tehokas lämmön talteenotto. Sitä muuten eräässä isossa kaupungissa ehdotettiin, mutta kirkkoherra esti hankkeen. Olisi kuulemma ollut epäeettistä käyttää tuhkauksen lämpöä kotien lämmitykseen.

Matti Hilli Vantaa

telua. Entä Tommi Korpelan Minuutissa mystikoksi -sarja, ihania ajatuksia. Kaikki loistavasti toteutettuja! Kurkkikaa te muutkin verkkome-

diaa. Lehti on vain pieni lisä tällaiseen verkkosisältöön.

Eija Lehtomäki Helsinki

VANTAAN SEURAKUNTAYHTYMÄ on tehnyt linjakkaan päätöksen lähetysjärjestöjen tukemisesta. Johanna Korhosella oli kuitenkin kummallisia näkemyksiä oikeudenmukaisesta päätöksenteosta (K&k 24.2.) Jutussa puhuttiin kirkon ja seurakuntayhtymän varoista ikään kuin kirkon rahakasasta, vaikka tulot koostuvat pääosin verotuotoista eli jäsenmaksuista. Niitä maksavat muun muassa kaikkien lähetysjärjestöjen kannattajat. Korhonen näkee maksamansa ”merkittävän summan” kirkollisveroja antavan hänelle oikeuden esiintyä kaikkien seurakunnan jäsenten edustajana ja samalla vähätellä suoraan valtuuston enemmistön näkemystä. Tällaisia päätöksentekojärjestelmiä löytyy idän suunnalta. Puoluetukeakaan ei jaeta verovaroista vain niille, joilla on ”oikeat mielipiteet”. Toivoisin myös Helsingin valtuuston lopulta korjaavan syrjivän päätöksensä. Tunnen lähetystyökokemukseni kautta hyvin lähettejä monista järjestöistä. Poikkeuksetta heille kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Tämä näkemys on sisäistynyt vaikeissa olosuhteissa vietettyjen vuosien aikana. He ymmärtävät lähetystyön tehtävän Jeesuksen antaman lähetyskäskyn ja kansainvälisen diakonian kautta. Elämä lähetyskentillä on ihan jotain muuta kuin Suomen kirkkovaltuustoissa!

Esa Ahonen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen, Helsinki

Sana kirkkoherra on käännösvirhe LUIN ILTA-SANOMISTA, että kirkkoherra-nimitys halutaan muuttaa sukupuolineutraaliksi. Muistan jo kouluajoiltani 1960-luvulta, että kirkkoherra on käännösvirhe ruotsin kyrkoherdesanasta. Se on sanatarkasti käännettynä kirkkopaimen eli sana on sukupuolineutraali. Ei liene vaikeaa löytää suomen kieleen sopivaa vastinetta.

Kirsti Karppinen Turku

MIELIPITEITÄ JA KOLUMNEJA julkaistaan verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Lisää keskustelua esimerkiksi Ukrainan sodasta ja kristinuskosta Facebookissa: www.facebook.com/Kirkkojakaupunki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Hautauspalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 650 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

Siivouspalveluja

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA SOITA JA VARAA

050 5533 050 Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen). Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti. Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Hammaslääkäriasema

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Adressit

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunan pesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. P. 040 850 9206.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Ostetaan asuntoja Hei, etsin pientä asuntoa Helsingistä. Arkkitehti ja häävalokuvaaja. P. 050 590 7471

Paikkoja avoinna

Vuokrata halutaan Sisäsiisti luottokelpoinen 29v mies etsii kohtuu hintaista kotia metron varrelta. 044 578 2419

Vill du göra skillnad? Sök diakonisommarvikariatet i Esbo svenska församling 9.5-9.9 eller enligt överenskommelse. Studerande tas i beaktande. Ledande diakoniarbetare Taina Sandberg 040-5471856 taina.sandberg@evl.fi ger mer information. Ansök 2-31.3.2022 via tillämpningen KirkkoHR. Annonsen i sin helhet: esboforsamlingar.fi/information-kansli/jobb

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY

Tilaisuuksia

Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Palveluja halutaan Hoitotyötä kanssa-asujana Haussa elämänkokemusta omaava hoitoalan osaaja olemaan tarvit taessa apuna myös öisin. Asuminen järjestetty. Palkka/työnkuva neuvoteltavissa. 040 551 4343 ihanahoito@gmail.com

Palveluja tarjotaan Kaipaako taulu kehystystä? Kamiter-Ars Oy

Puhelin: 050-3574766 tiina.tainio@kartiina.fi www.kamiter.fi

Harjutori 10, 00500 Helsinki Avoinna: Ti-Pe 10-17 La 11-14, Su-Ma suljettu

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Olen parturi-Kampaaja. Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä! ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Tapahtumia

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi. Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

SEMINAAREJA JA RYHMIÄ VALKONAUHASSA

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38 Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kotivara-seminaari la 19.3. alk. klo 11:00 ja Katurauha seKä turvallinen KaupunKi -seminaari la 2.4. alk. kello 11:00 / Bulevardi 15 C 32 / Valkonauha Helsingin Valkonauha-Vita Bandet i Helsingfors ry. Kouluttaja poliisi Hannele Kivikoski. Maksuton, kahvitarjoilu. Ilm. 09 1351 268 / toimistoaikana. Järjestelyt yhdessä STEP-opintokeskuksen kanssa. www.suomenvalkonauhaliitto, www.helsinginvalkonauha.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

ESIRUKOUSILTA ti 22.3 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Ulf Emeleus, Ronny Thylin, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo14.30–16.30, ke klo18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Illat joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Kaikki rakennustyöt 40 v. kok. Sisäremontit, kylpyhuone- ja keittiöremontit. Myös kattotyöt, vuodot, peltikatot, huopakatot, lumenpudotus. Espoon Talotyö Oy 045 7876 3561 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammatti taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

ke 9.3. klo 19 Körttikodin seurat. pe-su 11.-13.3. klo 14-18 taidenäyttely Seuratuvalla H-Y:n nrso-työlle, J. Saari 75. su 13.3. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat. 3, Vantaa. klo 16 Jaakko Saari 75 -seurat Seuratuvalla. klo 17 Virsiä ja Siionin virsiä Pihlajamäen kko, Liusket. 1, Hki; P-Hki vuosikok. klo 18. klo 18 seurat Oliivi-Sali, Vanha kko, Kirkkot. 2, Järvenpää. ti 15.3. klo 18.30 seurat Matinkappeli, Liisankj. 3, Espoo. su 20.3. klo 10 kirkkopyhä P. Laurin kko, Kirkkok. 1, Lohja; saarna A. Majuri. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 22.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, H-C Daniel; Salomonk. 1 D, 2. krs. ke 23.3. klo 18 seurat Vehkojan srkkesk., Yli-Anttilant. 3, Hyvinkää. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak. 1a A 3, 3. krs. TARKISTA www.h-y.fi/tapahtumakalenteri tai oma srk. KYSY aluesiht. 0400 8822 51.

Rakennusala

Muutosten ja ristipaineiden keskellä elävä, iältään noin +45–59-vuotias nainen! Sinulle voimaantumisryhmä alk.21.4. klo 18:30 torstaisin, Liisankatu 27 A 3 / Suomen Valkonauhaliitto. Ohjaa sos.psykologi Riitta Raatejärvi. Hinta 50 eur /8 krt. Kysy muidenkin ryhmien vapaita paikkoja!

Perinteistä mittatilauskehystystä vuodesta 1982, taiteilija-ateljee Kehystämme pieniä ja keskikokoisia teoksia, max n. 100 x 100 cm Lisäpalveluna nouto ja kotiinkuljetus

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

Harras hetki

Opiskeluaikana avantouinnin aloittanut Elina Mäkinen, 28, on menestynyt hyvin useissa jääuinnin MM‑kisoissa. Hän on uinut ensimmäisenä suomalaisena jäämailin. Talvisin Mäkinen pulahtaa avantoon päivittäin joko Helsingissä tai Pohjois‑Suomessa, jossa hän asuu osan talvesta. Uinti‑ reissuillaan hän kuvaa suosittuja Tiktok‑videoita.

Jäämaileri nauttii avannosta Elina Mäkinen on ensimmäinen suomalainen, joka on uinut jäämailin eli 1,6 kilometriä alle viisiasteisessa vedessä. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

ntinen kilpauimari Elina Mäkinen innostui avantouinnista kymmenen vuotta sitten opiskellessaan vero-oikeutta Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Lajia ehdotti hänen avantouintia pitkään harrasta-

nut äitinsä. Hyiseen avantoon pulahtaminen tuntui Mäkisestä heti omalta jutulta. Hän huomasi, että keskittymällä liikkumiseen hän pystyi sulkemaan kehostaan kylmän puraisun, ja samalla mieli tyhjeni kaikesta hälystä. Se rauhoitti häntä opiskelukiireiden keskellä. Mäkisestä tuntui myös mahtavalta olla keskellä luontoa ja katsella talvisia maisemia. Samalla hän tutustui uusiin ihmisiin, ja hänelle muodostuikin Joensuussa oma avantoperheensä. Mäkinen on kokenut vuosien varrella myös avantouinnin virkistys- ja terveysvaikutukset, sillä se parantaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Hän ei ole juurikaan kärsinyt flunssista.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

KILPAUIMARITAUSTA VAIKUTTI siten, että Elina Mäkinen alkoi käydä jääuintikisoissa eri puolilla maailmaa. Hän on osallistunut kahden vuoden välein järjestettäviin MM-kisoihin ja voittanut niissä useamman kultamitalin. Korona-aika on vaikeuttanut kisojen järjestämistä. Viimeksi Mäkinen osallistui vuonna 2020 Sloveniassa järjestettyihin MM-kisoihin ja sai kultaa perhosuinnissa. Erityisen kova saavutus on se, kun Mäkinen vuonna 2017 ui Pohjois-Irlannissa jäämailin, joka on 1,6 kilometriä. Hän oli silloin ensimmäisen jäämailin uinut suomalainen. Hänen aikansa hyisessä vedessä oli 26 minuuttia 19 sekuntia. Nyt hän ei ole Suomessa enää ainoa lajissaan, sillä hänen Antti-veljensä on myös uinut jäämailin. Koko maailmassa tähän pystyneitä on Mäkisen arvion mukaan alle 300. NYKYÄÄN HELSINGISSÄ asuva 28-vuotias Elina Mäkinen käy talvisin avannossa päivittäin. Se on hänelle kätevää, sillä hänen työpaikkansa vieressä Salmisaaressa on avanto. Hänellä on uimapuku aina töissä mukana, ja välillä verokonsulttina työskentelevä Mäkinen houkuttelee avantoon myös työkavereitaan. Toinen Mäkisen suosikkitalviuintipaikka on Lauttasaaressa sijaitse Humaus, jossa on kaunis ranta ja hyvät pukukopit. Aina, kun on mahdollista, hän kokeilee uusia avantouintipaikkoja.

Hän on uinut paljon avannoissa pohjoisessa Suomessa, jossa hän asuu kokkimiehensä kanssa osan talvesta. Ulkomailla puolestaan suuri elämys on ollut Venäjän Baikal-järvessä uiminen.

”

Keskittymällä liikkumiseen pystyy sulkemaan kehosta kylmän puraisun, ja samalla mieli tyhjenee kaikesta hälystä. Avantouimiseen kuuluu Mäkisellä kiinteästi videokuvaaminen. Hän haluaa tuoda näin esiin avantouimisen hienoutta ja suomalaisen luonnon kauneutta. Mäkisen Tiktok-videoilla on 1,4 miljoonaa seuraajaa eri puolilla maailmaa. Suurin yksittäisen videon katselumäärä on ollut 75 miljoonaa. ■

Hyvää pyhää

13.3.

Päivän evankeliumi (Matt. 15:21–28) kertoo naisesta, joka pyytää Jeesukselta apua tyttärelleen.

Maa paljastuu ”MAALISKUU JO MAATA NÄYTTÄÄ, tiet tukkii, ojat täyttää”, sanoo suomalainen sanaparsi. Maaliskuussa vietetään paaston aikaa ja odotetaan kevään pikkuhiljaa koittavan. Maa alkaa tulla esiin lumen ja jään alta. Kuukausi on todennäköisesti saanut nimensä tästä, sillä maalis-sanan on arveltu juontuvan maa-sanasta. NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Luota kaikesta huolimatta

ätä ei lue lakia. Ihmisen hätä ylittää kaikki rajat. Jumalakaan ei rajoista välitä. Hän katsoo syvemmälle. Eikä ahdistavassa tilanteessa oleva ajattele, että jonkun toisen hätä olisi hänen hätäänsä tärkeämpi. Tästä muistuttaa meitä tuntematon kanaanilainen nainen. Evankelista Matteus kuvaa, kuinka nainen kulkee huutaen Jeesuksen ja tämän oppilaiden perässä. Hän on hädissään tyttärensä vuoksi, jonka mieli on järkkynyt. Nainen on valmis tekemään tyttärensä vuoksi kaikkensa. Hän pyytää apua. Menemällä Jeesuksen luokse hän häpeämättä rikkoo tuon ajan miehen ja naisen sekä juutalaisen ja ei-juutalaisen välisiä sosiaalisia ja kulttuurisia rajoja. Hädissään olevien avunpyynnöt rikkovat aina rajoja. Ne vaativat meitä pysähtymään ja kuuntelemaan.

Se ei ole yksinkertaista. Senkin kertomuksesta voi kuulla. Jeesuksen oppilaat tahtovat päästä naisesta eroon. Eikä Jeesuskaan vastaa hänelle mitään vaan yrittää torjua hänet. Nainen ei luovuta. Hänen sydämensä sanoo, että hänellä on oikeus tulla kuulluksi. Maahan heittäytyen hän vetoaa Jeesukseen tälle psalmeista tutulla rukouksella: ”Herra, auta minua.” Äidinvaiston sanelemalla viisaudella ja sinnikkyydellä hän saa lopulta Jeesuksen muuttamaan mielensä. Nainen luotti kaikista vastuksista huolimatta. Hänellä ei ollut muuta kuin tuo luottamus, jota Jeesus kutsui ”suureksi uskoksi”. Muuta meillä kenelläkään ei lopulta ole. Rukousta kantaa luottamus – eikä se oikeastaan kaipaa eteensä mitään laatusanoja. Se, jolla on ”suuri usko”, ei sitä itse näe. Sen näkee vain uskon sytyttäjä.

Huokaus ahdistuksen keskellä ”Herra, auta minua” on lyhyt ja ytimekäs rukoushuokaus. Siihen saat tarttua hädän hetkellä. Sitä voit rukoilla ahdistuksen keskellä. Sitä hiljaa toistamalla rauhoitat sisimpäsi ja jätät asiasi sinua suuremman haltuun. Se on ikiaikainen sielun huokaus, rukouksen syvävirta.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 5/2022

”

Ajattelen, että Jumala on ikään kuin managerini ja pitää huolen siitä, että jos jokin tehtävä minulle kuuluu, se minulle tulee. Minun ei tarvitse kilpailla, ylisuorittaa tai käyttää kyynärpäitä. BLOGGAAJA, TEOLOGI HANNA KIVISALO S. 6

PANDEMIA ON KOETELLUT LAPSIA JA NUORIA SUOMESSA JA MAAILMAN KATASTROFIALUEILLA. ANNA NUORILLE TULEVAISUUS – LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN OSOITTEESSA YHTEISVASTUU.FI, TEKSTAA APU20 (20 €) NUMEROON 16588 TAI LAHJOITA VALITSEMASI SUMMA MOBILEPAYLLA NUMEROON 85050. #lahjoitamullehuominen #yhteisvastuu2022 Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

10.3.2022 kirkkojakaupunki.fi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat: Venäjän hyökkäys on rikos ja synti s. 4 Kirkko ja kaupungin Menokone näyttää seurakuntien tapahtumat s. 4

”Emme omista luontoa” Ihmiskunnan on kannettava vastuunsa, sanoo piispa Kaisamari Hintikka s 2

Ihmisen on siivottava sot Ilmastokysymys on kirkastanut Espoon hiippakunnan piispalle Kaisamari Hintikalle, että ihmisen tulee kantaa lähimmäisvastuuta luonnosta. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA LAURA RIIHELÄ

spoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka puhuu vahvasti luonnon varjelemisen ja toivon puolesta. Hän osallistuu maaliskuussa Tapiolan seurakunnan järjestämään Luomakunnan vartijat -elokuvanäytökseen. Sen jälkeen hän keskustelee elokuvan aiheesta ohjaaja Iiris Härmän kanssa. Tapiolan seurakunta järjestää tänä vuonna 30, 40 ja 50 vuotta täyttäville jäsenilleen Kino Tapiolassa tilausnäytöksen, jossa esitetään Härmän ohjaama Luomakunnan vartijat -dokumentti. Seurakunta järjestää lisäksi kaikille avoimen yleisönäytöksen Tapiolan kirkossa. Elokuvan nimi Luomakunnan vartijat on hänen mielestään kiinnostava. – Jumala on antanut meille tehtäväksi viljellä ja varjella, mutta vartioida on vähän eri asia kuin varjella. Luomakunta on niin kallisarvoinen, että sitä täytyy vartioida. Ei pelkästään varjella, vaan vartioida uhalta, joka sitä kohtaa. Se uhka olemme me ihmiset, Hintikka sanoo. LUOMAKUNNAN VARTIJAT -dokumentti kertoo Kenian pohjoisosassa asuvien Daasanach-paimentolaisheimon jäsenten luontosuhteesta ja sen hauraudesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset heidän elämäänsä ovat suuret, eikä heillä ole paljonkaan keinoja vaikuttaa omaan tilanteeseensa. – Ihmisen suhde kaikkeen muuhun elolliseen on muuttunut satojen ja tuhansien vuosien aikana. Eläimiä, kasveja, maata, vettä ja kaikkea muutakin luotua on pitkään pidetty ihmisen omaisuutena ja käyttöhyödykkeenä, Kaisamari Hintikka sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

– Olemme heräämässä siihen ymmärrykseen, että meidän luontosuhteemme ei ole ylhäältä alaspäin katsovaa. Olemme niin monin säikein keskinäisriippuvaisessa suhteessa kaikkeen muuhun luotuun, ettemme voi ajatella omistavamme sitä. Hintikan mielestä ihmiset ovat vastuussa aiheuttamansa sotkun siivoamisesta. Nyt on sen aika, sillä

monet sotkumme ovat jo aiheuttaneet elonkirjossa osin peruuttamattomia muutoksia. – Tehtävämme on huolehtia, ettei näitä peruuttamattomia muutoksia tule enää lisää. Meidän on toimittava niin, että lapsemme ja heidän lapsensa voivat nauttia elämästä osana tätä ihmeellistä elämän moninaisuutta, jonka Jumala on luonut, Hintikka sanoo.

KAISAMARI HINTIKKA POHTII, ymmärretäänkö luomakunnan merkitys vain nykyajan ihmisen omista tarpeista käsin vai siitä, mitä luomakunta tarvitsee kukoistaakseen ja voidakseen hyvin. Hän on huolissaan Espoon kovasta rakentamisvauhdista ja luonnon häviämisestä rakentamisen tieltä. – Kaikki se, mitä teemme esimerkiksi laajentaessamme kaupunkia

tai kehittäessämme liikenneyhteyksiä, vaatii luonnolta jonkin hinnan. Kun koskemme metsiin, joissa lajien moninaisuus on säilynyt hienolla tavalla, emme enää milloinkaan saa niitä takaisin. – Hyödyntäessämme luontoa meidän on ratkaistava, teemmekö sen kestävästä näkökulmasta. Esimerkiksi seurakunnilla on mahdollisuus ja velvollisuus hoitaa metsiään kestävällä tavalla.

”

Tehtävämme on huolehtia, ettei peruuttamattomia muutoksia tule enää lisää. KAISAMARI HINTIKKA

– Ilmastokysymys on kirkastanut minulle sen, että lähimmäisemme voi olla kaikki tämä luotu. Kannanko minä lähimmäisvastuuta kaikesta luonnosta, en pelkästään ihmisistä? Millä tavalla kannan sitä vastuuta niistä ihmisistä, jotka eivät ole vielä edes syntyneet?

– Olemme heräämässä siihen ymmärrykseen, että luontosuhteemme ei ole ylhäältä alaspäin katsovaa, Kaisamari Hintikka sanoo.

KAIKEN KESKELLÄ Kaisamari Hintikka haluaa pitää kiinni kristillisen uskon sanomasta ja sen sisältämästä toivosta. – Kristittyjen ikiaikainen tapa puida kysymyksiä on kuunnella omaatuntoaan. Jumala puhuu meille omantuntomme kautta. Voi lukea Raamattua, rukoilla ja viipyä Jumalan edessä. Kun saa vaimennettua ympäriltä maailman hälyn, saattaa kuulla, mitä hän sanoo meille. – Toivo on keskeinen osa kristillistä uskoa. Jumala haluaa hyvää. Jumala haluaa rauhaa. Kristus on voittanut kuoleman, ja koska näin on, elämällä on viimeinen sana. Jos elämällä on viimeinen sana, meillä on toivoa. ■ Luomakunnan vartijat -elokuvailta la 26.3. klo 18 Tapiolan kirkossa. Avoin yleisönäytös, jonka jälkeen keskustelua Earth Hour -illan hengessä. Mukana Tuulia Kokkonen ja Aly Cabrera Kirkon Ulkomaanavusta. Lue myös piispa Kaisamari Hintikan kannanotto Ukrainan tilanteeseen s. 4.

JANI LAUKKANEN

kunsa

Seurakuntien päiväkerhot ovat pyörineet koronavuosista huolimatta. Kuvassa Leppävaaran seurakunnan päiväkerholaisia vuonna 2021 Karakappelissa.

Ilmoita lapsesi syksyksi päiväkerhoon KAIPAAKO 2–5-VUOTIAASI ohjattua toimintaa ja pientä kerhoryhmää? Espoon seurakuntien päiväkerhoihin ilmoittautuminen on käynnissä. Päiväkerhoja ohjaavat seurakuntien varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Kerhot kokoontuvat yhdestä kolmeen kertaan viikossa ja ovat suurimmassa osassa seurakuntia maksuttomia. Kerhopaikkoja löytyy eri puolilta Espoota. Kerhokaudeksi syksy 2022 – kevät 2023 ilmoittaudutaan maaliskuun loppuun mennessä verkossa www.espoonseurakunnat.fi/paivakerhot.

Espoonlahden seurakunta

Maksuttomat 2–5vuotiaiden päiväkerhoryhmät 2–3 kertaa viikossa. Kerhopisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, Soukan kappeli, Soukankuja 3, Kaskikap peli, Kaskipiha 5, Mäntykappeli, Mäntytie 27. Tiedustelut: Leena Järvinen, p. 041 535 6190, leena.jarvinen@ evl.fi.

Leppävaaran seurakunta Maksuttomat 2–5vuotiaiden ryhmät 2–3 kertaa viikossa. Ker hopäivät ja kellonajat varmistu vat ryhmäjaon jälkeen. Kerhopisteet: Karakappeli, Karakalliontie 12, Uuttu, Lintu kulma 2. Tiedustelut: Eira Salakka, p. 050 340 1260, eira.salakka@ evl.fi.

Olarin seurakunta

Maksuttomat 2–5vuotiaiden

päiväkerhoryhmät 2–3 kertaa vii kossa. Kerhopisteet: Matinkappeli, Liisankuja 3, Olarin kappeli, Kuunkehrä 4, Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Tiedustelut: Henna Sadonkorpi, p. 050 358 0979, henna.sadonkorpi@evl.fi.

Tapiolan seurakunta

Tapiolassa ei ole perinteistä keväthakua. Tarkempi tieto mah dollisista päiväkerhoista päivit tyy seurakunnan verkkosivuille huhtikuussa.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Espoon tuomiokirkkoseurakunta järjestää kymmeniä päiväkerho ja. Hinnat ovat kerhojen kokoon tumismäärästä riippuen 23–123 euroa kaudelta. Maksuista on mahdollisuus hakea vapautusta. Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Tiedustelut: p. 050 432 7507

2 v. ma, pe klo 9.45–11.45. 3–5 v. ti, ke, to klo 9–12. Tiistaisin ja keskiviikkoisin päivä kerhosta on mahdollisuus siirtyä suoraan muskariin. Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Tiedustelut: p. 050 511 0558 2 v. ti, to klo 9.30–11.30 3–5 v. ma, pe klo 9–12, ti klo 13– 16. Maanantaisin päiväkerhosta on mahdollisuus siirtyä suoraan muskariin. Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Tiedustelut: p. 050 511 0336 2–3 v. ma, ke klo 9–12 3–5 v. ti, to klo 9–12 Espoon tuomiokirkon srk-talo Kirkkoranta 2 Tiedustelut: p. 040 574 7878 3–5 v. ti, ke, to klo 9–12 Suvelan kappeli Kirstintie 24 Tiedustelut: p. 040 702 6141 2–4 v. ti, ke, to klo 9–12 Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Tiedustelut: p. 050 378 3280 3–5 v. ma, ke, pe klo 9–12 Nupurin kappeli Brobackantie 1–3 Tiedustelut: p. 041 539 8703 3–5v. ti, to klo 13–16 Tiettyä kerhoa koskevat tiedus telut kerhopaikan yhteydessä olevasta numerosta. Muut päi väkerhoja koskevat tiedustelut: Aila Pihlajavesi, p. 040 525 1216, aila.pihlajavesi@evl.fi. Ilmoittau tumiseen ja laskutukseen liitty vät tiedustelut: Tiina Decker, p. 050 511 0317, tiina.decker@ evl.fi.

Esbo svenska församling

Klubbarna för 2–5-åringar sam las på förmiddagarna 2–4 gång er per vecka. Priset är 34–120 eur per termin. Det är möjligt att få befrielse från klubbavgiften. Platser: Carlberg, Ungdoms vägen 10, Gammelgård, Esbovi kens kyrka, Skeppargatan 8, Olars kyrka, svenska sidan, Fräl sehemmansgränden 1, Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstranden 2.

Anmäl dig: www.esboforsamlingar.fi/kom-med/barn-underskolaldern. Platserna bekräftas v.14 per epost. Mer info om klub barna: Lisa Wentjärvi, tfn. 050 432 6861, lisa.wentjarvi@evl.fi. Mer info om klubbarna och den elektroniska anmäl ningen: Helena Aitti-Lindberg, tfn. 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi.

Seurakunnat ovat iso tapahtumatuottaja Kirkko ja kaupungin menokoneesta löytyy noin 10 000 tapahtumaa, vaikka takana ovat koronasulut. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MAIJA SAARI

Venäjän hyökkäys on syntiä Piispat ovat julkaisseet yhteisen paastovetoomuksen, jonka aihe on hyvin poikkeuksellinen. Se on nimittäin kannanotto Ukrainan sotaan. Kymmenen piispan allekirjoittamassa vetoomuksessa sanotaan, että piispat ovat järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. ”Sydämemme särkyy nähdessämme ihmisten joutuvan sodan jalkoihin. Sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja pakenemaan so-

taa. Heidän joukossaan on paljon naisia, lapsia ja vanhuksia”, piispat kirjoittavat. Paastonaika kutsuu rauhan ja oikeudenmukaisuuden tekoihin. ”Venäjän hyökkäys on rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan. Kristus itse kutsuu rauhantekijöitä Jumalan lapsiksi. Vetoamme kaikkiin, jotka kantavat vastuun Venäjän sotatoimien käynnistämisestä ja mahdollistamisesta. Tehkää kaikkenne hyökkäyksen pysäyttämiseksi”, piispat sanoivat. Espoon piispa Kaisamari Hintikka kommentoi heti hyök-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

käyksen jälkeen Kirkko ja kaupungille antamassaan haastattelussa myös Vladimir Putinin sotapolitiikkaa tukevan Venäjän ortodoksisen kirkon roolia. – On syytä vedota Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja korostaa, että he ovat ylösnousseen Kristuksen todistajia. Kristus toivotti ylösnousemuksensa jälkeen ensimmäisenä opetuslapsilleen rauhaa ja julisti rauhantekijät Jumalan lapsiksi. Kirkkojen ja kaikkien kristittyjen tehtävä on olla rauhan, ei sodan puolella. Haastattelu ja muita sotaan

liittyviä juttuja löytyy osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Apua Ukrainaan Ukrainan sota on herättänyt suomalaisissa ennennäkemättömän halun auttaa. Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat järjestäneet lipaskeräyksiä, joissa on kerätty kriisiapua ukrainalaisten auttamiseksi. Apu menee perille Kirkon Ulkomaanavun kautta. Espoon seurakuntien yhteinen suuri keräyspäivä oli viime perjantai. Silloin kerääjiä liikkui vihreissä keräysliiveissä muun

muassa kauppakeskuksissa ja monien kauppojen luona. Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti maanantaina kriisiavusta Ukrainaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkkoneuvostolle tehty esitys oli 30 000 euroa. Helsingin seurakunnat päättivät 100 000 euron avusta, ja myös Vantaalla on päätös valmistelussa. Apua Ukrainaan ovat KUA:n lisäksi toimittamassa kirkon järjestöistä ainakin Suomen Lähetysseura, Medialähetys Sanansaattajat ja Kylväjä.

timme myös, onko kaikkea pakko järjestää aina itse ja omissa tiloissa ja ennen kaikkea, miten tilaisuudet vastaavat ihmisten tarpeeseen, Pöntinen sanoo. – Olemme korona-aikana oppineet toimimaan myös verkossa, ja sitä jatketaan tulevaisuudessakin. Vaikka ihmiset ovat koronan jälkeen varovaisia, toiminta elpyy. Mikään ei poista kasvokkain tapahtuvien kohtaamista merkitystä, ja tämä näkyy tilaisuuksiin tulevien reaktioista, hän jatkaa.

”

MIKÄÄN EI POISTA KASVOKKAIN TAPAHTUVIEN KOHTAAMISTA MERKITYSTÄ. HANNU PÖNTINEN

eurakuntien toiminta on elpymässä koronarajoitusten jälkeen. Kirkko ja kaupungin verkkosivujen uudessa menokoneessa, josta löytyvät kaikki pääkaupunkiseudun 35 seurakunnan tapahtumat, on nyt noin 10 000 tapahtumaa. Näistä noin 2 800 toteutuu lähimmän kuukauden aikana, ja loput tapahtumat ulottuvat pidemmälle aikavälille. Vantaankosken seurakunnan kirkkoherran Hannu Pöntisen mukaan suuri määrä kertoo siitä, että seurakunnat ovat melkoinen tapahtumatuottaja. – Samalla sanon, että esimerkiksi meillä tapahtumia pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan entistä enemmän seurakuntalaisten kanssa. Mie-

KIRKKO JA KAUPUNGIN menokone avautui kuin tilauksesta nyt, kun seurakuntien tilaisuuksissa ei enää ole kävijämäärärajoituksia. Menokone yhdistää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien omien tapahtumakalenterien tiedot yhteen paikkaan, josta niitä on helppo etsiä selkeän ja yksinkertaisen hakujärjestelmän kautta. – Suurin osa tapahtumista on ilmaisia. Tapahtumia voi rajata omaa kiinnostusta vastaaviksi esimerkiksi vapaasanahaulla, ajankohdalla, kaupungin ja seurakunnan mukaan tai aihepiireittäin. Jos antaa palvelun käyttää sijaintitietoa, voi hakea vaikka itseä lähinnä olevat konsertit tai yhteisöruokailut, Kirkko ja kaupungin kehittämispäällikkö Tuure Hurme kertoo. VAIKKA MENOKONE on käyttäjälleen ilmainen, sen kehittämiseen on käytetty aikaa ja rahaa. Konkreettinen työ alkoi jo viime syksynä, ja idea juontaa juurensa vielä kauemmas. – Kun pääkaupunkiseudun yhteinen lehti perustettiin, osa lukijoista harmitteli, että siinä eivät näy kaikki naapurikaupunkien tapahtumat. Tapahtumia on niin paljon, ettei siihen voi käyttää kallista painopaperia. Sen sijaan pyrimme

SAARA MANSIKKAMÄKI/KUA

Vapaaehtoinen keräsi varoja Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi tiistaina 1.3. Espoon Tapiolassa.

Nuoria ehdolle vaaleihin Jokaisessa seurakunnassa pitäisi olla vähintään yksi nuori luottamushenkilö. Kaikista kirkon luottamushenkilöistä kymmenen prosentin tulisi olla alle 30-vuotiaita. Tällaisia tavoitteita on asettanut kirkon nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä Navi seurakuntavaalitavoitteissaan. Vaalit järjestetään tämän vuoden marraskuussa. – Viime vaaleissa kaikista valituista 6,4 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Tuossa on siis kas-

vastaamaan toiveeseen menokoneella, sanoo Kirkko ja kaupunki -median päätoimittaja Jaakko Heinimäki. Koska menokone perustuu seurakuntien omiin tapahtumakalentereihin, sen toiminnan edellytys on, että seurakunnat pitävät tiedot ajan tasalla. Tämä ei ole ihan yksinkertainen juttu, sillä tietoja päivittää iso joukko työntekijöitä. MONIA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA asuvia kiinnostaa seurakuntien laaja konserttitarjonta. – Kuorot ovat jo aloittaneet harjoituksensa, suunnittelevat konserttejaan ja odottavat, että pääsevät esiintymään. Kun konsertit varmistuvat, ne lisätään kalenteriin, kertoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Inka Kinnunen. – Meillä ovat jo käynnissä Helsingin tuomiokirkon ja Vanhankirkon viikoittaiset päiväkonsertit. Suunnitteilla on ainakin pääsiäisen aikaan Bachin Matteus-passio Tuomiokirkkoon ja Haydnin Stabat Mater Vanhaankirkkoon. Kinnunen uskoo, että musiikin seuraajia palvelee hyvin menokone, josta näkee myös naapuriseurakuntien ja muidenkin kaupunkien kirkkokonsertit. ESPOOLAINEN Jukka Hulmi on vaimonsa Riitan kanssa aktiivinen kirkossakävijä. Vaikka korona-aikana osallistuminen seurakunnan toimintaan on ollut tavanomaista vähäisempää, he ovat mahdollisuuksien mukaan käyneet Otaniemen kappelissa, Kauniaisten kirkossa ja kesällä Sammatissa ja Karjalohjalla. Nyt, kun oma lähikirkko Tapiolan kirkko on remontin jälkeen taas käytössä, kirkkopolku ei ehdi ruohottua. – Tapiolan kirkko on meille rakas. Siellä on tiloja, jotka soveltuvat monenlaiseen käyttöön. Kirkolle aukeaa kahvila Valo. Vaimoni on miettinyt, voisiko hän toimia siellä vapaaehtoisena. Raamattu- ja rukouspiirissä olemme käyneet, ja miestenpiiri jatkui etänä koronasulun ajan, Hulmi kertoo. Hän arvelee, että moni ei edes tajua, miten paljon erilaista toimintaa omasta seurakunnasta löytyy, puhumattakaan koko pääkaupunkiseudulta. – Meille tärkeää on pyhäpäivän kokeminen. Se poikkeaa arjesta, Hulmi sanoo. Tutustu menokoneeseen osoitteessa menokone.kirkkojakaupunki.fi.

vutavoitetta, mutta kymmenen prosenttia on ihan mahdollinen, jos saadaan nuoria sekä äänestämään että asettumaan ehdolle, sanoo Navin koordinaattori Katri Riikonen Lasten ja nuorten keskuksesta. Seurakunnilta Navi toivoo sitä, että vaaleja pidettäisiin esillä monin eri tavoin. – Seurakunnilla on iso vastuu siinä, että nuoret ylipäätään tietävät, että vaalit pidetään ja että seurakuntavaalit ovat ainoat vaalit, joissa jo 16-vuotiaat ovat äänioikeutettuja. Työntekijöiden kannattaa kannustaa nuo-

ria asettumaan ehdolle, Riikonen sanoo.

Vaalisivut avattiin Tietoa syksyn seurakuntavaaleista löytyy nyt sekä valtakunnallisilta että paikallisilta vaalisivuilta. Valtakunnallisten vaalisivujen osoite on seurakuntavaalit.fi. Espoon seurakuntien omat sivut ovat osoitteessa espoonseurakunnat.fi/vaalit. Vaalien viesti on Uskottu, toivottu, rakastettu. Vaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt vuosiksi 2023–2026.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

SIRPA PÄIVINEN

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hengellistä vertaistukea sateenkaariaikuisille Diakoni Ani Iivanainen, Espoon seurakunnissa alkaa keskusteluryhmä sateenkaariaikuisille. Mistä se sai alkunsa? – Idea uuteen ryhmään syntyi yhteydenotoista, joita olen saanut pandemian aikana. Toimin Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa sateenkaariyhteyshenkilönä. Minä ja perhetoiminnan ohjaaja Miia Korttila olemme ryhmän ohjaajia. – Tällaiselle toiminnalle on selkeästi tarvetta Espoossa. Täältä on puuttunut paikka, jossa sateenkaariaikuiset voivat turvallisesti ja rauhassa pohtia hengellisiä kysymyksiä. Pienellä porukalla on turvallista keskustella, eikä kenenkään tarvitse pelätä hengellistä väkivaltaa tai syrjintää.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 13.3. klo 10 ”Usko ja rukous”. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Raigo Liiman, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Sheldon Ylioja. Messun jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoille Talvisodan päättymisen muistoksi. Pysäkkimessu: ”Leipää, lempee ja lämpöö” su 13.3. klo 18. Asemapäällikkö Merita Hietanen, pappi Miia Pekkarinen, kanttori Leena Talvio sekä vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Messu su 20.3. klo 10. Liturgia ja saarna Vilppu Huomo, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Leena Talvio, kanttori Petri Koivusalo.

Millaisia teemoja käsitellään? – Olemme suunnitelleet aiheiksi hengellisyyteen liittyviä kysymyksiä, hengellistä väkivaltaa, turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja Jumalan rakkauden kuulumista kaikille. Lisäksi kyselem-

– Aikuisten hengelliselle vertaistukiryhmälle on tarvetta Espoossa, Ani Iivanainen sanoo.

me osallistujilta, millaisia toiveita heillä on aiheista. Montako mahtuu mukaan? – Mukaan otetaan kahdeksan espoolaista. Kartoitamme etukäteen jokaisen ilmoittautuneen tilanteen. Ryhmä kokoontuu 24.3. ja 20.4. Onko jatkoa luvassa? – Kyllä on. Nyt on sovittu vasta ensimmäiset kokoontumiskerrat. Niiden li-

säksi menemme toukokuussa piknikille. Toiminta jatkuu kesätauon jälkeen syksyllä. Jos joku ei pääse ensimmäiseen kokoontumiseen, mukaan voi tulla seuraavalla kerralla. Tärkeintä on ilmoittautua etukäteen. PAULA HUHTALA Keskusteluryhmä sateenkaariaikuisille alkaa to 24.3. klo 18 Kirkonkympissä, Kirkkokatu 10. Ilmoittautuminen ani.iivanainen@evl.fi.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 20.3. klo 12. Pekkarinen, Talvio. Kalajärven kappeli Messu su 13.3. klo 16. Rotko, Koivusalo. Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu pe 18.3. klo 18. Gill. Kyläkirkko su 20.3. klo 12. Pyhäkoulu. Kunnamo, Koivusalo. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 17.3. klo 19. Kuusinen. Nupurin kappeli Messu su 13.3. klo 12. Nurminen, Ylioja. Myynnissä leivonnaisia Yhteisvastuun hyväksi. Suvelan kappeli Halleluja-messu pe 11.3. klo 18. Nuorisotiimi. Messu su 20.3. klo 15. Kyönsaari, Haunio. Viherlaakson kappeli Iltamessu su 20.3. klo 17. Ikonen. Messun jälkeen Vaeltajan Majatalo, Ks. kappelin tiedot.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon

tuomiokirkon srk-talossa. www. church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 14.3. klo 19.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Toivoa vainotuille -ilta ti 15.3. klo 19. Musiikkivieraana ja haastateltavana Pekka Simojoki. Suoratoisto Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Facebook-sivun kautta. Tilaisuus tallennetaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalle. Eläkeläiskerho to 10.3. ja 24.3. klo 12.30. Perhekerho to klo 10.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13, hinta 2–5 e. Alkuhartaus klo 11. Eläkeläiskerho ti 15.3. klo 13. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

Teologinen opintopiiri: ”Eeva, kielletty hedelmä ja pahan arvoitus” to 17.3. klo 19. Alustus TT Kari Kuula. Kahvit klo 18.30. Gospel riders ti 22.3. klo 18. Perhekerhot ma ja ja pe klo 10. Vauvakerho to klo 13. Café Aurora ma–to klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Gospel Dance & Lattarit ma klo 17 ja klo 18 Hiirisuon asukaspuisto. 5 e/tunti, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. ILM. mia.blomstedt@evl.fi. Rukouksen ilta ke klo 18.30. Eläkeläiskerho to 10.3. ja 24.3. klo 13. Perhekerho ke klo 9.30. Iltaperhekerho to 10.3. ja 24.3. klo 17.30. Perhekahvila pe klo 9–12. Tanssi vauvan kanssa ma klo 13.30. ILM. mia.blomstedt@evl.fi. Kappeli avoinna hiljentymistä ja rukousta varten ma–ke, pe 10–14, to 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 14.3. klo 13.

Neulontaillat kappelilla – puikot heilumaan! ma 14.3. klo 18. Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 2–4 e. Raamattu rakkaaksi ti klo 18. Rohkaisua ja näkymiä Vanhasta testamentista, Ari Kunnamo. Maaliskuun torstaiset keittopäivät Yhteisvastuun hyväksi to klo 12–13.30. Hinta 2–5 e. Viron kielen ryhmä ma 21.3. klo 18. Rukouspiiri ke 23.3. klo 18. Perhekerhot: Esikoisvauvat ja -taaperot ke klo 10. Perhekahvila to klo 9.30–12. Vauvakerho to klo 12. ”Luovasti Raamatun äärellä”kuvataideryhmä to 17.3.–5.5. klo 18–20. Aiempi kokemus ei tarpeen. Tied. ja ILM. mari.mathlin@evl.fi, 050 4380 182. Taidenäyttely 31.3. asti, Päivi Kokko. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospel-lattarit ma I-ryhmä klo 18–19, II-ryhmä klo 19–20. 5 e/kerta. Toivoa naisille – rukouspiiri ti 15.3. klo 18. Äänimaljarentoutus to 17.3. klo

17.45. Kesto 45 min. Makuualusta, torkkupeitto ja tyyny mukaan. ILM. 16.3. mennessä: pia.harkonen@evl. fi. Eläkeläiskerho ma 21.3. klo 13. Perhekerho ke klo 10. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Iltaperhekerho ma 14.3. klo 17.30. Perhekahvila pe klo 10–11.30. Eläkeläiskerhot: to 17.3. klo 10.30 ja ke 23.3. klo 13. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI ”Sodan varjot” su 13.3. klo 15. Marja Klefström: ”Vanhempien sotakokemukset seuraavan sukupolven elämässä”. Suvelan lauluryhmä, kakkukahvit. Pyhäkoulu su klo 15. Päivärukous ma ja to klo 13. Suvelan lauluryhmän harjoitukset ma klo 16.30–18. Tied. josefiina. haapalainen@gmail.com. Käsityöpiirit ti 15.3. klo 10–12 ja klo 13–15. Kappelilounas ti klo 12. Hinta 1,5–3 e.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

Shakki-ilta ti 15.3. klo 17.30. Israel-rukouspiiri ke 16.3. klo 16. Eläkeläiskerho Teräskukat to 17.3. klo 13. Näkövammaisten raamattupiiri to 17.3. klo 13. Kanervapiiri ma 21.3. klo 13. Perhekerho pe klo 10. Vauvakerho ma klo 13.30. Family Tuesdays, Perheiden tiistai: ti klo 13.15–15. TULOSSA! Kaksi Auroraa – Diakonia 150 vuotta -juhla 27.3. klo 15. Näytelmä, musiikkia, kakkukahvit. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 14.3. klo 14. Kappelilounas ti klo 12–13, hinta 2–4 e. Eläkeläiskerho ke 16.3. klo 13. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Hiljainen Villasukkapäivä 19. ja 26.3. klo 11–16. Yhteistä ja omaa hiljentymistä. Mahdollisuus äänimaljarentoutukseen ja lempeisiin kehollisiin harjoituksiin. Tarjolla välipalaa, lopuksi messu. ILM. 14.3. mennessä tuija.kuusinen@evl.fi. Vaeltajan Majatalo su 20.3. klo 18–19.30. Iltapala. Juha Kuivanen: ”Musiikkia kristityn korville”. Esirukousta. Perhekahvila to klo 9.30–12. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. Kahvi/tee 1 e, pulla 1 e; tuotto Yhteisvastuulle. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila avoinna ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Maaliskuun tarjous: Kaksi puseroa yhden hinnalla! Uusia vapaaehtoisia kaivataan, tied. eeva.isomaki@evl. fi, 050 438 0189.

PARISUHDE JA VANHEMMUUS Tied. ja ilm.: perhetyönohjaajat outi.wenell@evl.fi 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165. Parista perheeksi -illat ensimmäistä lastaan odottaville to 17.3., 21.4., 19.5. ja 9.6. klo 17–19 Kirkonkymppi. Tied. Kirsi. Parisuhteen lataamislauantai 19.3. klo 10–14 Kauklahden kappeli. Hyvinvoiva parisuhde ja sen hoitaminen. Keittolounas 10 e, lastenhoito tarvittaessa. Tied. ja ilm. Outi. Pari asiaa -parisuhdeillat Suvelan kappelissa ke klo 18–19.30. Ke 16.3. Oivalluksia tunnetaitoihin, 23.3. Kipinöitä kosketukseen, 30.3. ja 6.4. Työkaluja ristiriitoihin. Kataja ry:n vertaisohjaajat Mari ja Jaakko Laurikainen. Tied. Kirsi. Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa 24.3. klo 18–19.30 Suvelan kappeli. Ohj. Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Kahvit 17.30. Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, 040 5251 216. Keskusteluryhmä sateenkaariaikuisille. Aiheina mm. turvallinen hengellisyys, yhdenvertaisuus, hengellinen väkivalta. 24.3. ja 20.4. klo 18 Kirkonkymppi. Tied. ani. iivanainen@evl.fi, 040 572 5344. Keskusteluapua, sielunhoitoa, ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä sekä Solmuja parisuhteessa -ohjausta. Tied. Outi ja Kirsi.

WALK IN TERAPIAA NUORILLE

Seurakunnan työntekijöiden vuorovaikutteiset keskustelut seurakuntalaisten kanssa Instagram-livessä arkisin. Julkaisuajankohta vaihtelee eri viikoilla. Tule paikalle: Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta.

Yhden tapaamisen keskusteluapua 16–29 -vuotiaille nuorille ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Walk in -terapia pyrkii helpottamaan oloa ja löytämään ratkaisusuunnan. Se on anonyymiä ja ilmaista. Lähetettä tai ajanvarausta ei tarvita. Vastaanotot 11.3. alkaen perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelissa. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/walkin-terapia.

KÄVELLÄÄN YHDESSÄ!

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Haluatko kävelylle hyvässä seurassa? Yhteiskävelyt torstaisin klo 10.30 Kauklahden ja klo 15 Suvelan kappelilta. Ei ilmoittautumista, lisätiedot anita.kyonsaari@ evl.fi (Suvela) ja mari.mathlin@evl. fi (Kauklahti).

Keskusteluapua ma–pe klo 9–15 perhetyönohjaajat: kirsi.kanerva@ evl.fi, 050 5110 165 ja outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146. Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia Suvelan kappelissa. Ajanvaraus: 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 3501.

LIVEKESKUSTELUT

TÄRKEÄÄN VASTUUN KANTAJATEHTÄVÄÄN? Etsimme vapaaehtoisia arkunkantajia hautaan siunaamisiin. Tarve on satunnaista, mutta sillä hetkellä tarve on suuri. Perehdytämme sinut tehtävään. Tied. ja ILM. pirkko.nurminen@evl.fi, 040 5674 420 tai merita.hietanen@evl. fi, 040 5311 009.

TUKEA VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA Diakonian ajanvaraus alueesi työntekijältä: Aurora: 040 7636599, Espoon keskus ja Suvela: 040 531 1037, 050 438 0189, 040 547 1861, Pohjois-Espoo: 040 736 9315, Länsi-Espoo: 050 438 0176, 040 513

0862, Viherlaaksolahti: 040 572 5344 www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA Olemme vahvasti läsnä - Seuraa meitä! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter: Espoon tuomiokirkko

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Noudatamme toiminnassamme voimassa olevia viranomaisten määrittelemiä koronaohjeita. Vahva maskisuositus, huolehdimme käsihygieniasta ja pyrimme järjestämään tapahtumat väljästi niin, että turvavälit toteutuvat. Ajankohtaiset tiedot koronarajoituksista: espoonseurakunnat.fi/ info-ja-asiointi/koronaohje.

MESSUT Messu su 13.3. klo 11 kirkko. Olli, Puukko. Kirkkokahvit. Myös suoratoisto. Yhteisömessu yhteisessä työssä Verkoston kanssa su klo 16 kirkko. 13.3. Teemu Aalto, Panu Pitkänen. 20.3. Meri Hannikainen, Teemu Aalto. Musiikki Verkosto Kollektiivi. Etkot klo 15.30 alkaen. Messun aikana lapsille pyhäkoulu ikäryhmittäin. Messun jälkeen keittoruokailu. Hiljaisuuden messu su 13.3. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala. Gospelryhmä Nardus. Messu su 20.3. klo 11 kirkko. Turtiainen, Teuvo V. Riikonen, Puukko. Parikanniemisäätiön juhlapyhän messu. Iltamessu su 20.3. klo 17 Soukan kappeli. Aalto, E., Yli-Jaskari. Leipämessu pe 25.3. klo 10 kirkko. Kiiski, Yli-Jaskari. Maksuton keittolounas.

TUKEA JA APUA

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe kirkko, vuoronumerot klo 8.40–9. Seurakuntamme alueella asuville. Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496. Kaipaatko juttuseuraa? Jätä tekstiviestillä soittopyyntö numeroon 046 899 2860. Seurakunnan vapaaehtoinen soittaa sinulle viikon sisällä. Kultavilja ti klo 12 Soukan kappeli. Ryhmä liikuntarajoitteisille ikäihmisille. Tied. ja ilm. Eija Siivonen p. 041 534 1706. Meren ja taivaan välillä to, parill. vkot klo 14–15.30 EMY ry:n tilassa (Merenkäynti 3). Kaikille avoin, luottamuksellinen keskusteluryhmä. Muistisairaiden ja omaisten ryhmä pe 25.3. klo 10–12.30 Soukan kappeli. Vertaistukea muistisairaiden omaishoitajille. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Ryhmässä vertaisohjaaja. Tied. Esa 0500 319 789. Opi suomea – Luetaan yhdessä ke klo 17.30 kirkko. Suomalaiset natiivit opettavat puhumaan ja lukemaan suomea. Opetus on ilmaista. Lapsen saa ottaa mukaan.

Aamupala ti klo 9–10 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Diakonialounaat ma ja to klo 12–13 kirkko (lipunmyynti 11.30–12.30) ja ti klo 11–12 Soukan kappeli (lipunmyynti 10.30–11.30). Aikuiset 3 e, 3–14 v. 1 e.

MEILLÄ RUKOILLAAN… Toivon rukoushetki arkiaamuisin klo 8.50 kirkko, myös www.facebook.com/espoonlahdenseurakunta. Aamurukous koko maailman puolesta ke klo 6.30–7.30. Linkki tapahtumakalenterissa johdattaa Teamsin ryhmään, johon voi tuoda omia rukousaiheita. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä sähköposti/tekstiviesti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883. Rukouksen äärellä su klo 13–15.30 kirkko. Ollaan yhdessä Taivaan Isän edessä ja rukoillaan miten kukin taitaa; hiljaa tai ääneen.

… JA LUETAAN RAAMATTUA Verkkoraamis ti klo 14–15 Teams. Käydään läpi Apostolien tekoja. Linkki verkkosivuilla. Tied. 041 518 1244, eveliina.roznovski@evl.fi. Kaiken ikäisten Raamattupiiri ti 15.3. klo 14 Kaskikappeli. Tutustumista Raamatun rikkaaseen perinteeseen, rukousta ja hiljentymistä. Ilm. tanja.routama@evl.fi. Toivoa Naisille ke 16.3. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot. Liitytään maailmanlaajaan rukousketjuun, jossa muistetaan heikossa asemassa olevia. Raamattu ja rukous -ilta pe 18.3. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

TAVATAAN TAAS! Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille. Käsityökerho ma klo 12.30–14.30 Soukan kappeli. Tarkoitettu kaikenikäisille käsitöistä kiinnostuneille. Heprealaisia tansseja la kirkko. Piiritansseja israelilaisen ylistysmusiikin mukaan. Maa ja taeva vahel ma 14.3. klo 18–19.30. Ühine ajaveetmine esmaspäeviti Espoonlahti kirikus kl 18–19.30, paaritutel nädalatel. Lisateavet annab Klarika Vastamäki. Ikäihmisten kerhot viikoittain: ma klo 10 kirkko ja klo 12.30 Kaskikappeli. Ti klo 14 Mäntykappeli. Ke klo 14.30 Puistokartanon palvelutalo. To klo 13 Soukan kappeli ja pe klo 14 Merikartanon palvelutalossa hartaus- ja keskustelupiiri. Kuolemaillat 15.3. ja 30.3. klo 18 kirkko. Kutsuttujen vieraiden johdolla keskustelua ja neuvoja mm. hoitotahdon ja testamentin tekoon sekä hautajaisten järjestämiseen. Kahvitarjoilu. Lukupiiri ti 15.3. klo 18 kirkko. Kirjana Anni Kytömäki, Margarita. Yksineläjien lauantai-ilta la 19.3. klo 18–21 kirkko. Aiheena Jokamiehen ensiapu. Voit halutessasi tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Mielen treenisali ke 16.3. klo 17.30 kirkko. Työskentelyä oman spiritualiteetin ja henkisten voimavarojen kanssa. Työskentelyn kesto n. 2,5 h. Kolme iltaa kevään aikana: 16.3., 30.3. ja 13.4. Tied. Teemu Aalto p. 046 920 4162. Miesten saunailta to 17.3. klo 18 Hvittorpin kurssikeskuksen rantasauna. Lenkkeilyä klo 17.15, saunomista ja iltameditaatio. Tulevat saunaillat 31.3. ja 7.4. Yksinhuoltajien olohuone to 17.3. klo 17.30 Soukan kappeli. Tule tapaamaan muita yksinhuoltajia/ lähivanhempia omaan olohuoneeseen. Avoin kaikille yksinhuoltajaperheille. Sisältää lastenhoidon.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteys- ja ylistysilta la 12.3. klo 17 Soukan kappeli. Kohtaamista ruokailun, musiikin ja tanssin parissa. Seuraavat illat 2.4. ja 7.5. facebook.com/ espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo. Kansainvälinen kuoro aikuisille la 26.3.–21.5., parill. vkot, klo 18–19.30 kirkko. Kuorossa käytettävät kielet mm. englanti, suomi, venäjä,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

arabia, armenia. Ei erityistä taso vaatimusta. Tied. Sirarpi Tovma syan, 0440 767 614, sirtov2004@ yahoo.com.

YHTEISVASTUU Onnenpäivä la 26.3. klo 10–13 Soukan kappeli. Ulkona mm. lettuja, makkaroita, hattaraa ja sisällä kahvila, arpoja, ongintaa, pomppulinna, leivonnaisia, Yhteis vastuutuotteita, kasvis ja jauheli hakeittoa. Voit tuoda myyntiin leivonnaisia, tuoteseloste mukaan (inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883). Kirpputori Soukan koululla klo 10–14, valmistelut klo 9.30 alkaen. Varaa pöytä, hinta 20 e: https:// soukka.mll.fi/verkkokauppa/. Tied. klarika.vastamaki@evl.fi, 040 537 6854.

LAPSILLE TEKEMISTÄ Keijo Aaltonen toimi vapaaehtoisena arkunkantajana ensi kertaa helmikuussa.

Apua & tukea

Auttajana viimeisellä matkalla Vapaaehtoisia arkunkantajia tarvitaan esimerkiksi silloin, kun saattoväkeä on vähän.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVAT VILLE PALONEN

ankkaalla asuva 68-vuotias Keijo Aaltonen sai kuulla seurakunnan toiminnassa mukana olevalta vaimoltaan, että hautajaisiin etsittiin vapaaehtoisia arkunkantajia. Aaltonen lupasi olla käytettävissä. Hän oli toiminut aiemminkin kantajana, mutta nyt oli edessä ensimmäinen kerta, kun kyseessä olivat hänelle tuntemattoman ihmisen hautajaiset. – Edellisenä iltana jännitti, Aaltonen kertoo. Hautajaisiin hän saapui hyvissä ajoin. Yhdessä suntion kanssa sovittiin, miten toimitaan, jotta kantaminen sujuu arvokkaasti ja turvallisesti. Aaltosen lisäksi paikalla oli kaksi muuta vapaaehtoista kantajaa. He istuivat yhdessä siunaustilaisuuden ajan kappelin takapenkissä tummissa puvuissa. – Surutyön seuraaminen nosti tunteet pintaan itselläkin, kun kuuli, miten tärkeä ihminen vainaja on ollut omaisille, Aaltonen sanoo. ARKUN KANTAJANA toimiminen on Espoon seurakunnissa uusi vapaaehtoistyön muoto, joka on vasta käynnisty-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

mässä. Aiempaa kokemusta hauta-arkun kantajamisesta ei tarvita, sillä kaikki perehdytetään tehtävään. Seurakuntapastori Pirkko Nurminen Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta kertoo, että arkunkantajia kysytään aina silloin tällöin. Voi olla, että vainajalla on hyvin pieni saattoväki tai saattoväessä on esimerkiksi ikäihmisiä, joilla eivät riitä voimat kantamiseen. Keijo Aaltonen on miettinyt, että vapaaehtoisia arkunkantajia voisi olla mukana myös, jos saattoväessä on halukkaita kantajia, mutta he ovat iäkkäitä. He voisivat kantaa arkkua kirkossa ja vapaaehtoiset kantajat voisivat kantaa arkkua haudalla. Aaltoselle jäi vapaaehtoisena kantajana toimimisesta hyvä mieli, ja hän on käytettävissä tehtäviin jatkossakin. – Kun omaisia pystyi sellaisella hetkellä auttamaan, siitä jäi tosi hyvä olo. Haluaisitko toimia vapaaehtoisena arkunkantajana? Ota yhteyttä: seurakuntapastori Pirkko Nurminen p. 040 567 4420, pirkko.nurminen@evl.fi tai diakonissa Merita Hietanen merita. hietanen@evl.fi, p. 040 531 1009.

Päiväkerhoihin ilmoittautuminen. Syksyn 2022 päiväkerhoihin ilmoittaudutaan maaliskuun aika na. Päiväkerho on seurakunnan varhaiskasvatusta 2–5vuotiaille. Lisätiedot ja ilmoittautuminen verkossa espoonseurakunnat.fi/ paivakerhot. Kirjepyhäkouluun voi liittyä milloin vain! Lapsi saa maksutta kotiin pyhäkoulukirjeen n. 6–7 kertaa vuodessa. Kirjeessä on Raamatun kertomus, värityskuva ja askarteluideoita. Ilmoita lapsesi mukaan: maija.aapakari@evl.fi. Kerro viestissä vanhemman nimi, lapsen nimi, ikä ja osoite. Messy Church la 19.3. klo 11 Sou kan kappeli. Tapahtuma kaiken ikäisille: yhdessäoloa, toimintaa ja tekemistä. Ruokailu.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

Noudatamme seurakunnan toi minnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytös tä.. Ajantasaiset ohjeet löytyvät verkkosivuilta: espoonseurakun nat.fi/infojaasiointi/koronaohje.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Arki-illan messu to 10.3., 17.3. ja 24.3. klo 17 Leppävaaran kirkko. Hengähdyshetki arjen keskellä joka torstai klo 17. Messu kestää noin 20 min. ja sinne on helppo poiketa esimerkiksi työmatkalta tai kävely reissulta. Rukoilemalla usko vahvistuu −

messu ja kirkkokahvit su 13.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Musiikissa mukana lauluyhtye Versio. Rissa nen, T. Salo, Hyry. Messun jälkeen seurakuntasalissa Medialähetys Sanansaattajien Toivoa naisille työn esittely. Vieraana Sansan hallituksen jäsen, lukion lehtori Kati Lücke. Messu ja kirkkokahvit su 20.3. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana lauluyhtye Kuiske. Raunu, Rissa nen, Noponen. Paha henki vai Pyhä Henki? − messu ja kirkkokahvit su 20.3. klo 13 Karakappeli. Pia Litmo, laulu. Alanne, Latvanen.

PYHÄPUHETTA Podcastissa pureudutaan aina johonkin viikon raamatunteksteis tä. Uusi Pyhäpuhe ilmestyy la klo 18 ja jää myös myöhemmin kuun neltavaksi. Löydät Pyhäpuheen monista podcastpalveluista, Spoti fysta ja YouTubesta. Tekstiversio: leppavaaranseurakunta.wordpress. com/.

RUKOUSTA LEPPÄVAARALAISTEN PUOLESTA Ti 22.3. klo 7−9 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Uskotko Ihmeisiin? Kaipaatko Leppävaa raan toivoa, iloa, muutosta, Juma lan valoa? Tule siunaamaan leppä vaaralaisia parillisten viikkojen tiistaiaamuisin kello 7–9 Nuorten Siipeen, Alberganesplanadi 1. Voit tulla ja lähteä, miten itsellesi sopii. Tarjolla kahvia ja teetä. Tied. diako ni Harriet Lohikari, p. 040 531 1057.

NAISTENPÄIVÄ Naisen elämä − mutaa vai mestari teos? Naistenpäivä la 12.3. klo 10–16 Karakappeli. Pohdimme yhdessä omaa elämäämme ja arvoamme Jumalan silmin. Puhuji na seurakuntalainen.fi:n päätoimit taja Sari Savela ja diakoni Harriet Lohikari. Keittolounas 10 e. Myynti tuotteita ja rukouspalvelua. Tied. Harriet Lohikari, p. 040 531 1057.

ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA Hvittorpin rantasaunassa ma 4.4. klo 17.30–21. Illan ohjelmassa saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua. Illassa muka na Ilkka Kalliokoski Tapiolan seura kunnasta ja Jukka Silventoinen Leppävaaran seurakunnasta. Omat kyydit/kimppakyydit. Tarvittaessa kysy Jukalta, jukka.silventoinen@ evl.fi, kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyydin. ILM. VIIM. ke 30.3.: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

KUORO KAIKILLE Kuoro kaikille -kevätkausi alkaa ke 16.3. klo 18-19.15 Leppävaaran kirkolla. Muut kevään kerrat 30.3., 20.4. ja 4.5. Lisätietoja kanttori Outi Noponen, outi.noponen@evl.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

EVE & OSSI Konsertti pe 18.3. klo 19 Leppävaaran kirkko. Eve & Ossi on duo, joka tunnetaan harvinaisen kauniisti yhteen soivista äänistään sekä raikkaista, puhuttelevista ja elämänmakuisista lauluistaan. Vapaa pääsy.

AIKUISILLE Lectio Divina − raamattumietiskely joka toinen to, seuraavan kerran 24.3. klo 10 Karakappeli. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574. Kilon kristityt keskustelevat keväällä Jeesuksen vertauksista. To 10.3. aiheena ”Ansioton palvelija” -vertaus: Mitä Jeesus tarkoitti sillä? Alustus Kaija Rainio. Teams-linkkiä varten lähetä sähköpostiosoitteesi: juha-pekka.rissanen@evl.fi. Vasemman käden maalarit la 19.3. klo 11.30−16.30 Uuttu, Lintukulma 2. Tavoitteena on rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. Seuraava kerta la 2.4. Ohjaajana Nina Purtonen. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi. Tied. ja ilm. viim. viikkoa ennen: heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876. Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin. Musarymä KilonRistissä, Vanharaide 1, K-markettia vastapäätä, joka toinen keskiviikko klo 18.30– 20 alk. 9.3., yht.hlö Taru Sillanpää, p. 050 560 4800. Toivoa naisille -ryhmä (Medialähetys Sanansaattajat) KilonRistissä joka toinen torstai klo 18.30–20 alk. 17.3., yht. hlö Hanna Rissanen, p. 044 516 6121.

PARIASIAA-LUENNOT Tule pysähtymään hetkeksi parisuhdeasioiden äärelle Leppävaaran kirkolle (B-ovi) keskiviikkoisin klo 18. Luennot on suunnattu kaikille parisuhteesta ja sen kehittämisestä kiinnostuneille. Teemat ja päivämäärät: Ke 16.3. Oivalluksia parisuhteen tunnetaitoihin Ke 30.3. Kipinöitä parisuhteen kosketukseen Ke 27.4. Perustyökaluja parisuhteen ristiriitoihin Ke 11.5. Syventäviä työkaluja parisuhteen ristiriitoihin Lisätietoja: Jukka Silventoinen, jukka.silventoinen@evl.fi ja Eira Salakka, eira.salakka@evl.fi.

LAPSET JA PERHEET Puuhapaja ”Jäätikön eläinten touhut” la 12.3. klo 10−13 Lasten kappeli Arkki. Lasketellaan yhdessä pingviinien kanssa kohti pääsiäistä. Luvassa askartelua, leikkiä ja elämyksellinen kirkkohetki n. 11.30. Tarjolla myös kahvia, mehua ja pullaa. Askarrellaan pingviinejä ja muita jäätikön eläimiä ja pannaan pingut laskemaan mäkeä. Mallan matkassa -lastenmusiikki-

konsertti la 26.3. klo 15 Leppävaaran kirkko. Konsertissa kurkataan jo pääsiäiseen. Päiväkoti-ikäisille lapsille suunnatussa konsertissa pääset liikkumaan, laulamaan ja loruilemaan. Malla Pelo, laulu, huilu; Roope Pelo, piano, kitara, ukulele, laulu, kornetti; Heikki Laaksonen, loota, perkussiot, haitari. Vapaa pääsy.

NUORILLE Siipi auki! Nuortentila Siipi on auki joka keskiviikko klo 18−20 ihan kaikille yläkouluikäisistä parikymppisiin. K-18 nuortenillat Siivessä lauantaisin klo 17 alkaen. SateenkaariSiipi to 17.3. klo 17 Siivessä. Sateenkaareva nuortenilta.

YHTEISVASTUULIPASKERÄYSTEMPAUS YV-keräyksen teema on ”Lahjoita mulle huominen”. Tavoitteena on koronapandemian seurauksista kärsivien lasten ja nuorten auttaminen Suomessa ja maailmalla. Lipaskeräystempaus pe 25.3. klo 16−19 Lasten kappeli Arkki. Tule hakemaan keräyslipas ja -liivi Lasten Kappeli Arkista, jossa myös taukokahvila kerääjille. Tied. diakoniatyöntekijä Heli Taina-Rantakaulio, p. 040 513 0867 tai heli. taina-rantakaulio@evl.fi.

APUA JA TUKEA Diakonian palveluaika ma klo 10–12 ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@ evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi. Diakoniaruokailu ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Seurakuntasaliin mahtuu max 40 ruokailijaa kerrallaan. Lounaan hinta 3 e. Jonottajille annetaan jonotusliput. Alussa lyhyt hartaus. Tarjolla vaihtuva lämmin ruoka ja jälkiruoka. Huonosti liikkuvia avustetaan ruuan hakemisessa. Maskisuositus. Launtaibrunssi la 26.3. klo 10−12 Raitin pysäkillä, Konstaapelinkatu 1. Hinta 3 e.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkon uusi osoite: Rälssitilankuja 1

MESSU Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta. Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 13.3. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Paastonajan aamumessu ke 16.3. klo 8. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen. Messu kirkossa ja verkossa su 20.3. klo 10. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Päivi Hakomäki, Olarin seniorilaulajat. Paastonajan aamumessu ke 23.3. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Malinen. Matinkappeli: Messu su 13.3. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila. Messu su 20.3. klo 12. Liturgia ja saarna Tapio Suontakanen, kanttori Sanna Franssila. Olarin kappeli: Messu su 13.3. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Mikko Niinikoski. Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19. Nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa. Ks. lisää: risteys.fi. Liturgia ja saarna: 10.3. Jussi Koski. 17.3. Juha Virta, 24.3. Jussi Koski. Musiikki: Risteysbändi.

KASTEPÄIVÄ Mukava ja helppo tapa järjestää ristiäiset. Su 27.3. klo 12 alkaen Olarin kirkko ja Olars kyrka. Varaa aika kastetilaisuudelle Espoon seurakuntien varauspalveluista 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@ evl.fi. Kaikki on valmiina kastemekoista kakkukahveihin. Lue lisää kastepäivästä: www.kastepaiva.fi.

OLARIN KIRKKOHERRAN VAALIN TOINEN VAALIPANEELI Olarin kirkossa la 12.3. klo 16. Paneeli myös suoratoistetaan ja tallenne on myöhemmin katsottavissa: www.youtube.com/user/ Olarinsrk. Mukana kirkkoherraehdokkaat Petri Laitinen, Antti Malinen, Kaisa Yletyinen ja Heidi Zitting.

MIESTEN KOKKIKERHO Kokki Pekka Kautto opastaa miehiä ruuanlaiton saloihin ma 14.3. klo 9 alkaen Olarin kappelilla. 4–6 osallistujaa. Sopii esimerkiksi vähän iäkkäämmille miehille. Kysy lisää ja ilmoittaudu: markus.silvola@evl.fi, 040 531 1017.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Perhevalmennusilta ensimmäistä lasta odottaville to 17.3. klo 17–19 Matinkappeli. Keskustelemme mm. lapsen syntymän vaikutuksesta

parisuhteeseen, vanhemmaksi tulon prosessista, myönteisen vuorovaikutuksen merkityksestä pikkulapsiperheissä sekä yhteisen perhekulttuurin luomisesta. Infoa seurakunnan ja alueen muiden toimijoiden järjestämästä toimin-

nasta perheille sekä nimen antamiseen liittyvistä käytännöistä ja kasteen järjestämisestä sekä kummeista. Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

UHRIUTUMISESTA KOHTI VAPAAMPAA ELÄMÄÄ Alustus ja keskustelua kasvuillassa Olarin kirkon seurakuntasalissa pe 25.3. klo 17.30 kappalainen, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla mm. psykoterapeutti, kirjailija Pepi Reinikaisen kirjan pohjalta. Tarjoilua. Hartaus. Uhriutumiselle altistavat mm. lapsuuden ja nuoruuden voimakkaat ikävät kokemukset ja se vinouttaa identiteettiä hankaloittaen omaa ja toisten elämää. Miten päästä eteenpäin?

HILJAISUUDEN RETRIITTI TALLINNASSA 25.–27.3. Birgittalaisluostarissa. Ilmoittautumislinkki: espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/aikuiset/ retriitit. Ilm. 23.3. mennessä. Hinta 140 e maksetaan paikan päällä. Jokainen varaa ja maksaa itse lauttamatkansa, kun varmistus retriitistä on tullut. Seurakunta tarjoaa kyydin Tallinnan satamasta luostariin ja takaisin. Ohjaaja Antti Kruus: antti.kruus@evl.fi tai 040 531 1051.

LAULUJA JA LETTUJA -PERHETAPAHTUMA Keväinen kirkkomuskarihetki kanttori Päivi Hakomäen johdolla la 19.3. klo 10–12, Chapple, Iso Omena. Hetki suoratoistetaan, joten laulamaan pääsee myös kotisohvalta, ks. chapple.fi. Tarjolla lettuja hillon kera, kahvia, teetä ja mehua. Leikkihuone auki.

HILJAISUUDEN PÄIVÄ ”Pimeydestä valoon” la 9.4. klo 10.30–17.30 Olarin kappelissa. Messu, lounas ja kahvi, rentoutusta ja kehollista rukousta, hiljaista meditaatiota ja oman sisimmän kuuntelua. Ilm. 31.3. mennessä ohjaajalle: ullamaijakyrola@hotmail.com tai tekstarilla 050 3465 348. Ryhmään mahtuu 12 henkilöä.

AIKUISTEN RYHMIÄ Lukupiiri kerran kuussa. Päivämäärät ja kirjat: to 10.3. Anna Burns: Maitomies, to 7.4. Sally Salminen: Katrina, to 5.5. Yaa Gyasi: Matkalla kotiin. Lisätiedot: leena.lenkkeri@gmail.com, 050 353 8398.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Kirkkopolku 6 tavoitat puhelimella ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

verkkosivuiltamme espoonseurakunnat.fi tai soittamalla vahtimestarille, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelimeen, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21. Noudatamme toiminnassa suosituksia hyvästä käsihygieniasta ja maskien käytöstä.

ILTAPÄIVÄ ATEENASSA

KUOROTOIMINTAA

ILON RYHMÄ

Pakolaistyön asiantuntija Taneli Skyttä kertoo kokemuksiaan maahanmuuttajien kohtaamisesta Kreikassa la 26.3. klo 13 Tapiolan kirkko. Kahvitauko n. 14−14.30, klo 14.30 kaikille avoin elokuvanäytäntö ”Jeesus Ateenassa”.

Mielenterveysryhmä tiistaisin klo 15 Sebastoksessa.

KIRKON PERUSKORJAUS

LUOMAKUNNAN VARTIJAT

Jumalanpalveluselämä jatkuu kirkkosalissa sunnuntaisin ja keskiviikkoisin. Muu toiminta käynnistyy kirkolla maaliskuun aikana. Lisätietoja toiminnasta löydät verkkosivuilta.

Tule viettämään erilainen Earth Hour -ilta! Iiris Härmän uusi elokuva ”Luomakunnan vartijat” la 26.3. klo 18 Tapiolan kirkossa . Kesto 75 min, minkä jälkeen mahdollisuus jäädä iltateelle keskustelemaan elokuvan herättämistä ajatuksista ja teemoista – Earth Hourin hengessä. Illassa mukana ja keskustelemassa KUA:sta Tuulia Kokkonen ja Aly Cabrera.

Lauluyhtye Dulcis laulamista stemmoissa kivassa nuorten porukassa. Harjoitukset joka toinen ma klo 18.30–20 Tapiolan kirkko. Lastenkuoro Gospelkids klo 17–17.45 alle kouluikäiset, klo 17.30–18.30 alakouluikäiset, Tapiolan kirkko. Lauluklubi ti klo 13.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali. Tule mukaan! Lisätietoja kuoroista elina.jokivuori@evl.fi, 040 513 0845.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Ks.www.kauniaistenseurakunta.fi/ tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille

MESSU Messu su 13.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Hero, Hatakka, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Viikkomessu ke16.3. ja 22.3. klo 8 Tapiolan kirkko. Messu su 20.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Zitting, Tervonen, Jurmu. Kaksikielinen ehtoollinen (suomi−englanti) ti klo 14 Otaniemen kappeli. Aaltopapit toimittavat ehtoollisen.

LÄHETYKSEN KAHVIT Poikkea kahville ti 15.3. klo 13−14.30 peruskorjatun Tapiolan kirkon uuteen Kahvila Valoon! Kahvittelun lomassa keskustelemme lähetyksen keväästä ja tulevasta. Paikalla lähetys- ja kansainvälisen työn sihteeri Menni Nousiainen sekä pastori Heidi Zitting. Vapaaehtoinen maksu lähetystyön hyväksi.

KAHVILA VALO Tervetuloa ruusupullakahville. Avaamme ke 16.3. klo 9 Tapiolan kirkolla. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Jatkossa Valo on avoinna arkisin klo 9–15.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Tapiolan kirkon seurakuntasalissa joka keskiviikko. Kahvittelua klo 12.30, ohjelma klo 13. Alussa pieni hartaus ja lopussa rukous. Mukana pastori Katja Hero. Ke 16.3. Pienoisnäytelmä ”Kaksi Auroraa”. Näytelmä Aurora Karamzinista sekä tämän päivän Aurorasta. Teksti Katriina Pentikäinen. Toteutus yhteisömuusikko Katja Kangas ja diakoni Minna Kovalainen. Ke 23.3. Mielen hyvinvoinnin kulmakivet seniorina. Psykoterapeutti, FM Sirkka-Liisa Kuitunen.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ -KONSERTTI Puolen tunnin päiväkonsertissa soittavat Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat ke 16.3. klo 12 Tapiolan kirkko. Johanna Kumpulainen, Frank Sundqvist – sello, Lili Ahopelto – piano. Ohj. Vivaldi, Faure, Squire.

Ajankohtaiset tiedot löytyvät

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

KRISTILLINEN MEDITAATIORYHMÄ Ryhmä kokoontuu joka ma klo 19.30−20.30 Mankkaan seurakuntakodilla. Ryhmä on avoin eikä ilmoittautumisia tarvita. Alaovi on lukossa. ja siksi osallistujien on oltava ulko-ovella viimeistään klo 19.30.

LAPSET JA PERHEET Ajankohtaiset tiedot Facebook: Tapiolan seurakunnan lapset ja perheet, Instagram: Siunauksen sadetta. Perheilta to 24.3. klo 17−19 Mankkaan seurakuntakoti. Tule herkuttelemaan vohveleilla Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ja leikkimään yhdessä! Paikalle voi tulla kun itselle sopii, hartaus klo 18. Vohvelit ovat laktoosittomia, muille erityisruokavalioille tarjolla muuta naposteltavaa. Vap.eht. maksu YV-keräykseen. Avoin NePsyperheiden perheilta: matalan kynnyksen vertaistuellinen kokoontumispaikka NePsyperheille ti 15.3. ja 22.3. klo 17.30 Mankkaan seurakuntakoti. Mukavaa yhdessäoloa, vertaistukea, aikuisille vapaata ja ohjattua keskustelua, lapsille tarjolla mm. leikkiä ja askartelua. Iltapalatarjoilu. Mukana lastenohjaaja Sari Häkki, diakoni Mirka Renvall ja varhaiskasvatuksen pappi Anu Ristimäki.

ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA Hvittorpin rantasaunassa ma 4.4. klo 17.30–21. Illan ohjelmassa saunomista, suolaista purtavaa ja leppoista jutustelua. Illassa mukana Ilkka Kalliokoski Tapiolan seurakunnasta ja Jukka Silventoinen Leppävaaran seurakunnasta. Omat kyydit/kimppakyydit. Tarvittaessa kysy Jukalta, jukka.silventoinen@ evl.fi, kyytiä tai ilmoita, jos voit tarjota kyytiä. ILM. VIIM. ke 30.3.: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua oman elämän kipupisteisiin sekä parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksiin: perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10–14, ke 12–14, to 10–16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PÄIVITETYT TIEDOT VERKOSSA Tarkista ajantasaiset korona-ajan ohjeet ja tilaisuustiedot lähempänä ajankohtaa verkosta: www. kauniaistenseurakunta.fi.

MARTAT JA MARIAT To 10.3. klo 12 yläsalissa kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä.

VAUVAKERHO Ti 15.3. klo 13 kirkolla alatakkahuoneessa.

SYKSYN VARHAISKASVATUKSEN KERHOON ILMOITTAUTUMINEN

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA PÄIVÄLLÄ To 17.3. klo 14–15.30 kirkolla alatakkahuoneesa. Ohj. Kari Mattila ja Ritva Kallio.

MONIKULTTUURISET PERHEET -RYHMÄ La 19.3. klo 9.30–11 monikulttuuritai maahanmuuttajaperheille Sebastoksessa Ryhmässä puhutaan suomea. Riittää, että osaa kieltä vähän. Ilmoitt. etukäteen sähköpostilla yilcedmilena@yahoo. es. Ryhmää ohjaa Milena Raitmaa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 21.3. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 22.3. klo 13 kirkon yläsalissa, ”Karhu, hauki, hiiri, lokki. Veistoksia Helsingin katukuvassa.” Toimittaja Eva Vikstedt.

KESKUSTELEVAT NAISET

MESSU JA KIRKKOKAHVIT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA

To 24.3. klo 14 Sebastoksen toimitilassa. Digimaailma ja minä. Mukana Erkki Ylitalo.

Su 13.3. saarna Anne Huoponen, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte.

Esbo svenska församling

JUMALANPALVELUS MYÖS RADIOIDAAN Su 20.3. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Kari Kuula, liturgia AnnaKaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte, Lauluyhtye L’Armonia avustaa. Kirkkokahvit. Jumalanpalvelus myös radioidaan Yle 1 Radio kautta.

AVOIN PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och e-post. Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Olars kyrka sö 13.3 kl. 10.30. Ertman, Malmgren. Esbo domkyrka sö 13.3 kl. 12.15. Ertman, Brunell. Kransnedläggning vid hjältegravarna kl. 11.30 till minne av vinterkrigets slut. Karabacka kapell sö 20.3 kl. 10. Camilla Norkko, Malmgren. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 20.3 kl. 12.15. Jäntti, Kronlund.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

VUXENVERKSAMHET Torsdagsträffen to 10.3 och 24.3 kl. 13–14.30 i Södrik kapell. En ny träffpunkt har startat för daglediga med program, servering och andakt. 24.3 besök av kyrkoherde Kira Ertman. Träffdax ti 22.3 kl. 13–14.30 i Köklax kapell. Vi träffas över en kopp kaffe och funderar på världens gång. Symamsellerna ti 22.3 kl. 16–19.00 i Vita huset. Prästgårdsg.1. Handarbetsgrupp.

STICKRAVE FÖR GEMENSAMT ANSVAR Lö 19.3 kl. 10–14 i Församlingsgården. Stickentusiast eller nybörjare? Alla ryms med! Stickknits Johanna Söderlund berättar om växtfärgning av garn, workshops och brunch. Pris 20 e (kontant, MobilePay, iZettle) till förmån för Gemensamt Ansvar och målgruppen unga som lidit av coronapandemin. Anmälning: diakoniarbetare Nina, nina.wallenius@evl.fi, tfn 050 432 4323.

BARN OCH FAMILJ Familjeklubbar torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Alla vuxna använder munskydd och vi följer alla andra säkerhetsföreskrifter.

Elämänkaari ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Julius Oscar Ahlberg, Daniel Sebastian Engman, Aino Helmiina Haapio, Daniel Christopher Järvenpää, Laura Anneli Kivioja, Elmeri Olavi Mikael Lähdemäki, Alvar Tapani Peltonen, Eino Emil Samuli Salmela, Sofia Johanna Kaarina Salmela, Jelena Sander, Leo Toivo Saukkonen. Avioliittoon aikovat Tero Tapani Lindfors ja Riikka Johanna Säynätjoki. Hautaan siunatut Liisa Ainikki Drotár 89 v, Antti Juhani Hietala 83 v, Sisko Irene Hulkkonen 84 v, Olavi Ilmari Kulmala 77 v, Väinö Mikko Juhani Mutru 92 v, Kaj Erik Nuortila 102 v, Eine Sinikka Salo 89 v, Hilma Valkiainen 97 v, Jussi Ilmari Yli-Lahti 71 v.

Dagklubbar 2– 5-åringar Elektronisk anmälning 1–31.3 på www. esboforsamlingar.fi/kom-med/ barn-under-skolaldern. Klubbarna hålls på förmiddagar 2–4 ggr/ vecka. Start v.33. Utbildade barnledare leder klubbarna som grundar sig på Esbo församlingars plan för småbarnspedagogik. Avgift enligt antal timmar/vecka eller befrielse från avgift. Mer info: Helena tfn 040 763 6250, helena.aitti-lindberg@evl.fi

GRANKULLA KYRKA

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, Henrika 050 597 3313, henrika.lemberg@evl.fi samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi.espoonseurakunnat.fi. Församlingen kan hjälpa med att skaffa covidintyg. Boka tid för träff med diakon Taina.

To 10.3 och 17.3 i övre brasrummet kl. 10–11.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@ evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

SÖ 13.3 Högmässa kl. 12. Efter högmässan uppmärksammar vi diakonin i Finland 150 års jubileumsår och delar ut Pro Diaconiamedaljer åt dem som förtjänstfullt verkat diakonalt eller som på ett särskilt sätt idkat välgörenhet. Kyrkkaffe och Gemensamt Ansvar -lunch i kyrkans övre sal. Frivillig avgift. SÖ 20.3 Kvällsmässa kl. 18. Kyrkkaffe i nedre salen.

STICKCAFÉ Lö 12.3 i Sebastos kl 15–18. Förhandsanmälan till Daniela Hildén, 050 443 0045.

TISDAG 15.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30 Sångstund för pensionärer i kyrkan kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäst: Tiina Heikkilä från Grankulla apotek. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15. Graziakören i övre salen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING On 16.3 och 23.3 i övre brasrum-

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Otto Leo Tapio Harju, Leo Florentino Quilodran, Leo Niko Ilmari Ääpälä. Hautaan siunatut Arja Sisko Hellevi Forssell 65 v, Tapio Antero Helin 78 v, Ritva Anneli Jokinen 76 v, Marja-Liisa Loukkola 80 v, Lauri Pieviläinen 91 v, Jukka Heikki Raja-Halli 80 v, Pentti Hjalmar Skog 74 v, Martti Eelis Tapani Vasankari 72 v, Kaisa Riitta Wasenius 90 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Akseli Vilho Juhani Manninen, Emmett Paul Muller, Topi Aleksi Leonard Tapani, Signe Ellen Valkeapää, Aatto Oiva Aukusti Vehosmaa. Avioliittoon aikovat Sakari Tiinus ja Hanna Maria Annika Vilander.

Avioliittoon vihityt Tomi David Räty ja Saara Maria Anneli Pitkänen. Hautaan siunatut Tapio Juhani Ahtokari 65 v, Yrjö Juhani Astikainen 79 v, Liisa Marjatta Edman-Alapoti 78 v, Helvi Adele Haaparanta 96 v, Heikki Aulis Heiskanen 77 v, Juho Eevertti Kiviniemi 81 v, Jukka Tapani Metso 72 v, Aila Outi Pirkko Mäki 90 v, Eila Terttu Rosila 96 v, Seppo Ilmari Rossi 86 v, Erkki Jaakko Sainio 85 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Niina Karoliina Härmä, Leevi Johannes Muranen, Max Emil Albert Mustonen, Eino Topias Paaskunta, Niklas Onni Kasper Rusanen, Daniel Toivo Salonen, Maia Louise Matilda Svento, Noel Vilhelm Viitanen. Hautaan siunatut Atso Akseli Aho 83 v, Ari Heikki

met kl. 10–11.

FAMILJELYKTANS UTETRÄFF To 17.3 i Thurmansparkens lekpark kl. 9.30.

TISDAG 22.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.30– 10.30. Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

International

Worship Service in English on Sunday March 6th at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi. Online Bible study and prayer group Friday 18.3. klo 19 verkkokirkko Espoossa. Online Bible study and prayer every other friday at 7 pm. If you want to join, contact Jukka Pelkonen, Whatsapp 040 580 4416.

Leiri on tarkoitettu espoolaisille mielenterveyskuntoutujille. Hinta 45 e sis. ohjelman, majoituksen, ruoat sekä bussikuljetukset. Hakuaika 1.3.–8.4. Hakulomakkeita saat Tapiolan kirkolta tai sähköpostitse diakoniatyöntekijä Anna Handroolta, p. 040 572 1242, anna.handroo@ evl.fi. Luomakunnan vartijat -elokuva: vietä erilainen Earth Hour -ilta! Iiris Härmän uusi elokuva ”Luomakunnan vartijat” esitetään la 26.3. klo 18 Tapiolan kirkossa . Kesto 75 min, minkä jälkeen mahdollisuus jäädä iltateelle keskustelemaan elokuvan herättämistä ajatuksista ja teemoista – Earth Hourin hengessä. Illassa mukana ja keskustelemassa KUA:sta Tuulia Kokkonen ja Aly Cabrera. Walk-in terapiaa nuorille: Yhden tapaamisen keskusteluapua 16–29-vuotiaille nuorille ratkaisukeskeisen terapian menetelmin. Walk in -terapia pyrkii helpottamaan oloa ja löytämään ratkaisusuunnan. Se on anonyymiä ja ilmaista. Lähetettä tai ajanva rausta ei tarvita. Vastaanotot 11.3. alkaen perjantaisin klo 13–16 Viherlaakson kappelissa. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/walk-in-terapia.

Yhteiset

Espoon seurakuntien yhteinen mielenterveyskuntoutujien leiri Hvittorpin leirikeskuksessa 2.−5.5.

Kalervo Herttuainen 57 v, Ulla Margareta Hollmén 91 v, Mikko Aleksi Jutila 45 v, Harri Juhani Katajisto 71 v, Toivo Ensio Laakkonen 76 v, Raija Mirjam Rantaheikka 84 v, Lahja Marjatta Sykkö 77 v, Timo Uolevi Vaarnavuo 91 v, Kaarlo Ilmari Vainikainen 98 v, Aili Elisabet Vaittinen 86 v, Sirkka Marjatta Wegelius 89 v, Nina Hannele Wirtakoski 51 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Pirkko Hymy Helinä Seppänen 90 v, Marja-Liisa Vilpas 82 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Silja Erica Lilian Holmén, Arthur Erik Armas Maasalo, Isabella Adéle Vuonoranta. Avlidna/Hautaan siunatut Hans Åke Grönholm 77 år, Marja Margaret Sorto 79 år; Marianne Elisabeth Wahren 95 år.

Kastetut Vincent Edvin Kalevi Ahonen, Vilma Orvokki Järvi, Aapo Olavi Koski. Hautaan siunatut Reijo Väinö August Alho 83 v, Sirpa Kaarina Andersson 65 v, Irma Ilta Viola Hilden 95 v, Hilkka Marjatta Koskinen 91 v, Anja Marjatta Levoranta 93 v, Ismo Ensio Mäkelä 86 v, Heidi Anita Pelto 91 v, Kalle Heikki Pitkänen 81 v. Pertti Olavi Pylvänäinen 88 v,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 10.–24.3.

Kirkoissa soi MIKA NUORVA

TORSTAINA 10.3. Hyväntekeväisyyskonsertti Lauluja elämästä ja rakkaudesta klo 19 Kauniaisten kirkossa. Oopperalaulaja Monica Groop, säestäjänä pianisti Kirill Kozlovski. Tapahtuman tuotto ohjautuu lyhentämättömänä Kauniaisten ja Espoon nuorten ja lasten hyväksi. Lippujen hinta 30 e sisältää ohjelmalehtisen. Lippuja ostettavissa etukäteen Laakson Liljoilta; jhleskinen@live. com sekä ovelta tuntia ennen konserttia käteisellä tai MobilePaylla.

SUNNUNTAINA 27.3.

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkossa. Puolen tunnin päiväkonsertissa soittavat Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat. Johanna Kumpulainen, Frank Sundqvist, sello, Lili Ahopelto, piano. Vivaldi, Faure, Squire.

Eesti Missa -konsertti su 27.3. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Kamarikuoro Dimus, joht. Anna-Elina Norjanen; Hiski Wallenius, urut; Tuomo Lassila, lyömäsoittimet. Ohjelmassa virolaisen säveltäjän Urmas Sisaskin Eesti Missa sekä suomalaista kuoromusiikkia. Ohjelma 20/10 e.

PERJANTAINA 18.3. Eve & Ossi -konsertti klo 19 Leppävaaran kirkossa. Duo tunnetaan harvinaisen kauniisti yhteen soivista äänistään sekä raikkaista, puhuttelevista ja elämänmakuisista lauluistaan. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 11.3.

TORSTAINA 24.3.

Vox Silentiin laulumeditaatio klo 17 Espoon tuomiokirkossa. Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori. Enkelten gregoriaaniset, osa 2, Angels part 2. Lepoa ja virkistystä väsyneille. Tervetuloa laulamaan, kuuntelemaan, hiljentymään ja keskittymään. Meditaatiohetki on ilman puhetta. Voit osallistua myös Zoomin välityksellä. Ks. www. voxsilenti.fi.

Musiikkiopisto Avonian jousisoittajien Yhteisvastuukonsertti klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 26.3.

LAUANTAINA 12.3. Musiikkiopisto Avonian opettajien konsertti klo 15 Kauklahden kappelissa. Jussi Kontinen, sähkökitara. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 16.3.

Duo Eve & Ossi esittää puhuttelevia ja elämänmakuisia laulujaan perjantaina 18.3. klo 19 Leppävaaran kirkossa. Vapaa pääsy.

Mallan matkassa -lastenmusiikkikonsertti klo 15 Leppävaaran kirkossa. Päiväkoti-ikäisille lapsille suunnatussa monipuolisessa, osallistavassa konsertissa ei istuta vaan pääset Mallan matkaan liikkumaan, laulamaan ja loruilemaan. Malla Pelo, laulu, huilu; Roope Pelo, piano, kitara, ukulele, laulu, kornetti; Heikki Laaksonen, loota, perkussiot, haitari. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 2.4. J.S. Bachin Matteus-passio la 2.4. klo 18 Espoonlahden kirkossa. Kamarikuoro Navichorus, orkesterina Espoon Barokki. Solisteina Jorma Hynninen (Jeesus), Kaisa Aalto (sopraano), Monica Groop (altto), Tommi Niskala (tenori, evankelista) ja Elja Puukko (basso). Kapellimestarina Seppo Murto. Liput 30/20 e ovelta tuntia ennen ja lippu.fi.

SUNNUNTAINA 3.4. Nupit kaakkoon – Leppävaaran urut 40 v klo 17 Leppävaaran kirkossa. Pauliina Hyry & co, Risto Nordell, juonto. Pauliina Hyry, urut, Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu sekä Sole Mustonen, oboe esittävät sekä tuttua että tuntemattomampaa urku- ja kirkkomusiikkia. Vapaa pääsy, vap.eht. maksu Yhteisvastuukeräykseen.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla Soiva Ensemblen 10-vuotisjuhlakonsertti klo 19 Helsingissä Kallion kirkon kappelisalissa, Itäinen Papinkatu 2. Sopraano Margit Tuokon ja kanteletaiteilija Emma Kuntsin kanssa esiintyvät Ulla Raiskio, mezzosopraano, Ilkka Teerijoki, klarinetti, Sari Aalto, alttoviulu, Hanna Kenttämies, harppu, ja Keijo Puumalainen, lyömäsoittimet. Liput 15 e käteisellä ovelta.

Sunnuntaina 13.3.

Virsiä ja Siionin virsiä klo 17 Helsingissä Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Tervetuloa veisaamaan virsikirjan virsiä sekä körttiläisten Siionin virsiä. Vapaa pääsy.

Torstaina 17.3.

Rauhan lauluja -yhteislaulutilai-

suus klo 18 Helsingissä Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Mukana Hanna Järvinen, Katri Vanhamäki ja Kaisa Kariranta. Vapaa pääsy, kolehti Ukrainan kriisiapuun.

Perjantaina 18.3.

Jesse Kaikurannan konsertti klo 18 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Laulaja-lauluntekijä Jesse Kaikurannan konsertti jousiyhtyeen kanssa. Jokaisesta myydystä lipusta tilitetään 10 euroa Kirkon Ulkomaanavulle, joka toimittaa hätäavun sodasta kärsiville ukrainalaisille yhdessä ACT Alliance -kumppaneidensa kanssa. Liput 20 e.

UNIVERSAL MUSIC

Perjantaina 11.3.

matintie 5. Helsingin kamarikuoro, johtaa Krista Audere. Musiikkia eri vuosisadoilta säveltäjiltä Byrd, von Bronsart, Brahms, Forte, Diepenbrock, Vasks, Sweelinck, Harvey. Liput 20/15/10 e Ticketmasterista.

Sunnuntaina 20.3.

Hyvyyden voima -hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Helsingin Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Haluamme auttaa ja tuoda lohtua laululla. Philomela, Tapiolan kuoro ja Ylioppilaskunnan Laulajat. Vapaa pääsy, käsiohjelmien tuotto ja kolehti Kirkon Ulkomaanavun välityksellä hätäapuna Ukrainaan.

Lauantaina 19.3.

Rauhan ja toivon valossa klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sam-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 5/2022

Laulaja-lauluntekijä Jesse Kaikuranta esiintyy perjantaina 18.3. Vantaalla Tikkurilan kirkossa.