Kirkko ja kaupunki 2022 1 Helsinki

1

13.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Armoitettu mokailija Outi Olani s. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. 14

Vaikuttava taustaääni

Television musiikkiohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Muutos edellyttää arvoja ja hoksottimia

Aina kun huomaat olevasi enemmistön puolella, on aika pysähtyä ajattelemaan.

TÄNÄ VUONNA käydään kahdet vaalit, joissa valitaan päättäjiä tekemään kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ratkaisuja. Nyt alkuvuodesta käydään hyvinvointialueiden valtuustovaalit, ja loppuvuodesta on seurakuntavaalien vuoro.

Hyvinvointialueiden vaalit saattavat tuntua kummajaiselta. Vaalit käydään nyt ensimmäisen kerran, eivätkä ne koske koko Suomea. Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, sillä sote-uudistuksessa Helsingin kaupunki sai erivapauden järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa itse. Muualla Suomessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille hyvinvointialueille.

Marraskuun seurakuntavaaleissa taas valitaan luottamushenkilöt sekä yksittäisten seurakuntien asioista päättäviin seurakuntaneuvostoihin että kaupunkien seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin.

VAALEISSA OLISI SUOTAVAA, että niin ehdokkaat kuin äänestäjätkin olisivat kartalla siitä, millaisista asioista valitut henkilöt tulevat päättämään. Toivottavasti ehdokkaat myös tuovat arvopohjansa selkeästi esille.

Varsinkin seurakuntavaaleissa on tässä asiassa välillä ollut toivomisen varaa.

Aluevaaleissa valittavat valtuustot ovat samanlaisia ylimpiä päättäviä elimiä kuin kaupunginvaltuustot kaupungeissa tai yhteiset kirkkovaltuustot seurakuntayhtymissä. Ensim-

MYÖS SEURAKUNTAVAALEISSA valitaan päättäjiä tekemään ennen kaikkea strategisia linjauksia. Kirkossa on jonkin verran asioita, jotka eivät muutu vaikka aika kiitävi ja vuodet vierähtävät, mutta silti kirkkokin elää muuttuvassa maailmassa. Se edellyttää päättäjiltä arvoja ja hoksottimia.

Vaikka seurakuntien missio ja visio ulottuvat tämän elämän reunojen yli, eräänlaiset hyvinvointivaalit ne seurakuntavaalitkin ovat, sillä kirkko on kuin sapatti: se on ihmistä varten eikä toisin päin.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

KIRJAILIJA MARK TWAIN (1835−1910)

Tänään Se, joka ei kysy, onko jokin asia oikein tai väärin, vaan tyytyy tarkastelemaan asioita siitä kulmasta, onko näin ”tapana” tehdä ja toimia, on kadottanut oman ajattelun ja siksi vaarallisesti johdateltavissa ties mille polulle.

KOLUMNISTI JA KOULUTTAJA MARIANNA STOLBOW ANNA-LEHDESSÄ 1/22

Iankaikkisesti Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.

TOIVOTTAVASTI EHDOKKAAT TUOVAT ARVOPOHJANSA

SAARNAAJA 7:25

SELKEÄSTI ESILLE.

Kirkko ja kaupunki

1

13.1.2022 Seuraava lehti ilmestyy 27.1.

KANNEN KUVA: JANI LAUKKANEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Minulla on kaikki, mitä tarvitsen.

Silti kaipaan aina enemmän – enemmän kehuja ja kokemuksia, lisää tavaraa.

Jumala, auta minua huomaamaan kauneus pienissä asioissa ja olemaan kiitollinen siitä, mitä on.

mäisellä kaudella niiden keskeinen tehtävä on neuvolan, hammashoidon, toimeentulotuen ja vanhustenhoivan kaltaisten arkisten hyvinvointipalvelujen suunnitteleminen ja strateginen linjaaminen.

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Luulin, että alkoholi nollaa stressin” Laura Wathénin mukaan alkoholin käyttö on monissa tilanteissa normi, jonka rikkoja joutuu vastaamaan tunkeileviin kysymyksiin.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Tipaton tammikuu on jo perinne.

Miten vietät sitä, Ylen Darravapaanapodcastin perustajajäsen Laura Wathén?

– Samalla tavalla kuin kymmenenä edellisenä vuonna, eli juhlin kun juhlituttaa, mutta täysin ilman alkoholia.

Lopetin alkoholinkäytön kokonaan 19-vuotiaana. En kokenut, että saisin siitä elämääni mitään lisää. Pikemminkin alkoholi vei jotakin pois ja väritti kokemuksiani niin ilossa kuin surussa. Alkoholi turruttaa kokemusta sekä itsestä että muista.

2

Mitä on alkoholinormatiivinen kulttuuri, ja miten se vaikuttaa meihin?

– Perustimme yhdessä Katri Ylisen kanssa Darravapaa-yhteisön, koska haluamme tehdä näkyväksi alkoholinormatiivisen kulttuurin hupsuuksia. Normatiivisuus näkyy yksinkertaisimmillaan juhlan hetkellä: Astut huoneeseen, joka on täynnä iloista puheensorinaa.

Edessäsi on tarjotin täynnä kuohuvaa, mutta ei taaskaan mitään alkoholitonta. Joudut erikseen pyytämään sitä ja teet itsestäsi pienen numeron.

– Ihmiset hämmästelevät ja pitävät jopa petturina, jos ei vedä juhlailtaa niin sanotusti kunnol-

la. Alkoholitonta juomaa juovalta on sosiaalisesti hyväksyttävää kysyä: ”Miksi sä et juo?” Nuori nainen joutuu myös kuuntelemaan raskausuteluita. Vastaavasti kukaan ei kysy: ”Hei, miksi sä muuten juot tota bisseä?”

3

Yle Areenan Darravapaana-podcastissa olet puhunut muun muassa addiktiotaipumuksen kanssa pärjäämisestä.

Mistä siinä on kyse?

– Addiktio syntyy lopulta toistojen kautta.

Jokainen voi kysyä itseltään ”miksi minä juon” ja tarkastella sen perusteella omia syitään juoda.

Jos tietää juovansa aina suruun tai vaikeisiin tunteisiin, voi miettiä, löytyisikö huonojen fiilisten käsittelyyn jokin vähemmän myrkyllinen keino.

– Itse join, koska tarvitsin nollausta ja rauhoittumista todella paineistetussa elämänvaiheessa ja valheellisesti luulin, että alkoholi nollaisi stressin. Tosiasiassa ihminen ei ole tietokone, jonka virtapiirit voi buutata viikonloppuna ja käynnistää maanantaina uudestaan.

Tiedostan, että olen herkästi innostuva ja addiktoituvakin luonne. Rauhoittumisen kaipuuni kumpusi myös ADHD:stani, johon sain diagnoosin vasta opiskellessani yliopistossa.

4

Mistä kaikesta pitää luopua, jos valitsee raittiin elämäntavan?

– Itse koen, etten ole luopunut mistään mutta saanut paljon. Sain viikonloput taas itselleni enkä enää elä alkoholinhuuruisia juhlia varten.

Pidän edelleen myös juhlahumusta. Minulle juhlan tekevät ihmiset, hyvä ruoka ja musiikki.

– Selvänä olen aidommin oma itseni. Juhlissa jaksan tanssia pidempään ja keskustella mielenkiintoisista asioista. Samalla minun ei tarvitse laskea, kuinka monta annosta alkoholia voin nauttia pitääkseni pikkuhiprakkaa yllä tai uskallanko auton rattiin. Parasta on, että voin lähteä kotiin juuri silloin kun huvittaa ja herään seuraavana aamuna virkeänä.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhä merkitsee rauhaa ja yhteyttä johonkin itseäni suurempaan. Minulle pyhää on elämää kuhiseva luonto, erityisesti tummanvihreä metsä ja suolaisesta vedestä liukkaat merikalliot. Näissä äänimaisemissa ja tuoksuissa rauhoitun täysin. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

3

Bisnespöydistä rakkauden symboliksi Aiemmin köyhät sinetöivät liittonsa lainasormuksilla.

Nykyään vihkisormuksen voi halutessaan päivittää itselleen mieleiseksi.

K

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ISTOCK

ultainen ja kolme pientä ti­ manttia. Sellainen on Paa­ valin seurakunnan seura­ kuntapastorin Elina Koiviston vihkisormus.

Sisään on kaiverrettu puolisoiden nimet ja raamatunkohta ”Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rak­ kaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi”.

Sormus on päättymätön kehä, eikä siinä ole alkua tai loppua. Mikä esine symboloisikaan paremmin sitoutumista pitkään yhteiseen elämään.

Koivisto toimii myös vihkipappina.

Ennen vihkitilaisuutta hän käy tulevan avioparin kanssa vihkikeskustelun.

Hänen mukaansa uusi sukupolvi hal­ litsee tunne­elämän taidot huomatta­ vasti paremmin kuin aiemmat sukupol­ vet, eivätkä ihmiset mene naimisiin ke­ vyin perustein. − Olen ollut naimisissa 25 vuotta ja kokemuksesta tiedän, että pitkä pari­ suhde on todella haastava. Mielestäni on suoranainen ihme, jos liitto pysyy kasassa. Se vaatii joustavuutta ja anteek­ siantavaa mieltä, Koivisto sanoo.

SORMUKSELLA EI AINA ole suinkaan si­ netöity pitkäkestoista rakkautta. Sor­ mus otettiin parisuhdekäyttöön liike­ elämästä, jossa kaupat vahvistettiin sor­ muksia vaihtamalla.

Jo antiikin roomalaiset ja juutalaiset käyttivät sormusta kihlautumisen yhtey­

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

dessä. Tällöin nainen sai sormuksen mieheltä. Kristityt ottivat tavan käyt­ töön keskiajalla.

Pohjoismaissa kihlasormusta alettiin käyttää varakkaissa piireissä 1500­luvul­ la. Rahvaan keskuudessa riitti se, että morsiamen naittaja ja sulhanen löivät kättä kihlauksen merkiksi.

”

On yhä tavallisempaa, että kymmenen vuoden päästä halutaan näyttävämpi sormus.

1600­luvun lopulla suurvalta­Ruot­ sissa ja Suomessa tuli tavaksi, että myös sulhanen sai kihlauksen yhteydessä sor­ muksen. Suunnilleen samoihin aikoihin vakiintui käytäntö, että sulhanen antoi morsiamelleen toisen sormuksen vihki­ misen yhteydessä.

Kahden sormuksen tapa on säilynyt Ruotsissa ja Suomessa. Yleensä kahta sormusta käyttävät vain leskinaiset.

Ajan saa­ tossa sor­ muksen käyttö levi­ si ensin por­ variston kes­ kuuteen ja viimeisenä työläispii­ reihin. Sor­ mukset oli­ vat kalliita, ja vie­ lä 1900­luvullakin köy­ himmät pariskunnat saattoivat lainata sormukset vihkimisen ajaksi papilta ja hänen vaimoltaan.

VIHKISORMUKSET TEHDÄÄN useim­ miten kullasta tai platinasta. Tillande­ rin kultasepänliikkeen korusuunnitte­ lijan Tina Tillanderin mukaan parin­ kymmenen vuoden ajan suosittuja oli­ vat valkokultaiset ja platinasormukset, mutta nyt pariskunnat haluavat taas pe­ rinteistä keltakultaa.

Korutrendit muuttuvat hitaasti. Mie­ het käyttävät edelleen vain yhtä sileää sormusta. Suosituin malli naisille on vuodesta toiseen klassinen solitaire­ sormus, jossa on yksi timantti. − Pitkään oli sellainen vaihe, että sor­ mukset olivat siroja ja pieniä. Nyt men­ nään taas enemmän chunky­tyyliin päin, eli kivellä saa olla kokoa ja sor­ muksessa leveyttä, Tillander kertoo.

Kirkko ja kaupunki verkossa MARI AARNIO

Vapun tarina kiinnosti eniten Verkkomediamme vuoden 2021 suosituimpien videoiden kärjessä ovat muun muassa ”Vapun tarina minuutissa” ja ”Tauno Hammarin, 94, kiitoslaulu Suomen hoitajille”. Myös ”Päätoimittaja ajattelee ääneen” -videot keräsivät paljon katsojia. Kaikki videot löytyvät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

”Uskoa, joka on todellinen, ei voi keksiä itse.

Sen voi vain löytää.”

KARI KUULA VERKKOKOLUMNISSAAN

Tillanderin mukaan on myös niitä, jotka haluavat ”päivittää” vihkisormuksensa. − On yhä tavallisempaa, että kymmenen vuoden päästä halutaan näyttävämpi sormus. Silloin voi muokata vanhaa sormusta tai hankkia kokonaan uuden, Tillander kertoo.

Koska sormien koko ja muoto muuttuvat vuosien saatossa Tillander suosittelee ostamaan käsin tehdyn vihkisormuksen, sillä sitä on mahdollista muokata helpommin kuin sarjatyönä tehtyä sormusta. ■

SARI LEHTELÄ / SUOMEN LÄHETYSSEURA

Vihkisormuksen valintaan vaikuttavat paitsi tyylimieltymykset myös varallisuus. Ensimmäistä kertaa avioituvat ovat usein vastavalmistuneita tai ensimmäisessä työpaikassaan, joten vihkisormukseen ei haluta käyttää paljoa rahaa.

Sen sijaan toista tai kolmatta kertaa vihille menevät usein satsaavat rahaa sormuksiin. − Ihmisillä on enemmän varallisuutta, ja sitä käytetään enemmän itseen eikä hävetä sitä, että voi ostaa tietynlaisen sormuksen. Silloin sormus saa näkyä.

Suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä vähenee Suomesta lähtee maailmalle entistä vähemmän lähetystyöntekijöitä. Taustalla on tietoinen muutos, sillä kumppanikirkot kaipaavat muunlaista tukea. Lähetystyön tavoite on, että paikalliset kirkot ja järjestöt pystyvät ennen pitkää kantamaan vastuun toiminnastaan itse, ja ulkopuolisen avun tarve vähenee. Lähetystyöntekijöiden määrä ei suinkaan ole paras tapa mitata lähetystyön vaikuttavuutta. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

5

Onni syntyy sivutuotteena Kolme self help -kirjaa antaa reseptinsä parempaan oloon. Omaa suorituskykyään voi lisätä kylmillä suihkuilla, seksillä ja pyjamapäivillä.

P

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

sykologi ja psykoterapeutti Hanna Markuksela uskoo, että muutkin kuin johtajat ja huippu-urheilijat hyötyisivät suorituskykynsä parantamisesta. Se edellyttää armollisuutta eikä itsensä kurittamista.

Markuksela opettaa kehon ja mielen vireyteen vaikuttamista kirjassaan Suorituskyvyn salaisuus – vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin (Tammi 2021).

Hän antaa ylivireystilaan joutuneille suorittajille rauhoittumisvinkkejä: Pidä säännöllisesti pyjamapäivä, jolloin puuhastelet vain rentouttavia asioita lautapelien, kirjojen ja elokuvien paris-

sa. Hakeudu veteen tai siniseen tilaan. Rentoudu hengitysharjoituksella tai vaikka orgasmilla.

Jos olo on alivireä ja tahmea, ja jotain olisi pakko saada aikaan, Markuksela ehdottaa ensiavuksi kylmää suihkua. Pidemmän avun tuo lepo. Alivireyden takana voi olla myös esimerkiksi raudanpuutetta tai testosteronivajetta. ”ITKU PITKÄSTÄ ILOSTA” ja ”Pessimisti ei pety”. Vanhat suomalaiset sananlaskut kiteyttävät ajatuksen, jonka mukaan on varminta olla ilakoimatta liikoja. Vuorovaikutuskouluttaja Auli Malimaa kertoo kirjassaan Olet kaiken hyvän arvoinen (Otava 2021) onnellisuuden kulttuurisista esteistä.

Iloitseminen vaatii rohkeutta. Malimaa kannustaa kuitenkin huomaamaan kaiken itsessä ja ympärillä olevan hyvän.

Hän ehdottaa harjoituksia, joilla voi lisätä elämään esimerkiksi leikkisyyttä ja yhteyttä muihin.

Resepti onneen vaatii paljon: Kohtaa syvät pelkosi ja kipusi. Kun pystyt hyväksymään itsesi, lähestyt armollisuutta ja onnea.

NICLAS MÄKELÄ / OTAVA

JONNE RÄSÄNEN / OTAVA

HANNE MANELIUS / TAMMI

TEKOHYMYILYYN VÄSYNEILLE self help -konkareille sopii Johanna Huhtamäen kirja Pakkopositiivisuudesta tasapainoon (Otava 2021).

Onneen keskittyminen heikentää hyvinvointia: se lisää masennusriskiä ja päihteiden käyttöä. Vaikeat tunteet eivät helpotu välttelemällä vaan tuntemalla. Itkeminen vähentää stressiä ja rauhoittaa.

Huhtamäki huomauttaa, että esimerkiksi surun ytimessä on rakkaus. Suru syntyy itselle tärkeän asian menettämisestä, eikä toista voi kokea ilman toista.

Kestävä onnellisuus voi Huhtamäen mukaan syntyä vain elämän sivutuotteena. Jos pystyy hyväksymään tunteensa ja elämään kuuluvan epätäydellisyyden, epävarmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden, voi saavuttaa tasapainon.

Onni löytyy siltä suunnalta. ■

Opettele optimismia Pohdi hämmentävässä tai pelottavassa tilanteessa esimerkiksi seuraavia asioita: 1. Jos odotat jotain pahaa tapahtuvaksi, onko pelkosi toteutuminen sataprosenttisen varmaa?

2. Mitä todisteita sinulla on pessimistisen käsityksesi todenmukaisuudesta?

3. Mitä vaihtoehtoisia tulkintoja voisit tehdä?

4. Voiko asiasta seurata jotain hyvää?

5. Avaako tilanne uusia mahdollisuuksia tai kehittääkö se sinua jotenkin?

Psykologi Hanna Markuksela ehkäisee uupumista ja nostaa suorituskykyä harjoituksilla, jotka vaikuttavat kehoon ja mieleen.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Vuorovaikutuskouluttaja Auli Malimaan mukaan iloisuus vaatii rohkeutta ja heittäytymistä sekä itsessä ja ympärillä olevan hyvän näkemistä.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Johanna Huhtamäki on diplomiinsinööri, valmentaja ja menestystutkija. Hän kannustaa myönteiseen ajatteluun muttei usko, että se onnistuu pakottamalla.

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

6. Opitko tilanteesta jotain hyödyllistä?

Lähde: Auli Malimaa: Olet kaiken hyvän arvoinen.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

ISTOCK

”Hei, ekaluokkalaiset”, kirjoittaa pieni tyttö hepreaksi alakoulussa Israelissa.

Täyttä hepreaa Tiedätkö, mistä sanonta ”täyttä hepreaa” juontaa juurensa? Suomessa sitä on käytetty ainakin 1800-luvulta lähtien.

Kun jokin asia on käsittämätön, sen sanotaan olevan täyttä hepreaa.

Sama ilmaus löytyy ympäri maailmaa hieman eri muodossa. Toisinaan vaikeaselkoisuuden vertaukuvana käytetään arabiaa, toisinaan japania ja useimmiten kiinan kieltä.

Vanhin tunnettu ilmaus lienee latinankielinen ”Graecum est, non legitur” eli ”Se on kreikkaa, sitä ei voi lukea”.

Englanninkielinen maailma on napannut sanonnan itselleen, ja ainakin William Shakespearen (1564−1616) ajoista lähtien englanniksi on sanottu ”It’s Greek to me”.

Vaikeaselkoisuuden metaforana käytetyt kielet vaihtelevat, mutta yhteistä niille on se, ettei niissä käytetä latinalaisia aakkosia. − Tuntemattomat kirjaimet ovat todella konkreettinen ymmärryksen este, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala.

Poikkeuksen sääntöön tekee saksalainen sanonta ”Das kommt mir Spanisch vor” eli ”Vaikuttaa espanjalta”. Sanonnan arvellaan palautuvan 1500-luvun alkupuolelle, jolloin Kaarle V oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijana. Hän oli samalla myös Espanjan kuningas, ja hänen kerrotaan tuoneen mukanaan espanjalaisina pidettyjä, keisarikunnan hoville outoja tapoja. Muun muassa Serbiassa, Tšekissä ja Slovakiassa käytetään samaa sanontaa. Se lienee levinnyt saksan kielestä näillekin alueille.

Suomeen ”täyttä hepreaa”-sanonta on tullut Ruotsista, jossa on päivitelty ”Det är rena hebreiska” ainakin 1700-luvulta lähtien. Myös islannin kielestä löytyy sama ilmaus. Kirsti Aapala arvelee, että Suomessa sanonta on ollut vakiintuneessa käytössä jo 1800-luvulla.

Onko täyttä hepreaa -sanonnalla yhteyksiä Raamattuun? Sitä ei tiedetä.

Heprea oli pitkään vain kirjoitettu kieli. Nimenomaan uskonnolliset tekstit kirjoitettiin hepreaksi. Puhuttu heprea elvytettiin vasta 1800-luvun loppupuolella.

Voi olla, että papit ovat näyttäneet kansalle hepreankielisiä raamatuntekstejä, ja sanonta on lähtenyt siitä.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO

Pekka Kuivalaisen romaani suvun historian vaikutuksista, uskon valinnoista, vainoista ja olosuhteista nyt ja 200 vuotta sitten.

Tilaa täältä!

Shlomo Kertomus uskosta ja epäilystä

bookcover-kauppa.fi

Uusi vuosi, uusi koti?

Tervetuloa Pihlajistoon, viihtyisään ja turvalliseen senioritaloon! Kuukausivuokraan sisältyy: kotisiivous, palveluavustaja ja viikottaiset aktiviteetit. Katso tarkemmat tiedot asunnoista sekä varaustilanteesta sivuiltamme ja tule tutustumaan myös paikan päälle.

010 315 4140 | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

Hattelmalantie 2c, Helsinki | www.pihlajistonsointu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

7

Moka on mahdollisuus Epäonnistumisen aiheuttaman häpeän voi kääntää voimaksi, sanoo mokaamisen ja tumpeloinnin mestariksi itseään kutsuva psykologi Outi Olani.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

N

uorena Outi Olanin oli vaikea löytää paikkaansa maailmassa.

Lontoossa asunut Olani vaihtoi usein opiskelu- ja työpaikkaa, sillä hän onnistui aina jotenkin mokaamaan. Hän oli tilanteesta hyvin hämmentynyt.

Kun Olani 27-vuotiaana palasi takaisin Helsinkiin, hän perusti kenkäkaupan. Kyseessä oli tennariputiikki, jollaisia ei vielä silloin ollut Suomessa. Yrittäjyys kuitenkin päättyi parin vuoden kuluttua konkurssiin erilaisten virhearviointien seurauksena.

Olani oli velkojensa vuoksi 13 vuotta ulosotossa, ja kaksi viimeisintä vuotta hän on ollut velkajärjestelyssä, joka jatkuu vielä vuoden ajan.

– Tämä on ollut raju kokemus. Käteen jää kuukaudessa summa, jolla pysyy nipin napin hengissä, kertoo kahden lapsen vuoroviikkovanhempi.

KONKURSSIN JÄLKEEN tapahtui kuitenkin jotain hyvää. Outi Olani löysi oman alansa ja alkoi opiskella yliopistossa psykologiaa.

Nyt jo vuosia psykologina toimittuaan Olani päätti kirjoittaa kirjan Mokasin – käännä epäonnistumiset voimavaraksi (Otava). Teoksessa yhdistyvät hänen oma elämäntarinansa ja psykologin työkalut aiheeseen.

– Halusin käyttää kirjassa esimerkkeinä omia epäonnistumisiani, koska olen tumpeloinnin, möhlimisen ja tunaroinnin ehtymätön lähde. Samalla kerron kehittämästäni self help -menetelmästä, joka voi auttaa selviämään epäonnistumisen aiheuttamasta ahdistavasta olotilasta.

Olanin Mokasin-metodi koostuu kolmesta osasta. Siinä epäonnistumisesta selviytymisen vaiheet ovat: palasina, kokoa itsesi ja kultaliimaus. Menetelmä perustuu japanilaiseen kintsugi-taidemuotoon. Siinä rikkoutunutta posliinia korjataan kultaliimalla ja tuloksena on yksilöllinen taideteos, joka on usein kauniimpi kuin alkuperäinen ehjä astia.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

ROHKEASTI ITSEÄÄN toteuttaessaan ihmiset saavat kokea hienoja onnistumisia mutta myös monenlaisia epäonnistumisia.

Aina ei suinkaan ole kyse Olanin asteikolla punaisesta, todella isosta epäonnistumisesta kuten konkurssista. Useammin tapahtuu keskisuuria, keltaisia mokia, joista Olani antaa esi-

”

Kun rikkoutunut posliini korjataan kultaliimalla, tulos on taideteos.

ISTOCK

OUTI OLANIN mukaan jokainen mokaa elämässään, mutta toiset mokailevat enemmän ja isommin kuin toiset. Olani uskoo, että osalla se johtuu huonosta itsetuntemuksesta: ihminen kulkee laput silmillä eikä pysty setvimään solmujaan.

– Itse taas olen helposti innostuva ja kokeilen rohkeasti uusia asioita. Kun tekee monenlaista, tulee myös sählättyä.

– Jotkut ajattelevat myös niin, että kun on investoinut johonkin paljon, siitä ei kannata päästää irti. Joskus irti päästäminen olisi kuitenkin paras ratkaisu, oli sitten kyseessä parisuhde, työpaikka tai bisnes. Jatkoin itsekin yrittämistä, vaikka tajusin yritykseni menevän kohta nurin.

Omien kokemuksiensa perusteella Olani toteaa, että yrittäjät ovat usein vähän hulluja. Moni heistä voisi huonosti, jos ei saisi toteuttaa itseään.

merkiksi työpaikalla isossa jakelussa väärään osoitteeseen lähetetyn sähköpostin. Asia on kiusallinen mutta korjautuu yleensä pikaisilla toimenpiteillä. Vihreä pikkumoka puolestaan voi loppujen lopuksi tarjota yhteisen naurunaiheen.

Mokattuaan kunnolla ihminen pyrkii Olanin mukaan ensisijaisesti suojaamaan itseään sen aiheuttamalta kärsimykseltä. Tämän vuoksi ihminen saattaa mitätöidä ja vähätellä tapahtunutta, vaikka olisi parempi kohdata siihen liittyvät häpeän, syyllisyyden, kiukun, turhautumisen ja pettymyksen tunteet.

– Tajuttuaan mokanneensa ihminen menee palasiksi kuin särkynyt lautanen. Ikävät tunteet tuntuvat kehossa. Silloin avuksi voivat olla läheis-

Outi Olanin kehittämä Mokasin-metodi koostuu kolmesta osasta, jotka ovat palasina, kokoa itsesi ja kultaliimaus.

Menetelmä perustuu japanilaiseen kintsugitaidemuotoon.

ten tuki, liikunta ja rauhallinen hengittäminen.

Kannattaa myös kokeilla jäiden laittamista iholle, jolloin voimakas fyysinen ärsyke kumoaa henkisen stressin.

PALASINA-TILAAN ei kuitenkaan kannata jäädä kovin pitkäksi aikaa, vaan on ryhdyttävä toimimaan. Silloin ihminen siirtyy kakkosvaiheeseen: kokoamaan itseään, keräämään nuo lautasen sirpaleet.

– On tehtävä toimintasuunnitelma eli korjattava, mitä voi, ja estettävä lisävahingot. On hyvä miettiä, mikä on oma vastuu tapahtuneesta, ja pyydettävä anteeksi, mikäli se tuntuu tarpeelliselta. Joskus myös muilla voi olla osuutta epäonnistumiseen. Jos on kovin taipuvainen olemaan

ankara itselleen, kokonaisuuden tarkasteleminen saattaa helpottaa oloa, Outi Olani sanoo.

Kun on saanut koottua palaset, ne liimataan yhteen. Tuloksena on tavallaan uusi ihminen uusine kokemuksineen ja säröineen.

– Tässä vaiheessa voi kysyä itseltään, mitä on epäonnistumisesta oppinut. Mitä se kertoo omista arvoista? Onko arvojärjestys sen seurauksena muuttunut? Olani selvittää.

– Mokan aiheuttamat tuntemukset ja ajatukset voi myös kiepauttaa luovan toiminnan muotoon, esimerkiksi kirjoittaa tai säveltää jotain mokaamisen herättämästä häpeästä tai surusta. Jos ahdistavia tunteita ei käy läpi, ne jäävät vellomaan kehoon ja tulevat helposti myöhemmin vastaan entistä voimakkaampina.

EPÄONNISTUMISTEN KÄSITTELY on tuonut Outi Olanin mieleen Danten Jumalaisen näytelmän, josta hän teki aikoinaan lukiossa esitelmän. Tuota keskiajalla kirjoitettua näytelmää mukaillen mokaaja joutuu aluksi helvettiin, minkä jälkeen seuraavat kiirastuli ja mokan työstäminen – ja lopulta paratiisi.

Konkurssin kokenutta Olania itseään on auttanut pitkä psykoterapia. Mielenterveyden kannalta tärkeää on ollut myös työnteko, vaikka palkasta ei ole jäänyt juuri mitään käteen ja koronaaika on aiheuttanut lisäpaineita.

– Kovista kokemuksistani huolimatta olen edelleen herkästi innostuva. Hyvää vastapainoa työlle tuovat parisalsa ja näytteleminen, joissa myös ollaan tekemisissä tunteiden ilmaisun kanssa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

9

”Minulla ei ollut ketään, kenelle puhua” Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tarvitsevat tukea rankkojen kokemustensa vuoksi. Nigerialainen Samantha on saanut tänä vuonna turvapaikan Suomesta. Nigeriassa hän olisi hengenvaarassa.

TEKSTI RASMUS EKSTRÖM KUVAT JUSSI HELTTUNEN

V

uonna 2019 Suomeen saapui 4 550 turvapaikanhakijaa. Yksi heistä oli nigerialainen Samantha, 43. Hän kuuluu seksuaalivähemmistöön.

Samantha kasvatettiin lapsena Nigeriassa katolisen kirkon jäseneksi. Hänelle kerrottiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen olevan kuvottavia, ja että olisi parempi kuolla kuin olla lesbo.

– Syrjintää ei ollut ainoastaan kirkossa vaan kaikkialla. Edes vanhempani eivät ymmärrä sitä, että nainen voisi rakastaa naista, Samantha sanoo.

– Kun tajusin 15-vuotiaana pitäväni naisista, minulla ei ollut ketään, kenelle puhua. Jouduin piilottelemaan itseäni.

Nigerian lainsäädäntö on yksi maailman vihamielisimpiä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Seksistä samaa sukupuolta olevan aikuisen kanssa voi saada kuolemantuomion ja jul-

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

kisesta rakkaudenosoituksesta 10 vuotta vankeutta.

Samanthalla oli Nigeriassa vaikeaa. Hän joutui elämään kadulla, missä hänet raiskattiin ja pahoinpideltiin. Vuonna 2006 hän päätti lähteä maasta.

– Häpesin itseäni. Tiesin, etten voi elää siellä.

SEKSI SAMAA SUKUPUOLTA olevien kesken on kielletty lailla 70 maassa, ja 11 maassa siitä voi saada kuolemantuomion. Kuudessa maassa, esimerkiksi juuri Nigeriassa, kuolemantuomioita toteutetaan käytännössä.

Suomeen saapuvia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin (HLBTI) kuuluvia turvapaikanhakijoita ei ole tilastoitu järjestelmällisesti. Maahanmuuttovirasto ei saa kerätä tilastoa arkaluontoisista asioista kuten ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta.

Euroopan unionin perusoikeusvirasto on selvittänyt asiaa. Sen mukaan Suomeen saapui vuonna 2017 noin 500 sateenkaarivähemmistöihin kuuluvaa turvapaikanhakijaa. Virasto perustaa luvun Helsinki Pride -järjestöltä saatuihin tietoihin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkijan Mercedész Czimbalmosin mukaan sateenkaari-ihmiset hakevat Suomesta turvapaikkaa kotimaassa kohdatun vainon takia.

– Ihminen on saattanut esimerkiksi jäädä kiinni suhteesta samaa sukupuolta olevan kanssa.

Sen jälkeen hänen henkensä on voinut olla uhattuna paikallisen lainsäädännön tai kunniaväkivallan takia, Czimbalmos sanoo.

– Muutama haastattelemani turvapaikanhakija on joutunut ”korjaavan raiskauksen” uhriksi, eli raiskauksen tarkoitus on ollut ”korjata” ihmisen seksuaalinen suuntautuminen.

Maahanmuuttoviraston puhuttelijat koulutetaan kohtaamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä Maahanmuuttoviraston tehtävänä on selvittää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden identiteetin uskottavuus. Tämä tehdään turvapaikkapuhuttelussa keskustelun avulla.

Keskusteluiden perusteella arvioidaan, onko henkilön kertomus kokemuksistaan ja identiteetistään uskottava. Haavoittuvassa asemassa olevat hakijat pyritään tunnistamaan.

– Me ymmärrämme, ettei henkilö pysty välttämättä kertomaan ehjää tarinaa traumaattisten kokemustensa vuoksi. Niissä tapauksissa puhuttelijan täytyy ottaa kiinni hakijan vapaassa, omasanaisessa kerronnassa saaduista tiedoista ja ohjata hakijaa kertomaan aiheesta lisää, sanoo Maahanmuuttoviraston seksuaalija sukupuolivähemmistöistä vas-

taavan erityisylitarkastaja Hanne Rimpiläinen.

Kaikki puhuttelijat saavat Rimpiläisen mukaan Euroopan turvapaikkaasioiden tukiviraston (EASO) koulutuksen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden puhutteluun. Puhuttelijat osallistuvat myös EASO:n sukupuolta, sukupuoli-identiteettiä ja seksuaalista suuntautumista käsittelevään koulutukseen.

2015–16 aloittaneille puhuttelijoille ei kuitenkaan pystytty antamaan kaikkea perehdytystä yhtä nopeasti kuin normaalitilanteessa.

Hallinto-oikeuteen on Rimpiläisen mukaan tehty melko paljon valituksia turvapaikkapäätöksistä, jotka liittyvät hakijan sateenkaari-identiteettiin. Maahanmuuttovirastoon palautuneet tapaukset käsitellään perusteellisesti, mikä vie aikaa.

Helsinki Pride tarjoaa turvapaikanhakijoille keskusteluapua. Ihmisillä on Yusufin mukaan tarve kertoa sekä traumaattisista kokemuksistaan kotimaassaan että vaikeasta pakomatkasta Suomeen.

– He haluavat puhua myös perheestään. Vaikka perheenjäsenet eivät välttämättä ole hyväksyneet tänne tulijan seksuaalista suuntautumista, heitä saattaa silti olla ikävä, Yusuf sanoo.

– Monet turvapaikanhakijat eivät ole pystyneet aiemmin käsittelemään tunteitaan ja identiteettiään. Me annamme siihen apua.

Yksilötapaamisten lisäksi Together with Pride järjestää sateenkaaritaustaisille turvapaikanhakijoille ryhmätoimintaa. Monet ovat Yusufin mukaan löytäneet ryhmistä vertaistukea ja alkaneet kutsua niitä perheikseen.

Monet sateenkaarivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat tulevat Lähi-idästä, Afrikasta tai Venäjältä. Czimbalmos muistuttaa, että myös Euroopan sisällä on maita, jotka suhtautuvat sateenkaarivähemmistöihin vihamielisesti.

HELSINKI PRIDE -YHTEISÖN sosiaali- ja nuorisotyön asiantuntija Yasmin Yusuf tekee yhteistyötä Suomeen saapuneiden HLBTI-turvapaikanhakijoiden kanssa. Yusuf vastaa yhteisön Together with Pride -työstä, joka keskittyy sateenkaaritaustaisten turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten auttamiseen.

Helsinki Pridessa oli vuonna 2020 asiakkaana 320 turvapaikanhakijaa. Heistä osa on ollut asiakkaina jo pidempään. Yusuf arvioi uusia asiakkaita tulevan joka kuukausi.

– Suurin osa heistä on tullut Suomeen identiteettiinsä kohdistuneen vainon takia, Yusuf sanoo.

SAMANTHA MUUTTI ENSIN vuonna 2006 Nigeriasta Etelä-Afrikkaan. Siellä hänelle sanottiin, että hän luulee olevansa lesbo, koska ei ole mennyt naimisiin. Siksi hän päätyi avioitumaan miehen kanssa ja sai tämän kanssa lapsen.

Samantha joutui yhä piilottelemaan identiteettiään. Meni yli kymmenen vuotta, kunnes hän päätti, että nyt saa riittää.

– Minun oli vihdoin aika löytää itseni ja tulla vapaaksi.

Syyskuussa 2019 Samantha saapui poikansa kanssa Suomeen. Vastaanottokeskuksessa hän kohtasi aluksi syrjiviä asenteita.

– Yksi mies kyseli, onko paholainen vallannut minut. Että miksi olen tällainen, vaikka olen kaunis nainen, Samantha kertoo.

Edessä oli pitkä turvapaikkaprosessi.

MAAHANMUUTTOVIRASTON TEHTÄVÄ on selvittää, onko turvapaikan myöntämiselle perusteita.

Sateenkaari-ihmisen kohdalla tämä tarkoittaa sen selvittämistä, onko hänen identiteettinsä todellinen ja koituuko siitä hänelle vaaraa kotimaassa.

Pakolaisneuvonnan johtavan lakimiehen Marjaana Laineen mukaan HLBTI-turvapai-

Vastaanottokeskuksissa edistetään Hanne Rimpiläisen mukaan kaikkien yhdenvertaista ja tasapuolista kohtelua. HLBTI-hakijoille annetaan mahdollisuus liittyä Setan toimintaan, ja heidät voidaan tarvittaessa siirtää lähemmäs sateenkaaripalveluita.

Kaikille turvapaikanhakijoille pidetään suomalaisen yhteiskunnan kurssi, jossa kerrotaan myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä sekä heidän oikeuksistaan Suomessa. Jos sateenkaari-ihmiset kohtaavat vastaanottokeskuksessa epäasiallista käytöstä, heitä rohkaistaan Rimpiläisen mukaan kertomaan siitä henkilökunnalle.

– Jos epäasiallista kohtelua tulee keskuksen henkilökunnalta, siitä voi kannella keskuksen johtajalle tai Maahanmuuttovirastoon, Rimpiläinen sanoo.

kanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa eivätkä välttämättä pysty kertomaan tilanteestaan viranomaisten edellyttämällä tavalla esimerkiksi traumaattisten kokemusten, häpeän tai kulttuuriin liittyvien syiden takia. Siksi he voivat tarvita turvapaikkahaastattelussa erityistukea.

– Tärkeintä olisi tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Laine sanoo.

”

Yksi mies kyseli, onko paholainen vallannut minut. Että miksi olen tällainen, vaikka olen kaunis nainen.

TURVAPAIKAN SAANUT SAMANTHA

Helsinki Pridessa työskentelevän Yasmin Yusufin mukaan viranomaiset myös sivuuttavat helposti asiantuntijoiden lausunnot turvapaikanhakijan identiteetistä. Henkilö on voinut saada puoltavan lausunnon Helsinki Pridelta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, mutta hänen sateenkaari-identiteettiinsä ei silti uskota.

– Samanlainen ilmiö näkyy kristinuskoon kääntyneillä turvapaikanhakijoilla. He ovat voineet saada lausunnon omalta kotiseurakunnaltaan, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta, Yusuf sanoo.

SUKUPUOLI- JA SEKSUAALIVÄHEMMISTÖIHIN kuuluvat turvapaikanhakijat kohtaavat myös muita ongelmia. Esimerkiksi heidän ihmissuhteisiinsa ei Yasmin Yusufin mukaan uskota.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

11

– Heteroparisuhteen Suomessa solminut turvapaikanhakija saa paljon helpommin perhesiteisiin perustuvan oleskeluluvan kuin suomalaisen kanssa parisuhteessa oleva homomies, Yusuf sanoo.

Lisäksi turvapaikanhakijoille tarkoitetut vastaanottokeskukset eivät aina ole sateenkaariihmisille turvallisia. He ovat kokeneet Yusufin mukaan syrjintää, häirintää ja väkivallan uhkaa.

– Meidän täytyy myös ymmärtää, että nämä ihmiset ovat vähemmistön vähemmistöä. Sen lisäksi, että he kokevat syrjintää sateenkaari-identiteettinsä vuoksi, he kohtaavat myös rasismia esimerkiksi työpaikkaa tai asuntoa etsiessään, Yusuf sanoo.

Yusufin mukaan Helsinki Pride pyrkii tekemään yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa.

Järjestö on esimerkiksi järjestänyt Maahanmuuttovirastolle koulutuksia.

Marjaana Laineen mukaan turvapaikkaprosessi on merkittävästi parantunut vuosista 2015–17, jolloin Suomeen tuli pelkästään vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

– Meillä on silti edelleen paljon ihmisiä, joiden turvapaikkahakemus on jäänyt valitus- ja uusintahakemuskierteeseen vuonna 2015 tehtyjen kiirehtimisten ja oikeusturvaheikennysten takia. Heitä pitää auttaa jollain tavalla, sillä tilanne on epäreilu.

Laine muistuttaa, että kiirehdityillä päätöksillä voi olla sateenkaari-ihmisille vakavat seuraukset.

Helsinki Pride -yhteisön asiantuntija Yasmin Yusuf tekee yhteistyötä Suomeen saapuneiden HLBTI-turvapaikanhakijoiden kanssa.

MAINOS

MAINOS

Perintönä hyvän tekeminen Testamenttivaroja voi ohjata myös lähetystyöhön.

Testamentteja tehdään yhä useammin hyväntekeväisyyteen. Testamentin avulla voi lahjoittaa vaikka osan omaisuudestaan itselleen tärkeän työn tai kohteen hyväksi.

Kolmisenkymmentä kansalaisjärjestöä, jotka ovat Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n jäseniä, ovat mukana Hyvä testamentti -kampanjassa. Se rohkaisee ja opastaa ihmisiä testamentin tekemi­ sessä hyväntekeväisyyteen. Suomen Lähetysseura on yksi mukana olevista järjestöistä.

– Vuosittain Lähetysseura saa lahjoitus­ varoja noin kolmestakymmenestä testa­ mentista, kertoo palvelupäällikkö Maria Gustafsson. – Testamenttilahjoitukset ovat merkittävä osa yksityishenkilöiltä saamastamme tuesta. Rahallisesti summa on huomattava, tosin se luonnollisesti vaihtelee vuosittain.

Lahjoituksena perinnetila Ranualla Lähetysseuralle testamenttilahjoitukset eivät ole uusi asia, vaan se on saanut testamentteja jo kauan.

– Uusi asia ovat ehkä osatestamentit.

Lahjoituksen antaja osoittaa osan

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

testamentistaan Lähetysseuralle lopun mennessä perillisille.

Maria Gustafsson sanoo, että Lähetysseu­ ralla ei ole tietoa läheskään kaikista sille kohdistetuista testamenteista, vaan ne tulevat tietoon kukin ajallaan.

Testamenttilahjoitukset pitävät sisällään asuntoja, irtaimistoja, rahaa, pörssiosak­ keita tai metsää ja tontteja. Esimerkiksi Ranualta Lähetysseura sai muutama vuosi sitten testamenttilahjoituksena Kangaslampi­nimisen perinnetilan.

Laatijan tahtoa noudatetaan aina Jotta testamentti on pätevä, sen on täytettävä tietyt lain edellyttämät muotomääräykset. Siksi juristi on hyvä apu. Myös Suomen Lähetysseura tarjoaa asiantuntijapalveluja ja järjestää koulutus­ tilaisuuksia testamentteihin ja perintö­ suunnitteluun liittyen.

– On tärkeä huomata, että testamenttia ei tehdä niinkään Lähetysseuralle vaan niille ihmisille, joiden hyväksi Lähetysseura tekee työtä. He ovat köyhiä, syrjittyjä ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä kehittyvissä maissa. Testamentin

laatija voi myös päättää, että varat kohdis­ tetaan johonkin tiettyyn kohteeseen ja tarkoitukseen, Gustafsson sanoo.

Lähetysseurassa suositaan kuitenkin yleisluonteisia kohteita, ei kovin yksityis­ kohtaisia, sillä kun testamentti laitetaan käytäntöön, aika saattaa olla toinen ja kohteet tai kohdemaatkin muuttuneet.

– Testamentin laatijan tahtoa pyritään silti aina noudattamaan. Mutta jos se ei ole kirjaimellisesti mahdollista, varat ohjataan alkuperäistä kohdetta mahdollisimman lähellä olevaan uuteen kohteeseen.

Suomen Lähetysseura on yleishyödylli­ nen yhteisö, joten sen ei tarvitse maksaa

testamentilla saamastaan perinnöstä perintöveroa eikä lahjasta lahjaveroa.

Lue lisää: suomenlahetysseura.fi/testamentti

Suomen Lähetys­ seura on kirkon kansainvälisen työn järjestö, jonka työ rakentuu kristilliselle uskolle, toivolle ja rakkaudelle.

– Jos ihmisen sateenkaari-identiteetti kyseenalaistetaan ja hänet käännytetään kotimaahan, hän voi pahimmassa tapauksessa joutua hengenvaaraan. Samalla valtio rikkoo ehdottomia ihmisoikeuksia, kuten palautuskieltoa.

SAMANTHALLE MYÖNNETTIIN turvapaikka vuonna 2021. Prosessi kesti kaksi vuotta. Hän asuu vielä vastaanottokeskuksessa yhdeksänvuotiaan poikansa kanssa.

Samanthaa haastateltiin useaan otteeseen turvapaikkaprosessin aikana. Hän kävi myös psykologin ja sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Samantha ei kertonut ensin identiteetistään, mutta maaliskuussa 2020 hänet ohjattiin Helsinki Priden piiriin. Samantha liittyi Yasmin Yusufin Together with Pride -toimintaan.

– Tuntui, kuin kivi olisi vierähtänyt sydämeltäni. Olen löytänyt vertaisia, joista on tullut tukeni ja perheeni. He ovat auttaneet minua ymmärtämään itseäni.

Samantha ei aio koskaan lopettaa Priden ryhmätapaamisissa käymistä. Hän tapaa siellä ystäviään viikoittain elokuvien ja pelien parissa.

Samantha työskentelee tällä hetkellä siivoojana. Hän aikoo seuraavaksi löytää asunnon, opiskelupaikan ja uusia töitä. Tulevaisuuden toiveammatti olisi hoitaja tai bussikuski.

– Minä en aio enää piilotella. Olen valmis elämään. ■ Samanthan nimi on muutettu haastateltavan turvallisuuden vuoksi.

Nigerian sateenkaariihmisten ihmisoikeustilanne on huono Miesten välisestä seksistä rangaistaan kuolemalla 12 pohjoisosavaltiossa. Muutamassa osavaltioissa kuolemantuomion saavat vain naimisissa olevat miehet.

Naisten välisestä seksistä rangaistaan kuolemalla kahdessa pohjoisosavaltiossa. Muissa pohjoisosavaltioissa tuomioina ovat raipaniskut ja vankeus.

Muualla Nigeriassa seksuaalisista teoista samaa sukupuolta olevan kanssa voidaan tuomita 14 vuoden vankeusrangaistukseen.

Lisäksi maassa on vuodesta 2013 lähtien ollut voimassa tasa-arvoisen avioliiton kieltolaki. Lakiin kuuluu 5–10 vuoden vankeustuomio samaa sukupuolta olevien julkisesta rakkauden osoittamisesta.

Samassa laissa kielletään sateenkaariorganisaatiot, -yhdyskunnat ja -klubit 10 vuoden vankeusrangaistuksen uhalla.

Transihmisten sukupuolen korjaaminen ja nimenmuutos on kielletty.

Lähde: The International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association (ILGA)

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga Tammilinnassa asut itsenäisesti omassa vuokra-asunnossa palveluiden keskellä. Tarjoamme ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita omien tarpeiden mukaan sekä aktiivista harrastustoimintaa. Tule viihtymään meillä vakituisesti tai tilapäisesti!

Kysy lisätietoja talomme johtajalta tai varaa yksityisesittelyaika: Ranja Kontturi | 050 5215 139 Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Seuraa meitä

”

Aloin miettimään miten voisin jatkaa heikoimmissa oloissa elävien lasten auttamista senkin jälkeen, kun minua ei enää ole.

Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

13

Suomalaisten tukena

ULK MAILLA Suomalaisen papin puheille pääsee Euroopan eri kolkissa. Lontoossa voi tavata Marjaana Härkösen, Berliinissä Päivi Lukkarin ja Tallinnassa Markku Päiviön.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU JA OONA MATTILA KUVITUS HANS EISKONEN HENKILÖKUVAT OONA MATTILA JA HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Karjalanpiirakoita ja löylyjä vanhalla satama-alueella

L

ontoon merimieskirkolla oli viime elokuussa erityisen onnellisia ihmi­ siä, kun kirkon sauna avattiin jälleen.

Saunaa ei ollut voinut käyttää mo­ neen kuukauteen koronapandemian aiheuttaman lockdownin eli sulku­ tilan vuoksi.

Suosittu sauna on yksi esimerkki Lontoon me­ rimieskirkon monipuolisesta toiminnasta. Myös merimieskirkon pappina lähes kuusi vuotta toi­ minut Marjaana Härkönen yllättyi alussa siitä, mitä kaikkea hänen työhönsä sisältyy.

– Papin normaalin työn ohella törmään päi­ vittäin yllättäviin tilanteisiin ja tarpeisiin. Ei ole ollut sellaista inhimilliseen elämään kuuluvaa asiaa, jota ei olisi tullut vastaan. Viimeksi tänään puheilleni tuli entinen asunnoton, joka oli vih­ doin saanut asunnon.

Härkönen sai heti huomata myös, että meri­ mieskirkko tarkoittaa laajaa suomalaisyhteisöä, jonka toiminnassa vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys.

– Esimerkiksi joulumyyjäisissämme käy noin 13 000 ihmistä. Emme tulisi mitenkään toimeen ilman vapaaehtoisia, sillä vakituisia työntekijöitä on vain kahdeksan.

– Yhteisössä on paljon lämpöä: meitä yhdistä­ vät suomen kieli ja kokemukset uuteen maahan asettumisesta. Tämä työ on ollut minulle vahva elämys ja oppimiskokemus.

MERIMIESKIRKON PAPIN tukikohta Lontoos­ sa on kirkkorakennus Rotherhithen kaupun­ ginosassa, Thames­joen eteläpuolella. Hänen toiminta­alueeseensa kuuluvat kuitenkin koko Iso­Britannia ja Irlanti.

Britanniassa on noin 20 000 suomalaista, jois­ ta suurin osa asuu Lontoossa. Moni heistä käy merimieskirkolla erilaisissa ryhmissä, kerhoissa ja tapahtumissa.

– Kirkon ryhmistä suosituin on palleromuskari, jossa lapset käyvät vanhempiensa tai hoitajiensa kanssa aamupäivisin. Se on paitsi muskari myös kohtaamispaikka, jossa voi jakaa asioita toisten suomalaisten kanssa, Marjaana Härkönen kertoo.

Tärkeitä paikkoja kirkolla ovat myös kahvi­ la, kirjasto ja sauna. Kahvilassa on tarjolla korva­

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

puusteja, karjalanpiirakoita ja muita suomalaisia tuotteita. Pienestä kirjastosta voi lainata suomen­ kielisiä kirjoja. Erityisen suosittu on sauna.

– Saunan yksityisvuorot varataan nopeasti, ja myös yleiset vuorot ovat olleet niin suosittuja, etteivät kaikki ole aina mahtuneet mukaan. Sau­ nomassa käy myös paikallisia brittejä, koska he pitävät siitä, että meidän saunassamme saa heit­ tää kunnolla löylyä.

”

Yhteisössä on paljon lämpöä: meitä yhdistävät suomen kieli ja kokemukset uuteen maahan asettumisesta.

LONTOON MERIMIESKIRKON PAPPI MARJAANA HÄRKÖNEN

KIRKOLLISIA TOIMITUKSIA Marjaana Härkösellä on normaalivuonna 40–50, mutta nyt pandemia­ aikana niitä on ollut huomattavasti vähemmän.

Toimitukset ovat enimmäkseen kastetilaisuuksia ja avioliiton siunaamisia, mutta joskus myös hau­ tajaisia – Hautajaisten jälkeen on tavallista, että saat­ toväki menee yhdessä syömään ja viettämään muistojuhlaa paikalliseen pubiin. Lontoossa asu­ taan yleensä melko ahtaasti, joten ystäviä tava­ taan pubeissa, jotka toimivat tavallaan olohuo­ neen jatkeena, Härkönen kertoo.

Britanniassa asuville suomalaisille nuorille Lontoon merimieskirkko tarjoaa mahdollisuu­ den rippikouluun. Normaalina vuonna riparin käy 5–10 nuorta.

Kerran kuussa merimieskirkossa voi osallistua suomenkieliseen messuun. Eniten ihmisiä mes­ suissa on juhlapyhinä.

– Väkeä innostavat erityisesti Suvivirsi ja suo­ malaiset joululaulut, Härkönen sanoo.

BRITANNIAN BREXIT eli irtautuminen EU:sta ja sen lisäksi koronapandemia ovat Marjaana Här­ kösen mukaan vaikuttaneet osin rajustikin suo­ malaisten elämään Britanniassa.

– Pandemia­aikana on tullut sairaus­ ja kuole­ mantapauksia, työpaikan menetyksiä ja huolta läheisistä. Ongelmia on aiheuttanut myös se, et­ tä Suomeen matkustaminen on ollut välillä todel­ la hankalaa.

– Kun Britanniassa oli voimassa poikkeuslaki, myös kirkot olivat kiinni kokonaan. Esimerkiksi virsien laulaminen sallittiin uudestaan viime hei­ näkuussa.

Härkönen kiittelee työtiimiään, johon kuuluu muun muassa kaksi sosiaalikuraattoria. He pyrki­ vät olemaan myös pandemia­aikana ihmisten ta­ voitettavissa vähintään verkkoyhteydellä.

– Toimintamme oli ollut melko Lontoo­kes­ keistä. Nyt huomasimme, että tavoitamme Zoom­ yhteydellä entistä helpommin myös muualla Bri­ tanniassa sekä Irlannissa asuvia suomalaisia.

Brexit puolestaan alkoi rajoittaa suomalaisten elämää vuoden 2021 alussa siten, että Britannias­ sa voi nyt viettää viisumivapaasti enintään kuu­ si kuukautta. Lyhyempikestoiseenkin työntekoon tarvitaan yleensä oleskelulupa, ja työpaikka on löydettävä ennen maahan muuttamista.

– Opiskelu voi onnistua Britanniassa viisumi­ vapaasti kuuden kuukauden ajan, mutta siitä on tullut kalliimpaa. Au pairiksi haluaville taas ei ole enää mitään reittiä maahan. Se harmittaa monia täällä asuvia suomalaisia, jotka haluaisivat suo­ malaisen au pairin hoitamaan lapsiaan ja pitä­ mään yllä heidän suomen kielen taitoaan, Härkö­ nen selvittää.

Merimieskirkolla on ennen ollut vuosittain Suomesta harjoittelijoita, mutta heitä ei ole voi­ nut nyt ottaa. Sen sijaan kirkolla voi tehdä 30 päivän ajan vapaaehtoistyötä.

ENNEN NYKYISTÄ pestiään Marjaana Härkönen toimi 12 vuotta pappina Punkaharjulla. Juuriltaan itäsuomalainen Härkönen piti työstään pienellä paikkakunnalla mutta alkoi miettiä, voisiko vielä oppia jotain uutta.

– Kun Lontoon merimieskirkon papin paikka tuli auki, päätin hakea sitä. Tiesin työstä jotakin, sillä olin käynyt tutustumassa siihen muutamaa vuotta aiemmin.

Marjaana Härkönen yllättyi siitä, mitä kaikkea hänen työhönsä Lontoon merimieskirkon pappina kuuluu.

Härkönen on viihtynyt hyvin työssään keskellä suurkaupunkia. Tosin hän viettää suuren osan ajastaan Suomi-kuplassa, koska asuu kirkolla ja tapaa suomalaisia päivittäin.

– Tämä on entistä satama-aluetta, ja täällä on hieno kylämäinen tunnelma. Juuri sataman ja suomalaisten merenkulkijoiden vuoksi Suomi lähetti Britanniaan ensimmäisen merimiespapin vuonna 1880. Merimiehiä kirkolla ei enää juuri käy, mutta heitä mennään tarvittaessa tapaamaan laivoille.

Lontoon merimieskirkko tekee aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa. Niihin kuuluu muun muassa lähellä sijaitseva hyväntekeväisyyttä harjoittava Charity Shop -kirpputori.

Asunnottomuus on Lontoossa iso ongelma.

Merimieskirkko on osallistunut myös paikallisten kirkkojen projektiin, jossa tarjotaan asunnottomille majoitusta.

OMAA RAUHAA ja yksityisyyttä kaivatessaan Marjaana Härkönen suuntaa Lontoon vilinään. Hän nauttii kaupungin ihmiskirjosta ja sen runsaasta kulttuuritarjonnasta.

– Vuosien mittaan olen oppinut, että Britanniassa kaikki toimii mutta voi olla myös toimimatta. Elämässä on täällä tietynlaista rentoutta. Kun esimerkiksi kirkkokiinteistössä ilmenee vähän väliä erilaisia ongelmia, ei niistä suuremmin hätkähdetä, ja aina ne jotenkin selviävät.

Kaukana kotoa voi iskea sielunhätä

M

iljoonakaupunki Berliini on rosoinen. Kaupunkia ei kehuta kauniiksi, mutta se houkuttelee boheemeja kulttuurin ystäviä ja ihmisiä, jotka haluavat kokea itsensä vapaiksi. Itä- ja Keski-Saksan alueiden suomalaispappi Päivi Lukkari on asunut Berliinissä 29 vuotta.

Hän oli 19-vuotias ja opiskeli Falkenbergin raamattukoulussa, kun Berliinin muuri murtui.

– Moni asia on muuttunut, mutta tuo tänne tulevien vapauden kaipuu pysyy, Lukkari sanoo.

ENSIMMÄISET SUOMALAISSEURAKUNNAT perustettiin Saksaan 50 vuotta sitten. Tuolloin kirjepostin kulkemiseen Suomen ja Saksan välillä kului noin viikko. Puhelut ja lentäminen olivat kalliita.

Saksassa asuvien suomalaisten löytäessä toisensa he kokoontuivat yhteen, puhuivat äidinkieltään ja leipoivat korvapuusteja. Tärkeäksi koettiin myös uskonnon harjoittaminen.

– Mielenkiintoista on, että suomalaiset olisivat voineet perustaa kotiseutuyhdistyksen tai vaikkapa korvapuustiyhdistyksen, mutta he halusivat perustaa nimenomaan yhdistyksen nimeltä seurakunta, suomalaispappi pohtii.

– Uskonnon harjoittaminen osuu meissä ihmisissä sellaiselle herkälle alueelle, jota tuntuu luonnollisimmalta toteuttaa sydämen ja tunteen kielellä, äidinkielellä. Voin mennä saksalaiseen kirkkoon rukoilemaan Isä meidän -rukouksen saksaksi tietäen, että se on se sama rukous.

Mutta se ei tunnu samalta.

TYÖMATKOJA PÄIVI LUKKARI kulkee junalla Berliinin, Dresdenin, Hannoverin ja Bielefeldin välillä. Hänen työnsä satunnainen erikoisuus ovat turistien vihkimiset. Useammin pappi tarvitaan paikalle kastejuhlaan tai hautajaisiin.

– Moni on sanonut, että suomenkielisillä sanoilla on hautaan siunaamisessa erityinen merkitys. Suomalais-saksalaisten pariskuntien järjestämissä ristiäisissä on suomalaiselle osapuolelle tärkeää, että toimituksessa käytetään myös suomen kieltä, Lukkari kertoo.

– Yleensä ihmiset alkavat kaivata suomalaista yhteisöä, kun he saavat lapsia, sillä lapsille halutaan välittää suomen kieltä ja kulttuuria.

Monet löytävät seurakunnan Suomi-koulun kautta.

KUN NUORI AIKUINEN tulee suomalaispapin luokse, kyseessä on yleensä ensi kertaa ulkomailla asuvan kokema eksistentiaalinen kriisi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

15

– Vieraassa maassa yksin asuminen voi aktivoida monenlaista pohjatonta yksinäisyyden ja irrallisuuden tunnetta, joka voi olla iso kriisi, Päivi Lukkari sanoo.

”

Uskontoa ihminen toteuttaa sydämen kielellä, äidinkielellä.

ITÄ- JA KESKI-SAKSAN ALUEIDEN SUOMALAISPAPPI PÄIVI LUKKARI

Ikääntyvillä saattaa esiintyä toisen suuntaista identiteettikriisiä. Lukkarin mukaan heidän kysymyksensä ovat seuraavanlaisia: ”Olen asunut viisikymmentä vuotta poissa Suomesta. Mitä Suomi vielä minulle merkitsee? Onko minusta tullut berliiniläinen, vai haluaisinko palata Suomeen, kun täällä ei enää ole läheisiä ihmisiä.”

– Elämä on niin haavoittuvaa. Me papit emme ole terapeutteja, mutta voimme olla apuna purkamassa ongelmavyyhteä suomeksi ja miettiä, mitä siinä voisi tehdä.

ARKI SUURKAUPUNGISSA on hektistä. Päivi Lukkari kertoo kaipaavansa usein hiljaisuutta. Hiljentymispaikkoina hänelle toimivat kaupungin puistot ja kappelit.

– Minulle pyhää on hiljaisuus – ja ihmisten parissa sellaiset hetket, jolloin tuntuu, että tässä emme ole vain me, vaan myös joku meitä suurempi.

P

Arki-illan retriittejä Viru-hotellissa

yhän Pietarin seurakunnassa Tallinnassa on ollut viime kuukausina hiljaista. Seurakunnan syksy alkoi vilkkaasti, mutta sitten koronatilanne jälleen paheni ja suomalaisturistien tulva Tallinnaan tyrehtyi.

– Pandemia voi vähentää suomalaisten Vironmatkailua pitkäksikin aikaa, kun tänne matkustamista pidetään nyt niin vaarallisena. Toivon kuitenkin, että suomalaiset tulisivat rohkeasti Tallinnaan ja tutustumaan myös suomalaiseen seurakuntaan sitten, kun se on jälleen turvallista, sanoo seurakunnan turistipappina työskentelevä Markku Päiviö.

Kun pandemia pysäytti keväällä 2020 Viron ja samalla Viron ja Suomen välisen laivaliikenteen, joutuivat Päiviö ja hänen seurakunnan kirkkoherrana toimiva vaimonsa, Hannele Päiviö, miettimään, miten tavoittaisivat ihmisiä hädän ja epävarmuuden keskellä.

Itä- ja Keski-Saksassa työskentelevä suomalaispappi Päivi Lukkari on asunut Berliinissä kohta 30 vuotta.

– Iäkkäämpiin seurakuntalaisiin otimme yhteyttä puhelimitse. Paikallisella suomalaisella radiokanavalla aloitimme puolestaan ohjelman Mitä sinulle kuuluu? Ohjelmaan sai soittaa ja kertoa tuntemuksistaan, Markku Päiviö kertoo.

– Vanhemmat ihmiset pärjäsivät itse asiassa melko hyvin, sillä he ovat kokeneet elämässään vaikeampiakin aikoja. Sen sijaan varsinkin opiskelijoita tilanne ahdisti, kun piti olla lukittuna neljän seinän sisälle.

VIROON ON virallisesti rekisteröity asukkaaksi noin 7 500 suomalaista, mutta Markku Päiviön mukaan määrä on paljon suurempi.

– Täsmällistä lukua on vaikea tietää, koska moni suomalainen noudattaa Talsinki-ideaa eli heillä on kakkosasunto Virossa.

Suomalaisen seurakunnan kerhotoimintaa, messuja ja kirkollisia toimituksia Päiviö hoitaa yhdessä vaimonsa kanssa.

– Avioliiton siunaamisia, ristiäisiä ja hautajaisia on vaihtelevasti, keskimäärin kymmenkunta vuodessa, ja osa niistä pidetään muualla Virossa.

Rippikoulun voi suomalainen nuori aloittaa Virossa tutustumisjaksolla, mutta varsinaisesti se on suoritettava Suomen puolella. Suomalaisten lasten ja nuorten määrä on Tallinnassa melko pieni. Suomalaisessa koulussa on yhteensä noin 60 oppilasta.

Markku Päiviö hoitaa turistipapin tehtäviä Tallinnan suomalaisessa seurakunnassa.

PYHÄN MIKAELIN KIRKKO on suomalaisten messukirkko Tallinnassa. Se on ruotsalaisten omistuksessa, ja suomalaiset vuokraavat sitä heiltä.

Yleensä suomenkielisiä messuja järjestetään kahdesti kuukaudessa sunnuntaisin kello 10, mutta juhlapyhien aikaan tilaisuuksia on enemmän.

”

Viro ei tosiaankaan ole mikään Suomen jatke.

TALLINNAN TURISTIPAPPI MARKKU PÄIVIÖ

Silloin, kun suomalaisia risteilymatkustajia kävi Tallinnassa valtavia määriä, seurakunta toimitti hotelleihin oman ohjelmansa. Se oli nähtävissä myös Baltic Guide -lehdessä.

– Aiemmin minulla oli vastaanottoaika Viruhotellissa. Sitten se muutettiin arki-illan retriitiksi, jota ohjasimme vuorotellen vaimoni kanssa hotellin hiljaisessa huoneessa, mutta nyt retriittitoimintakin on ollut koronan vuoksi katkolla.

Ennen korona-aikaa seurakunnan vieraana Tallinassa kävi myös paljon suomalaisryhmiä, muun muassa kuoroja ja ystävyysseurakuntien jäseniä, joiden opastamisesta ja ohjelmasta Päiviö vastasi. Viime aikoina ryhmien vierailuja on ollut huomattavasti vähemmän.

PÄIVIÖN PARISKUNTA on työskennellyt Tallinassa jo pitkään. Hannele Päiviö aloitti Pyhän Pietarin seurakunnan kirkkoherrana vuonna 2007, ja Markku Päiviö tuli perässä vuonna 2010. Aluksi hän avusti vaimoaan sekä työsti raporttia Venäjän ja Viron kaupunkien ulkosuomalaistyöstä.

Seurakunnan täysipäiväiseksi turistipapiksi hänet nimitettiin kuusi vuotta sitten.

Mitä pidempään Markku Päiviö on asunut Tallinnassa, sitä paremmin hän on tajunnut asuvansa oikeasti ulkomailla.

– Kulttuurierot ovat tulleet esiin pikkuhiljaa.

Viro ei tosiaankaan ole mikään Suomen jatke, vaikka mailla onkin paljon yhteistä.

Päiviöt asuvat vuokra-asunnossa Tallinnassa, joten he ovat tutustuneet virolaiseen ja erityisesti tallinnalaiseen elämänmenoon myös asuinalueensa kautta.

– Tallinnan huonoihin puoliin kuuluu tietynlainen välinpitämättömyys. Tänne on esimerkiksi rakennettu uusia pyöräteitä, mutta ihmiset ajavat silti pyörillä ja skuuteilla jalkakäytäviä pitkin.

Aivan toisenlaista meininki on vaikkapa Kuresaaressa ja Tartossa, jota kutsutaan Viron Ateenaksi, Päiviö sanoo.

Joka tapauksessa Päiviöt ovat viihtyneet Virossa hyvin. Loma-aikoina pariskunta suuntaa kotiin Helsinkiin, sillä siellä asuvat lapset ja lapsenlapset. ■

Suomalaispappeja maailmalla Suomalaispappeja työskentelee Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Saksassa, Ranskassa, Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa, Sveitsissä, Espanjassa, Thaimaassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa sekä talviaikana Kyproksella ja Turkissa.

Lisäksi matkapapit vierailevat joulu- ja osin myös pääsiäisaikaan Venäjällä, Kiinassa, Kreikassa, Italiassa ja kuudessa Latinalaisen Amerikan maassa.

Suomalaisten lähetysjärjestöjen papit palvelevat tarvittaessa suomalaisia esimerkiksi useissa Afrikan maissa.

Lisätietoja osoitteessa evl.fi/ulkosuomalaiset.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

17

Kuka?

Jepa Lambert, 41, on soul-laulaja, joka asuu Helsingissä poikansa ja avomiehensä kanssa.

Mitä?

Lambert toimii taustalaulajana televisiossa muun muassa Elämäni biisi -ohjelmassa. Hän johtaa Sounds of Mercy -gospelkuoroa. Joskus hänet saattaa nähdä esilaulajana Tuomasmessussa Mikael Agricolan kirkossa.

Motto

Ilon kautta!

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Gospelin viemää Kaksi vuotta koodaamista riitti – Jepa Lambert lähti opiskelemaan lapsuutensa toiveammattiin laulajaksi.

Tie on vienyt telkkariin ja kuoronjohtajaksi.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

J

enni ”Jepa” Lambert on laulanut aina.

Ennen kuin hänestä tuli television musiikkiohjelmien taustalaulaja, laulut kaikuivat kristillisissä piireissä.

Alakoululaisena Lambert esiintyi seurakunnan tyttöporukalla Seppo Hovin seurassa –ohjelmassa. Yläasteiässä hän johti kahta kuoroa, säesti pianolla seurakuntalaisten laulua ja veti ylistyslauluja. Parikymppisenä Lambert lauloi suomeksi ja englanniksi gospelbändeissä.

– Olen kasvanut Tikkurilan helluntaiseurakunnassa, Minttukirkolla. Olen edelleen seurakunnan jäsen, mutten asu enää kirkon lähellä enkä ole pitkään aikaan käynyt siellä, Lambert kertoo.

JO VARHAIN vaikutti siltä, että musiikista tulisi musikaalisen ja esiintymisestä nauttivan Jepa Lambertin ura ja elämä.

– Kasvoin sisarusteni kanssa perheessä, jossa aina kaikki olivat meille tervetulleita. Usein kotona oli porukkaa, musiikkia ja hengellistä ohjelmaa.

Laulamisen lisäksi Lambert halusi alkaa soittaa. Setä ehdotti pianoa, ja sellainen haettiin isän kanssa pakettiautolla Oulun läheltä.

Seurakuntatutun ohjaamat soittotunnit alkoivat, kun Lambert oli kuusivuotias. Hän oppi ensin soinnut ja tarjoutui ekaluokkalaisena säestämään lauluja koulun musiikin tunneilla.

– Soittaminen varmaan vei minut sille polulle, että kävin Vantaalla Simonkallion koulun musiikkiluokan ja sitten Helsingissä Sibelius-lukion.

– Musiikkilukiossakin lauloin. Teimme paljon keikkoja ja kävimme kuoron kanssa kiertueella Japanissa asti. Joka joulu me kamarikuorolaiset lauloimme neljän laulajan voimin Stockmannin käytävillä.

Lukion jälkeen Lambert alkoi kuitenkin jarrutella ja järkeillä. Vaikka musiikki oli ihanaa ja tärkeää, epävarmasta alasta ei ehkä kannattaisi kuitenkaan tehdä ammattia.

Hän päätyi opiskelemaan mediatekniikan insinööriksi.

Lambert ehti koodata pari vuotta, kun hän tuli toisiin ajatuksiin.

– Heitin kuin kolikon ilmaan: jos pääsen opiskelemaan laulamista, otan musiikin teon vielä vakavasti.

Lambert pyrki ja pääsi. Vuonna 2006 hän aloitti laulun opiskelun Metropolia Ammattikorkeakoulun pop-jazz-musiikon tutkinto-ohjelmassa. Samalla luokalla opiskeli muuan Jenni Var­ tiainen.

– Tutustuimme Jennin kanssa koulussa ekana päivänä. Sinne oli satoja hakijoita, ja sisään otettiin kuusi lauluopiskelijaa. Sitten opiskeltiin. Jenni teki opintojen aikana ensimmäisen soololevynsä ja breikkasi, ja minä sain lapsen. Kummankin opinnot vähän venyivät, ja valmistuimme samaan aikaan, Lambert kertoo.

VUONNA 2013 Jepa Lambert osallistui Voice of Finland –ohjelmaan. Hän kilpaili Elastisen joukkueessa ja pääsi livelähetyksiin asti.

– Laulukilpailuohjelman jälkeen aloin tehdä töitä Lenni­Kalle Taipaleelle lähinnä studiosta käsin taustalaulajana, ja sitten hän otti minut mukaan televisiobändiinsä. Ensin olin taustalaulajana Voice of Kids –ohjelmassa.

”

Taustalaulajat tekevät kaikkensa saadakseen biisin ja solistin kuulostamaan mahdollisimman hyvältä.

Aika nopeasti valmistumisensa jälkeen Lambert perusti oman toiminimen. Uran alussa hänellä oli paljon bilekeikkoja kuten firmojen pikkujouluja ja häitä. Viime aikoina Lambert on tullut television katsojille tutuksi Elämäni biisi -ohjelman taustalaulajana. Lisäksi hän on ollut aktiivinen muun muassa Vesterinen-yhtyeessä.

– Vasta sen jälkeen, kun olin opiskellut insinööriksi ja kokeillut sitä työtä, minulle tuli rohkeutta heittäytyä vapaaksi taiteilijaksi. Taustalaulamisesta on tullut pääduunini. Minulla on erilaisia projekteja, keikka siellä, keikka täällä. Laulan taustoja myös eri artistien levyille.

– Mutta onhan tämä freelance-muusikon elämä ihan hullua ja epävarmaa. Niin kuin yrittäjänä olo muutenkin. Ei ole peruspalkkaa, joka tulisi joka kuukausi. Edelleen kuitenkin uskon vahvasti siihen, että kova työnteko palkitaan.

TAUSTALAULAMINEN TUNTUU Jepa Lambertista luontevalta. Hän nauttii harmonioiden tekemisestä. Taustalaulajan ei ole tarkoitus viedä huomiota pois solistista, vaan saada solisti loistamaan ja olla myös solistin henkisenä tukena.

– Taustalaulaja on osa bändiä, yksi muusikoista. Kuten koko bändi myös taustalaulajat tekevät kaikkensa saadakseen biisin ja solistin kuulostamaan mahdollisimman hyvältä.

Elämäni biisi -ohjelmassa Lambert on joskus laulanut myös solistina. Hänestä se on ihanaa,

mutta myös hiukan pelottavaa, sillä taustalla laulaminen on hänelle tutumpi paikka.

– Jos saisin valita, laulaisin mielelläni molemmissa rooleissa. Eivät ne sulje toisiaan pois. Esimerkiksi Mariah Carey lauloi solistiuransa jälkeen pitkään taustoja eri artisteille, esimerkiksi Babyfacelle.

– Haluaisin, että minut tunnetaan ihan vain siitä, että minä olen minä ja voin tehdä monenlaista. Vähän niin kuin Lenni-Kalle tai Marzi Ny­ man. He voivat johtaa orkesteria, olla osa orkesteria ja tehdä myös soololevyjä. Laulajille tällainen on harvinaisempaa.

VIIME KEVÄÄNÄ Jepa Lambertille tarjottiin nuoruudesta tuttua tehtävää. Joukko eri kuoroissa laulaneita laulajia perusti Sounds of Mercy –gospelkuoron, ja Lambertia kysyttiin kuoron vetäjäksi.

– Minulla on ollut gospelia tosi ikävä. Mielelläni lähdin kuoroon mukaan ja johtamaan sitä.

Saimme nopeasti biisitiimin kasaan, ja yksi biisi on jo julkaistu. Ennen joulua olimme mukana Tuomasmessussa ja esitimme biisimme siellä. Se oli kuoron eka keikka, Lambert kertoo.

Gospelmusiikki vie Jepa Lambertin ajatukset väkisin 1990-luvulle, jolloin hän asui vuoden Yhdysvalloissa. Tikkurilan Minttukirkon pianisti oli saanut töitä Time Square Churchista New Yorkissa. 16-vuotias Lambert piti välivuoden koulusta ja lähti au pairiksi muusikkoperheeseen.

– Kotitöiden ohella osallistuin Time Square Church –seurakunnan toimintaan. Pääpastorina toimi silloin David Wilkerson, joka tunnetaan Juokse poika juokse -kirjasta. Minäkin olin lukenut kirjan.

– Oli tietysti mahtava tavata Wilkerson ja hänen vaimonsa kirkon backstagella. Paikka oli vanha Broadway-teatteri. Siellä sai hengailla ja tutustua muihin gospelsoittajiin.

Ehdottomasti suurimman vaikutuksen Lambertiin teki seurakunnan satahenkinen kuoro.

– Meitä oli kuorossa ehkä kymmenen valkoihoista. Pukeuduimme kuorokaapuihin, joissa oli kultaa ja lilaa ja opettelimme askeleet ennen kuin menimme lavalle. Lauloimme nimenomaan jenkkigospelia. Se oli ihan mahtavaa! Sen jälkeen hurahdin siihen musaan täysin.

– Jenkkigospel ja siihen usein liitetyt isot naislaulajat ovat olleet minun tärkein inspiraation lähteeni. Sellaiset, jotka käyttävät laulaessaan raakaa tunnetta.

Raa’alla tunteella Lambert tarkoittaa sitä, ettei lauleta aina niin kauniisti. Perinteisessä gospelissa käytetään ääntä paljon rajummin kuin klassisessa laulussa. Äänessä saa kuulua yhtä lailla itku ja huuto kuin valtava riemu. Siksi gospel on Lambertista kiehtovaa.

– Uskon, että gospelissa on jotain sellaista, mikä tekee hyvää meille hyssyttelykulttuurissa eläville suomalaisille, jotka on opetettu istumaan kiltisti ja laulamaan nätisti. Se vähän rikkoo kuorta. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

19

Työuupuneiden kohtalotoveri Katariina Sienalainen eli ihmeidentäyteisen elämän ja nääntyi kuoliaaksi – mikä hänessä ja muissa pyhimyksissä kiinnostaa?

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT AGEFOTOSTOCK JA KIRA PEROV/BILL VIOLA STUDIO

V

iidellä videonäytöllä nainen elää yksinäistä, hidasta ja aina samanlaisena toistuvaa elämää aamusta iltamyöhään. Herättyään hän joogaa, iltapäivällä ompelee, auringonlaskun aikaan kirjoittaa, illalla sytyttää rukouskynttilät ja iltayöstä käy nukkumaan.

Ulkomaailma on läsnä vain pienenä pilkahduksena ikkunasta. On kuin katsoisi modernia nunnan kammiota, osallistuisi hiljaiseen erakkoelämään.

Kyse on Amos Rexissä esillä olevasta amerikkalaisen videotaiteilijan Bill Violan teoksesta Catherine’s Room (2001). Teoksen nimi viittaa Italiassa 1300-luvulla eläneeseen Katariina Sienalaiseen, yhteen katolisen kirkon tunnetuimmista pyhimyksistä. Katariina ei ollut nunna vaan dominikaanien sääntökuntaan kuulunut maallikkosisar.

Nykytaiteessa pyhimyksiä näkee harvoin. Keskiajalla ja renessanssissa pyhimysten tarinat kuuluivat kuvataiteilijoiden keskeiseen repertuaariin, sillä kirkko oli tärkeä työllistäjä. Yksi taiteilijoista oli sienalainen Andrea di Bartolo.

1300-luvun lopussa, melko pian Katariina Sienalaisen kuoleman jälkeen, Andrea maalasi alttaritaulun, jonka aiheena on Katariina ja neljä muuta dominikaanisisarta. Tuo maalaus on toiminut Bill Violan innoittajana, ja hänen videoteoksensa on jaettu samalla tapaa viiteen ruutuun kuin Andrean alttaritaulun jalusta.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

JOS ODOTAT, että pyhimyksen elämään kuuluu jo lapsuudesta lähtien ihmeitä, näkyjä, askeesia ja lähimmäisten palvelemista, Katariina Sienalainen täyttää odotukset ja ylittääkin ne.

Vaikuttavat reliikitkin häneltä jäivät: peukalo ja muumioitunut pää Sienaan, jalka Venetsiaan ja loput ruumiista Roomaan.

Katariina tuntuu jo varhain valinneen tiensä, sillä viisivuotiaana hän oppi Ave Maria -rukouksen ja rukoili sitä portaita kulkiessaan polvistuen jokaisella askelmalla. Kuusivuotiaana hän sai ensimmäisen näkynsä ja seitsenvuotiaana teki päätöksen pysyä neitsyenä.

Katariinan elämänvaiheet kirjasi ylös hänen rippi-isänsä Raymondus Capualainen. Osa Legenda Maior -nimellä tunnetusta teoksesta on aikalaisten ja Katariinan itsensä kertomaa, osa rippi-isän havaintoja. Uskollisesti Raymondus raportoi Katariinan näyt, ekstaasitilat, katumusharjoitukset ja paastoamisen – ja ilmeisesti niistä seuranneet terveysongelmat. Legenda kertoo, että Katariina ei vuosiin pystynyt nauttimaan muuta ravintoa kuin ehtoollisaineita, leipää ja viiniä.

Rippi-isä kuvaa myös Katariinan omistautumista köyhien ja sairaiden auttamiseen. Joskus tuntuu tosin olevan kyse pikemminkin hengellisestä äärimmäisyydestä kuin laupeudentöistä.

Esimerkiksi tässä kertomuksessa: Kun Katariina huomasi kavahtavansa erään naisen haisevaa haavaa, hän rankaisi itseään työntämällä kas-

vonsa haavaan ja myöhemmin uudelleen juomalla haavasta valunutta mätää. Nöyryys palkittiin, kun näyssä Kristus antoi Katariinan juoda kylkihaavastaan. Tämän kokemuksen jälkeen Katariina ei enää pystynyt syömään tavallista ruokaa.

Viimeisinä vuosinaan Katariinasta tuli myös kirkollinen ja poliittinen vaikuttaja. Näkyjensä ohjaamana hän koki tehtäväkseen niin kutsutun Avignonin vankeuden lopettamisen ja paavinistuimen palauttamisen Roomaan. Hän matkusti Ranskaan suostuttelemaan paavia, ja vuonna 1377 paavi palasikin Roomaan. Se, kuinka paljon tämä oli Katariinan ansiota, on epäselvää.

KATARIINA SIENALAISESTA kerrotaan myös Eero Hietalan ja Heikki Rusaman kirjassa Kirkon ihmeellisimmät tarinat (Kirjapaja 2021), joka esittelee kristinuskon historiaa kiinnostavien henkilöiden kautta. Toisin kuin moni muu katolinen pyhimys Katariina ei ole painunut unohduksiin tai jäänyt pelkästään oman kotiseutunsa suojelijaksi. Päinvastoin: hän on saanut sekä kirkonopettajan että Euroopan suojeluspyhimyksen arvon.

– Minua kiehtoo, miksi hänestä tuli niin suosittu ja miten hän yhä on niin tunnettu. Katariinan tarinassahan on varsin erikoisia piirteitä. Mutta varmaan hän aikanaan teki suuren vaikutuksen ihmisiin ja hänessä oli jotakin, mikä ei näissä makaabereissa tarinoissa ihan välity, Hietala sanoo.

Kirkon ihmeellisimmät tarinat ei ole varsinainen pyhimyskirja. Hietalan mukaan kirjan taustalla on huoli siitä, että kristillisen kulttuurin yhteisiä tarinoita ei enää tunneta. Kirkkoon kuitenkin kuuluvat myös meitä ennen eläneet kristityt.

– Meidän metodimme on ollut, että kerrotaan tarina ja pyritään eläytymään kunkin henkilön mielenmaisemaan. Oma ymmärrykseni ja myötätuntoni näitä kirjan hahmoja kohtaan kasvoi, vaikka jotkut jutut tuntuivatkin ihan hulluilta.

Hietala ottaa esimerkiksi 400-luvulla Syyriassa eläneen askeetikon Simeon Styliitan, joka kilvoitteli 37 vuotta pylvään päällä. Simeon ja muut uskossaan vankkumattomat ovat saaneet Hietalan kysymään, miksi kirkossa nykyisin kammotaan ehdottomuutta. Toinen asia, jota Hietala jäi miettimään, on luterilaisten suhde pyhimyksiin.

– Me ajattelemme jotenkin niin, että on huono asia nostaa uskon perspektiivissä jotakuta kor-

Andrea di Bartolo kuvasi Katariina Sienalaisen hartaudenharjoitusta alttaritaulussa 1300-luvun lopulla.

keammalle kuin toista. Siinä on taustalla kaunis ajatus, että pienikin uskon siemen riittää. Mutta miksi uskossa ei voisi olla esikuvia, kun kaikilla muillakin elämän osa-alueilla on? Näen pyhimykset eräänlaisina kirittäjinä. Voi olla ihan hyvä, että on joku, josta voi katsoa vähän mallia.

KUN PYHIMYKSET raivattiin reformaation myötä pois luterilaisesta kirkosta, suurimman menetyksen kokivat naiset. Neitsyt Maria, Birgitta ja muut naisten esikuvat on työnnetty kirkon takariviin. Näin arvioi tietokirjailija Marianne Kiskola, joka on kirjoittanut kirjan 24 pyhimystä pahan päivän varalle (Kirjapaja 2021).

– Luterilaisilta naisilta puuttuu vahvan ja omanarvontuntoisen naisen malli, samastumiskohde, joka olisi mukana synnytyksissä, hautajaisissa ja elämän eri aallokoissa, Kiskola sanoo.

Hänen mukaansa pyhimykset myös madaltaisivat kynnystä avun pyytämiseen.

– Korostamme liikaa sitä, että pitää pärjätä yksin. Kulttuureissa, joissa pyhimykset elävät mu-

kana ihmisten arjessa, he ovat yksi tukiverkostoista. Minusta on lohdullinen ajatus, että on tahoja, jotka rukoilevat ja toivovat meille hyvää.

Kiskola asuu Kreikassa, missä pyhät kulkevat ihmisen rinnalla syntymästä asti. Pyhiltä pyydetään esirukouksia ja ihan konkreettistakin apua.

Esimerkiksi suositun pyhimyksen Fanourioksen puoleen käännytään, kun jokin asia on kadoksissa. Kun avaimet tai silmälasit sitten Fanourioksen avulla löytyvät, tapana on leipoa kakku hänen kunniakseen.

– Ihmisten on helppo samastua pyhimyksiin, jotka ovat olleet inhimillisiä ihmisiä hankaline perhesuhteineen, uraongelmineen ja rahavaikeuksineen. He myös kannustavat esimerkillään armeliaaseen mutta pelottomaan elämään. He ovat ikään kuin moraalisia kompasseja, esirukoilijoita ja elävän uskon esimerkkejä, Kiskola sanoo.

Toisaalta esimerkiksi Katariina Sienalaisesta tuskin kannattaa ottaa mallia kaikessa. Kuoliaaksi itsensä näännyttänyt Katariina on Kiskolan mukaan työuupuneiden kohtalotoveri, joka voi-

Osa Bill Violan videoteoksesta Catherine’s Room, joka on parhaillaan esillä Amos Rexissä.

si muistuttaa kohtuullisuuden, armeliaisuuden ja rajaamisen tärkeydestä. ”MATKAT MENNEISYYTEEN purkautuvat lankakeränä jonka päässä pääskyset lentävät”, aloittaa runoilija Pirjo Kotamäki Pyhästä Birgitasta kertovan runokokoelmansa Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan (Basam Books 2021).

1300-luvulla elänyt ruotsalainen Birgitta oli sekä profeetallisia näkyjä saanut mystikko että peloton vallankäyttäjä.

Matkoja menneisyyteen Kotamäki on tehnyt aiemminkin. Hän on kirjoittanut runokokoelman Villit linnut olkapäillä (Basam Books 2020) 1200-luvulla eläneestä italialaisesta pyhimyksestä Franciscus Assisilaisesta. Pöytälaatikossa on myös julkaisematon Katariina Sienalaisesta kertova kokoelma.

Kotamäki epäilee, ettei monikaan asia ole keskiaikaisten pyhimysten ajoista muuttunut.

– Köyhät köyhtyvät, rikkaat rikastuvat. Mutta kuka nykyajan rikas lahjoittaisi omaisuutensa ja lähtisi Franciscuksen tielle? Tai kuka lähtisi Birgitan tavoin esimerkiksi arvostelemaan päättäjiä hävittäjähankinnoista? Kotamäki kysyy.

– Birgitta, kuten Franciscuskin, oli aikansa radikaali. Hän uskalsi sanoa, ja paavit ja kuninkaat saivat kuulla kunniansa.

Franciscuksen radikaalius näkyy hänen suhteessaan rahaan. Nuorena tämä rikkaan kangaskauppiaan poika vietti tuhlailevaa elämää. Koettuaan kääntymyksen hän luopui perinnöstään ja alkoi kiertää paljasjalkaisena saarnaajana. Niukan toimeentulonsa hän hankki kerjäämällä.

Kotamäki kiinnittää huomiota myös Franciscuksen luontosuhteeseen.

– Franciscukselle kaikki oli Jumalan heijastusta. Jopa pienellä koppakuoriaisella oli tarkoituksensa, niin kuin veljellämme auringolla ja sisarellamme kuulla.

Franciscuksesta ja Birgitasta kirjoittaessaan Kotamäki kertoo paitsi pohtineensa myös kokeneensa pyhyyttä.

– Tuntuu kuin pyhän kokeminen olisi ihmiseen asetettu. Se uinuu siellä jossakin. Pyhimykset ovat herättelijöitä siihen. ■ Bill Viola: Inner Journey 27.2. asti Amos Rexissä Helsingissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

21

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

alusta

JUNNILA KANNINEN

REMISSISSIPPI- NOTTUUTKELJOEN MIA TAA RANNALLA

2X

taaja- TOIMITTAJA missa YRSA

joutua

-1.

O

K

S

A

T

TURKIN NAAPURI

P

Ö

Y

D

Ä

L

E

L

L

A

T

LAHTELA A RAHA

T

R

O

T

I

I

M

I

R

I

A

L

U

JÄLJEMPÄNÄ MAINITTU

V

"HERRA KÄRON PAI- SIÄ K MENENI"

I

T

U

A

S

A

A

P

L

Ä

SESONKIEN PÄÄTTEIKSI

A

K U

R

K

A

N

S

A

S

L

A

O

S

APOSTOLINKYYDILLÄ

T

A

I

V

A

L

L

U

S

JULMIA KAK- R SOISSUOLA

A

A

A

T

H

A

J

U

H

E

R

N

E

MYRDAL

A

L

V

A

A

L

U

N

A

O

H

U

T

SILLÄ LAIL- N LA

I

I

N RAKEN- P

A

A

L

U

T

E

T

T

U

SEIKKAILEE T OUTOLASSA

A

T

U

I

V

E

R

O KRANT- M

I

E

T

O

U

S

A K:LLA- KÄÄN- E

MIEHIÄ

PRESLEY

KIN

NETTY

L

V

S

MEPPI KATAI- R NEN

-1.

L

A

T

E

A RAAVA T

V

A

A

T MERK- N

KITA-

KEIHÄÄNHEITTÄJÄ RASSA I PÖNT- K JANIS TÖ

L

S

TASAPAKSU TÄHTIMÄISIÄ

U

S

I

O

L

U

E

T

PIRKAN- A MAALLA

K

A

A

R

A

T

T

I

PAS- S SELIT

O

P

I

P AINEKSISTA T

JOHTAJILLE HEUREKA!

O

T

I

O

S

A

E

S

T

ANGORA- AFRI- E VUO- KASSA HISTA

U

SEKAVAA H

DAMON

P

PÄÄ- TORJUHÄN- MISIA VUOPISTOJA RISTO

K

A

S

MUISTISTA PULIKOINNIT

U

L

K

LANGETE- R TAAN

T O

T AALTO I

I

KARTTA- A KIRJA

T

L

E

K

A

N

N

L

I

H

A

NUT V N VALEN-

R

A

P

I

O

M

A

T

OHJANTIN

N

A

L

A

S

U

I

J

A

O

I

I

PUUKOILLE

T

V

A

TYÖ-

T KYVYTTÖMÄLLE

LUSIM A KOI- L I E TAVIA KUVANYLIKULJEVESITETUT VÄY- E VEISTÄJÄ L NASTASE LIÄ OLAVI

M

E

T

A

N

U

L

I

K

K

Ä

T

O

L

A

JAPAS NISSA K

O

B

E

T

A

T

Ä

A

R

S

I

N

A

V

A

S

CONNERY

S

E

A

N

PUOLISOIDEN ISIÄ

MEINATA A

I

K

O

A

A

T

S

A

A

L

A -VISIO T

L

E

M

U

R

U REN+ I

R

A

T

E

T

A

SOTAPAIK- R KA

A

N

A

LEHMILLE P JUHTA

U

OSAKE-

V

SUURI

PSYKOLOGI

Y

A

ARVO-

MAAHAN

E

T DUNDERFELT I

Y

I

I

L

T

N

S

T

U

A

SOINTUJEN HAKEMISIA

A

SEU-

S

T

I

I

T

O

R

TU

A

S

I

LAIMEUS

A

H

KEJÄ

E

A

L

V

R

H

G

T

U

O

I

S

O

M

L -LEIPÄ L

HIIRISTÄ

U

NUS

PETTERI L

käydä O

juuri

A

TUETTU

A

R

A

TUOKSUNÄTKELMÄ

U

I

S

E CAST,

KAIMA

O

T

E

P

R

A

L

E

A

P

E

T

I

E

L

I

T

VOI I KIVUN T

U

T

A

M

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

ENSIMMÄISEN NIMINEN

ALKUSEURAKUNNAN LÄHETYSTYÖNTEKIJÖITÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

Mielipide MARTTA-KAISA VIRTA

Soten ongelmat ovat ratkaistavissa EVE RÄMÖ nosti esiin Vantaa-Keravan hyvinvointialueen keskeisiä ongelmia (K&k 16.12.). Olen nähnyt, miten hoitajapula vaikuttaa vanhustenhoitoon, eikä näky ollut kaunis.

Ihmisarvoinen hoiva kuuluu kaikille ikään katsomatta.

On totta, että laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut maksavat. Minusta nämä palvelut neuvoloista sosiaalitoimeen ja vanhainkodeista hammashoitoloihin ovat hyvinvointivaltion ydintehtäviä. Meillä pitää olla varaa hoitaa läheisemme hyvin ja ennaltaehkäistä pahempia ongelmia.

Aluevaltuustot päättävät, millaisia palveluita tulemme jatkossa näkemään. Siksi toivon, että kaikki äänioikeutetut käyvät äänestämässä ihmisarvoisten palveluiden puolesta 23.1.2022.

Tuomas Suihkonen yhteisen kirkkovaltuuston jäsen aluevaaliehdokas (vas.), Vantaa

Jumalanpalveluksia ja lähimmäisenrakkautta JUMALANPALVELUSTEN ROOLI suomalaisten hengellisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä ei ole kolumnisti Rebekka Naatuksen mukaan niin suuri kuin koronarajoitukset antavat ymmärtää (kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot 27.12.).

Olemme historiallisesti oudossa tilanteessa, jossa jumalanpalveluksista kiinni pitäminen ja ehtoollisen vietto tuntuvat raikkailta ja radikaaleilta ajatuksilta. ”Miksi kirkko ei sitä ja miksi kirkko ei tätä” on hyvä hokema, jolla usein nostetaan esiin varteenotettavia kysymyksiä vaikkapa kirkon tasa-arvosta. Kirkon ensisijainen tehtävä ei kuitenkaan ole täydentää riittämättömiä hyvinvointivaltion tukimuotoja tai saatella uskonnottomia pariskuntia alttarille perinteen vuoksi ja sukulaisten iloksi.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö yhteisöruokailujen, diakoniatyön ja sielunhoidon suoma apu olisi välttämätöntä ja kirkkolaissa tarkoitettua lähimmäisenrakkauden toteuttamista.

Pääosin sekulaaristi toteutettavan avustustoiminnan asettaminen vastakkain jumalanpalvelusten kanssa tuo näkyville sen, että kirk-

Pankit mukaan digitukeen SENIORIT SAAVAT digiopastusta seurakunnilta (K&k 18.11.) Neuvonnan ongelmana on kuitenkin se, että neuvontaa kaivattaisiin myös pankkiasioihin. Koska työntekijä ei saa nähdä tilitietoja, pankkiasioiden digituki on vain rajallista.

Myös muut tahot (esimerkiksi HelsinkiMissio) järjestävät senioreille digiopastusta, mutta siinä on sama ongelma.

ko mielletään ensisijaisesti erilaisten tukimuotojen ja tapahtumien toteuttajaksi.

Jumalanpalvelukset ja ehtoollisyhteys ovat osalle suomalaisia hengellisen hyvinvoinnin kivijalka myös pandemia-aikana. Ne ruokkivat sitä hengellisyyttä, joka voi havahduttaa auttamaan myös muita.

Tommi J. Vehmas Helsinki

Sydän paikallaan JUMALANPALVELUSHAN ON seurakunnan sydän. Ei sydäntä voi repiä rinnasta, silloin kyllä kuolee koko elimistö.

Erkki Haapaniemi Helsinki

Herttoniemi ei voi säästää enempää HELSINGIN SEURAKUNTIEN Rohkeasti yhdessä -ohjelma velvoittaa seurakuntia säästötoimiin. LänsiHerttoniemessä ja Herttoniemenrannassa on yli 18 000 asukasta, mutta kirkkoa ei ole.

Ehdottaisin, että seurakunnat ryhtyvät yhteistyöhön suurimpien pankkien kanssa. Kirkko ja kaupunki -lehti tavoittaa lähes kaikki seniorit, joten se on hyvä tiedotuskanava. Seurakunnilla on myös sopivia tiloja neuvontaa varten.

Vielä pari vuotta sitten alueella oli kolme kirkkoa. Herttoniemenrannan kappeli suljettiin seurakuntalaisten vastustuksesta piittaamatta. Herttoniemen kirkko ehti nipin napin täyttää 60 vuotta ennen ovien sulkeutumista sisäilmaongelmien vuoksi.

Länsi-Herttoniemen vanha seurakuntatalo myytiin grynderille, joka on pystyttänyt kirkon alueelle tornitalon toisensa syliin.

Miten siis säästetään olemattomasta toiminnasta alueella, jossa enemmistö Herttoniemen seurakunnan asukkaista asuu?

Kovin pitkää aikaa ei ole siitä, kun seurakunnan Sammatin kesäkodissa järjestettiin virkistysviikkoja työn uuvuttamille ja iloisia juhannusjuhlia. Nyt Sammatti on vain muisto menneisyydestä.

Seurakunta sponsoroi iki-ihanat bussiretket jopa ortodoksisen luostariveljen ravintolaan. Monelle yksinäiselle se oli henkireikä. Silloin seurakunta toimi.

Kysyä sopii, miksi maksaa olemattomasta toiminnasta!

Hanna-Elina Yli-Koski Helsinki

Uusia kasvoja aluevaltuustoon IHMETTELEN, ETTÄ ihmiset äänestävät samat ihmiset eduskuntaan, kunnanvaltuustoon ja aluevaltuustoon ja ihmettelevät sitten, miksi mikään ei muutu.

Monilla nyt vaaleissa ehdolla olevista on ollut mahdollisuus jo nykyisissä luottamustoimissaan muuttaa asioita, mutta puheeksi on jäänyt. Miksi asiat olisivat toisin uudessa luottamustoimessa?

Pienillä puolueilla ei ole ollut vielä mahdollisuutta vaikuttaa, sillä jäämme suurten jalkoihin. Politiikka talloo alleen hyvät ideat ja ajatukset. Äänestäjillä on nyt mahdollisuus muuttaa tilanne ja tehdä meistä pienistäkin vaikutusvaltaisia ja saada parannusta asioihin.

Terveys ja turvallisuus ovat hyvän elämän edellytyksiä!

Tiina Arlin aluevaaliehdokas (KD) Myyrmäki, Vantaa

Eva Redelinghuys Herttoniemen seurakunnan jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

23

Hammashoitoa

Kuulutukset

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oteesi norm. 650 opr kok an leu ala Ylä- tai

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Seuraava lehti ilmestyy 27.1.

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

5m

6m

81 155

103 184

124 204

152

190

236

287

328

Uurnahauta € Hoitotapa Pinnan hoito 14 Kukkien hankinta ja hoito 87 Hinta yhteensä € 101

3m

4m

5m

6m

206 561

313 658

417 783

524 932

628 1035

767

971

1200

1456

1663

Pinnan hoito 69 Kukkien hankinta ja hoito 447 Hinta yhteensä € 516 Haudan peruskunnostusmaksu 54 €/arkkuhautapaikka ja 20 €/ uurnahauta. Tilaukset Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta 14.4. mennessä p. 09 8050 2200 ma–ti klo 9–15, ke–to klo 9–12, pe suljettu, tai hautatoimisto.espoo@evl.fi.

www.ukkonen.com

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

4m

61 129

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa.

www.norros.com

3m

42 110

Uurnahauta € Hoitotapa

NORROS OY Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680

Pinnan hoito 23 Kukkien hankinta 87 ja hoito Hinta yhteensä € 110

Pinnan hoito 121 Kukkien hankinta 447 ja hoito Hinta yhteensä € 568

Lakipalveluja

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m

Arkkuhauta € Hoitotapa 1m 2m

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

Yhden vuoden määräaikaishoidot

Viiden vuoden määräaikaishoidot

• EHT Sirkka Müller

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

HAUDANHOITOMAKSUT 2022

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Hautauspalveluja

Tapahtumia

Tilaisuuksia HERÄTTÄJÄ­YHDISTYS

yhteistyössä

su 16.1. klo 11 kirkkopyhä Lautta­ saaren srk­väistötila, Heikkiläntie 7 A; saarna K. Hiltunen; tarjoilu ja seurat. klo 15 seurat Nurmijärven seura­ kuntakeskus, Kirstaantie 5. klo 16 Yhteyden kaipuu – herännäi­ syyden ja mystiikan ihmiskuva, K. Hiltunen Seuratuvalla; Salomon­ katu 17 D, Helsinki. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalan­ raitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Oliivi­sali, vanha kko, Kirkkotie 2, Järvenpää. ti 18.1. Ekumeeninen kristittyjen rukousviikko alkaa. klo 18 verkkoseurat Facebook ja YouTube. su 23.1. klo 13 Körttikodin kirkkopy­ hä, Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, Hki; kahvit ja seurat yo­kodilla, Ratakatu 1 a A 3. ti 25.1. klo 12.30 Seuratuvan lähe­ tyspiiri, mm. lähettikirjeitä; Autotalo, Helsinki. ke 26.1. klo 19 Körttiksen seurat.

Helmihetkiä

Naistenpäivät 11.–13.2. Vivamossa Tunteista, elämän helmihetkistä ja ruuhkavuosista on Vivamon Naistenpäivät tehty. Miten linkittää työ, lapset ja omat vanhenevat vanhemmat, selättää uupumus, löytää yhteys ja rohkeus?

Kanssasi Kati Pirttimaa, Minnamaria Tammisalo, Raija Kumpula, Terhi Rajala, Tuula Tynjä, Marika Viljamaa, musiikissa Maaria Rantanen

Lämpimästi tervetuloa!

Myös verkko-osallistuminen 35 € kansanraamattuseura.fi/verkkokauppa

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Kurssimaksu 35 €, vain la 25 € Täysihoito 163–183 €

Ilm. viim. 4.2.: 0207 681 760, vivamo@sana.fi Vivamontie 2, 08200 Lohja, vivamo.fi

Apurahat

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi.

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja. Hakuaika umpeutuu 31.1.2022.

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Kiinteistönvälitystä Valitse asuntokaupan Supervoimat asuntosi välittäjäksi!

Ota yhteyttä: Markku Kilpeläinen, yrittäjä, LKV markku.kilpelainen@km.fi p. 040 715 7150

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Hki

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä.

P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Munkkiniemi 2 h+kk+alk 42 m2 Rauhall. valoisa, kesk. sijainti, eläimet ok. Hp 820 €/kk. 0500 488 547

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

2 h + k, 47 m2 Kontula.

Lähellä metroasemaa.

P. 044 026 0741

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys ry

Raamattupiirit Roomalaiskirjeestä Uusheräyksen rukoushuoneella (Fredrikinkatu 61 B, Helsinki) Sunnuntai-iltapäivinä klo 14.00, kahvit klo 13.30 23.1. – 6.2. – 27.2. – 20.3. – 10.4. – 15.5.

Siivouspalveluja

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Vuokralle tarjotaan

UUSHERÄYS

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Onnistuneet asuntokaupat!

Palveluja tarjotaan PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

09 628 398

BREMERIN KIVI

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

hautakivityöt

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536 KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

25

Harras hetki

Kasvatustieteilijä ja kuvanveistäjä Juha Luodeslampi työskentelee Kirkkohallituksessa aikuistyön ja kulttuurin asiantuntijana.

Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Luodeslampi selvitti, millaisia haasteita uskonnonopettajat kohtasivat peruskoulun syntyvuosina ja miten he vastasivat niihin.

Juha Luodeslampi entisöi Messerschmitt-kääpiöautoa neljä vuotta. Seuraava projekti on taka-alalla näkyvä saksalainen Gutbrod, joka on valmistettu vuonna 1951.

Menneen maailman lumo Juha Luodeslampi kunnostaa verstaallaan vanhoja autoja, mopoja ja laitteita – ja työstää samalla ajatuksiaan.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

K

un kello lähenee iltayhdeksää, Juha Luodeslampi avaa verstaansa oven munalukon tottunein ottein. Hän saa parhaat luovat ideansa, kun päivän välttämättömät askareet ovat jo takana.

Luodeslampi työstää verstaallaan ajatuksia, mutta työn tulokset ovat käsin kosketeltavia.

Vuosien varrella monenlaiset vanhat autot, mopot, moottorit ja koneet ovat saaneet hänen käsissään uuden elämän.

Vanhan auton kunnostaminen alkaa tavallisesti laajoilla ruostekorjauksilla, jotka Luodeslampi tekee hitsaamalla. Sen jälkeen edessä on maalaus, sisäosien verhoilu ja monen yksityiskohdan uudelleen rakentaminen.

Luodeslampi kutsuu harrastustaan koneen filosofiaksi tai runoudeksi. Työskennellessään hän pohtii, missä historian tilanteessa ajoneuvo tai laite on syntynyt, miksi se on valmistettu näin ja miten syntyaika näkyy sen muotoilussa.

YKSI ESIMERKKI koneen filosofiasta on Juha Luodeslammen kunnostama Messerschmitt, jota voi luonnehtia moottoripyörän ja auton välimuodok-

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

si. Nykymittapuulla kääpiöauto on onnettoman pieni, tehoton ja epäluotettava, mutta syntyhetkellään se vastasi todelliseen tarpeeseen.

Toisen maailmansodan jälkeisenä pula-aikana juuri ja juuri kolme henkeä kuljettava saksalainen keksintö oli halpa ja edullinen ajoneuvo, jollaisten kysyntä oli kovaa. Ensimmäiset tällaiset autot tehtiin lentokonetehtaassa, jossa ei saanut enää valmistaa lentokoneita.

Kun Luodeslampi hankki vuonna 1955 valmistetun menopelin, se oli ollut jo pitkään purettuna edellisen omistajan varastossa. Paljon osia puuttui.

Vielä muutama vuosikymmen sitten osien puuttuminen olisi voinut muodostua ongelmaksi, mutta nykyään apuna ovat vanhojen ajoneuvojen harrastajien kansainväliset nettiyhteisöt. Niiden avulla Luodeslampi löysi muun muassa alkuperäisen rullattavan katon, joka oli lojunut vuosikausia ruotsalaisen polkupyöräliikkeen perällä.

VERSTAALLAAN Juha Luodeslampi tekee jotakin sellaista, mihin ”valkoisten sohvien miehet” eivät pysty. Ilmaisu kuvaa hänen elinaikanaan tapahtunutta yhteiskunnan muutosta.

Luodeslampi varttui työväestön asuinalueella Vantaan Korsossa ja näki, miten isät korjasivat ja kunnostivat autojaan ja pojat polkupyöriään ja mopojaan. Nyt tuota maailmaa ei enää ole.

Verstas on Luodeslammelle ympäröivän maailman kiireiltä ja haasteilta suljettu tila. Siellä häntä odottaa valtava määrä virikkeitä kuten työkaluja, tavaroita, vanhoja tekniikan alan lehtiä ja

”

Verstaassa odottaa valtava määrä virikkeitä kuten työkaluja, vanhoja lehtiä ja monenlaista roinaa. monenlaista roinaa. Ne ja mielessä liikkuvat asiat linkittyvät toisiinsa ja muodostavat loputtoman määrän ajatusten ja merkitysten ketjuja.

Tavoitteiden asettamisen sijasta Luodeslampi puhuu keskeneräisyyden viisaudesta. Hänen ei tarvitse tietää käsillä olevan työn valmistumispäivää, eikä kaikkien prosessien tarvitse tulla koskaan valmiiksi. ■

Hyvää pyhää

16.1.

Tämän sunnuntain evankeliumissa (Joh. 2:1–11) Jeesus muuttaa veden viiniksi.

Taivaan kannen takoja ILMARINEN JA ILMARI ovat ikivanhoja nimiä. Jo 1550-luvulla Mikael Agricolan laatimassa jumalaluettelossa hämäläisten jumalahahmoksi on nimetty Ilmarinen. Luettelo löytyy Agricolan suomentaman Psalmien kirjan esipuheesta. Kalevalassa taas Ilmarinen on yksi teoksen päähenkilöistä. Tämä tyyni ja rehellinen seppä takoo taivaan kannen ja myllyn, joka tuottaa rikkauksia. Ilmarit viettävät nimipäiväänsä 16. tammikuuta. Nykyään Ilmari annetaan useimmiten pojalle toiseksi tai kolmanneksi nimeksi.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Ihmeiden tekijä

K

irkon vuodenkierrossa eletään vielä joulun jälkeisissä tunnelmissa: Jeesus on syntynyt, kasvanut, opettanut teini-iän kynnyksellä temppelissä ja saanut kasteen. Hän on myös jo aloitellut opettajan työtään, josta hänet myöhemmin hyvin tunnetaan.

Ura on aivan alkuvaiheissa, kun kohdalle osuvat Kaanan häät.

Jeesus on porukkansa kanssa häissä kutsuvieraana, kun viini loppuu kesken ja äiti-Maria ryhtyy järjestelemään. Vastahakoisuudestaan huolimatta Jeesus lopulta muuttaa veden viiniksi, eikä miksi tahansa viiniksi vaan hyväksi sellaiseksi. Hääilo on pelastettu ja oppilaat ovat vakuuttuneita uudenlaisesta kirkkaudesta opettajassaan.

Aikanaan vaikutuksen tehnyt kertomus toimii nykyään lähes päinvastoin. Aikamoisia satuja, häivähtää mielessä.

Mihin tällaisia tarvitaan kaiken Jeesuksen tarjoaman ajat-

toman ja vakuuttavan opetuksen lisäksi? Lähimmäisen rakastamisen oppi ja käsitys jokaisen ihmisen yhtäläisestä arvosta eivät enää kaipaa rinnalleen ihmetekoja.

On hyvin ihmeellistä, että Jumala on ottanut Jeesuksessa ihmisen rajallisen osan iloineen, suruineen ja kasvukipuineen. Mutta se on vasta toinen puoli totuutta. Jeesus on myös Jumalan poika. Hän parantaa, hän tuo toivon ja hän pystyy sellaiseen, mikä ylittää käsityskykymme.

Ja monenlaisten inhimilliset mitat ylittävien tekojensa jälkeen hän jatkaa toimintaansa selittelemättä niitä sen enempää.

Viineistä viis, ei Jeesuksen ihmetekoihin tarvitse jäädä jumiin, mutta ei hänen jumalallista puoltaan pidä hylätäkään. Hän, joka on Jumalan Poika, tuntee meidän elämämme huolet ja murheet. Hänellä on voima antaa ihmeellinen rauha niiden keskelle.

Opettele pyytämään Jumalalta Jumala ei ole toivomus­ automaatti, ja joskus on mietittävä tarkkaan, mitä pyytää.

Mutta pyytämällä tarvitsemaasi selvität itsellesi, mitä kaipaat, ja annat Jumalalle mahdollisuuden iloisiin yllätyksiin.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2021

27

Uupumuksesta toipuminen, piispojen teologiset tikarit ja marsuja hoitava räppäri Nämä olivat verkkosivustomme suosituimpia aiheita viime vuonna. Lukijoita kiinnostivat myös suojeluspyhimystesti, kehitysvammaisten rakkaustarina, muusikko Jukka Leppilammen rukouslaulu, tarina lestadiolaisuudesta irtautumisesta ja Turun uuden piispan elämä.

Lue jutut osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

1

13.1.2022 kirkkojakaupunki.fi

Uskallatko palkata yli 55-vuotiaan?

Voit saada kokeneen ja lojaalin työntekijän s. 4 Saikal Osmonalieva neuvoo ikäihmisiä tietotekniikassa.

Vapaaehtoisia opastajia tarvitaan lisää s. 6

HELSINKI

Kauhan varressa Isla Cruz ja Senja Atva ohjaavat yhdessä kokkikerhoa.

Yhteistyö sujuu, kun toiseen voi luottaa täysin s. 2

Senja Atva tykkää erityisesti leipomisesta ja ja Isla Cruz ruuanlaitosta. Ystävykset ohjaavat kahta kokkikerhoa Kallion seurakunnan alueella asuville lapsille ja nuorille.

Kokkailua rennolla meiningillä Seurakunnat tarjoavat kouluikäisille monenlaisia harrastusmahdollisuuksia. Isla Cruz ja Senja Atva vetävät kokkikerhoa Kallion seurakunnassa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

P

asteijoita, porkkanakakkua, mokkapaloja, pipareita, joulutorttuja, pizzaa, muffinsseja.

Ainakin näitä herkkuja ovat Kallion seurakunnan alueella asuvat ala- ja yläkouluikäiset lapset ja nuoret opetelleet tekemään seurakunnan kokkikerhoissa.

Kerhoja ovat ohjanneet 18-vuotiaat Isla Cruz ja Senja Atva.

2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

– Kerhon vetäminen on ollut yllättävän hauskaa. Lapset innostuvat ihan mistä vain. On helppo keksiä, mitä tehdään, ja jos kaikki ei menekään ihan kuten on suunnitellut, eivät lapset siitä pahastu. Se on ihan yhtä kivaa heille, Isla Cruz sanoo.

– Riippuu tietysti porukasta. Meidän kerholaiset tuntevat toisensa ja kerhossa on rauhallista. Ei tarvitse huolehtia siitä, etteikö jotakin saisi tehdyksi, Senja Atva jatkaa.

SENJA ATVA ja Isla Cruz ovat abiturientteja. Atva käy Helsingin suomalaista yhteiskoulua ja Cruz Helsingin uutta yhteiskoulua. Lukio-opinnot vievät aikaa, mutta kerhojen ohjaaminen sopii viikon aikatauluihin hyvin. Samalla saa työkokemusta.

– En oikeastaan tee muita töitä kuin kirkon juttuja. Joskus minulla on myös päivystysvuoroja seurakuntatiloissa ja sijaisuuksia iltapäiväkerhossa, Senja Atva kertoo.

– Yksi ilta viikossa on helppo pyhittää kerholle. Se myös rytmittää arkea, ettei olisi joka päivä vain pänttäämässä, hän jatkaa.

Kerhon ohjaamiseen he ovat sitoutuneet, mutta muissa hommissa on joustovaraa.

– Jos tulee keikkahommia, ne ilmoitetaan, ja se, joka pääsee ja ensimmäisenä vastaa, ottaa homman, Isla Cruz kertoo.

Senja Atva ja Isla Cruz eivät käyneet kokkikerhoa, mutta he ovat muuten olleet mukana seurakunnan jutuissa, esimerkiksi leireillä ja ripari-isosena sekä partiossa.

– Kun suostuin näihin kerhojuttuihin, en oikeastaan tiennyt, että minähän osaan. Vasta myöhemmin tajusin, että tämä on kivaa ja sujuu minulta, Senja Atva sanoo.

KOKKIKERHOA Senja Atva ja Isla Cruz ovat vetäneet työparina. Koska he ovat muutoinkin ystäviä ja tuntevat toisensa, yhteistyö sujuu.

– Kerhon ohjaamisessa on paljon pikkujuttuja. Se menee vähän niin, että kun toinen laittaa uunia päälle, toinen on pyyhkimässä pöytää, Atva sanoo.

– Yhteistyö sujuu, kun toiseen voi luottaa täysin. Olemme tehneet yhdessä töitä aikaisemmin myös leireillä, Cruz jatkaa.

Kerhonohjaajat saavat hyvin itsenäisesti suunnitella tapaamiskertojen sisällöt, mutta myös kerholaisilta kysytään toiveita siitä, mitä he haluavat kerhossa tehdä. Sitten Senja Atva ja Isla Cruz laittavat kauppareissut hoitavalle seurakunnan nuorisotyönohjaajalle viestiä ja kertovat, millaisia raaka-aineita seuraavaa kokoontumiskertaa varten tarvitaan.

Kun kokkaukset tulevat valmiiksi, niitä maistellaan yhdessä. Jotakin pyritään myös jättämään aina kotiin viemiseksi.

”

Yksi ilta viikossa on helppo pyhittää kerholle.

KOKKIKERHON VETÄJÄ SENJA ATVA

KOKKIKERHON OHJAAMINEN sopii nuorelle, joka pitää lapsista ja on valmis ottamaan vähän vastuuta.

Mikään kokenut kokkaaja ei tarvitse olla. Isla Cruz kyllä tykkää erityisesti leipomisesta, Senja Atva taas laittaa vähän enemmän ruokaa. Keittiöhommista kertynyttä tietotaitoa pääsee toki jakamaan, jos sellaista on.

– Siinä tekemisen lomassa voi jakaa vinkkejä kerholaisille, että kun teet jotakin, muista tämä ja tämä juttu. Enemmänkin se on kuitenkin ajanviettoa yhdessä, ja siinä lomassa tehdään asioita, Senja Atva kuvailee.

Nuoret kerhonohjaajat toivovat, että yhä useampi muistaisi, että myös seurakunnat tarjoavat monenlaisia harrastusmahdollisuuksia lapsille.

– Mielestäni kerhot ovat hieno mahdollisuus. Kallion seurakunnassa on ollut esimerkiksi urheilu-, tanssi- ja kokkikerhoja. Kerhoissa on ollut tilaa, Senja Atva sanoo. ■ Koululaisten kerhot Kallion seurakunnassa alkavat viikolla 3, mikäli koronarajoitukset sallivat. Tietoa seurakuntien kerhoista kouluikäisille löydät seurakuntien nettisivuilta.

– Keskustelun ja kohtaamisen tarve on nyt suuri, sanoo Henna-Mari Kettusaari. Kirkon walk-interapia alkoi syksyllä Tampereella.

Apua & tukea

Nuorille tarjotaan terapiaa ilman ajanvarausta Matteuksenkirkolla Jo yksi käynti voi auttaa oman elämän solmujen avaamisessa.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

M

atteuksenkirkon Varustamolla Itäkeskuksessa käynnistyy tammikuun lopulla 16–29-vuotiaille nuorille suunnattu maksuton walk-interapia. Terapiaan pääsee ilman ajanvarausta saapumalla vain paikan päälle. Halutessaan tapaamiseen voi tulla myös anonyymisti, kertomatta omaa nimeään. Keskustelulle varataan tunti aikaa.

– Jo yksi kerta voi riittää, lupaa Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön keskus Snellussa työskentelevä erityisnuorisotyönohjaaja, perhe- ja paripsykoterapeutti Henna-Mari Kettusaari.

NUOREN MIELTÄ voi painaa jokin trauma, oma perhetilanne, masennus, ahdistus, itsetuhoisuus, korona-altistus tai vaikka lemmikin kuolema. Vastaanotolla voidaan käsitellä myös seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Mikään aihe ei ole liian pieni tai suuri. Jos parisuhteeseen liittyvät asiat mietityttävät, terapiaan voi halutessaan tulla yhdessä kumppanin kanssa.

Walk-in-terapiassa lähdetään siitä, että nuori on aktiivinen toimija, joka ottaa vastuun itsestään. Tera-

peutti auttaa rajaamaan käsiteltävän asian. Yhdessä mietitään, mitä sellaisia voimavaroja nuorella on, joita hän voi ottaa käyttöön.

– Nuori saa itse päättää, minkälaista apua hän ottaa vastaan, paitsi jos kyseessä on nuoren henki tai terveys. Silloin meillä on velvollisuus puuttua asiaan, Kettusaari kertoo.

WALK-IN-TERAPIA on menetelmä, jossa käytetään ratkaisukeskeisen lyhytterapian periaatteita. Matteuksenkirkon walk-in-terapiassa nuoren kanssa voi olla keskustelemassa psykologin tai psykoterapeutin koulutuksen saanut henkilö tai muu kirkon työntekijä.

Jos nuori haluaa, hänelle voidaan lähettää tapaamisen jälkeen sähköpostiviesti, johon on kirjattu, mistä tapaamisessa on juteltu ja mitä on sovittu kokeiltavaksi tilanteen eteenpäin viemiseksi. Tarvittaessa nuori voi tulla uuteen tapaamiseen.

Vallitseva koronatilanne ja etäopiskelu ovat rajanneet sosiaalisia kontakteja. Siksi keskustelun ja kohtaamisen tarve on nyt suuri. Walk-in-terapiaan voi tulla, vaikka nuorella olisikin hoitokontakteja muualla tai hän odottaisi pääsyä pitkään terapiaan.

– Tavoitteena on avata nuorelle ovi, jonka takana on toivo, Kettusaari sanoo. ■ Walk-in-terapiaa 16–29-vuotiaille 24.1. alkaen maanantaisin klo 12–16 Matteuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3 (sisäpiha, katutaso).

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

3

Mistä töitä kokeneille?

Yli 50-vuotiaiden työttömyys on pahentunut koronapandemian aikana. Asennemuutoksen voisi aloittaa luopumalla määritelmästä ikääntynyt työntekijä.

K

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

aksi vuotta sitten pesyyspalveluissa olevat. rustetun ViisNollaTu– Yli 50-vuotiaiden pitkäaikaiski ry:n dynamot Jaatyöttömyys on noussut korona-aina Saikkonen, 58, ja kana ihan toiselle tasolle. Sen vaiLassi Vuorela, 60, kutukset ulottuvat pitkälle tulevaituntevat työttömyyssuuteen ja lisäävät köyhyyttä, Lassi ongelman omasta takaa. YhdisVuorela kuvaa. tyksen tarkoitus on vähentää yli – Kun on monta vuotta työttömä50-vuotiaiden työttömien, työttönä, rekrytoijat ajattelevat helposti, myysuhan alla olevien sekä osatyö- että ihminen on laiska, tyhmä ja hakykyisten työttöluton tekemään töimyyttä ja parantaa tä, Jaana Saikkonen heidän työllistyjatkaa. mismahdollisuuksiaan.

AIKA KULUU, ja pitVaikka työttökäaikaistyöttömyy”IKÄÄNTYNYT TYÖNTEKIJÄ” mien työnhakijoiden leima vahvisden määrä vähetuu. Mikä tuossa KUULOSTAA KEHÄRAAKILTA! ni Suomessa työon vikana, kun ei JAANA SAIKKONEN JA ja elinkeinominisse saa töitä? SamalLASSI VUORELA teriön marraskuun la rakentuu köytyöllisyyskatsahyysloukku. uksen (2021) mu– Jos joudut työtkaan, pitkäaikaistyöttömyys kasvoi tömäksi 51-vuotiaana, saat ansiosiselvästi marraskuuhun 2020 verratdonnaista työttömyyskorvausta kaktuna – jopa 24–25 prosenttia. Kaiksi vuotta. Sen jälkeen putoat Kelakiaan työttömiä työnhakijoita oli päivärahalle, mikä heikentää eläketvajaat 253 000, joista lomautettuja tä. Jos viisikymppinen työikäinen noin 28 000. Tämän päälle tulevat on saanut kerättyä säästöjä, Kela kokeiluissa, koulutuksissa ja työllikäskee kuluttamaan ne ensin pois,

”

Konstit kokeneiden työllistymiseen

1.

Korvataan aikansa elänyt viranomaismääritelmä ”ikääntynyt työntekijä” ilmaisulla ”kokenut työntekijä”.

2.

Korjataan isoja työnantajia koskeva maksuluokkamalli, joka hyvästä tarkoituksestaan huolimatta ylläpitää ikäsyrjintää.

3.

Virtaviivaistetaan palkkatukityötä. Tarvitaan yksinkertaisemmat velvoitteet työnantajalle ja aito pyrkimys työsuhteen jatkamiseen palkkatukijakson jälkeen.

4.

5.

Kielletään ikäsyrjintä yhdenvertaisuuslain pohjalta.

Mahdollistetaan tutkinnon opiskelu myös ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella, jotta alanvaihto paremmin työllistävälle alalle onnistuu. Nyt työttömyysetuudella ei saa opiskella kuin hiukan.

ViisNollaTuki ry

MAIJA SAARI

Joulukirkoissa oli väljää

Lastenkirkon jouluesitystä harjoiteltiin Helsingin tuomiokirkossa joulukuussa 2020.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

Pääkaupunkiseudulla oli joulukirkoissa väljää koronapandemian vuoksi. Voimassa olleiden rajoitusten mukaan esimerkiksi jouluaaton hartauksiin pystyttiin ottamaan vain kolmannes tilan maksimimäärästä.

Helsingin tuomiokirkossa on normaalisti istumapaikka 1 300 henkilölle. Nyt perheiden aattohartaudessa oli 194 osallistujaa, toisessa aattohartaudessa 227 ja Musiikkia jouluyönä -tilaisuudessa 269 henkilöä.

– Tavallisena vuonna Helsingin tuomiokirkon jouluaaton hartaudessa, jossa piispakin saarnaa, on ollut tuhat osallistujaa.

Nyt hartautta pystyi seuraamaan myös netissä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pappi AnnaMaija Viljanen-Pihkala kertoo.

Kauneimmat joululaulut luokiteltiin pääkaupunkiseudulla tilaisuuksiksi, joissa osallistujilta edellytettiin yleensä koronapassia. Suomen Lähetysseuran varainhankinnan päällikön Hanna Kalanteen mukaan koronapassin käyttö sujui enimmäkseen hyvin.

Kun Kauneimpiin joululauluihin osallistui aiempaa vähemmän ihmisiä, se tarkoittaa myös vähemmän kolehtivaroja Suomen Lähetysseuralle.

– Tämän vuoden tuottoa emme vielä tiedä, sillä seurakunnat tilittävät kolehdit vasta tammikuussa. Tekstiviesti- ja MobilePay-lahjoituksia on tullut mukavasti. En usko, että päästään normaaliin tulokseen, joka on ollut miljoona euroa vuodessa. Viime vuonna kaikista rajoituksista huolimatta päästiin lähes puoleen miljoonaan, Kalanne sanoo.

ennen kuin myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea, Lassi Vuorela huomauttaa ja lisää, että omasta asunnosta ei sentään voida heittää pihalle.

Hän on tehnyt suuren osan työurastaan ICT-alalla kehityspäällikkönä ja toisen mokoman ICT-yrittäjänä eli tietotekniikan kouluttajana.

Uransa alussa hän työskenteli lentokonemekaanikkona.

JAANA SAIKKONEN on toimistopalvelun ammattilainen. Jouduttuaan työttömäksi yt-neuvottelujen jälkeen hän toimi aktiivisesti Helsingin Työkanavassa (HeTy) sekä jäsenenä että palkkatukityössä. Viimeisten kahden vuoden aikana hän on omistautunut palkattomana toiminnanjohtajana ViisNollaTuen työhön ja verkostoitumiseen.

HeTyn ja EAPN-FIN-köyhyysverkoston toiminnan kautta Saikkonen päätyi kokemusasiantuntijaksi Malmin seurakunnan Diakonia kansalaisvaikuttamisen tukena -projektiin.

– Ihmiset halusivat kuulla oman tarinani työttömyysvuosista ja köyhyyden kokemuksesta. Oli ihmeellistä, että se kiinnosti niin monia.

Tuore yhdistys järjesti yhdessä Malmin seurakunnan kanssa tapahtuman otsikolla Työtä ja toivoa yli viiskymppisille – Mahdoton tehtävä? Kevääksi suunniteltu tapahtuma siirtyi koronan vuoksi syksyyn 2020 ja toteutui osin verkossa.

ViisNollaTuki ry:n Jaana Saikkonen ja Lassi Vuorela ovat hakeneet viime vuosina lukuisia työpaikkoja ja käyneet muutamissa haastatteluissa. Aina hakemuksiin ei edes vastata.

Joulukeräys innosti auttamaan Rakenna joulupuu -keräykseen osallistui Helsingissä 15 suomenkielistä seurakuntaa. Lahjoituksia kertyi yhteensä yli 1 300. Suurin osa lahjoituksista oli lahjakortteja, mutta myös ruokakasseja, leluja, vaatteita, tavaralahjoja ja villasukkia jaettiin.

Esimerkiksi Malmin seurakunnassa yksittäiset ihmiset lahjoittivat yhteensä 102 lahjakorttia, joiden yhteenlaskettu arvo oli 4 875 euroa. Lisäksi alueen

eri toimijat lahjoittivat 145 lahjakorttia, joiden arvo oli yhteensä 7 320 euroa.

Malmilla lahjakortteja välitettiin diakoniatyöltä jouluavustusta hakeneisiin talouksiin noin 300. Lisäksi seurakunta välitti alueen perheisiin kahden MLL:n paikallisyhdistyksen kautta jaettavaksi saadut 140 Hyvä joulumieli -lahjakorttia sekä erityisesti yksin asuville lahjakortteja tai osto-osoituksia diakonian budjettivaroista. Näitä ei ole laskettu mukaan Rakenna joulupuu -keräyksen lukumääriin eikä summiin.

MIKSI SITTEN yli 50-vuotiaiden ihmisten on vaikeampi saada töitä kuin nuorempien? Työ- ja elämänkokemus ei tunnu olevan valttia työmarkkinoilla.

Jaana Saikkonen ja Lassi Vuorela tunnistavat useita syitä, sekä rakenteellisia että asenteellisia. Isoja työnantajia koskeva maksuluok-

Koronarajoitukset jatkuvat Etelä-Suomen aluehallintovirasto päätti 7.1. jatkaa yleisötilaisuuksien kieltoa Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella 31.1. asti. Helsingin hiippakunta päätti jatkaa omia rajoituksiaan seurakuntien toimintaan.

Jumalanpalveluksiin voidaan nyt ottaa vain viidennes siitä määrästä, joka kirkkotilaan normaalisti enimmillään mahtuu.

Jos kirkkoon mahtuu 150 henkeä tai enemmän, jumalanpalvelukseen voidaan tästä huolimatta

kamalli ylläpitää ikäsyrjintää siksi, että työntekijän mahdollinen sairastuminen ja työkyvyttömyys tulee hänen viimeiselle työnantajalleen kalliiksi. Koska kustannukset lankeavat viimeiselle työnantajalle, moni yrittää minimoida riskiä palkkaamalla nuorta väkeä.

Kielteisiä asenteita ylläpitää osaltaan erään ministeriön työryhmän 1990-luvulla luoma määritelmä ”ikääntyneistä” työntekijöistä, joka tarkoittaa 55 vuotta täyttäneitä.

Varsinainen kukkanen on samaan määritelmään niveltyvä ”ikääntyvien” ryhmä, 45–55-vuotiaat. 45-vuotiaalla on usein vielä 20 vuotta työelämää edessään. Väestötasolla ikääntyneiksi lasketaan 65 vuotta täyttäneet.

– ”Ikääntynyt työntekijä” kuulostaa kehäraakilta ja vain vahvistaa sekä työnhakijoiden että työhönottajien negatiivisia mielikuvia! Vuorela ja Saikkonen puuskahtavat.

HEIDÄN MIELESTÄÄN yhdenvertaisuuslakia pitäisi soveltaa myös ikäsyrjintään. Lain avulla on torjuttu esimerkiksi rotusyrjintää tuotemerkeissä.

Yksi mahdollisuus katkaista työttömyys ja päästä töihin on palkkatukityö. Työ on normaalia, mutta työnantaja saa työllistetyn työpanoksen ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi, kun TE-toimisto maksaa työnantajalle palkkatuen.

– Valitettavasti en ole kuullut kenenkään saaneen jatkopestiä palkkatukijakson jälkeen, Vuorela toteaa.

Palkkatukityössä on kuitenkin useita hyviä puolia, ja ViisNollaTuen mielestä sitä kannattaisi kehittää yhtenä työllistämiskeinona. ■

ottaa enintään 30 henkeä.

Kirkollisten toimitusten, erityisesti hautaan siunaamisen, osalta osallistujamäärän suhteen pitää hiippakunnan mukaan käyttää pastoraalista harkintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hautajaisten osallistujamäärästä voi keskustella papin kanssa, jotta esimerkiksi kaikki vainajan lapset tai lapsenlapset pääsevät paikalle.

Konsertit, yhteislaulutilaisuudet ja pienryhmätoiminta sisätiloissa keskeytetään tammikuun loppuun asti.

Aluehallintoviraston anta-

Katso tietoa koulutuksista ja Tukiluurista: viisnollatuki.fi

man päätöksen mukaisesti seurakunnissa voidaan jatkaa vuonna 2003 syntyneiden ja sitä nuorempien lasten ohjattua harrastustoimintaa.

Mari Mattson sijaistaa Mari Mattsson saarnasi loppiaisena ensi kertaa Huopalahden kirkon messussa.

Mattsson toimii Haagan seurakunnan kirkkoherrana seuraavat puolitoista vuotta Heikki Nenosen ollessa virkavapaalla opintojen vuoksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.1.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, ostari, Näyttelijäntie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus

JUMALANPALVELUKSET

MUUTA Hyvän mielen keidas to klo 15, alk.

13.1., ateriapakettina.

Viikkotoiminnot ovat tauolla ainakin 17.1. saakka. Mikäli sen jälkeen kokoontumisrajoituksiin tulee muutoksia, ilmoitamme niistä sivustollamme helsinginseurakunnat.fi/haaganseurakunta sekä seurakunnan Facebook-sivulla.

18.1. alkaen, mikäli mahdollista, viikkotoimintaa: Taivaskanava 18.1. klo 13 (sofia. honkanen@evl.fi). Lähetyspiiri 18.1. klo 13. Tietokonekerho 18.1. klo 13.

Rukouspiiri 19.1. klo 10. Teematorstai 20.1. klo 13. Psalmilaulajat 20.1. klo 18. Käsityökerho 24.1. klo 13.

Lähetysraamattupiiri 24.1. klo 14.

Lähde-kuoro 24.1. klo 18, Perhekerhot: Tönö ma klo 17.30– 19, Tönö to klo 9.30–11.30, PohjoisHaagan Lämpiö pe klo 9.30–11.30.

Esikoisvauvakerho äideille ja heidän 8 kk ikäisille vauvoilleen.

Tied. ulla.leivo@evl.fi.

Muskarit, tied. ulla.leivo@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710.

Leskien vertaisryhmä ti 8.2.–15.3. klo 10–11.30 Riistavuoren seniorikeskuksessa, Isonnevantie 28. Ilm.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@ evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6,

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus su 16.1. klo 10. Tervetuloa mukaan etänä suoraan lähetykseen Facebooksivullamme. Kirkossa jumalanpalvelukseen voi koronarajoitusten vuoksi osallistua enintään 30 henkilöä.

Ehtoollishetki Taizé-lauluin kirkossa ke 19.1. klo 18. Rukousta, raamatuntekstejä ja rukouslauluja.

Saarnan tilalla muutaman minuutin hiljaisuus.

Messu su 23.1. klo 10 kirkossa.

Ehtoollishetki hiljaisuudessa kirkossa ke 26.1. klo 18. Päivän teksti ja noin 20 minuutin rukoushiljaisuus.

Muutokset mahdollisia. Katsothan ajantasaiset tiedot nettisivuiltamme.

MUUTA Kirkko on auki hiljentymistä varten 19.1. alkaen keskiviikkoisin klo 17–18. Ehtoollishetki alkaa klo 18.

Apua ja tukea seurakunnasta.

Ajanvaraus diakoneille puhelimitse tai sähköpostitse. Alle 65-vuotiaat: ulla-maija.tuura@evl.fi, p. 09 2340 3842, ja yli 65-vuotiaat: heidi. metsala@evl.fi, p. 09 2340 3842.

Diakonin voit pääsääntöisesti tavata myös Paikassa, Kaaren -1. krs, tiistaisin klo 12–15.

Aikuisten piirit ja lasten kerhot ovat tauolla. Kokoontumiset alkavat kun koronarajoitukset sallivat.

Ajankohtaiset tiedot löydät nettisivuilta. Lasten ja perheiden kerhoista on tietoa myös Facebookissa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13.

Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13

ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkko. 16.1. Jouni Hartikainen, enintään 30 henkeä. 23.1. Riikka Kuusisalo. Ehtoolliselle on mahdollista tulla messun jälkeen klo 12–13.

MUUTA Munkkivuoren kirkko avoinna ja seurakunnan työntekijä tavattavissa tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Tilaisuuksien peruuntumiset mahdollisia, jos koronarajoitukset jatkuvat. Tarkista tilanne verkkosivuiltamme.

Suunnitteilla: Kirjallisuuspiiri ti 18.1. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Johanna Tarkkasen urkukonsertti la 22.1. klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

ESKO JÄMSÄ

Messu su 16.1. klo 10. Kolari, Lahtinen, Mönttinen. Verkkolähetys.

Messu su 23.1. klo 10. Mulari, Kolari, Mönttinen. Verkkolähetys.

Aamurukous ke klo 7.30. 19.1.

Lahtinen. 26.1. Kolari. Verkkolähetys.

Päivärukous to klo 12. 13.1. Silin.

20.1. Kolari. 27.1. Mulari.

Iltamessu ke klo 18. 19.1. Lahtinen.

26.1. Mulari. Iltatee.

Iltarukous pe klo 19. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

Tiedoksi, että urkuremontti jatkuu 4.2. saakka. Tilaisuuksissa voi toistaiseksi olla kirkkotilassa 30 henkilöä.

ja tied. elisabeth.bariskin@evl.fi, p.

050 367 1224.

Odotuksen sävyt -etäryhmä (Teams) tarjoaa lasta odottaville vertaistukea. Maksuton ryhmä järjestetään viitenä ma 17.1.–14.2. klo 17–19. Tied. ja ilm. 13.1. menn. helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki, Sanna Yli-Koski-Mustonen (@ evl.fi) p. 040 519 0402, Anni Becker (@evl.fi) p. 050 380 2345.

Erityislasten ja -nuorten vanhempien vertaistukiryhmä kirkolla kerran kuussa ma 31.1., 28.2., 28.3., 25.4. ja 30.5. klo 17–18.30. Lastenhoito järjestetty. Tied. ja ilm. sofia. honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356.

Menokasvo

Saikal Osmonalieva opastaa digiasiointiin Saikal Osmonalieva, olet yksi ItäHelsingin seurakuntien digiosallisuushankkeen kouluttamista vapaaehtoisista digiopastajista. Miten innostuit tästä tehtävästä?

– Opiskelen Metropoliassa geronomiaa eli minusta tulee vanhustyön asiantuntija. Tykkään auttaa muita ja olen esimerkiksi ulkoillut naapurin mummon kanssa.

Olet käynyt myös opastuskeikalla vanhuksen kotona. Missä asiassa hän tarvitsi apua?

– Hän tarvitsi apua Maisa-portaalin käytössä. Maisa on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden uusi sähköisen asioinnin kanava. Sen käyttö pöytäkoneen kautta oli vähän hankalaa, joten asiakas pyysi, että lataamme sen puhelimeen, joka kulkee aina mukana. Loimme hänelle nelinumeroisen tunnusluvun, jotta ei tarvitse etsiskellä tunnuslukupaperia, kun kävelykin

27-vuotias Saikal Osmonalieva on valmistunut Suomen diakoniaopistosta lähihoitajaksi. Vapaaehtoistyö digiopastajana sopii hänen nykyisiin opintoihinsa.

on vähän hankalaa.

Kuinka kauan asian selvittäminen kesti?

– Vajaat kaksi tuntia. Selitin asiat pikkuhiljaa. Näytin myös, miten WhatsAppia voi käyttää tietokoneelta. Puhelimen kirjainnäppäimet olivat asiakkaan mielestä hankalan pieniä kirjoittamiseen.

Tunnetko itse vanhempia ihmisiä,

joilla on vaikeuksia digiasioinnissa?

– Tunnen monia, joilla on alkanut muistisairaus. Moni ikäihminen kyllä pärjää tietotekniikan kanssa. Muistiinpanot ovat hyvä apuneuvo: ensin mene tänne, sitten paina tätä.

EIRA SERKKOLA Hankkeen tavoitteena on ehkäistä ikäihmisten digisyrjäytymistä. Jos kiinnostuit opastamisesta, ota yhteyttä: marika.dahl@evl.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.1.

ISTOCK

Avoin seurakuntalaisten ilta ti 1.2. klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

Keskustelemme seurakunnan ajankohtaisista asioista ja visioimme tulevaisuutta seurakunnan uuden strategian laatimisen tueksi.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.1. klo 10. Jukka Vanne, saarnaa raamattukouluttaja, TT Eero Junkkaala. Kylli Ahola. Mahdollisuus yksityisehtoolliseen messun jälkeen klo 11.30–13.

Messu su 23.1. klo 10. Liturgia ja saarna Maika Vuori. Siiri Luoma, Kylli Ahola. Mahdollisuus yksityisehtoolliseen messun jälkeen klo 11.30–13.

MUUTA

Intoa yrittämiseen Kevään rentouttavin yrittäjäloma 9.–14.5. kokoaa yhteen eri alojen yrittäjiä hyvän ohjelman ja liikunnan merkeissä Pajulahden liikuntakeskuksen upeaan ympäristöön. Tarjolla on aikaa sekä rentoutumiseen että elämän ja yrittäjyyden teemojen pohtimiseen muiden yrittäjien kanssa.

Myöntämisperusteeksi riittävät esimerkiksi etätyöskentelyn tai pandemia-ajan kuormitustekijät. Mahdollisuus etätyöskentelyyn. Hakuaikaa 13.2. asti.

Lisätiedot: hanketyöntekijä Niina Marjanen, p. 050 400 9675, niina.marjanen@evl.fi.

MUUTA

Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia

ISTOCK

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 5668 ja p. 09 2340 5648.

Kirkko avoinna yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–15.

Kevään toiminta aloitetaan, kun se on koronarajoitusten puitteissa mahdollista.

Suunnitteilla: Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone tiistaisin alk.

18.1. klo 18–20 kirkolla. Kasvisruokaa, rukousta, pohdittavaa, retkiä.

Lähetyspiiri ke 19.1. klo 14 kirkolla.

Ajankohtaista tietoa lähetystyöstä.

Maika Vuori.

Perhekerho alle kouluikäisille lapsille huoltajineen perjantaisin alk. 21.1. klo 10–11.30 Kauppakeskus Ristikossa Konalan asukastilassa ja maanantaisin alk. 24.1. klo 10–11.30 kirkolla. Hartaus- ja laululeikkihetki, vapaata yhdessäoloa, vaihtuvaa ohjelmaa.

Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin alk. 26.1. klo 15–18.30 kirkolla. Juttuseuraa, kirjoja, pelejä. Iltaruoka klo 17, hinta 2 euroa, lapset syövät maksutta.

Iltamusiikkia pienille ja isoille ke 26.1. klo 18 kirkossa. Suunniteltu etenkin vauva- ja pikkulapsiperheitä huomioiden, mutta on avoin kaikille laulamisesta ja kirkossa rauhoittumisesta kiinnostuneille.

Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia.

Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30 ja to– su klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

tauolla, kunnes rajoitukset mahdollistavat toiminnan jatkumisen.

Seurakuntamme messut kuitenkin jatkuvat tarkoin osallistujarajoituksin sekä osittain etäyhteyksin. 17.1. asti jatkuvat ohjeet mahdollistavat kirkoissamme 30 hengen (Hyvän toivon kappelissa 20 hengen) osallistumisen messuun turvavälein, maskein ja hyvästä hygieniasta huolehtien.

Joka sunnuntai voit osallistua Tuomiokirkon messuun klo 10 YouTuben tai Facebookin välityksellä. Tervetuloa mukaan!

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (suorana myös YouTubessa ja Facebookissa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Agricolan kirkosta klo 18 (suorana Tuomasmessun YouTubessa).

Keskiviikkona klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa.

Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Messut jatkuvat! Aluehallintoviraston sekä Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin ohjeistusten mukaisesti Tuomiokirkkoseurakunnan kokoava toiminta on pääosin

Kerhot, piirit, liikuntaryhmät ja muu kokoava toiminta alkavat heti kun se on rajoitusten puitteissa mahdollista ja koronatilanne huomioiden mahdollisimman turvallista. Seuraathan tiedotusta nettisivuiltamme. Voit myös soittaa kirkkoherranvirastoon (yhteystiedot yllä), jos sinulla on kysyttävää toiminnastamme.

Kirkot ovat auki hiljaista hiljentymistä varten.

Seurakuntamme YouTube-kanavalta löydät myös tallenteita esimerkiksi Kauneimmista joululauluista sekä kirkkoherra Marjan joulutervehdyksen! Nettisivuiltamme löydät Keskusteluja kryptasta -keskustelusarjan sekä muita laadukkaita podcasteja kuunneltavaksi. Löydä meidät verkossa: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta ja facebook.com/ helsingintuomiokirkkoseurakunta.

Jos kaipaat keskusteluapua, seurakuntamme työntekijän saat kiinni päivittäin klo 9–18 numerosta 09 2340 6102. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia.

Diakoniaruokailu jatkuu to 18.1. alkaen klo 12 tiistaisin Agricolan kirkon kryptassa. Diakoniaruokailu toteutetaan ajankohtaisten koronarajoitusten puitteissa.

Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko 18.1.–25.1. Ajankohtaiset tiedot saat seuraamalla Paikallista ekumeniaa -Facebooksivua.

Ajan merkit -yhteiskunnallisten saarnojen sarja jatkuu jälleen keväällä Tuomiokirkon sunnuntaimessujen yhteydessä: 23.1. toimittaja Anna-Stina Nykänen, 20.2. näyttelijä Heidi Herala, 20.3. futuristi Perttu Pölönen, 24.4. professori Jaakko Hämeen-Anttila, 22.5.

Helsingin kaupunginvaltuustoon puheenjohtaja Fatim Diarra.

Yhteisvastuukeräys alkaa 6.2.2022.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30.

Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomioimme koronaturvallisuuden.

Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18.

17.1. ja 24.1. Jaana Partti.

Iltamessu tiistaisin klo 18. 18.1. EsaPekka Helanne, 25.1. Visa Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 19.1. klo 18. Pauliina Lindfors, Hilkka-Liisa Vuori.

Hiljaisen rukouslaulun kelttimessu ke 26.1. klo 18. Pauliina Lindfors, Hilkka-Liisa Vuori.

Iltamessu torstaisin klo 18. 20.1.

Jaana Partti, Tommi Niskala, 27.1.

Kaisa Hirvonen, Tommi Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 14.1. ja 21.1. Veli-Matti Hynninen.

Messu su 16.1. klo 10. Jaana Partti, Pauliina Lindfors, Tommi Niskala, Vivika Oksanen, Kati Markkanen.

Messu suoratoistetaan.

Messu su 23.1. klo 10. Visa Viljamaa, Pauliina Lindfors, Olli Pyylampi, Kati Helin.

Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

16.1. Liturgina Anne Heikkinen, Vivika Oksanen, 23.1. Visa Viljamaa, Olli Pyylampi.

Vironkielinen messu sunnuntaina 16.1. klo 11. Dagmar Õunap.

Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 16.1. ja 23.1. klo 13.

MUUTA Seuraa somea! Facebook: kallionseurakunta ja IG: kallionsrk.

Tilaisuudet verkossa. Messujen ja hartauksien suoratoistot ovat katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä.

Hiljainen rukouslaulukurssi verkkokurssina Zoomissa. Peruskurssi 11.1., 18.1., 25.1. ja 1.2. klo 17.30–19.00. Ääni, keho, meditaatio. Hinta 52 e/kurssi. Ohj. pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Ilmoittautuminen hilkka-liisa.vuori@ uniarts.fi. Linkin kurssille saa ilmoittautumisen yhteydessä ohjaajalta.

Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseuraKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.1.

Lauttasaaren seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Messu lähetetään verkossa seurakunnan Facebooksivulla.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19.

Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

MUUTA Tällä hetkellä kokoava toiminta on tauolla. Nettisivuiltamme löydät päivitetyt tapahtumatie­ dot.

Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu.

Koululaisten lautapelikerho perjantaisin klo 13.30–16.

Maksutonta lastenhoitoapua ma–ke klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514.

Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille ke klo 17.30– 19.30. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514.

Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

Pieni pyhiinvaellus kutsuu Tervetuloa mukaan kulkemaan yhdessä. Matkaa tehdessä voi jakaa ajatuksia tai olla yhdessä hiljaa. Mukana matkassa pyhiinvaellusopas Hanna Aschan ja Paavalin pappi Tuuli Ai­ tolehti. Kevään ensimmäinen retki lyhyen matkarukouksen saattelemana Tuomiokirkolle torstaina 27.1. klo 11. Lähtö Paavalinkirkolta, Sammatintie 5. Ei ennakkoilmoittautumista.

Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia.

Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 16.1. klo 10. Toivonen, Ahlsten, Valkeapää, Rannanpää-Kortelainen ja Hakkarainen.

Puolen tunnin messu 19.1. klo 18.

Kanala ja Hakkarainen.

Messu 23.1. klo 10. Flinck, Aitolehti ja Kiiski.

Puolen tunnin messu 26.1. klo 18.

Koivisto ja Hakkarainen.

MUUTA Parisuhde turvasatamana ­ryh­ mä ensimmäistä lastaan odottaville pareille parisuhteen huoltamiseksi ja vuorovaikutuksen parantamiseksi alkaen to 27.1. klo 18–20

Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

ISTOCK

Virasto: Heikkiläntie 7, 4. krs.

Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 p. 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs.

Avoinna arkisin klo 10–18

ISTOCK

kunta.fi tai Facebookista @WasteFeastAlppila.

Koronarajoitukset 17.1. asti Kal­ lion seurakunnassa. Kallion seurakunnan jumalanpalveluksissa Kallion ja Alppilan kirkoissa voi paikalla olla yhtä aikaa enintään 30 henkeä. Sama osallistujamäärä koskee myös seurakunnan kirkoissa järjestettäviä kasteita, hautajaisia ja häitä. Huomaathan, että henkilörajoitus voi hautausmaiden siunauskappaleissa olla paljonkin tätä pienempi.

Ethän jää yksin. Voimakkaat rajoitustoimenpiteet vaikuttavat ihmisten henkiseen jaksamiseen.

Kallion kirkko on auki hiljentymistä, rukousta, pieniä ehtoollishetkiä ja keskusteluapua varten. Jokaisena päivänä on seurakunnan pappi tavoitettavissa Sinua varten. Saat meidät kiinni myös puhelimella tai sähköpostilla. Yhteystiedot www. kallionseurakunta.fi tai kirkkoherranvirasto p. 09 2340 3600.

Paavalinkirkolla, yhteensä 10 kertaa. Ryhmä perustuu Helena Topparin ja Terhi Ketola-Huttusen työstämään materiaaliin. Ryhmäläiset haastatellaan etukäteen.

Ohjaajina toimivat pastorit Arja Rannanpää-Kortelainen ja Juha Valkeapää, jotka tekevät perheneuvontaa osana työnkuvaansa.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen p.

050 377 4024 tai arja.rannanpaakortelainen@evl.fi. Ryhmä on maksuton.

Seuraa nettisivuiltamme helsinginseurakunnat.fi/paavalinseurakunta tiedotustamme erilaisten ryhmien alkamisajoista riippuen vallitsevista koronarajoituksista.

Diakonian päivystys p. 050 433 9846. Voit jättää myös soittopyynnön vastaajaan, niin otamme sinuun yhteyttä.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15 ja ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Koronarajoitusten vuoksi toiminnassamme voi olla muutoksia.

Tarkista ajantasaiset tiedot verkkosivuiltamme seurakuntatoolo.fi.

Messu su klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Voit osallistua messuun myös Youtube-kanavamme kautta samanaikaisesti tai myöhemmin nauhoitteena. Musiikkivieraina 16.1.

Helsinginkadun Filharmonikkoja ja 23.1. Veikkolan Viihdelaulajat, johtajanaan Jyrki Niskanen.

Messu su klo 12 Töölön kirkossa.

Messu su klo 12 Meilahden kirkossa.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Arki­illan ehtoollinen to 20.1. ja 21.1. klo 18 Fokuksessa.

Rukousmessu 23.1. klo 17 Töölön kirkossa.

MUUTA Kevään toiminta aloitetaan, kun se on koronarajoitusten puitteis­ sa mahdollista.

Viikkotoimintaan on suunniteltu: Pienten perheet. Vauva tuo tullessaan monia muutoksia, niin suuria kuin pieniäkin. Tule jakamaan kokemuksia ja tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia perheitä esimerkiksi esikoisvauvakerhoihin, muskareihin tai avoimiin perhekerhoihin.

Avoin perhekerho. Tule tutustumaan alueen muihin vanhempiin, isovanhempiin ja hoitajiin rennon jutustelun ja kahvittelun merkeissä. Ohjelmassa vapaata leikkiä sekä ohjattu laulu/loruhetki. Avoin perhekerho on ilmainen, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Kevätkaudella 18.1.–6.5. maanantaisin klo 9.30 Fokuksessa sisältäen muskarihetket klo 9.30 ja 10, tiistaisin klo 10 Meilahden kirkolla.

Kerho vauvaperheille tiistaisin klo 13 Fokuksessa.

Iltaperhekerho tiistaisin klo 17 Fokuksessa.

Perhekerho perjantaisin klo 10 Kerhiksellä ja Ruskeasuon Rastissa.

Esikoisvauvakerho. Kokemusten jakamista, vertaistukea, kahvittelua sekä loruttelua ja laulamista.

Esikoisvauvakerho on ilmainen.

Lämpimästi tervetuloa! Torstaisin

3.3.–12.5. klo 14–15.30, ei 14.4., Tuomaankirkolla. Ilmoittautuminen sirpa.huhtamaki@evl.fi. Keskiviikkoisin 2.3.–6.4. klo 13.30–15 Kerhiksellä. Ilmoittautuminen satu. antila@evl.fi.

Kouluikäiset: Järjestämme kouluikäisille taas monenlaista hauskaa puuhaa! Lisätiedot kerhoista, kursseista, leireistä ja muusta toiminnasta nettisivuiltamme www.seurakuntatoolo.fi/tulemukaan/kouluikaisille.

Naisten Forum ti 18.1. klo 15–17 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Elämäni laulut, kanttori Nina Pakkanen.

Miesten maanantaiseura ma 24.1. klo 13–15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Kirkkomusiikki, kanttori Henri Hersta.

Fokus suljettu 17.1. asti.

Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille sekä hiljentymistä varten. Tarkistathan aukiolon, tapahtumatarjontamme, tarkentuneet aikataulut sekä vierailumaksukäytännön kotisivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia, p. 09 2340 6318: Torstaikerho 20.1. alkaen klo 13–14.30 Meilahden kirkon seurakuntasalissa.

Hopeapiiri pe 21.1. alkaen 13.30–15 Töölön kirkon seurakuntasalissa.

W&F Töölön kirkon lounas 18.1. alkaen ti ja pe klo 12–13. Hinta 2 e aikuiset, alle 12-v. 1 e.

W&F Rastin lounas 21.1. alkaen pe klo 11.30–13. Hinta 2 e aikuiset, alle 12-v. 1 e.

Hyvän mielen ulkoilu 18.1. klo 14 Pikku Huopalahden asukastalolta.

Hyvän mielen kahvila 25.1. klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla.

Sururyhmä maaliskuussa torstaisin klo 13–15 Temppeliaukion kirkolla. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Maija Åker p. 09 2340 6370.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 ark. klo 9–12 varustamo-hermanni@evl.fi

Pullakirkko ja kahvit su klo 10.

Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke 11–12.

Cafe ark. klo 9.30–13, paitsi ke 11–18. Lounas ma, ke, pe klo 11–13, annos 1,50 e.

Kotorannan leiri 28.3.–2.4., ensisijalla Varustamojen vapaaehtoiset.

Tiedustelut: kimmo.kajos@evl.fi tai p. 09 2340 2574.

Raamattupiiri ke klo 16.

Klubi ke klo 18. 26.1. Mira Minkin runoilta.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.1.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 (paitsi 23.1.) ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 16.1.

Kulosaaressa gospelmessu. Voit osallistua messuun myös Facebook-sivujemme kautta. Su 23.1.

Myllypurossa kirkkoherra Minnamari Helasepän virkaanasettamismessu. Kulosaaressa ei silloin messua. Voit osallistua messuun Facebook-sivujemme kautta.

Lisätietoja nettisivuilta.

MUUTA

helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Messu su 16.1. klo 10 Roihuvuoren kirkossa. Salonen, Nurminen ja Filppula. Voimme ottaa enintään 30 osallistujaa. Ei ilmoittautumista.

Jos ihmisiä on enemmän, pidämme heille messun jälkeen ehtoollistilaisuuden.

Messu su 16.1. klo 12 Laajasalon kirkossa. Emriikka Salonen, Anja Nurminen ja Päivi Niva-Vilkko.

Voimme ottaa enintään 30 osallistujaa. Ei ilmoittautumista. Jos ihmisiä on enemmän, pidämme heille messun jälkeen ehtoollistilaisuuden.

Messu su 23.1. klo 10 Roihuvuoren kirkossa. Vaulas ja Filppula.

Gospelmessu su 23.1. klo 12 Laajasalon kirkossa. Takala, Lyytinen.

Houseband.

Lyhyt iltamessu ke 19.1. ja 26.1. klo 18 Roihuvuoren kirkossa.

JUMALANPALVELUKSET Mikaelinkirkon tammikuun messuihin otetaan enintään 30 osallistujaa. Messuja voi seurata myös suorina verkkolähetyksinä Facebook-sivujemme kautta. Messujen jälkeen on mahdollisuus tulla ehtoolliselle klo 12.15–13.

Messu su 16.1. klo 11. Anne Granström, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Anneli-Koivisto-Väisänen, laulu.

Messu su 23.1. klo 11. Martti Häkkänen, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Lasse Myllymaa, laulu, Lions Club Kontulan jäsenet avustavat.

MUUTA Säännöllinen viikkotoiminta alkaa aikaisintaan helmikuun alussa.

Seuraa ilmoittelua verkkosivuillamme.

Ruokaa, iloa ja valoa -diakonialounas torstaisin klo 11, alkaen 13.1.

Noutoruokailuna toistaiseksi. Hinta 1 e.

Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä.

Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 13 Nettisivut:

JUMALANPALVELUKSET

MUUTA Huom. Kaikki pienryhmät aloittavat sitten kun koronarajoitukset sallivat, samoin kirkkojen kahvilat.

Tarkemmat tiedot ovat nettisivuillamme sekä 16.12. ilmestyneessä numerossa (viikonpäivät ja kellonajat pitävät paikkansa, vain aloituspäivä siirtyy myöhemmäksi).

Laajarannan sauna on toistaiseksi suljettu. Päivitämme ajantasaiset tiedot nettisivuillemme.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Muina aikoina jätä soittopyyntö. Voit varata ajan myös sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

DigiYstäväksi ikäihmiselle! Tule mukaan Itä-Helsingin seurakuntien hankkeeseen, jonka tavoitteena on ikäihmisten digisyrjäytymisen ehkäisy. Autamme tietokoneeseen, tablettiin tai kännykkään liittyvissä kysymyksissä päivystyksien ja kotikäyntien avulla. Opastukset tapahtuvat seuraavien seurakuntien alueilla: Roihuvuori, Herttoniemi, Mikael, Vartiokylä ja Vuosaari.

Voit valita yhden tai useamman alueen, jossa tekisit opastuksia.

Tarjoamme ilmaisen tuen ja koulutuksen vapaaehtoistehtävään. Voit itse päättää milloin ja kuinka usein olet mukana auttamassa. Ilmoittaudu nettisivuillamme tai kysy lisää projektikoordinaattorilta: marika.dahl@evl.fi, p. 050 473 6685.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5.

Puotilan kappeli, Puotilantie 5.

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

Koronarajoitusten takia Vartiokylän kirkolle ja Matteuksenkirkolle voi ottaa 30 henkeä sekä Puotilan kappeliin 27.

MUUTA

Herttoniemeen uusi kirkkoherra Piispa Teemu Laajasalo asettaa Minna-Mari Helasepän Herttoniemen seurakunnan kirkkoherran virkaan Myllypuron kirkossa sunnuntaina 23.1. kello 12 alkavassa messussa.

Tilaisuuteen voi osallistua seurakunnan Facebooksivujen kautta.

ISTOCK

Huomaathan, että koronarajoitukset voivat vaikuttaa kaikkeen toimintaan. Tarkista ajantasainen tilanne nettisivuiltamme.

Armon iltaan pe 21.1. klo 18 voit osallistua Herttoniemen seurakunnan Facebook-sivujen kautta.

Tunnustellen – sukellus uskon ytimeen taiteen keinoin. Tunnustellen on pienryhmä, joka kokoontuu Kulosaaren seurakuntasalissa ke 2.2. (huom. keskiviikko!), pe 4.3., pe 1.4. ja pe 6.5. klo 18–20. Kevään 2022 ryhmässä tutkitaan uskoa, toivoa ja rakkautta taiteen keinoin. Hyödynnämme mm. kuvataiteita, musiikkia ja lyhyitä kirjoitelmia. Mukaan mahtuu 10 henkilöä, joiden toivotaan sitoutuvan osallistumaan kaikille neljälle kerralle. Ryhmä on maksuton. Ryhmää ohjaa pastori Jenni Kallio. Ilmoittautuminen Jennille jenni.h.kallio@evl.fi tai 050 380 3455 su 23.1. mennessä.

Hääyö Kulosaaren kirkossa su 20.2. Matalan kynnyksen vihki-ilta.

Lisätietoja: Jenni Kallio, p. 050 380 3455, jenni.h.kallio@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei 24.12.

Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta

MARKO ANTTILA

ItäHelsinki

Toiminta on tauolla koronarajoitusten vuoksi. Sitten kun ryhmät voivat aloittaa, käsityöihmiset, lapsiperheet, rukoukseen syventyvät ja monenlaisissa elämäntilanteissa olevat löytävät porukan seurakunnan katon alta. Tarkista kaikki tapahtumat ja ryhmät verkkosivuiltamme tai soita meille, niin kerromme lisää!

Puhelimet kaikille työntekijöille ovat auki rajoituksista riippumatta.

Voit ottaa yhteyttä niin hengellisissä kuin maallisissa asioissa. Numerot löydät: www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta Kirkot ovat auki: Vartiokylän kirkko arkisin klo 9–15 ja Puotilan kappeli torstaisin klo 13–19.

Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen, p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi, tai Hanna Takala, p. 09 2340 6450, hanna.takala@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13 p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi.

Osoitteet: Kirkko, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

Verkosta tukea Jos kaipaat kuuntelijaa ja haluat puhua elämäntilanteestasi tai muusta toivomastasi aiheesta, kirkon työntekijä soittaa sinulle sovittuna aikana. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Palvelu on kaikille avointa.

Voit varata keskusteluajan kätevästi verkossa: helsinginseurakunnat.fi/varustamo

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus Vuosaaren kirkossa ja verkossa sunnuntaisin klo 11.

Su 16.1. Liturgia Tommi Vanhanen, saarna Tiina Ahonen, musiikki Hanna Virtanen.

Su 23.1. Liturgia Arto Huhdanmäki, saarna Samuel Paananen, musiikki Heli Kantola. Messussa mukana pyhää tanssia.

Su 30.1. Vili Sarento, musiikki Heli Kantola.

Jumalanpalveluksiin voi osallistua etänä Facebook-sivullamme lähetettävän suoratoiston kautta.

Tallenteet jäävät Facebook-sivulle myös jälkikäteen katsottavaksi.

Koronarajoitukset rajoittavat osalKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 14.–27.1.

JUMALANPALVELUKSET ISTOCK

listujamäärää kirkossa. Tarkista ajankohtaiset rajoitukset nettisivuiltamme.

MUUTA

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo–matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13, toistaiseksi vain mukaan 2 e/rasia. Tulethan paikalle vain terveenä. Suljettu ma 24.1.

Pappi tavattavissa ke klo 11–14.

Kokemusasiantuntija kuulolla, kun haluat keskustella sinulle tärkeistä asioista. Ke, to ja pe klo 9–15, myös puhelimitse: Johan Ekroth, p. 050 409 1401.

Ryhmätoiminta tauolla koronarajoitusten takia.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

Sukupuoleltaan moninaisten vertaistukea Sukupuoltaan pohtivien ja sukupuoleltaan moninaisten nuorten ohjattu vertaistukiryhmä kokoontuu kevätkaudella.

Ryhmä on tarkoitettu noin 15–22-vuotiaille.

Periaatteina ovat itsemäärittely- ja itsemäärittelemättömyysoikeus, luottamuksellisuus, oikeus käyttää haluamaansa nimeä ja oikeus kertoa itsestään vain sen verran kuin haluaa. Ryhmä järjestetään tiistaisin klo 17 alkaen. Ainakin ensimmäinen kerta etänä Teamsissä 18.1.

Lisätiedot: leena.korhonen@evl.fi, puh. 050 383 9419.

Elämän on tarkoitus…

Seitsemän näkökulmaa elämän tarkoitukseen. Seitsemän ammattikristittyä päätti selvittää vastauksen suureen kysymykseen. Päättäväisen ja monimuotoisen tutkimistyön tulokset ovat julki videoina. Tarjolla vastaukseksi ovat muun muassa: rakkaus, jalkapallo, Jumala, 42, elämä, hyvän tekeminen vai ehkä sittenkin kuolema? Pohtijoina muuan muassa pastorit Heikki Nenonen, Kaisa Kariranta ja Laura Huovinen. helsinginseurakunnat.fi/elamantarkoitus

Tapahtumatietoihin saattaa tulla muutoksia

ISTOCK

Junnujen yö Valossa. Nyt vietetään jännittävä Yö Valossa 22.–23.1.

Tule mukaan, jos olet 1.–6.-luokkalainen. Luvassa monenlaista kivaa: leikkejä, yhdessäoloa, hyvää ruokaa, seikkailua taskulamppujen kanssa – ja tietenkin luvan kanssa valvomista varmastikin vähän pidempään kuin tavallisesti kotona! Ota kuitenkin oma tyyny, patja ja makuupussi mukaan, sillä koko yötä emme sentään valvo. Uskallatko mukaan? Ilmoittautuminen nettisivuillamme.

Kerhoboxi kutsuu 6–13-vuotiaita kerhoilemaan kotona! Jos kaipaat kevääseesi mukavaa puuhasteltavaa, kivaa kokkailua, salapoliisiseikkailua ja liikkumisen riemua, niin ilmoittaudu mukaan 23.1. mennessä, kerhoboxi aloittaa helmikuussa. Ilmoittautuminen nettisivuillamme. Kerhoboxi on maksuton ja se noudetaan kevään aikana kaksi kertaa Valosta.

Molemmilla kerroilla laatikosta löytyy kivaa tekemistä kuudelle kerhokerralle. Osassa kerhoista tarvitset aikuisen apua, pyydäthän tuttua aikuista mukaan erityisesti silloin, kun kerho-ohjeet kehottavat niin tekemään.

Kevään toiminta aloitetaan heti kun se on koronaturvallista ja rajoitusten puitteissa mahdollista.

Ajantasaiset tiedot näet nettisivuiltamme.

Diakonian ajanvaraus 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13, ei arkipyhinä. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia.

Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi.

Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.mal-

misrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin voidaan ottaa osallistujia seuraavasti: Malmin, Viikin ja Puistolan kirkkoon korkeintaan 30, Siltamäen seurakuntakotiin 20, Tapulin seurakuntakotiin 16, Tapanilan kirkkosaliin 12. Koronapassi ei ole käytössä missään tilaisuuksissa. Rajoitukset ja tilaisuustiedot saattavat muuttua. Ajankohtaiset tiedot nettisivuillamme.

Messu su 16.1.

Malmin kirkossa klo 10.

Viikin kirkossa klo 10.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhteistyössä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12.

Messu su 23.1.

Malmin kirkossa klo 10. Lapsille pyhäkoulu.

Viikin kirkossa klo 10.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhteistyössä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12.

Iltaehtoollinen Malmin kirkossa ti 25.1. klo 19.30.

Kirkot pidetään auki sunnuntaisin jumalanpalvelusten jälkeen yksityistä hiljentymistä varten. Pappi on tavattavissa ja silloin on mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen.

Malmin ja Viikin kirkko on avoinna su klo 11–14, Puistola klo 13–14, Pihlajamäki klo 12–14.

Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen myös erikseen sopien.

Soita papille, p. 09 2340 4444.

Messuavustajaksi Haluatko mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja? Soita p. 09 2340 4444.

Pienet ja suuret messurakentajat Tule mukaan suunnittelemaan Viikin kirkon messua. Työpajoissa etsitään jokaiselle paras tapa olla mukana, aiempaa kokemusta et tarvitse. Rajoitusten salliessa työpajat Viikin kirkossa to 20.1. klo 17–19, 27.1. klo 17–19. Su 30.1. klo 9–12 messu ja kokemusten jakaminen. Mukana Mari Torri-Tuominen, kanttori, yhteisömuusikko Teija Tuukkanen Kirkkohallituksesta ja malmilainen pappi Tuomas Meurman perheineen. Ilmoittaudu mukaan sähköpostitse mari.torrituominen@evl.fi.

MUUTA Katso kevään ohjelma kirkkojen ilmoitustauluilta, nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi ja seuraa ilmoittelua Facebook-sivullamme. Säännöllinen toiminta alkaa koronatilanteen salliessa viikolla 5.

Online Bible Group in English.

Please contact minna-sisko.makinen@evl.fi.

Stressiryhmä opiskelijoille ti-iltaisin 1.2.–1.3. Malmin Varustamolla.

Tervetuloa oppimaan stressin käsittelyä Mind–Body Bridging -menetelmän avulla! Ryhmään mahtuu 15 osallistujaa. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 25.1. men-

nessä mika.leppaaho@evl.fi p. 050 411 8249.

Sururyhmä Malmin Varustamolla, os. Pekanraitti 16, tiistaisin klo 18–19.30 1.2., 15.2., 1.3., 15.3., 29.3., 12.4. ja 26.4. Ilmoittautuminen ja tiedustelut 24.1. mennessä anna. korhonen@evl.fi, p. 050 3443 558.

Ruoka-apua. Lahjoitusruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11 ja Pihlajamäen kirkolla ti klo 9.

Leivänjako Jakomäen nuorisotalon ovella ke klo 10 (huom. muuttunut aika), sekä Varustamolla to klo 11, diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13.

Pihlajamäen kirkolla su messun jälkeen n. klo 12 jaetaan keittoa rasioissa mukaan.

Waste&Feast Malmi myy lounasta ma–pe klo 11–13, os. Pekanraitti 16.

Huom! Waste&Feast kiinni ma 24.1.

Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu).

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä.

Keskusteluaikaa voit kysyä myös suoraan oman alueesi diakoniatyöntekijältä, jonka yhteystiedot löydät seurakunnan nettisivuilta.

Ryhmä mielenterveyden tueksi Malmin kirkolla kerran kuussa tiistaisin klo 13.30 8.2., 8.3., 12.4. ja 17.5. Ensimmäisellä ryhmäkerralla ryhmän sisältöä ja nimeä ideoidaan yhdessä ryhmää ohjaavan Eila Sainion kanssa. Ilmoittautuminen ja tiedustelut elina.leppihalme@evl.fi, p. 050 3732 323.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkon viikkomessu torstaisin on toistaiseksi peruttu.

Noudatamme jumalanpalveluksissamme viranomaisten määräämiä henkilömäärärajoituksia.

MUUTA Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Ajanvaraus ensisijaisesti puhelimitse numerosta 09 2340 5318. Voit myös saapua paikan päälle Oulunkylän kirkolle.

Oulunkylän kirkko on avoinna hiljentymistä varten ma–to 8–20, pe–su 8–15.

Ilmoitamme viikkotoiminnan aloituksesta tarkemmin nettisivuillamme koronatilanteesta johtuen. Kevään viikkotoimintaan on suunniteltu: Maanantaipuuro Oulunkylän kirkolla.

Yhteisökeittiö Rafiki joka kuun ensimmäinen tiistai Oulunkylän kirkolla.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin Käpylän kirkolla.

Maunulan pannarikahvila torstaisin Maunulan kirkolla.

Sururyhmä keskiviikkoisin Oulunkylän kirkolla.

Maunulan muskarit torstaisin Maunulan kirkolla.

Maunulan torstaikerho Maunulan kirkolla.

Family Thursday -illat Maunulan kirkolla.

Yksinhuoltajien olohuone Oulunkylän kirkolla.

Perhekerho Oulunkylän kirkolla.

Rukousryhmä Oulunkylän kirkolla.

Miestenpiiri Oulunkylän kirkolla.

Lukupiiri Oulunkylän kirkolla.

Naisten kirjallisuuspiiri Käpylän kirkolla.

Koskelan lähetyspiiri Voudintie 4b:n kerhohuoneella.

Oulunkylän lähetyspiiri Oulunkylän kirkolla.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.1. klo 11. Marita Toivonen, Asko Nuorkivi ja Jussi Hirvonen. Messu suorana lähetyksenä, kirkkoon max 30 henkeä.

Messu su 23.1. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Marita Toivonen ja Pippa Tuhkalainen.

MUUTA Torstai kirkolla to 27.1. klo 17–19.30.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin

voit ottaa yhteyttä.

Kevätkauden toiminta alkaa sitten kun koronarajoitukset sen sallivat: Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13.

Nuortenilta tiistaisin kirkolla klo 18.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18.

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 18.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Perhekerho torstaisin klo 17–19.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Syömällä monenlaista hyvää!

Malmin Varustamon Waste&Feast -hävikkiruokaravintola tarjoilee lounasta arkipäivisin klo 11–13.

Vuoden alussa tarjolla take away -lounaita. Kauhan varressa ja ravintolasalin puolella työskentelevät Stadin ammattiopiston nuoret ja lounaan valmistuksessa hyödynnetään hävikkiä. Lounaan hinta 3–6 e. Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle. Waste&Feast kiinni 24.1.

Armeijan panssariajoneuvot estivät pääsyn Myanmarin parlamenttitalolle päivää sotilasvallankaappauksen jälkeen 2. helmikuuta 2021.

Seurakuntien apu pelastaa ihmishenkiä Myanmarissa Myanmarin sotilasjuntta ei sääli pakolaisia vaan iskee julmasti siviileihin, myös kirkkoihin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA AP/LEHTIKUVA

Erityisryhmille Vertaiskurssi pk-seudun näkövammaisille. Oletko hiljattain menettänyt näkösi tai onko näkösi heikentynyt? Vertaiskurssi ke klo 13–14.30 Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa.

2.2. Tutustumista. Kokemusasiantuntija kertoo.

9.2. Näkövammaisen sosiaaliturva.

Oikeuksien valvonnan asiantuntija Arja Törnroos.

16.2. Mistä apua arkeen? Kuntoutusohj. Niina Hänninen.

23.2. Näkövammaist. liiton/yhdistysten palvelut. Näkövammayhdistyksen tiedott. Ilkka Väisänen ja Pengertupa HUN ry:n vast. ohj.

Kirsi Kariluoto.

2.3. Näönkäytön apuvälineet.

Optikko Juuli Pohjola tai Katri Frigård.

9.3. Mistä saan apua ja tukea?

HUS:n Silmäklinikan psykologi Marika Kajander.

Ilm. pe 25.1. mennessä. T. Suonsivu p. 050 381 8758, terhi.suonsivu@ evl.fi, tai ML Kallio p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@evl.fi.

SUOMEN LÄHETYSSEURAN Etelä- ja Kaakkois-Aasian työn aluejohtaja Olli Pitkänen on työurallaan nähnyt monenlaista.

Se, mitä Myanmarissa nyt tapahtuu, on silti hänelle jotain aivan poikkeuksellista.

Myanmarin armeijalla on esimerkiksi tapana katkaista puhelinlinjat alueelta, johon se suuntaa operaatioitaan. Suomen Lähetysseuran paikalliset yhteistyökumppanit joutuvat hankkimaan leireille hengenpitimiksi radiopuhelimia, jotta sotatoimiin syyttömät siviilit saavat ennakkovaroituksen ja pääsevät pakoon viidakkoon.

– Sota on raakaa, ja armeija näyttää pitävän siviilejä vihollisinaan, osana sitä vastaan kamppailevaa oppositiota, Pitkänen kertoo.

Armeija syrjäytti valtiokansleri Aung San Suu Kyin johtaman hallituksen sotilasvallankaappauksessa helmikuussa 2021. Sotilasvallankaappausta vastaan organisoitiin mielenosoituksia, joihin armeija reagoi rajuin ottein. Mielenosoitusten tukahduttamisessa on kuollut yli 1 300 ihmistä. Noin 11 000 on pidätetty.

Osa oppositiosta on ryhtynyt aseelliseen vastarintaan. Myanmarin armeija soveltaa opposition sissiryhmiä vastaan samoja keinoja, joita se on käyttänyt vuosikymmeniä maan raja-alueilla käynnissä olevassa sisällissodassa eri etnisiä

ryhmiä vastaan.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Myanmarin armeija pyrkii systemaattisesti näännyttämään ihmisiä ruoan puutteeseen ja vie heiltä mahdollisuudet terveydenhoitoon. Armeija tekee ilmaiskuja siviilikohteisiin ja on polttanut satoja koteja.

Armeija on ottanut kohteekseen myös kirkkoja ja surmannut pappeja.

Lähetysseuran yhteistyökumppani Euro-Burma Office on toimittanut maan sisäisille pakolaisille ruokaa, lääkkeitä ja tilapäiseen asumiseen tarvittavia suojia sekä muita välttämättömiä tarvikkeita kuten peittoja, tyynyjä ja hygieniatarvikkeita. Myanmarin kirkkojen federaatio on jakanut ruoka-apua ja tarjonnut psykososiaalista tukea.

Suomen Lähetysseura on tehnyt päätöksen 50 000 euron avustuksen kanavoimisesta Myanmariin ja valmistautuu lähettämään vielä toiset 50 000 euroa tämän vuoden alussa. Nämä varat on saatu Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan seurakuntayhtymiltä.

– Kysyin yhdeltä kumppaneistamme, mitä hän ajattelee seurakuntien Suomesta antamasta avusta. Hän vastasi, että kun ihmisiä yritetään näännyttää nälkään, avun saaminen on elämän ja kuoleman kysymys, Pitkänen kertoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2021

11

Seurattavaa maan ja taivaan väliltä.