Kirkko ja kaupunki 2022 20 Espoo

Miltä joulu tuoksuu, parfymööri Max Perttula? s. 6 Varhaisimmat joululaulut kirjoitti diakoni 300-luvulla Syyriassa s. 20

Koomikon joulu

Joonas Nordman kaipaa hiljaisuutta nietosten keskellä ja käy kirkossa säännöllisen epäsäännöllisesti s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Miksei hyväntahtoisuus ole kadonnut maailmasta?

VUODESTA TOISEEN meitä jaksaa sykähdyttää kertomus köyhästä pariskunnasta, jonka esikoinen syntyy tien päällä kaukana kotoa ja saa ensimmäiseksi vuoteekseen eläinten syöttökaukalon. Pimeys on väistymässä ja toivon kipinä jo välähtänyt. Maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto. Betlehemin seimestä kajastaa jopa kuoleman pimeyden voittava valon kajo.

Eikö olekin erikoista, ettei hyväntahtoisuus ole kokonaan kadonnut maailmasta? Mikseivät vahvemman oikeus ja häikäilemättömyys voittaneetkaan kulttuurievoluutiota ja hävittäneet pehmeitä arvoja ihmiskunnasta jo ajat sitten?

Ei, se ei ole ollenkaan erikoista. Harva meistä arvostaa häikäilemättömyyttä ja toisia sortamalla saavutettuja etuoikeuksia.

EHKÄ JOULU on monille niin tärkeä juuri siksi, että joulun keskeinen sanoma on hyväntahtoisuus. Meillä tuntuu olevan taipumus arvostaa pikemminkin hyväntahtoisuutta kuin pahansuopaa häikäilemättömyyttä. Ihminen on sellainen. Me kaipaamme hyvää.

Kristillisessä joulun tulkinnassa korostuu ihmisiä rakastavan Jumalan hyväntahtoisuus luomaansa maailmaa kohtaan. Ja me kristityt ajattelemme, että meidän tehtävänämme tässä maailmassa on heijastaa jumalallista hyväntahtoisuutta eteenpäin.

Jouluevankeliumin tapahtumien lisäksi on toinenkin hyvin elinvoimainen joulukertomus. Keskiaikaisista legendoista yksi jäi eläväksi perinteeksi, vaikka maailma muuten muuttui melko rationaaliseksi: tarina pinteeseen joutuneita ihmisiä auttaneesta muinaisesta piispa Nikolaoksesta muuntui saduksi Joulupukista.

Tarina Joulupukista elää ja voi hyvin, koska se on merkityksellinen. Se välittää meille samoja tärkeitä arvoja kuin jouluevankeliumi: hyväntahtoisuutta, avuliaisuutta, iloa.

TÄMÄ ON viimeinen pääkirjoitukseni Kirkko ja kaupungin päätoimittajana. Siirryn vuodenvaihteessa toisen työnantajan palvelukseen. Kiitos lukijoille kuluneista vuosista. On ollut ilo tehdä teille Kirkko ja kaupunkia yhdessä etevän toimituskunnan kanssa. Joulun rauhaa!

JAAKKO HEINIMÄKI päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Iän myötä yritämme pitää kiinni siitä, mikä on vanhaa, tuttua ja turvallista.

YHDYSVALTALAINEN PSYKIATRI M. SCOTT PECK (1936–2005)

Hyvä Jumala, kannan halkoja vajaan. Kiitos hyvistä ihmisistä, joiden avulla pysyn lämpimänä tämän talven. Auta meitä lannistamaan sotaherrat, jotka yrittävät riistää Ukrainan perheiltä lämmön.

”TARINA JOULUPUKISTA ELÄÄ JA VOI HYVIN, KOSKA SE ON MERKITYKSELLINEN.

Pitkästä aikaa on sellainen olo, että mitäköhän jännää elämä tuo eteeni. Kuin uusi kevät alkaisi.

LAULAJA JA MUUSIKKO SAMU HABER ME NAISET -LEHDESSÄ 26.11.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa?

JESAJAN KIRJA 43:18–19

Kirkko ja kaupunki

Seuraava lehti ilmestyy 19.1.2023

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

”Ilman surua olisimme koneita, joilla ei ole tunteita”

Pikkuveljen kuoleman jälkeen Marianne Heikkilälle lohtua ovat tuoneet tuntemattomien sanat, toiminta seurakunnassa ja usko. Jouluna hän sytyttää veljelleen kynttilän.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

1Pappi, Marttojen pääsihteeri Marianne Heikkilä, kenelle sytytät kynttilän tänä jouluna?

– Sytytän kynttilän pikkuveljelleni Markolle, joka kuoli yllättäen kaksi vuotta sitten. Opin huolehtimaan veljestäni jo varhain vanhempieni erottua. Marko oli poikani kummi ja minä hänen poikiensa kummi. Veljeni elämänpolku ei ollut aina helppo, ja välillä pidimme yhteyttä, välillä emme.

– Marko opetti minulle, miten tärkeää on olla rehellinen ja oma itsensä. Veljeni halusi usein tehdä hyvää ja etsi omia tapojaan muistaa läheisiä. Hän rakasti visuaalisuutta ja muotia, jotka tulivat perintönä äidiltä.

2Miten surusi voi nyt?

– Suru on asettunut jonnekin syvälle osaksi todellisuuttani. Se muuttaa muotoaan päivittäin ja viikoittain erilaisissa elämäntilanteissa, kuten hiljaisissa yksinäisyyden hetkissä ja ehtookellojen aikaan lauantai-iltana. Välillä veljen ikävä tulee uniini, tai saatan liikuttua, kun keskustelen hänen kuolemastaan. Töiden jälkeen pistäydyn usein hautausmaalla. Silloin suru tulee kohti.

– Suru kertoo siitä, että olemme rakastaneet. Ikävä ja kaipaus osoittavat, kuinka vaikeaa on luopua rakkaasta, jonka kanssa on elänyt koko elämänsä. Suru osoittaa, kuinka hauras, lyhyt ja hetkistä rakentuva elämämme on. Ilman surua olisimme koneita, joilla ei ole tunteita. Surun sisällä on koko valtameri: myrsky ja tyyni, laineet ja pisarat.

3Onko veljesi kuolema muuttanut asennettasi elämään?

– Veljeni kuolema on tehnyt konkreettiseksi sen, että unelmat, haaveet ja toiveet pitää toteuttaa nyt, koska huomenna voi olla liian myöhäistä. Ei pidä myöskään jättää huomiselle sitä, minkä voi sanoa jo tänään.

– Minusta on tullut entistä herkempi toisten surulle, kaipaukselle ja menetyksille. Katseet riittävät kertomaan, että olemme kokeneet läheisen menetyksen, joka on laittanut meidät polvillemme ja repinyt sisuskalut ulos. Tämä uusi herkkyys on sekä mahdollisuus että taakka.

4Mistä asioista olet löytänyt lohtua surun keskellä?

– On ollut lohduttavaa kuulla esimerkiksi joogassa, kaupassa tai somessa veljeni tunteneilta ihmisiltä hyviä asioita hänestä. Olen todella kiitollinen kaikista viesteistä ja yhteydenotoista. Surussa on auttanut myös vertaistuki, sillä niin moni on menettänyt samanikäisen siskonsa tai veljensä. Olemme jakaneet tuntojamme tänne jääneinä.

– Olen hakeutunut kirkkoihin, messuihin, konsertteihin ja erilaisiin pienryhmiin, joissa saa olla kosketuksissa elämän rajallisuuden kanssa.

On ollut lohdullista toimia seurakunnassa vapaaehtoisena ja luottamushenkilönä – ja ylipäänsä toimia.

– Suurin lohdun lähde on minulle aina ollut uskon kautta tuleva toivo siitä, että kerran vielä kohtaamme kuolleet rakkaamme. Ortodoksisen pääsiäisliturgian tropari eli säkeistö ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi” tuo suurta lohtua.

5Mikä sinulle on pyhää?

– Pyhää minulle ovat Jumalan luoma luonto, ihminen ja hänen arvonsa sekä lapsen syntymä ja ensimmäinen parkaisu.

– Pyhää on katsoa saunan verannalla veteen laskevaa ilta-aurinkoa ja kuulla kuikan huuto. Pyhää ovat myös rukous ja viimeinen ehtoollinen. ■

Sylvian salaisuus

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo rintoihinkin. Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin. Mutt’ ylhäällä orressa vielä on vain se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi murheita muistaa ken vois laulajan.”

Mikä lintu on suljettu häkkiin kirjailija Zacharias Topeliuksen runoon sävelletyssä joululaulusuosikissa? Topelius ei kerro lajia, mutta jo sata vuotta on toisteltu, että lintu on mustapääkerttu. Asia on mainittu taas joulun alla useammassa lehtijutussa Suomen Luontoa myöten.

JUKKA HINTIKKA on pitkän linjan lintuharrastaja, Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan edellinen puheenjohtaja ja suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän on ihmetellyt joululauluun yhdistettyä lintulajia jo vuosia.

Lintumaalari ja -harrastaja Magnus von Wrightin päiväkirjoista käy ilmi, että mustapääkerttu oli Uudellamaalla hyvin harvinainen visertäjä vuonna 1853, jolloin hänen hyvä ystävänsä Topelius kirjoitti Sylvian joululaulun

– Miksi Topelius olisi kirjoittanut runonsa sellaisesta linnusta? Hintikka kysyy.

Seuraavaksi Hintikka penkoi Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistoa. Hän havaitsi, että mustapääkertusta alettiin puhua Sylvian joululaulun sirkuttajana vasta yli viisikymmentä vuotta runon julkaisemisen jälkeen. Väitteen alkulähdettä hän ei löytänyt.

”Miss’ siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun. Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään”, laulussa sanotaan. Hintikan mukaan Suomessa pesivät mustapääkertut eivät kuitenkaan talvehdi Sisiliassa. Tosin lintujen tarkkoja talvehtimispaikkoja ei tunnettu 1800-luvulla.

– En ole löytänyt mitään viitettä siitä, että Topeliuksen Sylvia olisi mustapääkerttu. Väite on perätön, Hintikka sanoo.

ZACHARIAS TOPELIUS oli eläinsuojelun pioneeri, joka perusti Suomeen ensimmäisen lintujen suojelulle omistetun yhdistyksen. Hän kirjoitti: ”useimmat iloisimmista laululinnuistamme kuuluvat sukuun Sylvia”.

1800-luvulla ajateltiin, että Sylvia-suvun pikkulintuja oli tusina: punarinta, sinirinta, leppälintu, kultarinta, sirittäjä, pajulintu, tiltaltti, ruokokerttunen, lehtokerttu, pensaskerttu, hernekerttu ja mustapääkerttu. Jokin niistä lienee Topeliuksen tarkoittama Sylvia. Nykyään nämä linnut jaotellaan eri sukuihin.

Jukka Hintikka arvelee, että Sylvian joululaulun sirkuttajan esikuvana oli jokin tavallinen ja kaunis lintu, joita pyydystettiin 1800-luvulla myös Suomessa muodikkaiden keski- ja yläluokkaisten kotien somistukseksi. Topelius puhui täällä häkkilintujen vapauttamisen puolesta.

– Näyttävä ja yleinen punarinta on Sylvian joululaulun sirkuttajaksi parempi arvaus kuin mustapääkerttu. Punarintoja on pidetty paljon häkkilintuina, ja niitä saatetaan Etelä-Euroopassa pitää laittomasti yhä.

Villien lintujen pyytäminen häkkeihin on nykyään kielletty koko Euroopassa, mutta Hintikan käsityksen mukaan tapa elää. Hän näki muutama vuosi sitten Napolissa kahvilan terassilla häkin, jossa oli Suomessakin eläviä tiklejä. Niiden nilkat olivat paljaat, vaikka vankeudessa syntyneet linnut pitäisi rengastaa.

– Laitonta häkkilintukauppaa käydään edelleen.

Italiassa on pyydystetty pikkulintuja myös syötäviksi. Hintikka on kuullut, että houkutuslinnulta oli tapana puhkaista silmät, koska sokean

Sylvian joululauluun liittyy sitkeä myytti. Mikä on se vangittu lintu, joka suosikkikappaleessa sirkuttaa?

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ISTOCK

Villejä punarintoja on pidetty Suomessa paljon häkkilintuina, ja saatetaan EteläEuroopassa pitää laittomasti yhä.

linnun uskottiin laulavan eniten. Viserrys houkuttelee lajitovereita ansaan. Myös Topelius näki Italian-matkallaan ruoaksi kaupattavia pikkulintuja, mikä järkytti häntä. Tämä tapahtui kuitenkin vasta Sylvian joululaulun kirjoittamisen jälkeen.

PUNARINTA ON talitiaisen kokoinen, utelias pikkulintu, joka viihtyy pääkaupunkiseudun lähiöissä. Palleromainen hyönteissyöjä on hyötynyt ilmastonmuutoksesta: 1950-luvulla niitä ar vioitiin elävän Suomessa noin miljoona paria, mutta nykyään elinvoimainen kanta käsittää 2–3 miljoonaa paria.

– Kotipihallanikin Puotilan asumalähiössä on pesinyt punarinta, Jukka Hintikka kertoo.

Hintikka on rengastanut yli 3 000 punarintaa. Lintuharrastajan parhaat punarintamuistot liittyvät kevääseen. Hän alkaa maaliskuussa odottaa, milloin kuulee ensimmäisen kerran punarinnan hopeakellojen helinää muistuttavan laulun korkealta puun latvasta.

Moni muukin lintu laulaa kauniisti, ja muitakin on suljettu häkkiin ihmisten viihdykkeeksi. Hintikan mukaan Topelius piti pikkulintujen suojelua ihmisen hyvyyden mittarina.

– Kun Topelius kirjoitti Sylvian joululaulua, häntä ei välttämättä edes kiinnostanut linnun laji. Hän saattoi ajatella kaikkia suojelua tarvitsevia pikkulintuja. ■

Lähteenä on käytetty myös Jukka Hintikan artikkelia Mikä Sylvia orressa sirkuttaa? Linnut-lehti 4/2022.

Sinä, kanssasisareni, elät ehkä parhaillaan elämäsi vaikeinta aikaa. Uusi elämä versoo sisälläsi, mutta tunnet kauhua. Jos olet ajatellut antaa lapsesi pois, harkitse tarkoin.

– On katsottu parhaaksi, että kun lapsi adoptoidaan, eivät oikeat vanhemmat saa edes tietää, keitä heidän lapsensa uusi isä ja äiti ovat, kertoo maisteri Margit Koskikallio Helsingin Lastensuojeluvirastosta.

– Suurin osa adoptoitavista pienokaisista on syntynyt avioliiton ulkopuolella, loput yleensä ovat rikkinäisten kotien tai vastuuttomien vanhempien lapsia.

Suomessa ei ole tutkittu, kuinka monet äidit katuvat adoptiota. Ruotsissa kuusi äitiä kymmenestä haluaisi lapsensa takaisin jo muutaman kuukauden kuluttua sen luovutuksesta. Vuosiakin jälkeenpäin tulee viranomaisten puheille onnettomia äitejä, jotka kaipaavat lastaan tai haluaisivat ainakin tietää hänen olinpaikkansa. Mutta viranomaisten huulet ovat sinetöidyt samoin kuin Suomessa.

Kestäisitkö tällaista epätietoisuutta? Harkitse vielä. Mitä lapsesi ajattelee Sinusta saatuaan kuulla, että olet vapaaehtoisesti luopunut hänestä? Onko päätöksesi takana vain toive päästä itse helpommalla vai todella toive lapsen parhaasta?

Lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin Kirkko ja kaupungissa 3.7.1963. Suomalaislasten adoptiotoiminta oli tuolloin vilkasta, ja ottolapsia välitettiin erityisesti kotimaahan, Ruotsiin ja Tanskaan. Adoptiot vähenivät selvästi, kun abortti sallittiin sosiaalisista syistä vuonna 1970. Kirkko ja kaupunki 80 vuotta -sarjan on toimittanut Pihla Tiihonen.

”Nuorempana halusin pukeutua paljastavasti. Sitten viime talvena ostin nilkkapituisen villamekon, jossa

LUE LINDA-MARIA RANISEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/PUHEENVUOROT

oli korkea kaulus ja pitkät hihat. Muistan yhtäkkisen euforian tunteen. Koin olevani mekon alla turvassa.”

Annatteko lapsenne adoptoitavaksi?

Parfymöörin joulu tuoksuu syötävän hyvältä

hajut ja tuoksut osiin kemiallisiksi rakennuspalikoiksi.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA TAISTO JANTUNEN

Kun parfymööri Max Perttulalta, 49, kysyy, miltä Joulu 2022 -hajuvesi tuoksuisi, hänen ei tarvitse miettiä hetkeäkään.

Perttula on tiettävästi Suomen ainoa parfymööri eli hajuvesien suunnittelija.

– Tuoksuun tulisi lämmin palsamimainen, pyöreä pohjatuoksu, jossa olisi vaniljaa, läpikuul tavaa myskiä, ambraa ja santelipuuta sekä lämpi miä jouluisia mausteita, kuten kardemummaa ja kanelia. Ja ehkä vähän suklaan vivahdetta. Myös inkivääri patsulin vivahteeseen voisi toimia, Pert tula visioi.

– Tuoksu olisi hyvin lämmin ja juhlallinen gourmand-tuoksu. Se täydentäisi hyvin perintei siä joulun tuoksuja.

Gourmand-hajuvedellä tarkoitetaan tuoksua, johon on haettu innoitusta syötävistä herkuista.

Perttula on uransa aikana suunnitellut lukui sia tuoksuja ja tuoksumaailmoita. Viime huhti kuussa hän suunnitteli tuoksut Tikkurilan kirkon Kaikkien aistien pääsiäismessuun

Oman nimikkotuoksun Perttulalta ovat ti lanneet muun muassa Porin kaupunki, Sine brychoffin taidemuseo, Ivana Helsinki ja Lidl Suomi.

HERKKÄ NENÄ on siunaus, jolle Max Perttula on omistanut koko elämän sä. Kosmetiikkatuotteita hän on val mistanut seitsemänvuotiaasta lähtien. Perttula laskee leikkiä, että hä nen parfymöörin uransa on kestänyt jo 43 vuotta.

Vaikka tarkka hajuaisti on luontai nen lahja, sitä voi myös kouluttaa. Ny kyään Perttula tunnistaa yli 2 000 eri tuoksua.

– Olen haalinut erilaisia raaka-aineita ympäri maailmaa ja oppinut käyttämään

niitä eri tuoksuvivahteisiin. Uudet tuoksut jäävät tuoksumuistiini samalla, kun käsittelen niitä. Kun Perttula kävelee luonnossa tai kaupungilla, hänen mielensä purkaa ympäristössä leijuvat

– Analysoin, miten eri kemikaalit ovat suhteessa toisiinsa. Tuoksumuistini avulla pystyn rakentamaan saman tuoksuyhdistelmän nestemäiseen muotoon.

– Jokin tuoksu saattaa kyteä mielessäni vuosiakin. Sitten jossain vaiheessa tulee ahaa-elämys: tämä tuoksu harmonisoituu nimenomaan tuon toisen tuoksun kanssa.

JOULUNALUSAIKANA Max Perttula ei ehdi juurikaan levähtää, sillä hajuvesibisneksessäkin se on

Lapsuuden jouluista mieleen muistuvat ensimmäisinä, kuinkas muutenkaan, joululaatikoiden tuoksut. Perttula asui perheensä kanssa teiniikään saakka Ruotsissa, jossa he viettivät joka vuosi perinteistä suomalaista joulua. Hän muistelee äidin valmistaneen perinneruokia viikkokaupalla.

”

Nykyisinkin Perttula viettää joulunpyhät yleensä lapsuudenperheensä parissa äidin luona Viitasaarella. Tänä jouluna äidin kanssa on kuitenkin sovittu, että Perttula jää työkiireiden vuoksi Helsinkiin.

Jouluaattona Perttula aikoo kutsua kylään muutamia ystäviä. Tarkoituksena on syödä yhdessä valmislaatikoita ja kenties karjalanpaistia. Jouluna on vihdoin aikaa myös levolle.

– Joulu on minulle pääasiassa rauhoittumista, kynttilöiden polttelua ja edesmenneiden muistelua. ■

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa

Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Joulunpyhät Suomen ainoa hajuvesisuunnittelija Max Perttula aikoo viettää kynttilöitä poltellen.

Jokin tuoksu saattaa kyteä mielessäni vuosiakin.

Sambaten paastoon

SUNNUNTAIAAMUNA 27. marraskuuta avautuivat Paavalinkirkon ovet, ja alttaria kohti asteli iloinen kulkue Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin vuonna 2017 versioiman sambarytmisen Hoosiannan tahdissa. Mukana oli erilaisia ihmisiä, myös ryhmä tanssikoulu Sambicin tanssijoita. Sitten adventtijumalanpalvelus jatkui kuta kuinkin perinteisin menoin.

Jouluradion 20. kautta juhlistanut televisioitu jumalanpalvelus synnytti poikkeuksellisen haloon. Vaikka liikkeet olivat lähempänä ylistystanssia kuin sambaa eivätkä tanssijat suinkaan olleet pikkubikineissä, osa katsojista närkästyi. Eihän tällainen sovi kirkkoon! Toisaalta moni kiitteli jumalanpalvelusta ja iloista meininkiä, joka viesti siitä, että kaikki saavat tulla kirkkoon. Lopputuloksena oli ainakin poikkeuksellisen yleisön kerännyt jumalanpalvelus: Yle Areenastakin sitä on katsottu noin 86 000 kertaa.

Mutta oliko pilkahdus karnevaalitunnelmaa yhdistettynä kristilliseen perinteeseen sitten täysin päälleliimattua, kuten moni väitti? Ei ihan niinkään.

Esimerkiksi maailmankuulut sambakarnevaalit Rio de Janeirossa järjestetään tuhkakeskiviikon tienoilla, juuri ennen pääsiäispaastoon laskeutumista. Karnevaali­sanan juuret taas ovat lihan poisjättämisessä, latinaksi carnem levare tai carnem vale Myös joulua edeltää kirkon kalenterissa perinteisesti paastonaika, joka alkaa ensimmäisestä adventista. Niinpä adventin aikaan sopii kyllä samba ja vaikka sulkapäähinekin paljon luontevammin kuin esimerkiksi kinkku.

HANNA ANTILA

Tervetuloa tutustumaan, ihastumaan – ja asumaan.

Haluaisitko seuraa ja lisätekemistä arkeen turvallisessa ympäristössä –muuta nyt laadukkaaseen seniorikotiin palveluiden keskelle.

Saga-palvelutalojen arkea helpottavat palvelut muuntuvat tarpeidesi mukaan. Aktiivinen harrastus- ja kulttuuritoimintamme tuo iloa ja energiaa arkeen. Viihtyisät ja esteettömät yhteistilat kutsuvat viihtymään.

Tutustu Helsingin ja Vantaan koteihin sagacare.fi/uusikoti tai soita maksuttomaan numeroon 0800-06116.

Sambicin tanssijat olivat mukana adventtijumalanpalveluksessa.

Olisiko aika jättää talven lumityöt muille?

Ei varaa valita

Köyhällä ihmisellä ei ole määräysvaltaa omaan elämäänsä. Rahan puute vaikuttaa kielteisesti niin terveyteen, ihmissuhteisiin kuin ajanviettoonkin.

Kun lapset olivat pieniä, Eija Salon, 60, kumpikin tytär näytteli Hakunilan teatterissa. Lasten mukana Salokin ajautui mukaan harrastajateatterin toimintaan.

Koska Salo ei ole valokeilassa viihtyvää tyyppiä, hän toimi teatterissa yleistoimihenkilönä: myi pääsylippuja näytelmiin sekä hoiti valo ­ ja äänitekniikkaa näytösten aikana.

– Yhdeksän ja puoli vuotta olin mukana, mutta kertaakaan en noussut lavalle. Kukatkin tuotiin minulle takahuoneeseen.

Myös Hakunilan seurakunnasta tuli Salolle tuttu yhteisö lasten kautta. Tyttäret kävivät pyhäkoulussa ja lauloivat seurakunnan kuorossa. Salo päätyi itsekin opettamaan pyhäkoulussa.

Hakunilan kirkko oli paikka, jonne saattoi piipahtaa vaihtamaan kuulumisia tuttujen työntekijöiden kanssa.

Pikku hiljaa lapset kasvoivat ja muuttivat omilleen.

Salo on ollut työkyvyttömänä jo kaksikymmentä vuotta, ja pienituloiselle vuokrakolmio Hakunilassa kävi nopeasti kalliiksi.

Kohtuuhintainen asunto löytyi Vantaan kaupungin vuokratalosta Korson Mikkolasta.

– En ollut koskaan kuullutkaan Mikkolasta ennen kuin muutin tänne, Salo sanoo.

Koska ystävät, harrastukset ja koko muu elämä oli Hakunilassa, Salo olisi halunnut jäädä asumaan sinne. Hänen oli kuitenkin otettava ensimmäinen asunto, jota hänelle tarjottiin.

– Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään, Salo sanoo.

VUONNA 2020 SUOMALAISISTA 12,5 prosenttia oli pienituloisia. Saman vuoden tilastoissa pienituloisuuden raja yhden hengen kotitaloudelle oli 1 277 euroa kuukaudessa, kun suomalaisten mediaanipalkka­ tai palkkiotuloksi kerrottiin 3 444 euroa kuukaudessa.

Tapaturman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevan Eija Salon tulot ovat yhteensä alle 1 000 euroa kuukaudessa. Tulot muodostuvat Kelan kansaneläkeestä ja työeläkkeestä. Summa on pieni, koska Salolle ehti kertyä työhistoriaa vain joitakin vuosia ennen tapaturmaa.

Eläkkeen lisäksi Salo saa asumistukea, joka menee suoraan vuokranantajalle.

Eläkkeestään Salon on maksettava vuokran omavastuu, sähkö, puhelin, ruoka, vaatteet ja hygieniatarvikkeet sekä lääkäri­ ja lääkekulut.

Pieni eläke ei millään riitä kaikkeen tarvittavaan. Lääkärin määräämiä lääkkeitä Salolla on käytössä useita.

– Minun on mietittävä joka kuukausi, mitkä lääkkeet otan ja mitkä jätän ottamatta. Peijaksen lääkäri naputtaa minulle aina siitä, etten syö kaikkia määrättyjä lääkkeitä.

– Sosiaalitoimistosta en saa apua, koska tuloni ylittävät juuri toimeentulotuen rajan.

Pienituloisten taloudellinen ahdinko näkyy myös evankelis­luterilaisen kirkon diakoniatyössä. Taloudelliset haasteet on yleisin syy ottaa yhteyttä diakoniatyöhön. Vuonna 2021 kaikista asiakaskohtaamisista 33 prosenttia eli 321 876 tapaamista koski taloudellisia tarpeita.

KUN LAPSET olivat pieniä, jouluna koristeltiin koko koti. Viime vuosina Eija Salo ei enää ole joulusta välittänyt.

– Mikkolassa en ole koskaan laittanut joulua mitenkään, Salo sanoo.

Jouluaaton hän viettää lastensa kanssa toisen tyttären kotona Korsossa. Mukana on myös tyttären puoliso.

Jouluateria on monessa perheessä joulun kohokohta, ja ruokalistaa saatetaan suunnitella viikkokaupalla. Salolle jouluaterian sisältö selviää vasta jouluaatonaattona, eikä hän päätä siitä itse.

– Pöydässä on sitä, mitä satumme saamaan ruoka­avusta.

Useimpina jouluina elintarvikeavussa ei ole Salon mukaan ollut tarjolla jouluruokia.

Myös arkena Salo jonottaa ruokaa Korson Helluntaiseurakunnan tai Joosua Mission ruokaavussa. Toisinaan, kun kunto sen sallii, hän käy Helsingissä Hurstin ruoka­avussa tai Myllypuron elintarvikejakelussa.

Ruokakassin sisältöön ei voi itse vaikuttaa. Moniallergiselle Salolle ei kassista löydy joka kerta juurikaan vatsantäytettä.

– Toisinaan voin syödä kassin sisällöstä vain kaksi appelsiinia. Jonotus ei kuitenkaan mene hukkaan, koska näin voin auttaa myös tyttäriäni, Salo sanoo.

Ruoka­avusta elintarvikkeita hakee vuosittain noin 100 000–200 000 ihmistä. Välillisesti elintarvikeavusta hyötyviä ihmisiä on enemmän,

koska ruokakassin sisällöstä pääsevät osalliseksi myös perheenjäsenet.

Korona­aikana ruoka­avun asiakasmäärät ovat kaksin­ tai kolminkertaistuneet.

PIENIÄ LISÄTIENESTEJÄ Eija Salo hankkii keräämällä pulloja ja tölkkejä. Lisäksi hän myy erilaisia tavaroita Facebook­kirpputoreilla. Myytäviä tuotteita Salo saa esimerkiksi ystäviltään.

– Myyn kaikkea sellaista, minkä voin yhdellä kädellä kuljettaa kotiin.

Lisätulot vaihtelevat kuukaudesta toiseen. Salo arvioi, että tyhjistä pulloista saattaa kertyä

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JANI LAUKKANEN

10–20 euroa kuukaudessa, kirpputorimyynnistä saman verran.

– Kesällä löytyy enemmän pulloja ja tölkkejä kuin talvella. Kirppismyyntikin on hirveän vaihtelevaa. Välillä on myös nollakuukausia.

Rahat Salo sijoittaa useimmiten HSL:n seutulippuun, joka maksaa eläkeläiselle noin 50 euroa kuussa. Salo kokee, että matkalipulla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen.

– Käyn vaikka ostamassa tulitikkuaskin Kampista. Minun on päästävä liikkeelle ja kotoa pois.

Vähävaraisuus määrittää paitsi aineellista hyvinvointia myös tekemistä – tai sen puutetta.

Eija Salo täydentää eläketulojaan myymällä tavaraa Facebookkirpputoreilla. Salon kotona asuu myös sekarotuinen Meksiko-pupu.

Ilmaista tekemistä ei kirjastoa lukuunottamatta yhteiskunnassa juuri ole tarjolla.

Seurakunnillakaan ei Salon mukaan ole toimintaa hänen ikäisilleen ihmisille.

– Päivät eivät oikein kulu. Jos minulla ei ole kirppismyyntiä, kiertelen katselemassa kirppareita.

– Joku tuttava on joskus sanonut, että mene merenrantaan katselemaan laivoja. Voinhan minä mennä, mutta olen sielläkin yksin.

Köyhyys vaikuttaa myös ihmissuhteisiin. Eläkkeellä ollessa ei synny luonnostaan työn tarjoamia vuorovaikutustilanteita. Olemassa olevista ystävyyssuhteista tulee entistä tärkeämpiä. Suu­

rin osa Salon tutuista ja ystävistä käy kuitenkin kokopäivätöissä.

– Joku paahtaa töitä ja hänellä on vuorokaudessa 20 tuntia liian vähän. Minulla on vuorokaudessa 20 tuntia liikaa.

Yhteinen tekeminen vaatii monissa tapauksissa myös rahaa.

– Ystävät eivät pyydä kahville, koska tietävät, etten voi lähteä. Eikä minulla ole niin rikkaita ystäviä, että he voisivat aina maksaa kahdelle.

Mikkolassa Salo on asunut nyt lähes kuusi vuotta, mutta tuttavia tai omia yhteisöjä ei lähialueelta ole löytynyt.

Salo kertoo, ettei hänen ole helppoa mennä mukaan uusiin, ennalta tuntemattomiin paikkoihin tai tilanteisiin.

– Lasten äitinä oli helppoa mennä toimintaan mukaan. En osaa olla esillä itsenäni.

”

Joku paahtaa töitä ja hänellä on vuorokaudessa 20 tuntia liian vähän. Minulla on vuorokaudessa 20 tuntia liikaa.

Kotona Salolle pitää seuraa seitsenvuotias pupupoika nimeltä Mexican Kamikaze, kutsumanimeltään Meksiko.

– Se määrää kaapin paikan. Meksiko vie minua 6–0 ja olen antanut hänelle siihen luvan.

Yhteiskunnallinen huolipuhe köyhyydestä koskee usein lapsiperheiden tai vanhusten toimeentuloa, Salo ajattelee.

– Mutta miten muut ryhmät, jotka saattavat elää vielä pienemmällä rahalla kuin esimerkiksi lapsiperheet? Tuntuu, että meihin ei ole kohdennettu mitään.

Hän ei vähättele minkään ryhmän tarpeita. Ne ovat kaikki todellisia.

– Valitettavasti ei ole olemassa nappia, jota painamalla kaikki saavat, mitä tarvitsevat, ja happy end, Salo sanoo.

Salo toivoisi yhteiskunnan taholta lisää konkreettisia toimia. Hänen omaa tilannettaan auttaisi esimerkiksi pienituloisille maksuton julkinen liikenne, korkeampi asumistuki ja maksukaton poistaminen lääkkeistä.

Pahinta Salon tilanteessa on se, ettei taloudelliseen tilanteeseen ole odotettavissa muutosta. Se tuntuu toivottomalta.

– En odota ensi vuodelta tai ensi vuosikymmeneltä mitään. Minulla on sellainen kokemus, etten voi saada mitään, joten on pakko olla toivomatta.

Salo yrittää löytää iloa pienistä asioista.

– Ne harvat hetket, kun näen ystäviä, ovat kullan arvoisia.

– Ja mikä sen ihanampaa kuin nappisilmäinen pupu, joka istuu vieressä ja odottaa rapsutuksia. ■

Lähde: Köyhyysvahti – Suomen köyhyysraportti 2022 ja Kirkkohallituksen tilastot.

Miksi uskonnonvapaus ei

– Pahin uhka uskonnonvapaudelle Suomessa on itsesensuuri, sanoo kirkkohistorian professori Ilkka Huhta.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS HANS EISKONEN

Suomessa kaikilla on vapaus uskoa tai olla uskomatta. Valtiovalta ei syrji ketään uskon tai sen puuttumisen vuoksi. Sata vuotta sitten oli toisin, kun kaikkien oli pakko kuulua johonkin tunnustuskuntaan, jonka kaiken lisäksi piti olla kristillinen.

Vasta vuonna 1923 Suomi sai ajanmukaisen uskonnonvapauslain. Se takasi kenelle tahansa oikeuden erota kirkosta tai liittyä siihen.

Sadassa vuodessa on tapahtunut paljon. Suomesta on tullut moniarvoinen ja -uskontoinen maa, jossa millään katsomuksella ei ole monopoliasemaa. Kaikki saavat uskoa, mitä haluavat. Tämän kääntöpuolena on tullut epävarmuus, voivatko koulut yhdessä seurakunnan kanssa järjestää enää vaikkapa joulukirkkoja.

Kirkko ja kaupunki kysyi Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professorilta Ilkka Huhdalta, kuinka hyvin Suomi on uskonnonvapauttaan vaalinut. Huhta on uransa aikana tutkinut paljon juuri kirkon ja uskonnon asemaa julkisessa keskustelussa ja on juuri palannut työmatkalta Yhdysvalloista.

– Suomessa ei näy vielä merkkiäkään amerikkalaisyliopistojen sensitiivisyydestä, jossa on syytä miettiä tarkkaan jopa kravatin väriä. Tässä mielessä ajatus siitä, että Suomessa jokin taho rajoittaisi mielipiteenvapautta, on liioittelua. Suomessa saa kenenkään estämättä sanoa ihan mitä tahansa. Jos porua tulee, se tulee vasta jälkikäteen, Huhta sanoo.

Ja se on kokonaan eri asia kuin se, että valtiovalta ennalta estäisi joidenkin uskomusten tai mielipiteiden esittämisen.

KUN USKONNONVAPAUDESTA sata vuotta sitten säädettiin, Suomi oli köyhä maatalousmaa. Väestö oli sisällissodan jälkeen kahtia jakautunut, ja varsinkin 1920-luvun lopulla poliittinen ääriliikehdintä huojutti haurasta demokratiaa.

Samaan aikaan oli paljon myönteistä kehitystä. Teknistä edistystä aivan kirjaimellisesti valaisi sähköverkon laajeneminen. Köyhäinhoidosta ja oppivelvollisuudesta säädettiin laissa. Uskonnonvapauslaki oli siis vain yksi osa prosessia, jossa Suomesta luotiin länsimainen demokratia.

– Tarve uskonnonvapauslaille oli syntynyt jo 1800-luvulla, mutta asia ei voinut edetä ennen kuin Suomi itsenäistyi, Ilkka Huhta sanoo.

Esteenä oli Venäjä.

– Tsaarin näkökulmasta tällaiset vapausvaatimukset Venäjän yhdessä osassa olisivat merkinneet samanlaisia vaatimuksia valtakunnan muissakin osissa. Siksi uskonnonvapauslaki voitiin

säätää vasta sitten, kun Suomesta tuli itsenäinen valtio.

Suomessa oli ollut vuodesta 1889 voimassa eriuskolaislaki, mutta se koski vain protestanttisia vähemmistöjä eikä esimerkiksi keisarin omaa uskontoa ortodoksisuutta. Juuri Venäjältä Suomeen oli tullut esimerkiksi muslimeja ja juutalaisia. Ei mikään ihme, että tarvittiin laki suojaamaan vähemmistöjen oikeuksia olla kuulumatta kirkkoon.

– Kärjistäen voidaan sanoa, että vuoden 1923 laki tarvittiin negatiivisen uskonnonvapauden turvaamiseksi. Vuonna 2003 säädetty uusi us-

konnonvapauslaki taas tarvittiin positiivisen uskonnonvapauden turvaamiseksi, Huhta sanoo.

KYLMÄN SODAN aikana sosialistiset maat vainosivat uskontoja. Kun Neuvostoliitto romahti, Euroopan kartalle ilmestyi uusia itsenäisiä valtioita, joilta puuttui kokonaan perusoikeudet turvaava lainsäädäntö. Ilkka Huhdan mielestä 1990-luvulla tämä oli yksi syy, miksi myös Euroopan Unionissa tuli tarve huomioida positiivinen vapaus harjoittaa uskontoa.

– Suomessa oli ollut yksi etuoikeutettu enemmistö eli luterilainen kirkko ja yksi etuoikeu-

tunnu enää vapaudelta?

halua konflikteja. On vaivattomampaa toteuttaa negatiivista uskonnonvapausoikeutta, koska vain ani harva tapaus päätyy oikeuteen siksi, että jonkun positiivista vapausoikeutta harjoittaa uskontoa olisi loukattu, Huhta sanoo.

Tilanteen teki aikanaan myös hieman koomiseksi linjamuutos, jonka mukaan virsikirjan virsistä esimeriksi virsi 571 eli Suvivirsi ei yhtäkkiä ollutkaan uskontoa vaan maallista kulttuuriperintöä.

– Todellisuudessa takaraivossa soiva Suvivirsikorvamato saattaa olla monelle ainoa tapa harjoittaa uskontoa, Huhta toteaa.

Todellisuudessa takaraivossa soiva Suvivirsi-korvamato saattaa olla monelle ainoa tapa harjoittaa uskontoa.

MAAILMANLAAJASTI VAPAUS harjoittaa uskontoa näyttää toteutuvan parhaiten maissa, jotka ovat kaikkein maallistuneimpia. Sen sijaan vähemmistöjen asema on heikko maissa, joissa koko valtiovalta taistelee maallistumista vastaan. Sellaisesta esimerkkeinä ovat vaikkapa Venäjä ja Iran.

– On huomattavaa, että kaikkein maallistuneimmat maat ovat järjestään protestanttisia. Protestanttisissa maissa on perinteisesti siedetty keskustelua kiistanalaisista aiheista. Kun erimielisten kanssa on täytynyt tulla toimeen, siitä on seurannut, että perusoikeudet on turvattu hyvin, Ilkka Huhta pohtii.

Hän arvioi, että pahin uhka uskonnonvapaudelle Suomessa ei tulevaisuudessakaan ole julkinen vallankäyttö vaan itsesensuuri, jossa kirkko itse ei uskalla pitää omaa sanomaansa esillä.

– Moni voi kokea, että uskonnon julkinen liikkumavara on kaventunut, mutta historiantutkimuksen näkökulmasta esimerkiksi kirkollinen lehdistö itsekin on ollut osa tällaista kehitystä, Huhta sanoo.

tettu vähemmistö eli ortodoksikirkko. Uudessa historiallisessa tilanteessa tarvittiin laki, joka takaisi myös vähemmistöille saman oikeuden uskontoon. Tämän vuoksi positiivinen uskonnonvapaus korostui vuoden 2003 uskonnonvapauslaissa, Huhta sanoo.

Maahanmuuttajien näkökulmasta oli laki luonnollisesti enemmän kuin tarpeellinen, mutta aluksi sen suuri voittaja oli luterilainen kirkko. Lakihan merkitsi, että valtiovallan velvollisuus oli turvata jokaisen päiväkotilapsen, koululaisen, varusmiehen ja -naisen tai vaikkapa vangin perusoikeus harjoittaa uskontoa. Vähitellen ilma-

piiri kuitenkin muuttui. Huhdan mielestä uskonnonvapauslakia ei enää tulkita positiivisen vapauden hengessä.

– Edesmennyt kirkkohistorian professori Juha Seppo painotti, ettei oman uskonnon harjoittaminen voi olla omantunnonvapauden vastaista. Nykyään uskonnonvapauslakia tulkitaan toisin, kun päiväkotien on pakko pyytää vanhemmilta lupa, saako heidän kirkkoon kuuluva lapsensa harjoittaa omaa uskontoaan joulukirkossa, Huhta sanoo.

– Tosin ymmärrän myös rehtoreita, jotka nykyisessä loukkaantumisherkässä tilanteessa eivät

– Tämän voi nähdä siitä, että kun kirkolliset teemat marginalisoituivat 1920-luvulla maallisessa lehdistössä, samantyyppinen kehitys on myöhemmin tapahtunut seurakuntalehdistössä, Huhta sanoo.

Kun kirkosta tulee muusta julkisesta keskustelusta eriytynyt ”kirkkokupla”, sen asema julkisessa tilassa muuttuu väistämättä. Huhdan mukaan tämä heijastuu esimerkiksi siinä, miten joulukirkko sopii peruskouluun.

– On tilannesidonnaista, miten kukin yksittäinen kysymys olisi viisasta ratkaista. Ikävintä on, jos vain yksi tulkinta voittaa, tai jos neuvottelemisen sijaan asiat täytyy ratkaista raastuvassa.

Roskienkerääjien kylän lapset on vanhan perinteen mukaan tatuoitu pieninä.

RISTI

TATUOITUNA IHOLLE

Egyptiläiset koptit ovat Lähi‑idän suurin kristillinen yhteisö. Heidät tunnistaa ihoon tatuoidusta rististä.

TEKSTI JA KUVAT KATRI KETOLA

Tatuointikone jyskyttää tasaisesti. Yksi Egyptin tunnetuimmista ja kokeneimmista tatuoijista Girgis Gabrien Girgis piirtää pientä sinistä nelihaaraista koptiristiä naisen ranteeseen. Tatuointi on hetkessä valmis. Girgis on tehnyt tatuointeja vuodesta 1988. Hänen luonaan käy päivittäin 5–7 asiakasta.

Girgisin tatuointikoju sijaitsee Kairossa Mokattamin vuoren juurella roskienkerääjien kau-

punginosassa. Alueella asuu kymmeniä tuhansia kristittyjä, jotka työkseen keräävät ja lajittelevat Kairon alueen jätteitä.

Vuoreen on louhittu valtava ulkoilmakirkko, joka on Lähi-idän suurin kirkko. Sitä vastapäätä sijaitsee Girgisin tatuointikoju.

Girgisin paikka on pieni koppi, jonka ulkopuolella parveilee ihmisiä.

– Ihmiset tulevat tänne eri puolilta Egyptiä ja eri yhteiskuntaluokista. He tulevat tänne erityisesti siksi, että minut

Lähi-idän suurin kristillinen yhteisö

Egyptin koptit ovat Lähiidän suurin kristillinen yhteisö. Heitä on noin 10 miljoonaa, eli joka kymmenes Egyptin 100 miljoonasta asukkaasta kuuluu ortodoksiseen koptikirkkoon.

Vaikka koptikristityt ovat vähemmistö, heillä on yhteiskunnallista vaikutusta.

Sana kopti tarkoittaa alun perin egyptiläistä.

tunnetaan hygieenisistä välineistä ja siitä, että olen itse rakentanut tämän tatuointikoneen, Girgis kertoo.

KOJUN IKKUNALAUDALLA on mustepulloja ja erilaisia puuleimoja, joista asiakkaat voivat valita tatuointinsa. Girgis Gabrien Girgis näyttää suunnittelemiaan kuvia: pyhä Yrjö, Jeesus, Neitsyt Maria, risti ja enkeli Mikael.

– Voin piirtää myös uusia malleja, Girgis sanoo.

Silti kaikkein suosituin tatuointi on pieni koptilainen risti. Se otetaan yleensä käden sisäranteeseen eli ristiinnaulitun Jeesuksen naulanjäljen kohdalle. Tatuointi merkitsee kopteille yhteisöön kuulumista.

– Risti symboloi ristiin naulitun Kristuksen voimaa. Se kertoo myös kivusta, kärsimyksestä ja verestä. Tatuointi on meillä koptikristityillä ikivanha perinne, Girgis kertoo.

Egyptin ortodoksinen koptikirkko on yksi maailman vanhimmista kristillisistä kirkoista. Kun muslimit valloittivat Egyptin noin vuonna 640 jKr., ihmiset pakotettiin kääntymään islamiin. Ne, jotka eivät suostuneet kääntymään, ottivat tatuoidun ristin ranteeseensa.

– Siitä tuli merkki, joka identifioi heidät kristityiksi, Girgis sanoo.

Tatuointiperinne on lähtöisin jo faaraoiden ajoilta. Tatuoinneilla varustettuja muumioita on löydetty 1000-luvulta eKr.

VÄLIMEREN TUULI VIILENTÄÄ helteisen Aleksandrian kivikatuja. Tämä Aleksanteri Suuren perustama kaupunki on Egyptin toiseksi suurin. Asukkaita Aleksandriassa on 5,5 miljoonaa. Yksi heistä on 26-vuotias Marina (nimi muutettu).

Energinen ja puhelias Marina kävelee jumalanpalveluksen jälkeen reippain askelin kirkkokeskuksen käytävillä ja esittelee paikkoja. Kirkolla on iso sisäpiha, jossa käy kova puheensorina. Pihapiirissä sijaitsevat muun muassa vanhainkoti, päiväkoti, koptilaisen taiteen keskus ja näkövammaisten päiväkeskus.

Marina on kuudesluokkalaisesta asti ollut mukana kirkon vapaaehtoistyössä.

– Tämä kirkko ja yhteisö ovat kirjaimellisesti toinen kotini, hän sanoo.

Ammatiltaan Marina on ohjelmistoinsinööri, ja hän puhuu sujuvaa englantia.

Koptikristityt ovat Egyptissä vähemmistönä. Maan sadasta miljoonasta asukkaasta heitä on noin 10 prosenttia.

Yleensä ristitatuointi tehdään koptiperheessä jo sylilapselle, mutta erityisesti keskiluokkaiset ja kaupungeissa asuvat vanhemmat saattavat antaa lapsen myöhemmin itse päättää, haluaako hän tatuoinnin vai ei.

– Työskentelen juuri avatussa ohjelmistoalan yrityksessä. Arkipäivisin olen kahdeksasta viiteen tietokoneella ja tarkastan koodia. Tylsistyisin, jos en tekisi vapaaehtoistyötä kirkolla.

Kopteille kristillinen usko ja seurakunnassa palveleminen kuuluvat normaaliin arkielämään. He eivät jaottele elämäänsä hengelliseen ja eihengelliseen, kuten länsimaalaiset usein tekevät.

Tatuointi on meillä koptikristityillä ikivanha perinne. TATUOIJA

Girgis Gabrien Girgis on tehnyt tatuointeja jo 30 vuotta. Hän on itse rakentanut tatuointikoneensa.

Marina on ottanut tatuointinsa aikuisena. Hän toivoo, että lapset saisivat itse päättää tatuoimisestaan.

Jeesus-lapsen pakopaikka

Koptikirkko on yksi maailman vanhimmista kristillisistä yhteisöistä. Sen perustajana pidetään evankelista Markusta, joka perimätiedon mukaan toi kristinuskon Egyptiin.

Varhaiset kristilliset tavat ovat säilyneet koptilaisuudessa poikkeuksellisen hyvin.

Pääsiäinen on koptikristityille vuoden tärkein ja joulu toiseksi tärkein juhla.

Joulua koptit viettävät 7. tammikuuta.

Kopteille tärkeä on Raamatun kertomus, jossa Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi pakenevat kuningas Herodeksen vainoja Egyptiin. He ovat tehneet kartan, johon on merkitty paikat, joissa pyhä perhe Egyptissä evakossa ollessaan mahdollisesti py-

Marina edustaa koptien keskuudessa uutta ajattelua. Hän on saanut itse päättää omasta tatuoinnistaan, ja valintakin on sen mukainen.

– Otin kolme vuotta sitten collegessa tämän ristin muotoisen tatuoinnin, jossa lukee Jeesus. Muita tatuointeja en aio ottaa, hän sanoo.

Harvassa ovat ne koptikristityt, joilla ei ole lainkaan tatuointeja. Marinalle tatuointi on tärkeä.

– Jeesus antoi kaikkensa meidän puolestamme. Tatuointini muistuttaa siitä ja saa olla näkyvillä. En peittele sitä, Marina sanoo.

– Minua saatetaan kohdella huonommin siksi, että olen kristitty, mutta en välitä siitä. Egyptissä koptien kohtelu on samankaltaista kuin naisten kohtelu. Myös uskoamme kyseenalaistetaan.

KOPTIKRISTITYT OVAT KOHDANNEET viime vuosikymmenien aikana paljon vastoinkäymisiä. Täällä Aleksandriassa sijaitsee myös kirkko, johon Isis teki vuonna 2017 pommi-iskun.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi. Jotkut jopa sanovat, että kristityt elävät tällä hetkellä kulta-aikaansa Egyptissä.

Kristittyjen asema on parantunut ja elämä rauhoittunut Egyptin presidentin Abdel Fattah al-Sisin ansiosta. Ylätasolla kristittyjä arvos-

tetaan, ja presidentti osallistuu kerran vuodessa kirkonmenoihin.

– Elämämme on nyt helpompaa kuin isäni lapsuudessa. Isäni ollessa vauva hänen perheensä karkotettiin Egyptin ylämaasta, koska he olivat kristit-

– Mutta sitä ei tule tapahtumaan lähiaikoina, hän arvioi.

– Sain nauttia vapaammasta elämästä siskoni luona Yhdysvalloissa. Kaipaan matkustelua hänen kanssaan, mutta kotini on silti Egyptissä. Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa yhteisöä kuin täällä. Sitä ikävöin matkoillani eniten.

KAIRON MILJOONAKAUPUNGISTA noin puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsee yksi Egyptin monista roskienkerääjien kylistä. Keskellä valtavaa kaatopaikkaa elää tuhannen perheen yhteisö. Kaatopaikan keskuksena on kirkko ja sen suuri pihapiiri. Tänään pihan ovat vallanneet lapset, jotka ovat tulleet katsomaan Egyptin Pipliaseuran järjestämää Kingo-festivaalia. Raamatun tarinoita lapsille kertova Kingo-leijona on Egyptissä Youtube-tähti.

tyjä. Silloin he muuttivat tänne Aleksandriaan. En pelkää, että mitään tuollaista enää tapahtuu, Marina sanoo.

Yksi Marinan unelmista on, että hän saisi elää vapaampaa elämää, esimerkiksi lenkkeillä kadulla lenkkareissa ja topissa.

19-vuotias Remon on tapahtumassa paimentamassa parisataapäistä lapsijoukkoa. Hän on ammatiltaan roskien lajittelija, mutta hän toimii myös vapaaehtoisena pyhäkoulunopettajana.

– Pidämme huolta lapsista. Opetamme heille kristillistä rakkautta ja yritämme

” Minua saatetaan kohdella huonommin siksi, että olen kristitty, mutta en välitä siitä.

saada heidät olemaan sovussa keskenään, Remon sanoo.

Köyhässä kyläyhteisössä kirkon merkitys on suuri. Se paikkaa yhteiskunnan turvaverkon aukkoja. Koulujärjestelmän heikkouden vuoksi Egyptin väestöstä jopa 30 prosenttia on lukutaidottomia.

Remon on koulupudokas, joten hän on jatkanut vanhempiensa ammatissa. Hän on lajitellut roskia viidennestä luokasta lähtien.

– Jouduin pois koulusta, koska en läpäissyt tasokokeita. Kokeen läpäisemisestä olisi pitänyt maksaa, eikä meillä ollut varaa siihen. Niinpä minä ja veljeni olemme töissä kaatopaikalla ja tienaamme perheellemme rahaa, Remon kertoo.

Elämä roskien kerääjänä on karua.

– Ainoa unelmani on olla onnellinen ja saada tienattua rahaa perheelleni. Toivon, että pyhäkoululasteni ei tarvitsisi elää niin kovan paineen alla kuin me elämme. Toivon, ettei heidän tarvitsisi kärsiä, Remon sanoo.

Hänen käsivarsissaan on useita erilaisia tatuointeja. Hauiksessa lukee Jeesus, samoin kyljessä. Ranteeseen on tatuoitu oma nimi.

– Minulla on Jeesus sydämessäni. Haluan juhlia sitä joka vuosi tatuoimalla hänen ni -

mensä uuteen paikkaan kehossani, Remon sanoo.

– Papeilla ja kirkon johtajilla on oikeus varmistaa, että hygienia on kunnossa ja prosessi on turvallinen. Heillä ei silti ole oikeutta kieltää halukkaita ottamasta tatuointeja. Olen kiitollinen johtajista, jotka haluavat vaalia perinteitämme ja historiaamme, Girgis sanoo.

Hän haluaa myös ottaa esiin yhden tärkeän asian.

– Tatuointien tarkoituksena ei ole erottautua tai irrottautua muslimeista. Egyptiläiset kristityt ottavat tatuoinnin, koska se on osa heidän identiteettiään.

Ensimmäisen oman tatuointinsa Girgis otti 13-vuotiaana. Siihen aikaan tatuointeja sai vain tapahtumissa.

– Olimme perheeni kanssa Neitsyt Maria -festareilla. Siellä oli mahdollisuus ottaa tatuointi, ja vanhempani tukivat minua siihen.

TATUOINTIEN TEKEMINEN ei ole tatuoija Girgis Gabrien Girgisille vain työtä. Se on kutsumus palvella ihmisiä. Koptikristityt ajattelevat, että ihoon tatuoitu risti suojelee, antaa voimaa ja tuo rauhallisen mielen.

Tatuoinnit herättävät kirkon piirissä jonkin verran eripuraa. Kaikki papit eivät rohkaise ihmisiä ottamaan niitä.

Girgis tiesi, että tatuoinnin ottaminen on kivuliasta, mutta hän halusi sitä kovasti. Ensimmäinen tatuointi piirrettiin ranteeseen.

– Ideana oli näkyvyys. Talvella pukeudutaan pitkähihaisiin vaatteisiin, joten halusin varmistaa, että risti näkyy silloinkin. ■

Marinan nimi on muutettu ja Remon esiintyy vain etunimellään heidän turvallisuutensa vuoksi.

Roskienkerääjien kylässä asuva Remon tatuoi joka vuosi ihoonsa Jeesuksen nimen.

Ainoa unelmani on olla onnellinen ja saada tienattua rahaa perheelleni.

MUUTA

PIHLAJISTO N SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

VUOKRALLE

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Vapaana vielä muutama avaran pohjaratkaisun koti, jossa tilaratkaisut on tehty arjen sujuvuutta silmälläpitäen. Esimerkiksi yksiö alkovilla on käytännössä lähes kaksion veroinen toiminnoiltaan. Asunnossa on myös mukavuutta lisäävä ranskalainen parveke. Tervetuloa tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle.

Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hyvän tekeminen sopii kaikille

Joonas Nordman ottaa kantaa kirkon eri siipiin ja viettää joulun Porissa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

Tapaamme Joonas Nordmanin kanssa kalliolaisessa kahvilassa. Nordman on koomikko, käsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja – ja edustaa vähemmistöä.

– Asun Kalliossa ja kuulun kirkkoon, Nordman sanoo.

Kallion seurakuntaan kuuluu 43,6 prosenttia alueen asukkaista.

Nordman kertoo elävänsä tyypillistä tapakristityn elämää. Hänet on lapsena kastettu ja rippikoulu on käyty.

Kirkko ei ole koskaan aiheuttanut hänelle hylkimisreaktiota. Uskonasioiden pohtiminen on aina ollut osa hänen elämäänsä.

– Huomaan, että olen iän myötä menossa näköjään konservatiivisempaan suuntaan, kun olen pohtinut esimerkiksi parin viikon takaista sambahommaa.

SAMBAHOMMALLA Joonas Nordman tarkoittaa Paavalinkirkosta ensimmäisenä adventtisunnuntaina televisioidun Jouluradion jumalanpalveluksen kulkuetta. Siinä sambaksi sovitetun Hoosiannan tahtiin tanssahtelivat muiden mukana sambatanssijat.

– Sambakulkue puhutteli erityisesti niitä, jotka eivät kuulu kirkkoon eivätkä ehkä ole liittymässäkään siihen. Toisaalta kulkue ihmetytti niitä, jotka kuuluvat kirkkoon ja haluaisivat perinteistä menoa, Nordman sanoo.

Hän ei tarkoita, etteikö kirkon toiminnassa voisi repäistä ja tehdä erilaisia asioita. Mutta tärkeimpien kirkollisten juhlien perinteitä ei Nordmanin mielestä pitäisi kovin paljon sorkkia.

– Toivon, että kirkon sisällä ymmärretään, että juuri joulussa ja pääsiäisessä on kristillisyyden viehätys ja vetovoima. Niihin liittyy merkityksellisiä perinteitä ja rituaaleja ja se tarina, joka ei muutu.

Kirkolta Nordman odottaa myös sitä, että se palvelee ja auttaa ihmisiä niin kuin se jo tekeekin. Mutta hänen mielestään evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi katolisen kirkon tapaan pitää huomattavasti enemmän ääntä kaikesta siitä hyvästä, mitä se tekee.

– Hyvän tekeminen on ideologiasta vapaata. Voit edustaa vanhoillista siipeä tai sambasiipeä, mutta kumpikaan näistä siivistä ei vastusta toisten auttamista, Nordman sanoo.

JOONAS NORDMAN arvelee, että pienenä hän on varmaan ollut rasittava tapaus. Aikuiset kuitenkin kannustivat poikaa, joka tykkäsi kovasti esit-

tää eri ihmisiä. Isoäitiään Joonas imitoi todennäköisesti ihan ensimmäisenä. Muiden esittäminen tuntui hänestä jo lapsena luontaiselta ja helpolta.

Televisiosta hän nappasi tunnettuja hahmoja ohjelmistoonsa. Näyttelijä-koomikko Jukka Puotila oli kiinnostava esikuva.

Suomessa stand up -komiikka ja esitykset alkoivat lyödä läpi 2000-luvun alussa. Nordman innostui stand up -komiikasta ilmaisutaidon lukiossa.

Vuonna 2009 hän voitti alan kilpailun, ja silloin myös ammattiklubien ovet aukenivat. Nordman esiintyi viikonloppuisin eri puolilla Suomea ja teki viikot toimittajan töitä Iltalehdessä.

Stand up -ympäristö on Nordmanin mielestä ollut hyvä paikka kehittyä esiintyjänä.

– Kaikki kokeneet koomikot ovat taitavia esiintyjiä omalla tavallaan sekä hyviä kirjoittamaan vitsejä ja tekemään hauskoja juttuja. Joukossa on myös niitä, joilla on kykyä ja kunnianhimoa näytellä.

Nordman muistaa näyttelijä-koomikko André Wickströmin sanoneen, että koomikko voi kirjoittaa kirjan tai näytelmän, tehdä mainoksia, näytellä elokuvissa tai tehdä ihan mitä vain, koska koomikon ei odoteta olevan vain tietynlainen.

– Andrén virkistävä ajattelu on ohjannut vahvasti tekemisiäni. Voin olla koomikko, joka näyttelee ja kirjoittaa. Tajusin, että koomikon identiteetillä voi taipua mihin suuntaan tahansa, jos taidot riittävät, Nordman sanoo.

VUODEN 2014 jälkeen Joonas Nordman ei ole enää tehnyt perinteistä stand upia.

Television Putous-ohjelman voitto nosti hänet stand up -klubeja suuremman yleisön tietoon. Hänelle alkoi tulla Salme Pasi -keikkoja sekä televisiosarjojen ja elokuvien tekoa.

Nordman on saanut tehdä myös omia televisio-ohjelmia. Viimeisimpänä niistä on nähty Joonas Nordman show’ta neljä kautta, joista yksi oli Grillikausi. Se toi Suomeen roastaamisen.

Roast on maailmalla tunnettu huumorin tyylilaji, joka jakaa mielipiteitä. Sen perusideaa voi olla vaikea ymmärtää: keskenään hyvin toimeen tulevat ihmiset aukovat päätä toisilleen.

asia, että kylmä ihminen heittää kovan vitsin, kuin että lämmin ihminen tekee sen.

– Roastaaminen toimii vain, jos kaikki siihen osallistuvat pitävät toisistaan. Roastissa kilvoitellaan siitä, kuka keksii muista törkeimmän mutta samalla nokkelimman vitsin, Nordman selittää.

– Grillikausi oli tosi suosittu, mutta on tietenkin ihmisiä, jotka eivät siitä pitäneet. Jotkut yhdistivät roastaamisen kiusaamiseen, jonka kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Huumorin tekeminen on haastava laji. Kautta aikojen on suututtu ja pahoitettu mieltä. Toisinaan huumori nostaa esiin ne kuuluisat keisarin uudet vaatteet. Nordmanista tärkeää on se, millä sävyllä vitsaillaan.

– Huumorin pohjalla olisi hyvä olla tietynlainen sydämellisyys tai lämpö. Sen aistii toisesta ihmisestä tai ei aisti. On eri asia, että kylmä ihminen heittää kovan vitsin, kuin että lämmin ihminen tekee sen.

JOULUKSI Joonas Nordman haluaisi mieluiten mennä hiljaisuuteen nietosten keskelle. Häntä ei kiinnosta materiaalinen joulu, varsinkaan, kun sen taika raukeaa jo jouluaattona. Hänen lähipiirissään ei ole ostettu joululahjoja enää moneen vuoteen.

– Muita tapoja jouluuni ei liity kuin se, että yritän pysyä kaupallisesta joulusta mahdollisimman kaukana. Kirkossa käyn joulun aikaan säännöllisen epäsäännöllisesti.

Tänä jouluna Nordman suuntaa kulkunsa lapsuuden maisemiin Poriin.

Motto

– Jouluun laskeutuminen on minulle tärkeämpää kuin itse joulu. Ennen joulua ihmiset alkavat olla toisilleen kohteliaampia, ja tuntemattomillekin pidetään ovea auki.

– Huomaan, että olen iän myötä menossa näköjään konservatiivisempaan suuntaan, Joonas Nordman sanoo.

Tuutulauluja joulun lapselle

Varhaisimmat tähän päivään säilyneet joululaulut ovat peräisin 300-luvulla eläneen diakonin Efraim Syyrialaisen kynästä. Joukossa on muun muassa Marian tuutulauluja Jeesus-lapselle.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA SERAFIM SEPPÄLÄ

Kun aurinko on laskenut PohjoisMesopotamian vuorten taakse, kivikirkkoon kokoontuneet ihmiset alkavat sytyttää tuohuksia. Muutamat heistä hakeutuvat lähemmäs tulisijaa pysyäkseen lämpimänä. Jeesuksen syntymän vastainen talviyö on täynnä odotusta.

Sitten joku aloittaa laulun.

Tällaiseksi Itä-Suomen yliopiston professori Serafim Seppälä kuvittelee varhaisten kristittyjen tavan viettää jouluaattoiltaa. Kuvaus löytyy hänen tuoreesta teoksestaan Ikuinen Betlehem (Suomen patristinen seura). Seppälä on kääntänyt suomeksi kirkkoisä Efraim Syyrialaisen (n. 306–373) syyriankielisiä runoelmia, jotka liittyvät Jeesuksen syntymäjuhlan viettoon.

– Yllätyin siitä, miten ikonisia ja visuaalisia nämä tekstit ovat. Hymnit ovat hyvin värikkäitä varsinkin siihen nähden, että niitä on kuunneltu karussa kivikirkossa pimeänä talviyönä. Ne marssittavat esiin pyhiä ihmisiä, värikkäitä symboleja ja ikään kuin rakentavat kuulijan ympärille ikonisen kaupungin, ikuisen Betlehemin, Seppälä sanoo.

”Kuka rohkenisi sanoa, että pieni kohtu, heikko ja halveksittu, olisi suuren ikiolevaisen veroinen?”

Käännöstekstien rungon muodostavat varhaiskristilliset Marian tuutulaulut. Niitä laulettiin jouluaamun vastaisena yönä tuntikausien ajan, kun kristityt valvoivat odottaen aamun jumalanpalvelusta. Esilaulaja lauloi säkeistöt, minkä jälkeen kansa vastasi yksinkertaisella kertosäkeellä.

– Tuutulauluissa Maria laulaa jumalaiselle lapselleen ihmetellen tämän liikehdintää ja kaiken merkitystä. Mutta samalla Maria laulaa koko kirkolle Kristuksen mystisen kahtalaisuuden sanomaa: lapsi on ihminen ja jumalallinen, Seppälä sanoo.

SUOMENTAESSAAN JOULUHYMNEJÄ Serafim Seppälä pohti, millaista alkuperäinen kristinusko on ollut.

Efraim Syyrialaisen tekstien syntyaikana kristinusko oli yhtenäisimmillään. Teologisista ja aatteellisista kiistoista huolimatta Jeesuksen jumalallisesta alkuperästä puhuva Nikean uskontunnustus (325) yhdisti kristittyjä Irlannista Persiaan ja Etiopiasta Georgiaan. Kirkkovuotta rytmittivät samat juhlat, askeesia pidettiin arvossa ja jumalanpalveluksen perusrakenne oli samanlainen.

Kristikunnan itäisimmillä alueilla teologian kieli ei Seppälän mukaan askarrellut väitelau-

seiden ja filosofisten käsitemäärittelyjen kanssa. Sen sijaan teologian ja hengellisen kirjallisuuden kieltä oli runous.

– Kirkoissa ja iltaisin kirkkojen sisäpihoilla laulettiin pitkiä runoelmia. Esimerkiksi lankeemuksesta laulettaessa laulujen sävy ja sanoma olivat paratiisin kaihoisaa ikävöintiä, eivät pelastuksen ehtojen selvittelyä, Seppälä sanoo.

Seppälä uskoo, että kristinuskon historia olisi muodostunut valoisammaksi ja kirkkojen ilmapiiri raikkaammaksi, jos varhaisten idän kristittyjen näkökulma olisi säilynyt. Voisivatko tämän päivän kristityt avautua uudestaan runolliselle kielelle ja palata vanhoille juurilleen?

– Meiltä se voi olla jo ohi. Olemme jo omaksuneet kaikenlaisia myöhempiä käsityksiä perisynnistä ja muita sellaisia kysymyksiä, joita varhaiskirkossa ei välttämättä edes ollut. Meissä voi myös olla eräänlaisena tehdasasetuksena se, että kristinuskon ydin on katekismusmaisia väitelauseita. Tämä johtaa helposti juupas–eipäs-ajatteluun.

ASKEETTINA TUNNETTU Efraim Syyrialainen oli diakoni eikä tiettävästi koskaan ottanut pappisvihkimystä. Hän vaikutti kahdessa kaupungissa, ensin Nisbiksessä ja viimeisinä vuosinaan Edessassa, joka oli syyriankielisen kristikunnan pyhä kaupunki ja pyhiinvaelluskohde. Nykyisin noiden kaupunkien eteläpuolella kulkee Syyrian ja Turkin raja.

Efraim karttoi mukavuuksia ja harjoitti rukousta, paastoa ja valvomista. Tiettävästi hän oli monien tuon ajan kirkonpalvelijoiden tavoin sitoutunut selibaattiin.

Edessan kaupungissa ja sen liepeillä toimi lukuisia kristillisten kilvoittelijoiden yhteisöjä, mutta emme tiedä, elikö Efraim luostarimaisessa yhteisössä vai itsenäisenä kilvoittelijana. Hän kirjoitti osan teksteistään kaupungissa toimivan askeettisten naisten yhteisön laulettaviksi tai resitoitaviksi.

Kun kristityt kokoontuivat laulamaan Efraim Syyrialaisen hymnejä, pääpaino ei Serafim Seppälän mukaan ollut täsmällisen historiallisen tiedon välittämisessä, vaan laulajat pääsivät osallisiksi siitä todellisuudesta, johon sanat viittasivat.

”Hänessä saavat elää kaikki ruumiit, ne ovat hänen sukuaan.”

Seppälän mukaan runollisesta tekstistä ammennettava tieto on erilaista kuin proosatekstin antama tieto: runo ei esitä totuutta, vaan avaa ja elävöittää sen.

– Runollisessa ja laulettavassa muodossa sanoma on täyteläinen ja lopullinen, mutta kun tällainen sanoma puretaan katekismusmaisiksi väitelauseiksi, se menettää eloisuuttaan ja hengittävyyttään, Seppälä sanoo.

– Voisi ehkä sanoa, että kristinuskon aito sisältö on itsessään elämyksellistä. Se vain täytyy saada kosketuksiin sielun kanssa.

”

Runoudessa ja rukouksessa ajan rajat voidaan ylittää.

EFRAIM SYYRIALAISEN jouluhymneissä kokemuksellisuutta palvelevat tiukka mitta ja samana pysyvä tavujen määrä, joka tekee teksteistä laulettavia ja kevyesti virtaavia.

Sanojen valintaan vaikuttivat sisällön lisäksi tavutus ja ääntämys, kuten sanojen kuulostaminen samalta tai samanlainen alku. Hymnien tehokeinoja ovat myös sanaleikit ja toistot.

Seppälän mukaan Efraim pyrki luomaan hymneillään ajattomuuden hetken, johon kuulija saattoi asettua.

– Hän käytti esimerkiksi ”tänä päivänä” ­tyyppisiä ilmaisuja, joilla Betlehemin tapahtuma aktivoitiin tässä ja nyt. On paljon dramaattisempaa sanoa, että ”tänään ihminen pelastuu” kuin että satoja vuosia sitten tapahtui jotakin. Runoudessa ja rukouksessa ajan rajat voidaan ylittää, Seppälä sanoo.

”YLÄLUOKAN NAISET toivoivat hänen nousevan heistä, hienosto halusi hänen koittavan heistä:

siunattu on Sinun korkeutesi, joka taipui alas ja sarasti köyhien joukosta.”

Köyhyyden merkityksen korostaminen on yksi Efraim Syyrialaisen jouluhymnien keskeisistä teemoista. Köyhyystekstien taustalla ei ole Serafim Seppälän mukaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimus tai pelkkä sympatia köyhiä kohtaan vaan askeettinen maailmankuva.

Diakoni Efraim Syyrialainen piti köyhien ihmisten elämäntapaa parempana ja tasokkaampana kuin rikkaiden. Tämä näkyy jouluhymnien säkeissä, joissa Kristus tulee alas köyhien joukkoon ja syntyy köyhälle äidille, ja Jumalan kirkkaus kätkeytyy köyhyyden ja häpeän kaltaisiin asioihin.

– Efraimin mielestä kulutus ja turhat nautinnot eivät tee ihmiselle hyvää, ja siksi köyhien elämäntapa on jotain, mitä rikkaiden tulisi tavoitella. Ei ihme, että häntä pidetään ekologisesti ajattelevien omana pyhänä, Seppälä sanoo.

– Maria oli lähtökohtaisesti tavallinen köyhä juutalaistyttö, joka ihaili ja hoivasi vauvaansa.

Mutta hymneissä hänen näköalansa syvenevät ja laajenevat. Marian suulla laulaa ajoittain koko kirkon ja ihmisyyden ääni.

Seppälän mukaan suurin osa hymnien laulajista ja kuulijoista oli tavallista köyhää väkeä. Lauluista he saivat kuulla Jumalan asettuneen heidän puolelleen ja yhdeksi heistä.

Valtaosa tämän päivän suomalaisista ei kuulu maailman köyhiin. Serafim Seppälä uskoo, että joulun sanoma voi koskettaa myös kiireen ja monenlaisten huolten kuormittamaa kuluttajakansalaista.

– Olisi hyvä, jos tämä jouluna syntyvä lapsi ei jäisi itkemään kapaloihin vaan saisi kasvaa meissä sen verran, että me hieman pienenisimme. Silloin voisimme haluta vähemmän, tarvita vähemmän, kuluttaa vähemmän. Ehkä silloin kiirettäkin olisi vähemmän, Seppälä sanoo.

– Puhun tässä lähinnä itselleni. Koko syksyni meni taas 14­tuntista työpäivää tehdessä, vaikka tarkoitus oli vähän downshiftata. ■

– Joulua kannattaa lähestyä laulamalla tai kuuntelemalla sellaisia lauluja, joissa on aito pyhyyden tuntu, professori Serafim Seppälä sanoo.

Jo ensimmäisten vuosisatojen kristityt viettivät Jeesuksen syntymäjuhlaa. Armenialaisen evankeliumikäsikirjoituksen kuvitusta 1300-luvulta.

www.sanaris.

JOHTI JUGOSLAVIAA PAISTETAAN LA SKUKUNINKAALLA

KUOREEN

KIRJAILIJA PANU POLIISIN VERBI ALPO TUPRUTTELEVA TULIVUORI

VIEHÄTTÄVIÄ MATALIA NUORI HERRA NIINISTÖ

LAITOKSESSA

HAALIA HALTUUNSA

HAVUPUITA LEDIN

FON DA LÄTKÄTÄHTI LUNDELL

HÄPÄISTÄ MAAKIN KARJALLE TYKINKUULA SIJAINTI

KIRKASTUVA TÄHTI PATRIARKKA

SORKKAELÄIN

SUOMENKIN SUUNNAKSI TONAVAAN

USEIN SÄHKÖKIUKAASSA

WOODY PIHALLE VIULUTAITURI YOSHIKO KUUN VALOA MUSTUNEIN SEININ -PEURA KORTELAINEN

ALIJÄÄMÄ KASKINEN HAUTAJAISISSA OLKIMAJA SADUSSA

EPÄILEVÄN USKO AVOSUO OMMELLA

VALAALLA -1. PAINAA PÄÄLLE VOI-

ANSIOITA KERMAKARAMELLI NISKAVUORI NASKALEITA

ZOLAN TEOS

alkali

KIRJAILIJA PHILIP KUVITTAJA MAIKKI KESKISUOMESSA IDÄN RAJAJOKI LYYTINEN MANTO "PAMAUS" VANHA MAAKUNTA

KAIKKONEN

SAARNASSAKIN

TOISTAMISEEN

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli

SANARIS.FI

–LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Hautausmaalla kävijöitä rahastetaan

HIETANIEMEN HAUTAUSMAAN edessä ei ole lainkaan pysäköintipaikkoja lyhytaikaiseen asiointiin tai pysäköintikiekkopaikkoja. Pysäköinti on maksettava maksusovelluksella puhelimella tai maksukortilla pysäköintiautomaatilla. Käteistä rahaa maksuautomaatit eivät huoli. Pysäköintipaikat ovat aina maksulliset klo 9–21.

Käyn satunnaisesti isovanhempieni haudalla. Minä pystyn maksamaan pysäköinnin, mutta näin ei ole kaikilla. Hautausmaalla tapaan jatkuvasti hämmentyneitä ikäihmisiä, jotka seisovat ahdistuneina maksuautomaatin edessä, kun he eivät tiedä, miten pysäköinti toimii. Käytännössä haudalla on tällöin käytävä pikavauhtia toivoen, etteivät parkkipirkot ehdi sillä välin sakottamaan.

Kiire ei kuulu hautausmaalle. Kylmää pysäköintipolitiikkaa tai ilmastoideologiaa ei pidä maksattaa haudalla kävijöillä. Kaupungin päättäjät voisivat järjestää pysäköinnin sujuvasti pysäköintikiekolla esimerkiksi 1–2 tunnin rajoituksella, jolloin paikkojen käytössä olisi vaihtuvuutta.

Pysäköintijärjestelyjä Helsingin päättäjät voivat helposti muuttaa. Hautapaikan muuttaminen on vaikeampaa.

Kysymyksiä kirkolle

OLEN OLLUT reilut kymmenen vuotta aktiivinen seurakunnan jäsen. Vieläkin herää kysymyksiä:

Voisivatko seurakunnat järjestää jatkorippikouluja aikuisille? Moni haluaisi keskustella kristinuskon kysymyksistä vertaistensa kanssa – ja pitää hauskaa.

Olisiko mahdollista, että isommat kirkkojen pihat annettaisiin myös asukkaiden käyttöön, kuten Huopalahden kirkolla?

Miksi Helsingin seurakunnat leikkaavat rajusti erityisnuorisotyöstä, heikoimmista?

Voisiko kirkkojen yhteyteen perustaa uurnalehtoja?

Sukulaisperheeni tytär kysyi juhliensa jälkeen rippipapiltaan, voisiko hän päästä seuraavan kesän rippikouluun isoseksi. Rippipappi hyväksyi pyynnön ilomielin. Tehtävään valmistuminen edellytti vuoden ajan osallistumista koulutustapahtumiin sekä nuorten iltoihin.

Olen syvästi kiitollinen ja iloinen, että luterilainen kirkko on perinteisesti, jopa vuodesta 1730 lähtien, järjestänyt nuorilleen rippikouluja ja konfirmaatioita. Oma helluntaiherätykseni on viime vuosikymmeninä alkanut pitää niin sanottuja fifteenleirejä, jotka ovat vaihtoehto rippileireille.

Arvelen, että ennakkoluuloton tutustuminen toistensa leireihin yli seurakuntarajojen antaisi uusia, käyttökelpoisia tapoja monipuolistaa nuorten parissa toteutettavaa tärkeää hengellistä toimintaa.

Juhani Happonen opettaja, (eläkkeellä), Kuopio

Hoosianna ja samba

PAAVALINKIRKON KOHUTUSSA adventtijumalanpalveluksessa minua puhutteli eniten samba-hoosianna. Tämä toi ripauksen sitä tunnelmaa, joka mahdollisesti vallitsi Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. Ihmiset katkoivat oksia, levittivät vaatteita tielle, kulkivat hänen edellään ja perässään huutaen ”hoosianna”.

Espoo

Mia Laiho kansanedustaja,

Rippijuhlissa ensimmäistä kertaa

OMAN HELLUNTAISEURAKUNTANI toimintaan ei kuulu tavanomaista rippikoulua eikä siis konfirmaatiota. Kun minut kutsuttiin pari vuotta sitten Helsinkiin sukulaisperheeni tyttären konfirmaatioon Temppeliaukion kirkkoon, otin kutsun ilahtuneena ja uteliaana vastaan.

Nuoret olivat käyneet viikon mittaisen rippikoulun kesällä. He muodostivat tilaisuuden kuoron kauniisti valkoiseen albaan pukeutuneina. Kuorolaisten joukosta nuori poika siirtyi säestämään kuoron esityksiä flyygelillä. Saarnan pitokin oli luovutettu kahdelle nuorukaiselle. He löysivät päivän tekstistä tuoreita ja kiinnostavia näkökohtia.

Onko kirkkojen katoilla aurinkopaneeleja ja tuleeko pihoista maalämpö?

Voisiko joka kirkolla toimia vaikkapa kerran viikossa rento mummola, jossa eri-ikäiset ja varsinkin maahanmuuttajat voisivat tavata toisiaan?

Eikö seurakuntien kannattaisi järjestää työntekijöilleen ruokailu kerran viikossa, jotta yhteisyys vahvistuisi yhteisen aterian muodossa?

Miksi kirkolliskokouksen jäseniä ei valita suoralla vaalilla?

Voitaisiinko vihdoin kirkkoherrat ja piispat valita seitsemän vuoden määräajaksi?

Milloin kirkkoon saadaan kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus?

Sini Alén Vantaa

Erityisen puhutteleva oli hetki, jolloin jokainen nuori vuorollaan siirtyi kuorolavalta alttarikaiteen äärelle ja polvistui siihen. Heiltä kysyttiin: Tahdotteko Jumalan armon avulla osoittaa tämän uskon elämässänne? Kunkin nuoren omaiset ja kummit saivat tulla rukoillen siunaamaan rippilastaan yhdessä papin kanssa.

Ripille päässyt nuori sai nyt luvan osallistua itsenäisesti ehtoolliselle, toimia kummina sekä äänestää seurakuntavaaleissa täytettyään 16 vuotta. Jumalanpalveluksen jälkeen nuorille ojennettiin kukkia ja rippilahjoja. Sitten oli henkilökohtaisten rippijuhlien vuoro.

Mikään ei anna kuvaa, että kyseessä olisi ollut ylevä ja harras ilo, sellainen, että vakavina todetaan: iloitkaamme. Enemmänkin riehakas ja pitelemätön ilo, kun ihmiset juhlivat kuninkaan saapumista ja huutavat sydämensä kyllyydestä. Tätä tunnelmaa tanssi kuvasi kauniisti.

Oli jumalanpalvelus muutenkin hyvä, mutta tällä kertaa tanssi kertoi enemmän kuin tuhat sanaa. Ja ehkä paheksuvat reaktiotkin heijastelevat alkuperäistä tarinaa: käske heidän olla hiljaa, kehotettiin Jeesustakin. Iloitseva joukko ei ollut kaikkien mieleen.

Joidenkin mielestä tanssijoilla oli liian vähän vaatetta kirkkoon. Laskelmieni mukaan alkuperäisessäkin hoosianna-tapauksessa joillakin oli tavallista vähemmän vaatetta päällä, kun osa vaatteista oli tärkeämmässä käytössä toivottamassa kuningasta tervetulleeksi.

Elise Iho Helsinki

Kurkkaa verkkoon! Mielipiteitä julkaistaan myös osoitteessa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

la 10-14 tai sop.muk. BREMERIN

Vuokralle tarjotaan

Rakennusala

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Asennan, opetan ja korjaan elektroniset laitteet kotonasi. Alk. 50 €. Puh. 044 979 3435 Petteri

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

la 17.12. klo 18 jouluveisuut Virkkalassa, mukana Veisuuveljet. Virkkalant. 1, Lohja. su 18.12. klo 16 jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs.; Veisuuveljet. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali, Kirkkot. 2. ti 20.12. klo 18 seurat Lähetysseuralla, Maistraatinportti 2 A, L-Pasila. su 1.1. klo 18 uudenvuoden seurat Lauttasaaressa, Myllykallionrne 1. ma 2.1. klo 18.30 seurat Leppävaarassa, Veräjäkallionk. 2, Espoo. ke 4.1. klo 18 jouluseurat Puistolan kko, Tenavat. 4. to 5.1. klo 13 loppiaisaaton veisuut Sipoon Pappilassa, Kuninkaant. 28. su 15.1. klo 15 seurat ja vuosikok. Puolimatkan kpli, Aholank. 20 Hyvinkää. klo 15 seurat Turjalla, Fredrikint. 9, Loviisa.

klo 15 seurat Nurmijärven srkkesk., Kirstaant. 5. klo 18 seurat Järvenpään vanhan kirkon Oliivi-sali. su 29.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko; s. K. Hiltunen; ruokailu & seurat.

Ostetaan

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Maali tulee joskus

Soutaessaan pitkää matkaa Jari Saario ei mieti mitään ylimääräistä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Jari Saario luki lehdestä yksinsoutumatkasta ja mietti, että sellainen voisi olla hänelle hyvä projekti. Hän oli aina halunnut haastaa itseään ja viihtynyt merellä. Myös työpaikan sisäsoutulaite oli vuosien mittaan ollut ahkerassa käytössä.

Kolme vuotta sitten Saario souti Kööpenhaminasta Helsinkiin. Siinä meni kaksi kuukautta, ja taakse jäi 1 200 kilometriä. Sitä ennen hän souti pikkupaatilla neljä kertaa Helsingin ja Tallinnan väliä.

Mutta Saario haluaa lisää. Hänestä tuntuu, ettei hänen koko fyysinen ja henkinen kapasiteettinsa ole vielä ollut käytössä. Seuraavaksi hän aikoo ylittää soutamalla Atlantin valtameren. Saario tekee matkan vieläpä edestakaisin. Sitä ei ole kukaan tiettävästi edes porukalla tehnyt. Tavoitteena on soutaa 15 000 kilometriä seitsemässä kuukaudessa.

KUN SÄÄ OSUU kohdilleen, Jari Saario starttaa Portugalin Lagosista Miamiin tammikuussa 2023.

Saarion soutuvene on erikoismalli, sillä tavallisella veneellä ei meren aallokoissa, saatikka myrskyissä, pärjää. Kesäkuussa hänen on tarkoitus palata New Yorkista Atlantin yli Lontooseen.

Ihmiset toteavat usein Saariolle, että ”merellä sinulla on sitten aikaa mietiskellä”. Mutta yksin merellä soutaessaan Saario miettii asioita vähem-

Helsinkiläinen palomies Jari Saario, 50, työskentelee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Saario on naimisissa, ja hänellä on kaksi lasta.

Tammikuussa 2023 Saario lähtee soutamaan yksin edestakaisin Atlantin valtameren yli. Saario siunattiin matkaan 11.12. Lauttasaaren kirkossa. Saarion soutumatkaa voi seurata Instagramissa @ jari_saario ja Tik Tokissa @ atlantic.row.tour.

Atlantin ylittämisessä soudun osuus on 20 prosenttia ja pääkopan kestävyyden 80 prosenttia.

män kuin yleensä. Siellä ajatukset ovat joko suorituksessa tai seuraavassa ruokailussa, jolloin tarjolla saattaa olla esimerkiksi kaurahiutaleita.

Soutaessaan Saario menee tilaan, jossa hänellä on mielessään vain kolme asiaa: nyt teen tätä, tämä kestää kauan ja maali tulee joskus. Kaiken

ulkoisen huomion vie se, miten aallokon tai myrskyn keskellä pärjää ja mitä muuta luonnossa tapahtuu.

Keskellä merta Saario ei ala keksiä ikiliikkujaa tai miettiä syntyjä syviä. Soutajan mieli ei myöskään valaistu haastavassa koettelemuksessa niin, että hän maaliin tullessaan alkaisi levittää ilosanomaa kokemastaan.

Usein Saario saa kuulla olevansa kova soutaja. On hän sitäkin. Mutta Saarion mukaan Atlantin ylittämisessä soudun osuus on 20 prosenttia ja pääkopan kestävyyden 80 prosenttia – onhan hän valtamerellä soutaessaan järkyttävän pitkän ajan yksin pienessä veneessä.

ENNEN ATLANTIN YLITYSTÄ Jari Saario harjoittelee muun muassa sitä, miten päästä takaisin positiiviseen mielentilaan, jos jotain ikävää sattuu. Se on tärkeää, ettei vaivu epätoivoon. Omaa mieltään pitää psyykata niin, että kaikki onnistuu ja menee hyvin.

Toisinaan keskellä merta Saario joutuu keräämään itseään kokoon. Silloin tulee Jumala mieleen. Luonnon armoilla soutaessaan Saario saa mielenrauhaa suuremmista voimista. Se auttaa häntä paljon. Merellä soutaja ei pelkää, mutta hän on nöyrin mielin. ■

18.12.

Päivän evankeliumissa (Matt. 1:18–24) enkeli ilmoittaa Joosefille Jeesuksen syntymästä.

Käsillä työtä tekevien suojelija

KIRKON HISTORIASSA Neitsyt Marian puoliso Joosef oli pitkään unohduksissa. 1600­luvulla hänet löydettiin jälleen. Joosefilta alettiin pyytää apua perhe­ elämän ongelmiin, taloudellisin vaikeuksiin ja työssä jaksamiseen. 1930­luvulla katolinen kirkko julisti Joosefin kaikkien käsillä työtä tekevien suojelijaksi. Ajatuksena oli, että samalla tavalla kuin kirvesmies Joosef aikoinaan myös nykyajan työläinen huolehtii perheestään kättensä töillä.

Mies, joka kuunteli uniaan

Marian puoliso ja Jeesuksen kasvatusisä Joosef oli uniennäkijä. Matteuksen evankeliumin joulukertomuksissa hän näki neljä merkittävää unta. Hänellä oli myös rohkeutta tulkita niitä ja toimia niiden mukaan.

Ennen kuin Maria ja Joosef ehtivät muuttaa yhteen, kävi ilmi, että Maria oli raskaana. Joosef oli aikeissa purkaa kaikessa hiljaisuudessa kihlauksensa Marian kanssa. Silloin hän ensimmäisessä unessa kuuli enkelin sanovan: ”Älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi.”

Kaikki oli niin kuin pitikin. Maria oli raskaana Pyhän Hengen vaikutuksesta. Enkelillä oli lapselle jo nimikin valmiina.

Joosef kuunteli untaan, ja niin syntyi joulun ihme: Vapahtaja seimivuoteeseen.

Toinen uni johti Joosefin ja hänen pienen perheensä pakomatkalle Egyptiin. Joosefin piti suojella Mariaa ja lasta, jonka henki oli uhattuna.

Kolmannessa unessa Joosef sai tietää, milloin lähteä takaisin kotimaahan. Neljäs uni neuvoi häntä palaamaan Betlehemin sijaan Nasaretiin, ja siellä Jeesus viettikin lapsuutensa.

Raamatussa Joosef esiintyy Jeesuksen vauva­ajan jälkeen vielä kerran, kun Joosef ja Maria etsivät Jerusalemin­matkalla omille teilleen lähtenyttä 12­vuotiasta poikaansa ja löytävät tämän temppelistä juttelemasta opettajien kanssa.

Sen jälkeen evankeliumit lähes vaikenevat Joosefista. Emme tiedä, mitä hänelle tapahtui.

Kertomuksissa Joosef ei puhu mitään. Hän ajattelee, kuuntelee sisintään ja toimii sitten. Hän suojelee Mariaa ja lasta, huolehtii heistä.

Jeesus ei ollut ihan niin isätön kuin millaisena hänet kuvataan. Ainakin hän opasti rukoilemaan Jumalaa kuin rakasta isää. Ehkä Joosef oli opettanut hänelle muutakin kuin rakennustöitä.

LAURI MAARALA

Joosef suojaa Mariaa

Joosefista lauletaan harvassa joululaulussa. Ranskalaisessa kansanlaulussa Paimenten joululaulu Joosef esiintyy Marian rinnalla.

”Josef suojaa Mariaa, kun hän lasta tuudittaa. Aasit, härät, lampaatkin katsoo silmin hartahin.

Armo suuri taivainen osana on paimenten. Seimessänsä nukkuvan näämme Pojan Jumalan.” (Laulun on suomentanut Sauvo Puhtila.)

NINA RIUTTA MATTI PIKKUJÄMSÄ

Seurakunta tahtoo olla paikka, johon halutaan sitoutua s. 4 Katso kooste jouluaaton hartauksista ja jouluyön messuista s. 6

Nuori päättäjä

”Haluan avata kirkon ovet kaikille”

Uusi kirkkovaltuutettu Aura Friman haluaa pitää päätöksenteossa nuorten ja vähemmistöjen puolta. Iso äänipotti oli hänelle yllätys.

Tapiolalaisesta Aura Frimanista tuntuu hieman koomiselta, että hän oli itse ehdokkaana vaaleissa, joissa sai äänestää elämänsä ensimmäisen kerran. Marraskuussa pidetyissä seurakuntavaaleissa 18-vuotias Friman keräsi 147 ääntä kirkkovaltuuston vaalissa ja 159 ääntä seurakuntaneuvoston vaalissa. Nuorista espoolaisista ehdokkaista hän keräsi suurimman äänimäärän.

Tuleva nelivuotiskausi seurakunnan luottamustehtävissä ei ole Frimanille ensimmäinen

luottamustehtävä, sillä hän oli 13-vuotiaana nuorisovaltuuston jäsen. Hän sanoo oppineensa siellä valtavasti, vaikkakaan ei ymmärtänyt ihan kaikkia asioita.

Tapiolan lukion kolmannella vuosikurssilla oleva Aura Friman sanoo kasvaneensa Tapiolan seurakunnassa. Pienenä hän kävi perhekerhossa, sitten iltapäiväkerhossa, rippikoulussa, isosena ja leirien yövalvojana. Nykyisin hän käy aktiivisesti seurakunnan nuortenilloissa.

– Nuortenilloissa parasta on rento yhdessäolo kavereiden kanssa. Se on yhteisö, johon kuulun.

SEURAKUNTAVAALIEN ALLA kaverit kyselivät Aura Frimanilta hänen mielipidettään etenkin samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen. Myös vaalikoneessa tiedusteltiin ehdokkaiden kantaa.

– Totta kai kirkon pitäisi vihkiä samaa sukupuolta olevat. Rakkaudessa sukupuolella ei ole väliä. Ei voi olla niin, että kirkko jää elämään menneisyydessä, kun sukupuolineutraali avioliittolaki on jo hyväksytty. Kirkon on pysyttävä näissä asioissa yhteiskunnan mukana, Friman sanoo.

– Haluan pitää kirkon ovet levällään auki kaikille. Jokainen ihminen on tervetullut riippumatta vakaumuksensa vahvuudesta.

Tulevissa kirkollisissa luottamustehtävissä Aura Friman haluaa tuoda esille nuorten asioita ja

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

AURA FRIMAN

Auran jouluiset valinnat

Espoon seurakuntien joulun ajan tapahtumakalenteri on täynnä tilaisuuksia. Aura Friman valitsi niistä itseään eniten kiinnostavat tapahtumat.

1. Nuorten bändin kauneimmat joululaulut 20.12. kello 18 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. – Haluan ehdottomasti osallistua tilaisuuteen, koska siellä esitetään hienoja, nuorekkaita sovituksia joululauluista. Kotiseurakuntani tutut nuoret tekevät itse kappaleiden sovitukset. Muutama vuosi sitten yllätyin melkoisesti, kun bändi oli yhdistänyt yhteen joululauluun muumien tunnusmusiikin. Se on aika mageeta.

2. Jouluyön messu 24.12. kello 23 kirkossa.

– Olin viime pääsiäisenä äitini ja kahden kaverini kanssa pääsiäisyön messussa, jossa oli todella siisti tunnelma. Siksi haluan nyt kokea jouluyön messun. Paikaksi voisin valita hienon Espoon tuomiokirkon tai oman kirkkoni Tapiolassa.

3. Yhteisömessu 18.12. kello 16 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. – Olen ollut tässä messussa aiemminkin. Siellä on tosi hyvää musiikkia ja hyvät saarnat.

Tapahtumakalenteri verkossa: ­espoonseurakunnat.fi/tapahtumat

Joulun aikaan on tarjolla keskusteluapua

Jos ahdistaa tai tuntuu yksinäiseltä, apu on puhelinsoiton tai nettiyhteyden päässä päivittäin myös jouluna.

KIRKON KESKUSTELUAPU toimii joulun ja uudenvuoden aikaan normaalisti. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse, chat-keskusteluna tai nettikirjeitse. Palveleva puhelin toimii joka päivä iltaisin, chat arkipäivisin. Nettikirje päivystää joka päivä. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä painavassa asiassa.

Kirkon keskusteluapu

evl.fi/kirkonkeskusteluapu

Palveleva puhelin joka päivä klo 18–24 p. 0400 221 180 (operaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaan pvm/mpm).

Palveleva chat avoinna ma–pe klo 12–20

Palveleva nettikirje, johon voi kirjoittaa milloin tahansa, ja vastauksen saa muutaman päivän kuluessa. Kirjeen voi myös postittaa osoitteeseen Palveleva kirje, PL 210, 00131 Helsinki. Vastauksen saa, jos lähettäjä liittää mukaan nimi- ja osoitetietonsa.

Yhteydenottoihin vastaavat tehtävään koulutetut ja vaitiolovelvolliset vapaaehtoiset ja kirkon työntekijät.

SEKASIN-CHAT, joka on 12–29-vuotiaille tarkoitettu keskustelupalvelu, toimii joulun ja uudenvuoden pyhien aikaan normaalisti joka päivä. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä painavassa asiassa, liittyypä se jouluun tai ei.

Sekasin-chatin lisäksi tukikanavina toimivat Sekasin-ryhmächat ja Sekasin Gaming. Sekasin Gaming -yhteisö toimii Discordissa kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Sekasin Discordiin voi mennä viettämään aikaa, jos kaipaa seuraa.

Sekasin Kollektiivin koordinaatiosta vastaavat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.

edistää tasa-arvoa. Hän on iloinen Tapiolan seurakunnassa tehdystä päätöksestä, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen seurakunnan tiloissa.

Hän haluaa antaa seurakuntalaisille nykyistä enemmän mahdollisuuksia suunnitella, kehittää ja toteuttaa seurakunnan toimintaa. Hän uskoo, että vaikuttamismahdollisuudet madaltavat kynnystä osallistua kirkon toimintaan.

– Olen innokkaalla mielellä, mutta samalla tulevat luottamustehtävät jännittävät minua. Vaikka seurakunta on tuttu, päätöksenteko on uutta. Minulla on paljon opittavaa. Olen luonteeltani sellainen, että sanon oman mielipiteeni aika rohkeasti. Jotta pystyn tekemään hyviä päätöksiä, yritän hahmottaa asioiden kokonaiskuvan, Friman sanoo. ■

Sekasin­chat on avoinna vuoden jokaisena päivänä, arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin 15–24 sekasin.fi-verkkosivun lisäksi monien toimijoiden omilla verkkosivuilla, Facebookissa facebook.com/sekasin, Instagramissa sekasinchat ja Twitterissä @chatsekasin.

SOS-LAPSIKYLÄN APUU-CHAT on tarkoitettu 7–15-vuotiaalle lapselle tilanteeseen, jossa hän kokee olonsa turvattomaksi tai uhatuksi ja tarvitsee apua. Suomessa ei ole ollut lapsille heidän valmiutensa ja kyvykkyytensä huomioivaa, yksinkertaista hätäpalvelua. Apuu-chat vastaa tähän tarpeeseen. Apuu­chat on auki joka päivä klo 9–22. Osoite on apuu.fi.

” Rakkaudessa sukupuolella ei ole väliä.

Kirkon halutaan olevan merkityksellinen myös niille, joita se ei nyt kiinnosta.

Espoon seurakunnat ovat valmistelleet uutta strategiaansa pitkään ja hartaasti, elokuusta 2020 lähtien. Vaikka koronalla on ollut oma vaikutuksensa, suurin syy aikataulun venymiseen on se, että strategian takana on mittava taustatyö. Siinä on haluttu kuulla työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja ennen kaikkea espoolaisia.

Kahdentoista suuren kaupungin yhteisen tunnettuustutkimuksen lisäksi strategiaa varten on haastateltu yli 500:aa espoolaista sekä kuultu lapsia, nuoria ja seurakuntien sidosryhmiä. Talous- ja strategiatoimikunnassa ja eri hallintoelimissä on käsitelty monenlaista muuta tutkimusaineistoa ja tilastodataa. Nyt työ on valmis. Yhteinen kirkkovaltuusto sai lopullisen strategian päätettäväkseen 14.12.

– Tärkeää tässä on ollut myös itse prosessi. Strategian valmistelu on jo nyt vaikuttanut siihen, miten työtä tehdään, sanoo strategian valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, Leppävaaran kirkkoherra Kalervo Salo

TOIMINTAYMPÄRISTÖN analyysi kertoo niistä haasteista, joita Espoon seurakunnat vuosina 2023–2030 kohtaavat. Vaikka kaupungin väkiluku kasvaa, seurakuntien jäsenmäärä on ollut laskussa. Vielä enemmän on laskenut prosentuaalinen osuus kaupungin väestöstä, sillä Espoon kasvusta iso osa syntyy maahanmuutosta.

Seurakunnat aikovat pysäyttää jäsenkadon ”

Haluamme

olla tukena, auttaa ja vahvistaa nuoria

KIRKKOHERRA KALERVO SALO

Vaikka Espoo maallistuu ja usko on yhä henkilökohtaisempi asia, espoolaiset arvostavat kirkon auttamistyötä ja toimintaa lasten ja nuorten

parissa. Nuoret sukupolvet ovat mahdollisuus ja samalla haaste, sillä heitä kuvaavia ilmiöitä ovat strategian mukaan muun muassa ei-uskonnollisuus, elämyksellisyys, oman identiteetin tärkeys ja itse valitut yhteisöt. Nuoret arvostavat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kirkkoa monet pitävät patriarkaalisena ja jähmeänä.

– Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset ovat painopisteenä uudessa strategiassa. Haluamme olla yhteisö, jossa on tilaa erilaisille hengellisille tarpeille ja johon nuoret aikuiset haluavat sitoutua ja kastaa lapsensa. Lapset ja nuoret ovat myös kärsineet paljon koronan seurauksista, ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Haluamme olla tukena ja auttaa sekä vahvistaa nuoria, Kalervo Salo sanoo.

Salon mukaan seurakunnat kehittävät Polku-toimintamallia, jossa lisätään yhteyksiä nuoriin ja lapsiperheisiin. Kyse on esimerkiksi siitä, miten nuoriin säilytetään kontakti rippikoulun jälkeen tai miten otetaan vastaan seurakunnan alueella opintojen tai

Valoteos värittää Tuomiokirkon

ympäristöä

Taideryhmä Flowers of Life pystyttää Espoonjoen varteen valoteoksen Rainbow River. Valoteos on osa Espoon kaupungin 50-vuotisjuhlavuotta, ja sen toisena järjestäjänä on Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Teoksessa käytetään materiaaleina muun muassa tyllikangasta ja akryylimaaleja.

Tuomiokirkossa järjestetään useita Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia: kello 15 suomeksi lapsiperheille, kello 17 ruotsiksi, kello 19 englanniksi ja kello 21 suomeksi. Tuomiokirkon kellotapulilla tarjoillaan glögiä ja pipareita kello 15.30–19.

Niittykummun kappelin kohtalo ratkeamassa

Flowers of life -taideryhmä luo näyttäviä valoteoksia.

Valoteos on esillä 17. joulukuuta alkaen loppiaiseen saakka. Avajaispäivänä 17.12. Espoon

Espoon kaupunki käsittelee kevään 2023 aikana asemakaavamuutosta, joka mahdollistaisi Niittykummun kappelin purka-

misen. Alueelle halutaan rakentaa kerrostaloja vanhusten palveluasumista varten.

Talkootyönä rakennettu Niittykummun kappeli valmistui vuonna 1947. Se oli kirkkokäytössä vuoteen 1981 asti, jolloin Olarin kirkko valmistui. Tämän jälkeen kappeli jäi nuorisotyön käyttöön, ja se peruskorjattiin 1985.

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto esitti kappelin purkamista ensimmäisen kerran jo vuonna 2009, mutta tuolloin ehdotus kohtasi ankaraa vastustusta.

ZANETA BYTAUTIENE

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

Kalervo Salo kuvattiin jouluisissa tunnelmissa Leppävaaran keskustassa vuonna 2019.

Hautahaku auttaa hautausmaalla kävijöitä

Mobiiliystävällinen Hautahaku.fi-sivusto auttaa esimerkiksi jouluna hautausmaalla käyviä löytämään omaisensa tai tuttavansa haudan.

Hautahaku-palvelusta hautapaikkaa etsitään vainajan sukunimellä. Hakua voidaan tarvittaessa rajata syntymä- ja kuolinvuoden tai hautausmaan mukaan.

Palvelun sisältämä karttapalvelu näyttää haudan sijain-

nin hautausmaalla. Hautahaussa on mukana seurakuntia ja seurakuntayhtymiä ympäri Suomen, esimerkiksi Espoo ja Helsinki. Hautahaussa on noin 706 000 hautapaikan tiedot.

Kirkkovaltuusto päätti talousarviosta

Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli Espoon seurakuntien ensi vuoden talousarviota kokouksessaan 14. joulukuuta. Vuonna 2023 kirkollisveroa arvioidaan kertyvän 42

miljoonaa euroa, kun kirkollisvero pysyy yhdessä prosentissa. Määrä on puoli miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuoden talousarviossa. Valtionrahoitusta Espoon seurakunnat saavat 5,8 miljoonaa euroa. Käyttötalouden toimintakulut ovat 45,9 miljoonaa euroa. Ne ovat hieman suuremmat kuin vuoden 2022 talousarviossa.

Espoon seurakuntien talous näyttää toistaiseksi olevan vakaalla pohjalla, mutta jäsenmäärän vähentymisen vuoksi kuluja on karsittava esimerkiksi kiinteistöistä säästämällä.

työn vuoksi muuttavat alle kolmekymppiset. Luontoarvot ovat tärkeitä niin nuorille kuin Espoon seurakunnillekin, joten joten myös tästä voi löytyä yhteyttä.

– Vain mielikuvitus on rajana, kun mietitään kohtaamisen tapoja. Vaikka on totta, että kirkko ei aina näyttäydy edistyksellisenä asioissa, jotka ovat nuorille tärkeitä, kirkko on monimuotoinen ja siihen mahtuu erilaisia mielipiteitä.

Salon mukaan seurakunnissa on tilaa myös maahanmuuttajille, joita Espoossa on runsaasti. Vieraskielisiä on nyt 21 prosenttia ja vuonna 2030 jo 30 prosenttia.

– Olemme monikielinen yhteisö, joka toivottaa tervetulleeksi, Salo sanoo.

UUDEN STRATEGIAN mukaan kirkon perustehtävä Espoossa on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen ja rohkaista välittämään lähimmäisistään ja luomakunnasta. Seurakuntien arvot ovat armo, oikeudenmukaisuus ja osallisuus. Seurakunnat haluavat olla heikkojen puolustajia.

– Kirkon hallinto on jois-

sakin asioissa hidas ja raskas, mutta osaamme olla myös ketteriä, kuten koronaaika osoitti. Nyt on tarkoitus rohkaista kokeilukulttuuriin, jossa saa epäonnistua, ottaa oppia ja yrittää uudestaan, Kalervo Salo kiteyttää.

Espoon seurakunnat haluaa olla merkityksellinen, tunnettu ja läsnä ihmisten elämässä jopa niin hyvin, että seurakuntien absoluuttinen jäsenmäärä säilyy ennallaan.

– Tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii työtä, mutta se on mahdollinen.

Tavoitteeseen pääsemiseen vaaditaan, että kirkko on läsnä paitsi fyysisesti myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Osansa tässä tekee Kirkko ja kaupunki.

– Se kantaa viestintävastuutaan ansiokkaasti ja on monelle todella merkittävä side seurakuntaan, Salo sanoo.

Jotta kaikki edellä mainittu onnistuu, seurakunnat aikovat pitää taloudestaan huolen: investoinnit pidetään kurissa ja osasta kiinteistöjä luovutaan. Kirkollisvero halutaan pitää yhdessä prosentissa. ■

Virkatodistuksen saa jälleen nopeasti

Seurakunnista saatavien virkatodistuksien toimitusajat ovat tällä hetkellä parista päivästä muutamaan viikkoon. Virkatodistusten toimitusajat pitenivät hetkellisesti, kun kirkon virkatodistusten laatimisen toimintamalli uudistettiin ja toiminta keskitettiin aluekeskusrekistereihin. Virkatodistuksia tarvitaan esimerkiksi perinnönjako- ja perunkirjoitusasioiden hoitamiseen.

Valtaosa virkatodistuksista tilataan sähköisesti Tilaa virkato-

distus -palvelusta. Lokakuusta 2022 alkaen myös yritys- ja organisaatiotilaajat ovat voineet tilata virkatodistuksia verkkopalvelun kautta.

Virkatodistusten laatiminen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteinen viranomaistehtävä. Virkatodistuksia tehtiin vuonna 2021 noin 140 000.

Lue lisää uutisia osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/uutiset

Jouluaaton 24.12. hartaudet ja messut Espoossa ja Kauniaisissa

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Espoon tuomiokirkko

Jouluaaton hartaudet klo 9, 10, 11, 14, 15 ja 16.

Joululaulumessu klo 20. Jouluyön juhlamessu klo 23.

Auroran kappeli

Jouluaaton hartaudet klo 14 ja klo 15.30.

Kalajärven kappeli Jouluaaton hartaus klo 15.30.

Kauklahden kappeli Jouluaaton hartaudet klo 13 ja klo 14.30.

Laaksolahden kappeli Jouluaaton hartaudet klo 14 ja klo 16.

Nupurin kappeli

Jouluaaton hartaus klo 13.

Suvelan kappeli Jouluaaton hartaus klo 15.

Viherlaakson kappeli Jouluaaton hartaudet klo 13 ja klo 14.

Espoonlahden seurakunta

Espoonlahden kirkko Perhehartaus klo 11 ja 15. Jouluhartaus klo 17. Jouluyön messu klo 23.

Soukan kappeli Perhehartaus klo 12 ja 14.

Hartaudet ulkona Jouluhartaus klo 11.30 Saunalahden amfi.

Jouluaaton hartaus klo 13 Tyrskyvuoren kallio, kuntoportaiden yläpäässä.

Jouluaaton kynttilähartaus klo 15.30 Pakkasmäen ulkoilmanäyttämö.

Kellonummen kappeli Jouluhartaus klo 14 ja 15.

Leppävaaran seurakunta

Leppävaaran kirkko

Lasten joulukirkko klo 11 Jouluaaton hartaus klo 15. Musiikissa mukana Korkiakosken perhe.

Jouluaaton hartaus klo 16.30.

Espoossa ja Kauniaisissa on tarjolla yli viisikymmentä mahdollisuutta kuulla joulun sanomaa. Kuva on Espoon tuomiokirkosta.

Jouluyön joululaulumessu klo 23. Musiikissa kitaristi­laulaja Mikko Malmivaara.

Jouluhartauksissa kerätään kolehti Kirkon ulkomaanavun Toisenlainen lahja ­keräykseen. Varaa halutessasi muutama kolikko mukaan.

Karakappeli

Jouluaaton hartaus klo 15.

Olarin seurakunta

Olarin kirkko

Perheiden aattohartaus klo 11.

SIRPA PÄIVINEN

Olarin kappeli

Aattohartaus klo 15.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko

Lasten jouluhartaus klo 11. Pienten GospelKids­kuoro, Pilvi Sarjala, huilu.

Aattohartaus perheille klo 13 ja klo 14. Joulukuvaelma. Jousisoitinyhtye.

Jouluaattohartaus klo 15. Kamarikuoro.

Jouluaattohartaus klo 16.30. Sini Huopaniemi, urut.

Aattohartaus klo 19 Tapiolan uurnalehdossa. Karinen, Karvinen. Jouluyön messu klo 23. Sini Huopaniemi, urut. Vaskiyhtye.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Kauniaisten kirkko

Perhehartaus klo 13.30. Mukana lapsikuorolaisia. Aattohartaus klo 16.30. Hele­lauluryhmä.

Esbo svenska församling

Julbön på julafton Köklax kapell kl. 11 julbön med små och stora. Esbo domkyrka kl. 12 och kl. 13 julbön med små och stora.

Esbovikens kyrka kl. 13.30 julbön med små och stora.

Alberga kyrka kl. 13.30 julbön med små och stora.

Olars kyrka kl. 16 julbön med små och stora.

Esbo domkyrka kl. 17 julbön.

Lasten esittämä joulukuvaelma. Aattohartaus klo 13 ja klo 15. Jouluyön messu klo 23.

Matinkappeli Kansainvälinen aattohartaus/ Colourful Christmas Service klo 13. Matinkappelin bändi.

Grankulla svenska församling

Grankulla kyrka Julbön kl. 15.

Piispan joulutervehdys Kohti valoa

Television ajankohtaislähetyksessä nuori ukrainalainen äiti heijaa vastasyntynyttä sylissään. ”Minkälaista tulevaisuutta toivot lapsellesi?” kysyy toimittaja. ”Rauhaa”, äiti sanoo. ”Toivon, että hän saisi elää maailmassa, jossa on rauha.”

Sama toive ja rukous on toistunut aina ja kaikkialla siellä, missä rauha on uhattuna tai murtunut. Sitä ovat vanhemmat toivoneet lapsilleen, ystävät toisilleen, hyvän tahdon ihmiset kaikkeen maailmaan. Rauhaa.

”Kunnia korkeuksien Jumalalle ja rauha maan päällä ihmisille, joita hän rakastaa.”

(Luukkaan evankeliumi 2:14)

Jouluevankeliumista tuttu enkelien rauhantervehdys haastaa tämän maailman voiman ja väkivallan todellisuuden. Enkeleiden tervehdys on lupaus kaikkivaltiaan Jumalan rakkaudesta luotujaan kohtaan. Se kerrotaan öisellä niityllä pimeän keskellä työssään valvoville paimenille. Viesti on niin voimallinen, kenties kummallinen ja uteliaisuutta herättävä, että se saa paimenet liikkeelle. Se johdattaa heidät karjasuojaan majoittuneen pienen perheen, vastasyntyneen lapsen luokse.

Enkelit ovat Jumalan viestinvälittäjiä, mutta joulun sanoman ytimessä ei ole se, mitä he sanovat, vaan se, mitä Jumala tekee ja kuka Jumala on. Kaikkivaltias Jumala syntyy ihmiseksi ja tulee meidän luoksemme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevana vastasyntyneenä lapsena. Kaikkein suurin syntyy kaikkein pienimmäksi.

Tämän maailman varjot ovat syvät. Tämän vuoden aikana ne ovat syventyneet entisestään. Joulun sanoma ihmiseksi syntyneestä Jumalasta kuuluu myös varjoihin, suurimmankin pimeyden keskelle. Pimeys voi olla murtuneen sydämen tai väsyneen mielen pimeyttä, se voi olla vaille lämpöä jääneen kodin, kadun turvattomuuden tai pommitusten murjoman kotikylän pimeyttä. Mikään näistä varjoista ei ole niin syvä, mikään pimeys ei ole niin suuri, etteikö Jumala olisi siellä läsnä.

Jouluyön pimeydessä Jumala syntyy ihmiseksi. Jumalan todellisuuden ja tämän maailman todellisuuden välinen raja murtuu. Joulun sanoma on lupaus uudesta, Jumalan tahdon mukaisesta todellisuudesta, jossa pimeys väistyy valon tieltä, ja rauha karkottaa pelon. Se lupaus on annettu meille, jotka kuljemme vielä pimeässä, mutta olemme matkalla kohti jouluyön kirkasta valoa.

Joulurauhaa Kaisamari Hintikka Espoon piispa

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

4. adventtisunnuntain Kauneimmat joululaulut -messu su 18.12. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustaa Sami Marte, urkuri Teemu Suominen, kanttori William Häggblom.

Jouluaaton hartaudet la 24.12. klo 9, klo 10 ja klo 11. Miia Pekkarinen, Teemu Suominen.

Jouluaaton hartaudet la 24.12. klo 14, klo 15 ja klo 16. Alarik Corander, Sheldon Ylioja. Joululaulumessu la 24.12. klo 20.

Liturgia ja saarna Raigo Liiman, avustaa Kirsi Muurimäki ja Marja Malvaranta, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Inka Kinnunen.

Jouluyön juhlamessu la 24.12. klo

23. Liturgia ja saarna Ari Paavilainen, avustaa Marja Malvaranta, urkuri William Häggblom, kanttori Inka Kinnunen.

Jouluaamun jumalanpalvelus su 25.12. klo 9. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Marja-Liisa Talja, Tiia Maria Saari, laulu, Pirta Sippola, huilu.

Kauneimmat joululaulut -messu su 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna Iida Rotko, avustaa Miia Pekkarinen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Tiia Saari. Pirta Sippola, huilu. Perheiden joulukirkko su 25.12. klo 15. Toimittajina Reetta Ikonen, Aila Pihlajavesi, Anna-Liisa Haunio. Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Raigo Liiman, urkuri Teemu Suominen, kanttori Inka Kinnunen.

Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 15. Liturgia ja saarna Anita Kyönsaari, avustaa Hannu Mäenpää, urkuri Teemu Suominen, kanttori Inka Kinnunen.

Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10. Liturgia ja saarna Kirsi-Marja Koski, avustaa Iida Rotko, urkuri Sheldon Ylioja. Uusien työntekijöiden ja

Menokasvo

Taiteilija Kirsti Taiviola, olet tehnyt Paju-nimisen kastepuun Tapiolan kirkkoon. Millainen se on?

– Se on käsinpuhalletun lasilinssin avulla tehty valoprojisointi, joka muodostaa seinälle puun lehvästöä muistuttavan kuvion. Lehvästön uumenissa on pronssista valettu oksa, johon voidaan ripustaa kastettujen lasten nimilaput. Nimilapuista muodostuu vuoden mittaan kasvava lehvästö oksan alle.

Olet kehittänyt puhalletun lasin optisen kuviointimenetelmän. Onko teoksessa nähtävissä sitä?

– Kyllä. Itkupajun muotoisen lehvästökuvion muodostaa puolipallomainen lasilinssi, jonka pinnassa on tekstuuria. Lasin optiikka ohjaa valon linssin läpi seinään ja lattiaan.

Mistä sait idean kastepuuhun?

– Tapiolan kirkon alkuperäiset rakenteet ovat suojeltuja. Sen takia kastepuun paikka on kirkkosalin ulkopuolella ja perustuu pääosin valoon. Kirk-

– Katsoja voi tavallaan mennä sisään kastepuuhun astumalla valokeilaan. Se on mielestäni ihana ajatus, Kirsti Taiviola sanoo.

korakennus on arkkitehtuuriltaan suorastaan brutaalin paljas. En voinut ajatellakaan tänne muuta kuin hyvin pelkistettyä teosta, jossa on perusasiat valo ja varjo.

Taideteos sijaitsee kirkon aulassa käytävän varrella. Onko se hyvä paikka teokselle?

– Mielestäni on. Valittu paikka on visuaalisesti rauhallinen syvennys lähellä

lasten kerhotiloja ja kahvila Valoa. Lastenvaunuparkki on vieressä. Kun lähellä sijaitseva ulko-ovi avataan ja ihmiset kulkevat käytävällä, ilmavirta heiluttaa hieman kastettujen nimilappuja eli kastepuun lehvästöä.

PAULA HUHTALA

Paju-kastepuu otetaan käyttöön loppiaisena 6.1. klo 10 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, alkavan messun jälkeen kirkkokahveilla.

luottamushenkilöiden siunaaminen. Juhlakahvit seurakuntatalossa.

Messu su 8.1. klo 10. Liturgia Miia Pekkarinen, saarna teologiharjoittelija Eemil Kulju, avustaa Raigo Liiman, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Sheldon Ylioja.

Messu su 15.1. klo 10. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Teemu Suominen, kanttori Marja-Liisa Talja.

Pyhän Henrikin muistopäivän messu to 19.1. klo 18. Toimittajina tuomiokapitulin työntekijöitä, kanttori Petri Koivusalo.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Kauneimmat joululaulut messu su 18.12. klo 12. Koski, Kinnunen. Messu su 15.1. klo 12. Pekkarinen, Koivusalo.

Kalajärven kappeli Messu su 8.1. klo 16. Rotko, Kinnunen.

Kauklahden kappeli

Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen su 18.12. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Dexter Gardiner, kitara.

Urdunkielinen joulujuhla ja messu su 25.12. klo 14. Parvez Gill. Urdunkielinen Uudenvuoden yömessu la 31.12. klo 20. Gill. Kyläkirkko su 15.1. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Pyhäkoulu.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 15.12. ja 12.1. klo 19. Kuusinen / Marte.

Nupurin kappeli Messu su 8.1. klo 12. Liiman, Koivusalo.

Suvelan kappeli Joululaulumessu su 18.12. klo 15. Hujanen, Haunio. Colourful Christian Worship su 8.1. klo 15. Mathlin, Ylioja. Messu su 15.1. klo 15. Pekkarinen, Haunio.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Lasten kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 15. Koski, Pihlajavesi, Suominen, Kinnunen. English Christmas Carols la 17.12. klo 19. Hautala, S. Ylioja, J. Ylioja. Dominante-kuoro.

Kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 21. Kunnamo, Saari, Koivusalo. Lasten kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 15. Marte, Wenell, Saari, Koivusalo. Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 17. Marte, Saari, Suominen. Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 19. Hujanen, Saari, Suominen. Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 21. Antti Kujanpää. Jiri Kuronen.

AURORAN KAPPELI

Teologinen opintopiiri to 15.12. klo 19. Antero Rasilainen: ”Saarnaaja Kauko Veikko Tamminen”. Opintopiiri jatkuu to 19.1. Lasten kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16. Koski, Kinnunen.

Kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 19. Mäenpää, Kinnunen. Jouluaaton hartaudet la 24.12. klo 14 ja klo 15.30. Muurimäki, Häggblom / Liiman, Häggblom. Miestenpiiri ke klo 18, alk. 4.1.

Raamattu-rukouspiirit: ma ja ti klo 18.30, alk. 10.1. Kappelilounas ma ja to klo 11–13, alk. 17.1. Hinta 2–5 e. Hartaus klo 11. Eläkeläiskerho ti 17.1. klo 13.

Café Aurora ti ja ke klo 12–14, alk. 11.1.

www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Kappelin joulucafé: ”Auta ja levähdä!” la 17.12. klo 13–16. Levähdyspaikka joulukiireiden keskellä.

Jouluasetelmia, keskustelua ja rukousta. Glögiä ja pipareita. Voit tuoda kahvia ja suklaata jaettavaksi pohjoisespoolaisille vähävaraisille.

Lasten kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16. Muurimäki, Talja, Blomstedt.

Kauneimmat joululaulut joulumarkkinoilla Hiirisuon asukaspuistossa su 18.12. klo 13.30, 14.30 ja 15.30. Muurimäki ja vapaaehtoiset. Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15.30. Muurimäki, Talja. Raisa Rangell, sopraano.

Tule kappelin vapaaehtoiseksi -ilta ma 9.1. klo 18. Tarvitsemme soittajia, laulajia, ruoan laittajia, kahvin keittäjiä, messuavustajia, käsitöiden tekijöitä, nikkaroitsijoita, pieniin auttamistehtäviin Poh-

Valo ja varjo leikkivät Tapiolan kirkon uudessa kastepuussa

jois-Espoon alueella. Onko sinulla jotakin osaamista, jonka antaisit kappelin käyttöön? Tule kertomaan. Tarjoamme iltapalan. Muurimäki.

Eläkeläiskerho to 12.1. klo 13. www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

Ne sopivasti svengaavat Kauneimmat Joululaulut la 17.12. klo 18. Saarinen.

Jouluaaton hartaudet la 24.12. klo 13 ja klo 14.30. Mathlin ja Suominen.

Luovatkädet- käsityöryhmä ma 9.1. klo 13.

Kappelilounas ti klo 11–12.30, alk.10.1. Hinta 2–4 e.

Eläkeläispiiri ma 16.1. klo 13. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Äänimaljarentoutus to 15.12. ja 12.1. klo 18. Ilm. pia.harkonen@evl. fi.

Jouluaaton hartaudet la 24.12. klo 14 ja klo 16. Pekkarinen, Innala / Ikonen, Saari.

Gospellattarit ma klo 18 ja klo 19, 9.1. alk. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13. Liiman, Talja.

Kohtaamispaikka eläkeläisille to 12.1. klo 13.

SUVELAN KAPPELI

Lasten kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 18. Kyönsaari, Haunio. Koko kansan puurojuhla ke 21.12. klo 18.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 15. Malvaranta, Haunio. Pyhäkoulu su klo 15, 8.1. alk.

Suvelan lauluryhmä harjoitukset ma 9.1. klo 16.30, uudet laulajat tervetuloa!

Käsityökerhot: ti 10.1. klo 10 ja ti 17.1. klo 13.

Raamattupiiri ke 11.1. klo 16. Safkaa ja seuraa Suvelassa ke 18.1. klo 17–19.30.

Teräskukat to 19.1. klo 13. Eläkeläiskerho. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Jouluaaton hartaudet la 24.12. klo 13 ja klo 14. Ikonen, Saari. Café Viheri ma ja ke klo 10–12, 9.1. alkaen. www.viherlaaksonkappeli.fi

KIRPPUTORI-KAHVILA

Unelman kammari ma klo 11–15 ja to klo 11–16. Os. Kaivomestarinkatu 8. Glögiä ja pipareita to 15.12. Joulutauko 19.12.–8.1.

TAIANOMAINEN

VALOPUISTO

Rainbow River -valoteos avautuu Espoon tuomiokirkon ympäristössä 17.12. ja on nähtävissä 6.1.

asti. Valopuiston avajaispäivänä 17.12. on mahdollisuus laulaa Kauneimpia joululauluja Espoon tuomiokirkossa: klo 15 (erityisesti perheille), klo 17 (järj. Esbo svenska), klo 19 (englanniksi) ja klo 21 perinteiset Kauneimmat joululaulut. Voit myös kulkea joulukertomuksen äärelle johdattavan tunnelmallisen joulupolun. Glögi- ja piparitarjoilu kellotapulilla klo 15.30–19. Heijastimia jaetaan Enkeliheijastinpuusta.

TUNNELMALLINEN JOULUPOLKU

Omatoimisesti kierrettävä joulupolku Espoon tuomiokirkon ympäristössä 8.1. asti. Joulupolulla voivat viivähtää joulukertomuksen tapahtumien äärellä niin lapset kuin aikuisetkin. Ks. www.espoonseurakunnat.fi/joulupolku.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT TAIVASALLA

Su 18.12. Jouluiset hartaudet ja joululauluja. Nuuksion Kattila klo 16: Pysäköinti os. Kattilantie 424. Karhusuon kallio klo 18, polku lähtee Kuruntie 18 kohdalta (02810 Espoo). Kynttiläpolut vievät perille. Omat kynttilälyhdyt voi ottaa mukaan.

JOULUIKKUNAT

Joulun tapahtumista kertovat asetelmat nähtävillä Auroran, Kalajärven, Kauklahden ja Suvelan kappeleilla sekä Espoon tuomiokirkon srk-talossa.

PERHEKERHOT JA -KAHVILAT

Alkavat vuoden vaihteen jälkeen ma 9.1. alkaen. Ks. kaikki kerhot: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/lapset-jalapsiperheet/perhekerhot.

UUSI! Perhekahvila aloittaa Espoon keskuksen perhekeskuksen kohtaamispaikassa 10.1. alkaen ti klo 13–15. Os. Kamreerintie 6

MUSKARIPAIKKOJA

Vapaita paikkoja, esim. Suvelassa ma 2 -vuotiaiden sekä ke n. 1,5 -vuotiaiden ja 1–2 -vuotiaiden ryhmissä. ILM. www.espoonseurakunnat.fi/muskarit. Tied. heli. vapaakallio@evl.fi tai taija.karppinen@evl.fi.

AIKUISKUOROJEN KEVÄTKAUDEN AVAUS

Aloitus yhteisesti äänenhuollon merkeissä to 12.1. klo 18.30–20 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Ohjaajana kanttori Inka Kinnunen.

PARISUHDE JA

VANHEMMUUS

Keskusteluapua, tiedustelut, ilmoittautumiset ja maksuvapautukset: Perhetyönohjaajat outi. wenell@evl.fi 040 547 4146 tai kirsi. kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Parista perheeksi illat to 15.12. klo 17–18.30 Kirkonkymppi. HUOM! Keväällä paikkana Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Kokoontuu to: 12.1., 16.2., 16.3., 13.4., 25.5. ja 22.6. Tied. Kirsi. Vanhemmuuden ensiaskeleet Ennen lapsen syntymää: ”Valmistautuminen vanhemmuuteen” 10.1. klo 17.30–19 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Lapsen syntymän jälkeen: ”Varhainen vuorovaikutus” 21.1. tai 28.3. sekä ”Voimavarat ja jaksaminen” 14.3. tai 23.5. Tied. 050 4329 315, janina.oikarinen@evl.fi.

Suomalainen eroseminaari -vertaisryhmä 12.1.–30.3. To klo 17–20 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Hinta 70 e. Tied. Outi.

Perheiden talvileiri 3.–5.3. Hvittorp. Haku 2.1. alkaen: www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. Hinta 20–45 e. Tied. mia.blomstedt@evl.fi, p. 050 432 7501 Kaikki tapahtumat: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/perhe-ja-parisuhde.

HILJAISUUDEN JOOGAA®

Lempeää kehollista ja mielen hiljentymisen harjoitusta sekä hengellistä harjoitusta. Aloitus ma 23.1. klo 18.15–19.15 Suvelan kappeli, jatkuen ma 13.2. asti. Sopii kaikille, aiempaa kokemusta ei tarvita, maksuton. Tied. ja ILM. heli.vesanen@evl.fi, 040 5528 924.

MATKA ISRAELIIN

Mm. Jerusalem, Tiberias 20.–28.10.2023. Tied. ja ILM. hannu. maenpaa@evl.fi, 040 513 0861 tai marja.malvaranta@evl.fi, 040 531 1040.

YHTEYS DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄN

Tukea vaikeassa elämäntilanteessa. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 7636599. Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344.

27.12.–5.1. välillä voit soittaa arkisin klo 9–14, p. 040 502 4838. www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/apuaja-tukea

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Seuraa meitä! Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta

TIESITKÖ?

Espoon tuomiokirkkoseurakunnalla on jäseniä: Facebookissa 10 714 henkilöä.

Apua & tukea

Kuinka auttaa sotapakolaisia täällä ja Ukrainassa?

Joulu tuo monelle lahjamielen. Kirkko ja kaupunki kokosi yhteen avun antamisen keinoja.

Tänä vuonna erityisesti ukrainalaisten kohtalo on koskettanut sydämiä. Sotapakolaisille kerätään parhaillaan avustustarvikkeita Olarin kirkon aulaan. Tarvikkeet toimitetaan jaettavaksi pääkaupunkiseudulla toimivien jakelupisteiden kautta, tällä hetkellä Lippulaivan Ukraine Aid -avustuspisteeseen. Erityisesti tarvitaan huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita kuten kilon riisi- ja puurohiutalepakkauksia, makaroneja, papuja, linssejä, säilykkeitä, näkkileipää, pussikeittoja ja pieniä teepakkauksia. Kirkolle voi tuoda myös terveyssiteitä, vaippoja ja vessapaperia sekä shampoota, hammastahnaa ja hammasharjoja.

KOTIMAANAPU ON hyväntekeväisyyspalvelu, joka auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä ympäri Suomen. Espoon seurakuntien Kotimaanavun hätäapukeräyksellä voi auttaa Suomeen tulleita ukrainalaisia sotapakolaisia. Keräysvaroilla hankitaan erilaisia elintarvikkeita sekä hygieniatarvikkeita. Espoon seurakuntien diakoniatyöntekijät toimittavat ne jaettaviksi ukrainalaisten avustuspistei-

siin Espoossa ja diakoniavastaanotoilleen ukrainalaisia varten.

UKRAINALAISIA VOI auttaa myös osallistumalla Kirkon Ulkomaanavun keräykseen, jolla autetaan sotaa pakenevia ihmisiä Ukrainassa.

Kirkon Ulkomaanapu tukee konfliktia pakenevia, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ja apua eniten tarvitsevia. Käytännössä annettava apu on esimerkiksi vettä, ruokaa ja muita perustarvikkeita.

Kirkon Ulkomaanapu pyrkii varmistamaan, että lapset voivat jatkaa koulunkäyntiä mahdollisimman pian myös kriisin keskellä.

Avustustarvikkeita ukrainalaisille sotapakolaisille. Lahjoitustarvikkeita otetaan vastaan

Olarin kirkon aukioloaikoina arkisin klo 10–16. Kirkko on auki myös sunnuntaisin klo 9–15.

Osoite: Rälssitilankuja 1, 02200 Espoo.

Kotimaanavun hätäapukeräys, jonka avulla autetaan Espooseen saapuneita sotapakolaisia.

Katso lisätietoa: www.espoonseurakunnat. fi/osallistu/tukena-ukrainan-kriisissa. Sivustolle on koottu muitakin tapoja auttaa. Apua Ukrainaan: Auta Ukrainan lapsia – Kirkon Ulkomaanapu. Katso lisätietoa: www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ukrainan-sota

Instagramissa 1955 henkilöä.

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13 Aukioloajat: Espoonlahden kirkko ma–to klo 8–21, pe 8–15, la toiminnan mukaan ja su 10–18. Soukan kappeli ma–pe 9–15, la–su toiminnan mukaan.

Tervetuloa Espoonlahden seurakunnan tapahtumiin! Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/ espoonlahden-seurakunta.

JOULUN MESSUT JA HARTAUDET

Perhehartaus la 24.12. klo 11 kirkko. Santaharju, Yli-Jaskari. Jouluhartaus la 24.12. klo 11.30 Saunalahden amfi. Lindberg. Perhehartaus la 24.12. klo 12 Soukan kappeli. Kohijoki, Yli-Jaskari.

Jouluaaton hartaus la 24.12. klo 13 Tyrskyvuoren kallio, kuntoportaiden yläpäässä. Lindberg.

Jouluaaton perhehartaus la 24.12. klo 14 Soukan kappeli. Kohijoki, Yli-Jaskari.

Jouluhartaus la 24.12. klo 14 ja 15 Kellonummen kappeli. Siivonen, Ojala.

Perhehartaus la 24.12. klo 15 kirkko. Santaharju, Yli-Jaskari. Jouluaaton kynttilähartaus la 24.12. klo 15.30 Pakkasmäen ulkoilmanäyttämö.

Jouluhartaus la 24.12. klo 17 kirkko. Ylisuutari, Ojala. Jouluyön messu la 24.12. klo 23 kirkko. Lehti, Sinervo, Ojala. Joulukirkko 25.12 klo 9 Soukan kappeli. Santaharju, Yli-Jaskari. Jouluaamun messu su 25.12. klo 11 kirkko. Ylisuutari, Kohijoki, Yli-Jaskari.

Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 11 kirkko. Haarlaa, Ojala.

MESSUT

4. adventtisunnuntain messu su 18.12. klo 11 kirkko. Haarlaa, Puukko. Kirkkokahvit. Yhteisömessu su 18.12. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 18.12. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Ojala. Leipämessu pe 30.12. klo 10 kirkko. Kohijoki, Ojala, Pohjonen. Tule toteuttamaan messua! Ota yhteyttä diakoni Liisaan, p. 040 547 1848. Uudenvuodenpäivän messu su 1.1. klo 11 kirkko. T. Aalto, Puukko. Loppiaisen messu pe 6.1. klo 11 kirkko. Sinervo, Ojala. Messu su 8.1. klo 11 kirkko. Santaharju, Ojala.

Yhteisömessu su 8.1. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 8.1. klo 17 Soukan kappeli. Kohijoki, Puukko. Messu su 15.1. klo 11 kirkko.

Yhteisömessu su 15.1. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 15.1. klo 17 Soukan kappeli.

Messu su 22.1. klo 11 kirkko. Yhteisömessu su 22.1. klo 16 kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 22.1. klo 17 Soukan kappeli.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885.

Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9.15 kirkko. Vuoronumerot arvotaan klo 9–9.15.

Pappi päivystää ma–pe klo 12–19 p. 050 432 8496.

Ostaripastori/-diakoni to klo 13–15 kauppakeskus Lippulaiva. Papit ja diakonit vuoroviikoin. Sururyhmä läheisensä menettäneille alk. to 2.2. klo 18 kirkko. Ryhmä kokoontuu keväällä 8 kertaa. Tied.ja ilm.pastori Tuula Olli, 040 838 1707 (1.-20.12. ja 4.-20.1.) ja diakoni Eija Siivonen, 041 5341 706 (10.-20.1.).

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Diakonialounas on 9.1. alkaen ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30. Aikuiset 3e. Aamupala ti 20.12. klo 9 kirkko. Vapaaehtoinen maksu. Brunssi 27.12. ja 3.1. klo 10–11, kirkko. 10.1. alkaen joka tiistai klo 10–11.30. Vapaaehtoinen maksun.

TAVATAAN TAAS!

Kirpputori Toivon Tori 17.12. asti: to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B. Jatkuu 12.1. Yksineläjien joulujuhla la 17.12. klo 18 kirkko.

Mäntykappelin kohtaamispaikka aikuisille ti 10.1. ti klo 14–16. Tule juttelemaan, kahvittelemaan (1,5e) ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Seurakuntakahvila ke 11.1. klo 13–15 kirkko.

Nykyheprean peruskurssi. Perusfraaseja, hepreankielisiä lauluja ja kirjaimet. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuussa kevätkaudella 2023. Jos kiinnostuit, ota yhteys: inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

TEKSTI KIRKKO JA KAUPUNGIN TOIMITUS KUVA ULLA LÖTJÖNEN

Olarin kirkolle voi viedä lahjoituksia kuten ruokatavaroita ja muita perustarvikkeita.

Leveys 87 mm korkeus 165 mm

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.12.2022–20.1.2023

Laulukerho ti 17.1. klo 13 kirkko, paritt. vkot. Kanttori laulattaa virsiä. Pullakahvit 1,50 e.

Tuhlaajapoika-musiikkinäytelmä K7, ke 18.1. klo 18–20 kirkko. Vapaa pääsy. Illan päätteeksi iltatee lähetyksen hyväksi.

”Jos ei tunnu miltään”. Lupa tuntea -Krito (kristillinen vertaistukiryhmä) ti 24.1.–4.4. klo 18.30–20.15 kirkko. Tied. ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765.

Uusia ikkunoita juutalaisuuteen ma 6.2. klo 9–18 kirkko. Tasokkaita luentoja, kanavatyöskentelyä, maittavaa ruokaa sekä Hillel Tokazierin konsertti klo 17. Hinta 20 e/ hlö. Ilm. viim. 30.1.: inkeri.oinonen@evl.fi / 050 583 6883.

KAUNEIMMAT

JOULULAULUT

Pe 16.12. klo 16 ja 18 Lippulaiva (mukana Tiernapojat).

La 17.12. klo 12 Lippulaivan kirjasto.

La 17.12. klo 15 Soukan kappeli. Su 18.12. klo 19 kirkko. Pe 6.1. klo 16 kirkko.

KONSERTIT

Espoon Mieslaulajat pe 16.12. klo 19 kirkko.

Espoon Laulu la 17.12. klo 18 kirkko. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e. Naiskuoro Melodie ma 19.12. klo 19 kirkko.

Tuomaanpäivän konsertti ke 21.12. klo 21 kirkko. Mukana Navichorus, Kirkkokuoro, Nardus, Okra ja Laulumieli. Vapaa pääsy. Helsingin vanhan musiikin seuran konsertti la 7.1. klo 18 kirkko.

Kamarimusiikkikonsertti pe 13.1. klo 18 kirkko. Trio Vega esittää: Pianotriot - Fanny Mendelssohn ja Clara Schumann. Saki Kono, piano, Zoltan Takacs, viulu, Lauri Rantamoijanen, sello. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

RUKOUS JA RAAMATTU

Miesten raamattupiiri to 15.12. klo 18 kirkko. Iltapala 4e. Jatkuu 12.1., iltapala 5e.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma 9.1. klo 18 Kaskikappeli.

Kaikenikäisten raamattupiiri ti 10.1. klo 14 Kaskikappeli.

Israel-rukouspiiri ti 10.1. klo 18.30 kirkko.

Toivoa Naisille ke 18.1. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot.

PIIREJÄ JA RYHMIÄ

Rukoustanssi to 15.12. klo 18–19.30 Soukan kappeli, jatkuu 12.1.

Opi suomea - Luetaan yhdessä ti 10.1. klo 9.30 Soukan kappeli (naisille) ja ke 11.1. klo 17.30 kirkko (kaikille). Suomalaiset opettavat suomen kieltä. Lapsen saa ottaa mukaan. Ilmainen. Jatkuu 10.1. Lukupiiri ti 20.12. klo 18 kirkko.

Kirjana Quynh Tran, Varjo ja viileys.

Ti 17.1. Celeste Ng, Olisi jotain kerrottavaa.

Gospel-lattarit naisille to 5.1. ja 19.1. klo 18-19 ja klo 19-20 Soukan kappeli, paritt.vkot. 5e/kerta. Sekä alk. to 19.1. klo 18–19.

Arkipyhis 5–10-vuotiaille. Käsityökerho ma 9.1. klo 12.30 Soukan kappeli. Kahvi 1 e. Teresa-piiri ti 10.1. klo 18 kirkko, parill. vkot.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 10.1. klo 13 kirkko, parill. vkot.

Mäntykappelin kohtaamispaikka aikuisille ti 10.1. ti klo 14–16. Tule juttelemaan, kahvittelemaan (1,5 e) ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Kipparin piiri to 12.1. klo 13 kirkko.

Leskenlehdet - elämässä eteenpäin 13.1. pe klo 12.30–14, parill. vkot, Soukan kappeli. Vertaistukiryhmä vuosi sitten leskeksi jääneille. Mahdollisuus ruokailuun klo 12, hinta 5 e.

Posliininmaalausryhmä ma 16.1. klo 12 Soukan kappeli, pullakahvit 1,50 e.

IKÄIHMISTEN KERHOT

Espoonlahden kirkko 9.1. ma klo 10–11.30.

Kaskikappeli 9.1. ma klo 12.30–14 Kultavilja 17.1. ti klo 12–14 kirkko. Kotona asuville liikuntarajoitteisille vanhuksille.

Kuljetus kerhoon järjestetään tarvittaessa. Lounas ja kahvit 5e maksetaan käteisellä.

Ilmoittautuminen: Eija Siivonen, p. 04 534 1706.

Puistokartanon palvelutalo 11.1. ke klo 14–15

Soukan kappeli 12.1. to klo 13–14.30

Hartaus- ja keskustelupiiri 13.1. pe klo 14–15, Merikartanon palvelutalo.

KUOROT KAIPAAVAT LISÄÄ LAULAJIA

Navichorus ti 10.1. kirkko, Elja/0400 505 562.

Nardus ke 11.1. kirkko ja Kirkkokuoro to 12.1. kirkko, Heli 050 438 0174.

Okra ke 25.1. ja Laulumieli to 26.1.

Soukan kappeli, Helena 040 572 3676.

AIKUISTEN LEIRIT

Raamattu- ja rukousleiri 3.–5.2. Hvittorp. Hinta 50 e. Lisätietoa ja ilmoittautumislinkki verkkosivuilla.

Arjen irtiotto -retriitti 13.–17.2. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele, lue kirjoituksiin. Hinta 43 e/vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Sitova ilmoittautuminen verkossa 2.–30.1.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Lasten ja perheiden kerho- ja muskaritoiminta on joulutauolla. Toiminta jatkuu viikolla 2. Tarkemmat tiedot verkosta. Arkipyhis 5–10-vuotiaille to 19.1.

klo 18–19 Soukan kappeli, paritt. vkot.

Kaikenlaisten perheiden perheleiri 10.–12.2.2023 Velskola. Liikkuen, laulaen ja taiteen eri menetelmiä hyödyntäen. Hinta: 45 e/aik, 20 e/yli 3v lapset. Tied. Katriina Vilkman. Lisätied. ja ilm. verkossa 16.1. mennessä.

NUORET

Nuortenillat, messut ja kaikki muu. Tule mukaan! Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @Minisiipi IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa on kirkkopussukoita omalle paikalle mukaan otettavaksi pienimmille messuvieraille. Kirkolta löytyy myös lastenpaikka. Messun jälkeen tarjolla kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot löytyvät verkosta osoitteesta espoonseurakunnat.fi/le/jumalanpalvelukset ja Leppävaaran seurakunnan Facebookista.

4. adventtisunnuntain messu su 18.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Mattanja-kuoro, joht. Liisalotta Lepistö. Koskela, Alanne, Hyry.

Arki-illan messu to-iltaisin (22.12. 29.12., 5.12., 12.12.) klo 17 Leppävaaran kirkko. Messu kestää n. 20 min. Uuden vuoden messu su 1.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Seuraa tähteä – loppiaisen messu pe 6.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Safarikuoro, joht. Tommi Niskala. Rissanen, Ahtee, Noponen. Messu su 8.1. klo 11 Leppävaaran kirkko

Elävän veden lahja – messu su 15.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, T. Salo, Latvanen.

JOULUAATTO LA 24.12.

Jouluhartauksissa kerätään kolehti Kirkon ulkomaanavun Toisenlainen lahja -keräykseen. Varaa halutessasi muutama kolikko mukaan.

Klo 11 Lasten joulukirkko Leppävaaran kirkko. Mukana Emilia-pappi, varhaiskasvatuksenohjaaja Elisa ja Outi-kanttori.

Klo 15 Jouluaaton hartaus Leppävaaran kirkko. musiikissa mukana Korkiakosken perheKallioniemi, Latvanen.

Klo 15 Jouluaaton hartaus Karakappeli. Rissanen, Rautio. Klo 16.30 Jouluaaton hartaus Leppävaaran kirkko. Rissanen, Latvanen.

Klo 23 Jouluyön joululaulumessu Leppävaaran kirkko. Musiikissa kitaristi–laulaja Mikko Malmivaara. Vallivirta, K. Salo, Noponen.

JOULUPÄIVÄ JA TAPANINPÄIVÄ

Joulupäivän messu su 25.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Kirkkokuoro ja Miika Penttala, trumpetti.T. Salo, Kallioniemi, Latvanen.

Tapaninpäivän messu ma 26.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. K. Salo, Rissanen.

SIIONINVIRSISEURAT

Ma 2.1. klo 18.30 Leppävaaran kirkko Yhteistä hyvää jakamassa ja saamassa. Anna Siionin virsien, sanan ja toisten seuran hoitaa sisimpääsi. Illan isäntänä Erkki Koivusalo. Seurat kuukauden 1.

maanantaina tammi–toukokuussa Leppävaaran kirkon B-siivessä. Kahvit klo 18.30, veisuu ja puheet alkavat klo 19.

ESIKOISET RY:N SEURAT

Su 15.1. klo klo 15 Leppävaaran kirkko. Järj. Ev.lut kirkon lestadiolainen herätysliike Esikoiset ry.

KAUNEIMMAT

JOULULAULUT

Tilaisuuksissa kerätään kolehti Kauneimmat joululaulut -keräykseen Suomen Lähetysseuran kautta.

La 17.12. klo 14 ja 16 Albergan kartano. Jukka Raunu, Rosa Rautio. Tilaan mahtuu kerrallaan noin 50 henkeä. Huomioithan, että tila on esteellinen (portaat).

S. 11 KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 20/2022 11

alkava tilaisuus suoratoistetaan myös Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalle. Tallenne on katsottavissa 14 vrk:n ajan.

Ti 20.12. klo 18 Uutun perinteiset joululauluglögit Uuttu. Kullervo Latvanen, Timo Salo.

Ke 21.12. klo 17 ja 19 Sellon kirjasto. Mukana Musaryhmä ja Kullervo Latvanen.

To 22.12. klo 21 Yön kauneimmat Leppävaaran kirkko. Joulubändi: Joona Vallenius, kitara, viulu ja laulu, Pekka Nyman, percussiot, Outi Noponen, piano ja laulu. Arto Vallivirta juontaa.

Su 25.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Kullervo Latvanen, Rosa Rautio, Timo Salo.

VAPAAEHTOISTEN JOULUJUHLA

Pe 16.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. On aika juhlia vuoden 2022 vapaaehtoistoimintaa. Ohjelmaa ja jouluinen tarjoilu. Tervetuloa!

KONSERTTEJA

Konserteista lisätietoja Kirkoissa soi -palstalla.

JouluQ − Qoro Quando la 17.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy. Käsiohjelma 15 e ennakkoon, 20 e ovelta.

Talven kuiskaus ma 19.12. klo19

Leppävaaran kirkko. Ruut Eleonoora - sopraano & piano, Veli-Pekka Vaari - tenori & viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10/7 e.

”Pimeyteen syttyy valo” − Naiskuoro Kupliva, joht. Viena Kangas ti 20.12. klo 19 Leppävaaran kirkko. Liput 20/10 e, myynti ovelta puoli tuntia ennen.

Safarikuoron konsertti pe 6.1. klo 16 Leppävaaran kirkko. Kuoroa johtaa Tommi Niskala.

LAPSILLE JA PERHEILLE

Lasten toiminta Facebookissa: Leppävaaran seurakunnan lapset ja perheet, Instagramissa: @minisiipi.

Ihmeellinen yö -lastenkonsertti pe 16.12. klo 10 Leppävaaran kirkko Pikku lammas odottaa innoissaan joulun ihmettä. Käsikirjoitus Kristiina Larjava. Bändi: Make Perttilä, muusikot ja Espoon seurakuntien muskariopettajat. Vapaa pääsy. Kevätkausi käynnistyy!

Kirkon perhekahvila ti 10.1. ja 17.1. klo 9–11.30 Leppävaaran kirkko. Askartelua, leikkia ja mukavaa yhdessäoloa lapsille ja heitä hoitaville aikuisille. Kirkon lasten ulkoleikkipaikka on myös kahvilan käytössä.!

Kirkon vauvakerho ti 10.1. ja 17.1. klo 13–15 Leppävaaran kirkko. Vauvakerho on tilaisuus tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta.

Karakappelin perhekahvila ke 11.1. ja 18.1. klo 9–11.30 Karakappeli. Uutun perhekahvila to 12.1. ja 19.1. klo 9.00–11.30 Uuttu.

Karakappelin vauvakerho to 12.1. ja 19.1. klo 13–15 Karakappeli.

PARISTA PERHEEKSI

Ke 11.1. klo 17 Leppävaaran kirkko Mitä täytyy parisuhteessa huomioida, kun perheeseen tulee vauva?

Parista perheeksi -illat ovat katsomuksista riippumatta kaikille avoimia. Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen. Illat ovat osa neuvolan perhevalmennusta. Muut kevätkauden 2023

Parista perheeksi -illat ke klo 17–18.30: 15.2., 22.3., 19.4. ja 24.5.

RYHMIÄ AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät löydät netistä: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/aikuiset/ryhmat. Kirjallisuuspiiri ma 9.1. klo 18

Karakappeli. Piiri kokoontuu joka 3. ma. Tied. Maija-Liisa Saksa, 050 464 6455.

Raamattupiiri ma 9.1. ja 16.1. klo 18 Leppävaaran kirkko, B-siipi. Ohj. Irma Kallamäki. Kysy lisää Heli Siltakorpi, heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

Uutun Raamattupiiri ma 9.1. ja 16.1. klo 18.15 Uuttu. Ohj. Tuomas Valmari, 040 547 2016.

Lähetyspiiri ti 10.1. klo 13 Leppävaaran kirkko. Lähetyspiirissä kuullaan terveisiä lähetyskentiltä ja nimikkoläheteiltä. 10.1. kokoontumisessa mukana nimikkolähetti Petronella Lehtelä (SLS, Jerusalem). Piiri kokoontuu parillisten viikkojen ti.

Runopiiri ti 10.1. klo 18 Karakappeli. Piiri kokoontuu joka toinen ti. Ohj. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke 11.1. ja 18.1. klo 18.30 Karakappeli. Tied. maria.savolainen77@ gmail.com ja Heli Siltakorpi, 040 537 6876.

Naisten kesken ke 11.1. 18.30 Uuttu. Ryhmä seuraavat kokoontumiset keväällä 1.2., 1.3., 12.4. ja 3.5. Ohj. Eija Ala-Venna, 045 675 5321.

Lectio Divina – raamattumietiskely to 12.1. klo 10 Karakappeli. Kokoontuu joka toinen to. Tied. Lahjamarjatta Korhonen, 044 523 6574.

PäiväRaamattupiiri to 12.1. ja 19.1. klo 14 Karakappeli. Tied. Karita Salminen, 040 536 7066.

Vasemman käden maalarit la 14.1., 4.2., 4.3. ja 1.4. klo 12–17, Uuttu. Tavoitteena on rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. Ohj. Nina Purtonen. Ilmoittautuminen joka maalauskertaan erikseen viim. viikkoa ennen: heli. siltakorpi@evl.fi, p. 040 537 6876.

Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi.

Äiti Teresa -piiri to 12.1. ja 19.1. klo 11 Karakappeli. Ohj. Eeva Saarinen. SLEY:n raamattuopetus- ja lähetyspiiri to 19.1. klo 13 Leppävaaran kirkko.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12 p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana voit varata ajan suoraan diakoniatyöntekijöiltä, sähköpostitse osoitteesta leppavaaran.diakonia@evl.fi tai netissä: asiointi.espoonseurakunnat.fi.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15)

olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSUT JA AATTOHARTAUDET

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/user/Olarinsrk. Jos et halua näkyä videokuvassa, valitse paikkasi kirkkosalin takaosasta. Ehtoollista vietettäessä kuvataan alttarialuetta.

Olarin kirkko: Messu kirkossa ja verkossa su 18.12. klo 10. Inari Varimo, Tapio Suontakanen, Sari Rautio, Markku Nuotio, laulu. Pianisti Risto Lauriala soittaa messussa J.S.Bachin koraalit Nouskaa jo, soi ääni Herran sekä Jeesus Kristus meille nyt. Loppusoittona kuullaan alkusoitto J.S.Bachin kantaatista no 29 ” Wir danken Dir Gott”

Paastonajan aamumessu ke 21.12. klo 8. Antti Kruus.

Perheiden aattohartaus la 24.12. klo 11. Lasten esittämä joulukuvaelma. Juha Virta ja Annamari Lehtinen, Päivi Hakomäki, Totti Mäenpää, trumpetti. Lapset ovat tervetulleita osallistumaan joulukuvaelman tekemiseen. Puvut ja rekvisiitta ovat sovitettavissa klo 10. Lyhyt kuvaelman läpikäynti klo 10.20.

Aattohartaus la 24.12. 13. Juha Virta ja Maritta Hartikainen, Päivi Hakomäki, Juha ja Inna Vintturi. Aattohartaus la 24.12. klo 15. Annamari Lehtinen, Maritta Hartikainen, Mikko Niinikoski.

Jouluyön messu la 24.12. klo 23. Antti Kruus, Kimmo Ansamaa, Antti Hirsto, Päivi Hakomäki, Totti Mäenpää, trumpetti.

Kauneimmat joululaulut -messu kirkossa ja verkossa su 25.12. klo 11 (Huom. aika!). Antti Malinen, Tuija Samila, Jarmo Jussila, Mikko Niinikoski.

Tapaninpäivän juhlamessu kirkossa ja verkossa ma 26.12. klo 10.00 Olarin kirkko. Tapani Suontakanen, Kimmo Ansamaa, kanttorina Sanna Franssila. Uudenvuodenpäivän juhlamessu

kirkossa ja verkossa su 1.1. klo 10. Kimmo Ansamaa, Antti Hirsto, Päivi Hakomäki.

Loppiaisen juhlamessu kirkossa ja verkossa pe 6.1. klo 10. Antti Malinen, Antti Hirsto. Musiikki: Mikko Niinikoski, Sari Rautio ja Virsiveljet. Messun yhteydessä siunataan uudet luottamushenkilöt tehtäväänsä.

Messu su 8.1. klo 10. Antti Kruus, Annamari Lehtinen, Mikko Niinikoski

Messu su 15.1. klo 10. Maritta Hartikainen, Tuija Samila, Sari Rautio. Pyhän Henrikin muistopäivän iltamessu to 19.1. klo 18. Jarmo Jussila, Sanna Franssila. Matinkappeli: Messu su 18.12. klo 12. Antti Hirsto, Sari Rautio. Kansainvälinen aattohartaus / Colourful Christmas Service la 24.12. klo 13 Hans Krause, Tuija Samila, Sanna Franssila, Matinkappelin bändi.

Su 8.1. klo 12 Messu Matinkappeli. Tapio Suontakanen, Sanna Franssila.

Su 15.1. klo 12 Messu Matinkappeli. Antti Hirsto, Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Aattohartaus la 24.12. klo 15 Jarmo Jussila, Sanna Franssila., Venla Saavalainen, viulu.

Su 8.1. klo 12 Messu Olarin kappeli. Annamari Lehtinen, Mikko Niinikoski.

Chapple, Iso Omena: Risteys to klo 19 tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa.

Joka toinen viikko (parittomat viikot) on musiikkiRisteys, yhteislaulua ja/tai esittäviä biisejä ja joka toinen viikko (parilliset viikot) on Risteysmessu. 15.12. Juha Virta, 5.1. Annamari Lehtinen, 12.1. Juha Virta. Risteysbändi. risteys.fi. Risteystä ei ole 22.12. ja 29.12.

HARTAUS

KIRKONMENOJEN AIKAAN

Seurakuntalaisten pitämä hartaushetki su 1.1. klo 12 Matinkappeli.

KAUNEIMMAT

JOULULAULUT

Palvelutalo Hopeakuun kauneimmat, Friisinkalliontie 10, pe 16.12. klo 13. Jarmo Jussila, Sanna Franssila.

Bändisäestyksellä ja rennolla menolla, Chapple, Iso Omena, la 17.12. klo 15. Tapio Suontakanen ja bändi. Kahvi ja glögitarjoilu. Perheille, Olarin kappeli, ke 21.12. klo 18. Laulamme paimenpojan ja Pikku Päkän kanssa. Juha Virta ja Päivi Hakomäki. Tarjolla joulupuuroa.

Olarin kirkon kauneimmat ke 21.12. klo 19. Annamari Lehtinen, Mikko Niinikoski, Espoon Laulu, joht. Säde Bartling.

Joulupäivän Kauneimmat joululaulut -messu Olarin kirkko su 25.12. klo 11. Antti Malinen, Jarmo Jussila, Tuija Samila, Mikko Niinikoski, Juha ja Inna Vintturi.

UUDENVUODEN AATON VIETTOA

Olarin kirkolla la 31.12. klo 17 alkaen (huom. muuttunut aika). Luvassa pientä ohjelmaa, musiikkia, vapaata yhdessäoloa, tarjoilua ja hartaus. Ilmoittautumiset viim. 28.12. maritta.hartikainen@evl.fi tai 09 8050 7000 ma–pe klo 9–12. Mainitse ilmoittautuessasi nimesi, puhelinnumerosi ja ruokavaliorajoitteet.

LAULUKOULU

Opiskelemme äänenkäyttöä ja kuorolaulun alkeita. Laulamme kansanlauluja, viihdelauluja ja virsiä. Tiedustelut sanna.franssila@ evl.fi, 040 547 1859. 6 kokoontumista 11.1.–22.2. ke klo 17.30–18.30 Matinkappelilla, paitsi 22.2. Olarin kirkolla.

PARISTA PERHEEKSI -PERHEVALMENNUSILTA

Perhevalmennusilta ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille to 12.1. klo 17 Matinkappeli.

Aiheina mm. lapsen syntymän vaikutus parisuhteeseen, vanhemmaksi tulon prosessi, myönteisen vuorovaikutuksen merkitys pikkulapsiperheissä sekä yhteisen perhekulttuurin luominen. Iltoihin voi osallistua myös vauvan syntymän jälkeen.

HILJAISUUDEN JOOGA®

Kehollinen rukous, keskittyminen ja meditaatio, lempeät joogaliikkeet sekä hiljentyminen raamatuntekstien, virsien ja Taizé-laulujen sanojen kautta. Olarin kappelissa 13.1.–10.3., pe klo 10.30–12. Ilmoittautuminen www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat, josta hakusanalla Hiljaisuuden jooga. Ilmoittautumisaika 30.11.–12.1. Vapaita paikkoja voi tiedustella tämän jälkeen ohjaajilta: Johanna Harjunkoski, 050 570 4904, johanna. harjunkoski@evl.fi ja Ulla-Maija Kyrölä, 050 3465 348, ullamaijakyrola@hotmail.com. Osallistumismaksu 48 €, kaikukortilla ilmaiseksi, ilmoittautuminen silloin Johannalle.

KOULUIKÄISET

Kokkikurssi 3–6-luokkalaisille

Olarin kappelilla maanantaisin 9.1–30.1. Kerho on ilmainen. Ilmoittautuminen: nuori.chapple.fi/ kouluikaiset. Sivuilla tiedot myös muista kouluikäisten kursseista, kerhoista ja leireistä.

NUORET

K-16 nuortenillat, raamikset, NUISKU-kurssi, leirit ja Chapple-avoimet illat. Katso kaikki kevätkauden toiminta osoitteesta nuori.chapple. fi.

PIENRYHMIÄ AIKUISILLE

Lukupiiri to 15.12. klo 14 Matinkappeli. Kirja: Annina Holmberg: Ina ja

Tito. Tiedustelut: 050 353 8398 tai leena.lenkkeri@gmail.com. Lähetyspiiri to 15.12. klo 15 Matinkappeli Seuraava on 10.1. Lisätietoja tytti.kohonen@evl.fi p. 050 365 3779.

Olarin PorinaPorukka ti 20.12. klo 10. Lauletaan yhdessä joululauluja. Mukana Inna ja Juha Vintturi.

Joululaulujen lisäksi tarjolla kahvia ja glögiä! ValoEmy:n tiloissa Kuitinmäessä, Maapallonkatu 8 E-F. Seuraava 10.1.

Kirkonmäkikahvila, kaikenikäisten kohtaamispaikka ma 9.1. klo 11–14 Olarin kirkko. UUTTA - paikalla vapaaehtoinen DigiYstävä, joka auttaa ja neuvoo sinua, jos tarvitset tukea esimerkiksi älypuhelimen käytön opetteluun. Opastus on maksutonta eikä siihen tarvitse varata aikaa.

Seniorikerhot jatkuvat ensi vuonna: Ma 9.1. klo 13 Matinkappeli. Ke 11.1. klo 13 Olarin kappeli. To 12.1. klo 13 Olarin kirkko.

Neulekahvila ma 9.1. klo 13 Chapple, Iso Omena.

Miestenvuoro ma 9.1. klo 13

Chapple, Iso Omena. Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista miesten kesken.

Diakonian työpaja ti 10.1. klo 9 Olarin kirkko, kerhosiipi.

Raamatturyhmä verkossa ti 10.1.

14. Tutustutaan yhdessä Raamattuun omalta kotisohvalta käsin etäyhteyksin. Ryhmää ohjaa Marja Jauhiainen.

Lisätiedot ja ilmoittatumiset yllä

oleviin: Minna Martiskainen p. 050 330 7129 tai minna.martiskainen@ evl.fi.

Leipäkahvila pe 13.1. 12.30 Matinkappeli. Maksuton. Maria Virtanen 050 438 0238.

Muista ryhmistä tietoa 19.1. ilmestyvässä lehdessä sekä: Antti Kruus, antti.kruus@evl.fi, 040 531 1051 ja Maritta Hartikainen, maritta.hartikainen@evl.fi, 050 563 8446.

DIAKONIATYÖ

Diakoniapäivystys ti klo 10–11, 050 4329 368 tai sähköpostilla diakoniatyöntekijöille. Contact deacon on Tuesdays 10–11 by phone 050 432 9368 or via email.

Diakonialounas / Community lunch Matinkappeli ti klo 12–13 ja Olarin kappeli to klo 12–13. Jatkuu 15.12. saakka. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Ota mukaan tasaraha. Tuesdays in Matinkappeli, 12–13. Thursdays at Olari Chapel, 12–13.

Last lunch 15.12. Tickets at 11.45–12.30. Please, use the exact amount. Hinta/Fee 3 e.

Jouludiakonialounas, Christmas community lunch ti/ Tue 20.12. klo 12. Olarin kirkko. Lipunmyynti klo 11.45–12.30. Tickets will be available 11.45–12.30. Lounaat jatkuvat normaalisti 10.1.2023 alkaen.

Community luch begins after Christmas normaly 10.1.2023. Minikirppis jatkuu ti 10.1. klo 10–12 Matinkappeli. Tule tekemään löytöjä pikku rahalla lähetystyön hyväksi!

MUSIIKKIA OLARIN KIRKOSSA

Joulukonsertti su 18.12. klo 18. J.S. Bachin kantaatit Nun komm, der Heiden Heiland ja Uns ist ein Kind geboren sekä A. Corellin Joulukonsertto. Olarin seurakunnan kamarikuoro ja Soli Deo Gloria kamariorkesteri. Milla Mäkinen, sopraano. Tuukka Säily, tenori. Ruut Mattila, altto. Toni Hintsala, basso. Mikko Niinikoski, musiikinjohto. Liput 20 e.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan ja su klo 8–14. Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8

Ajankohtaiset tiedot: espoonseurakunnat.fi tai vahtimestari, p. 09 8050 4460 tai Papin puhelin, 09 8050 4900 joka päivä klo 9–21.

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA

Anglican worship − englanninkielinen anglikaaninen messu su 18.12. klo 12.30.

Viikkomessu ke klo 8. 4. adventtisunnuntain messu su 18.12. klo 10. Koivisto, Tervonen,

Jurmu.

Colorful Tapiola Worship −kansainvälinen messu su 18.12. klo 17. Liturgi Pyry Paananen, kanttori Liisa Malkamäki. Lauluyhtye Laetificus. Messun jälkeen iltatee kahvila Valossa. Iltatee Kahvila Valossa. Uudenvuodenaaton messu la 31.12. klo 18. Tervonen, Jurmu. Jeesuksen nimessä – Uudenvuodenaaton messu su 1.1. klo 10. Pyry Paananen, Anu Ristimäki, kanttori Ilona Kondra. Loppiaisen messu pe 6.1. klo 10. Messussa siunataan seurakunnan uudet luottamushenkilöt ja työntekijät. Linnoinen, Koivisto, Malkamäki. Lauluyhtye Dominante-kuorosta. Kirkkokahveja juodaan Tapiolan kirkon Kahvila Valossa. Samassa yhteydessä vietetään myös Tapiolan seurakunnan uuden kastepuun Pajun käyttöönottojuhlaa. Klo 12 Taiteilija Kirsti Taiviola kertoo teoksen synnystä ja merkityksestä.

Kasteen lahja -messu su 8.1. klo klo 10. Tiihonen, Linnoinen, Jokivuori. Messu su 15.1. klo 10. Colorful Tapiola Worship su 15.1. klo 17.00 Tapiolan kirkko. Messun jälkeen iltatee kahvila Valossa.

ADVENTTIKOJU

Kauppakeskus Ainoan yläpihalla la 17.12. klo 10–14. Tule lämpimälle glögille, piparille ja tapaamaan seurakunnan väkeä Ainoan yläpihalle.

JOULUAATTO LA 24.12.

TAPIOLAN KIRKOSSA

Klo 11 Lasten jouluhartaus. Pienten GospelKids-kuoro, Pilvi Sarjala, huilu. Tiihonen, Jokivuori, Soinio, Raninen.

Klo 13 ja klo 14 Aattohartaus perheille. Joulukuvaelma. Jousisoitinyhtye. Ristimäki, Hero, Jokivuori.

Klo 15 Jouluaattohartaus. Linnoinen, Malkamäki. Kamarikuoro. Klo 16.30 Jouluaattohartaus. Koivisto, Jurmu. Sini Huopaniemi, urut.

Klo 19 Aattohartaus Tapiolan uurnalehdossa. Karinen, Karvinen. Klo 23 Jouluyön messu Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu. Sini Huopaniemi, urut. Vaskiyhtye. Huom! Messussa käytetään suitsuketta

JOULUPÄIVÄ JA TAPANINPÄIVÄ

Joulupäivän messu su 25.12. klo 10 Tapiolan kirkko. Airaksinen, Malkamäki.

2. joulupäivän messu ma 26.12. klo 10 Tapiolan kirkko. Karinen, Paananen, Malkamäki.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

Klo 12 ma, ke ja pe verkossa Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla.

KAHVILA VALO

Ma–to klo 12–16 Tapiolan kirkko. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen ja KUAn kautta Ukrainaan.

Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi.

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja. Hakuaika umpeutuu 31.1.2023.

MIELEN KEVENTÄJÄT

Koetko arkesi olevan liian kuormittavaa työssäsi, kotioloissasi tai ihmissuhteissasi? Vertaisryhmässä työikäisille etsimme keinoja oman mielen ja kehon tasapainon löytämiseksi. Ti 10.1., 24.1., 7.2. ja 28.2. klo 18–19.30 Tapiolan kirkko. Max. 8 hlöä. Ilm. viim. ti 3.1. anna.handroo@evl.fi, 040 572 1242 tai kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

MIESTEN EROSAUNAT

Hikoillaan huolet pois keskustellen ja saunoen. Ryhmää ohjaa lyhytterapeuttiopiskelija Aaro Rytkönen ja se on suunnattu kaikille avo- tai avioeron kokeneille miehille. Vertaisryhmässä on turvallista jakaa kokemuksia, tunteita ja oivalluksia. Ryhmä on maksuton. Kokoonnumme 5 krt. 31.1., 1.3., 28.3., 13.4. ja 17.5. klo 18–21 Hvittorpin kurssikeskuksessa. Tied. ja Ilm. viim. pe 6.1., 045 800

0458 tai aaro@peac3.com.

AIKUISTEN AVOIN KESKIVIIKKOKERHO

Ohjelma klo 13–14 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Kahvitarjoilu klo12.30–-13 Kahvila Valossa. Mukana pastori Katja Hero.

Ke 11.1. ”Valmiina ikuiseen muuttumisleikkiin” – Runoja sisäisestä kasvusta ja oppimisesta ihmisen elinkaaren aikana. Suomen Lausujain Liiton taiteilija Riitta Linnapuomi. Tapio Haanperä, kitara ja laulu.

Ke 18.1. ”Paavalin jalanjäljillä Manner-Kreikassa”. Arto Juvonen kertoo matkasta sanoin ja kuvin.

MUSIIKKIA TAPIOLAN KIRKOSSA

Valo − Tapiolan kuoron joulukonsertit pe 16.12. klo 18 ja klo 20.30 Tapiolan kamarikuoro 19.12. klo 19. Liput 15/10 e.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Nuorten bändin kauneimmat joululaulut ti 20.12. klo 18. Perinteiset kauneimmat joululaulut ei niin perinteisesti soitettuna.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 9–11, p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Keskusteluapua perhetyöntekijä, Solmu-parineuvoja, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, p. 050 358 1064 tai kristiina.larjava@evl.fi.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, ma–ti 10-14, ke 12-14, to 10-16, lisäksi perjantaisin 10-14 puhelimitse ja sähköisesti p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

JOULUIKKUNAT SEBASTOKSEN TOIMITILAN IKKUNOISSA

8.1. asti os. Kauniaistentie 11. Voit käydä aistimassa joulun tunnelmaa silloin kun sinulle sopii.

JOULUISTA PUUHAA LAPSIPERHEILLE

Tervetuloa Sebastokseen, os. Kauniaistentie 11: ma 19.12. klo 9–12.

MONIKULTTUURISET PERHEET

La 17.12. klo 10‒11.30 Sebastoksessa keskusteluja ja kokemusten vaihtoa mm. maahanmuutosta ja perhe-elämästä. Ryhmässä puhutaan ja harjoitellaan suomen kieltä. Ryhmää ohj. psykologi Milena Raitmaa. Ilmoittautumiset yilcedmilena@yahoo.es.

POPIMMAT KAUNEIMMAT JOULULAULUT

To 15.12. klo 19 Kauniaisten kirkossa.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Pe 16.12. klo 15 lounaskahvila Lähellä Deli.

MESSUT JA

KIRKKOKAHVIT KLO 10 KAUNIAISTEN KIRKOSSA

Su 18.12. saarna Hanna Vanonen, liturgia Pauli Tuohioja, kantt. Palolahti. Su 1.1. Kuula ja kantt. Loviisa Tuomisto. Loppiainen 6.1. Tuomi ja kantt. Minna Haapala. Su 8.1. Kuula, kantt. Teija Palolahti. Kasteen sunnuntai kutsutaan erityisesti v. 2022 kastetut perhei-

neen. Su 15.1. (kaksikielinen) Mäkinen ja Sandell, kantt. Teija Palolahti, suom. srk:n naiskuoro AccaBella, Tiro Rohkimainen. Uusien luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen,

JOY TO THE WORLD -JOULUKONSERTTI

To 22.12 klo 18 Kauniaisten kirkossa, ruots. srk:n Mammakuoro Änglaklang, Andreas Forsberg, Tiro Rohkimainen ja Joel Saikkonen, bändi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

JOULUAATON PERHEHARTAUS

La 24.12. klo 13.30 kirkossa, Mimosa Mäkinen, kantt. Teija Palolahti, Tiro Rohkimainen, Katri Kallio ja lapsikuorolaisia.

AATTOHARTAUS

La 24.12. klo 16.30 kirkossa, AnnaKaisa Tuomi, kantt. Lasse Mäki, mukana myös Hele-lauluryhmä.

JOULUKIRKKO

Su 25.12. klo 9 kirkossa, Kari Kuula ja kantt. Teija Palolahti sekä Messukuoro.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT -MESSU

Tapaninpäivänä ma 26.12. klo 10 kirkossa, Helena Kesti-Helia ja kantt. Teija Palolahti, kirkkokahvit.

PERHEKERHO

Ma 16.1. klo 9.30–11 Sebastoksen toimitilassa.

HILJAISUUDEN JOOGAA

To 2.2., 9.2. ja 16.2. t klo 18.30–20 kirkkosalissa. Ohjaajana pastori Anna-Kaisa Tuomi. Hiljaisuuden jooga on kehonhuoltoa, lempeää liikettä, hiljentymistä sekä yhteyttä Jumalaan, omaan itseen ja koko luomakuntaan. Liikkeet ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi aiempaa joogakokemusta. Mukaan joogamatto ja rennot, mukavat vaatteet. Ilmoitt. seurakuntatoimistoon p. 050 500 9000.

SURURYHMÄ

Ryhmässä käsitellään läheisen menettämisen aiheuttamaa surua yhdessä keskustellen, kuunnellen ja jakaen torstaisin klo 14‒16 : 12.1., 26.1., 9.2. ja 9.3. sekä yksi kerta myöhemmin keväällä Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11. Ohj. diak. Pirjo Luoma ja past. AnnaKaisa Tuomi. Ilm. kauniaisten. suom.srk@evl.fi tai p. 050 500 9000. Ryhmä toteutuu 3–8 osallistujalla.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost.

Öppet för besök må och to kl. 9-13. tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

H ÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka sö 18.12 kl. 12.15. Erkko, Kronlund, Brunell. Under högmässan söndagsklubben för barn med ledare Alina Blomberg. Esbo domkyrka sö 25.12 kl. 7 julotta. Jäntti, Kronlund, Brunell. Esbo domkyrka må 26.12 kl. 12.15 Stefanidagens högmässa. von Martens, Malmgren.

Esbo domkyrka sö 1.1 kl. 12.15 nyårsdagens högmässa. Erkko, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Esbo domkyrka fr 6.1 kl. 12.15 högmässa med jul- och trettondagspsalmer. Jäntti, Malmgren.

Tenor Otso Sipilä framför O helga natt av Adolphe Adam.

Esbo domkyrka sö 8.1 kl. 12.15. von Martens, Malmgren.

Olars kyrka sö 15.1 kl. 10.30 mässa. Erkko, Kronlund. Kyrkkaffe. Esbo domkyrka sö 15.1 kl. 12.15. Kanckos, Brunell.

Olars kyrka sö 15.1 kl. 17 babykyrka öppen för alla, men särskilt för döpta i församlingen under året 2022. Mor- och farföräldrar, faddrar välkomna. von Martens, Kronlund. Barnvänlig servering efteråt.

JULBÖN LÖ 24.12

Köklax kapell kl. 11 julbön med små och stora. Erkko, Malmgren, musik och sång med familjen af Hällström.

Esbo domkyrka kl. 12 och kl. 13 julbön med små och stora. Ertman, Kronlund, Markus Malmgren.

Esbovikens kyrka kl. 13.30 julbön med små och stora. Erkko, Malmgren och sång av Fanny Henn.

Alberga kyrka kl. 13.30 julbön med små och stora. Jäntti, Brunell.

Anton Taleiko spelar trumpet.

Olars kyrka kl. 16 julbön med små och stora. von Martens, Brunell.

Anton Taleiko spelar trumpet.

Esbo domkyrka kl. 17 julbön. Kanckos, Kronlund, Markus Malmgren.

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA

Esbo domkyrka lö 17.12 kl. 17. Erkko, Kronlund, Brunell. Kören EsVoces medverkar.

Hagalunds kyrka må 26.12 kl. 17. Ertman, Malmgren. Sång av Hedvig Paulig.

B ARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar Fredagar kl. 9.30 familjeklubb i Köklax kapell. Tisdagar kl. 9.30 Sång och lek i Sökö kapell och onsdagar kl.9.30 i Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagar kl. 9.30 ImseVimse i Mattby kapell. Obs! Familjeklubbarna på paus 17.12– 8.1.2023.

Familjer på äventyr lö 17.12 kl.10–11.30 i Esboviken (sista träffen för i

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa MUSIIKKIAVUSTUKSIA

år). En tvåspråkig motionsklubb för barnfamiljer. Meddela gärna katriina.vilkman@evl.fi om deltagande. Motionsklubben fortsätter 2023. Mer info esboforsamlingar.fi. Söndagsklubben sö 18.12 kl. 12.15 leds av Alina Blomberg i Förrättningskapellet. Barnen är med sin vårdnadshavare i början av högmässan i Esbo domkyrka och följer sen med ledaren till klubben. Ledaren hämtar barnen tillbaka till kyrkan så barnen kan delta i nattvarden tillsammans med sin vårdnadshavare.

MUSIK OCH

JULKONSERTER

Julkonsert med Pensionärskören Furorna fr 16.12 kl. 18 i Olars kyrka, finska sidan. Dir. Håkan Wikman, Gustav Nyström; piano. Fritt inträde. Program 15€. En julkonsert med gamla, härliga julsånger och också några nya julmelodier som skapar en varm och hjärtlig julstämning. Från Bach till Britten ti 27.12 kl. 14 i Esbo domkyrka. Dagskonsert med mezzosopran Olivia Kyllönen och Kirill Kozlovski. Bland annat Benjamin Brittens A Charm of Lullabies, Jean Sibelius Var det en dröm och J.S. Bachs Erbarme dich. Fritt inträde.

Esbo barocks traditionella julkonsert fr 30.12 kl. 19 i Esbo domkyrka. Esbo barocks ensemble och Vuo ensemble. Marc-Antoine Charpentier: Pastorale sur la Naissance de Notre Seigneur Jesus Christ, H. 483. Esbo barocks ensemble: Hanna Haapamäki och Sini Vahervuo; flöjt, Kaisa Ruotsalainen och Susanne Helasvuo; violin, Elina Mattila; cello, Laura Vihreäpuu; cembalo och orgel. Vuo ensemble: Sirkku Rintamäki och Linnéa Sundfær Casserly; sopran, Katriina Heikkilä; alt, Mats Lillhannus och Martti Anttila; tenor och Elja Puukko; bas. Fritt inträde. Program 20 e. Trettondagskonsert med SPIRA ensemble to 5.1 kl. 18 i Esbo domkyrka. Dir. George Parris. Musik av bland andra Olsson, Pärt, Sibelius, Sonninen och Whittall. Fritt inträde. Program 20 e, barn och studerande 10 e.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Ta kontakt med diakonerna: Nina 050 432 4323, nina.wallenius@evl. fi, Taina 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi, samt WhatsApp eller elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3 öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna:

Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 18.12 Högmässa kl. 12.

LÖ 24.12 Familjejulbön kl. 12.

LÖ 24.12 Julbön kl. 15.

SÖ 25.12 Julotta kl. 7.

MÅ 26.12 Julannandagens högmässa kl. 12.

SÖ 1.1 Nyårsdagens högmässa kl. 12.

FR 6.1 Trettondagens högmässa kl. 12.

SÖ 8.1 Högmässa kl. 12.

JULKAFFE FÖR LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPPEN

TO 15.12 i övre brasrummet kl. 9.30–11.

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA

MÅ 19.12 i Grankulla kyrka kl. 19. Grankulla kammarkör GÖR medverkar.

TISDAG 20.12

Pensionärernas gemensamma julfest med program i kyrkan och julgröt i övre salen kl. 13–15. Graziakören i kyrksalen kl. 18.

DIAKONIMOTTAGNING OCH BRÖDUTDELNING

TI 20.12, 27.12, 3.1 och 10.1 i kyrkans aula kl. 9.30-10.30.

International

Colourful Christian Worship Service Suvela Chapel, Kirstintie 24 on 8th January at 3 pm. Sunday school for children in Finnish. The service is bilingual, English- Finnish. Coffee fellowship after the service. Welcome!

English Christmas Carols on Saturday 17th December at 7 pm at Espoo Cathedral (Kirkkopuisto 5). Song Director Sheldon Ylioja. See more: www.espoonseurakunnat.fi/osallistu/colourful-espoo

Yhteiset

Miesten erosaunat: Hikoillaan huolet pois keskustellen ja saunoen. Ryhmää ohjaa lyhytterapeuttiopiskelija Aaro Rytkönen ja se on suunnattu kaikille avo- tai avioeron kokeneille miehille. Vertaisryhmässä on turvallista jakaa kokemuksia, tunteita ja oivalluksia. Ryhmä on maksuton. Kokoonnumme 5 krt. 31.1., 1.3., 28.3., 13.4. ja 17.5. klo 18–21 Hvittorpin kurssikeskuksessa. Tied. ja Ilm. viim. pe 6.1., 045 800 0458 tai aaro@peac3.com.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA Kastettu

Ebba Kristiina Blomqvist, Linnea Melina Helminen, Topias Kristian Hyvönen, Sebastian Aimo Bernd Juhani Kaikkonen, Milla Olivia Mignot Koivisto, Oscar Aaron Michael Lang, Sofi Pihla Amanda Lehtinen, Carlos Okoe Odate Mensah, Lucas Akwete Charles Mensah, Kasper Wiljam Sandin, Aili Lyydia Talola, Max Vilhelm Sakari Toivonen, Carlos Roberto Tolentino Valdes, Aisa Elisabet Vuolteenaho, Onni Aleksanteri Vuorenpää.

Avioliittoon aikovat Antti Petteri Lehtovirta ja Laura Karin Larkka.

Hautaan siunattu Lina Aurora Auruksenaho 89 v, Antti Otto Jalmari Helminen 85 v, Teuvo Aulis Hiltunen 79 v, Pirkko Sinikka Kuokkanen 89 v, Jani Juhani Lamminperä 49 v, Aimo Allan Ojala 72 v, Sirkka Inkeri Palanne 97 v, Aune Mirjam Salin 71 v, Pekka Soini Someri 84 v, Anja Kyllikki Tyry 86 v, Antti Juhani Yli-Paavola 87 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Ahokas Mauno Alvar, Oliver Kaspian Juhani Jokisalo, Liana Klaudia Kortelainen, Olavi Alvar Juhani Lindberg, Lene Martta Kaarina Osola.

Avioliittoon aikovat Tero Tapio Mastosalo ja Satu Susanna Mannerström. Hautaan siunattu Tapio Antero Hahko 77 v, Sirpa Satu Marjaana Karjalainen 58 v, Matti Inmar Okkola 69 v, Matti Juhani Saaristo 68 v, Meeri Annikki Sinkkonen 82 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Oskari Mikael Sandvik, Otto Martti Emil Pihlajarinne, Emilie Aino Heleena Virkkala. Hautaan siunattu Sinikka Elisabet Hagman 92 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Veera Elina Taikatuuli Benson, Tiana Livia Esparagoza, Edith Hulda Vanamo Holopainen, Saimi Ingrid Luttinen, Rubert Ahto Antero Reelo, Eetu Oliver Sarekoski, Oiva Aulis Suutari, Liel Sofia Tanskanen. Hautaan siunattu Mirja Margit Aalto 87 v, Lauri Uolevi Jungell 68 v, Pirkko Kaarina Koski 68 v, Paavo Akseli Lohikoski 82 v, Eino Kalevi Matilainen 88 v, Hannele Annikki Ojanpää 85 v, Esa Antero Olkkonen 63 v, Sinikka Liisa Pakarinen 83 v, Aimi Rakel Romu 86 v, Simo Aleksi Sundström 79 v, Erkki Kalevi Teurovuo 91 v.

OLARIN SEURAKUNTA

Kastettu

Evelin Elsa Amalia Viitanen Avioliittoon aikovat Riku Petteri Sipilä ja Milla Maria Luukkainen.

Hautaan siunattu Lahja Aulikki Rouvinen 91 v, Anni Loviisa Savonlahti 99 v, Pekka Armas Tanttu 81 v

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kastettu

Niklas Tapani Hiltunen, Freyja Matiaksentytär Karell, Aksel Alarik Karvinen, Aino Linea Välisalo.

Hautaan siunattu Jorma Veli Kostia Heinonen 91 v, Pirkko Marjatta Iivarinen 87 v, Eila Maija-Liisa Kinnunen 96 v, Tuomas Urho Ilkka Kotovirta 82 v, Aino Ester Siven 86 v, Eine Vuokko Tellervo Söderholm 87 v, Kirsti Maarit Timperi 70 v, Eira Elviira Vuorio 87 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Torsten Rikhard Boström, Kevin Henrik Liam Leham, Edvard Mikael Emil Pousar.

Avliden/Hautaan siunattu

Kenneth Ragnar Björkholm 65 år, Carita Margareta Campbell 84 år, Torsten Hilding Lemström 80 år, Onni Johannes Söderholm 82 år, Kerstin Helena Wagner 87 år, Lisbet Camilla von Haartman 66 år.

Kirkoissa soi

TORSTAINA 15.12.

”Mielenrauhaa joulun aikaan” hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Kauklahden kappeli, Kappamäki 1. Tangokuningatar Tiina Räsänen; Anssi Huotari, säestys; Ääni- ja valomaailma: Petri Hervanto.

Mukaan voit halutessasi varata oman huovan/viltin sekä villasukat jalkaan vedettäväksi. Glögit ja joulupiparit.

”Rauhaa, vain rauhaa” klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Tuomiokirkkoseurakunnan kuorot Chorus Domus ja Exodus, joht. Marja-Liisa Talja ja Anna-Liisa Haunio, käsikelloyhtye Sonus, joht. Sanna Helasterä sekä Teemu Suominen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e Ukrainan hyväksi.

PERJANTAINA 16.12.

Valo − Tapiolan kuoron joulukonsertit klo 18 ja klo 20.30 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Ihmeellinen yö -lastenkonsertti klo 10 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Pikku lammas odottaa innoissaan joulun ihmettä.

Käsikirjoitus Kristiina Larjava.

Bändi: Make Perttilä, muusikot ja Espoon seurakuntien muskariopettajat. Vapaa pääsy.

Iloitkaatte! Candomino-kuoroperheen perinteinen joulukonsertti. klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Candomino, CandoMini ja CaMinus johdattavat tunnelmoimaan joulun sävelin. Kuoroja johtavat Esko Kallio, Anna Sandström ja Liisalotta Lepistö. Liput 22/15 e candomino.fi ja ovelta.

LAUANTAINA 17.12.

Espoon Laulu klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e.

SUNNUNTAINA 18.12.

4. adventin messussa klo 10 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Pianisti Risto Lauriala: J.S.Bach: Nouskaa jo, soi ääni Herran sekä Jeesus Kristus meille nyt. Loppusoittona alkusoitto J.S.Bachin kantaatista no 29 ”Wir danken Dir Gott”.

Ikkuna jouluun – Greyhound Jazzbandin konsertti klo 16 konsertti Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 12 e. Joulukonsertti klo 18 Olarin kirk-

ko, Rälssitilankuja 1. J.S. Bachin kantaatit Nun komm, der Heiden Heiland ja Uns ist ein Kind geboren sekä A. Corellin Joulukonsertto.

Olarin seurakunnan kamarikuoro ja Soli Deo Gloria -kamariorkesteri.

Milla Mäkinen, sopraano. Tuukka Säily, tenori. Ruut Mattila, altto. Toni Hintsala, basso. Mikko Niinikoski, musiikinjohto. Liput 20 e.

MAANANTAINA 19.12.

Naiskuoro Melodie klo 17 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

Talven kuiskaus klo19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Ruut Eleonoora – sopraano & piano, Veli-Pekka Vaari – tenori & viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10/7 e.

Tähti kirkkain hohtaa – Espoon Laulun joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Ikivanhoja säveliä ja uusia tuttavuuksia, herkkiä duettoja ja soitannollista säihkettä, leikkisää talviiloittelua ja harrasta joulun sanomaa. Johtaa Säde Bartling. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 e.

TIISTAINA 20.12.

”Pimeyteen syttyy valo” − Naiskuoro Kupliva, joht. Viena Kangas klo 19 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Liput 20/10 e, myynti ovelta puoli tuntia ennen. Usko joulun taikaan – Konsta Hietasen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto

5. Konsta Hietanen, laulu & kitara, Matti Hussi, piano, Martta Valkeus, sello. Liput ennakkoon 28 e ticketmaster.fi ja ovelta 30 e mikäli lippuja on jäljellä.

KESKIVIIKKONA 21.12. Kauneimmat barokkijoululaulut klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Inka Kinnunen, sopraano, Teppo Lampela, altto, Timo Lepistö, tenori, William Häggblom, basso. Ensemble Nylandia: Sini Vahervuo, huilut, Jarmo Julkunen, ukulele ja renessanssikitara, Matias Häkkinen, urut/cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, Hämyn haihtuva laulu -joulukonsertti klo 19 Suvelan kappeli, Kirs-

Musiikkia Helsingissä

Perjantaina 16.12.

Bach: Jouluoratorio klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuoro, solistit ja Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50/40, 30/25, 15 e.

Lauantaina 17.12.

Bach: Jouluoratorio klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Kallion Kantaattikuoro, Kallion Kapelli ja solistit. Liput 25 e, 20 e ennakkoon.

Maanantaina 19.12.

Tapiolan kuoro klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Li-

put 30/25/10 e.

Milana Mišić ja Hannu Lehtonen klo 19 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Liput 27,50 e.

Dominante-kuoro klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Liput 25/15 e.

Jakaranda klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Tiistaina 20.12.

Joulukonsertti klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot. Liput 35, 30/25, 20/15, 10 e.

Kaija Koo klo 19 Kallion kirkos-

sa, Itäinen Papinkatu 2. Liput 39,90 e.

Pepe Willberg klo 19 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16.

Keskiviikkona

tintie 24. Lauluyhtye Intones esittää ja laulattaa jouluisia säveliä. Riikka Riikonen, Lotta Mäki-Luopa, sopraano, Liina Krell, altto, Joel Bonsdorff, tenori, Matti Korhonen, basso. Vapaa pääsy.

Tuomaanpäivän konsertti klo 21 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Mukana Navichorus, Kirkkokuoro, Nardus, Okra ja Laulumieli. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 22.12.

Joy to the World klo 18 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Grankulla svenska församlingin Mammakören Änglaklang, Andreas Forsberg, Tiro Rohkimainen ja Joel Saikkonen, bändi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 27.12.

Bachista Britteniin: Olivia Kyllösen konsertti klo 14 Espoon tuomiokirkko. Olivia Kyllönen, mezzosopraano, Kirill Kozlovski, piano.

Mm. Benjamin Britten, Sibelius, Bach. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 30.12. Espoon barokin perinteinen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Espoon barokin yhtye: Hanna Haapamäki, nokkahuilu ja traverso, Sini Vahervuo, nokkahuilu ja traverso, Kaisa Ruotsalainen, viulu, Susanne Helasvuo, viulu, Elina Mattila, sello, Laura Vihreäpuu, urut. Vuo Ensemble: Sirkku Rintamäki, sopraano, Linnéa Sundfær Casserly, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Mats Lillhannus, tenori, Martti Anttila, tenori, Elja Puukko, basso. Marc-Antoine

Charpentier: Pastorale sur la Naissance de Notre Seigneur Jésus Christ, H. 483. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e.

TORSTAINA 5.1.

21.12.

Joulukonsertti klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot. Liput 35, 30/25, 20/15, 10 e.

Rocktenori Jarkko Ahola klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Liput 38,50 e.

Kaihon Karavaani -yhtye klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Solisteina Janna sekä Jesse Kaikuranta. Liput 39 e.

Spira Ensemblen loppiaiskonsertti klo 18 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Johtaa George Parris. Olsson, Pärt, Sibelius, Sonninen, Whittall. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e, lapset ja opiskelijat 10 e.

PERJANTAINA 6.1.

Safarikuoron konsertti klo 16 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Kuoroa johtaa Tommi Niskala.

ESPOON LAULUN ARKISTO

Viihdekuoro Espoon Laulu esiintyy kahdessa ”Tähti kirkkain hohtaa” -konsertissa: la 17.12. Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8, ja ma 19.12. Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.