Kirkko ja kaupunki 2022 3 Helsinki

3

10.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Ystävänpäivänä muistetaan rakastavaisten suojeluspyhimystä Valentinusta s. 4 Ympäristöystävälliset hautaustavat yleistyvät maailmalla – ruumis voidaan liuottaa tai kompostoida s. 10

Korjattu sydän Sydänleikkauksen jälkeen kirjailija Jukka Viikilä pitää taidetta entistä tärkeämpänä s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Olisipa aikuisillekin pyhäkoulu

Suuri ihminen osoittaa suuruutensa sillä, miten hän kohtelee pieniä ihmisiä.

KYSYIMME LUKIJOILTAMME heidän kokemuksiaan ja muistojaan pyhäkoulusta. Saimme paljon vastauksia.

Valtaosa vastanneista muisti lapsuutensa pyhäkoulua hyvällä, vaikka toisenlaisiakin muistoja oli. Niissä ikävämmissä muistoissa oli kunnollisuuden rima usein tuntunut kovin korkealle viritetyltä.

Olen itsekin entinen pyhäkoulupoika. Urani siinä koulussa ei ollut kovin pitkä, ja muistikuvani pyhäkoulusta ovat hatarat. Jokin mustavalkoinen valokuva pyhäkoulun joulukuvaelmasta minulla tosin on vieläkin muistona albumissani. Olen kuvassa paimenena pyyheliina päässäni vartioimassa kuvitteellista lammaslaumaa kedolla.

Asuimme pienessä kerrostalossa, ja pyhäkoulu kokoontui taloyhtiön saunan pukuhuoneessa. Pyhäkoulua piti samassa talossa asunut pariskunta, kavereideni vanhemmat. Paljon myöhemmin ymmärsin heidän olleen helluntailaisia. Uskon tyylilajeilla ei silloin ollut mitään merkitystä, pyhäkoulu kuin pyhäkoulu.

KYNNYS PYHÄKOULUUN oli matala, sen muistan. Meidän perhe ei ollut mitenkään harrasta sakkia, pikemminkin päinvastoin, ja silti se pyhäkoulu tuntui ihan luontevalta ajanvietteeltä.

Ja ne siellä opitut rukoukset ja laulut ja jonkinlaiset hyvän elämän eväät olivat ihan jees, vaikkei sen kummempia uskovaisia oltukaan.

Kirkko ja kaupungin pyhäkoulujuttua lukiessani tuli ensimmäisenä mieleeni, että toi-

SKOTLANTILAINEN ESSEISTI JA HISTORIOITSIJA THOMAS CARLYLE (1795–1881)

SAMALLA PALAUTUI takaraivosta eturaivooni erään kirkkoon kuulumattoman ystäväni toive, että aikuisillekin olisi pyhäkoulu, vaikka somessa. Se voisi olla matalan kynnyksen tuokio kerran viikossa, jolloin voisi kelata pyhään liittyviä asioita, kristinuskon ydinsanomaa ja ihmisiksi olemisen edellytyksiä. Ei kynnystä eikä rimaa, kaikki kelpaavat.

Voisi itse asiassa olla aika hauskaa ruveta taas pyhäkoululaiseksi.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tänään Ajattelen muista hyvää ja kohtelen ihmisiä kiltisti, mutta en ole sinisilmäinen enkä poljettavissa oleva kynnysmatto.

METEOROLOGI ANNIINA VALTONEN ME NAISET -LEHDESSÄ 26.1.

Iankaikkisesti

”

MEIDÄN PERHE EI OLLUT

Olkoon rakkautenne vilpitöntä.

Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.

MITENKÄÄN HARRASTA

KIRJE ROOMALAISILLE 12:9–10

SAKKIA, JA SILTI PYHÄKOULU TUNTUI IHAN LUONTEVALTA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Tämä harmaus, tämä pysähtyneisyys, tämä outo väsymys.

Luojani, en kestä tätä aikaa vuodesta ilman lempeää tukeasi ja pieniä merkkejä siitä, että kevät tulee tänäkin vuonna.

vottavasti pyhäkoulu pitää edelleen pintansa ja löytää uusia kekseliäitä muotoja maailman muuttuessa. Monet merkit viittaavat siihen, että kristillisen kulttuurin traditio on katkeamassa. Pyhäkoululla on edelleen paikkansa maailmassa.

Kirkko ja kaupunki

3

10.2.2022 Seuraava lehti ilmestyy 24.2.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Lomalla aion nukkua pitkään ja paljon” Korona on hankaloittanut Sara Aransalon mielestä eniten vapaa-ajan viettoa kavereiden kanssa.

Onneksi somesta löytyi uusi ja kiva ihmissuhde.

1

2

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

Sara Aransalo, 14, käyt peruskoulun kahdeksatta luokka Helsingin yhteislyseossa Kontulassa.

Miten olet jaksanut korona-aikana? − Korona-aika on tuonut mukanaan uupumusta ja ärsytystä. Raskaimpia asioita koulussa ovat olleet kaksi etäopiskelukautta ja yksi karanteeni. Sen aikana opettajiin oli tunnin aikana vain Meet-yhteys ja opiskelu oli käytännössä omalla vastuulla. − Pandemia on vaikuttanut kaikkein eniten vapaa-aikaan. On hankalaa keksiä tekemistä kavereiden kanssa, kun kaikki paikat ovat kiinni.

Aiemmin kävimme usein leffassa ja syömässä Mäkkärissä tai Subwayssa. Ajelimme myös busseilla pitkin pääkaupunkiseutua. Usein päädyimme 550:n reitille. Teemme sitä nytkin, mutta paljon vähemmän, koska maskin kanssa bussissa on ärsyttävää olla.

Mistä olet saanut voimia pandemia-aikaan? − Perheen perusarjesta. Minulla on kaksi vuotta vanhempi isoveli. Emme enää vietä aikaa muuten yhdessä, mutta kun olemme kotona, katsomme elokuvia ja juttelemme kaikenlaista. Olen myös alkanut tehdä ruokaa enemmän itse. − Iloitsen poikaystävästäni. Viime keväänä meidän kaverimme snäppäsivät keskenään ja yhdistivät meidätkin keskusteluun. Aloimme jutella Snapchatissa, ja nyt olemme olleet yhdessä seitsemän kuukautta. Olemme samassa koulussa, mutta emme tunteneet aiemmin.

3

Mistä asioista olet kiitollinen tässä hetkessä? − Olen kiitollinen koulumenestyksestäni.

Hoidan läksyt joka päivä nopeasti, mutta kokeisiin ja erilaisiin itsenäisiin projekteihin menee paljon aikaa. Vaikka viime aikoina on ollut paljon stressiä ja paineita, olen saanut pidettyä keskiarvoni kiitettävän puolella. − Olen kiitollinen myös Netflixistä. Sen katsominen vie ajatukset pois omasta elämästäni ja poistaa stressiä. Tykkään katsoa erilaisia rakkausleffoja ja nuorten sarjoja, joihin ei tarvitse keskittyä liikaa, kuten Too hot to handle.

4

Mitä talvilomasuunnitelmia sinulla on? − Menemme ehkä Tampereelle. Tapaamme siellä myös tätini, mutta pääosin vietämme aikaa isovanhempieni luona. Pelaamme korttipelejä ja leivomme yhdessä sekä saatamme katsella vanhoja kotimaisia elokuvia. Mummo ja pappa ovat minulle todella tärkeitä. − Lomalla aion myös nukkua pitkään ja paljon.

5

Mikä sinulle on pyhää? −Ihmisoikeudet ja tasavertaisuus sekä rakastaminen.

Koulujen talvilomaa vietetään pääkaupunkiseudulla 21.2.−25.2.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

3

Ystävänpäivän taustalta löytyy Valentinus-niminen pyhimys, jonka pääkallo on säilössä Roomassa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA WIKIMEDIA COMMONS

Rakastavaisten P

yhän Valentinuksen sanotaan olevan kihlattujen ja onnellisten avioliittojen suojeluspyhimys.

Suojeluspyhimykset ovat keskeisessä asemassa katolisessa kirkossa.

Pyhien naisten ja miesten uskotaan auttavan ja suojelevan erilaisia ihmisiä, ammattikuntia ja paikkoja.

– Nykyisin luterilaisessa kirkossakin on kiinnostuttu pyhimyksistä, ja varsinkin pyhiinvaelluskulttuuri on saanut jalansijaa, sanoo uskontotieteen dosentti Katja Ritari Helsingin yliopistosta.

– Pyhiinvaelluksen ajatuksena on, että vaelletaan pyhille paikoille, tyypillisesti pyhimysten haudoille.

PYHÄSTÄ VALENTINUKSESTA kiertää maailmalla erilaisia tarinoita. Varmasti ei tiedetä, onko tällainen henkilö todellisuudessa ollut olemassa vai

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

onko tarinoihin yhdistynyt asioita useammasta samannimisestä henkilöstä.

Yhdessä tarinassa muistellaan Valentinus-nimisistä miestä, joka toimi 200-luvulla joko pappina tai piispana Italiassa. Hänen kerrotaan vihkineen kristittyjä avioliittoon, minkä vuoksi Valentinuksen päivää alettiin viettää rakastavaisten juhlapäivänä. Valentine’s day on saanut nimensä tältä pohjalta. Suomessa vietetään ystävänpäivää.

Pappiskutsumuksensa vuoksi Valentinus kärsi kristittyjen vainoissa marttyyrikuoleman. Hänen ruumiinsa on oletettavasti aikoinaan haudattu maanalaiseen hautakammiokäytävään Rooman St. Valentinon kirkkoon, mutta hänen reliikkejään eli pyhäinjäännöksiään löytyy eri puolilta Eurooppaa. Luita on Rooman lisäksi esimerkiksi Dublinissa, Madridissa, Mytilenessä, Prahassa ja Savonassa.

– Katolisuudessa reliikkejä pitää olla joka kirkossa. Saman pyhimyksen luita on jaeltu moniin

kirkkoihin, ja siksi niitä on eri paikoissa. Toisinaan pyhimyksen luita on epäilyttävän paljon, mutta eihän reliikin tarvitse olla kuin pieni pala, vaikka sormen luu. Rooman katakombeistahan on kätevästi löydetty kaikenmoisia luita, Katja Ritari sanoo.

Pyhimyksen luissa uskottiin olevan voimaa.

Keskiajalla niitä jopa varastettiin. Varastamistarinoihin liittyy usein jonkun näkemä uni. Unessa pyhimys kertoo luunsa olevan unohdetussa paikassa niin, ettei hän saa siellä tarpeeksi huomiota. Varkaus oikeutettiin, koska pyhimys itse oli käynyt pyytämässä siirtoa keskeisempään paikkaan, jotta uskovaiset pääsevät hänen luokseen helpommin rukoilemaan.

IRLANTIIN PÄÄTYI 1800-luvulla pyhän Valentinuksen luita, kun kuuluisa saarnamies ja pappi John Spratt vieraili Roomassa saarnaamassa.

Kirkko ja kaupunki verkossa AKI TARVAINEN JA MARI AARNIO

Raamatun pahikset testissä Raamatusta löytyy paitsi ikiaikaista viisautta myös vääriä tekoja, turmelusta ja karmeita tyyppejä. Ketä heistä sinä muistutat?

Hupaisalla verkkotestillä voit kokeilla, oletko esimerkiksi kavala Delila, murhanhimoinen Herodias vai kenties viekasteleva paratiisin käärme. Selvitä pahiksesi osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”

Toisinaan pyhimyksen luita on epäilyttävän paljon, mutta eihän reliikin tarvitse olla kuin pieni pala, vaikka sormen luu.

Paavi Gregorius XVI antoi hänelle kotiin viemisiksi osan pyhän Valentinuksen luista. Ne asetettiin Dublinin Whitefriar Streetin kirkkoon. Nykyisin kirkko on Valentine’s Daynä suosittu pyhiinvaelluskohde, jossa rakastavaiset käyvät rukoilemassa pyhimyksen siunausta parisuhteelleen.

Pyhän Valentinuksen pääkallo on Rooman Santa Maria in Cosmedinin kirkossa lasisessa pyhäinjäännöslippaassa.

– Katolisissa kirkoissa reliikit ovat näkyvillä tai alttarin alla kammiossa, jonne pääsee portaita pitkin. Voi olla myös niin, että reliikit ovat esillä vain pyhimyksen juhlapäivänä. Silloin ne otetaan esiin ja niitä voidaan kantaa kulkueessa kirkon ympäri, Katja Ritari kertoo.

Pyhimysten kuolinpäivä on aina heidän juhlapäivänsä. Pyhän Valentinuksen juhla on 14. helmikuuta. ■ Ystävänpäivää vietetään maanantaina 14.2.

REBEKKA NAATUS VERKKOKOLUMNISSAAN

BRAND PHOTO OY

päivä

”Ihminen jaksaa aina enemmän kuin mihin luulee pystyvänsä.

Mutta kun raja lopulta tulee vastaan, sitä ei voi ylittää.”

Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ihmettelee, miksi keskustelua vanhusten palveluista leimaa aina rahapula. Rahaa kun on, kyse on vain siitä, mihin sitä käytetään. Vanhusasiavaltuutetun mielestä kaikkein vanhimmilla on kristallisoitunutta älyä, minkä vuoksi heidän ajatuksiaan pitäisi kuunnella paljon enemmän. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

5

Psyyke ei tipahda taivaasta Ihmissuhteissa mennään rikki – ja niissä myös parannutaan.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SEPPO HAAVISTO

K

un Elli Meklin opiskeli aikanaan perheterapeutiksi, hänelle valkeni, että mielenterveyden syvintä ydintä on se, että ihminen kokee olevansa rakastettu.

Pitkän uransa aikana opettaja­ na, seurakuntatyöntekijänä ja viimeiset kymme­ nen vuotta terapeuttina Meklinin oivallus on vain vahvistunut. Hän kirjoitti aiheesta kirjan Nimesi on rakastettu (Aikamedia 2021).

– Itsetunnon ja elämässä etenemisen kannal­ ta olennaisinta on, että ihmisellä on kokemus rakkaudesta ja arvosta sekä pystyvyydestä. Näi­ den välissä lepää ihmisen mielenterveys, Meklin sanoo.

”

Haluaako tämän pienen ihmisen olevan pinteessä edelleen niin, että raippaa häntä isolla kädellä?

Rakkauden tarpeen lisäksi Meklinin mukaan ihmiseen on koodattu joukkoon kuulumisen tar­ ve. Jos nämä tarpeet sivuutetaan, ihminen alkaa voida ennemmin tai myöhemmin huonosti.

Ihmisen mieli rakentuu vastavuoroisessa vai­ kutuksessa toisiin ihmisiin. Prosessi alkaa synty­ mästä ja jatkuu läpi elämän.

– Psyyke ei tipahda meille taivaasta, vaan ra­ kentuu syntymän jälkeisissä suhteissa. Lap­ sen ja vanhemman vuorovaikutukselliset koke­ mukset rakentavat aivoihin hermoradat sen mu­ kaan, mitkä kokemukset lapsen elämässä toistu­ vat. Olennaista on, toistuvatko siinä rakkauden, hyväksynnän, riittävyyden ja läsnäolon koke­ mukset.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

– Vai toiset? Se, ettei olla läsnä, ei välitetä, ei osoiteta rakkautta sanoilla eikä teoilla. Silloin ai­ voihin tallentuu se, ettei ole rakastettu. Se on niin yksinkertaista, Meklin toteaa.

nen kaikkea itseltään. Ilman sitä ihminen voi olla rajaton ja tulla suhteissa hyväksikäytetyksi. Hän voi lähteä ’rakastamaan liikaa’ ja päätyä läheis­ riippuvuuteen luullen sitä rakkaudeksi.

RAKKAUDETON LAPSUUS voi haavoittaa niin, että ihminen kääntyy itseään vas­ taan. Silloin ajatukset itsestä ovat usein negatiivisia. Avuk­ si Elli Meklin kannustaa et­ simään päätöstä, jossa si­ toutuu olemaan itselleen hyvä.

– Aikuisen sisäinen lap­ si on saattanut olla pit­ kään pinteessä ja saanut osakseen rakkaudetonta kohtelua. Silloin voi miet­ tiä, haluaako tämän pie­ nen ihmisen olevan pin­ teessä edelleen niin, et­ tä raippaa häntä isol­ la kädellä, vai alkaisiko kohdella häntä vih­ doinkin kauniisti ja arvostavasti.

– Jos ihminen on itselleen armoton ja vaativa eikä mieles­ tään riitä, mikään rakkauden muo­ doista – oma, toi­ sen ihmisen tai Ju­ malankaan rak­ kaus – ei pääse perille.

Meklin tote­ aa, että rakkau­ den kaksoiskäs­ kystä muistetaan hyvin alku, mut­ ta erittäin tär­ keä loppuosa usein unohde­ taan.

– Tuo käsky muistuttaa, että ra­ kasta lähimmäistä­ si niin kuin itseäsi.

Voidakseen hyvin ih­ minen tarvitsee rak­ kautta ja arvostusta en­

TERAPIASSA LÄHDETÄÄN Elli Meklinin mukaan usein siitä, että opetellaan suhtautumaan itseen myötätuntoisesti, rakkaudellisesti, armollisesti ja ymmärtäväisesti. Tehdään rauha itsen kanssa.

– Aina ei tarvita terapiaa, vaan oma kas­ vuprosessi voi käynnistyä muutenkin. Mut­ ta jos ei voi hyvin, niin jollain tavalla sitä kannattaa alkaa selvittää.

– Miksi masentaa tai ahdistaa? Mik­ si uni ei tule? Tai miksi suoritan, miksi mikään ei riitä? Tarvitaan jonkinlainen pysähtyminen, että alkaa vähän ym­ märtää itseään.

Meklinin mielestä kaikki hyvät ihmissuhteet hoitavat miel­ tä. Suhteissa, joissa ihmi­ nen kokee voivansa ol­ la aidosti läsnä, hän tu­ lee näkyväksi sellaise­ na kuin on. Hän tulee kuulluksi ja oppii sa­ malla ymmärtä­ mään toista.

– Ihmissuhteis­ sa me voimme mennä rikki, ja niissä me myös parannumme.

Jos on ollut huonoja koke­ muksia, niis­ tä voi päästä irti. Uusissa, korvaavissa ko­ kemuksissa on valtava korjaava voima. Kun pää­ see aitoon vuoro­ vaikutukseen toisen ihmisen kanssa, tulee kosketetuksi ja saa osak­ seen hyväksyntää, toipumi­ nen lähtee liikkeelle. ■

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

– Mielenterveyden syvintä ydintä on kokemus rakastetuksi tulemisesta, sanoo perheterapeutti Elli Meklin.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Oikaisuja Tintti-sarjakuvien manauksista kertova Tyrskyn myrsky! -kirja on Pasi Heikuran suomeksi toimittama, ei kirjoittama kuten jutussamme (K&k 27.1.) ilmaistiin.

Kirja pohjautuu Albert Algoudin teokseen L’intégrale des jurons du Capitaine Haddock.

Nuorten mielenterveyttä käsitelleessä jutussa (K&k 27.1.) mainittu Lasten ja nuorten keskuksen Moottoripaja-toiminta ei tue vain poikia, vaan toiminta on avointa kaikille nuorille. Sukupuoli tai mikään muu ominaisuus ei sulje nuorta toiminnan ulkopuolelle.

Etsitkö turvallista, väliaikaista asumista?

Martta Shiberu jännittää, pääseekö hän jatkoon The Voice of Finlandin Ääni ratkaisee -vaiheen jälkeen.

Varovainen haave toteutui

Tilkantähti on kevyen hoivan palveluasumista tarjoava koti ikäihmisille, jotka tulevat toimeen päiväsaikaan annettavan avun turvin.

Tule tutustumaan turvallisesti! p. 040 183 8716 (ark. klo 8-16) Mannerheimintie 164, Helsinki

Helsingin seurakuntien yhteisötyöntekijä Martta Shiberu osallistuu suosittuun The Voice of Finland -laulukilpailuun.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SAKU TIAINEN / NELONEN MEDIA

L

aulaminen on kuulunut 38-vuotiaan helsinkiläisen Martta Shiberun elämään kiinteästi lapsesta lähtien. Jo pidemmän aikaa hänellä on ollut varovaisena haaveena osallistua Nelosen The Voice of Finland -laulukilpailuun.

– Lopulta rohkaistuin hakemaan kilpailuun, ja onnekseni minut valittiin mukaan. Edessä on ensimmäisenä Ääni ratkaisee -vaihe, jossa katsojille selviää, pääsenkö jatkoon, Shiberu kertoo.

Hän myöntää, että jännitys on kasvanut sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli tieto hänen osallistumisestaan kilpailuun.

– Olen häkeltynyt siitä, miten paljon ihmiset ovat kannustaneet minua. Yritän kuitenkin ajatella niin, että kävi miten kävi, tämä ei määritä minua ihmisenä eikä laulajana.

Shiberu soitti lapsena pianoa ja oli nuorena mukana kuoros-

sa ja bänditoiminnassa. Tämän hetken musiikkikuvioihin kuuluu Un Named Bandin treenejä, satunnaisia keikkoja ja demojen äänittämisiä. Lisäksi Shiberu julkaisee englanninkielisiä lauluvideoita YouTube-kanavallaan MarttaLahja. Hän laulaa enimmäkseen rhythm’n bluesia, jazzia ja poppia.

Sosionomi-diakoniksi opiskellut Shiberu työskentelee yhteisötyöntekijänä Helsingin seurakuntayhtymän Kotoa Koollekutsujaksi -hankkeessa Itä-Helsingissä.

Hän pyrkii tavoittamaan alueen maahanmuuttaja-kotiäitejä ja auttamaan heitä kotoutumisessa.

– Minulle työni ja työhyvinvointini kannalta tärkeä tukikohta ovat Vartiokylässä sijaitseva Matteuksenkirkko ja sen työntekijät. On ihanaa, miten myös työkaverini ovat iloinneet osallistumisestani laulukilpailuun. ■ The Voice of Finland -kilpailu perjantaisin klo 20 Nelosella ja Ruudussa.

Palveluita ikäihmisten kotona pärjäämisen tueksi Luotettavaa, pätevää ja turvallista kotipalvelua Itä-Helsingissä.

Tarjoamme kotihoitoa, siivousta ja ateriapalvelua kotiin toimitettuna.

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä yksilöllisiä tarpeitasi vastaava palvelukokonaisuus.

Kotitalousvähennyksellä tai palvelusetelillä saat palvelut edullisesti kotiisi.

Terveisin Omakotisäätiön kotihoidon sairaanhoitaja Sanni Kirjavainen puhelin 0400 270 609 sanni.kirjavainen@ omakotisaatio.fi Puotilantie 3, Helsinki www.omakotisaatio.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

7

Kirkkokin suomettui Neuvostoliiton pelko ajoi piispat presidentti Urho Kekkosen taakse.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT V. K. HIETANEN / JOKA / MUSEOVIRASTO

K

irjailija Jari Tervon toimittama Kylmän sodan Suomi -tv-sarja nosti vuodenvaihteessa keskusteluun yhteiskunnan ja sen kärkipoliitikkojen suomettumisen. Kirkkohistorian tutkija ja Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara löytää useita esimerkkejä myös kirkon suomettumisesta.

– Suomettumista pidetään ilmiönä, jossa pienempi maa mukautuu

suuremman tahtoon saadakseen elää rauhassa. Tuota tapahtui meillä koko yhteiskunnassa ja myös kirkossa, Jalovaara sanoo.

Taustalla oli toisen maailmansodan jälkeinen tilanne, jossa maailma oli jakautunut kahteen leiriin.

Sodan hävinnyt Suomi koki olevansa yksin. Neuvostoliitto vaikutti ikuiselta, eikä lännestä saatu varauksetonta tukea.

Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 konkretisoi miehityksen pelon.

Oma koti palvelutalossa

– Tunnelmat olivat samantapaiset kuin Ukrainassa nyt, Jalovaara toteaa.

Hän pitää hyvänä, että tuosta ajasta nyt keskustellaan, sillä Suomen varovaisuus johti myös ylilyönteihin varsinkin 1970-luvulla.

– Urho Kekkosen valinta presidentiksi poikkeuslailla 1973 on yksi esimerkki tästä.

VILLE JALOVAARAN vuonna 2007 ilmestynyt väitöskirja Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962 kertoo ajasta, jolloin kriittisesti Urho Kekkoseen suhtautunut kirkko vaihtoi puolta.

– Kekkosta pidettiin kirkon johdossa pitkään moraalittomana muun muassa naissuhteisiin liittyneiden huhujen vuoksi. Hänen ei katsottu sopivan valtionpäämiehen tehtävään, Jalovaara kertoo.

Esimerkiksi Helsingin piispaa Martti Simojokea ja Lapuan piispaa Eero Lehtistä taivuteltiin presidenttiehdokkaiksi. Piispat eivät suostuneet ehdolle, joten Kekkosen vastaehdokkaaksi nostettiin vuonna 1961 oikeuskansleri Olavi Honka.

Hänen ehdokkuutensa kariutui noottikriisiin, jossa Neuvostoliitto esitti YYA-sopimukseen vedoten

Suomelle sotilaallisia konsultaatioita ”toimenpiteistä molempien maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Saksan liittotasavallan ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän sotilaallisen hyökkäyksen uhan johdosta”.

– Neuvostoliiton ja kommunismin pelko ja varsinkin noottikriisi ajoivat kirkon Kekkosen taakse. Ajateltiin, että Suomen poliitikoista hän pystyy parhaiten säilyttämään rauhan, länsimaisen yhteiskuntamallin ja uskonnonvapauden, Jalovaara sanoo.

Sisäpoliittisesti kirkko toimi kommunisteja ja kansandemokraatteja vastaan. Ulkopolitiikkaan piispat varoivat puuttumasta.

– Vaikka kirkossa kyllä tiedettiin, mikä uskonnonvapauden tilanne oli esimerkiksi Virossa ja Unkarissa, ja kommunistien valtaannousua pelättiin, Jalovaara sanoo.

Jonkin verran kirkkojen ahdingosta kommunistimaissa kirjoitettiin kirkon puolivirallisena äänenkannattajana pidetyssä Kotimaa-lehdessä. Kirkon johto sen sijaan varoi sanojaan. Mikkelin piispa Osmo Alaja totesi itsenäisyyspäivän saarnassaan vuonna 1959, että Suomen ulkopoliittinen asema estää kirkkoa ilmaisemasta myötätuntoaan ”eräi-

Tule tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville iäkkäille ihmisille

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin!

Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen.

28.2. klo 17.00–19.30 3.3. klo 17.00–19.00 7.3. klo 17.00−19.00 10.3. klo 17.00−19.30 Sijainti: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen.

Edellytämme 18 v. ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa.

Voisitko ryhtyä vapaaehtoiseksi, joka toimii saattaja-apuna lääkärikäynnillä tai parin viikon välein ulkoiluseurana ja keskustelukaverina?

Lahjoita

MobilePay 85050 tai yhteisvastuu.fi

Ilmoittaudu 17.2.2022 mennessä: 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi Lisätietoja soittamalla tai www.vtkl.fi Kirkkopalvelujen keräysluvat RA/2020/639 ja ÅLR 2021/8126.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

den meille läheisten kansojen” kohtaloita koskevissa kysymyksissä.

Arkkipiispa Martti Simojoen virkaanastujaiset Turussa. Simojoen vierellä presidentti Urho Kekkonen.

ARKKIPIISPAKSI VALITUN Martti Simojoen aloitteesta kirkko aloitti vuonna 1970 oppikeskustelut Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa.

– Keskusteluilla pyrittiin antamaan Venäjän kristityille henkireikiä länteen, mutta ne toimivat myös virallisen ystävyyspolitiikan kirkollisena jatkeena, Ville Jalovaara sanoo.

Simojoen jälkeen arkkipiispana toiminut Mikko Juva kertoo kirjassaan Seurasin nuoruuteni näkyä (Otava 1993) kirkkojen välisestä yhteydenpidosta seuraavasti: ”Suomessa olimme toki hyvin selvillä siitä, että kaikki viralliset vierailut tapahtuivat kommunistisen puolueen ja KGB:n ehdoilla. Tiesimme myös, että asiattomasta käytöksestä saisivat isäntämme kärsiä.”

Arkkipiispan vierailu Neuvostoliitossa tuotti luvan toimittaa sikäläisille kirkoille vähäisiä määriä suomenkielisiä kirjoja.

Samaan aikaan, kun kirkon johto oli kannanotoissaan varovainen ja pyrki auttamaan itäisiä kumppaneitaan virallisten kanavien kautta, vuonna 1967 perustettu Kansan-

lähetys organisoi yli miljoonan Raamatun ja muun kirjan salakuljetuksen kommunistimaihin.

– Piispat suhtautuivat Raamattujen viemiseen varauksellisesti, vaikka eivät ilmeisesti tehneet mitään kovin mittavaa estääkseen sitä, Jalovaara kertoo.

VUONNA 1973 oli perustettu vainottuja kristittyjä maailmanlaajuisesti puolustava Stefanus-Lähetys. Se kutsui Suomeen pastori Richard Wurmbrandin, joka oli ollut Romaniassa 14 vuotta uskonsa tähden vangittuna ja kidutettuna.

Vuonna 1970 Wurmbrandt oli esiintynyt Helsingin jäähallissa 10 000 kuulijalle, mutta vuonna 1975 häneltä suljettiin pääsy pääkaupunkiseudun kirkkoihin ja Oulun tuomiokirkkoon. Oulussa syynä oli presidentin kansliapäällikön yhteydenotto.

– Samaan aikaan, kun Suomessa valmisteltiin Helsingin ETYK-kokousta, jossa esillä olivat myös ihmisoikeudet, Wurmbrandtilta estettiin ulkopoliittisista syistä pääsy puhumaan kirkkoihin uskonnonvapauden loukkauksista. Tämä on ehkä kaikkein selkein esimerkki kirkon suomettumisesta, Jalovaara sanoo. ■

10 000 erilaista lelua

600 m² täynnä leluja

OTA HIIHTOLOMAKOHTEEKSI

LELUKAUPPA KUOPIOSSA

leikkaa 5€:n leikkiraha talteen ja käytä se oikeasti kaupalla tai verkossa

KAUPPAKESKUS MINNA, HAAPANIEMENKATU 18, KUOPIO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

9

Kompostoitaessa ruumiin päälle levitetään kuolleita lehtiä, kariketta ja sahajauhoja. Sen jälkeen ruumis laitetaan kompostoriin.

Vesituhkaus, kompostointi vai pakastekuivaus?

Maailmalla kehitetään entistä ympäristö­ ystävällisempiä hautausmenetelmiä.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT SABEL ROIZEN / RECOMPOSE, RESOMATION JA CAPSULA MUNDI

K

iihtyvän ympäristökriisin hidastamiseksi tarvitaan paitsi ekologisempaa elämää myös ympäristöystävällisempi kuolema. Perinteisen arkkuhautauksen ja tuhkauksen rinnalle onkin kehitelty ympäristöä säästävämpiä hautausmenetelmiä.

Emeritusarkkipiispa ja ihmisoikeusaktivisti Desmond Tutu tuhkattiin vesituhkausmenetelmällä Etelä-Afrikan Kapkaupungis-

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

sa uudenvuodenpäivänä. 90-vuotiaana kuollut Tutu toivoi vesituhkausta nimenomaan ympäristösyistä.

Vesituhkauksessa vainajan ruumis työnnetään isoon metalliputkeen, joka on täytetty vesi- ja kaliumhydroksidiliuoksella. Neste kuumennetaan, ja ruumis liukenee nesteeseen 4−6 tunnissa. Jäljelle jää haurastuneita luun kappaleita, jotka jauhetaan tuhkaksi. Ihmisessä mahdollisesti olleet metallit kerätään talteen.

Tämän jälkeen tuhkat laitetaan uurnaan, joka haudataan. Vesituhkauksessa tuhkaa muodostuu noin 20−30 prosenttia enemmän kuin perinteisessä tuhkauksessa. Jäljelle jäänyt vesi voidaan kaataa viemäristä alas vahingoittamatta ympäristöä. Koska neste on ravinnerikasta, sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi leikkokukkien viljelyyn.

Englantilaisen vesituhkauslaitteita valmistavan Resomation-yrityksen Suomen edustaja Stephanie Sinclair Lappi kertoo, että vesituhkaus kuluttaa seitsemän kertaa vähemmän energiaa kuin krematointi, ja sen hiilijalanjälki on kuusi kertaa pienempi kuin perinteisen tuhkauksen.

Hänen mukaansa vesituhkaus ei myöskään aiheuta elohopeapäästöjä tai muita haitallisia ilmastopäästöjä. Sinclair Lappi selvittää parhail-

laan, millaisia lakimuutoksia vesituhkauksen salliminen vaatisi Suomessa.

Vesituhkausta vastaavaa menetelmää on käytetty jo 1990-luvulla hävittämään eläinkokeissa käytettyjen eläinten raatoja. 2000-luvulla Yhdysvalloissa lääketieteelliset oppilaitokset käyttivät vesituhkausta opetuskäyttöön lahjoitettujen ruumiiden hävittämiseen.

Tällä hetkellä vesituhkaus on Etelä-Afrikan lisäksi sallittua muun muassa Meksikossa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa.

KAIKKEIN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIMPÄNÄ hautausmenetelmänä pidetään ruumiin kompostointia.

Kompostoitava ruumis kääritään hajoavaan kankaaseen, ja sen päälle levitetään kuolleita lehtiä, kariketta ja sahajauhoja. Ruumis suljetaan kompostoriin, jossa on bakteereille ja mikrobeille suotuisat olosuhteet. Kompostoinnissa ruumis hajoaa noin kuukaudessa, minkä jälkeen jäljellä on pari kottikärryllistä multaa. Omaiset saavat mullan mukaansa, ja he voivat käyttää sen vaikka omassa puutarhassaan kukkien istuttamiseen.

Ihmisruumiin kompostointi sallittiin ensimmäisenä Yhdysvalloissa, Washingtonissa vuonna 2019. Myös Oregonin ja Coloradon osavaltiot sallivat vainajan kompostoinnin.

Suomessa Kokoomusnuoret hyväksyivät viime marraskuussa liittokokouksessaan aloitteen, jossa vaaditaan, että hallitus aloittaa välittömästi toimet lainsäädännön muuttamiseksi niin, että vainajien kompostointi olisi sallittua myös meillä.

Yhdysvalloissa sekä vesituhkaus että kompostointi ovat kohdanneet vastustusta varsinkin katolisen kirkon piirissä. Joidenkin mielestä nämä hautausmenetelmät eivät ole riittävän arvokkaita ja kunnioittavia vainajan käsittelytapoja.

Kolmatta ekologiseksi miellettyä hautausmenetelmää ei ole toistaiseksi testattu missään päin maailmaa.

Vesituhkauksessa ruumis liuotetaan vesi- ja kaliumhydroksidiliuokseen. Jäljelle jääneet luut jauhetaan tuhkaksi.

Kyseessä on promessointi eli ruumiin pakastekuivaus. Ruotsalainen biologi Susanne Wiigh-Mäsak kehitti menetelmän jo vuonna 1999. Pakastekuivauksessa ruumis on tarkoitus jäädyttää upottamalla se −200-asteiseen typpeen. Jäädyttämisen jälkeen ruumis ravistellaan pölyksi.

”

Kompostoinnissa ruumis hajoaa noin kuukaudessa, minkä jälkeen jäljellä on pari kottikärryllistä multaa.

Perinteisiä hautausmenetelmiä haastaa myös taiteilijapari Anna Citellin ja Raoul Bretzelin Capsula Mundi -projekti. Taiteilijat ovat suunnitelleet munanmuotoisen biohajoavan kapselin, johon vainaja asetetaan sikiöasennossa. Kapseli haudataan maahan, ja sen päälle istutetaan puu, joka saa ravintoa maatuvasta ruumiista.

Taiteilijapari haluaa projektillaan kiinnittää huomion siihen, että ihminen on osa luonnon kiertokultua. Maatuvia kapseleita ei toistaiseksi ole otettu käyttöön.

SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITON puheenjohtajan ja Krematoriosäätiön toimitusjohtajan Mikael Wilénin mukaan uudet menetelmät tuskin tulevat käyttöön Suomessa ihan

Maatuvan ruumiskapselin kehittäneet Anna Citelli ja Raoul Bretzel ovat suunnitelleet myös munan muotoisia biohajoavia tuhkauurnia.

lähivuosina. Parhaiten menetelmistä hän on tutustunut vesituhkaukseen.

Uusien hautausmenetelmien käyttöönottamista jarruttaa Suomen lainsäädäntö, joka ei tunne tällä hetkellä muita hautaustapoja kuin arkkuhautauksen ja tuhkauksen. Uusien hautausmenetelmien käyttöönotto vaatisi muutoksia ainakin kirkkolakiin ja hautaustoimilakiin.

Hautaustoimintaan liittyy aina myös viranomaisten myöntämä ympäristölupa.

Wiléniä mietityttää sekin, kuka uudet menetelmät toisi Suomeen. − Tuhkaus-, kappeli- ja hautaustoimintaa saa meillä myydä enintään omakustannehintaan, joten todennäköisesti uusia hautausmenetelmiä saattaisi tuoda Suomeen jokin säätiömuotoinen tai seurakuntayhtymien omistuksessa oleva taho.

Mikään yksityinen taho niitä tuskin lähtee viemään eteenpäin, koska siitä ei saa järkevää yritysmuotoa, Wilén pohtii.

Suomessa evankelis-luterilaiset seurakunnat omistavat suurimman osan hautausmaista. Ne omistavat myös kaikki muut krematoriot paitsi Helsingissä sijaitsevan Hietaniemen krematorion, jota ylläpitää Krematoriosäätiö. − Eri toimijoilla on vielä paljon työtä tehtävänä. Uusia hautaustapoja tulee varmasti meillekin, mutta kuluu aikaa, ennen kuin niistä tulee hyväksyttyjä toimintamalleja, Wilén kertoo.

Myös tuhkaus hautausmenetelmänä hyväksyttiin Suomessa hitaasti. Siitä alettiin puhua jo 1880-luvun lopussa. Ensimmäinen krematorio rakennettiin Helsinkiin vuonna 1926. Seuraavat krematoriot otettiin käyttöön vasta neljäkymmentä vuotta myöhemmin 1960-luvulla.

Nykyään tuhkaus on Suomessa yleisin hautausmenetelmä. Vuonna 2020 vainajista tuhkattiin 60,5 prosenttia. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

11

Raamattu ei kerro, minkä näköinen Jeesus oli. Vuonna 2001 brittiläisessä Son of God -dokumenttisarjassa esitettiin rekonstruktio siitä, miltä Jeesus olisi voinut näyttää. Richard Neaven tekemässä rekonstruktiossa käytettiin oikeuslääketieteellisen antropologian tekniikoita. Se perustui arkeologisissa kaivauksissa löydettyihin pääkalloihin, jotka ovat peräisin Jeesuksen aikalaisilta hänen kotiseudultaan. Kallojen perusteella arvioitiin myös, että Jeesus olisi ollut noin 150 cm pitkä ja painanut noin 50 kg.

Tunnetko tämän miehen?

Jeesuksen elämästä tiedetään paljon, mutta ihmeitä ja ylösnousemusta tutkimus ei selitä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT BBC PHOTO LIBRARY JA WIKIMEDIA COMMONS

E

ntä jos mitään Jeesusta ei ole koskaan ollutkaan? Jos hän onkin uskon piiriin kuuluva hahmo siinä missä Jumala ja Pyhä Henkikin? Yksi arkkityyppinen myyttinen sankari, joita eri uskonnoissa ja tarustoissa on lukemattomia?

Teologian tohtori, Jeesus-tutkija Matti Kankaanniemen mukaan keskustelu historiallisen Jeesuksen olemassaolosta ja teoriat, joissa se kiistetään, ovat putkahtaneet pintaan säännöllisin väliajoin 1800-luvulta asti. On verrattu Jeesusta Lähi-idän uskontojen myyttisiin sankareihin, arvioitu ihmeistä kertovat evankeliumien tekstit epäluotettaviksi ja korostettu sitä, että silminnäkijöiden todistuksia ei ole.

– Jeesuksen kieltäjillä on aika paljon yhteisiä piirteitä salaliittoteoreetikoiden kanssa. Ammutaan sarjatulella erilaisia argumentteja ja koristellaan tekstejä lähdeviitteillä ilman, että olisi oikeasti perehdytty tutkimukseen viitteiden takana. Tutkijoiden on vaikea pysyä mukana, koska vastaaminen vaatisi valtavan työmäärän, Kankaanniemi kuvailee.

Hän kuitenkin lisää, että se, onko jotakuta historian henkilöä ollut olemassa, on ihan asiallinen ja oikeutettu kysymys.

– Tällaisia haasteita tieteentekijöille saa ja kuuluu esittää, eikä niihin voi suhtautua vain olankohautuksella. Kyllä Jeesus-tutkijoiden pitää pystyä selkeästi ja ymmärrettävästi selittämään, miksi meillä on konsensus Jeesuksen olemassaolosta, Kankaanniemi sanoo.

MITÄ HISTORIALLISESTA henkilöstä nimeltä Jeesus Nasaretilainen sitten tiedetään? Alku ei ole kovin lupaava. Kiistatonta on kyllä se, että Jeesus syntyi, mutta syntymän tarkasta ajankohdasta tai paikasta ei ole varmaa tietoa.

– Tutkijoiden suhtautuminen Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien lapsuuskertomuksiin ja niissä olevan historiallisen tiedon määrään vaihtelee. On kuitenkin olemassa ihan varteenotettava tutkimuslinja, joka lähtee siitä, että Jeesuksen äiti Maria oli varhaiskirkossa mukana ja on mahdollisesti tuonut suullisen perimätiedon kokonaisuuteen oman panoksensa. Sikäli Jeesuk-

sen syntymä voisi ajoittua vuosiin 6–4 eKr., Herodes Suuren valtakaudelle, Matti Kankaanniemi sanoo.

Myös tutkijoiden näkemykset Jeesuksen syntymäpaikasta eriävät. Evankeliumeissa mainittu Betlehem on ehkä myöhempi lisäys, jonka tarkoituksena on ollut korostaa Jeesuksen kuulumista Vanhassa testamentissa esiteltyyn kuningas Daavidin sukuun.

Jeesuksen kuoleman ajankohdasta ollaan varmempia. Vuosi on joko 30 tai 33. Se on päätelty vertaamalla Paavalin kirjeiden tietoja ja evankeliumien yksityiskohtia toisiinsa.

”

Aika paljon jää tilaa ajatukselle, että siellä oikeasti tapahtui jotain poikkeuksellista.

Selvää on Kankaanniemen mukaan myös se, että Jeesus oli kotoisin Nasaretista ja että Maria ja Joosef olivat hänen vanhempansa.

– Mutta sen selvittämiseen, oliko Joosef Jeesuksen biologinen isä, eivät historiantutkimuksen metodit ulotu. On ilmeistä, että jotakin erikoista asiaan liittyy – ainakin Joosefin isyyttä on aikanaan epäilty.

Jeesuksella oli useampia sisaruksia, jotka hänen kuolemansa jälkeen olivat mukana varhaiskristillisessä liikkeessä, ja heistä Jaakob merkittävässä johtoroolissa.

Vauva-ajan jälkeen Jeesus katoaa kertomuksista vuosikausiksi. Luukkaan evankeliumissa mainitaan hänen vierailustaan Jerusalemin temppelissä 12-vuotiaana. Teini- ja nuoruusvuosista ei kerrota mitään. Arvailla kuitenkin voi: Kankaanniemen mukaan Jeesus mitä suurimmalla todennäköisyydellä toimi isänsä Joosefin ammatissa eli teki rakentajan töitä.

SITTEN, EHKÄ NOIN vuoden 28 paikkeilla tapahtui jotakin, mikä sai Jeesuksen jättämään aiemman elämänsä ja ryhtymään kiertäväksi saarnaajaksi. Hän ehkä kuuli Johannes Kastajan julistavan mielenmuutosta ja koki jonkinlaisen herätyksen. Hän antoi Johanneksen kastaa itsensä.

Tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että Jeesuksen julkisen uran alkuvaiheet ovat vahvasti sidoksissa Johannekseen ja hänen liikkeensä toimintaan.

Jeesus ei pelkästään julistanut, hän myös evankeliumien mukaan paransi sairaita, karkotti riivaajia ja jopa herätti kuolleen.

– Tällainen karismaattinen toiminta näyttää olleen aika keskeisessä roolissa, sillä se tulee ilmi niin Jeesuksen seuraajien kuin hänen vastustajiensakin näkemyksissä. Jeesus siis teki asioita, jotka ympärillä olevat ihmiset tulkitsivat ihmeiksi. Historiantutkija ei voi näyttää niitä toteen, mutta hän voi sanoa, että tämän tyyppinen ilmiö näyttäisi tapahtuneen, Matti Kankaanniemi sanoo.

– Parantamisia on yritetty selittää erilaisiksi psykosomaattisiksi ilmiöiksi – että kosketus saa oksitosiinin virtaamaan ja tulee parempi fiilis – mutta ei noille selityksille ole varauksetonta kannatusta. Aika paljon jää tilaa ajatukselle, että siellä tapahtui oikeasti jotain poikkeuksellista. Jos ruvetaan yliskeptisiksi ja selittämään pois kaikki selittämätön, historiaa ei oikein pystytä tutkimaan. Joskus on vain pakko todeta, että maailmassa tapahtuu erikoisia asioita, Kankaanniemi pohtii.

Jeesuksen tekemät ihmeet ja julistus uuden todellisuuden, Jumalan valtakunnan, tulemisesta vetosivat tavalliseen kansaan ja niihin, jotka olivat sen ajan yhteiskunnassa alaluokkaa. Jeesuksen lähimmät oppilaat olivat esimerkiksi kalastajia ja tullimiehiä. Hänen seuraajissaan oli myös naisia.

Jeesus kastoi seuraajiaan niin kuin Johanneskin. Kaste oli merkkinä kääntymisestä ja uuteen liikkeeseen liittymisestä. Uutta uskontoa Jeesus ei kuitenkaan ollut perustamassa.

– Jeesus toimi juutalaisuuden puitteissa, mutta hänen toiminnassaan erilaista oli se, että syntiset ja muut, joiden ennen oli ajateltu olevan ulkopuolella, otetKIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

13

tiinkin sisään Jumalan ja israelilaisten väliseen liittoon. Se, että Jeesus ikään kuin luopui pääsykokeista, loukkasi fariseuksia ja aiheutti kiistaa.

Kiistat juutalaisen eliitin kanssa kärjistyivät, ja välikohtaus Jerusalemin temppelissä oli Kankaanniemen mukaan piste i:n päälle. Jeesuksesta oli tullut niin merkittävä uhka Jerusalemin uskonnolliselle ja taloudellis-poliittiselle vakaudelle, että hänestä oli päästävä eroon.

PARI PÄIVÄÄ Jeesuksen kuoleman jälkeen joukko Jeesuksen naisseuraajia löysi hänen hautansa tyhjänä. Myöhemmin useilla sadoilla ihmisillä oli kokemuksia, jotka he tulkitsivat ylösnousseen Jeesuksen ilmestymisiksi.

– Sen enempää ei tutkimuksen puitteissa voi sanoa. Sitä, mistä tuollaisissa kokemuksissa on kyse, ei ehkä nykypäivänäkään olisi mahdollista selvittää, vaikka käytössä olisi millaiset mittarit ja aivokäyrät, Matti Kankaanniemi arvioi.

Juuri naisten läsnäolo Jeesuksen kuoleman ja tyhjän haudan todistajina on Kankaanniemen mukaan merkittävä ja mielenkiintoinen yksityiskohta. Tuohon aikaan naisten todistukselle ei juuri annettu arvoa, joten asian uskottavuuden kannalta he olivat mahdollisimman huonoja todistajia. Avaintodistajaksi evankeliumeissa nostettu Magdalan Maria varsinkin oli maineeltaan kyseenalainen.

– Hänestä oli ajettu riivaajia, eli hän oli ollut aika sekaisin. Kuka haluaisi keksimällä keksiä sellaisen todistajan? ■ Matti Kankaanniemi luennoi 19.1. Areiopagiverkkolehden seminaarissa aiheesta ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan?” – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus. Luento on katsottavissa YouTubessa.

Jotkut uskovat, että Torinon käärinliinassa ovat Jeesuksen kasvot ylösnousemuksen hetkellä.

Radiohiiliajoituksen perusteella käärinliina on kuitenkin keskiajalta peräisin oleva väärennös.

Secondo Pian valokuva liinasta on vuodelta 1898.

Totta vai tarua: Elikö Jeesus Intiassa ja oliko hän naimisissa?

tella, että henkilökohtainen jumalasuhde on myös ollut hänen sanomassaan läsnä.

En ajattele, että Jeesus on kaikkea kaikille, mutta ihmiset ovat usein moniulotteisia ja monikerroksisia, ja heidän elämästään ja toiminnastaan voi löytää yhtymäkohtia aika moneen.”

Raamatuntutkija Matti Kankaanniemi vastaa Jeesukseen yleisesti liitettyihin väitteisiin.

Jeesus vietti nuoruusvuotensa Intiassa opiskellen sikäläisiä uskontoja.

Jeesus ei kuollutkaan ristillä, vaan pakeni Intiaan. ”Nämä menevät kyllä muumipeikkopuolelle. Ajatus Jeesuksen Intian-vuosista elää erityisesti esoteerisissa piireissä, mutta siitä ei ole minkäänlaista näyttöä. Totta kai tämmöistä voi esittää, mutta keissi pitäisi käydä läpi tieteellisen tutkimuksen säännöillä.”

Magdalan Maria oli Jeesuksen vaimo. ”Ei se ole poissuljettua. On ihan vakavasti otettavia tutkijoita, jotka ovat sitä esittäneet. Tosin se ei ole yhtä yleinen ja hyvin

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

perusteltu näkemys kuin se, että Jeesus ei olisi ollut naimisissa. On arvioitu, että Jeesuksen ja Magdalan Marian kohtaaminen Jeesuksen haudalla vaikuttaa miehen ja vaimon kohtaamiselta. Tämä asia herättää varmasti tunteita sekä uskonnollisissa että antiuskonnollisissa piireissä: toiset pillastuvat ja toiset innostuvat.”

Jeesus oli maailmanlopun profeetta. ”Tutkijat ovat jakautuneet aika lailla kahteen leiriin. Toiset ovat apokalyptisen Jeesuksen eli maailmanlopun profeetan kannalla ja toisten mielestä Jeesus oli viisausopettaja. Kyllä Jeesuksella oli tuomion ja maailmanlopun sanoma, mutta hä-

Jeesus oli poliittinen aktivisti ja kapinallinen. ”On yritetty esittää, että Jeesus olisi kapinoinut Rooman valtakuntaa vastaan, mutta todistusaineisto on heikkoa. Roomalaiset eivät nähneet Jeesusta ja hänen seuraajiaan uhkana, vaan ristiinnaulitseminen tehtiin enemmänkin myönnytyksenä ylipapeille. Alkuseurakuntaa he eivät olleet kiinnostuneet tukahduttamaan.” nen julistuksessaan näkyi myös viisaustraditio, joka opastaa tavallisen elämän elämiseen. Nämä menevät lomittain.”

Jeesus oli mystikko, joka opasti henkilökohtaiseen jumalasuhteeseen. ”Tämäkin on varmaan ihan oikeutettu tulkinta. Jeesuksen sanomaan liittyy muutenkin rajua individualismia, joten voi aja-

Jeesuksen hauta luineen on löydetty. ”Näitä liitonarkkuja ja Nooan arkkejahan löytyy. Jos näissä olisi hiukankin pohjaa, niin paikalle ryntäisi iso joukko tutkijoita eri yliopistoista. Ei myöskään ole mitään katolisen kirkon ja tutkijoiden salaliittoa, joka yrittäisi salata asian.”

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI Mustikka ja sianpuolukka sopivat couperosa-iholle Sianpuolukan arbutiini on erityisen hyvä raakaaine couperosaan taipuvaiselle iholle, koska se vahvistaa ohutta ihoa ja pintaverisuonten seinämiä.

Mustikka suojaa ihoa ulkoisilta rasituksilta ja lievittää tulehduksia. Lisäksi mustikka parantaa ihon kollageenin elastisuutta kiinteyttäen ihoa.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant® Lihastenrentouttaja Nopeuttaa lihasten palautumista ja on tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa. Auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin. Sopii myös lasten kasvukipuihin.

Relaxant® Jalkavoide Laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja. Voide helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja. Jalkavoide myös lämmittää palelevat jalat.

kauppa.detria.fi

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä kauppa.detria.fi

Kuka?

Jukka Viikilä, 48, on Helsingissä asuva kirjailija ja dramaturgi.

Hän on voittanut kauno­ kirjallisuuden Finlandia­palkinnon romaaneistaan Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus) ja Taivaallinen vastaanotto (Otava).

Hän on kirjoittanut myös radiokuunnelmia ja toiminut teatteriesitysten dramaturgina.

Mitä?

Viikilä kirjoittaa uutta romaania sata vuotta täyttävän naisen elämästä. Keväällä hän matkustaa kirjoittamaan kirjaansa Pariisiin.

Motto

Pyrin vaihtamaan mottoni aina kuin mahdollista.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Toinen mahdollisuus Sydänleikkaus ei loppujen lopuksi ollut minulle epämiellyttävä kokemus. Se syvensi elämän merkitystä, sanoo toistamiseen kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Jukka Viikilä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

K

un Jukka Viikilä voitti kuusi vuotta sitten kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksestaan Akvarelleja Engelin kaupungista, siitä seurasi melkoinen härdelli haastatteluineen ja yleisötilaisuuksineen. Meininki oli aivan toinen Viikilän saatua palkinnon jälleen viime joulukuussa romaanistaan Taivaallinen vastaanotto. Koronapandemian vuoksi kaikki kirjaan liittyvät tilaisuudet siirrettiin keväälle, ja lisäksi hän sairastui flunssaan heti palkinnon myöntämisen jälkeen.

– Kaikki on sujunut paljon pehmeämmin verrattuna ensimmäiseen kertaan, ja se on hyvä, sillä olen voinut nyt keskittyä paremmin kirjoittamiseen.

Toinen Finlandia-palkinto oli Viikilälle iloinen yllätys. Hänellä on kuitenkin ristiriitainen olo siitä, että kirjailijat joutuvat haluamattaan osallistumaan ulkopuolisten tahojen järjestämään kilpailuun.

– Vaikka se nostaa kirjallisuuden näkyvyyttä ja tuo palkitulle paljon hyvää, se on kirjailijakunnalle lannistavaa ja turhauttavaa.

Taivaallinen vastaanotto sai alkunsa, kun Viikilä jäi sairauslomalle sydämen läppävian korjausleikkauksen jälkeen. Lukuisten henkilöhahmojen mietteistä ja tarinoista koostuvan romaanin keskeisenä henkilönä on Jan Holm, sydänleikkauksen läpi käyvä kirjailijan alter ego.

– Halusin hyödyntää omaa ruumiillista kokemustani, mutta kirja ei edusta perinteistä autofiktiota. Holmin kuvaamat oireet ja leikkausoperaation kulku ovat silti täyttä totta.

JUKKA VIIKILÄ voi nyt hyvin, mutta hän toteaa, että vuoden 2018 marraskuussa tehty avosydänleikkaus oli hurja prosessi. Toisaalta kaikki tapahtui nopeasti, sillä hän pääsi kotiin toipumaan vajaa kuukausi siitä, kun sydämen läppävika oli todettu.

Toipuminen kesti kuitenkin pitkään, sillä hän kärsi leikkauksen jälkeen muun muassa huimauksesta ja näköhäiriöistä. Äkillinen sairaalaan joutuminen aiheutti myös sen, että hän joutui lopettamaan kaikki sovitut työt.

Viikilä kertoo pohtivansa kirjailijan työssään elämän isoja kysymyksiä päivittäin, mutta koska sydänleikkaukseen sisältyi selkeitä riskejä, kuolema konkretisoitui hänelle eri tavalla kuin aiemmin.

– Usein pelko isoa leikkausta kohtaan saattaa olla suurempi kuin itse tapahtuma. Loppujen lopuksi sydänleikkaus ei ollut minulle epämiellyttävä kokemus. Siitä on tullut osa elämääni, ja se on syventänyt elämän merkitystä.

– Monet sydänosaston potilaat suhtautuivat tilanteeseen toisena mahdollisuutena. Heille oli ikään kuin avautunut uusi elämä.

ROMAANIN NIMI viittaa ironisesti siihen, että harvoin millään kirjalla on ihan taivaallista vastaanottoa. Nimi viittaa myös kuoleman jälkeiseen tilaan.

Jukka Viikilä kertoo hahmotelleensa vuosikausia kirjaa, jossa henkilöt kommentoivat tavallaan näkymätöntä teosta. Tämä toteutuu nyt Taivaallisessa vastaanotossa.

– Halusin romaaniin valtavan kuoron ihmisiä, joista osa esiintyy useammin ja suuri osa vain kerran. Käsittelen heidän kauttaan oman persoonani eri puolia ja kaikkea mahdollista elämään liittyvää.

Viikilän mukaan esimerkiksi romaanin Ubertaksikuski Rauno edustaa nykyajan tulkintaa hänen Akvarelleja Engelin kaupungista -romaanis-

”

Kirjallisuuden voima on siinä, että asioiden sanoittaminen tekee ahdistavistakin asioista jollakin tapaa kauniita. taan. Rauno on aiemmin toiminut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston johtajana, samassa ammatissa kuin arkkitehti Carl Ludvig Engel 1800-luvulla. Taksillaan eri puolilla kaupunkia ajelevan Raunon kautta Viikilä kuvaa, miten Helsinki ja koko maailma on muuttunut Engelin ajoista.

– Koska kirjallisuudessa on vallalla tarinallisuus, osa voi oudoksua romaanin fragmentaarisuutta ja aforistisuutta. Jos joku pitää sitä enemmän aforismikokoelmana kuin romaanina, se sopii minulle. Samalla saan levitettyä ilosanomaa tämän tyyppisestä kirjallisesta ilmaisusta.

TAIVAALLISEN VASTAANOTON yhtenä teemana on uskonto. Osa henkilöhahmoista uskoo Jumalaan, osa ei.

– Mielestäni paras uskonnollinen kirjallisuus sisältää epäilyä ja ihmettelyä, Jukka Viikilä sanoo.

Uskonto oli vahvasti läsnä hänen elämässään lapsena, sillä hänen vanhempansa toimivat aktiivisesti helluntailaisessa uskonyhteisössä. Isän puolen suvussa on ollut myös useita saarnamiehiä.

– Asuimme Vantaalla omakotialueella. Vanhempani kannustivat minua ja sisaruksiani mu-

siikin pariin, ja isäni rakensi veljensä kanssa meille treenikämpän talomme kellariin. Minun soittimeni oli rummut.

– Soittelimme myös muiden helluntailaisperheiden lasten kanssa. Noista piireistä on muuten noussut monia suomalaisia huippumuusikoita, Viikilä toteaa.

Rasittavana piirteenä helluntailaisuudessa Viikilä koki dogmaattisuuden, joka tuli elämään enemmän yhteisön nuoriso-ohjaajien ja saarnaajien kuin oman perheen kautta. Kasvettuaan hän lopettikin kulkemisen helluntailaisten tilaisuuksissa.

– Ei tuo aika ole aiheuttanut minussa erityistä vastustusta uskontoa kohtaan. Pyrin kuitenkin välttämään yhteisöjä, joissa on tiukkoja oppeja ja sääntöjä. Kirjailijana haluan olla vapaa kaikesta kontrollista.

Viikilä opiskeli ammattirumpaliksi Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa. Musiikin rinnalle tulivat jo varhain kirjat ja kirjoittaminen, paljolti äidin, runoilija Marjatta Viikilän, kautta.

– En lopulta nähnyt muusikkoudessa tarpeeksi mahdollisuuksia toteuttaa luovuuttani. Aloin jo Oulunkylässä opiskellessani kehittää itseäni määrätietoisesti kirjailijana. Kirjallinen ilmaisu tuntui luontevalta, ja sen avulla pystyin sanoittamaan omia tunteitani.

TEATTERIKORKEAKOULUN dramaturgilinjalla oli hyvä maine kirjoittavien ihmisten keskuudessa.

Jukka Viikiläkin päätti hakeutua sinne.

Opiskelu oli vaativaa, mutta Viikilä oli tyytyväinen, kun sai opetella kokopäiväisesti kirjoittamista. Yhtenä opettajana toimi silloin kirjailija Pirkko Saisio.

Samaan aikaan Viikilällä oli työn alla erilaisia kirjallisia hankkeita, kuten kaunokirjallinen tietosanakirja Ensyklopedia. Ennen sen valmistumista hän ehti julkaista kaksi runokirjaa.

Myös musiikki on pysynyt vahvasti mukana Viikilän elämässä. Tästä osoituksena on Kahden miehen ylivoima -niminen bändi, jonka hän perusti runoilija ja saksofonisti Risto Oikarisen kanssa.

– Bändin perustamisessa oli sikäli hyvä lähtökohta, että olemme kumpikin olleet matkalla ammattimuusikoiksi ja siirtyneet myöhemmin runoilijoiksi.

– Soitamme kaoottista ja energistä free jazzia.

On elähdyttävää päästä täysin sanojen tuolle puolelle, keskelle musiikin energiaa.

Viikilä kuuntelee päivittäin musiikkia muutenkin: erityisesti uutta kokeellista musiikkia hän seuraa tiiviisti. Se antaa voimaa ja lohtua välillä enemmän kuin kirjallisuus.

Nykyistä maailmanmenoa erilaisine uhkineen Viikilä seuraa huolestuneena, kuten on tehnyt tätä ennenkin.

– Olen kuitenkin luonteeltani optimistinen enkä elä tuomiopäivän kuvissa. Kirjallisuuden ja kirjoittamisen voima on siinä, että asioiden sanoittaminen tekee ahdistavistakin asioista jollakin tapaa kauniita. Taiteen ansiosta voin nauttia elämästä pelkojen ja ristiriitojen keskellä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

17

Rauhaa, turvaa ja lohtua Lammastarra ja Jeesus-taulu veivät yli viisisataa Kirkko ja kaupungin lukijaa matkalle lapsuuteen ja pyhäkoulumuistoihin.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

M

ikä pyhäkoulussa opittu vaikuttaa elämääsi yhä, hyvässä tai pahassa? Millainen pyhäkoulu olisi hyvä paikka lapsellesi tai lapsenlapsellesi?

Kirkko ja kaupunki selvitti kokemuksia pyhäkoulusta kyselyssä, johon tuli yli 500 vastausta. Lisäksi Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla aiheesta kirjoitettiin 256 kommenttia.

Vastanneista valtaosalla oli lapsuuden pyhäkoulusta hyviä muistoja. ”Pyhäkoulu oli minulle rauhan ja levon paikka muuten niin levottomassa lapsuudessani”, kuvailee 63-vuotias nainen.

Moni kertoo saaneensa pyhäkoulussa valmiuksia ymmärtää ihmisten uskonnollisuutta. Yksi heistä kirjoittaa: ”Oman osani työelämästä tein perushoitajana. Jos en olisi käynyt pyhäkoulua, en varmaan olisi ymmärtänyt huolehtia potilaiden hengellisistä tarpeista.”

Jollekulle pyhäkoulu oli jopa alku ammattiidentiteetille. ”Kerran opettaja piti meille pyhä-

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

koulun, jossa tutkittiin erilaisia Raamattuja, kerrottiin alkukielistä ja muuta mielenkiintoista. Se jäi jonnekin mielenpohjalle. Lopulta lähdin opiskelemaan teologiaa”, kertoo 49-vuotias nainen.

KIRKKO ON KASVATTANUT lapsia aina, mutta erityisesti 1500-luvun reformaation jälkeen. Martti Luther piti tärkeänä, että jokainen voi itse ottaa Jumalan sanasta selvää, ja siksi piti oppia lukemaan. Se oli tehtävänä 1600- ja 1700-lukujen papeilla. Perustettiin lukkarinkouluja. Kinkereillä kuulusteltiin, mitä oli opittu.

Englannissa 1700-luvulla lehtimies Robert Raikes organisoi tehdaskaupunkien resuiset lapset kadulta Jumalan sanan ääreen. Lukutaidon lisäksi tärkeää oli rehti ja hyvä elämä. Suomessa perustettiin 1800-luvulla Pyhäkouluyhdistys, joka alkoi tuottaa opetusvälineitä lasten kristilliseen kasvatukseen: Lasten Pyhäkoululehteä, muistolausekuvia, osallistumistauluja ja tarroja.

Ahkerat pyhäkoululaiset palkittiin. Yksi kyselyyn

vastannut kertoi kantavansa pyhäkoulusta saamaansa ristiä edelleen kaulassaan.

Pyhäkoulun huippukausi osui 1950-luvun loppuun. Lapsia oli paljon, mutta harrastusmahdollisuuksia ja tapoja viettää perheen yhteistä aikaa vähän. Pyhäkoulu oli kaikille avoin ja korosti useamman vastaajan mukaan kaikkien yhdenvertaisuutta. ”Mökin tyttö oli samalla viivalla rikkaitten talollisten lasten kanssa. Minun lapsuudessani oli aika normaalia, että ei seurusteltu yli luokkarajojen. Pyhäkoulussa niitä ei ollut, vaikka koulussa oli”, muistelee 52-vuotias nainen.

AIEMPINA VUOSISATOINA pyhäkoulukuri oli yleensä tiukka: päivän evankeliumia kuulusteltiin jae jakeelta. Nyt kyselyyn vastanneet ovat välttyneet tuolta. Heidän muistoissaan näkyy lapsia ymmärtävän aikuisen pedagoginen ote. ”Muistan laulut ja tarrat, joita kerättiin. Tunnelma oli iloinen ja samalla levollinen. En tiedä, onko mieleen jäänyt se opittu asia, mutta tunnejälki, johon on mukava palata”, kertoo 49-vuotias nainen.

Vaikka kyselyyn vastanneiden muistoissa opittua sisältöä tärkeämpää oli turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, valtaosa vastaajista sanoo juuri pyhäkoulussa oppineensa kristillisen uskon perusasiat, rukoukset, virret ja laulut. Sen perinnön puuttuminen uusilta sukupolvilta herättää huolta. Siitä kirjoittaa 66-vuotias nainen: ”Olen lapsenlapsiltani kysellyt näistä uskonasioista; eipä heillä tunnu olevan minkäänlaista tietoa. Harmi.”

”

Pyhäkoulun pitäjä, iäkäs mies, liikuttui joka kerta Jeesuksesta kertoessaan. Koin tilanteen niin vaivaannuttavaksi, että päätin käydä pyhäkoulussa vain suloisten karitsatarrojen takia.

KIELTEISISTÄ PYHÄKOULUKOKEMUKSISTA kyselyssä kertoi vain muutama vastaaja. Yksi heistä on 75-vuotias nainen, joka kirjoittaa: ”Kävin pyhäkoulua ja kristillistä tyttökerhoa 1950-luvulla Alppikadulla Pyhän Sydämen kappelin tiloissa.

Ikävä kyllä ahdistuin kovastikin, koska koin, että en osaa olla oikeanlainen kristitty. Vuodet kirkosta eronneena helpottivat tunteita. Vaikka liityin kirkkoon uudelleen, en kuitenkaan tunne olevani kunnollinen kristitty. Silti uskon, että minutkin hyväksytään tällaisena vajavaisena yksilönä.”

NAINEN, 44

Huonoissa kokemuksissa korostuu vertailu.

Siitä kertoo 49-vuotias nainen: ”Tavallisesta perheestä tulevana koin automaattisesti olevani vähän huonompi pyhäkoululainen kuin uskovaisista perheistä tulevat lapset. Ehkä se tuli tavasta opettaa kysymällä: kuka tietää, kuka on kuullut, kuka osaa kertoa? Osa tiesi. Tai ehkä lapset itse halusivat tehdä eroa ja loistaa tietämyksellään.

Sieltä saakkako minulle jäi pitkään vaikuttanut käsitys kristityistä toisia arvioivina ja arvostelevina ihmisinä, joiden arviointietäisyydelle ei tee mieli mennä.

Minulle pyhäkoulu ja myöhemmin myös seurakunta olivat enemmän muiden tontilla, jonne en ihan kuulu enkä haluakaan kuulua. Uskon olen aina nähnyt omana ja tuttuna, uskon jakamista muiden edessä tai kanssa taas en.”

YKSI KYSELYYN vastanneista arvioi, että pyhäkoulu on pitänyt hänet kirkon jäsenenä. Toiselle se on avannut kirkon oven. ”Monia pyhäkoulussa laulettuja lauluja huomaan hyräileväni yhä vuosi-

kymmenten jälkeen. Ne tuovat edelleen elämään vuoroin iloa ja vuoroin lohtua. Minusta on, kenties pyhäkoulunkin ansiosta, tullut säännöllinen kirkossa kävijä. Lapsen usko on saanut kasvaa”, kirjoittaa 42-vuotias nainen.

45-vuotias nainen näkee, että pyhäkoulun tärkein anti hänelle on ollut se, että pyhäkoulu madalsi kirkon kynnystä. ”Sen valot, äänet ja tuoksut tulivat tutuiksi, sen tunnelma, mummut mustissa takeissaan ja perheet, jotka olivat vähän varovasti läsnä. Tutuksi tuli myös kirkon luonnollisuus ja osallisuus viikon ja vuoden kierrossa.”

Pyhäkoulun asema alkoi kuitenkin muuttua, kun kirkon kasvatus ammatillistui ja alettiin kehittää uusia työmuotoja. Pyhäkoulu jäi paljolti asialle omistautuneiden vapaaehtoisten pyhäkoulunopettajien vastuulle. Monin paikoin se tarkoitti lopulta pyhäkoulun hiipumista tai jäämistä kapean sisäpiirin lastenkirkoksi.

Seurakunta alkoi ujostella tai vähätellä rukouksen, virsiperinteen ja Raamatun KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

19

esillä pitämistä samaan aikaan, kun kristillinen tapa ja ymmärrys ohenivat kouluissa ja kotona. Yhteiskunnan uskontokriittisyys ja kunnallisen päivähoidon vaatimus tunnustuksettomuudesta vaikuttivat monin paikoin myös seurakunnan omaan toimintaan.

NYT PERHEET miettivät, mitä vastata lapsen suuriin elämän ja kuoleman kysymyksiin. Miten lapsesta kasvaa uskontolukutaitoinen maailmankansalainen, jos hän ei tunne omaa uskontoaan?

Ilman suhdetta oman uskonnon perinteeseen, kertomuksiin, lauluihin ja rukouksiin, vieraantuminen siitä alkaa jo lapsena.

Millainen pyhäkoulun sitten pitäisi olla? ”Paikka, jossa opitaan ja nautitaan kristillisyyden runsaista antimista”, vastaa kyselyssä 58-vuotias nainen. ”Pyhäkoulun tulisi tarjota vaihtoehto teknokraattiselle maailmalle. Humanismin ja teologian valtakunta, jossa voi levätä kiireeltä”, ehdottaa 45-vuotias mies. ”Pyhäkoulu on entistä tärkeämpi nykyajan lapsille moniarvoisuuden ja -kulttuurisuuden ymmärtämiseksi. Nykyaikainen pyhäkoulu on ekumeeninen ja jakaa tietoa myös ympäristöstä sekä maapallon väestön tilanteesta. Pyhäkoulun tärkein tehtävä on ohjata lapsia toimimaan toisten lasten kanssa yhteistyössä ja ymmärtämään myös erilaisuutta”, kirjoittaa 67-vuotias nainen.

KUN SUOMEN PYHÄKOULUN YSTÄVÄT -yhdistys kokosi voimansa miettimään, miten pyhäkoulun päältä voisi pyyhkiä pölyt, Jaana Haapala mainostoimisto Funckista kehotti pitämään kiinni brändistä, jonka kaikki edelleen tuntevat.

– Vaikka mielikuva pyhäkoulusta olisi nukkavieru, on se turvallinen. En ole ainoa, jolla on hyviä muistoja pyhäkoulusta, Haapala sanoo.

– Ymmärrän hyvin vanhempien ja isovanhempien kädettömyyden, kun haluaisi siirtää arvostamaansa kristillistä perinnettä, mutta ei tiedä, miten, hän jatkaa.

Nykypyhäkoulusta kysyttäessä vastaajien mielestä tärkeintä ei ole pyhäkoulun toteutustapa

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

”

Sunnuntaiaamuina kokoonnuimme evakkoperheen tupa­ keittiöön, jossa ensi­ kosketus virsilauluun ja kiinnostavat kertomukset Jeesuksesta loivat lapselle vahvaa turvallisuuden tunnetta.

Tädin vastaleivotut pullat tuoksuineen tukivat tunnekokemusta.

MIES, 67

tai sisältö vaan kaikkia tasa-arvoisesti kohteleva ilmapiiri ja kuunteleva, turvallinen aikuinen.

Lapsi tarvitsee tilan ihmetellä ja kysyä. Se kasvattaa luottamusta elämässä selviytymiseen ja rohkeutta käsitellä pelkoja, kuolemaakin. Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla joku muistelee, miten hänelle lapsena vaikeassa elämäntilanteessa avuksi riitti jo pelkkä pyhäkoulutaulu: ”Hyvä Paimen seisoi taulussa löytämänsä eksynyt karitsa sylissään. Taulu roikkui seinällä vuoteeni vieressä. Aina, kun pelotti, ajattelin, että olen se sylissä oleva karitsa.”

Kyselyyn vastannut 45-vuotias nainen muistelee puolestaan pyhäkoululauluja ja niiden kuvamaa turvallista Jumalaa, johon lapsen mieli luotti täysin. Samat lapsuudesta nousevat laulut tuovat hänelle yhä lohtua.

”Aikuisena huolien ja epäilysten keskellä mieleen nousevat pyhäkoululaulut koskettavat syvältä. Kyynelet nousevat silmiini, kun lohdutan lastani ja kun kuulen muuten niin rationaalisen ja skeptisen itseni sanovan, että Jumala tietää huolemme, Taivaan Isä, joka on luonut kaiken, pitää huolen meistä. Se lohduttaa minua edelleen.” ■ Lainaukset ovat vastauksia pyhäkoulukyselyyn, jonka Kirkko ja kaupunki teki loka–marraskuussa 2021.

Jutun kuvituksena on käytetty vanhoja pyhäkoulutauluja.

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

SYYRIAN SUURIN KAUPUNKI

RIITA

MONEN LEFFAN SANKARI NEESON

-K

PELLE PELOTON

smetana

KUNTOILIJAN VETÄMÄ

NÄKÖALA

PAKASSA

L

E

P

L

E

P

O

I

N

G

I

I

N

I

R

T

O

T

A

vähin

K

R

A

A

H

Ä

T

PUUTTOMIA SOITA

A

N

T

U

A

A

S

K

E

K

S

I

J

Ä

A

L

U

E

JACK

O

JAPANILAINEN RUNO

L

TOISET

TULISIJA

M

U

U

T

-PIIPPU

A

S

H

A

P

A

N

K

E

R

M

A

I

JÄTTIFIRMA -RETKI

I

K

E

A

T

A

S POSI- P

K M

I

N

TIIVINEN MERKT KI A

I

M

I

SELKÄURHEILUAHKEOPISTO- A ROIVA U PERIMMÄINEN T PAIKKA K U O R T A

A

M

E

T A

I O

S

T

A N

O

P

E

D

I

KAUPPAKESKUS

I

T

I

S

I

M

E

T

RAVATA MURHEELLINEN

J

U

O

S

T

A

S

I

V

U

T

A

SOITIN

L

A

U

T

A

A

CASTRO LYHYT HAME

R

A

U

L

VIHREITTEN HARJANNE

H

T

M

A

R

A

A

J

A

T

I

G

L

U

IKUISESTI ILLAT

I

Ä

T

I

L

L

S

K

I

I

U

E

K

R

T

P

S

KIRJAILIJA U LEON

A

I

MONEN OPPI

eli

R

P

U

E

A

A

S linkuttaa O

N

S

N

A

I

O

PAIDALLE

K

S

S

T

A

Ä

A

I

R

K

T

K

ARMAS NÄYTTELIJÄ SEELA

U

A METSÄNISSE

U

E

O

E

A

M

R

K

T

VETISIÄ

I

S

S

M

K

R

AMMUNTAA

I

A

T

O

I

I

PYSYVÄSTI JÄÄSSÄ I

R

P

K

L

A

Ä

-V

A

E

kertauksena

IHMISUHKAPELIAPINOITA PAIKKA

KERTOMALEH- KIRJALDESTÄ LISUUS

LUMESTA

KARJALAINEN

A

K

N

E

-APU

T

E

R

Ä

T

JUNALLE PAISUA

R

A

I

D

E

TOISTELLA

H

O

K

E

S

I

I

S

I

L

O

T

U

S

-ELÄMYS MENNÄ LUJAA

A

H

A

A

KAVENTUA

O

H

E

T

A

O

H

R

A

KOLMIKKOJA

-KORU

T

R

O

I

K

A

T

T

U

I

K

K

U

T

U

K

O

TOIMEENTULO

A

A

S

I

S

O

S

E

M

SANDLER

I

ROISKUVIA

L

SAARISTO JOUKKUE

A

T

A

R

N

E

KUUSTONEN

I

SÄPPI

U

EXKESKUSLIIKE PILLILLÄ

I

A J

S

U

L

A

A

N

A

I

S

P

E

L

A

A

J

A

L

L

A

U

R

I

N

A

E

M

I

T

MÄKIHYPPY

L

A

J

I

CE- D LINE

I

O

N

A

KANAVAKAUPUNKI

K

I

E

L

N

A

M

I

KASSAJONOISSA

O

S

T

A

J

A

T

S

T

A

N

SATUAASI

I

A

A

VEHNÄNEN

N

I

S

U

M

A

T

O

H

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

synty

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Mielipide

Hevi on parasta KIITOS HÄMEENKYLÄN seurakunnan Raskaimmat joululaulut -konsertista, joka pidettiin Myyrmäen Virtakirkossa 17.12.2021. Kirkossa oli todella paljon yleisöä. Myös nuoria oli liikkeellä, vaikka kyseessä olikin live-esitys, eikä tarvinnut tuijottaa kämmenessä olevaan ruutuun. Toivottavasti tämänkaltaisia tilaisuuksia tulee useamminkin, heti kun korona sallii.

Tietenkin vähintään yhtä isot kiitokset Hämeenkylän seurakunnan papille Miika Koistiselle, joka oli ilahduttamassa meitä orkestereineen. Vielä isommat kiitokset bändin uskomattomalle laulajalle (tarkoitan lähinnä sopraanoa). Toivottavasti kirkolla tavataan näissä merkeissä ja mahdollisimman pian.

MARTTA-KAISA VIRTA

Tontunniemen hakkuut seis!

VANTAAN SEURAKUNNAT ON toteuttamassa metsähakkuita ja kaavoitusta, jotka hävittävät luontoa Tontunniemen leirikeskusalueella Asikkalassa. Kyseisellä iäkkäällä jalopuu- ja sekametsäalueella elää poikkeuksellisen rikas eläin-, kasvi-, sieni- ja jäkälälajisto.

Siellä elävät hömö-, töyhtö- ja pyrstötiainen, harmaapää- ja käpytikka, palokärki, puukiipijä, pikkusieppo, idänuunilintu, haukat, pöllöt, kanalinnut ja viitasammakko.

Ymmärrän, että seurakuntien säästöpaineet luovat tarpeen tarkastella myös luontoalueiden käyttöä.

Kuitenkaan kirkon toiminta ei voi perustua eläinpopulaatioiden ja muun elonkirjon kaventamiseen.

Mielestäni seurakunnilla on sekä moraalinen velvollisuus varjella elämää että verovarojen keräämisestä kumpuava syy huomioida Suomen tiukentuneet biodiversiteettisitoumukset.

Luonnontilaisten ja monimuotoisten metsien vapaaehtoisen suojelun ei tarvitse tarkoittaa tulojen menettämistä. Tällaisten luontoalueiden pysyvästä tai määräaikaisesta suojelusta tai myymisestä säätiöille tai valtiolle suojeltaviksi on mahdollista saada reilu korvaus.

Peräänkuulutan Vantaan seurakunnilta ja kirkkovaltuustolta Tontunniemen hakkuiden pysäyttämistä ja alueen kattavaan suojeluun tähtäävien ratkaisujen punnitsemista. Kaiken elämän suojelu nostettakoon seurakuntien tulevaisuustyön keskiöön.

Anne Quarshie kauppatieteiden tohtori, Espoo Asikkalan vapaa­ajan asukas

KIINTEISTÖJOHTAJA VASTAA: Vantaan seurakunnat on ollut aktiivinen metsien hoidossa ja suojelussa.

Asikkalan metsähakkuita tehdään kirkkojärjestyksessä säädetyn metsienhoitosuunnitelman mukaisesti.

Metsäsuunnitelman päivityksen yhteydessä vuonna 2019 tehtiin myös hiilitaselaskelma. Vantaan seurakuntien metsillä on PEFC-sertifiointi.

Vantaan seurakuntien metsissä METSO-inventointi suoritettiin vuonna 2012. METSO-suojelussa Vantaan seurakunnilla on Nurmijärveltä 4,8 hehtaarin alue ja Asikkalassa 2,6 ha. Tämä Asikkalan jalopuumetsikkö, kuten myös muut luontoarvot, on otettu huomioon nyt käsillä olevassa hakkuusuunnitelmassa.

Kristillisen käsityksen mukaan ihmisen tehtävä on viljellä ja erityisesti varjella luomakuntaa. Kirkko on laatinut Ilmasto-ohjelman, joka antaa teologisia lähtökohtia ja käytännön suosituksia ilmastotalkoisiin.

Ilmasto-ohjelman keskeisiä lähtökohtia ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Tämän arvon mukaisesti on toimittu ja toimitaan myös jatkossa Vantaan seurakuntien metsien hoidossa. Luonnon monimuotoisuutta on varjeltu rauhoittamalla metsistä luonnonsuojelualueita Vantaalla ja Asikkalassa sekä METSO-kohde Nurmijärvellä.

Vantaan seurakuntien metsien hoitoa jatketaan virkistyskäyttöä varten jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Uusien suojelukohteiden perustamista ei ole asetettu lähivuosien tavoitteeksi. Vantaan seurakuntien metsien hoidosta ja suojelusta voi lukea enemmän verkkosivuiltamme.

Timo Kraufvelin kiinteistöjohtaja, Vantaan seurakuntayhtymä

Kari Palomäki Martinlaakso, Vantaa

Raamattu, homot ja cis-miehet KARI KUULA KÄSITTELI verkkokolumnissaan sitä, mitä Raamattu sanoo homoseksuaalisista suhteista (www.kirkkojakaupunki.fi 31.1.).

Kirkko ja kaupunki kysyi seuraajiltaan Instagramissa 1.2., voivatko cis-miehet kertoa mielipiteensä homoista ja Raamatusta.

Satu Katila vastasi: Totta kai kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä mistä tahansa. Olennaisempaa kuitenkin on, että asiaa kommentoi tai asiasta kertoo henkilö, jota asia koskee henkilökohtaisella tasolla. Toki myös alan asiantuntijaa voidaan asiassa kuulla. Tässä tapauksessa asiantuntijuus kattaa vain puolet asiasta.

Eivät liene toimitukselle täysin vieraita vertaisuuden tai kokemusasiantuntijuuden käsitteet? Ja noiden kautta saatava tieto, jota ei muuten voida saada. Seksuaalivähemmistöt saavat oman äänensä liian harvoin kuuluviin kirkollisissa julkaisuissa.

Taru Lapinharju kirjoitti: Cisheterot saattavat kirjoittaa hyvinkin, saattavat tarkoittaa hyvää. Tässä Kuulan tekstissä toteutui varmaankin tuo jälkimmäinen.

Ongelma on siinä, että näillä teksteillä ”tuodaan ääni äänettömille”. Vaan kun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt eivät ole äänettömiä. Heillä on ääni. He osaavat kertoa ajatuksistaan, tunteistaan ja siitä, miten heitä on kohdeltu ja kohdellaan.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

23

Kuolleet

Hautauspalveluja HAUTAKIVET

Rakas sisaremme ja rinnallakulkija

Päivi Orvokki HOKKALA

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

s. 18.6.1952 Pylkönmäki k. 3.12.2021 Suursuon sairaala Herra elää.

Kiitetty olkoon puolustajani.

Ylistetty Jumalani minun turvakallioni.

2. Sam. 22:47.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Syvästi surren, ikävöiden ja kaivaten.

Päiviä kiitollisena muistaen Tarja Jyrki Sirpa, Kari ja Sinikka perheineen Sekä muut sukulaiset ja ystävät Kiitos kaikille osanotosta. Lämmin kiitos Suursuon sairaalan osasto 20 ja 21 henkilökunnalle Päivin hyvästä hoidosta.

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

24 h 430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 650 m. nor esi ote opr Ylä- tai alaleuan kok

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

Hammasproteesien valmistus ja huolto

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

p. 09-7262266 p. 09-1461460

• EHT Sirkka Müller

Erikoishammasteknikko

Hannele Lindholm p. 09 710 533, 050 470 5278 YKSILÖLLISET HAMMASPROTEESIT TOIVEENNE Hämeentie MUKAAN

M

Helsi ngink .

www.ukkonen.com

hautakivityöt

09 628 398

Käenkuja

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

perunkirjoitukset

Torkkelink.

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

#

Lakipalveluja

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

M

Sörnä

inen

M

Käenkuja 4 Ilmainen tarkastus Takuutyö Bussit mm. 64, 65, 72, 76, 116, ratikat 1, 6, 7, 8

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kiinteistönvälitystä Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Palveluja tarjotaan Kaipaako taulu kehystystä?

Perinteistä mittatilauskehystystä vuodesta 1982, taiteilija-ateljee Kehystämme pieniä ja keskikokoisia teoksia, max n. 100 x 100 cm Lisäpalveluna nouto ja kotiinkuljetus

Kamiter-Ars Oy

Onnistuneet asuntokaupat!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Nyt on hyvä aika myydä asunto. Ota yhteyttä!

ELEGANCE Kiinteistönvälitys Elegance Oy LKV, Eiranranta 5, 00150 Helsinki

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai.

Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 7.4.

Varaukset 25.3. mennessä. Peittojakelu Espoossa: Lehti jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Puhelin: 050-3574766 tiina.tainio@kartiina.fi www.kamiter.fi

Harjutori 10, 00500 Helsinki Avoinna: Ti-Pe 10-17 La 11-14, Su-Ma suljettu

Psykodynaamista terapiaa ja sielunhoitoterapiaa ammattitaidolla minuudestaan kiinnostuneille edullisesti. Soita ja varaa tutustumiskäynti puh. 0400 511 677/Tero

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tilaisuuksia

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

JALKAHOITOA kotikäynteinä.

Soita: 050 549 8361 / Tmi Jonna Kontkanen jalkojenhoidon at.

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Olen Parturi-Kampaaja. Teen permanentteja, värjäyksiä, kotikäyntejä.

P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Siivouspalveluja Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS su 13.2. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaantie 22, Vantaa. klo 10 kirkkopyhä Viikin kko, Agronominkatu 5, Hki; saarna Kati Nissi Joensuusta, laulu Matti Turunen; verkossa Malmin srk kanavat. klo 10 kirkkopyhä Rajamäen kko, Patruunantie 7, Nurmijärvi; saarna T. Roiha. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo; saarna K. Airas. klo 16 Seuratuvalla Joensuun herättäjäjuhlien järjestäjät, mm. K. Nissi, M. Turunen; Salomonk. 17 D, Hki. klo 18 seurat Oliivi-sali, Järvenpään vanha kirkko, Kirkkotie 2. su 20.2. klo 10 kirkkopyhä Vuosaaren kko, Satamasaarent. 7, Hki; saarna L. Väyrynen-Si. klo 16 seurat Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Espoo. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. ti 22.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Maija Kuoppala, Autotalo (Kamppi), Hki. TARKISTA oman srk:n tai H-Y:n tapahtumat esim. www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri.

KYSY aluesihteeriltä, p. 0400 8822 51.

ESIRUKOUSILTA ti 22.2 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Allan Franzén, Bengt Lassus, Mathias Sandell. Lastenkaitsenta.

Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Sekalaista Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Kansalaisaloite: Mielenterveydenasian valtuutettu Suomeen!

Nimien keräys: kansalaisaloite.fi Vastuuhenkilö: Mika Lille

Vuokralle tarjotaan YKSIÖ 28.5 m2 + lasitettu parveke Munkkivuoressa. Vuokra 650 € + vesi, vuokravakuus 2kk ja kotivakuutus tarvitaan. Tiedustelut Inkeri Lohivesi 040 756 9665

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

2 h, keittiö, vaatehuone ja parveke, 52 m2 Roihuvuoren kirkon vierestä.

Ylin kerros. P. 09 782 426.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

25

Harras hetki

Puutarhuriksi opiskeleva Vilma Hyle kiinnostui viherkasveista nelisen vuotta sitten. Hän omistaa yli sata erikokoista viherkasvia.

Huonekasviharrastus sai Hylen vaihtamaan ammattia ravintolatyöstä puutarhaalalle. Hän on saanut harrastuksen kautta myös uusia ystäviä.

Alussa oli peikonlehti Vilma Hylellä on kodissaan yli sata viherkasvia.

Niiden parissa puuhaillessaan hän tulee hyvälle tuulelle.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

antaalaisen Vilma Hylen kodissa vihertää. Siellä on yli sata huonekasvia. Suurin osa niistä on pieniä ja keskikokoisia, mutta mukana on myös kymmenkunta isompaa viherkasvia.

25-vuotiaan Hylen viherkasviharrastus alkoi nelisen vuotta sitten hänen ostettuaan kotiinsa peikonlehden. Sen jälkeen hän alkoi hankkia lisää kasveja. Harrastus syveni entisestään, kun hän löysi alan kansainvälisiä Facebook-ryhmiä ja niiden kautta erikoisempia kasveja.

Hylen lempikasvi on marmorikuvioinen kultaköynnös Marble Queen. Hän on kasvattanut sen palasesta, joka on otettu toisen kultaköynnöksen rungosta. Marble Queen poikkeaa hieman perinteisestä kultaköynnöksestä, mutta sitä voi löytyä jopa marketeista.

Hylen kasvikokoelmassa on myös erikoisempia lajeja, esimerkiksi posliinikukkia. Posliini-

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

kukat ovat lähtöisin Aasiasta, mutta niitä näkee Suomessa nykyään paljon.

VIHERKASVIEN PARISSA puuhaillessaan Vilma Hyle rentoutuu. Kasvien hoitaminen on tuonut arkeen uusia hyvää tekeviä rutiineja. Kasvun ja kukkimisen seuraaminen tekee iloiseksi.

Viherkasvit hivelevät myös Hylen esteettistä silmää. Erityisesti talvella hän kokee saavansa niistä myös energiaa.

Enää Hyle ei voisi kuvitella elävänsä ilman huonekasveja. Hän uskoo, että kodissa tuntuisi ilman niitä autiolta ja kylmältä.

Harrastuksensa myötä Hyle on myös saanut pääkaupunkiseudulta uusia ystäviä. Hänestä on mahtavaa, että elämässä on saman henkisiä ihmisiä, joiden kanssa voi käydä kasvikaupoilla ja tilata yhdessä kasveja nettikaupoista.

KAIKEN LISÄKSI Vilma Hyle päätyi viherkasviharrastuksensa kautta uuteen ammattiin. Hän työs-

kenteli aiemmin ravintola-alalla, mutta koettuaan työn liian kuormittavaksi päätti vaihtaa viheralalle.

Nyt Hyle opiskelee puutarhuriksi Hyvinkäällä toimivassa ammatillisessa oppilaitoksessa Hyriassa ja valmistuu sieltä keväällä. Hänellä on kuitenkin jo vakituinen työ puutarhamyymälässä, jossa hän vastaa nimenomaan viherkasveista.

”

Ilman viherkasveja kodissa tuntuisi autiolta ja kylmältä.

Hylen mukaan opiskelu on vaikuttanut avartavasti myös harrastukseen. Hän on esimerkiksi löytänyt erilaiset kesäkukat, joita hän aikoo kesän tullessa ostaa parvekkeelleen.

Viherkasvit kiinnostavat häntä myös matkoilla. Mieleen on jäänyt erityisesti Lontoossa sijaitseva kasvitieteellinen puutarha. Sinne Hyle haluaa ehdottomasti uudestaan. ■

Hyvää pyhää

13.2.

63 päivää pääsiäiseen

Tämän sunnuntai evankeliumissa (Matt. 20:1–16) muistutetaan, että Jumalan armo on sama kaikkia kohtaan.

KIRKON KALENTERISSA SIIRRYTÄÄN vähitellen kohti kevään suurta juhlaa.

Perinteisesti siihen on valmistauduttu perusteellisesti. Ennen varsinaista paastonaikaa on esipaasto. Sen aloittaa sunnuntai, jolla on latinankielinen nimi septuagesima eli seitsemäskymmenes. Nimen on tarkoituksena kertoa, paljonko pääsiäiseen on aikaa. Luku ei kuitenkaan ole aivan täsmällinen, sillä tänä vuonna 13.2. vietettävän septuagesima-sunnuntain ja pääsiäisen väli on 63 päivää eli yhdeksän viikkoa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Samaa hyvyyttä kaikille

H

ei Jeesus, vertauksesi viinitarhan työmiehistä ontuu. Ekat ja vikat saavat saman palkan. Toki siitä on ollut puhekin sopimusta tehdessä, mutta en voi olla ajattelematta, että tuollainen tasapalkka ei ole oikeudenmukaista. Aamusta asti ahertaneen tuohtumus on ihan perusteltua. Raskaasta työstä ja käytetystä ajasta kuuluu saada kunnon korvaus.

En tiedä, millaiset palkanmaksuehdot olivat silloin, kun vertauksesi kerroit. Ehkä reiluus ei sen ajan työehtosopimuksia määritellyt. Orjuus oli tavallinen tapa teettää työt. Siinä ei palkoista paljon puhuttu.

Meidän yhteiskunnassamme työtä tekeville maksetaan. Tienaavat antavat osuuden tuloistaan veroina, että ne, jotka eivät pääse töihin, saisivat syödäkseen. Ei tämä nykyinen järjestelmä vertauksesi tasapalkkaa ole, mutta vähän siihen suuntaan.

Myönnän, että joskus palkkakuittia katsoessa harmittaa, kun verot haukkaavat ison osan tienesteistä.

Tunne on kuitenkin ohimenevä. Uskon, että tasaaminen on lopulta meidän kaikkien hyväksi. Jokainen kantaa kortensa yhteiseen kekoon omalla tavallaan ja omalla vuorollaan.

Tiedän, Jeesus, että vertauksesi pointti ei oikeastaan ole työehtosopimuksissa. Varmaan puhut ainakin juutalaisille siitä, että on ihan ok, jos Jumala haluaa pelastaa muitakin kansoja. Ei se ole keltään poissa. Ehkä puhut myös Jumalan hyvyydestä, joka on sama kaikille.

Mutta tuli myös mieleen, että usein puhut Jumalan valtakunnan tulemisesta keskellemme jo nyt.

Eikö hyvinvoinnin tasaaminen veroilla ole hyvään suuntaan kulkemista, ehkä jopa pilkahdus jostain suuremmasta?

Tutki kateutta Asetu hiljaisuuteen niin, että tunnet sen ympärilläsi turvallisena ja hyvää tekevänä tilana.

Uskaltaudu tutkimaan kateuden tunnetta.

Mitä kadehdit? Ketä kadehdit?

Kun tavoitat konkreettisia asioita tai ominaisuuksia, jää katsomaan niitä kiinnostuneena.

Kateus kuvaa sitä, mitä koet tarvitsevasi ja mitä vaille tunnet jääväsi.

Jätä tämä mielen matka Herran haltuun.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 3/2022

27

”

Hyvän Paimenen kuva jäi mieleeni elämään.

Se toi turvaa minulle, turvattomalle lapselle”, muistelee 47-vuotias nainen.

LUE LISÄÄ KIRKKO JA KAUPUNGIN LUKIJOIDEN PYHÄKOULUMUISTOJA s. 18

Vaikuttavia

2495

lukuelämyksiä 2795

Jaakobin portaat JOEL HAAHTELA

Third Culture Kids Suomi Finland

KIIA BEILINSON, MONA EID, KOKO HUBARA, CAROLINE SUINNER

Onnellisten saari EEVA LOUKO

”Onnistunut esikoisdekkari aloittaa uuden sarjan. [Louko] on rakentanut monisyisen, taitavan, yllättävän ja siten vallan viihdyttävän kuvion, joka kertoo lahjakkuudesta juuri tähän kirjallisuudenlajiin.”

Millaista on kasvaa ja elää usean kult­ tuurin todellisuuksissa samanaikaisesti?

Odotettu uutuusteos sisältää 40 henkilö­ kuvaa tämän päivän suomalaisista, jotka elävät kulttuurien risteyksissä.

Mies joka kuoli kahdesti RICHARD OSMAN

”Hyväntuulisen leppoisa dekkarisarja on hersyvä ja hyvin rakennettu. Sen henkilöhahmoissa on imua ja juonenkäänteet pysyvät sopivan mutkikkaina.”

– Kulttuuritoimitus

2795 Kaunis maailma, missä olet

– Helsingin Sanomat

SALLY ROONEY

Isien pahat teot ÅSA LARSSON

”Åsa Larsson lopettaa dekkari­ sarjansa komeasti. Isien pahat teot on sukellus Kiirunan kehittymiseen ja pohjoiseen mielenmaisemaan, todellinen Rebecka Martinsson ­sarjan grande finale.”

2495 27,95

– Helsingin Sanomat Hinta koskee painettua kirjaa ja on voimassa 28.2. asti.

”Kaunis maailma, missä olet on lukuromaanien aatelia, koska Sally Rooney on näkemyk­ sellinen kirjailija, joka onnistuu virittämään henkilö­ hahmojensa välille sellaisen jännitteen, joka kivistää juuri oikealla tavalla.”

– Helsingin Sanomat

2795

Valikoima vaihtelee myymälöittäin, tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

2995

”Haahtelan teksti on samaan aikaan pohdiskelevaa, vanhanaikaisen ajatonta, runollista ja tämän päivän trendejä vasten potkivaa. Kaiken taustalla värjyy koko ajan jokin ihmistä suurempi.” – Keskisuomalainen

3

10.2.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Elliot Sinisalo toimii nuorten vaikuttaja­ ryhmässä s. 4 Luisteluopetusta ja jäähippaa luvassa Torpparinmäen kentällä s. 6

Henkinen mytty pienemmäksi Diakoni Tarja Lindfors auttaa ihmisiä elämän umpisolmuissa s. 2

Ihmisenä ihmiselle Seurakunnan diakonia auttaa niitä, joiden hätä on suurin.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

M

”

eidän teot ja työt täällä diakoniatyössä ovat oikeastaan tosi maallisia.”

Näin kuvaa työtään diakoni Tarja Lindfors, joka työskentelee Oulunkylän seurakunnassa. Hänen vastuullaan on päihde-, mielenterveys- ja kriminaalityö. Lindfors on myös kouluttautunut psykoterapeutiksi.

– Ihmiset ottavat yhteyttä diakoniatyöntekijään talous edellä, mutta usein he tulevat luokseni ison henkisen mytyn kanssa: talous, ih-

Mitä diakoniatyöntekijä tekee? Tarja Lindfors tiivistää toimenkuvansa puolileikillään näin: – Olen juristi, ekonomi, sairaanhoitaja ja terapeutti.

missuhteet, mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat solmussa. Sitä myttyä sitten lähdetään yhdessä palastelemaan, Lindfors kertoo.

– Kysyn, mihin asiaan toivot minulta apua. Minkä pitäisi muuttua elämässäsi, että pääsisit eteenpäin?

Monesti ihminen tarvitsee ongelmissaan peiliä toisesta ihmisestä.

Viimesijainen toimeentulotuki kuuluu yhteiskunnalle, eikä päällekkäistä työtä ole tarkoitus tehdä. Diakoniatyöntekijä selvittää, mitä tukia ja palveluja ihminen voi saada, ja ohjaa eteenpäin. Mutta aina se ei ole mahdollista.

– Moni mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä odottaa apua yhteiskunnan puolelta, mutta ei saa sitä. Siellä on ruuhkaa tai he ovat pudonneet tukiverkkojen läpi. Jos on kaksoisdiagnoosi eli sekä mielenterveys- että päihdeongelma, ei voi saada terapiaa, jolla pääsisi käsiksi ongelman syihin.

YLIPÄÄNSÄ YHTEISKUNNALLA on Tarja Lindforsin mukaan niukasti palveluja, joihin pääsee matalalla kynnyksellä tai ilmaiseksi. Jos saakin välttämättömän lähetteen Kelan tukemaan psykoterapiaan, jää maksettavaksi omavastuu, 40–50 euroa kerta. Se on useimmille diakonia-asiakkaille viikon ruokaraha.

Mutta diakoniatyöntekijän kanssa pääsee keskustelemaan, ja se on

kullanarvoista. Seurakunnan alueella asuu ihmisiä, joilla ei ole juuri muita ihmiskontakteja. Ennen pandemiaa Tarja Lindfors teki myös kotikäyntejä uusien asiakkaiden luona ja tähän tapaan hän palaa tilanteen normalisoiduttua.

Lindfors on aikaisemmin työskennellyt Helsingin ja Vantaan sosiaalivirastossa ja tuntee käytännöt sekä kovan työtahdin. Keskusteluun ei siellä ole useinkaan mahdollisuuksia eikä varsinkaan sielunhoidolliseen tukemiseen.

DIAKONIAN TALOUDELLINEN apu on pienimuotoista ja tarkoitettu elämän kriisikohtiin. Jos ihmisellä ei ole rahaa eikä ruokaa, hän voi saada osto-osoituksen kauppaan.

Kertaluonteisia isompia avustuksia voidaan anoa kirkon rahastoista

(kriisi- ja diakoniarahastot sekä Tukikummit). Silloin ajatuksena on, että yksi avustus, esimerkiksi velkojen loppuerän maksu, auttaa ihmisen normaalitilanteeseen.

Korona on hankaloittanut suuresti diakoniatyötä. On ollut pakko siirtyä etätyöhön. Lindfors tapaa yhden asiakkaan keskimäärin 6–8 kertaa, ja nykyisin tapaamiset toteutuvat videopuheluna tai puhelinkeskusteluna.

”

Ihmiset tulevat luokseni usein ison henkisen mytyn kanssa.

Lastenohjaaja Vilma Merta suunnittelee Paavalinkirkolle uutta pyhäkouluryhmää.

– Ota ihmeessä yhteyttä, jos sinulla on ideoita, ehdotuksia tai kysyttävää pyhiksestä, hän sanoo.

DIAKONI TARJA LINDFORS

Ajanvarauksen voi kuitenkin tehdä käymällä kirkolla, jotta ei syrjäytettäisi ilman laitteita eläviä ihmisiä enempää. Myös joitakin lyhyitä tapaamisia on ollut kasvokkain, vahvoin maskein ja turvavälein. Tämä ei ole johtanut korona-altistuksiin diakoniatyössä.

– Meille on tullut paljon yhteydenottoja koronatilanteen vuoksi.

Monet ihmiset kokevat nyt ahdistusta; seinät kaatuvat päälle. Mietitään, loppuuko tämä koskaan, ja kaipuu sosiaaliseen yhteyteen on vahva.

DIAKONIATYÖTÄ ON usein luonnehdittu kirkon sosiaalityöksi. Liittyykö hengellisyys millään lailla tapaamisiin, kun asiat ovat kuitenkin ”maallisia”?

– Jollakin tavalla aina liittyy, onhan diakoniatyö kirkon olennainen palvelutehtävä. Kun ihminen ottaa kirkkoon yhteyttä, kuuluipa hän itse kirkkoon tai ei, hän on orientoitunut siihen, että saattaa törmätä hengellisiin tunnuksiin. Meillä on virkapaidat päällä ja ristejä seinällä, ja meillä on velvollisuus palvella kaikkia, Lindfors sanoo.

– Diakoniatyössä ei ole käännytyksen agendaa. Minusta hengellisyys löytyy työssä hyvin luontevasti. Se ei ole päälle liimattu mutta ei myöskään piilotettu asia. Jotkut ihmiset pyytävät rukousta. Joka tapaamisen jälkeen kysyn: puhuttiinko asiakkaan kannalta oikeista asioista ja tuliko hän kuulluksi? Lopuksi toivotan siunausta. ■ Diakoniatyötä on tehty Suomessa 150 vuotta.

Helsingin seurakunnissa työskentelee hieman yli sata diakoniatyöntekijää.

Tiesitkö?

Pyhäkoulua voi käydä pop up -pisteellä tai kirjeitse kotona Pyhäkoulussa lapsi saa ihmetellä ja pohtia uskonasioita.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

P

yhäkoulu on yhdessäoloa ja siellä saa uusia ystäviä, Paavalin seurakunnassa lastenohjaajana työskentelevä Vilma Merta kertoo.

Pyhäkoulu on myös paikka, jossa lapsi voi ihmetellä ja pohtia uskonasioita.

– Lapset ovat uteliaita ja he kyselevät. On hyvä antaa sille tilaa, Merta sanoo.

Vuodenvaihteeseen asti Paavalin seurakunnassa toimi pop up -pyhäkoulu, johon pääsi mukaan keskiviikkoisin ennen iltamessua järjestetyn ruokailun yhteydessä.

Lapset saattoivat tulla ruokailuun yhdessä vanhempien kanssa ja pistäytyä samalla pyhäkoulun toimintapisteellä. Pyhäkouluhetkiin kuului laulua, rukousta, askartelua, leikkiä ja pyhän äärelle pysähtymistä.

Paavalin seurakunnan pyhäkoulu hakee nyt uutta muotoa. Pop up -pyhäkoulutoiminta jatkuu koronatilanteen hellittäessä, mutta tavoitteena on aloittaa jossain vaiheessa kokonaan uusi pyhäkouluryhmä.

Alueen asukkailta kerätäänkin nyt ideoita ja toiveita, jotka voivat koskea vaikkapa pyhäkoulun ajankohtaa, teemoja tai toteutustapaa.

– Toivon, että alueen asukkaat laittaisivat meille rohkeasti ideoita. Kuulemme mielellämme perheiden toiveita, Merta sanoo.

PAKILAN SEURAKUNNASSA lapset voivat käydä pyhäkoulua kirjeitse. Kirjepyhäkoulun posti lähetetään koteihin yksitoista kertaa vuodessa. Kirje postitetaan lapsen nimellä, ja osoitelapussa lukee pienen pyhäkoululaisen nimi tikkukirjaimin.

– Olen kuullut, että jotkut lapset ovat oppineet lukemaan oman nimensä kirjepyhäkoulun kuoresta, lastenohjaaja Heli Sjöberg Pakilan seurakunnasta kertoo.

Kolmivuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille suunnatusta kirjeestä löytyy värityskuva, ainakin yksi askartelutehtävä, lasten virsiä, Raamatun kertomus sekä aikuisille tietoa kirjeen teemasta. Sjöberg tietää, että lapsiperheiden elämä on hektistä. Pyhäkoulukirjeen äärelle voi kuitenkin rauhoittua vaikka pienissä pätkissä. Sjöberg haluaa kirjeen tarjoavan lapselle ja vanhemmalle iloisen ja hyvän hetken.

Hän laittaa kirjeisiin myös vinkkejä, miten voi auttaa toista, esimerkiksi kaveria tai sisarusta.

– Toivon kirjeiden auttavan löytämään iloa, jota maailmassa on oikeasti tosi paljon, Sjöberg sanoo.■ Paavalin seurakunnan pyhäkoulua koskevia toiveita voi lähettää osoitteeseen: vilma.merta@evl.fi.

Ilmoittautuminen Pakilan seurakunnan kirjepyhäkouluun www.pakilanseurakunta.fi > Lapset ja perheet.

Katso lisää tietoa pyhäkouluista: helsinginseurakunnat.fi/pyhakoulut.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2022

3

Vaikuttajaryhmä on nuorten ääni seurakunnassa Elliot Sinisalo, 18, on ollut mukana suunnittelemassa muun muassa nuorten tilan käyttöä ja hupparihankintoja Paavalin seurakunnassa.

P

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

aavalin seurakunnan nuorten vaikuttajaryhmä on viimeksi pohtinut nuorten tilojen käyttöä ja toiminnallisuutta.

– Yritetään viedä tiloja sellaiseen suuntaan, että ne palvelisivat kaikkia. Nyt samaa tilaa käyttävät iltapäiväkerholaiset, ja siellä on välillä värikynät, tussit ja liidut levällään kun nuoret tulevat paikalle, kertoo 18-vuotias vaikuttajaryhmän jäsen Elliot Sinisalo.

Nuorten vaikuttajaryhmä on myös teettänyt omat hupparit seurakunnan isosille ja apuohjaajille. Seurakunnassa on myös pohdittu, mitä voisi tarjota niille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka eivät ole enää ripari- ja isoskoulutusiässä. Usein käy niin, että seurakunnan toimintaan mukaan tulleet jättäytyvät pois tullessaan täysi-ikäisiksi.

– Meillä on tulossa sellainen lepoleiri. Yritetään ajaa sitä asiaa, että myös nuorille aikuisille olisi jota-

kin tarjolla ja miettiä, mitä kaikkea se voisi olla.

Kirkolliskokous linjasi vuonna 2019, että seurakuntiin pitäisi perustaa vaikuttajaryhmiä konfirmoiduille, alle 29-vuotiaille nuorille. Vaikuttajaryhmät tuovat nuorten äänen kuuluviin, ovat mukana seurakunnan toiminnan suunnittelussa ja voivat tehdä yhteistyötä seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa. Pääkaupunkiseudun seurakunnissa nuorten vaikuttajaryhmiä on perustettu paljon, mutta osan toiminta on hiipunut koronapandemian aikana.

Helsingissä aktiiviset nuorten vaikuttajaryhmät on Paavalin seurakunnan lisäksi ainakin Pakilan, Vuosaaren, Oulunkylän, Matteuksen ja Vartiokylän seurakunnissa.

Paavalin seurakunnassa nuorten vaikuttajaryhmä on tällä hetkellä kolmen nuoren porukka. Puusepäksi Stadin ammattiopistossa opiskeleva Elliot Sinisalo lähti mukaan noin vuosi sitten startanneeseen ryhmään,

RONI REKOMAA/LEHTIKUVA

Koronatartuntojen määrän nopea kasvu on kuormittanut varhaiskasvatusta ja kaupungin leikkipuistotoimintaa.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2022

Arabianrannassa asuva Elliot Sinisalo on ollut Paavalin seurakunnassa monella tapaa mukana ja liittyi mielellään myös nuorten vaikuttajaryhmään.

Seurakunnilta apua kaupungille Helsingin kaupunki pyysi Helsingin seurakunnilta apua helmikuun ajaksi. Muutamassa päivässä 78 ilmoittautui vapaaehtoiseksi hoiva-avustajaksi.

Vapaaehtoiset työskentelevät avustavissa tehtävissä seniorikeskuksissa, vanhusten palvelutaloissa ja muistisairaiden ryhmäkodeissa.

Leikkipuistoihin ja päiväkoteihin siirtyy avuksi työntekijöitä seurakuntien lapsityöstä eli he ovat tottuneita työskentelemään

lasten kanssa. Ensivaiheessa siirtyviä henkilöitä on noin 20, ja siirto kestää 2–4 viikkoa.

Koronatilanteen, sen aiheuttamien sairastumisten ja karanteenien vuoksi helsinkiläisten ikäihmisten sekä lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat olleet viime aikoina erittäin kuormitettuja. Helsingin seurakuntayhtymä haluaa tukea heidän jaksamistaan.

Rippikoulun suosio kasvoi Rippikoulun suosio kasvoi hie-

man koronatilanteesta huolimatta. Vuonna 2021 rippikoulun kävi noin 49 600 henkilöä, kun vastaava luku oli edellisvuonna 46 800. Mukaan on laskettu kaiken ikäiset rippikoulun käyneet.

Suurin osa halusi ja pääsi nimenomaan rippileirille.

Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikoulun kävi 90,5 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista 74,5 prosenttia. Vuonna 2020 kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikoulun kävi 88 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista 74 prosenttia. Aikuisrippikouluun osallistui yhteensä 882 henkilöä, kun

”

15–20-VUOTIAILLE VOISI OLLA

ENEMMÄN RETKIÄ JA TAPAHTUMIA VIIKKOTOIMINNAN LISÄKSI.

Teemu Berglund vaikuttaa Espoonlahden seurannassa.

Matilda Heikkinen kuuluu Korson nuorten vaikuttajaryhmään.

ELLIOT SINISALO

koska on muutenkin ollut aktiivinen seurakunnan toiminnassa.

– Kävin ensin itse riparin, olin isoskoulutuksessa ja isoshommissa, sitten leireillä apuohjaajana. Olen ollut myös lasten kesäkerhoissa ohjaajana ja parin viikon pätkän seurakunnassa kesätöissä. Siinä on päässyt näkemään, mitä seurakunnassa tapahtuu.

Aikaa vaikuttajaryhmässä toimiminen ei paljoa vie. Asioita on voitu käsitellä myös WhatsAppissa tai ohimennen nuortenilloissa.

– Tykkään siitä, että on paljon tekemistä. Koulupäivät loppuvat usein kahdelta, ja sitten on isoskoulutuksia ja nuorteniltoja. Harrastan myös partiota ja jalkapalloa. Alkuviikko on joskus kiireinen, mutta loppuviikosta on chillimpää. Jos olisin vain kotona, tylsistyisin.

Se, että nuoret otettaisiin paremmin huomioon seurakunnassa, tarkoittaisi Elliot Sinisalon mielestä ainakin sitä, että nuorille ja nuorille aikuisille olisi enemmän toimintaa.

– 15–20-vuotiaille voisi olla enemmän

vuotta aiemmin vastaava lukumäärä oli 900.

Haagassa kerättiin eniten Viime vuoden Yhteisvastuukeräyksen tulos ylsi hieman yli kahteen miljoonaan euroon. Tulos, 2,01 miljoonaa euroa, oli hieman parempi kuin ensimmäisenä koronavuonna, jolloin se oli 1,996 miljoonaa euroa. Sitä edellisinä vuosina on päästy yli kolmen miljoonan euron, ja viimeksi vuonna 2013 keräys tuotti yli neljä miljoonaa euroa.

Haagan seurakunta tempaisi historiansa suurimman tuloksen, yli 28 000 euroa, kun keräyspäällikkö Lahtisen eli pappi Sami Lahtisen Rakkauden projekti -videot levisivät sosiaalisessa mediassa. Haagassa myös Huopalahden kirkon tyhjät kirkonpenkit täyttyivät Yhteisvastuun hyväksi myydyillä pahvisilla seurakuntalaisilla. Haaga teki koko pääkaupunkiseudun parhaan tuloksen.

Kirkon diakoniarahasto kohdentaa oman kymmenen prosentin osuutensa vuoden 2021 keräystuotosta ikäihmisten ta-

retkiä ja tapahtumia viikkotoiminnan lisäksi, hän sanoo.

VANTAALLA KORSON seurakunnan vaikuttajaryhmä on niin ikään suunnitellut toimintaa ja tapahtumia, mutta vaikuttanut myös työntekijävalintoihin ja suunnitellut omat hupparit, lippikset ja kangaskassit nuorille. Marraskuussa vaikuttajaryhmän jäsenet pääsivät grillaamaan piispantarkastusvierailulla ollutta Teemu Laajasaloa.

– Ihan hyvin hän siitä selvisi. Kysyimme kaikenlaista piispan työhön liittyvistä asioista lempiväriin. Tuli yllättäviäkin vastauksia. Ei me kaikkea hänestä tiedettykään, 15-vuotias vaikuttajaryhmän jäsen Matilda Heikkinen kertoo.

Vaikuttajaryhmä sai myös idean yökyläilytapahtumasta kirkolla: kun aikaa olisi koko yö, hyvät keskustelut eivät jäisi kesken.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNNASSA nuorten vaikuttajaryhmä aloitti viime vuonna. Koronatilanteen vuoksi toi-

loudelliseen auttamiseen ja elämänlaadun kohentamiseen.

Keräyksen toinen kotimainen kumppani on STEP-koulutuksen kokoama kansanopistoverkosto, joka toteuttaa ikäihmisille maksutonta digitaitojen opastusta syksystä 2022 alkaen.

Kunkin seurakunnan keräystuotosta 20 prosenttia jää käytettäväksi ikäihmisten ahdingon helpottamiseen oman seurakunnan alueella.

Tuotosta 60 prosentilla tuetaan Kirkon Ulkomaanavun kohteissa tehtävää työtä maailman köyhillä katastrofialueilla.

minta hakee vielä muotoaan.

– Ryhmään kuuluu kymmenisen nuorta, joista osa on enemmän aktiivisia ja osa vähemmän. Minä olen vanhin, ja nuorimmat taitavat olla 16–17-vuotiaita, 22-vuotias Teemu Berglund kertoo.

Myös Espoonlahden seurakunnassa nuorten vaikuttaryhmäläisiä on kysytty mukaan työntekijävalintoihin.

Suunnitteilla on tapahtumia ja tapaaminen seurakuntaneuvoston kanssa.

– Emme halua vaikuttaa vain nuorten asioihin, vaan ajatella koko seurakuntaa. Toisaalta juuri nuorten ääni tulee harvemmin kuuluviin, Teemu Berglund toteaa.

Samanlaiset ajatukset on Matilda Heikkisellä. Nuoret tahtovat vaikuttaa asioihin kokonaisvaltaisesti.

– Pääosassa ovat nuoret, mutta kyllä myös esimerkiksi työntekijävalinnat ovat sellaisia asioita, jotka vaikuttavat muidenkin elämään. Pyrimme ajattelemaan muidenkin parasta. ■

Koronarajoitukset lievenivät Helsingin hiippakunnan uudet koronarajoitukset ovat voimassa 15. helmikuuta asti. Niissä on sama 50 hengen raja yleisötilaisuuksilla kuin Etelä-Suomen aluehallintoviraston rajoituksissa.

Kirkkotiloihin, joihin mahtuu yli 250 henkeä, voidaan jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa ottaa enintään viidennes siitä määrästä ihmisiä, joka tilaan normaalisti mahtuu.

Seurakuntien muussa sisäti-

loissa tapahtuvassa toiminnassa, kuten kirkkokonserteissa, voi 15.2. asti olla enintään 50 osallistujaa.

Henkilömäärärajoitus ei koske lasten ja nuorten harrastustoimintaa.

Stefan Forsénista johtaja Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto valitsi yhteisen seurakuntatyön johtajan vakituiseen virkaan Stefan Forsénin.

Hän on hoitanut tehtävää määräaikaisena 1.11.2018 alkaen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2022

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.2.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, ostari, Näyttelijäntie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ruokakassien jako.

Lähetyspiiri ti klo 13. Forsberg.

Rukouspiiri ke klo 10.

Psalmilaulajat to klo 18.

Käsityökerho ma 21.2. klo 13.

Lähetyspiiri ma 21.2. klo 14. Suikkanen.

Lähde-kuoro ma klo 18.

Teematorstai klo 13. 10.2. Yhteisvastuu 2022, Marjut Mulari. 17.2.

Vietetään Ystävänpäivää. Yhteislauluja ystävyydestä. Mönttinen, Bariskin. 24.2. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio, komissaari emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen.

Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30– 19, kirkolla to klo 9.30–11, PohjoisHaagan Lämpiö pe klo 9.30–11.

Pelikerho la 12.2. klo 12.

Esikoisvauvakerho äideille ja heidän 8 kk ikäisille vauvoilleen 21.3.–16.5. klo 13–14.30 kirkolla tai teamsissa. Tied. ulla.leivo@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710.

Taivaskanava, mielen hyvinvointiryhmä ti 15.2. klo 13–14.30. Tied. sofia.honkanen@evl.fi.

Seurakuntien sururyhmä 3.3.– 21.4. klo 17.30–19.30 Kannelmäessä. Tied. konsta.korhonen@evl.fi, p. 050 380 1345.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2022

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli,

Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18. 16.2. lauletaan Taizé-lauluja, 23.2. ehtoollishetki hiljaisuudessa.

Kirkko on auki hiljentymistä varten klo 17–18.

Muutokset mahdollisia. Katsothan ajantasaiset tiedot nettisivuiltamme.

TAPAHTUMIA Lauletaan yhdessä parillisten viikkojen torstaisin klo 10.15–11.30 kirkossa Anne Myllylän kanssa.

Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin 14.2. alkaen klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Keittolautasen äärellä jutellaan päivän kuulumiset. Mukana Tomi Saari ja Juha Lepistö.

Lähetyspiiri on avoin piiri parittomien viikkojen tiistaisin klo 17–18.30 Klanulla. 15.2. Marita Toivonen kertoo Israelin-matkan kuulumisia.

Eläkeläisten päivähetki parittomien viikkojen keskiviikkoisin 16.2. alkaen klo 12–13.30 Klanulla. Tervetuloa kahvittelemaan, tapaamaan muita eläkeläisiä ja juttelemaan kaikesta taivaan ja maan väliltä.

Lounas. Klo 12.15 lyhyt hartaus ja johdatus päivän aiheeseen, minkä jälkeen vapaata keskustelua ja seurustelua.

Työtupa ti 22.2. klo 15–18 Klanulla.

Avoin käsityö- ja askarteluhuone parillisten viikkojen tiistaisin.

Tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille, lohtuhuiveja sureville leskille ja tuotteita lähetyksen hyväksi. Kello puoli viiden tee ja kahvi.

Yhteisvastuukeräys 2022 – Lahjoita mulle huominen. Pandemia on koetellut lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. Lahjoittamalla voit antaa kasvavalle ikäpolvelle valoisamman tulevaisuuden.

Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: MobilePay 47535 tai nettilahjoitussivulla Yhteisvastuu.fi/kannelmäki tai pankkitilille: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, OP FI14 5000 0120 2362 28. Viitenumero 308171. Keräyslupa RA/2020/639.

Aikuisten piirit ja lasten kerhot ovat alkaneet. Katsothan ajantasaiset tiedot nettisivuiltamme.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13.

Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

ESKO JÄMSÄ

Messu su 13.2. klo 10. Kolari, Silin, Mönttinen. Lähetetään Facebookissa.

Messu su 20.2. klo 10. Silin, Muroma-Nikunen, Mönttinen. Lähetetään Facebookissa.

Aamurukous ke klo 7.30. 16.2.

Silin. Lähetetään Facebookissa.

Päivärukous to klo 12. 10.2. Mulari.

17.2. Muroma-Nikunen.

Iltamessu ke klo 18. 16.2. MuromaNikunen, Mönttinen. 23.2. Lahtinen, Korhonen-Björkman. Iltatee.

Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

Yhteisvastuukeräys 2022 auttaa lapsia ja nuoria. Koronan lieveilmiöitä kohdanneet nuoret tarvitsevat nyt tukea ja turvallisia aikuisia arkeensa. Lahjoitus Haagan seurakunnan kautta MobilePay 84170. #annamullehuominen, #haagansrk.

1–6-luokkalaisten talviloman päiväleiri Tönöllä 21.–24.2. Leppoisaa ohjelmaa, ruokaa, yhdessäoloa. Yhden päivän hinta on 15 e.

Mukaan mahtuu 20 lasta/päivä.

Ilm. yhteen tai useampaan päivään 14.2. saakka. Tied. jenni.surakka@ evl.fi.

Menokasvo

Luistimet jalkaan ja jäälle!

Pakilan seurakunnan pappi Asko Nuorkivi, olet järjestämässä luistelutapahtumaa koulujen talvilomaviikolla. Mitä Torpparinmäenkentällä tapahtuu keskiviikkona 23.2.?

– Meillä on luisteluopetusta, jääleikkejä kuten hippaa ja rusettiluistelun tapaista menoa Seuraa johtajaa -tyyliin. Kentän laidalla teltassa on grillikioski ja onnenpyörä, joiden tuotot menevät Yhteisvastuukeräykseen.

– Tämä on tuttua hommaa minulle, sillä olen harrastanut taitoluistelua yhdeksän vuotta, pelannut jääkiekkoa ja toiminut luistelukoulun ohjaajana.

Onko tapahtuma tarkoitettu kouluikäisille vai voivatko aikuisetkin tulla, jos kaapista löytyy luistimet?

– Toivomme, että tämä houkuttelisi monen ikäisiä, niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin, jos luistelu vähänkään kiinnostaa. Opetuksella pääsee eteenpäin ja voi sitten treenata yksinkin jäällä.

Luistelu on yksi Asko Nuorkiven lempilajeista. Hän on harrastanut taitoluistelua ja toiminut luistelukoulun ohjaajana sekä lapsille että aikuisille.

Tarkoitus on rohkaista luisteluharrastukseen.

– Talviurheiluun tulee helposti kynnys. Mutta uskomme siihen, että kun vähän näkee vaivaa ja oppii taidon, luistelu ja hiihto alkavat antaa takaisin, ja oma hyvinvointi paranee.

Ulkotapahtuma sopii myös hyvin korona-aikaan?

– Kyllä. Meistä on todella kiva lähteä

ulos, kun tänä aikana ei oikein ole voinut kokoontua sisälle. Ulkotapahtuma lisää yhteisöllisyyttä ja kutsuu ihmisiä turvallisella tavalla mukavan tekemisen äärelle ja tekemään hyvää.

EIRA SERKKOLA Pakilan seurakunta on ice: ke 23.2. klo 12–15 Torpparinmäenkentällä, Torpparinmäentie 36. Jäävaraus.

Tarkista tiedot ennen lähtöä: helsinginseurakunnat.fi/pakila

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.2.

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkko. 13.2. Päivi Vähäkangas, Senni Valtonen. 20.2. Riikka Kuusisalo.

TAPAHTUMIA

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.2. klo 10. Vanne, Vuori, Ahola.

Messu su 20.2. klo 10. Vanne, Orpana, Ahola.

TAPAHTUMIA Pop up -ystävänpäiväkahvit ma 14.2. klo 10–11.30 kirkon edustalla.

Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle.

Raamattupiiri ma 14.2. klo 18.30 kirkolla jatkuen parittoman viikon maanantaisin. Aiheena Johanneksen evankeliumi.

Lähetyspiiri ke 16.2. klo 14 kirkolla.

Elämän rikkautta Angolasta. Erkki ja Kaisa Halme.

Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla.

Juttuseuraa ja pelejä. Iltaruoka klo 17, hinta 2 euroa, lapset syövät

Yhteisellä vastuulla nuorten hyväksi Vuoden 2022 Yhteisvastuukeräyksen kampanjateema Lahjoita mulle huominen nostaa esiin nuorten ahdingon ja yksinäisyyden kokemuksen, jota pitkittynyt korona-aika on lisännyt.

Keräys alkaa sunnuntaina 6.2. Keräyksen tuotosta 40 prosenttia menee nuorten hyväksi Suomessa. Lopulla 60 prosentilla avustetaan kehittyvien maiden katastrofialueiden asukkaita Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Voit osallistua keräykseen mm. pankkisiirrolla tai verkkopankin avulla. Lahjoittaa voi myös MobilePay-maksuna sekä puhelin- ja tekstiviestilahjoituksin. Katso oman seurakuntasi MobilePay-numero ja lisätiedot tästä lehdestä tai verkosta: helsinginseurakunnat.fi/yhteisvastuu tai yhteisvastuu.fi.

Kirkkopalvelujen keräyslupa Manner-Suomessa RA/2020/639, voimassa toistaiseksi.

Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia

TAPAHTUMIA

ISTOCK

Munkkivuoren kirkko avoinna ja seurakunnan työntekijä tavattavissa tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Kunnon kaveri -jumppa Munkkivuoren kirkon pihalla to 10.2. ja 17.2. klo 10.30, säävarauksella.

Ystävänpäivän tunnelmia Munkkivuoren kirkon sisäpihalla ma 14.2.

Osallistu ja toimita meille runoja, aforismeja ja ajatuksia ystävyydestä 11.2. mennessä. Voit kirjoittaa tekstin itse valmiiksi ja toimittaa esim. sähköpostilla tai vaikka Munkkivuoren kirkolle seurakuntatalon ulko-oven vieressä olevaan postilaatikkoon.

Ilta tulilla to 17.2. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Länsi-Helsingin seurakuntien yhteinen sururyhmä läheisensä menettäneille Kannelmäen seurakunnan Klanulla, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs, torstaisin 3.3.–21.4. klo 17.30–19.30. Ilm. pe 25.2. mennessä konsta.korhonen@evl.fi tai p. 050 380 1345.

Avoin keskustelutilaisuus seurakuntalaisille Munkkiniemen kirkossa 1.3. klo 18. Aiheina strategia ja tulevaisuuden kysymykset.

kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Agricolan kirkossa klo 18.

Keskiviikkona klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa.

Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Su 13.2. klo 10 Tuomiokirkko 170 v -juhlamessu.

Tervetuloa messuihin etänä tai paikan päälle!

Joka sunnuntai voit osallistua Tuomiokirkon messuun klo 10 YouTuben tai Facebookin välityksellä. Tervetuloa mukaan! Ajankohtaiset kävijärajoitukset löydät seurakuntamme nettisivuilta.

Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia.

Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

maksutta.

Iltamusiikkia pienille ja isoille ke 16.2. klo 18 kirkossa. Suunniteltu etenkin vauva- ja pikkulapsiperheitä huomioiden, mutta avoin kaikille laulamisesta ja kirkossa rauhoittumisesta kiinnostuneille. Äijäilta to 24.2. klo 16–18 kirkolla.

Aikaa ja yhdessä tekemistä aikuisille miehille. Ilm. diakoneille.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 5668, p. 09 2340 5648.

Yhteisvastuukeräys 2022 tukee koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa ja maailmalla. Voit lahjoittaa seuraavin tavoin: seurakuntamme MobilePay-numero 13464, verkkolahjoitusosoite yhteisvastuu.fi/pitajanmaki, pankkitilit Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, OP FI14 5000 0120 2362 28. Viitenumero 308469.

Kiitos lahjoituksestasi.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostit-

se ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30 ja to– su klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (suorana myös YouTubessa ja Facebookissa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan

Kerhot, piirit, liikuntaryhmät ja muu aikuisten kokoava toiminta jatkuu vähitellen rajoitusten sen salliessa. Seuraathan tarkempaa tiedotusta nettisivuiltamme.

Lasten ja perheiden toiminnasta ajankohtaista tietoa Facebookissa ja Instagramissa tilillä Toivon aarteet lapsille. Agricolan nuorten toiminnan kuulumisia voit seurata Cola Tribe -sovelluksen kautta. Voit myös soittaa kirkkoherranvirastoon (yhteystiedot yllä), jos sinulla on kysyttävää toiminnastamme.

Kirkot ovat auki hiljentymistä varten.

Seurakuntamme YouTube-kanavalta voit katsoa videotallenteita, ja nettisivuiltamme löydät kiinnostavia podcasteja kuunneltavaksi.

Löydä meidät verkossa: youtube. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta ja facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta.

Jos kaipaat keskusteluapua, seurakuntamme työntekijän saat kiinni päivittäin klo 9–18 numerosta 09 2340 6102. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia.

Koululaisten kerhot: Olkkari alakoululaisille Agricolan kirkon kahvilassa ma klo 16–18 ja to klo 13–16, Suomenlinnan kirkon kryptassa ti klo 14–16.30. Isojen Olkkari 5. luokkalaisille ja sitä vanhemmille Suomenlinnan kirkon kryptassa to klo 17–18.

Seniorijumpat Meritullin liikuntasalissa alkavat ma 14.2. klo 9.30 ja klo 10.30.

Tuolijumppa Tuomiokirkon kryptassa alkaa ke 16.2. klo 9.30.

Päiväkonsertti Vanhasta kirkosta tiistaisin klo 12 suorana Tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla.

Diakoniaruokailu klo 12 tiistaisin Agricolan kirkon kryptassa. Diakoniaruokailu toteutetaan ajankohtaisten koronarajoitusten puitteissa.

SenioriFoorum 16.2. lähtien keskiviikkoisin klo 13 Agricolan kirkon kryptassa koronarajoitusten puitteissa.

Cafe Krypta Yhteisvastuukeräyk-

sen hyväksi Tuomiokirkon kryptassa 16.–18.2.

Musiikillinen rukoushetki su 20.2. klo 14 Suomenlinnan kirkossa.

Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Ajan merkit -yhteiskunnallisten saarnojen sarja jatkuu jälleen keväällä Tuomiokirkon sunnuntaimessujen yhteydessä! Saarnat näet suorana YouTuben ja Facebookin välityksellä. 20.2. näyttelijä Heidi Herala, 20.3. futuristi Perttu Pölönen, 24.4. professori Jaakko Hämeen-Anttila, 22.5. Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Fatim Diarra.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30.

Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteystiedot virastosta tai netistä.

Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomioimme koronaturvallisuuden.

Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 Nuorten TALO, Toinen linja 8 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Tervetuloa! Kallion kirkon jumalanpalveluksiin voi osallistua tällä hetkellä enintään 200 henkilöä kerrallaan.

Iltamessu maanantaisin klo 18.

14.2. ja 21.2. Partti.

Iltamessu tiistaisin klo 18. 15.2.

Viljamaa ja 22.2. Partti.

Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. Kelttimessu 16.2. Lindfors. 23.2. Saario.

Iltamessu torstaisin klo 18. 10.2.

Hirvonen, Niskala, 17.2. Saario, Pyylampi, 24.2. Hirvonen, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 11.2. ja 18.2. Hynninen.

Messu su 13.2. klo 10. Huovinen, Hirvonen, Pyylampi, Saari. Mukana rippikoululaiset. Messu Kallion kirkosta on seurattavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä.

Messu 20.2. klo 10. Lindfors, Saario, Pyylampi, Helin.

Alppilassa: Tervetuloa! Alppilan kirkon jumalanpalveluksiin voi osallistua tällä KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2022

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.2.

ISTOCK

hetkellä enintään 100 henkilöä kerrallaan.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

13.2. Viljamaa, 20.2. Lindfors.

Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin 13.2. ja 20.2. klo 13.

Vironkielinen messu sunnuntaina 20.2. klo 11. EELK pastori Kaido Soom, Õunap.

TAPAHTUMIA

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, 4. krs.

Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 p. 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauk-

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2022

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

Hetki hiljaisuutta tuntiretriitissä

Kristuksen rukous -tuntiretriittiryhmä on kaikille avoin kaupunkiretriittiryhmä, joka sopii hyvin myös ensimmäistä kertaa retriiteistä kiinnostuneille. Tuntiretriitti alkaa lyhyellä virikepuheella tai psalmitekstillä. Sen jälkeen rukoillaan ohjatusti yhdessä 30–40 minuutin ajan hiljaisuudessa varhaiskristillisestä perinteestä lähtevää Kristuksen rukousta.

Rukouksen jälkeen aterioidaan hiljaisuudessa.

Tuntiretriittiryhmä kokoontuu Helsingin Kristillisen työväenyhdistyksen tiloissa maanantaisin 14.2., 14.3., 11.4., ja 9.5. klo 18–19.30. Retriittiin ei tarvitse ilmoittautua.

Torkkelinkatu 11 A 3. Lisätiedot: Nina Klemmt p. 09 2340 3634.

Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia

JUMALANPALVELUKSET Messu 13.2. klo 10. Aitolehti, Koivisto ja Hakkarainen.

Puolen tunnin messu 16.2 klo 18.

Koivisto ja Hakkarainen.

Messu 20.2. klo 10. RannanpääKortelainen, Flinck ja Kiiski.

Puolen tunnin messu 23.2. klo 18.

Valkeapää ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA

ISTOCK

Seuraa somea! Facebook kallionseurakunta ja Instagram kallionsrk.

Hiihtoloman toimintapäivät 7–12-vuotiaille 21.–25.2. klo 9–16 Talolla, Toinen linja 8. Ilmoittaudu mukaan yhdeksi tai useammaksi päiväksi, vaikka koko viikoksi. Ovet aukeavat klo 9, tulethan paikalle klo 10.30 mennessä. Luvassa mm. vinyyli-dj-Mikon talvidisko, pelailua, kädentaitoja ja mahdollisuuksien mukaan päiväretkiä. Päivän lounas ja välipala tehdään yhdessä.

Mukana Mikko, Tytti ja kerhonohjaajia. Hinta 5 e/päivä. Ilmoittautuminen 16.2. mennessä bit.ly/hiihtoloma. Lisätietoja tytti.friberg@evl. fi, p. 050 380 3252 tai mikko.saari@ evl.fi, p. 050 468 8386.

Waste&Feast. Ruokailuun voi osallistua enintään 50 henkilöä kerrallaan. Ruokaa on mahdollista hakea mukaan myös take away -kasseina. Ruokailut ovat tuttuun tapaan tiistaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 16.30. Ruokaa jaetaan niin kauan kuin sitä riittää. Katso menu Facebookissa @WasteFeastAlppila.

Perhebistrosta voit ostaa herkullista ja edullista ruokaa koko perheelle take away -kasseina ke klo 16.30 alkaen Alppilan kirkolla.

Perhekassi maksaa 6 e, ja siitä riittää ruokaa kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle. Mukaan saat myös puuhapussin, jossa on pientä tekemistä koko perheelle! Katso muu lasten ja perheiden ajankohtainen toiminta: kallionseurakunta. fi.

Lapselle uusi harrastus, kiinnostaako koripallo? Tutustu alppilabasket.fi.

Huom! Pandemiatilanne vaikuttaa seurakunnan toimintaan. Ajankohtainen tieto www.kallionseurakunta.fi.

saa itse.

Päivitetyt tapahtumatiedot löydät nettisivuiltamme.

Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu.

Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia.

Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

sen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs, avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu lähetetään verkossa seurakunnan Facebooksivuille.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19.

Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

TAPAHTUMIA Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12.

Perhekerho ma, ti ja pe klo 9–11.

Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10.

Maksutonta lastenhoitoapua ti–to klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514.

Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille ke klo 17.30– 19.30. Ilmoittautumiset viimeistään

edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514.

Yhteisvastuumyyjäiset noutomyyntinä su 13.2. klo 12–14.30 Heikkiläntie 7A, 4. krs. Ennakkotilaukset 9.2. mennessä sanna. witick@evl.fi, p. 050 380 3528.

Liikuntarajoitteisille tuotteiden kotiinkuljetus. Myytävät tuotteet: gluteeniton Kultarannan pumpulikakku 28 e, 15 e puolikas, Aleksanterin leivos 4 e/kpl, laskiaisen mehevä kurpitsakakku 30 e, laskiaispulla 2,5 e, 2 e ilman täytettä.

Laskiaispullaa on mahdollisuus myös tilata gluteenittomana.

Tuotto lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykseen.

Käsityöpiiri ma 14.2. klo 13–14.30.

Avoin sururyhmä ke 23.2. klo 17.30–19.

Torstaipiiri to 24.2. klo 13. Retki talvipuutarhaan. Kokoontuminen Heikkiläntie 7A:n ala-aulassa.

Talvipuutarhaan menemme julkisilla, ja matkalipun jokainen mak-

Kristillinen meditaatio Paavalinkirkon urkuparvella keskiviikkoisin klo 17.10–17.50.

Meditatiivinen tanssi maanantaisin klo 17.15–18.15 Paavalinkirkon yläsalissa. Rukousta koko keholla.

Sopii kaiken ikäisille. Kertamaksu 5 e. Ohjaaja tanssipedagogi, TM Tiina Sara-aho.

Harri Aholan valokuvia 1970luvun Vallilasta 27.2.–30.4. kirkon aulassa. Näyttelyn avajaiset 27.2. klo 11.30. Ahola itse kertomassa kuvistaan.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Voit myös jättää viestin vastaajaan.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Koronarajoitusten vuoksi toiminnassamme voi vielä olla muutoksia. Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi. Voit osallistua Temppeliaukion kirkon messuihin myös Youtube-kanavamme kautta samanaikaisesti tai myöhemmin nauhoitteen myötä.

Messu su 13.2. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Musiikkia Helsinginkadun Filharmonikoista. Su 20.2. klo 10 musiikista vastaa Vokaaliyhtye Ahjo Ensemble.

Messu sunnuntaisin klo 12 Töölön kirkossa.

Messu sunnuntaisin klo 12 Meilahden kirkossa. Huom! 13.2. klo 12 messu on Tuomaankirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

Arki-illan ehtoollinen torstaisin klo 18 Fokuksessa.

TAPAHTUMIA Diakonian ruokailujen ja ryhmien ajankohtaiset tiedot löydät seurakuntatoolo.fi/apua-ja-tukea/diakonian-viikkotoiminta.

Esikoisvauvakerho: To klo 14–15.30 Tuomaankirkolla 3.3.– 12.5., ei 14.4. Ilm. sirpa.huhtamaki@evl.fi. Ke klo 13.30–15 Kerhiksellä 2.3.–6.4. Ilm. satu.antila@evl.fi.

Avoimet perhekerhot ti klo 10–11.30 Meilahden kirkolla ja pe klo 10‒11.30 Ruskeasuon Rastilla.

Ei viikolla 8. Kerhot ovat ilmaisia, ei ilmoittautumista.

Avoin muskari- ja perhekerho ma Fokuksessa: perhekerho klo 11.30 asti, klo 9.30 ja 10 muskarihetket.

Ei viikolla 7.

Vauvakerho ti klo 13.30–15 Fokus.

Ei viikolla 8.

Iltaperhekerho ti klo 17–18.30 Fokus. Ei viikolla 8.

JunnuFokus ti klo 14–16 Fokus. Ei viikolla 8.

Nyhjää tyhjästä -leivontakurssi koululaisille tiistaisin 8.3.–29.3. klo 16–18 Fokus. Ilm. seurakunnan nettisivujen kautta.

Nuorten Fokus pe klo 18–21.

Raamattupiiri to klo 16.15–17.45 Fokus.

Lähti lapasesta neulekahvila ke klo 13–15 Fokus.

Parisuhdepäivä la 26.2. klo 13.30– 17.30 Fokuksessa. Kun voi kuulla, ei tarvii luulla! Ohjelmaa luotsaavat Tuula Tynjä ja Kasper Valtakari.

Osallistumismaksu 20 e/pari.

Yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Ilm. ja lisät. tuula. tynja@sana.fi tai p. 0400 762 320.

Jooga ja hiljentyminen ma klo 19–20.30 Fokus. Ilm. ja lisät. nettisivuilla.

Eroryhmä ke klo 9–11 Fokuksessa aikavälillä 23.2.–30.3. Ilm. ryhmään ja lisät. juha.petterson@evl.fi tai p.

050 364 0267. Järjestää Helsingin seurakuntien perheneuvonta, vetäjinä perheneuvojat Tarja Huttunen ja Juha Petterson.

Rastin kielikahvila ti klo 13–14.30

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.2.

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 ark. klo 9–12 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Tukiasuntoja Hermannissa ja Ruskeasuolla. Tarkoitettu asunnottomille tai asunnottomuusuhan alla oleville helsinkiläisille. Asuminen on päihteetöntä. Asumisaika maksimissaan 4 vuotta. Asuntoja on yhteensä 48 kpl. Tiedustelut asuttamistoiminnan koordinaattori pirjo.suomi@evl.fi tai p. 09 2340 2570. Lisätietoja ja hakukaavake: www.helsinginseurakunnat.fi/ artikkelit/tukiasuminen.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

Sakari Väkevä, urut. Kirkkosaliin otetaan 80 hlöä.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 20.2. Myllypurossa messun jälkeen noin klo 13.30 Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus.

Armon ilta pe 18.2. klo 18 Myllypuron kirkossa. Vainotut kristityt – suuri vapaus vaikeissa tilanteissa.

Arto Nousiainen Open Doorsilta.

Lopuksi iltatee.

Saavutettavuus messussa -koulutus kaikille kiinnostuneille ma 21.2. klo 17 Myllypuron kirkossa. Kouluttajana Sari Oikarinen. Koulutus on osa seurakunnan messuryhmän toimintaa.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 23.2. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattajana Kirsi Lemponen.

Puurokahvila Myllypuron kirkossa ti 15.2. klo 8.30–10.30. Hartaushetki klo 10. Puuro ja kahvi 1 e. Huom! Ei viikolla 8.

Iltaruoka Myllypuron kirkon srksalissa alkaen to 10.2. klo 16.30–18.

Hinta 2 e aikuiset ja 1 e lapset käteisellä.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946.

Lisätietoja vähitellen avautuvasta toiminnasta nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Suurin osa säännöllisestä viikkotoiminnasta alkaa Mikaelin seurakunnassa 14.2. alkaen. Tarkista tiedot ja seuraa ilmoittelua verkkosivuillamme.

Talviloman päiväleiri 1.–3.-luokkalaisille 21.–25.2. Mukavaa tekemistä lomapäiviin Mikaelinkirkolla päivittäin klo 9–14: leikimme, askartelemme, ulkoilemme, seikkailemme, hiljennymme ja ruokailemme. Hinta 40 e/lapsi. Ilm. verkkosivuillamme 15.2. mennessä.

Raamattupiiri Teamsissa tiistaisin klo 18. Tutkimme yhdessä edellisen pyhän evankeliumitekstiä keskustellen sen herättämistä ajatuksista.

Mukana ovat Tuuli Valaranta ja Sari Viljakainen Osallistumislinkki verkkosivuilta.

Ruokaa, iloa ja valoa -diakonialounas torstaisin klo 11. Hinta 1 e.

Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin tai soittopyynnön vastaajaan.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä.

Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Sopimuksen mukaan myös paikan päällä. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Mikaelin seurakunta

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 13 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET Messuja voi seurata helmikuun ajan myös suorina verkkolähetyksinä Facebook-sivujemme kautta.

Messu su 13.2. klo 11. Anne Granström, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Kontulan Martat avustavat. Kirkkosaliin otetaan 50 hlöä. Messun jälkeen on mahdollisuus tulla ehtoolliselle Mikaelinkirkkoon klo 12.15–13.

Messu su 20.2. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Mari Lamminen, kanttori,

JUMALANPALVELUKSET Huom. koronarajoitukset ovat voimassa 15.2. asti. Niiden mukaan voimme ottaa messuihin 70 ihmistä. Ei ilmoittautumista. Päivitämme ajankohtaiset tiedot nettisivuillemme.

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 13.2. klo 10. Kaskinen, Lyytinen ja Filppula. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus.

Messu su 20.2. klo 10. Takala, Ronkainen ja Niva-Vilkko.

Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa: Gospelmessu su 13.2. klo 12. Kaskinen, Lyytinen, Malve ja Houseband.

Messuun voi osallistua myös verkossa Facebook-sivuillamme: @ roihuvuorisrk.

Messu su 20.2. klo 12. Takala, Ronkainen ja Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA

Kevään Armon illat Kurota kohti armoa. Armon illoissa lauletaan, rukoillaan ja ylistetään yhdessä, nautitaan musiikista ja opetuksesta.

Kevään aikana Armon iltaan kokoonnutaan 18.2., 11.3. ja 22.3. klo 18.

Armon ilta, Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12.

ISTOCK

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

ISTOCK

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti.

Helppi-läksykerho su klo 16.30–18 Pikku Huopalahden nuorisotalolla, Hilda Flodinin aukio 1. Lisät. Jukka Isokangas p. 050 303 3743.

Miesten maanantaiseura 14.2. klo 13–15 Meilahden seurakuntasalissa.

Ekumenia pohjoismaisin silmin, kirkkohistorian yliopistolehtori, dosentti Mikko Ketola.

Lähetyspiiri ti klo 13.30–15 Töölön kirkon seurakuntasali.

Downshiftaajat to klo 12–14 Töölön kirkko.

Rukousetkot ke klo 17–18 Töölön kirkko.

Päivystävä pappi on tavattavissa sielunhoidollista keskustelua varten Temppeliaukion kirkolla arkisin klo 10–14 ja puhelimitse arkisin klo 10–14, p. 09 2340 6302.

Diakonian päivystys arkisin virkaaikaan puhelinnumerossa 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille sekä hiljentymistä varten. Tarkistathan aukiolon, tapahtumatarjontamme, tarkentuneet aikataulut sekä vierailumaksukäytännön kotisivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi.

Muusta toiminnasta ajantasainen tieto löytyy verkkosivuiltamme seurakuntatoolo.fi.

Aikuisten pienryhmät, perhekerhot ja kuorot ovat aloittaneet toimintansa. Nykyiset koronarajoitukset ovat voimassa 15.2. asti, joten muutokset ovat mahdollisia.

Katso nettisivuiltamme ajankohtaiset tiedot.

Iltaruoka Roihuvuoren kirkossa keskiviikkoisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, lapset 1 e ja alle kouluikäiset ilmaiseksi. Tarjolla on suntioiden valmistamaa kasvisruokaa.

Iltaruoka Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, lapset 1 e ja alle kouluikäiset ilmaiseksi. Tarjolla on suntioiden valmistamaa arkiruokaa.

Kahvilat avoinna. Laajasalon kirkon Aulakahvio ma–to klo 10–14 ja Roihuvuoren kirkon Huili ti, ke, to klo 11–14.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Muina aikoina jätä soittopyyntö. Ajanvaraus sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Sururyhmä läheisensä menettäneille Laajasalon kirkolla klo 17.30– 19 torstaisin 17.3., 24.3., 31.3., 7.4. ja 21.4. Vertaistuellisessa ryhmässä voit jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ohjaajina ovat pappi Essi Lyytinen ja diakoniatyöntekijä Kaisa Moilanen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: kaisa.moilanen@evl.fi, p. 09 2340 5748.

Vartiokylän seurakunta Nuorten oma Insta-live Perjantaina 18.2. kannattaa kurkistaa Instagramtilille mikaelin_nuoret.

Klo 18 alkavassa Instagram livessä on luvassa rentoa jutustelua ajankohtaisista teemoista ja tuttuja naamoja. Liity mukaan!

Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5.

Puotilan kappeli, Puotilantie 5.

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. Suora verkkolähetys facebook. com/vartsikanseurakunta. Su 13.2. perhemessu.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

Kirkkotiloihin voi ottaa 50 ihmistä 15.2. asti jatkuvien rajoitusten aikana.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2022

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.2.

TAPAHTUMIA Kevään toiminta alkaa vähitellen, seuraa nettisivujamme!

Vartiokylän kirkolla: Soppakirkko ti 15.2. klo 12. Hengen ja ruumiin ruokaa.

Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30.

Perhekerho pe klo 9.30–11.30.

Urkuravintola Organum, yksityiskonsertit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 13.2. klo 14–18. Varaa omasi: katri.vanhamaki@evl.fi.

Olohuoneen luennot Puotilan kappelissa ti klo 14. 15.2. piispa Teemu Laajasalo: Mitä kirkolle kuuluu. 22.2. Sovinto menneisyyden kanssa, geriatri Sirkka-Liisa Kivelä. Kahvi klo 13.

Digiopastus Matteuksenkirkolla ti 13–14. Osaajat neuvovat laitteiden ja ohjelmien käyttämisessä.

Perjantailenkki pe klo 13, alk. 18.2.

Startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus: Hanna Takala p. 09 2340 6450, hanna.takala@evl.fi.

Yhteisvastuukeräyksen teema on Lahjoita mulle huominen. Pandemia on koetellut lapsia ja nuoria Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Osallistu esim. MobilePay 67455.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi.

Osoitteet: Kirkko, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

Su 13.2. Paananen, Pesonen, Kantola. Su 20.2. Antola, Leena Väyrynen-Si, Virtanen. Messuun voi osallistua myös etänä Facebooksivun suoratoiston välityksellä.

Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 11.2. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Tule Gospelmimmiksi! Neljän kerran kuoro Gospelmimmit harjoittelee sunnuntaisin 20.2., 6.3., 13.3. ja 20.3. klo 15–17 Merirastikappelilla. Ilahdutamme laulullamme Marianpäivän messussa 27.3.

Tervetuloa svengaamaan! Ilmoittautumiset Hannalle p. 050 532 6841.

Valon aamu ma 14.2. klo 9–11

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2022

Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka kaiken ikäisille. Aamupala, vapaaehtoinen maksu.

Digiopastusta ikäihmisille kirkolla ma 14.2. klo 13–15. Kaipaatko opastusta älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen käytössä? Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä.

Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla maanantaina 21.2. klo 12. Tervetuloa kahvittelemaan, nauttimaan hyvästä seurasta ja vaihtelevasta ohjelmasta.

Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e.

Kävelyryhmä Vuosaaressa tiistaisin klo 11–12. Lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Leppoisaa ulkoilua yhdessä.

Kirjapiiri Merirasti-kappelissa ke 16.2. klo 17.30. Keskustelua kuukauden kirjasta rennosti ja vapaamuo-

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo–matteus. helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 3 e, mukaan 2 e, avoinna rajoitetulle kävijämäärälle. Suljettu pe 18.2.

Maksuton Walk in ­terapia 16–29­vuotiaille joka ma klo 12–18.

Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmauksesta, Matteuksenkirkon Varustamon ovi.

Hiljaisuuden Jooga ke 9.45–11 kirkkosalissa, Ulla Lumijärvi.

Naisten hyvinvointipäivä pe 18.2. klo 12–16, tied. p. 045 874 3310 /

Vertaisleiri auttaa perhettä surussa Kun perheen isä tai äiti kuolee, lapsi saattaa ajatella, että vain hänen perheessään voi tapahtua jotakin tällaista. Vertaisleirillä lapsella on mahdollisuus kohdata toisia samassa elämäntilanteessa olevia lapsia. Aikuisten oma ryhmä antaa tilaa pohtia vanhemman omaa surua.

Helsingin seurakuntien ja Terhokodin järjestämä vertaisleiri pidetään Loviisassa perinnekeskus Kuggomissa 22.–24.4.

Leirin hinta on 60 e/aikuinen ja 30 e/lapsi. Leirille ilmoittautuneet perheet haastatellaan.

Ilmoittautuminen osoitteessa: www.helsinginseurakunnat.fi/perheidenvertaisleiri

toisesti teekupin äärellä. Ilm. mukaan p. 09 2340 6541, eija. keinanen@evl.fi.

Vauva mullistaa maailman Valossa ke 16.2. klo 13.30. Avoin ryhmä kaikille vanhemmille ja vauvoille.

Perhekerho Valossa to 17.2. klo 9.30–11.30. Yhdessäoloa ja leikkiä, vaihtelevasti askartelua, liikuntaa ja lauleskelua.

Iltaperhekerho kirkolla ti 15.2. klo 16.30–18.30. Perheiden kohtaamispaikka, leppoisaa yhdessäoloa, pientä ohjattua toimintaa ja lämmintä kotiruokaa, hintaan 2 e/ aikuinen, 1 e/lapsi.

Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18. Raamattumietiskelyä ja rukoushiljaisuutta.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme.

Päivystävä pappi ja toimitusva­ raukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13.

Kristiina.

Kahvilatyötä tarjolla vapaaehtoi­ sille! Tied. Mare Kinanen 050 5727541, varustamot.helsinki@evl. fi.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi.

Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: www: helsinginseurakunnat.fi/malmi Malmin seurakunta FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalveluksiin voidaan ottaa 50 henkilöä. Osallistu etänä sunnuntaisin klo 10 Viikin messuun seurakunnan Facebookissa ja nettisivuilla. Muutokset mahdollisia, ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/malmi.

Messu sunnuntaisin Malmin kirkossa klo 10. Pyhäkoulu 13.2.

Viikin kirkossa klo 10. Messu striimataan. Herättäjä-Yhdistyksen pyhä su 13.2. Kati Nissi, saarna, Matti Turunen, laulu. Kirkkokahvilla tietoa Joensuun herättäjäjuhlista. Su 20.2. kaksikielinen messu (suomi–engl.).

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhteistyössä Verkoston kanssa. Keittolounas.

Puistolan kirkossa klo 12. Tervetuloa suunnittelemaan Tehdään yhdessä -messua su 13.2. klo 11 ja messuun klo 12. Evankelisen lähetysyhdistyksen pyhä su 20.2., saarna Erja Kalpio.

Iltaehtoollinen Malmin kirkossa ti klo 19.30.

Pihlajamäen kirkossa ke klo 18.

Viikin kirkossa ke klo 18.30.

Valon messu Tapanilan kirkossa su 13.2. klo 17. Pyhäkoulu.

Pikkuisten pyhis. Pyhäkoulu 0–5-vuotiaille ja perheille su klo 10 Tapanilan kirkolla.

Malmin kirkko avoinna sunnuntaisin klo 11–12 messun jälkeen yksityistä hiljentymistä varten ja mahdollisuus ehtoolliseen.

Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

Messuavustajaksi Haluatko mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja? Soita p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Säännöllinen toiminta alkaa viikolla 6 ja 7. Muutokset mahdollisia.

Lisätietoa nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi ja kirkkojen ilmoitustauluilla.

Huilu­kitarakonsertti Yhteisvas­ tuun hyväksi Viikin kirkossa su 13.2. klo 18. Robert Tobin, huilu, ja Jonne Grans, kitara, soittavat John Fieldin Nocturnoja. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Lastenhoito Varustamolla la 26.2. klo 10–14, os. Pekanraitti 16. Haluaisitko pienen hetken itsellesi, käydä kaupassa tai lenkillä? Maksutonta lastenhoitoa ja pieni välipala yli 3-vuotiaille lapsille, paikalla

ammattitaitoiset lastenohjaajamme. Ilm. johanna.m.laurinen@evl.fi ja p. 050 3879 925. Katso myös lasten viikko-ohjelma Malmin Varustamon alta.

Uusi kohtaamispaikka jakomäke­ läisille: Kahvia & kohtaamista keskiviikkoisin klo 10–12 alk.16.2. nuorisotalon tiloissa, Jakomäenpolku 6. Rentoa jutustelua ja tutustumista. Tarjolla kuppi kahvia & suolaista.

Kahvia kirkolla klo 13–14. Pannu kuumana Malmin ja Tapanilan kirkolla tiistaisin ja Siltamäen srk-kodilla torstaisin, alk. vk 7.

Perhekahvila. Lapsille leikkikavereita ja aikuisille juttuseuraa klo 9.30–12. Viikin kirkolla (ma), Puistolan ja Tapanilan kirkolla (ti), Pihlajamäen kirkolla (ke), Siltamäen seurakuntakodilla (to), Malmin kirkolla (pe).

Raamattu­ ja rukouspiirejä, liikuntaa ja käsityöpiirejä lähikir­ koilla. Tietoa alkavasta toiminnasta löydät nettisivuilla, kirkon ilmoitustauluilla tai soittamalla, p. 09 2340 4444.

Waste&Feast Malmi-hävikkiravintolan maukas lounas ma–pe klo 11–13. Suljettuna pe 18.2.

Ostarin Onni. Aamupalaa ja juttuseuraa Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11.

Ruoka­aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12 (ei 24.2.), 2 e/annos.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30.

Kahvia ja voileipiä 14.2, puurotarjoilu 21.2.

Olotila­ilta opiskelijoille ja nuorille aikuisille etänä Discordissa ti klo 18–20 https://tinyurl.com/olotilailta.

Lapsikuoro­ ja musiikkiryhmät 3–15-vuotiaille Viikin kirkolla (ti), tied. p. 09 2340 4495 /Mari, Puistolan kirkolla (ke ja to), p. 09 2340 4490 /Taru ja Malmin kirkolla (to), p. 09 2340 4494 /Kaisu.

Online Bible Group in English.

Please contact minna-sisko.makinen@evl.fi.

Suomen kielen keskusteluryhmä torstaisin klo 16.30–18 Pihlajamäen kirkolla. Tied. helena.pietinen@evl. fi, p. 050 3803677.

Silta­ryhmä päihderiippuvuudes­ ta toipumisen tielle. Hallitsevatko päihteet elämääsi? Oletko yrittänyt päästä riippuvuudessa eroon? Tule mukaan vertaisryhmään, jossa etsitään ratkaisuja riippuvuuden hoitoon yhdessä. Maksuton pienryhmä maanantaisin klo 17–19 kevään ajan 7.3.–30.5. (ei 18.4.)

Malmin Varustamossa. Info-ilta ma 14.2. klo 17, os. Pekanraitti 16. Tied. elise.hartonen@evl.fi ja p. 050 3803 690.

Ryhmä mielenterveyden tueksi Malmin kirkolla tiistaisin 8.3., 12.4. ja 17.5. klo 13. Aluksi ideoidaan ryhmän toimintaa ohjaaja Eila Sainion kanssa. Tied. elina.leppihalme@evl.fi, p. 050 3732 323.

Ruoka­apua. Lahjoitusruoanjako

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.2.

Virasto palvelee sähköpostilla ja pu­ helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou­ lunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunky­ lanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin 17.2. alkaen klo 12.

Noudatamme jumalanpalveluksissamme viranomaisten määräämiä henkilömäärärajoituksia. Oulunkylän, Maunulan ja Oulunkylän vanhan kirkon jumalanpalveluksiin ja toimituksiin voidaan ottaa 50 henkeä, Käpylän kirkon tilaisuuksiin 60 henkeä.

nulan kirkolla ja Leikkipuisto Maunulassa. Myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia, hevosajelua, muskarit perheen pienimmille.

Vapaa pääsy, tarjoiluiden ja hevosajelun tuotot Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuon­ tie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa medias­ sa: Facebook, Twitter ja Instagram: Paki­ lan seurakunta

Talvirieha kutsuu riemuun Maunulan kirkolla tempaudutaan Talviriehan riemuihin 24.2. klo 10–15. Tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullia klo 10.30– 13 ja hävikkiruokajakelu klo 10–12. Perheen pienimmät voivat musisoida muskarissa klo 10 ja 11. Leikkipuisto Maunulassa voi seikkailla lumiukkopolulla ja osallistua ulkoleikkeihin tai hypätä hevosajelun kyytiin. Hevosajelun hinta on 2 euroa / ajelu.

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, ja Leikkipuisto Maunula, Metsäpurontie 14–16.

Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia

JUMALANPALVELUKSET Messu su 13.2. klo 11. Mari Auvinen, Tiia Valve-Tuovinen ja Jussi Hirvonen.

Messu su 20.2. klo 11. Asko Nuorkivi, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA

ISTOCK

Oulunkylän seurakunta

ISTOCK

Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 ja Pihlajamäen kirkolla ti klo 9.

Leivänjako Jakomäen nuorisotalon ovella ke klo 10, sekä Malmin Varustamolla to klo 11, jossa diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13.

Talviloman toimintapäivät 1.–3.-luokkalaisille ma–pe 21.– 25.2. Malmin Varustamolla klo 10–14. Maksuton. Kysy vapaita paikkoja: anne.ridell@evl.fi, p. 050 380 3768.

Talvitäpinät-leiri 1.–3.-luokkalaisille ma–ke 21.–23.2. Nastolassa Luomaniemen leirikeskuksessa.

Yhteiskuljetus, hinta on 35 e. Kysy vapaita paikkoja, p. 050 4625 384 / Kia. Talviloman Leffaleiri 4.–7.-luokkalaisille ke–pe 23.–25.2. Nastolan Luomaniemessä. Yhteiskuljetus, hinta 35 e. Kysy vapaita paikkoja, p.

050 9118 626 /Niina Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu).

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä.

Keskusteluaikaa voit kysyä myös suoraan oman alueen diakoniatyöntekijältä, yhteystiedot löydät nettisivuiltamme.

Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia.

Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

TAPAHTUMIA Seuraamme koronatilannetta, muutokset mahdollisia. Ajankohtaisen tiedon löydät nettisivuiltamme.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia, vapaaehtoinen maksu, hävikkileipää kotiin vietäväksi.

Maanantaipuuro maanantaisin 14.2. alkaen klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkon seurakuntasalissa.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin 16.2. alkaen klo 16–17.45 Käpylän kirkon seurakuntasalissa.

Maunulan pannarikahvila torstaisin 17.2. alkaen klo 10–13 Maunulan kirkon seurakuntasalissa.

Maunulan muskarit torstaisin 10.2. alkaen Maunulan kirkolla: 2–5-v. klo 9.30 1–2-v. klo 10.05 0–1-v. klo 10.35.

Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Tule tapaamaan toisia perheitä, juttelemaan vanhemmuudesta, lapsista ja milloin mistäkin. Voit tulla paikalle joka viikko tai vain yhden kerran. Maksuton.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin Käpylän kirkolla klo 18–18.30. Raamatun tekstejä, hiljaista rukousta, Taize-lauluja.

Rukousryhmä to 10.2. klo 18–20 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa.

Family Thursady – kaikkien perheiden ilta Maunulan kirkolla to 17.2. klo 17–19. Teemana Parisuhdeilta. Ruokailua, kirkkohetki, yhteistä keskustelua illan teemasta, lastenhoito järjestetty.

Yksinhuoltajien olohuone parillisten viikkojen tiistaina klo 17–19 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Vertaistoimintaa yhden vanhemman perheille, aikuisille ja lapsille, lastenhoito järjestetty.

Talvirieha to 24.2. klo 10–15 Mau-

Pakilan Seurakunta On Ice ke 23.2. klo 12–15. Ulkoilmaluistelutapahtuma ja kaikki vähänkin kiinnostuneita luistelusta ovat tervetulleita – ikään katsomatta. Paikan päällä on luistelukouluohjausta, yhteisiä jääleikkejä ja hieman rusettiluistelua twistillä. Kentän vierestä löytyy Yhteisvastuu-grillikioski, jossa voi pientä maksua vastaan testata onneaan onnenpyörässä tai ostaa talvisäähän sopivia virvokkeita ja purtavaa pientä maksua vastaan. Tapahtuman tuotot menevät Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Paikka: Torpparinmäen jääkenttä, Torpparinmäentie 36, jäätilanteesta riippuen. Tarkistathan ennen lähtöä, että tapahtuma on voimassa Pakilan seurakunnan nettisivuilta, eli www.helsinginseurakunnat.fi/ pakila.

Raamattupiiri to 24.2. klo 16.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin Kirkonkellarissa klo 18.

Kutomakerhon kerhoilta keskiviikkoisin klo 18.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Perhekerho torstaisin klo 17–19.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Leikkitila on perheiden käytettävissä, kun tila vapaana. Paukkupakkasia tai räntäsadetta – Varustamolle saa tulla leikkimään!

Vauva- ja taaperotupa tiistaisin ja perjantaisin klo 13.30–15.30.

Isien perhekerho tiistaisin klo 9.30–11.30.

Pienten biisit- musiikkihetki keskiviikkoina 16.2., 2.3. ja 9.3. klo 10.30 ja 11.30.

Waste&Feast -lounas ma–pe klo 11–13. 3–6 e. Waste&Feast kiinni 18.2.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Seurakuntaklubi to 3.2. klo 17–18.30 Malmin Varustamo, Pekanraitti 16.

Laskiaisretki su 27.2. Ilm. KV 57 -tapaht.kalenterin kautta. https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/kehitysvammaisille

KUULOVAMMAISTYÖ Kannelmäen raamattupiiri ti 15.2. klo 15–16.30, Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6.

Päiväpiiri pe 18.2. klo 13.15–14.45, Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3.

Seuraa teksti-tv:n s. 558, fb: Viittova srk.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Näkökulma ma 14.2. klo 13–15, Soukan kappeli, Soukank. 3, Espoo.

Yhteislauluillat ti 15.2., 15.3. klo 18–20, Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki, 3.krs. (ei hissiä).

Vertaiskurssi pääkaupunkiseudun näkövammaisille, ke 16.2., 23.3., 2.3., 9.3., klo 13–14.30 Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Ilm. 050 381 8758 tai 09 2340 2549.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 3/2022

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 11.–24.2.

Musiikkia kirkoissa PIXABAY

SUNNUNTAINA 13.2.

Ravintola Organum klo 14–18 Vartiokylän kirkossa. Maittavaa urkumusiikkia yksityiskonserteissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Urkumusiikkimenusta voi valita kuunneltavakseen mieleisensä varttitunnin mittaisen kokonaisuuden. Aistinautinnot tarjoillaan kirkon uusilla virtuaaliuruilla.

Maksutapoina toimivat käteinen, mobile pay tai tilisiirto. Annokset maksavat 10–30 e. Puolen tunnin pöytävaraukset seurueelle (1–6 henkeä) osoitteeseen katri.vanhamaki@evl.fi. Huomioidaan koronarajoitukset.

MAANANTAINA 14.2.

Kitaran ja ukulelen soitonopetusta ja yhteissoittoa klo 18–21 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa, Temppelikatu 16 B. Soitonopetusta Kari Pulakan johdolla klo 18–19, yhteissoittoa klo 19–21. Opetus on maksutonta, ja mukaan voi tulla myös kesken kauden. Opetuksen jälkeen voi jäädä yhteissoitto- ja

Ukulelen ja kitaran soitinopetusta ja yhteissoittoa on tarjolla Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa kahtena maanantaina: 14.2. ja 21.2.

Opetus on maksutonta.

jamiosuuteen, jossa soitetaan lähinnä bluegrass-musiikkia. Vapaa pääsy koronarajoitukset huomioiden.

iltarukousnopasta iltarukouksen ja peittelemme leikkipisteen pehmolelut yöunille. Vapaa pääsy koronarajoitukset huomioiden.

TIISTAINA 15.2.

MAANANTAINA 21.2.

Sid Hillen konserttisarja klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille soittaa meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa sekä muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e. Huomioidaan koronarajoitukset.

Päiväkonsertti klo 12 Vanhastakirkosta suorana lähetyksenä Tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin.

Kitaran ja ukulelen soitonopetusta ja yhteissoittoa klo 18–21 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa, Temppelikatu 16 B. Soitonopetusta Kari Pulakan johdolla klo 18–19, yhteissoittoa klo 19–21. Opetus on maksutonta, ja mukaan voi tulla myös kesken kauden. Opetuksen jälkeen voi jäädä yhteissoitto- ja jamiosuuteen, jossa soitetaan lähinnä bluegrass-musiikkia. Vapaa pääsy koronarajoitukset huomioiden.

KESKIVIIKKONA 16.2.

TIISTAINA 22.2.

Iltamusiikkia pienille ja isoille klo 18–18.30 Pitäjänmäen kirkossa.

Tervetuloa kuuntelemaan iltalauluja, virsiä ja rauhallisia kirkkomuskarilauluja. Tilaisuus on suunniteltu vauva- ja pikkulapsiperheitä huomioiden. Lopuksi valitsemme

Päiväkonsertti klo 12 Vanhastakirkosta suorana lähetyksenä Tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin.

Kirkon jäseniä muutti muualle Kasteiden määrä nousi Helsingissä ja 30–39-vuotiaita liittyi kirkkoon.

K

TEKSTI PAULI JUUSELA

irkkoon kuuluvaa väkeä on koronaaikana muuttanut pois pääkaupunkiseudulta. Kyseessä on uusi ilmiö, joka näkyy erityisen vahvasti Vantaalla. Vantaan seurakuntien jäsenmäärässä oli viime vuonna muuttotappiota peräti 1 549 henkeä.

Aiemmista vuosista poiketen muuttoliike vähensi myös Helsingin seurakuntien jäsenmäärää.

Seurakuntalaisia muutti pois 851 enemmän kuin Helsinkiin muutti kirkon jäseniä. Espoossa kävi samoin eli muuttotappio oli 292 jäsentä. Kauniaislaiset saivat muuttovoittoa 60 henkeä.

Yhteensä kirkon jäseniä muutti pääkaupunkiseudulta muualle 2 692 henkeä. Samaan aikaan pääkaupunkiseudun kaupunkien muuttovoitto oli viime vuonna koronasta huolimatta lähes 3 600 henkeä. Muuttovoiton takana oli pitkälti maahanmuutto.

Kaikista helsinkiläisistä kirkkoon kuului vuodenvaihteessa enää 49 prosenttia. Myös Vantaalla lähestytään viidenkymmenen prosentin rajaa. Viime vuonna vantaalaisista kirkkoon kuu-

lui 50,9 prosenttia. Espoossa luku on nyt 54,2 ja Kauniaisissa yhä 66.

Maahanmuuton merkitys kirkon jäsenprosenttiin näkyy siinä, että 58 prosenttia suomenkielisistä helsinkiläisistä ja 62 prosenttia ruotsinkielisistä kuuluu Helsingin evankelis-luterilaisiin seurakuntiin. Pakilan seurakunnan kirkkoon kuulumisprosentti 66,5 on Helsingin kaikista seurakunnista korkein. Matalin jäsenyysprosentti 40,2 on Mikaelin seurakunnassa, jonka alueella asuu paljon vieraskielisiä.

Vantaan suomenkielisistä asukkaista 65 prosenttia oli kirkon jäseniä ja ruotsinkielisistä 71,6 prosenttia. Espoossa suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä 67,8 prosenttia kuuluu kirkkoon.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN SEURAKUNNAT korostavat sitä, että ne ovat yhä suurimmat yhteisöt omilla alueillaan. Kun kirkkoon kuului vuodenvaihteessa Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä ja Vantaalla yhteensä 612 090 ihmistä, väite pitää paikkansa. Helsingin evankelis-luterilaisiin seurakuntiin kuului vuoden lopussa 322 254 jäsentä.

Kirkosta eroaminen jatkuu tasaiseen tahtiin ja oli hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Kirkosta eronneita oli Helsingissä 7 033.

Kirkkoon liittyneitä oli myös hieman aiempaa enemmän. Tähän vaikuttaa ainakin se, että liitty-

jissä on tavallista enemmän lapsia, jotka on kastettu tavallista myöhemmin ja liitetty ensin väestörekisteriin.

Helsingissä kirkkoon liittyi 2 100 ihmistä. Tämä on 345 enemmän kuin vuonna 2020. Yksivuotiaana kirkkoon liitettyjä oli 114. Suurin lisäys tapahtui 30–39-vuotiaiden kohdalla: heitä liittyi Helsingissä kirkkoon nyt 698 eli 149 enemmän kuin edellisvuonna.

Helsingissä kastettiin vuonna 2021 yhteensä 2 714 alle yksivuotiasta lasta. Kastettuja lapsia oli 250 enemmän kuin vuonna 2020. Seurakuntayhtymän tilastoasiantuntijan Aki Niemen mukaan kasteiden määrä on kasvanut myös suhteessa syntyneiden tavallista suurempaan määrään.

– Vaikka kasteiden muutos on pieni, prosenttiyksikön verran, se on harvinainen ja positiiviseen suuntaan. Kastettujen lukumäärä on tätä ennen pitkään laskenut, Niemi sanoo.

Helsinkiläisiä kuoli viime vuonna 5 519 henkeä. Lukumäärä oli nyt poikkeuksellisen korkea, suurempi kuin kertaakaan sitten vuoden 1990.

Myös seurakuntien jäsenissä luku on suurempi kuin kymmeneen vuoteen. Kuolleita seurakuntalaisia oli viime vuonna 3 780.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 3 689 998. Kirkon jäseniä väestöstä on nyt 66,5 prosenttia. ■